Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 19. toukokuuta 2010 - Strasbourg

12. Yhteisön rahoitustuki Bulgariassa sijaitsevan Kozloduyn ydinvoimalan yksiköiden 1-4 poistamiselle käytöstä – "Kozloduy-ohjelma" (keskustelu)

  Puhemies. – (ES) Esityslistalla on seuraavana Rebecca Harmsin teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan puolesta laatima mietintö ehdotuksesta neuvoston asetukseksi yhteisön rahoitustuesta Bulgariassa sijaitsevan Kozloduyn ydinvoimalan yksiköiden 1–4 poistamiselle käytöstä – "Kozloduy-ohjelma" (KOM(2009)0581 – C7-0289/2009 – 2009/0172(NLE)) (A7-0142/2010).

  Rebecca Harms, esittelijä. – (DE) Arvoisa puhemies, haluan aluksi kiittää komissiota ja kollegojani ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnassa sekä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnassa ydinjätehuollosta käydyistä mielenkiintoisista keskusteluista. Emme olleet aina yksimielisiä, mutta asia, josta olimme yhtä mieltä, on se, että meidän tulisi antaa yhteistä Euroopan tukea Bulgarialle Kozloduyn neljän reaktoriyksikön käytöstä poistamisesta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi.

Tässä vaiheessa haluan korostaa voimakkaasti uudelleen sitä, että Bulgaria sai 340 miljoonaa euroa vuonna 2006, 253 miljoonaa euroa vuosina 2007–2008 ja 89,5 miljoonaa euroa vuonna 2009. Huomisessa äänestyksessä päätämme noin 300 miljoonan euron suuruisesta yhteisvastuullisesta lisätuesta.

Tämä tuki myönnetään, koska Bulgarian hallitus suostui Euroopan unionin liittymisneuvotteluiden yhteydessä kyseisten reaktoreiden poistamiseen käytöstä Kozloduyn ydinvoimalan turvallisuuspuutteiden vuoksi. Olen pyrkinyt mietinnössäni saamaan aikaan muutoksen viimeiseen maksuerään, josta nyt päätämme. Oletan, että kyseessä on viimeinen maksuerä. Ehdotan, että varat, joita ei enää käytetä suoraan ydinvoimalan poistamiseen käytöstä ja ydinjätehuoltoon, eli ydinjätteen välivarastointiratkaisuihin Kozloduyssa, ja puhumme noin 120 miljoonasta eurosta, sijoitettaisiin ainakin osittain erittäin radioaktiivisen jätteen loppusijoituspaikkaratkaisun suunnitteluun ja valmisteluun Bulgariassa. Toisin sanoen ehdotan, että perustamme rahaston tätä tarkoitusta varten, johon Bulgaria ei ole kiinnittänyt lainkaan huomiota tähän päivään mennessä.

Vaikka en ole onnistunut kokoamaan valiokuntien enemmistöä tämän ajatuksen taakse, katson, että kyseessä on tärkeä asia. Olen esittänyt jälleen tarkistuksia kahteen asiaan, jotka tulisi säilyttää sovitteluratkaisussa, josta valiokunnat neuvottelevat huomista äänestystä varten.

Ensinnäkin ydinvoimalan käytöstä poistamisen, ydinjätehuollon ja ydinjätteen loppusijoittamisen, johon sisältyy myös sen välivarastointi, osalta pyytäisin, että komissio tutkii perusteellisesti Kozloduyn tapahtumien tarkat kustannukset ja sen, kuinka paljon rahaa oikeastaan tarvitaan, varmistaaksemme, että ydinvoimalan käytöstä poistaminen, ydinjätehuolto ja ydinjätteen loppusijoittaminen toteutetaan asianmukaisesti ja tarkkojen turvallisuusmääräysten mukaisesti.

Toiseksi haluaisin meidän varmistavan, että Bulgarialle nyt annettavia varoja ei sijoiteta hiileen tai ruskohiileen. Tätä ei ole suljettu pois valiokunnan hyväksymästä nykyisestä mietintöluonnoksesta.

Muilta osin olen tyytyväinen siihen, että mietintö ennakoi samanlaista vilkasta poliittista keskustelua, jota käytiin komission jäsenen Oettingerin kanssa ydinjätteen loppusijoittamisesta yleensä ja joka vie asioita toivottavasti eteenpäin. Direktiivistä on ilmoitettu ja odotan sitä innolla.

  Günther Oettinger, komission jäsen. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin jäsenet, tämän täysistunnon kolmantena päivänä esityslistalla on vielä yksi energiaan liittyvä asia. Tänään kyseessä on Bulgariassa sijaitsevan Kozloduyn ydinvoimalan reaktoriyksiköiden käytöstä poistamiselle maksettavan Euroopan unionin rahoitustuen jatkaminen.

Kyseessä on arkaluontoinen ja tärkeä asia. Niinpä olenkin erittäin tyytyväinen vallinneeseen rakentavaan työilmapiiriin, ja haluan kiittää teitä siitä. Asiasta on käyty hyvin sujuneita keskusteluja esittelijä Rebecca Harmsin, varjoesittelijöiden ja asianosaisten valiokuntien kanssa.

Olen tyytyväinen myös siihen, että mietintö noudattaa suurelta osin komission näkemyksiä ja tukee ehdotustamme. Ensinnäkin haluan mainita Euroopan unionin budjetista maksettavan 300 miljoonan euron alkuperäisen rahoitustuen, joka on Euroopan unionin etujen mukaisesti tarkoitettu näin ollen ydinvoimateollisuuden turvallisuustasojen ylläpitämistä varten.

Toiseksi haluan lisätä, että lisäapu tulisi suunnata ydinvoimalan poistamiseen käytöstä ja että vaadittu summa, joka tällä hetkellä on 180 miljoonaa euroa, on perusteltu. Kolmanneksi haluan mainita, että Euroopan unionin rahoituksen avulla varmistetaan korkea turvallisuustaso ydinvoimalan käytöstä poistamisen aikana ihmisten ja ympäristön suojelemiseksi, koska Bulgarian tasavallalla on historiallisista syistä riittämättömät taloudelliset voimavarat.

Mitä tulee tämänkertaisiin tarkistuksiin, haluaisin korostaa, että komissio aikoo hyväksyä suurimman osan ehdotetuista tarkistuksista. Valitettavasti en voi käsitellä niitä kaikkia ajan puutteen vuoksi. Haluaisin selittää komission näkemyksen kahteen asiaan, jotka ovat meille erittäin tärkeitä ja joita käsitellään suoraan mietinnössä, sekä tarkistuksissa että Rebecca Harmsin perusteluissa.

