Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 8. syyskuuta 2010 - Strasbourg

5. Meneillään olevat neuvottelut väärentämisenvastaisesta sopimuksesta (ACTA) (keskustelu)

  Puhemies. - (EL) Esityslistalla on seuraavana komission julkilausuma, joka koskee meneillään olevia neuvotteluja väärentämisenvastaisesta sopimuksesta.

(EN) Arvoisat kollegat, haluaisin huomionne hetkeksi. Esityslistaan (sellaisena kuin se on hyväksytty) ei sisälly catch-the-eye-menettelyä tämän keskustelun osalta. Ehdottaisin kuitenkin (ellei vastaväitteitä esitetä), että mikäli puheenvuoroa pyytäneiden listalla olevat puhujat pitävät kiinni puheajoistaan ja jos keskustelun lopussa jää vähän aikaa jäljelle, käynnistän lyhyen catch-the-eye-menettelyn mukaisen istunnon. Vastustaako kukaan tätä? Hyvä on.

  Karel De Gucht, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, kiitän teitä uudesta mahdollisuudesta käsitellä ACTAa koskevia neuvotteluja.

Saanen tältä osin palauttaa mieliin neuvottelujen yhteys: ACTA on tärkeä sopimus, jolla voidaan turvata EU:n kilpailukyky ja työpaikat maailmanmarkkinoilla.

Jos haluamme siis pysyä kilpailukykyisenä taloutena, meidän on hyödynnettävä innovointia, luovuutta sekä yksinoikeutta merkkeihin. Nämä ovat tärkeimpiä kilpailuvalttejamme maailmanmarkkinoilla. Siksi tarvitaan välineitä, joilla varmistetaan, että kilpailuvalttimme saavat riittävän suojan tärkeimmillä vientimarkkinoillamme.

Nämä asiat koskevat myös EU:n kansalaisia: kyse on paitsi työpaikoista myös kuluttajaturvasta, turvallisuudesta ja terveydestä.

Pyrimme yksinkertaisesti laatimaan teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamista koskevat kansainväliset standardit, jotka olisivat kohtuulliset, tasapuoliset ja tehokkaat ja joissa mentäisiin siten pidemmälle kuin nykyisissä teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa WTO:n säännöissä: toisin sanoen TRIPS-sopimuksessa. Tämä on perimmäinen tavoite, josta me kaikki olemme varmasti yhtä mieltä.

Tulin tänne viime maaliskuussa esittelemään pääpiirteissään ne keskeiset periaatteet, joihin komission osallistuminen neuvotteluihin perustuu. Lupasin tuolloin lisätä neuvottelujen avoimuutta parlamenttiin nähden. Kuten voitte nähdä maaliskuun jälkeen käytyjen neuvottelujen tuloksena syntyneistä tekstiluonnoksista, jotka olemme jakaneet teille, komissio on pitänyt sanansa ja pitänyt johdonmukaisesti kiinni näistä periaatteista. Saanen muistuttaa näistä periaatteista:

Ensinnäkin ACTAn tavoitteena on puuttua mittaviin tekijänoikeusrikkomuksiin, joilla on huomattavia kaupallisia vaikutuksia. Kyse ei siis ole matkailijoiden kannettavien tietokoneiden tai tietokoneiden sisällön tarkistamisesta. Sopimus ei myöskään johda kansalaisvapauksien rajoittamiseen eikä aiheuta kiusaa kuluttajille. Jos joku epäilee tätä, kuulisin hyvin mielelläni perustelujanne.

Toiseksi ACTA-sopimuksessa on kyse vain nykyisten teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen valvonnasta. Sopimukseen ei sisällytetä määräyksiä, jotka muuttaisivat olennaisesti tekijänoikeuslainsäädäntöä. Sopimuksella on tarkoitus asettaa vähimmäissäännöt siitä, miten innovoijat voivat toteuttaa oikeuksiaan tuomioistuimissa, maiden rajoilla tai Internetissä. ACTAlla voidaan varmistaa esimerkiksi se, että eurooppalaisten muotisuunnittelijoiden, artistien tai autonvalmistajien oikeudet turvataan asianmukaisesti tilanteissa, joissa he törmäävät tuotteidensa väärennöksiin Euroopan ulkopuolella.

Kolmanneksi ACTA-sopimuksen on oltava EU:n säännöstön mukainen ja siinä on noudatettava myös teollis- ja tekijänoikeuksien yhdenmukaistamisen nykytasoa, sähköistä kaupankäyntiä koskevaa direktiiviä, televiestintäalan sääntelykehystä sekä ennen kaikkea tietosuojaa ja piratismia koskevaa EU:n lainsäädäntöä. ACTA ei muuta yhtään EU:n lakia "takaoven kautta". Saatatte näin ollen kysyä, missä sopimuksen lisäarvo sitten on? Vastaukseni on, että lainsäädäntömme on mitä tehokkain ja että jos muut maat hyväksyvät sen, se auttaa eurooppalaisia innovoijia.

Neljänneksi totean, että aiomme varmistaa, ettei ACTA-sopimuksella estetä geneeristen lääkkeiden saantia. Luonnostekstissä varmistetaan selväsanaisesti, ettei ACTAa voida käyttää geneerisiä lääkkeitä koskevaan kauppaan puuttumiseksi.

ACTAsta tehdään lisäksi yhdenmukainen TRIPSiä ja kansanterveyttä koskevan vuonna 2001 annetun julkilausuman kanssa, mutta sen sijaan rajavalvontaa koskevia velvoitteita, jotka edustavat äärimmäisen hankalaa kysymystä lääkkeiden saatavuudessa, ei sovelleta potilaisiin.

Avoimuuskysymyksessä olemme pitäneet sanamme ja kuulleet Euroopan parlamenttia asiaa käsittelevissä istunnoissa kunkin neuvottelukierroksen jälkeen, ja näin teemme myös jatkossa. Olemme luonnollisesti myös puitesopimuksen yhteydessä tekemämme sitoumuksen mukaisesti jakaneet luonnostekstit Euroopan parlamentille.

Käytän tilaisuutta hyväkseni myös kertoakseni lyhyesti Washingtonissa 16.–20. elokuuta 2010 käytyjen ACTA-neuvottelujen 10. kierroksen tuloksista.

