Sanatarkat istuntoselostukset

Maanantai 6. syyskuuta 2010 - Strasbourg

22. Tuomioistuimen toimivalta sekä tuomioiden tunnustaminen ja täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeuden alalla (lyhyt esittely)

  Puhemies. – (DE) Esityslistalla on seuraavana Tadeusz Zwiefkan oikeudellisten asioiden valiokunnan puolesta laatima mietintö tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 44/2001 täytäntöönpanosta ja tarkistamisesta (2009/2140(INI)) (A7-0219/2010).

  Tadeusz Zwiefka, esittelijä. – (PL) Arvoisa puhemies, Bryssel I -asetuksessa annetaan erityissäännökset tuomioistuimen toimivallasta siviili- ja kauppaoikeuden alalla ja tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta toisissa jäsenvaltioissa. Sitä on aivan oikein ylistetty loistavaksi menestykseksi. Se on helpottanut tuomioiden vapaata liikkumista, se on lisännyt oikeusvarmuutta ja se on mahdollistanut samanaikaisten menettelyjen välttämisen, vaikka tietyissä piireissä sitä on arvosteltu epäkäytännölliseksi tai yritysten vastaiseksi. Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiot katsotaan myös epäjohdonmukaisiksi. Kun Bryssel I -asetus hyväksyttiin, parlamentissa järjestettiin vain yksi kuuleminen. Nyt parlamentilla on paljon tekemistä kaikkien asetuksen tarkistusta koskevien tulevien ehdotusten kanssa, tavallisen lainsäätämisjärjestyksen nojalla, joten on hyvä, että teemme jo työtä komission vihreän kirjan osalta. Vihreässä kirjassa esiin tuotuja kysymyksiä ovat muun muassa eksekvatuurimenettelystä luopuminen, asetuksen toimivuus kansainvälisessä oikeusjärjestyksessä, oikeuspaikan valintaa koskevien lausekkeiden toimivuus, asetuksen toimivuus teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa kiistoissa ja mahdollinen vireilläolovaikutusta koskevan menettelyn uudistus. Olen yrittänyt laatia harkitun ja tulevaisuuteen suuntautuneen mietinnön. Kantaani on vahvistanut reaktio kahteen työasiakirjaan, joissa tuin eksekvatuurimenettelystä luopumista, jonka pitäisi tuoda konkreettisia etuja Euroopan unionin kansalaisille. Olen kuitenkin edelleen vakuuttunut siitä, että tuota askel on korvattava velallisten asianmukaisiin takeisiin liittyvällä erityismenettelyllä. Eksekvatuurimenettelystä luopumisesta riippumatta olen vakuuttunut siitä, että hallituksen asetuksia ei pitäisi panna täytäntöön suoraan alkuperävaltiossa, elleivät kyseisen valtion asianmukaiset oikeusviranomaiset ole tutkineet niitä, ja lisäksi olisi muutettava periaate, jonka mukaan täytäntöönpanolauseke voidaan hylätä tai muuttaa vain niissä tapauksissa, joissa tuomio ei ole yhdenmukainen täytäntöönpanolausekkeen sallivan valtion oikeusjärjestyksen kanssa. Tietyissä olosuhteissa hallituksen asetus ei saata vastata edellisiä tuomioistuimen päätöksiä alkuperävaltiossa.

Vastustan edelleen välimiesmenettely sulkemista asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Katson kuitenkin, että meidän olisi pohdittava perusteellisemmin välimiesmenettelyn ja oikeuskäsittelyn suhdetta ja ettei ajatusta välimiesoikeuden perussuojasta kannata viedä pitemmälle, ennen kuin tätä asiaa on tarkasteltu kattavasti ja siitä on keskusteltu perusteellisesti. Tulevaisuudessa pidän ajatusta asetuksen säännösten täydellisestä vastavuoroisuudesta hyvin houkuttelevana. Nyt se on kuitenkin liian aikaista. Peräänkuulutan laajaa kuulemista ja poliittista keskustelua ennen kuin mitään sellaisia tätä asiaa koskevia toimia toteutetaan, jotka menisivät tässä mietintöluonnoksessa ehdottamia toimia pitemmälle. Kannatan myös ajatusta neuvottelujen uudelleenaloittamisesta kansainvälisiä tuomioita koskevasta yleissopimuksesta Haagin konferenssin foorumissa. Mietinnössä käsitellään todellakin joitakin hyvin monimutkaisia ongelmia kansainvälisen yksityisoikeuden alalla. Huolimatta siitä, että herjausta koskevaa kysymystä ei ole käsitelty komission vihreässä kirjassa, ongelma, joka koskee edullisimman oikeuspaikan valintaa mahdollisimman suurten vahingonkorvauksien saamiseksi herjaustapauksissa, on todellinen. Sananvapauden ja lehdistönvapauden ja herjauksen kohteeksi joutuneen henkilön tai henkilön, jonka oikeutta yksityisyyteen on loukattu, oikeuksien on oltava tasapainossa. Siksi vastustan herjausta koskevan kysymyksen jättämistä Bryssel I -asetuksen yleisperiaatteiden ulkopuolelle. Mietin tietysti, onko Bryssel I -asetuksen kaltainen väline asianmukainen väline kansainvälisen yksityisoikeuden periaatteiden sääntelyssä. Ehkä tarvitaan jotakin toista oikeudellista välinettä sääntelemään ristiriitaa lehdistönvapauden ja ihmisten perusoikeuksien välillä. Bryssel I -asetuksen tarkoituksena ei ole arvioida jäsenvaltioiden tuomioistuinten päätösten laatua. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin totesi Luganon yleissopimusta koskevassa lausunnossaan selkeästi, että Bryssel 1 -asetus perustui keskinäiseen luottamukseen.

Haluaisin kiittää kollegoitani oikeudellisten asioiden valiokunnasta, erityisesti Diana Wallisia ja Evelyn Regneriä.

  Evelyn Regner (S&D). – (DE) Arvoisa puhemies, Bryssel I on erittäin hyvä asetus. Sitä voitaisiin parantaa huolellisella eksekvatuurimenettelystä luopumisella, ja sen lisäksi voitaisiin saada aikaan todellisia parannuksia myös työntekijöiden ja kuluttajien suojelun osalta. Siksi minusta on hyvin valitettavaa, että Tadeusz Zwiefkan kanssa ei ollut mahdollista saada tästä aikaan kompromissia. Bryssel I -asetuksessa todetaan, että heikompi osapuoli voidaan asettaa Bryssel I -asetuksen säännöksiä parempaan asemaan hänen etujensa kannalta suotuisammilla tuomioistuimen toimivaltaa koskevilla säännöksillä kuin mitä yleiset säännökset edellyttävät.

Olisi siis asianmukaista – edullisimman oikeuspaikan tai oikeuden valinnan välttämiseksi – ottaa käyttöön erillinen oikeudenkäyntipaikka työriitoja varten. Se on erityisen tärkeää, jos aiomme tulevaisuudessa estää sellaiset tapaukset kuin asia Viking, joka sai aikaan melkoisen hälinän. Valitettavasti minulle ei ole enää aikaa käsitellä muita kohtia.

  Sebastian Valentin Bodu (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, tämä mietintö on erittäin tärkeä, tosin hyvin tekninen. Kansainvälisen yksityisoikeuden suhteiden standardointi on keskeinen osa täysimääräisten sisämarkkinoiden vahvistamista, ja sekä yritysyhteisö että oikeusalan toimijat suhtautuvat varmasti innokkaasti eksekvatuurimenettelystä luopumiseen.

Sopimuksen laatimisen kustannukset pienevät, ja samoin käy jäsenvaltioiden tuomioistuimissa käsitellyistä oikeusasioista johtuvan velkaperinnän kustannuksille. Pidän kuitenkin valitettavana, että tämän mietinnön vaikutuksia ei uloteta myös oikeaksi todistettuihin asiakirjoihin. Toivon, että tämä laiminlyönti korjataan, koska kyseisiä asiakirjoja, jos tuomioistuinten valtuuttamat julkiset notaarit ovat ne antaneet, kohdellaan kaikissa jäsenvaltioissa – Yhdistynyttä kuningaskuntaa lukuun ottamatta – samalla tavalla kuin tuomioistuimen päätöksiä.

  Monika Flašíková Beňová (S&D). – (SK) Kansainvälisten siviilimenettelyjen alalla sisämarkkinoiden järkevää toimintaa häiritsevät tietyt erot toimivaltaa ja päätösten tunnustamista koskevissa kansallisissa säännöissä. Bryssel I -asetuksen kahdeksanvuotinen voimassaolo on osoittanut, että kyseinen toimenpide, jolla yhdessä Bryssel II -asetuksen kanssa luodaan kattava EU:n toimenpide siviili- ja kauppaoikeudellisten suhteiden alalla, on merkittävä ja sitä tarvitaan.

Siitä asti, kun tämä väline tuli voimaan, kansainvälisistä suhteista johtuvilla riidoilla on ollut yhtenäiset menettelysäännöt, joita sovelletaan tuomioistuinten päätösten tuomiovaltaan, tunnustamiseen ja täytäntöönpanoon Euroopan unionissa.

Asianosaiset osapuolet ovat siten saaneet enemmän oikeusvarmuutta huolimatta erilaisista aineellista oikeutta koskevista toimenpiteistä. Minä itse katson, että tämä on yksi tärkeimmistä ja laajimmin käytetyistä välineistä kansainvälisessä yksityisoikeudessa, ja toivon, että välineen käyttöä tuetaan edelleen, että se kehittyy jatkuvasti ja että se myös osoittautuu tarpeelliseksi tuomioistuinten päätöksenteossa.

  Dacian Cioloş, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, pidämme myönteisenä parlamentin aloitetta ilmaista mielipiteensä Bryssel I -asetuksen tulevasta tarkistamisesta. Haluaisin myös erityisesti kiittää esittelijää tästä hyvin perusteellisesta mietinnöstä, jonka avulla Euroopan parlamentti voi käsitellä tulevaa tarkistusta.

Tämä on ensimmäinen kerta, kun parlamentti on toisena lainsäätäjänä tämän Euroopan siviilioikeudellisen yhteistyön ydintä koskevan asiakirjan osalta. Pidämme myönteisenä parlamentin tukea tulevan tarkistuksen tärkeimmälle tavoitteelle, joka on tuomioiden todellisen vapaan liikkumisen toteuttaminen unionissa. Haluaisin korostaa, että eksekvatuurimenettelystä luopumisen pitäisi olla todellinen edistysaskel oikeudellisessa lähentymisessä, että komissio ei suhtaudu siihen vain joutavan muodollisuuden poistamisena vaan askeleena eteenpäin toinen toistemme oikeusjärjestelmiä kohtaan tuntemassamme keskinäisessä luottamuksessa ja että siksi nykyisiä kieltäytymisperusteita olisi vähennettävä asianmukaisten suojatoimien mukaisesti.

Pidämme myönteisenä parlamentin sopimusta siitä, että tuomioistuimen valintaa ja välimiessopimusta olisi suojeltava tehokkaasti unionissa. Komissio selvittää asianmukaisinta keinoa tämän tavoitteen saavuttamiseksi unionissa ja ottaa siinä huomioon asiaa koskevat kansainväliset yleissopimukset. Haluaisin kuitenkin huomauttaa, että välimiessopimusten suojelulla ei pitäisi rajoittaa tuomioiden vapaata liikkuvuutta unionissa.

Haluaisin myös korostaa, että Euroopan unionin pitäisi vahvistaa kansalaistensa oikeussuojaa maailmanlaajuisesti luomalla oikeudellisen ympäristön, jolla edistetään maailmanlaajuista kauppaa ja tarjotaan eurooppalaisille yrityksillemme tasapuoliset toimintaedellytykset, kun ne harjoittavat liiketoimintaa Euroopan ulkopuolella.

Komissio kehottaa parlamenttia selkeyttämään tulevassa tarkistuksessa kantaansa tähän asiaan, joka todella koskee oikeuden saatavuutta Euroopassa ja Euroopan unionin lainsäädännöllä myönnettyjen oikeuksien täytäntöönpanoa.

Komissio pitää myönteisenä parlamentin tukea väliaikaisen tuen parantamiselle riita-asioissa ja kertoo selvittävänsä parasta etenemistietä Bryssel I -asetuksen puitteiden lisäksi EU:n pankkitakavarikon luomisen osalta.

Mielestäni tämä mietintö on myös ensimmäinen vaihe Bryssel I -asetuksen tulevassa tarkistuksessa. Meillä on varmasti tilaisuus keskustella tästä lisää tulevaisuudessa. Komissio aikoo ehdottaa asetuksen tarkistusta vuoden loppuun mennessä ja se odottaa innokkaasti yhteistyötä parlamentin kanssa ensimmäisen kerran tästä aiheesta.

  Puhemies. − (DE) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tiistaina 7. syyskuuta 2010 klo 12.30.