Käsittelen ensin energia-alan toimenpiteisiin annettavan rahoitustuen jatkamista. Bulgarian hallituksen erityisten toivomusten lisäksi voidaan esittää lukuisia muita syitä energia-alan toimenpiteisiin annettavan lisärahoitustuen tarpeellisuuden perustelemiseksi. Näitä ovat toisaalta yhdenvertaisuus Liettuan ja Slovakian kanssa, joissa vastaavat Euroopan unionin rahoittamat toimenpiteet ovat käynnissä vuoteen 2013 saakka, ja toisaalta muut toimenpiteet korvaavan kapasiteetin luomiseksi, mukaan lukien energiatehokkuutta varten tehtävät lisäinvestoinnit. Bulgariassa toimivissa hiilivoimalaitoksissa voidaan tehdä huomattavia potentiaalienergiasäästöjä.

Ydinreaktoreiden käytöstä poistamisen seurauksena energiatuotannon painopiste on muuttunut Bulgariassa. Tämän vuoksi Bulgarian sähköverkostoon kohdistuu suuria haasteita. Niistä voidaan selvitä lisätuella, jonka avulla sähköverkosto saadaan vakautettua ja turvattua.

Komissio katsookin tästä syystä, että on asianmukaista jatkaa tukea energia-alan toimenpiteisiin, joihin sisältyvät myös sähköverkoston infrastruktuuria koskevat toimenpiteet.

Haluaisin seuraavaksi tarkastella käytetyn ydinpolttoaineen geologisen loppusijoitusratkaisun kehittämistukea. Komissio on samaa mieltä esittelijän näkemyksen kanssa siitä, että käytetylle ydinpolttoaineelle on kehitettävä turvallinen loppusijoitusratkaisu. Tämänkaltaisen ratkaisun kehitystyötä ei voida kuitenkaan sisällyttää Kozloduy-ohjelmalle maksettavaan taloudelliseen tukeen seuraavista syistä:

Kilpailu vääristyisi, koska kaikkien ydinenergiaohjelmaan kuuluvien jäsenvaltioiden on löydettävä ratkaisu samaan asiaan. Vaikka käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittaminen on osa ydinjätehuoltoa, se ei kuulu ydinvoimalan käytöstäpoistamisprosessin laajuuteen eikä ole sen kannalta oleellista. Se mitä tarvitaan, on käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen välivarastointiratkaisu, joka maksetaan nykyisellä taloudellisella tuella. Loppusijoitusratkaisun kehittäminen, jonka uskomme olevan seuraava looginen vaihe, ei ole kuitenkaan Kozloduyn neljän reaktoriyksikön sulkemisen ja käytöstä poistamisen seuraus.

Minun on joka tapauksessa korostettava, että komissio, kuten on jo mainittukin, ryhtyy käsittelemään käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamista ja antaa tänä vuonna ehdotuksen radioaktiivisen jätteen käsittelystä, johon kuuluu myös käytetyn ydinpolttoaineen turvallisen loppusijoitusratkaisun kehittäminen. Luotan siihen, että täällä tehdään rakentavia ehdotuksia, ja odotan myös mielenkiintoista keskustelua.

Haluan lopuksi esittää yhteenvedon tilanteesta seuraavasti: Komissio on tyytyväinen siihen, että parlamentti on sen kanssa samaa mieltä seuraavan neljän vuoden aikana Bulgarialle myönnettävästä 300 miljoonan euron tuesta. Olemme tyytyväisiä myös siihen, että voimme keskittyä turvallisten purkutoimenpiteiden tukemiseen. Samoin olemme tyytyväisiä siihen, että parlamentti katsoo energia-alan hankkeet tuen maksamisen kannalta kannattaviksi. Katson, että lisärahoituksen myöntäminen ja sen täytäntöönpano ovat merkki Euroopan unionin yhteisvastuullisuudesta Bulgariaa kohtaan ja tärkeä tuki ydinvoimaturvallisuudelle Euroopassa ja sen rajojen ulkopuolella. Kiitoksia tarkkaavaisuudestanne.

  Antonyia Parvanova, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon esittelijä. – (BG) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan esittelijänä haluan esittää tukeni Euroopan komission lähestymistavalle tähän ehdotukseen ja mietintöön. Se vastaa valiokuntaäänestyksen tulosta.

Olen äärimmäisen tyytyväinen siihen, että lausuntoluonnoksessani puolustamani linja on esitetty lopullisessa versiossa ja että Euroopan parlamentti voi nyt näyttää selkeästi vihreää valoa Kozloduyn ydinvoimalan yksiköiden 1–4 käytöstä poistamiselle maksettavan yhteisön rahoitustuen jatkamiselle.

Bulgaria on käyttänyt vastuullisesti ydinvoimalan käytöstä poistamiselle vuoteen 2009 mennessä myönnettyjä varoja. Euroopan unionin rahoitustukea on jatkettava, jotta voidaan varmistaa ydinvoimalan käytöstä poistamiseen liittyvien toimenpiteiden turvallinen ja riittävän pituinen loppuunsaattaminen. Tähänastiset toimenpiteet on toteutettu äärimmäistä avoimuutta ja ympäristönsuojelua noudattaen.

Neljän reaktorin ennenaikaisen käytöstä poistamisen seurausten vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden rahoittamiseksi myönnettävän taloudellisen tuen jatkaminen on erityisen tärkeää, kun otetaan huomioon vaikutukset ja seuraukset ympäristölle, energian kuluttajahintoihin ja energian toimitusvarmuuteen alueella.

Tätä asiaa on yritetty painostaa poliittisilla ja ideologisilla syillä. Meidän on kuitenkin pidettävä mielessä tämän ohjelman perimmäiset tavoitteet, nimittäin ydinvoimalan turvallisen käytöstä poistamisen varmistaminen ja siitä maksettava asianmukainen korvaus Bulgarialle, kestävämmän energiapolitiikan aikaansaamiseksi tehtävien toimien tukeminen ja avoimuuden osoittaminen hankkeiden ja varojen hallinnassa.

Haluaisin sanoa Rebecca Harmsille, että radioaktiivisen jätteen loppusijoituspaikka on hyvin vakava asia. Siihen on kiinnitettävä erityistä huomiota, mutta se ei ole ainoastaan Bulgariaa koskeva asia. Se on yleinen haaste, jota varten meillä on oltava strategia ja ohjelma erityisesti laadittuna koko Eurooppaa varten. Haluaisin myös vakuuttaa teille, jäsen Harms, että Bulgarian tarkoituksena ei ole käyttää kyseisiä varoja ruskohiilellä toimivien voimalaitosten lisäkehittämiseen.

Voitte olla vakuuttunut siitä, että meillä on tarkoitus vastata kaikkiin meille asetettuihin vaatimuksiin sekä noudattaa täysin Euroopan unionin lainsäädäntöä ja käyttää eurooppalaista huipputeknologiaa. Bulgaria on erittäin vastuullinen maa ja pyrkii aina olemaan hyvä ja luotettava kumppani.

