Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2010/2775(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjojen elinkaaret :

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

RC-B7-0484/2010

Keskustelut :

PV 08/09/2010 - 13
CRE 08/09/2010 - 13

Äänestykset :

PV 09/09/2010 - 5.4
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2010)0314

Puheenvuorot
Keskiviikko 8. syyskuuta 2010 - Strasbourg EUVL-painos

13. Jordanjoen tilanne erityisesti joen alajuoksun alueella (keskustelu)
Puheenvuorot videotiedostoina
PV
MPphoto
 

  Puhemies. (EL) Esityslistalla on seuraavana Paolo De Castron, Véronique De Keyserin, Jo Leinenin ja Adrian Severinin S&D-ryhmän puolesta esittämä suullinen kysymys Jordanjoen tilanteesta erityisesti joen alajuoksun alueella (O-0092/2010 – B7-0452/2010).

 
  
MPphoto
 

  Paolo De Castro, laatija. (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, Jordanjoki on merkittävä voimavara, jolla on ympäristön, mutta myös maatalouden ja talouden näkökulmasta merkitystä Jordanialle, Israelille ja palestiinalaisalueille, ja emme voi olla huolestumatta sen kärsimisestä.

On tärkeää huomauttaa että noin 98 prosenttia 1,3 miljardista kuutiometristä luonnollista makeaa vettä joen alajuoksulla siirretään pois joka vuosi, ja pitkät osat jokea ovat vaarassa kuivua. Tämä on tuhoisaa biologiselle monimuotoisuudelle mutta ennen kaikkea paikallisten yhteisöjen pääsylle vesilähteisiin. Monet kansainväliset toimijat, mukaan lukien Euro–Välimeri-alueen parlamentaarinen edustajakokous ja Yhdysvaltojen senaatti, ovat käsitelleet Jordanjoen tilan perusteellista huonontumista.

Meidänkin on vaadittava toimia paikallisten hallitusten ja viranomaisten lisäksi neuvostolta, komissiolta ja jäsenvaltioilta, jotta joen elvyttämiseen myönnetään teknistä ja taloudellista tukea. Meidän on erityisesti pyydettävä komissiota asettamaan selkeä ja erityinen viittaus tästä hankkeesta Israelin, Jordanian ja palestiinalaishallinnon kanssa käytävän naapuruuspolitiikan toimintasuunnitelmiin, kuten todetaan kaikkien poliittisten ryhmien allekirjoittamassa yhteisessä päätöslauselmaesityksessä. Kiitän niitä varauksettomasta tuestaan.

Ensimmäinen askel voisi olla yhteisen tutkimuksen järjestäminen Jordanjoen tilanteesta. Olemme hyvin tietoisia siitä, että vesi on arvokas ja luovuttamaton luonnonvara, joten haluaisin huomauttaa, että veden jakaminen oikeudenmukaisesti merkitsee, että alueen kaikkien yhteisöjen tarpeisiin kiinnitetään yhtä paljon huomiota. Tämä on valtavan tärkeä asia, jos haluamme saada aikaan kestävän rauhan ja vakauden Lähi-idässä.

Olemme seuranneet rauhanneuvottelujen jatkumista israelilaisten ja palestiinalaisten välillä viime päivinä melko toiveikkaina, koska vesivarojen hallinta on todettu näissä neuvotteluissa yhdeksi olennaiseksi kohdaksi. Toivomme, että hallitukset, paikallisyhteisöt ja kansalaisyhteiskunnan järjestöt näissä maissa ja näillä alueilla ryhtyvät tehokkaaseen yhteistyöhön mahdollisimman nopeasti, jotta Jordanjoen alajuoksun alue pelastetaan. Tämä on velvollisuus joen merkittävän symbolisen arvon lisäksi erityisesti paikallisyhteisöjen elinolosuhteiden parantamisen vuoksi.

 
  
MPphoto
 

  Štefan Füle, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluaisin kiittää tästä tilaisuudesta keskustella kriittisestä vesitilanteesta Lähi-idässä.

Euroopan unioni pitää vesitilannetta vakavana huolenaiheena alueella, ja olen täysin samaa mieltä parlamentin jäsenten huolenaiheista, koska tälle alueelle on ominaista veden niukkuus, vedenpuutteen aiheuttamat rasitteet ja veden laadun huonontuminen, mitä ilmastonmuutoksen vaikutukset todennäköisesti pahentavat edelleen.

Olemme tietoisia vaikutuksista, jota tällä voi olla alueen väestölle, ympäristölle ja turvallisuudelle. Euroopan unioni katsoo, että vesi on rauhan kannalta keskeisellä sijalla tällä alueella ja että tämä alueellinen haaste edellyttää alueellista ratkaisua.

Kuten olette täysin tietoisia, Euroopan unioni on ollut mukana kannustamassa kiireellistä edistystä sellaisen Israelin ja palestiinalaisten välisen kokonaisvaltaisen rauhansopimuksen aikaansaamiseksi, jossa vesi on yksi ratkaistavista "lopullista asemaa koskevista kysymyksistä" yhdessä rajojen, pakolaisten, Jerusalemin ja turvallisuuden kanssa.

Euroopan unioni tunnustaa Jordanjoen alajuoksun erityistilanteen ja tarpeen tehokkaammalle vesihuollolle myös sen sivujoilla. Sen vuoksi olemme mukana useissa toimissa kansallisella, paikallisella ja alueellisella tasolla kaikkien naapurialueiden osapuolten kanssa. Tuemme vesiuudistuksia ja toimintalinjoja, joilla kannustetaan soveltamaan vesivarojen kestävää hoitoa.

Euroopan unioni tukee Euroopan naapuruuspolitiikan ja muiden toimien avulla luottamusta lisääviä toimia, rajat ylittävän yhteistyön edistämistä ja samoista vesiongelmista kärsivien paikallisyhteisöjen yhteen saattamista.

