Bernd Posselt (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvostan suuresti teitä ja toimintaanne puheenjohtajana, mutta tänään minun on esitettävä vastalause. Olette antanut puheenvuoron usealle jäsenelle, ja olette antanut sen kahdesti jäsen Lehnelle ja jäsen Gollnischille sekä jäsen Foxille. Minäkin halusin esittää työjärjestyspuheenvuoron, joka koski kalenteria, ja tämä on tärkeä asia. Pyytäisin teitä tarkistamaan, onko tarkistus 4 sääntöjen vastainen. Tiedän, että hylkäsimme tarkistuksen, mutta tämä on periaatekysymys. Perussopimuksessa ei viitata kahteentoista täysistuntoon vuodessa, vaan kahteentoista kuukausittaiseen täysistuntoon vuodessa. Jäsen Foxin esittämässä tarkistuksessa yritettiin yhdistää elokuun ja syyskuun täysistunnot yhteen viikkoon. Tässä ei ole nyt kysymys syyskuu I:n ja syyskuu II:n täysistunnosta, vaan elokuun ja syyskuun täysistunnosta. Haluaisin todella selventää, että tämä on sääntöjen vastaista.
Puhemies. - (ES) Hyvä jäsen Posselt, tosiasia on se, että tästä asiasta on jo äänestetty, joten emme voi ottaa sitä uudelleen käsittelyyn. Voitte kuitenkin olla varma siitä, että puhemiehistö on huomioinut tarkoin kaikki kalenteriin tehdyt tarkistukset.
Carl Schlyter (Verts/ALE). – (ES) Arvoisa puhemies, komission jäsen ilmoitti meille trombiinia koskevasta asiasta juuri ennen äänestystä. Voisitteko mahdollisesti pyytää häntä toimittamaan tilastotietoja, jotka osoittaisivat oikeaksi hänen väitteensä siitä, että kuluttajille on taloudellisesti hyödyllisempää, että halvat lihanosat liitetään pihvin kaltaisiin tuotteisiin kuin että niitä käytetään makkaroissa ja muissa tuotteissa.
Haluaisin hänen antavan tilastollista näyttöä siitä, että hänen esittämänsä tapa on kuluttajille taloudellisesti paras, koska tilastotiedot eivät ole tähän mennessä todistaneet asiaa oikeaksi. Komission jäsen esitti myös vertauksen jauhelihasta, mutta me tiedämme, että jauhelihalle asetetut hygieniavaatimukset eivät ole samat kuin valmiille lihatuotteille asetetut vaatimukset, joten epäilen, pitävätkö molemmat komission jäsenen esittämät väitteet paikkansa. Mikäli hän antoi parlamentille väärää tietoa juuri ennen äänestystä, se olisi vakava virhe. Pyytäisin teitä kirjoittamaan kirjeen komission jäsenelle ja pyytämään häntä perustelemaan väitteensä.
Puhemies. - (ES) Hyvä jäsen Schlyter, emme käsittele nyt tuota asiaa. Käsittelemme äänestysselityksiä. Käsittelemme äänestysselityksiä, jotka koskevat lisätalousarviota.
Hynek Fajmon (ECR). – (CS) Äänestin Vladimír Maňkan esittelemää EU:n tämän vuoden talousarvion laadintaa käsittelemää mietintöä vastaan. Talouskriisin aikana, jolloin on välttämätöntä vähentää julkisia menoja, en kannata sitä, että Euroopan parlamentti toimii täysin päinvastaisella tavalla ja lisää selvästi menojaan.
En kannata sitä, että Euroopan parlamentti palkkaa vielä 150 uutta työntekijää, enkä liioin kannata sitä, että Euroopan parlamentin jäsenet saavat avustajiaan varten lisää uutta rahoitusta sen lisäksi, mitä saamme jo nyt. Euroopan parlamentin jäsenien on määrä saada 1 500 euroa kuussa tänä vuonna jäsen Maňkan mietinnön pohjalta sen lisäksi, että eilen hyväksytyn Helga Trüpelin mietinnön mukaisesti maksetaan ylimääräiset 1 500 euroa kuukaudessa.
Tämä maksaa veronmaksajille ylimääräiset 13,4 miljoonaa euroa vuodessa. Parlamentin jäsenet ovat jo nyt yleisen arvostelun kohteena niiden valtavien rahasummien vuoksi, joita he saavat. Ylimääräinen korotus herättää kansalaisissa perustellusti suuttumusta kaikkialla Euroopassa, ja sen vuoksi en voi tukea ehdotusta.
Bogusław Liberadzki (S&D). – (PL) Päinvastoin kuin edellinen puhuja, annoin tukeni lisätalousarviolle. Tarkistus ei koske ainoastaan kirjanpitoa. Tarkistus on hyvin järkevä. Kysymys kuuluu, miksi? Tämä perustuu uuteen tehtäväämme parlamenttina, koska tälle toimielimelle on osoitettu lainsäädäntövaltuudet. Äänestäjät odottavat, että me parlamentin jäsenet kykenemme arvioimaan komission antamia ehdotuksia ja että kykenemme arvioimaan neuvoston esittämiä ehdotuksia. Meidän on syytä muistaa, että jokaisella komission jäsenellä on sadoista ihmisistä koostuva työryhmä, joka työskentelee heidän kanssaan. Meidän tukenamme on vain yksi tai kaksi ihmistä. Kysymys ei ole siis säästöistä, joista keskustelemme näennäisesti. Ehdotuksella yksinkertaisesti vastataan uuteen tehtävään ja uuteen rooliin. Haluan kiittää jäsen Maňkaa hänen erinomaisesta mietinnöstään.
Kristian Vigenin (S&D). – (BG) Arvoisa puhemies, haluan kertoa antaneeni tukeni elinsiirtoja käsittelevälle toimintasuunnitelmalle sekä elinten laatua ja turvallisuutta käsittelevälle mietinnölle. Haluan kuitenkin todeta, että jäsenvaltioiden välillä on tässä asiassa suuria eroja. Sen vuoksi toivon, että tämä toimintasuunnitelma sekä laatua ja turvallisuutta käsittelevä mietintö auttavat jäsenvaltioita yhdenmukaistamaan perusteensa ja että niitä käytetään mittapuuna tulevaisuutta varten.
Mainitsen tämän asian, koska kotimaassani Bulgariassa on 35 kertaa vähemmän luovuttajia kuin Espanjassa. Tämän alan ongelmat liittyvät koko toimintaketjuun aina tietojen tarjoamisesta kansalaisille itse elinsiirtoon sekä elinsiirron jälkeiseen hoitoon. Meillä ei ole olemassa verkostoa luovuttajille tarkoitetuista tiloista. Laitteita ei ole riittävästi käytössä, eikä meillä ole luotettavaa tietokantaa luovuttajista. Bulgaria ei ole Eurotransplantin jäsen, eikä myöskään elinsiirron jälkeistä hoitoa voida tarjota. Sairaaloita varten ei ole rakennettu klinikoita, jotka suorittavat elinsiirtoja.
Siksi toivon, että tämä parlamentin laatima mietintö ja sen tekemät päätökset vauhdittavat hieman tilannetta ja että tämä direktiivi pannaan täytäntöön mahdollisimman pian.
Siiri Oviir (ALDE). – (ET) Arvoisa puhemies, minäkin äänestin tämän mietinnön puolesta, koska siinä asetetaan yhtenäiset ja sitovat edellytykset kaikissa jäsenvaltioissa tehtävissä elinsiirroissa käytettävien ihmiselinten laadulle ja vaatimuksille, ja näin ollen se takaa luovuttajien ja vastaanottajien suojelun samalla, kun jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä parannetaan. Tämän mietinnön kautta olemme antaneet parhaillaan elinsiirtoa odottaville ihmisille mahdollisuuden parempaan elämänlaatuun. Heitä on Euroopan unionin jäsenvaltioissa yli 56 000.
Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė (PPE). – (LT) Minäkin äänestin tämän tärkeän asiakirjan puolesta, jossa käsitellään elinsiirtoa varten tarkoitettujen ihmiselinten laatu- ja turvallisuusvaatimuksia. Olisi todella loistavaa, jos voitaisiin perustaa ja järjestää yhteisön laajuinen elinsiirtojärjestelmä, joka olisi avoin ja puhdas ja joka takaisi laadun ja turvallisuuden EU:n laajuisesti. Tämä on yksi tärkeimmistä tavoitteista. Luovuttajia odottaa 56 000 kansalaista, ja tämä elinsiirtoihin tarkoitettujen elinten puute aiheuttaa myös muita ongelmia, rikollista toimintaa ja rikollisuuteen liittyviä ongelmia. Siksi katson, että tämä asiakirja edistää sellaisen asianmukaisen järjestelmän perustamista, joka takaa turvalliset ja luotettavat elinsiirtomenetelmät.
Martin Kastler (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, olen äänestänyt tämän mietinnön puolesta ja haluan onnitella jäsen Mikolášikia hänen tekemästään erinomaisesta työstä. Mielestäni tämä on tärkeä päivä, koska olemme varmistaneet, että elinten luovuttajille ja vastaanottajille turvataan johdonmukaiset standardit ja entistä parempi turvallisuus. Toivon, että tämä edistää myös maiden välisen yhteistyön yksinkertaistamista, ja sen vuoksi olen hyvin tyytyväinen siihen, että olemme äänestäneet tämän mietinnön puolesta suurella enemmistöllä.
Richard Howitt (S&D). – (EN) Arvoisa puhemies, suhtaudun hyvin myönteisesti tähän mietintöön ja uusiin Euroopan laajuisiin sääntöihin elinten lahjoittamisesta. Jos ihminen kuolee toisessa Euroopan unionin maassa, miksi hänen elintään ei voitaisi käyttää ihmishengen pelastamiseen? Siltä varalta, että toisessa Euroopan maassa tarvitaan harvinaista elintä, nämä säännöt on varmasti järkevä panna täytäntöön.
Vaikka tämä asia ei ole ollut osa keskustelua, haluaisin myös merkittävän pöytäkirjaan, että tuen henkilökohtaisesti elinten lahjoittamisessa kieltoon perustuvaa järjestelmää pikemmin kuin suostumukseen perustuvaa järjestelmää. Euroopan kansalaisista 85 prosenttia sanoo tukevansa elinluovutusta, mutta siitä huolimatta vain 12 prosentilla on elinluovutuskortti. Meidän on kurottava umpeen tämä kuilu.
Itä-Englannissa sijaitsevassa alueellisessa vaalipiirissäni kuoli viime vuonna 25 ihmistä, koska he olivat elintenluovutusten odotuslistalla, mutta luovuttajaa ei löydetty ajoissa. Vaalipiirissäni sijaitsevissa Addenbrooken ja Papworthin sairaaloissa on Euroopan ja maailmanlaajuista asiantuntemusta keuhkon- ja sydänsiirroista. Kirurgiemme on saatava tehdä työtään. Potilaittemme on saatava hoitoa. Tämä on elämänlahja.
Karin Kadenbach (S&D). – (DE) Arvoisa puhemies, en voi olla yhtymättä edelliseen puheenvuoroon. Minäkin olen hyvin kiitollinen siitä, että tämä mietintö hyväksyttiin tänään laajalla enemmistöllä. Kun kuulemme, että 56 000 eurooppalaista odottaa parhaillaan yhteensopivaa elintä voidakseen saada kohtuullisen tai korkean elämänlaadun tai jopa vain jäädäkseen eloon, on selvää, että vaatimuksia on pikaisesti yhdenmukaistettava ja parannettava ja että elinten vastaanottajilla on oltava mahdollisuus saada elimiä kaikkialla Euroopassa.
Janusz Władysław Zemke (S&D). – (PL) Minäkin kannatin tämän asiakirjan hyväksymistä, koska se merkitsee varmasti askelta oikeaan suuntaan. Vaikka olen yhtä mieltä näistä periaatteista ja siitä, että huolehdimme luovuttajien ja elinten laadusta, haluan todeta selvästi, että tämä on vasta ensimmäinen askel oikeaan suuntaan. Mikäli haluamme lisätä merkittävästi elinluovutuksia, Euroopan unioni tarvitsee huomattavasti laajempaa kampanjaa ja toimia, jotka ovat luonteeltaan ennaltaehkäiseviä ja informatiivisempia. Jos tämän jälkeen elinluovutuksia ei aleta edistää, jätämme mielestäni asiat silloin puolitiehen.
Euroopan parlamentin istuntokalenteri – 2011
Seán Kelly (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan aluksi onnitella teitä siitä tavasta, jolla käsittelitte täällä tätä vaikeaa aihetta tänään ja selititte ystävällisesti puhemiehistön tavan tulkita asioita ja piditte pintanne. Jos ette olisi toiminut siten, saattaa olla, että olisimme edelleen samassa tilanteessa. En sano, että olen kanssanne samaa mieltä, mutta en ole riittävän pätevä esittämään asiasta mielipidettä, joten pidin teidän mielipidettänne ehdottomana totuutena.
Toiseksi totean, että mielestäni jäsen Salatton esittämä huomio on perusteltu. Hän totesi, että tarvitsemme nykyistä nopeammat ja helpommin järjestettävät reitit Strasbourgiin ja sieltä pois, mikä olisi parlamentin jäsenten ja muidenkin etu. Haluan kiittää kvestoreita, myös maanmiestäni Jim Higginsiä, sekä muita, jotka ovat tehneet kovasti työtä, jotta Frankfurt-Hahnin lentokenttä valittaisiin kuljetuksiin samaan tapaan kuin Frankfurtin ja Strasbourgin lentokentät.
Päätteeksi totean, että Strasbourgin majoituskulujen kannalta olisi hyödyllistä, jos ne olisivat samat niiden viikkojen aikana, kun meillä on parlamentin täysistunto kuin niinä viikkoina, jolloin täysistuntoa ei pidetä. Tämä tekisi Strasbourgista entistä houkuttelevamman, koska se on kaunis kaupunki. Ymmärrän, miksi olemme täällä, ja kun kerran olemme täällä, olemme siitä hyvin iloisia.
Laima Liucija Andrikienė (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, äänestin ihmiselinten siirtoa käsittelevän päätöslauselman puolesta. Useita ihmisiä kuolee joka päivä, koska he kärsivät elimen toimintahäiriön vuoksi tai koska elimiä ei ole saatavilla. EU auttaa niitä, jotka odottavat elimiä kaikkialla Euroopassa, ja näin ollen se pelastaa ihmishenkiä. Tarvitsemme hyvin koordinoitua järjestelmää elinluovutuksia ja -siirtoja varten.
Haluaisin korostaa vielä kerran erästä hyvin tärkeää asiaa. Se on poliittinen asia, jossa on kysymys vapaaehtoisuusperiaatteesta ja maksullisesta ihmiselinten luovutuksesta. Maailman terveysjärjestön ja Euroopan neuvoston raporttien mukaan useissa maailman maissa ihmisille annetaan valtavia rahasummia elimen luovuttamisesta. On jo saatu raportteja siitä, että ihmisiä surmataan tarkoituksellisesti, jotta heidän elimensä saataisiin käyttöön. Tästä on esimerkkinä Falun Gongin harjoittajat Kiinassa.
Olemme myös kuulleet tapauksista eräissä maissa, joissa luovuttajille koituvat lääketieteelliset riskit ovat korkeat ja joissa elinsiirto suoritetaan usein hyvin huonoissa lääketieteellisissä oloissa. Haluan päätteeksi kiittää niitä, jotka panivat alkuun tämän päätöslauselman, jonka hyväksyimme tänään, ja erityisesti esittelijäämme jäsen Mikolášikia.
Päätöslauselma: Elintarvikkeiden muut lisäaineet kuin väri- ja makeutusaineet (naudan ja/tai sian trombiini) (B7-0264/2010)
Anna Maria Corazza Bildt (PPE). – (SV) Arvoisa puhemies, minä ja muut Ruotsin konservatiivit olemme äänestäneet trombiinin kieltoa koskevaa ehdotusta vastaan. Komission ehdotuksessa vaaditaan selkeitä merkintöjä lihaan, joka koostuu toisiinsa liitetyistä lihapaloista, ja siinä todetaan, että sen käyttöä ei pitäisi sallia ravintoloissa ja suurissa ateriapalveluyrityksissä, koska tällaisissa paikoissa on vaikea antaa asiakkaille selkeitä tietoja.
Meidän on lievennettävä keskustelua lihaliimoista. Trombiinia on luonnollisesti kaikessa lihassa. Trombiinin välttämiseksi olisi välttämätöntä lopettaa lihan syönti kokonaan. Komission asiantuntijat esittävät, että trombiini ei ole terveydelle vaarallinen, ja tämä mielipide pohjautuu tieteelliseen tietoon.
Tärkeä asia on, että ruoka on turvallista ja että kuluttajia ei harhauteta. Pakkaukseen on liitettävä tarkkaa tietoa trombiinista, ja merkintöjen on oltava selkeitä.
Miksi meidän pitäisi kieltää trombiinin käyttö? Sen kieltäminen tarkoittaisi Pandoran lippaan avaamista. Onko poliitikkojen tehtävä todella hallita ruokaamme? Mihin tällainen toiminta päätyy? Ei ole olemassa perusteita rajoittaa kuluttajien vapautta ja heidän oikeuttaan valinnanvapauteen.
Pelotteluun ruoasta, joka ei ole vaarallista tai epäterveellistä, totean, että nyt tämä saa riittää. Älkää käyttäkö kieltoa viimeisenä keinona, vaan tiukentakaa sen sijaan merkintöjä koskevia sääntöjä.
Renate Sommer (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, trombiinin käytön kieltämistä elintarvikkeissa käsittelevän päätöslauselman hyväksyminen tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että myönnymme suuren yleisön tahtoon. Se on puhdasta populismia. Emme täytä velvollisuuttamme, jos emme seuraa tieteellistä näyttöä. Mitä tämä näyttö siis tarkoittaa? Mikä trombiini on? Trombiini on luonnollinen entsyymi. Se muodostaa osan verestä ja näin ollen myös osan lihasta. Kaikilla meillä on kehossamme runsaasti trombiinia. Jos kiellämme sen käytön elintarvikelisäaineena, voimmeko jatkaa olemassaoloamme vai onko meidän hävitettävä itsemme asteittain vaarallisena jätteenä?
Totta kai meidän on estettävä se, että kuluttajia ohjataan harhaan tuotteilla, jotka näyttävät muilta tuotteilta ja jotka on suunniteltu näyttämään sellaisilta. Voimme tehdä tämän käyttämällä merkintöjä, jotka ovat elintarvikkeiden merkinnästä annetun uuden asetuksen mukaisia. Äänestämme asetuksen ensimmäisestä käsittelystä kesäkuussa. Meillä on joukko sääntöjä, jotka estävät harhaanjohtavan mainonnan, ja lisäksi meillä on lisämerkinnät erikoistuotteita varten. Komissio on ehdottanut täsmälleen samaa ratkaisua sellaisten tuotteiden merkintään, joissa trombiinia käytetään liimana. Haluan tähdentää, että on olemassa suuri määrä vastaavia entsyymejä, joita ei ole kielletty ja jotka ovat edelleen käytössä.
Anja Weisgerber (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, pidän kuluttajansuojaa erittäin tärkeänä asiana, ja siitä syystä vastustan sitä, että kuluttajia johdetaan harhaan tai petetään millään tavoin. Sen vuoksi pyrin kaikin tavoin siihen, että esimerkiksi elintarvikejäljitelmiin vaadittaisiin elintarvikkeiden merkinnöistä annetussa asetuksessa entistä parempia merkintöjä. Vetoan myös neuvostoon, jotta se noudattaisi tätä lähestymistapaa, jota myös komissio tukee.
Tänään meidän oli äänestettävä liimatusta lihasta. Liimattu liha on lihaa, joka on liimattu yhteen ja jota myydään korkealaatuisena tuotteena. Tällaista ei pitäisi mielestäni tapahtua erityisesti silloin, kun kuluttajat eivät ole tietoisia siitä, mitä on tekeillä. Tämänpäiväinen päätös ei ollut minulle helppo. Komissio on ehdottanut kokonaisvaltaisia merkintäsääntöjä, mutta kuluttajia voidaan edelleen johtaa harhaan, koska on vaikea todistaa, että tuote sisältää trombiinia. Tämä tarkoittaa sitä, että sitä voidaan käyttää, mutta siitä ei ole merkintää. Sen vuoksi katson, että merkintävaatimus ei ole tässä tapauksessa riittävä. Olen nyt äänestänyt päätöslauselman ja trombiinin kiellon puolesta.
Krisztina Morvai (NI). – (HU) Viimeisen kahdeksan vuoden ajan Unkarin kommunismin jälkeinen diktatuuri on järjestelmällisesti tallannut jalkojensa alle unkarilaisten oikeudet. Se on muun muassa laittomasti hajottanut tai oli hajottanut jokaisen kadulla järjestettävän mielenosoituksen. Miltei sadan kansalliseen oikeusapuyksikköön kuuluvan erinomaisen juristin ja asianajajan avulla valtaosassa tapauksia on jo onnistuttu tekemään kanne Unkarin tuomioistuimissa, mutta jotkut tapaukset, kuten jo kuuluisaksi tullut Buktan tapaus, on jouduttu viemään Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen Strasbourgiin.