  Puhemies. – (ES) Käytän tässä tilaisuutta hyväkseni ja pyytäisin teitä kaikkia pyrkimään puhumaan hitaammin, koska suuressa arvossa pitämämme tulkit lähettävät minulle jatkuvasti hätääntyneitä viestejä siitä, että he eivät pysy perässä, jos puhumme kovin nopeasti. Tästä syystä ongelmana on se, että teitä pystyvät kuuntelemaan ainoastaan jäsenet, jotka pystyvät seuraamaan teitä alkuperäisellä kielellä. Näin ollen pyytäisin teitä pyrkimään puhumaan hitaammin. Muussa tapauksessa tulkkaus on mahdotonta.

  Vladimir Urutchev, PPE-ryhmän puolesta. – (BG) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, Euroopan unionin liittymisneuvottelujen aikana Bulgaria suostui tiettyjen poliittisten tahojen painostuksesta sulkemaan Kozloduyn ydinvoimalan neljä yksikköä ja täytti tämän sitoumuksen tarkasti suunnitellun aikataulun mukaisesti. Euroopan unioni myönsi omalta osaltaan rahoitustukea liittymissopimuksen mukaisesti ainoastaan vuosille 2007–2009 rajoitettuna tarkoituksenaan tukea ydinvoimalan poistamista käytöstä ja vastata yksiköiden ennenaikaisesta sulkemisesta aiheutuviin seurauksiin.

Euroopan unioni antoi myös poliittiset takuut yhteisön tuen jatkamiselle vuosina 2010–2013. Tämä tarkoittaa maamme kohtelemista samoin kuin, ainakin rahoitustukikausien aikana, Liettuaa ja Slovakiaa, jotka ovat myös sitoutuneet purkamaan ydinvoimakapasiteettiaan ennenaikaisesti.

Tämän vuoksi, maani erityisestä vaatimuksesta ja jäsenvaltioiden yhteisvastuullisuus- ja yhdenvertaisuusperiaatteita noudattaaksemme, Euroopan komissio luonnosteli nykyisen ehdotuksen. Lisärahoituksen määrä ei missään tapauksessa korvaa yksiköiden ennenaikaisesta purkamisesta maalle aiheutuneita miljardeihin euroihin nousevia menetyksiä. Samanaikaisesti rahoitustuki on ehdottoman välttämätöntä käytöstä poistamisen jatkoprosessin käynnistämiseksi, johon suurin osa kokonaissummasta on tarkoitettu käytettäväksi.

Vähemmän tärkeitä maalle eivät ole myöskään energia-alan nykyaikaistamiseen, haitallisten päästöjen vähentämiseen ja energiatehokkuuden ja -säästöjen lisäämiseen tähtääviin toimenpiteisiin osoitetut varat.

Käsiteltävänä oleva mietintö, jonka teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan suuri enemmistö hyväksyi, heijastaa täysin näitä tarpeita. Tästä syystä emme pidä hyväksyttävinä täysistunnon aikana esitetyillä uusilla tarkistuksilla tehtyjä uusia yrityksiä ajaa läpi hiilivoimalaitoksia vastustavia asiakirjoja ja pitää käytetyn ydinpolttoaineen suoraa loppusijoittamista selviönä.

Tämä asia on keskustelun aiheena Euroopan unionissa tästä eteenpäin. Tältä pohjalta ehdotan, että tuemme teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan ehdotusta ja hylkäämme Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmän tekemät viisi uutta tarkistusta.

  Ivailo Kalfin, S&D-ryhmän puolesta. – (BG) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, sallinette minun aloittaa kiittämällä komissiota ja komission jäsen Oettingeriä henkilökohtaisesti erittäin taitavasta työstä esittämänsä asiakirjan laatimisessa. Haluan kiittää myös esittelijä Rebecca Harmsia hänen ponnistuksistaan tämän asiakirjan käsittelemisessä sen varmistamiseksi, että se sisältää aiheita, jotka ovat erittäin tärkeitä Euroopan maiden kansalaisille.

Asiakirjan pääasiallisena tarkoituksena on tukea Bulgarian pyrkimyksiä poistaa käytöstä neljä maan ydinvoimalan kuudesta yksiköstä. En ota kantaa siihen, kuinka oikeutettu tämä päätös oli, mutta jos se on kerran sisällytetty liittymissopimukseen, Bulgarian viranomaisten on täytettävä tämä velvoite. He ovatkin ryhtyneet kaikkiin tarpeellisiin toimiin tässä suhteessa. Näin suuren laitoksen ennenaikainen sulkeminen sisältää rahoituslaskelmien mukaan samalla valtavia suoria ja epäsuoria kustannuksia. Osan näistä kustannuksista maksaa Euroopan unioni.

Tänään käsiteltävänä olevan päätöksen myötä Euroopan unioni voi menetellä Bulgarian kanssa samoin perustein kuin se on menetellyt kahden muun uuden Euroopan unionin jäsenvaltion kanssa, joilta edellytetään ja jotka täyttävät samaa sitoumusta. On erittäin tärkeää noudattaa samaa lähestymistapaa, koska velvollisuutenamme on säilyttää Euroopan unionin politiikan johdonmukaisuus.

Kuusikymmentä prosenttia osoitetuista varoista käytetään suoraan Kozloduyn ydinvoimalan poistamiseen käytöstä, ja jäljelle jäävät neljäkymmentä prosenttia käytetään energiatehokkuuden parantamiseen ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen Bulgariassa.

Haluaisin kiinnittää erityistä huomiota joihinkin erittäin aiheellisiin kohtiin, joita esittelijä Rebecca Harms nosti esille valiokuntakäsittelyn aikana ja joista käytiin laajaa keskustelua. Ensimmäinen asia koskee käytetystä ydinpolttoaineesta syntyvän jätteen ja säteilytettyjen osien kohtaloa. Komission jäsen Oettinger mainitsi myös tämän asian tänään. Tämä on ratkaisevan tärkeä asia, johon odotamme Euroopan komission esittävän erityisdirektiivin syksyllä. Euroopan parlamentilla on tällöin mahdollisuus keskustella perusteellisesti tästä aiheesta, joka on varmasti tärkeä monelle Euroopan kansalaiselle.

Tästä syystä en katso parlamentin päätöksen nyt käsiteltävänä olevassa Kozloduyn rahoitustukiasiassa ratkaisevan etukäteen syksyllä käytävää keskustelua. Olen lisäksi täysin samaa mieltä komission kanssa siitä, että jos kerran tämänkaltaisen ohjelman rahoitusta varten on luotu ennakkoehto, se asettaa uhan Euroopan unionin koko budjetille. Tämä ei tietenkään vähennä millään lailla hallitusten vastuuta maissa, joissa on vastaavanlaisia laitoksia, käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusratkaisun etsimisessä.

Toinen asia koskee varojen käyttöä. On selvää, että Euroopan unionilta saatuja varoja ei saa käyttää hiilidioksidipäästöjä lisäävien hankkeiden rahoittamiseen. Sekä Bulgariasta että kahdesta muusta vastaavaa tukea vastaanottavasta maasta saatujen kokemusten perusteella mistään tämänkaltaisista väärinkäytöksistä ei ole itse asiassa mitään merkkejäkään. Se, mitä meidän minun mielestäni on kuitenkin nähtävä tässä asiakirjassa, on Euroopan unionin johdonmukainen politiikka ja saman lähestymistavan omaksuminen kaikkia kohtaan.

Euroopan kansalaisille on ensiarvoisen tärkeää, että varoja käytetään avoimesti ja tehokkaasti siihen tarkoitukseen, johon ne on tarkoitettu. Euroopan unionin Bulgarialle myöntämät varat menevät erityisrahastoon, jossa on myös muiden lahjoittajien myöntämiä varoja. Etukäteen ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin valvonnassa hyväksyttyjen ohjelmien perusteella tämän rahaston varoja myönnetään yhdessä asianmukaisen kansallisen rahoituksen kanssa oleellisiin hankkeisiin.

Euroopan tilintarkastustuomioistuin huolehtii lähiaikoina näiden ja samalla myös Bulgarialle myönnettyjen varojen tilintarkastuksesta. Uskon, että myös Euroopan parlamentti seuraa tulevaisuudessa tarkoin sitä, miten näitä varoja käytetään.

  Adina-Ioana Vălean, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, energiainfrastruktuurin sijoitusten esittelijänä ja kaasuntoimitusturvallisuuden varjoesittelijänä seuraan tarkoin energiaturvallisuutta käsitteleviä aiheita. Minun mielestäni Euroopalla on avainrooli tällä alalla.

Romanialaisena Euroopan parlamentin jäsenenä minulla on jopa enemmän mielenkiintoa juuri Kozloduyn ydinvoimalaa koskevaa asiaa kohtaan. Koska ydinvoimala sijaitsee maani rajalla, se on ollut pitkään huolen aiheena Romaniassa ilmiselvistä ympäristösyistä. Kozloduyn ydinvoimala sijaitsee neljän kilometrin päässä Danube-joesta ja 150 kilometrin päässä Bukarestista. Kansainvälisten asiantuntijoiden mukaan ydinvoimalassa ei ole minkäänlaista suojusta, ja on erittäin suuri riski, että siellä syntyy radioaktiivisia vuotoja maaperään ja veden pinnalle.

Olen sitä mieltä, että Euroopalla on vastuu auttaa ja helpottaa ydinvoimalan käytöstä poistamisessa. Meidän on taattava riittävä rahoitus tämän hankkeen käyttöön, koska on ratkaisevan tärkeää säilyttää turvallisuus korkealla tasolla, varmistaa tarpeellinen asiantuntemus ja ottaa käyttöön kansainvälisesti parhaat menettelytavat. Ydinvoimalan poistaminen käytöstä ja purkaminen on tehtävä tiukkojen määräysten ja standardien mukaisesti. Muussa tapauksessa siitä aiheutuu turvallisuusuhka koko alueelle.

Tästä syystä tuen täysin tätä ehdotusta ja sitoumustamme osoittaa 300 miljoonaa euroa lisää tähän hankkeeseen. Saanen myös muistuttaa teitä siitä, että Euroopan parlamentti asettui voimakkaasti tämän asian taakse muutama kuukausi sitten osoittamalla ensimmäiset 75 miljoonaa euroa vuoden 2010 budjetista.

Olen joka tapauksessa sitä mieltä, että meidän pitäisi olla tinkimättömiä Euroopan unionin varojen käytön avoimuudessa. Tähän mennessä komissio on ollut melko tyytymätön Bulgarialta ydinvoimalan käytöstä poistamisesta saatuihin tietoihin. Varojen käyttöä on seurattava tarkasti. Tästä syytä olen sitä mieltä, että Euroopan komission on ensin erityisesti arvioitava aikaisempien hankkeiden vahvuudet ja heikkoudet rahoitusohjelmien kehittämiseksi yhdessä EBRD:n kanssa seuraavaa rahoituskautta 2010–2013 varten.

Olemme ottaneet esille useita tarkistuksia. Niissä Bulgarian viranomaisia vaaditaan esittämään asianmukainen kansallinen strategia, jossa määritellään pitkäaikaiset tavoitteet energiatehokkuutta ja uusiutuvia energia-aloja varten ennakkoehdoksi 120 miljoonan euron tuelle.

(Puhuja suostui vastaamaan sinisen kortin kysymykseen työjärjestyksen 149 artiklan 8 kohdan mukaisesti)

  Dimitar Stoyanov (NI). – (BG) Arvoisa puhemies, haluan esittää lyhyen kysymyksen. Koska jäsen Vǎlean toi esiin turvallisuutta koskevat kysymykset, haluaisin saada vastauksen seuraavaan kysymykseen: onko jäsen Vǎlean tietoinen siitä, että ennen Kozloduyn ydinvoimalan neljän pienen yksikön poistamista käytöstä Euroopan atomienergiajärjestö oli ilmoittanut niiden olevan Euroopan unionin turvallisimmat reaktorit?

  Adina-Ioana Vălean, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, mitä voin sanoa tähän? Olemmeko kaikki tulleet hulluiksi? Vai näkeekö kukaan muu mitään järkeä tässä asiassa? Olen sitä mieltä, että useat ihmiset ovat päättäneet tehdä yhdellä tavalla, ja meidän tulisi seurata perässä, ja me kaikki tuemme näkemystä, että se pitää tehdä kuitenkin. Ei muuta kommentoitavaa.

  Michail Tremopoulos, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (EL) Arvoisa puhemies, meidän on pidettävä tämänpäiväisessä keskustelussa mielessä se, että viimeisten kymmenen vuoden aikana Euroopan unioni on antanut Bulgarialle 550 miljoonaa euroa Kozloduyn ydinvoimalan neljän yksikön sulkemista varten. Tänään se antaa vielä 300 miljoonaa euroa lisää, jolloin yhteissummaksi tulee 850 miljoonaa euroa, eikä tässä ole mukana valtavia summia, jotka on annettu muutostöitä ja turvallisuuden parantamista varten. Olemme toisin sanoen maksaneet enemmän tai vähemmän kullassa tästä ydinvoimalaitoksesta ja joillekin ihmisille se on ollut kultamunia muniva kana. Komissio jatkaa kuitenkin epäsuorasti tämän ydinvoimalobbauksen rahoittamista.

Toivomme, että tällainen vaihtokaupan käyminen Bulgarian hallituksen kanssa loppuisi. Pyydämme parlamenttia yhdessä komission kanssa takaamaan turvallisen ja tehokkaan ydinjätehuollon sen sijaan, että sitä pidettäisiin osana lopetettavaa ohjelmaa. Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmänä pyydämme, että Bulgarian hallitus kanavoi ydinreaktorin sulkemisohjelmaan tarkoitetusta 300 miljoonasta eurosta jäljellä olevat 40 prosenttia ydinjätehuoltoon ympäristöä tuhoavien uraani- ja hiilikäyttöisten voimalaitosten kehittämisen sijaan.

Tietenkin toivon, että jokainen, joka aikoo vahvistaa ydinvoimalobbausta uusien ydinvoimaloiden rakentamisella, on oppinut läksynsä äskettäin Turkin ja Venäjän välillä solmitusta sopimuksesta, jossa maat sopivat ydinvoimalan rakentamisesta Akkuyuhyn, joka on maanjäristysaluetta, ja jossa ydinvoimaa vastustava liike on estänyt voimalan rakentamisen…

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Puhemies. – (ES) Jäsen Tremopoulos, teille varattu aika on lopussa. Antonyia Parvanova on nostanut sinisen kortin kysymyksen esittämistä varten. Saako kolleganne esittää teille kysymyksen?

Jäsen Parvanova, voisitteko esittää kysymyksenne mahdollisimman lyhyesti?

  Antonyia Parvanova (ALDE). – (BG) Arvoisa puhemies, täällä käytettiin sanaa "kiristys", ja vähän aikaa sitten kollegani Adina Ioana Vălean mainitsi, että Bulgaria on väärinkäyttänyt varoja eikä ollut käyttänyt niitä harkiten aikaisemmasta erästä, joka maksettiin tukena asianmukaiseen tarkoitukseen. Minulla on yksi kysymys, johon haluaisin vahvistuksen komissiolta ja täällä olevalta komission edustajalta: onko tämä ollut ennakoitavissa vai ei?

  Puhemies. – (ES) Olen pahoillani, jäsen Parvanova. Tämä ei ole työjärjestyksen mukaista. Työjärjestys edellyttää kysymyksen esittämistä puhujalle, joka on parhaillaan puhumassa. Tämä kysymys on hylätty, koska siihen ei ole mahdollista vastata.

  Geoffrey Van Orden, ECR-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, taistelin kovasti estääkseni Kozloduyn ydinvoimalan yksiköiden 3–4 ennenaikaisen sulkemisen. Niiden sulkeminen useita vuosia ennen aikojaan ei ollut tarpeellista, eikä varsinkaan turvallisuussyistä. Aivan niin kuin ennustettiinkin, seurauksena on ollut ympäristölle haitallisten ruskohiilellä toimivien voimalaitosten käytön lisääntyminen, sähkön hintojen nousu ja Bulgarian sähkönviennin väheneminen: toisin sanoen sekä taloudellisia että ympäristöllisiä haittoja.

Me maksamme nyt Euroopan unionin laitosten tekemistä vääristä ratkaisuista. Tästä syystä on vain oikein, että Euroopan unioni kohtelee Bulgariaa vähintään yhtä hyvin kuin muitakin maita, joissa vanhentuneita ydinvoimaloita on jouduttu sulkemaan ennenaikaisesti, ja olen iloinen siitä, että komissio tunnustaa tämän.

Tässä käytöstäpoistamisprosessissa pyörii tietysti paljon rahaa. On ensiarvoisen tärkeää, että nämä varat käytetään asianmukaisesti ja tehokkaasti ja niiden käytöstä tehdään selvitys. Toivon, että komissio voi antaa meille tästä takuun.

On myös tärkeää kiinnittää huomiota menetetyn energiakapasiteetin kulujen korvaamiseen ja korvaavan energiakapasiteetin luomiseen. Bulgaria tarvitsee apua luodakseen kestävää uutta kapasiteettia, jolla varmistetaan toimitusvarmuus ja energialähteiden monipuolistaminen, jolloin Bulgaria ei ole riippuvainen vieraan vallan hyväntahtoisuudesta.

  Miloslav Ransdorf, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (CS) "Kozloduy-ohjelma" ei saa painottua ainoastaan säteilytettyjen materiaalien siirtämisen rahoittamiseen, energiatehokkuuden lisäämiseen Bulgariassa ja vaihtoehtoisten energialähteiden rahoittamiseen.

Mielestäni ohjelma on nähtävä myös tukena Balkanin maiden taloudelliselle ja sosiaaliselle vakaudelle. Syynä tähän on se, että Balkanin valtiot kokonaisuutena – mukaan lukien Bulgaria – ovat Euroopan unionin haavoittuva osa, kuten nykyinen talouskriisi on meille osoittanut. Otan sen kannan, että liittymissopimuksen 30 artikla toimii kehyksenä, jota ei sovi rikkoa, kuten Euroopan komission edustajien kanssa käydyissä lainopillisissa neuvotteluissa on käynyt ilmi. Vaikkakin liittymissopimuksessa sovittu järjestely päättyi vuonna 2009, uuden järjestelyn on jatkuttava samassa jatkuvuushengessä 30 artiklan mukaisesti.

  Dimitar Stoyanov (NI). – (BG) Arvoisa puhemies, käsittelemme tänään rahoitustukea, jota Bulgarian tulisi saada Kozloduyn ydinvoimalan sulkemista varten. Rahoitustuki on oikein, reilua ja ajankohtaista, koska asiantuntijoiden laskelmien mukaan Bulgarian ydinvoimalan yksiköiden 1–4 sulkemisen takia kärsimät menetykset ovat olleet paljon suurempia kuin koko rahoitustuki, joka sille on maksettu tähän mennessä.

Seuraava kysymys on kuitenkin täällä edelleen vailla vastausta: miksi meidän piti ylipäätään joutua tähän pisteeseen ja miksi, kuten mainitsin vähän aikaa sitten, ei minkä tahansa, vaan juuri kaikkein arvostetuimman tahon, eli Kansainvälisen atomienergiajärjestön, Euroopan turvallisimmiksi ilmoittamat yksiköt pitää sulkea? Olen myös hämmästynyt hulluudesta, jolla tämä rahoitustukea koskeva mietintö on päätynyt täällä Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmän käsiin, joka aloitti ja lopetti puheensa siihen, miten Kozloduy on tuhottava, samoin kuin Cato vanhempi sanoi Karthagosta.

Tässä vaiheessa haluaisin sanoa Michail Tremopoulokselle, joka, jos saan sanoa, on tuskin siinä asemassa, että voi puhua tällä tavoin, sillä juuri hänen maansa sai harjoittamansa kiristyksen ansiosta äskettäin paljon suuremman summan kuin mitä Bulgaria vaatii tällä hetkellä. Hänen ei siksi pitäisi olla niin ehdoton siinä, mitä Bulgarian tulisi saada ja mitä ei.

Voimme nyt nähdä joitakin Vihreiden esille tuomia tarkistuksia, joilla on vain yksi tavoite. Tästä syystä Vihreillä on ongelma tällä hetkellä. Ongelmana on todellakin se, että he ovat myötävaikuttaneet hiilidioksidipäästöjen lisääntymiseen vaatimalla Kozloduyn ydinvoimalan sulkemista. Näillä muutoksilla, joita he haluavat nyt käyttää vielä räikeämmin viedäkseen rahaa Bulgarialta ja jotka he haluavat osoittaa uudelleen toiseen tarkoitukseen, he tosiasiassa haluavat peitellä omaa syyllisyyttään. Tästä syystä he eivät voi selittää äänestäjilleen, miksi näiden Euroopan unionin kansalaisten on maksettava lisääntyneistä hiilidioksidipäästöistä Euroopan unionissa. Vihreät suhtautuvat tässä tapauksessa tavalla, joka on täysin vastakkainen kuin heidän näkemyksensä.

On myös esitetty tarkistus, jossa todetaan, että Kozloduyn tulisi toimia esimerkkinä. Ainoa asia, josta Kozloduy toimi esimerkkinä, oli kuitenkin se, miten vanhat reaktorit voivat olla turvallisia ja toimia aivan hyvin. Ainoa asia, josta se voi toimia esimerkkinä tästä eteenpäin, on varoituksena: varoituksena siitä, miten poliittisen typeryyden ansiosta upea, tehokas ja menestyksekäs teollisuudenala voidaan tuhota jossakin maassa.

  Puhemies. – (ES) Totuus on se, jäsen Stoyanov, että häilytte sopimattoman ja epäasiallisen rajamailla parlamentaarisella kielellä ilmaistuna. En keskeyttänyt teitä, koska haluan osoittaa jalomielisyyttä, erityisesti kollegoiltamme Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmästä, jota vastaan ymmärtääkseni hyökkäsitte puheessanne. Halusin osoittaa, että kykenemme kuuntelemaan. Minun on kuitenkin sanottava teille, että puheenne oli mielestäni täysin sopimaton. Jos näin tapahtuu uudelleen, keskeytän teidät, koska se on tie, jolle emme halua joutua.

  Theodor Dumitru Stolojan (PPE) . – (RO) Haluaisin kiittää komissiota, koska, samalla kun kriisi askarruttaa tällä hetkellä meitä kaikkia, komissio käsittelee silti myös muita ongelmia. Olen sitä mieltä, että Bulgaria on täysin oikeutettu saamaan rahat, jotka sille luvattiin ydinvoimalan purkamista varten.

Olen ydinvoimaloilla tuotetun sähkön kannattaja, enkä usko, että Eurooppa onnistuu saavuttamaan puhtaalle energialle asetetut erityistavoitteet ilman uusien ydinvoimaloiden rakentamista. Uskon kuitenkin vakaasti, että jokaisella maalla on oikeus rakentaa ydinvoimaloita, mutta olen lisäksi sitä mieltä, että me Euroopan unionissa noudatamme kollegisen vastuun periaatetta ja meillä on yhteisvastuun tunnetta uusien ydinvoimaloiden rakentamisessa käytettävää tekniikkaa valittaessa. Katson, että tällä hetkellä Euroopan komission on omaksuttava hyvin tiukka lähestymistapa uusien ydinvoimaloiden rakennushankkeiden arvioinnissa.

  Justas Vincas Paleckis (S&D). – (LT) Haluan onnitella lämpimästi esittelijä Rebecca Harmsia erinomaisesta työstä. Hyväksyn käsiteltävänä olevan asiakirjan ja ehdotuksen, että Bulgarialle myönnetään 300 miljoonan euron tuki Kozloduyn ydinvoimalan yksiköiden 1–4 poistamiseksi käytöstä kolmen vuoden aikana tehostaen luonnollisesti samalla myönnettyjen varojen käytön valvontaa. Voitaisiin sanoa, että kyseessä on osoitus tasa-arvoisesta yhteisvastuusta, koska muut uudet jäsenvaltiot – Liettua ja Slovakia – ovat samanlaisessa tilanteessa ja saaneet vastaavanlaista taloudellista tukea.

Ydinvoimalan yksiköt 1–4 ovat olleet suljettuina jonkin aikaa, ja on loogista, että ne poistetaan käytöstä. Näin vähennetään ympäristöriskejä ja voidaan hyötyä paremmin työntekijöiden osaamisesta ja ammattikokemuksesta. Kun osa ydinvoimalasta suljetaan, sen henkilökunta joutuu uusien haasteiden eteen. Voin sanoa Liettuasta saamiemme kokemusten perusteella, että esiin tulee odottamattomia ongelmia, joita on vaikea yhdistää aikatauluihin.

Tosiasiassa suurin osa varoista olisi suunnattava yksiköiden poistamiseen käytöstä, jolloin herää väistämätön kysymys varastointilaitteistoista. On kuitenkin yhtä tärkeää ottaa huomioon ihmiset. Toivon, että Euroopan unionin myöntämän tuen avulla Bulgarian hallitus auttaa työntekijöitä ja yhteisöä ydinvoimalan ympärillä sopeutumaan muuttuneisiin olosuhteisiin. On erittäin tärkeää auttaa heitä kouluttautumaan uudelleen ja käyttämään asiantuntemustaan muilla osa-alueilla, jotta edistetään uusien pysyvien työpaikkojen luomista ja siirtymistä uuteen, energiaa säästävään ympäristöön.

  Konrad Szymański (ECR). – (PL) Kozloduyn ydinvoimalan neljän yksikön sulkeminen on epäilemättä saanut aikaan suuren vajeen Bulgarian energiajärjestelmässä. Sillä on merkittävä vaikutus toimitusturvallisuuteen alueella, ja se johtaa pakostikin hiilidioksidipäästöjen lisääntymiseen, minkä tulisi olla tärkeää ainakin joillekin jäsenille tässä istuntosalissa. Tästä huolimatta on ehdotettu, erityisesti tarkistuksissa, että käännämme selkämme yhden jäsenvaltion energiaongelmille. Tämä on vastoin yhteisvastuuperiaatetta, jonka tulisi koskea energiapolitiikkaa. Tämä luo myös vaikutelman, että parlamentti syrjii ydinenergiaa, mikä on vastoin periaatetta, joka antaa jäsenvaltioille täyden vapauden energialähteiden valinnassa.

  Corina Creţu (S&D). – (RO) Tapa, jolla Kozloduyn ydinvoimalan sulkeminen ja sen jälkeinen käytöstä poistaminen ratkaistaan, ei ole tärkeää muuten kuin siinä suhteessa, miten Bulgaria itse ratkaisee tämän asian. Mutta kuten tässä istuntosalissa on jo sanottu, käytöstäpoistamisprosessi vaikuttaa myös naapurivaltioihin ja saattaa olla ennakkotapauksena muille maille, joissa on samanlaisia enimmäiskäyttöikäänsä läheneviä yksiköitä.

