Sanatarkat istuntoselostukset

Tiistai 15. kesäkuuta 2010 - Strasbourg

6. Unionin tilastotietojen laatu ja komission tarkastusvaltuuksien lisääminen (Eurostat) (keskustelu)

  Puhemies. – (IT) Esityslistalla on seuraavana Othmar Karasin ja Sharon Bowlesin talous- ja raha-asioiden valiokunnan puolesta komissiolle laatima suullinen kysymys unionin tilastotietojen laadusta ja komission (Eurostatin) tarkastusvaltuuksien lisäämisestä (O-0080/2010 – B7-0314/2010).

  Othmar Karas, laatija. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Rehn, hyvät parlamentin jäsenet, tämänpäiväinen keskustelu muodostaa tärkeän poliittisen viestin, jonka Euroopan parlamentti haluaa tällaisina aikoina lähettää. Tämän suullisen kysymyksen esittäminen keskellä Eurostatin uudelleenmuotoilua ja Euroopan parlamentin komissiolle antaman lausunnon laatimista on myös merkki päättäväisyydestämme.

Esittämällä erillistä päätöslauselmaa osoitamme, että Euroopan parlamentti edellyttää ja haluaa, että Eurostatin toiminta on riippumatonta ja kattavaa. Tämä on lainsäädäntöelimen ensimmäinen suora reaktio Kreikassa ja Kreikasta saatuihin kokemuksiin. Samalla meidän on muistettava, että vuonna 2005 neuvosto hylkäsi komission jäsenen Almunian viiden kohdan suunnitelman ja esti siten komissiota varustautumasta tarvittavilla välineillä. Kuromme nyt kiinni sitä, minkä olisimme voineet ja mikä meidän olisi pitänyt tehdä jo kauan sitten. Muistutan näin ollen sekä komissiota että neuvostoa siitä, että on olemassa poliittinen tahto kehittää kaikkia tarvittavia välineitä, joilla taataan, että euron tukena on paitsi rahaliitto myös talousliitto. Kehotan neuvostoa olemaan jarruttamatta, viivyttämättä ja estämättä tätä mahdollisuutta, vaan sen sijaan antamaan komissiolle sen.

Haluamme myös tietää, onko tekeillä tutkimuksia Eurostatin ja/tai jäsenvaltioiden epäasianmukaisesta toiminnasta viime vuosina, sillä vasta selvän analyysin saatuamme voimme tietää, mitä korjauksia ja lisäyksiä on tehtävä.

Mitä Euroopan parlamentti haluaa? Haluamme riippumattomuutta ja vertailtavuutta – ja sen vuoksi tilastotietojen keräämistä koskevia vähimmäisvaatimuksia, viranomaisten institutionaalista rakennetta koskevia vähimmäisvaatimuksia sekä yhteistyötä EKP:n kanssa. Haluamme, että kaikki toimet voidaan tarkastaa, ja tästä syystä Eurostatin on voitava suorittaa yllätystarkastuksia milloin tahansa. Haluamme, että sen valtuuksia laajennetaan, koska haluamme voida tutustua kaikkiin tietoihin – myös alue- ja kuntatason tietoihin ja sosiaaliturvaa koskeviin tietoihin. Haluamme saumatonta yhteistyötä, haluamme vahvistaa koordinointitoimintoa, ja haluamme, että komissio kertoo meille ennen mietintömme loppuunsaattamista, riittääkö se, mitä neuvoston kanssa tähän asti on sovittu. Meidän mielestämme ei riitä. Kyseessä on vähimmäisjulkilausuma, jolla paikataan sitä, mikä on jäänyt tekemättä, ja otetaan seuraava askel kohti suurempaa riippumattomuutta ja laajempia valtuuksia.

  Sharon Bowles, laatija. – (EN) Arvoisa puhemies, talous- ja raha-asioiden valiokunta katsoo johdonmukaisesti ja yksimielisesti, että Eurostatia on vahvistettava, ja olemme jo kauan pyrkineet parantamaan tilastotietojen laatua.