Euroopan unioni suunnittelee nyt lakkauttavansa jouhevasti toimivan "Strasbourgin järjestelmän" ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien suojelusta annettuun eurooppalaiseen yleissopimukseen liittymisen varjolla. Vetoan jokaiseen unkarilaiseen ja eurooppalaiseen ihmisoikeusjärjestöön, jotta ne arvioisivat tätä prosessia ja protestoisivat tänään hyväksytyn Atondon mietinnön kaltaisia asioita, koska kuten totesin, se horjuttaa Euroopan ihmisoikeuksien suojelujärjestelmän ja tekee siitä lopun. Unkarin historiallinen velvollisuus on ymmärtää, että Unkarin puheenjohtajakaudella emme nopeuta tätä vaarallista prosessia vaan pikemmin torjumme sitä.
Päätöslauselma: Elintarvikkeiden muut lisäaineet kuin väri- ja makeutusaineet (naudan ja/tai sian trombiini) (B7-0264/2010)
Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė (PPE). – (LT) Tämä aihe on tosiasiallisesti melko arkaluonteinen, ja se on herättänyt paljon keskustelua Euroopan parlamentissa ja tietenkin yleensä ottaen yhteiskunnassa. Olen edelleen sitä mieltä, että joidenkin tuotteiden tai lisäaineiden kieltäminen ei ole ratkaisu, ja ehkä meidän on yhdyttävä siihen väitteeseen, että juuri kuluttajalla on oikeus tehdä valinta, saada täydellistä tietoa, päättää, mitä hän haluaa ostaa ja mitä kuluttaa. Toisaalta prosessin valvominen voi osoittautua melko vaikeaksi. Tänä päivänä, näinä yleisen tietoisuuden aikoina, kun tietoa on saatavilla runsaasti, meidän on vielä muodostettava sellaiset sanamuodot, jotka ovat tietenkin yksiselitteiset ja jotka yhteiskunta hyväksyy. Kun ihmiset päättävät ostaa jonkin tuotteen, he saavat siten asianmukaista tietoa ja kykenevät ymmärtämään, mitkä ovat tuotteen aineosat. Näin ollen olen sitä mieltä, että kansalaisia on kuultava nykyistä enemmän, heidän on saatava enemmän opetusta ja lisäksi tutkijoiden kuulemisia voisi järjestää lisää.
Martin Kastler (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, Euroopan kansalaiset ovat oikeassa. He pitävät rehellisestä ruoasta ja he pitävät rehellisistä poliitikoista.
Kunnioitan tällaista yleistä mielipidettä. Emme voi vain yksinkertaisesti olla piittaamatta kansalaisten mielipiteestä, emmekä voi vain sivuuttaa sitä populismina. Emme voi tehdä niin. Meidän on kiinnitettävä huomiota siihen, mitä kansalaiset sanovat meistä. Jos äänestäjiemme ja kansalaisten mielestä kunnon lihan on oltava kunnon lihaa eikä toisiinsa liimatuista lihanpaloista koostettua, meidän on tällöin varmistettava, että lihaa ei ole mahdollista käsitellä tällä tavoin. Sen vuoksi äänestin sitä vastaan, että trombiinia saisi käyttää elintarvikeliimana.
Karin Kadenbach (S&D). – (DE) Arvoisa puhemies, minäkin äänestin tämän trombiinin käytön elintarvikelisäaineena kieltävän päätöslauselman puolesta, koska komission jäsenen väitteet eivät vakuuttaneet minua. Emme halua liimattua lihaa Eurooppaan. Vaikka trombiini on terveydelle vaaraton entsyymi, käyttämällä sitä lihapalojen yhteen liimaamiseen yhden suuren puristetun lihapalan valmistamiseen, bakteeri-infektioiden riski kasvaa varmasti merkittävästi. Toisaalta tänään tehty päätös oli selvästi eurooppalaisten kuluttajien edun mukainen ja vastoin teollisuuden puhtaasti taloudellisia etuja. Pihviä haluaville kuluttajille on tarjottava pihviä, eikä lihapalaa, joka on liimattu yhteen. Tämä tarkoittaa, että meidän on vaadittava, että komissio ei salli trombiinin käyttöä.
Peter Jahr (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, parhaillaan käytävä keskustelu niin sanotusta liimatusta lihasta osoittaa, että jotkut valmistajat eivät kohtele kuluttajia rehellisesti. Haluan, että kaikki elintarvikkeet merkitään siten, että kuluttajien johtaminen harhaan ei ole mahdollista. Jos entsyymiä käytetään, kuluttajien on voitava tunnistaa, että tuote sisältää sitä. Tämä on tehokkaan ja rehellisen kuluttajansuojan perusta. Tehtävämme on varmistaa, että aikuisilla kuluttajilla on riittävästi tietoa voidakseen tehdä oman edun mukaisia päätöksiä.
Esitän vielä viimeisen huomion liimatusta kinkusta. Kuluttajien kanssa ei ole vielä käyty keskustelua siitä, haluavatko he sitä vai eivät. On kuitenkin tärkeää, että kuluttajat ainakin tietävät, mitä he todella syövät.
Siiri Oviir (ALDE). – (ET) Suhtaudun myönteisesti toimintasuunnitelmaan, ja sen vuoksi äänestin sen puolesta. Tämä on askel oikeaan suuntaan, ja voidaksemme ratkaista ongelman meidän kaikkien on tehtävä yhdessä työtä. Euroopan unionin laajuiset toimet auttavat meitä parantamaan jäsenvaltioiden pyrkimyksiä varmistaa elinluovutusten ja -siirtojen laatu ja turvallisuus, käsittelemään entistä paremmin elinten puutteesta johtuvia ongelmia sekä tekemään samanaikaisesti elinsiirtojärjestelmästä nykyistä tehokkaamman. Hyväksytty toimintasuunnitelma antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden käyttää kymmentä tärkeää laadittua toimea perustana, jonka avulla ne voivat rakentaa paremmin kansalliset toimintasuunnitelmat. Meillä on toimivaltuutemme rajoissa velvollisuus auttaa edistämään korkeatasoista terveyden suojelua koko Euroopan unionin alueella.
Clemente Mastella (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, eurooppalainen yleissopimus on epäilemättä edistysaskel Euroopan unionin poliittisessa yhdentymisprosessissa. Euroopan unionin suojaamiseksi luotua järjestelmää on täydennetty ja vahvistettu integroimalla perusoikeuskirja sen primaarioikeuteen.
Mielestämme on erittäin tärkeää ja poliittisesti merkittävää, että parlamentille on myönnetty oikeus nimetä ja lähettää tietty määrä edustajia Euroopan neuvoston parlamentaariseen yleiskokoukseen ajaksi, jolloin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen valitaan tuomareita. Meidän on syytä muistaa, että ihmisoikeuksien edistäminen on yksi niistä perusarvoista, jonka Euroopan unioni vahvisti perustamissopimuksessa.
Haluaisin lisäksi korostaa, miten tärkeitä yleissopimus ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntö ovat laadittaessa uusia oikeus- ja sääntelypuitteita, joilla asetetaan perusperiaatteet kansalaisvapauksien, oikeuden ja sisäasioiden alalla ja eritoten sellaisten uusien integraatio- ja yhdenmukaistamismuotojen valossa, jotka pannaan täytäntöön Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanon ja Tukholman ohjelman hyväksymisen myötä.
Sopimukseen liittyminen tarjoaa myös täydentävän oikeudellisen välineen, jonka ansiosta on mahdollista valittaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen Euroopan unionin toimielimen tai jäsenvaltion toimesta tai laiminlyönnistä yhteisön oikeuden soveltamisalan puitteissa.
Lopuksi totean, että pidän tärkeänä sitä, että eurooppalaisen yleissopimuksen 1 artiklalla suojelu laajennetaan koskemaan Euroopan unionin kansalaisten ja muiden sen alueella asuvien henkilöiden lisäksi myös sellaisia henkilöitä, jotka kuuluvat sen hallintoalueeseen, vaikka he olisivatkin alueen ulkopuolella.
Alfredo Antoniozzi (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, kannatan Euroopan unionin liittymistä ihmisoikeuksia koskevaan eurooppalaiseen yleissopimukseen, koska kuten jäsen Atondon mietinnössä lyhyesti esitettiin, sopimus on edistysaskel Euroopan yhdentymisprosessissa. Tämä merkitsee askelta eteenpäin kohti poliittista unionia, ja se on merkki yhtenäisyydestä Euroopan unionin ja Euroopan neuvoston maiden välillä sekä sen ihmisoikeuspolitiikasta, joka vahvistaa Euroopan uskottavuutta Euroopan ulkopuolisissa maissa. Lisäksi se on osoitus selkeästä tahdosta yhdenmukaistaa ihmisoikeuksiin ja perusvapauksiin liittyvät asiat lainsäädännössä ja oikeuden päätöksissä.
Lissabonin sopimuksen ansiosta Euroopan unioni on kansainvälinen itsenäinen kokonaisuus, jolla on ensimmäistä kertaa oma oikeushenkilön asema. Toivon, että yleissopimuksen allekirjoittaminen on vain yksi edistysaskeleista kohti sen Euroopan unionin vahvistamista yhdeksi elimeksi tärkeiden kansainvälisten neuvottelujen yhteydessä.
Bruno Gollnisch (NI). – (FR) Arvoisa puhemies, suhtaudun hieman varauksellisemmin tähän asiaan kuin juuri puheenvuoron käyttäneet jäsenet.
Tämän tilanteen valossa ajatus siitä, että yhteisön oikeus olisi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomiovallan alainen, on melko kiinnostava. Oli melko huolestuttavaa, että kyseinen tuomioistuin olisi voinut sensuroida kansalliset lait. Tapa, jolla kansalliset tuomiovallat panevat täytäntöön nämä lait, tarkoittaa kuitenkin sitä, että yhteisön lait jäävät niiden ulkopuolelle. Näin on erityisesti siksi, että yhteisön oikeus on kotimaassani Ranskassa perustuslakimme 55 pykälän nojalla etusijalla Ranskan lainsäädäntöön nähden.
Joku saattaa kuitenkin pohtia, onko tämä menettely jonkinlaisen päällekkäisyyden tulos. Yhteisön oikeus on toden totta harvoin suoraan sovellettavissa jäsenvaltioissa, koska se on ensin siirrettävä osaksi kansallista lainsäädäntöä toissijaisen lainsäädännön avulla.
Toisaalta Luxemburgissa sijaitseva Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on osoittanut itse olevansa innokas suojelemaan perusoikeuksia. Se on myös sisäistänyt, että tämä lainsäädäntö on saanut alkunsa perusoikeuskirjan hyväksymisestä. Pelkona on se, että tuloksena ovat lopulta melko pitkät oikeusmenettelyt etenkin silloin, jos aloitetaan ennakkoratkaisumenettely, mitä jotkut ihmiset vaativat. Tämän vuoksi olisimme halunneet pitää erillään sääntöjen noudattamisen ja osallistumisen valitusmenettelyihin.
Päätöslauselma: Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön tarkistussääntö Kampalassa, Ugandassa (B7-0265/2010)
Bruno Gollnisch (NI). – (FR) Arvoisa puhemies, aikana, jolloin Thaimaassa sattuu traagisia tapahtumia, meidän on väistämättä ymmärrettävä, että siviiliväestöjä kohtaan tehdyt suuret rikokset on vietävä tuomioistuinten käsittelyyn.
Viimeaikaiset kokemukset eivät kuitenkaan ole olleet niin rohkaisevia kuin useat jäsenet ilmaisivat eilisen keskustelun aikana. Ensimmäisessä kansainvälisessä rikostuomioistuimessa tuomioita antoivat ne, jotka olivat päättäneet käyttää napalmia siviiliväestön polttamiseen Dresdenissä ilman, että heillä oli mielessään minkäänlaista sotilaallista päämäärää. Niitä antoivat ne, jotka päättivät käyttää atomisäteilyä siviiliväestön polttamiseen Hiroshimassa ja Nagasakissa, tai ne, jotka päättivät surmata vangitut puolalaiset upseerit ampumalla heitä niskaan, vaikka heidän olisi todellisuudessa pitänyt olla syytettyjen joukossa. Entisen Jugoslavian alueen kansainvälisen rikostuomioistuimen saavutukset eivät ole myöskään kovin tyydyttävät, etenkään Slobodan Miloševićin ja Vojislav Šešeljn tapauksissa.
Erityisrahaston luomisesta totean, että jos jäsenvaltioita vaaditaan antamaan sitä varten osuutensa, merkitseekö se sitä, että Eurooppa maksaa alueellaan tapahtuneiden kansanmurhien uhreille korvausta? Tällaisia ihmisiä on satoja tuhansia, jopa miljoonia. Pelkäänpä, että sekaannumme nyt johonkin melko monimutkaiseen. Se, että yritettäisiin pohjimmiltaan ajaa takaa kukistettuja osapuolia huolimatta niistä vakuutteluista, joita heille on esitetty rauhansopimuksen saavuttamiseksi, saattaisi johtaa konfliktien loputtomaan pidentämiseen. Tämän vuoksi suhtaudumme varauksellisesti tähän mietintöön.
Laima Liucija Andrikienė (PPE). – (LT) Äänestin tätä päätöslauselmaa vastaan, joka käsittelee kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön tarkistuskonferenssia, joka alkaa tämän kuun lopussa Kampalassa, Ugandassa.
Vuonna 1998 138 maata sopi kansainvälisen rikostuomioistuimen perustamisesta ja hyväksyi Rooman perussäännön, jonka pohjalta kyseinen tuomioistuin on toiminut seitsemän vuoden ajan vuodesta 2003 lähtien. Nyt on tullut aika tarkistaa Rooman perussääntöä ja erityisesti niin kutsuttuja tilapäisiä määräyksiä, joista emme päässeet yksimielisyyteen vuonna 2002. Kaikki Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat ratifioineet Rooman perussäännön. Jotkut kumppaneistamme, kuten Yhdysvallat, Venäjä ja Kiina, eivät ole osallistuneet kansainvälisen rikostuomioistuimen työhön. Tänään käsiteltävällä päätöslauselmalla Euroopan parlamentti vetoaa jälleen näihin maihin, jotta ne ratifioisivat Rooman perussäännön ja tekisivät yhteistyötä kansainvälisen rikostuomioistuimen kanssa. Kansainvälisen yhteisön olisi 2000-luvulla syytä määrätä kansanmurhista, ihmiskuntaa vastaan tehdyistä rikoksista ja sotarikoksista vastuussa oleville paitsi moraalinen tuomio myös oikeudelliset seuraamukset. Tällaisia rikoksia ei voi tehdä ilman rangaistusta.
Kirjalliset äänestysselitykset
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean kuulemista koskeva pyyntö (työjärjestyksen 124 artikla) – Alueiden komitean kuulemista koskeva pyyntö – Kansalaisaloite (työjärjestyksen 125 artikla)
Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. – (PT) Sen lisäksi, että Lissabonin sopimus nopeuttaa päätöksentekomekanismeja, se edistää demokratiavajeen torjumista, vahvistaa kansallisten parlamenttien sekä Euroopan parlamentin rooleja sekä painottaa Euroopan unionin kansalaisuuden toteuttamistehtävää. Lainsäädännöllinen vetoomus tai oikeus kansalaisaloitteeseen, joksi se on nimetty, on erityisen tärkeä asia. Tämän uuden välineen ansiosta jopa miljoonan kansalaisen ryhmä useasta jäsenvaltiosta pyytää komissiolta lainsäädäntöaloitetta aloilla, joilla unionilla on toimivalta.
Lissabonin sopimus korostaa myös selvästi sitä merkitystä, joka kuulemisilla ja vuoropuhelulla on muun muassa muiden toimielinten ja yksiköiden, kansalaisyhteiskunnan ja työmarkkinaosapuolten kanssa. Mielestäni Euroopan on oltava kansalaisten Eurooppa, ja tämä voi toteutua vain, jos teemme siitä nykyistä demokraattisemman ja avoimemman. Tässä yhteydessä olen yhtä mieltä siitä, että Euroopan talous- ja sosiaalikomitean sekä alueiden komitean mielipiteitä on pyydettävä.
Suositus toiseen käsittelyyn: Claude Moraes (A7-0117/2010)
Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Vaikuttaa varmasti siltä, että toistan sen, mitä totesin eilen jäsen Tavaresin mietinnöstä keskusteltaessa. Pakolaisongelma on kuitenkin Euroopan laajuinen ongelma, eikä sen hoitamista voi jättää kansallisten hallitusten tehtäväksi, kun otetaan huomioon myös maantieteelliset ja taloudelliset erot.
Sen vuoksi kannatan Euroopan laajuisen rahaston perustamista. Tällaisen rahaston perustamisen on palveltava kahta tarkoitusta. Sen avulla täytyy tukea pakolaisia, jotka saapuvat maihimme ja usein maittemme rannikoille hakemaan apua, ja sen lisäksi sillä on tuettava sellaisia valtioita, jotka vastaanottavat maantieteellisen sijaintinsa vuoksi kaikkein suurimman määrän näitä epätoivoisia ihmisiä.
Ongelma on ja sen on siis oltava koko Euroopan ongelma, eikä sen selvittämistä voi jättää tiettyjen valtioiden hoidettavaksi. Toivon, että rahasto on vain alku sille taipaleelle, jolla asiaa lähestytään nykyistä eurooppalaisemmasta näkökulmasta ja yhteenkuuluvuuden hengessä.
Suositus toiseen käsittelyyn: Anni Podimata (A7-0128/2010)
Elena Oana Antonescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Ehdotus direktiiviksi energiaan liittyvien tuotteiden energian ja muiden voimavarojen kulutuksen osoittamisesta merkinnöin ja yhdenmukaisin tuotetiedoin on rakennusten energiatehokkuutta ja renkaiden polttoainetehokuutta koskevaa merkintää koskevan kahden ehdotuksen ohella osa komission vuonna 2008 esittämää energiatehokkuuspakettia. Äänestimme sen puolesta, koska parlamentin, neuvoston ja komission välillä allekirjoitetun sopimuksen avulla onnistuttiin ottamaan käyttöön parannettu merkintäjärjestelmä.
Merkinnät sisältävät vastaisuudessa entistä enemmän tietoa kodinkoneiden ja energiaan liittyvien tuotteiden energiankulutuksesta. Tulevaisuudessa merkintöjä sovelletaan myös teollisuus- ja kaupalliseen käyttöön tarkoitettuihin energiaa kuluttaviin tuotteisiin, mikä ei tähän asti ole ollut mahdollista. Viimeisenä muttei vähäisimpänä totean, että tulevaisuudessa kaikenlaisessa mainonnassa, jossa mainostetaan tiettyjen tuotekategorioiden hintaa tai energiatehokkuutta, on myös merkittävä niiden energialuokka.
Energiaan liittyvien tuotteiden energiankulutusta koskevien tarkkojen, merkityksellisten ja vertailukelpoisten tietojen tarjoaminen mahdollistaa sen, että kuluttajat voivat tulevaisuudessa tehdä oikeanlaisia ja tehokkaita valintoja ja siten vähentää energiankulutustaan ja kotitalousmenojaan.
John Attard-Montalto (S&D), kirjallinen. – (EN) Maltan hallitus vastustaa suositusta toiseen käsittelyyn energiaan liittyvien tuotteiden energian ja muiden voimavarojen kulutuksen osoittamisesta merkinnöin ja yhdenmukaisin tuotetiedoin.
Syy tähän on se, että maan hallitus on eri mieltä mietinnön perusteluista ja etenkin seuraavasta lauseesta: "Ensisijaisten tuotteiden luetteloon on sisällyttävä myös rakennusalan tuotteet, joilla on merkittävä vaikutus energiankulutukseen." On käsittämätöntä, että hallitus ei ole samaa mieltä tästä suosituksesta tämän perusteella. Se olisi voinut olla yhtä mieltä suosituksesta ja tehdä selväksi, että se suhtautuu epäluuloisesti kohtaan rakennusalan tuotteista, joilla on merkittävä vaikutus energiankulutukseen.
On tarpeetonta, että hallitus näyttää kannattavan energiatehokkuutta, kun mahdollisia säästöjä voitaisiin saavuttaa merkitsemällä joitakin näistä tuotteista, koska rakennusten energiankulutus on 40 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta Euroopan unionissa.
Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Tuin tätä tärkeää mietintöä. Energiamerkintädirektiivillä on keskeinen merkitys EU:n 20 prosentin energiatehokkuustavoitteen saavuttamisessa vuoteen 2020 mennessä. Tässä yhteydessä sillä on keskeinen sija ilmastonmuutoksen torjunnassa, EU:n siirtämisessä tehokkaaseen, kestävään ja kilpailukykyiseen talouteen sekä Euroopan energiaturvallisuuden vahvistamisessa. Tavoitteemme on viitoittaa tietä kohti tilannetta, joka hyödyttää sekä markkinoita että kuluttajia. Tämä toteutetaan turvaamalla kaikille kuluttajille asianmukaisten tietojen saanti sekä tieto heidän tekemiensä valintojen vaikutuksesta. Näissä puitteissa energiamerkintädirektiivistä saavutettu yksimielisyys tarjoaa merkittävää lisäarvoa. Suhtaudun myönteisesti Euroopan parlamentin edistämään kantaan, jonka mukaan se haluaa säilyttää luokituksen A–G, joka on tutkimuksen mukaan kaikkein kannattavin ja kuluttajille helpoin ymmärtää. Säädökseen sisältyy selkeä velvoite, jonka mukaan energiaan liittyvien tuotteiden kaikessa mainonnassa on energia- tai hintatietojen yhteydessä mainittava energiamerkintä.
Jan Březina (PPE), kirjallinen. – (CS) Olen tyytyväinen siihen, että uusi lainsäädäntö tuotteiden energiatehokkuudesta on vihdoin hyväksytty sen jälkeen, kun parlamentin ja neuvoston välillä oli käyty pitkä kädenveto, ja minulla oli kunnia toimia mietinnön varjoesittelijänä Euroopan kansanpuolueen puolesta. Sen etuna on A-luokan laajentaminen, kun on mahdollista tehdä eroja jatkuvasti kasvavan energiaa säästävien laitteiden ryhmän sisällä, ja samalla voidaan motivoida valmistajia valmistamaan tuotteita, jotka ovat mahdollisimman paljon energiaa säästäviä. On myös tärkeää, ettei laajenneta sellaisten luokkien määrää, jotka osoittavat yksittäisten tuotteiden energiankulutuksen, koska näin säilytetään koko käsitteen selkeys. Se, että tasoja on kaikkiaan seitsemän, auttaa kuluttajia tekemään tehokkaita päätöksiä, kun he valitsevat tuotteita markkinoilla ja siten auttavat vähentämään energiankulutusta toimintamalliensa kautta. Pidän myönteisenä sitä, että uusien ominaisuuksien osalta, jotka liittyvät velvoitteeseen ilmoittaa tuotteiden energialuokat mainontamateriaaleissa, tämä velvoite on rajoitettu mainoksiin, jotka tarjoavat hintaan tai energiankulutukseen liittyviä tietoja. Onneksi katsottiin kuitenkin, että mainonnan säätely on hyväksyttävää vain tarvittaessa ja ainoastaan tarpeellisessa määrässä.
Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän suosituksen puolesta, koska se auttaa tehokkaasti eurooppalaisia kuluttajia heidän valitessaan tuotteita, jotka kuluttavat entistä vähemmän energiaa tai jotka johtavat epäsuorasti siihen, että energiaa kulutetaan entistä vähemmän. Hyväksymällä tämä suositus Euroopan parlamentti edistää merkittävästi sen tavoitteen toteutumista, jonka mukaan EU:n on parannettava energiatehokkuuttaan 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Asiakirja on tasapainoinen, ja se takaa olosuhteet, jotka ovat eduksi sekä markkinoille että kuluttajille.
Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Samoin kuin rakennusten energiatehokkuutta koskeva aloite, josta äänestimme eilen, tämäkin aloite on osa energiatehokkuutta koskevaa lainsäädäntöpakettia, jonka komissio esitteli marraskuussa 2008 ja josta on käyty laajaa keskustelua parlamentissa, komissiossa ja neuvostossa. Lopullista tekstiä koskeva sopimus on vihdoin saatu aikaan.
Sen lisäksi, että tällä aloitteella on myönteisiä vaikutuksia ympäristöön, Euroopan tavoitteeseen vähentää päästöjä sekä energian kannalta kestävän talouden luomiseen, sen etuna on myös se, että kuluttajat ovat päätösten keskipisteessä. Paikkansapitävien merkintöjen ja etikettien ansiosta kuluttajat tietävät tarkalleen, mitä he saavat, ja siten he voivat tehdä valintansa energiatehokkuuden ja alhaisten ympäristökustannusten kaltaisten perusteiden pohjalta.
José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Energiamerkintöjä koskeva direktiivi takaa sen, että kuluttajat saavat asianmukaista tietoa sen ansiosta, että mainontaan on liitettävä pakollinen energiamerkintä. Tässä yhteydessä, kun Eurooppa pyrkii parantamaan energiatehokkuutta ja laskemaan energiankulutuksen tasoja ja samalla torjumaan ilmastonmuutosta, on tärkeää saada kansalaiset osallistumaan näiden tavoitteiden saavuttamiseen. Tämä voidaan saavuttaa ainoastaan siinä tapauksessa, että kuluttajille annetaan selkeitä ja tehokkaita tietoja ostettujen tai myynnissä olevien tuotteiden energiatehokkuudesta. Tällä tavoin kaikki Euroopan kansalaiset osallistuvat ilmastonmuutoksen torjumiseen. On ehdottoman tärkeää varmistaa, että kuluttajat kykenevät harkitusti tekemään entistä ympäristöystävällisempiä valintoja. Kuten tällä direktiivillä nyt vakuutetaan, tuotteiden aiheuttamia energiankulutuksen tasoja arvioidaan sellaisten yleisten arviointiperusteiden ja ominaisuuksien perusteella, joiden ansiosta he voivat vertailla tuotteita luotettavasti. Näin kasvaa myös luottamus teknisiin arvioihin ja merkintöjen sisältämään tietosisältöön. Näin ollen tällä direktiivillä on tärkeä merkitys EU 2020 -strategian vahvistamisessa ja etenkin energiatehokkuuden parantamisessa 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.
Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tämän äänestyksen jälkeen energiaa kuluttaviin tuotteisiin, olivatpa ne tarkoitettu kotitalous-, kaupalliseen tai teolliseen käyttöön, on alettava liittää uusi energiatehokkuusmerkintä, jotta kuluttajat saavat niistä nykyistä paremmin tietoa. Euroopan parlamentin tänään hyväksymään direktiiviin sisältyy säännös siitä, että otetaan käyttöön uudenlaiset energiatehokkuusluokitukset, ja ne ovat sovellettavissa myös tuotteisiin, jotka kuluttavat energiaa epäsuorasti, esimerkiksi ikkunoihin.
Joistakin yksityiskohdista voidaan keskustella, esimerkiksi siitä, että merkinnän muoto perustuu luokitukseen A–G, jollainen on jo käytössä jääkaappien kohdalla, ja siitä, että luokituksiin on mahdollista lisätä luokat A+, A++ ja A+++. Periaatteessa luokkien kokonaismäärä on rajoitettava seitsemään. Direktiiviin sisältyvä tavoite näyttää kuitenkin olevan oikea.
Energiaan liittyvien tuotteiden kaikessa mainonnassa on energia- tai hintatietojen yhteydessä mainittava energiatehokkuusluokitus. Annettujen tietojen on ohjattava kuluttajia valitsemaan tuotteita, jotka käyttävät entistä vähemmän energiaa tai jotka johtavat epäsuorasti siihen, että energiaa käytetään entistä vähemmän.
Sen vuoksi jääkaappeja, pesukoneita tai keittolaitteita koskevassa hinta- ja energiatehokkuustiedoissa on ilmoitettava tuotteen energialuokka.
Jarosław Kalinowski (PPE), kirjallinen. – (PL) On puhuttu paljon kuluttajien oikeuksista saada tietää ostamistaan elintarvikkeista, kodinkoneista tai kodin tarvikkeista. Haluamme tietää, mistä ne ovat peräisin ja miten ne on tehty, ja haluamme tietää elintarvikkeiden ravintoarvoista. Ilmastonmuutoksen aikana haluamme kaikki suojella ympäristöä ja ehkäistä epänormaaleja sääoloja, ja tämän vuoksi meitä ohjaavat ekologiset periaatteet, kun valitsemme ruokaa ja jokapäiväisiä tuotteita. Siksi on tärkeää, että kuluttajat ovat tietoisia siitä, miten paljon energiaa heidän laitteensa kuluttavat, ja olen siis sitä mieltä, että heillä on oikeus siihen, että nämä tiedot löytyvät merkinnöistä. Näiden tietojen liittäminen tuote-etiketteihin on myös osoitus tuotteen korkeasta laadusta. Se voi toimia välineenä, jolla suojellaan Euroopan markkinoita Euroopan unionin ulkopuolelta tulevilta laitteiden halvoilta kopioilta.
Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Mietinnössä tunnustetaan, että markkinat eivät kykene turvaamaan järkevää energian käyttöä. Tämä on selvä myönnytys, joka vastaa väitteitämme, ja suhtaudun tähän myönteisesti. Suhtaudun myönteisesti myös tahtoon ylhäältä alaspäin tehtävään energiansäästömerkintöjen yhdenmukaistamiseen. Pidän kuitenkin valitettavana sitä, että tuotteiden ekologista kokonaisjalanjälkeä koskevaa merkintää ei ole ehdotettu missään, vaikka tämä olisi toteutettava mahdollisimman pian.
Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) EU etsii edelleen päättäväisesti parhaita keinoja, joilla voidaan varmistaa energiatehokkuuden laadukkuus, jotta tehokkuutta voitaisiin parantaa 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Tämä uusi merkintätapa on kuluttajille hyvin olennainen asia, koska sen avulla he saavat entistä parempaa tietoa voidakseen tehdä täysin tietoon perustuvia valintoja ja tunnistaa niiden vaikutus energiatehokkuuteen liittyviin asioihin. Tämä tarkoittaa sitä, että lisätään kuluttajien tietoisuutta heidän tekemänsä valinnan energiaan liittyvistä seurauksista aina, kun he aikovat ostaa minkä tahansa kulutustuotteen, jolla on vaikutusta energiatehokkuuteen. Tämän direktiivin hyväksyminen on erityisen tärkeää tämän tietoisuuden lisäämisessä. Siksi äänestin tällä tavalla.
Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Mikäli energiankulutusmerkintä otetaan käyttöön, käy pian selväksi, hyväksyvätkö kuluttajat sen todella vai eivät, kunhan sitä on helppo ymmärtää. Yleinen tietoisuus on muuttunut tällä alalla, ja kuluttajat kiinnittävät entistä tarkempaa huomiota energiatehokkuusluokkiin, erityisesti sähkölaitteiden kohdalla. Julkisten hankintamenettelyjen pitäisi tietenkin toimia tässä hyvänä esimerkkinä. Jäsenvaltioille ei pidä kuitenkaan sanoa, että ne voivat ostaa vain sellaisia tuotteita, tuotteita, joilla on korkein suoritustaso ja jotka kuuluvat parhaimpaan energiatehokkuusluokkaan. Etenkin aikana, jona kaikki haluavat säästää, ostohinnasta muodostuu yhä enemmän ratkaiseva tekijä. Julkisessa hankintaprosessissa tarjolla olevia valintamahdollisuuksia ei ole vielä määritelty riittävän selkeästi, minkä vuoksi äänestin tyhjää.
Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė (PPE), kirjallinen. – (LT) Äänestin energiaa käyttävien tuotteiden merkintää ja kuluttajille annettavia perustietoja koskevan päätöslauselman puolesta. Puhumme parlamentissa hyvin usein kansalaisten oikeuksista, heidän oikeudestaan tehdä valintoja, oikeudesta saada tarkkoja ja virheettömiä tietoja. Tämä on mielestäni hyvin tärkeä asia kaikilla elämänaloilla. Tässä tapauksessa kysymys liittyy käytettävään sähköön ja sen tehokkuuteen. Ihmiset todella haluavat säästää energiaa, ja tähän on etupäässä kaksi syytä, jotka ovat taloudellinen ja ympäristöön liittyvä syy. Nykyään, kun teknologia on kehittynyt ja asukkailla on mahdollisuus valita sähkölaitteita niiden energiatehokkuuden mukaan, sopimamme merkintä auttaa myös kuluttajia tekemään järkeviä valintoja ja edistää osaltaan energian säästämistä (näin ollen kuluttajat valitsevat entistä edullisempia laitteita) sekä ympäristönsuojelua. Minulla ei ole epäilystäkään siitä, että kun eurooppalaiset näkevät, miten paljon energiaa kuluu, he käyttävät tilaisuutta hyväkseen ja valitsevat entistä tehokkaampia ja ympäristöystävällisempiä tuotteita ja laitteita. Vielä kerran totean, että suhtaudun myönteisesti Euroopan parlamentin kantaan tässä asiassa, ja toivon, että tällaiset päätökset toimivat todellisina kannustimina ja tarjoavat tilaisuuden toteuttaa sitoumuksiamme vähentää energiankulutusta vuoteen 2020 mennessä.
Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Energiamerkintädirektiivin uudelleenlaadinnan tavoitteena on laajentaa merkintätietojen soveltamisalaa koskemaan kaikkia tuotteita, jotka vaikuttavat energiankulutukseen, eikä pelkästään kodinkoneisiin.
Direktiivi on osa kestävää kulutusta, tuotantoa ja teollisuuspolitiikkaa koskevaa toimintasuunnitelmaa, ja siinä esitetään myös julkisia tarjouskilpailuja koskevia aloitteita. Se määrittää integroidun ja kestävän politiikan keskipisteen ympäristöllisestä näkökulmasta. Yksi kiistanalaisimmista seikoista koskee sitä, minkälaista luokkaa pitäisi käyttää kuluttajan kokeman hämmennyksen välttämiseksi. Päätimme säilyttää suljetun A–G-asteikon sen jälkeen, kun Euroopan parlamentti hyväksyi tätä koskevan päätöslauselman.
Energiatehokkuusluokat esitetään myös kaikessa mainonnassa, joka sisältää tietoa energian kulutuksesta tai joka liittyy tuotteiden hintoihin. Esittämieni syiden vuoksi kannatan jäsen Podimatan omaksumaa asennetta ja tuen tätä mietintöä.
Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. – (IT) Energiamerkintädirektiivillä on suuri merkitys, jotta voidaan saavuttaa EU:n tavoite eli lisätä energiatehokkuutta 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Se tarjoaa huomattavaa lisäarvoa sekä markkinoille että kuluttajille. Pohjimmiltaan energiamerkinnän pakollinen maininta mainonnassa tarkoittaa, ettei loppukäyttäjille enää anneta virheellistä tietoa, vaan he saavat kaikki tarvitsemansa tiedot voidakseen tehdä täysin perusteltuja valintoja.
Samalla parlamentin painokkaan kannan mukaisesti luovuttiin avoimen asteikon käyttöönotosta ja säilytettiin malli, joka perustuu tähän asti kuluttajien kannalta hyväksi osoittautuneeseen luokitukseen A–G. Tämän lisäksi luokkien yleisen uudelleentarkastelun lauseke mahdollistaa uuden perusteellisen tarkastelun vuoden 2014 loppuun mennessä ottaen huomioon teknologian kehitys ja merkinnän ymmärrettävyys kuluttajien keskuudessa. Tämä on lisätae siitä, että tähän asti käytössä ollut kuluttajaystävällinen asteikko säilyy ennallaan ainakin tarkistamiseen saakka. Tästä syystä toistan vakuuttuneesti, että tuen direktiiviä täysipainoisesti.
Rovana Plumb (S&D), kirjallinen. – (RO) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska sisällyttämällä kaikki energiaan liittyvät tuotteet merkintöjen piiriin, energiamerkintädirektiivin tarkistuksen avulla täytäntöönpanokuluja onnistutaan vähentämään 4 miljoonaa euroa jokaista päivitettyä ja tyhjästä laadittua täytäntöönpantavaa toimenpidettä kohti (mikäli päätetään soveltaa asetuksia tai päätöksiä direktiivien sijasta). Lisäksi sen avulla saadaan alennettua entisestään hiilidioksidipäästöjä noin 78 miljoonaa tonnia. Tulevaisuudessa energiatehokkuusmerkintää sovelletaan myös sellaisiin energiaa käyttäviin tuotteisiin, jotka on tarkoitettu teollisuus- ja kaupalliseen käyttöön, kuten keittolaitteisiin, myyntiautomaatteihin (jotka myyvät voileipiä, välipaloja, kahvia jne.), teollisuusmoottoreihin, energiaan liittyviin tuotteisiin sekä sellaisiin rakennusalan tuotteisiin, jotka eivät kuluta energiaa mutta "joilla on merkittävä suora tai epäsuora vaikutus" energiansäästöön, kuten ikkunan- ja ovenkarmit.
Yksi tärkeä tekijä tämän direktiivin asianmukaisen soveltamisen varmistamisessa on sen takaaminen, että jokainen kansalainen saa virheetöntä tietoa ja että kuluttajat ovat tietoisia tekemiensä valintojen vaikutuksesta. Tarkan, olennaisen ja vertailukelpoisen tiedon tarjoaminen erityisesti energiaan liittyvien tuotteiden energiankulutuksesta auttaa loppukäyttäjiä tekemään energiansäästömahdollisuuteen perustuvan päätöksen, jotta sähkölaskuja voitaisiin pienentää pitkällä aikavälillä.
Teresa Riera Madurell (S&D), kirjallinen. – (ES) Olen äänestänyt jäsen Podimatan mietinnön puolesta, koska katson, että parlamentti ja erityisesti Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä (S&D) ovat onnistuneet saamaan aikaan ratkaisevan tärkeään direktiiviin liittyviä erittäin tärkeitä edistysaskeleita, joiden ansiosta voimme saavuttaa itse asettamamme energiatehokkuustavoitteen. Olemme onnistuneet säilyttämään luokituksen A–G, jonka eurooppalaiset kuluttajat tuntevat ja ovat hyväksyneet, mutta tämän lisäksi olemme varmistaneet velvoitteen, jonka mukaan kodinkoneissa on mainittava energiamerkintä, kunhan hintatiedot on ilmoitettu niitä koskevissa myynninedistämis- tai mainosmateriaaleissa. Toinen parlamentin esittämä merkillepantava tekijä on komission velvollisuus laatia energiaan liittyvien tuotteiden ensisijainen lista, johon sisältyvät eräät rakennusalan tuotteet, jotka voivat kuulua tulevaisuudessa täytäntöönpanotoimien piiriin. Lopuksi totean, että kun julkisen sektorin on otettava johtava asema, mielestäni viranomaisten on olennaisen tärkeää hankkia julkisten hankintojen yhteydessä tuotteita, jotka kuuluvat kaikkein korkeimpaan energiatehokkuusluokkaan.
Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Jäsen Maňkan mietinnössä ehdotetaan useita tarkistuksia Euroopan parlamentin vuoden 2010 talousarvioon. Äänestin tämän mietinnön ja etenkin sen sisältämien säännösten puolesta, jotka ovat seurausta Lissabonin sopimuksen voimaantulosta 1. joulukuuta 2009. Niihin sisältyy 1 500 euron kuukausittainen korotus jäsenten avustajiin liittyviin kuluihin. Tämän korotus on tarkoitettu jäsenten käyttöön niin, että he voivat vastata uusiin vastuualueisiin Lissabonin sopimuksen mukaisesti, kun sopimus laajentaa huomattavasti parlamentin toimintavapautta ja lisää näin ollen sen vaikutusta EU:n päätöksentekoon. Parlamentti tarvitsee lisää asiantuntijoita lainsäädännöllisissä kysymyksissä, jotta sen toiminta olisi komission ja jäsenvaltioiden toiminnan mukaista. Me edustamme Euroopan kansalaisia, ja tarvitsemme asianmukaisia resursseja, mikäli haluamme puolustaa heidän etujaan. Sen vuoksi tuin tätä mietintöä.
Göran Färm (S&D), kirjallinen. – (SV) Mielestäni meidän on vahvistettava niitä valiokuntia, joiden työmäärä lisääntyy Lissabonin sopimuksen voimaantulon vuoksi. Tämän vuoksi on perusteltua lisätä näissä valiokunnissa työskentelevän parlamentin ja ryhmien sihteeristöjen alaisen henkilöstön määrää. En ole kuitenkaan samaa mieltä siitä, että Euroopan parlamentin jäsenet tarvitsevat lisää henkilöstöä. Olisin toivonut, että parlamentin resursseja olisi parannettu ennen kaikkea uudelleenjaon ja tehokkuutta parantavien toimien avulla, jotta kokonaistalousarviota ei tarvitsisi nostaa.
Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmän puheenjohtajana budjettivaliokunnassa otin tämän kannan myös neuvotteluissa parlamentin puhemiehen kanssa. Saimme lopulta aikaan kompromissin, jonka mukaan esitystä rahoitetaan nyt osittain 4,4 miljoonan euron säästöillä. Olen edelleen sitä mieltä, että esitykseen olisi pitänyt sisällyttää muitakin säästöjä, mutta koska toimin aktiivisena osapuolena neuvotteluissa, päätin tukea saavutettua kompromissia.
Bogusław Liberadzki (S&D), kirjallinen. – (PL) Lissabonin sopimuksen voimaantulo lisää varmasti merkittävästi parlamentin työmäärää. Tämä johtaa erityisesti tavanomaisen lainsäädäntömenettelyn entistä laajempaan käyttöön, mikä vaikuttaa noin 95 prosenttiin hyväksyttävästä lainsäädännöstä. Lisämäärärahojen ja -henkilöresurssien ansiosta parlamentti voi hoitaa uutta tehtäväänsä toisena lainsäätäjänä tasavertaisessa asemassa neuvoston kanssa.
Mairead McGuinness (PPE), kirjallinen. – (EN) Tuin jäsen Maňkan mietintöä Euroopan parlamentin lisätalousarviosta, vaikka olenkin tietoinen siitä, että määrärahojen korotus on kiperä asia aikana, jolloin kansalaisia kehotetaan hyväksymään palkan leikkauksia ja työpaikkoja menetetään. Euroopan parlamentissa tehtävän työn määrä on epäilemättä kasvanut Lissabonin sopimuksen voimaantulon vuoksi. Aion käyttää tämän lisäavustajakorvauksen tarjotakseni mahdollisuuksia nuorille opiskelijoille, jotka laittavat sankoin joukoin työpaikkahakemuksia toimistooni.
Sen avulla voidaan maksaa korvausta heidän työstään ja arvokkaasta työkokemuksestaan, jonka toivon olevan heille avuksi tulevaisuuden työurissa. Olen kuitenkin sitä mieltä, että parlamentin on tarkasteltava uudelleen kaikkia työskentelymenetelmiämme ja henkilökunnan palkkaamista tuloksekkuutemme ja tehokkuutemme parantamista silmällä pitäen.
Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Lissabonin sopimus on antanut Euroopan parlamentille uutta vastuuta. Tilanne merkitsee lisää hallinnollista työtä, ja siitä seuraa se, että parlamentin jäsenet tarvitsevat pätevää henkilöstöä toimimaan heidän neuvonantajinaan. Uusi tilanne aiheuttaa kaksi ongelmaa: lisäkustannukset, jotka aiheuttaa uusien avustajien tarve, ja lisätilan tarve, jotta he voivat suorittaa velvollisuutensa hyvissä työoloissa. Tämä tilanne lisää kustannuksia. Sitä on vaikea selittää kriisin aikana, mutta jos parlamentin työn halutaan olevan erinomaista, sillä on oltava tarvittavat rahoitus- ja henkilöstöresurssit. Siksi äänestin tällä tavalla.
Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin mietinnön puolesta. Vaikka tämä voi vaikuttaa demagogialta tai jälleen yhdeltä kastin eduista, näin ei kuitenkaan ole. Lisätalousarviot ovat tärkeitä ja välttämättömiä elämän ja parlamentin toiminnan asianmukaiselle hallinnalle.
Lissabonin sopimuksen hyväksymisen jälkeen meitä kehotetaan roolissamme Euroopan parlamentin jäseninä tarttumaan tärkeään ja merkittävään tehtävään. Tästä syystä tarvitsemme avustajia ja asiantuntijoita, jotka kykenevät tukemaan meitä päivittäisessä työssämme. Sitä varten tarvitaan resursseja. Omasta puolestani ja toivottavasti myös kollegojeni puolesta toivon, että näiden resurssien avulla voidaan tehdä entistä tuloksekkaampaa, tehokkaampaa ja keskitetympää työtä.
Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Olen allekirjoittanut tarkistuksen ja äänestänyt sen puolesta, enkä hyväksynyt korvauserän korotusta yhdessä 16 muun ryhmäni jäsenen kanssa. Syy tähän on se, että mielestäni on hyvin tärkeää osoittaa, että merkittävä määrä Euroopan parlamentin jäseniä ei hyväksy avustajakorvauksen korotusta talouskriisin aikana.
Lopullisessa äänestyksessä äänestin kuitenkin jäsen Maňkan mietinnön puolesta, joka käsittelee parlamentin lisätalousarviota varainhoitovuodeksi 2010.
Eva-Britt Svensson (GUE/NGL), kirjallinen. – (SV) Äänestin lisätalousarviota vuodeksi 2010 käsittelevää mietintöä vastaan. Euroopan parlamentin jäsenten sihteeristökorvausten korottaminen 1 500 eurolla kuukaudessa Lissabonin sopimuksen voimaantulon aiheuttaman lisääntyneen työmäärän vuoksi ei ole kestävä ajatus. Ensinnäkin korkeasti koulutettuja asiantuntijoita ei voi palkata 1 500 eurolla kuukaudessa. Toiseksi uudelle henkilöstölle ei ole tilaa parlamentin työskentelytiloissa. Kolmas väite on se, että osa talousarvioon sisältyvistä varoista on otettu pois varauksista erityisesti rakennusinvestointeja varten. Neljänneksi totean, että varainhoitovuoden 2011 kategoriasta 5 esittelijä Helga Trüpel totesi, että sihteeristökorvauksia ei voida taata tulevaisuudessa, jos niihin liittyvistä eduista ei tehdä asianmukaista arviota. Pidän tätä korotusta perusteettomana lisänä jo nyt korkeita sihteeristökorvauksia varten, ja näin tapahtuu aikana, jona työttömät, yksin elävät naiset, eläkeläiset ja muut sosiaalisesti heikossa asemassa olevat väestönryhmät pakotetaan tekemään uhrauksia, jotta voisimme pelastaa rämpivän eurohankkeen.
Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Avoimuuden – jota kansalaiset edellyttävät – ja perusteellisuuden nimissä en usko, että neuvosto vapautuu velvoitteestaan olla julkisesti tilivelvollinen sen käytössä olevista varoista. Tästä syystä yhdyn esittelijän päätökseen lykätä päätöstä myöntää neuvostolle vastuuvapaus siihen asti, kunnes lisätietoja on toimitettu.
José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Kannatan sitä, että EU:n varainhoitovuoden 2008 yleisen talousarvion täytäntöönpanon vapautusta koskevaa päätöstä lykätään avoimuuden ja tarkkuuden nimissä, eikä tämä koske ainoastaan talousarvion täytäntöönpanoa, vaan myös EU:n kaikkien määrärahojen käytön täydellistä valvontaa. Tämä antaa neuvostolle tilaisuuden saada kaikki tarvittavat selitykset ja tiedot parlamentin tukeman päätöksen turvaamiseksi. Tämä on ehdottoman tärkeää Euroopan unionin toimielinten uskottavuuden ja vallassa olevien yleisen luottamuksen kannalta. Tämän lisäksi tässä on kysymys demokraattisten elinten ja oikeudellisesti tähän valtuutettujen laatimista toimista ja suuntaviivoista.
Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Talousarvion toteuttamiseen liittyvä vastuuvapaus on tärkeä asia, ja parlamentin lainsäädäntö- ja valvontatoiminta ovat riippuvaisia siitä.
Minun ei ole tarpeen toistaa, mitkä ovat ne valvontavaltuudet, jotka parlamentti on saavuttanut vuosien mittaan. Tämä on etenkin talousarviomenettelyn ansiota, jonka perusteella parlamentti on onnistunut tekemään Euroopan unionin toimielinten pakollisesta ilmoitusjärjestelmästä vakavasti otettavan ja tärkeän asian. Lisäksi se on olennaisen tärkeää myös kansalaisten odotusten kannalta.
Nykyisen kaltaisen kriisin aikana Euroopan kansalaisia kehotetaan tekemään poikkeuksellisia uhrauksia, ja meidän on valvottava tarkkaan ja huolellisesti byrokraattisia tai todellisia hallintokuluja. Esittämistäni syistä kiitän mietinnön esittelijää ja ilmaisen sitä koskevan yksimielisyyteni.
Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska olen samaa mieltä siitä, että meidän on lykättävä vastuuvapautta koskevaa päätöstä lokakuuhun.
Konrad Szymański (ECR), kirjallinen. – (PL) Äänestin neuvoston vuoden 2008 talousarviota koskevan vastuuvapauden myöntämistä vastaan, koska parlamentti sai talousasioita koskevat asiakirjat liian myöhään. Euroopan parlamentin harjoittama neuvoston talouden valvonta on kaikkea muuta kuin avointa.
Elena Oana Antonescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Muutaman viime vuoden aikana elinsiirtojen tarve on kasvanut Euroopan unionissa tasaisesti ja nopeasti. Vaikka elinten puutteellisuus on tällä hetkellä kaikkein suurin edessämme oleva haaste, on paljon muitakin vaikeuksia, jotka liittyvät jäsenvaltioissa käytettäviin erilaisiin elinsiirtojärjestelmiin.
Vuonna 2008 Euroopan parlamentti kehotti Euroopan komissiota heinäkuussa laaditun päätöslauselman välityksellä antamaan direktiivin, jolla vahvistetaan oikeudelliset kehykset elinsiirtojen laadun ja turvallisuuden varmistamiseksi Euroopan unionissa. Tämän jälkeen komissio antoi ehdotuksen direktiiviksi, josta keskusteltiin Euroopan parlamentissa. Ehdotus sisälsi kolme päätavoitetta, jotka ovat laadun ja turvallisuuden takaaminen potilaille EU:n tasolla, elinluovuttajien suojan takaaminen ja jäsenvaltioiden välisen yhteistyön edistäminen.
Äänestimme parlamentin, neuvoston ja komission välillä saavutetun kompromissin puolesta, koska tarvitsemme yhteisiä Euroopan laajuisia laatu- ja turvallisuusvaatimuksia ihmiselinten hankintaa, kuljetusta ja käyttöä varten. Tällä toimenpiteellä voitaisiin edistää elinten välittämistä, mikä hyödyttäisi näin ollen niitä tuhansia Euroopassa olevia potilaita, jotka tarvitsevat tämänkaltaista hoitoa joka vuosi.
Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Minäkin tuen tätä tärkeää asiakirjaa elinsiirtoa varten tarkoitettujen ihmiselinten laatu- ja turvallisuusvaatimuksista. Kun elinsiirtojen tarve Euroopan unionissa kasvaa ja elinsiirtoa odottavien potilaiden ja luovutettavien elinten määrän välillä vallitsee epätasapaino, meidän on pyrittävä välttämään luovutusten taloudellisen hyödyn tavoittelua ja lopettamaan elinkauppa. Sen vuoksi meidän on sovellettava tiukkaa lainsäädäntöä eläviin luovuttajiin, varmistettava elinten odotuslistan avoimuus, laadittava tiukat luottamuksellisuussäännöt, jotta voidaan suojella luovuttajien sekä elimiä odottavien henkilökohtaisia tietoja ja määritellä lääkäreiden vastuu. Kun yhteiset laatu- ja turvallisuusvaatimukset on otettu käyttöön, syntyy mahdollisuuksia elinten rajat ylittävälle välitykselle, ja tämä voi lisätä tehtyjen elinsiirtojen määrää.
Regina Bastos (PPE), kirjallinen. – (PT) Muutaman viime vuosikymmenen aikana elintensiirroista on tullut todellista maailmanlaajuista toimintaa, jonka avulla on kyetty parantamaan kärsivien ihmisten elämänlaatua ja lisäämään heidän elinajanodotettaan. Direktiivillä vahvistetaan säännöt, joilla pyritään varmistamaan ihmisten kehoihin siirrettäväksi tarkoitettujen ihmisperäisten elinten korkeat laatu- ja turvallisuusvaatimukset ihmisen terveyden korkean suojelun tason varmistamiseksi. Direktiivissä esitetään laatua koskevat kansalliset ohjelmat, joissa määritetään jäsenvaltioiden elinsiirtoprosessien standardit ja käytännöt. Lisäksi siinä esitetään yksityiskohtaisemmin elinten hankintaprosessit ja tietojärjestelmään liittyvät asiat.
Luovuttajien ja vastaanottajien jäljitettävyys ja suojelu ovat myös asioita, joihin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Äänestin tämän mietinnön puolesta sen sisältämän kolmen tärkeimmän tavoitteen vuoksi. Tavoitteet ovat laadun ja turvallisuuden takaaminen potilaille EU:n tasolla, elinluovuttajien suojan takaaminen ja jäsenvaltioiden välisen yhteistyön edistäminen. Tästä huolimatta haluan korostaa, että elinsiirto-ohjelmien on noudatettava vapaaehtoisuuden ja maksuttoman luovutuksen periaatetta, joka on vahvistettu jo edellisessä lainsäädännössä ihmisistä peräisin olevista aineista ja että elimiä ei saa missään tapauksessa myydä.
Gerard Batten, John Bufton, David Campbell Bannerman ja Derek Roland Clark (EFD), kirjallinen. – (EN) Yhdistyneen kuningaskunnan itsenäisyyspuolue katsoo, että nykyisen elinten vaihtoihin tarkoitettujen palvelujen ja virastojen kansainvälisen verkoston parhaillaan tapahtuva kehitys ja parantaminen eivät edisty siten, että EU pyrkii tunkeutumaan verkostoon ja sääntelemään sitä. Päinvastoin elinten luovuttajien määrä niissä muutamassa maassa, jossa on useita luovuttajia, todennäköisesti vähenee, jos EU:n lainsäädännöllä säädetään pakolliseksi pyytää elimiä niistä lukuisista maista, joissa on muita vähemmän elinten luovuttajia. Tämän lisäksi myös viimeksi mainituissa maissa elinluovutusten määrä todennäköisesti laskee, kun ulkomaisia elimiä on runsaasti tarjolla. Näin ollen UKIP-puolue äänesti tätä mietintöä vastaan.
Françoise Castex (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin elinsiirtoa varten tarkoitettujen ihmiselinten laatu- ja turvallisuusstandardeja käsittelevän direktiiviluonnoksen puolesta. Direktiivi kattaa ketjun jokaisen vaiheen elimen luovuttamisesta aina elinsiirtoon, ja se takaa jäsenvaltioiden välisen yhteistyön. Tehokas elinsiirtojärjestelmä ei perustu yksinomaan luovuttajan tukeen, vaan se riippuu myös tietojen oikeasta käytöstä ja sen verkoston laadusta, jonka kautta tietoa jaetaan. Sen vuoksi tuin esitystä sellaisen eurooppalaisen tietokannan luomisesta, johon tallennetaan tietoja saatavilla olevista elimistä. Lisäksi tuin esitystä yleiseurooppalaisesta sertifiointijärjestelmästä, joka takaa, että tarjolla olevat ihmiselimet ja -kudokset on hankittu laillisesti. Saatavilla olevien elinten samanarvoisen saatavuuden takaamiseksi elimet onkin lahjoitettava yksinomaan vapaaehtoispohjalta ilman, että minkäänlaisia maksuja on suoritettu. Periaate siitä, että elimistä ei makseta, ei kuitenkaan estä maksamasta luovuttajille korvausta, kunhan tällainen korvaus rajoitetaan tiukasti kulujen ja elimen luovutuksesta johtuvan tulonmenetyksen kattamiseen. Tällainen avoin, turvallinen ja tehokas lahjoitusjärjestelmä on ainoa keino torjua elinkauppaa.
Nikolaos Chountis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Äänestin direktiiviehdotuksen puolesta seuraavista syistä: 1. Kun otetaan huomioon siirtoelinten kysyntä ja rajallinen saanti, joka pakottaa potilaat usein etsimään ratkaisuja ongelmaansa maansa rajojen ulkopuolelta, yhteisön laajuisten laatu- ja turvallisuusvaatimusten yhteisten puitteiden käyttöönotto sekä yhteistyö- ja keskinäisen tiedottamisen verkoston luominen ovat ehdottoman tärkeitä asioita, joiden avulla voidaan parantaa kansanterveyttä ja potilaille tarjottavia palveluja. 2. Nämä toimenpiteet eivät vaikuta kansallisiin säännöksiin, joilla säännellään menettelyjä elinluovutuksen luvan myöntämiseksi ja joiden valinta pysyy jäsenvaltioiden toimivallan piirissä. Direktiiviehdotuksella tehdään päinvastoin lisäyksiä jokaisen EU:n jäsenvaltion oikeudellisiin puitteisiin niin, että koko elinsiirtomenettelyn aikana sovelletaan erityisiä laatu- ja turvallisuusvaatimuksia. Samanaikaisesti direktiiviehdotus takaa kaikenlaisen spekuloinnin puuttumisen ja säilyttää sekä luovuttajan että vastaanottajan henkilötietojen anonymiteetin ja turvallisuuden. 3. Elinten salakuljetustapaukset minimoidaan ja mahdollisten luovuttajien luottamusta vahvistetaan niin, että tärkeimpänä tavoitteena on lisätä luovuttajien määrää. 4. Jäsenvaltiot määräävät seuraamuksia siinä tapauksessa, että luovuttajien tai vastaanottajien identiteettiin liittyvää lainsäädäntöä rikotaan.
Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, joka käsittelee elinsiirtoa varten tarkoitettujen ihmiselinten laatu- ja turvallisuusvaatimuksia, koska se edistää leikkausten odotuslistan lyhentämistä eurooppalaisten kärsivien potilaiden hyväksi. Emme voi hyväksyä sitä, että keskimäärin 12 elinsiirtoa odottavaa ihmistä kuolee joka päivä. Tämä direktiivi helpottaa elinten luovuttamista ja siirtoa sekä mahdollisuutta vaihtaa niitä jäsenvaltioiden välillä, mikä hyödyttää tuhansia sairaita eurooppalaisia.
Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Elinsiirtoa varten tarkoitettujen elinten puute on laajentanut kammottavia markkinoita, joilla on vaikutus etenkin kehitysmaihin mutta jotka ovat vahingoittaneet myös vähäosaisia ihmisiä Itä-Euroopassa. Olen muiden tapaan huolestunut vaikeuksista torjua tätä julmaa kaupankäyntiä ja sen hirveitä seurauksia niihin, joilta viedään heidän elimensä voimakeinoin tai ei. Näiden ihmisten elämänlaatu heikkenee rajusti, he sairastuvat kroonisiin sairauksiin ja monissa tapauksissa heitä odottaa kuolema. Yhteisten sääntöjen hyväksyminen antaa Euroopan unionin valtioille tasapuoliset lähtökohdat vaatimusten ja vastuiden kannalta, mikä on täysin erilainen tilanne kuin kuvailemani nykyinen synkkä tilanne.
Potilaat ja luovuttajat saavat sellaiset edellytykset, seurannan ja suojelun, jotka puuttuvat elinkauppaverkostossa toimivilta, ja jäsenvaltiot pystyvät aloittamaan tehokkaan yhteistyön. Olen yhtä mieltä esittelijän kanssa siitä, että luovutuksen on tapahduttava pyyteettömästi, vapaaehtoisesti ja maksutta ja että luovuttajalle korvataan ainoastaan kulut tai luovutuksesta koitunut vaiva. Mielestäni kollegani jäsen Mikolášik on ehdottanut joitakin hyviä muutoksia, jotka parantavat perustekstiä. Ne ovat varmasti seurausta hänen lääketieteen opinnoistaan ja siitä, että hän on seurannut tätä aihetta aina edellisestä parlamentin täysistunnosta asti.
José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Suhtaudun erittäin myönteisesti tähän ehdotukseen ja sen kolmeen päätavoitteeseen, jotka ovat laadun ja turvallisuuden takaaminen potilaille EU:n tasolla, elinluovuttajien suojan takaaminen ja jäsenvaltioiden välisen yhteistyön edistäminen. Yleisesti ottaen Euroopan unionissa vallitsee laaja yksimielisyys elinluovutuksista elinsiirtoja varten. Kulttuuriin ja perinteisiin sekä myös organisointijärjestelmään liittyvien erojen vuoksi asiaa käsitellään eri tavoin eri jäsenvaltioissa. Haluan korostaa, että vaikka direktiivin tavoitteena on ylläpitää laatu- ja turvallisuustoimien yhdenmukaistamista tai pyrkiä siihen, sen ei pitäisi aiheuttaa ylimääräistä hallinnollista taakkaa jäsenvaltioille. Siihen olisi pikemmin sisällyttävä riittävä joustomarginaali, jotta jo käytössä olevia hyviä käytäntöjä ei vaarannettaisi. Tämä ehdotus direktiiviksi vahvistaa yhteiset ja sitovat laatu- ja turvallisuusvaatimukset elinsiirtoa varten tarkoitettuja ihmiselimiä varten, minkä tavoitteena on taata terveyden korkeatasoinen suojelu kaikkialla Euroopan unionissa. Kannatan komission näkemystä siitä, että periaatteessa elinsiirto-ohjelmien on noudatettava vapaaehtoisuuden ja maksuttoman luovutuksen periaatetta. Elinluovutusten on aina tapahduttava ilman maksua ja niitä on suojeltava kaikenlaiselta potentiaaliselta kaupankäynniltä.
João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Elinsiirrot ovat tärkeä kuntoutuskeino potilaille, jotka kärsivät monista sellaisista erilaisista sairauksista, jotka aiheuttavat kuolemaan johtavia ongelmia tiettyihin elimiin. Elinsiirtojen määrä on Euroopan unionissa kasvanut, ja ne ovat pelastaneet monien elämän ja pidentäneet sitä. Elinsiirtojen odotuslistat ovat kuitenkin yhä pitkiä. Äänestimme mietinnön puolesta, mikä osoittaa yksimielisyytemme niistä parannuksista, joita mietinnöllä pyritään tuomaan nykytilanteeseen. Sen lisäksi, että parannukset vaikuttavat laatuun ja turvallisuuteen ja että niillä luodaan elinten hankintaan ja kuljetukseen tarvittavat menettelyt, ne koskevat luovuttajien ja vastaanottajien suojelua. Tämän lisäksi kiinnitetään asianmukaista huomiota eettisiin periaatteisiin ja ilman korvausta tehtävien luovutusten periaatteeseen. Mietinnössä käsitellään myös ihmiselinten kauppaa koskevaa huolestuttavaa asiaa tavalla, joka vaikuttaa meistä tarkoituksenmukaiselta.
Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Tämän direktiivin tavoite on riittävän selkeä. Tarvitsemme nykyistä enemmän elimiä potilaille ja tiiviimpää yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä tässä asiassa sekä elinkaupan torjunnassa. Näin ollen yksi tämän uuden lainsäädännön lähtökohdista on se, että sen pohjalta jokaisessa jäsenvaltiossa nimitetään uusi viranomainen, joka vastaa elinten laatu- ja turvallisuusvaatimusten noudattamisesta. Nämä viranomaiset ovat vastuussa elinten laadun ja turvallisuuden varmistamisesta "elimen luovutuksesta siirtoon tai hävittämiseen ulottuvan koko ketjun ajan sekä laadun ja turvallisuuden arvioinnista potilaan koko toipumisajan ja elinsiirron jälkeisen seurannan ajan". Lisäksi uudella direktiivillä vaaditaan, että kaikissa ketjun vaiheissa luovutuksesta elinsiirtoon tai elimen poistoon asti vastaavilla terveysalan ammattilaisilla on asianmukainen pätevyys. Näitä ammattilaisia varten olisi siis kehitettävä erityisiä koulutusohjelmia. Kaikkien näiden syiden vuoksi äänestimme ehdotuksen puolesta. Siksi äänestin tällä tavalla.
Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Elinsiirroilla voidaan pelastaa ihmishenkiä, mutta vain silloin, kun sopivan luovuttajan terve elin siirretään. Valitettavasti virheitä on sattunut menneisyydessä toistuvasti, ja tästä syystä on sitäkin tärkeämpää asettaa laatu- ja turvallisuusstandardit tällä alalla. On myös tarpeen keskustella siitä, että muslimit ottavat usein mielellään vastaan elinluovutuksia, mutta yleensä he eivät ole valmiit itse luovuttamaan elimiä uskontonsa vuoksi. Toivon, että tällä mietinnöllä voidaan edistää laatu- ja turvallisuusvaatimuksia, minkä vuoksi äänestin sen puolesta.
Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Ilmoitan äänestäneeni jäsen Mikolášikin mietinnön puolesta. Rajat ylittävien vaihtojen sekä eri jäsenvaltioiden käyttöön ottamien elinsiirtojärjestelmien välisten merkittävien erojen vuoksi elinsiirtoja varten tarkoitettujen saatavilla olevien elinten kasvava tarve edellyttää yhteistyötä ja elinten laatua ja turvallisuutta koskevien yhteisten sääntöjen tiukentamista.
Direktiiviehdotuksen tavoitteena on saavuttaa nämä tavoitteet keskittymällä elinsiirtojen määrän lisäämiseen sekä elinten luovutusta, talteenottoa, valvontaa, kuljetusta ja elinsiirtoprosesseja koskevien laatuvaatimusten tiukentamiseen. Tämän lisäksi siinä korostetaan luovutuksen vapaaehtoisuusperiaatetta elinkauppaa vastaan, jolloin tavoitteena on myös turvata luovuttajien ja potilaiden oikeudet. Tunnustamalla tarpeen yhdenmukaistaa laatu- ja turvallisuustoimia esittelijä korostaa, että direktiivin ei pidä luoda ylimääräistä hallinnollista taakkaa jäsenvaltioille, ja sen on varmistettava riittävä joustavuus vaarantamatta nykyisiä hyviä käytäntöjä.
Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Elinsiirto on yksi niistä lääketieteen erikoisaloista, jolla on saavutettu kaikkein suurimmat edistysaskeleet viime vuosikymmenten aikana, kun on saatu aikaan huomattavia onnistumisia ja se on ollut ratkaiseva tekijä ihmishenkien pelastamisessa. Juuri elinsiirron onnistuminen on muiden tekijöiden ohella ristiriitaisesti johtanut elinsiirtoa tarvitsevien kasvavaan määrään, ja tämä on aiheuttanut pitkien odotuslistojen muodostumisen. Se on myös aiheuttanut inhimillisiä tragedioita sekä sen, että EU:n alueella kuolee keskimäärin 12 potilasta, koska heillä ei ole ollut mahdollisuutta saada tarvitsemaansa elintä jäädäkseen henkiin. Yksi keinoista minimoida tätä ongelmaa on jäsenvaltioiden välinen vaihto, jolla voidaan varmistaa luovuttajan ja vastaanottajan entistä parempi yhteensopivuus entistä lyhyemmässä ajassa sekä nykyistä korkeampi vastaanottavuuden taso. Tämä vaihto edellyttää kuitenkin rajat ylittäviä laatu- ja turvallisuusvaatimuksia, jotka parlamentti ja neuvosto ovat tässä direktiivissä esittäneet. Jäsen Mikolášikin mietintö elinsiirtoa varten tarkoitettujen ihmiselinten laatu- ja turvallisuusvaatimuksista on siis merkittävä panos siirtoelinten puutteen minimoinnissa sekä vastaanottajan ja elävän luovuttajan perusterveyden suojelussa. Näin ollen olemme iloisia voidessamme suhtautua siihen myönteisesti.
Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. – (IT) Elinsiirrot ovat epäilemättä yksi kaikkein myönteisimmistä tekijöistä terveysalan kehittymisessä, mutta samanaikaisesti ne aiheuttavat koko joukon luovuttajien ja potilaiden oikeuksiin liittyviä ongelmia, joita on käsiteltävä eettisestä, sosiaalisesta, oikeudellisesta ja taloudellisesta näkökulmasta.
On pantava alkuun myönteinen prosessi, jolla käsitellään saatavilla olevien elinten tarpeen ja määrän välistä epätasapainoa. Tämä on toteutettava vaarantamatta kuitenkaan maksuttoman ja vapaaehtoisen lahjoituksen periaatetta, jotta voidaan torjua kaikenlainen taloudellisen hyödyn tavoittelu ja laiton kauppa samalla, kun turvataan elinsiirtoja varten tarkoitettujen elinten laatu ja tuvallisuus sellaisin toimin, jotka takaavat sekä luottamuksellisuuden että jäljitettävyyden.
Yhteisistä laatuvaatimuksista sopiminen on ehdottomasti sellainen edistysaskel, joka olisi otettava vastaan osana puitteita, joihin Maailman terveysjärjestö voi tarjota oman panoksensa. Eurooppalaisen tietokannan perustamisessa on kuitenkin tärkeää muistaa, ettemme luo tarpeettoman jäykkiä puitteita tai lisää byrokratiaa, koska tämä vaikeuttaisi nykyistä täysin kunnollista ja tehokasta prosessia.
Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Olen antanut tukeni tälle kollegani jäsen Mikolášikin laatimalle mietinnölle elinsiirtoja varten tarkoitettujen ihmiselinten laatu- ja turvallisuusvaatimuksista, koska se on yksi hyvin tärkeistä toimista, joilla voidaan parantaa yli 60 000 elinsiirtoa odottavan ihmisen elinajanodotetta Euroopassa. Toivon, että esitys antaa mahdollisuuden löytää elin entistä nopeammin ja turvallisemmin.
Olga Sehnalová (S&D), kirjallinen. – (CS) Äänestin tämän mietinnön puolesta, vaikka samaan aikaan, kun pyritään yhdenmukaistamaan elinsiirtoja varten tarkoitettujen ihmiselinten turvallisuus- ja laatuvaatimuksia, on tarpeen keskittyä erityisesti luovuttajien määrän lisäämiseen eri jäsenvaltioissa ottamalla huomioon erilaiset kansalliset perinteet terveydenhuoltojärjestelmissä. Siksi tätä aluetta on syytä arvioida tiukasti toissijaisuusperiaatteen näkökulmasta.
Peter Skinner (S&D), kirjallinen. – (EN) Olin iloinen voidessani tukea tätä mietintöä parlamentin äänestyksessä. Kaakkois-Englannissa lukuisat perheet ovat ankaran todellisuuden uhreja, kun elinsiirtoihin tarvittavien elinten määrä on riittämätön. Tällä mietinnöllä edistetään sellaisten rajat ylittävien Euroopan laajuisten vaatimusten luomista, jotka edistävät elinten saantia Euroopan unioniin ja sen sisällä, jotta tällaisten ihmiselimiä tarvitsevien ihmisten perheiden tarpeet voidaan täyttää entistä helpommin tarjoamalla toivoa heidän elinolojensa helpottamisesta.
Konrad Szymański (ECR), kirjallinen. – (PL) Annoin tukeni elinluovutusten turvallisuusvaatimuksia käsittelevälle mietinnölle, koska se sisältää periaatteen kaupallistamisen torjunnasta.
Euroopan parlamentin istuntokalenteri – 2011
Mário David (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan parlamentti on hyväksynyt istuntokalenterin vuodeksi 2011. On valitettavaa, että vuodessa käytetään edelleen 200 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja 12 täysistunnon pitämiseen Strasbourgissa joka vuosi. Tekopyhyys on saavuttamassa pisteen, että perussopimusten määräyksiä ei edes noudateta, koska niiden mukaan istuntoja olisi pidettävä yksi kuukaudessa, toisin sanoen myös elokuussa. Strasbourgin perustellut pyrkimykset voitaisiin toteuttaa perustamalla tänne yksi tai kaksi Euroopan unionin virastoista. Tällaisesta "sirkuksesta" olisi tietenkin syytä tehdä loppu. Lisäksi todettakoon, että ei ole mitään järkeä, että Euroopan parlamentti tapaa 48 päivänä vuodessa kaupungissa, jolla ei ole suoria lentoyhteyksiä käytännöllisesti katsoen yhteenkään jäsenvaltion pääkaupungeista.
Ne, joilla on suora yhteys, noudattavat kaupankäyntiin sopivia aikatauluja, jotka ovat täysin yhteensopimattomia parlamentin toiminnan kanssa. On helppo huomata, että päätöksiä tekevät valtion- tai hallituksen päämiehet matkustavat yksityisillä lentokoneilla, eivätkä he menetä kymmeniä tai satoja tunteja vuodessa päästäkseen Strasbourgiin.
Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Äänestin eräiden jäsenien tekemää ehdotusta vastaan, kun he haluavat jakaa istunnon kahteen osaan mutta pitää sen edelleen yhden viikon aikana. Sen lisäksi, että ehdotuksessa ei ole kovin paljon järkeä, ylimääräinen matkustaminen istuntoon ja sieltä pois aiheuttaisi tarpeettomia kustannuksia ja arvokkaan työajan menetystä.
Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Tuin innokkaasti tarkistusta, jossa ehdotettiin kahden syyskuun täysistunnon vähentämistä yhteen. Tuen kovasti ajatusta siitä, että Euroopan parlamentin kaksi toimipaikkaa vähennetään yhteen, jonka keskus on Brysselissä. Näin ollen tuen aloitetta siitä, että Strasbourgin toimipaikasta hankkiudutaan eroon.
Päätöslauselma: Elintarvikkeiden muut lisäaineet kuin väri- ja makeutusaineet (naudan ja/tai sian trombiini) (B7-0264/2010)
Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Kansalaisten ruokavalioon ja terveyteen liittyvät asiat ovat erittäin arkaluonteisia ja niitä on tarkasteltava huolellisesti ja objektiivisesti. Tämä koskee erityisesti trombiinin kaltaisten elintarvikkeiden lisäaineiden sallimisesta käytävää keskustelua. Trombiini on tuote, joka saadaan eläimen (lehmän tai sian) plasmasta ja verestä, ja sen arpeuttavia ominaisuuksia käytetään elintarviketeollisuudessa niin, että useasta lihapalasta kootaan isompi pala. Tämä lisäaine täyttää asetuksen (EY) N:o 1333/2008 neljä hyväksymisen mahdollistavaa perustetta, jotka ovat seuraavat: elintarvikkeiden lisäaineiden on oltava käytössä turvallisia (EFSA on vahvistanut tämän lausunnossaan vuonna 2005), niiden käytön olisi oltava teknologisesti välttämätöntä (erittäin hyödyllinen stabilointiaineena), niiden käyttö ei saisi johtaa kuluttajia harhaan (käyttö rajoitetaan esipakattuihin tuotteisiin ja näin ollen merkinnällä varustettuihin tuotteisiin) ja niiden käytöstä olisi oltava etua kuluttajille (lopputuote on stabiloitu). Tämän lisäksi suurin osa jäsenvaltioista vaatii, että trombiinin käyttö sallitaan. Näin ollen totean, että koska tämä lisäaine ei aiheuta minkäänlaista terveysriskiä ja sillä on aito tehtävä elintarvikkeiden valmistuksessa, sen käytön sallimista ei ollut mitään syytä vastustaa.
Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, jolla pyritään rajoittamaan terveydelle vaarallisten elintarvikkeiden lisäaineiden käyttöä, jotta voidaan suojella kuluttajien terveyttä. Euroopan unionin nykyisessä voimassa olevassa lainsäädännössä säädetään, että elintarvikkeiden lisäaineita voidaan käyttää, jos niistä on etua kuluttajalle. Trombiinin ("lihaliima") etua kuluttajille ei ole todistettu, ja prosessi, jossa erilliset lihapalat liimataan yhteen, lisää merkittävästi sitä riskiä, että niihin tarttuu bakteeri. Sen vuoksi en tue esitystä, että tämän elintarvikkeen lisäaineen käyttö sallitaan naudan- tai sianlihatuotteissa. Meidän on myös pyrittävä torjumaan sitä, että tällaisia "lihaliimalla" käsiteltyjä tuotteita ajautuu elintarvikkeita tarjoaviin julkisiin tiloihin.
Jean-Luc Bennahmias (ALDE), kirjallinen. – (FR) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, jossa vaaditaan, että trombiinia ei käytetä lihassa. Trombiinia käytetään "liimana" uudelleen muokatussa lihassa. Se aiheuttaa terveysriskin, koska prosessi, jossa useita lihanpaloja liitetään yhteen, lisää merkittävästi elintarvikkeen pinta-alaa, joka saattaa saada bakteeritartunnan. Uudelleen muokattu liha voi myös johtaa harhaan kuluttajia, jotka haluavat ostaa lihaa.
Nikolaos Chountis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Äänestin parlamentin päätöslauselman puolesta, koska se ei salli sitä, että elintarvikkeet sisältävät trombiinin kaltaisia lisäaineita ja entsyymejä, jotka ovat vaarallisia ja vaarantavat ruoan laadun ja kuluttajan turvallisuuden. Komission antamat takeet eivät ole vakuuttavia ja ne ovat riittämättömiä, mutta sen lisäksi ne lisäävät huoltani. Tämän ohella komissio ja itse komission jäsen eivät ole osoittaneet tarvittavaa valveutuneisuutta, minkä todisti myös komission hiljattain tekemä päätös geneettisesti muunneltujen perunasatojen sallimisesta.
João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Päätöslauselmaesityksessä esitetään joitakin varauksia fibrinogeenia sisältävään trombiiniin perustuvan entsyymivalmisteen käytöstä elintarvikelisäaineena elintarvikkeiden palauttamiseksi ennalleen. Pidämme tätä asiaa olennaisen tärkeänä. Komission ehdotuksissa ei käsitellä näitä varauksia perusteellisesti. Epäilyksiä on esitetty pakkaamattomien ennalleen palautettujen tuotteiden käytöstä, jolloin kuluttajan tiedonsaanti vaarantuu, sekä siitä, onko näiden tuotteiden ravintoloissa ja muissa elintarvikkeita tarjoavissa julkisissa tiloissa tapahtuvan käytön kieltäminen tehokasta.
Komissio tunnustaa itse, että tämän elintarvikkeen lisäaineen käyttö saattaa johtaa kuluttajia harhaan lopullisen elintarvikkeen laadun suhteen. Ehdotettu ratkaisu edellä kuvattuun merkintäongelmaan ei olisi yksinään riittävä tämän ongelman ratkaisemiseksi. Epäilyksiä on esitetty myös prosessista, jossa elintarvikkeita sidotaan yhteen (esimerkiksi sitominen kylmäprosessina lisäämättä suolaa ja ilman myöhempää kuumennusta), sekä lopputuotteen turvallisuudesta. Näistä syistä pidämme tätä päätöslauselmaa tukemme arvoisena.
Françoise Grossetête (PPE), kirjallinen. – (FR) Mielestäni on hyvin pahoiteltavaa, että parlamentti on hyväksynyt tämän päätöslauselman, jolla kielletään sian ja naudan trombiinin käyttö. Tekstillä ei ole pätevää tieteellistä perustaa. Elintarvikkeen lisäaine, joka on peräisin eläimen plasmasta ja verestä ja jota käytetään esipakatuissa tuotteissa erillisten lihapalojen sitomiseen yhteen, täyttää kaikki terveys- ja turvallisuusvaatimukset, jotka Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen on asettanut. Sen käyttö on sallittu Ranskassa, ja sitä käytetään esimerkiksi verimakkarassa. Siksi on tärkeää, että teemme päätöksemme tieteellisen yhteisön antamien tietojen, eikä tiedotusvälineiden tietojen, pohjalta. Meidän ei pidä langeta tunneperäiseen keskusteluun. Sitä paitsi tätä lisäainetta sisältävien tuotteiden merkintävaatimusten sanotaan tiukentuneen entisestään. Sana "trombiini" ja sanat "uudelleen muokattu liha" on nähtävästi tuotu hyvin selvästi esiin. Missään vaiheessa ei ole ollut kysymys kuluttajien johtamisesta harhaan, koska heille on kaikesta päätellen annettu entistä paremmin tietoa.
Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. – (FR) Elintarviketurvallisuus ja Euroopan kansalaisten terveys ovat pelissä. Euroopan parlamentti on ottanut asian esiin trombiinitapauksessa. Se on elintarvikkeen lisäaine, jolla "liimataan" yhteen lihapaloja. Tällaisen lihan lopullinen ulkomuoto saattaa johtaa kuluttajan harhaan. Elintarviketeollisuus oli jo aikaisemmin mielissään huomatessaan, miten paljon tämän aineen käyttö oli yleistynyt. Tähän oli hyvä syy, koska sillä tavoin se on onnistunut pääsemään eroon ylimääräisestä lihasta ja myymään huonompilaatuisia paloja halvalla. Vaikka Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen on päätynyt siihen lopputulokseen, että trombiini on vaaraton, suhtaudun edelleen hyvin skeptisesti näihin tuloksiin. On aika osoittaa komissiolle, että elintarviketurvallisuus ja terveys ovat suuria huolenaiheita Euroopan parlamentille. Sen vuoksi suhtaudun myönteisesti äänestykseen, jolla kielletään kyseisen entsyymin käyttö.
Christa Klaß (PPE), kirjallinen. – (DE) Emme voi sallia sitä, että kuluttajaa johdetaan harhaan elintarvikkeiden lisäaine trombiinilla. Euroopan parlamentin ja neuvoston 16 päivänä joulukuuta 2008 antamassa asetuksessa (EY) N:o 1333/2008 säädetään elintarvikkeiden lisäaineiden käytön edellytyksistä koko Euroopan unionissa, ja pyrimme nyt sisällyttämään asetukseen uusia aineita. Avainasia on tässä aineiden turvallisuus. Voidakseen vastata kuluttajien kysyntään houkuttelevan näköisistä elintarvikkeista, elintarviketeollisuus on kehittänyt aineita, joita lisätään elintarvikkeisiin vain paremman ulkomuodon aikaansaamiseksi. Yksi näistä aineista on trombiini, jota saadaan eläimen syötäväksi tarkoitetuista osista ja joka ei ole terveydelle haitallinen. Sen tarkoitus on liittää yhteen yksittäiset lihapalat niin, että saadaan aikaan yksi lihatuote.
Vaikka se ei itsessään muodosta terveysriskiä, yksittäisten yhteen liitettyjen lihapalojen esittäminen yhtenä kinkkuna on kuluttajan harhaan johtamista. Vaikka tällaisia tuotteita ei voi näin ollen kieltää terveyssyistä, niistä on tehtävä selkeä ja yksiselitteinen merkintä ilmoittamalla tuotteen nimen lisäksi myös sen vaikutus sekä selkeä nimitys käsitellystä tuotteesta. Trombiinilla yhteen liimattua lihaa ei pitäisi koskaan myydä kinkkuna. Sen sijaan se on merkittävä selvästi "trombiinilla lihapaloista koostettu liha". Äänestän tämän aineen sallimisen puolesta vain siinä tapauksessa, että asetetaan selvät merkintävaatimukset.
Mairead McGuinness (PPE), kirjallinen. – (EN) Euroopan parlamentti äänesti tänään trombiinin käytön kieltämisestä elintarvikkeiden lisäaineena. Emme vielä tiedä, minkälaisia seurauksia tällä päätöksellä on. Päätös perustuu tunneperäiseen reaktioon lihan ennalleen palauttamisesta eikä itse entsyymiä koskevaan tieteelliseen arvioon. Komissio korosti selvästi Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSAn todenneen, että asiaan ei liity turvallisuuskysymyksiä.
