Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2010/2776(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : O-0096/2010

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

O-0096/2010

Keskustelut :

PV 08/09/2010 - 15
CRE 08/09/2010 - 15

Äänestykset :

Hyväksytyt tekstit :


Puheenvuorot
Keskiviikko 8. syyskuuta 2010 - Strasbourg EUVL-painos

15. Työntekijöiden vapaa liikkuvuus – Romanian ja Bulgarian kansalaisia koskevat tilapäiset rajoitukset EU:n työmarkkinoilla (keskustelu)
Puheenvuorot videotiedostoina
PV
MPphoto
 

  Puhemies. (ES) Esityslistalla on seuraavana keskustelu Rovana Plumbin, Iliana Malinova Iotovan, Pervenche Berèsin, Stephen Hughesin, Alejandro Cercasin, Gianni Pittellan ja Jutta Steinruckin Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmän puolesta komissiolle laatimasta suullisesta kysymyksestä: Työntekijöiden vapaa liikkuvuus – Romanian ja Bulgarian kansalaisia koskevat tilapäiset rajoitukset Euroopan unionin työmarkkinoilla (O-0096/2010 – B7-0455/2010).

 
  
MPphoto
 

  Rovana Plumb, laatija. (RO) Unionin tilaa koskevassa puheenvuorossaan komission puheenjohtaja Barroso korosti, että työllisyyden parantaminen kaikkialla Euroopassa on ensisijainen tavoite.

Lisäksi olemme kaikki sitoutuneet saavuttamaan seuraavaa kymmentä vuotta koskevan Euroopan unionin strategian työllisyyden parantamista ja köyhyyden vähentämistä koskevat tavoitteet. Parlamentin täysistunto on tänään hyväksynyt työllisyyspolitiikan suuntaviivat, ja me olemme pyytäneet neuvostoa ottamaan ne huomioon.

Jos todella haluamme saavuttaa ne tavoitteet, joihin olemme sitoutuneet, jos todella haluamme Euroopan olevan kilpailukykyinen edelläkävijä, ja jos todella haluamme oikeudenmukaisen Euroopan, joka turvaa kansalaistensa hyvinvoinnin, työntekijöiden vapaata liikkuvuutta on kunnioitettava.

Työntekijöiden vapaa liikkuvuus on yksi EU:n perusvapauksista. Vahvat sisämarkkinat voidaan saada aikaan vain avaamalla työmarkkinat täysin.

Komission marraskuussa 2008 antaman tiedonannon mukaan liikkuvuudella on ollut erittäin myönteinen vaikutus Euroopan unionin alueen talouskasvuun. Työvoiman liikkuvuudella on Romanian ja Bulgarian tapauksessa ollut myönteisiä vaikutuksia vastaanottavien jäsenvaltioiden talouteen, eikä se ole vaikuttanut mitenkään merkittävästi paikallisten kansalaisten palkkoihin ja työpaikkoihin.

Talouskriisiä ei voida enää käyttää tekosyynä näiden työmarkkinoiden rajoitusten soveltamiselle ja säilyttämiselle. Näiden rajoitusten säilyttäminen on toimi, joka saa Romaniasta ja Bulgariasta lähtöisin olevat työntekijät luopumaan pyrkimisestä ansiotyöhön kyseisissä jäsenvaltioissa. Tämä tekijä saa työntekijät jättämään huomiotta työluvan saamista koskevat säännökset ja lisää siten laitonta työntekoa. Laittomasta työnteosta seuraa suoraan, että pääsy sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskevan eurooppalaisen järjestelyn nojalla kuuluvien oikeuksien piiriin estyy.

Romania Bulgaria katsovat, että Euroopan nykyisessä taloustilanteessa työntekijöiden vapaan liikkuvuuden esteiden poistaminen koko Euroopasta auttaisi suuresti vahvistamaan Euroopan unionin kykyä vastata uusiin haasteisiin.

Arvoisa komission jäsen, koska haluan Euroopan komission olevan kumppanimme ja antavan toimielimenä kaiken apunsa, haluan esittää seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin aiotte ryhtyä kannustaaksenne rajoituksia yhä soveltavia jäsenvaltioita avaamaan työmarkkinansa täydellisesti?

 
  
MPphoto
 

  John Dalli, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, työntekijöiden vapaa liikkuvuus on yksi EU:n perusperiaatteista. Yhdessä tavaroiden, palveluiden ja pääoman liikkuvuuden kanssa se on sisämarkkinoiden yksi pilari, ja se on osaltaan vaikuttanut Euroopan yhdentymisen onnistumiseen.

Kuten hyvin tiedätte, Bulgarian ja Romanian EU-jäsenyyden seitsemän ensimmäisen vuoden aikana bulgarialaiset ja romanialaiset työntekijät eivät voi täysin hyötyä työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta. Tämä johtuu liittymissopimuksissa määrätyistä siirtymäjärjestelyistä, jotka sallivat muiden jäsenvaltioiden lykätä vapaata liikkuvuutta koskevan EU:n lainsäädännön soveltamista bulgarialaisiin ja romanialaisiin työntekijöihin enintään seitsemän vuoden ajan.

Kun Bulgaria ja Romania liittyivät EU:hun vuonna 2007, jo kymmenen jäsenvaltiota unionin 25 jäsenvaltiosta päätti avata työmarkkinansa bulgarialaisille ja romanialaisille työntekijöille. Nyt tämä luku on jo 15, ja vain kymmenen jäsenvaltiota soveltaa edelleen rajoituksia. On syytä panna merkille, että noista kymmenestä jäsenvaltiosta useat soveltavat nyt vähemmän tiukkoja ehtoja tai menettelyjä kuin silloin, kun Bulgaria ja Romania eivät vielä olleet liittyneet unioniin.

On tärkeää pitää mielessä, että päätös siitä, sovelletaanko siirtymäjärjestelyjä ja rajoitetaanko työmarkkinoille pääsyä, kuuluu yksin kyseisen jäsenvaltion toimivaltaan. Komissiolla ei ole mitään virallista roolia näiden rajoitusten poistamisessa.

Komissio kuitenkin periaatteessa suosii työntekijöiden vapaan liikkuvuuden täyttä soveltamista. Lisäksi komission työn tavoitteena on aina ollut varmistaa, että rajoituksia soveltavat jäsenvaltiot toimivat liittymissopimuksessa määrättyjä ehtoja noudattaen.

Komissio on myös toistuvasti korostanut sitä, että siirtymäjärjestelyt ovat, määritelmänsä mukaan, väliaikaisia ja että jäsenvaltioiden tulisi vähitellen avata työmarkkinoitaan, sen sijaan, että ne lykkäävät työntekijöiden vapaan liikkuvuuden soveltamista seitsemän vuoden jakson loppuun asti.

Siirtymäjärjestelyjen toimintaa koskevat komission kertomukset vuosilta 2006 ja 2008 osoittavat, että vuosien 2004 ja 2007 laajentumisten jälkeisellä työvoiman liikkuvuudella on ollut myönteinen vaikutus talouteen ja että se on auttanut vastaamaan työvoiman kysyntään. Nämä havainnot pätevät edelleen, myös nykyisessä talouskriisissä. Komissio aikoo edelleen kannustaa jäsenvaltioita arvioimaan uudelleen työmarkkinoille pääsyä koskevat kantansa ja viittaa siinä yhteydessä kertomusten tuloksiin.

EU:hun vasta liittyneistä jäsenvaltioista peräisin olevien laittomien työntekijöiden lukumäärästä tai sosiaalisesta tilanteesta ei ole yksityiskohtaista tietoa. Tämä johtuu nimenomaan siitä, ettei heidän oleskelunsa kyseisissä jäsenvaltioissa ole näkyvää.

