Monika Flašíková Beňová (S&D). – (SK) Paljon kiitoksia, arvoisa puhemies. Pyysin äänestysselitystä Lechnerin valiokunta-aloitteisesta mietinnöstä, koska mielestäni se on äärimmäisen tärkeä. Oletan, että nyt seuraavat äänestysselitykset Lechnerin mietinnöstä, koska annoitte puheenvuoron minulle. Paljon kiitoksia.
Hyvät parlamentin jäsenet, puhun lyhyesti. Lechnerin valiokunta-aloitteinen mietintö, josta keskustelimme täällä eilen illalla on mielestäni äärimmäisen tärkeä. Mietinnössä ehdotetaan eri jäsenvaltioiden kaupparekistereiden tai vastaavien oikeushenkilöitä ja luonnollisia henkilöitä koskevien rekistereiden yhteenliittämistä. Tarkoituksena on tarjota potentiaalisille kauppakumppaneille, kuluttajille ja luotonantajille luotettava ja toimiva tietolähde toisesta osapuolesta. Tämä lisäisi avoimuutta ja oikeusvarmuutta oikeudellisissa ja kaupallisissa suhteissa.
Sisämarkkinoiden toiminta edellyttää tiettyjen perustietojen saatavuutta jokaisesta rekisteröidystä tahosta; näin ollen se edellyttää kaupparekistereiden yhteenliittämistä. Olen tukenut tätä mietintöä myös siitä syystä, että siinä ehdotetaan Euroopan kaupparekisterijärjestelmän liittämistä niin kutsuttuun sähköisen oikeuden hankkeeseen, mikä parantaa tämän toimenpiteen täytäntöönpanoa.
Daniel Hannan (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, muistatte varmasti elokuvasta Tohtori Zivago erinomaisen kohtauksen, jossa porvarit ja aristokraatit nauttivat samppanjaa ravintolan lämpimässä, kullanhohtoisessa valossa samaan aikaan, kun kansa mellakoi ulkona pimeässä. Kuunnellessani tämänaamuista keskustelua tuo kohtaus muistui mieleeni, eikä suinkaan ensimmäistä kertaa.
Tuoreen Eurobarometri-tutkimuksen mukaan luottamus EU:hun on alempana kuin koskaan aiemmin. Vähemmistö EU:n kansalaisista pitää Euroopan unionia myönteisenä asiana. Jäsen Verhofstadt, jäsen Daul ja muut puhujat tiesivät kertoa tämän johtuvan siitä, että me emme tee tarpeeksi, sillä he haluavat Euroopan tekevän enemmän. Komission puheenjohtaja tiesi kertoa, että syy on kansallisvaltioissa. No, on kai inhimillistä olla syyttämättä itseään suosionsa laskusta. Olisi kuitenkin ollut mukava kuulla edes jonkinlaisia viittauksia siihen, että tämä kriisi voisi jollain tapaan liittyä euroon, pelastuspaketteihin ja täysin siihen epäoikeudenmukaiseen tapaan, jolla julkisia varoja siirrellään ympäriinsä omavaltaisesti, samaan tapaan, jolla vaalien tulokset on jätetty huomiotta.
Haluan lopuksi lainata Edmund Burken sanoja, jotka kuvaavat varsin osuvasti tämänhetkistä tyytymättömyyttämme: "Puolitusinaa saniaisen alle piiloutunutta heinäsirkkaa saa koko niityn raikumaan itsepintaisella sirityksellään, kun taas tuhatpäinen karja lepää puun varjossa päästämättä ääntäkään. Ei pidä kuitenkaan luulla, että ne, jotka pitävät melua, ovat niityn ainoat asukkaat."
Zuzana Roithová (PPE). – (CS) Korean kanssa tehtävän sopimuksen Akilleen kantapää on tullimaksujen takaisinmaksu tai maksuista vapauttaminen erityisesti Kiinasta Koreaan tuotujen tuotteiden osalta, sillä sitä on vaikea valvoa ja se todennäköisesti vahingoittaa Euroopan teollisuutta. Tämä avaa markkinat ennennäkemättömällä tavalla lisäksi ilman EU:lle koituvaa vastavuoroista etua. Tästä syystä en kannata tällaisen sopimuksen allekirjoittamista Korean kanssa. Kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnössä yritetään kiinnittää huomiota näihin ongelmiin ja helpottaa suojatoimenpiteiden täytäntöönpanoa. Sopimusta ei pitäisi ratifioida ennen kuin sitä on muutettu tältä osin. Muutoin me sahaamme oksaa, jolla Euroopan teollisuus – eikä ainoastaan autoteollisuus – istuu. Pidän äänestyksen lykkäämistä tervetulleena; se on järkevä päätös.
Alfredo Antoniozzi (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, haluaisin varmistaa, että jäsenet, jotka haluavat puhua äänestysselitysten aikana kahdesta mietinnöstä, voivat tehdä niin.
Tarkoitan Binevin mietintöä ja Winklerin mietintöä. Aloitimme jälkimmäisistä mietinnöistä, joten halusin varmistaa, että saan puheenvuoron, muutoin…
(Puhemies ilmoitti puhujalle, että työjärjestyksen 170 artiklan 3 kohdan nojalla kahdesta edellä mainitusta mietinnöstä ei ole mahdollista esittää äänestysselityksiä.)
Näistä kahdesta mietinnöstä ei siis esitetä äänestysselityksiä.
Paolo Bartolozzi (PPE). – (IT) Kiitos, arvoisa puhemies, pyydän anteeksi. Haluan puheenvuorossani painottaa sitä, että eurooppalaisten maanviljelijöiden tulojen kutistuminen, joka jatkuu maatalousteollisuuden voittomarginaalien kasvusta huolimatta, aiheuttaa maataloustyöntekijöiden huolestuttavaa taloudellista marginalisoitumista, joka voi lopulta johtaa maataloustoiminnan lopettamiseen.
Tämä edellyttää siis suunnan muutosta, minkä Euroopan komissio on itse tunnustanut. Tätä korostetaan myös parlamentissa tänä aamuna käsitellyssä ja äänestettävässä mietinnössä, jota tuen. Mietinnössä selostetaan ilmiötä laajasti ja siinä esitetään myös lainsäädäntöehdotuksia.
Meidän on pyrittävä torjumaan kansainvälistä keinottelua hyödykkeillä ja takaamaan toimitusvarmuus. Myös hintojen avoimuutta on lisättävä ei ainoastaan maanviljelijöiden oikeuksien ja ihmisarvon turvaamiseksi, vaan myös neuvotteluvoimien erisuuruisuudesta aiheutuvan räikeän epätasapainon korjaamiseksi ja eri toimijoiden välisten hyvän kauppatavan vastaisten käytäntöjen ehkäisemiseksi.
Maataloudesta on rakennettava taloudellisesti ja sosiaalisesti vakaa toimiala, ja sen vaikutusvaltaa eurooppalaisilla ja maailmanlaajuisilla markkinoilla on lisättävä.
Peter Jahr (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, olemme mielestäni tehneet tänään hyvän päätöksen – hyvän niin maanviljelijöille kuin kuluttajillekin sekä Euroopan koko taloudelle. Tärkeintä tässä valiokunta-aloitteisessa mietinnössä on sen antama poliittinen viesti. Se on viesti lisäarvoketjulle, että myös maanviljelijöillä, ja erityisesti maanviljelijöillä, on oikeus asianmukaiseen korvaukseen työstään. Nykyinen tilanne ei voi jatkua.
Minulla ei ole mitään matalahintaisen ja arvoltaan asianmukaisen ruoan tarjoamista ja ostamista vastaan, mutta pääpainon tulee olla arvon asianmukaisuudessa. Jos elintarvikkeita myydään niiden energia-arvoa alhaisemmalla hinnalla, toisin sanoen, jos elintarvikkeiden lämmön hyödyntäminen toisi enemmän tuloja kuin niiden myynti, niin järjestelmässä on jotain vialla. Tällaisessa tilanteessa kilpailu ei ole reilua. Jos kilpailu ei ole reilua, niin on laadittava poliittisia toimia. Tämä on täsmälleen tänään hyväksytyn ehdotuksen tarkoitus.
Mairead McGuinness (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, tuin jäsen Bovén mietintöä aiempien puhujien tapaan ja yhdyn kollegani jäsen Jahrin näkemyksiin.
Mietintö ilmaisee hyvin selvästi kaikille, niin politiikan kuin taloudenkin toimijoille, että Euroopan parlamentti on tosissaan. Me kävimme eilen illalla kiivaan keskustelun. Kaikki eivät kannata tämän mietinnön sisältöä kaikilta osin, mutta me olemme kaikki yhtä mieltä siitä, että maanviljelijöiden painostamisen on loputtava. Maanviljelijät on ajettu äärimmäisen ahtaalle. Osuus, jonka he saavat meidän supermarketeissa maksamastamme lopullisesta hinnasta, kutistuu kutistumistaan. Tästä on tehtävä loppu.
Meidän on tarkasteltava valtaapitävien tahojen roolia. Elintarvikealalle tarvitaan oikeusasiamiestä, ja meidän on tutkittava, miten globaalit markkinat vaikuttavat elintarviketuottajiimme. Meidän on tarkasteltava kilpailulainsäädäntöä. Olen iloinen, että tämä mietintö sai Euroopan parlamentilta ansaitsemansa huomion ja tuen. Se on merkittävä askel kohti viimeaikaisten puheiden muuttamista todellisuudeksi.
Zuzana Roithová (PPE). – (CS) Tuin mietintöä oikeudenmukaisista tuloista maanviljelijöille ja olen ilahtunut siitä, että Euroopan parlamentin maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta on nyt kiinnostunut elintarvikeketjun huonosta toimivuudesta sekä ristiriidasta, joka vallitsee maanviljelijöille maksettavien matalien hintojen ja kuluttajien maksamien korkeiden hintojen välillä. Haluan kuitenkin jälleen painottaa, että 12 uudessa EU:n jäsenvaltiossa toimivat maanviljelijät joutuvat kärsimään syrjinnästä ja epäoikeudenmukaisesta kilpailusta, koska 15 vanhan jäsenvaltion maanviljelijät saavat heitä korkeampaa tukea. Esimerkiksi tšekkiläisten kuluttajien on vaikea löytää tšekkiläisten maanviljelijöiden tuottamaa maitoa, vihanneksia, munia ja muita elintarvikkeita, koska ylikansalliset ketjut tarjoavat mieluummin avokätisemmin tuettuja ja siksi edullisempia elintarvikkeita, jotka ovat peräisin 15 vanhasta jäsenvaltiosta. Tämä tilanne on korjattava mahdollisimman nopeasti.
Inese Vaidere (PPE). – (LV) Kiitos, arvoisa puhemies. Tämä mietintö, joka käsittelee oikeudenmukaisia tuloja maanviljelijöille, on mielestäni ehdottoman tärkeä erityisesti, koska maatalouden hinnat ja kustannukset ovat nousseet huomattavasti nopeammin kuin korvaukset, joita maanviljelijät saavat tuotannostaan. Tässä tilanteessa voittajia ovat suuret jälleenmyyntiketjut. Haluan muistuttaa, että Euroopan unioni on aina pyrkinyt parantamaan maanviljelijöiden tuloja, mutta on selvää, että maaseudun kehittämistä koskevia tavoitteita on mahdoton saavuttaa. Maatalouteen käytetyt resurssit kasvavat entisestään, mutta mitään ei tapahdu. Monien EU:n jäsenvaltioiden, kuten Latvian, maanviljelijät ovat häviäjiä teollisuuden tuottajiin nähden sekä taloudellisesti vakaampien ja maataloutta avokätisemmin tukevien jäsenvaltioiden maanviljelijöihin nähden. Tämä haittaa myös Euroopan unionin koheesioperiaatteen täytäntöönpanoa. Kannatan erityisesti mietinnössä esitettyä näkemystä siitä, että voitot, jotka toimitusketju ja tukkumyyjät saavat maanviljelijöiden kustannuksella, olisi ilmoitettava selvästi. Kiitos.
Seán Kelly (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, kannatan tätä mietintöä täysin sydämin. Mietinnön otsikko "oikeudenmukaisista tuloista maanviljelijöille" kertoo kaiken; se tuo esiin, että maanviljelijöiden tulot ovat ja ovat jo pitkään olleet epäoikeudenmukaiset.
Me olemme nyt onneksi ottaneet askeleen oikeaan suuntaan. Tuotto on jaettava oikeudenmukaisesti tuottajien, jalostajien ja myyjien kesken; tällä hetkellä niin ei ole. Tämä mietintö ainakin antaa oikeanlaisen viestin, ja me voimme jatkaa tästä eteenpäin.
Kun tämä toteutuu, toivon, että saamme vahvan ja vakaan yhteisen maatalouspolitiikan, jolla voidaan taata sukutilojen elinvoimaisuus ja elintarvikkeiden saanti pitkälle tulevaisuuteen. Me olemme päässeet tänään hyvään alkuun. Toivon, että tuloksia saadaan aikaan nopeasti.
Romana Jordan Cizelj (PPE). – (SL) Äänestin Euroopan globalisaatiorahaston rahoitusta ja toimintaa koskevan mietinnön puolesta. Monille eurooppalainen yhteisvastuu on varsin abstrakti käsite. Se on kuitenkin mekanismi, jonka pitäisi olla suoraan hyödyksi yksittäisille Euroopan kansalaisille erityisesti nyt, kun he ovat vaikeassa tilanteessa.
On kuitenkin käynyt ilmi, että rahasto ei toimi asianmukaisesti. Tästä syystä odotan, että komissio suhtautuu vakavasti pyyntöön rahaston toimintaa koskevan väliarvioinnin laatimisesta ja asetuksen tarkistamisesta.
Suhtaudun varauksella rahaston riippumattomuuteen ja tarkemmin sanoen sen keston rajoittamattomuuteen. Mielestäni rahasto on poliittinen vastaus tämänhetkiseen tilanteeseen; tulevaisuudessa Euroopan unionin pitäisi edistää työllisyyttä muilla keinoin. Sen on taattava Euroopan talouden kilpailukyky. Meidän ei pidä luoda mekanismia, joka pelaa sellaisten toimijoiden pussiin, jotka eivät pysty mukautumaan muuttuviin kansainvälisiin olosuhteisiin. Olen antanut ääneni nämä olosuhteet huomioon ottaen.
Barbara Matera (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, toimin tämän valiokunta-aloitteisen mietinnön varjoesittelijänä Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraattien) puolesta. Haluan ensiksi kiittää esittelijää hänen tekemästään tärkeästä työstä ja erityisesti hänen yhteistyöstään kaikkien poliittisten ryhmien kanssa.
Mielestäni tämä mietintö sisältää joitain merkittäviä, Euroopan globalisaatiorahaston kehittämistä koskevia näkökohtia ennen kaikkea väliarvioinnin suhteen. Nämä täytäntöönpanoa koskevat ehdotukset ovat samansuuntaisia kuin omat havaintoni, joita olen tehnyt tarkastellessani eri tapauksia vuoden 2010 aikana budjettivaliokunnan jäsenenä. Lisäksi ehdotukset tukevat rahaston toiminnan tarpeellista yksinkertaistamista ja nopeuttamista.
Ottaen huomioon, että taloustilanne on Euroopan yrityksille erityisen vaikea ja että yhä useammat jäsenvaltiot ovat pyytäneet tukea, mielestäni mietinnössä oli välttämätöntä korostaa, että rahaston soveltamisalaa on laajennettava vuoteen 2013 mennessä työntekijöihin, jotka ovat menettäneet työpaikkansa talouskriisin seurauksena.
EU:n toimielimiä pyydetään antamaan vahva viesti, joka stimuloi talouden elpymistä, ja Euroopan globalisaatiorahasto on kansalaisillemme tärkeä viesti.
Inese Vaidere (PPE). – (LV) Kiitos, arvoisa puhemies. Euroopan globalisaatiorahasto perustettiin työttömyyden uhkan vähentämiseksi ja globalisaatiosta kärsivien työntekijöiden uusien työmahdollisuuksien lisäämiseksi. Tämä huomioon ottaen on huolestuttavaa, että globalisaatiorahaston käyttöön vuosittain varatusta 500 miljoonasta eurosta käytetään vain pieni osa ja että peräti yhdeksän maata ei ole jättänyt ainuttakaan hakemusta. Komissio päätti kriisin puhjettua helpottaa ja yksinkertaistaa sekä parantaa rahaston maksujärjestelmää; se oli askel oikeaan suuntaan, nyt meidän on ilman muuta jatkettava samalla tiellä eteenpäin. Tämän työn on kuitenkin jatkuttava. Tämä pätee mielestäni erityisesti uusiin jäsenvaltioihin, joissa on paljon pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja joissa yrityskohtaiset irtisanottujen määrät eivät ole suuria, mutta irtisanovien yritysten määrä on suuri. Tätä puolta on kehitettävä edelleen, jotta Euroopan globalisaatiorahastoa voidaan todella käyttää maissa, joiden bruttokansantuote on Euroopan unionin keskiarvon alapuolella. Kiitos.
Czesław Adam Siekierski (PPE). – (PL) Me olemme tänään hyväksyneet tärkeän mietinnön maanviljelijöiden oikeudenmukaisista tuloista ja Euroopan elintarvikeketjun toiminnan parantamisesta. Elintarvikeketjun tehokas toiminta ei riipu ainoastaan sen reitin pituudesta, jonka maataloustuotteet kulkevat pellolta jalostukseen, sieltä tukkumyyjälle ja vähittäismyyjälle ja lopulta kuluttajan ruokapöytään. Ketjun toimivuuteen vaikuttaa myös sen luonne ja monimutkaisuus. Maataloustuotanto on suurelta osin riippuvainen luonnonoloista ja ilmastollisista olosuhteista, joihin maanviljelijät eivät voi juuri vaikuttaa. Elintarvikkeiden jalostusteollisuus sanelee hinnat maanviljelijöille, ja kauppiaat sanelevat ne sekä jalostajille että kuluttajille. Tästä syystä on tärkeää tarkastella hintoja ja valvoa niiden avoimuutta. Tämä ei tarkoita vapaiden markkinoiden lakien rikkomista, mutta se rajoittaa välikäsien monopoliasemaa. Rahoitusmarkkinoille ollaan parhaillaan perustamassa tarkkailu- ja valvontaviranomaisia. Jotkut toivovat tarkkailun ja valvonnan poistamista maataloustuotteiden markkinoilta. He eivät ole ymmärtäneet, että tuottajat ovat pieniä ja riippumattomia toimijoita, jotka ovat jäämässä kaupallisten intressien jalkoihin ja kärsivät valtavia tappioita.
Bruno Gollnisch (NI). – (FR) Arvoisa puhemies, jäsen Zwiefkan mietintö kertoo merkittävästä osaamisesta sekä huomattavasta paneutumisesta voimassa olevaan lainsäädäntöön, kansainvälisiin sopimuksiin – Haagin yleissopimus etunenässä – ja oikeuskäytäntöön, jonka jotkin osat ovat joissain tapauksissa suoraan sanoen ristiriitaisia.
Todellisuudessa tämä mietintö ratkaisee ongelman kuitenkin vain osittain. Jos EU:n lainsäädäntö on täysin perusteltua jollain alalla, niin se on sitä vain kahdella alalla. Se ei ole perusteltua aineellisen oikeuden yhdenmukaistamisen alalla, sillä tämä johtaisi lainsäädännön standardoimiseen kaikissa jäsenvaltioissa. Sen sijaan se on perusteltua ensinnäkin toimivaltakiistoja – pääasiassa toimivaltaisen tuomioistuimen määrittämistä – koskevien sääntöjen yhdenmukaistamisessa ja toiseksi lakiristiriitoja – toisin sanoen kussakin tapauksessa sovellettavan lain määrittämistä – koskevien sääntöjen yhdenmukaistamisessa.
Mitä lainsäädäntöä sovelletaan sopimuksiin mukaan lukien tapauksissa, joissa asianosaiset oleskelevat eri paikoissa? Entä omaisuuteen, oli kyse sitten kiinteästä, irtaimesta tai immateriaalisesta omaisuudesta, kuten teollisoikeuksista? Entä sopimuksiin myös tapauksissa, joissa sopimuspuolet oleskelevat eri paikoissa?
Arvoisa puhemies, kaikesta tästä on säädettävä EU:n säännöissä. Niin kauan kun meillä ei ole kansainvälistä yksityisoikeutta koskevia EU:n sääntöjä, me joudumme kärsimään huomattavista ongelmista. Tämä mietintö ratkaisee niistä eksekvatuurimenettelyn suhteen osan menestyksekkäästi.
Zuzana Roithová (PPE). – (CS) Olen mietinnön esittelijän kanssa yhtä mieltä siitä, että etnisiin vähemmistöryhmiin kuuluvat naiset kärsivät EU:ssa monenlaisesta syrjinnästä ja että on meidän velvollisuutemme pyrkiä parantamaan heidän tilannettaan erityisesti koulutukseen ja työmarkkinoille pääsyn sekä sosiaaliturvan ja terveydenhoitopalveluiden saannin suhteen. Mietinnössä kuitenkin pyydetään lisäksi komissiota keräämään tilastotietoja, jotka on jaoteltu etnisten ryhmien perusteella. Perusoikeuksia ja -vapauksia koskevassa peruskirjassa kuitenkin kielletään nimenomaisesti rodun perusteella jaoteltujen tietojen kerääminen.
Haluaisin tästä syystä esittää kaksi kysymystä: Voiko komissio toteuttaa tällaisen analyysin loukkaamatta kansainvälistä lainsäädäntöä vai onko tarkoituksena tarkistaa peruskirjan kyseistä artiklaa tällaisten analyysien mahdollistamiseksi? Ovatko esittelijä ja Euroopan parlamentti tietoisia tästä ristiriidasta? Äänestin tästä huolimatta mietinnön puolesta.
Philip Claeys (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, äänestin jäsen Parvanovan etnisiin vähemmistöryhmiin kuuluvien naisten sosiaalisesta integraatiosta laatimaa mietintöä vastaan, sillä tämä mietintö on – lähes kaikkien tämän kaltaisten poliittisesti korrektien aloitteiden tavoin – haitallinen. Esimerkiksi on miltei naurettavaa, että esittelijä on kaikin keinoin pyrkinyt välttämään sanan "islam" käyttämistä. Toinen esimerkki on sen tosiasian tunnustaminen, että etnisiin vähemmistöihin kuuluvia naisia syrjivät heidän omaan vähemmistöönsä kuuluvat miehet. Mietinnössä todetaan, että väkivaltaa ei voida perustella tapojen, perinteiden tai uskonnollisten katsomusten pohjalta, mutta siinä ei uskalleta nostaa kissaa pöydälle ja sanoa suoraan, että monia islamin periaatteista ei voida sisällyttää meidän eurooppalaiseen yhteiskuntaamme. Niin kauan kuin me, Euroopan parlamentti, kieltäydymme näkemästä tätä tosiasiaa, niin kauan kaikki toimet islamilaisista maista kotoisin olevien naisten kotouttamiseksi ovat jo alusta pitäen tuomittuja epäonnistumaan.
Jarosław Kalinowski (PPE). – (PL) Ikääntyneet henkilöt tuomitaan liian usein tehottomiksi ja kelvottomiksi työelämään, vaikka EU:n lainsäädäntö kieltää ikään perustuvan syrjinnän. Valtava lisäarvo, jonka heidän monivuotinen kokemuksensa voi tuoda kansalliselle taloudelle, on unohdettu. Tässä tilanteessa naiset, jotka joutuvat kärsimään myös sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä, ovat työmarkkinoilla erityisen vaikeassa asemassa. Lisäksi naiset elävät tilastotietojen mukaan miehiä pidempään. Tämän vuoksi he joutuvat kärsimään miehiä enemmän köyhyydestä ja eläkemaksujen pienuudesta, joka on seurausta siitä, että työssä ollessaan he ovat saaneet pienempää palkkaa kuin vastaavassa asemassa olevat miehet. Kaikki nämä ongelmat korostuvat entisestään maaseudulla. Näin ollen pidän myönteisenä sitä, että asiasta tehdään päätöksiä, jotka muistuttavat meitä ikääntyvien naisten ongelmista ja kannustavat meitä toimimaan nykytilanteen parantamiseksi.
Mairead McGuinness (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, tuen tätä mietintöä ja haluan erityisesti nostaa esiin kolme sen kohtaa, joita pidän erittäin tärkeinä tilanteessa, jossa ikääntyneitä kiirehditään hoitolaitoksiin sen sijaan, että heistä huolehdittaisiin yhteisössä tai heidän omassa kodissaan. Kohdat 17, 19 ja 25 ovat tässä suhteessa erityisen rohkaisevia. Meidän on taattava, että ikääntyvien ihmisten hoitoon omaksutaan oikeuksiin perustuva lähestymistapa. Meidän on taattava, että ikääntyneet voivat elää itsenäisesti omassa kodissaan ja että heitä tuetaan siinä. Ikääntyvien ihmisten siirtämisestä yksityisen sektorin hoivapalveluiden käyttäjiksi ei saa muodostua rahastuskeinoa.
Haluan ottaa esiin myös kohdan 13, joka koskee työn ja hoitotyön yhteensovittamista. Haluan sanoa Euroopan parlamentille ja monille jäsenvaltioiden parlamenteille – ja myös Euroopan ulkopuolisten valtioiden parlamenteille –, että meidän on tarkasteltava poliittisen työn ja hoitotyön yhteensovittamista. Haluaisin tietää, kuinka monella tämän parlamentin jäsenellä on poliittisen työnsä lisäksi hoitotyö. Ani harvalla.
Erminia Mazzoni (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, äänestin tämän mietinnön puolesta, sillä se sisältää joitain hyvin tärkeitä periaatteellisia kannanottoja.
Mietinnön mukaan ikääntyminen nähdään usein kielteisenä asiana, vaikka ikääntyneet muodostavat taloudellisen ja sosiaalisen resurssin, jota hyödynnämme kuitenkaan tunnustamatta sen merkitystä. Mietinnössä todetaan talouskriisin seurausten koettelevan erityisesti naisia ja ennen kaikkea ikääntyneitä naisia. Siinä todetaan myös, että ikään perustuvaa syrjintää ei pitäisi olla suhteessa osallistumiseen ja että naisten köyhyysriski ja ennen kaikkea riski saada hyvin pientä eläkettä on miehiä suurempi, vaikka he muodostavat hyvinvoinnin kulmakiven.
Mietinnössä esitetään tärkeä ehdotus, jonka avulla voidaan puhaltaa henkeä kansakuntien Eurooppaan ja sitä kautta kansojen, kaikkien kansojen, Eurooppaan. Ehdotuksessa esitetään lähestymistavan laatimista sellaisten arviointien, tilastotietojen ja tietojen määrittämiseen, jotka perustuvat tiedostettuun ikääntyviä henkilöitä koskevaan sukupuolten väliseen epätasa-arvoon, joka johtuu pääasiallisesti koko eliniän aikana kertyvistä sukupuoleen perustuvista haitoista. Lisäksi mietinnössä katsotaan, että ikäpolitiikassa olisi jatkossa otettava käyttöön kaikkia elämänvaiheita koskeva malli, jossa otetaan huomioon ikääntymisen ja sukupuolen väliset yhteydet.
Mietinnössä vaaditaan kolmea ratkaisevan tärkeää seikkaa: mekanismia, jolla taataan riittävä eläkekertymä myös ajalta, jolloin henkilö toimii hoitajana, sukupuoliulottuvuuden huomioon ottamista eläkejärjestelmiä uudistettaessa ja eläkeikää mukautettaessa sekä korvauksen maksamista hoitotyöstä.
Nämä ovat erittäin tärkeitä näkökohtia, sillä jäsenvaltiot ja muun muassa Italia mukauttavat tällä hetkellä kansallisia eläkejärjestelmiään eurooppalaisten suuntaviivojen mukaisesti. Nämä ovat todellisia eurooppalaisia suuntaviivoja.
Zuzana Roithová (PPE). – (CS) Äänestin tätä mietintöä vastaan, sillä siinä vaaditaan ikääntyneiden lesbo-, bi- ja transnaisten erityistilanteen huomioon ottamista. Tarkoittaako tämä, että näiden ryhmien pitäisi olla muita ikääntyneitä naisia paremmassa asemassa? Korostin eilisessä keskustelussa eläkeikäisten naisten korkean köyhyysriskin johtuvan siitä, että he huolehtivat perheestään ja kasvattavat lapsia, ja siitä, että heidän elinikäiset tulonsa ovat keskimäärin miesten tuloja alhaisemmat; tähän on saatava muutos. Tämä ei kuitenkaan millään tavalla liity naisten sukupuoliseen suuntautumiseen.
Seán Kelly (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, kannatan tätä mietintöä täysin sydämin. Olin eilisessä keskustelussa ainoa osallistuja, joka ei käyttänyt puheenvuoroa. Se, että en puhunut, johtui siitä, että koin mietinnön otsikon jollain tapaa harhaanjohtavaksi. Puhe ei ollut naisten asemasta ikääntyvässä yhteiskunnassa, vaan pikemminkin ikääntyneiden naisten kohtelusta ikääntyvässä yhteiskunnassa.
Osa esitetyistä näkökohdista oli kuitenkin täysin perusteltuja, erityisesti huomiot naisten ja miesten eläkemaksujen erisuuruisuudesta, jota ei voida hyväksyä demokraattisessa yhteiskunnassa. On kuitenkin välttämätöntä käydä kiireellisesti syvällisempää keskustelua sekä miesten että naisten asemasta ikääntyvässä yhteiskunnassa. Se on otettava lukuun erityisesti talousarviota laadittaessa. Tätä ei mielestäni ole huomioitu aiemmin. Yhteiskunnan ikääntymisen taloudellisiin vaikutuksiin ei ole vastattu asianmukaisella tavalla. Siihen on puututtava pian, jos suunnitelmien halutaan onnistuvan.
Clemente Mastella (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, te, minä ja muutama muu ovat yhä paikalla. Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska pidän sitä tärkeänä toisaalta vastuullisessa asemassa olevien päättäjien ja toisaalta äänestäjien välisen suhteen kannalta ja koska kaikki tämä voi toimia edustuksellisen demokratiamme kulmakivenä. Katson, että nämä tekijät ovat keskeinen edellytys kansalaisten täysimääräiselle, tietoiselle ja demokraattiselle osallistumiselle EU:n yhdentymisprosessiin.
Valitettavasti on pakko todeta, että äänestysprosentti jäi myös viime eurovaaleissa alhaiseksi ja että tämä on varsin yleinen ilmiö kaikissa eurooppalaisissa valtioissa – eikä ainoastaan Euroopassa. Se kertoo siitä, miten vähän tietoa kansalaiset saavat eurooppalaisista politiikoista ja kysymyksistä, ja ikävä kyllä myös siitä, miten etäiseksi he kokevat Euroopan parlamentin.
Lissabonin sopimuksessa tarjotaan kansalaisille uusi osallistumiskanava Euroopan unionin päätöksentekomenettelyyn, joten meidän on tärkeää pyrkiä kuromaan kansalaisten ja EU:n välistä kuilua umpeen. Euroopan parlamentin on pyrittävä takaamaan kaiken Euroopan komission julkaiseman julkisen tiedon rajoittamaton ja veloitukseton jakelu.
Haluan vielä lopuksi muistuttaa olevan ehdottoman tärkeää taata, että EU:n toimielimet työskentelevät yhdessä kansalaisten ja toimivaltaisten kansallisten viranomaisten kanssa parantaakseen viestintäänsä. Lisäksi nämä tavoitteet on toteutettava kannustamalla jäsenvaltioita ottamaan aktiivisemman roolin yhteistä Eurooppaamme koskevan kansalaistiedotuksen toteuttamisessa.
Morten Løkkegaard (ALDE) . – (DA) Arvoisa puhemies, haluan ensiksi todeta olevani ilahtunut siitä, että olemme tänään hyväksyneet mietinnön EU:n viestinnän kehittämisestä. Myös minä äänestin yhteisen päätöslauselman puolesta Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraattien), Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmän sekä Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmän tavoin, sillä tämä mietintö tarjoaa meille vahvan perustan. Mietintö sisältää yleisesti ottaen kaikki ehdotukset, jotka hyväksyttiin kulttuuriasioiden komitean maaliskuisessa kokouksessa. Haluan kuitenkin sanoa, että tällä välin pöytään on tuotu uusia kompromisseja, jotka halusin tietenkin säilyttää lopulliseen äänestykseen saakka. Se ei ollut mahdollista, sillä vahvat lobbausryhmät heikensivät tiettyjen viime hetkellä mukaan tulleiden osapuolten tekemiä päätöksiä. En kuitenkaan halua takertua siihen sen enempää, vaan olen ilahtunut siitä, että nämä ehdotukset ovat saaneet aikaan hedelmällistä keskustelua ja että me voimme sen ansiosta nyt viedä eteenpäin 46 ehdotusta EU:n viestinnän kehittämiseksi.
Mairead McGuinness (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, entisenä toimittajana tuin tätä mietintöä erityisen mielelläni. Koska olen toiminut sekä toimittajana että nyt päättäjänä, tunnen asian molemmat puolet; tästä syystä pidän vaarallisena sitä, että tiedottamisen katsotaan tarkoittavan samaa kuin journalismi. Tähän on suhtauduttava hyvin varovaisesti.
Olen tällä hetkellä erityisen huolestunut siitä, että talouskriisin seurauksena valtava määrä toimittajia on joutumassa työttömiksi. Tämä on todellisuutta Irlannissa. Paikalliset sanomalehdet ja radiokanavat vähentävät väkeä ja paine päästä työntekijöistä eroon on tuntuva. Tämän seurauksena journalismin taso kärsii, sillä toimittajilla ei ole aikaa eikä resursseja tehdä taustatutkimusta ja laatia laadukkaita reportaaseja.
Pelkään, että Eurooppa jää tässä tilanteessa takakynteen, sillä vain paikallisista asioista tehdään juttuja eurooppalaisten uutisten kustannuksella, ellei näillä ole erityistä merkitystä jäsenvaltioiden asukkaille. Tämä on meidän, Euroopan parlamentin vaaleilla valittujen jäsenten, haaste – meidän on tehtävä työstämme merkittävää kotivaltioissamme, sillä se on sitä.
Oldřich Vlasák (ECR). – (CS) Myönteinen seikka tässä mietinnössä on se, että siinä tunnustetaan useaan otteeseen kansallisten parlamenttien aiempaa vahvempi asema ja korostetaan toissijaisuusperiaatteen merkitystä. Se sisältää myös useita ehdotuksia, jotka ovat toki kannatuksen arvoisia, kuten ehdotukset avoimuuden lisäämisestä, tietojen julkistamisesta ja toimittajien akkreditoinnin helpottamisesta. Mietintöön sisältyy kuitenkin myös varsin kiistanalaisia ajatuksia. Mietinnössä ehdotetaan perustamaan kirjeenvaihtajaryhmä, jonka tehtävänä olisi käsitellä EU:n asioita aiempaa opettavaisemmalla tavalla. Siinä kehotetaan myös kaikkia jäsenvaltioita perustamaan EU:n asioihin erikoistunut toimisto, jonka tehtävänä olisi selittää EU:n politiikkojen vaikutuksia. Samalla mietinnössä ehdotetaan Euroopan parlamentin tiedotustoimiston määrärahojen lisäämistä. Mielestäni parempiin tuloksiin voidaan päästä tehostamalla nykyistä toimintaa ja uudistamalla menettelytapoja, eikä kasvattamalla määrärahoja. Äänestin tästä syystä mietintöä vastaan.
Inese Vaidere (PPE). – (LV) Kiitos, arvoisa puhemies. Pidän mietinnössä erityisen ilahduttavana sitä, että se muistuttaa meitä joukkoviestinten velvollisuudesta tarjota kansalaisille tietoa Euroopan unionin tapahtumista, ja sitä, että siinä kehotetaan sisällyttämään koulujen opetukseen Euroopan unionia koskevia opintoja. Nykytilanteessa, jossa Euroopan unionia koskevaa tietoa on valtavasti, jäsenvaltioissa toimivien Euroopan parlamentin tiedotustoimistojen rooli korostuu. Haluaisin lisäksi korostaa sitä, että toimistojen toimintaa ja niille myönnettyjen Euroopan unionin varojen käytön tehokkuutta on seurattava. Mietinnössä korostetaan Euronews-kanavan merkitystä, mitä pidän myös erityisen myönteisenä. Haluan painottaa, että Euronews-kanavan pitäisi toimia täsmälleen mietinnön tarkoittamalla tavalla; sen pitäisi lähettää ohjelmaa kaikilla Euroopan unionin virallisilla kielillä. Esimerkiksi Latviassa kanavaa voidaan seurata venäjänkielisenä, mutta ei latvian kielellä, joka on maan virallinen kieli. Riippumaton journalismi on erityisen tärkeä asia. Ehdotan, että Euroopan unioni laatii yleislainsäädäntöä, jonka avulla voidaan tunnistaa aidot joukkoviestimet myös niissä jäsenvaltioissa, joissa ei ole poliittista kykyä laatia tällaista kansallista lainsäädäntöä. Kiitos.
Emma McClarkin (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, journalismia ja uutta mediaa koskevan mietinnön ja päätöslauselman, josta olemme äänestäneet tänään, tarkoituksena oli tarkastella tapoja, joilla uusi media muuttaa journalismia. Sen sijaan siitä on tullut toivomuslista parlamentin jäsenille, jotka haluavat lisää palstatilaa ja jotka haluavat manipuloida EU:sta julkaistavien uutisten määrää. Mietinnössä ehdotetaan muun muassa toimittajille suunnattua eurooppalaista koulutusohjelmaa, määrärahojen lisäämistä parlamentin tiedotustoimistoille ja lisävaroja EU:n viestintäpolitiikkaan.
Minä uskon sananvapauteen. Uskon myös riippumattomaan, uskottavaan journalismiin. Toimittajien ja julkisten riippumattomien yleisradiotoiminnan harjoittajien pakottaminen ja rahoittaminen käsittelemään EU:n asioita eurooppalaisen ihanteen edistämiseksi on räikeää propagandaa. Tästä syystä äänestin tätä mietintöä ja päätöslauselmaa vastaan. Sen sijaan, että olisimme pyrkineet tarkastelemaan tapoja kannustaa demokraattista osallistumista sosiaalisen median välityksellä, tyydymme vain oman kuvamme kiillottamiseen.
Kirjalliset äänestysselitykset
Mietintö: Lidia Joanna Geringer de Oedenberg (A7-0222/2010)
Jean-Pierre Audy (PPE), kirjallinen. – (FR) Puolsin äänestyksessä puolalaisen kollegani Geringer de Oedenbergin laatimaa mietintöä, joka koskee ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston lokakuussa 1968 antaman asetuksen työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta unionin alueella kodifioimisesta. Asetusta tarkistettiin vuosina 1968, 1976, 1992 ja kahdesti vuonna 2004. Komissio ohjeisti huhtikuussa 1987 yksikköjään kodifioimaan kaikki säännökset viimeistään sen jälkeen, kun niitä on muutettu kymmenen kertaa. Samalla komissio kuitenkin korosti, että kyseessä on vähimmäissääntö ja että määräyksien selkeyden ja ymmärrettävyyden edistämiseksi yksikköjen olisi pyrittävä kodifioimaan niiden vastuulla olevat asiakirjat mahdollisimman lyhyin väliajoin. Vaikka 20. joulukuuta 1994 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa otettiin käyttöön nopeutettu työskentelymenetelmä, unionin lainsäädännön kodifiointi on valitettavasti viivästynyt. Se vaikuttaa sekä kansalaisiin että jäsenvaltioihin ja erityisesti julkiseen hallintoon, oikeusalan ammattilaisiin, oikeusalan opiskelijoihin ja professoreihin ja niin edelleen. Aivan liian monia säännöksiä on muutettu toistuvasti ja ne ovat nyt hajallaan ympäri alkuperäistä asiakirjaa ja sitä seuranneita muutossäädöksiä.
Mara Bizzotto (EFD), kirjallinen. − (IT) Pyrkiessäni tukemaan EU:n politiikkaan liittyvää hallitustenvälistä ja alueellista katsantokantaani puolustan aina toissijaisuusperiaatetta viimeiseen asti ja kyseenalaistaen kalliit byrokraattiset ja hallinnolliset rasitukset, joita EU asettaa usein jäsenvaltioille, kansalaisille ja yrityksille.
Näin ollen voin vain äänestää Geringer de Oedenbergin mietinnön puolesta, jossa meitä muistutetaan "paremman säädöskäytännön" merkityksestä. Tämä on osittain mahdollista saavuttaa arvioimalla oikeudellisten menettelyjen seurauksia ankarammin ennen kuin jokin tietty säädösluonnos luovutetaan komissiolle virallisena lainsäädäntöehdotuksena.
Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Tähän uuteen ehdotukseen sisältyy työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta yhteisön alueella annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1612/68 kodifiointi. Ehdotuksessa säilytetään kodifioidun asetuksen sisältö ja pyritään selventämään oikeudellisten normien soveltamista työntekijöiden vapaaseen liikkuvuuteen. Euroopan unionin on toteutettava tämä pitkän aikavälin tavoite ja taattava vapaa liikkuvuus työntekijöille kaikissa jäsenvaltioissa. Kaikille työntekijöille on taattava mahdollisuus liikkua vapaasti ja työllistyä jäsenvaltioissa.
Euroopan unionin on taattava, että työvoiman liikkuvuus on avoimempaa, sen on autettava työntekijöitä parantamaan elinolosuhteitaan ja hankkimaan kunnollinen jalansija yhteiskunnassa; näin ollen kansalaisuuteen ja työehtoihin perustuva syrjintä on poistettava kaikilta osin. Jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä joustavampien työehtojen täytäntöönpanossa on kehitettävä.
Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. − (PT) Liikkuvuuden vapaus on perusoikeus ja keino lisätä työ- ja elinolojen parantamismahdollisuuksia. Tähän on oltava oikeus vakituisilla työntekijöillä, kausityöntekijöillä ja rajatyöntekijöillä sekä niillä, jotka työskentelevät palvelujen tarjoamisen alalla missä jäsenvaltiossa hyvänsä. Äänestän päätöslauselman puolesta, koska myönnän, että sillä edistetään työvoimaviranomaisten muiden jäsenvaltioiden kansalaisille antamaa tukea, yhtäläistä kohtelua ja sellaisten jäsenvaltioiden kansalaisten, jotka ovat tai ovat olleet työssä toisessa jäsenvaltiossa, lasten oikeutta osallistua peruskoulutukseen, oppisopimuskoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen.
Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. – (PT) Tämän asetuksen tarkoituksena on korvata vuonna 1968 annettu asetus työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta sekä siihen sisällytetyt säädökset. Kyse on siis kodifiointimenettelystä, jossa ei ole tehty merkittäviä muutoksia, kuten Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuvan neuvoa-antavan ryhmän lausunnossa on todettu. Tuen tätä aloitetta varauksetta. Sen tarkoituksena on yksinkertaistaa ja selkeyttää unionin lainsäädäntöä, johon on tehty useita tarkistuksia ja joka on jakautunut useisiin säädöksiin. Tämä on ainoa tapa lisätä unionin lainsäädännön avoimuutta ja tehdä siitä helppotajuisempaa tavallisten eurooppalaisten kannalta, mikä puolestaan tarjoaa kansalaisille uusia mahdollisuuksia ja tilaisuuden hyötyä heille kuuluvista oikeuksista kansalaisten Eurooppaa edistävällä tavalla.
Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, sillä haluan että, toisen jäsenvaltion alueella työskenteleviä EU:n jäsenvaltion kansalaisia kohdellaan työehtojen ja työolojen suhteen samoin kuin työskentelyvaltiosta kotoisin olevia työntekijöitä; tämä koskee muun muassa palkkausta, irtisanomisia ja työmarkkinoille pääsyä.
José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. − (PT) Tässä päätöslauselmassa tyydytään yksinomaan ja yksinkertaisesti kodifioimaan olemassa olevia asiakirjoja, jotka koskevat työntekijöiden oikeutta liikkua unionissa, tekemättä niihin merkittäviä muutoksia, joten äänestin päätöslauselman hyväksymisen puolesta. Haluan kuitenkin mainita, että liikkuvuuden vapaus edistää poliittista yhdentymistä. Vain Euroopan unionissa sovellettavan uudenlaisen sosiaalisuuden käsitteen avulla – jolla kaikille eurooppalaisille voidaan taata sosiaaliset vähimmäisoikeudet – on mahdollista toteuttaa työntekijöiden vapaa liikkuvuus ilman sosiaalisia ongelmia ja erityisesti sosiaalista polkumyyntiä.
Olen sitä mieltä, että liikkuvuuden vapauden vuoksi on tarpeen varmistaa EU:ssa taattavien vähimmäisnormien täytäntöönpano terveydenhoidon, opetuksen ja sosiaalieläkkeiden alalla. Näitä vähimmäisnormeja vahvistamalla lisätään sosiaalisten oikeuksien yhteydessä työehtojen yhdenmukaisuutta ja säännellään sellaisten yrityksien toimintaa, jotka työllistävät ruumiillista työtä tekeviä työntekijöitä.
Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Pidän myönteisenä tätä mietintöä, jossa huomioidaan paikkansapitävästi Sveitsin ja ETA-maiden merkitys EU:n kauppa-asioiden kannalta. Mietinnössä todetaan yksiselitteisesti, että Euroopan parlamentti kunnioittaa Sveitsin ja EU:n välisen erityislaatuisen suhteen taustalla olevia syitä. Haluaisin mennä tässä pidemmälle ja kehottaa kunnioittamaan kaikkien neljän ETA-maan kansalaisten oikeutta päättää oman maansa suhteista EU:hun.
Sisämarkkinoita koskevien sopimusten ulkopuolelle jää alue, jolla sekä EU:lla ja ETA-mailla on intressejä; tämä alue on kalastus. Islanti on viime kuukausina yksipuolisesti asettanut makrillikannalle kiintiön, joka voi uhata makrillikalastuksen jatkuvuutta. Tuen kalastuksen kansallista valvontaa, mutta sen on tapahduttava alueellisen yhteistyön ja kansainvälisen lainsäädännön puitteissa. Kehotan Islannin hallitusta palaamaan neuvottelupöytään naapureidensa kanssa ja laatimaan tähän tilanteeseen kaikkia puolia tyydyttävän ja vastuullisen ratkaisun.
Alan Kelly (S&D), kirjallinen. − (EN) Tällä menettelyllä suojellaan työntekijöiden vapaata liikkuvuutta unionissa, mikä on ollut yksi EU:n suurista saavutuksista.
Nuno Melo (PPE), kirjallinen. − (PT) Työntekijöiden vapaa liikkuvuus unionissa on yksi kaikkien jäsenvaltioiden päätavoitteista ja johtaa kaikkien EU:n jäsenvaltioiden talouksien kehittymiseen. Tästä syystä minkäänlaista syrjintää ei saa esiintyä. Tämän vuoksi on hyvin tärkeää, että tämän tavoitteen saavuttamisen mahdollistavat asetukset laaditaan ja kodifioidaan täydellisesti. Asetuksen hyväksymisen myötä on mahdollista ohjata kaikkia jäsenvaltioita kohti työllisyyspolitiikkojen yhteensovittamista. Tästä syystä äänestin siten kuin äänestin.
Alajos Mészáros (PPE), kirjallinen. – (HU) Euroopan komissio pitää erittäin tärkeänä sitä, että EU:n lainsäädäntöä yksinkertaistetaan ja sen avoimuutta lisätään, jotta jäsenvaltioiden kansalaiset voisivat helpommin tutustua siihen. Tätä tavoitetta ei voida kuitenkaan saavuttaa niin kauan, kun meillä on lukuisia hajallaan olevia ja suurelta osin tarkistettuja asetuksia. Joissain tapauksissa sen selvittäminen, mitkä säädökset kulloinkin ovat voimassa, vaatii todellista tutkimustyötä. Neuvoston päätöstä työllisyydestä Euroopan unionissa on tarkistettu useaan otteeseen; siitä syystä myös se on tarpeen kodifioida. Mielestäni tämä päätös ja muut vastaavat EU:n säädökset on tärkeää kodifioida mahdollisimman pian. Tämän vuoksi äänestin asetuksen puolesta.
Franz Obermayr (NI), kirjallinen. − (DE) Bulgaria ja Romania liittyivät liian aikaisin Euroopan unioniin. Merkittävät sosioekonomiset erot vanhojen ja uusien jäsenvaltioiden, erityisesti Bulgarian ja Romanian, välillä, ovat aiheuttamassa idästä länteen suuntautuvan laajamittaisen työntekijöiden muuttoliikkeen EU:ssa. Tämän perusteleminen työntekijöiden vapaalla liikkuvuudella ei ole tässä tapauksessa pätevä peruste, koska erot ovat niin suuret, että ne aiheuttavat halpaan työvoimaan ja integroitumiseen liittyviä ongelmia vanhojen jäsenvaltioiden työmarkkinoilla. Tästä syystä äänestin tätä mietintöä vastaan.
Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin mietinnön puolesta, sillä kyse on erittäin tärkeästä asiasta erityisesti hetkellä, jolloin kiistellään romaniväestöön kuuluvien kansalaisten liikkuvuudesta EU:ssa.
Zuzana Roithová (PPE), kirjallinen. – (CS) Äänestin työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta unionin alueella annettavan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen puolesta sen toisinnon osalta, jossa huomioidaan Euroopan parlamentin esittämät oikeudelliset vastaväitteet. Mietinnön hyväksyminen ensimmäisessä käsittelyssä nopeuttaa tämän asetuksen voimaantuloa, mikä on tärkeää. Täytyy kuitenkin sanoa, että monet jäsenvaltioista asettavat yhä monenlaisia esteitä henkilöiden vapaalle liikkuvuudelle EU:ssa; ne tekevät niin useilla eri tasoilla ja vedoten moniin tekosyihin ja näin ollen ne rikkovat Euroopan unionin toiminnasta tehtyä sopimusta. Haluan tässä yhteydessä tuoda esiin viimeaikaiset tapaukset, joissa tšekkiläiset autoilijat ovat joutuneet Saksan poliisin perusteettoman häirinnän kohteeksi maiden raja-alueella. Eilinen työkokous, johon osallistui molempien maiden johtavia poliisiviranomaisia, ei ratkaissut ongelmaa, vaan se kärjistyi sanasodaksi, mikä pantiin merkille myös tiedotusvälineissä. Kehotan komissiota paneutumaan vakavasti tämän ongelman ratkaisemiseen.
Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Tämä oli melko tekninen mietintö, mutta sellainen, josta on helppo olla yhtä mieltä. Tästä syystä me vihreät tuimme sitä.
Catherine Stihler (S&D), kirjallinen. – (EN) Tuin tätä mietintöä, jonka tarkoituksena on turvata työntekijöiden vapaa liikkuvuus EU:n sisällä. Sisämarkkinat perustuvat siihen, että ammattitaitoiset työntekijät voivat siirtyä esteettä jäsenvaltiosta toiseen. Tästä syystä äänestin tämän mietinnön puolesta.
Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. – (PT) Unionin lainsäädännön yksinkertaistaminen ja selkeyttäminen on ehdoton edellytys sille, että lainsäädännöstä voidaan tehdä kansalaisten kannalta ymmärrettävämpää ja helpommin lähestyttävää. Kun lait ovat helposti ymmärrettäviä, kansalaiset tuntevat oikeutensa paremmin ja voivat sen ansiosta hyödyntää niiden tarjoamia mahdollisuuksia.
Hajallaan olevien ja moneen kertaan tarkistettujen säännösten kodifiointi on tarpeen unionin lainsäädännön selkeyden ja avoimuuden takaamiseksi ja sen tuomiseksi lähemmäs kansalaisia.
Tämä on erityisen tärkeää työntekijöiden vapaan liikkuvuuden alalla. Työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta on tullut yksi Euroopan yhdentymisen tärkeimmistä rakennustavoista ja se on tarjonnut jäsenvaltioiden kansalaisille uusia mahdollisuuksia, sillä heillä on oikeus työskennellä vapaasti toisessa jäsenvaltiossa ja nauttia siellä yhdenvertaisesta kohtelusta ja syrjimättömyydestä.
Silvia-Adriana Ţicău (S&D), kirjallinen. – (RO) Tuin äänestyksessä ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta unionin alueella, sillä mielestäni vapaa liikkuvuus on EU:n ja sisämarkkinoiden perusperiaate. Kehotan Euroopan komissiota ja neuvostoa käyttämään hyväkseen tämän tilaisuuden hyväksyä tämä asetus ja pyytämään jäsenvaltioita poistamaan romanialaisille ja bulgarialaisille työntekijöille asetetut esteet. Nykyiset esteet, jotka haittaavat EU:hun 1. toukokuuta 2004 jälkeen liittyneistä jäsenvaltioista kotoisin olevien työntekijöiden vapaata liikkuvuutta, rajoittavat näiden maiden kansalaisten oikeuksia. Ne voivat myös johtaa laittomaan työntekoon ja sosiaaliseen polkumyyntiin. Näiden esteiden poistaminen suojelee yhtä lailla sekä maahanmuuttajatyöntekijöitä että paikallisia työntekijöitä. Lisäksi tämän tavoitteen toteuttaminen takaa EU:n perusperiaatteiden turvaamisen ja kunnioittamisen. Toivon, että komissio ja jäsenvaltiot osoittavat niillä olevan tähän tarvittavaa poliittista tahtoa.
Viktor Uspaskich (ALDE), kirjallinen. – (LT) Hyvät parlamentin jäsenet, vapaa liikkuvuus on työntekijöiden ja heidän perheidensä perusoikeus. Mietinnössä todetaan aivan oikein, että Euroopan unionin sisäisen työvoiman liikkuvuuden pitäisi olla yksi niistä keinoista, joilla EU:n kansalaiset voivat parantaa elin- ja työskentelyolosuhteitaan. Kyse on sekä vapaudesta että ihmisarvosta. Tässä suhteessa EU:hun liittyminen aiheutti mullistavia vaikutuksia kotivaltiossani Liettuassa. Muutamaa valtiota lukuun ottamatta me voimme periaatteessa työskennellä vapaasti missä tahansa EU:n jäsenvaltiossa.
Elämme nyt halpalentoyhtiö Ryanairin kultaista aikaa, joten matkustaminen on helppoa. Liettuan kolmelta suurimmalta lentokentältä pääsee lentämään yli 40:een Euroopan kaupunkiin. Tämä on samaan aikaan sekä siunaus että kirous. Liettuassa ollaan huolissaan jatkuvan maastamuuton aiheuttamasta aivovuodosta. Yhdistyneessä kuningaskunnassa elää nyt lähes 60 000 liettualaista, kun vuonna 2001 heitä oli alle 5 000.
Irlannissa elää noin 90 000 liettualaista. Me olemme pieni kansa. Me olemme nyt menettämässä kaikkein aktiivisimmat kaksi- ja kolmekymmentävuotiaat kansalaisemme, joille olemme tarjonneet opetuksen ja koulutuksen. Meidän, Liettuan ja myös joidenkin muiden EU:n jäsenvaltioiden, on paneuduttava nykyistä tehokkaammin tämän vaarallisen suuntauksen pysäyttämiseen.
Alfredo Antoniozzi (PPE), kirjallinen. – (IT) Kuten mietinnössä selväsanaisesti todetaan, euron väärentäminen on todellinen ja merkittävä uhka.
Eurokolikoiden tarkistamista koskevan asetuksen hyväksyminen voisi vähentää kierrossa olevien väärennettyjen kolikoiden määrää, mikäli kierrossa olevien kolikoiden tarkistamiseksi laadittaisiin yhteisen menettelyt ja mikäli luotaisiin mekanismi, jonka avulla viranomaiset voisivat valvoa näitä menettelyitä. Äänestin tästä syystä jäsen Binevin mietinnön puolesta ja haluan kiitää jäsen Bineviä hänen tekemästään työstä.
Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Tässä asetusehdotuksessa määritellään euron väärentämisen torjunnan edellyttämät toimenpiteet. Siinä vaaditaan muun muassa, että luottolaitokset ja jotkin muut maksupalvelujen tarjoajat, kuten rahankuljettajat, varmistavat, että niiden vastaanottamien euroseteleiden ja -kolikoiden, jotka ne aikovat palauttaa kiertoon, aitous tarkistetaan. Niiden on myös havaittava väärennökset. Kolikoiden aitouden tarkistamista koskevien yhteisten sitovien sääntöjen puute on kuitenkin johtanut siihen, että eri jäsenvaltioissa noudatetaan eri käytäntöjä, mikä tarkoittaa, että emme pysty tarjoamaan yhtenevää suojaa valuutalle kaikkialla unionissa. Ryhmäni esittelijänä tein jäsen Binevin kanssa hyvin tiivistä yhteistyötä asetusehdotuksen parissa. Kannatan jäsen Binevin tavoin Euroopan komission ehdotusta ja äänestin sen mukaisesti.
Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Jotta rahoituslaitoksia ja markkinoita voidaan suojella petoksilta, on ehdottoman tärkeää tarjota toimivaltaisille viranomaisille mekanismit ja lainsäädäntökehys, joiden avulla viranomaiset voivat valvoa kierrossa olevien rahojen aitoutta. Valuutan ja kierrossa olevien rahojen aitouden takaaminen edellyttää lisäksi asianmukaisia kansallisia toimia. Tämän vuoksi on laadittava sitovia sääntöjä, joilla yhdenmukaistetaan eurojen tarkistusmenettelyiden toteutusta ja menettelyiden valvontaa. Nämä tehtävät tulee antaa päteville ammattilaisille, jotka hallitsevat tämän tyyppiset tehtävät, jotta menettelyt toteutetaan tehokkaasti. Mielestäni yhdenmukaistaminen on tärkeää myös sen vuoksi, että sitä kautta voidaan lisätä kuluttajien ja koko markkinoiden luottamusta euroalueeseen.
José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. − (PT) Eurokolikoiden ja erityisesti yksikköarvoltaan suurimpien kolikoiden väärentäminen on merkittävä uhka. Koska pakollista kolikoiden aitouden yhteistä tarkistamisjärjestelmää ei ole, tämä voi johtaa siihen, että metallirahoja ei suojata. Juuri hyväksytty asetus on oikeudellisesti sitova väline, jonka avulla voidaan luoda yhteinen menetelmä eurokolikoiden aitouden tarkistamiseksi.
Yksi asetuksen tärkeimmistä tavoitteista on sen varmistaminen, että laitokset takaavat, että kiertoon palautettavien eurokolikoiden aitous tarkistetaan. Aitouden tarkistavat 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuun luetteloon kuuluvat kolikonkäsittelylaitteet tai jäsenvaltioiden suunnittelemien menetelmien mukaan asianmukaisesti koulutettu henkilöstö. Ehdotan lisäksi, että asetukseen sisällytetään laitoksien oikeus pidättää käsittelymaksu, koska eurokolikoiden aitouden tarkistamisesta aiheutuu väistämättä kustannuksia prosessiin osallistuville laitoksille, kuten luottolaitoksille ja eräille muille laitoksille, kuten rahankuljettajille.
Nuno Melo (PPE), kirjallinen. − (PT) Asetuksen hyväksymiseen johtaneita syitä ovat eurosetelien ja -kolikoiden väärentämisen torjunta ja eurokolikoiden aitouden tarkistamista koskevat menettelyt, jotta voidaan ottaa käyttöön pakollinen yhteinen kolikoiden aitouden tarkistamisjärjestelmä. Tästä syystä äänestin siten kuin äänestin.
Claudio Morganti (EFD), kirjallinen. – (IT) Mietinnössä käsitellään kierrossa oleviin väärennettyihin kolikoihin liittyviä ongelmia.
Jäsenvaltiot ovat tähän asti soveltaneet väärennettyjen kolikoiden kierrosta poistamisessa erilaisia käytäntöjä. Ehdotuksen tarkoituksena on taata, että kaikkialla euroalueella kierrossa olevien eurokolikoiden tarkistamisessa noudatetaan yhteisiä menettelyitä ja että viranomaiset valvovat näiden menettelyiden toteutumista tiettyjen valvontamekanismin avulla. Äänestin mietinnön puolesta, sillä pidän erittäin tärkeänä sitä, että kaikkialla Euroopassa noudatetaan yhdenmukaisia menettelyitä.
Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Talous- ja raha-asioiden valiokunnan jäsenenä osallistuin tämän mietinnön valmisteluun aktiivisesti ja seurasin sitä koskevaa lainsäädäntöprosessia. Tuen tätä mietintöä.
On erittäin toivottavaa, että kolikoiden väärentämisen torjumisessa käytetyt eurooppalaiset järjestelmät voidaan yhdenmukaistaa mahdollisimman suurelta osin erityisesti, koska väärennettyjen seteleiden torjunnassa on saatu aikaan erinomaisia tuloksia. Kohta hyväksyttävän mietinnön nojalla väärennettyjen kolikoiden liikkumista ja määrää olisi mahdollista valvoa ja seurata yksittäisissä jäsenvaltioissa, joissa toistaiseksi ei ole standardisoitua ja riittävän varmaa järjestelmää tätä tarkoitusta varten. Väärentämiseen on todella puututtava tehokkain ja nykyaikaisin välinein, sillä muutoin sen aiheuttamat ongelmat lankeavat EU:n kansalaisten, liiketoiminnan harjoittajien ja lopulta jäsenvaltioiden talousarvioiden harteille.
Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. – (IT) Eurokolikoiden ja erityisesti yksikköarvoltaan suurimpien kolikoiden väärentäminen on merkittävä uhka.
Kolikoiden tarkistamista koskevan pakollisen yhteisen kehyksen puuttuminen voi joissain jäsenvaltioissa haitata väärennöksien etsimisestä vastaavien laitosten työtä. Tämä johtaa jäsenvaltioiden välisiin eroavaisuuksiin yhteisvaluutalle tarjotussa suojassa.
Ehdotettu asetus muodostaa tässä tilanteessa tarpeellisen oikeudellisesti sitovan välineen, jonka avulla toimivaltaisten laitosten käyttöön voidaan luoda yhteinen menettelytapa eurokolikoiden tarkistamiseen ja jäsenvaltioille voidaan tarjota tarvittavat valvontamekanismit. Mietinnön tavoitteena on näin ollen taata yhteisten menettelyiden tehokas täytäntöönpano kaikkialla euroalueella valvonnan parantamiseksi ja kolikoiden väärentämisen kitkemiseksi.
Oreste Rossi (EFD), kirjallinen. – (IT) Kaikki väärennetyt kolikot ja kiertoon kelpaamattomat kolikot on poistettava kierrosta ja ne on toimitettava toimivaltaiselle kansalliselle viranomaiselle tuhottavaksi.
Me äänestimme tämän mietinnön puolesta, vaikka se ei sisälläkään toimenpiteitä sellaisten hyväuskoisten kansalaisten suojelemiseksi, joilla on hallussaan väärennettyjä kolikoita ja joiden täytyy vain hyväksyä se, että pankki poistaa ne käytöstä heidän tehdessään talletuksen. Väärennettyjä kolikoita kiertoon laittavien henkilöiden uhreiksi joutuvat usein ikääntyneet ihmiset. Tästä syystä tarvitaan järjestelmää, jolla uhreille korvataan ainakin osa kierrosta poistettavista rahoista. Lisäksi kolikoiden väärentäjille ja väärennettyjä kolikoita kiertoon laittaville henkilöille on asetettava ankarampia rangaistuksia.
Catherine Stihler (S&D), kirjallinen. – (EN) Tuin äänestyksessä tätä mietintöä, jossa ehdotetaan yhteisten toimenpiteiden laatimista väärentämisen torjumiseksi tehokkaasti euroalueen valtioissa. Tällä hetkellä ei ole olemassa sääntöjä kiertoon kelpaamattomien eurokolikoiden tarkistamisen ja kierrosta poistamisen yhdenmukaistamisesta. Tällaiset säännöt voisivat suojata kuluttajia väärennetyiltä kolikoilta, minkä vuoksi äänestin tämän mietinnön puolesta.
Iva Zanicchi (PPE), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, tuin äänestyksessä jäsen Binevin mietintöä, jonka tavoitteena on laatia yhteisiä menettelyitä sekä väärennettyjen kolikoiden tunnistamiseksi että kiertoon kelpaamattomien eurokolikoiden käsittelemiseksi.
Pankit ja rahakuljetuksista vastaavat laitokset ovat tällä hetkellä velvollisia tarkistamaan haltuunsa saamien seteleiden ja kolikoiden aitouden ennen niiden palauttamista kiertoon. Kun väärennettyjä kolikoita löydetään, ne on poistettava kierrosta. Väärennettyjen kolikoiden tunnistamiskäytännöt vaihtelevat kuitenkin jäsenvaltiosta toiseen. Tästä syystä pidän perusteltuna tukea tätä aloitetta, jonka tavoitteena on taata valuutan yhdenmukainen suojelu kaikkialla euroalueella.
Alfredo Antoniozzi (PPE), kirjallinen. – (IT) Kannatan makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämistä Moldovan tasavallalle, sillä Moldova kuuluu maihin, jotka ovat kärsineet kaikkein raskaimmin maailmanlaajuisen talouskriisin seurauksista. Kuten mietinnössä todetaan, rahoitusavulla pyritään kattamaan osaltaan maan ulkoisen rahoituksen tarpeet vuosina 2010 ja 2011 sekä vahvistamaan maan uudistamisliikettä tukemalla hallituksen talousohjelmaa ja pyrkimyksiä EU:hun liittymiseksi. Kiitos.
Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Tuen ehdotusta makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä Moldovan tasavallalle. Moldova on yksi maailmanlaajuisen kriisin pahiten koettelemista itäisen kumppanuuden maista; sen tuotanto on supistunut rajusti, julkisen talouden rahoitusasema on heikentynyt ja ulkoisen rahoituksen tarve on kasvanut. Jos avustus myönnetään ajoissa, se auttaa Moldovaa reagoimaan nopeammin ja tehokkaammin rahoituskriisin seurauksiin ja lievittää sen maksutase- ja budjettitarpeita.
Lisäksi avustus luo paremmat olosuhteet maassa toteutettavien uudistusten lujittamiselle, sillä se tukee hallituksen talouden vakautusohjelmaa ja sen pyrkimyksiä EU:hun liittymiseksi. Avustuksen tehokkuuden ja avoimuuden takaamiseksi on kuitenkin vahvistettava Euroopan komission valvonta- ja tarkkailumahdollisuuksia tällä alalla.
Elena Băsescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Talouskriisi on koetellut Moldovan tasavallan taloutta raskaasti. Moldovan tasavallan henkeä kohti laskettu tulo on yksi Euroopan unionin itäiseen kumppanuuteen osallistuvien maiden matalimmista. EU on ottanut asiakseen tukea itäiseen kumppanuuteen osallistuvia maita, ja Moldovan tasavallan uusi hallitus on osoittanut olevansa avoin Euroopan unionin suhteen. Katson näin ollen, että enintään 90 miljoonan euron avustuksen myöntäminen Moldovan tasavallalle makrotaloudellisena apuna on ehdottoman tarpeellinen aloite.
Haluan muistuttaa, että ehdotettu avustus on erityisen tarpeen, sillä Moldovan tasavallan epävakaata taloustilannetta ovat heikentäneet entisestään sitä tänä kesänä koetelleet vakavat tulvat. On tärkeää huomata, että huhtikuussa allekirjoitettiin hallitustenvälinen sopimus, jonka perusteella Romania on tarjonnut Moldovan tasavallalle 100 miljoonaa euroa rahoitusapua, jota ei tarvitse maksaa takaisin ja joka on varattu Moldovan tasavallan infrastruktuurin kehittämiseen. EU:n myöntämän rahoitusavun tarkoituksena on auttaa Moldovan tasavaltaa eteenpäin tiellä kohti poliittista ja taloudellista liittymistä EU:hun.
Mara Bizzotto (EFD), kirjallinen. – (IT) Äänestän tätä mietintöä vastaan pääasiassa käytännön syistä. Ajatus avun tarjoamisesta Moldovan tasavallalle voi periaatteellisella tasolla vaikuttaa hyvältä, sillä Euroopan läheisyydessä sijaitsevien maiden tukeminen voi vähentää köyhyydestä ja siitä seuraavasta Eurooppaan suuntautuvasta siirtolaisuudesta johtuvia ongelmia. Äänestin ehdotusta vastaan kuitenkin kahdesta syystä. Ensinnäkin suhtaudun suurella varauksella EU:lle allokoitavien varojen laajamittaiseen ja vakavaan käyttöön. Moldovan viranomaisten vakuutteluista huolimatta me tiedämme, että korruptio on maassa laajalle levinnyttä ja että sen talous- ja rahoitusjärjestelmä on yhä hyvin vanhanaikainen. Ei siis ole olemassa riittäviä takeita siitä, että EU:n varoja käsitellään järkevästi ja tunnollisesti. Lisäksi vaikka varojen tehokkaasta käytöstä saataisiinkin riittävät takeet, ehdotettu summa on riittämätön. En ymmärrä, millä tavoin mietinnössä tarkoitettu 90 miljoonan euron summa voisi todellisuudessa auttaa jotakin maata pääsemään sisäisten uudistusten sekä taloudellisen ja poliittisen elpymisen tielle.
Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. – (RO) Moldovan tasavalta on yksi Euroopan valtioista, joita talouskriisi on koetellut raskaimmin. Tämän lisäksi Chişinăun viranomaiset ovat kärsineet poliittisesta epävarmuudesta jo reilun vuoden ajan, mikä voi vain pahentaa talouskriisin vaikutuksia paitsi väestön, myös valtiontalouden kannalta. Moldovalle myönnettävä noin 90 miljoonan euron tuki, jonka käyttöä valvotaan ja joka on tarkoitettu yksinomaan maksutaseen tasapainottamiseen ja valtion talousarvion rahoittamiseen, auttaa Moldovaa saavuttamaan IMF:n määrittämät makrotaloudelliset tavoitteet ja samalla lisää keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä maan uskottavuutta maailmanlaajuisilla rahoitusmarkkinoilla.
Pidän myönteisenä sitä, että parlamentti ja komissio aikovat luoda valvontamekanismeja, joilla taataan EU:n tuen päätyminen aiottuun kohteeseen. Moldovan poliittinen tilanne on vaikea ja maassa voi olla houkutusta tehdä populistisia poliittisia eleitä ennenaikaisten vaalien alla. Pidän tervetulleina myös pääministeri Filatin vakuuttavia sanoja ja hänen määrätietoista sitoutuneisuuttaan tekemiinsä lupauksiin, mikä voi vaikuttaa Moldovan talouteen yksinomaan myönteisesti. Moldova tarvitsee kansainväliseltä yhteisöltä hyvän tahdon elettä, sillä se käy läpi vaikeita aikoja. On Euroopan unionin etujen mukaista tukea itäistä naapurivaltiotaan sen taloudellisen ja poliittisen vakauden lujittamisessa.
Nikolaos Chountis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Äänestin tyhjää Moldovan rahoitusapua koskevan mietinnön kohdalla, vaikka uskonkin, että EU:n pitäisi tarjota rahoitusapua Moldovalle, jotta tämä voi huolehtia taloudellisista velvoitteistaan. Rahoitus on kuitenkin valitettavasti riippuvaista IMF:n Moldovalle asettamien ehtojen noudattamisesta. On moraalisesti ja poliittisesti mahdotonta hyväksyä, että EU on asettanut rahoitusavun myöntämisen edellytykseksi sen, että Moldova noudattaa IMF:n sanelemaa politiikkaa. IMF:n toimien katastrofaaliset seuraukset ovat näkyvissä Kreikassa ja muissa maissa, joissa se on käynyt tai joissa se on yhä läsnä, ja me vastustamme sitä.
George Sabin Cutaş (S&D), kirjallinen. – (RO) Tuin äänestyksessä Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselmaluonnosta makrotaloudellisen tuen myöntämisestä Moldovan tasavallalle. Poliittisen ryhmäni varjoesittelijänä olen vaatinut enintään 90 miljoonan euron rahoitusavun myöntämistä mahdollisimman pian. Moldovan tasavalta, joka on osa itäistä kumppanuutta, on kärsinyt rahoitus- ja talouskriisistä raskaasti. Samaan aikaan se on käynnistänyt merkittäviä poliittisia uudistuksia, joita on tuettava ja täydennettävä eurooppalaisten normien käytännön soveltamisella. Tästä syystä katson, että rahoitusavun myöntäminen on keino nopeuttaa maan uudistusprosessia.
Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Ottaen huomioon, että nykyinen talous- ja rahoituskriisi on koetellut Moldovaa raskaasti ja että Moldova pyrkii eteenpäin tiellä kohti EU:hun liittymistä, pidän ehdotusta EU:n myöntämästä makrotaloudellisesta rahoitusavusta perusteltuna. Yhteisvastuun osoittaminen Euroopan naapuruuspolitiikkaan kuuluvia valtioita kohtaan ei kuitenkaan tarkoita, että EU:n ei tarvitsisi valvoa asianmukaisesti myöntämänsä avun käyttötapoja tai että avun saavat paikallisviranomaiset eivät olisi vastuuvelvollisia EU:ta kohtaan.
Jos avun käyttöä ei valvota tarkasti, siitä ei ole hyötyä. Valvomaton tuki voi jopa saadaan aikaan haitallisia vaikutuksia Moldovan kaltaisessa maassa, jossa pyritään vasta vakauttamaan instituutioita sekä lujittamaan demokratiaa ja oikeusvaltiota.
João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Makrotaloudellinen apu, jota parhaillaan ehdotetaan myönnettäväksi Moldovalle, ei merkitse aitoa ja puolueetonta apua. Pikemminkin päinvastoin: avun ehtona on Kansainvälisen valuuttarahaston vaatimusten täyttäminen ja valvonta sekä talous- ja rahoituspolitiikkaa koskevassa yhteisymmärryspöytäkirjassa esitettyjen talousuudistuksia koskevien keskeisten periaatteiden ja tavoitteiden noudattaminen. Tämä tarkoittaa irtisanomisia ja työpaikkojen jäädyttämistä julkisella sektorilla, työmarkkinasuhteita entisestään heikentävien toimenpiteiden käyttöön ottamista, mikä heikentää työntekijöiden oikeuksia, eläkeiän nostamista, energianhintojen nousua, yksityistämisiä, julkisen sektorin palkkojen jäädyttämistä, maanviljelijöille myönnettyjen tukien leikkaamista, suoran ja epäsuoran verotuksen korottamista, koulujen sulkemisia ja yliopistojen alistamista yksityisen rahoituksen varaan sekä sisäisten ja ulkoisten investointien entistä laajempaa vapauttamista ja sääntelyn purkamista.
Näiden syiden vuoksi meidän pitää ehdottomasti pidättäytyä myöntämästä makrotaloudellista apua Moldovalle. Tämä toimenpidepaketti lisäisi entisestään köyhtymistä maassa, joka on jo nyt yksi alueensa köyhimmistä. Kun EU ja IMF vievät eteenpäin tällaista julmaa hyökkäystä Moldovan kansan oikeuksia vastaan, on paikallaan todeta: kun on tällaisia "ystäviä", niin kuka tarvitsee vihamiehiä?
Filip Kaczmarek (PPE), kirjallinen. – (PL) Tuin mietintöä makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä Moldovan tasavallalle. Avun myöntäminen Moldovalle on tärkeää, sillä apu voi vaikuttaa merkittävällä tavalla maan tulevaisuuteen osana Eurooppaa. Puolan presidentti Bronisław Komorowski totesi viimeviikkoisella vierailullaan Euroopan parlamentissa, että yhteistyöstä Moldovan kanssa pitäisi tehdä EU:n ulkopolitiikan painopistealue.
Monet parlamentin jäsenet yllättyivät hiukan tästä lausunnosta, mutta Moldova on kuitenkin eurooppalainen valtio, josta saattaa jonain päivänä tulla Euroopan unionin jäsenvaltio. Tästä syystä meidän on tehtävä yhteistyötä Moldovan kanssa ja pohdittava vakavasti sen tulevaisuutta. Toivon, että Moldovan tämänhetkinen perustuslaillinen kriisi saadaan pian päätökseen ja että uudet vaalit tuovat tullessaan parlamentin, joka pystyy saamaan aikaan historiallisia muutoksia.
Elisabeth Köstinger (PPE), kirjallinen. – (DE) Euroopan unionilla on hyvät poliittiset ja taloudelliset suhteet Moldovan tasavaltaan ja näitä suhteita on tärkeää pitää yllä ja laajentaa. Tästä syystä meidän on ilman muuta tuettava makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämistä Moldovan tasavallalle, jota talouskriisi on koetellut raskaasti. EU:n lupaamille varoille on asetettu selvät ehdot ja varat saadaan perille oikeisiin kohteisiinsa. EU:n rahoitusapu auttaa yhdessä IMF:n rahoituksen kanssa vakauttamaan Moldovan tasavallan kansallista talousarviota ja vaikuttaa myönteisesti maan kanssa käytäviin neuvotteluihin assosiaatiosopimuksesta. Tuen tätä makrotaloudellista apupakettia, joka auttaa vahvistamaan poliittisia ja taloudellisia siteitä ja joka hyödyttää Moldovan lisäksi lopulta myös koko EU:ta.
Petru Constantin Luhan (PPE), kirjallinen. – (RO) Globaali rahoituskriisi on ravistellut Moldovan tasavallan taloutta ankarasti, mistä kertovat maan rahoitusaseman heikentyminen ja ulkoisen rahoituksen kasvava tarve. Taloustilanteensa heikentymisen vuoksi Moldovan tasavalta on pyytänyt makrotaloudellista rahoitusapua Euroopan unionilta. Äänestin avun myöntämisen puolesta, sillä mielestäni Euroopan unionin on osallistuttava Kansainvälisen valuuttarahaston, Maailmanpankin ja muiden kansainvälisten instituutioiden tavoin Moldovan tasavallan vaikean tilanteen lievittämiseen. Tämä apu tarjoaa Chişinăun hallitukselle asianmukaista tukea maksutasevajeen ja muiden budjettitarpeiden rahoittamiseen. Samalla apu vahvistaa Moldovan tasavallan ja Euroopan unionin kahdenvälisiä suhteita ja tarjoaa EU:lle mahdollisuuden osoittaa yhteisvastuullisuutta itäiseen kumppanuuteen kuuluvalle valtiolle.
Iosif Matula (PPE), kirjallinen. – (RO) Äänestin kollegamme, Iuliu Winklerin, esittelemän mietinnön puolesta, sillä kannatan makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämistä Moldovan tasavallalle talouskriisin seurausten lieventämiseksi. Euroopan komissio ehdottaa 90 miljoonan euron myöntämistä vähintään kolmessa erässä. EU:n rahoitus täydentää IMF:n ja Maailmanpankin rahoitusapua, jota Moldovan tasavalta on pyytänyt. EU:n makrotaloudellisen rahoitusavun tarkoituksena on nopeuttaa Moldovan tasavallan uudistusprosessia tukemalla hallituksen talousohjelmaa ja sen pyrkimyksiä EU:hun liittymiseksi.
Liittouma Eurooppaan integroitumisen puolesta (Alianţa pentru Integrare Europeană), jota johtavat virkaatekevä presidentti Mihai Ghimpu ja pääministeri Vlad Filat, on toistanut olevansa sitoutunut demokraattisten uudistusten toteuttamiseen ja eurooppalaisten normien täytäntöön panemiseen. EU:n ja sen itäisten naapurimaiden parlamentaarisen edustajakokouksen jäsenenä ja romanialaisena uskon vakaasti olevan koko Euroopan unionin etujen mukaista, että sillä on itäisinä naapureinaan vakaita, vauraita ja ystävällisiä valtioita.
Nuno Melo (PPE), kirjallinen. − (PT) Kansainvälisen valuuttarahaston myöntämä rahoitusapu tukee Moldovan talouden vakauttamis- ja elpymisprosessia. Koska Moldovan talousnäkymät heikkenevät, se on pyytänyt unionilta makrotaloudellista apua. Makrotaloudellisen avun ohjelma on myös olennaisen tärkeä, jotta parannetaan sellaisten eurooppalaisten valtioiden taloudellista vakautta, jotka ovat selviytyneet viimeaikaisesta maailmanlaajuisesta kriisistä ja kärsineet seurauksista, joita se on aiheuttanut niiden tärkeimmille kauppakumppaneille. Talouden epätasapaino liittyy talousarvioon ja maksutaseeseen. Kyseinen rahoitusapu on tärkeää, jotta Moldova pystyisi käsittelemään kriisiä mahdollisimman johdonmukaisesti. Euroopan unionin on tämän vuoksi oltava solidaarinen. Tästä syystä äänestin siten kuin äänestin.
Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Kansainvälinen rahoituskriisi on koetellut Moldovan tasavallan taloutta on raskaasti, mikä merkitsee dramaattisesti alentunutta tuotantoa, heikkenevää rahoitusasemaa ja kasvavaa ulkoisen rahoituksen tarvetta. Koska Moldovan tasavalta on EU:n lähinaapuri ja koska sillä on vahvat siteet Romaniaan, joka on EU:n jäsenvaltio, on myös EU:n etujen mukaista pyrkiä vakauttamaan alueen tilanne ja tehdä nopeasti loppu taloudellisiin syihin perustuvasta laajamittaisesta maastamuutosta.
Myös Kansainvälinen valuuttarahasto myöntää rahoitusapua Moldovan tasavallan talouden vakauttamiseksi ja elvyttämiseksi. Euroopan komission on varmistettava, että unionin makrotaloudellinen apu on oikeudellisesti ja sisällöltään yhdenmukainen ulkoisten toimien eri aloilla toteutettavien toimenpiteiden sekä muiden asiaankuuluvien unionin politiikkojen kanssa. Komission olisi hallinnoitava unionin makrotaloudellista apua. Sen varmistamiseksi, että Euroopan parlamentti ja talous- ja rahoituskomitea voivat seurata tämän päätöksen täytäntöönpanoa, komission olisi annettava niille säännöllisesti tietoja rahoitusavun etenemisestä ja toimitettava niille asiaan liittyvät asiakirjat. Tämän pitäisi taata päätöksen asianmukainen täytäntöönpano ja veronmaksajien rahojen huolellinen käsittely. Tästä syystä äänestin päätöksen puolesta.
Sławomir Witold Nitras (PPE), kirjallinen. – (PL) Olen erittäin ilahtunut siitä, että jäsen Winklerin mietintö makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä Moldovan tasavallalle voidaan hyväksyä tänään. Yksi Euroopan unionin jäsenvaltioiden tärkeimmistä tehtävistä on tukea kaikin mahdollisin keinoin valtioita, jotka tarvitsevat apuamme. Tämä on tärkeää siinä suhteessa, että meidän on todella syytä kiinnittää huomiota itäisiin kumppaneihimme, kuten Moldovaan.
Vahva Eurooppa on Eurooppa, joka puhuu yhdellä äänellä ja jolle yhteisvastuu ymmärrettynä laajassa mielessä siten, että se kattaa myös taloudellisen yhteisvastuun, on keskeinen periaate. Mielestäni Moldovan talouden vakauttaminen on tärkeä tekijä myös maan poliittisten suhteiden parantamisen kannalta.
Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Vihreiden politiikka makrotaloudellisen avun suhteen on tarkistaa, onko avun myöntämättä jättämiselle poliittisia perusteita. Moldovan tasavallassa ei ole tällä hetkellä erityisiä ongelmia tämän suhteen, joten ei ole mitään syytä jättää myöntämättä makrotaloudellista apua. Vihreät äänestivät avun puolesta valiokunnassa ja ovat tehneet samoin tänään täysistunnossa. Vihreät korostavat kuitenkin edelleen, että komission on viimeinkin laadittava puitteet makrotaloudellista apua koskevalle politiikalleen.
Oreste Rossi (EFD), kirjallinen. – (IT) Me suhtaudumme hyvin skeptisesti siihen, että Eurooppa ottaa taakakseen EU:n ulkopuolisten maiden taloudellisen tukemisen.
Voimme toki noudattaa Lega Nord -puolueen kovasti pidettyä mottoa – "Ihmisiä on autettava heidän kotonaan" – ja toteuttaa hankkeita, joiden tarkoituksena on auttaa väestöä humanitaarisin keinoin, torjua köyhyyttä ja rahoittaa lastensuojeluohjelmia; on kuitenkin aivan eri asia tarjota makrotaloudellista rahoitusapua kansallisvaltiolle. On selvää, että tällaiset toimet eivät tarjoa suoraa apua köyhille, vaan valtiojärjestelmälle, joka ei ole pystynyt hallitsemaan omaa talouttaan. Äänestimme sen vuoksi mietintöä vastaan.
Bogusław Sonik (PPE), kirjallinen. – (PL) EU:n jäsenvaltioiden ja Moldovan välinen lähentymispolitiikka edellyttää koko unionin tukea. Unionin pitäisi painostaa Venäjä, jotta se antaisi Moldovan tehdä riippumattomasti oman päätöksensä Transnistriasta, joka on keskeinen osa Moldovan tasavaltaa. On luotava olosuhteet, joissa Euroopan unionin tuki voidaan käyttää alueella tehokkaasti.
Traian Ungureanu (PPE), kirjallinen. – (EN) Toimin PPE-ryhmän varjoesittelijänä Moldovan kanssa neuvoteltavaa assosiaatiosopimusta koskevasta mietinnöstä ja olen ilahtunut siitä, että EU:n makrotaloudellinen rahoitusapupaketti Moldovan tasavallalle on hyväksytty huomattavalla äänten enemmistöllä. Moldovan tasavallan EU-myönteinen hallitus tarvitsee tätä apua kiireesti, ja Euroopan parlamentin äänestystulos on vahva viestin EU:n tuesta Moldovan nykyisille viranomaisille ja heidän pyrkimyksilleen lievittää maata koetelleiden eri kriisien haittavaikutuksia.
Toivon, että tällä tavoin EU:n tuki eurooppalaisille voimille ja Moldovan tasavallan tulevalle suunnalle tulee näkyvämmäksi maan kansalaisille ja muistuttaa siitä, että Moldovan tasavalta saa jatkossakin EU:lta tukea kaikille pyrkimyksilleen edistää EU:n normeja ja arvoja, kuten hyvää hallintotapaa ja demokraattisten instituutioiden lujittamista.
Haluan lopuksi toistaa, että päätöksentekomenettely makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä Moldovan tasavallalle on mielestäni kestänyt kohtuuttoman pitkään, ja kehotan EU:n toimielimiä ottamaan opikseen tämänvuotisista kokemuksista tällaisten viivytysten välttämiseksi tulevaisuudessa.
Iuliu Winkler (PPE), kirjallinen. – (EN) Mikrotaloudellisen rahoitusavun myöntämistä Moldovan tasavallalle koskevan ehdotuksen esittelijänä olen ilahtunut mietinnön nopeasta hyväksymisestä täysistunnossa, jossa merkittävä enemmistö ja eri poliittiset ryhmät antoivat ehdotukselle yksimielisen tukensa. Moldova on yksi maailmanlaajuisen kriisin pahiten koettelemista itäisen kumppanuuden maista. Rahoitusavulla tuetaan toimia kriisistä selviytymiseksi ja vastataan maan ulkoisen rahoituksen tarpeisiin. Olen lisäksi vakuuttunut, että rahoitusapu edistää Moldovan uudistusten toteuttamista ja naapurimaamme pyrkimyksiä kohti EU:hun liittymistä. Laadin PPE-ryhmän pääperiaatteiden ja -tavoitteiden mukaisesti tarkistuksia, joiden tarkoituksena on lisätä tuen tehokkuutta, avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta erityisesti Moldovan tasavallan julkisen varainhoidon järjestelmissä.
Mietinnössä vaaditaan, että Euroopan komission on ilmoitettava Euroopan parlamentille säännöllisesti tuen hallinnan edistymisestä ja toimitettava meille asianomaiset asiakirjat. Euroopan parlamentin täysistunnon äänestystä on leimannut vahva eurooppalainen henki. Haluan korostaa, että mietintö sai kansainvälisen kaupan valiokunnan äänestyksessä yksimielisen tuen. Haluan lisäksi kiittää ulkoasiainvaliokuntaa sen tuesta mietinnön nopealle hyväksymiselle.
Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin mietinnön puolesta. Sen tavoitteena on parantaa talouden toimijoiden kilpailukykyä Azoreilla työllisyyden vakaannuttamiseksi ja maantieteellisestä sijainnista aiheutuvien taloudellisten haittojen lievittämiseksi.
Tämä tullien väliaikainen suspensio antaa Azoreiden ja Madeiran taloudellisille toimijoille mahdollisuuden tuoda tietyn määrän raaka-aineita, osia, komponentteja ja valmiita tuotteita tullitta aloille, joihin kuuluvat esimerkiksi kalastus, maanviljely, teollisuus ja palvelut. Epäsuotuisissa taloudellisissa olosuhteissa tämä auttaa lisäämään kilpailukykyä ja luo pitkällä aikavälillä nykyistä suotuisammat puitteet sijoittajille.
Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Lissabonin sopimuksen voimaantulosta seurasi, että Euroopan parlamentilla on varteenotettava rooli unionin lainsäädäntöprosessissa. Nyt kun mietintö on hyväksytty, Euroopan parlamentille ilmoitetaan kaikista delegoitujen säädösten aseman muuttamista koskevista ehdotuksista (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artikla). Tämä on tärkeä seikka, koska parlamentin on voitava osallistua keskusteluun siitä, mitä teknisiä muutoksia saatetaan toisinaan joutua tekemään niiden tavaroiden luetteloon, joita koskee yhteisen tullitariffin autonomisten tullien tilapäinen suspensio eräiden teollisuustuotteiden tuonnissa Madeiralle ja Azoreille.
Mário David (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestän tämän mietinnön sisällön puolesta erittäin mielelläni. Unionin syrjäisimpien alueiden erityisongelmiin vastaaminen tarpeellisin toimenpitein on erityisen tärkeää talouskriisin aikana. Madeiran ja Azoreiden autonomisten alueiden maantieteellinen etäisyys asettaa monille sikäläisille talouden toimijoille kaupallisia haittoja. Haitat vaikuttavat väestörakenteen muutokseen ja työllisyyteen sekä taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen.
Madeiran ja Azoreiden paikalliset taloudet ovat erittäin voimakkaasti riippuvaisia matkailusta, joka on melko epävakaa taloudellinen resurssi. Tämä resurssi on riippuvainen monista tekijöistä, joten paikallisviranomaiset ja Portugalin hallitus eivät kykene hallitsemaan tai elvyttämään sitä. Madeiran ja Azoreiden taloudellinen kehitys kärsii tästä aiheutuvista rajoituksista.
Näissä olosuhteissa on ilman muuta tärkeää tukea talouden aloja, jotka ovat vähemmän riippuvaisia matkailusta, matkailutulojen vaihteluiden kompensoimiseksi ja sitä kautta alueen työllisyyden vakauttamiseksi. Erityisesti paikalliset pienet ja keskisuuret yritykset sekä maanviljelijät tarvitsevat tukea tehdäkseen investointeja ja luodakseen alueelle pysyvää työllisyyttä.
Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Tuin äänestyksessä mietintöä yhteisen tullitariffin autonomisten tullien tilapäisestä suspensiosta eräiden teollisuustuotteiden tuonnissa Madeiran ja Azoreiden autonomisille alueille. Syrjäisimmillä alueilla toimivien paikallisten taloudellistan toimijoiden kilpailukykyä ja alueen työllisyyden vakauta on kansainvälisen kriisin vuoksi tuettava kiireellisesti.
Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Kuten totesin tammikuussa tästä samasta asiasta, mielestäni autonomisten tullien tilapäinen suspensio on välttämätöntä, jotta Portugalin Madeiran ja Azoreiden autonomisten alueiden talouden toimijoiden kilpailukykyä vahvistetaan ja jotta näillä saarilla varmistetaan vakaampi työllisyys.
Tämän poikkeuksen hyväksyminen on ratkaisevan tärkeää näiden Portugalin autonomisten alueiden kehitykselle. Ne ovat hyvin riippuvaisia matkailusta ja siten erittäin alttiita tilanteen muuttumiselle tällä alalla. Tämä merkitsee, että niiden koko taloudellista kehitystä rajoittavat paikallisen talouden erityispiirteet ja maantieteellinen sijainti. Tämän vuoksi paikalliselle elinkeinolle annetut kannustimet tarjoavat varmasti tarvittavaa tukea paikallisen väestön elinolojen parantamiseksi sekä avaavat tien työpaikkojen luomiseksi näillä saarilla. Tämä on tärkeää, jotta asukkaat pysyvät alueella ja kehitykselle luodaan edellytykset.
João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Madeiran ja Azoreiden paikallisviranomaiset pyysivät elokuussa ja joulukuussa 2007 yhteisen tullitariffin autonomisten tullien tilapäistä suspensiota eräiden teollisuustuotteiden tuonnissa 1. tammikuuta 2010 ja 31. joulukuuta 2019 väliselle ajalle. Euroopan parlamentti on tämän pyynnön johdosta hyväksymässä neuvoston asetusta edellyttäen samalla, että parlamentille ilmoitetaan, mikäli asiassa hyväksytään delegoitu säädös tai mikäli neuvosto aikoo vastustaa asiaa.
Me tuemme Madeiran ja Azoreiden pyytämää suspensiota, sillä se on tärkeää sekä alueiden kehittymisen kannalta että alueen pienten ja keskisuurten yritysten sekä paikallisten maanviljelijöiden ja tuottajien kannalta. Suspension myöntäminen on tapa tunnustaa rajoitteet, joita syrjäisimpiin alueisiin kuuluminen aiheuttaa. Tästä syystä äänestimme mietinnön puolesta.
Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Olen ilahtunut tämän mietinnön hyväksymisestä. Se vastaa syrjäisimpien alueiden todellisuuden haasteisiin. Syrjäisimpien alueiden talous on hyvin hauraalla pohjalla alueiden ominaisluonteen vuoksi. Alueilla on lisäksi poikkeavia erityisominaisuuksia, jotka edellyttävät niihin soveltuvia vastauksia. Nyt hyväksyttyjen toimenpiteiden tarkoituksena on parantaa paikallisten talouden toimijoiden kilpailukykyä, minkä pitäisi puolestaan auttaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä sekä paikallisia viljelijöitä tekemään investointeja ja luomaan työpaikkoja. Tämä vakauttaa Madeiran ja Azoreiden autonomisten alueiden työllisyyttä. Laajalle levinneen talouskriisin tilanteessa tämä on erinomainen keino elvyttää taloudellista toimintaa ja työllisyyttä keskipitkällä aikavälillä sekä merkittävä askel eurooppalaisen koheesion ja lähentymisen edistämiseksi. Tullien suspensio kestää 10 vuotta ja se kattaa useita tuoteryhmiä, kuten valmiit tuotteet teollisuuden käyttöön sekä raaka-aineet, osat ja komponentit maatalouden, jalostusteollisuuden ja teollisuuden ylläpidon käyttöön. Toimenpiteiden vaikutuksia on mahdotonta arvioida tarkasti, sillä ne kuuluvat näiden autonomisten alueiden erityisongelmia varten räätälöityyn toimenpidekokonaisuuteen. Euroopan komissio on ennustanut kuitenkin, että sovittujen toimenpiteiden vaikutus sen omiin resursseihin ja tuloihin on noin 0,12 prosenttia vuodessa kaudella 2010–2019.
Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin mietinnön puolesta, sillä kyseessä on kahden Portugaliin kuuluvan alueen elintärkeät intressit.
Zuzana Roithová (PPE), kirjallinen. – (CS) Hyvät parlamentin jäsenet, haluan huomauttaa, että komissio on unohtanut asetusehdotuksessaan, että Lissabonin sopimuksen nojalla se ei voi sivuuttaa Euroopan parlamenttia, kun kyse on yhteistyöstä toimivallan siirtämisessä tämänkaltaisten säädösten hyväksymiseksi. Komissio näyttää unohtaneen, että Lissabonin sopimus on tullut voimaan. Haluan kiittää esittelijöitä, jotka ovat tarkistaneet keskeisiä artikloja siten, että komission on ilmoitettava Euroopan parlamentille ennen kuin tullialaa koskevia säädöksiä hyväksytään siirretyllä toimivallalla ja sen on otettava huomioon parlamentin näkemykset. Uskon, että komissio voi ottaa tästä opikseen myös muissa tapauksissa.
Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Madeiran ja Azoreiden alueelliset viranomaiset ovat pyytäneet yhteisten tullitariffien tullien tilapäistä suspensiota, jotta paikallisten talouden toimijoiden kilpailukyky paranisi ja työllisyys vakaantuisi näillä unionin syrjäisimmillä alueilla. Ehdotetun suspension vaikutukset koskisivat vain kyseessä olevia alueita, ja suspensio auttaisi paikallisia pk-yrityksiä ja maanviljelijöitä investoimaan ja luomaan työpaikkoja näille syrjäisimpiin kuuluville alueille. Alkuperäisessä mietinnössä alueiden komitea tuki ehdotusta. Sittemmin on jätetty (yksinkertaistettu menettely – työjärjestyksen 46 artiklan 2 kohta) ja hyväksytty tarkistukset, joissa ehdotettiin uusien tuotteiden sisällyttämistä alkuperäiseen ehdotukseen (uusi CN-koodi lisätty) sekä asetuksen voimaantulopäivän muuttamista (1. helmikuuta 2010 aiemman 1. tammikuuta 2010 sijaan) ja voimassaolon jatkamista 31. joulukuuta 2019 asti. Me vihreät äänestimme tänään mietinnön puolesta, sillä me kannatamme uudelleen kuulemista ja velvoitetta tiedottaa Euroopan parlamentille.
Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. – (PT) Autonomisten tullien tilapäinen suspensio eräiden teollisuustuotteiden tuonnissa Madeiralle ja Azoreille on toimenpide, jonka tavoitteena on parantaa paikallisten talouden kilpailukykyä ja sitä kautta lisätä työllisyyttä kahdella Euroopan unionin syrjäisimmistä alueista. Suspensio riippuu tuotteiden lopullisesta käytöstä ja hyödyttää vain Madeiralla ja Azoreilla olevia talouden toimijoita. Sen tavoitteena on houkutella sijoituksia tarjoamalla pitkän aikavälin perspektiivi, jonka ansiosta alueilla voidaan luoda vakaa taloudellinen ja sosiaalinen ympäristö.
Sen lisäksi, että ehdotus mahdollistaa suspension soveltamisen vapaakauppa-alueilla sijaitseviin teollisuuden aloihin, se hyödyttää kaikkia alueilla toimivia erityyppisiä talouden toimijoita. Myös tuotteiden valikoimaa on laajennettu; niihin on sisällytetty valmiit tuotteet teollisuuden käyttöön, raaka-aineet ja muut materiaalit sekä osat ja komponentit maatalouden, jalostusteollisuuden ja teollisuuden ylläpidon käyttöön.
Syrjäisimpien alueiden taloudet ovat hauraita ja niillä on omat ominaispiirteensä, jotka edellyttävät niitä varten räätälöityjä ratkaisuja. On valitettavaa, että asiakirja ei kata useampia tuotteita. Se tarjoaa kuitenkin syrjäisimpien alueiden taloudelle myönteisen kannustimen, joten äänestän sen puolesta.
Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Tämä ehdotus ei edellytä lisäkustannuksia, vaan ainoastaan hallinnollisiin ja operationaalisiin menoihin suunnattujen määrärahojen selkeyttämistä, mikä tekee talousarvion pääluokasta III täsmällisemmän ja tarkemman. Näin ollen yhdyn esittelijään ja kannatan neuvoston päätöstä.
Nuno Melo (PPE), kirjallinen. − (PT) Euroopan parlamentti on saanut uusia tehtäviä Lissabonin sopimuksen myötä. Tästä on aiheutunut lisää hallinnollista työtä, mistä seuraa, että parlamentin jäsenet tarvitsevat pätevää henkilöstöä toimimaan neuvonantajina. Uudesta tilanteesta aiheutuu kaksi ongelmaa: uusien avustajien tarpeesta johtuvat lisäkustannukset ja lisätilan tarve, jotta he voivat hoitaa tehtävänsä hyvissä työskentelyoloissa. Tilanteesta aiheutuu lisäkustannuksia. Tätä on vaikea selittää kriisin aikana, mutta jos parlamentin työn halutaan olevan erinomaista, sillä on oltava tarvittavat rahoitus- ja henkilöstöresurssit.
Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Parlamentin tehtävänä on puolustaa Euroopan parlamentin jäsenien edustajantoimen riippumattomuutta, jota ei saa loukata. Tässä tapauksessa, koska parlamentin jäsentä syytetään puolueen rahoitusta koskevasta kirjanpitorikoksesta ennen hänen valitsemistaan Euroopan parlamenttiin, syytökset eivät liity hänen toimintaansa Euroopan parlamentin jäsenenä. Tässä tapauksessa on näin ollen pidätettävä hänen parlamentaarinen koskemattomuutensa. Tästä syystä äänestin siten kuin äänestin.
Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (LV) Äänestin tyhjää kollegamme Viktor Uspaskichin parlamentaarista koskemattomuutta koskevassa äänestyksessä, sillä mielestäni parlamentaarista koskemattomuutta ei voi pitää vain jonkinlaisena "pikku muutoksena". Koskemattomuus joko on tai sitä ei ole. Sen ansiosta jäsenet voivat tehdä työtään rauhassa mahdolliselta painostukselta. Mielestäni koskemattomuutta ei voida pidättää ilman Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota.
En ole vakuuttunut siitä, että liettualainen tuomioistuin toimi oikeudenmukaisesti, sillä Liettuan hallitus ja presidentti ovat toistuvasti antaneet ymmärtää korruption rehottavan maassa yleisesti. Mitä takeita meillä on siitä, että tuomio annettiin puolueettomasti? Jos me nyt pidätämme Viktor Uspaskichin parlamentaarisen koskemattomuuden, niiden meidän on poistettava parlamentaarisen koskemattomuuden käsite parlamentin työjärjestyksestä.
Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Äänestin jäsen Uspaskichin parlamentaarisen koskemattomuuden pidättämistä vastaan, sillä kun asiakirjoja tutkii tarkemmin käy selväksi, että jäsen Uspaskichia vastaiset toimet ovat puoluepoliittisesti motivoituja. Jäsen Uspaskich kuuluu Liettuan venäläisvähemmistöön; Liettuan hallitus on hyökännyt häntä ja hänen puoluettaan vastaan useita kertoja julkisesti. Nyt häntä syytetään siitä, että hän olisi laskenut puolueen varat väärin kolmen vuoden ajan. On mielenkiintoista, että rahastonhoitajaa vastaan ei ole nostettu syytteitä. Tämän lisäksi jäsen Uspaskich toimi puolueen koordinaattorina ja siten vastuuhenkilönä vain ensimmäisenä vuonna. Tähän sopii hyvin se, että asian käsittely on hoidettu Euroopan parlamentissa epäasianmukaisesti, sillä jäsen Uspaskichilta on jopa evätty mahdollisuus esittää näkemyksensä oikeudellisten asioiden valiokunnassa. Sosialisteihin kuuluva esittelijä on selvästi mukana tässä poliittisessa prosessissa. Tämä ehdotus on hylättävä, sillä jokainen tapaus on käsiteltävä oikeusvaltioperiaatteiden mukaisesti, eikä tässä tapauksessa ainakaan ole menetelty niin.
Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Tämä aihe lisättiin syyskuun ensimmäisen istuntojakson esityslistalle viime hetkellä. Oikeudellisten asioiden valiokunta päätti viime viikolla pidättää Uspaskichin parlamentaarisen koskemattomuuden. Ryhmäni kannatti valiokunnan päätöstä, sillä kyse on poliittisen ryhmän tilien petollisesta hoidosta eikä näkökannoista, joita hän on esittänyt, tai äänestyspäätöksistä, joita hän on tehnyt, toimiessaan Euroopan parlamentin jäsenenä. Me ilmaisimme tämän näkemyksen äänestämällä tämänpäiväisessä täysistunnossa mietinnön puolesta.
Viktor Uspaskich (ALDE), kirjallinen. – (LT) Jäsen Rapkayn laatima mietintö on lainvastainen. Euroopan parlamentti on loukannut oikeuttani puolustautua. Toimitin esittelijälle painavia todisteita poliittisesta vainosta, mutta hän kieltäytyi pahanilkisesti välittämästä niitä oikeudellisten asioiden valiokunnan muille jäsenille.
En saanut tutustua päätösluonnokseen enkä esittää sitä koskevia huomioitani valiokunnan kokouksessa. En saanut puhua siitä tosiasiasta, että Venäjällä minut on virallisesti tunnustettu poliittisen vainon uhriksi, enkä kommentoida Euroopan parlamentin ennakkotapauksia. Päätösluonnoksessa esittelijä esitti vääriä tietoja ja tulkintoja Liettuan perustuslaista – myös Seimasin (Liettuan parlamentin) jäsenillä on koskemattomuus vaaleja edeltävien toimien suhteen. Minun ei annettu puhua tästä kokouksessa.
Euroopan parlamentti on kaiken lisäksi toiminut velvoittavien ennakkotapauksien vastaisesti. Parlamentaarista koskemattomuutta ei ole koskaan EU:n historian aikana pidätetty tilanteessa, jollaisessa minä olen. Ensinnäkin minut on virallisesti tunnustettu poliittisen vainon uhriksi. Toiseksi, kuten Seimas itse myönsi, valtion turvallisuusministeriö, joka käynnisti hyökkäykset, on politisoitunut – ministeriön erään johtohenkilön todistuksen mukaan käskyn hyökkäyksen aloittamisesta antoi Seimasin puhemies. Kolmanneksi syyttäjät ovat kieltäneet minua tapaamasta äänestäjiä, matkustamasta toiseen Liettuassa sijaitsevaan kaupunkiin, mutta varsinaisten vaalien aikana he antavat minun lähteä lomamatkalle, osallistua urheilutapahtumiin ja vierailla uskonnollisesti merkittävissä paikoissa. Neljänneksi Herkotzin, Blumenfeldin, Venelzin, Amadein, Gaibisson ja Marchianin asettamien ennakkotapausten mukaan poliittista päättäjää ei voida pitää vastuullisena tilien hoidosta.
Valitan tästä lainvastaisesta päätöksestä Euroopan unionin tuomioistuimeen ja se tullaan kumoamaan.
Alfredo Antoniozzi (PPE), kirjallinen. – (IT) Tässä maailmanhistorian vaiheessa globalisaatio on näkyvissä kaikilla jokapäiväisen elämän alueilla ja tämä ikävä kyllä pätee myös rikollisuuteen. Kuten suosituksessa taitavasti selitetään, rikosoikeudellisen yhteistyön menettelyjä koskevat tilastot yksittäisten jäsenvaltioiden ja Japanin välillä osoittavat, että vaikka oikeudellisia kehyksiä ei vielä olekaan, EU:n ja Japanin oikeusviranomaisten on tehtävä yhteistyötä.
Tästä syystä katsoin velvollisuudekseni äänestää tämän suosituksen puolesta. Haluan kiittää jäsen Iacolinoa hänen erinomaisesta työstään.
Mara Bizzotto (EFD), kirjallinen. – (IT) Kansainvälinen yhteistyö rikosasioissa on nykypäivänä tavoite, johon EU:n pitäisi pyrkiä mahdollisimman ponnekkaasti. Kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden lisääntyminen pakottaa valtiot sekä kansalliset ja kansainväliset järjestöt laatimaan sopimuksia byrokraattisten ja hallinnollisten muodollisuuksien yksinkertaistamiseksi sekä rikostutkinnan ja syytemenettelyiden helpottamiseksi. Euroopan ja Japanin välinen sopimus, josta äänestämme, tarjoaa riittävät takeet lain ja yksilönvapauksien kunnioittamisesta. Tämä on ennen kaikkea historiallinen tilaisuus, sillä se vahvistaa ensimmäistä kertaa oikeudellisesti Euroopan ja Japanin halun luoda yhteistyömuotoja rikosten torjunnan alalla. Äänestin näin ollen Iacolinon suosituksen puolesta.
Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. – (PT) Tämän sopimuksen tavoitteena on luoda nykyistä tehokkaampaa EU:n jäsenvaltioiden ja Japanin välistä yhteistyötä keskinäisen oikeusavun antamiseksi rikosasioissa. En pidä tämän sopimuksen allekirjoittamista tärkeänä vain siksi, että se tarjoaa selkeät ja johdonmukaiset puitteet tälle yhteistyölle, vaan myös siitä syystä, että tähän asti jäsenvaltioiden ja Japanin välillä ei ole edes ollut kahdenvälisiä sopimuksia tällä alalla. Globalisaation aiheuttamat haasteet vaativat yhä ehdottomammin ylikansallisten ratkaisujen kehittämistä. Rikollisuuden torjunta on valaiseva esimerkki alasta, jolla kansallisen yhteisön eri valtioiden välinen yhteistyö ja keskinäinen tuki on erityisen tärkeässä asemassa.
Tämän sopimuksen nojalla voidaan esittää virallinen pyyntö tai harjoittaa vain oma-aloitteista tietojenvaihtoa, joka voi koskea esimerkiksi todistajanlausuntoja ja lausuntoja, pankkitilejä koskevia tietoja, selvityksiä sekä henkilöiden olinpaikan määrittämistä tai henkilöiden tunnistamista. Valtio, jolle pyyntö esitetään, voi evätä pyynnön jonkin "klassisen" epäämisperusteen perusteella, mutta valtioiden on kuultava toisiaan ennen avun epäämistä.
Kannatan tätä sopimusta, joka mahdollistaa oikeusavun tehostamisen ja tarjoaa samalla riittävät takuut.
Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Järjestäytynyt rikollisuus on jo kauan sitten ylittänyt valtioiden rajat ja kattaa nyt monia maailman alueita. Tämä tilanne on nykypäivän todellisuutta ja se edellyttää rikosten uhreiksi joutuneilta kansainvälisiltä organisaatioilta, valtioilta ja kansoilta keskitettyjä ja yhdenmukaisia toimia. Euroopan unionin ja Japanin välinen keskinäistä oikeusapua rikosasioissa koskeva sopimus on uusi askel tähän suuntaan. Oikeusvaltion periaatteita noudattavat valtiot ovat velvollisia takaamaan, että rikolliset eivät voi hyödyntää niiden välisiä kansainväliseen oikeuteen perustuvia rajoja pakenemalla oikeutta, tuomiota tai uhrien oikeudenmukaisia korvausvaatimuksia toisen valtion rajojen taakse.
Mitä tehokkaampia yksittäisten valtioiden poliisi- ja oikeusviranomaiset ovat, sitä enemmän tietojen vaihto ja parhaiden käytänteiden omaksuminen kantaa hedelmää kaikille ja sitä enemmän kaikki voivat hyötyä keskinäisestä oikeusavusta. Toivon näin tapahtuvan.
José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. − (PT) Neuvosto antoi helmikuussa 2009 luvan aloittaa neuvottelut sopimuksesta Euroopan unionin ja Japanin välillä keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa. Neuvosto hyväksyi sopimuksen allekirjoittamisen 30. marraskuuta 2009 tehdyllä päätöksellä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 24 ja 38 artiklan nojalla. Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen parlamenttia pyydettiin hyväksymään neuvoston päätös Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan mukaisesti.
Sopimukset perustuvat muille aiemmin solmituille oikeudellista yhteistyötä koskeville sopimuksille. Ne koskevat eritoten yhteistyötä tutkinnassa tai todisteiden hankkimisessa sekä muuta toimintaa, kuten tiedoksiantoja ja ilmoituksia pyynnön esittäneessä valtiossa. Tärkeimpiä määräyksiä ovat todistajanlausunnon tai lausuntojen vastaanottaminen, kuulemisen mahdollistaminen videokokouksen avulla, pankkitilejä koskevien tietojen, asiakirjojen tai selvitysten hankkiminen, henkilöiden olinpaikan määrittäminen tai henkilöiden tunnistaminen sekä pyynnön vastaanottaneen valtion lainsäädäntö-, hallinto- tai oikeusviranomaisten sekä paikallisviranomaisten hallussa olevien todisteiden toimittaminen.
Nathalie Griesbeck (ALDE), kirjallinen. – (FR) Oikeudellisen yhteistyön sääntely rikosasioissa tutkinnan helpottamiseksi ja sitä kautta rajat ylittävän rikollisuuden torjunnan tehostamiseksi on keskinäistä oikeusapua koskevien kansainvälisten sopimusten tavoite ja tässä tapauksessa Euroopan unionin ja Japanin välisen keskinäistä oikeusapua rikosasioissa koskevan sopimuksen tavoite. On helppo kuvitella, minkälaisia ongelmia eurooppalainen tutkija (oikeus-, poliisi- tai tulliviranomainen) voi kohdata kerätessään todisteita kolmannessa maassa. Nykypäivänä globalisaation ja rajat ylittävän rikollisuuden vuoksi valtioiden välinen yhteistyö – oikeudelliset kehykset sekä Euroopan unionin ja kolmansien maiden välinen operationaalinen yhtymäkohta – on rikosasioissa elintärkeää. Tämä sopimus tuo kiistatonta lisäarvoa. Tutkinnan toteuttaminen, todisteiden hankkiminen, todistajanlausuntojen kerääminen, pankkitilejä koskevien tietojen etsiminen sekä henkilöiden olinpaikan määrittäminen tai henkilöiden tunnistaminen ovat kaikki tehtäviä, joita Euroopan unionin ja Japanin välinen virallinen ja suunnitelmallinen yhteistyö tästä lähtien tehostaa ja nopeuttaa. Euroopan parlamentti hyväksyikin mielellään tämän kansainvälisen sopimuksen tekemisen, ja olen siitä hyvin ilahtunut.
Clemente Mastella (PPE), kirjallinen. – (IT) Haluan ensiksi onnitella jäsen Iacolinoa hänen erinomaisesta työstään.
Äänestin suosituksen puolesta, sillä viime vuosina toteutettujen yksittäisten jäsenvaltioiden ja Japanin välisten rikosasioita koskevien oikeudellisten yhteistyömenettelyiden huomattava lukumäärä kertoo nähdäkseni siitä, että yhteistä oikeudellista ja lainsäädännöllistä kehystä tarvitaan ennen kaikkea, koska EU:n jäsenvaltioiden ja Japanin välillä ei jostain syystä ole kahdenvälisiä sopimuksia.
Sopimus perustuu muille aiemmin solmituille oikeudellista yhteistyötä koskeville sopimuksille. Se koskee eritoten yhteistyötä tutkinnassa tai todisteiden hankkimisessa sekä muuta toimintaa, kuten tiedoksiantoja ja ilmoituksia pyynnön esittäneessä valtiossa. Tämän sopimuksen määräyksillä pyritään antamaan oikeudellista apua, joka on mahdollisimman tehokasta ja jolla voidaan vastata jokapäiväisiin haasteisiin samalla kun varmistetaan riittävät takuut.
Epäämisperusteiden osalta on syytä tuoda esille sen määräyksen merkitys, joka suojelee jäsenvaltioita sopimuksen mahdollisesta käyttämisestä oikeusmenettelyissä, joissa voidaan langettaa kuolemantuomio. Tämä vastaa täysin Euroopan unionin usein esittämää kantaa, jossa vaaditaan kuolemanrangaistuksen lakkauttamista tai ainakin kuolemantuomioiden toteuttamisen keskeyttämistä.
Nuno Melo (PPE), kirjallinen. − (PT) Tälle ajalle tyypillinen globalisaatio ilmenee taloudellisesti mutta ulottuu nyt myös kaikille jokapäiväisen elämän aloille, myös rikollisuuteen. Tästä syystä rikosoikeudellinen yhteistyö on aina ajankohtainen asia. Japanin tapauksessa todettakoon, että EU:n ja Japanin oikeusviranomaiset ovat tehneet keskinäistä yhteistyötä, vaikka oikeudellista kehystä ei vielä olekaan luotu. Tästä syystä on erittäin tärkeää aloittaa neuvottelut Euroopan unionin ja Japanin välisestä sopimuksesta, joka koskee keskinäistä oikeusapua rikosasioissa. Tästä syystä äänestin siten kuin äänestin.
Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Haluan kiittää esittelijä Iacolinoa erinomaisesta työstä, jota hän on tehnyt tämän mietinnön hyväksi. Mietinnön oikeudellinen ja menettelyihin liittyvä perusta on erittäin hyvä ja se on ratkaiseva askel kohti oikeudellista yhteistyötä muidenkin kuin Japanin kanssa. Toivon, että sitä käytetään mallina laadittaessa tulevia mietintöjä, jotka koskevat keskinäistä oikeusapua muiden kolmansien valtioiden kanssa.
Unionin kansalaiset huomaavat usein syyllistyneensä rikokseen oleskellessaan ulkomailla, toisinaan tietämättöminä siitä, että he ovat rikkoneet isäntävaltion lainsäädäntöä. Kaikissa tapauksissa on olennaisen tärkeää taata oikeusavun saaminen alkaen asiakirjojen kääntämisestä, mahdollisuudesta ilmaista itseään omalla äidinkielellään ja mahdollisuudesta saada apua ja tukea omalla äidinkielellään. On selvästi otettava huomioon ongelmat, jotka johtuvat oikeusjärjestelmien erilaisuudesta, mutta olen sitä mieltä, että tietyt takuut on otettava huomioon ja niitä on noudatettava kaikissa tapauksissa.
Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. – (IT) Nykyaikaa leimaava globalisaatio näkyy kaikilla jokapäiväisen elämän alueilla, myös rikosasioissa.
Rikosoikeudellisen yhteistyön menettelyjä koskevat tilastot yksittäisten jäsenvaltioiden ja Japanin välillä osoittavat, että vaikka oikeudellisia kehyksiä ei vielä olekaan, EU:n ja Japanin oikeusviranomaisten on tehtävä yhteistyötä.
Todettuaan kahdenvälisten sopimusten puuttuvan EU:n jäsenvaltioiden ja Japanin välillä ja tietoisena yhtenäisen ja johdonmukaisen oikeudellisen kehyksen eduista neuvosto antoi helmikuussa 2009 luvan aloittaa neuvottelut sopimuksesta Euroopan unionin ja Japanin välillä keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa.
Lopuksi voidaan todeta, että tämän sopimuksen tarjoama suoja vaikuttaa paremmalta kuin vastaavien, myös viime aikoina solmittujen sopimuksien tarjoama suoja. Edellä mainittu huomioon ottaen ei ole erityisiä syitä vastustaa sopimuksen hyväksyntää.
Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Tämä on uusi ja erittäin tärkeä askel eteenpäin laajapohjaisen oikeudellisen yhteistyön käynnistämisessä kolmansien maiden kanssa.
Oreste Rossi (EFD), kirjallinen. – (IT) On oikein pyrkiä luomaan Euroopan unionin ja sen ulkopuolisten maiden välille yhteistyötä rikosten torjunnassa, sillä globalisaatio johtaa kansallisten rikollisverkostojen laajentumiseen; paljon puhuvia esimerkkejä tästä ovat mafia ja triadit.
Näiden sopimusten lujittaminen ja laajentaminen myös maihin, joissa on korkeat rikollisuusluvut, voisi johtaa rikollisuuden laajenemisen vähenemiseen kaikkialla Euroopan unionissa. Me äänestimme tästä syystä suosituksen puolesta.
Rui Tavares (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Kansainvälisen ihmisoikeusliiton vuonna 2008 julkaiseman raportin mukaan Japani langettaa yhä kuolemantuomioita ja tuomitsee rikollisia vuosikymmeniksi vankiloihin, joissa salailu ja eristäminen on jokapäiväistä. Teloitusten määrä on lisääntynyt viime vuosina ja erityisesti vuonna 2008. Ainuttakaan kuolemantuomioita ei ole käsitelty uudelleen vuoden 1986 jälkeen. Sopimus, jonka EU aikoo tehdä, ei kata rikollisten luovutusmenettelyitä.
Se mahdollistaa kuitenkin monien todisteiden hankkimisen mahdollisten tuomioiden langettamista varten. Tähän kuuluu vangittuna olevan henkilön väliaikainen siirtäminen todistajanlausuntoa varten. Sopimuksen 11 artikla sallii EU:n jäsenvaltioiden evätä apupyynnön tietyin edellytyksin, mutta se ei kiellä pyyntöjen esittämistä tapauksissa, joissa oikeudenkäynnin tuloksena saatetaan langettaa kuolemantuomio.
Kannatan oikeudellista yhteistyötä rikosasioissa sillä edellytyksellä, että oikeutta puolustautua ja ihmisoikeuksia kunnioitetaan ja että menettelylliset takuut ovat kunnossa. Japanin kohdalla tilanne on vähintäänkin hämmentävä. Tästä syystä en voi tukea tätä uutta sopimusta.
Iva Zanicchi (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin jäsen Iacolinon laatiman suosituksen puolesta, koska se koskee erittäin tärkeää oikeusapusopimusta ja se muodostaa todellisen askeleen kohti järjestäytynyttä rikollisuutta torjuvan kansainvälisen oikeusjärjestelmän uudistamista.
Eurooppalaiset ja japanilaiset viranomaiset joutuvat usein tekemään yhteistyötä järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa. Tämä kansainvälinen sopimus antaa meidän epäilemättä hyötyä eduista, joita Euroopan unionin ja Japanin välinen keskinäistä oikeusapua rikosasioissa koskeva yhtenäinen ja johdonmukainen oikeudellinen kehys voi tarjota.
On syytä huomata, että Euroopan unionin ja Japanin välinen sopimus tarjoaa paremman suojan kuin muut vastaavat oikeudellista yhteistyötä koskevat sopimukset.
Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Kannatin tätä mietintöä. Kaupparekistereiden yhteenliittäminen on tarkoituksenmukaista taloudellisen yhdentymisen edistämiseksi EU:ssa sekä yritysten ja kuluttajien oikeusvarmuuden parantamiseksi. Kaupparekisterejä hallinnoidaan yleensä kansallisella ja alueellisella tasolla. Rajat ylittävän taloudellisen toiminnan lisääntymisen vuoksi sekä oikeusvarmuuden ja avoimuuden takaamiseksi kaupparekisterit on kuitenkin liitettävä paremmin toisiinsa. Näin säästyisi myös aikaa ja rahaa.
Nykyisen rahoituskriisin puhkeaminen toi jälleen kerran esiin avoimuuden tärkeyden kaikilla finanssimarkkinoilla. Ottaen huomioon toimenpiteet rahoitusalan aseman elvyttämiseksi yrityksiä koskevien tuoreiden ja virallisten tietojen käyttömahdollisuuksien lisääminen voisi auttaa palauttamaan luottamusta kaikkiin eurooppalaisiin markkinoihin.
Kaupparekistereillä on tässä suhteessa suuri merkitys. Kaupparekistereihin rekisteröidään, niiden avulla selvitetään ja niissä säilytetään tietoja muun muassa yhtiön oikeudellisesta muodosta, kotipaikasta, pääomasta ja yhtiön oikeudellisista edustajista sekä saatetaan tiedot julkisesti saataville. Tämä tarjoaa velkojille, liikekumppaneille ja kuluttajille mahdollisuudet hankkia yrityksestä virallista ja luotettavaa tietoa toisen jäsenvaltion alueelta, mikä tuo tarvittavaa avoimuutta ja oikeusvarmuutta kaikille EU:n markkinoille.
António Fernando Correia De Campos (S&D), kirjallinen. – (PT) Kaupparekistereiden yhteenliittäminen on tärkeää, sillä nykyinen yhteenliitettävyyden puuttuminen on vahingoksi liike-elämälle ja heikentää lisäksi kuluttajien luottamusta. Kaupparekistereiden yhteenliitettävyyden puuttuminen aiheuttaa erityisiä ongelmia pienille ja keskisuurille yrityksille, jotka ovat olennainen osa Euroopan talouden selkärankaa sekä tärkein työpaikkoja, talouskasvua ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta lisäävä tekijä Euroopassa ja rajat ylittävissä suhteissa; nämä aiheuttavat EU:n sisämarkkinoille merkittäviä ongelmia.
Kannatan täysin yhden ainoan tietoportaalin luomista. Portaalin on oltava saatavilla kaikilla EU:n kielillä ja sitä on tehtävä riittävästi tunnetuksi, jotta EU:n kaupparekisteristä on saatavilla laadukasta, luotettavaa ja ajantasaista tietoa.
Tämänhetkisessä tilanteessa, jossa hyväksytään kauaskantoisia toimenpiteitä kriisistä pääsemiseksi, tämä väline voi osaltaan edistää Euroopan 500 miljoonan kansalaisen luottamuksen palauttamista sisämarkkinoihin sekä rajat ylittävien kauppasuhteiden kehittämistä. Siksi tuen tätä mietintöä, josta tänään äänestämme.
Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Kun puhumme sisämarkkinoista, meidän on ymmärrettävä, että yksi sen seurauksista on rajat ylittävän kaupan lisääntyminen. Lisääntyminen on toivottavaa ja sitä on kannustettava. Se tuo kuitenkin mukanaan vaatimuksen tarjota yleisölle virallista ja luotettavaa tietoa EU:ssa toimivista yrityksistä. Eri kaupparekistereiden sisältämien tietojen välinen yhdenmukaisuuden puute merkitsee myös oikeudellista epävarmuutta. Tämä on haitaksi niin eurooppalaisille yrityksille kuin kuluttajillekin. Näin ollen on tarpeen luoda keskitetty eurooppalainen portaali, johon kaikkien jäsenvaltioiden tietorekisterit voidaan syöttää standardoidulla tavalla.
Tämä lisää avoimuutta, tehokkuutta ja oikeusvarmuutta sekä samalla lisää Euroopan 500 miljoonan kuluttajan luottamusta, mikä on elintärkeää Euroopan kriisistä selviämisen kannalta. Haluan lopuksi toistaa talous- ja raha-asioiden valiokunnan jo esittämän vaatimuksen, jonka mukaan uusi järjestelmä tai portaali ei saa aiheuttaa eurooppalaisille yrityksille hallinnollista lisärasitusta. Järjestelmän pitäisi helpottaa markkinoiden kaikkien toimijoiden elämää eikä muodostaa taas uutta byrokraattista estettä.
José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. − (PT) Rajat ylittävän taloudellisen toiminnan lisääntymisen vuoksi sekä oikeusvarmuuden ja avoimuuden takaamiseksi kaupparekisterit on liitettävä paremmin toisiinsa. Siten vähennetään myös kustannuksia ja lisätään toiminnan tehokkuutta. Kaupparekistereiden yhteenliittäminen on tarkoituksenmukaista taloudellisen yhdentymisen edistämiseksi EU:ssa sekä yritysten ja kuluttajien oikeusvarmuuden parantamiseksi.
Kaupparekisterejä hallinnoidaan kansallisella ja alueellisella tasolla ja niihin rekisteröidään vain niiden vastuualueella – jossakin valtiossa tai jollakin alueella – rekisteröityjen yhtiöiden tietoja. Tällä hetkellä on jo olemassa erilaisia mekanismeja kaupparekistereiden yhteenliittämiseksi: eurooppalainen kaupparekisteripalvelu (EBR) ja BRITE-aloite (Business Register Interoperability Throughout Europe). EBR ja BRITE ovat vapaaehtoisia hankkeita ja BRITE on yksinomaan tutkimusaloite. Yksi ainoa portaali, jonka kautta saisi keskitetysti tietoja kaikista eurooppalaisista yrityksistä, säästäisi aikaa ja rahaa. Näin ollen olisi harkittava kaikkien jäsenvaltioiden pakollista osallistumista portaaliin.
Edvard Kožušník (ECR), kirjallinen. – (CS) Tuen Euroopan komission aloitetta kaupparekistereiden yhteenliittämiseksi. Mahdollisuus välittää tietoja jäsenvaltiosta toiseen voi auttaa elvyttämään sisämarkkinoita sekä ennen kaikkea lisäämään markkinoiden uskottavuutta ja parantamaan oikeusvarmuutta kaikkien sisämarkkinoiden toimijoiden kannalta. Ei pidä myöskään unohtaa sitä, että tämä voi huomattavasti keventää yritysten hallinnollista rasitusta. Edmund Stoiberin johtaman hallinnollisen rasituksen vähentämistä käsittelevän ryhmän mukaan yritystietojen rajat ylittävän sähköisen saatavuuden ansiosta yritykset voisivat säästää vuosittain yli 160 miljoonaa euroa hallinnollisina kuluina.
Haluan kuitenkin kehottaa komissiota kiinnittää suunnitelman täytäntöönpanovaiheessa huomiota kokonaisratkaisun yhteentoimivuuteen ja tekniseen neutraaliuteen. Ei ole toivottavaa, että toisaalta säästetään 160 miljoonaa euroa hallinnollisia kuluja, mutta toisaalta vastaava summa käytetään teknisiin ratkaisuihin ja kaupparekistereiden yhteenliittämisen toteuttamiseen.
Nuno Melo (PPE), kirjallinen. − (PT) On selvää, että talouden maailmanlaajuistuminen aiheuttaa kaupparekistereiden yhteenliittämisen tarpeen. Tällä hetkellä kaikkea yrityksiä koskevaa tietoa hallinnoidaan vain kansallisella ja alueellisella tasolla, joten järjestelmää on laajennettava kaikkiin jäsenvaltioihin, koska yritystietoja halutaan saada käyttöön entistä enemmän yli kansallisten rajojen. Kaupparekistereiden yhteenliittäminen on hyvin tärkeää, jotta tehdään loppu taloudellisista tappioista ja ongelmista, joita aiheutuu kaikille osapuolille, sekä yrityksille että niiden työntekijöille, kuluttajille ja suurelle yleisölle.
Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Liike-elämässä on erityisen tärkeää, että tietyt tiedot ovat kaikkien saataville. Tässä mielessä olisi järkevää hallinnoida kaupparekistereitä kansallisella ja alueellisella tasolla – toisaalta oikeusvarmuuden takaamiseksi ja toisaalta toissijaisuusperiaatteen noudattamiseksi – mutta samalla mahdollistaa tietojen saanti jäsenvaltiosta toiseen. Yhteentoimivuus on taattava erityisesti useissa valtioissa toimivien yritysten osalta tapauksissa, joissa yrityksen toimipaikka esimerkiksi siirtyy tai yritykset fuusioituvat. Hallinnollinen yhteistyö ei saa missään olosuhteissa aiheuttaa byrokraattisia esteitä. Myös kielelliset ja laadulliset ongelmat on otettava huomioon. Tämä tasoittaisi tietä palveludirektiiville. Rajat ylittävä yhteistyö ei ole kuitenkaan täysin tyydyttävää ammatillisten vaatimusten suhteen.
Itävallassa esimerkiksi ammattimaisena matkaoppaana toimiminen edellyttää intensiivistä koulutusta ja tutkinnon suorittamista; muissa valtioissa tätä ei vaadita. Tämän tyyppisten ongelmien ratkaisemiseksi luvatut vastaavuudet ja tarkistukset ovat riittämättömiä. Itävaltalaisen ammattikoulutuksen korkean laadun vuoksi äänestin tyhjää.
Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin käsiteltävänä olevan mietinnön puolesta.
Kaupparekistereiden yhteenliittäminen on tarkoituksenmukaista taloudellisen yhdentymisen edistämiseksi EU:ssa sekä yritysten ja kuluttajien oikeusvarmuuden parantamiseksi. Kaupparekisterissä olevia tietoja ei pidä rinnastaa muihin saatavilla oleviin taloutta koskeviin tietoihin. Kaupparekisterien tietojen merkittävyys ja oikeudellinen merkitys vaihtelevat jäsenvaltioittain, ja tästä on ehdottomasti ilmoitettava käyttäjille tietojen haun yhteydessä.
Tämän tilanteen huomioon ottaen kaupparekistereiden yhteenliittäminen ja tietojen saanti pitäisi toteuttaa siten, että ratkaisu helppokäyttöinen ja tietojen saanti on yksinkertaista. Hankkeen onnistuminen edellyttää kaikkien jäsenvaltioiden osallistumista; näin ollen osallistumisesta olisi tehtävä pakollista niin pian kun tekniset standardit on saatu kehitettyä.
Evelyn Regner (S&D), kirjallinen. – (DE) Äänestin kaupparekistereiden yhteenliittämistä koskevan mietinnön puolesta, sillä Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmän varjoesittelijänä pääsin esittelijän, jäsen Lechnerin, kanssa hyvään kompromissiratkaisuun. Keskeisimmät ongelmakohdat ovat seuraavat – –
Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Jäsen Lechnerin mietintö on yksimielisyyttä herättävä valiokunta-aloitteinen mietintö, jolle meidän on helppo antaa tukemme.
Oreste Rossi (EFD), kirjallinen. – (IT) Kaupparekistereiden yhteenliittäminen niin, että asianosaiset voivat tutustua niiden sisältämiin tietoihin, on ammattiliittojen esittämien avoimuusvaatimusten mukainen aloite.
Globalisaation vuoksi yritykset liikkuvat jatkuvasti EU:n sisällä ja jopa sen ulkopuolelle, ja on hyvä, että kaikki asianosaiset voivat tutustua rekistereiden sisältämiin tietoihin vapaasti. Haamuyritykset ovat aivan liian usein tehneet petoksia nimenomaan sen turvin, että niitä ei voida tunnistaa varmuudella yrityksiksi. Näin ollen tätä aloitetta ei voi olla tukematta.
Catherine Soullie (PPE), kirjallinen. – (FR) Haluan onnitella esittelijää tästä hyvin laadukkaasta tekstistä, jonka Euroopan parlamentin suuri enemmistö on hyväksynyt. Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan kaupparekistereitä koskevan lausunnon valmistelijana haluan korostaa tämän mietinnön merkitystä. Euroopan unionin sisäistä kauppaa koskevat tiedot ovat ratkaisevan tärkeitä sisämarkkinoiden kehittymisen ja kasvun kannalta. Odotan mielenkiinnolla komission säädösehdotuksia tästä asiasta.
Kaikkien jäsenvaltioiden velvoittaminen osallistumaan yhteiseen kaupparekisteriin olisi koko unionin etujen mukaista. Tämä on kuitenkin mahdollista vain, jos yrityksille ei aiheuteta hallinnollista lisärasitusta ja jos yksityiset tiedot pidetään yksityisinä luottamuksen ilmapiirin säilyttämiseksi.
Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. – (DE) Äänestin tämän mietinnön puolesta, sillä olen vakuuttunut siitä, että kaupparekistereiden yhteenliittäminen voi auttaa lisäämään avoimuutta oikeustoimissa ja liiketoiminnassa. Hankkeen päätavoitteena oli helpottaa markkinoiden toimijoiden tiedonsaantia. Tarkoituksena on antaa jokaiselle mahdollisuus selvittää, kuka tietyn yrityksen takana on, huolimatta yrityksen oikeudellisesta muodosta. Näin ollen yhteenliittäminen olisi myös kuluttajien ja velkojien etujen mukaista.
Iva Zanicchi (PPE), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, äänestin jäsen Portasin kaupparekistereiden yhteenliittämistä koskevan mietinnön puolesta, sillä on hyvä ajatus tarkastella kaikkien EU:n jäsenvaltioiden kaupparekistereiden pakollista yhteenliittämistä yritysten EU:n sisäistä liikkuvuutta haittaavien esteiden poistamiseksi.
Yhteinen eurooppalainen portaali, joka on toimiva, helppokäyttöinen ja käytettävissä kaikissa EU:n jäsenvaltioissa ja jonka kautta jokainen kansalainen voi tutustua eurooppalaisten yritysten kaupparekisteritietoihin, on ehdottomasti hyvä tapa tehostaa yritysten kehittymistä unionin alueella.
Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin mietinnön puolesta, sillä uskon, että uuden kestävän talouden on perustuttava ammattitaitoiseen työllisyyteen, joka edistää innovointia Euroopan tulevaisuuden kannalta strategisesti merkittävillä aloilla, erityisesti energian ja tutkimuksen alalla. Näillä osaamisaloilla on erityistä arvoa, ne tarjoavat mahdollisuuksia tuotannon siirtämiseen, ja niitä voidaan harjoittaa yhtä hyvin syrjäisillä kuin keskeisilläkin Euroopan alueilla. Näin ollen niillä on valtavasti potentiaalia uusien teknologioiden suhteen ja kykyä sopeutua uusiin ympäristöllisiin ja inhimillisiin tilanteisiin.
On ehdottoman tärkeää sijoittaa aloihin, jotka torjuvat ja lievittävät ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Tässä suhteessa merkittävässä asemassa ovat merialueet sekä vaihtoehtoiset energiantuotantotavat, jotka hyödyntävät Euroopan eri alueilta löytyviä luonnonvaroja.
Tieto yhdessä ympäristöalan innovoinnin kanssa on uuden talouden tulevaisuutta, sillä tietoa on sovellettava laajamittaisesti uusiin taloudellisiin käyttötapoihin. Tieto voi siis tarjota lisäarvoa, mutta se voi luoda työpaikkoja vain tutkimus-, tuotanto- ja jakelukeskusten yhteisvaikutusten kautta; tällöin työpaikkoja voidaan luoda lukuisilla eri aloilla, niin tutkimuksen kuin palveluiden ja kaupankin alalla.
Liam Aylward (ALDE), kirjallinen. – (GA) Työpaikkojen epävarmuus vaikuttaa nykyään huomattavasti nuorten työtilanteeseen unionissa. Olen ilahtunut siitä, että mietinnössä korostetaan nuorten pääsyä työmarkkinoille ja heidän työllistymismahdollisuuksiensa kehittämistä sekä tähän tähtäävien koulutusohjelmien kehittämistä.
Nuorten on päästävä mukaan työmarkkinoille. Erityisen myönteisenä pidän koulutuskeskusten, yliopistojen ja liike-elämän välisten suhteiden kehittämistä. Nämä suhteet auttavat työmarkkinoille ensimmäistä kertaa astuvia nuoria ja luovat työllistymismahdollisuuksia vastavalmistuneille ja ammattitaitoisille nuorille.
Kannatan myös mietinnössä esitettyä näkemystä eurooppalaisten, kansallisten ja alueellisten rahoitusohjelmien välisen monella tasolla toteutettavan koordinoinnin käynnistämisestä.
En kuitenkaan tue mietinnössä ehdotettua siirtymistä suorista tukimekanismeista maaseudun kehittämiseen ja ympäristön kannalta kestävän maatalouden kehittämiseen, sillä suorat mekanismit ovat paras tapa tarjota tulotukea maanviljelijöille.
Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Kannatin tätä mietintöä. EU:n uuden kestävän talouden rakentaminen edellyttää tasapainoista taloudellista ja sosiaalista kehitystä. On ehdottoman tärkeää vähentää talouskasvun riippuvuutta resurssien ja energian käytöstä, vähentää ilmaston kannalta haitallisia päästöjä ja ehkäistä siten ilmaston lämpenemistä. Meidän on myös pyrittävä hyödyntämään palveluiden ja yhteisötalouden alalla olevaa vihreiden työpaikkojen luontipotentiaalia. Komission pitäisi laatia tätä tarkoitusta varten vihreiden työpaikkojen luomista edistävä strategia, jota alueelliset viranomaiset noudattaisivat hyväksyessään alueellisia kehitysstrategioita. Strategian täytäntöönpano pitäisi rahoittaa EU:n, kansallisin ja alueellisin varoin ja varojen jakoa pitäisi koordinoida huolellisesti. Tukea voitaisiin myöntää tutkimukseen ja kehitykseen, innovaatioiden ja infrastruktuurin muokkaamiseen sekä uusien teknologioiden kehittämiseen esimerkiksi uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden alalla.
Jean-Luc Bennahmias (ALDE), kirjallinen. – (FR) Rahoituskriisi on lamaannuttanut Euroopan ja monia muita maailman alueita, eivätkä päättäjät edes yritä keksiä, miten tästä tilanteesta päästäisiin ulos. Kaiken huipuksi monet päättäjät kuvittelevat, että ummistamalla vain silmät hetkeksi asiat palaavat itsestään syyskuuta 2008 edeltäneeseen tilaan.
En ole tästä yhtä mieltä. Jos me emme ota keskusteluissamme huomioon ympäristöä, niin samat syyt johtavat samoihin seurauksiin. Ympäristö tarjoaa mahdollisuuden luoda uudenlaisen kehittämismallin. Sen työpaikkojen luontipotentiaali on huomattava, jos me vain tarjoamme itsellemme välineet johtaa kestävää taloutta.
Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Tuen tätä mietintöä, sillä se edistää kestävien työpaikkojen luomista, toisin sanoen sellaisten työpaikkojen luomista, jotka huomioivat nykyisen sukupolven tarpeet vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuuksia. Mietinnössä korostetaan myös, että näiden työpaikkojen on luotava sosiaalista hyvinvointia; niiden on siis palveltava sekä ihmistä että luontoa. Uuden kestävän talouden tulisi pyrkiä edistämään yhteistä ekologista ja sosiaalista kestävyyttä sekä luomaan pitkäaikaisia näkymiä kilpailukyvyn, sosiaalisen hyvinvoinnin ja ympäristönsuojelun kehittämiselle. Tiukat työsopimukset yleistyvät vähäistä koulutusta vaativissa työpaikoissa; työpaikkojen laatu on näin ollen erityisen keskeisellä sijalla, ja tässä mietinnössä edistetään myös hyvien työpaikkojen luomista.
Näiden työpaikkojen tulee olla vakaita ja sosiaalisesti suuntautuneita, ja niissä tulee kiinnittää erityistä huomiota työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen, ihmisarvoiseen työhön sekä osaamisvaatimuksiin. Kehotan näin ollen jäsenvaltioita ei ainoastaan luomaan korkeaa koulutusta vaativia työpaikkoja, vaan myös edistämään keskiasteen koulutusta ja vähäistä koulutusta vaativien työpaikkojen arvoa kohentamalla hyviä työolosuhteita. Kannatan myös aloitetta mukauttaa elinikäisen oppimisen strategioita iäkkäämpien työntekijöiden tarpeisiin myös yli 55-vuotiaiden työntekijöiden aktiivisemman osallistumisen varmistamiseksi.
Alain Cadec (PPE), kirjallinen. – (FR) EU:n koheesiopolitiikalla on ratkaiseva asema kestävän talouden työllisyyttä edistävän potentiaalin kehittämisessä, koska sillä on alueellisten erojen poistamista ja talouden vauhdittamista tukeva vaikutus. Näin ollen alueellisella ja paikallistasolla olisi hyödynnettävä EU:n rakennerahastoja uusien, kestävien ja pysyvien työpaikkojen luomiseksi. Euroopan aluekehitysrahasto auttaa muodostamaan alueellisia klustereita, joissa tutkimus, innovointi ja infrastruktuurit yhdistyvät paikan päällä uusien teknologioiden yhteydessä.
Alue- ja paikallisviranomaisilla on parhaat mahdollisuudet ja edellytykset luoda olosuhteet, jotka ovat tarpeen näiden klusterien kasvun kannalta; klusterien muodostuminen voi viedä paikallista taloudellista kehitystä ratkaisevalla tavalla eteenpäin ja luoda alueille uusia työpaikkoja. Pk-yrityksillä on avainrooli innovoinnin kehittämisen alalla Euroopassa. Niitä pitäisi kannustaa käyttämään Euroopan sosiaalirahastoa keinona edistää yrittäjähenkeä ja yrittämisen taitoja.
EU:n, jäsenvaltioiden ja eri alueiden rahoitusjärjestelmien välisen koordinoinnin puutteellisuus vaikeuttaa kuitenkin näiden tavoitteiden saavuttamista. Tästä syystä koordinointia on kehitettävä monella tasolla yhteisten poliittisten toimien yhteisvaikutusten saavuttamiseksi.
Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. − (PT) Äänestin mietinnön puolesta, koska tunnustan "vihreiden työpaikkojen" luomisen merkityksen kestävyyteen pyrkivän talouden kannalta. "Vihreiden työpaikkojen" olisi myös edistettävä muutosta säästämällä energiaa ja luonnonvaroja, käyttämällä uusiutuvaa energiaa, säilyttämällä ekosysteemejä ja vähentämällä jätteiden ja ilmansaasteiden vaikutusta. Näiden alojen edistämisen myönteiset sivuvaikutukset ovat merkittäviä ja niitä olisi kehitettävä. Samanaikaisesti on taattava asianmukaiset työehdot sekä työntekijöiden koulutus ja ammatillinen koulutus.
Nikolaos Chountis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Äänestin mietinnön puolesta, koska siinä kritisoidaan EU 2020 -strategiaa, joka ei puutu millään tavalla työllisyyden tai sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ongelmiin, ja koska siinä vaaditaan muutoksia Euroopan aluekehitysrahastoon ja Euroopan sosiaalirahastoon, jotta ne aidosti edistäisivät työllisyyttä ja tasapuolista sosiaalista osallisuutta. Mietinnöllä pyritään lisäksi saamaan aikaan keskustelua laadukkaiden, täyden palkan ja sosiaaliturvan tarjoavien työpaikkojen luomisesta ja edistämään niitä koskevien toimenpiteiden hyväksymistä tukien ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää kasvua.
Mietinnössä vaaditaan tässä yhteydessä antamaan julkiselle sektorille keskeisempi rooli edistämällä sen kestävää kehitystä ympäristö- ja sosiaalinormit täyttävien julkisten palveluiden ja infrastruktuurien avulla. Mietinnössä puolustetaan uudenlaista teollisuus-, koulutus- ja osaamispolitiikkaa, joka luo elinkelpoisen talouden edistämällä sukupuolten tasa-arvoa ja antamalla työntekijöiden edustajille vahvan aseman.
Proinsias De Rossa (S&D), kirjallinen. − (EN) Tuen tätä mietintöä, jonka mukaan työllisyyspotentiaalin optimoimisen yhteydessä on samalla kiinnitettävä erityistä huomiota ihmisarvoiseen työhön sekä työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen. Muutoksien ennakoimiseksi ja työttömyyden välttämiseksi on olennaisen tärkeää edistää sosiaalista vuoropuhelua ja työehtosopimuksia (joita ei usein ole olemassa uusilla aloilla) sekä vahvistaa sosiaaliturvaa, toimeentulotukijärjestelmiä, ennakoivia toimialakohtaisia koulutusaloitteita, sukupuolten tasa-arvoa ja sosiaalisesti osallistavia työmarkkinoita. Mietinnön perustana on vihreitä työpaikkoja koskeva Kansainvälisen työjärjestön (ILO) määritelmä, jonka mukaan kaikki työpaikat, jotka edistävät kestävää kehitystä, ovat vihreitä työpaikkoja. Siirtymän sosiaalisen oikeudenmukaisuuden varmistamiseksi työntekijöiden olisi oltava prosessissa mukana osallistuvina kumppaneina. Mietinnössä kehotetaan ottamaan mukaan työntekijöiden edustajat, jotka ovat vastuussa työpaikkojen muuttamisesta vihreiksi ILOn määrittelemällä tavalla, jotta työpaikoista, yrityksistä ja teollisuudenaloista tulee entistä kestävämpiä. Kestävyyden parantaminen olisi asetettava eri rahastojen tavoitteeksi, rakennerahastot ja koheesiorahasto mukaan luettuina. Kestävien työpaikkojen luominen on asetettava EU:n ensisijaiseksi painopistealaksi, siten, että siirrytään vaiheittain ja investoidaan laadukkaisiin ja ympäristöystävällisiin työpaikkoihin.
Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin uuden kestävän talouden työllisyyspotentiaalin kehittämisestä laaditun mietinnön puolesta, sillä siinä todetaan, että vihreää työllisyyspotentiaalia ei pidä tarkastella pelkkinä lukuina. On tärkeää tarkastella myös hyvien työolosuhteiden takaamista ja sitä, miten muutos kohti kestävää taloutta voidaan toteuttaa sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla.
Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Tämän mietinnön laatimiseen on osallistunut peräti kuusi parlamentin valiokuntaa. Se kertoo työllisyyskysymysten merkityksestä tänä päivänä ja siitä, että kestävyydestä on tullut poliittisessa keskustelussa välttämätön käsite. Talouden kestävyys ja sen potentiaali luoda työpaikkoja ovat kysymyksiä, jotka koskettavat työntekijöitä, liikemiehiä ja päättäjiä, teknistä henkilöstöä ja kouluttamatonta työvoimaa, ympäristönsuojelijoita ja teollisuuden alan edustajia ja monia muita. Yksi keskeisimmistä kysymyksistä koskee kestävyyden kustannuksia ja niiden jakautumista.
Me pohdimme, missä määrin tämä tarve, jota ei aina huomata tai saavuteta riittävästi, ei vaikuta haitallisesti markkinoiden aloite- ja järjestäytymiskykyyn tai tuo mukanaan uusia vaikeuksia talouteen, jota kriisi ja epävarmuus ovat jo koetelleet raskaasti. Nykypäivänä kestävyyden odotetaan yhä enemmän olevan muutakin kuin vain yläkäsite, jota on vaikea saavuttaa. Sen pitäisi pikemminkin olla toteuttamiskelpoinen oletus inhimillisen toiminnan muuttamisesta maailmassa myös taloudellisessa mielessä, jotta se voi hyödyttää kaikkia, eikä vain harvoja fundamentalisteja.
José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. − (PT) Kehitys on kestävää, kun se tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. Tarvitsemme sellaista lähestymistapaa, jossa yhdistyvät taloudellisten, sosiaalisten ja ekologisten seikkojen kokonaisvaltainen tarkastelu, sosiaalisen vuoropuhelun lisääminen, yritysten yhteiskunnallisen vastuun vahvistaminen sekä ennalta varautumisen periaate ja aiheuttamisperiaate. Ajattelutavan on oltava kauaskantoinen ja tavoitteiksi on asetettava kilpailukyky sekä sosiaalinen, taloudellinen, alueellinen ja ympäristöalan koheesio. Kehotamme tästä syystä sijoittamaan inhimilliseen, sosiaaliseen ja ympäristöön liittyvään pääomaan, tekniseen innovaatioon ja uusiin ympäristöpalveluihin.
Tämän sitoumuksen myötä osallistumme ilmastonmuutoksen torjuntaan. EU on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2020 mennessä vähintään 20 prosenttia, tuottamaan 20 prosenttia energiantarpeestaan uusiutuvista energianlähteistä ja lisäämään energiatehokkuutta 20 prosenttia. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n tutkimuksen mukaan ilmaston lämpeneminen voidaan rajoittaa 2 °C:een vain, jos teollisuusmaat vähentävät kasvihuonekaasupäästöjään vuoteen 2050 mennessä 80–90 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Tästä syystä kehotamme luomaan "vihreitä työpaikkoja", jotka edistävät kestävää kasvua sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja ekotehokkuuteen perustuen, ja edistämään työllisyyttä maaseutualueilla, jotta estetään niiden aavikoituminen.
Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tämä valiokunta-aloitteinen mietintö sisältää monia eri alueita koskevia myönteisiä näkökohtia. Mietintöön on omaksuttu osa lausunnosta, josta vastasin teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnassa, vaikka siinä valitettavasti ei painotetaankaan sitä, että kunkin jäsenvaltion erityispiirteisiin on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota. Pidin mietinnössä myönteisenä muun muassa seuraavia näkökohtia:
– Mietinnössä katsotaan, että EU:n uuden kestävän talouden on varmistettava tasapainoinen taloudellinen ja sosiaalinen kehitys painottaen julkisen sektorin merkitystä.
– Mietinnössä vaaditaan harjoittamaan kunnianhimoista ja kestävää teollisuuspolitiikkaa, jossa painotetaan resurssien tehokasta käyttöä, ja korostetaan, että vihreässä taloudessa on tarjottava mahdollisuuksia kunnollisiin, hyvin palkattuihin töihin, jotka edistävät energiatehokkuutta tai jotka myös itsessään edistävät teollisuuden monipuolistumista.
– Mietinnössä todetaan, että siirtyminen uuteen kestävään talouteen on monitahoinen ilmiö, joka edellyttää erityishuomion kiinnittämistä teollisuuden vähenemisestä kärsiviin alueisiin siten, että otetaan käyttöön tarkoituksenmukaisia rahoitustukia ja -mekanismeja sekä integroituja toimia, jotka on suunnattu kestävään kehitykseen ja talouteen, joka perustuu enemmän innovaatioon ja jossa pystytään luomaan kunnollisia, hyvin palkattuja työpaikkoja, joissa työntekijöiden oikeudet otetaan huomioon ja joiden avulla on mahdollista vähentää sosiaalista epätasa-arvoa ja alueellisia eroja; tässä yhteydessä on tärkeää kuulla työmarkkinaosapuolia ja erityisesti tukea pieniä ja keskisuuria yrityksiä.
Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Mietintö, josta äänestämme tänään, on erityisen ajankohtainen, sillä Skotlannin hallitus on juuri tänään ilmoittanut saavuttaneensa puolet vuoden 2020 kasvihuonepäästötavoitteestaan. Tuoreen tutkimuksen mukaan merituulivoima voi yksinään luoda Skotlantiin noin 48 000 työpaikkaa, ja Skotlannin hallitus on sitoutunut toimimaan EU:n eturintamassa kestävän talouden uusien työpaikkojen luomiseksi. On valitettavaa, että Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus syrjii yhä skotlantilaisia energiantoimittajia perimällä rankaisevia verkkomaksuja, jotka haittaavat koko EU:n kannalta merkittävää kehitystä. Äänestin tässä mietinnössä esitettyjen vaatimusten puolesta ja kehotan Yhdistyneen kuningaskunnan hallitusta ottamaan ne huomioon.
Jarosław Kalinowski (PPE), kirjallinen. – (PL) Lyhytaikaiset työsopimukset ja huonommat työehdot ovat nykypäivänä yhä yleisempiä erityisesti nuorten työntekijöiden kohdalla. Tämä estää kansalaisia rakentamasta vakaata elämää ja sitä kautta kestävää taloutta. Kehityksessä ja teollisuusinnovoinnissa vallitsevien ekologisten trendien tavoitteena on tukea työllisyyden kasvua ja samalla edistää ympäristönsuojelua.
Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mukaan ympäristöystävällisten teknologioiden käytön edellyttäminen maataloudessa lisäisi työllisyyttä ja maanviljelijöiden tuloja. Tämä on mielenkiintoinen näkemys, jota on syytä käsitellä ja tarkastella syvällisemmin. Myös ehdotus tiedotuskampanjasta, jolla lisättäisiin kansalaisten tietoisuutta ekologian merkityksestä, on tukemisen arvoinen.
Alan Kelly (S&D), kirjallinen. − (EN) Energiamuotojen kestävyys on yksi tärkeimmistä kysymyksistä, joita yhteiskuntien on nykyään tarkasteltava Euroopassa, ja se voi myös kehittyä yhdeksi tärkeimmistä työllisyyden lähteistä tulevien vuosien aikana. Kannatan aloitetta, koska siinä edistetään työpaikkojen luomista ja suojellaan työntekijöiden oikeuksia.
Elisabeth Köstinger (PPE), kirjallinen. – (DE) Hitaasti laantuvan talouskriisin pitäisi kannustaa Euroopan unionia hallinnoimaan resursseja varovaisemmin ja kilpailukykyisemmin. Tämä on mahdollista vain, jos liiketoimintaan omaksutaan kestävä lähestymistapa, joka tuo mukanaan monia myönteisiä sivuvaikutuksia ympäristölle ja kansalaisillemme. Meidän on luotava vakaat olosuhteet, joissa EU:n vihreän talouden työllisyyspotentiaali voi kukoistaa ja taata liiketoiminnan jatkuvan kehityksen. Äänestän tämän mietinnön puolesta, sillä talouden kasvu, ympäristönsuojelu ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus kulkevat käsi kädessä ja täydentävät toinen toisiaan. Tavoitteena ei pidä olla ainoastaan uusien ja kestävien "vihreiden" työpaikkojen luominen, vaan meidän on myös kannustettava liike-elämän toimijoita ja koko yhteiskuntaa tekemään osansa liike-elämän toimintatapojen uudistamisessa. "Vihreän" talouden potentiaali on hyödynnettävä täysimääräisesti ja samalla meidän on rakennettava Euroopasta maailmanlaajuisesti kuvaa edistyksellisenä, kestävänä ja ympäristötietoisena talousliittona, josta muut voivat ottaa esimerkkiä.
Petru Constantin Luhan (PPE), kirjallinen. – (RO) Kriisin seurauksena talouden kasvusta ja työllisyydestä on tullut Euroopan unionissa ensisijainen tavoite. Äänestin tämän mietinnön puolesta, sillä mielestäni on tärkeää toteuttaa hyvin suunnattuja toimenpiteitä työllisyyden lisäämiseksi sellaisten politiikkojen kautta, jotka edistävät aktiivista ikääntymistä sekä nuorten, vammaisten, laillisten siirtolaisten ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien osallistumista työmarkkinoille. Näiden politiikkojen ja laadukkaan koulutuksen ja ammattikoulutuksen lisäksi tarvitaan tehokkaita kannustimia, jotka tukevat elinikäistä oppimista ja tarjoavat mahdollisuuksia kehittää omaa osaamista.
Toinen ryhmä, johon on syytä kiinnittää huomiota, ovat korkeakouluista valmistuneet nuoret. Meidän on tuettava jäsenvaltioiden ja työmarkkinaosapuolten välistä tiivistä kumppanuutta, joka voi auttaa näitä nuoria löytämään ensimmäisen työpaikkansa tai pääsemään täydentävään koulutukseen, mukaan lukien oppisopimuskoulutus. Jäsenvaltioiden on otettava EU:n ja erityisesti Euroopan sosiaalirahaston tarjoamat varat käyttöön ja hyödynnettävä niitä mahdollisimman hyvin.
Ramona Nicole Mănescu (ALDE), kirjallinen. – (RO) Me tarvitsemme toimenpiteitä, joilla voidaan luoda uusia työpaikkoja, erityisesti nyt, kun jäsenvaltioita koettelee vakava talous- ja sosiaalikriisi. Tätä taustaa vasten EU:n koheesiopolitiikalla on ratkaiseva asema kestävän talouden työpaikkoja luovan potentiaalin kehittämisessä, koska sillä on alueellisten erojen poistamista ja täystyöllisyyttä tukeva vaikutus. Meidän on kannustettava alueita hyödyntämään rakennerahastoja kansallisten, paikallisten ja alueellisten hankkeiden rahoittamiseen sekä Euroopan sosiaalirahastoa koulutus- ja työllisyysmahdollisuuksien kehittämiseen.
Euroopan sosiaalirahasto on ratkaisu jäsenvaltioille, jotka haluavat investoida taitojen kehittämiseen, työpaikkojen ja koulutustoiminnan sekä ammatillisen koulutuksen ja ammatinvalinnanohjauksen tarjoamiseen työttömille uusien ja parempien työpaikkojen luomiseksi. Pyysin jäsenvaltioiden yhteisöjen ja alueiden tukemiseksi Euroopan komissiota rahoittamaan kokeiluhanketta, jonka tavoitteena on tarjota koulutusta ja helpottaa parhaiden käytäntömallien vaihtoa niiden tahojen välillä, jotka vastaavat suoraan EU:n varojen hallinnoinnista ja käytöstä paikallisella ja alueellisella tasolla.
Thomas Mann (PPE), kirjallinen. – (DE) Äänestin jäsen Schroedterin uuden kestävän talouden työllisyyspotentiaalin kehittämisestä laatiman valiokunta-aloitteisen mietinnön puolesta. Mietinnön keskeinen käsite ovat "vihreät työpaikat". Vihreät työpaikat ovat työpaikkoja, jotka edistävät kestävää taloutta; niitä on lähes kaikilla keskeisillä teollisuuden ja palveluiden aloilla. Ympäristönsuojelusta voi tulla talouden eteenpäin vievä voima, jos me luomme ennustettavat ja investointeja suosivat puitteet riittävän varhaisessa vaiheessa. Julkisia hankintamenettelyjä koskevien lukuisien uusien vaatimusten käyttöönotto on vastoin EU:n tavoitetta vähentää byrokratiaa. On hyvä, että olemme voineet rajoittaa vaatimusten määrän sosiaalisiin vähimmäisnormeihin. Monet eurooppalaiset yritykset ovat epäilemättä maailmanlaajuisesti ottaen edelläkävijöitä onnistuneiden ympäristönsuojelupolitiikkojen saralla. Oikeudenmukaisten kilpailuolosuhteiden takaamiseksi niille, meidän on ehkäistävä tuotannon siirtäminen EU:sta sellaisiin kolmansiin maihin, joissa ympäristönsuojelunormit ovat alhaisemmat. Euroopan komission ja jäsenvaltioiden on ryhdyttävä nopeasti tehokkaisiin toimiin tämän suuntauksen torjumiseksi. Tätä koskeva tarkistukseni sai tänään enemmistön tuen.
Syrjinnän torjumista ja yhdenvertaista kohtelua työpaikalla on edistettävä. Rangaistusmekanismit ja kiintiöt eivät ole tähän oikea ratkaisu. On epärealistista vaatia, että yritysten johtokunnissa olisi 40 prosenttia naisia, siksi tämä ehdotus ei saanutkaan tukea. Naiset eivät tarvitse kiintiöitä. He tarvitsevat parempia mahdollisuuksia tehdä uraa. Tämän vuoksi on tärkeää poistaa esteet, jotka hankaloittavat naisten ammatillista kehitystä.
Nuno Melo (PPE), kirjallinen. − (PT) Työllisyyden käsite uudessa kestävässä taloudessa on johtanut taloudellisia varoja koskevan uuden ajatusmallin luomiseen; niitä on tähän asti pidetty olennaisen tärkeinä taloudellisen kehityksen ja työpaikkojen luomisen kannalta. Kestävä talous edellyttää suurien muutoksien tekemistä työllisyyspotentiaaliin nähden, koska energiatehokkuuden alalla toimivat yritykset ovat keskeisessä asemassa luotaessa uusia työpaikkoja maailmanlaajuisesti. Saksan esimerkki kuvastaa tältä osin hyvin alalla toimivien yrityksien menestystä luotaessa uusia työpaikkoja. Tästä syystä on tärkeää, että muut EU:n jäsenvaltiot seuraavat Saksan esimerkkiä, jotta tästä aiheutuisi kerrannaisvaikutuksia työllisyyteen kestävässä taloudessa kaikkialla unionissa.
Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Jälleen kerran EU:n mietinnössä käytetään kauniita sanoja. Mietinnössä puhutaan muun muassa miesten ja naisten optimaalisesta työllisyyspotentiaalista uudessa, kestävässä taloudessa, ihmisarvoisesta työstä, sosiaalisesti oikeudenmukaisesta muutoksesta ja pätevyysvaatimusten kattamisesta. Samaan aikaan EU:n on kuitenkin oltava tietoinen siitä, että itälaajentumisen vuoksi paine työmarkkinoilla on kasvanut huomattavasti joillain aloilla, eikä tilanteeseen ole odotettavissa helpotusta. Lisäksi erityisesti parin viime vuoden aikana epävarmat työehdot, kuten vuokratyö, osa-aikatyö, matalapalkkaiset ja vähäistä koulutusta edellyttävät työ sekä näennäinen itsensä työllistäminen on lisääntynyt huomattavasti. Nykypäivänä laadukaskaan koulutus ei enää takaa työpaikan saamista.
Niin kauan kun kolmansista maista tuleville työntekijöille pyritään vain saamaan vihreitä kortteja halvan työvoiman tuottamiseksi kaupanalalle ja teollisuuteen sen sijaan, että pyrkisimme tarjoamaan täkäläisille työntekijöille sopivan pätevyyden, kaikki tämä jää todennäköisesti vain tyhjiksi sanoiksi. Vaatimukset kuulostavat asiallisilta, mutta ne ovat pelkkiä sanoja. Koska ei ole aihetta olettaa, että nämä aikomukset tullaan todella panemaan täytäntöön sopivilla toimenpiteillä, äänestin tyhjää.
Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin jäsen Schroedterin mietinnön puolesta, sillä kannatan sen viestiä ja lähestymistapaa.
Kestävä kehitys tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. Taloudellisten ja ekologisten etujen tarkastelun ohella neuvoston päätöksessä määrätään investoinneista inhimilliseen ja sosiaaliseen pääomaan sekä innovaatioista edellytysten luomiseksi kilpailukyvylle, hyvinvoinnille ja sosiaaliselle yhteenkuuluvuudelle.
Toinen mietinnön keskeinen kohta koskee vihreiden työpaikkojen määrittelyä. Vihreitä työpaikkoja ei voi rajata sellaisiin toiminta-aloihin, jotka liittyvät suoraan ympäristönsuojeluun. Työpaikka on vihreä, kun se osaltaan edistää muutosta kohti kestävää taloutta säästämällä energiaa, käyttämällä uusiutuvaa energiaa ja välttämättä jätettä.
Rovana Plumb (S&D), kirjallinen. – (RO) Kestävän kasvun on perustuttava sosiaaliselle oikeudenmukaisuudelle ja ekotehokkuudelle. Euroopan talouden muutos ekotehokkaaksi johtaa kaikilla tasoilla – niin paikallisella, kansallisella, alueellisella kuin eurooppalaisellakin tasolla – suuriin muutoksiin tuotannossa, jakelussa ja kulutuksessa. Tuen pyrkimyksiä järjestää tiedotuskampanjoita sen korostamiseksi, että strategiamme vihreään ja kestävään talouteen siirtymiseksi on sosiaalisesti oikeudenmukainen ja auttaa lisäämään työllisyyttä.
Haluan korostaa, että on tärkeää kiinnittää erityistä huomiota luonnon monimuotoisuuteen vihreiden työpaikkojen luomisessa kaikkialla Euroopassa, etenkin panemalla täytäntöön Natura 2000 -verkostot. Kehotan komissiota esittämään vuoteen 2011 mennessä lainsäädännöllisiä ja muita toimenpiteitä sisältävän strategian, jolla edistetään vihreitä työpaikkoja, jotka ovat yhdenvertaisen kasvun ja hyvinvoinnin lähde.
Pyydän komissiota ja jäsenvaltioita sisällyttämään kaikkiin muihin EU:n politiikkoihin politiikkoja, jotka koskevat työntekijöiden uudelleenkoulutusta vihreisiin työpaikkoihin.
Robert Rochefort (ALDE), kirjallinen. – (FR) Vihreiden työpaikkojen kehittäminen on Euroopassa ehdottoman tärkeää. Vihreät työpaikat mahdollistavat toisaalta kestävän kasvun tukemisen ja toisaalta ne edistävät EU:n itselleen asettamien ilmastonmuutosta koskevien kunnianhimoisten määrällisten tavoitteiden saavuttamista. Tuin äänestyksessä kollegani, jäsen Schroedterin, mietintöä, jossa kannatetaan toimenpiteiden toteuttamista vihreiden työpaikkojen edistämiseksi. Vihreiden työpaikkojen lukumäärän lisäämiseksi yrityksiä pitäisi kannustaa erityisesti investoimaan puhtaisiin teknologioihin; tarkoitan eritoten verohelpotusten myöntämistä pk-yrityksille. Lisäksi alueita pitäisi kannustaa käyttämään Euroopan rakennerahastoja ja koheesiorahastoa uusien, kestävien ja pysyvien työpaikkojen luomiseksi. On kuitenkin varmistettava, että kansalliset koulutusjärjestelmät pystyvät kouluttamaan riittävän määrän ammattitaitoista työvoimaa ja kouluttamaan uudelleen työntekijät, joiden työpaikkoja nämä talouden rakenteelliset muutokset uhkaavat.
Zuzana Roithová (PPE), kirjallinen – (CS) Äänestin tyhjää uuden kestävän talouden työllisyyspotentiaalin kehittämistä koskevan mietinnön kohdalla, sillä en jaa esittelijän näkemystä siitä, että työllisyysongelmat voitaisiin ratkaista vähentämällä päästöjä 90 prosentilla 40 vuoden kuluessa. Mietinnössä tuetaan uusien teknologioiden käyttöönottoa, mutta se ei välttämättä tuo työpaikkoja eurooppalaisille. Me olemme mukana vapailla, globaaleilla markkinoilla, joilla yrityksille, yhteisöille ja kuluttajille tarjotaan uutta teknologiaa myös Aasiasta; aasialainen teknologia kilpailee eurooppalaisen teknologian kanssa pääasiassa edullisten hintojen avulla. Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö meidän pitäisi ottaa käyttöön ympäristönsuojelua koskevia standardeja, mutta on turha teeskennellä, että se olisi ratkaisu työttömyyteen.
Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Olen ilahtunut siitä, että Euroopan parlamentti on tänään hyväksynyt saksalaisen vihreisiin kuuluvan kollegani, Elisabeth Schroedterin, esittelemän mietinnön kestävän talouden työllisyyspotentiaalista. Kuten jäsen Schroedter totesi äänestyksen jälkeen, vihreät ovat pitkään vaatineet Eurooppaa sitoutumaan todelliseen Green New Deal –ohjelmaan, joka nopeuttaa siirtymistä vihreään talouteen ja jossa todetaan, että tämä on ainoa toimiva ratkaisu nykyiseen talouskriisiin. On siis hienoa, että suuri enemmistö eri poliittisia ryhmiä edustavista parlamentin jäsenistä on tukenut tätä mietintöä, joka korostaa uusien vihreiden työpaikkojen luomiseen ja olemassa olevien työpaikkojen vihreiksi työpaikoiksi muuntamiseen sisältyvää valtavaa potentiaalia kaikkialla Euroopassa ja jossa esitetään suosituksia tämän tavoitteen saavuttamiseksi.
Oreste Rossi (EFD), kirjallinen. – (IT) Me äänestimme tätä mietintöä vastaan, vaikka kannatammekin joitain sen sisältämistä periaatteista.
Uusien työpaikkojen luominen vihreillä aloilla, uusiutuvien energianlähteiden käyttö, ekosysteemin ennalleen saattaminen ja energian säästäminen ovat toivottavia tavoitteita ja niitä on tuettava. Me emme voi kuitenkaan sallia, että kestäviin työpaikkoihin siirtymisestä aiheutuvat kustannukset jätetään eurooppalaisten yritysten maksettaviksi etenkään nykyisen kriisin aikana.
Yrityksille, jotka haluavat siirtyä ekologisesti kestävälle alalle osittain tai täysin, olisi tarjottava rahoituslähteitä. Lisäksi menettelyitä, joilla paljon saastuttavat järjestelmät korvataan vähäisiä ympäristövaikutuksia aiheuttavilla järjestelmillä, on yksinkertaistettava, sillä – kuten Italiassa usein käy – kansalaiset vastustavat niitä.
Edward Scicluna (S&D), kirjallinen. – (EN) Tuen tätä mietintöä mielelläni. Talous- ja rahoituskriisi ei saa estää jäsenvaltioita siirtymästä eteenpäin kohti kestävämpää, vähähiilistä ja resurssitehokasta taloutta. Tämä tekee talouksistamme joustavampia, kilpailukykyisempiä ja vähemmän riippuvaisia yhä kalliimmasta tuonnista. Komission pitäisi painottaa erityisesti vihreitä työpaikkoja ennen kaikkea, koska OECD:n mukaan ympäristötuotteiden ja -palveluiden alalla on mahdollisuus tarjota töitä monenlaisia taitoja ja kykyjä omaaville henkilöille, mukaan lukien heikosti koulutetut työntekijät. Toivon myös, että jäsenvaltiot laativat rahoitusjärjestelmiä ja verokannustimia, joiden avulla pk-yritykset voivat siirtyä kohti vihreää työllisyyspolitiikkaa. Saastumisen valvonnan, kierrätyksen, vesivarojen hoidon, luonnonsuojelun, ympäristöteknologioiden ja uusiutuviin energianlähteisiin liittyvien teknologioiden tuotannon sekä ympäristöalan tutkimus- ja kehittämistyön välillä tulisi tehdä selvä ero, mutta samalla EU:n työllisyysstrategiassa tulisi määritellä "vihreät työpaikat" mahdollisimman laajasti. "Vihreällä" taloudella on potentiaalia edistää talouden kasvua ja lievittää työpaikkojen epävarmuutta, joka on lisääntynyt EU:ssa viime vuosikymmenten aikana erityisesti nuorten keskuudessa. Tämän saavuttaminen edellyttää sopivia koulutusohjelmia. Vain niiden avulla voimme kehittää uuden kestävän talouden työllisyyspotentiaalia.
Czesław Adam Siekierski (PPE), kirjallinen. – (PL) Eurooppa-neuvoston määritelmän mukaan kehitys on kestävää, mikäli se tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. Mietinnössä puhutaan paljon vihreiden työpaikkojen luomisesta. Erittäin tärkeä tosiasia on se, että uusiutuvien energianlähteiden alalla on valtavasti potentiaalia uusien työpaikkojen luomiseen. Euroopan valtioista Saksa on hyvä esimerkki tällaisen politiikan vastuullisesta noudattamisesta. Siirtyessämme kestävään talouteen meidän on kiinnitettävä huomiota myös sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen, sillä vain siten kansalaiset hyväksyvät muutoksen. Myös sopivan koulutuksen tarjoaminen ja työntekijöiden pätevyyden järjestelmällinen kehittäminen on tässä suhteessa tärkeää. Kestävä kehitys edellyttää paitsi ympäristöstandardien, myös työllisyysstandardien kunnioittamista.
Bart Staes (Verts/ALE), kirjallinen. – (NL) Tuen mietintöä uuden kestävän talouden työllisyyspotentiaalin kehittämisestä täysin. Jäsen Schroedter viittaa Kansainvälisen työjärjestön määritelmään, jonka mukaan työpaikka on vihreä, kun se osaltaan edistää kestävää taloutta ja sosiaalista Eurooppaa. Tämä määritelmä ei rajoitu siis ainoastaan komission tarkoittamiin työpaikkoihin energia- ja ympäristöasioiden hallinnan huipputeknologian parissa. Yksi tavoitteista on esimerkiksi kunnianhimoinen, kestävä teollisuuspolitiikka, jossa korostuu resurssitehokkuutta ja myös ihmisarvoiset ja hyvin palkatut työpaikat. Mietinnössä suositellaan, että teollisuuden alojen osallisuutta lisättäisiin, että alueellisia viranomaisia kannustettaisiin sovittamaan sääntely-ympäristö, markkinataloudelliset kannustimet, tuet ja julkiset hankinnat yhteen tämän tavoitteen kanssa ja että ongelmiin, jotka liittyvät uusien taitojen puutteeseen sekä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun tai työehtosopimusten laatimiseen uusilla aloilla, luotaisiin paremmin suunnattuja ratkaisuja.
Uusilla aloilla on korkea tuottavuuspaine ja vain vähän kiinnostusta hyvien työehtojen takaamiseen. Tämän vuoksi perinteisten teollisuuden alojen työntekijöitä, jotka ovat tottuneet hyvään sosiaaliseen suojeluun, ei ole helppo houkutella vaihtamaan alaa. Euroopan unionilla on velvollisuus torjua ilmaston lämpenemistä ja näin ollen tarvitaan hyvää strategiaa sosiaalisesti oikeudenmukaisen siirtymisen toteuttamiseksi vihreämpään talouteen.
Catherine Stihler (S&D), kirjallinen. – (EN) Tuin äänestyksessä tätä mietintöä, jossa vaaditaan eurooppalaisen strategian laatimista kestävän talouden kehittämiseksi. Samalla se tukee neuvoston sisäisiä vaatimuksia tarkistaa tuet, joilla on kielteisiä ympäristövaikutuksia, ja painottaa ihmisarvoisen työn tarpeellisuutta.
Silvia-Adriana Ţicău (S&D), kirjallinen. – (RO) Äänestin uuden kestävän talouden työllisyyspotentiaalin kehittämisestä laaditun mietinnön puolesta, sillä uskon, että jäsenvaltioiden on mentävä eteenpäin kohti kilpailukykyistä, tehokasta ja vähähiilistä taloutta. Tästä syystä vaadin EU:ta laatimaan kestävän teollisuuspolitiikan ja ottamaan teollisuuden mukaan ekoinnovointiin talouskasvun riippuvuuden vähentämiseksi resurssien ja energian käytöstä ja saastepäästöjen vähentämiseksi. Luodaksemme työpaikkoja ekologisesti tehokkaassa taloudessa meidän on investoitava energiatehokkuuteen sekä uusiutuvien energianlähteiden ja vihreiden teknologioiden käyttöön rakennuksissa, kuljetusalalla ja maataloudessa. Kehotan laatiman eurooppalaisen työllisyysstrategian, joka edistää kestävän talouden toteuttamista osana EU 2020 -strategiaa ja korostaa alueellisten viranomaisten tehtävää tässä yhteydessä.
Vaadin lisäksi kehittämään tehokkaita rahoitusjärjestelmiä ja verokannustimia, joiden avulla pk-yritykset voivat luoda vihreitä innovaatioita ja tuotantoprosesseja. Uskon, että työllisyyspolitiikka on keskeisessä asemassa köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnassa, ja kehotan jäsenvaltioita käyttämään Euroopan globalisaatiorahastoa edistääkseen ekologisesti tehokkaan taloudellisen kehityksen edellyttämiä uusia taitoja.
Viktor Uspaskich (ALDE), kirjallinen. – (LT) Hyvät parlamentin jäsenet, kestävän talouden rakentaminen ei ole ainoastaan ekologinen välttämättömyys vaan se on myös keskeinen osa strategiaamme sosiaalisen Euroopan luomiseksi. Tällaiset muutokset kantavat hedelmää vain, jos ne ovat sosiaalisesti oikeudenmukaisia ja lopulta parantavat työllisyyttä, työehtoja ja sosiaaliturvaa.
Kestävän talouden pitää siis kattaa sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden lisäksi myös teknologinen ja taloudellinen kestävyys. Näiden asioiden ei pitäisi olla vastakkaisia. Me tarvitsemme uusia luovia toimenpiteitä.
Otetaan esimerkiksi energiatehokkuus. Liettuassa rakennusala kuului talouskriisistä eniten kärsineisiin aloihin. Valtaosa Liettuan vanhoista rakennuksista on hyvin epätaloudellisia – tuontienergiaa käytetään tehottomasti, mistä kertovat asukkaiden huimat lämmityslaskut.
On todennäköistä, että kansalliset hankkeet rakennusten eristysten ja energiatehokkuuden parantamiseksi tuovat rahaa takaisin markkinoille rakennusalan palkkojen ja investointien muodossa. Samalla tämä vähentää Liettuan riippuvuutta tuontienergiasta.
Tämä on tietenkin vain yksi esimerkki eikä koske välttämättä kaikkia jäsenvaltioita. Se osoittaa kuitenkin, että erityisesti kriisin aikana meidän on ajateltava luovemmin ja yhdistettävä voimamme luodaksemme perusta kestävälle tulevaisuudelle.
Zuzana Brzobohatá (S&D), kirjallinen. – (CS) Kannatin mietintöä "ETA–Sveitsi: Sisämarkkinoiden täysimääräiseen täytäntöönpanoon liittyvät esteet" ensisijaisesti siitä syystä, että siinä painotetaan Euroopan komission asemaa ja kannustetaan komissiota toteuttamaan monenlaisia toimia, joiden tavoitteena on helpottaa ja syventää Euroopan unionin ja Sveitsin välistä taloudellista yhteistyötä. Mietinnössä pannaan merkille ennen kaikkea ja aivan oikein tarpeettoman monimutkainen järjestelmä, joka koostuu Sveitsin ja EU:n tekemästä 120 kahdenvälisestä alakohtaisesta sopimuksesta. On oikein, että pyrimme tekemään parhaamme yksinkertaistaaksemme ja lähentääksemme lainsäädäntöä, erityisesti niiden esteiden poistamiseksi, jotka kohdistuvat EU:n yrityksien pääsemiseen Sveitsin markkinoille ja toisin päin. Mietinnössä mainitaan esimerkiksi täysin tarpeeton oikeudellinen vaatimus, jonka mukaan Sveitsin markkinoille pyrkivien yrityksien on annettava takuu taloudellisista toimintaedellytyksistään. Mietinnössä perustellusti mainittu este on mielestäni tarpeeton ja se on syytä poistaa.
Mário David (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestän tämän mietinnön puolesta, koska sisämarkkinoiden täysimääräinen täytäntöön saattaminen ja sen tehokas toiminta ovat EU:lle yhtä tärkeitä kuin sen kauppakumppaneillekin ja erityisesti Euroopan vapaakauppaliiton jäsenvaltioille. Sveitsillä, joka on EU:n neljänneksi tärkein kauppakumppani kaupan volyymin perusteella, on oma taloudellisen yhdentymisen mallinsa, joka ei johda liittymiseen ja joka perustuu kahdenvälisiin alakohtaisiin sopimuksiin. Tästä seuraa lisäongelmia, koska toisin kuin Euroopan talousaluetta koskevassa sopimuksessa, näissä kahdenvälisissä sopimuksissa ei määrätä automaattisista mekanismeista, joilla niiden sisältö voitaisiin mukauttaa asiaa koskevan EU:n säännöstön myöhempään kehittymiseen.
Huolimatta myönteisestä kehityksestä, joka liittyy EU:n jäsenvaltioiden ja Sveitsin väliseen henkilöiden vapaata liikkuvuutta koskevaan sopimukseen, sen täytäntöönpanoon liittyy seikkoja, joita on syytä tarkastella syventävämmin. Tästä syystä katson, että on huomioitava kaikki mahdollisuudet, joiden tarkoituksena on parantaa henkilöiden vapaata liikkuvuutta koskevan sopimuksen täytäntöönpanoa. Mainittakoon erityisesti sen täytäntöönpanoon liittyvä laajempi yhdenmukaistaminen ja unionin ja Sveitsin sisämarkkinalainsäädännön lähentymisen edistäminen.
Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Sveitsin historia ja erityiset ominaispiirteet ilmenevät tavassa, jolla valtio hallitsee itseään, mutta myös siinä, miten se on halunnut suhtautua muihin valtioihin, sekä Sveitsin näihin suhteisiin asettamissa esteissä ja varaumissa. Sveitsi on jo kauan ollut haluton liittymään suuriin kansainvälisiin järjestöihin tai tekemään usein monivuotisia sitovia sopimuksia, jotka vaikuttavat sen kansalliseen oikeusjärjestelmään. Siinä ei myöskään ole mitään uutta, että Sveitsi suosii omia kansalaisiaan ja yrityksiä, joiden kotipaikka sijaitsee kyseisessä valtiossa, ulkomaisen kilpailun kustannuksella, mistä seuraa, että ulkomaiset yritykset kärsivät usein perusteettomasti oikeudellisista tai hallinnollisista esteistä.
Sveitsi on kuitenkin ollut Euroopan unionin kannalta tärkeä kumppani ja se on jo allekirjoittanut yli sata kahdenvälistä sopimusta, joilla hallinnoidaan niiden välisiä suhteita. Vaikka Sveitsin päätös pysytellä Euroopan talousalueen ulkopuolella ei nopeuttanut eikä helpottanut EU:n taloudellisia suhteita kyseiseen valtioon, päätös ei ole myöskään estänyt niiden solmimista yleisesti myönteisessä hengessä. Toivon näiden suhteiden lujittuvan ja laajentuvan.
José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. − (PT) Neljä Euroopan vapaakauppa-alueen (EFTA) jäsenvaltiota (Islanti, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi) ovat Euroopan unionin merkittäviä kauppakumppaneita. Kaupan volyymin perusteella Sveitsi on EU:n neljänneksi suurin ja Norja viidenneksi suurin kauppakumppani. Ne kuuluvat yhteiseen kulttuurialueeseen, koska ne jakavat samat perusarvot sekä kulttuuriperinnön ja historiallisen perinnön.
Koska Lissabonin sopimuksen uudet määräykset saattavat hidastaa sisämarkkinalainsäädännön täytäntöönpanoa Euroopan talousalueen (ETA) valtioissa ja EFTA-valtioissa, olen samaa mieltä siitä, että komission on syytä virallistaa ETA-sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien EU:n uusien sääntöjen ja säädösten ilmoitusprosessi, jotta voidaan vähentää uuden säännöstön hyväksymisen ja sen ETAan kuuluvissa EFTA-valtioissa tapahtuvan täytäntöönpanon välistä eroa.
Olen myös samaa mieltä siitä, että ETAan kuuluvien EFTA-valtioiden parlamenttien olisi osallistuttava nykyistä läheisemmin EU:n lainsäädäntöprosessiin ETAn kannalta merkityksellisten ehdotusten osalta. Ehdotan näin ollen, että komission olisi toimitettava ETAan kuuluvien EFTA-valtioiden kansallisille parlamenteille säädösehdotukset, jotka lähetetään EU:n jäsenvaltioiden kansallisille parlamenteille kommentoitaviksi.
Pat the Cope Gallagher (ALDE), kirjallinen. – (GA) Suhteista Sveitsiin ja ETAan vastaavan Euroopan parlamentin valtuuskunnan puheenjohtajana olen hyvin tietoinen mietinnössä esille otetuista asioista. Euroopan vapaakauppaliittoon kuuluu neljä jäsenvaltiota: Sveitsi, Islanti, Norja ja Liechtenstein. Kolmesta näistä neljästä valtiosta tuli osa sisämarkkinoita, kun ETA-sopimus allekirjoitettiin vuonna 1994. Sveitsi päätti kansanäänestyksessä olla liittymättä ETAan 50,3 prosentin vastustaessa liittymistä ja 49,7 prosentin puoltaessa sitä. Niinpä Sveitsi on päättänyt solmia erillissuhteen muuhun Eurooppaan. Sveitsi on tehnyt noin 120 kahdenvälistä sopimusta EU:n kanssa.
Nämä sopimukset liittyvät henkilöiden vapaaseen liikkuvuuteen, maantiekuljetuksiin, siviili-ilmailuun, tieteelliseen tutkimukseen, teknisiin kaupan esteisiin, julkisten hankintojen markkinoihin ja maatalousasioihin. Sveitsi on EU:n toiseksi tärkein kauppakumppani ja sveitsiläiset yritykset työllistävät yli miljoona ihmistä kaikkialla EU:ssa.
Petru Constantin Luhan (PPE), kirjallinen. – (RO) Äänestin mietinnön puolesta, koska pidän suotuisana edistystä, jota on saavutettu rajat ylittävien palvelujen tarjoamisen vapauttamiseen liittyen EU:n ja Sveitsin välillä, ja erityisesti henkilöiden vapaata liikkuvuutta koskevan sopimuksen myönteisiä vaikutuksia. Sveitsissä toimivien EU:sta lähetettyjen työntekijöiden ja EU:sta peräisin olevien itsenäisten ammatinharjoittajien määrän kasvaminen vuosina 2005–2009 (tilastojen mukaan noin 200 000 EU:n jäsenvaltiossa tai EFTA-valtioissa asuvaa työntekijää matkustaa päivittäin töihin Sveitsin alueelle) on osoittautunut molempia osapuolia hyödyttäväksi. Sveitsin hallituksen ja kantonien viranomaisten on mielestäni tulevalla kaudella hyödynnettävä EU:n ja ETAn kokemuksia palvelualan avaamisesta palveludirektiivin täytäntöönpanon avulla.
Nuno Melo (PPE), kirjallinen. − (PT) Sveitsi kuuluu Islannin, Norjan ja Liechtensteinin ohella Euroopan vapaakauppa-alueeseen ja on EU:n tärkeä kauppakumppani. Islanti, Norja ja Liechtenstein vahvistivat kuitenkin entisestään kauppasuhteitaan EU:hun hyväksyessään Euroopan talousalueesta (ETA) tehdyn sopimuksen. Koska Sveitsi on kaupan volyymin perusteella EU:n neljänneksi suurin kauppakumppani, ETA-sopimuksen hyväksyminen on erittäin tärkeää. Tästä syystä äänestin siten kuin äänestin.
Franz Obermayr (NI), kirjallinen. − (DE) Mietinnössä ei kiinnitetä riittävästi huomiota Sveitsin itsemääräämisoikeuteen. Tästä syystä äänestin mietintöä vastaan.
Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) On ehdottoman tärkeää luoda todellinen Euroopan talousalue, kuten Porton sopimuksessa määrätään.
Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Me vihreät olemme tukeneet tätä mietintöä, jossa tarkastellaan sisämarkkinasääntöjen täytäntöönpanoon Sveitsissä ja ETA-valtioissa kohdistuvia esteitä. Mainittakoon erityisesti siinä esitettävät seuraavat ajatukset: Lissabonin voimaantulon jälkeen Euroopan komission olisi toimitettava ETAan kuuluvien EFTA-valtioiden kansallisille parlamenteille säädösehdotukset, jotka lähetetään EU:n jäsenvaltioiden kansallisille parlamenteille kommentoitaviksi. ETAan kuuluvien EFTA-valtioiden on varmistettava riittävät resurssit palveludirektiivin täytäntöönpanoa ja erityisesti kansallisten keskitettyjen asiointipisteiden perustamista varten. ETAan kuuluvien EFTA-valtioiden olisi myös lisättävä osallistumistaan muun muassa kuluttajan oikeuksia koskevasta direktiivistä käytäviin keskusteluihin.
Oreste Rossi (EFD), kirjallinen. – (IT) Äänestimme mietinnön puolesta, koska siinä pyritään poistamaan vapaan kaupan esteet EU:n jäsenvaltioiden ja tärkeiden eurooppalaisten kauppakumppanien väliltä.
Olemme sitä mieltä, että mikäli Sveitsi panisi sisämarkkinasäännöt laajemmin täytäntöön, se vaikuttaisi erityisesti Italian kohdalla myönteisesti yrityksiimme ja työntekijöihimme. On syytä pitää myönteisenä päätöstä, jonka Sveitsi on jo tehnyt pankkisalaisuuden merkittäväksi lieventämiseksi, jotta täytetään Euroopan unionissa edellytetty avoimuuden tarve.
Catherine Stihler (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin mietinnön puolesta, jossa suositellaan laajemman yhteistyön tekemistä ja parhaiden käytäntöjen jakamista sekä annetaan neuvoja Lissabonin sopimuksen jälkeisenä aikana toteutettavista muutoksista. Mietintö on lupaavaa luettavaa: sen mukaan keskimääräinen täytäntöönpanovaje on 0,7 prosenttia, mikä vastaa suurin piirtein EU:n jäsenvaltioissa vallitsevaa tilannetta.
Rafał Trzaskowski (PPE), kirjallinen. – (PL) Olen hyvin tyytyväinen siihen, että parlamentti hyväksyi mietinnön laajalla enemmistöllä. Toivon, että koska äänestitte sen hyväksymisen puolesta, kannatatte myös, kuten minäkin, mietinnön kahta perustavoitetta. Halusimme ensinnäkin sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan kanssa sisällyttää Euroopan talousalueeseen kuuluvat muut kuin EU:n jäsenvaltiot ja Sveitsin valiokunnan esityslistalle, jossa tarkastellaan EU:n ydintä eli sisämarkkinoita. Toivon, että nämä kumppanit, jotka ovat loppujen lopuksi unionin suurimpia kauppakumppaneita, ovat päätyneet sinne pysyvästi. Toisena tavoitteena oli tarkastella vihdoin tämän yhteistyön toteuttamiseen kohdistuvia tiettyjä esteitä ja erityisesti niitä, jotka vallitsevat Brysselin ja Bernin välillä. Toivon, että parlamentissa asiasta toimitettavan äänestyksen myötä molemmat osapuolet – sekä Euroopan komissio että Sveitsin valaliiton viranomaiset – saadaan vakuuttuneiksi niiden mekanismien tarkistamisesta, jotka tällä hetkellä sääntelevät niiden välistä yhteistyötä.
Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Vapaakauppasopimuksien ansiosta niiden allekirjoittajavaltiot hyötyvät mahdollisuudesta käydä kauppaa monenlaisilla tuotteilla ja lujittaa suhteellisia vahvuuksiaan. Tästä syystä pidän myönteisenä, että Euroopan unioni allekirjoittaa piakkoin vapaakauppasopimuksen Etelä-Korean kanssa. Meidän on kuitenkin aina suhtauduttava erittäin tarkkaavaisesti ehdotettujen kauppasopimuksien ehtoihin. Tässä tapauksessa on vältettävä nopeita muutoksia, jotka saattavat horjuttaa kauppavirtojen vakautta. Tästä johtuu suojalausekkeiden täytäntöönpanon tarve erityisesti autoteollisuutemme suojelemiseksi. Käytännössä olen tyytyväinen mietinnön hyväksymiseen, koska se sisältää parlamentin jäsenien esittämän pyynnön, joka koskee tuontivirtaa tarkastelevan tutkimuksen aloittamista jäsenvaltion, Euroopan parlamentin, EU:n alueen neuvoa-antavan ryhmän, oikeushenkilön, unionin tuotannonalan puolesta toimivan ja sitä vähintään 25 prosentin osuudella edustavan yhteenliittymän tai komission omasta aloitteesta. Jos käy ilmi, että jonkin tietyn tuotteen tuonnin jyrkkä kasvu vaikuttaa vakavasti unionin tuottajien asemaan, suojatoimenpiteitä voidaan toteuttaa suojatullien muodossa.
George Sabin Cutaş (S&D), kirjallinen. – (RO) Äänestin mietinnön puolesta, joka koskee EU:n ja Korean vapaakauppasopimuksen kahdenvälisen suojalausekkeen täytäntöönpanoa. Suojalausekkeen avulla suojataan yhteisön teollisuudenaloja ja työpaikkoja Koreasta peräisin olevan tuonnin mahdollisesti aiheuttamilta haitoilta. Vientivirtojen tiivis valvonta ja epäsäännönmukaisuuksien nopea oikaiseminen ovat erityisen tärkeässä asemassa oikeudenmukaisen kilpailun periaatteen noudattamisen kannalta. Katson näin ollen, että parlamentin on tuotava julki neuvostolle ja komissiolle, että se haluaa hyväksyä asetuksen mahdollisimman nopeasti.
Marielle De Sarnez (ALDE), kirjallinen. – (FR) Parlamentti on hyväksynyt suojalausekkeeseen, joka sisällytetään Etelä-Korean kanssa tehtävään vapaakauppasopimukseen, tehtävät tarkistukset. Kyse on kuitenkin vasta ensimmäisestä äänestyksestä: lopullinen äänestys on siirretty 18.–21. lokakuuta 2010 järjestettävälle istuntojaksolle, jotta olisi mahdollista päästä sopimukseen neuvoston kanssa ensimmäisessä käsittelyssä. Kaikki Euroopan komission toteuttamat vaikutuksenarvioinnit ovat osoittaneet, että Etelä-Korean kauppa hyötyy enemmän kuin EU:n. Vähintä, mitä komissio voi tehdä, on ottaa käyttöön uskottava suojalauseke. Pidämme alueellisia suojatoimenpiteitä koskevaa pyyntöämme oikeutettuna, koska seuraukset, jotka aiheutuvat EU:n markkinoiden avaamisesta eteläkorealaisille tuotteille, saattavat vaihdella huomattavasti jäsenvaltiosta toiseen. On paljon helpompi ennustaa, millaisia seurauksia unionin vienti aiheuttaa valtiossa, jossa on 50 miljoonaa asukasta (500 miljoonaan verrattuna). On myös olennaisen tärkeää, että parlamentilla ja asiaan kuuluvilla teollisuudenaloilla on oikeus aloittaa tutkimus suojatoimenpiteisiin liittyvissä tarkoituksissa ja että parlamentilla on enemmän sananvaltaa suojatoimenpiteitä hyväksyttäessä tai torjuttaessa.
Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Toivon, että Euroopan unionin ja Etelä-Korean välinen vapaakauppasopimus hyödyttää kumpaakin osapuolta ja että vapaan kaupan rajoitukset ovat niiden kannalta mahdollisimman vähäisiä. Suojatoimenpiteillä pyritään estämään EU:n teollisuudenaloille aiheutuvat vakavat haitat. Kahdenvälistä suojalauseketta, joka kattaa Etelä-Korean kanssa lokakuussa allekirjoitetun sopimuksen, olisi tarkasteltava yksityiskohtaisemmin, jotta sen täytäntöönpanoon liittyvät seikat huomioidaan asianmukaisesti ja jotta suojalauseke noudattaa avoimen prosessin edellytyksiä vastapuolen osallistavalla tavalla.
Koska tällaiset lausekkeet haittaavat vapaata kauppaa, niitä olisi rajoitettava siten, että vältetään aiheuttamasta laajempaa vahinkoa. Niiden olisi myös oltava tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhteisia niihin tilanteisiin nähden, joita varten ne on laadittu. Toivon, että EU:n teollisuus osoittautuu entistä vahvemmaksi ja luovemmaksi, jotta meidän ei tarvitse turvautua tähän mahdollisuuteen.
José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. − (PT) Tämä ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi on oikeudellinen väline, jolla pannaan täytäntöön EU:n ja Korean vapaakauppasopimuksen suojalauseke. EU:n ja Korean tasavallan välillä tehtiin vapaakauppasopimus 15. lokakuuta 2009. Sopimukseen sisältyy kahdenvälinen suojatoimilauseke, jonka mukaan on mahdollista ottaa uudelleen käyttöön suosituimmuustulli, jos kaupan vapauttamisen seurauksena tuonti kasvaa sellaisiin määriin ja sellaisissa olosuhteissa, että se aiheuttaa tai uhkaa aiheuttaa vakavaa haittaa unionin tuotannonalalle, joka tuottaa samankaltaista tai suoraan kilpailevaa tuotetta. Jotta tällaisia toimenpiteitä voitaisiin käyttää, suojalauseke on liitettävä Euroopan unionin lainsäädäntöön jo senkin vuoksi, että suojatoimenpiteiden määräämiseen liittyvät menetelmäseikat ja asianomaisten osapuolten edut on määriteltävä.
João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Hyväksymällä suojalauseke, minkä myötä tunnustetaan maailmankaupan vapauttamisen ja sääntelyn purkamisen valitettavat seuraukset, ei poisteta uhkia ja huolenaiheita, joita EU:n ja Etelä-Korean vapaakauppa tuo mukanaan ja jotka liittyvät eri taloudellisten toiminnanalojen tulevaisuuteen. Tämä pätee erityisesti joihinkin jäsenvaltioihin, kuten Portugaliin, ja alueisiin, jotka ovat kaikkein riippuvaisimpia näistä aloista.
On syytä pitää mielessä vaate- ja tekstiiliteollisuus, joka on tämän sopimuksen kannalta erityisen tärkeä, sekä työllisyyden pääosaston ja Eurofundin tutkimus, jossa esitetyn näkemyksen mukaan 20–25 prosenttia EU:n työpaikoista poistuu tällä alalla vuoteen 2020 mennessä. Tutkimuksen mukaan jopa 50 prosenttia Euroopan unionin tämänhetkisistä työpaikoista voisi kadota. On myös syytä pitää mielessä sellaiset alat kuin elektroniikkateollisuus ja moottoriajoneuvojen osia valmistava teollisuus.
EU:n uusliberalistinen fundamentalismi jatkaa työpaikkojen ja tuotantovalmiuksien uhraamista vapaan kaupan alttarilla monikansallisten yrityksien hyödyn nimissä. Fundamentalismi pahentaa vajeita ja edistää riippuvuutta ulkoisista markkinoista sekä kauppavajeen kroonisuutta ja kasvamista. Tällä ideologialla perustellaan edelleen hyökkäykset työntekijöiden oikeuksia vastaan, sosiaalinen polkumyynti sekä miljoonien pientuottajien ja monien pk-yritysten tuhoaminen.
Nathalie Griesbeck (ALDE), kirjallinen. – (FR) Sopimus on ensimmäinen Lissabonin sopimuksen jälkeen tehty kauppasopimus ja ensimmäinen sopimus, jonka Euroopan parlamentti hyväksyy, joten on tärkeää, että parlamentti saa äänensä kuuluviin. Vahvistaaksemme parlamentin uusia toimivaltuuksia EU:n kauppapolitiikan määrittämisen alalla äänestimme kansainvälisen kaupan valiokunnan (INTA) esittämien tarkistuksien puolesta, mutta päätimme olla äänestämättä päätöslauselman tekstin puolesta kokonaisuutena, jotta voisimme pyrkiä parempaan sopimukseen neuvoston kanssa. Sopimuksen parantaminen edellyttäisi useiden pääkohtien tarkistamista: haluamme todellisen suojalausekkeen, tehokkaan lausekkeen, jonka avulla on mahdollista kattaa EU:n eri jäsenvaltioiden väliset alueelliset vääristymät ja jonka avulla on ennen kaikkea mahdollista estää sellaisten tilanteiden syntyminen, jotka saattavat aiheuttaa "vakavaa haittaa" tuottajille Euroopan unionissa. Tämän jälkeen on vielä tarkasteltava kysymystä, joka koskee parlamentin aloiteoikeutta tiedustelutoimien toteuttamiseksi suojalausekkeen mukaisesti.
Nuno Melo (PPE), kirjallinen. − (PT) EU:n ja Etelä-Korean välinen vapaakauppasopimus on hyvin tärkeä EU:n jäsenvaltioiden taloudellisen kehityksen kannalta. Kahdenvälisiä suojalausekkeita tarvitaan kuitenkin sen varmistamiseksi, ettei sopimuspuolien väliseen tuontiin ja vientiin liity vääristymiä vaan että niiden välillä vallitsee tasapaino. Näiden lausekkeiden avulla on mahdollista estää vakavat haitat, joita EU:n teollisuudelle saattaisi aiheutua, mikäli joidenkin tuotteiden tuonti saavuttaa ylimitoitetut mittasuhteet. Edellä mainittu suojalauseke on näin ollen sisällytettävä EU:n lainsäädäntöön, jotta näitä toimenpiteitä voidaan toteuttaa.
Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Entisessä Japanin siirtomaassa Etelä-Koreassa noudatetaan korkeampia sosiaali- ja työoikeusnormeja muihin valtioihin verrattuna, joiden kanssa Euroopan unioni on neuvotellut tai jo tehnyt vapaakauppasopimuksia. On tärkeää ja tosiaan oikeasuhtaista, että unioni voi ottaa käyttöön suojalausekkeita rajoitetuksi ajaksi ja alueellisesti yksittäisissä EU:n jäsenvaltioissa. Aikaisemmat kokemukset ovat osoittaneet, että on tärkeää – erityisesti tavaroiden tuonnin ja viennin yhteydessä – voida toteuttaa tarvittavia rakenteellisia mukautuksia tai vastaavia toimia.
On myös keskeisen tärkeää valvoa tuontia ja vientiä aloilla, joille mahdollisesti aiheutuu eniten vahinkoa, jotta vältetään merkittävän haitan aiheutuminen unionin teollisuudenaloille. Kauppasopimuksia tekemällä edistetään periaatteessa taloudellista kasvua EU:ssa, minkä vuoksi äänestin mietinnön puolesta.
Cristiana Muscardini (PPE), kirjallinen. – (IT) Tuen täysimääräisesti päätöslauselman tekstiä, joka koskee asetuksen antamista mahdollisuudesta ottaa käyttöön suojalauseke sellaisissa tapauksissa, joissa Etelä-Koreasta peräisin oleva tuonti uhkaa aiheuttaa vakavaa haittaa yhteisön valmistajille ja valmistusteollisuudelle vapaakauppasopimuksen täytäntöönpanon seurauksena.
Lausekkeen alueellinen täytäntöönpano on keskeisen tärkeää, jotta jäsenvaltiot mutta myös teollisuus ja parlamentti voivat vaatia tutkimuksien aloittamista yhteisön viennin suojelemiseksi lyhyellä aikavälillä. Äänestäessämme Zalban päätöslauselman puolesta voimme omaksua selkeän ja päättäväisen kannan neuvostoon nähden ja vahvistaa parlamentin asemaa; parlamentti on tärkeä osa yhteisön kauppapolitiikkaa eikä pelkästään sen täytäntöönpanija.
Hämmästelemme suuresti sitä, että puheenjohtajavaltio Belgia on sijoittanut sopimuksen allekirjoittamista ja väliaikaista soveltamista koskevan päätösehdotuksen seuraavan ulkoasiainneuvoston esityslistalle, ennen kuin parlamentissa on aloitettu keskustelemaan sopimuksesta ja ennen kuin turvalausekkeesta parlamentissa toimitettavan äänestyksen tulos on selvinnyt, järjestämättä virallisia kolmikantaneuvotteluja, vaikka puheenjohtajavaltio onkin tietoinen lopulliseen sisältöön liittyvistä tuntemattomista tekijöistä. Tästä syystä on selvästi tarpeen kehottaa kaikkia toimielimiä suurempaan keskinäiseen kunnioitukseen, kuten Lissabonin sopimuksessa edellytetään.
Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan unioni on maailman vaativin tuotantoalue ja muodostaa maailman läpäisevimmät markkinat. Tilanne aiheuttaa erittäin vakavia ongelmia ennen kaikkea tuottajillemme, joihin kohdistuu toisinaan korkeampia tuotantomaksuja kuin heidän muissa maailman osissa toimiviin kilpailijoihinsa, koska heidän on noudatettava monenlaisia lakeja, joista seuraa huomattavia rasitteita. Mikäli näille kilpailijoille annetaan vapaa pääsy markkinoillemme, syntyy epäoikeudenmukainen kilpailutilanne, mitä sen enempää tuottajat, jalostajat, teollisuus kuin kaupan alakaan eivät kestä. Tämä olisi eurooppalaisen yhteiskunnan kannalta hyvin haitallista keskipitkällä aikavälillä.
Tässä yhteydessä suhtaudun innostuneen myönteisesti tähän mietintöön Euroopan unionin ja Etelä-Korean välisestä kaupasta. Koska mietintöön on sisällytetty määräys kahdenvälisestä suojalausekkeesta, jolla estetään merkittävän vahingon aiheutuminen yhteisön teollisuudelle, mikäli tuontimäärät kasvavat suuriksi, mietinnössä tunnustetaan tämä jatkuva ongelma ja aloitetaan asianmukaisten toimien toteuttaminen ongelman minimoimiseksi.
Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, neuvosto valtuutti 23. huhtikuuta 2007 komission aloittamaan Korean tasavallan kanssa neuvottelut EU:n ja Korean välisen vapaakauppasopimuksen tekemiseksi.
Sopimus allekirjoitettiin 15. lokakuuta 2009. Sopimukseen sisältyy kahdenvälinen suojatoimilauseke, jonka mukaan on mahdollista ottaa uudelleen käyttöön suosituimmuustulli, jos kaupan vapauttamisen seurauksena tuonti joko absoluuttisesti tai suhteessa kotimaiseen tuotantoon ilmaistuna kasvaa sellaisiin määriin ja sellaisissa olosuhteissa, että se aiheuttaa tai uhkaa aiheuttaa vakavaa haittaa unionin tuotannonalalle, joka tuottaa samankaltaista tai suoraan kilpailevaa tuotetta.
Jotta tällaisia toimenpiteitä voitaisiin käyttää, suojalauseke on liitettävä Euroopan unionin lainsäädäntöön jo senkin vuoksi, että suojatoimenpiteiden määräämiseen liittyvät menetelmäseikat ja asianomaisten osapuolten edut on määriteltävä. Oheinen ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi on oikeudellinen väline, jolla pannaan täytäntöön EU:n ja Korean vapaakauppasopimuksen suojalauseke.
Marit Paulsen, Olle Schmidt ja Cecilia Wikström (ALDE), kirjallinen. – (SV) EU:n ja Etelä-Korean vapaakauppasopimus on EU:n kannalta hyvin tärkeä. Suhtaudumme liberaalien tavoin hyvin myönteisesti vapaakauppasopimuksiin ja katsomme, että niillä on myönteinen vaikutus yhteisön talouteen ja kauppaan. Tästä syystä suhtaudumme varsin epäilevästi alueellisiin suojalausekkeisiin, joita Euroopan parlamentti haluaa sisällyttää sopimukseen vapaan kaupan rajoittamiseksi. Sen sijaan haluamme korostaa vapaan kaupan merkitystä EU:n kehityksen kannalta. Euroopan parlamentin olisi toteutettava toimia helpottaakseen muun maailman kanssa käytävää kauppaa ja luodakseen EU:lle tilaisuuksia rajoituksettomien vapaakauppasopimuksien avulla, jotta se voisi olla kilpailukykyinen toimija maailmankaupan alalla.
Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Vihreät eivät esittäneet tarkistuksia mietintöluonnokseen, koska lähtökohtanamme on ehdotus, jonka mukaan äänestämme Korean kanssa tehtävää vapaakauppasopimusta vastaan tulevan hyväksymismenettelyn yhteydessä. Syynä on, että vastustamme tilannetta, jossa yksittäisellä vapaakauppasopimuksella määrätään mielivaltaisesti EU:n teollisuuden näkymistä. Vastustamme myös EU:n vapaakauppasopimukseen neuvottelemaa poikkeamaa: sen ansiosta on mahdollista viedä Koreaan suuria polttoainerohmuja, jotka eivät täytä Korean hiilidioksidipäästöille asettamia tiukempia rajoja ja määräaikoja. Katsomme lisäksi, että EU 2020 -strategialla pyritään kannustamaan EU:n laajuista teollisuuspolitiikkaa; sen oheen olisi liitettävä väliaikainen lykkäys vireillä olevia vapaakauppasopimuksia varten, jotka saattavat olla ristiriidassa tällaisen politiikan toimeenpanon kanssa.
Tässä tilanteessa kannatamme kuitenkin ankarien suojatoimien määrittämistä ja tästä nimenomaisesta suojatoimesta tulee esikuva muille vapaakauppasopimuksille. Tuimme myös esittelijää hänen vastustaessaan sellaisen tilanteen syntymistä, jossa Korean suojatoimen tarkoituksena on ainoastaan edistää ajoneuvoteollisuuden etuja, ja pyrkiessään varmistamaan, että koko kauppasuhteiden ja mahdollisten kaupan suojaamiseen tarkoitettujen keinojen kirjo otetaan huomioon.
Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, jonka laatimisesta vastasin Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmän puolesta, koska pidän sitä tarpeellisena, jotta voimme palauttaa tasapainon elintarvikeketjun toimijoiden välisiin suhteisiin sekä edistää niiden avoimuutta. Samalla taataan oikeudenmukainen ja kilpailukykyinen hyvien käytäntöjen kehys sekä valvontajärjestelmä, jolla varmistetaan sen kitkaton toiminta. Toivon nyt, että komissio ottaa huomioon parlamentin täällä tänään hyväksymät suuntaviivat ja että niitä ilmennetään lainsäädäntöehdotuksessa, jonka se esittää meille ennen vuoden loppua.
Charalampos Angourakis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Mietinnössä tyydytään esittämään lausumia elintarvikeketjun valitettavasta tilasta, joka pahenee päivä päivältä, ja arvostellaan komissiota puutteellisesta viestinnästä. Siinä hyväksytään kuitenkin elintarvikkeiden markkinoille saattaminen ja ehdotetaan ratkaisuja elintarvikemarkkinoiden kilpailukyvyn, avoimuuden ja tiedottamisen parantamisen kehyksessä, puuttumatta ongelman ytimeen eli kapitalistiseen tuotantomenetelmään, joka ryöstää pieniltä ja keskisuurilta maatiloilta niiden työn tulokset ja työtä tekeviltä kuluttajilta heidän tulonsa. Kreikassa EU:n sekä Pasok- ja Uusi demokratia -puolueiden johtamien hallituksien harjoittamalla ruohonjuuritason vastaisella politiikalla on tuettu monopolien otetta elintarvikemarkkinoista ja kartellien luomista maitotuotteiden ja jauhojen kaltaisten elintarvikkeiden alalla. Tämän seurauksena vähittäishinnat ovat nousseet pilviin lisäten siten entisestään elintarviketeollisuuden laajamittaista hyötyä, eikä työtä tekevillä ja ruohonjuuritason perheillä yksinkertaisesti enää ole varaa niihin.
Kansan elintarviketarpeet voidaan tyydyttää vain, mikäli työväenluokat, pienien ja keskisuurien maatilojen omistajat ja ruohonjuuritason luokat alkavat yhdessä vastustaa monopoleja torjumalla ja kumoamalla ruohonjuuritason vastaista politiikkaa ja sen edistäjiä, asettamalla vallan kansan käsiin, tekemällä tuotantovälineistä yhteiskunnan omaisuutta ja organisoimalla suunniteltua maataloustuotantoa perustuen työtä tekevien ja ruohonjuuritason perheiden tarpeisiin kansantalouden kehyksessä.
Alfredo Antoniozzi (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin mietinnön puolesta, koska kuten sen 3 kohdassa ansiokkaasti todetaan, kaikki Rooman sopimuksessa mainitut maatalouteen liittyvät tavoitteet (tuottavuuden lisääminen, elintarvikkeiden riittävä tarjonta, kohtuulliset kuluttajahinnat, markkinoiden vakauttaminen) on saavutettu, paitsi tavoite kohtuullisen elintason varmistamisesta maataloudessa työskenteleville. Komission olisi näin ollen otettava tämä asianmukaisesti huomioon kaikissa talousarviota koskevissa ehdotuksissa.
Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Viljelijöidemme olisi ansaittava kohtuulliset tulot työstään samalla kun heidän olisi tuotettava vaativia laatunormeja täyttäviä ja kuluttajille riittävän edullisia elintarvikkeita. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnassa tehdyn työn ansiosta Bovén mietintö on tasapainoinen ja siinä ehdotetaan joitakin ratkaisuja näihin haasteisiin. Tuottajajärjestöjen vahvistaminen, mallisopimusten käyttöönotto tietyillä aloilla ja itsesääntelyn kannustaminen ovat mielestäni tutkimisen arvoisia vaihtoehtoja. Tästä syystä äänestin mietinnön puolesta.
Liam Aylward (ALDE), kirjallinen. – (GA) Maanviljelijöiden tulot laskivat keskimäärin 12 prosenttia vuonna 2009 ja tuotantokulut nousivat 3,6 prosenttia. Nykytilanteessa maanviljelijöiden on mahdoton toimia kovin paljon pidempään elintarvikeketjussa, jossa kuluttajien maksamat hinnat ovat nousseet vuodesta 1996 alkaen 3,3 prosenttia vuodessa.
Elintarvikeketjun rakenne on monimutkainen eikä se toimi tällä hetkellä tehokkaasti. Maanviljelijät eivät saa asianmukaista korvausta ajasta, jonka he ovat käyttäneet, ja sijoituksista, joita he ovat tehneet elintarvikkeiden laadukkaaksi tuottamiseksi. Mikäli haluamme turvautua maanviljelijöihin taataksemme elintarvikkeiden saatavuuden, meidän on ratkaistava markkinoiden vaihtelusta ja elintarvikeketjun vääristymistä aiheutuvat ongelmat. Maanviljelijöille on taattava kohtuulliset tulot.
On taattava oikeudenmukaiset hinnat maanviljelijöille, asianmukainen markkinoiden avoimuus ja oikeudenmukaiset vähittäishinnat kuluttajille. Komission on tarkasteltava elintarvikeketjua ja tuen erityisesti niitä, jotka vaativat voittomarginaalien jakautumisen tutkimista, jotta voidaan selvittää tarkasti, missä kohdin elintarvikeketjua vääristymät haittaavat kilpailua.
Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. − (LT) Tuin mietintöä ja jaan siinä esitetyn huolenaiheen EU:n viljelijöiden tilanteesta. Maailmanlaajuinen talous- ja rahoituskriisi sekä elintarvikkeiden ja hyödykkeiden hinnanvaihtelu ovat ajaneet maataloustuottajat ahdinkoon, minkä vuoksi kuluttajienkaan edut eivät toteudu. Vaikka elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet 3,3 prosenttia vuodesta 1996, maanviljelijöille maksettavat hinnat ovat nousseet vain 2,1 prosenttia ja tuotantokulut ovat nousseet 3,6 prosenttia, mikä osoittaa, että elintarvikeketju ei toimi asianmukaisesti. Lisäksi viljelijöiden keskimääräiset tulot vähenivät yli 12 prosenttia 27 jäsenvaltion EU:ssa, mikä tarkoittaa, että viljelijät eivät voi enää ansaita kohtuullisia tuloja työstään. Tästä huolimatta viljelijöiden ja maatalouselintarvikealan on jatkettava hyvin vaativat laatunormit täyttävien ja kuluttajille riittävän edullisten elintarvikkeiden tuotantoa. Olen samaa mieltä siitä, että maatalousalalla tarvitaan enemmän avoimuutta ja että Euroopan komission on toimittava johtavassa asemassa ja ehdotettava pakollista vuosittaista menettelyä, jonka mukaan Euroopan johtavat kauppiaat, jalostajat sekä tukku- ja vähittäismyyjät ilmoittavat markkinaosuutensa.
Jean-Luc Bennahmias (ALDE), kirjallinen. – (FR) Jokaisen maatalouskriisin yhteydessä maanviljelijät ja kuluttavat esittävät seuraavan painokkaan vaatimuksen: hintojen ja maanviljelijöiden tulojen avoimuutta on edistettävä kertakaikkisesti maataloustuotannon ketjuissa. Mietintö on laadittu juuri näiden linjojen mukaisesti, minkä vuoksi siihen on syytä suhtautua myönteisesti. Pahoittelen kuitenkin, että ehdotus, joka koskee suosituimmuuskohtelun takaamista tuottajajärjestöille, viljelijöiden osuuskunnille ja pk-yrityksille julkisten hankintasopimusten yhteydessä, hylättiin vain muutamalla äänellä.
Mara Bizzotto (EFD), kirjallinen. − (IT) Avoimuus, kilpailu ja tarjonta ovat vain muutamia näkökohtia, joita jäsen Bové on tarkastellut; hän kehottaa komissiota ja neuvostoa toteuttamaan toimia parantaakseen Euroopan elintarvikeketjun toimintaa.
Päätin äänestää Bovén mietinnön puolesta, koska olen vakaasti sitä mieltä, että elintarvikeketjun tehostamista koskeviin toimiin on sisällyttävä hyvän kauppatavan vastaisten käytäntöjen lakkauttaminen, hintojen seuranta sekä tuottajien ja kuluttajien ottaminen enenevässä määrin mukaan laatua koskevien vaatimuksien määrittelyyn ja paikallisen taloudellisen kehityksen edistämiseen.
Jan Březina (PPE), kirjallinen. – (CS) Äänestin mietinnön "Oikeudenmukaiset tulot maanviljelijöille: toimivampi elintarvikeketju Eurooppaan" puolesta, koska asiaan olisi mielestäni kiinnitettävä enemmän huomiota EU:hun liittyvässä yhteydessä. Haluan kuitenkin myös esittää mietintöä koskevan varauman. On mielestäni väärin, ettei siinä kiinnitetä enemmän huomiota maanviljelijöiden erisuuruisiin neuvotteluvoimiin jalostajiin nähden. Elintarvikkeita jalostava teollisuus on yhtenäinen ja taloudellisesti vahva, kun taas maanviljelijät ovat usein hajaantuneita ja väistämättä heikommassa asemassa kaupallisia neuvotteluja käytäessä. Komissio haluaa tästä huolimatta tukea elintarvikkeita jalostavan teollisuuden laajempaa yhdentymistä sisämarkkinoilla kilpailun lisäämiseksi yhteisön elintarvikeketjussa.
Mietinnössä ei juurikaan oteta kantaa siihen, miten maanviljelijöistä voisi tulla tasapuolisia kumppaneita elintarviketeollisuuteen ja kaupallisiin ketjuihin nähden. Ihmettelin myös pyyntöä kansallisten ja alueellisten alkuperämerkintäjärjestelmien yleistymisen pysäyttämisestä: ne on tarkoitus korvata maantieteellisiä merkintöjä varten luodulla uudella laatupolitiikan mukaisella kehyksellä. Katson, että alueellisilla merkintäjärjestelmillä saatettaisiin täydentää tarkoituksenmukaisella tavalla yhteisön merkintäjärjestelmää, kunhan ne eivät rajoita tavaroiden vapaata liikkuvuutta sisämarkkinoilla.
Alain Cadec (PPE), kirjallinen. – (FR) Euroopan parlamentti hyväksyi tänään, tiistaina 7. syyskuuta 2010, tämän mietinnön elintarvikkeiden hinnoista ja maanviljelijöiden tuloista yhteisössä. Mietintö perustuu kaikkien poliittisten ryhmien väliseen laajamittaiseen yhteistyöhön, johon Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraattien) ryhmä on osallistunut merkittävällä tavalla.
Pidän myönteisinä ehdotuksia, joita Euroopan komissiolle on tehty tuottajien aseman vahvistamiseksi vähittäismyyjien kanssa käytävissä neuvotteluissa. Yhdyn esittelijään hänen vaatiessaan EU:n kilpailulainsäädännön mukauttamista määräävän markkina-aseman väärinkäytön estämiseksi.
Ehdotus määrä- ja hintalausekkeita sisältävien normisopimuksien luomisesta, joilla taataan maanviljelijöiden kohtuulliset tulot, on mielestäni tarkoituksenmukainen. Tarvitsemme uutta markkinasääntelyä, jonka myötä yhteinen maatalouspolitiikka saa välineitä kriisien paremmaksi torjumiseksi.
Kuten kalastus- ja vesiviljelytuotteiden kohdalla, kiinnitän suurta huomiota laatutuotteiden edistämiseen ja kestävään tuotantoon. Tästä syystä on olennaisen tärkeää, että kolmansista valtioista tuodut tuotteet täyttävät samat edellytykset kuin yhteisön tuotteet, jotta estetään mahdollinen epäoikeudenmukainen kilpailu.
Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. − (PT) Koska elintarvikeketjuun liittyviä ongelmia on havaittu niin yhteisössä kuin maailmanlaajuisesti, ne on ratkaistava kiireellisesti. Mietinnössä esitetään joitakin ratkaisuja, joista korostan tarvetta parantaa EU:n maatalouden elintarviketuotannon lisäarvoa, harkita hyvän kauppatavan vastaisia käytäntöjä hillitseviä toimenpiteitä, kuten rangaistuksien käyttöön ottamista ja julkisen luettelon laatimista sääntöjä rikkovista yrityksistä, ja perustaa maataloushintojen ja -marginaalien seurantakeskus. Mielestäni on myös tärkeää järkeistää elintarvikeketjun toimintaa, jotta voidaan vähentää elintarvikkeiden kuljetuksen ympäristövaikutuksia, edistää paikallisten elintarvikkeiden myyntiä ja taata maaseudun elinkeinojen kestävä kehitys.
Nikolaos Chountis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Äänestin Bovén mietinnön puolesta yhtäältä siksi, että se on oikeansuuntainen ja sisältää hyvin tärkeää tietoa, mutta myös siksi, että siinä tehdään useita merkittäviä muutoksia komission hyvin heikkolaatuiseen alkuperäistekstiin. Mietinnössä pyritään edistämään tuotevalikoiman monipuolisuutta, maatalouden kulttuuriperintöä, vähittäismyymälöitä, maanviljelijöiden mahdollisuutta harjoittaa suoramyyntiä, työpaikkoja sekä rahoituksen myöntämistä pienille ja keskisuurille maatiloille ja osuuskunnille siten, että taataan elintarvikeomavaraisuus ja ympäristönsuojelu. Siinä korostetaan tarvetta taata oikeudenmukaiset tulot maanviljelijöille ja kehotetaan siten komissiota ottamaan huomioon kaikki talousarvioehdotukset. Mietinnössä painostetaan parantamaan yksityisiä laatumerkintöjä koskevaa oikeudellista kehystä, jotta vältetään niiden lukumäärän paisuminen, jotta kuluttajille taataan laajempi avoimuus ja tuottajien markkinoille pääsyä helpotetaan.
Mietinnössä katsotaan myös, että yhteisössä on kiellettävä myynti hankintahintaa alhaisemmalla hinnalla, ja komissiota kehotetaan arvioimaan kilpailun vastaista toimintaa, koska vaikka Herfindahlin indeksiä voidaan hyödyntää monopoliriskien arvioinnissa, sillä ei kyetä kuvaamaan sellaisten kilpailujen vastaisten käytäntöjen todellista laajuutta, joihin liittyy salaisia sopimuksia ja oligopolistisia piirteitä, kuten suurten myymäläketjujen tapauksessa vaikuttaa tapahtuvan.
Lara Comi (PPE), kirjallinen. – (IT) Yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) päätavoitteena on aina ollut oikeudenmukaisten tulojen takaaminen maanviljelijöille. Komission toteuttaman uudelleentarkastelun myötä tietoon on tullut monia eroavuuksia alkuperäiseen periaatteeseen nähden, emmekä voi katsoa niitä kaikkia läpi sormien. Maanviljelijät ovat vakuuttuneita siitä, että heidän työnsä on taloudellisesti aliarvostettua.
Heidän siirtämistään toimitusketjun ensimmäisestä vaiheesta tärkeän toimijan asemaan ketjun toisessa vaiheessa ei enää pidetä ratkaisevana tekijänä kuluttajien maksaman lopullisen hinnan vakauttamisen kannalta. On välttämätöntä valvoa hyödykkeiden hintavaihteluja, joista on kuluttajille pelkkää haittaa. Mielestäni olisi hyödyllistä tarkastella uudelleen sitä, miten tavarat liikkuvat toimitusketjussa, jotta estetään sellainen hyödykkeiden hinnannousu, joka on ristiriidassa kulujen oikeudenmukaisen jakamisen kanssa tehdyn työn mukaan.
On tärkeää valvoa, lisääntyykö kuluttajia haittaava tuotteen kustannusten epäsuhta toimitusketjun alku- ja loppupään välissä. Vaarana olisi, että markkinoille saatetaan kalliimpia tuotteita, joiden laatu ei nouse vastaavasti. Kuluttajien on oltava johtoasemassa, jotta taataan oikeudenmukaiset tulot kaikille toimitusketjun toimijoille.
Vasilica Viorica Dăncilă (S&D), kirjallinen. – (RO) Kun pidetään mielessä, että maatalous on yksi aloista, jotka ovat eniten kärsineet talouskriisistä, Euroopan komission on mielestäni mahdollistettava ja turvattava sellaiset toimenpiteet, joiden tavoitteena on kannustaa maanviljelijöitä kestävään ja eettisesti hyväksyttävään tuotantotapaan sekä hyvitettävä tehdyt investoinnit. Tämä loisi tasapainoa ja auttaisi parantamaan Euroopan elintarvikeketjun toimintaa.
Mário David (PPE), kirjallinen. – (PT) Elintarvikekriisin ja siitä johtuvan elintarvikkeiden ja perustuotteiden hintojen epävakauden myötä on tuotu esille huolenaiheita siitä, miten elintarvikeketjut toimivat yhteisön- ja maailmanlaajuisesti. Huolenaiheissa viitataan myös eroon, joka vallitsee yhtäältä sen välillä, että elintarvikkeiden hintojen vuotuinen nousu on suuruudeltaan 3,3 prosenttia ja maanviljelijöiden saaman hinnan nousu 2,1 prosenttia, kun taas menot ovat toisaalta kasvaneet 3,6 prosenttia; tämä ilmentää hintojen avoimuuden puutetta kautta koko toimitusketjun. Koska katson, että tasapainoiset kauppasuhteet edistäisivät elintarvikkeiden tarjontaa mutta myös hyödyttäisivät maanviljelijöitä, äänestin mietinnön sisällön puolesta.
Totean näin ollen uudelleen, että yhteisen maatalouspolitiikan päätavoitteena olisi oltava yhteisön maatalouden kilpailukyvyn ylläpitäminen ja maatalouden tukeminen EU:ssa, jotta taataan paikallinen elintarviketuotanto ja tasapainoinen alueellinen kehitys. Tämä on kuitenkin toteutettava ottaen huomioon oikeudenmukaisten tulojen takaaminen maatalousalalla. Niinpä kestäviä ja eettisiä tuotantojärjestelmiä on mahdollista kannustaa vain, jos maanviljelijöille maksetaan asianmukaisia korvauksia heidän näillä aloilla tekemistään sijoituksista ja sitoumuksista.
Marielle De Sarnez (ALDE), kirjallinen. – (FR) Euroopan parlamentti vaatii oikeudenmukaisempia tuloja maanviljelijöille toimivamman elintarvikeketjun yhteydessä. On mahdoton hyväksyä, että viljelijöiden tulot laskevat jatkuvasti samalla kun elintarviketeollisuuden, monikansallisten tukkumyyjien ja vähittäismyyjien tulot nousevat. Tästä syystä kehotamme Euroopan komissiota toteuttamaan käytännön toimia (torjumaan määrääviä markkina-asemia, sopimattomia kaupallisia ja sopimuksiin liittyviä menettelyjä, maksujen viivästymistä ja niin edelleen) sellaisen avoimen ja tehokkaan talouden luomiseksi, jossa tuotteita myydään oikeudenmukaiseen hintaan ja viljelijät tulevat toimeen.
Anne Delvaux (PPE), kirjallinen. – (FR) Äänestin mietinnön puolesta, koska siinä tarkastellaan ongelmaa, joka koskee hyödyn epätasaista jakautumista elintarvikeketjussa, erityisesti maanviljelijöiden oikeudenmukaisiin tuloihin nähden.
Maanviljelijöiden tulot laskivat keskimäärin yli 12 prosenttia 27 jäsenvaltion unionissa vuonna 2009, kun taas kuluttajien ostamien lopputuotteiden hinnat ovat pysyneet ennallaan tai nousseet. Tämä ilmentää hintojen avoimuuden puutetta kautta elintarvikeketjun sekä hyödykkeiden hintojen entistä laajempaa vaihtelevuutta. Elintarvikeketjussa on näin ollen pyrittävä suurempaan avoimuuteen suurten valintamyymälöiden ja jalostusteollisuuden hyvän kauppatavan vastaisten käytäntöjen lakkauttamiseksi.
Diane Dodds (NI), kirjallinen. – (EN) Kannatan tätä mietintöä periaatteessa, koska siinä tarkastellaan mielestäni tärkeimpiä elintarvikeketjuun liittyviä ongelmia. Meidän on tunnustettava tosiasiat eli valta-aseman väärinkäyttö järjestelmän kehyksessä. Vähittäismyyjillä on liikaa valtaa, mikä johtaa siihen, että alkutuottajat toimivat hinnan vastaanottajina eivätkä hinnan määrittäjinä. Vaikka olenkin samaa mieltä mietinnön periaatteista, suhtaudun erittäin varauksellisesti esittelijän esittämiin ehdotuksiin. En usko liialliseen sääntelyyn. Lisäämällä byrokratiaa onnistutaan ainoastaan lisäämään painetta ja aiheuttamaan ylimääräisiä kustannuksia nykyisessä järjestelmässä. En myöskään kannata ajatusta EU:n laajuisesta elimestä, jonka tehtävänä on valvoa kaikkia markkinatoimia. Tällaisesta elimestä aiheutuisi kohtuuttomia kustannuksia.
Jäsenvaltioissa toimiva valintamyymäläasiamies voisi hoitaa tämän tehtävän. Vaikka olenkin samaa mieltä joistakin ECR:n esittämistä tarkistuksista, epäilen, että nopea siirtyminen vapaampiin markkinoihin olisi haitallista vaalipiirini tuottajien kannalta. Heidän vastahakoisella suhtautumisellaan vähittäismyyjien vallan torjuntaan toimitusketjussa ei taata alkutuottajien elintarvikehuollon jatkuvuutta.
Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin mietinnön "Oikeudenmukaiset tulot maanviljelijöille: toimivampi elintarvikeketju Eurooppaan" puolesta, koska on toteutettava toimia, jotta taataan oikeudenmukaisemmat tulot maanviljelijöille, hintojen parempi avoimuus kuluttajien kannalta sekä elintarvikeketjun parempi toiminta, erityisesti sellaisten lainsäädäntöehdotuksien myötä, joilla pyritään oikaisemaan hyödyn epätasainen jakautuminen elintarvikeketjussa, ja jotta torjutaan hintojen vaihtelua ja vähennetään maanviljelijöiden suojattomuutta.
Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Olemme kaikki yhtä mieltä siitä, että maanviljelijät ovat erityisen alttiita hintojen vaihtelulle heidän työhönsä liittyvien ominaispiirteiden vuoksi. Mietinnössä esitetään joitakin hyviä ajatuksia heidän suojaamisekseen, kun taas toiset herättävät vain epäilyksiä. Riskinä on ensinnäkin, että markkinaosuuksien pakollisesta ilmoittamisesta tulee pelkkä byrokraattinen toimi. Suhtaudun myös epäilevästi määräävän markkina-aseman väärinkäytön ja elintarvikeketjussa noudatettavien hyvän kauppatavan vastaisten käytäntöjen korostamiseen, koska jos väärinkäyttöä ja hyvän kauppatavan vastaisia käytäntöjä ilmenee tosiasiallisesti, sääntöjä rikkovia tahoja on rangaistava voimassa olevan kilpailulainsäädännön nojalla.
Juuri tästä syystä on mielestäni tarpeetonta luoda uutta yhteyttä kilpailua koskevien sääntöjen ja yhteisen maatalouspolitiikan välille. Tiedämme jo nyt, että yksityiset merkit takaavat kuluttajille laajemman valinnanvapauden, ja tutkimukset osoittavat, että kuluttajat suosivat niitä. Näin markkinat toimivat. Tästä syystä mietinnössä on paljon asioita, joita kannattaa tarkastella lähemmin.
José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. − (PT) Viljelijöille on taattava oikeudenmukaiset tulot. On mahdoton hyväksyä, että viljelijöille maksettavat hinnat ovat nousseet vuodesta 1996 alkaen vain 2,1 prosenttia, kun taas tuotantokulut ovat nousseet 3,6 prosenttia. Elintarvikkeiden hinnat ovat kuitenkin nousseet 3,3 prosenttia vuodessa, mikä tarkoittaa, että viljelijöitä on rangaistu. On syytä panna merkille, että viljelijöiden tulot laskivat keskimäärin yli 12 prosenttia 27 jäsenvaltion unionissa vuonna 2009.
Kaikki Rooman sopimuksessa mainitut maatalouteen liittyvät tavoitteet – tuottavuuden lisääminen, elintarvikkeiden riittävä tarjonta, kohtuulliset kuluttajahinnat, markkinoiden vakauttaminen – on saavutettu, paitsi tavoite oikeudenmukaisten tulojen takaamisesta maatalousalalla työskenteleville. Kehotamme näin ollen komissiota parantamaan eurooppalaista elintarvikkeiden hintojen seurantavälinettä, jotta elintarvikkeiden hinnoittelu muuttuisi avoimemmaksi kuluttajien ja viljelijöiden tarpeiden mukaisesti. Kehotan myös komissiota pikaisesti toteuttamaan maataloushintojen ja -marginaalien seurantakeskuksen perustamista koskevan kokeiluhankkeen – ja täydentämään tätä välinettä hintoja, voittomarginaaleja ja volyymeja koskevilla tiedoilla – jota varten Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät 1,5 miljoonan euron määrärahan vuoden 2010 talousarvioon.
João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Mietintö ei ole yhtä kunnianhimoinen kuin sen otsikko saattaisi antaa ymmärtää. Tekstissä tehdään loppujen lopuksi vain vähän – jos ollenkaan – erityisehdotuksia siitä, miten maanviljelijöille taataan oikeudenmukaiset tulot, vaan siinä tyydytään epämääräisiin ja jopa monitulkintaisiin ilmaisuihin. Mietinnössä annetaan komission tehtäväksi esittää ehdotuksia, joita Euroopan parlamentti on velvollinen esittämään.
Todettakoon aluksi, että oikeudenmukaisten tulojen takaaminen maanviljelijöille edellyttää selvää erkaantumista maatalousmarkkinoiden vapauttamispolitiikoista, joista on päätetty osana yhteisen maatalouspolitiikan uudistusta, sekä maatalouden poistamista Maailman kauppajärjestöstä ja "vapaakauppasopimuksista"; niihin liittyvät prosessit ovat olleet myönteisiä ketjuun kuuluvien suuryrityksien kannalta ja tuhoisia pienille ja keskisuurille maanviljelijöille. Tarvitaan sellaista hinnoittelupolitiikkaa, jossa otetaan huomioon kyseisen toiminnanalan herkkyys ja jossa määritetään muiden toimien ohella maanviljelijöille maksettavat oikeudenmukaiset vähimmäismäärät.
Tuontia on valvottava määrällisesti ja EU:n tuotteille olisi taattava suosituimmuuskohtelu asettaen etusijalle kunkin valtion oma tuotanto ja elintarvikeomavaraisuus. Valintamyymälät on velvoitettava myymään merkittävän suuruinen kiintiöosuus kunkin valtion kansallisesta tuotannosta kiinnittäen erityistä huomiota maatalouselintarvikealaa koskevaan riippuvuustasoon sekä valtioiden kauppataseeseen ja maatalouselintarvikealan tasapainoon.
Lorenzo Fontana (EFD), kirjallinen. – (IT) José Bovén mietintö paremmasta elintarvikeketjusta Euroopassa on tärkeä ensimmäinen askel tulojen oikeudenmukaisemmaksi uudelleen jakamiseksi ja tunnustus tuottajien todelliselle merkitykselle. Hyvän kauppatavan vastaiset käytännöt ovat nimittäin viime vuosina kohdistuneet voimakkaimmin juuri heihin. Alalla on mielestäni otettava käyttöön toimia, joiden tarkoituksena on lisätä tuottajien neuvotteluvoimaa.
Kuten suurin osa eurooppalaisista tuottajista, myös kotiseutuni tuottajat ovat joutuneet ahtaalle sen seurauksena, että tulot ovat jakautuneet epätasaisesti elintarvikeketjussa ja maataloustuotteiden hinnat ovat laskeneet, mikä on vaikuttanut moniin viljelmiin ja karjatiloihin. Veneton alueella vuonna 2005 rekisteröityjen yli 91 000 viljelytilan määrä on laskenut 14 prosenttia ensisijaisesti pientuottajien parissa. Heillä on vähemmän merkitystä markkinoiden kannalta. Äänestän näin ollen valiokunta-aloitteisen mietinnön puolesta toivoen, että sen seurauksena esitetään neuvoston ehdotus, jossa tiedostetaan yhtä lailla moniin tuottajiin vaikuttava hätätilanne.
Pat the Cope Gallagher (ALDE), kirjallinen. – (GA) Pidän myönteisenä tätä tänään hyväksyttyä mietintöä, joka koskee elintarvikeketjun toiminnan parantamista.
On selvää, että elintarvikeketjuun liittyy ongelmia, ja maanviljelijät kärsivät tästä eniten. Maanviljelijöille maksettavat hinnat on määriteltävä selvästi ja avoimesti. Kehotan Euroopan komissiota sisällyttämän tämän mietinnön suositukset myöhemmin tänä vuonna julkaistavaan tiedonantoon vuoden 2013 jälkeisestä yhteisestä maatalouspolitiikasta.
Elisabetta Gardini (PPE), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, ongelma on ollut olemassa jo kauan, ja se vain pahenee entisestään toimitusketjun vallan ja keskittymisen lisääntyessä.
Pienet ja keskisuuret maataloustuottajat pyrkivät kaikin tavoin saavuttamaan arvoisensa tulotason ja kuluttajat joutuvat selviytymään jatkuvista hinnankorotuksista. On selvää, että kaikkea neuvotteluvaltaa hallussaan pitävät suuret myymäläketjut sanelevat toimitusketjun säännöt. Tästä syystä on tärkeää toteuttaa välittömiä toimia hyvän kauppatavan vastaisten käytäntöjen torjumiseksi ja tässä direktiivissä, jonka puolesta äänestin varauksetta, vahvistettujen hintojen avoimuutta koskevien järjestelmien käyttöön ottamiseksi. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä takaamaan maanviljelijöille oikeudenmukaisia voittomarginaaleja, mihin YMP:llä pyritään.
Meidän on jatkettava hintojen valvontajärjestelmän hienosäätämistä, tarjottava kannustimia tuottajajärjestöjen perustamiseksi, jotta lisätään yksittäisten maatilojen neuvotteluvoimaa, ja edistettävä elintarvikeketjun organisoimista ottaen huomioon maatilojen kokoerot ja eri markkinoiden ominaispiirteet.
Todettakoon yhteenvetona, että mikäli haluamme taata oikeudenmukaiset tulot jokaiselle elintarvikeketjun toimijalle ja mikäli haluamme erityisesti taata laadun ja suojata kuluttajia, asiaa on tarkasteltava tehokkaammin ja kokonaisvaltaisesti.
Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Maatalouspolitiikan tavoitteena ei pidä olla ainoastaan edullisten tai halpojen hintojen takaaminen kuluttajille. Maatalouspolitiikan avulla olisi myös taattava, että maanviljelijät saavat työstään oikeudenmukaiset tulot, edistettävä lyhyitä toimitusketjuja, kannustettava kuluttajia, tuottajia, jalostajia ja vähittäismyyjiä ajattelemaan "paikallisesti ja kausittaisesti" – laatutuotteet ja niin edelleen – sekä tehtävä loppu tietyistä käytännöistä, joita suuret jakelualan toimijat harjoittavat.
Kuten parlamentissa on usein todettu, maatalous eroaa kaikista muista taloudellisista toiminnanaloista, koska se ruokkii ihmisiä, ylläpitää maisemaa ja on sivistyksien perusta.
Niinpä siihen ei pitäisi soveltaa kilpailusääntöjä eikä varsinkaan kansainvälisiä kilpailusääntöjä. On pöyristyttävää, että maataloushyödykkeitä, joista ihmisten elämä riippuu, kohdellaan kuin rahoitustuotteita erittäin spekulatiivisilla markkinoilla. Bovén mietintö on oikeansuuntainen. On valitettavaa, että se sijoittuu edelleen laajalti Euroopan unionin ja sen noudattamien oppien vääristyneeseen käsitteelliseen kehykseen parlamentin Eurooppa-myönteisen enemmistön vuoksi.
Nathalie Griesbeck (ALDE), kirjallinen. – (FR) Äänestin päättäväisesti tämän asiakirjan puolesta, jossa Euroopan komissiota kehotetaan toteuttamaan erityistoimia, jotta maanviljelijöille taataan oikeudenmukaiset tulot ja elintarvikeketjun toimintaa parannetaan Euroopassa. Äänestys on tärkeä, koska maanviljelijät eivät saa oikeudenmukaista korvausta tuotannostaan ja he joutuvat usein kärsimään käytännöistä, jotka ovat toisinaan hyvän kauppatavan vastaisia. Asiakirja on edistyksellinen, koska siinä todetaan, että kaikkien osapuolien neuvotteluaseman on oltava tasapainoinen ja että oikeudenmukainen kilpailu on vakiinnutettava koko elintarvikemarkkinoilla, jotta taataan oikeudenmukaiset tulot maanviljelijöille ja varmistetaan hintojen avoimuus kuluttajien kannalta. Tästä syystä pidän asiakirjan hyväksymistä myönteisenä, koska se on merkittävä edistysaskel maanviljelijöiden ja kuluttajien kannalta. Mikäli haluamme ylläpitää dynaamista maataloutta ja mikäli haluamme, että Euroopassa on laadukas elintarvikeketju, joka hyödyttää kuluttajia, maanviljelijöiden on saatava tuotannostaan enemmän.
Françoise Grossetête (PPE), kirjallinen. – (FR) Äänestin asiakirjan puolesta, koska ostajien edellyttämän "sopimusviljelyn" seuraukset saattavat heikentää maanviljelijöiden neuvotteluasemaa.
Tarvitsemme näin ollen uutta lainsäädäntöä, jossa alkutuottajat liitetään tiiviimmin muihin ketjun toimijoihin ja jossa kuluttajille taataan hintojen avoimuus.
Määrä- ja hintalausekkeita sisältävien normisopimuksien luomista koskevan ehdotuksen myötä tuottajat voisivat lujittaa neuvotteluasemaansa elintarvikeketjussa seuraaviin toimijoihin nähden. Näiden normisopimuksien avulla olisi mahdollista torjua sellaisia käytäntöjä kuin sopimusehtojen muuttaminen, maksujen viivästyminen ja tappiollinen jälleenmyynti. Joillakin aloilla näistä sopimuksista olisi jopa tehtävä pakollisia.
Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. – (FR) Äänestin elintarvikkeiden hintoja koskevan Bovén mietinnön puolesta, koska meidän on taattava viljelijöiden vakaa tulotaso suojellen samalla kuluttajahintoja. Elintarvikehyödykkeiden viimeaikainen hintavaihtelu, esimerkiksi maitoalalla, on kiinnittänyt huomion monien viljelijöiden tämänhetkiseen vakavaan tilanteeseen. Myyntihinnat laskevat eivätkä tuottajat pysty enää saavuttamaan asianmukaista tulotasoa. Ketjun toisessa päässä olevat kuluttajat eivät koskaan hyödy hintojen mahdollisesta alenemisesta. Samalla käy kuitenkin niin, että kun hinnat nousevat erityisesti keinottelun tuloksena, korotukset siirretään välittömästi lopulliseen hintaan. Tarvitaan paljon enemmän avoimuutta välikäsien ja erityisesti suurten jakelualan toimijoiden rooliin nähden.
Alan Kelly (S&D), kirjallinen. − (EN) Äänestin mietinnön puolesta, koska on vastenmielistä huomata, miten laajamittaisesti suuret kauppaketjut petkuttavat viljelijöitä. Vaurautta olisi jaettava uudelleen oikeudenmukaisin perustein koko elintarvikeketjun varrella. Toivon, että komissio toimii nopeasti ja ehdottaa mekanismia näiden asioiden ratkaisemiseksi. Aloitteen täytäntöönpano kohentaisi suuresti Irlannin viljelijäyhteisön toimeentuloa, minkä vuoksi kannatin aloitetta.
Elisabeth Köstinger (PPE), kirjallinen. − (DE) Tuen Bovén mietintöä paremmin toimivasta elintarvikeketjusta. Mietinnössä tarkastellaan näkökohtia, jotka ovat keskeisiä maatalousalan tulevan kehittämisen kannalta, eli terveellisten ja tuoreiden elintarvikkeiden valvotun tuotannon turvaamista unionin väestöä varten. Viljelijöiden keskeisiä huolenaiheita ovat hintojen avoimuus, oikeudenmukainen kilpailu, ostajan valta-aseman väärinkäytön rajoittaminen, sopimuksien parantaminen, tuottajaryhmien aseman kohentaminen ja maatalouden raaka-aineilla keinottelun rajoittaminen. Parlamentti lähettää mietinnössä selvän viestin pienille perhetiloille maailmanlaajuisen talouskriisin vallitessa. Mietintö on myös kohdistettu kaikille elintarvikeketjun toimijoille, jotka vaikuttavat hinnoitteluongelmiin. Meidän on ratkaistava ongelma, joka koskee voittomarginaalien painottumista elintarvikeketjun loppupäähän. Meidän ei pidä sallia sitä, että viljelijöille maksetaan tuotantokuluja alhaisempia tuottajahintoja.
Nuno Melo (PPE), kirjallinen. − (PT) EU onnistuu luomaan vahvan maatalousalan, joka takaa sen omavaraisuuden, vain, mikäli viljelijöille taataan oikeudenmukaiset tulot ja mikäli heidän tuotantonsa myydään oikeudenmukaisella hinnalla. Suurten elintarvikeketjujen aiheuttama paine on kuitenkin johtanut viljelijöille maksettavien hintojen alenemiseen ja kuluttajahintojen nousemiseen. Kuluttajahintojen nousemisen on välttämättä heijastuttava viljelijöille maksettavaan hintaan, koska vain tällä tavalla saavutetaan tasapainoiset kaupalliset suhteet. Tästä syystä äänestin siten kuin äänestin.
Marine Le Pen (NI), kirjallinen. – (FR) Vaikka pidänkin yhtäältä myönteisenä mietinnössä, jossa tarkastellaan yhteisön maatalouden tuhoisaa tilaa, tehtyjä päätelmiä, pahoittelen toisaalta, että ainoassa meille esitetyssä ehdotuksessa halutaan lisää Eurooppaa, lisää eurooppalaisia lakeja ja lisää Eurooppa-myönteistä byrokraattista interventionismia.
Eurooppa-myönteisten tahojen toteuttamat toimet on kiireellisesti kyseenalaistettava, kun otetaan huomioon erilaiset paikalliset, alueelliset ja kansalliset identiteetit ja perinteet sekä syvät erot, jotka liittyvät EU:n maanviljelijöiden erilaisten taloudellisten ja sosiologisten tilanteiden käytäntöihin ja tarpeisiin. Noudattamamme politiikka on epäonnistunut ja pahentanut maaseudun autioitumista, suurten jakelualan toimijoiden ja ostajien pääsemistä lähes monopolinomaiseen asemaan ja hyvän kauppatavan vastaisten käytäntöjen noudattamista, monenlaisen muun keinottelun ohella, joka tuhoaa maanviljelijämme.
Vaikka maanviljelijöitä on ehdottomasti tuettava, jotta heille taataan oikeudenmukaiset tulot turvallisen, paremmin toimivan ja laadukkaan elintarvikeketjun yhteydessä, olisi myös terveen järjen mukaista, että toimi toteutettaisiin kansallisesti. Yhteinen maatalouspolitiikka (YMP) on kansallistettava uudelleen eikä Euroopan komission liberaaleille ja internationalistisille väitteille pidä antaa painoarvoa.
Astrid Lulling (PPE), kirjallinen. – (DE) Koska en saanut puheenvuoroa Bovén mietinnöstä käydyssä keskustelussa enkä voinut esittää syitä, joiden vuoksi en äänestä mietinnön puolesta, haluan jälleen kerran tehdä täällä selväksi, että elämme toistaiseksi edelleen Euroopan unionissa emmekä missään neuvostoliitossa.
Tästä syystä torjun kaikki José Bovén ratkaisut, jotka eivät ole sosiaaliseen markkinatalouteen perustuvan järjestelmämme mukaisia.
Olen samaa mieltä siitä, että ongelmien vakavat syyt on selvitettävä, kuten ostajan valta-aseman väärinkäyttö, maksujen viivästyminen, rajoitettu markkinoillepääsy ja monet muut syyt, joiden vuoksi elintarvikeketju toimii vajavaisesti.
Tästä syystä on toteutettava toimia ja olemme valmiit tekemään niin. Maanviljelijöille on taattava oikeudenmukaiset tulot jalostusteollisuutta tai maailmankauppaa väheksymättä. Toisin kuin kansallisten viranomaisten, jalostusteollisuuden ja kaupan on kohdattava reaalitalous. Jos tilanne on kuitenkin se, että tuet, joihin maanviljelijöillä on oikeus ja joiden varaan he tosiaan laskevat toimintansa, maksetaan yli 12 kuukautta myöhässä, tällä tuomittavalla käytännöllä on yhtä kielteinen vaikutus maanviljelijöiden tuloihin kuin tietyillä käytännöillä, joita jalostusteollisuus ja kaupan ala noudattavat ja joita on tarkoitus tarkastella lähemmin.
Näin ollen en aio äänestää mietinnön puolesta, mikäli siitä ei poisteta järjestelmän vastaisia epäjohdonmukaisuuksia.
Marisa Matias ja Miguel Portas (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Äänestimme päätöslauselman puolesta, koska se sisältää useita ehdotuksia voimasuhteiden tasapainottamisesta elintarvikkeiden tuottamiseen ja toimitusketjuun osallistuvien eri toimijoiden välillä. Pienet ja keskisuuret maanviljelijät ovat tällä hetkellä ketjun heikko lenkki ja jollei heille taata oikeudenmukaisia tuloja, on mahdoton torjua menestyksellisesti väestön vähenemistä maaseutualueilla sekä samalla organisoida uudelleen pienimuotoista maataloutta ja siihen liittyvää jalostusteollisuutta ympäristönäkökohdat huomioon ottaen.
Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (LV) Olen samaa mieltä kaikista Bovén mietinnössä esitetyistä kohdista. Euroopan komission tuottamaton suhtautuminen maanviljelijöihin ja sen jatkuva pyrkimys korottaa tuotannon ja toimituksen sekä myynnin ja varastoinnin verotusta saattaa johtaa tilanteeseen, jossa maataloustuotannon osuus yhteisössä vähentyy 30–50 prosenttia nykyiseen verrattuna.
Tällöin eurooppalaiset olisivat täysin riippuvaisia Kiinasta, Intiasta, Etelä-Amerikasta ja Venäjältä peräisin olevista toimituksista; näissä valtioissa maatalousalan kustannukset ovat huomattavan paljon alhaisemmat. Bovén mietinnössä tehdään selväksi Euroopan komissiolle, että Euroopan parlamentin jäsenet eivät salli sitä, että puheenjohtaja Barroso ja komission jäsenet painostavat maanviljelijöitä ja riistävät heidän tulonsa EU:n julkisen talouden edistämiseksi. Kaikki ne, jotka haluavat tehdä maanviljelijöiden elämästä kovempaa ja vaikeampaa, ansaitsevat asianmukaisen rangaistuksen.
Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Jokin on menossa pieleen elintarvikeketjussa. Yhtäältä kauppojen hinnat ovat täysin kohtuuttomat siihen nähden, mitä pienviljelijät ansaitsevat raskaasta työstään. Ostajan valta-aseman väärinkäyttöä ja hyvän kauppatavan vastaisia käytäntöjä ilmenee jälleen kerran. Vähittäismyyjien on kaivettava omia taskujaan, kun valintamyymäläketjut esimerkiksi viettävät syntymäpäiviään tai toteuttavat rakenneuudistusta koskevia suunnitelmia. Pienyrityksiä riistetään armotta ja yritykset noudattavat halveksittavia petollisia merkintäkäytäntöjä vanhentuneissa tuotteissa, mikä on saavuttanut huipentumansa tapauksessa Gammelfleisch & Co.
Jos haluamme pysäyttää maatalousalueiden rappeutumisen ja maanviljelijöiden määrän jatkuvan vähenemisen, on korkea aika lopettaa maataloustukien maksaminen suurille monikansallisille maatalousyrityksille ja miljonääreille ja antaa sen sijaan rahaa niille, jotka sitä todella tarvitsevat tullakseen toimeen. Mikäli siinä ei onnistuta EU:n keskusjohtoisuuden ja Brysselissä noudatettavan syytöksistä vapauttavan järjestelmän vuoksi, maataloustukien uudelleen kansallistaminen on yhä ainoa mahdollinen ratkaisu. Mietinnössä ei pystytä varsinaisesti kohentamaan tilannetta, vaikka jotkin sen sisältämistä lähestymistavoista ovatkin oikeita. Näin ollen äänestin tyhjää.
Claudio Morganti (EFD), kirjallinen. – (IT) Äänestin mietinnön puolesta, koska se on mielestäni myönteinen Italian elintarviketeollisuuden kannalta.
Mielestäni on erityisen tärkeää ottaa käyttöön välineitä, joilla tuetaan lyhyiden toimitusketjujen ja maanviljelijöiden suoraan hallinnoimien markkinoiden kehittämistä, millä vähennetään välikäsien määrää. Tämä hyödyttää kuluttajia, koska he voivat ostaa tuotteita oikeudenmukaisempaan hintaan. Kehotan myös komissiota toteuttamaan vakavia toimia epäoikeudenmukaista kilpailua vastaan, koska se vaikuttaa kielteisesti pieniin tuottajiin.
Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė (PPE), kirjallinen. – (LT) Sekä taloudellisesta taantumasta että oikuttelevasta ilmastosta kärsivät eurooppalaiset maanviljelijät ovat väistämättömissä vaikeuksissa. Maatalouden ja elintarvikealan perustuotteiden hintojen vaihtelusta aiheutuu merkittäviä ongelmia. Euroopan komission tiedonannossa mainitaan hintojen avoimuus, kilpailu ja tuotteiden laadun parantaminen, mutta siitä puuttuu joitakin tärkeitä seikkoja. Tämän vuoksi tänään hyväksytty päätöslauselma on erittäin tärkeä: siinä Euroopan parlamentti ilmaisee kantansa kiinnittäen huomiota maanviljelijöiden hyvin epätasaiseen neuvotteluvoimaan, minkä vuoksi eri maatalousmarkkinoiden toimijat ovat päätyneet käyttämään väärin tämänhetkistä tilannetta vääristellen maanviljelijöiden tuloja ja tehden epäoikeudenmukaisia sopimuksia ja kartellisopimuksia. Äänestin päätöslauselman puolesta, koska katson, että meidän on varmistettava elintarvikeketjun parempi toiminta ja vaadittava oikeudenmukaisia tuloja maanviljelijöille, hintojen avoimuuden edistämistä koko elintarvikeketjussa, kilpailua, hintojen vaihtelun torjumista sekä tiedonvaihdon parantamista markkinatoimijoiden välillä ottaen huomioon ilmastonmuutoksen ja biologisen monimuotoisuuden vähenemisen kaltaiset uudet haasteet.
Rareş-Lucian Niculescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Äänestin Bovén mietinnön puolesta, jossa tarkastellaan tämänhetkistä vakavaa ongelmaa ja ehdotetaan hyödyllisiä toimia sen lieventämiseksi. Äänestin kuitenkin niitä artikloja vastaan, joissa ehdotetaan toimien toteuttamista kaikkea muuta kuin taloudellisen vapauden ja kilpailukyvyn kannustamiseksi. On kaikin ajoin muistettava, että oikeudenmukaiselle talouspolitiikalle ei ole vaihtoehtoja. Periaate on otettava huomioon myös maatalousalalla sen erityislaatuisuudesta huolimatta. Totean jälleen kerran olevani tyrmistynyt siitä, että mietinnössä ei viitata maaseudun kehittämispolitiikkaan. Toivon kuitenkin, että oikeudenmukaiset ja hyödylliset toimet otetaan perustellusti mukaan komission tuleviin lainsäädäntöehdotuksiin.
Franz Obermayr (NI), kirjallinen. − (DE) Mietintö sisältää hyvin myönteisiä ja tärkeitä seikkoja, kuten pyrkimyksen torjua maatalousalan monopoleja, jotta turvataan pienviljelijöiden tulot. Vastustan kuitenkin mietinnön lähestymistapaa, jonka mukaan maatalousalan ongelmat ratkaistaan lisäämällä EU:n sääntelyä. Se ei ole oikea menettelytapa. Valta on palautettava laajamittaisesti takaisin kansalliselle ja alueelliselle tasolle, jossa haasteet ovat välittömimpiä. Näin ollen äänestin tyhjää.
Rolandas Paksas (EFD), kirjallinen. – (LT) Äänestin oikeudenmukaisia tuloja maanviljelijöille koskevan EU:n mietinnön puolesta, koska yksi EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteista – asianmukaisten tulojen takaaminen maanviljelijöille – on vielä saavuttamatta. Vaikka elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet EU:ssa vuodesta 1996 lähtien 3,3 prosenttia vuodessa, viljelijöille maksettavat hinnat ovat nousseet vain 2,1 prosenttia samalla kun tilojen tuotantokulut ovat nousseet 3,6 prosenttia. Tämä osoittaa, että elintarvikeketju on epätasapainossa, mikä johtuu maatalouskaupan tukkumyyjien, tuotantotarvikeyrityksien, jalostajien ja vähittäismyyjien määräävästä markkina-asemasta. Tästä syystä katson, että on tarpeen edistää maanviljelijöiden taloudellisten järjestöjen kehittämistä ja osuuskuntien muodostamista, koska niiden avulla lisätään maanviljelijöiden vaikutusvaltaa ja neuvotteluvoimaa. Olen samaa mieltä mietinnössä tehdyistä ehdotuksista, joilla pyritään takaamaan suurempi hintojen avoimuus elintarvikealalla, ja erityisesti niistä ehdotuksista, joiden tavoitteena on torjua elintarvikehyödykkeillä käytävää keinottelua, valvoa niiden hintojen vaihtelua ja taata hintoja ja sopimuksia koskeva entistä parempi markkinoiden toimijoiden välinen tiedonkulku. On erityisen tärkeää torjua ostajien valta-aseman väärinkäyttöä elintarvikeketjussa. Olen vahvasti samaa mieltä maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan hyväksymästä ehdotuksesta, jonka mukaan on perustettava paikallismarkkinoilla myyntiä edistäviä ohjelmia ja varmistettava, että elintarvikeketjun julkisten hankintasopimusten yhteydessä suosituimmuuskohtelu taataan tuottajajärjestöille, viljelijöiden osuuskunnille ja pk-yrityksille. On valitettavaa, että parlamentti on hylännyt ehdotuksen.
Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin mietinnön puolesta syistä, jotka on ilmaistu sen otsikossa, eli oikeudenmukaisten tulojen takaamiseksi maanviljelijöille. Vaikka tämä on yksi yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteista, siihen on aina kiinnitetty vähemmän huomiota kuin muihin tavoitteisiin, kuten tuottavuuden lisäämiseen ja yhteisön elintarviketeollisuuden maailmanlaajuiseen kilpailukykyyn. Olen tietoinen tekijöistä, jotka vaikuttavat elintarvikeketjun asianmukaiseen toimintaan yhteisössä. Niistä on tullut näkyviä maatalous- ja elintarvikealan hyödykkeiden hintojen huomattavan vaihtelun vuoksi.
Ongelmat vaikuttavat liittyvän tiiviisti jalostusteollisuuden, tukkukauppiaiden, vähittäiskauppiaiden ja kauppaketjujen keskittymiseen, niiden kasvavaan markkinavoimaan ja monenlaiseen ostajien valta-aseman väärinkäyttöön elintarvikeketjussa. Yhdyn esittelijään hänen todetessaan, että paras tapa ratkaista ongelmat on edistää entistä suurempaa hintojen avoimuutta kaikkialla elintarvikeketjussa kilpailun lisäämiseksi ja hintojen vaihtelun torjumiseksi sekä kysyntää ja tarjontaa koskevaa entistä parempaa markkinoiden toimijoiden välistä tiedonkulkua.
Rovana Plumb (S&D), kirjallinen. – (RO) Äänestin mietinnön puolesta, koska siinä annetaan konkreettisia ehdotuksia elintarvikeketjun toiminnan parantamiseksi ja oikeudenmukaisten tulojen takaamiseksi maanviljelijöille.
Elintarvikeketjujen toimintaa parannettaessa olisi otettava huomioon seuraavat tekijät: hygieniaa koskevien sääntöjen eritteleminen ja tarkistaminen, varmennus- ja valvontajärjestelmien hajauttaminen ja yksinkertaistaminen, suorien tuottajien ja kuluttajien välisten suhteiden sekä lyhyiden elintarvikeketjujen edistäminen, tuottajien ja kuluttajien ottaminen mukaan laatua ja hyvää kauppatapaa koskevien vaatimuksien sekä elintarviketuotteiden hankintamenettelyihin (ateriapalvelut) sovellettavien ympäristön kestävyyttä koskevien vaatimuksien – joilla voidaan parantaa elintarvikkeiden laatua ja edistää paikallista taloudellista kehitystä, samalla kun lyhennetään elintarvikkeiden kuljetusmatkoja ja vähennetään maatalouskemiallista riippuvuutta – määrittelyyn, äärimmäisen suuret haaskatun ruoan määrät, jotka kattavat useimmissa jäsenvaltioissa jopa 30 prosenttia tuotetuista ja kaupan pidetyistä elintarvikkeista, sekä elintarvikeohjelma, jolla ruokitaan 43 miljoonaa köyhää ihmistä yhteisössä ja jota on tarkistettava, jotta elintarvikkeiden paikalliset tuottajat ja kuluttajat saadaan tiiviimpään yhteyteen.
Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Ilmaisen kannattavani Bovén mietinnön hyväksymistä. Vaikka siinä pidetäänkin myönteisinä maataloustuottajajärjestöjen perustamista kannustavia komission ehdotuksia, mietinnössä todetaan valiokunnan kuitenkin korostavan, että kilpailulainsäädäntöä tarkistettaessa on otettava huomioon vaihteleva kilpailukyky suhteessa markkinoihin ja elintarvikeketjuihin. Riippumattomien paikallisten vähittäismyyjien, markkinoiden, paikallisten elintarvikeketjujen ja osittaiseen omavaraisviljelyyn perustuvien elintarvikeketjujen koko olisi näin ollen huomioitava. Yhteisön kilpailusääntöjen avulla olisi parannettava tuottajajärjestöjen neuvotteluvoimaa, jotta niiden tuotannosta maksettaisiin oikeudenmukainen hinta.
Daciana Octavia Sârbu (S&D), kirjallinen. – (RO) Äänestin Bovén mietinnön puolesta, koska yhteisön elintarvikemarkkinoilla tarvitaan suurempaa avoimuutta. Toimitusketju ei nimittäin toimi asianmukaisesti, mikä hyödyttää eniten keinottelijoita. Eurooppalaisille maanviljelijöille on taattava oikeudenmukaiset ja turvatut tulot. Tästä syystä on varmistettava, että he eivät aina jää häviölle elintarvikeketjussa. Se edellyttää puolestaan oikeudenmukaisen kilpailun takaamista.
Christel Schaldemose (S&D), kirjallinen. – (DA) Tanskan sosiaalidemokraattien Euroopan parlamentissa (Dan Jørgensen, Christel Schaldemose, Britta Thomsen ja Ole Christensen) puolesta. Tanskan sosiaalidemokraatit katsovat, että on tarpeen selventää elintarvikkeiden hintoja EU:ssa ja lisätä niiden avoimuutta. Olemme kuitenkin sitä mieltä, että mietinnölle on asetettu erilainen tavoite, joka saattaa johtaa tämänhetkisen maataloustuen lisäämiseen ja elintarvikkeiden hintojen entistä keskitetympään valvontaan. Tästä syystä äänestimme lopullista päätöslauselmaa vastaan, vaikka kannatammekin elintarvikkeiden hintojen ja elintarvikeketjussa tapahtuvan tulojen jakautumisen avoimuutta.
Olga Sehnalová (S&D), kirjallinen. – (CS) Suhtaudun mietintöön myönteisesti aloitteena, jonka myötä voidaan vihdoin aloittaa sen tarkasteleminen, mitä on todella tapahtumassa Euroopan elintarvikeketjun toiminnan kannalta. Maanviljelijät joutuvat kärsimään maataloushintojen hellittämättömästä laskusta useimmilla tuotannonaloilla, kun taas kuluttajat maksavat toisaalta joko saman tai vielä korkeamman loppukäyttäjähinnan lopputuotteista vähittäismyyntiverkostossa. On epäilemättä tarpeen vahvistaa tuottajien ja kuluttajien neuvotteluasemaa ja poistaa yleisesti yksittäisten elintarvikeketjun toimijoiden neuvotteluvoiman välinen epätasapaino. Asiaa olisi myös tarkasteltava keskusteltaessa uudesta yhteisestä maatalouspolitiikasta. Äänestin mietinnön hyväksymisen puolesta.
Bart Staes (Verts/ALE), kirjallinen. – (NL) Kannatin innokkaasti Bovén mietintöä oikeudenmukaisista tuloista maanviljelijöille ja Euroopan elintarvikeketjun toiminnan parantamisesta. Maanviljelijöille heidän tuotteistaan maksettavan hinnan ja sen hinnan välillä, jonka kuluttajat niistä viime kädessä maksavat, välillä vallitsee suuri ero. Kukaan ei tiedä, mitä erotukselle tapahtuu. Tämän vuoksi on syytä edistää hintojen sekä maanviljelijöiden että kuluttajien kannalta avoimempaa määrittelyä. Mietinnössä kehotetaan komissiota määrittelemään maanviljelijöiden todelliset tuotantokustannukset ja hinta, joka heille maksetaan heidän tuottamistaan tuotteista, kaikkien elintarvikeketjun toimijoiden voittomarginaalien avoimuuden edistämiseksi. Maanviljelijöiden ei pidä joutua kärsimään valintamyymäläketjujen välisestä läpinäkymättömästä hintojen vahvistamisesta.
Välikäsien ja valintamyymäläketjujen jostakin tietystä tuotteesta saaman hyödyn selkeys vahvistaa maanviljelijöiden neuvotteluasemaa. Lisäksi järjestelmän avoimuutta lisäämällä on mahdollista torjua valintamyymäläketjujen hintojen vahvistamiseen liittyvän vallan väärinkäyttöä. Avoimuudella ja oikeudenmukaisella kilpailulla edistetään myös elintarvikeketjun kestävyyttä. Tällä hetkellä tilanne on se, että Flanderiin tuodaan tomaatteja Espanjasta ja Espanjaan tuodaan tomaatteja Flanderista. Hintoja ja voittomarginaaleja koskevan suuremman avoimuuden avulla on mahdollista torjua näitä tehottomia ja ympäristön kannalta haitallisia käytäntöjä.
Marc Tarabella (S&D), kirjallinen. – (FR) Pidän myönteisenä José Bovén erinomaisen mietinnön hyväksymistä; siinä esitetään vaatimus maanviljelijöiden oikeudenmukaisempien tulojen sekä avoimemman ja toimivamman eurooppalaisen elintarvikeketjun puolesta. Pahoittelen kuitenkin Euroopan kansanpuolueen ryhmän (kristillisdemokraatit) ja Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmän omaksumaa enemmistökantaa; ryhmä on vetäytymässä useita kuukausia sitten neuvotelluista kompromissitarkistuksista ja on esittänyt tarkistuksia joidenkin perustavien kohtien poistamiseksi mietinnöstä. Muun muassa 52 kohdan torjuminen, jonka mukaan julkisten hankintasopimusten yhteydessä suosituimmuuskohtelu olisi taattava tuottajajärjestöille, viljelijöiden osuuskunnille ja pk-yrityksille, ei jätä jossittelun varaa: nyt on selvää, että vähittäismyynti- ja jalostusalat on asetettu etusijalle tuottajien kustannuksella.
Artur Zasada (PPE), kirjallinen. – (PL) Ilahduin kuullessani tämänpäiväisen äänestyksen tulokset. Vapaaehtoiset tuottajajärjestöt ovat taloudelliselta kannalta tehokkaimpia yhteistyömuotoja maanviljelijöille. Tällaiset järjestöt lisäävät maanviljelijöiden neuvotteluvoimaa markkinoilla, tasoittavat heidän neuvottelumahdollisuuksiaan elintarvikkeiden jalostusteollisuuteen nähden ja mahdollistavat tuotannon optimoimisen ilman liiallisen ulkoisen tuen tarvetta. Maanviljelijöiden on tehtävä entistä enemmän yhteistyötä vastatakseen kilpailuun. Yhteistyön tekeminen ja koordinointitoimien toteuttaminen tuottajajärjestönä mahdollistaa monenlaiset aloitteet, kuten alueellisten tuotteiden mainostamisen ja kuluttajille suunnattujen tiedotuskampanjojen järjestämisen, samalla kun taataan tuotannon monimuotoisuus EU:n markkinoilla.
Lisäksi ryhmät voivat parhaiten määritellä strategiseen suunnitteluun, kustannuksien järkeistämiseen, maatalouden tehostamiseen ja maataloustuotteiden myynnin organisoimiseen liittyvät tarpeet. Tuottajajärjestöihin sijoitetut varat hyödyttävät inhimillisen ja sijoituksiin liittyvän potentiaalin käyttöä ja sen myötä myös maatilojen tuloja ja asemaa markkinoilla.
Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) rahoituksesta ja toiminnasta laaditun mietinnön puolesta, koska kannatan täysin ajatusta siitä, että rahaston varat on otettava nopeammin käyttöön. Tämä pätee erityisesti aikana, jolloin on tarpeen vastata talous- ja rahoituskriisin johdosta kasvavaan työttömyyteen, jolloin EGR toimii joustavana ja pysyvänä tukivälineenä.
Alfredo Antoniozzi (PPE), kirjallinen. – (IT) EGR on osoittautunut tehokkaaksi välineeksi torjuttaessa rahoituskriisin seurauksia EU:ssa, erityisesti työllisyyden alalla. Tukihakemuksien määrän kasvaminen ja ongelmat, jotka liittyvät EGR:n aktivointi- ja täytäntöönpanomenettelyn noudattamiseen, edellyttävät nopeita muutoksia EGR:n menettelyjä ja talousarviota koskeviin määräyksiin. Äänestin mietinnön puolesta toivoen, että muutokset pannaan nopeasti täytäntöön.
Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) tavoitteena on tukea työntekijöitä erityisesti niillä alueilla ja aloilla, jotka uusi maailmanlaajuinen talous on saattanut epäedulliseen asemaan. Rahaston varojen vuotuinen potentiaalinen enimmäismäärä on 500 miljoonaa euroa, summa, jolla edistetään ihmisten uudelleentyöllistymistä. On ehdottoman tärkeää parantaa EGR:n rahoitusta ja toimintaa: niitä on yksinkertaistettava, jotta EGR:n varoja voidaan ottaa käyttöön nopeammin ja helpommin. Tähän perustuivat tarkistukset, joita esitin mietintöön talous- ja raha-asioiden valiokunnassa. EGR:n on toimittava toisinaan puutteellisen Euroopan sosiaalipolitiikan tehokkaana välineenä. Tästä syystä katson, että EGR olisi säilytettävä, joskin yksinkertaistetussa muodossa, minkä vuoksi tuin Portasin mietintöä.
Liam Aylward (ALDE), kirjallinen. – (GA) Kannatan täysin sitä, mitä tässä mietinnössä todetaan sen ajanjakson lyhentämisestä, jonka Euroopan globalisaatiorahaston taloudellisen tuen maksaminen globalisaation tai talouskriisin vuoksi työpaikkansa menettäneille työntekijöille kestää. Rahastosta on annettava tukea nopeasti ja tehokkaasti työntekijöiden avustamiseksi.
On selvää, että rahaston varojen käyttöönoton kestoa olisi lyhennettävä merkittävästi. Mietinnössä kuvaillaan yksiselitteisesti, miten hakemuksen toimittamisen ja varojen maksamisen välistä jaksoa voidaan lyhentää, mikä parantaisi rahaston suoritusta.
Lisäksi pidän myönteisenä sitä, mitä mietinnössä todetaan tiedottamisesta ja hallinnosta vastaavan kansallisen elimen perustamisesta. Siten asianomaiset tahot saisivat paremmin tietoa hakemuksien tilasta ja lopputuloksesta sekä prosessista, joka seuraa varojen myöntämisen jälkeen.
Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. − (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta. EGR:n alkuperäinen tarkoitus oli yksinomaan lieventää globalisaation haitallisia vaikutuksia tiettyjen alojen kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville ja heikoimmin koulutetuille työntekijöille, jotka ovat jääneet työttömiksi maailmankaupan suurten muutosten aiheuttaman vakavan talouden häiriötilan vuoksi. 1. kesäkuuta 2009 sen toiminnan alaa laajennettiin työntekijöihin, jotka ovat jääneet työttömiksi rahoitus- ja talouskriisin välittömänä seurauksena ja joita koskevat tukihakemukset on jätetty 1. toukokuuta 2009 – 31. joulukuuta 2011 välisenä aikana. Vaikka hakemuksien määrä on hiljattain kasvanut, EGR:n varojen käyttöönotto on edelleen rajallista EU:n köyhimmillä alueilla, joilla irtisanotut työntekijät tarvitsevat eniten apua. EGR:n varojen epätasainen käyttö johtuu jäsenvaltioiden erilaisista strategioista. Kannatan mietinnössä esitettyä toteamusta, jonka mukaan EGR:n rahoitustukea olisi myönnettävä mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti, jotta voidaan tukea mahdollisimman monia työntekijöitä. On syytä valmistella ja hyväksyä uusia toimia, jotta jäsenvaltiot voivat laatia EGR:n varojen käyttöönottoa koskevia hakemuksia heti, kun joukkoirtisanomisista on ilmoitettu, ja lyhentää myöntämispäätöksen saavuttamisen edellyttämää aikaa.
Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin mietinnön puolesta, koska talous- ja rahoituskriisin kielteinen vaikutus työllisyyteen ja työmarkkinoihin yhteisössä on edelleen merkittävä ja eri talouden aloilla toteutetaan yhä joukkoirtisanomisia. Tästä syystä niiden EU:n jäsenvaltioiden määrä, jotka hakevat Euroopan globalisaatiorahastosta myönnettävää taloudellista tukea, on myös kasvanut jyrkästi. Käytössä olevat taloudellisen tuen myöntämistä koskevat menettelyt ovat kuitenkin liian monimutkaisia ja rahoituksen saaminen kestää liian kauan. Tällä hetkellä kestää 12–17 kuukautta ennen kuin EGR:n taloudellinen tuki saavuttaa jäsenvaltion, mikä tarkoittaa, että suurin osa irtisanotuista työntekijöistä ei saa taloudellista tukea ajoissa ja joutuu globalisaation ja kriisin seurauksien uhriksi. Tästä syystä on kiireellisesti yksinkertaistettava rahaston menettelyjä, koska vasta silloin on mahdollista puolittaa taloudellisen tuen saamisen kesto. On myös hyvin tärkeää, että EU:n toimielimet tekevät taloudellisen tuen myöntämistä koskevat päätökset kitkattomasti ja nopeasti, koska päätösten viivästyminen saattaa vain pahentaa työntekijöiden ennestäänkin vaikeaa tilannetta.
Kehotan myös jäsenvaltioita vaihtamaan esimerkkejä hyvistä käytännöistä ja ottamaan erityisesti opiksi niistä jäsenvaltioista, joissa on jo otettu käyttöön paikalliset työmarkkinaosapuolet ja sidosryhmät osallistavia kansallisia EGR-tietoverkostoja, jotta saatavilla olisi tarkoituksenmukainen avustusjärjestelmä laajamittaista työpaikkojen menetystä silmällä pitäen.
Alain Cadec (PPE), kirjallinen. – (FR) Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) tarkoituksena on lieventää globalisaation haitallisia vaikutuksia tiettyjen alojen kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville ja heikoimmin koulutetuille työntekijöille, jotka ovat jääneet työttömiksi taloudellisista syistä. Tämä on entistäkin välttämättömämpää, kun otetaan huomioon nykyinen talouskriisi. EGR:n lisäarvo perustuu siihen, että se tarjoaa näkyvää, erityistä ja tilapäistä rahoitustukea yksilöllisille ohjelmille, joilla helpotetaan työntekijöiden työelämään palaamista.
On keskeisen tärkeää, että kesäkuussa 2009 hyväksytyn poikkeuksen, jonka nojalla tukea myönnetään talous- ja rahoituskriisin vuoksi työpaikkansa menettäneille työntekijöille, voimassaoloa jatketaan nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen loppuun asti. Menettelyjen nopeuttamiseksi ja yksinkertaistamiseksi on varmistettava tehokkaampi koordinointi komission ja Euroopan parlamentin välillä, jotta päätöksenteon aikarajaa voidaan lyhentää.
Näin ollen komission on otettava parlamentin kokouskalenteri asianmukaisesti huomioon ja tiedotettava parlamentille ajoissa jäsenvaltioiden hakemusten käsittelyn yhteydessä ilmenevistä ongelmista. Lopuksi on syytä toivoa, että komissio tekee paremmin selkoa EGR:n käytöstä toimittamalla parlamentille säännöllisesti tietoa rahoitustuen täytäntöönpanosta jäsenvaltioissa.
Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. − (PT) Äänestin päätöslauselman puolesta, koska olen samaa mieltä Euroopan komissiolle esitetyistä kehotuksista tehostaa Euroopan globalisaatiorahastoa (EGR) muun muassa siten, että laaditaan myönnettyjä tukia koskeva analyysi; siinä olisi tarkasteltava EGR:n vaikutusta edunsaajien verkostoihin sekä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, joihin irtisanomisjärjestelyt saattavat vaikuttaa ja joiden työntekijät voisivat saada etua rahastosta. Olen myös samaa mieltä komission ehdotuksista, joiden tavoitteena on puolittaa EGR:n käyttöönoton edellyttämä aika – varsinkin, kun komissiolla pitäisi olla tarvittavat inhimilliset ja tekniset valmiudet – jäsenvaltioiden jättämien hakemuksien käsittelemiseksi tehokkaasti ja nopeasti budjettineutraalia periaatetta samalla noudattaen.
Françoise Castex (S&D), kirjallinen. – (FR) Äänestin päätöslauselman puolesta unionin rahoitusvälineiden väliarvioinnin kehyksessä, koska budjettivaliokunta on laatinut mietinnön Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR); sen tarkoituksena on tukea sellaisten työntekijöiden uudelleen koulutusta ja integroimista työmarkkinoille, joiden kohdalla irtisanomisen ja globalisaation tai talouskriisin välillä vallitsee selvä yhteys.
Meille sosialistiryhmän jäsenille mietinnön tarkastelu on paljastanut, että oikeisto ja vasemmisto suhtautuvat asioihin hyvin eri tavalla. Sosialistien mukaan rahaston voimassaoloa on olennaisen tärkeää jatkaa, koska kriisin lisäksi myös globalisaatio on vaikuttanut kielteisesti koko teolliseen rakenteeseen. Oikeisto katsoo sitä vastoin, että rahastolle olisi asetettava aikaraja vuoteen 2013, koska globalisaatio on oikeiston mielestä vain hyvä asia taloudellisessa ilmapiirissä, jonka vakaus on palautunut.
Nikolaos Chountis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Äänestin Miguel Portasin mietinnön puolesta; hän on Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmään / Pohjoismaiden vihreään vasemmistoon kuuluva Euroopan parlamentin jäsen, joka on arvioinut oikein Euroopan globalisaatiorahaston merkitystä ja asemaa. Samalla hän on ehdottanut keinoja rahaston täysimääräiseksi hyödyntämiseksi, jotta tuetaan uusliberalistisen globalisaation ja talouskriisin – joka on kohdistunut erityisen voimakkaana eurooppalaisiin työntekijöihin – hylättyjä "uhreja".
Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin Euroopan globalisaatiorahaston rahoitusta ja toimintaa koskevan mietinnön puolesta. Koska EGR-tukihakemusten määrä on kääntynyt kasvuun ja rahaston käyttöönotto- ja toteutusmenetelmää on vaikea soveltaa, sen menettely- ja talousarviomääräyksiä on kiireesti muutettava. Tapauksien väliset erot huomioon ottaen Euroopan komission olisi laadittava ehdotus, jossa pyritään lisäämään jäsenvaltiokohtaisten toimintakriteerien joustavuutta, jotta vältetään välineen hyödyntämiseen liittyvä epätasapuolisuus.
Göran Färm (S&D), kirjallinen. – (SV) Me ruotsalaiset sosiaalidemokraatit olemme päättäneet tänään äänestää Euroopan globalisaatiorahaston rahoitusta ja toimintaa koskevan mietinnön puolesta. Globalisaatiorahaston avulla tuetaan yksittäisiä työntekijöitä, jotka irtisanotaan globalisaation seurauksien vuoksi, ja myönnetään taloudellista avustusta uudelleen koulutusta ja jatkokoulutusta varten, jotta työntekijöiden on helpompi integroitua uudelleen työmarkkinoille.
Mietinnössä esitetään erityisiä ehdotuksia Euroopan globalisaatiorahaston käyttöönoton vaatiman ajan puolittamisesta sekä kansallisesti että yhteisössä. Siinä ehdotetaan myös työmarkkinaosapuolien mukaan ottamista sekä hakemusprosessiin että rahoitettujen toimien toteuttamisen yhteydessä. Lisäksi mietinnössä ehdotetaan sen poikkeuksen voimassaolon jatkamista, jonka nojalla tukea voidaan myöntää myös talouskriisin seurauksena työpaikkansa menettäville työntekijöille. Pidämme tätä hyvin tärkeänä välineenä, jolla torjutaan talouskriisin seurauksia ja estetään työntekijöitä jäämästä pysyvästi työmarkkinoiden ulkopuolelle.
Mietinnön 16 kohdassa ehdotetaan myös, että komissio tarkastelisi mahdollisuutta perustaa pysyvä globalisaatiorahasto. Korostamme kuitenkin, että sanamuoto ei anna olettaa, että asiasta olisi omaksuttu lopullinen kanta. Siinä todetaan vain, että komission olisi tarkasteltava ja arvioitava pysyvästä rahastosta aiheutuvaa hyötyä. Huomautamme myös, että työmarkkinapolitiikka kuuluu jäsenvaltioiden vastuualueisiin. Niinpä globalisaatiorahastosta ei pidä missään vaiheessa tulla kansallisten toimien korvike vaan sen avulla on täydennettävä jäsenvaltioissa toteutettavia toimia.
Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan globalisaatiorahastoon (EGR) liittyvät ongelmat paljastavat EGR-tukihakemuksien erilaisuuden ja suhteellisen alhaisen määrän sen lisäksi, että välineen puutteiden vuoksi ei pystytä tukemaan irtisanottujen työntekijöiden uudelleen integroitumista työmarkkinoille. On tärkeää tarkastella yksityiskohtaisesti, mikä on rahaston riittämättömän täytäntöönpanon syynä, sekä määritellä keinoja, joilla rahaston käyttöä jäsenvaltioissa, erityisesti työttömyydestä kärsivissä jäsenvaltioissa, voidaan selkeyttää.
José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. − (PT) Lievittääkseen joukkoirtisanomisten kohteeksi joutuneiden työntekijöiden kokemia globalisaation kielteisiä vaikutuksia ja osoittaakseen näille työntekijöille solidaarisuutta Euroopan unioni on perustanut Euroopan globalisaatiorahaston (EGR), josta annetaan taloudellista tukea yksilöllisille työelämään palauttamisohjelmille. EGR:n varojen vuotuinen enimmäismäärä on 500 miljoonaa euroa.
Taloudellinen ja sosiaalinen kriisi huomioon ottaen on hämmästyttävää, miten vähän EGR:ää on hyödynnetty. Vuodesta 2007 alkaen ja vuoden 2009 ensimmäisen puolikkaan loppuun mennessä käytettävissä olleista yhteensä 1,5 miljardin euron rahavaroista käytettiin nimittäin vain 80 miljoonaa euroa 18 ehdokashankkeeseen, jotka hyödyttivät 24 431:tä työntekijää kahdeksassa jäsenvaltiossa. EGR:ään toukokuussa 2009 tehdyistä muutoksista alkaen esitettyjen hakemusten määrä kasvoi 18:sta 46:een, haetun tuen määrä nousi 80 miljoonasta eurosta 197 miljoonaan euroon ja hakemuksen esittäneiden jäsenvaltioiden määrä kahdeksasta 18:aan. Yhdeksän jäsenvaltiota ei kuitenkaan edelleenkään ole hakenut EGR:n varojen käyttöönottoa.
Lisäksi EGR:stä ovat hyötyneet eniten alueet, joiden BKT on suurin. On arvioitava mainittuihin asioihin johtaneita syitä, jotta EGR:n varoja voidaan ottaa käyttöön nopeammin ja useammin ja jotta se muuttuisi riippumattomaksi rahastoksi, jolla on omat maksusitoumus- ja maksumäärärahansa.
Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Rahaston täytäntöönpano on osoittanut, että olimme oikeassa arvostellessamme useita rahaston sääntelyyn liittyviä näkökohtia sen voimassaolon alkuaikoina. Niitä tarkasteltiin osittain uudelleen myöhemmän tarkastelun aikana, jota komission oli pakko ehdottaa tunnustaen siten osan arvostelusta, jota olimme esittäneet alkuperäisestä versiosta.
Tästä syystä olemme samaa mieltä siitä, että komissiota olisi kehotettava esittämään väliarviointinsa suunniteltua aiemmin eli jo 30. kesäkuuta 2011 ja antamaan sen yhteydessä ehdotuksen Euroopan globalisaatiorahastoa koskevan asetuksen tarkistamisesta, jotta rahaston "selkeimmät puutteet" saadaan korjattua.
Kuten totesin parlamentissa pitämässäni puheenvuorossa, on kuitenkin olennaisen tärkeää pitää mielessä ennalta ehkäisevät toimet, joita on toteutettava, jotta estetään monikansallisia yrityksiä siirtämästä tuotantoa muualle, torjutaan työttömyyttä ja lisätään työntekijöiden oikeudet huomioon ottavia työpaikkoja. On myös tärkeää varmistaa, että rahastoa ei käytetä sellaisten irtisanomisten peittelemiseksi tai helpottamiseksi, joiden perusteena on yrityksen rakenteen uudistaminen tai monikansallisten yrityksien tuotannon siirtäminen muualle.
Korostamme lopuksi tarvetta lisätä EU:n yhteisrahoitusta 65 prosentista vähintään 80 prosenttiin, jotta rahoitusta asetetaan suurimmissa taloudellisissa vaikeuksissa olevien jäsenvaltioiden saataville ja jotta tuetaan nopeasti ja tehokkaasti työttömiä, joiden avun tarve on suurin.
Pat the Cope Gallagher (ALDE), kirjallinen. – (GA) Euroopan globalisaatiorahasto (EGR) on onnistunut hyvin toimissaan laajamittaisen työttömyyden seurauksien torjumiseksi Irlannissa ja Euroopassa. EGR perustettiin vuonna 2007 vastaukseksi globalisaation aiheuttamiin ongelmiin ja haasteisiin.
Aloite vastaa suuruudeltaan 500:aa miljoonaa euroa vuosittain. Sen kehyksessä myönnetään tukea ja avustuksia alueille, joilla on vähennetty enemmän kuin 1 000 työntekijää yrityksien siirrettyä toimintansa muualle maailmanlaajuisen tilanteen muuttumisen vuoksi. Euroopan unionissa tarkastellaan jälleen kerran Irlannin työttömyyteen liittyvää ongelma. Sekä EGR että Euroopan sosiaalirahasto ovat tältä osin keskeisessä asemassa.
Estelle Grelier (S&D), kirjallinen. – (FR) Äänestin Portasin mietinnön puolesta. Kannatan sen päätavoitetta eli EGR:n toiminnan jatkamista, koska tämänhetkisen kriisin lisäksi myös globalisaatio on pitkän aikaa vaikuttanut kielteisesti teollisuuden työpaikkoihin, mitä Euroopan oikeisto kieltäytyy hyväksymästä. Osallistuin lisäksi tekstin tarkistamiseen siten, että pk-yritykset ja alihankkijat otetaan huomioon, kun EGR:n varoja jaetaan. Niiden työntekijät ovat erityisen haavoittuvassa asemassa johtuen heidän riippuvuudestaan monikansallisista yrityksistä, joten on keskeisen tärkeää, että EGR tarjoaa heille ammatillista uudelleen koulutusta koskevia todellisia näkymiä, jos heidät irtisanotaan. Olen myös tyytyväinen siihen, että on tunnustettu, että on tutkittava niiden valtiollisten elimien toimintaa, jotka laativat asiakirjoja, jotta optimoidaan EGR:n käyttöä; se on usein jäänyt vähäisesti tunnetuksi ja huonosti hyödynnetyksi, erityisesti Ranskassa. Koska Euroopan oikeisto on torjunut ehdotuksen EGR:n voimassaolon jatkamisesta vuoden 2013 jälkeen, aion puoltaa sen pysyvää käyttöönottoa EU:n seuraavista rahoitusnäkymistä käytävässä keskustelussa.
Nathalie Griesbeck (ALDE), kirjallinen. – (FR) Koska työpaikkansa globalisaation tai talouskriisin vuoksi menettäneille työntekijöille olisi myönnettävä nopeammin rahoitusta, äänestin sellaisten suosituksien puolesta, joiden tarkoituksena on parantaa Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) menettely- ja talousarviomääräyksiä. Rahasto perustettiin vuonna 2006 mutta hakemuksia on esitetty vain vähän, mikä johtuu osittain toiminta- ja yhteisrahoituskriteerien monimutkaisuudesta. Tästä syystä halusimme kollegojeni kanssa tehdä tarkistuksia tähän järjestelyyn. Asiakirja on merkittävä edistysaskel, koska siinä kehotetaan komissiota jatkamaan menettelyn yksinkertaistamista kaikkein selvimpien puutteiden korjaamiseksi ja lyhentämään määräaikoja. Rahastoa on tähän mennessä rahoitettu eri budjettikohdista. Asiakirjassa ehdotetaan erillisen budjettikohdan sijoittamista talousarvioon vuodeksi 2011, mikä on merkittävä tapahtuma. Tästä syystä pidän myönteisenä näiden suosituksien hyväksymistä, jotka ovat olennaisen tärkeitä aikana, jolloin talouskriisi vaikuttaa kansalaisten elämään.
Alan Kelly (S&D), kirjallinen. − Rahoitusalan viimeaikaisten mullistusten ja niistä seuranneiden työpaikkojen menetyksien myötä uudelleenkoulutuksen ja työvoimaan uudelleenintegroitumisen merkitys on noussut keskeiseksi työpaikkojen luomisen kannalta. Pidän myönteisenä Euroopan globalisaatiorahaston uudelleenarviointia EU:n sosiaalipolitiikan välineenä. Kehottaisin kuitenkin lisäämään prosessin joustavuutta tukihakemuksen täyttämisestä alkaen ja kuulemaan enemmän työntekijöitä, kun EGR:ää koskevia suunnitelmia laaditaan. Sen, mitä Irlannissa tapahtui Dell- ja Waterford Crystal -yhtiöiden työntekijöille, ei pidä antaa toistua.
Elisabeth Köstinger (PPE), kirjallinen. – (DE) Globalisaatiorahasto ei ole ainoastaan tärkeä väline niiden auttamiseksi, jotka eivät ole pystyneet mukautumaan markkinoiden avautumiseen. Se on myös keino lujittaa Euroopan unionia kohtaan tunnettua luottamusta, mitä on mielestäni hyvin tärkeä korostaa. Sen avulla voimme osoittaa, että emme ole taloudellisesta muutoksesta huolimatta unohtaneet niitä, jotka eivät pysty reagoimaan riittävän nopeasti uuteen tilanteeseen. Pidän kuitenkin myös tärkeänä, että luottamus perustuu vastavuoroisuuden periaatteeseen. Sellaisia ihmisiä varten, jotka joutuvat yrityksistään huolimatta markkinoilla tapahtuvien muutoksien uhreiksi, tarkoitettujen varojen on myös saavutettava vastaanottajansa. On tärkeää, että varoja myönnetään avoimesti ja ymmärrettävästi ja ettei niitä jaella miten sattuu. Näiden ihmisten tilannetta on tarkasteltava rajat ylittävää aluekohtaista lähestymistapaa noudattaen, minkä vuoksi varat on myönnettävä nopeasti. Vain siten globalisaatiorahasto saavuttaa tavoitteensa ja lujittaa EU:ta kohtaan tunnettua luottamusta nopean avun myötä. Sen vuoksi kannatan tätä mietintöä.
Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, kannatin Euroopan globalisaatiorahaston rahoituksesta ja toiminnasta laadittua mietintöä, koska pidän sitä välineenä, jonka avulla voidaan tehokkaasti tukea rahoituskriisin seurauksena vaikeuksiin joutuneita työntekijöitä.
Rahasto perustettiin todellisen tuen tarjoamiseksi syistä, jotka liittyvät yrityksien tuotannon muualle siirtämiseen, tai kriisin seurauksena irtisanotuille työntekijöille, jotta heitä voidaan auttaa palaamaan työmarkkinoille. Valiokunta-aloitteinen mietintö, josta äänestimme tänään, paljastaa joitakin rahaston toimintaan liittyviä kriittisiä aloja ja siinä tarkastellaan sekä komissiolle että jäsenvaltioille tehtyjä ehdotuksia rahaston toiminnan tarkistamiseksi, jotta voidaan edistää sen hyödyntämistä koskevien prosessien tehostamista ja nopeuttamista.
Haluan tuoda tietoonne keskeisen seikan, joka koskee ehdotusta vuonna 2009 hyväksytyn poikkeuksen – jonka ansiosta oli mahdollista laajentaa rahaston toimialaa, koska talouskriisi sisällytettiin kriteereihin – voimassaolon pidentämisestä vuoden 2013 loppuun.
Iosif Matula (PPE), kirjallinen. – (RO) Euroopan globalisaatiorahaston tehtävänä on tarjota tukea työntekijöille, jotka on irtisanottu maailmantalouden muutoksien seurauksena. Lisäksi rahastosta on tuettu vuodesta 2009 alkaen myös niitä, jotka ovat kärsineet talouskriisistä, työttömyystason alentamiseksi. Olen itse sitä mieltä, että on sopivaa muuttaa rahasto pysyväksi välineeksi, jolla tuetaan työpaikan hakijoita ja täydennetään jäsenvaltioiden sosiaalipolitiikkaa.
Tällä toimella siirrettäisiin painopiste jokaisen työntekijän potentiaalin hyödyntämiseen vastapainona yrityksien tukemiseksi toteutetuille toimille. On myös muistettava, että tällä hetkellä on edelleen havaittavissa ongelmia, jotka liittyvät Euroopan globalisaatiorahaston hyödyntämismenettelyihin ja täytäntöönpanoaikoihin.
Ottaen huomioon, että irtisanottujen työntekijöiden kannalta tärkeimpiä asioita ovat ammatillinen uudelleen koulutus ja väliaikainen tuki, on ehdottoman tärkeää toteuttaa toimia rahaston menettelyjen yksinkertaistamiseksi, jotta apua on saatavilla mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti.
Nuno Melo (PPE), kirjallinen. − (PT) Euroopan globalisaatiorahasto on ollut hyvin tärkeä väline autettaessa EU:n miljoonia työttömiä, jotka ovat joutuneet tähän tilanteeseen, kun yrityksien toimintaa on siirretty muihin maanosiin. Vallitsevan kriisin yhteydessä ja joukkoirtisanomisten määrän kasvaessa on tarpeen sekä parantaa välinettä että etsiä uusia rahoituslähteitä. Tästä syystä äänestin siten kuin äänestin.
Claudio Morganti (EFD), kirjallinen. – (IT) Yhteisön työttömyys kasvaa rakenteellisesti talouden romahtamisen ja yrityksien tuotannon muualle siirtämistä koskevien politiikkojen seurauksena.
Euroopan globalisaatiorahasto (EGR) on hyödyllinen väline, jota EU voi hyödyntää tarjotakseen tukea ja solidaarisuutta työpaikkansa menettäneille työntekijöille. Rahastoa hyödynnettiin byrokraattisista syistä vain vähän vuoteen 2009 asti ja pidän perustavan tärkeänä komissiolle esitettyä pyyntöä toimien hyväksymisestä rahaston hyödyntämismenettelyn keston lyhentämiseksi. Joustavuuden ja hyödynnettävyyden lisääntyessä EGR:stä tulee jäsenvaltioiden sosiaalipolitiikkojen kannalta keskeinen väline.
Näistä syistä äänestin mietinnön puolesta.
Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Ilmaisen tukeni Portasin mietinnölle. Euroopan globalisaatiorahasto (EGR) on olennaisen tärkeä väline lisätuen antamiseksi työntekijöille, jotka on irtisanottu, kun yrityksien tuotanto on siirretty muualle. Se on osoittautunut työntekijöiden kannalta vielä tärkeämmäksi välineeksi ja auttanut heitä integroitumaan uudelleen työmarkkinoille äskettäisen kriisin aikana.
Portasin mietintö on ratkaisevan tärkeä ja sen tavoitteena on parantaa ja yksinkertaistaa yhteisön kansalaisten kannalta tärkeää resurssia. Se on myös konkreettinen osoitus siitä, miten EU pyrkii osaltaan selvittämään synkkää taloudellista tilannetta, torjumaan työttömyyttä ja tukemaan kansalaisia.
Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin päätöslauselman puolesta, koska olen samaa mieltä Euroopan komissiolle esitetyistä pyynnöistä Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) tehostamisesta. Pyynnöissä kehotetaan arvioimaan myönnettyjä tukia ottaen huomioon uudelleen integroitumisen onnistuminen ja edunsaajien ammatillisen pätevyyden lisääntyminen, laatimaan vertaileva analyysi kunkin EGR-hakemuksen perusteella rahoitetuista toimista ja tuloksista uudelleen integroitumisen pohjalta sekä tarkastelemaan EGR:n vaikutusta edunsaajien verkostoihin sekä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, joihin irtisanomisjärjestelyt saattavat vaikuttaa ja joiden työntekijät voisivat saada etua rahastosta.
Yhdyn myös komissiolle esitettyyn pyyntöön antaa jäsenvaltioille ohjeistusta EGR-tukihakemuksien laadinnassa ja toteutuksessa. Tavoitteena olisi nopea hakumenettely ja sidosryhmien laaja yksimielisyys sovellettavasta strategiasta ja toteutettavista toimista, joilla työntekijät voidaan integroida tehokkaasti uudelleen työmarkkinoille.
Totean lopuksi olevani yhtä mieltä jäsenvaltioille esitetystä pyynnöstä perustaa EGR:ää koskevasta tiedottamisesta ja sen hallinnosta vastaava kansallinen elin, joka toimisi kaikkien osapuolien ja erityisesti työmarkkinaosapuolien yhteyspisteenä, ja vaihtaa parhaita käytäntöjä yhteisössä.
Rovana Plumb (S&D), kirjallinen. – (RO) EGR:n myöntämän tuen on oltava dynaamista ja mukauduttava alati muuttuviin ja usein odottamattomiin tilanteisiin, joita markkinoilla syntyy. Rahaston tarkoituksena on tarjota nopeaa erityistukea sellaisten työntekijöiden, jotka ovat menettäneet työpaikkansa työmarkkinoilla syntyneiden vakavien taloudellisten mullistusten vuoksi, ammatillisen uudelleen kouluttamisen helpottamiseksi.
Kehotan jäsenvaltioita ottamaan työmarkkinaosapuolet mukaan toimeen ja edistämään niiden ja yrittäjien kanssa käytävää vuoropuhelua aivan EGR-hakemuksien valmistelun alusta alkaen. Samalla vaadin jäsenvaltioita hyödyntämään rahastoa edistääkseen uusien taitojen hankkimista, jotta olemassa olevista työpaikoista tulisi ympäristöystävällisiä ja jotta luodaan uusia ympäristöystävällisiä työpaikkoja sekä kannustetaan elinikäistä oppimista työntekijöiden urakehityksen ja unionin kilpailukyvyn parantamiseksi globaalistuvassa toimintaympäristössä.
Kannatan myös rahaston toiminnan jatkamista vuoden 2013 jälkeen riippumattomana rahastona, jolla on oma talousarvio. Komission ja jäsenvaltioiden on tehtävä tiivistä yhteistyötä valvoakseen tehokkaasti monikansallisille yrityksille myönnettyä tukea ja sitoutuakseen lujasti työntekijöiden oikeudet huomioon ottaviin työpaikkoihin sosiaalisen polkumyynnin torjumiseksi.
Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. − (PT) Äänestin päätöslauselman puolesta, koska olen samaa mieltä Euroopan komissiolle esitetyistä kehotuksista, joiden mukaan olisi tehostettava Euroopan globalisaatiorahastoa (EGR) muun muassa siten, että laaditaan myönnettyjä tukia koskeva analyysi; siinä olisi tarkasteltava työelämään palaamisen onnistumisprosenttia ja arvioitava edunsaajien taitojen kehittymistä. Olen myös samaa mieltä komission ehdotuksista, joiden tavoitteena on puolittaa EGR:n käyttöönoton edellyttämä aika, varsinkin kun olisi kaikin tavoin pyrittävä mahdollistamaan nopea ja tehokas tietojen vaihto prosessiin osallistuvan jäsenvaltion kanssa.
Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Asiasta käyty keskustelu oli kaukana helposta. Viime kuukausien aikana on esitetty kysymyksiä rahaston "reaktiokyvystä" (kiinnittämättä samalla enempää huomiota syiden korjaamiseen parantamalla yleisiä innovaatio- ja koulutusstrategioita globalisoituneessa maailmassa sekä kohdentamalla ja käyttämällä EGR:n varoja paremmin jäsenvaltioissa ja niiden toimesta), tuettujen alojen rajallisesta määrästä (erityisesti kyseisenä aikana) ja varsinkin ajoneuvo- ja tekstiilialasta (joista esitettiin vastaavasti 15 ja 13 hakemusta), joiden kohdalla oli aihetta esimerkiksi kysyä, ovatko irtisanomiset "globalisaation" seuraus vai johtuvatko ne alalla toteutettujen innovaatiotoimien puutteesta, siitä, toteutettiinko kyseisiä toimia / missä määrin kyseisiä toimia toteutettiin kansallisen tuen myöntämisen sijaan, ristiriidasta, jonka mukaan rahaston käyttöön on yhtäältä asetettu (ainoastaan) 500 miljoonaa euroa vuosittain (EU:n talousarvion maksamattomista sitoumuksista), kun taas periaatteessa rajoittamattomia hakemuksia voidaan esittää, kunhan hakemuksen kriteerit täyttyvät (hakujärjestyksessä), siitä, että pk-yrityksien on vaikeampi hyödyntää tällaista rahastoa, sekä yhteydestä valtiontukiin/-verotukseen. Lopuksi asiasta saavutettiin kuitenkin yhteisymmärrys ja kaikki hyväksyivät mietinnön, myös me vihreät.
Joanna Senyszyn (S&D), kirjallinen. – (PL) Ilmaisin kannatukseni Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) rahoitusta ja toimintaa koskevaa päätöslauselmaa kohtaan. On olennaisen tärkeää parantaa EGR:n toimintaa hallinnoivia sääntöjä, jotta sen käyttöä voidaan tehostaa. Toivon komission hyödyntävän parlamentin ehdotuksia, joiden ansiosta tuen myöntämismenettelyä on mahdollista lyhentää jopa puoleen. EGR:stä myönnettävien varojen merkitys on lisääntynyt kriisin aiheuttaman työttömyyden kasvun myötä, koska varojen avulla taataan henkilökohtainen tuki ihmisille, jotka on irtisanottu, ja jotta he voisivat palata työelämään. Tuen myöntämistä koskevien tiukkojen kriteerien ja menettelyjen pitkittymisen vuoksi jäsenvaltiot eivät hyödynnä täysimääräisesti heille tarjoutuvia tilaisuuksia EGR:n tuen saamiseksi. Mainittakoon esimerkiksi, että kotimaassani Puolassa on tehty vain kolme EGR:n taloudellista tukea koskevaa hakemusta. Vähäisen kiinnostuksen tärkein syy on juuri asiaan liittyvien prosessien pitkällisyys.
Rahaston toimintaa hallinnoivien sääntöjen parantamisen lisäksi sen kriteerin voimassaoloa, jonka nojalla tukea myönnetään talous- ja rahoituskriisin vuoksi työpaikkansa menettäneille työntekijöille, on pidennettävä vähintään nykyisen rahoituskehyksen päättymiseen asti ja yhteisrahoitusosuus on säilytettävä 65 prosentissa. Kriisin seuraukset tuntuvat työmarkkinoilla vielä monen vuoden ajan, joten tämä tuki on tarpeen nyt ja vastaisuudessa. Haluan myös kiinnittää komission ja jäsenvaltioiden huomion parhaiden käytäntöjen vaihdon koordinointiin yhteisössä, minkä avulla taataan EGR:n nopeat ja tehokkaat toimet joukkoirtisanomisten yhteydessä.
Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. – (PT) Rakennerahastot ovat osoittautuneet korvaamattoman arvokkaiksi välineiksi lievennettäessä yhteisön sisäistä epätasapainoa, erityisesti siitä syystä, että niillä tuetaan kaikkein epäsuotuisimmassa asemassa olevia syrjäisiä alueita. Euroopan globalisaatiorahaston perustaminen ilmentää sitä, että Euroopan unioni tunnustaa, että globalisaatio on tuonut mukanaan suuria eikä aina niin myönteisiä muutoksia ja että se on vaikuttanut eri tavoin yhteisössä, koska jotkin alueet ovat hyötyneet prosessista, kun taas toiset ovat jääneet pahemman kerran häviölle.
Rahasto ei kuitenkaan ole saanut ansaitsemaansa näkyvyyttä, minkä katson johtuvan valtavan pitkästä ajasta, joka kuluu jäsenvaltion tukihakemuksen jättämisen ja varojen tosiasiallisen vastaanottamisen välillä. Viive vaikuttaa vakavasti asianomaisiin perheisiin ja liittyy tukien hakemista, käyttöönottoa ja täytäntöönpanoa koskevien prosessien monimutkaisuuteen; tästä syystä niitä on yksinkertaistettava kiireellisesti ja ehdottoman ensisijaisesti. Vain tällä tavoin on mahdollista saavuttaa rahaston tavoitteet integroimalla uudelleen sellaiset työntekijät, jotka on irtisanottu kansainvälisen kaupan mallien merkittävien muutoksien seurauksena. Mietintö, josta äänestimme tänään, ilmentää eri poliittisten ryhmien pyrkimystä saavuttaa kompromissi, minkä vuoksi kannatin sitä.
Silvia-Adriana Ţicău (S&D), kirjallinen. – (RO) EU:n viimeisimpien tilastojen mukaan työttömien määrä on noussut kuluneena vuonna 1,1 miljoonan verran 27 jäsenvaltion EU:ssa talous- ja rahoituskriisin vuoksi. Tämä selittää, miksi Euroopan globalisaatiorahastolle jätettyjen tukihakemuksien määrä on kasvanut 18:sta 46:een toukokuun 2009 ja huhtikuun 2010 välisenä aikana. Lisäksi, vaikka tukea hakevien jäsenvaltioiden määrä on noussut kahdeksasta 18:aan, yhdeksän jäsenvaltiota ei ole vielä turvautunut Euroopan globalisaatiorahaston käyttöön.
Tämä kaikki huomioon ottaen äänestin Euroopan globalisaatiorahaston rahoituksesta ja toiminnasta annetun Euroopan parlamentin päätöslauselmaesityksen puolesta, koska talouskriisi saattaa edelleen vaikuttaa työpaikkoihin. Juuri tästä syystä on tärkeää, että kehotamme komissiota esittämään rahoitusalaa koskevan väliarviointinsa Euroopan globalisaatiorahaston käytöstä ja ehdotuksen asianomaisen asetuksen tarkistamisesta, jotta varojen käyttöönottoprosessin kestoa voidaan lyhentää merkittävästi.
Haluan myös kiinnittää komission huomion julkisella sektorilla tapahtuneisiin irtisanomisiin, joita varten ei ole olemassa vastaavaa välinettä, vaikka irtisanomiset johtuvatkin välittömästi määrärahojen leikkaamisesta vallitsevan talous- ja rahoituskriisin vuoksi.
Derek Vaughan (S&D), kirjallinen. – (EN) Kannatan täysin Portasin mietintöä Euroopan globalisaatiorahaston rahoituksesta ja toiminnasta. Siinä tarkastellaan monia asioita, kuten hakemusprosessin tehostamista ja varojen käyttöönoton nopeuttamista tuen myöntämiseksi työpaikkansa menettäneille. Vaikka Yhdistynyt kuningaskunta ei ole tällä hetkellä hakenut rahastolta tukea (Yhdistyneen kuningaskunnan hyväksi tehtävän korjauksen vuoksi), on selvää, että rahastosta on ollut hyötyä muille jäsenvaltioille taloudellisesti vaikeina aikoina.
Kannatan pysyvän rahaston perustamista vuoden 2013 jälkeiseksi ajaksi, jotta autetaan globalisaatiosta tai rahoitus- ja talouskriisistä seuranneista muutoksista kärsineitä henkilöitä. Katson myös, että on keskeisen tärkeää, että komissio tarkastelee mahdollisuutta luoda EGR:stä riippumaton rahasto, jolla on omat maksu- ja maksusitoumusmäärärahansa, uuden monivuotisen rahoituskehyksen (2013–2020) puitteissa.
Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. − (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Asetus, josta äänestimme tänään, perustuu Brysselin yleissopimukseen, yhteen EU:n lainsäädännön onnistuneimmista osista; siinä luodaan perusta Euroopan oikeudelliselle alueelle. Oikeuskäytäntöön perustuvien yhdenmukaisten eurooppalaisten säädösten täytäntöönpanolla lisätään oikeusvarmuutta ja päätöksien ennustettavuutta sekä vältetään rinnakkaisia oikeusmenettelyjä. Oikeuden päätöksien vapaa liikkuvuus on yksi Euroopan oikeudellisen alueen toiminnan perusedellytyksistä. Tästä syystä yhdyn asiakirjassa esitettyyn kantaan, jonka mukaan asetusta on tarkistettava, jotta taataan oikeuden päätöksien tehokas liikkuvuus.
Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. – (PT) Bryssel I -asetus antaa pohjan EU:n oikeudelliselle yhteistyölle siviili- ja kauppaoikeuden alalla. Se on yksi EU:n lainsäädännön onnistuneimmista osista, sillä se on luonut perustan Euroopan oikeudelliselle alueelle. Bryssel I on osoittautunut hyvin tehokkaaksi rajat ylittävien kiistojen ratkaisemisessa maailmanlaajuisiin toimivaltasääntöihin perustuvan oikeusyhteistyöjärjestelmän avulla sekä rinnakkaisten oikeusmenettelyjen ja tuomioiden liikkuvuuden koordinoinnissa. Olen samaa mieltä siitä, että on tehtävä parannuksia, kuten luovuttava eksekvatuurimenettelystä kaikilla asetuksen kattamilla aloilla, mikä mahdollistaisi tuomioiden vapaan liikkuvuuden nopeuttamisen, kunhan kaikki tarpeelliset takeet on turvattu.
Pidän tärkeänä myös eurooppalaisen oikeuskulttuurin luomista koulutuksen ja verkostojen, kuten Euroopan juridisen koulutusverkoston ja siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston, avulla tuomareiden välisen viestinnän parantamiseksi. On ehdottoman tärkeää luoda oikeudellinen kehys, joka on johdonmukaisesti jäsennelty ja helposti käytettävissä ja jossa komission on tarkasteltava toimivaltaa, täytäntöönpanoa ja sovellettavaa lainsäädäntöä koskevien asetusten välisiä suhteita.
Anna Maria Corazza Bildt, Christofer Fjellner, Gunnar Hökmark, Anna Ibrisagic ja Alf Svensson (PPE), kirjallinen. – (SV) Kannatimme äänestyksessä tuomioistuinmenettelyn helpottamista Euroopan entistä liikkuvampien kansalaisten kannalta. Se ei kuitenkaan tarkoita, että olisimme samaa mieltä kaikista Zwiefkan mietinnöstä pitkällä tähtäimellä mahdollisesti aiheutuvien uudistusten yksityiskohdista ja kannattaisimme niitä varauksetta. Suhtaudumme kriittisesti muun muassa tavoitteeseen ottaa käyttöön kollektiiviset oikeussuojakeinot, ja haluaisimme painottaa, etteivät keskustelun aiheena olevaan yksityisoikeudelliseen yhteistyöhön tehtävät muutokset saa vaikuttaa lehdistön vapauteen Ruotsissa.
Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Koska tiedän, miten tärkeä kansainvälistä yksityisoikeutta koskeva neuvoston asetus (EY) N:o 44/2001 on ja että tarvitsemme riittävän oikeudellisen kehyksen, joka mahdollistaa tuomioiden tunnustamisen ja täytäntöönpanon siviili- ja kauppaoikeuden alalla, totean esittelijän tavoin, että asetuksen tarkistaminen nostaa esiin erittäin tärkeitä teknisiä ja oikeudellisia kysymyksiä. Olen valmis hyväksymään mietinnössä esitetyn eksekvatuurimenettelyn lakkauttamisen, ja pidän monia mietinnön ehdotuksia kiinnostavina ja käytännöllisinä. Tätä keskustelua on syytä seurata tarkkaan.
José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. − (PT) Päätöslauselma koskee 22. joulukuuta 2000 tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 44/2001 (Bryssel I -asetus) täytäntöönpanoa komission vihreän kirjan valossa. Asetus on edeltäjänsä, Brysselin yleissopimuksen, ohella EU:n lainsäädännön onnistuneimpia osia, koska siinä on luotu perusta Euroopan oikeudelliselle alueelle ja koska se on palvellut kansalaisia ja yrityksiä. Asetuksella on edistetty oikeusvarmuutta ja päätöksien ennustettavuutta yhtenäisten eurooppalaisten säädösten avulla.
Sitä on kuitenkin saatettava ajan tasalle. Olen samaa mieltä eksekvatuurimenettelyn (täytäntöönpanoperuste) lakkauttamisesta, koska siten nopeutettaisiin oikeuden päätösten vapaata liikkuvuutta ja muodostettaisiin Euroopan oikeudellisen alueen rakentamisen kannalta tärkeä virstanpylväs. Menettelyn lakkauttamista on kuitenkin tasapainotettava sen osapuolen, jota vastaan täytäntöönpanoa haetaan, oikeuksien turvaamiseen tarkoitetuilla asianmukaisilla varotoimilla. Katson, että komission olisi tarkistettava toimivaltaa, täytäntöönpanoa ja sovellettavaa lainsäädäntöä koskevien asetusten välisiä suhteita ja että yleisenä tavoitteena olisi oltava oikeudellinen kehys, joka on johdonmukaisesti jäsennelty ja helposti käytettävissä.
Lidia Joanna Geringer de Oedenberg (S&D), kirjallinen. – (PL) Jäsen Zwiefkan mietintö, josta äänestettiin tänään, liittyy tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetun Bryssel I -asetuksen tarkistamista käsittelevään komission vihreään kirjaan. Vihreää kirjaa koskeva keskustelu auttaa meitä valmistautumaan jossakin määrin asetuksen varsinaiseen tarkistamiseen, jonka odotamme tapahtuvan piakkoin. Tämä on suuri haaste parlamentille asetuksen poikkeuksellisen monimutkaisen teknisen luonteen vuoksi. Lisäksi parlamentti tekee päätöksen tästä vaikeasta ja arkaluonteisesta aineistosta ensimmäistä kertaa tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä yhdessä neuvoston kanssa. Tällä hetkellä poliittisilla ryhmillä on useita mielipide-eroja esitetyistä tarkistuksista, muun muassa eksekvatuurimenettelyn ja työhön liittyviä asioita koskevan toimivallan suhteen.
Siksi Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä on päättänyt olla tukematta mietintöä sen nykyisessä muodossa. Uskon kuitenkin, että tulevaisuudessa kaikki poliittiset ryhmät ryhtyvät rakentavaan yhteistyöhön asian puitteissa, koska Bryssel I -asetus on erittäin tärkeä yhteismarkkinoiden kannalta. Asetuksen tehokas tarkistaminen osoittaa, miten parlamentti käyttää uutta toimivaltaansa, jota se tavoitteli hyvin pitkään.
Nathalie Griesbeck (ALDE), kirjallinen. – (FR) Mietintö, jonka hyväksyimme eilen Euroopan parlamentin istunnossa, on teknisyydestään huolimatta hyvin tärkeä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen ja Euroopan oikeudellisen alueen jatkuvan yhdentymisen sekä näin ollen unionin sisämarkkinoiden vahvistamisen kannalta. Bryssel I -asetuksessa saavutettiin merkittävää edistystä oikeudellisella alalla: siinä määritellään siviili- ja kauppaoikeuden alalla sekä rajat ylittävien oikeudellisten kiistojen tapauksessa toimivaltaiset tuomioistuimet ja hallinnoidaan muiden jäsenvaltioiden tuomioistuimien siviili- ja kauppaoikeuden alalla tekemien päätöksien tunnustamista ja täytäntöönpanoa. Asetusta on nyt tarkoitus tarkistaa sen määräyksien saattamiseksi ajan tasalle ja tiettyjen menettelyjen "parantamiseksi", kuten tuomareiden välisen viestinnän, virallisia asiakirjoja koskevan kysymyksen, välimiesmenettelyä koskevan kysymyksen ja erityisesti eksekvatuurimenettelyä koskevan kysymyksen yhteydessä. Tarkastelematta yksityiskohtaisemmin näitä monitahoisia oikeudellisia kysymyksiä totean odottavani mielenkiinnolla asetuksen tarkistamista, toimea, jolla Euroopan kansalaisille taataan parempi oikeussuoja. Sillä parannetaan tuomioiden ja oikeudellisten päätöksien "vapaata liikkuvuutta", edistetään eri jäsenvaltioiden tuomioistuimien ja oikeudellisten järjestelmien "keskinäistä luottamusta" ja vahvistetaan siten oikeusvarmuutta unionissa ja Euroopan kansalaisten oikeuksia.
Alan Kelly (S&D), kirjallinen. − (EN) Aloite oli ratkaisevassa asemassa luotaessa siviili- ja kauppaoikeuden alalla tehtävää oikeudellista yhteistyötä.
Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. − (IT) Kannatin mietintöä, koska siinä edistetään mielestäni kansainvälisen yksityisoikeuden alaa. Tätä oikeudenalaa on saatettava ajan tasalle oikeudellisten järjestelmien välisten yhteyksien lisäännyttyä.
Todettakoon lähemmin, että kannatan ajatusta eksekvatuurimenettelyn lakkauttamisesta, mutta katson kuitenkin, että muutos on käynnistettävä poikkeusmenettelyllä velallisia koskevine asianmukaisine valvontatoimineen. Vastustan myös välimiesmenettelyn sisällyttämistä asetuksen soveltamisalaan, mutta katson, että olisi pohdittava perusteellisemmin välimiesmenettelyn ja oikeuskäsittelyn suhdetta ja ettei ajatusta tuomioistuinkäsittelyä koskevasta yksinomaisesta lainkäyttövallasta, joka tukee välimiesmenettelyä jäsenvaltioiden siviilituomioistuimissa, kannata viedä pitemmälle, ennen kuin tätä asiaa on tarkasteltu kattavasti ja siitä on keskusteltu perusteellisesti.
Olen myös yhtä mieltä esittelijän kanssa hänen vaatiessaan laajaa kuulemista ja poliittista keskustelua ennen kuin mitään sellaisia tätä asiaa koskevia toimia toteutetaan, jotka menisivät hänen tässä mietintöluonnoksessa ehdottamiaan toimia pitemmälle.
Evelyn Regner (S&D), kirjallinen. – (DE) Äänestin Bryssel I -asetusta koskevaa mietintöä vastaan, koska päätöslauselmasta puuttuu mielestäni muutamia tärkeitä seikkoja. Mielestäni asetuksen parantamiseen on otettava kokonaisvaltainen lähestymistapa, johon kuuluu heikomman osapuolen suojeleminen toimivaltaa koskevilla säännöksillä, jotka ovat niille suopeita. Tämä koskee asetuksen selkeän tarkoituksen mukaisesti sekä työntekijöitä että kuluttajia. Mikään jättämistäni tarkistuksista, joilla pyritään vahvistamaan heikomman osapuolen asemaa, ei päätynyt mietintöön. Mielestäni on tärkeää perustaa työtaistelukiistoille erillinen oikeuspaikka Bryssel I- ja Rooma II -asetusten yhtenäisyyden saavuttamiseksi. Rooma II -asetuksessa säädetään jo, mitä lakia lakkoihin liittyviin vahinkotapahtumiin, joilla on rajat ylittävä vaikutus, tulee soveltaa. En ymmärrä, miksei asiaa voida käsitellä jäsenvaltiossa, jossa lakko tapahtui. Tämä jättää silti oven auki edullisimman oikeuspaikan etsimiselle. Tavoitteeni on laajemmassa lainsäädäntöprosessissa sulkea se.
Vastustan myös forum non conveniens -käytäntöä ja oikeudenkäyntikieltoja, koska ne ovat tapaoikeuden oikeudellisia välineitä, jotka unionin tuomioistuin on useissa tuomioissaan todennut EU:n vallanjakoon sopimattomiksi.
Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) PSE-ryhmä on esittänyt Bryssel I -asetuksen täytäntöönpanoa ja tarkistamista koskevasta jäsen Zwiefkan mietinnöstä vaihtoehtoisen päätöslauselman, jota me vihreät emme tue, koska mietintö on täytäntöönpanomietintö, josta JURI-valiokunnan kaikki varjoesittelijät ovat keskustelleet laajasti. Vaihtoehtoisessa päätöslauselmaesityksessä painotetaan tärkeitä seikkoja, jotka eivät kuitenkaan liity suoranaisesti tähän mietintöön. Siksi äänestimme tänään JURI-valiokunnan hyväksymän päätöslauselman puolesta.
Oreste Rossi (EFD), kirjallinen. – (IT) Hyväksymämme asetus on tasapainoinen ja suunniteltu tarjoamaan varmuutta muun muassa sen ratkaisemiseen, kenellä EU:n oikeuslaitoksen tuomarilla on tuomiovalta rajat ylittävien konfliktien yhteydessä puhkeavissa siviili- ja kauppaoikeuden alaan kuuluvissa riita-asioissa.
Euroopan parlamentti toimii yhteislainsäätäjänä asetuksen mahdollisissa tulevissa tarkistuksissa, sillä tarkistusten tekemisessä noudatetaan tavallista lainsäätämisjärjestystä.
Catherine Stihler (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin mietinnön puolesta, sillä siinä suositetaan Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) voimassaolon pidentämistä vuoteen 2013 asti ja kannatetaan voimakkaasti rahaston muuttamista tämän jälkeen pysyväksi. EGR antaa rahoitustukea irtisanottujen työntekijöiden uudelleenkoulutukseen. Tämä on nyt erityisen tärkeää Eurooppaa ravistelevan syvän talouskriisin vuoksi. Siksi kannatin mietintöä, toisin kuin konservatiivi- ja liberaalikollegani, jotka haluavat lakkauttaa rahoituksen.
Jean-Luc Bennahmias (ALDE), kirjallinen. – (FR) Hyväksymällä tänään tiistaina 7. syyskuuta 2010 etnisiin vähemmistöryhmiin kuuluvien naisten sosiaalista integraatiota koskevan valiokunta-aloitteisen mietinnön Euroopan parlamentti siirtyy tämänhetkisen poliittisen keskustelun ytimeen. Vähemmistöryhmien integraatio jäsenvaltioissa on hyvin tärkeä asia ja ansaitsee Euroopan toimielinten tuen, varsinkin nyt, kun Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuotta on jäljellä vielä muutama kuukausi. Siksi suhtaudun myönteisesti tämän mietinnön hyväksymiseen, sillä se elävöittää keskustelua EU:n tasolla ja yhdistää vähemmistöjen integraation miesten ja naisten välisen tasa-arvon edistämiseen.
Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Lukuisat EU:ssa asuvat vähemmistöyhteisöt ja erityisesti niihin kuuluvat naiset ja lapset kohtaavat moninkertaista syrjintää ja ovat siksi paikallisia naisia alttiimpia sosiaaliselle syrjäytymiselle ja köyhyydelle. Etniseen vähemmistöryhmään kuuluminen ei ole naiselle este demokraattisessa yhteiskunnassa. Siksi Euroopan unioni pyrkii antamaan naisille yhä enemmän oikeuksia ja kehittämään innovatiivisia tapoja lisätä tietoisuutta naisten oikeuksista. Komission ja jäsenvaltioiden on varmistettava, että olemassa oleva tasa-arvoa edistävä ja syrjinnän vastainen lainsäädäntö pannaan täysimääräisesti täytäntöön, jotta etniset vähemmistöt saavat tukea ja voivat osallistua moniin koulutusohjelmiin. Etnisiin vähemmistöihin kuuluvien naisten sosiaalista integraatiota Euroopan unionissa koskevat kysymykset ovat kuitenkin vielä ratkaisematta.
Maahanmuuttajia koskevaa johdonmukaista EU:n politiikkaa ei ole vielä olemassa, ja siksi pyydän komissiota laatimaan kiireellisesti Euroopan unionin suuntaviivat, joiden avulla jäsenvaltiot voivat auttaa etnisiin ryhmiin kuuluvia naisia pääsemään paremmin ja nopeammin mukaan koulutusjärjestelmään, työelämään ja terveydenhuoltojärjestelmään sekä saamaan sosiaalietuuksia ja rahallista tukea. Tuen parlamentin kantaa, jonka mukaan sukupuolten tasa-arvoa koskeva lainsäädäntö on pantava täysimääräisesti täytäntöön myös etnisten vähemmistöryhmien keskuudessa.
Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. − (PT) Mietinnössä analysoidaan naisten sosiaalista integraatiota Euroopan unionin politiikan aloilla. Siinä analysoidaan myös naisten roolia etnisissä vähemmistöryhmissä. Tämä tietopohja on keskeisessä asemassa pyrittäessä ymmärtämään ongelmia, joita nämä naiset kohtaavat integraatioon liittyen, mukaan lukien pitkäaikaiset tai perinteiset vähemmistöt ja uudet vähemmistöt, kuten maahanmuuttajat.
Äänestin mietinnön puolesta, koska olen sitä mieltä, että on tärkeää täyttää vähemmistöryhmiin kuuluvien naisten oikeutetut tavoitteet. EU:ssa on toteutettava erityistoimia, varsinkin hyväksyttäessä sosiaaliseen osallistamiseen liittyviä politiikkoja. Lisäksi, kuten esittelijä toteaa, on tärkeää kannustaa etnisiin vähemmistöryhmiin kuuluvien naisten poliittista ja sosiaalista osallistumista politiikan johdon, koulutuksen ja kulttuurin kaltaisille aloille. Siten edistetään nykyisen aliedustuksen torjumista.
Anne Delvaux (PPE), kirjallinen. – (FR) Äänestin mietinnön puolesta, koska se osoittaa, miten tärkeää on tarkastella EU:n sosiaalista integraatiota koskevia politiikkoja etnisiin vähemmistöryhmiin kuuluvien naisten osalta, ja nostaa esiin niiden toimivia kohtia sekä kohtia, joiden ratkaiseminen on ongelmallista.
Elämme monikulttuurisessa yhteiskunnassa, jossa on monia erilaisia kulttuurisia, etnisiä ja uskonnollisia yhteisöjä. Sen vuoksi on tarkoituksenmukaista, että kolmansien maiden kansalaisia koskevassa integraatiopolitiikassa on laajempi sukupuolikohtainen näkökulma, joka on välttämätön sen takaamiseksi, että etnisiin vähemmistöryhmiin kuuluvien naisten erityistarpeet otetaan huomioon.
Etnisiin vähemmistöryhmiin kuuluvien naisten sosiaalisen osallisuuden kohdennettu hoitaminen on tarpeen moninkertaisen syrjinnän, stereotypioiden, leimautumisen ja etnisen erottelun välttämiseksi.
Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin mietinnön puolesta, koska etnisiin vähemmistöryhmiin kuuluvia naisia syrjitään mielestäni monella tapaa. Siksi on tärkeää lisätä tietoisuutta naisten oikeuksista, lisätä naisten mahdollisuuksia ja innostaa naisia ottamaan johtoasema yhteisöissään. Tämä on samalla tapa edistää ihmisoikeuksia. Vaikka sosiaalinen integraatio kuuluu jäsenvaltioiden yksinomaiseen toimivaltaan, Euroopan komission on otettava sukupuolinäkökohta huomioon sosiaalista osallistamista koskevista menettelytavoista ja toimista päätettäessä.
Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Entistä monikulttuurisemmassa yhteiskunnassamme vähemmistöryhmien integraatiota koskevat politiikat soveltuvat erityisen hyvin vähemmistöryhmiä yhteiskunnan rajoille työntävän syrjinnän, rasismin, väkivallan ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen. Tiedämme, että vähemmistöryhmien leimautuminen ja syrjäytyminen saa aikaan ainoastaan tyytymättömyyttä ja kapinaa sekä kylvää lopulta rikosten ja väkivallan siemenet.
Yhteiskuntamme on osattava integroida syrjimättä ja hyväksyä poissulkematta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että meidän tulee suoralta kädeltä hyväksyä kaikki etnisten vähemmistöjen kulttuurin, perinteiden ja vakaumusten näkökohdat. Tämä koskee erityisesti naisiin liittyviä käytäntöjä. Meidän onkin torjuttava tehokkaasti kaikkia sukupuolisyrjintään perustuvia kulttuurin mukaisia tapoja ja kaikenlaista väkivaltaa, jota tiettyihin etnisiin ryhmiin kuuluviin naisiin yhä kohdistuu. Integraatio tarkoittaa myös suojelua, tässä tapauksessa naisten ja erityisesti tyttölasten suojelua, sillä he ovat hyvin usein täysin sietämättömien tapojen ja perinteiden hiljaisia uhreja.
José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. − (PT) Päätöslauselma kattaa politiikan, jota Euroopan unionissa noudatetaan sosiaalisen osallistamisen alalla etnisiin vähemmistöryhmiin kuuluviin naisiin nähden. Tässä yhteydessä korostan opetuksen ja koulutuksen merkitystä tällaisiin ryhmiin kuuluvien naisten kohdalla, samoin kuin sitä, että on syytä tukea heidän pääsyään työmarkkinoille, jotta estetään sosiaalinen syrjäytyminen ja syrjintä.
Etnisestä erottelusta johtuvia leimoja ja ennakkoluuloja voidaan torjua vain osallistamisen avulla. On syytä panna merkille, että Euroopan unionissa ei ole oikeudellisesti sitovaa sosiaalista integraatiota koskevaa politiikkaa, mikä johtuu pääasiassa siitä, että integraatio kuuluu jäsenvaltioiden vastuulle. Integraatiopolitiikan merkitys on kuitenkin kasvanut EU:ssa ja integraatiosta on tulossa vielä tärkeämpää väestön ikääntymiseen liittyvien taloudellisten ja sosiaalisten näkökohtien merkityksen kasvaessa. EU:n sääntöjä ja periaatteita sovelletaan suurimmassa osassa tapauksista ainoastaan EU:n kansalaisiin, jotka ovat myös jäsenvaltioiden kansalaisia. Pitkäaikaisten vähemmistöjen jäseniä, jotka ovat saaneet kansalaisen oikeudellisen aseman, suojataan Euroopan unionin sääntöjen ja periaatteiden nojalla. Tätä suojaa olisi kuitenkin laajennettava koskemaan maahanmuuttajia, jotka eivät vielä ole jonkin jäsenvaltion kansalaisia.
Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Etnisiin vähemmistöryhmiin kuuluvien naisten sosiaalinen integraatio on tärkeä asia, koska he ovat muita alttiimpia sosiaaliselle syrjäytymiselle. Nykyinen tilanne eli Ranskan suorittama romanien joukkokarkotus, jota ei voida hyväksyä, on hyvä esimerkki tästä.
On tärkeää, että kaikkien syrjinnän muotojen, niin sukupuoleen, etniseen alkuperään kuin ihonväriinkin perustuvan syrjinnän, torjunta yleisen huomion ja unionin politiikan keskipisteessä.
Siksi nyt on aika sanoutua irti makrotaloudellisista politiikoista, jotka pahentavat työttömyyttä, sosiaalista epätasa-arvoa ja syrjintää. Kuten mietinnössä todetaan, on tärkeää taistella todellisen sosiaalisen integraation puolesta ja sitoutua tarjoamaan yleisiä ja kummankin sukupuolen kaikkien edustajien, maahanmuuttajien perheet ja lapset mukaan luettuina, käytettävissä olevia laadukkaita julkisia palveluja: koulutusta, terveydenhuoltoa, asunnon hankintaa ja sosiaaliturvaa.
Tyhjiä sanoja ja julistuksia on jo kuultu tarpeeksi. Nyt tarvitaan kipeästi toimia, jotka edistävät ihmisarvoa ja tasa-arvoa, antavat selvät ratkaisut sosiaalisiin ongelmiin eivätkä muutu rasistiseksi ja syrjiväksi toiminnaksi, sillä se ovat vieläkin tuomittavampaa hallituksen toteuttamana.
Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Emme voi kannattaa "erilaisten kulttuurien hyväksymistä" sekä vähemmistöjen, naisten ja muiden, viestintää heidän omalla äidinkielellään ja samanaikaisesti väittää, että haluamme edistää näiden vähemmistöjen sosiaalista osallisuutta.
Asiassa on perustavanlaatuinen ristiriita, koska tällaiseen "osallisuuteen" liittyy vähimmäisvaatimuksena tietty yhteinen perusta isäntäyhteiskunnan kanssa. Perustaan kuuluvat yhteinen kieli ja yhteiselon perussäännöt, joiden lähtökohtana on isäntämaan sosiaalilainsäädännön ja tapojen kunnioittaminen.
Ainoa poikkeus mietinnön vahvasti eurooppalaismieliseen logiikkaan on sen ponneton ja kiertäen ilmaistu myöntäminen, ettei tapoihin, perinteisiin tai uskonnolliseen vakaumukseen perustuvaa väkivaltaa ja syrjintää voi mitenkään oikeuttaa.
Avatkaa silmänne: eivät kaikkein väkivaltaisimmat ja syrjivimmät toimet ole eurooppalaisten tekosia. Moniavioisuus, eksisio, infibulaatio, naisten kohteleminen alhaisempina olentoina ja muut vastaavat tavat kuuluvat yhteisöille, jotka kieltäytyvät kunnioittamasta meidän lakejamme ja tapojamme ja jotka jopa yrittävät tyrkyttää omia lakejaan ja tapojaan meille. Tämä on seurausta massamaahanmuuttopolitiikoista, joita olette tuputtaneet kansalaisillemme vuosikymmenien ajan. Siitä on nyt aika tehdä loppu.
Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. – (FR) Äänestin etnisiin vähemmistöryhmiin kuuluvien naisten sosiaalisesta integraatiosta laaditun Parvanovan mietinnön puolesta. Syrjintä on valitettavasti kumulatiivinen prosessi ja kohdistuu voimakkaimmin etnisiin vähemmistöryhmiin kuuluviin naisiin. Mietinnössä kehotetaan tarkastelemaan unionin poliitikkojen välityksellä lähemmin sukupuolista syrjintää, joka kohdistuu näihin ryhmiin kuuluviin naisiin. Heidän olisi voitava osallistua aktiivisesti yhteiskunnan toimintaan, minkä vuoksi heidän on saatava koulutusta ja päästävä työmarkkinoille, koska ne ovat ratkaisevia tekijöitä heidän vapautumisensa kannalta.
Lívia Járóka (PPE), kirjallinen. – (EN) Yhtenä mietinnön varjoesittelijöistä haluan onnitella Antonyia Parvanovaa sen hyväksymisestä. Mietinnön tarkoituksena on auttaa minimoimaan vähemmistöihin kuuluvien naisten epäedullinen asema, jota sukupuolikohtaiset rakenteet korostavat. Sukupuolten tasa-arvoa ei ole saavutettu valtavirtayhteiskunnassa, mutta romaninaisilla on vielä muihin naisiin verrattuna alhaisempi elinajanodote, alhaisempi koulutustaso, huomattavasti alhaisempi työllisyystaso ja he ovat muita useammin köyhiä. Sukupuolikohtaiset tilastot, indikaattorit ja vertailuarvot sekä muun muassa sukupuolen ja etnisen alkuperän mukaan eritellyt tilastotiedot ovat tärkeitä työkaluja täyden osallisuuden saavuttamisessa ja välttämättömiä edistyksen asianmukaisen mittaamisen kannalta.
Eriytettyjen tietojen kerääminen on perusedellytys etnisten vähemmistöryhmien oikeuksien suojelemiseksi ja edistämiseksi, ja siinä on noudatettava jäsenvaltioiden henkilötietojen suojaamista koskevia sääntöjä. Koulutustason, taloudellisen toiminnan laajuuden ja koko perheen köyhyydeltä välttymisen mahdollisuuden välillä on vahva yhteys. Siksi kohdennettujen politiikkojen on ensi sijassa parannettava romaninaisten mahdollisuutta koulutukseen ja rekisteröityyn työsuhteeseen.
Marisa Matias ja Miguel Portas (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Äänestimme päätöslauselman puolesta muun muassa siksi, että mielestämme tätä alaa koskevien EU:n politiikkojen koordinaatiota on jäsennettävä paremmin, jotta voidaan parantaa etnisiin vähemmistöryhmiin kuuluvien naisten sosiaalista osallistamista ja korostaa, miten tärkeää on opettaa isäntäyhteisöä hyväksymään erilaisia kulttuureja sekä varoittaa rasismin ja ennakkoluulojen vaikutuksista. Äänestimme mietinnön puolesta myös siksi, että se kannustaa etnisiin vähemmistöryhmiin kuuluvien naisten aktiivista poliittista ja sosiaalista osallistumista kaikille yhteiskunnan aloille ja myös politiikan johtoon, koulutukseen ja kulttuuriin nykyisen aliedustuksen torjumiseksi.
Nuno Melo (PPE), kirjallinen. − (PT) Eurooppa on yhdentymisen alue, jolla ei pidä hyväksyä minkäänlaista syrjintää, varsinkaan, kun se kohdistuu etnisiin vähemmistöryhmiin ja kun se on voimakkainta näihin ryhmiin kuuluvia naisia kohtaan. EU:n tasa-arvopolitiikalla pyritään edistämään naisten ja miesten välistä tasa-arvoa, mikä onkin entistä yleisemmin saavutettu valtaväestön parissa. Tiettyihin etnisiin vähemmistöryhmiin kuuluvat naiset ovat kuitenkin kokeneet kaikenlaista syrjintää. Tästä syystä on lisättävä tietoisuutta tällaisista käytännöistä etnisiin vähemmistöryhmiin kuuluvien naisten täysimääräisen integraation mahdollistamiseksi. Tästä syystä äänestin siten kuin äänestin.
Miroslav Mikolášik (PPE), kirjallinen. – (SK) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, pidän etnisiin vähemmistöryhmiin kuuluvien naisten sosiaalista osallistamista erittäin tärkeänä ja arkaluontoisena asiana, jonka yhteydessä Euroopan unionin jäsenvaltioiden tulee osoittaa kypsyyttä ja todellista päättäväisyyttä levittää suvaitsevaisuuden ja tasa-arvon arvoja jokapäiväiseen elämään.
Mielestäni ei ole hyväksyttävää, että etnisten vähemmistöjen jäsenet altistuvat syrjinnälle, sosiaaliselle syrjäytymiselle, leimautumiselle ja jopa eristämiselle. Siksi tuen vaatimusta, että komissio ja ennen kaikkea jäsenvaltiot, joilla on täysi vastuu sosiaalista osallisuutta koskevasta politiikasta, varmistavat, että olemassa oleva tasa-arvoa edistävä ja syrjinnän vastainen lainsäädäntö pannaan täysimääräisesti täytäntöön.
Oikeudellisia välineitä on täydennettävä hallinnollisilla toimenpiteillä sekä kulttuurikampanjoilla, joilla pyritään poistamaan stereotypiat ja tarjoamaan vaihtoehtoja sosiaaliselle syrjäytymiselle ja köyhyydelle.
Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Kaikkien maiden yhteiskunnallisen vakauden kannalta on ratkaisevan tärkeää, että etniset vähemmistöt integroituvat julkiseen elämään. Olen kuitenkin mietinnöstä poiketen sitä mieltä, että vastuu on niillä, jotka pyrkivät integroitumaan. Euroopassa vallitsevan vaikean taloustilanteen vuoksi en voi tukea mietintöä, jossa ehdotetaan kalliita ja tehottomia toimia. Siksi äänestin mietintöä vastaan.
Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Mietinnössä korostetaan asiaa, josta Euroopan kansalaiset osoittavat olevansa yhä tietoisempia, eivät ainoastaan Euroopan unionin ulkopuolella tapahtuvien, moraalista omaatuntoamme puhuttelevien traagisten tapahtumien vuoksi, vaan myös siksi, että tällaisia ongelmia nähdään myös meidän keskuudessamme ja niihin tulee puuttua politiikan ja kansalaisten tasolla.
Etnisiin väestöryhmiin kuuluvat naiset kärsivät usein paineista, joita naisia orjuuttavia perinteitä ylläpitävät ja ylemmässä asemassa olevat perheenjäsenet heihin kohdistavat. Heillä on tavallisesti alhainen koulutus ja vain vähän tietoa mahdollisista tavoista pitää puoliaan perheen auktoriteettia vastaan ja tuoda itseään esille yhteiskunnassa, johon he integroituvat, ja/tai isäntäyhteiskunnassa. He saattavat tällä tasolla kohdata myös muukalaisvihaa.
Euroopan unionin tasa-arvopolitiikan kehittämisen ja täytäntöönpanon tulisi auttaa lopullisesti minimoimaan vakavat epäoikeudenmukaisuudet, joita näihin naisiin kohdistuu koko maailmassa ja Euroopan unionissa.
Rovana Plumb (S&D), kirjallinen. – (RO) On yleisesti tiedossa, että romanivastaiset asenteet ovat yhä yleisiä Euroopassa ja että paikallis- ja keskusviranomaiset kohdistavat romaneihin säännöllisesti rasistisia hyökkäyksiä, vihaa lietsovaa puhetta, laittomia häätöjä ja maastakarkotuksia. Tässä yhteydessä on mainittava erityisesti Ranskan viranomaisten äskettäin toteuttama romaniväestön maastakarkotus.
Koska EU:lla on käytössään useita mekanismeja ja välineitä, joiden avulla voidaan taata Euroopan romanialkuperää olevien kansalaisten perusoikeuksien kunnioittaminen, parantaa heidän mahdollisuuttaan korkealaatuiseen koulutukseen tavallisessa koulutusjärjestelmässä, työpaikkaan, asuntoon, terveydenhuoltopalveluihin sekä sosiaalisiin ja julkisiin palveluihin ja parantaa näin heidän sosiaalista osallisuuttaan, kehotan jäsenvaltioita
– poistamaan stereotyyppiset asenteet ja syrjinnän, joita on kohdistunut romaninaisiin ja -tyttöihin, jotka ovat joutuneet useiden etniseen alkuperään ja sukupuoleen perustuvien syrjinnän muotojen uhreiksi, erityisesti koulutukseen, työpaikkaan ja terveydenhuoltopalveluihin liittyvien oikeuksien suhteen
– soveltamaan täysimääräisesti syrjinnän torjuntaa ja liikkumisvapautta koskevia EU:n direktiivejä sekä edistämään toimia ja ennakoivia ohjelmia, joilla tuetaan romaniväestön osallisuutta yhteiskunnan, politiikan, talouden ja koulutuksen alueilla.
Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Olen hyvin tyytyväinen mietinnön hyväksymiseen, sillä siinä kehotetaan jäsenvaltioita kunnioittamaan etnisiin vähemmistöihin kuuluvien naisten ja maahanmuuttajanaisten perusoikeuksia riippumatta siitä, onko näille myönnetty laillinen asema vai ei (11 kohta), jäsenvaltioita varmistamaan, että naiset saavat tukea sukupuoleen perustuvan väkivallan estämiseksi tai siltä suojelemiseksi riippumatta siitä, mikä heidän oikeudellinen asemansa on (17 kohta), perusoikeusvirastoa sisällyttämään tasa-arvoa ja naisten oikeuksia koskevan laaja-alaisen näkökulman kaikkiin osa-alueisiin, myös etnistä syrjintää ja romanien perusoikeuksia koskeviin toimiin (22 kohta), Euroopan tasa-arvoinstituuttia keräämään sukupuolen ja etnisyyden mukaan eriteltyä tietoa sekä kansallisia tasa-arvoelimiä kehittämään moniperustaista syrjintää koskevia välineitä ja koulutusta. Lisäksi siinä vaaditaan kohdennettua lähestymistapaa moninkertaisen syrjinnän, stereotypioiden, leimautumisen ja etnisen erottelun välttämiseksi.
Oreste Rossi (EFD), kirjallinen. – (IT) Olemme hyvin hämmentyneitä mietinnöstä ja äänestimme siksi sitä vastaan, koska vaikka on oikein antaa EU:n ulkopuolisista maista tuleville naisille tietoa heidän oikeuksistaan perheessä, jossa he elävät usein eristäytyneinä, emme voi ajatella, että maassamme vieraina eläviä ihmisiä kohdeltaisiin paremmin kuin omia kansalaisiamme, jotka ovat aina eläneet jäsenvaltioissa ja maksaneet niihin veroja.
Tälläkin hetkellä, kun tarkastelemme sitä, kuinka suuri osa EU:n ulkopuolisten maiden asukkaista ja EU:n kansalaisista saa ilmaisia sosiaalipalveluja, kuten terveydenhuoltoa, koulutuksen ja asunnon, vaaka kallistuu selvästi ensiksi mainittujen puoleen. Tämä tarkoittaa, että omassa maassaan asuvat, työskentelevät ja veroja maksavat ihmiset ovat alhaisemmalla sijalla kuin äskettäin Eurooppaan saapuneet.
Catherine Stihler (S&D), kirjallinen. – (EN) Kannatin äänestyksessä tätä mietintöä, jossa pyritään arvioimaan sosiaalista integraatiota koskevia politiikkoja EU:ssa etnisiin vähemmistöryhmiin kuuluvien naisten osalta. Mietinnössä otetaan huomioon erityistoimien toteuttaminen etnisten vähemmistöryhmien tasa-arvokysymysten osalta ja sen varmistaminen, että olemassa oleva syrjinnän vastainen lainsäädäntö pannaan täysimääräisesti täytäntöön.
Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. – (DE) Mietintö nostaa esiin kysymyksen, ovatko etnisiin vähemmistöihin kuuluvat naiset todellisuudessa jääneet sukupuolten tasa-arvoa edistävien EU:n toimien ulkopuolelle, koska he eivät ole integroituneet yhteiskuntaan. Etnisiin vähemmistöihin kuuluvat naiset on jätetty pitkälti huomiotta monien vuosien ajan, vaikka monet heistä ovat heikossa asemassa kahdella tavalla, sosiaalisesta ja taloudellisesti.
Marina Yannakoudakis (ECR), kirjallinen. – (EN) ECR-ryhmä kannattaa vilpittömästi periaatetta, että kaikkia kohdellaan tasa-arvoisesti, ja periaate kattaa tietysti myös etnisiin vähemmistöryhmiin kuuluvat naiset. Vastustamme kuitenkin tätä mietintöä useista erityisistä syistä.
Vastustamme ensinnäkin sosiaaliasioita koskevan EU:n rahoituksen laajentamista. Kansalliset hallitukset ympäri Eurooppaa tekevät leikkauksia julkisella sektorilla, ja ECR-ryhmän mielestä EU:n tulisi tehdä samoin. Toiseksi vastustamme voimakkaasti siirtymistä kohti yhteistä maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa, ja mielestämme osassa mietintöä käsitellään maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkoja, jotka on parasta laatia ja toteuttaa kansallisella tasolla. Lisäksi lastenhoidon, koulutuksen ja terveydenhuollon kaltaiset asiat, seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut mukaan luettuina, kuuluvat jäsenvaltioiden, eivät EU:n, toimivaltaan.
Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin naisten asemaa ikääntyvässä yhteiskunnassa koskevan mietinnön puolesta, koska mielestäni on aika lisätä yleistä tietoisuutta vanhempia sukupolvia koskevasta sukupuolten välisestä epätasa-arvosta, joka johtuu pääasiallisesti koko eliniän aikana kertyvistä sukupuoleen perustuvista haitoista. Nykyään kaikki tietävät, että iäkkäät naiset ovat miehiä suuremmassa vaarassa päätyä köyhyyteen, koska he saavat pienempää eläkettä miesten ja naisten välisen palkkaeron vuoksi tai siksi, että monet heistä ovat lopettaneet tai keskeyttäneet uransa omistautuakseen perheelleen ilman palkkaa ja sosiaaliturvaa. Taloudellisen taantuman aikana naisten vaara köyhtyä on entistäkin suurempi.
Toimielintemme on korkea aika omaksua myönteisempi asenne ikääntymistä kohtaan. Siksi suhtaudun hyvin myönteisesti komission aloitteeseen tehdä vuodesta 2012 aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuosi. Ikääntymisen ja sukupuolen välisiin yhteyksiin perustuvasta mallista tulisi tulla politiikkojen laatimisen pakollinen väline kaikilla olennaisilla aloilla, kuten talous- ja sosiaalialalla sekä kansanterveyden, kuluttajien oikeuksien, digitaalisten sisältöjen ja maaseudun ja kaupunkien kehittämisen aloilla.
Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Tässä mietinnössä jäsen Pietikäinen muistuttaa meitä siitä, että naisilla on perinteisesti suurempi vaara köyhtyä ja saada alhaista eläkettä eri syistä, joita ovat esimerkiksi naisten ja miesten huomattavat palkkaerot, ammatillisen toiminnan lopettaminen tai sen keskeyttäminen perheestä huolehtimiseksi tai työskentely puolison yrityksessä pääasiassa kaupan ja maatalouden aloilla ilman palkkaa ja ilman sosiaaliturvaa. Olen täysin samaa mieltä tästä huomiosta. Femmes au Centre -järjestön puheenjohtajana joudun säännöllisesti kaikin tavoin kiinnittämään huomiota yhteiskunnallisiin epäkohtiin, joihin suhtaudutaan toisinaan ylenkatsoen, ja tämä on mielestäni yksi niistä. Aikana, jolloin keskustelemme eläkejärjestelmien uudistamisesta, on erittäin tärkeää ottaa huomioon miesten ja naisten kohteluun liittyvät erot.
Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Lissabonin sopimuksen tultua voimaan kaikenlaisen syrjinnän kieltäminen tuli Euroopan unionin lainsäädännöllisen toimivallan piiriin. Siksi on tärkeää levittää myönteistä suhtautumista vanhuusikään ja luoda iäkkäille ihmisille mahdollisuus elää täyttä elämää.
Olen iloinen, että parlamentti esitteli mietinnön, joka edistää toimia ikääntyvän yhteiskunnan hyväksi. On ennen kaikkea tärkeää kohdistaa erityistä huomiota ikääntyviin naisiin, jotka elävät köyhyydessä, koska heidän eläkkeensä ovat tavallisesti miesten eläkkeitä pienempiä naisvaltaisten alojen alhaisempien palkkojen vuoksi. Lisäksi ikääntyneet ihmiset muodostavat suuren kuluttajaryhmän, joten ikääntyneitä koskevien palvelujen kysyntä kasvaa nopeasti ja jatkaa kasvuaan myös tulevaisuudessa. Helposti käytettävien, korkealaatuisten ja kohtuuhintaisten julkisen ja yksityisen sektorin palvelujen hankkiminen on kuitenkin vaikeaa.
Siksi on tärkeää, että komissio ryhtyy toimiin säännelläkseen useiden peruspalvelujen saatavuutta ja taatakseen korkean elämänlaadun fyysisen, henkisen ja taloudellisen huonon kohtelun välttämiseksi. Yhteiskunnan ikääntymistä tarkastellaan usein kielteisesti keskittyen työvoiman ikärakenteeseen kohdistuviin haasteisiin sekä sosiaaliturvan ja terveydenhoidon kestävyyteen. Ikääntyneet ihmiset ovat kuitenkin voimavara ja antavat keskeistä tukea yhteiskunnalle ja perheille, joten meidän on taattava heille oikeus elää ihmisarvoista ja itsenäistä elämää.
Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. − (PT) Naisilla on miehiin verrattuna enemmän vaikeuksia työelämässä. On kiireellisesti poistettava naisiin kohdistuva syrjintä, joka liittyy työllistymiseen, uralla etenemiseen ja oikeuteen saada oikeudenmukaista palkkaa. Terveydenhoitoa ja sosiaaliturvaa on myös kohdistettava naisten erityistarpeisiin. Kaikki nämä vaikeudet korostuvat iän myötä, mikä osoittaa mietinnön merkityksen. Painotan erityisesti, että iäkkäämpien naisten tietoa ja kokemusta olisi syytä hyödyntää. Totean lopuksi, että äänestin mietinnön puolesta siinä mainittujen seurantamekanismien vuoksi.
Anna Maria Corazza Bildt, Christofer Fjellner, Gunnar Hökmark, Anna Ibrisagic ja Alf Svensson (PPE), kirjallinen. – (SV) Äänestimme eilen 7. syyskuuta 2010 naisten asemaa ikääntyvässä yhteiskunnassa koskevaa mietintöä (A7-0237/2010) (2009/2205(INI)) vastaan. Suurin syy tähän on se, ettemme kannata ehdotusta järjestelmästä, jossa kaikille unionin kansalaisille annetaan oikeus perustuloon, emmekä kehotusta toteuttaa positiivista syrjintää naisten hyväksi. Lisäksi mietinnössä Euroopan parlamentti kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön vanhempainvapaan ohella muita uudentyyppisiä poissaolojärjestelyjä, joiden avulla työntekijä voi saada palkallista vapaata erilaisia hoitotehtäviä varten. Tässä asiassa haluamme pitää kiinni toissijaisuusperiaatteesta. Haluamme kuitenkin korostaa, että mietinnössä on myös osia, joista olemme samaa mieltä.
Anne Delvaux (PPE), kirjallinen. – (FR) Äänestin mietinnön puolesta, koska yhteiskunnan ikääntymistä pidetään liian usein kielteisenä ilmiönä, vaikka ikääntyneet ihmiset ovat myös taloudellinen voimavara ja heillä on runsaasti tärkeää kokemusta. Lisäksi ikääntyneet ovat suuremmassa vaarassa köyhtyä kuin muu väestö: vuonna 2008 EU:n 27 jäsenvaltiossa 65-vuotiaista ja sitä vanhemmista köyhiä oli 19 prosenttia, kun taas vuonna 2000 vastaava osuus oli 17 prosenttia.
Olen samaa mieltä siitä, että meidän on suhtauduttava kokonaisvaltaisesti ja monialaisesti ikääntymiseen ja mahdollisuuksien luomiseen erityisesti markkina-aloilla, joilla tuotetaan tuotteita ja palveluja, jotka on tarkoitettu vastaamaan ikääntyvien ihmisten ja omaishoitajien tarpeisiin. Siksi komissiota tulisi pyytää ehdottamaan vuoden 2011 loppuun mennessä toimintaohjelmaa, joka kattaa nämä toimet.
Robert Dušek (S&D), kirjallinen. – (CS) Naisten epätasa-arvoisesta asemasta yhteiskunnassa on jo puhuttu paljon. Naisia syrjitään jatkuvasti työpaikoilla maksamalla heille matalampaa palkkaa samasta työstä, ja he joutuvat olosuhteiden pakosta keskeyttämään uransa tai valitsemaan pienipalkkaisemman työn, joka on lähempänä perheen kotia. Tämä johtuu ensinnäkin lasten synnyttämisestä ja hoitamisesta ja toiseksi ikääntyvien vanhempien ja sairaiden perheenjäsenten hoitamisesta. Useimmissa tapauksissa juuri naiset "uhraavat" työnsä ja uransa huolehtiakseen perheestä ja lapsista. On sanottava, että yhteiskunta tyypillisesti odottaa tätä naisilta. Seurauksena on taloudellinen riippuvuus kumppanista sekä hyvin pieni sosiaaliturva ja vanhuuseläke tai ei lainkaan sosiaaliturvaa ja vanhuuseläkettä. Näistä syistä naiset ovat ikääntyessään miehiä paljon suuremmassa vaarassa ja kuuluvat yhteiskunnan suurimpaan riskiryhmään köyhtymisen suhteen.
Tilannetta pahentaa se, että naiset huolehtivat yhä usein vanhemmistaan ja vanhuusiällä myös lapsenlapsistaan saamatta minkäänlaista palkkaa ja käyttävät siihen kaikki tulonsa ja säästönsä. Ikääntyneiden ihmisten potentiaalia ei käytetä. Sosiaalisen asumisen malli tukee tätä, sillä nuoret ja vanhat asuvat erillään. Menneiden aikojen suurperheissä jokaisella oli oma tehtävänsä ja roolinsa, eivätkä ikääntyneet ihmiset jääneet ulkopuolelle ja joutuneet elämään köyhyydessä. Kannatan jäsen Pietikäisen mietintöä ja äänestän sen hyväksymisen puolesta.
Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin naisten asemaa ikääntyvässä yhteiskunnassa koskevan mietinnön puolesta. Miesten ja naisten palkkaero Euroopan unionissa on yli 17 prosenttia. Osittain tästä syystä ja osittain siksi, että naiset pysyvät usein aktiivisen elämänsä ajan kotona hoitamassa lapsia tai muita riippuvaisia perheenjäseniä ja valitsevat osa-aikaisen työskentelyn, naisten ja miesten palkkaero kasvaa eläkeiässä. Jäsenvaltioiden on kiireesti ryhdyttävä toimiin sukupuoliulottuvuuden huomioon ottamiseksi eläkejärjestelmien uudistamisen ja eläkeiän mukauttamisen yhteydessä sekä pantava merkille naisten ja miesten väliset erot työjärjestelyissä ja ikääntyneiden naisten suurempi syrjintävaara työmarkkinoilla.
Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Koska kuten mietinnössä todetaan, "sukupuoli on tärkeä tekijä ikääntymisessä, koska naisten eliniänodote on noin kuusi vuotta suurempi kuin miehillä" ja koska eurooppalainen yhteiskunta on ikääntymässä, ikääntyneiden naisten määrä yhteiskunnassamme kasvaa. Meidän on varmistettava, että näillä naisilla on riittävät elinolosuhteet ja monissa tapauksissa aktiivinen elämä.
Emme saa unohtaa sitä, mistä mietintö muistuttaa: ikääntyvät naiset ovat suurimmassa vaarassa päätyä köyhyyteen ja tarvitsevat siksi erityistä huomiota. Uskon kuitenkin hyvinvointiin tai sosiaalivaltioon perustuvien ratkaisujen sijaan siihen, että näille naisille annetaan aktiivinen rooli yhteiskunnassa. Monet heistä ovat ammattilaisia, joiden laajaa kokemusta voidaan käyttää nuorempien eduksi. Toiset ovat isoäitejä ja isoisoäitejä ja voivat ottaa keskeisen hoitajan roolin perheessä, mikä antaisi nuorille äideille paremman mahdollisuuden sovittaa perhe-elämä yhteen työelämän kanssa. Nämä roolit ovat korvaamattomia ja auttavat meitä kannustamaan ja suojelemaan niitä sekä luomaan yhteiskunnan, jossa sukupolvien välillä vallitsee todellinen solidaarisuus.
José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. − (PT) Päätöslauselmassa tarkastellaan ikääntyneiden naisten haavoittuvuutta EU:n väestön ikääntyessä, mitä pidetään tulevana kansantalouksien taakkana. Ikääntyneiden potentiaali jätetään myös usein huomiotta, koska heitä pidetään yleensä passiivisina kohteina eikä aktiivisina toimijoina. Painotan erityisesti ikääntyneisiin naisiin kohdistuvaa köyhtymisriskiä, joten olen samaa mieltä ikääntyneiden ihmisten työllistämistä koskevista kannustimista esimerkiksi siten, että maksetaan korvauksia työnantajille. Olen kuitenkin eri mieltä ikääntyneitä lesbo-, bi- ja transsukupuolisia naisia koskevista erityisjärjestelyistä.
EU:n perusoikeuskirjan tultua voimaan kaikkinaisen syrjinnän kieltäminen tuli Euroopan unionin lainsäädännöllisen toimivallan piiriin. Perusoikeuskirjan 21 artiklan mukaan "kielletään kaikenlainen syrjintä, joka perustuu sukupuoleen, rotuun, ihonväriin tai etniseen taikka yhteiskunnalliseen alkuperään, geneettisiin ominaisuuksiin, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen tai muuhun sellaiseen seikkaan", kun taas sen 25 artiklan mukaan "unioni tunnustaa ikääntyneiden henkilöiden oikeuden ihmisarvoiseen ja itsenäiseen elämään sekä oikeuden osallistua yhteiskunnalliseen elämään ja kulttuurielämään ja kunnioittaa näitä oikeuksia." Olen sitä mieltä, että näiden määräyksien täytäntöönpanon avulla pystytään torjumaan kaikenlaista syrjintää.
Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Vaikka mietintö on yleisesti ottaen myönteinen, se olisi voinut mennä pidemmälle monissa asioissa, erityisesti niiden syiden analysoinnissa, jotka aiheuttavat Euroopan unionissa miljooniin naisiin kohdistuvaa kaksinkertaista syrjintää, joka pahenee naisten ikääntyessä. Tämä koskee maahanmuuttajanaisia, vammaisia naisia, vähemmistöryhmiin kuuluvia naisia ja vähän ammatillista koulutusta saaneita naisia.
Työtätekevät naiset, joihin on kohdistunut syrjintää matalamman palkan ja työn vähemmän arvostuksen muodossa ja joita monissa tapauksissa syrjitään myös äitiyden vuoksi, saavat pienempää eläkettä ja elävät köyhyysrajan alapuolella. Tämä on nyt aika saada loppumaan muuttamalla Euroopan unionin politiikkoja, luopumalla uusliberalistisesta politiikasta ja sitoutumalla työn arvon nostamiseen, ihmisoikeuksien noudattamiseen sekä sen varmistamiseen, että naiset saavat korkealaatuisia julkisia palveluja, kuten terveydenhuoltoa ja sosiaaliturvaa, sekä ihmisarvoisen elämän mahdollistavaa eläkettä.
Siksi jatkamme taistelua sellaisten politiikkojen puolesta, joissa arvostetaan naisten roolia ja kunnioitetaan heidän oikeuksiaan.
Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. – (FR) Äänestin naisten asemasta ikääntyvässä yhteiskunnassa laaditun Pietikäisen mietinnön puolesta, koska huolimatta siitä, että naisten eliniänodote on miehiä pitempi, ikääntyneitä naisia uhkaavat suuremmat turvattomuuteen liittyvät riskit. Tämä on tällä hetkellä havaittavissa Ranskassa, jossa keskustellaan eläkkeistä, palkkaeroista ja siitä, että naiset keskeyttävät tai lopettavat ammatillisen toiminnan perheestä huolehtimiseksi, mikä pienentää vastaavasti heidän eläkkeitään. Meitä muistutetaan asiakirjassa siitä, että laajamittaista syrjinnän vastaista direktiiviä tarvitaan entistä enemmän.
Elisabeth Köstinger (PPE), kirjallinen. – (DE) Euroopan unionin perusoikeuskirjan tullessa voimaan joulukuussa 2009 ja Lissabonin sopimuksen keväällä 2010 Euroopan unioni sitoutui torjumaan kaikenlaista syrjintää EU:ssa riippumatta siitä, perustuuko syrjintä yhteiskuntaluokkaan, rotuun, ihonväriin vai sukupuoleen. Siitä huolimatta EU:n kansalaiset, erityisesti ikääntyneet naiset, joutuvat yhä syrjinnän uhreiksi. Kannatan mietintöä, koska mielestäni on erityisen tärkeää asettaa kaikkien ikäryhmien naiset samalle alustalle nuorempien ihmisten kanssa. Ikääntyneet naiset ovat epäedullisessa asemassa monilla julkisen elämän osa-alueilla. Yksi vakava esimerkki tästä on heidän riippuvuutensa julkisista palveluista, koska näiden palvelujen huonolla organisoinnilla on suora vaikutus naisiin. Epäedullisia ovat myös palkkatasoihin sidoksissa olevat alhaiset eläkkeet, sillä miehillä on yleisesti ottaen korkeammat palkat. Ikääntyneitä naisia ei tule pitää taakkana vaan yhteiskuntamme aktiivisina toimijoina, ja heidän roolinsa tulee tunnustaa Euroopan unionissa.
Marisa Matias ja Miguel Portas (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Äänestimme tämän päätöslauselman puolesta, koska kannatamme sen oikeuksiin perustuvaa lähestymistapaa ja erityisesti näkemystä, että ikääntyneet voivat olla pystyviä toimijoita. Naisten on yhä vaikea edetä urallaan, minkä vuoksi miehet ovat yliedustettuina korkeammin palkatuissa paremmissa työpaikoissa. Tämä näkyy erityisesti vanhempien naisten ja miesten keskuudessa. Tämän lisäksi ikääntyneet naiset kohtaavat ylitsepääsemättömiä esteitä etsiessään uutta työpaikkaa, koska työnantajat eivät arvosta heitä.
Nuno Melo (PPE), kirjallinen. − (PT) Väestön ikääntyminen ja väestönkasvun väheneminen ovat herättäneet huolenaiheita, jotka liittyvät sosiaaliturva- ja terveydenhoitojärjestelmien kestävyyteen. Edellä mainittu pätee kuitenkin erityisesti naisiin, koska sukupuolien eriarvoisuus kohdistuu voimakkaampana ikääntyneisiin naisiin. Tilanne on erityisen huolestuttava, koska naisilla on merkittävä rooli yhteiskunnassa erityisesti siitä syystä, että he antavat keskeistä tukea yhteiskunnalle ja perheille huollettavien hoitajina. Niinpä on hyvin tärkeää torjua ikään perustuvaa syrjintää, joka kohdistuu voimakkaimmin naisiin. Tästä syystä äänestin siten kuin äänestin.
Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (LV) Äänestin päätöslauselman puolesta kiinnittääkseni yhteiskunnan erityisen huomion ikääntyneisiin naisiin. Heidän eläkkeensä ovat usein huomattavasti matalammat kuin miesten eläkkeet. Naiset elävät tavallisesti miehiä pitempään ja jäävät yksin vanhuusiällä. Vain harvat poliitikot ottavat huomioon, että lähes kaikki naiset ovat eläkettä kartuttavan työnsä lisäksi työskennelleet perheessä kasvattaen lapsia ja lapsenlapsia ja että heidän työpanoksensa tällä elämänalueella on miesten panosta paljon suurempi.
Koska naiset ovat fyysisesti miehiä heikompia, ikääntyneitä yksinäisiä naisia on kohdeltava erityisen huolella. Meillä on velvollisuus aloittaa keskustelu tästä aiheesta, jotta yhteiskunnan huomio voidaan kiinnittää "heikompaan sukupuoleen" kohdistuvaan epäoikeudenmukaiseen ja joskus piittaamattomaan asenteeseen. Kannatin äänestyksessä huomion kohdistamista äiteihimme ja isoäiteihimme – naisiin, jotka ovat omistaneet koko elämänsä lapsille ja lapsenlapsille. Emme saa jättää heitä yksin, emmekä saa unohtaa heitä.
Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Mietintö naisten asemasta ikääntyvässä yhteiskunnassa käsittelee monia tärkeitä aiheita, joita ei mielestäni tulisi tarkastella sukupuolikohtaisesti. Koko väestölle on laadittava toimintakehys, joka antaa työntekijöille mahdollisuuden työskennellä halutessaan pitempään ja elää itsenäistä elämää mahdollisimman pitkään. Suhtaudun kuitenkin enemmän kuin epäilevästi positiiviseen syrjintään. Tämän vuoksi äänestin tyhjää.
Justas Vincas Paleckis (S&D), kirjallinen. – (EN) Humanitaarisesta näkökulmasta meidän tulisi parantaa väestömme nopeasti kasvavalle osalle – ikääntyneille naisille – suunnattuja palveluja ja terveydenhuoltoa sekä lisätä heidän mahdollisuuksiaan, koska heillä on kaikkien muiden eurooppalaisten tavoin oikeus elää tervettä, arvokasta ja riippumatonta elämää. Taloudellisesta näkökulmasta meidän tulisi pyrkiä nostamaan ikääntyvien naisten työllisyystasoa ja tarjoamaan heille joustavia ja osa-aikaisia työmahdollisuuksia. Tämän usein huomiotta jätetyn potentiaalin ja kokemuksen hyödyntäminen edistää talouskasvua, vähentää vanhuusiän köyhyyttä, parantaa eläkeläisten yleistä elintasoa ja lisää yhteiskunnallista yhtenäisyyttä. Äänestin päätöslauselman puolesta siinä toivossa, että näiden ongelmien ratkaiseminen kaksitahoisella lähestymistavalla avaisi oven sellaisten perustavanlaatuisten mutta yhtä merkittävien ongelmien käsittelemiselle, jotka koskevat sukupuoleen ja ikään perustuvaa epätasa-arvoa työpaikalla, aliarvostettuja ja alipalkattuja hoitajia sekä yhteiskuntaamme juurtunutta tapaa asettaa tyyli sisällön edelle sukupuoleen ja ikään liittyviä ongelmia ratkaistaessa. Ikää, sukupuolta ja ikääntyviä rakkaita tulisi aina pitää voimavaroina, ei koskaan rasitteena.
Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Kannatan Pietikäisen mietintöä useista syistä. Euroopan unionin väestö ikääntyy. Tilastojen mukaan naiset elävät miehiä pitempään. Ikään perustuva syrjintä työelämässä on kielletty EU:n lainsäädännössä. Nykyisen lainsäädännön avulla ei kuitenkaan ole välittömästi mahdollista poistaa ikäsyrjintää työpaikoilta.
Yleisesti ottaen naisten on edelleen vaikea edetä urallaan, mikä aiheuttaa voimakasta epätasapainoa miesten ollessa yliedustettuina korkeimmissa johtotehtävissä. Tämä käy ilmi erityisen selvästi tarkasteltaessa ikääntyneitä naisia ja miehiä. Lisäksi naisilla on useammin vaikeuksia uudelleentyöllistymisessä, ja mitä vanhempi nainen on, sitä vähemmän hän tuo lisäarvoa työnantajan mielestä. Työpaikoilla tapahtuvan suojelun ohella ikääntyneitä naisia on myös suojeltava kaikilla elämänaloilla, koska ikään ja sukupuoleen perustuva syrjintä loukkaa perusoikeuksia.
Ikääntyneiden naisten usein kohtaaman kaksinkertaisen syrjinnän vastustamiseksi on tunnustettava ja tiedostettava mietinnössä esitetyt seikat ja toteutettava toimia niiden johdosta.
Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Mietinnössä korostetaan asiaa, joka on entistä merkittävämpi länsimaissa, kun otetaan huomioon ylimääräinen työ, jota naiset ovat perinteisesti tehneet yhteiskunnassa, ja käänteinen väestöpyramidi, joka voi pahentaa tilannetta. Näiden asioiden lisäksi on tärkeää ottaa huomioon myös se, että naisten eliniänodote on miehiä pidempi ja kasvaa edelleen. Vaikka tämä itsessään on myönteistä, se johtaa usein siihen, että yhä useammat naiset joutuvat huolehtimaan itsestään vanhuusiällä.
Nykyään on yleistä, että aikuinen nainen huolehtii lapsistaan, vanhemmistaan ja puolisonsa vanhemmista sekä myöhemmällä iällä lapsenlapsistaan, äidistään ja puolisonsa äidistä, mutta jää lopulta yksinäiseksi leskeksi, jonka lapset ovat kaukana nyky-yhteiskunnalle ominaisen liikkuvuuden vuoksi. Tällöin kukaan ei huolehdi naisesta, joka on huolehtinut kaikista muista.
Äänestin mietinnön puolesta, koska se kiinnittää huomion tähän asiaan, esittää tapoja seurata tilannetta ja edistää asiaan puuttumista.
Rovana Plumb (S&D), kirjallinen. – (RO) Ikääntyvää väestöä pidetään kansantalouksien tulevana taakkana, ja ikääntyneiden ihmisten potentiaali jätetään usein huomiotta. Kun väestö ikääntyy, naiset, jotka myös Romaniassa elävät miehiä pidempään (vuonna 2008 keskimääräinen eliniänodote oli naisilla 76 vuotta ja miehillä 69 vuotta), ovat epäedullisessa asemassa, erityisesti suurperheiden tulojen laskemisen vuoksi. Paremmat mahdollisuudet osa-aikatyöhön auttaisivat nostamaan ikääntyneiden naisten tuloja.
Ikääntyneet naiset ovat erityisen riippuvaisia julkisen ja yksityisen sektorin palveluista sekä terveydenhuoltojärjestelmästä. Kehotan jäsenvaltioita kehittämään palveluja, jotka mahdollistaisivat pitkäaikaisen hoidon kotona, sillä se vaikuttaisi sekä hoitajina toimivien naisten että hoidettavien tilanteeseen.
Hoidon laatu voidaan varmistaa riittävillä resursseilla ja terveydenhoitoalan koulutuksella. Kehotan jäsenvaltioita edistämään julkisia politiikkoja, joissa kiinnitetään erityistä huomiota näihin asioihin ja annetaan riittävästi resursseja pitkän aikavälin vaikutuksen pienentämiseen. Poliittisten aloitteiden tulee johtaa tehokkaiden ohjelmien laatimiseen ja toteuttamiseen.
Robert Rochefort (ALDE), kirjallinen. – (FR) Koska Euroopan väestö ikääntyy, kansallisten eläkejärjestelmien tasapaino ja vastuun kantaminen riippuvaisuudesta ovat merkittäviä haasteita EU:ssa. EU:n on toimittava pikaisesti ja päättäväisesti estääkseen sosiaalista malliaan heikentymästä nopeasti ja ikääntyvää väestöään, erityisesti naisia, köyhtymästä entistä enemmän, sillä naiset ovat tilastojen mukaan miehiä suuremmassa vaarassa päätyä köyhyyteen.
Tuen jäsen Pietikäisen mietintöä, jossa kehotetaan erityisesti ryhtymään toimiin ikään perustuvan ja erityisesti naisiin kohdistuvan syrjinnän torjumiseksi tehokkaasti työpaikoilla. Kannatan myös sukupolvien välistä solidaarisuutta tukevia toimia, muun muassa suunnitelmia niiden naisten tukemiseksi, jotka hoitavat lapsenlapsia vanhempien ollessa poissa työn takia. Lisäksi kannatan ajatusta sosiaaliturvan yhdenmukaisuuden lisäämisestä, eläkejärjestelmät, hoitovapaat ja osa-aikatyöhön liittyvät järjestelyt mukaan luettuina.
Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Olen iloinen, että mietintö hyväksyttiin, koska siinä on erityisiä vihreitä ehdotuksia, muun muassa toimet sukupuoliulottuvuuden huomioon ottamiseksi eläkejärjestelmien uudistamisen yhteydessä, toimet palkattoman hoitotyön tasaisemmaksi jakamiseksi naisten ja miesten kesken, huomion kiinnittäminen erityisesti ikääntyneitä naisia vaivaaviin sairauksiin, kuten nivelreumaan, sekä ikääntyneitä maahanmuuttajia ja lesboja, homoja, biseksuaaleja ja transsukupuolisia henkilöitä koskevan näkökulman sisällyttäminen kaikkiin politiikkoihin.
Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Hyväksytty mietintö käsittelee tärkeää aihetta, joka jää kuitenkin usein huomiotta.
Euroopan kansalaiset elävät yhä pidempään, ja joskus vanhuusikä venyy monta vuotta pidemmäksi kuin aiempina aikoina. Tätä elämänvaihetta pidetään kuitenkin liian usein kielteisenä ilmiönä, sillä siihen kohdistuu ennakkokäsityksiä yhteiskunnassa, jossa ikääntyneiden ihmisten kokemus jätetään huomiotta ja ikääntymistä pidetään todellisena taakkana, joka muuttaa aktiiviset toimijat passiivisiksi kohteiksi.
Tämä vaarallinen ilmiö vaikuttaa pääasiassa naisiin, sillä he elävät keskimäärin miehiä pidempään ja ovat kärsineet suuresti tämänhetkisestä talouskriisistä, joka on vähentänyt huomattavasti heille suunnattuja palveluja. Monet ovat yhä vaarassa päätyä köyhyyteen ja joutuvat elämään riittämättömällä eläkkeellä. Kaikkien Euroopan naisten, nuorien ja vanhojen, vuoksi toivon, että tämän päivän äänestys vie meitä eteenpäin kohti naisten keskeisen aseman korostamista nykyajan yhteiskunnassa.
Oreste Rossi (EFD), kirjallinen. – (IT) Vaikka tuen täysin vaatimusta miesten ja naisten yhtäläisistä työmahdollisuuksista ja yhtäläisestä palkasta, meidän olisi mielestäni pitänyt painottaa enemmän perhettä koskevia palveluja, koska useimmissa tapauksissa naiset kantavat suuremman vastuun, kun perheessä on lapsia tai ikääntyneitä invalideja.
Perheitä auttavien taloudellisten ja rakenteellisten palvelujen, kuten lastentarhojen, tehokkaan julkisen liikenteen sekä ikääntyneiden ja sairaiden kotihoidon, parantaminen vapauttaisi naiset, erityisesti työssäkäyvät naiset, monista tehtävistä, jotka he tavallisesti joutuvat hoitamaan. Vastustamme mietintöä, koska siinä vaaditaan toimintaohjelmaa, joka sisältää lesbojen, homojen, biseksuaalien ja transsukupuolisten henkilöiden integraation.
Joanna Senyszyn (S&D), kirjallinen. – (PL) Tuen jäsen Pietikäisen mietintöä, koska se näyttää yhteiskunnan ikääntymisen uudessa valossa. Tavallisesti tämä prosessi on esitetty perusteettomasti yksinomaan kielteisessä valossa. Keskusteluissa keskitytään kustannuksiin ja rasitteisiin. Tästä seuraa syrjintää, joka kohdistuu ikääntyneisiin ihmisiin ja erityisesti naisiin, sillä he elävät pidempään, ovat suuremmassa vaarassa päätyä köyhyyteen, saavat pienempää eläkettä ja saavat huonommat mahdollisuudet käyttää julkisen ja yksityisen sektorin palveluja. Tilastojen mukaan yli 65-vuotiaiden ja sitä vanhempien osuus kasvaa Euroopan unionissa 17,1 prosentista vuonna 2008 aina 30 prosenttiin vuonna 2060 ja 80-vuotiaiden ja sitä vanhempien osuus kasvaa 4,4 prosentista 12,1 prosenttiin. Puolassa ikääntyneiden osuus vuonna 2030 on maan tilastotoimiston mukaan 26 prosenttia eli 10 miljoonaa ihmistä.
Nyt on korkea aika muuttaa suhtautumista ikääntyneisiin. He edustavat suurta potentiaalia, joka odottaa hyödyntämistään. Potentiaali muodostuu muun muassa laajasta kokemuksesta, älyllisestä pääomasta, tiedosta ja sosiaalisista taidoista. Mitä pikemmin tiedostamme nämä ominaisuudet ja alamme hyödyntää niitä, sitä paremmin asia on meidän, taloutemme ja EU:n strategioiden kannalta. Siksi suhtaudun myönteisesti komission aloitteeseen tehdä vuodesta 2012 aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuosi. Meidän tulisi edistää senioritaloutta, investoida ikääntyneisiin ihmisiin ja torjua stereotypioita. Meille pitäisi olla tärkeää, että ikääntyneet ihmiset haluavat työskennellä. Yhteiskunnan taso, sosiaalinen kulttuuri ja viisaus paljastuvat sen suhtautumisessa ikääntyneisiin ihmisiin.
Czesław Adam Siekierski (PPE), kirjallinen. – (PL) Talouskriisin aikana yksi kriisin vaikutuksista eniten kärsivistä ryhmistä on naiset. On pääasiassa naisten vastuulla saada perheen rahat riittämään vaikeassa tilanteessa. Työssä käyvä väestö on vähenemässä, ja työssä käyvien ihmisten määrä kutakin eläkeläistä kohti laskemassa. Perhemyönteinen politiikka tulee asettaa ensisijaiseksi tavoitteeksi EU:n jäsenvaltioissa. Naisten on vaikea sovittaa lasten kasvattaminen ja perhe-elämä yhteen työelämän kanssa. Kuulemme usein naisia syrjittävän, koska heillä on lasten kasvattamiseen liittyviä velvollisuuksia. Tällaista syrjintää esiintyy sekä työpaikan rekrytointiprosesseissa että ylenemismahdollisuuksien yhteydessä. Enemmistö työpaikkojen johtotehtävissä toimivista henkilöistä on miehiä. Myöhemmin tämä ero vaikuttaa myös eläkkeen määrään, joka puolestaan vaikuttaa elämänlaatuun. Toinen keskeinen asia on eläkeikä. Naiset työskentelevät lyhyemmän aikaa, joten heille kertyy automaattisesti vähemmän sosiaalietuuksia, mikä taas heijastuu elintasoon ja saattaa johtaa köyhyyteen.
Eläkeikää koskeva ero vaikuttaa haitallisesti naisten mahdollisuuksiin työmarkkinoilla: työnantajat suhtautuvat saman ikäisiin naisiin ja miehiin eri tavoin, koska he eivät halua palkata naisia, jotka tulevat lähitulevaisuudessa eläkeikään. Eläkkeen määrässä on eroja myös tulotason erojen vuoksi, ja myös tämä ilmiö tulisi poistaa.
Catherine Stihler (S&D), kirjallinen. – (EN) Kannatin äänestyksessä tätä mietintöä, jolla pyritään suojelemaan ikääntyneiden naisten perusoikeuksia EU:ssa. Iäkkäät naiset ovat miehiä suuremmassa vaarassa päätyä köyhyyteen, koska heille kertyy vähemmän eläkettä ja he joutuvat olemaan poissa töistä hoitotehtävien vuoksi. Siksi annan mietinnölle tukeni.
Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. – (DE) Termi "ikääntyvä yhteiskunta" liitetään tavallisesti kansantalouksiin tulevaisuudessa kohdistuvaan ennennäkemättömään taakkaan. Tässä keskustelussa keskitytään aina vain eläke- ja hoitojärjestelmiin. Kuten mietintö osoittaa, naisten eläkkeet ovat perhe-elämän velvoitteiden vuoksi matalampia, ja he ovat siksi vaarassa päätyä köyhyyteen vanhuusiällä. Tämä kierre on katkaistava tarttumalla yhteiskunnassamme tapahtuvaan muutokseen kokonaisvaltaisella lähestymistavalla, joka kattaa erityisesti koulutus- ja työmarkkinapolitiikat.
Marina Yannakoudakis (ECR), kirjallinen. – (EN) Vaikka tämä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan mietintö kiinnittää huomion käytännön vaikeuksiin, joita Euroopan ikääntyneestä väestöstä huolehtivat naiset kohtaavat, ECR-ryhmä ei voi tukea mietintöä, koska se käsittelee aiheita, jotka eivät mielestämme kuulu EU:n vaan omien kansallisten parlamenttiemme toimivaltaan. Vastustamme erityisesti EU:n puuttumista terveydenhuoltoa, koulutusta, eläkkeitä, eläkeikää ja hoitokoteja koskeviin asioihin.
Charalampos Angourakis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Euroopan parlamentti tekee kapitalistisen kriisin pahentuessa aloitteita, joilla ohjaillaan työntekijöiden ajatuksia ja järjestetään EU-propagandaa yksityisessä ja julkisessa mediassa, vaientaakseen pääoman etujen vastustuksen ja luodakseen keinotekoisen kuvan imperialististen suunnitelmien hyväksymisestä. Mietintö edistää tavoitetta alistaa julkiset mediatoimistot täysin EU:n yhtenäistämispropagandalle ja yhdistää ne yksityisen median monopoleihin. Tämän saavuttamiseksi ehdotetaan julkiseen ja yksityiseen mediaan osoitettujen yhteisön resurssien lisäämistä, keskusvalvontajärjestelmän luomista ja vahvistamista sekä uutisten "suodattamista". Mietintö edistää pääoman etuja ajavaa toimittajien koulutusta, puuttumista jäsenvaltioiden mediatoimintaan Euroopan audiovisuaalisen observatorion välityksellä sekä EU:n suunnitelmien tukemista vahvistamalla tiedostustoimistoja (propagandatoimistoja) ja lisäämällä ideologisia/poliittisia toimenpiteitä EU:n ja mädän riistojärjestelmän eduksi. Näin se todistaa taas kerran, että tiedotusvälineiden riippumattomuus, kuten niiden moniarvoisuus ja moninaisuuskin, on julkea yritys johtaa työntekijöitä harhaan. Tämä ei kuitenkaan poista ruohonjuuritason etujen edistämisen ainoaa tapaa: taistelua tämän yrityksen torjumiseksi ja kaatamiseksi, jotta voidaan taata nykyajan ruohonjuuritason tarpeiden täyttäminen.
Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Euroopan julkisen alueen luominen on mielestäni olennaisen tärkeää. Keskustelussa ei missään tapauksessa tarkastella yksinomaan teoriaa vaan kyse on pikemminkin demokratiasta ja siihen liittyen Euroopan unionin legitiimiydestä. Viestintävälineet ja uudet sosiaaliset verkostot ovat keskeisessä asemassa kukoistavan Euroopan julkisen alueen luomisen kannalta. Meidän Euroopan parlamentin jäsenien on tiedotettava toiminnastamme unionin kansalaisille niin toimittajien kuin verkkosivujemme, Facebookin, Twitterin ynnä muiden välineiden välityksellä. Unionia koskevan viestinnän parantaminen on nyt asetettu painopisteeksi ja tuen varauksetta mietintöä, jossa kiinnitetään huomiota viestinvälineiden ja EU:n toimielimien vastuuseen tällä alalla. Niiden on pyrittävä kaikin tavoin helpottamaan toimintaansa koskevaa tiedonsaantia ja levittämään tietoa viestintävälineiden välityksellä.
Liam Aylward (ALDE), kirjallinen. – (GA) Lissabonin sopimuksen vuoksi parlamentilla on nyt tärkeämpi rooli Euroopan väestön jokapäiväisessä elämässä kuin koskaan ennen. Siksi on tärkeää parantaa Euroopan parlamentin, parlamentin jäsenten, EU:n toimielinten ja EU:n kansalaisten välistä suhdetta. Joukko Eurobarometri-tutkimuksia on osoittanut, että EU:n kansalaiset haluavat tietää enemmän eurooppalaisista asioista ja saada lisää tietoja EU:sta.
Kuten mietinnössä todetaan, jotta Euroopan kansalaiset voivat osallistua aktiivisemmin Euroopan unioniin liittyviin asioihin, heille on annettava selkeää ja asiaankuuluvaa tietoa tiedotusvälineiden ja -toimistojen kautta. Kannatan erityisesti sitä, mitä mietinnössä sanotaan "EU:n ammattikielen" ja liian teknisen kielen käytön rajoittamisesta.
Toimielinten EU:n kansalaisille antamien tietojen on oltava selkeitä, ymmärrettäviä ja merkityksellisiä. Siksi kannatan mietinnössä esitettyä kehotusta, että komissio jatkaisi tällä hetkellä toteuttamaansa "paikallista" lähestymistapaa, jolla pyritään lisäämään EU:n näkyvyyttä paikallisella tasolla.
Jean-Luc Bennahmias (ALDE), kirjallinen. – (FR) EU:n toiminnan selittäminen tarkoittaa sen suositun ajanvietteen yksinkertaistetun ja systemaattisen prosessin esittämistä, jossa toistetaan ainaisia sanoja: "Se on Brysselin syytä." Tällä tasolla asioiden selittämistä koskevista toimista on paljon apua. Hallitusten, poliittisten puolueiden, oppilaitosten ja julkisen yleisradiotoiminnan harjoittajien on osallistuttava tähän ja panostettava näin enemmän EU:n asioiden selittämiseen yleisölle. Uudet viestintävälineet voivat mullistaa Euroopan demokratian. Ryhtykäämme työhön!
Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. – (RO) EU:n asiat eivät löydä tietään kansallisiin lehtiin. Ne ovat enemmän esillä kansainvälisissä tiedotusvälineissä, joita seuraa vain rajallinen määrä ihmisiä. Tämä piittaamattomuus Brysselin ja Strasbourgin tapahtumista on käynyt ilmi myös Euroopan parlamentin vaalien alhaisesta äänestysprosentista.
Tämä tapahtuu aikana, jolloin yleinen mielipide ei ole Euroopan unionia vastaan. Eurooppalaisten asennetta Euroopan unioniin voisi ehkä kuvata parhaiten välinpitämättömäksi. Olemme paradoksaalisessa tilanteessa, jossa kaikki Brysselissä ja Strasbourgissa tehdyt päätökset vaikuttavat suoraan jokaisen EU:n kansalaisen elämään.
Lissabonin sopimus on asettanut Euroopan kansalaiset EU:n ytimeen ja ottanut heidät osaksi EU:n tason päätöksentekoprosessia antamalla lisää valtuuksia parlamentille, joka on ainoa vaaleilla valittu toimielin. Istuntojaksolla keskustelun aiheena olevan mietinnön ehdotusten lisäksi jokainen Euroopan parlamentin jäsen, ja myös jokainen kansallisen tason poliitikko, voisi tukea ymmärrettävällä tavalla ja selittää EU:n tasolla tehtyjen päätösten vaikutuksia kotimaassaan.
Nikolaos Chountis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Äänestin vaihtoehtoisen päätöslauselmaehdotuksen puolesta ensinnäkin siksi, että siinä tuodaan esiin EU:n toimielinten avoimuuden ja demokratian puute ja siten myös tarve kehittää uusia sähköisten tiedotusvälineiden ja journalismin muotoja, jotta kansalaiset saavat paremmin tietoja EU:sta, ja toiseksi siitä syystä, että siinä tunnustetaan tiedotusvälineiden riippumattomuuden ja ilmaisunvapauden takaamisen tärkeys.
Lara Comi (PPE), kirjallinen. – (IT) Lissabonin sopimuksen hyväksymisen myötä Euroopan unioni on saanut laajemmat valtuudet erityisesti lainsäädännön tasolla.
Kansallisista laeista 80 prosenttia perustuu Euroopan parlamentin tekemiin päätöksiin, mutta kansalaiset eivät ole tietoisia tästä jokapäiväiseen elämään kohdistuvasta vaikutuksesta. Paikalliset tiedotusvälineet eivät tee muutoksesta helpompaa, sillä niissä annetaan liikaa tilaa kotimaan tapahtumille. On tärkeää parantaa EU:ta koskevien tietojen vaihtoa toimittajien välillä, laajentaa Euronews-kanavan kielivalikoimaa ja lisätä Euroopan parlamentin jäsenten ja äänestäjien välistä viestintää.
Uudet teknologiat ovat oikein ja viisaasti käytettyinä suureksi avuksi uutisten levittämisessä. Internet on helpottanut uutisten levittämistä erityisesti nuorten keskuudessa ja saanut heidät tuntemaan, että he ovat entistä enemmän mukana yhteiskuntaelämässä. Monet heistä luovat Euroopan unionia koskevia blogeja, keskustelupalstoja ja verkkosivustoja, joissa käynnistyy rakentavia keskusteluja. Kritisointi on kansalaisten oikeus ja velvollisuus, mutta sen tulee perustua tosiasioihin, ei huhuihin.
Mário David (PPE), kirjallinen. − (PT) Kansalaisten mahdollisuus saada tietoa ja poliitikkojen ja äänestäjien välinen viestintä ovat demokraattisen yhteiskunnan keskeisiä tekijöitä ja perusedellytyksiä sille, että voidaan toteuttaa kansalaisten oikeutta osallistua julkiseen elämään. Tietoisena siitä, että on tärkeää luoda perusta Euroopan julkiselle alueelle EU:hun liittyvien asioiden [esiintymisen jäsenvaltioiden sosiaalisessa mediassa] lisääntymisenä kansallisilla alueilla, äänestän yleisesti mietinnön puolesta (vaihtoehtoisesti tarkistettuna ryhmäni ja muiden parlamentin ryhmien esittämillä tarkistuksilla). Avointa ja riippumatonta julkista aluetta ei pidä sekoittaa sosiaalisen median manipulointiin tai salattuun valvontaan, mitä arvelen tapahtuvan toistuvasti kotimaassani; muistutan teitä "TVI-tapauksesta", jonka toin parlamentin tietoon.
Tästä mietinnöstä korostan Euroopan audiovisuaaliselle observatoriolle esitettyä pyyntöä, joka koskee jäsenvaltioiden julkisen palvelun ja yksityisten yleisradioyhtiöiden uutisoinnin seurantaa ja säännöllistä raportointia parlamentille, sekä ehdotusta tehostaa EuroParlTV:n integroimista Euroopan parlamentin Internet-viestintästrategiaan. Ensiksi mainittua korostan siksi, että se on erinomainen panos poliittiseen toimintaan, ja toista siksi, että se on tärkeä osa viestintää.
Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin aiheesta "Journalismi ja uusi media – julkisen alueen luominen Eurooppaan" laaditun mietinnön puolesta, koska mielestäni on tärkeää laatia strategioita, joilla Euroopan kansalaiset tuodaan lähemmäs Euroopan unionin päätöksentekijöitä. EU:n toimielinten viestintää on parannettava, jotta voidaan lisätä poliittisen keskustelun avoimuutta ja edistää kansalaisten osallistumista siihen, sillä EU:n tasolla tehdyt päätökset vaikuttavat suoraan kansalaisten elämään.
Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Vaikka eurooppalaisen julkisen alueen luominen on myönteinen ja tarpeellinen asia, aluetta koskeva yleinen mielipide on luiskahtanut piittaamattomuuden ja välinpitämättömyyden puolelle eikä tunnu vastaavan toimielinten massiivista sijoittamista tietoihin ja niiden paljastamiseen vaan on etääntymässä huolestuttavasti EU:n hankkeesta. Kuten esittelijä toteaa, tällaisen julkisen tietoalueen luomisen täytyy lähteä alhaalta, aidosta yksilöllisestä ja julkisesta sitoumuksesta rakentaa todellisuutta, joka on meille kaikille yhteinen. Tästä näkemyksestä huolimatta päätöslauselmassa tulisi keskittyä enemmän tämän toteuttamiskeinojen vahvistamiseen kuin sen tehokkaaseen ymmärtämiseen, mistä kansalaisten tyytymättömyys ja piittaamattomuus johtuu.
José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. − (PT) Mietinnössä esitetään ehdotuksia, joiden tarkoituksena on lisätä Euroopan kansalaisten osallistumista Euroopan unioniin liittyviin asioihin. On tärkeää edistää yleisön osallistumista Euroopan yhdentymistä koskevaan prosessiin ja keskustella kansalaisten kanssa sen sijaan, että heille vain tiedotetaan asioista. Pelkkä tiedottaminen sisältöä tarjoamalla ei takaa kiinnostuksen heräämistä jäsenvaltioiden kansalaisten keskuudessa. Sen vuoksi on erittäin tärkeää, että "lähettäjä" noudattaa viestinnän periaatteita ja luo keskustelua kansalaisten kanssa.
EU:n kansalaisten saatavilla on ohjelmia, rahastoja ja tukia, joista kansalaisten enemmistö on täysin tietämätön. Korostan tästä syystä tarvetta taata jäsenvaltioiden kirjeenvaihtajien läsnäolo, koska he voisivat toimia siltana sen välillä, mitä Brysselissä tapahtuu ja miten se vaikuttaa heidän kotivaltioihinsa ja -alueisiinsa. EU on monimutkainen kokonaisuus, jota ei ole helppo selittää. Eurooppalaisen julkisen alueen luomiseen ei ole olemassa yhtä yksinkertaista ratkaisua. Institutionaalinen ja tekninen kehys on nyt kuitenkin parempi kuin koskaan. Lissabonin sopimus on EU:n demokratiakehityksen tärkeä vaihe ja uusi sosiaalinen media tarjoaa kansalaisille uusia mahdollisuuksia, jotta he voivat osallistua Euroopan yhdentymistä koskevaan prosessiin.
Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. – (FR) Äänestysprosentin lasku edellisissä Euroopan parlamentin vaaleissa osoitti jälleen kerran, että on kiireellisesti moninkertaistettava toimia, jotta kavennetaan EU:n ja sen kansalaisten välistä kuilua. Talouskriisi, joka parhaillaan koettelee unionin valtioita, edellyttää myös todellista tukea ja sitä, että unionin kansalaiset tuntevat luottamusta sen toimielimiä kohtaan. Tätä taustaa vasten Lissabonin sopimuksessa kannustetaan demokraattisempaa unionia, erityisesti kansalaisaloitteen käyttöön ottamisen myötä, joskin tämä edellyttää kattavaa viestintäpolitiikkaa. Tästä syystä äänestin tämän päätöslauselman puolesta, jossa edistetään Euroopan julkisen alueen luomista. Tämä on selvästi meidän kaikkien yhteinen velvollisuutemme: Euroopan parlamentin jäsenien, kansallisten parlamenttien jäsenien, poliittisten puolueiden, oppilaitoksien ja julkisen palvelun yleisradiotoiminnan harjoittajien. Varoituksen sana on kuitenkin paikallaan, koska viestinnän lisäämisen on tarkoitettava todellisuudessa sen parantamista. Euroopan julkisen alueen luomisen on perustuttava luotettavaan, paikkansa pitävään ja riippumattomaan tietoon. Tämän laadullisen vaatimuksen lisäksi tiedonvälityksessä on noudatettava pedagogista lähestymistapaa, jotta lisätään unionin toimielimien toiminnan ymmärrettävyyttä ja siten kiinnostavuutta.
Cătălin Sorin Ivan (S&D), kirjallinen. – (RO) Vaikka Morten Løkkegaardin mietintö on vain valiokunta-aloitteinen mietintö, siinä tarkastellaan uudesta näkökulmasta journalismin ja joukkotiedotusvälineiden roolia alati muuttuvassa yhteiskunnassa.
Ryhmämme esitti Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmän ja Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmän tuella vaihtoehtoisen päätöslauselman, jossa poistetaan tietyt alkuperäisen mietinnön kohdat, kuten se, että Euroopan audiovisuaalinen observatorio seuraisi jäsenvaltioiden julkisen palvelun ja yksityisten yleisradioyhtiöiden EU:ta koskevaa uutisointia, tai se, että Brysseliin sijoitettaisiin "riippumattomien" journalistien ryhmä. Vaikka mietinnön lopullinen versio ei olekaan yhtä kunnianhimoinen kuin alkuperäinen luonnos, se on realistinen ja tasapainoinen, minkä vuoksi kannatin sitä muiden kollegojeni tavoin.
Ramona Nicole Mănescu (ALDE), kirjallinen. – (RO) Haluan onnitella jäsen Løkkegaardia tämän vakuuttavan mietinnön laatimisesta. Euroopan unionin sisäinen viestintä on tällä hetkellä yhdennetyn EU:n politiikan keskeinen näkökohta. Se on silti valitettavasti haasteellista Euroopan toimielimille. Euroopan kansalaisten tulee todellakin olla tietoisia EU:n toimielinten tekemien päätösten todellisesta vaikutuksesta. Tämän saavuttamiseksi heidän on kuitenkin saatava riittävästi tietoa Euroopan unionin päätösten vaikutuksista kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla, ja julkisen palvelun yleisradiotoiminnalla on tässä erittäin tärkeä rooli.
EU:n toimielinten paikallisten tiedotustoimistojen on myös otettava käyttöön paljon aktiivisempi ja paremmin jäsennelty lähestymistapa viestinnän edistämiseen. Tämän vuoksi minusta on tärkeää, että Euroopan komissio tukee ja edistää toimielimissä EU-viestinnän muotoja, jotka ovat jo käytössä kansallisella tasolla. Lisäksi komission on luotava läheisempi yhteys julkisen palvelun yleisradiotoimintaan sen takaamiseksi, että EU:n viestintästrategian kautta myönnetyt voimavarat käytetään tehokkaasti. Me kaikki tiedämme, että viestintä kuuluu jäsenvaltioiden vastuualueeseen. EU:n toimielimiltä tarvitaan kuitenkin enemmän osallisuutta ja koordinointia asian suhteen.
Iosif Matula (PPE), kirjallinen. – (RO) Viime vuosina tapahtunut teknologinen kehitys vaatii eri alojen ammattilaisia mukautumaan tilanteeseen kykyjen ja taitojen sekä tehtävän työn suhteen. Joukkoviestintä on yksi alueista, joilla teknisten uudistusten vaikutus on suuri. Tämä tarkoittaa, ettei toimittajien ja heidän lukijakuntansa välinen raja ole enää yhtä selvästi määritelty, sillä roolit ovat vaihdettavissa. Juuri siksi puollan journalismia ja uutta mediaa koskevaa mietintöluonnosta.
Tämä korostaa myös Euroopan parlamentin halua edistää julkisen alueen luomista Eurooppaan ja lisätä osallistumisintoa. Olen itse vakaasti sitä mieltä, että meidän on kannustettava toimittajia antamaan säännöllisesti tietoja EU:n toimielimistä ja samalla arvioitava säännöllisesti sitä, miten uusi media tukee eurooppalaisen julkisen alueen luomista. Uusien viestintävälineiden ja teknologioiden myötä on myös laadittava Euroopan journalismia koskevat eettiset säännöt.
Lisäksi koulujen opetusohjelmissa on annettava enemmän painoa kursseille, jotka valmistavat tähän uudenlaiseen journalismiin. Kannatan uuden median luokan sisällyttämistä vuosittain annettavaan Euroopan parlamentin journalismipalkintoon osoituksena Euroopan parlamentin tunnustuksesta.
Nuno Melo (PPE), kirjallinen. − (PT) EU:n toimielimien on vaikea viestiä Euroopan kansalaisten kanssa, koska suurin osa heistä ei ymmärrä, mitä hyötyä EU:n eri toimielimistä voi olla. Tästä syystä on tullut aika esittää ehdotuksia, joiden tarkoituksena on lisätä Euroopan kansalaisten osallistumista EU:hun liittyviin asioihin. Viestinnän on oltava sellaista, että voidaan käynnistää eurooppalainen keskustelu, kannustaa ja edistää sitä sekä tiedonvirtaa, riippumatta siitä, tapahtuuko tämä lisäämällä EU:ta koskevien asioiden käsittelyä kansallisissa viestimissä vai eurooppalaisen julkisen alueen kautta. Niinpä Euroopan julkisen alueen luominen on keskeisessä asemassa, jotta parannetaan kaikkien jäsenvaltioiden kansalaisten tietoutta yhteisön tapahtumista.
Marek Henryk Migalski (ECR), kirjallinen. – (PL) Mielestäni jäsen Løkkegaardin mietintö aiheesta "journalismi ja uusi media – julkisen alueen luominen Eurooppaan" sisältää monia huolestuttavia säännöksiä, jotka rajoittavat tiedotusvälineiden vapautta. En voi hyväksyä varsinkaan kohtia 8, 14, 20, 23, 31 ja 39 enkä johdanto-osan kappaleita N ja O. Løkkegaardin mietintö haittaa mielestäni lehdistön vapautta. Mietinnössä painotetaan muun muassa sitä, että julkisen palvelun yleisradiotoiminnan harjoittajilla on velvollisuus tarjota Euroopan unionia koskevia tietoja. Haluaisin kiinnittää huomion myös siihen, että mietintö asettaa Euroopan unionille uusia taloudellisia velvoitteita ehdottamalla muun muassa parlamentin tiedotustoimistojen budjettirahoituksen lisäämistä.
Journalismia ja uutta mediaa koskevassa mietinnössä ehdotetaan myös EU:ta koskevien opintojen sisällyttämistä koulujen opetukseen. Mielestäni EU:n toimielinten ei tule osallistua koulujen opetusohjelmien laatimiseen, koska se on jäsenvaltioiden vastuualuetta. Olen esittelijän kanssa eri mieltä median roolista Euroopan unionissa, enkä kannata ylimääräisten taloudellisten rasitteiden asettamista unionille ja jäsenvaltioille. Siksi päätin äänestää mietintöä vastaan.
Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (LV) Äänestin Euroopan unionia koskevien tietojen tehokkaampaa jakamista yleisölle koskevan Euroopan parlamentin päätöslauselman puolesta. Latvialaiset eivät tiedä, mitä eroa on EU:n neuvostolla, Euroopan komissiolla ja Euroopan parlamentilla. Latvian asukkaista 90 prosenttia ei ymmärrä Euroopan unionin toimielinten toimintaa ja merkitystä. Euroopan unionin toiminnan tarkoitus on selitettävä jokaiselle EU:n kansalaiselle. Jos tätä ei tehdä pian, Euroopan parlamentin vaalien äänestysprosentti laskee minimaaliseksi ja ihmiset menettävät luottamuksensa EU:n toimielinten tekemiin päätöksiin ja lakeihin.
Kannatin äänestyksessä suuremman huomion kiinnittämistä EU:n viestintäpolitiikkaan ja näin ollen myös sitä, että ihmisille tarjotaan mahdollisimman paljon tietoa EU:n talousarvion varojen käyttötavoista ja -kohteista. Jos onnistumme viemään asiaa tähän suuntaan, saatamme pystyä vahvistamaan ihmisten luottamusta, jolloin EU:n kansalaiset omaksuisivat harkitumman asenteen EU:n vaaleja kohtaan. Jos näin tapahtuu, Euroopan parlamentin jäsenyydestä tulisi huomattavasti ammattimaisempaa.
Rolandas Paksas (EFD), kirjallinen. – (LT) Kannatin 7. syyskuuta pidetyssä äänestyksessä ehdotusta hyväksyä Euroopan parlamentin päätöslauselma aiheesta "Journalismi ja uusi media – julkisen alueen luominen Eurooppaan" (A7-0223/2010). Useiden Eurobarometri-tutkimusten mukaan kansalaisilla ei ole riittävästi tietoa Euroopan unionin politiikasta ja eurooppalaisista asioista. Samat tutkimukset osoittavat myös, että tämä tieto olisi tärkeää yhteiskunnan kannalta. Tutkimuksiin osallistuneet toteavat myös, että tiedon puute on yksi tärkeimmistä syistä, joiden vuoksi ihmiset jättävät äänestämättä ja ovat haluttomia luottamaan EU:n toimielimiin. Tehokkaassa viestinnässä on tehtävä selväksi, että EU:n tasolla tehtävillä poliittisilla päätöksillä on suora vaikutus EU:n kansalaisten jokapäiväiseen elämään, vaikka kansalaiset pitävät yhä unionia liian etäisenä ja merkityksettömänä todellisten ongelmiensa ratkaisemisessa. Olen myös samaa mieltä siitä, että koulujen opetukseen on sisällytettävä EU-opintoja ihmisten EU:ta koskevan tietouden lisäämiseksi.
Justas Vincas Paleckis (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin mietinnön puolesta, koska siitä esitetään tapoja, joilla EU:n kansalaiset ja yhteiskunta voivat osallistua entistä aktiivisemmin kansalliseen ja julkiseen elämään koko EU:ssa. Tähän asti EU:n kansalaisille ei ole tehty tarpeeksi selväksi, että EU:n tasolla tehtävillä poliittisilla päätöksillä on suora vaikutus heidän jokapäiväiseen elämäänsä. Jäsenvaltioiden tiedotusvälineissä ei anneta perusteltua ja seikkaperäistä tietoa EU:sta. Olen esittelijän kanssa samaa mieltä siitä, että jäsenvaltioiden tulisi lisätä EU:n toimielimiin valtuutettujen toimittajien määrää. Liettualla ei ole tällä hetkellä yhtään EU:n toimielimissä toimivaa valtuutettua toimittajaa. Meidän on jatkettava toimittajien kouluttamista ja lisättävä heidän tietämystään EU:n monimutkaisista päätöksentekoprosesseista. Euronews-kanava voisi aloittaa lähetykset useimpien EU:n jäsenvaltioiden kielillä, ja EU:n toimielimet voisivat laatia raportteja sosiaaliseen mediaan, josta on tulossa yhä suositumpi nuorten keskuudessa. Kannatan erityisesti esittelijän kehotusta kunnioittaa median vapautta ja toimituksellista riippumattomuutta ja erityisesti julkisen palvelun yleisradiotoiminnan harjoittajien oikeutta suunnitella ohjelmansa oman harkintansa mukaan. Joidenkin EU:n jäsenvaltioiden hallitukset kuitenkin rajoittavat julkisen palvelun yleisradiotoiminnan harjoittajien rahoitusta ja pyrkivät näin vaikuttamaan henkilöstön valintaan ja ohjelmien sisältöön.
Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Viestintä on politiikassa ehdottoman tärkeää. Jos siis politiikkaa ei viestitä asianmukaisesti, syntyy ongelma. Tässä yhteydessä Euroopan unioni kohtaa uuvuttavan ja vaikean haasteen. Nyt on aika löytää uusia keinoja, joiden avulla Euroopan kansalaiset voivat osallistua paremmin Euroopan unioniin liittyviin asioihin.
Mietinnössä käsitellään tapoja, joilla viestintä voi aktivoida ja edistää eurooppalaista keskustelua ja tiedonkulkua lisäämällä EU-asioiden laaja-alaista käsittelyä kansallisissa viestimissä ja eurooppalaisen julkisen alueen kautta. Vaikka kannatan mietinnön henkeä, pidän joitakin kohtia ja vaatimuksia hieman liioiteltuina.
Georgios Papanikolaou (PPE), kirjallinen. – (EL) Euron käyttöönoton jälkeen käyttöön on otettu myös yhtenäinen joukko yhteistä rahaa väärentämiseltä suojaavia toimia, kuten lainsäädäntöaloitteita, teknisiä työkaluja ja institutionaalisia muutoksia, joissa painotetaan tiivistä yhteistyötä kansallisen ja EU:n tason laitosten välillä. Komissio toteaa kysymykseeni äskettäin antamassaan vastauksessa (E-0107/10), että väärennettyjä kolikoita on yhä hyvin vähän, vain 0,2 jokaista liikkeellä olevaa tuhatta kolikkoa kohti. Lisäksi asetuksen (EY) N:o 1338/2001 3 artiklan 1 kohdassa todetaan, että jäsenvaltioissa tavattuihin vääriin seteleihin ja metallirahoihin liittyvien teknisten tietojen ja tilastotietojen keruu ja luettelointi kuuluu toimivaltaisille kansallisille viranomaisille. Kaikesta tästä huolimatta nykyinen asetusehdotus vahvistaa entisestään väärentämisen torjumisen välineitä selventämällä menettelyjä, jotka koskevat eurokolikoiden aitouden tarkistamista ja kiertoon kelpaamattomien eurokolikoiden käsittelyä.
Samalla säädetään yhteisten menettelyjen soveltamisesta aitouden tarkistamisessa ja kansallisten viranomaisten näihin menettelyihin kohdistamista valvontamekanismeista. Nämä ehdotukset vahvistavat väärentämisen vastaisia toimia, ja siksi äänestin kyseisten säännösten ja koko mietinnön puolesta.
Robert Rochefort (ALDE), kirjallinen. – (FR) Kannatin äänestyksessä jäsen Løkkegaardin mietintöä, joka koskee journalismin ja uuden median roolia todellisen "eurooppalaisen julkisen alueen" luomisessa. Kuten toistamme yhä uudelleen, Euroopan unionin toimielinten ja väestön välinen kuilu on kiireesti kurottava umpeen. Meidän tulee tässä yhteydessä muistaa Euroopan parlamentin vaalien masentavan alhainen äänestysprosentti. Meidän tulee ottaa huomioon myös se, että kaikki eurooppalaisten luottamusta Euroopan yhdentymiseen osoittavat mittarit vilkkuvat tällä hetkellä punaisina. Viimeisin Eurobarometri-tutkimus on erittäin paljonpuhuva tämän suhteen, sillä yli puolet kyselyyn vastanneista suhtautuu kielteisesti maansa EU-jäsenyyteen. Mielenkiintoista tässä on se, että odotukset ovat samanaikaisesti korkeat, sillä yli 80 prosenttia vastanneista sanoo EU:n olevan oikea ratkaisu olemassa oleviin ongelmiin.
Jotta voimme paremmin selittää, mitä Euroopan unioni tekee ja miten ja millä keinoin se sen tekee, sekä vähentää näin pettymystä, viestinnän parantaminen ja EU:ta koskevien asioiden uutisoinnin lisääminen on asetettava etusijalle. Vaadin kuitenkin, kuten myös hyväksymässämme tekstissä painotetaan, että tämä toteutetaan luottamuksen ilmapiirissä toimituksellista riippumattomuutta ja median vapautta kunnioittaen.
Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Suurin osa Verts/ALE-ryhmän jättämistä tarkistuksista hyväksyttiin kulttuuri- ja koulutusvaliokunnassa, jossa mietintö hyväksyttiin äänin 24 puolesta, 3 vastaan ja 1 tyhjä.
Enemmistö Verts/ALE-ryhmän tarkistuksista sisällytettiin kompromissitarkistuksiin. Näin tapahtui kohdassa 33, jossa todetaan, että EU:n toimielinten tulisi hajauttaa EU-viestintää, jotta sille voitaisiin antaa paikallinen ja alueellinen ulottuvuus, ja kohdassa 36, jossa painotetaan, että ratkaisuja tulee selvittää, jotta kansallisten tai alueellisten parlamenttien ja Euroopan parlamentin välille voitaisiin luoda suhteita.
Tänään meidän piti äänestää S&D-ryhmän ehdottamasta ja PPE- ja ALDE-ryhmien tukemasta vaihtoehtoisesta päätöslauselmasta. Verts/ALE-ryhmä kannatti tehtyjä muutoksia, ja siksi kannatimme mietintöä.
Oreste Rossi (EFD), kirjallinen. – (IT) On oikein pyrkiä selittämään Euroopan kansalaisille, mitä Euroopan unioni ja sen toimielimet tekevät ja mikä niiden tarkoitus on.
Meidän tulisi erityisesti pyrkiä takaamaan, että kansalaisilla on keskeinen rooli, mikä tarkoittaa myös, että he saavat valita, kuka heitä edustaa. Kansalaisilla ei edelleenkään ole sananvaltaa siihen, ketkä valitaan kaikkein tärkeimpiin virkoihin, kuten ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaksi edustajaksi, komission puheenjohtajaksi ja neuvoston puheenjohtajaksi. Kansallista mediaa tulisi kannustaa julkaisemaan uutisia Euroopan parlamentin jäsenten toimista, sillä eurooppalaiset ovat valinneet parlamentin jäsenet suorilla vaaleilla edustamaan itseään.
Catherine Stihler (S&D), kirjallinen. – (EN) Kannatin äänestyksessä tätä mietintöä, jossa ehdotetaan tapoja lisätä kansalaisten tietoisuutta EU:n politiikoista ja päätöksenteosta käytettävissä olevien eri viestintätyökalujen avulla. Vaaleilla valittuna edustajana pidän tärkeänä, että kansalaiset saavat nähdä, miten EU:n politiikka vaikuttaa heidän päivittäiseen elämäänsä. Siksi tuin tätä mietintöä.