Tunnemme asian taustat, joista Othmar Karas jo kertoi. Vuonna 2005 neuvosto häpäisi itsensä ja kylvi nykyisten valtionvelkaongelmien siemenen heikentämällä vakaus- ja kasvusopimusta ja samalla epäämällä Eurostatilta tarkastusvaltuudet. Kun tausta on tällainen, luottamuksen palauttaminen vie aikaa, ja luottamuksen puute on osasyy siihen, että äskettäisten ongelmien aikana jäsenvaltiot joutuivat maksamaan suuria summia. Ecofin-neuvoston sanat ja poliittiset sitoumukset eivät riittäneet.

Pian saamme vihdoin Eurostatille tarkastusvaltuudet, mikä on nyt erityisen tärkeää, koska se on avain, jolla voidaan tehostaa muita talouden valvontaa koskevia suunnitelmia. Väline, jolla voidaan valvoa toteutumaa, on paljon parempi kuin pelkkien lupauksien valvonta.

Haluamme laadukkaampia ja oikea-aikaisia tietoja, ja haluamme voida tutkia tuotantoketjun alkupään panosta julkistalouden tilinpitoon, ja kysymme: ovatko Eurostatille annetut uudet valtuudet riittävät? Nytkin Ecofin-neuvosto on lisännyt uusiin tarkastusvaltuuksiin eräitä ehtoja, jotka tosin ovat väljempiä kuin monet meistä pelkäsivät, mutta onko se heikentänyt mahdollisuutta suorittaa todella varhaisen vaiheen tutkimuksia ja toimenpiteitä?

Euroopan parlamentin mietinnössä kannatetaan Eurostatille myönnettäviä ehdottomia oikeuksia tehdä niin kutsuttuja menetelmiä koskevia tarkastuskäyntejä. Resurssit on luonnollisesti kohdennettava sinne, missä niitä tarvitaan, mutta tutkimuksia on tehtävä silloin, kun epäilys syntyy, ei jälkeenpäin.

Lopuksi, milloin tiedämme, että vertailtavat asiat ovat todella keskenään vertailukelpoisia? Mitä tehdään sen varmistamiseksi, että kirjanpitomenettelyt standardoidaan ja että ne ovat riittävän avoimia kattamaan taseen ulkopuoliset toimet ja kaikki muut innovatiiviset käytännöt?

  Olli Rehn, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan aluksi kiittää Othmar Karasia, Sharon Bowlesia ja muita siitä, että he ovat ottaneet esille nämä hyvin tärkeät kysymykset tilastotietojen laadusta ja Eurostatista. Ilmaisen myös tyytyväisyyteni lausuntoluonnoksessanne ilmaistuun tukeen komission ehdotukselle muuttaa asetusta liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä tehdyn pöytäkirjan soveltamisesta.

Huomautan, että tämä on helmikuussa aloittaneen José Manuel Barroson toisen komission aivan ensimmäinen lainsäädäntöehdotus. Olen iloinen, että se uskoakseni hyväksytään pian ja saamme sen sitten keinovalikoimaamme. Sitä on tarvittu jo kauan, kuten Sharon Bowles totesi.

Alkuperäinen tähän tähtäävä ehdotus tehtiin vuonna 2005, mutta jäsenvaltiot hylkäsivät sen silloin. Ajat ovat muuttuneet, ja nyt asialla on neuvostossa laaja kannatus.

Mitä tähän ehdotukseen tulee, Ecofin-neuvoston viime viikolla, 8. kesäkuuta, hyväksymässä yleisessä lähestymistavassa vahvistetaan, että on tärkeää varmistaa laadukkaat tilastot julkisesta velasta ja julkisen talouden vajeesta, ja tunnustetaan komission ja Eurostatin rooli asiassa.

Viimeisteltävänä olevassa asetuksessa säilytetään komission ehdottama päätavoite eli laajempien tarkastusvaltuuksien myöntäminen Eurostatille, kun on havaittu tietojen laatua koskeva merkittävä riski tai ongelma. Komissio voi näin ollen hyväksyä kompromissitekstin.

Komissio aikoo toteuttaa useita muitakin toimia eurooppalaisten tilastojen laadun parantamiseksi liiallisia alijäämiä koskevaa menettelyä varten. Tätä työtä hoitavaa henkilöstöä lisätään välittömästi lähinnä Eurostatin sisäisillä henkilöstösiirroilla. Jäsenvaltioissa vieraillaan säännöllisemmin kuin nykyisin niin sanottujen liiallisia alijäämiä koskevaan menettelyyn liittyvien konsultointikäyntien puitteissa.

Komissio aikoo varmistaa, että kerättäessä tilastoja asetuksessa säädettyihin liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn kuvauksiin niihin liitetään nykyistä enemmän lähteitä koskevaa tietoa. Poikkeuksellisissa tapauksissa, joissa on selvästi havaittu tietojen laatua koskevia merkittäviä riskejä tai ongelmia, Eurostat hyödyntää kaikkia uusien sääntöjen perusteella sen käytettävissä olevia asianmukaisia valtuuksia, luonnollisesti myös tarkastusvaltuuksia.

Ennen kuin lopetan, saanen sanoa muutaman sanan eräistä Kreikkaan liittyvistä ajankohtaisista kysymyksistä. Haluan käyttää tämän tilaisuuden hyväkseni ja viedä aikaanne ehkä minuutin verran enemmän. Kuten hyvin tiedetään, komissio on tehnyt perusteellista työtä Kreikan tilastojen kanssa useiden vuosien ajan. Muutetulla asetuksella on tarkoitus tulevaisuudessa torjua paremmin petoksen tai tilastojen manipuloinnin ja kaikenlaisten sääntöjenvastaisuuksien riskiä.

Eilen tapahtui uusi Kreikkaa koskeva käänne. Tietänette, että luottoluokituslaitos Moody's päätti eilen alentaa Kreikan joukkovelkakirjojen luokitusta. Olen keskustellut tästä kollegani Michel Barnierin sekä komission puheenjohtajan kanssa. Minun on sanottava, että Moody'sin päätöksen ajoitus on sekä yllättävä että erittäin valitettava, koska se tehtiin Kreikan sekä komission, EKP:n ja IMF:n sovittua makrotaloudellisesta sopeutusohjelmasta.

Kreikan hallituksen toteuttamat toimet kuvaavat sen sitoutumista toteuttamaan tilastojärjestelmän uudistamiseen tähtäävä strategia, vakauttamaan maan julkinen talous ja palauttamaan pitkän aikavälin kestävä talouskasvu. Moody'sin päätös vaikuttaa olevan ristiriidassa Kreikan joukkovelkakirjakauppojen ja luottoriskinvaihtosopimusten hintojen kehityksen kanssa, sillä ne ovat lähentyneet merkittävästi ohjelmasta saavutetun sopimuksen jälkeen. Tämä herättää jälleen kysymyksiä luottoluokituslaitosten roolista rahoitusjärjestelmässä ja vakavaraisuuden valvonnassa.

Komissio ottaa muun muassa nämä kysymykset huomioon pohtiessaan luottoluokituslaitosten tulevaisuutta. Komissio aikoo lähikuukausina tarkastella erityisesti kilpailun tasoa tällä alalla – joka tällä hetkellä on hyvin keskittynyt – sekä menetelmiä ja eturistiriitoja koskevaa avoimuutta, sillä järjestelmä perustuu edelleen "liikkeeseenlaskija maksaa" -malliin.

Lopuksi haluan sanoa, että on ehdottoman tärkeää, että saamme tarkkoja ja luotettavia tilastotietoja kansantalouden tilinpidosta. Se on yksi moitteettomasti ja tehokkaasti toimivan talous- ja rahaliiton kulmakivistä, kuten muun muassa Othmar Karas painotti. Näin ollen tämä Eurostatin valtuuksia koskeva muutos on olennainen osa Euroopan taloushallinnon vahvistamista, joka on todella tarpeellinen tavoite.

  Edward Scicluna, S&D-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, olen iloinen siitä, että komissio on tehnyt Eurostatin vahvistamiseksi lainsäädäntöehdotuksia, jotka parhaillaan ovat ECON-valiokunnan tutkittavina.

Tilastoalan hallinnon laatu on pääsyy euroalueen kriisiin. Mielestäni ei ole epäilystäkään siitä, että Eurostatilla pitäisi olla laajemmat valtuudet erityisesti tehdä tarkastuskäyntejä paikan päällä jäsenvaltioissa. Tällaisia tarkastuksia ei tulisi kuitenkaan tehdä vain jäsenvaltion valtiovarainministeriön virkamiesten, kansallisten tilastoviranomaisten tai edes valtio-omisteisten yhtiöiden edustajien kanssa: niihin olisi sisällyttävä, jos työ tätä edellyttää, esimerkiksi taloustieteilijöitä, ammattiliittoja ja kansalaisjärjestöjä. Näin itse asiassa toimivat luokituslaitokset ja jopa IMF:n valtuuskunnat.

Toiseksi, meidän on saatava yhteinen kirjanpitojärjestelmä – jota käyttävät kaikki jäsenvaltiot, joka perustuu standardoituun ja kansainvälisesti hyväksyttyyn kirjanpitomenetelmään ja josta jäsenvaltiot, komissio ja parlamentti ovat sopineet. Sitä ei pitäisi soveltaa ainoastaan komissiolle toimitettaviin tilinpäätöksiin, vaan sitä tulisi käyttää myös itse jäsenvaltioiden julkissektoreilla.

Yli kymmenen vuotta euroalueen perustamisen ja euron käyttöönoton jälkeen olemme havainneet järjestelmässä vahinkoa aiheuttavia perustavanlaatuisia vikoja. Ironista kyllä, jätimme nämä viat huomiotta, koska euron menestys tuuditti meidät valheelliseen turvallisuuden tunteeseen. Meidän on varmistettava, että tulevaisuudessa markkinat luottavat hallitusten talousennusteisiin ja tilastoihin. Meidän on korjattava nämä viat, ja nopeasti.

Tästä syystä kehotan komissiota työskentelemään edelleen tiiviisti parlamentin ja neuvoston kanssa, jotta nämä ongelmat ratkaistaan pikaisesti.

  Sylvie Goulard, ALDE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, euroalueen nykyisen kriisin ei tietenkään voida katsoa johtuvan yhteisen tilastojärjestelmän puutteista. Näillä puutteilla on kuitenkin ollut vakavia seurauksia. Niillä on ollut taloudellisia seurauksia, joista olemme kuulleet varsin paljon, mutta niillä on ollut myös Euroopan unionin uskottavuuteen liittyviä seurauksia. Tässä lähestymme mielestäni yhtä suurimmista unionin nykyiseen toimintatapaan liittyvistä ongelmista. Hallitukset antavat kansalaisilleen lupauksia, ja se on aivan oikein; ne sanovat, että keskinäisiä yrityksiä valvotaan tiukasti, että kriteerien täyttämistä tarkastellaan desimaalilukuja myöten – alkuperäisessä saksankielisessä tekstissä käytetään ilmausta drei komma null – mutta samat hallitukset ovat vuodesta toiseen kieltäytyneet antamasta Eurostatille sen tehtäviensä hoitamiseen tarvitsemia resursseja. Tämä kaikki vahingoittaa yhteistä etua, sillä se, mikä heikentää komissiota, heikentää meitä kaikkia.

Tästä syystä kannatan täydestä sydämestäni tätä päätöslauselmaa, jossa kehotetaan antamaan komissiolle – Eurostatille – tarkastusvaltuuksia ja tiukentamaan yhteisiä vaatimuksia. Ilman tällaista pyrkimystä varmistaa tietojen tarkka käyttö ja kerääminen lupausta tarkkuudesta ei voida pitää. Euroopan kansalaiset hämmentyvät yhä enemmän, ja se, joka tässä menettää kasvonsa, on Euroopan unioni.

  Franz Obermayr (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, keskustelulla Eurostatille myönnettävistä laajemmista valtuuksista ei puututa varsinaiseen ongelmaan. Emme saa enää koskaan joutua tilanteeseen, jossa yksi jäsenvaltio temppuilee budjettitiedoillaan ja elää vuosikausia yli varojensa muiden kustannuksella; jos on syytä epäillä tietoja, ne on tarkistettava. EU ei kuitenkaan saa käyttää Kreikkaa ja nykyistä eurokriisiä verukkeena viedä jäsenvaltioilta täysin niiden budjettia koskeva riippumattomuus. Pikemminkin on puututtava ongelman perimmäisiin syihin.

Jäsenvaltioiden sosioekonomiset rakenteet vaihtelevat eräiltä osin suuresti. Myös Eurostatin, joka käsittelee lukuja EU:n puolesta, on käsitettävä tämä. Lontoolainen työtön ei ole sama asia kuin pariisilainen työtön, koska heihin sovelletaan eri kriteerejä. Erot perinteisten vahvan valuutan ja heikon valuutan valtioiden sosioekonomisissa tilanteissa ovat vielä jyrkempiä.

Eurostat ei saa pitää yllä tätä vertailtavuuden myyttiä hinnalla millä hyvänsä, vaan euroalueen valtioiden vertailtavuutta on pikemmin pohdittava perusteellisesti uudelleen.

  Anni Podimata (S&D). – (EL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, haluan aluksi todeta olevani erittäin tyytyväinen hetki sitten esittämäänne kommenttiin luottoluokituslaitos Moody'sin eilen tekemästä äkillisestä ja perusteettomasta päätöksestä alentaa Kreikan luottoluokitusta. Kutsuitte päätöstä valitettavaksi ja virheelliseksi ja vahvistitte siten, että päätöksemme tarkistaa perusteellisesti näiden laitosten toimintakehystä Euroopan alueella sekä tutkia mahdollisuutta perustaa julkinen eurooppalainen luottoluokituslaitos oli oikea.

Mitä tulee tämänpäiväiseen keskusteluun ja ehdotukseen tarkistaa asetusta tilastotietojen laadusta liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn yhteydessä, me kaikki tiedämme, että tämä on seurausta vääriä tilastotietoja koskevasta niin sanotusta "Kreikan jutusta".

Kreikkalaisena Euroopan parlamentin jäsenenä en luonnollisesti ole iloinen, että Kreikkaa käytetään tällaisessa keskustelussa varoittavana esimerkkinä. Muistutan kuitenkin parlamenttia – kuten tekin teitte, arvoisa komission jäsen – siitä, että Kreikka, Kreikan nykyinen hallitus, havaitsi ensimmäisenä ongelman ja teki välittömästi sen ratkaisemiseksi voimakkaita päätöksiä. Ensinnäkin Kreikan tilastolaitos muutettiin parlamentin valvonnassa olevaksi täysin riippumattomaksi viranomaiseksi, ja lisäksi ryhdyttiin toimiin tutkimuskomitean asettamiseksi tutkimaan tätä kestämätöntä menettelyä ja osoittamaan siihen osallistuneet syylliset.

Meidän on kuitenkin ymmärrettävä, että tämä keskustelu on unionin tasolla myöhässä, koska jo vuodesta 2005 on ollut asianmukaisia tilastoja, joiden olisi pitänyt herättää meidät toimimaan.

  Dimitar Stoyanov (NI). – (BG) Haluan kääntää keskustelua käytännönläheisempään suuntaan, koska viime viikolla komission jäsen ilmoitti, että Eurostat tekee erityistarkastuksen, joka kohdistuu komission Bulgarialta saamiin tilastotietoihin.

Olli Rehnin lausunnosta ei valitettavasti käynyt kuitenkaan ilmi, miksi tällainen tarkastus on tarpeen. Tästä syystä haluan käyttää tilaisuutta hyväkseni ja esittää komission jäsenelle kysymyksen.

Millä perustein valittiin Balkanin alueen vakain jäsenvaltio, kun kaikilla muilla alueen jäsenvaltioilla on suuria vaikeuksia? Millä perustein päätettiin, että tarkastus tehdään nimenomaan Bulgariassa? Eikö tämä ole taholtanne myös merkki eräänlaisesta tehottomuudesta, joka on aiemman vastuualueenne, laajentumisen, perua?

Sanoitte juuri myös, että Moody'sin päätös alentaa Kreikan luottoluokitusta on hyvin valitettava. Ymmärrättekö, että kun levitätte julkisesti tällaisia lausuntoja, seuraavaksi alennetaan ehkä myös Bulgarian luottoluokitusta? Silloin ette voi suuttua Moody'sille. Siinä tapauksessa voitte olla vihainen vain itsellenne.

  Olle Ludvigsson (S&D). – (SV) Arvoisa puhemies, on olemassa yksinkertaisia toimenpiteitä, joita on toteutettava EU:n talouden vakauttamiseksi. Yksi helpoimmista mutta samalla tärkeimmistä toimenpiteistä on parantaa taloudellisten tilastojen laatua. Tällä alalla on täysin mahdollista saavuttaa huomattavia parannuksia suhteellisen nopeasti. Tästä syystä olen tyytyväinen sekä komission että neuvoston lähettämistä myönteisistä viesteistä. Toivon, että on mahdollista päästä nopeasti sopimukseen tehokkaista toimenpidepaketeista, joilla tilastojen laatu nostetaan korkeammalle tasolle.

Katson, että meidän on vahvistettava Eurostatin roolia ja valtuuksia. Eurostatin on myös tehtävä edelleen yhteistyötä kansallisten tilastojen tuottajien kanssa, mutta hierarkiaa ja päätöksentekotasoja on selkeytettävä. Eurostatin on voitava vaatia nähtäväkseen oikeellisia kansallisia tietoja, ja sen on voitava käyttää sekä seuraamuksia että erityistarkastuksia, jos laatu ei ole riittävän hyvä.

Jos tilastojen laatua halutaan parantaa, tarvitaan lisää resursseja. Meidän on tärkeää ymmärtää, että laadun parantaminen edellyttää tässä suhteessa suurempaa panostusta. Meidän on laadittava suunnitelma Eurostatia varten. Sen valmiuksia on lisättävä, ja meidän on varmistettava, että talousarviossa varataan tilaa tälle valmiuksien lisäämiselle. Minua huolestuttaa, että toistaiseksi tilastot eivät tällä alalla ole olleet etusijalla meneillään olevissa päätöksentekokeskusteluissa. Toivon, että tämä suurempi panostus toteutuu.

  Andreas Mölzer (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, olemme kaikki tietoisia siitä, että tilastotietojen laadusta liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn yhteydessä annetun asetuksen tarkistus on erityisen tärkeä ja kiireellinen toimenpide useimpien jäsenvaltioiden nykyisiä budjettiongelmia ajatellen. Ilman tarkkoja ja selkeitä tietoja on vaikea tehdä päätöksiä jatkotoimenpiteistä ja määritellä niitä. Tästä syystä on luotava valvontajärjestelmä, jonka avulla kansalliset viranomaisten toimittamat tiedot voidaan tarkistaa ajoissa. Missään tapauksessa emme saa koskaan enää joutua tilanteeseen, jossa vasta jälkikäteen huomataan – kuten Kreikan tapauksessa kävi – että päätöksiä, joilla on laajakantoisia seurauksia, on tehty väärien tai vääristeltyjen tietojen perusteella. Meidän on myös harkittava rangaistuksia niille valtioille, jotka tahallisesti toimittavat vääriä tietoja tai tilastoja. Näin ollen olisi joka tapauksessa harkittava Eurostatin aseman vahvistamista ja sen laajentamista itsenäiseksi viranomaiseksi. Tämä ei ole millään muotoa sekaantumista jäsenvaltioiden budjettia koskevaan määräysvaltaan, vaan kyse on tietojen tehokkaasta tarkistamisesta.

  Liisa Jaakonsaari (S&D). – (FI) Arvoisa puhemies, minusta komissiota on syytä kiittää siitä, että asioissa on edetty näinkin nopeasti. Vielä muutama kuukausi sitten esimerkiksi puuttumista jonkun valtion tilastotietoihin pidettiin kansalliseen suvereniteettiin puuttumisena. Tuolloin sitä pidettiin lähes mahdottomana asiana ja nyt ollaan jo näin pitkällä. On erittäin hieno asia, että Eurostatin toimintavaltuuksia lisätään. Muuten Eurooppa olisi ajautunut tietyntyyppiseen moraalikriisiin, jos olisi ikään kuin vain katseella seurattu sitä, että tilastoja vääristellään.

Olen samaa mieltä ryhmätoverini Podimatan kanssa siitä, että Kreikan eräänlaisen pilkkaamisen pitäisi nyt loppua. Kreikkaa pitää kunnioittaa siitä, että kreikkalaiset ovat tehneet erittäin vaikeita päätöksiä. Tilastotietoa ja yleensäkin taloustietoa pitäisi tarjota entistä enemmän myös kansalaisille.

  Olli Rehn, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, kiitän teitä hyvin tärkeästä keskustelusta ja tälle Eurostatin toimintavaltuuksien vahvistamista koskevalle ehdotukselle antamastanne tuesta. Olen samaa mieltä Liisa Jaakonsaaren kanssa siitä, että olemme viime kuukausina nähneet suunnanmuutoksen – todellisen kulttuurisen muutoksen – asenteissa Euroopan talouspolitiikan koordinointiin.

Tämän ehdotuksen hyväksyminen on yksi talous- ja rahaliiton vahvistamiseen tähtäävien pyrkimyksiemme kulmakivistä. Kreikasta ja Bulgariasta esitettiin useita huomioita, ja haluan vastata eräisiin tänään käsiteltyihin kysymyksiin ja selventää niitä. En esitä nyt Kreikan tarinan koko pitkää taustaa. Olen samaa mieltä siitä, että ei ole reilua jatkaa "Kreikan ryöpytystä", koska Kreikka on nyt oikealla tiellä ja sen ohjelmaa pannaan tehokkaasti toimeen. Kreikka ansaitsee tunnustusta ja tukea, ei "ryöpytystä". Tilastouudistusten suhteen teemme yhteistyötä Kreikan viranomaisten kanssa. Olemme tämän talven ja kevään aikana tehneet useita vierailuja ja äskettäin sopineet toimintasuunnitelmasta, jolla on tarkoitus lisätä Kreikan tilastojärjestelmän kapasiteettia ja parantaa Kreikan julkista taloutta koskevia tilastoja.

Bulgarian osalta huolemme koskevat lähinnä kahta seikkaa talousarvioennusteessa. Luotan siihen, että ainakin bulgarialaiset Euroopan parlamentin jäsenet kuuntelevat selvennyksiäni Bulgarian liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä ja tilasto-ongelmista.

Ensinnäkin Bulgaria ilmoitti perussopimusten velvoitteiden vastaisesti komissiolle myöhässä budjettinäkymien huomattavista tarkistuksista. Toiseksi, meillä ei ole tietoa siitä, miksi Bulgaria tarkisti vuodeksi 2010 suunnittelemansa talousarvion tasapainoisesta budjetista 3,8 prosenttia alijäämäiseksi vain muutamassa viikossa, vaikka makrotaloudelliset näkymät säilyivät ennallaan tai jopa kohenivat. Näin ollen komissio ei tällä hetkellä kykene arvioimaan Bulgarian budjettisuunnitelmia täksi vuodeksi.

Tämän vuoden toiselle puoliskolle suunnitellulla Eurostatin tarkastuskäynnillä Bulgariaan ei käsitellä vuoden 2010 näkymiin liittyviä eroja ja kysymyksiä. Tämä ei ole tilastollinen asia. Sen sijaan Eurostat keskittyy mahdollisiin riskeihin, joita kohdistuu vuoden 2009 liiallisia alijäämiä koskevaan menettelyyn liittyviin tietoihin hallituksen aiemmin salatuista sopimusvelvoitteista.

Olen hyvin kiitollinen tästä huomiosta näihin tärkeisiin seikkoihin, joilla voi olla myös vaikutusta Bulgarian asemaan markkinoilla. Bulgarian viranomaisilta saatujen tietojen mukaan heidän sisäiset budjettitarkastuksensa saadaan valmiiksi vasta kesän puolivälissä. Eurostat käyttää tällaisten tarkastusten tuloksia Bulgariaan suunnitellun liiallisia alijäämiä koskevaan menettelyyn liittyvän konsultointikäynnin yhteydessä. Sen mukaan, kuinka nopeasti laajemmat valtuudet Eurostatille myöntävä tarkistettu asetus hyväksytään, Eurostat voi hyödyntää tarvittaessa näitä valtuuksia työssään.

Arvoisat parlamentin jäsenet, kiitän teitä vielä kerran tarkkaavaisuudestanne ja etenkin laajasta ja vahvasta tuesta ehdotuksellemme, joka on Barroson toisen komission aivan ensimmäinen lainsäädäntöehdotus. Sen hyväksyminen on erittäin tärkeää talous- ja rahaliiton tehokkaan toiminnan kannalta.

  Puhemies. – (IT) Kiitos, arvoisa komission jäsen. Kiitos myös meitä koskevista ystävällisistä kommenteistanne; emme kuunnelleet niitä riittävän tarkasti. Minusta on ikävää, että vierailijan puhuessa parlamentissa esiintyy mielenosoituksia, esimerkiksi suosionosoituksia, jotka eivät mitenkään liity käsiteltävään aiheeseen ja keskustelun aikana pidettyyn puheenvuoroon.

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan keskiviikkona 16. kesäkuuta 2010.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  Enikő Győri (PPE), kirjallinen. – (HU) Euroopan parlamentin on otettava tämän päivän keskustelussa kantaa erääseen hyvin tärkeään kysymykseen, nimittäin siihen, mihin suuntaan Eurostatin alaisuudessa nykyisin toimivaa tilastotietojärjestelmää olisi kehitettävä, jotta Kreikan skandaalin kaltaiset tilanteet voidaan välttää tulevaisuudessa. Muistutan, että Kreikan viranomaisten tekemä petos oli paljastunut jo vuonna 2004, ja samaan aikaan myös Unkarin sosialistijohtoisen hallituksen varainhoito oli epäilyttävää. Tästä huolimatta EU ei vieläkään ole tehnyt mitään tilastotietojärjestelmän uudistamiseksi. Vaikka katson, että komission suunnitelma myöntää Eurostatille tarkastusvaltuudet on oikeansuuntainen askel, olen varma siitä, että meidän on tehtävä enemmän, sillä kyse on nyt yhteisen valuutan tulevaisuudesta. Mitä meidän olisi minusta tehtävä seuraavaksi? Mielestäni liiallisia alijäämiä koskevissa menettelyissä seuraamuksia ei pitäisi määrätä vain niille jäsenvaltioille, jotka toistuvasti jättävät noudattamatta velvollisuuttaan täyttää Maastrichtin 3 prosentin julkisen talouden vajeen kriteeri, vaan myös niille, jotka ovat toimittaneet valheellisia tilastotietoja vuosien ajan ja siten johtaneet investoijia ja EU:ta harhaan ja vaarantaneet euroalueen vakauden. Kannatan toimintatapaa, jossa kansallisten tilastokeskusten virkamiehet asetetaan henkilökohtaiseen vastuuseen Eurostatille toimitettujen tietojen laadusta. Tästä syystä ehdotan, että otamme huomioon Herman Van Rompuyn johtaman neuvoston työryhmän tekemän työn ja kehotamme komissiota laatimaan nykyistä ankaramman seuraamusjärjestelmän, jolla korvataan nykyinen järjestelmä.

Puhetta johti
puhemies Jerzy BUZEK