Euroopan unionin toimet kohdistuvat eri vesiviranomaisten ja käyttäjien valmiuksien lisäämiseen, tietojen keräämiseen ja jakamiseen, käsitellyn jäteveden saatavuuteen, vesisuojelutoimiin mukaan lukien vesiverkostot ja tehokas kastelujärjestelmä.

Euroopan unionin ponnisteluilla vastataan vesialan kysyntään ja tarjontaan sekä luodaan edellytykset, joilla mahdollistetaan vesivarojen yhdennetty hoito tulevaisuudessa.

Euroopan unioni ei toimi yksin näissä pyrkimyksissä. Jäsenvaltiot ja muut avunantajat toimivat aktiivisesti, ja koordinoimme tiiviisti toimintaamme niiden kanssa täydentävyyden varmistamiseksi.

 
  
MPphoto
 

  Rodi Kratsa-Tsagaropoulou, PPE-ryhmän puolesta. (EL) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, hyvät kollegat, Euroopan parlamentti toimii hyvin myönteisesti, kun se korostaa haastetta, jonka Jordanjoki muodostaa tällä hetkellä. Euro–Välimeri-alueen parlamentaarinen edustajakokous on laatinut erityistutkimuksen Jordanjoesta ja sen laaksosta ja se on pyytänyt niiden suojelua päätöslauselmissaan, koska Jordanjoki on maailmanperintömme muistomerkki, uskonnollinen ja kulttuurinen symboli miljoonille ihmisille ympäri maailmaa ja alueen ympäristön, matkailun ja talouden pääoma.

Tavoitteena on sen vuoksi tänään tuoda esille sen ongelmia ja sen suojelemista koskevien toimien tarve, tehostaa Euroopan unionin ponnisteluja – komissio viittasi näihin toimiin ja me olemme käsitelleet niitä muissa yhteyksissä yhteistä kantaa koskevassa työssä – ja esittää alueellista yhteistyötä koskeva kehotus, jotta Jordanjoen varrella sijaitsevien maiden kansoilla on oikeudenmukainen pääsy siihen ja yhteinen vastuu sen suojelemisesta.

Päätöslauselmaesityksessä tuodaan myös esiin parhaita toimintatapoja, kuten Israelin laatima yleissuunnitelma, jossa kehotetaan vaihtamaan parhaita käytäntöjä ja asiantuntemusta, koska Jordanjoki on yhteinen asia tällä alueella. Tärkeää on, että todelliset riskit tuodaan esiin: ei ainoastaan veden puute tai pilaantuminen vaan myös biologisen monimuotoisuuden menettäminen ja riski joen kuivumisesta, ellei joitain tehdä.

Jotta tätä kansainvälistä ja alueellista yhteistyötä painotetaan, päätöslauselmaehdotuksessa ehdotetaan Jordanjokea käsittelevää erityistä komiteaa, johon ne maat, joihin Jordanjoki vaikuttaa suoraan (Israel, palestiinalaisalue, Jordania), voivat osallistua yhdessä alueen muiden valtioiden, kuten Libanonin ja Syyrian kanssa, joista joki saa alkunsa ja joiden on myös jaettava vastuu. Uskon, että tämä päätöslauselma saa tukea täysistunnossa ja että Euroopan parlamentin lähettämä viesti on hyvin muotoiltu, kohdennettu ja vahva.

 
  
MPphoto
 

  Véronique De Keyser, S&D-ryhmän puolesta. (FR) Arvoisa puhemies, kuten on todettu, Kuolleenmeren ja Jordanjoen tilanne on erittäin huolestuttava, koska on odotettavissa, että joki yksinkertaisesti kuivuu jos mikään ei muutu vuonna 2011.

Jos mitään toimia ei toteuteta kansainvälisellä ja alueellisella tasolla tämän kehityksen päättämiseksi, kulttuuriperinnölle ja luonnon monimuotoisuudelle – Rodi Kratsa-Tsagaroupoulou mainitsi tämän – ja myös alueen turvallisuudelle ja taloudelle aiheutetaan huomattavaa vahinkoa.

Haluaisin teidän kiinnittävän huomiota kansalaisjärjestöön, joka on tehnyt mielestäni erityisen merkittävän aloitteen. Tämä kansalaisjärjestö, Friends of the Earth Middle East, on päättänyt kutsua yhteen joen varrella asuvat Palestiinan, Jordanian ja Israelin pormestarit ja kannustaa heitä pohtimaan, mitä he voisivat tehdä tilanteen parantamiseksi.

Järjestö ja pormestarit ovat tehneet mielenkiintoisia tutkimuksia toimenpiteistä, joita jokainen valtio voisi toteuttaa ja vaikutuksista, joita näillä toimilla voisi olla. Niihin sisältyvät ilman vettä toimivat wc:t, maatalousmenetelmien muutokset, liian paljon vettä kuluttavien viljelykasvien kasvatusta koskevat muutokset ja niin edelleen. On monenlaisia toimenpiteitä, joita voidaan toteuttaa. Tämä ei ole siten poliittinen keskustelu, vaikka olemme hyvin tietoisia, että heti kun puhumme vedestä alueella, asiasta tulee poliittinen.

Uskon, että jokainen voi tukea tätä, ja haluaisin, että EU ja komissio panevat merkille tämän mietinnön hyvin selkeät päätelmät, kun ne ovat kanssakäymisissä näiden valtioiden kanssa erityisesti toimintasuunnitelmien suhteen.

On kuitenkin yksi lyhyt kohta, jota pidän erittäin tärkeänä – E kohta – jossa todetaan, että Israelin siirtokunnat käyttävät liikaa vettä. Tämä on totta; sen vahvistavat Maailmanpankin ja Amnesty Internationalin selvitykset. Tämä asia vie meidät takaisin politiikkaan, mutta tämä on totuus, joka on joskus kerrottava. Emme ole ottaneet sitä päätöslauselmamme ydinkohdaksi, mutta pidämme sitä hyvin tärkeänä.

 
  
MPphoto
 

  Antonyia Parvanova, ALDE-ryhmän puolesta. (EN) Arvoisa puhemies, Euro–Välimeri-edustajakokouksen energia-, ympäristö- ja vesikomitean varapuheenjohtajana minulla oli tilaisuus nähdä konkreettinen ja dramaattinen ekologinen todellisuus Jordanjoen alueella viime helmikuussa järjestetyllä kenttävierailulla.

Jordanjoen laakson tilannetta koskevassa erityiskertomuksessa, jonka esittelijänä toimin, korostettiin, että kaikkien osapuolten – erityisesti Israelin, palestiinalaishallinnon ja Jordanian, mutta myös Libanonin ja Syyrian – on löydettävä yhteinen ratkaisu kahteen kiireisimpään ongelmaan: tasa-arvoiseen vedenjakeluun, jossa kunnioitetaan alueen kaikkien kansojen tarpeita, sekä terveelliseen ja turvattuun ympäristöön tuleville sukupolville.

Mietintöömme sisältyvä ensimmäinen askel on se, että Israel ja palestiinalaishallinto on sovittava yhdessä, että käytössä oleva veden jakelua ja väestötietoja koskevat yhteiset tiedot ovat lähtökohtana tuleville neuvotteluille, koska tähän saakka kumpikin osapuoli on esittänyt – ja riippumattomiin selvityksiin on sisältynyt – erilaisia lukuja.

Yksi tärkeimmistä päätelmistä oli se, että jotta vesiongelma selvitetään yhteistyön avulla, on välttämätöntä toteuttaa suunnitelmia yhteisestä hallinnosta, tasavertaisesta päätöksenteosta ja yhteisestä vesihoidosta alueella. Uskon, että mietintömme suositukset koskevat aloja, joilla Euroopan unionilla on todellista asiantuntemusta ja joilla se voisi olla mukana aktiivisena toimijana, joka valmistelee tulevaa kumppanuutta asianmukaisten osapuolten välillä.

Haluaisin lopuksi muistuttaa teitä, että vaikka keskusteluja kokonaisvaltaisesta rauhansopimuksesta pyritään jatkamaan, meillä on vastuu olla käyttämättä Jordanjoen laakson tilannetta poliittisiin ja ideologisiin tarkoituksiin.

Toivon, että tämänpäiväinen keskustelumme on alueen kaikkien osapuolten edun mukainen ja johtaa konkreettisiin ja puolueettomiin päätelmiin unionin aktiivisesta osallistumisesta tuleviin kestäviin ratkaisuihin.

 
  
MPphoto
 

  Margrete Auken, Verts/ALE-ryhmän puolesta. (DA) Arvoisa puhemies, olen täysin samaa mieltä kahden edellisen puhujan kanssa, mutta haluaisin käyttää tämän tilaisuuden hyväkseni ja todeta, että minusta monet täällä eivät ymmärrä, kuinka mahdotonta on vaatia palestiinalaisia kantamaan osansa vastuusta. Heillä ei ole mahdollisuutta toimia niin. Kuinka monet henkilöt ovat tietoisia, että vuodesta 1967 lähtien israelilaiset siirtolaiset ovat ottaneet haltuunsa 50 prosenttia Jordanin länsirannasta. Viisikymmentä prosenttia! Tämän lisäksi 45 prosenttia on luovutettu sotilasalueeksi tai määrätty luonnonsuojelualueeksi. Heidät on yksinkertaisesti suljettu pois alueelta. Palestiinalaisille kauhistuttava asia erityisesti Jordanjoen laaksossa on se, että emme ole voineet havaita voimakasta vastustusta, heidät on vain yksinkertaisesti unohdettu. Jos ei ole mitään sotilaallisia toimia, jos mitään dramaattista ei tapahdu, heidät yksinkertaisesti unohdetaan.

Tämä on hirvittävä oppitunti, jonka annamme etenkin köyhille palestiinalaisille: heidän on saatava huomiota ja jopa äänekkäästi vaatien. Tämä ongelma on ratkaistava. Emme saa kuitenkaan unohtaa, että palestiinalaisten kärsimykset ovat mahdollisesti vieläkin suuremmat tällä alueella kuin muualla Länsirannalla ja että tämänhetkisessä tilanteessa heillä ei ole mahdollisuutta toimia niin vastuullisesti kuin heidän pitäisi toimia. Sen vuoksi tarvitaan kattavaa ratkaisua, ja meidän pitäisi sen vuoksi myös harkita poliittisia näkökohtia. Kyse ei ole ainoastaan Israelista, Syyriasta tai Jordaniasta, ei suinkaan! Palestiinalaiset eivät voi kuitenkaan osallistua niin kauan, kun heillä ei ole mitään mahdollisuutta osallistua asiaan.

 
  
MPphoto
 

  Charles Tannock, ECR-ryhmän puolesta. (EN) Arvoisa puhemies, vesi on todella herkkä ja mahdollisesti levottomuutta aiheuttava kysymys Lähi-idässä. Israelin ja palestiinalaishallinnon korkean tason valtuuskunnat keskustelevat parhaillaan vesioikeudesta osana kokonaisvaltaisia rauhanpuitteita.

EU tukee kvartetin jäsenenä kahden valtion mallia koskevaa ratkaisua, koska tällä taataan viime kädessä rauha ja vakaus alueella. Sen vuoksi meidän on toimittava hyvin varovaisesti, jotta emme vaaranna Washingtonissa parhaillaan käynnissä olevia arkaluonteisia neuvotteluita. Israelin siirtokuntien asukkaiden syyttäminen – mitä Véronique De Keyser näyttää tekevän – erityisesti Jordanjoen veden liikakäytöstä lähettää juuri vääränlaisen viestin Israelin kansalle, demokraattiselle liittolaisellemme, EU:n väitetystä asemasta puolueettomana välittäjänä.

Jordanjoen vedenjakajan säilyttäminen on tärkeä alueellinen kysymys, joka ei luonnollisesti rajoitu pelkästään Israeliin tai palestiinalaisiin, mutta Israelin vastustajat tässä parlamentissa ja muualla pyrkivät räikeästi hyödyntämään tätä kysymystä osana juutalaisvaltion heikentämistä koskevaa kampanjaa.

Jos sorrumme näihin Israelin vastaisiin toimiin, on vaara siitä, että israelilaiset katsovat, että EU ei ansaitse etuoikeutettua asemaa rauhankumppanina.

 
  
MPphoto
 

  Willy Meyer, GUE/NGL-ryhmän puolesta. (ES) Arvoisa puhemies, siinä ei ole mitään ongelmaa, että Véronique De Keyser tekee tietyn arvion, ei ollenkaan. Tosiasia on kuitenkin, että Israelin ja Jordanian kuningaskunnan vuonna 1994 allekirjoittaman rauhansopimuksen perusteella päästiin sopimukseen Jordanjoen ekologista elpymistä koskevasta yhteistyöstä yhteisillä rajoilla ja sen vesivarojen suojelusta.

Tämä oli yksi niistä sopimuksista muiden Israelin vuonna 1994 allekirjoittamien joukossa, jota se ei noudata. Tämä on ongelmamme Israelin kanssa: Se ei noudata sopimuksia, jotka se allekirjoittaa.

Tämän vuoksi on erittäin tärkeää, että presidentti Chiracin vuonna 2008 tekemälle aloitteelle, jossa vaadittiin Jordanjoen aluetta koskevia toimia, annetaan sisältöä ja että Euroopan unioni tukee sitä.

Mielestämme on erittäin tärkeää, että Jordanjoen laakson komitea perustetaan kolmenväliseksi foorumiksi, jossa tehdään yhteistyötä tämän joen kunnon parantamiseksi ja vesiensuojelun sekä elvytyssuunnitelmien laatimiseksi ja toteuttamiseksi. On totta, että koska vuoden 1994 rauhansopimusta ei ole noudatettu, palestiinalaiset on suljettu pois Israelin turva-alueelle, joka perustettiin Länsirannalle Jordanjoen alajuoksun alueelle ja että siirtokuntalaiset ovat laittomasti mailla, jotka eivät kuulu heille. Koska miehittämiseen liittyy sääntöjenvastainen ja laiton vedenkäyttö, poliittisen ongelman lisäksi on toinenkin ongelma, eli ympäristön kestävyys.

Koska uuden jätevedenpuhdistamojen toiminnan aloittaminen on asetettu vuodeksi 2011, toivon, että Euroopan unioni tukee, edistää ja kannustaa Jordanjoen laaksoa käsittelevän komitean luomista.

 
  
MPphoto
 

  Cristian Dan Preda (PPE). (RO) Tämänpäiväinen keskustelu Jordanjoen tilanteesta on erittäin tärkeä ryhmälle, johon kuulun, ja pidän tässä yhteydessä kollegamme Euroopan parlamentin varapuheenjohtaja Rodi Kratsa-Tsagaropouloun osallistumista tähän asiaan erittäin myönteisenä.

Haluaisin myös korostaa, että ympäristöjärjestöt ovat jo pitkään varoittaneet Jordanjoen kriittisestä ekologisesta tilasta, kuten hyvin tiedätte. Vaikuttaa siltä, että tämä joki kuihtuu yleisen välinpitämättömyyden vuoksi.

Olen toisaalta lukenut lehdistä, että erittäin kriittisistä olosuhteista huolimatta kristittyjä ja erityisesti ortodokseja kastetaan edelleen Jordanjoessa.

On kuitenkin vaara, että joki kuivuu vuonna 2011. Tällä olisi tuntuvia vaikutuksia alueen jo herkälle ekosysteemille ja erityisesti Kuolleellemerelle. Tämä merkitsee, että ekologinen katastrofi vaikuttaisi satoihin tuhansiin palestiinalaisiin, jordanialaisiin ja israelilaisiin.

Ekologisen näkökulman lisäksi – kuten kollegani myös toivat esiin täällä parlamentissa – tämä on asia, johon on todellakin puututtava kiireisesti EU:n tuella. Jordanjoen tilanne on myös erityisen tärkeä alueellisen yhteistyön edistämisen kannalta.

Meidän on mielestäni vältettävä sitä, että sen vettä käytetään yksipuolisesti piittaamatta täysin alueen veden toimitusvarmuudesta.

Joen varrella sijaitsevien valtioiden välinen yhteistyö on siten ensiarvoisen tärkeää tämän taloudelliselle kehitykselle elintärkeän varannon elvyttämiselle. Siten voi olla mahdollista, että Jordanjoesta tulee jälleen yhteistyön ja rinnakkaiselon symboli myös kulttuurisesta näkökulmasta, jos on vain voimakasta poliittista tahtoa toimia näin.

Lopuksi Jordanjoen tilanne on myös tärkeä palestiinalaisten ja arabien välisten suorien neuvottelujen jatkamiseksi, koska vesivarojen valvonta kuuluu ratkaisemattomiin kysymyksiin.

 
  
MPphoto
 

  Proinsias De Rossa (S&D). (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin ehdottaa Charles Tannockille, että asiaa ei auta ollenkaan silmien ummistaminen siltä tosiasialta, että siirtokuntien asukkaat valitsevat tietoisesti kohteet, joissa heillä on hyvät vesivarannot, ja että palestiinalaisilta riistetään ne. Tämä ei ole ainoa vettä koskeva ongelma alueella, mutta tällä on varmasti osansa siinä.

Valitettavasti Jordanjokea virtaavan veden määrästä 98 prosenttia menetetään, koska eri valtiot, mukaan lukien Israel, ovat suunnanneet veden muualle. Kyseessä on rajat ylittävä joki, jonka rannalla sijaitsee neljä valtiota mukaan lukien Palestiinan Länsiranta. Jos sitä hoidetaan oikein ja jos Eurooppa toteuttaa tehtävänsä kunnolla alueella, niin se voi olla sovinnon lähde alueelle tärkeän kulttuurisen, uskonnollisen ja taloudellisen voimavaran yhteisen hallinnan edistämisen ansiosta.

Jos ajatellaan Charles Tannockin tavoin, että Israelille esitetty jonkinlainen pieni moite olisi eräänlainen hyökkäys sitä vastaan, niin tosiasiat jätetään yksinkertaisesti huomiotta. On myös muita tahoja, jotka ovat siirtäneet vettä muualle. Esimerkiksi Friends of the Earth -järjestö huomautti omassa sosialistien ja demokraattien ryhmässäni äskettäin järjestetyssä seminaarissa, että Kuolleeseenmereen siirtyi Jordanjokea pitkin aikaisemmin keskimäärin 1,3 miljardia kuutiomettä makeaa vettä. Tämä määrä on nyt vähentynyt 20–30 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Ensi vuoden lopussa joki voi olla kuivunut, ellemme ryhdy toimiin.

 
  
MPphoto
 

  Alexandra Thein (ALDE). (DE) Arvoisa puhemies, haluaisin ensiksi torjua monet lukuisat ulkopuoliset ja joissain tapauksessa parlamentista peräisin olevat syytökset, joiden mukaan keskustelemme tästä aiheesta väärään aikaan, koska rauhanneuvottelut ovat alkaneet. Parlamentin kysymys, jonka laadinnassa autoin, esitettiin ajankohdalla, jolloin kukaan meistä ei ajatellut, että suorat rauhanneuvottelut alkaisivat uudelleen. Olen ollut mukana tämän alan kysymyksissä 1990-luvun alusta saakka, ja tätä aihetta on käsitelty parlamentissa jo pitkään.

Asiassa on loppujen lopuksi kyse siitä, että Jordanjoen alajuoksua estetään kuivumasta kokonaan. Vesi virtaa joen alajuoksulla enää pelkkänä norona. Se on pelkkää jätevettä ja siihen ei sisälly yhtään makeaa vettä. Kaikki tutkijat ovat yksimielisiä siitä, että Jordanjoen alajuoksu kuivuu yhden tai kahden vuoden kuluessa.

Minusta on huolestuttavaa, että päätöslauselmassa käsitellään Israelia, Jordaniaa, Syyriaa ja palestiinalaishallintoa yhtäläisellä tavalla. Jordanjoen alajuoksun alue sijaitsee kokonaisuudessaan alueella C, mikä merkitsee, että palestiinalaishallinnolla ei ole edes oikeutta päästä alueelle puhumattakaan mistään hallinnollisista oikeuksista tai vaikutusmahdollisuuksista asiaan. On jo todettu, että palestiinalaishallinto ei voi tehdä mitään tällä alueella. Sen vuoksi tämän päätöslauselman olisi koskettava muita valtiota.

Tämä on poliittinen kysymys, koska eräs valtio, tässä tapauksessa Israel, käyttää 75 prosenttia Jordanjoen alajuoksulla saatavilla olevasta vedestä, vaikka muut valtiot ovat jo käyttäneet osan vedestä, joten palestiinalaiset joutuvat elämään melkein ilman vettä. Tämän ongelman piti olla ratkaistu Oslo II -sopimuksessa, mutta emme ole edistyneet asiassa ollenkaan sen jälkeen.

Erityinen ongelma tällä hetkellä on se, että palestiinalaiset yrittävät jatkuvasti porata kaivoja, jotka tuhotaan välittömästi ja että Israelin vesiviranomainen, joka on monopoliasemassa, ei poraa kaivoja palestiinalaisille vaan ainoastaan laittomille siirtokunnille.

 
  
MPphoto
 

  Nicole Kiil-Nielsen (Verts/ALE). (FR) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, haluaisin aluksi osoittaa kunnioitusta ympäristötutkijoille, jotka otimme vastaan joitain kuukausia sitten Brysselissä. Kyseessä oli israelilaisten, jordanialaisten ja palestiinalaisten yhdistys. Se laati joitain erinomaisia raportteja alueen tilanteesta, Jordanjoen kunnosta sekä sen häviämistä koskevasta riskistä.

Euroopan unioni tarjoaa huomattavan määrän varoja Lähi-idän kehityshankkeisiin ja sillä on oltava suurempi rooli joen pelastussuunnitelman – johon osallistuvat alueen kaikki osapuolet – laadinnassa ja toteuttamisessa. Joen varrella sijaitsevat valtiot, kuten Syyria, Jordania ja Israel, siirtävät suuren osan sen vedestä muualle, ja palestiinalaiset saavat vain viisi prosenttia sen vesivaroista, kuten eräs jäsen juuri totesi.

Israelin siirtokuntien asukkaat kuluttavat Jordanjoen laaksossa kuusi kertaa enemmän vettä kuin palestiinalaiset etenkin saastuttavaan tehomaatalouteen, jonka tuotteet on tarkoitettu vietäväksi Eurooppaan. Näiden siirtokuntien ja niiden rehevän kasvillisuuden laajentaminen on päätettävä ja samoin on lopetettava beduiinileirien ja niiden vesisäiliöiden tuhoaminen, johon ryhdyttiin jälleen kerran tänä kesänä joitain viikkoja sitten. Tämä on sulaa hulluutta!

Veden säilyttäminen ja oikeudenmukainen vedenjakelu alueella on oltava painopisteemme.

 
  
MPphoto
 

  Mário David (PPE). (PT) Tänään käsiteltävä ympäristökatastrofi koskee kaikkia meitä eurooppalaisia, vaikka se tapahtuu Euroopan unionin ulkopuolella.

Kestävän kehityksen käsite, johon uskomme, ei tunne hallinnollisia rajoja tai uskonoppeja. Sen mukaan maapallo on kokonaisuus eikä osiensa summa. Siten Jordanjoki on ongelma koko ihmiskunnalle eikä ainoastaan kansoille ja yhteisölle, joihin vesipula tai veden huono laatu vaikuttavat suoraan. Terve järki kehottaa meitä ajattelemaan kokonaisvaltaisesti ja toimimaan paikallisesti. Sen vuoksi meidän on pyrittävä tänään tähän: ajattelemaan kokonaisvaltaisesti.

Euroopan unionin on edistettävä paikallista toimintaa keinona minimoida ja kääntää päinvastaiseksi Jordanjoen virtauksen ja veden laadun jatkuva heikentyminen. EU:lla on jo lainsäädännölliset ja institutionaaliset puitteet käytössään toimintaa tai toiminnan avustamista varten. Tarkoitan Välimeren unionia, sen sihteeristöä ja Euro–Välimeri-investointi- ja kumppanuusvälinettä, jota hallinnoi Euroopan investointipankki. Tämä on selvästikin kysymys, jota parlamentin valtuuskunta, jonka puheenjohtajana toimin, seuraa tiiviisti Lähi-idän valtioiden suhteissamme.

On selvää, että kaikkiin toimiin tämän ympäristökatastrofin ratkaisemiseksi pitäisi ensi kädessä ryhtyä valtiot ja paikallisyhteisöt, joiden kansalaiset hyötyvät niistä suoraan. Tämän vuoksi haluaisin korostaa kahta ajatusta, jotka käyvät ilmi päätöslauselmasta. Ensimmäinen on komitean luominen koko Jordanjoen laakson hallinnoimiseksi, ja siihen kuuluisi sen vesiä käyttävien valtioiden tai hallintojen edustajia. EU voi auttaa tässä asiassa esimerkiksi jakamalla Reinin suojelua pilaantumiselta käsittelevän kansainvälisen komission kokemuksia. Toiseksi voidaan tukea ja levittää parhaita käytäntöjä yhteisistä unionin hankkeista, joihin osallistuu Jordanian, Israelin ja Palestiinan kansalaisia, ja erityisesti niistä, joita tukee Friends of the Earth in the Middle East -järjestö. Proinsias De Rossa jo kehotti tänään auttamaan sitä Jordanjoen alueen vesivarojen tehokkaassa ja asianmukaisessa hoidossa.

Lopuksi arvoisa puhemies, ja vielä laajemmin, haluaisin korostaa yhteistyön ja rauhanomaisen rinnakkaiselon esimerkkiä, jota tämä suunnitelma edustaa. Pidämme myönteisenä Israelin ja palestiinalaishallinnon välisen uudenlaisen suoran vuoropuhelun jatkumista sekä edistämme sitä, ja vaikka pahoittelemme, että EU ei osallistu tähän prosessiin, olemme tyytyväisiä molemman osapuolen suorasta osallistumisesta.

 
  
MPphoto
 

  Olga Sehnalová (S&D). (CS) Jordanjoen kuivuminen on kiistatta vakava alueellinen ympäristöongelma, joka vaikuttaa koko alueen ekosysteemiin sekä sen asukkaiden elämään ja terveyteen. Pitkäaikainen liiallinen veden johtaminen pois on pilaantumisen ja kuivuuden ohella pääasiallinen syy tilanteeseen samoin kuin kyvyttömyys varmistaa tehokas vesihuolto.

Kuten eräät jäsenet ovat jo todenneet, yli 90 prosenttia jokea virtaavan veden määrästä johdetaan juomaveden toimitukseen ja erityisesti maatalouden kastelujärjestelmiä ja teollisuutta varten. Vuotuinen virtaavan veden määrä on vähentynyt 1,3 miljardista kuutiometristä noin 100 miljoonaan kuutiometriin. Poliittisen konfliktin vuoksi on selkeästi yhä vaikeampaa ratkaista tämä ympäristöongelma.

Veden ei kuitenkaan tarvitse olla konfliktien lähde. Se voi olla myös esimerkki myönteisestä käytännön yhteistyöstä alueella ja sillä voi olla tärkeä tehtävä keskinäisen luottamuksen rakentamisessa. Päivittäiseen yhteistyöhön ja jaettuihin arvoihin perustuvalla rauhalla on paremmat mahdollisuudet kuin millään pyöreän pöydän ratkaisulla.

 
  
MPphoto
 

  Malika Benarab-Attou (Verts/ALE). (FR) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, hyvät kollegat, Jordanjoen vähittäinen kuivuminen on suora seuraus Palestiinan kokemasta tragediasta. Vesi on erittäin poliittinen kysymys. Sitä ei pitäisi unohtaa.

Olisi muistettava tiettyjä tosiasioita: Maailmanpankki ilmoittaa meille, että Gazan alueen yksi ja puoli miljoonaa asukasta on ollut kahden vuoden ajan ilman klooria, joka on veden desinfioimiseen välttämätön; 50 prosenttia kotitalouksista ei saanut vettä ennen tammikuun 2009 pommituksia, joten kuvitelkaa, mikä tilanne on nyt. Lääkärit ilman rajoja -järjestö ilmoitti, että nyt, Israelin armeijan infrastruktuuria kohtaan tekemien iskujen jälkeen, 90 prosenttia asukkaille toimitettavasta vedestä on juomakelpaamatonta. Joka päivä 80 miljoonaa litraa käsittelemätöntä jätevettä johdetaan Välimereen Gazan infrastruktuurille aiheutetun tuhon vuoksi.

Jos pitää paikkansa, että Catherine Ashton on vieraillut useaan kertaan Gazassa, missä on silloin poliittinen rohkeus soveltaa Israeliin samoja vaatimuksia kuin mitä meillä on Euroopassa? Pitääkö puhtaan veden olla – samalla tavalla kuin maan – Israelin siirtokuntien yksinoikeus? Euroopan unionin on tämän vuoksi keskeytettävä assosiaatiosopimus Israelin tämänhetkisen hallituksen kanssa, koska se ei kuuntele kaikkia pyyntöjämme ja koska laiton miehitys ja laittomat siirtokunnat pysyvät ennallaan. Ilman oikeutta ei ole rauhaa.

 
  
MPphoto
 

  Monika Flašíková Beňová (S&D). (SK) Kuten olemme kuulleet monesti tämänpäiväisessä keskustelussa ja kuten varmasti kuulemme vielä, Jordanjoki on kulttuurin, ympäristön ja talouden kannalta sekä tietysti myös poliittiselta ja strategiselta merkitykseltään erityisen tärkeä. Joen hyväksikäyttöä ja väärinkäyttöä ei voida hyväksyä. Sitä on johdettu vuodesta 1964 lähtien Israeliin ja myös muihin valtioihin: Jordaniaan, Libanoniin, Syyriaan ja muihin täällä mainittuihin maihin. Monet näistä valtioista tuhoavat jokea ja saastuttavat sitä. Luonnonsuojelijoiden mukaan Jordanjoen väärinkäyttö on lähes tuhonnut sen koko ekosysteemin. Sen toipuminen nykytilasta kestäisi vuosikymmeniä.

Arvioiden mukaan Jordanjoki on yksi sadasta uhanalaisimmasta paikasta maailmassa ympäristön näkökulmasta. Tämä tilanne johtuu luonnollisesti myös siitä, että Israel ja sitä ympäröivät arabivaltiot eivät kykene sopimaan joen ylläpidosta ja suojelusta. Sen vuoksi olen vakuuttunut, että Euroopan unionin olisi osallistuttava ja sen täytyy osallistua aktiivisesti tähän prosessiin tarjoamalla rahoitustukea kehityshankkeisiin Lähi-idän alueille, jotka ovat riippuvaisia esimerkiksi joen alajuoksun elvyttämisestä.

 
  
MPphoto
 

  Richard Howitt (S&D). (EN) Arvoisa puhemies, kilpailu vedestä voi pahentaa konfliktia tai jopa luoda sen, oli kyse sitten Jammun ja Kashmirin jäätiköiden sulamisesta, Araljärven kuivumisesta johtuvista Keski-Aasian valtioiden välisistä jännitteistä, heimojen kilpailusta samoista vesialueista Sudanin ja Somalian välillä tai kuten tässä keskustelussa, Jordanjoen alajuoksun laaksosta.

Jordanjoen elvyttäminen ja siihen tarvittava yhteistyö voi myös parantaa rauhanmahdollisuuksia. Joki on tehty unohtumattomaksi juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin pyhissä kirjoissa, joissa se liitetään profeetta Moosekseen ja Eliaan ja profeetta Muhammedin neljän seuralaisen hautapaikkaan. Israelilaiset ylittivät Jordanjoen Joosuan johdolla, ja siellä tapahtui ihme, kun Jeesus käveli veden päällä.

Meidän ei pitäisi tarvita toista ihmettä, jotta sen vesiä suojellaan alueen tämänhetkisten kansojen hyväksi ja tulevien sukupolvien vuoksi, jotta ne voivat elää rauhan ja hyvinvoinnin vallitessa.

 
  
MPphoto
 

  Elena Băsescu (PPE). (RO) Minusta Jordanjoen tilannetta koskeva puolueellinen päätöslauselma tai lähestymistapa ei ole sopiva, kun otetaan huomioon Israelin ja palestiinalaishallinnon välisten rauhanneuvottelujen jatkuminen.

Vesivarat on herkkä aihe Lähi-idässä. Niistä olisi keskusteltava vasta neuvottelujen lopussa, jotta vältetään rauhanprosessille aiheutuvat vahingot. EU:n on vältettävä kääntämästä tätä turhaan poliittiseksi kysymykseksi ja sen on kannustettava alueellisen sopimuksen allekirjoittamista Jordanjoen elvyttämisestä.

Koska pidän Jordanjokea alueellisena ongelmana, pidän myönteisenä Israelin ja Palestiinan viranomaisten jatkuvaa vesivarojen hallintaa koskevaa yhteistyötä. Kummankin valtion yhteiset ponnistelut ovat johtaneet siihen, että äskettäin hyväksyttiin 61 hanketta tätä varten ehdotetusta 96 hankkeesta. Kuitenkin ongelma riittämättömistä vesivaroista on edelleen ratkaisematta.

 
  
MPphoto
 

  Ioan Enciu (S&D). (RO) Jordanjoen elvyttäminen on monentahoinen kysymys, koska sillä on yleistä historiallista ja uskonnollista merkitystä. Siihen kohdistuu ekologisia, humanitaarisia ja kansainvälistä turvallisuutta koskevia huolenaiheita, jotka liittyvät kaikki toisiinsa.

Minusta nykyisessä keskustelussa on oltava kyse pääasiassa siitä, miten joki pelastetaan fyysisesti eikä siitä, että jompaakumpaa osapuolta arvostellaan. Jos pelastushanke onnistuu, sillä on seurannaisvaikutuksia kaikkiin muihin näkökohtiin. Tässä yhteydessä katson, että päätöslauselman E kohta ei liity suoraan käsiteltävänä olevaan kysymykseen, mikä voi aiheuttaa haitallista sekaannusta.

Euroopan unioni voi ennakoida ja sen pitäisi ennakoida kielteisiä vaikutuksia, joita tämän kuuluisan joen täydellisellä rappiolla ja lopullisella häviämisellä voi olla. Euroopan unionin on toimittava paljon aktiivisemmin osapuolten välisissä neuvotteluissa auttaakseen luomaan jonkinlaisen tasapainon.

 
  
MPphoto
 

  Andreas Mölzer (NI). (DE) Arvoisa puhemies, me tiedämme, että Jordanjoella on merkittävä asema Lähi-idän politiikassa, koska se sijaitsee eri valtioiden rajalla. Vaikka joki on auttanut saamaan aikaan rauhan Israelin ja Jordanian välille sopimuksella, jonka ansiosta Jordania voi käyttää suurempia määriä vettä, niin Syyrian osalta tilanne on päinvastainen. Israelin pelko siitä, että Syyria voisi viedä siltä vesivaroja, on avoin salaisuus ja todellinen syy siihen, miksi Israel kieltäytyy luovuttamasta takaisin Golanin kukkuloita.

Jos Jordanjoesta on todellakin tullut vain jäteveden noro jatkuvan vedenoton vuoksi, mikä on luultavasti hinta, joka on maksettava autiomaan vihreäksi muuttamisesta, niin Lähi-idän tilanne epäilemättä huonontuu lähitulevaisuudessa etenkin, koska Hamasin johtajat pitävät Jordanjoen ja Välimeren välillä sijaitsevan koko alueen vapauttamista moraalisena ja uskonnollisena velvollisuutena.

Jordanjoen vedenpuutteella on myös laajempia vaikutuksia, koska Jordanjoen kuivuessa Kuolleeseenmereen laskeva vesimäärä vähenee. Sen vuoksi konfliktin mahdollisuus ja konfliktialueen laajuus kasvaa. Meidän olisi otettava tämä huomioon Lähi-idän strategiassamme.

 
  
MPphoto
 

  Véronique De Keyser (S&D). (FR) Arvoisa puhemies, kiitos, että annoitte minulle mahdollisuuden selventää näkökohtaa, jota en pystynyt hetki sitten käsittelemään nähtävästi tarpeeksi vakuuttavasti.

Siirtokuntien harjoittaman veden hyödyntämisen ja liikakäytön osalta haluaisin kollegoideni tutustuvan Euro–Välimeri-alueen parlamentaarisen edustajakokouksen erityiskertomukseen Jordanjoen laakson tilanteesta. Siinä puolestaan lainataan ajoittain Maailmanpankin Palestiinan vesihuollon alan kehitykselle asetettuja esteitä koskevaa kertomusta ja Amnesty Internationalin Troubled Waters -raporttia ja niin edelleen. Näihin selvityksiin sisältyvät täsmälliset luvut tästä hyödyntämisestä, ja israelilaisten osalta ne ovat neljästä viiteen kertaan suuremmat. Minä mainitsin luvuiksi yhdestä kuuteen. Nämä ovat siis tosiasiat; olen pahoillani, mutta minä en ole niitä dokumentoinut.

 
  
MPphoto
 

  Mariya Nedelcheva (PPE). (BG) Euroopan unioni on vastuunalainen kumppani ja se jakaa vastuun kaikkialla maailmassa sattuvista tapahtumista ulkopolitiikkansa välityksellä. Kehityshankkeita Lähi-idässä rahoittavana avunantajana ja Lähi-idän rauhanprosessin aktiivisena osanottajana Euroopan unionin ja erityisesti Euroopan parlamentin on laadittava strategia ja mahdollisesti osallistuttava Jordanjoen tilan kohentamiseen, jotta se säilyttää merkityksensä elämän lähteenä alueella.

Vain muutama kuukausi sitten Lähi-idässä toimiva Friends of the Earth -kansalaisjärjestö varoitti, että Jordanjoki voi kuivua yhdessä vuodessa, jos alueella sijaitsevat valtiot eivät toteuta toimia. Joenpinnan laskeminen merkitsee seurauksia alueen koko ilmastolle ja maisemalle. Tämä tilanne aiheuttaa väestön toimeentulon varmistamiselle todellisen uhan alueella, jossa kastelu on vaikeaa. Näiden ongelmien puhtaasti käytännön näkökohtien lisäksi emme saa unohtaa, että Jordanjoki on merkittävä hengellinen symboli.

Yksi Euroopan unionin perusominaisuuksista on arvojen ja pragmaattisuuden välinen tasapaino. Tässä mielessä meidän olisi jatkossakin oltava vastuullisia poliitikkoja ja osoitettava jälleen kerran ainutlaatuista eurooppalaista lähestymistapaa siten, että ilmaisemme Jordanjokea koskevat huolenaiheemme.

 
  
MPphoto
 

  Štefan Füle, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, rajatylittävät haasteet edellyttävät yhteisiä ponnisteluita. Euroopan parlamentti on perustellusti kiinnittänyt huomion tarpeeseen yhteistyöhön perustuvasta lähestymistavasta tällä alueella. Euroopan unioni edistää yhteistyöhenkeä, jota tarvitaan vastaamaan Lähi-idän alueen vakaviin vettä koskeviin haasteisiin ja se kannustaa ongelmien hoitamista lähteellä eikä ainoastaan alajuoksulla.

Haluaisin lopuksi vahvistaa, että Euroopan unioni aikoo osaltaan edistää pyrkimyksiä vesipulan lieventämiseksi tällä alueella ja varmistaa puhtaat vesivarat, ympäristönsuojelun ja juomaveden turvaamisen alueen kansoille. Euroopan unioni tukee jatkossakin toimia, joilla pyritään tulevaisuudessa elvyttämään Jordanjoen tilaa ja mahdollisesti luomaan tuleva yhteinen ja yhtenäinen vesistöalueen hallinto, jos se on alueen maiden valinta.

Euroopan unioni tukee edelleen vuoropuhelua ja edistää rajatylittävää yhteistyötä vesikysymyksestä tämän alueen eri naapureiden välillä sekä edistää näin luottamuksen syntymistä. Naapureilta tarvitaan todellisia toimia ja poliittista sitoumusta, joilla tasapainotetaan käytössä olevia voimavaroja ja vaatimuksia. Tämä koskee hallitusten lisäksi myös kansalaisyhteiskuntaa. Kuten Euroopassa, yksityishenkilöiden, yritysten ja kuntien on osallistuttava vesivarojen kestävään hoitoon. Tämä on meitä kaikkia koskeva haaste.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (EL) Olen vastaanottanut viisi päätöslauselmaesitystä(1) työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tiistaina 9. syyskuuta 2010.

(Istunto keskeytettiin klo 17.55 ja sitä jatkettiin kyselytunnilla klo 18.00.)

 
  
  

Puhetta johti
varapuhemies Diana WALLIS

 
  

(1) Ks. pöytäkirja.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö