Hakemisto 
Puheenvuorot
PDF 1769k
Torstai 8. heinäkuuta 2010 - Strasbourg EUVL-painos
1. Istunnon avaaminen
 2. Vastaanotetut asiakirjat: ks. pöytäkirja
 3. YMP:n tulevaisuus vuoden 2013 jälkeen (keskustelu)
 4. Assosiaatiosopimukseen tähtäävien Mercosur-neuvottelujen jatkamisen vaikutus EU:n maatalouteen - Brasíliassa 14. heinäkuuta 2010 pidettävän EU:n ja Brasilian huippukokouksen valmistelu (keskustelu)
 5. EU:hun tuotavia kala- ja vesiviljelytuotteita koskevat tuontijärjestelyt YKP:n tulevan uudistuksen kannalta (keskustelu)
 6. Äänestykset
  6.1. EU:n ja Yhdysvaltojen sopimus rahaliikenteen sanomanvälitystietojen käsittelystä ja siirtämisestä Euroopan unionista Yhdysvaltoihin terrorismin rahoituksen jäljittämisohjelmaa varten (A7-0224/2010, Alexander Alvaro) (äänestys)
  6.2. Euroopan ulkosuhdehallinto (A7-0228/2010) (äänestys)
  6.3. Kosovo (B7-0409/2010) (äänestys)
  6.4. Albania (B7-0408/2010) (äänestys)
  6.5. Kirgisian tilanne (B7-0419/2010) (äänestys)
  6.6. Aids/hiv ja 18. kansainvälinen aids-konferenssi (Wien, 18.–23. heinäkuuta 2010) (B7-0412/2010) (äänestys)
  6.7. Rypäleammuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen voimaantulo 1. elokuuta 2010 ja EU:n rooli (B7-0413/2010) (äänestys)
  6.8. YMP:n tulevaisuus vuoden 2013 jälkeen (A7-0204/2010, George Lyon) (äänestys)
  6.9. EU:hun tuotavia kala- ja vesiviljelytuotteita koskevat tuontijärjestelyt YKP:n tulevan uudistuksen kannalta (A7-0207/2010, Alain Cadec) (äänestys)
 7. Oikaisu (työjärjestyksen 216 artikla): ks. pöytäkirja
 8. Äänestysselitykset
 9. Äänestyskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset: ks. pöytäkirja
 10. Edellisen istunnon pöytäkirjan hyväksyminen: ks. pöytäkirja
 11. Keskustelu ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkauksia koskevista tapauksista
  11.1. Zimbabwe ja erityisesti Farai Maguwun tapaus
  11.2. Venezuela ja erityisesti María Lourdes Afiunin tapaus
  11.3. Pohjois-Korea
 12. Äänestykset
  12.1. Zimbabwe ja erityisesti Farai Maguwun tapaus (B7-0415/2010) (äänestys)
  12.2. Venezuela ja erityisesti María Lourdes Afiunin tapaus (B7-0414/2010) (äänestys)
  12.3. Pohjois-Korea (B7-0416/2010) (äänestys)
 13. Äänestymiskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset: ks. pöytäkirja
 14. Valiokuntien kokoonpano: ks. pöytäkirja
 15. Parlamentaarisen koskemattomuuden pidättämistä koskeva pyyntö: ks. pöytäkirja
 16. Parlamentin kokoonpano: ks. pöytäkirja
 17. Valtakirjojen tarkastus: ks. pöytäkirja
 18. Tiettyjä asiakirjoja koskevat päätökset: ks. pöytäkirja
 19. Luetteloon kirjatut kirjalliset kannanotot (työjärjestyksen 123 artikla): ks. pöytäkirja
 20. Tämän istuntojakson aikana hyväksyttyjen tekstien edelleen välittäminen: ks. pöytäkirja
 21. Seuraavien istuntojen aikataulu: ks. pöytäkirja
 22. Istuntokauden keskeyttäminen
 LIITE (Kirjalliset vastaukset)


  

Puhetta johti
varapuhemies Miguel Angel MARTÍNEZ MARTÍNEZ

 
1. Istunnon avaaminen
Puheenvuorot videotiedostoina
  

(Istunto avattiin klo 9.00)

 

2. Vastaanotetut asiakirjat: ks. pöytäkirja

3. YMP:n tulevaisuus vuoden 2013 jälkeen (keskustelu)
Puheenvuorot videotiedostoina
MPphoto
 

  Puhemies. (ES) Esityslistalla on seuraavana George Lyonin maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan puolesta laatima mietintö yhteisen maatalouspolitiikan tulevaisuudesta vuoden 2013 jälkeen (2009/2236(INI)).

Meillä on ilo toivottaa komission jäsen Dacian Cioloş tervetulleeksi istuntoon. Komissio valitsee jonkun komission jäsenistä osallistumaan tilapäisesti Strasbourgin istuntoihin, mutta mielestäni on osoitus merkillepantavasta vastuunkannosta, että käsiteltävänä olevasta aiheesta vastaava komission jäsen on läsnä ja osallistuu tähän keskusteluun. Mielestäni se on erittäin myönteinen seikka.

 
  
MPphoto
 

  George Lyon, esittelijä. (EN) Arvoisa puhemies, aloitan esittämällä osanottoni saksalaisille kollegoilleni ja onnitteluni espanjalaisille kollegoilleni eilisiltaisen erinomaisen ottelun johdosta.

Haluaisin esittää kaksi mielestäni perustavaa laatua olevaa kysymystä, joihin meidän on vastattava YMP:n uudistuksen yhteydessä. Mikä on YMP:n tarkoitus? Miksi se on yhä olennaista 2000-luvulla? Näinä talouskriisin, velkaantuneen julkisen talouden ja säästöbudjettien aikoina on välttämätöntä, että YMP tarjoaa vastauksia näihin kysymyksiin, mikäli haluamme veronmaksajien jatkavan kaivattua tukea viljelijöillemme myös tulevaisuudessa.

Yksi keskeisistä yhteiskunnan kohtaamista haasteista koskee sitä, miten maailman kasvavaan elintarvikkeiden kysyntään vastataan. FAO on arvioinut sen kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Suuri haaste on tietysti se, miten tuohon elintarvikkeiden kysynnän kaksinkertaistumiseen vastataan, kun ilmastonmuutoksen takia käytössä on vähemmän maatalousmaata, vettä ja energiaa. Miten me ratkaisemme tuon mahdottoman tehtävän ja vältämme täydellisen myrskyn, jota Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen tieteellinen pääneuvonantaja Sir John Beddington ennusti todetessaan vuonna 2009, että "ajaudumme täydelliseen myrskyyn vuonna 2030, koska kaikki nämä asiat tapahtuvat samaan aikaan"? Jos emme puutu tähän, odotettavissa on huomattavaa epävakautta, mellakoiden lisääntymistä ja mahdollisesti merkittäviä ongelmia kansainvälisessä muuttoliikkeessä, kun ihmiset muuttavat pois välttääkseen elintarvike- ja vesipulaa.

Niin mittava haaste tämä on. Uskon, että ilmastonmuutoksen torjuminen ja maataloustuotantomme kestävyyden parantaminen ovat tavoitteita, joiden on oltava etenevän uudistuksen ytimessä. Ne ovat välttämättömiä askeleita, mikäli haluamme jatkossakin taata Euroopan kansalaisten elintarviketurvallisuuden ja sen lisäksi vastata osaltamme maailmanlaajuiseen elintarvikkeiden kysyntään.

Uudistuksen pitäisi myös kannustaa vihreää kasvua pienimuotoisten uusiutuvien energialähteiden, kuten tuulivoiman, biomassan, biokaasun ja toisen sukupolven biopolttoaineiden, kehittämisen avulla. Se auttaisi luomaan uusia työpaikkoja ja tarjoamaan viljelijöille todellisia mahdollisuuksia monipuolistua ja ansaita ylimääräisiä tuloja. Meidän on myös vastattava vaatimukseen ympäristönsuojelun lisäämisestä varmistamalla, että viljelijöillä on mahdollisuus osallistua maatalouden ympäristöjärjestelmiin. Tavoitteena on, että tällainen järjestelmä kattaisi suurimman osan maatalousmaasta seuraavan uudistuksen kaudella. Käyttämällä ennemmin porkkanaa kuin keppiä – porkkanan käyttäminen kannustimena sääntöjen ja asetusten suuren kepin sijasta on erittäin tärkeä periaate – saadaan maanviljelijöiden hyväksyntä tälle toimintasuunnitelmalle.

Oikeudenmukaisuuden on myös oltava yksi uudistuksen keskeisistä vetureista: oikeudenmukainen sekä vanhoille että uusille jäsenvaltioille jaettaessa suoraa tukea eri puolille EU:ta; tukien jakaminen oikeudenmukaisesti maanviljelijöiden ja jäsenvaltioiden kesken lopettamalla menneiden vuosien tuotantoon perustuvat tuet vuoteen 2020 mennessä. Ei voi olla oikein ja perusteltua jatkaa tukia, jotka perustuvat noin kymmenen vuoden takaiseen maataloustoimintaan. Tarvitsemme myös kohtuullisen sopimuksen elintarvikeketjuun kuuluville viljelijöille, jotta he kykenevät vastaamaan myymäläketjujen valtaan. Niinpä oikeudenmukaisuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteen on oltava etenevän uudistuksen ytimessä.

Meidän on myös käsiteltävä markkinoiden epävakautta koskevaa kysymystä, mutta siinä asiassa kehottaisin varovaisuuteen. Kyllä, me tarvitsemme edelleen interventiota ja yksityisen varastoinnin tukia. Kyllä, meidän on tarkasteltava muita välineitä, kuten riskivakuutusta ja tulevia markkinoita. Kyllä, me tarvitsemme vapaaehtoista varausta koskevan budjettikohtamme rahoittaaksemme toimia kriisitilanteissa. Mutta meidän on torjuttava kaikki ajatukset palaamisesta markkinoiden laajamittaiseen hallintaan, jota tapahtui menneisyydessä. Sitä on jo kokeiltu ja se epäonnistui. Suosittelen, että emme enää lähtisi sille tielle.

Lopuksi olen varma, että Euroopan parlamentti tukee uudistuksiamme, jotka uudenaikaistavat YMP:tä, ja jotka ohjaavat sitä uuteen suuntaan vastaamaan 2000-luvun uusiin haasteisiin. Kannattamalla tätä mietintöä parlamentti muokkaa keskustelua ja laatii esityslistan. Kehottaisin komission jäsentä käyttämään meidän ideoitamme tiedottaessaan YMP:n uudistusta koskevista ehdotuksistaan, kun hän julkistaa ne tämän vuoden marraskuussa.

 
  
MPphoto
 

  Dacian Cioloş, komission jäsen. (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, minulle on tietenkin suuri kunnia osallistua näihin keskusteluihin, jotka kiinnostavat minua erityisesti, koska minun on tehtävä ehdotuksia yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksesta. Kuten olen aikaisemmin todennut parlamentin kuulemisissa, uskon, että suhde Euroopan parlamenttiin on avainasemassa ryhdyttäessä lopulta uudistamaan yhteistä maatalouspolitiikkaa siten, että se vastaa paremmin kansalaisten odotuksia ja että Euroopan kansalaiset ymmärtävät sen vielä paremmin.

Haluan vilpittömästi kiittää jäsen Lyonia mietinnöstä, josta tänään äänestetään, sekä hänen koko työryhmäänsä ja tietenkin kaikkia maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan jäseniä, jotka ovat jättäneet tekstiä rikastuttaneita tarkistuksia.

Suhtaudun niin ikään myönteisesti mietinnön kehotukseen ja tahtoon viestinnän parantamiseksi yhteisen maatalouspolitiikan sekä maatalouden tulevaisuuden osalta Euroopan unionissa. Uskon, että erittäin tärkeän teknisen sisältönsä lisäksi tämä mietintö on jo nyt erinomainen väline, joka tiedottaa yhteisestä maatalouspolitiikasta, siitä, mitä se on ollut tähän asti, sen tarpeesta tulevaisuudessa ja sen tarpeesta kehittyä.

Panin myös merkille vaatimuksenne yhteisen maatalouspolitiikan uudelleenlaatimisesta yhdenmukaisesti sekä Lissabonin sopimuksen, jossa asetetaan selkeät tavoitteet YMP:lle, että Eurooppa 2020 -strategian kanssa. Uskon, että meillä on tässä tilaisuus mukauttaa yhteistä maatalouspolitiikkamme vastaamaan paremmin kansalaisten nykyisiä odotuksia ja ulottaa se kattamaan muutakin kuin perinteiset tavoitteet, jotka koskevat tarjonnan turvaamisen varmistamista.

Suosittelette myös toimenpiteitä, jotka auttavat kehittämään elintarvikeketjun toimintaa ja ketjun eri toimijoiden välistä tasapainoa sekä maataloustuottajien kantojen avoimuutta ja neuvotteluvoimaa. Ne ovat tekijöitä, joita pohditaan sekä YMP:n uudistuksen yhteydessä että muissa aloitteissa, joita komissio aikoo ehdottaa.

Perehdyin erittäin huolellisesti myös ehdotuksiinne suorien tukien tulevaisuudesta välineenä, jolla sekä taataan viljelijöiden vakaat tulot että varmistetaan julkisten hyödykkeiden tarjonnan vähimmäistaso. Uskon, että meillä on tässä uusi suoria tukia koskeva suunnitelma ja uusi perustelu, joka liittyy viljelijöiden vähimmäistulojen takaamiseen ja joka on myös kannustin julkisten hyödykkeiden tuottamiseksi.

Panin myös merkille ehdotuksen, jonka mukaan näiden suorien tukien jakamisesta annettuja perusteita pitäisi tarkistaa alkaen tästä uudesta perusteesta. Sen mukaan pitäisi myös varmistaa, että tuet jakautuvat tasaisemmin eri jäsenvaltioiden, alueiden ja maanviljelijäryhmien kesken, ja että otetaan huomioon myös viljelyn erityisluonne epäsuotuisilla ja vaikeilla alueilla.

Panin merkille myös, kuten jäsen Lyon totesi, tarpeen varmistaa jatkossakin, että YMP kohdistuu markkinoihin. Tämä on toteutettava harkitulla tavalla, jotta viljelijät eivät joutuisi kohtaamaan erittäin sekasortoisia markkinoita. Tältä kannalta katsottuna uskon, että keskittyminen markkinoihin on täysin yhteneväistä markkinoiden hallintamekanismien kehittämisen kanssa, koska se on tarkemmin sanottuna keino varmistaa, että nämä markkinat voivat toimia asianmukaisesti vaikuttamatta niiden tavoitteiden saavuttamiseen, joilla tähdätään maatalouden harjoittamisen ylläpitoon koko Euroopassa ja viljelymme monimuotoisuuden säilyttämiseen.

Minulla on muutama huomautus tarkistuksista, joita on jätetty ja joita aiotaan käsitellä. Mielestäni elintarviketuotanto on yksi YMP:n tärkeistä tavoitteista. Tästä tuotannosta saadaan korvaus suoraan markkinoilta, mutta meidän on myös otettava huomioon julkiset hyödykkeet, joista markkinat eivät maksa ja jotka on katettava julkisella taloudellisella tuella. Maataloustuotannossa voidaan ottaa huomioon seuraavat kaksi näkökohtaa: elintarviketuotanto ja julkisten hyödykkeiden tuotanto. Niihin liittyy näkökohtia, joista saadaan korvaus markkinoilta, sekä näkökohtia, joista markkinat eivät maksa ja joita on tuettava julkisista varoista.

Yhteisen maatalouspolitiikan rakenteen osalta olen useaan otteeseen todennut, että mielestäni yhteisen maatalouspolitiikan on muodostuttava kahdesta pilarista, jotta YMP:n tavoitteiden saavuttaminen selkeytyisi ja jotta varmistettaisiin, että käytössämme olevia välineitä hallinnoidaan paremmin. Meillä on välineitä, joita on toteutettava vuosittain ja joiden tuloksia voidaan mitata vuosittain. Meillä on myös joitakin toimenpiteitä, joita on sovellettava useiden vuosien ajan osana ohjelmia, joilta vie useita vuosia tuottaa tuloksia. Yhteisen maatalouspolitiikan perusteella käytössämme olevien resurssien ja välineiden paremman hallinnoinnin varmistamiseksi uskon, että me tarvitsemme nämä kaksi pilaria, joiden on tietenkin täydennettävä toisiaan ja joilla on oltava selkeämmin määritellyt tavoitteet. Sitten pitäisi ennen kaikkea selventää, miten niiden kattamat toimenpiteet pitäisi panna täytäntöön.

Täydentävien ehtojen osalta uskon, että niillä on ollut myönteinen vaikutus suoriin tukiin. Niissä on myös selkeästi määritelty lähtökohta julkisille hyödykkeille, jotka oikeutetusti rahoitetaan julkisista varoista. Me tietenkin voimme yksinkertaistaa täydentäviä ehtoja koskevia toimenpiteitä. Voimme varmistaa, että niiden sisältö on selkeämpi sekä viljelijöille että kansallisille tai alueellisille viranomaisille, jotka panevat ne täytäntöön ja valvovat niitä. Uskon, että täydentävät ympäristöehdot liitettyinä perustason suoriin tukiin ovat myös hyvä lähtökohta, jonka perusteella voidaan myöhemmin selkeästi määritellä muut toimenpiteet, jotka elvyttävät julkisten hyödykkeiden tuotantoa.

Kuten jo totesin, markkinatoimenpiteiden osalta uskon, että keskittyminen markkinoihin on välttämätöntä. Meidän on kuitenkin myös suojeltava turvaverkkoja ja tarkasteltava uusia toimenpiteitä, joiden ansiosta saatamme saavuttaa markkinahintojen ja tulojen vakaata tasoa koskevan tavoitteen.

Pienten, keskisuurten ja suurten tilojen rakenteiden osalta olen samaa mieltä siitä, että niiden on tehostettava toimintaansa – tämä pätee myös pientiloihin. Meidän on kuitenkin kyettävä varmistamaan, että muutos tapahtuu niiden erityisessä ympäristössä, hyödyntämällä niiden erityisiä mahdollisuuksia entistä suuremmassa määrin. Voimme siksi toteuttaa näillä tiloilla uudistuksen, joka liittyy tiiviisti siirtymiseen kohti markkinoita. Siihen ei kuitenkaan liity siirtymistä kohti yhtä ainoaa maatalouden mallia, jotta kykenemme säilyttämään maatalouden monimuotoisuuden.

Näiden kommenttien jälkeen aion kuunnella tarkasti teidän huomautuksianne ja havaintojanne. Voin vakuuttaa teille, jäsen Lyon, että perehdyn erittäin tarkasti mietinnön sisältöön, josta parlamentti äänestää. Aion ehdottomasti viitata siihen, kun valmistelen komission lainsäädäntöaloitteita tulevina kuukausina.

 
  
MPphoto
 

  Giovanni La Via, budjettivaliokunnan lausunnon valmistelija. (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, uskon, että jäsen Lyonin mietinnön ansioksi voidaan laskea, että siinä on selkeästi määritelty entistä huomattavasti laajempi joukko yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteita. Se on myös EU 2020 -strategian mukainen.

Kuten mietinnöstä selkeästi käy ilmi, maatalouspolitiikan on pysyttävä ulottuvuudeltaan EU:n tason politiikkana. Siksi meidän on todellakin jarruteltava kaikkia niitä, jotka suunnittelivat sen uudelleenkansallistamista ja jotka halusivat sille kansallista tukea. On esitetty voimakas seikka, jonka mukaan tarvitsemme varoja, jotka vastaavat paljon laajempia asetettuja tavoitteita. Tarkoituksena on etenkin saavuttaa julkiset tavoitteet ja tavoite julkisista hyödykkeistä ilman markkinoita. Mietinnössä on tehty jälleen selväksi, että uudelle yhteiselle maatalouspolitiikalle osoitettavien varojen on oltava yhdenmukaiset kyseisen politiikan tähän asti saamien varojen kanssa.

 
  
MPphoto
 

  Michel Dantin, PPE-ryhmän puolesta. (FR) Arvoisa puhemies, haluaisin ensiksi kiittää jäsen Lyonia sekä varjoesittelijöiden ryhmää, jotka uskoakseni tekivät tehokasta yhteistyötä hänen kanssaan tätä mietintöä laadittaessa.

Ryhmäni mielestä tämä mietintö asettaa tavoitteen Euroopan maataloudelle. Se laadittiin vuosien 2007 ja 2008 raaka-ainekriisien ja vuoden 2009 maanviljelykriisin jälkeen. Ne opettivat meille, että liberalismi ei ole ratkaisu maataloudessa.

Maataloutemme on ensinnäkin tarkoitus tarjota – taata – elintarviketurvallisuus 450 miljoonalle eurooppalaiselle, mutta meidän on myös otettava paikkamme maksukykyisillä markkinoilla. On selvää, että 1900-luvun puolivälistä vallinneet olosuhteet ovat kehittyneet, että tekniikat ovat kehittyneet ja että niiden on edelleen kehityttävä, että niiden on muututtava ja että maatalouspolitiikan välineiden on myös kehityttävä. Maataloutta on tuettava tässä kehityksessä.

Yksinomaan EU:n talousarviosta rahoitettavan ensimmäisen pilarin on tuettava yhteiskunnallisia vaatimuksia, joita liitämme maatalouteen. Toisen, yhteisrahoitettavan pilarin, on puolestaan jatkettava maatalouden ja maatalouselintarvikkeiden nykyaikaistamisen tukemista uusien viitekehysten otettamiseksi huomioon. Tämän politiikan on myös oltava oikeudenmukaisempaa – kyllä, sanoin todellakin oikeudenmukaisempaa – maiden ja viljelijöiden itsensä välillä. Haluamme palauttaa toivon 14 miljoonalle maanviljelijälle ja heidän perheilleen, erityisesti sen varmistamiseksi, että nyt yli 60-vuotiaille ja ammattinsa jättäville 4,5 miljoonalle viljelijälle löytyy seuraajat. Sukupolvenvaihdosta koskeva kysymys on yksi huolenaiheistamme.

 
  
MPphoto
 

  Wojciech Michał Olejniczak, S&D-ryhmän puolesta.(PL) Arvoisa puhemies, viime kuukausina Euroopan parlamentissa käymämme keskustelut viittaavat yksiselitteisesti tarpeeseen muuttaa yhteistä maatalouspolitiikkaa. Kukaan meistä ei epäile, etteikö YMP:n pitäisi auttaa elintarviketurvallisuuden varmistamisessa seuraavina vuosikymmeninä tarjoamalla hyviä ja terveellisiä elintarvikkeita ylläpitäen samalla luonnon monimuotoisuutta ja suojellen ympäristöä.

Tulevaisuudessa YMP:n pitäisi vastata enemmän sosiaalisiin tarpeisiin, kuten työpaikkojen luomiseen sekä naisten ja nuorten asemaan maataloudessa. Haluan korostaa voimakkaasti, että viljelijöille on taattava vakaat ja riittävät tulot vastineeksi heidän kovasta työstään ja siitä, että he toimittavat meille korkealaatuisia tuotteita.

Mietintöön, jonka tänään hyväksymme, sisältyy ehdotuksia, joita poliittisia ryhmiä edustavat parlamentin jäsenet sekä yksittäiset jäsenvaltiot ovat jättäneet. Meidän on tehtävä tärkeitä päätöksiä, joiden perusteella valitaan erityinen lähestymistapa, jotta YMP:hen tulevaisuudessa käytettävät varat tuovat etuja sekä maataloustuottajille että kuluttajille.

Lopuksi haluaisin erittäin vilpittömästi kiittää jäsen Lyonia, joka mahdollisti hyvän yhteistyömme.

 
  
MPphoto
 

  Marit Paulsen, ALDE-ryhmän puolesta.(SV) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, jäsen Lyon on ottanut muutamia, ehkä pieniä, mutta siitä huolimatta erittäin tärkeitä askelia kohti maatalouspolitiikan tarkistamista. Tarvitsemme EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa. Unohtakaamme kaikki ajatukset uudelleenkansallistamisesta. Meidän on myös ymmärrettävä, että me elämme uudella aikakaudella, johon liittyy hyvin vaikeita kysymyksiä. Velvollisuutemme on ratkaista ne. Se käsittää tietenkin yhdeksän miljardin ihmisen ruokkimisen. Samalla kohtaamme myös valtavia haasteita, jotka koskevat ilmastoa ja luonnon kiertokulun saamista toimimaan.

Älkäämme pitäkö maataloutta ympäristöhaittana ja ympäristöongelmana. Maa- ja metsätalous antavat keskeiset ratkaisut valtaviin ongelmiimme.

 
  
MPphoto
 

  Martin Häusling, Verts/ALE-ryhmän puolesta.(DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, arvoisa jäsen Lyon, ensiksi haluan kiittää teitä mietinnöstänne. Olemme tehneet hyvää yhteistyötä esittelijöinä, ja uskon, että olemme päässeet erinomaiseen kompromissiin, jota voimme tukea täysin. On tärkeää, että parlamentti välittää voimakasta viestiä, josta käy ilmi aikeemme jatkaa yhteisen maatalouspolitiikan harjoittamista.

On tietenkin luonnollista, että emme saa kaikkea haluamaamme kompromississa. Asia, joka on mielestäni tärkeä meille ja jota haluan korostaa, on mahdollisuutemme ympäristöystävällisemmän YMP:n aikaansaamiseen. En tarkoita ympäristöystävällisyyttä pelkästään kestävän energiapolitiikan merkityksessä, vaan myös kestävän maatalouspolitiikan merkityksessä. Meidän ei myöskään pitäisi enää pitää kilpailua pelkkänä kilpailullisena näkökohtana suhteessa maailmanlaajuisiin markkinoihin, vaan meidän on myös kiinnitettävä enemmän huomiota EU:n maatalouden tilanteeseen keskittyen EU:n maatalouden kilpailuehtoihin, eikä pidettävä pelkästään kiinni tulevaa maatalouspolitiikkaa koskevista WTO:n säännöistä, vaan kehitettävä lopulta oma voimakas EU:n yhteinen maatalouspolitiikkamme.

On tärkeää, että me määrittelemme tulevaisuudessa suorat tuet ensimmäisestä pilarista kestävän maatalouspolitiikan mukaisesti ja että meillä on voimakas, työpaikkoihin keskittyvä toinen pilari maaseudun kehittämistä varten.

Me emme aio tukea – tämän teimme selväksi jo valiokunnassa – vientitukiin perustuvaa maailmanmarkkinoille suuntautuvaa maatalouspolitiikkaa. Torjumme jatkossakin tämän strategian ja toisin kuin monet muut, olemme kriittisempiä arvioidessamme nykyisen maatalouspolitiikan menneisyyttä. Toisin sanoen me kannatamme maatalouspolitiikkaa, joka suuntautuu pois teollistamisesta ja lisääntyvästä keskittymisestä sekä puhtaasti kilpailuun perustuvasta markkinapolitiikasta. Sen sijaan me haluamme keskittyä siihen, että maatalouspolitiikka on aitoa tulevaisuuden politiikkaa, joka pyrkii tarjoamaan maaseudulle elintarviketurvallisuutta sekä maaperän, vesistöjen ja luonnon monimuotoisuuden turvaamista edistävää politiikkaa. Uskomme myös, että meidän pitäisi hyödyntää maatalouspolitiikkaa ilmastonmuutoksen torjumisessa. Lopuksi totean, että se on myös tärkeä mekanismi työpaikkojen turvaamisessa.

 
  
MPphoto
 

  James Nicholson, ECR-ryhmän puolesta. (EN) Arvoisa puhemies, tämän mietinnön ansiosta Euroopan parlamentti voi hahmotella näkemyksensä, ennen kuin komissio esittää omat ehdotuksensa YMP:n tulevaisuudesta tämän vuoden loppuun mennessä. Vaikka ryhmäni ja minä äänestämme mietinnön puolesta, haluan tehdä selväksi, että siinä on joitakin kohtia, joita emme hyväksy. Epäilemättä toisen pilarin rakenteen säilyttäminen on ratkaisevan tärkeää. Se myös osoittautuu keskeiseksi asiaksi YMP:n pitkän aikavälin onnistumisen kannalta.

Kaiken kaikkiaan uskon sen olevan hyvä lähtökohta kattavalle keskustelulle aiheesta ja osoittavan, että valiokunta kykenee yhteistyöhön. Parlamenttina meillä on merkittävä vastuu varmistaa, että kaikki tulevat uudistukset varmistavat, että maatalous teollisuudenalana on kilpailukykyinen ja selviytyy tulevaisuudessa. YMP on kohdannut valtavia muutoksia. Meidän onkin varmistettava, että se on kelvollinen 2000-luvulle. Meidän on muistettava, että YMP ei ole vain viljelijöitä varten: se tarjoaa meille turvallisen ja varman elintarvikehuollon sekä monipuoliset julkiset hyödykkeet ja ympäristöedut. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi talousarvio on mielestäni säilytettävä vähintään samansuuruisena. Haluan kiittää esittelijää erittäin hyvästä mietinnöstä ja yhteistyöstä.

 
  
MPphoto
 

  João Ferreira, GUE/NGL-ryhmän puolesta.(PT) Arvoisa puhemies, esitän teille onnitteluni.

Edelliset YMP:n uudistukset ovat johtaneet maatalousmarkkinoiden vapauttamiseen. Ne ovat aiheuttaneet suurta epäoikeudenmukaisuutta tuen jakamisessa – maiden, tuotteiden ja tuottajien kesken. Ne ovat tuhonneet tuotantoa koskevia sääntelyvälineitä, kuten kiintiöitä ja tuotanto-oikeuksia, sekä interventioon ja markkinoiden sääntelyyn tarkoitettuja mekanismeja. Ne ovat alistaneet maatalouden WTO:n säännöille, jolloin sitä on käytetty pelinappulana muiden etujen saamiseksi.

Tulokset ovat selvästi nähtävissä: miljoonat pienet ja keskisuuret maatalousyritykset ovat ennennäkemättömällä tavalla lopettaneet tuotantonsa, tulot ovat epävarmoja ja hintojen vaihtelu lisääntyy ja lukemattomien maiden ja alueiden elintarvikeriippuvuus pahenee.

Kaikki tämä edellyttää YMP:hen perusteellista muutosta, joka takaa elintarviketurvallisuuden ja itsenäisyyden asettamalla etusijalle maiden ja alueiden tarpeen kehittää tuotantoa tarpeidensa täyttämiseksi. Samalla on edistettävä ympäristön kestävyyttä ja maaseudun kehittämistä. On myös edistettävä tuotannon monimuotoisuuden lisäämistä ja estettävä sen kaventuminen ottaen samalla huomioon eri alojen ja alueiden erityisominaisuudet. Muovaamalla tukia ja asettamalla niille katto on poistettava tuotteiden, tuottajien ja maiden välillä nykyisin vallitseva epätasapaino. Lopuksi on laadittava interventiomekanismeja oikeudenmukaisten hintojen varmistamiseksi tuotannolle ja sellaisen tulotason takaamiseksi viljelijöille, joka varmistaa tuotannon jatkumisen ja säännöllisen elintarvikehuollon.

 
  
MPphoto
 

  Lorenzo Fontana, EFD-ryhmän puolesta.(IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluan ensin onnitella jäsen Lyonia hänen työstään, samoin kuin maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan puheenjohtajaa ja sihteeristöä. Esitän myös kiitokseni komission jäsenelle Cioloşille, koska hän ja maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta ovat todellakin luoneet hyvät yhteistyösuhteet, mikä on erittäin tärkeää. Toivon, että myös tulevaisuudessa, lainsäädäntöprosessin tulevien vaiheiden aikana, komissio kiinnittää edelleen erityistä huomiota tuottajiin ja kuluttajiin, joita on epäilemättä rangaistu ankarasti markkinoiden rakenteen ja äskettäisen kriisin takia.

Kotiseudullani Veneton alueella on 150 000 maatilaa. Ne ponnistelevat tuottaakseen sekä laadukkaita tuotteita että varmistaakseen maaseutuympäristön suojelun, joka on mielestämme vahvuus, joka pitäisi turvata ja jota pitäisi myös edistää.

Kyetäkseen harjoittamaan toimintaansa myös jatkossa viljelijämme pyytävät meitä tarjoamaan parempia suojakeinoja hintojen vaihtelua vastaan ja jatkamaan suoran tuen antamista. On myös välttämätöntä, että me säilytämme yhteisen maatalouspolitiikan toisen pilarin. Maaseudun kehittämispolitiikka on turvattava ensisijaisesti siksi, että se helpottaa EU:ssa harjoitettavan paikallisen maatalouden eri tyyppien kehittämistä. Niiltä edellytetään vielä korkeampien laatunormien noudattamista.

Kilpailukykyisillä markkinoilla viljelijämme ovat usein epäedullisessa asemassa. Siksi he pyytävät, että heille määrättyä hallinnollista taakkaa kevennettäisiin osana ensisijaisia toimia, koska se osaltaan todellakin heikentää heidän kilpailukykyään.

 
  
MPphoto
 

  Diane Dodds (NI).(EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää esittelijää tästä mietinnöstä. Oli todella hyvä asia, että meillä on kuunteleva esittelijä. Hänen matkansa jäsenvaltioissa ovat merkki siitä ja kuvastavat myös mietinnön tuloksia.

Tulevaisuudessa maanviljelyn ja YMP:n on tarjottava viljelijöille riittävät ja varmat tulot. Ensimmäisen pilarin maksuista on myös jatkossa annettava viljelijöille suoraa tukea, joka mahdollistaa turvatut vähimmäistulot. Tämän mahdollistamiseksi tarvitsemme YMP:lle talousarvion, joka säilytetään vähintään nykyisellä tasolla tai jota mieluiten korotetaan unionin laajentumisen huomioon ottamiseksi.

Markkinoiden epävakaus on ollut haitallista teollisuudelle eri puolilla Eurooppaa. Meidän on säilytettävä turvaverkot, jotta voimme ylläpitää vakautta ja varmistaa kannattavuuden. YMP:n varojen jakamisessa on otettava huomioon jäsenvaltioiden tuotantokustannukset.

Komission on tarkasteltava perusteellisemmin oikeudenmukaisuuden määritelmää. Pinta-alaan perustuva tuki, jonka takia Pohjois-Irlannin viljelijät saisivat vähemmän tilatukea, olisi haitallista teollisuudenalalla, jolla useat viljelijät ovat kannattamattomuuden partaalla. Pohjois-Irlannissa on useita viljelijöitä, joilla on vähän maata mutta jotka viljelevät intensiivisesti. Kyseinen tuki ei vastaisi heidän työmääräänsä eikä heille koituvaa taloudellista taakkaa. Alueelliset vaihtelut on siksi otettava huomioon vuoden 2013 jälkeisessä YMP:ssä.

 
  
MPphoto
 

  Albert Deß (PPE).(DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Cioloş, hyvät parlamentin jäsenet, tänään meillä on tärkeä keskustelu George Lyonin mietinnöstä. Haluan käyttää tilaisuutta hyväkseni ja kiittää vilpittömästi jäsen Lyonia kompromissihalukkuudesta, jota hän osoitti mietintöä laatiessaan. Olemme onnistuneet saavuttamaan hyvän kompromissin, jota useat ryhmät voivat tukea. Olen toiveikas, että laaja enemmistö tukee tätä kompromissia äänestyksessä, joka toimitetaan tänään puoliltapäivin.

EU:n yhteinen maatalouspolitiikka oli ja on yksi Euroopan yhdentymisprosessin tärkeimmistä pilareista. Tässä mietinnössä me kuvailemme vuoden 2013 jälkeisen yhteisen maatalouspolitiikan vaikutuksia. EU:n maatalousala tuottaa korkealaatuisia elintarvikkeita, suojelee tärkeitä maaseutualueita ja useita työpaikkoja, ylläpitää ja edistää kulttuurimaisemaamme ja luonnon monimuotoisuutta. Se voi myös osallistua fossiilisten polttoaineiden säästämiseen tuottamalla uusiutuvia raaka-aineita ja energiaa. Varmistaaksemme, että EU:n maatalous voi jatkaa tätä toimintaa myös tulevaisuudessa, meidän on kehitettävä vuoden 2013 jälkeiselle kaudelle suunnitelma, joka mahdollistaa näiden tehtävien suorittamisen.

Suhtaudun myönteisesti siihen, että komission jäsen Cioloş on selkeästi antanut ymmärtää haluavansa jatkaa kahden pilarin järjestelmää. Ryhmäni tukee tätä näkemystä. Ensimmäinen pilari tasapainottaa rajoituksia, joiden puitteissa EU:n maatalous toimii verrattuna muihin maailman maatalousalueisiin. Toisessa pilarissa puolestaan luodaan toimenpiteet, joiden ansiosta 27 jäsenvaltiota voivat varmistaa, että maatalous saa lisätukea tehtäviensä täyttämiseen. Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraattien) ryhmän suuri enemmistö äänestää mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 

  Luis Manuel Capoulas Santos (S&D). – (PT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, sosialistien ja demokraattien ryhmä on erityisen tyytyväinen siitä, että sen tärkeimmät ehdotukset sisältyvät jäsen Lyonin mietintöön: 80–90 prosenttia tarkistuksistamme otettiin huomioon, ja voimme kannattaa 49:ää 50 sitoumuksesta, joista maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta äänesti.

Olemme erityisen tyytyväisiä siihen, että jäsen Lyonin mietinnöstä käy selkeästi ilmi halu säilyttää YMP:n todellinen yhteisön tarpeet huomioon ottava luonne ja myöntää sille jatkossakin riittävät varat. Mietinnössä tuomitaan perusteet menneiden vuosien tuotantoon perustuvan tuen osoittamiseksi viljelijöille ja korvataan ne uusilla perusteilla, jotka pohjautuvat ennen kaikkea ympäristönäkökohtiin ja aikeeseen siirtyä tuen oikeudenmukaisempaan jakamiseen viljelijöille ja jäsenvaltioille, kuten useat kollegani ovat todenneet. Siinä myös tunnustetaan, että markkinoiden sääntelylle sekä riskin- ja kriisinhallinnalle on luotava asiamukaiset politiikan välineet. Mietintö sisältää myös uuden tukijärjestelmän, joka perustuu palvelujen ja julkisten hyödykkeiden tarjoamisen korvaamiseen. Tällaiset palvelut ja hyödykkeet ovat hyödyksi koko yhteiskunnalle, mutta ne eivät saa korvausta markkinoilta.

Komissiolla on siten useita innoituksen lähteitä marraskuussa esitettävää tiedonantoaan varten. Olen mielissäni siitä, että komission jäsen on jo osoittanut halukkuutta hyväksyä suosituksemme.

Toivon, että kuuden kuukauden kuluttua tästä hetkestä voin onnitella komission jäsentä Cioloşia yhtä tyytyväisenä kuin nyt onnittelen kollegaani jäsen Lyonia hänen erinomaisesta työstään. Se lisää parlamentin arvostusta ja vahvistaa sen asemaa juuri sillä hetkellä, kun me Lissabonin sopimuksen voimaantulon myötä käytämme valtaamme tehdä yhteispäätöksiä.

 
  
MPphoto
 

  Britta Reimers (ALDE).(DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, haluan kiittää esittelijäämme rakentavasta yhteistyöstä ja tärkeistä näkökohdista, joita hänen YMP:n tulevaisuutta vuoden 2013 jälkeen käsittelevässä mietinnössään korostetaan. Siinä peräänkuulutetaan nykyisen yhteisen maatalouspolitiikan kehittämisen jatkamista ennemmin kuin uuden politiikan kehittämistä. Se on hyvä asia.

Maatalouden ensisijainen tehtävä on nyt ja myös jatkossa elintarvikkeiden tuottaminen kansalaisillemme. Julkisten hyödykkeiden alati kasvava tarve, väestönkasvu ja samanaikainen pula luonnonvaroista vaikeuttavat tehtävän täyttämistä. Viljelijöitä vaaditaan tuottamaan yhä enemmän yhä pienemmillä resursseilla. Se on mahdotonta ilman tehokkuuden lisäämistä. Euroopan parlamentti, komissio ja neuvosto ovat vastuussa alan välttämättömien toimintaedellytysten turvaamisesta. Mikäli haluamme tulevaisuudessa ylläpitää Euroopassa tervettä ja monimuotoista maatalousalaa, meidän on myös otettava huomioon viljelijöiden tarpeet eli säädettävä mahdollisimman vähän byrokratiaa ja sallittava mahdollisimman paljon yrittäjän vapautta, jotta he kykenevät ansaitsemaan kohtuulliset tulot.

 
  
MPphoto
 

  Alyn Smith (Verts/ALE).(EN) Arvoisa puhemies, minäkin onnittelen skotlantilaista kollegaani George Lyonia erittäin vakuuttavasta mietinnöstä. Mietinnössä on paljon sellaista, johon voimme olla tyytyväisiä. Olen samaa mieltä kuin useat kollegat tänä aamuna. Pidän erityisesti mietinnön erittäin selkeästä viittauksesta siihen, että elintarviketuotanto on yhteisen maatalouspolitiikan ensisijainen tarkoitus. Kaikki muu on erittäin arvokasta, erittäin suotavaa, mutta toissijaista.

Meidän on ymmärrettävä, että elintarviketurvallisuus on keskeinen osa EU:n kansallista turvallisuutta ja YMP:n ensisijainen yleinen hyöty, josta jo itsessään kannattaa maksaa. Otan esille erityisesti jäsen La Vian huomautukset talousarviosta. Yllättävän harvat kollegat ovat yhtyneet hänen näkemyksiinsä tänä aamuna. Ehkä on vähän liian stereotyyppisesti skotlantilaista keskittyä niin paljon talousarvioon, mutta ellemme varaa tälle politiikalle riittäviä varoja, koko politiikka on hyödytöntä. Olisin kiitollinen, jos komission jäsen kertoisi lyhyesti, miten hän aikoo puolustaa talousarviota sen käsittelyn edetessä. ´Pyydän tätä etenkin siksi, että useat jäsenvaltiot, myös Yhdistynyt kuningaskunta, haluavat lopettaa suoran tuen viljelijöille.

Voitte kuitenkin olla varma, että Euroopan parlamentti tukee toimintakykyisen YMP:n ja riittävän talousarvion säilyttämistä, mikä muodostaa hyvän pohjan jatkuvalle keskustelulle.

 
  
MPphoto
 

  Janusz Wojciechowski (ECR).(PL) Arvoisa puhemies, minäkin haluan kiittää jäsen Lyonia. Hän on laatinut mietinnön, joka sisältää näkemyksen kaikkein tärkeimmistä EU:n maatalouden kohtaamista haasteista.

Hyvät parlamentin jäsenet, meillä on ongelma, joka koskee eri jäsenvaltioissa maksettavien tukien eroavaisuuksien poistamista. Se on erittäin vakava ongelma. Kun tarkastelemme nykyisiä tukia – ja jos meidän pitäisi säilyttää tämä järjestelmä – havaitsemme valtavia eroja. On maita, joissa tuki on yli 500 euroa hehtaaria kohden vuoden 2013 jälkeen, ja maita – lähinnä uudet jäsenvaltiot – joissa se on jopa alle sata euroa. Meidän on kohdattava tämä ongelma ja ratkaistava se. Emme voi jatkaa näin suurten erojen ylläpitämistä pitkällä aikavälillä. Tämän ongelman ratkaiseminen tulee olemaan vaikeaa.

Haluan kiittää jäsen Smithiä, joka on huomannut talousarviota koskevan ongelman. Emme voi ratkaista ongelmaa ilman suurempaa talousarviota, koska on vaikea ottaa pois niiltä, joilla on enemmän; meidän pitäisi ennemmin antaa niille, joilla on vähemmän. Lainaan Ranskan suuren vallankumouksen tunnuslausetta: "vapaus, veljeys ja tasa-arvo" – meillä ei ole ongelmaa vapauden kanssa, mutta veljeyden ja tasa-arvon tarve on suurempi. Siksi vetoan kollegoihin vanhoista jäsenvaltioista, jotta he auttaisivat tämän ongelman ratkaisemisessa veljeyden ja tasa-arvon hengessä.

 
  
MPphoto
 

  Bairbre de Brún (GUE/NGL).(GA) Arvoisa puhemies, minäkin olen tyytyväinen tähän tärkeään mietintöön, vaikka olen vähän pettynyt siihen, että siinä ei esitetä yhteisestä maatalouspolitiikasta (YMP) näkemystä, joka lopettaisi maaltamuuton ja varmistaisi, että tarmokkaat viljelijät voivat tuottaa yhteiskunnan tarvitsemat hyödykkeet ja palvelut.

Tarvitsemme YMP:n, joka varmistaa korkeiden normien mukaisesti tuotetut korkealuokkaiset elintarvikkeet, maasta huolehtimisen ja sen kunnossapidon sekä vesien, maaperän ja luonnon monimuotoisuuden suojelun, yhteisen politiikan työpaikkojen säilyttämiseksi maaseudulla ja maaseudun talouden vankistamiseksi, politiikan, joka vahvistaa myös ilmastonmuutoksen torjumista.

On välttämätöntä tarkistaa YMP:tä niiden auttamiseksi, jotka tarvitsevat sitä pikaisesti. Tällä hetkellä suurin osuus menee suuromistajille ja tuottajille. YMP:n asianmukainen talousarvio on myös tärkeä. Minä kiitän jäsen Lyonia.

 
  
MPphoto
 

  Giancarlo Scottà, (EFD).(IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, arvoisa jäsen Lyon, hyvät parlamentin jäsenet, tällaisessa yhteydessä maatilat tarvitsevat voimakasta tukea uudistuakseen ja edistyäkseen.

Viljelijöiden aseman on muututtava perusteellisesti: järjestelmällistämällä maataloustuotanto viljelijöistä tulee maatalousyrittäjiä, jotka edistävät taloudellista kehitystä. Mielestäni on erittäin tärkeää, että lukemattomia hylättyjä maa-alueita palautetaan käytettäväksi tiiviiden ja suppeiden maatalouden alojen luomiseen – toisin sanoen järjestelmiin, jotka liittävät maanviljelyn suoraan myyntiin. Tällaiset järjestelmät voivat toimia ja levitä koko Euroopan unioniin.

Uskon, että uuden yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) nojalla komission pitäisi tukea maatalousosuuskuntien perustamista tuotantokustannusten leikkaamiseksi ja viljelijöiden kilpailukyvyn parantamiseksi. Komission on sitouduttava määrittelemään talousarvio, joka riittää näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Uuden YMP:n rahoitus on liitettävä tuloksiin, jotta tuhlaaminen ja erilainen keinottelu saadaan estettyä.

Lisäksi tällaisena kriisiaikana useat nuoret haluavat palata maatalouden pariin. Heillä on kuitenkin edessään erilaisia esteitä: maa on liian kallista ja maatalouden kehittämispolitiikkaa on vaikea hallita, maan ostamisella on pitkät odotusajat ja maata myönnetään ennemmin tulojen kuin nuorten yrittäjien ideoiden perusteella, mikä estää tätä ryhmää toteuttamasta mahdollisuuksiaan. Mielestäni komission on omaksuttavat kannustava ja joustava lähestymistapa nuorten viljelijöiden auttamiseen. On myös otettava käyttöön tiedotuspolitiikka, joka alkaisi kouluissa ja yliopistoissa, jotta edistettäisiin...

(Puhemies keskeytti puhujan.)

 
  
MPphoto
 

  Rareş-Lucian Niculescu (PPE).(RO) Olen samaa mieltä kuin kollegani, jotka painottivat tämän mietinnön laatua ja laajaa yksimielisyyttä, jonka se sai maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnassa.

Toisaalta se on kunnianhimoinen mietintö, koska siinä pyritään löytämään ratkaisuja nykyisiin suuriin haasteisiin; toisaalta se on tasapainoinen mietintö, jossa pyritään vastaamaan uusien jäsenvaltioiden oikeutettuihin huoliin siitä, hyötyvätkö ne oikeudenmukaisesti yhteisestä maatalouspolitiikasta.

Haluan korostaa erityisesti kohtia, joissa viitataan yhteisen maatalouspolitiikan rakenteeseen. YMP:n on jatkossakin perustuttava kahteen pilariinsa. Niiden poistaminen johtaisi YMP:n tuhoutumiseen tai muuttaisi sen politiikaksi, jolla ei olisi lainkaan mahdollisuuksia avustaa maatalouden uudenaikaistamisessa ja sen kilpailukyvyn lisäämisessä. Maaseudun kehittämistä koskevan pilarin poistaminen olisi virhe, joka hidastaisi maaseudun uudenaikaistamista koko EU:ssa, ja erityisesti uusissa jäsenvaltioissa.

Toinen keskeinen seikka on YMP:n talousarvion säilyttäminen vähintään nykyisellä tasolla. Eurooppalaisilla viljelijöillä on velvollisuus noudattaa korkeimpia laatunormeja, mikä näkyy eurooppalaisten syömien elintarvikkeiden laadussa ja maailmanlaajuisessa kilpailukyvyssämme. Maanviljelijät tarvitsevat kuitenkin tukea kyetäkseen noudattamaan näitä normeja. Hyvin suunniteltu ja asianmukaisesti rahoitettava yhteinen maatalouspolitiikka tarkoittaa turvallisia ja korkealaatuisia elintarvikkeita eurooppalaisille.

Uskon, että mietinnöstä toimitettavan äänestyksen myötä parlamentti pääsee antamaan neuvostolle ja komissiolle selkeän ja yksiselitteisen merkin kannastamme Euroopan kansalaisten edustajina.

 
  
MPphoto
 

  Paolo De Castro (S&D).(IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, lähivuosina EU:n maatalousjärjestelmän kehittämiseen liittyy valtavia haasteita: elintarvikkeiden kasvavaan kysyntään on vastattava kestävällä luonnonvarojen käytöllä nostaen samalla vastaavasti ympäristönsuojelun tasoa.

Tämä näkemys, joka vahvistaa maatalousalan ja julkisten hyödykkeiden tuotannon välistä suhdetta, antaa maataloudelle uutta strategista merkitystä: tulevan yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) luominen nyt edustaa ratkaisua näihin yhteiskuntamme kohtaamiin merkittäviin haasteisiin. Politiikalla on keskeinen asema vastattaessa jo elintarvikekriisiksi muodostuneeseen tilanteeseen. Siksi on tuotettava enemmän saastuttaen vähemmän: tämä on se vaikea tavoite, joka EU:n maatalouden on saavutettava lähivuosina.

Näiden olettamusten perusteella maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta, jonka puheenjohtajana minulla on kunnia toimia, on tuottanut intensiivisen ja ytimekkään asiakirjan parlamentille tänään esitellyn mietinnön muodossa. Jäsen Lyon on valvonut sen laatimista erinomaisella tavalla kaikkien ryhmien myötävaikutuksella. Olemme vakuuttuneita siitä, että tämä mietintö auttaa asettamaan perustan tulevalle YMP:lle ja tarjoaa Euroopan komissiolle muutamia selkeitä viitteitä, jotta se voi valmistella vuoden lopussa esitettävää tiedonantoa YMP:n tulevaisuudesta vuoden 2013 jälkeen.

 
  
MPphoto
 

  Liam Aylward (ALDE).(EN) Arvoisa puhemies, minäkin haluan kiittää kollegaani George Lyonia hänen erinomaisesta työstään tämän mietinnön laatimisessa. YMP:llä on useita haasteita vastassaan. Laajentuneessa EU:ssa on ensisijaisen tärkeää säilyttää voimakas ja asianmukaisesti rahoitettu maatalouspolitiikka, josta on hyötyä viljelijöille, maaseutuyhteisöille ja yhteiskunnalle ja joka varmistaa elintarviketurvallisuuden. On myös tärkeää, että YMP:tä ei uudelleenkansallisteta yhteisrahoituksen avulla. Yhteisen maatalouspolitiikan on säilyttävä yhteisenä EU:n politiikkana.

Kuluneiden 50 vuoden aikana YMP on lisännyt tuottavuutta, vaikuttanut osaltaan maatalousväestön kohtuullisen elintason saavuttamiseen, turvannut alan tuotteiden saatavuuden ja tarjonnut kuluttajille laadukkaita elintarvikkeita kohtuuhinnoin. Euroopan kansalaiset hyötyvät merkittävästi maataloudesta elintarviketurvallisuuden, ympäristönsuojelun, ilmastonmuutoksen torjunnan, maaseutuyhteisöjen säilyttämisen ja viljelijäperheiden tukemisen muodossa.

Jotta YMP:stä olisi jatkossakin hyötyä Euroopan kansalaisille ja jotta se täyttäisi heidän tarpeensa, sitä on tuettava voimakkaasti. Se tietenkin tarkoittaa vankkaa talousarviota. Myös avoimuuden ja suhteellisuuden pitäisi olla keskeistä tulevalle YMP:lle. EU:n maatalouspolitiikan pitäisi tukea maanviljelijöitä. Päätavoitteen pitäisi olla korkealaatuisten elintarvikkeiden tuottaminen. YMP ei saisi olla esteenä viljelijöille tai rasittaa heitä liiallisilla hallinnollisilla vaatimuksilla ja byrokratialla.

Lopuksi haluan todeta, että eurooppalaiset viljelijät tuottavat mitä korkealaatuisimpia ja korkeimpien normien mukaisia elintarvikkeita. Kaikkien EU:hun tuotavien elintarvikkeiden osalta on taattava, että ne on tuotettu samojen laatuvaatimusten ja normien mukaisesti kuin EU:n tuotteet. Meidän on myös varmistettava tasapuoliset toimintaedellytykset, oikeudenmukainen kilpailu ja EU:n maatalouden elinkelpoisuus tulevaisuudessa.

 
  
MPphoto
 

  Hynek Fajmon (ECR). – (CS) Nykyisen yhteisen maatalouspolitiikan suurin vääryys on siinä, että tuet jaetaan eriarvoisella ja epäoikeudenmukaisella tavalla vanhojen ja uusien jäsenvaltioiden kesken. Tänä vuonna 2004 liittyneiden uusien jäsenvaltioiden viljelijät saavat vain 70 prosenttia siitä, mitä vanhan, nk. 15 jäsenvaltion Euroopan unionin viljelijät saavat. Bulgarialaiset ja romanialaiset saavat vain 40 prosenttia siitä. Kuitenkin kaikki toimivat Euroopan unionin yhteismarkkinoilla. Olen vakaasti sitä mieltä, että tämä vääryys on poistettava mahdollisimman pian. Kaikkien unionin viljelijöiden on oltava tukien suhteen tasavertaisessa asemassa ja heihin on sovellettava samoja ehtoja. Siksi kannatan tarkistusta 6, jossa pyydetään tämän tavoitteen saavuttamista mahdollisimman pian. Toivon, että kollegani kannattavat sitä.

 
  
MPphoto
 

  Kyriacos Triantaphyllides (GUE/NGL).(EL) Arvoisa puhemies, yhteinen maatalouspolitiikka suunniteltiin turvaamaan EU:n elintarviketuotannon riippumattomuus. 1970-luvulla lähes 70 prosenttia EU:n talousarviosta käytettiin maatalouteen. Kilpailukykyä koskevien uudistusten jälkeen talousarviosta maataloudelle osoitettavat menot kuitenkin laskivat 35 prosenttiin rahoituskaudella 2007–2013.

Valitettavasti tarkistettua YMP:tä laaditaan nyt samojen kilpailukykyä koskevien ehtojen puitteissa kuin edellistä politiikkaa. On loukkaavaa, että talouskriisiä käytetään tekosyynä viljelijöiden etujen leikkaamiselle. Lisäksi juuri jälkimmäisiä on syytettävä nykyisistä kriisiehdoista.

Uuden YMP:n perustavoitteen pitäisi olla sellaisen maailmanlaajuisen mallin edistäminen, joka on yhdenmukainen terveellisten elintarvikkeiden, ympäristönsuojelun ja hiilidioksidipäästöjen vähentämisen kanssa. Emme saa unohtaa, että perinteisen maatalouden maatalouskemikaaleja koskeva malli on vakavalla tavalla vastuussa kasvihuoneilmiöstä ja ilmastonmuutoksesta. Sen on muututtava nimenomaan siksi, että se on haitaksi viljelijöille, väestölle ja maapallon luonnon monimuotoisuudelle.

 
  
MPphoto
 

  John Stuart Agnew (EFD).(EN) Arvoisa puhemies, asiaan liittyy kannaltani taloudellista etua, koska toimin maanviljelijänä. YMP:n tulevaisuutta koskevien suunnitelmien on toimittava käytännössä, eikä se saa olla liian kallista. Asevoimissa on sanonta "ei nimiä, ei harjoituksia täysissä varusteissa", eli kun olet hiljaa, säästyt seurauksilta. Kuitenkin eräs PPE-ryhmän jäsen äänesti tätä mietintöä vastaan valiokunnassa. Tämä saattaa johtua siitä, että nykyisessä rahoitusalan ilmapiirissä kustannukset ovat huolenaihe, ja mietinnön muita kuin maatalouteen liittyviä toisen pilarin tavoitteita koskeva into vie varoja pois maanviljelijöiltä.

Mietinnön pakkomielteinen suhtautuminen ilmastonmuutokseen saattaa johtaa sellaisten neuvojen vastaanottamiseen, joiden seurauksena maanviljelijät velvoitetaan pumppaamaan traktorien pakokaasut maan alle, lisäämään polttoaineen kulutusta ja pilaamaan merenpohjat. Omat kokemukseni seurattuani urakoitsijoiden yrityksiä ruiskuttaa likaista vettä maan alle EU:n sääntöjen täyttämiseksi kertovat minulle, mitä ongelmia on odotettavissa. Märehtivän karjan kasvattajia saatetaan vaatia vähentämään metaanipäästöjä korvaamalla heinä ja säiliörehu kalliimmalla viljapohjaisella rehulla. Jos YMP:tä on harjoitettava, olkoon se maanviljelijöiden apuna eikä esteenä.

 
  
MPphoto
 

  Esther Herranz García (PPE). - (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, lähikuukausina pääsemme täyteen vauhtiin uuden yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) käsittelyssä. On tärkeää päästä tyydyttävään sopimukseen. Siksi toivon, että puheenjohtajavaltio Belgia onnistuu saamaan aikaan sen, mihin Espanja ei puheenjohtajakaudellaan kyennyt. Toivon, että puheenjohtajavaltio Belgia voi johtaa keskustelut sellaiseen suuntaan, että jäsenvaltiot sitoutuvat säilyttämään tulevaisuudessa aidosti vahvan YMP:n, jolla on riittävä talousarvio 27 jäsenvaltion – sekä uusien että vanhojen – tarpeiden täyttämiseksi. Toivon myös, että tilanne ei olisi sama kuin vuonna 2005, jolloin varoista oli puutetta ja tukeen täytyi improvisoida mukautus.

YMP:n tulevan uudistuksen yhteydessä pelaamme uhkapeliä alan elinkelpoisuudella, alan, joka tarjoaa aineettomia hyödykkeitä ja palveluja, kuten huolehtii ympäristöstä, ja jonka on myös taattava Euroopan väestön elintarvikkeiden saanti. Olemme todistaneet ahdistavia pulakausia menneisyydessä. Siksi Euroopan parlamentin pitäisi asettaa EU:n tuotantoon perustuva elintarviketurvallisuus seuraavan uudistuksen päätavoitteeksi unohtamatta myöskään muita näkökohtia, kuten ilmastonmuutoksen torjumista.

 
  
MPphoto
 

  Stéphane Le Foll (S&D).(FR) Arvoisa puhemies, käsittääkseni teillä on takananne lyhyt ja riemukas yö. Kiitän komission jäsentä koko keskustelun seuraamisesta. Haluan myös onnitella jäsen Lyonia työstä, jonka hän on tehnyt tänä aamuna esittelemänsä mietinnön yhteydessä.

Mikä tässä on tavoitteena? Ihmisten saaminen ymmärtämään, että nykypäivän maailmassa maatalous, elintarvikkeet ja ympäristö ovat haasteita koko Euroopalle. Se tässä on tavoitteena. Mitä me tarkoitamme sillä? Ensimmäinen seikka on YMP:n uudelleenkansallistamisen ja yhteisrahoituksen lisääminen torjuminen. Toinen seikka on sellaisen maatalouden talousarvion säilyttäminen, joka riittää näihin haasteisiin ja elintarviketurvallisuutta koskevaan tärkeään kysymykseen vastaamiseen. Kolmas tekijä on sen varmistaminen, että maatalous kykenee tuottamaan yhteiskunnan vaatimat julkiset hyödykkeet. Neljäs tekijä on markkinoiden epävakauden sääntely ja estäminen, mikä on mielestäni ensisijaisen tärkeää. Meidän on palattava tähän aiheeseen ja mentävä vielä vähän pitemmälle.

Viimeinen huomautukseni koskee ensimmäistä ja toista pilaria. Varoitan kaikkia, jotka puolustavat tätä rakennetta – ja he saattavat olla oikeassa – siitä, että talousarviota koskevan keskustelun puitteissa on pohjimmiltaan vaarana, että ensimmäistä pilaria pienennetään merkittävästi ja että kaikki siirretään toiselle pilarille, joka on itse yhteisrahoituksen piirissä. Tämä olisi ristiriidassa yhteisen maatalouspolitiikan uudelleenkansallistamisen välttämistä koskevan tavoitteemme kanssa. Totean tämän tänä aamuna, koska tästä aiheesta me keskustelemme.

Arvoisa komission jäsen, haluaisin lopuksi esittää yksinkertaisen ajatuksen. YMP luotiin samaan aikaan kuin Euroopan talousyhteisö. Olemme nyt Euroopan unionissa. Olen todellakin sitä mieltä, että meillä pitäisi olla merkittävä politiikka...

(Puhemies keskeytti puhujan.)

 
  
MPphoto
 

  Richard Ashworth (ECR).(EN) Arvoisa puhemies, muuttuvassa maailmassa on elintärkeää, että yhteinen maatalouspolitiikka jatkaa muuttumistaan, jotta se voi mukautua tulevaisuuden haasteisiin, eikä jäädä menneisyyden vangiksi.

Uudistetulla yhteisellä maatalouspolitiikalla tulee olemaan elintärkeä asema vastattaessa kysymyksiin, kuten elintarviketurvallisuuteen, markkinoiden epävakauteen ja ilmastonmuutokseen. Haluan lisäksi mainita kolme muuta periaatetta, jotka ovat mielestäni yhtä tärkeitä.

Ensiksi meidän on tunnustettava, että paras tapa saavuttaa yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteet on luoda elinkelpoinen, dynaaminen maanviljelyala. Mielestäni meidän ei pitäisi unohtaa tuota tavoitetta.

Toiseksi, jos se aiotaan saavuttaa, yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanon on oltava yksinkertaisempaa, oikeudenmukaisempaa ja avoimempaa.

Lopuksi sen on tarjottava vastinetta rahalle. Kaikissa maissa ja kaikilla aloilla on tällä hetkellä ankarat taloudelliset ajat. Kehotan tätä valiokuntaa olemaan täysin realistinen EU:n talousarviota koskevissa odotuksissaan. Mielestäni se tarkoittaa, että meidän pitäisi varmistaa varojen tehokas käyttö. Esittelijä on laatinut loistavan mietinnön. Onnittelen häntä hänen työstään ja tuen sitä mielelläni.

 
  
MPphoto
 

  John Bufton (EFD).(EN) Arvoisa puhemies, tulevaisuudessa yhteisen maatalouspolitiikan painopiste tulee enenevässä määrin olemaan sen liittämisessä ilmastonmuutospolitiikkaan. Vaalipiirissäni Walesissa nykyiset järjestelmät ja toinen pilari korvataan Glastir-järjestelmällä, joka keskittyy ilmastonmuutoksen tavoitteisiin ja hiilidioksidin talteenottoon. Maanviljelijöille maksetaan hehtaareittain vesiensuojelusta, metsänistutuksesta ja niin edelleen. Samalla kun YMP:tä uudistetaan vuoden 2013 jälkeistä aikaa silmällä pitäen, on tärkeää, että ensimmäistä pilaria ei uhrata uusien toisen pilarin tavoitteiden edistämisen takia.

Tilatuki on elintärkeä useille viljelijöille, jotka ovat riippuvaisia tuista, jotka he saattavat menettää noin vain. Jos walesilaiset viljelijät eivät ole tyytyväisiä Glastir-järjestelyihin, tarjotaanko heille järkeviä vaihtoehtoja, vai rangaistaanko heitä joka tapauksessa siitä, että he eivät hyväksy järjestelmää? Valinta ilman vaihtoehtoja ei ole mikään valinta.

Maataloudella on Walesissa vahva menneisyys, ja useat yhteisöt ovat hyvin riippuvaisia maanviljelystä. Pelkästään ilmastonmuutosta koskevaan ideologiaan perustuvat maatalouspolitiikan nykyiset uudistukset saattavat vaarantaa Walesin maanviljelyperinteen ja talouden tulevaisuuden.

 
  
MPphoto
 

  Iratxe García Pérez (S&D). - (ES) Arvoisa puhemies, yhteistä maatalouspolitiikkaa (YMP) on pyritty tarkistamaan useita vuosia. Olemme nyt siirtymässä uuteen vaiheeseen tässä pysyvän uudistuksen prosessissa.

Arvoisa komission jäsen, Lyonin mietinnössä tunnustetaan asema, joka maataloudella strategisena alana voi olla edistettäessä uuden Eurooppa 2020 -strategian ensisijaisia tavoitteita. Haluamme vuoden 2013 jälkeen vankan YMP:n, joka säilyttää yhteisen luonteensa aiheuttamatta haittaa joidenkin alojen tai alueiden erityisluonteelle. Sen markkinasuuntautuneisuus jatkuu samanlaisena kuin nykyisin. Markkinoiden epävakauden lisääntymisellä ja unionin kansainvälisten sitoumusten vaatimuksilla saattaa kuitenkin olla kielteisiä vaikutuksia viljelijöiden tuloihin.

Tarvitsemme kunnollisen turvaverkon. Suora tuki on rahoitettava kokonaisuudessaan unionin talousarviosta. YMP:lle on osoitettava riittävät talousarviomäärärahat uusien haasteiden kohtaamiseksi ja tavoitteiden täyttämiseksi. Niiden on oltava vähintään samalla tasolla kuin vuodeksi 2013, koska lisäleikkaukset saattavat heikentää sen vaikuttavuutta.

Arvoisa komission jäsen, maanviljelijöidemme on jälleen kerran ponnisteltava sopeutuakseen tilanteeseen. Kaikkiin lopulta tapahtuviin muutoksiin täytyy liittyä realistiset siirtymäkaudet.

Haluan kiittää jäsen Lyonia ja kaikkia varjoesittelijöitä heidän työstään. He ovat laatineet mietinnön, jota me Euroopan parlamentin jäsenet voimme kannattaa ja joka on myönteinen merkki eurooppalaisten maanviljelijöiden epävarman aseman lopettamisesta.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. - (ES) Meillä on ongelma: 23 jäsentä on pyytänyt puheenvuoroa "catch the eye" -menettelyyn varattuna aikana. Kuten tiedätte, työjärjestyksen mukaan viidellä on mahdollisuus käyttää puheenvuoro. Lisäksi koko keskustelulle oli varattu 57 minuuttia. Nyt se on jo kestänyt 59 minuuttia, eikä komission jäsen ole vielä käyttänyt puheenvuoroaan eikä esittelijä ole käyttänyt keskustelun päättävää puheenvuoroa.

Koska aihe on mielestäni erittäin tärkeä – mistä puheenvuoroa pyytäneiden jäsenten poikkeuksellisen suuri määrä on osoituksena – aiomme antaa puheenvuoron kymmenelle jäsenelle, joka on kaksinkertainen määrä normaaliin käytäntöön verrattuna.

 
  
MPphoto
 

  Jarosław Kalinowski (PPE).(PL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Cioloş, siirtyminen pois menneiden vuosien tuotantoon perustuvasta tukitasojen määrittelemisestä ja yhteisen maatalouspolitiikan varojen uuden ja oikeudenmukaisen jakamisen käyttöönotto koko Euroopan unionin maanviljelijöiden keskuudessa erottelematta "vanhoja" ja "uusia" jäsenvaltioita on yksi vuoden 2013 jälkeisen yhteisen maatalouspolitiikan suurimmista haasteista.

Kannatan tuen suhteen kahden pilarin mallia, jossa maksut suoritetaan viljelijöille ja jossa ne on tarkoitettu maatilojen kehittämiseen ja uudenaikaistamiseen. En kannata mallia, jossa maksut suoritetaan omistajille, jotka ottavat rahat, mutta eivät investoi niitä maatalouteen estäen siten välttämättömän muutoksen toteutumisen. Ottaessaan vastaan uusia haasteita yhteisen maatalouspolitiikan on edelleen huolehdittava osaltaan ympäristöarvoista ja elintarviketurvallisuudesta. Lisäksi ehdotan, että markkinoiden sääntelyä koskeviin hyväksi havaittuihin välineisiin ei kosketa. Yksi esimerkki ovat maitokiintiöt. Jos ne lopetetaan, millä me korvaamme ne? On tietenkin tiettyjä ajatuksia, mutta meillä ei ole mitään varmuutta...

(Puhemies keskeytti puhujan.)

 
  
MPphoto
 

  Vasilica Viorica Dăncilă (S&D).(RO) Haluan onnitella esittelijää, varjoesittelijöitä ja kaikkia tähän YMP:n tulevaisuudelle erityisen tärkeään hankkeeseen osallistuneita.

Euroopan unionissa ja yhteisön markkinoilla on toimittava yhtenäisesti, jotta voimme tässä globalisoituneessa maailmassa varmistaa elintarvikkeiden saannin ja edistää uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä. EU:n on myös torjuttava ilmastonmuutosta ja pantava vauhtia tutkimustoimintaan tutkimuksen tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi parhaalla mahdollisella tavalla.

YMP:n on tarjottava mahdollisuuksia ja vakaat puitteet, jotka kannustavat maataloustuotannon kehittämiseen tuottavuutta ja kilpailukykyä lisäämällä. Sen on myös varmistettava, että markkinat toimivat asianmukaisesti taaten samalla strategisen omavaraisuuden toimitusten osalta kaikilla keskeisillä tuotantoaloilla.

Mielestäni on välttämätöntä, että säilytämme yhteisen maatalouspolitiikan kaksi pilaria tehden selkeän eron ensimmäisen pilarin osalta, joka on riittävän voimakas varmistamaan kohtuullisen elintason maanviljelijöille kaikissa jäsenvaltioissa...

(Puhemies keskeytti puhujan.)

 
  
MPphoto
 

  José Bové (Verts/ALE).(FR) Arvoisa puhemies, ensin haluan tietenkin kiittää esittelijäämme jäsen Lyonia, jonka kanssa olemme uskoakseni kaikki tehneet yhteistyötä yhteisymmärryksessä päästäksemme eteenpäin. Haluan todeta lyhyesti muutamalla sanalla, että todiste on nähtävissä.

Todiste on, että nykyisin EU on maatalouden raaka-aineiden nettotuoja. Maatalous- ja elintarvikepolitiikkamme on oltava kunnianhimoista voidaksemme varmistaa, että kansalaistemme elintarvikkeita koskevat tarpeet täytetään.

Lisäksi meillä harjoitetaan nykyisin YMP:tä, jota on uudistettava kolmesta syystä. Se on taloudellisesti, yhteiskunnallisesti ja ympäristön kannalta epäoikeudenmukainen. Taloudellisesti: tuottajille maksettava määrä on pienempi kuin heidän tuotantokustannuksensa. YMP:n on mahdollistettava tämän ongelman ratkaiseminen. Yhteiskunnallisesti: tuki jaetaan epäoikeudenmukaisesti maiden, alueiden ja maanviljelijöiden kesken. 80 prosenttia tuesta osoitetaan 20 prosentille viljelijöistä. Ympäristön kannalta: tarvitsemme YMP:tä, joka kunnioittaa maaperää, joka kunnioittaa...

(Puhemies keskeytti puhujan.)

 
  
MPphoto
 

  Peter van Dalen (ECR). - (NL) Arvoisa puhemies, lyhyesti sanottuna seuraavat yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevat seikat pitävät paikkaansa: EU:ssa on nyt enemmän jäsenvaltioita, enemmän ensisijaisia tavoitteita ja vähemmän rahaa. Se tarkoittaa, että YMP vaatii perusteellista uudistusta, joka edellyttää aloittamista alusta. Koska elintarvikkeet ovat maatalousalan tärkein yhteinen kilpailutekijä, elintarviketuotannon jatkuminen on taattava erityisesti elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi tulevina vuosikymmeninä.

Lisäksi me eurooppalaiset haluamme syödä korkealaatuisia elintarvikkeita. Me myös arvostamme suuresti eläinten hyvinvointia ja ympäristöä. Tästä huolimatta markkinat eivät aina palkitse maanviljelijöitämme heidän panoksistaan yhteiseksi hyväksi. Heidän ulkomaisten kilpailijoidensa ei tarvitse kamppailla tällaisten vaatimusten kanssa, tai jos täytyy, heidän on täytettävä paljon alhaisemmat vaatimukset. Siksi meidän on annettava heille tukea, kun markkinat eivät sitä tee. Mietinnössä peräänkuulutetaan tukea hehtaaria kohden, mikä on myönteinen asia. Se ehkäisee maataloustuotannon tehostamisen lisäämistä ja tekee ympäristötavoitteiden saavuttamisesta realistisempaa. Näin me voimme palkita maanviljelijöitämme.

 
  
MPphoto
 

  Jaroslav Paška (EFD). (SK) Me kaikki tiedämme, että Euroopan unionin yhteinen maatalouspolitiikka on erittäin monimutkainen ja arkaluonteinen kysymys. Menneiden vuosien tuotantoon perustuvan nk. historiallisen periaatteen soveltamisen jatkaminen maataloudelle myönnettävän tuen yhteydessä – myös EU:n laajentumisen jälkeen – on synnyttänyt huomattavaa epäsuhtaa EU:n talouspolitiikkaan.

Siksi maanviljelijöille annettavan taloudellisen tuen jakamisjärjestelmässä on välttämätöntä ottaa mahdollisimman pian käyttöön puolueettomat ja oikeudenmukaiset perusteet, koska se luo oikeat olosuhteet asianmukaiselle taloudelliselle kilpailulle EU:n sisämarkkinoilla toimivien viljelijöiden välillä.

Rahoitus on jaettava asianmukaisella ja tasapuolisella tavalla, jotta maanviljelijöillä kaikissa EU:n jäsenvaltioissa on oikeus yhtäläisiin tukitasoihin ja jotta he voivat kilpailla toistensa kanssa oikeudenmukaisesti.

Mielestäni meidän pitäisi siksi kannattaa mietintöön esitettyä tarkistusta 6, joka auttaa EU:n maataloustuotannon tukimekanismin oikeudenmukaistamisessa.

 
  
MPphoto
 

  Angelika Werthmann (NI).(DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, maatalouspolitiikka tarvitsee yhtenäiset puitteet. Tämän on vahvistettava koko EU:ta ottaen samalla huomioon myös alueelliset erot. Toinen tekijä on erityisen tärkeä kotimaalleni Itävallalle, kun tarkastellaan erityisiä ympäristö- ja investointiohjelmia.

Maatalouspolitiikalla on edessään eräitä suunnattomia haasteita. Arvioiden mukaan maailman väestö kasvaa yhdeksään miljardiin henkeen. Samalla kohtaamme ilmastonmuutoksen vaikutukset, kuten vesipulan ja kuivuuden. Näiden ongelmien ratkaisemiseksi on välttämätöntä, että EU tekee tehokkaampaa sisäistä yhteistyötä ja toimii lisäksi yhtenäisellä tavalla maailmanlaajuisesti.

 
  
MPphoto
 

  Seán Kelly (PPE).(EN) Arvoisa puhemies, Euroopan parlamentin ryhmät ovat suhtautuneet tämänpäiväiseen keskusteluun maatalouden kannalta erittäin kannustavasti. Suhtaudun erityisen myönteisesti nuorten maatalouden pariin kannustamisen painottamiseen, mikä on ehdottomasti välttämätöntä. Mielestäni YMP:tä ei pitäisi uudelleenkansallistaa. Olen samaa mieltä komission jäsenen kanssa, kun hän totesi, että kaksi pilaria pitäisi säilyttää, koska ilman ensimmäistä pilaria toiselle pilarille ei olisi tarvetta, koska maanviljely olisi kannattamatonta, ja siksi julkisten hyödykkeiden tarjontaa ei voitaisi taata. Kuten jäsen Dodd totesi, meidän on mietittävä, mitä tarkoitamme "oikeudenmukaisella", ottamalla erityisesti huomioon kustannusten ja ostovoiman erot eri puolilla unionia.

Pelkästään jäsen Lyon viittasi perinteisiin lähtökohtiin. Mielestäni viljelijöille on juuri nyt erittäin tärkeää, että heille välitetään selkeä viesti siitä, mitä todennäköisesti tapahtuu, jotta he eivät jäisi hurjien olettamusten varaan tietämättä, pitäisikö ostaa vai myydä omaisuutta menneiden vuosien tuotantoa koskevan mallin perusteella. Siksi olisi mielissäni siitä, että komission jäsen antaisi asiasta mahdollisimman pian selkeän viestin.

 
  
MPphoto
 

  Marc Tarabella (S&D).(FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, minäkin haluan kiittää ja onnitella kollegaamme jäsen Lyonia hänen erinomaisesta mietinnöstään, joka on ensimmäinen myönteinen askel kohti YMP:n uudelleenlaatimista.

Uutta YMP:tä koskeva tavoite on, että saamme merkittävän eurooppalaisen maatalous-, elintarvike-, sosiaali- ja ympäristöpolitiikan. Tavoitteena ei ole EU, jossa on kyse vain rajattoman vapaista markkinoista. Haluamme, että YMP on oikeudenmukaisempi veronmaksajien lupaamien ja hyväksymien julkisten varojen suhteen, oikeudenmukaisempi jaettaessa EU:n varoja 27 jäsenvaltion ja maanviljelijöiden kesken ja tehokkaampi julkisten varojen asianmukaisessa käytössä.

On luotava uusia julkisia mekanismeja maataloustuotannon sääntelemiseksi, jotta kuluttajien elintarviketurvallisuus saadaan varmistettua. Kannatamme vahvaa YMP:tä, jonka talousarvio riittää sen tavoitteiden saavuttamiseen. Jäsen Lyonin mietinnössä korostetaan aivan oikeutetusti YMP:n uusien haasteiden ilmaantumista: erityisesti ilmastonmuutosta, vesivarojen hoitoa, uusiutuvia energialähteitä, luonnon monimuotoisuutta ja maaperän eroosiota.

Tässä mietinnössä peräänkuulutetaan yksinkertaisempaa, vastuuntuntoisempaa YMP:tä, joka vastaa tehokkaammin eurooppalaisten maanviljelijöiden tarpeisiin johdonmukaisuuden takia ja...

(Puhemies keskeytti puhujan.)

 
  
MPphoto
 

  Sergio Paolo Francesco Silvestris (PPE).(IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, yhteinen maatalouspolitiikka (YMP) on välttämätöntä ja on sitä vielä pitkään myös tulevaisuudessa, etenkin työllisyyden osalta. EU:ssa maatalousalan työllisyys on vähentynyt 25 prosenttia alle kymmenessä vuodessa, eli työpaikkoja on menetetty lähes neljä miljoonaa. Mikäli haluamme ratkaista kiireellisen työttömyyttä koskevan kysymyksen, emme voi jättää YMP:tä tuuliajolle. Meidän on investoitava siihen takaamalla riittävät varat, jotka johtavat kestävään kasvuun. Siksi uudelle YMP:lle on taattava vähintään samantasoinen rahoitus kuin aikaisemmin.

Tänään parlamentti ei kuitenkin pyydä teiltä, arvoisa komission jäsen, samantasoisen rahoituksen takaamista vaan sen lisäämistä. Perimmäinen vaatimus, josta ei neuvotella, on rahoituksen säilyttäminen vähintään nykyisellä tasolla, mutta pyyntönä on maatalouden rahoittamisen lisääminen – huomattavasti. Jäsen Lyonin mietinnössä on eräitä erittäin myönteisiä piirteitä, toimenpiteitä hintojen vaihtelun hillitsemiseksi, alan tukemiseksi, kohtuullisten tulojen takaamiseksi maanviljelijöille ja taataksemme nykyisen...

(Puhemies keskeytti puhujan.)

 
  
MPphoto
 

  Luís Paulo Alves (S&D) . – (PT) Arvoisa puhemies, mekin puollamme vahvaa yhteistä maatalouspolitiikkaa, joka suunnataan maanviljelijöiden lisäksi myös yli 500 miljoonalle EU:n kansalaiselle, jolla on käytössään kunnianhimoinen talousarvio, jonka avulla se kykenee vastaamaan kohtaamiimme kasvaviin haasteisiin ja joka ennen kaikkea toimii kaikilla EU:n alueilla. Tämän varmistaminen on välttämätöntä Azoreille, jossa maatalous on yksi kestävän kehityksen mallin korvaamattomista pilareista.

Uuden YMP:n pitäisi luopua varojen jakamisessa menneiden vuosien tuotantoon pohjautuvista perusteista, koska se on ollut erittäin haitallista Portugalille ja portugalilaisille maanviljelijöille. Uuden YMP:n pitäisi ottaa huomioon maatalouden erityisluonne ja tarjota markkinoiden sääntelyyn ja riskinhallintaan välineet, jotka kykenevät varmistamaan markkinoiden asianmukaisen toimimisen ja maataloustuotannon vakauden.

Vuoden 2013 jälkeisen YMP:n pitäisi tehostaa EU:n maatalousmallin kilpailukykyä ja varmistaa elintarvikeketjun varrelle kehittyneiden suhteiden synnyttämän arvon asianmukainen jakautuminen kotimarkkinoilla ja avata ulkomaiset markkinat...

(Puhemies keskeytti puhujan.)

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. – (ES) Minulle on esitetty kaksi puheenvuoropyyntöä, jotka liittyvät työjärjestyksen noudattamiseen. Jäsen McGuinness käyttää ensin puheenvuoron.

 
  
MPphoto
 

  Mairead McGuinness (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan vain käyttää työjärjestyspuheenvuoron. Tiedän, että kollegat jakavat huoleni "catch the eye" -menettelystä ja että te olette kaikkivoipa tässä suhteessa, mutta maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokuntaan kuuluvat jäsenet, jotka ovat tosiasiassa työskennelleet tämän asiakirjan parissa jo pitkään ja jotka ovat osallistuneet tähän keskusteluun aivan sen alusta alkaen, ansaitsevat mielestäni saada harkitut mielipiteensä kuulluiksi. En saanut pyydettyä teiltä puheenvuoroa, koska ette katsonut minuun päin, vaikka kiinnitin kolmen muun vieressänne olevan henkilön huomion, arvoisa puhemies. Kun nyt sain puheenvuoron, haluaisin pyytää komissiolta kommenttia mahdollisuudesta siirtää epäsuotuisat alueet ensimmäiseen pilariin. Esitän kirjallisen lausuman tästä aiheesta. Toivon, että kollegat tukevat näkemystäni.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. – (ES) Arvoisa jäsen McGuinness, vakuutan teille, että olen katsonut teihin lähes koko ajan ja että näin teidän pyytävän puheenvuoroa.

Ongelmana on kuitenkin se, että tämä asia ei ole muodoltaan tuollainen: toisin sanoen se ei ole muotoiltu siten, että vastaavan valiokunnan jäsenille annetaan etusija, vaan siten, että etusijan saavat ne jäsenet, jotka "kiinnittävät puhemiehen huomion" ensimmäisinä. Näin se on työjärjestyksen mukaan. Lisäksi on määrätty, että viisi jäsentä saa puheenvuoron, vaikka olemme nyt antaneet puheenvuoron kymmenelle.

Tämä on hyvin tärkeä asia. Ryhmille kuuluva aika jaettiin jäsenten kesken, jotta jokainen saisi minuutin aikaa, mutta vain harva on puhunut alle puolitoista minuuttia. Siksi ei ole mahdollista vastata myönteisesti, vaikka me kaikki niin haluaisimme, jokaiselle, joka haluaa käyttää puheenvuoron omalle ryhmälleen myönnetyn ajan lisäksi.

Nyt jäsen Obermayrilla on puheenvuoro, joka myös liittyy työjärjestyksen noudattamiseen.

 
  
MPphoto
 

  Franz Obermayr (NI).(DE) Arvoisa puhemies, oletan, että tarkoititte minua. Haluan jatkaa siitä, mitä edellinen puhuja totesi. Haluan tietenkin kiittää teitä suurpiirteisyydestänne, kun sallitte kymmenen puheenvuoroa viiden sijaan. Ymmärrämme luonnollisesti ajan rajallisuudesta johtuvat paineenne, mutta toivottavasti myös te ymmärrätte meitä. Tämä on hyvin tärkeä asia. EU:ssa on alueita, joiden toimintaa rasittaa huomattava taakka ja jotka ovat erittäin uhattuina. Tietenkin tämä pätee myös muuhun kuin valiokuntien työskentelyyn.

Toiseksi totesitte, että "catch the eye" -menettelyä koskevaa ongelmaa ei ole ratkaistu. Pyydämme, että tämä kysymys ratkaistaisiin mahdollisimman pian, koska mielestäni meidän ei pitäisi alkaa muodostaa jonoa edellisenä päivänä tai pyytää puheenvuoroa kolme päivää etukäteen ja viettää sitten yö täällä, jotta saisimme viimein tilaisuuden käyttää sen. On myös tärkeää, että jos vain kymmenen jäsentä saa puheenvuoron, meille pitäisi ilmoittaa, ketkä nuo kymmenen ovat.

Olisi oikeudenmukaista ja avuksi tässä asiassa, jos asianmukaiset menettelyt otettaisiin käyttöön mahdollisimman pian. Siten teillä olisi vähemmän stressiä ja olisitte entistä suositumpi, jos voisitte antaa useammalle jäsenelle puheenvuoron. Me puolestaan olisimme tyytyväisiä siihen, että saisimme asiaan oikeudenmukaisen ratkaisun. Pyydän teitä olemaan kärsivällinen ja kiitän teitä vielä myötätunnostanne.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (ES) Olette aivan oikeassa. Puhemiehen "huomion kiinnittäminen" on selvästi täysin subjektiivinen asia, koska puhemiehellä on silmät, mutta hän ei näe niillä joka suuntaan, kuten matelijat. Tämä tarkoittaa sitä, että vain ne, jotka kiinnittävät hänen huomionsa, saavat häneltä puheenvuoron. Sihteeristön henkilöstö voi auttaa paljon tässä asiassa. Olette kuitenkin oikeassa: tätä kysymystä ei ole käsitelty kunnollisesti – ymmärrän sen – parlamentin puhemiehistössä.

Esimerkiksi jäsen McGuinnessin mukaan vastaavan valiokunnan jäsenten pitäisi olla etusijalla, mikä on mielestäni täysin kohtuullista. Näin ei ole kuitenkaan tehty.. Toistaiseksi ainoa käytäntö on, että puhemies johtaa keskustelua parhaaksi katsomallaan tavalla, mikä selvästi aiheuttaa hänelle erittäin hankalia tilanteita.

Jäsenet eivät itsekään noudata työjärjestystä, koska sinistä korttia ei ole tarkoitettu käytettäväksi puheenvuoron pyytämiseen "catch the eye" -menettelyn aikana. Sininen kortti on tarkoitettu käytettäväksi kyseisellä hetkellä puheenvuoroa käyttävän henkilön keskeyttämiseen, jotta hänelle voi esittää korkeintaan puoli minuuttia kestävän kysymyksen. Täällä on kuitenkin jäseniä, jotka näyttävät sinistä korttia jatkuvasti.

Meidän täytyy järjestää jäsenille pikakurssi sen opettamiseksi, että sinistä korttia käytetään erityistapauksessa. Pyytäessään puheenvuoroa "catch the eye" -menettelyn aikana jäsenten on nostettava kätensä, näytettävä valkoista korttiaan tai kiinnitettävä puhemiehen huomio jollakin muulla tavalla kuin sinisellä kortilla.

En kuitenkaan halua venyttää keskustelua. Olemme jääneet reilusti jälkeen aikataulusta. Olisimme voineet kuulla parin kolmen jäsenen puheenvuoron sinä aikana, jonka olemme käyttäneet tämän kysymyksen käsittelyyn.

 
  
MPphoto
 

  Dacian Cioloş, komission jäsen. (FR) Arvoisa puhemies, en ole varma, onko kovin monia kysymyksiä esitetty. Panin toki merkille, että eräitä periaatteita on kannatettu, ja kuten olemme todenneet, niitä on käsitelty hyvin mietinnössä.

Joka tapauksessa tärkein asia, jonka havaitsin tässä keskustelussa, on se, että me tarvitsemme yhteistä maatalouspolitiikkaa, maatalouspolitiikkaa, jonka on oltava yhteisön politiikkaa. Me tarvitsemme myös talousarvion, jonka on vastattava maataloudelle asettamiamme tavoitteita. Siksi katson, että me tarvitsemme realistisen talousarvion. Mielestäni realistinen talousarvio on talousarvio, joka on sopusoinnussa yhteiselle maatalouspolitiikalle asetettujen tavoitteiden kanssa.

Me huomaamme vaativamme yhä enemmän maanviljelijöiltämme. Tietenkin me edellytämme myös, että annettuja varoja käytetään tehokkaammin ja että niiden käyttö ilmoitetaan selkeämmin. Kollegani, budjettiasioista vastaava komission jäsen Janusz Lewandowski näkyy olevan paikalla. Ehkäpä hän on tullut varta vasten vahvistamaan meille, että YMP saa talousarvion, joka vastaa sille asettamiamme tavoitteita.

Panin myös merkille sen, että mikäli maatalouden – yhteisen maatalouspolitiikan – halutaan saavuttavan tavoitteet, jotka me sille asetamme, meidän on otettava huomioon kaikki erot, joita on kaikkien Euroopan unionissa harjoitettavien maatalouden muotojen välillä. Meidän on otettava huomioon tämä monimuotoisuus, jotta niillä alueilla, joilla sitä esiintyy, nämä erilaiset maatalouden muodot voivat auttaa tavoitteiden saavuttamisessa sekä markkinoiden tarjonnan, tuotannon ja tarjonnan turvaamisen varmistamisen osalta että parannettaessa ympäristön, luonnonvarojen hallinnan ja maaseutualueiden taloudellisen kehityksen valmiuksien huomioon ottamista. Meidän on pohdittava, miten maatalous ja maatalouselintarvikeala voivat osaltaan vaikuttaa tähän.

Panin myös merkille, että kaikkien näiden yhteisen maatalouspolitiikan tulevaisuutta koskevien ajatusten on myös autettava nuorten kannustamisessa. Niiden on annettava mahdollisuuksia nuorille, jotka haluavat vakiintua, jotka haluavat sijoittaa maatalouteen, jotta maataloustoiminta olisi myös tulevaisuuden toimintaa ja jotta me voisimme saavuttaa tavoitteemme.

Haluan myös välittää selkeän viestin ja vastata jäsen Kellyn kysymykseen suorasta tuesta. Mielestäni ei ole epäilystäkään siitä, että mikäli haluamme maatalouden olevan oikeudenmukaisempaa ja yhteisen maatalouspolitiikan olevan avoimempaa ja tehokkaampaa, meidän on määriteltävä suoran tuen jakamiselle selkeät perusteet, jotka ovat yhdenmukaiset niiden tavoitteiden kanssa, jotka aiomme asettaa. Mielestäni tuen jakaminen aikaisempien vuosien tuotannon perusteella ei ole oikeudenmukainen, avoin tai puolueeton peruste. Meidän on korvattava menneiden vuosien käyttäminen vertailukohtana paljon selkeämmillä tavoitteilla, jotka saavat aikaan tietynasteista oikeudenmukaisuutta ja mahdollistavat Euroopan unionissa vallitsevan maatalouden monimuotoisuuden paremman huomioon ottamisen. Se antaa jäsenvaltioille ja alueille keinot hyödyntää niiden käytössä olevia resursseja tehokkaammin.

Lopuksi haluan vahvistaa, että EU tarvitsee yhteistä maatalouspolitiikkaa. Tarvitsemme koko Euroopan unionin yhteistä maatalouspolitiikkaa ja tietenkin yhteistä maatalouspolitiikkaa, joka ei estä maailman muita alueita kehittämästä omaa maatalouttaan.

 
  
MPphoto
 

  George Lyon, esittelijä. (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin ensin vain käsitellä lyhyesti joitakin keskeisiä aiheita, joita kollegani ovat tuoneet esille keskustelun aikana. Elintarviketuotannon ja YMP:n uusi strateginen merkitys: ehdottomasti. Kaksi pilaria: ehdottomasti, olen samaa mieltä. Elintarviketuotanto YMP:n ytimessä: kyllä, juuri siitä YMP:ssä on kyse. Muut kysymykset ovat kaikki lisätekijöitä sen varmistamiseksi, että meillä on kannattava maanviljelyala, joka suoriutuu ympäristöhyötyjen saavuttamisesta, ilmastonmuutoksen torjumisesta ja kaikista muista aiheista, jotka esitimme mietinnössä.

Riittävä talousarvio: kyllä, ehdottomasti. Talousarvio, joka on oikeudenmukainen sekä vanhoille että uusille jäsenvaltioille: usea jäsen piti sitä pulmana, ja se onkin kysymys, johon meidän on puututtava. Varat on jaettava puolueettomasti ja avoimesti jäsenvaltioiden kesken. Niiden on vastattava Eurooppa 2020 -strategian haasteisiin. On ehdottomasti välttämätöntä, että maanviljelyä ja YMP:tä pidetään osana ratkaisua näiden tavoitteiden saavuttamiseksi, eikä osana ongelmaa.

Haluan antaa tunnustusta Michel Dantinille, Martin Häuslingille, Wojciech Michał Olejniczakille ja Jim Nicholsonille, jotka toimivat varjoesittelijöinäni. Teimme mahtavaa yhteistyötä laatiessamme mielestäni erittäin vankan mietinnön, jossa esitetään selkeä näkemys siitä, mihin suuntaan Euroopan parlamentti haluaa YMP:n kehittyvän vuoden 2013 jälkeen. Mielestäni se asettaa parlamentin erittäin vaikutusvaltaiseen asemaan käsiteltäessä YMP:tä komission sekä maatalous- ja kalastusneuvoston kanssa ja neuvoteltaessa siitä niiden kanssa. Haluan sanoa teille, arvoisa komission jäsen, olkaa meidän puolellamme, niin me voimme varmistaa, että saavutamme tuon näkemyksen yhdessä.

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (ES) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tänään torstaina 8. heinäkuuta 2010 klo 12.00.

Haluan vielä kerran pyytää anteeksi niiltä jäseniltä, joille emme voineet antaa mahdollisuutta käyttää puheenvuoroa. Kuten jäsen McGuinness totesi, he voivat esittää asiansa kirjallisesti.

Vien tämän kysymyksen puhemiehistön käsiteltäväksi, koska se vaatii selkeyttämistä. Aion myös ehdottaa puhemiehistölle – ja toivon, että tuette kaikki aikomustani – että lupaa käyttää puheenvuoro "catch the eye" -menettelyn aikana ei pitäisi myöntää jäsenille, jotka eivät ole läsnä keskustelun alkaessa, kun esittelijä esittelee mietintönsä tai kun komission jäsen käyttää puheenvuoron. Olemme tilanteessa, jossa jäsenet ovat olleet närkästyneitä siitä, että heille ei ole annettu puheenvuoroa. He eivät kuitenkaan ole jääneet kuulemaan komission jäsentä tai esittelijää, kun tämä on esitellyt mietinnöstä ja päätelmänsä. Meidän kaikkien on yhdessä pyrittävä kurinalaisuuteen.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

 
  
MPphoto
 
 

  Sergio Berlato (PPE), kirjallinen.(IT) Yhteinen maatalouspolitiikka (YMP) on yksi Euroopan unionin tärkeimmistä politiikoista, kun otetaan huomioon, että maatalousmenot ovat noin 43 prosenttia EU:n talousarviosta. Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 33 artiklan mukaan YMP:n tavoitteena on taata kohtuulliset kuluttajahinnat EU:ssa ja kohtuullinen elintaso maanviljelijöille.

Äskettäinen talous- ja rahoituskriisi johti maanviljelijöiden tulojen vähenemiseen keskimäärin 12,2 prosentilla vuosina 2008–2009, luotonsaantia koskevien ehtojen kiristymiseen ja maaseudun työttömyysasteen nousuun. Tuotteiden hintojen epävakaus maatalousmarkkinoilla on lisääntynyt jyrkästi, ja epävakauden lisääntymisen odotetaan jatkuvan. Siksi katson, että tulevassa YMP:ssä pitäisi tehdä varaus vähimmäistason turvaverkolle, jotta markkinahintojen epävarmuutta voitaisiin hallita ja jotta alan talouskriisejä varten kehitettäisiin nopeita ja tehokkaita ratkaisuja.

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö arvioi, että vuoteen 2050 mennessä maailman väestö lisääntyy nykyisestä kuudesta miljardista yhdeksään miljardiin. Lisäksi elintarvikkeiden tarpeen kaksinkertaistuminen edellyttää maailman elintarviketuotannon lisääntymistä vastaavasti. Siksi elintarviketurvallisuus on tulevaisuuden maatalouden tärkein haaste. Kansalaistensa tähden Euroopan unionin velvollisuutena onkin taata se myös jatkossa.

 
  
MPphoto
 
 

  Cristian Silviu Buşoi (ALDE), kirjallinen. – (RO) YMP:n mukauttaminen uusiin yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin realiteetteihin on välttämätöntä. Meidän on tosiaankin vastattava eräisiin keskeisiin kysymyksiin onnistuaksemme siinä. Olen täysin samaa mieltä tarpeesta taata elintarvikkeiden saanti. Mutta mihin pisteeseen asti me haluamme olla riippumattomia, ja kuinka halukkaita olemme maksamaan siitä enemmän?

Tähän asti YMP on pitänyt sellaisten elintarvikkeiden hinnat korkealla, jotka ovat halvempia muissa maissa. EU ei voi edistää vapaakauppaa ja suojella samalla omia maatalousmarkkinoitaan. On löydettävä ratkaisuja, joiden ansiosta EU kykenee panemaan täytäntöön asianmukaisia maailmanlaajuisia laatunormeja, jotta maataloustuotteiden hintaeroja eri maissa voidaan supistaa.

Olen kuitenkin huolestunut ennen kaikkea vaikutuksesta, joka YMP:n uudistuksilla on ollut maanviljelijöihin. Tukien irrottaminen tuotannosta on vain kanavoinut suorat tuet suurille maanomistajille, jotka eivät suinkaan ole viljelijöitä. Tukien irrottaminen tuesta on välttämätöntä ylituotannon välttämiseksi. Kehotan kuitenkin komissiota esittämään joitakin oikeudenmukaisempia perusteita, jotta maanviljelijöistä tulisi YMP:n todellisia tuensaajia. Meidän on kehitettävä maanviljelijöille kannustimia erityisesti nuorten rohkaisemiseksi muuttamaan maaseudulle. Se ei ole mahdollista, jos nykyinen naurettava suorien tukien järjestelmä säilytetään.

 
  
MPphoto
 
 

  Nessa Childers (S&D), kirjallinen.(EN) Yhteisellä maatalouspolitiikalla (YMP) on mahdollisuus tarjota ratkaisuja useisiin EU:n maatilojen tämänhetkisiin ongelmiin. EU:n jäsenvaltioista se on kaikkein selvimmin nähtävissä Irlannissa, jossa on sitouduttu yhtäläisesti sekä turvaamaan oikeudenmukainen ja täysimääräinen YMP:tä koskeva sopimus että siirtymään eteenpäin toteuttamalla 2000-luvun maanviljelyn edellyttämät muutokset. Euroopan maatalousväestön luottamuksen ja sitoutumisen varmistamiseksi uuden YMP:n on tarjottava maanviljelijöille vakautta ja tuottamistaan hyödykkeistä oikeudenmukaiset hinnat, jotka he tällä hetkellä saavat. Vastaavasti EU:n kansalaiset saavat luotettavia, korkealaatuisia tuotteita, jotka on taatusti tuotettu EU:n korkeiden menettelynormien mukaisesti. Tämän lisäksi he hyötyvät myös YMP:n yhteiskunnallisista ja kulttuurisista vaikutuksista, kuten niistä, joita toinen pilari sisältää. EU:n on ennen kaikkea säilytettävä eurooppalaisten maanviljelijöiden luottamus. Maatalousväestö tietää, että muutos on tulossa tämän uuden sopimuksen myötä, ja on tällä hetkellä valmis ottamaan sen vastaan. Jotta tämä myönteinen suhde saataisiin hyödynnettyä, EU:n toimielinten on varmistettava sellaisen sopimuksen aikaansaaminen, joka on nykyaikainen ja samalla täysimääräinen ja oikeudenmukainen kaikille.

 
  
MPphoto
 
 

  Béla Glattfelder (PPE), kirjallinen.(HU) EU tarvitsee tehokasta ja yhteistä maatalouspolitiikkaa myös vuoden 2013 jälkeen. Siksi EU:n maatalousbudjetti pitäisi säilyttää edes nykyisellä tasolla.

EU:lla on erityinen vastuu maailman elintarviketurvallisuuden takaamisessa. Tämä johtuu siitä, että nimenomaan EU:ssa voidaan tuottaa turvallisimpia elintarvikkeita kaikkein tiukimpien ympäristönsuojelunormien puitteissa. Siksi YMP:n tärkein tehtävä on säilyttää Euroopan unionin maataloustuotannon valmiudet.

Siksi on ehdottoman tärkeää varmistaa, että suorat tuet eivät vähene.

Toiseen pilariin kuuluvan maaseudun kehittämistuen osalta on varmistettava, että sitä käytetään ensisijaisesti maatalouden tarkoituksiin.

Maanviljelijöitä pitäisi suojella interventiohintojen äärimmäisiltä vaihteluilta, jotka ovat olleet yleisiä viime vuosina. Me tarvitsemme markkinoiden interventiovälineitä. Lisäksi eräillä aloilla, kuten viinin- ja maidontuotannossa, kaivataan toimenpiteitä tarjonnan rajoittamiseksi. Ne vähentäisivät tuottajien tappioita, jotka johtuvat hintojen vaihtelusta.

EU:n elintarvikekauppa on paljon keskittyneempää kuin ruuanjalostusteollisuus tai maataloustuotanto. Hyvin usein sadat viljelijät kilpailevat suuren hypermarketketjun kanssa, ja heidän neuvotteluasemansa on paljon huonompi. Tästä syystä meidän on autettava kehittämään maanviljelijöiden välistä yhteistyötä. Se kuitenkin edellyttää poikkeamista maatalousalaa koskevista EU:n tiukoista kilpailuehdoista.

Kolmansista maista tapahtuvaan tuontiin pitäisi soveltaa samoja tiukkoja ympäristönsuojelua, elintarviketurvallisuutta, eläinten hyvinvointia ja muita säännöksiä kuin EU:n maanviljelijöihin.

 
  
MPphoto
 
 

  Elisabeth Jeggle (PPE), kirjallinen.(DE) Jäsen Lyonin valiokunta-aloitteinen mietintö ottaa Euroopan parlamentin varhaisessa vaiheessa mukaan YMP:n tulevaisuudesta käytävään keskusteluun. Haluan kiittää kaikkia mietinnön laatimiseen osallistuneita heidän työstään. Mietinnössä on muotoiltu eteenpäin suuntautuvia tavoitteita koko yhteisölle.

Mielestäni on otettava huomioon kolme olennaista seikkaa, mikäli haluamme jatkossakin turvata kattavan ja kestävän maatalouden kehittämisen koko EU:ssa. 1. On välttämätöntä, että me varmistamme YMP:lle riittävän rahoituksen vuoden 2013 jälkeen ja että me saamme aikaan asianmukaisen talousarvion.

2. Hyväksi havaittu kahden pilarin rakenne on säilytettävä. Ensimmäisen pilarin on oltava vahva ja toisen yhtä vahva. Ainoa tapa, jolla voimme säilyttää EU:n maatalousmallin, on varmistaa elintarvikkeidemme tuotanto ensimmäiseen pilariin sisältyvien korkeimpien normien mukaisesti. Lisäksi toisen pilarin mukaisesti meidän on tarjottava hyvät mahdollisuudet maaseudun kehittämiseen sekä työpaikkojen luomiseen ja infrastruktuurin rakentamiseen maanviljelijöille ja muulle maaseutuväestölle, miehille ja naisille ja erityisesti nuorille.

3. Vapautetuilla markkinoilla tapahtuvat huomattavat vaihtelut ja ilmastonmuutoksen vaikutukset edellyttävät turvaverkkoa myös jatkossa. Markkinasuuntautuneisuuden, tuoteturvallisuuden, eläintensuojelun sekä ilmastonmuutoksesta johtuvan ympäristönsuojelun ja luonnon monimuotoisuuden tarpeen myötä meille on syntynyt uusia tavoitteita. Näihin haasteisiin vastattaessa hyvä maatalouspolitiikka on parasta tulevaisuuden politiikkaa, joka on kaikkien kansalaistemme etujen mukaista.

 
  
MPphoto
 
 

  Sandra Kalniete (PPE), kirjallinen.(LV) Tässä päätöslauselmassa ei enää pidetä pinta-alaa menneiden vuosien tuotantoon pohjautuvana perustana määriteltäessä suoria tukia seuraavalla rahoituskaudella. Me tarjoamme siten mahdollisuuden siirtymäkauteen. Se on välttämätön, mutta kokonaiset seitsemän vuotta olisi liian pitkä siirtymäkausi. Uuden järjestelmän täytäntöönpanon viivyttäminen saattaa vaikuttaa kielteisesti erään YMP:n uudistuksen tärkeän tavoitteen saavuttamiseen – tuen, joka on kohdistettu, oikeudenmukainen, tasapainoinen, yksinkertainen ja avoin. Yksi YMP:n talousarvion säilyttämistä vuoden 2013 tasolla puoltava seikka on uusien jäsenvaltioiden oikeutetut odotukset siitä, että YMP:n tuki on niiden tapauksessa verrannollinen vanhoille jäsenvaltioille jaettavaan tukeen. Olen vakuuttunut siitä, että YMP voi olla vaikuttava ja aidosti yhteinen vain siinä tapauksessa, että sen tarkoituksena on turvata oikeudenmukainen kilpailu kaikkien EU:n maanviljelijöiden kesken. Vääristymätön kilpailu EU:ssa on myös edellytys eurooppalaisten maanviljelijöiden kilpailukyvylle maailmanmarkkinoilla. Haluan korostaa päätöslauselmassa ilmaistua poliittista tahtoa vahvistaa alkutuottajien asemaa elintarvikeketjussa, jotta alkutuottajien järjestöt saisivat lisää vaikutusvaltaa ja jotta ne voisivat neuvotella suurten vähittäiskauppiaiden ja jalostusyritysten kanssa yhtäläisin ehdoin. Toivon, että maaseudun kehittämistä koskevaa YMP:n osaa vahvistetaan ja että maaseudun kehittämisstrategia keskittyy ensisijaisesti maaseutuyhteisöihin, ympäristön parantamiseen, maatalouden nykyaikaistamiseen ja uudistamiseen, yhtenäisyyden vahvistamiseen, tuotteiden myynnin ja kilpailukyvyn kehittämiseen, työpaikkojen säilyttämiseen ja luomiseen maaseudulla sekä ilmastonmuutokseen, uusiutuviin energialähteisiin ja luonnon monimuotoisuuteen.

 
  
MPphoto
 
 

  Filip Kaczmarek (PPE), kirjallinen.(PL) Yhteisen maatalouspolitiikan tulevaisuus vuoden 2013 jälkeen on erittäin tärkeää meille. Useat tärkeät asiat ovat riippuvaisia YMP:stä – Euroopan unionin talousarvion rakenne sekä maatalouden, maanviljelijöiden ja maaseudun tulevaisuus. Koko Euroopan parlamentin on tiedostettava YMP:n merkitys EU:n tulevaisuudelle. Ratkaisevan tärkeä on tietenkin suoria tukia koskeva kysymys, samoin kuin tarve poistaa niiden väliset erot eri maissa. Tällä hetkellä erot eri jäsenvaltioiden tukien tasossa ovat liian suuret. Se heikentää yhteisvastuuta, yhdenvertaisuutta ja yhteisöhenkeä. Maanviljelijät tarvitsevat ennen kaikkea vakaita tuloja sekä nyt että pitemmällä aikavälillä. Ilman vakaita tuloja on hyvin vaikeaa uudenaikaistaa maatiloja. On myös vaikeaa ylläpitää maatalouden suotuisaa vaikutusta luontoon ja kulttuuriympäristöön. Pyrkikäämme siksi auttamaan sen varmistamisessa, että yhteisen maatalouspolitiikan tulevien muutosten ansiosta eurooppalaisten maanviljelijöiden tulot olisivat vakaat. Kiitos.

 
  
MPphoto
 
 

  Mairead McGuinness (PPE) , kirjallinen. – (EN) Olen mielissäni tästä mietinnöstä, joka on ensimmäinen askel tarkasteltaessa vuoden 2013 jälkeisen yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) rakennetta ja luonnetta. Tämä mietintö vahvistaa, että vuoden 2013 jälkeen harjoitetaan YMP:tä, että sen pitäisi säilyä yhteisenä politiikkana ja että sen talousarvio pitäisi säilyttää vähintään nykyisellä tasolla. Mietinnössä kannatetaan vankasti politiikan säilyttämistä EU:n politiikkana ja torjutaan pyrkimykset sen uudelleenkansallistamiseksi. Maanviljelijöiden pitäisi pysyä lujana, jotta Euroopan parlamentti ymmärtäisi heidän huolensa. Vuoden 2013 jälkeisen YMP:n pitäisi tukea aktiivisia tuottajia ja palkita heidät heidän tuottamistaan elintarvikkeista ja useista julkisista hyödykkeistä, joita he yhteiskunnalle tarjoavat – myös korkeatasoisesta eläinten hyvinvoinnista ja ympäristönormeista. Markkinoiden tukitoimenpiteet ovat ensisijaisen tärkeitä tarjottaessa asianmukaisia turvaverkkoja äärimmäistä markkinoiden epävakautta vastaan, koska epävakaus on todennäköisesti ominaista markkinoille tulevaisuudessa. Vain seitsemän prosenttia EU:n maanviljelijöistä on alle 35-vuotiaita – tämä on karu muistutus siitä, että meidän on varmistettava sopivien olosuhteiden olemassaolo, jotta nuoret jatkaisivat maatalouden harjoittamista. On ensisijaisen tärkeää, että vuoden 2013 jälkeisessä YMP:ssä keskityttäisiin voimakkaasti nuoriin sukupolviin, jotta maatalouden kehittyminen turvattaisiin innovatiivisella ja tehokkaalla tavalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Ivari Padar (S&D), kirjallinen. – (ET) Aluksi haluan kiittää kollegaani jäsen Lyonia erittäin tasapainoisen mietinnön laatimisesta. Mielestäni olemme sen ansiosta jo saaneet aikaan hyvän perustan lähitulevaisuudessa käytävälle keskustelulle. Maatalouspolitiikan muuttaminen on ehkä yksi tämän täysistunnon suurimmista tehtävistä. On totta, että pääsemme maistamaan tämän lainsäädännön hedelmiä vasta paljon myöhemmin, ehkä kymmenen vuotta myöhemmin. Vaikka maatalouden tärkein tehtävä on tuottaa elintarvikkeita, maatalouden merkitys yleiselle edulle tunnustetaan yhä yleisemmin, tulipa se ilmi sitten sosiaalipolitiikan, ympäristön tai kulttuurin yhteydessä. Suhteellisen pieni osa väestöstä itse asiassa ruokkii koko väestön, käyttää maata taloudellisesti ja huolehtii maaseudun sosiaalisesta tasapainosta koko Euroopan unionissa. Mietintö on hyvä pohja keskustelun jatkamiselle. Kiitos tarkkaavaisuudestanne.

 
  
MPphoto
 
 

  Ulrike Rodust (S&D), kirjallinen.(DE) Kiitän esittelijää. Useat ryhmäni ajatukset on sisällytetty käsiteltävänämme olevaan mietintöön, ja nyt olemme saaneet erittäin hyvän lopputuloksen.

Ensisijaisena tavoitteenamme on oltava korkealaatuisen elintarviketuotannon jatkuminen Euroopassa.

Maatalousuudistuksen organisointia koskeneessa keskustelussa puhuttiin usein julkisten hyödykkeiden korvaamisesta. Mielestäni tämä keskustelu etenee oikeaan suuntaan.

Yhteinen maatalouspolitiikka saa ansaitsemansa tunnustuksen vain siinä tapauksessa, että EU:n kansalaiset ovat vakuuttuneita siitä, että asiassa todella ponnistellaan ja että rahaa ei vain kuluteta kautta linjan.

Maaseudun kehittäminen on vielä tärkeämmässä asemassa. Maataloutemme häviämisen ja aavikoitumisen estämiseksi meidän on kehitettävä uusia välineitä, jotka lopettavat maaltamuuton.

Aktiivinen maaseutu on houkutteleva elinympäristö maanviljelijöiden lisäksi myös ihmisille, jotka eivät halua asua kaupungeissa.

Meidän pitäisi hyväksyä mietintö sellaisenaan suurella enemmistöllä täysistunnossa lähettääksemme parlamentista selkeän viestin.

 
  
MPphoto
 
 

  Csaba Sógor (PPE), kirjallinen.(HU) Kun Euroopan yhdentymisprosessi alkoi, yhteinen maatalouspolitiikka sekä turvasi väestön elintarvikehuollon että loi perustan nykyaikaiselle eurooppalaiselle maataloudelle ja muille erityisille politiikanaloille. Euroopan unioni on kuitenkin äskettäin saanut 12 uutta jäsenvaltiota. Se tarkoittaa, että EU sai seitsemän miljoonaa henkeä lisää maatalousväestöä vuotta 2004 edeltäneiden kuuden miljoonan henkilön lisäksi. Uusien jäsenvaltioiden liittymisen myötä myös EU:n 130 hehtaarin maatalousmaa lisääntyi 40 prosentilla 185 miljoonaan hehtaariin. Liittymisen aikaan uudet jäsenvaltiot odottivat, että niiden maanviljelijät saisivat aikanaan YMP:stä samansuuruista tukea kuin vanhojen jäsenvaltioiden viljelijät. Se on kuitenkin mahdollista vain, mikäli maatalouspolitiikkaan osoitettuja varoja ei vähennetä vuoden 2013 jälkeen. EU:n on otettava huomioon jäsenvaltioiden erilaiset tilanteet ja tarpeet, koska EU:n maatalous edistää jäsenvaltioiden, maanviljelijöiden ja kansalaisten etuja yhtäläisesti vain siinä tapauksessa, että varoja ei jaeta epäoikeudenmukaisesti uudenaikaistamisen tasoon liittyvien erojen takia.

 
  
MPphoto
 
 

  Csaba Sándor Tabajdi (S&D), kirjallinen. (HU) Yhteinen maatalouspolitiikka vaatii perusteellista ja rohkeaa uudistusta, jossa otetaan huomioon uusien jäsenvaltioiden erityistilanne. YMP:n säilyttäminen on kohtuullista EU:n veronmaksajien silmissä ja perusteltavissa valtiovarainministeriöiden kanssa käytävissä neuvotteluissa vain, jos me kykenemme osoittamaan, että EU:n elintarviketurvallisuuden lisäksi maatalous voi myös tarjota sosiaalisia ja ympäristöystävällisiä julkisia hyödykkeitä yhteiskunnalle. Mielestäni vain huomattava uudistus voi pelastaa yhteisen maatalouspolitiikan. Uusien jäsenvaltioiden maatalouteen tekemille investoinneille pitäisi myöntää tukea, tai muuten EU:n maatalous toimii kahdella, tai jos Romanian ja Bulgarian tilanne otetaan huomioon, kolmella eri kehitystasolla. Se syventäisi entisestään 15 jäsenvaltion EU:n ja 12 uuden jäsenvaltion välistä kuilua. "Vihreän" maatalouden aikaansaaminen EU:ssa ja ympäristöystävällisten julkisten hyödykkeiden tuottaminen edellyttävät uusia investointeja erityisesti uusissa jäsenvaltioissa. Maanviljelijöitä ei pitäisi rangaista, vaan heille pitäisi antaa taloudellisia kannustimia. Niiden avulla he voisivat hankkia koneita, jotka mahdollistavat ympäristön ja maaperän huomioon ottavan viljelyn, viljelykasveille korvikkeita geenipooleista sekä investoinnit ympäristön ja vesistöjen puhtauden suojelemiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Artur Zasada (PPE), kirjallinen.(PL) Uudistaessamme YMP:tä me emme saa unohtaa yhdentymisen, yhteisvastuullisuuden ja yhteisöllisyyden periaatteita. Suorat tuet vaikuttavat merkittävästi elintarviketurvaan. Ne sekä auttavat maanviljelijöiden tulojen vakauttamisessa että korvaavat kuluja, jotka syntyvät maataloudelle asetettujen yhä suurempien vaatimusten noudattamisesta. Jos me emme poista eroja suoran tuen tasossa, tämä väline – YMP:n tärkein rahoitusväline – jakaa Euroopan unionin vanhoihin ja uusiin jäsenvaltioihin myös tulevaisuudessa. Menneiden vuosien tuotantoon perustuvan tuen jakamisen hylkääminen olisi symbolinen ele täydellisemmästä yhdentymisestä, ja se myötävaikuttaisi myös tasavertaisten kilpailuehtojen varmistamiseen yhteisön sisämarkkinoilla. Lisäksi on ensisijaisen tärkeää, että maaseudun kehittämisstrategia on jatkossakin YMP:n keskeinen tekijä, joka tukee taloudellista ja sosiaalista kehitystä laajassa merkityksessä. Maatilojen jatkuvat uudelleenjärjestelyt ja nykyaikaistaminen sekä useat innovaatiot, jotka on tarkoitettu lisäämään tehokkuutta ja parantamaan kilpailukykyä laajentuneessa unionissa, ovat keskeisessä asemassa. Vankka toinen pilari tarjoaa tilaisuuden auttaa nuoria maanviljelijöitä aloittamaan maataloudessa sekä parantaa elämänlaatua, aktivoida yhteiskuntaa ja kehittää naisten tilannetta maaseudulla.

 

4. Assosiaatiosopimukseen tähtäävien Mercosur-neuvottelujen jatkamisen vaikutus EU:n maatalouteen - Brasíliassa 14. heinäkuuta 2010 pidettävän EU:n ja Brasilian huippukokouksen valmistelu (keskustelu)
Puheenvuorot videotiedostoina
MPphoto
 

  Puhemies. (ES) Esityslistalla on seuraavana keskustelu:

– Mairead McGuinnessin, Albert Deßin, Georgios Papastamkosin, Véronique Mathieun, Mariya Nedelchevan Michel Dantinin, Giovanni La Vian, Elisabeth Jegglen, Peter Jahrn, Christa Klaßin, Elisabeth Köstingerin, Esther de Langen, Sergio Paolo Francesco Silvestrisin, Astrid Lullingin, Béla Glattfelderin, Esther Herranz Garcían, Gabriel Mato Adroverin, Herbert Dorfmannin, Jarosław Kalinowskin, Joseph Daulin, Maria do Céu Patrão Nevesin, Czesław Adam Siekierskin, Christophe Béchun, Rareş-Lucian Niculescun, Hans-Peter Mayerin ja Jean-Pierre Audyn PPE-ryhmän puolesta, James Nicholsonin ja Janusz Wojciechowskin ECR-ryhmän puolesta, José Bovén Verts/ALE-ryhmän puolesta, George Lyonin ALDE-ryhmän puolesta, Luis Manuel Capoulas Santosin ja Karin Kadenbachin S&D-ryhmän puolesta komissiolle laatimasta suullisesta kysymyksestä (O-0079/2010/rev.2 – B7-0315/2010) assosiaatiosopimukseen tähtäävien Mercosur-neuvottelujen jatkamisen vaikutuksesta EU:n maatalouteen ja

– Luis Yáñez-Barnuevo Garcían S&D-ryhmän puolesta komissiolle laatimasta suullisesta kysymyksestä (O-0091/2010 - B7-0317/2010) Brasíliassa 14. heinäkuuta 2010 pidettävän EU:n ja Brasilian huippukokouksen valmistelusta.

 
  
MPphoto
 

  Mairead McGuinness, laatija. − (EN) Arvoisa puhemies, kiitän teitä minuuttiin liittyvästä selvennyksestä, mutta haluaisin käyttää tilaisuutta hyväkseni ja käyttää työjärjestyspuheenvuoron. Olin yksi ensimmäisen suullisen kysymyksen laatijoista. En ole lainkaan tyytyväinen siihen, että meillä on nyt yhteiskeskustelu kahdesta yhteen liitetystä kysymyksestä. Olen yrittänyt toukokuusta lähtien saada Mercosur-asian esityslistalle. Mielestäni sitä ei pitäisi käsitellä yhteiskysymyksenä, ja haluan tuoda esiin, että vastustan tämän aamuista tapausta, jota pidän täysin yliampuvana. En tiedä, miten näin kävi tai miksi näin kävi. Olen erittäin tyytymätön tähän asiaan. Voinko palata tähän keskustelun aikana? Pyytäisin selvennystä, ja toivon, että kollegani tukevat minua.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. - (ES) Hyvä jäsen McGuinness, koska olette Euroopan parlamentin pitkäaikainen jäsen, tiedätte, että puheenjohtajakokous on päättänyt, että keskustelu järjestetään tällä tavoin, joten näin asiassa siis toimitaan. Olen tietenkin pannut merkille tyytymättömyytenne tähän asiaan, mutta pyytäisin teitä ymmärtämään, että emme aloita keskustelua asiasta nyt, koska muuten yksikään niistä jäsenistä, joiden on tarkoitus puhua, ei voi tehdä niin.

 
  
MPphoto
 

  James Nicholson, laatija. − (EN) Arvoisa puhemies, olemme mielestäni tänä aamuna hankalassa tilanteessa, koska meitä ei ole kuultu. Mercosuria koskevan kysymyksen laatijoiden tavoin ajattelin, että meitä olisi edes suvaittu kuulla asiassa ja kertoa, miksi näin tapahtui. Arvoisa puhemies, tiedän, että puheenjohtajakokous on hyvin tärkeässä asemassa, mutta olette hyvin arvostettu jäsen parlamentin puhemiehistössä. Näin ollen toivon, että välitätte puhemiehistölle viestin, että kun parlamentissa keskustellaan maataloudesta, sille on varattava riittävästi aikaa.

On selvää, että tänä aamuna ei ollut riittävästi aikaa. Huomasitte pyynnön ja huomasitte ongelman. Onko mahdollista, että parlamentti saa työskennellä parlamentin jäseniä eikä parlamentin hallintoa varten? Meidät on valittu tänne edustamaan kansalaisia, eikä hallintoa, jolle maksetaan muhkeita palkkoja..

(Puhemies keskeytti puhujan.)

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. - (ES) Jäsen Nicholson, olemme panneet merkille asianne, ja välitän tietenkin huolenne parlamentin puhemiehistölle. Hallinto ei järjestä keskusteluja. Hallinto auttaa poliittisia elimiä järjestämään keskusteluja.

 
  
MPphoto
 
 

  Mairead McGuinness, laatija. − (EN) Arvoisa puhemies, tässä ei nyt ole kysymys siitä, että on kesäaika ja olemme kaikki rasittuneita. Kysymys on vain siitä, että esitämme hyvin järkeviä kysymyksiä ja suhtaudumme työhömme vakavasti. Käytän 30 sekuntia, koska minulla on kaksi tyhjää sivua. Olen esittänyt viisi komissiolle suunnattua kysymystä. En aio puhua ennen kuin olen kuullut vastaukset. Palaan asiaan keskustelun päätteeksi.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. – (ES) Paljon kiitoksia, jäsen McGuinness. Myönnän teille myöhemmin sen ajan, jota ette ole käyttänyt nyt.

 
  
MPphoto
 

  James Nicholson, laatija. − (EN) Arvoisa puhemies, uskon, että monet yllättyivät komission hiljattain tekemästä päätöksestä käynnistää uudelleen neuvottelut Mercosur-maiden kanssa vapaakauppasopimuksesta. Kun nyt aloitamme ajanjakson, jolloin YMP:tä aletaan uudistaa ja olemme juuri keskustelleet asiasta, kaikki tietävät, että maatalous on tärkeä osa kyseistä sopimusta.

Vaikka hyväksynkin, että komission yksiköillä on oikeus aloittaa keskustelut uudelleen, olisi ollut paljon parempi, että ne olisivat ilmoittaneet aikeistaan parlamentille. Tämän aiheen myötä on mahdollisuus avata Pandoran lipas monilla Euroopan maatalouden aloilla, ja sen vuoksi kyseenalaistan vahvasti sen, onko uusia sopimuksia järkevä käynnistää.

Brasiliassa ja Argentiinassa on vakavia jatkuvia ongelmia, jotka liittyvät eläinten jäljitettävyyteen sekä muihin terveys- ja turvallisuusasioihin. Kaikkein uusimmassa raportissa, jonka FAO laati Santa Catarinan osavaltiossa, todettiin, että Argentiinasta Brasiliaan tai jopa Brasilian eri osavaltioiden välillä kulkevaa karjaa valvotaan hyvin vähän. Samasta syystä korvien merkintää koskevia sääntöjä ei ollut pantu täytäntöön.

Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä niistä monista, joita voisin luetella FAO:n laatimasta raportista viime lokakuulta.

Minun on todettava komission jäsenelle hyvin selväsanaisesti, että jos hän haluaa ehdottomasti jatkaa tällä tiellä, hän joutuu kohtaamaan vastustusta jokaisella askeleella. Voin tiettyyn pisteeseen saakka ymmärtää, miksi tämä voi vaikuttaa houkuttelevalta vaihtoehdolta, koska WTO-neuvottelut eivät etene yhtään, mutta olen vahvasti sitä mieltä, että tällainen toiminta voi tuhota WTO:n. Jos Mercosur onnistuu saamaan aikaan sopimuksen EU:n kanssa, miksi näiden maiden olisi tarpeen osallistua WTO-neuvotteluihin?

Teidän on ymmärrettävä, että eläinten terveyteen, hyvinvointiin tai jäljitettävyyteen liittyvien normien tasoa ei lasketa. Euroopan unionin kuluttajia ja tuottajia on suojeltava, enkä usko, että Mercosurin kanssa tehtävällä kauppasopimuksella voidaan saavuttaa tätä. Sillä saadaan sen sijaan aikaan täysin päinvastainen tulos.

 
  
MPphoto
 

  José Bové, laatija. (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, neuvottelujen käynnistäminen uudelleen Mercosurin kanssa hetkenä, jona Euroopan unioni valmistautuu määrittelemään uudelleen maatalouspolitiikkaansa, on osoitus vaarallisesta johdonmukaisuuden puutteesta komission toiminnassa. Eurooppa tuo jo nyt 500 000 tonnia naudanlihaa. Markkinoiden avaaminen vielä entisestään olisi haitaksi karjankasvattajille Euroopan epäsuotuisilla alueilla, ja samalla terveys- ja sosiaalisten vaatimusten noudattamisesta ei olisi minkäänlaisia takeita. Emme voi hyväksyä tätä.

Eurooppa ostaa 38 miljoonaa tonnia soijaa ja rehua karjaa varten. Näiden Brasiliasta ja Argentiinasta tulevien tuontituotteiden viljelyyn käytetään jopa 19 miljoonaa hehtaaria maata. Ne ovat keskittyneet kolmen yrityksen käsiin, ja ne ovat Cargill, ADM ja Bunch. Vuosien 2001 ja 2004 välisenä aikana soijalla tuhottiin yli 1,2 miljoonaa hehtaaria trooppista ja päiväntasaajan alueen metsää. Niiden tuhoutuminen on yksi suurimmista kasvihuonekaasujen lisääntymisen ja biologisen monimuotoisuuden häviämisen syistä.

Euroopan parlamentti on päättänyt laatia raportin riippumattomuuden palauttamisesta rehuja varten tarkoitettujen kasviperäisten proteiinien tuotannossa. Päätöstä motivoi tarve harjoittaa ympäristöystävällistä maataloutta ja torjua ilmastonmuutosta. Nämä pyrkimykset kariutuvat täysin tämän kahdenvälisen sopimusluonnoksen myötä. Jälleen kerran Euroopan komissio aliarvioi Euroopan maanviljelyä ja maanviljelijöitä, jotta palveluyritykset saisivat tilaisuuden tehdä voittoa. Nämä myönnytykset eivät palvele Mercosur-maiden maanviljelijäperheiden etuja, vaan ainoastaan maatalousteollisuuden etuja. Tästä tarjoaa vakuuttavan todisteen yhdysvaltalaisen yrityksen, alan kovan ammattilaisen, Tyson Groupin, raportissa, jossa ilmoitettiin, että se oli tehnyt investointeja Brasiliaan hyödyntääkseen maata Eurooppaan suunnattavan viennin keskuksena. Tämä lause oli siis raportista.

Muut yritykset, kuten Doux Group, olivat jo ennakoineet tällaista toimintaa ostamalla brasilialaisen Frangosul Groupin vuonna 1998. Useat siipikarjan kasvattajat, erityisesti Ranskan Bretagnessa, joutuivat kärsimään kyseistä kaupasta.

Vaikuttaa siltä, että Eurooppa haluaa jatkaa siirtotoimiaan lisäämällä maataloustuottajiin kohdistamiaan iskuja. Meidän on pysäytettävä tällainen epäterve prosessi tarjoamalla kansalaisille laadukasta ja paikallisesti tuotettua ruokaa.

 
  
MPphoto
 

  George Lyon, laatija. (EN) Arvoisa puhemies, pyrin puhumaan lyhyesti. Mercosur-neuvottelujen jatkamiseen liittyy todellista huolta.

Edustan Skotlantia, joka on laaja naudanlihan tuottaja-alue. Tämä on kovahintainen järjestelmä, ja on hyvin tärkeää, että tämä tuotantojärjestelmä toimii edelleen, mikäli Skotlanti ei halua, että suuri osa sen viljelymaista hylätään sen markkinoille virtaavien halpojen tuontituotteiden vuoksi. On olemassa todellinen huoli siitä, että Skotlannin naudanlihateollisuus joutuu uhratuksi sen vuoksi, että koetaan tarpeelliseksi neuvotella Mercosur-maiden kanssa ja saada niiden kanssa aikaan sopimus.

Sen vuoksi haluan nostaa esiin eräitä asiaa koskevia kysymyksiä, jotka eivät liity vain Skotlannin tilanteeseen vaan myös Irlannin tai Ranskan tilanteeseen ja jopa koko Euroopan tilanteeseen. Haluaisin erityisesti kysyä teiltä, miksi vaikuttaa siltä, että parlamenttia ja parlamentin maatalousvaliokuntaa ei kuultu ennen kuin asiasta ilmoitettiin? Ainakin kohteliaisuussyistä asiasta kertominen meille ennen ilmoitusta olisi varmasti edistänyt parlamentin ja komission välisiä hyviä suhteita.

Toinen kysymys on, minkälaiset neuvotteluvaltuudet neuvottelijoilla on maataloustuotteista puhuttaessa? Voiko joku ystävällisesti kertoa minulle, mistä heillä on mahdollisuus neuvotella? Miten monesta tonnista naudanlihaa on kysymys? Mitkä ovat siihen liittyvät saantimahdollisuudet? Eikö sille ole asetettu tariffeja vai onko minimitariffeista päätetty? Voiko joku ystävällisesti kertoa minulle, minkälaiset valtuudet tähän liittyy?

Esitän vielä kaksi asiaa. Milloin suoritetaan vaikutustenarviointi, jotta saadaan selville, minkälaisia vaikutuksia millä tahansa kaupalla saattaa olla riippumatta sen koosta? Meidän pitäisi vähintään saada tietää, minkälaisia vaikutuksia tästä seuraa, ennen kuin allekirjoitamme jotakin, etenkin aikana, jolloin neuvottelemme uudelleen YMP:stä ja päätämme siitä, minkälaisia päätöksiä maataloustuesta tulevaisuudessa tehdään. Näillä kahdella asialla on suora yhteys, ja sen vuoksi meidän on voitava ymmärtää, mikä vaikutus tällä on.

Lopuksi kysyn, mikä maatalousasioista vastaavan komission jäsenen osuus on tässä asiassa? Olemme tähän mennessä kuulleet hyvin vähän siitä, mikä hänen roolinsa on näissä neuvotteluissa ja onko hän vastuussa neuvotteluvaltuuksista päättämisestä neuvottelijoitanne varten. Onko parlamenttia tarkoitus kuulla, ennen kuin mistään lopullisesta sopimuksesta päätetään? Haluaisin saada jonkinlaisia vastauksia näihin kysymyksiin.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. - (ES) Haluan kiinnittää kaikkien huomion siihen, että tähän mennessä puheenvuoron käyttäneet jäsenet, jäsen Capoulas Santos mukaan luettuna, ovat keskustelumme aiheena olevan ensimmäisen kysymyksen laatijoita, ja heitä seuraava puhuja jäsen Yáñez-Barnuevo García on toisen kysymyksen laatija.

 
  
MPphoto
 

  Luis Manuel Capoulas Santos, laatija. – (PT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kuulijat, Latinalainen Amerikka kokonaisuutena ja Mercosur-maat erityisesti ovat Euroopan unionin strategisia kumppaneita. Jaamme niiden kanssa yhteisen historian ja yhteiskunnalliset arvot. Lisäksi se on geopoliittinen alue, jossa on saavutettu huomattavaa edistystä vapauden, demokratian ja ihmisoikeuksien kunnioituksen alalla. Poliittisten ja kulttuuristen siteiden lujittaminen sekä keskinäisten etujen kasvattaminen talouden alalla on näin ollen perusteltua.

Sen vuoksi suhtaudun myönteisesti Euroopan päätökseen jatkaa Mercosur-maiden kanssa assosiaatiosopimukseen liittyviä neuvotteluja, vaikka pahoittelen Argentiinan hiljattain käyttämiä protektionistisia toimia, jotka ovat täysin ristiriitaiset Euroopan osoittaman avoimuuden hengen kanssa, ja tuomitsen ne.

Minun on kuitenkin varoitettava komissiota mahdollisista kielteisistä vaikutuksista Euroopan maatalousalaan, mikäli näitä neuvotteluja ei hoideta huolellisesti. Olemme kaikki tietoisia Mercosur-maiden kanssa käymämme kaupan epätasapainosta ja siihen liittyvistä tuotannollisista ehdoista ja vaatimuksista, joita maataloustuottajiin kohdistetaan Atlantin kummallakin puolella.

Sen vuoksi haluaisin tietää, miten komissio aikoo reagoida Argentiinan ymmärrettäviin toimiin niiden kysymysten ohella, jotka esitettiin virallisesti kirjallisena, etenkin sen, jossa kysyttiin, miten komissio aikoo käsitellä arkaluonteisiin tuotteisiin liittyvää kysymystä.

 
  
MPphoto
 

  Luis Yáñez-Barnuevo García (PSE). - (ES) Arvoisa puhemies, tänään voimme esittää onnittelut. Ensimmäiset onnittelut esitetään siitä syystä, että Espanjan ulkoministeri Moratinos on onnistunut tuomaan lukuisia kuubalaisia poliittisia vankeja Espanjaan tai saa tämän pian aikaan. Lisäksi on syytä onnitella Guillermo Fariñasia, poliittista vankia, joka on nälkälakkonsa, peräänantamattomuutensa ja uhrautumisensa ansiosta onnistunut vapauttamaan kyseiset vangit.

Kun siirrymme aiheeseen, joka tuo meidät yhteen, haluan ennen kaikkea onnitella neuvostoa siitä, että se on aloittanut neuvottelut merkittävästä kauppasopimuksesta, joka on myös poliittinen sopimus ja joka liittyy Euroopan unionin ja Mercosurin väliseen yhteistyöhön. Siitä päätettiin Madridin huippukokouksessa 18. toukokuuta tänä vuonna. Päinvastoin kuin on väitetty, parlamentti on ilmaissut toistuvasti tukensa näille neuvotteluille suhteista Mercosuriin vastaavan valtuuskunnan, EU:n ja Latinalaisen Amerikan parlamentaarisen edustajakokouksen (EuroLat) yhteydessä sekä useissa parlamentin täysistunnoissa. Puhumme nyt siitä, mikä voisi ja minkä pitäisi olla sellainen kaikkein kattavin mahdollinen kauppasopimus maailmassa, joka voisi tarjota kehitysmahdollisuuksia, hyvinvointia, edistystä ja työtä 800 miljoonalle ihmiselle sekä lisätä merkittävällä tavalla tuotteiden, kauppatavaroiden ja palvelujen vaihtoa näiden kahden alueen välillä.

Maatalous on vain yksi osa tätä mittavaa sopimusta. Neuvottelujen aikana pitää pyrkiä saamaan aikaan tasapainoisia sopimuksia, mutta ei protektionistisilla pyrkimyksillä. Protektionismi on kehityksen ja hyvinvoinnin vihollinen, ja tarkoitan tällä niin eurooppalaista protektionismia kuin eräiden Mercosur-maiden harjoittamaa protektionismia. Joka tapauksessa teollisuuden ja palvelualan osuus on 97 prosenttia Euroopan bruttokansantuotteesta, ja maatalouden osuus on ainoastaan 2,1 prosenttia. Tästä syystä pelot on kohdattava niiden oikeiden mittasuhteiden ja aiheellisuuden pohjalta.

Arvoisa komission jäsen, 14. heinäkuuta pidettävän Euroopan unionin ja Brasilian seuraavan huippukokouksen pitäisi siis edistää ja nopeuttaa näitä neuvotteluja, joiden päätökseen saattamisen merkitys on kasvanut jopa entisestään tämän nykyisen talouskriisin keskellä. Kyseinen sopimus auttaa osaltaan löytämään siihen ratkaisun.

 
  
MPphoto
 

  Karel De Gucht, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, tämä on yhteiskeskustelu, joka pidetään yhteisymmärryksessä puhemiehistön kanssa, joten haluaisin käsitellä sekä niitä vaikutuksia, joita Mercosurin kanssa tehdyllä assosiaatiosopimuksella on maatalouteen, että tulevaa huippukokousta istuntokauden alussa. Näin ollen olen iloinen voidessani vastata millä tahansa puhemiehistön päättämällä menettelytavalla.

Aloitan Mercosurista ja totean, että Mercosurin kanssa tehdystä assosiaatiosopimuksesta käytävien neuvottelujen jatkaminen on erittäin tärkeä asia EU:lle sekä poliittisesti ja taloudellisesti. Mercosur on poliittisesti Latinalaisen Amerikan suurin alueellinen integraatiohanke, minkä vuoksi on tarpeetonta painottaa EU:n ja kyseisen maanosan välisten suhteen lujittamisen geopoliittista merkitystä. Olemme tehneet sopimukset Chilen ja Meksikon kanssa, ja olemme hiljattain saaneet päätökseen neuvottelut Kolumbian, Perun ja Keski-Amerikan kanssa, joten on pelkästään järkeenkäypää sitoutua yhteistyöhön myös Mercosurin kanssa.

Taloudelliselta kannalta onnistunut sopimus voisi tuoda merkittäviä etuja sekä EU:lle että Mercosurille. Näinä vaikeina taloudellisina aikoina meillä ei ole varaa olla huomioimatta tämän sopimuksen mahdollisuuksia kummallekin alueelle työpaikkojen ja kasvun muodossa.

Mercosur on suuri ja kehittyvä talousalue, jonka kokonaisbruttokansantuote on 1 300 miljardia euroa, ja sen BKT:n kasvulukujen odotetaan nousevan noin 5 prosenttia vuonna 2010 ja 4 prosenttia vuonna 2011. Se on EU:lle yhä tärkeämpi kumppani. EU:n vienneistä puhuttaessa se on samalla tasolla Intian kanssa ja edellä Kanadan tai Korean kaltaisia maita. Neljän viime vuoden aikana ennen kriisin puhkeamista EU:n vienti Mercosuriin kasvoi yli 15 prosenttia vuodessa.

Ulkomaisten suorien investointien kannalta Mercosur on myös keskeinen kumppani. EU:n Mercosuriin tekemien investointien määrä on yli 165 miljardia euroa, mikä on enemmän kuin EU:n investoinnit Kiinaan, Intiaan ja Venäjälle yhteensä. Kun otetaan huomioon sen koko ja mahdollisuudet ja myös se tosiasia, että Mercosur on edelleen suhteellisen suojattu markkina-alue, EU:n yritysten saamat taloudelliset hyödyt voivat yltää tärkeimpien joukkoon niiden vapaakauppasopimusten puitteissa, joita EU on hiljattain saanut päätökseen tai joista se neuvottelee parhaillaan kaikkein suurimpien kumppaniensa, kuten Korean tai Intian, kanssa.

Näiden neuvottelujen jatkaminen on myös merkki kummankin alueen sitoutumisesta jatkamaan vapaakaupan edistämistä ja protektionismin torjumista. Komissio on tehnyt päätöksen perusteellisen selvityksen ja syvällisen sisäisen keskustelun jälkeen. Päätöstä tehdessään komissio arvioi myönteisesti ne merkit, jotka Mercosur välitti epävirallisen teknisen keskustelun aikana, jossa käsiteltiin tavarakaupan, julkisten hankintojen tai eräiden palvelualojen kaltaisia kysymyksiä.

Haluan lisätä, että välittömästi sen jälkeen kun komission jäsenten kollegio oli tehnyt päätöksen, tulin vierailulle kansainvälisen kaupan valiokuntaan, ja keskustelimme perusteellisesti neuvottelujen jatkamisesta. Voisin jopa lisätä, että neuvosto on sitä mieltä, että kohtelin Euroopan parlamenttia paljon paremmin kuin neuvostoa, joten se ei ollut ollenkaan tyytyväinen. Teimme näin valtuuksiemme perusteella, joten emme tarvinneet uusia valtuuksia. Komission jäsenten kollegio teki asianmukaisen päätöksen, ja parlamentille ilmoitettiin asiasta välittömästi sen jälkeen.

On kuitenkin tehtävä hyvin selväksi, että Mercosur-kumppaniemme tuleva menettelytapa mahdollistaa varmasti neuvottelujen jatkamisen, mutta se ei tietenkään ole mikään tae neuvottelujen onnistuneesta päätökseen saavuttamisesta. Tämä on jotakin täysin erilaista. Jotta neuvottelut saataisiin päätökseen, meidän on neuvoteltava kunnianhimoinen sopimus, etenkin tavarakaupan ja palvelujen tai immateriaalioikeuksien, myös maantieteellisten merkintöjen, alalla.

Ensimmäinen Mercosurin kanssa järjestetty tapaaminen oli viime viikolla Buenos Airesissa. Tapaaminen oli melko tekninen, ja siinä pureuduttiin lähtökohtiin yli viiden vuoden keskeytysajan jälkeen palaamalla siihen, mihin neuvottelut oli jätetty vuonna 2004, eli prosessiin liittyviin kysymyksiin ja menettelyihin, jotta neuvotteluja voitaisiin jatkaa. Pidämme tietenkin Euroopan parlamentin ja neuvoston täydellisesti ajan tasalla neuvottelujen etenemisestä.

Paneudun nyt erityiskysymyksiinne ja vastaan, että komissio työskentelee niiden neuvotteluohjeiden pohjalta, jotka neuvosto hyväksyi vuonna 1999. Näiden ohjeiden pohjalta komission tehtävänä on neuvotella tasapainoinen ja kokonaisvaltainen sopimus Mercosurin kanssa niin, että tavoitteena on vapauttaa pääpiirteissään kaikki kaupan alat niiden sitoumusten mukaisesti, jotka EU on antanut WTO:ssa. Tämä koskee kaikkia sopimuksen kattamia alueita, myös maataloutta.

Komissio on täysin tietoinen siitä, miten arkaluonteinen aihe maatalous on näissä neuvotteluissa, ja se aikoo ottaa tämän seikan huomioon neuvotellessaan Mercosurin kanssa. Pitäkäämme myös mielessä, että meillä on myös Mercosurissa merkittävät maatalouteen liittyvät edut, joita on puolustettava, kuten viini, juusto, hedelmät ja vihannekset sekä maantieteellisesti merkityt tuotteet. Tässä yhteydessä olemme tietoisia siitä, että liitännäistoimista saattaa tulla välttämättömiä kaikkein kiperimmillä aloilla. On kuitenkin aivan liian aikaista keskustella siitä, mitä nämä toimenpiteet voisivat kattaa. Olemme vasta aloittamassa neuvotteluja, emmekä ole vielä päässeet keskusteluissa asioiden ytimeen.

Emme ole laatineet tässä vaiheessa maatalouteen liittyviä tarjouksia, ja joku, en tiedä kuka, esitti kysymyksen maataloudesta vastaavan komission jäsenen kannan tässä asiassa. Kauppapolitiikasta vastaava komission jäsen ei päätä, minkälaisia maatalouteen liittyviä tarjouksia tehdään. Tästä asiasta tekevät päätöksen maataloudesta vastaava komission jäsen ja minä, ja jos emme ole yhtä mieltä asiasta, se siirtyy komission jäsenten kollegiolle, joka sitten tekee päätöksen. Näin asiat etenevät, joten komission jäsen Dacian Cioloş osallistuu täysipainoisesti näihin keskusteluihin.

Tiedämme myös, että meidän on otettava huomioon ne maatalouteen liittyvät tarjoukset, jotka EU teki Dohan neuvottelukierroksella ja joiden yksi suurimmista edunsaajista Mercosurin odotetaan olevan. Haluan tässä yhteydessä selventää, että Mercosurin kanssa käytävien neuvottelujen jatkaminen ei vaaranna millään tavoin sitoumustamme saada Dohan kehitysohjelma (DDA) onnistuneesti päätökseen. Periaatteen vuoksi neuvottelemme ainoastaan vapaakauppasopimuksista, jotka noudattavat WTO:n sääntöjä ja joiden soveltamisala on paljon laajempi kuin Dohan kierroksen, koska ne pohjautuvat WTO:n säännöstöön. Olen sitä mieltä, että jos teemme oikeat valinnat, molemmat neuvottelut on mahdollista saada päätökseen onnistuneesti.

Elintarviketurvallisuuteen liittyvässä asiassa on sanomattakin selvää, että tuonnissa on noudatettava täydellisesti EU:n elintarviketurvallisuuteen liittyviä vaatimuksia. Haluan todeta selvästi, että neuvotteluissa emme suinkaan aio luopua terveys- ja turvallisuusvaatimuksistamme, ja tämä koskee niin Mercosuria kuin mitä tahansa muuta tahoa. EU:lla ei ole missään kauppaneuvotteluissa suinkaan tarkoitus vähentää suojelun tasoa EU:ssa. WTO:n säännöt suovat meille oikeuden päättää omasta suojelun tasosta, kunhan se perustuu tunnustettuun tieteelliseen näyttöön. Tätä oikeutta ei voi rikkoa.

Lisäksi haluan sanoa mahdollisen sopimuksen vaikutuksesta sen, että EU:n ja Mercosurin välisen kauppasopimuksen kestävä vaikutustenarviointi on jo tehty ja se on ollut julkisesti nähtävissä maaliskuusta 2009 lähtien. Sen ohella komissio aikoo täydentää tätä vaikutustenarviointia entistä tarkemmalla taloustutkimuksella tulevina kuukausina.

Nyt haluan siirtyä EU:n ja Brasilian huippukokoukseen ja tehdä lyhyen katsauksen suhteistamme. Brasilia nauttii kiistatonta kansainvälistä arvostusta alueensa ja väestönsä koon sekä taloudellisen toimintakykynsä mukaisesti. Se kannattaa monenvälisyyttä, se on G20-maiden jäsen ja keskeinen osapuoli maailmanlaajuisissa keskusteluissa, joissa käsitellään ilmastonmuutosta, talouden ohjausta, YK:n uudistusta, kauppa-asioita sekä köyhyyden poistamista. Lisäksi Brasilia toimii usein epävirallisena siltana lännen sekä kehittyvien maiden ja kehitysmaiden välillä. Brasilia on yksi niistä yhdeksästä maasta, jonka kanssa EU on luonut strategisen kumppanuuden. Kumppanuus luotiin jo vuonna 2007, ja yhteinen toimintasuunnitelma, jolla kumppanuudesta voidaan siirtyä konkreettisiin toimiin, on peräisin vuodelta 2008.

Lukuisat yhteiset aloitteet, keskinäisen ymmärryksen taso ja suhteidemme syventäminen sekä näihin liittyvät 18 parhaillaan käytävää keskustelua, ovat osoitus siitä, että olemme tyytyväisiä yhteisen toimintasuunnitelmamme täytäntöönpanoon. Nyt järjestettävä on neljäs EU:n ja Brasilian huippukokous, jossa pyrimme arvioimaan suhteidemme kehittymistä ja keskustelemaan kaikkein suurimmista maailmanlaajuisista haasteista. Ajankohta tällaiselle arvioinnille on erityisen suotuisa, koska presidentti Lulan virkakausi lähestyy loppuaan.

Ympäristökysymyksistä totean, että Tukholmassa pidetty kolmas huippukokous suunniteltiin ottamalla huomioon viime joulukuussa pidetty Kööpenhaminan huippukokous ja bioenergia-aloite, jossa ovat mukana Brasilia, EU ja Afrikan unioni. Ilmastonmuutosta ja biologista monimuotoisuutta käsittelevät tulevat Cancúnin ja Nagoyan konferenssit ovat tärkeällä sijalla huippukokouksen asialistalla, koska entistä parempi yhteistyö Brasilian kanssa on ratkaisevan tärkeää onnistuneen tuloksen saavuttamisessa.

Ehdotuksesta, jonka presidentti Lula teki EU:n ja Mercosurin huippukokouksessa Madridissa totean, että pyrimme saamaan aikaan yhteisen kannan Brasilian kanssa Cancúnin konferenssia varten. Afrikan unionin komissio vastaanotti juuri yhteisen ehdotuksemme kolmenvälisestä yhteistyöstä bioenergian alalla, ja toivomme kuulevamme siitä pian.

Monenvälisissä foorumeissa tehtävää yhteistyötä varten pyrimme aloittamaan yhteistyön ennen Soulissa pidettävää G20-maiden huippukokousta saadaksemme Brasilian tuen, jotta EU saa asianmukaisen edustuksen YK-järjestelmässä, ja sitoutuaksemme tarkoituksellisesti saamaan Dohan kierroksen päätökseen. Brasilia pyrkii vahvistamaan vaikutusvaltaansa maailmanlaajuiseen hallintojärjestelmään, ja se tarvitsee tukeamme saadakseen pysyvän paikan Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvostossa. Nopeasti kehittyvänä taloutena se omaksuu hyvin erilaisen kannan kuin EU asiassa, joka liittyy Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston uudistukseen.

Kaiken kaikkiaan on tietenkin selvää, että meillä on maailmanlaajuisesti merkittävinä kumppaneina yhteiset tavoitteet, ja meidän on löydettävä keinot ratkaista erimielisyytemme ja pyrkiä lähentymään. Huippukokouksessa aiomme vahvistaa sitoumuksemme vahvistaa ydinaseiden leviämisen estämistä ja kannustaa osapuolia entistä tiiviimpään yhteistyöhön. Brasilia vastusti Iranin vastaisia pakotteita, jotka YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi viime kesäkuussa. EU suhtautuu kuitenkin myönteisesti Brasilian ja Turkin toimiin, jotka johtivat Teheranin julkilausumaan. EU korosti sen puutteita mutta myös sen arvoa potentiaalisena luottamusta rakentavana välineenä, ja lisäksi siinä kehotettiin Irania tarttumaan tilaisuuteen ja jatkamaan vakavasti otettavia neuvotteluja. Vaikka eroammekin toisistamme taktisesti, me löydämme yhteiset lähtökohdat periaatteille, jotka on vahvistettu ydinsulkusopimuksessa, ja sille, että Iranin on osoitettava ydinohjelmansa rauhanomainen sisältö.

Olen käsitellyt laajalti Mercosurin kanssa käytäviä neuvotteluja puheenvuoroni ensimmäisessä osassa, mutta nämä asiat otetaan toki esiin huippukokousta käsittelevissä keskusteluissa. Valitettavasti en voi osallistua Brasiliassa pidettävään kokoukseen, mutta kun otetaan huomioon, että olemme vasta hiljattain tavanneet ensimmäisten teknisten keskustelujen parissa pitkän tauon jälkeen, huippukokouksessa ei varmaankaan tehdä tiukkoja päätöksiä näistä neuvotteluista. Huippukokouksessa käsitellään myös alueellisia kysymyksiä. Ne koskevat Kuubaa, Hondurasia, Paraguayta ja Venezuelaa. Brasilian rooli Paraguayn vakauttamisen tukemisessa, sen kieltäytyminen tunnustamasta Hondurasin uutta hallitusta sen tekemä sitoumus Kuuban ja Venezuelan kanssa ovat kaikki asialistalla olevia asioita.

Päätteeksi totean, että teemme edelleen kovasti töitä saadaksemme päätökseen eräitä asioita, joita odotamme käsiteltävän huippukokouksessa. Ensimmäinen asia on siviili-ilmailualan horisontaalisien sopimuksen ja lentoturvallisuutta koskevan sopimuksen allekirjoittaminen. Toinen asia on se, että julkistamme yhteisen työohjelman kolmenvälisestä yhteistyöstä kehitysmaiden kanssa. Kolmas asia on esisopimus komission ja Brasilian kansallisen oikeusasioista vastaavan neuvoston välillä. Sopimuksella on tarkoitus edistää kolmenvälistä yhteistyötä vaalitukeen ja oikeusuudistukseen liittyvissä asioissa, ja se on tarkoitus allekirjoittaa Brysselissä 14. heinäkuuta.

Suhteemme Brasilian kanssa eivät pääty huippukokouksen jälkeen. Meillä on muita rinnakkaisia aloitteita, jotka tarjoavat laajemman ulottuvuuden kahdenvälisiin, alueellisiin ja maailmanlaajuisiin sitoumuksiimme, mutta olen nyt yrittänyt reilusti minulle varatun puheajan. Pyrin antamaan teille lisää esimerkkejä vastauksena kysymyksiinne.

 
  
MPphoto
 

  Georgios Papastamkos, PPE-ryhmän puolesta.(EL) Arvoisa puhemies, korostan, että Mercosur-mailla on maatalousalalla huomattavan alijäämäinen kauppatase Euroopan unioniin nähden. Siitä huolimatta Argentiina on pysäyttänyt elintarvikkeiden tuonnin kolmansista maista, ja se vaarantaa siten vakavasti eurooppalaisten elintarvikkeiden, joihin sisältyy myös Kreikan persikkahillo, viennin. Haluaisin kysyä komission jäseneltä, ottiko hän tämän asian esiin viime viikolla Buenos Airesin neuvottelujen ensimmäisellä kierroksella. Lisäksi kysyn, herättääkö Argentiinan asenne kysymyksiä sen toimien yhteensopivuudesta Maailman kauppajärjestön sääntöjen ja velvoitteiden kanssa?

Poikkean lyhyesti aiheesta ja totean: arvoisa komission jäsen, neuvottelut Andien alueen ja Keski-Amerikan maiden kanssa on saatu päätökseen. Totta puhuen Euroopan tekemät myönnytykset maatalousalalla aiheuttavat perusteltuja huolia ja herättävät erityiskysymyksiä. Millä perusteella Eurooppa voi myöntää riisi- ja sokerialalla sellaisia kiintiöitä, jotka ylittävät näiden maiden tuotantokapasiteetin? Sisältävätkö sopimukset lopullisen vientilausekkeen, jonka turvin voidaan ehkäistä kolmikantakaupan syntyminen? Voiko komissio vakuuttaa meille, että tuontihinnat säilytetään hedelmä- ja vihannesalalla?

Arvoisa komission jäsen, minäkin haluaisin yhtyä niihin kollegoihini, jotka puhuivat entistä tiiviimmän toimielinten välisen yhteistyön tarpeesta komission ja Euroopan parlamentin välillä. Komission täytyy ymmärtää, että toimielinten välisen yhteistyön ehdot muuttuivat Lissabonin sopimuksella, ja samoin muuttui toimielinten välinen toimintakulttuuri. Mitä nopeammin toimitte tässä suunnassa, sitä tuottoisampaa ja tarkoituksenmukaisempaa yhteistyötä näiden kahden toimielimen välille voi syntyä.

 
  
MPphoto
 

  Edite Estrela, S&D-ryhmän puolesta. – (PT) Arvoisa puhemies, EU:n ja Brasilian ensimmäinen huippukokous, jonka järjestämistä edisti puheenjohtajavaltio Portugali vuonna 2007, täytti selittämättömän kuilun. Brasilia oli ainoa BRIC-maa, jonka kanssa Euroopalla ei ollut strategista kumppanuutta.

EU:n ja Brasilian välisen keskustelun lujittaminen on varsin järkevää, koska se antaa meille mahdollisuuden laajentaa yhteistyötämme muun muassa energiavarmuuden, kestävän kehityksen, biologisen monimuotoisuuden ja ilmastonmuutoksen kaltaisilla aloilla.

Brasilian väestön suuruus ja sen talouden kehitys sekä sen poliittinen vakaus tekevät siitä keskeisen toimijan kansainvälisissä yhteyksissä.

Nyt, kun EU:n ja Brasilian välinen neljäs huippukokous pian alkaa, on tärkeä löytää tasapaino saavutetun edistyksen ylistämisen ja sen arvioimisen kannalta, miten voimme kehittää tätä kumppanuutta, jotta voimme kohdata yhteiset haasteet ja yhdenmukaistaa kantojamme ottamalla samalla huomioon esimerkiksi YK:n ilmastonmuutosta käsittelevän konferenssin, joka järjestetään tämän vuoden lopussa Meksikossa. Huippukokous tarjoaa myös tilaisuuden edistää neuvotteluja Mercosurin kanssa, jotta voimme päästä tulokseen assosiaatiosopimuksesta ja voittaa nykyiset erimielisyydet.

 
  
MPphoto
 

  Marielle De Sarnez, ALDE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, olemme juuri käyneet keskustelua täällä istunnossa yhteisestä maatalouspolitiikasta, ja olemme toistaneet, miten tärkeää on tukea eurooppalaista mallia, joka on ainutlaatuinen maailmassa.

Samanaikaisesti komissio on kuitenkin päättänyt ilman minkäänlaista edeltävää keskustelua avata uudelleen neuvottelut Mercosurin kanssa. Tämän seuraukset voivat olla tuhoisat maataloudellemme ja erityisesti Euroopan karjankasvatukselle, joka joutuu jo nyt kamppailemaan. Naudanlihan tuonti kasvaa 70 prosentilla, ja siipikarjan tuonti 25 prosentilla. Ne virtaavat Eurooppaan ja niitä myydään alhaisin hinnoin, koska niitä ei tuoteta noudattamalla saman tasoisia terveys-, ympäristövaatimuksia ja sosiaalisia vaatimuksia kuin Euroopassa.

Arvoisa komission jäsen, haluaisin tästä syystä esittää teille huoleni. Maataloutemme on suurissa vaikeuksissa. Sen horjuttamisella entisestään on vakavia seurauksia. Emme voi kehittää Euroopan kauppapolitiikkaa ottamatta huomioon kaikkein tärkeimpiä voimavarojamme ja puolustamatta niitä. Komission on kuultava tämä sanoma ja tämä vaatimus.

 
  
MPphoto
 

  Elie Hoarau, GUE/NGL-ryhmän puolesta.(FR) Arvoisa puhemies, useat parlamentin jäsenet ovat huolissaan seurauksista, joita Mercosurin kanssa tehtyä assosiaatiosopimusta koskevien neuvottelujen jatkamisella saattaa olla Euroopan maatalouteen.

Ryhmäni ja minä jaamme nämä huolet. On todella pelkoja – ja syrjäistä aluetta edustavana parlamentin jäsenenä minulla on kokemus banaanisopimuksista – siitä, että Mercosurin kanssa tehtävä sopimus saattaa aiheuttaa vakavia takaiskuja monille Euroopan maatalouden aloille. Tästä syystä vaikutustenarviointi on ehdottoman tärkeä. Pelkoa herättää myös se, että Mercosurin maataloudesta muodostuu tämän sopimuksen myötä nykyistä tuotantovetoisempi – hieman liian vahvasti tuotantovetoinen – mikä vahingoittaa näiden maiden pieniä maatiloja. Näin ollen on löydettävä tasapaino, jotta tämä sopimus ei tee Latinalaisen Amerikan ja Euroopan maanosista supervaltoja, joita määrittävät yksinomaan kaupankäynnin opit.

 
  
MPphoto
 

  Andreas Mölzer (NI).(DE) Arvoisa puhemies, Kiinan toimet Keski-Amerikassa ja Latinalaisessa Amerikassa ovat panneet uutta vauhtia EU:n neuvotteluille. Mercosurissa on yli 200 miljoonaa kuluttajaa, ja kuten tiedämme, sen useat arvot ja edut ovat samat kuin meillä, joten alue muodostaa kaikkein tärkeimmät markkinat kotimaisille tuotteillemme koko Latinalaisessa Amerikassa. Kohdistamme toimemme maailman suurimpaan vapaakauppa-alueeseen, jossa on 700 miljoonaa asukasta ja jonka kaupan määrä on 100 miljardia euroa.

Tämä tietenkin puolustaa vahvasti vapaakauppasopimusta, ja sitä pitäisi periaatteessa tukea. Emme kuitenkaan ole saaneet vastausta siihen, miksi meidän on erotettava sopimukset Meksikon, Chilen, Mercosurin, Perun ja Kolumbian kanssa sen sijaan, että teemme yhteisen sopimuksen. Lisäksi totean, että mikäli halutaan tehdä yksittäisiä sopimuksia, silloin pienet valtiot on otettava huomioon, eikä pelkästään kauppasopimusten kautta. Tässä asiassa on selkeästi johdonmukaisuuden puute.

Meidän ei myöskään pidä unohtaa maatalousalamme epäilyjä halvan lihan tuonnista. Samalla, kun valvomme, että omat viljelijämme noudattavat byrokraattisia sääntöjä ja säännöksiä, jotka liittyvät laatu-, ympäristövaatimuksiin ja eläintensuojelua koskeviin vaatimuksiin, samat vaatimukset eivät kuitenkaan päde Mercosur-maissa tuotettuun lihaan. Meidän ei pidä entisestään vaarantaa Euroopan omavaraisuutta, joka ei ole enää ehdoton varmuus, ja meidän on vältettävä sitä, että lukuisat eurooppalaiset maanviljelijät ovat pakotettuja jättämään maansa.

 
  
MPphoto
 

  José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra (PPE). - (ES) Arvoisa puhemies, olemme kaikki iloisia siitä, että Kuuban poliittiset vangit on vapautettu. En ole kuitenkaan kuullut minkäänlaisia onnitteluja, jotka olisi osoitettu katoliselle kirkolle ja erityisesti parlamentille siitä osuudesta, joka sillä tässä asiassa oli. Se oli keskeisessä asemassa puolustaessaan määrätietoisesti kaikkia niitä, jotka taistelivat Kuuban vapauden ja arvon puolesta.

Mercosurista totean, että asiasta on tehtävä useita selvennyksiä. Kuten komission jäsen De Gucht selitti, komissio esitti eräitä neuvotteluohjeita, joiden perusteella olisi tarkoitus saada päätökseen Euroopan unionin ja Mercosurin välinen assosiaatiosopimus ja jotka neuvosto ja parlamentti ovat hyväksyneet. Neuvottelut ovat olleet umpikujassa kuusi vuotta, ja on selvää, että ne on käynnistetty uudelleen Euroopan unionin, Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden valtion- ja hallitusten päämiesten huippukokouksen puitteissa ja myös parlamentin tuella.

Tässä vaiheessa tavoitteena on saavuttaa tasapainoinen sopimus, jolla otetaan yleisesti huomioon kaikkien alojen edut Euroopan unionissa. En ymmärrä, miksi tiettyjen alojen tai eturyhmien pitäisi jäädä näiden neuvottelujen perusteella epäedulliseen asemaan. Näin ei ole ollut kymmeneen vuoteen, eikä ole mitään syytä, miksi niin kävisi tulevaisuudessa. Tämä riippuu neuvottelijoidemme päättäväisyydestä. Joka tapauksessa mikäli tällainen tilanne syntyisi, on selvää, että komission olisi kehitettävä korvaavia toimia huonoon asemaan joutuneille aloille.

Näin on toimittu kolmansien maiden, Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden kanssa sekä kaikkein viimeisimmissä sopimuksissa, joita on tehty Andien yhteisön kanssa. Tärkein syy siihen, että näiden maiden kanssa on toimittu näin, on tarve puolustaa Euroopan unionin tuottajia, banaanin tuottajia tässä tapauksessa.

 
  
  

Puhetta johti
varapuhemies Libor ROUČEK

 
  
MPphoto
 

  Marc Tarabella (S&D).(FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, 4. toukokuuta 2010 pitämänsä kokouksen aikana komission jäsenten kollegio päätti aloittaa uudelleen neuvottelut assosiaatiosopimuksesta Euroopan unionin ja Mercosur-maiden kanssa. Kaikki panee meidät ajattelemaan, että jos nämä neuvottelut johtavat sopimukseen, Euroopan maataloustuottajat joutuvat kohtaamaan suuria ongelmia, erityisesti naudanliha-, siipikarja-, vilja-aloilla sekä hedelmä- ja vihannesaloilla. Myös muihin aloihin, kuten esimerkiksi sianliha-alaan, saattaa kohdistua tuhoisia lumipallovaikutuksia. Tässä yhteydessä minun on varoitettava teitä epäoikeudenmukaisesta kilpailusta, johon tämä maailman kolmas yhtenäinen markkina-alue saattaisi johtaa.

Samaan aikaan, kun eurooppalaiset haluavat toimia edelläkävijöinä terveysvaatimusten, hygienian, jäljitettävyyden, ympäristönsuojelun ja eritoten sosiaalisten normien kaltaisissa asioissa määräämällä, että omien tuottajien on noudatettava hyvin tiukkaa täydentävien ehtojen järjestelmää, naudanlihantuotannossa ja erityisesti brasilialaisessa naudanlihantuotannossa ei edelleenkään noudata täydellisesti eläinlääketieteellisiä ja terveydellisiä normeja.

Hyväksymällä Mercosur-maista sellaisten tuotteiden tuonnin, jotka eivät täytä eurooppalaisia normeja, voi johtaa siihen, että joudumme kantamaan raskaan taakan kuluttajien etujen puolustamiseksi ja rankaisemaan eurooppalaisia tuottajia soveltamalla kaksinkertaisia vaatimuksia.

Arvoisa komission jäsen, pyydän teitä toimimaan erityisen valppaasti tässä asiassa.

 
  
MPphoto
 

  Liam Aylward (ALDE). - (EN) Arvoisa puhemies, Mercosur-maiden entistä vapaampi pääsy EU:n markkinoille heikentäisi kansallisia teollisuudenaloja, etenkin erästä, joka on mielestäni kaikkein suurin huolenaihe eli naudanlihateollisuus Irlannissa ja muualla. Tämä ei ole kauhun lietsomista. Irlanti vie ulkomaille noin 90 prosenttia tuottamastaan naudanlihasta, ja Mercosurin tavoittelema naudanlihan osuus kilpailee suoraan Irlannin naudanlihateollisuuden kanssa.

Eurooppalaiset tuottajat toimivat hyvin tiukkojen terveys- ja turvallisuuskriteerien pohjalta. Ne noudattavat kaikkia niille asetettuja normeja ja takaavat kuluttajille korkealaatuisia ja turvallisia tuotteita.

Aikaisemmin komissio vakuutti jatkuvasti eurooppalaisille tuottajille ja parlamentin jäsenille, että Euroopan unioniin tuotavat tuotteet ovat laadukkaita. Kuitenkin juuri maanviljelijäjärjestöt ja Euroopan parlamentin jäsenet todistivat komission kannan vääräksi asioissa, jotka liittyivät tuontituotteiden ja eurooppalaisten tuotteiden laadun ja normien vastaavuuteen. Tämän seurauksena Brasiliassa vientiyksiköiden määrä laski 3 000:sta alle 1 000 yksikköön.

Arvoisa komission jäsen, haluan siis kysyä seuraavaa: kun otetaan huomioon aikaisemmat kokemukset ja nykyiset elintarvike- ja eläinlääkintätoimiston tehtävien satunnaisuus, miten komissio voi taata sen, että kaikki Euroopan unioniin tuotavat tavarat ovat tasalaatuisia ja vastaavat Euroopan unionin normeja? Arvoisa komission jäsen, haluaisin todeta, että kokemus ei herätä mielestäni suurta toivoa tai suurta luottamusta tulevaisuudesta.

 
  
MPphoto
 

  Daniel Caspary (PPE).(DE) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, Mercosur-maiden kanssa on aloitettu uudelleen neuvottelut, ja mikäli tulkitsen oikein tänään esitettyä arvostelua, tärkein asia on se, että maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnalle ei kerrottu asiasta. Olen samaa mieltä siitä, että meidän on parannettava kaikkien näiden asioiden koordinointia Euroopan parlamentissa.

Mercosur-neuvottelujen jatkaminen on tietenkin hyvin tärkeä asia kollegoillemme maatalousvaliokunnassa. Tästä huolimatta totean, että aivan samoin kuin maatalousvaliokunta jäi vaille tietoa tästä asiasta kansainvälisen, kaupan valiokuntaa ei liioin tiedotettu tämänpäiväisen suullisen kysymyksen esittämisestä. Mielestäni puhemiehistön ja parlamentin ryhmien on kaikkien huolehdittava paremmin siitä, että pyrimme olemaan johdonmukaisia toimissamme ja että kaikki asianosaiset valiokunnat otetaan säännöllisesti mukaan käsittelemään asioita.

Haluan korostaa erityisesti erästä seikkaa. Olen itse asiassa kiitollinen siitä, että komissio käynnisti neuvottelut uudelleen. Parlamentti antoi tukensa näiden neuvottelujen jatkamiselle 5. toukokuuta 2010 jäsen Salafrancan mietinnössä. Toisin sanoen komissio tekee juuri niin kuin parlamentin suuri enemmistö päätti. Tästä huolimatta väitän kuitenkin, että emme halua sopimusta mihin hintaan hyvänsä. Maatalouden, teollisuuden ja palvelualan edut on tietenkin otettava huomioon kokonaisuudessaan. Sen, että onnistumme ottamaan huomioon maatalousalan edut vapaakauppasopimuksissa, todistaa esimerkiksi Etelä-Korean kanssa tehty vapaakauppasopimus. Siellä maatalousala on suhtautunut asiaan hyvin myönteisesti, ja siellä on myös löydetty uusia markkinamahdollisuuksia.

Olemme myös saaneet myönteistä palautetta Keski-Amerikan kanssa tehdystä kauppasopimuksesta, ja myös siellä markkinat alkavat avautua esimerkiksi maitoalalla. Olisin kiitollinen, jos komissio voisi lisätä toimiaan tulevina viikkoina ja ottaa kaikki edut huomioon, eli teollisuuden ja palvelualan edut samoin kuin maatalousalan edut.

 
  
MPphoto
 

  Iratxe García Pérez (S&D). (ES) Arvoisa puhemies, Euroopan unionin ja Mercosurin neuvottelujen jatkaminen tapahtuu myönteisissä puitteissa, joiden ansiosta keskustelu kauppasuhteista voidaan käynnistää uudelleen.

Tähän mennessä on jatkettu ainoastaan keskusteluita, ja on hyvä, että tämänpäiväinen keskustelu on saanut komission ottamaan asianmukaisesti huomioon ajatuksemme.

Vaikka Euroopan unioni hyötyy viinin, oliiviöljyn, erikoislihatuotteiden kaltaisilla aloilla, on järkevää olettaa, että missään tapauksessa nämä eivät korvaa sitä vaikutusta, joita EU:n karjantuotantoon ja maataloustuotantoon, kuten sokerin tai viljojen tuotantoon, todennäköisesti heijastuu.

Pyytäisin komissiota edistämään sellaisen sopimuksen saavuttamista, joka on kaikilta osin tasapainoinen ja jossa otetaan huomioon tiettyjen tuotteiden arkaluonteinen asema. Sen olisi sisällettävä tarvittavat mekanismit, joilla ehkäistään kaikenlaiset epäonnistumiset, kuten tuotujen tuotteiden terveyden ja kasvinsuojelun laatutasoja koskevat tiukat tarkastukset.

Toinen tärkeä asia on sen estäminen, että tulokset ovat osittain päällekkäisiä Dohan neuvottelujen kanssa ja että Euroopan unioni kaksinkertaistaa maatalousalan korvaukset. Näin ollen toistan arvostelun niitä rajoittavia toimenpiteitä kohtaan, jotka Argentiina otti käyttöön tiettyjä eurooppalaisia tuotteita vastaan. Toivon lisäksi, että komissio toimii päättäväisesti ratkaistakseen tämän tilanteen pian.

 
  
MPphoto
 

  Albert Deß (PPE).(DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, Mercosur-maat ovat tietenkin tärkeitä kauppakumppaneita meille. Arvoisa komission jäsen, totean kuitenkin, ettei pidä sallia sitä, että Mercosur-maiden kanssa käytävästä kaupasta tulee yksipuolista toimintaa. Useat julkisesti tehdyt väitteet siitä, että Eurooppa sulkee itsensä maatalousmarkkinoiden ulkopuolelle, ovat täysin väärät. Ostamme yli 90 prosenttia afrikkalaisista maatalousviennistä ja 45 prosenttia Keski- ja Etelä-Amerikan viemistä maataloustuotteista. Eurooppa ei todellakaan ole ulkomaankaupan ulkopuolella.

Arvoisa komission jäsen, se, mitä haluan arvostella, on nyt harjoitettava tiedotuspolitiikka. Se ei ole toiminut hyvin. Maatalousasioista vastaavana poliitikkona sain tietää näiden neuvottelujen aloittamisesta ensimmäistä kertaa, kun avasin sanomalehden. Meidän ei pitäisi olla lehdistön varassa saadaksemme tietoa. Kehotan teitä tiedottamaan maatalousasioista vastaaville parlamentin jäsenille neuvottelujen etenemisestä.

Toinen asia, jota haluan arvostella, on se, että tavoitteena on tässä vapaakauppa, joka ei perustu normeihin. Miten voi olla mahdollista, että vaadimme entistä tiukempia normeja kuluttajansuojassa, eläintensuojelussa ja ympäristönsuojelussa Euroopassa, mutta emme vaadi tuontituotteiden kohdalla samoja normeja? Haluan esittää tästä asiasta yhden esimerkin. Viime vuonna parlamentti hyväksyi maailman tiukimman kasvinsuojelutuotteita koskevan lainsäädännön. Monet vaikuttavat aineet ovat kiellettyjä Euroopassa. Arvoisa komission jäsen, emme voi elää tulevaisuudessa sellaisessa tilanteessa, jossa ruokaa tuodaan Eurooppaan maista, joissa käytetään Euroopassa kuluttajansuojan vuoksi kiellettyjä vaikuttavia aineita. Kuluttajansuoja on ehdottomasti noudatettava asia, ja meidän kannattaa muistaa tämä neuvotteluissa. Silloin meillä ei ole mitään pelättävää kilpailijoidemme edessä, ja eurooppalaiset viljelijät pitävät pintansa tätä kilpailua vastaan.

 
  
MPphoto
 

  Csaba Sándor Tabajdi (S&D). (HU) Arvoisa komission jäsen, unkarilaisen sanonnan mukaan mitä pidempi selitys on, sitä todennäköisempää on, että sen antama henkilö valehtelee. Te ette kerro nyt totuutta. Euroopan komissiossa on ollut vain yksi rehellinen komission jäsen, Dacian Cioloş, joka totesi, että meidän on valittava WTO:n ja Mercosurin välillä tai muuten tuhoamme Euroopan maatalouden. Arvoisa komission jäsen De Gucht, tämä on totuus. Te, puheenjohtajavaltio Espanja ja komissio olette rikkoneet Lissabonin sopimusta, koska Euroopan parlamentti jätettiin tämän asian ulkopuolelle. Jäsen Gaspari voi todeta, että ulkoasiainvaliokunta myönsi luvan, mutta parlamentille ei ole annettu mandaattia. Tämä on toinen syy kysymykseeni. Haluan lisätä myös, että uusilla jäsenvaltioilla on tässä vain menetettävää. Kannatamme kaupan vapauttamista, mutta jos Espanjalla ja Portugalilla on erityisiä intressejä, niiden pitäisi jättää Euroopan unioni niiden ulkopuolelle. Niiden olisi selvitettävä asia itse. Tätä varten ei tarvitse luoda EU:n puitteita.

 
  
MPphoto
 

  Béla Glattfelder (PPE). – (HU) Euroopan komissio määritteli neuvotteluvaltuudet noin 11 vuotta sitten. Maailma on muuttunut viimeisen 11 vuoden aikana. Ympäristönsuojelusta ja ilmastonsuojelusta on tullut suuria kysymyksiä, ja Euroopan unionin jäsenvaltioiden määrä on kasvanut 15:stä 27 jäsenvaltioon. Se ei ole vaatinut uusia valtuuksia. Tämä on vakava virhe. Neuvotteluja, jotka perustuvat 11 vuotta vanhoihin neuvotteluvaltuuksiin, ei voida jatkaa, vaan ne on lopetettava. On luotava uudet valtuudet ottamalla huomioon viime vuosina Euroopan unioniin liittyneiden 12 jäsenvaltioiden edut samoin kuin ilmastonsuojeluun, ympäristönsuojeluun ja eläinten hyvinvointiin liittyvät yleiset näkökohdat. Ilman asianmukaisia valtuuksia saamme aikaan vain sopimuksia, joita ei voi hyväksyä.

 
  
MPphoto
 

  Mairead McGuinness, laatija. − (EN) Arvoisa puhemies, tein viisaasti päätettyäni odottaa omaa puheenvuoroani siihen asti, kunnes kuulisin sellaiset vastaukset, jollaiset toivoin niiden olevan. Panin merkille sen ajan, jonka komissio käytti vastaukseen, ja se oli enemmän kuin kukaan meistä täällä istuntosalissa on käyttänyt. Olen pahoillani siitä, että en saanut täsmällisiä vastauksia viiteen hyvin suoraan kysymykseen.

Neuvotteluvaltuuksista totean, että ne on laadittu vuonna 1999, joten ne ovat todella vanhentuneet, ja toden totta valtaosa nykyisistä parlamentin jäsenistä ei edes ollut täällä vuonna 1999. On tehtävä uusi suunnitelma. Viimeisin puhuja käsitteli eräitä asioita, jotka itsekin haluan nostaa esiin.

Ette käsitellyt vaikutustenarviointiin liittyvää kysymystä muuten kuin kertomalla, että olette tehnyt arvion, joten haluan puhua teille hieman maataloustuottajiimme kohdistuvista vaikutuksista. Mercosur-maiden lihafoorumi (Mercosur Meat Forum), johon kuuluvat Brasilia, Argentiina, Uruguay ja Paraguay, kehotti neuvotteluosapuolia tarttumaan tähän niille tarjoutuvaan loistavaan tilaisuuteen. Se vasta ilahdutti EU:n tuottajia, tai pikemmin se herätti heissä pelkoa, huolta ja suuttumusta.

Tämä johtaa työpaikkojen menetykseen kaikkialla Euroopan maaseutualueilla sekä oman ruoantuotantokapasiteetin alenemiseen. On myös tarkasteltava sopimuksen vaikutuksia ympäristöön, jossa Eurooppa pitää itseään edelläkävijänä ilmastonmuutokseen liittyvissä asioissa. Ajatellaan myös sopimuksen vaikutuksia näiden maiden maan hallussapitoon liittyviin ongelmiin, alkuperäiskansoihin ja pakkotyöhön sekä ennen kaikkea naudanlihaan kohdistuvia vaikutuksia.

Niille teistä, jotka eivät ymmärrä tätä asiaa, totean, että tämä on isku korkealaatuisille naudanlihamarkkinoillemme. Jos vaarannamme kyseisen osan markkinoistamme, tuhoamme naudanlihan tuotannon ja markkinat Euroopan unionissa. Yhdysvallat ja Japani eivät tee sopimusta, koska ne suojelevat tuottajiaan ja niitä tiukkoja normeja, joita ne pitävät arvossa.

Euroopan parlamentti määrää tuottajiamme noudattamaan elintarviketuotannossa tiukkoja normeja. Emme ole onnistuneet puolustamaan heitä aikaisemmin. Komission toimet on todettu riittämättömiksi, emmekä voi sallia, että tämänkaltainen sopimus tehdään EU:n tuotannon vahingoksi aikana, jolloin olemme uudistamassa maatalouspolitiikkaamme. Maatalous- ja kauppapolitiikan välillä ei ole minkäänlaista johdonmukaisuutta. Parlamentin on vaadittava tällaista johdonmukaisuutta.

 
  
MPphoto
 

  Christophe Béchu (PPE).(FR) Arvoisa puhemies, haluan todeta, että mielestäni emme ole ehkä järjestäneet tämänpäiväistä asialistaamme hyvin.

Jos vapaakauppasopimusten aikaansaaminen tarkoittaa sitä, että sallimme Eurooppaan tuotavan sellaisia tuotteita, jotka eivät noudata sosiaalisia vaatimuksiamme eivätkä ympäristöön liittyviä vaatimuksiamme, yhteisen maatalouspolitiikkamme uudistaminen on hyödytöntä.

On selvää, että emme voi jatkaa tätä tekopyhää toimintatapaa: vaadimme kuluttajansuojaan vedoten maataloustuottajiamme noudattamaan ympäristörajoituksia, jotka liittyvät terveyteen ja turvallisuuteen perustuvaan jäljitettävyyteen, ja toisaalta sallimme maihimme sellaisten tuotteiden vapaan tuonnin, jotka eivät täytä näitä vaatimuksia.

Tämä on täsmälleen se asia, josta on keskusteltu kulissien takana Mercosurin kanssa käytävien neuvottelujen yhteydessä. Vaikka meille on kerrottu, että parlamentille ilmoitettiin asioista riittävästi ja että asiat on hoidettu niin avoimesti ja selkeästi kuin mahdollista, se tapa, jolla asioiden hoito aloitettiin, ei anna meille hyvää vaikutelmaa neuvotteluista, jotka pidetään samaan aikaan kuin toisia neuvotteluja käydään WTO:ssa. Johdonmukaisuuden sekä maittemme kuluttajien ja maanviljelijöiden vuoksi katson, että emme voi jatkaa tällä tiellä.

 
  
MPphoto
 

  Spyros Danellis (S&D) . – (EL) Arvoisa puhemies, vaikka kauppasopimuksen aikaansaaminen Mercosurin kanssa hyödyttää kumpaakin osapuolta, sillä on jatkossa valtavia jälkiseurauksia maatalousalaan. Jopa komission puheenjohtaja Barroso tunnusti vaikutusten laajuudet, kun hän kertoi komission aikeista ryhtyä erityistoimiin erityisesti maatalouteen heijastuvien kielteisten vaikutusten torjumiseksi.

Ollakseni rehellinen tietyt maatalouden alat ovat jo nyt joutuneet kärsimään kahdenvälisistä sopimuksista, ja tämän lisäksi Euroopan unionissa maataloustuotantoon kohdistettavat entistä tiukemmat vaatimukset eivät suojaa sen korkeaa laatua kolmansien maiden halvempaan tuotantoon nähden.

Arvoisa komission jäsen, miten aiotte käsitellä tätä aihetta ja minkälaisia puolueettomia perusteita komissio aikoo soveltaa varmistaakseen, että tällaista moniin eri maatalousaloihin kohdistettavaa syrjintää ei lisätä?

 
  
MPphoto
 

  Marian Harkin (ALDE). - (EN) Arvoisa puhemies, kuten tiedätte, keskustelemme tänä aamuna vuoden 2013 jälkeisestä YMP:stä, ja tästä huolimatta suurinta osaa keskustelustamme horjuttaa neuvottelujen jatkaminen Mercosur-maiden kanssa. Haluan kysyä, missä on johdonmukaisuus?

Muutama viikko sitten sen jälkeen, kun neuvottelujen jatkamisesta Mercosurin kanssa ilmoitettiin, minulla oli teidän kanssanne lyhyt tapaaminen. Tapaamisen aikana sanoitte, että mikäli aikomus on tehdä kunnianhimoinen sopimus, on todennäköistä, että maataloudessa on tehtävä myönnytyksiä. Tästä syystä olen hyvin huolissani. Puhumme jo nyt mahdollisista maatalouden myönnytyksistä, ja haluaisimme teidän selventävän tätä asiaa.

Puhuitte vastauksessanne ilmastonmuutosta koskevista tulevista huippukokouksista. Aiotteko tehdä minkäänlaista arviota hiilivuodon, metsien hävittämisen, biologisen monimuotoisuuden menettämisen kaltaisissa asioissa Mercosur-maista tulevien uusien maataloustuotteiden tuonnin kannalta? Olen kotoisin Irlannista, ja viemme ulkomaille 90 prosenttia naudanlihastamme. Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että Brasilian päästöt ovat kolmesta kahdeksaan korkeammat kuin Irlannin vastaavat luvut. Otetaanko näitä asioita ollenkaan huomioon laatimissanne vaikutustenarvioinneissa?

 
  
MPphoto
 

  Giancarlo Scottà, (EFD).(IT) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, puheenjohtajavaltio Espanja on päättänyt allekirjoittaa tämän sopimuksen. Kyseinen päätös on herättänyt jonkin verran huolta, kuten olemme jo kuulleet, ja esittäessään tämän suullisen kysymyksen kollegani pyytävät selvennystä siitä, minkälaisia vaikutuksia näillä neuvotteluilla saattaa olla eurooppalaisiin tuottajiin ja tuotteisiin.

Halusin korostaa, että vapaakauppasuhteen luominen näiden kahden osapuolen välillä johtaa siihen, että Eurooppaan voidaan tuoda tuotteita, jotka sisältävät sellaisia kasvua edistäviä antibiootteja, joita ei ole testattu riittävästi. Sen lisäksi voidaan tuoda geenimuunneltuja maataloustuotteita, jotka saattavat vaarantaa kasvattajien elintarviketurvallisuuden. Sen vuoksi kehotan komissiota omaksumaan arvovaltaisen kannan, jotta Euroopan laadukas tuotanto voidaan pelastaa. Komission on myös ryhdyttävä toimiin sen varmistamiseksi, että korkeat tuotantoedellytykset tunnustetaan kansainvälisesti ja että näiden edellytysten noudattamista vaaditaan kaikkien tuontituotteiden kohdalla.

Lopuksi totean olevani sitä mieltä, että komission olisi otettava huomioon kaikki alan eri järjestöjen ilmaisemat huolet, jotta voidaan varmistaa avoimet ja oikeudenmukaiset neuvottelut, jotka eivät vahingoita Euroopan taloutta.

 
  
MPphoto
 

  Diane Dodds (NI). - (EN) Arvoisa puhemies, olen hyvin huolissani siitä, että komissio on järkähtämätön jatkaessaan vuoden 1999 neuvotteluvaltuuksiin perustuvia kauppaneuvotteluja, joilla on epäilemättä kielteinen vaikutus maatalouteen koko Euroopan unionissa.

Maatalouden uhraaminen muiden alojen voitoille on yksinkertaisesti jotakin, jota on mahdoton hyväksyä. Yhdistyneessä kuningaskunnassa naudanliha-ala kärsii parhaillaan tuottajahintojen romahduksesta. Jos tuonnit kasvavat näiden keskustelujen vuoksi, olen sitä mieltä, että maataloustuottajat jättävät sankoin joukoin alansa. Miten Eurooppa aikoo huolehtia näistä ihmisistä? Eikö ole epäoikeudenmukaista, että maataloustuottajiemme on kilpailtava sellaisten maiden kanssa, joiden tuottajien ei tarvitse täyttää samoja laatuun, turvallisuuteen ja jäljitettävyyteen kaltaisia kriteerejä kuin Euroopan unionin tuottajien? Sellainen komissio, joka väittää toimivansa kansalaisten parhaiden etujen mukaisesti, on sitten toimittava niin. Meidän on lopetettava nämä keskustelut ja huolehdittava maataloustuottajistamme.

 
  
MPphoto
 

  Czesław Adam Siekierski (PPE).(PL) Neuvottelut Mercosur-maiden kanssa keskeytettiin vuonna 2004. Tänä vuonna ne on käynnistetty uudelleen, ja niitä käydään vuodelta 1999 peräisin olevien neuvotteluvaltuuksien pohjalta. Näin tärkeää päätöstä olisi pitänyt edeltää Euroopan parlamentissa ja neuvostossa käyty keskustelu poliittisista toimista. Ymmärrän kyllä, että panokset ovat näissä keskusteluissa hyvin korkeat, koska Mercosur on valtava markkina-alue. Se on markkina-alue EU:n teollisuustuotteille ja -palveluille. Meidän olisi kuitenkin suojeltava myös maanviljelijöidemme etuja sekä maatalous- ja elintarvikealaa.

Mikäli Mercosur-maiden kanssa tehtäisiin etuuskohtelua koskeva kahdenvälinen sopimus, sillä saattaisi olla hyvin vahingollisia vaikutuksia myös siipikarjanliha-, naudanliha- ja sianliha-alalle, sokeri- ja maitotuotealalle sekä etanolialalle. Mikäli näin kävisi, olisi välttämätöntä ehdottaa eräitä korvausmuotoja maanviljelijöiden hyväksi. Asiantuntijat arvioivat, että sellaisen sopimuksen tekeminen saattaa johtaa suuriin tulonmenetyksiin maanviljelijöiden keskuudessa. Ne ovat entistäkin suuremmat, jos sopimus on sekä kahdenvälinen että tehty WTO:n yhteydessä.

 
  
MPphoto
 

  Karin Kadenbach (S&D).(DE) Arvoisa puhemies, tämän kysymyksen allekirjoittajana haluaisin palata erityiskysymykseen, nimittäin elintarviketurvallisuutta koskevaan kysymykseen.

Tänään tekemissänne alkuperäisissä huomioissanne kerroitte meille, että Euroopan unioniin tuotujen tuotteiden on täytettävä meidän vaatimuksemme ja että WTO antaa meille oikeuden säilyttää säännöksemme, kunhan ne pohjautuvat tieteelliseen näyttöön. Kun ajattelen maataloustuotantoamme ja itse tuotteitamme, totean, että kaikkea ei voi kuitenkaan todistaa tieteellisesti. Tärkeitä ovat esimerkiksi myös ne yleiset olot, joissa eläimiä kasvatetaan sekä yleiset ehdot, joiden mukaan maataloutta harjoitetaan.

Euroopassa meillä on eräitä erinomaisia lainsäädäntöjä, jotka liittyvät biologisen monimuotoisuuden tulevaisuuteen. Haluaisin kuulla joitakin vastauksia teiltä siitä, miten aiotte noudattaa tässä kauppasopimuksessa näitä periaatteita, jotka liittyvät elintarviketurvallisuuteen, kuluttajansuojaan, eläintensuojeluun ja ympäristönsuojeluun. Poliitikkojen pitää kyetä tekemään päätös silloinkin, kun tieteellistä näyttöä ei ole saatavilla. Emme halua kloonattua lihaa Mercosur-maista.

 
  
MPphoto
 

  Jean-Pierre Audy (PPE).(FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, eräs ranskalainen sosialistipoliitikko totesi kerran, että kun ihminen on poliittisessa vähemmistössä, hän on laillisesti väärässä. Ymmärrätte varmaan, että meidän mielestämme neuvotteluvaltuudet eivät ole enää perustellut. Arvoisa komission jäsen, meidän on uusittava nämä neuvotteluvaltuudet, ja on valitettavaa, että neuvosto, jonka olisi annettava siihen tarvittavat ohjeet, ei ole paikalla.

Haluaisin myös kiinnittää huomionne Mercosurin poliittisiin näkökohtiin. Kaupassa avainelementti on luottamus. Miten Mercosur on poliittiselta kannalta pätevä neuvottelemaan Euroopan unionin kanssa? Maailmassa on tässä asiassa kolme aluetta: ensinnäkin on Euroopan unioni, joka haluaa yhtenäisen kaupan, sitten on Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimus sekä Mercosur. Mercosur miltei lakkautettiin vuoden 2007 huippukokouksessa. Maat eivät päässeet sopimukseen siihen liittymisestä. Venezuela jäi miltei liittymästä.

Miten voimme neuvotella poliittisesti niin epävakaalla alueella? Ensin on tarkistettava Mercosurin vakaus ja sen jälkeen voimme viedä kauppasopimukset päätökseen.

 
  
MPphoto
 

  Franz Obermayr (NI).(DE) Arvoisa puhemies, olemme mielestäni puhuneet paljon kestävyysasiasta. Olemme keskustelleet siitä kaksi tuntia, mutta on yksi asia, joka ei todellakaan ole kestävä, ja sama ongelma esiintyy selvästi jokaisen puhemiehen kohdalla. Kysymys on siitä, että emme tiedä, milloin voimme pyytää puheenvuoroa, jotta meille myönnettäisiin se.

Minut on nyt jätetty huomioimatta toistamiseen, vaikka olen pyytänyt puheenvuoroa hyvissä ajoin. Mielestäni tämä on tyrmistyttävää. On selvää, että jokaista puhemiestä, myös edellistä, on pyydettävä laatimaan selkeät säännöt, ja lisäksi puhemiestä on pyydettävä ottamaan huomioon se, milloin meidän on pyydettävä puheenvuoroa catch-the-eye -menettelyn aikana.

En voi hyväksyä sitä, että saan puheenvuoron välittömästi keskustelun jälkeen, edellisen asialistalla olleen aiheen jälkeen, ja pyydän teiltä hyvin kohteliaasti mahdollisuutta saada puheenvuoro, minkä jälkeen pyyntö vain sivuutetaan. Pyydän teitä kertomaan meille, milloin aiotte olla piittaamatta ihmisistä. Pyydän teitä kertomaan meille, eikö todellakaan ole yhtään halukkuutta antaa jonkun puhua niinkin tärkeästä aiheesta kuin kestävyys. Täällä ei selvästi noudateta kestävyyttä, jos meidän on pyydettävä jokaista puhemiestä myöntämään meille parlamentaarinen oikeutemme puhua. Haluan esittää kiireellisen pyynnön saada selvennys tähän asiaan, koska tämä on epäoikeudenmukainen tapa hoitaa asioita.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. − (EN) Hyvät kollegat, haluan selventää, että minulla on listalla noin 18 ihmistä. Ymmärrän, että kaikki haluaisivat käyttää puheenvuoron, mutta meillä on vain viisi minuuttia catch-the-eye -menettelyä varten eli minuutti kullekin, joten voin antaa puheenvuoron vain viidelle jäsenelle. Tänään annoin puheenvuoron kahdeksalle jäsenelle. Yritin jakaa puheenvuorot jopa poliittisten ryhmien koon mukaan, joten mikäli huomasitte, PPE-ryhmästä puhui kolme jäsentä, kaksi PSE-ryhmästä, yksi puhuja ALDE-ryhmästä ja yksi EFD-ryhmästä ja lisäksi yksi sitoutumaton jäsen sai puheenvuoron. Näin ollen olen mielestäni tehnyt kaiken, mitä saatoin tehdä.

 
  
MPphoto
 

  Karel De Gucht, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, pyrin vastaamaan joihinkin kysymyksiin, koska täällä on esitetty monia kysymyksiä, mutta useisiin niistä vastasin jo alustuspuheenvuorossani.

Ensin otan esiin neuvotteluvaltuuksiin liittyvän kysymyksen. Useat jäsenet arvostelivat sitä, että työskentelemme vuonna 1999 laadittujen neuvotteluvaltuuksien pohjalta. Vuonna 1999 laaditut ohjeet velvoittavat meitä neuvottelemaan tasapainoisen ja kokonaisvaltaisen sopimuksen Mercosurin kanssa niin, että tavoitteena on vapauttaa pääkohdiltaan kaikki kauppa sen sitoumuksen mukaisesti, jonka EU on antanut WTO:ssa. Tämä koskee kaikkia sopimuksen kattamia alueita, myös maataloutta. Se pitää siis edelleen paikkansa. Näin meidän on edelleen tehtävä, joten näihin valtuuksiin ei tarvitse lisätä juuri mitään muuta.

Sen jälkeen meidän on pitänyt alkaa käsitellä ilmastonmuutokseen liittyvää ongelmaa, ja maailma on muuttunut vuoden 1999 jälkeen. Olemme panneet tämänkin merkille, ja aiomme ottaa asian huomioon neuvotteluissa. Neuvotteluvaltuuksia ei ole mitään syytä muuttaa.

Eräs toinen jäsen totesi, että neuvoston pitäisi olla paikalla ja että neuvoston pitäisi ohjeistaa meitä. Neuvoston ei tarvitse ohjeistaa meitä. Meillä on valtuudet neuvotella, ja mikäli neuvottelut ovat ohi ja pääsemme mahdollisesti tulokseen, me parafoimme, neuvosto allekirjoittaa ja parlamentti ratifioi. Emme ole neuvoston ohjeistamia. Onneksi on näin, koska tämä on yhteisölle kuuluva asia, ja se on Euroopan unionin yksinomainen toimivalta, jonka nojalla komissiolla on hyvin selkeät toimivaltuudet. Siitä pidämme kiinni.

Olen valmis keskustelemaan yksityiskohtaisesti kaikista mahdollisista elementeistä. Tein niin kansainvälisen kaupan valiokunnassa, ja olen valmis palaamaan kansainvälisen kaupan valiokuntaan. Teille ilmoitetaan koko ajan niistä asioista, joista neuvottelemme, mitä asioita käsitellään ja niin edelleen, mutta jokaisella on tässä roolinsa, ja me toimimme siinä roolissa, joka tässä asiassa kuuluu komissiolle.

Argentiinan hiljattain käyttöön ottamista protektionistisista toimista totean, että nämä toimet ja käytännöt ovat ilman muuta EU:lle huolen aihe, ja pyysimme Argentiinalta välittömästi selitystä. Kaupan pääosasto lähetti kirjeen argentiinalaiselle vastapuolelle 12. toukokuuta. Euroopan unionin valtuuskunta Buenos Airesissa aloitti virallisen menettelyn, ja useita tapaamisia järjestettiin Argentiinan edustuston ja Argentiinan Brysselissä sijaitsevan suurlähettilään kesken voidaksemme ilmaista suuren huolestuneisuutemme asiasta. Olemme myös pitäneet kiinni siitä, että sitoumus torjua protektionismi kaikissa muodoissaan sisällytetään suoraan EU:n ja Mercosurin yhteiseen tiedonantoon.

Viime viikolla otimme tämän asian esiin Buenos Airesissa kahdenvälisesti asiaa käsittelevien Argentiinan viranomaisten kanssa lehdistössä ja EU:n ja Mercosurin ensimmäisen neuvottelukierroksen yhteydessä. Viestimme oli hyvin vahva ja hyvin selkeä. Ilmoitimme, että riippumatta siitä, perustuvatko nämä toimet laillisiin kirjallisiin asiakirjoihin vai eivät, ne ovat EU:n kanssa neuvoteltavan vapaakauppasopimuksen hengen vastaisia, ja ne saattavat vaikuttaa kielteisesti neuvotteluprosessiin.

Aikomuksemme oli syventää keskustelua Argentiinan kanssa 6. heinäkuuta yhteiskomiteassa, mutta Argentiina ilmoitti sen lykkäyksestä viime viikolla. Pidämme kiinni siitä, että tämä tapaaminen järjestetään mahdollisimman pian.

Tämän lisäksi ne vaikuttavat ensisilmäyksellä olevan epäjohdonmukaisia niihin sitoumuksiin nähden, joita Argentiina on tehnyt G20:n puitteissa, ja mahdollisesti sen WTO:n kanssa tekemien sitoumusten puitteissa. Seuraamme edelleen tätä asiaa hyvin tarkkaavaisesti, ja mikäli nämä toimet ja käytännöt säilytetään, ne on analysoitava tarkoin, ennen kuin päätetään parhaasta mahdollisesta ratkaisusta tämän ongelman käsittelemiseksi.

Komission kanta on se, että protektionistisia toimia olisi vältettävä erityisesti nykyisessä taloustilanteessa, ja yksi mainituista seikoista eli Argentiinan kanssa ilmennyt vaje on ilman muuta tärkeä keskustelunaihe.

Siirryn sokeria koskevaan kysymykseen.

(FR) Komissio on täysin tietoinen sokeriin liittyvän aiheen arkaluonteisuudesta, ja sen vuoksi Kolumbialle ja Perulle esitetty tarjous rajoitettiin tullittomiin tariffikiintiöihin pienien tavaramäärien kohdalla, eikä siihen liitetty kiintiön ulkopuolisia tariffinalennuksia. Vastaavia kiintiöitä tarjotaan Keski-Amerikan kanssa käytävien neuvottelujen puitteissa. Kolumbian, Perun ja Keski-Amerikan yhteen lasketut määrät ovat alle 2 prosenttia Euroopan kulutuksesta.

Sitten siirryn kasvinsuojeluun, ympäristötoimiin ja muihin toimiin.

(EN) Tein lausunnoissani hyvin selväksi, että pitäydymme elintarviketurvallisuutta koskevissa vaatimuksissa, ja nämä ovat niitä, jotka voidaan panna täytäntöön WTO:ssa. Näin me teemme. Kun tarkastellaan naudanlihan tuontia – tämä on myös osittain vastaus jäsen Tarabellalle, joka on tällä välin poistunut täysistunnosta – huomaatte, että SPS-sopimukseen ja brasilialaiseen lihaan liittyvien ongelmien jälkeen tuontien määrä on laskenut huomattavasti. Näin ollen esitämme nämä vaatimukset. Me seuraamme niitä, me määrämme niistä, ja näin toimimme edelleen.

Meidän ja Euroopan parlamentin on kuitenkin ymmärrettävä, että tietyistä Euroopan vaatimuksista on päätetty sisäisesti ja että ne ovat tulos poliittisesta prosessista, johon Euroopan parlamentti osallistui hyvin vahvasti: Lisäksi on ymmärrettävä, että emme voi määrätä niitä WTO:n kautta.

Meidän on pidettävä kiinni niistä, jotka voimme asettaa ja jotka noudattavat WTO:n linjaa. Toimimme näin varmasti elintarviketurvallisuusasiassa. Muiden osapuolien tapauksessa Euroopan unionin on mietittävä, mitä ne todella haluavat tehdä. Niiden olisi ymmärrettävä, että mikäli ne asettavat tällaisia vaatimuksia maataloudellemme, sillä on taloudellisia ja rahoituksellisia seurauksia. Nämä eivät ole kuitenkaan niitä vaatimuksia, joita voimme asettaa muille maille.

Olen pyrkinyt vastaamaan valtaosaan niistä kysymyksistä, jotka toistettiin jäsenten esittämissä kysymyksissä, mutta olen tietenkin valmis uusiin keskusteluihin. Oletan, että tämä ei ole viimeinen kerta, kun keskustelemme Mercosurista tämän täysistunnon aikana.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. − (EN) Arvoisa komission jäsen, minäkin olen varma siitä, että tämä ei ole viimeinen kerta, kun teemme näin.

Yhteiskeskustelu on päättynyt.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Mercosurin ja EU:n välisten neuvottelujen uudelleen aloittaminen syyskuussa on EU:lle erittäin tärkeä prosessi. Toisaalta moninapaisessa maailmassa, jossa BRIC-maat saavat yhä enemmän valtaa, on ehdottoman tärkeää, että EU luo etuoikeutetun suhteen Latinalaisen Amerikan maiden kanssa, koska sillä on siellä enemmän investointeja kuin Venäjällä, Intiassa ja Kiinassa yhteensä. Erityiseen kauppasopimukseen yhdistettynä tämä varmistaisi valtavien taloudellisten etujen lujittumisen maailmanlaajuisesti. Toisaalta olemme avoimia maataloustuotteiden kaupalle sekä terveys- ja kasvinsuojelusäännöille, joita tarvitaan eri osapuolten väliselle kaupalle. Mercosurin kilpailukyky maatalousmarkkinoilla on vahvistunut ja kasvanut viime vuosien aikana, joten on tehtävä vaikutustenarviointi sopimuksen seurauksista Euroopan maataloustoimintaan, joka ei nyt enää kykene ottamaan vastaa enempää kolauksia. Tämä tarkoittaa sitä, että meidän ei pitäisi heittäytyä prosessiin, joka viedään päätökseen liian nopeasti, ottamatta huomioon mahdollisia kielteisiä vaikutuksia Euroopan talouteen tai liian tiukkaa protektionismia, joka vaarantaa EU:n tärkeän aseman tällä alalla maailmassa.

 
  
MPphoto
 
 

  Jarosław Kalinowski (PPE), kirjallinen.(PL) Neuvottelujen jatkaminen Mercosur-maiden kanssa jäsenvaltioita kuulematta oli hyvin likaista peliä. Neuvottelut keskeytettiin vuonna 2004, jolloin ymmärrettiin, että EU:n ja Mercosurin jäsenten välinen kauppa saattaisi vaikuttaa kielteisesti maatalouteemme. Kaikkein suurimmassa vaarassa kärsiä tappioita ovat naudanlihan, sianlihan ja siipikarjan lihan sekä maidon, hedelmien ja vihannesten, sokerin ja bioetanolin sektorit. On arvioitu, että sopimuksen allekirjoittaminen aiheuttaa tappioita, joiden määrä nousee useisiin miljardeihin euroihin ja se kerrottuna moninkertaisesti. Euroopan unionin ja Mercosurin välisen kaupan vapauttamista on edellettävä huolellinen arviointi tällaisen sopimuksen vaikutuksista yhteisön markkinoihin sekä tarkat kuulemiset mukana olevien osapuolten edustajien kanssa. Markkinoidemme avaaminen tuonneille ei ole täysin huono aloite, mutta vain silloin, jos samat vaatimukset ovat voimassa kaikissa maissa. Muutoin WTO:n alaisten myönnytysten hinnan joutuvat kantamaan harteillaan maataloustuottajamme.

 
  
MPphoto
 
 

  Alan Kelly (S&D), kirjallinen. (EN) Mercosuria koskevat keskustelut voivat ajaa Euroopan maatalouden tulevaisuuden kammottavaan suuntaan. Minun on todettava, että komission asenne asiassa on ollut tyrmistyttävä. Vaikuttaa siltä kuin se järjestäisi sopimuksen ja käyttäisi maatalouden vaatimuksia valuuttana, jolla ostaa sopimuksen Mercosur-mailta. Tämä asenne on mielestäni tyrmistyttävä. Vaikuttaa siltä, että maataloustuottajat ovat kauppasopimusten ensimmäisiä uhreja, mutta myös niitä, joita ensimmäiseksi syytetään, kun kauppasopimukset eivät sitten toimikaan. Mielestäni komission olisi omaksuttava entistä johdonmukaisempi ja huomaavaisempi asenne maatalousalan perheyritysten tulevaisuutta kohtaan. On rohkaisevaa nähdä, että niin monet maatalouden parissa toimivat parlamentin jäsenet kaikista ryhmistä tukevat maatalouden suojelemista. Arvoisa komission jäsen De Gucht, parlamentin esittämien huolenaiheiden sivuuttaminen ei toimi, ja haluan pyytää teitä kuulemaan meitä nykyistä enemmän, mikäli haluatte parlamentin allekirjoittavan minkäänlaista sopimusta.

 
  
MPphoto
 
 

  Elisabeth Köstinger (PPE), kirjallinen.(DE) Vaikuttaa siltä, että Mercosur-neuvotteluilla pyritään saavuttamaan vain yksi tavoite eli luovuttamaan pois puolustuskyvytön Euroopan maatalous. En halua tietää, miten rajattoman korkeat voitot teollisuuden ja palvelualan voi tästä saada, vaan haluan tietää, miten suurta vahinkoa tästä koituu maataloudelle. Kukaan ei kykene arvioimaan sitä vahinkoa, jonka mahdollinen sopimus Mercosur-maiden kanssa saattaa aiheuttaa kotimaisille maataloustuottajille. Arkaluonteista maatalousalaa ei pidä luovuttaa neuvotteluissa. Sama pätee eurooppalaisiin kuluttajiin, jotka saavat eteensä ruokaa, jota ei ole valmistettu EU:n asettamien korkeiden tuotantovaatimusten mukaisesti. Tämä on riskialtista EU:n kansalaisten terveydelle, koska ne olot, joissa tuotu ruoka on tuotettu, eivät ole selkeät, ja lisäksi Euroopan maataloutta kohdellaan epäoikeudenmukaisesti, koska EU:n tuotanto- ja jalostusvaatimukset eivät päde Mercosur-maista tuotuihin maataloustuotteisiin. Jos joku on valmis antamaan kaiken pois voiton tai edun vuoksi, siinä tapauksessa meillä on sanat, joilla kuvata heitä: he myisivät oman isoäitinsäkin. Arvoisa komission jäsen, myykää vapaasti isoäitinne, mutta älkää luopuko Euroopan maataloudesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Tokia Saïfi (PPE), kirjallinen.(FR) Euroopan komission yksipuolisesti tekemä päätös aloittaa uudelleen neuvottelut Mercosur-maiden kanssa ei enteile hyvää Euroopan maataloudelle, joka elää ennennäkemättömän kriisin keskellä. Sen lisäksi, että neuvottelujen jatkamista ei edeltänyt minkäänlainen poliittinen keskustelu, tämä sopimus vaarantaa selkeästi Euroopan maatalouden edut. Uudet maatalousmyönnytykset eivät tule enää kysymykseen niiden tarjousten jälkeen, jotka tehtiin heinäkuussa 2008 Dohan kierroksen puitteissa.

Olimme jo silloin saavuttaneet lopullisen rajan, joten sen ylittäminen merkitsisi kuoliniskua maataloudellemme. Vaikka se ei kuitenkaan liene komission inhottava aikomus, minua mietityttää silti sen kyky varmistaa, että EU ei joudu maksamaan kahdesti. Kun vastassamme on mikä tahansa protektionistinen pyrkimys, kaikkein paras tapa reagoida talouskriisiin on kaupan avaaminen, mutta sen ei pidä tapahtua mihin hintaan hyvänsä eikä EU:n kustannuksella. Olen jäsen kansainvälisen kaupan valiokunnassa, joka voi joko hyväksyä tai torjua EU:n ja Mercosurin vapaakauppasopimuksen, joten vastustan alennushintaan tehtyä kahdenvälistä sopimusta, jolla uhrattaisiin Euroopan maatalous ja joka tarjoaisi vain vähän tyydyttäviä tuloksia muulle Euroopan taloudelle.

 

5. EU:hun tuotavia kala- ja vesiviljelytuotteita koskevat tuontijärjestelyt YKP:n tulevan uudistuksen kannalta (keskustelu)
Puheenvuorot videotiedostoina
MPphoto
 

  Puhemies. − (EN) Esityslistalla on seuraavana Alain Cadec'in kalatalousvaliokunnan puolesta laatima mietintö EU:hun tuotavia kala- ja vesiviljelytuotteita koskevista tuontijärjestelyistä YKP:n tulevan uudistuksen kannalta (2009/2238(INI)) (A7-0207/2010).

 
  
MPphoto
 

  Alain Cadec, esittelijä. (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, yksi tämän mietinnön kantavista ajatuksista on se, että yhteisen kauppapolitiikan ja yhteisen kalastuspolitiikan välille on välttämättä luotava yhteys.

Näin ollen on pelkästään myönteistä, että meri- ja kalastusasioista vastaava komission jäsen Maria Damanaki, johon olemme säännöllisesti yhteydessä, ja kauppapolitiikasta vastaava komission jäsen Karel De Gucht ovat yhdessä paikalla komission edustajina. On suuri kunnia, että yhtä mietintöä varten paikalla on kaksi komission jäsentä! Täytyy sanoa, että komission kaksoisedustus on yllättävää ja imartelevaa ja vieläpä melko epätavallista.

Siirrymme nyt käsittelemään mietintöä. Kolmansista maista peräisin olevien kalastus- ja vesiviljelytuotteiden tuonnin osuus EU:n kulutuksesta on yli 60 prosenttia. EU:n huolestuttavaan tuontiriippuvuuteen on syynä kahtalainen ilmiö: ensinnäkin EU:n tuotanto on vähentynyt ja toiseksi EU:n markkinat on kuluneen vuosikymmenen aikana avattu yhä kasvavassa määrin tuonnille komission kauppapolitiikan seurauksena.

Tämä kehityssuunta vaikeuttaa EU:n kalastajien elämää. Ristiriitaista kyllä, heidän on vaikea saada saaliistaan riittävän korkeaa myyntihintaa, vaikka useimpien lajien kysyntä ylittää tarjonnan. Eurooppalaiset kalastajat hyväksyvät heille asetetut ympäristölliset, sosiaaliset ja terveydelliset rajoitukset, mutta ovat äärimmäisen katkeria siitä, ettei näitä rajoituksia sovelleta samalla tavalla valtavaan määrään kolmansista maista peräisin olevia tuontituotteita.

Tässä on aivan yksinkertaisesti kyse taloudellisesti kannattavan eurooppalaisen kalatalousalan säilymisestä – se luo työpaikkoja koko toimialalle, tuottaa turvallisia ja laadultaan moitteettomia elintarvikkeita ja myötävaikuttaa EU:n rannikkoalueiden kulttuuri-identiteetin säilymiseen.

Hyvät kollegat, eurooppalaisen kalatalousalan säilyttäminen ei ole neuvottelukysymys. Olennaiset vaatimuksemme ovat seuraavat: Ensinnäkin vaadimme Euroopan unionia säilyttämään kalastus- ja vesiviljelytuotteiden kannalta merkittävän tullisuojelun, jotta määrätyille kolmansille maille, etenkin kehitysmaille, myönnetyillä eduilla olisi edelleen merkitystä ja jotta WTO-mekanismeilla pystytään edelleen tehokkaasti turvaamaan jalostusteollisuuden hankinnat. Meidän on suojattava kalastus- ja vesiviljelytuotteet tullimaksujen sudenkuopilta soveltamalla "sveitsiläismallia" ja vaatimalla, että niitä käsitellään arkoina tuotteina.

Toiseksi tietyille kolmansille maille myönnettävien kauppaetujen ehdoksi on asetettava ainakin tiukkojen ympäristöllisten, terveydellisten ja sosiaalialan normien noudattaminen.

Kolmanneksi vaadimme, että kauppapolitiikasta vastaavan komission jäsenen kalastus- ja vesiviljelytuotteita koskeva neuvottelutoimivalta siirretään meri- ja kalastusasioista vastaavan komission jäsenen toimivaltaan. Tämän ansiosta kalastus- ja vesiviljelytuotteiden ominaislaatu otetaan paremmin huomioon. Mielestäni nyt on juuri oikea aika arvioida uudelleen tämän olennaisen tärkeän keskustelun ehtoja. Olemmehan merkittävän YKP:n uudistuksen kynnyksellä.

Lisäksi toteamme, että WTO:n Dohan kierros on pysähdyksissä, mikä antaa meille tilaisuuden harkita uudelleen joitakin huonosti ajoitettuja myönnytyksiä, joita komissio aikoi tehdä Euroopan unionin nimissä. Lisäksi Euroopan komissio on juuri käynnistänyt täällä paikalla olevan komission jäsenen Karel De Guchtin aloitteesta julkisen kuulemisvaiheen laatiakseen yhteiselle kauppapolitiikalle Eurooppa 2020 -strategian mukaiset uudet suuntaviivat. Euroopan parlamentilla on tästedes sekä kauppapolitiikkaa että kalastuspolitiikkaa koskevat yhteispäätösvaltuudet, ja sillä on vakaa aikomus saada äänensä kuuluviin ja varmistaa, että sen näkemyksiä kunnioitetaan näissä asioissa.

Mielestäni tästä pitäisi saada ensimmäinen osoitus siten, että komissio ja neuvosto todella ottavat huomioon mietinnössä annetut suositukset. Olemme joka tapauksessa äärimmäisen tarkkaavaisia lähikuukausina, ja aion itse jatkaa näiden asioiden työstämistä.

 
  
MPphoto
 

  Maria Damanaki, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, aluksi haluan kiittää Alain Cadec'ia ja Euroopan parlamentin valiokuntia, jotka ovat kannattaneet tätä valiokunta-aloitteista mietintöä. Olette pahoitelleet sitä, että YKP:n tulevaisuutta koskevassa vihreässä kirjassa ei kiinnitetty riittävästi huomiota kysymyksiin, jotka toitte täällä esiin. Tavoitteenani on tänään vakuuttaa teille, että komissio on sitoutunut tähän työhön ja ottaa täysimääräisesti huomioon kaikki politiikanalat, joilla olisi vaikutusta YKP:n uudistukseen. Kuten jo totesin, uudistuksen tarkoituksena on kääntää nykyinen epäedullinen kierre parempaan suuntaan. Kalatalousala ei ole nykyisin ympäristön kannalta kestävä eikä taloudellisesti kannattava. Tarvitsemme elinvoimaista kalastusalaa, jolla taataan luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen ja joka samalla antaa kalastajille, heidän perheilleen ja kalastusta harjoittaville yhteisöille mahdollisuuden saada ammatistaan kohtuullisen toimeentulon.

Tarvitsemme kalastusalaa, joka on valmis vastaamaan markkinoiden haasteisiin: sekä kansallisiin että kansainvälisiin, sekä nykyisiin että tuleviin. Kuulen teidän olevan huolissanne kolmansien maiden aiheuttamasta epäoikeudenmukaisesta kilpailusta sekä siitä, etteivät toimintaedellytykset ole sosiaalisten olosuhteiden, ympäristöä ja kestävyyttä koskevien vaatimusten ja terveyden suojelua koskevan lainsäädännön osalta tasapuoliset. Haluan kertoa teille, että kaikki jäsenvaltiot, jotka käyttivät puheenvuoron edellisessä maatalous- ja kalastusneuvostossa, toivat esiin saman huolenaiheen. Siihen on siis löydettävä ratkaisu.

Muuttaessamme Euroopan kalastusalaa koskevia sääntöjä YKP:n uudistuksen yhteydessä yksi suurimmista haasteistamme on juuri se, miten parhaiten turvaamme yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille EU:n markkinoille saatetuille tuotteille. Tältä osin meidän kaikkien pitäisi esimerkiksi tehdä yhteistyötä laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen vastaisen lainsäädännön täysimääräisen ja tehokkaan täytäntöönpanon hyväksi.

Toteaisin myös, että komissio on edelleen sitoutunut vaikuttamaan siihen, että kumppanimme noudattavat kaikkia meriasioiden ja kalastuksen hyvää hallinnointitapaa koskevia kansainvälisiä periaatteita ja sopimuksia sekä siihen, että ne toimivat vastuullisesti ympäristönsuojeluun ja sosiaalisiin olosuhteisiin liittyvissä kysymyksissä.

Kannatan vahvasti vaatimustanne toimiemme johdonmukaisuuden lisäämisestä. Meidän on tehtävä yhteistyötä globaalin ja yhtenäisen näkemyksen mukaisesti. Kuten jo mainittiin, kaksi kolmasosaa Euroopassa kulutettavasta kalasta saadaan tuonnista, jotta voidaan taata jalostusteollisuuden raaka-ainetoimitusten jatkuvuus ja kohtuulliset kuluttajahinnat. Silti yhden kolmasosan EU:ssa markkinoille saatetusta kalasta toimittaa edelleen EU:n kalastusala, joka työllistää ja on osa yhteiskuntarakennetta monilla Euroopan alueilla. Vaikka yhteistä kalastuspolitiikkaa ollaan parhaillaan uudistamassa perinpohjaisesti, EU:n kauppapolitiikassa olisi myös jatkossa otettava huomioon EU:n kalastusalan monitahoisuus sekä sen taloudelliset ja yhteiskunnalliset realiteetit. Odotan innokkaasti tiivistä yhteistyötä kollegani Karel De Guchtin kanssa, jotta tarvittaville mukautuksille jää riittävästi aikaa YKP:n käynnissä olevan uudistuksen vauhtiin nähden.

WTO:ssa käytävien neuvottelujen osalta kiinnitämme erityistä huomiota käynnissä oleviin tukineuvotteluihin. Näkemyksemme mukaan meidän on aina pystyttävä tukemaan ympäristöä säästäviä ja innovaatioon suuntautuneita jäsenvaltioiden aloitteita. Käsitykseni markkinapolitiikan uudelleenarvioinnista vastaa mietintöluonnoksessa esitettyä näkemystä, että YKP:n uudessa markkinapolitiikassa pitäisi arvioida uudelleen yhteisen markkinajärjestelyn nykyisiä välineitä. Uudelleenarvioinnin avulla pitäisi pyrkiä vahvistamaan tuottajajärjestöjen kykyä saada tarjonta ja kysyntä vastaamaan paremmin toisiaan laadun ja määrien osalta. Sillä myös tuetaan markkinatarjontaa ja -vakautta sekä arvioidaan uudelleen säännöksiä, jotka koskevat kaupan pitämisessä sovellettavia vaatimuksia ja kuluttajille tiedottamista.

Käsittelen seuraavaksi pakkausmerkintöjä. Kuluttajat haluavat enemmän tietoa ostamistaan kalastustuotteista. He haluavat tietää kalan pyynti- tai kasvatuspaikan sekä sen, ovatko tuotteet ympäristöystävällisiä ja onko ne kalastettu kestävällä tavalla. Komissio on valmis työstämään lainsäädäntöaloitteita, joiden tavoitteena on antaa kuluttajille näiden tarvitsemat tiedot.

Lopuksi käsittelen vielä vesiviljelyä. Komissio on täysin sitoutunut saavuttamaan vesiviljelyalan kestävää kehittämistä koskevan strategian tavoitteet; olemme jo käsitelleet aihetta Euroopan parlamentin mietinnössä. Olemme samaa mieltä myös siitä, että vesiviljelyn kehittäminen EU:ssa auttaa vähentämään tuontiriippuvuutta ja vastaamaan paremmin jatkuvasti kasvavaan kulutuskysyntään.

Puheenvuoroni päätteeksi haluan korostaa, että tämänpäiväisellä keskustelulla on merkittävä vaikutus YKP:n uudistuksen valmisteluun, mutta sillä annetaan myös tärkeä poliittinen signaali – myönteinen signaali – Euroopan kalastusalalla toimiville miehille ja naisille, jotka ovat valmiita noudattamaan tiukempia vaatimuksia mutta odottavat meidän myös luovan uskoa tulevaisuuteen.

 
  
MPphoto
 

  Karel De Gucht, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, komissio on tyytyväinen Euroopan parlamentin päätökseen laatia kalan ja kalataloustuotteiden tuontijärjestelyjä koskeva valionkunta-aloitteinen mietintö. Euroopan parlamentin käynnistämän keskustelun perusteella on hyvä alkaa pohtimaan, miten käydä kauppaneuvotteluja uudistetun yhteisen kalastuspolitiikan pohjalta.

Kehottaisin Euroopan parlamentin jäseniä ottamaan huomioon seuraavat huomautukset, jotka koskevat Euroopan parlamentin mietintöluonnoksessa käsiteltyjä kysymyksiä.

Komissio on tietoinen kalastusalan erityisluonteesta ja sen merkityksestä erityisesti rannikkoyhteisöille. Asian arkaluonteisuus otetaan huomioon yhteisen kauppapolitiikan toteuttamisessa.

Haluan korostaa, että EU:n kauppapolitiikassa on sovitettava yhteen tämän politiikanalan vaikutuspiiriin kuuluvien kalastusalan osapuolten erilaiset edut – niin tuottajien, jalostajien kuin kuluttajienkin. Komission harjoittaman kalastus- ja vesiviljelytuotteita koskevan kauppapolitiikan tavoitteena on saada keskenään tasapainoon muun muassa asiaankuuluva hankintapolitiikka, EU:n tuottajien asema ja edut sekä kuluttajien vaatimukset ja ottaa samalla huomioon poliittisten tavoitteiden mahdollinen kehitys.

Ymmärrämme kaikki, että EU on varsin riippuvainen kalastus- ja vesiviljelytuotteiden tuonnista voidakseen täyttää sekä kuluttajien että jalostusteollisuuden asettamat markkinavaatimukset. Kun otetaan huomioon tämänhetkinen kehityssuunta ja riippuvuuden mahdollinen lisääntyminen, yhteisen kalastuspolitiikan nykyinen uudistus tarjoaa EU:lle oivan tilaisuuden vahvistaa toimialan taloudellista kannattavuutta ja sen maailmanlaajuista kilpailukykyä.

Emme saa jättää huomiotta sitä, että yleinen globaalistumiskehitys todennäköisesti jatkuu tulevaisuudessa, koska kansainvälinen kauppa on nykyisin maailmanlaajuisesti suuntautunutta sekä monen- että kahdenvälisellä ja alueellisella tasolla. Vapaakauppajärjestelyjä koskevien neuvottelujen yhteydessä markkinoille pääsystä käytävissä neuvotteluissa komissio on ottanut, ottaa parhaillaan ja sen pitäisikin ottaa huomioon EU:n kalastusalan monitahoisuus sekä varmistaa, että ne monenlaiset edut, joihin kauppapolitiikka vaikuttaa, saadaan keskenään tasapainoon, kuten olen juuri maininnut. Kansainvälisen kaupan maailmanlaajuisten suuntausten perusteella komissio pyrkii varaamaan riittävästi aikaa mukautuksiin, jotka ovat välttämättömiä, ja ottamaan samalla huomioon parhaillaan käynnissä olevan yhteisen kalastuspolitiikan uudistuksen tahdin.

Viittaan lyhyesti yhteen mietinnössä esitetyistä tärkeimmistä ehdotuksista eli mahdollisuuteen irrottaa kalastustuotteet muiden kuin maataloustuotteiden markkinoille pääsyä (Non-Agricultural Market Access, NAMA) koskevasta sopimuksesta Dohan kehitysohjelman yhteydessä. Puhun teille tästä asiasta nyt aivan suoraan. Paitsi että neuvottelujen tässä vaiheessa on erittäin vaikea irrottaa kalastustuotteita NAMA-sopimuksesta, muut lähestymistavat, kuten erityisen neuvotteluryhmän perustaminen, olisivat voineet asettaa EU:lle valtavia paineita markkinoiden vapauttamiseksi entisestään.

Komissio panee asianmukaisesti merkille mietintöluonnoksen vaatimuksen kalastus- ja vesiviljelytuotteita koskevan neuvotteluvastuun siirtämisestä kauppapolitiikasta vastaavalta komission jäseneltä kalastusasioista vastaavalle komission jäsenelle. Komission työtä ohjaavan kollegisen vastuun periaatteen mukaan kaikki komission jäsenet ovat yhdessä vastuussa tehdyistä päätöksistä ja toteutetuista toimista. Tämä tarkoittaa, että kauppapolitiikasta vastaava komission jäsen ja kauppapolitiikan pääosasto, jotka vastaavat kalastus- ja vesiviljelytuotteita koskevista neuvotteluista, eivät toimi yksin, vaan käyvät neuvotteluja tiiviissä yhteistyössä meri- ja kalastusasioista vastaavan komission jäsenen sekä meri- ja kalastusasioiden pääosaston kanssa, jotka osallistuvat neuvotteluihin avoimesti niiden kaikissa vaiheissa.

Komissio vakuuttaa Euroopan parlamentille, että kalatalousalan erityistarpeet otetaan huomioon kauppaneuvottelujen aikana. Komissio puolustaa kauppaneuvotteluissa varmasti EU:n kalatalousalan etuja ja ottaa sitä koskevat arkaluonteiset kysymykset mahdollisimman hyvin huomioon silloinkin, kun se kokee kovaa painostusta kauppakumppaneidensa taholta.

Puolustaessaan EU:n kalatalousalan etuja kauppaneuvotteluissa komissio pyrkii myös poistamaan kauppakumppaneidensa asettamat kaupan esteet, jotka saattaisivat vaarantaa EU:n kalatalousalan vientimahdollisuudet, luodakseen kahden- ja monenväliselle kalatuotteiden kaupalle tasapuoliset toimintaedellytykset.

Lisäksi mietinnössä tuodaan esiin sidosryhmien huolenaiheita, jotka koskevat EU:sta saatavien tuotteiden ja kolmansien maiden tuonnin yhtäläisten mahdollisuuksien takaamista. EU on vakaasti sitoutunut edistämään sekä työ- että ympäristönormeja kolmansien maiden kanssa käytävien kauppaneuvottelujen yhteydessä samanaikaisesti markkinoiden avaamisen kanssa – esimerkiksi kauppasopimuksiimme sisältyvän kestävää kehitystä koskevan luvun mukaisesti tai monilla kansainvälisillä foorumeilla, joissa näitä kysymyksiä käsitellään, kuten YK:ssa, FAO:ssa ja alueellisissa kalastuksenhoitojärjestöissä, joissa EU on aktiivisesti mukana.

Haluan lopuksi ilmoittaa, että olen valmis käymään arvoisien parlamentin jäsenten kanssa lisäneuvotteluja komission roolista kauppaneuvotteluissa sikäli kuin ne koskevat kalastus- ja vesiviljelytuotteita.

 
  
MPphoto
 

  Yannick Jadot, kansainvälisen kaupan valiokunnan lausunnon valmistelija. − (FR) Arvoisa puhemies, arvoisat komission jäsenet, mielestäni meidän on pantava merkille Euroopan parlamentin kalatalousvaliokunnan ja kansainvälisen kaupan valiokunnan lähentyminen tämän asian samoin kuin tässä yhteydessä esitettyjen ehdotusten osalta.

On todettu, että kalastus on Euroopassa äärimmäisen tärkeä toimiala aluesuunnittelun, työllisyyden ja kulttuuri-identiteetin kannalta. Se on myös ala, jolla on erityisen voimakas vaikutus vesiluonnonvaroihin, ja nykyisin valtaosa kalakannoista on merkittävästi liikakalastettuja. Liian usein ihmiset haluavat vakuuttaa, että EU:n yhteisen kalastuspolitiikan perimmäisenä tavoitteena on mukauttaa kalatalousala kalastustuotteiden maailmankauppaan, jonka äärimmäisen rajut sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset sekä tietenkin ympäristövaikutukset ovat nykyään nähtävissä.

Siksi ajamme aktiivisesti sosiaalisten ja ympäristöä koskevien kriteerien paljon laajempaa sisällyttämistä kalastustuotteita koskeviin kauppasopimuksiin. Kannatamme ajatusta kalastustuotteiden poistamisesta muiden kuin maataloustuotteiden markkinoille pääsyä (Non-Agricultural Market Access, NAMA) koskevista säännöistä, sillä kala ei ole tuote samassa merkityksessä kuin sukka tai pesukone, vaan aivan olennainen osa elintarviketurvaa ja biologista monimuotoisuutta. Meidän on kuitenkin tehtävä kantamme selväksi. Koska aiomme käsitellä tätä asiaa kansainvälisissä neuvotteluissa, EU:n politiikan on oltava mallikelpoista, ja meidän on asetettava tavoitteeksi paremmin ansaitsevien kalastajien määrän lisääminen, etteivät he liikakalastaisi kalakantoja EU:n aluevesillä tai niillä vesillä, josta se ostaa kalastusoikeuksia.

 
  
MPphoto
 

  Antonello Antinoro, PPE-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisat komission jäsenet, hyvät kollegat, haluan kiittää Alain Cadec'ia työstä – erinomaisesta työstä – jota hän on tehnyt niin tärkeän kysymyksen parissa kuin EU:hun tuotavia kala- ja vesiviljelytuotteita koskevat tuontijärjestelyt.

Olin valmistellut puheenvuoroni esimerkiksi tarpeesta kiinnittää huomiota sen varmistamiseen, että tuontituotteet täyttävät samat terveyttä koskevat vaatimukset ja samat edellytykset, mutta muut ovat jo käsitelleet tätä aihetta, joten olisi jokseenkin hyödytöntä ajanhukkaa käydä sitä uudestaan läpi. Minun on kuitenkin mainittava yksi perusnäkökohta, jonka olin havaitsevinani komission jäsenen Karel De Guchtin puheenvuorosta ja jota minua ennen puhunut parlamentin jäsen käsitteli, nimittäin että nykyisin meri- ja kalastusasioista ja kauppapolitiikasta vastaavien komission jäsenten valtuudet – tai ne valtuudet, jotka heillä pitäisi olla – ovat hieman ristiriidassa keskenään.

Totean täysin vilpittömästi, että tätä on mielestäni syytä korostaa, sillä kuten todettiin, kalatalousala on keskeisessä asemassa, jos haluamme varmistaa, ettei kalastajiemme pyyntikapasiteetti laske entisestään siksi, että olemme pakottaneet heidät siihen merien suojelemiseksi. Jos haluamme varmistaa, etteivät ihmiset edelleen katso kalastajien olevan Euroopassa lapsipuolen asemassa, meidän on kiinnitettävä enemmän huomiota tähän asiaan.

Komission jäsen Maria Damanaki ja komission jäsen Karel De Gucht ovat molemmat ilmoittaneet aikovansa paneutua tähän kysymykseen perinpohjaisesti, mutta mielestäni on tärkeää omaksua vain yksi toimintalinja. Katson myös, että kalastusasioista vastaavaa komission jäsentä koskeva näkökohta ja kaikki se, mitä siitä myöhemmin seuraa parlamentissa, ovat ratkaisevan tärkeitä sen varmistamiseksi, että ongelma ratkaistaan ja että tässä mietinnössä vahvistetaan tärkeät tulevaisuudennäkymät.

 
  
MPphoto
 

  Luis Manuel Capoulas Santos, S&D-ryhmän puolesta.(PT) Arvoisa puhemies, arvoisat komission jäsenet, hyvät kollegat, kalastus- ja vesiviljelytuotteet muodostavat tärkeän osan eurooppalaista ruokavaliota, kuten kaikki tiedämme, ja sen takia joudumme tuomaan yli 60 prosenttia näistä tuotteista tarpeidemme täyttämiseksi, kuten komission jäsen Maria Damanaki aivan oikein totesi. Tämä yksinkertainen tosiseikka kuvaa erinomaisesti Alain Cadec'in mietinnön merkitystä. Varjoesittelijänä minulla oli ilo työskennellä hänen kanssaan mahdollisimman laajan yksimielisyyden saavuttamiseksi kalatalousalan, sen luomien työpaikkojen ja ennen kaikkea eurooppalaisten kuluttajien aseman turvaamisesta.

Tästä syystä Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä tukee mietinnön keskeisiä olettamuksia ja olennaisia päätelmiä erityisesti niiden huolenaiheiden ja suositusten osalta, jotka koskevat EU:hun tuotujen kalastus- ja vesiviljelytuotteiden terveellisyyden ja turvallisuuden varmistamisen tarvetta sekä ympäristöperusteita, joita kyseisten tuotteiden pyytämisessä, tuottamisessa ja jalostuksessa on noudatettava.

Mietinnössä käsitellään oikeutetusti muita kysymyksiä, jotka yhtä lailla ansaitsevat tukea, mutta ajanpuutteen vuoksi en voi perustella niitä tässä. Näistä syistä on ilmeistä, että ryhmäni aikoo äänestää mietinnön puolesta. Lisäksi haluan kiittää Alain Cadec'ia erinomaisesta työstä.

 
  
MPphoto
 

  Pat the Cope Gallagher, ALDE-ryhmän puolesta.(EN) Arvoisa puhemies, aluksi haluan kiittää Alain Cadec'ia tämän mietinnön laatimisesta. Kalan hinnanlasku viime vuosina johtuu suoranaisesti ja olennaisilta osin sekä luonnonvaraisen että viljellyn kalan tuonnin aiheuttamasta kilpailusta. Näiden tuotteiden tuottajiin ei sovelleta EU:n toimijoita koskevia tiukkoja menettelyjä esimerkiksi jalostuksen ja hygieniatason osalta. Heidän tuotteitaan myydään Euroopan markkinoilla sellaiseen hintaan, joka on kannattamaton eurooppalaisille tuottajille.

Tätä asiaa on käsiteltävä yhteisen kalastuspolitiikan uudistuksen yhteydessä, ja tiedän, että komission jäsen Maria Damanaki puuttuu siihen. Kuten molemmat komission jäsenet huomauttivat, tuontiriippuvuus on valtava, mutta kun tarkastelen kotimaatani, jonka tuonti on 46 000 tonnia vuodessa ja arvoltaan 181 miljoonaa euroa, vaikuttaa siltä, että kuluttajat eivät ole selvillä tuontikalojen ja luonnonvaraisten kalojen välisistä eroista.

Jos aiomme ratkaista tämän ongelman, meidän on harkittava tuonnin korvaamista ja sen vähentämistä 66 prosentista 50 prosenttiin vaikkapa 10 vuoden aikana, mutta tämä edellyttää sen varmistamista, että alaa nykyisin tukahduttavaa byrokratiaa karsitaan ja että kaikki pääosastot sekä ennen kaikkea ministeriöt ja eri jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä alan etujen turvaamiseksi.

 
  
MPphoto
 

  Isabella Lövin, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (SV) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, olen tyytyväinen Alain Cadec'in mietintöön, joka koskee kalantuontia EU:hun. Saalismäärät ovat Euroopassa vähentyneet hälyttävästi: 26 prosenttia pelkästään vuoden 1997 jälkeen. Eurooppaan tuodaan nykyään yli 60 prosenttia kaikesta siellä kulutettavasta kalasta. Näin ei pitäisi olla. Jos hallinnoisimme kalavarojamme edes kestävän enimmäistuoton mukaisesti, saaliit voisivat Euroopassa kasvaa kaksinkertaisiksi nykyiseen verrattuna, ja samanaikaisesti kalakannat säilyisivät vahvoina ja elinvoimaisina.

Tätä päämäärää silmällä pitäen meidän on nyt varmistettava, että emme siirrä liikakalastuksen ongelmia muihin maihin. Alain Cadec'in mietinnössä mainitaan useita merkittäviä välineitä, joita EU:ssa voidaan käyttää. Ensimmäinen on laitonta, ilmoittamatonta ja sääntelemätöntä kalastusta (LIS-kalastus) koskeva asetus. Kaikella EU:n markkinoille saatettavalla kalalla on oltava hyväksytyt asiakirjat, joista ilmenevät kalan pyyntiaika ja -paikka sekä pyytäjä. Tämä on ensimmäinen askel, mutta se ei vielä riitä. Suuressa osassa maailmaa laiton kalastus on ongelma, johon köyhillä mailla ei ole voimavaroja puuttua. Niissä maissa, joissa korruptio rehottaa, kalan maastaviejän ei ole vaikeaa saada sopivia asiakirjoja. Tästä syystä EU:n on maailman suurimpana kalantuojana kannettava vastuu antamalla konkreettista ja teknistä rahoitustukea sekä myönnettävä voimavarat, joita tarvitaan noudattamisen valvonnan helpottamiseksi kehitysmaissa.

Toinen väline on jo käytössä Yhdistyneissä Kansakunnissa. Meillä on hyviä kansainvälisiä sopimuksia, mutta ne on myös pantava täytäntöön. Vuonna 2006 EU jatkoi muun muassa YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n vastuuntuntoisesta kalastuksesta laatimien menettelyohjeiden täytäntöönpanosopimusta koskevan kysymyksen käsittelyä. Sitä on edelleen pyrittävä jatkamaan.

 
  
MPphoto
 

  Marek Józef Gróbarczyk, ECR-ryhmän puolesta.(PL) Arvoisa puhemies, kiitän Alain Cadec'ia lämpimästi rohkeasta mietinnöstä, jolla on äärimmäisen suuri merkitys parhaillaan valmisteltavalle yhteiselle kalastuspolitiikalle. Jo mietintöä laadittaessa voitiin havaita monia yhteisen kalastuspolitiikan aloja, jotka mielestämme poikkeavat merkittävästi komission kannasta, ja tämä valitettavasti koskee myös mietintöä sen lopullisessa muodossa. Kalastajien mielestä tällä ratkaisevan tärkeällä mietinnöllä pitäisi olla suunnaton vaikutus tulevan yhteisen kalastuspolitiikan rakenteeseen markkinajärjestelyjen osalta.

Arvoisa Maria Damanaki, te toistitte monissa kokouksissa, että yksittäisiä siirrettäviä kiintiöitä koskevassa keskustelussa meidän pitäisi kritiikin sijasta esittää tulevan politiikan mukaisia ratkaisuehdotuksia. Olen vakuuttunut siitä, että tässä mietinnössä esitettyjen ideoiden hyödyntäminen on vaihtoehto ratkaisulle, jota komissio meille tyrkyttää.

 
  
MPphoto
 

  Diane Dodds (NI).(EN) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, aluksi haluan kiittää esittelijää hänen mietinnöstään. Ratkaistakseen EU:n kalastuslaivastoa kohdanneen talouskriisin EU:n kalastusneuvosto hyväksyi 24. heinäkuuta 2008 väliaikaisia erityistoimenpiteitä tukeakseen laivastoa ja sen rakenneuudistusta. Juuri kun monet kalastajat yrittivät hyödyntää näitä toimenpiteitä, maailmanlaajuisen taantuman seuraukset iskivät heihin. Kotimaani Pohjois-Irlannin kalastajien muualle Eurooppaan myymien keisarihummerien arvo romahti. Sananaikaisesti tuontiäyriäisiä ja -kalaa on entistä paremmin saatavilla.

Eurooppa tarvitsee kalaa. Kalantuonti on välttämätöntä, mutta väittäisin, että ei mihin hintaan tahansa. Toisaalta kollegani haluavat poistaa kalastajilta kaikki tuet. Tämä on kuitenkin ristiriitaista, sillä samalla kun yritämme poistaa näitä tukia EU:n politiikka sallii sääntelemättömästä kalastuksesta saadun kalan ja sellaisten vesiviljelytuotteiden maahantuonnin, jotka heikentävät tavoitteeksi asettamaamme kestävää ja taloudellisesti kannattavaa kalastuselinkeinoa.

Euroopan on valittava näiden välillä. Tämä ei ole johdonmukaista, ja suunnanmuutoksen aikaansaamiseksi kannatan Alain Cadec'in mietintöä.

 
  
MPphoto
 

  Carmen Fraga Estévez (PPE).(ES) Arvoisa puhemies, tätä mietintöä alettiin laatia ratkaisuksi EU:n kalatalousalan turhauttavaan ja suojattomaan asemaan.

Arvoisa komission jäsen, toimiala ei kaipaa protektionismia, vaan toivoo tässä vaiheessa, ettei sitä ajettaisi yhä syvempään ahdinkoon kauppapolitiikan pääosaston johdon aiemman piittaamattomuuden takia.

Tässä suhteessa kannatamme erityisesti Alain Cadec'in mietinnössä esitettyä vaatimusta, että neuvottelut kalastusta koskevista luvuista siirrettäisiin kauppapolitiikan pääosaston toimivallasta meri- ja kalastusasioiden pääosaston toimivaltaan, kuten on tehty maatalousasioissa, sillä kalastusalallakin on kyse erityisen aroista tuotteista, joista tonnikala on tyypillinen esimerkki.

Tonnikalan suhteen on saatu pöyristyttävä esimerkki alkuperäsääntöjen noudattamatta jättämisestä ottamatta huomioon Papuan-Uuden-Guinean ja Fidžin kanssa tehtyjen sopimusten ehtoja, mikä ainoastaan hyödyttää tärkeimpiä kilpailijoitamme: Thaimaata ja Filippiinejä.

Arvoisa komission jäsen, oletteko tietoinen siitä, että EU:n kalastusalan ahdingon lisäksi teidän politiikkanne on synnyttämässä Papua-Uuteen-Guineaan erittäin huonolaatuisia työpaikkoja ja ettei se lainkaan edistä kestävää kehitystä? Oletteko tietoinen alueella toimivien kansalaisjärjestöjen selvityksistä, jotka koskevat lapsityövoimaa, epähygieenisiä olosuhteita ja tehtaiden puutteellista hygieniaa, tuhoisia ympäristövaikutuksia Madangin rannikolla ja laitonta kalastusta? Onko teidän vastuullanne estää tämä?

 
  
MPphoto
 

  Pat the Cope Gallagher (ALDE).(EN) Arvoisa puhemies, parlamentin jäsenten käytös on häpeällistä. Tällaista ei tapahtuisi parlamentissa missään muualla maailmassa. Jos kalatalousvaliokunnan puheenjohtajaa tai yleensä kalastusalaa kohtaan ei tunneta minkäänlaista kunnioitusta, ehdotan, että keskeytätte istunnon siihen saakka kunnes ihmiset kunnioittavat parlamenttia ja lakkaavat pitämästä omia kokouksiaan.

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. − (EN) Hyvä Pat the Cope Gallagher, meidän on jatkettava istuntoa. Pyydän kaikilta kollegoilta hiljaisuutta, jotta voimme työskennellä vielä 10 minuuttia ja saattaa päätökseen tämän tärkeän mietinnön käsittelyn sekä tämän tärkeän työn.

 
  
MPphoto
 

  Ulrike Rodust (S&D).(DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Maria Damanaki, EU:n kalastuspolitiikalla on edessään valtavia haasteita. Kalastajien on selviydyttävä kantojen pienentymisestä ja samanaikaisesti pärjättävä toisinaan epäoikeudenmukaisessa kilpailussa maailmanmarkkinoilla. Meidän on kiireesti toteutettava perinpohjaisia uudistuksia tehdäksemme lopun liikakalastuksesta Euroopan vesillä ja varmistaaksemme Euroopan kalastusalan toiminnan jatkumisen.

Olen samaa mieltä komission jäsenen Maria Damanakin kanssa, ettei meidän pitäisi vaatia liikaa kalastajilta toisaalta edellyttämällä heiltä perinpohjaisia uudistuksia kun toisaalta samalla vapautamme kaupan. Näiden asioiden toteuttaminen samanaikaisesti asettaa liian suuren taakan kalastajien harteille. Paras tapa lisätä kilpailukykyä on antaa kalakantojen elpyä. Toinen tapa mahdollistaa Euroopan kalastusalan selviytyminen on markkinoinnin parantaminen. Eurooppalaiset kuluttajat ovat tietyin edellytyksin valmiita maksamaan enemmän eurooppalaisesta kalasta, jos heille tiedotetaan paremmin sen alkuperästä.

 
  
MPphoto
 

  Britta Reimers (ALDE).(DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, haluan kiittää Alain Cadec'ia hänen onnistuneesta ja tasapuolisesta mietinnöstään. Kiitän häntä myös erinomaisesta yhteistyöstä.

EU:hun tuotavien kala- ja vesiviljelytuotteiden sääntelyyn liittyy suuria haasteita. EU:n kalastusalan markkinat, joiden määrä on 12 miljoonaa tonnia ja arvo 55 miljardia euroa, ovat maailman suurimmat. Nämä markkinat kasvavat nopeasti ja ovat yhä riippuvaisemmat kolmansista maista peräisin olevasta tuonnista. Siksi meidän on tärkeää valvoa kolmansista maista peräisin olevien tuotteiden tuotanto- ja vientiolosuhteita.

Olemme jättäneet täysistunnossa käsiteltäväksi kaksi tarkistusta. Ne liittyvät tarpeeseen tunnustaa Euroopan syrjäisten alueiden erityinen taloustilanne. Mielestämme markkinoiden vapauttaminen ei kuitenkaan ole ainoa syy ongelmiin. Runsaalla kalatuotteiden tuonnilla EU:n markkinoille, joita on kuvailtu epäreiluiksi, ei myöskään ole välitöntä vaikutusta…

(Puhemies keskeytti puhujan.)

 
  
MPphoto
 

  Jarosław Leszek Wałęsa (PPE).(PL) Arvoisa puhemies, minulla ei ole paljon aikaa, joten haluan vain korostaa erästä Alain Cadec'in mietinnön aihetta. Kalaa ei pitäisi kohdella kuten muita teollisuustuotteita, vaan siihen pitäisi soveltaa arkoja tuotteita koskevia WTO:n kauppasääntöjä. EU:n kauppapolitiikassa kiinnitetään niukasti huomiota tämän herkän alan erityisluonteeseen ja EU:n tuottajien etuihin. Siksi on hyvä ajatus arvioida, olisiko jatkossa mahdollista olla soveltamatta kalastustuotteisiin teollisuustuotteita koskevia sääntöjä muiden kuin maataloustuotteiden markkinoille pääsystä kalastustuotteiden kaupan mukauttamiseksi niihin vaatimuksiin, jotka yleensä pätevät ruokaan ja arkoihin tuotteisiin.

 
  
MPphoto
 

  Catherine Trautmann (S&D).(FR) Arvoisa puhemies, haluan kiittää kollegaamme Alain Cadec'ia erinomaisesta työstä.

Asiakirja, josta tänään äänestetään, on osoitus tietynlaisesta muutoksesta parlamentin suhtautumisessa vapaakaupan käsitteeseen. Parlamentin kannattamaa suhtautumistapaa voidaan kuvailla vähemmän naiiviksi olematta silti protektionistinen.

Olemme kaikki samaa mieltä siitä, että tuotanto Euroopassa on riittämätöntä, ja sen sijaan että välittömästi turvautuisimme tuontiin, meidän on ensin yritettävä tehostaa kantojen suojelua ja uusiutumista edistäviä toimia myös vesiviljelyn avulla varmistaaksemme kalastusalan kestävyyden ja työpaikkojen säilymisen unionissa sekä vähentääksemme Euroopan kalastusalan riippuvuutta kolmansista maista.

Tuonnin osalta on huolehdittava siitä, että Euroopan kalastus- ja vesiviljelytuotteiden markkinat eivät kärsi epäreilusta kilpailusta lievempien terveyttä ja sosiaalisia oloja koskevien vaatimusten ja naurettavan alhaisten hintojen seurauksena. Siksi kannatan sekä ympäristöä että sosiaalialaa koskevien normiemme mukaista eurooppalaista pakkausmerkintää.

 
  
MPphoto
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE).(PT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, Eurooppa on nykyisellään maailman suurin kalastus- ja vesiviljelytuotteiden markkina-alue, ja noin 60 prosenttia kulutettavasta kalasta saadaan tuonnista. Yhteisön kalantuotanto ei riitä eikä voi lähitulevaisuudessa riittää tyydyttämään tällaisten tuotteiden kysyntää, ja niiden tuonnista on tullut välttämätöntä.

Tätä taustaa vasten on tärkeää turvata kaksi olennaista näkökohtaa: ensinnäkin luoda olosuhteet sen varmistamiseksi, että EU:n kuluttajien saatavilla on tuonnin ansiosta hyvälaatuisia kalastus- ja vesiviljelytuotteita ja toiseksi luoda puitteet sekä tuontituotteiden että Euroopan kalastus- ja vesiviljelyalan pyytämien ja tuottamien tuotteiden oikeudenmukaiselle kilpailulle.

Siksi Euroopan unionin maahantuomien kalastus- ja vesiviljelytuotteiden on välttämätöntä täyttää samat ympäristölliset, sosiaaliset, terveydelliset ja laadulliset vaatimukset, joita on asetettu EU:n tuotannolle. Yhteisten kalastus- ja vesiviljelytuotemarkkinoiden uudistaminen on myös välttämätöntä, erityisesti sellaisten mekanismien uudelleenarviointi, joiden avulla torjutaan tullimaksujen vaiheittaisen poistamisen ja tuonnista johtuvan lisääntyneen kilpailun kaltaisia ilmiöitä.

Parlamentin mietintö, joka on laadittu erinomaisesti Alain Cadec'in johdolla, on ajankohtainen, ja siinä otetaan huomioon monia tärkeitä ehdotuksia, joilla edistetään kalastusalan ja siihen liittyvien alojen kestävää kehitystä sekä markkinointia.

 
  
MPphoto
 

  Josefa Andrés Barea (S&D). (ES) Arvoisa puhemies, arvoisat komission jäsenet Maria Damanaki ja Karel De Gucht, kiitos että olette paikalla tuontijärjestelyjä koskevasta erittäin tärkeästä mietinnöstä käydyssä keskustelussa.

Kalastus on tärkeä kysymys, jonka yhteydessä on korostettava kahta olennaista seikkaa: sitä, että emme ole omavaraisia ja sitä, että kilpailu on suurimmaksi osaksi epäreilua, minkä seurauksena kalastuksen asema Euroopassa on turvattava ja epäreilua kilpailua torjuttava.

Osoitan sanani kauppapolitiikasta vastaavalle komission jäsenelle: ette voi jatkaa kalan pitämistä muuna kuin arkana tuotteena. Siihen on lakattava soveltamasta muiden kuin maataloustuotteiden markkinoille pääsyä koskevia sääntöjä, se ei ole kuin teollisuustuotteet, sitä on kohdeltava "arkana tuotteena" ja siihen on sovellettava Maailman kauppajärjestön sekä Yhdistyneiden Kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön sääntöjä.

Siksi toimintamme ei voi olla kestävää emmekä voi taata lajien säilymistä emmekä osallistua todellisiin markkinatoimiin, ellemme käsittele kalaa "arkana tuotteena".

 
  
MPphoto
 

  Robert Atkins (ECR).(EN) Arvoisa puhemies, käytän uuden puheenvuoron kehottaakseni puheenjohtajakokousta teidän välityksellänne ryhdistäytymään. Meille sanottiin alun perin, että äänestykset toimitettaisiin klo 12.00. Niitä on siirretty viidellä minuutilla aina viiden minuutin välein. Ihmisten on ehdittävä lentokoneisiinsa; tämä on hankalaa ja saattaa parlamentin naurunalaiseksi. Jonkun on pantava asiat järjestykseen!

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. − (EN) Ilmoitimme, että äänestys siirretään klo 12.15:een tai klo 12.20:een, joten pyydän, että annatte komission jäsenten jatkaa vastauksiaan. Pystymme varmasti äänestämään klo 12.20.

 
  
MPphoto
 

  Maria Damanaki, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, en voi saada asioita järjestykseen, mutta voin sen sijaan puhua hyvin lyhyesti.

Haluan sanoa, että huolehdimme kaikista parlamentin jäsenten mainitsemista näkökohdista. Kuten Karel De Gucht ja minä olemme jo maininneet, yritämme löytää tasapainon. Kalastusalan on oltava kannattava, ja meillä on velvoitteemme WTO:ta sekä muita kansainvälisiä elimiä kohtaan. Vakuutan kaikille, että teemme parhaamme vaikuttaaksemme siihen, että YMP:n uudistus takaa kalastajille paremman tulevaisuuden.

 
  
MPphoto
 

  Alain Cadec, esittelijä. (FR) Arvoisa puhemies, pidän kollegojen käytöstä täysin epäkunnioittavana ja anteeksiantamattomana tällaisessa parlamentissa kuin Euroopan parlamentti. Käytöksenne on pöyristyttävää. Saatte minut häpeämään. Teitä kiinnostaa ainoastaan äänestäminen ja kotiinlähtö. Käsittelemme tärkeää mietintöä, joten ymmärtäkää edes kuunnella puheenvuoroja tai sitten poistua istuntosalista.

Joka tapauksessa, hyvät kollegat, pienen tunteenpurkaukseni jälkeen minulla ei ole epäilystäkään siitä, että muutaman minuutin kuluttua suuri osa teistä äänestää tämän mietinnön puolesta, ja koska minulla on siihen tilaisuus, kiitän kollegojani kalatalousvaliokunnassa, erityisesti sen puheenjohtajaa Carmen Fraga Estéveziä, joka suostui ottamaan tämän asian käsiteltäväksi ja antoi mietinnön laatimisen tehtäväkseni.

Kiitän myös varjoesittelijöitä Luis Manuel Capoulas Santosia, Britta Reimersiä, Marek Gróbarczykiä ja Isabella Löviniä heidän osallistumisestaan kaikkiin keskusteluihin ja tarkistuksista.

Haluan kiittää myös kaikkia niitä, jotka osallistuivat tämän mietinnön laatimiseen, sekä niitä kalastusalan edustajia, jotka antoivat minulle mahdollisuuden tehdä tutkimustyötä, erityisesti kauppapolitiikan pääosaston (TRADE) sekä meri- ja kalastusasioiden pääosaston (MARE) virkamiehiä. Tarkoitan Zoltan Somoguyta ja Miriam Garcia Ferreriä kauppapolitiikan pääosastosta sekä Pierre Amilhat'ta, Christian Rambeauta ja Juan Rancoa meri- ja kalastusasioiden pääosastosta, ja kiitän teitä, arvoisa komission jäsen Maria Damanaki, siitä, että olitte paikalla, ja myös teitä, arvoisa komission jäsen Karel De Gucht, vaikka en olekaan täysin tyytyväinen vastauksiinne – jotka eivät oikeastaan olleet vastauksia, koska ne edelsivät puheenvuoroani.

Joka tapauksessa haluan kiittää myös Mauro Belardinellia omasta ryhmästämme, Ollivier Gimeneziä, avustajiani, Emilie Herrbachia ja Vincent Guerrea sekä mainita erityisesti Philippe Musquarin, joka auttoi minua suuresti tämän mietinnön kanssa ja avusti minua sen laadinnassa.

Päätän puheenvuoroni kiittämällä teitä etukäteen äänestänne.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. − (EN) Selitykseksi totean, että Karel De Gucht jätti vastaamatta salissa vallinneen metelin takia, joten pyydän molemmilta komission jäseniltä anteeksi hälinää.

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan pian.

 
  
  

Puhetta johti
puhemies Jerzy BUZEK

 

6. Äänestykset
Puheenvuorot videotiedostoina
MPphoto
 

  Puhemies. − (EN) Esityslistalla on seuraavana äänestykset.

(Äänestysten tulokset ja niiden kulkua koskevat yksityiskohdat: ks. pöytäkirja)

***

Minulla on ilmoitusasia. Oikealla puolellani istuu Eva Dudzinska. Hän on työskennellyt Euroopan parlamentissa lähes 35 vuotta. Viimeiset 10 vuotta hänen toimintansa on liittynyt tiiviisti täysistuntoon. Hän jää nyt eläkkeelle. Haluan kiittää häntä ja toivottaa hänelle kaikkea hyvää tulevaisuudessa.

(Suosionosoituksia)

 

6.1. EU:n ja Yhdysvaltojen sopimus rahaliikenteen sanomanvälitystietojen käsittelystä ja siirtämisestä Euroopan unionista Yhdysvaltoihin terrorismin rahoituksen jäljittämisohjelmaa varten (A7-0224/2010, Alexander Alvaro) (äänestys)
 

– Ennen äänestystä.

 
  
MPphoto
 

  Alexander Alvaro, esittelijä.(DE) Arvoisa puhemies, kollegani ehkä ymmärtävät, että sen jälkeen kun Euroopan parlamentti hylkäsi tämän sopimuksen helmikuussa, on nyt välttämätöntä tuoda selvästi esiin, että sillä välin olemme yhteistyössä komission kanssa onnistuneet parantamaan tekstiä huomattavasti.

Haluan tässä yhteydessä kiittää Euroopan kansanpuolueen ryhmään (kristillisdemokraatit), Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmään, Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmään ja Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmään / Pohjoismaiden vihreään vasemmistoon kuuluvia kollegojani, jotka ovat tehneet töitä tämän asian parissa, heidän avustaan sopimuksen aikaansaamiseksi vaikeissa olosuhteissa. Sopimuksella turvataan sekä kansalaistemme oikeus yksityisyyteen sekä heidän oikeutensa turvallisuuteen. Haluan muistuttaa, että tämä on ollut ensimmäinen tilaisuutemme puhaltaa eloa Lissabonin sopimukseen sen sijaan, että se jäisi vain kuolleeksi kirjaimeksi.

 
  
  

– Äänestyksen jälkeen:

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (PL) Haluan kiittää ja onnitella Alexander Alvaroa ja edellistä esittelijää, Jeanine Hennis-Plasschaertia, sekä kaikkia kollegoja, jotka ovat nähneet erittäin paljon vaivaa tämän sopimuksen tekemiseksi. Paljon kiitoksia.

 
  
MPphoto
 

  Rui Tavares (GUE/NGL).(EN) Arvoisa puhemies, kiinnitän huomionne tähän mietintöön tehtyyn tarkistukseen, jossa pyydetään neuvostoa ja komissiota käsittelemään parlamentin kanssa Washingtoniin lähetettävän, tietojen keräämisen valvonnasta vastaavan EU:n virkamiehen nimittämistä. Pyydän että olisitte henkilökohtaisesti yhteydessä neuvoston ja komission edustajiin mahdollisimman pian, jotta nimitys tehtäisiin asianmukaisesti parlamentaarisessa valvonnassa.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. (PL) Kiitos muistutuksesta. Olen yhteydessä neuvoston ja komission edustajiin tästä asiasta.

 

6.2. Euroopan ulkosuhdehallinto (A7-0228/2010) (äänestys)
MPphoto
 

  Puhemies. (PL) Haluan kiittää esittelijä Elmar Brokia ja myös neuvottelijoitamme: Elmar Brokia, Guy Verhofstadtia ja Roberto Gualtieria. Tämä oli merkittävä aikaansaannos, ja myös monet Euroopan parlamentin valiokunnat antoivat siihen panoksensa. Olemme saavuttaneet laajan yksimielisyyden. Haluan kiittää kaikkia. Haluan myös huomauttaa, että lähitulevaisuudessa esitellään kaksi merkittävää mietintöä, joita Ingeborg Gräßle ja Bernhard Rapkay parhaillaan laativat, joten meidän on jatkettava asian käsittelyä.

 

6.3. Kosovo (B7-0409/2010) (äänestys)
 

– Ennen äänestystä:

 
  
MPphoto
 

  Jelko Kacin (ALDE).(EN) Arvoisa puhemies, maanantaiaamuna kollegamme Peter Miletić joutui murhayrityksen kohteeksi. Hän on Kosovon parlamentin jäsen ja serbivähemmistön liberaalipuolueen Samostalna Liberalna Strankan puheenjohtaja. Häntä ammuttiin kahdesti ja hän haavoittui.

Hän on yksi meistä, parlamentin jäsen. Missä tahansa tehty isku parlamentin jäsentä vastaan merkitsee iskua demokratiaa vastaan. Tämä isku kohdistui pyrkimyksiin tuoda pysyvä vakaus Länsi-Balkanin alueelle. Peter Miletić on sairaalan teho-osastolla Mitrovicassa. Toivokaamme hänelle pikaista ja täydellistä toipumista ja ilmaiskaamme hänelle täysi poliittinen ja inhimillinen tukemme.

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (PL) Yhdymme kaikki siihen, mitä sanoitte.

Ennen tarkistuksesta 11 toimitettua äänestystä:

 
  
MPphoto
 

  Pier Antonio Panzeri (S&D).(IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, vaadin, että sanat "Kosovon ja Serbian kaikkia asukkaita" poistetaan viitattaessa varsinaiseen vuoropuheluun. Näin ollen lause kuuluisi lopullisessa muodossaan seuraavasti: "kehottaa molempia osapuolia suhtautumaan pragmaattisesti vuoropuheluun Kosovon ja Serbian edun mukaisesti".

 
  
 

(Suullinen tarkistus hyväksyttiin.)

– Ennen 4 kohdasta toimitettua äänestystä:

 
  
MPphoto
 

  Ulrike Lunacek (Verts/ALE).(DE) Toivon ainoastaan, että tähän kohtaan sisällytetään Kansainvälisen tuomioistuimen neuvoa-antavan lausunnon virallinen otsikko.

– (EN) Luen sen englanniksi. Virallinen sanamuoto kuuluu seuraavasti: "the Accordance with International Law of the Unilateral Declaration of Independence by the Provisional Institutions of Self-Government of Kosovo" ("onko Kosovon itsehallinnon väliaikaisten elinten antama yksipuolinen itsenäisyysjulistus kansainvälisen oikeuden mukainen").

 
  
 

(Suullinen tarkistus hyväksyttiin.)

– Tarkistuksesta 5 toimitetun äänestyksen jälkeen:

 
  
MPphoto
 

  Ulrike Lunacek (Verts/ALE).(EN) Arvoisa puhemies, viittaan aivan äskettäin Kosovossa sattuneisiin väkivaltaisuuksiin, joista kollegani Jelko Kacin jo mainitsikin tapauksen, jossa Kosovon parlamentin etnistä serbijäsentä Petar Miletićiä ammuttiin viime maanantaina. Yhdessä Euroopan parlamentin kanssa toivon hänelle erittäin pikaista toipumista.

Toista välikohtausta ei voitu mainita ennen tarkistusten käsittelyn päättymistä, joten luen tämän suullisen tarkistuksen: "pitää erittäin huolestuttavana räjähdystä, joka surmasi yhden henkilön ja haavoitti kymmentä Pohjois-Mitrovicassa 2. heinäkuuta hallintokeskuksen avaamista vastustaneessa mielenosoituksessa, ja 5. heinäkuuta tapahtunutta hyökkäystä Kosovon parlamentin etnistä serbijäsentä vastaan; tuomitsee jyrkästi kaikki väkivallanteot ja kehottaa osapulia toimimaan vastuullisesti; kehottaa EULEXia tekemään kaikkensa jännitteiden purkamiseksi ja enemmän väkivallan estämiseksi ja Kosovon poliisia aloittamaan välittömästi EULEXin avustuksella näiden tapahtumien perusteelliset ja puolueettomat tutkimukset tekijöiden saattamiseksi oikeuden eteen".

 
  
 

(Suullinen tarkistus hyväksyttiin.)

 

6.4. Albania (B7-0408/2010) (äänestys)
  

– Ennen tarkistuksesta 2 toimitettua äänestystä:

 
  
MPphoto
 

  Libor Rouček (S&D).(EN) Arvoisa puhemies, muutamme tarkistusta seuraavasti: "kaikki vaaleihin liittyvä aineisto" korvataan sanoilla "vaaleihin liittyvä aineisto". Sana "kaikki" jää siis pois.

 
  
 

(Suullinen tarkistus hyväksyttiin.)

 

6.5. Kirgisian tilanne (B7-0419/2010) (äänestys)

6.6. Aids/hiv ja 18. kansainvälinen aids-konferenssi (Wien, 18.–23. heinäkuuta 2010) (B7-0412/2010) (äänestys)
  

– Ennen äänestystä:

 
  
MPphoto
 

  Michael Cashman (S&D).(EN) Arvoisa puhemies, koska tällä ennen Wienin konferenssia toimitettavalla äänestyksellä on suuri merkitys, pyydän, että lopullinen äänestys toimitetaan nimenhuutoäänestyksenä.

 
  
MPphoto
 

  Francesco Enrico Speroni, EFD-ryhmän puolesta.(IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, ryhmäni vastustaa tätä pyyntöä.

 
  
  

(Parlamentti hylkäsi pyynnön.)

 
  
MPphoto
 

  Astrid Lulling (PPE).(FR) Rauhoittukaamme! Koska Luxemburgin kansalaiset puhuvat ja kirjoittavat ranskaksi ja saksaksi, haluan ennen tästä erittäin arkaluonteisesta päätöslauselmasta toimitettavaa äänestystä kiinnittää huomionne siihen, että 17 kohdan ranskan- ja saksankielisten toisintojen välillä on suunnaton ero.

Saksankielisessä toisinnossa jäsenvaltiota ja komissiota kehotetaan…

– (DE) tukemaan turvallisia abortteja koskevia toimenpiteitä

– (FR) …tukemaan turvallisten aborttien hyväksi toteutettavia toimenpiteitä. Minulle kerrottiin, ettei tätä osaa lauseesta ole ranskan- eikä englanninkielisessä tekstissä.

Arvoisa puhemies, voisitteko selventää, onko ranskankielinen teksti todistusvoimainen; se todella auttaisi monia parlamentin jäseniä tekemään ratkaisunsa äänestyksessä.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (PL) Korjaamme kaikki käännökset yhdenmukaisiksi alkuperäisten asiakirjojen kanssa. Tarkistamme tämän asian. Kiitos.

 
  
MPphoto
 

  Michael Cashman (S&D).(EN) Arvoisa puhemies, kun otetaan huomioon juuri äsken toimitettu äänestys, olisiko nimenhuutoäänestystä vastustanut poliittinen ryhmä valmis luopumaan vastalauseestaan, jotta lopullinen äänestys voitaisiin toimittaa nimenhuutoäänestyksenä?

 
  
MPphoto
 

  Francesco Enrico Speroni, EFD-ryhmän puolesta.(IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, toistan, että vastustamme edelleen nimenhuutoäänestystä.

 
  
  

(Parlamentti hylkäsi pyynnön.)

– Äänestyksen jälkeen:

 
  
MPphoto
 

  Gay Mitchell (PPE).(EN) Arvoisa puhemies, en halua viivyttää käsittelyä, ja huomaan ilokseni, että Michael Cashman on erittäin hyvin äänessä. Mielestäni olisi hyvä, jos parlamentissa voitaisiin äänestää vapaasti tämänkaltaisista kysymyksistä. Silloin äänestyksissä ratkaistaisiin parlamentin todellinen kanta. Toinen puoli parlamentista yrittää saada parlamentin äänestämään tietyllä tavalla ja toinen puoli sallii äänestämisen vapaasti. Jos todella haluamme ratkaista parlamentin kannan tämänkaltaisiin kysymyksiin, koko parlamentin pitäisi voida äänestää vapaasti.

(Suosionosoituksia)

 
  
 

– Äänestyksen jälkeen:

 
  
MPphoto
 

  Michael Cashman (S&D).(EN) Arvoisa puhemies, jos joku mainitaan parlamentissa nimeltä, hänellä on oikeus vastata. Minut mainittiin. Siksi haluan todeta Gay Mitchellille ja muille, että päättipä poliittinen ryhmä äänestää miten tahansa, jokainen meistä voi äänestää vapaasti, ja parlamentti äänesti demokraattisesti.

(Suosionosoituksia)

 

6.7. Rypäleammuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen voimaantulo 1. elokuuta 2010 ja EU:n rooli (B7-0413/2010) (äänestys)

6.8. YMP:n tulevaisuus vuoden 2013 jälkeen (A7-0204/2010, George Lyon) (äänestys)
 

– Ennen äänestystä.

 
  
MPphoto
 

  Ulrike Rodust (S&D).(DE) Arvoisa puhemies, en pyytänyt puheenvuoroa käyttääkseni työjärjestyspuheenvuoron, vaan haluan teidän, arvoisa puhemies ja hyvät kollegat, tietävän, että tässä kohdassa on käännösongelma. Olen esittänyt tarkistuksen George Lyonin mietinnön johdanto-osan AE kappaleeseen: "toteaa, että YMP:n avulla on pyrittävä unionin monitoimisen, alueellisesti kattavan ja kestävän maatalouden säilyttämiseen." Valitettavasti käännöksissä on käytetty sanoja "alueellisesti kattava". Sanalla "flächendeckend" on kuitenkin saksankielisessä käännöksessä aivan eri merkitys. Se tarkoittaa "kaikilla Euroopan alueilla". Maataloutta (sanan "flächendeckend" merkityksessä) pitäisi harjoittaa myös vuorialueilla. "Alueellisesti kattava" merkitsee jotain aivan muuta.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (PL) Kiitos, että toitte tämän esiin. Tekstit korjataan ja yhdenmukaistetaan alkuperäisen tekstin kanssa.

– 44 kohdasta toimitetun äänestyksen jälkeen:

 
  
MPphoto
 

  George Lyon, esittelijä. (EN) Arvoisa puhemies, vaikuttaa siltä, että parlamentissa on hieman epäselvyyksiä siitä, mistä me oikeastaan äänestimme. Tulkkauksen mukaan kyse oli 44 kohdasta, ja silti te ilmoititte 45 kohdan hyväksymisestä. On tapahtunut jokin sekaannus, joka teidän on selvitettävä, ja äänestykset on toimitettava ja ilmoitettava oikein.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (PL) Äänestimme 44 kohdasta, kuten ilmoitin. Toistan: tarkistus raukesi ja 44 kohta hyväksyttiin. Se on äänestyksen tulos.

 
  
MPphoto
 

  Pablo Arias Echeverría (PPE).(ES) Arvoisa puhemies, äänestimme juuri äsken 44 kohdasta, ja vaikka kannatinkin sitä, painoin "ei"-painiketta, koska tapahtui jokin sekaannus: meille ilmoitettiin, että äänestämme 45 kohdasta, vaikka tosiasiassa äänestimme 44 kohdasta.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (PL) Hyvät kollegat, koska vastalauseita on näin monta – kuunnelkaa, olkaa hyvät – äänestämme 44 kohdasta uudestaan. Äänestämme 44 kohdasta. Äänestys ei ollut minullekaan selvä, sillä ette nostanut käsiänne.

– Ennen 59 kohdasta toimitettua äänestystä:

 
  
MPphoto
 

  Elizabeth Lynne (ALDE).(EN) Arvoisa puhemies, tarvitsemme selvennystä. En tiedä, ilmoitatteko te äänestyksen väärin vai johtuuko se tulkkauksesta, mutta englanniksi ilmoitettiin uudelleen 52 kohta. Emme saaneet ilmoitusta 59 kohdasta, joten emme ole selvillä äänestyksen kulusta.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (PL) Äänestämme nyt 59 kohdasta. Kuvaruudulla näkyy parhaillaan 59 kohta. Tästä kohdasta äänestetään erikseen.

– Ennen johdanto-osan C kappaleesta toimitettua äänestystä:

 
  
MPphoto
 

  Elizabeth Lynne (ALDE).(EN) Arvoisa puhemies, toteaisin vain, että johdanto-osan AE kappale on ennen johdanto-osan C kappaletta. Emme ole vielä äänestäneet AE kappaleesta.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (PL) Meillä on täällä täysin erilainen tieto. Äänestämme nyt johdanto-osan C kappaleesta.

– Ennen johdanto-osan AE kappaleesta toimitettua äänestystä:

 
  
MPphoto
 

  Albert Deß (PPE).(DE) Arvoisa puhemies, koska äänestyksen aluksi selitettiin, että alkuperäinen teksti on saksankielinen, Euroopan kansanpuolueen ryhmä (kristillisdemokraatit) peruuttaa kohta kohdalta -äänestyksen. Ryhmäni äänestää johdanto-osan AE kappaleen puolesta.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (PL) Hyvä Albert Deß, annan seuraavan selvityksen. Kohta kohdalta -äänestystä koskevan pyynnön esitti Euroopan kansanpuolueen ryhmän (kristillisdemokraatit) lisäksi toinenkin poliittinen ryhmä, joten etenemme suunnitellusti ja toimitamme kohta kohdalta -äänestyksen, sillä toinenkin ryhmä on esittänyt sitä koskevan pyynnön.

 
  
MPphoto
 

  Albert Deß (PPE).(DE) Siinä tapauksessa pyydän ryhmääni äänestämään kahdesti johdanto-osan AE kappaleen puolesta. Koska alkuperäinen teksti on saksankielinen, meidän ei tarvitse äänestää sitä vastaan toisessa äänestyksessä.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (PL) Hyvät parlamentin jäsenet, hyvät puheenjohtajat, kuunnelkaa tarkasti.

 

6.9. EU:hun tuotavia kala- ja vesiviljelytuotteita koskevat tuontijärjestelyt YKP:n tulevan uudistuksen kannalta (A7-0207/2010, Alain Cadec) (äänestys)

7. Oikaisu (työjärjestyksen 216 artikla): ks. pöytäkirja
Puheenvuorot videotiedostoina
  

Puhetta johti
varapuhemies László TŐKÉS

 

8. Äänestysselitykset
Puheenvuorot videotiedostoina
  

Suulliset äänestysselitykset

 
  
  

Mietintö: Alexander Alvaro (A7-0224/2010)

 
  
MPphoto
 

  Laima Liucija Andrikienė (PPE).(EN) Arvoisa puhemies, äänestin terrorismin rahoituksen jäljittämistä varten tapahtuvaa rahoitustietojen siirtoa Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välillä koskevan sopimuksen puolesta.

Olemme kaikki tietoisia uhkasta, jonka terrorismi aiheuttaa omalle turvallisuudellemme ja kumppaneidemme turvallisuudelle Atlantin toisella puolella. Minun ei tarvitse muistuttaa teille kaikista terrori-iskuista, jotka on tehty Euroopan alueella kuluneen vuosikymmenen aikana. On myös selvää, että amerikkalaiset kumppanimme ovat erittäin tärkeä strateginen liittolainen sekä maailmanlaajuisen turvallisuuden että talouden alalla ja muillakin aloilla.

Varapresidentti Joe Biden antoi selvän lupauksen sitoutumisesta tällaiseen strategiseen kumppanuuteen Euroopan parlamentissa vain joitakin kuukausia sitten. Meidän pitäisikin olla ylpeitä siitä, että annoimme lopulta hyväksynnän sopimukselle, jolla on hyvin suuri merkitys terrorismin jäljittämistoimien kannalta, etenkin kun uuteen sopimukseen sisältyy merkittäviä parannuksia ja Euroopan parlamentin tekemät selvennykset on suureksi osaksi otettu huomioon.

 
  
MPphoto
 

  Gerard Batten (EFD).(EN) Arvoisa puhemies, on monia syitä äänestää tätä päätöslauselmaa vastaan, mutta niitä kaikkia ei ehdi käsitellä vain 60 sekunnissa. Terrorismintorjunta on tietenkin välttämätöntä, mutta sitä ei pidä käyttää tekosyynä sille, että hallitukset vakoilevat kansalaisiaan. Kyseessä olevat luottamukselliset tiedot kuuluvat kansalaisille, eivät Euroopan unionille, parlamentille tai varsinkaan kansallisvaltioille.

Tällaiset sopimukset pitäisi tehdä suvereenien valtioiden välillä; ne ovat vastuussa omille kansalaisilleen demokraattisen prosessin kautta. Joka tapauksessa tämä on yksipuolinen sopimus, eikä meillä ole mitään syytä uskoa, että Yhdysvallat noudattaa sitä. Sopimus loukkaa Yhdistyneen kuningaskunnan tietosuojalainsäädäntöä, jossa kielletään tietojen jakaminen merentakaisten kolmansien osapuolten kanssa ilman suostumusta. Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksella on tästä vapauttava lauseke, ja toivon, että se nujertaa tavanomaisen selkärangattomuutensa ja vastustaa tietojen jakamista ja äänestää sitä vastaan niin kuin minä tein.

 
  
MPphoto
 

  Filip Kaczmarek (PPE).(PL) Kannatan Alexander Alvaron mietintöä. Terrorismin tehokkaaseen torjuntaan tarvitaan toimivat välineet. Yhteen erittäin tärkeään ennaltaehkäisevään välineeseen sisältyvät seuranta ja terroristeille päätyvien tai heille kuuluvien rahoitusvarojen vähentäminen. Hyvin usein raha itse asiassa lietsoo terroritekoja. Rahan puuttuminen hillitsee terrorismia, mikä on tietenkin toimintamme tavoite. Rahavirtojen paremmalla seurannalla voi olla merkittävä terroritekoja ja niiden suunnittelua estävä vaikutus, joten olen hyvin iloinen siitä, että olemme onnistuneet saavuttamaan yhteisymmärryksen ja että olemme hyväksyneet sekä sopimuksen että mietinnön.

 
  
MPphoto
 

  Hannu Takkula (ALDE).(FI) Arvoisa puhemies, äänestin myös tämän Alvaron mietinnön puolesta. Minusta on erittäin tärkeätä, että me voimme yhdessä torjua terrorismia, ja on erittäin tärkeätä, että samat arvot omaavat kansakunnat voivat toimia yhdessä. On tärkeätä vahvistaa Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välisiä transatlanttisia suhteita, ja niin kuin tiedetään, meidän arvomme ovat samat.

On tietenkin selvää, että tietosuojalainsäädäntöä täytyy tässä kunnioittaa, mutta siinäkin täytyy kulkea se raja, että me emme voi mennä tietosuojan taakse terrorismitapauksissa. Sen pitää tässä kohdin olla erittäin selkeää. Uskon ja toivon, että tämän kautta me voimme omalta osaltamme jatkaa taistelua terrorismia vastaan ja sitä kautta saada rauhaa lisättyä tähän maailmaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Daniel Hannan (ECR).(EN) Arvoisa puhemies, kansalaisvapaudet ja turvallisuus on aina saatava tarkasti tasapainoon keskenään. Yhdeksän vuotta sitten kaksoistorneihin kohdistuneiden iskujen jälkeen olemme usein tehneet virheitä niiden tasapainottamisessa.

Olemme tehneet virheitä väärien poliittisten ratkaisujen takia, kun poliitikot luulevat, että heidän pitää suhteuttaa toimintansa pikemminkin vihaiseen kansalaismielipiteeseen kuin havaitun ongelman ratkaisemista koskeviin vaatimuksiin. Euroopan parlamentti on tehnyt sen virheen, mutta se ei ole ollut ainoa. Kansalliset kansanedustuslaitokset Atlantin molemmin puolin ovat tehneet saman virheen.

Olen silti sitä mieltä, että tässä tapauksessa olemme löytäneet sopivan tasapainon. Olemme käyttäneet riittävästi aikaa ja ottaneet käyttöön järkeviä varotoimia, ja mielestäni annamme maailmanlaajuisesta turvallisuudesta vastaaville joukoille mahdollisuuden tehokkaaseen terrorismin vastaiseen yhteistyöhön rajoittamatta kohtuuttomasti kansalaisvapauksia. Tämä on juuri sellainen asia, johon Euroopan unionin pitäisi keskittyä: valtioiden rajat ylittävä kysymys, jota ei voida jättää jäsenvaltioiden ratkaistavaksi. Jos unioni tekisi tällaista koko ajan, meillä muilla ei olisi niin suurta ongelmaa.

 
  
  

Mietintö: Elmar Brok (A7-0228/2010)

 
  
MPphoto
 

  Joe Higgins (GUE/NGL).(GA) Arvoisa puhemies, äänestin Euroopan ulkosuhdehallintoa koskevaa mietintöä vastaan. Ulkosuhdehallinto on siirrettävä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan yhteyteen, ja muutokset tähän yhteiseen politiikkaan on tehtävä Lissabonin sopimuksella.

Lissabonin sopimuksessa määrätään lisävaroja Euroopan ampumatarvike- ja sotilasteollisuuden tukemiseen, ja saman sopimuksen takia suurten eurooppalaisten sotilasmahtien on helpompi panna toimeen sotilasoperaatioita. Unionin suurimmat voimatekijät ovat epäilemättä tulevaisuudessa valmiita osallistumaan sotatoimiin Euroopan ulkopuolella kun ne katsovat sen olevan niiden taloudellisten etujen mukaista, aivan kuten Yhdysvallat on tehnyt.

Ulkosuhdehallinnosta tulee väline eurooppalaisen kapitalismin taloudellisten, poliittisten ja sotilaallisten etujen ajamiseen, eikä se edistä maailmanrauhaa vaan aivan päinvastoin.

 
  
MPphoto
 

  Tunne Kelam (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, kannatin Elmar Brokin mietintöä. Euroopan parlamentin yhteisessä kannassa on hyödynnetty täysimääräisesti Lissabonin sopimuksen tarjoamia uusia mahdollisuuksia. Kannatan erityisesti sitä, että Euroopan ulkosuhdehallinto on Euroopan parlamentin valvonnassa sekä poliittisesti että rahoituksen osalta. Olen tyytyväinen siihen, että korkea edustaja antoi hyväksyntänsä Euroopan ulkosuhdehallinnon päätoimipaikan kaltaisen ihmisoikeuksia ja demokratiaa edistävän erityisrakenteen perustamiselle. Mikä tärkeintä, jatkamme asianmukaisen maantieteellisen tasapainon konkreettista toteuttamista kokoamalla Euroopan ulkosuhdehallinnon henkilöstön kaikkien 27 jäsenvaltion edustajista. Prosessi on vasta alkanut. Mielestäni on tärkeää, että vuonna 2013 suoritettavassa uudelleenarvioinnissa käsiteltäisiin myös tätä yhtäläiseen edustukseen liittyvää kysymystä.

 
  
MPphoto
 

  Alfredo Antoniozzi (PPE).(IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, äänestin tämän mietinnön puolesta, koska olen vakuuttunut siitä, että Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) perustaminen on ratkaiseva askel, historiallinen askel EU:n ulkopolitiikan suunnittelussa ja kehityksessä.

Olen erityisen tyytyväinen siihen mietinnön kohtaan, jossa korostetaan, että EU:n ulkoisen toiminnan johdonmukaisuus on välttämätöntä varmistaa kokonaisuutena paremmin EUH:n ja jäsenvaltioiden diplomaattikunnan välisten kuulemisten avulla. Siten vältettäisiin päällekkäinen työ ja varmistettaisiin pitkän aikavälin yhdenmukaisuus edistettäessä EU:n strategisia etuja ja perusarvoja ulkomailla.

 
  
MPphoto
 

  Diane Dodds (NI).(EN) Arvoisa puhemies, äänestin tätä mietintöä vastaan. Vaikka monet täällä ovat epäilemättä haltioituneita EUH:n perustamisesta ja pitävät sitä jälleen uutena virstanpylväänä unionin kehityksessä, Yhdistyneen kuningaskunnan äänestäjät ovat entistä vihaisempia kansallisen itsemääräämisoikeuden murenemisesta ja hämmentyneitä ajatuksesta, että Yhdistyneen kuningaskunnan ulkopolitiikan pitäisi – tai että se voisi – alistua jonkun sellaisen määräysvaltaan, jota Britannian kansa ei ole valinnut.

Ulkoasiainministerimme lupaa nyt tehdä tiivistä yhteistyötä korkean edustajan kanssa, sillä EUH:lla on tulevaisuudessa huomattava merkitys EU:n maailmanlaajuisen aseman vahvistamisessa. Yhdistyneen kuningaskunnan veronmaksajat ymmärtävät kyllä, miten ironista on, että sama hallitus, joka vaatii ministeriöitä osoittamaan niiden menoihin tehtyjen 40 prosentin leikkausten vaikutukset, kannattaa ulkosuhdehallintoa, jonka kustannusarvio on 900 miljoonaa euroa ja jota Britannian veronmaksajat eivät tarvitse eivätkä halua. Ne meistä, jotka vastustivat periaatteesta EUH:n perustamista vuonna 2008, vastustavat sitä edelleen.

 
  
MPphoto
 

  Eija-Riitta Korhola (PPE).(FI) Arvoisa puhemies, unionin ulkosuhdehallinnon perustamista koskevassa äänestyksessä kannatin tarkistuksia, jotka korostavat kansallisten parlamenttien mukaan ottamista ulkosuhdehallinnon valvontaan. Muutoin äänestin ryhmäni kannan mukaisesti. Tarve on ilmeinen: EU:n on aika identifioitua selkeämmin globaalista maksajasta myös globaaliksi toimijaksi. Muutos on tarpeellinen, kuten liian huomaamaton roolimme YK:n suurimpana rahoittajana on osoittanut.

Toivon muuten, että tämä roolin muutos tulee myös heijastumaan YK:n turvallisuusneuvoston rakenteessa. Olisi toivottavaa, että tällaiset kansainväliset yhteisöt kykenisivät päivittämään käsityksensä nykyisistä globaaleista rakenteista.

 
  
MPphoto
 

  Inese Vaidere (PPE).(LV) Arvoisa puhemies, kiitos puheenvuorosta. Euroopan ulkosuhdehallinto antaa mahdollisuuden tehostaa ja yhdenmukaistaa Euroopan unionin ulkopolitiikkaa sekä parantaa sen strategista johdonmukaisuutta. Meidän on korkea aika osoittaa, että pystymme yhteensovittamaan toimintamme ja ettei vaikutusvaltamme maailmassa ole vähentynyt. Euroopan ulkosuhdehallinto edustaa tulevaisuudessa koko Euroopan unionin yhteistä kantaa. Ulkosuhdehallinto ei kuitenkaan kykene toimimaan tehokkaasti, ellei yksittäisten jäsenvaltioiden etuja ja arkaluonteisia kysymyksiä oteta huomioon ja soviteta yhteen. Tämä käytäntö on asetettava etusijalle Euroopan unionin ulkopolitiikassa. Asianmukaisen maantieteellisen tasapainon on oltava ulkosuhdehallinnon muodostamisen yksiselitteinen perusperiaate. Heti ulkosuhdehallinnon toiminnan käynnistyttyä on varmistettava jäsenvaltioiden diplomaattikunnan ammatillinen ja myös suhteellinen edustus ulkosuhdehallinnossa. Esitetyssä kompromississa – tarkoituksenmukainen edustus – asetetaan ulkosuhdehallinnon perustamiselle erityinen vastuu siitä, että kaikki jäsenvaltiot ovat todella asianmukaisesti edustettuina vasta perustetussa hallinnossa, ja olen kiitollinen Elmar Brokille hänen erinomaisesta työstään tämän mietinnön parissa. Kiitos.

 
  
MPphoto
 

  Czesław Adam Siekierski (PPE).(PL) Arvoisa puhemies, olemme tänään tehneet päätöksen, joka nopeuttaa Euroopan ulkosuhdehallinnon perustamista. Haluan kiinnittää huomiota joihinkin tärkeisiin ongelmiin, jotka meidän pitäisi ottaa huomioon.

Ensinnäkin ulkopolitiikka on sovitettava yhteen monen muun alan kanssa, ja sitä on vaikea pitää erillään esimerkiksi kehitysyhteistyöpolitiikan, kauppapolitiikan, kansainvälisten rahoituslaitosten toiminnan ja talousasioiden alalla tehdystä työstä globaalistuneessa maailmassa. Toiseksi Euroopan ulkosuhdehallinnossa on otettava huomioon unionin ominaislaatu. Euroopan parlamentti vastaa tärkeistä sääntelyyn, valvontaan ja talousarvioon liittyvistä tehtävistä. Kolmanneksi epäselvyydet siitä, kuka EUH:ta valvoo, ovat suuri huolenaihe. Tämä saattaa johtaa jälleen uuden unionin toimielimen perustamiseen. Neljänneksi toimivaltaa ei ole määritelty selkeästi jäsenvaltioiden ulkoasiainhallinnon kanssa tehtävien yhteistyömuotojen osalta. Viidenneksi ja viimeiseksi muistutan, että hyvän diplomatian perusta on vuosia kestävän työn tulos. EUH:n pitäisi perustua Euroopan unionin arvojen ja identiteetin varaan.

Lopuksi toteaisin, että unionin pitäisi olla paremmin valmistautunut kansainväliseen kriisinhallintaan, ja siviili- ja sotilasvalmiudet…

(Puhemies keskeytti puhujan.)

 
  
MPphoto
 

  Hannu Takkula (ALDE).(FI) Arvoisa puhemies, äänestin tämän Euroopan ulkosuhdehallintoa koskevan mietinnön puolesta, koska tiedän, että tämä on seurausta Lissabonin uudistussopimuksesta. Siitä huolimatta minulla kyllä liittyy muutamia kysymysmerkkejä ja huolestuneita ajatuksiakin tähän uuteen hallintoon. Nimittäin ihan alkumetreillä, kun tätä lähdettiin rakentamaan, sanottiin, että tämä tulisi olemaan kustannusneutraali. Nyt kuitenkin kaikki tiedämme, että se tulee maksamaan erittäin paljon eurooppalaisille veronmaksajille.

On tietenkin selvää, että korkealle edustajalle tarvitaan resurssit. Mutta kun me rakennamme uusia instituutioita, uusia järjestelmiä, olisi hyvä heti alkuun kertoa, mistä on kysymys, ettei synny sellaista vääränlaista kuvaa, että ikään kuin hiukan valkoisten valheiden kautta menemme asioissa eteenpäin.

Se, mikä minua huolestuttaa tässä on se, että suurten jäsenvaltioiden ääni vain voimistuu tämän hallinnon kautta. Siksi toivonkin, että kun sinne valitaan henkilöitä eri tehtäviin, koko Eurooppa voisi olla tasapuolisesti mukana ja Euroopan kansalliset parlamentit myös voisivat olla mukana tässä hallinnossa. Näin ollen voitaisiin taata oikeudenmukaisempi toiminta tälle hallinnolle.

 
  
MPphoto
 

  David Martin (S&D).(EN) Arvoisa puhemies, olen tyytyväinen ulkoasiainhallinnosta toimitettuun äänestykseen, mutta nyt kun olemme äänestäneet, on mielestäni tärkeää siirtyä menettelyistä ja rakenteista ulkosuhdehallinnon varsinaisen toiminnan käynnistämiseen. Nyt kun Catherine Ashtonilla on käytössään työryhmä, hänen on tärkeää toteuttaa eurooppalaisia arvoja.

Ihmisoikeuksien on oltava hänen päällimmäinen huolenaiheensa. Hän on nimenomaan luvannut, että jokaisessa unionin ulkopuolella sijaitsevassa toimipaikassa on ihmisoikeusasioista vastaava virkamies. Hänen on pidettävä lupauksensa, mutta lisäksi on luotava järjestelmä, jonka kautta kyseinen virkamies voi raportoida keskushallinnolle, ja varmistettava hallinnon yhdenmukaisuus Euroopan unionin ihmisoikeuskysymyksiä koskevissa käytänteissä.

Nykyään EU käy monien maiden – etenkin Kiinan – kanssa täysin merkityksetöntä ihmisoikeusvuoropuhelua. Jos aiomme saada vastinetta ulkosuhdehallintoon uhraamillemme varoille ja vaivannäölle, sen on alettava lunastaa eurooppalaisia arvoja ja erityisesti ihmisoikeuksia koskevia lupauksia.

 
  
MPphoto
 

  Daniel Hannan (ECR).(EN) Arvoisa puhemies, näissä Euroopan ulkosuhdehallinnon perustamista koskevissa keskusteluissa on jotakin vanhanaikaista, lähes liikuttavaa, aivan kuin Euroopan unionilla ei vielä olisikaan täydellistä koneistoa ulkosuhteiden hoitamista varten. Mistä tahansa kolmannesta maasta löytyy EU:n suurlähetystö, joka kohoaa kaikkien jäsenvaltioiden lähetystörakennusten yläpuolelle. Euroopan unionin ulkosuhdehallinto on jo syrjäyttänyt kansallisen ulkoasiainhallinnon. Korkea edustaja Catherine Ashton saa noin kaksinkertaista palkkaa Yhdistyneen kuningaskunnan ulkoasiainministeriin William Hagueen verrattuna ja hallinnoi noin 20-kertaista talousarviota ulkoasiainministeriön talousarvioon verrattuna.

Oikeastaan tämä ei olisi aivan niin huono asia, jos Euroopan unionin yhteinen ulkopolitiikka olisi selvästi parempaa kuin jäsenvaltioiden harjoittama ulkopolitiikka, mutta sitä se ei ole. Mitä Euroopan unioni tekee? Se eristää Taiwanin ja mielistelee Kiinan hallituksen tyranneja, kieltäytyy olemasta tekemisissä Castroa vastustavien toisinajattelijoiden kanssa Kuubassa, liehittelee Iranin hallituksen hengellisiä johtajia ja kanavoi varoja Hamasille. Mielestäni pystyisimme hiukan parempaan. EU on maailman neljänneksi suurin sotilasmahti ja viidenneksi suurin talousalue. Mielestäni pystymme johtamaan omaa ulkopolitiikkaamme omien etujemme mukaisesti!

 
  
MPphoto
 
 

  Ingeborg Gräßle (PPE).(DE) Arvoisa puhemies, äänestin Elmar Brokin mietintöä vastaan neljästä syystä. Ulkosuhdehallinnon rakenteessa on lukuisia puutteita, joiden yksityiskohdat ovat edelleen suuri huolenaihe.

Toiseksi Euroopan unionin suurlähettiläs hallinnoi tulevaisuudessa komission varoja. Se altistaa nämä varat monille riskeille, ja varotoimet näiden riskien varalta ovat vielä äärimmäisen epäselvät.

Kolmas seikka on luopuminen parlamentin oikeuksista neuvoston asetuksella. Tosiasiassa parlamentti on tasaveroinen päätöksentekijä tässä menettelyssä, ja silti se on antanut neuvoston päättää asetuksessa etukäteen sen parlamentaarisista oikeuksista. Näin ollen totean käsittelemäni asiakokonaisuuden – varainhoitoasetuksen – osalta, että en katso tämänpäiväisten päätösten sitovan minua.

Neljäs seikka on kysymys siitä, miten me oikeastaan kohtelemme toisiamme parlamentissa. Hyväksyimme viime vaalikaudella parlamenttia koskevan uudistuksen sekä menettelyitä, jotka olemme nyt polkeneet jalkoihimme muun muassa puhemiehistön ja puhemiehen suostumuksella. Miksi toteuttaa parlamenttia koskeva uudistus ja määrätä siihen liittyvistä menettelyistä, jos toimimme vastoin niitä emmekä noudata niitä silloin kun sillä on merkitystä?

Näistä syistä en voi äänestää mietinnön puolesta.

 
  
  

Päätöslauselmaesitys: Kosovo (B7-0409/2010)

 
  
MPphoto
 

  Cristian Dan Preda (PPE).(RO) Äänestin Kosovoa koskevasta päätöslauselmasta eri tavalla kuin Euroopan kansanpuolueen ryhmä (kristillisdemokraatit). Valitettavasti minulla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin äänestää päätöslauselmaa vastaan.

Päätöslauselmassa on joitakin peruskysymyksiä, joista olen samaa mieltä ja joita voimme mielestäni kaikki tukea. Kosovon asukkailla on oikeus toimintakykyiseen demokratiaan, johon kuuluu oikeudenmukainen ja puolueeton oikeusjärjestelmä sekä yhteiskunta, jossa ei ole korruptiota ja jossa kunnioitetaan ihmisoikeuksia ja erityisesti vähemmistöjen oikeuksia. Lyhyesti sanottuna haluan, että olot Kosovon maakunnassa vakiintuvat pysyvästi ja että sen talous kehittyy osana Länsi-Balkanin alueen eurooppalaisia tulevaisuudennäkymiä.

Kotimaani ei kuitenkaan ole tunnustanut Kosovon itsenäisyyttä. Tältä näkökannalta en voi hyväksyä päätöslauselman lukuisia viittauksia valtion tunnusmerkkeihin kuten maahan, hallitukseen, kansalaisiin, rajoihin ja niin edelleen.

Minusta on valitettavaa, ettei niiden valtioiden kantaa, jotka eivät tunnusta Kosovon itsenäisyyttä, otettu paremmin huomioon.

 
  
MPphoto
 

  María Muñiz De Urquiza (S&D).(ES) Arvoisa puhemies, kuten olemme muissa tilanteissa todenneet, sosialistiryhmän espanjalaisjäsenten valtuuskunnan äänestyksiä ei voida tulkita Kosovon antaman yksipuolisen itsenäisyysjulistuksen suoran tai epäsuoran kansainvälisen tunnustamisen hyväksymiseksi.

Äänestämällä päätöslauselmaa vastaan haluamme myös osoittaa vastustavamme sitä, että parlamentti pyytää Euroopan unionin jäsenvaltioita tunnustamaan kansainvälisesti alueen, jonka irtautumista ei tueta Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa eikä osapuolten välisessä sopimuksessa. Vahvistamme, että asiassa sovellettava kansainvälinen oikeus määritellään YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244/99 määräysten mukaisesti.

Emme kuitenkaan kyseenalaista Balkanin alueen ja sen asukkaiden eurooppalaisia tulevaisuudennäkymiä, ja katsomme, että alueidenvälinen vuoropuhelu, josta neuvoston puheenjohtajavaltio Espanja antoi suosituksen Sarajevossa 2. kesäkuuta pidetyssä korkean tason konferenssissa, saattaa olla tehokas keino tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

 
  
MPphoto
 

  Laima Liucija Andrikienė (PPE).(EN) Arvoisa puhemies, äänestin päätöslauselman puolesta. Haluan vedota siihen tosiasiaan, että Euroopan parlamentti osallistuu komission ja neuvoston kanssa Kosovon tulevaisuutta koskevasta erittäin tärkeästä kysymyksestä käytävään keskusteluun.

Kosovoa voidaan pitää Balkanin alueen monimutkaisen poliittisen palapelin viimeisenä palana. Siksi on välttämätöntä, että sijoitamme tämän palan oikeaan paikkaan ja johdamme prosessia sovinnollisesti ja rauhanomaisesti. Kosovon itsenäisyyden on tunnustanut jo 69 maata, niiden joukossa 22 EU:n jäsenvaltiota. On tärkeää panna merkille, että mahdollisuus yhdentyä EU:hun on Balkanin alueen maille vahvin kannustin välttämättömien uudistusten toteuttamiseen ja myös alueen vakautta edistävä tekijä.

Kosovo ei ole poikkeus. Jos haluamme kytkeä Kosovon Eurooppaan ja varmistaa Balkanin alueen vakauden, on välttämätöntä ehdottaa koko aluetta ja erityisesti Kosovoa koskevaa yhteistä lähestymistapaa.

 
  
MPphoto
 

  Bernd Posselt (PPE).(DE) Arvoisa puhemies, Euroopan kansanpuolueen ryhmän (kristillisdemokraatit) esittelijänä haluan kiittää Ulrike Lunacekia erinomaisesta yhteistyöstä. Tänään hyväksymämme asiakirja on paljon parempi kuin se, jonka valiokunta laati, sillä olemme tuoneet selvästi esiin, että Kosovon jakaminen ei ole vaihtoehto. Se on keskeinen näkökohta. Olemme vaatineet – kuten teimme jo valiokunnan laatimassa luonnoksessa – että loput viisi jäsenvaltioita tunnustavat Kosovon. Tämä on johdonmukaista, sillä jo vuonna 2005 ja 2007 Euroopan parlamentti vaati Kosovon tunnustamista kolmen neljäsosan ääntenenemmistöllä. Useimmat jäsenvaltiot ovat tehneet sen.

Siksi meidän on selkeytettävä tilannetta tuomalla selvästi esiin, ettei Kosovon asemasta käydä enää uusia neuvotteluja. Suuresti arvostamaani Pier Antonio Panzeria siteerattiin tänään tiedotusvälineissä, joiden mukaan hän kannattaa Kosovon asemaa koskevia uusia neuvotteluja. Se olisi erittäin vaarallista, ja siksi on välttämätöntä, että tätä asiaa selkiytetään ja että tässä mietinnössä vahvistetaan Kosovon jakamattomuus ja tunnustaminen sekä Kosovon osallistuminen arviointiprosessiin, toisin sanoen liittymistä edeltävään strategiaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Daniel Hannan (ECR).(EN) Arvoisa puhemies, Pariisin ja Rooman sopimusten alkuajoista lähtien Euroopan yhdentymisessä on nostettu ylikansallisuuden tavoite vapauden ja demokratian yläpuolelle, ja kohtuuden nimessä todettakoon, että tätä ideologiaa levitetään muuallekin. Tosiasiassa me ylläpidämme Kosovossa protektoraattia, kuten teemme Bosniassakin, ainoastaan pitääksemme keinotekoisesti koossa monista etnisistä ryhmistä koostuvaa valtiota.

Kannatin alusta asti Kosovon itsenäisyyttä. Minusta vaikutti aivan selvältä, että kun yli 90 prosenttia väestöstä oli äänestänyt kansanäänestyksessä itsehallinnon puolesta, se pitäisi myöntää heille. Mutta tämä periaate pitäisi ehdottomasti ulottaa alueen kansallisiin vähemmistöihin ja asettaa tavoitteeksi etnografiset rajat – toisin sanoen antaa serbiväestön, joka on sopivasti kerääntynyt lähelle Serbian aluetta, tehdä oikeudellisesti se, minkä ne jo tosiasiallisesti tekevät ja saada hallitus omilta maanmiehiltään.

Ylikansallisuus ja demokratia ovat ristiriidassa keskenään. Monikansainen valtio, jollaisia Jugoslavian liittovaltio, Ottomaanien valtakunta, Habsburgien keisarikunta ja Neuvostoliitto olivat, pystytään pitämään koossa, mutta heti kun ihmisten annetaan äänestää, he valitsevat demokraattisen itsemääräämisoikeuden. Meidän pitäisi tunnustaa se.

 
  
  

Päätöslauselmaesitys: Albania (B7-0408/2010)

 
  
MPphoto
 

  Laima Liucija Andrikienė (PPE).(EN) Arvoisa puhemies, minäkin äänestin tämän päätöslauselman puolesta, sillä mielestäni meidän pitäisi jälleen kerran ilmaista tukemme Balkanin alueen maiden pyrkimyksille yhdentyä EU:hun vakautus- ja assosiaatioprosessin yhteydessä.

Albania on ehdottomasti maa, joka on saavuttanut konkreettista edistystä uudistusprosessin yhteydessä. Se on kuitenkin myös maa, jonka on tehtävä enemmän täyttääkseen paremmin EU:n normit ja liittymisperusteet. Huomattavat lisäponnistukset ovat tarpeen demokratian ja oikeusvaltion vahvistamiseksi ja maan kestävän kehityksen edistämiseksi. Kesäkuun 2009 parlamenttivaalien jälkeen puhjennut poliittinen kriisi on valitettava. Meidän on ilmoitettava albanialaisille kumppaneillemme selvästi, että moitteettomasti toimivat edustuslaitokset, joista tärkein on parlamentti, ovat vakiintuneen demokraattisen järjestelmän selkäranka ja kenties tärkein EU:hun yhdentymisen poliittinen kriteeri.

 
  
MPphoto
 
 

  Bernd Posselt (PPE).(DE) Arvoisa puhemies, Albanian sosialistit – entiset kommunistit – yrittävät horjuttaa maan suosittua hallitusta. Tällaista emme hyväksy, mutta valitettavasti aivan samaa yritetään juuri nyt Makedoniassa. Kaksi päivää sitten maan sosialistien oppositiojohtaja Branko Crvenkovski vieraili Euroopan parlamentissa. Hän kävi luottamuksellisia neuvotteluja komission jäsenen Štefan Fülen kanssa, ja vastoin kaikkia EU:n sääntöjä näistä sisäisistä neuvotteluista annettiin jälkeenpäin lehdistötiedote, jonka mukaan komission jäsen olisi myöntänyt Branko Crvenkovskilla olevan oikeus jatkaa sisäisiä poliittisia kiistojaan. Tämä ei pitänyt paikkaansa, ja totesin tämän myös Štefan Fülelle eilen. EU:n komission jäseniä ei pidä hyväksikäyttää sosialistista propagandaa ja sisäisiä poliittisia tarkoitusperiä varten.

Makedonialla on laillinen demokraattinen hallitus. Se tekee erinomaista työtä ja on valmistelemassa maata kohti Euroopan unionin jäsenyyttä. Oppositiolla on oikeus vastustaa, mutta sillä ei ole oikeutta käyttää Euroopan unionia hyväkseen tähän tarkoitukseen.

 
  
  

Päätöslauselmaesitys: Kirgisian tilanne (B7-0419/2010)

 
  
MPphoto
 

  Laima Liucija Andrikienė (PPE).(EN) Arvoisa puhemies, äänestin päätöslauselman puolesta, sillä haluan kollegojeni tavoin tuomita Kirgisiassa viime kuussa puhjenneet väkivaltaisuudet.

On valitettavaa, että sadat aseistautuneet kirgisialaismiehet valtasivat kadut, ampuivat siviilejä ja sytyttivät liikkeitä palamaan valiten kohteensa ainoastaan etnisen alkuperän mukaan. Haluan esittää osanottoni noin 300 kuolonuhrin perheille ja niille 2 000:lle, jotka loukkaantuivat tai joutuivat sairaalaan. On tärkeää, että EU painostaa edelleen Kirgisian viranomaisia teettämään uskottavan, puolueettoman ja riippumattoman selvityksen väkivaltaisuuksista.

 
  
MPphoto
 
 

  Inese Vaidere (PPE).(LV) Etelä-Kirgisiassa kesäkuussa puhjenneiden etnisten väkivaltaisuuksien takia sadat ihmiset ovat menettäneet henkensä, tuhannet ovat loukkaantuneet ja kymmenettuhannet on pakotettu pakenemaan kodeistaan. Tämä osoittaa, että Euroopan unionin on välttämätöntä osallistua entistä tiiviimmin näiden prosessien ratkaisemiseen Keski-Aasiassa. Kirgisialle annettava apu pitäisi kohdentaa ihmisille eikä tietylle hallitukselle. Vielä suhteista Keski-Aasian vastaavan valtuuskunnan kokouksessa 22. kesäkuuta Kirgisian suurlähettiläs Azilov väitti, ettei väkivallassa ollut kyse etnisestä puhdistuksesta ja etteivät ulkomaiset tiedotusvälineet arvioineet tilannetta puolueettomasti. Uzbekistan on eri mieltä tästä kysymyksestä. Kuten mietinnössä todetaan, Kirgisiassa on pidätetty useita ihmisoikeusaktivisteja ilman pätevää syytä. Nämä seikat on pidettävä mielessä arvioitaessa Kirgisian nykyistä poliittista johtoa koskevaa Euroopan unionin strategiaa. Neuvotteluja on käytävä samanaikaisesti myös muiden alueen valtioiden kanssa, erityisesti Kirgisian naapurivaltioiden Venäjän ja Kiinan kanssa. Myös näillä mailla on merkittävä vaikutusvalta alueella. Mietinnössä kehotetaan Kirgisian hallitusta teettämään – mahdollisesti kansainvälisten toimijoiden avustamana – uskottava, puolueeton ja riippumaton selvitys väkivaltaisuuksista. Siksi kannatan tätä mietintöä, sillä tätä selvitystä tarvitaan kipeästi. Kiitos.

 
  
  

Päätöslauselmaesitys: Aids/hiv ja 18. kansainvälinen aids-konferenssi (Wien, 18.–23. heinäkuuta 2010) (RC-B7-0412/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Anna Záborská (PPE). – (SK) Huolimatta Euroopan unionin lähes 30 vuotta jatkuneista aktiivisista toimista erityisesti Afrikan valtioissa, tänään käsiteltäväksi jätetyssä mietinnössä kerrotaan hiv/aids-tartunnan saaneiden määrän kasvaneen. Siinä todetaan, että pelkästään vuonna 2008 2,7 miljoonaa ihmistä sai tartunnan. EU on investoinut miljardeja euroja, ja silti tartunnan saaneiden määrä kasvaa.

Kysyisinkin, antaako tämä aihetta pohtia, teemmekö mahdollisesti jotain väärin. Onko tätä jatkunut jo 30 vuotta? Vaikuttaa siltä, että kondomien jakaminen ei tehoa hiv/aidsin leviämistä vastaan yhtä hyvin kuin puolisoiden välinen uskollisuus.

Myöskään aborttioikeus ei ole ratkaisu, sillä lääkärit pystyvät jo varmistamaan, onko hiv-tartunnan saaneen naisen lapsi terve. Afrikkalaiset ystävämme sanovat meille usein: "Sen lisäksi että olemme köyhiä, toivoisitte, että meitä olisi myös vähemmän."

Seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeuksia koskevasta politiikasta ei ole Afrikalle apua. Siksi pyydän Euroopan komissiota arvioimaan, miten tehokkaasti hiv/aidsia on torjuttu siihen käytetyillä varoilla.

 
  
  

Päätöslauselmaesitys: Rypäleammuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen voimaantulo 1. elokuuta 2010 ja EU:n rooli (RC-B7-0413/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Cristian Dan Preda (PPE).(RO) Päätin äänestää tyhjää tästä päätöslauselmasta, sillä 2 kohdassa ilmoitettu määräaika, joka koskee myös Romaniaa, saattaa olla liian tiukka Genevessä määrättyjen tavanomaisten aseiden kieltämistä koskevasta yleissopimuksesta käytävien neuvottelujen osalta.

Mielestäni YK:n järjestelmä tarjoaa asianmukaisen monenvälisen kehyksen rypäleammusten sääntelyä koskevan kansainvälisen sopimuksen käsittelylle ja siitä käytäville neuvotteluille nyt, kun neuvotteluissa on mukana 110 valtiota.

 
  
  

Mietintö: George Lyon (A7-0204/2010)

 
  
MPphoto
 

  Peter Jahr (PPE).(DE) Arvoisa puhemies, yhteinen maatalouspolitiikka on menestystarina. Siksi olin tyytyväinen parlamentin laajasta tuesta, sillä saavutuksia on jo nyt paljon: ensinnäkin väestön vakaa elintarvikehuolto, toiseksi kulttuurimaiseman säilyttäminen ja suojelu ja kolmanneksi tärkeiden resurssien uudistaminen sekä ympäristön, eläimistön ja kasviston suojelu.

Tietenkin tulevaisuudessa on uusia tehtäviä suoritettavana. Niihin kuuluvat vihreä kasvu, uusiutuva energia ja maailman nälän torjuminen. Yhteisen maatalouspolitiikan avulla voimme tietyssä määrin lisätä työllisyyttä EU:n alueella hankkeiden koosta tai toteutustavasta riippumatta. George Lyonin mietinnössä määritellään EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tehtävät erittäin hyvin, ja siinä tunnustetaan nimenomaisesti yhteisen maatalouspolitiikan kahden pilarin järjestelmä. Meidän on nyt tehtävä yhteistyötä järjestääksemme näitä poliittisia tehtäviä varten asianmukaisen rahoituksen.

 
  
MPphoto
 

  Alfredo Antoniozzi (PPE).(IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, äänestin George Lyonin mietinnön puolesta, sillä olen esittelijän kanssa samaa mieltä siitä, että on tarpeen suunnitella sellainen yhteinen maatalouspolitiikka, jolla ensinnäkin jatketaan viime vuosina toteutettua yleistä uudistusprosessia ja toiseksi voidaan toteuttaa innovatiivisia käytännön ratkaisuja niihin lukuisiin haasteisiin, joihin on lähivuosina vastattava.

Oikeastaan olen sitä mieltä, että ne viisi perustekijää, jotka mietinnössä on lueteltu, nimittäin elintarviketurva, kestävyys, maatalous koko EU:n alueella, luonnon monimuotoisuus ja ympäristönsuojelu sekä viimeisenä vihreä kasvu, ovat erinomainen lähtökohta sellaisen tulevan yhteisen maatalouspolitiikan varmistamiseksi, jossa otetaan huomioon jatkuva nopea kehitys paitsi Euroopassa myös nimenomaan maailmanlaajuisesti.

 
  
MPphoto
 

  Christa Klaß (PPE).(DE) Arvoisa puhemies, George Lyonin EU:n maatalouspolitiikan tulevaisuudesta laatiman mietinnön avulla olemme mahdollistaneet selkeän kannan muodostamisen ja asettaneet komissiolle selvät ja täytäntöönpanokelpoiset normit.

Äänestin mietinnön puolesta ja olen tyytyväinen siihen, että sillä on parlamentissa laaja kannatus. Tervettä ympäristöä, terveellisiä elintarvikkeita sekä maataloustuotannon kaukonäköisyyttä ja kestävyyttä koskevien kasvavien vaatimusten takia Euroopan unionin on myös oltava valmis rahoittamaan ja tukemaan näitä keskeisiä aloja.

Euroopalla on velvollisuus taata kansalaistensa elintarviketurva. Alueena, jossa on luontaisesti suotuisa ilmasto, Euroopalla on myös vastuu elintarvikehuollon toimivuuden varmistamisesta kaikkialla maailmassa. Hoitaessaan tätä tehtävää Euroopan unionin on kuitenkin tehtävä parempaa ja johdonmukaisempaa yhteistyötä muun maailman kanssa. Euroopan on taattava asianmukainen toimeentulo maaseutuyhteisöille. Yksi asia on pidettävä mielessä: tarvittaessa voisimme myös tuoda elintarvikkeita, mutta emme edellytyksiämme vastaavalla tavalla. Meidän on huolehdittava terveen ympäristön luomisesta ja säilyttämisestä Euroopassa. Maataloustuottajiemme on saatava työstään kohtuullinen palkka.

 
  
MPphoto
 

  Czesław Adam Siekierski (PPE).(PL) Kannatin tätä mietintöä. Totean kuitenkin kannattavani maatalousmarkkinoiden interventioiden osittaista säilyttämistä ongelmatilanteissa. Tämä ei ole ristiriidassa markkinoiden vapauden periaatteen kanssa.

Meidän on kiinnitettävä enemmän huomiota maaseudun kehittämiseen, infrastruktuurin laajentamiseen, koulutusasioihin ja väestötilanteeseen. Nuorten viljelijöiden määrä vähenee entisestään ja samalla ikääntyvien viljelijöiden määrä kasvaa. Elinolosuhteet ja elintaso ovat maatiloilla ja maaseudulla merkittävästi heikommat – paljon heikommat ja huonommat – kuin kaupungeissa. Lisäksi maanviljelijäperheiden tulot ovat noin 60 prosenttia niiden perheiden tuloista, jotka elättävät itsensä muilla tavoin. Maanviljelijät ovat osoittaneet mieltään tämän takia.

Lyhyesti sanottuna meidän pitäisi asettaa tavoitteeksi maatalouden ja maaseudun kestävä kehitys.

 
  
MPphoto
 

  Inese Vaidere (PPE).(LV) Arvoisa puhemies, kiitos puheenvuorosta. Kannatan tätä päätöslauselmaa, sillä siinä painotetaan useita yhteisen maatalouspolitiikan tulevaisuutta koskevia edellytyksiä, joita on syytä tukea. Siinä korostetaan, että yhteisen maatalouspolitiikan rahoitus on säilytettävä ainakin seuraavalla pitkän aikavälin rahoituskaudella. Toiseksi siinä vaaditaan, että maanviljelijöille maksettavat suorat tuet rahoitetaan kokonaan Euroopan unionin talousarviosta. Kolmanneksi siinä mainitaan oikeudenmukaisen kilpailun turvaaminen, mikä on nykyisin merkittävin puute väliaikaisessa yhteisessä maatalouspolitiikassa. Vaikka kotimaani Latvia on ollut Euroopan unionin jäsenvaltio jo jonkin aikaa, viljelijämme saavat noin 90 euroa tukea hehtaarilta, kun taas Kreikan viljelijöille maksetaan noin 550 euroa ja Saksan ja Ranskan viljelijöille yli 300 euroa hehtaarilta. Nämä haitalliset erot vääristävät kilpailua ja koko Euroopan unionin markkinoita. Lisäksi ne kasvattavat uusien ja vanhojen jäsenvaltioiden välistä kuilua, jättävät huomiotta yhteenkuuluvuuden periaatteet, viivästyttävät niiden täytäntöönpanoa ja haittaavat maiden talouskehitystä. Uusi politiikka on laadittava oikeudenmukaisesti tukemalla tasa-arvoa, jotta poistetaan haitalliset eroavuudet ja varmistetaan oikeudenmukainen kilpailu koko Euroopan unionin alueella.

 
  
MPphoto
 

  Hannu Takkula (ALDE).(FI) Arvoisa puhemies, täytyy sanoa, että äänestin tämän George Lyonin mietinnön puolesta. Muutamissa kohdissa tein kansallisia – voisiko sanoa – varaumia tai äänestin hiukan toisin. On otettava huomioon se, että vaikka tämä Lyonin esitys on erittäin hyvä ja kattava koskien maataloutta ja sen uudistamista Euroopan unionin alueella, siitä huolimatta – kun on pienen kansakunnan Suomen edustaja, jossa olosuhteet maatalouden harjoittamiseen on hyvin erilaiset kuin suurissa jäsenvaltioissa, vaikkapa Ranskassa tai Saksassa – tämä yhteinen maatalouspolitiikka ei kaikilta osin ole ihan suoraan yhteen sovitettavissa. Siksi tein muutamia poikkeuksia tässä äänestyksessäni.

Toivon, että tulevaisuudessa Euroopan parlamentissa ja unionissa voitaisiin entistä paremmin huomioida myös pienet maataloudet, pienet maat ja niiden harjoittama maatalous, koska maatalous on tietynlainen kansallinen henkivakuutus. Jokainen jäsenvaltio tarvitsee oman maataloutensa ja sen säilyttämisestä on huolehdittava.

 
  
MPphoto
 

  David Martin (S&D).(EN) Arvoisa puhemies, äänestin George Lyonin mietintöä vastaan, sillä kaikkialla Euroopassa hallitukset leikkaavat määrärahojaan. Yhdistyneessä kuningaskunnassa sairaanhoitajien ja opettajien palkkoja ja eläkkeitä leikataan. Poliisien määrää vähennetään ja vankeja vapautetaan, koska meillä ei ole varaa pitää heitä vankiloissa. Silti täällä Euroopan parlamentissa konservatiivi- ja liberaaliryhmien edustajat, jotka muodostavat Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen, ovat jostakin syystä päättäneet keskenään äänestää sen puolesta, että maatalouden kustannukset säilytetään vuoteen 2013 saakka entisellään ja sen jälkeenkin vuoden 2013 tasolla.

Mielestäni tätä on täysin mahdotonta hyväksyä. Mielestäni on väärin, että maaseutuväestöä suojellaan eri tavalla kuin kaikkia muita yhteiskuntaryhmiä. Jos on oikein, että valtion virkamiesten tuloja leikataan, niin on oikein leikata muidenkin yhteiskuntaryhmien tuloja vastaavasti. Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus ja hallitukset eri puolilla Eurooppaa sanovat meidän kaikkien olevan samassa veneessä. Jos näin on, meidän kaikkien on myös kannettava seuraukset yhdessä.

 
  
MPphoto
 

  Syed Kamall (ECR).(EN) Arvoisa puhemies, mielestäni on ymmärrettävää, että nähdessään sodan runtelemat maansa toisen maailmansodan lopussa Euroopan poliittiset johtajat halusivat edistää ajatusta elintarviketurvasta ja yhteisestä maatalouspolitiikasta.

Tarkasteltaessa samaa politiikkaa 60 vuotta myöhemmin on kuitenkin kiinnitettävä huomiota EU:n kansalaisille aiheutuviin kustannuksiin. Kiinnittäkäämme huomiota siihen tosiasiaan, että kansalaiset joutuvat maksamaan kolminkertaisesti: kerran veroina byrokratian kustantamiseksi, toisen kerran veroina tukien kattamiseksi ja sitten vielä liikkeissä perittävinä korkeampina hintoina. On selvää, että yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisen sijasta meidän pitäisi pohtia sen lakkauttamista. YMP:n lopettaminen antaisi tehokkaille maataloustuottajille mahdollisuuden menestyä. Se antaisi veronmaksajille mahdollisuuden säästää omia rahojaan ja käyttää ne hyödyllisemmin, ja se takaisi alhaisemmat kuluttajahinnat.

Uudistukset eivät riitä – on aika romuttaa YMP.

 
  
MPphoto
 
 

  Anneli Jäätteenmäki (ALDE).(FI) Arvoisa puhemies, äänestin Lyonin mietinnön puolesta. Se on tasapainoinen ja se takaa ja turvaa sen, että koko Euroopassa voidaan harjoittaa maataloutta, tuottaa ruokaa ja tätä kautta turvata ruoan saanti kansalaisille.

Oli muutamia kohtia, joissa äänestin eri tavalla kuin ryhmäni, koska katson, että tietyissä tilanteissa markkinoiden sääntely ja interventiot ovat tarpeen. Ne ovat tarpeen ruokahuollon ja myös kestävän kehityksen turvaamiseksi.

 
  
  

Mietintö: Alain Cadec (A7-0207/2010)

 
  
MPphoto
 

  Peter Jahr (PPE).(DE) Arvoisa puhemies, äänestin mietinnön puolesta, ja siinä oli kaksi minulle erityisen tärkeää seikkaa. Ensimmäinen niistä on luonteeltaan ympäristöllinen, sosiaalinen ja laadullinen. Tässä suhteessa on tärkeää, että tuontituotteet täyttävät samat edellytykset, jotka Euroopan unionissa tuotetuille tuotteille on asetettu, sillä mitä hyötyä meille on kalakantojen kestävästä hoidosta, jos muut kauppakumppanit sitten lähestulkoon hävittävät maailman merien kalakannat?

Toinen näkökohta liittyy talouteen. Jos EU:n omavaraisuusaste on vain 40 prosenttia ja kalakannat maailmanmarkkinoilla ovat uhattuna, on selvää, että tässäkin on erityisen hyvä tilaisuus vesiviljelylle. Meidän pitäisi kehittää tätä toimialaa, antaa sille tieteellistä tukea ja ennen kaikkea organisoida se kestävällä tavalla, sillä vesiviljely myös työllistää ja tuo viime kädessä lisäarvoa Euroopan unionille.

 
  
MPphoto
 

  Inese Vaidere (PPE).(LV) Kiitos puheenvuorosta. Tässä mietinnössä korostetaan, että Euroopan unionissa on säilytettävä ympäristöllisesti kestävä ja taloudellisesti kannattava kalastusala, mukaan luettuna vakituinen määrä pienimuotoista kalastusta rannikkovesillä sekä sen tyyppistä kalastusta, joka edistää kyseessä olevan alueen kulttuuri-identiteetin säilyttämistä, työllistää kaikissa tuotantoketjun vaiheissa ja tuottaa turvallisia ja laadultaan moitteettomia elintarvikkeita. Valitettavasti todellisuus on se, että latvialaiset kalastajat saavat niin pienet kiintiöt ja niin niukasti Euroopan unionin tukea, että meidän on kannattavampaa romuttaa alukset ja lopettaa kalastus. Tämä on todella murheellinen tilanne, kun maasta, jolla on 550 kilometriä rannikkoa, hävitetään perinteinen toimiala. Euroopan unioni aiheuttaa politiikallaan vahinkoa koko pienimuotoiselle kalastukselle tukemalla teollisia tuottajia, joiden kalastusmenetelmät ovat usein ympäristölle haitallisia. Tästä syystä kannatin mietintöä, jossa vaaditaan muutosta nykytilanteeseen.

 
  
MPphoto
 

  Seán Kelly (PPE).(GA) Arvoisa puhemies, äänestin Alain Cadec'in laatiman hienon mietinnön puolesta ja osallistuin parlamentissa aikaisemmin käytyyn keskusteluun, mutta catch-the-eye-menettelylle ei jäänyt aikaa, joten käytän tätä tilaisuutta hyväkseni sanoakseni muutaman sanan.

Ensinnäkin Euroopan unionin ensisijainen velvollisuus on huolehtia omista kansalaisistaan, etenkin kun on kyse kalastusalasta, sillä he ovat harjoittaneet kalastusta vuosia ja heidän esi-isänsä satoja ja tuhansia vuosia, ja heitä on suojeltava.

Toiseksi Euroopan unioniin tuotavien tuotteiden on vastattava samoja – tai kenties jopa korkeampia – vaatimuksia, jotka on asetettu Euroopan unionista peräisin oleville tuotteille.

Lopuksi totean, että meidän on tehtävä paljon enemmän vesiviljelyn edistämiseksi. Siitä olisi suurta apua tämän ongelman ratkaisemisessa.

 
  
MPphoto
 

  Syed Kamall (ECR).(EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää teitä ja koko henkilöstöänne kärsivällisyydestä. Minun on todettava, että kun ensimmäisen kerran sattumalta törmäsin ajatukseen YKP:sta, luulin K-kirjaimen tarkoittavan pikemminkin kommunistista politiikkaa kuin kalastuspolitiikkaa. Tässä on todella nähtävissä keskusjohtoisen suunnittelun idea, jossa keskusjohto päättää, miten paljon kalaa kunkin kansakunnan kalastajat voivat pyytää, ja kommunismin tavoin se on ollut katastrofi. Se on johtanut kalakantojen ehtymiseen, ja yhä useammat kalastajat valittavat heille annettujen kiintiöiden pienuutta.

On todellakin aika ottaa oppia kalavarojen onnistuneesta suojelusta ja säilyttämisestä. Tarkastelkaamme Islannin ja Uuden-Seelannin järjestelmiä, jotka perustuvat omistusoikeuteen. Kuten edellinen puhuja totesi, niissä rannikkoväestöstä huolehditaan antamalla heille määräämättömäksi ajaksi oikeudet, jotka he voivat myydä edelleen, vaihtaa tai jättää tuleville sukupolville. Tämä on varmasti paras ratkaisu, sillä se on ollut menestys ja suojellut kalavaroja toisin kuin YKP:n järjestelmä, joka on epäonnistunut Euroopassa surkeasti.

 
  
  

Kirjalliset äänestysselitykset

 
  
  

Mietintö: Alexander Alvaro (A7-0224/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Charalampos Angourakis (GUE/NGL), kirjallinen. (EL) Äänestimme vastoin tätä häpeällistä terrorismisopimusta, jonka ansiosta Yhdysvaltain salainen palvelu saa jokaista EU:n kansalaista koskevia henkilötietoja terrorismin torjunnan varjolla. Ne pääoman edustajat Euroopan parlamentissa, jotka äänestivät SWIFT-sopimuksen puolesta, eivät ole selvillä sopimuksen sisällöstä, sillä vain parlamentin "luottojäsenet" saivat lukea "luottamuksellisen" tekstin Euroopan parlamentin hylättyä sen kahdesti viimeksi kuluneiden kuuden kuukauden aikana. He olivat vakuuttuneita siitä, että Yhdysvallat oli taannut, että "salaisen palvelun yksiköt varmistaisivat sen, että henkilötietoja suojataan".

"Terrorismisopimuksen" hyväksyminen vahvistaa sen, että Euroopan parlamentti antaa muka demokraattisesti oikeutuksen tällaisille erittäin taantumuksellisille, ruohonjuuritason vastaisille, EU-alueen yhteen niputtaville politiikoille. Lisäksi sopimuksella on merkittävä rooli demokraattiset oikeudet ja ruohonjuuritason vapaudet vaarantavan, valtion harjoittamaa terroria ja sortoa koskevan lainsäädäntökehyksen vakiinnuttamisessa. Missään "terrorismisopimuksessa" ei kunnioiteta ruohonjuuritason vapauksia. Toimenpiteet kohdistuvat tavallisen kansan vastatoimiin ja vastarintaan, tovereiden etuvartioon, kommunistiseen liikkeeseen ja radikaaleihin voimiin, jotka kieltäytyvät taipumasta kapitalistisen riistojärjestelmän sivistymättömyyden edessä. Niin kauan kuin pääoman ja sen poliittisen edustuksen taholta lisätään toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on polkea ja vaarantaa työläisten oikeudet sekä vahvistaa ja turvata oma ylivalta, vastarinta, tottelemattomuus ja väistämätön taisto monopolien vallan ja taantumuksellisten liittoumien kaatamiseksi on entistä voimakkaampaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. (FR) Euroopan parlamentti kieltäytyi helmikuussa 2010 allekirjoittamasta EU:n ja Yhdysvaltojen välistä sopimusta rahaliikennetietojen siirtämisestä ja vaati neuvottelujen uudelleen aloittamista. Kyseisen sopimuksen ehtoja on nyt parannettu huomattavasti EU:n kansalaisten etujen mukaisesti. Tämän vuoksi äänestin tällä kertaa sopimuksen puolesta, etenkin, koska pitkällä aikavälillä se mahdollistaa kokonaan eurooppalaisen tiedonkeruujärjestelmän käyttöönoton. Tämä sopimus on näin ollen väliaikainen ratkaisu, jonka avulla Euroopan unioni ja Yhdysvallat voivat torjua terrorismia, mutta ratkaisua ei voi pitää lopullisena.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Luc Bennahmias (ALDE), kirjallinen. (FR) Päätin äänestää tyhjää, kun kyse on Euroopan unionin ja Amerikan yhdysvaltojen välisestä sopimuksesta pankkitietojen siirtämisestä SWIFT-järjestelmän kautta terrorismin torjumistarkoituksessa. Sopimus on merkittävä askel eteenpäin edelliseen versioon verrattuna. Saatuaan äänensä kuuluville Euroopan parlamentti onnistui saamaan lukuisia takeita, jotka vahvistavat tietosuojaa ja asianosaisten ihmisten oikeuksia.

Mielestäni Europolin valitseminen tietojen siirtämisestä vastaavaksi viranomaiseksi ei ole kuitenkaan sopivaa. Europol ei ole itsenäinen viranomainen, vaan poliisivirasto, ja epäilen, pystyykö se valvomaan puolueettomasti Yhdysvaltojen viranomaisten esittämien siirtopyyntöjen asianmukaisuutta. Koska siirrettävät henkilötiedot ovat erittäin arkaluonteisia, en voinut äänestää tämän sopimuksen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Mara Bizzotto (EFD), kirjallinen. (IT) Tosiasia on, että syyskuun 11. päivän 2001 vuoksi yksikään ihminen ei pidä itsestään selvänä olevansa suojassa tai fyysisesti turvassa. Keskeinen seikka kaikissa toimissa, joiden avulla pyritään palauttamaan luottamus eurooppalaisten keskuuteen, onkin henkilötietojen suojeleminen. On keskeisen tärkeää varmistaa, että tällaiset tiedot pysyvät yksityisinä, mutta niiden käsitteleminen – etenkin, jos kyse on rahoitustiedoista – on merkittävä kansainvälisen terrorismin torjuntakeino. Tämän vuoksi kannatin äänestyksessä Alvaron mietintöä sopimuksesta, jossa määritellään ehdot, joiden mukaisesti Yhdysvaltain valtiovarainministeriö voi 1. elokuuta alkaen tutustua 200 eri maassa sijaitsevan noin 8 000 rahoituslaitoksen ja pankin rahoitustietoihin, joita hallinnoi pankkien maailmanlaajuinen rahoitusviestintäyhtiö SWIFT. Kun otetaan huomioon tarvittavat varotoimet, kuten EU:n kansalaisten mahdollisuus hakea muutosta hallintoteitse ja tulla kohdelluksi samoin kuin Yhdysvaltain kansalaiset, ja tietojen varastointiajan tarkistaminen, Euroopan ja Yhdysvaltojen välinen yhteistyö merkitsee tässä tapauksessa oikeanlaista globalisaation kielteisiin vaikutuksiin puuttumista.

 
  
MPphoto
 
 

  Emine Bozkurt (S&D), kirjallinen. (NL) Hollantilaisen PvdA-puolueen valtuuskunta Euroopan parlamentissa kannattaa tätä sopimusta siinä toivossa, että EU:n kansalaisia koskeva mittava tiedonsiirto saadaan loppumaan lähitulevaisuudessa. Sopimuksen mukaan Eurooppa kehittää oman järjestelmänsä pankkitietojen keräämistä ja lajittelua varten. Tämä tarjoaa mahdollisuuden siirtojen erittelemiseen. Pitämällä tiedot omassa valvonnassamme pystymme suojelemaan kansalaistemme oikeuksia paremmin. Euroopan komissio tekee tätä koskevan ehdotuksen vuoden kuluessa, ja meidän pitäisi pystyä ottamaan tällainen oma järjestelmä käyttöön kolmen vuoden kuluessa. Tuosta hetkestä alkaen vastavuoroisuuskysymyksestä tulee merkityksellinen. Eurooppalaiset valvojamme Yhdysvalloissa pystyvät varmistamaan, mitä eurooppalaisille pankkitiedoille tapahtuu päivittäin. Europolin vastuulle tulee varmistaa ja hyväksyä Yhdysvaltojen esittämät pyynnöt. Euroopan parlamentin painostuksen ansiosta jo hyväksytty sopimus tulee tarkistettavaksi. Kaikki toiveemme eivät ole toteutuneet, mutta olemme kuitenkin onnistuneet saamaan takeet siitä, että Yhdysvallat ei voi penkoa tietojamme noin vain. Uudella sopimuksella saavutetaan tasapaino yksityisyyden suojelun ja turvallisuuden takaamisen välille. Samanaikaisesti terrorismin torjunta pysyy edelleen suurimpana huolenaiheenamme.

 
  
MPphoto
 
 

  Françoise Castex (S&D), kirjallinen. (FR) Annoin ääneni Alvaron mietinnölle uudesta SWIFT-sopimuksesta, jossa määritellään ehdot joidenkin SWIFT-yhtiön tallentamien pankkitietojen siirtämisestä Yhdysvaltain valtiovarainministeriölle osana terrorismin torjuntaa. Käytimme uusia Lissabonin sopimuksen myötä saamiamme valtuuksia ja pakotimme komission neuvottelemaan tasapainoisemman sopimuksen Yhdysvaltojen kanssa. Vaikka sopimus on hyvä, joitakin kohtia olisi vielä voinut parantaa. Tämän päivän myönteinen äänestystulos ei ole avoin valtakirja amerikkalaisille: parlamentti aikoo pysyä äärimmäisen valppaana tulevina kuukausina, etenkin kun kyse on Europolin valtuuksien muuttamisesta, Washingtonissa toimivan itsenäisen viranomaisen nimeämisestä ja terrorismin rahoituksen eurooppalaisen jäljittämisohjelman käyttöönotosta.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. (PT) Äänestin uuden SWIFT-mietinnön puolesta, koska Eurooppa-neuvosto ja Yhdysvallat ovat neuvotelleet takeista, joita ei ollut Euroopan parlamentille neljä kuukautta sitten esitellyssä sopimuksessa. Tässä sopimuksessa pankkitietojen siirtämisestä Yhdysvaltoihin määrätään, että EU:n on kehitettävä järjestelmä, jonka avulla vältetään kaikkea valikoimatonta tiedonsiirtoa, mistä ei edellisessä sopimuksessa ollut määräyksiä.

 
  
MPphoto
 
 

  Nikolaos Chountis (GUE/NGL), kirjallinen. (EL) Äänestin vastoin mietintöä, joka koskee pankkitietojen siirtämistä Euroopan unionista Yhdysvaltoihin samoista syistä, joiden vuoksi minä ja ryhmäni vastustimme edellistä yritystä saada tämä sopimus aikaan, huolimatta kaikista mietintöön perustuvista "teknisistä" parannuksista. Euroopan parlamentin ei pitäisi hyväksyä sitä, että Euroopan komissio hyväksyy henkilötietojen luovuttamisen Yhdysvaltain hallitukselle ja salaiselle palvelulle terrorismin torjunnan varjolla. Asetun vastoin komission itsepintaista halua siirtää ylipäätään tietoja rahaliikenteestä Yhdysvaltoihin, koska näin rikotaan henkilötietojen kunnioittamista, ja kyse on tiedoista ja aineistosta, joita Yhdysvaltain salainen palvelu käyttää omiin tarkoituksiinsa ilman minkäänlaista perustavanlaatuista valvontaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Derek Roland Clark (EFD), kirjallinen. − (EN) Yhdistyneen kuningaskunnan itsenäisyyspuolue UKIP äänesti tänään Alvaron mietintöä vastaan, koska emme halua antaa EU:lle suurempaa valtaa henkilötietojen osalta. Toimenpide johtaa yksityisyyden räikeään rikkomiseen. Luottamukselliset ja henkilökohtaiset rahoitustiedot kuuluvat kullekin ihmiselle eivätkä EU:lle tai Euroopan parlamentille.

Vastustamme määrätietoisesti terrorismin leviämistä, mutta henkilökohtaista yksityisyyttä on suojeltava silloin, kun etukäteen ei ole aihetta epäillä väärinkäytöksiä. Jos Yhdistynyt kuningaskunta aikoo osallistua sopimukseen Yhdysvaltojen kanssa, kyseessä on oltava täysin vastavuoroinen järjestely eikä tällainen lähes yhteen suuntaan toimiva järjestely, johon EU on nyt suostunut. Kyse on asiasta, josta päättäminen kuuluu kansallisille hallituksille, ei Euroopan parlamentille.

 
  
MPphoto
 
 

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin helmikuussa sopimusta vastaan, koska se rikkoi tarpeellisuus- ja suhteellisuusperiaatteita ja oli vastoin eurooppalaisten rahoitustietojen koskemattomuutta ja turvallisuutta. Uusi sopimus on edeltäjäänsä parempi. Siihen on tullut parannuksia, kuten terrorismin kapeampi määritelmä, yhtenäisen euromaksualueen (SEPA) sulkeminen sopimuksen ulkopuolelle, eurooppalaisen yleisön oikeuksien valvontajärjestelmä ja tunnustaminen. Tästä huolimatta sopimuksessa sallitaan edelleen mittava tietojen (valikoimattomien tietojen) siirtäminen. Europolin valinta on väärin. Europol ei ole oikeusviranomainen eikä tietosuojaviranomainen. Uusien tehtävien antaminen Europolille olisi mahdollista ainoastaan muuttamalla oikeusperustaa Euroopan parlamentin avustuksella. Sopimuksen 20 artiklassa oleva sanamuoto syö sitä, miten tehokkaasti eri oikeudet, jotka on juuri parlamentin pyynnöstä otettu esiin, tunnustetaan. Toivon komission tekevän aloitteen terrorismin rahoituksen eurooppalaisen jäljittämisohjelman luomiseksi ja odotan, että näin saadaan aikaan pitävämpi ratkaisu, jonka avulla tiedonrikastus sallitaan ainoastaan EU:n sisällä. Kaikkien näiden syiden vuoksi päätin äänestää tyhjää, sillä en edelleen pysty tarkasti ottaen hyväksymään sitä, että sopimuksen osalta on saavutettu hyväksyttävä taso.

 
  
MPphoto
 
 

  Mário David (PPE), kirjallinen. (PT) Terrorismin torjunnan on oltava ensisijainen tavoite Euroopan unionille. Näin ollen ennakoiva yhteistyö Yhdysvaltojen kanssa, etenkin informaation ja tietojen siirtämisen osalta, on keskeistä tehokkuuden lisäämiseksi terrorismin torjunnassa, tulevien iskujen estämiseksi ja eurooppalaisen yleisön turvallisuuden varmistamiseksi. Tämän vuoksi äänestän mietinnössä ehdotettujen toimenpiteiden puolesta. Sopimukseen tehdyt tarkistukset eivät ainoastaan heijasta suurinta osaa huolenaiheista, joita Euroopan parlamentti toi esiin hylätessään sopimuksen 11. helmikuuta, vaan ne ovat myös osoitus suhteellisuudentajusta, jota tarvitaan näitä tietoja käsiteltäessä eli silloin, kun kyse on niiden tutkimisesta, varastoinnista ja myöhemmästä tuhoamisesta. Painotan myös niitä vahvistettuja takuita, jotka uusi sopimus antaa EU:n kansalaisille tietosuojan osalta, eli oikeutta hakea muutosta oikeudellisiin ja hallinnollisiin päätöksiin, oikeutta avoimuuteen ja tietojen välittämiseen asianosaisille kansalaisille sekä tietojen soveltamisalan määrittelyä siten, että se rajoitetaan toimintaan, joka liittyy suoraan terrorismiin tai sen rahoitukseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Marielle De Sarnez (ALDE), kirjallinen. (FR) Kuusi kuukautta sitten Euroopan parlamentti toimi perusoikeuksien puolustajana hylkäämällä EU:n ja Yhdysvaltojen välisen pankkitietojen käsittelyä ja siirtämistä koskevan sopimuksen, niin sanotun SWIFT-sopimuksen. Parlamentin jäsenten ja etenkin oman ryhmämme ansiosta sopimuksesta laadittiin uusi versio. Se sisältää perustavanlaatuisia parannuksia, kuten luopumisen tietojen siirtämisestä valikoimattomasti. Näin ollen yksittäisten henkilöiden oikeuksia suojataan paremmin, samalla kun tunnustetaan rahoitustietojen jäljittämisen merkitys terrorismin torjunnassa. Tästä syystä päätin äänestää uuden sopimuksen puolesta. Aion kuitenkin jatkossakin olla erityisen valppaana seuraavien seikkojen osalta: eurooppalaisten tietosuojaviranomaisten erioikeudet ja Europolin valinta valvovaksi viranomaiseksi, niiden ihmisten muutoksenhakuoikeus, joiden oikeutta yksityisyyteen on loukattu, sekä Yhdysvaltojen viranomaisille luovutettujen tietojen seuranta ja asianmukaisuuden arviointi.

 
  
MPphoto
 
 

  Anne Delvaux (PPE), kirjallinen. (FR) Äänestin sen puolesta, että uusi Euroopan unionin ja Amerikan yhdysvaltojen välinen sopimus terrorismin rahoituksen jäljittämisohjelmaa varten tapahtuvasta rahaliikenteen sanomanvälitystietojen käsittelystä ja siirtämisestä hyväksytään, koska mielestäni komission jättämä uusi ehdotus tarjoaa EU:n kansalaisille lisätakuita etenkin tietosuojan osalta. Mielestäni on todellakin niin, että kaikissa eurooppalaisten henkilötietojen siirroissa kolmanteen maahan turvallisuustarkoituksessa on kunnioitettava menettelytakeita ja puolustautumisoikeuksia ja noudatettava tähän sovellettavaa kansallista ja eurooppalaista tietosuojalainsäädäntöä.

Muutama kuukausi sitten esitetty ensimmäinen sopimusversio oli liian epämääräinen eikä antanut vastaavia takuita. Tästä syystä äänestimme sitä vastaan. Tänään olen iloinen siitä, että parannusehdotuksemme on otettu huomioon, mukaan luettuina vastaavanlainen tiedonvaihtojärjestelmä Euroopan tasolla ja takeet siitä, että valvontavastuu annetaan eurooppalaisille virkamiehille, joiden on voitava asettua vastustamaan tietojen keräämistä Yhdysvaltain maaperällä.

 
  
MPphoto
 
 

  Ioan Enciu (S&D), kirjallinen. (EN) Kannatin EU:n ja Yhdysvaltojen välistä sopimusta terrorismin rahoituksen jäljittämisohjelmaa varten tapahtuvasta rahaliikenteen sanomanvälitystietojen käsittelystä ja siirtämisestä Euroopan unionista Yhdysvaltoihin. Esittelijän ja LIBE-valiokunnan huomattavien ponnistelujen ansiosta nykyinen sopimusteksti sisältää merkittäviä parannuksia sopimuksen edelliseen versioon verrattuna. Terrorismin torjunnan tulevaisuuden kannalta, samalla kun suojellaan kansalaisten henkilötietojen suojaamiseen liittyviä perusoikeuksia, on erityisen merkittävä sopimuksen 2 artikla, joka koskee EU:n suorittaman tietojen keräämisen mahdollistavan oikeudellisen ja teknisen kehyksen laatimista. Komission olisi hoidettava tehtävä päättäväisesti ja oikea-aikaisesti. 2 artiklaan tehdyn lisäyksen avulla on mahdollista suuresti vähentää EU:n rajojen ulkopuolelle analysoitavaksi lähetettävän valikoimattoman tiedon määrää. 15 ja 16 artiklan avulla kansalaisille varmistetaan entistä paremmat mahdollisuudet muutoksenhakuun sekä avoimuuden lisääntyminen.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin pankkitietojen siirtämistä Yhdysvaltoihin koskevan SWIFT-sopimuksen puolesta, sillä uskon, että neuvoston ja Yhdysvaltojen neuvottelema sopimus sisältää nyt takeet, jotka liittyvät kansalaisia koskevien tietojen suojaamiseen, ja siinä suljetaan pois mahdollisuus siirtää raakatietoja kolmansiin maihin. Kyse on tärkeästä sopimuksesta terrorismin torjunnan kannalta, ja sen avulla varmistetaan, että EU:n kansalaisten perusoikeudet suojataan.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Terrorismi-ilmiö ja sen eurooppalaiseen yhteiskuntaan aiheuttamat yhä suuremmat vaikutukset koettelevat keskeisen tärkeitä arvoja, kuten yksityisyyden kunnioittamista ja yhteisen turvallisuuden takaamisen tarvetta.

Tämän vuoksi Euroopan unionin ja Amerikan yhdysvaltojen välinen sopimus tietojen käsittelemisestä hylättiin tässä parlamentissa aiemmin, koska sitä ei pidetty riittävän hyvänä. Uusi versio merkitsee parannusta edelliseen verrattuna. Toivon, että tämä sopimus antaa oikeutuksen sen tekemiseen ja että osapuolet osaavat tulkita sen määräyksiä asianmukaisesti siten, että terroristien rahoitustoimintaa estetään ja torjutaan.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Edistyminen tässä prosessissa on myönteinen osoitus siitä, millaista hyötyä ja mitä etuja toimielinten yhteistyöstä on Euroopan yhdentymistä menestyksekkäästi lujitettaessa. Euroopan parlamentin tuotua ilmi huolenaiheensa ja suosituksensa saatiin Yhdysvaltojen kanssa aikaan tasapainoinen sopimus rahaliikenteen sanomanvälitystietojen siirtämistä ja käsittelyä varten, samalla kun ennen kaikkea pidetään mielessä, että kyse on terrorismin rahoituksen jäljittämisohjelmaan liittyvästä prosessista. Haluan korostaa, että takeita on lisätty, mitä tulee kansalaisten oikeuksien suojelemiseen, kaikenlaiseen myöhempään tiedonsiirtoon kolmansiin maihin ja riskeihin, jotka liittyvät tietojen aiheettomaan käyttöön ja talousvakoiluun. Lisäksi on taattu mahdollisuus korjata sellaisia tiedonsiirtotilanteita, joiden mahdollisesti myöhemmin katsotaan olleen aiheettomia. Tämän sopimuksen avulla varmistetaan, että menettelyjä ja institutionaalisten Yhdysvaltain-suhteiden kannalta hyödyllistä ja tervettä yhteistyötä säännellään paremmin.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) On mahdotonta hyväksyä sitä, että neljä kuukautta sen jälkeen, kun parlamentti hylkäsi SWIFT-sopimuksen, parlamentti ja neuvosto ovat päässeet Yhdysvaltojen viranomaisten kanssa sopuun sellaisen sopimuksen tekemisestä, jonka avulla ei taata turvallisuutta tai yksityisyyttä, sillä tekosyyllä, että kyse on terrorismin torjunnasta. On valitettavaa, että parlamentin enemmistö on nyt äänestänyt tämän sopimuksen puolesta.

Tietojen vaihtamiseen ja tietokantoihin käsiksi pääsyyn – olipa kyse Yhdysvaltojen viranomaisten tai EU:n virastojen toiminnasta – liittyy suurta epävarmuutta, mistä voi seurata hallitsemattomia uhkia. Rikolliset ja syyttömät, epäillyt ja ne, joita ei epäillä, joutuvat mukaan prosessiin, joka ei tarjoa mitään takuita tehokkuudesta, kuten on osoitettu.

Tämän sopimuksen täytäntöönpano, kuten olemme jo aiemmin sanoneet, merkitsee sitä, että jatketaan puutteellisia toimia, joita pidetään osana niin kutsuttua terrorismin vastaista taistelua, tarkoituksena oikeuksien supistaminen.

Tuemme kaikenlaisen rikollisuuden torjuntaa, mutta sen on tapahduttava ennen kaikkea keskittymällä ilmiöiden alkuperään ja ennaltaehkäisyyn eikä siirtämällä painoa epämääräisiin turvatoimiin, joilla rikotaan kansalaisvapauksia sekä kansalaisten perusoikeuksia ja takuita, mikä heikentää entisestään demokratiaamme.

Emme hyväksy vapauden vaihtamista lisäturvaan, koska loppujen lopuksi menetämme molemmat. Sen sijaan me kannatamme entistä turvallisempaa yhteiskuntaa, jossa on paljon demokraattisia oikeuksia ja vapauksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Evelyne Gebhardt (S&D), kirjallinen. (DE) Terrorismin torjunta edellyttää sopimusten avulla hallinnoitavaa kansainvälistä yhteistyötä. Sopimuksilla ei kuitenkaan saa polkea Euroopan unionin perusoikeuskirjassa määriteltyjä kansalaisten perusoikeuksia. Etenkin nykyaikana oikeuksiin sisältyy myös tietosuoja, jota Yhdysvaltojen kanssa neuvotellussa SWIFT-sopimuksessa ei asianmukaisesti taata. Terrorismin torjuntaa ei saa käyttää tekosyynä riittämättömälle tietosuojalle. Sopimukseen sisältyy myös muita puutteita, esimerkiksi pankkitietojen tutkiminen ilman oikeuden hyväksyntää, tietojen pitkä säilytysaika, jota Saksan perustuslain nojalla ei voida sallia, sekä riittämättömät mahdollisuudet puolustautua oikeudessa tietojen epäoikeudenmukaista käyttöä vastaan. Nämä ovat vakavia perusoikeusloukkauksia. Euroopan unionilla ei ole kuitenkaan oikeutta tarpeettomasti rajoittaa olemassa olevia perusoikeuksia. Tämän vuoksi hylkään edelleen SWIFT-sopimuksen.

 
  
MPphoto
 
 

  Sylvie Goulard (ALDE), kirjallinen. (FR) Äänestin tänään perusteellisen harkinnan jälkeen uudelleen laaditun SWIFT-sopimuksen puolesta. Kompromissi ei varmastikaan ole täydellinen, mutta meidän on yhdistettävä toisiinsa terrorismin torjunnan asettamat vaatimukset ja kansalaisvapauksien kunnioittaminen. Sitä paitsi uudessa versiossa on parannuksia, etenkin tiedonsiirron tarkoituksen osalta.

Kun kyse on niinkin arasta asiasta kuin henkilötietojen suojasta, olisin kaivannut vielä tiukempaa linjaa, etenkin seuraavien seikkojen osalta: vastuu hakemusten asianmukaisuuden tarkistamisesta tai korvausoikeuden toteutumisesta sellaisten ihmisten kohdalla, joiden oikeuksia on loukattu, olisi pitänyt antaa riippumattomalle viranomaiselle – ei Europolille.

Solidaarisuudesta omaa ryhmääni kohtaan, jota saamme kiittää kampoihin panemisesta viime helmikuussa, ja siten myös suurelta osin siitä edistyksestä, joka on saavutettu, päätin kannattaa tätä sopimusta. Yhdessä kollegojeni kanssa aion paitsi seurata hyvin tarkasti, miten Yhdysvallat soveltaa sopimuksen ehtoja, myös olla hyvin valppaana neuvoston ja komission tekemien sitoumusten osalta. Jos lupaukset rikotaan, seurauksena voi hyvinkin olla sopimuksen lakkauttaminen sen tullessa uudelleen tarkasteltavaksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Nathalie Griesbeck (ALDE), kirjallinen. (FR) Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmän johtaman toiminnan ansiosta olen seurannut EU:n ja Yhdysvaltojen SWIFT-sopimusta koskevia neuvotteluja erityisen tarkasti siitä lähtien, kun se viimeksi hylättiin. Euroopan parlamentti on viime helmikuusta lähtien hyödyntänyt päättäväisesti uusia valtuuksiaan ja saavuttanut siten merkittävää edistymistä ja uusia takeita, kuten ryhmämme ajama kaksiosainen lähestymistapa, sopimuksen säännölliset tarkistukset, alustava arviointi kuuden kuukauden kuluttua, edistymiskertomus kolmen vuoden jälkeen, tutustumis- ja korjaamisoikeudet, mahdollisuus estää joidenkin tietojen siirtäminen, eurooppalaisen viranomaisen Yhdysvalloissa suorittama tiedonkeruun valvonta ja niin edelleen. Tästä huolimatta, vaikka suurta edistystä on tapahtunut, sopimus ei ole täydellinen, ja siinä on myös monia vikoja. Päätin äänestää tämän uuden sopimuksen puolesta vasta asiaa tarkkaan harkittuani, koska terrorismin torjuntaan tarvitaan oikeudellista kehystä ja koska olemme mahdollisesti siirtymässä kohti tulevaa eurooppalaista tiedonsiirtojärjestelmää, joka mahdollistaa tiedonkeruun Euroopan maaperällä. Tästä eteenpäin on EU:n toimielinten asia harjoittaa tiukkaa ja tarkkaa valvontaa sopimuksen ehtojen täytäntöönpanon osalta.

 
  
MPphoto
 
 

  Matthias Groote ja Bernhard Rapkay (S&D), kirjallinen. (DE) Saksalaisten sosiaalidemokraattien (SPD) valtuuskunta Euroopan parlamentissa kannattaa mahdollisimman päättäväistä ja tehokasta kansainvälisen terrorismin torjuntaa ja henkilötietojen kestävää suojaamista. Koska tietosuoja on tärkeä asia, SPD:n valtuuskunnan päätös ei syntynyt helposti. Pitkän ja perusteellisen harkinnan jälkeen pystymme kuitenkin nyt äänestämään sopimuksen puolesta: sosiaalidemokraatit ovat onnistuneet varmistamaan pysyvän eurooppalaisen valvontajärjestelmän käyttöönoton kerättäessä tietoja suoraan paikan päällä Yhdysvaltain valtiovarainministeriössä – mukaan luettuna mahdollisuus pysäyttää tiedonkeruu. Meidän kannaltamme ensisijaisen tärkeää oli rajoittaa valikoimattoman tiedon siirtämistä. SEPA-tiedot eivät sisälly sopimukseen; useimpiin siirtoihin ei kohdistu vaikutuksia. Viiden vuoden tietojen säilyttämisaikaa on tarkoitus tarkistaa vuosittain, ja kaikki sellaiset tiedot, joita ei tarvita, on tarkoitus tuhota tätäkin nopeammin. Lisäksi määrätään kaikkien tietosuojanormien noudattamista koskevasta vuosittaisesta tarkastuksesta, johon tietosuojavalvojat osallistuvat. Vaikka olisimme pitäneet parempana sitä, että valvontarooli ja vastuu tiedonsiirrosta olisi annettu oikeusviranomaiselle, Europolin on hoidettava tiedonsiirron hyväksymiseen liittyvät, sopimuksessa määritellyt tehtävänsä EU:n tiukassa valvonnassa. Vaikka Europolilla on luotettava tietosuojajärjestelmä, on ryhdyttävä Lissabonin sopimukseen perustuviin mukautusjärjestelyihin siten, että Europol voi hoitaa tehtävänsä täydellisessä demokraattisessa valvonnassa.

 
  
MPphoto
 
 

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. (FR) Kannatin äänestyksessä Alvaron mietintöä EU:n ja Yhdysvaltojen sopimuksesta rahaliikenteen sanomanvälitystietojen käsittelystä ja siirtämisestä Euroopan unionista Yhdysvaltoihin terrorismin torjuntaa varten, koska mielestäni sopimuksessa on nyt löydetty tasapaino terrorismin torjuntaan liittyvien turvallisuustavoitteiden ja kansalaisten yksityisyyden suojeluun liittyvien vapaustavoitteiden välille.

Toisin kuin helmikuussa esitellyssä SWIFT-sopimuksessa, jota vastaan äänestin, tässä sopimuksessa henkilötietoja suojataan paremmin: kansalaiset saavat oikeuden tutustua heitä koskeviin tietoihin ja korjata niitä, heidän oikeutensa hakea muutosta hallinnollista ja oikeudellista väylää pitkin taataan, ja sopimukseen on otettu mukaan useita erilaisia tiedonsiirtoon liittyviä rajoituksia.

Parlamentin on kuitenkin oltava tarkkana muutettaessa siirtojen valvonnasta vastaavan Europolin valtuuksia ja otettaessa tulevaisuudessa käyttöön eurooppalainen terrorismin rahoituksen jäljittämisohjelma.

 
  
MPphoto
 
 

  Olle Ludvigsson ja Marita Ulvskog (S&D), kirjallinen. (SV) Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä on onnistunut yhdessä puheenjohtajavaltio Espanjan kanssa neuvottelemaan parannuksia pankkitietojen vaihtamista Yhdysvaltojen kanssa koskevaan sopimukseen. Siirrettävien pankkitietojen määrää on rajoitettu (EU:n sisäisistä tapahtumista ei siirretä tietoja) ja EU:n nimeämä henkilöstö tutkii ja hyväksyy siirrot reaaliaikaisesti.

Vaikka neuvotteluissa on saavutettu jonkin verran edistymistä, perustavanlaatuinen, pankkitietojen valikoimattomaan siirtämiseen liittyvä ongelma on yhä ratkaisematta. Tämä tarkoittaa sitä, että viattomien kansalaisten tietoja siirretään jatkossakin Yhdysvaltojen viranomaisille, mitä me Ruotsin sosiaalidemokraatit emme voi hyväksyä. Lisäksi näemme vakavia, sekä oikeudellisia että käytännön järjestelyihin liittyviä puutteita siinä, että Europol hyväksytään viranomaiseksi, jonka on tarkoitus valvoa siirtoja.

Näistä syistä päätimme olla puoltamatta äänestyksessä Yhdysvaltojen kanssa tehtävää sopimusta pankkitietojen siirtämisestä.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. (EN) Kun otetaan huomioon myönnytykset ja määräykset, jotka EU on varmistanut rahoitustietojen jakamista koskevan SWIFT-sopimuksen osalta, olen iloinen voidessani nyt tukea sopimusta. Erityisen tyytyväinen olen siihen, että ryhmämme on auttanut varmistamaan, että umpimähkäiset haut on tarkoitus kieltää, EU:n virkamies valvoo ohjelmaa suoraan ja tietojen säilytysaika tarkistetaan vuosittain. Sopimuksen jatkuva valvonta on kuitenkin keskeisen tärkeää sen varmistamiseksi, että Euroopan parlamentti ja EU:n kansalaiset voivat jatkossakin hyväksyä sopimuksen.

 
  
MPphoto
 
 

  Clemente Mastella (PPE), kirjallinen. (IT) Äänestin sopimuksen puolesta, koska mielestäni Euroopan komission ja Yhdysvaltojen neuvotteleman sopimuksen tukeminen on oikea teko ja osoitus suuresta vastuuntunnosta.

Henkilötietojen siirtäminen on erittäin arkaluonteinen asia Euroopassa, jossa on katkeria kokemuksia totalitaarisista järjestelmistä, jotka väärentäisivät ja vääristäisivät tällaisia tietoja. Uuden sopimuksen nojalla on mahdollista siirtää Yhdysvaltojen viranomaisille joitakin pankkitietoja sillä edellytyksellä, että siirroissa noudatetaan henkilötietosuojaa koskevia tiukkoja sääntöjä, mitä me parlamentin jäsenet olemme sitoutuneet valvomaan. Tietoihin voi tutustua ainoastaan, jos ne arvioidaan tärkeiksi terrorismin vastaisten tutkimusten tekemisen kannalta: tiedonsaannin ehtona on, että Yhdysvaltojen viranomaiset esittävät tyydyttävän todistusaineiston.

Uusi sopimus on voitto kaikille EU:n toimielimille ja etenkin omalle Euroopan parlamentillemme. Vaatimuksiimme siitä, että EU:n kansalaisten yksityisyyttä suojataan paremmin, on todella vastattu, ja eurooppalaisille tarjotaan kahtalaisia takeita: ensinnäkin täydellistä avoimuutta sen osalta, miten tietoihin pääsee käsiksi ja miten niitä käytetään, ja toiseksi asianmukaisia muutoksenhakumenettelyjä sen varmistamiseksi, että kansalaisten yksityisyyttä suojellaan. Kyse on tyydyttävistä takeista, joiden avulla varmistetaan, että molemmat vaatimukset – turvallisuus ja yksityisyyden suoja – voidaan täyttää ja ottaa huomioon.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. (FR) Äänestin mietintöä vastaan. Se merkitsee käytännössä sitä, että hyväksytään Yhdysvaltojen puuttuminen Euroopan asioihin SWIFTin kaltaisten elinten avulla. Sen avulla ajetaan mahdollisuutta siirtää Yhdysvaltoihin jokaista kansalaista koskevia henkilötietoja, niin laaja on neuvoston ja Yhdysvaltojen välisessä sopimuksessa määritelty soveltamisala. Siinä ei vaadita mitään todellisia takeita näiden tietojen suojaamisesta tai muutoksenhakumahdollisuuksista. Mietintö ja sopimus, joka sen avulla hyväksytään, ovat osoitus siitä, että Eurooppa on amerikkalaisen imperialismin ikeen alla.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Terrorismin torjunta aiheuttaa huolta EU:ssa, kuten kaikkialla demokraattisessa maailmassa. Kaikki keinot, jotka auttavat tunnistamaan mahdolliset hyökkäykset, ovat keskeisen tärkeitä torjunnan onnistumisen kannalta. SWIFT-sopimus on hyvin vahva ase terrorismin torjunnassa, koska sen avulla voidaan tutustua luottamuksellisiin tietoihin valtioiden välillä siirretyistä rahasummista. Yhdysvaltojen kanssa neuvoteltava uusi sopimus on EU:lle tilaisuus osallistua tehokkaasti uusien terroristien ja mahdollisten hyökkäysten paljastamiseen. Yhdysvallat osoittaa nyt suurta yhteistyöhalua mahdollistaakseen sopimuksen, jonka avulla siirrettyjä tietoja suojellaan tehokkaasti ja johon liittyy mahdollisimman suuri vastavuoroisuus. Tänään hyväksytty ratkaisumalli on hyvä lähtökohta edessä oleville vaikeille neuvotteluille Yhdysvaltojen kanssa.

 
  
MPphoto
 
 

  Willy Meyer (GUE/NGL), kirjallinen. (ES) Äänestin jälleen kerran vastoin SWIFT-sopimusta eurooppalaisten pankkitietojen käsittelystä ja tietojen siirtämisestä Yhdysvaltoihin terrorismin torjunnan varjolla, sillä mielestäni Yhdysvaltojen vaatimukset eivät ole hyväksyttäviä ja ne ovat uhka EU:n kansalaisten vapauksille ja oikeuksille. Ehdotuksella äärikonservatiiviset voimat ovat yrittäneet sitoa kätemme ja jalkamme Yhdysvaltojen etujen nimissä ilman ajatustakaan kansalaisten turvallisuudesta tai yksityisyydestä. Euroopan parlamentti ei voi sallita sitä, että eurooppalaisten kansalaisoikeudet ja vapaudet vaarantuvat terrorismin torjunnan varjolla.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Tietojen suojeleminen SWIFT-sopimuksen avulla on pelkkää huijausta. Rajattomien tietopakettien säilyttäminen näin pitkään ilman minkäänlaisia oikeudellisia toimia on vastoin käsitystämme oikeusvaltioperiaatteeseen perustuvasta nykyaikaisesta valtiosta. Asetettaessa Euroopan poliisiviranomainen Europol – jolla on omat intressinsä terrorismin torjuntaa koskevien tietojen osalta – valvomaan tietosuojasäännösten noudattamista ja terrorismiepäilyn olemassaoloa pannaan kettu kanatarhan vartijaksi. Tämän lisäksi ajatus siitä, että tietosuojavaltuutetut, jotka ovat usein osoittautuneet hampaattomiksi, voisivat estää tietojen luovuttamisen tai edesauttaa tietojen tuhoamista Yhdysvalloissa, on kertakaikkisen naurettava. Tämän vuoksi näköpiirissä ei mitenkään ole tietosuojan paraneminen, minkä vuoksi kantani SWIFT-sopimukseen oli selkeästi kielteinen.

 
  
MPphoto
 
 

  Claudio Morganti (EFD), kirjallinen. (IT) Äänestin Alvaron mietinnön puolesta, koska mielestäni on tärkeää torjua terrorismia. Terrorismi on uhka ja näin ollen sitä on torjuttava. Yhdysvallat on keskeinen kumppani torjuttaessa terrorismia; meidän on tehtävä sen kanssa yhteistyötä tunnistaaksemme ja lakkauttaaksemme mahdollisen rahoituksen, jonka avulla terroristeja nimenomaisesti tuetaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen. (DE) Rehellisten EU:n kansalaisten tilitietoja siirretään valtavia määriä Yhdysvaltoihin terrorismin torjunnan varjolla. Kiireesti uudelleen laadittu SWIFT-sopimus ei juuri muuta tilannetta. Emme voi luvata kansalaisillemme, että tietoja suojataan asianmukaisesti, koska ensinnäkin arkaluonteisia tietoja varastoidaan massoittain sen sijaan, että näin tehtäisiin ainoastaan yksittäistapauksissa, joissa epäilylle on perusteita. Toiseksi tiedot varastoidaan mielivaltaisesti kokonaiseksi viiden vuoden ajanjaksoksi ja tarkoituksena on, että Europol valvoo tietosuojan noudattamista, vaikka kyseisellä virastolla itsellään on tietoihin liittyviä intressejä. Toimeenpaneva viranomainen valvoo siis itse itseään – onko kyseessä muka todellakin riippumaton valvontaelin? Yksi syy on myös se, että EU:n kansalaisilla, joiden oikeuksia on loukattu, ei ole oikeastaan minkäänlaista mahdollisuutta ryhtyä menestyksekkäästi oikeustoimiin. Kansalaisten olisi ensin selviydyttävä kuluista, joita oikeudellisten menettelyjen käynnistämiseen Yhdysvalloissa liittyy. Se, mitä helmikuussa vielä juhlittiin Euroopan parlamentin voittona, on muuttunut nyt täydelliseksi epäonnistumiseksi. Jopa esittelijä myöntää, ettei hän ole täysin tyytyväinen. Sopimus ei tuo tullessaan todellista, tehokasta tietosuojaa, ja sen vuoksi se olisi hylättävä.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) Lopullinen sopimus vastaa suurimpaan osaan parlamentin vaatimuksista ja sekä suojelee EU-kansalaisten turvallisuutta ja yksityiselämää että tarjoaa oikeudellisesti sitovia ratkaisuja huomion kohteena oleviin ongelmiin. Sopimus merkitsee myös uutta vaihetta parlamentin valtuuksien osalta varmistettaessa kansainvälisiin sopimuksiin kohdistuva eurooppalainen demokraattinen valvonta. Sopimusta itseään koskevien parannusten lisäksi neuvosto ja komissio ovat sitoutuneet oikeudellisesti laatimaan oikeudellisen ja teknisen kehyksen, jonka avulla mahdollistetaan tiedonkeruu EU:n maaperällä. Tämä sitoumus takaa keskipitkällä aikavälillä sen, että valikoimaton tiedonsiirto Yhdysvaltojen viranomaisille lakkaa. Eurooppalaisen tiedonkeruujärjestelmän luominen on erittäin tärkeä parannus, sillä jatkuva valikoimaton tiedonsiirto on poikkeama periaatteisiin, joiden varassa EU:n lainsäädäntö ja käytännöt lepäävät.

 
  
MPphoto
 
 

  Georgios Papanikolaou (PPE), kirjallinen. (EL) Äänestin tämänpäiväisessä Euroopan parlamentin istunnossa SWIFT-sopimuksen puolesta. Kyse on hyvin tärkeästä sopimuksesta, jonka avulla pyritään kitkemään terrorismia ja järjestäytynyttä rikollisuutta torjumalla laitonta rahoitusta. On tärkeää, että tämän uuden sopimuksen avulla varmistetaan myös EU-kansalaisten henkilötietosuojan kunnioittaminen. Uudessa sopimuksessa viitataan tarpeeseen luoda eurooppalainen terrorismin rahoituksen jäljittämisohjelma. Kyse on sitoumuksesta, joka on pantava täytäntöön viiden vuoden kuluessa. Euroopan parlamentilla, komissiolla ja neuvostolla on siis velvollisuus ryhtyä välittömästi panemaan sitoumusta täytäntöön, siten että Eurooppa saa vielä paremmat välineet kansalaistensa turvallisuuden suojelemiseksi lähitulevaisuudessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. (PT) Äänestin puolesta sen vuoksi, että yhdyn saavutettuun sopimukseen ja haluan täyttää velvollisuuteni ja kantaa vastuuni EU:n ja Yhdysvaltojen neuvotteleman sopimuksen tukemiseksi. Olemme selvillä tarpeesta tasapainoon yksityisyyden kunnioittamisen ja yhteisön turvallisuuden varmistamisen välillä, mutta terrorismi-ilmiö, jonka kanssa monet eurooppalaiset elävät päivittäin, edellyttää tavallisuudesta poikkeavia toimenpiteitä. Koen tarpeelliseksi tuoda esiin, että oltuani osallisena oman kansallisen puolueeni Partido Social Democrata:n sisäisessä äänestyksessä, en voinut äänestää edellisen sopimuksen puolesta, kuten aikomuksenani oli. Olen perillä siitä, miten arkaluonteinen tämä kysymys on Euroopassa niiden kokemusten vuoksi, jotka ovat jättäneet jälkensä totalitaarisissa järjestelmissä eläneisiin ihmisiin, joiden yksityisyyteen kansalaisina tunkeuduttiin ilman minkäänlaista oikeutusta. Nyt ei ole kyse samasta asiasta. Torjumme laillisesti terrorismia uusilla, entistä innovatiivisemmilla tavoilla, jotka ovat ainoa keino suojata EU:n kansalaisten perusvapauksia. Nykyinen sopimus mahdollistaa pankkitietojen siirtämisen mutta tarjoaa asianmukaiset turvallisuus- ja yksityisyystakeet. Henkilötietojen suojelua säännellään tiukoin säännöin, joiden mukaan tietojen saamisen ehtona ovat todisteet siitä, että toimivaltaiset viranomaiset suorittavat terrorismin torjuntaan tähtäävää tutkimusta.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Parlamentin enemmistön uudelle SWIFT-sopimukselle antama hyväksyntä on isku neuvotteluille, jotka koskevat sitovaa perusoikeuksien suojelua kansainvälisissä turvallisuusoperaatioissa. Ensimmäiseen luonnokseen on tehty joitakin parannuksia, mutta perustavanlaatuista kritiikkiä liittyy edelleen massiiviseen tiedonsiirtoon ilman etukäteisepäilyä ja ylipitkiin tietojen säilytysaikoihin. Konservatiivien, sosiaalidemokraattien ja liberaalien upea koalitio on siis hyväksynyt olemassa olevia oikeusvaltioperiaatteita alhaisemmat normit ja ajautunut antamaan säännöksiä, jotka ovat ristiriidassa EU:n lainsäädännön kanssa. Me vihreät olemme tämän vuoksi asettuneet vastustamaan uutta sopimusta, ja edistyksellisenä voimana me pyrimme yksityisyyden vahvempaan suojeluun ja oikeusvaltioperiaatteen soveltamiseen transatlanttisessa yhteistyössä.

Parlamentin esittelijänä kattavassa tietosuojasopimuksessa, jota oikeusasioista vastaava komission jäsen Viviane Reding suunnittelee, teen henkilökohtaisesti yhteistyötä Yhdysvaltain hallinnon ja kongressin kanssa alaa koskevien sitovien sääntöjen hyväksi. Niinpä on todella surullista nähdä, että Euroopan parlamentti on heikentänyt vaikutustaan Yhdysvaltoihin hyväksymällä SWIFT-sopimuksen tänään. Todellinen muutos kohti sitovaa perusoikeuksien suojelua terrorismia torjuttaessa edellyttää enemmän rohkeutta ja ponnisteluja.

 
  
MPphoto
 
 

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. (DE) En halua, että uuden sopimuksen vastaista ääntäni pidetään millään tavalla vastalauseena terrorismin torjunnalle. Terroriteot on estettävä ja jokainen terroriteko on tuomittava mahdollisimman tiukasti. Toisaalta kansalaisoikeuksia ei suojella. Kansalaisoikeudet eivät ole itsestäänselvyys – olemme taistelleet niiden puolesta. Olen vakuuttunut siitä, että jos sopimuksesta keskusteluun olisi käytetty pidempi aika, seurauksena olisi molemmin puolin – Yhdysvalloissa ja Euroopassa – ollut mahdollisuus saavuttaa kaikilta osin tyydyttävä tulos.

 
  
  

Mietintö: Elmar Brok (A7-0228/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Charalampos Angourakis (GUE/NGL), kirjallinen. (EL) Kreikan kommunistipuolueeseen kuuluvat Euroopan parlamentin jäsenet vastustivat konservatiivien, liberaalien ja sosiaalidemokraattien yhteistä päätöslauselmaesitystä Euroopan ulkosuhdehallinnosta, koska se perustuu taantumukselliseen Lissabonin sopimukseen. Sen avulla otetaan käyttöön säännökset EU:n militarisoimiseksi (siviilisotilaskomitea, kriisinhallintakeskus, satelliittikeskus, sotilaskomitea, euroarmeija, EULEX ja niin edelleen) pyrittäessä soveltamaan Yhdysvaltojen oppeja sodan ennalta ehkäisemisestä. Kyse on Naton strategian ja sodankäynnin välineestä. Se antaa EU:lle oikeuden osallistua sotilas- ja siviilitoimiin terrorismin torjunnan varjolla, jopa jäsenvaltioiden sisällä. Euroopan ulkosuhdehallinto rajoittaa entisestään jäsenvaltioiden kansalle kuuluvaa itsemääräämisoikeutta annettaessa EU:lle vastuu lähes kaikista valtiollisista politiikanaloista. Siitä tulee väline, jonka avulla yhteisön lainsäädäntö asetetaan etusijalle valtioiden kansalliseen oikeuteen nähden. Sen avulla vahvistetaan imperialistisia interventiomekanismeja ja EU:n painostuskeinoja (Frontex ja niin edelleen) ja luodaan uusia (esimerkiksi Euroopan syyttäjävirasto). Tuomitsemme ne surkeat, hätäiset menettelytavat, joihin Euroopan parlamentin edustajat, komissio, puheenjohtajavaltio sekä komission korkea edustaja ja varapuheenjohtaja ovat turvautuneet peitelläkseen suurimpien imperialististen voimien välillä lisääntyvää vihamielisyyttä ja vastakkainasettelua.

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. (FR) Kannatin kompromissia, jonka kollegani Elmar Brok ja Guy Verhofstadt neuvottelivat korkean edustajan, neuvoston ja Euroopan komission kanssa, ja siten kannatan siis Euroopan ulkosuhdehallinnon perustamista. Kompromissiin liittyi mittavia neuvotteluja ja nykyisellään se vaikuttaa minusta tyydyttävältä ja tasapainoiselta. Se antaa Euroopan parlamentille mahdollisuuden vahvistaa toimivaltaansa ja säilyttää yhteisömenetelmän. Ennen kaikkea tänään oli tarpeen taata ulkosuhdehallinnon nopea täytäntöönpano, jotta voidaan siirtyä nimityksiin ja päästään eroon epätyydyttävästä järjestelmästä, johon viime kuukausina on turvauduttu.

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Neuvottelut Lissabonin sopimukseen perustuvan yhden riippumattoman EU-elimen käyttöönotosta ovat loppusuoralla. Toivon, että myös neuvosto pitää kiinni sopimuksesta ja Euroopan ulkosuhdehallintoa koskeva päätös hyväksytään heinäkuun lopulla. Meidän on varmistettava, että Euroopan ulkosuhdehallinto aloittaa työnsä mahdollisimman pian ja että sen toiminta auttaa muokkaamaan korkeatasoista eurooppalaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa siten, että samalla varmistetaan EU:n ulkoisten toimien yhdenmukaisuus ja vahvistetaan Euroopan unionin roolia maailman näyttämöllä. Euroopan parlamentin on pyrittävä vahvistamaan parlamentaarista valvontaa panemalla täytäntöön yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja hoitamalla aktiivisesti omat lainsäädäntöön, talousarvion laatimiseen ja vastuuvapauteen liittyvät tehtävänsä. Meidän on varmistettava, että Euroopan ulkosuhdehallinnon työskentely perustuu talousarvion tasapuolisuuteen ja että vältetään ulkosuhdehallinnon ja muiden toimielinten tehtävien, toiminnan ja resurssien päällekkäisyyttä. Lisäksi on ratkaistava vastuuseen ja vastuuvelvollisuuteen liittyvä kysymys sekä EU:n talousarviomäärärahojen käytön että valtuuksien jakamisen osalta.

 
  
MPphoto
 
 

  Elena Băsescu (PPE), kirjallinen. (RO) Äänestin Elmar Brokin laatiman mietinnön puolesta, koska se merkitsee merkittävää askelta kohti Euroopan ulkosuhdehallinnon käyttöönottoa.

Euroopan parlamentti saa merkittävän roolin Euroopan ulkosuhdehallinnon toiminnassa, sillä sitä on kuultava ennen kuin kolmansissa maissa käynnistetään mitään EU:n operaatioita. Lisäksi ulkosuhdehallinnon talousarvio alistetaan parlamentin poliittiseen valvontaan.

Romania on valmis antamaan käyttöön henkilöstöä, jolla on Euroopan ulkosuhdehallinnossa työskentelemiseen tarvittava asiantuntemus, välittömästi siitä hetkestä alkaen, kun ulkosuhdehallinto perustetaan. Kotimaani on osoittanut olevansa sitoutunut eurooppalaisiin kriisinhallintatehtäviin. Olemme osoittaneet yli 200 asiantuntijaa, poliisia, sotilaspoliisia, diplomaattia, tuomaria ja sotilasta useimpiin Euroopan unionin siviili- ja sotilasoperaatioihin.

Lopuksi haluan painottaa, että henkilökuntaa palvelukseen otettaessa on huomioitava pätevyys ja maantieteellinen tasapaino.

 
  
MPphoto
 
 

  Dominique Baudis (PPE), kirjallinen. (FR) Lissabonin sopimuksen hyväksymisen myötä saamiensa uusien valtuuksien vuoksi Euroopan unionin on tarpeen turvautua vahvaan diplomatiaan. Euroopan ulkosuhdehallinto merkitsee tältä osin merkittävää edistymistä.

Äänestin ulkosuhdehallintoa koskevan Euroopan parlamentin päätöslauselman puolesta, koska korkea edustaja tarvitsee tehtävässään onnistuakseen nopeasti kunnollista diplomaattista apuvälinettä. Päätökseni perustuu 21. kesäkuuta annettuihin Madridin kokouksen päätelmiin. Kokouksen aikana saavutettiin toimielinten välinen tasapaino.

Alkuperäisen suunnitelman eurooppalaisesta kiinnostavuudesta on pidetty kiinni. Komissio, neuvosto ja parlamentti voivat nyt tehdä yhdessä työtä tehokkaan ja toimivan Euroopan ulkosuhdehallinnon perustamisen hyväksi. Luotan siihen, että tulevissa ulkosuhdehallinnon perustamista koskevissa neuvotteluissa tästä tasapainosta pidetään kiinni.

 
  
MPphoto
 
 

  Mara Bizzotto (EFD), kirjallinen. (IT) Euroopan ulkosuhdehallinnon luomiseen on alusta alkaen liittynyt epäselvyyksiä ja kiistakysymyksiä. Meidän olisi jokseenkin huolella tutkittava mahdollisia ristiriitoja, joita tulevan Euroopan ulkosuhdehallinnon toiminnan ja jäsenvaltioiden perinteisen toiminnan välillä saattaa ilmetä. Eivätkö jäsenvaltiot enää saa määritellä omaa ulkopolitiikkaansa? En ehkä ole nyt huolissani aivan lähitulevaisuudessa uhkaavasta tilanteesta, mutta silti meidän on syytä kysyä, millaisia vaikutuksia tällaisen eurooppalaisen yksikön perustamisesta aiheutuu keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Tarkoitan siis seuraavaa: jos tarkoituksena on periaatteessa ottaa mallia Yhdysvalloista, jossa ulkopolitiikkaa johtaa suoraan ja yksinomaan liittovaltion hallitus, jolle 50 osavaltion päämiehet ovat alisteisia, niin olisi muistettava, että Yhdysvaltain hallituksen on valinnut kansa ja hallituksen ulkopolitiikalle annetaan joka neljäs vuosi demokraattinen legitimiteetti, jota ei ole Euroopan komissiolla, Eurooppa-neuvostolla – eikä myöskään tulevalla Euroopan ulkosuhdehallinnolla. Äänestämällä Brokin mietintöä vastaan ilmaisen siis pitäväni parempana hallitustenvälistä eurooppalaista ulkopolitiikkaa, koska yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan (YUTP) turvautuminen EU:n tasolla ei takaisi näin arkaluonteisella alalla tehtyjen päätösten ylikansallisuutta.

 
  
MPphoto
 
 

  Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. (RO) Eurooppalaiset veronmaksajat pääsevät paremmin valvomaan, miten Euroopan ulkosuhdehallinto käyttää EU:n varoja. On hyvä, että Euroopan parlamentti on saanut lisää budjettivaltaa tällä alalla aikana, jolloin ulkosuhdehallinnon talousarviota aiotaan tarkastella lainsäädännön keinoin. Euroopan unioni työllistää tätä nykyä noin 7 000 diplomaattia ja virkamiestä, jotka varmistavat, että EU:n tavoitteet asetetaan kansallisten ja jopa hallitustenvälisten tavoitteiden edelle. Kaikki Euroopan ulkosuhdehallinnon työntekijät ovat poliittisessa vastuussa Euroopan parlamentille, jonka valtuudet ovat lisääntyneet Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen. On voitto parlamentille, että se on onnistunut ajamaan läpi ajatuksen, jonka mukaan suureen osaan Euroopan ulkosuhdehallinnon työtä pitäisi liittyä ihmisoikeuksien edistäminen ja rauhan turvaaminen maailmassa. Tämä on osoitus siitä, että Euroopan unioni hoitaa tunnollisesti äärimmäisen tärkeän roolinsa ja ajaa perusoikeuksia, joita valitettavasti monissa maailman valtioissa tällä hetkellä tahallisesti rikotaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. (PT) Äänestin Euroopan ulkosuhdehallinnon organisaatiota ja toimintaa koskevan mietinnön puolesta. Kyse on hyvin tärkeästä askelesta vahvistettaessa Euroopan roolia maailmassa ja koordinoitaessa 27 jäsenvaltion ulkopolitiikkoja. Neuvotteluissa neuvoston ja komission kanssa Euroopan parlamentti todisti, miten Euroopan ulkosuhdehallinnon unioniulottuvuus vahvistui, mikä johti parlamentin oman roolin vahvistumiseen politiikkaan ja talousarvioon liittyvillä uuden yksikön toimialueilla.

 
  
MPphoto
 
 

  Nikolaos Chountis (GUE/NGL), kirjallinen. (EL) Äänestin Euroopan ulkosuhdehallintoa koskevaa mietintöä vastaan, sillä se perustetaan turvautumalla hämäriin menettelyihin, valtuuksista on epäselvyyttä ja Euroopan parlamentilla, ainoalla vaaleilla valitulla EU:n toimielimellä, on hyvin rajallinen rooli, joka liittyy ainoastaan talousarviokysymyksiin. Äänestin ulkosuhdehallintoa vastaan myös sen vuoksi, että siitä on tarkoitus tehdä väline, jonka avulla Euroopan unionin militarisointia jatketaan, sillä siihen sisältyy myös sotilaallisia toimia, jopa humanitaarisen avun ja operaatioiden yhteydessä. Euroopan unionin ei pitäisi liittää ulkopolitiikkaansa ja yhteisvastuupolitiikkaansa kriisitilanteessa sotilaalliseen toimintaan ja sotilaallisiin rakenteisiin ja mekanismeihin. Sen pitäisi suunnitella politiikkoja ja elimiä, joiden avulla turvataan autonominen ja rauhanomainen, kaukana Yhdysvaltojen sotilaallisesta opportunismista ja interventioista oleva rooli kansainvälisissä suhteissa. Sen olisi toimittava kasainvälisen oikeuden ja Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan mukaisesti rauhan ja solidaarisuuden hyväksi maailmassa.

 
  
MPphoto
 
 

  Derek Roland Clark (EFD), kirjallinen. − (EN) Äänestin tyhjää tarkistusta 80 koskevassa äänestyksessä, koska vaikka kansallisille hallituksille on taattava mahdollisuus tarkastella Euroopan ulkosuhdehallinnon valvontaa, tarkistuksella taattiin Euroopan parlamentille oikeus toimia samoin. Suvereeni valtio ei voi hyväksyä, että eurooppalainen organisaatio arvioi sen ulkoasiainhallintoa. Tällainen toiminta ei kuulu Euroopan parlamentille.

 
  
MPphoto
 
 

  Mário David (PPE), kirjallinen. (PT) Äänestin Brokin mietinnön puolesta valtavan tyytyväisenä. Parlamentin, neuvoston ja komission käsiteltyä kysymystä useiden kuukausien ajan neuvotteluissa on viimein päästy ratkaisuun. Toivon, että Euroopan ulkosuhdehallinnossa sovelletaan nyt perusoikeuskirjaa Lissabonin sopimuksen hengen ja tarkoituksen mukaisesti siten, että yhteisömenetelmä asetetaan etusijalle kehityspolitiikassa ja siinä, miten EU:n ulkomaanapu suhteutetaan, ja että eräät jäsenvaltiot (ja tarkemmin sanottuna eräiden jäsenvaltioiden eräät ulkoministerit) panevat merkille tämän uuden yksikön perustamisen samoin kuin uudet valtuudet ja tunnusmerkit, joita sen korkealle edustajalle on annettu Lissabonin sopimuksen voimaantulon myötä. Lisäksi toivon, että se mitä jotkut jäsenvaltiot tai näiden valtioiden hallituksissa istuvat pitävät tunkeutumisena niiden omalle toimialueelle kansana tai hallituksena, ei enää jatku, ja että Portugalin hallitus taistelee sellaisen edustuksen puolesta, että se on meille kunniaksi laadun, toimivallan, tunnusmerkkien ja kansallisten toimijoiden suhteellisen määrän osalta. Tämän parlamentin jäseninä emme halua yksikköä, joka perustuu hallitustenvälisiin tarkastuksiin ja tasapainoiluun, vaan unionille kuuluvan yksikön.

 
  
MPphoto
 
 

  Luigi Ciriaco De Mita (PPE), kirjallinen. (IT) Yhteinen ulkopolitiikka ja yhteinen talouspolitiikka ovat Euroopan yhdentymisen kannalta välttämättömiä tavoitteita. Olisi muistettava, että myös yhteisvaluutan tarkoituksena oli vauhdittaa yhdentymistä, jonka eteneminen oli pysähtynyt Nizzassa. Kun otetaan huomioon, miten Euroopan ulkosuhdehallinto on järjestetty, vaarana on, että siellä omaksutaan lamaannuttava "kädet pystyyn" -lähestymistapa sen sijaan, että saataisiin käyntiin myönteinen yhdentymisprosessi.

 
  
MPphoto
 
 

  Proinsias De Rossa (S&D), kirjallinen. (EN) Pidän hyvänä Brokin mietintöä sellaisena kuin se on tarkistettuna. Oli keskeisen tärkeää vastustaa ehdotusta sisällyttää kehityspolitiikka osaksi ulkopolitiikkaamme. Tarvitsemme itsenäisen kehitysapuyksikön, joka vastaa kehitysavusta ja humanitaarisesta avusta vastaavalle itsenäiselle komission jäsenelle. Tämän mietinnön ansiosta kehitysyhteistyöstä vastaava komission jäsen vastaa nyt kehitysyhteistyön rahoitusvälineen (DCI) ja Euroopan kehitysrahaston (EKR) koko ohjelmointi-, suunnittelu- ja täytäntöönpanosyklistä. Meidän on varmistettava, että täytäntöönpano toteutetaan sopimuksen hengen ja kirjaimen mukaisesti. Ehdotuksessa on jäljellä elementtejä, jotka saattavat synnyttää erilaisia tulkintoja. Euroopan parlamentin esittämät tarkistukset kuitenkin vahvistavat toimintamäärärahoihin liittyvää komission valtaa ja takaavat siten parlamentaarisen valvonnan ja demokraattiseen vastuuseen liittyvän selkeän linjauksen.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin Euroopan ulkosuhdehallinnon organisaatiota ja toimintaa koskevan mietinnön puolesta, sillä saavutettu sopimus vahvistaa ulkosuhdehallinnon yhteisöluonnetta sekä yksikön poliittista ja talousarvioon liittyvää vastuuta suhteessa Euroopan parlamenttiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Parlamentti hyväksyi marraskuussa 2006 päätöslauselman, jossa tunnustetaan, miten suuri strateginen merkitys yleismaailmalliseen viestintään käytettävillä eurooppalaisilla kielillä – englanti, espanja, portugali ja ranska, puhujien määrän mukaisessa suuruusjärjestyksessä – on viestintävälineenä sekä yhteisvastuun, yhteistyön ja taloudellisten investointien kannalta. Euroopan komissio tunnusti vuonna 2008, että kyseiset kielet ovat tärkeä silta ihmisten ja valtioiden välillä eri puolilla maailmaa.

Nyt kun ollaan päättämässä Euroopan ulkosuhdehallinnon organisaatiosta ja toiminnasta, on uskoakseni keskeisen tärkeää, että ulkosuhdehallinnossa otetaan kaikki hyöty irti viestintämahdollisuuksista, joita nämä mainitsemani yleismaailmalliset eurooppalaiset kielet tarjoavat, ja tehtävä näistä kielistä työkieliä. Yksikössä käytettäviä kieliä koskevat säännöt ja käytänteet ovat osoitus siitä, missä määrin yksikössä ollaan sitoutuneita ulkoiseen viestintään.

Tämän lisäksi haluan sanoa, että voin ainoastaan iloita Euroopan ulkosuhdehallinnon perustamisesta, ja toivon, että sen avulla saadaan aikaan odotusten mukaisia tuloksia. Euroopan unioni voi hyötyä suuresti toimivasta ja tehokkaasta Euroopan ulkosuhdehallinnosta, joka voi puhua EU:n suulla maailman näyttämöllä ja tehdä aktiivista yhteistyötä ulkosuhteista vastaavien jäsenvaltioiden yksiköiden kanssa.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Tämän päätöksen avulla on tarkoitus määritellä Euroopan ulkosuhdehallinnon organisaatiota ja toimintaa. Kyse on toiminnallisesti unionista riippumattomasta, korkean edustajan alaisuudessa toimivasta elimestä, joka perustetaan Lissabonin sopimuksella tarkistetun Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 27 artiklan 3 kohdan nojalla. Myös Euroopan parlamentilla on rooli unionin ulkopolitiikassa, nimittäin poliittisten, Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 14 artiklan 1 kohdassa määriteltyjen valvontatehtävien sekä perussopimuksessa määrättyjen lainsäädäntötehtävien ja talousarvioon liittyvien velvoitteiden muodossa. Korkean edustajan on lisäksi säännöllisesti kuultava Euroopan parlamenttia yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan (YUTP) liittyvien keskeisten seikkojen ja perustavanlaatuisten päätösten osalta ja varmistettava, että parlamentin kannat otetaan asianmukaisesti huomioon; Euroopan ulkosuhdehallinto avustaa korkeaa edustajaa tässä tehtävässä. Näiden tahojen olisi annettava erityisiä määräyksiä siitä, missä määrin YUTP:hen liittyvät luottamukselliset tiedot ovat Euroopan parlamentin jäsenten saatavilla. Koska minulla ei tällä kertaa ole vastakkaisia näkemyksiä, äänestin päätöksen hyväksymisen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Äänestimme vastoin tätä mietintöä. Se on tulos neuvoston ja parlamentin enemmistön välisistä neuvotteluista, joita käytiin eräästä Lissabonin sopimuksen keskeisestä kohdasta ja Euroopan unionin federalismin kulmakivestä, jolla on nyt oikeudellinen luonne EU:n perustuslakisopimuksen vaatimusten mukaisesti. On pantava merkille, että ulkosuhdehallintoon kuuluu yli 5 000 ihmistä EU:n lähetystöissä useissa eri maissa ympäri maailmaa.

Tilannetta pahentaa mielestämme entisestään se, että ryhmämme tekemiä ehdotuksia ei hyväksytty, etenkään niitä, joiden mukaan EU:n sotilasrakenteiden ei pitäisi olla Euroopan ulkosuhdehallinnon osa ja joissa vaaditaan, ettei sotilasrakenteiden ja ulkosuhdehallinnon välillä pitäisi ylipäätään olla minkäänlaista institutionaalista linkkiä. Samoin on käynyt EU:n tiedustelurakenteiden kanssa.

Erityisen huolestuttavaa on se, että neuvostolle esittämämme ehdotus lakkauttaa sen hallinnoimat sotilaalliset ja siviili-sotilasrakenteet ja lopettaa niiden kehittely sekä lopettaa sotilaalliseen toimintaan ja siviili- ja sotilastoimille suunnattu rahoitus, hylättiin. Tämän vuoksi Euroopan unionin tulevaisuus ja sen valitsema tie antavat paljon aihetta huoleen.

 
  
MPphoto
 
 

  Lidia Joanna Geringer de Oedenberg (S&D), kirjallinen.(PL) Yhdeksän vuotta sitten Belgian edellisellä puheenjohtajakaudella Laekenissa alettiin työstää perustuslakisopimusta, jonka avulla oli tarkoitus vahvistaa Euroopan unionin ulkopolitiikkaa ja tehdä siitä yhtenäistä ja näkyvää kansainvälisellä areenalla. Monista EU:n perussopimusten uudistamiseen liittyvistä vaikeuksista huolimatta belgialaisilla on nyt tilaisuus saattaa pyrkimyksensä päätökseen ja käynnistää Euroopan ulkosuhdehallinto – 1. joulukuuta 2009 voimaan tulleen Lissabonin sopimuksen ensimmäisenä vuosipäivänä. Sopimuksen vahvistettua Euroopan parlamentin asemaa me parlamentin jäsenet voimme auttaa tässä. Euroopan parlamentin valtuuskunnan neuvoteltua kuukausien ajan unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Catherine Ashtonin kanssa Euroopan ulkosuhdehallinto on kehittymässä parlamentin vaatimaan suutaan. Brokin ja Verhofstadtin mietintö on tärkeä asiakirja, johon kaikki tämä työ tiivistyy ja jota kannattaa tukea. Mitä parlamentti on onnistunut saavuttamaan neuvotteluissa korkean edustajan kanssa? Ensinnäkin Euroopan unionin ulkosuhdehallinnon, ei hallitustenvälistä yksikköä, ja tämä tarkoittaa vakuuksia siitä, että Euroopan unioni hoitaa nimitykset yli 60 prosenttiin viroista. Toiseksi sen, että parlamentti valvoo Euroopan ulkosuhdehallintoa poliittisesti ja talousarvion osalta, mikä tarkoittaa mahdollisuutta haastatella ehdokkaita edustustojen päälliköiden virkoihin ja tarkastaa instituution talous, kuten teemme komission ja neuvoston osalta. Kolmanneksi on varmistettu virkojen tasapuolinen jakautuminen kansallisuuden ja sukupuolen osalta ja lisäksi vuonna 2013 toteutettava ulkosuhdehallinnon kokoonpanon tarkistus mahdollisen epätasapainon korjaamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. (FR) Olen tyytyväinen EU:n kolmen toimielimen ja Catherine Ashtonin kesken aikaan saatuun sopimukseen Euroopan ulkosuhdehallinnon perustamisesta. Kyse on organisaation ja kokoonpanon osalta tasapainoisesta yksiköstä, ja se perustetaan auttamaan Catherine Ashtonia hänen työssään Euroopan unionin korkeana edustajana. Lisäksi sen avulla vahvistetaan poliittiseen valvontaan ja talousarvion valvontaan liittyviä Euroopan parlamentin valtuuksia. Toivon vilpittömästi, että Euroopan ulkosuhdehallintoa käytetään parhaalla mahdollisella tavalla hyödyksi ja Euroopan unionin eduksi. Näin unioni osoittaa aitoa poliittista yhtenäisyyttä ja puhuu yhdellä äänellä kansainvälisellä näyttämöllä. Näin se vain vahvistuu entisestään ja sen toiminnasta tulee oikeutetumpaa ja tehokkaampaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. (FR) Catherine Ashtonin ehdotus ei ole hyväksyttävissä. Se edellyttää eurooppalaisen diplomatian yhdenmukaistamista hänen itsensä ja komission johdolla sekä jäsenvaltioiden toimivallan mitätöintiä asiassa. Mietinnön vaatimattomana ansiona on se, että siinä vaaditaan kaikkien jäsenvaltioiden olevan edustettuina Euroopan ulkosuhdehallinnon henkilöstössä Catherine Ashtonin ja komission käskyvallassa. Tähän tilanteeseen meidät on nyt ajettu Euroopassa kerjäämään oikeutta pysyä vaiti, mutta reilusti! Äänestän tätä tekstiä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Lissabonin sopimuksen hyväksymiseen liittyi Euroopan ulkosuhdehallinnon perustaminen ja perustan luominen vahvalle eurooppalaiselle ulkoasianhallinnolle. Euroopan ulkosuhdehallinnon perustamisen avulla on tarkoitus varmistaa unionin ulkoisen toiminnan johdonmukaisuus ja yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan harjoittaminen.

 
  
MPphoto
 
 

  Willy Meyer (GUE/NGL), kirjallinen.(ES) Äänestin Euroopan ulkosuhdehallintoa koskevan mietinnön vastaisesti, koska uskon, että tämän elimen avulla institutionalisoidaan Euroopan unionin militarisointi. Halusin ilmaista äänelläni vastustavani täysin Euroopan ulkosuhdehallinnon perustamiseen liittyvää neuvotteluprosessia, koska esittelijät ja Catherine Ashton antoivat periksi joidenkin jäsenvaltioiden harjoittamalle painostukselle ja unohtivat täysin demokraattiset säännöt. Euroopan ulkosuhdehallinnosta tulee sui generis -instituutio, joka toimii täysin kaikkien demokraattisiin järjestelmiin sovellettavien perusvalvontamekanismien ulkopuolella. Mielestäni on tarpeen varmistaa, että Euroopan parlamentti, joka on ainoa demokraattisesti valittu EU:n toimielin, ja kansalliset parlamentit eivät vastaa ainoastaan määrärahojen valvonnasta vaan myös Euroopan ulkosuhdehallinnon poliittisesta valvonnasta. Ryhmäni on erityisen huolissaan Euroopan ulkosuhdehallintoon liittyvästä merkittävästä militaarisesta ulottuvuudesta ja siitä, että suurin osa EU:n ulkopolitiikkaan sisältyvästä siviilitoiminnasta alistettaisiin EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alle tarkemmin sanottuna kaikki mikä liittyy kehitysyhteistyöhön ja konfliktinratkaisuun. Näiden syiden vuoksi Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmä / Pohjoismaiden vihreä vasemmisto, joka on sitoutunut rauhaan ja EU:n demilitarisointiin, ei tue Euroopan ulkosuhdehallinnon perustamista.

 
  
MPphoto
 
 

  Elisabeth Morin-Chartier (PPE), kirjallinen. (FR) Niiden vaikeiden keskustelujen jälkeen, joita Euroopan ulkosuhdehallinnosta on viime viikkoina käyty toimivaltaisten parlamentin valiokuntien ja useiden eri poliittisten ryhmien kanssa, haluan kiittää kollegaamme Elmar Brokia hänen vahvasta panoksestaan asiassa. Tämänpäiväinen äänestys luo perustan vahvalle ulkoasiainhallinnolle Euroopan unionin tasolla. Näin vahvistetaan ulkosuhdehallinnon yhteisöluonnetta ja taataan sen poliittinen ja talousarvioon liittyvä vastuuvelvollisuus Euroopan parlamentille. Lisäksi vähintään 60 prosenttia tämän uuden yksikön henkilöstöstä on EU:n virkamiehiä. Tästä huolimatta on valitettavaa, että ulkoasioista vastaavien erityisedustajien kuulemiset Euroopan parlamentissa pysyvät "epävirallisina"; toivon, että asiaan löydetään ratkaisu muutaman vuoden kuluessa. Kaikesta huolimatta Euroopan parlamentin valvontavaltuudet vahvistuvat, etenkin EU:n määrärahoin rahoitettavien yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan (YUTP) liittyvien operaatioiden osalta.

 
  
MPphoto
 
 

  Justas Vincas Paleckis (S&D), kirjallinen. − (EN) Päätin äänestää Euroopan ulkosuhdehallintoa koskevan mietinnön puolesta ja annan täyden tukeni sen perustamiselle, koska kyse on keskeisestä Lissabonin sopimuksen mukaisesta innovaatiosta ja Euroopan tulevaisuuden kannalta historiallisesta päätöksestä. Vain seitsemän kuukautta uuden sopimuksen voimaantulon jälkeen onnistuimme saavuttamaan yksimielisyyden ja varmistamaan, että uudella yksiköllä on taloudellinen ja talousarvioon liittyvä vastuuvelvollisuus Euroopan parlamenttiin nähden. Tämä valvontarooli takaa ulkosuhdehallinnon todellisen demokraattisen valvonnan, mikä on minulle äärettömän tärkeää.

Tämän mietinnön avulla varmistetaan maantieteellinen tasapaino ja parempi koherenssi Euroopan ulkosuhdehallinnon eri osa-alueiden välillä. Kyse ei ole päällekkäisten ulkoasioista vastaavien yksiköiden perustamisesta vaan EU:n ulkosuhdehallinnon vahvistamisesta. Sopimus on selvä osoitus siitä, että Euroopan unioni on sitoutunut kokoamaan voimansa ja edistämään arvojaan tehokkaammin. Se antaa EU:lle mahdollisuuden käyttää todellista vaikutusvaltaa kansainvälisellä areenalla. Tämä on mahdollisuus paitsi Euroopan unionille myös sen jäsenvaltioille.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) Komission harjoittama EU:n ulkopolitiikan eri alueiden oikea-aikainen koordinointi on selkeästi tärkeä asia. Euroopan ulkosuhdehallinnon perustaminen ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja komission varapuheenjohtajan alaisuuteen tarjoaa mahdollisuuden tehostaa EU:n ulkoista toimintaa maailman näyttämöllä, etenkin siten, että vältytään epäjohdonmukaisuuksilta ja päällekkäiseltä työltä ja varmistetaan johdonmukaisuus pitkällä aikavälillä ajettaessa EU:n strategisia etuja ja perusarvoja ulkomailla.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. (PT) Jäsenenä perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnassa, jossa Euroopan ulkosuhdehallinnosta keskusteltiin laajasti ja jossa pystyin esittämään näkemyksiäni, sekä Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) jäsenenä annan tukeni ja ääneni nyt käsiteltävälle mietinnölle. Euroopan parlamentti esitteli poliittisten ryhmien yhtenäisen kannan. Niiden yhteisen edun mukaista oli ottaa kaikki mahdollinen irti uusista valtuuksista, joita Lissabonin sopimus antaa etenkin tälle parlamentille, sekä Euroopan ulkosuhdehallintoon kohdistuvan poliittisen valvonnan että budjettivallan osalta. Tuon uudelleen esiin alkuperäisen ja jatkuvasti uudelleen esittämäni huolenaiheen, johon liittyy myös mietinnön sisältämien suunnitelmien muuttaminen ehdotusten avulla ja jonka voi tiivistää tarpeeksi varmistaa geopoliittinen tasapaino Euroopan ulkosuhdehallinnossa, jota nyt ollaan ottamassa käyttöön. Haluan painottaa, että korkea edustaja on sitoutunut kokoamaan maantieteellisesti tasapainoisen työntekijäjoukon, jossa on edustajia kaikista 27 jäsenvaltiosta siten, että kaikenlainen syrjintä on kielletty ja edistetään samalla tasa-arvoa.

 
  
MPphoto
 
 

  Bernhard Rapkay (S&D), kirjallinen. (DE) Oikeudellisten asioiden valiokunnan esittelijänä Euroopan ulkosuhdehallinnon osalta haluan huomauttaa, että tänään hyväksytty mietintö ei minun kannaltani esittelijänä tai Euroopan parlamentin kannalta kokonaisuudessaan ole mitenkään sitova edes korkean esittelijän ehdotuksen 6 artiklaan tehtyjen muutosten seurauksena, kun kyse on keskusteluista, jotka liittyvät henkilöstösääntöjen hyväksymiseen. Tämä koskee myös etenkin alaviitteitä, jotka hyväksyimme tekstiin tänään. Mietintö lainsäädäntöehdotuksesta, jonka osalta Euroopan parlamenttia on ainoastaan kuultu, ei voi olla sitova aloilla, joilla Euroopan parlamentilla on toisen oikeusperustan nojalla yhteispäätösvaltuudet.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Parlamentin hyväksyntä tasoittaa tietä yhtenäisemmälle ja tehokkaammalle EU:n ulkopolitiikalle, joka vastaa paremmin kansalaisten odotuksia. Tästä huolimatta olisi ollut mahdollista luoda parempi ulkosuhdehallinto.

On valitettavaa, että Catherine Ashton, komissio ja jotkut kansalliset hallitukset eivät uskaltaneet pyrkiä kunnianhimoisempaan ratkaisuun. Kannatamme kompromissia, koska parlamentti onnistui parantamaan Catherine Ashtonin alkuperäistä ehdotusta huomattavasti. Vahva ihmisoikeusrakenne, kehityspolitiikan turvaaminen ja yhteisön politiikkojen uudelleenkansallistamisen vastaiset suojatoimet, demokraattisen valvonnan vahvistaminen, avoimempi budjetti ulkoasioita varten ja sukupuolten tasapaino rekrytoinnissa ovat esimerkkejä tästä.

Sopimus ei kuitenkaan ole virheetön. Sen heikkoihin kohtiin kuuluvat epäselvästi määritellyt kriisinhallintarakenteet, Catherine Ashtonin pysyvien avustajien puuttuminen ja Euroopan ulkosuhdehallinnon kansalaisille tarjoamien konsulipalvelujen rajallisuus. Paljon riippuu nyt siitä, miten kompromissi pannaan täytäntöön – pallo on siis heitetty takaisin Catherine Ashtonille, jäsenvaltioille ja komissiolle. Näiden tahojen on tehtävä töitä yhdessä, luotava yhteinen esprit de corps ja päästävä eroon eripuraisuutta aiheuttavasta kilpailusta.

 
  
MPphoto
 
 

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. (DE) Kuten aina, erilaisten intressien ja kantojen yhteensovittaminen ja tasapainoon saattaminen on vaikeaa. Emme kuitenkaan saisi nykyisen köydenvedon keskellä kadottaa näkyvistä päällimmäistä tavoitettamme, joka on tehokkaan ja johdonmukaisen EU:n ulkopolitiikan toteuttaminen. Seuraavat seikat ovat toistaiseksi selvittämättä: henkilöstö – keitä palkataan ja kuinka paljon; tasa-arvo – henkilöstö olisi valittava sukupuolten tasa-arvoon liittyvien periaatteiden perusteella; toimivalta – millaiset valtuudet Euroopan ulkosuhdehallinto saa; budjettivalta – Euroopan parlamentin olisi voitava valvoa määrärahoja; kustannukset – veronmaksajien kannalta on erittäin tärkeää, kuinka suuriksi kustannukset nousevat. Oli miten oli, kustannusten olisi pysyttävä järjellisten ja ymmärrettävien rajojen sisällä. Tämän vuoksi meidän on hyödynnettävä yhteisvaikutuksia, joiden avulla voidaan saavuttaa mahdollisimman korkea laatu ja suuret säästöt.

 
  
  

Päätöslauselmaesitys: Kosovo (B7-0409/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Charalampos Angourakis (GUE/NGL), kirjallinen. (EL) Kreikan kommunistisen puolueen parlamenttiryhmä äänesti päätöslauselmaesitystä vastaan, koska päätöslauselmalla pyritään vahvistamaan Naton joukkojen ja asevoimien ajamaa Kosovon laitonta irrottamista sekä EU:n ja muiden imperialististen tahojen pakkovaltaa. Päätöslauselma vapauttaa Naton sotasyyllisyydestä ja Serbian silpomisesta sekä tukee paitsi Naton joukkojen ja tukikohtien pitkäaikaista läsnäoloa Kosovossa ja koko alueella myös EU:n yhteisiä toimia niiden sijoittaessa joukkojaan EULEX-operaation yhteydessä. Päätöslauselmalla yritetään vaikuttaa päätökseen, jonka kansainvälinen Haagin tuomioistuin on tehnyt Kosovon irrottamisen laillisuudesta. Päätöslauselmaa tukeva EU:n imperialistinen politiikka pahentaa Kosovon työntekijöiden ongelmia, kuten riistoa, korruptiota ja rikollisuutta, vauhdittaa kapitalistista jälleenrakennusta sekä tarjoaa työntekijöille maahanmuuttoa ainoana selviytymiskeinona. Politiikka lisää alueen epävakautta sekä pahentaa paitsi serbien ja koko Kosovon alueen asukkaiden sortoa myös EULEXin ja Naton läsnäolosta johtuvia ongelmia.

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. (FR) Kosovo on osa maantieteellisesti hyvin arkaa aluetta, johon EU:n olisi kiinnitettävä jatkuvaa huomiota. Haluaisin ensinnäkin tuoda esille sen, että EU on valitettavan erimielinen Kosovoon omaksuttavan poliittisen linjauksen suhteen, mikä tuodaan esille myös päätöslauselmassa. Itse asiassa Euroopan unionin viisi jäsenvaltiota ei ole edelleenkään tunnustanut Kosovon itsenäisyyttä, vaikka Kosovo pyysi sitä jo vuonna 2008. Sen vuoksi paitsi Euroopan unionin sisäisen yhtenäisyyden myös ulkoisen uskottavuuden kannalta on tarpeen, että EU:lla olisi yhtenäinen poliittinen kanta varsinkin viisumien myöntämistä koskevaan käytännön kysymykseen. Minusta näyttää lisäksi siltä, että Euroopan yhdentymisprosessi on kaikissa alueen maissa tärkeä tekijä alueen vakauden kannalta, sillä vakaus on koko yhteisömme edun mukaista. Kosovon mahdollisuus liittyä Euroopan unioniin tarjoaa voimakkaan kannustimen tarvittavien uudistusten tekoon etenkin ihmisoikeusasiassa, jossa uudistukset on jo pantu alulle. Näihin uudistuksiin meidän on kannustettava edelleen. Kannatan epäröimättä päätöslauselmaa, jossa käsitellään näitä tärkeitä kysymyksiä.

 
  
MPphoto
 
 

  Nikolaos Chountis (GUE/NGL), kirjallinen. (EL) Äänestin Kosovon mahdollista EU-jäsenyyttä käsittelevää päätöslauselmaa vastaan, koska siinä pidetään ja käsitellään Kosovoa itsenäisenä valtiona. Päätöslauselmassa ei oteta huomioon YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaa nro 1244/99 vaan jopa kehotetaan niitä viittä EU:n jäsenvaltiota, myös Kreikkaa, jotka eivät ole vielä tunnustaneet Kosovon yksipuolisesti julistamaa itsenäisyyttä, tekemään niin, toisin sanoen niitä kehotetaan rikkomaan YK:n päätöslauselmaa. Päätöslauselmalla ei näin ollen edistetä ongelman ratkaisua eikä alueen vakauden ja rauhan vahvistamista. Kaiken lisäksi päätöslauselmassa esitetään jopa entistä vahvempaa EULEXin läsnäoloa Kosovossa.

 
  
MPphoto
 
 

  Mário David (PPE), kirjallinen. (PT) Äänestin päätöslauselmaa vastaan. Päätöslauselma, tilanneanalyysi ja ehdotettu suunta osoittavat, kuinka oikeassa Kosovon Serbiasta irrottamista vastustaneet olivatkaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Jäsenvaltiot eivät ole vieläkään tunnustaneet yksimielisesti Kosovoa. Joidenkin varovaisella suhtautumisella tähän uuteen maahan on varmasti poliittisia ja strategisia motiiveja, mutta myös käytännönläheisempiä syitä, jotka juontavat etenkin korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden huolestuttavasta leviämisestä alueella, mikä tekee tyhjäksi Kosovon rehelliset väitteet oikeusvaltion toteutumisesta.

Muiden Balkanin maiden tavoin myös Kosovon olisi hyvä näyttää toteen, että se on astunut lopullisesti sellaisten poliittisten toimien ja uudistusten tielle, joilla yhtäältä tuetaan sen EU-valintaa ja toisaalta vahvistetaan sen omaa poliittista järjestelmää, jolloin kansalaisille luodaan mahdollisuudet demokratian omaksumiseen ja väkivallasta, etenkin etnisestä väkivallasta luopumiseen konfliktien ratkaisukeinona. Kosovolla on vielä pitkä tie edessään.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Päätöslauselmassa pannaan merkille Kosovon 17. helmikuuta 2008 antama itsenäisyysjulistus, jonka 69 maata on tunnustanut, sekä kannustetaan jäsenvaltioita tehostamaan yhteistä lähestymistapaansa Kosovoon ottamalla huomioon Kosovon aikeet liittyä EU:hun. Itse olen sitä mieltä, että aseellisen konfliktin jättämästä erittäin vaikeasta perinnöstä huolimatta Kosovon mahdollisuus liittyä EU:hun tarjoaa sille voimakkaan kannustimen tarpeellisten uudistusten tekoon. Siksi kehotankin ryhtymään konkreettisiin toimiin, joilla tästä mahdollisuudesta voidaan tehdä todellisempi Kosovon kansalaisille niin, että kunnioitetaan ihmisoikeuksia ja vahvistetaan oikeusvaltiota.

 
  
MPphoto
 
 

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Se silkka tosiasia, että kaikki jäsenvaltiot eivät ole vieläkään tunnustaneet Kosovon itsenäisyyttä, riittää perusteeksi todeta, ettemme voi hyväksyä päätöslauselman sisältöä. Valtaosa parlamentin jäsenistä on valitettavasti jälleen kerran hyväksymässä toimenpidettä, joka on laiton kansainvälisen oikeuden nojalla. Vuoropuhelun ja neuvottelujen jatkaminen kansainvälisen oikeuden mukaisesti on ainoa tie, joka voi johtaa vakauteen ja kestävään rauhaan alueella, kuten esitetään Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmän / Pohjoismaiden vihreän vasemmiston jättämässä tarkistuksessa, jonka enemmistö hylkäsi.

 
  
MPphoto
 
 

  Lorenzo Fontana (EFD), kirjallinen. (IT) Ulrike Lunacekin päätöslauselmaesitys osoittaa selkeästi Kosovon vähäisen kehityksen, ja minusta esille tuodut ongelmat tekevät sen liittymisestä EU:hun entistäkin epätodennäköisemmän, koska se korostaisi unionin epäyhtenäisyyttä, jota edellinen laajentumiskierros on lisännyt. Kuten olen sanonut aiemmin Albanian liittymisestä EU:hun, olemme mielestäni nyt tienristeyksessä: EU:n on valittava, haluaako se olla lähinnä maantieteellisiin kriteereihin perustuva elin vai haluaako se tulla nykyistä yhtenäisemmäksi sellaisten valtioiden liitoksi, jossa valtiot voivat erilaisuudestaan huolimatta osoittaa, että niillä on eurooppalaisten ihanteiden kanssa sopusoinnussa olevia yhteisiä piirteitä. Se keskeinen tosiasia, että viisi EU:n jäsenvaltiota ei ole tunnustanut Kosovon itsenäisyyttä, on este, joka tekee tällä hetkellä Kosovon liittymisestä EU:hun paradoksaalisen kysymyksen. Näistä syistä en voi tukea Ulrike Lunacekin päätöslauselmaesitystä.

 
  
MPphoto
 
 

  Jaromír Kohlíček (GUE/NGL), kirjallinen. (CS) Kosovon yhdentymistä Euroopan unioniin käsittelevä päätöslauselmaluonnos on asiakirja, jonka laatija ei selvästikään elä todellisessa maailmassa eikä ymmärrä, ettei Kosovoa ole tunnustettu kansainvälisen yhteisön jäseneksi. Yritykset korvata painostus Kosovon taloustilanteen parantamisella, mahdollistaa alkuperäisväestön eli serbien, goranien, romanien ja muiden etnisten ryhmien sekä valtaväestön albaanien välinen yhteiselo, estää vähemmistöjen sortaminen sekä suhtautua tiukasti huumeita joka puolelle Eurooppaa tuoviin klaaneihin, ovat keskeisiä tekijöitä, joilla voimme edesauttaa alueen tilanteen kohentamista ja rajat ylittävän yhteistyön vahvistamista. Kansalaisten rekisteröintiä ei ole vieläkään mahdollista jatkaa, ja Kosovo on edelleen täysin riippuvainen ulkomaisesta talousavusta. Riittävä poliittinen tahto puuttuu myös sen varmistamiseksi, että maassa voitaisiin järjestää edes oikeudenmukaiset paikallisvaalit ja luoda paikallisviranomaisten toiminnan mahdollistavat olot. Korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta on vain muodollisuus alueella, ja sama pätee hajauttamiseen ja julkisen hallinnon uudistukseen. Korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnalla ei siis ole toistaiseksi ollut todellista vaikutusta maan tilanteeseen. Maassa rehottava ja laajalle levinnyt korruptio sekä aseiden ja huumeiden salakuljetus kylvävät levottomuutta alueella. Onkin varsin merkillistä, että euro on Kosovon valuuttayksikkö. Se on merkillistä etenkin siksi, ettei Kosovo ole täyttänyt edes näennäisesti yhteisen eurooppalaisen valuutan käyttöönoton perusedellytyksiä. On selvää, ettei Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmä / Pohjoismaiden vihreä vasemmisto voi hyväksyä tällaista päätöslauselmaluonnosta.

 
  
MPphoto
 
 

  Marian-Jean Marinescu (PPE), kirjallinen. (RO) Koin epämieluisan yllätyksen lukiessani tämän viikon alussa sanomalehdistä, että aseistettu mies oli ampunut neljä laukausta serbialaista kansanedustajaa kohti Kosovon parlamentissa. Ampuminen tapahtui neljä päivää serbien mielenosoituksessa Mitrovicassa sattuneen räjähdyksen jälkeen. EU:n perustehtävänä on hoitaa demokratian vakiinnuttamisen ja vakauden vahvistamisen prosessi Kosovossa. Tästä syystä esitysluonnoksessa olisi pitänyt ottaa huomioon ennen kaikkea kyseisen provinssin realiteetit, kuten oikeusjärjestelmän pitkäkestoinen uudistus sekä EU:n edustustojen vaikeudet kommunikoida Pristinan paikallisviranomaisten kanssa. Alueellinen yhteistyö Länsi-Balkanin maiden kesken on keskeinen tekijä paitsi maiden talouskehityksessä myös erityisesti molemminpuolisen kunnioituksen luomisessa sekä oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisessa. Etenkin Belgradin ja Pristinan välinen paikallistason yhteistyö on äärimmäisen tärkeää kansalaisille ennen kaikkea pahiten kärsineillä toimialoilla, kuten ympäristöasioissa, infrastruktuurissa ja kaupankäynnissä. Lopuksi on tärkeää huomata, että keskustelumme kohteena olevassa päätöslauselmassa olisi pitänyt tehdä selväksi, ettei päätöslauselman sanoma Kosovon aseman tunnustamisesta heijasta kaikkien EU:n jäsenvaltioiden kantaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. (FR) Viisi EU:n jäsenvaltiota, Ranska mukaan lukien, ei ole tunnustanut Kosovon itsenäisyyttä. Siten ei ole hyväksyttävää esitellä tänään mietintöä, jossa kannatetaan Kosovon liittymistä EU:hun. Kunnioitan lisäksi Kosovon provinssin asukkaita liikaa, jotta voisin vaatia heitä soveltamaan Kööpenhaminan kriteereitä vielä sen lisäksi, että he ovat joutuneet kärsimään viimeaikaisten konfliktien seuraukset. Äänestän siis tätä epäkelpoa ja provokatiivista tekstiä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Länsi-Balkanin alueen maiden alueellinen vakaus ja liittäminen EU:hun ovat aina kuuluneet EU:n ensisijaisiin tavoitteisiin. Tässä vaikeassa prosessissa on mukana alueen maita, jotka ovat lähentyneet EU:ta muita maita nopeammin, kuten Serbia, Jugoslavian entinen tasavalta Makedonia sekä Montenegro. Kosovon prosessi on edennyt eri syistä hitaammin, eivätkä Kosovon asukkaat voi vieläkään matkustaa EU:n jäsenvaltioihin ilman viisumia. Meidän on päästävä nopeasti tämän tilanteen yli, ja ponnistelut riippuvat kokonaan ja yksistään Kosovosta, jonka on toteutettava tämän edellyttämät uudistukset.

 
  
MPphoto
 
 

  Willy Meyer (GUE/NGL), kirjallinen. (ES) Äänestin Kosovoa käsittelevää päätöslauselmaa vastaan, koska siinä kehotetaan niitä viittä jäsenvaltiota, jotka eivät ole vielä tunnustaneet Kosovon yksipuolisesti julistamaa itsenäisyyttä, tekemään niin. Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmä / Pohjoismaiden vihreä vasemmisto on aina vastustanut Kosovon yksipuolista itsenäisyysjulistusta, joka on vastoin kansainvälistä oikeutta. Sitä vastoin olemme edelleen sitoutuneita vuoropuheluun, joka on käynnistetty uudelleen molempia osapuolia tyydyttävällä tavalla YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman nro 1244/99 nojalla ja kansainvälisen oikeuden mukaisesti, sillä vuoropuhelu on ainoa keino rauhan ja vakauden saavuttamiseksi alueella.

 
  
MPphoto
 
 

  Francisco José Millán Mon ja José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra (PPE), kirjallinen. (ES) Haluamme todeta Euroopan kansanpuolueen ryhmään (kristillisdemokraatit) kuuluvan Espanjan valtuuskunnan puolesta, että Kosovon liittymistä EU:hun käsittelevää päätöslauselmaa koskevassa äänestyksessä antamamme ääni perustuu siihen, että päätöslauselmassa käsitellään Kosovoa täysin normaaliasemassa olevana itsenäisenä valtiona ottamatta huomioon, että alueen asemasta on edelleen kiistaa kansainvälisessä yhteisössä (lisäksi kansainvälisen tuomioistuimen neuvoa antava lausunto on vielä kesken) ja että viisi jäsenvaltiota, Espanja mukaan lukien, ei ole vieläkään tunnustanut Kosovon itsenäisyyttä.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Euroopan parlamentti lähetti tänään selkeän viestin siitä, että itsenäisen Kosovon tulevaisuus on EU:hun liittymisessä. Tämä on rohkaiseva viesti sekä Kosovon hallitukselle että kansalaisille. Tämä on myös selkeä pyyntö niille viidelle EU:n jäsenvaltiolle, jotka eivät ole vielä tunnustaneet Kosovoa itsenäiseksi valtioksi, tekemään niin pikaisesti, jotta tukemme vaikuttaisi paremmin. Euroopan parlamentin jäsenten selkeä enemmistö hylkäsi esityksen jatkaa keskusteluja Kosovon asemasta, koska kansainvälisen tuomioistuimen lausunnon on määrä valmistua heinäkuussa. Parlamentti kannattaa tämän päätöslauselman myötä neuvottelujen aloittamista viisumivapaudesta mahdollisimman pian. Kosovon kansalaisilta ei pidä enää kieltää mahdollisuutta matkustaa vapaasti, koska EU ilmeisesti sallii sen myös alueen muille valtioille vuoden loppuun mennessä. Päätöslauselmassa kehotetaan ottamaan kiireesti tämä tärkeä askel kosovolaisten päästämiseksi pois alueellisesta ja kansainvälisestä eristyksestä.

 
  
  

Päätöslauselmaesitys: Albania (B7-0408/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Charalampos Angourakis (GUE/NGL), kirjallinen. (EL) Kreikan kommunistinen puolue äänesti päätöslauselmaesitystä vastaan, koska puolue vastustaa Albanian liittymistä EU:hun, mistä syystä se vastustaa myös Kreikan jäsenyyttä tässä imperialistisessa kansainvälisessä unionissa. Jäsenyys hyödyttää EU:n yhteistä ja Albanian pääomaa etenkin energia-, kaivos- ja liikennesektorilla sekä aggressiivisen imperialistisia EU:n ja Naton hankkeita työntekijöiden, köyhien viljelijöiden sekä pienten ja keskisuurten yritysten kustannuksella.

Päätöslauselmaesityksessä kehotetaan vauhdittamaan ja edistämään kapitalistisia uudistuksia, joita ajavat maan porvaripuolueet häpeällisen ja ruohonjuuritason vastaisen poliittisen järjestelmän puitteissa yhteistyössä EU:n kanssa. Tämä ruohonjuuritason vastainen hyökkäys, joka johti kansannousuihin 1990-luvulla, johtaa yksityistämisiin, massatyöttömyyteen, siirtolaisuuteen, maalta pakoon sekä riiston, rikollisuuden ja korruption kasvuun. Päätöslauselmassa pyritään ennennäkemättömän avoimesti puuttumaan maan sisäisiin asioihin ja poliittisen opposition järjestelmään sekä vaaditaan poliittisten puolueiden ja parlamentin toiminnan demokratian vastaista sääntelyä. EU:n ja porvaripuolueiden ajama, liittymistä valmisteleva politiikka Albaniassa pahentaa maan kehitysongelmia, työntekijöiden asemaa, pääomavuotoa ja siirtolaisvirtoja ja on valtava riski alueen turvallisuudelle.

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. (FR) Äänestäessäni Albanian liittymistä EU:hun käsittelevän päätöslauselmaluonnoksen puolesta halusin tukea päätöslauselman kahta pääajatusta. Yhtäältä haluan tukea ajatusta maan pitkäaikaisesta jäsenyydestä, mitä puoltavat huomattavat ponnistelut ja jo saavutettu kehitys. Maassa on nimittäin toteutettu oikeanlaisia toimenpiteitä korruption torjumiseksi sekä Albanian demokratian vahvistamiseksi. Toisaalta paljon on vielä mentävä eteenpäin demokratian vahvistamisessa tai jopa maan kestävän kehityksen suhteen. Albaniassa kesäkuussa 2009 pidettyjen parlamenttivaalien jälkeinen poliittinen kriisi osoitti meille kaikille, että maassa on vielä paljon suuria vaikeuksia. Siksi se tarvitsee kaiken tukemme.

 
  
MPphoto
 
 

  Mara Bizzotto (EFD), kirjallinen. (IT) Päätöslauselma osoittaa, mitä EU:n propagandalla voidaan saada aikaan EU:n halutessa sivuuttaa aiemmat virheensä. On tosin totta, että tässä Nikolaos Chountisin mietinnössä korostetaan Albanian ongelmia, mutta samalla siinä ikään kuin todetaan, että olemme velvollisia ottamaan Balkanin maat unionin jäseniksi, ihan kuin se olisi kohtalon sanelemaa eikä kukaan voisi vastustaa sitä. Olen täysin eri mieltä. Albanialla on nykyisin räikeitä ongelmia muun muassa maan poliittisessa vakaudessa, ja korruptio rehottaa. Albanian liittyminen EU:hun vain toisi lisää ongelmia niiden rinnalle, joita EU on jo joutunut ja joutuu yhä kohtaamaan jäsenvaltioiden määrän lähes kaksinkertaistaneen laajan laajentumisen vuoksi. Hanketta Albanian liittämiseksi EU:hun ei ole mitään syytä jatkaa, ellei syy ole sitten EU:n byrokraattien vallanhimo ja keskittämishalu. En siis näe, miten tämän Balkanin tasavallan liittyminen EU:hun voisi nykytilanteessa edistää Euroopan yhdentymishanketta.

 
  
MPphoto
 
 

  Mário David (PPE), kirjallinen. (PT) Äänestin päätöslauselman puolesta, koska Albanian olisi nähdäkseni jatkettava EU:n jäsenyyteen mahdollisesti johtavalla tiellä. Unionin olisi jatkettava tiukan asteittaisen laajentumisen strategiaansa. EU:n olisi myös toimittava tärkeiden uudistusten kannustajana maissa, jotka ovat EU:n jäsenvaltioehdokkaita tai potentiaalisia jäsenvaltioehdokkaita. Kaikki kuitenkin tietävät, että tie EU:hun liittymiseksi on vaativa. EU:hun liittymisen ehdot ovat selkeät ja hyvin tiedossa, eikä niitä ole aina helppo täyttää. Albanian tapauksessa matka on vielä pitkä, kuten mietinnössä tehdään selväksi. Albanian on ensinnäkin täytettävä Kööpenhaminan kriteerit sekä vakiinnutettava demokraattisia elimiä. Haluaisin tässä mielessä korostaa ja tukea Albanian pääministerin Sali Berishan ponnisteluja asianmukaisen ratkaisun löytämiseksi maan poliittiseen kriisiin. Haluan myös kritisoida sosialistisen opposition alhaista toimintaa. Ehdokasvaltio tai potentiaalinen ehdokasvaltio päättää siten tahdin, jolla se etenee kohti EU:hun liittymistä. Toivon, että Albania etenee kohti unionin jäsenyyttä päättäväisesti ja varmasti.

 
  
MPphoto
 
 

  Bairbre de Brún (GUE/NGL), kirjallinen.(GA) Vaikka äänestin mietinnön puolesta, Albanian kansalaisten olisi minusta päätettävä, haluavatko he olla EU:n jäseniä.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Albania ei ole poikkeus Länsi-Balkanin alueen epävakaan tilanteen suhteen. Maassa tiedetään, että kriisi uhkaa vaarantaa käynnistetyt uudistukset, joiden tarkoituksena on lähinnä lähentyä edelleen Euroopan unionia. Jos muistatte Enver Hoxhan diktatuurin, on selvää, että Albanialla on tarjottavanaan vain vähän takeita, joista se voi pitää kiinni valitsemallaan tiellä, kun se pyrkii nostamaan kehityksensä tasoa parantaa oikeusvaltion periaatteen ja yksilönvapauksien kunnioittamista EU:n tason kannalta hyväksyttävälle tasolle. Tärkeä askel on kenties otettu maan liityttyä Natoon, mutta se ei riitä siihen, että EU pitäisi Albaniaa vahvana jäsenvaltioehdokkaana.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Vaikka päätöslauselmassa tunnustetaan Albaniassa aikaan saatu edistys uudistusprosessissa, siinä korostetaan, että huomattavat lisäponnistukset ovat tarpeen demokratian ja oikeusvaltion vahvistamiseksi ja maan kestävän talouskehityksen varmistamiseksi. Olen sitä mieltä, että maan mahdollisuus liittyä EU:hun vauhdittaa monia Länsi-Balkanin alueen uudistuksia ja että sillä on rakentava rooli alueen rauhan ja vakauden saavuttamisvalmiuksien vahvistamisessa sekä konfliktien ennaltaehkäisyssä, jolloin voidaan parantaa hyviä naapuruussuhteita sekä vastata taloudellisiin ja sosiaalisiin tarpeisiin kestävän kehityksen avulla. Kunkin maan eteneminen kohti EU:n jäsenyyttä riippuu kuitenkin sen omista ponnisteluista Kööpenhaminan kriteereiden sekä vakautus- ja assosiaatioprosessiin liittyvien ehtojen täyttämiseksi, ja toivon, että maa onnistuu näissä tavoitteissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. (FR) Äänestin päätöslauselmaa vastaan ystävyydestäni albanialaisia kohtaan. Miten voimme toivoa maan liittymistä Euroopan unioniin, joka ajaa vain talouseliittiensä etuja? Yhdenkään maan liittymistä ei voida ajatella niin kauan, kun EU ajaa kansojen välistä kilpailua sekä etuoikeutettujen etuja. Kommunismin jälkeinen Albania on sitä paitsi osoittanut vain vähäistä kykyä torjua maassa jylläävää järjestäytynyttä rikollisuutta. Äänestin siis päätöslauselmaa vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Länsi-Balkanin alueen maiden alueellinen vakaus ja liittäminen EU:hun ovat aina kuuluneet EU:n ensisijaisiin tavoitteisiin. Alueen maiden mahdollisuus liittyä EU:hun kannustaa siten näitä maita ponnistelemaan yhä enemmän uudistuksissa, jotka ovat välttämättömiä niiden tavoitteiden saavuttamiseksi, joita näiltä mailta edellytetään, jos ne haluavat päästä EU:n täysjäseniksi. Näiden maiden ponnisteluihin rauhan, vakauden ja konfliktien ennaltaehkäisyn vahvistamiseksi alueella olisi siten kiinnitettävä huomiota yhdessä hyvien naapuruussuhteiden vahvistamisen kanssa. Albania on edennyt yhdentymisprosessissa ja on jo toimittanut vastauksensa komission esittämään kyselyyn, joka koskee Albanian jäsenyyshakemuksesta annettavan komission lausunnon valmistelua.

 
  
MPphoto
 
 

  Willy Meyer (GUE/NGL), kirjallinen. (EN) Äänestin Albaniaa käsittelevän päätöslauselman puolesta, koska siinä vahvistetaan parlamentin tuki Albanian mahdollisuudelle liittyä EU:hun sitten, kun maassa on saavutettu poliittinen vakaus ja luotettavuus ja kun kaikki Kööpenhaminan kriteerit on täytetty. Päätöslauselmassa pannaan merkille, että Albania on edistynyt uudistuksissa, mutta korostetaan, että huomattavat lisäponnistukset ovat tarpeen demokratian ja oikeusvaltion vahvistamiseksi sekä maan kestävän kehityksen edistämiseksi. Päätöslauselmassa pidetään myönteisenä viisumivapautta koskevan lainsäädäntöehdotuksen hyväksymistä sekä kehotetaan myöntämään viisumivapaus Albanian kansalaisille vuoden 2010 loppuun mennessä. Päätöslauselmassa korostetaan myös toimivallan jaon sekä riippumattoman oikeuslaitoksen merkitystä sekä kehotetaan etenemään erityisesti näissä asioissa. Korruptio, järjestäytynyt rikollisuus ja ihmiskauppa ovat maan huolestuttavimpia ongelmia, joihin päätöslauselmassa otetaan kantaa. Mietinnössä käsitellään myös romanivähemmistöjen ja ammattiliittojen oikeuksia, maan sosiaalista tilannetta, naisten oikeuksia sekä sitä, että hallituksen olisi kuultava kansalaisyhteiskuntaa lakiesityksissä ja toteutetuissa uudistuksissa. Mietinnössä kannustetaan uusiutuvan energian, julkisen liikenteen ja ympäristölainsäädännön kehittämiseen ja hyödyntämiseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Suhtaudun myönteisesti päätöslauselman hyväksymiseen etenkin siksi, että siinä: pidetään ilahduttavana oikeusjärjestyksen suhteen tapahtunutta edistystä, mutta korostetaan, että uudistusten toteuttaminen on vasta alkuvaiheessa; katsotaan, että oikeusjärjestelmän uudistus, mukaan luettuna tuomioistuinpäätösten täytäntöönpano, on tärkeä ennakkoedellytys Albanian EU-jäsenyyden hakemista koskevalle prosessille, ja korostetaan toimivallan jaon merkitystä demokraattisessa yhteiskunnassa; korostetaan, että avoin, puolueeton ja tehokas oikeuslaitos, johon ei kohdistu minkäänlaisia poliittisia tai muita paineita tai valvontaa, on perusluonteinen oikeusvaltioperiaate; kehotetaan hyväksymään tässä suhteessa kiireellisesti kattava pitkän tähtäimen strategia, johon kuuluu toimintasuunnitelma tarpeellisen lainsäädännön ja täytäntöönpanotoimenpiteiden hyväksymiseksi; kehotetaan ottamaan oppositio mukaan strategian laatimiseen ja antamaan parlamentin täysi tuki oikeuslaitoksen uudistamiselle; korostetaan lisäksi, että oikeuslaitokselle on annettava riittävä rahoitus, jotta se voi toimia koko maassa tehokkaasti; odotetaan siten komission uusia avunantoaloitteita ja pidetään tässä yhteydessä myönteisenä Tiranan vakavien rikosten tuomioistuimen toiminnan käynnistymistä.

 
  
MPphoto
 
 

  Søren Bo Søndergaard (GUE/NGL), kirjallinen. (DA) Äänestin päätöslauselman puolesta, koska se sisältää monia oikeanlaisia kehotuksia parantaa Albanian tilannetta. Myönteistä ääntäni ei silti pidä missään nimessä tulkita albanialaisille tarkoitetuksi suoraksi tai epäsuoraksi kehotukseksi liittyä EU:hun. Tämä on yksistään albanialaisten asia.

 
  
MPphoto
 
 

  Eva-Britt Svensson (GUE/NGL), kirjallinen. (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta, mutta olen silti vakaasti sitä mieltä, että Albanian kansan on itse päätettävä, haluavatko he liittyä EU:hun vai eivät.

 
  
  

Päätöslauselmaesitykset: Kosovo (B7-0409/2010) ja Albania (B7-0408/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Justas Vincas Paleckis (S&D), kirjallinen. − (LT) Sekä Albania että Kosovo ovat edistyneet demokraattisten uudistusten teossa tavoitteena vahvistaa oikeusvaltiota ja varmistaa maan kestävä kehitys. Tavoitteisiin on kuitenkin edelleen pyrittävä, etenkin niihin, jotka koskevat korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa, valtionelinten hallinnollisen kapasiteetin lujittamista sekä oikeuden ensisijaisuuden varmistamista. Parlamenttivaalien tuloksen aiheuttama, jo vuoden Albaniassa jatkunut poliittinen jännite heikentää maan ponnisteluja päästä EU:n jäseneksi. Albanian poliittisten puolueiden on aloitettava rakentava vuoropuhelu saadakseen aikaan sovun vaalituloksesta ja vaalilaista, jolla varmistetaan uusi ja täysin avoin vaalijärjestelmä. Äänestin näiden päätöslauselmien puolesta, sillä niissä myös kehotetaan EU:n jäsenvaltioita kartoittamaan uusia tapoja olla yhteistoiminnassa Balkanin maiden kanssa. Näihin kuuluu ihmisten välisten kontaktien edistäminen oppilaiden, opiskelijoiden ja tutkijoiden välisten yliopistovaihtojen avulla.

 
  
MPphoto
 
 

  Ernst Strasser (PPE), kirjallinen. (DE) Haluaisimme esittää seuraavaa päätöslauselman viisumivapautta koskevasta kysymyksestä: Meidän olisi periaatteessa syytä tukea Länsi-Balkanin maiden viisumivapautta. Tämä edellyttää kuitenkin kaikkien asetettujen ehtojen täyttämistä kokonaisuudessaan.

 
  
  

Päätöslauselmaesitys: Kirgisian tilanne (B7-0419/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. (FR) Äänestin eri puolueryhmien esittämän yhteisen päätöslauselmaesityksen puolesta. Päätöslauselmassa vahvistetaan tarve irrottaa suurempi rahasumma Kirgisialle kuin sille on jo maksettu etenkin tarkoituksena vastata YK:n pikaiseen vetoomukseen koota 71 miljoonaa dollaria hätäapua. Minusta on lisäksi tärkeää tarjota Kirgisialle paitsi hätäapua myös maan tilanteen vakauttamiseksi ja vastaavien tapahtumien estämiseksi tarvittavat työkalut. Siten olisi otettava käyttöön työkalut, joilla Kirgisiaa voidaan auttaa palauttamaan turvallisuus maahan.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Virallisella poliittisella tasolla saavutetusta menestyksestä huolimatta Kirgisia on edelleen epävakaa ja konfliktien heikentämä, eikä tilanteen pikaisesta vakaantumisesta ole merkkejä. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen itsenäistynyt Kirgisia on osoittanut kykenemättömyytensä parantaa maan tilannetta ihmisoikeuksien ja yksilönvapauksien kunnioittamisen suhteen.

Uskon, että Euroopan unioni voi toimia vakauttajan ja välittäjän roolissa ja että sen olisi tässä tosiasiassa konfliktin jälkeisessä tilanteessa joudutettava aktiivisesti rauhanrakentamisen ja demokratisoinnin vaikeaa tehtävää maassa, jonka rajanaapureina ovat Venäjä ja Kiina.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Tässä päätöslauselmassa ilmaistaan syvä huoli Etelä-Kirgisiassa puhjenneista traagisista ja väkivaltaisista yhteenotoista sekä ilmaistaan osanotto kaikkien uhrien omaisille. Haluan korostaa päätöslauselmassa esitettyä kehotusta, että väliaikaiset viranomaiset tekisivät kaikkensa, jotta paluu normaaleihin oloihin varmistuisi, ja että luotaisiin kaikki tarvittavat edellytykset sille, että pakolaiset ja maansisäiset pakolaiset voivat palata koteihinsa vapaaehtoisesti turvassa ja ihmisarvonsa säilyttäen. Päätöslauselmassa myös kehotetaan komissiota lisäämään humanitaarista apua yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa sekä käynnistämään tuhoutuneiden kotien rakentamiseksi ja menetetyn omaisuuden korvaamiseksi lyhyen ja keskipitkän aikavälin jälleenrakennusohjelmia ja toteuttamaan kunnostushankkeita yhteistyössä Kirgisian viranomaisten ja muiden avunantajien kanssa, jotta voidaan luoda suotuisat olosuhteet pakolaisten ja maansisäisten pakolaisten paluulle.

 
  
MPphoto
 
 

  Bogdan Kazimierz Marcinkiewicz (PPE), kirjallinen.(PL) Etelä-Kirgisiassa ja etenkin Oshin ja Jalal-Abadin kaupungeissa 11. kesäkuuta puhjenneista levottomuuksista ja selkkauksista, joissa noin 300 ihmistä menetti henkensä ja yli 2 000 ihmistä loukkaantui, minun on sanottava, että Euroopan parlamentin olisi mielestäni demokratian, lain ja järjestyksen sekä ihmisoikeuksien kunnioittamisen vartijana reagoitava päättäväisesti kaikkiin vastaaviin tapauksiin sekä yritettävä estää vakauden horjuminen, kuten nyt on nähty Kirgisiassa. Haluan täten osoittaa myötätuntoni ja tukeni Kirgisian kansalle kannattamalla päätöslauselmaa ja äänestämällä sen hyväksymisen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Olen hyvin huolestunut Oshin ja Jalal-Abadin kaupungeissa Etelä-Kirgisiassa hiljattain tapahtuneista väkivaltaisista yhteenotoista. Sen vuoksi ja kun otetaan huomioon EU:n sitoumukset, jotka se on tehnyt alueelle etenkin Keski-Aasian strategiassaan, meidän on luvattava huomattavaa tukea Kirgisialle. Tilanteen vakavuuden vuoksi EU:n on lisättävä huomattavasti humanitaarista apuaan kaikille niille, joita nämä vakavat konfliktit ovat koetelleet.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. Kannatan tämän päätöslauselman hyväksymistä etupäässä siksi, että siinä: edellytetään, että Etelä-Kirgisian äskettäisten väkivaltaisuuksien koettelemille ihmisille annettavaa EU:n humanitaarista apua lisätään tuntuvasti ja että vakautusvälinettä käytetään kattavasti; uskotaan, että EU:n on lisättävä pidemmällä aikavälillä sitoutumistaan Etelä-Kirgisiaan; toistetaan parlamentin komissiolle esittämä kehotus laatia ehdotuksia kehitysyhteistyövälineen varojen uudelleen kohdentamiseksi, jotta EU voisi helpommin reagoida Kirgisian uuteen tilanteeseen; katsotaan edelleen, että EU:n Keski-Aasian politiikassa on keskityttävä ihmisten turvallisuuteen.

 
  
  

Päätöslauselmaesitys: Aids/hiv ja 18. kansainvälinen aids-konferenssi (Wien, 18.–23. heinäkuuta 2010) (RC-B7-0412/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  John Attard-Montalto, Louis Grech ja Edward Scicluna (S&D), kirjallinen. (EN) Maltan työväenpuolueen valtuuskunta äänesti hiviä ja aidsia koskevia EU:n toimia käsittelevän yhteisen päätöslauselmaesityksen puolesta erityisesti siksi, että päätöslauselmassa käsitellään peruskysymyksiä ja ensisijaisia tavoitteita, jotka liittyvät globaaliin ja traagiseen sairauteen, joka koskettaa hyvin laajalti ja lukuisten ihmisten, varsinkin naisten ja lasten elämää köyhillä alueilla, kuten Saharan etelänpuoleisessa Afrikassa, missä hiv-positiivisia ja aidsia sairastavia on 22,4 miljoonaa. Vaikka päätöslauselmaesityksessä ei ensi näkemältä viitata suoraan abortin kannattamiseen, valtuuskuntani ei kannata lausekkeita, joissa mahdollisesti puolletaan aborttia.

 
  
MPphoto
 
 

  Carlo Casini (PPE) , kirjallinen. − (IT) Jälleen kerran olemme siinä valitettavassa tilanteessa, jossa perusteluja, joilla esitetään epäoikeudenmukaisia ratkaisuja elämisen oikeutta koskevaan kysymykseen, käytetään keskustelussa todella vakavasta ongelmasta (tässä tapauksessa hivin torjunnasta), minkä vuoksi puoltavan äänen antaminen on mahdotonta. Termin "seksuaali- ja lisääntymisterveys" käytöstä on tullut keino, jolla parlamentit saadaan puoltamaan aborttia. Meidän ei pidä antaa huijata itseämme.

Kaikkien, alkaen minusta itsestäni, on pyrittävä edistämään seksuaali- ja lisääntymisterveyttä, mutta koska sanoilla tarkoitetaan kahta erilaista ja itse asiassa vastakkaista asiaa (yksilön tappaminen mielletään naisten oikeutena vapauteen), huijaus on syytä paljastaa. Abortti on todella traaginen asia maailmassa, mutta se on todellinen tragedia myös Euroopassa! Tarkoitukseni ei ole päätöslauselmaa vastaan äänestämällä estää laaja-alaisia aidsin torjuntatoimia vaan vastustaa mainitsemaani tapaa ja sisältöä.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän päätöslauselman (jossa käsitellään aidsia/hiviä sekä 18. kansainvälistä aids-konferenssia) puolesta, sillä on lisättävä ponnisteluja hivin ja aidsin ensisijaiseksi huomioimiseksi yleisessä terveydenhuollossa sekä viruksenkantajien terveydenhuoltopalvelujen yleisen saatavuuden, koulutukseen pääsyn ja työllistymisen edistämiseksi. On hyvin tärkeää torjua hiv-positiivisten ja aidsia sairastavien leimaamista ja syrjintää sekä varmistaa heidän oikeuksiensa suojelu.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Poliittisten ryhmien olisi päästävä laajaan yksimielisyyteen näin tärkeässä aiheessa ja niiden olisi pitänyt olla käyttämättä aihetta jonkin tietyn asian ajamiseen. Kun otetaan huomioon, että yhteisen päätöslauselmaesityksen ovat allekirjoittaneet vain vasemmistoa ja äärivasemmistoa edustavat parlamenttipuolueet, on helppo ymmärtää, että päämäärää on valitettavasti horjutettu. Meidän olisi välitettävä ihmisistä, heidän sairauksistaan ja niiden aiheuttamista kärsimyksistä sekä vaikutuksista yhteiskuntaan etenkin vähiten kehittyneissä maissa. Meidän on ponnisteltava näiden ihmisten hyväksi, jotta löytäisimme nykyistä parempia keinoja taistella tätä vitsausta vastaan ja lieventää sen vaikutuksia.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Aidsin aiheuttama vitsaus on edelleen vakava maailmanlaajuinen humanitaarinen ongelma, joka edellyttää siten yhteisiä maailmanlaajuisia toimia, joilla valtiot, instituutiot ja yhteiskunnat eri alueilla ja mantereilla saadaan lähtemään liikkeelle. Aidsin edelleen aiheuttama sosiaalinen häpeä ja taudin jatkuva leviäminen yhdessä korkeiden kuolleisuuslukujen ja varsin tuhoisien seurausten kanssa etenkin vähiten kehittyneissä maissa sekä maissa, joissa ihmisoikeustilanne on kaikkein huonoin, ovat tekijöitä, joiden on saatava ihmiset huolestumaan sekä EU:n ja jäsenvaltioiden toimielimet lupaamaan käytännössä varoja kattaviin ja tehokkaisiin toimiin, joilla voidaan varmistaa ennalta ehkäisevien toimien sekä sairauden asianmukaisten hoitomenetelmien välttämätön yhdenmukaistaminen. En kuitenkaan hyväksy hivin torjunnan yhdistämistä abortin kaltaiseen vaikeaan kysymykseen.

 
  
MPphoto
 
 

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Päätöslauselmassa käsitellään monipuolisesti aidsia ja hiviä ja tueksi esitetään tuoreita tietoja. Siinä korostetaan keskeisiä kysymyksiä, joita me luonnollisesti tuemme, kuten muun muassa seuraavia: terveydenhuollon yleisen saatavuuden helpottaminen ja valtioiden velvollisuus sitoutua tähän, julkisten terveyspalvelujen tuominen kaikkien ulottuville; tarve edistää, suojella ja kunnioittaa hiv- ja aids-potilaiden ihmisoikeuksia, kuten erityisesti oikeutta seksuaali- ja lisääntymisterveyteen; tarve kiinnittää huomiota taloudellisiin, oikeudellisiin, sosiaalisiin ja teknisiin esteisiin sekä rangaistuslainsäädäntöön ja -toimiin, joilla estetään tehokkaat hivin torjuntatoimet; tarve myöntää oikeudenmukaista ja joustavaa rahoitusta uusien ennaltaehkäisevien tekniikoiden tutkimukseen, mukaan lukien rokotteisiin ja mikrobilääkkeisiin; kaikille jäsenvaltioille ja komissiolle osoitettu kehotus lisätä huolestuttavasti vähentynyttä rahoitusta seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja tämän oikeuden edistämistä koskeviin toimiin kehitysmaissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Nathalie Griesbeck (ALDE), kirjallinen. – (FR) Annoin voimakkaan vakaumuksellisen puoltavan äänen tälle päätöslauselmalle, jossa Euroopan unionin jäsenvaltioita kehotetaan seuraavan kansainvälisen Wienin aids-konferenssin kynnyksellä antamaan uusia lakeja kohtuuhintaisten ja tehokkaiden hiv-lääkkeiden toimittamiseksi, valistuskampanjoiden järjestämisen lisäämiseksi kehitysmaissa, uusien rokotteiden ja mikrobilääkkeiden tutkimukseen osoitetun rahoituksen nostamiseksi sekä hiv- ja aids-potilaiden syrjinnän torjumiseksi. Maailmassa on yli 33 miljoonaa aids-potilasta, joista hyvin harva saa antiretroviraalilääkitystä. Toivonkin, että näitä muutamia suosituksia noudatettaisiin ensi viikolla alkavassa kansainvälisessä aids-konferenssissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. (FR) Minusta oli elintärkeää, että Euroopan parlamentin jäsenet lähettäisivät vahvan viestin hallituksille ennen seuraavaa kansainvälistä, Wienissä heinäkuussa pidettävää aids-konferenssia. Äänestin näin ollen tämän mietinnön puolesta, koska siinä kehotetaan komissiota ja neuvostoa tehostamaan pyrkimyksiään käsitellä hiviä ja aidsia maailmanlaajuisena kansanterveyden painopistealueena, jossa ihmisoikeudet ovat keskeisessä asemassa hivin ja aidsin ehkäisyssä sekä hoito- ja tukipalveluissa.

Hoitoa saavien potilaiden osuus on vielä nykyisinkin liian alhainen, minkä vuoksi tarvitaan lainsäädäntöä, jolla voidaan varmistaa kohtuuhintaisten ja tehokkaiden hiv-lääkkeiden saanti. Tuomitsen voimakkaasti kahdenväliset kauppasopimukset, joissa kaupalliset intressit pannaan edelleen ihmisten terveyden edelle Maailman kauppajärjestön kanssa allekirjoitetusta sopimuksesta piittaamatta. Meidän on myös vastustettava kaikkia lakeja, joilla kriminalisoidaan hiv-tartunnat ja lietsotaan hiv- ja aids-potilaiden leimaamista ja syrjintää, kuten päätöslauselmassakin painotetaan.

Tilastot naisten ja nuorten tyttöjen osuudesta hiviin ja aidsiin sairastuneista osoittavat nykyisten ennaltaehkäisymenetelmien epäonnistumisen, minkä vuoksi minusta on tärkeää omaksua lopultakin realistinen lähestymistapa, jonka mukaisesti nostetaan uusien rokotteiden ja mikrobilääkkeiden tutkimuksen rahoitusta.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Hiv ja aids ovat maailmanlaajuisesti edelleen yksi yleisimmistä kuolinsyistä, ja aidsiin kuoli vuonna 2008 kaksi miljoonaa ihmistä. Aidsin on ennustettu olevan myös tulevina vuosikymmeninä merkittävä ennenaikaisten kuolemien aiheuttaja maailmassa. Uusien tartuntojen määrä ylittää edelleenkin hoidon piiriin päässeiden ihmisten määrän, ja hoitoa vaille jäi vuonna 2009 edelleen kaksi kolmasosaa hoitoa tarvitsevista, mikä tarkoittaa, että 10 miljoonaa hoidon tarpeessa ollutta ihmistä ei saanut tarvitsemaansa tehokasta hoitoa. Esitänkin, että EU:n on tehtävä kaikkensa tutkimukseen, hoitoon ja koulutukseen tehtävien investointien lisäämiseksi, jotta tilanteeseen saadaan parannus. Hiv- ja aids-potilaiden leimaamisen ja syrjinnän lopettamista on niin ikään vauhditettava. Esittäisin myös, että EU:n olisi kiinnitettävä erityistä huomiota Saharan etelänpuoleiseen Afrikan ongelmiin, sillä tällä alueella on edelleen eniten hiv- ja aids-potilaita, yhteensä 22,4 miljoonaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Willy Meyer (GUE/NGL), kirjallinen. (ES) Äänestin hiviä ja aidsia käsittelevän, kaikkia parlamenttiryhmiä edustavan yhteisen päätöslauselman puolesta, koska siinä käsitellään tämän ongelman keskeisiä näkökohtia, kuten esimerkiksi julkisten terveydenhuoltopalvelujen yleistä, kaikki kansalaiset kattavaa saatavuutta. Lisäksi päätöslauselmassa vaaditaan, että hallitusten on täytettävä velvollisuutensa ja huolehdittava, että julkiset terveydenhuoltopalvelut ovat kaikkien kansalaisten saatavilla. Päätöslauselmassa turvataan myös hiv-positiivisten henkilöiden oikeudet seksuaali- ja lisääntymisterveyteen. Päätöslauselmassa painotetaan niin ikään tarvetta varmistaa rahoitus, jossa otetaan huomioon uusien ennalta ehkäisevien hoitomenetelmien sekä rokotteiden tutkimusta koskevat vaatimukset.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Hiv ja aids ovat olleet vielä tähän päivään asti maailmanlaajuisia vitsauksia, joiden voittaminen on ollut vaivalloista. Etenkin kehitysmaissa on edelleen paljon uusia tartuntatapauksia ja sen seurauksena korkeat kuolleisuusluvut. Myös Euroopan unionissa rekisteröidään yhä enemmän uusia tartuntatapauksia, ja ilmoittamatta jätettyjen tapausten määrä lienee paljon suurempi. Pelko taudin kantamisesta ja siitä, että joutuu elämään leimattuna, vallitsevat edelleen hyvin voimakkaana. Sairauden pysäyttämiseksi on tehty paljon tutkimustyötä myös EU:n sisällä. Äänestin päätöslauselman puolesta, koska hiviä ja aidsia koskeva tutkimus on elintärkeää.

 
  
MPphoto
 
 

  Elisabeth Morin-Chartier (PPE), kirjallinen. (FR) Haluan antaa tukeni tänään hyväksytylle päätöslauselmalle seuraavan, Wienissä 18.–23. heinäkuuta 2010 järjestettävän kansainvälisen aids-konferenssin kynnyksellä lähettämällä voimakkaan viestin jäsenvaltioiden hallituksille. Näin ollen on välttämättä säädettävä uusi lainsäädäntö, jolla varmistetaan kohtuuhintaisten ja tehokkaiden hiv-lääkkeiden sekä myös antiretroviraalilääkkeiden sekä muiden turvallisten ja tehokkaiden lääkkeiden saanti. Haluan muistuttaa, että vain 23 prosenttia hiv-potilaista Euroopassa ja Keski-Aasiassa tietää antiretroviraalihoidoista. Euroopan unionin jäsenvaltioista esimerkiksi Baltian maissa on suurin tarve toteuttaa aidsin torjuntaan tähtäävää politiikkaa. Vetoankin Euroopan perusoikeusvirastoon, jotta se keräisi nykyistä enemmän tietoja hiv- ja aids-potilaiden asemasta sekä varmistaisi, että heillä olisi yhä oikeus täysipainoiseen yhteiskunnalliseen ja seksuaaliseen elämään sekä lisääntymiseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. (PT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, jätän tämän äänestysselityksen, sillä vaikka äänestin useimpien kohtien puolesta, haluan korostaa, että äänestin tyhjää 17 kohdan osalta. Tein näin vain siksi, että toisin kuin portugalinkielisessä versiossa ranskankielisessä versiossa tuodaan esille mahdollisuus, että seksuaali- ja lisääntymisterveys saattaisi pitää sisällään abortin hyväksymisen keinona edistää kyseistä terveyttä. Koska kannatan oikeutta elämään, en voisi hyvällä omallatunnolla äänestää puolesta. Haluan painottaa, että termin seksuaali- ja lisääntymisterveys käyttöä ei pidä tulkita keinoksi painostaa parlamentteja kannattamaan aborttia. Haluan kuitenkin toistaa olevani täysin sitoutunut hivin ja aidsin torjuntatyöhön.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Yhteinen päätöslauselma hyväksyttiin sellaisena, kuin siitä neuvoteltiin, äänin 400 puolesta ja 166 vastaan, vaikka PPE-ryhmä vaati erillisiä äänestyksiä seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeuksista, kuten se aina vaatii. Tämä on osoitus myös siitä, että PPE-ryhmä on erimielinen asiasta. Olen tyytyväinen tulokseen etenkin siksi, että kaikki seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeuksia koskevat huomiomme sisällytettiin päätöslauselmaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Joanna Senyszyn (S&D), kirjallinen.(PL) Hiv- ja aids-tartunnat ovat maailmanlaajuinen ongelma, eikä niillä ole mitään tekemistä niin sanottujen riskiryhmien tai erityisten alueiden kanssa. Se ei ole enää vain huumeidenkäyttäjiä tai homoseksuaaleja vaan kaikkia ihmisiä koskettava sairaus. Suurimmassa vaarassa ovat nuoret, koulutetut, valkoiset sekä suuryritysten palveluksessa työskentelevät ihmiset.

Lähes puolet hiv-tartunnan saaneista on naisia. He ovat muita alttiimpia saamaan tartunnan, koska virus tarttuu paljon helpommin miehestä naiseen kuin päinvastoin. Wienissä 18.–23. heinäkuuta 2010 järjestettävässä 18. kansainvälisessä aids-konferenssissa tullaan korostamaan tarvetta tehostaa naisiin ja nuoriin kohdistettavia valistuskampanjoita. Naisten on voitava saada yleisesti ja helposti tietoja seksuaali- sekä lisääntymis- ja lääkintäpalvelujen terveysnäkökohdista. Tärkeää on myös hiv-lääkkeiden ilmainen jakaminen raskaana oleville naisille, jotta estetään sairauden tarttuminen äidiltä lapseen. Seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeuksia koskevilla koulujen valistusohjelmilla on ratkaiseva rooli hivin ja aidsin ehkäisyssä.

Kouluissa annettavan seksuaalivalistuksen puute näkyy selvimmin hiv-tartuntoina ja muina sukupuoliteitse tarttuvina tauteina nuorten keskuudessa. Aiemmin se näkyi nuorten naisten yllätysraskauksina. Hiv- ja aids-epidemia, sen yleisyys ja sen aiheuttama kuolemanvaara sekä korkeat nuorten tartuntaluvut pitäisivät riittää syyksi aloittaa asianmukainen seksuaalivalistus kouluissa. Tästä syystä äänestin tämän päätöslauselman puolesta, jossa käsitellään hiviä ja aidsia 18. kansainvälistä aids-konferenssia silmällä pitäen.

 
  
MPphoto
 
 

  Charles Tannock (ECR), kirjallinen. − (EN) ECR-ryhmä ajaa vilpittömästi kaikkien ihmisoikeuksia ihmisten rodusta, sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta. Kannatamme voimakkaasti hoitojen, ennaltaehkäisyn ja terveydenhuoltopalvelujen yleisen saatavuuden parantamista sekä tiedotuksen ja valistuksen tehostamista hivin ja aidsin torjunnassa.

Olemme kuitenkin sitä mieltä, että lisääntymisterveysoikeudet, joihin abortti kuuluu, ovat ihmisten omantunnon kysymys ja että tämän päätöslauselman ehdotukset kajoavat liikaa itsenäisten valtioiden oikeuksiin päättää itse terveydenhuolto- ja aborttipolitiikastaan.

Näistä syistä ECR-ryhmä päätti äänestää tyhjää päätöslauselmaa koskevassa äänestyksessä.

 
  
  

Päätöslauselmaesitys: Rypäleammuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen voimaantulo 1. elokuuta 2010 ja EU:n rooli (RC-B7-0413/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. (FR) Rypäleammuksia koskevan yleissopimuksen tavoitteena on kieltää rypäleammusten käyttö, valmistus, varastointi ja siirto kyseisen aseluokan osalta sekä varmistaa niiden poistaminen ja tuhoaminen. Kannatin yhteistä päätöslauselmaesitystä, jossa kehotetaan kaikkia jäsenvaltioita ratifioimaan yleissopimus, jotta unioni voisi liittyä siihen. Näin ollen on elintärkeää ryhtyä tarvittaviin toimiin, jotta jäsenvaltiot, jotka eivät vielä ole ratifioineet sopimusta, voisivat sen tehdä. Yleissopimuksen jo allekirjoittaneista jäsenvaltioista on sanottava, että sopimuksen voimaantulo antaa niille mahdollisuuden ryhtyä sopimuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin, kuten esimerkiksi tuhoamaan varastoja, eliminoimaan jäljellä olevia aseita sekä toimittamaan tukea uhreille.

 
  
MPphoto
 
 

  Nikolaos Chountis (GUE/NGL), kirjallinen. (EL) Allekirjoitin rypäleammuksia koskevan yleissopimuksen voimaantuloa ja EU:n roolia käsittelevän päätöslauselmaesityksen ja äänestin sen puolesta. En tehnyt niin ainoastaan siksi, että kyse on äärimmäisen tärkeästä asiasta vaan myös sen vuoksi, että Kreikka kuuluu valitettavasti niihin maihin, jotka eivät ole vielä allekirjoittaneet yleissopimusta. Kaikkien valtioiden on pantava yleissopimus välittömästi täytäntöön. Rypäleammukset aiheuttavat yleensä paljon kuolemia ja ovat suureksi vaaraksi ihmisille etenkin, jos niitä käytetään asuinalueiden läheisyydessä. Rypäleammuksilla on edelleen traagiset seuraukset myös konfliktien päätyttyä, koska niiden käyttö aiheuttaa ihmisille lukuisia vammoja ja kuolemia, sillä usein lapset tai muut pahaa aavistamattomat uhrit löytävät maahan jääneet räjähtämättömät patruunat.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Kaikki maat, joiden tuoreessa muistissa on osallistuminen sotaan, tietävät rypäleammusten tuhoisat seuraukset. On siis täysin perusteltua, että parlamentti kannattaa niiden kieltämistä ja hävittämistä. Pelkään kuitenkin, että poliitikkojen tahto ja yleissopimuksen ratifiointi useissa valtioissa eivät ehkä riitä haluttujen tulosten nopeaan saavuttamiseen.

Näin ollen päätöslauselma on eittämättä tärkeä askel oikeaan suuntaan, ja Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden velvollisuutena on tukea sitä.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Kun otetaan huomioon Euroopan unionin eittämätön rooli rauhan ja turvallisuuden sekä kansojen vapauden, elämän, ihmisoikeuksien ja elämänlaadun kunnioittamisen puolustajana, kannatan tätä päätöslauselmaa ja korostan tarvetta antaa pikaisesti myönteinen vastaus kaikille jäsenvaltioille osoitettuun kehotukseen allekirjoittaa ja ratifioida "viipymättä" rypäleammuksia koskeva yleissopimus. Haluan korostaa sitä tosiasiaa, että rypäleammukset ovat äärimmäisen tappavia ja vakava riski siviileille vielä konfliktien jälkeenkin. Tämänkaltaisten räjähdysaineiden uhreiksi joutuvat valitettavasti useimmiten lapset. Kannatan Euroopan sitoutumista ihmisiä umpimähkään tappavien aseiden leviämisen vastaiseen taisteluun ja toivon, että jäsenvaltiot ja EU:n toimielimet toimisivat tältä osin yhdenmukaisesti ja päättäväisesti kolmansien maiden kanssa.

 
  
MPphoto
 
 

  Paweł Robert Kowal (ECR), kirjallinen.(PT) Päätöslauselmaesityksemme on tasapainoinen. Päätöslauselmassa kiitellään rypäleammuksia koskevan yleissopimuksen allekirjoittaneita ja ratifioineita jäsenvaltioita, mutta myös tunnustetaan, että jotkin jäsenvaltiot eivät vielä tässä tilanteessa ole valmiita allekirjoittamaan sopimusta. Päätöslauselmassamme kehotetaan näitä maita (myös esimerkiksi Puolaa) ryhtymään toimiin eri vaatimusten täyttämiseksi (näitä ovat muun muassa räjähtämättömien ammusten määrän huomattava vähentäminen sekä leviämissäteen pienentäminen), minkä tuloksena vähennetään mahdollisia siviilikuolemia. Nämä toimet liittyvät tavanomaisia aseita koskevan yleissopimuksen lisäpöytäkirjaan. Tämän tien ovat Puolan lisäksi EU:n jäsenvaltioista valinneet Suomi, Latvia, Viro, Romania ja Slovakia sekä Yhdysvallat.

 
  
MPphoto
 
 

  Sabine Lösing ja Sabine Wils (GUE/NGL), kirjallinen. (EN) Yhteisessä päätöslauselmaesityksessä on valitettavasti johdanto-osan kappaleita, joissa on myönteinen viittaus Euroopan turvallisuusstrategiaan sekä yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan, joita minä ja ryhmäni emme hyväksy. Rypäleammuksia koskeva yleissopimus (jonka 107 maata on hyväksynyt) on kuitenkin hyvin tärkeä, minkä vuoksi minä ja GUE/NGL-ryhmä allekirjoitimme yhteisen päätöslauselman rypäleammuksia koskevan yleissopimuksen voimaantulosta ja EU:n roolista, koska päätöslauselma on nähtävä suurena onnistumisena pyrittäessä rypäleaseiden kieltämiseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Rypäleammuksia koskevan yleissopimuksen allekirjoittaminen 20 jäsenvaltiossa on oiva osoitus EU:n sitoutumisesta umpimähkään tappavien aseiden leviämisen torjuntaan. Emme saa unohtaa, että juuri tällaiset aseet ovat pääsyynä tuhansien siviilien kuolemaan, koska ne tappavat umpimähkään etenkin lapsia ja muita vaarasta tietämättömiä viattomia ihmisiä.

 
  
MPphoto
 
 

  Willy Meyer (GUE/NGL), kirjallinen. – (ES) Yhteisessä päätöslauselmaesityksessä on valitettavasti sellaisia myönteisiä viittauksia Euroopan turvallisuusstrategiaan sekä yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan, joita minä ja ryhmäni emme hyväksy. Rypäleammuksia koskeva yleissopimus (jonka 107 maata on hyväksynyt) on kuitenkin hyvin tärkeä, minkä vuoksi myös minä ja ryhmäni eli Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmä / Pohjoismaiden vihreä vasemmisto hyväksymme yhteisen päätöslauselman tämän yleissopimuksen voimaantulosta ja EU:n roolista. Yhteistä päätöslauselmaa voidaan mielestäni pitää rypälepommien kieltämiseen johtavana edistysaskeleena, joten äänestin sen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Rypäleammukset ovat petollisimpia aseita, koska ne tappavat lähinnä viattomia ihmisiä, kun niitä käytetään. Varsinkin lapset saattavat vahingossa laukaista räjähtämättömiä laitteita ja haavoittua vakavasti. Rypäleammuksia koskevalla yleissopimuksella, jonka on allekirjoittanut 20 jäsenvaltiota, kielletään rypäleaseiden käyttö sekä vaaditaan maita tuhoamaan rypäleammusvarastonsa. Yhdyn päätöslauselmaan, sillä rypäleammuksista tehty yleissopimus on ensimmäinen askel oikeaan suuntaan pyrittäessä kieltämään lopullisesti näiden tappavien aseiden käyttö. Äänestin kuitenkin päätöslauselmaa vastaan, sillä en usko, että sopimuksella voitaisiin pakottaa maita kieltämään rypäleammukset.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Euroopan parlamentti on lähettänyt ylivoimaisella ääntenenemmistöllä vahvan viestin siitä, että se vastustaa tätä sota- ja konfliktialueilla ihmisiin kohdistuvaa salakavalaa uhkaa. Rypäleammukset ovat tähän päivään mennessä vahingoittaneet tuhansia ihmisiä: uhrit ovat lähes poikkeuksetta siviilejä ja hyvin usein varsinkin lapsia, jotka sekoittavat pikkupommit palloihin ja leluihin. Näin ollen Euroopan parlamentti otti ainoan mahdollisen kannan tähän umpimähkäisesti tappavaan epäinhimilliseen aseeseen: parlamentti nimittäin vastusti yksimielisesti rypäleammusten käyttöä Euroopassa ja muualla maailmassa. Euroopan parlamentti vaatii kaikkia niitä jäsenvaltioita ja ehdokasvaltioita, jotka eivät ole vielä allekirjoittaneet tai ratifioineet tätä kansainvälistä rypäleammuksia kieltävää yleissopimusta, tekemään niin mahdollisimman pian ja mieluiten vuoden loppuun mennessä. Me vihreät saimme läpi vaatimuksemme niiden maiden nimeämisestä, joita ei ole vielä nimetty, jotta kansalaisyhteiskunta voisi siten harjoittaa painostusta siellä, missä se on eniten tarpeen. Viro, Suomi, Kreikka, Latvia, Puola, Romania, Slovakia ja Turkki eivät ole vielä allekirjoittaneet tai ratifioineet sopimusta. Bulgaria, Kypros, Tšekin tasavalta, Unkari, Italia, Liettua, Alankomaat, Portugali ja Ruotsi ovat alekirjoittaneet sopimuksen, mutta niiden on vielä ratifioitava se omissa parlamenteissaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Geoffrey Van Orden (ECR), kirjallinen. − (EN) ECR-ryhmä kannattaa vahvasti kaikkia toimia, joilla pyritään minimoimaan taisteluihin osallistuvien ja siviilien kärsimykset, joten se äänesti tämän päätöslauselman puolesta. Olemme kuitenkin sitä mieltä, ettei armeijoidemme toiminnan tehokkuutta tai turvallisuutta pidä millään tavoin heikentää. Siksi meidän on oltava varmoja, etteivät rypäleammukset (sellaisina kuin ne määritellään rypäleammuksista tehdyssä yleissopimuksessa) käsitä ammuksia, jotka tuhoutuvat tai kytkeytyvät pois toiminnasta itsestään: toisin sanoen kyse on maidemme vastuullisten armeijoiden käyttämistä ammuksista.

En hyväksy päätöslauselman 10 kohdassa olevaa sanamuotoa, jonka mukaan unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa kehotetaan tekemään kaikkensa, "jotta unioni liittyisi rypäleammuksia koskevaan yleissopimukseen". Yksi Lissabonin sopimuksen monista valitettavista seurauksista on se, että nyt myös EU voi liittyä kansainvälisiin sopimuksiin. Tämän pitäisi olla itsenäisten valtioiden etuoikeus eikä EU:n kaltaisten järjestelmien, vaikka onkin selvää, että jotkut yrittävät valitettavasti tehdä EU:sta itsenäisen valtion.

 
  
  

Mietintö: George Lyon (A7-0204/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Roberta Angelilli (PPE), kirjallinen. (IT) Yhteinen maatalouspolitiikka (YMP) on yksi Euroopan unionin tärkeimmistä politiikanaloista, eikä YMP:n uudistusta, kuten ei mitään muutakaan uutta maatalousalan lainsäädäntöä, voida Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen hyväksyä ilman parlamentin suostumusta.

Viljelijät valmistavat tuotteita koko yhteiskunnan tarpeisiin, mutta YMP ei koske yksistään heitä, sillä maatalouden, ympäristön, biologisen monimuotoisuuden, ilmastonmuutoksen sekä luonnonvarojen, kuten veden ja maan, kestävän hoidon välillä on tietty yhteys. Myös maatalouden sekä EU:n valtaisan maaseutualueen asianmukaisen taloudellisen ja sosiaalisen kehittämisen välillä on selkeä yhteys. Viljelijät tuottavat myös ruokaa, jota tarvitsemme pysyäksemme hengissä.

Tämä YMP:n tulevaisuutta käsittelevä alustava päätöslauselma edustaa meidän Euroopan parlamentin jäsenten panosta keskustelussa siitä, kuinka YMP:n uudistus pitäisi toteuttaa, kun uusi monivuotinen talousarvio otetaan käyttöön vuonna 2013, sekä siitä, miten uuden yhteisen maatalouspolitiikan kehittämisprosessia ohjaavat perusperiaatteet pitäisi määrittää. Parlamentti on tässä äänestyksessä keskittynyt tapaan kohdata uudet haasteet, joita ovat muun muassa ilmastonmuutoksen torjunta, elintarvikkeiden saannin turvaaminen, elintarvikkeiden laatu, yritysten kilpailukyky sekä viljelijöiden tulot.

 
  
MPphoto
 
 

  Charalampos Angourakis (GUE/NGL), kirjallinen. (EL) Mietinnössä YMP:n tulevaisuudesta vuoden 2013 jälkeen ajetaan yhtenäistä EU:n politiikkaa, jolla köyhät tilat erotetaan keskisuurista tiloista ja jolla vahvistetaan kapitalistisen suurmaataloustuotannon asemaa. YMP:n uudistusten yhteydessä toteutettavalla väliarvioinnilla (niin sanotulla terveystarkastuksella) sekä WTO:n päätöksillä on ollut rajut vaikutukset köyhiin keskisuuriin tiloihin. Ennen liittymistään Euroopan talousyhteisöön ja EU:hun Kreikka oli maataloustuotteiden viejä, mutta nykyään se kuluttaa 2,5 miljardia euroa tuodakseen maahan tuotteita, joita se voi itse valmistaa. Maataloussektorilta häviää 20 000 työpaikkaa vuosittain, tuotanto on hiipumassa, maatalousalan tulot laskivat 20 prosentilla vuosina 2000–2008 ja vuosittainen bruttotuotto on 1 200–9 600 euroa 75 prosentilla tiloista.

Mietinnössä pidetään pienille ja keskisuurille tiloille aiheutuneita tuskallisia seurauksia menestyksenä. Mietinnön tavoitteena on mukauttaa YMP monopolipääoman maatalousstrategiaan, kuten käy ilmi EU 2020 -strategiasta: siinä nimittäin puhutaan "kilpailukykyisestä maataloudesta", suurista maatalousalan yhteisyrityksistä, joiden omistukseen maa ja yhteisön tuet keskittyvät köyhien keskisuurten tilojen kustannuksella, sekä kilpajuoksusta EU:n ja globaalien markkinoiden osuuksien saamiseksi. Samansuuntainen on myös komission päätös keskeyttää tai lopettaa yhteisötuet ja maataloustuet kaikissa niissä jäsenvaltioissa, jotka eivät noudata vakaussopimuksen finanssikurivaatimuksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Elena Oana Antonescu (PPE), kirjallinen. (RO) Maa-, metsä- ja kalatalous työllistää nykyisin suoraan 13,6 miljoonaa EU:n jäsenvaltioiden kansalaista, ja 5 miljoonaa kansalaista työskentelee maatalouden elintarviketeollisuuden parissa. Näiden alojen vuosituotanto EU:ssa on yli 337 miljardia euroa.

Kun otetaan huomioon, että EU:n on turvattava kansalaistensa elintarvikkeiden saanti sekä maatalouden eri osa-alueiden pitkäaikainen kehitys, maataloudessa on toteutettava suuria muutoksia tuotannon ylläpitämiseksi nyt, kun alan on sopeuduttava nykyisiä ympäristövaatimuksia tiukempiin vaatimuksiin.

Maanviljelyn vähentämiseen tähtäävä politiikka, jonka tavoitteena on torjua ilmastonmuutosta, pienentää viljelypinta-alaa ja tuo lisävaatimuksia maataloustuotantoon, kun tavoitteena on lieventää ilmastonmuutoksen vaikutuksia ympäristöön. Myös EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa on mukautettava uuteen taloudelliseen ja sosiaaliseen ympäristöön sopivaksi paikallisesti ja eri alueilla niin, että otetaan huomioon energiakustannusten nousu.

Mietinnössä on aivan oikein tunnistettu yhteisen maatalouspolitiikan keskeiset ongelmat, jotka on ratkaistava vuoden 2013 jälkeen, joten äänestin sen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. (FR) George Lyon mietinnöllä pyritään varmistamaan ja parantamaan yhteisen maatalouspolitiikan tulevaisuutta vuoden 2013 jälkeen pitämällä mielessä talouskriisi sekä jäsenvaltioiden, veronmaksajien, viljelijöiden ja kuluttajien vakavat taloudelliset vaikeudet. Euroopan unionin on näin ollen vastattava kasvavaan väestöpaineeseen sekä sisämarkkinoiden kysynnän kasvuun. Mutta kuten tässä mietinnössäkin (jonka puolesta äänestin) tarkennetaan, kyse ei ole pelkästään tuotannon tehostamisesta. YMP:n ja viljelijöiden haasteena on lähinnä se, että entistä pienemmällä viljelyalalla sekä vesi- ja energiamäärällä on kyettävä tuottamaan entistä enemmän elintarvikkeita. Tällä täysistuntojaksolla on jätetty useita tarkistuksia. Äänestin etenkin tarkistuksen 1 puolesta, koska siinä korostetaan maataloustuotteiden korkeaa ravintoarvoa. Sitä vastoin äänestin tarkistusta 2 vastaan, koska siinä kehotetaan poistamaan YMP:n kaksipilarinen järjestelmä.

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen taustalla ovat talouskriisi sekä jäsenvaltioiden, veronmaksajien, viljelijöiden ja kuluttajien vakavat taloudelliset vaikeudet. Uuden YMP:n on mukauduttava muuttuvaan eurooppalaiseen ja maailmanlaajuiseen ympäristöön sekä vastattava moniin haasteisiin. Eurooppalaisella maataloudella on voitava varmistaa kuluttajien elintarvikkeiden saanti sekä auttaa ruokkimaan koko maailman ihmiset, joiden määrä kasvaa koko ajan. Tehtävästä tulee varsin vaikea, sillä energiakriisi, energiakustannusten nousu sekä tarve vähentää kasvihuonekaasupäästöjä rajoittavat tuotannon lisäämistä. Lisäksi ilmastonmuutos sulkee pois mahdollisuuden tuoda suuria määriä lisämaata tuotannon piiriin, minkä seurauksena EU:n maataloudessa ja globaalissa maataloudessa on kyettävä tuottamaan entistä enemmän elintarvikkeita entistä pienemmällä viljelyalalla sekä vesi- ja energiamäärällä. Olen sitä mieltä, että YMP:n peruskivenä olisi edelleen oltava Euroopan maatalouden kilpailukyvyn varmistaminen suhteessa sen kauppakumppaneihin (joita tuetaan avokätisesti), kuten Yhdysvaltoihin, Japaniin, Sveitsiin tai Norjaan, jolloin EU:n viljelijöille voitaisiin tarjota tasaveroiset kaupankäyntiedellytykset. Lisäksi on edelleen tuettava maatalousalan toimintaa koko Euroopassa paikallisen ruoantuotannon ja tasapainoisen aluekehityksen turvaamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Bastiaan Belder (EFD), kirjallinen. (NL) Kollegani George Lyonin valiokunta-aloitteinen mietintö on tärkeä. Euroopan komissio tietää nyt Euroopan parlamentin kannan mietintöön, joka sen on otettava huomioon uusia ehdotuksia jättäessään. Oma puolueeni katsoo, että yhteinen maatalouspolitiikka (YMP) jatkuu vuoden 2013 jälkeen. Maatalous on tärkeä asia kansalaisille. Elintarvikkeiden saannin turvaaminen, ympäristökysymykset, eläinten hyvinvointi sekä ilmasto ovat asioita, joihin maataloudella voidaan vaikuttaa suuresti. Päättäväistä maatalouspolitiikkaa on kuitenkin tuettava riittävällä rahoituksella. Maatalouteen liittyy haasteita, joita olemme jo tuoneet esille, ja lisää voitettavia haasteita on tulossa. Unionissa on nyt mukana suuri määrä jäsenvaltioita. Kannatan tätä mietintöä, sillä siinä kehotetaan osoittamaan vuoden 2013 jälkeiseen talousarvioon aiemman tukitason kanssa vertailukelpoiset varat. Näin ollen on tarpeen tehdä joitakin muokkailuja. Ensinnäkin menettelyjä on yksinkertaistettava ja byrokratiaa vähennettävä. Lisäksi meidän on luovuttava tukimallista, joka ei takaa tukea kaikille viljelijöille, ja otettava tilalle pinta-alaan perustuva malli. Siirtymäkausi, jonka aikana etenemme varovaisesti, on tässä suhteessa äärimmäisen tärkeä.

 
  
MPphoto
 
 

  Mara Bizzotto (EFD), kirjallinen. (IT) Uuden yhteisen maatalouspolitiikan on ohjelmakauden 2007–2013 päättyessä vastattava viljelijöidemme puolesta valtavaan haasteeseen: haasteena on nimittäin varmistaa vähintään samantasoinen tukitaso kuin aiemmin sekä jakaa tuet tasapuolisesti vanhojen ja uusien jäsenvaltioiden kesken paitsi hehtaarien myös muiden objektiivisten arviointikriteerien perusteella. Äänestin George Lyonin mietinnön puolesta, koska tuen täysin mietinnön tavoitteita, jotka koskevat tuen alueellistamista ja säilyttämistä tuotantoon sidottuna herkillä maatalousalueilla ja -aloilla. Uskon myös maantieteellisten indikaattoreiden edistämiseen tähtäävän politiikan merkitykseen, menettelyjen yksinkertaistamiseen kolmansista maista peräisin olevan tuonnin osuutta koskevien EU:n vaatimusten mukaisesti sekä elintarvikeketjun eri osapuolten aseman vahvistamiseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. (PT) Mietinnössä annetaan maatalouspolitiikalle strateginen rooli elintarviketurvassa ja kestävässä kehityksessä. Ympäristöystävällisten tekniikoiden kehittäminen maataloudessa tarjoaa valtavat mahdollisuudet työpaikkojen luomiselle, ja näillä tekniikoilla voidaan edesauttaa ratkaisevasti Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamista. Euroopan parlamentti on ottanut tässä mietinnössä kantaa yhteisen maatalouspolitiikan uudistamiseen ja rahoittamiseen vuoden 2013 jälkeen. Mietinnössä käsitellään myös maatalouspolitiikan ja ilmastonmuutoksen torjunnan välistä yhteyttä.

 
  
MPphoto
 
 

  Ole Christensen, Dan Jørgensen, Christel Schaldemose ja Britta Thomsen (S&D), kirjallinen. (DA) Toteaisin seuraavaa koko mietinnän osalta: Tanskan sosiaalidemokraatit päättivät äänestää EU:n maatalouspolitiikan tulevaisuutta vuoden 2013 jälkeen käsittelevää mietintöä vastaan, sillä mielestämme siinä ei ilmaista aitoa halua pyrkiä kipeästi kaivattuun uudistukseen. Olisimme toivoneet, että EU olisi ottanut ohjat käsiinsä ja päättänyt lopettaa kaikki vientitukimaksut viimeistään vuoteen 2013 mennessä muiden WTO:n kauppakumppanien toimista riippumatta. Tätä ei kuitenkaan ole mietinnössä. Tukien maksamisen osalta olisimme toivoneet, että ympäristön, ilmaston ja kestävän kehityksen suhteen olisi asetettu nykyisiä kunnianhimottomia vaatimuksia korkeammat vaatimukset. Näin ei mietinnössä kuitenkaan tehty. Olisimme myös toivoneet, että maataloustuen osuutta EU:n talousarviossa olisi vähennetty merkittävästi. Tätäkään ei mietinnössä tehty. Tästä syystä me Tanskan sosiaalidemokraatit emme voi tukea EU:n maataloustukia vuoden 2013 jälkeen käsittelevää lopullista mietintöä.

Tarkistus 3: Tanskan sosiaalidemokraattien mielestä EU:n tuet olisi poistettava EU:n maatalouspolitiikasta. Kestävään kehitykseen perustuvaa maataloutta olisi voitava ohjata vapaan ja oikeudenmukaisen kaupan periaatteella. Äänestimme tätä tarkistusta vastaan, sillä se on mielestämme ristiriitainen, koska siinä kannatetaan EU:n tukien maksamista vapaata ja oikeudenmukaista kauppaa vääristämättä. Nykyiset EU:n tukijärjestelmät nimenomaan vääristävät vapaata ja oikeudenmukaista kauppaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Vasilica Viorica Dăncilă (S&D), kirjallinen. (RO) Sanoin päättäväisesti "kyllä" sille, että sekä uusien että vanhojen jäsenvaltioiden viljelijöille maksetaan edelleen vuodesta 2013 eteenpäin tasapuolisesti maataloustukea, jolloin voidaan korjata epäkohtia unioniin hiljattain liittyneissä jäsenvaltioissa, kuten Romaniassa.

 
  
MPphoto
 
 

  Marielle De Sarnez (ALDE), kirjallinen. (FR) Olemme käännekohdassa, kun pitää määritellä yhteisen maatalouspolitiikan tulevaa uudistusta. Tämä kysymys koskee luonnollisesti paitsi Euroopan kansalaisia myös kaikkia maailman ihmisiä. Sen vuoksi uudistuksen ei pitäisi olla asiantuntijoiden vaan viljelijöiden ja kuluttajien asia. Meidän on mietittävä uudelleen uuden yhteisen maatalouspolitiikan yleistavoitteet. Eurooppalaisilla on uusia odotuksia elintarvikkeiden tuotannon ja saannin suhteen. He haluavat maataloutta, jossa otetaan huomioon ympäristö ja jossa täyttyvät ruoan laatuun, jäljitettävyyteen, elintarviketurvaan sekä hiilijalanjälkeen kohdistuvat tiukat vaatimukset. Uuden maatalouspolitiikan olisi sovittava myös globaaliin visioon, jossa on yksi suuri haaste: maatalouden on voitava vastata elintarvikkeiden tarpeen kaksinkertaistumiseen vuoteen 2050 mennessä tilanteessa, jossa vedestä on puutetta, viljelykelpoisen maan määrä vähennee ja energiavarat on jaettava uudelleen ilmastonmuutoksen torjunnan sanelemana. Maatalousmarkkinoiden globaali järjestäminen on ajateltava uudelleen ottamalla huomioon kaksi seuraavaa tekijää, joihin maatalouden on keskeisesti perustuttava: näitä ovat elintarviketurvan varmistaminen sekä pienviljelijöiden ja heidän perheittensä elinkeinon turvaaminen sekä meillä Euroopassa että maailman köyhimmissä maissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Diane Dodds (NI), kirjallinen. (EN) Äänestin mietinnön puolesta, mutta minun on pakko korostaa, että tukeni on sidoksissa siihen, että komissio ottaa huomioon ja varmistaa monien tavoitteiden täyttymisen, jotka esitetään seuraavassa:

1. YMP:hen on voitava osoittaa varat, joilla voidaan turvata viljelijöidemme riittävät ja varmat tulot sekä kuluttajien elintarvikkeiden saanti.

2. Pilariin 1 kuuluvat tuet on säilytettävä, jotta viljelijät voidaan palkita työstään ja jotta voidaan turvata maatalouden suorat tuet.

3. Meidän on määriteltävä, mitä me tarkoitamme YMP:n tukien oikeudenmukaisella jaolla, ja meidän on tarkistettava tuotantokustannuksia. Pinta-alaan perustuvat tuet, jotka ovat Pohjois-Irlannin nykyistä tukitasoa pienemmät, tuhoaisivat jo ennestäänkin henkihieverissä olevan alan. Tukien vaihtelu alueittain on elintärkeä asia.

4. Meidän on säilytettävä markkinoiden valvontatoimet, joilla säädellään hintojen vaihtelua ja taataan alan kannattavuus.

 
  
MPphoto
 
 

  Leonidas Donskis (ALDE), kirjallinen.(LT) Yhteistä maatalouspolitiikkaa käsittelevä Euroopan parlamentin päätöslauselma merkitsee kunnianhimoista ja kohdennettua uudistusta. Sekä minä että Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä tuemme sitä. Tärkeintä on, että mietinnössä tunnustetaan uusien jäsenvaltioiden viljelijöille aiheutetut vääryydet. Päätöslauselmassa meitä kehotetaan täyttämään EU:hun vuoden 2004 jälkeen liittyneiden 12 uuden jäsenvaltion odotukset sekä kohtelemaan niitä oikeudenmukaisesti Euroopan unionin rahaa jaettaessa. Euroopan parlamentin toimivaltaa maatalousasioissa on lisätty Lissabonin sopimuksen tultua voimaan, joten toivon, ettei neuvosto palaa vanhojen ja uusien jäsenvaltioiden viljelijöille maksettavien suorien tukien epäoikeudenmukaiseen järjestelmään eikä hyväksy yleistä lisärahoitusta, joka saattaisi vahingoittaa oikeudenmukaista kilpailua EU:n yhtenäismarkkinoilla. Uudella YMP:llä olisi voitava varmistaa, että viljelijät saavat tehokasta ja kohdennettua tukea, josta koko yhteiskunnan ja etenkin kuluttajien olisi voitava hyötyä. Mietinnössä käsitellään elintarviketurvaa sekä korkealaatuisten ja kohtuuhintaisten tuotteiden saantia. Liberaalina voin kannattaa nykyistä YMP:n talousarviota vain, jos uudella yhteisellä maatalouspolitiikalla voidaan tuoda lisäarvoa markkinoita vahingoittamatta, jos sillä voidaan lisätä EU:n kilpailukykyä kauppakumppaniensa suhteen, luoda työpaikkoja sekä edistää maatalouden ja maaseudun tasapainoista kehittämistä niin, että turvataan ympäristön ja maiseman säilyttäminen. Euroopan parlamentin ehdottamat uudistukset ovat myönteinen askel, johon minä ja Euroopan liberaalien ryhmä suhtaudumme myönteisen odottavasti.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin YMP:n tulevaisuutta vuoden 2013 jälkeen käsittelevän mietinnön puolesta, sillä on tarpeen parantaa yhteistä maatalouspolitiikkaa ja varmistaa sen riittävä rahoitus, jotta voidaan vastata Euroopan maatalouden haasteisiin, joita ovat esimerkiksi ilmastonmuutos, elintarviketurva sekä alan korkea laatu ja kilpailukyky.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Äänestin tähän ehdotukseen tehtyä tarkistusta 69 vastaan, koska se vaarantaa yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) globaalin järjestämisen ja Portugalin maatalouden edut, koska siinä esitetään rakenteellisten toimien rahoituksen peruuttamista ilman, että varmistetaan rahoituksen korvaaminen ensimmäiseen pilariin tehtävin muutoksin. Ehdotukseen liittyy lisäksi ongelmia menettelyissä, joilla unionin varoja jaetaan tulevaisuudessa viljelijöille, vaikka nykyistä järjestelmää pitäisi yksinkertaistaa eikä monimutkaistaa entisestään. Korostaisin myös sitä, että Portugalin valtio on tuhlannut satoja miljoonia euroja ensimmäisen pilarin varoihin. Toisen pilarin lakkauttaminen ja joidenkin toimien siirto toisesta pilarista ensimmäiseen aiheuttavat sen, että monet nykyisin tuetut toimet menettävät tukensa, koska tukeminen on ilmeisesti talousarvion kannalta mahdotonta, mikä puolestaan heikentää YMP:tä. Totuuden nimissä emme voi ymmärtää, mitä hyötyä YMP:n varojen mahdollisesta siirtämisestä muuhun politiikkaan voisi olla. Sitä vastoin kannatamme toimia, joilla turvataan ainoan EU:n aidosti yhteisen politiikan säilyminen.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) YMP on nostanut tuottavuutta, taannut elintarvikkeiden toimitusvarmuuden sekä tarjonnut kuluttajille laadukkaita tuotteita kohtuuhintaan. Uusi YMP joutuu vastaamaan uusiin ja pakottaviin haasteisiin ja sen olisi voitava tarjota tulevaisuutta varten toimintapuitteet, jotka perustuvat vakauteen, ennustettavuuteen ja joustavuuteen kriisien aikoina.

YMP:n uudistusta olisi tarkistettava talouskriisin ja ilmastonmuutoksen torjunnan yhteydessä, ja YMP:n globaali kilpailukyky on voitava säilyttää. Maatalousalan odotetaan voivan edesauttaa merkittävästi uuden Eurooppa 2020 -strategian ensisijaisten tavoitteiden saavuttamista ilmastonmuutoksen torjunnassa, innovaatioissa, uusien työpaikkojen luomisessa vihreän kasvun avulla sekä turvallisten ja laadukkaiden elintarvikkeiden tarjoamisessa Euroopan kuluttajille.

YMP:ssä olisi kuitenkin mielestäni oltava etusijalla niin sanottujen ensimmäisen sukupolven julkisten hyödykkeiden tuotanto, ja sen ohjaavana periaatteena olisi oltava jäsenvaltioiden omavaraisuus elintarvikkeiden suhteen. Kannatan myös maitotuotemarkkinoiden sääntelyä aina tuotannosta markkinointiin asti. Tältä osin olisi mielestäni elintärkeää säilyttää maitokiintiöt.

 
  
MPphoto
 
 

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) välttämättömiin perusteellisiin muutoksiin olisi kuuluttava muun muassa seuraavat asiat: otetaan käyttöön periaatteellinen oikeus ruokaan ja omavaraisuuteen ruoan suhteen; asetetaan etusijalle tämä omavaraisuus sekä eri maiden ja alueiden valmiudet kehittää tuotantoaan vastaamaan kotimaan tai alueiden ruokatarpeita; tuetaan toimia, joilla edistetään paikallista tuotantoa ja otetaan huomioon paikallinen ympäristö; suojellaan vesi- ja maavaroja; nostetaan geenimuuntelusta vapaiden elintarvikkeiden osuutta sekä edistetään viljelijöiden käyttämien siementen biologista monimuotoisuutta sekä kotimaisen karjan lajien monipuolisuutta. Tämä oli niiden useiden eri tarkistusten ydin, joita jätimme keskustelun kohteenamme olevaan mietintöön.

Se, että parlamentin suurimmat puolueryhmät hylkäsivät tämän tarkistuksen ja sen sisältämät periaatteet, vain paljastaa tien, jota ne aikovat kulkea. Tämä tie pannaan merkille myös mietinnössä. Vaikka kannatan joitakin tärkeitä näkökohtia, kuten YMP:n uudelleen kansallistamisen vastustamista, kokonaismäärärahojen vähentämisen vastustamista sekä vaatimusta jakaa entistä oikeudenmukaisemmin tuet maiden ja tuottajien kesken, mietinnössä pidetään kiinni YMP:n aiemmissa uudistuksissa vallinneista näkemyksistä, kuten maatalousmarkkinoiden täydellisestä vapauttamisesta ja YMP:n alistamisesta EU:n WTO:ssa käymien neuvottelujen intresseihin. Emme voi hyväksyä tällaista näkemystä.

 
  
MPphoto
 
 

  Anne E. Jensen (ALDE), kirjallinen. (DA) Tanskan liberaalipuolueen kolme jäsentä äänesti tänään EU:n maatalouspolitiikkaa vuoden 2013 jälkeen käsittelevän mietinnön puolesta. EU:n maatalousbudjetista on annettu vain muutamia lausuntoja, joista emme ole samaa mieltä. Tanskan liberaalipuolue jatkaa työtään EU:n maataloustukien asteittaisen poistamisen parissa. Yleisesti ottaen mietinnössä kuitenkin pyritään lujittamaan ja viemään eteenpäin EU:n maatalouspolitiikassa viime vuosina toteutettuja uudistuksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Elisabeth Köstinger (PPE), kirjallinen. (DE) Uuden yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) on tarkoitus tulla voimaan Euroopan maataloudessa vuodesta 2014 eteenpäin. Lyonin mietintö on johdanto kolmen ensi vuoden aikana käytäville tiiviille neuvotteluille YMP:stä vuoden 2013 jälkeen. Euroopan parlamentilla on ensimmäistä kertaa EU:n maatalousuudistuksessa täydet yhteispäätösvaltuudet ja tärkeän neuvottelijan asema jäsenvaltioiden, neuvoston ja Euroopan komission kanssa. Euroopan parlamentti viitoittaa Lyonin mietinnön alustavien ehdotusten myötä selkeän suunnan: selkeä sitoumus kahden pilarin yhteiseen maatalouspolitiikkaan, suorat tuet ja maaseudun kehittäminen, jotka on myös säilytettävä vuoden 2013 jälkeisessä maatalousmallissa. Vain YMP:llä, jonka rahoitus seuraavalla rahoituskaudella säilytetään vähintään vuoden 2013 talousarvion tasolla, voidaan varmistaa monitoiminen maatalous koko Euroopassa ja siten laadukkaiden elintarvikkeiden saanti. Etenkin kotimaalleni Itävallalle on löydyttävä sopiva malli, jolla voidaan turvata pienten tilojen asema ja mahdollistaa elinkelpoinen tasapaino vuoristoalueilla. Ruokatuotannon ohella maataloudella voidaan edesauttaa merkittävästi myös kulttuurimaiseman suojelua. Kannatan Lyonin mietintöä, sillä siihen on sisällytetty tarkistukseni, joka koskee maatalouden turvaamista EU:ssa ja vuoristoalueilla ja joka tarjoaa vakaat tulevaisuuden näkymät nuorille viljelijöille.

 
  
MPphoto
 
 

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, Euroopan maatalous tarvitsee mielestäni edelleen sellaista yhteistä politiikkaa, jolla voidaan ehkäistä jäsenvaltioiden välisiä väistämättömiä epäsuhtia ja varmistaa yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) rahoittaminen kokonaan ja tasapuolisesti EU:n talousarviosta. Äänestin kuitenkin YMP:n uudelleen kansallistamista vastaan, sillä uusi politiikka tarvitsee riittävän rahoituksen, jotta sitä voitaisiin auttaa entistä paremmin vastaamaan niihin suuriin haasteisiin, joita tämä EU:n elintarviketurvan kannalta ratkaisevan tärkeä ala joutuu kohtaamaan tulevina vuosina. Elintarviketurva on itse asiassa kuluttajien oikeus, joka on varmistettava samalla tavoin kuin "toisen sukupolven" julkiset hyödykkeet, kuten ympäristö, aluekehitys ja eläinten hyvinvointi.

 
  
MPphoto
 
 

  Marine Le Pen (NI), kirjallinen. (FR) Kannatan maatalouden tulevaisuutta käsittelevää mietintöä, mutta en sitä vastoin yhdy käsitykseen siitä, että yhteisellä maatalouspolitiikalla olisi saavutettu seuraavat tavoitteet: tasapuolisen elintason varmistaminen, markkinoiden vakauttaminen, korkealaatuisten elintarvikkeiden tuotanto kohtuuhintaan, maaseutualueiden taloustoiminnan kehittäminen sekä elintarviketurvan ja omavaraisuuden varmistaminen. Todellisuus on varsin toinen: ei tarvitse kuin tarkastella Ranskan kaltaisen suuren maatalousmaan tilannetta, jossa maataloustileihin on kirjattu 34 prosentin tulonvähennys.

Kuten ennenkin, vuoden 2013 jälkeisellä YMP:llä ei ole mahdollista suojella viljelijöitä keinottelijoilta ja kiivaalta globaalilta kilpailulta eikä lieventää elintarviketeollisuuden monikansallisten jättiyritysten ja suurten kauppaketjujen ylilyöntejä. Vuoden 2013 jälkeinen YMP jää Euroopan komission ultraliberaalin ja globalisoituneen markkinalogiikan sekä tulevan "vihreän" YMP:n väliin, mistä todellisuudessa hyötyy neokapitalistinen ekobisnes. Tällä logiikalla uhraamme maaseutumme, mutta emme tee sitä köyhien maiden tai epäsuotuisten tai autioituneiden Euroopan alueiden hyväksi, vaan tällä politiikalla perustellaan YMP:n pikaista uudelleen kansallistamista.

 
  
MPphoto
 
 

  Petru Constantin Luhan (PPE), kirjallinen. – (RO) Maatalous on ja tulee olemaan strateginen ala Euroopan unionin taloudessa ja se joutuu vastaamaan tuleviin haasteisiin ja varmistamaan omavaraisuuden ja elintarviketurvan eurooppalaisille yhteisen maatalouspolitiikan avulla. Äänestin tämän erityisen tärkeän mietinnön puolesta, koska uskon, että yhteinen maatalouspolitiikka tarvitsee seuraavalla ohjelmakaudella tukea konsolidoidusta ja hyvin jäsennellystä talousarviosta, joka pystyy vastaamaan tuleviin haasteisiimme. Minusta meidän pitää luoda tiiviit yhteydet maatalouden kehittämispolitiikan ja aluepolitiikan välille, jotta voimme varmistaa tietyllä alueella toteutettujen samankaltaisten toimien jonkinasteisen yhdenmukaisuuden ja siten edistää alueellista yhteenkuuluvuutta myös Euroopan unionin sisällä. Minusta on myös ehdottomasti tarkasteltava alueiden alueellisia ominaispiirteitä ja ensisijaisia tavoitteita. Meidän on edistettävä yhteisiä normeja ja tavoitteita ottamalla huomioon kunkin alueen erityinen luonne. Tällä tavoin voimme saada Eurooppaan dynaamisen, monitoimisen ja kestävän kehityksen mukaisen maatalouden.

 
  
MPphoto
 
 

  Astrid Lulling (PPE), kirjallinen. – (FR) Äänestin yhteistä maatalouspolitiikkaa vuoden 2013 jälkeen käsittelevän mietinnön puolesta, sillä katson, että Euroopan parlamentti, joka on saanut lisää toimivaltuuksia Lissabonin sopimuksen tultua voimaan, osoittaa selkeästi tällä erinomaisella mietinnöllään ottavansa vastuun uusista tehtävistään.

Parlamentti haluaa säilyttää nimensä veroisen yhteisen maatalouspolitiikan myös vuoden 2013 jälkeen ja varmistaa sille vähintään nykyisen talousarvion suuruiset määrärahat, jotta voidaan taata korkealaatuinen elintarvikkeiden tuotanto ja saanti kaikissa 27 jäsenvaltiossa. Olen iloinen, että tämänsuuntaiset tarkistukseni on sisällytetty mietintöön.

Myös toiveeni siitä, että säilyttäisimme tietyt markkinatoimet viljelijöiden turvaverkkona ja että pitäisimme ennallaan viljelijöiden tuotteistaan saamat hinnat, on myös huomioitu laajasti. Meidän on voitava estää muun muassa ylituotannosta aiheutuvia kriisejä maatalouden turvaamiseksi kaikilla Euroopan alueilla. Meidän on syytä myös säilyttää erityiset välineet, joilla voimme valjastaa tiettyjen alojen tuotantopotentiaalin.

 
  
MPphoto
 
 

  Véronique Mathieu (PPE), kirjallinen. (FR) Äänestin YMP:n tulevaisuutta käsittelevän mietinnön puolesta ja kannatin etenkin kahden pilarin säilyttämistä. Tämänpäiväinen täysistuntoäänestys Lyonin mietinnöstä on hyvin tärkeä ja symbolinen, koska Euroopan parlamentin jäsenet ottavat ensimmäisinä kantaa ja tekevät ehdotuksia vuoden 2013 jälkeistä yhteistä maatalouspolitiikkaa varten. Luotan täysin komission jäsen Dacian Cioloşiin siinä, että hän ottaa huomioon tämän äänestyksen tulokset ehdotuksista, jotka Euroopan komissio esittelee marraskuussa.

Euroopan maatalouden keskeiset tavoitteet, kuten elintarviketurva, markkinoiden sääntely ja aluesuunnittelu ovat saaneet selkeän vahvistuksen, samoin kuten budjettiseuraukset, joiden on oltava sopusoinnussa YMP:n haasteiden kanssa. Biologista monimuotoisuutta tukevia toimia ei pidä myöskään unohtaa. Biologisen monimuotoisuuden on oltava keskeisellä sijalla YMP:n järjestelmässä, sillä se on nykyisin varsin yleinen osa lajien ja elinympäristön suojelua.

 
  
MPphoto
 
 

  Erminia Mazzoni (PPE), kirjallinen. (IT) Vuoden 2009 kriisi osoitti maatalouden tukitoimijärjestelmän puutteet. Kriisi näkyi viljelijöiden tuloissa, jotka putosivat 12 prosenttia, vaikka viljelijöiden tulot ovat jo ennestäänkin noin puolet Euroopan unionin keskiarvosta. Vuoden 2013 jälkeinen strateginen ohjelma on suhteutettava noin 30 miljoonaa työntekijää työllistävän alan vaatimuksiin. Ohjelmaan on sisällytettävä yhteisen maatalouspolitiikan vahvistaminen, asianmukainen finanssipolitiikka sekä talousarvion hoito ottamalla huomioon maatalouden lukuisat suotuisat vaikutukset ympäristöön, terveyteen ja ilmastonmuutokseen. On tärkeää varmistaa kohtuulliset kuluttajahinnat ja tasapuolinen viljelijöiden tulotaso kohdennetun tuen avulla. Maataloudelle on annettava nykyistä suurempi rooli EU 2020 -strategiassa, ja on laadittava ohjelmia järkevää, kestävää ja osallistavaa kasvua varten. Markkinoiden epävakaus lisääntyy sitä mukaan kuin lisätään toimenpiteitä tuotteiden saatavuuden ja kestävyyden varmistamiseksi, koska nykyinen tilanne asettaa Euroopan tuottajat epäedulliseen kilpailuasemaan tuonnin suhteen. Kohtuullisten kuluttajahintojen ja tasapuolisen viljelijöiden tulotason varmistaminen on vaikeaa ilman nykyistä tiukempia sääntöjä, joilla varmistetaan Euroopan etusijaan perustuvan periaatteen noudattaminen.

 
  
MPphoto
 
 

  Mairead McGuinness (PPE), kirjallinen. (EN) Lissabonin sopimus on lisännyt Euroopan parlamentin toimivaltuuksia etenkin maatalouspolitiikassa. Lisävaltuudet tuovat lisää myös vastuuta, ja yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) tulevaisuutta vuoden 2013 jälkeen käsittelevän Lyonin mietinnön hyväksyminen osoittaa, että parlamentti suhtautuu vastuuseensa vakavasti. Myönnämme, että YMP on säilytettävä, että riittävät määrärahat on varmistettava ja että elintarviketuotanto kuuluu niiden "julkisten hyödykkeiden" ryhmään, joita viljelijät tuottavat ja joista heidän on saatava korvaus. Äänestimme kaksipilarisen järjestelmän säilyttämisen puolesta. Markkinatukitoimia pidetään YMP:n tärkeänä osana. Hylkäsimme kaikki maatalouspolitiikan uudelleen kansallistamiseen tähtäävät pyrkimykset. Mietinnössä kehotetaan luopumaan historiallisesta maksujärjestelmästä vuoteen 2020 mennessä sekä siirtymään järjestelmään, joka perustuu pinta-alaan ja objektiivisiin kriteereihin. Komission on esiteltävä tätä koskevia ideoita, mutta varovaisesti. Lyonin mietintö antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden joustaa YMP:n mukauttamisessa paikallisten, alueellisten ja kansallisten tarpeiden mukaisesti sekä ottamalla huomioon mahdollisuus liittää tuki uudelleen tuotantoon. Tärkein tavoitteemme on määrärahojen varmistaminen, minkä jälkeen voimme ryhtyä keskustelemaan yksityiskohdista.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. (FR) Mietinnön ansioksi voidaan lukea se, että siinä tunnustetaan markkinoiden puutteet ja puolletaan ilmastonmuutoksen torjuntaa. Tähän ansiot sitten loppuvatkin. Mietinnössä kannatetaan puutteiden myöntämisestä huolimatta markkinoiden vapauttamista, viljelijöiden reagointia markkinoiden signaaleihin, Euroopan maatalouden kilpailukykyä globaaleilla ja alueellisilla markkinoilla sekä vihreää kapitalismia. Tällaiset toimintapuitteet eivät kuitenkaan mahdollista ilmastonmuutoksen torjuntaa sen enempää kuin hiilidioksidimarkkinat, biopolttoaineet tai geenimuunnellut organismitkaan, joilla mietintö ylvästelee. Päinvastoin tekstissä kannatetaan produktivismia ja viljelykasvien paikallisen viljelyn hävittämistä meiltä ja muualta maailmasta.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Äänestin tähän ehdotukseen tehtyä tarkistusta 69 vastaan, koska se vaarantaa yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) globaalin järjestämisen ja Portugalin maatalouden edut, koska siinä esitetään rakenteellisten toimien rahoituksen peruuttamista ilman, että varmistetaan rahoituksen korvaaminen ensimmäiseen pilariin tehtävin muutoksin. Ehdotukseen liittyy lisäksi ongelmia menettelyissä, joilla unionin varoja jaetaan tulevaisuudessa viljelijöille, vaikka nykyistä järjestelmää pitäisi yksinkertaistaa eikä monimutkaistaa entisestään. Korostaisin myös sitä, että Portugalin valtio on tuhlannut satoja miljoonia euroja ensimmäisen pilarin varoihin. Toisen pilarin lakkauttaminen ja joidenkin toimien siirto toisesta pilarista ensimmäiseen aiheuttaa sen, että monet nykyisin tuetut toimet menettävät tukensa, koska tukeminen on ilmeisesti talousarvion kannalta mahdotonta, mikä puolestaan heikentää YMP:tä. Totuuden nimissä emme voi ymmärtää, mitä hyötyä YMP:n varojen mahdollisesta siirtämisestä muuhun politiikkaan voisi olla. Sitä vastoin kannatamme toimia, joilla turvataan ainoan EU:n aidosti yhteisen politiikan säilyminen.

 
  
MPphoto
 
 

  Willy Meyer (GUE/NGL), kirjallinen. (ES) Nykyisellä yhteisellä maatalouspolitiikalla (YMP) autetaan muualle siirrettyä ja spekulatiivista teollisuuden tuotantojärjestelmää, josta hyötyvät suuret maatalousyritykset pienten tuottajien kustannuksella. Tuen irrottaminen tuotannosta suosii suurmaanomistajia ja uhkaa pieniä tiloja ja perhetiloja. EU ei ole muuttanut talouspolitiikkaansa Lissabonin strategian epäonnistumisesta huolimatta. EU ei ole sitoutunut elintarviketurvaan vaan kilpailukykyyn, joka suosii vain suuria monikansallisia yrityksiä. Maatalousalaa on mielestäni pidettävä Euroopan unionin strategisena alana. Sen vuoksi minusta tarvitaan perusteellista YMP:n uudistusta, jotta varmistetaan pientuottajien tuen, maan, siementen ja veden saanti ja jotta voidaan tällä tavoin tukea sosiaalista, produktiivista ja kestävää maatalousmallia.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Maatalous on hiipunut rajusti koko EU:n alueella viimeisten vuosikymmenten aikana. Yhteistä maatalouspolitiikkaa on uudistettu lukemattomia kertoja, ja joka kerralla maataloustukea koskevat säännöt ovat monimutkaistuneet ja byrokratian kustannukset kasvaneet. Tähän liittyen ongelmallista on myös se, että EU vaatii tiukkoja normeja elintarvikkeiden laadussa, eläinten suojelussa ja ympäristönsuojelussa, mutta sallii kuitenkin tuonnin maista, joissa näitä sääntöjä ei noudateta ja joissa tuotanto on luonnollisesti paljon halvempaa kuin EU:ssa. Elintarviketurvan ja ainakin osittaisen omavaraisuuden turvaaminen EU:ssa edellyttää pienten maatilojen ja pienviljelyn säilyttämistä syrjäisillä alueilla. YMP:n yksinkertaistamisessa on järkeä vain, jos siihen ei liity uudistuksia, joilla yhä useampi viljelijä pakotetaan sivutoimiseen viljelyyn tai jopa tilojen sulkemiseen, mikä jouduttaisi viljelyelinkeinon loppumista. Kannatan mietintöä, koska siihen sisältyvillä ehdotuksilla YMP:n yksinkertaistamisesta helpotetaan varmasti viljelijöiden asemaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) Kannatan Lyonin mietinnön rakennetta ja lähestymistapaa. Tämä valiokunta-aloitteinen mietintö tarjoaa tärkeän pohjan niiden suuntaviivojen määrittelylle, joita Euroopan parlamentin on määrä noudattaa tulevassa maatalouspolitiikassa ennen komission tiedonannon julkaisua loppuvuodesta. Parlamentti ilmoittaa nyt ensimmäistä kertaa yhdellä äänellä keinoista, joilla käynnistetään rakentava vuoropuhelu kilpailukykyisen maatalouden elintarviketuotannon ja maaseudun kestävän kehityksen vaatimista ensisijaisista tavoitteista. Euroopan maatalouteen kohdistuu lukuisia haasteita, joilla on huomattava vaikutus monien jäsenvaltioiden talouksiin. Näistä haasteista keskustellaan myös Euroopan unionille myönnettävien määrärahojen yhteydessä, sillä tavoitteena on, että nämä haasteet tarjoaisivat maataloudelle mahdollisuuden kasvaa ja monille eurooppalaisille viljelijöille mahdollisuuden kehittää alaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. (PT) Olen iloinen siitä, että Euroopan parlamentti on hyväksynyt Lyonin mietinnön, joka on syntynyt esittelijänsä erinomaisen työn tuloksena ja jonka valmisteluun ovat antaneet panoksensa varjoesittelijät ja kaikki jäsenet, jotka ovat jättäneet tarkistuksia, osallistuneet keskusteluun ja sitoutuneet konsensuksen aikaan saamiseen. Mietintö on aito osoitus kaikkien 27 jäsenvaltion välisen konsensuksen mahdollisuudesta yli puoluerajojen, mikä on jo sinänsä tärkeää, mutta vielä tärkeämpää se on parlamentin uusien yhteispäätösvaltuuksien kannalta. Useiden neuvottelukierrosten lopullisena tuloksena syntyneessä mietinnössä omaksutaan kanta, jolla tulevaa yhteistä maatalouspolitiikkaa (YMP) voidaan rakentaa ja joka on meistä äärimäisen tärkeä. Tämän kannan mukaan määrärahoja ei vähennetä, YMP:tä ei uudelleen kansallisesta, YMP:n kaksipilarinen järjestelmä säilytetään, määrärahojen jaossa sovelletaan uutta järjestelmää, ensimmäisen ja toisen sukupolven julkiset hyödykkeet erotetaan toisistaan, neuvostolta ei viedä pois mahdollisuutta kumota maitokiintiöiden lakkauttamispäätöstä, on tarpeen luoda turvaverkkoja, elintarvikeketjun avoimuutta on lisättävä ja YMP.tä yksinkertaistettava. Nyt on tärkeää seurata Euroopan komission sisällä tehtävää työtä siihen asti, kunnes komission lopullinen tiedonanto julkaistaan marraskuussa.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. (PT) Äänestin mietinnön puolesta, mutta annan tämän äänestysselityksen korostaakseni, että äänestin markkinoiden hallintaa käsittelevän 44 kohdan ensimmäisessä osassa olevaa esittelijän ehdotusta vastaan ja jälkimmäisen osan puolesta, koska parlamentin päätös tuodaan siinä esille Portugalin strategisia etuja suosivana. Esittelijän ehdottama versio itse asiassa luo mahdollisuuden maitokiintiöiden lakkauttamiseen, vaikka tulkintaa venytettäisiinkin. Olen tietoinen Portugalin maatalousalan kannasta ja tuen sitä, sillä alalla on toistettu vakaumus siitä, että maitokiintiöjärjestelmän lakkauttaminen saattaisi vahingoittaa vakavasti Portugalin tuottajien asemaa. EU:ssa tuotetusta maidosta 93 prosenttia myydäänkin Euroopan markkinoilla, ja maidontuotannon osuus EU:n maitoalan yritysten tuloista on huomattava. Maitokiintiöillä varmistetaan 27 jäsenvaltion maitotuotannon säilyttäminen ja jatkuva kasvu. Maitokiintiöjärjestelmän lakkauttaminen ilman ehdotusta sen korvaamiseksi johtaisi maitotuotannosta luopumiseen muita vähemmän kilpailukykyisissä maissa, kuten Portugalissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Verts/ALE-ryhmä sai sisällytetyksi mietintöön suuren määrän tarkistuksia, joissa käsitellään ympäristöasioita ja suorien tukien sosiaalisia edellytyksiä, ilmastonmuutoksen torjuntatoimia, entistä laajempaa ja osallistavampaa lähestymistapaa maaseudun aluekehitykseen sekä viljelijöiden tasapuolista tulotasoa. Onnistuimme myös tekemään selkeän eron kilpailun eri tasojen välille maataloudessa ja elintarviketuotteiden markkinoinnissa ja tuimme selkeää toteamusta siitä, että nykyinen historiallinen järjestelmä, jossa viljelijöille maksetaan tukea sadon ja tulojen perusteella, korvattaisiin "julkisten hyödykkeiden" periaatteella suoria tukia laskettaessa. Näin ollen olemme erittäin tyytyväisiä mietinnön antamiseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Olga Sehnalová (S&D), kirjallinen. – (CS) Annoin tukeni mietinnölle, koska Euroopan unionin yhteinen maatalouspolitiikka on säilytettävä yhteisenä ja koska alaa ei pidä uudelleen kansallistaa. Yhteisen maatalouspolitiikan keskeisenä tavoitteena pitäisi olla tasapuolisten olojen takaaminen Euroopan unionin viljelijöille etenkin suorien tukien osalta.

 
  
MPphoto
 
 

  Brian Simpson (S&D), kirjallinen. − (EN) Jälleen kerran Euroopan parlamentti luopuu vastuustaan epäonnistumalla YMP:n uudistuksessa. Mietinnön uudeksi nimeksi olisikin minusta annettava "Lisää tukea tehottomille viljelijöille". Miksi veronmaksajien rahoja pitäisi käyttää markkinoiden vakauttamiseen, hintojen pitämiseen keinotekoisen korkealla ja maatalouden pönkittämiseen vaikeina aikoina, kun viljelijöitä tuetaan jo ennestään veronmaksajien rahoilla? EPLP:n nimissä katson, ettei mietinnössä pyritä lähimainkaan tarpeeksi kunnianhimoiseen muutokseen. Se rankaisee tehokkaita viljelijöitä ja tukee tehottomia. Se rankaisee kehitysmaita vaatimuksellaan, että vientituista luopumista lykätään, mikä on pahimman luokan protektionismia. Mietinnössä ei käsitellä lainkaan maaseutualueiden säilymisen suurta ongelmaa vaan pidetään tiukasti kiinni suorien tukien järjestelmästä, joka jarruttaa tuotannon monipuolistamisen edistämistä ja maaseudun suojelua. Aiomme äänestää tätä tärkeät asiat sivuuttavaa mietintöä vastaan toivoen, että jonakin päivänä tehokkaasta viljelystä vielä palkitaan, maaseudun hoitoa pidetään tärkeänä asiana, kuluttajia ei ryövätä keinotekoisen korkeilla hinnoilla ja että kehitysmaat saavat reilun sopimuksen. Tästä YMP:n uudistuksessa pitäisi olla kyse.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. – (PT) Annoin tukeni tälle mietinnölle, koska sillä on strateginen merkitys Portugalin kaltaisille maille sekä syrjäisimmille Euroopan alueille ja koska parlamentti on ponnistellut valtavasti saadakseen sen läpi toimintakautensa ensimmäisenä vuotena.

Yhteinen maatalouspolitiikka on keskeinen osa vuoden 2013 jälkeistä EU:n rahoitus- ja budjettikehystä ja ansaitsee siten yksityiskohtaisen tarkastelun. Kotimainen maataloustuotanto, jolla voidaan parantaa huomattavasti elintarviketurvaa ja kolmansien maiden kanssa käytävää kauppaa sekä vähentää siten jäsenvaltioiden kauppavajetta, on tämän politiikan avaintekijä.

Euroopan viljelijät takaavat elintarviketuotannon korkean turvallisuuden ja laadun tason noudattamalla hyvin tiukkoja ympäristö- ja eläinsuojelulausekkeita, minkä vuoksi heidät olisi palkittava sen sijaan, että heidän asemaansa heikennetään. Tämä edellyttää vaatimusten asettamista kolmansille maille, joiden kanssa Euroopan unioni on tehnyt kauppasopimuksia. Vaatimusten on oltava samat kuin Euroopan sisämarkkinoiden tuottajille asetettavat vaatimukset.

Minusta meiltä puuttuu yhä maatalousbudjetti, jonka varat jakautuvat tasapuolisesti ja jossa kiinnitetään erityistä huomiota Madeiran ja Azorien kaltaisiin alueisiin, joilla on jatkuvia vaikeuksia syrjäisen sijaintinsa, saariasemansa, pienen kokonsa, epäedullisen ilmastonsa ja maantieteellisen sijaintinsa vuoksi, mistä syystä niiden pitäisi saada jatkuvaa tukea.

 
  
MPphoto
 
 

  Anna Záborská (PPE), kirjallinen. (SK) Tehokasta maatalouspolitiikkaa on sellainen, joka perustuu kuluttajien tarpeisiin eikä siihen, mitä tuottajat haluavat. Vain 5 prosenttia EU:n jäsenvaltioiden asukkaista, myös slovakialaisista, saa elantonsa maataloudesta, mutta me kaikki olemme 100-prosenttisesti maataloustuotteiden kuluttajia. Siten kuluttajia kiinnostavat laatu ja hinta. Tämä pätee paitsi autoihin ja televisioihin myös leipään, vihanneksiin, lihaan ja maitoon. Yhteinen maatalouspolitiikka kääntää kuitenkin kaiken tämän päälaelleen, koska se perustuu viljelijöiden tarpeisiin. Meille nyt jätetyssä mietinnössä kiinnitetään EU:n aiempaan lähestymistapaan verrattuna liikaa huomiota vaikutuksiin syiden kustannuksella. Yksi esimerkki riittäköön: mietinnöllä halutaan kannustimien ja tukien avulla kannustaa nuoria, jotka osoittavat vähäistä kiinnostusta maatalousalan töitä ja maaseutuelämää kohtaan. Ongelma ratkeaisi kuitenkin luonnostaan toimivien markkinoiden ja kilpailukykyisen toimintaympäristön myötä. Mietinnön ainoa ainakin osittain myönteinen puoli on kenties kehotus oikeudenmukaisuuteen, joka on erityisen tärkeä asia Slovakiassa ja uusissa jäsenvaltioissa. EU päättää vielä vuoden 2013 jälkeenkin jatkaa entistä kallista ja tehotonta viljelijöiden tukipolitiikkaansa, sen olisi sovellettava kaikille tasapuolisia sääntöjä.

 
  
  

Mietintö: Alain Cadec (A7-0207/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Roberta Angelilli (PPE), kirjallinen. (IT) Kalatalousala on EU:n strateginen resurssi väestön elintarvikehuollon kannalta ja se myötävaikuttaa huomattavasti rannikkoyhteisöjen paikalliseen kehitykseen, työllisyyteen ja kulttuuriperinteiden säilymiseen. Tuotanto on kuitenkin valitettavasti viime vuosina vähentynyt pikku hiljaa varsinkin joidenkin sellaisten EU:n säännösten takia, joilla pyritään suojelemaan meriekosysteemejä. Näitä ovat esimerkiksi Välimerta koskeva asetus, jolla halutaan edistää entistä kestävämpää kalastusta mutta joka on todellisuudessa pannut koko alan polvilleen. Italian kalastajia vaaditaan vähentämään pyyntiä, vaikka kysyntä kasvaa ja sen myötä myös tuonti kolmansista maista lisääntyy. Tuontituotteiden on täytettävä samat säännöt kuin EU:n tuotteiden, jos haluamme estää epäoikeudenmukaista kilpailua ja turvata kuluttajien tarpeet. Tuontituotteet ovat nimitäin usein EU:n tuotteita halvempia mutta myös niiden laatu on huonompaa eikä niiden turvallisuudesta ole takeita. Sen vuoksi on tärkeää vahvistaa oikeudenmukaista, avointa ja kestävää kaupankäyntiä tällä alalla, ja tällöin kalastus- ja vesiviljelytuotteiden laadussa ja jäljitettävyydessä on tarpeen soveltaa tiukkoja sertifiointi- ja merkintäkriteerejä.

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. (FR) Kalastus- ja vesiviljelytuotteiden tuontia EU:hun koskevia järjestelyjä käsittelevän valiokunta-aloitteisen mietinnön tavoitteena on turvata kalastus- ja vesiviljelyalan säilyminen Euroopan unionissa ympäristön pitkällä tähtäimellä huomioon ottavana sekä taloudellisesti elinvoimaisena alana. Kalastus- ja vesiviljelytuotteiden tuonti on kasvussa yhteisön tuotannon kustannuksella. Esittelijän tavoin myös minä olen sitä mieltä, että yhteisön tuotannon elvyttäminen olisi ratkaisevan tärkeää. Tiedostamme kuitenkin (pitämällä mielessä esittelijän näkemykset), että elvyttämisen on tapahduttava kestävän kalastuksenhoidon mukaisesti. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että pyydettävän kalan määrää on rajoitettava niin, että se on sopusoinnussa luonnonresurssiemme hoidon kanssa. Lisäksi näyttää olevan tarpeen edistää vastuullista kulutusta, jossa olisivat etusijalla tuotannon laatu ja elinvoimaisuus.

 
  
MPphoto
 
 

  Bastiaan Belder (EFD), kirjallinen. (NL) Kollegani Alain Cadecin mietintö on laadittu oikeaan aikaan. Se on laadittu yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) uudistusta käsittelevää vihreää kirjaa koskevien kuulemisten päätteeksi ja paljon ennen uuden Euroopan komission tekemiä lainsäädäntöehdotuksia. Kalastus- ja vesiviljelytuotteiden tuonti on lisääntynyt valtavasti, mutta tuonnin lisääminen on ollut välttämätöntä. Kalan kulutus kasvaa yhä Euroopassa, mutta kysynnän kasvua ei voida kattaa edes luonnonvaraisen pyydetyn kalan määrän tai eurooppalaisen kalanviljelyn lisäämisellä entisestään. On kuitenkin äärimmäisen tärkeää, että tuontituotteisiin sovelletaan samoja sääntöjä kuin eurooppalaisiin kalastustuotteisiin, emmekä voi rajoittua yksistään elintarviketurvaa koskevien vaatimusten samankaltaisuuteen. Minusta myös ympäristöolosuhteet ja sosiaaliset olot olisi otettava huomioon. Tuonti on välttämätöntä. En kannata piiloprotektionismia, mutta epäoikeudenmukaista kilpailua on torjuttava. Euroopan tuotantoa (sekä kalastusta että kalanviljelyä) uhkaa nyt halpa kala, jota tuodaan Eurooppaan valtavia määriä. Tästä syystä aion äänestää tämän valiokunta-aloitteisen mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Mara Bizzotto (EFD), kirjallinen. (IT) Äänestin kollegani Alain Cadecin mietinnön puolesta. Kalastus- ja vesiviljelytuotteita koskevien tuontijärjestelyjen kysymys tai pikemminkin EU:n ulkopuolelta tuotavien tuotteiden saattamista yhtenäismarkkinoille koskevien ehtojen määrittely on minusta ratkaisevan tärkeää tänä historiallisena ajankohtana. Kun otetaan huomioon, että tuonti kattaa yli 60 prosenttia EU:n kysynnästä ja että kysynnän odotetaan kasvavan huomattavasti vuoteen 2030 mennessä, EU:n on vastattava alan toimijoiden oikeutettuun huoleen. Olenkin samaa mieltä esittelijä Cadecin kanssa siitä, että tarvitaan selvityksiä ja seurantaa, jotta EU:n kalastus- ja vesiviljelypolitiikan kehittäminen ei johtaisi siihen, että jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden tuottajia kohdellaan eri tavoin.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. (PT) Mietinnössä käsitellään EU:hun tuotavia kalastus- ja vesiviljelytuotteita sekä niiden tuontiolosuhteita. Tuontituotteiden on täytettävä samat laatuvaatimukset kuin EU:ssa tuotetut tuotteet. Mietinnössä kehotetaan ottamaan käyttöön kalastustuotteiden ympäristömerkki. Merkki kertoisi kuluttajille tuotteiden alkuperän sekä kasvinsuojeluaineita sosiaalisia seikkoja ja ympäristöä koskevat olosuhteet, joissa ne on pyydetty.

 
  
MPphoto
 
 

  Vasilica Viorica Dăncilă (S&D), kirjallinen. (RO)

 
  
MPphoto
 
 

  Marielle De Sarnez (ALDE), kirjallinen. (FR) Koska maataloudessa, kalastuksessa ja vesiviljelyssä ei voida soveltaa puhtaasti vapaakauppanäkemystä, EU:n tuotanto ei riitä kattamaan eurooppalaisten kysyntää, joka katetaan nykyisin 60-prosenttisesti tuontituotteilla. Meidän on tästä huolimatta varmistettava, että EU:n tuontijärjestelyt mahdollistavat oikeanlaisen tasapainon löytymisen niin, että jo ennestään kriisissä oleva Euroopan tuotanto ei kärsisi epäoikeudenmukaisesta kilpailusta kolmansien maiden taholta. Kalastustuotteita olisi pidettävä Maailman kauppajärjestön (WTO) neuvotteluissa "arkoina tuotteina" tiettyjen maataloustuotteiden tavoin, mikä helpottaisi kolmansista maista peräisin olevilta tuontituotteilta perittävien tuontitullien säilyttämistä. Euroopan kalastajia voitaisiin tällä tavoin tukea kohtuullisten ja joustavien tullien sekä ympäristömerkkien avulla. Samaan aikaan myös kehitysmaiden on voitava kehittää omaa kalastusalaansa. Tämä edellyttää, että tarkistamme niiden kansainvälisten sopimusten mielekkyyttä, joilla sallitaan pyyntilupien osto kehitysmailta ja joilla kolmansien maiden pyyntilaivastot oikeutetaan harjoittamaan teollista pyyntiä kehitysmaiden rannikkoalueilla, jolloin ne vievät valtavan osan näiden maiden luonnonresursseista.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, jossa käsitellään EU:hun tuotavia kalastus- ja vesiviljelytuotteita koskevia tuontijärjestelyjä yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) tulevaa uudistusta silmällä pitäen, sillä kalastus- ja vesiviljelytuotteiden tuontia EU:hun koskeviin kysymyksiin olisi mielestäni kiinnitettävä erityistä huomiota YKP:ssa parhaillaan toteutettavien uudistusten vuoksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestimme edellisellä istuntokaudella Milanan mietinnöstä nimeltä Uuden ponnen antaminen yhteisön vesiviljelyalan kestävää kehittämistä koskevalle strategialle, ja nyt meitä pyydetään äänestämään toisesta mietinnöstä, jossa käsitellään kalastus- ja vesiviljelytuotteiden tuontijärjestelyjä.

Mietinnön mukaan 60 prosenttia Euroopassa kulutetusta kalasta tuodaan muualta. Kulutuksen odotetaan lisäksi kasvavan vuoteen 2030 mennessä, ja kysynnän kasvu tullaan kattamaan lähes kokonaan tuontia lisäämällä.

Jos emme ota huomioon, ettei eurooppalaisella tuotannolla voida kattaa eurooppalaisten kysyntää (tämä on mahdotonta nyt ja myöhemmin tulevaisuudessa), totuus on, että yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) tulevassa uudistuksessa ei voida sivuuttaa tuontikysymystä eikä tarvetta löytää entistä parempia ratkaisuja joko Euroopan tuotantoa nostamalla (ei pelkästään saaliiden määrää nostamalla vaan myös vesiviljelyyn investoimalla), vaatimalla, että tuontikala täyttää samat vaatimukset kuin EU:ssa pyydetty tai tuotettu kala, tai antamalla kuluttajille riittävästi tietoa kalan alkuperästä. Kuten esittelijä toteaa, tämä kysymys ansaitsee perusteellisen tarkastelun YKP:n uudistuksen yhteydessä.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) EU:n markkinat (joiden volyymi oli vuonna 2007 noin 12 miljoonaa tonnia ja arvo 55 miljardia euroa) ovat maailman kalastus- ja vesiviljelytuotteiden markkinoiden kärjessä ennen Japania ja Yhdysvaltoja. Vuodesta 2005 lähtien ripeästi kasvaneet markkinat ovat yhä enemmän riippuvaisia tuonnista. EU:n omavaraisuusaste on itse asiassa nykyisin alle 40 prosenttia, toisin sanoen EU on yli 60-prosenttisesti riippuvainen tuonnista. Kulutusta koskevat ennustukset osoittavat, että kysyntä saattaa kasvaa edelleen noin 1,5 miljoonalla tonnilla vuoteen 2030 mennessä ja että kasvu on lähes kokonaan katettava tuontia lisäämällä.

Kannatan asetusehdotusta (kuten tein myös kesäkuussa pidetyllä täysistuntojaksolla), jolla on tarkoitus yhdistää kaikki vesiviljelyä koskevat yhteisön säännökset samaan asetukseen. Tässä yhteydessä ja kun otetaan huomioon, että Portugali on suurin kalan kuluttaja Euroopassa henkeä kohti laskettuna, pidän vesiviljelyä EU:n strategisena painopistealueena. Tästä syystä olen erityisen iloinen kestävän vesiviljelypolitiikan ajamisesta pyrittäessä vähentämään EU:n riippuvuutta kalastus- ja vesiviljelytuotteiden tuonnista.

 
  
MPphoto
 
 

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tietojen keruun ja järjestelyn parissa tehtyä työtä, jonka mietintö on tehnyt mahdolliseksi, on syytä arvostaa, sillä sen avulla voimme luoda kuvan nykytilanteesta, joka on monessa mielessä huolestuttava, kuten mietinnössä aiheellisesti myönnetään.

Kestävä kalastus- ja vesiviljelyala EU:n jäsenvaltioissa on taloudelliselta, ekologiselta ja sosiaaliselta kannalta ristiriidassa EU:n nykyään harjoittaman talouspolitiikan kanssa. Kansainvälisen kaupan sääntelyn purkaminen ja vapauttaminen sekä kilpailuun keskittyvän logiikan soveltaminen kaupassa täydentävyyslogiikan (jonka pitäisi olla sen ohjenuorana) sijasta tarkoittaa tuojien ja jakelijoiden intressien ajamista, mutta sama logiikka ajaa tuhansia tuottajia perikatoon ja luopumaan elinkeinostaan, mikä puolestaan kasvattaa ruokavajetta ja vaarantaa elintarviketurvan, ympäristön turvallisuuden ja tuotteiden laadun perusedellytykset.

Kalastus- ja vesiviljelyalat ovat (maatalouden tavoin) elintärkeitä strategisia aloja, joihin ei voida soveltaa kaupallista logiikkaa, minkä vuoksi kauppaa on säänneltävä. Tämä pitää sisällään mahdollisuuden hyödyntää kaupan suojeluvälineitä, kuten mietinnössä esitetään. Haluamme ottaa esille myös kalastustuotteiden yhteisen markkinajärjestelyn pikaisen uudistuksen, jota tuemme niin ikään.

 
  
MPphoto
 
 

  Christofer Fjellner (PPE), kirjallinen. (SV) Äänestin tänään EU:hun tuotavia kalastus- ja vesiviljelytuotteita koskevia tuontijärjestelyjä käsittelevää valiokunta-aloitteista mietintöä vastaan. Kannatan täysin tarvetta muuttaa ja elvyttää EU:n kalastus- ja vesiviljelyalaa. Mietinnössä kuitenkin otaksutaan, että ongelmat voidaan tiettyyn rajaan asti ratkaista tarjoamalla suojaa ulkomaailmalta tulevaa kilpailua vastaan. Eurooppalainen kalastus ei säily pitkällä aikavälillä protektionismin ja tukien avulla. EU:n kalastus- ja vesiviljelyalan ongelmia pitäisi ratkaista yhteisen kalastuspolitiikan tulevan tarkistuksen yhteydessä.

 
  
MPphoto
 
 

  Elisabetta Gardini (PPE), kirjallinen. (IT) Nyt on aika korjata aiemmin tehtyjä aliarviointeja ja viivyttelyjä. Kalastus on ratkaisevan tärkeä ala taloudellisessa ja sosiaalisessa järjestelmässä, ja sellaisena sitä on kunnioitettava. Velvollisuutemme on yhteisen kalastuspolitiikan uudistusta silmällä pitäen toimia päättäväisesti tulojen, vakaiden markkinoiden sekä tuotteiden (myös vesiviljelytuotteiden) markkinoinnin parantamisen varmistamiseksi. Lisäksi entistä suurempaa huomiota olisi kiinnitettävä elintarviketurvaa koskeviin näkökohtiin kuluttajien tarpeiden turvaamiseksi.

Tämän vuoksi äänestin päätöslauselman puolesta, koska siinä otetaan huomioon markkinoiden vapauttamisen haittavaikutukset paikallisiin talouksiin ja korostetaan siten kohtuullisten tullien tuoman suojan strategista merkitystä. Meidän onkin hillittävä EU:n ulkopuolelta tuotavien edullisten tuotteiden aiheuttamaa kilpailua, sillä ne eivät aina täytä ekologisia, sosiaalisia, terveydellisiä tai laatua koskevia vaatimuksia.

Meidän on myös otettava käyttöön tiukat sertifiointi- ja merkintäperusteet tuotteiden jäljitettävyyden mahdollistamiseksi ja jotta kuluttajat saavat tiedon myytävien tuotteiden maantieteellisestä alkuperästä, tuotanto- ja tai pyyntiolosuhteista sekä ennen kaikkea tuotteiden laadusta. Haluan vielä lopuksi korostaa, että tuonnista vahvasti riippuvaisilla markkinoilla ei enää voida perustella tuotteiden vetämistä pois markkinoilta tarkoituksena tuhota ne. Näin säästynyt raha voitaisiin käyttää tuottajajärjestöjen ohjelmiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Elisabeth Köstinger (PPE), kirjallinen. (DE) Euroopan vesiviljelyn, kalanviljelyn ja luonnon kalalampien kestävä kehitys sekä entistä parempien perusedellytysten luominen ovat elintärkeitä asioita Euroopan kalatalouden kilpailukyvyn kannalta. EU:hun tuotujen kalastustuotteiden laatu on äärimmäisen tärkeä asia tältä osin. Tuonti kolmansista maista kasvaa koko ajan, minkä vuoksi meidän on varmistettava, että tuontituotteet myös täyttävät EU:n vaatimukset. Euroopan kalataloudessa noudatetaan tiukkoja laatuvaatimuksia ja alan erityisosaaminen on korkeatasoista. Nämä ovat Euroopan kalatalouden tunnusmerkkejä, jotka meidän on turvattava jatkossakin. Kannatankin tähän liittyvää tammikuussa voimaan tullutta direktiiviä laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen torjunnasta. Tämä on tärkeä askel pyrittäessä estämään kilpailun maailmanlaajuista vääristymistä sekä tukemaan rehellisiä ja lainkuuliaisia kalastajia. Kannatan Alain Cadecin mietintöä, jossa pannaan paino Euroopan kalatalouden kauaskantoisille ja tärkeille näkökohdille.

 
  
MPphoto
 
 

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. (IT) Äänestin kalastus- ja vesiviljelytuotteiden tuontia EU:hun koskevia järjestelyjä YKP:n tulevan uudistuksen kannalta käsittelevän mietinnön puolesta, sillä minusta on elintärkeää, että meillä olisi alan vaatimusten kanssa sopusoinnussa olevat säännöt. Euroopan unioni on maailman suurin kalastustuotteiden markkina-alue, ja yleisesti tiedetään, ettei EU:n kysyntää voida kattaa sen omalla tuotannolla. Siksi on ensiarvoisen tärkeää varmistaa, että kolmansista maista peräisin olevat tuontituotteet täyttävän EU:n asettamat ympäristö-, terveys-, sosiaaliset ja laatuvaatimukset, jotta vältytään tuontimaiden aiheuttamalta epäoikeudenmukaiselta kilpailulta halpojen ja huonolaatuisten tuotteiden muodossa. Parlamentin tänään hyväksymässä mietinnössä kehotetaan myös vahvasti soveltamaan nykyistä tiukempia ja avoimempia kalastustuotteiden laatu-, sertifiointi- ja merkintäperusteita.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) EU:n markkinat ovat maailman suurin kalastustuotteiden maahantuoja-alue, minkä vuoksi EU jakaa muiden suurten kalastustuotteiden tuojamaiden kanssa poliittisen vastuun sen varmistamisesta, että Maailman kauppajärjestön kauppasäännöissä noudatetaan mahdollisimman korkeita maailmanlaajuisia kalastuksenhoidon ja kalavarojen säilyttämiseen tähtääviä standardeja. EU:n on ponnisteltava lisätäkseen huomattavasti vesiviljelyä kalantuotannossa kalastus- ja vesiviljelytuotteiden tuonnin vähentämiseksi. Olen erityisen huolestunut geenimuunnellun kalan mahdollisesta tuonnista EU:n markkinoille. Minusta geenimuunnellun kalan myynti EU:ssa on kiellettävä. Ajan siten tiukkaa sertifiointipolitiikkaa, jolla näitä ongelmia voitaisiin hallita tehokkaasti. Kannatan myös ajatusta vahvasta sitoutumisesta Euroopan vesiviljelyn tutkimukseen ja kehittämiseen, sillä vesiviljelyn osuus on nykyisin vain 2 prosenttia koko maailman tuotannosta.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Kunkin valtion on varmistettava omavaraisuutensa ruoan suhteen pysyäkseen hengissä. Kalastus on tärkeä osa ruoan hankintaa ja se tarjoaa monenkirjavaa työtä. Maatalouden tavoin vaadimme omilta kalastajiltamme tiukkoja ympäristö-, eläintensuojelu- ja laatuvaatimuksia, mikä näkyy luonnollisesti tuotteiden hinnoissa. Tuontituotteiden kohdalla sääntöjemme noudattamista on kuitenkin vaikea valvoa. Sen vuoksi on entistäkin tärkeämpää, että meillä olisi sekä tuontia että tuotteiden merkintää ja laatua koskevat selkeät säännöt ja ettemme edistä kilpailua kotimaisen talouden kanssa. Meidän on lisäksi varottava tekemästä omaa maalia vesiviljelyssä lisäämällä ekosysteemien kuormitusta tai tekemällä kalastajistamme työttömiä sen sijaan, että tehostamme ympäristönsuojelua. Mietinnössä ehdotetut toimet ovat askel oikeaan suuntaan ja sen vuoksi äänestin sen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) EU:hun tuotavia kalastus- ja vesiviljelytuotteita koskevat tuontijärjestelyt ja erityisesti ehdot, joiden täyttyessä sallitaan unionin ulkopuolelta tulevien tuotteiden tuonti Euroopan kalastus- ja vesiviljelytuotteiden rinnalla tai niiden kanssa kilpaillen, ovat hyvin tärkeitä kysymyksiä, jotka olisi välttämättä otettava huomioon kaikissa näitä Euroopan talouden osa-alueita koskevissa tutkimuksissa. Kysymyksen sääntely on välttämätöntä tilanteessa, jossa Euroopan nykyinen omavaraisuusaste on hyvin alhainen, sillä yli 60 prosenttia EU:n kysynnäst