Komission ehdotus sallii tuotteen käytön ainoastaan esipakatuissa ja selvästi koostetuiksi lihavalmisteiksi ilmoitetuissa tuotteissa, joihin merkitään entsyymin eli trombiinin nimi – veriperäinen tuote – aineosien luetteloon. Trombiini on tällä hetkellä käytössä. Tämän päivän jälkeen sen käyttöä ei sallita. Onko järkevää, että parlamentti alkaa kertoa ihmisille, mitä kannattaa syödä sen sijaan, että heille annettaisiin tietoa siitä, mitä he syövät? Nämä ovat eri asioita.
Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Ehdotus, jossa esitetään, että naudan- ja/tai porsaanlihan trombiini pitäisi sisällyttää EU:ssa hyväksyttyjen elintarvikkeiden lisäaineiden luetteloon, ei anna meille minkäänlaisia takeita siitä, että kyseisellä aineella on selkeä hyöty kuluttajille, ja viime kädessä tämä voi johtaa kuluttajia harhaan. Tämän lisäksi koko prosessi, jossa erilliset lihapalat sidotaan yhteen, lisää pinta-alaa, jonka patogeeniset bakteerit voivat infektoida. Siksi äänestin tällä tavalla.
Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Kun ajattelemme eritoten allergioiden ja ruoka-aineyliherkkyyksien lisääntymistä sekä sitä, että tällä alalla tieto lisääntyy koko ajan, on välttämätöntä, että sääntelemme lisäaineiden käyttöä. Juuri aikaisempien skandaalien vuoksi on hyvin tärkeää, että torjumme kaikenlaiset mahdollisuudet siitä, että kuluttajia johdetaan harhaan. Joidenkin lisäaineiden, kuten aspartaamin, turvallisuutta ja sietoa olisi suotavaa tutkia, mutta tämä ei ollut päätöslauselman aiheena. Äänestin tästä huolimatta sen puolesta.
Rareş-Lucian Niculescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Äänestin päätöslauselman puolesta, kun otetaan huomioon, että trombiini on lisäaine, jota ei voida pitää huolenaiheena elintarviketurvallisuusasioissa. Liha, joka sisältää muiden aineosien ohella trombiinia, voitaisiin myydä ainoastaan sellaisella merkinnällä varustettuna, jossa lukee "koostettu lihapalasista" ja kaikki aineosat voitaisiin eritellä etiketissä säännösten mukaisesti. Tämän ansiosta kansalaiset voivat tehdä tietoon perustuvia valintoja, mikä tarkoittaa sitä, että ketään ei voida johtaa harhaan. Trombiinin käyttö mahdollistaisi sen, että useat kansalaiset voisivat ostaa paljon nykyistä edullisempia elintarvikkeita.
Franz Obermayr (NI), kirjallinen. – (DE) Vastustan trombiinin käyttöä suurimmaksi osaksi huonolaatuisten erillisten lihapalojen liimaamisessa yhteen. Kuluttajat ovat yleisesti epätietoisia siitä, mitä oikein tapahtuu, ja näin heitä harhautetaan. Sitä paitsi tämän prosessin ei ole osoitettu tarjoavan kuluttajille minkäänlaisia etuja. Tästä syystä äänestän tämän mietinnön puolesta, koska sillä pyritään rajoittamaan näitä käytäntöjä.
Justas Vincas Paleckis (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska olen samaa mieltä siitä, että elintarvikkeiden lisäaineiden käytön on oltava maltillista. Niiden käyttö on perusteltua ainoastaan silloin, kun ne tarjoavat kuluttajille jonkinlaisen lisäedun. En kuitenkaan katso, että "lihaliima" eli trombiini on tämän vaatimuksen mukainen. Mikäli "lihaliiman" käyttö yleistyisi voimakkaasti, kuluttajien olisi vaikeaa tehdä ero oikean lihan ja yhteen liimattujen lihapalojen välillä. Kuten mietinnössä oli mainittu, tämä käytäntö lisää vaaraa lihan infektoitumisesta. Trombiinit olisivat eduksi ainoastaan tuottajille, jotka voisivat tuoda markkinoille lihapaloja, joita kukaan ei muuten käyttäisi. Kaikilla muilla teollisuuden aloilla Euroopan unioni pyrkii torjumaan epäaitoja tuotteita ja väärennöksiä. Mielestäni elintarviketeollisuuden ei pitäisi olla tässä poikkeus.
Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Kuluttajansuoja on yksi Euroopan parlamentin tärkeimmistä tehtävistä, ja eurooppalaiset kuluttajat ovat usein tietämättömiä niiden tuotteiden koostumuksesta, joita he aikovat ostaa, sekä niiden sisältämistä lisäaineista.
Selkeät ja tarkat merkinnät ovat tietenkin tärkeitä. Lainsäätäjinä meidän on kuitenkin kiellettävä tietyt vahingolliset tuotteet. Vaikka komission direktiiviluonnos ei sallisi trombiinin käyttöä elintarvikkeiden lisäaineena lihavalmisteissa, joita tarjotaan ravintoloissa tai muissa elintarvikkeita tarjoavissa julkisissa tiloissa, on kuitenkin olemassa selvä riski siitä, että trombiinia päätyy lihatuotteisiin, joita tarjotaan ravintoloissa tai muissa elintarvikkeita tarjoavissa julkisissa tiloissa, koska yhtenäisenä lihatuotteena tarjottavista lihapaloista voi saada paremman katteen.
Komission direktiivin sisältämillä merkintävaatimuksilla ei kyettäisi estämään väärän tai harhaanjohtavan vaikutelman luomista kuluttajille yhtenäisen lihatuotteen tarjoamisesta. Näin ollen on olemassa vaara, että kuluttajia johdetaan harhaan ja estetään tekemästä tietoon pohjautuvia valintoja trombiinia sisältävien lihavalmisteiden käytössä. Tästä syystä tuen päätöslauselmassa esitettyä näkemystä.
Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (FR) Olen erittäin tyytyväinen siihen, että tänään on päätetty äänestää trombiinin käyttöä vastaan. Tämä on kuluttajille voitto. Trombiiniin liittyvä ongelma ei ole sen aiheuttama riski, vaikka asiaan liittyykin toki terveydellisiä kysymyksiä, vaan ongelma on sen käyttöön liittyvä harhaanjohtaminen. Mikäli asiasta ei varoiteta ennakkoon, paljaalla silmällä on mahdotonta erottaa lihapalaa ja toista lihapalaa, jotka on liitetty yhteen trombiinilla.
Tällainen on hyvin harhauttavaa. Trombiinin käyttö tarkoittaa sitä, että markkinoille tuodaan eräänlaista esivalmisteista, keinotekoista lihaa. En oikein näe, mitä etua tästä on kuluttajille. Tästä huolimatta trombiinia käytetään eräissä jäsenvaltioissa ilman, että kuluttajille on tiedotettu asiasta. On tehtävä loppu yrityksistä johtaa kuluttajia harhaan ja pyrkiä salaamaan totuus. Tämä ei ole tapa, jolla kuluttajien luottamus tuottajiin voidaan palauttaa.
Daciana Octavia Sârbu (S&D), kirjallinen. – (EN) Tuen täysipainoisesti tätä päätöslauselmaa ja siihen sisältyviä pyrkimyksiä torjua trombiinin tai "lihaliiman" käytön salliminen. Se johtaa kuluttajia harhaan, koska he olettavat ostavansa yhtenäisen lihapalan, mutta ostavatkin itse asiassa monta palaa, jotka on keinotekoisesti liitetty yhteen. Teollisuus väittää, että kyseisen aineen käyttö antaa sille mahdollisuuden valmistaa halpaa lihaa ihmisille, joilla ei ole varaa ostaa kalliimpia tuotteita, mutta tosiasia on, että se antaa teollisuudelle mahdollisuuden myydä pienempiä lihapaloja korkeampaan eikä alempaan hintaan.
Tähän liittyy myös terveysongelma. Kun useita pieniä lihapaloja liimataan yhteen, niiden pinta-ala on paljon suurempi kuin yhtenäisessä suuremmassa palassa, mikä lisää merkittävästi sitä alaa, jonka patogeeniset bakteerit voivat infektoida.
Kuluttajien johtaminen harhaan on yhteisön säännösten vastaista, ja kyseisen aineen käyttöön tällä tavoin liittyy mahdollisia vakavia terveydellisiä seuraamuksia. Tämän vuoksi äänestin päätöslauselman puolesta.
Marc Tarabella (S&D), kirjallinen. – (FR) Suhtaudun myönteisesti siihen, että tämä päätöslauselma hyväksyttiin hyvin pienellä marginaalilla (370 ääntä, kun niitä tarvittiin 369). Sillä suojellaan kuluttajia trombiinin käytöltä "lihaliimana", elintarvikkeiden lisäaineena, jolla lihapaloja liimataan yhteen yhtenäisen lihatuotteen aikaansaamiseksi. Sen käyttö johtaa kuluttajat selkeästi harhaan, kun on kysymys heidän ostamansa tuotteen laadusta. Näin ollen minun ja kollegoideni velvollisuus oli torjua komission toive sallia elintarviketeollisuuden käyttää tätä uutta elintarvikkeen lisäainetta, jonka ainoa tarkoitus on viime kädessä saada aikaan lisää tuottoja, ja samanaikaisesti ollaan piittaamatta kuluttajien oikeuksien suojelusta. Yksi näistä on heidän oikeutensa saada asianmukaista tietoa elintarvikkeista, joita he päättävät käyttää.
Elena Oana Antonescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Euroopan komissio esitteli vuonna 2008 elinluovutuksia ja elinsiirtoja koskevan toimintasuunnitelman (2009–2015), jonka tarkoituksena on tiivistää jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä elinluovutusten alueella hyviä käytäntöjä vaihtamalla. Suunnitelmassa esitetyt toimet täydentävät komission elinluovutuksia ja elinsiirtoja koskevassa direktiiviehdotuksessa määritettyä yhteisön oikeudellisia puitteita. Vaikka jäsenvaltioiden välillä on tällä hetkellä huomattavia eroja käytännöissä ja tuloksissa, tietojen ja hyvien käytäntöjen vaihtaminen auttaa siirtoelinten vähäisestä määrästä kärsiviä maita kasvattamaan luovutusmääriään.
Muiden suunnitelmassa esitettyjen toimien tarkoituksena on parantaa elinsiirtojen laatua ja turvallisuutta, luoda elinsiirtojen jälkeisten tulosten seurantarekisteri ja perustaa elintenvaihtojärjestelmä erityistapauksia, kuten sellaisia lapsia ja aikuisia varten, joilla on erityistarpeita. Äänestin muiden Euroopan parlamentin jäsenten kanssa tukeakseni tätä suunnitelmaa, joka helpottaa jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja torjuu laitonta elinkauppaa.
Regina Bastos (PPE), kirjallinen. – (PT) Elinsiirrot ovat osoittautuneet välttämättömiksi tiettyjen sairauksien hoidossa, ne tarjoavat mahdollisuuden ihmishenkien pelastamiseen ja potilaiden elämänlaadun parantamiseen ja niissä on muihin hoitomuotoihin verrattuna paras kustannus-hyötysuhde. Tähän hoitoon liittyy kuitenkin useita huolestuttavia asioita, kuten tautien tarttumisen vaara, elinten rajallinen saatavuus ja elinkauppa.
Euroopan unionissa ei ole tällä hetkellä yhteistä tietokantaa elinluovutukseen ja -siirtoon tarkoitetuista elimistä tai elävistä tai kuolleista luovuttajista eikä yleiseurooppalaista varmentamisjärjestelmää, jolla voidaan osoittaa todeksi, että ihmisen elimet ja kudokset on saatu laillisesti. Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska pidän myönteisenä komission joulukuussa 2008 hyväksymää elinluovutuksia ja elinsiirtoja koskevaa toimintasuunnitelmaa (2009–2015), jossa pyritään jäsenvaltioiden väliseen yhteistyöhön ensisijaisilla toimilla, jotka perustuvat yhteisten päämäärien kartoittamiseen ja kehittämiseen sekä elinluovutusten ja -siirtojen arvioimiseen sovituilla indikaattoreilla, jotka voivat auttaa vertailuarvojen ja parhaiden käytäntöjen määrittämisessä.
Jean-Luc Bennahmias (ALDE), kirjallinen. – (FR) Euroopassa kuolee joka päivä 12 ihmistä, koska he eivät saa siirtoelintä ajoissa, ja tällä hetkellä siirtoa odottaa 60 000 ihmistä. EU 27 -tasolle ei kuitenkaan ole vielä perustettu elintenvaihtoverkostoa. Vaikka asiaa koskeva direktiivi valmistuu pian, äänestin muiden jäsenten kanssa päätöslauselman puolesta, jossa määritetään, mihin suuntaan parlamentin on tässä asiassa kuljettava. Asiaan liittyy kolme erityisen arkaluonteista seikkaa: saatavilla olevien siirtoelinten rajatylittävä vaihto, kansalaisille tiedottaminen ja mahdollisten luovuttajien kartoittaminen. Päätöslauselmassa ehdotetaan esimerkiksi, että kansalaisten pitäisi voida ilmaista internetissä halunsa luovuttaa elimiä.
Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. – (RO) Elinsiirto on joka päivä tuhansille ihmisille viimeinen mahdollisuus pysyä hengissä. Romaniassa kuolee joka päivä 13 siirtoelinten odotuslistalla olevaa ihmistä luovuttajien puutteen vuoksi.
Romanian tilanne on traaginen: luovuttajia on vain yksi miljoonaa asukasta kohti. Romanian parlamentti on yrittänyt tuoda julkisuuteen oletetun suostumuksen käsitteen, mutta sen soveltaminen on julkisessa keskustelussa torjuttu joka kerta. Komission ja Euroopan parlamentin toimenpiteiden avulla voidaan vain luoda hieman järjestystä järjestelmään ja esittää siitä suosituksia, mikä onkin mahdollisimman monen ihmishengen pelastamisen kannalta tärkeää. Sairaanhoitojärjestelmän rahoittaminen ei ole halpaa. Elinten irrottaminen ja siirron suorittaminen sekä elinsiirron jälkeinen hoito ovat kalliita lääketieteellisiä toimenpiteitä, mutta jokaisen jäsenvaltion on pyrittävä edistämään tämäntyyppisiä lääketieteellisiä toimenpiteitä.
Espanja on itse asiassa hyvä malli, koska siellä on saatu eniten luovuttajia Euroopan unionissa. Pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen, kun meillä kerran on jo joukossamme toimiva malli. Näissä olosuhteissa meitä rohkaisevat sellaiset toimenpiteet kuin tuen tarjoaminen tämän direktiivin avulla ja jäsenvaltioiden välinen yhteistyö ja elintenvaihto, joita kaikkia säädellään tiukasti laatu- ja turvallisuusstandardeilla.
Nikolaos Chountis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Luvut puhuvat itse puolestaan. EU:n jäsenvaltioissa noin 60 000 potilasta odottaa elinsiirtoa. Joka päivä 12 heistä kuolee. Elinten saatavuus vaihtelee huomattavasti eri jäsenvaltiossa: Espanjassa on 33,8 kuollutta luovuttajaa miljoonaa ihmistä kohti ja Romaniassa yksi miljoonaa ihmistä kohti. Elinten kysynnän ja tarjonnan välistä kuilua hyödyntävät rikollisliigat, jotka ovat tehneet siitä kannattavaa liiketoimintaa. Komission elinluovutuksia ja elinsiirtoja koskevalla toimintasuunnitelmalla on lisäarvoa, koska ehdotettu jäsenvaltioiden välisen yhteistyön tiivistäminen lisää elinten saatavuutta, parantaa elinsiirtojärjestelmien tehokkuutta ja niihin mukaanpääsyä, parantaa elinten laatua ja turvallisuutta ja edistää parhaiden käytäntöjen vaihtamista.
Äänestin Perellon mietinnön puolesta, koska siinä ehdotetaan ensisijaisia toimia, jotka mahdollistavat luovutusten mahdollisimman suuren prosenttiosuuden, esitetään elinsiirtokoordinaattorin nimeämistä kaikissa sairaaloissa, joissa elimiä voidaan luovuttaa, kansalaisten tietoisuuden lisäämistä, terveydenhoitohenkilöstön ja potilastukiryhmien elinsiirtoja koskevan tietämyksen ja viestintätaitojen parantamista sekä rekisterin käyttöönottamista elinsiirtojen jälkeisten tulosten arvioinnin helpottamiseksi.
Marielle De Sarnez (ALDE), kirjallinen. – (FR) Elinluovutukset lisääntyvät joka vuosi Euroopassa ja auttavat pelastamaan tuhansia ihmishenkiä. Vielä on kuitenkin poistettava useita esteitä, koska elimiä ei ole saatavilla riittävästi. EU:ssa kuolee joka päivä 12 potilasta sopivan luovuttajan puuttuessa. Elinluovutusten määrä vaihtelee huomattavasti eri jäsenvaltioissa. Esimerkiksi Espanjassa luovutuksia tehdään 34,6 miljoonaa asukasta kohti, kun taas Romaniassa niitä tehdään 0,5 miljoonaa asukasta kohti. Lisäksi elimiä vaihdetaan harvoin jäsenvaltioiden välillä. Parlamentin äänestys on ensimmäinen askel kohti eurooppalaista verkostoa, jolla täytetään Eurotransplantin (Itävalta, Benelux-maat, Kroatia, Saksa, Alankomaat ja Slovenia) ja Scandiatransplantin (Ruotsi, Tanska, Suomi, Norja ja Islanti) mallin mukainen nopeiden, joustavien ja turvallisten elinsiirtojen vaatimus. EU aikoo myös laajentaa elinluovutuskortin käyttöä. Sitä tukee 81 prosenttia EU:n kansalaisista, mutta vain 12 prosenttia heistä käyttää korttia. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että luovutuksesta ei makseta mitään, ja taattava niiden jäljitettävyys ja luottamuksellisuus erityisesti kansainvälisen elinkaupan torjumiseksi.
Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Ero elintenluovuttajien prosenttiosuuksissa Euroopan eri maissa viittaa siihen, että joidenkin jäsenvaltioiden järjestelmät ovat tehokkaampia kuin muiden. Siksi näitä järjestelmiä on tutkittava, ja niiden maiden, joiden luvut eivät ole yhtä hyviä, on mahdollisesti sovellettava niitä. Kansalaisten terveyteen ja elämään tiiviisti liittyvällä alueella on hyvien käytäntöjen soveltamisen lisäksi selvästi välttämätöntä optimoida voimavarojen käyttöä ja hyödyntää yhdessä elinten saatavuutta Euroopan mittakaavassa.
Siinä ei ole mitään järkeä, että joku kuolee, koska hänen maassaan ei ole tiettyä elintä saatavilla, jos sellainen voisi olla saatavilla muualla. Tuen ajatusta siitä, että kaikkia, jotka kannustavat tai edistävät niin sanottua elinsiirtomatkailua, on rangaistava samoin kuin elinkauppaverkostoihin turvautumista. Rangaistuksen on oltava erityisen ankara terveydenhoitohenkilöstölle ja vakuutusyhtiöille. Haluan korostaa, että on syytä tehokkaasti valvoa sekä vastaanottajia että pyyteettömiä ja vapaaehtoisia luovuttajia, joille ihmisten on syytä olla kiitollisia.
José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Tällä hetkellä 56 000 potilasta odottaa EU:ssa sopivaa elinluovuttajaa, ja joka päivä 12 ihmistä kuolee odottaessaan sopivaa siirtoelintä. Elinsiirto on ainoa hoitovaihtoehto potilaille, joilla on pitkälle edennyt maksan, sydämen tai keuhkojen vajaatoiminta. Siirtoelintä odottavien potilaiden määrän ja siirtoelimen tosiasiassa saavien potilaiden määrän välillä on kuitenkin huomattava ero, joka johtuu siirtoelinten vähäisestä määrästä suhteessa tarpeeseen. Odotuslistalle lisättävien potilaiden määrän suuri kasvu ja siirtoelimen saavien potilaiden määrän hyvin pieni kasvu näkyy odotusaikojen pitenemisenä. Tämä aika on kallista ja voi pienentää potilaiden eloonjäämisastetta ja siirtojen onnistumisastetta. Komission ehdotuksessa elinluovutuksia ja elinsiirtoja koskevan toimintasuunnitelman laatimiseksi vuosille 2009–2015 esitetään jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä, joka perustuu ensisijaisiin toimiin, yhteisten tavoitteiden, sovittujen määrällisten ja laadullisten indikaattoreiden ja vertailuarvojen sopimiseen ja kehittämiseen, säännölliseen raportointiin ja parhaiden käytäntöjen yksilöimiseen.
João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Elinsiirto voi antaa monta tervettä elinvuotta ihmiselle, joka muussa tapauksessa tarvitsisi toistuvasti tehohoitoa tai ei yksinkertaisesti selviäisi hengissä. Elinsiirtojen määrä on Euroopan unionissa kasvanut, ja ne ovat pelastaneet monien elämän ja pidentäneet sitä.
Elinsiirtojen odotuslistat ovat kuitenkin yhä pitkiä. Tällä hetkellä Euroopan unionissa 56 000 potilasta odottaa sopivaa elinluovuttajaa ja arvioiden mukaan joka päivä 12 ihmistä kuolee odottaessaan sopivaa siirtoelintä. Kuolleiden elinluovuttajien määrä ei yksinään riitä eikä elävien luovuttajien määrä täytä vaatimuksia.
Lisäksi jäsenvaltioiden välillä on suuria vaihteluja kuolleiden luovuttajien määrässä, eikä tällä hetkellä ole olemassa koko Euroopan unionin kattavaa tietokantaa, jossa olisi tiedot elinluovutukseen ja -siirtoon tarkoitetuista elimistä tai elävistä tai kuolleista luovuttajista, eikä myöskään varmentamisjärjestelmää, jolla voitaisiin osoittaa todeksi, että ihmisen elimet ja kudokset on saatu laillisesti. Käsiteltävänä olevassa mietinnössä ehdotetaan tähän liittyen toimia, joita pidämme jäsenvaltioiden välisen tällä alueen yhteistyön lujittamisen kannalta tärkeinä ja joista ne kaikki voisivat hyötyä.
Nick Griffin (NI), kirjallinen. – (EN) Jatkuva puute siirrettävistä elimistä vaikeuttaa terveydenhuoltohenkilöstön potilaiden auttamiseksi tekemää erinomaista työtä. On myös surullinen tosiasia, että luovuttajista on pulaa, mikä ruokkii häpeällistä rikollista toimintaa. On kuitenkin väärin, että näitä ongelmia pyritään ratkaisemaan luomalla EU:n laajuinen tietokanta. On sinisilmäistä asettaa toivonsa koko EU:n ja sen kaikki eri kielet ja IT-järjestelmät kattavan tietokannan varaan, kun pelkästään Yhdistyneen kuningaskunnan terveydenhuoltotietokannan epäonnistuneeseen luomiseen on tuhlattu miljardeja puntia.
Terveydenhuoltopalvelut ympäri Eurooppaa eivät pysty rahoittamaan edes perusasioita ja joutuvat tekemään julmia menojen supistuksia, kun tavalliset kansalaiset saavat maksaa globalisaation romahduksesta. Koska tilanne on tämä, elintenluovutuksiin voidaan innostaa paljon tehokkaammin sijoittamalla kansallisen tason koulutusohjelmiin kuin suuntaamalla varoja hyvää tarkoittavaan asioiden sekoittamiseen byrokratian tasolla. Aikarajat ovat myös tiukkoja, koska elimet eivät säily kovin pitkään elinkelpoisina. Siksi EU:n laajuisesta verkostosta olisi hyötyä vain hyvin harvoille potilaille. Ehdotukset verkoston perustamisesta ovat taas yksi kauniilta kuulostava veruke sellaisen toimintasuunnitelman edistämiselle, jolla ei ole mitään tekemistä potilaiden hyvinvoinnin kanssa vaan jossa on kyse pelkästään liittovaltio-opin kannattamisesta.
Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. – (FR) Euroopassa kuolee joka vuosi tuhansia ihmisiä, koska he eivät saa siirtoelintä ajoissa. Tarve täydentää EU:n laajuisia toimenpiteitä alan paremmilla laatu- ja turvallisuusstandardeilla yhteisön sisäisen ihmisten elintenvaihdon helpottamiseksi on siksi muodostumassa entistä pakottavammaksi. Siksi äänestin tämän direktiivin puolesta, jonka tavoitteena on suojella eläviä luovuttajia ja heidän luovutuksistaan hyötyviä henkilöitä ja joka turvaa eettiset perusperiaatteet, kuten nimettömyyden, vapaaehtoisuuden ja ihmisruumiin luovuttamattomuuden niin, että se ei saa olla tulonlähde. Mielestäni ajatus jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten verkoston perustamisesta on erityisen hyvä, samoin kuin ajatus liittymisestä kansallisiin tai EU:n rekistereihin Internetissä. On tietysti pyrittävä kaikin mahdollisin varotoimin varmistamaan, että toimenpiteet ovat asianmukaisia.
Véronique Mathieu (PPE), kirjallinen. – (FR) Äänestin elinluovutuksia ja elinsiirtoja koskevasta toimintasuunnitelmasta (2009–2015) laaditun mietinnön puolesta. Elinsiirtojen alueella on saavutettu huomattavaa teknistä edistystä, ja ne ovat suuri toivonlähde kaikille niille, joille elinsiirto on ainoa mahdollinen hoitomuoto. Suurin haaste nyt on pula elinluovuttajista, mikä käy ilmi elinsiirtojen pitkistä odotuslistoista. Tähän haasteeseen vastaamiseksi on ratkaisevaa, että toteutetaan toimenpiteitä mahdollisten luovuttajien kartoittamiseksi. Euroopassa voidaan myös tehdä vielä paljon luovutettavien elinten määrän kasvattamiseksi. Kuten esittelijä tähdentää, elinluovutuksista vastaavan yhteyshenkilön nimeäminen sairaaloissa on luultavasti tämän alueen järjestelyjen parantamisen kannalta ratkaiseva tekijä.
Jäsenvaltioiden välisen yhteistyön lisääntyminen takaa paremman luovuttajien määrän lisäämiseen tähtäävän tietojen ja hyvien käytäntöjen vaihdon. Jäsenvaltioiden pitäisi esimerkiksi harkita sitä, että kansalaiset voisivat lisätä nimensä luovuttajarekisteriin passia tai ajokorttia hakiessaan, mitä minä ja useimmat muut parlamentin jäsenet pidämme myönteisenä asiana.
Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Me hyväksyimme tämän uuden direktiivin eri syistä mutta erityisesti siksi, että meidän mielestämme tällä suunnitelmalla vaikuttaa ratkaisevasti monien ihmishenkien pelastamiseen EU:ssa. Joka päivä 12 potilasta kuolee ja 60 000 potilasta odottaa sopivaa luovuttajaa elinsiirrolle EU:ssa. Elinsiirrot ovat kahden viime vuosikymmenen aikana jatkuvasti lisääntyneet, ja ne ovat ainoa käytettävissä oleva hoitomuoto pitkälle edenneessä maksan, sydämen ja keuhkojen vajaatoiminnassa. Sydän-, maksa- tai keuhkosiirrettä odottavien kuolleisuusaste on 15–30 prosenttia, joten tämän uuden direktiivin ansiosta siirtoelimen tarvitsevat potilaat joutuvat odottamaan siirtoa lyhyemmän aikaa. Siksi äänestin tällä tavalla.
Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Elinluovutuksen ja -siirron kolme tärkeintä EU-tason tavoitetta potilaiden kannalta ovat laadun ja turvallisuuden varmistaminen, luovuttajien suojelun varmistaminen ja jäsenvaltioiden välisen yhteistyön helpottaminen.
Unionin yhteinen lähestymistapa asiaan on tärkeä ajatellen muun muassa potilaiden liikkuvuutta Euroopan unionissa. Euroopan unionissa vallitsee yleisesti ottaen laaja yhteiskunnallinen yksimielisyys elinluovutuksista elinsiirtoja varten. Erilaisten kulttuuriin ja perinteeseen liittyvien ja organisatoristen taustatekijöiden vuoksi lähestymistavassa tähän asiaan on jäsenvaltioiden välillä eroja.
Joissakin maissa luovutusten määrä on suuri, kun taas toisissa elinluovutuskulttuuria on vielä kehitettävä. Parhaiden käytäntöjen, mallien ja asiantuntemuksen jakaminen ympäri Euroopan unionia olisi elinluovutusten lisäämisen kannalta erittäin hyödyllistä.
Yhteistyötä pitäisi edistää eri elinsiirtojärjestelmien onnistuneiden osien tunnistamiseksi ja edistämiseksi EU:n tasolla, mikä parantaisi elinluovutusten ja -siirtojen laatua ja turvallisuutta. Siksi äänestin mietinnön puolesta.
Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Käsiteltävänä olevassa mietinnössä esitetään toimia, joiden tavoitteena on edistää jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä elinsiirtojen alueella, jotta voidaan edesauttaa elinsiirtojen lisäämistä, lyhentää odotuslistoja ja niiden ansiosta vähentää siirtoelintä odottavien potilaiden kuolemia. Toimintasuunnitelmassa luodaan myös jäsenvaltioille yhteiset laatu- ja turvallisuusstandardit, jotka suojelevat potilaita ja helpottavat maiden välistä yhteistyötä. Kansallisten ja EU:n rekisterien luominen elinsiirtoon liittyvistä prosesseista (syrjinnän välttäminen, tulosten seuraaminen ja niin edelleen) nousee myös esiin. Se lisää ja syventää tietoisuutta nykytilanteesta Euroopassa ja vähentää mahdollisuuksia elinkauppaan. Mietinnössä tuetaan toimintasuunnitelmaa ja korostetaan siinä esitettyjen toimenpiteiden tarpeellisuutta ja kiireellisyyttä ottamalla tiukasti kantaa kaikenlaista eri puolilla maailma tapahtuvaa elinkauppaa vastaan. Mielestäni tämä mietintö on tärkeä lisä komission työhön ja arvokas panos inhimillisen avun akuutin tarpeen täyttämiseen EU:n kansalaisten terveydenhuollon yhteydessä.
Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (ES) Haluaisin onnitella Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmän Andres Perello Rodriguezia mietinnöstä, josta juuri äänestimme. Toimintasuunnitelman pitäisi tarkoittaa sitä, että ne 60 000 ihmistä, jotka toivovat nyt saavansa elimen, näkevät elinajanodotteensa kasvavan huomattavasti. On myös tärkeä korostaa Espanjan terveysjärjestelmän johtoasemaa tässä asiassa. Sen ovat tunnustaneet kaikki esittelijät ja ryhmät.
Olga Sehnalová (S&D), kirjallinen. – (CS) Äänestin mietinnön puolesta, vaikka mielestäni jäsenvaltioissa on ensisijaisesti keskityttävä erityisesti luovuttajien määrän lisäämiseen ottaen huomioon terveydenhuoltojärjestelmien erilaiset kansalliset perinteet. Siksi tätä aluetta on syytä arvioida tiukasti toissijaisuusperiaatteen näkökulmasta.
Viktor Uspaskich (ALDE), kirjallinen. – (LT) Hyvät kuulijat, tilastot puhuvat puolestaan. Tämän mietinnön mukaan Euroopan unionissa tällä hetkellä 56 000 potilasta odottaa sopivaa elinluovuttajaa. Joka päivä 12 ihmistä kuolee odottaessaan elinsiirtoa. On surullista, että monet ihmiset kuolevat vain siksi, että elinluovuttajista on suuri pula ja rajat ylittävä koordinaatio on riittämätöntä. Tämä arkaluonteinen kysymys liittyy erilaisiin oikeudellisiin ja kulttuurisiin näkökohtiin. Asioita mutkistavat kuitenkin vielä entisestään EU:n jäsenvaltioiden erilaiset kansalliset politiikat ja hyvin erilaiset elinluovutusmäärät. Joitakin näistä puutteista voitaisiin korjata EU:n tietokannalla ja varmentamisjärjestelmällä, josta saataisiin tietojen elinten saatavuudesta ja joka takaisi niiden laadun ja laillisuuden.
On myös tärkeää aktivoida yhteiskuntaa ja tiedottaa asiasta. Monet EU:n kansalaiset eivät periaatteessa vastusta luovutusta mutta pelkäävät nimensä lisäämistä rekisteriin. Siksi luovutuksen pitäisi olla mahdollisimman helppoa – tiedottaminen saattaa usein olla tehokasta. Kannatan esimerkiksi lomakkeita, joiden avulla kansalaiset voisivat lisätä nimensä elinluovuttajarekisteriin suoraan hakiessaan ajokorttia. Siirtoelinten puute on myös voimakas kannustin elin- ja ihmiskaupalle. EU:n pitäisi parantaa luovutusten ja siirtojen koordinointia, koska Euroopan köyhimmät alueet ovat hedelmällistä maaperää laittomalle elinkaupalle.
Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Lissabonin sopimuksessa määrätään, että EU:n täytyy liittyä Euroopan ihmisoikeussopimukseen, mitä pidän hyvänä asiana. Jotta tämä liittyminen tulisi voimaan, tarvitaan neuvoston jäsenten yksimielinen sopimus ja Euroopan parlamentin hyväksyntä. Minä puolestani tuen täysin tätä liittymistä, joka täydentää perusoikeuksien suojelun eurooppalaista järjestelmää.
Jean-Luc Bennahmias (ALDE), kirjallinen. – (FR) Lissabonin sopimuksessa määrätään, että EU:n on liityttävä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyyn eurooppalaiseen yleissopimukseen. Sopimukseen liittyminen ei ole pelkästään symbolista, vaan se mahdollistaa EU:n kansalaisten perusoikeuksien suojelun parantamisen. Sen seurauksena myös yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tehdyt päätökset ja toteutetut toimet ovat eurooppalaisen yleissopimuksen alaisia, vaikka ne eivät kuulukaan Euroopan unionin toimivaltaan.
Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Lissabonin sopimuksessa luodaan oikeusperusta EU:n liittymiselle Euroopan ihmisoikeussopimukseen, joka on ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojelemisen tärkein väline Euroopan unionissa, Euroopan ytimessä. EU:n liittyminen yleissopimukseen vahvistaa EU:n perusoikeuksien suojelujärjestelmää entisestään. Tuen tätä ehdotusta, koska nyt on historiallinen tilaisuus turvata EU:n kansalaisten ja jäsenvaltioiden ihmisoikeudet ja perusvapaudet samoin perustein. Strasbourgissa istuvalle Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle annetaan toimivalta tutkia, onko EU:n toimielinten, muiden elinten ja virastojen lainsäädäntö Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisut mukaan lukien Euroopan ihmisoikeussopimuksen määräysten mukaista. On hyvin tärkeää, että ihmiset saavat uuden mahdollisuuden puolustaa oikeuksiaan. Kun kaikki oman maan oikeussuojakeinot on käytetty, voi nostaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa kanteen EU:n harjoittamasta perusoikeuksien rikkomisesta, mikä kannustaa kehittämään yhdenmukaisempaa oikeuskäytäntöä ihmisoikeuksien alueella. Perusoikeuskirjan yhdenmukainen ja täysimääräinen soveltaminen EU:n tasolla on yhtä tärkeää unionin uskottavuuden varmistamiseksi. Koska yleissopimukseen liittymisellä on valtava oikeudellinen vaikutus ihmisoikeuksien suojelun yhdenmukaisen järjestelmän luomiseen, kehotan komissiota ja jäsenvaltioita harkitsemaan selontekoa kaikista liittymisen seurauksista ja vaikutuksista, vaikutuksesta ihmisoikeuksiin ja suunnitellusta valitusmenettelystä.
Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. – (PT) Ihmisoikeudet ja perusvapaudet ovat niiden arvojen ja periaatteiden joukko, jotka tekevät meistä inhimillisiä ja ovat yhteiselomme perusta. Ne ovat yleismaailmallisia, jakamattomia ja toisistaan riippuvaisia. Lissabonin sopimuksen voimaantulo on ihmisoikeuksien kannalta tärkeä askel, koska se tekee perusoikeuskirjasta sitovan ja mahdollistaa Euroopan unionin liittymisen ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyyn eurooppalaiseen yleissopimukseen antamalla EU:lle oikeushenkilön aseman. Tämä sopimukseen liittyminen on todellista ihmisoikeuksien aluetta luotaessa sekä poliittisesti että oikeudellisesti erittäin tärkeää. Unionille on siirretty jäsenvaltioilta huomattavat valtuudet, minkä vuoksi sen on mahdollista taata kansalaisten suojelu samalla tavalla kuin jäsenvaltiot ovat jo nyt tehneet.
EU:n toimielimet ovat velvollisia noudattamaan sitä erityisesti lainsäädäntöehdotusten luonti- ja hyväksymisprosessin aikana. Toisaalta EU:n ja Euroopan ihmisoikeusyleissopimukseen liittyvän lainsäädännön ja oikeuskäytännön yhdenmukaistamisella ihmisoikeuksien alueella on edistettävä sellaisen kiinteän järjestelmän luomista, jossa Euroopan ihmisoikeustuomioistuinten (Euroopan unionin tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen) on toimittava suhteessa, joka ei ole hierarkkinen vaan pikemminkin erikoistumiseen perustuva.
Proinsias De Rossa (S&D), kirjallinen. – (EN) Tuen tätä mietintöä EU:n liittymisestä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyyn eurooppalaiseen yleissopimukseen, kuten Lissabonin sopimuksessa määrätään. Nyt unionin toimielimet kuuluvat tämän perusoikeuksien suojelujärjestelmän piiriin. EU:n liittyminen Euroopan ihmisoikeusyleissopimukseen parantaa unionin asemaa, kun se kehottaa kolmatta maata noudattamaan ihmisoikeusstandardejaan ja ulottaa EU:n kansalaisiin samantasoisen suojelun unionin toimia vastaan, joka heillä on jäsenvaltion toimia vastaan. Vaikka EU ei aiokaan liittyä Euroopan neuvostoon, yleissopimukseen liittyminen tuo mukanaan oikeuden nimetä ehdokkaita tuomarin virkaan ja mahdollistaa Euroopan parlamentin edustuksen Euroopan neuvoston parlamentaarisessa yleiskokouksessa, jossa valitaan tuomareita Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Tämän edistyksen lisäksi komissiolle pitäisi antaa valtuudet neuvotella liittymisestä Euroopan ihmisoikeusyleissopimuksen lisäpöytäkirjoihin, jotka koskevat perusoikeuskirjan suojaamia oikeuksia. Seuraava looginen vaihe, joka on myös sopusoinnussa perusoikeuskirjan kanssa, on EU:n toimielinten liittyminen Euroopan sosiaaliseen peruskirjaan.
Philippe de Villiers (EFD), kirjallinen. – (FR) Ihmisten perusoikeuksien suojelun on kuuluttava edelleen kansalliseen toimivaltaan, koska tulkinnat vaihtelevat eri maiden ja kulttuurien välillä. Tämä koskee erityisesti syrjinnän ja sekularismin käsitteitä sekä ihmiselämän määritelmää (hedelmöittymisestä elämän luonnolliseen päättymiseen).
Euroopan unionin tuomioistuin – toimielin, jonka ratkaisut ovat entistä poliittisempia – pyrkii purkamaan taas vähän lisää kansallisia perustuslaillisia järjestelmiä ja eurooppalaisen sivistyksen perusteita. Sen lisäksi, että EU:n liittyminen ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien suojelusta annettuun eurooppalaiseen yleissopimukseen on hyödytöntä voimavarojen tuhlausta, se johtaa sekaannukseen ja ratkaisemattomiin oikeusriitoihin Strasbourgin tuomioistuimessa.
Johdonmukaisuuden vuoksi vastustan tätä Lissabonin sopimuksen myötä syntyneen EU:n oikeushenkilön aseman aiheuttamaa uutta seurausta.
Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska Euroopan unionin liittyminen ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien suojelusta annettuun eurooppalaiseen yleissopimukseen on mielestäni vahva viesti, joka lisää unionin uskottavuutta niiden kolmansien maiden silmissä, joita se vaatii säännöllisesti noudattamaan Euroopan ihmisoikeusyleissopimusta.
Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan unionin liittyminen ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyyn eurooppalaiseen yleissopimukseen on Maastrichtissa alkaneen prosessin tulosta siinä mielessä, että siinä Euroopan yhteisölle annettiin oikeushenkilön asema, mikä kulminoitui Lissabonin sopimuksessa. Perusoikeuskirjan hyväksyminen alun perin suppeampana ja myöhemmin laajempana yhdistettynä sopimukseen muodosti tämän prosessin tärkeän vaiheen.
Euroopan unioni on nyt tiiviimmin mukana ihmisoikeusalalla mantereen laajuisesti. Pidän tätä kehitystä myönteisenä. Toivon, että tähän mennessä syntyneisiin erilaisiin oikeudellisiin, teknisiin ja institutionaalisiin kysymyksiin löytyy ratkaisu ja että nämä ratkaisut perustuvat toissijaisuusperiaatteeseen, jäsenvaltioiden väliseen vapaaehtoiseen yhteistyöhön, niiden itsemääräämisoikeuteen sekä kansallisten oikeusjärjestelmien kunnioittamiseen ja oikeusjärjestykseen.
José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Olen tyytyväinen siihen, että hyväksyimme tämän mietinnön, joka edistää EU:n sitoutumista ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyyn eurooppalaiseen yleissopimukseen. Tämä sitoumus on askel eteenpäin Euroopan yhdentymisen prosessissa ja lisäksi askel kohti poliittista yhtenäisyyttä. Koska perusoikeuskirjan sisällyttäminen EU:n primaarioikeuteen on yhtenäistänyt ja vahvistanut sen ihmisten perusoikeuksien suojelun järjestelmää, EU:n liittyminen Euroopan yleisoikeussopimukseen on vahva viesti EU:n ja Euroopan neuvostoon ja sen yleiseurooppalaiseen ihmisoikeusjärjestelmään kuuluvien maiden välisestä yhtenäisyydestä ihmisoikeuksiin liittyvissä asioissa. Tämä liittyminen lisää myös EU:n uskottavuutta kolmansissa maissa, joita se kahdenvälisessä kanssakäymisessään säännöllisesti kehottaa noudattamaan sopimusta. EU:n toimien suhteen tämä liittyminen turvaa myös kansalaisille unionin toiminnan suhteen samanlaisen suojan kuin heillä jo on jäsenvaltioiden toiminnan suhteen.
Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. – (FR) Äänestin tämän mietinnön puolesta näyttääkseni vihreää valoa ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyyn eurooppalaiseen yleissopimukseen liittymistä koskeville neuvotteluille, joissa EU toimii itsenäisesti oikeushenkilönä. Liittyminen antaa kansalaisille tosiasiallisesti uusia oikeussuojakeinoja: he voivat nyt viedä asian Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käsiteltäväksi, jos jokin EU:n toimielin tai jäsenvaltio on rikkonut heidän perusoikeuksiaan jonkin toimen tai heidän puolestaan toimimatta jättämisen vuoksi. Meidän on myös vaadittava EU:ta liittymään ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lisäpöytäkirjoihin.
Petru Constantin Luhan (PPE), kirjallinen. – (RO) Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen Euroopan unionin on perusoikeuskirjansa mukaan pakko liittyä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyyn eurooppalaiseen yleissopimukseen. Tuen tätä toimenpidettä, koska se parantaa EU:n uskottavuutta kansalaistensa silmissä takaamalla oikeuksien kunnioittamisen. Yleissopimukseen liittyminen antaa kansalaisille suojan EU:n ja sen toimielinten toimia vastaan samalla tavalla kuin heillä on tällä hetkellä suoja jäsenvaltioiden toimia vastaan. Samanaikaisesti yhteistyömme Euroopan unionin tuomioistuimen, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja kansallisten tuomioistuinten kanssa tiivistyy.
Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen kirkon ja valtion erottamista koskevat päätökset ovat Ranskan tasavallan sekulaarisen perinteen mukaisia. Sen osoittavat ratkaisut, joissa tuetaan naisopettajien huntukieltoa luokkahuoneessa ja vastustetaan krusifikseja kouluissa. Euroopan unionin tuomioistuin ehdottaa kuitenkin kansalaisoikeuksien rajoittamista vain, jos EU:n perusteksteissä vahvistetut arvot sitä edellyttävät. Tosiasiassa näissä teksteissä ei mainita kertaakaan kirkon ja valtion pakollista erottamista tai toimielinten sekulaarista luonnetta. Siksi Euroopan unioni ei pysty takaamaan eurooppalaisten omantunnon vapautta.
Wojciech Michał Olejniczak (S&D), kirjallinen. – (PL) Yksi Euroopan unionin perusteista oli alusta lähtien ihmisoikeuksien kunnioittaminen – arvo, joka on jatkuvasti yksi EU:n keskeisistä tekijöistä. Sen osoittavat EU:n lainsäädäntö ja kunkin jäsenvaltion perustuslailliset säännökset. Liittyminen ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyyn eurooppalaiseen yleissopimukseen on merkittävä askel kohti yksilön perusoikeuksien vahvempaa suojelua. Tämän päätöksen myötä EU:sta tulee osa kansainvälistä oikeuksien suojelun järjestelmää, minkä ansiosta se on lisännyt uskottavuuttaan kolmansissa maissa samoin kuin omien kansalaistensa keskuudessa. Yleissopimus ei muuta EU:n toimielinrakennetta mutta tuo mukanaan uuden tuomioistuimen, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen, joka valvoo sitä, miten unioni täyttää Euroopan ihmisoikeussopimuksen määräysten mukaiset velvollisuutensa. Koska mietinnössä Euroopan unionin liittymistä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyyn eurooppalaiseen yleissopimukseen koskevista institutionaalisista näkökohdista esitetään edellä esitettyjen huomautusten mukaisia asioita, päätin äänestää sen hyväksymisen puolesta.
Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) EU:n Euroopan ihmisoikeussopimukseen liittymisen merkitykseen liittyy sekä sen symboliikka ja poliittinen uskottavuus että se tosiasia, että EU:lta ja sen toimielimiltä edellytetään entistä tiukempaa yksilön perusoikeuksien noudattamista. Lissabonin sopimuksen voimaantulo muodostaa oikeusperustan neuvottelujen aloittamiselle EU:n liittymisestä Euroopan ihmisoikeussopimukseen.
Tuen Euroopan unionin liittymistä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyyn eurooppalaiseen yleissopimukseen. On kuitenkin ratkaisevan tärkeää ottaa huomioon tietyt takuut, jotka Euroopan unionin Euroopan ihmisoikeussopimukseen liittymisestä tehtävään sopimukseen tulisi sisältyä erityisesti liittyen unionin ja EU:n lainsäädännön erityispiirteiden säilyttämiseen. Liittymisen ei pidä vaikuttaa unionin toimivaltaan tai jäsenvaltioiden velvollisuuteen olla viemättä EU:n lainsäädännön soveltamisalaan kuuluvia riita-asioita ulkopuolisiin riitojenratkaisujärjestelmiin. Siksi on tärkeää turvata tuomioistuimen valtaoikeudet silloin, kun Strasbourgin tuomioistuinta pyydetään ratkaisemaan, onko jokin unionin toimi perusoikeuksien mukainen, ennen kuin EU:n tuomioistuimella on ollut mahdollisuus tehdä se.
Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. – (IT) Kiitän esittelijää hänen Euroopan unionin liittymistä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyyn eurooppalaiseen yleissopimukseen koskevasta erinomaisesta työstään, josta on hyötyä EU:n kansalaisille, koska se tarjoaa meille uuden tuomioistuimen, joka ei kuulu Euroopan unioniin, ja varmistaa, että EU:n kansalaisten oikeuksia ylläpidetään aina Euroopan unionissa ja jäsenvaltioissa.
Demokratian periaatteiden mukaan Euroopan unionilla ja jäsenvaltioilla on oltava aina oikeus puolustaa itseään. Siksi jokaisella yleissopimukseen liittyvällä maalla pitäisi mielestäni olla tuomari, joka selittäisi kunkin tapauksen taustatiedot. Olisi myös tärkeää, että Euroopan parlamentilla olisi epävirallinen elin, joka koordinoisi tietojen jakamista Euroopan parlamentin ja Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen välillä. Lisäksi olisi tärkeää, että parlamenttia kuultaisiin ja se otettaisiin mukaan neuvotteluprosessiin.
Evelyn Regner (S&D), kirjallinen. – (DE) Äänestin päätöslauselman puolesta, koska olen sitä mieltä, että Euroopan unionin liittyminen ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyyn eurooppalaiseen yleissopimukseen edistäisi oikeusvarmuuden ja yhdenmukaisuuden luomista. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on viime vuosikymmeninä hyväksynyt joukon päätöksiä, jotka tekevät EU:n kansalaisten perusoikeuksien puolustamisesta konkreettista. Yleissopimukseen liittyminen Euroopan unionina lisäisi myös unionin uskottavuutta kolmansissa maissa.
Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (ES) Olen ilahtunut kollegani Jáureguin Euroopan unionin liittymistä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyyn eurooppalaiseen yleissopimukseen koskevan mietinnön hyväksymisestä. Olen huolissani siitä, että jotkut EU:ta vastustavat jäsenet yhä kieltävät tämän toimenpiteen tarpeen, koska olen sitä mieltä, että tähän yleissopimukseen liittyminen takaa paremmin ihmisoikeuksien suojelun myös EU:ssa.
Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. – (PT) EU:n liittymistä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyyn eurooppalaiseen yleissopimukseen puollettiin jo Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa, ja Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen se on pakollista. Liittyminen vahvistaa ihmisoikeuksien suojelua Euroopassa ja alistaa unionin oikeusjärjestelmän ulkopuoliselle oikeudelliselle valvonnalle. Se takaa Euroopan unionin tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöjen yhdenmukaisuuden ja antaa Euroopan kansalaisille suojan EU:n toimielimien toimia vastaan vastaavalla tavalla kuin nykyisin jäsenvaltioissa.
On syytä huomata, että liittyminen ei takaa EU:n jäsenyyttä Euroopan neuvostossa tai kyseenalaista unionin oikeuden riippumattomuutta, koska EU:n tuomioistuin on edelleen ainoa elin, jolla on tuomio-oikeus unionin oikeuden oikeellisuuteen ja tulkintaan liittyvissä asioissa. Pidän myös erittäin tärkeänä unionin mahdollisuutta nimetä ehdokkaita ja valita tuomarin edustamaan itseään sekä mainittua tarvetta sille, että parlamentti pidetään ajan tasalla liittymisneuvotteluissa ja että tulevaisuudessa perustetaan mekanismi kummankin toimielimen parlamentaaristen yleiskokousten välistä tiedonvaihtoa varten.
Rafał Trzaskowski (PPE), kirjallinen. – (PL) Tuen tätä mietintöä pääasiassa siksi, että se laajentaa ihmisoikeuksien suojelujärjestelmää Euroopan unionissa ja lisää sen uskottavuutta kansalaisten silmissä. Jos ei ole mahdollista valittaa kansallisella tai EU:n tasolla, jos valituksen esittäjältä evätään lupa nostaa kanne tai jos kannetta ei voi nostaa EU:n toimielintä vastaan – nämä ovat tilanteita, joissa lisäarvo on ilmeinen. Siksi meidän on edelleen taisteltava ihmisoikeuksien suojelujärjestelmien vahvistamisen puolesta EU:ssa.
Viktor Uspaskich (ALDE), kirjallinen. – (LT) Hyvät kuulijat, kuten tiedätte, ihmisoikeuksien kunnioittaminen on yksi Euroopan unionin perusarvoista, joka perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen. Ei ole epäilystäkään siitä, että jos kaikki tehdään oikein, EU:n liittyminen ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyyn eurooppalaiseen yleissopimukseen voisi olla historiallinen tilaisuus vahvistaa EU:n ja koko Euroopan ihmisoikeustilannetta. Tämä voisi olla meidän mahdollisuutemme taata EU:n kansalaisten ihmisoikeudet ja perusvapaudet. EU:n liittyminen Euroopan ihmisoikeusyleissopimukseen tarjoaisi EU:lle erinomaisen tilaisuuden toimia moraalisena majakkana, näyttää esimerkkiä. Sen lisäksi, että se lisäisi EU:n uskottavuutta suhteissa muihin kuin EU:n jäsenvaltioihin, se parantaisi myös suuren yleisön käsitystä EU:n rakenteista. Näin käy kuitenkin vain, jos me yritämme kaikki yhteisvoimin poistaa kaksinaismoralismin poliittisesta ohjelmastamme ja oikeusjärjestelmästämme.
Kuten viime vuosien tapahtumat ovat osoittaneet, syytökset ovat valitettavasti usein puhtaasti poliittisesti sävyttyneitä. Minun maani ja muun Euroopan tuomioistuimet ovat yhä usein alttiina poliittiselle manipuloinnille. Ellei siinä tapahdu muutosta, erittäin lupaavat tapahtumat, kuten EU:n liittyminen Euroopan ihmisoikeusyleissopimukseen, ovat vain ajanhukkaa. Siksi tuen varauksettomasti liittymistä Euroopan ihmisoikeusyleissopimukseen, jo se todella puolustaa ihmisten perusoikeuksia ja -vapauksia nimenomaan EU:ssa itsessään.
Geoffrey Van Orden (ECR), kirjallinen. – (EN) Tuen Euroopan ihmisoikeusyleissopimusta mutta myönnän samalla, että yleissopimuksen tiettyjen määräysten oikeudelliset tulkinnat ovat muodostaneet esteitä terrorismista epäiltyjen karkottamiselle. Siihen on tultava muutos.
Jäsenvaltioiden asemaa suhteessa Euroopan ihmisoikeusyleissopimukseen koskevista lausunnoista huolimatta EU:n liittyminen yleissopimukseen monimutkaistaa ja on mahdollisesti esteenä jäsenvaltioiden vapaudelle poiketa yleissopimuksesta tai tulkita sen näkökohtia yksitellen.
Poliittisesti vastustan periaatteessa EU:n yleissopimukseen liittymisen liikkeelle panevaa voimaa eli sitä, että se "vie Euroopan yhdentymisprosessia eteenpäin ja on Euroopan unionia lujittava edistysaskel". Tämä virheellinen pyrkimys korostuu edelleen lausunnossa, jonka mukaan EU:n liittyminen tarkoittaa "muun kuin valtion tulemista valtioita varten luodun oikeudellisen välineen sopimuspuoleksi". Kaikista näistä syistä äänestin päätöslauselmaa vastaan.
Päätöslauselma: Kampalassa, Ugandassa pidettävästä kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön tarkistuskonferenssista (B7-0265/2010)
Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. – (RO) Kansainvälisen rikostuomioistuimen konferenssin järjestäminen Ugandassa on tärkeä merkki tämän kansainvälisen elimen hyväksymisestä Afrikan mantereella erityisesti siksi, että tuomioistuimen ensimmäiset tutkimukset sen perustamisen jälkeen vuonna 2002 käynnistettiin täällä. Kukaan ei voi kiistää sitä, miten tärkeä on tällainen kansainvälinen tuomioistuin, joka tutkii ihmisoikeuksien rikkomisiin, kansanmurhiin, ihmiskuntaa vastaan tehtyihin rikoksiin ja sotarikoksiin liittyviä vakavia tapauksia. Siksi on tärkeää, että yhä useammat valtiot tunnustavat kansainvälisen rikostuomioistuimen toimivallan ja että Rooman perussäännön allekirjoittajat ratifioivat sopimuksen pikaisesti. Ajatus ihmiskuntaa vastaan tehtyjä rikoksia tutkivan kansainvälisen tuomioistuimen perustamisesta syntyi jo vuonna 1919 Pariisin rauhankonferenssin aikana. Kesti 83 vuotta, ennen kuin kansainvälinen sopimus solmittiin ja kansainvälinen rikostuomioistuin perustettiin. Nyt kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön ratifioineiden valtioiden on hallittava myös tuomioistuimen oikeutta tutkia hyökkäysrikoksia. Lisäksi allekirjoittajavaltioiden on tekemänsä sitoumuksen mukaisesti yhtenäistettävä oma kansallinen lainsäädäntönsä Rooman perussäännön määräysten kanssa.
Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan unioni on ollut kansainvälisen rikostuomioistuimen vakaa puolestapuhuja, ja kaikki sen jäsenvaltiot ovat mukana sen liittymisessä tähän tärkeään tuomioistuimeen. Toivon, että osapuolena olevat valtiot pystyvät täyttämään velvollisuutensa ja että Kampalan konferenssin tuloksena saadaan kansainvälinen tuomioistuin, joka pystyy paremmin vastaamaan meidän aikojemme haasteisiin, jonka kanssa kansalliset oikeusjärjestelmät tekevät asianmukaisesti yhteistyötä ja jolle myönnetään riittävät varat toimivallan harjoittamiseen. Sitä edellyttää se, että sen toiminta kohdistuu pääasiassa erittäin vakaviin rikoksiin.
José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) EU kannattaa vakaasti kansainvälistä rikostuomioistuinta sekä edistää Rooman perussäännön yleismaailmallisuutta ja puolustaa sen muodostamaa kokonaisuutta, jotta voidaan suojella ja parantaa kansainvälisten oikeudellisten menettelyjen riippumattomuutta, legitiimiyttä ja tehokkuutta. Sen osoittaa se, että EU pyrkii järjestelmällisesti siihen, että neuvotteluvaltuutuksissa ja kolmansien maiden kanssa tehtävissä sopimuksissa olisi kansainvälistä rikostuomioistuinta koskeva lauseke. EU on jo kymmenen vuoden aikana myöntänyt demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevasta eurooppalaisesta rahoitusvälineestä yli 40 miljoonaa euroa hankkeisiin, joiden tarkoituksena on tukea kansainvälistä rikostuomioistuinta ja kansainvälistä rikosoikeutta. Ugandan Kampalassa pidettävä Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön tarkistuskonferenssi on sopimusvaltioille ja muille valtioille, kansalaisyhteiskunnalle ja muille sidosryhmille ainutlaatuinen tilaisuus painokkaasti vahvistaa sitoutumisensa oikeudenmukaisuuteen ja tilivelvollisuuteen. Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa on 111 sopimusvaltiota, mutta tietyt alueet, kuten Lähi-itä, Pohjois-Afrikka ja Aasia, ovat edelleen aliedustettuina. Toivon, että jäsenvaltiot osallistuvat tähän konferenssiin mahdollisimman korkealla tasolla ja vahvistavat julkisesti sitoutumisensa kansainväliseen rikostuomioistuimeen.
Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Panen tyytyväisenä merkille, että parlamentin päätöslauselmaehdotuksessa Rooman perussäännön tarkistamisesta edellytetään hyökkäysrikosten sisällyttämistä virallisesti sotarikoksiin eikä mitään tuomiovaltaan liittyvää suodatinta tarvita sen määrittämiseen, onko tällainen rikos tehty. Mutta miten tämä uusi lainsäädäntö voidaan panna täytäntöön, jos Rooman perussäännön voimaantulon jälkeen vuonna 2002 suurimpia hyökkäysrikoksia tehneitä valtioita (Yhdysvaltoja ja Israelia) ei vaadita ratifioimaan sitä?
Miten se voidaan julistaa voimassaolevaksi, jos näitä valtioita ei vaadita lopettamaan kansainvälisen rikostuomioistuimen sopimusvaltioiden painostaminen takaamaan niiden kansalaisten koskemattomuus? On myös valitettavaa, että parlamentti, joka väittää olevansa ilmastonmuutoksen torjunnassa eturintamassa, ei ehdota ympäristörikosten sisällyttämistä ihmiskuntaa vastaan tehtyihin rikoksiin, kuten Cochabamban huippukokouksessa ehdotettiin. Vakavimmista rikoksista ihmiskuntaa vastaan on rangaistava. Kansainvälinen rikostuomioistuin voisi olla hyödyllinen väline tässä asiassa. Kyse on vain siitä, että sille on todella annettava siihen voimavarat. Koska näin ei tapahdu, äänestän tyhjää.
Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Minun on pakko ilmaista suostumukseni päätöslauselmaesitykseen Kampalassa, Ugandassa pidettävästä kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön tarkistuskonferenssista.
Euroopan unioni sai itse alkunsa tarpeesta päättää rotuvihan ilmaukset, jotka saavuttivat huippunsa toisen maailmansodan julmuuksissa. Euroopan unioni on aina johdonmukaisesti pyrkinyt vahvistamaan valtioiden välistä yhteistyötä näyttääkseen toteen ihmiskuntaa vastaan tehdyt rikokset ja nostaakseen niistä syytteet.
On oikein, että kahdeksan vuotta Rooman perussäännön voimaantulon jälkeen valtioiden pitäisi vahvistaa uudelleen sitoutumisensa rauhan, vakauden ja oikeusjärjestyksen rakentamiseen. Valtioiden pitäisi erityisesti sitoutua politiikkoihin, joiden tavoitteena on yhteistyö kansainvälisen rikostuomioistuimen kanssa ja väkivallan uhrien suojelu. Monissa tapauksissa uhreilla on käytännössä suuria vaikeuksia saada tietoa tuomioistuimesta eivätkä heidän yrityksensä saada oikeuden suojelua onnistu.
Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Äänestin innokkaasti päätöslauselman puolesta ja olen erityisen iloinen siitä, että kollegani suullinen tarkistus oli hyväksytty eli erityistä huomiota tarvitsevien ryhmien luetteloon oli lisätty "alkuperäiskansat".
Sabine Wils (GUE/NGL), kirjallinen. – (EN) Olen tyytyväinen päätöslauselmaesitykseen Kampalassa, Ugandassa pidettävästä kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön tarkistuskonferenssista, koska siinä on erittäin ratkaisevia ja tärkeitä asioita ja vaatimuksia kansainvälisen rikostuomioistuimen ratifioinnista ja täytäntöönpanosta. Siksi äänestin mietinnön puolesta.
Haluan kuitenkin ilmaista syvän huoleni päätöslauselmaesityksen tietyistä lauseista, joissa viitataan myönteisesti "Tukholman ohjelmaan", "demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevaan eurooppalaiseen rahoitusvälineeseen" ja Euroopan unioniin "maailmanlaajuisena toimijana". Tässä asiassa "Tukholman ohjelmalla" ja "demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevalla eurooppalaisella rahoitusvälineellä" voisi olla myönteinen vaikutus, mutta monilla muilla alueilla näitä kahta ohjelmaa/välinettä ei käytetä demokraattisesti ja avoimesti. Euroopan unioni on todella toiminut "maailmanlaajuisena toimijana" mutta mielestäni kaikkea muuta kuin myönteisellä tavalla kohti oikeudenmukaisempaa ja solidaarisempaa maailmanjärjestystä.