Osapuolet edistyivät jonkin verran siviili-, tulli- ja rikosasioita koskevissa luvuissa, mutta osapuolet eivät onnistuneet käsittelemään tarpeeksi joustavasti joitakin hankalia kysymyksiä. Laaja-alaista työtä tehtiin myös yleisten ja horisontaalisten lukujen parissa (johdanto, yleiset määräykset, määritelmät, lainkäytön valvontaa koskevat käytännöt, kansainvälinen yhteistyö sekä institutionaaliset määräykset). Näiden aiheiden käsittely saatiin lähes päätökseen.

Valitettavasti kahdella viimeisellä neuvottelukierroksella kävi kuitenkin yhä selvemmäksi, että kaikki nykyiset ACTA-sopimuksen osapuolet kattava konsensus voitaisiin saavuttaa vain "pienin yhteinen nimittäjä" -periaatteen pohjalta, kun otetaan huomioon, että ACTA-sopimuksen osapuolilla on hyvin vaihtelevat näkemykset ja käytännöt tässä asiassa. Tämä vahingoittaa sopimuksen tavoitteiden tasoa ja tehokkuutta.

Digitaalista ympäristöä (Internet) koskevassa asiassa, joka on yksi hankalimmista mutta myös yksi innovatiivisimmista luvuista ACTA-sopimuksessa, tapahtui huomattava takaisku viimeisellä neuvottelukierroksella, koska osapuolet eivät päässeet yksimielisyyteen Internet-palvelujen tarjoajiin sovellettavasta järjestelmästä, joka koskee yhteistä vastuusta vapauttamisjärjestelmää.

Sama pätee hyvin tärkeään tullitoimenpiteitä koskevaan neuvottelulukuun, jossa useat neuvotteluosapuolet vastustavat väärennettyjen tavaroiden vienti- ja läpikulkutarkastuksia ja jättävät siten reagoimatta väärennettyjen tuotteiden laajalle levinneeseen kansainväliseen kauppaan.

Toinen asia, jossa neuvottelut tuottivat pettymyksen EU:n etujen kannalta, liittyy kysymykseen siitä, mitkä teollis- ja tekijänoikeudet sisällytetään sopimukseen. EU:ssa on laaja ja monenkirjava joukko oikeudenhaltijoita. Maantieteellisillä merkinnöillä varustettuja tuotteita tuottavat viljelijät tai design-tuotteita luovat tekstiilialan yritykset kärsivät myös väärennöksistä ja siten myös niiden on kuuluttava entistä parempien täytäntöönpanosääntöjen piiriin. Ongelmana on, että monet yhteistyökumppanimme pitävät kiinni siitä, että vain tekijänoikeudet ja tavaramerkit "ansaitsevat" tulla sisällytetyiksi ACTA-sopimukseen. Olemme vahvasti eri mieltä ja aiomme edelleen vaatia tiukasti, että nämä EU:n tavoittelemat intressit otetaan huomioon.

Seuraava neuvottelukierros on Tokiossa tämän kuun lopulla (23.9.–1.10.2010). Olemme nähtävästi lähestymässä loppuvaihetta, ja osapuolet ovat luvanneet ratkaista jäljellä olevat keskeiset kysymykset Tokion neuvottelukierroksella.

Uskon edelleen vahvasti siihen, että on tärkeää ratkaista eurooppalaisten teollis- ja tekijänoikeuksien järjestelmällisen ja laajalle levinneen väärinkäytön ongelma koko maailmassa ja että ACTA-sopimuksella voidaan edesauttaa merkittävästi tämän tavoitteen saavuttamista. Olen siten edelleen sitoutunut neuvottelujen onnistumiseen.

Jos EU kuitenkin neuvotteluprosessin päätyttyä toteaa, ettei sopimuksella ole tuotu juurikaan käytännön lisäarvoa eurooppalaisille oikeudenhaltijoille tai että sopimuksella on pyritty luomaan 1. ja 2. luokan tekijänoikeudet, meidän olisi oltava valmiita harkitsemaan uudelleen osallistumistamme sopimukseen.

  Daniel Caspary, PPE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, EU:n tullivirkailijat takavarikoivat 178 miljoonaa väärennettyä tavaraa vuonna 2008. Niistä 20 miljoonaa oli vaarallisia. Väärennetyistä tuotteista kaiken kaikkiaan 54 prosenttia oli peräisin Kiinasta, ja lääkkeiden osalta Intia oli suurin syntipukki.

Väärennetyt tavarat aiheuttavat suurta vahinkoa Euroopan taloudelle, mutta tästä kärsivät suuresti myös näitä tuotteita ostavat ihmiset. Tarkoitan esimerkiksi lääkkeitä. Minulle ja kaikille vanhemmille olisi painajainen, jos sairas lapsi kuolisi hänelle annetun lääkityksen seurauksena vain siksi, ettemme kykene estämään väärennettyjen tuotteiden ja lääkkeiden pääsyä markkinoille. Ongelmaan on löydettävä ratkaisu.

Tuotepiratismi on keskeinen teema Euroopan unionissa. Meidän on varjeltava eri teollisuudenaloja ja kaikkia maailman kuluttajia tuotteilta, jotka voivat vahingoittaa terveyttä ja saada aikaan taloudellisia tappioita yrityksissä. Siten suhtaudun myönteisesti väärentämisenvastaisesta sopimuksesta (ACTA) käytäviin neuvotteluihin, jotka ovat tärkeä askel oikeaan suuntaan taistelussa tuotepiratismia vastaan. Olemme tietoisia siitä, ettei sopimus ole ainoa ratkaisu tuotepiratismiin, mutta se on ensimmäinen tätä ongelmaa käsittelevä kansainvälinen sopimus, jolla tietyt valtiot ryhtyvät taisteluun tuotepiratismia vastaan. Toivoisin, että mahdollisimman moni muu valtio liittyisi sopimukseen.

Ryhmämme on keväältä peräisin olevasta päätöslauselmastamme asti kannattanut komission ja parlamentin välistä myönteistä yhteistyötä. Mielestämme on harmillista, että jouduimme menemään päätöslauselman hyväksymiseen asti. Komission säännöllisesti laatimien kertomusten ansiosta saamme kuitenkin yleiskatsauksen neuvotteluista lähikuukausina. Haluaisin onnitella neuvottelijoita heidän saavutuksistaan. Jopa ACTA-sopimusta kritisoivien on yhä vaikeampi löytää negatiivisia kohtia sopimuksesta. Sopimuksesta on poistettu kysymys, joka koskee rajavalvontatoimenpiteitä patenttirikkomuksissa, mikä on poistanut myös geneeristen lääkkeiden kauppaan liittyvän huolen. Sopimuksesta on poistettu myös "kolmen rikkeen" sääntö sekä yksityishenkilöiden matkalaukkujen tutkinta. Lisäksi sopimuksesta on poistettu Internet-palvelujen tarjoajien pakollinen vastuu, ja sopimus näyttää olevan sopusoinnussa yhteisön säännöstön kanssa. Olemme siis mielestäni oikeilla jäljillä.

Haluaisin kuitenkin kehottaa komissiota pitämään kiinni tiukasta kannastaan niin, että se voisi ajaa Euroopan unionin etuja. Kannatan ehdotusta siitä, että patenttioikeudet, maantieteelliset alkuperänimitykset sekä patenttirikkomukset sisällytettäisiin siviilioikeutta käsittelevään sopimuksen osaan. Olen vahvasti sitä mieltä, että Parman kinkku, Tirolin juusto (Tiroler Almkäse) sekä samppanja ansaitsevat samantasoisen suojan kuin Coca-Cola tai Kelloggsin murot. Kehotankin Yhdysvaltoja lopettamaan asiakirjojen julkaisemisen estämisen. Asiakirjojen julkaiseminen Uuden-Seelannin neuvottelukierroksen jälkeen on osoittanut avoimuuden merkityksen sekä mahdollistanut sen, että sopimusta kohtaan esitetty laaja kritiikki on voitu vaientaa.

Haluaisin pyytää komissiota tukemaan edelleen neuvotteluasiakirjojen julkaisemista viimeisintään ennen sopimuksen allekirjoittamista. Toivotan komissiolle menestystä seuraavalla Japanin neuvottelukierroksella ja toivon, että saamme lisää oikea-aikaisia ja yksityiskohtaisia neuvotteluraportteja. Ryhmämme istuu neuvottelujen päätyttyä kaikessa rauhassa alas arvioimaan tuloksia lopullisen sopimustekstin perusteella ja päättää kannastaan ratifiointiin. Toivotan onnea neuvottelijoille.

  Kader Arif, S&D-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, komission jäsen, sanoitte juuri rauhoittavia sanoja, mutta olen silti sitä mieltä, että huoli, jota suurin osa jäsenistä tuntee väärentämisenvastaisesta sopimuksesta (ACTA), ei ole kokonaan poispyyhitty.

Ehdotin jo viime maaliskuussa päätöslauselmaa, joka hyväksyttiin suurella enemmistöllä täällä parlamentissa ja joka mahdollisti neuvottelutekstin julkaisemisen. Vaadimme keskustelussa mainitsemanne yhteisön säännöstön noudattamista, geneeristen lääkkeiden turvallisuuden ja saannin varmistamista sekä kansalaisten perusvapauksien kunnioittamista. Mainitsimme myös maantieteelliset merkinnät voidaksemme ilmoittaa teille prioriteettimme, jotka haluan toistaa teille, jotta kanta, jota ajatte muutaman viikon kuluttua Japanissa, perustuisi parlamentissa käytyyn keskusteluun, jonka olemme kyenneet käynnistämään.

Moni puhuja huomautti eilen unionin tilaa koskeneessa keskustelussa täysin aiheesta, että me Euroopan parlamentin jäsenet olemme kansalaistemme äänitorvia ja että ilman tätä linkkiä on vaarana, että komissio joutuu hyödyttömään yhteentörmäykseen parlamentin kanssa. Siksi pyytäisinkin teitä, arvoisa komission jäsen, suhtautumaan parlamentin jäseniin ensisijaisesti kumppaneidenne ominaisuudessa eikä pelkästään vastaväittäjinä.

Emme halua kumppanuutta, jossa olemme sitoutuneita pyhään luottamuksellisuuteen, kuten komission yksiköt näyttävät toisinaan toivovan. Yksikkönne ovat juuri vastanneet kysymyksiimme suljetuin ovin. Olemme saaneet ACTA-sopimuksen viimeisimmän version, mutta meitä on kielletty puhumasta mitään näiden kokousten jälkeen tai sopimuksen luettuamme, vaikka tehtävänämme on varoittaa, selittää ja varmistaa asioiden perillemeno. Siten toinen teille esittämäni pyyntö on se, että suhtautuisitte keskustelujen avoimuuteen neuvottelujanne rikastuttavana asiana ettekä luottamuksen rikkojana.

Näiden kahden pääkysymyksen lisäksi ja koska alan tottua tähän käytäntöön, kerron seuraavaksi omista huolenaiheistani. Ensimmäinen koskee lääkkeiden saatavuutta. Tämä onkin jo mainittu. Olette sanonut, että lääkkeiden saatavuuden varmistaminen kuuluu ensisijaisiin tavoitteisiinne ja että teette kaiken voitavanne sen varmistamiseksi, ettei sopimuksessa ole mitään, joka haittaisi lääkkeiden valmistusta tai vapaata liikkuvuutta. Tältä osin esittäisinkin patentteja koskeva kysymyksen: Miksi haluatte sisällyttää patentit sopimukseen? Halu tehostaa täysin oikeutettua väärennösten torjuntaa ei saa toimia tekosyynä sille, että ACTA-sopimusta käytetään keinona laajentaa patentinhaltijoiden oikeuksia paljon yli sen, mitä TRIPS-sopimuksessa määrätään. Toivon, ettei geneerisiä lääkkeitä sekoiteta väärennettyihin lääkkeisiin.

Toinen tärkeä asia koskee suojatoimia. Yksikään teksti ei voi olla liian tiukka, jotta voidaan varmistaa tasapuoliset oikeudet oikeuksien käyttäjien ja haltijoiden välillä. Viittaan useisiin TRIPS-sopimuksen sisältämiin sanamuotoihin.

Suhtaudun myönteisesti kommentteihinne Internetistä ja luotan vahvasti siihen, ettei ACTA-sopimusta käytetä sähköistä kaupankäyntiä koskevassa direktiivissä selkeästi ilmaistun EU:n kannan heikentämiseen.

Arvoisa komission jäsen, on varmasti muitakin kysymyksiä, joita minun olisi syytä nostaa esille tänä aamuna, mutta olen asettanut ensisijaiseksi velvollisuudekseni varmistaa, että voimme tämän keskustelun ansiosta antaa kaikille kansalaisille mahdollisimman paljon tietoja sopimuksesta ja että voin kertoa teille, että minusta tärkein asia on kansalaisten oikeuksien ja perusvapauksien suojelu. Siksi odotan, että otatte huomioon jäsenten mainitsemat kysymykset ja ajatte niitä neuvotteluissa. Kehotan teitä myös pitämään kiinni sitoumuksestanne julkistaa sopimusteksti välittömästi neuvottelujen päätyttyä joko Japanin kierroksen jälkeen tai myöhemmin.

Julkista keskustelua on käytävä varsinkin täällä parlamentissa. Siten vaadin päätöslauselmaa, ja odotamme, että otatte näkökantamme huomioon ennen ACTA-sopimuksen allekirjoittamista, vaikka tämä tarkoittaisi neuvottelupöytään palaamista.

  Niccolò Rinaldi, ALDE-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, acta est fabula, plaudite! Näytelmä on ohi, taputtakaa! Näin roomalaiset näyttelijät tapasivat sanoa esityksen päätteeksi. Näytelmä on ohi, ja olemmekin kenties loppusuoralla, mutta taputusten aika ei kenties ole ihan vielä.

Komission jäsen Karel De Gucht antoi meille tämän keskustelun kuluessa tärkeää luottamusta, mutta tiedämme, että 64 prosenttia väärennetyistä tavaroista on peräisin Kiinasta, joka ei kuulu väärentämisenvastaiseen sopimukseen (ACTA). Meidän on siten arvioitava, kannattaako meidän lainkaan allekirjoittaa sopimusta, jos siitä ei ole todellista hyötyä, kuten komission jäsen päätteli. Huolta aiheuttavia kysymyksiä ei ole enää paljon jäljellä, mutta ne ovat huomattavia. Internetistä on puhuttu paljon, ja arvostamme komission ponnisteluja, mutta pysymme valppaina.

Lääkkeiden saatavuudesta haluan toistaa muiden jäsenten vaatimukset: väärennettyjä lääkkeitä ja geneerisiä lääkkeitä ei pidä niputtaa yhteen. On erittäin tärkeää mahdollistaa, että kehitysmaiden potilaat saavat heille elintärkeitä lääkkeitä kilpailukykyiseen hintaan. Haluaisin tiedustella, sisällytetäänkö TRIPS-sopimusta (sopimus teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista) ja kansanterveyttä koskeva Dohan julkilausuma ainakin ACTA-sopimuksen johdantoon?

Lopuksi haluan todeta maantieteellisistä merkinnöistä, että olemme kenties paradoksaalisessa tilanteessa, sillä maantieteellisiä merkintöjä mahdollisesti rikkovat rekisteröidyt tavaramerkit saisivat suuremman suojan kuin maatieteelliset merkinnät. Myös tältä osin TRIPS-sopimus tarjoaa kestävämmän pohjan monessa mielessä, minkä vuoksi vaadimme tarkkaavaisuutta ja tinkimätöntä kantaa.

  Jan Philipp Albrecht, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, olen ensinnäkin mielissäni siitä, että väärentämisenvastaista sopimusta (ACTA) koskeva kirjallinen lausuma 12 sai riittävän äänten enemmistön parlamentissa eilen. Tämä osoittaa, että Euroopan parlamentti tukee edelleen selkeää kantaa, jonka se omaksui päätöslauselmassaan viime maaliskuussa.

Kirjallinen lausuma myös tukee erästä tärkeää seikkaa. Emme halua, että teollis- ja tekijänoikeuksien hyödyntäminen ulkoistetaan yksityisyrityksille. Oikeusvaltion ja demokratian periaatteet edellyttävät, etteivät valtioiden lainmukaiset edustajat puutu millään tavoin perusoikeuksiin (myöskään Internetissä) ja että perustuslakimme, ihmisoikeusyleissopimuksen ja Lissabonin sopimuksen tiukkoja normeja noudatetaan edelleen.

Emme saa päästää voimaan sopimusta, jolla oikeudenhaltijoista muodostuvia yksityisiä kartelleja kannustetaan toimimaan omien kaupallisten intressiensä mukaisesti, kuten nykyisessä ACTA-sopimusluonnoksessa tehdään. EU:n komission toiminta ACTA-sopimusta koskevissa neuvotteluissa lähentelee perussopimustemme rikkomista. Sopimusluonnoksen sanamuodosta on tehty entistäkin epämääräisempi sen sijaan, että tekstistä olisi poistettu parlamentin kritisoimat toimenpiteet. Näyttää yhä todennäköisemmältä, ettei yhteisön säännöstöä tulla noudattamaan.

Onneksi Euroopan parlamentin jatkuva vastarinta näyttää nyt tuottavan tulosta. Vaikka ACTA-sopimus saisikin äänten enemmistön parlamentissa, paljon tehtävää on vielä jäljellä. Tämä on varmasti käynyt teille selväksi viimeistään eilen.

  Syed Kamall, ECR-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin aloittaa sanomalla, että olen mielissäni kolmesta asiasta, jotka totesimme keskustelun alussa: ensimmäinen on se, ettei uusia teollis- ja tekijänoikeuksia laadita, toinen asia on se, ettei lainsäädäntöä muuteta "takaoven kautta", ja kolmas on komission avoimuuden lisääntyminen etenkin joitakin muita neuvottelukumppaneita kohtaan.

Meidän on myös ymmärrettävä digitaalisen maailman ja atomien välinen ero. Wired-lehden toimittaja Chris Anderson totesi aikoinaan, että maailmassa, jossa kaistanleveys kasvaa jatkuvasti ja jossa tallennus- ja prosessointiteho halpenee koko ajan, digitaalisista tuotteista tulee ajan mittaan vapaasti saatavia tai ilmaisia. Tämä tarkoittaa sitä, että monilla aloilla, joilla valitellaan digitaalisen maailman olemassaoloa, on ymmärrettävä tarve pyrkiä omaksumaan uusia liiketoimintamalleja. Etenkään äänilevyteollisuus ja vastaavat alat eivät voi enää tukeutua vanhoihin liiketoimintamalleihin.

Atomien maailmassa eli tuotteiden valmistuksessa tilanne on uskoakseni toinen. Meidän on varmistettava, että vaikka EU ei kenties ole kilpailukykyinen työn kustannusten suhteen, EU:n jäsenvaltiot ja yritykset ovat kilpailukykyisiä tutkimuksessa ja suunnittelussa. Uusiin tuotteisiin ja uuteen muotoiluun miljoonia tai toisinaan jopa miljardeja satsaaville yrityksille on varmasti turhauttavaa huomata, että kyseisiä tuotteita myydään muualla halvemmalla väärennettyjen tuotteiden muodossa. Olemme maailman johtavia kalliiden autojen ja älypuhelimien kaltaisten tuotteiden valmistajia, mutta meidän on oltava hyvin tarkkoja siinä, ettei näitä tuotteita myydä polkuhintaan, kun niihin on investoitu miljoonia ja miljardeja.

Suhtaudun myönteisesti komission julkilausumaan, mutta meidän on ymmärrettävä atomien ja digitaalisen maailman välinen ero.

  Helmut Scholz, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Karel De Gucht, hyvät kollegat, keksijöiden ja yritysten suojeleminen ideoidensa varastamiselta on tärkeä asia etenkin pienille ja keskisuurille yrityksille. Haluaisin kuitenkin pohtia jälleen kerran sitä, voidaanko tuotepiratismia todella hillitä niin, että pieni maiden ryhmä allekirjoittaa sopimuksen, etenkin kun nämä maat tunnetaan paremmin keksinnöistä kuin väärennöksistä. Näitä neuvotteluja olisi mielestäni käytävä kansainvälisellä foorumilla, kuten Maailman henkisen omaisuuden järjestössä (WIPO).

Yleisesti ottaen kyse on uusista toimintapuitteista ja uudenlaisesta sitoutumisesta. Arvoisa komission jäsen Karel De Gucht, tänään tekemänne loppuhuomautukset ovat tämän suuntaisia. Tiedän, että komission ja neuvoston neuvottelijat tiedostavat tämän pulman. He tarjoavat ratkaisuksi sitä, että yrityksille annettaisiin laajat oikeudet ryhtyä oikeustoimiin potentiaalisilla väärentäjien myyntimarkkinoilla. Komissio ja neuvosto haluavat, että ne voivat pidättää maahantuojia ja sopimusluonnoksen mukaan jopa lopullisia asiakkaita maiden rajoilla, elleivät sopimuksen yksittäiset allekirjoittajat myönnä poikkeuksia. Sopimustekstissä todetaan, että

(EN) "jäsenet voivat jättää rajamuodollisuuksien ulkopuolelle pienen määrän matkustajien henkilökohtaisissa matkatavaroissa olevia ei-kaupallisia tuotteita".

(DE) Komissio ja neuvosto ajavat Eurooppaan lainsäädäntöä, jolla yrityksille annetaan mahdollisuus vaatia, että väärentämisenvastaisen sopimuksen (ACTA) allekirjoittajamaasta tuodut tavarat tai ohjelmistotuotteet voidaan takavarikoida tai jopa tuhota tuomioistuinten määräyksestä. Näin voitaisiin tarvittaessa toimia ilman, että toista osapuolta olisi ensin kuultu asiassa. Jos kyse on väärennettyjen moottorisahojen kontista, tämä saattaa vaikuttaa yksinkertaiselta menettelyltä. Sopimuksella pyritään kuitenkin ulottamaan menettely myös esimerkiksi ohjelmistokomponentteihin.

Olisiko Microsoftin kaltaisten ohjelmistojättien mahdollista jäljittää ja tuhota pienempiä kilpailijoitaan lainmukaisin toimin? Viihdeteollisuuden jättiyritykset ovat niin ikään onnistuneet saamaan huolenaiheensa mukaan ACTA-sopimusta koskeviin neuvotteluihin. Oikeustoimiin voitaisiin ryhtyä paitsi lataamisen ja kopioinnin torjumiseksi myös sellaisten tekniikoiden tuotannon ja levittämisen estämiseksi, jotka mahdollistavat muun muassa kopiosuojauksen kiertämisen.

Totesitte, että edistystä on tapahtunut, ja onkin totta, että Yhdysvallat on luopunut vaatimuksestaan pitää Internet-palvelujen tarjoajia vastuullisena. Rikosoikeutta koskevassa sopimuksen osassa on kuitenkin jäljellä avunantoa koskeva kohta. Internet-palvelujen tarjoajat ovat lisäksi velvollisia luovuttamaan (yritysten lainmukaisen pyynnön perusteella) sellaisten asiakkaiden henkilötiedot, joita epäillään tekijänoikeuslainsäädännön rikkomisesta. Olemme täällä parlamentissa havainneet SWIFT-neuvottelujen kuluessa, että esimerkiksi Yhdysvalloissa ei ole tekijänoikeuslainsäädäntöä sellaisena kuin se mielletään Euroopan unionissa. Mikä on muiden sopimuksen allekirjoittajamaiden tilanne? Sopimuksella ei pidä mahdollistaa yhteisön säännöstöön kajoamista. Meidän on voitava suojella pieniä ja keskisuuria yrityksiä ohjelmistojättien patenttikampanjoilta sekä voitava varmistaa, että Internetin käyttäjien henkilötiedot ovat turvassa.

  Francesco Enrico Speroni, EFD-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, kiitän komission jäsentä ja neuvostoa tästä keskustelusta, vaikka minun on valitettavasti sanottava, että asioista on vaikea keskustella ilman oikeita asiakirjoja.

Internetistä tietoja ei löydy, ja parlamentin yksiköt, joihin olen ottanut yhteyttä, eivät ole vastanneet, koska komissio ei ole jakanut kaikkia tekstejä. Emme siten voi muuta kuin puhua asioista yleisellä tasolla. Tästä asiasta on kuitenkin hyödyllistä keskustella, sillä se on osa EU:n suunnitelmaa tuotteidemme ja siten yritystemme ja työntekijöidemme suojelemiseksi. Tästä huolimatta esimerkiksi tavaramerkkien ja tuotteiden sääntely kohtaa jonkin verran vastustusta.

Velvollisuutemme on suojella työntekijöitämme niin, että tarkistetaan epäoikeudenmukaisen kilpailun tai työntekijöiden riistoon perustuvan kilpailun sekä tässä tapauksessa väärennöksiin perustuvan kilpailun mahdollisuus. Meidän on siten torjuttava tällaista vääränlaista kilpailua juuri siksi, että voimme suojella eurooppalaisia tuottajia ja työntekijöitä, jotka saavat elantonsa ponnisteluistaan, älyllisestä kapasiteetistaan sekä aktiivisuudestaan ja antavat siten panoksensa Euroopan kehittämiseen.

  Angelika Werthmann (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, suunnitteilla olevan monenvälisen väärentämisenvastaisen sopimuksen (ACTA) tavoitteena on tehostaa tuotepiratismin ja tekijänoikeusrikkomusten torjuntaa kansainvälisen yhteistyön avulla sekä koordinoimalla lainsäädännön ja uusien lakien täytäntöönpanoa teollis- ja tekijänoikeuksien suojelemiseksi. On sanomattakin selvää, että avoimuutta tarvitaan edelleen. Toimenpiteet, jotka johtavat EU:n tietosuojadirektiivin vesittymiseen tai voivat jopa vahingoittaa sananvapautta, ovat liioiteltu ratkaisu tuotepiratismin ja tekijänoikeusrikkomusten torjuntaan, eikä niitä voida siten hyväksyä.

Euroopan parlamentti on kehottanut komissiota arvioimaan sopimuksen mahdollisia vaikutuksia. Arviota ei ole valitettavasti vielä tehty. Teollis- ja tekijänoikeuksien suojelu on mielestäni erittäin tärkeää, mutta tietosuoja ja yksityisyyden suoja ovat yhtä tärkeitä asioita. Euroopan tietosuojavaltuutettu Peter Hustinx on todennut asiasta seuraavaa:

(EN) "Vaikka teollis- ja tekijänoikeudet ovat yhteiskunnan kannalta tärkeitä ja niitä pitää suojella, niitä ei pitäisi asettaa yksilön perusoikeuksien, kuten yksityisyydensuojan, tietosuojan tai muiden oikeuksien, edelle. Sitaatin loppu. Työstäkäämme yhdessä sopimusta ottamalla huomioon nykyinen lainsäädäntö.

  Elisabeth Köstinger (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, tuotepiratismin torjuntaa sekä teollis- ja tekijänoikeuksien vahvistamista koskevien nykyisten asetusten ja lakien tehokas toimeenpano on todella suotavaa. Kansalaisten keskuudessa näistä asioista on kuitenkin valitettavan vähän tietoja ja paljon epävarmuutta esiintyy. Saan säännöllisesti sähköpostia huolestuneilta kansalaisilta, jotka kritisoivat väärentämisenvastaista sopimusta (ACTA) koskevien neuvottelujen avoimuuden puutetta ja ovat sitä mieltä, että ACTA-sopimuksella puututaan merkittävästi heidän oikeuksiinsa ja vapauksiinsa. On siis tärkeää lisätä informaatiota näissä asioissa sekä korostaa, ettei ongelman syynä ole ACTA-sopimus vaan osittain EU:n yhteinen säännöstö.

Euroopan unionin tuomioistuimen 19. helmikuuta 2009 tekemässä ennakkoratkaisussa todetaan selkeästi, että Internet-palvelujen tarjoajia voidaan vaatia vastuuseen asiakkaidensa tekemistä tekijänoikeusrikkomuksista. Siten nykyiset perussopimukset mahdollistavat, että EU:n kansalaisten Internetiin pääsy estetään. Ongelma ei ole ACTA-sopimuksessa vaan Euroopan unionin asetuksissa, joilla voidaan rajoittaa EU:n kansalaisten vapauksia ja oikeuksia.

  Monika Flašíková Beňová (S&D). – (SK) Väärennösten ja piraattituotteiden määrän jatkuva lisääntyminen kansainvälisessä kaupassa lisää globaalitalouden kestävän kehityksen vaarantumisen todennäköisyyttä, mikä aiheuttaisi paitsi taloudellisia tappioita laillisesti toimiville valmistajille, myös rikkoisi teollis- ja tekijänoikeuksien haltijoiden sekä valmistuksessa ja tuotannossa mukana olevien elinten oikeuksia sekä vaarantaisi kuluttajien oikeudet ja työpaikat Euroopassa.

Ajatus piratismin ja väärennösten vastaisen monenvälisen sopimuksen tekemisestä saattaa olla tehokas keino torjua tätä toimintaa, mutta ymmärrän myös jäseniä, jotka ovat korostaneet näitä kysymyksiä koskevien neuvottelujen ja sopimusten avoimuuden ja entistä suuremman luotettavuuden tarvetta. Minusta on lisäksi oleellista tasapainottaa keskenään oikeudet, joita meidän kannattaa suojella, sekä oikeudet, jotka ovat elintärkeitä yhteiskunnalle. Yhden tietyn ryhmän oikeuksien hyödyntäminen tai suojelu ei saa vaikuttaa jonkin toisen ryhmän oikeuksiin tai oikeutettuihin intresseihin.

  Carl Schlyter (Verts/ALE). – (SV) Arvoisa puhemies, en ole lainkaan varma geneerisiä lääkkeitä koskevasta vapautuksesta. Jos takaamme sen, meidän on siinä tapauksessa taattava vapautus kaikissa kauttakulkutapauksissa, sillä muutoin törmäämme viime vuosina koettuihin ongelmiin. Toteatte, ettei tämä koske laaja-alaista kauppaa. Tällöin voitaisiin sanoa, että yksityishenkilöt tullaan vapauttamaan, pikemminkin kuin yksityishenkilöt voitaisiin vapauttaa säännöistä, eikö totta?

Olen huolissani myös digitaalisesta ympäristöstä teknologisista esteitä puhuttaessa. Tältä osin on todettu, että keinoja, joita voidaan käyttää teknisten suojatoimien kiertämiseksi, olisi pidettävä lainvastaisina, jos niillä on rajoitettu kaupallista käyttöä.

Voi käydä myös niin, että tällainen käytäntö leviää täysin ilman taloudellista intressiä ja että vaikka taloudellinen intressi puuttuu kokonaan, halutaan pikemminkin kannustaa kansalaisia käyttämään tekniikoita, joita voitaisiin käyttää myös "kiertämiseen". Miten suhtaudutte tähän?

En ole lainkaan mielissäni myöskään siitä, että tähän ollaan sisällyttämässä IPRED-lakiin kuuluvia ja tiedontallennusta koskevia kiistanalaisia kohtia. Jos haluamme muuttaa tätä arviointien jälkeen, on typerää, että tämä on lyöty lukkoon kirjallisesti.

  Françoise Castex (S&D). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, haluaisin tuoda tähän ACTA-sopimusta koskevaan keskusteluun uuden näkemyksen ja minulla on julkilausuman 12 allekirjoittajien kanssa kunnia ilmoittaa teille, että julkilausuma sai hyvin laajan äänten enemmistön parlamentissa ja että allekirjoitusten vähimmäismäärä ylitettiin.

Olen mielissäni siitä, että julkilausuma on annettu käsiteltäväksenne ennen ACTA-sopimusta koskevien neuvottelujen viimeistä kierrosta, ja voitte mielestäni pitää sitä neuvottelumandaattina Euroopan parlamentilta.

Kertaisin julkilausuman pääkohdat: parlamentti vaati luonnollisesti paitsi avoimuutta ja mahdollisuutta saada tekstit neuvottelujen kuluessa ennen niiden ratifiointia mutta myös sitä, ettei teollis- ja tekijänoikeuksia yhdenmukaisteta tämän kansainvälisen sopimuksen nojalla ja että kansalaisten vapaudet, yksityiselämän suoja ja Internetin puolueettomuus säilytetään ja taataan.

  Andrew Henry William Brons (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, on syytä kysyä, missä määrin väärentämisenvastaisilla kauppasopimuksilla halutaan vain suojella suuryritysten etuja ja missä määrin niillä voidaan todella suojella tavallisten ihmisten etuja. Lääkkeistä puhuttaessa väärennetyt lääkkeet voivat parhaassa tapauksessa jäädä tehottomiksi ja jättää ihmiset vaille hoitoa, mutta pahimmassa tapauksessa ne voivat olla vahingollisia ja viedä ihmisiltä terveyden tai jopa hengen.

Väärennetyt tavarat on lähes aina valmistettu matalapalkkamaissa ja ne ovat halvempia kuin aidot Euroopan maissa valmistetut tavarat, mikä vahingoittaa jäsenvaltioidemme kansalaisten työllisyystilannetta. Tällaiset käytännöt salliville maille on määrättävä sanktioita.

Olin mielissäni komission vakuutteluista siitä, että sanktiot kohdistetaan kaikkiin laajamittaisiin rikkomuksiin eikä kuluttajiin. Jotkut toimijoita tukevat lobbaajat haluavat todella evätä Internet-yhteyden henkilöiltä, joita epäillään toistuvasta laittomasta lataamisesta. Nämä samat henkilöt haluavat myös Deep Packet Inspection -tekniikkaa, jolla valvotaan asiakkaiden sähköpostiviestintää. Voimmeko olla vakuuttuneita siitä, ettei näitä määräyksiä sisällytetä myöhemmin sopimukseen vastustuksestanne välittämättä?

  Sidonia Elżbieta Jędrzejewska (PPE). – (PL) Olen iloinen väärentämisenvastaisesta sopimuksesta tänään käytävästä keskustelusta. Sopimus on mielestäni askel eteenpäin pyrittäessä vahvistamaan Euroopan parlamentin asemaa Euroopan unionin kansalaisia edustavana toimielimenä. Haluaisin korostaa, että komissiolla on velvollisuus tiedottaa ja kuulla Euroopan parlamenttia neuvottelemistaan palvelukauppaa sekä teollis- ja tekijänoikeuksien kaupallisia näkökohtia koskevista sopimuksista. Tämänpäiväinen keskustelu toteuttaa tämän oikeuden ja siitä tulee toivoakseni käytäntö komissiossa myös tulevaisuudessa. Haluaisin kiinnittää huomionne siihen, että komission väärentämisenvastaisesta sopimuksesta käymien neuvottelujen luottamuksellisuus sai melkoisesti kritiikkiä Internetin käyttäjien keskuudessa. Kritiikki olisi voitu välttää, jos komissio olisi suostunut jo alusta alkaen kertomaan meille paljon kattavammin toimistaan tässä asiassa.

Nostin komissiolle esittämässäni kirjallisessa kysymyksessä esiin väärentämisenvastaisen sopimuksen sekä EU:n tietoyhteiskuntapolitiikan ja sen oikeusvaikutusten välisen suhteen.

  Eva Lichtenberger (Verts/ALE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Karel De Gucht, vakuutitte meille, ettei väärentämisenvastainen sopimus (ACTA) muuta toistaiseksi mitään. Emme ole kuitenkaan saaneet mahdollisuutta muodostaa asiasta omaa mielipidettä, tehdä siitä omia huomioita ja hyödyntää omaa lainopillista asiantuntemustamme selvittääksemme, ovatko tämän sopimuksen aiheuttamat välilliset vahingot Euroopan kansalaisten oikeuksille mahdollisesti vielä suuremmat kuin väitätte. Meidän on saatava sananne tästä. Miksi avoimuutta ei ole, vaikka tilanne on tämä? Tiedän kyllä, että tämä riippuu Yhdysvaltain neuvottelijoista, mutta voisiko Euroopan komissio kohtuuden nimessä antaa vain periksi? Vastaus kysymykseeni on varmasti kielteinen.

Toinen huomautukseni koskee maantieteellisiä alkuperänimityksiä. Olisin tehnyt neuvottelupöydässä selväksi, että alkuperänimitykset vastaavat eurooppalaisia tavaramerkkejä. Tämä kysymys on minusta otettava uudelleen esille neuvotteluissa.

  Martin Ehrenhauser (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, haluaisin esittää kolme pikaista huomiota. Ensimmäiseksi haluan luonnollisesti onnitella väärentämisenvastaista sopimusta (ACTA) koskevan kirjallisen julkilausuman alullepanijoita. Tämä on nyt saatu läpi.

Toinen huomioni koskee avoimuutta ja haluaisin esittää komission jäsenelle Karel De Guchtille yhden kysymyksen: Miten voitte sanoa meille Euroopan parlamentin jäsenille, että meidän on turvauduttava Yhdysvaltain kansalaisvapausjärjestöön saadaksenne jäljennöksen sopimustekstistä? Minulla on teksti tässä edessäni.

Kolmas huomioni koskee Internet-palvelujen tarjoajien vastuuta. Voitteko taata, ettei Internet-palvelujen tarjoajien vastuuta koskevaa kysymystä palauteta "takaoven kautta"?

  Christian Engström (Verts/ALE). - (EN) Arvoisa puhemies, olemme kaikki yhtä mieltä siitä, että väärentäminen on huono asia ja että väärennettyjen tavaroiden torjunta on hyvä asia. Se on hyvä asia Euroopan kuluttajien ja kansalaisten kannalta ja tärkeä asia myös eurooppalaisille yrityksille, kuten täällä on todettu. On hyvä, että suojelemme tavaramerkkejä ja tavaramerkkisäännöstöä sekä myös maantieteellisiä nimityksiä.

Toistaiseksi kaikki on hyvin. Mutta Kuten jäsen Syed Kamall huomautti, atomien ja bittien välillä on tietty ero. Internet-palvelujen tarjoajat ja muut alan yritykset ovat olleet oikeutetusti huolissaan Internetiä koskevasta luvusta. Huolta on tunnettu siitä, että ACTA-sopimus saattaisikin vahingoittaa kehitystä, eurooppalaisia yrityksiä sekä tapaa, jolla hyödynnämme tätä uuttaa teknologiaa.

Kehottaisinkin komissiota viemään kaikin keinoin eteenpäin väärennösten torjuntaa koskevaa osaa, mutta hylkäämään Internetiä koskevan luvun. Se olisi paras ratkaisu kaikkien kannalta.

  Karel De Gucht, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, aluksi haluan kiittää kaikkia puheenvuoron käyttäneitä parlamentin jäseniä. Puheenvuoroista olemme saaneet erittäin arvokasta tietoa nyt, kun Tokion ilmeiseen "loppupeliin" on aikaa parisen viikkoa. Otamme varmasti nämä tiedot huomioon.

Ennen kuin ryhdyn käsittelemään luottamuksellisuuskysymystä, vastaan muutamiin teknisiin kysymyksiin. Yksi kysymyksistä koski TRIPS-sopimusta kansanterveyden kannalta sekä sitä, onko tästä nimenomainen maininta sopimuksessa. Siihen viitataan selkeästi seuraavalla tavalla: Tunnustetaan periaatteet, jotka sisältyvät kansanterveyttä käsittelevästä TRIPS-sopimuksesta annettuun Dohan julistukseen, jonka WTO hyväksyi Dohassa Qatarissa 14. marraskuuta 2001 järjestetyssä neljännessä WTO:n ministerikokouksessa.

Myös yksityisyyden suojasta kyseltiin. Jos tarkastelette keskustelumme kohteena olevaa tekstiä, huomaatte, että myös tältä osin siinä todetaan, että sopimuksen missään kohdassa ei vaadita yhdeltäkään osapuolelta sellaisten tietojen paljastamista (...), jotka saattaisivat olla ristiriidassa lainsäädännön tai kansainvälisten sopimusten, mukaan lukien yksityisyyden suojan takaavien lakien, kanssa. Keskustelun kohteena olevassa luonnostekstissä mainitaan lisäksi toimeenpanosta digitaalisissa ympäristöissä, että toimeenpanomenettelyt on toteutettava siten, että niissä pidetään kunkin osapuolen lainsäädännön mukaisesti kiinni sananvapauden, oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin sekä yksityisyyden periaatteista. Sopimuksissa on siis selvä maininta kaikista näistä kysymyksistä.

Seuraavaksi sanoisin muutaman sanan lääkkeistä. Lääkkeet eivät ole mielestäni ongelma paitsi ACTAn vuoksi myös siksi, että käymme asiasta parhaillaan neuvotteluja Intian kanssa. Intia on esittänyt WTO:lle lääkkeitä koskevan vaatimuksen. Käymme siis keskusteluja Intian kanssa, ja uskon, että saamme ne pian päätökseen, mikä on varmasti Euroopan parlamentille mieleen.

Lisäisin vielä, etteivät tämänkaltaiset patentit kuulu ACTA-sopimuksen tulleja käsittelevään lukuun. Pakolliseen lisensointikäytäntöön viitataan selkeästi, mikä on hyvin tärkeää tältä osin.

Lopuksi sanoisin luottamuksellisuudesta, ettei meillä ole ongelmaa nyt käsittelemiemme tekstien paljastamisen suhteen, mutta emme ole ainoita. Neuvottelut ovat monikansallisia, mikä tarkoittaa sitä, että myös muiden neuvotteluosapuolten on hyväksyttävä, mitkä kohdat voidaan julkistaa ja mitkä ei. Nimenomaisesti kysyttiin sitä, voidaanko mahdollisesta sopimuksesta keskustella ennen kuin se on allekirjoitettu.

Sopimuksen aikaan saaminen ei ole vielä varmaa, mutta jos niin käy, olemme varmistaneet, että voimme keskustella siitä ennen sen allekirjoittamista, sillä komissio on saanut siihen luvan neuvotteluissa. Kuten huomaatte, Washingtonin kierroksen päätteeksi annetussa lehdistötiedotteessa todetaan selväsanaisesti, että osapuolet sitoutuvat luovuttamaan tekstin ennen sen allekirjoittamista koskevan päätöksen tekoa. Tätä ei voida mielestäni tämän selkeämmin sanoa.

Paljon kiitoksia mielenkiinnostanne.

  Puhemies. – (EN) Keskustelu on päättynyt.

Esityslistalla on seuraavana äänestykset.

(Istunto keskeytettiin hetkeksi.)

Puhetta johti
varapuhemies Edward McMILLAN-SCOTT