Vuoden 2006 ja 2008 kertomuksissa komissio korosti sitä, että työntekijöiden vapaan liikkuvuuden rajoitukset eivät välttämättä johda kansallisten työmarkkinoiden suojelemiseen ja voivat viivästyttää työmarkkinoiden mukautumista. Lisäksi siirtymäjärjestelyt voivat lisätä laitonta työntekoa. On osoitettu, että laajentuminen on nostanut esiin osan harmaata taloutta, joka muodostui aikaisemmin uusista jäsenvaltioista tulleesta laittomasta työvoimasta.

On vakuuttavaa näyttöä myös siitä, että uusien jäsenvaltioiden kansalaisilla on ollut laittomia työpaikkoja juuri niiden rajoitusten vuoksi, joita he kohtaavat pääsyssä niin sanottujen vanhojen jäsenvaltioiden työmarkkinoille. Tämä vastaa niitä tuloksia, joiden mukaan liikkuvuutta ohjaavat pääasiassa kysyntä- ja tarjontaolosuhteisiin liittyvät tekijät ja joiden mukaan työntekijöiden vapaan liikkuvuuden rajoitukset viivästyttävät työmarkkinoiden mukautumista.

Komissio ei aio laatia mitään erityistä tutkimusta Bulgariasta ja Romaniasta tulevan laittoman työvoiman elin- ja työolosuhteista tai sen vaikutuksesta kansallisiin työmarkkinoihin. Näin nimenomaan siksi, että tietoa ei ole riittävästi ja kyseistä tietoa on vaikea koota. Bulgariasta ja Romaniasta tulevan laittoman työvoiman kysymystä voidaan kuitenkin mahdollisuuksien mukaan käsitellä niissä analyyseissa, joita komissio tulevaisuudessa saattaa laatia Bulgariaa ja Romaniaa koskevien siirtymäjärjestelyjen toiminnasta, mikäli – kuten siirtymäjärjestelyissä on määrätty – jompikumpi maista sitä pyytää. Tämän ohella komissio yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa edistää erityistoimia laittoman työnteon torjumiseksi.

Komissio ymmärtää, että sitä seikkaa, että bulgarialaisten ja romanialaisten työntekijöiden osaksi tulee edelleen rajoituksia, voidaan pitää syrjintänä.

Korostaisin, että työntekijöiden vapaata liikkuvuutta koskevia siirtymäjärjestelyjä on sovellettu suurimmassa osassa aikaisempiakin laajentumisia. Lisäksi siirtymäjärjestelyt eivät koske vain bulgarialaisia ja romanialaisia työntekijöitä, vaan myös EU:hun vuonna 2004 liittyneen kahdeksan maan työntekijöitä.

On myös syytä huomauttaa, että nykyiset siirtymäjärjestelyt antavat enemmän joustavuutta jäsenvaltioille, kun ne sallivat niiden päättää, missä seitsemän vuoden jakson vaiheessa ja omien työmarkkinoidensa tilanteessa ne alkavat soveltaa työntekijöiden vapaata liikkuvuutta koskevaa EU:n lainsäädäntöä (aikaisemmissa siirtymäjärjestelyissä yksinkertaisesti lykättiin työntekijöiden vapaata liikkuvuutta koskevan EU:n lainsäädännön käyttöönottoa lukuisilla vuosilla).

Bulgarialaisten ja romanialaisten työntekijöiden kohtelu, jonka he käsittävät syrjiväksi, kun eivät voi työskennellä vapaasti niissä kymmenessä jäsenvaltiossa, jotka edelleen soveltavat rajoituksia, ei ole kuitenkaan syrjintää termin oikeudellisessa merkityksessä. Vaikka Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 18 artiklassa kielletään kansallisuuteen perustuva syrjintä, se tapahtuu niin muihin EU:n perussopimuksiin sisältyvien säännösten nojalla. Näitä säännöksiä ovat liittymissopimuksessa säädetyt siirtymäjärjestelyt.

Siksi bulgarialaisten ja romanialaisten työntekijöiden työmarkkinoille pääsyn väliaikainen rajoittaminen siirtymäjärjestelyjen perusteella ei ole vastoin EU:n lainsäädäntöä.

 
  
MPphoto
 

  Thomas Mann, PPE-ryhmän puolesta. (DE) Arvoisa puhemies, Saksa ja Itävalta hyödyntävät 2+3+2-säännön nojalla täysin seitsemän vuoden siirtymäkauden ennen kuin myöntävät unioniin vuonna 2004 liittyneiden valtioiden työntekijöille täyden liikkumisvapauden. Bulgarian ja Romanian tapauksessa Saksa niin ikään käyttää toisessa vaiheessa eli 2009–2011 koko sallitun ajan.

Komission jäsen Dalli totesi, että on yhä kymmenen jäsenvaltiota, joilla on yhä rajoituksia. Siihen on pätevä syy, sillä jäsenvaltioilla on ollut erilaisia kokemuksia. Nämä rajoitukset eivät ole koskaan syrjiviä – olette aivan oikein viitannut tässä 18 artiklaan – ja niillä on aikarajat. Asteittainen tottuminen muutokseen on tärkeä ja perustava poliittinen valinta. Olemme saaneet kokea, että vapaan liikkuvuuden ennenaikainen toteuttaminen voi vaarantaa merkittävästi työmarkkinoita. Tämä koskee useita kohderyhmiä, kuten pitkäaikaistyöttömiä ja vähän koulutettuja työntekijöitä, ja minun kotimaassani Saksassa esimerkiksi maan itäisiä alueita. Työpaikkoihin pääsyä on EU:ssa edelleen säänneltävä, koska eri alueiden kokemukset ovat erilaisia, mutta muutoshan on tietenkin pian tulossa. Vielä emme ole kuitenkaan kunnolla valmiita näihin muutoksiin.

On täysin väärä lähestymistapa vaatia komissiota tekemään tutkimus Bulgariasta ja Romaniasta tulevan laittoman työvoiman niin sanotusta myönteisestä vaikutuksesta. Jos kyseessä ovat laittomat työntekijät, jotka rikkovat voimassaolevaa lakia, ei asiaa voida vähätellä millään kauniillakaan tilastoilla. Kannatan edelleen tiukkaa valvontaa, joka antaa meille mahdollisuuden torjua laitonta työntekoa. Olemme sen nimittäin velkaa niille, jotka työskentelevät laillisesti.

Ratkaistavanamme on toinenkin tärkeä tehtävä, sillä meidän on käsiteltävä perusteellisesti vuodesta 2012 alkaen täysin toteutuvaa vapaata liikkuvuutta. Tähän liittyy sekä mahdollisuuksia että riskejä. Vain jos teemme eron niiden kesken, toimimme tosiasioiden pohjalta ja käymme asiantuntevaa ja perusteellista keskustelua, voimme estää ajautumisen kantapöytäpolitikointiin, ehkäistä syrjäytymistä ja taata sen, ettemme yhtäkkiä työskentele toisiamme vastaan, kun meidän pitäisi työskennellä keskenämme. Tämä on Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) kanta.

Jo joulukuussa 2009 esitin komissiolle kysymyksen siitä, onko työntekijöiden täysin vapaan liikkuvuuden vaikutuksesta olemassa käyttökelpoisia tietoja. Vastaus oli, että työntekijöiden vapaa liikkuvuus vaikuttaa myönteisesti talouteen eikä sillä ole kielteisiä sivuvaikutuksia työmarkkinoihin. Arvoisa komission jäsen, olen pahoillani, mutta tuo on aivan liian vähän! Te ette ollut vielä tuolloin virassa. Juuri siksi on sitäkin tärkeämpää, että yksikkönne ymmärtää ihmisten pelot ja voi tuoda paljon tietoa keskusteluihin, jota muutoksesta on käytävä, sekä antaa sisältöä vanhoissa ja uusissa jäsenvaltioissa esitettävään argumentointiin.

