Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2010/0115(NLE)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A7-0235/2010

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0235/2010

Keskustelut :

PV 07/09/2010 - 13
CRE 07/09/2010 - 13

Äänestykset :

PV 08/09/2010 - 6.2
CRE 08/09/2010 - 6.2
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2010)0309

Puheenvuorot
Tiistai 7. syyskuuta 2010 - Strasbourg EUVL-painos

13. Jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivat (keskustelu)
Puheenvuorot videotiedostoina
PV
MPphoto
 

  Puhemies. (EL) Esityslistalla on seuraavana Csaba Őryn työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan puolesta laatima mietintö jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista [KOM(2010)0193 - C7-0111/2010 - 2010/0115(NLE)] (A7-0235/2010).

 
  
MPphoto
 

  Csaba Őry, esittelijä. (HU) Kiitos puheenvuorosta, arvoisa puhemies. Yritän puhua lyhyesti. Olisi hyvä, jos saisimme keskustelun nopeasti päätökseen. Tämä keskustelu lähti liikkeelle hieman vaikeissa merkeissä, koska tämä ei ole vain normaali kuulemismenettely ottaen huomioon, että komissio ja neuvosto sekä me täällä parlamentissa katsomme, että käynnissä oleva työllisyysdirektiivien laatiminen on osa EU 2020 -strategiaa koskevaa yhteistä pohdintaamme.

Pohjimmiltaan vaikuttaa siltä, että käytettävissämme oleva aika paransi keskustelua, vaikka minun onkin sanottava, että olimme löytäneet heti alussa komission ehdotuksesta useita hyödyllisiä ja hyviä suosituksia. Olemme kuitenkin tehneet joihinkin kohtiin muutoksia.

Ensinnäkin haluan kiinnittää huomionne rakenteelliseen muutokseen. Meistä vaikuttaa siltä, että vaikka sekä koulunkäynti että koulutus ovat tärkeitä, sitä ei mielestämme tarvitse todeta kahdessa eri direktiivissä, varsinkaan siksi, että aiempien 24 työllisyysdirektiivin määrää on pienennetty yhteensä neljään. Sen vuoksi olemme yhdistäneet nämä kaksi aluetta, vaikka lisäsimmekin uuden osion.

Me haluamme korostaa koheesiopolitiikan merkitystä työllisyyttä ja sen ympäristöä edistävänä välineenä, sillä jos me teemme Euroopan unionissa kehitystä koskevia päätöksiä ja käynnistämme aloitteita, joiden tavoitteena on kaventaa jäsenvaltioiden välisiä eroja, ne yhdistävät maita, jotka ovat monessa suhteessa kaukana toisistaan. Näiden politiikkojen välille on luotava yhteys työllisyyden näkökulmasta. Me tuemme kehitystä, joka edistää työpaikkojen luomista, koska olemme kaikki samaa mieltä siitä, että uusien työpaikkojen luominen on tärkein tavoite.

Siihen antaa oikeutuksen erityisesti talouskriisi, jonka en rohkaisevista merkeistä huolimatta usko olevan kokonaan ohi. Meille on jopa entistä epäselvempää, mitä se tosiasiassa tarkoittaa työllisyyden kannalta. Työttömien määrä on vuosina 2008–2010 saattanut kasvaa 16 miljoonasta 23 miljoonaan, joka on valtava luku, mutta valitettavasti minun on sanottava, että nuorten tilanne on sitäkin pahempi, koska heidän joukossaan työttömyys on kasvanut noin 20,5 prosenttiin. Mielestäni nämä luvut viittaavat vaivaan, ne viittaavat ongelmiin, joiden on avattava silmämme edessämme olevalle tehtävälle. Minun näkemykseni mukaan me voimme tukea useita neuvoston ja komission ehdotusten sisältämiä suosituksia. Me voimme tukea 75 prosentin työllisyyden tavoitetta eli sitä, että 75 prosentilla työikäisistä kansalaisista on töitä, vaikka haluaisimmekin tämän luvun olevan nuorten joukossa suurempi. Niillä 15–24-vuotiailla, jotka joko opiskelevat tai käyvät töissä, tämän osuuden pitäisi olla vähintään 90 prosenttia. Joutilaita nuoria ei pitäisi olla lainkaan. Vastaavasti köyhyydestä puhuttaessa me haluamme kiinnittää erityistä huomiota lasten köyhyyteen avainalueena, ja vaikka en haluakaan toistaa tässä kaikkia suuntaviivoja tai suuntaviivaa 10 kokonaan, olen ilahtunut siitä, että kumpikin puheenjohtajavaltio, Belgia ja Unkari, pitää tätä painopistealueena. Siksi toivon, että myös neuvosto päättää kiinnittää erityistä huomiota tähän asiaan.

 
  
MPphoto
 

  László Andor, komission jäsen.(EN) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluaisin ennen kaikkea kiittää esittelijä Őryä hänen mietinnöstään ja rakentavasta suhtautumisestaan komission ehdotukseen työllisyyspolitiikan suuntaviivoiksi, ja olen hänen kanssaan pitkälti samaa mieltä siitä, että kriisi on otettava huomioon näissä uusissa työllisyyspolitiikan suuntaviivoissa.

Lehman Brothersin kaatumisesta on kulunut vasta kaksi vuotta, ja vuosi 2008 oli rahoitussektorin kauhun vuosi. Vuosi 2009 oli talouden kannalta kauhun vuosi ennakoimattoman taantuman vuoksi, ja vuosi 2010 on Euroopassa työllisyyden kannalta kauhun vuosi, kun keskimääräinen työttömyysaste on 10 prosenttia ja nuorten työttömyysaste 20 prosenttia. Meidän on suhtauduttava näihin asioihin todella vakavasti, ja siksi arvostan suuresti sitä, miten me olemme työskennelleet parlamentin kanssa viime kuukausina – varsinkin kevätkaudella – sekä suuntaviivojen että EU 2020 -strategian parissa.

Komissio on seurannut tiiviisti tähän mietintöön liittyvää työtä. Keskustelu on ollut laajakantoista ja hedelmällistä. Keskustelu on myös osoittanut, että on määritettävä painopisteet ja tehtävä kompromisseja. Olen tyytyväinen työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan ja komission väliseen erinomaiseen yhteistyöhön neljän viime kuukauden aikana. Kuten olen monessa tilanteessa painottanut, komissiolle on äärimmäisen tärkeää, että kaikki EU:n tärkeimmät toimielimet, erityisesti Euroopan parlamentti, ovat mukana, jotta voimme luoda tarvittavan poliittisen sitoutumisen uuteen Eurooppa 2020 -strategian ja varmistaa strategian onnistumisen.

Voin vakuuttaa teille, että komissio on halukas ottamaan parlamentin mukaan strategian täytäntöönpanoon tulevina vuosina niin paljon kuin mahdollista. Olen tyytyväinen huomatessani, että suuri osa mietintöluonnoksessa esitetyistä ehdotuksista ja tarkistuksista on neuvoston tekemiä ja sisältyy tekstiin, joka sai Eurooppa-neuvoston poliittisen tuen kesäkuussa. Joistakin avoimista kohdista on vielä keskusteltava neuvoston kanssa.

Komissio ei kannata tarkistuksia, joiden tavoitteena on muuttaa suuntaviivojen rakenneta lisäämällä uusia suuntaviivoja. Se vähentäisi komission ehdotuksen selkeyttä ja johdonmukaisuutta. Komissio vastustaa myös ajatusta uusista yleistavoitteista poliittisella tasolla jo sovittujen viiden lisäksi. Komissiolla uuden strategian suunnittelun perusperiaatteena on ollut tavoitteiden määrän rajoittaminen, jotta uusi strategia olisi paremmin kohdennettu.

Tämän vuoksi komissio on samaa mieltä siitä, että tekstissä voidaan edelleen vahvistaa joitakin asioita, kuten lasten päivähoitoa, ihmisarvoista työtä ja pk-yrityksiä. Komissio on valmis työskentelemään parlamentin ja neuvoston kanssa kummallekin osapuolelle sopivan kompromissitekstin laatimiseksi.

 
  
MPphoto
 

  Eva-Britt Svensson, naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnon valmistelija.(SV) Arvoisa puhemies, ei ole liioiteltua sanoa, että Lissabonin strategia on epäonnistunut. Siksi meidän on otettava opiksi virheistämme eikä meidän pidä toistaa niitä uudessa strategiassa. Joitakin strategian suuria virheitä olivat, että tasa-arvoa työpaikoilla ei asetettu etusijalle, naisille ei annettu työmarkkinoille täysipainoisesti osallistumiseen tarvittavia mahdollisuuksia ja edellytyksiä eikä miesten ja naisten välisten palkkaerojen poistamiseen tähtääviä toimia asetettu etusijalle.

Meidän on lisättävä naisten osallistumista työmarkkinoilla ja siten myös lisättävä miesten osallistumista lastenhoitoon ja siihen liittyviin tehtäviin. Siksi pyydämme teitä tukemaan naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan ehdottamia parannuksia tähän strategiaan. Lisäksi pyydämme poistamaan kohdan, jonka mukaan julkisen sektorin palkkoja pitäisi leikata. Monet pienipalkkaiset naiset työskentelevät tällä hetkellä juuri julkisella sektorilla. Älkää suurentako palkkaeroja entisestään.

 
  
MPphoto
 

  Pascale Gruny, PPE-ryhmän puolesta.(FR) Arvoisa puhemies, me tarvitsemme pitkäaikaista lainsäädäntöä työllisyyden parantamiseksi Euroopassa sekä köyhyyden vähentämiseksi. Meidän on käsiteltävä työttömyysongelmaa kestävän kasvun näkökulmasta. Haluan kiinnittää huomion kolmeen seikkaan.

Ensinnäkin neuvosto ehdottaa, että jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivat laadittaisiin kymmenen vuoden välein. Olen asiasta samaa mieltä, koska me tarvitsemme pitkän aikavälin näkökulman, mutta silloin tarvitsemme myös kolmen vuoden välein asetettuja todellisia virstanpylväitä sen varmistamiseksi, että emme jätä huomiotta työmarkkinoiden tapahtumia.

Toiseksi esittämässäni tarkistuksessa, jota ei hyväksytty, ehdotin työllisyyden seurantakeskuksen perustamista erityistä tulevaisuudessa tarvittavien työpaikkojen analysoimista varten. Monet nuoret päättävät koulun tai valmistuvat yliopistosta ilman koulutusta, joka täyttäisi työmarkkinoiden tarpeet. Meidän on ennakoitava, millaisia työpaikkoja tulevaisuudessa on. Nuorisomme pitäisi pystyä siirtymään eteenpäin ja erikoistumaan koulutuksella, joka takaa, että he pysyvät työmarkkinoiden tahdissa.

Lopuksi haluan todeta, että työttömyyden torjumiseen ei kuulu vain se, että tehdään kaikki mahdollinen työllisyystilanteen parantamiseksi Euroopassa, vaan myös köyhyyden torjuminen. Pitkään työttömänä olleiden ammatillinen integraatio on köyhyyden torjunnan kannalta olennaista. Euroopan sosiaalirahasto on väline, joka voi auttaa näitä ihmisiä pääsemään takaisin työmarkkinoille. Annetaan näille ihmisille heidän itsekunnioituksensa takaisin tarjoamalle heille töitä, ja vältetään heidän auttamistaan tavalla, joka ei mahdollista sosiaalista integraatiota. Tätä asiaa haluan painottaa.

 
  
MPphoto
 

  Jutta Steinruck, S&D-ryhmän puolesta.(DE) Arvoisa puhemies, haluan aloittaa puheenvuoroni arvostelemalla menettelyä. Tämän mietinnön käsiteltäväksi jättäminen niin myöhään on haitannut suuresti parlamentin työtä. Se pystyi todellisuudessa esittämään kantansa vain, koska tehtiin poikkeuksia, ja neuvosto keskustelee nyt aiheesta vasta syksyn huippukokouksessa.

Loppujen lopuksi saatiin aikaiseksi toimiva kompromissi. Esittelijän ja varjoesittelijöiden välinen yhteistyö oli erinomaista. Se näkyy myös siinä, että saimme kannallemme selvän enemmistön valiokunnassa. Sosiaalidemokraatteina me onnistuimme sisällyttämään siihen monia mielestämme keskeisiä asioita, vaikka emme olekaan tyytyväisiä kaikkiin kohtiin. Olen kuitenkin kiitollinen siitä, että puheenjohtajavaltio Belgia vakuuttaa tukevansa parlamentin kantaa.

Tämän menettelyn edistämiseksi olemme esittäneet neljä tarkistusta, joille pyydämme tukea huomisessa äänestyksessä. Meille oli tärkeää, että työllisyyspolitiikan suuntaviivoihin sisältyy sosiaalisia näkökohtia, kuten hyvän työn määritelmä, määräys siitä, että hyvästä työstä täytyy myös maksaa hyvin, ja se, että asetetaan myös testattavat välitavoitteet. Jäsenvaltiot kuitenkin suhtautuvat suuntaviivoihin vakavasti vain, jos komissio ja neuvosto suhtautuvat niihin vakavasti. Siksi me pyydämme komissiota varmistamaan, että asianmukaiset toimenpiteet pannaan täytäntöön ja tuloksia myös tutkitaan.

Olen tyytyväinen siihen, että komission jäsen on vakuuttanut meille, että kantamme otetaan mukaan, koska parlamentti on lisännyt suuntaviivoihin hyvin sosiaalisesti suuntautuneen ja työntekijäystävällisen osion, joka hyödyntää Euroopan unionin kansalaisia. Sitä kansalaiset myös odottavat tältä parlamentilta, ja se on myös osoitus parannuksesta sosiaalisissa oloissa.

 
  
MPphoto
 

  Siiri Oviir, ALDE-ryhmän puolesta.(ET) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kuulijat, me keskustelemme työllisyyspolitiikan suuntaviivoista keskellä talouskriisiä. Se vaikuttaa epäilemättä useiden vuosien ajan voimakkaasti työmarkkinoihin. On tärkeää sopia Euroopan unionin tason tehokkaasta strategiasta, joka todella auttaisi ratkaisemaan ongelmia. Lissabonin strategiassa asetettuja tavoitteita ei ollut mahdollista saavuttaa pääasiassa niiden täytäntöönpanoon liittyvien ongelmien vuoksi eikä siksi, että tavoitteet olisivat olleet vääriä.

Uuden strategian onnistuminen riippuu suuresti siitä, otammeko me opiksi aiemmista virheistä. Työpaikkojen luomisen ja työllisyyden lisäämisen on yhä oltava uuden strategian ydin. Siksi on ensisijaisen tärkeää luoda laadukkaita työpaikkoja, joka ovat pitkällä aikavälillä välttämättömiä ja tuottavat paljon lisäarvoa. Työllisyyspolitiikan on taattava, että sekä talouden sektorien väliset että työmarkkinoiden eri tilanteiden väliset siirtymät ovat työntekijöille mahdollisimman kitkattomia. Tämän vuoksi on tarpeen laajentaa edelleen pitkän aikavälin tavoitteita ja keskittyä entistä enemmän koordinoituun toimintaan liike-elämässä, koulutuksessa ja työllisyyspolitiikassa.

Köyhyyden ja syrjäytymisen torjuminen on tällä hetkellä myös erityisen tärkeää. Siksi meidän pitäisi luoda kaikille yhteiskuntaryhmille iästä ja sukupuolesta riippumatta tilaisuuksia osallistua työmarkkinoihin tai palata niille ottaen erityisesti huomioon kaikki sitä tarvitsevat ryhmät.

Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmän varjoesittelijänä olen tyytyväinen siihen, että me olemme nyt yhteistyössä parlamentin jäsenten kanssa saaneet aikaan sen, että mietinnössä ilmaistaan sukupuolten tasavertaisten oikeuksien takaaminen. Lopuksi me odotamme, että sen jälkeen kun me olemme hyväksyneet mietinnön, komissio ja jäsenvaltiot hyväksyvät asiaankuuluvan lainsäädännön kohtuullisessa ajassa. Me emme odota pelkästään sitä vaan myös komission ja parlamentin sekä jäsenvaltioiden välistä tiivistä yhteistyötä. Muutoin Euroopan unionin puhe yhtenäismarkkinoista on lievästi sanottuna vain osittain totta. Haluan myös kiittää esittelijä Őryä hänen työstään ja korkean tason yhteistyöstään.

 
  
MPphoto
 

  Emilie Turunen, Verts/ALE-ryhmän puolesta.(DA) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, esittelijä Őry, näiden työllisyyspolitiikan suuntaviivojen sisällöstä ja niihin liittyvästä prosessista on puhuttu paljon. Ei ole epäilystäkään siitä, että tämä parlamentti on käsiteltäväksi jätetyn luonnoksen parissa tekemällä työllään parantanut suuntaviivoja huomattavasti. Haluan tänään tuoda Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmän puolesta esiin kaksi kohtaa. Ensimmäinen on se, että me olemme onnistuneet varmistamaan tuen erityisen haavoittuvia ryhmiä, kuten nuoria, koskevalle kunnianhimoiselle työllisyysaloitteelle. Parlamentti vaatii, että nuorisotyöttömyys on puolitettava eli että työttömänä saisi olla enintään 10 prosenttia 15–25-vuotiaista, kun luku on tällä hetkellä 20 prosenttia. Tavoite on kunnianhimoinen mutta välttämätön, jos haluamme varmistaa työvoiman saannin tulevaisuudessa ja turvata vaurauden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden.
Toiseksi tämän parlamentin enemmistö vaatii suurempaa sitoutumista sosiaaliseen Eurooppaan. Erityisesti tämä tarkoittaa sitä, että meidän ei pitäisi vain torjua köyhyyttä lisäämällä työllisyyttä, vaan suuntaviivassa 10 me vaadimme, että työn on oltava ihmisarvoista ja siitä on saatava riittävä palkka. Toinen tärkeä vaatimus on hyvinvoinnin ja sosiaalipalvelujen tasa-arvoinen saanti. Tämä parlamentti lähettää tänään selvän viestin siitä, että me pyrimme kaiken tavoin torjumaan käsityksen "työssäkäyvistä köyhistä" ja kieltäydymme sallimasta sitä, että Euroopassa olisi Yhdysvaltojen tyyppiset työmarkkinat. Nämä kaksi näkökohtaa, nuorisotyöttömyys ja sosiaaliset suuntaviivat, ovat kaksi merkittävää parannusta, joita neuvosto tai komissio ei mielestäni voi ohittaa.

 
  
MPphoto
 

  Milan Cabrnoch, ECR-ryhmän puolesta.(CS) Hyvät kuulijat, Euroopan unionin jäsenvaltioiden työttömyystilanne on hälyttävä. Työttömyys on suurimmillaan sen jälkeen, kun euro otettiin käyttöön vuonna 1999, ja on nyt 10,1 prosenttia. Vailla työtä on yli 23 miljoonaa ihmistä, joista 16 miljoonaa asuu euroalueella. Me kaikki täällä olemme luultavasti samaa mieltä siitä, että ongelmaan on löydettävä pikaisesti ratkaisu, mutta käsiteltäväksi jätetyssä mietinnössä ei esitetä kriisiin minkäänlaista ratkaisua. Meidän mielestämme oikeus täystyöllisyyteen ei voi olla ratkaisu itsessään. Me asetamme keinotekoisia tavoitteita, vaikka emme tiedä, miten ne saavutettaisiin. Meillä on hallinnollisia määräyksiä työmarkkinoille osallistuvien prosenttiosuudesta, naisten ja nuorten työllisyyden lisäämisestä ja opintonsa kesken jättävien opiskelijoiden osuuden vähentämisestä, mutta me emme tiedä, kuka mittaa ja vertailee näiden tavoitteiden saavuttamista ja miten. Olemme sitä mieltä, että syvien ja tehokkaiden yhtenäismarkkinoiden saavuttaminen on ratkaiseva keino varmistaa EU:n yleinen makrotaloudellinen suorituskyky ja joustavat työmarkkinat ovat paras tapa luoda uusia työpaikkoja.

 
  
MPphoto
 

  Thomas Händel, GUE/NGL-ryhmän puolesta.(DE) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, komission ehdotus uusia ja parempia työpaikkoja koskevista yhdennetyistä suuntaviivoista on parantunut parlamentin työn ansiosta huomattavasti.

Joistakin parannuksista huolimatta olemme silti vielä kaukana tavoitteistamme. Emme kiellä sitä tosiasiaa, että miesten ja naisten tasa-arvon suhteen on tehty parannuksia, mutta olisi ollut parempi sisällyttää näihin suuntaviivoihin asiaa koskeva erillinen suuntaviiva. Me vaadimme sitä ponnekkaasti huomisessa täysistunnossa.

Toiseksi on tärkeää, että tulosten arviointi ja raportointivelvollisuudet kuuluvat tiukasti parlamentin toimivaltaan ja että mietinnössä on nyt työmarkkinoille osallistumiseen ja aktiiviseen työmarkkinapolitiikkaan liittyviä mielenkiintoisempia tavoitteita ja osatavoitteita. Parlamentin olisi kuitenkin tärkeää vahvistaa huomenna, että mietinnössä otetaan huomioon hyvää ja ihmisarvoista työtä koskevat ILOn periaatteet sekä kysymys vähimmäistoimeentulosta, joka on selvästi köyhyysrajan yläpuolella.

Olen kuitenkin sitä mieltä, että tässä mietinnössä on yhä joitakin puutteita. Se muistuttaa liikaa vanhaa Lissabonin strategiaa. Epäonnistuneet joustoturvan periaatteet on toistettu mantran tavoin, ja suuri osa sanamuodoista on täsmälleen samoja kuin vanhassa sääntelyn purkamista koskevassa politiikassa.

Toiseksi mietinnön heikkoutena on se, että siinä mainitaan sellaiset periaatteet kuin työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen, sosiaalinen yhteenkuuluvuus, kestävä talouden hallinta, investoinnit ja koulutus mutta ei niitä edistäviä toimenpiteitä. Työpaikkojen lisäämiseksi ja parantamiseksi olisi välttämätöntä painottaa nykytilanteen epävarmuuden vähentämistä ja "sama palkka samasta työstä samalla työpaikalla" -periaatteen korostamista, palauttaa täystyöllisyys keskeiseksi tavoitteeksi, rajoittaa viikoittaista enimmäistyöaikaa ja harkita työtuntien vähentämistä sekä pitää ennen kaikkea yhteenkuuluvuuteen liittyen sosiaalista edistystä välttämättömänä eikä sallia paluuta vanhaan.

 
  
MPphoto
 

  Mara Bizzotto, EFD-ryhmän puolesta.(IT) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, tekemättömyys ja likinäköisyys on diagnoosini 27 maan EU:ta vaivaavalle taudille.

Tekemättömyys siksi, että vaikka Italiassa yksi neljästä nuoresta on työttömänä ja euroalueella on 16 miljoonaa työtöntä, EU ei silti ryhdy todella tehokkaisiin toimiin tutkiakseen tarkemmin viime kuukausien äänekästä eurooppalaista propagandaa.

Likinäköisyys siksi, että EU ei ole vain esittänyt vanhaa ratkaisua kriisin elvyttämiseen vaan on myös menettänyt näköpiiristään täysin talous- ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden politiikan aidon alueellisen ulottuvuuden. Vain asettamalla alueet poliittisen toiminnan keskiöön ja kunnioittamalla niiden erityisiä kulttuurillisia tavoitteita on mahdollistaa elvyttää EU:n kehitys- ja työllisyyspolitiikkaa kunkin maantieteellisen alueen luonnollista energiaa tuottavien pienten ja keskisuurten yritysten ja käsityöläisten voimalla.

Työllisyysongelman ratkaisemiseksi meidän on antava aluksi etusija pienille investoitava paikallisiin viranomaisiin ja asetettava toissijaisuusperiaate etusijalle, jolloin turvataan kielellisen ja kulttuurisen monimuotoisuuden perintö.

Jos EU:n kompassin neula ei ohjaa EU:n politiikkaa alueita kohti, EU:n hanke epäonnistuu varmasti.

 
  
MPphoto
 

  Franz Obermayr (NI).(DE) Arvoisa puhemies, itävaltalainen sanomalehti kirjoitti 2. syyskuuta, että "harjoittelijoilla ei ole koulutusta". Valitettavasti se on totta. Harjoittelupaikkoja on nyt tarjolla enemmän kuin sopivia ehdokkaita niitä täyttämään, ja 30 prosenttia kaupallisista yrityksistämme ei pysty täyttämään oppisopimuskoulutuspaikkojaan. Yritykset valittavat entistä useammin koulunsa päättäneiden huonosta koulutuksesta. Yksi viidestä yrityksestä huolehtii itse harjoittelijoidensa yleiskoulutuksesta.

Tämän tilanteen korjaamiseksi EU haluaa kuitenkin tuoda hyvin koulutettuja, ammattitaitoisia työntekijöitä kolmansista maista. Se on ihmelääke: lisää maahanmuuttoa, koska meidän nuoremme eivät enää saa koulussa asianmukaista opetusta. Sitä ei todellakaan voida hyväksyä, koska se tarkoittaisi koulutusjärjestelmämme julistamista vararikkoon, EU:n julistamista vararikkoon. Siksi koulutusalalla on pikaisesti muutettava kurssia. Työmarkkinoille ei pidä päästä ilman hyvää pätevyyttä, sillä kyse on nuoristamme ja loppujen lopuksi EU:n tulevaisuudesta.

 
  
MPphoto
 

  Veronica Lope Fontagné (PPE).(ES) Arvoisa puhemies, EU tarvitsee strategian, joka mahdollistaa sen selviytymisen talous- ja rahoituskriisistä ja suoriutumisen pitkäaikaisista haasteista, kuten ikääntyvästä väestöstä.

Seuraavan vuosikymmenen strategiassa, Eurooppa 2020 -strategiassa työllisyyspolitiikalla on oltava merkittävä osuus. Sen tavoitteina täytyy olla kestävä kasvu, työpaikkojen luominen ja suurempaan sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen pyrkiminen, ja köyhyyden torjuminen on yksi unionin uusista painopisteistä, johon minun ryhmäni on sitoutunut.

Strategia osoittaa tarpeen toteuttaa rakenteellisia uudistuksia, joilla parannetaan työmarkkinoiden toimintatapaa ja parannetaan samalla kilpailukykyä ja tuottavuutta. Me emme olisi johdonmukaisia, jos ajattelisimme vain työpaikkojen luomista tulevaisuudessa ja sallisimme nykyisten työpaikkojen tuhoamisen, mitä parhaillaan tapahtuu joillakin sektoreilla, kuten hiilisektorilla, missä saatetaan menettää suuri määrä työpaikkoja eri puolilla Eurooppaa. Kaivostoimintaa on ylläpidettävä strategisena varantona ja uusiutuvien energialähteiden täydentäjänä.

Sallinette, että puhun omasta maastani, Espanjasta, ja omasta alueestani, Aragonista. Yhdessä maakunnassa, Teruelissa – missä asukastiheys on noin 12 asukasta neliökilometrillä – noin 5 000 työpaikan menetys tarkoittaisi koko maa-alueen autioitumista. Siksi meidän on toisaalta keskityttävä nykyisten työpaikkojen vakauttamiseen ja säilyttämiseen ja toisaalta tässä mietinnössä esitettyjen uudistusten toteuttamiseen.

 
  
MPphoto
 

  Alejandro Cercas (S&D).(ES) Arvoisa puhemies, tämä keskustelu on Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmälle hyvin tärkeä, koska on hyvin tärkeää antaa toivoa miljoonille eurooppalaisille, jotka ovat menettäneet työpaikkansa, jotka pelkäävät menettävänsä työpaikkansa tai jotka haluavat tehdä töitä mutta eivät ole vielä löytäneet työpaikkaa työmarkkinoiltamme.

On tärkeää, että me asetamme työllisyyden Eurooppa 2020 -strategian ytimeen, ja olemme jossakin määrin sitä mieltä, että taloudellisten epätasapainotilojen korjaaminen ei riitä. Sen sijaan meidän on sisällytettävä strategiaamme sosiaalinen ulottuvuus, koska talous yksin ilman sielua ei pysty vastaamaan talousongelmiin.

On myös tärkeää, että asetamme itsellemme tavoitteita, sillä vaikka onkin totta, että emme ehkä saavuta päämääräämme asettamalla tavoitteita, emme varmasti koskaan saavuta päämääräämme, jos emme tiedä, minne olemme menossa. Kiitän siksi esittelijä Őryä enemmistön saamisesta näiden periaatteiden puolelle. Kiitän myös komission jäsentä Andoria sekä puheenjohtajavaltioita Espanjaa ja Belgiaa siitä, että he kuulivat parlamenttia Lissabonin sopimuksen 148 artiklan mukaisesti, ei pelkästään siksi, että se on parlamentin toimielimenä kannalta hyvä, vaan myös siksi, että se yhdistää EU:n kansalaiset ja tulevaisuudessa kansalliset parlamentin yhteisen tehtävän avulla, joka on kaikkien velvollisuus.

Nyt teidän on kuunneltava meitä, eikä pelkästään kuunneltava vaan myös pantava täytäntöön kaikki suosituksemme. Sillä ei ole merkitystä, miten te panette ne täytäntöön, vaan ensimmäisen kerran teidän täytyy sisällyttää niihin parlamentin työ, mikä on komission, neuvoston, parlamentin ja ennen kaikkea EU:n kansalaisten kannalta hyvin myönteinen asia.

 
  
MPphoto
 

  Marije Cornelissen (Verts/ALE).(EN) Arvoisa puhemies, suuri määrä ihmisiä tässä parlamentissa on tehnyt erittäin paljon töitä tämän mietinnön puolesta. Me olemme tehneet kompromisseja ja sopineet laajalti viidestä painopisteestä, jotka parantavat komission tekstiä: parempi hallinto, hyvä työ ja sama palkka samasta työstä, heikommassa asemassa olevien ryhmien välitavoitteet, sukupuolten tasa-arvo ja koheesiopolitiikka.

Kaikki kova työmme on kuitenkin ollut turhaa, jos neuvosto päättää yksinkertaisesti jättää sen huomiotta. Se voi halutessaan tehdä niin.

Kysyisin teiltä, neuvoston puheenjohtaja Chastel, teettekö parhaanne meidän painopisteidemme puolesta? Haluaisin myös tietää, onko totta, että meidän painopisteemme hyväksytään todennäköisemmin, jos ne ovat johdantokappaleissa, kuten ministeri Milquet on ilmoittanut. Se on oleellinen tieto huomista äänestystämme varten.

Kollegojani pyydän pitämään kiinni kompromisseistamme. Meistä ei ole mitään vastusta neuvostolle, jos mielipiteemme jakautuvat. Vihreät pysyvät varmasti sitoumuksessaan, ja me luotamme siihen, että te kaikki teette samoin.

 
  
MPphoto
 

  Jacek Olgierd Kurski (ECR).(PL) Yhtenäismarkkinat ja työntekijöiden vapaa liikkuvuus ovat Euroopan yhdentymisen suurimpia etuja. Keskustelumme aiheena ovat Eurooppa 2020 -strategian mukaiset jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivat, samalla kun me huomaamme yhä Euroopan talouksia ja työmarkkinoita koetelleen kriisin vaikutukset. Siksi työttömyyden torjumisen pitäisi olla EU:n politiikan painopiste ja varat siihen on löydyttävä yhteisestä talousarviosta. Tästä näkökulmasta on olennaista, että EU:n tasolla tehdään tiivistä yhteistyötä ja nykyiset kriisistä johtuvat tavoitteet ja luonteeltaan strategisemmat tavoitteet ovat tasapainossa. Euroopalla on vastassaan pitkän aikavälin haasteita, kuten väestörakenteen muutos ja globalisaatio. Meidän on sekä EU:n tasolla että jäsenvaltioissa varmistettava, että meillä on mahdollisuudet luoda uusia työpaikkoja ja että autamme ihmisiä sijoittumaan työmarkkinoille. Näitä painopisteitä ei kuitenkaan voida tukea hallinnollisen rasituksen kasvun ja lainsäädännön lisääntymisen kustannuksella. Meidän on huolehdittava jäsenvaltioiden toimenpiteiden yhtenäisyydestä sellaisilla alueilla kuin talous, työllisyys ja sosiaaliasiat. EU:n tason suuntaviivat ja yleiset tavoitteet eivät saa kuitenkaan missään tapauksessa heikentää jäsenvaltioiden toimivaltuuksia.

 
  
MPphoto
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL).(PT) Vaikka sanat olisivat kuinka mielenkiintoisia tahansa, ne eivät riitä muuttamaan Euroopan unionin eri maiden traagista sosiaalista tilannetta. Nykyiseen talous- ja rahoituspolitiikkaan tarvitaan tauko: vakaus- ja kasvusopimuksen soveltaminen on lopetettava, koska sen järjettömät kriteerit todella tukahduttavat talous- ja rahoitusongelmissa olevia maita. Valitettavasti näin ei tapahdu täällä.


Uudistussuunnitelmia, jotka sopivat vakaus- ja kasvusopimukseen ja joustoturvaan, vaaditaan jatkuvasti, mutta me emme voi välttyä joidenkin maiden, kuten Kreikan, Portugalin ja Espanjan, toteuttamilta säästösuunnitelmilta. Tällaisilla suunnitelmilla on traagisia seurauksia, ja ne lisäävät työttömyyttä, köyhyyttä, sosiaalista eriarvoisuutta ja työntekijöiden hyvin tunnettuja vastalauseita.

Siksi me vaadimme, että tehdään ehdotuksia, jotka muuttavat nykyistä makrotalouspolitiikkaa lakkauttamalla vakaus- ja kasvusopimuksen, lopettamalla yksityistämis- ja vapauttamisprosessit, asettamalla etusijalle laadukkaat työpaikat, joissa kunnioitetaan työntekijöiden oikeuksia ja toimeentuloon riittäviä palkkoja ja joissa naisia ei syrjitä, ja edistämällä työn ihmisarvo sopimuksella, joka aidosti edistää työllisyyttä ja sosiaalista edistystä.

 
  
MPphoto
 

  Derek Roland Clark (EFD).(EN) Arvoisa puhemies, ainoa suuntaviiva EU:lle on asioihin puuttumisen lopettaminen. Työaikadirektiivi ei kannusta työntekoon. Miksi ihmisten ei anneta tehdä halutessaan ylitöitä? Älkää vain sanoko, että tarkoituksena on suojella työntekijöitä hyväksikäytöltä, kun EU:n sätkynukkena toimiva Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on antanut tuomioita sellaisten yritysten eduksi, jotka käyttävät hyväksi työntekijäryhmiä maksamalla heille vähemmän kuin vähimmäispalkan peräti neljässä maassa.

Oletteko tietoisia siitä, että Yhdistyneessä kuningaskunnassa yli viidesosaa vastavalmistuneista lääkäreistä ei oteta töihin, koska heillä ei työaikadirektiivin mukaan ole riittävästi kokemusta, ja että yhä useammat keskeyttävät koulutuksen samasta syystä?

Tämä parlamentti hyväksyi hiljattain itsenäisiä kuorma-autonkuljettajia koskevan mietinnön, jonka seurauksena monet heistä lopettavat tämän työn. Tämänpäiväisessä äänestyksessä parlamentin jäsenet hyväksyivät Bovén mietinnön kohdan – joka kasvattaa pk-yritysten raportointitaakkaa huomattavasti – tunteja sen jälkeen, kun puheenjohtaja Barroso oli valittanut, että byrokratia tukahduttaa pk-yrityksiä.

EU on ongelma eikä vastaus, kuten EU:n kansalaiset alkavat pikkuhiljaa huomata.

 
  
MPphoto
 

  Edit Bauer (PPE). (HU) Kiitos paljon, arvoisa puhemies. Haluan kiittää esittelijää hänen ponnisteluistaan 2020-strategian ja työllisyyspolitiikan suuntaviivojen välisten yhteyksien vahvistamiseksi. Mielestäni se on erittäin tärkeää. Haluan käsitellä lyhyesti kahta asiaa. Ensimmäinen on naisten työllisyysasteen kasvattaminen 75 prosenttiin. Vaikka vaikuttaa siltä, että 75 prosenttia ei ole kovin kaukana 60 prosentista, se lisäisi käytännössä naisten työllisyyttä neljänneksellä. Haluaisin tämän vuoksi sanoa, että jos me emme luo tälle politiikalle perustaa julkisten palvelujen alalla, tätä tavoitetta on todennäköisesti mahdoton saavuttaa.

Toinen asia, jota haluaisin korostaa tässä ja jota myös esittelijä on korostanut, on lasten köyhyys. Mielestäni todellisuudessa ei ole tapahtunut kovinkaan paljoa, vaikka neuvosto nimitti tämän painopisteeksi vuosia sitten, ja jos me emme seuraa aihetta tiiviisti, jos me emme pysty taivuttelemaan jäsenvaltioita suhtautumaan tähän vakavasti ja asettamaan ja saavuttamaan vakavia tavoitteita tässä asiassa, me heitämme hukkaan oman tulevaisuutemme. Meidän ei pidä kohdella omia inhimillisiä voimavarojamme näin piittaamattomasti.

 
  
MPphoto
 

  Pervenche Berès (S&D).(FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, kuten tiedätte, tämä on Euroopan parlamentin kannalta ratkaiseva keskustelu.

Se on meidän käytettävissämme oleva erityinen väline, jonka avulla voimme ilmaista, miten EU 2020 -strategia on toteutettava. Koska olemme käyneet tästä strategiasta niin epämääräisiä keskusteluja, näiden työllisyyttä koskevien suuntaviivojen määrittely on meille ehdottoman ratkaisevaa. Siksi me vaadimme niin voimallisesti, että neuvoston ei hyväksyisi niitä ennen tätä keskustelua ja huomista äänestystä. Se on jo hyvin tärkeä asia meille.

Meitä pitäisi kuitenkin tietysti tämän aikataulujärjestelyn lisäksi kuunnella kyseisestä aiheesta. Oltuamme yhteydessä puheenjohtajavaltio Belgiaan meillä on syytä toivoa, että kun neuvostolle esitetään hyödyllisiä ehdotuksia, kuten Euroopan parlamentin kannan mahdollisesti antama lisäarvo, se ei kieltäydy tästä lisäarvosta vaan suostuu tarkistamaan hyväksyttyä tekstiä näiden pätevien ehdotusten sisällyttämiseksi siihen.

Keskusteltuaan tästä puheenjohtajavaltio Belgian kanssa siihen osallistuneet ryhmät sopivat, että meidän on hyväksyttävä johdanto-osien muodossa tekstiimme sisällytettyjä osioita, ja olemme tästä näkökulmasta laajalti yksimielisiä. Siksi toivon, että meidän näiden rivien mukana käsiteltäväksi jättämämme neljä tarkistusta hyväksytään huomenna.

Ensimmäinen – ja se, josta joukossamme epäilemättä uskoakseni vallitsee suurin yksimielisyys – on se, että jotta nämä työllisyyttä koskevat suuntaviivat olisivat hyödyllisiä, niiden on oltava osa jotain, mikä on päivän sana: hyvää hallintoa. Tässä tapauksessa hyvä hallinto tarkoittaa, että kansallisten parlamenttien ja Euroopan parlamentin jäseniä ja työmarkkinaosapuolia on kuultava näiden suuntaviivojen laadinnan ja täytäntöönpanon kaikissa vaiheissa.

Mitä tulee sisältöön, kaksi tarkistusta on mielestäni poliittisesti ratkaisevia. Niissä toistetaan se, mitä me tarkoitamme ihmisarvoisella työllä. Miten Euroopan unioni voi äänestää kaikista näistä sopimuksista ilman, että se itse soveltaa näitä käsityksiä ihmisarvoisesta työstä ja toteuttaa näitä suuntaviivoja, jotka lopultakin kohdistuvat heikoimmassa asemassa olevien, kuten nuorten, tilanteeseen ja koulutustasoon, tai vähäosaisimpiin väestönosiin köyhyyden torjumiseksi?

Nämä ehdotukset me olemme esittäneet teille, ja uskon, että te tuette näitä tarkistuksia, jos, kuten toivon, tämän parlamentin enemmistö hyväksyy ne huomenna.

 
  
MPphoto
 

  Timo Soini (EFD).(FI) Arvoisa puhemies, kustannustasoja ei pidä jäsenvaltioissa valtiovallan tai Euroopan unionin toimenpitein lisätä. Ei ole olemassa vihreitä veroja, ei ole olemassa sinisiä veroja, ei ole olemassa punaisia veroja, on vain veroja, jotka kansa maksaa.

Kustannusten nousu on myrkkyä työllisyydelle. Jokainen kustannusten nousu syö työpaikkoja. Euroopan unionilla ja Euroopan keskuspankilla ei ole tällä hetkellä itsenäistä korkopolitiikkaa. Tämä vaikeuttaa jäsenvaltioiden taloudenpitoa, kun ne eivät pysty harjoittamaan finanssipolitiikkaa.

Näistä ikävistä asioista huolimatta me tarvitsemme kasvun ja työllisyyden politiikkaa. Yksilöllisellä tuotteella ja tuotteen laadulla niin suomalainen kuin eurooppalainenkin työ menestyy.

Kilpailutussääntöjen pitää olla oikeudenmukaisia, rehellisiä ja avoimia. Suomalaisen työn teettäminen Suomessa on avainasia meillä ja niin se on jokaisessa muussakin jäsenvaltiossa. Kansallinen työ vientiin ja omaa kansaa varten, siinä on menestyksen resepti.

 
  
MPphoto
 

  Ria Oomen-Ruijten (PPE).(NL) Arvoisa puhemies, arvoisa esittelijä, hyvät kuulijat, haluan aluksi kiittää esittelijää ja myös onnitella häntä käsiteltävänämme olevasta mietinnöstä. Meillä on nyt viimeinkin erityisiä tavoitteita, ja meidän on pyrittävä saavuttamaan ne muutaman seuraavan vuoden aikana. Ongelmiamme ei ole helppo ratkaista. Meidän on pyrittävä kaikin tavoin kohti kestävää elpymistä. Lisäksi meidän on otettava huomioon väestörakenteen muutos. Jotta voimme selviytyä kriisistä vahvempina ja saada aikaan vakaat eurooppalaiset työmarkkinat, meidän on vastattava uusiin haasteisiin. Mielestäni on äärimmäisen tärkeää kiinnittää huomiota koulutukseen, koska se on ainoa keino lisätä kaikkien mahdollisuuksia.

Arvoisa puhemies, köyhyyden ja erityisesti lasten köyhyyden vähentämisen korostaminen on myös hyvin tärkeää. Tässä mietinnössä me työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnassa olemme esittäneet erityissuosituksia ja saavuttaneet niistä hyvän yksimielisyyden, ja se on mielestäni hyvin tärkeää erityisesti siksi, että meidän on arvioitava toisiamme näiden suositusten perusteella. Se ei tarkoita pelkästään töihin ryhtymistä EU:n tasolla vaan myös sitä, että jäsenvaltioiden hallitusten on tehtävä työmarkkinaosapuolten kanssa yhteistyötä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

Ajattelin jo kauan aikaa sitten, että meidän pitäisi estää sellaisen tilanteen syntyminen, jossa nuoret eivät löydä työpaikkaa työmarkkinoilta. Sitä on yksinkertaisesti mahdoton hyväksyä. Yksi hyvä näkökohta tässä mietinnössä on se, että siinä puolletaan sitä, että jokaiselle nuorelle, joka ei ole koulussa, tarjottaisiin neljän kuukauden kuluessa harjoittelupaikka tai jatko-opiskelupaikka tai niiden vaihtoehto.

 
  
MPphoto
 

  Olle Ludvigsson (S&D).(SV) Arvoisa puhemies, haluan korostaa joitakin näkökohtia, joita on erityisen tärkeä painottaa suuntaviivoja laadittaessa.

Ensinnäkin työttömyystasoa on laskettava, jotta talous kehittyisi myönteisesti. Meillä on taipumuksena sulkea silmämme huippulukemissa olevan työttömyyden todellisuudessa aiheuttamien valtavien ongelmien edessä. Kasvua voidaan ja julkisen talouden epätasapainoa korjata vain vähentämällä aktiivisesti työttömyyttä.

Toiseksi investoinnit työllisyyteen vaikuttavat kansallisiin talousarvioihin myönteisesti. Alhainen työttömyys lisää verotuloja ja vähentää sosiaalimenoja. Siksi työllisyyspolitiikkaan kannattaa investoida.

Kolmanneksi työllisyyspolitiikka voi toimia vain, jos sillä on työmarkkinaosapuolten vankka tuki ja tehokkaalle yhteistyölle annetaan sijaa. Lisäksi meidän on ryhdyttävä sanoista tekoihin.

 
  
MPphoto
 

  Raffaele Baldassarre (PPE).(IT) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, työllisyyden edistämistä koskevat uudet suuntaviivat ovat ratkaiseva askel kohti talouden elpymistä ja kasvua Euroopassa.

Talouden romahdus on aiheuttanut työttömyysasteen huomattavan nousun. Vuonna 2010 tämä luku oli 9,6 prosenttia ja nuorisotyöttömyys 20,3 prosenttia, toisin sanoen miljoonat ja taas miljoonat ihmiset ovat työttöminä. Silti työttömyys on vain osa ongelmaa. Tehtävänä ei todellakaan ole vain luoda uusia työpaikkoja vaan myös parantaa ja säilyttää jo olemassa olevia.

Mietinnössä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi talouteen tarvitaan myös rakennemuutos. Tässä suhteessa parlamentin vastaus juuri mainitsemiini tilastotietoihin jää yleiseksi ja epäselväksi esittelijä Őryn huomattavista ponnisteluista huolimatta, ja se haittaa EU:n strategiaa. Indikaattorit ja avaintavoitteet eivät riitä. Ei riitä, että käytetään sellaisia termejä kuin "koordinointi", "vuoropuhelu" ja "yhteistyö". Sukupolvien välinen sopimus ei riitä. Me tarvitsemme EU:n politiikkaa, joka täyttää sen kansalaisten tarpeet.

Budjettipolitiikan asettamat rajat on ylitettävä yksityiskohtaisemmalla, kehityslähtöisellä julkisella suunnittelulla. Meidän on nyt suunnattava toimemme nuorten ja tulevien sukupolvien auttamiseen. Tarvitsemme koulutuspolitiikkaa, joka mahdollistaa investoinnin inhimilliseen pääomaan sen laadun parantamiseksi ja tekemiseksi työmarkkinoille sopivaksi. Meidän on tehtävä tuotantojärjestelmää auttavia valintoja. Yhteenvetona: me tarvitsemme vähemmän paperitöitä ja enemmän investointeja sekä selvempiä taloutta koskevia valintoja.

 
  
MPphoto
 

  Evelyn Regner (S&D).(DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, minusta on erityisen tärkeää, että emme vain luo mitä tahansa työpaikkoja vaan luomme laadukkaita, kestäviä ja hyviä työpaikkoja.

Työllisyyspolitiikkaa koskevissa suuntaviivoissa niiden nykymuodossa työn laatuun kiinnitetään mielestäni aivan liian vähän huomiota. Jos EU asettaa tavoitteekseen lisätä 20–64-vuotiaiden keskimääräistä osallistumista työmarkkinoille 75 prosenttia vuoteen 2020 mennessä, on suurena vaarana, että tuijotetaan vain numeroita, mitattavissa olevia määriä, kuten kauan sitten Neuvostoliiton aikoina. Siksi pidä pyrkiä vain määrällisten tavoitteiden saavuttamiseen vaan työpaikkojen laatu on myös tärkeää. Tähän laskelmaan ei pidä sisällyttää kaikkia epävakaita, pienipalkkaisia, kurjia ja väliaikaisia työpaikkoja. Ensisijaisena tavoitteena on oltava varmat työsopimukset ja hyvät työskentelyolosuhteet.

 
  
MPphoto
 

  Thomas Mann (PPE).(DE) Arvoisa puhemies, me olemme asettaneet itsellemme korkeat tavoitteet. Esittelijä Őryn erinomaisen mietinnön mukaan me haluamme jäsenvaltioiden nostavan aktiiviväestön työmarkkinaosuuden 75 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Edit Bauer esitti juuri yksityiskohtaisesti, miten tärkeää se on. Erityistä huomiota kiinnitetään nuoriin. Eurooppalaisen nuorisotakuun tarkoituksena on tarjota kaikille nuorille mahdollisuus työpaikkaan tai jatkokoulutukseen neljän kuukauden kuluessa koulutuksen päättymisen jälkeen, ja kaiken kaikkiaan koulunkäynnin keskeyttäneiden määrä on pienennettävä alle 10 prosenttiin.

Vuosi 2010 on köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalainen teemavuosi, mikä näkyy myös näissä suuntaviivoissa. Köyhyysrajan alapuolella elävien määrää on pienennettävä 25 prosenttia. Se on merkittävä vaatimus, sillä siitä hyötyy 20 miljoonaa ihmistä. Samalla aloitamme pitkäaikaistyöttömien syrjäytymisen torjumisen. Heistä vähintään 25 prosenttia tarvitsee aktiivisia työmarkkinatoimenpiteitä jatkokoulutuksen, koulutuksen ja uudelleenkoulutuksen muodossa.

Toinen painopiste ovat työsuhteiden uudet muodot, kuten määräaikaiset ja osa-aikaiset työsuhteet. Epätyypillisistä työsopimuksista ei kuitenkaan pidä tulla tyypillisiä. Nämä työsuhteen muodot ovat järkeviä vain, jos ne toimivat siirtyminä pysyviin, suojeltuihin ja laadukkaisiin työpaikkoihin.

Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraattien) toinen vaatimus saa myös enemmistön tuen, nimittäin se, että Euroopan sosiaalirahaston varoja olisi käytettävä täysimääräisesti työllistettävyyden ja laadukkaiden työpaikkojen parantamiseen. Se on tärkeä viesti Euroopan unionin jäsenvaltioille.

 
  
  

Puhetta johti
varapuhemies Edward McMILLAN-SCOTT

 
  
MPphoto
 

  Danuta Maria Hübner (PPE).(EN) Arvoisa puhemies, meillä on suurena vaaran elpyminen, joka ei synnytä työpaikkoja, tai kasvu, joka ei synnytä työpaikkoja, eikä Euroopalla ole siihen varaa.

Ensinnäkin meidän täytyy keskittää työllisyysstrategiamme unionin kilpailuetuihin, jotka ovat koulutus, tutkimus ja vihreä teknologia. Toiseksi meidän on vältettävä kaupankäyntiä innovaatioiden ja työpaikkojen luomisen välillä, mikä onnistuu, jos innovaatiot otetaan mukaan strategiaan.

Kolmanneksi meidän on löydettävä kestävä tasapaino olemassa olevien työpaikkojen tukemisen ja uusien työpaikkojen luomisen välille. Investoiminen erittäin ammattitaitoiseen työvoimaan kulkee käsi kädessä innovoinnin kanssa. On tietysti myös työpaikkoja, joista ei markkinoilla saa riittävää palkkiota, ja meillä on oltava poliittisia keinoja selviytyä siitä.

Neljänneksi on aktivoitava työvoiman kysyntää ja toteutettava poliittisia toimenpiteitä. Käytettävissä on runsaasti työllisyyspolitiikan välineitä, mutta ne on yhdistettävä hyväksi ja kattavaksi poliittiseksi kehykseksi.

Viidenneksi meidän on organisoitava onnistuneesti toimia ja poliittisia välineitä kaikilla hallinnon tasoilla – EU:n, kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Lopuksi sisämarkkinoiden on varmistettava työvoiman täydellinen liikkuvuus erityisesti uran ja elinikäisen oppimisen suhteen, ja sen on tapahduttava maantieteellisessä mielessä laaja-alaisesti.

 
  
MPphoto
 

  Elisabeth Morin-Chartier (PPE).(FR) Arvoisa puhemies, haluaisin aluksi onnitella esittelijä Őryä tästä hyvin monimutkaisesta työstä, joka on tehty kriisiaikana, jolloin vuoteen 2020 asti ulottuvat työllisyyttä koskevat suuntaviivat eivät todellakaan ole ilmiselvä luettelo. Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan tekemä komission ehdotusta täydentävä työ on ehdottoman tärkeää.

Haluan korostaa kolmea seikkaa. Ensimmäinen on nuorten työelämään integroimiseen tähtäävän päättäväisen politiikan tarve. Sen lisäksi, mitä ystäväni Thomas Mann sanoi aiemmin, meidän on tämän tavoitteen saavuttamiseksi estettävä nuorten koulun keskeyttämiset ilman tutkintoa. Itse asiassa koulun keskeyttäminen ilman tutkintoa vie nuoret suoraan ammatillisen syrjäytymisen ja sosiaalisen syrjäytymisen tielle. Meidän kaikkien on tehtävä paljon töitä nuorten työttömyyden torjumiseksi.

Toinen ryhmä, johon meidän on keskitettävä toimemme, ovat naiset. Meidän on panostettava tässä asiassa huomattavasti kahdella rintamalla: ensinnäkin meidän on taisteltava heidän työpaikkojensa sekä miesten ja naisten samapalkkaisuuden ja tasa-arvoisten urien puolesta, ja toiseksi meidän on autettava yhdistämään perhe-elämä ja työelämä, koska vain siten saavutamme miesten ja naisten todellisen tasa-arvon.

Lopuksi meidän on varmistettava, että katkaisemme varhaisen eläkkeelle jäämisen noidankehän, jotta pidempi elinajanodote ei muutu lyhyemmäksi työelämäksi, mikä riistäisi meiltä korvaamatonta osaamista.

Luotan neuvostoon.

 
  
MPphoto
 

  Horst Schnellhardt (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, onnittelen esittelijää. Hän on jättänyt käsiteltäväksi järkevän mietinnön. Haluan kehua erityisesti sitä, että siinä suuntaviivat on jaettu selvästi osiin ja ne toimivat neuvostolle ja komissiolle hyvänä ohjeena tulevaa lainsäädäntöä varten. Olen erityisen tyytyväinen siihen, että nämä suuntaviivat ja työllisyys on yhdistetty koheesiopolitiikkaan, niin että työttömyyttä on vuodesta 2014 alkaen tarkoitus vähentää koheesiopolitiikan avulla.

Haluan kuitenkin myös arvostella joitakin kohtia. Johdanto-osan 6 kappaleesta poistettiin yksi lause, mitä en lainkaan ymmärrä. Jos siinä sanotaan, että "euro oli vakauttava tekijä, joka rajoitti talous- ja rahoituskriisin vaikutuksia", se kuvastaa aidosti todellisuutta. En voi poistaa sitä yksinkertaisesti vain kompromissin vuoksi. Tässä suhteessa teimme mielestäni virheen. Sitä seuraava lisäteksti on oikein, mutta en voi tässä muodossa tukea sitä.

 
  
MPphoto
 

  Sylvana Rapti (S&D).(EL) Arvoisa puhemies, minun on todella onniteltava esittelijä Őryä hänen erinomaisesta mietinnöstään. Tämä on hyväksynnän saanut mietintö. Se antaa mietinnölle paljon vahvemman äänen ja komission ja neuvoston on kiinnitettävä siihen vakavasti huomiota.

Me sosialistit olemme ilahtuneita siitä, että mietintöön sisältyy peruskantamme, joka ei ole neuvoteltavissa ja jonka me uskomme ratkaisevan työttömyyteen ja ihmisarvoon liittyvät ongelmat. Me puhumme siitä, että samasta työstä on saatava samaa palkkaa samalla työpaikalla. Haluaisin kuitenkin lisätä tähän kysymyksen ihmisarvosta. Työpaikkojen on oltava kestäviä ja työn ihmisarvoista.

Neuvosto vaikuttaa olevan halukas ottamaan tämän kaiken huomioon. Haluan kuitenkin sanoa, että ei riitä, että tämä asia otetaan huomioon vain johdanto-osan kappaleissa, vaan se pitäisi sisällyttää myös varsinaiseen tekstiosaan.

 
  
MPphoto
 

  Danuta Jazłowiecka (PPE).(PL) Arvoisa puhemies, työllisyyspolitiikkaa koskevissa eurooppalaisissa keskusteluissa puhutaan usein työttömyyden torjumisesta ja asianmukaisesta sosiaaliturvasta, mutta valitettavasti paljon vähemmän aikaa käytetään aiheisiin, jotka liittyvät ihmisten saamiseen takaisin työelämän tai yrittäjien tukemiseen uusien työpaikkojen luomisessa. Suuntaviivoihin on sisällytetty painopisteenä tuki työmarkkinoille osallistumiseen. Meidän on kuitenkin muistettava, että kun painopisteet on määritetty, on äärimmäisen tärkeää myös toteuttaa ne. On järkyttävää lukea komission tiedonanto, josta käy ilmi, että koulutetut ja jo työelämässä olevat ihmiset ovat käyttäneet 70 prosenttia sosiaalirahastosta työmarkkinoille osallistumisen lisäämiseksi, kun taas työttömät ovat käyttäneet siitä vain 30 prosenttia. Toivon, että EU 2020 -strategian täytäntöönpano muuttaa nämä suhteet päinvastaiseksi, että sosiaalirahaston tehokkuutta todella lisätään ja samanaikaisesti lisätään työllisyyttä ja että kilpailukykymme loppujen lopuksi paranee maailmanlaajuisilla työmarkkinoilla.

 
  
MPphoto
 

  Derek Vaughan (S&D).(EN) Arvoisa puhemies, olen tyytyväinen tähän mietintöön. Mielestäni siinä on paljon kiittämisen aihetta. Uskon vahvasti koheesiopolitiikkaan ja rakennerahastoihin, ja siksi olen erityisen tyytyväinen huomautuksiin siitä, miten tärkeitä nämä rahastot ovat ihmisten auttamisessa palaamaan työelämään.

Esimerkiksi Etelä-Walesissa Euroopan sosiaalirahasto tarjoaa järjestelmiä taitojen lisäämiseen ja monia muita järjestelmiä, jotka auttavat ihmisiä palaamaan työelämään. Komission jäsen Andor ei ehkä pidä siitä, että sanon tämän, mutta se on yksi siihen, että Euroopan sosiaalirahaston pitäisi mielestäni pysyä aluekehityksen parissa eikä siirtyä työllisyyteen. Tämä keskustelu meidän on väistämättä käytävä jossain vaiheessa tulevaisuudessa.

Olen myös tyytyväinen siihen, että mietinnössä tunnustetaan työmarkkinaosapuolten merkitys. Kun puhun työmarkkinaosapuolista, tarkoitan tietysti ammattiliittoja mutta myös paikallisviranomaisia ja aluehallintoa. Ne ovat suuria palveluntarjoajia mutta myös suuria työnantajia, ja siksi ne pitäisi ottaa mukaan työmarkkinaosapuolten työllisyyspolitiikasta käymään vuoropuheluun.

 
  
MPphoto
 

  Jan Kozłowski (PPE).(PL) Haluan ensinnäkin onnitella kollegaani Őryä erinomaisen mietinnön laatimisesta. Suuntaviivojen on oltava selvät ja yksinkertaiset, ja niiden määrän vähentäminen on askel oikeaan suuntaan. Työllisyyden lisääminen on ratkaiseva haaste. Pelkästään rakenteellisen työttömyyden vähentäminen ei riitä. On tärkeää ennakoida ja ehkäistä ongelmia sekä luoda ja kehittää yrityksiä ja joustavuutta. Korkea-asteen koulutuksen lisääminen ei yksinään riitä. Korkea-asteen koulutuksen täytyy olla oikean tasoista ja koskea niitä alueita, joilla tarvitaan työntekijöitä. Paras tapa päästä eroon köyhyydestä on työllistyminen. Usein tarvitaan kuitenkin yksilöllisiä tukiohjelmia. On myös ratkaisevaa seurata tällä alueella tehdyn työn tehokkuutta. Yksi Eurooppa 2020 -strategian onnistumisen edellytys on, että se sidotaan tiiviisti koheesiopolitiikkaan. Rakennerahastojen yksinkertaistaminen ja niihin liittyvän byrokratian vähentäminen edistäisivät strategian tavoitteiden saavuttamista.

 
  
MPphoto
 

  Olivier Chastel, neuvoston puheenjohtaja.(FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvä esittelijä ja hyvät kuulijat, kuten tiedätte, kun kaikki perussopimuksen edellyttämät lausunnot on saatu, neuvoston yleistä lähestymistapaa tarkistetaan. Siksi neuvosto ja sen valmisteluryhmät käyvät täysistunnon jälkeen läpi parlamentin tarkistukset. Sosiaalisia kysymyksiä käsittelevän työryhmän ensimmäinen kokous on suunniteltu pidettäväksi 14. syyskuuta, ja sen tavoitteena on hyväksyä nämä suuntaviivat työllisyyttä, sosiaalipolitiikkaa, terveyttä ja kuluttaja-asioita käsittelevässä neuvostossa (EPSCO) 21. lokakuuta.

Meidän silmissämme neuvoston yleisen lähestymistavan ja parlamentin kannan sisällössä ei ole suuria eroja. Lisäksi neuvosto on jo tarkistanut komission alkuperäistä ehdotusta sisällyttämällä siihen useita parlamentin kannalta tärkeitä kohtia, jotka koskevat erityisesti sukupuolten välistä tasa-arvoa, vammaisten suojelua, ilmastohaastetta, yrittäjyyden kehittämistä, työn kysynnän edistämistä ja köyhien työntekijöiden suojelua. Lisäksi kaikki jäsenvaltiot haluavat, että teksti on tiivis, jotta se on mahdollisimman tehokas.

Puheenjohtajavaltio Belgia voi siksi ehdottaa, että neuvosto ottaa huomioon parlamentin johdanto-osan kappaleisiin ehdottamat tarkistukset, erityisesti Euroopan työllisyysstrategian hallintoon liittyvät, ja osin jäsenvaltioiden itselleen asettamien tavoitteiden määrittelyn osalta työn laatuun ja ihmisarvoiseen työhön liittyvät, tuottavuuteen ja pk-yritysten edistämiseen liittyvät ja lopuksi sukupuoleen liittyvät.

Lisäksi on käyty keskusteluja – erityisesti Belgian valtuuskunnan pyynnöstä – työryhmässä, joka on perustettu määrittelemään työllisyyden välitavoitteet erityisesti tietyille kohderyhmille. Kuten tiedätte, jäsenvaltiot jättivät loppujen lopuksi tämän vaihtoehdon huomiotta. Koska on hyvin vaikea sisällyttää suuntaviivoihin määrällisiä välitavoitteita, puheenjohtajavaltio Belgia voi ehdottaa, että tämä kysymys yhdistettäisiin uuteen sosioekonomisen hallinnon, EU 2020 -strategian ja talouden hallinnan yhteyteen.

Siksi puheenjohtajavaltio voisi ehdottaa neuvostolle, että se varmistaisi suuntaviivojen tehokkaan toteutumisen. Tähän seurantaan kuuluisi kunkin maan työllisyyttä koskevien suositusten hyväksyminen vuosittain työllisyyttä, sosiaalipolitiikkaa, terveyttä ja kuluttaja-asioita käsittelevässä neuvostossa, joka voisi sitten suositella kullekin maalle välitavoitteita kansallisten olosuhteiden mukaan.

Lisäksi, kuten työllisyyskomitea on jo korostanut osuudessaan EU 2020 -strategiaan, jäsenvaltioita kannustetaan asettamaan kansallisia välitavoitteita kohderyhmille kansallisten olosuhteidensa mukaan.

Haluan lopuksi kiittää parlamenttia sen työstä näiden suuntaviivojen laadinnassa ja vakuuttaa, että tämä työ otetaan huomioon.

 
  
MPphoto
 

  László Andor, komission jäsen.(EN) Arvoisa puhemies, kunnia-arvoisat parlamentin jäsenet, aikaa tuntuu olevan vähän, joten yritän esittää asiani suhteellisen lyhyesti. Haluan käsitellä muutamaa menettelyä koskevaa kohtaa ja tämän keskustelun oleellisia osia, koska tämä on Euroopan unionin nykyisyyden ja tulevaisuuden kannalta tärkeä keskustelu.

Meillä oli kevätkaudella tosiaankin kiire, ja on hyvin tiedossa, että komission toiminnan alkaminen viivästyi, koska Lissabonin sopimuksen ratifiointi viivästyi useissa maissa. Joidenkin asiakirjojen ja erityisesti Eurooppa 2020 -strategian laatimisella oli lyhyet määräajat. Se vaikutti myös työllisyyttä koskevien suuntaviivojen aikatauluun, ja talouden hallintaa koskevan työn oli tapahduttava nopeasti.

Haasteet oikeuttivat kuitenkin tämän kiireen, ja arvostan sitä, että näiden haasteiden suhteen teimme hyvää yhteistyötä esittelijän ja yleisestikin parlamentin kanssa. Nyt minun on myös vastattava kiireessä, mutta haluan tuoda esiin joitakin hyvin oleellisia asioita.

Ensinnäkin muutamassa kommentissa esitettiin vertailuja Lissabonin strategiaan. Meillä on paljon jäsennellymmät tavoitteet ja paljon parempi ehdotus strategian hallintaa varten, ja se antaa meille toivoa siitä, että menestys on taattu, toisin kuin Lissabonin strategia, joka onnistui vain osittain. Osa arvostelusta on oikeutettua, mutta ei ole totta, että vuoteen 2008 ja rahoituskriisiin asti Lissabonin strategia olisi ollut täysin epäonnistunut.

Muutamia muita asioita: työllisyyttä koskevien suuntaviivojen tarkoituksena on lisätä työpaikkojen määrää ja parantaa niiden laatua. Määrälle on numeerinen tavoite myös Eurooppa 2020 -strategiassa, ja minun mielestäni se on kunnianhimoinen tavoite sikäli, että tilanteemme on nyt huono ja työttömyysaste on hyvin korkea eikä elvytys synnytä uusia työpaikkoja. Se ei ole tulossa. Se on jo täällä.

Valitettavasti työllisten määrä kasvaa tällä hetkellä vain muutamassa jäsenvaltiossa, mutta hyvä uutinen on se, että yksi niistä on Saksa. Työpaikkojen lisääntyessä Saksassa me toivomme nyt, että se olisi kestävää ja leviäisi muihinkin maihin. Se tosiasia, että suuntaus EU:n talouden ytimessä on nyt parempi, korostaa koheesion merkitystä.

Minä olen viimeinen ihminen kieltämään koheesiopolitiikan merkityksen, mutta haluaisin sanoa, että jos minun pitäisi yhdistää koheesio integroituihin suuntaviivoihin, yhdistäisin sen pikemminkin taloutta koskeviin suuntaviivoihin työllisyyttä koskevien suuntaviivojen sijaan, koska ne ovat EU:ssa eriarvoisia, mutta ytimen ja sen ulkopuolella olevien välillä on paljon suurempaa eriarvoisuutta taloudellisessa suorituskyvyssä kuin työttömyysluvuissa.

Olen kuitenkin edelleen iloinen siitä, että saan työskennellä kanssanne koheesioon ja sen työllisyyspolitiikkaan liittyvien yhteyksien parissa. Meillä on kunnianhimoinen 75 prosentin tavoite, mutta haluaisin oikaista sitä niin, että tämä 75 prosenttia ei koske jokaista yksittäistä alaryhmää. Se ei esimerkiksi tarkoita, että myös naisten osalta keskimääräinen tavoite olisi 75 prosenttia. Tämän luvun annoimme miehille ja naisille yhdistettynä. Tämä on tärkeää, kun jäsenvaltiot kehittävät omat työllisyysohjelmansa ja yhdistyvät lippulaiva-aloitteeseen tulevina kuukausina.

Esimerkiksi nuorten alaryhmässä tehdään kunnianhimoista työtä, ja haluan kiinnittää huomionne siihen, että käynnistämme ensi viikolla Nuoret liikkeellä -lippulaiva-aloitteen. Tämä on taas olennainen ja vahva osa työllisyyteen liittyvää kokonaistyötämme. Kun tarkastellaan Nuoret liikkeellä -asiakirjan sisältöä, nähdään, että siinä koulutuksen osuus on 50 prosenttia ja työllisyyden 50 prosenttia, koska komissio ymmärtää Euroopan nuorten työllisyyshaasteiden merkityksen.

Esitän vielä muutaman kohdan luettelomaisesti aikapaineen vuoksi. Me emme voi luvata säilyttää työllisyyttä jokaisella yksittäisellä sektorilla, kuten täällä mainitussa hiiliteollisuudessa. Komissio ymmärtää, miten tärkeää olisi säilyttää työpaikat taantuvilla teollisuudenaloilla. Me olemme lisänneet hiiliteollisuuden mahdollisuuksia saada hallituksen tukia lähivuosina mutta ei loputtomasti.

Meidän on valmistauduttava muutokseen, ja meidän on asetettava etusijalle siirtyminen vihreisiin työpaikkoihin tulevaisuudessa. Siksi me edistämme vihreitä työpaikkoja helpottaaksemme tätä siirtymää ja ennakoidaksemme paremmin, mitkä työpaikat seuraavat tätä väistämätöntä talouden rakennemuutosta, ja auttaaksemme ihmisiä valmistautumaan paremmin erilaiseen rakenteeseen energian tuotannossa, energian käytössä, rakennusteollisuudessa, autoteollisuudessa, maataloudessa ja niin edelleen.

Olen täysin samaa mieltä siitä, mitä täällä sanottiin lasten köyhyydestä. Olemme juuri koordinoineet puheenjohtajavaltioiden Belgian ja Unkarin kanssa sitä, että toinen antaisi suosituksen ja toinen saattaisi lasten köyhyyttä koskevaan uuteen suositukseen liittyvän työn päätökseen yhteensovitettuna kaikilta osin meidän EU:n foorumia varten tekemämme työn kanssa.

Olen myös samaa mieltä siitä, että meidän on katsottava pidemmälle kuin vain suppeisiin välineisiin – työllisyyspolitiikkojen välinevalikoimaan – pyrkiessämme nostamaan työllisyysastetta ja saavuttamaan loppujen lopuksi täystyöllisyyden. Kyse ei ole vain osaamiseen keskittymisestä, vaikka sen kehittäminen onkin keskeistä. Meidän on osallistuttava laajempiin keskusteluihin makrotaloudesta – esimerkiksi irtautumisstrategiaa koskevaan – ja meidän on varmistettava, että ennenaikainen irtautuminen tukitoimenpiteistä ei vaaranna elvytystä ja uusien työpaikkojen syntymistä Eurooppaan.

Pidättyisin kuitenkin tässä yhteydessä kaikenlaisista ehdotuksista, jotka kyseenalaistaisivat talous- ja rahaliiton rakenteen ja vastaperustetut talouden hallinnan rakenteet, koska niistä on otettava opiksi. Meidän on vedettävä yhtä köyttä, mikä tarkoittaa myös tiiviimpää makrotaloudellista koordinointia. Oleellista on ottaa huomioon työttömyys, joka on yksi talouden suurista epäkohdista, kun yritämme torjua yleistä epätasapainoa talouden hallinnan uusissa rakenteissa.

Euroopan sosiaalirahasto on edelleen tärkeä väline työllisyyden vauhdittamisessa, erityisesti kun halutaan parantaa tarjonnan laatua ja auttaa siten työttömiä palaamaan työhön, uusiin työpaikkoihin, parempiin ja kilpailukykyisempiin työpaikkoihin, ja mahdollisesti ryhtymään yrittäjiksi. Olen suoraan yhteydessä Walesin viranomaisten kanssa, jotka ovat selittäneet minulle erittäin tyytyväisinä, miten ESR toimii Walesissa. Haluaisin säilyttää ESR:n koheesiokehyksessä, mutta on myös totta, että ESR:n täytyy saada enemmän näkyvyyttä työttömyyden ja köyhyyden haasteiden vuoksi. Toivoisin, että parlamentti olisi näkyvämmässä asemassa sosiaalirahaston tulevaisuuden suunnittelussa ja esimerkiksi tulevan uuden lainsäädännön laatimisessa ja se osallistuisi enemmän.

Olen varma, että me voimme tehdä oikein hyvin yhteistyötä tässäkin. Voisin kommentoida monia asioita, mutta aikaa on hyvin vähän ja minulla on ollut kahdenvälisiä valiokuntatason tapaamisia ja olen käynyt keskusteluja monien täällä läsnä olevien kanssa.

Lopuksi haluan kiittää puheenjohtajavaltio Belgiaa yhteistyöstämme varapääministerin sekä Belgian hallituksen kaikkien muiden työllisyys- ja sosiaaliasioista vastaavien kanssa.

 
  
MPphoto
 

  Csaba Őry, esittelijä. (HU) Arvoisa puhemies, haluaisin sanoa komission jäsen Andorille, että me emme luoneet uusia tavoitteita vaan uusia välitavoitteita. Se tarkoittaa, että me emme yrittäneet lisätä uusia tavoitteita vaan tarkentaa tavoitteita. Toivon, että se on tässä muodossa hyväksyttävää. Keskustelusta näen, että me kaikki olemme samaa mieltä siitä, että selviytyäksemme kriisistä ja kestääksemme maailman nousevien alueiden kilpailun useampien meistä on tehtävä enemmän ja paremmin töitä ja että tämän tavoitteen saavuttamisessa vanhukset, naiset, vammaiset ja heikosti koulutetut työntekijät eivät ole rasite tai velvollisuus vaan mahdollisuus ja varanto, ja politiikkoja on luonnollisesti mukautettava tässä suhteessa. Yksimielisyys vallitsi myös siitä, että erityistä huomiota pitäisi kiinnittää pieniin ja keskisuuriin yrityksiin ja niiden verotusympäristöön, koska tälle alueelle voidaan luoda suuria määriä uusia työpaikkoja, ja olen iloinen, että puheenjohtajavaltio Belgian edustajat painottivat sitä. Meidän on selvästikin keskityttävä tähän alueeseen.

On tärkeää, että keskustelimme uusista työllisyyden muodoista. Niitä on olemassa, ne ovat täällä ja ne aiheuttavat usein väärinymmärryksiä. On selvää, että tarvitaan parempaa lainsäädäntöä koskien Kansainvälisen työjärjestön kuvausta reilusta työstä sekä siihen liittyviä odotuksia ja vaatimuksia. Vastaavasti olen optimistinen sen suhteen, mitä neuvoston puheenjohtaja Chastel sanoi, eli että kun me ajattelemme hyvää hallintoa, tarkoitamme myös sitä, että meidän on seurattava ja tarkistettava eli vedettävä jokainen meistä, itsemme vastuuseen siitä, voimmeko saavuttaa sen, mistä olemme yhdessä sopineet, mitä olemme luvanneet ja mitä päättäneet tehdä.

Haluaisin siis kiittää kaikkia yhteistyöstä. Yhteistyömme komission, neuvoston, kollegojen ja varjoesittelijöiden kanssa oli todella erinomaista. Toivon, että tämä yhteinen ponnistelu näkyy lopuksi neuvoston päätöslauselmassa, päätöksessä ja sitä seuraavassa kuulemismenettelyssä. Haluan korostaa, että me pyydämme teiltä, että jos teidän mielestänne tarvitaan paljon muutoksia, meidän pitäisi palata siihen yhteisessä kuulemisessa. Me olemme omasta puolestamme ja Euroopan parlamentin puolesta luonnollisesti valmiita kuulemiseen. Kiitän teitä yhteistyöstänne ja toivon, että onnistuimme tekemään hyvää työtä.

 
  
MPphoto
 

  Paul Rübig (PPE).(DE) Arvoisa puhemies, haluaisin itse asiassa vastata kollega Clarkin puheeseen, jossa hän väitti, että meillä on Euroopan unionissa sätkynukketuomioistuin. Olen väitteestä eri mieltä. Olen varma, että jäsen Clark ei ole Euroopan parlamentin sätkynukkejäsen, hänet on valittu tänne, ja olen sitä mieltä, että hänen pitäisi myös osata käyttäytyä tässä parlamentissa. Me elämme demokratiassa, ja siksi meidän ei pitäisi kutsua tuomioistuinta sätkynukketuomioistuimeksi.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (EN) Kiitoksia huomautuksestanne. Jäsen Clark ei ole paikalla, mutta olen varma, että hän kuulee huomautuksestanne.

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna (keskiviikkona 8. syyskuuta 2010).

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

 
  
MPphoto
 
 

  Sergio Berlato (PPE), kirjallinen.(IT) Kuten Kansainvälinen valuuttarahasto hiljattain puolivuotisraportissaan korosti, työttömyys on kehittyneiden talouksien suurin ongelma ja tilanne pysyy samana vielä vuosia.

Ensimmäistä kertaa työmarkkinoille siirtyvien nuorien tilanne on erityisen vaikea: Eurostatin uusimpien tietojen mukaan nuorisotyöttömyys lisääntyy kaikkialla Euroopassa osaksi viimeaikaisen talous- ja rahoituskriisin vuoksi. Komissio esitteli huhtikuussa ehdotuksensa Eurooppa 2020 -strategian yhdennetyiksi suuntaviivoiksi, joissa luotiin kehys uudelle strategialle ja esitettiin, mitä uudistuksia jäsenvaltioiden on tehtävä.

Viitaten tänään keskustelun aiheena olevaan mietintöön, jossa käsitellään erityisesti yhdennettyjen suuntaviivojen työttömyyteen liittyvää osaa, olen samaa mieltä väitteestä, että suuntaviivojen määrää pitäisi vähentää, jotta EU:n kasvavan työttömyyden torjuntatoimia voidaan painottaa enemmän.

Haluan hyödyntää tämän tilaisuuden ja korostaa inhimilliseen pääomaan investoimisen merkitystä: meidän on edistettävä investointeja inhimilliseen pääomaan, asetettava etusijalle elinikäinen ammatillinen oppiminen ja tarjottava samalla myös kannusteita innovaatioille pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, jotka ovat Euroopan talouden kantava voima.

 
  
MPphoto
 
 

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen.(LT) Talous- ja rahoituskriisin vuoksi Euroopan työmarkkinoiden tilanne pysyy lähivuosina hyvin kireänä. Näissä olosuhteissa työttömyyden torjumisen on oltava yksi EU:n ja jäsenvaltioiden tärkeimmistä poliittisista tehtävistä, ja siksi sen pitäisi näkyä paremmin komission ehdottamissa suuntaviivoissa.

Haluan korostaa sitä, että näissä työllisyyttä koskevissa suuntaviivoissa kiinnitetään yleisesti ottaen liian vähän huomiota sukupuolten tasa-arvoa koskevaan politiikkaan ja naisten yrittäjyyden edistämiseen. Jotta voisimme todella vähentää köyhyyden vaaroja Euroopassa, meidän on asetettava sitovia tavoitteita poistaaksemme sukupuolistereotypiat, nykyisen työmarkkinoilla tapahtuvan syrjinnän ja rakenteelliset syyt, joiden seurauksena miehet ja naiset saavat erisuuruista palkkaa, ja poistaaksemme esteet, joiden vuoksi naiset eivät voi toimia tietyissä ammateissa ja jotka rajoittavat naisten mahdollisuuksia perustaa yrityksiä.

Suuntaviivoissa ei myöskään aseteta tavoitetta laittomien tai harmaan talouden työpaikkojen vähentämiselle, koska tänä vaikeana aikana monissa maissa ihmiset työskentelevät laittomasti siksi, että he eivät löydä muuta keinoa selvitä nykytilanteessa. Suuntaviivoissa ei edistetä kunnianhimoisia tavoitteita köyhyyden torjumiselle, ja juuri köyhyyden torjumiseksi on ryhdyttävä työllisyys- ja koulutuspolitiikkaa koskeviin toimenpiteisiin, joiden kohteena ovat heikoimmassa asemassa olevat, äärimmäisessä köyhyydessä elävät ryhmät, kuten yksinhuoltajaäidit, pientä eläkettä saavat vanhukset ja vammaiset.

Siksi vaadin, että jäsenvaltiot ja komissio pyrkivät täyttämään suuntaviivojen tavoitteet mahdollisimman hyvin, koska muutoin unioni ei voi saavuttaa suuntaviivoissa asetettuja tavoitteita.

 
  
MPphoto
 
 

  Martin Kastler (PPE), kirjallinen.(DE) Olen tyytyväinen kollega Őryn jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista laatimaan mietintöön. Miksi? Tässä mietinnössä Euroopan parlamentti on tehnyt hyvin selväksi, mitä meillä eurooppalaisilla on odotettavissa tulevina vuosina työn ja työllisyyden alueella. Maahanmuuttoa ja väestörakenteen muutosta koskevien kysymysten lisäksi työllistymismahdollisuudet Euroopassa niin sanotun "vihreän talouden" alueella on hyvin tärkeä asia. Näitä mahdollisuuksia voidaan hyödyntää onnistuneesti vain, jos tarjolla on riittävästi ammattitaitoa vaativia työpaikkoja. Tämä tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden erityisesti johtotasolla työskenteleville naisille. Sekä miehillä että naisilla on yhtäläiset mahdollisuudet tällä dynaamisella ja suhteellisen uudella liiketoiminnan alueella, mikä on muilla alueilla joskus vaikeampaa. On välttämätöntä varmistaa, että työn ja perhe-elämän voi pitää tasapainossa, esimerkiksi luomalla perheystävällisiä työpaikkoja ja tarjoamalla päivähoitopalveluja. Täytyy olla mahdollista luoda yksilöllisiä työaikamalleja sekä osa-aikajärjestelyjä erityisesti johtoasemassa oleville. Valitettavasti se ei ole vielä mahdollista kaikissa EU:n työmarkkinoiden osissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Tunne Kelam (PPE), kirjallinen.(EN) Kuten kollega Daul sanoi tänä aamuna, me tarvitsemme enemmän Eurooppaa. Enemmän Eurooppaa ei tarkoita, että kansalaisten tai jäsenvaltioiden toimiin puututtaisiin entistä enemmän. Se tarkoittaa, että me olemme unionina tehokkaampia ja taitavampia. Yhdennetyt suuntaviivat palvelevat suurelta osin tätä tarkoitusta.

Työttömyysluvut ovat korkeimmillaan kymmeneen vuoteen, ja nuorisotyöttömyysaste on hälyttävän korkea. Vaarana on, että se häiritsee pyrkimyksiä elvyttää talouskasvua lähitulevaisuudessa.

Samanaikaisesti kaikkiin ratkaisuihin tulisi sisältyä laatu-ulottuvuus. Puheenjohtaja Barroso viittasi tänään neljään miljoonaan vapaaseen työpaikkaan. Näihin vapaisiin työpaikkoihin tarvitaan pääasiassa ammattitaitoista työvoimaa. Kehotan komissiota ottamaan viipymättä käyttöön ehdotetun Euroopan vapaiden työpaikkojen seurantajärjestelmän, johon sisältyy myös eurooppalainen osaamispassi.

Välittömänä haasteena on tarjota nuorille laadukasta koulutusta, joka vastaa paremmin työmarkkinoiden käytännön tarpeita. Koulutusohjelmia on uudistettava tätä tavoitetta ajatellen, ja jäsenvaltioiden on sitouduttava vähentämään koulunkäynnin keskeyttäjien määrää.

Koko Euroopan laajuisena tavoitteena pitäisi olla ammattitaitoisen työvoiman tarjoaminen maanosassamme.

Lopuksi meillä on oltava päättäväisyyttä ja rohkeutta vähentää pk-yritysten hallinnollisia ja muita kuin tariffeihin liittyviä esteitä huomattavasti.

 
  
MPphoto
 
 

  Ádám Kósa (PPE), kirjallinen.(HU) Kollegani Csaba Őry on tehnyt erinomaista työtä, mistä hän ansaitsee pelkästään kehuja. Euroopan parlamentin jäsenenä ja vammaisena olen vakuuttunut siitä, että ilman hänen työtään ja avoimuuttaan Euroopan kansanpuolue, EU:n suurin poliittinen ryhmä, ei tukisi vammaisten sisällyttämistä Euroopan parlamentin työhön yhtä paljon kuin nyt. Jäsen Őryn uudenlainen lähestymistapa ja yksinkertaistamiseen pyrkiminen saattaa tuottaa kestäviä tuloksia sekä tarkoituksenmukaisten aiheiden valinnassa että niiden toteutuksessa. Kollegani valitsi pääaiheensa tehokkaasti, ja hänen ammattimaisen koordinointityönsä ansiosta Euroopan parlamentin ja erityisesti Euroopan kansanpuolueen tavoitteet voidaan saavuttaa kattavammin ilmeisiä yhtymäkohtia hienosäätämällä. Näistä tavoitteista tärkein on investoiminen ihmisiin pääomana. Meidän on saatava lisää kestäviä työpaikkoja. Laadukkaiden työpaikkojen luomisen lisäksi pidän oleellisena tavoitteena vammaisten työllistämistä, koska heidän työttömyysasteensa on 60–70 prosenttia ja joissakin jäsenvaltioissa jopa 90 prosenttia. Innovaatioiden ja vihreiden työpaikkojen lisäksi Euroopan on myös tarjottava töitä ryhmille, joita on vaikea kouluttaa. Tämä voisi jopa johtaa siihen, että globalisaatiota tarkasteltaisiin uudelleen siitä näkökulmasta, että asetettaisiin vastakkain vammaisten lisääntyvä työttömyys ja Euroopan unionin ulkopuolisista maista lähtöisin olevien sosiaalisesti heikommassa asemassa olevien työntekijöiden hyväksikäytön ja hintojen polkemisen kanssa.

 
  
MPphoto
 
 

  Joanna Katarzyna Skrzydlewska (PPE), kirjallinen.(PL) EU:n taloutta rakennetaan hitaasti uudelleen vuonna 2008 alkaneen kriisin jälkeen. Työllisyysaste on kuitenkin useimmissa EU:n jäsenvaltioissa yhä levottomuutta herättävän alhainen – alhaisempi kuin ennen kriisiä. Nuoret ovat yksi niistä yhteiskuntaryhmistä, jotka ovat kärsineet eniten työttömyyden lisääntymisen ongelmasta talouskriisin aikana. Nuorten työttömien määrä on kasvanut jyrkästi vuodesta 2008 lähtien, ja tällä hetkellä monissa jäsenvaltioissa 15–25-vuotiaiden nuorten työttömyysaste on suurempi kuin kokonaistyöttömyysaste. Nämä tiedot ovat huolestuttavia erityisesti siksi, että Euroopan unionin yhteiskunta ikääntyy, mikä tarkoittaa, että tuottavassa iässä olevien määrä suhteessa eläkkeellä olevien määrään laskee. Siksi on erityisen tärkeää auttaa nuoria löytämään ensimmäinen työpaikkansa ja pysyvä työ. Mietintö Eurooppa 2020 -strategian työllisyyspolitiikan suuntaviivoista on hyödyllinen askel kohti nuorten tilanteen parantamista työmarkkinoilla. Selvän parannuksen varmistamiseksi tarvitaan kuitenkin lisätoimenpiteitä jäsenvaltioissa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä nuorten tukemiseen ensimmäisen työpaikan etsimisessä sekä vastavalmistuneiden työttömyyden torjumiseen. Osaavan, markkinoiden tarvitsemaa ammattitaitoa omaavan työvoiman tarjoaminen sekä vastavalmistuneiden valmentaminen siirtymiseen työmarkkinoille ovat vain osa tehtävistä, jotka pitäisi hoitaa oppilaitoksissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Theodor Dumitru Stolojan (PPE), kirjallinen.(RO) Uusien työpaikkojen luomiseen Euroopan unionissa on riippuvaista myös työmarkkinoiden vapauttamisesta kokonaisuudessaan sääntelystä. Meidän tehtävämme parlamentin jäseninä on ryhtyä tämän asian suhteen toimiin. Meidän on pyydettävä niitä jäsenvaltioita, jotka yhä rajoittavat työvoiman vapaata liikkuvuutta tietyistä jäsenvaltioista, tekemään asialle jotain. Meidän on pyydettävä kaikkia jäsenvaltioita, Euroopan komissiota ja neuvostoa hyväksymään tarvittavat toimenpiteet, jotta työmarkkinoista saadaan joustavammat, koska ne ovat tällä hetkellä monien kansallisten rajoitusten vuoksi yhä hajanaiset. Ilman tätä suurta joustavuutta työmarkkinoiden mukautuminen taloussuhdanteisiin viivästyy ja vaikeutuu, mikä aiheuttaa ihmisille vielä suurempia menetyksiä.

 
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö