Sanatarkat istuntoselostukset

Maanantai 6. syyskuuta 2010 - Strasbourg

23. Etnisiin vähemmistöryhmiin kuuluvien naisten sosiaalinen integraatio (lyhyt esittely)

  Puhemies. – (DE) Esityslistalla on seuraavana Antonyia Parvanovan naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan puolesta laatima mietintö etnisiin vähemmistöihin kuuluvien naisten sosiaalisesta integraatiosta (2009/2041(INI)) (A7-0221/2010).

  Antonyia Parvanova, esittelijä. – (EN) Arvoisa puhemies, pidän erittäin myönteisenä tilaisuutta esitellä tänään mietintöni etnisiin vähemmistöryhmiin kuuluvien naisten sosiaalisesta integraatiosta, erittäin tärkeästä asiasta, jota liian usein aliarvioidaan. Tämä keskustelu on myös hyvin ajankohtainen erityisesti Ranskan tämän kesän tapahtumien takia.

Integraatiota käsitellään hyvin usein tapana torjua vähemmistöryhmiin kohdistuvaa syrjintää. Yksi harvoin mainittu tosiasia kuitenkin on se, että naiset ovat usein syrjinnän suurimpia uhreja: ensiksi siksi, että he kuuluvat etniseen vähemmistöryhmään ja sen lisäksi vain siksi, että he ovat naisia.

Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 artiklalla kielletään kaikenlainen syrjintä, joka perustuu kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, mutta unionissa elää etnisiä vähemmistöryhmiä, jotka ovat edelleen syrjinnän, sosiaalisen syrjäytymisen ja eristämisen uhreja.

Tämä tilanne on sietämätön. Sanommeko, että EU:n perusoikeuksia ei sovelleta kaikkiin EU:ssa eläviin ihmisiin? Sukupuolten tasa-arvon periaate on myös yksi peruskirjan keskeisistä periaatteista, mutta joskus se tuntuu unohtuvan erityisesti etnisiin vähemmistöihin kuuluvien naisten tapauksessa.

"Etniselle vähemmistölle" ei ole yleismaailmallisesti hyväksyttyä määritelmää, ja itse kyseisen käsitteen käytöstä kiistellään. Mietinnössäni käytän käsitettä "etninen vähemmistö" kattavana määritelmänä viittaamaan niihin ryhmiin, muun muassa romaniväestöön, jotka eivät hyödy EU:n perusoikeuksista.

Yritin laatia mietinnön, jossa arvioidaan EU:n sosiaalista integraatiota koskeviin politiikkoihin liittyviä kysymyksiä erityisesti etnisiin vähemmistöryhmiin kuuluvien naisten osalta ja nostaa esille niiden toimivia kohtia samoin kuin ongelmakohtia, jotta voitaisiin löytää ratkaisuja.

Yksi silmiinpistävimmistä kysymyksistä on pääsy työmarkkinoille ja julkisiin palveluihin kuten koulutukseen, terveydenhuoltoon, myös lisääntymisterveyden hoitoon, ja sosiaalipalveluihin – ja kun puhun lisääntymisterveydestä, puhun oikeudesta saada lapsi, en pelkästään oikeudesta saada abortti.

Useimmissa tapauksissa nämä naiset ovat alttiimpia sosiaaliselle syrjäytymiselle, köyhyydelle ja äärimmäisille ihmisoikeusrikkomuksille, kuten ihmiskaupalle ja pakkosterilisaatiolle.

Mielestäni toimenpiteistä, joilla estetään kaikkiin etnisiin vähemmistöryhmiin kuuluvien naisten syrjäytyminen, on säädettävä tasa-arvoa, osallisuutta ja kasvutoimia koskevan EU:n politiikan laajemmissa puitteissa. Haluaisin korostaa perusoikeusviraston olennaisen tärkeää asemaa suvaitsevaisuuden ja yhdenvertaisuuden arvoja välittävän demokraattisen ja avomielisen yhteiskunnan kehittämisen takaamisessa.

Viraston on yhdessä kansallisten tasa-arvoelinten kanssa sisällytettävä tasa-arvoa ja naisten oikeuksia koskeva laaja-alainen näkökulma kaikkiin monivuotisen kehyksen osa-alueisiin ja toimiin.

Olen täysin tietoinen siitä, että edessämme oleva haaste edellyttää EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden yhteistä vastuuta ja kaikkien niiden käytettävissä olevien välineiden ja politiikkojen käyttämistä. Toisaalta vastuu siitä, että tehokkaasta osallisuudesta tulee todellisuutta, on sekä etnisillä vähemmistöillä että valtavirtaväestöllä.

Lopuksi haluaisin kiittää kaikkia kollegoitani naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnasta tästä asiakirjasta käymistämme hedelmällisistä keskusteluista.

Olen kuitenkin ollut sangen yllättynyt siitä, että tämän mietinnön laatimisprosessin aikana kansalliset näkökohdat ovat sekaantuneet mietinnön yleiseen tavoitteeseen, joka on pyrkiminen parempaan yhteistyöhön eurooppalaisten, kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden välillä yhdessä asianosaisten etnisten vähemmistöyhteisöjen kanssa ja myönteisten muutosten aikaansaaminen.

Viimeaikaiset tapahtumat Ranskassa ja Ranskan romaniväestöä koskevat toimet ovat itse asiassa hyvä esimerkki siitä, miten me emme katso ongelmia oikeasta näkökulmasta ja miten me emme käsittele kysymystä asianmukaisesti.

Ainoastaan heikoimmassa asemassa olevia, erityisesti naisia, koskevan yhdennetyn ja yhteistyöhön perustuvan lähestymistavan ja erityisen strategian avulla pystymme tekemään integraatiosta eurooppalaisessa yhteiskunnassamme todellisuutta kaikille kansalaisille, kaikille naisille, riippumatta heidän oikeudellisesta asemastaan, rodustaan, iästään, sukupuolisesta suuntautumisestaan, etnisestä taustastaan ja uskonnostaan.

  Barbara Matera (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, tasa-arvo on Euroopan unionin perusoikeuskirjan III luvun taustalla oleva periaate. Yhdenvertaisuutta lain edessä koskevan artiklan jälkeen 21 artikla on kyseisen periaatteen ehtoja parhaiten kuvaava lauseke: yhdenvertainen kohtelu ja yhdenvertaiset mahdollisuudet riippumatta kaikista eroista sukupuolessa, rodussa, ihonvärissä tai etnisessä alkuperässä.

Meidän on taattava suojelu sukupuoleen ja alkuperään perustuvalta syrjinnältä kaikilla tasoilla ja kaikille ihmisille, erityisesti naisille, riippumatta siitä, ovatko he EU:n kansalaisia vai eivät. Jotta yhdenvertaisuus voi toteutua, ei voida luoda mitään alaryhmiä, joilla on erilainen pääsy yhteiskunnalliseen elämään, vaan on taattava pääsy kaikille.

Tutkimuksella on tärkeä tehtävä. Tutkimuksesta on kehittynyt väline panna täytäntöön sukupuolta koskevaa EU:n politiikkaa, johon Euroopan tasa-arvoinstituutin sekä yliopistojen ja kansallisten instituuttien on osallistuttava, erityisesti tiedonkeruuvaiheessa. Päätän puheenvuoroni huomauttamalla kulttuurienvälisten sovittelijoiden merkittävästä asemasta.

  Monika Flašíková Beňová (S&D). – (SK) Tämä aihe on ehkä erityisen ajankohtainen tänään, koska meillä oli muutama tunti sitten tilaisuus keskustella Iranin katastrofaalisesta tilanteesta, jossa on kyse naisista, joita uhkaa kuolemanrangaistus, ja luotan siihen, että Euroopan parlamentti lähettää tästä asiasta voimakkaan viestin.

Etnisiin vähemmistöihin kuuluvien naisten sosiaalinen integrointi on arkaluonteinen asia, koska toisaalta meillä on sukupuolten tasa-arvoa ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia koskevat EU:n periaatteet ja toisaalta tietysti tiettyjen etnisten vähemmistöjen kulttuurierot. Meidän ensisijaisena tavoitteenamme – ja meillä tarkoitan yhteiskunnan enemmistöryhmää tai sen jäseniä – on pystyä edelleen pyrkimään mahdollisuuksien lisäksi myös kompromisseihin, ja hyväksyä tietyt etnisten ryhmien jäseniin liittyvät luonne-erot.

Siksi katson, että tässä asiassa avainsanoja pitäisi olla vastaanottavaisuus, ymmärtäminen ja auttamishalu, ja sitten pystymme todella integroimaan nämä naiset onnistuneesti yhteiskuntaamme.

  Elisabeth Köstinger (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, yhdentyneessä Euroopassa yhdenvertaisen kohtelun olisi oltava perusoikeus, ei etuoikeus. Naisten asemaa on vahvistettava edelleen, jotta yhteiskunta ymmärtää, että naisilla on yhdenvertaiset oikeudet. Erityisesti etnisiin vähemmistöryhmiin kuuluvien naisten on tultava aiempaa näkyvämmiksi. Sen edistäminen koko Euroopassa on siksi ehdottoman järkevää ja olennaisen tärkeää. Siksi on keskityttävä enemmän koulutukseen ja työllisyyteen pääsyyn sekä sosiaalipalvelujen saatavuuteen. Vain siten integraatio voidaan toteuttaa.

Haluaisin tässä yhteydessä kuitenkin myös mainita naisten aseman maaseutualueilla. Tiloilla työskentelevät naiset ovat perustavanlaatuinen osa maaseudun elämää ja osa tilarakennetta. He työskentelevät erittäin ankarasti monilla aloilla. Naisilla on usein huomattava osa erityisesti tilan tuotteiden markkinoinnissa. Heidän osuutensa on välttämätön Euroopan kaikilla alueilla. Meidän on ponnisteltava edelleen vahvistaaksemme kuvaa itsenäisestä naisesta, jolla on yhdenvertaiset oikeudet kaikilla tasoilla.

  Nicole Kiil-Nielsen (Verts/ALE). – (FR) Arvoisa puhemies, Antonyia Parvanovan mietintö etnisiin vähemmistöryhmiin kuuluvien naisten sosiaalisesta integraatiosta on laadittu juuri oikeaan aikaan, kun Ranskan hallitus on käynnistämässä valtavaa operaatiota karkottaakseen romanimiehiä, -naisia ja -lapsia – Euroopan heikoimmassa asemassa olevia ja eniten syrjittyjä kansalaisia.

Romaninaiset ovat kaksinkertaisen syrjinnän uhreja alkuperänsä ja sukupuolensa takia. Heitä syrjitään perusoikeuksien, joita ovat oikeus koulutukseen, työllisyyteen ja terveydenhuoltoon, käytön osalta. Heidän naisina kokemansa väkivalta on toinen syrjinnän muoto.

Meidän on vaadittava, että kaikki jäsenvaltiot kunnioittavat Euroopan suurimman etnisen vähemmistön ja ennen kaikkea näiden naisten oikeuksia. Pakkotyö, ihmiskauppa, pakkosterilisaatio, lapsiavioliitot ja lukemattomat abortit ovat näiden naisten elämälle ominaisia, ja heidän ajamisensa kaupungista kaupunkiin, heidän siirtämisensä Euroopan toisesta laidasta toiseen, ei paranna heidän tilannettaan.

Kaikkien jäsenvaltioiden, myös Ranskan, velvollisuus on taata näiden naisten suojelu ja taata romanilasten, sekä poikien että tyttöjen, koulutus. Se on avain heidän vapauteensa ja heidän itsenäisyyteensä. Ollakseen vapaita ja itsenäisiä he tarvitsevat vakautta ja tukea, karkotuksia on mahdotonta hyväksyä.

  Joanna Katarzyna Skrzydlewska (PPE). – (PL) Puhumme mietinnöissämme usein naisten vaikeasta asemasta Euroopan unionissa ja yritämme parantaa heidän tilannettaan ja antaa heille yhdenvertaiset mahdollisuudet. Miten paljon vaikeampaa se onkaan etnisiin vähemmistöihin kuuluville naisille, jotka ovat myös osa yhteiskuntaamme? Siksi meidän pitäisi myös auttaa heitä pääsemään työmarkkinoille ja saamaan koulutusta. Meidän pitäisi suojella heitä sosiaaliselta syrjäytymiseltä ja monitahoiselta syrjinnältä pyrkimällä saamaan heidät mukaan monenlaiseen poliittiseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan. Vain siten voimme välttää stereotypioita, leimautumista, etnistä erottelua ja aivan yksinkertaisesti väkivaltaa ja uhkailua. Meidän pitäisi luoda näille ihmisille tilaisuuksia ja mahdollisuuksia, jotta kulttuurien ja perinteiden erot eivät muodosta estettä yhteiselle toiminnalle vaan sen sijaan luovat lisäarvoa. Muutaman viime päivän tapahtumat ovat osoittaneet, että jotkut ihmiset pyrkivät monikulttuurisen yhteiskunnan mahdollisesti aikaansaamiin vaikeuksiin vastaamisen sijasta pääsemään niistä eroon, mikä aiheuttaa vielä enemmän närkästystä ja sosiaalista paheksuntaa.

  Franz Obermayr (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, pakkoavioliitot, fyysinen ja seksuaalinen väkivalta naisia kohtaan, tappouhkaukset, täydellinen alistaminen, ei mahdollisuutta määrätä omasta kehostaan, vanhentuneet käsitykset naisista – ne kaikki ovat asioita, joita tapahtuu kaukaisten maiden lisäksi aivan täällä keskellämme – aivan Euroopan ytimessä – monissa siirtolaisperheissä. Jotkut hyvää tarkoittavat poliitikot, jotka ajattelevat itseään suurina naisten oikeuksien edistäjinä, vähättelevät näitä tapauksia yksittäisinä tapauksina. Vakavia ihmisoikeuksien loukkauksia oikeutetaan ja suvaitaan uskonnonvapauden varjolla.

Jos kuitenkin haluamme integraatiota, meidän on vastustettava äänekkäästi kyseisiä loukkauksia. Kehotan EU:ta puolustamaan naisia tässä ja nyt ja toimimaan patriarkaalisten rinnakkaisyhteiskuntien harjoittamaa sortoa vastaan – riippumatta siitä, tapahtuuko se muslimiperheissä vai romaniperheissä, joissa nuoria tyttöjä ei usein päästetä ollenkaan kouluun.

Ottakaamme integraation ja koulutustyön ohella ensimmäiset konkreettiset oikeudelliset askelet ottamalla käyttöön EU:n laajuinen burkhakielto ja tekemällä pakkoavioliitoista rikoksia kaikissa jäsenvaltioissa. Puolustakaamme valistuneita länsimaisia arvojamme!

  Dacian Cioloş, komission jäsen. – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, komissio pitää myönteisenä Antonyia Parvanovan mietintöä etnisiin vähemmistöryhmiin kuuluvien naisten sosiaalisesta integraatiosta.

Komissio tunnustaa, että erityisesti tällä ryhmällä on monia vastuksia ja että se kokee lukemattomia syrjinnän muotoja miltei kaikilla elämän aloilla, erityisesti työn, koulutuksen, terveydenhoidon ja asuntojen saatavuuden osalta. Komissio on korostanut etnisiin vähemmistöryhmiin kuuluvien naisten kohtaaman monenlaisen syrjinnän torjumisen merkitystä naisten ja miesten tasa-arvon etenemissuunnitelmassaan vuosille 2006–2010.

Meidän on käytettävä kaikkia saatavillamme olevia välineitä tukeaksemme heidän taloudellista ja sosiaalista integraatiotaan, koska meidän on kunnioitettava sekä perusarvoja että ihmisten perusoikeuksia, ja myös siksi, että se on taloudellisesti perusteltua väestörakenteen muutosten takia.

Tavoitteena on käytännössä taata henkilökohtaisten oikeuksien täysimääräinen käyttö soveltamalla kaikkea asiaankuuluvaa EU:n lainsäädäntöä, erityisesti rotudirektiiviä, varmistaa EU:n rakennerahastojen paras mahdollinen käyttäminen ja keskittyä EU:n tasolla vähemmistöryhmiin työpaikalla edistämällä sosiaalista osallisuutta ja torjumalla köyhyyttä.

Komissio korostaa edelleen etnisiin vähemmistöryhmiin kuuluvien naisten integraation merkitystä tulevassa naisten ja miesten tasa-arvoa koskevassa strategiassaan, jonka se antaa tässä kuussa.

Elisabeth Köstingerin puheenvuoroon viitaten olen täysin tietoinen siitä, että jopa yhteisessä maatalouspolitiikassa naisten asema maaseutuyhteisössä on kysymys, jota pitäisi käsitellä tulevaisuudessa aiempaa selkeämmin.

  Puhemies. − (DE) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tiistaina 7. syyskuuta 2010 klo 12.30.