 
  
MPphoto
 

  Ivailo Kalfin, S&D -ryhmän puolesta. (BG) Arvoisa komission jäsen, Bulgarian ja Romanian kansalaiset joutuvat tietyissä jäsenvaltioissa kohtaamaan työmarkkinoilla yhä monenlaisia rajoituksia. Haluaisin, että me tässä keskustelussa vetoaisimme kyseisten jäsenvaltioiden hallituksiin, jotta ne poistaisivat rajoitukset mahdollisimman pian. Kysymys ei ole pelkästään Euroopan unionin periaatteista, joista yksi on henkilöiden vapaa liikkuvuus.

Talouden näkökulmasta työmarkkinoiden avaaminen takaa paljon lisäarvoa. Yhtäältä näin on siksi, että näin saadaan enemmän asiantuntijoita alueille, joilla kansallisilla markkinoilla ei ole työpaikanhakijoita riittävästi. Voin mainita teille esimerkkinä bulgarialaiset lääkärit ja terveydenhoitoalan työntekijät, jotka työskentelevät alueilla, joilla jäsenvaltioilla ei yksinkertaisesti ole omaa henkilöstöä. Tämä aiheuttaa ongelman Bulgarian syrjäseuduilla, mutta ratkaisee esimerkiksi Yhdistyneen kuningaskunnan ja Ranskan alueiden ongelmia. Se merkitsee pienempiä kustannuksia ja parempia julkisia palveluja veronmaksajille. Talouden näkökulmasta katsottuna uusista jäsenvaltioista tulevat työntekijät ovat tavallisesti joko korkeasti koulutettuja asiantuntijoita, joita mikä tahansa kansantalous haluaisi käyttää, tai työntekijöitä, jotka korvaavat vajausta työmarkkinoilla, lisäävät kilpailukykyä ja estävät yrityksiä siirtymästä Euroopan unionin ulkopuolelle.

Oletus, että Euroopan unionin uusista jäsenvaltioista tulevat kansalaiset syrjäyttävät paikalliset matalapalkkaiset työntekijät, on ehdottomasti perusteeton ja populistinen. Bulgarian kansalainen, joka työskentelee toisessa maassa, tarvitsee rahaa majoitukseensa, perheensä elättämiseen ja lastensa kouluttamiseen. Hän myös yrittää säästää rahaa voidakseen palata kotiin jonain päivänä. Tämän lisäksi ongelmana on myös kielimuuri. Huhut siitä, miten pienellä palkalla tämä kansalainen suostuu työtä tekemään, ovat nyt vain urbaani myytti, joka palvelee vain kotimaisia tarkoituksia. Tämän vahvistavat myös Euroopan komission tiedot, joiden mukaan uusista jäsenvaltioista tulevien siirtotyöläisten osuus vanhojen jäsenvaltioiden väestöstä on Euroopan unionin laajentumisen jälkeen kasvanut 0,2 prosentista 0,5 prosenttiin. On selvää, että mitään muuttoaaltoa ei ole. Toisaalta ongelmana on, että jäsenvaltioista tulevia siirtotyöläisiä on paljon vähemmän kuin kolmansista maista tulevia maahanmuuttajia.

Työmarkkinoiden rajoituksia ei voi perustella objektiivisin argumentein. Tasa-arvoinen pääsy markkinoille lisää suuresti avoimuutta, tuottaa taloudellista hyötyä ja vaikuttaa myönteisesti jäsenvaltioiden sosiaalijärjestelmiin. Arvoisa komission jäsen, odotamme, että komissio seuraa prosesseja hyvin tiiviisti ja tiedottaa jäsenvaltioille markkinoiden avaamisen eduista.

 
  
MPphoto
 

  Adina-Ioana Vălean, ALDE-ryhmän puolesta. (EN) Arvoisa puhemies, olen koko lailla tyytyväinen puheenjohtaja Barroson tiistaiseen ilmoitukseen, jonka mukaan sisämarkkinoiden syventäminen on hänen asialistansa kärjessä. On kaksikymmentäneljä vuotta Euroopan yhtenäisasiakirjasta ja kahdeksantoista vuotta siitä, kun se oli määrä saattaa päätökseen, mutta sisämarkkinat eivät vieläkään ole täysin toteutuneet. Siteeraan puheenjohtaja Barrosoa: "Ainoastaan 8 prosenttia Euroopan 20 miljoonasta pk-yrityksestä harjoittaa kansainvälistä kauppaa".

Montin raportissa määritetään Euroopan unionin sisältä 150 estettä, jotka hankaloittavat ihmisten, tavaroiden, pääomien ja palvelujen vapaata liikkuvuutta. Nämä niin sanotut sisämarkkinat näyttävät olevan pikemminkin kuin ranskalainen gruyère!

Puheenjohtaja Barroso myy nyt meille yhteismarkkinasäädöksen ajatusta ja vaatii Jaques Delorsin eurooppalaisuuden idean uudelleenkäynnistämistä. Palauttakaamme mieliin Euroopan historiaa. Jos haluamme luoda sisämarkkinat, jotka todella perustuvat ihmisten, tavaroiden, pääomien ja palvelujen vapaan liikkuvuuden periaatteeseen, jos haluamme välttää vastaiskuna talouskriisille harjoitetun taloudellisen nationalismin, ja jos haluamme olla kilpailukykyisin talous ja kohottaa kilpailukykyä ja luoda lisää työpaikkoja ja kasvua, silloin ensisijaisena tavoitteenamme olisi oltava näiden Romaniaan, Bulgariaan ja kymmeneen uuteen jäsenvaltioon sovellettavien perusteettomien vapaan liikkuvuuden esteiden poistaminen, sillä nuo esteet perustuvat järjettömiin pelkoihin eivätkä ole osoittautuneet perustelluiksi.

Komission on oltava erityisen tiukka niitä jäsenvaltioita kohtaan, jotka päättävät säilyttää väliaikaiset rajoitukset. Niille on oltava luotettaviin taloudellisiin tietoihin perustuva oikeutus. Kansallisten työmarkkinoiden väitetty haavoittuvuus tai vakavat häiriötilat on osoitettava todeksi rationaalisten lukujen avulla ja tutkittava tarkoin tilastojen ja tosiasioiden pohjalta.

Jos puheenjohtaja Barroso haluaa käynnistää taas sisämarkkinat, silloin meidän on aika toimia sanojemme mukaisesti. On aika repiä alas nämä taloudellisen protektionismin ja nationalismin häpeälliset muurit.

 
  
MPphoto
 

  Rui Tavares, GUE/NGL-ryhmän puolesta. (PT) Olemme tällä viikolla nähneet parlamentissa paljon keskustelua vapaasta liikkuvuudesta, ja erityisesti keskustelu on liittynyt romanialaisiin ja bulgarialaisiin. Esillä ei ole ollut vain työntekijöihin liittyvä ongelma vaan myös romanivähemmistön kysymys. Eksymme usein tämän ongelman oikeudellisiin yksityiskohtiin ja unohdamme, että lain pitäisi toimia vain peruspuitteina sille Euroopan unionin hengelle, jonka keskeinen tekijä on vapaa liikkuvuus.

Vapaata liikkuvuutta koskevan vähimmäiskynnyksen määrittää laki. Tätä nykyä eri jäsenvaltioiden hallitukset käyttävät lakia keinona toimia vastoin EU:n perustuslain henkeä. Me parlamentissa olemme juuttuneet liikaa oikeudelliseen analysointiin ja unohdamme, että olemme poliittinen elin, emme juridinen konsulttitoimisto.

Meidän on oltava Eurooppa-vision lähettejä, ja meidän on korostettava ponnekkaammin, että EU:n tavoite on vapaa liikkuvuus. Samalla katson, että komissio jää kauas tästä ihanteesta. Komission rooli on viime aikoina muuttunut. Komissio kertoo meille, että jäsenvaltioilla on oikeus määrätä rajoituksia ja ettei komissiolla ole asian kanssa mitään tekemistä. Kyllä sillä on! Komissio on perussopimusten vartija, ja mielestäni sen on oltava paljon ponnekkaampi ja innokkaampi ajamaan vapaan liikkuvuuden ajatusta. Me tiedämme, että suuret alueelliset yksiköt kuten Yhdysvallat tai Brasilia, tai meidän kilpailijamme, jotka noiden kahden maan tavoin soveltavat sisäistä liikkumisvapautta, voivat vastata paljon paremmin kriiseihin, koska niiden työvoima voi etsiä työtä sieltä, missä sitä on. Meidän Euroopassa on ollut alusta pitäen vaikea vastata nopeasti tähän kriisiin.

Jäsenvaltiot toimivat tässä omaa kansallista etuaan tavoitellen ja unohtavat yleisen edun. Kun ne toimivat tällä tavoin pääomamarkkinoiden ollessa kyseessä, komissio ottaa siihen voimallisesti kantaa. Miksi se ei voi tehdä niin, kun kyse on työntekijöiden liikkumisvapaudesta?

 
  
MPphoto
 

  Gerard Batten, EFD-ryhmän puolesta. (EN) Arvoisa puhemies, tämä kysymys alkaa toteamuksella, että työntekijöiden vapaa liikkuvuus hyödyttää taloutta, eikä sillä ole vakavia kielteisiä sivuvaikutuksia työmarkkinoihin.

Yhdysvaltalainen taloustieteilijä George Borjas on eri mieltä. Hänen mukaansa maahanmuutosta ei ole hyötyä, ellei maahanmuutto alenna alkuperäisten asukkaiden palkkoja. Alankomaiden hallituksen vuonna 2003 julkaisemassa tutkimuksessa sanotaan, että BKT kasvaa, mutta tämä kasvu hyödyttää palkkojen muodossa pääasiassa maahanmuuttajia. Tutkimuksen mukaan kokonaisnettohyöty vakinaisille asukkaille jää todennäköisesti vähäiseksi ja voi olla jopa negatiivinen. Yhdistyneen kuningaskunnan ylähuoneen talousvaliokunnan raportissa vuodelta 2008 todetaan, että vaikka asia teoriassa on mahdollinen, mitään systemaattista empiiristä näyttöä ei ole löydetty siitä, että maahanmuutto toisi merkittäviä dynaamisia etuja Yhdistyneen kuningaskunnan paikalliselle väestölle.

Valvomaton ja rajoittamaton maahanmuutto Yhdistyneeseen kuningaskuntaan on merkinnyt syntyperäisten asukkaiden palkkojen laskua. Elinkustannukset puolestaan ovat asuntojen kysynnän lisääntymisen takia nousseet. Tämän ovat saaneet kokea selvimmin taloudellisesti heikoimmassa asemassa olevat ihmiset.

Laaja halvan työvoiman maahanmuutto voi hyödyttää laajentuvaa ja kehittyvää taloutta maassa, jossa on runsaasti hyödyntämättömiä luonnonvaroja, kuten oli 1800-luvun Amerikassa. Sillä on kuitenkin osoitettu olevan päinvastainen vaikutus kehittyneeseen jälkiteolliseen talouteen, esimerkiksi Britanniaan.

Hallitusten tulisi suojella ensin omien kansalaistensa etuja ja sen jälkeen auttaa muita maita kehittämään niiden talouksia. Niiden tulisi ottaa käyttöön järkevä kansainvälinen kauppapolitiikka, kuten Yhdistynyt kuningaskunta teki ennen liittymistään Euroopan unioniin. Siksi ainoa Yhdistyneen kuningaskunnan kannalta järkevä politiikka on Yhdistyneen kuningaskunnan itsenäisyyspuolueen politiikka eli eroaminen Euroopan unionista.

 
  
MPphoto
 

  Traian Ungureanu (PPE). (EN) Arvoisa puhemies, nykyinen talouskriisi vaatii määrätietoista toimintaa, joka edistää sisämarkkinoiden toteutumista. Jos emme ole valmiit avaamaan markkinoitamme, myös työmarkkinoitamme, kaikille unionin kansalaisille, menetykset ovat suurempia kuin hyödyt. Euroopan komission viime aikoina toteuttamat tutkimukset ovat osoittaneet, että työmarkkinoiden avaaminen on hyödyllistä ja että pelot työpaikkojen menetyksistä työperäisen maahanmuuton takia ovat täysin perusteettomia.

Tällainen pelottelu on osoittautunut vääräksi yhä uudestaan. Vuonna 2006 brittiläiset asiantuntijat arvioivat, että Yhdistyneeseen kuningaskuntaan virtaisi työnetsintään 300 000 romanialaista. He odottavat heitä yhä. Mitään sellaista ei ole tapahtunut. Totuus on, ettei ole mitään järkiperäistä syytä säilyttää romanialaisia ja bulgarialaisia työntekijöitä koskevia työnteon esteitä. Saadut kokemukset osoittavat, että itäisistä jäsenvaltioista tulevat työntekijät täyttävät työmarkkinoilla olevan aukon ja ottavat vastaan töitä, joita paikallinen työvoima ei halua tai joihin sitä ei ole riittävästi.

Romanialaiset ja bulgarialaiset eivät myöskään missään tapauksessa tule Länsi-Eurooppaan hyötyäkseen sen avokätisistä hyvinvointipalveluista. Sekä Romaniassa että Bulgariassa keski- ja korkea-asteen koulutukseen osallistuvien määrä on suuri. Molemmilla mailla on erittäin pätevää ja joustavaa työvoimaa. Mikäli EU haluaa näinä kriisin aikoina saada täyden hyödyn resursseistaan, jäsenvaltioiden välille tulee luoda todellinen poliittinen luottamus ja taloudellinen avoimuus. Lainaan puheenjohtaja Barroson kaksi päivää sitten täällä parlamentissa pitämää puhetta: "Joko uimme yhdessä tai uppoamme erikseen." Mukaillen ilmaistuna, me joko työskentelemme yhdessä tai olemme erikseen työttömiä.

 
  
MPphoto
 

  Evgeni Kirilov (S&D). (EN) Arvoisa puhemies, komission kertomuksessa osoitetaan selvästi, että työntekijöiden määrän ja suunnan määräävät työvoiman kysyntä ja tarjonta, eivätkä niinkään työmarkkinoiden rajoitukset. Lisäksi siinä todetaan, että maahanmuuttovirrat Bulgariasta ja Romaniasta EU:hun ovat tulevaisuudessa erittäin epätodennäköisiä.

Kyseiset rajoitukset innostavat luomaan huonoja käytäntöjä, mikä johtuu laittomien ja helposti riistettävissä olevien työntekijöiden haavoittuvuudesta. Kuten komission jäsen De Gucht sanoi, tämä ihmisten liikkuminen ei muuttuisi, jos siitä tehtäisiin virallinen, mutta lopputulos olisi, että nämä ihmiset maksaisivat sosiaaliturvamaksuja ja veroja.

Lisäksi laajentumisen jälkeistä Bulgariasta ja Romaniasta lähtöisin olevaa muuttovirtaa merkittävästi suurempaa on ollut EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten viimeaikainen maahanmuutto. On selvää, että syrjimättömyys ja liikkumisvapaus ovat jokaisen Euroopan unionin alueen työntekijän perusoikeuksia, ja on valitettava tosiasia, että jotkut EU:n jäsenvaltiot, kuten kertomuksessa osoitetaan, ovat päättäneet olla noudattamatta näitä perusperiaatteita.

