Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 8. syyskuuta 2010 - Strasbourg

7. Äänestysselitykset

Suulliset äänestysselitykset

Suositus toiseen käsittelyyn: Elisabeth Jeggle (A7-0230/2010)

  Jarosław Kalinowski (PPE). – (PL) Tieteen kehitys on talouskehityksen ehto, ja innovatiivinen tutkimus on siten pohjana uusille ja entistä paremmille metodeille, jotka hyödyttävät taloutta yleisesti ja kansalaisia erityisesti. Tähän liittyviin kustannuksiin ei kuitenkaan pidä suhtautua kevyesti. Elävien olentojen hyvinvoinnin pitäisi olla tärkein asia taloudessa. Jos ihmiset eivät noudata luonnonlakeja tai puuttuvat niihin liikaa, luonto saattaa nousta vastarintaan. Siksi tänään hyväksytyt suositukset ovat niin tärkeitä. Äänestin niiden hyväksymisen puolesta, sillä kompromissi on onnistunut. Yhtäältä direktiivi mahdollistaa keskeisen tieteellisen tutkimuksen teon, mutta toisaalta siinä pyritään vähentämään mahdollisimman paljon tieteellisessä tutkimuksessa käytettävien eläinten kärsimyksiä.

  Romana Jordan Cizelj (PPE). – (SL) Vuodelta 1986 peräisin oleva EU:n eläinkoedirektiivi on todellisen päivityksen tarpeessa. En ole tyytyväinen siihen, että myös tässä uudessa lainsäädäntöehdotuksessa sallitaan eläinkokeet ja eläinten kärsimykset, mutta äänestin siitä huolimatta direktiivin puolesta. Miksi?

Syitä on lähinnä kolme. Ensimmäinen on se, että ehdotuksessa sallitaan eläinkokeet vain tilanteissa, joissa ihmisten hyvinvointi menee eläinten hyvinvoinnin edelle. Kyse on ihmisarvosta, ihmisten oikeudesta terveyteen ja lääketieteelliseen hoitoon sekä mahdollisimman hyvään hoitoon. Toinen syy on se, että tämän uuden direktiivin nojalla eläinkokeisiin käytettävien eläinten määrä vähenee merkittävästi entisestä. Kolmas syy on se, että eläinkokeisiin yhä käytettävien eläinten elinoloja ja hoitoa parannetaan.

Toivon luonnollisesti, että eläinkokeista tulisi lähitulevaisuudessa täysin tarpeettomia.

  Peter Jahr (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, eläinten hyvinvointi on aihe, joka herättää Euroopan kansalaisissa hyvin voimakkaita tunteita. Siksi olen hyvin mielissäni siitä, että esittelijämme Elisabeth Jeggle onnistui pitkään kestäneissä neuvotteluissa saamaan aikaan merkittävän parannuksen koe-eläinten hyvinvointiin.

Uuden direktiivin tavoitteena on varmistaa, että eläinkokeet korvataan muilla vaihtoehdoilla ja että ne vähennetään ehdottomaan välttämättömään minimiin. Eläinkokeet sallitaan vain, jos niille ei löydy vaihtoehtoa, mutta tällöin niihin sovelletaan erittäin tiukkoja sääntöjä. Tämä on hyvä kompromissi eläinten hyvinvoinnin ja tutkimuksen vapauden välillä. Ensimmäistä kertaa saamme nyt koko Eurooppaan eläinten hyvinvoinnin korkean tason. Tämä on merkittävä onnistuminen. Nyt on varmistettava, että kaikki jäsenvaltiot panevat tämän uuden direktiivin välittömästi täytäntöön.

  Alfredo Antoniozzi (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, olen tästä tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelua koskevasta arasta aiheesta sitä mieltä, että olemme onnistuneet löytämään hyvän kompromissin eläinkokeita tekevien tutkijoiden vaatimusten sekä niiden eläinten hyvinvointivaatimusten välillä, joita on käytetty tai käytetään tieteellisiin tarkoituksiin.

Tämän vuoksi äänestin Elisabeth Jegglen mietinnön puolesta. Samaan aikaan kannatan jäsenvaltioiden velvollisuutta välttää eläinkokeita, jos Euroopan unionin lainsäädäntö mahdollistaa muiden menetelmien tai strategioiden käytön samanlaisen tuloksen saavuttamiseksi.

  Mairead McGuinness (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan onnitella Elizabeth Jeggleä hänen työstään eläinkokeita ja eläinten käyttöä käsittelevän aiheen parissa.

Äänestin suosituksen puolesta, sillä se on mielestäni käytännönläheisin ratkaisu ongelmaan, joka liittyy vuodelta 1986 peräisin olevan lainsäädännön päivittämiseen.

Tämä on minusta tärkeää paitsi eläinten hyvinvoinnin kannalta mutta myös tutkimuksen jatkumiseksi Euroopan unionissa. On vaarana, että tutkijat ja tutkimus ajetaan lääketieteellisiin olosuhteisiin rajojemme ulkopuolelle, missä sääntelyä on vähemmän. Siten sääntelyä ja varsinkin tutkimuslaitoksissa ja yliopistoissa käytettävien eläinten hyvinvointia on parannettava, mutta samalla on varmistettava tutkimuksen jatkuminen.

Puhumme jatkuvasti nuorten kannustamisesta tieteen pariin sekä tutkimukseen ja innovaatioihin panostamisen lisäämisestä. Tämä pitää sisällään myös eläinten käytön. Eläimiä on kuitenkin suojeltava mahdollisimman hyvin, ja niin teemmekin tämän lainsäädännön avulla.

  Jens Rohde (ALDE). – (DA) Arvoisa puhemies, Tanskan liberaalipuolue on äänestänyt eläinkokeita käsittelevän mietinnön puolesta. Ei ole mikään salaisuus, että aiheesta on esitetty hyvin voimakkaita argumentteja puolin ja toisin. Joidenkin mielestä eläinten oikeudet ovat etusijalla. Me puolestamme olemme sitä mieltä, että myös yhteiskunnalla on oikeus nähdä lääketieteen ja tautien hoidon kehittyvän. Tehtävämme on toki varmistaa oikeanlainen tasapaino. Eläimiä on kohdeltava asianmukaisesti, mutta tutkijoilla on oltava käytössään työkalut, joita he tarvitsevat voidakseen kehittää uudenlaisia hoitomuotoja ja hoitaakseen vakavia sairauksia. Elisabeth Jegglen mietinnössä on löydetty hyvin täsmällinen tasapaino, minkä vuoksi katsomme, että sen puolesta kannattaa äänestää. Pohjimmiltamme pidämme hyvänä asiana myös sitä, että voimme nyt vihdoinkin siirtyä eteenpäin lainsäädännöstä, joka on peräisin niinkin kaukaa kuin vuodelta 1986.

  Mario Pirillo (S&D). – (IT) Arvoisa puhemies, (...) päästä toisessa käsittelyssä yhteisymmärrykseen tästä kiistanalaisesta mietinnöstä, joka koskee tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelua. Äänestin yhteisymmärryksen puolesta, sillä mietintö vaikuttaa tasapainoiselta tekstiltä, jossa taataan eläinten suojelu tieteellistä tutkimusta vaarantamatta.

Yhteisymmärryksessä korostuu se tosiasia, että eläinkokeisiin perustuva tutkimus pitäisi sallia silloin, kun tutkimus ei ole mahdollista tieteellisesti tyydyttävien kokeiden avulla. Lainsäädäntö on selkeä: sillä luodaan tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten hoitoa koskevat kriteerit sekä vaaditaan jäsenvaltioita varmistamaan, että eläinkokeisiin käytettävien eläinten määrä rajoitetaan minimiin.

Ilman mietintöä on turha toistella, että Eurooppa tarvitsee yhä enemmän ja enemmän tutkimusta.

  Marian Harkin (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan onnitella Elisabeth Jeggleä ja kaikkia niitä, jotka ottivat osaa tasapainoisen kompromissin tekoon tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta.

Euroopan eläintensuojelujärjestöt ovatkin mielissään sovitun kompromissin pikaisesta hyväksymisestä. Uskon, että hyväksytyllä tekstillä saadaan aikaan suoranaista ja kouriintuntuvaa kehitystä eläinten hyvinvoinnissa ja että samalla se mahdollistaa keskeisen lääketieteellisen tutkimuksen jatkumisen Euroopassa, mikä tuo toivottavasti mukanaan uusia, innovatiivisia ja tehokkaita hoitokeinoja.

Tänään tekemämme kompromissi on tärkeä askel myös eläinkokeita koskevan EU:n sääntelyn yhdenmukaistamisessa, mikä jo sinänsä on minusta erittäin tärkeä asia.

Kompromissi tarjoaa myös inhimillisen vastauksen, jolla on voitu asettaa enimmäisraja eläinten kärsimyksille ja jolla komissio velvoitetaan tarkastamaan eläinkokeita tekevät laitokset, jos perusteltua aihetta huoleen löytyy.

  Hannu Takkula (ALDE). – (FI) Arvoisa puhemies, minäkin äänestin Elisabeth Jegglen eläinsuojeludirektiivin puolesta ja olen sitä mieltä, että on erittäin tärkeää, että me kannamme myös Euroopan parlamentissa syvää huolta eläinten suojelusta.

Tässä yhteydessä on kuitenkin hyvä muistaa myös se, että tämä esitys on hyvä kompromissi, jossa yhdistyvät eläinten suojelu ja tieteellinen tutkimus. Tarvitsemme kuitenkin edelleen eläinkokeita jossakin määrin, koska vaihtoehtoisia keinoja ei ole löytynyt. On kuitenkin erittäin tärkeää huolehtia siitä, että eläinkokeet toteutetaan hyvissä olosuhteissa ja että ne tuottavat mahdollisimman vähän harmia, kipua ja tuskaa.

Tämä on erittäin hyvä askel, kun tiedämme, että edellinen direktiivi on vuodelta 1986. Toivon, että se pannaan täytäntöön kaikissa EU:n jäsenvaltioissa ja että saamme siten aikaan yhdenmukaisen käytännön, joka edistää eläinsuojelua mutta myös suo mahdollisuuksia tieteellisen tutkimuksen edistymiseen.

  Anna Záborská (PPE). – (SK) Arvostan suuresti Elisabeth Jegglen työtä, mutta en voi tukea direktiivin tekstiä, koska neuvosto ja komissio eivät kumpikaan ole taanneet, että kielletään eläinten säästämiseksi tarkoitettu ihmisalkioiden solujen käyttö. Direktiivi on osoitus siitä, että me ihmiset tunnemme olevamme vastuussa maapallon muista elävistä olennoista, mutta se on surullinen todiste myös siitä, ettemme arvosta ihmisten elämää kovin korkealle. Olemme valmiita rajoittamaan apinoiden käytön tutkimuksissa vain tapauksiin, joihin liittyy lajien suojelu tai uhka ihmishengelle. Myös tällöin tutkimus sallitaan vain, jos voidaan osoittaa, etteivät muut menetelmät olisi asianmukaisia. Emme kuitenkaan kykene tarjoamaan yhtä tiukkaa suojelua ihmisten sikiöille, syntymättömille lapsille tai edes geenitiedolle. Mietintö tuo valitettavasti tunteen siitä, kuin eläisin apinoiden planeetalla.

  Bogusław Liberadzki (S&D). – (PL) Kannatan tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelemiseksi ehdotettuja toimenpiteitä. Toimenpiteet ovat minusta järkeviä ja tasapainoisia sekä sopivat yhteen aikakautemme sekä sivilisaatiomme tavoitteiden kanssa. Minun on kuitenkin myönnettävä, että tein erään virheen äänestyksen kuluessa. Äänestin nimittäin vahingossa ensimmäisen tarkistuksen puolesta, vaikka kannatin kaikkien tarkistusten hylkäämistä, joten tein nyt tämän selväksi.

  Sirpa Pietikäinen (PPE). – (FI) Arvoisa puhemies, en äänestänyt tämän koe-eläinlainsäädännön valiokuntaan palauttamisen puolesta, koska en usko, että tulos olisi sen jälkeen ollut parempi. Sen sijaan äänestin kaikkien kolmen muutosesityksen puolesta.

Mielestäni on erittäin huolestuttavaa, että Euroopassa koe-eläinten suojelussa ollaan itse asiassa melkeinpä ottamassa askeleita taaksepäin. Useissa jäsenvaltioissa on tällä hetkellä jo käytössä lukuisia parempia menetelmiä tutkimustuloksien saamiseksi ilman koe-eläinten käyttämistä. Tämä käytäntö todellisuudessa hidastaisi vaihtoehtoisten menetelmien kehittämistä.

Samoin kädellisten eläinten käyttö äärimmäisissäkään tilanteissa ei tutkimusten mukaan tuota sellaista tulosta ihmisten terveydelle kuin esityksen perusteluissa on oletettu.

Mietintö: Csaba Őry (A7-0235/2010)

  Clemente Mastella (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, keskustelu uusista Eurooppa 2020 -strategian työllisyyden suuntaviivoista tapahtuu keskellä talouskriisiä, millä on varmasti huomattava vaikutus työmarkkinoihin useina tulevina vuosina.

Talouskriisi on paljastanut, ettei meillä ole tehokkaita mekanismeja, joilla kriisin merkkeihin voitaisiin vastata välittömästi. Kriisi on täten osoittanut, kuinka tärkeää Euroopan unionin talouspolitiikan eri osa-alueiden koordinointi on, kunhan koordinointia vahvistetaan ja tehostetaan. Kriisi on paljastanut myös sen, että jäsenvaltioiden taloudet ovat läheisesti riippuvaisia toisistaan markkinoiden ja työllisyyden suhteen. Siten katson, että Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden ponnistelut Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseksi edellyttävät vahvaa sitoutumista sen varmistamiseen, että panostukset kestävään talouskasvuun edistävät myös pysyvien työpaikkojen luomista.

Eurooppa 2020 -strategialla pitäisi voida estää uudet taloudelliset ja yhteiskunnalliset romahdukset koordinoimalla se tiiviisti osaksi rakenne- ja koheesiopolitiikkaa. Jos siis haluamme varmistaa näiden uusien poliittisten suuntaviivojen tehokkuuden, on toimittava tarkoituksenmukaisesti jäsenvaltioiden ja eri alueiden välisten sosioekonomisten erojen poistamiseksi. Nykyiseen ohjelmakauteen sisältyvillä EU:n rakennerahastoilla ja koheesiorahastolla sekä mahdollisilla uusilla EU:n rahoitusvälineillä on ratkaisevan tärkeä rooli tässä suhteessa.

  Erminia Mazzoni (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, äänestin mietinnön puolesta, sillä olen vakuuttunut siitä, että tämä on kaiken kaikkiaan oikea päätös. En ole kuitenkaan täysin tyytyväinen, sillä olisimme varmasti voineet olla kunnianhimoisempia etenkin nuorten ja naisten työhön pääsyssä sekä joustoturvan soveltamisessa keinona torjua työn epävarmuutta, joka on vitsaus koko Euroopassa. Arvostan esittelijän työtä, vaikka hänellä oli vain vähän aikaa valmistella sitä.

Yksinkertaistamistavoite on varmasti myönteinen asia, eli se, että työllisyyden suuntaviivoja pyritään uudistamaan ja yksinkertaistamaan. Suuntaviivoja on nyt neljä ja niissä määritellään selkeästi Eurooppa 2020 -strategiassa asetetut tavoitteet. Yhtä myönteinen asia on mielestäni pyrkimys ottaa huomioon aiemmin tehdyt virheet, jotka olivat osasyy Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden toteutumisen kariutumiseen.

Toinen mietinnän myönteinen asia on se, että se sisältää mielenkiintoisia ehdotuksia viedä eteenpäin ajatusta siitä, että työlle palautettaisiin sen tehtävä, joka on edustaa ihmiskunnan oikeutta kehittymiseen, eikä työtä nähtäisi pelkästään toimeentulon välineenä.

  Alajos Mészáros (PPE). – (HU) Paljon kiitoksia, arvoisa puhemies, mutta en oikein saanut nimestäni selvää käännöksen vuoksi. Useiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden taloudet ovat yhä haavoittuvia rahoituskriisin jäljiltä. Siksi olisi tehtävä kaikki mahdollinen kestävän kasvun vahvistamiseksi sekä Euroopan talouksien työpaikkojen luomispotentiaalin vahvistamiseksi. Meidän on otettava huomioon myös väestömuutokset, globalisaatio sekä uusien teknologioiden käyttöönotto. Minusta olisi hyvin tärkeää, että seuraavassa työllisyysstrategiassa tasapainotetaan keskenään kriisistä johtuvat välittömät ongelmat sekä pitkän aikavälin haasteet. EU:n työllisyyspolitiikalla on keskeinen asema nykyisten vaikeuksien voittamisessa. Olen esittelijän kanssa samaa mieltä myös siitä, että laadukkaalla koulutuksella ja elinikäisellä oppimisella voi olla strateginen merkitys työttömyyden hoidossa. En voi kuin tukea tätä ehdotusta ja haluan onnitella Csaba Őryä erinomaisesta mietinnöstä.

  Puhemies. – (EN) Hyvä jäsen Mészáros (Meh-tsá-rosh), näin meille on ilmoitettu, että nimenne äännetään. Jos se on väärin, olkaa hyvä ja kertokaa, miten toivotte sen äännettävän.

  Alajos Mészáros (PPE). – (EN) "Mészáros" (Méh-sah-rosh), "Alajos Mészáros". Sitä ei ole helppo lausua. Paljon kiitoksia.

  Sergej Kozlík (ALDE). – (SK) Tuen täysin Euroopan parlamentin hyväksymiä jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoja. Työn ja työllisyyden on oltava aina onnistuneen talouspolitiikan tuloksena. Kasvun ja työpaikkojen säilymisen yhdistäminen vihreän talouden kehittämiseen saattaa samalla luoda ennakkoedellytykset ilmasto- ja ympäristöongelmien estämiselle. Jo monena vuonna sattuneet luonnononnettomuudet, kuten erityisesti monia Euroopan osia koetelleet tulvat, osoittavat, että uusia pysyviä työpaikkoja voi syntyä myös tulvantorjunnan alalla. Vedenvirtauspaikkojen hallintaan sekä julkisten viemärien, vedenlaskukanavien ja varastointirakenteiden ylläpitoon ja rakentamiseen menee varmasti huomattavasti vähemmän rahaa kuin tulvien aiheuttamien seurausten korjaamiseen.

  Giommaria Uggias (ALDE). – (IT) Arvoisa puhemies, selviytymisemme rahoituskriisistä ja talouden elpymisen alkaminen, joka on meneillään Euroopan unionissa (tosin hieman eri tahtiin), tapahtuvat valitettavasti työllisyyden ja työpaikkojen kustannuksella.

Tämä suuntaus on räikeässä ristiriidassa parlamentin hyväksymän komission ohjelman sekä erityisen Eurooppa 2020 -strategian lähestymistavan kanssa, sillä strategiassa nähdään, että talouskasvusta on välttämättä seurattava merkkejä osallistavasta kasvusta. Tänään hyväksytyt yhdennetyt suuntaviivat ovat erittäin myönteinen askel tähän suuntaan. Tämä pätee myös seitsemänteen suuntaviivaan, jossa unionin jäsenvaltioita kehotetaan vähentämään rakenteellista työttömyyttä konkreettisin toimenpitein.

Meidän on aina muistettava, että työ on koko oikeusjärjestyksen pohjana. Tämä pätee myös Italiaan, jonka lainsäädännön 1 §:ssä todetaan, että "Italia on työhön perustuva demokraattinen tasavalta", mutta työ on myös ihmisarvon perusta.

  Tunne Kelam (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, kannatan yhdennettyjä suuntaviivoja, joissa käsitellään jäsenvaltioiden työttömyysongelmia.

Kaikkiin ratkaisumalleihin olisi samalla sisällytettävä laadun ulottuvuus. Euroopassa on nykyisin neljä miljoonaa vapaata työpaikkaa, kuten puheenjohtaja Barroso huomautti eilen. Suurin osa vapaista työpaikoista edellyttää koulutettua työvoimaa. Kehottaisin siten komissiota ottamaan viipymättä käyttöön ehdotetun Euroopan vapaiden työpaikkojen seurantajärjestelmän, johon voitaisiin sisällyttää myös eurooppalainen osaamispassi.

Euroopan laajuisella tavoitteella pitäisi voida taata ammattitaitoinen työvoima Eurooppaan. Lisäksi meidän on rohjettava vähentää rajusti pk-yritysten hallinnollisia ja tullien ulkopuolisia esteitä.

  Alfredo Antoniozzi (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, äänestin mietinnön puolesta, koska olen samaa mieltä esittelijän lähestymistavasta. Yhtäältä hän kannattaa komission esittämien yhdennettyjen suuntaviivojen määrän vähentämistä sekä toisaalta täsmentää, että vähäisempi määrä suuntaviivoja ja Euroopan yhteisiä tavoitteita ei voi eikä saa ohjata jäsenvaltioiden politiikkaa selkeyden ja käyttökelpoisuuden perusteella.

Olen lisäksi samaa mieltä mietinnön sen osan kanssa, jossa esittelijä toteaa, että Eurooppa 2020 -strategia ja siihen liittyvät työllisyyspolitiikan suuntaviivat voivat olla tehokkaita vain, jos samalla pyritään vähentämään jäsenvaltioiden ja alueiden välisiä sosioekonomisia eroja etenkin rakennerahastojen ja koheesiorahaston avulla.

  Marian Harkin (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, todellinen kysymys työllisyyden suuntaviivoja käsittelevään Őryn erinomaiseen mietintöön liittyen on se, ottaako neuvosto suositukset huomioon.

Olin mielissäni siitä, että puheenjohtajavaltio Belgia lupasi eilen tutustua parlamentin suosituksiin. Sanoisin neuvostolle, että on ratkaisevan tärkeää, että neuvosto hyväksyisi monet Őryn mietintöön sisältyvät todella erinomaiset suositukset ja mielestäni etenkin hallinnoinnin parantamista koskevat. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, ettei avoin koordinointimenetelmä todellakaan tehonnut Lissabonin strategian yhteydessä. Meidän on varmistettava, että tavoitteita ja alatavoitteita seurataan ja arvioidaan suhteessa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteisiin.

Olen mielissäni siitä, että tarkistus 62 hyväksyttiin, sillä jos se pannaan täytäntöön, sen avulla voidaan mielestäni varmistaa alueellisten erojen vähentäminen. Lopuksi haluan sanoa, että annan täyden tukeni ajatukselle siitä, että työllisyyttä tukeva kasvu olisi perustettava kunnollisiin työpaikkoihin ILOn esityksen mukaisesti.

  Czesław Adam Siekierski (PPE). – (PL) On syytä olla tyytyväinen siihen, että Euroopan komissio on jättänyt ehdotuksen Eurooppa 2020 -strategian yhdennetyistä suuntaviivoista, jotka hyväksyimme parlamentissa tänään. Tämä on nykyisessä globaalissa taloustilanteessa oikea askel, joka on osoitus siitä, että EU:n toimielimet ovat sitoutuneet ottamaan vastuuta talous- ja työllisyyskysymyksistä. Tyytyväisyyteen on aihetta myös siksi, että suuntaviivojen laatimisessa ei unohdettu johdonmukaisuuden ja avoimuuden säilyttämisen tarvetta. Toimenpiteet, kuten työmarkkinoiden osallisuuden lisääminen, rakenteellisen työttömyyden vähentäminen, ammattitaitoisen työvoiman kehittäminen, laadukkaiden työpaikkojen ja elinikäisen oppimisen edistäminen, korkeasti koulutettujen henkilöiden määrän lisääminen sekä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunta, on pantava kiireesti täytäntöön, koska niillä voidaan varmistaa kestävä talous sekä vahvistaa työpaikkojen luomispotentiaalia. Mietinnössä todetaan aivan oikein, että on tarpeen edistää pysyvien työpaikkojen luontia kestävään talouskasvuun panostettaessa sekä varmistaa jäsenvaltioiden ja alueiden välisten sosioekonomisten erojen poistaminen. Lopuksi haluaisin esittää mitä hartaimman toiveeni siitä, että Eurooppa 2020 -strategialla saadaan aikaan halutut tulokset etenkin työllisyyspolitiikassa.

  Daniel Hannan (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, niin sanotun "vanhan Euroopan" eli 15 jäsenvaltiosta muodostuvan EU:n (sellaisena kuin se oli ennen laajentumistaan entisiin SEV-maihin) osuus maailman BKT:stä oli 36 prosenttia. Tänään tuo luku on 25 prosenttia, ja 10 vuoden kuluttua sen ennustetaan olevan 15 prosenttia.

Mistä tämä kehitys johtuu? Kaikkea ei voi panna Aasian nousun syyksi. Kanadan ja Yhdysvaltain osuus maailman BKT:stä on pysynyt varsin vakaana samana aikana.

On totta, että olemme rasittaneet itseämme korkeammilla veroilla, tiukemmalla sääntelyllä, sääntelyyn enemmän puuttuvilla sääntelyviranomaisilla sekä lisensseillä, tarkastajilla, byrokraateilla ja virkailijoilla. Tässä olisi järkeä, jos pääkilpailijat tulisivat tästä maanosasta. Tässä ei ole järkeä maailmassa, jossa kilpailemme Kiinan ja Intian kanssa.

Teidän valitsijoillanne ja minun valitsijoillani on sitä suurempi syy katsoa pidemmälle tulevaisuuteen ja hylätä tämä ahtaaksi tullut ja kutistuva tulliliitto ja omaksua jälleen globaali kutsu, jota unionin perustajat pitivät itsestään selvyytenä.

  Syed Kamall (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, aloittakaamme mietinnön myönteisistä puolista. Minusta on hyvin tärkeää, että me kaikki tuemme elinikäisen oppimisen ajatusta. Kokeissa oli liian pitkän aikaa ja liian monen vuoden ajan vain yksi mahdollisuus, joka ratkaisi tulevaisuuden tietyssä iässä – 11 tai 18 vuoden iässä.

Aikana, jolloin taloudet muuttuvat jatkuvasti ja tietyt toimialat voivat hävitä hetkessä, on erittäin hyödyllistä, että kansalaisillamme on mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. Meidän on kuitenkin samalla tarkasteltava kysymystä laajassa yhteydessä.

Puhumme täällä parlamentissa varsin usein sosiaalisen Euroopan ajatuksesta. "Sosiaalisen Euroopan" hokemalla peitetään kuitenkin usein politiikkaa, joka todellisuudessa on esteenä työpaikkojen luonnille (ja lisää kaikkialla Euroopassa kasvun moottoreina toimivien pk-yritysten taakkaa) ja vaikeuttaa sitä.

Valtio on saatava pois pienten yritysten tieltä. Pienten yritysten on voitava luoda työpaikkoja sekä hyvinvointia ja vaurautta kaikille.

Päätöslauselmaesitys RC-B7-0494/2010

  Erminia Mazzoni (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, pyysin, että äänestystä päätöslauselmaesityksestä lykättäisiin. Olen yksi sen allekirjoittajista ja äänestin sen puolesta. Minun on kuitenkin myönnettävä, että olin odottanut ja toivonut enemmän parlamentilta.

Päätös oli toki kiireellinen mutta myös erittäin tärkeä. Päätös oli tehtävä kiireesti Sakineh Mohammadi-Ashtianin hengen pelastamiseksi ja se oli erittäin tärkeä päätös parlamentille, sillä emme voi vain tuomita, arvostella, valitella ja leimata muuttamatta toimintatapojamme ja asenteitamme Iranin kaltaiseen maahan nähden. Iran on mielestäni tällä kertaa osoittanut entistä suurempaa ylimielisyyttä kansainvälistä yhteisöä, jäsenvaltioita ja EU:n toimielimiä kohtaan. Kaikki kehotukset ja vetoomukset kaikuvat kuuroille korville.

Tilanne on nyt muuttunut ja tullut entistäkin vakavammaksi, sillä Iranin käyttäytyminen paheni viime vuonna huomattavasti ja Iranissa on tapahtunut asioita, jotka ovat ristiriidassa maan hallituksen kansainväliselle yhteisölle tekemien lupausten kanssa.

Sekä yksittäisten jäsenvaltioiden että EU:n toimielinten olisi mielestäni tiukennettava toimenpiteitään ja sanktioitaan Irania vastaan. Emme voi jatkaa diplomaattisia suhteita sellaisen valtion kanssa, joka ei hyväksy saatikka kuuntele Euroopan unionin vetoomuksia.

  Puhemies. – (EN) En ole koskaan pitkän kokemukseni aikana Euroopan parlamentissa nähnyt yhtä valtaisaa äänten enemmistöä vastaavanlaisen päätöslauselman puolesta: yksi ei-ääni, 22 tyhjää ja yli 600 kyllä-ääntä. Haluamanne viesti on varmasti mennyt perille. Kiitoksia joka tapauksessa.

  Tunne Kelam (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, kannatin luonnollisesti tätä päätöslauselmaa. Tämä on vain yksi kannanotto niiden monien joukossa, jolla pyritään pelastamaan Sakineh Ashtianin henki.

Tämä ei kuitenkaan ole valitettavasti ainoa tapaus. Iranissa on kivitetty kuoliaaksi 300 naista sen jälkeen, kun nykyinen terroristien papistollinen järjestelmä nousi valtaan 31 vuotta sitten. Maassa järjestetään edelleen julkisia hirttämisiä, myös alaikäisten keskuudessa. Meidän olisi tehtävä kaikkemme Ashtianin hengen pelastamiseksi, mutta vaikka onnistuisimmekin siinä, Iranin hallitus ei hyvin todennäköisesti tule muuttumaan. Siten meidän on tuettava varauksetta niitä rohkeita ihmisiä Iranissa (heitä on jo miljoonia viime kesän jälkeen), jotka yrittävät korvata nykyisen järjestelmän avoimella, rauhanomaisella ja demokraattisella järjestelmällä. Meidän on yritettävä tukea heitä rohkeasti.

  Mairead McGuinness (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, yhdyn sanoihinne ja onnittelen Mazzonia hänen työstään tämän päätöslauselman parissa, jolle annan täyden tukeni.

Kaiken tämän hässäkän keskellä tällä viikolla Strasbourgissa kaikkein tärkein tapaaminen oli valitettavasti juuri se, jolle minulla oli vähiten aikaa. Tapaamisessa oli mukana iranilaisia naisia, jotka olivat täällä hakemassa tukea kollegoilleen ja tälle päätöslauselmalle.

Olin kuitenkin hyvin iloinen voidessani tavata heidät ja luvata tukea. On järkyttävää (mutta kenties huomionarvoista), että olemme saaneet paljon enemmän sähköpostia eläinten hyvinvointia koskevasta aiheesta kuin tästä, jossa on kyse ihmisen hengestä. Tein nyt tämän huomion joka tapauksessa.

Meidän on mielestäni syytä mainita, että (meitä on nimittäin pyydetty käyttämään juuri kyseistä sanaa), monet naiset, jotka on tuomittu kuolemaan kivittämällä tai muulla tavoin, on tuomittu mohareb-rikoksesta, joka tarkoittaa kirjaimellisesti henkilöä, joka on sotajalalla jumalan kanssa. Tosiasiassa nämä naiset ovat vain protestoineet maassaan vallitsevaa diktatuuria vastaan sekä toivoneet elämäntilanteensa paranemista ja oikeuksiensa palauttamista juuri tuossa maassa.

Näin ollen tuen täällä noita naisia. Minulla ei ole paljon tehtävissä, mutta minusta parlamentti on tällä tänään antamallaan valtavalla äänten enemmistöllä puhunut selvää kieltään, ja toivon, että sillä on merkitystä.

  Cristiana Muscardini (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, tämä päätöslauselma on ensimmäinen tärkeä askel parlamentille, jotta se oppisi hyödyntämään joka ikisen toimen jokaisessa istunnossa jatkaakseen taistelua, jossa on nyt kyse Sakineh Mohammadi-Ashtianin hengen pelastamisesta mutta joka tarkoittaa ennen kaikkea myös taistelua sortavaa ja täysin epäinhimillistä järjestelmää vastaan.

Olen kuitenkin sitä mieltä, että komission ja neuvoston pitäisi olla tulevaisuudessa entistä aktiivisempia ja päättäväisempiä ja että jokaisen täällä parlamentissa lausutun sanan pitäisi edustaa kiveä, joka pannaan kivittämisen täytäntöön panevien jalkojen juureen ikään kuin häpeän muuriksi heidän ympärilleen ja poistamaan heidät ihmiskunnasta. Sakineh on pelastettava sekä hänen myötään kaikki maailman naiset ja miehet, jotka yhä joutuvat tämän raakalaismaisen julmuuden uhreiksi, jota ei esiinny edes villeimpien ja primitiivisimpien eläinten keskuudessa.

Eläin pirun muodossa liikuttaa nyt niiden kelvottomien johtajien ja valheellisten pyhien miesten käsiä ja suuta, jotka kaikkivaltias on jo tuominnut vailla toivoa armosta. Heidän olisi ymmärrettävä, että elleivät he lopeta nyt, heidän aikansa on lopussa, ja niin on meidänkin, ellemme ole aina valmiita auttamaan barbaaristen yhteiskuntien uhreja.

  Hannu Takkula (ALDE). – (FI) Arvoisa puhemies, äänestin tämän mietinnön puolesta ja todella toivon, että Sakineh Mohammadi-Ashtianin elämä voisi pelastua sen avulla. Olen hiukan skeptinen niin kuin moni muukin täällä, koska me tiedämme, että valitettavasti totalitääriset valtiot, niin kuin esimerkiksi Iran, eivät juuri kuuntele meidän vetoomuksiamme.

Olen hiukan huolestunut myös siitä, kuten eräs aikaisempikin puhuja, että ihmisoikeusasian ympärille ei ole tullut juurikaan viestejä, mutta erittäin paljon on tullut viestejä eläinten oikeuksien puolesta. Toki sekin on tärkeä ala, mutta nämä asiat pitäisi laittaa oikeaan mittakaavaan. Euroopan unionin keskeinen tehtävä on puolustaa ihmisoikeuksia ja perusarvoja.

Todellakin toivon, että tämä mietintö voisi osaltaan viedä eteenpäin meidän sitoutumistamme siihen, että olemme ihmisoikeuksien esille tuoja ja niiden esillä pitäjä myös totalitäärisissä maissa, kuten Iranissa, ja että sitä kautta saisimme brutaalit kuolemantuomiot todella loppumaan.

  Seán Kelly (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, kuten aivan oikein huomautitte, todellinen yksimielisyys tämänpäiväisessä äänestyksessä on hyvin merkittävä asia. Olin mielissäni voidessani muiden joukossa äänestää päätöslauselman puolesta.

Saanen sanoa aluksi, etten ole protestoivaa tyyppiä. En ole todellakaan koskaan ennen pitänyt tällaista T-paitaa, mutta se suhteeton ehdotus rangaista väitetystä rikoksesta kuolemalla on niin pöyristyttävä, vastenmielinen, barbaarinen, kohtuuton ja kuvottava, että minun oli pakko tehdä jotakin. Toivottavasti viesti menee perille Iranin viranomaisille siitä, että tämä on vanhakantaista ja sen on loputtava.

Poliittinen painostus ja julkiset protestit ovat tehneet lopun kuolemanrangaistuksista monissa maissa. Toivon mukaan protestimme täällä tänään tekee lopun tästä kammottavasta tilanteesta. Kuten Tunne Kelam totesi, Iranissa on kivitetty kuoliaaksi jo 300 ihmistä, mikä on kauheaa. Tästä on tehtävä loppu, ja meidän on tehtävä kaikkemme sen varmistamiseksi, että näin myös tapahtuu.

  Syed Kamall (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, puhun Irania koskevasta päätöslauselmaesityksestä. Meillä kaikilla on sama huoli, ja kuten te, arvoisa puhemies, juuri totesitte, tulokset kertovat ylivoimaisesta mielialasta täällä parlamentista yli puoluerajojen.

Huolemme kohdistuu siihen, ettei näillä kummallakaan naisella ole ollut mahdollisuutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Kaiken lisäksi myös lakimiehiä, joita naiset ovat yrittäneet palkata, on vainottu ja karkotettu maasta.

Iranin hallitus ei piittaa vähääkään demokratiasta eikä vaalituloksista. Se pieksee ihmisiä ja tappaa protestoijat, jotka haluavat lisää demokratiaa.

Maassa myös vainotaan vieraiden uskontojen edustajia, esimerkiksi kristittyjä ja Bahá'í-uskon edustajia.

Haluaisin kuitenkin hyvin pikaisesti mainita myös erään toisen henkilön, joka meidän on syytä muistaa, nimittäin Ibrahim Hamidin, joka on saanut syytteen homoseksuaalisuudesta. Se, että jotakin henkilöä vainotaan seksuaalisuutensa vuoksi, on tahra kyseisen maan maineessa.

Toivokaamme, että Iranin järjestelmä syöstään pian vallasta.

  Puhemies. – (EN) Haluan kiittää teitä kaikkia. Ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevista asioista vastaavana varapuheenjohtajana yhdyn täysin täällä esitettyihin kommentteihin. Minulla on omakohtaista kokemusta Iranin niin sanotusta oikeusjärjestelmästä muutaman vuoden takaa, joten voin vain todeta olevani kauhuissani Iranin nykytilanteesta ja toivoa kaikkien teidän tavoin, että se saadaan loppumaan. Toivon myös, että päätöslauselman saama yksi ei-ääni oli erehdys ja että todellisuudessa olimme yksimielisiä.

  Daniel Hannan (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, Iranin vallankumous vuonna 1979 nähdään vielä jonakin päivänä käännekohtana Ranskan vuoden 1789 vallankumouksen ja Venäjän vuoden 1917 vallankumouksen tavoin. Noiden vallankumousten tavoin myös Iranin vallankumous vyöryi välittömästi maan rajojen yli ja pyrki leviämään ympäri maailman. Noiden vallankumousten tavoin Iranin vallankumouksessakaan ei tunnustettu suvereniteetti- tai alueellisen toimivallan periaatetta.

Yhdysvaltain lähetystön valtaus oli merkki ajatollahien hyväksynnästä. Vielä toisessa maailmansodassa, jossa vastakkaiset ideologiat yrittivät hävittää toisensa, diplomaattisten lähetystöjen loukkaamattomuutta kunnioitettiin. Ajatollahit viestittivät siitä, etteivät vanhat säännöt koskeneet heitä ja että he olivat vastuussa toisenlaiselle auktoriteetille. He ovat jatkaneet niin kuin aloittivat eivätkä piittaa alueellisen toimivallan käsitteestä sekä tukevat militanttejaan ja näiden terroristijärjestöjä. Persianlahdelta Libanoniin, silkkitien kaanikuntiin ja aina Balkaneille asti he ovat iskeneet siviilikohteisiin Lontoossa ja Buenos Airesissa saakka.

En voi välttyä tunteelta, että meillä olisi vieläkin vahvemmat perusteet tuomita heidät, jos kunnioittaisimme itse enemmän alueellisen toimivallan periaatetta ja ennen kaikkea demokratiaa. Toivon, että Iranin edustuksellisen hallinnon puuttumisesta vilpittömästi ja koskettavasti puhuneet jäsenet toimivat samojen korkeiden standardien mukaan, kun Euroopan unionissa järjestetään seuraavan kerran kansanäänestys.

Kirjalliset äänestysselitykset

Suositus toiseen käsittelyyn: Elisabeth Jeggle (A7-0230/2010)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska sillä voidaan mielestäni saattaa ajan tasalle nykyinen vuodelta 1986 peräisin oleva direktiivi ja koska sillä myös pyritään saamaan aikaan entistä parempi tasapaino tutkimussektorin etujen sekä tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun tehostamisen välille. Tässä mielessä minusta on myös elintärkeää päästä kompromissiin, jolla pyritään edistämään vaihtoehtoisten eläintenkäyttömetodien kehittämistä sekä varmistamaan eläinten hyvinvoinnin lisääntyminen alan kehittymistä vaarantamatta.

Tärkeimmät mietinnössä sovitut kysymykset liittyvät eläinten hyvinvoinnin niihin näkökohtiin, jotka on korvattu tavoitteena edistää vaihtoehtoisia lähestymistapoja, joihin ei kuulu elävien eläinten käyttö. Mietinnössä pyritään myös ottamaan käyttöön eläinten kärsimykseen perustuvat eläinkoemenetelmien luokitukset niin, että kärsimykselle asetetaan enimmäisrajat, sekä siihen, että direktiiviä sovelletaan entistä tehokkaamman valvontajärjestelmän avulla. Valvonnan puute on joissakin tapauksissa merkinnyt sitä, että eläinkokeita on tehty, vaikka eläinten käytölle olisi ollut vaihtoehtoja, mutta siitä huolimatta eläimiä on edelleen käytetty etenkin peruskokeissa, joiden tavoitteena ei ole ollut tieteellisten hypoteesien toteen näyttäminen.

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Kun otetaan huomioon kansallisten säädösten moninaisuus ja eläintensuojelun heikko taso joissakin jäsenvaltioissa, eläinten käyttöä tieteellisiin tarkoituksiin koskevia sääntöjä on nyt yhdenmukaistettava entisestään. Kuten esittelijämme Elisabeth Jeggle on huomauttanut, neuvostossa on tehty tasapainoinen kompromissi. Eläinten suojelun ohessa on erittäin tärkeä varmistaa, että tutkimus on edelleen ratkaisevassa asemassa sairauksien torjunnassa. Tämän takia äänestin mietinnön puolesta ja – kuten kollegani Euroopan kansanpuolue (kristillisdemokraatit) -ryhmässä – vastustan Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmän esittämiä tarkistuksia.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. − (LT) Tuin tätä tärkeää sopimusta. Tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojeleminen on todella vaikea aihe, koska on otettava huomioon useiden eri sidosryhmien edut ja toisinaan myös vastakkaiset näkemykset ja tarpeet. Uskon, että sopimuksessa on löydetty asianmukainen tasapaino. Sopimuksessa on kiinnitetty eniten huomiota eläinkokeiden vaihtoehtojen edistämiseen ja eläinten pitämis- ja käyttöolojen kehittämiseen. Olemme myös onnistuneet säilyttämään huomautukset, jotka Euroopan parlamentti esitti ensimmäisessä käsittelyssä hallinnollisen taakan vähentämisestä sekä eläinten käyttöön edelleen perustuvan EU:n tutkimuksen ja teollisuuden jatkuvuudesta ja kannattavuudesta. Eläinkokeiden vaihtoehtoja on edistettävä entisestään. Tämän takia on suunniteltu vaihtoehtoisten menetelmien vahvistamisesta vastaavaa EU:n vertailulaboratoriota, jota jäsenvaltiot tukevat pyrkimällä tarjoamaan täydentäviä resursseja soveltuvien erikoislaboratorioiden osalta. Katson, että tällä päätöslauselmalla on löydetty oikea tasapaino teollisuuden ja tutkimusyhteisön tarpeiden välillä ja parannettu ja yhdenmukaistettu eläinten hyvinvointia koskevia normeja tieteellisiin tarkoituksiin käytettyjen tai käytettävien eläinten osalta.

  Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. – (RO) Olen mielissäni siitä, että Euroopan unioni kiinnittää huomiota eläinten hyvinvointiin yleisesti ja etenkin tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten hyvinvointiin. Kun otetaan kuitenkin huomioon Euroopan unionin valtava laajentuminen sekä saavutettu tekninen edistys, uusi direktiivi tuli tarpeeseen pyrkimyksenä yhdenmukaistaa eläinten hoitokäytäntöjä. Eläinten suojelu sekä niiden asianmukaisen kohtelun varmistaminen ovat yhteisön arvoja, joista on tehty yksimielisesti hyväksytty pöytäkirja. Vuonna 1985 annetulla EY:n direktiivillä yritettiin poistaa eroja jäsenvaltioiden niiden lakien ja hallinnollisten määräysten välillä, jotka koskevat eläinkokeissa ja muissa tieteellisissä tarkoituksissa käytettävien eläinten suojelua. Jäsenvaltioiden väliset erot ovat kuitenkin vain kasvaneet asiaa koskevan direktiivin antamisen jälkeen etenkin siksi, että EU on ottanut sittemmin uusia jäseniä.

Parlamentin hyväksymä päätöslauselma kaventaa jäsenvaltioiden välisiä eroja tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun tasossa nyt, kun me kaikki tiedostamme, että näin on tehtävä ihmisten ja eläinten terveyden sekä ympäristön suojelemiseksi. Päätöslauselma on askel kohti yksimielistä tavoitetta päästä täysin eroon elävillä eläimillä tieteellisissä tarkoituksissa tehtävistä kokeista heti, kun uudet keksinnöt mahdollistavat sen.

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. − (PT) Eläinten käyttäminen tieteellisessä tutkimuksessa yhdistetään yhteiskunnallisesti merkittäviin löytöihin, entistä pidempään elinikään sekä ihmisten hyvinvointiin. Tieteessä ei nykyisellään ole vielä mahdollista lopettaa eläinkokeet täysin. Siksi kokeissa käytettäville eläimille on taattava mahdollisimman suuri suoja ja hyvinvointi ottaen huomioon kokeiden tavoitteet.

Uskon, että tällä lainsäädännön tarkistamisella vaaditaan korkeampia normeja, joilla vahvistetaan eläintensuojelua. Tällä direktiivillä Euroopan unioni kehittää tieteellisissä kokeissa käytettävien eläinten hyvinvointiin sovellettavia normeja, koska direktiivi on merkittävässä asemassa kokeissa käytettävien eläinten määrän vähentämisessä ja sillä edellytetään vaihtoehtoisten menetelmien käyttämistä aina kun se on mahdollista. Lisäksi sillä varmistetaan oikeudenmukaiset kilpailuehdot EU:n teollisuusalalla ja vahvistetaan EU:ssa tehtävän tutkimuksen laatua. Tämänpäiväisen äänestyksen tulokset ovat paljastaneet yksimielisyytemme siitä, että tieteellisiin tarkoituksiin ja turvallisuustesteihin käytettävien eläinten oloja on parannettava ja että samalla on ylläpidettävä korkeatasoista tutkimusta ja etsittävä vaihtoehtoja eläinkokeille entistä tehokkaammin.

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. – (PT) Kaikissa sivistyneissä yhteiskunnissa tunnustetaan, että eläimet ovat eläviä olentoja ja osa elämäämme ja että niille tulisi aiheuttaa mahdollisimman vähän tuskaa ja kärsimystä. Ymmärrän silti, että eläimiä on käytettävä tieteellisissä kokeissa, joilla testataan uusia lääkkeitä ja hoitoja tai joilla tieteellistä tutkimusta voidaan soveltaa uusissa keksinnöissä, joilla autetaan parantamaan sairauksia tai vähentämään kärsimystä sekä lisäämään ihmisten eliniän odotetta.

Suuret erot lainsäädännössä sekä eläinten suojelun riittämättömyys joissakin jäsenvaltioissa ovat tehneet välttämättömäksi sellaisen direktiivin antamisen, jossa vahvistetaan vähimmäisstandardit vahingoittamatta jäsenvaltioita, joissa eläinkokeissa käytettävien eläinten suojelu on paremmalla tasolla. Parlamentin, neuvoston ja komission väliset neuvottelut eivät olleet helppoja, mutta niissä onnistuttiin saamaan aikaan teksti, joka on mielestäni kauttaaltaan tasapainoinen ja ansaitsee tukemme. Tämä on edistysaskel, johon on syytä olla tyytyväinen, vaikka joissakin kohdissa tulos olisi voinut olla parempi.

  Anne Delvaux (PPE), kirjallinen. – (FR) Olen iloinen tämän mietinnön hyväksymisestä, sillä suurilla apinoilla, kuten simpansseilla, gorilloilla ja orangeilla, tehtävät eläinkokeet kielletään vastedes ankarasti. Mietinnössä määrätään myös, että eläinkokeet olisi korvattava mahdollisuuksien mukaan vaihtoehtoisilla tyydyttävillä tieteellisillä menetelmillä. Siinä kehotetaan myös minimoimaan eläimille mahdollisesti aiheutettava tuska ja kärsimys. Tästä lähtien eläimiä voidaan käyttää vain kokeisiin, joiden tavoitteena on edistää ihmisiä, eläimiä ja sairauksia (syöpää, multippeliskleroosia, Alzheimerin tautia ja Parkinsonin tautia) koskevaa tutkimusta. Mietinnön hyväksyminen on uusi edistysaskel tieteellisiin tarkoituksiin tarkoitettujen eläinten suojelun ja hyvinvoinnin varmistamiseksi.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelua käsittelevän mietinnön puolesta, sillä neuvoston kanssa aikaan saatu kompromissi tarjoaa mielestäni parhaan mahdollisen tasapainon ihmisten terveyttä koskevan tieteellisen tutkimuksen tarpeiden sekä eläinten hyvinvoinnin ja oikeuksien suojelun välillä.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Kuten keskustelun osapuolet ovat jo maininneet, teksti, joka meidän on määrä hyväksyä tänään, on tyydyttävä kompromissi eri asianosaisten intressien välillä, ja siihen on päästy asianomaisten toimielinten eli parlamentin, komission ja neuvoston välillä pitkään käytyjen neuvottelujen tuloksena. Olen sitä mieltä, että sivistyneissä yhteiskunnissa on itsestään selvää, että eläinten käyttöä tieteellisiin tarkoituksiin on säädeltävä riittävästi. Keskustelemme tänään eläinten käyttöä koskevasta riittävästä sääntelystä, jolla on ratkaiseva merkitys tieteelliselle kehitykselle sekä sellaisten uusien menetelmien, hoitomuotojen ja lääkkeiden keksimisille, jotka ovat yhteiskuntamme valttikortti ja joista kaikki hyötyvät tulevaisuudessa.

Näyttää siltä, ettei eläinten suojelua koskevassa sääntelyssä voida mennä kohtuuttomuuksiin, sillä muutoin tieteellinen tutkimus vaarantuisi. Valintaa tehdessäni valitsen ihmisiä, jotka hyötyvät tulevaisuudessa tuloksista, joita annamme tutkittaviksi nykyisten eläinten avulla. Jos tänään hyväksymämme ehdotus mahdollistaa edistyksen neurologisten sairauksien, autoimmuunisairauksien tai syövän tutkimuksessa, uskon, että me kaikki voimme hyötyä siitä.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. − (PT) Joka päivä 28 jäsenvaltiossa käytetään tieteellisissä menettelyissä lähes 12:ta miljoonaa eläintä. On tärkeää, että toteutamme kaikki mahdolliset toimet tällaissa kokeissa käytettävien eläinten määrän rajoittamiseksi mahdollisimman vähäiseksi. Käytännöllisimpänä lähestymistapana tämän saavuttamiseksi on vaihtoehtoisten menetelmien käyttämien, koska tieteen nykyisessä kehitysvaiheessa eläinkokeiden täydellinen kieltäminen ei ole mahdollista.

Direktiivi 86/609/ETY kokeisiin ja muihin tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta annettiin eläinkokeita koskevien käytäntöjen lähentämiseksi EU:ssa. Jotkut jäsenvaltiot ovat asettaneet kunnianhimoisia tavoitteita, kun taas toiset ovat noudattaneet ainoastaan vähimmäisvaatimuksia. Tämän päätöslauselman tavoitteena onkin korjata tätä eriarvoisuutta. EU:n teollisuudelle ja sen tieteelliselle yhteisölle on taattava oikeudenmukaiset olot ja samalla on vahvistettava tieteellisiin tarkoituksiin edelleen käytettävien eläinten suojelemista Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn eläinten suojelua ja hyvinvointia koskevan pöytäkirjan mukaisesti. Eläinkokeiden alalla on edistettävä tehokkaammin vaihtoehtoisten menetelmien kehittämistä, vahvistamista, hyväksymistä ja soveltamista sekä eläinkokeiden kolmen kohdan periaatetta – eläinten käytön korvaamista, vähentämistä ja parantamista.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Katsomme, että tällä alalla, niin kuin muillakin aloilla, eläinten suojelun yhteisen vähimmäistason määrittely lainsäädännössä ei saa estää jäsenvaltioita toteuttamasta pidemmälle meneviä ja tiukempia suojelutoimenpiteitä, jos ne niin haluavat. Äänestimme tämän vuoksi asiasta esitetyn tarkistuksen puolesta. Kuten olemme keskustelussa jo todenneet, meidän mielestämme on tärkeää kehittää edelleen tekniikoita ja menetelmiä, joilla eläinkokeet voidaan välttää, mutta tämä ei riitä.

Tärkeää on myös näiden tekniikoiden levittäminen ja se, että suurin osa tutkimus- ja kehityslaitoksista voisivat ottaa ne käyttöön, mukaan lukien kansalliset tieteelliset ja teknologiset järjestelmät, joissa on suhteellisen alhaisempi kehityksen taso. Kaikissa tämän alan lainsäädäntöpuitteissa on otettava tämä vaatimus huomioon, mutta ehdotetulla muutoksella ei tätä voida mielestämme täysin taata. Euroopan unionin on otettava keskeinen rooli tällä alalla eri maiden, myös kolmansien maiden, tieteellisten ja teknologisten instituuttien ja järjestelmien välisen yhteistyön edistämiseksi.

  Robert Goebbels (S&D), kirjallinen. – (FR) Äänestin tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun parantamista koskevan parlamentin ja neuvoston välisen kompromissin puolesta. Ihmisten terveyttä koskevat tarpeet vaativat toisinaan eläinuhrauksia. Eläinten käyttöä on säänneltävä tiukasti. On kuitenkin tekopyhää vaatia eläinten tappamista niin, että niille aiheutetaan mahdollisimman vähän kipua, kärsimystä ja tuskaa. Nämä ovat ihmisen keksimiä käsitteitä, joita sovelletaan nyt eläimiin, jotka kuitenkin luonnollisessa ympäristössään joutuvat muiden lihansyöjien tappamiksi tai tapetaan teurastamoissa ihmisten elintarvikkeiksi. Maailma ei ole mikään paratiisi, vaan kuolema vaanii kaikkialla.

  Françoise Grossetête (PPE), kirjallinen. – (FR) Kannatin tätä toisen käsittelyn kompromissia, sillä meidän on vastattava biolääketieteellisen tutkimuksen realiteetteihin sekä potilaiden tarpeisiin parantamalla samalla eläinten hyvinvointia.

Eläinkokeiden määrä on onneksi laskenut merkittävästi viime vuosina, koska eurooppalaisessa tutkimuksessa on ryhdytty kartoittamaan vaihtoehtoisia ratkaisuja. Valitettavasti tiedämme, että joissakin tapauksissa ei vaihtoehtoisia ratkaisuja ole saatavilla, minkä vuoksi meidän on edelleen turvauduttava varsinkin kädellisillä eläimillä tehtäviin eläinkokeisiin. Tämä koskee esimerkiksi kaikkia hermoston rappeutumissairauksia, kuten Parkinsonin tautia ja Alzheimerin tautia.

Ainoa tae korkeatasoisesta eläinten hyvinvoinnin suojelusta on se, että varmistetaan kyseisen tutkimuksen pitäminen Euroopassa. Eläinten kärsimysten huomioon ottaminen eläinkokeissa takaa hyvät tulokset. Onkin vältettävä eläinkokeiden teon siirtyminen Euroopan ulkopuolelle.

  Nadja Hirsch (ALDE), kirjallinen. – (DE) En voi tukea eläinkoedirektiiviä tässä muodossa. On totta, että tämä versio on edistyksellisempi kuin vanha, vuodelta 1986 peräisin oleva direktiivi. Yli 24 vuoden aikana saavutettuun valtavaan tieteelliseen ja tekniseen kehitykseen verrattuna toimenpiteet eläinkokeiden korvaamiseksi tuntuvat kuitenkin varsin mitättömiltä. Poikkeuksia on liikaa. Lisäksi sanamuoto on puutteellinen ja jättää liikaa joustovaraa tulkinnoille ja täytäntöönpanolle. On myös järjetöntä, etteivät jäsenvaltiot voi toteuttaa eläinten hyvinvointia edistäviä toimenpiteitä, jotka olisivat tiukempia kuin EU:n vaatimat. Tätä perustellaan markkinoiden vääristymisellä.

Tämä antaa vääränlaisen viestin Euroopan kansalaisille, tutkijayhteisölle sekä teollisuudelle. Yhtäältä valtioiden on otettava huomioon kansalaisten eettisessä valistuneisuudessa tapahtuneet muutokset. Toisaalta on lisättävä painostusta tutkimussektoria ja teollisuutta kohtaan. Kukaan ei halua vaarantaa Saksan tai Euroopan asemaa tutkimuksessa, mutta investointikustannukset eivät ole pätevä peruste lykätä kehitystyön jatkamista ja sellaisten menetelmien hyödyntämistä, joissa ei käytetä koe-eläimiä.

  Anneli Jäätteenmäki (ALDE), kirjallinen. – (FI) Äänestin koe-eläindirektiivin puolesta, sillä lopputulos olisi voinut olla paljon huonompikin eläinten hyvinvoinnin kannalta. Tänään hyväksytty direktiivi on yksi askel eläinten hyvinvoinnin puolesta.

Direktiivi on nyt saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä ja pantava täytäntöön yhdenmukaisella tavalla mahdollisimman nopeasti eri jäsenvaltioissa. Vanha direktiivi on peräisin vuodelta 1986, joten on jo korkea aika päivittää koe-eläinten hyvinvoinnin tasoa ympäri Eurooppaa.

Jatkossa on tärkeätä, että panostuksia lisätään erityisesti vaihtoehtoisten menetelmien kehittämiseen eläinkokeiden sijasta. Kiitos!

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, äänestin Elisabeth Jegglen mietinnön puolesta, sillä se on sellaisen intensiivisen ja pitkä työrupeaman tulos, jonka kuluessa esittelijä sai aikaan tärkeitä kompromisseja tästä eläinkokeita käsittelevästä vaikeasta aiheesta.

En kannattanut mietinnön palauttamista toimivaltaiseen pysyvään valiokuntaan, sillä tuo valiokunta, jonka jäsen olen, arvostaa suuresti ja tukee kollegani Elisabeth Jegglen työtä. Tutkimuksen on jatkuttava, sillä se on tärkeää lääketieteen kehityksen, terveyden sekä monien sairauksien ennaltaehkäisyn kannalta.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Olen pettynyt mietinnön lopulliseen tekstiin sekä erityisesti siihen, että jätetyt tarkistukset, joiden tarkoituksena oli vahvistaa eläinten hyvinvointia koskevia säännöksiä, hylättiin. Nyt on aika antaa selkeitä säännöksiä, joilla voidaan rajoittaa kädellisten eläinten käyttöä, kieltää luonnosta pyydettyjen eläinten käyttö, ottaa käyttöön yksiselitteinen velvollisuus käyttää koe-eläimet korvaavia vaihtoehtoisia menetelmiä silloin, kun se on tieteellisesti mahdollista, sekä kieltää kokeet, jotka aiheuttavat suurta ja pitkittynyttä kärsimystä. Jäsenvaltioiden olisi vähintäänkin voitava mennä EU:n vähimmäisvaatimuksia pidemmälle ja panna täytäntöön tiukempia eläinten hyvinvointia koskevia lakeja. Mietinnöllä parannetaan kyllä nykyistä lainsäädäntöä, mutta siinä ei mennä läheskään tarpeeksi pitkälle, minkä vuoksi äänestin tyhjää lopullisessa äänestyksessä.

  Véronique Mathieu (PPE), kirjallinen. – (FR) Äänestin tämän kompromissin puolesta, koska se takaa hyvän tasapainon koe-eläinten suojelun parantamisen sekä tieteellisen tutkimuksen jatkumisen välillä. Eläinkokeilla voidaan edistää lukuisten vakavien sairauksien torjuntaa, mutta eläinkokeita on säädeltävä niin, että vältetään aiheuttamasta turhaa kärsimystä eläimille. Nykyinen direktiivi on peräisin vuodelta 1986 ja vaatii siten suuria parannuksia.

Uusi teksti pitää nyt sisällään vaatimuksen, jonka mukaan eläinkokeet edellyttävät ennakkolupaa sekä hankkeen ja kustannus-hyötysuhteen arviointia, ja tuo mukanaan tiukan valvonta- ja tarkastusjärjestelmän. Tämänpäiväinen äänestys on esittelijöiden eli kollegani Elisabeth Jegglen sekä entisen kollegani Neil Parishin edellisellä kaudella tekemän pitkään kestäneen työn tulos. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan äänestyksen tulos heijasteli jo lopullisen tekstin laadukkuutta.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. − (PT) Tämän mietinnön antaminen osapuolten tiukkojen neuvottelujen jälkeen on tasapainoinen kompromissi, jolla suojellaan sekä tieteellisiin tarkoituksiin käytettäviä eläimiä että tarvetta niiden käyttämiseen, jotta voidaan tehdä tärkeitä havaintoja ja saavuttaa sellaisiin teknologioihin ja hoitomuotoihin liittyviä tavoitteita, joita käytetään tulevaisuudessa useiden ihmiskuntaan vaikuttavien sairauksien hoitamiseksi. Tästä syystä äänestin niin kuin äänestin.

  Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė (PPE), kirjallinen. – (LT) Tieteen ja luonnon välinen vuorovaikutus kehityksen hyväksi herättää aina paljon keskustelua. Euroopan parlamentti hyväksyi tänään tärkeän asiakirjan eläimillä harjoitettavan tieteellisen tutkimuksen sääntelystä. Asiakirjalla varmistetaan oikea tasapaino eläinten suojelun ja tieteellisen tutkimuksen välillä sekä otetaan huomioon monia tärkeitä seikkoja, joilla voidaan varmistaa tieteellisessä tutkimuksessa käytettävien eläinten suojelu. Skeptikot väittävät, että direktiivi on eläintensuojeluperiaatteiden vastainen ja että eläinten käyttö tieteellisissä tarkoituksissa on hyvin kyseenalaista. Tässä jälkimmäisessä direktiivissä säädetään kuitenkin velvoitteesta arvioida ennen eläinkokeiden tekoa eläinten käytön tarve sekä mahdolliset vaihtoehtoiset menetelmät. Kunkin jäsenvaltion on myös perustettava kansallinen komitea, joka huolehtii eläinten hyvinvointia koskevista asioista ja eettisistä kysymyksistä. Äänestin asiakirjan puolesta, sillä eläinkokeiden sääntelyä olisi mielestäni tiukennettava, vaikka emme saa unohtaa eri alojen välttämätöntä tieteellistä edistystä tai tieteellisen tutkimuksen jatkumista.

  Tiziano Motti (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin vastoin ryhmäni ohjeita tästä eläinkokeita koskevasta direktiivistä, vaikka olen ryhtynyt tukemaan tieteellistä tutkimusta, ja niin teen. Tämä direktiivi on erittäin epäsuotuisa eläimille. Sillä "laajennetaan" kokeiden aikana hyväksyttävää kipua koskevaa kynnystä "lievästä" "kohtalaiseen"; sillä sallitaan kokeet kulkukoirilla ja -kissoilla ja jätetään tutkijoiden harkintaan, tehdäänkö eläinkokeet määräämättä nukutusta tai kipulääkettä; sillä sallitaan samojen eläinten käyttö useammin kuin kerran, jopa kivuliaisiin menettelyihin; sillä sallitaan koirien ja kädellisten kaltaisten sosiaalisten eläinten pitäminen eristyksissä; ja sillä sallitaan rinnan leikkaaminen auki ilman kipulääkkeitä ja elävillä eläimillä tehtävät kokeet opetustarkoituksiin. Minulla on inhimillistä herkkyyttä olla hyväksymättä tarpeetonta julmuutta ja poliittista herkkyyttä ymmärtää, että jos EU ei olisi hyväksynyt tätä direktiiviä, jonkin verran tieteellistä tutkimusta olisi väistämättä siirtynyt muualle. Tämä EU:n direktiivi on vakava askel taaksepäin, ja jäsenvaltiot velvoitetaan mukauttamaan kansalliset asetuksensa siihen. Katson, että eläinten maailmalle suotuisampi tarkistettu versio, jota olisi täydennetty aiempaa suuremmilla kannustimilla EU:ssa tehtävälle tieteelliselle tutkimukselle, olisi ollut todellinen ratkaisu yhteiskunnalle, joka mielellään kutsuu itseään sivistyneeksi.

  Cristiana Muscardini (PPE), kirjallinen. – (IT) Eläintensuojeludirektiivi takaa yrityksille ja tutkijoille tasavertaiset toimintaedellytykset yhdenmukaistamalla eri maiden väliset menettelyt, mutta sillä ei pyritä todelliseen eläinten suojeluun. Itse asiassa niitä harvoja sääntöjä, joilla vaaditaan vaihtoehtoisten menetelmien käyttöönottoa, on entisestään vähennetty.

Direktiivissä on lukuisia aukkoja, ja sen pitäisi kannustaa käyttämään eläinkokeet korvaavia nykyistä kehittyneempiä koemenetelmiä, kuten in vitro -menetelmiä ja ihmisten aineenvaihduntaa simuloivia tietokoneohjelmia. Olisi myös tunnustettava se tosiasia, että usein tulosten vertaaminen eri lajien välillä ei ole mahdollista, kuten lukuisat tutkijat ovat todenneet.

On selvää, ettei ole mahdollista esittää eläinkokeiden täydellistä lakkauttamista, mutta vaadin tekstiin tarkistuksia, joilla tekstiin sisällytetään ei-invasiiviset käytännöt ja kielletään eläinten käyttö oikeuslääketieteellisissä tutkimuksissa ja opetuksessa niin, että samalla estetään inhimillisiin tappamismenetelmiin tehtävät poikkeukset sekä kielletään uhanalaisten tai villieläinten käyttö perustamalla Euroopan takuukomitea.

EU:n olisi sanottava "ei" turhille eläinkokeille. Samoja eläinkokeita, joita on jo tehty ja rahoitettu, ehdotetaan aivan usein uudestaan pelkästään lisärahoituksen saamiseksi. Olemme saaneet vahvistettuja tietoja sellaisilla eläimillä tehdyistä kokeista, joiden äänihuulet on leikattu pois. Tutkijoiden mukaan suuri osa eläinkokeista on sellaisia, ettei niitä voida tehdä uudelleen ihmisten hoitamiseksi.

  James Nicholson (ECR), kirjallinen. – (EN) Äänestin mietinnön puolesta, vaikka ymmärrän, että joidenkin mielestä uudessa direktiivissä ei mennä tarpeeksi pitkälle. Olen kuitenkin sitä mieltä, että parlamentin ja neuvoston välillä aikaan saatu kompromissi tarjoaa parhaan mahdollisen tasapainon yhtäältä eläinten suojelun ja toisaalta tieteellisen tutkimuksen jatkumisen välillä. Äänestäminen mietintöä vastaan olisi tarkoittanut sitä, että meidän olisi pitänyt palata edelliseen, vuodelta 1986 peräisin olevaan direktiiviin, joka ei todellakaan takaa samantasoista suojaa eläimille. Yhdistyneen kuningaskunnan nykyinen eläinten hyvinvointia koskeva lainsäädäntö on maailman tiukimpia, ja vaikkei Yhdistynyt kuningaskunta voi säätää yhä tiukempia lakeja, nykytaso on mahdollistaa pitää poikkeuksellisen korkeana sen sijaan, että taso heikkenisi.

  Rovana Plumb (S&D), kirjallinen. – (RO) Koe-eläinten pitoa koskevista etologisista näkökohdista saadun uuden tietämyksen sekä uusien eläintenkäyttösovellusten (etenkin geenitekniikan alalla) vuoksi direktiivin 86/609/ETY tarkistamisesta on tullut välttämätön prioriteetti, vaikka sen antaminen oli tuohon aikaan historiallinen saavutus. Tämän jälkeen on saatu aikaan valtavaa edistystä etenkin niin sanotun kolmen R:n periaatteen (eläinten korvaaminen kokeissa, eläinkokeiden vähentäminen ja eläinkokeiden parantaminen – Replacement, Reduction ja Refinement) soveltamisessa.

Kannatan direktiivin soveltamisalan laajentamista seuraavasti: tuntevien eläinten ja selkärangattomien eläinlajien sikiöiden sisällyttäminen direktiiviin biologisen perustutkimuksen ohella; inhimillisten teurastusmenetelmien sekä kansallisten tarkastusjärjestelmien käyttöönotto osana direktiiviä; eläinkoehankkeiden arviointi ja hyväksyminen, mukaan lukien hankkeiden jälkiarvioinnit; avoimuus, jota toteutetaan julkistamalla muuta kuin teknistä tietoa hankkeista, täytäntöönpanosäännöistä sekä kansallisesta ohjauksesta, sekä julkistamalla toimeenpanoraportteja ja tilastoja. Äänestin mietinnön puolesta, koska se sisältää ehdotuksen, jonka tarkoituksena on taata teollisuudelle ja tutkijayhteisölle tasavertaiset toimintaedellytykset kautta Euroopan sekä vahvistaa samalla tieteellisiin tarkoituksiin yhä käytettävien eläinten suojelua.

  Teresa Riera Madurell (S&D), kirjallinen. – (ES) Oman ryhmäni eli Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmän koordinaattorina (teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnassa) haluan ilmaista tyytyväisyyteni sen johdosta, että parlamentti hyväksyi Espanjan puheenjohtajuuskaudella kompromissin siitä, että tämä tärkeä direktiivi saatetaan ajan tasalle. Direktiivillä säädellään niiden eläinten kohtelua, joita on välttämättä käytettävä tieteellisissä tarkoituksissa tieteen kehittymiseksi tiedon eri osa-alueilla.

Kompromissi on tasapainoinen ja saatiin aikaan laaja-alaisen neuvotteluprosessin päätteeksi kysymyksessä, joka koski tiedon (erityisesti terveystieteiden, joita valiokuntamme pitää erityisen tärkeinä) karttumisen kannalta välttämättömiä tiedeyhteisön tarpeita sekä eläintensuojelun tarpeita. Minun on sanottava, että tämä hyväksymämme uudistus vahvistaa molempia näkemyksiä. On tärkeää muistuttaa, että kompromissi kattaa myös lupauksen siitä, että pyritään löytämään ja edistämään muita tutkimuslinjoja ja vaihtoehtoisia menetelmiä, jotka mahdollistavat elävien koe-eläinten käytön täydellisen korvaamisen tulevaisuudessa tieteen tarpeellista kehittymistä vaarantamatta.

  Zuzana Roithová (PPE), kirjallinen. – (CS) Kannatan toimenpidettä, jolla rajoitetaan tai lievennetään tieteellisissä tarkoituksissa käytettävien eläinten kärsimyksiä. Etusija olisi annettava eläinkokeiden ulkopuolisille menetelmille, joita käytetään uusien lääkkeiden vaikutusten tarkistamiseksi sekä tieteellisissä tutkimuksissa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että meidän pitäisi sallia ihmisalkioiden käyttö vaihtoehtoisena menetelmänä eläinten suojelun vuoksi. Neuvosto valitettavasti poisti juuri vaihtoehtoisia menetelmiä koskevan rajoittavan lausekkeen Euroopan parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä hyväksymästä luonnoksesta. Päätöksenteko näissä eettisesti hankalissa kysymyksissä kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltuuksiin, mutta kansallinen lainsäädäntö vaihtelee suuresti eri maiden välillä.

Alkioiden kantasolujen käyttö tieteellisissä tarkoituksissa on Tšekin tasavallassa ollut lailla kiellettyä vuodesta 2006 asti, vaikka tutkimuksessa on päinvastoin saatu aikaan myönteisiä biolääketieteellisiä tuloksia sikiökudoksesta eikä alkioista otettujen kantasolujen avulla. Se, ettemme ole äänestäneet neuvoston toisen käsittelyn direktiiviluonnoksesta tänään täällä Strasbourgissa tai ettemme ole hyväksyneet yhtään päätöslauselmaa, tarkoittaa, että neuvoston luonnos tulee voimaan sen jälkeen, kun se on julkaistu EU:n virallisessa lehdessä riippumatta siitä, mikä on Euroopan parlamentin jäsenten enemmistön kanta.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Tarkistettu lainsäädäntö tuo mukanaan joitakin parannuksia EU:n nykyisiin eläinkoesääntöihin, mutta lainsäädännössä ei joissakin kohdin mennä tarpeeksi pitkälle vaan se jopa huonontaa nykyisiä lakeja. Verts/ALE-ryhmän kautta linjan esille tuomat vakavat huolenaiheet on sivuutettu, ja olemme harmissamme siitä, että Euroopan parlamentin jäsenet eivät tukeneet pyrkimyksiämme korjata asia. On ratkaisevaa, ettei uudella lainsäädännöllä pystytä takaamaan eläinkokeet korvaavien vaihtoehtoisten menetelmien käyttöä aina, kun se on mahdollista.

Tämä tietää turhaa kärsimystä tieteellisissä kokeissa käytettäville eläimille, vaikka vaihtoehtojakin olisi olemassa. On huolestuttavaa, että uusi lainsäädäntö estäisi myös jäsenvaltioita toteuttamasta kansallisesti tiukempia eläinkoesääntöjä. Verts/ALE-ryhmä halusi varmistaa, että jäsenvaltioiden hallitukset saisivat pitää tämän oikeuden. Olemme myös todella harmissamme kädellisten eläinten käyttöä koskevien tiukempien sääntöjen hylkäämisestä.

  Oreste Rossi (EFD), kirjallinen. – (IT) Eläinkokeita on helppo vastustaa, sillä eihän kukaan halua, että eläimet kärsivät tai että niitä käytetään eläinkokeissa tieteellisiin tarkoituksiin, mutta lainsäätäjinä emme voi antautua tunteiden vietäväksi. Jos haluamme rajoittaa liiallista eläinten käyttöä tieteellisissä kokeissa, meidän olisi tiedostettava, että kokeita pitäisi voida tehdä ihmisillä.

Ei voida ajatella, että uutta aktiivista ainesosaa, lääkettä tai sädehoitoa, ei testattaisi ensin eläimillä, sillä kuten jo totesin, vaihtoehtona olisi potilaiden käyttäminen koekaniineina. Meidän on lisäksi syytä muistaa, että lääkeyhtiöiden ei kannata käyttää koekaniineja eikä etenkään kädellisiä, ellei se ole täysin välttämätöntä, sillä kokeet ovat erittäin kalliita.

  Debora Serracchiani (S&D), kirjallinen. – (IT) Äänestin parlamentin ja neuvoston toisessa käsittelyssä tekemää kompromissia vastaan. Kompromissi koskee eläinten käytöstä tieteellisissä kokeissa annettua direktiiviluonnosta.

En sano "ei" tutkimuksen etenemiselle vaan vaadin eläinten kärsimysten vähentämistä, sillä tarkistetussa direktiivissä esitetään tämän tavoitteen kanssa ristiriidassa olevia käytäntöjä, kuten mahdollisuutta tehdä samalla eläimellä useampi koe kuin yksi. Minusta on lisäksi kehitettävä edelleen sellaisten vaihtoehtoisten tyydyttävien tieteellisten menetelmien käyttöä, jotka eivät edellytä eläinkokeita.

  Catherine Soullie (PPE), kirjallinen. – (FR) Kannatan tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelua koskevan tekstin äänestystulosta. Jegglen mietintö ei ehkä ole täydellinen, mutta se näyttää mielestäni ainakin tarjoavan hyvän kompromissin, joka on sitä paitsi saanut eläinten hyvinvointia edistävän euroryhmän (Eurogroup for Animals) tuen puolelleen.

Sanamuoto antaa meille tosiasiallisen mahdollisuuden rajoittaa eläimille kivuliaiden kokeiden tekoa kuitenkin niin, että estetään tutkimuksen ja siten myös innovaatioiden siirtyminen unionin ulkopuolelle, mikä kaiken lisäksi johtaisi lukuisten työpaikkojen häviämiseen. Eläinten hyvinvointia ja suojelua käsittelevän epävirallisen työryhmän varapuheenjohtajana olen sitä paitsi vakuuttunut siitä, että on parempi säilyttää eläinkokeet Euroopan alueella, jolla niitä säädellään tiukasti, kuin jättää ne tehtäviksi kolmansissa maissa, joissa hygieniaoloissa ja eläinten elämän kunnioituksessa on usein paljon parantamisen varaa.

  Bart Staes (Verts/ALE), kirjallinen. – (NL) On harmillista, että jäsenten enemmistö hylkäsi vihreiden esittämät kolme ehdotusta, jotka koskevat direktiivin muuttamista, jäsenvaltioiden sääntöjen tiukentamista, vaihtoehtoisiin testausmenetelmiin kannustamista sekä kädellisten käytön vähentämistä entisestään. Tässä uudessa eläinkoelainsäädännössä on vakavia puutteita. Jäsenvaltioilta on viety mahdollisuus antaa vapaasti nykyistä tiukempia eläinkoesääntöjä. Kansallisen harkintavallan rajoittamisesta ei ole mitään hyötyä. Eläimet uhrataan, jotta sisämarkkinat saadaan pidettyä ruodussa. On kuitenkin tärkeää, että jäsenvaltiot uskaltavat ottaa ohjat käsiinsä. Lukuisat eläinten hyvinvointia koskevat eurooppalaiset säännöt, kuten eläinkokeiden kieltäminen kosmeettisissa tarkoituksissa, eivät olisi koskaan nähneet päivänvaloa ilman jäsenvaltioiden pioneerityötä.

Uudella direktiivillä parannetaan koe-eläimiä jalostavien, markkinoivien tai käyttävien yritysten ja laitosten valvontaa. Sanamuoto, jonka mukaan on käytettävä vaihtoehtoisia testausmenetelmiä, kun ne ovat käytettävissä, on kuitenkin vähemmän käskevä kuin edellisessä direktiivissä. Nyt on hukattu tilaisuus vähentää eläinten kärsimyksiä ja parantaa tutkimuksen laatua. Uusissa säännöissä ei tunnusteta eläinkokeet korvaavien menetelmien kehittämisessä saavutettua edistystä, vaikka ne ovat usein luotettavampia kuin eläinkokeet.

  Derek Vaughan (S&D), kirjallinen. – (EN) Olen pettynyt siihen, että toimenpiteissä eläinkokeita koskevien sääntöjen vahvistamiseksi ei menty tämän pidemmälle. Lainsäädäntöön ei sisällytetty toimenpiteitä, joilla EU olisi saatu sitoutettua koe-eläinten käytön vähentämiseen ja korvaamiseen. Tilaisuus hukattiin ja palon enemmän olisi voitu tehdä eläinten suojelemiseksi, ja jäsenvaltioille olisi voitu antaa mahdollisuus ottaa käyttöön muita maita tiukempia hyvinvointinormeja. Olen huolissani siitä, että direktiivi estää Yhdistynyttä kuningaskuntaa antamasta tiukempia normeja tulevaisuudessa. Kaiken kukkuraksi lainsäädäntöön ei otettu mukaan myöskään menettelyjä, joilla tarkistetaan säännöllisesti eläinten käyttöä tieteellisissä kokeissa. Olen kuitenkin tyytyväinen siihen, että uusien lääkkeiden sekä tautien elintärkeä tutkimus voi jatkua.

  Janusz Wojciechowski (ECR), kirjallinen. – (PL) Olen pahoillani neuvoston direktiivin hyväksymisestä lopullisessa muodossaan niin, ettei siihen sisälly Euroopan parlamentin toukokuussa 2009 antamaa säännöstä, jossa todettiin, ettei kantasoluilla ja ihmisalkioilla tehtäviä kokeita saa pitää vaihtoehtona eläinkokeille. Direktiivin sanamuodosta täysin erillään minun on sanottava, ettei minusta olisi syytä omaksua tämänkaltaista lähestymistapaa, siis että eläinkokeet korvattaisiin ihmiselimillä tehtävillä kokeilla.

Mietintö: Csaba Őry (A7-0235/2010)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivojen puolesta, koska niissä pitäisi käsittääkseni korostaa korkeatasoisen ammattipätevyyden tarvetta työllisyyden ja tulojen hyvän tason tehokkaan edistämisen kannalta etenkin uudessa taloudessa, jossa uudet alat ja taidot saavat suuren painoarvon.

Korkea työllisyysaste pitäisi olla mahdollista paitsi hyvin ammattitaitoisille henkilöille, joilla voi olla avainrooli tutkimuksessa ja kehityksessä, myös niille, joilla on EU:n keskitasoa alhaisempi koulutus. Siten jäsenvaltioilla on keskeinen rooli uudelleenkoulutuksessa, koulutuksen edistämisessä sekä uusien elinikäisen oppimisen mahdollisuuksien tarjoamisessa.

On syytä mainita, että hyvä työllisyysaste sekä täysipainoinen kehitys EU:ssa edellyttää sen varmistamista, että henkilöille, jotka haluavat parantaa ammattipätevyyttään, annetaan todelliset mahdollisuudet työllistymiseen sekä tarvittaessa uudelleenkoulutukseen. Korkeaan työllisyystasoon voidaan mahdollisesti päästä uudelleen keskittymällä vahvasti uraohjaukseen nykyisten ja tulevien tarpeiden mukaisesti.

  Elena Oana Antonescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Vaikka taloudellinen ilmapiiri on edelleen hauras monissa jäsenvaltioissa, talouskasvun elpymisestä on rohkaisevia merkkejä. Siksi on tarpeen keskittää ponnisteluja, joilla voidaan taata työpaikkojen luontipotentiaalin vahvistuminen sekä tukea kansalaisia työpaikkojen haussa ja luonnissa. Euroopan komissio ehdotti huhtikuussa 2010 joukon uusia jäsenvaltioiden työllisyyspoliittisia suuntaviivoja. Nämä yhdessä yleisten talouspoliittisten suuntaviivojen kanssa muodostavat yhdennetyt suuntaviivat älykkääseen ja kestävään talouteen tähtäävän ja osallisuutta edistävän EU 2020 -strategin täytäntöön panemiseksi.

Työllisyyden suuntaviivoja on neljä: työvoimaosuuden nostaminen ja rakennetyöttömyyden vähentäminen, sosiaalisen osallisuuden edistäminen ja köyhyyden torjuminen, koulutusjärjestelmien tulosten parantaminen kaikilla tasoilla ja ammattitaitoisen työvoiman kehittäminen. Őryn mietinnössä tuetaan komission esittämää lähestymistapaa, mutta se sisältää joukon selvennyksiä sekä lisätietoa. Sen vuoksi äänestin mietinnön puolesta.

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Euroopan komissio esitti huhtikuussa 2010 ehdotuksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista osana Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanoa. Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ryhmän jäsen Csaba Őry tukee mietinnössään komission ehdotuksia ja lisää muutamia kohtia, jotka katson tarpeellisiksi. Näin ollen koheesiopolitiikka, jonka komissio on jättänyt huomiotta, on sisällytettävä täysimääräisesti työllisyyspolitiikkaan. Vaikka EU:n toimivalta työllisyysasioissa on edelleen rajallinen, EU:n ei pidä jättäytyä passiiviseen asemaan, vaan sen on käytettävä mahdollisimman tehokkaasti kaikkia sen käytettävissä olevia välineitä (koheesiopolitiikka, globalisaatiorahasto, avoin koordinointimenettely). Tämän takia tuen täysimääräisesti mietinnön suuntaviivoja.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta. Nopeasti ikääntyvän yhteiskunnan vuoksi on tarpeen, että sekä jäsenvaltioissa että EU:ssa toteutetaan toimenpiteitä ikääntyvien sosiaalisen syrjäytymisen sekä ikärasismin torjumiseksi. On varmistettava, että jäsenvaltiot tarjoavat kattavaa tukea iäkkäille ennen kaikkea niin, että luodaan edellytykset korkealaatuisen terveys- ja sosiaalihuoltojärjestelmän kehittämiselle. Lisäksi on varmistettava, että jäsenvaltiot edistävät pitkäaikaisten hoitopalvelujen saantia sekä toteuttavat iäkkäille suunnattua tiedotus- ja ennaltaehkäisypolitiikkaa, jossa kiinnitetään erityistä huomiota ravitsemukseen. Asetettujen tavoitteiden onnistunut toteutuminen edellyttää luomaan pysyvän ja pitkäaikaisen hoitopalvelujen rahoitusjärjestelmän. Euroopan komission olisi puolestaan pyrittävä varmistamaan tyydyttävä terveydenhuollon taso kaikille Euroopan kansalaisille näiden aineellisesta tilanteesta riippumatta.

  Jean-Luc Bennahmias (ALDE), kirjallinen. – (FR) Euroopan komission maaliskuussa 2010 esittelemän Eurooppa 2020 -strategian tavoitteena on määrätä suunta EU:lle tulevaksi vuosikymmeneksi.

Voimme vain pahoitella sitä, ettei Euroopan parlamenttia otettu mukaan strategian laatimiseen, joka jäi yksistään Barroson kontolle, mutta yhdessä asiassa parlamentilla on sananvaltaa, nimittäin yhdennetyissä työllisyyden suuntaviivoissa. Suuntaviivoja on 10 ja ne liittyvät uusien ja entistä parempien työpaikkojen luomiseen, ihmisarvoisen työn saamisen parantamiseen sekä yleissivistävien ja ammatillisten koulutusjärjestelmien parantamiseen.

Tästä syystä äänestin (kuten valtaosa kollegoistani) tänään keskiviikkona 8. syyskuuta 2010 mietinnön puolesta, sillä siinä määritellään nämä tavoitteet, joilla voimme erityisesti vaatia Euroopan sosiaalirahaston käytön tehostamista sekä korostaa tarvetta kiinnittää nykyistä suurempaa huomiota pienipalkkaisiin työntekijöihin sekä sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaan sekä korostaa tarvetta mahdollistaa laadukkaiden ja kohtuuhintaisten julkisten palvelun saanti. Jos haluamme strategiasta todella kattavan, on varmistettava kyseisten suuntaviivojen ja koheesiopolitiikan välinen johdonmukaisuus.

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin mietinnön puolesta, koska vuoden 2020 uudet EU:n jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivat vaikuttavat merkittävästi työmarkkinoihin tulevina vuosina. Olen iloinen siitä, että Euroopan parlamentille esitetyn tarkistuksen ansiosta komission ehdottamissa työllisyyden suuntaviivoissa on ollut mahdollista asettaa selkeät tavoitteet ja määrätä erityistoimista. Työttömyyden vähentäminen, vähimmäispalkkojen takaaminen sekä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunta ovat toki edelleen työllisyyspolitiikan ensisijaisia tavoitteita kaikissa jäsenvaltioissa. Olen samaa mieltä myös siitä, että yksi tärkeimmistä tavoitteista on oikeus saada sama palkka samasta työstä sekä varmistaa tasapuoliset työolot kaikille.

Hyväksyn parlamentin esitykset työllisyyspoliittisten toimenpiteiden käynnistämisestä heikoimmassa asemassa olevien ryhmien hyväksi, sillä köyhyys koettelee kaikista pahiten juuri näitä ihmisiä. Lisäksi kehottaisin komissiota ja jäsenvaltioita kiinnittämään työllisyyden suuntaviivoissa nykyistä enemmän huomiota työmarkkinoilla syrjintää kokeviin nuoriin sekä ikääntyviin työntekijöihin.

  Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. – (RO) Tämänhetkinen talouskriisi vaikuttaa varmasti suuresti työmarkkinoihin tulevina vuosina. Talouden elpymisestä ja talouskasvun piristymisestä on alustavia merkkejä. Talouskriisin vaikutukset työllisyyteen eivät kuitenkaan oletettavasti ole vielä saavuttaneet huippuaan. Sen vuoksi kannatan aloitettuja toimia, joilla pyritään varmistamaan talouden pysyvä elpyminen ja vahvistamaan Euroopan maiden talouksien työnluontipotentiaalia sekä auttamaan ihmisiä työn löytämisessä. Euroopan valtioilla on edessään myös merkittäviin väestörakenteen muutoksiin liittyviä haasteita, joita globalisaatio vielä kärjistää, ja näkymät siitä, että jäsenvaltioiden talousarvioihin karttumiseen osallistuvien veronmaksajien määrä laskee tasaisesti, eivät lupaile kovin hyvää.

Työllisyysstrategia olisi laadittava paitsi lyhyellä myös keskipitkällä ja pitkällä tähtäimellä tukeutumalla Eurooppa 2020 -strategiaan sekä sen tavoitteisiin ottaa käyttöön hiilipäästöjen vähentämiseen tähtääviä uusia tekniikoita. Strategiaa on luonnollisesti suunniteltava alle 25-vuotiaiden nuorten työllisyyttä edistävien toimenpiteiden ohella, sillä työttömyys on ennennäkemättömän korkea näiden nuorten keskuudessa.

  Vito Bonsignore (PPE), kirjallinen. – (IT) Haluan selvittää tätä mietintöä koskevaa äänestyskäyttäytymistäni, sillä mietinnön aihe on elintärkeä Euroopan työmarkkinoiden tulevaisuuden kannalta.

Ehdotus sisältää yleisiä talouspoliittisia työllisyyden suuntaviivoja, jotka olisi pantava täytäntöön Euroopan unionissa. Talouskriisi ei ole ohi vaan se laahaa työllisyyskriisin jäljessä.

Talouden elpymisestä on kyllä rohkaisevia merkkejä, mutta työmarkkinat ovat edelleen varsin suljetut ja työttömyystaso on vielä hyvin korkea. Euroopan maiden välillä on kuitenkin eroja. Esimerkiksi Espanjan ja Kreikan työttömyystaso on huolestuttavan korkea ja työttömyys on lähinnä nuorten ongelma. Kotimaani työttömyystaso sen sijaan ei onneksi ole noussut niin rajusti, mikä on myös Italian hallituksen tehokkaiden toimien ansiota. On syytä tunnustaa, että Italian hallitus on ollut etulinjassa edistämässä työmarkkinoiden joustoa ja dynamismia, ja resepti näyttää toimivan.

Jotkin hallitukset, jotka ovat olleet yli-innokkaita työntekijöidensä oikeuksien puolustamisessa, ovat itse antaneet työntekijöiden menettää työpaikkojaan. Joustavuuden lisääminen ja valmius ottaa vastaan uudet kilpailukykyiset työmarkkinat sen sijaan säilyttävät työpaikkoja ja luovat taloudelliset edellytykset uusien työpaikkojen syntymiselle.

  Nikolaos Chountis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Äänestin Őryn mietintöä vastaan siitä huolimatta, että se sisältää muutamia tärkeitä vasemmiston jättämiä tarkistuksia, kuten sen, joka liittyy tarpeeseen varmistaa sukupuolten välinen tasa-arvo, ja vaikka se parantaa komission tekstiä. Äänestin mietintöä vastaan, koska siinä pidetään kiinni joustavien työmarkkinoiden filosofiasta ja jopa vaaditaan lisäämään joustoja ja hyödyntämään strategisesti joustoturvaa työmarkkinoilla, mikä toimii suoraan työntekijöitä vastaan, kuten tiedämme.

Mietinnössä myös katsotaan, että rahoituskriisistä selviäminen ja kasvun politiikan soveltaminen edellyttävät uudelleen järjestelyjä sisämarkkinoita täysipainoisesti hyödyntämällä sekä "laillisia esteitä" poistamalla. Näin epäselvän ilmauksen takana saattaa piiletä mahdollisuus siitä, ettei työntekijöiden oikeuksia suojella riittävästi.

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. – (PT) Kannatan Őryn mietintöä ja suhtaudun myönteisesti sen tuomiin mahdollisuuksiin. Yleisten talouspoliittisten suuntaviivojen laatiminen Eurooppa 2020 -strategian soveltamisalan puitteissa oli kipeästi tarpeen (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 121 artikla), mutta sama koski myös työllisyyspolitiikkaa (148 artikla). Meneillään oleva talouskriisi pahentaa sosiaalisia ongelmia ja korostaa kipeää tarvetta kehittää tehokasta ja pysyvää työllisyyspolitiikkaa. Olen esittelijän kanssa samaa mieltä ehdotuksista toteuttaa entistä tiukempia toimia miesten ja naisten työllisyysasteen nostamiseksi Euroopassa.

Mietintö on auttanut tuomaan entistä vahvemmin esille kysymyksiä, joihin ei ole aiemmin kiinnitetty tarpeeksi huomiota. Näitä ovat: 1. kaikkein heikoimmassa asemassa olevien henkilöiden, myös nuorten, työttömyyden vähentäminen koulutustasoa nostamalla, koulunkäynnin keskeyttämisiä vähentämällä ja saamalla ihmisiä pois köyhyydestä; 2. varmistetaan yhdenvertainen kohtelu sekä se, että samasta työstä samalla työpaikalla maksetaan sama palkka; sekä 3. otetaan alueelliset ja paikalliset viranomaiset, parlamentit sekä työmarkkinaosapuolet mukaan näiden ohjelmien suunnitteluun, toteutukseen, seurantaan ja arviointiin sekä etenkin tavoitteiden ja indikaattoreiden määrittelyyn.

  Lara Comi (PPE), kirjallinen. – (IT) Lissabonin strategiassa todetaan, että Euroopan unionin on parannettava tuottavuuttaan ja kilpailukykyään työvoiman avulla.

Tätä tavoitetta ei ole vielä kokonaan saavutettu, sillä työttömyysaste on yhä varsin korkea. On tärkeää analysoida ongelmia, jotka ovat johtaneet täystyöllisyyden saavuttamisen hidastumiseen. Sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään ja uskontoon perustuvan syrjinnän poistaminen olisi huomattava edistysaskel ja mahdollistaisi etenkin nuorten ja naisten kilpailukyvyn parantumisen työmarkkinoilla. Naisilla on vaikeuksia myös äitiyden ja työn yhteensovittamisessa: naisia olisi mahdollista auttaa selviytymään näistä kahdesta roolista muun muassa seuraavin toimenpitein: parannetaan yritysten päiväkotitarjontaa, sallitaan pyydettäessä osa-aikatyön tekeminen sekä annetaan naisille mahdollisuus huolehtia sairaista lapsistaan niin, ettei heidän tarvitse pelätä työpaikan menetystä.

Nuoret ovat toinen tukea tarvitseva ryhmä, jota epävarma työtilanne saattaa koskea vuosikausia: heillä on paljon taitoja ja teoreettista tietämystä, mutta heiltä puuttuu käytännön työkokemus. Koulujen olisi kartoitettava nykyistä tarkemmin yritysten toiveita ja valmistettava oppilaita työelämään. Yritysten puolestaan olisi panostettava uusiin sukupolviin antamalla heille mahdollisuus urakehitykseen.

  Anna Maria Corazza Bildt, Christofer Fjellner, Gunnar Hökmark, Anna Ibrisagic ja Alf Svensson (PPE), kirjallinen. – (SV) Olemme tänään 8. syyskuuta 2010 äänestäneet seuraavan mietinnön (A7-0235/2010) puolesta: ehdotus neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista: Eurooppa 2020 -strategian yhdennettyjen suuntaviivojen II osa (2010/0115(NLE)). Haluamme kuitenkin korostaa, että mietinnössä on kohtia, joista emme ole yhtä mieltä, kuten esimerkiksi ehdotukset, joiden tarkoituksena on jäsenvaltioiden työmarkkinapolitiikan yksityiskohtainen sääntely, jäsenvaltioiden kaupan ja teollisuuden ylikansallinen valvonta sekä vähimmäispalkkojen sääntely EU:ssa. Haluamme näin toimimalla puolustaa toissijaisuusperiaatetta. Haluamme kuitenkin korostaa, että suurin osa mietinnön sisällöstä on myönteistä. Kannatamme esimerkiksi luonnollisesti periaatteita, jotka koskevat miesten ja naisten tasavertaista kohtelua sekä oikeutta saada sama palkka samasta työstä.

  Marielle De Sarnez (ALDE), kirjallinen. – (FR) Parlamentti on antanut lausuntonsa työllisyyden yhdennetyistä suuntaviivoista. Kyseisten kymmenen suuntaviivan tarkoituksena on luoda enemmän ja parempia työpaikkoja, vahvistaa ihmisarvoista työtä ja kehittää opetus- ja koulutusjärjestelmiä. Parlamentti on esittänyt mielipiteensä sen varmistamiseksi, että Euroopan sosiaalirahastoa käytetään vaikuttavammin, köyhiin työntekijöihin ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen kiinnitetään enemmän huomiota ja kansalaisille taataan edulliset, korkealaatuiset julkiset palvelut.

  Anne Delvaux (PPE), kirjallinen. – (FR) Työmarkkinatilanne on kiistatta suurin huolenaihe kansalaistemme keskuudessa. Työmarkkinat heikentyvät jatkuvasti, ja työttömyys on tänä päivänä huipussaan, 9,8 prosenttia.

Työllisyyden suuntaviivat tarjoavat keskeisen keinon paitsi rakenneuudistusten piristämiseksi myös tulevien uudistusten vaikutusten arvioimiseksi sekä Eurooppa 2020 -strategian puitteissa että kehitteillä olevan uudenlaisen talouspolitiikan koordinoinnin yhteydessä. Siten on äärimmäisen tärkeää tarttua näihin kysymyksiin, mutta yhtä tärkeää on myös varmistaa uudistusten tarkoituksenmukaisuus niin pitkälle kuin mahdollista.

Suuntaviivojen olemassaolo on yksi asia. Kokonaan toinen asia on niiden asianmukainen täytäntöönpano jäsenvaltioissa. Tämän vuoksi minusta tuntuu erityisen tärkeältä vahvistaa työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvoston (EPSCO) asemaa Eurooppa 2020 -strategiassa ja talouden ohjauksessa sekä varmistaa, että EPSCO otetaan täysipainoisesti mukaan tehtäviin uudistuksiin, jotta voidaan taata sosiaalisen mallimme elinkelpoisuus sekä paras mahdollinen talouden ohjauksen malli EU:lle. Olen vakuuttunut pakottavasta tarpeesta tasapainottaa uudelleen yöllisyyden ja sosiaalisten asioiden pilari EU:n päätöksenteossa.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska siinä ajetaan politiikkaa, jolla edistetään aktiivista ikääntymistä, sukupuolten välistä tasa-arvoa, miesten ja naisten samapalkkaisuutta sekä naisten oikeutta suojaan sekä sosiaalisiin ja ammatillisiin etuihin. Kun tiedetään, että entistä useampien naisten integroiminen työmarkkinoille on yhä vaikeampaa, on tullut välttämättömäksi toteuttaa politiikkaa, jolla edistetään myös työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista.

  Göran Färm, Anna Hedh, Olle Ludvigsson ja Marita Ulvskog (S&D), kirjallinen. – (SV) Äänestimme tänään työllisyyden suuntaviivoja käsittelevän mietinnön puolesta, mutta haluamme huomauttaa, että olemme havainneet suuria eroja eri kieliversioissa. Äänestimme sen puolesta, että jäsenvaltioiden olisi taattava riittävä vähimmäistoimeentulo, kuten tarkistuksen englanninkielisessä versiossa todetaan. Ruotsiksi tämä on valitettavasti käännetty sanalla "minimilön", joka tarkoittaa "vähimmäispalkkaa".

Palkkatasokysymykset eivät kuulu EU:n toimivaltaan, minkä vuoksi olemme katsoneet, että ruotsinkielisessä versiossa on virhe. Päätimme myös äänestää mietinnön puolesta huolimatta viittauksista "korkeisiin veroihin" talouskasvun esteenä ja vaikka tätä "korkeiden verojen" käsitettä ei ole mitenkään määritelty. Myöskään verokysymykset eivät kuulu EU:n toimivaltaan, ja kasvua merkittävistä tukevista verorahoitteisista toimista on uskoaksemme paljon esimerkkejä.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Yhteiskunta on mennyt eteenpäin, maailma on muuttunut ja sen myötä myös työmaailman suhteet, kuten totesin viime heinäkuussa hyväksytyn kollegani Pascale Grunyn mietinnön yhteydessä. Uskon vahvasti, että näin on asian laita, joten olen mielissäni siitä, että parlamentti on ajanut työn mallien joustavoittamista keinona torjua työttömyyttä. Olen hallituksessa vastannut koulutusasioista, joten olen mielissäni myös siitä, että tässä ehdotuksessa annetaan erityistä painoa työntekijöiden koulutus- ja pätevyyskysymyksille. Tämä sitoumus olisikin otettava hyvin vakavasti EU 2020 -strategiassa. Kun otetaan huomioon, että kriisin vuoksi työttömien määrä Euroopassa on noussut 16 miljoonasta (vuonna 2008) 23 miljoonaan vuonna 2010, kaikkiin exit-strategioihin on sisällytettävä työllisyyden elvyttäminen. Tämä on mahdollista vain, jos keskitytään selkeästi innovaatioihin, työn joustoihin, uusiin työn malleihin sekä nuorten koulutuksen lisäämiseen yhä kilpailuhenkisempiä markkinoita varten.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. − (PT) Työllisyyttä vuonna 2020 koskevien uusien suuntaviivojen taustalla on talouskriisi, joka vaikuttaa työmarkkinoihin tulevina vuosina edelleen kielteisesti. Meillä on välittömiä ongelmia työttömyyden kanssa ja samalla kohtaamme pitkän aikavälin haasteita, erityisesti kun kyseessä on demografinen muutos, globalisaatio ja uusien vähähiilisten teknologioiden käyttöönotto. Tämän takia on erittäin tärkeää, että EU:lla on työllisyysstrategia, jolla ratkaistaan kiireellisimmät kriisistä johtuvat ongelmat sekä ne ongelmat, jotka havaitaan keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

Joustoturvan, laadukkaan koulutuksen, elinikäisen oppimisen ja rakenteellisen työttömyyden torjumisen periaatteiden soveltaminen on korvaamattoman tärkeänä edellytyksenä yhteisten tavoitteiden saavuttamiselle talouskasvun ja sosiaalisen hyvinvoinnin osalta. Tämän takia Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpano olisi aloitettava jo nyt. EU:n tämän ohjelmakauden rakennerahastojen ja koheesiorahaston on jo nyt alettava noudattaa tätä strategiaa. On tärkeää, että strategiassa korostettaan maataloutta ja maaseutualueita. On pyrittävä saavuttamaan yhteenkuuluvuutta koskevia tavoitteita ja luotava synergiaa koheesiopolitiikan ja muiden alakohtaisten politiikanalojen välille.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Äänestimme tätä päätöslauselmaa vastaan, koska siinä sivuutetaan työttömyyden, työpaikkojen epävarmuuden ja köyhyyden keskeiset syyt sekä hylättiin ehdotukset, jotka jätimme toistamiseen parlamentin käsiteltäväksi. Nuo ehdotukset pitivät sisällään seuraavaa:

– Komission olisi tunnustettava tarve muuttaa nykyistä makrotalouspolitiikkaa kumoamalla vakaus- ja kasvusopimus ja lopettamalla yksityistämis- ja vapauttamisprosessit sekä asettamalla etusijalle laadukkaiden työpaikkojen luonti niin, että taataan kaikkien työntekijöiden oikeudet ja mahdollisuus entistä parempaan palkkaan, sekä vähentämällä köyhyyttä ja lisäämällä sosiaalista osallisuutta ja kehitystä.

– Pimeän työn ongelmaan olisi tartuttava tiukentamalla työsuojelutarkastusten valvontaa sekä pienipalkkaisiin suunnattujen verotuksellisten toimenpiteiden avulla.

– Neuvoston olisi sovittava EU:n laajuisesti, että kodittomuusongelma poistetaan vuoteen 2015 mennessä, sekä valmisteltava yhdennetyt poliittiset toimenpiteet, joilla varmistetaan kohtuuhintaisten laadukkaiden asuntojen saanti sekä riittävä energiansaanti kaikille.

Ehdotuksemme sukupuolten välistä tasa-arvoa koskevan uuden direktiivin sisällyttämisestä hylättiin niin ikään. Tuossa ehdotuksessa ajettiin takaa sitä, että jäsenvaltioiden olisi lisättävä naisten työllisyysastetta ottamalla täysin huomioon naisten oikeudet ja poistamalla kokonaan eriarvoisuus erityisten tasa-arvotavoitteiden, sukupuolipainotteisen integraation sekä erityisten poliittisten toimien avulla.

  Nathalie Griesbeck (ALDE), kirjallinen. – (FR) Aikana, jona työttömyysaste on Euroopassa jo lähes 9,8 prosenttia, aikana, jona työmarkkinoiden tilanne heikkenee entisestään, aikana, jona kaikki talouskriisin vaikutukset eivät vielä ole selvillä, Euroopan unionin on pantava täytäntöön kunnianhimoinen EU:n työllisyysstrategia. Tämän takia Euroopan parlamentti on hyväksynyt osana EU 2020 -strategiaa jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikkaa koskevat suuntaviivat. Nämä kymmenen suuntaviivaa koskevat työpaikkojen luomista, työn laatua, nuorten työllistymistä, heikommassa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvien henkilöiden työllistymistä, sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa sekä Euroopan sosiaalirahaston mahdollisimman tehokkaan käytön merkitystä. Nämä voivat olla erittäin kunnianhimoisia tavoitteita, mutta ne ovat ennen kaikkea suuntaviivoja, jotka jäsenvaltioiden on pantava täytäntöön nyt ja jatkossa, ja ne ovat vahva viesti Euroopan parlamentilta jäsenvaltioille aikana, jona työllisyys on suurin huolenaihe ja ahdistuksen aiheuttaja kansalaisillemme.

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. – (FR) Äänestin jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoja Eurooppa 2020 -strategian osana koskevan Csaba Őryn mietinnön puolesta. Tässä tekstissä korostetaan painokkaasti, että työllisyyden torjunta on asetettava etusijalle talouskriisin ja sosiaalisen kriisin takia. Tekstissä keskitytään useisiin eri näkökohtiin: työllistymisaste on saatava 75 prosentin tasolle kaikkialla Euroopan unionissa seuraavan kymmenen vuoden aikana, ja erityisiä toimenpiteitä on toteutettava heikoimmassa asemassa työmarkkinoilla olevien rymien osalta eli nuorten, ikääntyneiden ihmisten, alikoulutettujen naisten, vammaisten henkilöiden ja maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osalta, sillä he kohtaavat kaikista todennäköisimmin työhönottamiseen ja työllisyyteen liittyvää syrjintää. Tekstissä myös muistutetaan ihmisarvoista työtä ja työttömyyden torjuntaa koskevista peruskäsitteistä.

  Małgorzata Handzlik (PPE), kirjallinen. – (PL) Työllisyyspolitiikan suuntaviivat seuraavaksi 10-vuotiskaudeksi osoittavat, että palvelusektori kuuluu niihin aloihin, joilla syntyy eniten työpaikkoja. Työpaikkojen syntyminen edellyttää suotuisia olosuhteita, joissa yritykset voivat tarjota palveluita. Tämä pätee myös rajatylittäviin palveluihin. Siksi haluaisinkin painottaa, että palveludirektiivillä voidaan tukea työllisyyspolitiikkaa, kunhan sen täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa tehostettaisiin.

Palveludirektiivillä yrityksille luodaan uusia mahdollisuuksia, mutta jos sitä sovelletaan tehokkaasti, se vaikuttaa suotuisasti myös työmarkkinoihin. Hyväksyn näin ollen mietinnössä esitetyt ehdotukset. Palvelusektori tarvitsee liikkuvia työntekijöitä, joilla on sopivat valmiudet ja koulutus, minkä takia koulutusjärjestelmiä ja työllisyyspolitiikkaa on muutettava.

  Elie Hoarau (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Merentakaisia alueita edustavana valittuna edustajana olen enemmän kuin hyvin perehtynyt työllisyyden edistämiseen ja köyhyyden torjumiseen tähtäävään politiikkaan, sillä Ranskan merentakaisten alueiden työllisyysaste on Ranskan alhaisin (43,9 % esimerkiksi Réunionin saarella, kun vastaavat luku on 62,3 % kaikissa EU:n jäsenvaltioissa).

Työllisyyden nostaminen 10 prosentilla vuoteen 2014 mennessä ja 75 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä on tavoite, johon olen aina pyrkinyt etenkin siksi, että tavoite koskee lähinnä ongelmanuoria, naisia sekä vammaisia. Ehdotus kattaa myös köyhyysongelman ja sen tarkoituksena on vähentää köyhyysrajan alapuolella elävien kansalaisten määrää 25 prosentilla. Näiden tavoitteiden on määrä saada kaikki sosiaaliset ja poliittiset sidosryhmät liikkeelle niin Ranskassa kuin muualla Euroopassa niin, että valtiot voisivat myöntää tarvittavat varat tavoitteiden täyttämiseksi viipymättä.

  Alan Kelly (S&D), kirjallinen. − (EN) Tuin tätä kuulemista, koska mielestäni on erittäin tärkeää, että EU:n jäsenvaltiot varmistavat riittävät vähimmäistulot köyhyysrajan yläpuolella. On myös erittäin tärkeää vahvistaa lauseketta yhdenvertaisesta kohtelusta ja samasta työstä maksettavasta samasta palkasta aina, kun se on mahdollista.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. − (PT) Käynnissä oleva talouskriisi on suurin muuttuja, joka on otettava huomioon keskusteltaessa työllisyyttä vuonna 2020 koskevista uusista suuntaviivoista, koska sillä on tulevina vuosina erittäin merkittävä vaikutus työmarkkinoihin. Vaikka olemme saaneet joitakin tietoja, joiden mukaan tietyt toiminnot ovat palautumassa entiselleen EU:ssa, taloudellinen tilanne useimmissa jäsenvaltioissa on edelleen erittäin epävakaa.

Toisaalta nykyisen kriisin kaikkia vaikutuksia työttömyyden osalta ei vielä ole koettu, joten useat tuhannet menettävät vielä työpaikkansa kriisin seurauksena. Tämä tarkoittaa, että kohtaamme suuria haasteita, joita ovat demografinen muutos, globalisaatio ja uusien teknologioiden käyttöönotto, mukaan luettuina vähähiiliset teknologiat. Tämän takia seuraavaa vuosikymmentä koskevassa EU:n työllisyysstrategiassa on käsiteltävä kriisistä johtuvien kiireellisimpien ongelmien lisäksi myös keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä esiintyviä ongelmia. Tästä syystä äänestin niin kuin äänestin.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (LV) Olen täysin samaa mieltä esittelijä Őryn kanssa ja annoin siten tukeni tälle lainsäädäntöpäätöslauselmalle. Kannatan erityisesti neuvoston tarkistusta nro 12, jossa todetaan, että on tärkeää torjua talouskasvua hidastavia tekijöitä, kuten byrokratiaa ja korkeita veroja. En muista, koska Euroopan parlamentti olisi viimeksi keskustellut byrokratiasta tai korkeista veroista.

Harvat kiinnittävät mitään huomiota siihen tosiasiaan, että irrationaaliset ja epäloogiset verot voivat tehdä mistä tahansa talousjärjestelmästä tehottoman. Verojärjestelmä on tänä päivänä johtanut kriisiin Latvian kaltaisessa maassa. Lavia on menettänyt yli 10 miljardia euroa byrokraattisen ja kehnon verojärjestelmän takia. Kannatin tätä lainsäädäntöpäätöslauselmaa siinä toivossa, että se käynnistäisi verojen optimoinnin keskeisen tehtävän EU:n alueella.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Työllisyyspolitiikka on elintärkeää sekä talouden että yhteiskuntarauhan kannalta. Kunkin kansakunnan etujen mukaista on siten päättää itse tarkoituksenmukaisista toimista. Yhdenmukaistetut toimet ovat kuitenkin mahdottomia jäsenvaltioiden välisten suurten vaihtelujen takia. Työmarkkinoille osallistumisasteen nostaminen 75 prosenttiin Puolan, Maltan ja Unkarin kaltaisissa jäsenvaltioissa, joiden työllisyysaste on nyt alle 60 prosenttia, on täydellinen haavekuva. Myös Itävallassa, missä työllisyysaste on noin 70 prosenttia, on erittäin epävarmaa, onko työmarkkinoille osallistumisasteen nostaminen sopusoinnussa sen kanssa, että maassa on edelleen mahdollisuus valita vapaasti, satsataanko nuorten koulutukseen vain suojellaanko kotimaisia työntekijöitä vierasmaalaisten työntekijöiden palkkadumppausta vastaan. Näistä syistä päätin äänestää mietintöä vastaan.

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen. − (DE) Ajatus siitä, että työttömyyttä voidaan torjua tehokkaasti ääriliberalistisessa Euroopan unionissa, on harhaa. Äänestin siksi Csaba Őryn mietintöä vastaan.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin Csaba Őryn mietinnön puolesta, sillä kannatan sen lähestymistapaa ja lopullista viestiä.

Ehdotuksessa korostetaan, että työmarkkinoilla aktiivisesti toimivien ihmisten määrää on lisättävä, jotta rakenteellista työttömyyttä voidaan vähentää ja elinikäiseen oppimiseen voidaan kiinnittää erityistä huomiota. Koulutus on asetettu tärkeään asemaan, sillä nykyisiä koulutusjärjestelmiä halutaan kehittää ja nuorisoa kannustaa menemään korkeakouluihin. Sosiaalista osallistamista edistetään ja köyhyyttä torjutaan tulevina vuosina entistä tehokkaammin uusilla toimenpiteillä.

  Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. – (IT) Komissio jätti 27. huhtikuuta 2010 ehdotuksen Eurooppa 2020 -strategian yhdennetyistä suuntaviivoista, joissa luodaan puitteet uudelle strategialle ja uudistuksille jäsenvaltioissa toteutettaviksi.

Keskustelu uusista vuoden 2020 työllisyyden suuntaviivoista tapahtuu keskellä talouskriisiä, millä on varmasti huomattava vaikutus työmarkkinoihin useina tulevina vuosina. Talouskasvun elpymisestä kertovista muutamista rohkaisevista merkeistä huolimatta useimpien jäsenvaltioiden talous on vielä hyvin hauraus. Talouskriisin suorat vaikutukset työttömyyteen eivät siten vielä näy täysin. Näin ollen on tehtävä kaikki mahdollinen pysyvän talouden elpymisen varmistamiseksi sekä Euroopan maiden talouksien työpaikkojen luontipotentiaalin vahvistamiseksi ja jotta ihmisiä voidaan auttaa työllistymisessä.

Siten on hyvin tärkeää, että ensi vuosikymmentä koskevassa EU:n työllisyysstrategiassa tasapainotetaan keskenään kiireelliset ja välittömät talouskriisin tuomat haasteet sekä keskipitkän ja pitkän aikavälin haasteet.

  Rovana Plumb (S&D), kirjallinen. – (RO) Romania on sitoutunut osana Euroopan unionin 2020 -strategiaa yhdessä muiden jäsenvaltioiden kanssa saavuttamaan 75 prosentin työllisyystason vuoteen 2020 mennessä. Tämän yleistavoitteen seurauksena Romaniassa on päästävä 69–70 prosentin työllisyystasoon vuoteen 2020 mennessä. Minun on syytä mainita, että Romanian työllisyystaso vuonna 2020 on 63,6 prosenttia, kun EU:n keskiarvo on 67,4 prosenttia.

Kehotan tätä taustaa vasten jäsenvaltioita laatimaan uudistusohjelmat, joilla pyritään myötävaikuttamaan:

– työmarkkinoille osallistumiseen sellaisten poliittisten toimien avulla, joilla edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa ja samapalkkaisuutta, jotta sukupuolten välisiä palkkaeroja voitaisiin kaventaa 0–5 prosenttia vuoteen 2020 mennessä;

– työllisyystason nostamiseen toimilla, joilla etenkin etnisiä vähemmistöjä, kuten romaneja, kannustetaan osallistumaan työelämään;

– sellaisten toimien tiukentamiseen, joiden tavoitteena on torjua pimeään työhön perustuvaa taloutta, joka aiheuttaa lukuisia haittavaikutuksia Euroopan työmarkkinoihin, pikemminkin kuin että suositaan toimia, joilla pyritään vain suojelemaan jäsenvaltioiden sisämarkkinoiden työvoimaa;

– työmarkkinoiden avaamiseen kokonaan uusien jäsenvaltioiden työntekijöille.

  Robert Rochefort (ALDE), kirjallinen. – (FR) Talouskriisin vaikutukset työttömyyden tasoon eivät näy vielä kokonaan, minkä vuoksi on hyvin tärkeää panna täytäntöön kunnianhimoinen EU:n työllisyysstrategia.

Kannatan neuvoston asettamaa tavoitetta nostaa Euroopan kansalaisten työmarkkinoille osallistumisastetta 75 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä, mutta tämä ei vielä riitä. Voisimme esimerkiksi asettaa tavoitteeksi nostaa haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien, kuten 15–25-vuotiaiden nuorten, iäkkäiden työntekijöiden, työikäisten kouluttamattomien naisten tai vammaisten, työllisyysastetta. Tai voisimme jopa vähentää entisestään koulunkäynnin keskeyttäneiden määrää alle 10 prosentin.

Lisäksi erityisiä poliittisia toimia olisi mielestäni syytä kohdistaa vaikeuksiin, joita pitkäaikaistyöttömät kohtaavat työelämään palaamisessa, joten kehotankin neuvostoa hankkimaan varat pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi ainakin 10 prosentilla 10 vuoden kuluessa. Kuten kollegani Őryn mietinnössä esitetään, tämä edellyttää, että vähintään 25 prosenttia kaikista pitkäaikaistyöttömistä olisi voitava osallistua työllistämistoimiin, jotka voisivat olla täydennyskoulutusta, ammattikoulutusta ja/tai uuteen ammattiin kouluttautumista.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Tänään hyväksytty mietintö on virstanpylväs EU:n työllisyyssuuntaviivoissa. Euroopan parlamentin jäsenet ovat ensimmäistä kertaa äänestäneet sen puolesta, että suuntaviivoihin sisällytetään sosiaalisia kysymyksiä varsinaisesti käsittelevä osa sekä toimenpiteitä, joilla tartutaan köyhyyttä ja työssäkäyviä köyhiä koskevaan ongelmaan, ja jotta voidaan tarttua nuorten työttömyysongelmaan ja integroida marginalisoituneet ja haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät osaksi työmarkkinoita. EU:n jäsenvaltioiden hallitusten ja EU:n puheenjohtajavaltio Belgian on otettava vaarin Euroopan parlamentin tänään lähettämästä sanomasta sekä sitouduttava tekemään työllisyyspolitiikoistaan sosiaalisesti entistä osallistavampia.

Jäsenvaltioiden hallitusten on etenkin seurattava parlamentin vaatimusta ryhtyä toimiin työelämän tasapainon ja sukupuolten välisen tasa-arvon parantamiseksi. Tältä osin vaaditaan suuria ponnisteluja naisten työllisyyden nostamiseksi 75 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Tänään hyväksytty mietintö on tärkeä väline, jolla voidaan edistää uutta työllisyyspolitiikkaa Eurooppa 2020 -strategian yhteydessä.

On tärkeää korostaa, että mietinnössä kehotetaan jäsenvaltioita ryhtymään päättäväisiin toimiin työllisyysasteen nostamiseksi ja etenkin nuorten liikkuvuuden lisäämiseksi. Tavoite uusien ja entistä parempien työpaikkojen luomisesta, työttömyyden vähentämisestä sekä työikäisen väestön työllisyysasteen nostamisesta 75 prosenttiin on pyrittävä saavuttamaan lähivuosina. Työikäisen väestön on oltava aina Euroopan unionin talouskehityspolitiikan keskipisteessä. Ilman työtä kaikki tulevaisuuden suunnitelmat, kuten matkustelu, talon osto tai lapsen hankkiminen, jäävät vain epätodennäköiseksi toiveuneksi.

  Oreste Rossi (EFD), kirjallinen. – (IT) Emme voi hyväksyä tätä mietintöä, koska siinä yritetään rohkaista toteuttamaan toimia, joiden tarkoituksena on edistää tiettyjen ryhmien, varsinkin romanien, työllistymistä.

Emme voi hyväksyä, että kotimaan asukkaiden oikeuksien puolustamisen sijaan meidän pitäisi helpottaa niiden oloja, jotka ovat usein lähinnä vieraiden asemassa. Kriisiaikoina kunkin valtion on tietenkin helpotettava omien kansalaistensa elämää mahdollisesti hankkeilla, jotka on suunnattu epävarmassa työtilanteessa oleviin tai työttömiin.

  Joanna Senyszyn (S&D), kirjallinen. – (PL) Kannatin tätä mietintöä jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista: Eurooppa 2020 -strategian yhdennettyjen suuntaviivojen II osa. Kun tiedämme, että EU:n työttömyysaste on 9,6 prosenttia, työllisyyspolitiikan tehostaminen ja järkeistäminen on välttämätöntä uusien työpaikkojen luomiseksi. EU:n tuki on auttanut Puolassa tuhansia työtä vailla olevia ihmisiä. Tähän tarkoitettuja varoja ei ole aina käytetty järkevästi. Asianmukaisesti eriytettyjen suuntaviivojen puuttumisen takia monet hankkeet on toteutettu väliaikaiselta pohjalta. Tästä syystä koulutusjaksoja ei ole aina mukautettu käytännön tilanteisiin ja niihin osallistuu usein samoja henkilöitä useaan otteeseen. Siten kannatan komission asiaa koskevaa aloitetta. Nämä suuntaviivat, jotka laadittiin kriisin kuluessa, joutuvat koetukselle tulevina vuosina. Näistä suuntaviivoista riippuu, selviytyykö unioni kriisistä ja vastaavatko syntyneet uudet työpaikat työmarkkinoiden nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin.

Tärkeää on myös seurata suuntaviivojen tehokkuutta keräämällä yksityiskohtaisia tilastotietoja suuntaviivojen pohjalta toteutettujen toimien tehokkuudesta. Vain täten näemme EU:n rahoituksen todelliset vaikutukset unionin työttömyyden vähentämiseen. Tämä puolestaan mahdollistaa tällä alalla mahdollisesti tarvittavien muutosten teon. Myös minä peräänkuulutan kiinnittämään erityistä huomiota naisten, nuorten, iäkkäiden ja vammaisten liikkuvuuden ja työllisyyden tukemiseen.

  Bart Staes (Verts/ALE), kirjallinen. – (NL) Talouskasvun elpymisestä on joitakin rohkaisevia merkkejä, mutta taloustilanne on silti vielä hauras. Euroopan on siten varmistettava talouden pysyvä elpyminen, vahvistettava Euroopan talouksien työnluontipotentiaalia sekä autettava kansalaisia työllistymisessä. Työllisyyden suuntaviivojen sisältämä neuvo on selkeä: enemmän naisia, ikä-ihmisiä ja nuoria on saatava töihin, köyhyyttä on vähennettävä ja koulutusta parannettava. Nämä tavoitteet EU halua saavuttaa vuoteen 2020 mennessä. Näistä syistä annan mietinnölle tukeni. Mietinnössä on suuntaviivoja, jotka auttavat vanhempia parantamaan työelämän ja kasvatusvastuun yhteensovittamista esimerkiksi joustavien työaikojen ja kohtuuhintaisen päivähoidon tarjoamisen avulla. Tämä on käytännönläheistä politiikkaa, jolla naisia voidaan tukea työmarkkinoille pääsyssä. Parlamentti haluaa myös, että EU:n jäsenvaltiot parantaisivat sosiaaliturvajärjestelmiään ja varmistaisivat kohtuullisen tulotason niin, että voidaan vähentää köyhyyttä ja kansalaiset huomaavat, että työnteko kannattaa. Koheesiopolitiikan tavoitteisiin jatkuvasti pyrkimällä voidaan poistaa jäsenvaltioiden ja alueiden välisiä sosioekonomisia eroja. Jos komissio pitää nyt tiukasti kiinni siitä, että jäsenvaltiot todella perustavat politiikkansa näihin suuntaviivoihin, EU:n suunnitelmat vuodelle 2020 eivät jää vain tyhjiksi lupauksiksi.

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. – (PT) Vuoden 2020 työllisyyden uusista suuntaviivoista käytävä keskustelu osuu ajankohtaan, jolloin tuhannet perheet ympäri Eurooppaa ovat joutuneet työttömyyden kurimukseen talouskriisin seurauksena. Nämä Eurooppa 2020 -strategiaan kuuluvat suuntaviivat sisältävät sekä talouspolitiikan että työllisyyspolitiikan yleiset suuntaviivat.

Mietintö, josta äänestimme tänään ja jolle annoin tukeni, on yhdenmukainen Euroopan komission ehdotuksen kanssa, vaikka esittelijä on halunnut varmistaa suuntaviivojen selkeyden ja hyödyllisyyden jäsenvaltioiden suunnitellessa politiikkaansa. Työllisyys parantuu automaattisesti kestävän talouskasvun myötä, kun yritykset ja työntekijät pyrkivät sopeutumaan uuteen tilanteeseen, etenkin nuoret hankkivat korkeatasoisen koulutuksen, ihmiset pyrkivät jatkuvasti kouluttautumaan yritysten tarpeiden mukaisesti, ja työmarkkinaosapuolet otetaan mukaan kaikkiin näihin prosesseihin.

Tähän esittelijä on juuri pyrkinytkin asettamalla tavoitteita, joilla voitaisiin lisätä ja parantaa työllisyyttä, nostaa koulutuksen tasoa, sovittaa yhteen työ- ja perhe-elämä sekä vähentää koulunkäynnin keskeyttäneiden sekä köyhyydessä elävien ihmisten määrää.

  Georgios Toussas (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Komission työllisyyden suuntaviivat ja aihetta käsittelevä Euroopan parlamentin mietintö ovat osa EU:n ruohonjuuritason vastaista strategiaa, toisin sanoen osa EU 2020 -strategiaa ja sen sisältämiä "yhdennettyjä suuntaviivoja". Suuntaviivat muodostavat yhden ainoan kehyksen EU:n työvoiman etujen vastaiselle politiikalle, joka on jo otettu käyttöön ja jota on vietävä eteenpäin entistäkin päättäväisemmin ja yhdenmukaisemmin kaikissa EU:n jäsenvaltioissa.

Suuntaviivoissa keskitytään monopolipääoman ponnisteluihin, joilla työvoiman hinta pyritään painamaan mahdollisimman alas edellytyksenä voittojen turvaamiselle tässä kapitalistien kriisissä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi EU, porvarihallitukset ja poliittiset pääomapuolueet jäsenvaltioissa ja Euroopan parlamentissa pyrkivät työllisyyden suuntaviivoissa suoraa päätä: pidentämään työelämää, nostamaan eläkeikää vedoten väestön ikääntymiseen sekä kansallisten vakuutusjärjestelmien "kannattavuuteen", soveltamaan "joustoturvaa" ja käyttämään säännöllisesti joustavaa, tilapäistä ja osa-aikaista työvoimaa, mikä pyyhkii pois kaikki työntekijöille kerääntyneet oikeudet, sopeuttamaan koulutusjärjestelmiä työllistettävien työntekijöiden koulutukseen kapitalististen tarpeiden tyydyttämiseksi, varmistamaan halvan tutkijatyövoiman / palkatun älymystön potentiaali liiketoiminnan tarpeisiin sekä luomaan uudet verkostot äärimmäisen kurjistumisen ja köyhtymisen rajoissa, jotta estetään julman hyväksikäytön synnyttämät yhteiskuntakapinat.

  Viktor Uspaskich (ALDE), kirjallinen. – (LT) Hyvät kuulijat, mietinnössä todetaan aivan oikein, että on tärkeää nostaa työllisyysastetta ja lisätä osallistumista työmarkkinoille. Se on tärkeää sekä taloutemme että yhteiskuntamme kannalta. Tärkeää on myös olla uhraamatta laatua määrän kustannuksella niin, ettei köyhän työluokan tilannetta korjata jäsenvaltioissa tai EU:ssa. Merkittävä osa ihmisistä käy työssä, mutta heidän saamansa tulot eivät riitä köyhyydestä pois pääsemiseen. Talouslama on tehnyt tästä ongelman koko Euroopassa, ja erityisen vaikea tilanne on Liettuassa.

Suuntaus näkyy erittäin hyvin työntekijöiden vähimmäispalkoissa sekä tiukkana säästötoimena laajasti toteutettuna palkkojen laskemisena. Erityisen vaikeassa asemassa ovat ne, joilla ei ole korkeakoulutusta. EU:n tilastojen mukaan vailla korkeakoulutusta olevien työntekijöiden köyhyysriski on 16 prosenttia, mikä on kaksinkertainen määrä Liettuan keskiarvoon verrattuna ja kahdeksan kertaa suurempi luku kuin yliopistokoulutuksen hankkineiden työntekijöiden kohdalla. Ero on valitettavasti paljon suurempi Liettuassa kuin muissa Euroopan unionin maissa. Työntekijöiden köyhyysongelmasta ei ole keskusteltu tarpeeksi jäsenvaltioissa, eikä myöskään kotimaassani. Ongelmaa on tutkittava nykyistä enemmän, ja työtätekevän väestön köyhyyden poistaminen edellyttää kohdennettuja toimia.

Päätöslauselmaesitys RC-B7-0494/2010

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin Iranin ihmisoikeustilannetta käsittelevän yhteisen päätöslauselmaesityksen puolesta. Tein näin, sillä Iran rikkoo mielestäni selvästi kansainvälisiä velvoitteitaan langettamalla Sakineh Ashtianille kivittämällä täytäntöön pantavan kuolemantuomion. Tällaista tuomiota ei voida koskaan perustella tai hyväksyä, olivatpa tosiasiat mitkä hyvänsä. Kidutukset, laittomat pidätykset, fyysinen ja seksuaalinen väkivalta sekä valtion virkamiesten rankaisematta jättäminen ovat edelleen yleisiä käytäntöjä monissa maissa. Tämä herättää vakavia epäilyjä kyseisten maiden oikeudenkäyntien puolueettomuudesta ja avoimuudesta. Etnisten ja uskonnollisten vähemmistöjen jatkuvat vainot sekä aikuisten välisten vapaiden seksisuhteiden sitkeä kriminalisointi ovat asioita, joita emme voi hyväksyä.

Tässä tilanteessa meidän tehtävänämme on toimielimemme perustana olevien ihmisoikeuksien ja demokraattisten arvojen eurooppalaisina puolustajina painostaa mahdollisimman paljon Iranin viranomaisia, jotta nämä arvioisivat uudelleen oikeudenkäyntejä. Painostus on jo tuottanut tulosta, sillä Iranin hallitus on ilmoittanut lykänneensä Sakineh Ashtianille langetettua kivitystuomiota. Haluan antaa tunnustuksen kaikille Iranin rohkeille miehille ja naisille, jotka taistelevat perusoikeuksiensa puolesta.

  Charalampos Angourakis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Euroopan parlamentti on kiirehtinyt julistamaan tukeaan Lähi-idän imperialistisille suunnitelmille sekä Israelin, Yhdysvaltojen ja Naton Irania vastaan osoittamille peittelemättömille sotilaallisille uhkauksille. Kaikki Euroopan parlamentin puolueryhmät ovat harvinaisen yksimielisesti hyväksyneet päätöslauselman, jolla pannaan vauhtia imperialistisen väliintulon toteuttamiseksi Iranissa käyttäen tekosyynä Sakineh Mohammad-Ashtianille langetettua kivittämällä toteutettavaa julmaa kuolemantuomiota sekä ruohonjuuritason liikkeisiin kohdistuvaa paheksuttavaa vainoa. Kreikan kommunistinen puolue ei tue päätöslauselmaa, koska päätöslauselmalla ei ole mitään tekemistä sen solidaarisuuden kanssa, jota tarvittaisiin työväenluokan yrittäessä torjua taantumuksellista ja menneisyyteen katsovaa järjestelmää, jota nyt päinvastoin vahvistetaan sanktioilla ja tämäntyyppisillä päätöslauselmilla. Päätöslauselma osoittaa, että Euroopan parlamentissa käytävästä keskustelusta päätettiin heti sen jälkeen, kun Israelin lähetystön edustajat olivat käyneet Brysselissä ja vedonneet siihen, ettei siellä puututtaisi Israelin ihmisoikeusrikkomuksiin vaan suunnattaisiin sen sijaan huomio Iraniin.

Euroopan parlamentti pyrkii herkkänahkaisella asenteellaan ihmisoikeuskysymyksissä vain peittelemään EU:n aggressiivista ulkopolitiikkaa ja EU:n työntekijöihin, maahanmuuttajiin ja kansalaisiin kohdistamia vääryyksiä. Naton, EU:n ja imperialististen liittojen vastustamisesta tulee yhä välttämättömämpää, jos kansalaiset haluavat saada oikeuksia ja vapauksia ja päättää itse kohtalostaan.

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Sakineh Mohammadi-Ashtiani, 43-vuotias iranilaisnainen, on vaarassa joutua kivitetyksi aviorikoksesta ja suunnitelmista hänen entisen aviomiehensä murhaamiseksi. Euroopan parlamentin jäsenenä ja Femmes au Centre -järjestön (Keskustanaiset-järjestö) puheenjohtajana olen järkyttynyt tästä tuomiosta, jota kaikki pitävät mielivaltaisena. Tällä päätöksellä todella tehdään pilkkaa perustavanlaatuisimmista ihmisoikeuksista: sillä ei kunnioiteta oikeutta puolustukseen tai ihmisarvoon. Vielä nykyään joissakin valtioissa sovelletaan rinnakkain kahdenlaista oikeutta: naisia tuomitaan ja kidutetaan heidän perusoikeuksiensa vastaisesti, ja tähän ovat syypäinä miehet, jotka pitävät valtaa kaikilla aloilla. Olen tyytyväinen siihen, että parlamentin päätöslauselma, jossa Iranin hallitusta kehotetaan muuttamaan mieltään tästä tuomiosta, hyväksyttiin lähes yksimielisesti. Tämä antaa sille vaikutusvaltaa. Odotamme nyt aitoa kehitystä Iranin ihmisoikeustilanteessa.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. − (LT) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta. Iran on edelleen valtio, jossa pannaan toimeen suurin määrä teloituksia vuodessa. Siksi kannatan voimakkaasti Euroopan parlamentin kantaa, jossa tuomitaan syvästi kuolemantuomioiden antaminen ja kehotetaan Iranin viranomaisia keskeyttämään kuolemantuomioiden täytäntöönpano, poistamaan kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen ja halventavan kohtelun muodot ja lopettamaan ihmisoikeusaktivistien vainoaminen. Tuen Euroopan unionin tavoitetta, joka koskee ihmisoikeuksien edistämistä kaikkialla maailmassa, sekä siihen liittyvien, esimerkiksi EU:n rahoittaman demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen rahoitusvälineen kaltaisten tukiohjelmien täytäntöönpanoa. Kyseisen välineen talousarvio kaudella 2007–2013 on 1,1 miljardia euroa. Sillä pyritään varmistamaan ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja demokratia kaikkialla maailmassa. Komission ja neuvoston olisi yhdessä muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa jatkettava täydentävien tukivälineiden aktiivista perustamista, jotta Iranin ihmisoikeusaktivisteja voidaan puolustaa aktiivisesti.

  Mara Bizzotto (EFD), kirjallinen. – (IT) Annan täyden tukeni tälle yhteiselle päätöslauselmalle paitsi poliittisena kansanedustajana myös ennen kaikkea naisena. Nyky-Iran on maa, joka symboloi radikaalin islamin väkivaltaa sekä naisiin ja heidän perusoikeuksiinsa kohdistuvaa fanaattisuutta.

Vaadimme tällä päätöslauselmalla oikeutetusti islamilaista tasavaltaa ja sen johtajia noudattamaan kansainvälisiä ihmisoikeusyleissopimuksia, joiden noudattamiseen Iran on lain mukaan velvollinen. Sakinehin tapaus sekä muut hyväksymäämme tekstiin sisältyvät tapaukset osoittavat, että Teheran on nykyään paitsi törmäyskurssilla nykyajan poliittisten ja kulttuuristen arvojen kanssa myös laittomassa tilanteessa kansainvälisten normien suhteen, koska se ei noudata sitovia sopimuksia lastenoikeusyleissopimuksen sekä kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen ratifioinnista.

Päätöslauselma on tiukka, ja sitä se on täysin perustellusti nyt, kun meidän on saatava Iran tuntemaan kaiken sen voiman ja painostuksen, johon parlamenttimme kykenee, jotta käynnissä oleva kansainvälinen liike islamilaisen valtion pyövelin pysäyttämiseksi johtaisi haluttuun tulokseen. Siksi äänestin ilman muuta mietinnön puolesta.

  Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. – (RO) Kansainvälinen yhteisö on saavuttanut pienen voiton ja valanut yhä hieman toivoa tapauksessa, jossa iranilainen nainen on tuomittu kuolemaan julmasti kivittämällä. Tuomion täytäntöönpano on toistaiseksi keskeytetty, mutta sillä ei loppujen lopuksi ole merkitystä. Sen vuoksi kaikkien kansainvälisen yhteisön jäsenten on jatkettava ponnistelujaan, jotta kuolemantuomio kiellettäisiin Iranin kaltaisissa valtioissa, joissa ihmisten henki on vääristyneiden ja arkaaisten lakien armoilla.

Euroopan unionin on edelleen tuomittava ja painostettava valtioita, joissa ei kunnioiteta ihmishenkeä ja joissa ihmisoikeudet eivät merkitse mitään. Iranissa on ihmisiä, jotka vaarantavat päivittäin elämänsä ja oman turvallisuutensa taistellessaan vapauksien ja demokraattisten oikeuksien lisäämisen puolesta. Kansainväliset järjestöt ja elimet tukevat näitä ihmisiä. Taistelusta tulee kuitenkin vaikea ja pitkä, kun vastassa on erilaisen aikakäsityksen omaava Iranin sortohallitus. Kenenkään ei pitäisi maksaa vapaudellaan siksi, että ovat ilmaisseet avoimesti mielipiteensä hallitusta tai johtajia vastaan. Euroopan unionin on harjoitettava aktiivisesti rooliaan levittäessään vapauden sekä kansojen ja niiden oikeuksien kunnioituksen sanomaa.

  Andrew Henry William Brons (NI), kirjallinen. (EN) – Äänestin tyhjää päätöslauselmaa koskevassa äänestyksessä. Olisin kuitenkin äänestänyt (ECR-puolueen) esityksen B7-0499/2010 puolesta. Olen toki samaa mieltä siitä, että kuoliaaksi kivittäminen (tai muut kuolemantuomiot) aviorikoksesta on täysin väärin jopa niiden muslimimaiden mielestä, joissa kyseinen käytäntö haluttaisiin kenties kieltää lailla. En kannata rikoslain soveltamista yksimielisten aikuisten moraalisen käytöksen valvomiseksi, mutta kunnioitan muiden maiden oikeutta olla eri mieltä, kunhan ne eivät anna kohtuuttomia ja julmia tuomioita. Olen huolestunut myös rikoslain soveltamisesta poliittisiin toisinajattelijoihin joko Iranissa tai niissä EU:n jäsenvaltioissa, jotka näin tekevät.

Kaikilla niillä, joita syytetään vakavista rikoksista, pitäisi olla oikeus asianajajaan, ja poliisin epäasianmukaiselta toiminnalta pitäisi voida suojautua ennen oikeudenkäyntiä. Minun mielestäni EU:n tehtävänä ei ole sanoa Iranille, ettei se saa koskaan tai missään tilanteessa antaa kuolemantuomiota. Jos halutaan estää päätöslauselman haittavaikutukset, sitä on mukautettava niin, että se miellyttää hyvin konservatiivisen yhteiskunnan uudistusmielisiä jäseniä. Nyt päätöslauselma loukkaa jopa uudistuksia kannattavia iranilaisia.

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Sakineh Ashtiani antaa Iranin teloituksille kasvot ja on kyseisen valtion oikeudellisten menettelyjen epäoikeudenmukaisuuden ja perusoikeuksien rikkomisen vertauskuva. Tahdon liittää ääneni kansainvälisten solidaarisuusliikkeiden vaatimuksiin rangaistuksen kumoamisesta ja Sakineh Ashtianin välittömästä vapauttamisesta. Hänen vapauttaan vaatimalla ajetaan samalla yhtäläisiä oikeuksia naisille, sananvapautta ja vapautta aktiiviseen osallistumiseen vapaassa yhteiskunnassa. Annan vankan tukeni syrjinnänvastaisille toimille ja erityisesti iranilaisille naisille ja haluan korostaa Sakineh Ashtianin asemaa demokratian, tasa-arvon ja oikeuksien edistämisen eturintamassa Iranissa. Iranilaisten naisten rohkeus ja päättäväisyys innoittavat meitä kaikkia.

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. – (PT) Iranin teokraattinen diktatuuri kylvää vihaa ja julistaa suvaitsemattomuutta. Iranin kiihotuspuheet Israelin ja sen ydinohjelman tuhoamisen puolesta, joita se jatkaa ilman kansainvälistä kontrollia tai valvontaa, uhkaavat maailmanrauhaa. Islamistiset tuomioistuimet soveltavat barbaarisia lakeja, jotka jo sinänsä ovat oikeuden vastaisia ja asettavat naiset käytännöllisesti katsoen orjan asemaan.

Sakineh Mohammadi-Ashtianin tapaus ei valitettavasti ole ainoa, joten meidän on tuettava myös kaikkia muita naisia, jotka on tuomittu kuolemaan ihmisarvoa, naisten oikeuksia tai ihmisoikeuksia kunnioittamatta. Haluan vahvistaa uudelleen vastustavani kuolemantuomiota sekä kehottaa Iranin virnaomaisia julistamaan kuolemantuomioiden täytäntöönpanon keskeyttämisen YK:n päätöslauselmien 62/149 ja 63/138 mukaisesti, kunnes kuolemantuomiot lakkautetaan. Tuomitsen Alankomaiden kansalaisen Zahra Bahramin pidätyksen ja vaadin hänen välitöntä vapauttamistaan. Hän oli matkalla Iraniin tapaamaan perhettään, mutta hänet pidätettiin 27. joulukuuta 2009 ashura-muistojuhlan aikana järjestettyjen mielenosoitusten yhteydessä sekä pakotettiin tunnustamaan televisiossa syyllistyneensä tekoihin, joista häntä syytettiin.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin Iranin ihmisoikeustilannetta käsittelevän yhteisen päätöslauselman (jonka allekirjoitan) puolesta, sillä minusta on eettisesti välttämätöntä painostaa Iranin viranomaisia luopumaan tämän kauhean rikoksen tekemisestä. Olen ylpeä siitä, että olen syntynyt maahan, joka on näyttänyt tietä kuolemantuomion lakkauttamisessa. Sakineh Mohammadi-Ashtiani ei ole syyllistynyt yhteenkään rikokseen, mutta silti hänet on pidätetty ja tuomittu kivityskuolemaan. Lisäksi hän joutuu kärsimään jatkuvista nöyryytyksistä ja raipaniskuista. Haluan ilmaista syvän huoleni jatkuvista tiedoista, joiden mukaan Iranin viranomaiset vainoavat poliittisia vastustajia ja ihmisoikeusaktivisteja, etenkin naisia ja nuoria opiskelijoita. Tämä on selvästi vastoin YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta ja merkitsee tuomiovallan väärinkäyttöä.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Turha ja kohtuuton väkivalta loukkaa eurooppalaisten tunteita, sillä se on törmäyskurssilla niiden arvojen ja oikeuksien kanssa, jotka on pantu alulle lännessä ja jotka ovat onneksi myös osa koko maailman perintöä. Näiden tapausten joukossa voidaan nähdä tapauksia, joissa väkivaltaa kohtaavat naiset, joita joissakin yhteiskunnissa käytetään usein aseena tai sotasaaliina, koriste-esineenä tai ihmisinä, joilla ei ole oikeuksia tai kykyä toimia itsenäisesti ja jotka on tuomittu kuuluvaksi poikkeavaan vähemmistöön, jolla ei ole mahdollisuutta puolustukseen.

Valitettavasti on yhä valtioita ja maita, joissa harjoitetaan sitkeästi kaameita käytäntöjä naisia kohtaan ja langetetaan heille julmia, raakoja ja täysin kohtuuttomia rangaistuksia. Tämä ruokkii kulttuuria, joka sortaa, halventaa ja nöyryyttää naisia vain siksi, että he ovat naisia. Juuri siksi, että uskon sukupuolten välisiin luonnollisiin eroihin ja tasaveroisiin oikeuksiin perustuvaan toisiaan täydentävään luonteeseen, voin vain tuomita mitä voimakkaimmin nämä hirveydet.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Vastustamme kuolemantuomioita kaikissa maissa, olipa kyse sitten Yhdysvalloista, Iranista tai mistä tahansa muusta maasta. Vastustamme myös kaikkia kidutuksen muotoja riippumatta siitä, missä sitä harjoitetaan, ja tämä pätee myös Iraniin ja CIA:n vankiloihin. Kehotamme täten Irania säästämään Sakineh Ashtianin hengen ja lopettamaan naisten, nuorten ja muiden kivitykset. Äänestimme siis tämän päätöslauselman puolesta.

Haluamme kuitenkin korostaa, että kun on kyse taistelusta, jota käydään demokratian kunnioittamiseksi Iranissa, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, kehityksen ja demokratian puolesta Iranissa yhä taistelevien oikeuksien suojelua ei saa missään olosuhteissa käyttää vastoin Iranin suvereenisuutta, alueellista koskemattomuutta ja oikeutta päättää omasta tulevaisuudestaan. Sitä ei saa käyttää varsinkaan perusteluna puuttua Iranin asioihin maan alueellista koskemattomuutta rikkoen.

  Pat the Cope Gallagher (ALDE), kirjallinen. – (GA) Kivityskuolemaa ei pidä koskaan hyväksyä tai kannattaa. Vaadin Iranin viranomaisia kumoamaan Sakineh Mohammadi-Ashtianille langetetun kuolemantuomion sekä käsittelemään tapauksen uudelleen.

  Lidia Joanna Geringer de Oedenberg (S&D), kirjallinen. – (PL) Vuoden 2010 loppuun on vielä kolme kuukautta jäljellä, ja Iranin islamilaisen tasavallan oikeusjärjestelmä on antanut tänä vuonna jo 2 000 kuolemantuomiota. Jos oletetaan optimistisesti, ettei vuoden viimeinen neljännes tuo mukanaan enää uusia kuolemantuomioita ja että tiedossamme on kaikki annetut kuolemantuomiot, tämä tarkoittaa, että viisi Iranin kansalaista joka päivä saa kuulla menettävänsä pian henkensä. Aamulla se voi olla Sakineh Mohammadi-Ashtiani, joka tuomittiin vuonna 2006 kivityskuolemaan aviorikoksesta. Päivällä voi olla Mohammad Mostafaein vuoro. Tämä ihmisoikeusjuristi pakeni Iranista pidätyksen ja sortotoimien pelossa. Seuraava Iranin hallituksen uhri saattaa iltapäivällä olla Nasrin Sotoudeh, joka ajaa alaikäisille langetettavien kuolemantuomioiden vähentämistä, kun taas illalla saattaa pidätetyksi joutua Alankomaiden kansalainen Zahra Bahrami, joka otti osaa katumielenosoitukseen.

Viides ja viimeinen Iranin viranomaisten uhri voi olla meille vielä tuntematon henkilö, joka otetaan kiinni yöllä salaisessa ratsiassa.

Vaadimme näin ollen kuolemantuomion ehdotonta lakkauttamista Iranissa, Sakineh Mohammadi-Ashtianille langetetun kivitystuomion kumoamista sekä Zahra Bahramin vapauttamista, Haluamme vielä huomauttaa, että Iran on allekirjoittanut kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, jonka 18 artiklassa todetaan seuraavaa: "Jokaisella on oikeus ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapauteen."

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. – (FR) Äänestin Iranin ihmisoikeustilannetta ja erityisesti Sakineh Mohammadi-Ashtianin ja Zahra Bahramin tapauksia koskevan päätöslauselman puolesta, koska kyseisten kahden naisen tilanne on surullinen. Sakineh Mohammadi-Ashtiania, jonka Iranin hallitus on tuominnut kuolemaan, uhkaillaan päivittäin kuolemantuomiolla, joka pannaan täytäntöön täysin barbaarisena käytäntönä eli kivityksenä. Mikä valtio voi 2000-luvulla ilmoittaa selvin sanoin rikoslaissaan, minkä kokoisia kiviä tuomittua kohti on heitettävä hänen tappamisekseen? Kyseinen valtio on Iran. Kivitykset viime vuosina on onnistuttu estämään ainoastaan kansainvälisen ja poliittisen liikehdinnän ansiosta, ja vain sen avulla on mahdollista saada Iranin hallitus taipumaan. Velvollisuutemme poliittisina päättäjinä, kansalaisina ja ihmisinä on estää tapahtumasta se, mikä ei olisi mitään muuta kuin murha.

  Eija-Riitta Korhola (PPE), kirjallinen. – (FI) Arvoisa puhemies, olen äänestänyt Iranin ihmisoikeustilannetta käsittelevän päätöslauselmaesityksen RC-B7-0494/2010 puolesta, sillä Euroopan unionin tulee mielestäni tehdä maailmalle selväksi, että ihmisarvoinen elämä, poliittiset oikeudet ja oikeudenmukainen kohtelu ovat jokaisen perusoikeuksia riippumatta siitä, mihin maahan sattuu syntymään. Päätöslauselman luettuaan jokainen terveellä omatunnolla varustettu ihminen pystyy näkemään, miksi aihe herättää voimakkaita tunteita Euroopassa, joten en koe tarpeelliseksi lähteä erikseen repimään lauselmaa auki tässä selityksessä.

Iranin tilanteen, vaikka se toimiikin tällä hetkellä näkyvänä ja varoittavana esimerkkinä heikosta ihmisoikeustilanteesta, ei pidä kuitenkaan antaa viedä huomiota siltä tosiseikalta, että vastaavia ja vakavampiakin ongelmia löytyy lähes koko kolmannesta maailmasta. Erityisen järjestelmällistä ja laajamittaista sortoa harjoitetaan šharia-oikeusjärjestelmän vaikutuksen alla olevilla alueilla.

Olen tietoinen siitä, että Euroopan unionin ja länsimaailman kanta eräiden maiden ihmisoikeustilanteeseen on ollut yleisessä tiedossa jo jonkin aikaa ilman, että asia olisi kuitenkaan merkittävällä tavalla edennyt. Tämän vuoksi pidän tärkeänä, että Euroopan unioni jatkaa Iraniin sekä muihin ongelmamaihin kohdistuvaa painostusta ihmisoikeusasioissa myös tulevaisuudessa.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. − (PT) Ihmisoikeuksiin liittyvät Iranin tapahtumat on tuomittava täysin, eikä ihmisoikeuksien maailmanlaajuisena puolustajana toimiva EU voi jättää asiaa huomiotta. EU:n on pidättelemättä ilmaistava, miten vastenmielisenä se pitää useita kivityksinä toimeenpantavia kuolemantuomioita, jotka kyseisessä valtiossa on annettu useiden vuosien ajan. EU:n on lähetettävä selvä viesti siitä, että tällaista käytäntöä ei voida noudattaa valtiossa, joka haluaa kunnioitusta ja joka haluaa ylläpitää tavanomaiset diplomaattisuhteet kaikkiin EU:n jäsenvaltioihin. Tästä syystä äänestin niin kuin äänestin.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (LV) Äänestin Iranin ihmisoikeustilannetta koskevan yhteisen päätöslauselman puolesta, sillä tuen koko sydämestäni mietinnön substanssia. Ahmadinejadin diktatuuri on vienyt Iranin valtiojärjestelmän ja johdon takaisin keskiaikaan. Iranin hallitusta on muistutettava siitä, ettei ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa ole kyse vain kauniista sanoista. Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, sillä islamistiset fanaatikot eivät tahdo ymmärtää kansainvälisen lain merkitystä. Kuolemantuomiot Iranissa on lakkautettava, ja Sakineh Mohammadi-Ashtiani sekä Zahra Bahrami on pelastettava niiden uskonnollisten terroristien käsistä, jotka ovat vääristäneet lakia ja tehneet siitä välineen, jolla he harjoittavat terroria omaa kansaansa kohtaan.

  Claudio Morganti (EFD), kirjallinen. – (IT) Äänestin päätöslauselman puolesta siinä toivossa, että nämä julmuudet loppuisivat ja että kaikkien Sakineh Mohammadi-Ashtianin tilanteessa olevien naisten ja miesten ihmisoikeuksia kunnioitettaisiin. Haluan korostaa, että näkemämme tapahtumat juontavat juurensa islamilaisen ja fundamentalistisen lain soveltamisesta. Jotkut ajavat tämän lain soveltamista myös demokraattisessa Euroopassamme.

Kivittämällä toteutettava kuolemantuomio on itse asiassa eräänlainen kidutuksen muoto. Iranissa on viime vuosina kivitetty satoja naisia kuoliaaksi aviorikoksen vuoksi, ja vankilassa on ainakin 40 naista, joita odottaa sama kohtalo. Kaiken lisäksi poliittisista syistä on pidätetty tuhansia naisia, joita usein kidutetaan ja jotka teloitetaan.

  Cristiana Muscardini (PPE), kirjallinen. – (IT) Jokaisen täällä parlamentissa lausutun sanan pitäisi edustaa kiveä, joka pannaan kivittämisen täytäntöön panevien jalkojen juureen ikään kuin häpeän muuriksi heidän ympärilleen ja poistamaan heidät ihmiskunnasta.

Sakineh on pelastettava sekä hänen myötään kaikki maailman naiset ja miehet, jotka yhä joutuvat tämän raakalaismaisen julmuuden uhreiksi, jota ei esiinny edes villeimpien ja primitiivisimpien eläinten keskuudessa. Eläin pirun muodossa liikuttaa nyt niiden kelvottomien johtajien ja valheellisten pyhien miesten käsiä ja suuta, jotka kaikkivaltias on jo tuominnut vailla toivoa armosta. Heidän olisi ymmärrettävä, että elleivät he lopeta nyt, heidän aikansa on lopussa eikä heille ole luvassa rauhaa nyt tai koskaan.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin päätöslauselmaesityksen puolesta ja olen tyytyväinen siihen, että täällä parlamentissa äänestettiin sen puolesta lähes yksimielisesti. Tällaiset tilanteet osoittavat demokratian vaikutusvallan.

Ihmisten aloitteita Sakinehin tukemiseksi kaikkialla Euroopassa ja erityisesti Italiassa on tuettava vankasti, ja toivon, että tilanne Iranissa muuttuu paremmaksi. Mielestäni yhtenä parlamentin tärkeimmistä tehtävistä on antaa toivoa kaikille ihmisoikeusrikkomusten uhreille. Toivon, että Iranin hallitus tarkastelee toimintatapaansa uudelleen, kunnioittaa naisia enemmän ja luo avoimemman ja vähemmän keskiaikaisen oikeusjärjestelmän.

  Frédérique Ries (ALDE), kirjallinen. – (FR) Sanat eivät aina riitä, kun on kyse julmuuksista, häpeällisistä teoista ja kaikkein tärkeimpien inhimillisten arvojen syvästä halveksunnasta. Taantumuksellisten kivien paino kokoaa nyt maailman demokraatit yhteen Sakineh Mohammadi-Ashtianin hengen pelastamiseksi.

Mullahien otettua kivitystuomion uudelleen käyttöön vuonna 1979, 300 ihmistä on teurastettu (tämä on oikea sana) naurettavien oikeudenkäyntien jälkeen. Kaiken lisäksi alaikäisiä, homoseksuaaleja ja poliittisia vastustajia on hirtetty. Tapettujen joukossa on myös Bahá'í-uskon edustajia, joiden ainoa rikos on se, etteivät he tunnusta samaa uskontoa kuin Teheranin vallanpitäjät.

Tässä painaa meidän sanamme, ja myös tämän kansainvälisen liikkeen, johon Euroopan parlamentti on juuri tänä iltapäivänä lisännyt oman äänensä. Sakinehin kauniisiin kasvoihin henkilöityvät nyt taistelu Iranin naisten oikeuksien puolesta sekä kaikkien sorrettujen suojelu.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (ES) Juuri hyväksymässämme päätöslauselmassa tehdään selväksi, että tuomitsemme jyrkästi Iranin kansalaiselle Sakineh Mohammadi-Ashtianille langetetun kivittämällä toteutettavan kuolemantuomion. Kivittämällä täytäntöön pantavaa kuolemantuomiota on mahdoton perustella tai hyväksyä riippumatta siitä, mistä teosta häntä syytetään. Parlamentin jäsenet vaativat lisäksi Iranin viranomaisia kumoamaan tuomion ja käsittelemään tapauksen uudelleen.

Tekstissä, joka hyväksyttiin äänin 658 puolesta, 1 vastaan ja 22 tyhjää, vaaditaan lisäksi Iranin hallitusta käsittelemään uudelleen Zahra Bahramin tapaus sekä "takaamaan hänelle välittömästi oikeus käyttää asianajajaa ja saada konsuliapua, vapauttamaan hänet tai takaamaan hänelle asianmukainen oikeudenkäynti". Samoin parlamentin jäsenet vaativat Teherania kumoamaan 18-vuotiaan sodomiasta syytetyn Ebrahim Hamidin kuolemantuomion täytäntöönpanon.

Euroopan parlamentti ilmaisee tyrmistyksensä sen johdosta, että "Iran edelleen lukeutuu niiden hyvin harvojen maiden joukkoon Afganistanin, Somalian, Saudi-Arabian, Sudanin ja Nigerian kanssa, jotka yhä käyttävät kivitystuomiota". Tässä yhteydessä parlamentti kehottaa Iranin parlamenttia "laatimaan lainsäädäntöä, jossa raaka ja epäinhimillinen kivittämiskäytäntö julistetaan laittomaksi". Iranin hallitusta kehotetaan myös keskeyttämään kuolemantuomioiden täytäntöönpano, kunnes kuolemanrangaistus poistetaan kokonaan.