Puhemies. − (EN) Esityslistalla on seuraavana Alain Cadec'in kalatalousvaliokunnan puolesta laatima mietintö EU:hun tuotavia kala- ja vesiviljelytuotteita koskevista tuontijärjestelyistä YKP:n tulevan uudistuksen kannalta (2009/2238(INI)) (A7-0207/2010).
Alain Cadec, esittelijä. − (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, yksi tämän mietinnön kantavista ajatuksista on se, että yhteisen kauppapolitiikan ja yhteisen kalastuspolitiikan välille on välttämättä luotava yhteys.
Näin ollen on pelkästään myönteistä, että meri- ja kalastusasioista vastaava komission jäsen Maria Damanaki, johon olemme säännöllisesti yhteydessä, ja kauppapolitiikasta vastaava komission jäsen Karel De Gucht ovat yhdessä paikalla komission edustajina. On suuri kunnia, että yhtä mietintöä varten paikalla on kaksi komission jäsentä! Täytyy sanoa, että komission kaksoisedustus on yllättävää ja imartelevaa ja vieläpä melko epätavallista.
Siirrymme nyt käsittelemään mietintöä. Kolmansista maista peräisin olevien kalastus- ja vesiviljelytuotteiden tuonnin osuus EU:n kulutuksesta on yli 60 prosenttia. EU:n huolestuttavaan tuontiriippuvuuteen on syynä kahtalainen ilmiö: ensinnäkin EU:n tuotanto on vähentynyt ja toiseksi EU:n markkinat on kuluneen vuosikymmenen aikana avattu yhä kasvavassa määrin tuonnille komission kauppapolitiikan seurauksena.
Tämä kehityssuunta vaikeuttaa EU:n kalastajien elämää. Ristiriitaista kyllä, heidän on vaikea saada saaliistaan riittävän korkeaa myyntihintaa, vaikka useimpien lajien kysyntä ylittää tarjonnan. Eurooppalaiset kalastajat hyväksyvät heille asetetut ympäristölliset, sosiaaliset ja terveydelliset rajoitukset, mutta ovat äärimmäisen katkeria siitä, ettei näitä rajoituksia sovelleta samalla tavalla valtavaan määrään kolmansista maista peräisin olevia tuontituotteita.
Tässä on aivan yksinkertaisesti kyse taloudellisesti kannattavan eurooppalaisen kalatalousalan säilymisestä – se luo työpaikkoja koko toimialalle, tuottaa turvallisia ja laadultaan moitteettomia elintarvikkeita ja myötävaikuttaa EU:n rannikkoalueiden kulttuuri-identiteetin säilymiseen.
Hyvät kollegat, eurooppalaisen kalatalousalan säilyttäminen ei ole neuvottelukysymys. Olennaiset vaatimuksemme ovat seuraavat: Ensinnäkin vaadimme Euroopan unionia säilyttämään kalastus- ja vesiviljelytuotteiden kannalta merkittävän tullisuojelun, jotta määrätyille kolmansille maille, etenkin kehitysmaille, myönnetyillä eduilla olisi edelleen merkitystä ja jotta WTO-mekanismeilla pystytään edelleen tehokkaasti turvaamaan jalostusteollisuuden hankinnat. Meidän on suojattava kalastus- ja vesiviljelytuotteet tullimaksujen sudenkuopilta soveltamalla "sveitsiläismallia" ja vaatimalla, että niitä käsitellään arkoina tuotteina.
Toiseksi tietyille kolmansille maille myönnettävien kauppaetujen ehdoksi on asetettava ainakin tiukkojen ympäristöllisten, terveydellisten ja sosiaalialan normien noudattaminen.
Kolmanneksi vaadimme, että kauppapolitiikasta vastaavan komission jäsenen kalastus- ja vesiviljelytuotteita koskeva neuvottelutoimivalta siirretään meri- ja kalastusasioista vastaavan komission jäsenen toimivaltaan. Tämän ansiosta kalastus- ja vesiviljelytuotteiden ominaislaatu otetaan paremmin huomioon. Mielestäni nyt on juuri oikea aika arvioida uudelleen tämän olennaisen tärkeän keskustelun ehtoja. Olemmehan merkittävän YKP:n uudistuksen kynnyksellä.
Lisäksi toteamme, että WTO:n Dohan kierros on pysähdyksissä, mikä antaa meille tilaisuuden harkita uudelleen joitakin huonosti ajoitettuja myönnytyksiä, joita komissio aikoi tehdä Euroopan unionin nimissä. Lisäksi Euroopan komissio on juuri käynnistänyt täällä paikalla olevan komission jäsenen Karel De Guchtin aloitteesta julkisen kuulemisvaiheen laatiakseen yhteiselle kauppapolitiikalle Eurooppa 2020 -strategian mukaiset uudet suuntaviivat. Euroopan parlamentilla on tästedes sekä kauppapolitiikkaa että kalastuspolitiikkaa koskevat yhteispäätösvaltuudet, ja sillä on vakaa aikomus saada äänensä kuuluviin ja varmistaa, että sen näkemyksiä kunnioitetaan näissä asioissa.
Mielestäni tästä pitäisi saada ensimmäinen osoitus siten, että komissio ja neuvosto todella ottavat huomioon mietinnössä annetut suositukset. Olemme joka tapauksessa äärimmäisen tarkkaavaisia lähikuukausina, ja aion itse jatkaa näiden asioiden työstämistä.
Maria Damanaki, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, aluksi haluan kiittää Alain Cadec'ia ja Euroopan parlamentin valiokuntia, jotka ovat kannattaneet tätä valiokunta-aloitteista mietintöä. Olette pahoitelleet sitä, että YKP:n tulevaisuutta koskevassa vihreässä kirjassa ei kiinnitetty riittävästi huomiota kysymyksiin, jotka toitte täällä esiin. Tavoitteenani on tänään vakuuttaa teille, että komissio on sitoutunut tähän työhön ja ottaa täysimääräisesti huomioon kaikki politiikanalat, joilla olisi vaikutusta YKP:n uudistukseen. Kuten jo totesin, uudistuksen tarkoituksena on kääntää nykyinen epäedullinen kierre parempaan suuntaan. Kalatalousala ei ole nykyisin ympäristön kannalta kestävä eikä taloudellisesti kannattava. Tarvitsemme elinvoimaista kalastusalaa, jolla taataan luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen ja joka samalla antaa kalastajille, heidän perheilleen ja kalastusta harjoittaville yhteisöille mahdollisuuden saada ammatistaan kohtuullisen toimeentulon.
Tarvitsemme kalastusalaa, joka on valmis vastaamaan markkinoiden haasteisiin: sekä kansallisiin että kansainvälisiin, sekä nykyisiin että tuleviin. Kuulen teidän olevan huolissanne kolmansien maiden aiheuttamasta epäoikeudenmukaisesta kilpailusta sekä siitä, etteivät toimintaedellytykset ole sosiaalisten olosuhteiden, ympäristöä ja kestävyyttä koskevien vaatimusten ja terveyden suojelua koskevan lainsäädännön osalta tasapuoliset. Haluan kertoa teille, että kaikki jäsenvaltiot, jotka käyttivät puheenvuoron edellisessä maatalous- ja kalastusneuvostossa, toivat esiin saman huolenaiheen. Siihen on siis löydettävä ratkaisu.
Muuttaessamme Euroopan kalastusalaa koskevia sääntöjä YKP:n uudistuksen yhteydessä yksi suurimmista haasteistamme on juuri se, miten parhaiten turvaamme yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille EU:n markkinoille saatetuille tuotteille. Tältä osin meidän kaikkien pitäisi esimerkiksi tehdä yhteistyötä laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen vastaisen lainsäädännön täysimääräisen ja tehokkaan täytäntöönpanon hyväksi.
Toteaisin myös, että komissio on edelleen sitoutunut vaikuttamaan siihen, että kumppanimme noudattavat kaikkia meriasioiden ja kalastuksen hyvää hallinnointitapaa koskevia kansainvälisiä periaatteita ja sopimuksia sekä siihen, että ne toimivat vastuullisesti ympäristönsuojeluun ja sosiaalisiin olosuhteisiin liittyvissä kysymyksissä.
Kannatan vahvasti vaatimustanne toimiemme johdonmukaisuuden lisäämisestä. Meidän on tehtävä yhteistyötä globaalin ja yhtenäisen näkemyksen mukaisesti. Kuten jo mainittiin, kaksi kolmasosaa Euroopassa kulutettavasta kalasta saadaan tuonnista, jotta voidaan taata jalostusteollisuuden raaka-ainetoimitusten jatkuvuus ja kohtuulliset kuluttajahinnat. Silti yhden kolmasosan EU:ssa markkinoille saatetusta kalasta toimittaa edelleen EU:n kalastusala, joka työllistää ja on osa yhteiskuntarakennetta monilla Euroopan alueilla. Vaikka yhteistä kalastuspolitiikkaa ollaan parhaillaan uudistamassa perinpohjaisesti, EU:n kauppapolitiikassa olisi myös jatkossa otettava huomioon EU:n kalastusalan monitahoisuus sekä sen taloudelliset ja yhteiskunnalliset realiteetit. Odotan innokkaasti tiivistä yhteistyötä kollegani Karel De Guchtin kanssa, jotta tarvittaville mukautuksille jää riittävästi aikaa YKP:n käynnissä olevan uudistuksen vauhtiin nähden.
WTO:ssa käytävien neuvottelujen osalta kiinnitämme erityistä huomiota käynnissä oleviin tukineuvotteluihin. Näkemyksemme mukaan meidän on aina pystyttävä tukemaan ympäristöä säästäviä ja innovaatioon suuntautuneita jäsenvaltioiden aloitteita. Käsitykseni markkinapolitiikan uudelleenarvioinnista vastaa mietintöluonnoksessa esitettyä näkemystä, että YKP:n uudessa markkinapolitiikassa pitäisi arvioida uudelleen yhteisen markkinajärjestelyn nykyisiä välineitä. Uudelleenarvioinnin avulla pitäisi pyrkiä vahvistamaan tuottajajärjestöjen kykyä saada tarjonta ja kysyntä vastaamaan paremmin toisiaan laadun ja määrien osalta. Sillä myös tuetaan markkinatarjontaa ja -vakautta sekä arvioidaan uudelleen säännöksiä, jotka koskevat kaupan pitämisessä sovellettavia vaatimuksia ja kuluttajille tiedottamista.
Käsittelen seuraavaksi pakkausmerkintöjä. Kuluttajat haluavat enemmän tietoa ostamistaan kalastustuotteista. He haluavat tietää kalan pyynti- tai kasvatuspaikan sekä sen, ovatko tuotteet ympäristöystävällisiä ja onko ne kalastettu kestävällä tavalla. Komissio on valmis työstämään lainsäädäntöaloitteita, joiden tavoitteena on antaa kuluttajille näiden tarvitsemat tiedot.
Lopuksi käsittelen vielä vesiviljelyä. Komissio on täysin sitoutunut saavuttamaan vesiviljelyalan kestävää kehittämistä koskevan strategian tavoitteet; olemme jo käsitelleet aihetta Euroopan parlamentin mietinnössä. Olemme samaa mieltä myös siitä, että vesiviljelyn kehittäminen EU:ssa auttaa vähentämään tuontiriippuvuutta ja vastaamaan paremmin jatkuvasti kasvavaan kulutuskysyntään.
Puheenvuoroni päätteeksi haluan korostaa, että tämänpäiväisellä keskustelulla on merkittävä vaikutus YKP:n uudistuksen valmisteluun, mutta sillä annetaan myös tärkeä poliittinen signaali – myönteinen signaali – Euroopan kalastusalalla toimiville miehille ja naisille, jotka ovat valmiita noudattamaan tiukempia vaatimuksia mutta odottavat meidän myös luovan uskoa tulevaisuuteen.
Karel De Gucht, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, komissio on tyytyväinen Euroopan parlamentin päätökseen laatia kalan ja kalataloustuotteiden tuontijärjestelyjä koskeva valionkunta-aloitteinen mietintö. Euroopan parlamentin käynnistämän keskustelun perusteella on hyvä alkaa pohtimaan, miten käydä kauppaneuvotteluja uudistetun yhteisen kalastuspolitiikan pohjalta.
Kehottaisin Euroopan parlamentin jäseniä ottamaan huomioon seuraavat huomautukset, jotka koskevat Euroopan parlamentin mietintöluonnoksessa käsiteltyjä kysymyksiä.
Komissio on tietoinen kalastusalan erityisluonteesta ja sen merkityksestä erityisesti rannikkoyhteisöille. Asian arkaluonteisuus otetaan huomioon yhteisen kauppapolitiikan toteuttamisessa.
Haluan korostaa, että EU:n kauppapolitiikassa on sovitettava yhteen tämän politiikanalan vaikutuspiiriin kuuluvien kalastusalan osapuolten erilaiset edut – niin tuottajien, jalostajien kuin kuluttajienkin. Komission harjoittaman kalastus- ja vesiviljelytuotteita koskevan kauppapolitiikan tavoitteena on saada keskenään tasapainoon muun muassa asiaankuuluva hankintapolitiikka, EU:n tuottajien asema ja edut sekä kuluttajien vaatimukset ja ottaa samalla huomioon poliittisten tavoitteiden mahdollinen kehitys.
Ymmärrämme kaikki, että EU on varsin riippuvainen kalastus- ja vesiviljelytuotteiden tuonnista voidakseen täyttää sekä kuluttajien että jalostusteollisuuden asettamat markkinavaatimukset. Kun otetaan huomioon tämänhetkinen kehityssuunta ja riippuvuuden mahdollinen lisääntyminen, yhteisen kalastuspolitiikan nykyinen uudistus tarjoaa EU:lle oivan tilaisuuden vahvistaa toimialan taloudellista kannattavuutta ja sen maailmanlaajuista kilpailukykyä.
Emme saa jättää huomiotta sitä, että yleinen globaalistumiskehitys todennäköisesti jatkuu tulevaisuudessa, koska kansainvälinen kauppa on nykyisin maailmanlaajuisesti suuntautunutta sekä monen- että kahdenvälisellä ja alueellisella tasolla. Vapaakauppajärjestelyjä koskevien neuvottelujen yhteydessä markkinoille pääsystä käytävissä neuvotteluissa komissio on ottanut, ottaa parhaillaan ja sen pitäisikin ottaa huomioon EU:n kalastusalan monitahoisuus sekä varmistaa, että ne monenlaiset edut, joihin kauppapolitiikka vaikuttaa, saadaan keskenään tasapainoon, kuten olen juuri maininnut. Kansainvälisen kaupan maailmanlaajuisten suuntausten perusteella komissio pyrkii varaamaan riittävästi aikaa mukautuksiin, jotka ovat välttämättömiä, ja ottamaan samalla huomioon parhaillaan käynnissä olevan yhteisen kalastuspolitiikan uudistuksen tahdin.
Viittaan lyhyesti yhteen mietinnössä esitetyistä tärkeimmistä ehdotuksista eli mahdollisuuteen irrottaa kalastustuotteet muiden kuin maataloustuotteiden markkinoille pääsyä (Non-Agricultural Market Access, NAMA) koskevasta sopimuksesta Dohan kehitysohjelman yhteydessä. Puhun teille tästä asiasta nyt aivan suoraan. Paitsi että neuvottelujen tässä vaiheessa on erittäin vaikea irrottaa kalastustuotteita NAMA-sopimuksesta, muut lähestymistavat, kuten erityisen neuvotteluryhmän perustaminen, olisivat voineet asettaa EU:lle valtavia paineita markkinoiden vapauttamiseksi entisestään.
Komissio panee asianmukaisesti merkille mietintöluonnoksen vaatimuksen kalastus- ja vesiviljelytuotteita koskevan neuvotteluvastuun siirtämisestä kauppapolitiikasta vastaavalta komission jäseneltä kalastusasioista vastaavalle komission jäsenelle. Komission työtä ohjaavan kollegisen vastuun periaatteen mukaan kaikki komission jäsenet ovat yhdessä vastuussa tehdyistä päätöksistä ja toteutetuista toimista. Tämä tarkoittaa, että kauppapolitiikasta vastaava komission jäsen ja kauppapolitiikan pääosasto, jotka vastaavat kalastus- ja vesiviljelytuotteita koskevista neuvotteluista, eivät toimi yksin, vaan käyvät neuvotteluja tiiviissä yhteistyössä meri- ja kalastusasioista vastaavan komission jäsenen sekä meri- ja kalastusasioiden pääosaston kanssa, jotka osallistuvat neuvotteluihin avoimesti niiden kaikissa vaiheissa.
Komissio vakuuttaa Euroopan parlamentille, että kalatalousalan erityistarpeet otetaan huomioon kauppaneuvottelujen aikana. Komissio puolustaa kauppaneuvotteluissa varmasti EU:n kalatalousalan etuja ja ottaa sitä koskevat arkaluonteiset kysymykset mahdollisimman hyvin huomioon silloinkin, kun se kokee kovaa painostusta kauppakumppaneidensa taholta.
Puolustaessaan EU:n kalatalousalan etuja kauppaneuvotteluissa komissio pyrkii myös poistamaan kauppakumppaneidensa asettamat kaupan esteet, jotka saattaisivat vaarantaa EU:n kalatalousalan vientimahdollisuudet, luodakseen kahden- ja monenväliselle kalatuotteiden kaupalle tasapuoliset toimintaedellytykset.
Lisäksi mietinnössä tuodaan esiin sidosryhmien huolenaiheita, jotka koskevat EU:sta saatavien tuotteiden ja kolmansien maiden tuonnin yhtäläisten mahdollisuuksien takaamista. EU on vakaasti sitoutunut edistämään sekä työ- että ympäristönormeja kolmansien maiden kanssa käytävien kauppaneuvottelujen yhteydessä samanaikaisesti markkinoiden avaamisen kanssa – esimerkiksi kauppasopimuksiimme sisältyvän kestävää kehitystä koskevan luvun mukaisesti tai monilla kansainvälisillä foorumeilla, joissa näitä kysymyksiä käsitellään, kuten YK:ssa, FAO:ssa ja alueellisissa kalastuksenhoitojärjestöissä, joissa EU on aktiivisesti mukana.
Haluan lopuksi ilmoittaa, että olen valmis käymään arvoisien parlamentin jäsenten kanssa lisäneuvotteluja komission roolista kauppaneuvotteluissa sikäli kuin ne koskevat kalastus- ja vesiviljelytuotteita.
Yannick Jadot, kansainvälisen kaupan valiokunnan lausunnon valmistelija. − (FR) Arvoisa puhemies, arvoisat komission jäsenet, mielestäni meidän on pantava merkille Euroopan parlamentin kalatalousvaliokunnan ja kansainvälisen kaupan valiokunnan lähentyminen tämän asian samoin kuin tässä yhteydessä esitettyjen ehdotusten osalta.
On todettu, että kalastus on Euroopassa äärimmäisen tärkeä toimiala aluesuunnittelun, työllisyyden ja kulttuuri-identiteetin kannalta. Se on myös ala, jolla on erityisen voimakas vaikutus vesiluonnonvaroihin, ja nykyisin valtaosa kalakannoista on merkittävästi liikakalastettuja. Liian usein ihmiset haluavat vakuuttaa, että EU:n yhteisen kalastuspolitiikan perimmäisenä tavoitteena on mukauttaa kalatalousala kalastustuotteiden maailmankauppaan, jonka äärimmäisen rajut sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset sekä tietenkin ympäristövaikutukset ovat nykyään nähtävissä.
Siksi ajamme aktiivisesti sosiaalisten ja ympäristöä koskevien kriteerien paljon laajempaa sisällyttämistä kalastustuotteita koskeviin kauppasopimuksiin. Kannatamme ajatusta kalastustuotteiden poistamisesta muiden kuin maataloustuotteiden markkinoille pääsyä (Non-Agricultural Market Access, NAMA) koskevista säännöistä, sillä kala ei ole tuote samassa merkityksessä kuin sukka tai pesukone, vaan aivan olennainen osa elintarviketurvaa ja biologista monimuotoisuutta. Meidän on kuitenkin tehtävä kantamme selväksi. Koska aiomme käsitellä tätä asiaa kansainvälisissä neuvotteluissa, EU:n politiikan on oltava mallikelpoista, ja meidän on asetettava tavoitteeksi paremmin ansaitsevien kalastajien määrän lisääminen, etteivät he liikakalastaisi kalakantoja EU:n aluevesillä tai niillä vesillä, josta se ostaa kalastusoikeuksia.
Antonello Antinoro, PPE-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisat komission jäsenet, hyvät kollegat, haluan kiittää Alain Cadec'ia työstä – erinomaisesta työstä – jota hän on tehnyt niin tärkeän kysymyksen parissa kuin EU:hun tuotavia kala- ja vesiviljelytuotteita koskevat tuontijärjestelyt.
Olin valmistellut puheenvuoroni esimerkiksi tarpeesta kiinnittää huomiota sen varmistamiseen, että tuontituotteet täyttävät samat terveyttä koskevat vaatimukset ja samat edellytykset, mutta muut ovat jo käsitelleet tätä aihetta, joten olisi jokseenkin hyödytöntä ajanhukkaa käydä sitä uudestaan läpi. Minun on kuitenkin mainittava yksi perusnäkökohta, jonka olin havaitsevinani komission jäsenen Karel De Guchtin puheenvuorosta ja jota minua ennen puhunut parlamentin jäsen käsitteli, nimittäin että nykyisin meri- ja kalastusasioista ja kauppapolitiikasta vastaavien komission jäsenten valtuudet – tai ne valtuudet, jotka heillä pitäisi olla – ovat hieman ristiriidassa keskenään.
Totean täysin vilpittömästi, että tätä on mielestäni syytä korostaa, sillä kuten todettiin, kalatalousala on keskeisessä asemassa, jos haluamme varmistaa, ettei kalastajiemme pyyntikapasiteetti laske entisestään siksi, että olemme pakottaneet heidät siihen merien suojelemiseksi. Jos haluamme varmistaa, etteivät ihmiset edelleen katso kalastajien olevan Euroopassa lapsipuolen asemassa, meidän on kiinnitettävä enemmän huomiota tähän asiaan.
Komission jäsen Maria Damanaki ja komission jäsen Karel De Gucht ovat molemmat ilmoittaneet aikovansa paneutua tähän kysymykseen perinpohjaisesti, mutta mielestäni on tärkeää omaksua vain yksi toimintalinja. Katson myös, että kalastusasioista vastaavaa komission jäsentä koskeva näkökohta ja kaikki se, mitä siitä myöhemmin seuraa parlamentissa, ovat ratkaisevan tärkeitä sen varmistamiseksi, että ongelma ratkaistaan ja että tässä mietinnössä vahvistetaan tärkeät tulevaisuudennäkymät.
Luis Manuel Capoulas Santos, S&D-ryhmän puolesta. – (PT) Arvoisa puhemies, arvoisat komission jäsenet, hyvät kollegat, kalastus- ja vesiviljelytuotteet muodostavat tärkeän osan eurooppalaista ruokavaliota, kuten kaikki tiedämme, ja sen takia joudumme tuomaan yli 60 prosenttia näistä tuotteista tarpeidemme täyttämiseksi, kuten komission jäsen Maria Damanaki aivan oikein totesi. Tämä yksinkertainen tosiseikka kuvaa erinomaisesti Alain Cadec'in mietinnön merkitystä. Varjoesittelijänä minulla oli ilo työskennellä hänen kanssaan mahdollisimman laajan yksimielisyyden saavuttamiseksi kalatalousalan, sen luomien työpaikkojen ja ennen kaikkea eurooppalaisten kuluttajien aseman turvaamisesta.
Tästä syystä Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä tukee mietinnön keskeisiä olettamuksia ja olennaisia päätelmiä erityisesti niiden huolenaiheiden ja suositusten osalta, jotka koskevat EU:hun tuotujen kalastus- ja vesiviljelytuotteiden terveellisyyden ja turvallisuuden varmistamisen tarvetta sekä ympäristöperusteita, joita kyseisten tuotteiden pyytämisessä, tuottamisessa ja jalostuksessa on noudatettava.
Mietinnössä käsitellään oikeutetusti muita kysymyksiä, jotka yhtä lailla ansaitsevat tukea, mutta ajanpuutteen vuoksi en voi perustella niitä tässä. Näistä syistä on ilmeistä, että ryhmäni aikoo äänestää mietinnön puolesta. Lisäksi haluan kiittää Alain Cadec'ia erinomaisesta työstä.
Pat the Cope Gallagher, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, aluksi haluan kiittää Alain Cadec'ia tämän mietinnön laatimisesta. Kalan hinnanlasku viime vuosina johtuu suoranaisesti ja olennaisilta osin sekä luonnonvaraisen että viljellyn kalan tuonnin aiheuttamasta kilpailusta. Näiden tuotteiden tuottajiin ei sovelleta EU:n toimijoita koskevia tiukkoja menettelyjä esimerkiksi jalostuksen ja hygieniatason osalta. Heidän tuotteitaan myydään Euroopan markkinoilla sellaiseen hintaan, joka on kannattamaton eurooppalaisille tuottajille.
Tätä asiaa on käsiteltävä yhteisen kalastuspolitiikan uudistuksen yhteydessä, ja tiedän, että komission jäsen Maria Damanaki puuttuu siihen. Kuten molemmat komission jäsenet huomauttivat, tuontiriippuvuus on valtava, mutta kun tarkastelen kotimaatani, jonka tuonti on 46 000 tonnia vuodessa ja arvoltaan 181 miljoonaa euroa, vaikuttaa siltä, että kuluttajat eivät ole selvillä tuontikalojen ja luonnonvaraisten kalojen välisistä eroista.
Jos aiomme ratkaista tämän ongelman, meidän on harkittava tuonnin korvaamista ja sen vähentämistä 66 prosentista 50 prosenttiin vaikkapa 10 vuoden aikana, mutta tämä edellyttää sen varmistamista, että alaa nykyisin tukahduttavaa byrokratiaa karsitaan ja että kaikki pääosastot sekä ennen kaikkea ministeriöt ja eri jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä alan etujen turvaamiseksi.
Isabella Lövin, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (SV) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, olen tyytyväinen Alain Cadec'in mietintöön, joka koskee kalantuontia EU:hun. Saalismäärät ovat Euroopassa vähentyneet hälyttävästi: 26 prosenttia pelkästään vuoden 1997 jälkeen. Eurooppaan tuodaan nykyään yli 60 prosenttia kaikesta siellä kulutettavasta kalasta. Näin ei pitäisi olla. Jos hallinnoisimme kalavarojamme edes kestävän enimmäistuoton mukaisesti, saaliit voisivat Euroopassa kasvaa kaksinkertaisiksi nykyiseen verrattuna, ja samanaikaisesti kalakannat säilyisivät vahvoina ja elinvoimaisina.
Tätä päämäärää silmällä pitäen meidän on nyt varmistettava, että emme siirrä liikakalastuksen ongelmia muihin maihin. Alain Cadec'in mietinnössä mainitaan useita merkittäviä välineitä, joita EU:ssa voidaan käyttää. Ensimmäinen on laitonta, ilmoittamatonta ja sääntelemätöntä kalastusta (LIS-kalastus) koskeva asetus. Kaikella EU:n markkinoille saatettavalla kalalla on oltava hyväksytyt asiakirjat, joista ilmenevät kalan pyyntiaika ja -paikka sekä pyytäjä. Tämä on ensimmäinen askel, mutta se ei vielä riitä. Suuressa osassa maailmaa laiton kalastus on ongelma, johon köyhillä mailla ei ole voimavaroja puuttua. Niissä maissa, joissa korruptio rehottaa, kalan maastaviejän ei ole vaikeaa saada sopivia asiakirjoja. Tästä syystä EU:n on maailman suurimpana kalantuojana kannettava vastuu antamalla konkreettista ja teknistä rahoitustukea sekä myönnettävä voimavarat, joita tarvitaan noudattamisen valvonnan helpottamiseksi kehitysmaissa.
Toinen väline on jo käytössä Yhdistyneissä Kansakunnissa. Meillä on hyviä kansainvälisiä sopimuksia, mutta ne on myös pantava täytäntöön. Vuonna 2006 EU jatkoi muun muassa YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n vastuuntuntoisesta kalastuksesta laatimien menettelyohjeiden täytäntöönpanosopimusta koskevan kysymyksen käsittelyä. Sitä on edelleen pyrittävä jatkamaan.
Marek Józef Gróbarczyk, ECR-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, kiitän Alain Cadec'ia lämpimästi rohkeasta mietinnöstä, jolla on äärimmäisen suuri merkitys parhaillaan valmisteltavalle yhteiselle kalastuspolitiikalle. Jo mietintöä laadittaessa voitiin havaita monia yhteisen kalastuspolitiikan aloja, jotka mielestämme poikkeavat merkittävästi komission kannasta, ja tämä valitettavasti koskee myös mietintöä sen lopullisessa muodossa. Kalastajien mielestä tällä ratkaisevan tärkeällä mietinnöllä pitäisi olla suunnaton vaikutus tulevan yhteisen kalastuspolitiikan rakenteeseen markkinajärjestelyjen osalta.
Arvoisa Maria Damanaki, te toistitte monissa kokouksissa, että yksittäisiä siirrettäviä kiintiöitä koskevassa keskustelussa meidän pitäisi kritiikin sijasta esittää tulevan politiikan mukaisia ratkaisuehdotuksia. Olen vakuuttunut siitä, että tässä mietinnössä esitettyjen ideoiden hyödyntäminen on vaihtoehto ratkaisulle, jota komissio meille tyrkyttää.
Diane Dodds (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, aluksi haluan kiittää esittelijää hänen mietinnöstään. Ratkaistakseen EU:n kalastuslaivastoa kohdanneen talouskriisin EU:n kalastusneuvosto hyväksyi 24. heinäkuuta 2008 väliaikaisia erityistoimenpiteitä tukeakseen laivastoa ja sen rakenneuudistusta. Juuri kun monet kalastajat yrittivät hyödyntää näitä toimenpiteitä, maailmanlaajuisen taantuman seuraukset iskivät heihin. Kotimaani Pohjois-Irlannin kalastajien muualle Eurooppaan myymien keisarihummerien arvo romahti. Sananaikaisesti tuontiäyriäisiä ja -kalaa on entistä paremmin saatavilla.
Eurooppa tarvitsee kalaa. Kalantuonti on välttämätöntä, mutta väittäisin, että ei mihin hintaan tahansa. Toisaalta kollegani haluavat poistaa kalastajilta kaikki tuet. Tämä on kuitenkin ristiriitaista, sillä samalla kun yritämme poistaa näitä tukia EU:n politiikka sallii sääntelemättömästä kalastuksesta saadun kalan ja sellaisten vesiviljelytuotteiden maahantuonnin, jotka heikentävät tavoitteeksi asettamaamme kestävää ja taloudellisesti kannattavaa kalastuselinkeinoa.
Euroopan on valittava näiden välillä. Tämä ei ole johdonmukaista, ja suunnanmuutoksen aikaansaamiseksi kannatan Alain Cadec'in mietintöä.
Carmen Fraga Estévez (PPE). – (ES) Arvoisa puhemies, tätä mietintöä alettiin laatia ratkaisuksi EU:n kalatalousalan turhauttavaan ja suojattomaan asemaan.
Arvoisa komission jäsen, toimiala ei kaipaa protektionismia, vaan toivoo tässä vaiheessa, ettei sitä ajettaisi yhä syvempään ahdinkoon kauppapolitiikan pääosaston johdon aiemman piittaamattomuuden takia.
Tässä suhteessa kannatamme erityisesti Alain Cadec'in mietinnössä esitettyä vaatimusta, että neuvottelut kalastusta koskevista luvuista siirrettäisiin kauppapolitiikan pääosaston toimivallasta meri- ja kalastusasioiden pääosaston toimivaltaan, kuten on tehty maatalousasioissa, sillä kalastusalallakin on kyse erityisen aroista tuotteista, joista tonnikala on tyypillinen esimerkki.
Tonnikalan suhteen on saatu pöyristyttävä esimerkki alkuperäsääntöjen noudattamatta jättämisestä ottamatta huomioon Papuan-Uuden-Guinean ja Fidžin kanssa tehtyjen sopimusten ehtoja, mikä ainoastaan hyödyttää tärkeimpiä kilpailijoitamme: Thaimaata ja Filippiinejä.
Arvoisa komission jäsen, oletteko tietoinen siitä, että EU:n kalastusalan ahdingon lisäksi teidän politiikkanne on synnyttämässä Papua-Uuteen-Guineaan erittäin huonolaatuisia työpaikkoja ja ettei se lainkaan edistä kestävää kehitystä? Oletteko tietoinen alueella toimivien kansalaisjärjestöjen selvityksistä, jotka koskevat lapsityövoimaa, epähygieenisiä olosuhteita ja tehtaiden puutteellista hygieniaa, tuhoisia ympäristövaikutuksia Madangin rannikolla ja laitonta kalastusta? Onko teidän vastuullanne estää tämä?
Pat the Cope Gallagher (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, parlamentin jäsenten käytös on häpeällistä. Tällaista ei tapahtuisi parlamentissa missään muualla maailmassa. Jos kalatalousvaliokunnan puheenjohtajaa tai yleensä kalastusalaa kohtaan ei tunneta minkäänlaista kunnioitusta, ehdotan, että keskeytätte istunnon siihen saakka kunnes ihmiset kunnioittavat parlamenttia ja lakkaavat pitämästä omia kokouksiaan.
(Suosionosoituksia)
Puhemies. − (EN) Hyvä Pat the Cope Gallagher, meidän on jatkettava istuntoa. Pyydän kaikilta kollegoilta hiljaisuutta, jotta voimme työskennellä vielä 10 minuuttia ja saattaa päätökseen tämän tärkeän mietinnön käsittelyn sekä tämän tärkeän työn.
Ulrike Rodust (S&D). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Maria Damanaki, EU:n kalastuspolitiikalla on edessään valtavia haasteita. Kalastajien on selviydyttävä kantojen pienentymisestä ja samanaikaisesti pärjättävä toisinaan epäoikeudenmukaisessa kilpailussa maailmanmarkkinoilla. Meidän on kiireesti toteutettava perinpohjaisia uudistuksia tehdäksemme lopun liikakalastuksesta Euroopan vesillä ja varmistaaksemme Euroopan kalastusalan toiminnan jatkumisen.
Olen samaa mieltä komission jäsenen Maria Damanakin kanssa, ettei meidän pitäisi vaatia liikaa kalastajilta toisaalta edellyttämällä heiltä perinpohjaisia uudistuksia kun toisaalta samalla vapautamme kaupan. Näiden asioiden toteuttaminen samanaikaisesti asettaa liian suuren taakan kalastajien harteille. Paras tapa lisätä kilpailukykyä on antaa kalakantojen elpyä. Toinen tapa mahdollistaa Euroopan kalastusalan selviytyminen on markkinoinnin parantaminen. Eurooppalaiset kuluttajat ovat tietyin edellytyksin valmiita maksamaan enemmän eurooppalaisesta kalasta, jos heille tiedotetaan paremmin sen alkuperästä.
Britta Reimers (ALDE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, haluan kiittää Alain Cadec'ia hänen onnistuneesta ja tasapuolisesta mietinnöstään. Kiitän häntä myös erinomaisesta yhteistyöstä.
EU:hun tuotavien kala- ja vesiviljelytuotteiden sääntelyyn liittyy suuria haasteita. EU:n kalastusalan markkinat, joiden määrä on 12 miljoonaa tonnia ja arvo 55 miljardia euroa, ovat maailman suurimmat. Nämä markkinat kasvavat nopeasti ja ovat yhä riippuvaisemmat kolmansista maista peräisin olevasta tuonnista. Siksi meidän on tärkeää valvoa kolmansista maista peräisin olevien tuotteiden tuotanto- ja vientiolosuhteita.
Olemme jättäneet täysistunnossa käsiteltäväksi kaksi tarkistusta. Ne liittyvät tarpeeseen tunnustaa Euroopan syrjäisten alueiden erityinen taloustilanne. Mielestämme markkinoiden vapauttaminen ei kuitenkaan ole ainoa syy ongelmiin. Runsaalla kalatuotteiden tuonnilla EU:n markkinoille, joita on kuvailtu epäreiluiksi, ei myöskään ole välitöntä vaikutusta…
(Puhemies keskeytti puhujan.)
Jarosław Leszek Wałęsa (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, minulla ei ole paljon aikaa, joten haluan vain korostaa erästä Alain Cadec'in mietinnön aihetta. Kalaa ei pitäisi kohdella kuten muita teollisuustuotteita, vaan siihen pitäisi soveltaa arkoja tuotteita koskevia WTO:n kauppasääntöjä. EU:n kauppapolitiikassa kiinnitetään niukasti huomiota tämän herkän alan erityisluonteeseen ja EU:n tuottajien etuihin. Siksi on hyvä ajatus arvioida, olisiko jatkossa mahdollista olla soveltamatta kalastustuotteisiin teollisuustuotteita koskevia sääntöjä muiden kuin maataloustuotteiden markkinoille pääsystä kalastustuotteiden kaupan mukauttamiseksi niihin vaatimuksiin, jotka yleensä pätevät ruokaan ja arkoihin tuotteisiin.
Asiakirja, josta tänään äänestetään, on osoitus tietynlaisesta muutoksesta parlamentin suhtautumisessa vapaakaupan käsitteeseen. Parlamentin kannattamaa suhtautumistapaa voidaan kuvailla vähemmän naiiviksi olematta silti protektionistinen.
Olemme kaikki samaa mieltä siitä, että tuotanto Euroopassa on riittämätöntä, ja sen sijaan että välittömästi turvautuisimme tuontiin, meidän on ensin yritettävä tehostaa kantojen suojelua ja uusiutumista edistäviä toimia myös vesiviljelyn avulla varmistaaksemme kalastusalan kestävyyden ja työpaikkojen säilymisen unionissa sekä vähentääksemme Euroopan kalastusalan riippuvuutta kolmansista maista.
Tuonnin osalta on huolehdittava siitä, että Euroopan kalastus- ja vesiviljelytuotteiden markkinat eivät kärsi epäreilusta kilpailusta lievempien terveyttä ja sosiaalisia oloja koskevien vaatimusten ja naurettavan alhaisten hintojen seurauksena. Siksi kannatan sekä ympäristöä että sosiaalialaa koskevien normiemme mukaista eurooppalaista pakkausmerkintää.
Maria do Céu Patrão Neves (PPE). – (PT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, Eurooppa on nykyisellään maailman suurin kalastus- ja vesiviljelytuotteiden markkina-alue, ja noin 60 prosenttia kulutettavasta kalasta saadaan tuonnista. Yhteisön kalantuotanto ei riitä eikä voi lähitulevaisuudessa riittää tyydyttämään tällaisten tuotteiden kysyntää, ja niiden tuonnista on tullut välttämätöntä.
Tätä taustaa vasten on tärkeää turvata kaksi olennaista näkökohtaa: ensinnäkin luoda olosuhteet sen varmistamiseksi, että EU:n kuluttajien saatavilla on tuonnin ansiosta hyvälaatuisia kalastus- ja vesiviljelytuotteita ja toiseksi luoda puitteet sekä tuontituotteiden että Euroopan kalastus- ja vesiviljelyalan pyytämien ja tuottamien tuotteiden oikeudenmukaiselle kilpailulle.
Siksi Euroopan unionin maahantuomien kalastus- ja vesiviljelytuotteiden on välttämätöntä täyttää samat ympäristölliset, sosiaaliset, terveydelliset ja laadulliset vaatimukset, joita on asetettu EU:n tuotannolle. Yhteisten kalastus- ja vesiviljelytuotemarkkinoiden uudistaminen on myös välttämätöntä, erityisesti sellaisten mekanismien uudelleenarviointi, joiden avulla torjutaan tullimaksujen vaiheittaisen poistamisen ja tuonnista johtuvan lisääntyneen kilpailun kaltaisia ilmiöitä.
Parlamentin mietintö, joka on laadittu erinomaisesti Alain Cadec'in johdolla, on ajankohtainen, ja siinä otetaan huomioon monia tärkeitä ehdotuksia, joilla edistetään kalastusalan ja siihen liittyvien alojen kestävää kehitystä sekä markkinointia.
Josefa Andrés Barea (S&D). – (ES) Arvoisa puhemies, arvoisat komission jäsenet Maria Damanaki ja Karel De Gucht, kiitos että olette paikalla tuontijärjestelyjä koskevasta erittäin tärkeästä mietinnöstä käydyssä keskustelussa.
Kalastus on tärkeä kysymys, jonka yhteydessä on korostettava kahta olennaista seikkaa: sitä, että emme ole omavaraisia ja sitä, että kilpailu on suurimmaksi osaksi epäreilua, minkä seurauksena kalastuksen asema Euroopassa on turvattava ja epäreilua kilpailua torjuttava.
Osoitan sanani kauppapolitiikasta vastaavalle komission jäsenelle: ette voi jatkaa kalan pitämistä muuna kuin arkana tuotteena. Siihen on lakattava soveltamasta muiden kuin maataloustuotteiden markkinoille pääsyä koskevia sääntöjä, se ei ole kuin teollisuustuotteet, sitä on kohdeltava "arkana tuotteena" ja siihen on sovellettava Maailman kauppajärjestön sekä Yhdistyneiden Kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön sääntöjä.
Siksi toimintamme ei voi olla kestävää emmekä voi taata lajien säilymistä emmekä osallistua todellisiin markkinatoimiin, ellemme käsittele kalaa "arkana tuotteena".
Robert Atkins (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, käytän uuden puheenvuoron kehottaakseni puheenjohtajakokousta teidän välityksellänne ryhdistäytymään. Meille sanottiin alun perin, että äänestykset toimitettaisiin klo 12.00. Niitä on siirretty viidellä minuutilla aina viiden minuutin välein. Ihmisten on ehdittävä lentokoneisiinsa; tämä on hankalaa ja saattaa parlamentin naurunalaiseksi. Jonkun on pantava asiat järjestykseen!
(Suosionosoituksia)
Puhemies. − (EN) Ilmoitimme, että äänestys siirretään klo 12.15:een tai klo 12.20:een, joten pyydän, että annatte komission jäsenten jatkaa vastauksiaan. Pystymme varmasti äänestämään klo 12.20.
Maria Damanaki, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, en voi saada asioita järjestykseen, mutta voin sen sijaan puhua hyvin lyhyesti.
Haluan sanoa, että huolehdimme kaikista parlamentin jäsenten mainitsemista näkökohdista. Kuten Karel De Gucht ja minä olemme jo maininneet, yritämme löytää tasapainon. Kalastusalan on oltava kannattava, ja meillä on velvoitteemme WTO:ta sekä muita kansainvälisiä elimiä kohtaan. Vakuutan kaikille, että teemme parhaamme vaikuttaaksemme siihen, että YMP:n uudistus takaa kalastajille paremman tulevaisuuden.
Alain Cadec, esittelijä. − (FR) Arvoisa puhemies, pidän kollegojen käytöstä täysin epäkunnioittavana ja anteeksiantamattomana tällaisessa parlamentissa kuin Euroopan parlamentti. Käytöksenne on pöyristyttävää. Saatte minut häpeämään. Teitä kiinnostaa ainoastaan äänestäminen ja kotiinlähtö. Käsittelemme tärkeää mietintöä, joten ymmärtäkää edes kuunnella puheenvuoroja tai sitten poistua istuntosalista.
Joka tapauksessa, hyvät kollegat, pienen tunteenpurkaukseni jälkeen minulla ei ole epäilystäkään siitä, että muutaman minuutin kuluttua suuri osa teistä äänestää tämän mietinnön puolesta, ja koska minulla on siihen tilaisuus, kiitän kollegojani kalatalousvaliokunnassa, erityisesti sen puheenjohtajaa Carmen Fraga Estéveziä, joka suostui ottamaan tämän asian käsiteltäväksi ja antoi mietinnön laatimisen tehtäväkseni.
Kiitän myös varjoesittelijöitä Luis Manuel Capoulas Santosia, Britta Reimersiä, Marek Gróbarczykiä ja Isabella Löviniä heidän osallistumisestaan kaikkiin keskusteluihin ja tarkistuksista.
Haluan kiittää myös kaikkia niitä, jotka osallistuivat tämän mietinnön laatimiseen, sekä niitä kalastusalan edustajia, jotka antoivat minulle mahdollisuuden tehdä tutkimustyötä, erityisesti kauppapolitiikan pääosaston (TRADE) sekä meri- ja kalastusasioiden pääosaston (MARE) virkamiehiä. Tarkoitan Zoltan Somoguyta ja Miriam Garcia Ferreriä kauppapolitiikan pääosastosta sekä Pierre Amilhat'ta, Christian Rambeauta ja Juan Rancoa meri- ja kalastusasioiden pääosastosta, ja kiitän teitä, arvoisa komission jäsen Maria Damanaki, siitä, että olitte paikalla, ja myös teitä, arvoisa komission jäsen Karel De Gucht, vaikka en olekaan täysin tyytyväinen vastauksiinne – jotka eivät oikeastaan olleet vastauksia, koska ne edelsivät puheenvuoroani.
Joka tapauksessa haluan kiittää myös Mauro Belardinellia omasta ryhmästämme, Ollivier Gimeneziä, avustajiani, Emilie Herrbachia ja Vincent Guerrea sekä mainita erityisesti Philippe Musquarin, joka auttoi minua suuresti tämän mietinnön kanssa ja avusti minua sen laadinnassa.
Puhemies. − (EN) Selitykseksi totean, että Karel De Gucht jätti vastaamatta salissa vallinneen metelin takia, joten pyydän molemmilta komission jäseniltä anteeksi hälinää.