Haluaisin korostaa erästä erittäin tärkeää seikkaa: se, että EU:ssa suvaitaan toisen luokan kansalaisuus, kyseenalaistaa koko Euroopan unionin yhtenäisyyden.

 
  
MPphoto
 

  Antonyia Parvanova (ALDE). (BG) Arvoisa komission puheenjohtaja, hyvät parlamentin jäsenet, kun puhumme Euroopan unionista ja Euroopan yhtenäismarkkinoista, emme saa ylläpitää keinotekoisia rajoituksia EU:n kansalaisille, jotka käyttävät kaikille kansalaisille taattua oikeutta työskennellä vailla syrjintää toisissa jäsenvaltioissa. Siten Bulgarian ja Romanian tapauksessa on kyse vakavasta loukkauksesta näitä kansalaisia kohtaan työmarkkinoilla. Meidän on, kuten jäsen Kirilov jo mainitsi, Euroopan unionin perusoikeuskirjan hengessä vältettävä luomasta mitään erillistä kategoriaa, koska emme halua olla Euroopan unionin toisen luokan kansalaisia. Tähän pääsemiseksi meidän on poistettava bulgarialaisten ja romanialaisten työntekijöiden liikkumisvapautta koskevat tilapäiset rajoitukset.

Näin ollen kehotan komissiota ehdottamaan konkreettisia toimia, joilla päästäisiin tärkeään edistykseen siinä, että jäsenvaltiot myöntäisivät Bulgariasta ja Romaniasta tuleville päteville työntekijöille laajemman pääsyn työmarkkinoilleen ja että paikallisia työlainsäädäntömääräyksiä kyseisissä Euroopan valtioissa ei rikottaisi.

Romaniasta ja Bulgariasta peräisin oleva romanivähemmistö käyttää vapaan liikkuvuuden suomaa tilaisuutta etsiä parempaa tulevaisuutta. Tähän muuttoliikkeeseen liittyvät viimeaikaiset tapahtumat Euroopassa osoittavat selvästi, että komission on aika ryhtyä toimiin. EU:n laajentumisella on todistetusti ollut myönteinen vaikutus liikkuvuuteen. Tämän mielessä pitäen, ja sen turvaamiseksi, että sisämarkkinat toimivat entistä tehokkaammin, kehotan komissiota ehdottamaan vakuuttavaa toimenpidepakettia, jonka tavoitteena on kannustaa jäsenvaltioita muuttamaan työmarkkinapolitiikkaansa ja saamaan kansalliset hallitukset tekemään sitoumuksen siitä, etteivät ne laajenna Bulgarian ja Romanian kansalaisille määrättyjä nykyisiä rajoituksia.

Haluan lopuksi korostaa sitä, että kaikki työsuhteisiin liittyvät syrjintäperusteet on poistettava, jotta Euroopan yhdentymisen vahvin eteenpäin vievä voima eli Euroopan unionin kansalaiset voivat antaa siihen panoksensa.

 
  
MPphoto
 

  Marie-Christine Vergiat (GUE/NGL). (FR) Arvoisa puhemies, Ranska on valitettavasti yksi niistä kymmenestä jäsenvaltiosta, jotka ovat määränneet rajoituksia romanialaisille ja bulgarialaisille työntekijöille. Jos tietoni ovat oikeat, nimenomaan juuri Ranska vaati ensimmäisen kahdeksan Itä-Euroopan maan liittymisajankohtana toteutettujen toimien ulottamista Romaniaan ja Bulgariaan. On sanottava, että silloinen Ranskan hallitus ei ollut kovinkaan erilainen kuin nykyisin vallassa oleva hallitus, ja se oli erityisen epäluuloinen noista maista peräisin olevia kansalaisia kohtaan. Tuohon aikaan vietiin läpi valtava määrä lainsäädäntöä, jolla pyrittiin estämään noista kahdesta maasta peräisin olevien kansalaisten maahantulo, koska Ranskan hallituksen näki romanialaisten ja bulgarialaisten takana olevan sitten romanien.

Arvoisa komission jäsen, kuten kerroitte meille, vapaa liikkuvuus on yksi EU:n perusperiaatteista. Täällä parlamentissa puhumme usein yhteisistä arvoistamme ja sitoutumisestamme ihmisoikeuksiin. Arvoisa komission jäsen, miksi sitten miehiä ja tietenkin myös naisia kohdellaan vähemmän suopeasti kuin pääomia ja tavaroita?

Kerroitte meille, että työntekijöiden liikkuvuudella on myönteisiä vaikutuksia talouteen ja että tämä pätee myös nykyisessä taloustilanteessa. Arvoisa komission jäsen, miksi siis komissio ei käytä yhtä paljon energiaa vakuuttaakseen jäsenvaltioille, että nämä rajoitukset on poistettava, kuin se käyttää sitä muilla talouden aloilla?

Arvoisa komission jäsen, sanoitte myös, etteivät jäsenvaltiot syrji näitä työntekijöitä. Ranskalaisena en todellakaan voi olla tässä kanssanne samaa mieltä.

 
  
MPphoto
 

  Iliana Ivanova (PPE). (BG) Hyvät kuulijat, Euroopan parlamentti on aina korostanut työssään tehtäväänsä unionin kansalaisten etujen esiintuojana. Uskon, että useimmat meistä ovat samaa mieltä siitä, että syrjinnällä, tapahtuipa se millä perustein tahansa, ei ole sijaa siinä Euroopan unionissa, jonka me haluamme ja jossa me haluamme kasvattaa lapsemme. Vaikka Bulgariasta ja Romaniasta tulevia työntekijöitä koskevat rajoitukset on vahvistettu oikeudellisesti näiden maiden liittymissopimuksissa, ne perustuvat kansalaisuuteen ja ovat siksi pohjimmiltaan syrjiviä. Emme voi puhua romanien epäoikeudenmukaisesta kohtelusta, jos samaan aikaan suljemme silmämme näiden kahden EU:n jäsenvaltion työntekijöiden saamalle erilaiselle kohtelulle.

Annan tukeni sille, mitä kollegani ovat sanoneet. Euroopan komission suorittama tutkimus ja komission antamat suositukset osoittavat todella, että työmarkkinoiden laajentumisella on ollut myönteinen vaikutus ja että se edistää Euroopan sisämarkkinoiden kehitystä. Tosiasia kuitenkin edelleen on, että kymmenen jäsenvaltiota jatkaa työmarkkinoilleen pääsyn rajoittamista vuoteen 2013 saakka.

Hyvät kollegat, Eurooppa on tienhaarassa, ja meidän on nyt valittava, mihin suuntaan kuljemme, kohti syvenevää vai vähenevää integraatiota. Mielestäni valittavissa on epäilemättä vain yksi suunta: vahva, yhdentynyt Eurooppa. Tämä tie merkitsee kuitenkin myös sitä, että me kaikki osoitamme selvästi haluavamme kunnioittaa eurooppalaisia perusarvoja, mikä tarkoittaa henkilöiden ja työntekijöiden vapaata liikkuvuutta. Toivon vilpittömästi, että protektionismi ei voita, kun kansallista politiikkaa laaditaan, koska olemme paljon vahvempia kohtamaan maailman yhdessä kuin olemme jakautuneena. Haluan kehottaa Euroopan komissiota, jota Euroopan parlamentti tässä luonnollisesti tukee, tekemään aktiivisempaa ja määrätietoisempaa yhteistyötä rajoituksia yhä soveltavien maiden kanssa, jotta rajoitukset voidaan pian poistaa. Uskon, että tämä auttaa myös Euroopan taloutta toipumaan nopeammin lamasta, niin että me kaikki voimme katsoa kansalaisiamme silmiin puhtaalla omallatunnolla ja kertoa heille, että Euroopan unionissa ei ole 2000-luvulla syrjintää.

 
  
MPphoto
 

  Iliana Malinova Iotova (S&D). (BG) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, Bulgarian ja Romanian osaksi ovat tulleet räikeällä tavalla eurooppalaisten pelot siitä, että suunnattomat työntekijävirrat olisivat uhanneet niiden työmarkkinoita. Euroopan komission tilastot ovat osoittaneet, että alle yksi prosentti bulgarialaisista etsii työtä vanhoista jäsenvaltioista. Suuntaus ei ole muuttunut myöskään vakavan finanssi- ja talouskriisin ja jatkuvasti kasvavan työttömyyden tilanteessa. Työntekijät selvästi siirtyvät sinne, missä tarvitaan työvoimaa, mutta luvut osoittavat, että muutamissa näistä kymmenestä maasta työttömyys Bulgarian ja Romanian työttömyyttä suurempaa.

Rajoitusten säilyttäminen edistää epävirallista taloutta ja laitonta työntekoa. Mahdatteko tietää, että pelkästään Alankomaissa pimeää työtä tekevien bulgarialaisten ja romanialaisten osuus on noussut 8 prosenttia? Työnantajat ja hollantilaiset sietävät tämän, koska se alentaa heidän kustannuksiaan. Vailla työsopimuksia ja sosiaalisia oikeuksia olevat kausityöntekijät ovat sitten aivan oma lukunsa. Rajoitukset eivät ratkaise Euroopan työttömyyden ongelmaa.

Arvoisa komission jäsen, olen varma, että Euroopan komissiolla on käytettävissään mekanismit, joilla se voi yrittää vaikuttaa mainittuun kymmeneen maahan, jotta ne harkitsisivat uudelleen kantaansa bulgarialaisia ja romanialaisia työntekijöitä kohtaan. Te viittasitte todellakin perussopimuksiin, mikä on aivan oikein. Täytyy kuitenkin pitää mielessä, että perussopimukset allekirjoitettiin aivan eri olosuhteissa. Nyt meillä on uusi tilanne, taantuma. On korkea aika ottaa tämä asia uuteen keskusteluun myös neuvostossa, ja te voisitte panna sen alulle. Odotamme teidän olevan paitsi kumppanimme myös ehdottavan konkreettisia toimenpiteitä. Olette EU:n perussopimusten vartija, eikä teidän pidä sallia kahdenlaisia mittapuita ja soveltaa toisia niistä Bulgariaan ja Romaniaan, esiintyy sitten mitä mieltymyksiä tahansa ja vaikka niitä kuullaan täällä parlamentissakin.

 
  
MPphoto
 

  Renate Weber (ALDE). (EN) Arvoisa puhemies, tunnustan, että minun olisi parempi puhua omalla kielelläni, mutta kuunnellessani komission jäsenen vastausta päätin unohtaa valmistellut muistiinpanoni ja puhua englanniksi. Näin ensinnäkin siksi, että uskon, että haluaisimme komission jäsenen ymmärtävän meitä suoraan eikä tulkkauksen kautta, ja toiseksi siksi, että oletan, että kuulemme tässä myöhäisessä istunnossa tänä iltana pääasiassa romaniaa ja bulgariaa.

Arvoisa komission jäsen, mainitsitte, että useissa tutkimuksissa on osoitettu, että Itä- ja Keski-Euroopan maiden liittymisen jälkeen ongelmia ei ole ollut niissä maissa, joissa nämä työntekijät olivat hyväksyttyjä. Itse asiassa asia oli juuri päinvastoin: heillä oli myönteinen vaikutus, ja BKT kasvoi, joten mitään pelkoa näistä maista saapuvan työvoiman virrasta ei ole. Se, että mainitsitte myös muita maita kuin Romanian ja Bulgarian, ei ole meille mikään lohtu. Itse asiassa asia on juuri päinvastoin: se osoittaa, että syrjintää esiintyy suurempaakin määrää EU:n kansalaisia kohtaan.

Minun on tunnustettava, että olin hämmästynyt kuullessani teidän sanovan, että asia kuuluu jäsenvaltioille. Jos emme voi ajatella sisämarkkinoita ilman työmarkkinoita, ja jos me kaikki myönnämme, että kyseessä on perusoikeus, kuinka tämä voi olla jäsenvaltioille kuuluva asia? Tiedämme, että perusoikeuksien täytäntöönpano kuuluu Euroopan unionin toimivaltaan, joten toissijaisuusperiaate ei päde.

Siten olen vilpittömästi sitä mieltä, että komission pitäisi tehdä enemmän saadakseen jäsenvaltiot poistamaan nämä rajoitukset, jotka ovat häpeäksi Euroopan unionille.

 
  
MPphoto
 

  Silvia-Adriana Ţicău (S&D). (RO) Henkilöiden vapaa liikkuvuus on yksi EU:n perusperiaatteista. Sisämarkkinoiden aikaansaaminen perustuu työntekijöiden vapaaseen liikkuvuuteen, ja työvoiman liikkuvuus on EU:n alueen työttömyyden vähentämisen keskeinen edellytys.

Talouskriisiä ei saa käyttää tekosyynä romanialaisten ja bulgarialaisten työntekijöiden liikkumisvapautta rajoittavien väliaikaisten toimien jatkamiselle.

Haluan myös korostaa sitä, että jäsenvaltioiden on annettava etusija EU:n jäsenvaltioista tuleville kansalaisille eikä päästää alueelleen heitä ennen työvoimaa EU:n ulkopuolelta.

Ne esteet, joilla romanialaisten ja bulgarialaisten työntekijöiden liikkumisvapautta tätä nykyä rajoitetaan, voivat johtaa laittomaan työntekoon ja sosiaaliseen polkumyyntiin. Näiden esteiden poistaminen suojelee yhtä lailla sekä maahanmuuttajatyöntekijöitä että paikallisia työntekijöitä.

Maissa, joissa nämä esteet ovat voimassa, liike-elämä on pyytänyt työmarkkinoiden täydellistä avaamista. Tämä osoittaa, että johtajat ja ammattiliitot ovat tajunneet, että näiden esteiden poistaminen merkitsee samaa palkkaa samasta työstä ja kokemuksesta. Ennen kaikkea se merkitsee, että jokainen työntekijä paitsi maksaa maksuja ja veroja myös tuo osuutensa sosiaaliturva- ja terveydenhuoltojärjestelmään.

Euroopan unionissa on ensisijaisesti kyse sen 500 miljoonasta ihmisestä ja heidän oikeuksiensa kunnioittamisesta. Vaadin komissiota ja jäsenvaltioita osoittamaan tarvittavaa poliittista tahtoa työntekijöiden vapaan liikkuvuuden esteiden poistamiseksi.

 
  
MPphoto
 

  Cătălin Sorin Ivan (S&D). (RO) Puhumme tänä iltana ongelmasta, ratkaisusta ja asenteesta, joka komissiolla on ja jota minun on vaikea ymmärtää.

Kun ajatellaan Länsi-Euroopan työvoimapulaa, Itä-Euroopasta tuleva työvoima tavallaan paikkaa sitä ja samalla myös väestön ikääntymisen aiheuttamaa ongelmaa. Nämä ihmiset ovat Euroopan unionin kansalaisia, jotka matkustavat tuhansia kilometrejä työskennelläkseen vaikka lyhyenkin ajan Länsi-Euroopan maissa.

On töitä, joita espanjalaiset, italialaiset tai ranskalaiset eivät halua tehdä, ja nämä työntekijät tekevät ne. Käytännössä Länsi-Euroopan ongelmia ratkaisevat Itä-Euroopan maista tulevat työntekijät. On kuitenkin vaikea ymmärtää komission asennetta, sillä nämä asiat pitäisi panna kuntoon ja näiden työntekijöiden oikeuksia kunnioittaa.

Tällä hetkellä kenellekään ei ole oikein selvää, mikä tilanne on esimerkiksi Espanjassa, Italiassa työskentelevien henkilöiden maksamien sosiaaliturvamaksujen osalta sitten, kun henkilöt ovat palanneet alkuperämaahansa.

 
  
MPphoto
 

  Corina Creţu (S&D). (RO) Kuten täällä parlamentissa jo mainittiin, olemme lähes neljä vuotta Euroopan unioniin liittymisemme jälkeen todistamassa jakoa, joka asettaa haasteen ei vain koko integraatiohankkeelle vaan myös Euroopan komission suosituksessa yhteenvetona esitetylle todellisuudelle. Tuossa suosituksessa, vain kaksi vuotta sitten, korostettiin työmarkkinoiden liikkuvuuden myönteistä vaikutusta Romanian ja Bulgarian unioniin liittymisen jälkeen.

Työntekijöiden vapaa liikkuvuus on perusperiaate, ja nykyinen asiaintila vain auttaa vahvistamaan sen, miten mieletön romanialaisille ja bulgarialaisille määrätty rajoitus on. Euroopan taloudessa koetaan parhaillaan joillain alueilla väestön ikääntymisen ja työvoimapulan vaikutus, ja työmuutto tuo siihen välttämättömän ratkaisun.

Samaan aikaan olemme keskustelleet romaniväestön kriisistä Ranskassa tällä viikolla. Se olisi vältetty, jos nämä unionin kansalaiset olisivat löytäneet työpaikan ja jos heitä ei olisi pidetty yhteiskunnan äärirajoilla ja muun muassa määrätty heille näitä työntekokieltoja. Valitettavasti on niin, että jotkut ihmiset sen sijaan, että käsittelisivät syitä, kuvittelevat, että he voisivat ratkaista jotain käyttämällä seurauksiin poliisitoimia. Se osoittaa realismin puutetta, mihin ikävä kyllä liittyy myös tekopyhyyttä ja missä käytetään kahdenlaisia mittapuita.

Prostituutio, kerjääminen ja rikollisuus ovat myös seurauksia köyhyydestä, ja sitä pahentaa työmahdollisuuksien puuttuminen. Ainoa mahdollinen ratkaisu on se, että kaikkia Euroopan unionin kansalaisia kohdellaan syrjimättömästi.

 
  
MPphoto
 

  Miroslav Mikolášik (PPE). (SK) Monet selvitykset ja tilastot osoittavat, että työntekijöiden vapaa liikkuvuus hyödyttää taloutta ja ettei sillä ole haitallisia sivuvaikutuksia työmarkkinoihin. Olen sitä mieltä, että mahdollisimman pitkälle viety vapaa liikkuvuus, joka koskee kaikkia ihmisiä unionin rajojen sisällä ja johon kuuluu myös mahdollisuus työskennellä toisessa jäsenvaltiossa, on sisämarkkinoiden optimaalisen ja yhtenäisen toiminnan olennainen edellytys.

Kun muistetaan, että kaikkia Euroopan unionin kansalaisia tulisi kohdella yhtäläisesti, kannatan työmarkkinoiden avaamista kaikkien jäsenvaltioiden työvoimalle ja siksi myös Romaniasta ja Bulgariasta tuleville EU:n kansalaisille. Lisäksi pyydän komissiolta, ettei se sallisi näitä työntekijöitä koskevien nykyisten toimien tarpeetonta pitkittämistä. Sellainen askel ei mielestäni olisi Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen hengen ja tavoitteiden mukainen, eikä myöskään oikeudellisesti sitovan Euroopan unionin perusoikeuskirjan mukainen. Sen 45 artiklassa selvästi todetaan, että jokaisella unionin kansalaisella on oikeus vapaasti liikkua ja oleskella jäsenvaltioiden alueella.

 
  
MPphoto
 

  Elena Băsescu (PPE). (RO) Toivon vilpittömästi, että rajoituksia, jotka estävät romanialaisten ja bulgarialaisten työntekijöiden pääsyn Euroopan työmarkkinoille, ei pysytetä enää vuoden 2011 jälkeen.

Mielestäni meidän ei pitäisi sallia sitä, että tiettyjä vailla mitään taloudellista ja sosiaalista perustelua olevia pelkoja käytetään häikäilemättä hyväksi ja rajoitetaan niiden perusteella työntekijöiden vapaata liikkuvuutta.

Uusista jäsenvaltioista peräisin oleva työvoiman maahanmuutto on vahvistanut EU:n talouskasvua, ja sillä on ollut vain vähän vaikutusta palkkoihin ja työttömyyteen markkinoilla, jotka on vapautettu sääntelystä. Lisäksi kriisin aikana liikkuvat työntekijät ovat kärsineet vastaanottavien maiden työntekijöitä enemmän, koska heidät on irtisanottu ensimmäisinä.

Lopuksi haluan sanoa, että Ranskassa romanien ongelmasta käydyt keskustelut huomioon ottaen on välttämätöntä suorittaa analyysi uusista jäsenvaltioista tulevien siirtotyöläisten integroitumisesta. Lisäksi on seurattava näiden työntekijöiden mukautumista paikalliseen sääntelyyn, siellä, missä työmarkkinoille pääsy on vapautettu.

 
  
MPphoto
 

  Vasilica Viorica Dăncilă (S&D). (RO) On ehdottoman tärkeää, että Euroopan unionin työntekijöiden vapaata liikkuvuutta koskevassa politiikassa tunnustetaan unionin kansalaisten, myös vasta EU:hun liittyneiden maiden kansalaisten, sosiaaliset perusoikeudet niin alkuperämaissa kuin vastaanottavissa maissakin.

Euroopan unionin on otettava välittömästi käyttöön yhteinen normisto, joka sääntelee uusien jäsenvaltioiden työntekijöiden pääsyä työmarkkinoille.

Niin kauan kuin sosiaalipolitiikka ei tarjoa mitään takuita näille ihmisille, lukuisten kansalaisten ja työntekijöiden läpi EU:n on vaikea hyväksyä mitään ehdotusta lainsäädännöksi, jolla tuettaisiin laillisia kanavia, jotka edistäisivät Euroopan työntekijöiden vapaata liikkuvuutta.

Komission on pantava yhtenäisellä tavalla täytäntöön Euroopan unionin kansalaisuudesta johtuvat oikeudet ja velvollisuudet, ja tämän tulee koskea sekä vanhoja että uusia jäsenvaltioita. Tarkoitan tässä tapauksessa romanialaisten ja bulgarialaisten työntekijöiden vapaata liikkuvuutta.

 
  
MPphoto
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL). (PT) Ranskan hallituksen toteuttamat Romanian ja Bulgarian kansalaisten massakarkotukset ovat osoitus niistä vakavista seurauksista, joita Euroopan unionin uusien jäsenvaltioiden kansalaisiin kohdistetuilla väliaikaisilla rajoituksilla on. Sen lisäksi, että ne ovat valtion harjoittamaa vakavaa rasismia ja muukalaisvihaa, joka kohdistuu kestämättömällä tavalla romaniväestöön ja jota Ranskan ja muiden EU:n jäsenvaltioiden hallitukset yrittävät näillä toimilla kätkeä, kyse on myös näiden hallitusten uusliberalistisen politiikan epäonnistumisesta, joka saa aikaan työttömyyttä ja köyhyyttä.

Siksi on keskeisen tärkeä asia varmistua siitä, että Euroopan komissio, neuvosto ja kansalliset hallitukset ovat valmiit panostamaan sellaiseen politiikkaan, joka lisää työpaikkoja ja edistää sosiaalista kehitystä, siis politiikkaan, joka turvaa hyvinvoinnin kaikille ja lopettaa syrjinnän kaikkien eurooppalaisten väliltä. Arvoisa komission jäsen, tämä haaste meillä on edessämme.

 
  
MPphoto
 

  Seán Kelly (PPE). (EN) Arvoisa puhemies, tämä on kiinnostava aihe. Vapaan liikkuvuuden pitäisi olla kaikkien eurooppalaisten keskeinen oikeus. Lukuisat työntekijät kaikkialla unionissa ovat hyötyneet tästä vapaudesta, ja siten myös monet maat ovat hyötyneet siitä.

Omassa maassani hyödyttiin "kelttiläisen tiikerin" vuosina suunnattomasti erityisesti itäisistä valtioista lähtöisin olevan työvoiman maahanmuutosta. Tämä työvoima antoi merkittävän panoksen ja auttoi luomaan "kelttiläistä tiikeriä", mutta se on nyt kuollut, ja Irlannista on syntynyt kielteinen kuva. Runsaasti ihmisiä jättää maan, ja erityisesti monet nuoret ihmiset eivät löydä työtä.

Jos asiaa tarkastellaan pitkällä aikavälillä, ainoa tie taata todellinen työntekijöiden vapaa liikkuvuus olisi saada koko Euroopan unioniin yhteinen palkkataso ja yhteiset sosiaalietuudet. Tuo tavoite on vielä kaukana, ja erityisesti näinä taantuman aikoina lienee miltei hullua puhuakaan siitä. Perimmiltään se on kuitenkin keino taata se vapaus, jota me itse asiassa kaikki haluamme.

 
  
MPphoto
 

  Peter Jahr (PPE). (DE) On totta, että työntekijöiden vapaa liikkuvuus Euroopan unionissa on EU:n sisäisen kehittämisen tärkeä mittari. Totta on myös se, että lähitulevaisuudessa työntekijöiden vapaa liikkuvuus on asia, jota pidämme selviönä.

Jos jäsenvaltioiden välillä on kuitenkin suuria tuloeroja ja ennen kaikkea sääntelyjärjestelmien eroja, tarvitaan asianmukaisia siirtymäaikoja. On nimittäin kyse siitä, että ihmisten välille on synnytettävä luottamusta, ja siirtymäajat ovat olennainen keino saada ihmiset lähentymään toisiinsa myönteisessä hengessä. Siirtymäajat kuitenkin kestävät rajoitetun ajan. Kannatamme niitä, mutta näiden aikojen keston pidentämisestä on käytävä perusteellinen keskustelu.

 
  
MPphoto
 

  John Dalli, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, siirtymäjärjestelyjen tarkoituksena on auttaa jäsenvaltioita välttämään uusien jäsenvaltioiden unioniin liittymisestä johtuvia työmarkkinoiden häiriöitä eikä vain lykätä työntekijöiden vapaan liikkuvuuden soveltamista kyseisiin kansalaisiin, kunnes siirtymäkausi päättyy.

Kuten jäsen Parvanova sanoi, suurin valttimme ovat kansalaisemme, ja meidän on jatkettava ponnisteluja vapaan liikkuvuuden hyväksi, jotta pääsemme työvoiman alalla tehokkaisiin sisämarkkinoihin.

Jäsen Kalfin myös mainitsi terveydenhoitoalan työntekijät esimerkkinä työntekijöiden liikkuvuudesta. Tässä kohden minun on todettava, että olemme saaneet havaita kyseisiä rajoituksia ylläpitävien maiden kalastelevan terveydenhoitoalan työntekijöitä uusista maista, ja tästä uudet jäsenvaltiot ovat ajoittain kärsineet. Siksi olen yhtä mieltä jäsen Kalfinin kanssa siitä, että meidän pitäisi vedota jäsenvaltioihin näiden rajoitusten mahdollisimman pikaiseksi poistamiseksi.

Komissio ei ainoastaan edelleen seuraa, miten jäsenvaltiot soveltavat näitä siirtymäjärjestelyjä, vaan myös aikoo yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa edelleen edistää erityistoimia laittoman työnteon torjumiseksi.

Lisäksi se kannustaa edelleen jäsenvaltioita arvioimaan uudelleen oman työmarkkinatilanteensa näkökulmasta päätöksiään, joilla ne rajoittavat bulgarialaisten ja romanialaisten työntekijöiden työmarkkinoille pääsyä.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (ES) Keskustelu on päättynyt.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

 
  
MPphoto
 
 

  Ioan Enciu (S&D), kirjallinen. (RO) Komission kertomuksessa marraskuulta 2008 osoitetaan, että EU:n vuoden 2007 laajentumista seuranneella liikkuvuudella oli kaiken kaikkiaan myönteinen vaikutus. Jäsenvaltioiden, jotka pitävät edelleen voimassa EU:n sisäisten työmarkkinoiden rajoituksia, pitäisi nyt arvioida kantansa uudelleen. Vaikka Romanian ja Bulgarian allekirjoittamien liittymissopimuksien tarkoittamien siirtymäjärjestelyjen mukaan työskentelyoikeuden rajoittaminen ei ole syrjintää, ei nyt, kun liittymisestä on kulunut jo näin paljon aikaa, ole enää normaalia ja moraalista säilyttää vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella kyseisiä rajoituksia. Komission on aika ryhtyä toimiin ja saada rajoituksia yhä soveltavat jäsenvaltiot poistamaan ne. Miten me voimme selittää romanialaisille ja bulgarialaisille EU:n kansalaisille, että me, heidän vaaleilla valitut edustajansa täällä parlamentissa, voimme tarjota yhtäläiset työskentelyoikeudet kaikille laillisille maahanmuuttajille, mutta emme voi tehdä mitään heidän hyväkseen? Komission ja jäsenvaltioiden on toimittava EU:n hengessä ja toteutettava kansalaisten vapaa liikkuvuus käytännössä.

 
  
MPphoto
 
 

  Jaromír Kohlíček (GUE/NGL), kirjallinen. (CS) Työvoiman vapaa liikkuvuus on Euroopan unionissa yhä uudelleen esiin nouseva ja ongelmallinen kysymys. Miksi komission pitäisi harkita toimia markkinoiden avaamiseksi erityisesti Bulgarian ja Romanian tapauksessa? Nykyisessä talouskriisissä olisi varmasti paljon parempi löytää selityksiä, jotka "oikeuttaisivat" työmarkkinoiden avaamiseen.

On tunnettu tosiasia, että kaikkien EU:n niin sanottujen uusien jäsenvaltioiden asukkaat ovat toisen luokan kansalaisia. Kysymyksen komissiolle pitäisi kuulua pikemminkin näin: Mitä komissio aikoo tehdä asialle? Toteaisin vain, että rekrytoitaessa henkilöstöä, joka vastaa EU:n toimielinten teknisestä puolesta, vaatimuksena on yhä taito kahdessa kielessä alkuperäisten 15 valtion EU:n 11 kielestä. Vai onko tätä sääntöä nyt muutettu? Hyvät parlamentin jäsenet, jos vilkaisemme parlamentin kulkulupaamme, näemme siinä yhä – yli kuusi vuotta sen jälkeen, kun EU laajentui käsittämään keskisen Euroopan – vain 11 kieltä eli 15 vanhan jäsenvaltion kielet. Eikö tämäkin ole uusien jäsenvaltioiden syrjintää? Onko myös tämä Lissabonin sopimuksen ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan mukaista?

 
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö