Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2008/0247(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjojen elinkaaret :

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0162/2010

Keskustelut :

PV 14/06/2010 - 20
CRE 14/06/2010 - 20

Äänestykset :

PV 15/06/2010 - 7.8
CRE 15/06/2010 - 7.8
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2010)0203

Puheenvuorot
Tiistai 15. kesäkuuta 2010 - Strasbourg EUVL-painos

8. Äänestysselitykset
Puheenvuorot videotiedostoina
PV
  

Suulliset äänestysselitykset

 
  
  

Mietintö: Seán Kelly (A7-0190/2010)

 
  
MPphoto
 

  Pat the Cope Gallagher (ALDE).(EN) Arvoisa puhemies, olin hyvin iloinen, joskaan en yllättynyt, mietinnön äänestyksessä saamasta laajasta kannatuksesta, joka on ollut johdonmukaista kaikissa Irlannin kansainvälisestä rahastosta (IFI) käydyissä keskustelusta. EU oli luonnollisesti yksi tärkeimmistä IFI:n aikaansaamista edistäneistä toimijoista vuonna 1986, kun Lontoon ja Dublinin hallitukset perustivat sen edistämään taloudellista ja sosiaalista kehitystä rajan molemmin puolin sijaitsevissa 12 kreivikunnassa.

(GA) Rahastoon on maksettu yli 800 miljoonaa euroa rahoitustukea, ja kun kerrannaisvaikutus otetaan huomioon, tämä merkitsee yli 2 miljardin euron investointia.

Tulen itse rajakreivikunnasta ja olen raja-alueen edustaja, ja siksi ymmärrän hyvin, millainen osa Irlannin kansainvälisellä rahastolla on ollut rauhanprosessissa.

Rahaston avulla on luotu yli 40 000 suoraa työpaikkaa ja 16 000 välillistä työpaikkaa, ja sillä on luotu työllistymismahdollisuuksia taloudellisesti epäedullisessa asemassa olevalla alueella.

(EN) Vaikka on sovittu alasajostrategiasta, jolla IFI:n työtä jatketaan tämän vuoden loppuun asti, katson, että olisi harkittava perusteellisesti tämän ansiokkaan ja tehokkaan ohjelman jatkamista. Kiitos kärsivällisyydestänne.

 
  
MPphoto
 

  Izaskun Bilbao Barandica (ALDE).(ES) Arvoisa puhemies, äänestin tämän aloitteen puolesta, koska sen päätavoitteena on tukea edelleen rauhan ja sovinnon prosessia Pohjois-Irlannissa ja Irlannin raja-alueilla sovinnon ja viestinnän siltojen rakentamiseksi pahiten jakautuneiden yhteisöjen välille ja jatkaa eurooppalaisten arvojen ja ihmisoikeuksien puolustamista.

Me Euskadissa – Baskimaassa – kärsimme yhä terroristien väkivallasta ja odotamme, että Euskadi Ta Askatasuna (ETA) kuulisi Baskimaan yhteiskuntaa, joka on väsynyt kärsimään ja pyytää sitä luopumaan lopullisesti väkivallasta. Odotamme lopullista tulitauon julistamista. Tässä tilanteessa odotan Euroopan unionilta samaa solidaarisuutta ja vankkumatonta tukea Euskadille, jotta voimme rakentaa kaipaamamme rauhan ja sovinnon.

 
  
MPphoto
 

  Daniel Hannan (ECR).(EN) Arvoisa puhemies, kaikista maista tukipaketit ovat asettaneet Irlannin huonoimpaan asemaan ja kaikista kansoista irlantilaisille on tehty eniten vääryyttä. Irlannin valtiovarainministeri Brian Lenihan on tehnyt kaikki oikeat päätökset. Jokainen Irlannin virkamies pääministeristä alimpaan virkamieheen ja jopa työttömyyskorvausten saajat ovat kiristäneet vöitään ja kärsineet valtavia tulojen vähennyksiä. Nyt he huomaavat, että jos he eivät olisi tehneet mitään noista kivuliaista päätöksistä – jos he vain olisivat jatkaneet tuhlaamista – he olisivat kreikkalaisten tavoin voineet saada oman tukipakettinsa, ja mikä vielä pahempaa, he huomaavat, että heidän täytyy osallistua Kreikan pelastamiseen. Kaiken huipuksi he itse asiassa saavat huomata, että henkeä kohden laskettuna Irlannin maksuosuus on suurempi kuin useimpien muiden euroalueen jäsenten.

Jokainen oikeaoppinen ekonomisti ehdottaisi, että tällaisena aikana meidän olisi sallittava joidenkin euroalueen talouksien painaa taas omia valuuttojaan, devalvoida, ja ostaa itselleen aikaa hinnoitellakseen itsensä takaisin markkinoille. Sen sijaan tuomitsemme Etelä-Euroopan kansat vuosiksi köyhyyteen ja deflaatioon ja sälytämme Pohjois-Euroopan veronmaksajille valtavan velan vain pelastaaksemme eräiden kasvot. Niiden täytyy olla kalleimmat kasvot sitten Troijan Helenan, jota pelastamaan lähti tuhat laivaa!

 
  
MPphoto
 
 

  James Nicholson (ECR).(EN) Arvoisa puhemies, aikomuksenani ei ollut antaa äänestysselitystä tästä nimenomaisesta aiheesta, mutta puheenvuorossaan esittelijä viittasi vain Ian Paisleyyn ja Gerry Adamsiin ja sanoi, että he saivat aikaan rauhan Pohjois-Irlantiin. Gerry Adams ja Ian Paisley ovat saattaneet saada aikaan kaikenlaista, mutta eivät rauhaa. Monet voivat väittää Pohjois-Irlannin rauhan olevan heidän ansiotaan, mutta todellisuudessa raskaimman taakan rauhan saamiseksi Pohjois-Irlantiin kantoivat David Trimble ja John Hume, ja toivon, että esittelijä tarkistaa tosiasiat jatkossa. He olivat ne, jotka tekivät aiemmin kaiken raskaan työn.

Haluan todeta selvästi, että äänestin mietinnön puolesta, koska katson, että Pohjois-Irlannissa tarvitaan yhä nykyään tukea saavutetun ylläpitämiseksi. Ei ole millään muotoa varmaa, että rauha kestää, sillä molemmilla puolilla on niitä – ja olemme nähneet heidän tulevan esiin viime aikoina – jotka yhä yrittävät purkaa sen, mitä on saatu aikaan.

 
  
  

Euroopan parlamentin varapuhemiehen valinta

 
  
MPphoto
 
 

  Jacek Olgierd Kurski (ECR).(PL) Arvoisa puhemies, olin yksi niistä Euroopan parlamentin 334 jäsenestä, jotka kannattivat pastori Tőkésin valintaa Euroopan parlamentin varapuhemieheksi. Hän on nuoruuteni sankari. Solidaarisuus-liikkeen journalistina raportoin Ceauşescun rikollisen Securitate-turvallisuuspalvelun tulen alla Romanian vallankumouksesta, joka alkoi Timişoarassa László Tőkésin 16. joulukuuta 1989 pitämästä puheesta.

Olen kuitenkin pahoillani siitä, että hän on tänään joutunut ensin kärsimään tietokonevirheestä, joka ensin laski virheellisesti 168 ääntä, ja sitten puhetta johtanut henkilö lisäsi nämä 168 ääntä äänten kokonaismäärään, mikä on aiheuttanut yleistä kiistelyä. Näin ollen jos jotkut aikovat kyseenalaistaa László Tőkésin Euroopan parlamentin varapuhemieheksi valinnan laillisuuden, kannatan äänestyksen uusimista. Olen varma, että tulos olisi hänen kannaltaan vielä parempi. Kukaan ei saa asettaa kyseenalaiseksi näin arvostetun henkilön mandaattia Euroopan parlamentissa. Tästä syystä katson, että jos kukaan esittää epäilyjä, on László Tőkésin itsensä edun mukaista uusia äänestys.

 
  
  

Mietintö: Marian-Jean Marinescu (A7-016/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Antoniozzi (PPE).(IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, äänestin Marian-Jean Marinescun – jota haluan tässä yhteydessä kiittää – mietinnön puolesta, koska katson, että uudenaikainen ja tehokas tavaraliikenne on paitsi kilpailukyvyn jopa eurooppalaisten yritysten selviytymisen perusedellytys. Lisäksi kannatan täysin esittelijän toivomusta palauttaa tekstiin tiettyjä kohtia, jotka parlamentti itse hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä.

 
  
  

Mietintö: David Martin (A7-0043/2010)

 
  
MPphoto
 

  Daniel Hannan (ECR).(EN) Arvoisa puhemies, aloittaessamme tänään äänestykset törmäsimme menettelyyn, jota emme parlamentissa olleet oikeastaan koskaan huomanneet – menettelyyn, jossa vain "kyllä"-äänet rekisteröitiin. Väitän, arvoisa puhemies, että se oli vain ajan kysymys. Tämähän on juuri se toimintatapa, jota EU on noudattanut toisiaan seuraavissa kansanäänestyksissä.

Euroopan perustuslaki tai Lissabonin sopimus hylättiin toistuvasti äänestyksissä. Sitä vastusti 54 prosenttia ranskalaisista äänestäjistä, 62 prosenttia alankomaalaisista äänestäjistä ja 53 prosenttia irlantilaisista äänestäjistä, mutta reaktiona oli kaikissa tapauksissa jatkaa silti eteenpäin, olla välittämättä kansalaisten vastalauseista ja kuulla vain "kyllä", kun kansalaiset olivat ilmaisseet vastustuksensa. Nyt olemme kirjanneet tai laillistaneet tämän toimintatavan parlamentin työjärjestyksessä. Olemme tehneet kansalaisille mahdottomaksi ilmaista heidän erimielisyytensä tästä hankkeesta. Mieleni tekee käyttää vanhaa sanontaa: mitä osaa sanasta "ei" te ette ymmärrä?

 
  
MPphoto
 

  Syed Kamall (ECR).(EN) Arvoisa puhemies, kun tarkastelemme tänään tätä mietintöä työjärjestyksestä ja sen mukauttamisesta Lissabonin sopimukseen, on mielenkiintoista, että puhumme monille parlamentin jäsenille, jotka eivät todella tiedä, mitä Lissabonin sopimus itse asiassa sisältää ja miten se vaikuttaa äänestäjiemme jokapäiväiseen elämään.

Ajatellaanpa esimerkiksi koko Kreikan tukipakettia. Jos katsotaan neuvostossa käytyjä keskusteluja, niiden kohteena oli Lissabonin sopimuksen 122 artikla, jonka piti olla yhteisvastuun artikla: Neuvosto voi päättää yhteisvastuun hengessä aiheellisista toimenpiteistä erityisesti, jos jäsenvaltiolla ilmenee vaikeuksia tiettyjen tuotteiden saatavuudessa, ennen kaikkea energia-alalla, tai jos luonnonkatastrofit ovat aiheuttaneet jäsenvaltiolle vaikeuksia tai vakavasti uhkaavat aiheuttaa sille suuria vaikeuksia. Jäsenvaltiot, kuuluivat ne euroalueeseen tai eivät, käyttävät tätä nyt tekosyynä antaa tukipaketti valtiolle, joka on joutunut itse aiheuttamiinsa vaikeuksiin, jotka eivät johdu poikkeuksellisista tapahtumista.

Meidän olisi kerrottava äänestäjille aivan selvästi, mitä Lissabonin sopimus merkitsee heidän kannaltaan. Tarkoittaako se veronmaksajien rahojen ottamista sellaisten valtioiden pelastamiseksi, jotka eivät osaa hoitaa omia asioitaan?

 
  
MPphoto
 

  Bruno Gollnisch (NI).(FR) Arvoisa puhemies, tällä parlamentilla on erityinen lahjakkuus, joka ilmenee erityisesti työjärjestyksen uudistuksissa, jotka suunnitellaan aina siten, että niillä vähennetään vähemmistön, tai altavastaajien, Untermenschen – joita me jossain määrin olemme – oikeuksia. Viime vuoden ajan olemme jyränneet sen säännön yli, joka työjärjestyksen 24 artiklan nojalla sallii sitoutumattomien jäsenten nimittää oma edustajansa.

Totesitte juuri, arvoisa puhemies, yhdessä – olen pahoillani – typerimmistä kuulemistani huomautuksista, että näin ei voida tehdä, koska teidän poliittinen kantanne ei ole sama kuin minun. Se on totta, minä olen sitoutumaton periaatteesta, kun taas te olitte sitoutumaton vain siksi, että ystävänne pettivät teidät.

Oli kuitenkin olemassa ainakin yksi keino ratkaista tämä kiista, ja se oli äänestäminen. Äänestäminen on demokratiassa tavanomainen menettely. Mutta ei, nyt sitoutumattomien jäsenten edustajat valitsee parlamentin puhemies. Tämä on taas yksi farssi.

Se oli juuri David Martin, joka kyhäsi idean ja suunnitteli tämän yhdessä kahden suurimman ryhmän edustajien kanssa. Lisäksi tämä muistuttaa minua työjärjestykseen tehdyistä edellisistä tarkistuksista, joiden takana oli Richard Corbett, joskin hän on nyt vaipunut hämärään ja hävisi onneksi Euroopan parlamentin vaaleissa ystävälleni Nick Griffinille.

 
  
MPphoto
 

  Philip Claeys (NI).(NL) Arvoisa puhemies, David Martinin mietinnön tarkistuksen 86 mukaan sitoutumattomien jäsenten edustajaa puheenjohtajakokoukseen eivät valitse sitoutumattomat jäsenet itse vaan parlamentin puhemies. Tälle esitetty perustelu on yksimielisyyden puute sitoutumattomien jäsenten keskustelussa. Ihmettelen, mikä ongelma siinä on. Aivan samoin parlamentti ei ole yksimielinen, kun valitaan parlamentin puhemies, ja juuri tästä syystä toimitamme demokraattisen vaalin. Sitoutumattomien jäsenten edustajan on oltava edustaja, ja sen vuoksi on parasta järjestää vaali.

Euroopan parlamentti alkaa näyttäytyä jonkinlaisena Mikki Hiiri -parlamenttina, jossa puhemies itse päättää, kuka saa edustaa eräitä hänen vastustajiaan. Ihmettelen myös, millä perusteella puhemies päätöksensä tekee. Perustuuko se edustavuuteen? Perustuuko se henkilökohtaiseen mieltymykseen tai ystävyyteen jotain tiettyä sitoutumatonta jäsentä kohtaan? Mitä kriteereitä puhemies käyttää päättäessään sitoutumattomien jäsenten edustajasta? Olisin toivonut, että puhemies olisi antanut tästä lausunnon ennen äänestystä, mutta valitettavasti emme saaneet sellaista kuulla.

 
  
MPphoto
 
 

  Jaroslav Paška (EFD). (SK) Arvoisa puhemies, kaikella kunnioituksella teitä ja Euroopan parlamenttia kohtaan, keskustelussa työjärjestyksen mukauttamisesta Lissabonin sopimukseen olisi mainittava myös se työjärjestyksen puute, joka mahdollisti sellaisen äänestyksen ja tuloksen, joka nähtiin, kun László Tőkés valittiin varapuhemieheksi.

En voi käsittää, miten puhemiehet voivat hyväksyä kiistanalaisen äänestyksen ja siten kiistanalaisen äänestystuloksen, ja ymmärrän hyvin kollegoitani, jotka epäilevät, onko heidän äänensä laskettu oikein. Tästä syystä katson, että Euroopan unionin ja Euroopan parlamentin olisi toimittava avoimesti ja selkeästi, ja niin kauan kuin joistakin jäsenistä tuntuu, että äänestyslaitteet rekisteröivät heidän äänensä toisin kuin he äänestivät eikä heillä ollut mahdollisuutta tarkistaa asiaa monitoreistaan, äänestys on kiistanalainen.

Tästä syystä katson, että on László Tőkésin ja Euroopan parlamentin uskottavuuden kannalta parempi kumota tämä äänestys ja toimittaa se uudelleen, niin että Euroopan parlamentin varapuhemiehen valinnasta ei tulevaisuudessa ole mitään epäilyksiä.

 
  
  

Mietintö: Sidonia Elżbieta Jędrzejewska (A7-0183/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Daniel Hannan (ECR).(EN) Arvoisa puhemies, Kreikan syöpä lähettää etäpesäkkeitä koko Välimeren alueelle. Luimme tällä viikolla, että Euroopan komission valmistautuu pelastamaan Espanjan, ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuy myöntää suoraan, että tässä tapauksessa pelastusrahastoon jo varatut 750 miljardia euroa olisi täysin riittämätön määrä.

Kasvaimen levitessä johtajamme, sen sijaan että harkitsisivat amputointia, ovat päättäneet käynnistää pitkäkestoisen kemoterapian, joka on kallis, tuskallinen ja tulokseltaan epävarma. Tarkoitan tällä, että he yrittävät luoda koneiston, jota Van Rompuy kutsuu taloushallinnoksi ja jota hänen edeltäjänsä kutsui verofederalismiksi: verotuksen yhdenmukaistaminen, transaktiovero, eurooppalainen velkavirasto tai Euroopan valuuttarahasto. Kaikkien näiden koneistojen tarkoituksena on yrittää siirtää rahaa heidän hankkeensa pitämiseksi käynnissä, vaikka paljon helpompaa olisi tietenkin päästää veronmaksajat tämän pelastuspaketin taakasta ja antaa vaikeuksissa oleville talouksille valtava elvytysruiske sallimalla niiden devalvoida ja hinnoitella itsensä markkinoille. Me edellytämme kansalaisten maksavan todella korkean hinnan eliitin omahyväisyyden tyydyttämiseksi!

 
  
  

Mietintö: Michael Cashman (A7-0165/2010)

 
  
MPphoto
 

  Clemente Mastella (PPE).(IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, vuoden 2000 vuosituhannen huippukokouksessa rikkaimmat valtiot, muun muassa Euroopan unionin jäsenvaltiot, vahvistivat sitoumuksensa saavuttaa tiettyjä konkreettisia tavoitteita vuoteen 2015 mennessä: vähentää nälkää ja köyhyyttä, parantaa koulutusta ja terveydenhuoltoa sekä suojella ympäristöä kehitysmaissa.

Nyt, lähes kymmenen vuotta myöhemmin, me katsomme, että Euroopan on kehitysavun tärkeimpänä kansainvälisenä toimijana otettava johtava asema. On aivan selvää, että muutaman viime vuoden aikana kehitysavun lisääminen on auttanut lievittämään miljoonien ihmisten kärsimyksiä. Vaikka on totta, että kehitysapu toimii, vielä on paljon tehtävää, varsinkin kun otetaan huomioon, että nykyinen kansainvälinen kriisi pakottaa monet jäsenvaltiot vähentämään kehitysapumäärärahojaan näille valtioille.

Arvoisa puhemies, äänestin mietinnön puolesta, koska katson, että meidän on nyt tutkittava innovatiivisia rahoitusmekanismeja. EU:n jäsenvaltioiden on alettava suhtautua vakavasti poliittisluonteisiin strategisiin kumppanuuksiin näiden maiden kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikkien kumppanien on osoitettava uudelleen poliittista tahtoa saavuttaa ensisijaiset tavoitteet, jotka ovat edelleen seuraavat: kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuus, ilmastonmuutoksen ja maailmanlaajuisen kriisin torjunta, hallinto ja oikeudet, oikeus ruokaan ja kehitysyhteistyökasvatus. Tämä on edelleen tärkein haasteemme.

 
  
MPphoto
 

  Sonia Alfano (ALDE).(IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, äänestin Michael Cashmanin mietinnön puolesta, koska katson, että parlamentin ja unionin toimielinten tehtävänä on noudattaa ja puolustaa kehitysmaissa ja etenkin Afrikan maissa asuville ihmisille annettuja sitoumuksia.

Emme saa edetä vuoteen 2015 ja huomata sitten, että itsellemme asettamiamme kahdeksaa tavoitetta ei ole saavutettu, sillä vuosituhattavoitteiden saavuttamisen, näiden prosenttiosuuksien takana – tätä emme saa unohtaa – on miljardeja ihmisiä, jotka kärsivät ja joilla ei ole mahdollisuutta elää ihmisarvoista elämää.

Euroopan unionin on näytettävä esimerkkiä ja toimittava tiennäyttäjänä kehitysavun alalla. Julkisen velan peruuttaminen yhdessä kehitysavun tehokkaan käytön paremman varmistamisen kanssa on yksi tämän yhteisvastuuseen perustuvan hankkeen tärkeimmistä seikoista, ja meidän on tajuttava, että sen saavuttamista ei voida lykätä uhraamatta vielä lisää ihmishenkiä.

 
  
  

Kirjalliset äänestysselitykset

 
  
  

Euroopan parlamentin varapuhemiehen valinta

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. (FR) Koska Euroopan parlamentin varapuhemies Pál Schmitt valittiin äskettäin juuri valitun Unkarin parlamentin puhemieheksi, kollegojeni ja minun oli valittava uusi varapuhemies. Koska Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ryhmän unkarilainen jäsen László Tőkés täyttää kaikki tämän tehtävän suorittamisen edellyttämät vaatimukset (arvokkuus, sitoutuminen, Eurooppa-hankkeen tukeminen), äänestin hänen ehdokkuutensa puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Cătălin Sorin Ivan (S&D), kirjallinen. – (RO) László Tőkésin nimittäminen Euroopan parlamentin varapuhemieheksi on loukkaus Romaniaa kohtaan, kun otetaan huomioon tämän kollegan lausuntojen sovinistinen sävy. Hänen valintansa tähän tehtävään on erityisen huolestuttava siinä käytetyn epäilyttävän äänestysmenettelyn vuoksi. Tällaista nimitystä ei olisi saanut tapahtua Euroopan parlamentissa, joka on Euroopan kansalaisille vastuuvelvollinen foorumi. Kun näin nyt kuitenkin on tehty, olisimme toivoneet, että äänestys olisi toimitettu täysin normaalin menettelyn mukaisesti. Koska näin ei tapahtunut, valinta vaikuttaa Euroopan parlamentin julkisuuskuvaan varsinkin Romaniassa, jossa kansalaiset ovat hyvin kiinnostuneita tästä asiasta. Se, tekeekö László Tőkés hyvää työtä uudessa tehtävässään, on vähemmän tärkeää tässä vaiheessa. Todella tärkeää on se, että yhtä eurooppalaista valtiota on loukattu syvästi.

 
  
MPphoto
 
 

  Ioan Mircea Paşcu (S&D), kirjallinen. (EN) László Tőkésin tämänpäiväinen valinta Euroopan parlamentin varapuhemieheksi oli häpeällinen. Ensinnäkin puhemiehen selitykset siitä, miten äänestys tapahtuu, olivat sekä hämmentäviä että ristiriitaisia. Tuloksena oli, että kukaan ei tiennyt varmasti, miten menetellä. Toiseksi, monien romanialaisten parlamentin jäsenten – joiden odotettiin äänestävän vastaan – äänestyskoneet lakkasivat kummallisesti toimimasta kunnolla. Kolmanneksi, äänestys toimitettiin joka tapauksessa, ja puhemies jätti asian avoimeksi ja poistui salista. Neljänneksi, parlamentin jäsenten kohtuullinen pyyntö äänestyksen uusimisesta tavallista menettelyä noudattaen hylättiin. Viidenneksi, myös ilmoitus siitä, että annettuja ääniä oli enemmän kuin läsnä olleita jäseniä, torjuttiin! Kuudenneksi, meille yksinkertaisesti ilmoitettiin, että äänestystulos on vahvistettu joka tapauksessa! Seitsemänneksi, tästä huolimatta kukaan ei pystynyt selittämään, miten 168 ääntä riittää muodostamaan "määräenemmistön" parlamentissa, jossa on 751 jäsentä!

Tosiasiassa PPE on väkisin pakottanut koko parlamentin mukautumaan tahtoonsa! Pahoittelen tätä, koska he varmasti pystyvät parempaan ja me, parlamentin muut jäsenet, myös ansaitsemme parempaa!

 
  
  

Mietintö: Barbara Matera (A7-0180/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Pierre Audy (PPE), kirjallinen. (FR) Osoittaakseni poliittista solidaarisuutta PPE-ryhmään kuuluvia ystäviäni kohtaan kannatin äänestyksessä italialaisen kollegani Barbara Materan (PPE, IT) mietintöä ehdotuksesta päätökseksi ottaa käyttöön noin 6,6 miljoonaa euroa Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) varoja Espanjan auttamiseksi, koska se kärsii irtisanomisista ei-metallisten mineraalituotteiden alalla. Asettamatta lähtökohtaisesti kyseenalaiseksi Euroopan komission analyysia, joka perustuu Espanjan kuningaskunnan toimittamiin tietoihin, minusta on outoa, että Euroopan globalisaatiorahaston varoja pitäisi ottaa käyttöön asiassa, joka on vain Espanjan kiinteistökuplan puhkeamisen seuraus. Myönnettyjen rakennuslupien määrän ja siten tiilien, keramiikan ja ei-metallisten mineraalituotteiden kulutuksen väheneminen johtuu itse asiassa asuntoluottojen vähenemisestä. Mihin me joudumme tällaisella järkeilyllä? Voimmeko me vakavasti väittää, että tämä on globalisaatioon mukautumista? Katson myös, että yli 400 000 euron hallintokustannukset ovat suhteettoman suuret, vaikka 60 000 euroa maksava tutkimus, jonka hinta vaikuttaa kohtuuttomalta, vaikuttaa olevan summan suuruuden pääsyy. Jatkoa seuraa…

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Työttömyyden kasvu on yksi äskettäisen talous- ja finanssikriisin haitallisimmista seurauksista. Markkinoiden paheneva epävakaus on osaltaan kärjistänyt tilannetta monissa yrityksissä, jotka eivät ole kyenneet mukautumaan globalisaatioon. Tässä tapauksessa 181 Valencian itsehallintoalueella toimivaa yritystä on kärsinyt tästä vaikutuksesta. Espanja on toimittanut riittävät todisteet rahaston varojen käyttöönottoa koskevan pyyntönsä puolesta, ja katson, että pyyntöä olisi kannatettava.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Katson, että erityinen apu on erittäin tärkeää työntekijöille, jotka on irtisanottu tai jotka ovat kärsineet nykyisestä maailmanlaajuisesta talouden toimintaympäristöstä, kuten on tapahtunut tässä tapauksessa, jossa 181 Espanjassa Valencian alueella toimivaa yritystä on irtisanonut 2 425 työntekijää. Näiden työntekijöiden uudelleenkoulutukseen ja työmarkkinoille palaamiseen tähtäävän tuen täytäntöönpano on keskeisen tärkeää paitsi talouden elpymisen myös sosiaalisen vakauden kannalta. Tästä syystä äänestän päätöslauselman puolesta. Toistan komission suosituksen, jonka mukaan Euroopan sosiaalirahaston varoja ei saisi siirtää Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) maksujen kattamiseksi. Näillä rahastoilla on erilaiset ja toisiaan täydentävät tavoitteet, eivätkä ne voi korvata toisiaan. Poikkeuksellisena toimenpiteenä EGR:llä olisi oltava itsenäinen rahoitus, ja on hyvin vakava virhe, jos EGR hätätoimenpiteenä rahoitetaan Euroopan sosiaalirahaston tai jonkin muun rakennerahaston kustannuksella.

 
  
MPphoto
 
 

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. (LT) Espanja esitti 2. syyskuuta 2009 hakemuksen Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) varojen käyttöönottamiseksi työntekijöiden irtisanomisten vuoksi, jotka on toteutettu yhdellä ainoalla NUTS II -alueella, Valencian itsehallintoalueella muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistuksen alalla toimivissa 181 yrityksessä. Katson, että hakemus on asetuksen (EY) N:o 1927/2006 10 artiklassa säädettyjen rahoitustuen vahvistamista koskevien vaatimusten mukainen. Tästä syystä kannatin mietintöä ja komission ehdotusta ottaa käyttöön 6 598 735 euroa, sillä Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR) rahoitetaan vain toimenpiteitä, joilla irtisanottuja työntekijöitä autetaan palaamaan työmarkkinoille, ja rahastosta myönnettävillä varoilla luodaan heille edellytykset löytää pysyviä tai määräaikaisia työpaikkoja, osallistua ammattikoulutusohjelmiin, hankkia työmarkkinoiden tarpeita vastaavaa osaamista, hankkia yritystoimilupa tai ryhtyä itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi. Myös Liettua on jo käyttänyt hyväkseen tämän rahaston tukea.

 
  
MPphoto
 
 

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. (IT) Äänestin Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) varojen käyttöönottoa koskevien mietintöjen puolesta, koska mielestäni on hyvin tärkeää painottaa tämän rahaston merkitystä.

Tämä rahoitusväline perustettiin tarjoamaan työmarkkinatukitoimia, joilla on tarkoitus yksinomaan tukea maailmankaupassa tapahtuneiden rakennemuutosten vuoksi irtisanottuja työntekijöitä ja auttaa heitä palaamaan työmarkkinoille.

Se on erittäin hyödyllinen väline, ja vuodesta 2007 tähän päivään asti 17 jäsenvaltiota on esittänyt sille 55 pyyntöä 52 334 irtisanotun työntekijän tukemiseksi. Näitä varten on varattu yhteensä 271,9 miljoonaa euroa.

Hallussamme olevien tietojen analyysi osoittaa näin ollen, että kutakin irtisanottua työntekijää kohden Euroopan globalisaatiorahastosta on otettu käyttöön 5 195 euroa, mikä summa käytetään yksilöllisten palvelujen paketteihin, jotka on nimenomaisesti suunniteltu edistämään kyseisten työntekijöiden paluuta työmarkkinoille.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. (FR) Hienotunteisuudesta globalisaatiolle uhrattuja Espanjan Valencian alueen työntekijöitä kohtaan äänestän tyhjää. He ovat joutuneet tähän tilanteeseen Euroopan unionin ajaman uusliberalistisen politiikan seurauksena, joten saattaisi vaikuttaa perustellulta äänestää niitä surkeita summia vastaan, jotka Euroopan eliitti haluaa heille tarjota. Se vähä, jonka he saavat, saattaa kuitenkin auttaa lievittämään heidän kärsimyksiään. Tämä ei tee Euroopan globalisaatiorahaston toimintatavasta yhtään hyväksyttävämpää. Se tukee parhaillaan tapahtuvia tuotannonsiirtoja Marokkoon ja Algeriaan ja hyväksyy rikkaimpien voitot. Puhdas omatunto ei maksa eurokraattien harvainvallalle paljon.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) EU on solidaarisuuden alue, ja Euroopan globalisaatiorahasto (EGR) on osa sitä. Tämä tuki on välttämätöntä työttömien ja globalisaatioon liittyvien tuotannonsiirtojen uhrien auttamiseksi. Yhä useammat yritykset siirtävät tuotantoaan käyttäen hyväksi monien maiden, varsinkin Kiinan ja Intian, alhaisempia työvoimakustannuksia, ja tämä vahingoittaa usein maita, jotka kunnioittavat työntekijöiden oikeuksia. EGR:n tarkoituksena on auttaa yritysten tuotannonsiirtojen uhreiksi joutuneita työntekijöitä, ja se on erittäin tärkeä toimija helpotettaessa heidän työllistymistään uudelleen. Muut EU:n jäsenvaltiot ovat aikaisemmin käyttäneet EGR:ää, ja nyt se voi tarjota samaa apua Espanjan Valencian alueelle siellä äskettäin syntyneen tilanteen vuoksi, jossa 181 "muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistuksen" piirissä toimivaa yritystä irtisanoi yli 2 400 työntekijää. Tästä syystä äänestin siten kuin äänestin.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Mietintö koskee EGR:n varojen käyttöön ottamista (6 598 735 euroa) Espanjan Valencian alueen hyväksi, koska 181 "muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistuksen" piirissä toimivaa yritystä on irtisanonut yli 2 400 työntekijää. Varat menevät suoraan irtisanotuille työntekijöille. Mietintö hyväksyttiin budjettivaliokunnassa ilman keskustelua. Täysistunnossa myös me vihreät kannatimme sitä.

 
  
  

Mietintö: Barbara Matera (A7-0181/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Pierre Audy (PPE), kirjallinen. (FR) Osoittaakseni solidaarisuutta Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ryhmää ja Irlantia kohtaan kannatin äänestyksessä erinomaisen italialaisen kollegani Barbara Materan mietintöä ehdotuksesta päätökseksi ottaa käyttöön noin 2,7 miljoonaa euroa Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) varoja Irlannin auttamiseksi, koska se kärsii irtisanomisista kristallialalla. Suurin osa 600 irtisanomisesta on tapahtunut Waterford Crystal -yrityksessä. Asettamatta kyseenalaiseksi Euroopan komission analyysia minusta on outoa, että tämä yritys, joka on ollut vaikeuksissa vuodesta 2005, voi olla globalisaatioon mukautumisen syynä. Se ilmoitti vuonna 2005 Dungarvanin tehtaansa sulkemisesta keskittääkseen kaikki toimintonsa Kilkennyssä Waterfordin kaupungissa sijaitsevaan päätehtaaseensa, joka työllisti 1 000 henkilöä. Siirtoon liittyi lähes 500 työntekijän irtisanominen Dungarvanin tehtaasta. Sen jälkeen, kun tämä tehdas oli suljettu 30. tammikuuta 2009, entiset työntekijät ja heidän perheensä järjestivät mielenosoituksia, jotka päättyivät maaliskuussa 2009, kun työntekijöiden kanssa oli tehty sopimus ja heille oli maksettu 10 miljoonaa euroa (lähde: Wikipedia). Onko tämä globalisaatioon mukautumista?

 
  
MPphoto
 
 

  Liam Aylward (ALDE), kirjallinen.(GA) Olen vilpittömän tyytyväinen Euroopan globalisaatiorahastosta Waterford Crystal -yhtiön ja sen alihankkijoiden entisille työntekijöille jaettavaan korvaukseen. Rahasto perustettiin auttamaan maailmankaupan rakennemuutoksista kärsiviä työntekijöitä, ja se on hyvin tärkeä paikallisyhteisölle, jossa Waterford Crystalin tehtaalla oli keskeinen sija.

Koska tämä ala oli erittäin tärkeä koko alueelle, koska lasiala ja siihen liittyvät yritykset työllistivät monia ammattitaitoisia paikallisia työntekijöitä ja koska ala oli elintärkeä Waterfordin alueen identiteetille, tämä tuki auttaa suuresti työntekijöitä ja heidän perheitään ja sen avulla voidaan luoda muita työllistymismahdollisuuksia työntekijöille.

Paikallistasolla on toteutettava koordinointitoimia, jotta varmistetaan tuen asianmukainen jakautuminen. Koska nämä työntekijät ovat muita vanhempia ja koska he tekivät suurta ammattitaitoa vaativaa työtä, on varmistettava, että rahoitusta käytetään jatkokoulutukseen, yrittäjyyden kannustamiseen ja työllistymismahdollisuuksien parantamiseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. (PT) Euroopan unioni on Irlannin kansainvälisen rahaston tärkein rahoittaja ja maksaa noin 57 prosenttia sen vuotuisesta rahoituksesta.

Näin ollen olen tyytyväinen Euroopan yhteisön rooliin taloudellisen ja sosiaalisen avun antamisessa Irlannille rauhan ja sovinnon saavuttamiseksi.

Nykyinen toimintakausi on päättymässä, mutta on tärkeää, että Euroopan yhteisö jatkaa Irlannin kansainvälisen rahaston rahoittamista ja pyrkii edelleen rakentamaan siltoja, yhdistämään eri yhteisöjä ja saamaan aikaan kehitystä Irlannin molempien osien niillä alueilla, jotka ovat kärsineet eniten viime vuosien epävakaudesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Proinsias De Rossa (S&D), kirjallinen. (EN) Kannatan täydestä sydämestäni päätöstä ottaa käyttöön Euroopan globalisaatiorahaston varoja Waterford Crystal -yhtiön työntekijöiden auttamiseksi. Maailmanlaajuinen talouskriisi yhdessä maailmankaupassa tapahtuneiden suurten muutosten kanssa ovat aiheuttaneet monien työntekijöiden irtisanomisia Irlannissa ja kaikkialla Euroopassa. Kehotan Irlannin hallitusta toimimaan ripeästi sen varmistamiseksi, että nämä varat käytetään nopeasti ja tehokkaasti työntekijöiden yksilöllisten uudelleenkoulutustarpeiden täyttämiseksi. Rahaston varojen käyttöaika on rajallinen, eikä tarvittavien palvelujen tarjoamisessa saa hukata aikaa. EGR:ää koskevaa asetusta on tarpeen tarkistaa, jotta myönnettyjen varojen käyttöä voidaan joustavoittaa erityisesti aikarajan osalta.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) "Kelttiläiseksi tiikeriksi" kutsuttu valtio saattoi kerran ylpeillä merkittävillä kasvuasteilla, mutta se on viime vuosina kärsinyt kriisin ja globalisaation vaikutuksista. Ne ovat haitanneet Irlannin lasialaa, ja nyt lähes 600 työntekijää on tilanteessa, jossa he tarvitsevat apua. Kannatan rahaston varojen käyttöönottoa.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) tavoitteita silmälläpitäen äänestän sen puolesta, että Waterford Crystal -yhtiön Irlannin tasavallassa irtisanomille työntekijöille myönnetään tukea. Tuen määrä on yli 2,5 miljoonaa euroa, ja se on erittäin tärkeä kannustettaessa irtisanottuja kehittämään taitojaan, sillä valtaosa heistä on yli 45-vuotiaita. Haluan kuitenkin huomauttaa EGR:ssä ilmenneistä räikeistä eroista ja eriarvoisuudesta. Ne johtuvat siitä, että jäsenvaltiot toistuvasti lyövät laimin saatavilla olevien varojen hyödyntämisen kyseisissä valtioissa työttömäksi joutuvien työntekijöiden selväksi tappioksi, kuten on tapahtunut Portugalissa konkurssien ja työttömyyden jatkuvan lisääntymisen vuoksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. (LT) Irlanti toimitti 7. elokuuta 2009 hakemuksen Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) varojen ottamiseksi käyttöön Waterford Crystal -yrityksen ja kolmen sen toimittajan tai jatkojalostajan toteuttamien irtisanomisten vuoksi. Katson, että hakemus on asetuksen (EY) N:o 1927/2006 10 artiklassa säädettyjen rahoitustuen vahvistamista koskevien vaatimusten mukainen. Tästä syystä kannatin mietintöä ja komission ehdotusta ottaa käyttöön 2 570 853 euroa, sillä Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR) rahoitetaan vain toimenpiteitä, joilla irtisanottuja työntekijöitä autetaan palaamaan työmarkkinoille, ja rahastosta myönnettävillä varoilla luodaan heille edellytykset löytää pysyviä tai määräaikaisia työpaikkoja, osallistua ammattikoulutusohjelmiin, hankkia työmarkkinoiden tarpeita vastaavaa osaamista, hankkia yritystoimilupa tai ryhtyä itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi. Myös Liettua on jo käyttänyt hyväkseen tämän rahaston tukea.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. (FR) Hienotunteisuudesta globalisaatiolle uhrattuja Waterford Crystal -yrityksen irlantilaisia työntekijöitä kohtaan äänestän tyhjää. He ovat joutuneet tähän tilanteeseen Euroopan unionin ajaman uusliberalistisen politiikan seurauksena, joten saattaisi vaikuttaa perustellulta äänestää niitä surkeita summia vastaan, jotka Euroopan eliitti haluaa heille tarjota. Se vähä, jonka he saavat, saattaa kuitenkin auttaa lievittämään heidän kärsimyksiään. Tämä ei tee Euroopan globalisaatiorahaston toimintatavasta yhtään hyväksyttävämpää. Se sallii pankkien nykyisen keinottelun ja hyväksyy KPS Capital Partnersin kaltaisten yhdysvaltalaisten rahastojen eurooppalaisten työntekijöiden selkänahasta repimät voitot. Eurokraattien valtakunnassa puhtaan omantunnon saa halvalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) EU on solidaarisuuden alue, ja Euroopan globalisaatiorahasto (EGR) on osa sitä. Tämä tuki on välttämätöntä työttömien ja globalisaatioon liittyvien tuotannonsiirtojen uhrien auttamiseksi. Yhä useammat yritykset siirtävät tuotantoaan käyttäen hyväksi monien maiden, varsinkin Kiinan ja Intian, alhaisempia työvoimakustannuksia, ja tämä vahingoittaa usein maita, jotka kunnioittavat työntekijöiden oikeuksia. EGR:n tarkoituksena on auttaa yritysten tuotannonsiirtojen uhreiksi joutuneita työntekijöitä, ja se on erittäin tärkeä toimija helpotettaessa heidän työllistymistään uudelleen. Muut EU:n jäsenvaltiot ovat jo aiemmin käyttäneet globalisaatiorahaston varoja, joten nyt meidän tulisi myöntää tämä tuki Irlannin tasavallalle ja etenkin lasi- ja kristallialan yrityksille. Tästä syystä äänestin siten kuin äänestin.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Mietintö koskee EGR:n varojen (2 570 853 euroa) käyttöön ottamista irlantilaisten työntekijöiden hyväksi kristallialalla toimivien Waterford Crystal -yrityksen ja kolmen sen alihankkijan toteuttamien irtisanomisten vuoksi. Varat menevät suoraan irtisanotuille työntekijöille. Mietintö hyväksyttiin budjettivaliokunnassa ilman keskustelua. Minulla ei ollut mitään ongelmia äänestää sen puolesta.

 
  
  

Mietintö: Barbara Matera (A7-0179/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Laima Liucija Andrikienė (PPE), kirjallinen. (EN) Suhtaudun myönteisesti päätökseen myöntää rahoitustukea työntekijöille, jotka ovat menettäneet työpaikkansa maailmanlaajuisen finanssi- ja talouskriisin vuoksi kolmessa nimenomaisessa tapauksessa – Valencian itsehallintoalueella ja Kastilia-La Manchassa Espanjassa sekä kristallia tuottavassa Waterford Crystal -yrityksessä Irlannissa. Tuen kokonaismäärä näissä tapauksissa on 11 miljoonaa euroa, ja se kohdistetaan 3 663 irtisanottuun työntekijään. Vaikka Euroopan globalisaatiorahaston tuki ei ratkaise kaikkia finanssi- ja talouskriisin aiheuttamia ongelmia, kehotan EU:n toimielimiä arvioimaan hakemukset tehokkaasti ja nopeasti sekä jäsenvaltioita osallistumaan aktiivisesti tähän rahastoon.

Kotimaassani Liettuassa rahoitustukea myönnettiin äskettäin rakennusalalla sekä huonekalu- ja vaatetusteollisuudessa irtisanotuille työntekijöille sekä Alytusin kaupungissa sijaitsevan Snaigėn tehtaan työntekijöille. Maailmanlaajuisesta finanssi- ja talouskriisistä ankarimmin kärsineet ovat arvostaneet suuresti tätä tukea.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Pierre Audy (PPE), kirjallinen. (FR) Osoittaakseni solidaarisuutta Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ryhmää kohtaan kannatin äänestyksessä italialaisen kollegani Barbara Materan (PPE, IT) mietinnön perusteella ehdotusta päätökseksi ottaa käyttöön noin 2 miljoonaa euroa Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) varoja Espanjan auttamiseksi, koska se kärsii irtisanomisista puutuotteiden valmistuksen alalla. Espanjan kuningaskunta perustelee pyyntönsä sillä, että talous- ja finanssikriisi aiheutti maailmantaloudessa äkillisen romahduksen, jolla oli vakavia kerrannaisvaikutuksia moniin aloihin, varsinkin rakennusalan ja siten puutuotteiden kysyntään. Totuus on, että kriisi sai Espanjan kiinteistökuplan puhkeamaan, ja on vaikea nähdä, mitä perusteita siinä on globalisaatioon mukautumiseen… Jos katsotaan, mitä tuella rahoitetaan (esimerkiksi 57 yrittäjyyden edistämishanketta, joista kukin maksaa 3 000 euroa, eli yhteensä 171 000 euroa, 16 työharjoittelua sisältävää koulutusseminaaria, joista kukin maksaa 12 500 euroa, yhteensä siis 200 000 euroa, ja niin edelleen), mikä tässä on globalisaatioon mukautumista? Jatkoa seuraa…

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Kriisistä ja globalisaatiosta kärsivien alojen ja yritysten suuri määrä herättää väistämättä kysymyksiä siitä, onko nykyinen Euroopan talousmalli elinkelpoinen ja kestävä. Vaikka tuen myöntäminen irtisanotuille työntekijöille on kiistämättä myönteinen asia, samaa ei voida sanoa sen asiaintilan jatkamisesta, jolla on taipumus kärjistää sellaisia vaikeita tilanteita, jollaiseen puun- ja korkinkorjaajat Kastilia-La Manchassa ovat joutuneet.

Sen lisäksi, että Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot antavat apua säännöllisin väliajoin, niiden on pystyttävä edistämään sellaista taloudellista toimintaympäristöä, joka on vapaa tarpeettomista byrokraattisista esteistä ja joka suosii yrittäjiä ja palkitsee riskinottoa ja innovointia.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Kannatin äänestyksessä tuen myöntämistä Euroopan globalisaatiorahastosta sen vuoksi, että 36 puualan yrityksen toiminnan lopettamisella yhdeksän kuukauden aikana on ollut Espanjan Kastilia-La Manchan alueella erittäin haitallinen vaikutus ja 585 henkilöä on sen seurauksena menettänyt työpaikkansa. Tilannetta vakavoittaa entisestään se, että alue kärsii väestökadosta ja että työntekijöillä ei ole lähes lainkaan mitään muuntyyppistä koulutusta. Tästä syystä korostan tarvetta keskittyä erityisesti nykyisen talouskriisin haittavaikutuksiin syrjäisimmillä maaseutualueilla.

 
  
MPphoto
 
 

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. (LT) Espanja esitti komissiolle 9. lokakuuta 2009 hakemuksen 1 950 000 euron käyttöönottamiseksi Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR). Hakemuksessa on kyse siitä, että yhdeksän kuukauden viiteajanjakson aikana (1. marraskuuta 2008 – 31. heinäkuuta 2009) 36:sta Kastilia-La Manchan alueella sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistuksen (poislukien huonekalujen sekä olki- ja punontatuotteiden valmistus) alalla toimivasta yrityksestä on vähennetty yhteensä 585 työntekijää. Yhdyn komission arvioon, jonka mukaan hakemus täyttää hakemus täyttää Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR) annetussa asetuksessa vahvistetut tukikelpoisuuskriteerit, sekä komission budjettivallan käyttäjälle esittämään suositukseen hyväksyä hakemus, sillä Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR) rahoitetaan vain toimenpiteitä, joilla irtisanottuja työntekijöitä autetaan palaamaan työmarkkinoille, ja rahastosta myönnettävillä varoilla luodaan heille edellytykset löytää pysyviä tai määräaikaisia työpaikkoja, osallistua ammattikoulutusohjelmiin, hankkia työmarkkinoiden tarpeita vastaavaa osaamista, hankkia yritystoimilupa tai ryhtyä itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi. Myös Liettua on jo käyttänyt hyväkseen tämän rahaston tukea.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. (FR) Hienotunteisuudesta globalisaatiosta kärsineitä Kastilia-La Manchan alueen espanjalaisia työntekijöitä kohtaan äänestän tyhjää. He ovat joutuneet tähän tilanteeseen Euroopan unionin ajaman uusliberalistisen politiikan seurauksena, joten saattaisi vaikuttaa perustellulta äänestää niitä surkeita summia vastaan, jotka Euroopan eliitti haluaa heille tarjota. Se vähä, jonka he saavat, saattaa kuitenkin auttaa lievittämään heidän kärsimyksiään. Tämä ei tee Euroopan globalisaatiorahaston toimintatavasta yhtään hyväksyttävämpää. Se tukee keinottelua asuntomarkkinoilla ja niiden romahdusta ja hyväksyy korkojen pankeille tuottamat voitot. Puhtaan omantunnon hankkiminen on eurokraattityranneille helppoa.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) EU on solidaarisuuden alue, ja Euroopan globalisaatiorahasto (EGR) on osa sitä. Tämä tuki on välttämätöntä työttömien ja globalisaatioon liittyvien tuotannonsiirtojen uhrien auttamiseksi. Yhä useammat yritykset siirtävät tuotantoaan käyttäen hyväksi monien maiden, varsinkin Kiinan ja Intian, alhaisempia työvoimakustannuksia, ja tämä vahingoittaa usein maita, jotka kunnioittavat työntekijöiden oikeuksia. EGR:n tarkoituksena on auttaa yritysten tuotannonsiirtojen uhreiksi joutuneita työntekijöitä, ja se on erittäin tärkeä toimija helpotettaessa heidän työllistymistään uudelleen. Muut EU:n jäsenvaltiot ovat aikaisemmin käyttäneet EGR:ää, joten nyt sen pitäisi tarjota samaa apua Espanjan Kastilia-La Manchan alueelle, jossa 36 puu- ja korkkituotteiden valmistuksen (poislukien huonekalujen sekä olki- ja punontatuotteiden valmistus) alalla toimivaa yritystä on irtisanonut 585 työntekijää. Tästä syystä äänestin siten kuin äänestin.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Mietintö koskee Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöön ottamista (1 950 000 euroa) Espanjan Kastilia-La Manchan alueen hyväksi, jossa 36 "puu- ja korkkituotteiden valmistuksen (poislukien huonekalujen sekä olki- ja punontatuotteiden valmistus)" alalla toimivaa yritystä on irtisanonut 585 työntekijää. Varat menevät suoraan irtisanotuille työntekijöille. Mietintö hyväksyttiin budjettivaliokunnassa ilman keskustelua. Me, Verts/ALE-ryhmä, kannatimme sitä.

 
  
  

Mietintö: Barbara Matera (A7-0178/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Pierre Audy (PPE), kirjallinen. (FR) Osoittaakseni solidaarisuutta Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ryhmää kohtaan kannatin äänestyksessä italialaisen kollegani Barbara Materan mietinnön perusteella ehdotusta päätökseksi ottaa käyttöön 1,1 miljoonaa euroa Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) varoja EGR:ään liittyvän teknisen avun rahoittamiseksi. Vuonna 2006 annetun EGR-asetuksen 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti 0,35 prosenttia EGR:n vuotuisesta enimmäismäärästä (500 miljoonaa euroa) voidaan käyttää vuosittain tekniseen apuun komission aloitteesta. Tämä on 1 750 000 euroa. Toistaiseksi tekniseen apuun ei ole osoitettu lainkaan varoja. Kaksi 35 000 euroa maksavaa 27 asiantuntijan (yksi kustakin jäsenvaltiosta) kokousta, kokonaiskustannukset 70 000 euroa, ja kaksi EGR:ää käsittelevää seminaaria, joista kumpikin maksoi 100 000 euroa, vaikuttavat suoraan sanoen turhilta, varsinkin jos tarkoituksena on, että EGR maksaa globalisaation mukautumisen lisäksi myös toimintakustannukset. Ja mitä pitäisi sanoa kymmenestä tutkimuksesta, joista jokainen maksaa 25 000 euroa? Jatkoa seuraa… Tästä todella syntyy vaikutelma, että näitä teknisen avun toimia toteutetaan, jotta voidaan käyttää rahaa, vain koska oikeusperusta sille on olemassa.

 
  
MPphoto
 
 

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. (LT) Kannatan mietintöä, koska yli puolella komissiolle osoitetuista teknisen avun määrärahoista rahoitetaan meneillään oleviin Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) tapauksiin liittyviä tutkimuksia ja arviointeja, joissa seurataan täytäntöönpanoa, poimitaan onnistuneita esimerkkejä ja saadaan oppia tulevia tapauksia varten, ja osalla teknisen avun varoista luodaan tietokanta työntekijöiden palauttamisesta työmarkkinoille pitkällä aikavälillä. Kehotan myös käyttämään ainakin osan näistä määrärahoista teknisiin toimiin, joilla voidaan lyhentää hakemusmenettelyä, joka on monissa avunpyyntötapauksissa liian pitkä. Kannustan jäsenvaltioita tutustumaan EGR:n tarjoamiin mahdollisuuksiin ja vaihtoehtoihin joukkoirtisanotuille työntekijöille ja hyödyntämään niitä sekä käyttämään olemassa olevat varat kyseisten työntekijöiden tukemiseen ja työmarkkinoille palaamisen auttamiseen. Lisäksi rohkaisen jäsenvaltioita hyödyntämään hyvien käytäntöjen vaihtomahdollisuuksia ja ottamaan oppia varsinkin niistä jäsenvaltioista, joilla on jo käytössään Euroopan globalisaatiorahastoa koskevat kansalliset tiedotusverkot, joihin osallistuu työmarkkinaosapuolia ja paikallisen tason sidosryhmiä, jotta kehitettäisiin asianmukainen tukirakenne joukkoirtisanomisten varalle.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Euroopan komissio pyytää Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönottoa pystyäkseen antamaan sopivaa ja riittävää teknistä apua vastauksena lukuisiin pyyntöihin eri valtioista, joissa työttömien työntekijöiden määrä kasvaa monien yritysten maksukykyyn vaikuttavien kansainvälisen talous- ja finanssikriisin sekä globalisaation vuoksi. Yksimielinen äänestystulos parlamentin valiokunnassa on osoitus siitä, että tätä ongelmaa läheisimmin käsittelevien parlamentin jäsenten keskuudessa vallitsee konsensus tämän pyynnön suhteen. Tästä syystä katson, että koko parlamentin on syytä suhtautua siihen samalla tavoin.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Kannatin äänestyksessä tätä päätöslauselmaa, jolla edistetään tuen parempaa täytäntöönpanoa ja irtisanotuille työntekijöille kohdistettuja tukimekanismeja, sillä ymmärrän Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) merkityksen työntekijöiden uudelleenkoulutuksessa ja maailmanlaajuisen kriisin sosioekonomisten vaikutusten lieventämisessä. Hyväksyttyjen tukisuunnitelmien toimeenpanon seurannan, tilintarkastuksen ja arvioinnin kehittämiseen tähtäävien toimien tehostamisen lisäksi korostan, että meidän on huolehdittava aloitteista, joilla lisätään ja laajennetaan EGR:n varojen käyttöä jäsenvaltioissa, etenkin Portugalissa, ja edistettävä niitä.

 
  
MPphoto
 
 

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. (LT) Kannatin mietintöä ja komission ehdotusta ottaa käyttöön 1 110 000 euroa Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR) komission teknisen avun rahoittamiseksi. Oikeusperustan 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti 0,35 prosenttia Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) vuotuisesta enimmäismäärästä voidaan käyttää vuosittain tekniseen apuun komission aloitteesta. Vuosittain voidaan käyttää enintään 1,75 miljoonaa euroa rahaston hallinnoinnista aiheutuviin tarpeisiin. Olin samaa mieltä komission ehdotuksen kanssa siitä, että tämän määrän olisi katettava seuraavat toiminnot: EGR:n puoliväliarviointiin liittyvät toimet – seuranta ja täytäntöönpanoa koskevat tutkimukset, tietopohjan luominen, kokemusten ja tietojen vaihto jäsenvaltioiden ja komission asiantuntijoiden ja tilintarkastajien kesken, verkostojen kehittäminen, EGR-yhteyshenkilöiden asiantuntijaryhmän kokousten järjestäminen, rahaston hallinnointia koskevien seminaarien järjestäminen sekä tiedotus- ja julkisuustoimet ja kaikilla EU:n virallisilla kielillä saatavilla olevien EGR-verkkosivujen ja julkaisujen kehittäminen edelleen. EGR:n toimilla on tärkeä merkitys, ja rahastosta myönnettyjen varojen tarkoituksena on antaa kertaluonteista tukea globalisaation tai maailmanlaajuisen finanssi- ja talouskriisin seurauksena irtisanotuille työntekijöille, jotta heitä autetaan palaamaan työmarkkinoille.

 
  
MPphoto
 
 

  Erminia Mazzoni (PPE), kirjallinen. (IT) Äänestin kyseisen mietinnön puolesta, koska olen täysin vakuuttunut siitä, että Euroopan globalisaatiorahastoon liittyvien menettelyjen on oltava nykyistä dynaamisempia.

Euroopan parlamentin ja neuvoston 20. toukokuuta 2010 tehdyllä päätöksellä otetaan käyttöön 1 110 000 euroa valvonta- ja seurantatoimien rahoittamiseksi, mutta ensisijaisesti tiedotustoimien sekä teknisen ja hallinnollisen avun rahoittamiseksi jäsenvaltioiden ja työmarkkinaosapuolten toteuttaman varojen käytön yhteydessä. Selkeä tiedotus on erittäin tärkeää, jos menettelyjä halutaan nopeuttaa, ja yhtä lailla tärkeää on varustaa unioni välineillä, jotka lähentävät sitä kansalaisiin, jotta luodaan avoimuutta ja selvyyttä. Toukokuun 1. päivästä 2009 lähtien on myös ollut mahdollista käyttää tätä rahastoa talouskriisin ja rahoitusmarkkinoiden vaikutusten seurauksena irtisanottujen työntekijöiden tukemiseen, ja tästä syystä se on entistäkin tärkeämpi ja tarpeellisempi.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) EU on solidaarisuuden alue, ja Euroopan globalisaatiorahasto (EGR) on osa sitä. Tämä tuki on välttämätöntä työttömien ja globalisaatioon liittyvien tuotannonsiirtojen uhrien auttamiseksi. Yhä useammat yritykset siirtävät tuotantoaan käyttäen hyväksi monien maiden, varsinkin Kiinan ja Intian, alhaisempia työvoimakustannuksia, ja tämä vahingoittaa usein maita, jotka kunnioittavat työntekijöiden oikeuksia. EGR:n tarkoituksena on auttaa yritysten tuotannonsiirtojen uhreiksi joutuneita työntekijöitä, ja se on erittäin tärkeä toimija helpotettaessa heidän työllistymistään uudelleen. Tästä syystä on myös tarpeen arvioida tämän tukimekanismin toimintakykyä. Tätä silmälläpitäen komissio pyrkii ottamaan käyttöön EGR:n varoja kattaakseen rahaston toiminnan puoliväliarvioinnin laatimiseen liittyvät hallintomenot. Arviointi kattaa EGR:n täytäntöönpanoa koskevat tutkimukset, työntekijöiden uudelleen integroinnin työmarkkinoille, EGR:stä vastaavien jäsenvaltioiden yksiköiden välisten verkostojen kehittämisen, hyvien käytäntöjen vaihdon sekä internet-sivujen luomisen ja toteuttamisen.

 
  
MPphoto
 
 

  Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. (IT) Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) tarkoituksena on antaa nopeaa apua työntekijöille, jotka ovat joutuneet maailmankaupan rakennemuutosten uhreiksi.

Komissio hyväksyi 24. huhtikuuta 2010 uuden ehdotuksen EGR:n varojen käyttöön ottamiseksi. Se koskee 1 110 000 euron käyttöönottoa rahastosta EGR:n ensisijaisten toimien rahoittamiseksi. Niitä ovat seuranta ja täytäntöönpanoa koskevat tutkimukset, tietopohjan luominen, kokemusten ja tietojen vaihto jäsenvaltioiden ja EGR:n asiantuntijoiden kesken, seminaarien järjestäminen sekä kaikilla EU:n virallisilla kielillä saatavilla olevien EGR-verkkosivujen ja julkaisujen kehittäminen edelleen.

Mielestäni rahaston täytäntöönpano on hyvin myönteinen asia, koska sillä rohkaistaan jäsenvaltioita hyödyntämään EGR:n tarjoamia mahdollisuuksia erityisesti työntekijöiden osalta. Katson, että tietopohjan luominen on hyvin hyödyllistä, sillä se toimii yhdistävänä voimana jäsenvaltioiden välillä ja kannustaa niitä siten tekemään yhteistyötä keskenään ja ottamaan mallia niistä valtioista, joilla on alalta enemmän kokemusta. Mielestäni on myös rohkaisevaa, että asiantuntijaryhmä johtaa jäsenvaltioita tässä prosessissa, ja toivon että EGR-hanke kehittyy tulevaisuudessa edelleen.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Mietintö koskee 1 110 000 euron käyttöönottoa Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR) komission aloitteesta tapahtuvaan teknisen avun antamiseen. Komission ehdotuksen mukaan tällä määrällä on tarkoitus kattaa seuraavat toiminnot: EGR:n puolivälin arviointiin liittyvät toimet (17 artikla) – seuranta ja täytäntöönpanoa koskevat tutkimukset, tietopohjan luominen, kokemusten ja tietojen vaihto jäsenvaltioiden ja komission asiantuntijoiden ja tilintarkastajien kesken, verkostojen kehittäminen, EGR-yhteyshenkilöiden asiantuntijaryhmän kokousten järjestäminen, rahaston hallinnointia koskevien seminaarien järjestäminen sekä tiedotus- ja julkisuustoimet (9 artikla) ja kaikilla EU:n virallisilla kielillä saatavilla olevien EGR-verkkosivujen ja julkaisujen kehittäminen edelleen. Mietintö hyväksyttiin budjettivaliokunnassa ilman keskustelua. Me vihreät kannatimme sitä.

 
  
MPphoto
 
 

  Viktor Uspaskich (ALDE), kirjallinen. (LT) Viimeaikainen rahoitusalan katastrofi jätti monet ihmiset työttömiksi tai alityöllistetyiksi. On hyvä, että EU perustuu yhteisvastuun periaatteeseen. Siitä lähtien, kun Euroopan globalisaatiorahasto (EGR) perustettiin vuonna 2006, sille on jätetty lähes 30 hakemusta yhteensä 154 miljoonan euron tukimäärästä, ja tukea on annettu 33 000 työntekijälle kaikkialla Euroopassa. Tuki on kattanut monia eri aloja, muun muassa tietokoneteollisuuden sekä matkapuhelin- ja autoteollisuuden.

Finanssikriisi oli raskas isku Baltian maille. Lokakuun 2008 ja heinäkuun 2009 välisenä aikana yli 1 600 Liettuan rakennusalan työntekijää menetti työpaikkansa. Puolet heistä ei onnistunut löytämään uutta työtä tai siirtyi eläkkeelle ja tarvitsi apua. EGR kattaa suurimman osan kustannuksista, loput maksaa Liettuan työllisyysrahasto. Kiitän EGR:ää sen antamasta hyvin huolellisesti valikoidusta ja sosiaalisesti vastuullisesta avusta. Mainitsen yhden konkreettisen esimerkin: vuoden 2009 toukokuuhun mennessä 651 liettualaisen jäähdytyslaitteita valmistavan AB Snaigėn ja kahden sen alihankkijan työntekijää olivat menettäneet työpaikkansa viiden kuukauden aikana. Tällä oli suora vaikutus työntekijöihin ja heidän perheisiinsä samoin kuin Alytusin kaupunkiin, jossa Snaigė toimii. Syntyneen tilanteen vuoksi suuri määrä EGR:n varoja osoitettiin työntekijöille. Näiden varojen avulla työntekijät saavat mahdollisuuden löytää työtä sekä opiskella ja kouluttautua uudelleen.

 
  
  

Mietinnöt: Barbara Matera (A7-0180/2010, A7-0181/2010, A7-0179/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  David Casa (PPE), kirjallinen. (EN) EGR perustettiin globalisaatiosta kärsineiden työntekijöiden auttamiseksi. Komissio on hyväksynyt ehdotuksia rahaston varojen käyttöönotosta Irlannin ja Espanjan auttamiseksi. Huomautan, että tapaukset, joissa rahaston varoja todella tarvitaan, ovat yleensä erittäin kiireellisiä, ja siksi varojen käyttöönottoa koskevan menettelyn olisi oltava mahdollisimman tehokas ja nopea. Olen tässä suhteessa samaa mieltä esittelijän päätelmien kanssa, ja äänestin näin ollen mietinnön puolesta.

 
  
  

Mietinnöt: Barbara Matera (A7-0180/2010, A7-0181/2010, A7-0179/2010, A7-0178/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. (PT) Euroopan globalisaatiorahasto (EGR) on äärimmäisen tärkeä tuettaessa maailmanlaajuisen talous- ja finanssikriisin seurauksena irtisanottujen työntekijöiden palaamista työmarkkinoille.

Euroopan unionin toimielimillä on ollut merkittävä rooli huonoimmassa asemassa olevien jäsenvaltioiden talouden elpymisen auttamisessa.

Kehotan jälleen kerran EU:n toimielimiä soveltamaan rahastoa yhteistyössä nopeasti ja joustavasti yksinkertaistetuilla menettelyillä, joilla vastataan nopeasti nykyisestä talouden laskusuhdanteesta eniten kärsineiden työntekijöiden tarpeisiin.

 
  
  

Mietintö: Michail Tremopoulos (A7-0139/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Sonia Alfano (ALDE), kirjallinen.(IT) Sisilian alueen vuoden 2009 lopussa julkaiseman kyselytutkimuksen mukaan 75 prosenttia kansalaisista katsoo, että Euroopan unionin varojen myönteinen vaikutus on täysin olematon tai hyvin vähäinen. Kun otamme huomioon, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan 51 prosenttia Sisilialle ohjelmakaudella 2000–2006 varatuista varoista jäi käyttämättä ja että suureen osaan käytetyistä varoista liittyi sääntöjenvastaisuuksia, on helppo ymmärtää kansalaisten luottamuksen lähes täydellinen puuttuminen.

Tästä syystä kannatan täysin kollegani mietintöä. Luottamus toimielimiin voidaan palauttaa vain täydellisellä avoimuudella, jolla kansalaiset saadaan tietoisiksi julkisten varojen tehokkaasta käytöstä. Kaikkien on voitava tietää, kenelle varoja myönnetään ja ennen kaikkea mihin tarkoitukseen ne osoitetaan, ja samalla seurata kaikkia vaiheita ohjelmoinnista toimien toteutukseen.

Se, että kansalaisille annetaan mahdollisuus seurata EU:n varoja, on demokraattisen prosessin keskeinen ilmentymä, ja lisäksi se muodostaa pelotteen näiden julkisten varojen kaikenlaista vääriin kohteisiin ohjaamista vastaan. Muistutan, että avoimuus ei merkitse pelkästään asiakirjojen julkistamista: se on vain ensimmäinen askel. Tietojen on oltava saatavilla ja ymmärrettäviä; muussa tapauksessa niiden tuottaminen on pelkkää teknistä toimintaa, joka ei palvele demokraattisen valvonnan tarkoitusta.

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. (PT) Kannatin äänestyksessä tätä mietintöä, jossa puolletaan yhteistä ja ymmärrettävää lähestymistapaa parhaiden käytäntöjen vaihtoon alueiden välillä, jotta koheesiopolitiikkaan osallistuvat toimijat voivat hyödyntää muiden kokemuksia. Uskon, että koheesiopolitiikan toteuttamiseen osallistuvien toimijoiden keskittyminen hankkeiden hallinnointiin liittyviin seikkoihin on keskeinen tekijä hallinnon parantamiseksi ja helpottamiseksi. Jäsenvaltioiden olisi hajautettava koheesiopolitiikan toimeenpano varmistaakseen monitasoisen hallinnon asianmukainen toiminta kumppanuus- ja toissijaisuusperiaatteita noudattaen. Suhtaudun myönteisesti tarkastuskäsikirjan luomiseen sekä sen yksinkertaistamiseen erityisesti tukikelpoisuuteen, rahoitusjärjestelyihin ja tilinpäätösraportointiin liittyvien kysymysten osalta.

Muistutan mahdollisten ehdokasvaltioiden muodostamasta esteestä rakennerahastojen käytölle. Niillä on raskas hallintotaakka ja liikaa monimutkaisia sääntöjä, niiden päätöksentekoprosessit ja yhteisrahoitussäännökset eivät ole riittävän avoimia, ja niiden maksut ovat myöhässä. Jotta nämä esteet voidaan voittaa, olisi määritettävä rakennerahastoista yhteisrahoittavia hankkeita koskevia pitkän aikavälin kriteerejä ja kehitettävä erityistoimia sekä uusia laadullisia indikaattoreita syrjäisimpien alueiden kaltaisia maantieteellisiä erityispiirteitä omaavia alueita varten.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Antoniozzi (PPE), kirjallinen.(IT) Arvoisa puhemies, tuen Hermann Winklerin kantaa ja äänestin EU:n innovaatiopolitiikan uudelleentarkastelun puolesta. Olen samaa mieltä erityisesti siitä, että tarvitsemme laajapohjaisen strategian, joka koskee teknisen innovoinnin lisäksi myös hallinnollista, organisatorista ja sosiaalista innovointia. Mielestäni on siksi oleellista, että taloudelliset toimijat sekä pienet ja keskisuuret yritykset osallistuvat innovoinnin edistämistä koskevien toimien määrittämiseen ja että aluetasolla kiinnitetään huomiota poliittisiin ja taloudellisiin päämääriin.

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. (FR) En pitänyt lainkaan tämän Michail Tremopoulosin valiokunta-aloitteisen mietinnön ensimmäisestä versiosta. Sen vuoksi esitin kymmenen tarkistusta sen suuntaamiseksi uudelleen. Tällä tavoin minä ja Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ryhmän kollegani onnistuimme palauttamaan ranskan ja saksan viestintäkieliksi englannin rinnalle, rajoittamaan vaadittavat tiedot niihin, joilla on todellista käyttöä, säilyttämään oletuksen EU:n varojen asianmukaisesta käytöstä, ja niin edelleen. Varojen käytön olisi todella oltava avoimempaa, mutta tätä ei saa käyttää tekosyynä sille, että EU:n rahoituksen hakumenettelyistä tehdään ylettömän työläitä. Toimiemme ansiosta Euroopan kansalaiset saavat kyllä lisää tietoa EU:n varojen käytöstä, mutta tämä ei lisää byrokratiaa. Tästä syystä äänestin mietinnön tarkistetun version puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Pierre Audy (PPE), kirjallinen. (FR) Äänestin kreikkalaisen kollegani Michail Tremopoulosin aluepolitiikan ja sen rahoituksen avoimuudesta laatiman valiokunta-aloitteisen mietinnön puolesta. Suhtaudun myönteisesti Euroopan komission hyväksymään Euroopan avoimuusaloitteeseen, jolla on määrä parantaa Euroopan unionin hallinnon läpinäkyvyyttä, avoimuutta ja vastuullisuutta. Yhdyn siihen, että tarvitaan sääntöjä ja hakemusmenettelyjä, joilla taataan menettelyjen avoimuus, annetaan mahdollisille edunsaajille paremmat mahdollisuudet saada rakennerahastojen tukea ja vähennetään osallistujien hallintotaakkaa. Jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten on esitettävä rakennerahastoista rahoitettavien hankkeiden kaikki vaiheet avoimesti. Toivon, että Euroopan parlamentin jäsenet pidetään ajan tasalla ja kutsutaan osallistumaan hankkeiden toteutukseen vaalipiireissään.

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Rakennerahastojen ja koheesiorahaston tehokas käyttö on talouksiemme kasvun ja työpaikkojen luomisen edellytys. Varojen käytön avoimuuden varmistamiseksi Euroopan avoimuusaloite olisi pantava mahdollisimman täysimittaisesti toimeen. Tällä hetkellä suurten hankkeiden rahoitusta koskevista komission päätöksistä on riittämättömästi tietoa. Jäsenvaltiot käyttävät myös eri tasoja tiedottaakseen kansalaisille EU:n tuen edunsaajista. Katson, että avoimuus olisi taattava kaikilla tasoilla, sillä se kulkee käsi kädessä rakennerahastojen tuen hakumenettelyjen yksinkertaistamisen kanssa ja mahdollistaa kansalaisten osallistumisen EU:n varojen tehokkaan käytön kannalta oleelliseen keskusteluun siitä, miten julkisia varoja käytetään.

 
  
MPphoto
 
 

  Mara Bizzotto (EFD), kirjallinen.(IT) Tällaisena aikana, jolloin talous- ja finanssikriisi näyttäytyy laaja-alaisena ilmiönä, joka riivaa kaikkia aloja erotuksetta, maatalousala ei ole poikkeus, vaan edellyttää voimakasta rahoitustukea ja avoimuutta.

Michail Tremopoulosin mietintö on jatkoa komission tiedonannolle Euroopan avoimuusaloitteesta, jossa esitettiin ehdotuksia varojen vastaanottajia koskevien tietojen julkistamiseksi sekä avoimuuden lisäämiseksi yhteisessä hallinnoinnissa ja kumppanuuksissa. Äänestän mietinnön puolesta nimenomaan siksi, että näkemykseni mukaan tiedon lisääminen ja ennen kaikkea yksinkertaistaminen voi lähentää EU:n koheesiopolitiikan monimutkaista maailmaa elinkeinoelämään.

 
  
MPphoto
 
 

  Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. (RO) Euroopan avoimuusaloite on ollut voimassa vuodesta 2005, jolloin komissio hyväksyi sen. Vain vuotta myöhemmin julkaistiin vihreä kirja, jonka tavoitteena oli parantaa EU:n hallinnon läpinäkyvyyttä, avoimuutta ja vastuullisuutta. Syynä näiden asiakirjojen hyväksymiseen oli Euroopan kansalaisten perusoikeus tietää, kuka vastaanottaa Euroopan unionin varoja. Jokainen heistä antaa pienemmän tai suuremman taloudellisen panoksen näihin hankkeisiin.

Suurimpia hankkeita koskevien tietojen julkistaminen internetissä ennen niiden rahoitusta koskevien päätösten tekemistä on yleinen käytäntö kansainvälisissä rahoituslaitoksissa. Euroopan komissio on ollut tähän asti poikkeus tästä käytännöstä, vaikka ei ole mitään syytä, miksi yhteisön toimeenpanevan elimen olisi noudatettava vähemmän tiukkoja avoimuutta koskevia normeja. Tässä tilanteessa parlamentin komissiolle esittämä pyyntö julkaista tiedot nopeasti internetissä ja taata EU:n varainkäyttöä koskevien asiakirjojen välitön saatavuus sopii täydellisesti EU:n tasolla hyväksyttyyn avoimuuspolitiikkaan. On tärkeää, että komission hyväksymät hankkeet ovat kaiken epäilyksen yläpuolella ja että kansalaisille tiedotetaan niistä aivan rahoituspyyntöjen esittämisen ensimmäisistä vaiheista lähtien.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. (PT) Rakennerahastojen varojen myöntämistapaa koskeva avoimuus, erityisesti julkistamalla jälkikäteen edunsaajat, toimien nimet ja toimiin myönnetyn julkisen rahoituksen määrä, on keskeinen seikka keskustelussa siitä, miten Euroopan unionin julkisia varoja käytetään.

Siitä, miten "edunsaajat" määritetään ja mitkä edunsaajalle myönnetyn julkisen rahoituksen määrät julkaistaan (summat, joihin on sitouduttu vai summat, jotka on tosiasiassa maksettu), on kuitenkin epäselvyyttä.

Olen tyytyväinen mietinnössä esitettyihin suosituksiin, koska ne edistävät kaikkien sidosryhmien välisen keskinäisen luottamuksen kulttuuria, mikä johtaa EU:n varojen parempaan käyttöön.

 
  
MPphoto
 
 

  David Casa (PPE), kirjallinen. (EN) EU:ssa on monia rahastoja, jotka ovat niin kansalaisten kuin muiden toimijoiden saatavilla. Monet valittavat, että menettelyt tuen hakemiseksi näistä rahastoista ovat mutkikkaita ja liian byrokraattisia. Tällaisiin rahastoihin liittyvistä menettelyistä olisi tiedotettava selkeämmin, ja siitä, miten niiden varoja käytetään, olisi kerrottava avoimemmin. Olen samaa mieltä esittelijän päätelmien kanssa, joten olen päättänyt äänestää mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Mário David (PPE), kirjallinen. (PT) Äänestän mietinnössä ehdotettujen toimien puolesta, koska katson, että avoimuus on ehdottomasti kaikkien toimintalinjojen ja varsinkin koheesiopolitiikan yleisten tavoitteiden saavuttamisen perusedellytys.

Yhteisön tason vertailut eivät ole mahdollisia, koska tietojen esitystavoissa ja tietojen saatavuuden ehdoissa on eroavaisuuksia, jotka johtuvat jäsenvaltioiden ja hallintoviranomaisten Euroopan avoimuusaloitteen vähimmäisvaatimusten tulkinnassa esiintyvistä huomattavista eroista. Tästä syystä olen hyvin tyytyväinen siihen, että otetaan käyttöön selvemmät säännöt yhteisesti hallittujen rahastojen edunsaajien tietojen julkistamisesta. Byrokratian vähentäminen, varojen saantimenettelyjen yksinkertaistaminen ja varainhoidon paremman valvonnan mahdollistaminen ovat myönteisiä toimia.

Katson myös, että ehdotus jäsenvaltioiden kansalaisille antamien, varojen myöntämisprosessia koskevien tietojen kaksikielisyydestä on hyvä ajatus.

Lisäksi katson, että komission olisi näytettävä esimerkkiä omaksumalla avoimuutta edistäviä käytäntöjä. Näin olisi tehtävä erityisesti tärkeimpien EU:n hankkeiden rahoituksen kohdalla, koska kukaan ei ymmärrä, miksi niitä koskevat avoimuusnormit ovat edelleen huonompitasoiset kuin Euroopan investointipankin tai Maailmanpankin vastaavia hankkeita koskevat normit.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin aluepolitiikan ja sen rahoituksen avoimuutta käsittelevän mietinnön puolesta taatakseni julkisten varojen käytön paremman valvonnan. Nykyisten vähimmäisvaatimusten lisäksi on avoimuuden lisäämiseksi kiireesti varmistettava, että komission verkkosivuilla julkaistavat luettelot rakennerahastojen edunsaajista sisältävät nykyistä yksityiskohtaisempia tietoja. Tällaisia tarkempia tietoja voisivat olla esimerkiksi edunsaajan asemapaikka, yhteenvedot hyväksytyistä hankkeista, tukimuodot ja kuvaus hankekumppaneista.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Aluepolitiikka ja Euroopan unionin koheesiorahasto ovat jäsenvaltioiden välisen yhteisvastuun periaatteen kannalta erittäin tärkeitä. On hyvin tärkeää, että niiden varoja käytetään tehokkaasti ja keskitetysti ja että niillä edistetään niiden alueiden kehitystä, joille ne myönnetään. Näiden varojen käyttöä koskeva avoimuus on tärkeä tehtävä jäsenvaltioille, ja huonosta hallinnoinnista annettavat rangaistukset vähentävät epätasapainoa Euroopan unionin sisällä.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Äänestin mietinnön puolesta Euroopan koon ja alueellisen monimuotoisuuden sekä unionin toimielinten uskottavuuden vuoksi, sillä katson, että julkisten tietojen jakaminen ja menettelyjen standardointi on välttämätöntä aluepolitiikan toimeenpanoon ja rahoitukseen liittyvän tarvittavan avoimuuden takaamiseksi, jotta saadaan aikaan taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja vahvistetaan oikeudenmukaisempaa Eurooppaa. Painotan myös, että yhteisten sääntöjen noudattamisen varmistaminen ja objektiivisten tietojen julkaiseminen julkisista investoinneista ei saisi lisätä byrokratiaa. Olen itse asiassa sitä mieltä, että on tärkeää karsia byrokratiaa unionin toimien avoimuuden ja tehokkuuden lisäämiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Lorenzo Fontana (EFD), kirjallinen.(IT) Aluepolitiikan ja sen rahoituksen avoimuus on erityisen arkaluonteinen ja edustamalleni alueelle huomattavan tärkeä aihe.

Vuosien 2007–2013 koheesiopolitiikassa Veneton alue ja muut Pohjois- ja Keski-Italian alueet kuuluvat tavoitteeseen 2 "alueellinen kilpailukyky ja työllisyys", johon osoitetaan 16 prosenttia käytettävissä olevista varoista. Suurin osa varoista (83 prosenttia) osoitetaan alueille, joiden kehitys on jäänyt jälkeen, ja niihin kuuluvat Etelä-Italian alueet.

Olen esittelijän kanssa samaa mieltä siitä, että komission käynnistämää Euroopan avoimuusaloitetta on tuettava kaikille samoilla vertailuarvoilla, jotta taataan yhtenäinen ja tehokas avoimuuden taso. Toimitettavien asiakirjojen tyypin määrittäminen, kyseisten asiakirjojen saatavuuden takaaminen varsinkin "tärkeimmissä hankkeissa" ja yhteisen noudatettavan mallin aikaansaaminen ehkäisevät tuhlausta ja menettelyjä koskevan avoimuuden puutetta. Laatimalla selvät ja yksityiskohtaisemmat yhteiset säännöt, jotka eivät kuitenkaan haittaa hallinnon tehokkuutta, palkitaan moitteettomasti toimiva alueita ja rangaistaan niitä, jotka eivät määritä vaatimuksiaan ja hankkeitaan riittävän tarkasti.

 
  
MPphoto
 
 

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Michail Tremopoulosin mietinnössä otetaan lähtökohdaksi ajatus siitä, että avoimuus on koheesiopolitiikan tavoitteiden saavuttamisen perusedellytys, ja kannatan vilpittömästi kehotuksia lisätä aluepolitiikan avoimuutta. Mietinnössä myös kehotetaan jäsenvaltioita ottamaan alue- ja paikallisviranomaiset mukaan toimien täytäntöönpanon kaikkiin vaiheisiin, ja olen varma, että kun Skotlanti on itsenäinen, Skotlannin hallitus ottaa kaikki Skotlannin alueet mukaan osallistumaan näihin asioihin.

 
  
MPphoto
 
 

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. (LT) EU:n varojen vastaanottajia koskevien tietojen julkistaminen on yksi Euroopan avoimuusaloitteen kulmakivistä. Katson, että varainhoitoasetuksen vaatimus, jonka mukaan jäsenvaltioiden on annettava tietoja siitä, miten yhteisesti hallinnoituja EU:n varoja käytetään, varsinkin julkistamalla edunsaajat jälkikäteen, on riittämätön. Komissio rajoittaa roolinsa yhteisten ohjeellisten tietojen julkaisemiseen ja esittämiseen EU:n kansalaisille aluepolitiikan pääosaston verkkosivuilla, joilta on linkit jäsenvaltioiden sähköisiin osoitteisiin, joissa julkistetaan pyydetyt tiedot Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja koheesiorahaston edunsaajista. Koska edellä mainittuja rahastoja hallinnoidaan yhteisesti, nämä linkit ja niiden sisältö ovat yksinomaan jäsenvaltioiden vastuulla ja sisältö perustuu hallintoviranomaisten antamiin tietoihin. Yhteisön tason vertailut eivät ole mahdollisia, koska tietojen esitystavoissa ja tietojen saatavuuden ehdoissa on eroavaisuuksia. Tästä syystä kannatin Euroopan parlamentin ehdotuksia siitä, että jäsenvaltioiden eri tietokannat saatetaan yhteensopiviksi ja sellaiseen muotoon, että niistä voi tehdä hakuja, jotta on mahdollista saada EU:n laajuinen kuva esitetyistä tiedoista ja jotta taataan, että kerätyt tiedot ovat niiden välisen vertailun mahdollistavassa muodossa ja että niitä siten voidaan käyttää parhaalla mahdollisella tavalla. Näiden ehdotusten toteuttaminen edesauttaisi Euroopan avoimuusaloitteen toteutumista.

 
  
MPphoto
 
 

  Jarosław Kalinowski (PPE), kirjallinen.(PL) Minulla on myönteinen kuva komission ja parlamentin tekemästä aluepolitiikan ja sen rahoituksen avoimuuteen liittyvästä työstä. Tämä ala vie leijonanosan EU:n budjetista, joten veronmaksajilla on oikeus tietää, miten heidän rahojaan käytetään, ja heillä pitäisi olla rajoittamaton pääsy tällaisiin tietoihin.

Toivon myös, että nyt toteutettavat toimet johtavat uusien sääntöjen laatimiseen sekä havainnointiin perustuviin julkaistuihin tietoihin, joiden ansiosta täytäntöönpanomenettelyistä tulee yksinkertaisempia ja avoimempia.

 
  
MPphoto
 
 

  Petru Constantin Luhan (PPE), kirjallinen. – (RO) Jotta voidaan lähentää Euroopan unionin toimielimiä ja virastoja niiden palvelemiin kansalaisiin ja korostaa niiden panosta sosiaalisen ja taloudellisen yhteenkuuluvuuden ja Euroopan kestävän kehityksen hyväksi, yksi Euroopan unionin tärkeimmistä tehtävistä on lisätä avoimuutta.

Äänestin mietinnön puolesta, sillä kannatan komission ajamaa standardoitua ja vakiintunutta mallia yhteisön varojen vastaanottajia koskevien tietojen asettamiseksi saataville. Tämän avulla voimme poistaa jäsenvaltioiden väliset erot näiden tietojen julkistamisessa. Näin voimme saada täydellisen EU:n laajuisen kuvan toimitetuista tiedoista ja samalla lisätä uskottavuuttamme ja vastuullisuuttamme Euroopan kansalaisten silmissä.

 
  
MPphoto
 
 

  Iosif Matula (PPE), kirjallinen. (RO) Äänestin mietinnön puolesta, koska katson, että aluepolitiikan avoimuus ajatellen mahdollisten edunsaajien nykyistä laajempaa pääsyä Euroopan avoimuusaloitteen tietokantaan on erityisen tärkeä asia. Mielestäni on erittäin tärkeää ottaa paikallis- ja alueviranomaiset mukaan aluepolitiikan avoimuutta koskeviin toimiin, koska niillä on tässä suhteessa kaksoisrooli. Yhtäältä ne nauttivat Euroopan avoimuusaloitteen eduista helpottamalla mahdollisimman laajaa pääsyä tähän varojen vastaanottajia koskevaan tietokantaan, joka voi tarjota konkreettisia esimerkkejä alueellisen rahoituksen hyvistä käytännöistä. Samalla paikallis- ja alueviranomaisilla on tärkeä rooli tehdä tätä tietokantaa tunnetuksi sopivin keinoin, jotta kansalaiset voivat mahdollisimman helposti tutustua tietoihin.

On myös luotava järjestelmiä, joilla mitataan Euroopan avoimuusaloitteen tietokannan käyttötasoa, jotta saamme mahdollisimman selvän kuvan tietokannan sisältämien tietojen saatavuudesta. Jos käyttöasteen havaitaan olevan alhainen, tietokantaa hallinnoivien viranomaisten on löydettävä tehokkaampia keinoja sen käytön edistämiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Erminia Mazzoni (PPE), kirjallinen. (IT) Edunsaajien, myönnettyjen varojen ja hankkeiden jäljitettävyys on keskeinen näkökohta Euroopan aluekehitysrahaston, Euroopan sosiaalirahaston ja koheesiorahaston käyttöä sääntelevissä säännöksissä menojen avoimuuden takaamiseksi. Läpinäkyvä järjestelmä optimoi investointeja ja vähentää kustannuksia. Koska asia on näin tärkeä, kannattaa tiukentaa tiedottamista ja julkistamista koskevien velvoitteiden rikkomisesta annettavia rangaistuksia, edistää uudenaikaisempaa ja toimivaa verkostojärjestelmää hallintoviranomaisten välillä, määrittää yhteinen perusta yksittäisten valtioiden toiminnan standardoinnille ja luoda yhteys julkistamisen, seurannan ja tilintarkastuksen välille. Nämä toimet olisi sisällytettävä kriisin vastaiseen toimenpidepakettiin. Parlamentti teki vastaavan ehdotuksen äänestettäessä mietinnöstä "Euroopan yhteisön taloudellisten etujen suojaaminen ja petostentorjunta – vuosikertomus", koska vaatimus avoimista menettelyistä ehkäisee epäasianmukaista toimintaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Yhteisön varojen käyttöä koskeva avoimuus ja EU:n varojen vastaanottajia koskevien tietojen julkistaminen ovat Euroopan avoimuusaloitteen kannalta oleellisia seikkoja. Tällaisen julkistamisen avulla voidaan arvioida, miten julkisia varoja käytetään, mikä on hyvin tärkeää demokratian hyvinvoinnin ja rajallisten varojen järkevän hallinnoinnin kannalta. Tällaisina kriisiaikoina tarvitsemme kuitenkin suuremman avoimuuden mahdollistavia muita mekanismeja, etenkin komissiolle tehtäviä ennakkoilmoituksia suurten hankkeiden rahoitusta koskevista päätöksistä. Siksi on tärkeää kehittää edelleen kaikkia käytettävissä olevia mekanismeja, jotka lisäävät avoimuutta kaikista EU:n varojen vastaanottajista. Tästä syystä äänestin siten kuin äänestin.

 
  
MPphoto
 
 

  Miroslav Mikolášik (PPE), kirjallinen. – (SK) On selvää, että tietojen julkistaminen yhteisön varoista hankkeille myönnettävästä rahoituksesta antaa jäsenvaltioiden kansalaisille mahdollisuuden osallistua keskusteluun julkisten varojen paremmasta käytöstä.

Mielestäni avoimuuden lisääminen edellyttää selviä sääntöjä tietojen julkistamisesta, mutta ne eivät kuitenkaan saa aiheuttaa liiallista hallintotaakkaa mahdollisille edunsaajille, jotka jo nyt kamppailevat mutkikkaiden hallinnollisten vaatimusten kanssa.

Olisin hyvin tyytyväinen, jos suuria hankkeita koskevat tiedot julkistettaisiin internetissä ajoissa ja siten, että niistä pääsisi suoraan hankeasiakirjoihin ja varsinkin ympäristövaikutusten arviointeihin, joiden merkitykseen asianomaiset osapuolet usein suhtautuvat vähättelevästi tai jopa unohtavat sen kokonaan. Kansalaisyhteiskunnalla olisi sen jälkeen mahdollisuus lähettää lausuntoja komission verkkosivulle ja antaa siten panoksensa hankkeiden demokraattiseen valvontaan ja niiden laadun parantamiseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Euroopan avoimuusaloite käynnistyi vuosia sitten, mutta sen edistyminen on ollut rajallista. Esimerkiksi maataloustukien vastaanottajien julkistaminen on paljastanut, että varat menevät usein suuryrityksille, kuningashuoneille ja niin edelleen. Jos EU suhtautuu avoimuuteen vakavasti, sitä on sovellettava johdonmukaisesti päätöksenteossa. Kuten aina, avoimuusaloite on paljolti vain tyhjiä sanoja, minkä vuoksi äänestin tyhjää.

 
  
MPphoto
 
 

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen. (DE) Tietojen kerääminen siitä, miten julkisia tukia itse asiassa käytetään ja kuka varoista todellisuudessa hyötyy, on tärkeää ja myös oikein. Se ei kuitenkaan saa johtaa siihen, että komissiolle annetaan niin laajat valtuudet, että jäsenvaltiot eivät enää voi esimerkiksi valita omia hankkeitaan ja kumppaneitaan. Siksi äänestin tyhjää.

 
  
MPphoto
 
 

  Wojciech Michał Olejniczak (S&D), kirjallinen.(PL) Julkisten toimielimien varainkäytön avoimuus on modernin demokratian perusta. Kansalaisten on voitava tutustua tietoihin siitä, miten jokainen euro käytetään – sillä jokainen euro tulee heidän maksamistaan veroista. Ei ole mikään salaisuus, että komission vuonna 2005 hyväksymä Euroopan avoimuusaloite alkaa nyt vaikuttaa. Pidän tätä tervetulleena. Toisaalta tehtävää on vielä paljon. Minun on surukseni todettava, että Euroopan komission aluepolitiikan toteuttamisen yhteydessä käyttämät avoimuusnormit ovat huonommalla tasolla kuin muiden instituutioiden, muun muassa Euroopan investointipankin, käyttämät normit. Ei ole mitään syytä, miksi tämän asiaintilan olisi jatkuttava. Yhdyn päätöslauselmassa ilmaistuun tyytyväisyyteen siitä, että aluepoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi myönnettävien varojen jakamisen yhteiskunnallinen valvonta on edistynyt. Arvostan myös sitä, että päätöslauselmassa painotetaan kansalaisyhteiskunnan roolia koheesiopolitiikan suunnittelujärjestelmässä. Olen varma, että päätöslauselmassa ehdotetut toimet lisäävät osaltaan ohjelmien tehokkuutta ja EU:n koheesiopolitiikan legitiimiyttä. Näiden seikkojen vuoksi päätin äänestää päätöslauselman puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Robert Rochefort (ALDE), kirjallinen. (FR) Kannatin äänestyksessä Michail Tremopoulosin mietintöä, joka sisältää ehdotuksia EU:n aluepolitiikan tehokkuuden ja avoimuuden lisäämiseksi. Jos haluamme parantaa unionin rakennerahastojen mahdollisten edunsaajien mahdollisuuksia saada käytettävissä olevia varoja, rahoitushakemuksiin liittyviä hallinnollisia rajoitteita on mielestäni helpotettava ja EU:n rahoituksen hakumenettelyjä on muutettava avoimemmiksi. Selventämällä ja yksinkertaistamalla sääntöjä ja niiden soveltamista tästä EU:n rahoituksesta saadaan tehokkaampaa. Mielestäni on myös tärkeää, että kansalaisille tiedotetaan paremmin Euroopan unionin toteuttamista hankkeista, varsinkin niistä, jotka liittyvät rakennerahastojen käyttöön. Näin ollen kannatan sitä, että Euroopan komissio julkistaa kansalaisille nykyistä enemmän tietoja näiden varojen avulla toteutetuista tärkeistä hankkeista sekä siitä, ovatko hankkeet valmistuneet vai vielä kesken.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Onnittelen Kreikan vihreisiin kuuluvaa kollegaani Michail Tremopoulosia siitä, että hänen mietintönsä aluepolitiikan ja sen rahoituksen avoimuudesta hyväksyttiin tänään. Äänestystulos, 629 puolesta ja vain 6 vastaan, osoittaa, kuinka hyvää työtä hän on tehnyt.

 
  
MPphoto
 
 

  Marie-Thérèse Sanchez-Schmid (PPE), kirjallinen. (FR) Kannatin äänestyksessä Michail Tremopoulosin mietintöä, jossa kehotetaan Euroopan komissiota ja kansallisia hallintoviranomaisia lisäämään rakennerahastojen varojen myöntämistä ja käyttöä koskevaa avoimuutta. On tärkeää, että saamme vertailukelpoisia tietoja varojen hallinnoinnista kaikkialla unionissa, jotta hankkeiden toteuttajat ja kansalaiset tietävät, mitkä ovat EU:n rahoituksen prioriteetit, mitkä sidosryhmät ovat jo saaneet varoja, miten varoja on käytetty ja mitkä ovat eri hankkeita koskevat menettelyt ja aikataulut. Tämän tarkoituksena on lisätä mahdollisten edunsaajien tietoisuutta näistä varoista ja seurata tehokkaammin niiden käyttöä. Oli kuitenkin tärkeää, ettei menty liialliseen avoimuuteen ja rasitettu varoja hallinnoivia viranomaisia ja hankkeiden toteuttajia asiaankuulumattomilla, tehottomilla ja turhilla tiedottamista koskevilla vaatimuksilla. Tästä syystä minä ja UMP-puoluetta edustavat aluekehitysvaliokunnan kollegani muutimme alkuperäistä tekstiä varmistaaksemme, että avoimuuden tavoitetta ei saavuteta koheesiopolitiikan yksinkertaistamisen tavoitteen kustannuksella, sillä koheesiopolitiikassa on puututtava nimenomaan näihin kahteen tärkeään kysymykseen, yksinkertaistamiseen ja näkyvyyteen.

 
  
MPphoto
 
 

  Nicole Sinclaire (NI), kirjallinen. (EN) En äänestänyt tätä toimenpidettä vastaan sen vuoksi, että vastustaisin avoimuutta, päinvastoin; yhtenä harvoista tilejä tarkastaneista Yhdistynyttä kuningaskuntaa edustavista Euroopan parlamentin jäsenistä uskon avoimuuden lisäämistä. Tällainen äänestys on kuitenkin EU:lle tyypillinen: teeskennellään avoimuutta, mutta perustetaan lisää byrokratiaa veronmaksajien kustannuksella. Valitsijani ansaitsevat parempaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. (PT) Mietinnössä pidetään avoimuutta koheesiopolitiikan ohjelmointia ja päätöksentekoa ohjaavana kattavana periaatteena ja esitetään useita teknisluonteisia ja hallinnollisia ehdotuksia, jotka ovat osoittautuneet hyödyllisiksi aluepolitiikan kehitystä tehostettaessa. Edunsaajia koskevien tietojen laajempaan levittämiseen, byrokratian vähentämiseen ja menettelyjen nopeuttamiseen liittyvien kysymysten lisäksi asiakirjan – jonka hyväksymisen puolesta äänestin – tavoitteena on saada aikaan avoimuutta alueiden, jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin välisessä kumppanuudessa.

Tätä varten tekstiin on allekirjoittamani tarkistuksen perusteella sisällytetty maininta siitä, että kumppanuusjärjestöille on annettava paremmin suunnattua tietoa säännöllisesti ja oikea-aikaisesti erityisesti lisäämällä teknistä apua ja koulutusta. Tämä hyödyttää epäilemättä EU:n syrjäisimpien alueiden kumppaneita.

 
  
MPphoto
 
 

  Viktor Uspaskich (ALDE), kirjallinen. (LT) Hyvät parlamentin jäsenet, korostan, että avoimuus on hyvin tärkeää kotimaani Liettuan kaltaiselle valtiolle. Rakennerahastojen ja koheesiorahaston kaltaiset EU:n rahastot ovat auttaneet muotoilemaan Liettuan taloudellista, yhteiskunnallista ja ympäristöllistä kehitystä, ja ne tekevät niin vielä hyvän aikaa. Tästä syystä on tärkeää, että kansalaisille annetaan mahdollisuus toimia todistajina ja vaikuttaa näiden varojen myöntämiseen. Jotta tähän päästään, yhteiskunnan täytyy osallistua. Yhteiskunnan osallistuminen voi toteutua eri tavoin päätöksentekoprosessissa – EU:n varojen myöntämisessä ja hallinnoinnissa. Yhteiskunnan aktiivisempi osallistuminen vähentäisi korruptiota ja tehostaisi varojen käyttöä, mikä on erityisen tärkeää Liettuan kaltaiselle valtiolle. On myös tärkeää julkistaa EU:n varojen vastaanottajat. Tämä rohkaisisi keskusteluja julkisten varojen käytöstä, mikä puolestaan on yksi toimivan demokraattisen valtion perusperiaatteista. Korostan myös sitä, että alueellisten ja paikallisten toimielinten ja ennen kaikkea tavallisten kansalaisten on osallistuttava. Mietinnössä on muutamia huomioita kattavasta internetsivustosta, jonka avulla voitaisiin tarkastella nykyisiä varoja ja ymmärtää niitä paremmin. Tämä on hyvä alku, mutta olisi tehtävä enemmän yhteiskunnan eri kerroksista tulevien kansalaisten – rikkaiden ja köyhien, suurkaupunkien ja pienten kylien asukkaiden – osallistamiseksi. Kansalaisyhteiskunta ja valtiosta riippumattomat järjestöt voisivat myös auttaa tehostamaan ohjelmia ja parantamaan niiden vastuullisuutta.

 
  
MPphoto
 
 

  Kerstin Westphal (S&D), kirjallinen. (EN) Ilmaisen S&D-ryhmän puolesta yleisen tukemme tälle mietinnölle. On tärkeää, että Euroopan parlamentti taistelee aluepolitiikan avoimuuden lisäämiseksi, mutta me vastustamme niin sanottua "nimeämistä ja paljastamista", jota mietinnön 16 kohdassa vaaditaan. Kannatamme ehdottomasti tiukempaa linjaa viestintää ja tiedottamista koskevien vaatimusten suhteen, mutta avoimuuden lisäämisen päämäärää – jota me myös kannatamme – ei saa tavoitella väärin keinoin. Pelkäämme nimeämisen ja paljastamisen johtavan "noitavainoihin". Euroopan komissiosta ei saa tehdä moraalista auktoriteettia, joka luo ryhmäkuria nimeämällä, paljastamalla tai syyttelemällä. Vastustamme tätä lähestymistapaa myös siksi, että se voi johtaa nykyistä monimutkaisempaan tilanteeseen ja täytäntöönpanon laiminlyömiseen jäsenvaltioissa. Tästä huolenaiheesta huolimatta yhdymme – kuten edellä totesin – mietinnön yleisiin ajatuksiin ja pidämme sitä hyvin hyödyllisenä.

 
  
  

Mietintö: Seán Kelly (A7-0190/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. (FR) Euroopan yhteisön perustajat visioivat Euroopan yhdentymishankkeen taatakseen rauhan Euroopassa. Vaikka Pohjois-Irlannissa on yhä jännitteitä, nykypäivän Euroopan unionin on jatkettava taloudellisen avun antamista tukeakseen sovintoa kahden hyvin kauan keskenään taistelleen yhteisön välillä. Näin ollen Euroopan unionin olisi varmistettava rahoituksen jatkaminen konkreettisille hankkeille, joiden avulla voidaan luoda kestävän rauhan edellyttämiä yhteyksiä. Koska Euroopan unionin tuomioistuin kumosi äskettäin oikeusperustaan liittyvistä syistä asetuksen (EY) N:o 1968/2006, joka perustellusti mahdollisti tämän rahoitustuen, Euroopan parlamentin jäsenten oli hyväksyttävä asianmukaiseen oikeusperustaan pohjautuva uusi asetus. Tästä syystä äänestin tämän uuden asetuksen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Liam Aylward (ALDE), kirjallinen.(GA) Kannatin äänestyksessä mietintöä EU:n jatkuvasta rahoitustuesta Irlannin kansainväliselle rahastolle. Vuosina 2007–2010 Euroopan unioni on maksanut rahastolle 15 miljoonaa euroa. EU:n rahoitus (joka muodostaa 57 prosenttia kokonaisrahoituksesta) on keskeisen tärkeä rahaston tehokkuuden kannalta.

Rahastolla on ollut myönteinen vaikutus sekä Irlannissa että Pohjois-Irlannissa, ja sen perustamisesta vuonna 1986 lähtien sillä on autettu ja tuettu monia rajatylittäviä aloitteita. Rahastolla on tuettu rauhaa ja sovintoa, edistetty suhteita ja osallistumista sekä autettu taloudellista ja sosiaalista edistystä. Rahastolla on ollut selvä ja merkittävä vaikutus asianomaisiin yhteisöihin, ja se on edistänyt suuresti pyrkimyksiä kestävän rauhan aikaansaamiseksi varsinkin yhteistyössä Peace-ohjelman kanssa Pohjois-Irlannissa ja rajakreivikunnissa toteutetuilla ohjelmilla.

 
  
MPphoto
 
 

  Alain Cadec (PPE), kirjallinen. (FR) Irlannin kansainvälinen rahasto on hyvä esimerkki valtioiden rajat ylittävästä ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Rahasto, jota hallinnoi riippumaton kansainvälinen elin, saa rahoituksensa useilta valtioilta: Euroopan unionilta, Yhdysvalloilta, Kanadalta, Uudelta Seelannilta ja Australialta. Hankkeet edistävät sekä Pohjois-Irlannissa että Irlannin tasavallassa yhteyksiä, vuoropuhelua ja sovintoa kansallismielisten ja unionistien välillä. Kansainvälinen tuki kuitenkin päättyy vuonna 2010. Tästä syystä meidän olisi pohdittava, miten sen jälkeen voitaisiin rahoittaa rahaston ensisijaisia toimia ja varsinkin toimia, jotka liittyvät taloudellisen ja sosiaalisen edistyksen tukemiseen ja rauhaa rakentavan vuoropuhelun kannustamiseen.

Irlannin kansainvälisen rahaston rahoittamat hankkeet täydentävät EU:n Peace-ohjelmien toimia. Olisi hyödyllistä selvittää, mitä näille hankkeille tapahtuu seuraavan EU:n talousarvion suunnittelun yhteydessä. Näin ollen kehotan Euroopan komissiota tutkimaan, miten rakennerahastot voisivat jatkaa Irlannin kansainvälisen rahaston tehtävää etenkin "Euroopan alueellinen yhteistyö" -tavoitteen puitteissa.

 
  
MPphoto
 
 

  David Casa (PPE), kirjallinen. (EN) Irlannissa koettujen lukuisten epävakauden vuosien jälkeen perustettiin Irlannin kansainväliseksi rahastoksi (IFI) kutsuttu rahasto takaamaan alueen talous- ja rahoituspoliittista vakautta. Mietinnössä tarkastellaan rahastoa koskevia tulevaisuudensuunnitelmia ja määritetään eräitä keskeisiä tavoitteita, joihin on puututtava. Olen samaa mieltä esittelijän päätelmien kanssa, ja siksi olen päättänyt äänestää mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Ioan Enciu (S&D), kirjallinen. (EN) Kannatin äänestyksessä Seán Kellyn mietintöä ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan unionin rahoitustuesta Irlannin kansainväliselle rahastolle (IFI).

Tällaisia alueiden välisen yhteistyön ja sovinnon hankkeita olisi tuettava etenkin sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen edistämiseksi. IFI on ollut keskeinen osa yhteisöjen välistä sovinnontekoa, ja EU:lle on annettava tunnustusta sen avainroolista tällä alalla. IFI:n aloitteiden menestyksistä voidaan ottaa oppia, ja niitä voidaan soveltaa muihin unionin alueisiin, joilla esiintyy yhteisöjen syrjäytymistä ja jännitteitä.

Haluan korostaa EU:n varojen käyttöä IFI:n Football4Peace-hankkeen tukemiseen. Sovinnon ja keskinäisen ymmärryksen edistäminen nuorten keskuudessa urheilun avulla on kiitettävä aloite. Urheilun käyttöä yksilöiden aseman parantamiseen ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaan ei pidä aliarvioida.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Pohjois-Irlannin rauhanprosessi on esimerkki menestyksestä, joka on ansainnut ja ansaitsee edelleen EU:n toimielinten tuen. Euroopan yhdentymisen tavoin tällaisissa konfliktin jälkeisissä tilanteissa tie vakauteen voidaan raivata luomalla käytännön solidaarisuutta, joka edistää ja lisää rajatylittäviä ja yhteisöjen välisiä suhteita. Toivon, että Euroopan unionin muut separatistiterrorismin riivaamat osat ottavat oppia Irlannin prosessista, niin että ne voivat lopettaa väkivallan ja rakentaa yhteiskunnan, johon kaikki tuntevat kuuluvansa ja jossa kaikki kunnioittavat lakia, perinteitä ja ihmisoikeuksia.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Äänestin Irlannin kansainvälisen rahaston jatkamisen puolesta, koska mielestäni on tärkeää painottaa Euroopan unionin tehtävää rakentaa rauhaa kansojen ja yhteisöjen välille avaintekijänä, jolla edistetään taloudellista ja sosiaalista kehitystä sekä ihmisarvoa ja kansalaisten elämänlaatua. Tämä voidaan nähdä Irlannin nimenomaisessa tapauksessa. Euroopan unionilla olisi jatkossakin oltava keskeinen rooli rauhan ylläpitämisessä sekä alueellisten, etnisten ja kulttuuristen jännitteiden purkamisessa ja siten sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen edellytysten parantamisessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Vuonna 1986 tapahtuneesta perustamisestaan lähtien Irlannin kansainvälinen rahasto on osaltaan edistänyt taloudellista ja sosiaalista kehitystä ja kannustanut yhteyksiä, vuoropuhelua ja sovintoa kansallismielisten ja unionistien välillä koko Irlannissa. EU:n on jatkettava tukeaan Irlannin rauhanprosessille maksamalla rahoitustukea Irlannin kansainväliselle rahastolle, kuten se on tehnyt vuodesta 1989. Lisäämällä tätä tukea vahvistetaan jäsenvaltioiden ja niiden kansalaisten välistä solidaarisuutta. Tästä syystä äänestin siten kuin äänestin.

 
  
  

Suositus toiseen käsittelyyn: Marian-Jean Marinescu (A7-0162/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. (FR) Tämä oli toisen käsittelyn äänestys asetuksesta kilpailukykyisen tavaraliikenteen eurooppalaisesta rautatieverkosta. Äänestin parlamentin ja EU:n neuvoston välillä sovittujen kompromissien puolesta. Näiden kompromissien avulla on määrä voida kehittää hallintoa käyttökapasiteetin jakamiseksi ja tärkeimpien Euroopan sisäisten rautateiden tavaraliikennekäytävien hallinnoimiseksi. Kun asetus on hyväksytty, se lisännee suurten rautateiden tavaraliikennevirtojen tehokkuutta Euroopan liikennekäytävillä ja auttaa siten vähentämään liikenteen aiheuttamaa saastumista. Näistä syistä äänestin neuvoston kanssa neuvotellun tekstin puolesta, jotta siitä päästään sopimukseen toisessa käsittelyssä.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Pierre Audy (PPE), kirjallinen. (FR) Kannatin äänestyksessä suositusta toiseen käsittelyyn, joka sisältyy romanialaisen ystäväni Marian-Jean Marinescu mietintöön neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi kilpailukykyisen tavaraliikenteen eurooppalaisesta rautatieverkosta. Kannatin tarkistuksia, jotka liittyvät kansainvälisten rautatiekäytävien organisointiin kilpailukykyisen tavaraliikenteen eurooppalaisen rautatieverkon luomiseksi. Kannatan myös ajatusta keskitetystä palvelupisteestä, joka on tavaraliikennekäytävän hallintoneuvoston perustama yhteinen yksikkö ja jonka ansiosta hakijat voivat yhdessä paikassa ja yhdellä kertaa pyytää junareittiä vähintään yhden rajan ylittävälle matkalle.

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Kannatan tätä asetusta kilpailukykyisen tavaraliikenteen eurooppalaisesta rautatieverkosta, jonka täytäntöönpano toivottavasti tuottaa lisäarvoa koko yhteisölle, koska Eurooppa liitetään yhteen yhteisellä rautatieverkolla. Näin varmistetaan ihmisten ja tavaroiden tehokas liikkuvuus Euroopan alueiden välillä. Asetuksen yhteydessä on myös tehty päätös rautatiekäytävien toteuttamismääräaikojen asettamisesta. Siinä hyväksyttiin Liettuaa suosiva pidempi viiden vuoden määräaika, jonka kuluessa Liettuaan on rakennettava eurooppalaista raideleveyttä käyttävä rata. Kun Liettua nyt kärsii talouskriisin kivuliaista seurauksista, tämä päätös on erittäin myönteinen, koska muiden kriisin koettelemien valtioiden tavoin Liettualla on rajalliset taloudelliset mahdollisuudet investoida rautatieinfrastruktuurin kehityshankkeisiin lähitulevaisuudessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. (RO) Nyt, kun tavaraliikenneala kasvaa vakaasti, sillä on EU:n tasolla tarjottavanaan valtavat mahdollisuudet. Tässä tilanteessa vaikuttaa nurinkuriselta, että yhä harvemmat yritykset valitsevat rautatiekuljetukset. Vain 10 prosenttia Euroopan unionin tavaraliikenteestä kuljetetaan rautateitse. Rautateiden tavaraliikenteen määrä on itse asiassa puolittunut 20 vuoden takaisesta tasosta. Euroopan komissio on vuodesta 2001 lähtien tunnustanut rautateiden tavaraliikenteen keskeisen roolin.

Eurooppalaista liikennepolitiikkaa koskevan valkoisen kirjan määräajaksi asetettiin vuosi 2010. Rautateiden tavaraliikennemarkkinoiden on nyt vastattava palvelujen laadun parantamista koskeviin haasteisiin, jotka johtuvat niiden kilpailua muiden tavaraliikenteen liikennemuotojen kanssa vaikeuttavasta yhteensopimattomuudesta. On mahdotonta selittää rautateiden tavaraliikennealan taantumista, kun on olemassa kolme rautateitä koskevaa lainsäädäntöpakettia. Niitä ei ole yhdenmukaistettu riittävästi kansallisen lainsäädännön kanssa ja rautatiejärjestelmiä ei ole liitetty yhteen rajatylittävällä tasolla. Tässä tilanteessa Euroopan parlamentin ehdottamalla asetuksella on tarkoitus tehostaa rautateiden tavaraliikennettä edistämällä yhdenmukaistamista jäsenvaltioiden ja infrastruktuurin haltijoiden keskuudessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Bairbre de Brún (GUE/NGL), kirjallinen. (EN) Kannatan pyrkimyksiä tehostaa rautateiden tavaraliikennettä sen ympäristöetujen vuoksi maanteiden tavaraliikenteeseen verrattuna. Haluan kuitenkin todeta selvästi, että vastustan Euroopan unionissa meneillään olevaa rautatiemarkkinoiden vapauttamista, joka on syynä rautateiden tavaraliikenteen nykyiseen hajanaisuuteen, investointien puutteeseen ja tehottomuuteen. Tämä neuvoston kanssa tehty kompromissi on yritys parantaa tilannetta; sen vuoksi äänestin sen puolesta. Se kuitenkin perustuu markkinoiden vapauttamiseen, jota vastustan jyrkästi. Tässä äänestyksessä ei kuitenkaan ole kyse sääntelyn purkamisesta, joka jo sisältyy perussopimukseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Cornelis de Jong (GUE/NGL), kirjallinen. (EN) Kannatan kaikkia pyrkimyksiä tehostaa rautateiden tavaraliikennettä sen ympäristöetujen vuoksi maanteiden tavaraliikenteeseen verrattuna.

Haluan kuitenkin todeta selvästi, että vastustan Euroopan unionissa meneillään olevaa rautatiemarkkinoiden vapauttamista, joka on syynä rautateiden tavaraliikenteen nykyiseen hajanaisuuteen ja tehottomuuteen sekä alan investointien puutteeseen.

Tämä neuvoston kanssa tehty kompromissi on yritys parantaa tilannetta. Sen vuoksi äänestin sen puolesta, vaikka se perustuu markkinoiden vapauttamiseen, jota vastustan jyrkästi. Tässä äänestyksessä ei ole kyse sääntelyn purkamisesta, josta jo säädetään perussopimuksessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Marielle De Sarnez (ALDE), kirjallinen. (FR) Ehdotetussa asetuksessa määritetään rautateiden tavaraliikennekäytävät eli useiden jäsenvaltioiden poikki kulkevat reitit, joilla infrastruktuurin haltijat koordinoivat infrastruktuurin hallintoa ja toimintaa. Tämä tuottaa todellista eurooppalaista lisäarvoa, sillä asetus lisää avoimuutta reittien jakamisessa ja hallinnoinnissa ja edistää kansainvälistä koordinointia kaikilla tasoilla: käytettävissä olevassa kapasiteetissa, investoinneissa, infrastruktuuritöissä, toiminnan hallinnoinnissa ja niin edelleen. Keskitetyn palvelupisteen luominen kutakin käytävää varten antaa myös yrityksille mahdollisuuden asioida yhdessä paikassa ja yhdellä kertaa. Tämä symbolisoi rautatieliikennekäytävien hallinnointia eurooppalaisesta näkökulmasta. Näin ollen asetus on voimakas viesti todellisen eurooppalaisen liikenne- ja infrastruktuuripolitiikan puolesta. Se on merkittävä askel kohti nopeampaa ja luotettavampaa rautateiden tavaraliikennettä, joka siten on uskottava ja ekologinen vaihtoehto pitkille maantiekuljetuksille. Todellinen eurooppalainen lähestymistapa oli ehdottomasti tarpeen, sillä juuri tässä mittakaavassa rautateiden tavaraliikennemarkkinoilla on merkitystä.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Kannatin äänestyksessä tätä mietintöä, joka koskee nykyistä kilpailukykyisemmän tavaraliikenteen eurooppalaisesta rautatieverkon luomista. Liikennealan monet muutokset viime vuosikymmeninä sekä kansallisten rautatiealan markkinoiden (joiden yhdenmukaisuuden puute aiheuttaa vakavia ongelmia) lisääntyvä avoimuus edellyttävät näitä toimenpiteitä, jotka edistävät tehokkaan jakeluverkon aikaansaamista EU:n jäsenvaltioiden välille.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Rautatieliikenteen markkinaosuus tavaraliikenteessä on viime vuosikymmeninä jatkuvasti laskenut, ja vuonna 2005 sen osuus oli vain kymmenen prosenttia tavaraliikenteestä. Yrittäessään ratkaista tämän haasteen komissio on kannattanut ajatusta puuttumisesta tavaraliikenteeseen nykyistä tehokkaammin. Joulukuussa 2008 se ehdotti asetusta eurooppalaisesta rautatieverkostosta kilpailukykyiselle tavaraliikenteelle.

Euroopan parlamentti antoi huhtikuussa 2009 ehdotuksesta ensimmäisen käsittelyn kantansa, jossa tuettiin komissiota. Myös neuvostossa saatiin aikaan poliittinen sopimus tästä asetuksesta, joskin eräin tarkistuksin. Vaikka en kyseenalaista rautateiden tavaraliikenteen merkitystä enkä tällaisen liikenteen Euroopan laajuisen koordinoinnin tarvetta ja kannatan niin kutsuttujen tavaraliikennekäytävien luomista, tosiasia on, että EU:n jäsenvaltioiden nykyisessä taloudellisessa ja rahoituksellisessa toimintaympäristössä yhdennetyn tavaraliikennejärjestelmän aikaansaaminen edellyttää väistämättä jäsenvaltioilta hyvin suuria investointeja, emmekä voi taata, että ne kykenevät lupaamaan tai toteuttamaan tällaisia investointeja. En halua vesittää asetuksen tavoitteita, mutta jos aiomme hyväksyä sen, emme kuitenkaan saa unohtaa, että nykyinen tiukan taloudenpidon toimintaympäristö vaikuttaa luonnollisesti kaikkiin muihin suunnitelmiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Carlo Fidanza (PPE) , kirjallinen. – (IT) Suhtauduin myönteisesti täysistunnossa toimitettuun äänestykseen, jossa hyväksyttiin suositus toiseen käsittelyyn asetuksesta kilpailukykyisen tavaraliikenteen eurooppalaisesta rautatieverkosta.

Mietinnössä puolletaan yhdeksän tavaraliikennekäytävän luomista Euroopan unionin jäsenvaltioiden välille ja keskitetyn palvelupisteen perustamista kuhunkin käytävään. Tavoitteena on taata kaikille julkisille ja yksityisille rautatieyhtiöille tarvittavat tiedot kunkin käytävän kapasiteetin jakamisesta. Siinä korostetaan tavaraliikenteen yhteentoimivuutta ja vaaditaan yhteyksiä merisatamiin ja sisävesiväyliin.

Asetus on ehdottomasti suuri edistysaskel kohti Euroopan rautatieliikenteen koordinointia, toistaiseksi vain tavaraliikenteen osalta, ja se täydentää rautatiealan markkinoiden vapauttamista, mikä on ehdoton välttämättömyys tällä alalla.

Pahoittelen sitä, että eräät parlamentin jäsenet yrittivät sabotoida ensisijaisen tärkeän Tukholma–Napoli-käytävähankkeen esittämällä tarkistusta, jolla Brennerin sola olisi jätetty pois reitiltä. Tämä vastuuton yritys torjuttiin italialaisten parlamentin jäsenten valppauden ansiosta. Näin ollen kannatin epäröimättä suositusta toiseen käsittelyyn.

 
  
MPphoto
 
 

  Nathalie Griesbeck (ALDE), kirjallinen. (FR) Äänestin mielihyvin tämän tekstin puolesta. Se on suuri edistysaskel Euroopan rahti- ja muulle liikenteelle, josta nyt tulee kilpailukykyisempää ja halvempaa. Eurooppa etenee kohti eurooppalaisten rautatieverkkojen, tavaraliikennekäytävien sekä meri- ja jokisatamien välisiä parempia yhteyksiä. Tämä on tärkeä askel Euroopan rautatieliikennealan kestävässä kehityksessä, sillä nyt se kykenee vihdoin tarjoamaan todellisen vaihtoehdon lento- ja maantieliikenteelle. Jäsenvaltioita yhdistäviä kansainvälisiä käytäviä hallinnoivat vastedes rajatylittävät viranomaiset, jotka koordinoivat infrastruktuurin hallinnointia ja reittien jakamista. Kaiken huipuksi jokaiseen rautatieliikennekäytävään perustetaan keskitetty palvelupiste, mitä aktiivisesti puolustin. Tämän innovaation avulla Eurooppa pääsee eteenpäin, ja se kuvaa hyvin Euroopan tahtoa lisätä yhteistyötä ja yhdentymistä liikennealalla. Olen tyytyväinen tämän mietinnön hyväksymiseen, koska sillä vahvistetaan laajan eurooppalaisen rautateiden tavaraliikenneverkon perustaa, mitä olen jo useita vuosia vaatinut.

 
  
MPphoto
 
 

  Kartika Tamara Liotard (GUE/NGL), kirjallinen. (EN) Äänestysselitys Marian-Jean Marinescun suosituksesta toiseen käsittelyyn (A7-0162/2010). Kannatan pyrkimyksiä tehostaa rautateiden tavaraliikennettä sen ympäristöetujen vuoksi maanteiden tavaraliikenteeseen verrattuna. Haluan kuitenkin todeta selvästi, että vastustan Euroopan unionissa meneillään olevaa rautatiemarkkinoiden vapauttamista, joka on syynä rautateiden tavaraliikenteen nykyiseen hajanaisuuteen, investointien puutteeseen ja tehottomuuteen. Tämä neuvoston kanssa tehty kompromissi on yritys parantaa tilannetta, joten äänestin sen puolesta, mutta se perustuu markkinoiden vapauttamiseen, jota vastustan jyrkästi. Tässä äänestyksessä ei kuitenkaan ole kyse sääntelyn purkamisesta, joka jo sisältyy perussopimukseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Thomas Mann (PPE), kirjallinen. – (DE) Äänestin juuri Marian-Jean Marinescun mietintöön sisältyvää tarkistusta vastaan, jolla on tarkoitus perustaa tavaraliikennettä hallinnoivana keskitettynä palvelupisteenä toimiva keskitetty koordinointielin. 162 kollegaani äänesti samalla tavoin vetoomuslistan perusteella, jota olin mukana käynnistämässä. Me kannatamme laatua ja kilpailukykyä rautateiden tavaraliikenteessä. Haluamme joustavia ja tehokkaita ratkaisuja, ja uskomme myös rautatiekuljetusten edistämiseen ympäristösyistä. Lähi- ja kaukojunien matkustajaliikenteelle ei kuitenkaan saa syntyä minkäänlaista haittaa. Mietinnön hyvin monitahoisessa tekstissä ei kuitenkaan ole selvää tämänsuuntaista lausumaa. Valitettavasti Euroopan parlamentti hyväksyi äänestyksessä komission ja neuvoston enemmistön suosituksen siitä, että tulevaisuudessa rautatiereittien jaosta vastaa uusi keskitetty koordinointielin. Tämä johtaa toimivallan hajautumiseen, millä on vakavia seurauksia aikataulujen laatimiselle. Saksassa, joka on perinteinen kauttakulkumaa, rautatieverkko toimii jo lähes täydellä kapasiteetilla. Kaikki kolme suunniteltua käytävää kulkevat merkittävien väestökeskusten halki. Hessenin osavaltiossa niitä ovat Fuldan ja Frankfurtin kaupungit, jotka sijaitsevat Tukholmasta Palermoon kulkevalla reitillä. Euroopan parlamentin hyvä maine Euroopan tärkeimpänä kuluttajia suojelevana elimenä on tänään kärsinyt vahinkoa. Jäsenvaltiot menettävät vallan päättää omista rautatieverkoistaan, ja Euroopan unionin kaikki kansalaiset kärsivät tästä seuraavista junien myöhästymisistä.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. (FR) Tämä mietintö vahvistaa kuvaa sellaisesta Euroopasta, joka on täysi vastakohta yhteisvastuun ja yhteistyön Euroopalle, jota nyt tarvittaisiin kipeämmin kuin koskaan. Maankäytön olisi perustuttava Euroopan kansalaisten yleiseen etuun eikä yksityisten yritysten yksilöllisiin etuihin. Liikennepolitiikan yksityistäminen palvelee eurokraattien etuja kansalaisten kustannuksella. Äänestän tätä vahingollista tekstiä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Kilpailukykyisen tavaraliikenteen eurooppalainen rautatieverkko on erittäin tärkeä, jotta EU voi saavuttaa työllisyyden ja kasvun strategiassaan asettamansa tavoitteet. Tätä silmälläpitäen nopeat ja tehokkaat yhteydet kansallisten verkkojen välillä mahdollistavien rautatieliikennekäytävien luominen mahdollistaa infrastruktuurin käyttöedellytysten parantamisen. On ehdottoman tärkeää, että hyväksymme tämän asetuksen, jotta rautateiden tavaraliikenteestä saadaan kilpailukykyisempää nykyisin käytettäviin liikennemuotoihin verrattuna. Tämä synnyttää paitsi taloudellista myös ympäristöä koskevaa hyötyä, koska rautatieliikenne on ympäristöä säästävää. Tästä syystä äänestin siten kuin äänestin.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Vastustin äänestyksessä kompromissiehdotuksia, jotka koskevat asetusta kilpailukykyisen tavaraliikenteen eurooppalaisesta rautatieverkosta. Se vie vallan kansallisilta infrastruktuuriviranomaisilta, jotka ovat toimineet tähän asti hyvin taloudellisesti ja tehokkaasti myös kansainvälisellä alalla. Ehdotetut toimet lisäävät myös byrokratiaa, mikä ei voi olla tarkoituksemme. Tämä paisuminen vähentää tehokkuutta Kapasiteettia jää käyttämättä. Katson, että kaikki tämä haittaa rautateiden toimintaa kaikkialla Euroopassa.

Jos EU todella haluaa kannustaa tavaraliikenteen siirtämistä rautateille, sen olisi asetettava ensisijaisia tavoitteita Euroopan laajuisten liikenneverkkojen toteutuksessa. Esimerkiksi eteläisen käytävän täydellinen laajennus niin kutsutun Koralmin tunnelin avulla saisi aikaan ennennäkemättömän siirtymän rautateille. Meidän olisi edistettävä rautateiden tavaraliikennettä, ei keskittämistä.

 
  
MPphoto
 
 

  Justas Vincas Paleckis (S&D), kirjallinen. (EN) Päätin kannattaa äänestyksessä suositusta toiseen käsittelyyn, koska äskettäisissä kolmikantakokouksissa puheenjohtajavaltio Espanjan kanssa on saatu aikaan sopimus. Mielestäni on tärkeää, että vauhtia pidetään yllä. Ensimmäisessä käsittelyssä huhtikuussa 2009 ryhmäni kannatti tavoitetta luoda kilpailukykyinen tavaraliikenteen rautatieverkko perustamalla koko Euroopan unionin kattavia liikennekäytäviä, kuten komission joulukuussa 2008 tekemässä ehdotuksessa hahmoteltiin. Tukeani tälle sopimukselle vahvistaa myös rautatieverkon merkitys Liettualle ja sen maalleni tarjoamat taloudelliset näkymät. On äärimmäisen tärkeää – paitsi Liettuan myös koko Euroopan unionin kannalta – pysäyttää rautatieliikenteen markkinaosuuden pieneneminen tavaraliikenteessä. Olen varma, että rautateiden tavaraliikennemarkkinat hyötyvät tästä sopimuksesta. Se auttaa osaltaan parantamaan palvelun laatua ja luomaan yhteisvaikutusta kansallisien rautatiejärjestelmien välille.

 
  
MPphoto
 
 

  Vilja Savisaar (ALDE), kirjallinen. (ET) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, en valitettavasti voinut tukea neljän kompromissitarkistuksen ryhmää, koska Viro ja Latvia jätettiin pois liitteen I 8 kohdassa kuvatusta rautatiekäytävästä. Kun otetaan huomioon rautateiden tulevaisuus yleensä sekä Rail Baltica -hanke, olisi odottanut, että myös Tallinna ja Riika sisältyvät tähän käytävään. Valitettavasti hyväksytyt tarkistukset rajoittivat meidän – Viron ja Latvian – vaihtoehtojamme, ja tämän tuloksena emme ole päässeet lähemmäksi kaikkien Euroopan unionin jäsenvaltioiden liittämistä yhdenmukaiseen rautatiejärjestelmään.

 
  
MPphoto
 
 

  Eva-Britt Svensson (GUE/NGL), kirjallinen. (EN) Kannatan pyrkimyksiä tehostaa rautateiden tavaraliikennettä sen ympäristöetujen vuoksi maanteiden tavaraliikenteeseen verrattuna. Haluan kuitenkin todeta selvästi, että vastustan Euroopan unionissa meneillään olevaa rautatiemarkkinoiden vapauttamista, joka on syynä rautateiden tavaraliikenteen nykyiseen hajanaisuuteen, investointien puutteeseen ja tehottomuuteen. Tämä neuvoston kanssa tehty kompromissi on yritys parantaa tilannetta; sen vuoksi äänestin sen puolesta. Se kuitenkin perustuu markkinoiden vapauttamiseen, jota vastustan jyrkästi. Tässä äänestyksessä ei kuitenkaan ole kyse sääntelyn purkamisesta, joka jo sisältyy perussopimukseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. (PT) Vaikka rautateiden rahtiliikenne on taantunut monien vuosien ajan, se on maantieliikenteen eri vaihtoehdoista yhä turvallisin ja tehokkain. Mietinnöllä pyritään lisäämään rautateiden tavaraliikenteen markkinaosuutta luomalla vähintään kahden jäsenvaltion välisiä liikennekäytäviä, jotta tavaroita voidaan kuljettaa nopeasti.

Luettuani mietinnön olen siinä käsityksessä, että liikennekäytävien perustaminen ei merkitse etusijan antamista näillä reiteillä tavaraliikenteelle matkustajaliikenteen kustannuksella, sillä ymmärtääkseni näitä molempia rautatieliikenteen lajeja kohdellaan yhtäläisesti. Keskitetty palvelupiste on koordinoinnin kannalta strategisen tärkeä, sillä pyydettyjen reittien hallinnointi tapahtuu sen kautta. Neuvoston näkemyksessä se on supistettu tiedotusluukuksi, mutta olen samaa mieltä kuin esittelijä, jonka mielestä se on toivotun tavaravirran kannalta oleellisen tärkeä.

Liikennekäytävien verkon avulla Euroopan rautatiepalveluja voidaan synkronoida paremmin. Sillä luodaan rajapintoja eri liikennemuotojen välille ja annetaan uutta vauhtia alan investointeihin. Tästä syystä katson sen ansaitsevan ääneni.

 
  
MPphoto
 
 

  Thomas Ulmer (PPE), kirjallinen. – (DE) Vastustan jyrkästi tätä mietintöä, vaikka toisessa käsittelyssä ei valitettavasti voida toimittaa lopullista äänestystä. Koska Deutsche Bahn on ainoa kilpailua kohtaava toimija Saksan vapautetussa rautatieverkossa, keskitetyn palvelupisteen strategia merkitsee sen kannalta pakkolunastukseen rinnastettavaa toimenpidettä ja aiheuttaa kilpailuhaitan, jota ei voida korvata, sillä Saksassa on matkustaja- ja tavaraliikenteen sekaliikenne eikä erillisiä suurnopeusverkkoja. Neuvon painokkaasti Deutsche Bahnia harkitsemaan oikeustoimia tätä päätöstä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Artur Zasada (PPE), kirjallinen.(PL) Olen varma siitä, että ajatus kilpailukykyisen tavaraliikenteen eurooppalaisesta rautatieverkosta on perusteltu ja tarpeellinen. Keskitettyjen palvelupisteiden perustamista koskevan 12 artiklan 2 kohdan a alakohdan tulkinta herättää kuitenkin vakavia epäilyksiä. Varaukset koskevat erityisesti toimivaltaa tehdä päätöksiä tiettyjen rautatieverkkojen käyttömahdollisuuksista. Tilannetta mutkistaa lisäksi se, että eräät jäsenvaltiot eivät vielä ole purkaneet rautatiealan markkinoille pääsyä koskevaa sääntelyä.

Näiden perustelujen vuoksi äänestin tarkistuksen 83 toista osaa vastaan.

 
  
  

Mietintö: David Martin (A7-0043/2009)

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Pierre Audy (PPE), kirjallinen. (FR) Kannatin äänestyksessä päätöstä parlamentin työjärjestyksen mukauttamisesta Lissabonin sopimuksen tultua voimaan. Täysistunnossa hyväksytyt muutokset tulevat voimaan 1. joulukuuta 2010. Työjärjestystä oli välttämätöntä muuttaa, jotta siinä otetaan huomioon 18 uuden jäsenen liittyminen, lainsäädäntövaltuuksien lisääntyminen sekä uusi talousarviomenettely, jossa parlamentilla on tasavertainen asema neuvoston kanssa. Muut muutokset koskevat Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja toissijaisuusperiaatteen noudattamista kansallisten parlamenttien vaikutusvallan kasvu huomioon ottaen, parlamentin oikeutta ehdottaa perussopimusten muuttamista, komission puheenjohtaja nimitysmenettelyä parlamentin saatua asiassa lisää valtaa, sitä mahdollisuutta, että jokin jäsenvaltio eroaa unionista, sekä tapauksia, joissa jäsenvaltio rikkoo perustavanlaatuisia periaatteita. Pahoittelen sitä, että mikään korkeampi oikeusviranomainen ei ole tutkinut uutta työjärjestystä ja varmistanut, että se on sopusoinnussa hierarkiassa ylempien asiakirjojen, etenkin perussopimusten ja jäsenvaltioiden perustuslakien, kanssa.

 
  
MPphoto
 
 

  Mário David (PPE), kirjallinen. (PT) Kannatan ehdotusta mukauttaa parlamentin työjärjestys Lissabonin sopimukseen. Parlamentille myönnetyn suuremman toimivallan täytyy näkyä suurempana vastuuna. Lissabonin sopimus on välttämätön, sillä Euroopan unionin on yhdistettävä laajentumiseen myös syventäminen. Tällä sopimuksella se onnistui tekemään sen tasapainoisesti, uskottavasti ja oikeudenmukaisesti, parantamaan päätöksenteon johdonmukaisuutta, legitiimiyttä, demokraattisuutta, tehokkuutta ja avoimuutta, selventämään toimivallan jakoa Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden välillä sekä lisäämän toimielinten sisäisten ja niiden välisten suhteiden tehokkuutta EU:ssa.

Ne muutokset sitoutumisessa, jotka tällä työjärjestyksen mukauttamisella Lissabonin sopimukseen on saavutettu, ovat pitkälti tulosta Euroopan kansanpuolueen (PPE) ryhmän pyrkimyksistä selventää ja yksinkertaistaa parlamentin päätöksentekoprosessia ja sen suhteita kansallisiin parlamentteihin.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Euroopan unionin toimielinten tuottama runsas lainsäädäntö ja sen tuottamisessa käytetty osallistava menettely, tähän liittyvien asiakirjojen usein runsas määrä sekä se, että lähteiden ja oikeuskäytännön välinen hierarkia ei aina ole selvä, ovat syy siihen, että parlamentin on tarpeen pienentää näitä riskejä mukauttamalla työjärjestyksensä hiljattain voimaan tulleeseen Lissabonin sopimukseen. Katson, että tämä on välttämätöntä menettelyjen selvyyden ja oikeusvarmuuden vuoksi.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Lissabonin sopimuksen tultua voimaan parlamentin on osoitettava, että se on mukautunut uusiin toimintaehtoihin ja jaettuun vastuuseen päätöksenteossa. Korostan parlamentin toimivallan vahvistamisen vaikutusta, kansallisen edustuksen uutta rakennetta ja nykyistä läheisempiä suhteita kansallisiin parlamentteihin. Kannatan työjärjestykseen nyt ehdotettuja muutoksia myös sääntelymenettelyjen yksinkertaistamista ja selvää rajaamista silmälläpitäen, jotta voidaan vastata entistä herkemmin kansalaisten, toimielinten ja jäsenvaltioiden tarpeisiin ja varmistaa samalla unionin politiikan tehokkaan toimeenpanon edellytykset.

 
  
MPphoto
 
 

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Vastustin äänestyksessä tarkistusta 110, jonka mukaan parlamentti tekee yhteistyötä jäsenvaltioiden parlamenttien mutta ei jäsenvaltiotasoa alempien parlamenttien kanssa. Tässä jätetään huomiotta eräiden jäsenvaltioiden perustuslailliset tilanteet; esimerkiksi Flanderi on tällä viikolla ottanut historiallisen askeleen kohti itsenäisyyttä, mutta Belgian liittovaltion parlamentti säilyy tästä huolimatta EU:n määritelmän mukaisena "kansallisena" parlamenttina. Belgian perustuslain mukaan Flanderin parlamentti on kuitenkin täysin toimivaltainen tietyissä EU:hun liittyvissä kysymyksissä. Tarkistuksessa jätetään myös huomiotta muiden jäsenvaltioiden poliittinen tilanne: on naurettavaa, että Euroopan parlamentti ei voi tehdä täysimittaista yhteistyötä Skotlannin parlamentin kanssa esimerkiksi kalastusalalla, jolla Skotlanti on Yhdistyneen kuningaskunnan merkittävin toimija.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Lissabonin sopimuksen hyväksyminen toi parlamentille uusia tehtäviä, ja siksi sen on tarpeen mukauttaa työjärjestyksensä uusiin säännöksiin. Tämä säännös muuttaa siis parlamentin työjärjestyksen Lissabonin sopimuksen tuomia uusia haasteita vastaavaksi. Tästä syystä äänestin siten kuin äänestin.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Tämä työjärjestyksen mukauttaminen on tarpeen osittain Lissabonin sopimuksen voimaantulon vuoksi. Siinä mielessä se on vain muodollinen toimi. Näiden tarkistusten myötä molemmat suuret ryhmät – Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ryhmä ja Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä – yrittävät kuitenkin rajoittaa niiden jäsenten oikeuksia, jotka eivät kuulu kumpaankaan näistä suurista ryhmistä. Tämä on erityisen väärin ja epäoikeudenmukaista, koska asia hukkuisi keskusteluun suurista mukautuksista Lissabonin sopimukseen. On esimerkiksi ehdotettu, että sitoutumattomat jäsenet eivät enää voisi itse päättää, kuka heitä edustaa, kuten nykyisin tapahtuu. Tämä on ainutlaatuinen tapaus demokraattisessa politiikassa, eikä sitä voida hyväksyä. Kaikissa demokraattisissa parlamenteissa, jotka ovat tämän nimityksen arvoisia, poliittiset ryhmät voivat itse valita edustajansa tietyissä valiokunnissa.

Nyt kuitenkin ehdotetaan, että puhemies – joka kuuluu toiseen kahdesta suuresta puolueesta – saisi päättää, kuka sitoutumattomista jäsenistä edustaa heitä puheenjohtajakokouksessa. Toisin sanoen sitoutumattomien poliittiset vastustajat voivat valita edustajan, jonka poliittinen kanta on lähinnä heidän kantaansa. Tämä on pöyristyttävää. Mielestäni sitoutumattomien jäsenten edustaja voidaan valita vain äänestyksellä sitoutumattomien jäsenten yleiskokouksessa. Siksi äänestin ehdotettua tarkistusta vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Luonnonkatastrofit, joissa ihmiset menettävät toimeentulonsa ja kaiken omaisuutensa, yleistyvät jatkuvasti. Ihmiset, joiden talot jäävät tulvan alle, kärsivät erityisen pahoin, koska talojen koko sisältö usein vahingoittuu tai tuhoutuu. Lisäksi viljelysmaalle aiheutuu vakavia vahinkoja, joiden korjaaminen maksaa valtavia summia. Katastrofin uhreiksi joutuneiden on usein vaikeaa tai täysin mahdotonta saada kokoon tällaisia summia. Äänestin päätöslauselman puolesta, koska on tärkeää auttaa katastrofien uhreiksi joutuneita ihmisiä.

 
  
MPphoto
 
 

  Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. (IT) Euroopan parlamentti on tehnyt päätöksen mukauttaa parlamentin työjärjestys Lissabonin sopimukseen. Parlamentin jäsenten työjärjestykseen hyväksymien tarkistusten joukossa on eräitä tarkistuksia, joissa säädetään kahtatoista jäsenvaltiota edustavien 18 uuden jäsenen liittymisestä parlamenttiin, lainsäädäntövaltuuksien vahvistamisesta sekä uuden talousarviomenettelyn käyttöönotosta, joka asettaa parlamentin tasaveroiseen asemaan neuvoston kanssa. Työjärjestykseen tehdyissä tarkistuksissa otetaan myös huomioon talousarviota koskevat säännöt sikäli kun parlamentti tekee tästä asiasta päätöksiä yhteistyössä neuvoston kanssa. Tarkistukset koskevat erityisesti kolmivuotista rahoituskehystä, josta tulee parlamentin hyväksyntää edellyttävä säädös, jäsenten saataville asetettavia asiakirjoja, talousarvioesityksen käsittelyä, talousarviomenettelyn sovittelua sekä talousarvion lopullista vahvistamista.

Lisäksi eräät hyvin tärkeinä pitämäni muutokset koskevat Euroopan unionin perusoikeuskirjan noudattamista, parlamentin jäsenten oikeutta ehdottaa muutoksia perussopimuksiin, komission puheenjohtajan valintamenettelyä ja ennen kaikkea yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan nimittämistä koskevien säännösten poistamista. Toivon, että nämä muutokset tehdään perussopimuksen tekstiin piakkoin, koska ne merkitsevät perustavanlaatuista uudistusta koko unionille.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. (PT) Äänestän David Martinin mietinnön puolesta pitkien neuvottelujen jälkeen, joihin osallistuivat kaikki Euroopan kansanpuolueen (PPE) ryhmän jäsenet perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnassa, jonka jäsen olen. Mietinnössä keskitytään muutoksiin, joita parlamentin työjärjestykseen on tehtävä Lissabonin sopimuksen tultua voimaan. Marraskuun istuntojaksolla toimitetun ensimmäisen äänestyksen jälkeen, jossa varmistettiin suoraan Lissabonin sopimuksen voimaantuloon liittyvät tarpeelliset muutokset, muita tarkistuksia lykättiin, jotta mahdollistettiin pidempi pohdinta-aika. PPE, ryhmä, johon sosialidemokraattinen puolue (PSD) kuuluu, on allekirjoittanut useita kompromissitarkistuksia, jotka koskevat etenkin komission puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan sekä euroalueen puheenjohtajan kyselytuntia, jäsenten asemaa koskevien sääntöjen soveltamista sekä perussopimusten ja delegoitujen säädösten tarkistusta. Korostan kuitenkin tarkistuksia, jotka liittyvät parlamenttien väliseen yhteistyöhön, Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien väliseen suhteeseen lainsäädäntöprosessin aikana sekä parlamenttia COSACissa edustavan valtuuskunnan kokoonpanoon – kolmeen seikkaan, joihin minun suhteista kansallisiin parlamentteihin vastaavana PPE:n varapuheenjohtajana on täytynyt kiinnittää erityistä huomiota.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. (PT) Parlamentti äänestää tänään sen työjärjestyksen tarpeellisesta mukauttamisesta Lissabonin sopimuksen voimaantulon johdosta. Marraskuun istuntojaksolla toimitetun äänestyksen jälkeen äänestys muista tarkistuksista, jotka eivät suoraan liity perussopimuksen voimaantuloon, siirrettiin tälle istuntokaudelle. Euroopan kansanpuolueen ryhmä, johon kuulun, allekirjoitti sitoumuksena kaksitoista tarkistusta, jotka koskevat seuraavia seikkoja: komission puheenjohtajan ja Euroopan unionin korkean edustajan kyselytunti, kirjalliset kysymykset neuvostolle ja komissiolle, säännöllinen parlamenttien välinen yhteistyö, valtuuskunta Eurooppa-asioiden valiokuntien konferenssissa, perussopimusten muuttaminen ja säädösvallan siirtäminen.

Äänestän asiakirjaan tehtävien lisämuutosten puolesta, joista korostan säännöksiä toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen noudattamisesta lainsäädännön arvioinnissa sekä Euroopan parlamentin suhteesta kansallisiin parlamentteihin lainsäädäntöprosessin aikana.

 
  
MPphoto
 
 

  Rafał Trzaskowski (PPE), kirjallinen. (PT) Tämä toinen tarkistuskierros päättää pitkän prosessin, jolla Euroopan parlamentin työjärjestys mukautetaan Lissabonin sopimuksen mukanaan tuomiin muutoksiin. Vaikka tarkistukset, joista tänään äänestettiin, koskevat vähemmässä määrin perussopimukseen liittyviä keskeisiä muutoksia, jotka ovat vahvistaneet parlamentin asemaa päätöksentekoprosessissa, ne ovat tärkeä lisäys työjärjestykseen ja antavat meille mahdollisuuden hyödyntää uusia mahdollisuuksia täysimittaisesti. Kuten kaikissa muutoksissa ja varsinkin keskeiseen lainsäädäntöön tehdyissä näin tärkeissä muutoksissa, hyvin paljon riippuu siitä, miten muutokset pannaan toimeen.

Ongelmat piilevät yksityiskohdissa, ja siksi on hyvin tärkeää seurata tätä prosessia aivan loppuun asti.

 
  
  

Mietintö: Sidonia Elżbieta Jędrzejewska (A7-0183/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. (PT) Vuoden 2011 keskeisinä tavoitteina on ylläpitää, edistää ja hankkia rahoitusta teknologian tutkimukseen ja kehittämiseen EU:ssa, tarjota puiteohjelmalle riittävä rahoitus ja näin ollen edistää EU 2020 -strategiaa.

Rahoitusta koskevat pyynnöt ovat lisääntyneet sellaisten valvontamenetelmien lisääntyessä, joilla pyritään varmistamaan yhteisöjen varojen asianmukainen käyttö.

Sisäinen byrokratia sekä yhä useampien sääntöjen ja hallinnollisten menettelyjen laadinta heikentävät kansalaisten luottamusta prosessiin. Tästä monimutkaisesta järjestelmästä aiheutuu vaikeuksia erityisesti pienille organisaatioille, kuten pk-yrityksille, uusille huipputeknologiayrityksille, pienille laitoksille, yliopistoille ja tutkimuskeskuksille.

Pyydän helpottamaan tutkimukseen tarkoitetun rahoituksen saantia. Kaikkien sidosryhmien keskinäistä luottamusta on kehitettävä. Näin vauhditetaan tutkimusta ja innovointia sekä tehdään Euroopasta aiempaa mukavampi paikka elää ja työskennellä.

 
  
MPphoto
 
 

  Marielle De Sarnez (ALDE), kirjallinen. (FR) Euroopan komission talousarvioesityksellä varainhoitovuodeksi 2011 ei pystytä vastaamaan Euroopan kohtaamiin haasteisiin. Maksusitoumusmäärärahoja on 142 miljardia euroa – eli 1,15 prosenttia Euroopan BKTL:stä – ja komissio ehdottaa, että uusia painopisteitä ja kauden 2007–2013 rahoituskehykseen jo sisältyviä ohjelmia rahoitetaan olemassa olevien ohjelmien varoilla ja ottamalla varoja käytännössä olemattomiin pienennetystä talousarvion liikkumavarasta. Ilman taloudellisia resursseja ei voida tosiasiassa toteuttaa vuoden 2020 kasvu- ja työllisyysohjelmaa, jonka on tarkoitus olla Euroopan unionin toimintasuunnitelma kymmenen seuraavan vuoden ajan, eikä torjua ilmastonmuutosta. Ei ole hyväksyttävää, että tuleva teollistuneiden maiden kanssa tehtävän yhteistyön väline rahoitetaan kehitysyhteistyöhön tarkoitetuilla varoilla. Ei ole realistista, että EU:n Lähi-idän rauhanprosessiin myöntämää tukea vähennetään kolmanneksella. Tämä ei ole asianmukainen lähestymistapa. Odotimme komissiolta enemmän rohkeutta. Euroopan parlamentti odottaa kuitenkin edelleen rahoitusnäkymien väliarviointia koskevaa ehdotusta, jota EU:ssa tarvitaan kipeästi. Tällä kysymyksellä on oltava keskeinen asema neuvoston kanssa käytävissä tulevissa talousarvioneuvotteluissa. Demokraattiseen liikkeeseen kuuluvat parlamentin jäsenet taistelevat tämän puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Göran Färm, Olle Ludvigsson ja Marita Ulvskog (S&D), kirjallinen. (SV) Me ruotsalaiset sosiaalidemokraatit päätimme äänestää vuoden 2011 talousarviota koskevien neuvotteluvaltuuksien puolesta. Olemme pitkälti samaa mieltä mietinnössä mainituista painopisteistä. Uskomme esimerkiksi, että on tärkeää investoida nuoriin, tutkimukseen ja innovointiin sekä ympäristöä säästävään teknologiaan. Mielestämme on tärkeää myöntää riittävästi varoja myös kasvua ja työllisyyttä koskevaan uuteen EU 2020 -strategiaan, jotta se voi menestyä.

Haluamme kuitenkin korostaa, ettei suoria maataloustukia tarvitse mielestämme lisätä. Lisäksi vastustamme sitä, että EU myöntää pysyvää markkinatukea maito- ja maitotuotealalle.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Lissabonin sopimuksen voimaantulo vahvisti parlamentin asemaa EU:n talousarviota koskevissa neuvotteluissa. Meneillään olevan talous-, rahoitus- ja yhteiskuntakriisin aikana on oleellista myöntää varoja, joilla edistetään Euroopan unionin kasvua ja kilpailukykyä. Jotta voidaan lieventää kriisin vaikutusta köyhillä alueilla, tässä yhteydessä on tärkeää lisätä EU:n solidaarisuusrahaston varoja, mikäli hallitukset käyttävät niitä tehokkaasti.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Muistutan, että varainhoitovuoden 2011 talousarviomenettely oli ensimmäinen laatuaan Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen ja että se epäilemättä edellyttää yhteistyön ja koordinoinnin lisäämistä toisen budjettivallan käyttäjän kanssa. Haluan korostaa toimia, joilla on pyritty varmistamaan riittävä rahoitus EU:n strategisille kehityslinjoille, jotka koskevat erityisesti nuoria ja innovointia, energiatehokkuutta, ilmastonmuutoksen torjuntaa sekä työllisyyden ja sukupuolten tasa-arvon edistämistä. Lisäksi mielestäni on oleellista varmistaa sellaisten mekanismien elinkelpoisuus, joilla taataan maatalousalan kestävyys. Viittaan erityisesti maitoalaan. Kun meneillään on kriisi ja jäsenvaltioiden julkiseen talouteen kohdistuu suuria paineita, haluan toistaa, että on varmistettava EU:n talousarvion kestävyys, jotta voidaan saavuttaa keskeisenä tavoitteena oleva sosiaalinen ja taloudellinen yhteenkuuluvuus. Mielestäni on kuitenkin tärkeää, että vuoden 2011 talousarvioesityksessä otetaan alusta alkaen huomioon EU 2020 -strategiaan sisältyvien lippulaiva-aloitteiden rahoitusvaikutukset. Tällaisia aloitteita ovat Innovaatiounioni, Nuoret liikkeellä, Resurssitehokas Eurooppa, Uusi osaaminen ja työllisyys sekä Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Äänestimme vuoden 2011 talousarvioesitystä koskevaa mietintöä vastaan, koska se ei vastaa lainkaan rahoitustarpeita nykyisessä Euroopan unionissa, jossa euroalueen perustaminen on lisännyt sosiaalisia ja alueellisia eroja, ja koska siinä ei oteta asianmukaisesti huomioon taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden periaatetta

Nyt kriisiaikana tarvitaan entistä enemmän EU:n lisätalousarviota, jossa varat ainakin kaksinkertaistetaan, jotta vähintään puolet talousarviosta (joka on 2 prosenttia EU:n bruttokansantulosta) on osoitettu tuotantoalaan tehtäviin investointeihin ja jäsenvaltioiden sosiaalitoimintojen tukemiseen. Näin perustettaisiin lisää työpaikkoja, joissa kunnioitetaan oikeuksia, torjuttaisiin köyhyyttä ja pienennettäisiin alueellisia eroja, jotta voidaan edistää taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

Toisaalta on tärkeää lisätä myös EU:n yhteisrahoituksen määrää heikkojen kansantalouksien maiden kohdalla etenkin sosiaalialan ohjelmissa ja tuottavissa investoinneissa.

Lopuksi totean, että sotilaallisiin tarkoituksiin osoitettavia varoja on vähennettävä oleellisesti ja että talousarvion keskeisiä tavoitteita on muutettava, jotta varmistetaan tasapainoinen kehitys ja sosiaalinen edistys.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Vuoden 2011 talousarvioesitys on ensimmäinen Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen tehty talousarvioesitys, ja sen laadinnan yhteydessä on lisättävä kaikkien neuvotteluihin osallistuvien tahojen välistä yhteistyötä ja koordinointia, jotta menettelyn aikana päästään sopimukseen kokonaismenoista. Heinäkuussa järjestettävässä kolmikantakokouksessa on tehtävä selkeää valmistelutyötä, jotta voidaan määrittää etukäteen kohdat, joissa yhteisymmärrystä on parannettava. Tärkeimmät mielessä pidettävä asiat ovat Euroopan vakautusmekanismin vaikutukset talousarvioon, EU 2020 -strategia ja nuoriin liittyvät ohjelmat.

 
  
MPphoto
 
 

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen. (DE) Vuoden 2011 talousarvioon sisältyy lukuisia kohtia, jotka antavat aihetta vakavaan kritiikkiin. Esimerkiksi Euroopan pakolaisrahastoon, joka muun muassa edistää turvapaikanhakijoiden uudelleensijoittamista EU:hun, osoitetaan aiempaa enemmän varoja, mutta Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston (Frontex) määrärahoja vähennetään. Myös Palestiinalle myönnettävää taloudellista tukea on tarkoitus vähentää, mutta ehdokasmaille, esimerkiksi Turkille, myönnettäviä varoja lisätään huomattavasti. Äänestin siksi vuoden 2011 talousarviota koskevaa mietintöä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Verts/ALE-ryhmämme ei vastustanut kolmikantaneuvotteluja koskevia esittelijän painopisteitä. Jätimme käsiteltäväksi joitakin yksityiskohtaisempia tarkistuksia, jotka koskivat ympäristön aiempaa parempaa huomioon ottamista rakennerahastoissa, maaseudun kehittämisessä ja maatalouspolitiikassa. Kaikki tarkistuksemme odotetusti hylättiin, mutta ne voidaan esittää uudelleen, kun parlamentissa järjestetään syyskuussa yksityiskohtaisempi talousarvion ensimmäinen käsittely. Muihin valiokuntaan kuuluvat vihreitä edustavat parlamentin jäsenet ovat allekirjoittaneet tarkistuksia valiokuntiensa puolesta. Useimmat niistä hylättiin, koska esittelijä ei halunnut tarpeettomasti paisuttaa tekstiä.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. (PT) Tuen ryhmäni kantaa tästä parlamentin asiakirjasta, jossa käsitellään Euroopan komission ehdotusta vuoden 2011 talousarvioksi. Nähdäksemme on mahdotonta määrittää selkeästi, miten talousarvioesitys vaikuttaa strategian lippulaiva-aloitteisiin, ja mielestämme tarvitaan lisää aiempaa parempia tietoja.

Minusta on ilahduttavaa, että nuoriso-ohjelma on sisällytetty komission ehdotuksessa tulevan vuoden painopisteisiin, mutta olen pettynyt, että rahoitusta on lisätty vain nimellisesti, kun näiltä aloitteilta odotettiin enemmän. Kannatin syrjäisimpiä alueita edustavien jäsenten kanssa erästä tarkistusta, koska mielestämme ei ole hyväksyttävää, että vuoden 2011 talousarviossa osoitetaan syrjäisestä sijainnista ja saaristoasemasta johtuvia erityisiä valinnaisia toimenpiteitä koskevaan ohjelmaan vähemmän varoja kuin vuoden 2010 talousarviossa etenkin, kun EU:n ja Kolumbian ja Perun välisen sopimuksen tekemisellä on nyt vakavia vaikutuksia banaanin, sokerin ja rommin tuotantoon. Näin kehotamme myös komissiota edistämään sitä, että tämän tilanteen vaikutuksia syrjäisimpiin alueisiin tutkitaan mahdollisimman pian.

 
  
MPphoto
 
 

  Róża Gräfin von Thun und Hohenstein (PPE), kirjallinen.(PL) Vuoden 2011 talousarvioesitystä käsittelevän kolmikantakokouksen neuvotteluvaltuuksia koskevassa mietinnössä, joka hyväksyttiin tänään Euroopan parlamentin täysistunnossa, mainitaan kuusi vuoden 2011 talousarvioneuvottelujen painopistettä. Yksi niistä ovat nuoriso-ohjelmat, kuten Nuoret liikkeellä, elinikäinen oppiminen, nuorisotoimintaohjelma ja Erasmus Mundus. Mietinnön yleisten huomioiden 12 kohdassa todetaan, että huolimatta nuorisotoimien erittäin korkeasta toteutusasteesta, joka oli vuosina 2007–2009 joka vuosi 95–100 prosenttia, näiden ohjelmien määrärahoja ei lisätä talousarvioesityksessä riittävästi. Mielestäni on myönteistä, että hyväksytyssä tekstissä pyydetään lisäämään kyseisiä määrärahoja, jotta nuoriso-ohjelmat voidaan toteuttaa asianmukaisesti, kun otetaan huomioon niiden merkitys Euroopan kansalaisyhteiskunnalle.

Euroopan unioni laajentaa edelleen toimintaansa huolimatta talouskriisistä, jonka vuoksi jäsenvaltiot ovat joutuneet säästämään huomattavasti. Tässä yhteydessä on kuitenkin myönnettävä riittävästi varoja jo olemassa oleviin ohjelmiin. Jędrzejewskan mietinnössä kiinnitetään huomiota tähän asiaan, joka on nähdäkseni perustellusti määritetty yhdeksi talousarvioneuvottelujen painopisteeksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. (DE) Hyvät kollegat, kolmikantakokouksen neuvotteluvaltuuksilla on tärkeä merkitys Euroopan parlamentille, koska niissä määritellään parlamentin neuvotteluasema. Kriisi ja taantuma vaikuttavat voimakkaasti vuoden 2011 talousarvioon, mikä ilmenee selvästi muun muassa erittäin niukoista liikkumavaroista. Myönteisiäkin merkkejä on kuitenkin nähtävissä. Yksi niistä on se, että nuoriso-ohjelmat on asetettu painopisteeksi. Jos Euroopan unioni haluaa pysyvästi pois kriisistä, sen on välttämättä investoitava nuoriin, koska he ovat tulevaisuutemme. Euroopan taloudellisen tilanteen vuoksi meidän on lisäksi tuettava valtuuksia neuvotella sosiaalisesti tasapainoinen EU:n talousarvio, jossa kiinnitetään huomiota myös kilpailukykyyn. Kiitos.

 
  
  

Mietintö: Werner Langen (A7-0187/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Antoniozzi (PPE), kirjallinen. (IT) Kuten taannoinen talous- ja rahoituskriisi on selkeästi osoittanut, meidän on pantava täytäntöön aiempaa paremmin säännelty ja avoimempi johdannaismarkkinoita koskeva strategia, jotta voimme estää liialliset keinottelut. Kannatan erityisesti esittelijän ehdotusta, jonka mukaan keskitetty valvonta annetaan Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (EAMV) tehtäväksi, sekä vaatimusta siitä, että markkinatoimijat vastaavat tulevan markkinainfrastruktuurin kustannuksista veronmaksajien sijaan. Näistä syistä äänestin mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. (FR) Tässä päätöslauselmassa Euroopan parlamentti pyytää tiukentamaan johdannaismarkkinoiden valvontaa. Kannatin päätöslauselmaa, koska parlamentin on mielestäni tärkeää lähettää selkeä viesti neuvostolle ja komissiolle, jotta tällä alalla toteutetaan lainsäädäntötoimia. Tavoitteena on välttää liiallinen keinottelu ottamalla käyttöön standardoitu menettely ja valvontaelimet sekä käyttämällä yhteistä liiketoimien rekisteriä.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Pierre Audy (PPE), kirjallinen. (FR) Äänestin loistavan saksalaisen kollegani Werner Langenin laatiman johdannaismarkkinoita koskevan valiokunta-aloitteisen mietinnön puolesta. Se laadittiin vastaukseksi Euroopan komission samasta aiheesta antamaan tiedonantoon. Kannatan komission aloitetta, jolla pyritään parantamaan johdannaisten sääntelyjärjestelmää. Tulevalle Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle on ehdottomasti annettava keskeinen asema lupien myöntämisessä Euroopan unionin selvitysyhteisöille uskomalla niiden valvonta sen tehtäväksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. (LT) Äänestin mietinnön puolesta, koska meidän on mielestäni lisättävä johdannaismarkkinoiden (tulevien kauppojen) avoimuutta ja varmistettava näiden markkinoiden tehokkaampi sääntely. Johdannaisinstrumenteista voi olla hyötyä, koska ne mahdollistavat rahoitusriskien siirtämisen kansantaloudessa, mutta avoimuuden ja sääntelyn puutteen vuoksi ne kärjistivät rahoituskriisiä. Kannatan komission aloitetta johdannaisten ja varsinkin OTC-johdannaisten sääntelyn parantamisesta, jotta voitaisiin vähentää riskien vaikutuksia koko rahoitusmarkkinoiden vakauteen, johdannaissopimusten standardoinnista, tietojen keskitetystä säilyttämisestä ja organisoitujen kauppapaikkojen hyödyntämisestä.

 
  
MPphoto
 
 

  Mara Bizzotto (EFD), kirjallinen. (IT) Langenin mietinnössä ehdotetaan toimenpiteitä, joilla pyritään lisäämään johdannaismarkkinoiden avoimuutta. Kun otetaan huomioon, miten vuoden 2008 rahoituskriisi puhkesi ja miten tällaiset monimutkaiset tuotteet ovat haurastuttaneet markkinoita, vakauden ja avoimuuden lisääminen on epäilemättä lupaava askel. Äänestin näin ollen Langenin mietinnön puolesta.

Meidän on kuitenkin korostettava toistakin asiaa, joka on perusperiaate kaikissa rahoitusalaa, talouskriisiä ja markkinoita koskevissa keskusteluissa. Kaikista johdannaisista ja monimutkaisista rahoitusjärjestelyistä riippumatta vuoden 2008 kriisi, josta aiheutui yhteiskuntaamme edelleen voimakkaasti vaikuttavia kielteisiä kerrannaisvaikutuksia, johtui aivan liian kauan vallalla olleesta väärästä luulostamme, ettei reaalitaloutta tarvitse ottaa huomioon. Suhtaudun siksi myönteisesti kaikkiin nykyisiin toimiin, joilla edistetään rahoitusmarkkinoiden sekä pankkien ja osakemarkkinoiden tarjoamien tuotteiden avoimuutta, mutta meidän kaikkien on muistettava, että maailmanmarkkinoiden perustana olevaa talousjärjestelmää on kiireesti pohdittava uudelleen. Meidän on näin ollen pyrittävä vahvistamaan reaalitaloutta, joka on ainoa varma vaurauden ja kestävän vakauden lähde.

 
  
MPphoto
 
 

  Vito Bonsignore (PPE), kirjallinen. (IT) Haluan aluksi kiittää ystävääni ja kollegaani Langenia mietintöluonnoksesta, josta parlamentti tänään äänesti.

Rahoitus- ja talouskriisin valossa olemme havainneet sellaisten rahoitusvälineiden vaarat, joita markkinoilla käytetään häikäilemättömästi ilman mitään sääntöjä tai rajoituksia. Monet kansalaiset ja lukuisat paikallisviranomaiset ovat myös Italiassa joutuneet näiden erittäin riskialttiiden välineiden uhreiksi ja kärsivät nyt huolestuttavista budjettialijäämistä.

Jotta tällaisia valitettavia tilanteita voidaan ehkäistä, johdannaisia on nähdäkseni hyvä ja tosiasiassa aivan välttämätöntä säännellä asianmukaisesti. Näin saamme aiempaa vakaammat ja varmemmat markkinat, joiden ansiosta toimijat ja kuluttajat voivat tehdä tietoon perustuvia päätöksiä. Euroopan unionin on edistettävä voimakkaasti finanssipolitiikan perusteellista muutosta ja lähetettävä vahvoja viestejä, jotta OTC-johdannaisten kaltaiset välineet eivät voi tulevaisuudessa vaarantaa koko rahoitusmarkkinoita.

Lopuksi totean kannattavani esittelijä Langenin tänään hyväksytyssä asiakirjassa esittämiä suuntaviivoja etenkin, kun rahoitusjohdannaiset eivät ole vain alan ammattilaisten etuoikeus vaan massamarkkinoiden käyttöön tarkoitettuja välineitä. Tiukentamalla lainsäädäntöä lisätään näin ollen avoimuutta ja annetaan "markkinatoimijoille mahdollisuus riskien asianmukaiseen hinnoitteluun".

 
  
MPphoto
 
 

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. (PT) Johdannaismarkkinoiden tiukemmassa sääntelyssä on otettava huomioon erityisolot yrityksissä, joiden on edelleen varmistettava, että niiden rahoitus- ja toimintariskit tulevat katetuiksi suotuisissa oloissa ja että ne jollain tapaa mukautetaan johdannaisten avulla.

Muut kuin rahoitusalan yritykset käyttävät näitä välineitä valuutta-, korko- ja raaka-aineriskeiltä suojautumiseen. Tällainen suojautuminen, joka ei ole keinottelua, on auttanut vakauttamaan ja lisäämään työllisyyttä ja investointeja.

Ehdotetut sääntelytoimet eivät saa kuitenkaan johtaa siihen, että yritysten suojautuminen riskeiltä heikkenee tuntuvasti.

Pyydän, että erityisesti pk-yritysten kohdalla sallitaan poikkeussääntely ja pienemmät pääomavaatimukset kahdenvälisten johdannaisten yhteydessä.

 
  
MPphoto
 
 

  Nikolaos Chountis (GUE/NGL), kirjallinen. (EL) Äänestin vastaan, koska vaikka mietinnössä on myönteisiä kohtia ja siinä pyritään ottamaan käyttöön joitakin johdannaismarkkinoita koskevia vähimmäisrajoituksia ja -sääntöjä, siinä ei pohjimmiltaan käsitellä varsinaista asiaa. Muiden kuin pankkitapahtumien, kuten riskipreemioiden ja muiden rahoitusjohdannaisten, kehittyminen ja lisääntyminen ovat talouden ja rahoitusalan epävakauden keskeisiä syitä.

Rahamarkkinoiden taannoinen romahdus ja Kreikan joukkovelkakirjojen vastainen keinottelu osoittivat paitsi sen, että rahoitusjärjestelmää on säänneltävä tiukasti, myös sen, että tietyt liiketoimet, esimerkiksi riskipreemiotoimet, on kiellettävä. Mielestäni on väärin ja riittämätöntä, jos kiinnitämme huomiota ainoastaan mietinnössä esitetyn kaltaisiin sääntelytoimiin, joissa ei aseteta ongelmaa oikeisiin mittasuhteisiin eikä tarjota asianmukaisia ratkaisuja.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Kuten meneillään oleva talous-, rahoitus- ja yhteiskuntakriisi on osoittanut, johdannaismarkkinoilla tarvitaan tehokasta sääntelyä, jonka ansiosta voidaan lisätä avoimuutta tällaisten rahoitusvälineiden markkinoinnissa. Näitä tuotteita on valvottava tehokkaammin, jotta niiden kauppa ei vaikuta kielteisesti markkinoihin. Koska meillä on paljon erilaisia johdannaisia ja sijoittajia on suojeltava, minäkin kannatan tiedotusta koskevien sääntöjen tiukentamista.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Kannatan EU:n toimielinten toimia, joilla varmistetaan mahdollisimman tehokkaat, turvalliset ja vakaat johdannaismarkkinat, joilla on tärkeä merkitys kestävän talouskehityksen kannalta. Lisäksi on varmistettava tällaisten rahoitusvälineiden kauppoihin tai kaupallistamiseen liittyvien menettelyjen ja neuvottelujen sääntely ja varmennus. Avoimuuden varmistaminen on mielestäni oleellista, kun otetaan huomioon johdannaismarkkinoiden koko ja nykyisessä talous- ja rahoituskriisissä selvästi ilmennyt kyseisten markkinoiden vaikutus maailmantalouteen sekä riskitekijöiden erittäin nopea lisääntyminen maailmanlaajuisilla markkinoilla. Tämä on elintärkeää paitsi markkinoiden tehokkaan valvonnan myös selkeiden, ytimekkäiden ja perinpohjaisten ilmoittamisstandardien kannalta. Rahoituskeinottelijoiden käyttämät valtion luottoriskien vaihtosopimukset ovat johtaneet suhteettoman suuriin kansallisten riskien jakautumisiin. Tämä korostaa tarvetta lisätä markkinoiden avoimuutta ja parantaa luottoriskinvaihtosopimuksilla, erityisesti valtion velkoihin liittyvillä sopimuksilla, käytävää kauppaa koskevaa eurooppalaista sääntelyä. Toivon, että tulevassa lainsäädännössä varmistetaan sekä johdannaismarkkinoiden avoimuus että moitteeton sääntely. Korostan, että markkinatoimijoiden on vastattava tulevan markkinainfrastruktuurin kustannuksista veronmaksajien sijaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Parlamentin enemmistö ei suinkaan ehdottanut johdannaismarkkinoiden lopettamista vaan ainoastaan kannatti valtionvelkaan perustuvilla luottoriskinvaihtosopimuksilla keinottelutarkoituksessa tapahtuvan kaupankäynnin kieltämistä. Parlamentin enemmistö kehottaa komissiota harkitsemaan ylärajoja johdannaisten, erityisesti luottoriskinvaihtosopimusten, riskeille ja sopimaan niistä kansainvälisten kumppaniensa kanssa. Esitettyjen toteamusten perusteella komissio voi kuitenkin esittää johdannaismarkkinoita koskevan ehdotuksensa vasta syyskuussa, ja parlamentti osallistuu asiaa koskevaan lainsäädäntömenettelyyn tasavertaisessa asemassa neuvoston kanssa.

Tämä odotus on valitettavaa, kun joidenkin euroalueen valtioiden joukkovelkakirjojen korot ovat lisääntyneet huimasti täysin sietämättömälle tasolle ja kun luottoriskinvaihtosopimusten tiedetään vaikuttaneen kielteisesti koko prosessiin. Spekulatiiviset arvopaperit eivät saa enää perustua valtionvelkaan.

Pitää paikkansa, että parlamentti kannatti tänään sellaisen luottoriskinvaihtosopimusten kaupan kieltämistä, joka on puhtaasti keinottelua ja jossa pelataan luottotappioilla, mutta vaati ainoastaan hallussapitoaikojen pidentämistä avopaperien ja johdannaisten lyhyeksi myynnin osalta. Kannatimme näin ollen myönteisiä ehdotuksia, mutta vastustamme taantumuksellista kantaa ja pääomamarkkinoiden sääntelyn valtavaa viivästymistä.

 
  
MPphoto
 
 

  Astrid Lulling (PPE), kirjallinen. (FR) Äänestin johdannaismarkkinoita koskevan Langenin mietinnön puolesta, koska olen esittelijän tavoin vakuuttunut siitä, että kyseistä alaa on säänneltävä ja että johdannaismarkkinoiden avoimuutta on lisättävä. Kannatan erityisesti vastapuoliyhteisöjen pakollista käyttöönottoa markkinatoimijoiden välisten johdannaiskauppojen käsittelyssä. Standardoimalla liiketoimet ja varmistamalla selvitysyhteisöjen riippumattomuus saavutetaan erittäin merkittävää edistystä.

Komission, neuvoston ja parlamentin yhteistyön ansiosta hyvin nopeasti käyttöön otettavilla sääntelymenetelmillä ei saa kuitenkaan täysin sitoa johdannaismarkkinoita, joilla on tärkeä rooli maailmanlaajuisella rahoitusalalla. On tärkeää erottaa toisistaan – kuten esittelijä tekee – johdannaisinstrumentit, joilla suojaudutaan yritysten liiketoimintaan suoraan liittyviltä riskeiltä, ja johdannaisinstrumentit, joita käytetään pelkästään keinotteluun. Ainoastaan viimeksi mainitut aiheuttavat järjestelmäriskin, jota on tarkkailtava asianmukaisesti, jotta taannoisen kriisin kaltaiset tilanteet eivät enää toistu.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Johdannaisinstrumenteilla on ollut aiemmin tärkeä merkitys, koska ne mahdollistavat riskien siirtämisen kansantaloudessa. Johdannaismarkkinoiden avoimuuden ja sääntelyn puute on kuitenkin vaikuttanut äärimmäisen haitallisesti rahoituskriisiin. Luottoriskinvaihtosopimukset ovat yksi niistä välineistä, jotka ovat eniten vaikuttaneet Euroopan kansantalouksiin ja nostaneet valtionvelan korkoja. Sääntelyssä kielletään kyseisellä välineellä keinottelutarkoituksessa tapahtuva kaupankäynti, koska se voi väärentää valtionvelkamarkkinoita. On äärimmäisen tärkeää erottaa tosistaan johdannaiset, joita käytetään riskinhallintavälineenä taustalla olevalta todelliselta riskiltä suojautumiseen, ja johdannaiset, joita käytetään ainoastaan keinotteluun. Äänestin siksi kuten äänestin.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Olen iloinen siitä, että tekstiin jätettiin päätöslauselman keskeiset kohdat, erityisesti 33, 34, 35 ja 36 kohta sekä johdanto-osan K, S ja X kappale. Äänestimme siksi mietinnön puolesta. Jos yksikin erillinen äänestys olisi hylätty, me vihreät olisimme äänestäneet mietintöä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Peter Skinner (S&D), kirjallinen. (EN) Langenin mietinnön keskeiset näkökohdat ovat hyväksyttäviä. Valiokunnassa käydyissä keskusteluissa puhuttiin kuitenkin paljon alan vaaroista. Johdannaistoiminnan laajuuden vuoksi herää selvästikin kysymyksiä siitä, miten alaa olisi säänneltävä, joten avoimuutta ja yhdenmukaistettua valvontaa koskevaa lähestymistapaa pidetään erittäin tärkeinä tekijöinä. On kuitenkin tarpeetonta lisätä kaupankäynnin kustannuksia vaatimalla, että tällaisten kauppojen selvitys keskitetään pörsseihin. Esittelijä Langen tietää onneksi hyvin rajat tällaisessa lähestymistavassa, jonka vuoksi kustannukset voisivat olla pörssissä jopa kymmenen kertaa suuremmat kuin muualla. Meidän on myös varmistettava, että säilytämme niin kutsutut räätälöidyt johdannaisinstrumentit, joiden avulla yritykset voivat suojautua hyödykemarkkinoiden tulevilta hinnannousuilta. Lisäksi on varmistettava kansainvälinen kilpailukyky erityisesti suurimmat markkinat muodostavaa Yhdysvaltoja ajatellen.

 
  
  

Mietintö: Maria Badia i Cutchet (A7-0154/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. (FR) Internetin nopean kehityksen vuoksi internetissä saatavilla ja vaihdettavissa olevat yhteen liitetyt esineet lisääntyvät. Näin muodostuu "esineiden internet", johon sisältyvät kaikenlaiset esineet, esimerkiksi kirjat, autot, sähkölaitteet ja ruokatavarat. Tämä Euroopan parlamentin valiokunta-aloitteinen mietintö on vastaus Euroopan komission tiedonantoon, johon sisältyy 14 toimenpidettä, joilla on tarkoitus varmistaa, että EU ottaa johtavan aseman yhteen liitettyjen esineiden uusien verkkojen kehittämisessä. Parlamentin mietinnössä kiinnitetään huomiota erityisesti yksityisyyden suojaan, siihen, miten esineiden internet voi parantaa eurooppalaisten kuluttajien elämänlaatua, sekä esineiden internetin saatavuuteen ja osallistavaan luonteeseen. Koska olen täysin samaa mieltä näistä painopisteistä, äänestin tämän valiokunta-aloitteisen mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Mara Bizzotto (EFD), kirjallinen. (IT) Tieto- ja viestintätekniikan kehitys on aiheuttanut viimeisten 20 vuoden aikana todellisen mullistuksen tietämyksen alalla ennen kaikkea siksi, että internet ja World Wide Web ovat kansalaisille yhä tutumpia.

Tieto on nyt internetissä, ja välimatkan vaikutukset ovat poistuneet tiedonvaihdossa. Tämän tekniikan uusin aluevaltaus on mahdollisuus yhdistää uusi radiotaajuustunnistusjärjestelmä (RFID) tuotteisiin, jotta ne voivat saman tien antaa tietoja kuluttajille.

Kannatan koehankkeiden toteuttamista, jotta voidaan tutkia tämän uuden, tulevaisuudessa mahdollisesti uuden työskentelyalan muodostavan IT-resurssin eettisiä ja sosiaalisia seurauksia. Kannatan siksi Badia i Cutchetin mietintöä.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. (PT) Kannatan komission tiedonannon yleislinjaa. Uusien sovellusten kehittäminen ja esineiden internetin koko toiminta sekä huomattavat vaikutukset, joita sillä on unionin kansalaisten arkielämään ja tapoihin, kulkevat käsi kädessä Euroopan kuluttajien järjestelmää kohtaan tunteman luottamuksen kanssa.

On ensisijaisen tärkeää varmistaa oikeudelliset ja sääntelypuitteet, jotka yhtäältä suojelevat Euroopan kuluttajia sekä toisaalta rohkaisevat ja helpottavat esineiden internetiin tehtäviä julkisia ja yksityisiä investointeja.

Esineiden internet merkitsee suurta taloudellista mahdollisuutta, koska sen avulla voidaan optimoida tuotantoprosesseja ja energiankulutusta sekä luoda uusia työpaikkoja ja uusia palveluja yhä useammille EU:n kansalaisille ja yrityksille.

Jos Euroopan unioni todella aikoo ottaa johtavan aseman näillä markkinoilla, sen pitää toimia ennakoivasti tässä asiassa tukemalla tutkimusta ja koehankkeita.

 
  
MPphoto
 
 

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. (PT) Internetin nopean ja jatkuvan kasvun ansiosta noin 1,5 miljardia ihmistä on nykyään yhteydessä toisiinsa tietokoneiden ja kannettavien laitteiden välityksellä. Seuraava askel on asteittainen siirtyminen yhteen liitettyjen tietokoneiden verkosta yhteen liitettyjen objektien verkkoon – esineiden internetiin – joka koostuu kirjoista, autoista, kodinkoneista ja ruokatavaroista. Esimerkiksi jääkaappi voidaan ohjelmoida tunnistamaan vanhentuneet tai pian vanhentuvat tuotteet. Nämä tekniset innovaatiot voivat auttaa vastaamaan yhteiskunnan ja kansalaisten erilaisiin odotuksiin, vauhdittaa kasvua ja innovointia, hyödyttää taloutta sekä lisätä kansalaisten hyvinvointia.

Tällä alalla tarvitaan kuitenkin täsmällistä ja laaja-alaista sääntelyä, jonka ansiosta esineiden internetillä voidaan vastata luottamukseen, hyväksyntään ja turvallisuuteen liittyviin haasteisiin. On tärkeää varmistaa, että yksityisyyttä kunnioitetaan täysimääräisesti ja että henkilötiedot suojataan. On toteutettava riittäviä tietosuojatoimia, jotta voidaan estää mahdollinen väärinkäyttö ja muut henkilötietoihin liittyvät riskit. Kannatan siksi tätä ennakoivaa lähestymistapaa pitäen mielessä, että esineiden internetin on tarkoitus hyödyttää ennen kaikkea ihmisiä.

 
  
MPphoto
 
 

  Lara Comi (PPE), kirjallinen. (IT) Äänestin mietinnön puolesta. Esineiden internetin kehittyminen tarjoaa suuren mahdollisuuden kasvulle ja kilpailukyvylle sekä saa aikaan merkittävän sosiaalisen muutoksen, joka vaikuttaa oleellisesti kansalaisten käyttäytymiseen. Minusta on siksi myönteistä, että komissio aikoo julkaista vuonna 2010 tiedonannon yksityisyyden kunnioittamisesta ja luottamuksesta tietoyhteiskuntaan. Mielestäni on nimittäin tärkeää seurata jatkuvasti henkilötietojen suojaan liittyviä kysymyksiä.

Yhtä tärkeää on keskustella "radiohiljaisuutta" koskevista teknisistä ja oikeudellisista näkökohdista. Esineiden internetin tuomien perusteellisten muutosten vuoksi on myös mahdollistettava tekniikoiden yhtenäinen kehitys aluetasolla, jotta erot eivät kasva vielä nykyistä suuremmiksi. Lisäksi meidän on otettava hallitukset asianmukaisesti mukaan tähän prosessiin ja kiinnitettävä huomiota syrjäisimpiin alueisiin.

Lopuksi totean, että EU:n on mielestäni tärkeää myöntää esineiden internetiin aiempaa enemmän varoja seitsemännen puiteohjelman tutkimushankkeiden sekä kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaan sisältyvien koehankkeiden yhteydessä, keskittyä myös laajakaistainfrastruktuurin kehittämiseen ja laajakaistan entistä laajempaan käyttöönottoon sekä vähentää verkkovierailuna tapahtuvan verkossa navigoinnin kustannuksia.

 
  
MPphoto
 
 

  George Sabin Cutaş (S&D), kirjallinen. (RO) Äänestin esineiden internetiä koskevan mietinnön puolesta, koska sen hyväksyminen nähdäkseni edistää innovatiivisen tekniikan kehitystä Euroopan unionissa. Tämä tarjoaa liiketoimintamahdollisuuksia eurooppalaisille yrityksille ja tuo hyötyä ilmastonmuutoksen torjunnan sekä energian ja liikenteen hallinnan muodossa.

Varjoesittelijänä jätin käsiteltäväksi tarkistuksia, joiden avulla voidaan suojata henkilötietoja, jotta yritykset, joilla on oikeus käyttää niitä, eivät käytä niitä muihin tarkoituksiin. Mietintöön sisältyy näin ollen kansalaisten perusoikeuksien puolustamiseen liittyviä tärkeitä säännöksiä.

 
  
MPphoto
 
 

  Ioan Enciu (S&D), kirjallinen. (RO) Esineiden internet on nykyhetkeen juurtunut tulevaisuuden käsite. Meillä on erilaisia näkemyksiä siitä, hyödyttääkö se kaikkia kansalaisia yhtenäisellä ja tehokkaalla tavalla. Toteutettaessa tämä uusi järjestelmä, jolla tekniikka liitetään jokapäiväiseen elämään, on noudatettava tiukasti kuluttajien oikeuksia yksityisyyden suojaan. Komission on kuultava tietosuojatyöryhmää jatkuvasti eikä vain silloin, kun se on komission mielestä tarpeen. Kyse on laitteista ja tekniikoista, joilla voidaan välittää esineen sijainti-, ominaisuus- ja tunnistetietoja. Radiohiljaisuutta koskevan oikeuden ohella tällaiset mekanismit on otettava käyttöön vain henkilön omasta pyynnöstä. Ne eivät saa olla tuotteen vakio-ominaisuus. Päätettäessä esineiden internetiin liittyvien hankkeiden täytäntöönpanosta komission on myös otettava huomioon, mikä verkko valitaan tällaisten esineiden yhdistämiseen. Internetissä tapahtuu nykyään paljon tietoverkkohyökkäyksiä. Jos esineiden internetiin liitytään World Wide Webin avulla, tämä voi nähdäkseni olla turvallisuusriski ja kuormittaa huomattavasti nykyistä verkkoa. Rinnakkaisverkon kehittäminen esineiden yhdistämistä varten voi olla nykytilanteessa ratkaisu, joka perustuu taajuusalueen ja osuuden jakamiseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestin Badia i Cutchetin mietinnön puolesta ja kannatin esineiden internetin perustamista. Yhteiskuntamme hyötyy nähdäkseni merkittävästi uusista tietotekniikoista, mutta on tärkeää varmistaa, että tässä yhteydessä otetaan huomioon mahdolliset terveys- ja ympäristövaikutukset sekä yksityisyyden suojaan liittyvät seikat.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Internetistä on tullut osa miljoonien ihmisten jokapäiväistä elämää, ja se on nykyään korvaamaton viestintä- ja tiedonsiirtoväline. Internetin sisällön räjähdysmäinen kasvu on tehnyt siitä monikäyttöisen välineen, ja käyttötarkoitukset lisääntyvät jatkuvasti. Internetistä on kuitenkin tullut samalla myös tapahtumapaikka uudentyyppiselle rikollisuudelle, joka hyötyy tietovirtojen nopeudesta ja aineettomuudesta sekä verkon käyttäjien saataville asettamista suurista henkilötietomääristä.

Yhdyn päätöslauselmassa esitettyihin huoliin, jotka koskevat tarvetta käsitellä poliittisia tarkoituksia varten tapahtuvan internetin käytön rajoituksia sekä turvallisuuden parantamista lasten ja nuorten verkon käytössä. Olen samaa mieltä siitä, että verkon käyttö ja jatkuva hallinta ovat yksityishenkilöiden asioita, mutta jäsenvaltioiden on mielestäni oltava läsnä ja aktiivisia sääntelytehtävässään. Näin pyrittäisiin ennen kaikkea estämään kansalaisten oikeuksien väärinkäyttö ja loukkaaminen.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Uusi teknologia vaikuttaa epäilemättä kansalaisten turvallisuuteen ja elämänlaatuun, ja tässä tulevat esiin sen hyödyt sekä riskit. Esineiden internet tuo uusia etuja ihmisille estämättä suuria mahdollisuuksia tarjoavaan välineeseen liittyvien mahdollisten riskien tunnistamista. Haluan korostaa lähestymistapaa, jossa vauhditetaan tutkimusta ja käynnistetään koehankkeita sekä hyödynnetään tarjoutuvat mahdollisuudet mahdollisimman hyvin etenkin optimoimalla energian säästäminen, tuotantoprosessit, uusien työpaikkojen luominen ja haasteet. On kuitenkin oleellista, että EU:lla on yhteinen viitekehys, jotta voidaan jäsenellä ja tehostaa järjestelmän hallintaa, luottamuksellisuutta, tietosuojaa, eettisiä kysymyksiä, yksityisyyden suojaa, henkilötietojen keruuta ja tallennusta sekä kuluttajatiedotusta. Esineiden internetin nopean kehityksen vuoksi sitä on hallittava turvallisesti, avoimesti ja monenkeskisesti. Yhdyn siksi komission huolenaiheisiin, jotka liittyvät kansalaisten turvallisuuteen, henkilötietojen ja yksityisyyden suojaan sekä esineiden internetin hallintaan yksityisyyden kunnioittamisen ja henkilötietojen suojan vuoksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Esineiden internet on Yhdysvalloissa vuonna 1999 aloitettu hanke. Sen suosio kasvaa jatkuvasti, ja sen ennustetaan aiheuttavan seuraavien 10–15 vuoden aikana vallankumouksellisia muutoksia ihmisten ja esineiden välisessä sekä esineiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa RFID-teknologian lisääntyvän käytön ansiosta.

Esineiden internet on innovaatio, joka voi tuoda myönteisiä asioita jokapäiväiseen elämäämme, mutta sen kehittämisprosessiin liittyy myös paljon sekä käsitteellisellä että teknisellä tasolla olevia epävarmuustekijöitä, joihin on kiinnitettävä huomiota. Tämä innovaatio perustuu RFID-teknologiaan, tagiin, joka on mikrosirusta ja antennista koostuva elektroninen komponentti. Vain muutaman millimetrin kokoinen siru pystyy tallentamaan, ottamaan vastaan ja lähettämään langattomasti tietoa. Tämä herättää monia kysymyksiä, jotka liittyvät muun muassa omistajuuteen, hallintaan ja yksityisyyteen.

Yksityisyydestä ja tietosuojasta esittelijä toteaa, että "yksityisyyden suojan lisäksi kaikkien muiden perusoikeuksien suojelun varmistaminen on tärkeää esineiden internetin kehittämisen yhteydessä", mikä on mielestämme myönteistä. Meillä on kuitenkin suuria epäilyjä, jotka koskevat näiden tietojen hallintaa. Jatkokehitys on vielä epäselvää, joten äänestimme tyhjää.

 
  
MPphoto
 
 

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Koska tekniikka kehittyy jatkuvasti, EU:n ja muiden poliittisten toimijoiden on tärkeää pysyä ajan tasalla. Tässä mietinnössä käsitellään joitakin tärkeitä asioita, kuten yksityisyyteen ja terveyteen liittyviä kysymyksiä, ja olen esittelijän kanssa täysin samaa mieltä siitä, että EU:n on toimittava ennakoivasti tällä alalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Niin kutsutulla tieto- ja viestintätekniikalla on ollut suuri merkitys, sillä se edistää yhteiskunnallista kehitystä ja talouskasvua sekä tukee Euroopan julkisten ja yksityisten laitosten tutkimus- ja innovaatiotoimintaa. Viime vuosina tapahtunut internetin nopea kehitys on aiheuttanut uusia huolia, ja Euroopan unionin on saatava yhteinen viitekehys, jotta voidaan jäsennellä ja tehostaa olemassa olevia säännöksiä, jotka koskevat järjestelmän hallintaa, erityisesti luottamuksellisuutta, tietosuojaa, eettisiä kysymyksiä, yksityisyyden suojaa, henkilötietojen keruuta ja tallennusta sekä kuluttajatiedotusta. Näin ollen on tärkeää, että esineiden internetistä vastaava viranomainen kunnioittaa kaikkien järjestelmän käyttäjien turvallisuutta, tietosuojaa ja yksityisyyttä, sillä vain tällainen lähestymistapa voi hyödyttää EU:n kansalaisia. Äänestin siksi kuten äänestin.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. (DE) Jo 1,5 miljardia ihmistä on verkossa ja käyttää internetiä. Esineiden internet edustaa uudenlaista verkkotekniikkaa, jonka avulla on tarkoitus mahdollistaa eräänlainen ihmisten ja esineiden välinen sekä esineiden keskinäinen viestintä. Tuotteita koskevia tietoja on tarkoitus tallentaa, ottaa vastaan ja lähettää. Tässä yhteydessä herää kuitenkin pelko, että tästä uudesta tekniikasta on enemmän haittaa kuin hyötyä. On varmistettava, että yksityisyys suojataan ja ettei henkilötietoja voida käyttää väärin. Verkon käyttäjien asema näyttää kuitenkin vain heikentyvän. Äänestin mietinnön puolesta, koska esittelijän ehdottamat yksityisyyden ja henkilötietojen suojaa koskevat toimet ovat selvästikin tarpeellisia.

 
  
MPphoto
 
 

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen. (DE) Tekniikan kehityksen, tällä kertaa niin kutsutun esineiden internetin, yhteydessä on aina tärkeää käsitellä mahdollisten hyötyjen ohella myös eettisiä kysymyksiä ja suojella henkilökohtaisia oikeuksia. Mietintö on tämänsuuntainen, joten äänestin sen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Justas Vincas Paleckis (S&D), kirjallinen. (LT) Internetistä, jota alettiin käyttää laajemmin vasta parikymmentä vuotta sitten, on tullut puhelimen tai radion tavoin erottamaton osa yhteiskuntaa. Nykyään 1,5 miljardilla ihmisellä on internetyhteys, ja määrä kaksinkertaistuu muutamassa vuodessa. Uusin teknologia mahdollistaa pian tietokoneiden lisäksi myös autojen tai jopa kirjojen, ruokatavaroiden ja muiden esineiden liittämisen verkkoon. Kun auto on liitetty verkkoon, kuljettajalle voidaan antaa tietoa rengaspaineista. Ohjelmoidut jääkaapit voivat tunnistaa tuotteet, joiden päivämäärä on vanhentunut. Äänestin mietinnön puolesta, koska esineiden internet elvyttää kriisin kahlitsemaa taloutta sekä auttaa luomaan uusia työpaikkoja ja uusia palveluja yhä useammille EU:n kansalaisille ja yrityksille. Näin voimme myös optimoida tuotantoprosesseja ja säästää energiaa, mikä on erittäin tärkeää ilmastonmuutoksen torjunnassa.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Me vihreät olemme kannattaneet voimakkaasti tätä sosialistikollegamme Badia i Cutchetin mietintöä. Esineiden internet on uusi, tärkeä internetteknologian sovellus. Esineiden internetin ennustetaan tulevan osaksi arkielämäämme seuraavien 10–15 vuoden aikana. Siinä käytetään RFID-teknologiaa (radiotaajuustunnistus), jonka avulla otetaan vastaan ja siirretään tietoa langattomasti. Järjestelmä toimii mikrosirulla, joka pystyy tallentamaan paljon tietoa esineestä tai henkilöstä, johon se on kiinnitetty. Esimerkiksi elintarvikealalla RFID-tekniikan avulla tuote voidaan jäljittää paremmin ja nopeammin, ja sen ansiosta saadaan tietoa sisällöstä, esimerkiksi kemiallisista ominaisuuksista ja gluteenitasoista. Käytössä on jo samanlaisia sovelluksia, kuten siru, joka pystyy antamaan kuljettajalle reaaliaikaista tietoa rengaspaineista. Tämä uusi teknologia muuttaa vallankumouksellisesti ja laajentaa vuorovaikutusta ihmisten ja esineiden välillä ja esineiden kesken. Esineiden välinen vuorovaikutus on uusi asia. Kaikkein useimmin mainittu käytännön esimerkki tästä ovat jääkaapit, jotka voivat asianmukaisesti ohjelmoituina tunnistaa vanhentuneet tai pian vanhentuvat tuotteet.

 
  
  

Mietintö: Francisco Sosa Wagner (A7-0185/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Alexander Alvaro, Jorgo Chatzimarkakis, Jürgen Creutzmann, Wolf Klinz, Silvana Koch-Mehrin, Britta Reimers ja Michael Theurer (ALDE), kirjallinen.(DE) Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja lapsipornografian torjunta on äärimmäisen tärkeää. Lapsipornografian tarjontaa viestintäverkoissa on pyrittävä torjumaan kaikin keinoin. Lasten hyväksikäytön jatkuva ja tehokas torjunta on sekä poliittinen velvollisuus että oikeusvaltion periaate. Saksan vapaata demokraattista puoluetta (FDP) edustavat Euroopan parlamentin jäsenet katsovat, että tällainen rikollinen sisältö on poistettava mahdollisimman pian.

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. (FR) Kannatin tätä valiokunta-aloitteista mietintöä, jolla pyritään vaikuttamaan Vilnassa 25.–29. syyskuuta järjestettävään internetin hallintofoorumiin. Parlamentti pyytää foorumia jatkamaan työtään sekä yhtäältä lisäämään kehitysmaiden osallistumista ja toisaalta koordinoimaan työtään kansallisten ja alueellisten foorumien kanssa. Lisäksi se kehottaa EU:ta kehittämään internetin hallinnon perusperiaatteita koskevan strategian sekä edistämään ICANNin (Internet Corporation for Assigned Names and Numbers) uudistusta.

 
  
MPphoto
 
 

  Mara Bizzotto (EFD), kirjallinen. (IT) Minulla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin kannattaa Sosa Wagnerin mietintöä, jossa käsitellään tarvetta varmistaa internetin eettinen ja turvallinen hallinto.

Tästä välineestä, joka on poistanut ajan ja välimatkan merkityksen viestinnässä, voi olla valtavasti hyötyä, mutta se aiheuttaa samalla päivittäin henkilötietojen suojaan ja lapsiin liittyviä riskejä. On tärkeää varmistaa tietojen vapaa liikkuvuus ja vapaa viestintä, mutta myös se, että kaikkein heikoimpia yksilöitä ja arkaluonteisimpia tietoja suojellaan edelleen asianmukaisesti. Vain siten internet voi vastedeskin edistää voimakkaasti myönteistä sosiaalista muutosta ja jokaisen yksilön ihmisarvon kunnioitusta.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. (PT) Internet on kaikille kuuluvaa yhteistä omaisuutta, jonka hallinnon ja valvonnan hoitaminen yksipuolisesti vain yhden valtion hallituksen voimin aiheuttaa paljon arvostelua.

Euroopan unionin on kehitettävä strategia, joka vastaa yhteisymmärrykseen perustuvaa näkemystä internetin hallinnon perusperiaatteista ja jota voidaan puolustaa vankasti kansainvälisillä foorumeilla ja kahdenvälisissä suhteissa Yhdysvaltojen kanssa.

Tuen Euroopan komission kantaa, jossa puolletaan yksityisen sektorin johtoasemaan perustuvaa nykyistä hallintomallia.

Pyydän myös lisäämään kehitysmaiden osallistumista erityisesti rahoittamalla niiden osallistuminen.

 
  
MPphoto
 
 

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. (PT) Internetillä on ollut viimeisten 20 vuoden aikana valtava vaikutus yhteiskuntaan ja kansalaisten elämään. EU on tästä hyvä esimerkki, sillä sen osuus maailman väestöstä on vain hieman yli 7 prosenttia, mutta lähes 19 prosenttia internetin käyttäjistä on EU:ssa. Internetin hallinto on ollut yleisen politiikan ensisijainen tavoite. Tarkoituksena on varmistaa, että kansalaiset voivat hyödyntää internetiä täysimääräisesti. Samalla etsitään parhaita ratkaisuja sopimatonta tai laitonta sisältöä koskevaan ongelmaan sekä pyritään suojelemaan kuluttajia riittävästi ja ratkaisemaan ongelmia, jotka liittyvät tuomioistuinten toimivaltaan maailmanlaajuisessa online-ympäristössä.

Olen täysin samaa mieltä siitä, että internet on globaali yhteinen hyödyke, jonka on aina suojeltava ja puolustettava yleistä etua. Euroopan unionin on kehitettävä strategia, joka koskee internetin hallinnon perusperiaatteita, ja kannatan puheenjohtajavaltio Espanjan aloitetta "Internetin käyttäjien oikeuksien eurooppalaisen peruskirjan" laatimisesta. On tärkeää, että ICANNia uudistetaan sisäisesti, jotta sen rakenteesta tulee edustavampi, jotta kansainvälinen yhteisö voi valvoa sitä tehokkaammin ja jotta sen vastuuvelvollisuus ja läpinäkyvyys lisääntyvät.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. (PT) Kannatin internetin hallintoa koskevaa mietintöä, jossa käsitellään arkaluonteisia asioita, kuten perusoikeuksien ja -vapauksien suojelua ja turvaamista, internetin käyttöoikeutta sekä tietoverkkorikollisuutta. Puheenjohtajavaltio Espanjan ehdotus Internetin käyttäjien oikeuksien eurooppalaisen peruskirjan laatimisesta ja viidennen perusoikeuden (oikeuden käyttää internetiä) tunnustamisesta voisi tarjota EU:lle aiempaa tehokkaampia välineitä, joiden avulla se voisi taata yhtäältä turvallisuusasioiden paremman suojelun sekä toisaalta internetin laajan ja syrjimättömän käyttöoikeuden.

 
  
MPphoto
 
 

  Göran Färm, Olle Ludvigsson ja Marita Ulvskog (S&D), kirjallinen. (SV) Me ruotsalaiset sosiaalidemokraatit päätimme äänestää tyhjää verkkosivustojen sulkemista koskevasta sanamuodosta toimitetussa äänestyksessä. Nämä toimet voivat nähdäksemme olla perusteltuja joissakin tilanteissa, esimerkiksi lapsipornografiaan liittyvien rikosten yhteydessä, mutta kyseiseen tekstiin sisältynyt viittaus verkkosivustojen sulkemiseen tietoverkkorikollisuuden tapauksessa oli mielestämme aivan liian laaja, jotta olisimme voineet äänestää sen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) On kiistatonta, että internet on nykyään yhteinen hyödyke, joka vaikuttaa arkielämän lisäksi myös massaliikehdintään, poliittisiin ajatuksiin ja viestintästrategioihin. Pitää paikkansa, että internetistä on tullut korvaamaton yleinen hyödyke, eivätkä Euroopan unionin jäsenvaltiot voi olla ottamatta tätä asiaa huomioon. Niiden on vaadittava laajempaa pääsyä ja osallistumista internetin hallintoon heikentämättä tässä yhteydessä yksityisen käytön ja verkon päivittäisen hallinnoinnin johtavaa asemaa, koska tämä on osoittautunut oleelliseksi internetin elinvoimaisuuden ja kasvun kannalta. Jäsenvaltiot ovat yhä keskeisemmässä asemassa, samoin kuin tietoverkkorikollisuuteen ja käyttäjien turvallisuuden ja yksityisyyden suojeluun liittyvät asiat sekä kansalaisten oikeus käyttää internetiä ja ilmaista itseään sen välityksellä.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Internetin hallinto on ensiarvoisen tärkeä asia koko maailman laajuisesti, koska internetillä on yhä hallitsevampi asema kansalaisten ja toimielinten päivittäisessä toiminnassa ja jopa valtioiden johtamisessa ja koska se vaikuttaa talouden, kulttuurin, yhteiskunnan ja ihmisten kehitykseen. Euroopan unionin on siksi äärimmäisen tärkeää taata edellytykset tämän alan aktiivisille toimille ja suojella tätä yhteistä hyödykettä sekä sen arvoja ja periaatteita. Äänestin näin ollen mietinnön puolesta ja korostan maailmanlaajuisen monimuotoisuuden vahvistamisen merkitystä internetmarkkinoita nykyään valvovissa elimissä, kuten ICANNissa (Internet Corporation for Assigned Names and Numbers) ja internetin osoitejärjestelmäviranomaisessa IANAssa (Internet Assigned Numbers Authority)

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Tämä mietintö on laadittu internetin tärkeän merkityksen vuoksi, sillä internetistä on tullut välttämätön työkalu demokraattisten aloitteiden, poliittisen keskustelun ja digitaalisen lukutaidon edistämisessä sekä tiedon levittämisessä. Internetin käyttömahdollisuus riippuu monien muiden perusoikeuksien toteutumisesta, mutta toisaalta takaa niiden toteutumisen. Tällaisia oikeuksia ovat yksityiselämän kunnioittaminen, tietosuoja, mielipiteen-, sanan- ja yhdistymisvapaus, lehdistönvapaus, oikeus ilmaista poliittisia mielipiteitä, oikeus osallistua poliittiseen toimintaan, syrjintäkielto ja oikeus koulutukseen sekä kulttuurinen ja kielellinen monimuotoisuus.

Tästä syystä mietinnössä korostetaan, että kaikkien tasojen toimielimillä ja sidosryhmillä on yleinen velvollisuus varmistaa, että kaikki voivat käyttää oikeuttaan olla osallisena tietoyhteiskunnassa.

Siinä käsitellään myös uhkia, joita tietoverkkorikollisuus aiheuttaa tieto- ja viestintätekniikkaa käyttäville yhteiskunnille, sekä otetaan huomioon, että yllyttäminen terroritekoihin, viharikokset ja lapsipornografia ovat lisääntyneet. Tämä on riski yksittäisille ihmisille, myös lapsille, ja mietinnössä todetaan, että "julkisten toimijoiden asemaa olisi lujitettava yleisstrategian määrittelyssä". Mietinnössä ollaan myös huolissaan siitä, ettei ICANNin rakenne ole edustava ja ettei kansainvälinen yhteisö – myöskään Euroopan unioni – voi valvoa ICANNin toimintaa riittävästi.

 
  
MPphoto
 
 

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Mietinnössä myönnetään, että internet edistää merkittävästi kulttuurista monimuotoisuutta ja demokraattista kansalaisuutta. Jotta demokraattisia arvoja voidaan edistää, hallitusten on kuitenkin tärkeää pidättäytyä sensuurista, joten kannatan 13 kohdassa esitettyjä toteamuksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Iosif Matula (PPE), kirjallinen. (RO) Internetin hallintoa koskeva keskustelu on tietenkin erityisen tärkeää, koska kyseisestä viestintävälineestä on tullut aivan oleellinen osa monien valtioiden kansalaisten työ- ja yksityiselämää. Nimenomaan tästä syystä meillä on todella vähintäänkin mielikuvituksen puutetta, jos annamme yhdysvaltalaisen yksityisyrityksen tehdä yksin internetiä koskevat strategiset päätökset.

Mietintö, josta tänään äänestimme, on tärkeä laadittaessa hallintomalli, jossa otetaan mukaan myös loppukäyttäjät. Meidän on nähdäkseni edistettävä korkeakoulujen ja yritysten yhteistyötä myös paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla. Meidän on myös saatava aasialaiset toimijat mukaan Aasian markkinoilta ja pidettävä mielessä, että kyseinen alue kehittyy äärimmäisen nopeasti. Sosiaalisten verkostojen syntymisen mutta myös verkkokaupan kehittymisen vuoksi on lisäksi tärkeää kiinnittää runsaasti huomiota tasapainon löytämiseen käyttäjien yksityisyyden suojaamisen ja erilaisilla verkkosivustoilla tapahtuvan henkilötietojen tallentamisen välillä. On myös äärimmäisen tärkeää panna merkille, että internet on erinomainen väline edistettäessä Euroopan kulttuuriperintöä ja arvoja sekä vauhditettaessa innovointia. Sen avulla voidaan kaventaa eroja maailman muihin alueisiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. (FR) Kannatan mietintöön sisältyviä toteamuksia, joiden mukaan internet on globaali yhteinen hyödyke, jota on hallittava yhteisen edun mukaisesti. Mietinnössä korostetaan internetin merkitystä poliittisessa keskustelussa. Äänestin kyseistä asiakirjaa vastaan nimenomaan näiden osuvasti muotoiltujen periaatteiden vuoksi. Kuinka nimittäin voimme yhtäältä kehottaa noudattamaan yhteistä etua ja toisaalta vaatia jaettua julkista ja yksityistä hallintoa, joka ei estä vapaata kilpailua? Tekstissä on myönteistä se, että siinä muistutetaan yleisen edun tärkeydestä, mutta sillä saavutetaan päinvastainen lopputulos. Euroliberaali oppi merkitsee Euroopan tuhoa.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Internet on nykyään globaali väline, joten sitä on hallittava yhteisen edun mukaisesti. Internet on nykyään tärkeimpiä välineitä edistettäessä demokraattisia arvoja koko maailmassa, ja se on välttämätön työkalu kaikenlaisten aloitteiden edistämisessä, poliittisessa keskustelussa ja tiedon levittämisessä. Internetiä on siksi tärkeää kehittää siten, että kaikilla on EU:ssa aiempaa yhdenvertaisemmat mahdollisuudet käyttää sitä. Lisäksi on oleellista, että internet on turvallinen kaikille käyttäjille, erityisesti lapsille, jotka eivät pysty yhtä hyvin suojautumaan sen käytöstä aiheutuvilta mahdollisilta vaaroilta. Jotta voimme säilyttää internetin aseman globaalina yhteisenä hyödykkeenä, mikään yksittäinen yhteisö tai yhteisöjen ryhmä ei saa saada ylivaltaa sen hallinnossa. Äänestin siksi kuten äänestin.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. (DE) Internetin yhteydessä on yhtäältä säilytettävä sananvapaus sekä toisaalta torjuttava tietoverkkorikollisuutta ja siihen liittyviä väärinkäytöksiä. Rikollisuuden ja terrorismin torjunnan verukkeella ei saa kuitenkaan tallentaa tietoja, jos epäilyille ei ole aihetta. Internet on nimenomaan aiheuttanut myös uusia ongelmia, jotka liittyvät esimerkiksi tietosuojaan verkkoyhteisösivustoilla tai Google Street View -palvelun kaltaisten hankkeiden yhteydessä. Internetin uusimpaan kehitykseen liittyviä ongelmia ei ole juurikaan otettu huomioon, minkä vuoksi äänestin tyhjää.

 
  
MPphoto
 
 

  Georgios Papanikolaou (PPE), kirjallinen. (EL) Internet on globaali yhteinen hyödyke, jonka on toimittava yhteisen edun mukaisesti. On luotava erityinen internetin hallintoinfrastruktuuri, jotta voidaan varmistaa sen turvallisuus, loukkaamattomuus ja luotettavuus sekä vähentää verkkoavaruuteen kohdistuvien hyökkäysten vaaraa. Internetin hallinnossa tarvitaan avointa maailmanlaajuista yhteistyötä, ja meidän on laadittava Internetin käyttäjien oikeuksien eurooppalainen peruskirja ja tunnustettava EU:n viides perusoikeus eli oikeus käyttää internetiä. Äänestin siksi tänään teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan laatiman internetin hallintoa koskevan mietinnön puolesta ja totean, että EU tarvitsee strategian, johon sisältyvät syrjimätön mahdollisuus käyttää internetiä sekä takeet internetin riippumattomuudesta, yksityisyyden kunnioittamisesta, tietosuojasta, sananvapaudesta ja alaikäisten suojelusta. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä väestöryhmään, joka altistuu kaikkein eniten verkkoavaruuteen kohdistuville hyökkäyksille, ja on otettava käyttöön tarvittavat rajoitukset, jotta alaikäisiä voidaan suojella mahdollisimman tehokkaasti ja jotta voidaan edistää kansainvälistä yhteistyötä laittoman ja haitallisen internetsisällön torjunnassa.

 
  
MPphoto
 
 

  Fiorello Provera (EFD), kirjallinen. (IT) Internetistä on tullut oleellinen väline kehitettäessä sisämarkkinoita, jotka muodostavat Euroopan unionin kasvun ja kehityksen kulmakiven. Lisäksi yli 60 prosentilla eurooppalaisista on nykyään mahdollisuus käyttää tietotekniikkaa. EU:n on siksi mielestäni johdettava internetin hallintoa koskevaa keskustelua ja varmistettava, että tässä sosiaalisen ja kaupallisen vuorovaikutuksen kannalta nykyään oleellisessa palvelussa otetaan täysimääräisesti huomioon unionin arvot, kuten kuluttajien ja alaikäisten suojelu. Kannatan näin ollen Sosa Wagnerin mietinnön sisältöä ja siinä esitettyjä ehdotuksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Teresa Riera Madurell (S&D), kirjallinen. (ES) Onnittelen aluksi esittelijää mietinnöstä ja sen loistavasta ajoituksesta, koska internetin hallintofoorumi (IGF) pitää pian seuraavan kokouksensa – nyt ensimmäistä kertaa EU:n alueella.

EU on osallistunut Internetin hallintofoorumiin sen perustamisesta lähtien, mutta se, että kokous järjestetään Vilnassa, lisää valtuuskuntamme merkitystä. IGF:n perustamisesta tulee kuluneeksi tänä vuonna viisi vuotta, ja Tunisin ohjelman mukaisesti sen on päätettävä, jatkaako se toimintaansa. EU:n valtuuskunta totesi jo Sharm el Sheikhissä, että IGF:n olisi jatkettava toimintaa nykyisessä muodossaan, koska se on tärkeä foorumi kaikkien internetin hallintoon osallistuvien toimijoiden väliselle avoimelle vuoropuhelulle.

Tämän on oltava edelleen kantamme Vilnassa käytävissä keskusteluissa. Mitä tulee muihin asioihin, kuten ICANNin kehittämiseen, jolla on epäilemättä keskeinen asema foorumin tulevissa keskusteluissa, Sosa Wagnerin mietinnössä tehdään erittäin selväksi, mitä sovittua kantaa me EU:n toimielinten edustajat yhdessä puolustamme kyseisessä foorumissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Äänestin lopullisessa äänestyksessä mietintöä vastaan, koska siinä kannatettiin hallituksen puuttumista internetin hallintoon, eikä vihreiden ryhmä ole täysin samaa mieltä asiasta.

 
  
MPphoto
 
 

  Alexandra Thein (ALDE), kirjallinen. (DE) Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja lapsipornografian torjunta on äärimmäisen tärkeää. Meidän on pyrittävä kaikin keinoin estämään lapsipornografian saataville asettaminen internetissä. Lasten hyväksikäytön jatkuva ja tehokas torjunta on sekä poliittinen velvollisuus että oikeusvaltion periaate. Saksan vapaata demokraattista puoluetta (FDP) edustavat Euroopan parlamentin jäsenet katsovat, että tällainen rikollinen sisältö on poistettava mahdollisimman pian.

 
  
MPphoto
 
 

  Derek Vaughan (S&D), kirjallinen. (EN) Äänestin Sosa Wagnerin mietinnön puolesta, koska EU:n on osoitettava kansainvälisessä toiminnassa vahvaa johtajuutta kaikissa internetin hallintoon liittyvissä asioissa. Mietinnössä säilytetään EU:n painopisteinä globaalin internetin turvallisuuden ja vakauden varmistaminen, ihmisoikeuksien kunnioittaminen, sananvapaus, yksityisyyden suoja, henkilötietojen suoja sekä kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden edistäminen.

 
  
MPphoto
 
 

  Marie-Christine Vergiat (GUE/NGL), kirjallinen. (FR) Äänestin internetin hallintoa koskevan mietinnön puolesta, mutta äänestin tyhjää kohdasta, jossa vaaditaan määrittämään immateriaalioikeuksien haltijoiden suoja painopisteeksi asettamalla heidät samalle tasolle kuluttajien kanssa.

Internetin asianmukaisessa hallinnossa on taattava kaikkien hyödykkeiden, erityisesti kulttuuriomaisuuden, käyttömahdollisuus digitaalisessa ympäristössä, mutta tämän toteuttamisessa ei saa heikentää tekijöiden, etenkään kirjailijoiden, oikeuksia. Näitä oikeuksia ei voida pitää pelkkinä immateriaalioikeuksina. Kirjailijoiden on voitava valita, miten he haluavat teoksiaan käytettävän.

Lisäksi on taattava käyttäjien yksityisyys ja luovuus.

Näin ollen on ratkaisevan tärkeää, että käyttäjien ja tekijöiden oikeuksien välille luodaan tasapaino, jotta yksilöt voivat kukoistaa valistuneina kansalaisina, kuluttajina ja tekijöinä.

 
  
  

Mietintö: Hermann Winkler (A7-0143/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestin päätöslauselman puolesta, mutta panin merkille tiettyjä, erityisesti syrjäisimpiä, alueita koskevat olot. Kriittisen massan puutteeseen liittyvät vaikeudet on otettava huomioon, jotta näillä alueilla voidaan kannustaa hyödyntämään aiempaa paremmin esimerkiksi tutkimuksessa ja innovoinnissa olevia mahdollisuuksia. Maantieteelliseen sijaintiin ja ilmastoon liittyvistä syrjäisimpien alueiden ainutlaatuisista ominaisuuksista on erityistä hyötyä kehitettäessä konkreettisia toimia, jotka liittyvät biologiseen monimuotoisuuteen, merten luonnonvaroihin, ilmastonmuutokseen, uusiutuviin energialähteisiin, veteen, ympäristöön, luonnonvaroihin, terveyteen ja uusiin teknologioihin.

Etenkin luonnonvarojen ja biologisen monimuotoisuuden yhteydessä syrjäisimmät alueet mahdollistavat eurooppalaisen tutkimuksen etuoikeutetun pääsyn trooppisiin ekosysteemeihin, joissa on ainutlaatuinen biologinen monimuotoisuus ja maatalous. Tämän ansiosta eurooppalaisella tutkimusalueella voidaan tehdä tutkimusta "luonnonlaboratorioissa". Ne ovat myös mainioita kokeiden tekopaikkoja. Vaikka useilla alueilla on mahdollisuuksia ja niillä on toteutettu paljon toimia, monien alueiden on edelleen muita alueita vaikeampi kehittää tekijöitä, jotka edistävät Lissabonin strategian mukaisesti kilpailukykyä, kasvua ja työllisyyttä erityisesti tutkimuksen ja kehityksen alalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Antoniozzi (PPE), kirjallinen. (IT) Arvoisa puhemies, tuen esittelijä Winklerin kantaa EU:n politiikan uudelleentarkastelusta innovoinnin edistämiseksi ja äänestin sen puolesta. Olen samaa mieltä erityisesti siitä, että tarvitsemme laajapohjaisen strategian, joka koskee teknisen innovoinnin lisäksi myös hallinnollista, organisatorista ja sosiaalista innovointia. Mielestäni on siksi oleellista, että taloudelliset toimijat sekä pienet ja keskisuuret yritykset osallistuvat innovoinnin edistämistä koskevien toimien määrittämiseen ja että aluetasolla kiinnitetään huomiota poliittisiin ja taloudellisiin päämääriin.

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. (FR) Tässä valiokunta-aloitteisessa mietinnössä tarkastellaan innovaatiopolitiikkaa koskevia yhteisön toimia ja asetetaan painopisteitä uuden innovaatiopolitiikan määrittelyä varten. Parlamentti toivoo muun muassa, ettei innovoinnissa rajoituta pelkästään teknisiin seikkoihin vaan että se sisältää myös hallinnolliset, organisatoriset ja sosiaaliset innovaatiot. Se korostaa myös sellaisten uusien innovaatioindikaattorien määrittelemistä, jotka soveltuvat paremmin yhä enemmän tietoon perustuviin talouksiin. Lopuksi totean sen tärkeä seikan, että mietinnössä kannatetaan tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmien ja rakennerahastojen yhteisvaikutusten tehostamista. Koska mietintö on mielestäni täysin oikeansuuntainen, äänestin sen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Pierre Audy (PPE), kirjallinen. (FR) Äänestin saksalaisen kollegani Hermann Winklerin valiokunta-aloitteisen mietinnön puolesta. Mietintö laadittiin vastaukseksi komission tiedonantoon "Yhteisön innovaatiopolitiikan uudelleentarkastelu muuttuvassa maailmassa". Innovointi on keskeinen tekijä, jos halutaan selviytyä menestyksekkäästi EU:n nykyisistä suurista yhteiskunnallisista ja ekologisista haasteista sekä saavuttaa sen strategiset poliittiset tavoitteet. Emme saavuta vuoden 2020 energia- ja ilmastotavoitteita, ellemme vauhdita puhtaan, kestävän ja tehokkaan energiateknologian kehittämistä ja laajamittaista soveltamista. Kannatan yliopistojen ja yritysten välisen vuoropuhelun vahvistamista. Talousarvioon liittyvistä näkökohdista totean, että jatkuvan julkisen rahoituksen osalta innovaatiopolitiikassa on toteutettava aiempaa enemmän yhteisön toimia.

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. (LT) Kannatin tätä mietintöä. Tieteellinen tutkimus ja innovointi ovat keskeisiä tekijöitä, jos halutaan selviytyä menestyksekkäästi EU:n nykyisistä suurista yhteiskunnallisista ja ekologisista haasteista sekä saavuttaa sen strategiset poliittiset tavoitteet, jotka liittyvät muun muassa kilpailukykyyn, ilmastonmuutokseen, työllisyyteen, väestörakenteen muutokseen ja moniin muihin asioihin. Jos EU haluaa pysyä kilpailukykyisenä, sen on investoitava kestäviin teknologioihin ja varmistettava niiden tarvitsema rahoitus. Eurooppa on ollut toistaiseksi pahasti jäljessä tieteellisessä tutkimuksessa ja innovoinnissa, koska tämä ala on erittäin pirstaleinen ja koska tieteellisen tutkimuksen ja innovoinnin ja markkinoille saattamisen välillä on eroja. Euroopan komission tulevassa innovointisuunnitelmassa on mielestäni ratkaistava tieteellisen tutkimuksen ja innovoinnin yksityiseen rahoitukseen liittyvät asiat, minkä ansiosta yritykset voisivat kehittää innovatiivisia tuotteita ja palveluja sekä mukauttaa ne markkinoihin.

 
  
MPphoto
 
 

  Mara Bizzotto (EFD), kirjallinen. (IT) Riippumatta siitä, liittyvätkö innovaatiot tuotteisiin vai prosesseihin ja ovatko ne mullistavia uudistuksia vai pieniä parannuksia, ne ovat nykyään tehokkuuteen ja kestävyyteen pyrkivien nykyaikaisten talous- ja liiketoimintajärjestelmien kilpailukykyä ylläpitävä voima. Kunkin innovatiivisen toimen ja keksinnön perustana olevaa tutkimusta on siksi tuettava etenkin, jos sen avulla onnistutaan saattamaan yhteen pienet ja keskisuuret yritykset ja uusi teknologia.

Tästä syystä en voi muuta kuin kannattaa Hermann Winklerin laatimaa valiokunta-aloitteista mietintöä, jossa otetaan mukaan kolmas toimija eli kuluttajat, jotta osaamiskolmio saadaan suljettua. Tarvitsemme viitekohtia elämässämme nykyään tapahtuvissa jatkuvissa muutoksissa. Tästä syystä on tärkeää, että talous- ja yhteiskuntajärjestelmän kasvu ja kilpailukyky pysyvät aina inhimillisellä tasolla.

 
  
MPphoto
 
 

  Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. (RO) Innovointiin käytetään nykyään alle 1 prosentti EU:n talousarviosta. Tämä on tilanne nyt, kun Euroopassa on huomattu, että sen tulevaisuus perustuu tutkimuksen, innovoinnin ja koulutuksen muodostamaan osaamiskolmioon. Näissä oloissa Euroopan parlamentti vaatii täysin perustellusti lisäämään innovointiin osoitettavia varoja. Pian on aika tarkastella vuosien 2014–2020 rahoitusnäkymiä, joiden yhteydessä tämä vaatimus on otettava huomioon. Kun EU-alueen talous saadaan kestäväksi, yritysten kilpailukyky paranee ja taloudelliset ja ekologiset haasteet luovat jäsenvaltioiden kansantalouksille uusia mahdollisuuksia.

Etenkin nykyisessä talouskriisissä ja vaikeassa luotonsaantitilanteessa sekä EU:n että jäsenvaltioiden olisi lisättävä innovaatiorahoitusta ja luotava asianmukaisia rahoitusvälineitä, jotta yritykset pystyvät innovoimaan. Hajottamalla varat useisiin kohteisiin ja laatimalla useita EU:n aloitteita ei ole toistaiseksi saatu tyydyttäviä tuloksia. Varat on ohjattava sinne, missä syntyy suurin vipuvaikutus. Eurooppalaisen lisäarvon on oltava tässä ratkaiseva peruste.

 
  
MPphoto
 
 

  Vito Bonsignore (PPE), kirjallinen. (IT) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Haluan aluksi kiittää esittelijä Winkleriä erinomaisesta työstä.

Innovointi ja tutkimus ovat koulutuksen tavoin keskeisiä tekijöitä, joiden ansiosta Eurooppa voi kilpailla myönteisesti maailmassa, jossa esiintyy aiempaa enemmän teknologiaan liittyvää kilpailua. Tälle alalle on toistaiseksi varattu kuitenkin vain 1 prosentti EU:n talousarviosta, eikä tämä osuus ole riittävä, jotta voitaisiin käsitellä Euroopan kohtaamia vaikeita haasteita. Euroopan unionin on aika investoida enemmän tutkimukseen ja innovointiin. Uskon todellakin, että voimme voittaa talouskriisin, ja se voidaan tehdä esimerkiksi asettamalla aiempaa enemmän varoja saataville.

Mielestäni on tärkeää myös tarjota kannustimia ja rohkaista yksityistä sijoittamista tekniseen innovointiin, koska vain tekemällä tutkimusta meillä voi olla kilpailukykyiset markkinat, jotka voivat vastustaa jatkuvasti yleistyvää liiketoiminnan muualle siirtymistä. Lopuksi totean, että kannatan "vastaanottajille räätälöityjä rahoitusvälineitä" koskevia suunnitelmia sekä pienten ja keskisuurten yritysten byrokraattisen taakan keventämistä. Näin pitäisi pystyä edistämään määrätietoista teknistä innovointia.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. (PT) Innovaatiopolitiikassa on käsiteltävä kohtaamiamme suuria sosiaalisia ongelmia ja saatettava kaikki asianosaiset tahot yhteen.

On oleellista investoida osaamiseen ja uudistuksiin, jotka edistävät teknistä kehitystä, tutkimusta, innovointia ja koulutusta, jotta voidaan lisätä hyvinvointia, kasvua ja työllisyyttä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

Uusiin haasteisiin vastaaminen edellyttää innovatiivista lähestymistapaa uuden teknologian toteuttamiseen ja sosiaaliasioihin organisaatiotasolla.

Pyydän tehostamaan toimia, jotta voimme siirtyä teknisestä innovoinnista sosiaaliseen innovointiin – julkisissa palveluissa ja eri alueilla tapahtuvaan innovointiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Lara Comi (PPE), kirjallinen. (IT) Tietoon ja innovointiin perustuvaan talouteen pohjautuva älykäs kasvu edellyttää ylikansallisten ja kansallisten elinten toteuttamia konkreettisia toimia.

Tutkimusalalla toteuttavien yrittäjien tukitoimien tehostamisen lisäksi tarvitaan toimia, joilla kannustetaan investoimaan uusiin kokeisiin, jotta voidaan muun muassa varmistaa, että meillä on päteviä työntekijöitä, jotka voivat kilpailla Euroopan työmarkkinoilla. Kun kehotamme valtioita investoimaan enemmän tutkimukseen, meidän olisi samalla tarjottava niille yleinen ja täsmällinen eurooppalainen sääntelykehys sekä yhteiset, koordinoidut kehitystä koskevat suuntaviivat ja välineet, joilla seurataan, saavutetaanko rahoituksella toivotut tulokset.

Ehdotan ja kannatan sitä, että koko EU:ssa otetaan käyttöön harjoittelua, koulutusta ja ammattia koskevia toimia, joita jotkin valtiot ovat jo sisällyttäneet koulutusjärjestelmiinsä, sekä koulutukseen liittyvät "oikeudet ja velvollisuudet". Jos tavoitteenamme kuitenkin on, että 3 prosenttia bruttokansantuotteesta osoitetaan tutkimuksen rahoittamiseen, akateemisen maailman on tarjottava enemmän takeita esimerkiksi korkeakoulujen opettajien akateemisesta tuottavuudesta. Lisäksi on estettävä varojen pirstaleinen jakaminen, jonka vuoksi jo muutenkin vähäisten varojen käyttö on ollut viime vuosina epäasianmukaista ja suhteetonta ja tulokset ovat jääneet epätyydyttäviksi.

Olen samaa mieltä siitä, että on pyrittävä luomaan yhdenmukainen patenttituomioistuinjärjestelmä, jotta oikeudet voidaan standardoida ylikansallisella tasolla.

 
  
MPphoto
 
 

  Ioan Enciu (S&D), kirjallinen. (RO) Innovoinnilla on erityisen tärkeä asema nyky-yhteiskunnassa. Innovointiin perustuva yhteiskunta voi torjua mahdollisia sosioekonomisia ja luonnollisia kriisejä. Näin ollen on tärkeää, että innovaatiopolitiikka edistää yhteiskunnan kehitystä eikä pysäytä sitä erilaisten byrokraattisten juonittelujen vuoksi. Kuten esittelijä Winkler toteaa mietinnössään, innovoinnissa on nykyään otettava huomioon myös sen tuoma sosiaalinen lisäarvo. Katson, että 2000-luvun innovaatioissa on otettava huomioon myös niiden vaikutus yksilöihin ja koko yhteiskuntaan. Esineiden internetin kaltaisissa innovaatioissa on kiinnitettävä huomiota yksityisyyden suojaa koskevaan oikeuteen ja sen kunnioittamiseen sekä henkilötietojen suojaan. Eurooppalaisesta yhteiskunnasta ei saa tulla "Big Brother -yhteiskuntaa". Innovaatioiden on päinvastoin autettava ihmisiä viestimään vapaasti avoimessa yhteiskunnassa. Teknisten ja sosiaalisten innovaatioiden myönteinen vaikutus todellakin korostaa kehitystämme. Pyydän siksi komissiota käsittelemään tätä asiaa mahdollisimman vastuullisesti ja esittämään vision innovointia koskevan toimintasuunnitelman laatimisesta tulevaisuutta varten.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Osaaminen ja innovointi ovat saaneet keskeisen aseman poliittisessa ohjelmassa ja poliittisessa jargonissa, ja vain harvat uskaltavat nykyään kyseenalaistaa investoinnin tärkeyden tällä alalla sekä tarpeen yhdistää osaaminen, innovointi, yritykset ja työpaikat.

Tästä asiasta vallitsevassa yksimielisyydessä on kuitenkin se vaara, että se latistuu, kuten on käynyt muille muodissa olleille asioille, esimerkiksi ympäristölle, talouden kestävyydelle tai yrittäjyyden tukemiselle. Näistä aiheista kirjoitetaan sivukaupalla vaalijulistuksissa ja -ohjelmissa, mutta ne menettävät lähes aina niillä mahdollisesti olleet tunnuspiirteet siten, että ne esitetään lopulta pelkkinä tosiasioina. Vaikka hallitukset ovat toteuttaneet perusteellisia toimia tietyissä asioissa, minun on tässä yhteydessä muistutettava teknologiaan liittyvästä kielteisestä populismista, josta Portugalin pääministeri näyttää kärsivän. Työolojen parantamisessa ja tieteellisessä tuotannossa olisi parempi keskittyä enemmän sisältöön ja vähemmän julistuksiin, ja on muistettava, että kilpailukykyinen toiminta edellyttää kunnianhimon lisäksi myös realistista lähestymistapaa.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Nykyään myönnetään yleisesti, että innovointi vaikuttaa ratkaisevasti taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen toteutumiseen ja kestävyyteen sekä Euroopan yhdentymisen onnistumiseen. Innovoinnista, joka on aina yhdistettävä tutkimukseen ja koulutukseen, on tullut entistä tärkeämpää, koska yleinen tilanne ja ihmisten todellisuus muuttuvat yhä nopeammin. Kannatan siksi EU:n innovaatiopolitiikan uudelleentarkastelua koskevaa mietintöä ja korostan, että EU:n on kiireesti keskitettävä toimensa resurssien lisäämiseen tällä alalla. Totean lisäksi, että yksityissektorille on tärkeää tarjota kannustimia ja että tarvitsemme kattavan, monialaisen toimintasuunnitelman, jotta EU:n innovaatiopolitiikka voidaan asettaa painopisteeksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Olemme samaa mieltä useista mietinnön kohdista, vaikka tekstin muotoilussa ei aina keskitytä kaikkein oleellisimpiin asioihin. Olemme samaa mieltä esimerkiksi siitä, että innovointi on vain yksi niistä osatekijöistä, joita tarvitaan EU:n nykyisistä yhteiskunnallisista ja ekologisista haasteista selviytymiseen, ja että on myös muita aloja, jotka ovat yhtä tärkeitä yhteiskunnan kannalta.

Mitä tulee painopisteisiin, jotka annetaan kullekin niin kutsuttuun EU 2020 -strategiaan sisältyvälle alalle, joita ovat esimerkiksi yrittäjyys, kilpailukyky, ilmastonmuutos, työllisyys, väestörakenteen muutos ja osallistava yhteiskunta, asiakirja ja muuttuvassa maailmassa välttämättömän innovoinnin analysointi eivät kuitenkaan missään tapauksessa riitä edistämään tosiasiallista taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta, tuottavuuden lisääntymistä, työpaikkojen luomista ja palkkojen parantamista jäsenvaltioissa, jotka ovat kaikki nähdäksemme tärkeitä asioita. Äänestimme siksi tyhjää.

Syyskuun 2. päivänä 2009 antamassaan tiedonannossa "Yhteisön innovaatiopolitiikan uudelleentarkastelu muuttuvassa maailmassa" Euroopan komissio käsittelee EU:n innovaatiopolitiikassa vuodesta 2005 lähtien tapahtunutta kehitystä. Nyt odotetaan, että pian esitettävään innovoinnin toimintasuunnitelmaa koskevaan ehdotukseen sisältyviä tiettyjä näkökohtia käsitellään uudelleen ja että ne pannaan täytäntöön.

 
  
MPphoto
 
 

  Lidia Joanna Geringer de Oedenberg (S&D), kirjallinen.(PL) Euroopan unionin innovaatiopolitiikan haasteita koskeva mietintö on erinomainen asiakirja, jossa käsitellään tähän asiaan liittyviä tärkeimpiä kysymyksiä. Kannatin S&D-ryhmän kollegojeni kanssa mietintöä, myös tarkistusta 46, jossa komissiota ja jäsenvaltioita kehotetaan koordinoimaan toimiaan, jotta päästään sopimukseen yhteisöpatentista ja yhdenmukaisesta patenttituomioistuinjärjestelmästä. Tämä asia on ollut vireillä vuosikausia, ja yhteisen patentin puolesta on esitetty vuosien ajan samat väitteet, ja myös kiistakysymykset ovat edelleen samat (esimerkiksi se, kuinka monelle kielelle eurooppalaiset patentit olisi käännettävä). Joitakin oikeudellisia asioita on selvennetty Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen. Käyttöön otetaan kaksi säädöstä, joista toinen koskee itse patenttia ja toinen kielijärjestelmää.

Tämän lisäksi esillä on kuitenkin myös patenttituomioistuinjärjestelmä, jonka perustaminen edellyttää Euroopan unionin ja Euroopan patenttijärjestön välisten suhteiden sääntelyä ottaen huomioon EU:n toimielinten, myös Euroopan parlamentin, toimivaltuudet. Menemättä patenttijärjestelmän yksityiskohtiin, joita varmasti käsitellään useissa keskusteluissa, haluan korostaa, että tämä asia on Euroopan parlamentin kuluvan vaalikauden tärkeimpiä haasteita. Meidän on siksi mielestäni joka vaiheessa kehotettava muita toimielimiä aloittamaan rakentava yhteistyö tällä alalla, kuten Winklerin mietinnössä nimenomaan tehdään.

 
  
MPphoto
 
 

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Winklerin mietinnössä käsitellään joitakin tärkeitä asioita, kuten ympäristöinnovointia ja vihreää yrittäjyyttä. Planeettaamme kohtaavien haasteiden vuoksi on selvää, että näiden alojen innovoinnilla on ratkaiseva merkitys. Kotiseutuni Skotlanti on monien ympäristöinnovointiin liittyvien näkökohtien eturintamassa erityisesti uusiutuvien energialähteiden alalla. Skotlannin hallitus on julistanut kilpailun 10 miljoonan punnan arvoisesta Saltire-palkinnosta, jolla pyritään edistämään vuorovesi- ja aaltoenergiaan liittyvää innovointia. Tämä sopii mukavasti yhteen EU:n sellaisten laajempien toimien kanssa, joilla pyritään toteuttamaan asianmukaista politiikkaa muuttuvassa maailmassa.

 
  
MPphoto
 
 

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. (LT) Kansainvälinen toimipaikkakilpailu on johtanut siihen, että kolmansiin maihin siirretään tiettyjen tuotantolaitosten lisäksi entistä enemmän myös tuotantoon kuuluvaa tutkimus- ja kehityskapasiteettia. Tällainen kehitys vaarantaa Euroopan aseman teollisuuden ydintoimipaikkana. Tällaista kehitystä on siksi torjuttava innovointipotentiaalin johdonmukaisella tukemisella, jotta ei koidu peruuttamattomia menetyksiä. Komission mukaan EU:n talousarviosta käytetään nykyään alle 1 prosentti välittömiin innovointitoimiin. Tämä ei riitä, jos halutaan selviytyä tulevista yhteiskunnallisista haasteista. Vaadin siksi esittelijän tavoin kasvattamaan EU:n innovaatiobudjettia. Tämä olisi otettava huomioon rahoituskehyksen 2014–2020 laadinnassa. Etenkin nykyisessä talouskriisissä ja vaikeassa luotonsaantitilanteessa sekä EU:n että jäsenvaltioiden olisi lisättävä innovaatiorahoitusta ja luotava vastaanottajille räätälöityjä rahoitusvälineitä, jotta yritykset pystyvät innovoimaan. Innovaatiopolitiikan tehokkuuden lisäämiseksi tarvitaan eri tukivälineiden parempaa koordinointia, toimivia kytköksiä ja tehostettua hallinnointia. Tuki on toisin sanoen kohdistettava entistä tarkemmin.

 
  
MPphoto
 
 

  Jarosław Kalinowski (PPE), kirjallinen.(PL) Kehitys ei ole mahdollista ilman jatkuvaa innovointia. Innovatiivisia toimia tarvitaan kaikilla talous- ja yhteiskuntaelämän aloilla. Tarvitsemme uusia hoitomenetelmiä, yhä nopeampia viestintävälineitä, teollisuuteen ja tieteeseen liittyviä uusia keksintöjä sekä vaihtoehtoisia energiansaantimenetelmiä. Tämä on erityisen tärkeää maailmanlaajuisen talouskriisin ja ikääntyvään yhteiskuntaan liittyvän ongelman vuoksi. Huomautan, että innovaatiopolitiikan horisontaalisesta luonteesta huolimatta myös kansalaisten aloitteet ovat tärkeitä.

Pienten ja keskisuurten yritysten, myös maatilojen, innovatiivisuus on tärkeä tekijä kilpailukykyisen talouden toteutuksessa. Huolehtiessamme talouden nopeasta kehityksestä ja myös ympäristöstä emme saa unohtaa ihmisiä ja sosiaalista epätasa-arvoa, koska nämä erot voivat suurentua ja heikentää kehitystoimia.

 
  
MPphoto
 
 

  Clemente Mastella (PPE), kirjallinen. (IT) Äänestin mietinnön puolesta, koska uskon eurooppalaisten yritysten kilpailukyvyn paranevan, kun Euroopan taloutta ollaan nyt muuttamassa kestäväksi taloudeksi. On tärkeää, että taloudelliset haasteet luovat jäsenvaltioiden kansantalouksille uusia mahdollisuuksia. Meidän on pyrittävä muun muassa torjumaan sitä, että kolmansiin maihin siirretään tiettyjen tuotantolaitosten lisäksi entistä enemmän myös tuotantoon kuuluvaa tutkimus- ja kehityskapasiteettia.

Kilpailukykyä koskevan poliittisen tavoitteen ohella Euroopan unionin on selviydyttävä myös muista suurista akuuteista yhteiskunnallisista haasteista, kuten ilmastonmuutoksesta ja väestörakenteen muutoksesta. EU:n talousarviosta käytetään nykyään alle 1 prosentti välittömiin innovointitoimiin. Tämä ei mielestämme riitä, jos halutaan selviytyä tulevista yhteiskunnallisista haasteista.

Kannatin tästä syystä esittelijän kantaa, jossa vaaditaan, että EU:n innovaatiobudjettia suurennetaan vuosia 2014–2020 koskevan uuden rahoituskehyksen laadinnan yhteydessä. Meidän on kohdennettava tuki entistä tarkemmin, saatava aikaan ja vahvistettava uusien tekniikoiden tukivälineiden yhteisvaikutuksia sekä tehostettava toimijoiden välistä koordinointia. Julkisen rahoituksen lisäksi on edistettävä yksityisiä innovaatioinvestointeja.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Innovointi on tutkimuksen ja koulutuksen ohella tärkeimpiä tekijöitä, jotka lisäävät osaamista EU:ssa. Yhteisön innovaatiopolitiikalla on erittäin tärkeä merkitys pyrittäessä saavuttamaan EU 2020 -strategiassa asetetut tavoitteet. Innovointiin tarvitaan kuitenkin varoja, joita etenkään yrityksillä ei ole ja joita varsinkin pk-yritysten on vaikea hankkia. Tämän järjestelyn hyväksyminen on näin ollen tärkeä askel tuettaessa yrittäjiä, jotka ovat innovointia liikkeelle paneva voima.

 
  
MPphoto
 
 

  Miroslav Mikolášik (PPE), kirjallinen. (SK) En hyväksy sitä, että maailmanlaajuinen taloudellinen kilpailu on johtanut siihen, että kolmansiin maihin siirretään tuotantolaitosten lisäksi myös tuotantoon kuuluvaa tutkimus- ja kehityskapasiteettia.

Tällaista kehitystä on torjuttava määrätietoisesti rohkealla ja huolellisella teollisuusinnovointia koskevalla politiikalla, jolla varmistetaan Euroopan unionin talouden kilpailukyky ja siirtyminen vähähiiliseen osaamistalouteen.

EU:n innovaatiobudjetti, joka on alle 1 prosentti EU:n talousarviosta, ei ole siksi mielestäni riittävä, ja olen esittelijän kanssa samaa mieltä siitä, että tämä vaje on korjattava kauden 2014–2020 rahoitusnäkymissä, joita aletaan laatia tämän vuoden loppuun mennessä.

Koska innovatiivisiin yrityshankkeisiin ei rahoituskriisin vuoksi myönnetä nyt luottoja, jäsenvaltioiden on myös harkittava vakavasti tutkimukseen ja kehitykseen myönnettävien varojen tuntuvaa lisäämistä. Näin ne varmistavat kilpailukykynsä pitkällä aikavälillä sekä auttavat pelastamaan ja luomaan työpaikkoja.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. (DE) Tutkimus, innovointi ja koulutus ovat tärkeitä tekijöitä valtion kilpailukyvyn kannalta. Pysyäkseen innovointikykyisinä yritysten on investoitava paljon rahaa, mikä on usein ongelmallista etenkin luotonsaantivaikeuksien vuoksi. Nimenomaan silloin, kun varat vähenevät, on kehitettävä ja edistettävä kestävää teknologiaa. Jälleen kerran on tuettava maaseutualueita edistämällä laajakaistainternetin yleistymistä tällaisilla alueilla, mutta samalla niiden infrastruktuuria heikennetään yksityistämällä esimerkiksi rautatiet ja postipalvelut.

Puhumme myös yliopistojen ja tutkimuslaitosten tärkeydestä, mutta niiden varoja tosiasiassa vähennetään. Korostamme tässä yhteydessä tavalliseen tapaamme pk-yritysten merkitystä, mutta jää nähtäväksi, muuttuvatko puheet konkreettisiksi toimiksi. Mietinnössä toistetaan pääasiassa vanhoja toimia, minkä vuoksi äänestin tyhjää.

 
  
MPphoto
 
 

  Georgios Papanikolaou (PPE), kirjallinen. (EL) Seuraavia kymmentä vuotta koskevan strategian (EU 2020) toisena perustavoitteena on lisätä tutkimukseen ja kehitykseen tehtäviä investointeja siten, että niiden osuus on vuoteen 2020 mennessä 3 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tässä valiokunta-aloitteisessa mietinnössä komissiota kehotetaan tekemään kunnianhimoisia erityisaloitteita, koska Lissabonin strategia epäonnistui tällä alalla.

On pantava merkille, että tutkimukseen ja kehitykseen käytetään lähinnä vähäisen yksityisen sijoitustoiminnan vuoksi Euroopassa alle 2 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun vastaava osuus on Yhdysvalloissa 2,6 prosenttia ja Japanissa 3,4 prosenttia. Innovointialaa on kehitettävä, koska nykyinen talouskriisi ja tuotantoprosessien muuttuminen aiheuttavat muutoksia työmarkkinoilla. Näin tuodaan paitsi teknistä myös sosiaalista lisäarvoa.

 
  
MPphoto
 
 

  Robert Rochefort (ALDE), kirjallinen. (FR) Tulevien innovaatioiden avulla Eurooppa voi selviytyä seuraavien vuosikymmenten suurista taloudellisista, sosiaalisista ja ekologisista haasteista. Meidän on lisättävä toimiamme, jotta voimme toteuttaa Euroopassa kunnianhimoisen innovaatiopolitiikan. Tämä on johtoajatuksena Winklerin mietinnössä, jota kannatin. Meidän on ensinnäkin myönnettävä kyseiseen politiikkaan aiempaa enemmän varoja. Innovointiin on osoitettavaa huomattavasti suurempi osuus EU:n talousarviosta, ja toivon, että tämä otetaan huomioon seuraavissa, kauden 2014–2020 rahoitusnäkymissä.

Myös jäsenvaltioiden on tehostettava toimiaan, jotta ne saavuttavat mahdollisimman pian Barcelonassa asetetun tavoitteen, jonka mukaan tutkimukseen ja kehitykseen käytetään vähintään 3 prosenttia bruttokansantuotteesta. Lisäksi on erittäin tärkeää parantaa EU:n ja kansallisten politiikkojen koordinointia. Jotta innovaatiopolitiikka on tehokasta, sitä on ehdottomasti tarkasteltava kokonaisvaltaisesti, johdonmukaisesti ja pitkää aikaväliä silmällä pitäen. Myös tutkimus- ja talousalojen välistä vuoropuhelua on vahvistettava. Suhtaudun näin ollen myönteisesti Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin perustamiseen, koska se auttaa edistämään näiden kahden alan välisiä suhteita.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Olen pahoillani, ettei vihreiden pyytämä kohta kohdalta -äänestys yhteisöpatenttituomioistuinta koskevan vaatimuksen poistamisesta toiminut, joten tämä vaatimus valitettavasti sisältyy tekstiin. Mietinnössä kuitenkin vaaditaan patenttipooleja, yhteispatentteja ja oikeuksien lisensointia sekä korostetaan patenttien laadun tärkeyttä.

 
  
  

Mietintö: Michael Cashman (A7-0165/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestin mietinnön puolesta, koska köyhyyden poistaminen on mielestäni kaikkein tärkein asia. Se on Lissabonin sopimuksen mukaan EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan ensisijainen tavoite, ja koska tämä on moraalinen velvollisuutemme, jolla on pitkällä aikavälillä ratkaiseva merkitys EU:n etujen kannalta, tämä tavoite on mielestäni ehdottomasti asetettava etusijalle ulkopolitiikassamme. Lisäksi on syytä todeta, että Euroopassa ja muualla maailmassa meneillään olevasta syvästä talouskriisistä huolimatta emme voi emmekä saa laiminlyödä ulkomaanapua, koska se auttaa merkittävästi luomaan oikeudenmukaisemman ja solidaarisemman maailman.

Koska vuonna 2000 pidetyssä vuosituhannen huippukokouksessa, jossa sitouduimme torjumaan köyhyyttä aiempaa tehokkaammin, määritettyjä tavoitteita ei ole vielä läheskään saavutettu ja koska olemme yhä lähempänä vuotta 2015, johon mennessä nämä tavoitteet oli tarkoitus saavuttaa, meidän on tarkasteltava erilaisia tekijöitä, joilla pyritään mahdollisimman pian maksimoimaan vuosituhattavoitteiden tulokset. Haluan siksi kiittää esittelijää tästä asiakirjasta ja ilmaista tässä yhteydessä tukeni tälle hankkeelle.

 
  
MPphoto
 
 

  Roberta Angelilli (PPE), kirjallinen. (IT) Joka vuosi lähes kahdeksan miljoonaa lasta kuolee alle viisivuotiaana. Kolme ja puoli miljoonaa lasta kuolee heti synnyttyään raskauden aikaisten komplikaatioiden vuoksi. Nelisen miljoonaa näistä kuolemista tapahtuu vain viidessä valtiossa, jotka ovat Intia, Nigeria, Kongon demokraattinen tasavalta, Pakistan ja Kiina.

Monet niistä voitaisiin helposti estää yksinkertaisilla teoilla, kuten imettämällä, käyttämällä hyönteisten torjunta-aineella käsiteltyjä verkkoja sekä antamalla erityisesti keuhkokuume- ja malariarokotteita. Monet äidit eivät tiedä rokotteiden merkitystä tai jos tietävät, he ovat niin köyhiä, ettei heillä ole varaa maksaa kuljetusta terveyskeskukseen tai sairaalaan.

Näiden lasten tulevaisuuden varmistamiseksi ei tarvita valtavia sijoituksia. Meidän on vain tarjottava kyseisille valtioille lääkkeitä, jotka ovat erittäin halpoja ja jotka ovat meille jokapäiväistä estolääkitystä, rakennettava juomavesikaivoja, tarjottava yksinkertaisia hyönteisverkkoja ja varmistettava, että toimitukset päätyvät oikeaan paikkaan.

Tästä syystä tarvitaan ennen kaikkea poliittista päättäväisyyttä toteuttaa toimia, joilla voidaan pelastaa monta ihmishenkeä ja lopettaa sellaisten viattomien lasten hiljainen teurastus, joiden ainoa rikos on se, että he ovat syntyneet köyhään maahan.

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. (FR) Äänestin Cashmanin mietinnön puolesta, koska parlamentin oli mielestäni omaksuttava selkeä kanta, jossa tuetaan vuosituhattavoitteiden toteuttamista. Ne eivät saa kyseenalaistua nykyisen talouskriisin vuoksi. Näitä vuonna 2000 järjestetyssä vuosituhannen huippukokouksessa asetettuja tavoitteita ei ole vielä läheskään saavutettu. Niitä ovat äärimmäisen köyhyyden ja nälän vähentäminen, kaikille tarjottavan peruskoulutuksen varmistaminen, sukupuolten tasa-arvon edistäminen, lapsikuolleisuuden vähentäminen, äitiysterveyden parantaminen, HI-viruksen/aidsin, malarian ja tuberkuloosin torjunta, ympäristön kestävä suojelu sekä maailmanlaajuisen kehityskumppanuuden perustaminen. Kaikki Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenvaltiot kokoontuvat syyskuussa 2010 päättämään tulevasta menettelystä, jolla voitaisiin parantaa tuloksia. Antamalla tämän päätöslauselman Euroopan parlamentti osoittaa valtioiden ja hallitusten päämiehille, että se on sitoutunut saavuttamaan vuosituhannen kehitystavoitteet.

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. (LT) Kannatan tätä mietintöä. Köyhyyden vähentäminen on EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan ensisijaisia tavoitteita. Talouden ja rahoitusalan taantuman kielteiset vaikutukset ovat kuitenkin hidastaneet kehitysmaiden ja etenkin vähiten kehittyneiden maiden kehitystä. EU:n jäsenvaltioiden on siksi toteuttavia poikkeuksellisia toimia sen varmistamiseksi, että mahdollisimman pian laaditaan konkreettisia kehitysaputoimia, jotka kattavat kaupan, kehitysyhteistyön ja yhteisen maatalouspolitiikan. Meidän on myös pyrittävä helpottamaan kehitysmaiden integroitumista maailmantalouteen ja edistettävä näiden valtioiden kaupan kehitystä. Komission on varmistettava kehitysmaiden ja etenkin vähiten kehittyneiden maiden tukitoimien tehokas hallinnointi sekä tuen jakamisen avoimuus ja tehokkuus.

 
  
MPphoto
 
 

  Gerard Batten, John Bufton, David Campbell Bannerman, Trevor Colman ja Nigel Farage (EFD), kirjallinen. (EN) UKIP-puolueen jäsenet eivät kannata velkojen peruuttamista, koska se ei ole taloudellisesti järkevää seuraavista syistä: 1. Velkojamaa on tavallisesti itse velallinen. Esimerkiksi Yhdistynyt kuningaskunta on merkittävä kansainvälisen tuen antaja. Yhdistynyt kuningaskunta ja näin ollen sen veronmaksajat ovat kuitenkin yleensä haluttomia avunantajia, koska Yhdistyneen kuningaskunnan osakeyhtiöiden velkavuori kasvaa. 2. Velkojen peruuttamisen vuoksi kolmannen maailman velallisten valtioiden on vaikeampi saada muuta kansainvälistä rahoitusta. Se ei siksi ole velallisten valtioiden edun mukaista. 3. Velkojen peruuttamiseen liittyy moraalinen vaara. Entä ne monet kolmannen maan valtiot, jotka täyttävät velkasitoumukset? 4. Peruuttamalla velat annetaan epäsuoraan anteeksi petokset, korruptio ja lainojen väärinkäyttö, jotka ovat yleisiä velallisissa Afrikan valtioissa. 5. Koska useimmat kansainväliset taloudet ovat pahasti velkaantuneita, kuka ratkaisee, milloin velkojen peruuttaminen on asianmukaista? Tämä on toinen moraalinen vaara.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Luc Bennahmias (ALDE), kirjallinen. (FR) Kannatin Cashmanin mietintöä, jossa tarkastellaan, missä määrin vuonna 2000 asetetut vuosituhattavoitteet on saavutettu. Kaikki merkit viittaavat siihen, ettei näitä tavoitteita saavuteta. EU:lla on valtava vastuu, koska se on köyhien valtioiden ensisijainen avustaja, joten sitä kuunnellaan kansainvälisellä tasolla kehitysyhteistyöasioissa. Cashmanin mietinnössä arvioidaan vuosituhattavoitteiden tilannetta erittäin oikeudenmukaisesti sekä korostetaan äärimmäistä köyhyyttä, naisten tilannetta, terveydenhuoltoa, koulutusta ja ympäristöä. Mietinnössä muistutetaan, että Euroopan unionin on varmistettava kehitysyhteistyötoimien johdonmukaisuus. Valtion maatalous-, kalastus- ja kauppatoimet eivät saa heikentää sen kehitystä. Tässä mietinnössä parlamentti osoittaa toimivansa ennakoivasti tukemalla uusia rahoitusmuotoja, joita on otettava käyttöön yleisemmin. Vuonna 2000 järjestetyn vuosituhannen huippukokouksen aikana laadittu raportti on merkityksellisempi kuin koskaan. Johtajamme ovat velvollisia toteuttamaan nämä realistiset ja saavutettavissa olevat tavoitteet mahdollisimman pian. Tämä on ennen kaikkea tahdon asia.

 
  
MPphoto
 
 

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. (LT) Äänestin mietinnön puolesta, koska vuosituhattavoitteiden saavuttamisen on säilyttävä Euroopan unionin keskeisenä tavoitteena. Se on kaikista vaikeuksista huolimatta erittäin tärkeä ja kiireellinen haaste sekä EU:ssa että kansainvälisessä toiminnassa. EU:n ja kansainvälisen yhteisön on keskitettävä ponnistelunsa ja toteutettava konkreettisia toimia edistääkseen vuosituhattavoitteiden saavuttamista. Haluan korostaa, ettei nyt ole sopiva ajankohta säästää sairaiden ja nälkää näkevien kustannuksella. Meidän on näin ollen kiinnitettävä erityistä huomiota esimerkiksi terveydenhuoltoon, naisiin, lapsiin ja köyhyyden torjuntaan sekä aiempaa enemmän huomiota työllisyyteen ja ihmisarvoiseen työhön. Huomautan, että köyhyyden vähentäminen vuosituhattavoitteet saavuttamalla on tunnustettava EU:n politiikan yleiseksi tavoitteeksi ja että Euroopan on johdettava koko maailmaa yhteisessä yrityksessä pitää maailman köyhimmille antamansa lupaukset. Yhdyn Euroopan parlamentin vaatimukseen siitä, että valtaosa EU:n rahoitustuesta on annettava sitä eniten tarvitseville, erityisesti naisille, lapsille ja vammaisille ja kaikille suurimmassa avun tarpeessa oleville. Erityistä huomiota on kiinnitettävä myös sukupuolten tasa-arvoon, vähemmistöjen oikeuksiin ja syrjinnän torjuntaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. (PT) Suhtaudun myönteisesti rooliin, joka Euroopalla on ollut maailman suurimpana kehitysavun antajana.

Kehitysapu on auttanut lievittämään miljoonien kehitysmaissa asuvien ihmisten köyhyyttä. Äärimmäisestä köyhyydestä kärsivien määrä on laskenut 1,8 miljardista 1,4 miljardiin. Nykyään lähes 90 prosenttia köyhistä lapsista käy koulua. Malarian ja tuberkuloosin vastaisessa taistelussa on edistytty merkittävästi, ja lapsikuolleisuus vähenee nopeasti.

Viimeaikaiset elintarvike- ja polttoainekriisit sekä maailmanlaajuinen taloustaantuma ovat kuitenkin tuhonneet suuren osan viime vuosikymmenellä saavutetusta edistyksestä.

Rikkaat maat ovat syyllisiä tämänhetkisiin talous-, rahoitus- ja ilmastokriiseihin, mutta kehitysmaat kärsivät ilmaston lämpenemisestä eniten. Meidän on siksi tehostettava kaikkia ilmastonmuutoksen torjuntatoimiamme, esimerkiksi asianmukaisen tekniikan tarjoamista.

Vaadin, että kehitysmaille myönnetään lisää varoja. Rahoituksen on oltava kestävää keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, ja sen on tultava yksityiseltä sektorilta, hiilidioksidimarkkinoilta sekä teollisuusmaiden tai taloudellisesti kehittyneimpien kehitysmaiden julkiselta sektorilta.

 
  
MPphoto
 
 

  David Casa (PPE), kirjallinen. (EN) Äänestin mietintöä vastaan, koska 42 kohdan sanamuoto oli kiistanalainen aborttien osalta. Vastustan moraalisesti aborttia enkä voi hyväksyä tällaista lauseketta. Minun on kuitenkin todettava, että esittelijä on tehnyt mielestäni loistavaa työtä kaikissa muissa asioissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Carlo Casini (PPE), kirjallinen. (IT) On erittäin valitettavaa, ettei Euroopan parlamentti ole vuosien saatossa pystynyt ratkaisemaan yhtä harmittavaa ristiriitaa. Jokaiseen asiakirjaan, jossa ehdotetaan esimerkillisesti toimia köyhyyden, nälän ja väkivallan torjumiseksi maailmassa, jotkut onnistuvat sisällyttämään suoran tai epäsuoran maininnan niin kutsutusta oikeudesta aborttiin väestön terveyttä ja kehitystä edistävänä välineenä.

Useimmat suhtautuvat tähän joidenkin tekemään ehdotukseen käytännössä välinpitämättömästi, ja vähemmistö hieman epäröi. Tilanne on selvästikin ristiriitainen ja murheellinen. Periaatteista, joiden mukaan jokainen ihminen on yhtä arvokas ja yhteiskunnan nuorimmille jäsenille osoitetaan erityistä, oikeudenmukaista solidaarisuutta, luovutaan juuri silloin, kun meidän on tarkoitus torjua syrjintää ja suojella terveyttä.

Näin on käynyt tänään myös Cashmanin mietinnössä, jonka 42 kohta on ristiriidassa muun asiakirjan kanssa. Tämän kohdan vuoksi jouduin useiden muiden jäsenten tavoin lopulta hylkäämään koko mietinnön. Kannatetut huonot kohdat todellakin painavat vaakakupissa valitettavasti enemmän kuin tekstin muissa osissa olevat hyvät kohdat.

 
  
MPphoto
 
 

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. (PT) Vuosituhattavoitteiden saavuttaminen on kehitysyhteistyöpolitiikan ensisijainen tavoite. Vaikka YK:n korkean tason kokous pidetään jo muutaman kuukauden kuluttua ja vaikka joissakin vuosituhattavoitteissa on edistytty merkittävästi, totuus on, että olemme kaukana siitä, mitä olimme toivoneet. Meidän on tehtävä enemmän. Jäsenvaltioiden on noudatettava julkista kehitysapua koskevaa sitoumustaan. On tutkittava sellaisten uusien rahoitusjärjestelyjen mahdollisuutta, joista ei aiheudu veronkorotuksia nykyisenä kriisiaikana. Kehitysyhteistyöpolitiikan on ennen kaikkea oltava johdonmukaista (kuten todetaan tämän vuoden toukokuussa hyväksytyssä päätöslauselmassa EU:n johdonmukaisesta kehitysyhteistyöpolitiikasta ja julkista kehitysapua täydentävästä kehitysavusta).

Mielestäni on myönteistä, että parlamentti on asettanut ensisijaisiksi vuosituhattavoitteiksi terveydenhuollon, koulutuksen, heikoimmassa asemassa olevat yhteiskuntaryhmät ja köyhyyden poistamisen kauppa-, maatalous- ja kalastuspolitiikkaa koskevilla konkreettisilla toimilla. Tässä yhteydessä vaaditaan myös uutta globaalia hallintoa, jossa kehitysmaat otetaan aiempaa paremmin huomioon ja joka edistää demokratiaa, rauhaa ja oikeusvaltiota kehitysmaissa. Vastustan kuitenkin aborttia ehkäisykeinona.

 
  
MPphoto
 
 

  Mário David (PPE), kirjallinen. (PT) Scott McKenzie lauloi: "If you're going to San Francisco, be sure to wear some flowers in your hair. If you're going to San Francisco, you're gonna meet some gentle people there." Maailma ei kuitenkaan ole tällainen, eikä tätä sanomaa voida soveltaa nykymaailman monimutkaiseen taloudelliseen ja sosiaaliseen todellisuuteen. Äänestin siksi mietintöä vastaan, vaikka en tietenkään epäile tavoitteiden takana olevaa hyvää tahtoa. "Imagine there's no countries, it isn't hard to do, nothing to kill or die for, and no religion too. Imagine all the people living life in peace." John Lennon kuitenkin itse lisäsi: "You may say I'm a dreamer." Todellinen elämä ei valitettavasti ole tällaista. Meidän tehtävänämme on kuitenkin tehdä maailmasta oikeudenmukaisempi ja turvallisempi paikka, jossa jokaisen elämässä on edes hitunen ihmisarvoa.

Mietinnössä esitetyillä ehdotuksilla on monenlaisia tavoitteita, mutta niissä ei keskitytä tehokkaisiin painopisteisiin eikä määritellä niitä. Kun hehkutetaan joka suuntaan, mitään näistä tavoitteista ei pystytä toteuttamaan. Lisäksi minusta tuntuu, että niissä korostuu liikaa valtionjohtoisuus ja että niissä keskitytään liikaa keskushallintoon. En hyväksy tällaista lähestymistapaa. Katson sitä vastoin, että vuosituhattavoitteita koskevat investoinnit on tehtävä EU-pohjaisiin hankkeisiin, kuten Millennium Villages -hankkeeseen, siten, että kaikki EU:n toimielimet ovat vahvasti mukana.

 
  
MPphoto
 
 

  Proinsias De Rossa (S&D), kirjallinen. (EN) Kannatan voimakkaasti tätä mietintöä kehityksestä kohti vuosituhattavoitteiden saavuttamista. EU:n rahoitussitoumuksista puuttuu 20 miljardia euroa nyt, kun valtiot supistavat kehitysapumäärärahojaan. EU:n jäsenvaltiot eivät saa takellella täyttäessään kehityspolitiikkaa koskevan eurooppalaisen konsensuksen yhteydessä tekemiään sitoumuksia. Vuosituhattavoitteita on lisäksi tarkasteltava siitä näkökulmasta, että ne mahdollistavat kehityksen, ja samalla on kohdattava ja käsiteltävä köyhyyden perimmäisiä syitä. Jäsenvaltioiden on viimeistään vuoteen 2015 mennessä täytettävä lupauksensa siitä, että kehitysapuun käytetään 0,7 prosenttia bruttokansantulosta, eikä pienennettävä tätä osuutta, mikä on kaksin verroin huolestuttavampaa kriisiaikana, jolloin bruttokansantulo pienenee. EU ei saa myöskään laajentaa julkisen kehitysavun määritelmää siten, että se käsittää myös muut rahavirrat, kuten maastamuuttajien rahalähetykset tai lainojen peruuttamistoimet. Käsitelläkseen alikehittymistä teollisuusvaltioiden on torjuttava tehokkaasti veroparatiiseja ja laittomia pääomavirtoja, jotka riistävät kehitysmailta niiden kipeästi tarvitsemat varat. Kehitysyhteistyötä koskevan vastuun on nähdäkseni kuuluttava edelleen kehitysyhteistyöstä vastaavan komission jäsenen toimialaan. Hänen on edistettävä politiikkojen, erityisesti kauppapolitiikan, yhteisen maatalouspolitiikan ja kalastuspolitiikan, johdonmukaisuutta.

 
  
MPphoto
 
 

  Marielle De Sarnez (ALDE), kirjallinen. (FR) Parlamentti lähettää voimakkaan viestin antaessaan päätöslauselman kehityksestä kohti vuosituhattavoitteiden saavuttamista. Tämä osoittaa, että Eurooppa pitää tärkeänä köyhyyden, nälän, sairauksien sekä lapsi- ja äitiyskuolleisuuden poistamista vuoteen 2015 mennessä. Eurooppa-neuvoston kynnyksellä viesti on selvä. EU:n valtioiden ja hallitusten päämiesten on pidettävä rahoitusta koskevat lupauksensa myös meneillään olevan maailmanlaajuisen talous- ja rahoituskriisin aikana. Se on nyt ehkä tärkeämpää kuin koskaan. Jäsenvaltioiden on käytettävä kehitysapuun 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan. Jotta Eurooppa voi täyttää rahoitussitoumuksensa, sen on otettava käyttöön uusia rahoitusjärjestelyjä, kuten rahoitustoimista perittävä 0,05 prosentin suuruinen vero. Tällaisella verolla voitaisiin kerätä 10 miljardia euroa vuodessa, koska tällaisten toimien arvo oli taannoin 70 kertaa maailman bruttokansantuloa suurempi. Tällainen vero hyödyttäisi myös rahoitusalaa. Tämä tuntuisi oikeudenmukaiselta, koska kyseinen ala on saanut valtavia määriä valtiontukea, jotta se selviytyisi itse aiheuttamastaan ennennäkemättömästä kriisistä. EU:n alustava yksipuolinen toimenpide saattaa toimia maailmanlaajuisena liikkeellepanevana voimana.

 
  
MPphoto
 
 

  Anne Delvaux (PPE), kirjallinen. (FR) Suhtaudun myönteisesti äänestykseen, joka toimitettiin Cashmanin mietinnöstä kehityksestä kohti vuosituhattavoitteiden saavuttamista: syyskuussa 2010 pidettävää YK:n korkean tason kokousta varten valmisteilla oleva väliarviointi. Tämä mietintö oli yksinkertaisesti hyväksyttävä! Kun vuosituhattavoitteiden saavuttamisen määräajaksi asetettuun vuoteen 2015 on enää vain viisi vuotta, mietintö tarjoaa kansainväliselle yhteisölle ainutlaatuisen mahdollisuuden kaksinkertaistaa toimensa näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Tilanne on kriittinen ja edellyttää kiireistä toimintaa. On pyrittävä uudelleen kuolettamaan vähiten kehittyneiden maiden velat ja keventämään kehitysmaiden velkataakkaa.

Kannatan myös sellaisten toimien tehostamista, joilla seurataan, täytetäänkö lupaus siitä, että julkiseen kehitysapuun käytetään 0,7 prosenttia bruttokansantulosta vuoteen 2015 mennessä. Vuosituhattavoitteiden rahoitus on aloitettava kansallisella tasolla, ja kehitysmaiden on hankittava ja osoitettava omia varoja, jotta nämä tavoitteet saavutetaan. Avunantajien on kuitenkin pidettävä lupauksensa ja lisättävä julkista kehitysapuaan oleellisesti. Tehdyistä lupauksista on ehdottomasti pidettävä kiinni syyskuussa järjestettävässä kokouksessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Harlem Désir (S&D), kirjallinen. (FR) Vuosituhattavoitteiden saavuttaminen vuoteen 2015 mennessä on kansainvälisen yhteisön tekemä oleellinen sitoumus. Se ei ole kuitenkaan kerännyt riittävästi varoja, jotta voisi täyttää tämän lupauksensa. Kun määräajasta on nyt kulunut kaksi kolmannesta, on selvää, etteivät monet vähiten kehittyneet maat saavuta mitään niistä tavoitteista, jotka ovat köyhyyden poistaminen sekä koulutuksen ja terveydenhoidon saatavuus, ja että useimmat kehitysmaatkin ovat vielä kaukana niistä. EU on maailman suurin avunantaja, mutta sekään ei voi olla tyytyväinen, koska 0,4 prosenttia bruttokansantulosta on toistaiseksi kaukana EU:n itselleen asettamasta tavoitteesta, jonka mukaan julkiseen kehitysapuun oli tarkoitus käyttää 0,56 prosenttia bruttokansantulosta vuonna 2010. Avun tarve on suurempi kuin koskaan aiemmin etenkin elintarviketurvassa, ilmastonmuutoksen torjunnassa, koulutuksessa, erityisesti hiv-potilaiden terveydenhuollossa sekä äitiys- ja lisääntymisterveydessä. Cashmanin mietinnössä Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä kehottaa 17. kesäkuuta kokoontuvaa Eurooppa-neuvostoa hyväksymään ehdotuksen rahoitustoimista perittävästä 0,05 prosentin verosta, jolla voitaisiin kerätä 10 miljardia euroa vuodessa, sekä asettamaan tavoitteekseen, että vuonna 2012 kehitysapuun käytetään 0,63 prosenttia EU:n bruttokansantulosta ja että osuus korotetaan 0,7 prosenttiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Leonidas Donskis (ALDE), kirjallinen. (LT) Varjoesittelijänä kannatin voimakkaasti tätä mietintöä, jonka tavoitteena on varmistaa, että vuosituhattavoitteet saavutetaan menestyksekkäästi. Tuen varauksettomasti kollegani pyrkimyksiä varmistaa, että Euroopan unioni on tässä asiassa yksimielinen ja edistyksellinen. En kuitenkaan kannattanut kahta käsiteltäväksi jätettyä tarkistusta, joissa esitettyjä vaatimuksia en liberaalina voi hyväksyä. Äänestin siksi sitä kohtaa vastaan, jossa EU:ta kehotetaan ottamaan valuutta- ja johdannaiskaupoissa yksipuolisesti käyttöön vero globaalien julkishyödykkeiden, muun muassa vuosituhattavoitteiden rahoittamiseksi. Euroopan unioni ei saa lisätä kansalaistensa verotaakkaa eikä etenkään kantaa veroja, joiden mekanismeja ja vaikutuksia ei ole vielä tutkittu täysimääräisesti. En ole samaa mieltä myöskään siitä, että kehitysaputoimien on oltava oikeudellisesti sitovia.

On tärkeää, että jäsenvaltiot täyttävät velvoitteensa ja lisäävät julkisen kehitysavun määrää, mutta Euroopan unioni ei saa määrätä jäsenvaltioilleen oikeudellisia seuraamuksia siitä, että ne ovat osittain epäonnistuneet täyttämään velvoitteensa rahoituskriisin vuoksi muuttuneessa tilanteessa. Kriisi ei vaikuttanut kaikkiin jäsenvaltioihin samalla tavoin, eivätkä kaikki voi saavuttaa 0,7 prosentin tavoitetta. Euroopan parlamentin on tiukkojen oikeudellisten toimien sijaan kannustettava niitä pehmeämmin ja helpommin hyväksyttävin keinoin.

 
  
MPphoto
 
 

  Lena Ek (ALDE), kirjallinen. (SV) On huolestuttavaa, että niin monet Euroopan parlamentin jäsenet äänestivät sitä vastaan, että kehitysmaiden naisille annetaan oikeus päättää omasta kehostaan ja lisääntymisterveydestään, kannattamalla 42 kohdan poistamista mietinnöstä. On erittäin huolestuttava suuntaus, että Euroopassa aborttia vastustavat käyttävät apuohjelmaa näkemystensä esiin tuomiseen. Perhesuunnittelun mahdollisuus vaikuttaa merkittävästi siihen, että kehitysmaiden naiset voivat päättää omasta elämästään ja päästä sen ansiosta pois köyhyydestä.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestin Cashmanin mietinnön puolesta, koska meillä on vielä pitkä matka vuosituhattavoitteiden saavuttamiseen. Jotta nämä tavoitteet saavutetaan vuoteen 2015 mennessä, nykyisiä toimia on tehostettava etenkin siten, että jäsenvaltiot kantavat kehitysmaille annettavaa apua koskevan vastuunsa.

Mielestäni on myönteistä, että 42 kohta hyväksyttiin. Siinä kehotetaan "kaikkia jäsenvaltioita ja komissiota pysäyttämään huolestuttavan laskun kehitysmaiden seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia koskevassa rahoituksessa ja tukemaan vapaaehtoiseen perhesuunnitteluun, turvallisiin abortteihin, sukupuoliteitse tarttuvien tautien hoitamiseen ja lisääntymisterveystarvikkeiden, ihmishenkiä pelastavien lääkkeiden ja ehkäisyvälineiden, mukaan lukien kondomien jakeluun liittyviä politiikkoja".

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Köyhyyden poistaminen sekä rikkaiden ja köyhien välisen kuilun kaventaminen ovat tärkeitä tavoitteita, joihin kaikkien hallitusten on kiinnitettävä huomiota ja osoitettava varoja. YK hyväksyi nämä tavoitteet vuonna 2000 pidetyssä vuosituhannen huippukokouksessa, ja Euroopan unioni vaikuttaa suurimpana avunantajana merkittävästi näiden yhteisten pyrkimysten tuloksiin.

Kehittyneet maat ovat toteuttaneet paljon toimia, vaikka monet niistä kärsivät kriiseistä, jotka voivat vaarantaa niiden sitoutumisen, mutta tukea saavat valtiot ovat itse vastuussa hyvästä hallinnosta, oikeusvaltiosta ja keskeisistä kansalaisoikeuksista. Olen väistämättä pettynyt siihen, että esittelijä yrittää toteamiensa hyvien aikeiden varjolla saada parlamentin hyväksymään päätöslauselman, jossa kannatetaan aborttia vuosituhattavoitteiden saavuttamiskeinona ja loukataan näin räikeästi jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden toimivaltaa näissä asioissa. Tämä ei ole uusi taktiikka, mutta se on tässä yhteydessä salakähmäinen ja tuomittava.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Kansainvälinen yhteisö on antanut oleellisen lupauksen vuosituhattavoitteiden saavuttamisesta. Eurooppa on maailman suurin avunantaja. Tämä kehitysmaille annettava apu on auttanut lievittämään köyhyyttä, vähentämään kuolleisuutta ja parantamaan miljoonien ihmisten taitoja. Äärimmäinen köyhyys on todellakin vähentynyt, lähes 90 prosenttia köyhistä lapsista käy koulua ja lapsikuolleisuus vähenee nopeasti. Tehtävää on kuitenkin vielä paljon, ja tukea on myönnettävä runsaasti, jotta vähiten kehittyneet maat onnistuvat vuosituhattavoitteiden mukaisesti poistamaan köyhyyden sekä varmistamaan koulutuksen ja terveydenhoitopalvelujen saatavuuden. Euroopan, joka puolustaa perusihmisoikeuksia, jonka perusperiaatteena on solidaarisuus ja joka on maailman suurin kehitysavun antaja, on otettava johtava asema tässä asiassa, erityisesti seuraavassa YK:n kokouksessa, joka pidetään syyskuussa. Olen kuitenkin pettynyt siihen, että mietinnössä on sekoitettu jalot tavoitteet omaantuntoon liittyviin arkaluonteisiin asioihin, kuten aborttiin. Aborttia tukevien toimien edistäminen ei auta saavuttamaan vuosituhattavoitteita. Äänestin siksi mietintöä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Vuonna 2000 annetun vuosituhatjulistuksen tavoitteena oli alun perin puolittaa äärimmäisessä köyhyydessä elävien määrä, tarjota puhdasta vettä ja koulutusta kaikille sekä pysäyttää hi-viruksen/aidsin leviäminen. Mietinnössä myönnetään, että olemme kaukana näiden – sinänsä vähäisten – tavoitteiden saavuttamisesta. Koko EU on supistanut kehitysapumäärärahojaan, ja sen jäsenvaltiot ovat viime aikoina käyttäneet tuhansia miljoonia dollareita pankkiensa pelastamiseen, siirtäneet laskun kansalaisille ja päästäneet hallitsevat talous- ja rahoitusryhmittymät pälkähästä.

Tekstissä on kuitenkin joitakin ristiriitaisuuksia, jotka on mielestämme syytä ottaa esiin. Ristiriita on etenkin siinä, että mietinnössä arvostellaan kaupan vapauttamista mutta kannatetaan kaupan avaamista saattamalla Dohan kierros päätökseen Maailman kauppajärjestön yhteydessä sekä hyväksytään talouskumppanuussopimukset ja vapaakauppa-alueet. Kaupan vapauttaminen lisää epätasa-arvoa, työntekijöiden ja luonnonvarojen hyväksikäyttöä, köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä sekä valtioiden riippuvuutta toisistaan. Jos kehitysapua uhrataan näihin tavoitteisiin, kuten EU ja Yhdysvallat ovat tehneet, vuosituhattavoitteita ei saavuteta vuoteen 2015 mennessä.

 
  
MPphoto
 
 

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. (FR) Äänestin mietinnön puolesta, koska kannatan kehitysyhteistyöpolitiikan keskeiseen tavoitteeseen pyrkimistä, nimittäin köyhyyden vähentämistä. Jäsenvaltioilla on tärkeä, vastuullinen tehtävä, ja niiden on pidettävä lupauksensa. Meidän on vielä muistutettava niille tästä. Vaikka tähänastinen kehitys on lupaavaa etenkin köyhien lasten koulunkäynnin lisääntymisessä tai malarian ja tuberkuloosin torjunnassa, huomattavia toimia on edelleen toteutettava, jotta kaikki voivat täyttää sitoumuksensa vuoteen 2015 mennessä. Näin on tehtävä meneillään olevasta kriisistä huolimatta. Kannatan myös veron käyttöönottoa valuutta- ja johdannaiskaupoissa sekä kehitysmaiden velkataakan keventämistä ja vähiten kehittyneiden maiden velkojen peruuttamista. Äänestin myös useiden sellaisten tarkistusten puolesta, joiden tavoitteena on kehittää seksuaali- ja lisääntymisterveyttä koskevia toimia, koska ne ovat oleellisia aidsin torjunnassa ja äitiyskuolleisuuden vähentämisessä. Näitä toimia ei saa laiminlyödä.

 
  
MPphoto
 
 

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Cashmanin mietinnössä esitetään tärkeitä vaatimuksia siitä, että EU ja sen jäsenvaltiot toteuttavat joitakin kansainvälistä kehitysyhteistyötä koskevia toimia, ja kannatan näitä vaatimuksia varauksettomasti. Tähän on vielä lisättävä, että toimia voidaan toteuttaa muullakin kuin EU:n tai jäsenvaltioiden tasolla. Esimerkiksi Skotlannilla on erityinen panos kehitysmaiden kanssa tekemässään työssä, ja Skotlannin hallitus on myös julkistanut kansainvälisen kehitysyhteistyöpolitiikkansa, jolla pyritään edistämään vuosituhattavoitteiden saavuttamista.

 
  
MPphoto
 
 

  Eija-Riitta Korhola (PPE), kirjallinen. (FI) Arvoisa puhemies, haluan nostaa esille vuosituhattavoitteiden saavuttamista koskevassa mietinnössä 14 kohdan, jossa kehotetaan EU:ta tarjoamaan kattavaa rahoitusta, jolla pyritään auttamaan köyhiä maita taistelemaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia vastaan, ja jossa toisaalta korostetaan, että tämän rahoituksen on oltava lisäys olemassa oleviin kehitysapusitoumuksiin.

Ilmastonmuutos on tosiasia, jonka kanssa on opittava elämään. Yksi ympäristöliikkeen merkittäviä arviointivirheitä on, että se kieltäytyi pitkään keskustelemasta adaptaatiosta. Tämä oli länsimaista ylellisyyttä, sillä sopeutumistoimet ja niihin tarvittava rahoitus olivat pois maailman köyhiltä. Kehitysmaiden ilmastorahaston aikaansaamista voidaan pitää Kööpenhaminan ansiona.

Ilmastonmuutoksen merkitystä kehitysmaiden ongelmien joukossa ei tule kuitenkaan liioitella. Näyttää siltä, että ilmastonmuutos kannibalisoi mielikuvissamme kaikki muut ongelmat. Ihmisiin on iskostunut ajatus, että päästöjä vähentämällä kaikki muut ongelmat ikään kuin sulavat pois. Mikään ei voisi olla suurempi ajatusvirhe. On pidettävä huoli siitä, että ilmaston nimissä ei tulla vaarantamaan satojen miljoonien lasten rokotuksia ja koulutusta tai eroosion ja muiden ratkaistavissa olevien ympäristöongelmien torjuntaa.

Parasta ilmastoapua on auttaa ihmisiä pois köyhyydestä, sillä köyhyys jos mikä ajaa ihmisiä tekemään ympäristön kannalta vahingollisia ratkaisuja. Tästä syystä pidän erittäin tärkeänä, että mietinnössä nimenomaisesti vaaditaan, etteivät ilmastonmuutoksen torjuntaan ja adaptaatioon ohjattavat rahat ole pois EU:n muista kehitysapusitoumuksista.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. (FR) Tässä mietinnössä on joitakin myönteisiä kohtia. Niitä ovat ympäristöön liittyvän pohjoisten valtioiden velan korostaminen suhteessa eteläisiin valtioihin sekä tämän alan lisätukea koskeva pyyntö. Kannatan myös vaatimusta siitä, ettei valtionvelan peruuttamista pidetä enää olennaisena osana julkista kehitysapua.

Kannatan myös vaatimusta varallisuuden oikeudenmukaisesta jaosta, paikallisen pienimuotoisen toiminnan tukemista sekä toimia, joilla parannetaan maan, veden ja muiden biologista monimuotoisuutta edustavien luonnonvarojen käyttömahdollisuuksia. On kuitenkin valitettavaa, että tällaisista ehdotuksista huolimatta mietinnössä kannatetaan talouskumppanuussopimuksia, Dohan kierrosta ja kaikkia WTO:n sopimuksia, jotka ovat siis juuri päinvastaisia asioita kuin mietinnössä edistetyt periaatteet. Äänestän siksi tyhjää.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) EU on edelleen suurin liikkeellepaneva voima vuosituhattavoitteiden saavuttamisessa ja myös maailman suurin avunantaja. EU:n on siksi kannettava vastuunsa ja otettava johtava asema syyskuussa 2010 pidettävässä YK:n korkean tason kokouksessa. Vuosituhattavoitteiden saavuttaminen, erityisesti köyhyyden poistaminen, on oleellista, jotta miljoonien ihmisten kärsimys voidaan lopettaa eri puolilla maailmaa. On kuitenkin tärkeää panna merkille, että köyhyyden torjumisen verukkeella pyritään jälleen kerran ovelasti sisällyttämään viittauksia asioihin, jotka aiheuttavat pohjimmiltaan eripuraa, erityisesti kehitysmaiden aborttipolitiikkaan, ja jotka eivät saa ansaitsemaansa näkyvyyttä.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. (DE) Köyhyyden vähentäminen on ollut alusta alkaen kehitysyhteistyöpolitiikan keskeisiä tavoitteita. Viime vuosikymmeninä on kuitenkin edistytty huonosti, ja kehitysyhteistyöpolitiikkaa koskevilla aloitteilla on ollut usein jopa päinvastainen vaikutus. Erityisen huolestuttavaa on se, että monissa valtioissa teollisuusmaiden varoja käytetään diktaattorien tai hallitsevien luokkien vallassa pitämiseen ja köyhien ihmisjoukkojen sortamiseen. Myös näläntorjuntaohjelmat ovat ilmeisesti vain lisänneet väestömääriä räjähdysmäisesti. Köyhyyden torjunta edellyttää joka tapauksessa elintarvikkeisiin liittyvän keinottelun estämistä ja kehitysyhteistyöpolitiikan tarkistamista.

Mikroluotot ovat selvästikin hyvä lähestymistapa omin neuvoin selviytymiseen. On kuitenkin voitava myös odottaa, että kehitysapua saavat valtiot ottavat takaisin henkilöt, jotka ovat muuttaneet maihimme laittomasti. Emme luultavasti saavuta asetettuja tavoitteita, ennen kuin kehitysapupolitiikkaa tarkistetaan perusteellisesti. Hylkäsin siksi mietinnön.

 
  
MPphoto
 
 

  Rareş-Lucian Niculescu (PPE), kirjallinen. (RO) Mielestäni 22 kohdasta on tärkeää poistaa toteamus, jossa EU:ta kehotetaan lakkauttamaan maatalouden vientituet. Esittelijä ja kollegat, jotka kannattavat tätä ajatusta, tietävät varsin hyvin, etteivät vientituet – joilla tuetaan Euroopan maataloustuotantoa nykyisessä kriisitilanteessa – ole tosiasiassa ongelma. Äänestin kuitenkin tyhjää lopullisessa äänestyksessä, koska tämän mietinnön on mielestäni perustuttava enemmän todellisuuteen ja siinä on oltava enemmän käytännönläheisyyttä ja vähemmän ideologiaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen. (DE) Mietinnössä ei oteta huomioon, että EU voi avustaa muita vain, jos sen oma talous on riittävän vakaalla pohjalla. Mitä pikemmin EU selviytyy kriisin seurauksista, sitä nopeammin se voi toteuttaa kestävän kehitysavun pitkällä aikavälillä. Vuosituhattavoitteita koskevassa mietinnössä kiinnitetään liian vähän huomiota tähän seikkaan, joten äänestin sitä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Wojciech Michał Olejniczak (S&D), kirjallinen.(PL) Kun otetaan huomioon EU:n jäsenvaltioiden velvoitteet ja tarve noudattaa Lissabonin sopimuksen määräyksiä, päätin kannattaa mietintöä kehityksestä kohti vuosituhattavoitteiden saavuttamista: syyskuussa 2010 pidettävää YK:n korkean tason kokousta varten valmisteilla oleva väliarviointi. Euroopan unionin, joka on maailman suurin kehitysavun antaja, on toteutettava toimia, jotta se voi toteuttaa painopisteensä, kuten vähentää köyhyyttä ja lopulta poistaa sen. Odotammekin, että Eurooppa-neuvosto omaksuu yhtenäisen kannan asiasta kokoontuessaan kesäkuussa 2010 huippukokoukseen muutama kuukausi ennen YK:n korkean tason kokousta, jossa arvioidaan kehitystä kohti vuosituhattavoitteiden saavuttamista. Kehitysmaiden ongelmia, jotka liittyvät esimerkiksi köyhyyteen, nälkään, terveydenhuoltoon ja koulutukseen, on nimittäin torjuttava johdonmukaisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Olen iloinen, että hyväksyimme tänään vuosituhattavoitteita koskevan Cashmanin mietinnön. Jos takaamme kehitysavun, ihmishenkiä säästyy ja köyhyys vähenee. Syyskuussa 2010 kaikki Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenvaltiot kokoontuvat New Yorkiin keskustelemaan vuosituhattavoitteiden saavuttamisessa tapahtuneesta kehityksestä ja sopimaan toimista, joilla varmistetaan tavoitteiden saavuttaminen.

Tänään hyväksymämme mietintö on äärimmäisen tärkeä asiakirja, joka auttaa määrittelemään EU:n kunnianhimoisen kannan tähän asiaan ennen syyskuussa pidettävää huippukokousta ja painostamaan EU:n jäsenvaltioita poliittisesti. Hyväksymällä mietinnön parlamentin jäsenten ylivoimaisella enemmistöllä lähetämme 17. kesäkuuta Brysselissä kokoontuville EU:n valtioiden ja hallitusten päämiehille selkeän ja puoluerajat ylittävän poliittisen viestin siitä, että etenkin rahoituskriisin aikana EU:n on pysyttävä vahvana ja sitouduttava täysimääräisesti vuosituhattavoitteiden saavuttamiseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Catherine Soullie (PPE), kirjallinen. (FR) Mietintö kehityksestä kohti vuosituhattavoitteiden saavuttamista on kehittynyt sellaiseen suuntaan, etten voinut kannattaa sitä. Mielestäni oli tärkeää äänestää koko Cashmanin mietintöä vastaan, kun mietintöluonnoksen 42 kohdan toinen osa hyväksyttiin siitä toimitetussa äänestyksessä. Ilmauksen "turvalliset abortit" taustalla olevan ajatuksen epäselvyyttä oli mahdotonta jättää huomiotta. Abortti on tarpeellinen joissakin erityistilanteissa, mutta sitä ei saa pitää ehkäisykeinona. Siinä on aina myös riskinsä, kuten kaikissa lääketieteellisissä toimenpiteissä. Sitä ei saa arkipäiväistää. Kehitys riippuu ennen kaikkea elämän kunnioittamisesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Bart Staes (Verts/ALE), kirjallinen. (NL) Alkaa olla pikku hiljaa selvää, että toimia on lisättävä, jos vuosituhattavoitteet halutaan saavuttaa koko maailmassa. Kannatan siksi päätöslauselmaa Euroopan unionin sitoutumisesta tehokkaampaan ja johdonmukaisempaan politiikkaan, jotta onnistutaan puolittamaan köyhyys ja nälkä, tarjoamaan kaikille peruskoulutus, poistamaan sukupuolten epätasa-arvo sekä parantamaan monien ihmisten terveydellistä tilannetta.

Haluan Euroopan kantavan vastuunsa ja aloittavan 0,7 prosentin tavoitteesta. Lisäksi tarvitaan aiempaa johdonmukaisempaa kehitysyhteistyöpolitiikkaa. Eurooppalaisille viljelijöille myöntämiemme maataloustukien vuoksi kehitysmaiden viljelijät eivät voi saada tuotteistaan hyvää hintaa. Köyhyyden poistaminen alkaa vapaasta kaupasta.

Kannatan myös veron käyttöönottoa valuutta- ja johdannaiskaupoissa ja haluan, että G20:n ja Yhdistyneiden Kansakuntien puitteissa poistetaan vihdoin veroparatiisit, veronkierto ja laittomat pääomavirrat. On todellakin aika lisätä avoimuutta sekä julkistaa saadut voitot ja maksetut verot automaattisesti. Olen jo kauan kannattanut maakohtaista raportointia, jotta kehitysmaat voivat pitää resurssinsa omaa kehitystään varten.

 
  
MPphoto
 
 

  Viktor Uspaskich (ALDE), kirjallinen. (LT) Vuosituhattavoitteita koskevassa ohjelmassa asetettu tavoite on erittäin jalo, ja meidän on mielestäni tehtävä kaikkemme sen saavuttamiseksi. Liettua on pieni valtio, jolla on pieni kahdenvälisen kehitysavun budjetti. Maailmanlaajuiset tavoitteet ovat monimutkaisia, emmekä aina pysty saavuttamaan niitä. Suuri osa kahdenvälisestä avustamme (noin 50 prosenttia) menee valtioille, jotka kuuluvat Euroopan naapuruuspolitiikkaan. Tämä ei johdu siitä, ettemme ole yhtä huolissamme Afrikan tai Karibian väestöstä kuin meitä lähempänä asuvista ihmisistä. Liettualle ja muille samanlaisessa tilanteessa oleville valtioille tärkeää ei ole osoitettavien varojen pieni määrä vaan niiden tehokkuus. Meidän on mahdollisuuksien mukaan saavutettava parempia tuloksia varsin niukoilla resursseilla, eikä se ole aina mahdollista kaukaisten maiden kohdalla. On tärkeää, että autamme minkä voimme, ellemme varojen avulla niin jakamalla mahdollisesti hyödyllisen kokemuksemme integraatiosta ja muusta tutkimuksesta. Köyhyyden vähentämisen – niin Liettuassa kuin Afrikan kaukaisimmassa kolkassakin – on oltava keskeisiä painopisteitämme. Meillä on moraalinen velvollisuus torjua korruptiota ja avustaa köyhiä, ja nämä toimet ovat pitkällä aikavälillä myös EU:n etujen mukaisia. Alityöllistettyjen tai epävarmassa työpaikassa olevien määrä on lisääntynyt, minkä vuoksi meidän on tärkeää kohdentaa kaikki toimemme etenkin heikoimmassa asemassa olevien ryhmien etujen suojeluun.

 
  
  

Päätösehdotus CARIFORUMin ja EU:n parlamentaariseen valiokuntaan osallistuvan valtuuskunnan asettamisesta ja sen jäsenmäärästä

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. (DE) CARIFORUM-EU – Euroopan valtioiden ja yksittäisten Karibian valtioiden välinen kumppanuus – on epäilemättä sellainen asia, jota meidän on tuettava. Kehitys, köyhyyden torjunta, demokratia, ihmisoikeudet, rauhan maailmanlaajuisten uhkien estäminen, turvallisuus ja vakaus ovat peruspilareita Karibian alueen vahvistamisessa. Mielestäni ei ole kuitenkaan järkevää asettaa nimenomaan tähän tarkoitukseen perustettua parlamentaariseen valiokuntaan osallistuvaa valtuuskuntaa etenkään, jos siihen ei kuulu sitoutumattomia jäseniä. Äänestin siksi ehdotusta vastaan.

 
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö