Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Puheenvuorot
Keskiviikko 8. syyskuuta 2010 - Strasbourg EUVL-painos

16. Kloonatuista eläimistä saatavat tuotteet elintarvikeketjussa (keskustelu)
Puheenvuorot videotiedostoina
PV
MPphoto
 

  Puhemies. (ES) Esityslistalla on seuraavana komission julkilausuma kloonatuista eläimistä saatavista tuotteista elintarvikeketjussa.

 
  
MPphoto
 

  John Dalli, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, olen iloinen tilaisuudesta saada tuoda esiin komission kannan tästä arkaluonteisesta kysymyksestä, jollainen eläinten kloonaus elintarviketuotannon tarpeisiin on.

Aluksi haluan korostaa, ettei ole todisteita siitä, että kloonatuista eläimistä saataviin elintarvikkeisiin liittyisi elintarviketurvallisuutta koskevia huolenaiheita. On kuitenkin joitakin eläinten hyvinvointiin liittyviä ongelmia, joita on edelleen pohdittava. Nämä ongelmat kuitenkin todennäköisesti ajan myötä vähenevät, kun tekniikka kehittyy ja parantuu. Asiaan liittyy tietenkin eettinen ulottuvuus, josta totean, että se ei kuulu unionin lainsäätäjän toimivaltuuksien piiriin. Muita tätä kysymystä koskevassa yleisessä keskustelussa huomioon otettavia näkökohtia ovat kuluttajien oikeus tietää tuotantoprosesseista ja todennäköiset kaupankäyntiin liittyvät seuraukset toimista tällä alalla.

Komission kannalta tärkein asia on arvioida mahdollisten toimien tarve, toteutettavuus ja oikeasuhtaisuus, silloin kun kloonaustekniikan ja kloonattujen eläimien ja tuotteiden käyttöä säännellään. Olen tietenkin täysin tietoinen kannasta, joka parlamentilla on kloonaustekniikan käytöstä elintarviketuotannon tarpeisiin Euroopassa. Parlamentin jäsenet haluaisivat laajentaa kiellon kloonattujen eläinten jälkeläisiin.

Komission kanta on, että kloonatuista eläimistä saatavia elintarvikkeita ei pidä tuoda markkinoille ilman ennakkolupaa, koska niitä pidetään uuselintarvikkeina, ja tätä nykyä ne todella kuuluvat uuselintarvikkeita koskevan asetuksen piiriin. On syytä lisätä, että kloonattujen eläinten kalleuden huomioon ottaen on epätodennäköistä, että niitä käytettäisiin suoraan elintarviketuotannon tarpeisiin.

Tilanne kloonattujen eläinten jälkeläisten osalta on kuitenkin aika lailla erilainen. Näitä eläimiä ei pystytä erottamaan tavanomaiset sukujuuret omaavista eläimistä. Tämäkin näkökohta on otettava huomioon mitä toimintalinjaa komissio sitten ehdottaakin.

Palatakseni tämänhetkiseen tilanteeseen totean, että komissio myöntää, että uuselintarvikeasetus ei ole tarkoituksenmukainen oikeudellinen kehys kloonauskysymyksen kaikkien näkökohtien käsittelyyn. Erityisesti muiden tuotteiden kuin elintarvikkeiden – esimerkiksi munasolujen, sperman ja alkioiden – tuotanto ei voi kuulua uuselintarvikeasetuksen piiriin, sillä sen piiriin kuuluu ainoastaan elintarvikkeiden markkinoille saattamista edeltävä lupamenettely.

Kuten parlamentin jäsenet tietävät, olemme parhaillaan laatimassa yhdessä kertomusta, jossa tarkastellaan kattavasti kaikkia niitä näkökohtia, jotka liittyvät kloonauksen käyttöön elintarviketuotannon tarpeisiin. Kertomus saadaan käyttöön marraskuussa. Siitä tulee hyödyllinen perusta toimielinten välisille tuleville keskusteluille.

Odotan mielenkiinnolla jatkokeskusteluja sekä parlamentin että neuvoston kanssa ja toivon, että niissä päästään onnistuneesti yksimielisyyteen.

 
  
MPphoto
 

  Pilar Ayuso, PPE-ryhmän puolesta. (ES) Arvoisa puhemies, kiitän komission jäsentä hänen selvityksestään eläinten kloonauksesta elintarviketuotannon tarpeisiin.

Sekä parlamentti että komissio ovat samaa mieltä siitä, että uuselintarvikeasetus ei todella ollut asianmukainen kehys tämän kysymyksen käsittelyyn. Olemme samaa mieltä tästä, mikä selittää sen, miksi asia on poistettu asetuksen soveltamisalasta.

Olemme myös kaikki tietoisia, että ainakin kaikkien tieteellisten komiteoiden mukaan kloonatun eläimen liha, ja myös sen jälkeläisen liha, täyttää kaikki elintarviketurvallisuutta koskevat vaatimukset. Näen tässä kuitenkin yhden ongelman. Se on se, että on mahdotonta erottaa, onko liha peräisin kloonatusta eläimestä tai kloonatun eläimen jälkeläisestä vaiko ei-kloonatusta eläimestä. Siksi on tärkeää – oleellisen tärkeää – käyttää hyväksi pakkausten merkitsemistä ja jäljittämistä, jotta tieto saadaan kuluttajille.

Kuluttajat haluavat, ja heillä on oikeus tietää, onko heidän syömänsä liha peräisin kloonatusta eläimestä vai ei – huolimatta siitä, tietävätkö he, onko se terveellistä vai ei – koska he voivat haluta kieltäytyä syömästä sitä mainitsemistanne syistä, kuten eläinten hyvinvointiin liittyvistä tai eettisistä syistä.

Siten tämän tilanteen huomioon ottaen vaikuttaa siltä, että luultavasti kloonattujen eläinten tuotanto ja käyttö Euroopassa kielletään, ennen kaikkea tuotanto. Siten aiomme kieltää tuottajiamme käyttämästä uutta tekniikkaa, tekniikkaa, joka on hyödyllistä eläinjalostuksen kannalta ja joka lisäksi tuo mukanaan etuja. Eläimiähän kloonataan kloonauksella aikaansaatavien erityisominaisuuksien vuoksi, kuten on tehty Espanjassa, missä, kuten tiedätte, kaksi taisteluhärkää on kloonattu.

Silti aiomme kieltää sen! Aiommeko kieltää heiltä mahdollisuuden käyttää tätä tekniikkaa? Siinä tapauksessa tuottajamme, karjankasvattajamme, menettävät kilpailukykyään. Asia olisi kunnossa, jos me Euroopassa voisimme kieltää kloonatuista eläimistä ja niiden jälkeläisistä saatavan lihan tuonnin muista maista. Mutta miten me aiomme sen kieltää? Emme pysty tekemään sitä. Maailman kauppajärjestö ei hyväksyisi kieltoamme. Siksi meille on syntymässä absurdi tilanne, jossa karjankasvattajamme eivät voi hyödyntää uutta tekniikkaa, joka sallii niiden parantaa kilpailukykyään, mutta syömme kuitenkin EU:ssa sellaista lihaa, merkittynä tai ilman.

Tämä huolestuttaa minua, ja mielestäni ratkaisu on löydettävä. Miksi me aiomme asettaa kiellon? Miksi me estämme karjankasvattajiamme käyttämästä tätä tekniikkaa ja tuomme sitten myöhemmin tällaista lihaa ulkopuolelta, koska emme voi kieltää sen tuontia?

 
  
MPphoto
 

  Luis Manuel Capoulas Santos, S&D-ryhmän puolesta. (PT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, minäkin haluan kiittää teitä antamistanne tiedoista. Hyvät kuulijat, biotekniikan kaikki muodot nostattavat pelkoja julkisuudessa, joka on erityisen herkkä näille kysymyksille. Eläinten kloonaus ei tee poikkeusta tähän sääntöön. Meidän, poliittisten päätöksentekijöiden, asiana on edistää riittäviin tietoihin pohjautuvaa keskustelua, joka mahdollistaa sen, että voimme tehdä puolueettoman analyysin asiasta. On tärkeää huomata, että puhun tässä eläinten kloonauksesta elintarviketuotannon tarpeisiin. Elintarviketurvallisuuden näkökulmasta tämä kuuluu nykyisten säännösten piiriin, ja uuselintarvikkeiden uudelleentarkastelu on ollut parlamentissa laajan keskustelun kohteena.

Tuoreet tapahtumat Yhdistyneessä kuningaskunnassa tänä kesänä ovat tuoneet tämän kysymyksen julkisuuteen ja tuoneet esiin ilmeisen ristiriidan EU:n lainsäädännön ja sen kansallisen soveltamisen kesken. Euroopan elintarvikeviraston laatimat tieteelliset selvitykset viittaavat johtopäätökseen, että yksistään nautojen ja sikojen osalta on kloonien kehitykseen liittyviä sairauksia, jotka herättävät kysymyksiä eläinten hyvinvoinnista. Näitä etiikkaa käsittelevää eurooppalainen työryhmä piti kyllin vakavina katsoakseen eläinten kloonauksen elintarviketuotannon tarpeisiin tuomittavaksi.

Elintarviketurvallisuuden näkökulmasta voidaan todeta, että samoissa tieteellisissä selvityksissä pääteltiin, että mitään todennettavissa olevaa eroa ei havaittu, kun terveistä klooneista ja niiden jälkeläisistä saatua lehmänmaitoa, naudanlihaa ja sianlihaa verrattiin normaaleista eläimistä saatuihin samoihin tuotteisiin. Näissä selvityksissä kuitenkin huomautettiin, että käytettävissä oli ollut vain rajallinen määrä tietoa ja ettei ole ollut mahdollista suorittaa laajoja tutkimuksia kloonien ja niiden jälkeläisten koko elinkaaren ajalta. Tämä johtaa jonkinasteiseen epävarmuuteen jo saatujen johtopäätösten suhteen ja tarkoittaa, että on tarpeen jatkaa tieteeseen perustuvaa keskustelua, jotta voidaan antaa vastauksia yleisön kysymyksiin tekemättä vastuuttomasti tyhjiksi tieteen mahdollisuuksia.

Siksi pidän myönteisenä komission jäsenen läsnäoloa ja odotan mielenkiinnolla kertomusta, jonka hän aikoo antaa meille sääntelystä, jota kloonaustekniikkaan on sovellettava, ja jo saaduista tuotteista.

 
  
MPphoto
 

  George Lyon, ALDE-ryhmän puolesta. (EN) Arvoisa puhemies, on tärkeää – tämänhän ovat todenneet niin komission jäsen alkupuheenvuorossaan kuin muutkin – ettei kloonattujen eläinten jälkeläisistä saatavista tuotteista ei ole vaaraa terveydelle. Korostan tässä jälkeläinen-sanaa, en niinkään kysymystä kloonatuista eläimistä sinänsä, koska nämä ovat kaksi erillistä asiaa.

Halusin nostaa täällä tänään esiin tilanteen, johon skotlantilainen Innesin perhe joutui aikaisemmin tänä kesänä – halusin itse asiassa tehdä niin jo eilen tavatessamme epävirallisesti. Innesit ovat Skotlannissa olevaa vanhaa maatilaa hoitava aktiivinen ja yritteliäs viljelijäperhe, joka on aina pyrkinyt käyttämään parhainta maailmalta saatavissa olevaa genetiikkaa. He ostivat Yhdysvalloista sonnin, jonka sukulinjassa osoittautui olevan klooni. He ottivat tuolloin kaikin tavoin selvää eläimen käytöstä ja siitä, voitaisiinko sitä hyödyntää tilalla. He eivät ymmärtäneet, että siinä voisi olla ongelmaa, koska se oli kloonatun eläimen jälkeläinen eikä itse kloonattu eläin. Heillä on nyt tilalla 90 lehmää, jotka on teetetty tilalla kyseisellä sonnilla, ja niiden arvo on noin 200 000 puntaa.

Vasta kun nämä eläimet olivat riittävän vanhoja ja alkoivat tuottaa maitoa, ja kun alettiin harkita maidon myyntiä, havaittiin ongelma. Yhdistyneessä kuningaskunnassa tulkitaan nykyisiä säännöksiä siten, että ei ainoastaan kloonatusta eläimestä saatavia tuotteita, vaan ei myöskään jälkeläisistä saatavia tuotteita päästetä Yhdistyneessä kuningaskunnassa ruokaketjuun. Tätä tulkintaa sovelsi maan elintarvikestandardivirasto. Tämä on tarkoittanut, että nämä eläimet ovat arvottomia – paitsi siinä tapauksessa, että ne siirretään toiseen jäsenvaltioon, jossa on erilainen tulkinta näistä eläimistä ja missä näiden eläinten maidon sallittaisiin päästä elintarvikeketjuun, tai jos ne myytäisiin takaisin Yhdysvaltoihin.

Tällainen ongelma meillä on, kun puuttuu johdonmukaisuus jäsenvaltioiden kesken. Luulen, että on sekä kuluttajien että maataloustuottajien etu, että saamme tähän jonkinlaisen varmuuden. Mitä tulee parlamentin kantaan, olemme mielestäni menneet liian pitkälle todetessamme, että kloonattujen eläinten jälkeläisistä saadut liha ja maito ja tuotteet pitäisi kieltää. Mielestäni tuo kanta on väärä, ja meidän on saatava siihen muutos. Minusta näyttää, että meidän on hyväksyttävä se, että kaikki tieteellinen näyttö osoittaa, ettei jälkeläisten ja muiden eläinten välillä ole eroa ja että ne pitäisi voida päästää elintarvikeketjuun.

Toivon, että jossain vaiheessa tulevina kuukausina pääsemme tässä johonkin kompromissiin ja saamme varmuutta sekä kuluttajille että maataloustuottajille tässä arkaluonteisessa ja emootioita herättävässä asiassa.

 
  
MPphoto
 

  Bart Staes, Verts/ALE-ryhmän puolesta. (NL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, te annoitte meille kyllä hyvin tyhjentävän ja kiintoisan selityksen, mutta olen hämmästynyt, ettette sanonut mitään tänä kesänä ilmi tulleesta tapauksesta, joka jossain määrin on syynä koko tähän keskusteluun. Puhun Skotlannissa esiin tulleesta asiasta eli sinne Yhdysvalloista tuoduista sonnien ja nautojen alkioista ja siitä, että on todisteita siitä, että ainakin yhden tällaisen sonnin lihaa on päätynyt elintarvikeketjuun. Ainakin jonkin verran tätä lihaa on tuotu myös minun vaalipiiriini Belgiassa. Te ette sanonut mitään tästä, ja todellakin haluaisin kuulla teiltä jonkin kannanoton tähän, koska kyseessä on joka tapauksessa tärkeä tapaus. Sanoitte itse, että osa asiaa on, että kuluttajilla on oikeus tietää, mistä heidän ruokansa on peräisin. Nyt on niin, että minun valitsijani eivät ole tätä tietoa saaneet. He ovat syöneet maahantuoduista alkioista Skotlannissa syntyneiden härkien lihaa. Siksi haluaisin kuulla, mitä teillä on sanottavana tästä.

Tiedätte, että koko tämä keskustelu liittyy myös uuselintarvikkeita koskevaan asetukseen liittyvään sovittelumenettelyyn, joka käynnistyi toissapäivänä ja jossa esittelijänä on Kartika Liotard. Tiedätte, että olemme tässä asiassa konfliktissa neuvoston kanssa. Uskallan sanoa, että tiedätte hyvin myös sen tosiasian, että läpi koko sovittelumenettelyn – joka on määrä saada päätökseen joskus marraskuussa, ehkä vasta joulukuun alussa, mutta joka tapauksessa tämän vuoden puolella – lopputuloksen kannalta ratkaiseva on komission kanta. Ilmoititte eräässä aikaisemmassa keskustelussa heinäkuussa, että laatisitte kertomuksen, ja lainaankin tässä englanniksi sanojanne: "by November 2010", marraskuuhun 2010 mennessä. Nyt kuitenkin sanotte "joskus marraskuussa", mikä merkitsee, että se tapahtuu aivan sovittelumenettelyn lopussa. Arvoisa komission jäsen, toivoisin, että te ja yksikkönne ottaisitte hieman aktiivisemmin kantaa tähän asiaan, koske me neuvottelijoina tarvitsemme kantaanne päästäksemme sopimukseen neuvoston kanssa.

Lisäksi ette sanonut mitään, tai ette ainakaan kovin paljon, parlamentin kannasta, jonka mukaan se kannattaa moratoriota. Nyt itse asiassa komission jäsenet, kolleganne, lobbaavat meitä, ettemme menisi liian pitkälle moratorion suhteen, sillä se aiheuttaisi suunnattoman kauppasodan, joka olisi ehkä vieläkin laajempi kuin banaanisota, jollainen meillä on ollut kaupassa muiden maiden kanssa. Voisitteko ystävällisesti kommentoida tätä?

Lopuksi sanani niille kollegoille, joiden mukaan tämä ei aiheuta minkäänlaista uhkaa kansanterveydelle. Haluaisin kyllä ajatella, että asia olisi niin, mutta pitäisin kyllä vielä kiinni Euroopan elintarvikeviraston suosituksesta, joka sanoo, että vaikka tässä tapauksessa ei olisikaan aihetta epäilyyn, tieteellinen näyttö on yhä liian vähäistä. Myönnän, että tuo suositus on vuodelta 2008. Meidän pitäisi piakkoin saada uudet suositukset, mutta haluaisin nähdä ne, ennen kuin uskallan antaa mitään lopullista arviota.

 
  
MPphoto
 

  Janusz Wojciechowski, ECR-ryhmän puolesta. (PL) Tämänpäiväinen näkemysten vaihto osoittaa, että keskustelusta eläinten kloonausta koskevasta lainsäädännöstä tulee vaikea. Minusta näyttää, että kun puhumme näistä uusista teknologioista elintarviketuotannossa, olemme ikään kuin hyppäämässä uima-altaaseen tarkistamatta ensin, onko siellä vettä. Tämä koskee geenimuuntelua, geenimuunnettujen kasvien viljelyä ja kloonausta. Tiede ei ole vielä sanonut viimeistä sanaansa tästä asiasta. Tiede avaa suunnattomia mahdollisuuksia, mutta meillä ei ole täyttä kuvaa uusien teknologioiden pitkäaikaisen käytön vaikutuksista – siitä, mitä vaikutuksia sillä on elollisen luonnon monimuotoisuuteen, lajien tasapainoon ja ihmisten ja eläinten terveyteen. On merkkejä siitä, että kloonaus ei edistä siinä mukana olevien eläinten terveyttä. Eläimet eivät ole terveitä ja joutuvat usein kärsimään.

Olkaamme siksi varovaisia näissä asioissa. Emme edelleenkään tiedä tarpeeksi, jotta voisimme ottaa tällaisen valtavan riskin. Olen siksi sitä mieltä, että kielto, joka koskee eläinten kloonausta lihantuotannon tarpeisiin, on Euroopan unionissa säilytettävä.

 
  
MPphoto
 

  Kartika Tamara Liotard, GUE/NGL-ryhmän puolesta. (NL) Arvoisa puhemies, jo toukokuussa sanoin julkisesti, että pelkään, että Euroopan markkinoille tulee kloonatuista eläimistä peräisin olevaa lihaa. Komissio nyt kyllä todisti, ettei huoleni ollut turha. Kaksi ja puoli vuotta sitten, ja uudestaan 7. heinäkuuta, tämä parlamentti – jonka pitäisi edustaa unionin kansalaisia – tuki ylivoimaisella enemmistöllä vaatimustani kloonilihan kieltämiseksi. Ei ole niin, kuten komission jäsen on väittänyt, että kansalaisten on helppo tunnistaa klooniliha, jos se päätyy heidän lautaselleen. Tosiasia kuitenkin on, että kloonattua lihaa on nyt päässyt elintarvikeketjuun. En kuullut komission jäsenen sanovan mitään siitä, miten hän aikoo estää sitä tapahtumasta vastedeskin. Ainoa hänen mainitsemansa asia on, että meidän on jälleen kerran odotettava, tällä kertaa jonnekin marraskuulle. Olen todella lopen kyllästynyt kaikkeen tähän odottamiseen.

Arvoisa komission jäsen Dalli, minulla on myös kysymys teille: ette kai te anna komission jäsenen De Guchtin hätyyttää itseänne kulisseissa sillä, että kloonattujen eläinten päästäminen elintarvikeketjuun, mitä parlamentti on vaatinut, johtaisi kauppasotaan Yhdysvaltain, Brasilian ja Argentiinan kanssa? Minä haluan mieluummin kauppasodan kuin sodan, joka merkitsee tarpeetonta verenvuodatusta. Kloonaus on epäeettistä ja erittäin julmaa eläimiä kohtaan. Kloonaus johtaa laajamittaisesti kuolleiden eläinten syntymiseen, ja epämuodostumien takia nämä eläimet on hävitettävä. Samaan aikaan kun komissio odottaa, lainsäädännön epäselvyydet johtavat tähän myös Euroopan unioniin tunkeutuvaan käytäntöön. Komission nyt välittömästi tuottaa tähän lainsäädäntö ja määrätä aivan tänä päivänä parlamentin vaatima moratorio kloonatuista eläimistä ja niiden jälkeläisistä saataville tuotteille.

Lopuksi kehottaisin komission jäsentä De Guchtia lopettamaan toimimisen Yhdysvaltain ja sen biotekniikkateollisuuden sylikoirana. Arvoisa komission jäsen, teidäthän on nimitetty edustamaan Euroopan unionin ja sen kansalaisten yleistä etua, ja komission jäsenenä teidän ei tule hyväksyä ohjeita miltään hallitukselta, instituutiolta, elimeltä tai viranomaiselta. Tässä vain siteeraan Euroopan unionista tehtyä sopimusta. Ovatko asiat todella ajautuneet sellaiseen pisteeseen, että annamme politiikkaamme Euroopassa vaikuttaa, kansalaisten vahingoksi, pelon Maailman kauppajärjestön taholta tulevista seurauksista? Jos ovat, siinä tapauksessa häpeän juuri nyt Euroopan unionin tilan puolesta.

 
  
MPphoto
 

  John Stuart Agnew, EFD-ryhmän puolesta. (EN) Arvoisa puhemies, olette varmaan iloinen kuullessanne, että puhun vain minuutin. Meillä on tässä hyvin samanlainen tilanne kuin kiistassa muuntogeenisestä viljasta. Kummassakin tapauksessa on tehty onnistuneesti objektiivisia tieteellisiä turvallisuustestejä, mutta kummassakin tapauksessa on ilmennyt subjektiivista ja tunneperäistä vastustusta, jota ei missään laadukkaassa kokeessakaan voida ottaa ennakolta huomioon.

Muuntogeenisen viljan tapauksessa komissio on nyt antanut päätöksenteon jäsenvaltioiden vaaleilla valituille hallituksille, ja juuri niidenhän kaikki päätökset pitäisikin tehdä. Tämä kehitys on tapahtunut vasta EU:n eri toimielinten välisen vuosikausia kestäneen umpikujan ja pallottelun jälkeen. On hämmentävää, että nykyinen EU:n lainsäädäntö on epäselvää kloonattujen eläinten jälkeläisten kaupallisen käytön suhteen, eikä ole varmastikaan parlamentin tehtävä lisätä tätä hämmennystä lisäämällä EU:n sääntelyä.

Koska jäsenvaltioiden kulttuurit eroavat paljon toisistaan, oikea menettely tässä on antaa jäsenvaltioiden päättää itse, sallivatko ne näiden tuotteiden kaupallisen tuotannon. Niiden maiden, jotka päättävät olla sallimatta sitä, pitäisi voida täysin vapaasti valita menetelmä, jolla ne merkitsevät tuontituotteet, eikä EU:n tulisi puuttua asiaan. Ne maat, joissa tästä asiasta on varmuus, luovat mahdollisuuksia tuottajilleen.

 
  
MPphoto
 

  Diane Dodds (NI). (EN) Arvoisa puhemies, olen tyytyväinen komission tästä asiasta tänään antamaan julkilausumaan. Kuten jäsen George Lyon kertoi, Yhdistyneessä kuningaskunnassa on hiljattain tullut esiin useita ongelmia, jotka koskevat kloonatuista jälkeläisistä saatavien tuotteiden markkinointia. Se, että komission ohjauksen ja Yhdistyneen kuningaskunnan elintarvikestandardiviraston ohjauksen viestit eivät ole olleet johdonmukaisia, on aiheuttanut suurta hämmennystä. Tämä ei kylläkään ole komission syytä, mutta se on tuonut vaikeuksia tuottajille, ja sillä on epäilemättä ollut vaikutus elintarvikkeiden turvallisuuteen.

On vailla kestävää pohjaa ja epäloogista, että Yhdistyneen kuningaskunnan elintarvikestandardivirasto pitää kloonattujen eläinten jälkeläisistä saatavia tuotteita Yhdistyneessä kuningaskunnassa uuselintarvikkeina, kun näin ei ole muissa Euroopan maissa. Olen tyytyväinen siihen, että komission ja elintarvikestandardiviraston kesken on käyty keskusteluja ja yritetty saada asiaan selkeyttä niin tuottajien kuin kuluttajien kannalta.

On tehtävä selväksi, mitä on uuselintarvike, kun puhutaan kloonatuista eläimistä ja kloonattujen eläinten jälkeläisistä. Tässä asiassa on saatava koko Eurooppaan yhtenäinen linja – ja se on tärkeää saada koskemaan myös unionin ulkopuolisista maista tapahtuvaa tuontia – ja Yhdistyneen kuningaskunnan tähän asti antamista ristiriitaisista neuvoista on tehtävä loppu. Kuten me kaikki tiedämme, luottamus sekä elintarvikkeiden alkuperään ja turvallisuuteen on olennaisen tärkeä. Olen tyytyväinen komission pyrkimykseen säilyttää tämä luottamus elintarviketurvallisuuteen.

 
  
MPphoto
 

  Horst Schnellhardt (PPE). (DE) Arvoisa puhemies, uuselintarvikkeita koskevasta asetuksestanne ennen kesätaukoa käydyn keskustelun yhteydessä päätimme, että kysymystä kloonilihasta ei sisällytetä asetukseen, vaan että komissiota kehotetaan antamaan toinen asetus. Siksi on hyvä, että komission jäsen Dalli on jo tänään tehnyt ehdotuksia siitä, mihin suuntaan kyseisessä asetuksessa aiotaan mennä. Pidän tämänpäiväistä keskustelua perustana tulossa olevalle asetukselle, jonka komissio esittää marraskuussa. Juuri siksi on hyvin tärkeää, että käymme siitä tänään tämän keskustelun.

Me tiedämme hyvin, että kuten tänään on jo useita kertoja mainittu, aikaa on niukasti. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on parhaillaan ainakin 150 kloonattua nautaa siitostarkoituksia varten. Yhdistyneen kuningaskunnan tapahtumista saimme kuulla kesätauollamme. Oliko siinä nyt kyse vain uutisaukon täyttämisestä, vai oliko asiassa perää, sitä ei ole saatu täysin varmaa tietoa. Haluaisin kuitenkin muistuttaa jokaiselle syystä, jonka vuoksi me vaadimme tuolloin erityisasetusta.

Yhtäältä totesimme, että ei ole täysin selvää, onko kloonattu liha todella täysin turvallista. Sitä tukee se tosiasia, että tähän mennessähän on tehty vain ainevertailuja, toisin sanoen vertailuja kloonaamattomien eläinten lihan ja kloonattujen eläinten lihan kesken. Siksi varsinaista todistetta ei ole vielä saatu, ja tätä mieltä on myös Euroopan elintarvikevirasto (EFSA). On todella suoritettava lisää testejä ja odotettava tuloksia.

Mainitsimme kuitenkin myös ongelman toisen puolen, nimittäin eettisen ulottuvuuden ja eläinten hyvinvoinnin. Ei ole oikein sanoa, ettei meillä ole tässä asiassa mitään oikeuksia. Kysymys eläinten hyvinvoinnista kuuluu kyllä Lissabonin sopimuksen soveltamisalaan, ja voimme vedota siihen, jos havaitsemme rikkomuksia tai pysyviä uhkia eläimille. Jos päädymme tässä silti puoltamaan kieltoa, asia pitää tietenkin olla selvitetty ja osoitettu asianmukaisesti todeksi. Se on mielestäni välttämätöntä.

Jos nyt menette supermarkettiin ja katsotte, miten naudanliha on merkitty, ette pysty todistamaan sitä, mitä etiketeissä sanotaan. Pakkausmerkintöihin voidaan siis kirjoittaa tieto, jos liha on kloonattu. Meillä on eläinrekisterit, joiden perusteella voidaan jäljittää eläimen alkuperä ilman, että sitä on merkitty. Voimme jäljittää jokaisen yksityiskohdan aina eläimen aina edellisiin sukupolviin saakka. Näin ollen meillä on keinot osoittaa, onko liha peräisin kloonatusta vai kloonaamattomasta eläimestä. Kuten sanonta kuuluu, ihminen voi kadota, mutta eläin ei, koska kaikki sitä koskevat tiedot rekisteröidään.

Meillä on siis keinot, ja meidän pitäisi myös käyttää niitä, mikäli päädymme sallimaan kloonilihan myynnin. Todistaminen on mahdollista, mutta siihen täytyy liittyä täydellinen jäljitettävyys ja tiukka merkintävelvollisuus, jotta tässä toimitaan kuluttajien etujen mukaisesti. Tämän ohella ei saa unohtaa kysymystä eläinten hyvinvoinnista. Pidämme sitä hyvin, hyvin tärkeänä asiana.

 
  
MPphoto
 

  Linda McAvan (S&D). (EN) Arvoisa puhemies, toivon, että komission jäsen Dalli voisi selvittää täsmällisesti, mitä hän aikoo tuoda eteemme marraskuussa. Hän puhuu kertomuksesta, mutta se, mitä olemme täällä kuulleet, on todellinen oikeudellinen porsaanreikä. Tuottajat on saatettu mahdottomaan tilanteeseen, koska ei ole lainkaan selvää, mitä nykyisin käytössä oleva lainsäädäntö tarkoittaa. Me haluamme muutakin kuin keskustelua ja kertomuksen marraskuussa. Vaikka komissio esittäisi uusia ehdotuksiakin, vie ainakin puolitoista vuotta ennen kuin meillä on mitään uutta lakisäännöstä.

Sillä välin, ennen kuin mitään uutta lakia ja uudenlaista selkeyttä asiaan on saatu, suosittelen vahvasti, että asetamme kloonatuista eläimistä saataville tuotteille moratorion. Haluan toistaa sen, mitä jäsen Schnellhardt sanoi äsken komission väitteestä, jonka mukaan emme voi lainsäädännössä ottaa huomioon eettisiä kysymyksiä. Tuo ei pidä paikkaansa. Lissabonin sopimuksessa on määräys, jonka mukaan kaikessa EU:n politiikassa eläinten hyvinvointi on otettava huomioon. En tiedä, onko komission jäsen lukenut etiikkaa käsittelevän eurooppalaisen työryhmän raportin. Totean kollegoille, jotka eivät asiaa tunne, että kyseessä on puheenjohtaja Barroson asettama ryhmä, joka pohtii EU:n politiikan eettisiä näkökohtia. Tuossa raportissa ilmaistaan selvästi se huolenaihe, että kloonaamalla tuotetut eläimet kärsivät. Siinä todetaan, että kloonien ja niiden jälkeläisten hyvinvoinnista pitkällä aikavälillä pitäisi tehdä lisää tutkimuksia.

Toinen huolenaihe, jota komission jäsen ei maininnut, on biologinen monimuotoisuus. Jos on joukko eläimiä, jotka kaikki ovat samasta kloonisuvusta, raportin mukaan tämä voi aiheuttaa valtavia ongelmia ristisiitosten kanssa ja lisätä elintarvikeketjun haavoittuvuutta. Siinä todetaan myös, että kloonilihaan liittyy myös se ongelma, että se johtaa lihan kulutuksen kasvuun, mistä seuraa vakavia ympäristövaikutuksia. Kyseisen eettisen komitean – komission oman eettisen komitean – johtopäätös on, että tarvitaan lisää julkista keskustelua ennen kuin kloonatuista eläimistä saatavaa lihaa voidaan päästää markkinoille.

Arvoisa komission jäsen, me tarvitsemme tuota keskustelua. Teidän on pantava piste tuottajien pitämiselle mahdottomassa tilanteessa ja tehtävä laki selväksi. Emme voi odottaa sitä kahta tai kolmea vuotta. Teidän on toimittava nopeasti ja otettava käyttöön moratorio, ja sitten on käytävä kunnon keskustelu kunnon lainsäädännöstä.

 
  
MPphoto
 

  Martin Häusling (Verts/ALE). (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kuulijat, olin hyvin hämmästynyt siitä, mitä te, arvoisa komission jäsen sanoitte. Te olette täällä kuin mitään ei olisi tapahtunut. Parlamentti otti tässä heinäkuussa hyvin yksiselitteisesti kantaa ja kehotti teitä määräämään moratorion. Sen jälkeenkään ei ole tapahtunut mitään. Me vaadimme ehdotusta lakiesityksestä, eikä siinäkään ole tapahtunut mitään. Kysymys, jonka esitin toukokuussa ja jossa kysyimme, kuinka paljon kloonattuja eläimiä ja kloonattujen eläinten jälkeläisiä on käytössä, on osoittanut selvästi, että elätte tietämättömyyden laaksossa. Vastasitte siihen, että emme tiedä sitä, emme voi sanoa siitä mitään, meillä ei ole siitä aavistustakaan. Toisin sanoen te ette tiedä, mitä tapahtuu, mutta te esiinnytte täällä ikään kuin meidän olisi mahdollista odottaa vielä pitkään eli marraskuun raporttiinne saakka. Se ei riitä. Teitä on kehotettu toimimaan, mutta tähän saakka ei ole tapahtunut mitään.

Se, mitä jäsen Leinen sanoi, ei pidä paikkaansa. Parlamentti on ilmaissut hyvin selvästi kantansa, jonka mukaan se kannattaa myös toista sukupolvea koskevaa moratoriota. Emme nyt voi yksinkertaisesti kieltää sitä. Tämäkin pitää todeta selkeästi, mutta tässä on myös ongelma. Kaikki tutkimukset nimittäin osoittavat, että tätä teknologiaa ei ole testattu riittävästi. Mitään pitkän aikavälin käsittäviä tutkimuksia ei ole tehty, ja sen valossa, mitä tähän asti on tapahtunut, on käymässä selväksi, että eläinten kloonaus rikkoo merkittävästi eläinten hyvinvointia koskevaa lainsäädäntöä, myös Euroopan unionin lainsäädäntöä. Jo se tosiasia, että vain 15 prosenttia eläimistä jää henkiin ja on elinkelpoisia, rikkoo yksiselitteisesti eläinten hyvinvointia koskevaa EU:n direktiiviä. Meillä EU:ssa on ennalta varautumisen periaate, ja meidän on myös otettava se vakavasti. Niin kauan kuin terveysriskejä on olemassa ja teknologia ei ole täysin kehittynyttä, meidän ei pidä tehdä sillä kokeita.

Myös julkinen mielipide on selvästi tätä vastaan. Kansalaiset eivät odota saavansa kloonilihaa, eivätkä sitä odota myöskään tuottajat. Julkinen mielipide sitä vastoin suhtautuu kaikkeen tähän hyvin kriittisesti, emmekä me nyt saa vaarantaa tätä kuluttajien kriittistä tietoisuutta. Meiltä odotetaan paljon enemmän. Meiltä odotetaan, että me käsittelemme tätä aihetta huolellisesti, emmekä vain sano, että se on uutta ja innovatiivista teknologiaa ja me käytämme sitä nyt. Ei, meidän on pohdittava uusia teknologioita hyvin kriittisesti. Pelkäänpä, että komissio ei ole valmis tähän. Komissio on tässä – kuten muissakin asioissa – horjumattoman edistysuskoinen. Meidän pitäisi kuitenkin kysyä: Olemmeko oikealla tiellä? Toimimmeko kuluttajien ja tuottajien edun mukaisesti? Luulen, että emme toimi. Siksi teidän pitäisi totisesti määrätä nyt moratorio ja esittää lainsäädäntöehdotus, sillä sitä me odotamme. Skotlannin tapaus osoitti, miten vähän komissiolla on lopulta kykyä toimia, kun jotain pitäisi tehdä. Se ei ole tehnyt mitään.

Palaan vielä kauppakysymykseen. Olemme Euroopan unionissa ottaneet selkeän kannan hormonien käyttöön eli vastustaneet sitä. Siitä olemme pitäneet kiinni, ja voimme tehdä samoin myös muissa asioissa. Ei meillä sen tähden ole mitään riskiä joutua nielemään joitain kaupparajoituksia.

 
  
MPphoto
 

  Jaroslav Paška (EFD). (SK) Euroopan parlamentti keskusteli jo syyskuussa 2008 eläinten kloonauksesta, jolla pyritään saamaan aikaan ravinnonlähde. Äänestyksessä hyväksyttiin päätöslauselma, jossa parlamentin jäsenet vaativat Euroopan unioniin täydellistä kieltoa eläinten kloonaukselle elintarviketuotannon tarpeisiin, samoin kuin kloonattujen eläinten ja kloonatuista eläimistä saatavien tuotteiden tuontikieltoa.

Hyväksytyssä päätöslauselmatekstissä ilmaistiin monien eurooppalaisten asiantuntijoiden huolenaiheet erityisesti niiden terveysriskien suhteen, joita kloonattujen eläinten käyttöön elintarviketeollisuudessa liittyy. Kloonaus aiheuttaa vakavia ongelmia: kloonatuilla eläimillä on paljon terveysongelmia, ja erityisesti niiden varhainen kuolleisuus on suurta.

Maailman eläintautijärjestön tieteellisten ja teknisten tulosten mukaan vain 6 prosentista kloonattuja alkioita tuotetaan terveitä, pitkäikäisiä klooneja. Tämä johtuu pääasiassa siitä tosiasiasta, että kloonilla on alusta alkaen kloonattavan eläimen geneettinen ikä. Siksi jos kloonattava eläin on seitsemän vuoden ikäinen lehmä, kloonista tulee vasikka, jonka geenit ovat heti alussa seitsemän vuotta vanhat. Kloonaus myös vaurioittaa yksilön perimää, mikä sitten tekee kloonista alttiimman sairauksille ja loisille.

Kloonauksen ongelmissa ei luonnollisesti ole kyse vain eläinten hyvinvoinnista, vaan myös kuluttajien luottamuksesta noista lähteistä tulevaan ruokaan. Arvoisa komission jäsen, vaikka Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto esittää, että kloonatuista eläimistä, sioista, lampaista, naudoista ja niiden jälkeläisistä saadut liha- ja maitotuotteet ovat viraston kannan mukaan aivan yhtä luotettavia kuin tavanomaisella tavalla kasvatetuista eläimistä tuotetut tuotteet, mielestäni ei ole viisasta yksin kaupallisista syistä avata tietä kyseisille tuotteille ja altistaa eurooppalaisia perusteettomalle riskille, kun mietitään niitä seurauksia, joita kloonatuista eläimistä ja niiden jälkeläisistä saatavien tuotteiden päästämisellä ruokaketjuun voi olla.

 
  
MPphoto
 

  Andreas Mölzer (NI). (DE) Arvoisa puhemies, nykyään pidetään kiistattomana, että kloonatuista eläimistä saatavan lihan markkinoille tuonti lisää ihmisten terveysriskejä, koska kloonatut eläimet ja niiden jälkeläiset ovat alttiimpia monenlaisille sairauksille. Siksi nykyisin voimassa oleva kloonatuista eläimistä saatavia tuotteita koskeva kielto on ulotettava koskemaan myös niiden jälkeläisiä. Tähän on esitettävissä sekä eettisiä syitä että eläintensuojelua koskevia argumentteja.

Tämän lisäksi on joka tapauksessa viipymättä varmistettava, että kuluttajat saavat aukottomat tiedot ostamansa lihan alkuperästä. Kuluttajien on voitava tehdä myös se valinta, etteivät osta kyseistä tuotetta. Ennen kaikkea meidän on huolehdittava siitä, ettei ihmisiä huijata ostamaan tällaisia tuotteita.

Kuten olemme vastikään kuulleet, kloonattujen eläinten jälkeläisistä saadut tuotteet ovat Yhdistyneessä kuningaskunnassa päätyneet elintarvikeketjuun. Yhdysvallat ei mahdollisesti kuitenkaan ole yksittäistapaus. Valitettavasti on todennäköistä, että Euroopan maiden kansalaiset syövät kloonilihaa tietämättään. Sitä on mahdoton hyväksyä!

 
  
MPphoto
 

  Renate Sommer (PPE). (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, kannatan lämpimästi vihreää geenitekniikkaa, mutta kloonaus on aivan toinen asia. Näitä kahta asiaa ei voi lainkaan verrata toisiinsa. Kuten monet kollegani jo ovat sanoneet, kloonaus on julmaa eläimiä kohtaan. Sanoin jo ennen kesätaukoa käydyssä keskustelussa, että vain murto-osa eläinklooneista jää henkiin. Monet niistä, jotka alun perin jäävät henkiin, kuolevat hyvin varhain ja hyvin tuskallisesti. Niillä on epämuodostuneita raajoja ja elimiä. Niillä on heikentynyt immuunijärjestelmä ja ne ovat alttiita sairauksille. Tämä johtaa kipuihin, kärsimyksiin ja tuskalliseen kuolemaan. Voimmeko ottaa vastuun tästä? Me puolustamme kovin eläintensuojelua – haluammeko sitten antaa tukemme tällaisille menetelmille? Ei, emme halua! Siksi päätimme heinäkuussa, että emme halua kloonilihaa tai kloonatuista eläimistä saatavia tuotteita. Tämä on vain johdonmukaista.

Kyllä, tiedämme, että kloonatuista eläimistä tai niiden jälkeläisistä saatavat tuotteet eivät luultavasti ole terveydelle vaarallisia – ja henkilökohtaisesti lähden siitä, että ne todella soveltuisivat ihmisravinnoksi – mutta perinteisesti tuotetusta lihasta ei todellakaan ole puutetta. Miksi meidän siis pitäisi ryhtyä kloonaukseen? Onhan täysin tarpeetonta kohdella sen tähden eläimiä julmasti. Kansalaisetkaan eivät sitä halua. Ihmiset eivät halua näitä tuotteita! Emme myöskään tarvitse niitä! Kloonilihalle ei ole Euroopan unionissa mitään perusteita.

Tästä syystä haluamme selkeän asetuksen, joka koskee nimenomaan kloonattuja eläimiä ja niiden jälkeläisiä. Haluan Euroopan unioniin kloonausta ja kloonituotteita koskevan kiellon. Uskon, että myös saamme sen aikaan. Sen pitää luonnollisesti koskea myös tuontia. Haluan olla varma, ettei minulle ujuteta salaa kloonilihaa siksi, ettei sitä ole merkitty, kuten äskettäin tapahtui Skotlannissa. Minä en usko, että kaiken lihan alkuperä on jäljitettävissä. Naudanlihan osalta se voi olla mahdollista. Sianlihan osalta ei suurten tuotantomäärien takia ole mahdollista saada selville, onko tietyn sian sukulinjassa ollut joskus klooni.

Tämä on periaatteellinen kysymys, se on eettinen kysymys. Muut kollegat ovat sanoneet, että meidän on käsiteltävä eettisiä kysymyksiä, olemme vastuussa myös eettisistä kysymyksistä. Tässä on tietenkin kyse eläintensuojelusta, mutta myös toisesta asiasta. Kokemus osoittaa – ja minä olen karjankasvattaja ja olen tutkinut asiaa – että kaikkia lisääntymistekniikoita, joiden on todettu toimivan eläintuotannossa, on lopulta käytetty myös ihmisillä. Meidän on nyt siis kysyttävä itseltämme, haluammeko ja voimmeko hyväksyä myös ihmisten kloonauksen mahdollisesti ei niin kovinkaan kaukaisessa tulevaisuudessa? Minä en sitä halua enkä voi hyväksyä. Vaikka kyseessä olisi minusta saatu klooni, varaosaklooni, joka ehkä tulevaisuudessa olisi minulle elintärkeä elin, en haluaisi sitä. Minä en usko, että tässä on kyse liioitellusta kauhuvisiosta. Minä uskon, että tämä olisi mahdollista jo aika lailla lähitulevaisuudessa, jos me sallisimme kloonauksen.

Siksi meidän on saatava kiireesti koko EU:hun sekä kloonausta että kloonattuja eläimiä ja niiden jälkeläisiä koskeva kielto. Minä en pelkää Maailman kauppajärjestöä. Saamme tämän kyllä läpi. Ei meidän tarvitse jäljitellä kaikkea, mitä Yhdysvallat tekee, vaikka transatlanttisia kumppaneita olemmekin!

 
  
MPphoto
 

  Csaba Sándor Tabajdi (S&D). (HU) Arvoisa komission jäsen, olen tullut tuntemaan teidät komission jäseneksi tulostanne alkaen henkilönä, joka suojelee eurooppalaisten kuluttajien ja unionin kansalaisten terveyttä. Niin Linda McAvan kuin myös jäsenet Sommer ja Capoulas Santos puhuivat jo edelläni tästä. Perustelut on tuotu esiin. Olemme kuulleet terveyteen liittyviä perusteluja, joissa on todettu, että vaikka Yhdysvaltain johdolla on tehty tutkimusta, haluamme objektiivista, vailla amerikkalaisten lobbauksen vaikutusta olevaa eurooppalaista tutkimusta, joka osoittaa, että nämä tuotteet eivät ole terveyden kannalta vahingollisia. Vaikka asia olisikin niin ja ne eivät olisi terveyden kannalta vahingollisia, tieteellisen tutkimuksen pitää jatkua. Minäkin olen kuitenkin kuullut sanottavan, ettei tutkimusta ole syytä jatkaa. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan jäsenenä sanon, että mielestäni Euroopan maatalousalalla mikään ei oikeuta tuomaan kloonielintarvikkeita kauppojemme hyllyille.

On myös todettu, että järjestelmässä on porsaanreikiä, ja olen tästä täysin samaa mieltä. Viittaan siihen, kun hiljattain otin teihin yhteyttä marokkolaisia hedelmiä ja vihanneksia koskevassa asiassa. Tapaus osoittaa, että meidän on todellakin suojeltava markkinoitamme myös silloin, kun on kyse tuonnista. Sekä Linda McAvan että muut ovat nostaneet esiin kysymyksen eläintensuojelusta, ja olen edelläni puhuneiden kanssa täysin samaa mieltä siitä, että tiedettä ei pystytä pysäyttämään. Meidän on kuitenkin vedettävä johonkin kohtaan raja ja rajoitettava kloonausta. Minä sen enempää kuin avustajanikaan emme haluaisi törmätä sattumalta itsemme klooniin. Tämä on eettisesti kestämätöntä, ja me vaadimme komissiota asettamaan moratorion.

 
  
MPphoto
 

  Françoise Grossetête (PPE). (FR) Arvoisa puhemies, tänä iltana käyty keskustelu osoittaa selvästi, miten arkaluonteisesta asiasta tässä on kyse. Keskustelimme siitä jokin aika sitten, keskustelemme siitä tänä iltana, ja keskustelemme siitä jälleen kerran sitten, kun te, arvoisa komission jäsen, esitätte tätä aihetta koskevan tiedonantonne. Olen kuitenkin sitä mieltä, että tähän on suhtauduttava hyvin tiukasti, kun kyse on niin herkästä kysymyksestä kuin kloonatuista eläimistä elintarvikeketjussa.

Olen kuullut täällä paljon terveysriskeistä. Haluaisin vain korostaa, että nykyinen kantamme perustuu Euroopan elintarvikeviraston kantaan, jonka mukaan mikään ei viittaa siihen, että kloonatuista eläimistä ja niiden jälkeläisistä saatavat tuotteet aiheuttaisivat mitään uusia terveys- tai ympäristöriskejä verrattuna tavanomaisesti kasvatettuihin eläimiin.

Siksi meidän onkin oltava mieluummin varovaisia. Älkäämme automaattisesti asettuko puolelle tai toiselle ennen kuin olemme saaneet todella kaiken tieteellisen näytön. Meidän on varottava asettumasta puolustuskannalle tai, mikä vielä pahempaa, taisteluasemiin kysymyksessä, joka on näin monitahoinen – kuten keskustelumme ovat selvästi osoittaneet – ja joka ansaitsee tulla perusteellisesti tutkituksi. Näin erityisesti siksi, että meidän on otettava huomioon myös kansainväliset kauppasäännöt.

Arvoisa komission jäsen, te olitte hyvin oikeassa sanoessanne, että riski Euroopassa on vähäinen. Meillä on perinteinen karjankasvatus, joka on varmasti riittävä. Mitä tapahtuu, kun maataloustuottajat tuovat maahan siemennestettä, joka voi olla peräisin Yhdysvalloista ja saatu kloonatuista eläimistä? Tässäkin meidän on taattava kaikin tavoin se, että noudatamme Maailman kauppajärjestön sääntöjä, ja vältettävä luomasta tilaisuuksia luoda epäoikeudenmukaista kilpailua. Itse asiassa maataloustuottajamme odottavat näitä vastauksia, ja loppujen lopuksi juuri he ovat tätä nykyä vaikeuksissa.

Olen yhtä mieltä kollegoitteni kanssa siitä, että kuluttajat eivät varmasti halua käyttää näistä eläimistä saatavaa lihaa. Uskon lujasti, että komission jäsen Dalli haluaa tuoda selkoa tähän kysymykseen ja vastata niihin moniin kysymyksiin, jotka jäivät tänään vastauksetta. Minulla on jo täysi luottamus siihen, mitä komission jäsen Dalli meille sitten esittääkin, ja odotan hänen selvitystään.

EU:n kuluttajien pitää voida tietää, mitä he syövät, ja jäljitettävyys on ratkaisevan tärkeä. Sitä varten me kuitenkin tarvitsemme tiukkaa tieteellistä analyysia, joka mahdollistaa sen, että voimme toimia asiatietojen pohjalta ja saada aikaan sopivan ratkaisun kysymyksessä kloonattujen eläinten ja niiden jälkeläisistä saatavien elintarvikkeiden tuonnista ruokaketjuun.

Tämän vuoksi odotan komission jäsenen Dallin marraskuuksi ilmoitettua tiedonantoa, ennen kuin teen päätökseni.

 
  
MPphoto
 

  Daciana Octavia Sârbu (S&D). (RO) Minut saivat äskettäin levottomaksi uutistiedot, joiden mukaan Yhdysvalloista peräisin olevista kloonatuista eläimistä saadut tuotteet ovat päätyneet ruokaketjuun Euroopassa.

Euroopan parlamentti on tuonut useasti esiin kantansa, että nämä elintarvikkeet on niihin liittyvien useiden eettisten ja ympäristönäkökohtien vuoksi kiellettävä. Meillä on tässä asiassa vahva ja yhtenäinen kantamme, ja pidämme siitä kiinni aikanaan uuselintarvikeasetuksesta käytävissä neuvotteluissa.

Euroopan elintarvikeviraston ja etiikkaa käsittelevän eurooppalaisen työryhmän hankkima näyttö osoittaa, että asiaan liittyy vakavia terveysongelmia, jotka koskevat sekä kloonattuja eläimiä että niiden korvike-emoja.

Samalla, kun otetaan huomioon ympäristönsuojelun näkökulma, lihan kulutuksen kasvulla voisi olla tuhoisa vaikutus, ja kloonieläinten suuri määrä vaikuttaisi haitallisesti biologiseen monimuotoisuuteen, mikä lisäisi eläinten alttiutta epidemioille ja uhkaisi elintarviketurvallisuutta.

Olemme jo kuulleet kauppaan ja Maailman kauppajärjestön sääntöihin liittyvät argumentit. Meille on kerrottu, ettemme voi kieltää näiden elintarvikkeiden käyttöönottoa Euroopan unionissa rikkomatta WTO:n säätämiä velvoitteita. Euroopan unioni on kuitenkin päättänyt pysäyttää tiettyjen tuotteiden tuonnin markkinoille silloin, kun kyseisten tuotteiden eduista kuluttajille on epäilyjä, tai kun on huoli siitä, että kuluttajia harhaanjohdetaan. Me pohdimme kyllä kaikkia oikeudellisia vaihtoehtoja saadaksemme kyseisen kiellon voimaan.

Lisäksi kun katsomme tilannetta kokonaisuutena, olen sitä mieltä, että meidän pitää vaatia, että myös WTO:n säännöissä otetaan huomioon samanlaiset eettiset ja ympäristönsuojelulliset näkökohdat.

On monia vakavasti otettavia argumentteja, jotka puhuvat kloonatuista eläimistä saatavia elintarvikkeita vastaan. Toisaalta ei ole mitään selvää todistetta eduista, joita ne tuottaisivat. Komission on aika ehdottaa tässä kysymyksessä konkreettista ratkaisua ja ottaa siinä huomioon myös tämän meidän Euroopan unionin kansalaisia edustavan foorumimme näkemys. Me emme voi sallia kokeiluja, jotka ovat vaaraksi kansalaisten terveydelle tai ympäristölle.

 
  
MPphoto
 

  Anne Delvaux (PPE). (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, haluan sanoa, että suhtaudun tähän asiaan erittäin varauksellisesti.

Yhtäältä me, siis EU, puolustamme kuluttajien nimissä elintarvikkeita koskevan avoimuuden lisäämistä ja pyrimme luomaan järjestelmää, jolla lihan kulku tilalta ruokapöytään voitaisiin jäljittää. Niinpä me määräämme karjankasvattajille hyvin tiukkoja kasvatus- ja teurastusstandardeja ja tarkastuksia, jotta elintarvikkeiden alkuperä ja laatu voitaisiin taata mahdollisimman hyvin. Toisaalta kuitenkin saimme tänä kesänä tietää, että brittiläiset kuluttajat olivat tietämättään syöneet kloonatusta naudasta peräisin olevaa lihaa. Belgiassa, josta minä olen, on mahdollisesti käynyt jopa niin, että on syöty kolmannen sukupolven lihaa, josta meille kerrotaan, ettei sillä ole mitään tekemistä kloonilihan kanssa. Mistä ihmeen jäljitettävyydestä oikein puhumme?

Haluanpa tuoda tähän ripauksen huumoria: minä en halua kloonilihasta valmistettua burgundinpataa tai muuntogeenisiä porkkanoita lautaselleni! Ennen kaikkea en ole valinnut niiden syöntiä. Tämä näyttää olevan vallitseva kanta ympäri EU:ta, koska kaikki Eurobarometri-tutkimukset, jotka ovat koskeneet kysymystä elintarvikkeissa käytettävien eläinten kloonausta, ovat toistuvasti vahvistaneet eurooppalaisten selvästi vastustavan asiaa.

Tässä on ensimmäinen argumentti, jonka haluan esittää kloonatuista eläimistä saatavien tuotteiden elintarvikeketjuun päästämistä vastaan: emme voi yhtäältä saarnata kuluttajille suurempaa vastuuta ja vaatia heitä ottamaan paremmin selvää, mitä he syövät, ja toisaalta olla täysin piittaamatta siitä, että he eivät halua syödä kloonilihaa.

Toinen perusteluni koskee terveyttä. On totta, että mikään tieteellinen tutkimus ei ole osoittanut, että kloonatun lihan, kloonattujen eläinten jälkeläisistä saatavan lihan tai edes kloonatusta eläimestä saatavan maidon käytöllä olisi mahdollisia haitallisia vaikutuksia. Mitään ei ole näytetty toteen, ja tämä koskee myös tämäntyyppisen kulutuksen turvallisuutta pitkällä aikavälillä. Siksi olen sitä mieltä, että on yhä syytä soveltaa ennalta varautumisen periaatetta.

Kolmas ja viimeinen perusteluni on eettinen, ja te itse nostitte sen esiin puheenvuoronne alussa. EU haluaa olla eläintensuojelussa edelläkävijä. Tänään iltapäivällä parlamentti kannatti äänestyksessä jälleen kerran eläinkokeiden rajoittamista, jotta eläimille aiheutetun kivun ja kärsimyksen määrä voitaisiin minimoida. Ei voida kuitenkaan kieltää, etteikö kloonaus aiheuttaisi eläimille kärsimystä. Tarvitsee vain ajatella Dolly-lammasta ja Euroopan elintarvikeviraston tieteellistä lausuntoa heinäkuulta 2008, jossa todetaan, että merkittävään osuuteen kloonattuja eläimiä, niiden terveyteen ja hyvinvointiin, kohdistui haittoja, jotka olivat usein vakavia, ja tämä on johtanut usein kohtalokkaisiin seurauksiin.

Linda McAvan viittasi myös luonnontieteiden ja uusien teknologioiden etiikkaa käsittelevän eurooppalaisen työryhmän lausuntoon, jossa pidettiin eläinten kloonausta elintarvikkeita varten eettisesti kyseenalaisena, erityisesti koska sitä ei voida perustella tarpeella monipuolistaa elintarvikkeita. Asia on täysin päinvastoin: on syytä pelätä, että kloonatuista eläimistä saatavien elintarvikkeiden suosimisella on epäsuora vaikutus geneettiseen monimuotoisuuteen, mikä johtuu siitä, että jalostuksessa käytetään liikaa vain suhteellisen vähäistä määrää eläimiä. Juuri näin on tapahtunut muilla elintarviketuotannon aloilla. Esimerkiksi kymmeniä tomaattilajeja on kadonnut. Vuonna 1990 oli olemassa 7 000 lajia. Nyt on jäljellä enää 150 lajia, joista kaupallisesti saatavilla on 70, ja suuri määrä niistä on geenimuunneltuja.

Tällaistako kehitystä haluamme? Sitä meidän on kysyttävä itseltämme.

 
  
MPphoto
 

  Kriton Arsenis (S&D). (EL) Arvoisa komission jäsen, en todellakaan muista täällä parlamentissa olleen tällaista yksimielisyyttä missään muussa keskustelussa. Miksi näin on? Näin on siitä yksinkertaisesta syystä, että Euroopan unionin kansalaiset ovat ehdottoman yksimielisiä siitä, että he vastustavat kloonituotteita. Te ja kollegani puhuitte uhkasta suhteessa Maailman kauppajärjestöön. Se on argumentti, jonka olemme kuulleet toistuvasti täällä parlamentissa, se on poliittinen argumentti.

Komission ja sen oikeudellisten neuvonantajien ei kuitenkaan tulisi korostaa noita pelkoja, vaan tutkia, miten voimme saada aikaan täysistunnon vaatiman moratorion kohtaamatta noita ongelmia. Meidän on todella päätettävä, mikä on tärkeämpää: Maailman kauppajärjestö vai Lissabonin sopimus, jossa otetaan käyttöön ennalta varautumisen periaate, eli säädetään kiellosta saattaa tuotetta Euroopan markkinoille, jos sitä koskevat tieteelliset tiedot eivät ole kyllin selviä, jotta sen turvallinen kauppa voitaisiin taata, ja emme tiedä tarkkaan, mikä pätee kloonituotteisiin.

Arvoisa komission jäsen, emme voi tehdä kokeita unionin kansalaisten terveydellä, siitä kaikki täällä parlamentissa ovat yhtä mieltä. Siksi tarvitsemme siis moratorion.

 
  
MPphoto
 

  Seán Kelly (PPE). (EN) Arvoisa puhemies, minä en ole lainkaan vakuuttunut kloonattujen eläinten tarpeesta, asian moraalisuudesta, näiden eläinten turvallisuudesta enkä jäljitettävyydestä.

Mitä niiden tarpeellisuuteen tulee, olemme vuosien ajan pyrkineet suosimaan pikemminkin laajaperäistä tuotantoa kuin tehotuotantoa. Lisäksi on tiedossa riittävästi tapoja turvata luonnollinen lisääntyminen ja muita keinoja taata eläinkannan kasvu, mikäli se on tarpeen. Asian moraalisuudesta sanoisin kollega Sommerin tavoin, että jos eläinten kloonaus on hyväksyttävää, silloin on vain ajan kysymys, milloin myös ihmisten kloonaus on hyväksyttävää. Maailmassa on kylliksi ihmeotuksia, ei niitä tarvitse kloonata lisää!

Kollega Staes mainitsi turvallisuuden, olen hänen kanssaan samaa mieltä. Kuinka kukaan voi tässä vaiheessa vakuuttaa, että kloonattujen eläinten jälkeläisistä saadut elintarvikkeet ovat turvallisia ihmisille? Mielestäni kukaan ei voi sanoa niin. Lopuksi jäljitettävyydestä. Kuten Anne Delvaux sanoi, yksi Euroopan unionin tärkeimmistä saavutuksista on se, että voimme jäljittää elintarvikkeet aina "pellolta pöytään". Mitä me nyt aiomme tehdä: taatako, että voimme jäljittää ruuan aina kloonista ruokapöytään saakka? Sitä meidän ei mielestäni pitäisi tehdä. Tavoitteenamme pitäisi olla kieltää kloonaus täysin, ei helpottaa sitä.

 
  
MPphoto
 

  Elisabeth Köstinger (PPE). (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Dalli, Yhdistyneessä kuningaskunnassa on tullut esiin ensimmäinen tapaus, jossa kloonilihaa on päätynyt supermarketteihin. Asia sai mediassa suuren huomion, ja se on johtanut sekä epävarmuuteen kuluttajien keskuudessa että perusteettomiin syytöksiin. Koska Yhdistyneen kuningaskunnan elintarvikestandardivirasto ei pystynyt antamaan selitystä, asia pantiin heti karjatilallisten ilmoitushalukkuuden piikkiin.

Arvoisa komission jäsen Dalli, EU:n lainsäädäntömenettelyn viivästyksen tuloksia ei pidä laittaa karjatilallisten syyksi. Euroopassa on tähän saakka vaadittu lupa vain kloonattuja eläimiä varten, ei niiden jälkeläisiä varten. Euroopan parlamentti on uuselintarvikeasetuksessa ilmaissut kantansa selvästi. Ennalta varautumisen periaatetta on sovellettava erityisesti, kun kyseessä ovat elintarvikkeet.

Vaikka eettisiä pohdintoja huomioon ei otettaisi, totean, että me emme tarvitse kloonatuista eläimistä saatavaa lihaa elintarvikehuollon varmistamiseksi. Näyttää siltä, että kloonatuista eläimistä saataviin elintarvikkeisiin suhtautumisessa on toimielinten välillä vakavia mielipide-eroja. Siksi kehotamme komissiota kuluttajien ja tuottajien nimissä saamaan asiassa kiireesti aikaan yksimielisyyden ja ryhtymään oikeanlaisiin toimiin.

 
  
MPphoto
 

  Karin Kadenbach (S&D). (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Dalli, politiikka tarvitsee tieteellistä tietoa poliittisen päätöksenteon perustaksi. Minusta on kuitenkin kyse paosta poliittisesta vastuusta, jos tieteellinen arvio, jonka mukaan jokin asia on mahdollista toteuttaa, merkitsee, että meidän myös pitää toteuttaa se. Minun tehtävänäni ei ole toteuttaa sitä, mikä on teknisesti mahdollista, vaan edustaa valitsijoideni etuja. Heidän ylivoimainen enemmistönsä – ja sama koskee koko EU:ta – ei halua kloonilihaa lautaselleen.

Kyse ei ole pelkästään siitä, koituuko ihmisen terveydelle vaaraa. Häkkikanojen munistakaan ei ole vaaraa ihmisten terveydelle, mutta siitä huolimatta EU on toiminut asiassa nopeasti ja tehokkaasti. Odotan samanlaista toimintaa kloonatuista eläimistä saatavan lihan ja lihatuotteiden yhteydessä, ja tämän täytyy koskea myös eläinten toista sukupolvea.

Sekä eläinten hyvinvointi että eettiset huolenaiheet puhuvat selvästi kloonilihaa vastaan. Jää nähtäväksi, mitä terveysalan tutkijat sanovat asiasta tulevaisuudessa. Me tarvitsemme moratorion, joka koskee myös toisen sukupolven eläimistä saatavia tuotteita. Meidän on sanottava selkeä "ei" kloonilihatuotteille.

 
  
MPphoto
 

  Jarosław Kalinowski (PPE). (PL) Arvoisa puhemies, kun noudatamme unionissa elintarviketuotannossa korkeimpia mahdollisia standardeja, voimme varmistaa tuotteiden korkean laadun ja vastata kuluttajien odotuksiin. Nykyisin käytettävissä olevat tieteelliset tutkimustulokset osoittavat, että kloonatuista eläimistä saatava liha ei eroa laadultaan millään tavoin tavanomaisesti tuotetusta lihasta. Silti sekä itse kloonauskysymys että kyseisen teknologian käyttö elintarviketuotannossa ovat hyvin vakavia ongelmia. Kun meillä on käytettävissämme nykyaikaisia tekniikoita elintarvikkeiden tuottamiseksi, pitääkö meidän turvautua kloonaukseen? Siksi on maataloustuottajien, elintarviketuottajien ja kuluttajien edun mukaista, että näitä asioita säännellään sillä tavoin, etteivät ne aiheuta uhkaa elintarviketurvallisuudelle, kuluttajien terveydelle tai Euroopan maatalouden kilpailukyvylle. Huomioon olisi otettava myös eettiset ja moraaliset pulmat, joita syntyy, kun yhdentyneen Euroopan kansalaiset saavat syödäkseen aterioita, joissa on käytetty kloonattujen eläinten lihaa.

 
  
MPphoto
 

  Peter Jahr (PPE). (DE) Arvoisa puhemies, olen pannut merkille neljä syytä kloonilihan torjumiseen, mutta emme voi päättää kaikista niistä tieteellisin perustein.

Ensinnäkään unionin kansalaiset eivät halua syödä kloonattujen eläinten lihaa. Tämä koskee myös kloonattujen eläinten jälkeläisistä saatavia tuotteita. Toiseksi ei ole myöskään lopullisesti selvitetty, onko kloonilihan syönnistä vaaraa ihmisten terveydelle. Kolmas syy on, että kloonauksen on osoitettu heikentävän itse kloonieläinten terveyttä. Neljäs syy on se, että eläinten kloonausta niiden käyttämiseksi ravinnoksi on syytä vastustaa ennen muuta eettisistä syistä.

Siksi eläinten kloonaus elintarviketuotantoa varten ja kloonilihan käyttö on ehdottomasti torjuttava. Nyt on tärkeää saada pikaisesti säännökset kloonilihan valvomiseksi. Tätä unionin kansalaiset odottavat meiltä. Vähin, mikä pitää ilman muuta tehdä, on että klooniliha merkitään yksiselitteisesti ja selvästi.

 
  
MPphoto
 

  João Ferreira (GUE/NGL). (PT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, se, että kloonatuista eläimistä saatuja tuotteita päästetään ruokaketjuun ilman lupaa, niitä ei merkitä ja niistä ei ilmoiteta, ei voi olla aiheuttamatta huolta. Se on erityisen huolestuttavaa, kun tiedetään, että tämä asia tuli tietoomme vain muutama viikko sen jälkeen, kun parlamentti oli jälleen kerran äänestyksessä puoltanut kieltoa saattaa näitä tuotteita unionin markkinoille. Nyt tämä näyttää olleen oikea ja asianmukainen varotoimi.

EU:n toimintaa tällä alalla pitäisi ohjata ennen muuta halu turvata julkinen etu, säilyttää ihmisten terveyden suojelun korkea taso ja varmistaa elintarvikkeiden ja ympäristön turvallisuus edistämällä eläinten hyvinvointia. Näiden arvojen tulisi olla kaikkien muiden edellä. Jos näiden tuotteiden markkinointi vastedes sallitaan, siinä on noudatettava avoimuuden, kuluttajien tiedonsaantioikeuden ja valinnanvapauden periaatetta. Valitettavasti näin ei ole nykyään esimerkiksi silloin, kun kyseessä ovat elintarvikkeet, joissa on käytetty osaksi geenimuunneltuja organismeja tai eläimiä, joille on syötetty näitä organismeja.

 
  
MPphoto
 

  Anna Záborská (PPE). (SK) Meillä oli tänä aamuna kattava keskustelu tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta, kokeista, jotka saattaisivat auttaa löytämään keinoja parantaa ihmisiä vaivaavia vakavia sairauksia. Enemmistö, parlamentin jäsenten laaja enemmistö, ei hyväksynyt sitä, että näiden tarkoitusten vuoksi eläimet pannaan kärsimään. Samanaikaisesti on selvää, että kloonaus aiheuttaa eläimille suuria kärsimyksiä. Yli 95 prosenttia kloonauskokeista epäonnistuu. Esiintyy vakavia tauteja ja fysiologisia heikkouksia, ja eläimet kuolevat nuorena. Useimmat kuluttajat vastustavat tämän lihan pääsyä ruokaketjuun.

Kuten kollegani Sommer sanoi, tämä on vieläkin vakavampi ongelma. Eläinten kloonaus saattaa aikanaan avata ovet myös ihmisten kloonaukselle. Tämä ei ole sen enempää luonnonlakien kuin Lissabonin sopimuksen mukaista. Haluankin kysyä, haluaisiko kukaan nyt muuttaa Lissabonin sopimusta tässä suhteessa. Arvoisa komission jäsen, Euroopan komission kannan on oltava selkeä.

 
  
MPphoto
 

  John Dalli, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, en ole yllättynyt, että tämä asia on herättänyt niin paljon huomiota ja kiitän kaikkia teitä esittämistänne näkemyksistä. Esiin nostetut eri näkökohdat osoittavat, että tarvitaan näiden asioiden syvällistä ymmärtämistä, jotta voidaan tehdä asiantuntevia ja oikeasuhtaisia päätöksiä.

Kuten alkupuheenvuorossani sanoin, komissio aikoo antaa myöhemmin tänä vuonna kattavan kertomuksen ja käsitellä siinä niitä avainkysymyksiä, jotka vaikuttavat kloonauksesta käytävään keskusteluun. Toivon, että se tuo selvyyttä tähän monitahoiseen kysymykseen ja osoittautuu hyödylliseksi perustaksi sen jälkeen käytäville toimielinten välisille keskusteluille.

Korostan, että parannus nykyiseen tilanteeseen voidaan saavuttaa vain kaikkien EU:n toimielinten välisen yksimielisyyden voimin. Tätä keskustelua on käyty tammikuusta 2008 alkaen, ja odotan kovasti, että edistymme tässä kysymyksessä yhteisvoimin ja pääsemme perimmäiseen tavoitteeseemme eli voimme sopia sellaisesta käytännön tiestä eteenpäin, joka palvelee meitä hyvin tulevina vuosina.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (ES) Keskustelu on päättynyt.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

 
  
MPphoto
 
 

  Elena Oana Antonescu (PPE), kirjallinen. (RO) Olemme jo Euroopan parlamentissa maininneet ne eettiset, lääketieteelliset ja taloudelliset argumentit, joita kloonatuista eläimistä saataviin elintarvikkeisiin liittyy, ja ne pätevät nyt entistäkin selvemmin. On toinenkin argumentti, joka on ainakin yhtä tärkeä: EU:n kansalaiset eivät halua kloonituotteita lautaselleen. He vastustavat ajatusta, että antaisivat lapsilleen ruokaa, joka on saanut alkunsa kokeita tekevästä geenilaboratoriosta. Tästä aiheesta vuonna 2008 tehty Eurobarometri-tutkimus osoittaa, että useimmat eurooppalaiset vastustavat kloonausta, ja vastustavat sitä erityisesti, jos sen avulla on tarkoitus tuottaa elintarvikkeita. Vastaajista 84 prosenttia oli sitä mieltä, että meillä ei ole riittävästi kokemusta pitkäaikaisesta vaikutuksesta terveyteen ja elintarviketurvallisuuteen, jotta kloonattuja eläimiä voitaisiin käyttää elintarviketuotannossa. 75 prosenttia katsoi, että kloonaus osana elintarviketuotantoa ei ole hyväksyttävää eettisistä syistä. Nämä ovat merkittäviä prosenttilukuja, jotka sisältävät hyvin selvän sanoman. Ihmiset eivät halua syödä kloonaamalla saatuja tuotteita, he eivät luota kloonaukseen, eivätkä he hyväksy kyseisiä menetelmiä. Meidän on täydennettävä ja parannettava EU:n lainsäädäntöä, niin ettei koskaan enää ole mahdollisuutta käyttää painostusta tai taivuttelua, kun kyse on periaatteista tai päätöksistä, joihin me uskomme.

 
  
MPphoto
 
 

  Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė (PPE), kirjallinen. (LT) Asetus uuden teknologian käytöstä elintarviketuotannossa on tervetullut askel eteenpäin. Samalla, kun rohkaisemme uusiin innovaatioihin, meidän ei kuitenkaan pidä unohtaa myöskään vaaroja. Yksi niistä on kloonattujen eläinten, niiden jälkeläisten ja kloonatuista eläimistä saatavien tuotteiden markkinointi. Tähän mennessä tämä kysymys on aiheuttanut merkittäviä ongelmia, mikä liittyy useisiin eri aspekteihin. Niihin kuuluvat eläinten hyvinvointia koskevat vaatimukset, jotka on vahvistettu Lissabonin sopimuksessa, kuluttajien oikeus saada tiedot kuluttamiensa tuotteiden alkuperästä ja eettiset kysymykset. Toistaiseksi meillä on kaikilla näillä aloilla enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Näin ollen ennen kuin Euroopan unionin toimielinten keskustelut kloonatuista eläimistä pääsevät vauhtiin, meidän on huolellisesti tarkasteltava näiden eläinten, niiden jälkeläisten ja kyseisten tuotteiden markkinointia.

 
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö