Sanatarkat istuntoselostukset

Torstai 8. heinäkuuta 2010 - Strasbourg

11.3. Pohjois-Korea

  Puhemies. − (EN) Esityslistalla on seuraavana keskustelu seitsemästä Pohjois-Koreaa koskevasta päätöslauselmaesityksestä⁽¹⁾.

  Bastiaan Belder, laatija. − (NL) Arvoisa puhemies, Pohjois-Korean vakiintuneen järjestyksen kaiken mahdollisen kritiikin tukahduttaminen on niin tiukkaa, että julkisuudessa ei ole mitään tietoja yksittäisistä toisinajattelijoista tai aktivisteista. Tämä on veitsenterävä päätelmä avoimessa kirjeessä, jonka viisi ihmisoikeusjärjestöä toimittivat 14. heinäkuuta Euroopan unionin ulkoasiainministereille. Sen avulla voidaan myös mitata Kim Jong-ilin nälkiintyneen valtakunnan tilanteen vakavuutta. Meillä ei ole yhdenkään Pohjois-Korean alueella olevan toisinajattelijan tai aktivistin nimeä. Meidän on saatava nämä tiedot. Tilannetta ei voi verrata edes entiseen Neuvostoliittoon tai Ceausescun Romaniaan.

Avoin kirje 14. heinäkuuta kehottaa Euroopan unionin hallitusten virkamiehiä lisäämään toimiaan vastaukseksi Pohjois-Korean kansalaisten perusoikeuksien säälimättömiin loukkauksiin sekä heidän maansa rajojen sisällä että niiden ulkopuolella. Parlamentin yhteisessä päätöslauselmassa on erilaisia tätä koskevia käytännön suosituksia. Hyvää työtä! Meidän pitää muun muassa jatkuvasti kaikilla eurooppalaisilla tasoilla muistuttaa Kiinalle sen yleissopimuksen mukaisista velvollisuuksista pohjoiskorealaisia pakolaisia kohtaan.

Tuen myös täydestä sydämestäni päätöslauselman 14 kohtaa. Komissio suojelee pohjoiskorealaisten työntekijöiden oikeuksia Kaesongin teollisuusalueella sisällyttämällä Etelä-Korean kanssa tehtävään vapaakauppasopimukseen tätä koskevan yksiselitteisen lausekkeen.

Arvoisa puhemies, virallisesti Pohjois-Korea väittää takaavansa 24-miljoonaiselle kansalleen uskonnonvapauden. Käytännössä kuitenkin jokainen, joka tavataan jakamassa raamattuja tai ottamassa osaa salaiseen rukouskokoukseen, voidaan pakolaisten antamien todistajanlausuntojen mukaan lähettää työleirille tai jopa teloittaa. Tämän kuun alussa saimme tietää, että Son Jong Nam kidutettiin kuoliaaksi pohjoiskorealaisessa vankilassa sen takia, että oli levittänyt maanmiehilleen evankeliumia. Mitä todisteita hänen rikoksestaan oli: 20 raamattua ja kymmenen jumalanpalvelusnauhoitetta? Vaikuttaa siltä, että Pohjois-Korean viranomaiset pelkäävät juuri sitä kirjaimellisesti hengenhädässä.

  Gerald Häfner, laatija. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, on hyvä, että käytämme tänään tilaisuutta keskustellaksemme Pohjois-Koreasta, maasta, joka on eristäytynyt niin täydellisesti muun maailman tarkkailulta, että vain harvat tietävät, mitä siellä tapahtuu, eikä maan väestö periaatteessa tiedä mitään muun maailman tapahtumista.

Aion keskittyä kahteen asiaan. Ensimmäinen on Pohjois-Korean ihmisoikeustilanne. Ihmisiä katoaa kaduilta, ja he joutuvat viettämään loppuelämänsä leireillä. Joissakin tapauksissa jopa toinen sukupolvi ihmisiä viettää koko elämänsä vangittuina leireille, koska heidän vanhempansa väitetään tehneen rikoksia. Ihmisiä teloitetaan julkisesti, ja muita pakotetaan katselemaan teloituksia ja niin edelleen. Mielestämme on korkea aika, että riippumaton lautakunta tutkisi Pohjois-Korean ihmisoikeustilanteen, kuten olemme yhteisessä päätöslauselmaehdotuksessa ehdottaneet.

Vielä on toinen asia, jota haluan käsitellä. Tästä maasta on järjettömän vaikeaa päästä pois, paeta. Perustavanlaatuisimpia ihmisoikeuksia, jonka pitäisi olla sanomattakin selvää, on, että ihmisten on voitava vapaasti valita asuinpaikkansa ja voitava liikkua vapaasti. Tällä hetkellä olemme kuitenkin tilanteessa, jossa ihmiset, jotka ovat onnistuneet lähtemään Pohjois-Koreasta, eivät useinkaan pääse toiseen maahan, ja monet lähetetään takaisin.

Siitä syystä haluaisin erityisesti kehottaa EU:n suurlähetystöjä ottamaan suojiinsa ihmiset, jotka onnistuvat pakenemaan näihin suurlähetystöihin, ja auttamaan heitä pääsemään turvallisiin maihin ja saamaan siellä riittävästi tukea voidakseen aloittaa uuden elämän. Se on tärkeää, kun ajattelemme näiden ihmisten nykytilannetta. Nykyiset tapahtumat ovat tyrmistyttäviä.

  Miroslav Mikolášik, laatija. − (EN) Arvoisa puhemies, Korean demokraattinen kansantasavalta on kaikkea muuta kuin demokraattinen, sillä sen ihmisoikeustilanne on maailman huonoimpia. Tavattuani henkilökohtaisesti Korean niemimaan kansalaisyhteiskunnan edustajia sain lisää tuskallisia todisteita maan äärimmäisen järkyttävistä ja vakavista ihmisoikeusloukkauksista. Olen erittäin pettynyt siitä, että ihmisoikeustilanne Korean demokraattisessa kansantasavallassa ei ole parantunut vaan pikemminkin heikentynyt Euroopan parlamentin edellisen päätöslauselman jälkeen. Keskitysleireillä on edelleen yli 150 000 poliittista vankia pakkotyössä, kidutettuina ja tahallisesti nälkiinnytettyinä. Lisäksi olen järkyttynyt tavasta, jolla syyllisyys ulotetaan koskemaan läheisiä, siten että kokonaisia perheitä vangitaan, lapset mukaan luettuina. Siksi EU:n ja sen jäsenvaltioiden on yhdistettävä voimansa ja painostettava entistä enemmän sekä diplomaattisesti että poliittisesti Korean demokraattista kansantasavaltaa kunnioittamaan kansalaistensa ihmisoikeuksia.

Lopetan tähän ajatukseen: meidän on samanaikaisesti estettävä se, että kahdenväliset ja monenväliset pakotteet vaikuttaisivat vakavalla tavalla kielteisesti tavallisiin köyhiin Pohjois-Korean kansalaisiin, jotka jo nyt kärsivät järjestelmään liittyvästä nälänhädästä ja sorrosta.

(Suosionosoituksia)

  Janusz Wojciechowski, laatija. – (PL) Arvoisa puhemies, on erittäin hyvä, että parlamentti on kiinnostunut Pohjois-Korean tilanteesta, koska se aiheuttaa syvää levottomuutta yhteiskunnissamme.

Olemme äskettäin voineet seurata, kuinka Pohjois-Korean urheilijat pelasivat jalkapallon maailmanmestaruuskisoissa. Erityisen suuren vaikutuksen teki heidän ensimmäinen pelinsä, kun he pelasivat tasavertaisina kovan taistelun Brasiliaa vastaan. Seuraavissa otteluissa he eivät pärjänneet yhtä hyvin. Miksi otan tämän urheilutapahtuman esiin? Koska meillä on raportteja Pohjois-Korean edellisestä esiintymisestä maailmanmestaruuskisoissa 40 vuotta sitten, jolloin maan pelaajat menestyivät erittäin hyvin, mutta heidän suorituksensa ei kuitenkaan tyydyttänyt Korean hallituksen viranomaisia. Jälkeenpäin pelaajia sorrettiin ja heitä pidettiin pakkotyöleireillä. Haluan kiinnittää tähän huomiota, jotta seuraisimme tilannetta ja yrittäisimme estää samankaltaisten tapahtumien toistumisen. Urheiluviranomaisten on esitettävä vetoomuksia ja painostettava Korean viranomaisia, koska urheiluviranomaisilla on tiettyjä painostuskeinoja sen varmistamiseksi, että samanlaiset tapahtumat eivät toistu. Olemme erittäin huolissamme siitä, mitä näille urheilijoille seuraavaksi tapahtuu.

  Jaromír Kohlíček, laatija. – (CS) Korean demokraattinen kansantasavalta on jo vuosien ajan esitetty maana, jossa tapahtuvat pahimmat ihmisoikeusloukkaukset. On varmasti välttämätöntä yhtyä päätöslauselmaesityksen niihin kohtiin, joissa vaaditaan julkisten teloitusten lopettamista, kuolemanrangaistuksen poistamista, kidutuksen lopettamista ja poliittisten vankien vapauttamista.

Toisaalta vaadimme mielestäni tekopyhästi, että kaikille kansalaisille on taattava ruuan ja humanitaarisen avun saatavuus. On tunnettu tosiseikka, että Pohjois-Korealla on jo pitkään ollut ongelmia varmistaa elintarvikkeiden riittävyys, ja ellen erehdy, monilla Afrikan ja Aasian mailla on vastaavia ongelmia, eikä Euroopan parlamentti ole esittänyt vastaavia vetoomuksia kyseisten maiden hallituksille.

Tämä ei muuta sitä tosiasiaa, että ruuasta on puutetta ja että ruuan puute on puolueettomasti katsottuna valtava ongelma ja aiheuttaa maan kansalaisille aliravitsemusta ja siihen liittyviä terveysongelmia. Tilanne on kiistämättä vakava, enkä ole ollenkaan varma, että päätöslauselmassa esitetyt muutamat toimenpide-esitykset saisivat aikaan merkittäviä parannuksia. Laatijat ovat käyttäneet samanlaista kritiikkiä Kiinaa vastaan, ja se on klassinen esimerkki tekopyhästä vastuun siirtämisestä, joka paljastaa laatijoiden soveltaman kaksinaismoraalin. Euroopan unionin maita pyydetään ottamaan vastaan pakolaisia Pohjois-Koreasta, kun Euroopan unioni samaan aikaan soveltaa takaisinottosopimuksia kaikkiin eteläisiin naapureihinsa. Jos tämä ei ole esimerkki kaksinaismoraalista, en tiedä, miksi tällaisia tekopyhiä muotoiluja pitäisi kutsua.

Koko päätöslauselmassa ei ole jälkeäkään pyrkimyksestä oikeaan suuntaan eli pyrkimyksestä lieventää jännitystä Korean niemimaalla ja demilitarisoida aluetta. Yksikään Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmän / Pohjoismaiden vihreä vasemmiston jäsen ei voi äänestää tällä tavoin muotoillun päätöslauselman puolesta.

  Kristian Vigenin, laatija. − (EN) Arvoisa puhemies, haluan ensinnäkin korostaa, että parlamentissa vallitsee laaja yhteisymmärrys Pohjois-Korean tilanteesta. Oli helppoa saada aikaan yhteinen päätöslauselma, ja kuten näette, päätöslauselmaan ei ole tehty tarkistuksia, joten olemme yhdessä sen takana.

Toisaalta haluan ottaa esiin yhden asian – myös siitä keskusteltiin ryhmässäni eilen – nimittäin sen, että kiireellinen menettely ei ehkä ole paras mahdollinen tapa käsitellä tätä, koska Pohjois-Koreassa ei ole tapahtunut mitään erityistä, joka vaatisi kiireellisyyttä. Ehkä meidän kannattaisi valmistella pitempään kattavampaa päätöslauselmaa ja keskustella enemmän mahdollisista suosituksista sekä monimutkaisemmista ratkaisuista, joita voisimme tarjota.

En halua toistaa sitä, mikä päätöslauselmassa on jo sanottu maan vakavista ihmisoikeusloukkauksista. Maailmassa ei luultavasti ole tällä hetkellä toista samanlaista maata. Haluan kuitenkin korostaa, että kaikista loukkauksista kenties kaikkein inhottavimpia ovat julkiset teloitukset, joissa on läsnä lapsia. Eihän loukkauksia voi laittaa mihinkään järjestykseen, mutta se on todella inhottavaa.

Onneksi olemme päätöslauselmassa tunnustaneet Kiinan aseman. Kiinassa myös ihmisoikeuksien alalla tapahtuneet muutokset eivät ehkä riitä meille, mutta ne antavat hyvää esimerkkiä, ja ehkä Kiina voi käyttää suhteitaan saadakseen aikaan muutoksia Pohjois-Koreassa. Tämän olisi oltava yksi aiheista tulevassa kahdenvälisessä vuoropuhelussa Kiinan kanssa.

Lopuksi haluan sanoa, että EU:n erityisedustajan nimittäminen Pohjois-Koreaan voisi olla erittäin hyvä tapa edistää aiempaa monimuotoisempaa lähestymistapaa asiaan.

  Monica Luisa Macovei, PPE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, ihmiskauppa on Pohjois-Koreassa edelleen vakava ongelma. Selvitysten mukaan 80 prosenttia Kiinassa olevista pohjoiskorealaisista päätyy ihmiskaupan uhreiksi. Naiset ovat erityisen alttiita prostituutiolle, raiskauksille, järjestetyille avioliitoille ja vaimokaupalle. Monet ihmiskaupan uhreista eivät osaa puhua kiinaa, ja heitä pidetään käytännössä vankeina.

Pohjoiskorealaisten oikeudellinen asema ja Kiinan hallituksen politiikka, jonka mukaan pakolaiset pidätetään ja lähetetään takaisin Pohjois-Koreaan, lisäävät pakolaisten alttiutta joutua ihmiskaupan uhreiksi pakkotyöhön ja seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Sen enempää Kiinan kuin Pohjois-Korean viranomaiset eivät suojele heitä, ja kansainvälinen yhteisö ei juuri kiinnitä huomiota heidän ahdinkoonsa. Kiinan on muutettava lainsäädäntöään siten, että se suojelee ihmiskaupan uhreja sen sijaan, että heidät palautetaan Pohjois-Koreaan. Lopuksi on todettava, että ihmisten tappaminen, kiduttaminen ja laiton vangitseminen ovat asioita, joita on joka päivä pidettävä kiireellisinä.

  David Martin, S&D-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, lähes koko parlamentti on samoilla linjoilla sen suhteen, että ihmisoikeustilanne Pohjois-Koreassa on kaamea. En sen vuoksi sen enempää jaarittele siitä, mitä muut kollegat ovat sanoneet.

Todellinen kysymys on, mitä voimme tehdä. Pohjois-Korea on päättänyt olla kansainvälisen yhteisön Greta Garbo – "antakaa meidän olla rauhassa" – mutta se ei merkitse, että meidän pitäisi jättää heidät rauhaan. Pohjois-Koreassa on 24 miljoonaa ihmistä, jotka tarvitsevat apuamme. Haluan päätöslauselman hengessä ehdottaa neljää asiaa, jotka voisimme tehdä.

Ensinnäkin on jatkettava humanitaarisen avun antamista, mutta meidän on varmistettava, että apu menee kansalle eikä millään lailla pönkitä hallintoa. Toiseksi meidän on edelleen lisättävä rahoitusta kansalaisjärjestöille, jotka yrittävät saada apua Pohjois-Koreaan, ja erityisesti niille kansalaisjärjestöille, jotka yrittävät saada tietoa Pohjois-Koreaan. Radiolähetysten toimittaminen on todella elintärkeä väline maassa, jossa ei ole saatavilla minkäänlaisia tietoja. Kolmanneksi meidän olisi pyydettävä Catherine Ashtonia nimittämään erityisedustaja, jonka tehtävänä olisi käydä vuoropuhelua Kiinan, Venäjän ja Yhdistyneiden Kansakuntien kanssa, jotta Pohjois-Koreaan kohdistettaisiin jatkuvasti painetta. Neljänneksi meidän olisi pyrittävä parhaamme mukaan auttamaan pakolaisia. Kuten muut kollegat jo totesivat, ihmiset pakenevat Pohjois-Koreasta, eivätkä he saa ansaitsemaansa apua.

  Marek Henryk Migalski, ECR-ryhmän puolesta. – (PL) Valitettavasti asiat eivät ole niin, kuin Kristian Vigenin ja David Martin sanoivat. Valitettavasti ei ole totta, että tässä parlamentissa oltaisiin asiasta yhtä mieltä, koska äsken kuulimme kommunistiselta puolelta, että heillä on kantaamme joitakin varauksia. Se on valitettavaa, koska vaikuttaa siltä, että tästä kysymyksestä meidän pitäisi olla yhtä mieltä.

Tulen maasta, jossa oli kommunistinen hallinto. Nuorena aikuisena jouduin näkemään, mihin kommunismi pystyy, ja muistan toivon, jolla odotimme vapaan maailman, länsimaailman ääntä. Joskus yliarvioimme sen merkityksen, mutta odotimme suurella ilolla ja toivoimme, että joku puhuisi meidän oikeuksiemme puolesta. Mielestäni meidän vapaana maailmana olisi tänään varmistettava, että tämä ääni kuuluu. Jo pelkästään sen takia meidän on varmistettava, kuten Gerald Häfner totesi, että Pohjois-Koreassa on vapaita tiedotusvälineitä ja että ne ovat ihmisten käytettävissä. Meidän olisi pyrittävä siihen tekemällä tietenkin yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa, koska vain tämänkaltaisella yhteistyöllä voimme varmistaa, että pohjoiskorealaisilla on käytettävissään vapaita tiedotusvälineitä. Se meidän olisi pyrittävä takaamaan.

  Thomas Mann (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, me jalkapallofanit koemme tällä hetkellä sitä, mikä on urheilussa parasta: joukkuehenkeä, voittamisen iloa ja, kuten eilisiltana, kunnioitusta vastajoukkuetta kohtaan. Kuitenkin on koettu myös se, että jalkapalloilijat asetetaan tappioista henkilökohtaiseen vastuuseen.

Liikkeellä on sitkeä huhu, jonka mukaan maailmanmestaruuskisoista varhain poistuneet Pohjois-Korean maajoukkueen pelaajat joutuivat pakkotyöhön – toivottavasti tämä on väärää tietoa. Kehotan Pohjois-Korean hallitusta selittämään, missä jalkapalloilijat ovat. On tuskin hämmästyttävää, että olemme huolissamme heistä, kun kyseessä on maa, jossa valtion johto rankaisee kritiikistä, jossa kymmentä tuhatta ihmistä kidutetaan ja pahoinpidellään ja jossa lukemattomat ihmiset ovat aliravittuja.

EU:n on jatkettava laantumatta vakavaa vuoropuhelua Korean demokraattisen kansantasavallan niin sanotun "rakkaan johtajan" kanssa. On aika lopettaa pakkotyö ja kidutus sekä poistaa kuolemanrangaistus ja julkiset teloitukset. Edes mahdolliset voitot jalkapallossa eivät voi peittää todellista tilannetta. Pohjois-Korean suoritus on edelleen vajavainen kaikilla aloilla: ihmisoikeuksissa, eloonjäämismahdollisuuksissa ja yksilön kunnioittamisessa.

  Charles Tannock (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, Korean demokraattinen kansantasavalta on niin eristynyt, että voimme vain arvailla siellä todellisuudessa tapahtuvia ihmisoikeusloukkauksia. Satunnaiset uutisvuodot tulevat loikkareilta, ja todellisuus on todella hirveä. Pakkotyöleirit, sieppaukset, mielivaltaiset pidätykset ja kidutus näyttävät olevan Kim Jong-ilin tyrannimaisen hallinnon tunnusmerkkejä. Kuolemanrangaistusta käytetään säännöllisesti oikeusvaltiosta piittaamatta.

Olemme kaikki äärimmäisen huolissamme Pohjois-Koreasta. Ei pelkästään sen sisäisen tilanteen takia, vaan myös sen vuoksi, että maa käyttäytyy kansainvälisissä yhteyksissä sotaisasti ja impulsiivisesti, jopa vainoharhaisesti. Valitettavasti Pohjois-Korean johdolla on ydinaseita, ja se pyrkii yhteistyöhön maailman muiden rikollisten hallintojen, kuten Iranin, kanssa. Myös Etelä-Korean merivoimien aluksen upottaminen äskettäin oli kiistatta Pohjois-Korean tahallinen hyökkäys.

Kiinan kansantasavallan on tässä suhteessa otettava vastuuta YK:n turvallisuusneuvoston jäsenenä painostamalla Pohjois-Koreaa. Uskon kuitenkin, että Pohjois-Korean ihmisoikeustilanne paranee kestävällä tavalla vasta hallinnon vaihtumisen ja demokratisoitumisen myötä sekä toivottavasti mahdollisella jälleenyhdistymisellä demokraattiseen Etelä-Koreaan.

  Joanna Katarzyna Skrzydlewska (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, nimeni on hyvin vaikea, ja olen tottunut siihen, että ihmisillä on vaikeuksia ääntää sitä.

Historia todistaa, että totalitaarisesti hallituissa maissa ihmisoikeusloukkaukset ovat jokapäiväisiä, mutta Pohjois-Koreassa tilanne on järkyttävä. Korean demokraattisen kansantasavallan hallitus kiistää ihmisoikeusloukkaukset. Tämä poikkeaa kuitenkin täysin pakolaisten ja loikkarien antamista silminnäkijälausunnoista. Työleireillä monet tuhannet Korean kansalaiset kärsivät kidutuksesta, orjatyöstä ja nälästä, koska he ovat uskaltaneet arvostella totalitaarista järjestelmää tai ovat poliittisesti arveluttavia. Koreassa ihmisestä on tehty esine, jolla ei ole vapaata tahtoa eikä kykyä ilmaista sitä avoimesti. Tiedossamme on muun muassa aviopareja, jotka on pakotettu eroamaan, koska he kuuluvat eri luokkiin.

Niinpä vetoan kaikkiin maihin, joilla on jonkinlaisia taloudellisia siteitä Pohjois-Koreaan, että ne painostaisivat maan hallitusta sen osoittamiseksi, että maailma ei suhtaudu välinpitämättömästi monien tuhansien korealaisten tilanteeseen eikä kyseessä ole pelkästään Pohjois-Korean sisäinen asia.

  Jacek Protasiewicz, (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, Pohjois-Korea ja Kuuba ovat kommunismin viimeisiä jäänteitä maailmassa. On valitettavaa ja traagista, että 20 vuotta sen jälkeen, kun kyseinen rikollinen järjestelmä kaatui Euroopassa, on edelleen maita, jossa tämän sairaan ideologian nimissä ihmiset kuolevat nälkään, heitä kidutetaan, heidät vangitaan tai pakotetaan työskentelemään työleireillä ja keskitysleireillä.

Monen pohjoiskorealaisen unelmana on yksinkertaisesti paeta omasta maastaan. Meillä on vapaan maailman ihmisinä velvollisuus – erityisesti kehittyvissä suhteissa Kiinan kansantasavaltaan – varmistaa, että näitä pakolaisia ei palauteta Korean viranomaisten käsiin, koska heille se merkitsee ankaraa vankilatuomiota tai jopa kuolemaa. Keskityn päätöslauselmamme tähän näkökohtaan, koska en usko parlamentin vetoomusten tai edes koko vapaan maailman vetoomusten voivan lopettaa ihmisoikeusloukkaukset Pohjois-Koreassa. Koska emme siis voi tehokkaasti parantaa Pohjois-Korean tilannetta sinänsä, tehkäämme kaikki mahdollinen, jotta niillä, jotka ovat onnistuneet pakenemaan tästä vankilasta, on mahdollisuudet parempaan elämään – jopa Kiinassa, joka on valtiona itsekin kaukana vapauden, demokratian ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen eurooppalaisista normeista. Elämä on siellä kuitenkin parempaa kuin Pohjois-Koreassa.

  Elena Băsescu (PPE). – (RO) Pohjois-Korean ihmisoikeustilanne antaa erityisen vakavaa aihetta huoleen. Maan johto kieltää kaikenlaiset poliittisen opposition muodot, demokraattiset vaalit sekä lehdistön- ja uskonnonvapauden.

Emme voi olla piittaamatta Pohjois-Korean asukkaiden kärsimyksistä, kun heillä ei ole peruselintarvikkeita eivätkä he saa humanitaarista apua. Olen erityisen huolissani naisten ja lasten tilanteesta Pohjois-Koreassa, koska yli kolmannes heistä kärsii aliravitsemuksesta.

Selvitysten mukaan kuudella työleirillä pidetään edelleen yli 150 000:ta pohjoiskorealaista. Heille ei anneta minkäänlaista sairaanhoitoa, ja he saavat vain hyvin vähän ruokaa. Itse asiassa marraskuussa 2009 toteutettu valuuttauudistus epäonnistui ja johti köyhyyden lisääntymiseen väestön keskuudessa.

Mielestäni Euroopan unionin on tuettava YK:n tutkintalautakunnan perustamista. Se näyttää toteen Pohjois-Korean ihmisoikeusloukkaukset.

  Lidia Joanna Geringer de Oedenberg (S&D). – (PL) Arvoisa puhemies, Yhdistyneet Kansakunnat ja lukuisat valtioista riippumattomat järjestöt raportoivat jatkuvasti kansainväliselle yhteisölle sorrosta, jolle kymmenet tuhannet pohjoiskorealaiset alistetaan. Kidutus ja pakkotyöleirille tuomitseminen usein poliittisten näkemysten takia ovat siellä jokapäiväisiä tapahtumia. Merkittävä osa väestöstä kärsii aliravitsemuksesta ja sopivan sairaanhoidon puutteesta, ja Pohjois-Korean hallitus torjuu kaiken yhteistyön Yhdistyneiden Kansakuntien elinten kanssa. Näin ollen Pohjois-Korean kansan ei ole mahdollista saada minkäänlaista kansainvälistä humanitaarista apua.

Mielestäni Euroopan parlamentilla on moraalinen velvoite vedota Korean demokraattisen kansantasavallan viranomaisiin, jotta tällaiset toimintatavat lopetettaisiin mahdollisimman pian. Lisäksi kun otetaan huomioon Kiinan kansantasavallan valtava vaikutus Pohjois-Korean johdon politiikkaan, Euroopan komission olisi otettava nämä asiat esiin osana Euroopan unionin ja Kiinan välistä vuoropuhelua. Jotta toimintamme voitaisiin koordinoida paremmin, olisi hyvä ajatus nimittää Pohjois-Koreaan Euroopan unionin erityisedustaja.

  Jaroslav Paška (EFD). – (SK) Korean demokraattinen kansantasavalta on ehkä toisen maailmansodan viimeinen jäänne. Aatteelliset erot ja valtaintressit ovat jakaneet Korean kansan kahdeksi valtioksi, joiden johtajat kilpailevat edelleen oikeuksistaan ja filosofisesta maailmannäkemyksestään.

Korean niemimaan pohjoisosasta on tullut valtava getto, johon on suljettu miljoonia korealaisia. He voivat hallintojärjestelmänsä militaristisen hallinnon alla vain uneksia vapaasta elämästä.

Pohjois-Korean johto pitää edelleen kansalaisensa tässä militaristisessa hallintojärjestelmässä sillä verukkeella, että maa on sodassa. Miten voimme tässä tilanteessa auttaa korealaisia?

Suurvaltojen aktiivisella yhteisellä ponnistuksella. Suurvallat jakoivat korealaiset, ja heidän on siksi työskenneltävä yhdessä painostaakseen jatkuvasti Pohjois-Korean johtoa myös uhkaamalla rikosoikeudenkäynnillä rikoksista ihmisyyttä vastaan, jotta Pohjois-Korean kansa voidaan vapauttaa.

  Cristian Dan Preda (PPE). – (RO) Pohjois-Koreassa tapahtuu niin paljon ihmisoikeusloukkauksia, ettemme pysty luettelemaan niitä kaikkia. Vakavin niistä on luultavasti väestön nälkiinnyttäminen ja erottelu elintarvikkeiden jakelussa sen perusteella, ovatko ihmiset lähellä hallintojärjestelmää ja hallitusta vai eivät.

Amnesty Internationalin mukaan viime vuonna nälänhädästä kärsi noin yhdeksän miljoonaa Pohjois-Korean kansalaista, mikä on yli kolmannes väestöstä.

Olen myös syvästi huolissani kollektiivisista rangaistuksista, joissa joskus jopa kolme saman perheen sukupolvea lähetetään vankilajärjestelmään, jota hallitsevat raakuus, kidutus, pakkotyö ja julkiset teloitukset, kuten Charles Tannock myös mainitsi. Suurinta osaa leireille lähetetyistä ei enää vapauteta. Jos heillä on lapsia, nämä voivat joutua viettämään koko ikänsä vankeudessa.

Lopetan toteamalla, että vaikka Pohjois-Korean hallitus suostui osallistumaan Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeusneuvoston toteuttamaan yleiseen määräaikaisarviointiin, on hirvittävää, että se ei tähän mennessä ole hyväksynyt yhtäkään mainitun järjestelmän puitteissa annettua suositusta.

  Tadeusz Zwiefka (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, meidän on lisättävä vielä yksi kohta tähän erittäin dramaattiseen luetteloon Pohjois-Koreaa koskevista asioista. Tarkoitan Kim Jong-ilin harjoittamaa ydinasekiristystä, joka on eräissä tapauksissa halvaannuttanut maailman. Vaikkakin ehkä tahattomasti, länsi on usein kääntänyt huomionsa pois Korean niemimaan tapahtumista. Siitä syystä meidän on puhuttava erityisesti tehtävistä rikoksista ja toistettava vetoomuksemme. Kansainvälisen yhteisön on löydettävä sellainen pakotemuoto, jolla on mahdollisimman vähän vaikutusta Pohjois-Korean kansalaisiin. Meidän ei kuitenkaan pidä kuvitella liikoja: kaikki hallintoon kohdistuvat pakotteet jättävät väistämättä jälkensä koko yhteiskuntaan.

Siitä syystä katson, että tällä hetkellä ainoa tehokas toimenpide lienee yhteistyö Pohjois-Korean lähimpien naapureiden kanssa erityisesti auttamalla pakolaisia, koska ainoastaan jos meillä on tarkkaa tietoa tilanteesta kommunistihallinnon alaisuudessa, voimme tulevaisuudessa toimia tehokkaasti kansan puolesta, kansan, jolla ei nykyisin ole lainkaan valinnanvapautta.

  Kristalina Georgieva, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää parlamenttia tämän keskustelun järjestämisestä. Jos sallitte, haluan kiinnittää huomiota nuoreen poikaan paikan nro 582 takana, koska Pohjois-Korean tulevaisuudella on merkitystä lastemme tulevaisuudelle.

On erittäin surullista huomata, että menneiden seitsemän vuoden aikana, jotka ovat kuluneet siitä, kun YK:ssa annettiin ensimmäinen päätöslauselma Pohjois-Korean surkuteltavan ihmisoikeustilanteen tuomitsemiseksi, edistystä tai parannusta on tapahtunut vain hyvin vähän, jos lainkaan. Komissio yhtyy täysin käsiteltävänä olevassa päätöslauselmaesityksessä esitettyyn näkemykseen, jonka mukaan maan erittäin vakavaan ihmisoikeustilanteeseen on välttämätöntä puuttua.

EU on pyrkinyt toiminnallaan myötävaikuttamaan parannusten aikaansaamiseen kansainvälisessä yhteydessä vuodesta 2003, jolloin se teki ihmisoikeuskomission kokouksessa Genevessä aloitteen ensimmäisestä päätöslauselmasta. Siinä tuomittiin Korean demokraattisen kansantasavallan tilanne. Kuten monet ovat jo todenneetkin, maa ei ole nimestään huolimatta erityisen demokraattinen. Lisäksi EU ottaa edelleen ihmisoikeuskysymykset esiin Pohjois-Korean kanssa käytävässä kahdenvälisessä vuoropuhelussa. Kuten monet puhujat ovat jo huomauttaneet, otamme asian esiin myös Kiinan kanssa käytävissä keskusteluissa, erityisesti kysymyksen Kiinaan laittomasti saapuneiden Pohjois-Korean kansalaisten pakkopalautuksista. Aiomme jatkaa samalla tavalla. Näitä ihmisiä ei voida pitää pelkästään "taloudellisista syistä maahan muuttavina".

Monet päätöslauselmaesitykseen sisältyvät osatekijät ovat jo osa EU:n nykyistä ihmisoikeuspolitiikkaa Pohjois-Korean suhteen. Olemme erittäin tyytyväisiä parlamentin jäsenten näkemysten yhtenevyyteen sekä parlamentin sisällä että parlamentin ja komission välillä. Olemme täysin samaa mieltä siitä, mitä on tehtävä. Yhdymme myös monien puhujien esiin tuomaan näkemykseen, jonka mukaan nykyisiä ohjelmia on jatkettava, jotta voidaan auttaa Pohjois-Korean heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä. Heillä on valtavia vaikeuksia, eikä heitä pidä rangaista johtajiensa synneistä.

Olemme laajasti yhtä mieltä etenemistavasta, mutta kolmesta erityiskohdasta komissio on jonkin verran eri mieltä, ja haluan selittää, mitä ne ovat ja mistä mielipide-erot johtuvat.

Ensimmäinen on ehdotus sisällyttää EU:n ja Etelä-Korean vapaakauppasopimukseen lauseke, jonka mukaan on seurattava Kaesongin teollisuusalueella toimivia pohjoiskorealaisia työntekijöitä. Vapaakauppasopimukseen neuvoteltu teksti mahdollistaa ulkoisten jalostusalueiden nimeämisen. Kumpikin puoli tunnustaa, että tällaiset alueet voivat edistää rauhan tavoitetta niemimaalla. Ennen kuin alue voidaan tunnustaa ulkoiseksi jalostusalueeksi vapaakauppasopimuksen mukaan, toisen puolen on kuitenkin ehdotettava sitä ja kummankin puolen edustajien muodostaman erityiskomitean on käsiteltävä ehdotus. Nykyisissä poliittisissa olosuhteissa on epätodennäköistä, että tällainen ehdotus tehtäisiin lähitulevaisuudessa sen jälkeen, kun vapaakauppasopimus on tullut voimaan. Haluan kuitenkin vakuuttaa teille, että komissio käyttää kaikki mahdollisuudet käsitellä asiaa myöhemmässä vaiheessa.

Toinen päätöslauselmaesitykseen sisältyvä ehdotus koskee EU:n erityisedustajan mahdollista nimittämistä Pohjois-Koreaan. Lukuisat puhujat ovat tänään tukeneet ehdotusta. EU on sitoutunut tehostamaan panostaan kansainvälisessä koordinoinnissa, ja korkea edustaja / varapuheenjohtaja on erittäin vakavasti kiinnostunut jatkamaan tätä. Hän harkitsee kuitenkin parhaillaan kaikkia vaihtoehtoja tehdä se kahteen asiaan liittyen. Toinen on kaikkien EU:n erityisedustajien toimeksiannon tarkistaminen, ja toinen on Euroopan ulkosuhdehallinnon perustaminen. Korkea edustaja / varapuheenjohtaja haluaa jatkaa EU:n osallistumisen lisäämistä kansainväliseen yhteistyöhön tässä yhteydessä.

Kolmas kohta on ehdotus ajaa tutkintalautakunnan perustamista YK:hon. Euroopan komissio arvostaa syvästi tämän päätöslauselmaesitykseen sisältyvän ehdotuksen perusteita. Samalla katsomme, että tässä vaiheessa on järkevää kohdistaa kaikki ponnistelumme tukemaan uutta, äskettäin nimitettyä YK:n ihmisoikeuksien erityisedustajaa Pohjois-Koreassa, Marzuki Darusmania. YK:n ihmisoikeusneuvosto on valtuuttanut hänet käsittelemään Pohjois-Korean ihmisoikeusasioita. Tätä taustaa vasten meidän on varmistettava, että hänellä on tehtävänsä hoitamiseen kaikki mahdollinen tuki. Tämä on komission näkemyksen mukaan nykytilanteessa paras tapa edetä.

(Suosionosoituksia)

  Puhemies. − (EN) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan pian.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  George Sabin Cutaş (S&D), kirjallinen. – (RO) Pohjois-Korean ihmisoikeustilanne ja maalle annettava humanitaarinen apu ovat edelleen Euroopan unionille kansainvälisenä, ihmisoikeuksia maailmanlaajuisesti edistävänä toimijana arkaluontoinen asia. Toisaalta Yhdistyneissä Kansakunnissa 25. maaliskuuta 2010 annetussa päätöslauselmassa ilmaistiin huoli kansalaisoikeuksien, poliittisten, taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien vakavista loukkauksista Korean demokraattisessa kansantasavallassa. On valitettavaa, että Pohjois-Korean hallitus on päättänyt kieltäytyä yhteistyöstä YK:n kanssa niiden järjestelyjen kautta, jotka edistävät ihmisoikeuksia. Niihin sisältyy Pohjois-Korean ihmisoikeustilannetta käsittelevän erityisedustajan toimeksianto.

EU:n velvollisuutena on kannustaa Pohjois-Koreaa kunnioittamaan ihmisoikeuksia. EU:n on toimittava myös riippumattomasti maan väestön auttamiseksi jatkamalla humanitaarisen avun ohjelmia, pitämällä yllä viestintäkanavia Pohjois-Korean sisällä ja antamalla turvapaikka jäsenvaltioihin saapuville pohjoiskorealaisille pakolaisille.

Euroopan unionin erityisedustajan nimittäminen Pohjois-Koreaan antaisi meille mahdollisuuden seurata maan ihmisoikeustilannetta entistä tarkemmin ja varmistaisi, että jäsenvaltiot hoitaisivat asiaa entistä koordinoidummin.

(1) Ks. pöytäkirja.