En aio myöskään piilotella sitä tosiasiaa, joka on sekin jo mainittu, että Kozloduyn ydinvoimala on ollut Romanian kansalaisten jatkuvana huolenaiheena, erityisesti Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen. Tästä syystä olisi tärkeää, että käytöstäpoistamisprosessin yhteydessä olisi yleinen tiedotuskampanja kaikille osakkeenomistajille, joilla on oikeus tietää prosessin eri vaiheista, aikataulusta, jokaisen vaiheen mahdollisista riskeistä, halkeamiskelpoisen aineen ja vaarallisen jätteen suojaustavoista samoin kuin Kozloduyn alueen ekologisesta jälleenrakentamisesta.

Haluan korostaa, että meidän on tärkeää kiinnittää huomiota radioaktiivisen jätteen käsittelyyn. Tästä syystä Bulgarialle tähän tarkoitukseen osoitetut varat on maksettava säännöllisin väliajoin ilman keskeytyksiä. Mainitsen tämän asian, sillä vaikka kustannukset vaikuttavat riittävän suurilta, ne ovat vain arvioita, koska vastaavan kokoisen ydinvoimalan käytöstä poistamisesta ei ole ennakkotapausta Bulgariassa. Toivon voivani lopettaa sanomalla toiveikkaasti, että riittävällä rahoituksella, huolellisella suunnittelulla ja kaikkien alalla riittävillä valtuuksilla toimivien organisaatioiden valvonnan alaisena, käytöstäpoistamisprosessi tarjoaa hyvän esimerkin Euroopan unionin varojen käytöstä.

  Zigmantas Balčytis (S&D). – (LT) Euroopan unioniin liittyessään jotkut Keski- ja Itä-Euroopan maat sitoutuivat liittymissopimuksessa poistamaan käytöstä ydinvoimaloita ja varmistamaan ydinjätteen turvallisen käsittelyn. Nämä sitoumukset olivat vaikeita sekä poliittisesti että taloudellisesti. Nämä maat ovat riippuvaisia ydinenergiasta ja niiden käsiin perintönä jääneet ydinvoimalat eivät ole tänä päivänä voimassa olevien Euroopan unionin turvallisuusstandardien ja -vaatimusten mukaisia. Näille maille ei luonnollisestikaan ole mahdollista hankkia ydinvoimaloiden käytöstä poistamiseen tarvittavia varoja itse. Euroopan unionissa on voimassa tiukat määräykset ydinvoimaloiden käytöstä poistamisesta ja turvallisuutta koskevien töiden suorittamisesta. Talouskriisin vuoksi näillä jäsenvaltioilla, joissa ydinvoimaloita poistetaan käytöstä, on vaikeuksia suorittaa käytöstä poistamiseen ja käytetyn polttoaineen sijoittamiseen liittyvät työt asianmukaisesti ja aikataulussa. Yhteisön huoli käytetyn ydinpolttoaineen uudelleenkäsittelystä muissa kuin Euroopan unionin jäsenvaltioissa on täysin ymmärrettävää, koska se voi olla uhka myös omille tuleville sukupolvillemme. Tästä syystä olen tyytyväinen komission päätökseen osoittaa lisätukea Bulgarialle Euroopan unionin budjetista, koska on selvää, että ilman yhteisön tukea, aivan niin kuin Liettuakin, olisi mahdotonta varmistaa käytöstä poistamiseen liittyvien toimenpiteiden käyttöönotto tarpeellisessa laajuudessa, yhteisön yhteinen turvallisuuspolitiikka ja tarpeelliset toimenpiteet Euroopan kansalaisten turvaamiseksi ja ympäristön suojelemiseksi.

  Günther Oettinger, komission jäsen. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin jäsenet, haluaisin kiittää teitä keskustelun avaamisesta tässä arkaluontoisessa asiassa.

Haluaisin lopuksi korostaa, että komissio on hyvin tyytyväinen mietinnön kaiken kaikkiaan positiiviseen lähestymistapaan sekä parlamentin ja komission yksimielisyyteen siitä, että Bulgarian tulee saada 300 miljoonan euron lisätuki vuoteen 2013 saakka. Komissio on tyytyväinen myös siihen, että voimme jatkaa tuen kohdistamista turvallisiin purkutoimenpiteisiin ja että parlamentti uskoo energia-alan hankkeiden tukemisen olevan kannattavaa.

Voimme vakuuttaa, samoin kuin olemme tehneet aikaisemminkin, että varat käytetään siihen tarkoitukseen, johon ne on myönnetty, ja että aiomme valvoa niiden käyttöä luotettavilla keinoilla. Otamme vastaan ehdotuksenne ja tarkistuksenne. Olen varma, että neuvosto ottaa huomioon parlamentin mielipiteet aina, kun ne auttavat parantamaan asetusten tavoitteiden selkeyttä.

Purkutöiden lisärahoitussopimus on merkki Euroopan unionin Bulgariaa kohtaan osoittamasta yhteisvastuusta. Turvallisuus on ensisijainen asia ydinvoimaloiden purkuprosessin aikana, ja sitä on korostettu asiakirjassa.

Haluan kiittää teitä vielä kerran työstänne ja Rebecca Harmsia myös mietinnöstä.

  Rebecca Harms, esittelijä. – (DE) Arvoisa puhemies, tämän keskustelun lopuksi haluaisin vielä kerran sanoa, että Liettuassa, Slovakiassa ja Bulgariassa sijaitsevien ydinvoimaloiden poistaminen käytöstä on perustunut kansainväliseen asiantuntemukseen. Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA tutki kyseiset reaktorit, jotka ovat samanlaiset kuin Tshernobylin reaktorit, eikä pitänyt mahdollisena niiden muuntamista niiden turvallisuusstandardien mukaiseksi, jotka olivat käytössä vanhassa Euroopan unionissa. Se oli viisas päätös, joka tekee oikeutetuksi sen, että olemme osoittaneet yhteisvastuullisuuttamme Liettualle, Slovakialle ja Bulgarialle ja, huomisen päätöksen jälkeen, olemme kohdelleet niitä tasapuolisesti ydinvoimaloiden käytöstä poistamisesta aiheutuvien kustannusten osalta.

Toiseksi haluaisin todeta jälleen kerran, että yksikään näistä maista eikä mikään muu maa Länsi-Euroopassa tai muualla maailmassa ole vielä löytänyt luotettavaa ratkaisua korkea-aktiivisen ydinjätteen loppusijoittamista koskevaan ongelmaan. Tämä tehtävä meillä on vielä edessämme, vaikka monet maat ovat tähän mennessä investoineet miljardeja tähän asiaan ja ovat etsineet luotettavaa ratkaisua 30 vuoden ajan. Asiasta käytävässä keskustelussa erityisesti niiden, jotka ovat riskialttiin ydinvoimateknologian kannalla, on oltava kiinnostuneita, koska asioiden nykyiseltä kannalta katsottuna ydinjätteen varastointi on minun mielestäni ja Euroopan kansalaisten enemmistön mielestä niin suuri ja ratkaisematon riski, että se on voimakas peruste ydinvoiman käytön jatkamista vastaan. Keskustelemme tulevaisuudessa Günther Oettingerin kanssa tästä asiasta. Kiitoksia tarkkaavaisuudestanne.

  Puhemies. – (ES) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna torstaina 20. toukokuuta kello 12.00.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  Eija-Riitta Korhola (PPE), kirjallinen. – (FI) Arvoisa puhemies. Vuonna 1999 Euroopan komissio velvoitti Euroopan unionin puolesta Bulgariaa sulkemaan kuudesta ydinvoimalastaan neljä ennakkoehtona liittymisneuvotteluille. Komissio oli pitkään väittänyt, että kyseiset yksiköt eivät olleet taloudellisesti parantamiskelpoisia. Kaksi yksikköä suljettiin sopimuksen mukaisesti vuonna 2002, ja toiset kaksi vuonna 2006. Huomattavien investointien ja riippumattomien selvitysten jälkeen kyseiset yksiköt täyttivät kaikki turvallisuuskriteerit ja neuvoston atomikysymyksiä selvittelevän ryhmän mukaan lisävalvonta ei enää ollut tarpeen. Bulgariasta oli tullut sähkön nettoviejä, joka vei sähköä kaikkiin naapurimaihinsa ja kattoi toisinaan 100 prosenttia alueen sähkövajeesta. Kuitenkin loput yksiköt suljettiin sovitun mukaisesti, alue joutui kärsimään sähkökatkoksista ja korvaavien laitosten tuloksena saimme kasvihuonekaasupäästöjen lisääntymisen. Itse esitin kysymyksen komissiolle ja neuvostolle perustaen sen kollega Van Ordenin mietintöön Bulgarian tasavallan hakemuksesta liittyä Euroopan unionin jäseneksi, ja sen 33 kohtaan. Siinä Euroopan parlamentti pyysi neuvostoa noudattamaan sulkemispäivämääriä joustavammin, kunnes päästöjä lisäämätöntä uutta kapasiteettia saadaan rakennettua, mikä ei tapahtuisi ennen vuotta 2011. Vastaukset olivat kuitenkin kielteisiä, sen sijaan niissä korostettiin EU:n solidaarisuutta Bulgarialle tuntuvan taloudellisen tuen muodossa. Siksi on oikein jatkaa rahoitusta suunniteltua pidempään, sillä sähköntuotantokapasiteetin menetys, puhumattakaan muista alueelle koituneista rasituksista, on ollut Bulgarialle taloudellisesti ja sosiaalisesti raskasta. Rehellisyyttä on kuitenkin kysyä: olisiko tämä valtava taloudellinen investointi voitu välttää, jos komissio ja neuvosto olisivat harkinneet uudelleen jäykkiä ja kyseenalaisesti perusteltuja ehtojaan?

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen. – (DE) Liittymisneuvottelujen aikana vuonna 2005, Bulgaria suostui sulkemaan Kozloduyn ydinvoimalan reaktoriyksiköt 1–4 ja sen jälkeen poistamaan ne käytöstä. Alun perin Euroopan unionin tarkoituksena oli maksaa rahoitustukea käytöstäpoistamisprosessille vuoteen 2009 saakka. Nyt rahoitustukea on jatkettu vuoden 2013 loppuun, ja 300 miljoonan euron summa asetetaan käytettäväksi. On tietenkin tarpeellista maksaa rahoitustukea Bulgarialle Kozloduyn ydinvoimalan käytöstä poistamisen aikana ja auttaa sen seurauksena olevissa taloudellisissa ja ympäristöä koskevissa ongelmissa, kuten radioaktiivisen jätteen turvallisessa sijoittamisessa, uusiutuvien energialähteiden käytön edistämisessä ja työntekijöiden uudelleenkouluttamisessa. Rahoitustukeen on kuitenkin sisällytettävä yksityiskohtainen erittely erilaisista suunnitelmista sekä varojen käytön tarkka valvonta ja säännöllinen seuranta. Varoja ei saa käyttää kulissien takana taloudellisena tukena Bulgarian toiselle ydinvoimalalle Belenessä. Bulgaria etsii parhaillaan Euroopasta rahoittajia Belenen ydinvoimalalle, ja mahdollisuus käyttää Kozloduyn ydinvoimalan käytöstä poistamista varten myönnettyjä varoja osuu ajallisesti yhteen. Meidän on estettävä, että näin ei tapahdu. Komission, Euroopan parlamentin ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen huolellinen raportointi ja perusteelliset tarkastukset paikan päällä ovat tästä syystä oleellisia.

  Silvia-Adriana Ţicău (S&D), kirjallinen. – (RO) Euroopan unionin energiantarpeesta 53 prosenttia on riippuvaista energiantuonnista. Vähentääkseen energiariippuvaisuuttaan jotkut jäsenvaltiot ovat omaksuneet kunnianhimoisia ydinenergian ja uusiutuvien energialähteiden käyttöstrategioita. Ydinenergia on 28 prosenttia Euroopan unionissa kulutetusta energian kokonaismäärästä, vaikka se on tärkein energianlähde Belgiassa, Ranskassa, Liettuassa, Slovakiassa ja Ruotsissa. Ydinvoimatuotannosta ei ole seurauksena hiilidioksidipäästöjä, puhumattakaan siitä, että kotitalouksien sähkölaskut ovat kuukaudessa pienemmät jäsenvaltioissa, joissa käytetään ydinenergialla tuotettua sähköä. Euroopan unioni asettaa kuitenkin hyvin tiukkoja vaatimuksia ydinvoimaloiden turvallisen toiminnan ja ydinjätteen käsittelyn sääntelemiselle. Ydinvoimaloiden turvallisuutta koskevat tiukat toimenpiteet ja korkeat standardit sekä tiivis yhteistyö paikallisten, alueellisten, kansallisten ja eurooppalaisten viranomaisten välillä luovat olosuhteet ydinvoiman turvalliselle käytölle Euroopan unionissa. Komission ehdottama asetus takaa Bulgarialle reilun kohtelun myöntämällä Bulgarialle rahoitustukea vuoteen 2013 asti ydinvoimaloiden käytöstä poistamiselle liittymissopimuksen määräämien toimenpiteiden mukaisesti. Ydinvoiman poistaminen käytöstä edellyttää pitkäaikaista taloudellista suunnittelua, joka ulottuu siihen saakka, kunnes ydinvoimalan alue on kokonaan kunnostettu ja kaikki radioaktiivinen jäte ja käytetty polttoaine on käsitelty turvallisesti.