Hakemisto 
Puheenvuorot
PDF 3301k
Keskiviikko 8. syyskuuta 2010 - Strasbourg EUVL-painos
1. Istunnon avaaminen
 2. Valiokuntien kokoonpano: ks. pöytäkirja
 3. ECOFIN-neuvoston 7. syyskuuta 2010 pidetyn ylimääräisen kokouksen päätelmät (keskustelu)
 4. Tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelu (keskustelu)
 5. Meneillään olevat neuvottelut väärentämisenvastaisesta sopimuksesta (ACTA) (keskustelu)
 6. Äänestykset
  6.1. Tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelu (A7-0230/2010, Elisabeth Jeggle) (äänestys)
  6.2. Jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivat (A7-0235/2010, Csaba Őry) (äänestys)
  6.3. Ihmisoikeudet Iranissa ja erityisesti Sakineh Mohammadi-Ashtianin ja Zahra Bahramin tapaukset (B7-0494/2010) (äänestys)
 7. Äänestysselitykset
 8. Äänestyskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset: ks. pöytäkirja
 9. Puhemiehen ilmoitus
 10. Edellisen istunnon pöytäkirjan hyväksyminen: ks. pöytäkirja
 11. Aseidenvienti (keskustelu)
 12. Kansalaisjärjestöjä koskeva lakiehdotus Israelissa (keskustelu)
 13. Jordanjoen tilanne erityisesti joen alajuoksun alueella (keskustelu)
 14. Kyselytunti (kysymykset neuvostolle)
 15. Työntekijöiden vapaa liikkuvuus – Romanian ja Bulgarian kansalaisia koskevat tilapäiset rajoitukset EU:n työmarkkinoilla (keskustelu)
 16. Kloonatuista eläimistä saatavat tuotteet elintarvikeketjussa (keskustelu)
 17. EU:n perunatärkkelysala vuoden 2012 jälkeen (keskustelu)
 18. Täytäntöönpanotoimenpiteet (työjärjestyksen 88 artikla): ks. pöytäkirja
 19. Seuraavan istunnon esityslista: ks. pöytäkirja
 20. Istunnon päättäminen


  

Puhetta johti
varapuhemies Isabelle DURANT

 
1. Istunnon avaaminen
Puheenvuorot videotiedostoina

2. Valiokuntien kokoonpano: ks. pöytäkirja

3. ECOFIN-neuvoston 7. syyskuuta 2010 pidetyn ylimääräisen kokouksen päätelmät (keskustelu)
Puheenvuorot videotiedostoina
MPphoto
 

  Puhemies. (FR) Esityslistalla on seuraavana neuvoston ja komission lausunnot ECOFIN-neuvoston 7. syyskuuta pidetyn ylimääräisen kokouksen päätelmistä.

 
  
MPphoto
 

  Didier Reynders, neuvoston puheenjohtaja. (FR) Arvoisa puhemies, Ecofin-neuvoston juuri äsken Brysselissä järjestetyn kokouksen ansiosta olemme pystyneet edistymään kahden kysymyksen osalta, hyväksymällä talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson julkisen talouden vakauttamisen ja uusien talousarvion valvontatoimenpiteiden puitteissa ja tietysti myös hyväksymällä sopimuksen, joka saatiin aikaan komission, Euroopan parlamentin ja neuvoston kolmenvälisissä neuvotteluissa kaikista rahoitusvalvontaa koskevista teksteistä.

Tämän ohella olemme käynnistäneet kaksi keskustelua, joita jatketaan tämän kuun lopussa epävirallisessa Ecofin-neuvoston kokouksessa ja joiden avulla toivomme saavamme aikaan edistystä seuraavan kuuden kuukauden osalta: toinen kriisinratkaisurahastoista tai pankeilta perittävästä maksusta ja toinen rahaliikenteen verosta.

Haluaisin sanoa muutaman sanan näistä molemmista kohdista. Talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson osalta tämä on ensimmäinen askel, ja sen avulla voimme ensi vuoden tammikuun 1. päivästä alkaen ottaa komission kanssa käyttöön uuden talousarviomenettelyn. Kehotamme keväällä jäsenvaltioita toimittamaan tietyt talousarviotiedot, parametrit, joita ne käyttävät talousarvioidensa laatimiseen, laajat suuntaviivat – ilman yksityiskohtaisia tietoja kustakin otsakkeesta – ennen kuin jatkamme tätä menettelyä. Toivomme myös muun muassa voivamme lisätä uusia säännöksiä, ja tarkoitan seuraamuksiin liittyviä säännöksiä. Puheenjohtajavaltio tukee joka tapauksessa prosessia, joilla näitä seuraamuksia pannaan täytäntöön, komission aloitteesta ja mahdollisuuksien mukaan siten, että talous- ja raha-asioista vastaavalle komission jäsenelle annetaan erityisasema.

Valvonnan osalta haluan jälleen kerran kiittää esittelijöitä ja kaikkia jäseniä, jotka osallistuivat tähän pyrkimykseen saada aikaan yksimielisyys eri teksteistä, ja myös komissiota, Michel Barnieria ja hänen ryhmiään, sekä perättäisiä puheenjohtajavaltioita. Viittaan tässä Espanjan ja Ruotsin puheenjohtajakausiin, jotka edelsivät meidän kauttamme. Meillä on nyt tekstit, joiden avulla voimme ensi vuoden tammikuun 1. päivästä alkaen luoda uudet valvonta- ja seurantarakenteet ja järjestelmäriskikomitean. Tämän prosessin avulla pystymme etenemään asianmukaisin ehdoin rahoitusjärjestelmää ja sen valvontaa koskevan uuden rakenteen osalta.

Haluaisin vain huomauttaa, että vaikka tämä onkin ollut pitkä prosessi, emme ole päättäneet sitä vielä; tämä on pikemminkin uudenlaisen eurooppalaisen järjestelmän alku ja, hyvin todennäköisesti, alku pitkille keskusteluille, jotka johtavat niiden moninaisten tekstien hyväksymiseen, jotka komission jäsenellä Barnierilla on tilaisuus esitellä tulevien viikkojen aikana. Aiomme pyrkiä noudattamaan tämän kysymyksen osalta tiukkaa aikataulua.

Olen nyt käsitellyt kahta kohtaa, joista Ecofin-neuvosto teki viralliset päätökset. Lisäksi keskusteluja käytiin, kuten sanoin, kahdesta muusta kysymyksestä: ensimmäinen kriisinratkaisurahastoista tai pankeilta perittävästä maksusta ja toinen – nämä keskustelut on pidettävä tiukasti erillään – rahaliikenteen verosta.

Minun mielestäni pankeilta perittävistä maksuista ja kriisinratkaisurahastoista Ecofin-kokouksen aikana käyty keskustelu sai aikaan monia suuntaviivoja, joiden avulla komissio voi antaa yksityiskohtaisempia ja konkreettisempia ehdotuksia. Olen vakuuttunut siitä, että soveltamalla samaa ennakoivaa lähestymistapaa kuin sovelsimme rahoitusvalvontaan, meidän pitäisi pystyä päättämään tämä keskustelu tulevina kuukausina sellaisten mekanismien luomiseen, joilla taataan todellinen yhteensovittaminen koko EU:ssa. Jotkin maat ovat ottaneet käyttöön pankkialalta perittävän maksun, mutta on tärkeää, että etenemme koordinoidusti. Tunnustan, että käsiteltävänä on vielä joitakin asioita. Keskustelemme näistä itse asiassa valtiovarainministerien tasolla epävirallisessa neuvoston kokouksessa tämän kuun lopussa.

Rahaliikenteen veron osalta keskustelu oli huomattavasti vilkkaampi. Meillä on edelleen matkaa yksimielisyyden aikaansaamiseen, mutta se on normaalia. Se oli ensimmäinen perusteellinen keskustelu, jossa oli mahdollista kysyä konkreettisia kysymyksiä valmiuksista panna kyseinen vero täytäntöön sekä valmiuksista panna se täytäntöön EU:ssa tai keskustella siitä muiden kumppanien kanssa. Palaamme myös tähän kysymykseen tämän kuun lopussa G20kokouksia valmistellessa, koska osallistujien enemmistölle on selkeästi tärkeää, että keskustelemme siitä kumppaniemme kanssa, ei vain Atlantin toisella puolella vaan myös nousevien talouksien maissa.

Lopuksi sanon yksinkertaisesti, että tämän asian osalta on vielä toteutettava monia päättäväisiä toimia, ja sitten on tehtävä valintoja. Jos tällainen vero otetaan jonakin päivänä käyttöön, miten tulot käytetään? Jotkut kohdentavat ne kansallisiin talousarvioihinsa, toiset rahoittavat ilmastonmuutoksen torjunnassa tarvittavia toimenpiteitä, kun taas jotkut – ja esimerkiksi Belgiassa olemme jo tehneet niin – käyttävät niitä rahoittaakseen kehitystä.

Arvoisa puhemies, siinä on kaikki, mitä minulla on kerrottavana vastikään Brysselissä pidetystä neuvoston kokouksesta.

 
  
MPphoto
 

  Michel Barnier, komission jäsen. (FR) Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin jäsenet, minä puolestani haluaisin puheenjohtaja Reyndersin jälkeen sanoa muutaman sanan omasta lähestymistavastamme ECOFIN-neuvoston kokoukseen. Teen sen tähän työhön kanssani osallistuneiden komission jäsenkollegoideni, Olli Rehnin ja Algirdas Šemetan, puolesta.

Neljä kohtaa oli ominaista tälle kokoukselle, kuten Belgiaa edustava ministeri totesi. Koska parlamentilla on ollut tässä hyvin suuri osa, haluaisin aloittaa merkittävästä aiheesta, joka minun mielestäni on rakenteellinen ja jolle olen omistanut paljon energiaani siitä asti, kun annoitte meille luottamuksenne helmikuussa. Puhun valvonnasta.

Se johtuu siitä, että valvonta on kulmakivi, kehys, jossa tiili tiileltä, viikko viikolta, tuote tuotteelta, markkina markkinalta tai toimija toimijalta pystymme oppimaan kriisistä saaduista kokemuksista ja panemaan täytäntöön älykkään sääntelyn ja tehokkaan valvonnan, jotta matkan päätteeksi – emmekä ole siellä vielä – mikään toimija, mikään tuote, mitkään markkinat eikä mikään alue voi välttää älykästä sääntelyä ja tehokasta valvontaa.

Haluaisin lausua erittäin vilpittömät kiitoksen sanat tästä aiheesta – ja olen vakuuttunut siitä, että parlamentti pystyy puolestaan hyväksymään kolmenvälisen neuvottelun tuloksen muutamassa viikossa – esittelijöillenne, José Manuel Garcia-Margallo y Marfilille, Peter Skinnerille, Antolin Sánchez Presedolle, Sylvie Goulardille, Ramon Tremosa i Balcellsille ja Burkhard Balzille, ja valiokunnan puheenjohtajalle, Sharon Bowlesille, joka johti hyvin määrätietoisesti tätä kolmenvälistä neuvottelua. Haluaisin myös sanoa, että Belgian Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Didier Reynders toimi erittäin henkilökohtaisella ja ennakoivalla otteella luottaen oman ryhmänsä työn lisäksi myös työhön, jota Espanjan ja Ruotsin puheenjohtajakausilla oli tehty ennen häntä.

Haluaisin myös panna merkille, hyvät parlamentin jäsenet, että alkuperäinen syy tämän valvontaa koskevan komission ehdotuksen takana oli Jacques de Larosièren tekemä erittäin älykäs työ hänen laatiessaan ensimmäiset opetukset tästä kriisistä. Siksi meillä on 1. tammikuuta alkaen muutamia EU:n elimiä. Komissio työskentelee ankarasti, kuten sen velvollisuus on, valmistautuakseen näiden kolmen viranomaisen ja Euroopan järjestelmäriskikomitean täytäntöönpanoon. Puhuin EU:n tutkista ja valvontatorneista. Niitä tarvitaan selkeästi, koska kuten tiedämme, puolet pankeista puolessa Euroopan maista, joita te edustatte, sijaitsee toisissa maissa. Siten käsittelemme yleisesti rahoituslaitoksia, jotka ovat luonteeltaan rajatylittäviä ja joilla on siten järjestelmään liittyvät ulottuvuudet ja riskit.

Haluaisin käyttää tämän tilaisuuden hyväkseni kiittääkseni puheenjohtajavaltiota ja lausuakseni hyvin vilpittömät kiitokseni parlamentille ja esittelijöillenne olennaisen tärkeästä työstä, jonka he ovat toteuttaneet tehdäkseen tästä "aivan ensimmäisestä askelesta", kuten puheenjohtaja Reynders sen ilmaisi, menestyksen. Rakennustyö alkaa nyt.

Huomaatte, että täytämme tätä kehystä viikko viikolta. Ensi viikosta alkaen esitän asetusta johdannaisista ja asetusta lyhyeksimyynnistä, ja sitten, hieman myöhemmin, asetusta luottoluokituslaitoksista.

Keskusteltavana on kaksi kohtaa, jotka myös koskevat rahoitusalaa ja jotka liittyvät maksuja ja verotusta koskeviin ajatuksiin. Toinen on toista edistyneempi, ja olen samaa mieltä neuvoston belgialaisen puheenjohtajan kanssa siitä, että meidän ei pitäisi sekoittaa noita kahta aihetta keskenään, koska ne ovat erilaisia, vaikka ne molemmat koskevat rahoitusalan tarjoamaa rahoitusta.

Ensimmäisenä on tämä ajatus kriisinratkaisurahastoista. Tämä keskustelu on jo alkanut neuvostossa. Minun on kerrottava arvoisille jäsenille, että nämä neuvoston keskustelut ovat erittäin hyödyllisiä, kuten eilen itse näin, koska pyöreän pöydän neuvottelut edistävät sitä, että asiat aletaan nähdä aiempaa selkeämmin. Avasin tämän keskustelun Espanjan puheenjohtajakaudella Madridissa järjestetyssä epävirallisessa neuvoston kokouksessa, kun esitin ajatuksen työkalupakista, jolla estetään pankki- ja rahoitusalan kriisejä, kahtena yksinkertaisena ajatuksena. Ensimmäinen on se, että ehkäisy on aina halvempaa kuin hoito – se on totta sekä ympäristön että rahoituskriisien osalta – kun taas toinen yksinkertainen ajatus on se, että veronmaksajien ei enää pitäisi olla eturintamassa, koska pankkien pitäisi maksaa pankkien puolesta.

Näiden ajatusten perusteella esitimme sitten työkalupakin sisällön, jossa oli mukana kriisinratkaisurahastot. Haluaisin tämän osalta korostaa yhtä lailla erittäin tärkeää työtä, jonka Elisa Ferreira on puolestanne tehnyt. Annan lokakuussa tiedonannon, joka perustuu parlamentin ja Elisa Ferreiran näkemyksiin ja ministerineuvoston vastauksiin. Miksi lokakuussa? Koska siihen mennessä olemme myös edistyneet merkittävässä Baselin prosessissa sekä omien varojen laadullista ja määrällistä pääomittamista koskevien velvoitteiden osalta.

Te kaikki tiedätte, että kun puhumme pankeilta perittävistä maksuista tai pankkien kriisien ehkäisystä, kaikki osat on saatava paikoilleen, ja meidän on kiinnitettävä huomiota siihen, mitä olen kutsunut näiden toimenpiteiden "kalibroinniksi", jotta voidaan varmistaa, että ne ovat tehokkaita ja että kukaan ei vältä niitä. Se ei ole tavanomaista toimintaa, mutta emme saa kuitenkaan rangaista taloutta tarkastelematta kaikkien näiden toimenpiteiden kasautumisvaikutusta.

Annan siksi lokakuussa tiedonannon tulevien kriisien ehkäisystä ja pankkien vastuusta ja kriisinratkaisurahastosta, ajatuksista, jotka etenevät, koska Saksa on juuri pannut täytäntöön tämän ajatuksen. Ruotsi oli jo tehnyt niin. Aiomme yrittää rakentaa yhteen sovitetun järjestelmän, jonka ydin on yhteinen ja jossa vältetään pankkilaitosten huonoa koordinointia tai jopa kilpailua ja kaksinkertaista verotusta.

Kuten puheenjohtaja Reynders sanoi, keskustelu on vasta alkanut. Tämä toinen asia rahaliikenteen maailmanlaajuisesta verotuksesta on huomattavasti vaikeampi. Keskustelu alkoi G20:ssä. Kaikki eivät olleet innoissaan. Monet meistä ajattelevat, että se on oikeudenmukainen ajatus ja että, vaatimattomasti mutta tehokkaasti, rahaliikenteen pitäisi voida osallistua monien maailmanlaajuisten merkittävien haasteiden rahoittamiseen, jotta maailmasta tehtäisiin oikeudenmukaisempi ja siten vakaampi ja turvallisempi paikka. Tämä maailma, jossa asumme, on turvallisempi vain, jos se on oikeudenmukaisempi, ja niin ei ole tällä hetkellä.

Me kaikki olemme erittäin tietoisia haasteista – esimerkiksi ympäristö, ilmastonmuutos ja elintarvikkeet – ja kriiseistä, jotka yleisesti iskevät köyhimpiin maihin ankarimmin. Monet meistä pitävät sitä oikeudenmukaisena ajatuksena, mutta yksimielisyyden saavuttamiseen ministerineuvostossa on vielä pitkä matka, lievästi sanottuna. Meidän on jatkettava työtämme sen osalta. Komission jäsenkollegani, Algirdas Šemeta, on kirjoittanut alustavan tiedotusmuistion, ja ministerineuvostossa tehdyn työn perusteella laadimme uuden tiedonannon erityisesti rahoitusalan verotuksesta. Tämä tiedonanto on suunniteltu lokakuuksi.

En toista sitä, mitä puheenjohtaja Reynders sanoi vakaus- ja lähentymisohjelmasta, komission toteuttamista ponnistuksista ja työryhmän tekemästä työstä. Mainitsen vain ajatuksen – joka minusta on hyödyllinen – talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta, jolla kaikkien maidemme talousarvion analyysi saadaan oikeaan mittakaavaan ja jolla samalla säilytetään niiden itsemääräämisoikeus ja saadaan kuva – jälleen EU:n tutka – maiden yleisistä talouspoliittisista suuntaviivoista. Neuvosto tekee myös työtä tätä aihetta koskevien komission asiakirjojen ja kertomusten perusteella.

Puheenjohtaja Reynders otti päivällisellä esiin kaksi keskustelun aihetta, jotka kuvailen lyhyesti. Yksi niistä, joka koskee minua ja meitä kaikkia täällä, on kansainvälisen tilinpäätösstandardilautakunnan IASB:n toiminta. Haluaisimme, että sen hallintoa uudistetaan ja avoimuutta lisätään. Olen myös kertonut neuvoston puheenjohtajalle, että olen valmis antamaan parlamenttia kiinnostavan kertomuksen transatlanttisesta sääntelystä syyskuun epävirallisessa neuvoston kokouksessa.

Emme ole yksin G20:ssä emmekä edes yhdysvaltalaisten ja eurooppalaisten kesken, mutta meidän on ehdottoman tärkeää varmistaa, että toimenpiteet, joita Yhdysvaltain kongressi toteuttaa valvonnan ja sääntelyn osalta presidentti Obaman johdolla, ovat samansuuntaisia EU:n toteuttamien toimenpiteiden kanssa.

Olen tällä hetkellä laatimassa eräänlaista tulostaulua, jossa verrataan sitä, mitä Yhdysvalloissa tehdään tällä hetkellä, siihen, mitä me EU:ssa teemme, tuon samansuuntaisuuden takaamiseksi. Kyse on samojen tavoitteiden saavuttamisesta käyttämättä välttämättä samoja menetelmiä tai toimenpiteitä. Uskon, että se on hyödyllinen väline ministereille ja tämän parlamentin jäsenille.

 
  
MPphoto
 

  Corien Wortmann-Kool, PPE-ryhmän puolesta. (NL) Arvoisa puhemies, haluaisin sanoa Euroopan kansanpuolueen puolesta, että olemme hyvin tyytyväisiä Euroopan pankkivalvontajärjestelmästä aikaansaatuun sopimukseen. Se on merkittävä virstanpylväs. Monet jäsenvaltiot kaivautuivat aluksi asemiinsa, mutta esittelijämme ovat olleet sitkeitä, ja vakuuttavan komission jäsenen ja puheenjohtajavaltio Belgian tiukan linjan ansiosta pystyimme saavuttamaan tämän tuloksen. Toinen myönteinen tulos on ollut talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson käyttöönotto. Molemmat ovat merkittäviä askelia EU:n taloushallinnon vahvistamisessa.

Ecofin-neuvostossa on myös jo keskusteltu erilaisista pankkiverojen muodoista, koska myös pankkien on osallistuttava kriisin vaikutusten käsittelyyn. Sitä on aivan oikein yritetty saada aikaan G20-tasolla, mutta siinä ei ole juuri edistytty. PPE-ryhmä on siksi samaa mieltä päätelmästä, että jos tätä ei onnistuta tekemään kansainvälisesti, sitten me EU:ssa voimme – ei, meidän täytyy – ottaa johtoasema ottamalla käyttöön pankkivero tai pankeilta perittävä maksu. Meidän on kuitenkin tehtävä se koordinoidusti, koska jäsenvaltiot ottavat jo kyseisiä maksuja käyttöön itse, ja se on uhka sisämarkkinoillemme.

Siksi, arvoisa komission jäsen Barnier, kannustan teitä lujasti käyttämään aloiteoikeuttanne, jotta voitte saada aikaan yhteensovitetun pankeilta perittävän maksun EU:ssa, sellaisen, joka otetaan kaikissa maissa käyttöön samojen perusteiden mukaisesti. Tässä asiassa, aivan kuten eurooppalaista valvontaa koskevassa asiassa, tämä parlamentti on teidän puolellanne.

Rahaliikenteen verosta puolestaan on sanottava, että se on erinomainen asia, jonka osalta teidän on työskenneltävä ankarasti saadaksenne sen näkymään paljon aiempaa paremmin G20-asialistalla. Haluaisin kuitenkin varoittaa teitä yhdestä asiasta, ja se on EU:n toimiminen yksin. Tiedän, että kollegani Martin Schulz haluaisi panna kyseisen rahaliikenteen veron täytäntöön EU:ssa, mutta sen haitat olisivat etuja suurempia, koska kyseessä on maailmanlaajuinen järjestelmä. Kyseinen vero johtaisi siihen, että rahaliikenne ohittaa EU:n. Meidän pitäisi siksi ponnistella ottaaksemme käyttöön menestyvän EU:n pankkiveron ja jatkaa toimintaa G20:n puitteissa.

 
  
MPphoto
 

  Udo Bullmann, S&D-ryhmän puolesta. (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa puheenjohtaja Reynders, arvoisa komission jäsen, onnittelut valvonnastanne. Parlamentti on tehnyt ankarasti työtä tämän kysymyksen osalta, ja te olette myös tehneet osanne, ja siksi tulokset ovat niin hyviä.

Meidän on oltava valmiita uusiin tehtäviin, ja valitettavasti minun on huomautettava, että muilla aloilla hyvät tulokset ovat edelleen kaukana. Haluaisin vain sanoa, että vipurahaston hoitajia koskeva asetus ei ole edelleenkään lähelläkään läpimurtoa. Sen osalta kehottaisin molempia osapuolia, sekä neuvostoa ja komissiota, ottamaan vauhtia. Ilman teidän ponnistuksianne asetuksista ei joka tapauksessa ole paljon hyötyä. Kaikilla on oltava yhdenvertaiset oikeudet. Hoitajiin Euroopan unionin ulkopuolella on aina sovellettava samoja ehtoja kuin heidän eurooppalaisiin kollegoihinsa. Muuten saamme EU:n epäedulliseen asemaan.

Emme pyri panemaan koko alaa kaltereiden taakse. Jos emme kuitenkaan saa aikaan tarkoituksenmukaisia parannuksia, joilla estetään mustia lampaita ryöstämästä hyvin toimivia yrityksiä, emme saa aikaan hyvää sääntelyä. Haluan antaa tämän varoituksen: teidän ei pitäisi kuvitella, että saatte helpon voiton pelkästään pelaamalla tämän parlamentin eri jäsenet toisiaan vastaan. Jos ette pysty ottamaan käyttöön tehokasta sääntelyä, koko EU tietää, kuka antautui lobbaajille, ja se tieto muuttaa näiden keskustelujen luonnetta.

Muutama sana rahaliikenteen verosta. Minun näkemykseni siitä on täysin vastakkainen kuin Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit). EU odottaa vastauksia. Teidän on annettava nämä vastaukset. Älkää tulko takaisin G20-huippukokouksesta ja sanoko meille: "Valitettavasti emme ole saaneet mitään aikaan, emme voi tehdä mitään". Meidän on sitä vastoin ryhdyttävä toimiin EU:ssa, ja siksi meidän on suunniteltava ja pantava täytäntöön joitakin ratkaisevia toimenpiteitä yhdessä EU:n kansalaisten kanssa. Muistakaa yksi asia neuvotellessanne G20huippukokouksessa: tarvitsemme teiltä vastauksen, muuten on annettava eurooppalainen vastaus.

 
  
MPphoto
 

  Sylvie Goulard, ALDE-ryhmän puolesta. (FR) Arvoisa puhemies, haluaisin kiittää komissiota ja puheenjohtajavaltio Belgiaa siitä, että ne ovat auttaneet saamaan EU:n rahoitusvalvonnan takaisin raiteilleen.

Tiedän, että kiittelemme nyt toinen toisiamme, mutta haluaisin joka tapauksessa korostaa, että oli onnekasta, että parlamentti pani viime joulukuussa merkille, miten jäsenvaltiot väittivät haluavansa ratkaista kriisin käyttämällä eurooppalaisia ratkaisuja ja samalla kuitenkin panivat kiireesti täytäntöön kaikki mahdolliset turvaverkot ja kaikki mahdolliset suojalausekkeet varmistaakseen, että nämä EU:n viranomaiset eivät missään nimessä voisi toimia ilman hallitustenvälisiä sopimuksia. Mielestäni olemme kaikki työskennelleet erittäin hyvin yhdessä, mutta kiitetään, kun on kiitoksen aika.

Järjestelmäriskikomiteaa koskevan mietinnön esittelijänä haluaisin korostaa erityisesti yhtä erittäin myönteistä asiaa. Komission jäsen Barnier viittaa usein tutkiin ja valvontatorneihin, mutta jokaisessa lentokoneessa on myös lentäjä, ja tuo lentäjä on Euroopan keskuspankin pääjohtaja, jonka parlamentti haluaa pysyvän tuossa asemassa.

Haluaisin kuitenkin ilmaista pientä tyytymättömyyden tunnetta, joka liittyy EU:n laajuisten yksikköjen suoraan valvontaan, ja ennen kaikkea pyytää teitä jatkamaan taistelua sen osalta. Meidän on alakohtaisissa teksteissä edelleen – kuten parlamentin neljä suurinta ryhmää ovat yhdessä sitoutuneet tekemään – annettava EU:n arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja Euroopan pankkiviranomaiselle valtuudet valvoa näitä yksikköjä, luokituslaitoksia. Näin tapahtuu jo teoriassa, ja odotamme komission jatkavan työtään ja laajentavan sitä selvitysyhteisöihin ja lopuksi rajatylittäviin ryhmittymiin. Tämän alan haaste oli yksinkertainen: meillä voisi joko olla sisämarkkinat, joihin sovelletaan EU:n sääntelyä ja valvontaa, tai voisimme tyytyä löyhään yhteensovittamiseen, joka tarkoittaisi kansallisvaltioiden välistä saivartelua – tai kuten Belgian puheenjohtajakauden aikana sanotaan, chipotage.

 
  
MPphoto
 

  Sven Giegold, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, tämä on ensinnäkin todella merkittävä hetki EU:lle, koska näyttää siltä, että olemme saaneet sopimuksen aikaan valvonnasta. Olemme saaneet paljon aikaan tekemällä yhteistyötä tämän asian osalta. Haluaisin esittää kiitokseni puheenjohtajavaltio Belgialle, komissiolle, komission jäsenelle Barnierille ja kollegoilleni eri ryhmistä. Olemme ottaneet todella valtavan askelen eteenpäin ja osoittaneet, että kaikki ne, jotka sanoivat, että EU ei enää edistyisi, ovat väärässä. Meidän on sitä vastoin otettava käyttöön ankarat säännökset sisämarkkinoille. Olemme nyt oikealla tiellä.

Toiseksi: Ecofin-neuvosto on jo tehnyt joitakin merkittäviä päätöksiä jäsenvaltioiden talousarvioiden seurannasta. Haluaisin kiittää komissiota aikaansaadusta edistyksestä. Olette esittäneet monia ehdotuksia. Odotamme nyt lisää ehdotuksia makrotalouden koordinoinnista. Kriisin takia sitä tarvitaan kiireellisesti.

Haluaisin nyt kuitenkin käsitellä rahaliikenteen veroa. Tähän mennessä olemme kuulleet komissiolta lähinnä ristiriitaisten signaalien kakofoniaa. Toisaalta komission jäsen Barnier ja puheenjohtaja Barroso ovat onneksi tukeneet ajatusta rahaliikenteen verosta. Komission jäsen Šemeta kuitenkin vastustaa ehdotusta. Kehotan teitä käsittelemään tätä asiaa kollegiaalisesti. Teidän on puhuttava yhdellä äänellä. Ei käy todellakaan laatuun, että komission jäsen Šemeta esittää kertomuksen, jonka tulokset tiedeyhteisö on jo kauan sitten kumonnut.

Esimerkiksi Euroopan parlamentin Bruegel-instituutilta tilaamassa tutkimuksessa oli merkityksellisiä tietoja. Tällä tutkimuksella kumotaan komission jäsenen Šemetan tästä asiasta esittämät väitteet. Ihmettelen myös, miksi hän ei ole täällä. Parlamentti on arvostellut häntä monesti tästä asiasta. Hänen olisi ainakin tänään pitänyt ilmestyä keskusteluun. Mietin myös, pitääkö hänen nyt jäädä jälki-istuntoon – joka tapauksessa tästä on päätetty: hänen osuuttaan on tarkistettava. Johtaako tämä todella komission esittämään ehdotukseen, aloitteeseen, jonka he aikovat esittää, vai saammeko taas vain uuden selvitysasiakirjan? Se ei todellakaan riitä! Toinen asia, joka ei riitä, on se, että neuvoston päätöstä lykätään, kunnes Ranska on G20-ryhmän puheenjohtaja. Sitä on mahdotonta hyväksyä!

Tämän ehdotuksen torjuneilla keskeisillä mailla, Yhdistyneellä kuningaskunnalla, Ruotsilla ja Espanjalla, on kuitenkin myös vastattavanaan kysymyksiä. Oli jo tiedossa, että Yhdistynyt kuningaskunta ja Ruotsi eivät kannattaisi sitä. Espanja on kuitenkin euroryhmän jäsen. Maan johdossa ovat sosialidemokraatit. Ehkä heidän pitäisi pyrkiä saamaan aikaan enemmän johdonmukaisuutta tässä parlamentissa omaksumansa myönteisen kannan ja Espanjan hallituksen neuvostossa omaksumien kantojen välille.

Lopuksi voin vain sanoa, että haluaisin, että Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraattien) ryhmä ilmaisisi täällä parlamentissa kantansa selkeämmin. Esititte juuri joitakin erittäin kriittisiä huomioita rahaliikenteen verosta, vaikka suuri osa ryhmästänne kannattaa sitä. En ole vakuuttunut siitä, että puhutte todella ryhmänne enemmistön puolesta. Tässä tilanteessa tarvitaan yhtenäistä toimintaa, muuten kansalaisistamme tulee kyynisiä, jos toisaalta aiomme toteuttaa kustannuksia säästäviä toimenpiteitä mutta emme toisaalta hankkia tuloja pääomatuloista perittävistä maksuista Euroopassa.

 
  
MPphoto
 

  Kay Swinburne, ECR-ryhmän puolesta. (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin aloittaa onnittelemalla puheenjohtajavaltio Belgiaa sen neuvottelutaidoista ja komission jäsentä Barnieria ja hänen ryhmäänsä valvontaa koskevan ratkaisun aikaansaamisesta. Haluaisin kuitenkin palata rahaliikennettä koskeviin kysymyksiin, jotka jäivät ratkaisematta eilisessä Ecofin-kokouksessa.

Näyttää siltä, että olen käyttänyt paljon aikaani parlamentissa pyytääkseni ihmisiä tekemään tutkimusta, kirjoittamaan vaikutustenarviointeja ja tekemään selvityksiä. Tämän viikon Ecofin-kokouksessa on toimittu ja tehty juuri niin. Sen sijaan, että käsiteltäisiin pelkästään poliittisia käsitteitä ja annettaisiin lainsäädäntöä hätäisesti, neuvoston kokous ja komission jäsenen Šemetan puheenvuorot ovat perustuneet tosiasioihin ja lukuihin. Hyvä esimerkki paremman sääntelyn periaatteista käytännössä. Kun riippumattomassa arvioinnissa todetaan, että yksi jäsenvaltio päätyisi keräämään yli 70 prosenttia rahaliikenteen verosta johtuvista tuloista, olisi kuitenkin naurettavaa väittää, että kyseinen vero pitäisi panna täytäntöön EU:n tasolla, jos ollenkaan.

Rahaliikenteen vero ei ole ilmaista rahaa, kuten populistiset tiedotusvälineet ovat saaneet meidät uskomaan. Pankit ja rahoitusalan välittäjät eivät maksaisi rahaliikenteen veroa. Sen maksaisivat eläkeläiset, jotka ovat riippuvaisia markkinoiden tuotoistaan, ja reaalitalouden yritykset, jotka maksavat kaikista suojaustoimista. Nyt on aika tunnustaa rahaliikenteen yksinkertaistetun veron rajoitukset ja, jos todellinen tavoitteemme on muuttaa pankkien käytöstä tuhoamatta talouksiamme, pyrkiä sen sijaan IMF:n ehdottamaan rahaliikenteen veroa tai pankeilta perittäviä maksuja koskevaan monipuolisempaan ratkaisuun.

Sen sijaan, että annamme prosessin mennä hakoteille pyrkimällä saavuttamattomiin ja ei-toivottuihin EU:n laajuisiin veroihin, joita monet jäsenvaltiot, ei pelkästään omani, vastustavat, meidän on suhtauduttava tähän tilaisuutena vahvistaa jäsenvaltioidemme heikkoa julkista taloutta ja antaa niiden käyttää rahat sopivaksi katsomallaan tavalla ja täydentää pankkitukien ja kriisinhallinnan tyhjentämiä valtion kirstuja.

 
  
MPphoto
 

  Miguel Portas, GUE/NGL-ryhmän puolesta. (PT) Ecofin on päättänyt käynnistää talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson, jolla pyritään varmistamaan johdonmukaisuus EU:n talouspolitiikan ja kansallisten talousarviopolitiikkojen välillä. Minun kysymykseni on seuraava: onko siellä ajateltu yhtään demokratiaa? Kannatan yhteensovittamista täysimääräisesti. Hyväksyn vajetta koskevat tavoitteet, ja haluaisin myös nähdä, että kyseiset tavoitteet pannaan täytäntöön työpaikkojen luomisen osalta. Hyväksyn kansallisten talousarvioiden tarkistukset, vaikka minusta olisi parempi, jos seuraamukset eivät olisi typeriä eikä niillä pahennettaisi ongelmaa, joten suhtaudun tähän sangen avoimesti.

Minusta on kuitenkin täysin mahdotonta hyväksyä, että Bryssel päättää siitä, miten jäsenvaltioiden on täytettävä sitoumuksensa, koska se tarkoittaa erioikeuksien riistämistä kansallisilta parlamenteilta. Ecofin saa enemmän kuin ennalta annettavan luvan; se antaa suuntaviivat, jotka koskevat kaikkia kansallisia talousarvioita. Kuulin puheenjohtaja Reyndersin sanovan: selvä, mutta emme mene tässä yksityiskohtiin. Kiitos jalomielisyydestänne, mutta perusongelma on se, että pääsuuntaviivoja sovelletaan 27 hallitukseen. Näistä 27 hallituksesta Saksa kertoo aina Kreikalle, mitä on tehtävä, mutta ei toisin päin.

Hyvät kollegat, kansallisten parlamenttien jäsenet eivät ole kirjoittamattomia lehtiä, jotka on täytettävä. Kansallisten parlamenttien jäseniltä ei yksinkertaisesti voida riistää heidän talousarviota koskevaa valinnanvapauttaan, joka on olennaisen tärkeä poliittinen päätös.

 
  
MPphoto
 

  Hans-Peter Martin (NI). (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, haluaisin aloittaa lausumalla teille kohteliaisuuden. On ilmiselvää, että olette halukas. Kyse on vain siitä, sallitaanko teidän olla halukas. Kehottaisin, että selvittäisitte kansalaisillenne kiireesti asiat tämän prosessin osalta, jota niin valtavalla määrätietoisuudella ajatte eteenpäin, kertoisitte syyn epäonnistumiselle kaikesta osoitetusta hyvästä tahdosta huolimatta ja selittäisitte, miksi olemme edistyneet vain rajallisesti kysymyksen neljän keskeisen peruskiven osalta.

On ilmeistä, että tarvitaan selkeyttä siitä, miksi rahoitusmarkkinoiden valvonta Yhdysvalloissa on keskeisillä aloilla ankarampaa ja kriittisempää kuin mitä nyt pyritte saamaan aikaan. Tarvitaan myös selkeitä vastauksia siihen, miten oikeastaan aiotte käsitellä välittäjäpankkeja koskevaa ongelmaa ja minkälaista menestystä siinä voidaan odottaa. Tarvitaan myös selkeytystä pääoman osalta. Mitä komissio aikoo? Yksityiskohtia on paljon, mutta miten aiotte taata, että romahdusta ei voi tapahtua uudelleen?

Haluaisin myös esittää kysymyksen pienen jäsenvaltion edustajana. Mitä voimme tehdä rajoittaaksemme niitä pankkeja koskevaa ongelmaa, jotka ovat liian suuria menemään konkurssiin? Meillä on Itävallassa Hypo Group Alpe Adria -pankkia koskeva tilanne, jossa, jos lainat irtisanottaisiin, Itävallan valtion velkataakka olisi niin suuri, että päätyisimme Kreikan kanssa samaan luokkaan. Aikooko komissio antaa tästä varoituksen? Mitä se tekee? Miten se aikoo estää sen, että Itävallasta ei tule Euroopan unionille toista Kreikkaa?

 
  
MPphoto
 

  Jean-Paul Gauzès (PPE). (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, myös minä haluaisin aivan ensiksi luonnollisesti onnitella valvonnan alalla aikaansaadusta hyvästä tuloksesta.

Kuten Sylvie Goulard meille muistutti, parlamentin ponnistukset eivät ole olleet turhia, ja joulukuussa tapahtui jotakin uutta ja ainutlaatuista: suurimpien ryhmien neljä koordinaattoria antoi lausunnon, jossa sanottiin, että EU:lla on oltava aiempaa suurempi osa tässä valvonnassa. Arvoisa puheenjohtaja Reynders, teidän dynamisminne ansiosta on saatu hyvä ratkaisu aikaan. Komissio on selkeästi tehnyt ankarasti työtä, ja pidän myönteisenä komission jäsenen Barnierin meille esittämää rahoituspalveluohjelmaa.

On onnekasta, että näin tapahtui, että tämä sopimus saatiin aikaan, koska loppujen lopuksi vaakalaudalla on EU:n rahoitusta koskeva uskottavuus, sen rahoitusta koskeva uskottavuus kansalaistemme silmissä, sillä he ovat kysyneet kriisin alusta alkaen meiltä: "Mitä EU tekee?", "Mitä konkreettisia tuloksia olette saaneet aikaan?" Voimme kertoa heille, että ajattelemme tätä asiaa ja teemme työtä sen osalta, että järjestämme kolmenvälisiä keskusteluja ja kokouksia, mutta he haluavat tuloksia.

Vaakalaudalla on myös EU:n uskottavuus kansainvälisten kumppaneidemme, erityisesti Yhdysvaltojen silmissä. Olen juuri ollut yhteydessä Yhdysvaltojen rahoitusalan edustajiin, ja loppujen lopuksi se, mikä heitä EU:ssa häiritsee, on tämä vaikutelma oikeudellisesta epävarmuudesta: muutamme asetuksia, otamme käyttöön tarkistuslausekkeita ja raukeamislausekkeita; emme rakenna mitään vakaata. Mielestäni lainsäädännön pitäisi olla lopullista, vaikka sitä voitaisiinkin tarkistaa. Ennen kaikkea emme saa antaa vaikutelmaa, että aiomme muuttaa tekstejä kaksi tai kolme vuotta myöhemmin.

Arvoisa puhemies, arvoisa puheenjohtaja Reynders, haluaisin tehdä omasta puolestani vetoomuksen: tänään iltapäivällä käytte komission jäsenen Barnierin ja kollegojeni kanssa hyvin merkittävän kolmenvälisen keskustelun vipurahastojen sääntelystä. Ratkaisun pikainen aikaansaaminen on olennaisen tärkeää. Olen hyvin tietoinen puheenjohtajavaltio Belgian sitoumuksesta ja teidän henkilökohtaisesta sitoumuksestanne. Sopimus on saatava aikaan muutaman seuraavan viikon aikana, jotta seuraavan kerran Ecofin-neuvoston työstä kertoessanne voitte sanoa: "vipurahastojen sääntelystä on saatu sopimus aikaan". Luotamme siihen, ja tiedän, että myös te luotatte siihen. Nyt meidän on otettava viimeinen askel oikean ratkaisun löytämiseksi.

 
  
MPphoto
 

  Anni Podimata (S&D). (EL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, Ecofin-neuvoston eiliset päätökset sekä tietysti sopimus rahoitusvalvontaa koskevasta uudesta tehokkaasta järjestelmästä ovat keskeisiä vaiheita suunnittelemassamme uudessa taloushallinnossa. Meillä on kuitenkin nyt suuri haaste. Kukaan ei voi tai kenenkään ei pitäisi pysäyttää aiempaa ankaramman talousarvion kurinalaisuuden ja ankaramman valvonnan säätämistä.

Haasteena on suunnitella uusi talousmalli, jolla vastataan EU:n kansalaisten vaatimukseen täystyöllisyydestä ja oikeudenmukaisesta kasvusta. Meidän on siksi saatava aikaan tasapaino talousarvion kurinalaisuuden ja kestävässä kasvussa ja täystyöllisyydessä tarvittavien resurssien turvaamisen välillä julkisilla ja yksityisillä investoinneilla.

Meidän on siksi käsiteltävä jäsenvaltioiden välistä makrotalouden tasapainoa ja kilpailukykyeroa, jotka väistämättä johtavat taloudelliseen ja sosiaaliseen epätasa-arvoon. Ennen kaikkea me kuitenkin tarvitsemme mallin, jolla jaetaan aiempaa oikeudenmukaisemmin elpymisen kustannukset ja siinä finanssipoliittisella oikeudenmukaisuudella ja rahaliikenteen verotuksella voisi olla liikkeellepaneva tehtävä.

EU voi ja sen täytyy olla johtoasemassa tämän kysymyksen osalta. Se teki niin ilmastonmuutoksen torjunnassa tekemällä yksipuolisia sitoumuksia. Se voi ja sen täytyy johtaa ponnistuksia edistääkseen vastaavia asetuksia kansainvälisellä tasolla.

 
  
MPphoto
 

  Jens Rohde (ALDE). (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää ja tukea komissiota ja neuvostoa niiden työn osalta, jolla varmistetaan riittävä rahoitus rahoitusalalta.

Ongelmia on kuitenkin muutama. Tuemme koordinoidun vakaustason ja rahaston käyttöönottoa, mutta rahaliikenteen veron osalta puhumme täysin erilaisesta ja paljon monimutkaisemmasta kysymyksestä.

Tuon veron pitäisi vähintään olla maailmanlaajuinen veronkierron välttämiseksi. Sen lisäksi, että kaikkien toimien verotus ei saata olla teknisesti toteuttamiskelpoista, sillä saatettaisiin myös tehdä markkinoista aiempaa epävakaampia ja vähentää niiden maksuvalmiutta.

Minulla on muutama kysymys veroista. Jos tavoitteena on saada rahaa maailmanlaajuisiin tarkoituksiin, mihin rahakasoihin tulot menevät ja kuka vastaa rahojen jakamisesta? Jos veroa kerätään erityiseen tarkoitukseen, mistä me edes tiedämme, milloin sitä on riittävästi? Lopuksi, tärkein kysymys on se, kuka kerää verot – jäsenvaltiot vai EU? Jos se on EU, kaukana kansalaisista, miten estämme jatkuvan verojen korottamisen? Todellisessa maailmassa mikään ei ikinä tunnu riittävän, kun kyse on poliitikkojen lisärahan tarpeesta.

 
  
MPphoto
 

  Derk Jan Eppink (ECR). (NL) Arvoisa puhemies, haluaisin toivottaa puheenjohtaja Reyndersin tervetulleeksi. Toivon, että teillä on kaikki hyvin. Minulla ei periaatteessa ole mitään ongelmaa pankeilta perittävän maksun osalta. Ihmettelen vain, miten sen oletetaan toimivan käytännössä. Se muistuttaa minua linja-autosta: kaikki haluavat päästä sisään, mutta kaikki haluavat mennä eri suuntiin. Rahaliikenteen vero puolestaan on mielestäni hyvä esimerkki huonosta ajatuksesta. Se on periaatteessa eräänlainen eurooppalainen Tobin-vero. Emme kuitenkaan nimitä sitä enää siksi, koska nykyään jopa James Tobin itse vastustaa tuota veroa. Se pelottaa pääoman pois, ja Ruotsi on ollut siitä erittäin hyvä esimerkki. Se myös johtaa kysymykseen siitä, mitä me aiomme tehdä kyseisestä verosta tulevilla tuloilla. Aiommeko käyttää ne EU:n omiin resursseihin? Tämä kysymys jakaa ehdottomasti mielipiteitä, joten minun neuvoni teille, arvoisa puheenjohtaja Reynders, on seuraava: suunnitelmanne taustalla saattaa olla erittäin hyviä aikomuksia, mutta olkaa hyvä ja luopukaa siitä. Pankaa suunnitelma jäihin, tai vielä parempi, jättäkää se ulos kuolemaan hypotermiaan. Emme tietenkään voi toimia yksin. Nyt haluaisin kommentoida sitä, mitä Martin Schulz on sanonut, vaikka hän ei näytäkään kuuntelevan minua juuri nyt. Hän sanoi eilen, että hän haluaisi pakottaa Euroopan komission tekemään aloitteen rahaliikenteen verosta. Hän haluaa saada ihmiset kaduille. Minun neuvoni on, että älkää lähtekö sille tielle. Me teemme eurooppalaisen kansalaisaloitteen tällaista veroa vastaan, koska tavallinen kadunmies siitä joutuu maksamaan.

 
  
MPphoto
 

  Othmar Karas (PPE). (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, arvoisa puheenjohtaja Reynders, minulla on viisi huomautusta. Ensiksi minun on sanottava, että minusta on valitettavaa, että eilisen kaltainen merkittävä Ecofin-kokous järjestettiin samaan aikaan kuin komission puheenjohtajan puhe unionin tilasta. Olisin odottanut parempaa koordinointia. Jos meidän halutaan vetävän yhtä köyttä, meidän on oltava tietoisia Euroopan unionia koskevista aiheista ja kohokohdista, meidän on sovitettava ponnistuksemme yhteen, kuunneltava toisiamme ja puhuttava toisillemme. Tällaiset päällekkäiset aikataulut ovat täysin tarpeettomia, ja niillä vain tehdään karhunpalvelus molemmille tapahtumille.

Toinen asia, jonka haluaisin mainita, on valvonta. Haluaisin kiittää neuvoston puheenjohtajavaltiota, komission jäsentä ja parlamenttia. Ilman parlamentin heinäkuussa tekemää päätöstä kesän aikana ei olisi ikinä edistytty eikä meillä olisi tehokasta valvontaa. Ilman parlamentin heinäkuussa tekemää päätöstä Euroopan keskuspankin pääjohtaja ei johtaisi makrotalouden valvontaviranomaista. Näitä asioita lujitettiin parlamentin ja puheenjohtajavaltion aktiivisella yhteistyöllä komission tukemana. Haluaisin kiittää teitä siitä lämpimästi.

Kolmas kohtani liittyy talousarvion laatimisen eurooppalaistamiseen. Meidän on tiedostettava, että rahaliiton toinen pilari toimii vain, jos pyrimme taloudelliseen ja sosiaaliseen unioniin ja eurooppalaistamme talousarviopolitiikan ja veropolitiikan ensimmäisenä askelena pelkästään niiden yhteensovittamisen sijasta.

Neljäs kohtani on se, että vaikka pankeilta perittävää maksua tarvitaan, sen ei pitäisi antaa kehittyä pohjattomaksi kaivoksi. Maksulla pitäisi olla eurooppalainen tavoite, ja se pitäisi rajata eurooppalaisiin tarkoituksiin ja Euroopan valuuttarahasto pitäisi perustaa.

Viides kohtani liittyy rahaliikenteen veroon. Tähän mennessä veroja puolustavista ja sitä vastustavista täytyy tuntua, että he ovat turhaan pyörineet ympyrää. Arvoisa puheenjohtaja Reynders, totesitte juuri, että tämä on ollut ensimmäinen vakava keskustelu aiheesta. Olemme kuitenkin puhuneet siitä jo vuoden. Olemme kysyneet kysymyksiä. Olemme antaneet päätöslauselmia. Ensin näytätte siirtävän vastuuta G20-maille, sitten komissiolle ja lopuksi jäsenvaltioille. Haluamme vastauksen näihin viiteen kysymykseen. Mikä on tuleva arvioinnin perusta? Mikä prosenttiosuus on? Kuka määrää maksusta? Kuka saa rahaa ja mitä varten? Esittäkää meille suunnitelma, sitten voimme keskustella asiasta enemmän ja lopulta tehdä jotakin käytännöllistä.

 
  
MPphoto
 

  Elisa Ferreira (S&D). (PT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, eilen Ecofin-neuvoston kokouksessa käsiteltyä talouspolitiikan eurooppalaista ohjausjaksoa koskevien ponnistelujen yhteensovittaminen on itsessään myönteinen askel, mutta se on vain osa kuvasta. Kasvun ja työllisyyden on oltava ensisijaisia tavoitteita, aivan kuten vakaus- ja kasvusopimuksen velvoitteiden täyttämisen. Euroopan valuuttarahaston perustaminen on olennaisen tärkeää. Valtion velkaa on käsiteltävä kaikkien niiden muiden velvoitteiden ohella, jotka koskevat osallistumista rahapoliittiseen alueeseen. On olennaisen tärkeää, että tämän hankkeen kehittäminen ei johda seuraamusten vaaralliselle tielle, ja luotan siihen, että siinä komissiota opastaa komission jäsen Barnier ja hänen kokemuksensa.

Toiseksi myös minä haluaisin onnitella häntä vilpittömästi hänen tekemästään rahoitusvalvontaa koskevasta työstä. Mielestäni erityisesti komission jäsen Barnier on parlamentin ja puheenjohtajavaltio Belgian ohella onnistunut saamaan aikaan hyvän sopimuksen: sopimuksen, jolla kunnioitetaan ja puolustetaan EU:n kansalaisten etuja. Toivon, että puuttuvassa asialistassa noudatetaan samaa menetelmää ja että saavutamme samanlaisen menestyksen.

Kolmanneksi haluaisin sanoa, että toivon todella, että pankkikriisin ja erityisesti järjestelmän kannalta merkittävien pankkien ja rajatylittävien pankkien osalta kaikki edistys auttaa lujittamaan EU:n kantaa.

Viimeiseksi, arvoisa komission jäsen, on olennaisen tärkeää palata G20:tä koskevaan asialistaamme, erityisesti, jos emme halua luopua taistelusta petosta, veronkiertoa ja veroparatiiseja vastaan ja jos haluamme, että pankit ja rahoituspalvelut osallistuvat aiempaa tehokkaammin ja päättäväisemmin...

(Puhemies keskeytti puhujan)

 
  
MPphoto
 

  Vicky Ford (ECR). (EN) Arvoisa puhemies, pidän sopimusta valvontarakenteesta myönteisenä. Tiedän, että tuon sopimuksen aikaansaaminen ei ollut helppoa kollegoilleni. Se on ollut herkkä tasapainottava toimi sen välillä, että suojellaan markkinoita rajatylittäviltä riskeiltä suojelun ja samalla säilytetään kansallisten hallitusten vastuu.

Komissio on kuvannut tätä aivan oikein vasta ensimmäiseksi tiileksi. Odotan innokkaasti työskentelyä komission kanssa sen varmistamiseksi, että tulevat tiilet eivät horjuta tuota herkkää tasapainoa.

Ei ole pohjimmiltaan hyvä, että jäsenvaltiot sopivat normeista kansainvälisesti eivätkä sitten pane niitä täytäntöön kotimaassa. Toivon, että tällä varmistetaan, että me kaikki noudatamme kansainvälisiä sääntöjämme.

Monet kollegoistani sanoivat keskustelun aikana, että on tärkeää, että Euroopan järjestelmäriskikomitean johtaja on EKP:n johtaja. Lupasimme kuunnella häntä hänen varoittaessaan meitä riskeistä. Eilen hän varoitti neuvostoa rahaliikenteen veroa koskevasta riskistä ja kertoi meille, että se voisi olla katastrofi EU:lle. Varmistakaamme, että me poliitikkoina pidämme lupauksemme ja todella kuuntelemme henkilöä, jota olemme sanoneet kuuntelevamme.

 
  
MPphoto
 

  Sophie Auconie (PPE). (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa ministeri, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, kuten kollegani todenneet – Jean-Paul Gauzès juuri äsken ja eilen unionin tilaa koskevan keskustelun aikana – tarvitsemme enemmän EU:ta.

Enemmän EU:ta kasvun ja työpaikkojen luomiseksi, markkinoiden sääntelemiseksi ja epätasa-arvon vähentämiseksi. Tämän on ryhmäni puheenjohtajan Joseph Daulin kanta, ja tuen sitä täysimääräisesti. Uskon, että jäsenvaltiot ovat viimein ymmärtäneet, että meidän on oltava rohkeampia talous- ja talousarvioasioissa. Rohkeampia ja, ennen kaikkea, vastuullisia: kansalliset protektionistiset vastaukset johtavat katastrofiin.

Tarvitsemme enemmän rahoitusvalvontaa EU:n tasolla; neuvoston sopimus rahoitusvalvontapaketista, josta äänestämme seuraavassa täysistunnossa, on tämän osalta erinomainen uutinen.

Meidän on kuitenkin järjestelmän valvonnan lisäksi saatava aikaan todellinen talousarvio- ja talouspolitiikkojemme yhteensovittaminen. Meidän on saatava aikaan sekä talousarvion että talouden federalismi. Halvaannumme, jos rahapolitiikkamme on yhteinen mutta talousarviopolitiikkamme itsenäisiä. Mielestäni federalismi on alkanut tämän uuden talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson myötä, koska siinä edellytetään, että jäsenvaltiot toimittavat talousarviostrategiansa joka vuosi ennen kesää neuvostolle sen lausuntoa varten.

Kuten usein EU:n tasolla on kuitenkin tapana, käytännön tapahtumat määrittelevät sääntöjä enemmän kuin tekstit. Omalta osaltani haluan, että tämä yhteensovittaminen on enemmän kuin vain muodollinen käytäntö ja että se johtaa todelliseen yhteiseen strategiaan talous-, teollisuus- ja sosiaalipolitiikkamme osalta. Pidän valitettavana, että kansalliset parlamentit ja Euroopan parlamentti eivät vielä täysin osallistu tähän koordinointiprosessiin.

Arvoisa ministeri, koska olette neuvoston puheenjohtaja, osoitan sanani erityisesti teille: parlamenteilla on budjettivallan käyttäjinä oltavana olennaisen tärkeä asema EU:n talouspolitiikan laatimisessa, koska se on ainoa tapa varmistaa sen tehokkuus ja oikeutus.

 
  
MPphoto
 

  Antolín Sánchez Presedo (S&D). (ES) Arvoisa puhemies, haluaisin onnitella puheenjohtajavaltiota siitä, että neuvosto hyväksyi yksimielisesti parlamentin ja komission valvontapaketista aikaansaaman kompromissin.

Olemme työskennelleet puheenjohtajavaltioiden Espanjan ja Belgian kanssa ja olemme onnistuneet päättämään tehtävämme kunnianhimoiseen kompromissiin, jolla luodaan vakaa perusta rahoitusuudistukselle ja joka on virstanpylväs unionin yhdentymisessä.

Talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson käyttöönotto ensi vuodesta alkaen on myös hyvin myönteinen askel, vaikka siinä onkin kyse paljon muusta kuin toiminta-aikataulun järjestämisestä: se edellyttää merkittävää sisältöä ja parlamentaarista ulottuvuutta.

Tarvitaan taloushallinnon laajempaa uudistusta. Sitä tarvitaan, jotta voidaan ottaa käyttöön alikäytetyt talouskasvun valmiudet ja rakentaa tarvitsemamme sosiaalinen ja taloudellinen unioni.

Tarvitaan myös johdonmukaista, vankkaa ja uskottavaa EU:n kriisinehkäisy-, hallinta- ja ratkaisujärjestelmää. Sen oltava yhdenmukaista talouden elpymisen kanssa, sen on ennakoitava moraaliset vaarat ja siinä on otettava huomioon loput rahoitusuudistuksen rasituksista ja vältettävä vääristymiä sisämarkkinoilla. Tarvitaan sisäistä yhteensovittamista, jotta se voidaan esittää G20:lle.

Lopetan pian. Rahaliikenteen veron osalta odotamme komissiolta tiedonantoa, jossa voidaan ottaa myös huomioon rahoitustoimien vero. Tässä on kyseessä epävakauden torjunta, rahoitustaakan oikeudenmukainen jakaminen, kriisin julkiseen talouteen kohdistuvan vaikutuksen lieventäminen, uusien resurssien luominen Euroopan unionille ja vuosituhannen kehitystavoitteiden edistäminen. Jos haluamme olla maailmanlaajuinen toimija, emme voi toimia erillämme.

 
  
MPphoto
 

  Peter Skinner (S&D). (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin kiittää puheenjohtaja Reyndersia ja komission jäsentä Barnieria erittäin paljon heidän tuestaan valvontapaketille, joka joskus vaikutti vähän siltä, että yritetään työntää hammastahnaan takaisin putkiloon, mutta lopuksi saimme sen sinne. Toivon, että työmme Solvenssi II -direktiivin ja sen täytäntöönpanotoimenpiteiden osalta on tätä tuottavampaa ja paljon nopeampaa. Uskon, että niin on.

Tänään on jo mainittu monia myönteisiä – ja monia kielteisiä – asioita, mutta haluaisin ilmaista olevani samaa mieltä edistyksestä, joka on jo saatu aikaan ja johon meidän pitäisi pyrkiä. EU:ssa – eikä vain euroalueella, se on sanottava – kuitenkin tarvitaan suoritusta parantavia asetuksia sekä suojatoimia.

Minusta tuntuu, että valtioita yritetään saada tuntemaan itsensä hylkiöiksi, ja se on lopetettava. Se on itsetuhoista koko EU:lle. Ratkaisuna on kansainvälinen asialista. Euroopan unionilla on oltava merkittävä ja olennaisen tärkeä asema maailmanlaajuisten normien luomisessa.

Ongelma on se, että jos luulemme, että normien luominen pelkästään EU:lle riittää, teemme vakavan virheen. Siksi pidän myönteisinä komission jäsenen Barnierin huomioita Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen sääntelysaavutuksia vertailevasta tulostaulusta. Minun toimistoni on jo laatinut sellaisen tulostaulun. Jakaisin mielelläni sen sisällön teidän kanssanne, arvoisa komission jäsen. Toivon, että se on hyödyllinen.

Lopuksi haluaisin kysyä seuraavaa: missä olemme menossa transatlanttisen talousneuvoston osalta, korkean tason sääntelyä koskevan vuoropuhelun osalta? Minne odotamme olevamme menossa tulevaisuudessa? Meillä on edessämme ongelmia, joita emme voi ratkaista yksin.

 
  
MPphoto
 

  Liem Hoang Ngoc (S&D). (FR) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, Ecofin-neuvosto hyväksyi eilen talouspolitiikan eurooppalaista ohjausjaksoa koskevan periaatteen. Federalistina voin vain pitää tällaista edistystä myönteisenä. Talousarviopolitiikan yhteensovittaminen on kuitenkin yksi asia ja niiden sisällön määrittäminen toinen. Siksi vakaus- ja kasvusopimuksen vahvistaminen on vakava virhe.

Koko EU:lle dogmaattisesti määrätyn säästökohtelun ensimmäiset vaikutukset näkyvät jo. Espanjalla ja Irlannilla on koko ajan enemmän ongelmia, ja elokuun lopussa julkaistu Markit-tutkimus osoittaa, että tämä kohtelu on syypää EU:n kasvun pysähtymiseen ja ennen pitkää Saksan kasvun pysähtymiseen.

Monet seuraavan epävirallisen Ecofin-kokouksen esityslistalla hahmotellut rajoittavat toimenpiteet ovat vieläkin vakavampia. Automaattisten rahoitusseuraamusten määrääminen jo talousarvio-ongelmissa oleville valtioille on vastuutonta. Se lisää kaikissa jäsenvaltioissa väistämättä kritiikkiä niiden kansallisesta osuudesta EU:n talousarviossa.

Kaksi ja puoli miljoonaa kansalaista ilmaisi eilen Ranskan kaduilla ensimmäiset vastalauseet säästöpaketista. EU:n sosiaaliturvaverkon säilyttämisen ja elpymiselle välttämättömän yhteiskunnallisen sopusoinnun luomisen sijasta neuvosto ja komissio ovat tuhoamassa niitä. Mittaavatko ne kyseisten päätösten vaikutusta vain kansalaisten euroskeptisyyden tason nousulla?

Euroopan yhdentymisen ja niiden kansalaisten vuoksi, joiden puolesta siihen on ryhdytty, on tunnustettava, arvoisat kollegat, että vakaus- ja kasvusopimuksen vahvistaminen on taloudellinen harha-askel. Se on myös vakava poliittinen virhe.

 
  
MPphoto
 

  Sławomir Witold Nitras (PPE). (PL) Olen hyvin tyytyväinen rahoitusvalvontajärjestelmän perustamista koskevaan kompromissiin. EU:n markkinoilla todella tarvittiin näitä mekanismeja. Olen itse erityisen tyytyväinen siihen, että siinä korostetaan Euroopan keskuspankin asemaa. Olemme mielestäni aiempaa paremmassa turvassa uusien järjestelyjen nojalla. Euroopan keskuspankin kokemuksen ansiosta voimme katsoa tulevaisuuteen myönteisesti, ja Euroopan rahoitusvalvontajärjestelmän elinten perustaminen olisi katsottava askeleksi oikeaan suuntaan. Olemme aloittaneet tosissamme menoja koskevan politiikan yhteensovittamisen, emmekä ole kiinnostuneita vain verojen keräämisestä Euroopassa. Raportointijärjestelmä on erittäin tärkeä. Muistakaa, että kansalliset hallitukset, jotka tekevät päätöksiä ja joiden velvollisuus on valvoa talousarvion vajetta koskevia sääntöjä, eivät ole ainoa elin, jolla on valtuudet käyttää rahaa omassa maassaan.

 
  
MPphoto
 

  George Sabin Cutaş (S&D). (RO) Vakaus- ja kasvusopimus ei ole ainoa, joka on uudistuksen tarpeessa, sitä tarvitsee koko talous- ja sosiaalimalli.

Talous- ja sosiaalimalli, Euroopan unionin erityispiirre, on nyt osoittautumassa kestämättömäksi. Sitä pidettiin alun perin taloudellisen kasvun sekä sosiaaliturvan liikkeellepanevana voimana, mutta se ei ole pystynyt täyttämään odotuksia. Kymmenen prosenttia eurooppalaisista on työttömänä, ja jotkin jäsenvaltiot ovat edelleen syvässä taantumassa.

Toisaalta EU:n taloudellisten virtojen valvonnassa on puutteita, joita talouskriisi on selkeästi korostanut. Sen vuoksi EU:n talouksien makrotalouden valvonta on välttämätöntä, erityisesti siksi, että taloudet liittyvät tiiviisti toisiinsa yhtenäismarkkinoiden ja yhtenäisvaluutan kautta.

Pidän siksi myönteisinä Ecofin-neuvoston päätelmiä Euroopan unionin makrotalouden valvonnan perustan laatimisesta siten, että perustetaan Euroopan järjestelmäriskikomitea ja valvontaviranomaiset pankki-, vakuutus- ja arvopaperialoille, puhumattakaan kansallisten talousarvioiden valvonnasta talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson avulla.

 
  
MPphoto
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL). (PT) Arvoisa puhemies, Ecofin-neuvoston eilen tekemiä päätöksiä on mahdotonta hyväksyä. Vaikka keinottelijat myöntävät itselleen edelleen skandaalimaisia palkkoja ja rahaliikenteen tehokas verottaminen on edelleen kaukana ja veroparatiisit kukoistavat, he ovat tarttuneet kriisin tarjoamaan tilaisuuteen käynnistää tähän mennessä suurin hyökkäys demokratiaa vastaan. He ovat yrittäneet tehdä kansallisten parlamenttien jäsenistä eurooppalaisia käsinukkeja pakottaakseen kansalliset talousarviot EU:n johtajien alustavaan tarkistukseen aivan kuin vakaus- ja kasvusopimuksen selkeä ehdollisuus ja sen järjettömät perusteet eivät olisi riittäneet.

Perussopimuksissa mainitulla niin sanotulla taloudellisella koordinoinnilla ei voida oikeuttaa tätä jäsenvaltioiden itsemääräämisoikeuden murskaamista, ei EU:n tasolla eikä kansallisella tasolla, niiden taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen tuskallisena hetkenä. He ovat menneet liian pitkälle talous- ja rahoitusryhmien etujen puolustamisessa, ja tällä on vakavat seuraukset Euroopan unionin köyhille. Siksi me vastustamme tätä, ja olemme varmoja, että Euroopan unionin työläisten ja kansan vastarinta tiivistyy.

 
  
MPphoto
 

  Liisa Jaakonsaari (S&D). (FI) Arvoisa puhemies, kiitos puheenvuorosta. Vielä pari vuotta sitten oli Euroopassakin vallalla oppi, ääriliberalismi, jossa sanottiin, että politiikka vain sekoittaa markkinoiden toimintaa ja että markkinat ratkaisevat.

Nyt olemme tilanteessa, jossa politiikalla on merkitystä. Politiikka ratkaisee asioita ja on erittäin tärkeää, että nyt on rahoitusvalvonnassa päästy eteenpäin. On erittäin tärkeää, että budjettitilastojen vääristelyt, joita on tapahtunut, tulevat avoimiksi. Kaikki on avointa, ja avoimuus on mielestäni yksi uudistuksen avainsana.

Schumanin alun perin sanoma totuus osoittautuu oikeaksi: Euroopan unioni kehittyy kriisien kautta. Euroopan unioni saa uskottavuutensa juuri konkreettisilla tuloksilla. Olemme nyt ottamassa näitä konkreettisia askeleita.

 
  
MPphoto
 

  Michel Barnier, komission jäsen. (FR) Arvoisa puhemies, haluaisin kiittää teitä kaikkia siitä, mitä olette sanoneet valvonnan alalla aikaansaadusta yhteisestä tuloksesta.

Haluaisin palata siihen, mitä Elisa Ferreira juuri sanoi siitä, että kaikki nämä rahoitus-, talous- ja yhteiskuntakriisit, unohtamatta elintarvike- ja ympäristökriisejä, vaikuttavat kansalaisiimme ja järkyttävät heitä. Mielestäni meidän on osoitettava kansalaisillemme selkeästi, että otamme kriiseistä oppia, koska he ovat ihmisiä, jotka valitsivat teidät, ja me olemme vastuussa heille. Juuri niin olemme tehneet valvonnan osalta; meidän on vain tiedotettava siitä ja selitettävä sitä, ja sitä olemme alkaneet tehdä. Tarkoitan Arlene Mc Carthyn mietintöä kolmannesta vakavaraisuusdirektiivistä ja palkoista ja palkkioista. Minun mielestäni meidän, parlamentin, neuvoston ja komission on näiden kaikkien asioiden osalta, jotka ovat järkyttäneet, järisyttäneet ja vaikuttaneet kansalaisiimme ja valittuihin edustajiin, osoitettava, että annamme siihen EU:n tason vastauksen ja konkreettisia vastauksia.

Rahaliikenteen veron osalta komission jäsen Šemeta on saattanut loppuun erittäin merkittävän ja hyödyllisen tehtävän, jossa hän on analysoinut tämän veron käyttöönoton eri vaihtoehtoja ja seurauksia, jos sitä sovellettaisiin vain alueellisesti. Mielestäni se on merkittävä tehtävä. Haluaisin sanoa Sven Giegoldille, että G20-kokouksessa Torontossa komission puheenjohtaja ilmaisi meidän puolestamme selkeän kannan rahoituspalveluista perittävän tasa-arvoisen ja huomattavan maksun puolesta. Vahvistamme hänen kantansa lokakuussa. Teidän ei siksi tarvitse odottaa kovin kauan, hyvä Othmar Karas. Haluaisin myös sanoa Ilda Figueiredolle, että tämä keskustelu jatkuu. Ei ole hyvä, että olemme kokonaan omillamme. Meidän on vakuutettava EU:n kansalaiset ja, kuten puheenjohtaja Reynders voi minua paremmin selittää, 27 jäsenvaltion EU:n tasolla on edelleen pitkä matka edessä, hirvittävän pitkä matka. Sitten on vakuutettava myös maailman muut alueet.

Minä uskon Corienne Wortmann-Koolin, Kay Swinburnen ja Vicky Fordin tavoin, että jos tämän veron halutaan olevan todella tehokas, sille laadittavan perustan on oltava mahdollisimman laaja. Siksi meidän on vakuutettava maailman muut alueet.

Koska puhun maailmasta, haluaisin sanoa muutaman sanan globaalista hallinnosta. Voin vahvistaa Peter Skinnerille, että aiomme laatia tämän vertailevan tulostaulun. Lisäksi, kun se on saatettu loppuun Yhdysvaltojen ja EU:n osalta, se pitäisi minun mielestäni laajentaa muihin maailman alueisiin, jotka juuri olen maininnut: Kiinaan, Intiaan, Brasiliaan sekä Afrikkaan, jolla on oma panoksensa annettavanaan ja johon tämä on vaikuttanut paljon. Varmistan siksi, että käytän kaikkia Peter Skinnerin mainitsemia tietoja. Hallinnosta, jonka Anni Podimata ja Hans-Peter Martin myös mainitsivat, meillä ei ole vielä samoja menetelmiä tai samaa lainsäädäntöä, koska taloutemme ovat hyvin erilaisia. Hans-Peter Martin viittasi Volckerin kuuluisaan "liian suuri menemään konkurssiin" -strategiaan. Meidän analyysimme EU:ssa on erilainen: kaikilla pankeilla on niiden koosta ja toimien laajuudesta riippumatta oltava hyvä ulkoinen ja sisäinen valvonta ja hyvä hallinto, eikä sen toimien monisäikeisyyttä pitäisi välttämättä rajoittaa.

Parlamentilla on selkeästi keskeinen asema valvonnan osalta. Sylvie Goulard mainitsi teidän kehotuksestanne luokituslaitosten uskottavuuden parantamiseksi tehdyn työn. Sławomir Witold Nitras viittasi Euroopan keskuspankin keskeiseen asemaan ja sen pääjohtajaan, josta tulee järjestelmäriskikomitean ensimmäinen puheenjohtaja, jonka vastuulla on taata laitoksen uskottavuus. Othmar Karas mainitsi myös, että teidän ansiostanne ja sen omaperäisen ja poikkeuksellisen päätöksenne ansiosta, jolla lykkäsitte ensimmäinen käsittelyn äänestystä syksyyn, meillä on ollut aikaa vakuuttaa neuvosto ja edetä sen kanssa. En ole unohtanut kaikkea sitä, ja haluaisin kiittää teitä jälleen siitä.

Haluaisin päättää puheenvuoroni sanomalla, kuten Sophie Auconie totesi, että tarvitsemme "enemmän EU:ta". Haluaisin ilmaista vakaumukseni siitä, hyvät parlamentin jäsenet, että meidän on säänneltävä. Meidän on valvottava ja otettava oppia kriisistä. Meidän on parannettava julkista taloutta, koska tämän päivän velat ovat tulevien sukupolvien veroja. Meidän on hallittava. Lopetan muutamaan sanaan tästä aiheesta.

Hallinto ei riitä. Meidän on myös tuettava talouden hanketta. Juuri sen puheenjohtaja Barroso halusi sanoa teille eilen hyvin voimakkaasti ja juuri sitä tavoittelemme. Juuri niissä puitteissa teidän on myös tulkittava syksyllä antamiamme ehdotuksia, sisämarkkinoiden toimenpidepaketin nojalla, jotta sisämarkkinoiden toimintaa voidaan parantaa ja jotta voidaan taata yhden tai kahden prosentin kasvu, jonka EU voisi saada aikaan, jos sisämarkkinat toimisivat paremmin.

Lopetan taloudelliseen koordinointiin, jonka monet teistä ovat maininneet. Haluaisin muistuttaa teitä siitä, että tämän kuun lopussa komission jäsen Rehn ja puheenjohtaja Barroso antavat joitakin sangen voimakkaita ehdotuksia hallinnon alalla toimimisesta. Miguel Portasin, Sven Giegoldin, Othmar Karasin, Antolín Sánchez Presedon, George Sabin Cutaşin ja Sophie Auconien mainitseman talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson osalta teillä on selkeästi poliittista tahtoa tukea tätä uutta koordinoinnin, tutkien, reaaliaikaisten kuvien ja hallituksia koskevan ennakoivan toiminnan menetelmää kunnioittaen samalla, arvoisa puhemies, kansallisten parlamenttien erioikeuksia ja itsemääräämisoikeutta.

Se on mielestäni hyvin tärkeää. Olin Ranskan parlamentin jäsen ja senaattori 20 vuotta. Olisin ollut hyvin iloinen, jos oman maani talousarviosta äänestäessäni minulle olisi annettu riippumaton ja puolueeton katsaus siitä, mitä muissa maissa tapahtuu, miten ne suoriutuvat – joskus yksin ja erilaisia menetelmiä käyttämällä – samoista yhteisesti sovituista tavoitteista ja käytännöistä.

Haluaisin siksi teidän tietävän, että kaikkien näiden koordinointi- ja hallintokysymysten osalta komissiolla todella on poliittista tahtoa ja että komission jäsen Rehn on aina käytettävissä.

 
  
MPphoto
 

  Didier Reynders, neuvoston puheenjohtaja. (FR) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, haluaisin ensiksi kiittää teitä ja kiittää kaikkia niitä puheenvuoron käyttäneitä, jotka ovat ilmaisseet hyväksyntänsä rahoitusvalvontaa koskevalle sopimukselle. Kuten monet ovat sanoneet, tämä on ollut parlamentin – erityisesti sen esittelijöiden – komission ja neuvoston yhteinen ponnistus.

Kuten hetki sitten sanoin, olemme prosessin alussa, ja osoittaaksemme, että tämä valvonta todella tuo lisäarvoa ja että ehkä olemme oppineet ensimmäisen rahoituskriisin opetuksen, meidän on varmistettava, että tästä valvonnasta vastaavat ihmiset valitaan mahdollisimman puolueettomasti – ja uskon, että hyväksytyt menettelyt ovat näiden suuntaviivojen mukaisia – ja että sitten, jos haluamme, kuten monet täällä parlamentissa ovat pyytäneet, siirtyä valvontaan, jonka toimivalta on koko ajan enemmän eurooppalaisempi, meidän on osoitettava kyseisen valvonnan tehokkuus eri aloilla. Pystymme etenemään jopa pidemmälle pelkästään osoittamalla EU:n tason valvonnan tehokkuuden. Toistan kuitenkin: tämän uuden rakenteen luominen on luultavasti ensimmäinen ja tärkein rahoituskriisin opetus. Nyt on meidän vastuullamme saada se toimimaan mahdollisimman hyvin ja vahvistaa, toistan, vaihe vaiheelta, tämän uuden valvonnan todella eurooppalaista luonnetta.

Toinen huomio, jonka haluan esittää – Jean-Paul Gauzès viittasi siihen hetki sitten – on se, että teemme jälleen tänään iltapäivällä työtä kolmenvälisissä neuvotteluissa, keskustelemme lisää sijoitusrahastoista. Minun mielestäni kaikkien on ryhdyttävä toimiin ja sovittava samasta prosessista, jonka olemme juuri menestyksekkäästi toteuttaneet rahoitusvalvonnan alalla. On totta, että neuvostossa on edelleen joitakin viivytyksiä, ja parlamentissanne käydään keskusteluja tietyistä sijoitusrahastojen muutoksiin liittyvistä näkökulmista, mutta se on asia, jossa on edistyttävä.

Uskon, että komission jäsenen Barnierin kanssa haluamme todella asettaa tiukan määräajan uusien tekstien voimaantulolle. Sijoitusrahastojen osalta – yritämme saada edistystä aikaan tästä iltapäivästä alkaen – meidän on omaksuttava sama lähestymistapa ja pyrittävä luomaan puitteet, jotka ovat todella eurooppalaiset ja joilla voidaan todella suojalla kansalaisia ja kuluttajia tiettyjen EU:ssa kehittyvien tuotteiden ja toimien osalta.

Haluaisin vain sanoa, että voidaksemme arvioida, miten työ etenee sääntelyn ja valvonnan alalla, komission jäsen Barnier on ilmoittanut aikomuksestaan epävirallisen Ecofin-neuvoston kokouksen aikana tavallaan vertailla, mitä Atlantin kummallakin puolella tapahtuu. Haluaisin vahvistaa teille, että minä aion pyytää talous- ja raha-asioiden valiokunnan puheenjohtajaa käsittelemään tämän epävirallisen Ecofin-neuvoston kokouksen aikana tätä asiaa ja keskustelemaan työn etenemisestä, sillä siinä on mukana neuvoston ja komission lisäksi myös parlamentti. Tämän kuun lopussa meillä on siten tilaisuus keskustella tästä asiasta myös parlamentin kanssa. On tärkeää tunnustaa muutokset, joita myös me teemme, tällä puolen Atlanttia.

Kolmas asia, jota haluan käsitellä, on rahaliikenteen verotus – koska en halua selvittää jälleen kriisinratkaisurahastoja; komission jäsen Barnier esittää, kuten hän on ilmoittanut, joitakin konkreettisia ehdotuksia muutaman seuraavan viikon aikana. Rahaliikenteen verotuksen osalta totean, että yritin miltei kymmenen vuotta sitten, Belgian edellisen puheenjohtajakauden aikana, yksinkertaisesti ottaa asian keskusteltavaksi. Emme pystyneet keskustelemaan siitä. Belgialaisten kesken tästä kysymyksestä vallitsi näennäinen yksimielisyys. Se oli ainoa kysymys, josta yksimielisyys saatiin aikaan. Tällä kertaa keskustelu on todella lähtenyt käyntiin. Tiedän, että on esitetty monia voimakkaita pyyntöjä, että verokannoista, veropohjista ja tulojen käytöstä esitetään konkreettisia ehdotuksia. Meidän pitäisi ehkä ensiksi antaa ajatusten hautua muutamassa jäsenvaltiossa, jotta voimme todella aloittaa keskustelun käytännön järjestelyistä.

Se, mitä emme nyt osana valmistautumistamme G20-kokoukseen aio tehdä, on tämän kysymyksen vieminen takaisin G20-kokoukseen. Sen sijaan aiomme pyrkiä määrittämään niiden kumppaneiden – ja heitä todella on – määrän, joiden kanssa voimme edetä samaan suuntaan. Haluaisin kuitenkin korostaa, että tätä keskustelua aiotaan käydä aktiivisesti. Sitä on jo kehitelty tässä Ecofin-kokouksessa. Käynnistämme sen uudelleen kuun lopussa epävirallisessa Ecofin-kokouksessa, ja haluaisin todella, että pystymme etenemään, myös resurssien osoittamisen osalta.

Älkäämme erehtykö: tarkoituksena ei ole ratkaista kriisejä tämän veron avulla. Tarkoituksena on ehkä, kuten monet ovat todenneet, torjua keinottelua. Tarkoituksena on myös vapauttaa varoja, ja käytämme niitä jo kolmatta tai neljättä kertaa: ensin ilmastonmuutoksen torjuntaa, toiseksi kehitysapuun ja kolmanneksi talousarvioiden aukkojen paikkaamiseen. Tämä keskustelu ei ole helppo, ja tunnustan, että olemme kaukana tätä asiaa koskevasta sopimuksesta.

Haluaisin päättää puheenvuoroni, arvoisa puhemies, julkisen talouden vakauttamiseen. Älkäämme erehtykö: talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso on vain yksi vaihe. Muitakin on, ja keskustelemme seuraamuksista. Juuri hyväksytty politiikka sisältää aluksi ehkä keskustelun näistä euroalueen jäsenvaltioiden mekanismeista ja sitten sen pohtimisen, miten niitä voidaan laajentaa perussopimusten nykyisten säännösten mukaisesti euroalueen ulkopuolisiin jäsenvaltioihin.

Ajatuksena on tietysti pyrkiä makrotaloudelliseen lähentymiseen ja julkisen talouden vakauttamiseen, mutta haluaisin muistuttaa teitä siitä, että meitä talousarvioasioissa velvoittava sopimus on vakaus- ja kasvusopimus ja että kasvua, työllisyyttä ja EU:ssa noudatettavaa sosiaali- ja ympäristöpolitiikkaa koskevaa keskustelua ei myöskään ylenkatsota.

Tämä koko talousarviokeskustelu ei ole ainoastaan keskustelu tasapainon palauttamisesta eri jäsenvaltioihin. Kyse on sen hahmottamisesta, minkä talousarvioidemme näkökulman avulla pystymme saamaan tasapainon lisäksi aikaan myös kasvua, työpaikkojen luomista, sosiaalipolitiikan kehitystä ja aktiivista osallistumista – ja korostan sanaa "aktiivinen" – ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Aiomme yrittää tehdä kaiken tämän. Puheenjohtajavaltio Belgia on luonnollisesti valmis etenemään näissä eri asioissa ja, kuten juuri sanoin, teemme sen jälleen tänä iltapäivänä sijoitusrahastojen osalta.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. − (FR) Keskustelu on päättynyt.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

 
  
MPphoto
 
 

  António Fernando Correia De Campos (S&D), kirjallinen. – (PT) Ecofin-neuvosto teki eilen kaksi oikeaa päätöstä, jotka vastaavat näkemyksiä, joita parlamentin enemmistöllä on ollut kuukausien ajan. Ensimmäinen päätös koski rahoitusjärjestelmän makrotason vakauden valvontaa Euroopan järjestelmäriskikomitean avulla sekä pankkien, vakuutusyhtiöiden ja eläkerahastojen mikrotason vakauden valvontaa ja kiinteistöjen arvojen valvontaa. Toinen päätös koski talouspolitiikan eurooppalaista ohjausjaksoa EU:n talouspolitiikan koordinointiprosessina. Aivan kuten jäsenvaltioiden talousarvioiden kehityksen ennakoivaan vertailevaan analyysiin, myöskään talouspolitiikan eurooppalaiseen ohjausjaksoon ei pitäisi suhtautua puuttumisena kansalliseen talousarviota koskevaan itsemääräämisoikeuteen vaan tapana keskustella taloudesta laajemmin. Sitä ei tehdä vain rahoitusnäkökulmasta vaan erityisesti ottamalla mukaan työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskeva politiikka. Jaamme tämän laajemman näkemyksen, ja haluaisin, että sitä kehitetään taloushallinnon seuraavissa vaiheissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Richard Seeber (PPE), kirjallinen. (DE) Rahoituksen sisämarkkinoita koskevia uusia asetuksia on pidettävä myönteisinä, koska ne tarkoittavat parannuksia ja aiempaa suurempaa turvaa sijoittajalle. Rahoitusmarkkinoilla on toimittu yli kansainvälisten rajojen vuosikymmenten ajan, ja siksi rahoitusviranomaisten on alettava itse toimia rajatylittävästi. Näiden päätösten täytäntöönpano kuitenkin edellyttää, että kansalliset viranomaiset luovuttavat joitakin toimivaltuuksistaan ja tosiasiallisesti siirtävät ne yhteisön toimielimille. Se on kuitenkin yksi todella toimivien sisämarkkinoiden luomisen perusedellytyksistä.

 
  
MPphoto
 
 

  Georgios Toussas (GUE/NGL), kirjallinen. (EL) Keskustelu komission ja neuvoston puheenjohtajien Ecofin-lausuntoja koskevista lausunnoista todistaa, että pääoman koko poliittiset kasvot näkyvät monopolien strategisessa valinnassa siirtää kapitalismin kriisin taakka työläisten ja ruohonjuuritason kansalaisten luokille. Keinotekoisen optimismin ruiskeet ovat ristiriidassa komission omien lukujen kanssa, sillä ne osoittavat, että kapitalismin elpyminen on heikkoa, epävakaata ja epävarmaa. Siksi raakaa ruohonjuuritason vastaista hyökkäystä vauhditetaan uusilla keinoilla ja mekanismeilla: niin sanotulla taloushallinnon parantamisella, talouspolitiikan eurooppalaisella ohjausjaksolla, jotta jäsenvaltiot noudattaisivat tiukemmin vakaussopimusta, edistäisivät nopeammin ja tehokkaammin ruohonjuuritason vastaista EU 2020 -strategiaa, muutoksia EU:n talousarvioon ja jäsenvaltioiden talousarvioiden tiiviimpää valvontaa sosiaalimenojen jyrkkien leikkausten yhtenäisen soveltamisen takaamiseksi. Hölynpöly sellaisten eurooppalaisten viranomaisten luomisesta, jotka oletettavasti valvovat luottoa ja verottavat pankkeja ja pörssikauppaa, ovat vain näytöstä ruohonjuuritason johtamiseksi harhaan, millä lisätään ruohonjuuritason vastarintaa. Suunnitelmat osoittavat jälleen kerran, että työvoiman vastainen sota, jonka Kreikassa on aloittanut PASOK-hallitus ja EU ja muut pääoman osapuolet, ei ole ominaista Kreikalle; se on pääoman strateginen päätös koko EU:ta varten.

 

4. Tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelu (keskustelu)
Puheenvuorot videotiedostoina
MPphoto
 

  Puhemies. (FR) Esityslistalla on seuraavana maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan suositus toiseen käsittelyyn neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta (06106/1/2010 – C7-0147/2010 – 2008/0211(COD)) (esittelijä: Elisabeth Jeggle) (A7-0230/2010).

 
  
MPphoto
 

  Elisabeth Jeggle, esittelijä. (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Dalli, hyvät kollegat, miltei kaksi vuotta kestäneiden tiiviiden keskustelujen jälkeen olemme päässeet neuvoston ja komission kanssa sopimukseen tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelua koskevasta direktiivistä. Olemme saaneet aikaan huomattavan tasapainon eläinten hyvinvoinnin ja tutkimuksen etujen välillä

Haluaisin siksi ilmaista kiitollisuuteni kaikille, jotka ovat olleet mukana erinomaisessa yhteistyössä tällä alalla. Haluaisin myös kiittää entistä kollegaamme, Neil Parishia, joka kykeni laatimaan parlamentille hyvän aloituskannan ensimmäisen käsittelyn aikana viime vuoden toukokuussa. Haluaisin kiittää kaikki varjoesittelijöitä ja komission edustajia ja puheenjohtajavaltioita Ruotsia ja Espanjaa. Haluan myös ehdottomasti kiittää poliittisten ryhmiemme ja valiokunnan sihteeristön henkilöstöä. Olemme tehneet kaiken voitavamme tämän kompromissin aikaansaamiseksi.

Vuodelta 1986 peräisin olevaan nykyiseen direktiiviin verrattuna tämä uusi eläinkokeita koskeva direktiivi on valtava loikka eläinten hyvinvoinnin osalta. Eläinten käyttö lääketieteessä on edelleen mahdollista, jos vaihtoehtoja ei ole, mutta siihen sovelletaan erittäin tiukkoja sääntöjä. Uuden direktiivin taustalla olevien periaatteiden mukaan eläinkokeet korvataan, niitä vähennetään ja niitä parannetaan. Direktiivillä säädetään kattavista suojelusäännöksistä ja valvontaperusteista hyvinvoinnin parantamiseksi. Ottamalla käyttöön velvoitteen tehdä eettinen arviointi, joka sisältää haittojen ja hyötyjen analyysin, ja käydä läpi hankelupaa koskeva prosessi ja standardoimalla ja takaamalla eläinten kanssa työskentelevien ihmisten pätevyys asetamme uudet peruskivet paikoilleen.

Kokeita, joissa käytetään eläimiä, ei saa tehdä ilman ennalta annettavaa lupaa. Siihen kuuluu hankkeen arviointi eettisten näkökohtien perusteella. Yksityiskohtaisia arviointeja edellytetään määrittämään, tarvitaanko erityistä eläinkoetta, voidaanko se korvata vaihtoehtoisella menettelyllä ja onko kaikki kokeen vakavuuteen liittyvät eläinten hyvinvointia koskevat vaatimukset otettu huomioon. Tutkijoiden on mahdollisuuksien mukaan vältettävä aiheuttamasta eläimille kipua, tuskaa tai kärsimystä.

Olemme lisäksi parlamentin valtuuskunnan vaatimuksesta onnistuneet kehottamaan, että luodaan erittäin tiukka valvonta- ja tarkastusjärjestelmä. Toimivaltainen viranomainen muokkaa tarkastusten tiheyttä, ja tarkastuksiin kuuluu itse paikalla ilman ennakkoilmoitusta tehtäviä tarkastuksia oletetun riskitason tarkistamiseksi. Olen varma, että olemme onnistuneet saamaan aikaan tasapainon korkeatasoisen eläinten hyvinvoinnin ja eurooppalaisen tutkimuksen jatkamista koskevien mahdollisuuksien välille. Tässä tasapainossa otetaan huomioon ihmisarvoon ja ihmisten terveyteen liittyvät tutkimusvaatimukset, siinä ei jätetä huomiotta sairaiden ihmisten perusteltuja etuja ja sillä parannetaan valtavasti eläinten hyvinvointia verrattuna vuonna 1986 asetettuihin vaatimuksiin.

Saimme kolmenvälisissä neuvotteluissa aikaan kompromissin, joka hyväksyttiin 3. kesäkuuta 2010. Hyvät kollegat, pyytäisin teitä tukemaan tätä kompromissia ja hylkäämään kaikki ehdotetut tarkistukset.

 
  
MPphoto
 

  John Dalli, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, ensiksi haluaisin välittää komission jäsenen Potočnikin pettymyksen siitä, että hän ei voi olla täällä tänään läsnä. Hän on tällä hetkellä Ghentissä osallistumassa epäviralliseen ministerikokoukseen EU:n kannasta tämän vuoden lokakuussa Nagoyassa järjestettävässä biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen osapuolten konferenssin 10. kokouksessa.

Haluan kiittää parlamenttia ja erityisesti esittelijöitä, Elisabeth Jeggleä ja entistä Euroopan parlamentin jäsentä Neil Parishia, varjoesittelijöitä ja kaikkia niitä, jotka ovat työskennelleet yhtä ankarasti tämän erittäin merkittävän lainsäädännöllisen tekstin laatimisessa. Olen iloinen voidessani panna merkille parlamentin, neuvoston ja komission erinomaisen yhteistyön.

Toimielinten väliset neuvottelut ja kuulemiset ennen yhteispäätösmenettelyä ja sen jälkeen osoittautuivat haastaviksi, koska jäsenvaltioiden, teollisuuden, tutkimuksen ja eläinten hyvinvoinnin puolustajien erilaiset ja usein jyrkästi toisistaan poikkeavat näkemykset ja tarpeet oli otettava huomioon ja sisällytettävä mahdollisuuksien mukaan tekstiin. Mielestäni tulos on oikeudenmukainen ja käyttökelpoinen asetus, jossa saadaan aikaan onnistunut tasapaino eurooppalaisen tutkimuksen ja kilpailukyvyn edistämisen ja myös eläinten hyvinvoinnin täysimääräisen huomioon ottamisen takaamisen välille.

Tarkistus oli erittäin tarpeellinen, koska oli olennaisen tärkeää parantaa koe-eläinten oloja huomattavasti, selkeyttää oikeudellisia velvoitteita ja varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset EU:ssa. Kun uusi lainsäädäntö on pantu täytäntöön, Euroopan unioni voi todeta, että sillä on maailman korkein koe-eläinten hyvinvoinnin taso, sillä se nostaa rimaa kaikissa Euroopan unionin 27 jäsenvaltiossa siten, että sillä ei vaaranneta tutkimuksemme ja teollisuutemme kilpailukykyä vaan edistetään sitä.

Katsomme, että tekstissä, josta tänään äänestätte, on kaikki komission alkuperäisen ehdotuksen keskeiset osat. Katson siksi, että jos äänestyksenne tulos on myönteinen, komission kunnianhimoiset tavoitteet tästä tarkistuksesta on saavutettu.

 
  
MPphoto
 

  Herbert Dorfmann, PPE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, kaikki eläimet tarvitsevat suojeluamme riippumatta siitä, käytetäänkö niitä eläinkokeissa vai maataloudessa, pidetäänkö niitä lemmikkeinä vai elävätkö ne vapaana.

Minun arvojärjestelmäni mukaan eläin on kuitenkin eläin ja ihminen on ihminen. Arvoilla on selkeä järjestys. Olemme esimerkiksi muutaman viime päivän aikana keskustelleet siitä, että nyt olisi ilmeisesti mahdollista tehdä kokeita eläimillä nukuttamatta niitä ensin. On totta, että sanotaan, että eläimestä voi ottaa verinäytteen antamatta sille rauhoittavaa lääkettä. Sama koskee kuitenkin myös ihmisiä. En usko, että kenellekään meistä on koskaan annettu rauhoittavaa lääkettä ennen verinäytteen ottamista. Lääketieteen edistysaskelet ovat suureksi hyödyksi ihmiskunnalle, ja siksi eläinkokeet ovat valitettavasti tarpeellisia. Monissa sairauksissa, joista joitakin ilmenee hyvin harvoin, odotamme, että lääketieteen, tieteen ja tutkimuksen alalla saadaan aikaan edistystä. Näillä aloilla tarvitaan edelleen eläinkokeita.

Kannatan sitä, että eläinkokeita ei käytetä, kun saatavilla on muita vastaavia menetelmiä. Käsiteltävänämme olevalla ehdotuksella se taataan, lukuun ottamatta yhtä poikkeusta, joka koskee sitä, että ihmisiä tai ihmisen sukusoluja ei pitäisi käyttää näissä vaihtoehtoisissa menetelmissä.

Olemme saaneet aikaan hyvän kompromissin, jolla tarjotaan suojelua tutkimukselle, Euroopalle tutkimuspaikkana ja ennen kaikkea eläimille. Meidän pitäisi äänestää tänään tämän kompromissin puolesta eläinten ja arvokkaan eurooppalaisen tutkimuksen suojelun takaamiseksi.

 
  
MPphoto
 

  Daciana Octavia Sârbu (S&D). (RO) Haluaisin aloittaa kiittämällä sekä Elisabeth Jeggleä että muita kollegoita ja varjoesittelijöitä hyvästä yhteistyöstä, josta olemme saaneet nauttia neuvoston kanssa tämän kompromissin aikaansaamiseksi käytyjen neuvottelujen aikana.

Euroopan unionissa käytetään joka vuosi noin 12 miljoonaa eläintä tieteellisiin tarkoituksiin. Kansalaiset ovat useasti huomauttaneet, että niille olisi tarjottava parempaa suojelua.

Jos se olisi mahdollista, me kaikki haluaisimme lopettaa eläinkokeet. Niitä kuitenkin tarvitaan edelleen suojelemaan ihmisten ja eläinten terveyttä ja ympäristöä.

Tähän direktiiviin lisätyt uudet säännökset sisältävät muun muassa velvoitteen aiempaa tiheämmin tehdyistä tarkastuksista, eikä suuresta osasta niistä tarvitse antaa ilmoitusta etukäteen. Menettelyihin, joissa käytetään eläimiä, erityisesti kädellisiä, vaaditaan ennalta annettu lupa.

Itse asiassa on asetettu raja kärsimykselle, jolle tieteellisissä menettelyissä mukana oleva eläin voidaan altistaa ja kädellisten käytölle on ehdotettu rajoitusta. Se tarkoittaa, että niitä voidaan käyttää nyt vain menettelyissä, joilla pyritään välttämään, estämään, diagnosoimaan ja hoitamaan sairauksia, jotka ovat mahdollisesti vaarallisia ihmiselle.

Olen iloinen, että lopullisessa tekstissä säilytettiin velvoite tarkistaa direktiivi säännöllisesti ja ottaa siinä huomioon tieteen kehitys. Haluan korostaa eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien edistämisen merkitystä, kuten tässä direktiiviluonnoksessa on todettu.

Tiedämme kaikki, että tämä lainsäädäntöehdotus on ollut jo kauan todennäköinen. Minun mielestäni olemme neuvoston kanssa Ruotsin ja Espanjan puheenjohtajakausien aikana käytyjen neuvottelujen perusteella saaneet aikaan tasapainoisen yhteisen kannan, jolla vastataan sekä tarpeeseen suojella tieteellisiin tarkoituksiin käytettyjä eläimiä että tiedeyhteisön tarpeisiin.

 
  
MPphoto
 

  Marit Paulsen, ALDE-ryhmän puolesta(SV) Arvoisa puhemies, yritän tarjota teille hieman historiallista taustaa. Ensiksi haluaisin kiittää Elisabeth Jeggleä poikkeuksellisesta johtajuudesta tässä erittäin vaikeassa asiassa.

Ryhdyimme työhön asiassa, jossa, lyhyesti sanottuna, komission ehdotusta olisi miltei voitu kuvailla erittäin eläinystävälliseksi ja parlamentin ensimmäistä käsittelyä yhtä lailla erittäin teollisuusystävälliseksi. Viime vuosien aikana, puheenjohtajavaltioiden Ruotsin ja Espanjan tuella, parlamentti, Elisabeth Jegglen johtamana, komissio, neuvosto, poliittiset ryhmämme ja valiokunnan virkamiehet ovat ponnistelleet pala palalta, sana sanalta, siihen, mikä nyt on kohtuullisen tasapainoinen direktiivi.

Jos haluamme ennen kaikkea suojella eläimiä, minä haluaisin siinä tapauksessa kiinnittää huomion rakenteisiin, joita tällä hetkellä rakennamme niitä eläimiä varten, joita syömme. Sen osalta meillä on valtava työmäärä. Nykyään näiden eläinten suojelun taso on alhaisempi kuin kokeissa käytettyjen eläinten. Katsokaa Euroopan pitkiä kuljetusmatkoja teurastukseen. Ettekö huomaakin ne moottoritiellä ajaessanne?

Minä olen ollut aiemminkin mukana vaikeissa mietinnöissä ja vaikeissa neuvotteluissa, mutta en ole itse asiassa ikinä nähnyt parlamentin muuttavan mielipiteitään ja päätöksiään tiettyjen läsnä olevien eturyhmien kannan mukaan. En olisi odottanut sitä tältä parlamentilta.

 
  
MPphoto
 

  Jill Evans, Verts/ALE-ryhmän puolesta. (EN) Arvoisa puhemies, myös minä haluaisin kiittää Elisabeth Jeggleä ankarasta työstä tämän mietinnön osalta. Kompromissitekstissä on huomattavia parannuksia, erityisesti tarkastuksista, uudesta kokeiden lupamenettelystä ja asianmukaisesti luokittelujärjestelmästä, joita pidämme myönteisinä. Olemme kuitenkin odottaneet monia vuosia tämän lain päivittämistä, ja ryhmälläni on edelleen kolme suurta huolenaihetta, ja siksi esitimme tarkistuksia.

Meidän mielestämme jäsenvaltioilla pitäisi säilyä oikeus ottaa käyttöön tiukempia eläinsuojelua koskevia sääntöjä, kuten niillä on tällä hetkellä ja kuten sovimme ensimmäisessä käsittelyssä. Mielestämme eläinten vaihtoehtoja on käytettävä aina, kun se on mahdollista. Nykyisellä sanamuodolla rajoitetaan pakolliset vaihtoehtoja koskevat vaatimukset pieneen osaan tehdyistä kokeista, millä heikennetään nykyisiä lakeja, eikä se taaskaan ole sitä, minkä puolesta äänestimme ensimmäisessä käsittelyssä.

Kädellisten osalta olemme sitä mieltä, että ilman määrittävää sanaa "erittäin", vakavasti heikentävä tila voidaan tulkita miltei miksi tahansa ihmisen vaivaksi eikä ihmisen terveyden vakavaksi heikentymiseksi, mikä on tässä ollut tarkoituksena.

Tiedämme kokemuksesta tämän alan lainsäädännön osalta, että täytäntöönpano ja valvominen ovat keskeisiä tehokkaan lainsäädännön aikaansaamisessa, ja nämä kysymykset ovat erittäin tärkeitä. Ryhmäni pyytää, että suositus lähetetään takaisin valiokuntaan, jotta lisäkeskustelun avulla voidaan saada selkeyttä.

 
  
MPphoto
 

  Janusz Wojciechowski, ECR-ryhmän puolesta. (PL) Arvoisa puhemies, olen iloinen, että tämä direktiivi on toteutunut. Haluaisin onnitella Elisabeth Jeggleä, koska tämän kompromissin aikaansaamiseksi tarvittu työ oli erittäin vaikeaa. On hyvä, että Euroopan unioni sääntelee jälleen uutta merkittävää alaa, joka koskee eläinten kohtelua, ja että hyväksymme ratkaisuja, joilla pyritään estämään julmuus niitä kohtaan. Aiemmassa eläimillä tehtäviä keskeisiä kokeita koskevassa järjestelmässä oli paljon julmuutta. Sitä voidaan vähentää, ja tällä direktiivillä liikutaan siihen suuntaan. Eläimiä kohtaan osoitettu julmuus haittaa eläimiä ja aiheuttaa niille kärsimystä, mutta ennen kaikkea se iskee ihmiseen. Se on ihmisarvon häpäisemistä. Ne, jotka kohtelevat eläimiä julmasti, toimivat vastoin omaa inhimillisyyttään ja omaa ihmisarvoaan. On hyvä, että parlamentin tänään hyväksymä päätöslauselma on askel tähän suuntaan. Siinä tosin on yksi säännös, jonka osalta minulla joitakin varauksia, mutta puhun siitä äänestysselityksessäni.

 
  
MPphoto
 

  Marisa Matias, GUE/NGL-ryhmän puolesta. (PT) Arvoisa puhemies, EU:lla on velvollisuus edistää eläinten suojelua, mutta se, mitä nyt käsitellään, menee paljon tätä toimivaltaa pidemmälle ja aiheuttaa meille joitakin hankalia kysymyksiä. Mihinkään vakaumukseen ei pitäisi suhtautua niin, että sillä itsellään on absoluuttinen arvo. Olemme kuitenkin keskellä valintoja ja ristiriitoja, jotka voidaan ratkaista vain tasapainoisella lainsäädännöllä.

Pitäisikö eläinten hyvinvointi sijoittaa arvoasteikolla ihmisten terveyttä koskevan arvon alapuolelle vai ei? Mikä on esimerkiksi nykyinen eurooppalainen tutkimusstrategia, jossa on kyse ihmisten terveydestä ja perustutkimuksesta? Miten voimme estää eurooppalaisen lääketieteellisen tutkimuksen hylkäämisen, koska se voisi lopulta johtaa sen tuhoon?

Nämä kysymykset poistamalla voisimme lievittää eurooppalaista omatuntoamme, mutta siirrämme esimerkiksi lääketieteellisen tutkimuksen toisiin maihin, joissa eläinten hyvinvointia ei saateta valvoa. Meillä on oltava valmiudet kehittää ja edistää vaihtoehtoisia menetelmiä eläinten käyttämiselle tieteellisiin tarkoituksiin, mutta keskusteltavaa on vielä paljon, ja toivon todella, että tätä asiaa tutkitaan tarkemmin.

 
  
MPphoto
 

  Giancarlo Scottà, EFD-ryhmän puolesta. (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, on sekä tärkeää että välttämätöntä saada aikaan tasapaino tieteellisen tutkimuksen edistämisen tarpeen ja eläinten hyvinvoinnin suojelun tarpeen välille.

Tieteellisiin tarkoituksiin käytettyjen eläinten suojelu ei ole tällä hetkellä riittävää. Uusi tieteellinen tieto tarkoittaa, että voidaan edistää vaihtoehtoja, joilla korvataan eläinten käyttö tai vähennetään sitä. On käytettävä menetelmiä ja menettelyjä, joilla aiheutetaan mahdollisimman vähän tuskaa ja kärsimystä, estämättä kuitenkaan tautien torjuntaan tarkoitettua tieteellistä tutkimusta.

Siksi on oikein tarkistaa EU:n eläinten suojelua koskeva lainsäädäntö, jotta voidaan saada aikaan tyydyttäviä tuloksia, joilla sekä vastataan tutkimusteollisuuden vaatimuksiin, koska ihmisten terveydelle hyödyllistä tieteellistä tutkimusta on edistettävä, että samalla huolehditaan tieteellisiin tarkoituksiin edelleen tarvittavien eläinten hyvinvoinnista.

 
  
  

Puhetta johti
varapuhemies Stavros LAMBRINIDIS

 
  
MPphoto
 

  Mike Nattrass (NI). (EN) Arvoisa puhemies, komissio ehdotti tätä direktiiviä vuonna 2008, ja silloin oltiin huolissaan liiallisten rasitteiden asettamisesta tieteellisen tutkimuksen alalle. Ehdotuksessa heikennetään tiettyjä rajoituksia, ja huomaan, että vaatimus eläinten tutkimustietojen jakamisesta on poistettu.

EU:ssa käytetään vuosittain kokeisiin noin 12 miljoonaa eläintä, ja tällä ehdotuksella niiden kärsimyksiä saatetaan lisätä. Meidän on vähennettävä eläinkokeiden tarvetta.

Sivistyneet ihmiset yrittävät saada tasapainon aikaan tutkimustarpeen ja tämän planeetan muiden olentojen elämän kunnioittamista koskevan velvoitteen välillä. Nämä päätökset edellyttävät Salomonin viisautta. Valitettavasti minun on sanottava, minun on kysyttävä kysymys: onko Euroopan parlamentilla sellaista viisautta?

 
  
MPphoto
 

  Martin Kastler (PPE). (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, olemme ottamassa uutta ja merkittävää edistysaskelta eläinten hyvinvoinnin alalla tarjoamalla enemmän suojelua tieteellisiin tarkoituksiin käytettäville eläimille.

Olemme kuulleet eläinten hyvinvoinnista paljon. Olemme myös kuulleet, että EU on merkittävä paikka teollisuuden tutkimukselle ja innovaatiolle. On kuitenkin yksi asia, josta emme ole puhuneet riittävästi. Se koskee Euroopan unionin perusarvoa, nimittäin ihmisarvoa, ja kysymys on siitä, miten me sitä käsittelemme. Minun mielestäni meidän ei pidä toisaalta parantaa eläinten hyvinvointia ja toisaalta altistaa itseämme riskeille alalla, joka ainakin osittain on vastoin eurooppalaisia arvojamme.

Miksi sanon tämän? Euroopan komissio on viitannut asiakirjoissaan vaihtoehtoisiin menetelmiin. Niitä ovat muun muassa viisi menetelmää, jotka liittyvät alkioiden kantasolujen ja erityisesti ihmisten kantasolujen tutkimukseen ja käyttöön. Minun mielestäni se on moraalitonta. Se on jotakin sellaista, jota en voi jättää huomiotta, kun tänään äänestetään ehdotetusta kompromissista parlamentin, neuvoston ja komission välillä. Haluaisin siksi kehottaa teitä ja erityisesti neuvostoa, jäsenvaltioita ja komissiota omaksumaan niin sanotussa sääntelykomiteassa erittäin herkän lähestymistavan. Kun osoitamme välittävämme ihmisarvosta, se ei tarkoita, että vastustamme eläinten hyvinvointia. Päinvastoin, me haluamme ne molemmat. Haluamme tehdä yhteistyötä suojellaksemme elävien olentojen arvoa riippumatta siitä, ovatko ne eläimiä ihmisiä, siten, että se vastaa eurooppalaista näkemystämme arvosta, jotta voimme työskennellä yhdessä puolustaaksemme ja tukeaksemme sitä.

Yksi EU:n tavaramerkeistä on se, että olemme valmiita puolustamaan ihmisen vapautta ja arvokkuutta. Siksi en voi osallistua tämän päivän äänestykseen, koska minun ei ole moraalisesti mahdollista tehdä yhtä asiaa ja jättää toinen huomiotta. Tämän päivän keskustelu tästä aiheesta oli oikein, mutta ihmisarvon kolmannelle ulottuvuudelle on käynyt sangen huonosti.

 
  
MPphoto
 

  Paolo De Castro (S&D). (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, puolitoista vuotta kestäneiden parlamentin, neuvoston ja komission välisten vaikeiden neuvottelujen jälkeen olemme viimein saaneet aikaan kompromissitekstin eläinkokeita koskevassa arkaluontoisessa asiassa. Se on ollut vaikea työ, ja haluaisin kiittää esittelijäämme Elisabeth Jeggleä ja varjoesittelijöitämme näiden tiiviiden neuvottelujen käymisestä.

Teksti hyväksyttiin vastustuksetta, ja vain neljä äänesti tyhjää maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnassa, jossa minulla on kunnia toimia puheenjohtajana. Siinä saadaan aikaan hyvä tasapaino sen välillä, että kokeissa käytettävien eläinten hyvinvointia on parannettava ja sen välillä, että lääketieteellisen tutkimuksen edistyminen on mahdollistettava. Ehdotuksella pyritään tarkastelemaan ja parantamaan vuoden 1986 direktiiviä, joka on nyt vanhentunut, ja yhdenmukaistamaan asiasta annettuja EU:n asetuksia.

Eläinkokeet ovat meille kaikille sekä suurelle yleisölle erityisen arkaluontoinen aihe, mutta voin sanoa varmasti, hyvät kollegat, että teksti, josta aivan pian äänestämme, on järkevä ja se on tulosta vakavasta ja huolellisesta työstä. Se on ehdoton parannus nykyiseen lainsäädäntöön eläinten suojelun osalta, eikä siinä kuitenkaan jätetä huomiotta moraalista vastuutamme lääketieteellisen tutkimuksen edistämisestä.

 
  
MPphoto
 

  George Lyon (ALDE). (EN) Arvoisa puhemies, molempien perustelujen taustalla on selkeästi vahvoja näkemyksiä. Perustelut ovat sangen selkeät. On niitä, jotka katsovat, että eläinten oikeuksien pitäisi olla etusijalla, ja meitä, jotka uskovat yhteiskunnan oikeuksiin saada aikaan edistystä raihnaisten, sairaiden ja kärsivien ihmisten lääkkeiden, hoitojen ja parannuskeinojen kehittämisessä. Meidän on saatava aikaan asianmukainen tasapaino. Kyllä, meidän on suojeltava eläimiä, mutta meidän on varmistettava, että tiedemiehillämme on välineitä, jotta he voivat kehittää uusia lääkkeitä, joilla voidaan tulevaisuudessa parantaa joitakin yhteiskuntana kohtaamiamme epätoivoisimpia sairauksia.

Minun mielestäni käsiteltävänämme olevassa tekstissä saadaan tämän osalta aikaan asianmukainen tasapaino näiden kahden näkemyksen välillä. Minun mielestäni eläinten suojelua ja yhteiskunnan oikeuksia käsitellään asianmukaisesti, ja meillä on tässä käsiteltävänämme olevassa tekstissä asianmukainen tasapaino. Haluaisin kiittää Elisabeth Jeggleä ja kaikkia varjoesittelijöitä heidän tekemästään työstä.

Pyytäisin tässä päivän viime vaiheessa vihreitä miettimään uudelleen esittämiään tarkistuksia. Se on jo katettu keskustelussa. Meillä on ollut neuvotteluja. Minun mielestäni tekstissä itse asiassa otetaan heidän huolensa huomioon ja käsitellään niitä. Tämä on liian tärkeä aihe poliittisille peleille, ja pyytäisin, tässä myöhäisessä vaiheessa, että he miettivät uudelleen tarkistusten perumista ennen äänestystä.

 
  
MPphoto
 

  Carl Schlyter (Verts/ALE). (SV) Arvoisa puhemies, eläinten puolustaminen kuuluu erottamattomasti paremman tutkimuksen puolustamiseen. Kaikki eläinkokeita puolustavat heikentävät tutkimusta. Eläinkokeiden tehokkuudesta on perinteisesti vääriä käsityksiä. Yhä useammissa lääkkeissä on kyse ihmisille ominaisista reaktioista, ja siinä eläinkokeet ovat täysin arvottomia. Vaihtoehdot ovat kuitenkin tehokkaita, ja ne ovat myös nopeampia ja halvempia. Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmän esittämillä tarkistuksilla pyritään auttamaan eläimiä ja tutkimusta, joten suosittelen, että äänestättekin niiden puolesta.

Tekstissä on lisäksi porsaanreikä, joka mahdollistaa apinoiden käyttämisen. Voisimme tukkia tämän porsaanreiän vihreiden esittämillä tarkistuksilla. Apinat voidaan hyväksyä vain pahimmassa ihmisten vakavien sairauksien oireita koskevassa tapauksessa – siinä ei ole porsaanreikiä.

Lopuksi, mailla on oltava mahdollisuus edetä pidemmälle eläinten suojelun ja uusien menetelmien testaamisen osalta. Vain siten EU:sta voi tulla tämän alan maailmanjohtaja eläinten suojelun ja lääketieteellisen tutkimuksen osalta.

 
  
MPphoto
 

  John Stuart Agnew (EFD). (EN) Arvoisa puhemies, viljelijänä olen aina halunnut, että eläimiä kohdellaan asianmukaisesti ja olen vakuuttunut, että Yhdistyneessä kuningaskunnassa niitä kohdellaan, ainakin tiedeyhteisössämme.

Olen käynyt vaalipiirissäni sijaitsevassa Huntington Life Sciences -tutkimuslaitoksessa ja tiedän, että asialleen omistautuneet ihmiset tekevät vain sen, mikä on tarpeen tieteen edistämiseksi. Tässä laitoksessa tehdään keskeisiä kokeita lääkkeistä, joilla muutaman vuoden kuluttua voidaan suojella jonkun tässä parlamentissa olevan ihmisen elämää. Kaikilla työntekijöillä on velvollisuus ilmoittaa, jos heillä on todisteita eläinten kaltoin kohtelusta.

Emme voi emmekä saa määrätä tarpeetonta valvontaa, jolla mielivaltaisesti rajoitetaan tiettyjä lähestymistapoja. Näillä kolmella tarkistuksella ei edistetä eläinten hyvinvointia, mutta niiden täytäntöönpano haittaisi tutkimusta. Ne johtavat muun muassa oikeudelliseen ristiriitaan, joka ei edistä lainkaan lääketiedettä, mutta voi täyttää asianajajien taskuja.

Suoraan sanottuna, EU:n on pikemminkin sovellettava näkemystä, jonka mukaan "sitä, mikä toimii, ei kannata korjata". Meillä on Yhdistyneessä kuningaskunnassa järkevä järjestelmä, vastuullinen tiedeyhteisö – muun muassa omassa vaalipiirissäni maailmanlaajuisen tieteellisen edistyksen voimanpesä, Cambridgen yliopisto – ja tasapainoisia lakeja, joissa käsitellään järkevästi sekä tieteen että eläinten hyvinvoinnin tarpeita. Tuo varovainen tasapainon on säilytettävä. Tätä koskeva viestini EU:lle on suorasukainen: parempi antaa kerrankin olla.

 
  
MPphoto
 

  Miroslav Mikolášik (PPE). (EN) Arvoisa puhemies, käsiteltävänämme olevalla direktiivillä pyritään rajoittamaan eläinkokeita ja parantamaan tutkimuksessa käytettävien eläinten oloja.

EU:ssa on jo maailman korkeimmat eläinten hyvinvointia koskevat normit, ja tällä direktiivillä noita normeja nostetaan vielä lisää. Se on hyvin kiitettävää. On kuitenkin pidettävä mielessä, että ihmiset ja heidän hyvinvointinsa ovat tärkeämpiä kuin eläinten hyvinvointi ja että eläinten ja ihmisten arvossa on perustavanlaatuinen ero.

Arvostan tasapainoa eläinten hyvinvointia koskevien ankarampien sääntöjen ja eläinten käytön välillä ja sitä, että tutkimus kuitenkin sallitaan tiukin ehdoin. Tuen "kolmen R:n" periaatetta: korvataan eläinkokeet toisilla menetelmillä aina, kun se on mahdollista; vähennetään käytettävien eläinten määrää mahdollisimman paljon; ja parannetaan jalostusta, säilytystä ja hoitoa koskevia vaatimuksia.

Eläinkokeet sallitaan vain, kun vaihtoehtoista menetelmää ei ole. Lääketieteellinen tutkimus pysyy kuitenkin myös mahdollisena. Siten saadaan aikaan tasapaino eläinkokeiden vähentämistä koskevan eettisen välttämättömyyden ja nykyaikaisen lääketieteellisen tutkimuksen vaatimusten välillä.

Tämän osalta haluaisin voimakkaasti vastustaa eläinkokeiden vaihtoehtoisia menetelmiä, joihin saattaa kuulua ihmisten alkioiden kantasolujen käyttöön perustuvia testejä. Olen huolissani niistä jäsenvaltioista, joiden kansallisessa lainsäädännössä ei nimenomaisesti suljeta pakollisten vaihtoehtoisten testien ulkopuolelle niitä menetelmiä, joissa käytetään ihmisten alkioita. Kun tämä direktiivi tulee voimaan, jäsenvaltiot saatetaan velvoittaa varmistamaan, että näitä vaihtoehtoisia menetelmiä sovelletaan riippumatta siitä, perustuvatko ne alkioiden kantasoluihin vai eivät.

Äänestän siksi tyhjää lopullisessa äänestyksessä ja kehotan jäsenvaltioita säätämään muista vaihtoehdoista kuin sellaisista, joissa tuhotaan ihmiselämää.

 
  
MPphoto
 

  Luis Manuel Capoulas Santos (S&D). (PT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, myös minä haluaisin aloittaa onnittelemalla Elisabeth Jeggleä erinomaisesta työstä, jonka hän on tehnyt parlamentin ja maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan puolesta yhdessä komission ja neuvoston kanssa. Ruotsin, Espanjan ja Belgian perättäisten puheenjohtajakausien ajan puolitoista vuotta kestäneiden neuvottelujen jälkeen oli mahdollista saada aikaan tasapainoinen kompromissi tiedeyhteisön vaatimusten ja sen välillä, mitä näissä oloissa saattaisimme nimittää "eläinten hyvinvoinniksi".

Tämän tuloksen aikaansaamiseen vaadittu enemmistö saavutettiin erittäin tunteellisessa ja tiiviissä keskustelussa, jossa kaikki osapuolet tekivät myönnytyksiä. Myös yleisö osallistui laajasti, kuten oli odotettavissa näin herkässä asiassa. Poliitikkojen on kuitenkin tehtävä päätökset, ja vaikka meidän ei pitäisi olla tunteettomia eläinten kärsimystä kohtaan, meidän on kuitenkin tehtävä valintoja ja asetettava arvoja järjestykseen. Elisabeth Jegglen tänään esittämässä kannassa keskitytään arvojärjestykseen, jossa ihmisten terveyttä koskevat edut ja eläinten kärsimys näyttävät olevan asianmukaisessa tasapainossa. Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä äänestää siksi mietinnön puolesta ja torjuu kaikki tarkistukset.

 
  
MPphoto
 

  Jorgo Chatzimarkakis (ALDE). (DE) Arvoisa puhemies, haluaisin ensiksi ilmaista kiitollisuuteni ja kunnioitukseni Elisabeth Jegglelle, joka on tehnyt työtä tämän mietinnön osalta vuosia. Hyvä, Elisabeth Jeggle, minun on kuitenkin sanottava yksi asia. Emme voi eurooppalaisina olla ylpeitä tästä mietinnöstä. Se on liian epämääräinen ja sillä sallitaan liian monia asioita, joita maan tai maanosan, joka on johtavassa asemassa eläinten hyvinvoinnin osalta, ei pitäisi sallia.

Ennustan, että tilanne huononee, erityisesti koe-eläinten uudelleenkäytön osalta. Se oli aiemmin vaikeampaa, mutta nyt katson, että asetukset on vesitetty. Puistelette päätänne, mutta on totta, että jos tarkastelette tätä huolellisesti, pienellä painetulla tekstillä ja sanamuotojen sävyillä on vaikutusta. Kokeiden vakavuus on myös ala, jolla monissa jäsenvaltioissa asiat pahenevat. Jotkin jäsenvaltiot, kuten Saksa, Yhdistynyt kuningaskunta ja Ruotsi, ovat jo menneet tätä pidemmälle. Olemme ottaneet käyttöön kipukynnyksen, ja neuvosto on vesittänyt sen sallimalla poikkeukset. Komission valtaa on myös vähennetty tarkastusten osalta.

Äänestän kuitenkin tämän mietinnön puolesta, hyvä Elisabeth Jeggle, koska sillä parannetaan vuoden 1986 direktiiviä, joka on nyt 24 vuotta vanha. Lupamekanismit ovat paikallaan. Kokeiden kolmea vaihetta varten tarvitaan ennalta annettu lupa, mikä on hyvä asia. Menettelyjä on yksinkertaistettu, mikä on myös myönteinen askel. Olen itse ylpeä siitä, että olemme kyenneet pelastamaan vaihtoehtoisia koemenetelmiä koskevan aiheen edelliseltä vaalikaudelta. Meidän on kuitenkin annettava sitä varten enemmän rahoitusta.

Tämä direktiivi tarkistetaan seitsemän vuoden kuluessa. Se on sangen hyvä perusta, mutta seitsemässä vuodessa meidän on parannettava sitä, jotta voimme lunastaa maineemme, jonka mukaan meillä täällä EU:ssa on maailman korkein eläinten suojelun taso.

 
  
MPphoto
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE). (PT) Arvoisa puhemies, tänään parlamentille esitetyn mietinnön on laatinut kollegamme Elisabeth Jeggle. Sillä pyritään saattamaan loppuun prosessi, joka on ollut yhtä pitkä kuin monimutkainenkin, ja se on ollut mahdollista vain ankaran työn ja taidokkaan vuoropuhelun ansiosta, joten meidän pitäisi kiittää häntä siitä.

Aina, kun käsiteltävänä olevassa asiassa on monien etujen lisäksi kyse myös moraalisista arvoista, se saa vakaiden ja järkevien perustelujen lisäksi aikaan myös tunteellista reagointia. Sillä ei auteta saamaan aikaan yksimielisyyttä, jonka toivomme saavuttavamme, jotta eurooppalaista yleisöä voitaisiin palvella ja samalla kunnioittaa eri poliittisten ryhmien ja jäsenvaltioiden näkemyksiä. Siten voisimme edistää Euroopan yhdentymistä yhteisten normien laatimisella ja esittelemisellä. Juuri tästä toivotusta vaatimusten standardoinnista on kyse tässä mietinnössä, lähestymistavassa, jossa otetaan käyttöön eläinten hengen suojelun korkeampi taso.

Se on tarkoittanut, että kahden vuoden ajan siitä, kun tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelua koskevaa neuvoston direktiiviä 86/609/ETY päätettiin tarkistaa ja kun tunnustettiin jäsenvaltioiden väliset sitä koskevat erot, tästä asiasta on pyritty laatimaan aiempaa yksityiskohtaisemmat säännöt tavoitteena menettelyerojen vähentäminen. Sitä tehdessä oli tärkeää tasapainottaa tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun korkeampi taso sen kanssa, että biolääketieteellisen tutkimuksen välttämättömät ehdot oli suojattava, mikä mahdollistaa sen kehittämisen Euroopan unionissa. Tämä tasapaino on saatu aikaan tekstissä, josta aivan pian äänestämme.

Se hyödyttää suojeluksessamme olevia eläimiä, ja sillä täytetään inhimilliset velvollisuutemme eläimiä kohtaan vaarantamatta meitä kaikkia joka päivä auttavan biolääketieteellisen tutkimuksen laatua ja edistystä.

 
  
MPphoto
 

  Ulrike Rodust (S&D). (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, meidän pitäisi äänestää tämän eläinkokeista annettua direktiiviä koskevan mietinnön puolesta. Parlamentti on neuvotteluissaan komission ja neuvoston kanssa saavuttanut paljon: nimittäin korvaamisen, vähentämisen ja parantamisen.

On totta, että eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta teemme edelleen liian vähän. Neuvosto ei kuitenkaan ollut valmis tekemään enemmän, ja se on tehnyt selväksi, että uutta direktiiviä ei tule, jos emme hyväksy tuloksia. Se ei tarkoita, ettemmekö voisi jatkaa tällä alalla etenemistä tulevaisuudessa. Eläinten hyvinvoinnille ja tutkimukselle on annettava toimissamme ensisijainen asema. Olisin hyvin iloinen, jos voisimme lopettaa eläinkokeet kokonaan tänään. Olemme valitettavasti kaukana tämän päämäärän saavuttamisesta ja siksi meidän on varmistettava, että tarjoamme eläimille mahdollisimman paljon suojelua.

Neuvoteltu kompromissi tarjoaa aiempaa paremman perustan sen tekemiselle. Ainoa merkittävä asia on sen varmistaminen, että kaikki jäsenvaltiot panevat uuden direktiivin täytäntöön yhtenäisesti. Haluaisin kiittää esittelijää ja kaikki varjoesittelijöitä lämpimästi heidän ankarasta työstään.

 
  
MPphoto
 

  Cristiana Muscardini (PPE). (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, esittelijä ja hänen kanssaan työskennelleet ovat ehdottomasti tehneet vaikean työn, josta me heitä kiitämme.

En voi kuitenkaan itse salata sitä, että olen tukemani Italian hallituksen monien jäsenten ohella hämmentynyt kysymyksestä, jota ei, edes 24 vuoden jälkeen, ole nähtävästi järjestetty siten, kuin me olisimme halunneet.

Jotkut jäsenet ovat huomauttaneet, että eläinten herkkyys on erilaista kuin ihmisten. Totta, yksikään eläin ei ikinä tekisi sitä, mitä nyt tapahtuu, mitä on jo tapahtunut ja mitä on vielä tapahtuva Iranissa. Eläimet eivät yleisesti kiduta, kivitä kuoliaaksi tai kerro omalle poliittiselle maailmallemme niin tyypillisiä valheita.

Meidän on aivan oikein kehotettava siihen, että nämä eläimet voivat olla meille hyödyksi edistämässä tieteellistä tutkimusta ja parantamassa ihmisten terveyttä, mutta meillä ei ole oikeutta kehottaa siihen, että niitä käytetään edelleen hyödyttömiin, toistuviin kokeisiin, joilla vain täytetään joidenkin niin kutsuttujen tutkijoiden taskuja.

Tiedämme aivan hyvin, että koeputkessa tehdyillä kokeilla tai tietokonesimulaatioilla ihmisten aineenvaihdunnasta on nykyään mahdollista saada tarkempia tuloksia kuin eläinkokeilla, koska yhden lajin kokeiden tuloksia ei voida soveltaa toiseen lajiin, ei eläinten välillä eikä eläimistä ihmisiin.

Siksi toivomme tämän direktiivin tarkistamista, jotta se vastaisi paremmin nykyisiä suuntauksia ja keskinäistä kunnioitusta.

 
  
MPphoto
 

  Elisabetta Gardini (PPE). (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, haluaisin kiittää esittelijää ja varjoesittelijöitä heidän aikaansaamastaan tuloksesta. Mielestäni olemme saaneet aikaan parhaan mahdollisen kompromissin tutkimuksen tarpeiden ja tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten hyvinvoinnin varmistamisen välillä.

Eläimiin perustuva tutkimus on valitettavasti edelleen olennaista, koska vaihtoehtoja ei ole. Tietokonesimulaatiot ja soluviljelyt eivät riitä, ja niin eivät sano poliitikot vaan tutkijat. Haluaisin muistuttaa parlamenttia siitä, että joihinkin erittäin vakaviin sairauksiin on kehitetty hoitokeinoja juuri eläimillä tehtyjen kokeiden ansiosta. Näistä eläimistä 98 prosenttia on jyrsijöitä, mikä tarkoittaa, että suurempia lajeja käytetään erittäin vähän. Minun on myös huomautettava, että näiden kokeiden ansiosta meillä on nyt hoitokeinot leukemiaan, diabetekseen ja joihinkin kasvainlajeihin. Lopuksi haluaisin huomauttaa, että juuri tutkijat haluavat välttää tarpeetonta kärsimystä, ja luulen, että sen ymmärtämiseksi on vain nähtävä heidän työtapansa.

On totta, että jotkin osat aiheuttavat edelleen huolta. Haluaisin viitata yhteen, jota ei ole vielä mainittu: kaikki viittaukset eettisiin komiteoihin ovat kadonneet 49 artiklasta, ja ne on korvattu yleisemmillä eläinten suojelun kansallisilla komiteoilla. Se on aiheuttanut huolta alalla työskentelevien keskuudessa, koska näitä eettisiä komiteoita on jo monessa laboratoriossa ja niitä perustetaan lisää. Siksi pelätään, että näiden komiteoiden asemaa jotenkin heikennetään ja että ne saatetaan jopa korvata yleisemmillä komiteoilla, jotka eivät ole niin hyvin valmistautuneita eettisesti ja tieteellisesti.

 
  
MPphoto
 

  Rareş-Lucian Niculescu (PPE). (RO) Haluaisin ensiksi kiittää esittelijää, Elisabeth Jeggleä, hänen tekemästään hienosta työstä. Tuen myös kollegoitani, jotka ovat tänään esittäneet puheenvuoron yhteiseen kantaan esitettyä kolmea tarkistusta vastaan.

Tämä ei ole täydellinen kompromissi, vaikka sen sanamuoto on tällä hetkellä paras mahdollinen.

Luonnoksen sisältö on laadittu sen jälkeen, kun on kuultu merkittäviä tiedemiehiä, jotka tietävät, mitä he tarvitsevat tutkimusta jatkaakseen.

Kaikki kompromissin tarkistukset johtavat tavanomaisen menettelyn jatkamiseen, mikä ei minun mielestäni ole kenenkään etujen mukaista. Siksi kehotan kaikkia kollegoitani osallistumaan tämän päivän äänestykseen, jotta kolme tarkistusta voidaan torjua ja antaa eurooppalaisen tutkimuksen suoriutua mahdollisimman hyvin.

 
  
MPphoto
 

  Anna Záborská (PPE). (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, kehotan neuvostoa ja komissiota takaamaan, että ihmisten alkioiden tai aikuisten kantasolujen käyttö eläinten suojelemiseksi kielletään.

Nykyinen tilanne itse asiassa mahdollistaa sen, että ihmisistä peräisin olevaa ainesta käytetään eläinten suojelemiseksi tarvittavien kokeiden aikana. Puhumme aina kompromisseista, ja tämä kompromissikulttuuri johtaa siihen, ettemme enää tiedä, mikä on eettisesti hyväksyttävää ja mikä ei ole. On kuitenkin joitakin eettisiä kysymyksiä, joista on mahdotonta tehdä kompromisseja. Jos komissio ja neuvosto eivät voi taata tätä kieltoa, se on tosiasiallinen todiste siitä, miten EU kohtelee ihmisiä.

Olen pahoillani, mutta ilman tätä takuuta en voi tukea ehdotetun direktiivin tekstiä.

 
  
MPphoto
 

  Karin Kadenbach (S&D). (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Dalli, olemme hyvin paljon samaa mieltä siitä, että meidän on tarjottava paras mahdollinen terveydenhoito EU:n kansalaisille. Se sisältää luotettavat lääkkeet, joilla on mahdollisimman vähän sivuvaikutuksia, ja uusimmat nykyaikaiset hoitomenetelmät. Tieteellisen edistyksen nykyisen tilan perusteella emme valitettavasti voi tehdä sitä ilman eläinkokeita.

Siksi tämä mietintö on mielestäni erittäin onnistunut pyrkimys saada aikaan tasapaino eläinten hyvinvoinnin ja ihmisten terveydenhoidon tarjoamisen välillä. Kolmen R:n periaatteeseen kuuluvat korvaaminen, vähentäminen ja parantaminen ovat perusvaatimuksia sille, että tämä todella saadaan aikaan, koska olemme tänään puhuneet niin usein ihmisarvosta, joka minulle merkitsee myös eläinten kunnioittamista.

Tarvitsemme ennalta annettavaa lupaa, tiukkaa valvontaa ja tehokkaita tarkastusjärjestelmiä. Lainsäädäntö itsessään ei riitä. Meidän on pysyttävä valppaina ja varmistettava, että mietintöjen sisältö todella pannaan käytäntöön.

 
  
MPphoto
 

  Frédérique Ries (ALDE). (FR) Arvoisa puhemies, luulen, että olemme kaikki samaa mieltä tästä asiasta: ihannemaailmassa ei tarvittaisi eläimillä tehtäviä tutkimuksia. Todellisuus on kuitenkin se, että elämme kärsivässä maailmassa, jossa sairaat miehet, naiset ja lapset odottavat hoitoa ja siten tämän olennaisen ja elintärkeän tutkimuksen tuloksia. Siksi meidän on tuettava maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan Elisabeth Jegglen ja neuvoston aikaansaamaa erinomaista kompromissia.

Kuten on todettu, sopimuksella vähennetään mahdollisimman paljon eläinten kärsimystä, mutta sillä ei rajoiteta tätä tutkimusta, joka on elintärkeää miljoonille potilaille Euroopassa ja koko maailmassa. Tiesittekö, että 70 prosenttia lääketieteen Nobel-palkinnoista on voitettu eläinkokeisiin perustuvalla työllä?

Tämä teksti ei pyydä meitä valitsemaan hiirten ja ihmisten välillä; tällä direktiivillä suojellaan sekä potilaita että eläimiä. Tällä direktiivillä suojellaan tulevaisuuttamme.

 
  
MPphoto
 

  Martin Häusling (Verts/ALE). (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, nämä asetukset ovat parempia kuin ne, jotka meillä oli aiemmin. Luulen, että siitä olemme kaikki samaa mieltä. Katson kuitenkin, että teiltä, hyvä Elisabeth Jeggle, on hyvin ajattelematonta sanoa, että kompromissille ei ole vaihtoehtoja. Mielestäni olisimme voineet saada tilanteesta enemmän irti.

On tietysti totta, että tutkimuksen eturyhmä harjoitti suurta painostusta. Me kaikki tiedämme sen. Olemmeko kuitenkaan saavuttaneet päätavoitettamme, joka on eläinkokeiden määrän vähentäminen? Sen yllä on vielä suuri kysymysmerkki. Toinen ongelma on tietysti se, että kädellisten käyttöä ei itse asiassa ole vähennetty.

Me Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmässä katsomme, että se on erittäin levottomuutta herättävää, ja katsomme myös, että EU:n periaatteita rikotaan vakavasti, kun jäsenvaltioiden ei anneta panna täytäntöön asetuksia, jotka ovat ankarampia kuin nykyisen lainsäädännön säännökset. Tämän tilanteen on muututtava. Sitä on harkittava vakavasti. Se on ensimmäinen kohta vihreiden esittämissä tarkistuksissa, ja siksi emme peru näitä tarkistuksia. Kehotamme lähettämään ehdotuksen takaisin valiokuntaan.

 
  
MPphoto
 

  João Ferreira (GUE/NGL). (PT) Arvoisa puhemies, sellaisten tekniikoiden ja menetelmien kehittämisen, joiden avulla voidaan luopua eläimillä tehtävistä kokeista ja joilla vähennetään eläinten kokemaa kärsimystä tapauksissa, joissa kokeet ovat välttämättömiä, pitäisi olla merkittävä tavoite tieteellisessä tutkimuksessa ja kokeiden ja tekniikan kehityksessä, jota on tärkeää edistää. Kyseisen kehityksen lisäksi pitäisi ottaa huomioon, että näitä tekniikoita ja menetelmiä on levitettävä ja niiden käyttöä on kehitettävä tutkimuksessa ja kehityslaitoksissa sekä eri kehitystasoilla olevissa kansallisissa tieteellisissä ja teknisissä järjestelmissä.

Euroopan unionin on omaksuttava merkittävä asema tällä alalla edistämällä yhteistyötä eri maiden, myös kolmansien maiden tieteellisten ja teknisten laitosten ja järjestelmien välillä. Me katsomme – sekä tällä alalla että luonnollisesti muilla – että suojelun yhteisten vähimmäistasojen vahvistamisella lainsäädännössä ei pitäisi estää yksittäistä jäsenvaltiota ottamasta halutessaan käyttöön korkeampaa suojelun tasoa.

 
  
MPphoto
 

  Anna Rosbach (EFD). (DA) Arvoisa puhemies, voin vain tukea tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta annetun direktiivin parantamista. Se on kuitenkin hieman ristiriitaista, koska itse asiassa vastustan eläinkokeita. Vaihtoehtoisia menetelmiä todella on olemassa, ja onneksi direktiivin tarkistus sisältää tämän alan. Olen hyvin kiitollinen siitä. Toivon, että vaihtoehtoisempien koemenetelmien kehittämistä vauhditetaan valtavasti. Juuri nyt EU:n on kuitenkin otettava käyttöön inhimilliset ja varmat säännöt kokeissa käytettävien eläinten osalta. Viimeinkin tunnustetaan, että eläimet ovat tuntevia olentoja, joten meidän on otettava käyttöön kipurajat. Miksi emme kuitenkaan ota käyttöön artiklaa, jolla estetään samojen eläinten käyttäminen yhä uudelleen ja uudelleen? Miksi emme kiellä apinoiden käyttöä aivotutkimuksessa? Minua vihastuttaa, että otamme niin paljon enemmän huomioon asianosaisten järjestöjen edut kuin eläinten hyvinvoinnin. Minusta on myös turhauttavaa, että pystymme tässä parlamentissa antamaan lainsäädäntöä vain EU:lle, koska miten eläinkokeita käsitellään EU:n ulkopuolella?

 
  
MPphoto
 

  Laima Liucija Andrikienė (PPE). (EN) Arvoisa puhemies, minä pidän komission aloitetta myönteisenä. Mielestäni on merkittävä saavutus, että olemme onnistuneet sopimaan käytäntöjen yhtenäistämisestä eläinkokeiden alalla EU:ssa.

Tämä direktiivi on merkittävä vaihe sen varmistamisessa, että elävillä eläimillä tieteellisiin tarkoituksiin tehdyt kokeet korvataan niin pian kuin se on tieteellisesti toteuttamiskelpoista. Tällä direktiivillä velvoitetaan ensin jäsenvaltiot edistämään vaihtoehtoisten menetelmien edistämistä. Kehotan vahvasti jäsenvaltioita varmistamaan riittävän rahoituksen tarjoamisen sellaisia tieteellisesti tyydyttäviä menetelmiä tai koestrategioita, jotka eivät sisällä eläinten käyttöä, koskevaan koulutukseen, tutkimukseen, kehitykseen ja täytäntöönpanoon.

 
  
MPphoto
 

  Paul Rübig (PPE). (DE) Arvoisa puhemies, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan jäsenenä pidän luonnollisesti myönteisinä näitä asetuksia ja täällä aikaansaatua sopimusta. Tiedän, että kompromissin hyväksyminen on aina vaikeaa, mutta tarvitsemme sopivat eettiset normit sekä eläinkokeille että ihmiskokeille, ja voimme vain panna täytäntöön tällä hetkellä saatavilla olevat korkeimmat normit.

On tietysti myös tärkeää, että kehitämme vaihtoehtoja. Kahdeksannessa tutkimuksen ja teknisen kehityksen puiteohjelmassa on keskityttävä painokkaasti vaihtoehtoisiin koemenetelmiin. Tarvitaan lisäksi aiempaa yksinkertaisempia menetelmiä, ja siitä säädetään näissä asetuksissa. Seitsemän vuoden jälkeen tehtävä arviointi on erittäin hyödyllinen teollisuudelle, koska prosessien turvallisuus ja selkeät ja standardoidut EU:n asetukset tuovat myös oikeusvarmuutta alalle.

 
  
MPphoto
 

  Elisabeth Köstinger (PPE). (DE) Arvoisa puhemies, haluaisin todeta selkeästi, että EU:lla on maailman korkeimmat eläinten hyvinvointia koskevat normit. Tämä mietintö on uusi merkittävä vaihe eläinten hyvinvoinnin parantamisessa edelleen. Yhteinen tavoitteemme on rajoittaa eläinkokeita ja parantaa tutkimustarkoituksiin käytettyjen eläinten elinoloja. Pidän myönteisenä sitä, että eläinkokeet korvataan mahdollisuuksien mukaan muilla menetelmillä ja että näiden eläinten jalostusta, säilytystä ja hoitoa koskevia normeja parannetaan. Haluaisin kuitenkin palata joihinkin maatalousalan kokemuksiin ja arvostella joitakin mietinnön kohtia.

Meidän ei pitäisi olettaa, että byrokratian lisääminen tutkimusalalla parantaa eläinten hyvinvointia. Tutkimusta ja siihen liittyviä toimitusketjun loppupään talousaloja ei saa EU:ssa saattaa epäedulliseen asemaan kansainvälisesti ja muihin teollisuudenaloihin verrattuna. On totta, että sekä täällä että maatalousteollisuudessa, yhteiskunnan vaatiessa korkeampia eläinten hyvinvointia koskevia normeja, meidän on mietittävä normeja, joita sovelletaan tuontituotteisiin. Korkean eurooppalaisen laadun ja eläinten hyvinvointia koskevien normien on saatava riittävä tunnustus oikeudenmukaisen kilpailun osalta. Esittelijä Elisabeth Jeggle on tehnyt erinomaista työtä tämän erittäin arkaluontoisen mietinnön osalta, ja hän ansaitsee tukemme.

 
  
MPphoto
 

  John Dalli, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, aivan ensiksi haluaisin kiittää teitä huomioistanne ja yleisestä tuesta tämän direktiivin sisältämille säännöksille.

Meillä on käsiteltävänämme kunnianhimoinen direktiivi, jolla, jos se hyväksytään, parannetaan huomattavasti eläinten hyvinvointia EU:ssa. Olen Daciana Octavia Sârbun kanssa samaa mieltä siitä, että täysimääräinen ja tarkka täytäntöönpano mahdollistaa sen, että direktiivin kaikki mahdollisuudet toteutuvat. Se haaste on vasta alkamassa. Tänään voimme olla tyytyväisiä siihen, että vaikeasta mutta merkittävästä asiasta on saatu aikaan hyvä kompromissi ja että on mahdollista toteuttaa suuri edistysaskel tieteellisissä menettelyissä edelleen tarvittavien eläinten elämän parantamisessa.

Annan nyt vastaukseni joihinkin tänä aamuna tehtyihin huomautuksiin. Jill Evansin esittäminen huomioiden osalta totean, että on ymmärrettävä, että tällä direktiivillä annetaan lisää oikeudellista selkeyttä tämän päivän tilanteeseen. Lisäksi, perustutkimuksessa ja soveltavassa tutkimuksessa, joiden osalta ei ole säädetty EU:n menetelmistä, 4 artikla on hyvin selkeä edellyttäessään vaihtoehtoisten menetelmien käyttöä aina, kun se on mahdollista. Siten vaihtoehtoisten menetelmien käyttöä koskevaa vaatimusta ei heikennetä, vaan sitä päinvastoin vahvistetaan edelleen.

Martin Kastlerin ja Miroslav Mikolášikin ihmisten alkioiden kantasoluista esittämistä huomioista totean, että tätä asiaa ei jätetty keskusteluissa huomiotta. Siitä keskusteltiin pitkään neuvottelujen aikana, ja aikaansaadut ratkaisut kertovat siitä, että EU:ssa ei ole yksimielisyyttä siitä, pitäisikö ihmisten alkioiden kantasoluja käyttää. Komissio katsoo siksi, että siitä on sen vuoksi parempi säätää kansallisella tasolla.

Sovitulla tekstillä vastataan näihin huoliin jättämällä jokaisen yksittäisen jäsenvaltion toimivaltaan päätös siitä, pitäisikö niiden käyttö sallia. On lisättävä, että niissä jäsenvaltioissa, joissa ei ole nimenomaista lainsäädäntöä alkioiden kantasolujen käytön kieltämisestä, kyseisen koemenetelmän käyttö olisi pakollista vain tarkistetun direktiivin nojalla, jos tämä koemenetelmä tunnustettaisiin EU:n lainsäädännössä. Tällaista lainsäädäntöä ei ole olemassa EU:n tasolla, ja kaikki sellainen lainsäädäntö edellyttäisi, että jäsenvaltiot sopivat sen antamisesta.

Elisabetta Gardinin mainitseman eettisen arvioinnin osalta vastaan, että eettistä arviointia ja sen tekevää komiteaa koskeva käsite pysyy lujasti 38 artiklassa. Sana "eettinen" piti kuitenkin poistaa neuvoston keskustelujen aikana. Täysimääräinen vaatimus pysyy.

Toivon, että annatte äänestyksessänne voimakkaan merkin, että Euroopan parlamentti tukee tulosta, jonka toimielimet neuvottelivat Elisabeth Jegglen ja puheenjohtajavaltio Ruotsin taidokkaalla johdolla. Meillä on tänään tilaisuus saada EU eturintamaan korkeatasoisen eläinten hyvinvoinnin ja laadukkaan tieteen yhdistämisessä. Eläkäämme periaatteemme mukaan, eli EU huolehtii eläimistä ja pyrkii parantamaan tiedettä.

 
  
MPphoto
 

  Elisabeth Jeggle, esittelijä. (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Dalli, hyvät kollegat, haluaisin ilmaista vilpittömät kiitokseni teille, arvoisa komission jäsen Dalli, vastauksistanne, jotka ovat selkeyttäneet tiettyjä kohtia ja joita minun ei ole tarpeen toistaa. Haluaisin myös todella kiittää kaikkia kollegoitani heidän huomioistaan.

On selvää, että tämä on erittäin arkaluonteinen aihe, jossa on mukana monia erilaisia etuja, jotka meidän on yhdistettävä. Kehotan kaikkia äänestämään nyt käsiteltävänä olevan mietinnön puolesta, josta myönnän, että se on tasapainoileva asetus.

Hyvä Martin Häusling, jos torjumme tämän mietinnön nyt, vuoden 1986 direktiiviä sovelletaan edelleen kauan, millä ei paranneta laboratorioeläinten tilannetta. Emme pysty lähitulevaisuudessa ottamaan käyttöön uutta lainsäädäntöä. Tarkistukset, jotka jälleen kerran olette esittäneet, torjuttiin maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnassa. Tarkistuksillenne ei ollut tukea. Olette esittäneet ne uudelleen. Se on teidän oikeutenne, ja kunnioitan tätä oikeutta.

Mitä hyötyä on Euroopan unionin korkeimmista eläinten hyvinvointia koskevista normeista, jos emme voi panna samoja normeja täytäntöön koko maailmassa? Nyt meidän kaikkien on tärkeää varmistaa, että lainsäädäntö, jonka toivottavasti myöhemmin tänään hyväksymme, pannaan muutaman seuraavan vuoden aikana täytäntöön jäsenvaltioissa. Se on haasteemme. Ensiksi meidän on varmistettava, että kaikki jäsenvaltiot täyttävät tällä alalla samat vaatimukset. Se on ensimmäinen tehtävämme, eikä meidän pitäisi jo olla kehottamassa yksittäisiä jäsenvaltioita panemaan täytäntöön korkeampia normeja.

Jos jossakin on jo korkeampia normeja, ja puhun nyt saksalaisena Saksasta, nämä normit pysyvät. Emme pyydä joitakin valtioita menemään taaksepäin. Päinvastoin, me kunnioitamme jäsenvaltioiden itsemääräämisoikeutta samalla tavoin kuin teemme alkioiden kantasoluja käyttävän tutkimuksen osalta. Niin meidän on nyt oikein tehdä, ja se on merkittävä kohta.

Jos todella haluatte aiempaa korkeammat vaatimukset eläinten hyvinvoinnille, äänestäkää tämän mietinnön puolesta ja torjukaa kaikki tarkistukset.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (EL) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan keskiviikkona 8. syyskuuta 2010.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

 
  
MPphoto
 
 

  Pavel Poc (S&D), kirjallinen. (CS) Pidän myönteisenä ja tuen esittelijän Elisabeth Jegglen tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta annetusta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivistä laatimaa suositusta, koska aikaansaatu kompromissi on edistystä nykytilanteeseen verrattuna. Olen kuitenkin samalla pettynyt siihen, että kaikkia selkärangattomia ei pystytty sisällyttämään direktiivin soveltamisalaan lopullisessa luonnoksessa. Euroopan parlamentti pyysi, että direktiivin soveltamisalaan kuuluisivat ainakin ne selkärangattomien lajit, joiden on tieteellisesti todistettu pystyvän tuntemaan kipua, tuskaa ja pelkoa ja jotka voivat saada pysyviä haittoja. Luonnoksessa ei edes mainita tätä pyyntöä. Vaikka tunnustan, että eläimiä on käytettävä tieteellisiin tarkoituksiin, uskon lujasti, että direktiivissä olisi pitänyt mennä pidemmälle ja että sen soveltamisalaan olisi pitänyt sisällyttää poikkeuksetta kaikki olennot. Älkäämme unohtako, että ymmärryksemme kasvaa edelleen niiden olentojen määrästä, joilla viralliset tieteelliset elimet tunnustavat olevan kyvyn tuntea kipua, tuskaa ja pelkoa ja saada pysyviä haittoja. Voimme siksi päätellä, että kyky tuntea pelko, tuskaa ja kipua on levinnyt koko eläinkuntaan. Tämän asian tunnustamisessa on kyse enemmänkin moraalista kuin tieteestä. Olemme valitettavasti osoittaneet koko hyväksytyssä kompromississa, että eurooppalainen kulttuuri ei ole vielä päässyt eroon kartesiolaisesta näkemyksestä, jonka mukaan eläin on aineellinen olento, ja että meillä on siinä suhteessa vielä pitkä matka kuljettavana.

 
  
MPphoto
 
 

  Konrad Szymański (ECR), kirjallinen. (PL) Jäsenet eivät pystyneet ilmaisemaan näkemyksiään tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelua koskevan direktiivin lopullisesta muodosta toisen käsittelyn menettelyssä (Elisabeth Jegglen mietintö). Haluaisin nyt käyttää tämän tilaisuuden hyväkseni tehdäkseni selväksi perustavanlaatuisen vastustukseni direktiivissä annetulle suostumukselle käyttää alkioiden kantasoluja vaihtoehtona tieteellisiin tarkoituksiin eläimillä tehtäville kokeille. Se on tulosta erheellisestä antropologiasta, jonka nojalla on mahdollista tuhota ihmiselämä sen kehityksen varhaisimmassa vaiheessa eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi. Euroopan parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä ehdottamat takuut olivat tässä suhteessa paljon yksiselitteisempiä. Direktiivin epäselvät säännökset ovat todellinen uhka nykyiselle lainsäädännölle Saksan kaltaisissa maissa, joissa alkioita suojellaan. Sillä, että näitä tutkimusmenetelmiä ei ole suljettu pois, säädetään suoraan niiden laillisuudesta Puolan, Irlannin ja Maltan kaltaisissa maissa.

 

5. Meneillään olevat neuvottelut väärentämisenvastaisesta sopimuksesta (ACTA) (keskustelu)
Puheenvuorot videotiedostoina
MPphoto
 

  Puhemies. - (EL) Esityslistalla on seuraavana komission julkilausuma, joka koskee meneillään olevia neuvotteluja väärentämisenvastaisesta sopimuksesta.

 
  
 

(EN) Arvoisat kollegat, haluaisin huomionne hetkeksi. Esityslistaan (sellaisena kuin se on hyväksytty) ei sisälly catch-the-eye-menettelyä tämän keskustelun osalta. Ehdottaisin kuitenkin (ellei vastaväitteitä esitetä), että mikäli puheenvuoroa pyytäneiden listalla olevat puhujat pitävät kiinni puheajoistaan ja jos keskustelun lopussa jää vähän aikaa jäljelle, käynnistän lyhyen catch-the-eye-menettelyn mukaisen istunnon. Vastustaako kukaan tätä? Hyvä on.

 
  
MPphoto
 

  Karel De Gucht, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, kiitän teitä uudesta mahdollisuudesta käsitellä ACTAa koskevia neuvotteluja.

Saanen tältä osin palauttaa mieliin neuvottelujen yhteys: ACTA on tärkeä sopimus, jolla voidaan turvata EU:n kilpailukyky ja työpaikat maailmanmarkkinoilla.

Jos haluamme siis pysyä kilpailukykyisenä taloutena, meidän on hyödynnettävä innovointia, luovuutta sekä yksinoikeutta merkkeihin. Nämä ovat tärkeimpiä kilpailuvalttejamme maailmanmarkkinoilla. Siksi tarvitaan välineitä, joilla varmistetaan, että kilpailuvalttimme saavat riittävän suojan tärkeimmillä vientimarkkinoillamme.

Nämä asiat koskevat myös EU:n kansalaisia: kyse on paitsi työpaikoista myös kuluttajaturvasta, turvallisuudesta ja terveydestä.

Pyrimme yksinkertaisesti laatimaan teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamista koskevat kansainväliset standardit, jotka olisivat kohtuulliset, tasapuoliset ja tehokkaat ja joissa mentäisiin siten pidemmälle kuin nykyisissä teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa WTO:n säännöissä: toisin sanoen TRIPS-sopimuksessa. Tämä on perimmäinen tavoite, josta me kaikki olemme varmasti yhtä mieltä.

Tulin tänne viime maaliskuussa esittelemään pääpiirteissään ne keskeiset periaatteet, joihin komission osallistuminen neuvotteluihin perustuu. Lupasin tuolloin lisätä neuvottelujen avoimuutta parlamenttiin nähden. Kuten voitte nähdä maaliskuun jälkeen käytyjen neuvottelujen tuloksena syntyneistä tekstiluonnoksista, jotka olemme jakaneet teille, komissio on pitänyt sanansa ja pitänyt johdonmukaisesti kiinni näistä periaatteista. Saanen muistuttaa näistä periaatteista:

Ensinnäkin ACTAn tavoitteena on puuttua mittaviin tekijänoikeusrikkomuksiin, joilla on huomattavia kaupallisia vaikutuksia. Kyse ei siis ole matkailijoiden kannettavien tietokoneiden tai tietokoneiden sisällön tarkistamisesta. Sopimus ei myöskään johda kansalaisvapauksien rajoittamiseen eikä aiheuta kiusaa kuluttajille. Jos joku epäilee tätä, kuulisin hyvin mielelläni perustelujanne.

Toiseksi ACTA-sopimuksessa on kyse vain nykyisten teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen valvonnasta. Sopimukseen ei sisällytetä määräyksiä, jotka muuttaisivat olennaisesti tekijänoikeuslainsäädäntöä. Sopimuksella on tarkoitus asettaa vähimmäissäännöt siitä, miten innovoijat voivat toteuttaa oikeuksiaan tuomioistuimissa, maiden rajoilla tai Internetissä. ACTAlla voidaan varmistaa esimerkiksi se, että eurooppalaisten muotisuunnittelijoiden, artistien tai autonvalmistajien oikeudet turvataan asianmukaisesti tilanteissa, joissa he törmäävät tuotteidensa väärennöksiin Euroopan ulkopuolella.

Kolmanneksi ACTA-sopimuksen on oltava EU:n säännöstön mukainen ja siinä on noudatettava myös teollis- ja tekijänoikeuksien yhdenmukaistamisen nykytasoa, sähköistä kaupankäyntiä koskevaa direktiiviä, televiestintäalan sääntelykehystä sekä ennen kaikkea tietosuojaa ja piratismia koskevaa EU:n lainsäädäntöä. ACTA ei muuta yhtään EU:n lakia "takaoven kautta". Saatatte näin ollen kysyä, missä sopimuksen lisäarvo sitten on? Vastaukseni on, että lainsäädäntömme on mitä tehokkain ja että jos muut maat hyväksyvät sen, se auttaa eurooppalaisia innovoijia.

Neljänneksi totean, että aiomme varmistaa, ettei ACTA-sopimuksella estetä geneeristen lääkkeiden saantia. Luonnostekstissä varmistetaan selväsanaisesti, ettei ACTAa voida käyttää geneerisiä lääkkeitä koskevaan kauppaan puuttumiseksi.

ACTAsta tehdään lisäksi yhdenmukainen TRIPSiä ja kansanterveyttä koskevan vuonna 2001 annetun julkilausuman kanssa, mutta sen sijaan rajavalvontaa koskevia velvoitteita, jotka edustavat äärimmäisen hankalaa kysymystä lääkkeiden saatavuudessa, ei sovelleta potilaisiin.

Avoimuuskysymyksessä olemme pitäneet sanamme ja kuulleet Euroopan parlamenttia asiaa käsittelevissä istunnoissa kunkin neuvottelukierroksen jälkeen, ja näin teemme myös jatkossa. Olemme luonnollisesti myös puitesopimuksen yhteydessä tekemämme sitoumuksen mukaisesti jakaneet luonnostekstit Euroopan parlamentille.

Käytän tilaisuutta hyväkseni myös kertoakseni lyhyesti Washingtonissa 16.–20. elokuuta 2010 käytyjen ACTA-neuvottelujen 10. kierroksen tuloksista.

Osapuolet edistyivät jonkin verran siviili-, tulli- ja rikosasioita koskevissa luvuissa, mutta osapuolet eivät onnistuneet käsittelemään tarpeeksi joustavasti joitakin hankalia kysymyksiä. Laaja-alaista työtä tehtiin myös yleisten ja horisontaalisten lukujen parissa (johdanto, yleiset määräykset, määritelmät, lainkäytön valvontaa koskevat käytännöt, kansainvälinen yhteistyö sekä institutionaaliset määräykset). Näiden aiheiden käsittely saatiin lähes päätökseen.

Valitettavasti kahdella viimeisellä neuvottelukierroksella kävi kuitenkin yhä selvemmäksi, että kaikki nykyiset ACTA-sopimuksen osapuolet kattava konsensus voitaisiin saavuttaa vain "pienin yhteinen nimittäjä" -periaatteen pohjalta, kun otetaan huomioon, että ACTA-sopimuksen osapuolilla on hyvin vaihtelevat näkemykset ja käytännöt tässä asiassa. Tämä vahingoittaa sopimuksen tavoitteiden tasoa ja tehokkuutta.

Digitaalista ympäristöä (Internet) koskevassa asiassa, joka on yksi hankalimmista mutta myös yksi innovatiivisimmista luvuista ACTA-sopimuksessa, tapahtui huomattava takaisku viimeisellä neuvottelukierroksella, koska osapuolet eivät päässeet yksimielisyyteen Internet-palvelujen tarjoajiin sovellettavasta järjestelmästä, joka koskee yhteistä vastuusta vapauttamisjärjestelmää.

Sama pätee hyvin tärkeään tullitoimenpiteitä koskevaan neuvottelulukuun, jossa useat neuvotteluosapuolet vastustavat väärennettyjen tavaroiden vienti- ja läpikulkutarkastuksia ja jättävät siten reagoimatta väärennettyjen tuotteiden laajalle levinneeseen kansainväliseen kauppaan.

Toinen asia, jossa neuvottelut tuottivat pettymyksen EU:n etujen kannalta, liittyy kysymykseen siitä, mitkä teollis- ja tekijänoikeudet sisällytetään sopimukseen. EU:ssa on laaja ja monenkirjava joukko oikeudenhaltijoita. Maantieteellisillä merkinnöillä varustettuja tuotteita tuottavat viljelijät tai design-tuotteita luovat tekstiilialan yritykset kärsivät myös väärennöksistä ja siten myös niiden on kuuluttava entistä parempien täytäntöönpanosääntöjen piiriin. Ongelmana on, että monet yhteistyökumppanimme pitävät kiinni siitä, että vain tekijänoikeudet ja tavaramerkit "ansaitsevat" tulla sisällytetyiksi ACTA-sopimukseen. Olemme vahvasti eri mieltä ja aiomme edelleen vaatia tiukasti, että nämä EU:n tavoittelemat intressit otetaan huomioon.

Seuraava neuvottelukierros on Tokiossa tämän kuun lopulla (23.9.–1.10.2010). Olemme nähtävästi lähestymässä loppuvaihetta, ja osapuolet ovat luvanneet ratkaista jäljellä olevat keskeiset kysymykset Tokion neuvottelukierroksella.

Uskon edelleen vahvasti siihen, että on tärkeää ratkaista eurooppalaisten teollis- ja tekijänoikeuksien järjestelmällisen ja laajalle levinneen väärinkäytön ongelma koko maailmassa ja että ACTA-sopimuksella voidaan edesauttaa merkittävästi tämän tavoitteen saavuttamista. Olen siten edelleen sitoutunut neuvottelujen onnistumiseen.

Jos EU kuitenkin neuvotteluprosessin päätyttyä toteaa, ettei sopimuksella ole tuotu juurikaan käytännön lisäarvoa eurooppalaisille oikeudenhaltijoille tai että sopimuksella on pyritty luomaan 1. ja 2. luokan tekijänoikeudet, meidän olisi oltava valmiita harkitsemaan uudelleen osallistumistamme sopimukseen.

 
  
MPphoto
 

  Daniel Caspary, PPE-ryhmän puolesta. (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, EU:n tullivirkailijat takavarikoivat 178 miljoonaa väärennettyä tavaraa vuonna 2008. Niistä 20 miljoonaa oli vaarallisia. Väärennetyistä tuotteista kaiken kaikkiaan 54 prosenttia oli peräisin Kiinasta, ja lääkkeiden osalta Intia oli suurin syntipukki.

Väärennetyt tavarat aiheuttavat suurta vahinkoa Euroopan taloudelle, mutta tästä kärsivät suuresti myös näitä tuotteita ostavat ihmiset. Tarkoitan esimerkiksi lääkkeitä. Minulle ja kaikille vanhemmille olisi painajainen, jos sairas lapsi kuolisi hänelle annetun lääkityksen seurauksena vain siksi, ettemme kykene estämään väärennettyjen tuotteiden ja lääkkeiden pääsyä markkinoille. Ongelmaan on löydettävä ratkaisu.

Tuotepiratismi on keskeinen teema Euroopan unionissa. Meidän on varjeltava eri teollisuudenaloja ja kaikkia maailman kuluttajia tuotteilta, jotka voivat vahingoittaa terveyttä ja saada aikaan taloudellisia tappioita yrityksissä. Siten suhtaudun myönteisesti väärentämisenvastaisesta sopimuksesta (ACTA) käytäviin neuvotteluihin, jotka ovat tärkeä askel oikeaan suuntaan taistelussa tuotepiratismia vastaan. Olemme tietoisia siitä, ettei sopimus ole ainoa ratkaisu tuotepiratismiin, mutta se on ensimmäinen tätä ongelmaa käsittelevä kansainvälinen sopimus, jolla tietyt valtiot ryhtyvät taisteluun tuotepiratismia vastaan. Toivoisin, että mahdollisimman moni muu valtio liittyisi sopimukseen.

Ryhmämme on keväältä peräisin olevasta päätöslauselmastamme asti kannattanut komission ja parlamentin välistä myönteistä yhteistyötä. Mielestämme on harmillista, että jouduimme menemään päätöslauselman hyväksymiseen asti. Komission säännöllisesti laatimien kertomusten ansiosta saamme kuitenkin yleiskatsauksen neuvotteluista lähikuukausina. Haluaisin onnitella neuvottelijoita heidän saavutuksistaan. Jopa ACTA-sopimusta kritisoivien on yhä vaikeampi löytää negatiivisia kohtia sopimuksesta. Sopimuksesta on poistettu kysymys, joka koskee rajavalvontatoimenpiteitä patenttirikkomuksissa, mikä on poistanut myös geneeristen lääkkeiden kauppaan liittyvän huolen. Sopimuksesta on poistettu myös "kolmen rikkeen" sääntö sekä yksityishenkilöiden matkalaukkujen tutkinta. Lisäksi sopimuksesta on poistettu Internet-palvelujen tarjoajien pakollinen vastuu, ja sopimus näyttää olevan sopusoinnussa yhteisön säännöstön kanssa. Olemme siis mielestäni oikeilla jäljillä.

Haluaisin kuitenkin kehottaa komissiota pitämään kiinni tiukasta kannastaan niin, että se voisi ajaa Euroopan unionin etuja. Kannatan ehdotusta siitä, että patenttioikeudet, maantieteelliset alkuperänimitykset sekä patenttirikkomukset sisällytettäisiin siviilioikeutta käsittelevään sopimuksen osaan. Olen vahvasti sitä mieltä, että Parman kinkku, Tirolin juusto (Tiroler Almkäse) sekä samppanja ansaitsevat samantasoisen suojan kuin Coca-Cola tai Kelloggsin murot. Kehotankin Yhdysvaltoja lopettamaan asiakirjojen julkaisemisen estämisen. Asiakirjojen julkaiseminen Uuden-Seelannin neuvottelukierroksen jälkeen on osoittanut avoimuuden merkityksen sekä mahdollistanut sen, että sopimusta kohtaan esitetty laaja kritiikki on voitu vaientaa.

Haluaisin pyytää komissiota tukemaan edelleen neuvotteluasiakirjojen julkaisemista viimeisintään ennen sopimuksen allekirjoittamista. Toivotan komissiolle menestystä seuraavalla Japanin neuvottelukierroksella ja toivon, että saamme lisää oikea-aikaisia ja yksityiskohtaisia neuvotteluraportteja. Ryhmämme istuu neuvottelujen päätyttyä kaikessa rauhassa alas arvioimaan tuloksia lopullisen sopimustekstin perusteella ja päättää kannastaan ratifiointiin. Toivotan onnea neuvottelijoille.

 
  
MPphoto
 

  Kader Arif, S&D-ryhmän puolesta. (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, komission jäsen, sanoitte juuri rauhoittavia sanoja, mutta olen silti sitä mieltä, että huoli, jota suurin osa jäsenistä tuntee väärentämisenvastaisesta sopimuksesta (ACTA), ei ole kokonaan poispyyhitty.

Ehdotin jo viime maaliskuussa päätöslauselmaa, joka hyväksyttiin suurella enemmistöllä täällä parlamentissa ja joka mahdollisti neuvottelutekstin julkaisemisen. Vaadimme keskustelussa mainitsemanne yhteisön säännöstön noudattamista, geneeristen lääkkeiden turvallisuuden ja saannin varmistamista sekä kansalaisten perusvapauksien kunnioittamista. Mainitsimme myös maantieteelliset merkinnät voidaksemme ilmoittaa teille prioriteettimme, jotka haluan toistaa teille, jotta kanta, jota ajatte muutaman viikon kuluttua Japanissa, perustuisi parlamentissa käytyyn keskusteluun, jonka olemme kyenneet käynnistämään.

Moni puhuja huomautti eilen unionin tilaa koskeneessa keskustelussa täysin aiheesta, että me Euroopan parlamentin jäsenet olemme kansalaistemme äänitorvia ja että ilman tätä linkkiä on vaarana, että komissio joutuu hyödyttömään yhteentörmäykseen parlamentin kanssa. Siksi pyytäisinkin teitä, arvoisa komission jäsen, suhtautumaan parlamentin jäseniin ensisijaisesti kumppaneidenne ominaisuudessa eikä pelkästään vastaväittäjinä.

Emme halua kumppanuutta, jossa olemme sitoutuneita pyhään luottamuksellisuuteen, kuten komission yksiköt näyttävät toisinaan toivovan. Yksikkönne ovat juuri vastanneet kysymyksiimme suljetuin ovin. Olemme saaneet ACTA-sopimuksen viimeisimmän version, mutta meitä on kielletty puhumasta mitään näiden kokousten jälkeen tai sopimuksen luettuamme, vaikka tehtävänämme on varoittaa, selittää ja varmistaa asioiden perillemeno. Siten toinen teille esittämäni pyyntö on se, että suhtautuisitte keskustelujen avoimuuteen neuvottelujanne rikastuttavana asiana ettekä luottamuksen rikkojana.

Näiden kahden pääkysymyksen lisäksi ja koska alan tottua tähän käytäntöön, kerron seuraavaksi omista huolenaiheistani. Ensimmäinen koskee lääkkeiden saatavuutta. Tämä onkin jo mainittu. Olette sanonut, että lääkkeiden saatavuuden varmistaminen kuuluu ensisijaisiin tavoitteisiinne ja että teette kaiken voitavanne sen varmistamiseksi, ettei sopimuksessa ole mitään, joka haittaisi lääkkeiden valmistusta tai vapaata liikkuvuutta. Tältä osin esittäisinkin patentteja koskeva kysymyksen: Miksi haluatte sisällyttää patentit sopimukseen? Halu tehostaa täysin oikeutettua väärennösten torjuntaa ei saa toimia tekosyynä sille, että ACTA-sopimusta käytetään keinona laajentaa patentinhaltijoiden oikeuksia paljon yli sen, mitä TRIPS-sopimuksessa määrätään. Toivon, ettei geneerisiä lääkkeitä sekoiteta väärennettyihin lääkkeisiin.

Toinen tärkeä asia koskee suojatoimia. Yksikään teksti ei voi olla liian tiukka, jotta voidaan varmistaa tasapuoliset oikeudet oikeuksien käyttäjien ja haltijoiden välillä. Viittaan useisiin TRIPS-sopimuksen sisältämiin sanamuotoihin.

Suhtaudun myönteisesti kommentteihinne Internetistä ja luotan vahvasti siihen, ettei ACTA-sopimusta käytetä sähköistä kaupankäyntiä koskevassa direktiivissä selkeästi ilmaistun EU:n kannan heikentämiseen.

Arvoisa komission jäsen, on varmasti muitakin kysymyksiä, joita minun olisi syytä nostaa esille tänä aamuna, mutta olen asettanut ensisijaiseksi velvollisuudekseni varmistaa, että voimme tämän keskustelun ansiosta antaa kaikille kansalaisille mahdollisimman paljon tietoja sopimuksesta ja että voin kertoa teille, että minusta tärkein asia on kansalaisten oikeuksien ja perusvapauksien suojelu. Siksi odotan, että otatte huomioon jäsenten mainitsemat kysymykset ja ajatte niitä neuvotteluissa. Kehotan teitä myös pitämään kiinni sitoumuksestanne julkistaa sopimusteksti välittömästi neuvottelujen päätyttyä joko Japanin kierroksen jälkeen tai myöhemmin.

Julkista keskustelua on käytävä varsinkin täällä parlamentissa. Siten vaadin päätöslauselmaa, ja odotamme, että otatte näkökantamme huomioon ennen ACTA-sopimuksen allekirjoittamista, vaikka tämä tarkoittaisi neuvottelupöytään palaamista.

 
  
MPphoto
 

  Niccolò Rinaldi, ALDE-ryhmän puolesta. (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, acta est fabula, plaudite! Näytelmä on ohi, taputtakaa! Näin roomalaiset näyttelijät tapasivat sanoa esityksen päätteeksi. Näytelmä on ohi, ja olemmekin kenties loppusuoralla, mutta taputusten aika ei kenties ole ihan vielä.

Komission jäsen Karel De Gucht antoi meille tämän keskustelun kuluessa tärkeää luottamusta, mutta tiedämme, että 64 prosenttia väärennetyistä tavaroista on peräisin Kiinasta, joka ei kuulu väärentämisenvastaiseen sopimukseen (ACTA). Meidän on siten arvioitava, kannattaako meidän lainkaan allekirjoittaa sopimusta, jos siitä ei ole todellista hyötyä, kuten komission jäsen päätteli. Huolta aiheuttavia kysymyksiä ei ole enää paljon jäljellä, mutta ne ovat huomattavia. Internetistä on puhuttu paljon, ja arvostamme komission ponnisteluja, mutta pysymme valppaina.

Lääkkeiden saatavuudesta haluan toistaa muiden jäsenten vaatimukset: väärennettyjä lääkkeitä ja geneerisiä lääkkeitä ei pidä niputtaa yhteen. On erittäin tärkeää mahdollistaa, että kehitysmaiden potilaat saavat heille elintärkeitä lääkkeitä kilpailukykyiseen hintaan. Haluaisin tiedustella, sisällytetäänkö TRIPS-sopimusta (sopimus teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista) ja kansanterveyttä koskeva Dohan julkilausuma ainakin ACTA-sopimuksen johdantoon?

Lopuksi haluan todeta maantieteellisistä merkinnöistä, että olemme kenties paradoksaalisessa tilanteessa, sillä maantieteellisiä merkintöjä mahdollisesti rikkovat rekisteröidyt tavaramerkit saisivat suuremman suojan kuin maatieteelliset merkinnät. Myös tältä osin TRIPS-sopimus tarjoaa kestävämmän pohjan monessa mielessä, minkä vuoksi vaadimme tarkkaavaisuutta ja tinkimätöntä kantaa.

 
  
MPphoto
 

  Jan Philipp Albrecht, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, olen ensinnäkin mielissäni siitä, että väärentämisenvastaista sopimusta (ACTA) koskeva kirjallinen lausuma 12 sai riittävän äänten enemmistön parlamentissa eilen. Tämä osoittaa, että Euroopan parlamentti tukee edelleen selkeää kantaa, jonka se omaksui päätöslauselmassaan viime maaliskuussa.

Kirjallinen lausuma myös tukee erästä tärkeää seikkaa. Emme halua, että teollis- ja tekijänoikeuksien hyödyntäminen ulkoistetaan yksityisyrityksille. Oikeusvaltion ja demokratian periaatteet edellyttävät, etteivät valtioiden lainmukaiset edustajat puutu millään tavoin perusoikeuksiin (myöskään Internetissä) ja että perustuslakimme, ihmisoikeusyleissopimuksen ja Lissabonin sopimuksen tiukkoja normeja noudatetaan edelleen.

Emme saa päästää voimaan sopimusta, jolla oikeudenhaltijoista muodostuvia yksityisiä kartelleja kannustetaan toimimaan omien kaupallisten intressiensä mukaisesti, kuten nykyisessä ACTA-sopimusluonnoksessa tehdään. EU:n komission toiminta ACTA-sopimusta koskevissa neuvotteluissa lähentelee perussopimustemme rikkomista. Sopimusluonnoksen sanamuodosta on tehty entistäkin epämääräisempi sen sijaan, että tekstistä olisi poistettu parlamentin kritisoimat toimenpiteet. Näyttää yhä todennäköisemmältä, ettei yhteisön säännöstöä tulla noudattamaan.

Onneksi Euroopan parlamentin jatkuva vastarinta näyttää nyt tuottavan tulosta. Vaikka ACTA-sopimus saisikin äänten enemmistön parlamentissa, paljon tehtävää on vielä jäljellä. Tämä on varmasti käynyt teille selväksi viimeistään eilen.

 
  
MPphoto
 

  Syed Kamall, ECR-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin aloittaa sanomalla, että olen mielissäni kolmesta asiasta, jotka totesimme keskustelun alussa: ensimmäinen on se, ettei uusia teollis- ja tekijänoikeuksia laadita, toinen asia on se, ettei lainsäädäntöä muuteta "takaoven kautta", ja kolmas on komission avoimuuden lisääntyminen etenkin joitakin muita neuvottelukumppaneita kohtaan.

Meidän on myös ymmärrettävä digitaalisen maailman ja atomien välinen ero. Wired-lehden toimittaja Chris Anderson totesi aikoinaan, että maailmassa, jossa kaistanleveys kasvaa jatkuvasti ja jossa tallennus- ja prosessointiteho halpenee koko ajan, digitaalisista tuotteista tulee ajan mittaan vapaasti saatavia tai ilmaisia. Tämä tarkoittaa sitä, että monilla aloilla, joilla valitellaan digitaalisen maailman olemassaoloa, on ymmärrettävä tarve pyrkiä omaksumaan uusia liiketoimintamalleja. Etenkään äänilevyteollisuus ja vastaavat alat eivät voi enää tukeutua vanhoihin liiketoimintamalleihin.

Atomien maailmassa eli tuotteiden valmistuksessa tilanne on uskoakseni toinen. Meidän on varmistettava, että vaikka EU ei kenties ole kilpailukykyinen työn kustannusten suhteen, EU:n jäsenvaltiot ja yritykset ovat kilpailukykyisiä tutkimuksessa ja suunnittelussa. Uusiin tuotteisiin ja uuteen muotoiluun miljoonia tai toisinaan jopa miljardeja satsaaville yrityksille on varmasti turhauttavaa huomata, että kyseisiä tuotteita myydään muualla halvemmalla väärennettyjen tuotteiden muodossa. Olemme maailman johtavia kalliiden autojen ja älypuhelimien kaltaisten tuotteiden valmistajia, mutta meidän on oltava hyvin tarkkoja siinä, ettei näitä tuotteita myydä polkuhintaan, kun niihin on investoitu miljoonia ja miljardeja.

Suhtaudun myönteisesti komission julkilausumaan, mutta meidän on ymmärrettävä atomien ja digitaalisen maailman välinen ero.

 
  
MPphoto
 
 

  Helmut Scholz, GUE/NGL-ryhmän puolesta. (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Karel De Gucht, hyvät kollegat, keksijöiden ja yritysten suojeleminen ideoidensa varastamiselta on tärkeä asia etenkin pienille ja keskisuurille yrityksille. Haluaisin kuitenkin pohtia jälleen kerran sitä, voidaanko tuotepiratismia todella hillitä niin, että pieni maiden ryhmä allekirjoittaa sopimuksen, etenkin kun nämä maat tunnetaan paremmin keksinnöistä kuin väärennöksistä. Näitä neuvotteluja olisi mielestäni käytävä kansainvälisellä foorumilla, kuten Maailman henkisen omaisuuden järjestössä (WIPO).

Yleisesti ottaen kyse on uusista toimintapuitteista ja uudenlaisesta sitoutumisesta. Arvoisa komission jäsen Karel De Gucht, tänään tekemänne loppuhuomautukset ovat tämän suuntaisia. Tiedän, että komission ja neuvoston neuvottelijat tiedostavat tämän pulman. He tarjoavat ratkaisuksi sitä, että yrityksille annettaisiin laajat oikeudet ryhtyä oikeustoimiin potentiaalisilla väärentäjien myyntimarkkinoilla. Komissio ja neuvosto haluavat, että ne voivat pidättää maahantuojia ja sopimusluonnoksen mukaan jopa lopullisia asiakkaita maiden rajoilla, elleivät sopimuksen yksittäiset allekirjoittajat myönnä poikkeuksia. Sopimustekstissä todetaan, että

(EN) "jäsenet voivat jättää rajamuodollisuuksien ulkopuolelle pienen määrän matkustajien henkilökohtaisissa matkatavaroissa olevia ei-kaupallisia tuotteita".

(DE) Komissio ja neuvosto ajavat Eurooppaan lainsäädäntöä, jolla yrityksille annetaan mahdollisuus vaatia, että väärentämisenvastaisen sopimuksen (ACTA) allekirjoittajamaasta tuodut tavarat tai ohjelmistotuotteet voidaan takavarikoida tai jopa tuhota tuomioistuinten määräyksestä. Näin voitaisiin tarvittaessa toimia ilman, että toista osapuolta olisi ensin kuultu asiassa. Jos kyse on väärennettyjen moottorisahojen kontista, tämä saattaa vaikuttaa yksinkertaiselta menettelyltä. Sopimuksella pyritään kuitenkin ulottamaan menettely myös esimerkiksi ohjelmistokomponentteihin.

Olisiko Microsoftin kaltaisten ohjelmistojättien mahdollista jäljittää ja tuhota pienempiä kilpailijoitaan lainmukaisin toimin? Viihdeteollisuuden jättiyritykset ovat niin ikään onnistuneet saamaan huolenaiheensa mukaan ACTA-sopimusta koskeviin neuvotteluihin. Oikeustoimiin voitaisiin ryhtyä paitsi lataamisen ja kopioinnin torjumiseksi myös sellaisten tekniikoiden tuotannon ja levittämisen estämiseksi, jotka mahdollistavat muun muassa kopiosuojauksen kiertämisen.

Totesitte, että edistystä on tapahtunut, ja onkin totta, että Yhdysvallat on luopunut vaatimuksestaan pitää Internet-palvelujen tarjoajia vastuullisena. Rikosoikeutta koskevassa sopimuksen osassa on kuitenkin jäljellä avunantoa koskeva kohta. Internet-palvelujen tarjoajat ovat lisäksi velvollisia luovuttamaan (yritysten lainmukaisen pyynnön perusteella) sellaisten asiakkaiden henkilötiedot, joita epäillään tekijänoikeuslainsäädännön rikkomisesta. Olemme täällä parlamentissa havainneet SWIFT-neuvottelujen kuluessa, että esimerkiksi Yhdysvalloissa ei ole tekijänoikeuslainsäädäntöä sellaisena kuin se mielletään Euroopan unionissa. Mikä on muiden sopimuksen allekirjoittajamaiden tilanne? Sopimuksella ei pidä mahdollistaa yhteisön säännöstöön kajoamista. Meidän on voitava suojella pieniä ja keskisuuria yrityksiä ohjelmistojättien patenttikampanjoilta sekä voitava varmistaa, että Internetin käyttäjien henkilötiedot ovat turvassa.

 
  
MPphoto
 

  Francesco Enrico Speroni, EFD-ryhmän puolesta. (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, kiitän komission jäsentä ja neuvostoa tästä keskustelusta, vaikka minun on valitettavasti sanottava, että asioista on vaikea keskustella ilman oikeita asiakirjoja.

Internetistä tietoja ei löydy, ja parlamentin yksiköt, joihin olen ottanut yhteyttä, eivät ole vastanneet, koska komissio ei ole jakanut kaikkia tekstejä. Emme siten voi muuta kuin puhua asioista yleisellä tasolla. Tästä asiasta on kuitenkin hyödyllistä keskustella, sillä se on osa EU:n suunnitelmaa tuotteidemme ja siten yritystemme ja työntekijöidemme suojelemiseksi. Tästä huolimatta esimerkiksi tavaramerkkien ja tuotteiden sääntely kohtaa jonkin verran vastustusta.

Velvollisuutemme on suojella työntekijöitämme niin, että tarkistetaan epäoikeudenmukaisen kilpailun tai työntekijöiden riistoon perustuvan kilpailun sekä tässä tapauksessa väärennöksiin perustuvan kilpailun mahdollisuus. Meidän on siten torjuttava tällaista vääränlaista kilpailua juuri siksi, että voimme suojella eurooppalaisia tuottajia ja työntekijöitä, jotka saavat elantonsa ponnisteluistaan, älyllisestä kapasiteetistaan sekä aktiivisuudestaan ja antavat siten panoksensa Euroopan kehittämiseen.

 
  
MPphoto
 

  Angelika Werthmann (NI). (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, suunnitteilla olevan monenvälisen väärentämisenvastaisen sopimuksen (ACTA) tavoitteena on tehostaa tuotepiratismin ja tekijänoikeusrikkomusten torjuntaa kansainvälisen yhteistyön avulla sekä koordinoimalla lainsäädännön ja uusien lakien täytäntöönpanoa teollis- ja tekijänoikeuksien suojelemiseksi. On sanomattakin selvää, että avoimuutta tarvitaan edelleen. Toimenpiteet, jotka johtavat EU:n tietosuojadirektiivin vesittymiseen tai voivat jopa vahingoittaa sananvapautta, ovat liioiteltu ratkaisu tuotepiratismin ja tekijänoikeusrikkomusten torjuntaan, eikä niitä voida siten hyväksyä.

Euroopan parlamentti on kehottanut komissiota arvioimaan sopimuksen mahdollisia vaikutuksia. Arviota ei ole valitettavasti vielä tehty. Teollis- ja tekijänoikeuksien suojelu on mielestäni erittäin tärkeää, mutta tietosuoja ja yksityisyyden suoja ovat yhtä tärkeitä asioita. Euroopan tietosuojavaltuutettu Peter Hustinx on todennut asiasta seuraavaa:

(EN) "Vaikka teollis- ja tekijänoikeudet ovat yhteiskunnan kannalta tärkeitä ja niitä pitää suojella, niitä ei pitäisi asettaa yksilön perusoikeuksien, kuten yksityisyydensuojan, tietosuojan tai muiden oikeuksien, edelle. Sitaatin loppu. Työstäkäämme yhdessä sopimusta ottamalla huomioon nykyinen lainsäädäntö.

 
  
MPphoto
 

  Elisabeth Köstinger (PPE). (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, tuotepiratismin torjuntaa sekä teollis- ja tekijänoikeuksien vahvistamista koskevien nykyisten asetusten ja lakien tehokas toimeenpano on todella suotavaa. Kansalaisten keskuudessa näistä asioista on kuitenkin valitettavan vähän tietoja ja paljon epävarmuutta esiintyy. Saan säännöllisesti sähköpostia huolestuneilta kansalaisilta, jotka kritisoivat väärentämisenvastaista sopimusta (ACTA) koskevien neuvottelujen avoimuuden puutetta ja ovat sitä mieltä, että ACTA-sopimuksella puututaan merkittävästi heidän oikeuksiinsa ja vapauksiinsa. On siis tärkeää lisätä informaatiota näissä asioissa sekä korostaa, ettei ongelman syynä ole ACTA-sopimus vaan osittain EU:n yhteinen säännöstö.

Euroopan unionin tuomioistuimen 19. helmikuuta 2009 tekemässä ennakkoratkaisussa todetaan selkeästi, että Internet-palvelujen tarjoajia voidaan vaatia vastuuseen asiakkaidensa tekemistä tekijänoikeusrikkomuksista. Siten nykyiset perussopimukset mahdollistavat, että EU:n kansalaisten Internetiin pääsy estetään. Ongelma ei ole ACTA-sopimuksessa vaan Euroopan unionin asetuksissa, joilla voidaan rajoittaa EU:n kansalaisten vapauksia ja oikeuksia.

 
  
MPphoto
 

  Monika Flašíková Beňová (S&D). (SK) Väärennösten ja piraattituotteiden määrän jatkuva lisääntyminen kansainvälisessä kaupassa lisää globaalitalouden kestävän kehityksen vaarantumisen todennäköisyyttä, mikä aiheuttaisi paitsi taloudellisia tappioita laillisesti toimiville valmistajille, myös rikkoisi teollis- ja tekijänoikeuksien haltijoiden sekä valmistuksessa ja tuotannossa mukana olevien elinten oikeuksia sekä vaarantaisi kuluttajien oikeudet ja työpaikat Euroopassa.

Ajatus piratismin ja väärennösten vastaisen monenvälisen sopimuksen tekemisestä saattaa olla tehokas keino torjua tätä toimintaa, mutta ymmärrän myös jäseniä, jotka ovat korostaneet näitä kysymyksiä koskevien neuvottelujen ja sopimusten avoimuuden ja entistä suuremman luotettavuuden tarvetta. Minusta on lisäksi oleellista tasapainottaa keskenään oikeudet, joita meidän kannattaa suojella, sekä oikeudet, jotka ovat elintärkeitä yhteiskunnalle. Yhden tietyn ryhmän oikeuksien hyödyntäminen tai suojelu ei saa vaikuttaa jonkin toisen ryhmän oikeuksiin tai oikeutettuihin intresseihin.

 
  
MPphoto
 

  Carl Schlyter (Verts/ALE). (SV) Arvoisa puhemies, en ole lainkaan varma geneerisiä lääkkeitä koskevasta vapautuksesta. Jos takaamme sen, meidän on siinä tapauksessa taattava vapautus kaikissa kauttakulkutapauksissa, sillä muutoin törmäämme viime vuosina koettuihin ongelmiin. Toteatte, ettei tämä koske laaja-alaista kauppaa. Tällöin voitaisiin sanoa, että yksityishenkilöt tullaan vapauttamaan, pikemminkin kuin yksityishenkilöt voitaisiin vapauttaa säännöistä, eikö totta?

Olen huolissani myös digitaalisesta ympäristöstä teknologisista esteitä puhuttaessa. Tältä osin on todettu, että keinoja, joita voidaan käyttää teknisten suojatoimien kiertämiseksi, olisi pidettävä lainvastaisina, jos niillä on rajoitettu kaupallista käyttöä.

Voi käydä myös niin, että tällainen käytäntö leviää täysin ilman taloudellista intressiä ja että vaikka taloudellinen intressi puuttuu kokonaan, halutaan pikemminkin kannustaa kansalaisia käyttämään tekniikoita, joita voitaisiin käyttää myös "kiertämiseen". Miten suhtaudutte tähän?

En ole lainkaan mielissäni myöskään siitä, että tähän ollaan sisällyttämässä IPRED-lakiin kuuluvia ja tiedontallennusta koskevia kiistanalaisia kohtia. Jos haluamme muuttaa tätä arviointien jälkeen, on typerää, että tämä on lyöty lukkoon kirjallisesti.

 
  
MPphoto
 

  Françoise Castex (S&D). (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, haluaisin tuoda tähän ACTA-sopimusta koskevaan keskusteluun uuden näkemyksen ja minulla on julkilausuman 12 allekirjoittajien kanssa kunnia ilmoittaa teille, että julkilausuma sai hyvin laajan äänten enemmistön parlamentissa ja että allekirjoitusten vähimmäismäärä ylitettiin.

Olen mielissäni siitä, että julkilausuma on annettu käsiteltäväksenne ennen ACTA-sopimusta koskevien neuvottelujen viimeistä kierrosta, ja voitte mielestäni pitää sitä neuvottelumandaattina Euroopan parlamentilta.

Kertaisin julkilausuman pääkohdat: parlamentti vaati luonnollisesti paitsi avoimuutta ja mahdollisuutta saada tekstit neuvottelujen kuluessa ennen niiden ratifiointia mutta myös sitä, ettei teollis- ja tekijänoikeuksia yhdenmukaisteta tämän kansainvälisen sopimuksen nojalla ja että kansalaisten vapaudet, yksityiselämän suoja ja Internetin puolueettomuus säilytetään ja taataan.

 
  
MPphoto
 

  Andrew Henry William Brons (NI). (EN) Arvoisa puhemies, on syytä kysyä, missä määrin väärentämisenvastaisilla kauppasopimuksilla halutaan vain suojella suuryritysten etuja ja missä määrin niillä voidaan todella suojella tavallisten ihmisten etuja. Lääkkeistä puhuttaessa väärennetyt lääkkeet voivat parhaassa tapauksessa jäädä tehottomiksi ja jättää ihmiset vaille hoitoa, mutta pahimmassa tapauksessa ne voivat olla vahingollisia ja viedä ihmisiltä terveyden tai jopa hengen.

Väärennetyt tavarat on lähes aina valmistettu matalapalkkamaissa ja ne ovat halvempia kuin aidot Euroopan maissa valmistetut tavarat, mikä vahingoittaa jäsenvaltioidemme kansalaisten työllisyystilannetta. Tällaiset käytännöt salliville maille on määrättävä sanktioita.

Olin mielissäni komission vakuutteluista siitä, että sanktiot kohdistetaan kaikkiin laajamittaisiin rikkomuksiin eikä kuluttajiin. Jotkut toimijoita tukevat lobbaajat haluavat todella evätä Internet-yhteyden henkilöiltä, joita epäillään toistuvasta laittomasta lataamisesta. Nämä samat henkilöt haluavat myös Deep Packet Inspection -tekniikkaa, jolla valvotaan asiakkaiden sähköpostiviestintää. Voimmeko olla vakuuttuneita siitä, ettei näitä määräyksiä sisällytetä myöhemmin sopimukseen vastustuksestanne välittämättä?

 
  
MPphoto
 

  Sidonia Elżbieta Jędrzejewska (PPE). (PL) Olen iloinen väärentämisenvastaisesta sopimuksesta tänään käytävästä keskustelusta. Sopimus on mielestäni askel eteenpäin pyrittäessä vahvistamaan Euroopan parlamentin asemaa Euroopan unionin kansalaisia edustavana toimielimenä. Haluaisin korostaa, että komissiolla on velvollisuus tiedottaa ja kuulla Euroopan parlamenttia neuvottelemistaan palvelukauppaa sekä teollis- ja tekijänoikeuksien kaupallisia näkökohtia koskevista sopimuksista. Tämänpäiväinen keskustelu toteuttaa tämän oikeuden ja siitä tulee toivoakseni käytäntö komissiossa myös tulevaisuudessa. Haluaisin kiinnittää huomionne siihen, että komission väärentämisenvastaisesta sopimuksesta käymien neuvottelujen luottamuksellisuus sai melkoisesti kritiikkiä Internetin käyttäjien keskuudessa. Kritiikki olisi voitu välttää, jos komissio olisi suostunut jo alusta alkaen kertomaan meille paljon kattavammin toimistaan tässä asiassa.

Nostin komissiolle esittämässäni kirjallisessa kysymyksessä esiin väärentämisenvastaisen sopimuksen sekä EU:n tietoyhteiskuntapolitiikan ja sen oikeusvaikutusten välisen suhteen.

 
  
MPphoto
 

  Eva Lichtenberger (Verts/ALE). (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Karel De Gucht, vakuutitte meille, ettei väärentämisenvastainen sopimus (ACTA) muuta toistaiseksi mitään. Emme ole kuitenkaan saaneet mahdollisuutta muodostaa asiasta omaa mielipidettä, tehdä siitä omia huomioita ja hyödyntää omaa lainopillista asiantuntemustamme selvittääksemme, ovatko tämän sopimuksen aiheuttamat välilliset vahingot Euroopan kansalaisten oikeuksille mahdollisesti vielä suuremmat kuin väitätte. Meidän on saatava sananne tästä. Miksi avoimuutta ei ole, vaikka tilanne on tämä? Tiedän kyllä, että tämä riippuu Yhdysvaltain neuvottelijoista, mutta voisiko Euroopan komissio kohtuuden nimessä antaa vain periksi? Vastaus kysymykseeni on varmasti kielteinen.

Toinen huomautukseni koskee maantieteellisiä alkuperänimityksiä. Olisin tehnyt neuvottelupöydässä selväksi, että alkuperänimitykset vastaavat eurooppalaisia tavaramerkkejä. Tämä kysymys on minusta otettava uudelleen esille neuvotteluissa.

 
  
MPphoto
 

  Martin Ehrenhauser (NI). (DE) Arvoisa puhemies, haluaisin esittää kolme pikaista huomiota. Ensimmäiseksi haluan luonnollisesti onnitella väärentämisenvastaista sopimusta (ACTA) koskevan kirjallisen julkilausuman alullepanijoita. Tämä on nyt saatu läpi.

Toinen huomioni koskee avoimuutta ja haluaisin esittää komission jäsenelle Karel De Guchtille yhden kysymyksen: Miten voitte sanoa meille Euroopan parlamentin jäsenille, että meidän on turvauduttava Yhdysvaltain kansalaisvapausjärjestöön saadaksenne jäljennöksen sopimustekstistä? Minulla on teksti tässä edessäni.

Kolmas huomioni koskee Internet-palvelujen tarjoajien vastuuta. Voitteko taata, ettei Internet-palvelujen tarjoajien vastuuta koskevaa kysymystä palauteta "takaoven kautta"?

 
  
MPphoto
 

  Christian Engström (Verts/ALE). - (EN) Arvoisa puhemies, olemme kaikki yhtä mieltä siitä, että väärentäminen on huono asia ja että väärennettyjen tavaroiden torjunta on hyvä asia. Se on hyvä asia Euroopan kuluttajien ja kansalaisten kannalta ja tärkeä asia myös eurooppalaisille yrityksille, kuten täällä on todettu. On hyvä, että suojelemme tavaramerkkejä ja tavaramerkkisäännöstöä sekä myös maantieteellisiä nimityksiä.

Toistaiseksi kaikki on hyvin. Mutta Kuten jäsen Syed Kamall huomautti, atomien ja bittien välillä on tietty ero. Internet-palvelujen tarjoajat ja muut alan yritykset ovat olleet oikeutetusti huolissaan Internetiä koskevasta luvusta. Huolta on tunnettu siitä, että ACTA-sopimus saattaisikin vahingoittaa kehitystä, eurooppalaisia yrityksiä sekä tapaa, jolla hyödynnämme tätä uuttaa teknologiaa.

Kehottaisinkin komissiota viemään kaikin keinoin eteenpäin väärennösten torjuntaa koskevaa osaa, mutta hylkäämään Internetiä koskevan luvun. Se olisi paras ratkaisu kaikkien kannalta.

 
  
MPphoto
 

  Karel De Gucht, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, aluksi haluan kiittää kaikkia puheenvuoron käyttäneitä parlamentin jäseniä. Puheenvuoroista olemme saaneet erittäin arvokasta tietoa nyt, kun Tokion ilmeiseen "loppupeliin" on aikaa parisen viikkoa. Otamme varmasti nämä tiedot huomioon.

Ennen kuin ryhdyn käsittelemään luottamuksellisuuskysymystä, vastaan muutamiin teknisiin kysymyksiin. Yksi kysymyksistä koski TRIPS-sopimusta kansanterveyden kannalta sekä sitä, onko tästä nimenomainen maininta sopimuksessa. Siihen viitataan selkeästi seuraavalla tavalla: Tunnustetaan periaatteet, jotka sisältyvät kansanterveyttä käsittelevästä TRIPS-sopimuksesta annettuun Dohan julistukseen, jonka WTO hyväksyi Dohassa Qatarissa 14. marraskuuta 2001 järjestetyssä neljännessä WTO:n ministerikokouksessa.

Myös yksityisyyden suojasta kyseltiin. Jos tarkastelette keskustelumme kohteena olevaa tekstiä, huomaatte, että myös tältä osin siinä todetaan, että sopimuksen missään kohdassa ei vaadita yhdeltäkään osapuolelta sellaisten tietojen paljastamista (...), jotka saattaisivat olla ristiriidassa lainsäädännön tai kansainvälisten sopimusten, mukaan lukien yksityisyyden suojan takaavien lakien, kanssa. Keskustelun kohteena olevassa luonnostekstissä mainitaan lisäksi toimeenpanosta digitaalisissa ympäristöissä, että toimeenpanomenettelyt on toteutettava siten, että niissä pidetään kunkin osapuolen lainsäädännön mukaisesti kiinni sananvapauden, oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin sekä yksityisyyden periaatteista. Sopimuksissa on siis selvä maininta kaikista näistä kysymyksistä.

Seuraavaksi sanoisin muutaman sanan lääkkeistä. Lääkkeet eivät ole mielestäni ongelma paitsi ACTAn vuoksi myös siksi, että käymme asiasta parhaillaan neuvotteluja Intian kanssa. Intia on esittänyt WTO:lle lääkkeitä koskevan vaatimuksen. Käymme siis keskusteluja Intian kanssa, ja uskon, että saamme ne pian päätökseen, mikä on varmasti Euroopan parlamentille mieleen.

Lisäisin vielä, etteivät tämänkaltaiset patentit kuulu ACTA-sopimuksen tulleja käsittelevään lukuun. Pakolliseen lisensointikäytäntöön viitataan selkeästi, mikä on hyvin tärkeää tältä osin.

Lopuksi sanoisin luottamuksellisuudesta, ettei meillä ole ongelmaa nyt käsittelemiemme tekstien paljastamisen suhteen, mutta emme ole ainoita. Neuvottelut ovat monikansallisia, mikä tarkoittaa sitä, että myös muiden neuvotteluosapuolten on hyväksyttävä, mitkä kohdat voidaan julkistaa ja mitkä ei. Nimenomaisesti kysyttiin sitä, voidaanko mahdollisesta sopimuksesta keskustella ennen kuin se on allekirjoitettu.

Sopimuksen aikaan saaminen ei ole vielä varmaa, mutta jos niin käy, olemme varmistaneet, että voimme keskustella siitä ennen sen allekirjoittamista, sillä komissio on saanut siihen luvan neuvotteluissa. Kuten huomaatte, Washingtonin kierroksen päätteeksi annetussa lehdistötiedotteessa todetaan selväsanaisesti, että osapuolet sitoutuvat luovuttamaan tekstin ennen sen allekirjoittamista koskevan päätöksen tekoa. Tätä ei voida mielestäni tämän selkeämmin sanoa.

Paljon kiitoksia mielenkiinnostanne.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (EN) Keskustelu on päättynyt.

Esityslistalla on seuraavana äänestykset.

(Istunto keskeytettiin hetkeksi.)

 
  
  

Puhetta johti
varapuhemies Edward McMILLAN-SCOTT

 

6. Äänestykset
Puheenvuorot videotiedostoina
MPphoto
 

  Puhemies. (EN) Esityslistalla on seuraavana äänestykset.

Saanen ennen äänestysten aloittamista kertoa, että sähköisessä tulosjärjestelmässä saattaa olla vikaa, jolloin näette vain kaksi Camembert-juustoa, mutta ette näe tuloksia, vaan ne näkyvät ruudullanne. Tarkistamme järjestelmän heti, joten pyydän kärsivällisyyttä.

(Äänestysten tulokset ja niiden kulkua koskevat yksityiskohdat: ks. pöytäkirja)

 

6.1. Tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelu (A7-0230/2010, Elisabeth Jeggle) (äänestys)
 

Ennen äänestystä.

 
  
MPphoto
 

  Sonia Alfano (ALDE). (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, pyydän suosituksen palauttamista valiokuntakäsittelyyn parlamentin työjärjestyksen 175 artiklan mukaisesti.

Olemme odottaneet tätä direktiiviä jo monen vuoden ajan, mutta jotkin kohdat vaativat perusteellisia muutoksia eläinten riittävän suojelun varmistamiseksi, kuten moni muu puhuja on korostanut. Tämän direktiivin antaminen mahdollistaa eläinkokeet opetustarkoituksissa sekä saman eläimen käytön useaan kertaan myös kokeissa, jotka aiheuttavat sille kärsimystä. Direktiivissä ei kannusteta millään tavoin käyttämään tieteellisesti pätevinä pidettäviä vaihtoehtoisia menetelmiä.

Kyse ei ole äärimmäisen kannan omaksumisesta vaan pikemminkin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 13 artiklan noudattamisesta. Tuossa artiklassa meitä vaaditaan ottamaan täysimääräisesti huomioon eläinten hyvinvoinnin vaatimukset, koska eläimet ovat tuntevia olentoja. Emme halua jarruttaa tutkimusta vaan pikemminkin kannustaa sen kehittämistä eettisesti kestävään suuntaan.

Ei ole hyväksyttävää sanoa, että hyväksymme tämän direktiivin nyt, ja sitten muuttaa sitä tulevina vuosina. Meidän on oltava vastuullisia ja tehtävä tarvittavat muutokset heti. Tämä ei ole poliittinen tai ideologinen kanta, vaan kyse on terveestä järjestä, jolla ei ole poliittista väriä.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (EN) Arvoisa Sonia Alfano, kiitos ehdotuksesta. Onko meillä 40 kollegaa, jotka haluavat antaa tukensa ehdotukselle? Ehdotusta kannattavat, olkaa hyvät ja nouskaa ylös. Nuo 40 kollegaa käsittääkseni löytyvät, joten annan yhden esitystä tukevan puheenvuoron.

 
  
MPphoto
 

  Jill Evans, Verts/ALE-ryhmän puolesta. (EN) Arvoisa puhemies, Verts/ALE-ryhmä kannattaa suosituksen palauttamista valiokuntaan, sillä olemme vakavasti huolissamme myös tekstistä nykyisessä muodossaan. Jäsenvaltioilla on nykyisin oikeus toteuttaa halutessaan nykyistä tiukempia eläintensuojelutoimenpiteitä. Uusi laki estäisi tämän tulevaisuudessa. Laki estäisi parannukset ja on vastoin sitä, mistä parlamentti sopi ensimmäisessä käsittelyssä.

Meidän on myös todettava ehdottoman selkeästi, että vaihtoehtoihin olisi turvauduttava aina mahdollisuuden tullen, mutta tekstin sanamuoto heikentää nykyistä lakia. Kädellisten eläinten käytön edellytykset on niin ikään määriteltävä hyvin selkeästi. Tämäkin puuttuu tekstistä.

Monet nykyisen lainsäädännön ongelmat johtuvat erilaisista tulkinnoista jäsenvaltioiden välillä. Tästä ja muista kohdista on keskusteltava enemmän, jotta voimme varmistaa ehdottoman selkeyden ja lainsäädännön tehokkuuden.

 
  
MPphoto
 

  Paolo De Castro, maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan puheenjohtaja. (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, tässä asiassa toimivaltaisen maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan puheenjohtajana vastustan Jegglen mietinnön palauttamista valiokuntaan. Valiokuntamme on yli puolentoista vuoden tiiviin keskustelun jälkeen jo varsin selkeästi ilmoittanut kannattavansa yhteisestä kannasta löytynyttä kompromissia: yksikään ei äänestänyt vastaan ja vain muutama äänesti tyhjää.

En siis näe syytä tekstin tarkistamiselle: meillä on jo kaikki, mitä tarvitsemme äänestääksemme siitä tänään.

 
  
MPphoto
 

  Elisabeth Jeggle, esittelijä. (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, olen hämmästynyt tästä ehdotuksesta. Kollega ei ollut paikalla tänä aamuna täysistuntokeskustelussa.

Olen siis hämmästynyt tästä ehdotuksesta. Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmän varjoesittelijä Jill Evans toimi puheenjohtajana kaikissa kolmikantaneuvotteluissa ja kannatti 7. huhtikuuta pidetyn kolmikantakokouksen tuloksia. Vihreät esittivät tarkistuksia maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnassa ja tänään he esittävät niitä uudelleen. Tämä kaikki on oikeutettua, ja juuri näistä muutoksista nyt keskustellaan. Kuten valiokunnan puheenjohtaja jo selvitti, tarkistukset hylättiin kaikissa ryhmissä vihreitä lukuun ottamatta.

Hyvät jäsenet, pyydän hartaasi teitä äänestämään tämän kompromissin puolesta. En ole täysin tyytyväinen siihen ja olen varma, ettei kukaan täällä voi olla täysin tyytyväinen kaikkiin kohtiin yksinkertaisesti siksi, että kyse on kompromissista. Hyväksykäämme se kuitenkin ja hylätkäämme kaikki nyt esitetyt vaatimukset, sillä muutoin joudumme elämään vuodelta 1986 peräisin olevan vanhan direktiivin ja eläinkokeiden kanssa. Ottakaamme askel kohti eläinten hyvinvoinnin parantamista.

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 

  Rebecca Harms, Verts/ALE-ryhmän puolesta. (DE) Arvoisa puhemies, voidakseni selventää ryhmäni kantaa haluaisin tässä yhteydessä toistaa, että koko ryhmän on usein vaikeaa seurata kolmikantaneuvotteluja. Kun tajuaa, ettei esittelijä hyväksy eläinkokeiden määrän nousua tämän asetuksen takia,

(Vastalauseita)

että kädellisillä eläimillä tehtävät kokeet lisääntyvät ja että jäsenvaltioilta viedään oikeus määrätä sääntöjä, jotka ovat tiukempia kuin tässä asetuksessa, on oikeutettua ehdottaa asetuksen käsittelyn palauttamista valiokuntaan. Jos tämä ei ole mahdollista, parlamentti ei toimi asianmukaisesti. Kiitos tarkkaavaisuudestanne.

(Suosionosoituksia Verts/ALE-ryhmältä)

 
  
 

(Asian palauttamista valiokuntaan koskeva pyyntö hylättiin.)

– Äänestyksen jälkeen:

 
  
MPphoto
 

  Mário David (PPE). (EN) Arvoisa puhemies, olemme kahden päivän aikana saaneet tulvimalla sähköpostia tästä aiheesta, yli 400. Voisivatko parlamentin yksiköt tehdä jotakin, ettei meidän tarvitsisi hukata aikaamme viestien poistamiseen?

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (EN) Outlookissa on järjestelmä, jonka avulla voitte poistaa viestejä automaattisesti, mutta tämä on teidän ja valitsijoidenne välinen asia.

 
  
MPphoto
 

  Nicole Sinclaire (NI). (EN) Kuinka kauheaa valitsijoillenne onkaan, että he voivat ottaa yhteyttä teihin! Olette häpeäksi. Valitsijoillanne on oltava mahdollisuus ottaa yhteyttä teihin. Jos vaaditte, ettei valitsijoillanne pidä olla mahdollisuutta ottaa suoraan yhteyttä teihin, mikä te oikein olette?

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (EN) Jäsen Nicole Sinclaire, kiitoksia näkemykseni täsmentämisestä.

 

6.2. Jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivat (A7-0235/2010, Csaba Őry) (äänestys)
  

Äänestyksen jälkeen:

 
  
MPphoto
 

  Olle Ludvigsson (S&D). (SV) Arvoisa puhemies, asia koskee tarkistusta 48, johon on päässyt virhe kohdassa "vähimmäistoimeentulo". Ruotsiksi se on käännetty sanalla "minimilön", joka tarkoittaa "vähimmäispalkkaa", joka on väärin. Käännösyksikkö on huomannut tämän ja asia korjataan istunnon jälkeen.

 
  
MPphoto
 

  Jutta Steinruck (S&D). (DE) Arvoisa puhemies, haluaisin kehottaa neuvostoa ottamaan huomioon tämänpäiväisen äänestystuloksemme ja pyytäisin lyhyttä lausuntoa.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (EN) Neuvosto oli itse asiassa läsnä keskustelussa, sillä johdin kokousta jonkin aikaa. Neuvosto ottaa epäilemättä tarkoin huomioon parlamentin näkemyksen, sillä neuvosto lupasi eilen illalla tehdä niin.

 

6.3. Ihmisoikeudet Iranissa ja erityisesti Sakineh Mohammadi-Ashtianin ja Zahra Bahramin tapaukset (B7-0494/2010) (äänestys)
 

Ennen äänestystä.

 
  
MPphoto
 

  Mario Mauro (PPE). (IT) Arvoisa puhemies, koska äänestyslistani mukaan nimenhuutoäänestystä koskevaa pyyntöä ei ole esitetty sekä ottaen huomioon asian tärkeys ja ryhmien välinen yhteisymmärrys, ehdottaisin, että lopullisesta päätöslauselmasta toimitettaisiin nimenhuutoäänestys.

 
  
MPphoto
 

  Richard Howitt (S&D). (EN) Arvoisa puhemies, yhdyn näkemykseenne mutta minulle on kerrottu, että tästä päästiin yhteisymmärrykseen myöhässä, minkä vuoksi on mahdollista pyytää nimenhuutoäänestystä molemmista tarkistuksista. Pyydän tätä ottamalla huomioon harkintanne.

 
  
 

(Mario Mauron esittämä pyyntö hyväksyttiin.)

 

7. Äänestysselitykset
Puheenvuorot videotiedostoina
  

Suulliset äänestysselitykset

 
  
  

Suositus toiseen käsittelyyn: Elisabeth Jeggle (A7-0230/2010)

 
  
MPphoto
 

  Jarosław Kalinowski (PPE). (PL) Tieteen kehitys on talouskehityksen ehto, ja innovatiivinen tutkimus on siten pohjana uusille ja entistä paremmille metodeille, jotka hyödyttävät taloutta yleisesti ja kansalaisia erityisesti. Tähän liittyviin kustannuksiin ei kuitenkaan pidä suhtautua kevyesti. Elävien olentojen hyvinvoinnin pitäisi olla tärkein asia taloudessa. Jos ihmiset eivät noudata luonnonlakeja tai puuttuvat niihin liikaa, luonto saattaa nousta vastarintaan. Siksi tänään hyväksytyt suositukset ovat niin tärkeitä. Äänestin niiden hyväksymisen puolesta, sillä kompromissi on onnistunut. Yhtäältä direktiivi mahdollistaa keskeisen tieteellisen tutkimuksen teon, mutta toisaalta siinä pyritään vähentämään mahdollisimman paljon tieteellisessä tutkimuksessa käytettävien eläinten kärsimyksiä.

 
  
MPphoto
 

  Romana Jordan Cizelj (PPE). (SL) Vuodelta 1986 peräisin oleva EU:n eläinkoedirektiivi on todellisen päivityksen tarpeessa. En ole tyytyväinen siihen, että myös tässä uudessa lainsäädäntöehdotuksessa sallitaan eläinkokeet ja eläinten kärsimykset, mutta äänestin siitä huolimatta direktiivin puolesta. Miksi?

Syitä on lähinnä kolme. Ensimmäinen on se, että ehdotuksessa sallitaan eläinkokeet vain tilanteissa, joissa ihmisten hyvinvointi menee eläinten hyvinvoinnin edelle. Kyse on ihmisarvosta, ihmisten oikeudesta terveyteen ja lääketieteelliseen hoitoon sekä mahdollisimman hyvään hoitoon. Toinen syy on se, että tämän uuden direktiivin nojalla eläinkokeisiin käytettävien eläinten määrä vähenee merkittävästi entisestä. Kolmas syy on se, että eläinkokeisiin yhä käytettävien eläinten elinoloja ja hoitoa parannetaan.

Toivon luonnollisesti, että eläinkokeista tulisi lähitulevaisuudessa täysin tarpeettomia.

 
  
MPphoto
 

  Peter Jahr (PPE). (DE) Arvoisa puhemies, eläinten hyvinvointi on aihe, joka herättää Euroopan kansalaisissa hyvin voimakkaita tunteita. Siksi olen hyvin mielissäni siitä, että esittelijämme Elisabeth Jeggle onnistui pitkään kestäneissä neuvotteluissa saamaan aikaan merkittävän parannuksen koe-eläinten hyvinvointiin.

Uuden direktiivin tavoitteena on varmistaa, että eläinkokeet korvataan muilla vaihtoehdoilla ja että ne vähennetään ehdottomaan välttämättömään minimiin. Eläinkokeet sallitaan vain, jos niille ei löydy vaihtoehtoa, mutta tällöin niihin sovelletaan erittäin tiukkoja sääntöjä. Tämä on hyvä kompromissi eläinten hyvinvoinnin ja tutkimuksen vapauden välillä. Ensimmäistä kertaa saamme nyt koko Eurooppaan eläinten hyvinvoinnin korkean tason. Tämä on merkittävä onnistuminen. Nyt on varmistettava, että kaikki jäsenvaltiot panevat tämän uuden direktiivin välittömästi täytäntöön.

 
  
MPphoto
 

  Alfredo Antoniozzi (PPE). (IT) Arvoisa puhemies, olen tästä tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelua koskevasta arasta aiheesta sitä mieltä, että olemme onnistuneet löytämään hyvän kompromissin eläinkokeita tekevien tutkijoiden vaatimusten sekä niiden eläinten hyvinvointivaatimusten välillä, joita on käytetty tai käytetään tieteellisiin tarkoituksiin.

Tämän vuoksi äänestin Elisabeth Jegglen mietinnön puolesta. Samaan aikaan kannatan jäsenvaltioiden velvollisuutta välttää eläinkokeita, jos Euroopan unionin lainsäädäntö mahdollistaa muiden menetelmien tai strategioiden käytön samanlaisen tuloksen saavuttamiseksi.

 
  
MPphoto
 

  Mairead McGuinness (PPE). (EN) Arvoisa puhemies, haluan onnitella Elizabeth Jeggleä hänen työstään eläinkokeita ja eläinten käyttöä käsittelevän aiheen parissa.

Äänestin suosituksen puolesta, sillä se on mielestäni käytännönläheisin ratkaisu ongelmaan, joka liittyy vuodelta 1986 peräisin olevan lainsäädännön päivittämiseen.

Tämä on minusta tärkeää paitsi eläinten hyvinvoinnin kannalta mutta myös tutkimuksen jatkumiseksi Euroopan unionissa. On vaarana, että tutkijat ja tutkimus ajetaan lääketieteellisiin olosuhteisiin rajojemme ulkopuolelle, missä sääntelyä on vähemmän. Siten sääntelyä ja varsinkin tutkimuslaitoksissa ja yliopistoissa käytettävien eläinten hyvinvointia on parannettava, mutta samalla on varmistettava tutkimuksen jatkuminen.

Puhumme jatkuvasti nuorten kannustamisesta tieteen pariin sekä tutkimukseen ja innovaatioihin panostamisen lisäämisestä. Tämä pitää sisällään myös eläinten käytön. Eläimiä on kuitenkin suojeltava mahdollisimman hyvin, ja niin teemmekin tämän lainsäädännön avulla.

 
  
MPphoto
 

  Jens Rohde (ALDE). (DA) Arvoisa puhemies, Tanskan liberaalipuolue on äänestänyt eläinkokeita käsittelevän mietinnön puolesta. Ei ole mikään salaisuus, että aiheesta on esitetty hyvin voimakkaita argumentteja puolin ja toisin. Joidenkin mielestä eläinten oikeudet ovat etusijalla. Me puolestamme olemme sitä mieltä, että myös yhteiskunnalla on oikeus nähdä lääketieteen ja tautien hoidon kehittyvän. Tehtävämme on toki varmistaa oikeanlainen tasapaino. Eläimiä on kohdeltava asianmukaisesti, mutta tutkijoilla on oltava käytössään työkalut, joita he tarvitsevat voidakseen kehittää uudenlaisia hoitomuotoja ja hoitaakseen vakavia sairauksia. Elisabeth Jegglen mietinnössä on löydetty hyvin täsmällinen tasapaino, minkä vuoksi katsomme, että sen puolesta kannattaa äänestää. Pohjimmiltamme pidämme hyvänä asiana myös sitä, että voimme nyt vihdoinkin siirtyä eteenpäin lainsäädännöstä, joka on peräisin niinkin kaukaa kuin vuodelta 1986.

 
  
MPphoto
 

  Mario Pirillo (S&D). (IT) Arvoisa puhemies, (...) päästä toisessa käsittelyssä yhteisymmärrykseen tästä kiistanalaisesta mietinnöstä, joka koskee tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelua. Äänestin yhteisymmärryksen puolesta, sillä mietintö vaikuttaa tasapainoiselta tekstiltä, jossa taataan eläinten suojelu tieteellistä tutkimusta vaarantamatta.

Yhteisymmärryksessä korostuu se tosiasia, että eläinkokeisiin perustuva tutkimus pitäisi sallia silloin, kun tutkimus ei ole mahdollista tieteellisesti tyydyttävien kokeiden avulla. Lainsäädäntö on selkeä: sillä luodaan tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten hoitoa koskevat kriteerit sekä vaaditaan jäsenvaltioita varmistamaan, että eläinkokeisiin käytettävien eläinten määrä rajoitetaan minimiin.

Ilman mietintöä on turha toistella, että Eurooppa tarvitsee yhä enemmän ja enemmän tutkimusta.

 
  
MPphoto
 

  Marian Harkin (ALDE). (EN) Arvoisa puhemies, haluan onnitella Elisabeth Jeggleä ja kaikkia niitä, jotka ottivat osaa tasapainoisen kompromissin tekoon tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta.

Euroopan eläintensuojelujärjestöt ovatkin mielissään sovitun kompromissin pikaisesta hyväksymisestä. Uskon, että hyväksytyllä tekstillä saadaan aikaan suoranaista ja kouriintuntuvaa kehitystä eläinten hyvinvoinnissa ja että samalla se mahdollistaa keskeisen lääketieteellisen tutkimuksen jatkumisen Euroopassa, mikä tuo toivottavasti mukanaan uusia, innovatiivisia ja tehokkaita hoitokeinoja.

Tänään tekemämme kompromissi on tärkeä askel myös eläinkokeita koskevan EU:n sääntelyn yhdenmukaistamisessa, mikä jo sinänsä on minusta erittäin tärkeä asia.

Kompromissi tarjoaa myös inhimillisen vastauksen, jolla on voitu asettaa enimmäisraja eläinten kärsimyksille ja jolla komissio velvoitetaan tarkastamaan eläinkokeita tekevät laitokset, jos perusteltua aihetta huoleen löytyy.

 
  
MPphoto
 

  Hannu Takkula (ALDE). (FI) Arvoisa puhemies, minäkin äänestin Elisabeth Jegglen eläinsuojeludirektiivin puolesta ja olen sitä mieltä, että on erittäin tärkeää, että me kannamme myös Euroopan parlamentissa syvää huolta eläinten suojelusta.

Tässä yhteydessä on kuitenkin hyvä muistaa myös se, että tämä esitys on hyvä kompromissi, jossa yhdistyvät eläinten suojelu ja tieteellinen tutkimus. Tarvitsemme kuitenkin edelleen eläinkokeita jossakin määrin, koska vaihtoehtoisia keinoja ei ole löytynyt. On kuitenkin erittäin tärkeää huolehtia siitä, että eläinkokeet toteutetaan hyvissä olosuhteissa ja että ne tuottavat mahdollisimman vähän harmia, kipua ja tuskaa.

Tämä on erittäin hyvä askel, kun tiedämme, että edellinen direktiivi on vuodelta 1986. Toivon, että se pannaan täytäntöön kaikissa EU:n jäsenvaltioissa ja että saamme siten aikaan yhdenmukaisen käytännön, joka edistää eläinsuojelua mutta myös suo mahdollisuuksia tieteellisen tutkimuksen edistymiseen.

 
  
MPphoto
 

  Anna Záborská (PPE). (SK) Arvostan suuresti Elisabeth Jegglen työtä, mutta en voi tukea direktiivin tekstiä, koska neuvosto ja komissio eivät kumpikaan ole taanneet, että kielletään eläinten säästämiseksi tarkoitettu ihmisalkioiden solujen käyttö. Direktiivi on osoitus siitä, että me ihmiset tunnemme olevamme vastuussa maapallon muista elävistä olennoista, mutta se on surullinen todiste myös siitä, ettemme arvosta ihmisten elämää kovin korkealle. Olemme valmiita rajoittamaan apinoiden käytön tutkimuksissa vain tapauksiin, joihin liittyy lajien suojelu tai uhka ihmishengelle. Myös tällöin tutkimus sallitaan vain, jos voidaan osoittaa, etteivät muut menetelmät olisi asianmukaisia. Emme kuitenkaan kykene tarjoamaan yhtä tiukkaa suojelua ihmisten sikiöille, syntymättömille lapsille tai edes geenitiedolle. Mietintö tuo valitettavasti tunteen siitä, kuin eläisin apinoiden planeetalla.

 
  
MPphoto
 

  Bogusław Liberadzki (S&D). (PL) Kannatan tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelemiseksi ehdotettuja toimenpiteitä. Toimenpiteet ovat minusta järkeviä ja tasapainoisia sekä sopivat yhteen aikakautemme sekä sivilisaatiomme tavoitteiden kanssa. Minun on kuitenkin myönnettävä, että tein erään virheen äänestyksen kuluessa. Äänestin nimittäin vahingossa ensimmäisen tarkistuksen puolesta, vaikka kannatin kaikkien tarkistusten hylkäämistä, joten tein nyt tämän selväksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Sirpa Pietikäinen (PPE). (FI) Arvoisa puhemies, en äänestänyt tämän koe-eläinlainsäädännön valiokuntaan palauttamisen puolesta, koska en usko, että tulos olisi sen jälkeen ollut parempi. Sen sijaan äänestin kaikkien kolmen muutosesityksen puolesta.

Mielestäni on erittäin huolestuttavaa, että Euroopassa koe-eläinten suojelussa ollaan itse asiassa melkeinpä ottamassa askeleita taaksepäin. Useissa jäsenvaltioissa on tällä hetkellä jo käytössä lukuisia parempia menetelmiä tutkimustuloksien saamiseksi ilman koe-eläinten käyttämistä. Tämä käytäntö todellisuudessa hidastaisi vaihtoehtoisten menetelmien kehittämistä.

Samoin kädellisten eläinten käyttö äärimmäisissäkään tilanteissa ei tutkimusten mukaan tuota sellaista tulosta ihmisten terveydelle kuin esityksen perusteluissa on oletettu.

 
  
  

Mietintö: Csaba Őry (A7-0235/2010)

 
  
MPphoto
 

  Clemente Mastella (PPE). (IT) Arvoisa puhemies, keskustelu uusista Eurooppa 2020 -strategian työllisyyden suuntaviivoista tapahtuu keskellä talouskriisiä, millä on varmasti huomattava vaikutus työmarkkinoihin useina tulevina vuosina.

Talouskriisi on paljastanut, ettei meillä ole tehokkaita mekanismeja, joilla kriisin merkkeihin voitaisiin vastata välittömästi. Kriisi on täten osoittanut, kuinka tärkeää Euroopan unionin talouspolitiikan eri osa-alueiden koordinointi on, kunhan koordinointia vahvistetaan ja tehostetaan. Kriisi on paljastanut myös sen, että jäsenvaltioiden taloudet ovat läheisesti riippuvaisia toisistaan markkinoiden ja työllisyyden suhteen. Siten katson, että Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden ponnistelut Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseksi edellyttävät vahvaa sitoutumista sen varmistamiseen, että panostukset kestävään talouskasvuun edistävät myös pysyvien työpaikkojen luomista.

Eurooppa 2020 -strategialla pitäisi voida estää uudet taloudelliset ja yhteiskunnalliset romahdukset koordinoimalla se tiiviisti osaksi rakenne- ja koheesiopolitiikkaa. Jos siis haluamme varmistaa näiden uusien poliittisten suuntaviivojen tehokkuuden, on toimittava tarkoituksenmukaisesti jäsenvaltioiden ja eri alueiden välisten sosioekonomisten erojen poistamiseksi. Nykyiseen ohjelmakauteen sisältyvillä EU:n rakennerahastoilla ja koheesiorahastolla sekä mahdollisilla uusilla EU:n rahoitusvälineillä on ratkaisevan tärkeä rooli tässä suhteessa.

 
  
MPphoto
 

  Erminia Mazzoni (PPE). (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, äänestin mietinnön puolesta, sillä olen vakuuttunut siitä, että tämä on kaiken kaikkiaan oikea päätös. En ole kuitenkaan täysin tyytyväinen, sillä olisimme varmasti voineet olla kunnianhimoisempia etenkin nuorten ja naisten työhön pääsyssä sekä joustoturvan soveltamisessa keinona torjua työn epävarmuutta, joka on vitsaus koko Euroopassa. Arvostan esittelijän työtä, vaikka hänellä oli vain vähän aikaa valmistella sitä.

Yksinkertaistamistavoite on varmasti myönteinen asia, eli se, että työllisyyden suuntaviivoja pyritään uudistamaan ja yksinkertaistamaan. Suuntaviivoja on nyt neljä ja niissä määritellään selkeästi Eurooppa 2020 -strategiassa asetetut tavoitteet. Yhtä myönteinen asia on mielestäni pyrkimys ottaa huomioon aiemmin tehdyt virheet, jotka olivat osasyy Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden toteutumisen kariutumiseen.

Toinen mietinnän myönteinen asia on se, että se sisältää mielenkiintoisia ehdotuksia viedä eteenpäin ajatusta siitä, että työlle palautettaisiin sen tehtävä, joka on edustaa ihmiskunnan oikeutta kehittymiseen, eikä työtä nähtäisi pelkästään toimeentulon välineenä.

 
  
MPphoto
 

  Alajos Mészáros (PPE). (HU) Paljon kiitoksia, arvoisa puhemies, mutta en oikein saanut nimestäni selvää käännöksen vuoksi. Useiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden taloudet ovat yhä haavoittuvia rahoituskriisin jäljiltä. Siksi olisi tehtävä kaikki mahdollinen kestävän kasvun vahvistamiseksi sekä Euroopan talouksien työpaikkojen luomispotentiaalin vahvistamiseksi. Meidän on otettava huomioon myös väestömuutokset, globalisaatio sekä uusien teknologioiden käyttöönotto. Minusta olisi hyvin tärkeää, että seuraavassa työllisyysstrategiassa tasapainotetaan keskenään kriisistä johtuvat välittömät ongelmat sekä pitkän aikavälin haasteet. EU:n työllisyyspolitiikalla on keskeinen asema nykyisten vaikeuksien voittamisessa. Olen esittelijän kanssa samaa mieltä myös siitä, että laadukkaalla koulutuksella ja elinikäisellä oppimisella voi olla strateginen merkitys työttömyyden hoidossa. En voi kuin tukea tätä ehdotusta ja haluan onnitella Csaba Őryä erinomaisesta mietinnöstä.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. – (EN) Hyvä jäsen Mészáros (Meh-tsá-rosh), näin meille on ilmoitettu, että nimenne äännetään. Jos se on väärin, olkaa hyvä ja kertokaa, miten toivotte sen äännettävän.

 
  
MPphoto
 

  Alajos Mészáros (PPE). (EN) "Mészáros" (Méh-sah-rosh), "Alajos Mészáros". Sitä ei ole helppo lausua. Paljon kiitoksia.

 
  
MPphoto
 

  Sergej Kozlík (ALDE). (SK) Tuen täysin Euroopan parlamentin hyväksymiä jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoja. Työn ja työllisyyden on oltava aina onnistuneen talouspolitiikan tuloksena. Kasvun ja työpaikkojen säilymisen yhdistäminen vihreän talouden kehittämiseen saattaa samalla luoda ennakkoedellytykset ilmasto- ja ympäristöongelmien estämiselle. Jo monena vuonna sattuneet luonnononnettomuudet, kuten erityisesti monia Euroopan osia koetelleet tulvat, osoittavat, että uusia pysyviä työpaikkoja voi syntyä myös tulvantorjunnan alalla. Vedenvirtauspaikkojen hallintaan sekä julkisten viemärien, vedenlaskukanavien ja varastointirakenteiden ylläpitoon ja rakentamiseen menee varmasti huomattavasti vähemmän rahaa kuin tulvien aiheuttamien seurausten korjaamiseen.

 
  
MPphoto
 

  Giommaria Uggias (ALDE). (IT) Arvoisa puhemies, selviytymisemme rahoituskriisistä ja talouden elpymisen alkaminen, joka on meneillään Euroopan unionissa (tosin hieman eri tahtiin), tapahtuvat valitettavasti työllisyyden ja työpaikkojen kustannuksella.

Tämä suuntaus on räikeässä ristiriidassa parlamentin hyväksymän komission ohjelman sekä erityisen Eurooppa 2020 -strategian lähestymistavan kanssa, sillä strategiassa nähdään, että talouskasvusta on välttämättä seurattava merkkejä osallistavasta kasvusta. Tänään hyväksytyt yhdennetyt suuntaviivat ovat erittäin myönteinen askel tähän suuntaan. Tämä pätee myös seitsemänteen suuntaviivaan, jossa unionin jäsenvaltioita kehotetaan vähentämään rakenteellista työttömyyttä konkreettisin toimenpitein.

Meidän on aina muistettava, että työ on koko oikeusjärjestyksen pohjana. Tämä pätee myös Italiaan, jonka lainsäädännön 1 §:ssä todetaan, että "Italia on työhön perustuva demokraattinen tasavalta", mutta työ on myös ihmisarvon perusta.

 
  
MPphoto
 

  Tunne Kelam (PPE). (EN) Arvoisa puhemies, kannatan yhdennettyjä suuntaviivoja, joissa käsitellään jäsenvaltioiden työttömyysongelmia.

Kaikkiin ratkaisumalleihin olisi samalla sisällytettävä laadun ulottuvuus. Euroopassa on nykyisin neljä miljoonaa vapaata työpaikkaa, kuten puheenjohtaja Barroso huomautti eilen. Suurin osa vapaista työpaikoista edellyttää koulutettua työvoimaa. Kehottaisin siten komissiota ottamaan viipymättä käyttöön ehdotetun Euroopan vapaiden työpaikkojen seurantajärjestelmän, johon voitaisiin sisällyttää myös eurooppalainen osaamispassi.

Euroopan laajuisella tavoitteella pitäisi voida taata ammattitaitoinen työvoima Eurooppaan. Lisäksi meidän on rohjettava vähentää rajusti pk-yritysten hallinnollisia ja tullien ulkopuolisia esteitä.

 
  
MPphoto
 

  Alfredo Antoniozzi (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, äänestin mietinnön puolesta, koska olen samaa mieltä esittelijän lähestymistavasta. Yhtäältä hän kannattaa komission esittämien yhdennettyjen suuntaviivojen määrän vähentämistä sekä toisaalta täsmentää, että vähäisempi määrä suuntaviivoja ja Euroopan yhteisiä tavoitteita ei voi eikä saa ohjata jäsenvaltioiden politiikkaa selkeyden ja käyttökelpoisuuden perusteella.

Olen lisäksi samaa mieltä mietinnön sen osan kanssa, jossa esittelijä toteaa, että Eurooppa 2020 -strategia ja siihen liittyvät työllisyyspolitiikan suuntaviivat voivat olla tehokkaita vain, jos samalla pyritään vähentämään jäsenvaltioiden ja alueiden välisiä sosioekonomisia eroja etenkin rakennerahastojen ja koheesiorahaston avulla.

 
  
MPphoto
 

  Marian Harkin (ALDE). (EN) Arvoisa puhemies, todellinen kysymys työllisyyden suuntaviivoja käsittelevään Őryn erinomaiseen mietintöön liittyen on se, ottaako neuvosto suositukset huomioon.

Olin mielissäni siitä, että puheenjohtajavaltio Belgia lupasi eilen tutustua parlamentin suosituksiin. Sanoisin neuvostolle, että on ratkaisevan tärkeää, että neuvosto hyväksyisi monet Őryn mietintöön sisältyvät todella erinomaiset suositukset ja mielestäni etenkin hallinnoinnin parantamista koskevat. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, ettei avoin koordinointimenetelmä todellakaan tehonnut Lissabonin strategian yhteydessä. Meidän on varmistettava, että tavoitteita ja alatavoitteita seurataan ja arvioidaan suhteessa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteisiin.

Olen mielissäni siitä, että tarkistus 62 hyväksyttiin, sillä jos se pannaan täytäntöön, sen avulla voidaan mielestäni varmistaa alueellisten erojen vähentäminen. Lopuksi haluan sanoa, että annan täyden tukeni ajatukselle siitä, että työllisyyttä tukeva kasvu olisi perustettava kunnollisiin työpaikkoihin ILOn esityksen mukaisesti.

 
  
MPphoto
 

  Czesław Adam Siekierski (PPE). (PL) On syytä olla tyytyväinen siihen, että Euroopan komissio on jättänyt ehdotuksen Eurooppa 2020 -strategian yhdennetyistä suuntaviivoista, jotka hyväksyimme parlamentissa tänään. Tämä on nykyisessä globaalissa taloustilanteessa oikea askel, joka on osoitus siitä, että EU:n toimielimet ovat sitoutuneet ottamaan vastuuta talous- ja työllisyyskysymyksistä. Tyytyväisyyteen on aihetta myös siksi, että suuntaviivojen laatimisessa ei unohdettu johdonmukaisuuden ja avoimuuden säilyttämisen tarvetta. Toimenpiteet, kuten työmarkkinoiden osallisuuden lisääminen, rakenteellisen työttömyyden vähentäminen, ammattitaitoisen työvoiman kehittäminen, laadukkaiden työpaikkojen ja elinikäisen oppimisen edistäminen, korkeasti koulutettujen henkilöiden määrän lisääminen sekä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunta, on pantava kiireesti täytäntöön, koska niillä voidaan varmistaa kestävä talous sekä vahvistaa työpaikkojen luomispotentiaalia. Mietinnössä todetaan aivan oikein, että on tarpeen edistää pysyvien työpaikkojen luontia kestävään talouskasvuun panostettaessa sekä varmistaa jäsenvaltioiden ja alueiden välisten sosioekonomisten erojen poistaminen. Lopuksi haluaisin esittää mitä hartaimman toiveeni siitä, että Eurooppa 2020 -strategialla saadaan aikaan halutut tulokset etenkin työllisyyspolitiikassa.

 
  
MPphoto
 

  Daniel Hannan (ECR). (EN) Arvoisa puhemies, niin sanotun "vanhan Euroopan" eli 15 jäsenvaltiosta muodostuvan EU:n (sellaisena kuin se oli ennen laajentumistaan entisiin SEV-maihin) osuus maailman BKT:stä oli 36 prosenttia. Tänään tuo luku on 25 prosenttia, ja 10 vuoden kuluttua sen ennustetaan olevan 15 prosenttia.

Mistä tämä kehitys johtuu? Kaikkea ei voi panna Aasian nousun syyksi. Kanadan ja Yhdysvaltain osuus maailman BKT:stä on pysynyt varsin vakaana samana aikana.

On totta, että olemme rasittaneet itseämme korkeammilla veroilla, tiukemmalla sääntelyllä, sääntelyyn enemmän puuttuvilla sääntelyviranomaisilla sekä lisensseillä, tarkastajilla, byrokraateilla ja virkailijoilla. Tässä olisi järkeä, jos pääkilpailijat tulisivat tästä maanosasta. Tässä ei ole järkeä maailmassa, jossa kilpailemme Kiinan ja Intian kanssa.

Teidän valitsijoillanne ja minun valitsijoillani on sitä suurempi syy katsoa pidemmälle tulevaisuuteen ja hylätä tämä ahtaaksi tullut ja kutistuva tulliliitto ja omaksua jälleen globaali kutsu, jota unionin perustajat pitivät itsestään selvyytenä.

 
  
MPphoto
 
 

  Syed Kamall (ECR). (EN) Arvoisa puhemies, aloittakaamme mietinnön myönteisistä puolista. Minusta on hyvin tärkeää, että me kaikki tuemme elinikäisen oppimisen ajatusta. Kokeissa oli liian pitkän aikaa ja liian monen vuoden ajan vain yksi mahdollisuus, joka ratkaisi tulevaisuuden tietyssä iässä – 11 tai 18 vuoden iässä.

Aikana, jolloin taloudet muuttuvat jatkuvasti ja tietyt toimialat voivat hävitä hetkessä, on erittäin hyödyllistä, että kansalaisillamme on mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. Meidän on kuitenkin samalla tarkasteltava kysymystä laajassa yhteydessä.

Puhumme täällä parlamentissa varsin usein sosiaalisen Euroopan ajatuksesta. "Sosiaalisen Euroopan" hokemalla peitetään kuitenkin usein politiikkaa, joka todellisuudessa on esteenä työpaikkojen luonnille (ja lisää kaikkialla Euroopassa kasvun moottoreina toimivien pk-yritysten taakkaa) ja vaikeuttaa sitä.

Valtio on saatava pois pienten yritysten tieltä. Pienten yritysten on voitava luoda työpaikkoja sekä hyvinvointia ja vaurautta kaikille.

 
  
  

Päätöslauselmaesitys RC-B7-0494/2010

 
  
MPphoto
 

  Erminia Mazzoni (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, pyysin, että äänestystä päätöslauselmaesityksestä lykättäisiin. Olen yksi sen allekirjoittajista ja äänestin sen puolesta. Minun on kuitenkin myönnettävä, että olin odottanut ja toivonut enemmän parlamentilta.

Päätös oli toki kiireellinen mutta myös erittäin tärkeä. Päätös oli tehtävä kiireesti Sakineh Mohammadi-Ashtianin hengen pelastamiseksi ja se oli erittäin tärkeä päätös parlamentille, sillä emme voi vain tuomita, arvostella, valitella ja leimata muuttamatta toimintatapojamme ja asenteitamme Iranin kaltaiseen maahan nähden. Iran on mielestäni tällä kertaa osoittanut entistä suurempaa ylimielisyyttä kansainvälistä yhteisöä, jäsenvaltioita ja EU:n toimielimiä kohtaan. Kaikki kehotukset ja vetoomukset kaikuvat kuuroille korville.

Tilanne on nyt muuttunut ja tullut entistäkin vakavammaksi, sillä Iranin käyttäytyminen paheni viime vuonna huomattavasti ja Iranissa on tapahtunut asioita, jotka ovat ristiriidassa maan hallituksen kansainväliselle yhteisölle tekemien lupausten kanssa.

Sekä yksittäisten jäsenvaltioiden että EU:n toimielinten olisi mielestäni tiukennettava toimenpiteitään ja sanktioitaan Irania vastaan. Emme voi jatkaa diplomaattisia suhteita sellaisen valtion kanssa, joka ei hyväksy saatikka kuuntele Euroopan unionin vetoomuksia.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (EN) En ole koskaan pitkän kokemukseni aikana Euroopan parlamentissa nähnyt yhtä valtaisaa äänten enemmistöä vastaavanlaisen päätöslauselman puolesta: yksi ei-ääni, 22 tyhjää ja yli 600 kyllä-ääntä. Haluamanne viesti on varmasti mennyt perille. Kiitoksia joka tapauksessa.

 
  
MPphoto
 

  Tunne Kelam (PPE). (EN) Arvoisa puhemies, kannatin luonnollisesti tätä päätöslauselmaa. Tämä on vain yksi kannanotto niiden monien joukossa, jolla pyritään pelastamaan Sakineh Ashtianin henki.

Tämä ei kuitenkaan ole valitettavasti ainoa tapaus. Iranissa on kivitetty kuoliaaksi 300 naista sen jälkeen, kun nykyinen terroristien papistollinen järjestelmä nousi valtaan 31 vuotta sitten. Maassa järjestetään edelleen julkisia hirttämisiä, myös alaikäisten keskuudessa. Meidän olisi tehtävä kaikkemme Ashtianin hengen pelastamiseksi, mutta vaikka onnistuisimmekin siinä, Iranin hallitus ei hyvin todennäköisesti tule muuttumaan. Siten meidän on tuettava varauksetta niitä rohkeita ihmisiä Iranissa (heitä on jo miljoonia viime kesän jälkeen), jotka yrittävät korvata nykyisen järjestelmän avoimella, rauhanomaisella ja demokraattisella järjestelmällä. Meidän on yritettävä tukea heitä rohkeasti.

 
  
MPphoto
 

  Mairead McGuinness (PPE). (EN) Arvoisa puhemies, yhdyn sanoihinne ja onnittelen Mazzonia hänen työstään tämän päätöslauselman parissa, jolle annan täyden tukeni.

Kaiken tämän hässäkän keskellä tällä viikolla Strasbourgissa kaikkein tärkein tapaaminen oli valitettavasti juuri se, jolle minulla oli vähiten aikaa. Tapaamisessa oli mukana iranilaisia naisia, jotka olivat täällä hakemassa tukea kollegoilleen ja tälle päätöslauselmalle.

Olin kuitenkin hyvin iloinen voidessani tavata heidät ja luvata tukea. On järkyttävää (mutta kenties huomionarvoista), että olemme saaneet paljon enemmän sähköpostia eläinten hyvinvointia koskevasta aiheesta kuin tästä, jossa on kyse ihmisen hengestä. Tein nyt tämän huomion joka tapauksessa.

Meidän on mielestäni syytä mainita, että (meitä on nimittäin pyydetty käyttämään juuri kyseistä sanaa), monet naiset, jotka on tuomittu kuolemaan kivittämällä tai muulla tavoin, on tuomittu mohareb-rikoksesta, joka tarkoittaa kirjaimellisesti henkilöä, joka on sotajalalla jumalan kanssa. Tosiasiassa nämä naiset ovat vain protestoineet maassaan vallitsevaa diktatuuria vastaan sekä toivoneet elämäntilanteensa paranemista ja oikeuksiensa palauttamista juuri tuossa maassa.

Näin ollen tuen täällä noita naisia. Minulla ei ole paljon tehtävissä, mutta minusta parlamentti on tällä tänään antamallaan valtavalla äänten enemmistöllä puhunut selvää kieltään, ja toivon, että sillä on merkitystä.

 
  
MPphoto
 

  Cristiana Muscardini (PPE). (IT) Arvoisa puhemies, tämä päätöslauselma on ensimmäinen tärkeä askel parlamentille, jotta se oppisi hyödyntämään joka ikisen toimen jokaisessa istunnossa jatkaakseen taistelua, jossa on nyt kyse Sakineh Mohammadi-Ashtianin hengen pelastamisesta mutta joka tarkoittaa ennen kaikkea myös taistelua sortavaa ja täysin epäinhimillistä järjestelmää vastaan.

Olen kuitenkin sitä mieltä, että komission ja neuvoston pitäisi olla tulevaisuudessa entistä aktiivisempia ja päättäväisempiä ja että jokaisen täällä parlamentissa lausutun sanan pitäisi edustaa kiveä, joka pannaan kivittämisen täytäntöön panevien jalkojen juureen ikään kuin häpeän muuriksi heidän ympärilleen ja poistamaan heidät ihmiskunnasta. Sakineh on pelastettava sekä hänen myötään kaikki maailman naiset ja miehet, jotka yhä joutuvat tämän raakalaismaisen julmuuden uhreiksi, jota ei esiinny edes villeimpien ja primitiivisimpien eläinten keskuudessa.

Eläin pirun muodossa liikuttaa nyt niiden kelvottomien johtajien ja valheellisten pyhien miesten käsiä ja suuta, jotka kaikkivaltias on jo tuominnut vailla toivoa armosta. Heidän olisi ymmärrettävä, että elleivät he lopeta nyt, heidän aikansa on lopussa, ja niin on meidänkin, ellemme ole aina valmiita auttamaan barbaaristen yhteiskuntien uhreja.

 
  
MPphoto
 

  Hannu Takkula (ALDE). (FI) Arvoisa puhemies, äänestin tämän mietinnön puolesta ja todella toivon, että Sakineh Mohammadi-Ashtianin elämä voisi pelastua sen avulla. Olen hiukan skeptinen niin kuin moni muukin täällä, koska me tiedämme, että valitettavasti totalitääriset valtiot, niin kuin esimerkiksi Iran, eivät juuri kuuntele meidän vetoomuksiamme.

Olen hiukan huolestunut myös siitä, kuten eräs aikaisempikin puhuja, että ihmisoikeusasian ympärille ei ole tullut juurikaan viestejä, mutta erittäin paljon on tullut viestejä eläinten oikeuksien puolesta. Toki sekin on tärkeä ala, mutta nämä asiat pitäisi laittaa oikeaan mittakaavaan. Euroopan unionin keskeinen tehtävä on puolustaa ihmisoikeuksia ja perusarvoja.

Todellakin toivon, että tämä mietintö voisi osaltaan viedä eteenpäin meidän sitoutumistamme siihen, että olemme ihmisoikeuksien esille tuoja ja niiden esillä pitäjä myös totalitäärisissä maissa, kuten Iranissa, ja että sitä kautta saisimme brutaalit kuolemantuomiot todella loppumaan.

 
  
MPphoto
 

  Seán Kelly (PPE). (EN) Arvoisa puhemies, kuten aivan oikein huomautitte, todellinen yksimielisyys tämänpäiväisessä äänestyksessä on hyvin merkittävä asia. Olin mielissäni voidessani muiden joukossa äänestää päätöslauselman puolesta.

Saanen sanoa aluksi, etten ole protestoivaa tyyppiä. En ole todellakaan koskaan ennen pitänyt tällaista T-paitaa, mutta se suhteeton ehdotus rangaista väitetystä rikoksesta kuolemalla on niin pöyristyttävä, vastenmielinen, barbaarinen, kohtuuton ja kuvottava, että minun oli pakko tehdä jotakin. Toivottavasti viesti menee perille Iranin viranomaisille siitä, että tämä on vanhakantaista ja sen on loputtava.

Poliittinen painostus ja julkiset protestit ovat tehneet lopun kuolemanrangaistuksista monissa maissa. Toivon mukaan protestimme täällä tänään tekee lopun tästä kammottavasta tilanteesta. Kuten Tunne Kelam totesi, Iranissa on kivitetty kuoliaaksi jo 300 ihmistä, mikä on kauheaa. Tästä on tehtävä loppu, ja meidän on tehtävä kaikkemme sen varmistamiseksi, että näin myös tapahtuu.

 
  
MPphoto
 

  Syed Kamall (ECR). (EN) Arvoisa puhemies, puhun Irania koskevasta päätöslauselmaesityksestä. Meillä kaikilla on sama huoli, ja kuten te, arvoisa puhemies, juuri totesitte, tulokset kertovat ylivoimaisesta mielialasta täällä parlamentista yli puoluerajojen.

Huolemme kohdistuu siihen, ettei näillä kummallakaan naisella ole ollut mahdollisuutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Kaiken lisäksi myös lakimiehiä, joita naiset ovat yrittäneet palkata, on vainottu ja karkotettu maasta.

Iranin hallitus ei piittaa vähääkään demokratiasta eikä vaalituloksista. Se pieksee ihmisiä ja tappaa protestoijat, jotka haluavat lisää demokratiaa.

Maassa myös vainotaan vieraiden uskontojen edustajia, esimerkiksi kristittyjä ja Bahá'í-uskon edustajia.

Haluaisin kuitenkin hyvin pikaisesti mainita myös erään toisen henkilön, joka meidän on syytä muistaa, nimittäin Ibrahim Hamidin, joka on saanut syytteen homoseksuaalisuudesta. Se, että jotakin henkilöä vainotaan seksuaalisuutensa vuoksi, on tahra kyseisen maan maineessa.

Toivokaamme, että Iranin järjestelmä syöstään pian vallasta.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (EN) Haluan kiittää teitä kaikkia. Ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevista asioista vastaavana varapuheenjohtajana yhdyn täysin täällä esitettyihin kommentteihin. Minulla on omakohtaista kokemusta Iranin niin sanotusta oikeusjärjestelmästä muutaman vuoden takaa, joten voin vain todeta olevani kauhuissani Iranin nykytilanteesta ja toivoa kaikkien teidän tavoin, että se saadaan loppumaan. Toivon myös, että päätöslauselman saama yksi ei-ääni oli erehdys ja että todellisuudessa olimme yksimielisiä.

 
  
MPphoto
 

  Daniel Hannan (ECR). (EN) Arvoisa puhemies, Iranin vallankumous vuonna 1979 nähdään vielä jonakin päivänä käännekohtana Ranskan vuoden 1789 vallankumouksen ja Venäjän vuoden 1917 vallankumouksen tavoin. Noiden vallankumousten tavoin myös Iranin vallankumous vyöryi välittömästi maan rajojen yli ja pyrki leviämään ympäri maailman. Noiden vallankumousten tavoin Iranin vallankumouksessakaan ei tunnustettu suvereniteetti- tai alueellisen toimivallan periaatetta.

Yhdysvaltain lähetystön valtaus oli merkki ajatollahien hyväksynnästä. Vielä toisessa maailmansodassa, jossa vastakkaiset ideologiat yrittivät hävittää toisensa, diplomaattisten lähetystöjen loukkaamattomuutta kunnioitettiin. Ajatollahit viestittivät siitä, etteivät vanhat säännöt koskeneet heitä ja että he olivat vastuussa toisenlaiselle auktoriteetille. He ovat jatkaneet niin kuin aloittivat eivätkä piittaa alueellisen toimivallan käsitteestä sekä tukevat militanttejaan ja näiden terroristijärjestöjä. Persianlahdelta Libanoniin, silkkitien kaanikuntiin ja aina Balkaneille asti he ovat iskeneet siviilikohteisiin Lontoossa ja Buenos Airesissa saakka.

En voi välttyä tunteelta, että meillä olisi vieläkin vahvemmat perusteet tuomita heidät, jos kunnioittaisimme itse enemmän alueellisen toimivallan periaatetta ja ennen kaikkea demokratiaa. Toivon, että Iranin edustuksellisen hallinnon puuttumisesta vilpittömästi ja koskettavasti puhuneet jäsenet toimivat samojen korkeiden standardien mukaan, kun Euroopan unionissa järjestetään seuraavan kerran kansanäänestys.

 
  
  

Kirjalliset äänestysselitykset

 
  
  

Suositus toiseen käsittelyyn: Elisabeth Jeggle (A7-0230/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska sillä voidaan mielestäni saattaa ajan tasalle nykyinen vuodelta 1986 peräisin oleva direktiivi ja koska sillä myös pyritään saamaan aikaan entistä parempi tasapaino tutkimussektorin etujen sekä tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun tehostamisen välille. Tässä mielessä minusta on myös elintärkeää päästä kompromissiin, jolla pyritään edistämään vaihtoehtoisten eläintenkäyttömetodien kehittämistä sekä varmistamaan eläinten hyvinvoinnin lisääntyminen alan kehittymistä vaarantamatta.

Tärkeimmät mietinnössä sovitut kysymykset liittyvät eläinten hyvinvoinnin niihin näkökohtiin, jotka on korvattu tavoitteena edistää vaihtoehtoisia lähestymistapoja, joihin ei kuulu elävien eläinten käyttö. Mietinnössä pyritään myös ottamaan käyttöön eläinten kärsimykseen perustuvat eläinkoemenetelmien luokitukset niin, että kärsimykselle asetetaan enimmäisrajat, sekä siihen, että direktiiviä sovelletaan entistä tehokkaamman valvontajärjestelmän avulla. Valvonnan puute on joissakin tapauksissa merkinnyt sitä, että eläinkokeita on tehty, vaikka eläinten käytölle olisi ollut vaihtoehtoja, mutta siitä huolimatta eläimiä on edelleen käytetty etenkin peruskokeissa, joiden tavoitteena ei ole ollut tieteellisten hypoteesien toteen näyttäminen.

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen.(FR) Kun otetaan huomioon kansallisten säädösten moninaisuus ja eläintensuojelun heikko taso joissakin jäsenvaltioissa, eläinten käyttöä tieteellisiin tarkoituksiin koskevia sääntöjä on nyt yhdenmukaistettava entisestään. Kuten esittelijämme Elisabeth Jeggle on huomauttanut, neuvostossa on tehty tasapainoinen kompromissi. Eläinten suojelun ohessa on erittäin tärkeä varmistaa, että tutkimus on edelleen ratkaisevassa asemassa sairauksien torjunnassa. Tämän takia äänestin mietinnön puolesta ja – kuten kollegani Euroopan kansanpuolue (kristillisdemokraatit) -ryhmässä – vastustan Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmän esittämiä tarkistuksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. (LT) Tuin tätä tärkeää sopimusta. Tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojeleminen on todella vaikea aihe, koska on otettava huomioon useiden eri sidosryhmien edut ja toisinaan myös vastakkaiset näkemykset ja tarpeet. Uskon, että sopimuksessa on löydetty asianmukainen tasapaino. Sopimuksessa on kiinnitetty eniten huomiota eläinkokeiden vaihtoehtojen edistämiseen ja eläinten pitämis- ja käyttöolojen kehittämiseen. Olemme myös onnistuneet säilyttämään huomautukset, jotka Euroopan parlamentti esitti ensimmäisessä käsittelyssä hallinnollisen taakan vähentämisestä sekä eläinten käyttöön edelleen perustuvan EU:n tutkimuksen ja teollisuuden jatkuvuudesta ja kannattavuudesta. Eläinkokeiden vaihtoehtoja on edistettävä entisestään. Tämän takia on suunniteltu vaihtoehtoisten menetelmien vahvistamisesta vastaavaa EU:n vertailulaboratoriota, jota jäsenvaltiot tukevat pyrkimällä tarjoamaan täydentäviä resursseja soveltuvien erikoislaboratorioiden osalta. Katson, että tällä päätöslauselmalla on löydetty oikea tasapaino teollisuuden ja tutkimusyhteisön tarpeiden välillä ja parannettu ja yhdenmukaistettu eläinten hyvinvointia koskevia normeja tieteellisiin tarkoituksiin käytettyjen tai käytettävien eläinten osalta.

 
  
MPphoto
 
 

  Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. (RO) Olen mielissäni siitä, että Euroopan unioni kiinnittää huomiota eläinten hyvinvointiin yleisesti ja etenkin tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten hyvinvointiin. Kun otetaan kuitenkin huomioon Euroopan unionin valtava laajentuminen sekä saavutettu tekninen edistys, uusi direktiivi tuli tarpeeseen pyrkimyksenä yhdenmukaistaa eläinten hoitokäytäntöjä. Eläinten suojelu sekä niiden asianmukaisen kohtelun varmistaminen ovat yhteisön arvoja, joista on tehty yksimielisesti hyväksytty pöytäkirja. Vuonna 1985 annetulla EY:n direktiivillä yritettiin poistaa eroja jäsenvaltioiden niiden lakien ja hallinnollisten määräysten välillä, jotka koskevat eläinkokeissa ja muissa tieteellisissä tarkoituksissa käytettävien eläinten suojelua. Jäsenvaltioiden väliset erot ovat kuitenkin vain kasvaneet asiaa koskevan direktiivin antamisen jälkeen etenkin siksi, että EU on ottanut sittemmin uusia jäseniä.

Parlamentin hyväksymä päätöslauselma kaventaa jäsenvaltioiden välisiä eroja tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun tasossa nyt, kun me kaikki tiedostamme, että näin on tehtävä ihmisten ja eläinten terveyden sekä ympäristön suojelemiseksi. Päätöslauselma on askel kohti yksimielistä tavoitetta päästä täysin eroon elävillä eläimillä tieteellisissä tarkoituksissa tehtävistä kokeista heti, kun uudet keksinnöt mahdollistavat sen.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. (PT) Eläinten käyttäminen tieteellisessä tutkimuksessa yhdistetään yhteiskunnallisesti merkittäviin löytöihin, entistä pidempään elinikään sekä ihmisten hyvinvointiin. Tieteessä ei nykyisellään ole vielä mahdollista lopettaa eläinkokeet täysin. Siksi kokeissa käytettäville eläimille on taattava mahdollisimman suuri suoja ja hyvinvointi ottaen huomioon kokeiden tavoitteet.

Uskon, että tällä lainsäädännön tarkistamisella vaaditaan korkeampia normeja, joilla vahvistetaan eläintensuojelua. Tällä direktiivillä Euroopan unioni kehittää tieteellisissä kokeissa käytettävien eläinten hyvinvointiin sovellettavia normeja, koska direktiivi on merkittävässä asemassa kokeissa käytettävien eläinten määrän vähentämisessä ja sillä edellytetään vaihtoehtoisten menetelmien käyttämistä aina kun se on mahdollista. Lisäksi sillä varmistetaan oikeudenmukaiset kilpailuehdot EU:n teollisuusalalla ja vahvistetaan EU:ssa tehtävän tutkimuksen laatua. Tämänpäiväisen äänestyksen tulokset ovat paljastaneet yksimielisyytemme siitä, että tieteellisiin tarkoituksiin ja turvallisuustesteihin käytettävien eläinten oloja on parannettava ja että samalla on ylläpidettävä korkeatasoista tutkimusta ja etsittävä vaihtoehtoja eläinkokeille entistä tehokkaammin.

 
  
MPphoto
 
 

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. (PT) Kaikissa sivistyneissä yhteiskunnissa tunnustetaan, että eläimet ovat eläviä olentoja ja osa elämäämme ja että niille tulisi aiheuttaa mahdollisimman vähän tuskaa ja kärsimystä. Ymmärrän silti, että eläimiä on käytettävä tieteellisissä kokeissa, joilla testataan uusia lääkkeitä ja hoitoja tai joilla tieteellistä tutkimusta voidaan soveltaa uusissa keksinnöissä, joilla autetaan parantamaan sairauksia tai vähentämään kärsimystä sekä lisäämään ihmisten eliniän odotetta.

Suuret erot lainsäädännössä sekä eläinten suojelun riittämättömyys joissakin jäsenvaltioissa ovat tehneet välttämättömäksi sellaisen direktiivin antamisen, jossa vahvistetaan vähimmäisstandardit vahingoittamatta jäsenvaltioita, joissa eläinkokeissa käytettävien eläinten suojelu on paremmalla tasolla. Parlamentin, neuvoston ja komission väliset neuvottelut eivät olleet helppoja, mutta niissä onnistuttiin saamaan aikaan teksti, joka on mielestäni kauttaaltaan tasapainoinen ja ansaitsee tukemme. Tämä on edistysaskel, johon on syytä olla tyytyväinen, vaikka joissakin kohdissa tulos olisi voinut olla parempi.

 
  
MPphoto
 
 

  Anne Delvaux (PPE), kirjallinen. (FR) Olen iloinen tämän mietinnön hyväksymisestä, sillä suurilla apinoilla, kuten simpansseilla, gorilloilla ja orangeilla, tehtävät eläinkokeet kielletään vastedes ankarasti. Mietinnössä määrätään myös, että eläinkokeet olisi korvattava mahdollisuuksien mukaan vaihtoehtoisilla tyydyttävillä tieteellisillä menetelmillä. Siinä kehotetaan myös minimoimaan eläimille mahdollisesti aiheutettava tuska ja kärsimys. Tästä lähtien eläimiä voidaan käyttää vain kokeisiin, joiden tavoitteena on edistää ihmisiä, eläimiä ja sairauksia (syöpää, multippeliskleroosia, Alzheimerin tautia ja Parkinsonin tautia) koskevaa tutkimusta. Mietinnön hyväksyminen on uusi edistysaskel tieteellisiin tarkoituksiin tarkoitettujen eläinten suojelun ja hyvinvoinnin varmistamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelua käsittelevän mietinnön puolesta, sillä neuvoston kanssa aikaan saatu kompromissi tarjoaa mielestäni parhaan mahdollisen tasapainon ihmisten terveyttä koskevan tieteellisen tutkimuksen tarpeiden sekä eläinten hyvinvoinnin ja oikeuksien suojelun välillä.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Kuten keskustelun osapuolet ovat jo maininneet, teksti, joka meidän on määrä hyväksyä tänään, on tyydyttävä kompromissi eri asianosaisten intressien välillä, ja siihen on päästy asianomaisten toimielinten eli parlamentin, komission ja neuvoston välillä pitkään käytyjen neuvottelujen tuloksena. Olen sitä mieltä, että sivistyneissä yhteiskunnissa on itsestään selvää, että eläinten käyttöä tieteellisiin tarkoituksiin on säädeltävä riittävästi. Keskustelemme tänään eläinten käyttöä koskevasta riittävästä sääntelystä, jolla on ratkaiseva merkitys tieteelliselle kehitykselle sekä sellaisten uusien menetelmien, hoitomuotojen ja lääkkeiden keksimisille, jotka ovat yhteiskuntamme valttikortti ja joista kaikki hyötyvät tulevaisuudessa.

Näyttää siltä, ettei eläinten suojelua koskevassa sääntelyssä voida mennä kohtuuttomuuksiin, sillä muutoin tieteellinen tutkimus vaarantuisi. Valintaa tehdessäni valitsen ihmisiä, jotka hyötyvät tulevaisuudessa tuloksista, joita annamme tutkittaviksi nykyisten eläinten avulla. Jos tänään hyväksymämme ehdotus mahdollistaa edistyksen neurologisten sairauksien, autoimmuunisairauksien tai syövän tutkimuksessa, uskon, että me kaikki voimme hyötyä siitä.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Joka päivä 28 jäsenvaltiossa käytetään tieteellisissä menettelyissä lähes 12:ta miljoonaa eläintä. On tärkeää, että toteutamme kaikki mahdolliset toimet tällaissa kokeissa käytettävien eläinten määrän rajoittamiseksi mahdollisimman vähäiseksi. Käytännöllisimpänä lähestymistapana tämän saavuttamiseksi on vaihtoehtoisten menetelmien käyttämien, koska tieteen nykyisessä kehitysvaiheessa eläinkokeiden täydellinen kieltäminen ei ole mahdollista.

Direktiivi 86/609/ETY kokeisiin ja muihin tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta annettiin eläinkokeita koskevien käytäntöjen lähentämiseksi EU:ssa. Jotkut jäsenvaltiot ovat asettaneet kunnianhimoisia tavoitteita, kun taas toiset ovat noudattaneet ainoastaan vähimmäisvaatimuksia. Tämän päätöslauselman tavoitteena onkin korjata tätä eriarvoisuutta. EU:n teollisuudelle ja sen tieteelliselle yhteisölle on taattava oikeudenmukaiset olot ja samalla on vahvistettava tieteellisiin tarkoituksiin edelleen käytettävien eläinten suojelemista Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn eläinten suojelua ja hyvinvointia koskevan pöytäkirjan mukaisesti. Eläinkokeiden alalla on edistettävä tehokkaammin vaihtoehtoisten menetelmien kehittämistä, vahvistamista, hyväksymistä ja soveltamista sekä eläinkokeiden kolmen kohdan periaatetta – eläinten käytön korvaamista, vähentämistä ja parantamista.

 
  
MPphoto
 
 

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Katsomme, että tällä alalla, niin kuin muillakin aloilla, eläinten suojelun yhteisen vähimmäistason määrittely lainsäädännössä ei saa estää jäsenvaltioita toteuttamasta pidemmälle meneviä ja tiukempia suojelutoimenpiteitä, jos ne niin haluavat. Äänestimme tämän vuoksi asiasta esitetyn tarkistuksen puolesta. Kuten olemme keskustelussa jo todenneet, meidän mielestämme on tärkeää kehittää edelleen tekniikoita ja menetelmiä, joilla eläinkokeet voidaan välttää, mutta tämä ei riitä.

Tärkeää on myös näiden tekniikoiden levittäminen ja se, että suurin osa tutkimus- ja kehityslaitoksista voisivat ottaa ne käyttöön, mukaan lukien kansalliset tieteelliset ja teknologiset järjestelmät, joissa on suhteellisen alhaisempi kehityksen taso. Kaikissa tämän alan lainsäädäntöpuitteissa on otettava tämä vaatimus huomioon, mutta ehdotetulla muutoksella ei tätä voida mielestämme täysin taata. Euroopan unionin on otettava keskeinen rooli tällä alalla eri maiden, myös kolmansien maiden, tieteellisten ja teknologisten instituuttien ja järjestelmien välisen yhteistyön edistämiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Robert Goebbels (S&D), kirjallinen. (FR) Äänestin tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun parantamista koskevan parlamentin ja neuvoston välisen kompromissin puolesta. Ihmisten terveyttä koskevat tarpeet vaativat toisinaan eläinuhrauksia. Eläinten käyttöä on säänneltävä tiukasti. On kuitenkin tekopyhää vaatia eläinten tappamista niin, että niille aiheutetaan mahdollisimman vähän kipua, kärsimystä ja tuskaa. Nämä ovat ihmisen keksimiä käsitteitä, joita sovelletaan nyt eläimiin, jotka kuitenkin luonnollisessa ympäristössään joutuvat muiden lihansyöjien tappamiksi tai tapetaan teurastamoissa ihmisten elintarvikkeiksi. Maailma ei ole mikään paratiisi, vaan kuolema vaanii kaikkialla.

 
  
MPphoto
 
 

  Françoise Grossetête (PPE), kirjallinen. (FR) Kannatin tätä toisen käsittelyn kompromissia, sillä meidän on vastattava biolääketieteellisen tutkimuksen realiteetteihin sekä potilaiden tarpeisiin parantamalla samalla eläinten hyvinvointia.

Eläinkokeiden määrä on onneksi laskenut merkittävästi viime vuosina, koska eurooppalaisessa tutkimuksessa on ryhdytty kartoittamaan vaihtoehtoisia ratkaisuja. Valitettavasti tiedämme, että joissakin tapauksissa ei vaihtoehtoisia ratkaisuja ole saatavilla, minkä vuoksi meidän on edelleen turvauduttava varsinkin kädellisillä eläimillä tehtäviin eläinkokeisiin. Tämä koskee esimerkiksi kaikkia hermoston rappeutumissairauksia, kuten Parkinsonin tautia ja Alzheimerin tautia.

Ainoa tae korkeatasoisesta eläinten hyvinvoinnin suojelusta on se, että varmistetaan kyseisen tutkimuksen pitäminen Euroopassa. Eläinten kärsimysten huomioon ottaminen eläinkokeissa takaa hyvät tulokset. Onkin vältettävä eläinkokeiden teon siirtyminen Euroopan ulkopuolelle.

 
  
MPphoto
 
 

  Nadja Hirsch (ALDE), kirjallinen. (DE) En voi tukea eläinkoedirektiiviä tässä muodossa. On totta, että tämä versio on edistyksellisempi kuin vanha, vuodelta 1986 peräisin oleva direktiivi. Yli 24 vuoden aikana saavutettuun valtavaan tieteelliseen ja tekniseen kehitykseen verrattuna toimenpiteet eläinkokeiden korvaamiseksi tuntuvat kuitenkin varsin mitättömiltä. Poikkeuksia on liikaa. Lisäksi sanamuoto on puutteellinen ja jättää liikaa joustovaraa tulkinnoille ja täytäntöönpanolle. On myös järjetöntä, etteivät jäsenvaltiot voi toteuttaa eläinten hyvinvointia edistäviä toimenpiteitä, jotka olisivat tiukempia kuin EU:n vaatimat. Tätä perustellaan markkinoiden vääristymisellä.

Tämä antaa vääränlaisen viestin Euroopan kansalaisille, tutkijayhteisölle sekä teollisuudelle. Yhtäältä valtioiden on otettava huomioon kansalaisten eettisessä valistuneisuudessa tapahtuneet muutokset. Toisaalta on lisättävä painostusta tutkimussektoria ja teollisuutta kohtaan. Kukaan ei halua vaarantaa Saksan tai Euroopan asemaa tutkimuksessa, mutta investointikustannukset eivät ole pätevä peruste lykätä kehitystyön jatkamista ja sellaisten menetelmien hyödyntämistä, joissa ei käytetä koe-eläimiä.

 
  
MPphoto
 
 

  Anneli Jäätteenmäki (ALDE), kirjallinen. – (FI) Äänestin koe-eläindirektiivin puolesta, sillä lopputulos olisi voinut olla paljon huonompikin eläinten hyvinvoinnin kannalta. Tänään hyväksytty direktiivi on yksi askel eläinten hyvinvoinnin puolesta.

Direktiivi on nyt saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä ja pantava täytäntöön yhdenmukaisella tavalla mahdollisimman nopeasti eri jäsenvaltioissa. Vanha direktiivi on peräisin vuodelta 1986, joten on jo korkea aika päivittää koe-eläinten hyvinvoinnin tasoa ympäri Eurooppaa.

Jatkossa on tärkeätä, että panostuksia lisätään erityisesti vaihtoehtoisten menetelmien kehittämiseen eläinkokeiden sijasta. Kiitos!

 
  
MPphoto
 
 

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, äänestin Elisabeth Jegglen mietinnön puolesta, sillä se on sellaisen intensiivisen ja pitkä työrupeaman tulos, jonka kuluessa esittelijä sai aikaan tärkeitä kompromisseja tästä eläinkokeita käsittelevästä vaikeasta aiheesta.

En kannattanut mietinnön palauttamista toimivaltaiseen pysyvään valiokuntaan, sillä tuo valiokunta, jonka jäsen olen, arvostaa suuresti ja tukee kollegani Elisabeth Jegglen työtä. Tutkimuksen on jatkuttava, sillä se on tärkeää lääketieteen kehityksen, terveyden sekä monien sairauksien ennaltaehkäisyn kannalta.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Olen pettynyt mietinnön lopulliseen tekstiin sekä erityisesti siihen, että jätetyt tarkistukset, joiden tarkoituksena oli vahvistaa eläinten hyvinvointia koskevia säännöksiä, hylättiin. Nyt on aika antaa selkeitä säännöksiä, joilla voidaan rajoittaa kädellisten eläinten käyttöä, kieltää luonnosta pyydettyjen eläinten käyttö, ottaa käyttöön yksiselitteinen velvollisuus käyttää koe-eläimet korvaavia vaihtoehtoisia menetelmiä silloin, kun se on tieteellisesti mahdollista, sekä kieltää kokeet, jotka aiheuttavat suurta ja pitkittynyttä kärsimystä. Jäsenvaltioiden olisi vähintäänkin voitava mennä EU:n vähimmäisvaatimuksia pidemmälle ja panna täytäntöön tiukempia eläinten hyvinvointia koskevia lakeja. Mietinnöllä parannetaan kyllä nykyistä lainsäädäntöä, mutta siinä ei mennä läheskään tarpeeksi pitkälle, minkä vuoksi äänestin tyhjää lopullisessa äänestyksessä.

 
  
MPphoto
 
 

  Véronique Mathieu (PPE), kirjallinen. (FR) Äänestin tämän kompromissin puolesta, koska se takaa hyvän tasapainon koe-eläinten suojelun parantamisen sekä tieteellisen tutkimuksen jatkumisen välillä. Eläinkokeilla voidaan edistää lukuisten vakavien sairauksien torjuntaa, mutta eläinkokeita on säädeltävä niin, että vältetään aiheuttamasta turhaa kärsimystä eläimille. Nykyinen direktiivi on peräisin vuodelta 1986 ja vaatii siten suuria parannuksia.

Uusi teksti pitää nyt sisällään vaatimuksen, jonka mukaan eläinkokeet edellyttävät ennakkolupaa sekä hankkeen ja kustannus-hyötysuhteen arviointia, ja tuo mukanaan tiukan valvonta- ja tarkastusjärjestelmän. Tämänpäiväinen äänestys on esittelijöiden eli kollegani Elisabeth Jegglen sekä entisen kollegani Neil Parishin edellisellä kaudella tekemän pitkään kestäneen työn tulos. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan äänestyksen tulos heijasteli jo lopullisen tekstin laadukkuutta.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. − (PT) Tämän mietinnön antaminen osapuolten tiukkojen neuvottelujen jälkeen on tasapainoinen kompromissi, jolla suojellaan sekä tieteellisiin tarkoituksiin käytettäviä eläimiä että tarvetta niiden käyttämiseen, jotta voidaan tehdä tärkeitä havaintoja ja saavuttaa sellaisiin teknologioihin ja hoitomuotoihin liittyviä tavoitteita, joita käytetään tulevaisuudessa useiden ihmiskuntaan vaikuttavien sairauksien hoitamiseksi. Tästä syystä äänestin niin kuin äänestin.

 
  
MPphoto
 
 

  Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė (PPE), kirjallinen. (LT) Tieteen ja luonnon välinen vuorovaikutus kehityksen hyväksi herättää aina paljon keskustelua. Euroopan parlamentti hyväksyi tänään tärkeän asiakirjan eläimillä harjoitettavan tieteellisen tutkimuksen sääntelystä. Asiakirjalla varmistetaan oikea tasapaino eläinten suojelun ja tieteellisen tutkimuksen välillä sekä otetaan huomioon monia tärkeitä seikkoja, joilla voidaan varmistaa tieteellisessä tutkimuksessa käytettävien eläinten suojelu. Skeptikot väittävät, että direktiivi on eläintensuojeluperiaatteiden vastainen ja että eläinten käyttö tieteellisissä tarkoituksissa on hyvin kyseenalaista. Tässä jälkimmäisessä direktiivissä säädetään kuitenkin velvoitteesta arvioida ennen eläinkokeiden tekoa eläinten käytön tarve sekä mahdolliset vaihtoehtoiset menetelmät. Kunkin jäsenvaltion on myös perustettava kansallinen komitea, joka huolehtii eläinten hyvinvointia koskevista asioista ja eettisistä kysymyksistä. Äänestin asiakirjan puolesta, sillä eläinkokeiden sääntelyä olisi mielestäni tiukennettava, vaikka emme saa unohtaa eri alojen välttämätöntä tieteellistä edistystä tai tieteellisen tutkimuksen jatkumista.

 
  
MPphoto
 
 

  Tiziano Motti (PPE), kirjallinen.(IT) Äänestin vastoin ryhmäni ohjeita tästä eläinkokeita koskevasta direktiivistä, vaikka olen ryhtynyt tukemaan tieteellistä tutkimusta, ja niin teen. Tämä direktiivi on erittäin epäsuotuisa eläimille. Sillä "laajennetaan" kokeiden aikana hyväksyttävää kipua koskevaa kynnystä "lievästä" "kohtalaiseen"; sillä sallitaan kokeet kulkukoirilla ja -kissoilla ja jätetään tutkijoiden harkintaan, tehdäänkö eläinkokeet määräämättä nukutusta tai kipulääkettä; sillä sallitaan samojen eläinten käyttö useammin kuin kerran, jopa kivuliaisiin menettelyihin; sillä sallitaan koirien ja kädellisten kaltaisten sosiaalisten eläinten pitäminen eristyksissä; ja sillä sallitaan rinnan leikkaaminen auki ilman kipulääkkeitä ja elävillä eläimillä tehtävät kokeet opetustarkoituksiin. Minulla on inhimillistä herkkyyttä olla hyväksymättä tarpeetonta julmuutta ja poliittista herkkyyttä ymmärtää, että jos EU ei olisi hyväksynyt tätä direktiiviä, jonkin verran tieteellistä tutkimusta olisi väistämättä siirtynyt muualle. Tämä EU:n direktiivi on vakava askel taaksepäin, ja jäsenvaltiot velvoitetaan mukauttamaan kansalliset asetuksensa siihen. Katson, että eläinten maailmalle suotuisampi tarkistettu versio, jota olisi täydennetty aiempaa suuremmilla kannustimilla EU:ssa tehtävälle tieteelliselle tutkimukselle, olisi ollut todellinen ratkaisu yhteiskunnalle, joka mielellään kutsuu itseään sivistyneeksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Cristiana Muscardini (PPE), kirjallinen. (IT) Eläintensuojeludirektiivi takaa yrityksille ja tutkijoille tasavertaiset toimintaedellytykset yhdenmukaistamalla eri maiden väliset menettelyt, mutta sillä ei pyritä todelliseen eläinten suojeluun. Itse asiassa niitä harvoja sääntöjä, joilla vaaditaan vaihtoehtoisten menetelmien käyttöönottoa, on entisestään vähennetty.

Direktiivissä on lukuisia aukkoja, ja sen pitäisi kannustaa käyttämään eläinkokeet korvaavia nykyistä kehittyneempiä koemenetelmiä, kuten in vitro -menetelmiä ja ihmisten aineenvaihduntaa simuloivia tietokoneohjelmia. Olisi myös tunnustettava se tosiasia, että usein tulosten vertaaminen eri lajien välillä ei ole mahdollista, kuten lukuisat tutkijat ovat todenneet.

On selvää, ettei ole mahdollista esittää eläinkokeiden täydellistä lakkauttamista, mutta vaadin tekstiin tarkistuksia, joilla tekstiin sisällytetään ei-invasiiviset käytännöt ja kielletään eläinten käyttö oikeuslääketieteellisissä tutkimuksissa ja opetuksessa niin, että samalla estetään inhimillisiin tappamismenetelmiin tehtävät poikkeukset sekä kielletään uhanalaisten tai villieläinten käyttö perustamalla Euroopan takuukomitea.

EU:n olisi sanottava "ei" turhille eläinkokeille. Samoja eläinkokeita, joita on jo tehty ja rahoitettu, ehdotetaan aivan usein uudestaan pelkästään lisärahoituksen saamiseksi. Olemme saaneet vahvistettuja tietoja sellaisilla eläimillä tehdyistä kokeista, joiden äänihuulet on leikattu pois. Tutkijoiden mukaan suuri osa eläinkokeista on sellaisia, ettei niitä voida tehdä uudelleen ihmisten hoitamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  James Nicholson (ECR), kirjallinen. (EN) Äänestin mietinnön puolesta, vaikka ymmärrän, että joidenkin mielestä uudessa direktiivissä ei mennä tarpeeksi pitkälle. Olen kuitenkin sitä mieltä, että parlamentin ja neuvoston välillä aikaan saatu kompromissi tarjoaa parhaan mahdollisen tasapainon yhtäältä eläinten suojelun ja toisaalta tieteellisen tutkimuksen jatkumisen välillä. Äänestäminen mietintöä vastaan olisi tarkoittanut sitä, että meidän olisi pitänyt palata edelliseen, vuodelta 1986 peräisin olevaan direktiiviin, joka ei todellakaan takaa samantasoista suojaa eläimille. Yhdistyneen kuningaskunnan nykyinen eläinten hyvinvointia koskeva lainsäädäntö on maailman tiukimpia, ja vaikkei Yhdistynyt kuningaskunta voi säätää yhä tiukempia lakeja, nykytaso on mahdollistaa pitää poikkeuksellisen korkeana sen sijaan, että taso heikkenisi.

 
  
MPphoto
 
 

  Rovana Plumb (S&D), kirjallinen. (RO) Koe-eläinten pitoa koskevista etologisista näkökohdista saadun uuden tietämyksen sekä uusien eläintenkäyttösovellusten (etenkin geenitekniikan alalla) vuoksi direktiivin 86/609/ETY tarkistamisesta on tullut välttämätön prioriteetti, vaikka sen antaminen oli tuohon aikaan historiallinen saavutus. Tämän jälkeen on saatu aikaan valtavaa edistystä etenkin niin sanotun kolmen R:n periaatteen (eläinten korvaaminen kokeissa, eläinkokeiden vähentäminen ja eläinkokeiden parantaminen – Replacement, Reduction ja Refinement) soveltamisessa.

Kannatan direktiivin soveltamisalan laajentamista seuraavasti: tuntevien eläinten ja selkärangattomien eläinlajien sikiöiden sisällyttäminen direktiiviin biologisen perustutkimuksen ohella; inhimillisten teurastusmenetelmien sekä kansallisten tarkastusjärjestelmien käyttöönotto osana direktiiviä; eläinkoehankkeiden arviointi ja hyväksyminen, mukaan lukien hankkeiden jälkiarvioinnit; avoimuus, jota toteutetaan julkistamalla muuta kuin teknistä tietoa hankkeista, täytäntöönpanosäännöistä sekä kansallisesta ohjauksesta, sekä julkistamalla toimeenpanoraportteja ja tilastoja. Äänestin mietinnön puolesta, koska se sisältää ehdotuksen, jonka tarkoituksena on taata teollisuudelle ja tutkijayhteisölle tasavertaiset toimintaedellytykset kautta Euroopan sekä vahvistaa samalla tieteellisiin tarkoituksiin yhä käytettävien eläinten suojelua.

 
  
MPphoto
 
 

  Teresa Riera Madurell (S&D), kirjallinen. (ES) Oman ryhmäni eli Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmän koordinaattorina (teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnassa) haluan ilmaista tyytyväisyyteni sen johdosta, että parlamentti hyväksyi Espanjan puheenjohtajuuskaudella kompromissin siitä, että tämä tärkeä direktiivi saatetaan ajan tasalle. Direktiivillä säädellään niiden eläinten kohtelua, joita on välttämättä käytettävä tieteellisissä tarkoituksissa tieteen kehittymiseksi tiedon eri osa-alueilla.

Kompromissi on tasapainoinen ja saatiin aikaan laaja-alaisen neuvotteluprosessin päätteeksi kysymyksessä, joka koski tiedon (erityisesti terveystieteiden, joita valiokuntamme pitää erityisen tärkeinä) karttumisen kannalta välttämättömiä tiedeyhteisön tarpeita sekä eläintensuojelun tarpeita. Minun on sanottava, että tämä hyväksymämme uudistus vahvistaa molempia näkemyksiä. On tärkeää muistuttaa, että kompromissi kattaa myös lupauksen siitä, että pyritään löytämään ja edistämään muita tutkimuslinjoja ja vaihtoehtoisia menetelmiä, jotka mahdollistavat elävien koe-eläinten käytön täydellisen korvaamisen tulevaisuudessa tieteen tarpeellista kehittymistä vaarantamatta.

 
  
MPphoto
 
 

  Zuzana Roithová (PPE), kirjallinen. (CS) Kannatan toimenpidettä, jolla rajoitetaan tai lievennetään tieteellisissä tarkoituksissa käytettävien eläinten kärsimyksiä. Etusija olisi annettava eläinkokeiden ulkopuolisille menetelmille, joita käytetään uusien lääkkeiden vaikutusten tarkistamiseksi sekä tieteellisissä tutkimuksissa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että meidän pitäisi sallia ihmisalkioiden käyttö vaihtoehtoisena menetelmänä eläinten suojelun vuoksi. Neuvosto valitettavasti poisti juuri vaihtoehtoisia menetelmiä koskevan rajoittavan lausekkeen Euroopan parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä hyväksymästä luonnoksesta. Päätöksenteko näissä eettisesti hankalissa kysymyksissä kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltuuksiin, mutta kansallinen lainsäädäntö vaihtelee suuresti eri maiden välillä.

Alkioiden kantasolujen käyttö tieteellisissä tarkoituksissa on Tšekin tasavallassa ollut lailla kiellettyä vuodesta 2006 asti, vaikka tutkimuksessa on päinvastoin saatu aikaan myönteisiä biolääketieteellisiä tuloksia sikiökudoksesta eikä alkioista otettujen kantasolujen avulla. Se, ettemme ole äänestäneet neuvoston toisen käsittelyn direktiiviluonnoksesta tänään täällä Strasbourgissa tai ettemme ole hyväksyneet yhtään päätöslauselmaa, tarkoittaa, että neuvoston luonnos tulee voimaan sen jälkeen, kun se on julkaistu EU:n virallisessa lehdessä riippumatta siitä, mikä on Euroopan parlamentin jäsenten enemmistön kanta.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Tarkistettu lainsäädäntö tuo mukanaan joitakin parannuksia EU:n nykyisiin eläinkoesääntöihin, mutta lainsäädännössä ei joissakin kohdin mennä tarpeeksi pitkälle vaan se jopa huonontaa nykyisiä lakeja. Verts/ALE-ryhmän kautta linjan esille tuomat vakavat huolenaiheet on sivuutettu, ja olemme harmissamme siitä, että Euroopan parlamentin jäsenet eivät tukeneet pyrkimyksiämme korjata asia. On ratkaisevaa, ettei uudella lainsäädännöllä pystytä takaamaan eläinkokeet korvaavien vaihtoehtoisten menetelmien käyttöä aina, kun se on mahdollista.

Tämä tietää turhaa kärsimystä tieteellisissä kokeissa käytettäville eläimille, vaikka vaihtoehtojakin olisi olemassa. On huolestuttavaa, että uusi lainsäädäntö estäisi myös jäsenvaltioita toteuttamasta kansallisesti tiukempia eläinkoesääntöjä. Verts/ALE-ryhmä halusi varmistaa, että jäsenvaltioiden hallitukset saisivat pitää tämän oikeuden. Olemme myös todella harmissamme kädellisten eläinten käyttöä koskevien tiukempien sääntöjen hylkäämisestä.

 
  
MPphoto
 
 

  Oreste Rossi (EFD), kirjallinen. (IT) Eläinkokeita on helppo vastustaa, sillä eihän kukaan halua, että eläimet kärsivät tai että niitä käytetään eläinkokeissa tieteellisiin tarkoituksiin, mutta lainsäätäjinä emme voi antautua tunteiden vietäväksi. Jos haluamme rajoittaa liiallista eläinten käyttöä tieteellisissä kokeissa, meidän olisi tiedostettava, että kokeita pitäisi voida tehdä ihmisillä.

Ei voida ajatella, että uutta aktiivista ainesosaa, lääkettä tai sädehoitoa, ei testattaisi ensin eläimillä, sillä kuten jo totesin, vaihtoehtona olisi potilaiden käyttäminen koekaniineina. Meidän on lisäksi syytä muistaa, että lääkeyhtiöiden ei kannata käyttää koekaniineja eikä etenkään kädellisiä, ellei se ole täysin välttämätöntä, sillä kokeet ovat erittäin kalliita.

 
  
MPphoto
 
 

  Debora Serracchiani (S&D), kirjallinen. (IT) Äänestin parlamentin ja neuvoston toisessa käsittelyssä tekemää kompromissia vastaan. Kompromissi koskee eläinten käytöstä tieteellisissä kokeissa annettua direktiiviluonnosta.

En sano "ei" tutkimuksen etenemiselle vaan vaadin eläinten kärsimysten vähentämistä, sillä tarkistetussa direktiivissä esitetään tämän tavoitteen kanssa ristiriidassa olevia käytäntöjä, kuten mahdollisuutta tehdä samalla eläimellä useampi koe kuin yksi. Minusta on lisäksi kehitettävä edelleen sellaisten vaihtoehtoisten tyydyttävien tieteellisten menetelmien käyttöä, jotka eivät edellytä eläinkokeita.

 
  
MPphoto
 
 

  Catherine Soullie (PPE), kirjallinen. (FR) Kannatan tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelua koskevan tekstin äänestystulosta. Jegglen mietintö ei ehkä ole täydellinen, mutta se näyttää mielestäni ainakin tarjoavan hyvän kompromissin, joka on sitä paitsi saanut eläinten hyvinvointia edistävän euroryhmän (Eurogroup for Animals) tuen puolelleen.

Sanamuoto antaa meille tosiasiallisen mahdollisuuden rajoittaa eläimille kivuliaiden kokeiden tekoa kuitenkin niin, että estetään tutkimuksen ja siten myös innovaatioiden siirtyminen unionin ulkopuolelle, mikä kaiken lisäksi johtaisi lukuisten työpaikkojen häviämiseen. Eläinten hyvinvointia ja suojelua käsittelevän epävirallisen työryhmän varapuheenjohtajana olen sitä paitsi vakuuttunut siitä, että on parempi säilyttää eläinkokeet Euroopan alueella, jolla niitä säädellään tiukasti, kuin jättää ne tehtäviksi kolmansissa maissa, joissa hygieniaoloissa ja eläinten elämän kunnioituksessa on usein paljon parantamisen varaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Bart Staes (Verts/ALE), kirjallinen. – (NL) On harmillista, että jäsenten enemmistö hylkäsi vihreiden esittämät kolme ehdotusta, jotka koskevat direktiivin muuttamista, jäsenvaltioiden sääntöjen tiukentamista, vaihtoehtoisiin testausmenetelmiin kannustamista sekä kädellisten käytön vähentämistä entisestään. Tässä uudessa eläinkoelainsäädännössä on vakavia puutteita. Jäsenvaltioilta on viety mahdollisuus antaa vapaasti nykyistä tiukempia eläinkoesääntöjä. Kansallisen harkintavallan rajoittamisesta ei ole mitään hyötyä. Eläimet uhrataan, jotta sisämarkkinat saadaan pidettyä ruodussa. On kuitenkin tärkeää, että jäsenvaltiot uskaltavat ottaa ohjat käsiinsä. Lukuisat eläinten hyvinvointia koskevat eurooppalaiset säännöt, kuten eläinkokeiden kieltäminen kosmeettisissa tarkoituksissa, eivät olisi koskaan nähneet päivänvaloa ilman jäsenvaltioiden pioneerityötä.

Uudella direktiivillä parannetaan koe-eläimiä jalostavien, markkinoivien tai käyttävien yritysten ja laitosten valvontaa. Sanamuoto, jonka mukaan on käytettävä vaihtoehtoisia testausmenetelmiä, kun ne ovat käytettävissä, on kuitenkin vähemmän käskevä kuin edellisessä direktiivissä. Nyt on hukattu tilaisuus vähentää eläinten kärsimyksiä ja parantaa tutkimuksen laatua. Uusissa säännöissä ei tunnusteta eläinkokeet korvaavien menetelmien kehittämisessä saavutettua edistystä, vaikka ne ovat usein luotettavampia kuin eläinkokeet.

 
  
MPphoto
 
 

  Derek Vaughan (S&D), kirjallinen. (EN) Olen pettynyt siihen, että toimenpiteissä eläinkokeita koskevien sääntöjen vahvistamiseksi ei menty tämän pidemmälle. Lainsäädäntöön ei sisällytetty toimenpiteitä, joilla EU olisi saatu sitoutettua koe-eläinten käytön vähentämiseen ja korvaamiseen. Tilaisuus hukattiin ja palon enemmän olisi voitu tehdä eläinten suojelemiseksi, ja jäsenvaltioille olisi voitu antaa mahdollisuus ottaa käyttöön muita maita tiukempia hyvinvointinormeja. Olen huolissani siitä, että direktiivi estää Yhdistynyttä kuningaskuntaa antamasta tiukempia normeja tulevaisuudessa. Kaiken kukkuraksi lainsäädäntöön ei otettu mukaan myöskään menettelyjä, joilla tarkistetaan säännöllisesti eläinten käyttöä tieteellisissä kokeissa. Olen kuitenkin tyytyväinen siihen, että uusien lääkkeiden sekä tautien elintärkeä tutkimus voi jatkua.

 
  
MPphoto
 
 

  Janusz Wojciechowski (ECR), kirjallinen. (PL) Olen pahoillani neuvoston direktiivin hyväksymisestä lopullisessa muodossaan niin, ettei siihen sisälly Euroopan parlamentin toukokuussa 2009 antamaa säännöstä, jossa todettiin, ettei kantasoluilla ja ihmisalkioilla tehtäviä kokeita saa pitää vaihtoehtona eläinkokeille. Direktiivin sanamuodosta täysin erillään minun on sanottava, ettei minusta olisi syytä omaksua tämänkaltaista lähestymistapaa, siis että eläinkokeet korvattaisiin ihmiselimillä tehtävillä kokeilla.

 
  
  

Mietintö: Csaba Őry (A7-0235/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestin jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivojen puolesta, koska niissä pitäisi käsittääkseni korostaa korkeatasoisen ammattipätevyyden tarvetta työllisyyden ja tulojen hyvän tason tehokkaan edistämisen kannalta etenkin uudessa taloudessa, jossa uudet alat ja taidot saavat suuren painoarvon.

Korkea työllisyysaste pitäisi olla mahdollista paitsi hyvin ammattitaitoisille henkilöille, joilla voi olla avainrooli tutkimuksessa ja kehityksessä, myös niille, joilla on EU:n keskitasoa alhaisempi koulutus. Siten jäsenvaltioilla on keskeinen rooli uudelleenkoulutuksessa, koulutuksen edistämisessä sekä uusien elinikäisen oppimisen mahdollisuuksien tarjoamisessa.

On syytä mainita, että hyvä työllisyysaste sekä täysipainoinen kehitys EU:ssa edellyttää sen varmistamista, että henkilöille, jotka haluavat parantaa ammattipätevyyttään, annetaan todelliset mahdollisuudet työllistymiseen sekä tarvittaessa uudelleenkoulutukseen. Korkeaan työllisyystasoon voidaan mahdollisesti päästä uudelleen keskittymällä vahvasti uraohjaukseen nykyisten ja tulevien tarpeiden mukaisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  Elena Oana Antonescu (PPE), kirjallinen. (RO) Vaikka taloudellinen ilmapiiri on edelleen hauras monissa jäsenvaltioissa, talouskasvun elpymisestä on rohkaisevia merkkejä. Siksi on tarpeen keskittää ponnisteluja, joilla voidaan taata työpaikkojen luontipotentiaalin vahvistuminen sekä tukea kansalaisia työpaikkojen haussa ja luonnissa. Euroopan komissio ehdotti huhtikuussa 2010 joukon uusia jäsenvaltioiden työllisyyspoliittisia suuntaviivoja. Nämä yhdessä yleisten talouspoliittisten suuntaviivojen kanssa muodostavat yhdennetyt suuntaviivat älykkääseen ja kestävään talouteen tähtäävän ja osallisuutta edistävän EU 2020 -strategin täytäntöön panemiseksi.

Työllisyyden suuntaviivoja on neljä: työvoimaosuuden nostaminen ja rakennetyöttömyyden vähentäminen, sosiaalisen osallisuuden edistäminen ja köyhyyden torjuminen, koulutusjärjestelmien tulosten parantaminen kaikilla tasoilla ja ammattitaitoisen työvoiman kehittäminen. Őryn mietinnössä tuetaan komission esittämää lähestymistapaa, mutta se sisältää joukon selvennyksiä sekä lisätietoa. Sen vuoksi äänestin mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen.(FR) Euroopan komissio esitti huhtikuussa 2010 ehdotuksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista osana Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanoa. Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ryhmän jäsen Csaba Őry tukee mietinnössään komission ehdotuksia ja lisää muutamia kohtia, jotka katson tarpeellisiksi. Näin ollen koheesiopolitiikka, jonka komissio on jättänyt huomiotta, on sisällytettävä täysimääräisesti työllisyyspolitiikkaan. Vaikka EU:n toimivalta työllisyysasioissa on edelleen rajallinen, EU:n ei pidä jättäytyä passiiviseen asemaan, vaan sen on käytettävä mahdollisimman tehokkaasti kaikkia sen käytettävissä olevia välineitä (koheesiopolitiikka, globalisaatiorahasto, avoin koordinointimenettely). Tämän takia tuen täysimääräisesti mietinnön suuntaviivoja.

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta. Nopeasti ikääntyvän yhteiskunnan vuoksi on tarpeen, että sekä jäsenvaltioissa että EU:ssa toteutetaan toimenpiteitä ikääntyvien sosiaalisen syrjäytymisen sekä ikärasismin torjumiseksi. On varmistettava, että jäsenvaltiot tarjoavat kattavaa tukea iäkkäille ennen kaikkea niin, että luodaan edellytykset korkealaatuisen terveys- ja sosiaalihuoltojärjestelmän kehittämiselle. Lisäksi on varmistettava, että jäsenvaltiot edistävät pitkäaikaisten hoitopalvelujen saantia sekä toteuttavat iäkkäille suunnattua tiedotus- ja ennaltaehkäisypolitiikkaa, jossa kiinnitetään erityistä huomiota ravitsemukseen. Asetettujen tavoitteiden onnistunut toteutuminen edellyttää luomaan pysyvän ja pitkäaikaisen hoitopalvelujen rahoitusjärjestelmän. Euroopan komission olisi puolestaan pyrittävä varmistamaan tyydyttävä terveydenhuollon taso kaikille Euroopan kansalaisille näiden aineellisesta tilanteesta riippumatta.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Luc Bennahmias (ALDE), kirjallinen. (FR) Euroopan komission maaliskuussa 2010 esittelemän Eurooppa 2020 -strategian tavoitteena on määrätä suunta EU:lle tulevaksi vuosikymmeneksi.

Voimme vain pahoitella sitä, ettei Euroopan parlamenttia otettu mukaan strategian laatimiseen, joka jäi yksistään Barroson kontolle, mutta yhdessä asiassa parlamentilla on sananvaltaa, nimittäin yhdennetyissä työllisyyden suuntaviivoissa. Suuntaviivoja on 10 ja ne liittyvät uusien ja entistä parempien työpaikkojen luomiseen, ihmisarvoisen työn saamisen parantamiseen sekä yleissivistävien ja ammatillisten koulutusjärjestelmien parantamiseen.

Tästä syystä äänestin (kuten valtaosa kollegoistani) tänään keskiviikkona 8. syyskuuta 2010 mietinnön puolesta, sillä siinä määritellään nämä tavoitteet, joilla voimme erityisesti vaatia Euroopan sosiaalirahaston käytön tehostamista sekä korostaa tarvetta kiinnittää nykyistä suurempaa huomiota pienipalkkaisiin työntekijöihin sekä sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaan sekä korostaa tarvetta mahdollistaa laadukkaiden ja kohtuuhintaisten julkisten palvelun saanti. Jos haluamme strategiasta todella kattavan, on varmistettava kyseisten suuntaviivojen ja koheesiopolitiikan välinen johdonmukaisuus.

 
  
MPphoto
 
 

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. (LT) Äänestin mietinnön puolesta, koska vuoden 2020 uudet EU:n jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivat vaikuttavat merkittävästi työmarkkinoihin tulevina vuosina. Olen iloinen siitä, että Euroopan parlamentille esitetyn tarkistuksen ansiosta komission ehdottamissa työllisyyden suuntaviivoissa on ollut mahdollista asettaa selkeät tavoitteet ja määrätä erityistoimista. Työttömyyden vähentäminen, vähimmäispalkkojen takaaminen sekä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunta ovat toki edelleen työllisyyspolitiikan ensisijaisia tavoitteita kaikissa jäsenvaltioissa. Olen samaa mieltä myös siitä, että yksi tärkeimmistä tavoitteista on oikeus saada sama palkka samasta työstä sekä varmistaa tasapuoliset työolot kaikille.

Hyväksyn parlamentin esitykset työllisyyspoliittisten toimenpiteiden käynnistämisestä heikoimmassa asemassa olevien ryhmien hyväksi, sillä köyhyys koettelee kaikista pahiten juuri näitä ihmisiä. Lisäksi kehottaisin komissiota ja jäsenvaltioita kiinnittämään työllisyyden suuntaviivoissa nykyistä enemmän huomiota työmarkkinoilla syrjintää kokeviin nuoriin sekä ikääntyviin työntekijöihin.

 
  
MPphoto
 
 

  Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. (RO) Tämänhetkinen talouskriisi vaikuttaa varmasti suuresti työmarkkinoihin tulevina vuosina. Talouden elpymisestä ja talouskasvun piristymisestä on alustavia merkkejä. Talouskriisin vaikutukset työllisyyteen eivät kuitenkaan oletettavasti ole vielä saavuttaneet huippuaan. Sen vuoksi kannatan aloitettuja toimia, joilla pyritään varmistamaan talouden pysyvä elpyminen ja vahvistamaan Euroopan maiden talouksien työnluontipotentiaalia sekä auttamaan ihmisiä työn löytämisessä. Euroopan valtioilla on edessään myös merkittäviin väestörakenteen muutoksiin liittyviä haasteita, joita globalisaatio vielä kärjistää, ja näkymät siitä, että jäsenvaltioiden talousarvioihin karttumiseen osallistuvien veronmaksajien määrä laskee tasaisesti, eivät lupaile kovin hyvää.

Työllisyysstrategia olisi laadittava paitsi lyhyellä myös keskipitkällä ja pitkällä tähtäimellä tukeutumalla Eurooppa 2020 -strategiaan sekä sen tavoitteisiin ottaa käyttöön hiilipäästöjen vähentämiseen tähtääviä uusia tekniikoita. Strategiaa on luonnollisesti suunniteltava alle 25-vuotiaiden nuorten työllisyyttä edistävien toimenpiteiden ohella, sillä työttömyys on ennennäkemättömän korkea näiden nuorten keskuudessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Vito Bonsignore (PPE), kirjallinen. (IT) Haluan selvittää tätä mietintöä koskevaa äänestyskäyttäytymistäni, sillä mietinnön aihe on elintärkeä Euroopan työmarkkinoiden tulevaisuuden kannalta.

Ehdotus sisältää yleisiä talouspoliittisia työllisyyden suuntaviivoja, jotka olisi pantava täytäntöön Euroopan unionissa. Talouskriisi ei ole ohi vaan se laahaa työllisyyskriisin jäljessä.

Talouden elpymisestä on kyllä rohkaisevia merkkejä, mutta työmarkkinat ovat edelleen varsin suljetut ja työttömyystaso on vielä hyvin korkea. Euroopan maiden välillä on kuitenkin eroja. Esimerkiksi Espanjan ja Kreikan työttömyystaso on huolestuttavan korkea ja työttömyys on lähinnä nuorten ongelma. Kotimaani työttömyystaso sen sijaan ei onneksi ole noussut niin rajusti, mikä on myös Italian hallituksen tehokkaiden toimien ansiota. On syytä tunnustaa, että Italian hallitus on ollut etulinjassa edistämässä työmarkkinoiden joustoa ja dynamismia, ja resepti näyttää toimivan.

Jotkin hallitukset, jotka ovat olleet yli-innokkaita työntekijöidensä oikeuksien puolustamisessa, ovat itse antaneet työntekijöiden menettää työpaikkojaan. Joustavuuden lisääminen ja valmius ottaa vastaan uudet kilpailukykyiset työmarkkinat sen sijaan säilyttävät työpaikkoja ja luovat taloudelliset edellytykset uusien työpaikkojen syntymiselle.

 
  
MPphoto
 
 

  Nikolaos Chountis (GUE/NGL), kirjallinen. (EL) Äänestin Őryn mietintöä vastaan siitä huolimatta, että se sisältää muutamia tärkeitä vasemmiston jättämiä tarkistuksia, kuten sen, joka liittyy tarpeeseen varmistaa sukupuolten välinen tasa-arvo, ja vaikka se parantaa komission tekstiä. Äänestin mietintöä vastaan, koska siinä pidetään kiinni joustavien työmarkkinoiden filosofiasta ja jopa vaaditaan lisäämään joustoja ja hyödyntämään strategisesti joustoturvaa työmarkkinoilla, mikä toimii suoraan työntekijöitä vastaan, kuten tiedämme.

Mietinnössä myös katsotaan, että rahoituskriisistä selviäminen ja kasvun politiikan soveltaminen edellyttävät uudelleen järjestelyjä sisämarkkinoita täysipainoisesti hyödyntämällä sekä "laillisia esteitä" poistamalla. Näin epäselvän ilmauksen takana saattaa piiletä mahdollisuus siitä, ettei työntekijöiden oikeuksia suojella riittävästi.

 
  
MPphoto
 
 

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. (PT) Kannatan Őryn mietintöä ja suhtaudun myönteisesti sen tuomiin mahdollisuuksiin. Yleisten talouspoliittisten suuntaviivojen laatiminen Eurooppa 2020 -strategian soveltamisalan puitteissa oli kipeästi tarpeen (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 121 artikla), mutta sama koski myös työllisyyspolitiikkaa (148 artikla). Meneillään oleva talouskriisi pahentaa sosiaalisia ongelmia ja korostaa kipeää tarvetta kehittää tehokasta ja pysyvää työllisyyspolitiikkaa. Olen esittelijän kanssa samaa mieltä ehdotuksista toteuttaa entistä tiukempia toimia miesten ja naisten työllisyysasteen nostamiseksi Euroopassa.

Mietintö on auttanut tuomaan entistä vahvemmin esille kysymyksiä, joihin ei ole aiemmin kiinnitetty tarpeeksi huomiota. Näitä ovat: 1. kaikkein heikoimmassa asemassa olevien henkilöiden, myös nuorten, työttömyyden vähentäminen koulutustasoa nostamalla, koulunkäynnin keskeyttämisiä vähentämällä ja saamalla ihmisiä pois köyhyydestä; 2. varmistetaan yhdenvertainen kohtelu sekä se, että samasta työstä samalla työpaikalla maksetaan sama palkka; sekä 3. otetaan alueelliset ja paikalliset viranomaiset, parlamentit sekä työmarkkinaosapuolet mukaan näiden ohjelmien suunnitteluun, toteutukseen, seurantaan ja arviointiin sekä etenkin tavoitteiden ja indikaattoreiden määrittelyyn.

 
  
MPphoto
 
 

  Lara Comi (PPE), kirjallinen. (IT) Lissabonin strategiassa todetaan, että Euroopan unionin on parannettava tuottavuuttaan ja kilpailukykyään työvoiman avulla.

Tätä tavoitetta ei ole vielä kokonaan saavutettu, sillä työttömyysaste on yhä varsin korkea. On tärkeää analysoida ongelmia, jotka ovat johtaneet täystyöllisyyden saavuttamisen hidastumiseen. Sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään ja uskontoon perustuvan syrjinnän poistaminen olisi huomattava edistysaskel ja mahdollistaisi etenkin nuorten ja naisten kilpailukyvyn parantumisen työmarkkinoilla. Naisilla on vaikeuksia myös äitiyden ja työn yhteensovittamisessa: naisia olisi mahdollista auttaa selviytymään näistä kahdesta roolista muun muassa seuraavin toimenpitein: parannetaan yritysten päiväkotitarjontaa, sallitaan pyydettäessä osa-aikatyön tekeminen sekä annetaan naisille mahdollisuus huolehtia sairaista lapsistaan niin, ettei heidän tarvitse pelätä työpaikan menetystä.

Nuoret ovat toinen tukea tarvitseva ryhmä, jota epävarma työtilanne saattaa koskea vuosikausia: heillä on paljon taitoja ja teoreettista tietämystä, mutta heiltä puuttuu käytännön työkokemus. Koulujen olisi kartoitettava nykyistä tarkemmin yritysten toiveita ja valmistettava oppilaita työelämään. Yritysten puolestaan olisi panostettava uusiin sukupolviin antamalla heille mahdollisuus urakehitykseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Anna Maria Corazza Bildt, Christofer Fjellner, Gunnar Hökmark, Anna Ibrisagic ja Alf Svensson (PPE), kirjallinen. (SV) Olemme tänään 8. syyskuuta 2010 äänestäneet seuraavan mietinnön (A7-0235/2010) puolesta: ehdotus neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista: Eurooppa 2020 -strategian yhdennettyjen suuntaviivojen II osa (2010/0115(NLE)). Haluamme kuitenkin korostaa, että mietinnössä on kohtia, joista emme ole yhtä mieltä, kuten esimerkiksi ehdotukset, joiden tarkoituksena on jäsenvaltioiden työmarkkinapolitiikan yksityiskohtainen sääntely, jäsenvaltioiden kaupan ja teollisuuden ylikansallinen valvonta sekä vähimmäispalkkojen sääntely EU:ssa. Haluamme näin toimimalla puolustaa toissijaisuusperiaatetta. Haluamme kuitenkin korostaa, että suurin osa mietinnön sisällöstä on myönteistä. Kannatamme esimerkiksi luonnollisesti periaatteita, jotka koskevat miesten ja naisten tasavertaista kohtelua sekä oikeutta saada sama palkka samasta työstä.

 
  
MPphoto
 
 

  Marielle De Sarnez (ALDE), kirjallinen.(FR) Parlamentti on antanut lausuntonsa työllisyyden yhdennetyistä suuntaviivoista. Kyseisten kymmenen suuntaviivan tarkoituksena on luoda enemmän ja parempia työpaikkoja, vahvistaa ihmisarvoista työtä ja kehittää opetus- ja koulutusjärjestelmiä. Parlamentti on esittänyt mielipiteensä sen varmistamiseksi, että Euroopan sosiaalirahastoa käytetään vaikuttavammin, köyhiin työntekijöihin ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen kiinnitetään enemmän huomiota ja kansalaisille taataan edulliset, korkealaatuiset julkiset palvelut.

 
  
MPphoto
 
 

  Anne Delvaux (PPE), kirjallinen. (FR) Työmarkkinatilanne on kiistatta suurin huolenaihe kansalaistemme keskuudessa. Työmarkkinat heikentyvät jatkuvasti, ja työttömyys on tänä päivänä huipussaan, 9,8 prosenttia.

Työllisyyden suuntaviivat tarjoavat keskeisen keinon paitsi rakenneuudistusten piristämiseksi myös tulevien uudistusten vaikutusten arvioimiseksi sekä Eurooppa 2020 -strategian puitteissa että kehitteillä olevan uudenlaisen talouspolitiikan koordinoinnin yhteydessä. Siten on äärimmäisen tärkeää tarttua näihin kysymyksiin, mutta yhtä tärkeää on myös varmistaa uudistusten tarkoituksenmukaisuus niin pitkälle kuin mahdollista.

Suuntaviivojen olemassaolo on yksi asia. Kokonaan toinen asia on niiden asianmukainen täytäntöönpano jäsenvaltioissa. Tämän vuoksi minusta tuntuu erityisen tärkeältä vahvistaa työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvoston (EPSCO) asemaa Eurooppa 2020 -strategiassa ja talouden ohjauksessa sekä varmistaa, että EPSCO otetaan täysipainoisesti mukaan tehtäviin uudistuksiin, jotta voidaan taata sosiaalisen mallimme elinkelpoisuus sekä paras mahdollinen talouden ohjauksen malli EU:lle. Olen vakuuttunut pakottavasta tarpeesta tasapainottaa uudelleen yöllisyyden ja sosiaalisten asioiden pilari EU:n päätöksenteossa.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska siinä ajetaan politiikkaa, jolla edistetään aktiivista ikääntymistä, sukupuolten välistä tasa-arvoa, miesten ja naisten samapalkkaisuutta sekä naisten oikeutta suojaan sekä sosiaalisiin ja ammatillisiin etuihin. Kun tiedetään, että entistä useampien naisten integroiminen työmarkkinoille on yhä vaikeampaa, on tullut välttämättömäksi toteuttaa politiikkaa, jolla edistetään myös työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista.

 
  
MPphoto
 
 

  Göran Färm, Anna Hedh, Olle Ludvigsson ja Marita Ulvskog (S&D), kirjallinen. (SV) Äänestimme tänään työllisyyden suuntaviivoja käsittelevän mietinnön puolesta, mutta haluamme huomauttaa, että olemme havainneet suuria eroja eri kieliversioissa. Äänestimme sen puolesta, että jäsenvaltioiden olisi taattava riittävä vähimmäistoimeentulo, kuten tarkistuksen englanninkielisessä versiossa todetaan. Ruotsiksi tämä on valitettavasti käännetty sanalla "minimilön", joka tarkoittaa "vähimmäispalkkaa".

Palkkatasokysymykset eivät kuulu EU:n toimivaltaan, minkä vuoksi olemme katsoneet, että ruotsinkielisessä versiossa on virhe. Päätimme myös äänestää mietinnön puolesta huolimatta viittauksista "korkeisiin veroihin" talouskasvun esteenä ja vaikka tätä "korkeiden verojen" käsitettä ei ole mitenkään määritelty. Myöskään verokysymykset eivät kuulu EU:n toimivaltaan, ja kasvua merkittävistä tukevista verorahoitteisista toimista on uskoaksemme paljon esimerkkejä.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Yhteiskunta on mennyt eteenpäin, maailma on muuttunut ja sen myötä myös työmaailman suhteet, kuten totesin viime heinäkuussa hyväksytyn kollegani Pascale Grunyn mietinnön yhteydessä. Uskon vahvasti, että näin on asian laita, joten olen mielissäni siitä, että parlamentti on ajanut työn mallien joustavoittamista keinona torjua työttömyyttä. Olen hallituksessa vastannut koulutusasioista, joten olen mielissäni myös siitä, että tässä ehdotuksessa annetaan erityistä painoa työntekijöiden koulutus- ja pätevyyskysymyksille. Tämä sitoumus olisikin otettava hyvin vakavasti EU 2020 -strategiassa. Kun otetaan huomioon, että kriisin vuoksi työttömien määrä Euroopassa on noussut 16 miljoonasta (vuonna 2008) 23 miljoonaan vuonna 2010, kaikkiin exit-strategioihin on sisällytettävä työllisyyden elvyttäminen. Tämä on mahdollista vain, jos keskitytään selkeästi innovaatioihin, työn joustoihin, uusiin työn malleihin sekä nuorten koulutuksen lisäämiseen yhä kilpailuhenkisempiä markkinoita varten.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Työllisyyttä vuonna 2020 koskevien uusien suuntaviivojen taustalla on talouskriisi, joka vaikuttaa työmarkkinoihin tulevina vuosina edelleen kielteisesti. Meillä on välittömiä ongelmia työttömyyden kanssa ja samalla kohtaamme pitkän aikavälin haasteita, erityisesti kun kyseessä on demografinen muutos, globalisaatio ja uusien vähähiilisten teknologioiden käyttöönotto. Tämän takia on erittäin tärkeää, että EU:lla on työllisyysstrategia, jolla ratkaistaan kiireellisimmät kriisistä johtuvat ongelmat sekä ne ongelmat, jotka havaitaan keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

Joustoturvan, laadukkaan koulutuksen, elinikäisen oppimisen ja rakenteellisen työttömyyden torjumisen periaatteiden soveltaminen on korvaamattoman tärkeänä edellytyksenä yhteisten tavoitteiden saavuttamiselle talouskasvun ja sosiaalisen hyvinvoinnin osalta. Tämän takia Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpano olisi aloitettava jo nyt. EU:n tämän ohjelmakauden rakennerahastojen ja koheesiorahaston on jo nyt alettava noudattaa tätä strategiaa. On tärkeää, että strategiassa korostettaan maataloutta ja maaseutualueita. On pyrittävä saavuttamaan yhteenkuuluvuutta koskevia tavoitteita ja luotava synergiaa koheesiopolitiikan ja muiden alakohtaisten politiikanalojen välille.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Äänestimme tätä päätöslauselmaa vastaan, koska siinä sivuutetaan työttömyyden, työpaikkojen epävarmuuden ja köyhyyden keskeiset syyt sekä hylättiin ehdotukset, jotka jätimme toistamiseen parlamentin käsiteltäväksi. Nuo ehdotukset pitivät sisällään seuraavaa:

– Komission olisi tunnustettava tarve muuttaa nykyistä makrotalouspolitiikkaa kumoamalla vakaus- ja kasvusopimus ja lopettamalla yksityistämis- ja vapauttamisprosessit sekä asettamalla etusijalle laadukkaiden työpaikkojen luonti niin, että taataan kaikkien työntekijöiden oikeudet ja mahdollisuus entistä parempaan palkkaan, sekä vähentämällä köyhyyttä ja lisäämällä sosiaalista osallisuutta ja kehitystä.

– Pimeän työn ongelmaan olisi tartuttava tiukentamalla työsuojelutarkastusten valvontaa sekä pienipalkkaisiin suunnattujen verotuksellisten toimenpiteiden avulla.

– Neuvoston olisi sovittava EU:n laajuisesti, että kodittomuusongelma poistetaan vuoteen 2015 mennessä, sekä valmisteltava yhdennetyt poliittiset toimenpiteet, joilla varmistetaan kohtuuhintaisten laadukkaiden asuntojen saanti sekä riittävä energiansaanti kaikille.

Ehdotuksemme sukupuolten välistä tasa-arvoa koskevan uuden direktiivin sisällyttämisestä hylättiin niin ikään. Tuossa ehdotuksessa ajettiin takaa sitä, että jäsenvaltioiden olisi lisättävä naisten työllisyysastetta ottamalla täysin huomioon naisten oikeudet ja poistamalla kokonaan eriarvoisuus erityisten tasa-arvotavoitteiden, sukupuolipainotteisen integraation sekä erityisten poliittisten toimien avulla.

 
  
MPphoto
 
 

  Nathalie Griesbeck (ALDE), kirjallinen.(FR) Aikana, jona työttömyysaste on Euroopassa jo lähes 9,8 prosenttia, aikana, jona työmarkkinoiden tilanne heikkenee entisestään, aikana, jona kaikki talouskriisin vaikutukset eivät vielä ole selvillä, Euroopan unionin on pantava täytäntöön kunnianhimoinen EU:n työllisyysstrategia. Tämän takia Euroopan parlamentti on hyväksynyt osana EU 2020 -strategiaa jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikkaa koskevat suuntaviivat. Nämä kymmenen suuntaviivaa koskevat työpaikkojen luomista, työn laatua, nuorten työllistymistä, heikommassa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvien henkilöiden työllistymistä, sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa sekä Euroopan sosiaalirahaston mahdollisimman tehokkaan käytön merkitystä. Nämä voivat olla erittäin kunnianhimoisia tavoitteita, mutta ne ovat ennen kaikkea suuntaviivoja, jotka jäsenvaltioiden on pantava täytäntöön nyt ja jatkossa, ja ne ovat vahva viesti Euroopan parlamentilta jäsenvaltioille aikana, jona työllisyys on suurin huolenaihe ja ahdistuksen aiheuttaja kansalaisillemme.

 
  
MPphoto
 
 

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen.(FR) Äänestin jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoja Eurooppa 2020 -strategian osana koskevan Csaba Őryn mietinnön puolesta. Tässä tekstissä korostetaan painokkaasti, että työllisyyden torjunta on asetettava etusijalle talouskriisin ja sosiaalisen kriisin takia. Tekstissä keskitytään useisiin eri näkökohtiin: työllistymisaste on saatava 75 prosentin tasolle kaikkialla Euroopan unionissa seuraavan kymmenen vuoden aikana, ja erityisiä toimenpiteitä on toteutettava heikoimmassa asemassa työmarkkinoilla olevien rymien osalta eli nuorten, ikääntyneiden ihmisten, alikoulutettujen naisten, vammaisten henkilöiden ja maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osalta, sillä he kohtaavat kaikista todennäköisimmin työhönottamiseen ja työllisyyteen liittyvää syrjintää. Tekstissä myös muistutetaan ihmisarvoista työtä ja työttömyyden torjuntaa koskevista peruskäsitteistä.

 
  
MPphoto
 
 

  Małgorzata Handzlik (PPE), kirjallinen. (PL) Työllisyyspolitiikan suuntaviivat seuraavaksi 10-vuotiskaudeksi osoittavat, että palvelusektori kuuluu niihin aloihin, joilla syntyy eniten työpaikkoja. Työpaikkojen syntyminen edellyttää suotuisia olosuhteita, joissa yritykset voivat tarjota palveluita. Tämä pätee myös rajatylittäviin palveluihin. Siksi haluaisinkin painottaa, että palveludirektiivillä voidaan tukea työllisyyspolitiikkaa, kunhan sen täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa tehostettaisiin.

Palveludirektiivillä yrityksille luodaan uusia mahdollisuuksia, mutta jos sitä sovelletaan tehokkaasti, se vaikuttaa suotuisasti myös työmarkkinoihin. Hyväksyn näin ollen mietinnössä esitetyt ehdotukset. Palvelusektori tarvitsee liikkuvia työntekijöitä, joilla on sopivat valmiudet ja koulutus, minkä takia koulutusjärjestelmiä ja työllisyyspolitiikkaa on muutettava.

 
  
MPphoto
 
 

  Elie Hoarau (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Merentakaisia alueita edustavana valittuna edustajana olen enemmän kuin hyvin perehtynyt työllisyyden edistämiseen ja köyhyyden torjumiseen tähtäävään politiikkaan, sillä Ranskan merentakaisten alueiden työllisyysaste on Ranskan alhaisin (43,9 % esimerkiksi Réunionin saarella, kun vastaavat luku on 62,3 % kaikissa EU:n jäsenvaltioissa).

Työllisyyden nostaminen 10 prosentilla vuoteen 2014 mennessä ja 75 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä on tavoite, johon olen aina pyrkinyt etenkin siksi, että tavoite koskee lähinnä ongelmanuoria, naisia sekä vammaisia. Ehdotus kattaa myös köyhyysongelman ja sen tarkoituksena on vähentää köyhyysrajan alapuolella elävien kansalaisten määrää 25 prosentilla. Näiden tavoitteiden on määrä saada kaikki sosiaaliset ja poliittiset sidosryhmät liikkeelle niin Ranskassa kuin muualla Euroopassa niin, että valtiot voisivat myöntää tarvittavat varat tavoitteiden täyttämiseksi viipymättä.

 
  
MPphoto
 
 

  Alan Kelly (S&D), kirjallinen. (EN) Tuin tätä kuulemista, koska mielestäni on erittäin tärkeää, että EU:n jäsenvaltiot varmistavat riittävät vähimmäistulot köyhyysrajan yläpuolella. On myös erittäin tärkeää vahvistaa lauseketta yhdenvertaisesta kohtelusta ja samasta työstä maksettavasta samasta palkasta aina, kun se on mahdollista.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. − (PT) Käynnissä oleva talouskriisi on suurin muuttuja, joka on otettava huomioon keskusteltaessa työllisyyttä vuonna 2020 koskevista uusista suuntaviivoista, koska sillä on tulevina vuosina erittäin merkittävä vaikutus työmarkkinoihin. Vaikka olemme saaneet joitakin tietoja, joiden mukaan tietyt toiminnot ovat palautumassa entiselleen EU:ssa, taloudellinen tilanne useimmissa jäsenvaltioissa on edelleen erittäin epävakaa.

Toisaalta nykyisen kriisin kaikkia vaikutuksia työttömyyden osalta ei vielä ole koettu, joten useat tuhannet menettävät vielä työpaikkansa kriisin seurauksena. Tämä tarkoittaa, että kohtaamme suuria haasteita, joita ovat demografinen muutos, globalisaatio ja uusien teknologioiden käyttöönotto, mukaan luettuina vähähiiliset teknologiat. Tämän takia seuraavaa vuosikymmentä koskevassa EU:n työllisyysstrategiassa on käsiteltävä kriisistä johtuvien kiireellisimpien ongelmien lisäksi myös keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä esiintyviä ongelmia. Tästä syystä äänestin niin kuin äänestin.

 
  
MPphoto
 
 

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (LV) Olen täysin samaa mieltä esittelijä Őryn kanssa ja annoin siten tukeni tälle lainsäädäntöpäätöslauselmalle. Kannatan erityisesti neuvoston tarkistusta nro 12, jossa todetaan, että on tärkeää torjua talouskasvua hidastavia tekijöitä, kuten byrokratiaa ja korkeita veroja. En muista, koska Euroopan parlamentti olisi viimeksi keskustellut byrokratiasta tai korkeista veroista.

Harvat kiinnittävät mitään huomiota siihen tosiasiaan, että irrationaaliset ja epäloogiset verot voivat tehdä mistä tahansa talousjärjestelmästä tehottoman. Verojärjestelmä on tänä päivänä johtanut kriisiin Latvian kaltaisessa maassa. Lavia on menettänyt yli 10 miljardia euroa byrokraattisen ja kehnon verojärjestelmän takia. Kannatin tätä lainsäädäntöpäätöslauselmaa siinä toivossa, että se käynnistäisi verojen optimoinnin keskeisen tehtävän EU:n alueella.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Työllisyyspolitiikka on elintärkeää sekä talouden että yhteiskuntarauhan kannalta. Kunkin kansakunnan etujen mukaista on siten päättää itse tarkoituksenmukaisista toimista. Yhdenmukaistetut toimet ovat kuitenkin mahdottomia jäsenvaltioiden välisten suurten vaihtelujen takia. Työmarkkinoille osallistumisasteen nostaminen 75 prosenttiin Puolan, Maltan ja Unkarin kaltaisissa jäsenvaltioissa, joiden työllisyysaste on nyt alle 60 prosenttia, on täydellinen haavekuva. Myös Itävallassa, missä työllisyysaste on noin 70 prosenttia, on erittäin epävarmaa, onko työmarkkinoille osallistumisasteen nostaminen sopusoinnussa sen kanssa, että maassa on edelleen mahdollisuus valita vapaasti, satsataanko nuorten koulutukseen vain suojellaanko kotimaisia työntekijöitä vierasmaalaisten työntekijöiden palkkadumppausta vastaan. Näistä syistä päätin äänestää mietintöä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen. (DE) Ajatus siitä, että työttömyyttä voidaan torjua tehokkaasti ääriliberalistisessa Euroopan unionissa, on harhaa. Äänestin siksi Csaba Őryn mietintöä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) Äänestin Csaba Őryn mietinnön puolesta, sillä kannatan sen lähestymistapaa ja lopullista viestiä.

Ehdotuksessa korostetaan, että työmarkkinoilla aktiivisesti toimivien ihmisten määrää on lisättävä, jotta rakenteellista työttömyyttä voidaan vähentää ja elinikäiseen oppimiseen voidaan kiinnittää erityistä huomiota. Koulutus on asetettu tärkeään asemaan, sillä nykyisiä koulutusjärjestelmiä halutaan kehittää ja nuorisoa kannustaa menemään korkeakouluihin. Sosiaalista osallistamista edistetään ja köyhyyttä torjutaan tulevina vuosina entistä tehokkaammin uusilla toimenpiteillä.

 
  
MPphoto
 
 

  Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. (IT) Komissio jätti 27. huhtikuuta 2010 ehdotuksen Eurooppa 2020 -strategian yhdennetyistä suuntaviivoista, joissa luodaan puitteet uudelle strategialle ja uudistuksille jäsenvaltioissa toteutettaviksi.

Keskustelu uusista vuoden 2020 työllisyyden suuntaviivoista tapahtuu keskellä talouskriisiä, millä on varmasti huomattava vaikutus työmarkkinoihin useina tulevina vuosina. Talouskasvun elpymisestä kertovista muutamista rohkaisevista merkeistä huolimatta useimpien jäsenvaltioiden talous on vielä hyvin hauraus. Talouskriisin suorat vaikutukset työttömyyteen eivät siten vielä näy täysin. Näin ollen on tehtävä kaikki mahdollinen pysyvän talouden elpymisen varmistamiseksi sekä Euroopan maiden talouksien työpaikkojen luontipotentiaalin vahvistamiseksi ja jotta ihmisiä voidaan auttaa työllistymisessä.

Siten on hyvin tärkeää, että ensi vuosikymmentä koskevassa EU:n työllisyysstrategiassa tasapainotetaan keskenään kiireelliset ja välittömät talouskriisin tuomat haasteet sekä keskipitkän ja pitkän aikavälin haasteet.

 
  
MPphoto
 
 

  Rovana Plumb (S&D), kirjallinen. (RO) Romania on sitoutunut osana Euroopan unionin 2020 -strategiaa yhdessä muiden jäsenvaltioiden kanssa saavuttamaan 75 prosentin työllisyystason vuoteen 2020 mennessä. Tämän yleistavoitteen seurauksena Romaniassa on päästävä 69–70 prosentin työllisyystasoon vuoteen 2020 mennessä. Minun on syytä mainita, että Romanian työllisyystaso vuonna 2020 on 63,6 prosenttia, kun EU:n keskiarvo on 67,4 prosenttia.

Kehotan tätä taustaa vasten jäsenvaltioita laatimaan uudistusohjelmat, joilla pyritään myötävaikuttamaan:

– työmarkkinoille osallistumiseen sellaisten poliittisten toimien avulla, joilla edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa ja samapalkkaisuutta, jotta sukupuolten välisiä palkkaeroja voitaisiin kaventaa 0–5 prosenttia vuoteen 2020 mennessä;

– työllisyystason nostamiseen toimilla, joilla etenkin etnisiä vähemmistöjä, kuten romaneja, kannustetaan osallistumaan työelämään;

– sellaisten toimien tiukentamiseen, joiden tavoitteena on torjua pimeään työhön perustuvaa taloutta, joka aiheuttaa lukuisia haittavaikutuksia Euroopan työmarkkinoihin, pikemminkin kuin että suositaan toimia, joilla pyritään vain suojelemaan jäsenvaltioiden sisämarkkinoiden työvoimaa;

– työmarkkinoiden avaamiseen kokonaan uusien jäsenvaltioiden työntekijöille.

 
  
MPphoto
 
 

  Robert Rochefort (ALDE), kirjallinen. (FR) Talouskriisin vaikutukset työttömyyden tasoon eivät näy vielä kokonaan, minkä vuoksi on hyvin tärkeää panna täytäntöön kunnianhimoinen EU:n työllisyysstrategia.

Kannatan neuvoston asettamaa tavoitetta nostaa Euroopan kansalaisten työmarkkinoille osallistumisastetta 75 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä, mutta tämä ei vielä riitä. Voisimme esimerkiksi asettaa tavoitteeksi nostaa haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien, kuten 15–25-vuotiaiden nuorten, iäkkäiden työntekijöiden, työikäisten kouluttamattomien naisten tai vammaisten, työllisyysastetta. Tai voisimme jopa vähentää entisestään koulunkäynnin keskeyttäneiden määrää alle 10 prosentin.

Lisäksi erityisiä poliittisia toimia olisi mielestäni syytä kohdistaa vaikeuksiin, joita pitkäaikaistyöttömät kohtaavat työelämään palaamisessa, joten kehotankin neuvostoa hankkimaan varat pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi ainakin 10 prosentilla 10 vuoden kuluessa. Kuten kollegani Őryn mietinnössä esitetään, tämä edellyttää, että vähintään 25 prosenttia kaikista pitkäaikaistyöttömistä olisi voitava osallistua työllistämistoimiin, jotka voisivat olla täydennyskoulutusta, ammattikoulutusta ja/tai uuteen ammattiin kouluttautumista.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Tänään hyväksytty mietintö on virstanpylväs EU:n työllisyyssuuntaviivoissa. Euroopan parlamentin jäsenet ovat ensimmäistä kertaa äänestäneet sen puolesta, että suuntaviivoihin sisällytetään sosiaalisia kysymyksiä varsinaisesti käsittelevä osa sekä toimenpiteitä, joilla tartutaan köyhyyttä ja työssäkäyviä köyhiä koskevaan ongelmaan, ja jotta voidaan tarttua nuorten työttömyysongelmaan ja integroida marginalisoituneet ja haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät osaksi työmarkkinoita. EU:n jäsenvaltioiden hallitusten ja EU:n puheenjohtajavaltio Belgian on otettava vaarin Euroopan parlamentin tänään lähettämästä sanomasta sekä sitouduttava tekemään työllisyyspolitiikoistaan sosiaalisesti entistä osallistavampia.

Jäsenvaltioiden hallitusten on etenkin seurattava parlamentin vaatimusta ryhtyä toimiin työelämän tasapainon ja sukupuolten välisen tasa-arvon parantamiseksi. Tältä osin vaaditaan suuria ponnisteluja naisten työllisyyden nostamiseksi 75 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.

 
  
MPphoto
 
 

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Tänään hyväksytty mietintö on tärkeä väline, jolla voidaan edistää uutta työllisyyspolitiikkaa Eurooppa 2020 -strategian yhteydessä.

On tärkeää korostaa, että mietinnössä kehotetaan jäsenvaltioita ryhtymään päättäväisiin toimiin työllisyysasteen nostamiseksi ja etenkin nuorten liikkuvuuden lisäämiseksi. Tavoite uusien ja entistä parempien työpaikkojen luomisesta, työttömyyden vähentämisestä sekä työikäisen väestön työllisyysasteen nostamisesta 75 prosenttiin on pyrittävä saavuttamaan lähivuosina. Työikäisen väestön on oltava aina Euroopan unionin talouskehityspolitiikan keskipisteessä. Ilman työtä kaikki tulevaisuuden suunnitelmat, kuten matkustelu, talon osto tai lapsen hankkiminen, jäävät vain epätodennäköiseksi toiveuneksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Oreste Rossi (EFD), kirjallinen. (IT) Emme voi hyväksyä tätä mietintöä, koska siinä yritetään rohkaista toteuttamaan toimia, joiden tarkoituksena on edistää tiettyjen ryhmien, varsinkin romanien, työllistymistä.

Emme voi hyväksyä, että kotimaan asukkaiden oikeuksien puolustamisen sijaan meidän pitäisi helpottaa niiden oloja, jotka ovat usein lähinnä vieraiden asemassa. Kriisiaikoina kunkin valtion on tietenkin helpotettava omien kansalaistensa elämää mahdollisesti hankkeilla, jotka on suunnattu epävarmassa työtilanteessa oleviin tai työttömiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Joanna Senyszyn (S&D), kirjallinen. (PL) Kannatin tätä mietintöä jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista: Eurooppa 2020 -strategian yhdennettyjen suuntaviivojen II osa. Kun tiedämme, että EU:n työttömyysaste on 9,6 prosenttia, työllisyyspolitiikan tehostaminen ja järkeistäminen on välttämätöntä uusien työpaikkojen luomiseksi. EU:n tuki on auttanut Puolassa tuhansia työtä vailla olevia ihmisiä. Tähän tarkoitettuja varoja ei ole aina käytetty järkevästi. Asianmukaisesti eriytettyjen suuntaviivojen puuttumisen takia monet hankkeet on toteutettu väliaikaiselta pohjalta. Tästä syystä koulutusjaksoja ei ole aina mukautettu käytännön tilanteisiin ja niihin osallistuu usein samoja henkilöitä useaan otteeseen. Siten kannatan komission asiaa koskevaa aloitetta. Nämä suuntaviivat, jotka laadittiin kriisin kuluessa, joutuvat koetukselle tulevina vuosina. Näistä suuntaviivoista riippuu, selviytyykö unioni kriisistä ja vastaavatko syntyneet uudet työpaikat työmarkkinoiden nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin.

Tärkeää on myös seurata suuntaviivojen tehokkuutta keräämällä yksityiskohtaisia tilastotietoja suuntaviivojen pohjalta toteutettujen toimien tehokkuudesta. Vain täten näemme EU:n rahoituksen todelliset vaikutukset unionin työttömyyden vähentämiseen. Tämä puolestaan mahdollistaa tällä alalla mahdollisesti tarvittavien muutosten teon. Myös minä peräänkuulutan kiinnittämään erityistä huomiota naisten, nuorten, iäkkäiden ja vammaisten liikkuvuuden ja työllisyyden tukemiseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Bart Staes (Verts/ALE), kirjallinen. – (NL) Talouskasvun elpymisestä on joitakin rohkaisevia merkkejä, mutta taloustilanne on silti vielä hauras. Euroopan on siten varmistettava talouden pysyvä elpyminen, vahvistettava Euroopan talouksien työnluontipotentiaalia sekä autettava kansalaisia työllistymisessä. Työllisyyden suuntaviivojen sisältämä neuvo on selkeä: enemmän naisia, ikä-ihmisiä ja nuoria on saatava töihin, köyhyyttä on vähennettävä ja koulutusta parannettava. Nämä tavoitteet EU halua saavuttaa vuoteen 2020 mennessä. Näistä syistä annan mietinnölle tukeni. Mietinnössä on suuntaviivoja, jotka auttavat vanhempia parantamaan työelämän ja kasvatusvastuun yhteensovittamista esimerkiksi joustavien työaikojen ja kohtuuhintaisen päivähoidon tarjoamisen avulla. Tämä on käytännönläheistä politiikkaa, jolla naisia voidaan tukea työmarkkinoille pääsyssä. Parlamentti haluaa myös, että EU:n jäsenvaltiot parantaisivat sosiaaliturvajärjestelmiään ja varmistaisivat kohtuullisen tulotason niin, että voidaan vähentää köyhyyttä ja kansalaiset huomaavat, että työnteko kannattaa. Koheesiopolitiikan tavoitteisiin jatkuvasti pyrkimällä voidaan poistaa jäsenvaltioiden ja alueiden välisiä sosioekonomisia eroja. Jos komissio pitää nyt tiukasti kiinni siitä, että jäsenvaltiot todella perustavat politiikkansa näihin suuntaviivoihin, EU:n suunnitelmat vuodelle 2020 eivät jää vain tyhjiksi lupauksiksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. (PT) Vuoden 2020 työllisyyden uusista suuntaviivoista käytävä keskustelu osuu ajankohtaan, jolloin tuhannet perheet ympäri Eurooppaa ovat joutuneet työttömyyden kurimukseen talouskriisin seurauksena. Nämä Eurooppa 2020 -strategiaan kuuluvat suuntaviivat sisältävät sekä talouspolitiikan että työllisyyspolitiikan yleiset suuntaviivat.

Mietintö, josta äänestimme tänään ja jolle annoin tukeni, on yhdenmukainen Euroopan komission ehdotuksen kanssa, vaikka esittelijä on halunnut varmistaa suuntaviivojen selkeyden ja hyödyllisyyden jäsenvaltioiden suunnitellessa politiikkaansa. Työllisyys parantuu automaattisesti kestävän talouskasvun myötä, kun yritykset ja työntekijät pyrkivät sopeutumaan uuteen tilanteeseen, etenkin nuoret hankkivat korkeatasoisen koulutuksen, ihmiset pyrkivät jatkuvasti kouluttautumaan yritysten tarpeiden mukaisesti, ja työmarkkinaosapuolet otetaan mukaan kaikkiin näihin prosesseihin.

Tähän esittelijä on juuri pyrkinytkin asettamalla tavoitteita, joilla voitaisiin lisätä ja parantaa työllisyyttä, nostaa koulutuksen tasoa, sovittaa yhteen työ- ja perhe-elämä sekä vähentää koulunkäynnin keskeyttäneiden sekä köyhyydessä elävien ihmisten määrää.

 
  
MPphoto
 
 

  Georgios Toussas (GUE/NGL), kirjallinen. (EL) Komission työllisyyden suuntaviivat ja aihetta käsittelevä Euroopan parlamentin mietintö ovat osa EU:n ruohonjuuritason vastaista strategiaa, toisin sanoen osa EU 2020 -strategiaa ja sen sisältämiä "yhdennettyjä suuntaviivoja". Suuntaviivat muodostavat yhden ainoan kehyksen EU:n työvoiman etujen vastaiselle politiikalle, joka on jo otettu käyttöön ja jota on vietävä eteenpäin entistäkin päättäväisemmin ja yhdenmukaisemmin kaikissa EU:n jäsenvaltioissa.

Suuntaviivoissa keskitytään monopolipääoman ponnisteluihin, joilla työvoiman hinta pyritään painamaan mahdollisimman alas edellytyksenä voittojen turvaamiselle tässä kapitalistien kriisissä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi EU, porvarihallitukset ja poliittiset pääomapuolueet jäsenvaltioissa ja Euroopan parlamentissa pyrkivät työllisyyden suuntaviivoissa suoraa päätä: pidentämään työelämää, nostamaan eläkeikää vedoten väestön ikääntymiseen sekä kansallisten vakuutusjärjestelmien "kannattavuuteen", soveltamaan "joustoturvaa" ja käyttämään säännöllisesti joustavaa, tilapäistä ja osa-aikaista työvoimaa, mikä pyyhkii pois kaikki työntekijöille kerääntyneet oikeudet, sopeuttamaan koulutusjärjestelmiä työllistettävien työntekijöiden koulutukseen kapitalististen tarpeiden tyydyttämiseksi, varmistamaan halvan tutkijatyövoiman / palkatun älymystön potentiaali liiketoiminnan tarpeisiin sekä luomaan uudet verkostot äärimmäisen kurjistumisen ja köyhtymisen rajoissa, jotta estetään julman hyväksikäytön synnyttämät yhteiskuntakapinat.

 
  
MPphoto
 
 

  Viktor Uspaskich (ALDE), kirjallinen. (LT) Hyvät kuulijat, mietinnössä todetaan aivan oikein, että on tärkeää nostaa työllisyysastetta ja lisätä osallistumista työmarkkinoille. Se on tärkeää sekä taloutemme että yhteiskuntamme kannalta. Tärkeää on myös olla uhraamatta laatua määrän kustannuksella niin, ettei köyhän työluokan tilannetta korjata jäsenvaltioissa tai EU:ssa. Merkittävä osa ihmisistä käy työssä, mutta heidän saamansa tulot eivät riitä köyhyydestä pois pääsemiseen. Talouslama on tehnyt tästä ongelman koko Euroopassa, ja erityisen vaikea tilanne on Liettuassa.

Suuntaus näkyy erittäin hyvin työntekijöiden vähimmäispalkoissa sekä tiukkana säästötoimena laajasti toteutettuna palkkojen laskemisena. Erityisen vaikeassa asemassa ovat ne, joilla ei ole korkeakoulutusta. EU:n tilastojen mukaan vailla korkeakoulutusta olevien työntekijöiden köyhyysriski on 16 prosenttia, mikä on kaksinkertainen määrä Liettuan keskiarvoon verrattuna ja kahdeksan kertaa suurempi luku kuin yliopistokoulutuksen hankkineiden työntekijöiden kohdalla. Ero on valitettavasti paljon suurempi Liettuassa kuin muissa Euroopan unionin maissa. Työntekijöiden köyhyysongelmasta ei ole keskusteltu tarpeeksi jäsenvaltioissa, eikä myöskään kotimaassani. Ongelmaa on tutkittava nykyistä enemmän, ja työtätekevän väestön köyhyyden poistaminen edellyttää kohdennettuja toimia.

 
  
  

Päätöslauselmaesitys RC-B7-0494/2010

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestin Iranin ihmisoikeustilannetta käsittelevän yhteisen päätöslauselmaesityksen puolesta. Tein näin, sillä Iran rikkoo mielestäni selvästi kansainvälisiä velvoitteitaan langettamalla Sakineh Ashtianille kivittämällä täytäntöön pantavan kuolemantuomion. Tällaista tuomiota ei voida koskaan perustella tai hyväksyä, olivatpa tosiasiat mitkä hyvänsä. Kidutukset, laittomat pidätykset, fyysinen ja seksuaalinen väkivalta sekä valtion virkamiesten rankaisematta jättäminen ovat edelleen yleisiä käytäntöjä monissa maissa. Tämä herättää vakavia epäilyjä kyseisten maiden oikeudenkäyntien puolueettomuudesta ja avoimuudesta. Etnisten ja uskonnollisten vähemmistöjen jatkuvat vainot sekä aikuisten välisten vapaiden seksisuhteiden sitkeä kriminalisointi ovat asioita, joita emme voi hyväksyä.

Tässä tilanteessa meidän tehtävänämme on toimielimemme perustana olevien ihmisoikeuksien ja demokraattisten arvojen eurooppalaisina puolustajina painostaa mahdollisimman paljon Iranin viranomaisia, jotta nämä arvioisivat uudelleen oikeudenkäyntejä. Painostus on jo tuottanut tulosta, sillä Iranin hallitus on ilmoittanut lykänneensä Sakineh Ashtianille langetettua kivitystuomiota. Haluan antaa tunnustuksen kaikille Iranin rohkeille miehille ja naisille, jotka taistelevat perusoikeuksiensa puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Charalampos Angourakis (GUE/NGL), kirjallinen. (EL) Euroopan parlamentti on kiirehtinyt julistamaan tukeaan Lähi-idän imperialistisille suunnitelmille sekä Israelin, Yhdysvaltojen ja Naton Irania vastaan osoittamille peittelemättömille sotilaallisille uhkauksille. Kaikki Euroopan parlamentin puolueryhmät ovat harvinaisen yksimielisesti hyväksyneet päätöslauselman, jolla pannaan vauhtia imperialistisen väliintulon toteuttamiseksi Iranissa käyttäen tekosyynä Sakineh Mohammad-Ashtianille langetettua kivittämällä toteutettavaa julmaa kuolemantuomiota sekä ruohonjuuritason liikkeisiin kohdistuvaa paheksuttavaa vainoa. Kreikan kommunistinen puolue ei tue päätöslauselmaa, koska päätöslauselmalla ei ole mitään tekemistä sen solidaarisuuden kanssa, jota tarvittaisiin työväenluokan yrittäessä torjua taantumuksellista ja menneisyyteen katsovaa järjestelmää, jota nyt päinvastoin vahvistetaan sanktioilla ja tämäntyyppisillä päätöslauselmilla. Päätöslauselma osoittaa, että Euroopan parlamentissa käytävästä keskustelusta päätettiin heti sen jälkeen, kun Israelin lähetystön edustajat olivat käyneet Brysselissä ja vedonneet siihen, ettei siellä puututtaisi Israelin ihmisoikeusrikkomuksiin vaan suunnattaisiin sen sijaan huomio Iraniin.

Euroopan parlamentti pyrkii herkkänahkaisella asenteellaan ihmisoikeuskysymyksissä vain peittelemään EU:n aggressiivista ulkopolitiikkaa ja EU:n työntekijöihin, maahanmuuttajiin ja kansalaisiin kohdistamia vääryyksiä. Naton, EU:n ja imperialististen liittojen vastustamisesta tulee yhä välttämättömämpää, jos kansalaiset haluavat saada oikeuksia ja vapauksia ja päättää itse kohtalostaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen.(FR) Sakineh Mohammadi-Ashtiani, 43-vuotias iranilaisnainen, on vaarassa joutua kivitetyksi aviorikoksesta ja suunnitelmista hänen entisen aviomiehensä murhaamiseksi. Euroopan parlamentin jäsenenä ja Femmes au Centre -järjestön (Keskustanaiset-järjestö) puheenjohtajana olen järkyttynyt tästä tuomiosta, jota kaikki pitävät mielivaltaisena. Tällä päätöksellä todella tehdään pilkkaa perustavanlaatuisimmista ihmisoikeuksista: sillä ei kunnioiteta oikeutta puolustukseen tai ihmisarvoon. Vielä nykyään joissakin valtioissa sovelletaan rinnakkain kahdenlaista oikeutta: naisia tuomitaan ja kidutetaan heidän perusoikeuksiensa vastaisesti, ja tähän ovat syypäinä miehet, jotka pitävät valtaa kaikilla aloilla. Olen tyytyväinen siihen, että parlamentin päätöslauselma, jossa Iranin hallitusta kehotetaan muuttamaan mieltään tästä tuomiosta, hyväksyttiin lähes yksimielisesti. Tämä antaa sille vaikutusvaltaa. Odotamme nyt aitoa kehitystä Iranin ihmisoikeustilanteessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. (LT) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta. Iran on edelleen valtio, jossa pannaan toimeen suurin määrä teloituksia vuodessa. Siksi kannatan voimakkaasti Euroopan parlamentin kantaa, jossa tuomitaan syvästi kuolemantuomioiden antaminen ja kehotetaan Iranin viranomaisia keskeyttämään kuolemantuomioiden täytäntöönpano, poistamaan kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen ja halventavan kohtelun muodot ja lopettamaan ihmisoikeusaktivistien vainoaminen. Tuen Euroopan unionin tavoitetta, joka koskee ihmisoikeuksien edistämistä kaikkialla maailmassa, sekä siihen liittyvien, esimerkiksi EU:n rahoittaman demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen rahoitusvälineen kaltaisten tukiohjelmien täytäntöönpanoa. Kyseisen välineen talousarvio kaudella 2007–2013 on 1,1 miljardia euroa. Sillä pyritään varmistamaan ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja demokratia kaikkialla maailmassa. Komission ja neuvoston olisi yhdessä muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa jatkettava täydentävien tukivälineiden aktiivista perustamista, jotta Iranin ihmisoikeusaktivisteja voidaan puolustaa aktiivisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  Mara Bizzotto (EFD), kirjallinen. (IT) Annan täyden tukeni tälle yhteiselle päätöslauselmalle paitsi poliittisena kansanedustajana myös ennen kaikkea naisena. Nyky-Iran on maa, joka symboloi radikaalin islamin väkivaltaa sekä naisiin ja heidän perusoikeuksiinsa kohdistuvaa fanaattisuutta.

Vaadimme tällä päätöslauselmalla oikeutetusti islamilaista tasavaltaa ja sen johtajia noudattamaan kansainvälisiä ihmisoikeusyleissopimuksia, joiden noudattamiseen Iran on lain mukaan velvollinen. Sakinehin tapaus sekä muut hyväksymäämme tekstiin sisältyvät tapaukset osoittavat, että Teheran on nykyään paitsi törmäyskurssilla nykyajan poliittisten ja kulttuuristen arvojen kanssa myös laittomassa tilanteessa kansainvälisten normien suhteen, koska se ei noudata sitovia sopimuksia lastenoikeusyleissopimuksen sekä kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen ratifioinnista.

Päätöslauselma on tiukka, ja sitä se on täysin perustellusti nyt, kun meidän on saatava Iran tuntemaan kaiken sen voiman ja painostuksen, johon parlamenttimme kykenee, jotta käynnissä oleva kansainvälinen liike islamilaisen valtion pyövelin pysäyttämiseksi johtaisi haluttuun tulokseen. Siksi äänestin ilman muuta mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. (RO) Kansainvälinen yhteisö on saavuttanut pienen voiton ja valanut yhä hieman toivoa tapauksessa, jossa iranilainen nainen on tuomittu kuolemaan julmasti kivittämällä. Tuomion täytäntöönpano on toistaiseksi keskeytetty, mutta sillä ei loppujen lopuksi ole merkitystä. Sen vuoksi kaikkien kansainvälisen yhteisön jäsenten on jatkettava ponnistelujaan, jotta kuolemantuomio kiellettäisiin Iranin kaltaisissa valtioissa, joissa ihmisten henki on vääristyneiden ja arkaaisten lakien armoilla.

Euroopan unionin on edelleen tuomittava ja painostettava valtioita, joissa ei kunnioiteta ihmishenkeä ja joissa ihmisoikeudet eivät merkitse mitään. Iranissa on ihmisiä, jotka vaarantavat päivittäin elämänsä ja oman turvallisuutensa taistellessaan vapauksien ja demokraattisten oikeuksien lisäämisen puolesta. Kansainväliset järjestöt ja elimet tukevat näitä ihmisiä. Taistelusta tulee kuitenkin vaikea ja pitkä, kun vastassa on erilaisen aikakäsityksen omaava Iranin sortohallitus. Kenenkään ei pitäisi maksaa vapaudellaan siksi, että ovat ilmaisseet avoimesti mielipiteensä hallitusta tai johtajia vastaan. Euroopan unionin on harjoitettava aktiivisesti rooliaan levittäessään vapauden sekä kansojen ja niiden oikeuksien kunnioituksen sanomaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Andrew Henry William Brons (NI), kirjallinen. (EN) – Äänestin tyhjää päätöslauselmaa koskevassa äänestyksessä. Olisin kuitenkin äänestänyt (ECR-puolueen) esityksen B7-0499/2010 puolesta. Olen toki samaa mieltä siitä, että kuoliaaksi kivittäminen (tai muut kuolemantuomiot) aviorikoksesta on täysin väärin jopa niiden muslimimaiden mielestä, joissa kyseinen käytäntö haluttaisiin kenties kieltää lailla. En kannata rikoslain soveltamista yksimielisten aikuisten moraalisen käytöksen valvomiseksi, mutta kunnioitan muiden maiden oikeutta olla eri mieltä, kunhan ne eivät anna kohtuuttomia ja julmia tuomioita. Olen huolestunut myös rikoslain soveltamisesta poliittisiin toisinajattelijoihin joko Iranissa tai niissä EU:n jäsenvaltioissa, jotka näin tekevät.

Kaikilla niillä, joita syytetään vakavista rikoksista, pitäisi olla oikeus asianajajaan, ja poliisin epäasianmukaiselta toiminnalta pitäisi voida suojautua ennen oikeudenkäyntiä. Minun mielestäni EU:n tehtävänä ei ole sanoa Iranille, ettei se saa koskaan tai missään tilanteessa antaa kuolemantuomiota. Jos halutaan estää päätöslauselman haittavaikutukset, sitä on mukautettava niin, että se miellyttää hyvin konservatiivisen yhteiskunnan uudistusmielisiä jäseniä. Nyt päätöslauselma loukkaa jopa uudistuksia kannattavia iranilaisia.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. (PT) Sakineh Ashtiani antaa Iranin teloituksille kasvot ja on kyseisen valtion oikeudellisten menettelyjen epäoikeudenmukaisuuden ja perusoikeuksien rikkomisen vertauskuva. Tahdon liittää ääneni kansainvälisten solidaarisuusliikkeiden vaatimuksiin rangaistuksen kumoamisesta ja Sakineh Ashtianin välittömästä vapauttamisesta. Hänen vapauttaan vaatimalla ajetaan samalla yhtäläisiä oikeuksia naisille, sananvapautta ja vapautta aktiiviseen osallistumiseen vapaassa yhteiskunnassa. Annan vankan tukeni syrjinnänvastaisille toimille ja erityisesti iranilaisille naisille ja haluan korostaa Sakineh Ashtianin asemaa demokratian, tasa-arvon ja oikeuksien edistämisen eturintamassa Iranissa. Iranilaisten naisten rohkeus ja päättäväisyys innoittavat meitä kaikkia.

 
  
MPphoto
 
 

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. (PT) Iranin teokraattinen diktatuuri kylvää vihaa ja julistaa suvaitsemattomuutta. Iranin kiihotuspuheet Israelin ja sen ydinohjelman tuhoamisen puolesta, joita se jatkaa ilman kansainvälistä kontrollia tai valvontaa, uhkaavat maailmanrauhaa. Islamistiset tuomioistuimet soveltavat barbaarisia lakeja, jotka jo sinänsä ovat oikeuden vastaisia ja asettavat naiset käytännöllisesti katsoen orjan asemaan.

Sakineh Mohammadi-Ashtianin tapaus ei valitettavasti ole ainoa, joten meidän on tuettava myös kaikkia muita naisia, jotka on tuomittu kuolemaan ihmisarvoa, naisten oikeuksia tai ihmisoikeuksia kunnioittamatta. Haluan vahvistaa uudelleen vastustavani kuolemantuomiota sekä kehottaa Iranin virnaomaisia julistamaan kuolemantuomioiden täytäntöönpanon keskeyttämisen YK:n päätöslauselmien 62/149 ja 63/138 mukaisesti, kunnes kuolemantuomiot lakkautetaan. Tuomitsen Alankomaiden kansalaisen Zahra Bahramin pidätyksen ja vaadin hänen välitöntä vapauttamistaan. Hän oli matkalla Iraniin tapaamaan perhettään, mutta hänet pidätettiin 27. joulukuuta 2009 ashura-muistojuhlan aikana järjestettyjen mielenosoitusten yhteydessä sekä pakotettiin tunnustamaan televisiossa syyllistyneensä tekoihin, joista häntä syytettiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin Iranin ihmisoikeustilannetta käsittelevän yhteisen päätöslauselman (jonka allekirjoitan) puolesta, sillä minusta on eettisesti välttämätöntä painostaa Iranin viranomaisia luopumaan tämän kauhean rikoksen tekemisestä. Olen ylpeä siitä, että olen syntynyt maahan, joka on näyttänyt tietä kuolemantuomion lakkauttamisessa. Sakineh Mohammadi-Ashtiani ei ole syyllistynyt yhteenkään rikokseen, mutta silti hänet on pidätetty ja tuomittu kivityskuolemaan. Lisäksi hän joutuu kärsimään jatkuvista nöyryytyksistä ja raipaniskuista. Haluan ilmaista syvän huoleni jatkuvista tiedoista, joiden mukaan Iranin viranomaiset vainoavat poliittisia vastustajia ja ihmisoikeusaktivisteja, etenkin naisia ja nuoria opiskelijoita. Tämä on selvästi vastoin YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta ja merkitsee tuomiovallan väärinkäyttöä.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Turha ja kohtuuton väkivalta loukkaa eurooppalaisten tunteita, sillä se on törmäyskurssilla niiden arvojen ja oikeuksien kanssa, jotka on pantu alulle lännessä ja jotka ovat onneksi myös osa koko maailman perintöä. Näiden tapausten joukossa voidaan nähdä tapauksia, joissa väkivaltaa kohtaavat naiset, joita joissakin yhteiskunnissa käytetään usein aseena tai sotasaaliina, koriste-esineenä tai ihmisinä, joilla ei ole oikeuksia tai kykyä toimia itsenäisesti ja jotka on tuomittu kuuluvaksi poikkeavaan vähemmistöön, jolla ei ole mahdollisuutta puolustukseen.

Valitettavasti on yhä valtioita ja maita, joissa harjoitetaan sitkeästi kaameita käytäntöjä naisia kohtaan ja langetetaan heille julmia, raakoja ja täysin kohtuuttomia rangaistuksia. Tämä ruokkii kulttuuria, joka sortaa, halventaa ja nöyryyttää naisia vain siksi, että he ovat naisia. Juuri siksi, että uskon sukupuolten välisiin luonnollisiin eroihin ja tasaveroisiin oikeuksiin perustuvaan toisiaan täydentävään luonteeseen, voin vain tuomita mitä voimakkaimmin nämä hirveydet.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Vastustamme kuolemantuomioita kaikissa maissa, olipa kyse sitten Yhdysvalloista, Iranista tai mistä tahansa muusta maasta. Vastustamme myös kaikkia kidutuksen muotoja riippumatta siitä, missä sitä harjoitetaan, ja tämä pätee myös Iraniin ja CIA:n vankiloihin. Kehotamme täten Irania säästämään Sakineh Ashtianin hengen ja lopettamaan naisten, nuorten ja muiden kivitykset. Äänestimme siis tämän päätöslauselman puolesta.

Haluamme kuitenkin korostaa, että kun on kyse taistelusta, jota käydään demokratian kunnioittamiseksi Iranissa, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, kehityksen ja demokratian puolesta Iranissa yhä taistelevien oikeuksien suojelua ei saa missään olosuhteissa käyttää vastoin Iranin suvereenisuutta, alueellista koskemattomuutta ja oikeutta päättää omasta tulevaisuudestaan. Sitä ei saa käyttää varsinkaan perusteluna puuttua Iranin asioihin maan alueellista koskemattomuutta rikkoen.

 
  
MPphoto
 
 

  Pat the Cope Gallagher (ALDE), kirjallinen. – (GA) Kivityskuolemaa ei pidä koskaan hyväksyä tai kannattaa. Vaadin Iranin viranomaisia kumoamaan Sakineh Mohammadi-Ashtianille langetetun kuolemantuomion sekä käsittelemään tapauksen uudelleen.

 
  
MPphoto
 
 

  Lidia Joanna Geringer de Oedenberg (S&D), kirjallinen. (PL) Vuoden 2010 loppuun on vielä kolme kuukautta jäljellä, ja Iranin islamilaisen tasavallan oikeusjärjestelmä on antanut tänä vuonna jo 2 000 kuolemantuomiota. Jos oletetaan optimistisesti, ettei vuoden viimeinen neljännes tuo mukanaan enää uusia kuolemantuomioita ja että tiedossamme on kaikki annetut kuolemantuomiot, tämä tarkoittaa, että viisi Iranin kansalaista joka päivä saa kuulla menettävänsä pian henkensä. Aamulla se voi olla Sakineh Mohammadi-Ashtiani, joka tuomittiin vuonna 2006 kivityskuolemaan aviorikoksesta. Päivällä voi olla Mohammad Mostafaein vuoro. Tämä ihmisoikeusjuristi pakeni Iranista pidätyksen ja sortotoimien pelossa. Seuraava Iranin hallituksen uhri saattaa iltapäivällä olla Nasrin Sotoudeh, joka ajaa alaikäisille langetettavien kuolemantuomioiden vähentämistä, kun taas illalla saattaa pidätetyksi joutua Alankomaiden kansalainen Zahra Bahrami, joka otti osaa katumielenosoitukseen.

Viides ja viimeinen Iranin viranomaisten uhri voi olla meille vielä tuntematon henkilö, joka otetaan kiinni yöllä salaisessa ratsiassa.

Vaadimme näin ollen kuolemantuomion ehdotonta lakkauttamista Iranissa, Sakineh Mohammadi-Ashtianille langetetun kivitystuomion kumoamista sekä Zahra Bahramin vapauttamista, Haluamme vielä huomauttaa, että Iran on allekirjoittanut kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, jonka 18 artiklassa todetaan seuraavaa: "Jokaisella on oikeus ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapauteen."

 
  
MPphoto
 
 

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen.(FR) Äänestin Iranin ihmisoikeustilannetta ja erityisesti Sakineh Mohammadi-Ashtianin ja Zahra Bahramin tapauksia koskevan päätöslauselman puolesta, koska kyseisten kahden naisen tilanne on surullinen. Sakineh Mohammadi-Ashtiania, jonka Iranin hallitus on tuominnut kuolemaan, uhkaillaan päivittäin kuolemantuomiolla, joka pannaan täytäntöön täysin barbaarisena käytäntönä eli kivityksenä. Mikä valtio voi 2000-luvulla ilmoittaa selvin sanoin rikoslaissaan, minkä kokoisia kiviä tuomittua kohti on heitettävä hänen tappamisekseen? Kyseinen valtio on Iran. Kivitykset viime vuosina on onnistuttu estämään ainoastaan kansainvälisen ja poliittisen liikehdinnän ansiosta, ja vain sen avulla on mahdollista saada Iranin hallitus taipumaan. Velvollisuutemme poliittisina päättäjinä, kansalaisina ja ihmisinä on estää tapahtumasta se, mikä ei olisi mitään muuta kuin murha.

 
  
MPphoto
 
 

  Eija-Riitta Korhola (PPE), kirjallinen. (FI) Arvoisa puhemies, olen äänestänyt Iranin ihmisoikeustilannetta käsittelevän päätöslauselmaesityksen RC-B7-0494/2010 puolesta, sillä Euroopan unionin tulee mielestäni tehdä maailmalle selväksi, että ihmisarvoinen elämä, poliittiset oikeudet ja oikeudenmukainen kohtelu ovat jokaisen perusoikeuksia riippumatta siitä, mihin maahan sattuu syntymään. Päätöslauselman luettuaan jokainen terveellä omatunnolla varustettu ihminen pystyy näkemään, miksi aihe herättää voimakkaita tunteita Euroopassa, joten en koe tarpeelliseksi lähteä erikseen repimään lauselmaa auki tässä selityksessä.

Iranin tilanteen, vaikka se toimiikin tällä hetkellä näkyvänä ja varoittavana esimerkkinä heikosta ihmisoikeustilanteesta, ei pidä kuitenkaan antaa viedä huomiota siltä tosiseikalta, että vastaavia ja vakavampiakin ongelmia löytyy lähes koko kolmannesta maailmasta. Erityisen järjestelmällistä ja laajamittaista sortoa harjoitetaan šharia-oikeusjärjestelmän vaikutuksen alla olevilla alueilla.

Olen tietoinen siitä, että Euroopan unionin ja länsimaailman kanta eräiden maiden ihmisoikeustilanteeseen on ollut yleisessä tiedossa jo jonkin aikaa ilman, että asia olisi kuitenkaan merkittävällä tavalla edennyt. Tämän vuoksi pidän tärkeänä, että Euroopan unioni jatkaa Iraniin sekä muihin ongelmamaihin kohdistuvaa painostusta ihmisoikeusasioissa myös tulevaisuudessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. − (PT) Ihmisoikeuksiin liittyvät Iranin tapahtumat on tuomittava täysin, eikä ihmisoikeuksien maailmanlaajuisena puolustajana toimiva EU voi jättää asiaa huomiotta. EU:n on pidättelemättä ilmaistava, miten vastenmielisenä se pitää useita kivityksinä toimeenpantavia kuolemantuomioita, jotka kyseisessä valtiossa on annettu useiden vuosien ajan. EU:n on lähetettävä selvä viesti siitä, että tällaista käytäntöä ei voida noudattaa valtiossa, joka haluaa kunnioitusta ja joka haluaa ylläpitää tavanomaiset diplomaattisuhteet kaikkiin EU:n jäsenvaltioihin. Tästä syystä äänestin niin kuin äänestin.

 
  
MPphoto
 
 

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (LV) Äänestin Iranin ihmisoikeustilannetta koskevan yhteisen päätöslauselman puolesta, sillä tuen koko sydämestäni mietinnön substanssia. Ahmadinejadin diktatuuri on vienyt Iranin valtiojärjestelmän ja johdon takaisin keskiaikaan. Iranin hallitusta on muistutettava siitä, ettei ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa ole kyse vain kauniista sanoista. Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, sillä islamistiset fanaatikot eivät tahdo ymmärtää kansainvälisen lain merkitystä. Kuolemantuomiot Iranissa on lakkautettava, ja Sakineh Mohammadi-Ashtiani sekä Zahra Bahrami on pelastettava niiden uskonnollisten terroristien käsistä, jotka ovat vääristäneet lakia ja tehneet siitä välineen, jolla he harjoittavat terroria omaa kansaansa kohtaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Claudio Morganti (EFD), kirjallinen. (IT) Äänestin päätöslauselman puolesta siinä toivossa, että nämä julmuudet loppuisivat ja että kaikkien Sakineh Mohammadi-Ashtianin tilanteessa olevien naisten ja miesten ihmisoikeuksia kunnioitettaisiin. Haluan korostaa, että näkemämme tapahtumat juontavat juurensa islamilaisen ja fundamentalistisen lain soveltamisesta. Jotkut ajavat tämän lain soveltamista myös demokraattisessa Euroopassamme.

Kivittämällä toteutettava kuolemantuomio on itse asiassa eräänlainen kidutuksen muoto. Iranissa on viime vuosina kivitetty satoja naisia kuoliaaksi aviorikoksen vuoksi, ja vankilassa on ainakin 40 naista, joita odottaa sama kohtalo. Kaiken lisäksi poliittisista syistä on pidätetty tuhansia naisia, joita usein kidutetaan ja jotka teloitetaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Cristiana Muscardini (PPE), kirjallinen. (IT) Jokaisen täällä parlamentissa lausutun sanan pitäisi edustaa kiveä, joka pannaan kivittämisen täytäntöön panevien jalkojen juureen ikään kuin häpeän muuriksi heidän ympärilleen ja poistamaan heidät ihmiskunnasta.

Sakineh on pelastettava sekä hänen myötään kaikki maailman naiset ja miehet, jotka yhä joutuvat tämän raakalaismaisen julmuuden uhreiksi, jota ei esiinny edes villeimpien ja primitiivisimpien eläinten keskuudessa. Eläin pirun muodossa liikuttaa nyt niiden kelvottomien johtajien ja valheellisten pyhien miesten käsiä ja suuta, jotka kaikkivaltias on jo tuominnut vailla toivoa armosta. Heidän olisi ymmärrettävä, että elleivät he lopeta nyt, heidän aikansa on lopussa eikä heille ole luvassa rauhaa nyt tai koskaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) Äänestin päätöslauselmaesityksen puolesta ja olen tyytyväinen siihen, että täällä parlamentissa äänestettiin sen puolesta lähes yksimielisesti. Tällaiset tilanteet osoittavat demokratian vaikutusvallan.

Ihmisten aloitteita Sakinehin tukemiseksi kaikkialla Euroopassa ja erityisesti Italiassa on tuettava vankasti, ja toivon, että tilanne Iranissa muuttuu paremmaksi. Mielestäni yhtenä parlamentin tärkeimmistä tehtävistä on antaa toivoa kaikille ihmisoikeusrikkomusten uhreille. Toivon, että Iranin hallitus tarkastelee toimintatapaansa uudelleen, kunnioittaa naisia enemmän ja luo avoimemman ja vähemmän keskiaikaisen oikeusjärjestelmän.

 
  
MPphoto
 
 

  Frédérique Ries (ALDE), kirjallinen. – (FR) Sanat eivät aina riitä, kun on kyse julmuuksista, häpeällisistä teoista ja kaikkein tärkeimpien inhimillisten arvojen syvästä halveksunnasta. Taantumuksellisten kivien paino kokoaa nyt maailman demokraatit yhteen Sakineh Mohammadi-Ashtianin hengen pelastamiseksi.

Mullahien otettua kivitystuomion uudelleen käyttöön vuonna 1979, 300 ihmistä on teurastettu (tämä on oikea sana) naurettavien oikeudenkäyntien jälkeen. Kaiken lisäksi alaikäisiä, homoseksuaaleja ja poliittisia vastustajia on hirtetty. Tapettujen joukossa on myös Bahá'í-uskon edustajia, joiden ainoa rikos on se, etteivät he tunnusta samaa uskontoa kuin Teheranin vallanpitäjät.

Tässä painaa meidän sanamme, ja myös tämän kansainvälisen liikkeen, johon Euroopan parlamentti on juuri tänä iltapäivänä lisännyt oman äänensä. Sakinehin kauniisiin kasvoihin henkilöityvät nyt taistelu Iranin naisten oikeuksien puolesta sekä kaikkien sorrettujen suojelu.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (ES) Juuri hyväksymässämme päätöslauselmassa tehdään selväksi, että tuomitsemme jyrkästi Iranin kansalaiselle Sakineh Mohammadi-Ashtianille langetetun kivittämällä toteutettavan kuolemantuomion. Kivittämällä täytäntöön pantavaa kuolemantuomiota on mahdoton perustella tai hyväksyä riippumatta siitä, mistä teosta häntä syytetään. Parlamentin jäsenet vaativat lisäksi Iranin viranomaisia kumoamaan tuomion ja käsittelemään tapauksen uudelleen.

Tekstissä, joka hyväksyttiin äänin 658 puolesta, 1 vastaan ja 22 tyhjää, vaaditaan lisäksi Iranin hallitusta käsittelemään uudelleen Zahra Bahramin tapaus sekä "takaamaan hänelle välittömästi oikeus käyttää asianajajaa ja saada konsuliapua, vapauttamaan hänet tai takaamaan hänelle asianmukainen oikeudenkäynti". Samoin parlamentin jäsenet vaativat Teherania kumoamaan 18-vuotiaan sodomiasta syytetyn Ebrahim Hamidin kuolemantuomion täytäntöönpanon.

Euroopan parlamentti ilmaisee tyrmistyksensä sen johdosta, että "Iran edelleen lukeutuu niiden hyvin harvojen maiden joukkoon Afganistanin, Somalian, Saudi-Arabian, Sudanin ja Nigerian kanssa, jotka yhä käyttävät kivitystuomiota". Tässä yhteydessä parlamentti kehottaa Iranin parlamenttia "laatimaan lainsäädäntöä, jossa raaka ja epäinhimillinen kivittämiskäytäntö julistetaan laittomaksi". Iranin hallitusta kehotetaan myös keskeyttämään kuolemantuomioiden täytäntöönpano, kunnes kuolemanrangaistus poistetaan kokonaan.

 

8. Äänestyskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset: ks. pöytäkirja
 

(Istunto keskeytettiin klo 13.10 ja sitä jatkettiin klo 15.00.)

 
  
  

Puhetta johti
varapuhemies Gianni PITTELLA

 

9. Puhemiehen ilmoitus
Puheenvuorot videotiedostoina
MPphoto
 
 

  Puhemies. (IT) Arvoisat parlamentin jäsenet, istunto jatkuu. Olen tyytyväinen ja todella ilahtunut saadessani kertoa teille uutisen, jonka kuulin tietyiltä uutistoimistoilta ja jonka mukaan Iranin ulkoministeri on lykännyt Sakineh Mohammadi-Ashtianin teloitusta. Muutama tunti sitten täällä parlamentissa esitetiin vankka, yhtenäinen näkemys asiasta, ja enemmistö oli asiasta yksimielinen. Olemme tähän tyytyväisiä, mutta taistelu jatkuu, koska nyt on pyydettävä, että asiaa tarkastellaan uudelleen. Parlamentin on toimittava oman osansa ja perinteisen toimintatapansa mukaisesti eli puolustettava ihmisoikeuksia ympäri maailmaa.

 

10. Edellisen istunnon pöytäkirjan hyväksyminen: ks. pöytäkirja
Puheenvuorot videotiedostoina

11. Aseidenvienti (keskustelu)
Puheenvuorot videotiedostoina
MPphoto
 

  Puhemies. (IT) Esityslistalla on seuraavana keskustelu Arturs Krišjānis Kariņšin, Tunne Kelamin, Vytautas Landsbergisin, Gunnar Hökmarkin, Bendt Bendtsenin, Jacek Saryusz-Wolskin, Ville Itälän, Sandra Kalnieten, Inese Vaideren, Michael Gahlerin, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyran ja Laima Liucija Andrikienėn Euroopan kansanpuolueen ryhmän puolesta laatimasta aseidenvientiä koskevasta suullisesta kysymyksestä (O-0076/2010 – B7-0320/2010).

 
  
MPphoto
 

  Arturs Krišjānis Kariņš , laatija. (LV) Arvoisa puhemies, arvoisa ministeri, olette vastaanottanut kysymyksen. Aion tänään käsitellä kysymyksen sisältöä. Kyse on 200 metrin pituisesta helikopteritukialuksesta, joka voi kuljettaa yhdellä kerralla samanaikaisesti 16 raskasta helikopteria, 40 tankkia, 900 palveluksessa olevaa henkilöä, maihinnousualuksia, ja jossa on sotilassairaala. Ranska haluaa myydä neljä tällaista hyökkäysalusta Venäjälle kuulematta ensin Euroopan unionin muita jäsenvaltioita. Haluaisin muistuttaa teitä, että Venäjä hyökkäsi 18 kuukautta sitten naapuriaan Georgiaa vastaan ja että se ei täytä vieläkään Ranskan presidentin neuvottelemia aselevon ehtoja. Lisäksi Venäjä suoritti Viron rajalla viime syksynä taisteluharjoituksia, joiden tähtäimessä oli Baltian maiden miehittäminen. Haluaisin esittää teille kaikille kysymyksen. Mikä on Euroopan unioni ja miksi me tarvitsemme sitä? Kun Kreikassa oli keväällä rahoituskriisi, EU:n piti valita, auttaako se Kreikkaa vai jättääkö se Kreikan oman onnensa nojaan. EU:n jäsenvaltiot päättivät osoittaa solidaarisuutta ja auttaa Kreikkaa, koska jäsenvaltiot olivat samaa mieltä siitä, että jos Kreikan taloudellinen tilanne heikentyy, se huonontuu myös Euroopan unionin muissa jäsenvaltioissa. Ulkoisen turvallisuuden ala ei ole mikään poikkeus. Olemme sopimusten nojalla sitoutuneet toimimaan solidaarisesti myös tällä alalla. Monet Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat vakavasti huolissaan siitä, minne Venäjä sijoittaa hyökkäysalukset ja mitä käyttötarkoitusta varten. Työpaikat Ranskassa ovat tärkeitä. Niitä ei voi kuitenkaan luoda EU:n muiden jäsenvaltioiden turvallisuuden kustannuksella. Hyvät kollegat, pyydän, että ette salli minkäänlaisten aseiden myyntiä kolmansiin valtioihin ennen kuin asiasta on keskusteltu neuvostossa ja on ehdottoman varmaa, että tällainen toimenpide vahvistaa turvallisuustilannetta koko Euroopan unionissa eikä heikennä sitä. Kiitos tarkkaavaisuudestanne.

 
  
MPphoto
 

  Olivier Chastel, neuvoston puheenjohtaja. (FR) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, olen tyytyväinen mahdollisuudesta keskittyä tänä iltapäivänä aseidenviennin valvontaan.

Koska Catherine Ashton ei voinut osallistua tähän istuntoon, hän pyysi puheenjohtajavaltiota puhumaan hänen puolestaan tässä keskustelussa. Pyrin sen vuoksi vastaamaan eräisiin kysymyksiin, joita olemme saaneet tästä aiheesta.

Kuten tiedätte, Euroopan unioni on jo useiden vuosien ajan ollut johtavassa asemassa aseidenviennin valvonnan alalla sekä alueellisessa että kansainvälisessä mittakaavassa, ja tavoitteemme on selkeä: haluamme estää sellaisen sotateknologian viennin, jota voidaan käyttää haitallisiin tarkoituksiin, kuten sisäisiin tukahduttamistoimiin tai kansainväliseen hyökkäykseen.

Neuvosto hyväksyi yli kymmenen vuotta sitten aseiden vientiä koskevat Euroopan unionin käytännesäännöt, joissa asetettiin useita edellytyksiä tavanomaisten aseiden viennille. Nämä käytännesäännöt korvattiin vuonna 2008 yhteisellä kannalla, johon sisältyy joitakin uusia edellytyksiä, minkä vuoksi Euroopan unionilla on tiukin aseidenviennin valvontaa koskeva järjestelmä maailmassa. Yhteisen kannan oikeudellisesti sitovilla säännöksillä varmistetaan, että jäsenvaltiot vievät aseita vastuullisella ja avoimella tavalla.

Yhteisen kannan tavoitteena on koordinoida tehokkaasti kansallisia aseidenviennin valvontaa koskevia toimintalinjoja, ja tässä käytetään erityisesti epäämisilmoituksia ja kuulemismekanismia. Tämä mekanismi merkitsee, että kun joku jäsenvaltio aikoo myöntää vientiluvan, jonka toinen jäsenvaltio on aikaisemmin evännyt olennaisesti samanlaisen liiketoimen osalta, sen on kuultava kyseistä jäsenvaltiota ja tiedotettava kaikille jäsenvaltioille lopullisesta päätöksestään. Toisin sanoen sen jäsenvaltion, joka antaa luvan liiketoimeen, jonka luvan toinen jäsenvaltio on evännyt, on annettava yksityiskohtainen selvitys päätöksestään kaikille jäsenvaltioille.

Totean kuulemista koskeviin kysymyksiin vastatakseni, että tilanne on selkeä: yhteisessä kannassa pyydetään järjestelmällistä kuulemista tietenkin ainoastaan, kun lupa samanlaiseen liiketoimeen on aiemmin evätty.

Yleisesti ottaen jäsenvaltioiden valtuuskunnat vaihtavat neuvoston toimivaltaisissa rakenteissa järjestelmällisesti ja usein tietoja asevalvonnasta ja erityisesti niin sanotuista "herkistä" kohteista. Jäsenvaltiot pyytävät usein lausuntoja neuvoston toisilta jäseniltä kohteista, jotka voivat mahdollisesti aiheuttaa huolta tai joista voi olla epäilyksiä. Tämä säännöllinen tietojenvaihto muodostaa keskeisen osan Euroopan unionin aseviennin valvontaa koskevasta politiikasta.

Totean tiedoksi, että vuoden 2009 aikana jäsenvaltioiden välisissä neuvotteluissa tarkasteltiin yhteensä neljäätoista kolmannen valtion kohdetta. Jäsenvaltiot ilmoittivat sen jälkeen, minkä syiden vuoksi ne päättivät myöntää vientiluvan näihin kohteisiin tai evätä sen.

Näin, arvoisa puhemies, toimimme jäsenvaltioiden välisen tietojenvaihdon, valvonnan ja keskinäisen toiminnan osalta. Annan näin käsityksen siitä, miten myönnämme luvan aseidenviennille.

Vastaan mielelläni mahdollisiin muihin näkökohtiin, jotka otetaan esille tämän iltapäivän keskustelussa.

 
  
MPphoto
 

  Roberto Gualtieri, S&D-ryhmän puolesta. (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, Euroopan puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan vahvistaminen on tärkeä osa yhteisen puolustusjärjestelmän kehittämistä.

Siihen tarvitaan kuitenkin yhteisiä sääntöjä ja koordinoitua lähestymistapaa, jotta Euroopan puolustusteollisuuden kehittämistä ja kilpailukykyä voidaan tehostaa ja jotta samalla varmistetaan, että tämä kehitys on EU:n periaatteiden ja kansainvälisten sitoumusten mukaista. Sen vuoksi, yhdessä puolustukseen liittyviä sisämarkkinoita koskevan direktiivin kanssa, joulukuussa 2008 annettu yhteinen kanta, jossa määriteltiin menettelyt ja edellytykset puolustustarvikkeiden viennistä kolmansiin valtoihin, oli merkittävä edistysaskel.

Kuten tiedämme, näihin menettelyihin ei sisälly yleistä kuulemismenettelyä. Yhteiseen kantaan sisältyy kuitenkin oikea-aikainen viittaus tarpeeseen tehostaa yhteistyötä ja lähentymistä tällä alalla yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan puitteissa. Ennen kuin tällä alalla toivottavasti edistytään ja ennen kuin yhteisen puolustusjärjestelmän luomisen ansiosta voidaan ottaa käyttöön vieläkin sitovampia mekanismeja, 7 artiklassa mainitut yhteistyö ja lähentyminen eivät saa jäädä vain paperille, ja asevientiä koskeva vuosikertomus olisi annettava parlamentin saataville.

Vaikuttaa siltä, että Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) esittämässä kysymyksessä pyritään epäsuorasti välttämään pelkästään yleisluonteisiin kysymyksiin keskittymistä, vaikka tämä on nyt käynyt selkeästi ilmi. Koska olisi ollut parempi viitata asioihin niiden oikeilla nimillä alusta saakka, ei vaikuta siltä, että ranskalaisten alusten myyminen Venäjälle olisi ristiriidassa vuoden 2008 yhteisen kannan kanssa. Tällainen vienti voisi päinvastoin vahvistaa EU:n ja Venäjän suhteita ja yhteistyötä turvallisuuden alalla ja tehdä niistä sitovampia. Tällaiset siteet pitäisi kuitenkin poistaa kahdenväliseltä tasolta, ja niihin olisi puututtava, niistä olisi keskusteltava ja niitä olisi käsiteltävä kokonaisuudessaan EU:n tasolla.

 
  
MPphoto
 

  Elmar Brok, PPE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, haluaisin esittää muutaman näkökohdan. Tämä asia koskee vanhaa kysymystä unionin toimivallasta. Emme pystyneet sisällyttämään asekauppaa perustuslaillisissa ja hallitustenvälisissä kokouksissa EU:n yleisen toimivallan piiriin. Mielestäni olisi järkevää pyrkiä edelleen saamaan tämä aikaan, jotta käytännesäännöistä ja neuvoston vuonna 2008 käyttöön ottamista säännöksistä voidaan tehdä sitovampia. Euroopan parlamentin pitäisi pyrkiä tähän.

Toiseksi minusta on selvää, että jäsenvaltioiden välillä ei saisi olla tämän asian suhteen niin vähän yhteydenpitoa, että tietyt jäsenvaltiot katsovat aseiden viennin kolmansiin valtioihin tapahtuvan niiden kustannuksella ja uhkaavan niiden turvallisuutta. Se, onko tämä oikein vain väärin, on lähes merkityksetöntä. Siksi katson, että meidän on löydettävä tehokkaampia eurooppalaisia ratkaisuja.

Kolmanneksi olen sitä mieltä, että muun muassa teollisuuspoliittisista syistä tarvitaan enemmän eurooppalaista yhteistyötä viennin, tutkimuksen, suunnittelun, tuotannon ja hankinnan aloilla esimerkiksi Euroopan puolustusviraston välityksellä, sillä kun jollain valtiolla on oma aseteollisuus, tämä kysymys koskee sen riippumattomuutta. Jos jollain valtiolla ei ole omaa aseteollisuutta ja sen on hankittava kaikki puolustustarvikkeensa kolmannesta valtiosta, sen turvallisuus riippuu muista valtioista. Tämä kysymys koskee vapauttamme eikä pelkästään taloudellisia näkökohtia, vaikka en voi kieltää, että niillä on myös tärkeä asema.

Meidän on asetettava tämä kysymys oikeaan asiayhteyteen ja sen jälkeen voimme saada aikaan paljon vahvemman yhteisöllisyyden tunteen ilman, että jäsenvaltioiden kesken syntyy väärinkäsityksiä, kuten ymmärrettävästi hiljattain Baltian maiden keskuudessa.

 
  
MPphoto
 

  Johannes Cornelis van Baalen, ALDE-ryhmän puolesta. (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin tehdä selväksi, että on todellakin sallittua puolustautua; muut valtiot voivat puolustautua, joten aseiden vienti ei ole kiellettyä. Tämä on ALDE-ryhmän kanta.

Emme halua kuitenkaan harjoittaa vientiä konflikti- tai sota-alueille. Meidän pitäisi keskittyä oikeudellisesti sitovaan aseiden vientiä koskevaan järjestelmään, jos sitä ei ole todella olemassa. Tämä merkitsee, että Euroopan unionin 27 jäsenvaltiolla ei ole tasapuolisia edellytyksiä. Ne kilpailevat ja taistelevat tilauksista, ja minkäänlaista todellista kuulemista ei käydä.

Minusta ainoa tapa ratkaista tämä ongelma on luoda sitova yhteinen järjestelmä, ja kannatan tässä asiassa kollegani Elmar Brokin kantaa.

 
  
MPphoto
 

  Indrek Tarand, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, tämä on tärkeä asia, ja kiitän kollegoitani ymmärtäväisyydestä alueeni huolenaiheille Ranskan Mistral-aluksia koskevasta päätöksestä.

EU:n käytännesäännöt, jotka ovat olleet laillisesti sitovia vuodesta 2008 lähtien, ovat edistysaskel, mutta ne eivät riitä, kuten liberaaliryhmän kollegamme totesi. Meidän olisi jatkettava työtä kansainvälisen tason asekaupasta, koska EU:lla on suuri vastuu. Olemme vastuussa yhdestä kolmasosaa asekaupan määrästä.

Jos todetaan, että Venäjä on strateginen kumppanimme ja että voimme tehdä yhteistyötä sotilaallisissa asioissa Venäjän kanssa, niin minusta kyse on loogisuudesta. Miksi ystävämme tarvitsee hyökkäysasejärjestelmän? Osallistuakseen jonkinlaisen hyvän hallintotavan järjestämistä koskeviin pyrkimyksiin Afganistanissa? Ei, Venäjän hallinnolla ei ole mitään aikomusta osallistua kyseiseen operaatioon. Suojellakseen ihmisoikeuksia ja vähemmistöjen oikeuksia Kirgisiassa? Ei, kummassakaan tapauksessa Mistralista ei ole apua, koska sitä ei voida käyttää näissä sisämaavaltioissa. Tämä muuttaa tilannetta Mustallamerellä – ei paremmaksi vaan pahemmaksi – ja vaikuttaa kahdeksaan Euroopan unionin jäsenvaltioon Itämeren alueella. Näiden valtioiden – Puolasta ja Saksasta Viroon, Latviaan ja Liettuaan – turvallisuustilanne huonontuu.

Olen samaa mieltä Roberto Gualtierin kanssa siitä, että yhteistyö strategisen kumppanimme kanssa on hyvä asia, mutta luottakaa minuun, Venäjän kanssa voidaan tehdä muullakin tavalla yhteistyötä kuin huipputeknologian asejärjestelmillä. Ajatelkaa autoja: tämä on jotain, jonka kanssa Venäjän teollisuus kamppailee. Tällainen asia on myös palokuntien välinen yhteistyö. Venäjän palomiehet olivat pulassa tänä kesänä, kun Belgian kokoinen metsäalue paloi.

Ceterum censeo. Mistral-aluksen myynti on peruutettava.

 
  
MPphoto
 

  Geoffrey Van Orden, ECR-ryhmän puolesta. (EN) Arvoisa puhemies, ryhmäni pitää erittäin tärkeänä, että itsenäisillä valtioillamme on oikeus päättää, antavatko ne luvan aseiden vientiin EU:n yhteisessä kannassa sovittujen perusteiden mukaisesti. Tämä ei ole selvästikään asia, josta EU tekee päätöksen, eikä sen pidäkään olla niin. Yhteisessä kannassa luonnollisesti kehotetaan aseita vieviä jäsenvaltioita harkitsemaan muun muassa alueellisen rauhan, turvallisuuden ja vakauden ylläpitoa.

Meidän pitäisi olla tietoisia Itämeren ja Mustanmeren alueiden herkästä tilanteesta asiassa, johon tässä keskustelussa vaikutetaan keskittyvän. Mustanmeren osalta meidän olisi pidettävä mielessä äskettäinen Georgian konflikti sekä se, että kuudesta Mustanmeren rannalla sijaitsevasta valtiosta kolme, Bulgaria, Turkki ja Romania, ovat Naton jäseniä ja että kaksi muuta, Georgia ja Ukraina, ovat Naton kumppaneita ja valtiota, jotka haluavat liittyä siihen. Sen vuoksi voimme asettaa kyseenalaiseksi sen, kuinka järkevää on myydä maalla ja merellä kulkeva hyökkäysalus kuudennelle: Venäjälle.

On kuitenkin olemassa vakiintuneita järjestelyitä, joilla katetaan aseiden vientiin liittyvät kysymykset. EU:ssa kyseessä on neuvoston tavanomaisten aseiden viennin työryhmä, joka kokoontuu virallisesti noin kuuden viikon välein Brysselissä. Koska se on hallitusten välinen ryhmä, se on oikea foorumi keskusteluille aseidenviennistä, mikä Strasbourgin täysistunto ei ole. Meidän olisi annettava tavanomaisten aseiden viennin työryhmän tehtävä työnsä.

 
  
MPphoto
 

  Sabine Lösing, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, Euroopan unioni ilmoitti selkeästi Lissabonin strategiassa vuonna 2000 tavoitteensa olla maailman johtava taloudellinen mahti vuoteen 2010 mennessä. Emme ole päässeet tähän tavoitteeseen monilla aloilla, mutta EU:n aseviennin osalta tilanne on toinen.

Ajanjakson 2005–2009 kuluessa EU:n jäsenvaltiot ohittivat Yhdysvallat ja niistä tuli maailman suurimpia aseidenviejiä. Pidän tätä kehitystä erittäin kyseenalaisena. On selvää, että aseiden vientiä koskevat käytännesäännöt koostuivat tyhjistä sanoista, koska ne eivät olleet koskaan oikeudellisesti sitovia ja niihin sisältyi rajoittava vientilupajärjestelmä. Pidän sen vuoksi erittäin myönteisenä, että aseiden vientiä koskevat käytännesäännöt muutettiin yhteiseksi kannaksi joulukuussa 2008.

Meillä ei kuitenkaan ole vieläkään tehokkaita rankaisujärjestelmiä. Esimerkiksi Saksa tunnusti kauan ennen vuotta 2008, että käytännesäännöt olivat oikeudellisesti sitovia. Tästä huolimatta Saksa on nyt kolmanneksi suurin aseidenviejä maailmassa ja toimittaa aseita kriisialueille, kuten Saudi-Arabiaan ja Pakistaniin. Lisäksi jäsenvaltioiden neuvostolle toimittamat aseiden vientiä koskevat selvitykset eivät ole yhdenmukaisia eivätkä monesti avoimia. Tarvitsemme pikaista yhdenmukaistamista tällä alalla, jotta kaikki asiaankuuluvat aseidenvientitoimet ovat jäljitettävissä ja jotta niistä voidaan tehdä kriittinen arvio. Valitettavasti näiden selvitysten yhdenmukaistamiseen ei pyritä juuri ollenkaan. Suhtaudun joka tapauksessa epäilevästi siihen, onko mahdollista saada käyttöön eettisesti asianmukaista aseidenvientiä koskeva järjestelmä. Yksi asia on kuitenkin varma: se, että Euroopan unioni on vielä kaukana tämän tavoitteen saavuttamisesta.

(Puhuja suostui vastaamaan sinisen kortin kysymykseen työjärjestyksen 149 artiklan 8 kohdan mukaisesti)

 
  
MPphoto
 

  Geoffrey Van Orden (ECR). (EN) (puheen alku ei kuulu) ... komissio, koska Sabine Lösing joutui ansaan, josta usein kuulemme Euroopan parlamentissa ja muualla unionissa viitattaessa EU:n asevientiin.

Euroopan unioni ei vie aseita minnekään. Euroopan unionilla ei ole puolustusteollisuutta. Euroopan unionilla ei ole asevoimia. Ne kuuluvat kaikki unionin jäsenvaltioille, joten meidän ei pitäisi käyttää sanamuotoa "EU:n asevienti". Sellaista ei ole olemassakaan.

 
  
MPphoto
 

  Sabine Lösing (GUE/NGL). (DE) Arvoisa puhemies, puhuin Euroopan unionin jäsenvaltioista.

 
  
MPphoto
 

  David Campbell Bannerman, EFD-ryhmän puolesta. (EN) Arvoisa puhemies, EU:n kiinnostus asevientiä kohtaan on selkeästi osoitus EU:n sotilaallistumisesta Lissabonin sopimuksen jälkeisenä aikana.

Tony Blair kertoi itse toimittajille hiljattain, että hän haluaisi nähdä, että EU kehittää sotilaallista luonnetta. Suuri osa tästä koskee sitä, keneltä EU saa aseensa ja kenelle se myy niitä.

On jo puhetta siitä, että EU:n armeijaa varten tuotetut varusteet eivät ole yhteentoimivia Yhdysvaltojen varusteiden kanssa. On järjetöntä, että se, että britit jakavat lentotukialuksen ranskalaisten kanssa, veisi hetkessä briteiltä mahdollisuuden käyttää Yhdysvaltojen salaista tekniikkaa.

Tämä sulkisi myös Yhdistyneen kuningaskunnan markkinat yhdysvaltalaisilta tuontituotteilta ja Yhdysvaltojen markkinat brittien vientituotteille, jolloin työpaikkoja menetetään Atlantin kummallakin puolella.

Puolustustarvikkeiden viennin arvo Yhdistyneen kuningaskunnan taloudelle on 7 miljardia puntaa vuodessa eli saman verran kuin maksamme EU:lle nettomaksuna joka vuosi. Meidän pitäisi vastustaa kaikkia tällaisia toimia.

 
  
MPphoto
 

  Andrew Henry William Brons (NI). (EN) Arvoisa puhemies, kaikilla aseita tuottavilla mailla on ongelma edessään asevientiä koskevan kysymyksen vuoksi. Kiinteät kustannukset ovat selvästi ja väistämättä korkeat, minkä vuoksi suurimmalle osalle valtioista – ellei kaikille – on taloudellisesti kannattamatonta valmistaa aseita pelkästään omaa käyttöä varten. Eräille aseita valmistaville valtioille olisi houkuttelevaa noudattaa politiikkaa, jonka mukaan aseita viedään kaikkialle muualle kuin sellaiseen maahan, josta voidaan olettaa, että se hyökkää niitä tai niiden etuja vastaan. Näin maksimoidaan aseita tuottavan valtion etu. Tämä olisi parhaimmassakin tapauksessa moraalisääntöjen ulkopuolella olevaa politiikkaa ja pahimmillaan täysin moraalitonta.

Alkuperäisessä kysymyksessä esitettiin monenlaisia perusteita sen päättämiseksi, viedäänkö aseita. Erityyppisiin aseisiin voidaan soveltaa erilaisia perusteita. Sellaisilta valtioilta, joiden ihmisoikeustilanne on huono, kuten Iranilta – ja totta puhuen niiltä EU:n valtioilta, jotka vangitsevat ihmisiä poliittisen toisinajattelun tai harhaoppisten lausuntojen vuoksi, miten toimivat puolet EU:n jäsenvaltioista – pitäisi kieltää käsiaseet, valvontajärjestelmät ja pidätinjärjestelmät, mutta niiltä ei pitäisi ehkä kieltää aseita, joilla ne voivat puolustautua ulkoiselta hyökkäykseltä.

Niille valtioille, joilla on taipumusta aggressiiviseen sodankäyntiin, mutta jotka kunnioittavat omien kansalaistensa oikeuksia, voidaan myydä käsiaseita ja pidätinjärjestelmiä, mutta ei joukkotuhoaseita. Erityisesti Yhdysvalloilta – joka on todennäköisesti kaikkein aggressiivisin valtio maapallolla ja joka on käynyt lukemattomia epävakauteen johtavia, aggressiivisia ja laittomia sotia – pitäisi kieltää kaikki tekniikka, jota voitaisiin käyttää joukkotuhoaseita varten.

Iran, jonka ihmisoikeustilannetta pidämme – ja ainakin minä pidän – valitettavana, ei ole kuitenkaan suorittanut minkäänlaisia hyökkäyksiä naapureitaan vastaan. Se ei ollut esimerkiksi hyökkäävä osapuoli Iranin ja Irakin välisessä sodassa. Se voi olla kuitenkin Yhdysvaltain ja mahdollisesti Israelin hyökkäyksen ja niiden suunnitteleman iskun kohde. Emme ehkä halua, että sillä on aseita, joita voidaan käyttää hyökkäyksen aloittamiseksi – ainakaan minä en halua – mutta haluamme ehkä, että se voi käyttää ydinkilpeä estääkseen sitä vastaan kohdistuvan hyökkäyksen.

 
  
MPphoto
 

  Charles Tannock (ECR). (EN) Arvoisa puhemies, en yleensä puutu asiaan ja kaikkein vähiten keskustelussa Britannian kansapuolueen Euroopan parlamentin jäsenen kanssa, mutta että hän todella kehtaa syyttää jäsenvaltioita siitä, että ne vangitsevat ihmisiä poliittisten näkemystensä ja mielipiteidensä vuoksi! Voin suhtautua kriittisesti Euroopan unioniin, mutta en tiedä yhtään Euroopan unionin jäsenvaltiota, joka vangitsee ketään poliittisten näkemysten vuoksi, miksi muuten hänen kaltaisiaan henkilöitä päästettäisiin tänne, hyvänen aika?

(Välihuomautus: "Unkari".)

Pelkkää pötyä! Voitteko nimetä ja saattaa ne valtiot häpeään, jotka vangitsevat ihmisiä poliittisten mielipiteidensä vuoksi?

(Välihuomautuksia jäseniltä mukaan lukien Andrew Bronsilta, jolle annettiin puheenvuoro)

 
  
MPphoto
 

  Andrew Henry William Brons (NI). (EN) Arvoisa puhemies, totesin, että Unkari vangitsi edellisen hallinnon aikana useita henkilöitä pelkästään poliittisen toisinajattelun vuoksi. EU:ssa on monia valtioita, jotka vangitsevat ihmisiä vääräoppisen akateemisen mielipiteen vuoksi. Vaikka tämä akateeminen mielipide olisi väärä, ei ole perusteltua, että ihmisiä pidätetään sellaisten mielipiteiden vuoksi, joilla ei yllytetä väkivaltaan.

 
  
MPphoto
 

  Michael Gahler (PPE). (DE) Arvoisa puhemies, en halua kunnioittaa edellistä puhujaa viittaamalla hänen puheenvuoroonsa, mutta sen alussa hän sanoi jotain asianmukaista. Hän sanoi, että monille yksittäisille jäsenvaltioille, joilla on pienempi aseteollisuus, on kalliimpaa valmistaa aseita kustannustehokkaasti. Päätelmäni tästä on luonnollisesti eri kuin hänellä, eli että tarvittavat puolustustarvikkeet olisi valmistettava Euroopan unionissa huokeammin Euroopan puolustusviraston ja yhteisiä hankintoja koskevien ohjelmien avulla.

Haluaisin kuitenkin ensiksi kiittää neuvoston puheenjohtajaa puheenvuorostaan. Minusta on poliittisesti erittäin tärkeää voida todeta, että meillä on maailman uudenaikaisimmat oikeudellisesti sitovat perusteet aseiden viennistä. Mielestäni Euroopan unionin pitäisi olla ylpeä tästä.

Tässä yhteydessä minulla on yksi kysymys neuvoston puheenjohtajalle. Selvititte tapauksia, joista järjestetään kuuleminen, ja näin toimitaan luonnollisesti ainoastaan, kun jonkun valtion vastaava hakemus on hylätty ja toinen valtio aikoo vahvistaa vientihakemuksen. Rajoitettiinko keskustelut tästä asiasta neuvoston työryhmään vai, ja tämä on toinen kysymykseni, onko tästä jo keskusteltu poliittisella tasolla ministerineuvostossa? Tämä on tässä yhteydessä toinen kysymys, joka kiinnostaa minua.

 
  
MPphoto
 

  Justas Vincas Paleckis (S&D). (LT) Eräät kollegat ovat jo maininneet, että tähän Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) esittämään kysymykseen sisältyy tiettyjä arvoituksia ja teeskentelyä, ja siinä ei selvitetä selkeästi, miksi ja miten ongelma on syntynyt. Olisi ollut hyvä esittää asia selkeämmin tässä kysymyksessä. Meidän on toisaalta tunnustettava, että eräät Keski- ja Itä-Euroopan valtiot ovat erityisen herkkiä ja tuntevat olonsa vähemmän turvalliseksi kuin vanhat Euroopan unionin jäsenvaltiot. Neuvoston 8. joulukuuta 2008 annettuun yhteiseen kantaan sisältyi tiettyjä aseviennin alan ohjeita. Asiantuntijat myöntävät, että valtio, jota käsittelemme tänään, Ranska, ei rikkonut näiden sääntöjen rajoja, mutta tämä ei merkitse, etteikö meidän pitäisi parantaa ja tarkistaa näitä sääntöjä ja määräyksiä, kun turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa sovelletaan yhä enemmän käytössä. Olen täysin samaa mieltä kollegani Elmar Brokin kanssa siitä, että meidän on tehtävä enemmän yhteistyötä asealalla. Aseviennin osalta meidän on varmistettava, että luottamusta on enemmän ja epäilyjä vähemmän: ne ovat joskus perusteltuja ja joskus niitä syntyy ilman syytä. Ilman syytä syntyvät asettavat pienet ja suuret, uudet ja vanhat EU:n jäsenvaltiot vaarallisesti toisiaan vastaan. Tarvitsemme enemmän luottamusta ja solidaarisuutta, mikä ei synny itsekseen. Meidän on keskusteltava enemmän, käytävä rakentavia neuvotteluita ja vältettävä kiihkeitä syytöksiä ja keinotekoisia rinnastuksia 20. vuosisadan alkuun tai puoleenväliin, kun vahvemman oikeus hallitsi Eurooppaa. Meidän on parannettava kuulemismenettelyä EU:ssa, jotta saamme aikaan todellisia tuloksia. Silloin tästä keskustelusta on myös jotain hyötyä.

 
  
MPphoto
 

  Ryszard Czarnecki (ECR). (PL) Täällä on esitetty kauniita sanoja yhteistyöstä ja luottamuksesta, mutta minusta tuntuu, että unionin ulkopuolelle suuntautuvaa vientiä koskeva politiikka päätetään itse asiassa Ranskan tosiasiassa toteuttamien toimien perusteella. Suurimmat ja varakkaimmat jäsenvaltiot tekevät mitä haluavat, ja ne eivät kiinnitä huomiota normeihin ja sääntöihin, joista puhutaan niin paljon nykyään. Pelkästään viime päivinä olemme kuulleet jälleen kerran, että Ranska myi Mistral-hyökkäysaluksia Venäjälle. Jos tätä asiaa ei ole vielä lyöty lukkoon, niin ainoa syy on se, että Venäjä on aloittanut erityiset tarjouskilpailut, mutta me tiedämme joka tapauksessa, että tämä liiketoimi toteutetaan. Samaan aikaan venäläinen amiraali totesi juuri Venäjän Georgiaa vastaan tekemästä hyökkäyksestä, että jos Venäjällä olisi ollut Mistral-hyökkäysaluksia, Georgiaa vastaan käyty sota ei olisi kestänyt neljä tai viisi päivää vaan ainoastaan kaksi tuntia. Pitääkö EU:n jäsenvaltioiden todella myydä tällaisia aseita, kun tiedetään, että niitä ostavat valtiot eivät käytä niitä puolustautuakseen vaan hyökkäystarkoitukseen? Georgia ei ole voinut kuitenkaan ostaa puolustukseen käytettäviä aseita EU:n jäsenvaltioilta vuosiin, koska voimassa on näiden aseiden ostoa koskeva erityinen kauppasaarto. Tämä on kaksinaismoraalista toimintaa, ja sitä olisi vältettävä.

 
  
MPphoto
 

  Nikolaos Chountis (GUE/NGL). (EL) Arvoisa puhemies, kun tarkastellaan yhteistä kantaa ja edellytyksiä, jotka aseita vievien valtioiden on täytettävä, niin mieleen tulee Israel. Israel on valtio, joka ei noudata kansainvälistä oikeutta, joka rikkoo ihmisoikeuksia ja joka on vallannut Gazan alueen. Haluaisin tässä yhteydessä todeta tämän kysymyksen esittäneille jäsenille, että en ole kuullut viimeaikaisten tapahtumien vuoksi yhtään vaatimusta siitä, että olisi määrättävä seuraamuksia puolustustarvikkeiden ja aseiden vientiä koskevan kiellon rikkomisesta tai että olisi määrättävä muita seuraamuksia Israelille, koska se ei noudata näitä kriteerejä. Näitä seuraamuksia on käsitelty yhteisessä kannassa.

Ensimmäinen puhuja viittasi Euroopan poliittiseen solidaarisuuden osalta Kreikan esimerkkiin. Haluaisin muistuttaa teitä, että vaikka yhteisen kannan kahdeksannessa perusteessa todetaan, että kun yksi Euroopan unionin jäsenvaltio haluaa viedä aseita toiseen jäsenvaltioon, sen on otettava huomioon kyseisen jäsenvaltion taloudellinen tilanne. Kreikan tapauksessa Ranska ja Saksa painostavat sitä ostamaan aseitaan niiden poliittisen tuen varmistamiseksi. Ne toimivat näin ajankohdalla, kun Kreikka on suuressa taloudellisessa ahdingossa, siihen kohdistuu monia tarkastustoimia ja kun muun muassa eläkkeitä ja palkkoja joudutaan leikkaamaan.

Tämä kanta on tekopyhä ja osoittaa, että tämän näkemyksen perusteella tosiasia on se, että etusijalla on aseteollisuuden voitto eikä rauha, mitä periaatetta Euroopan unionin olisi sovellettava sen sijaan, että erimielisyydet ratkaistaan sotilaallisin keinoin.

 
  
MPphoto
 

  Jaroslav Paška (EFD). (SK) Monissa Euroopan unionin valtioissa on puolustustarvikkeiden tuottajien päämajoja ja operatiivisia sijoituskohteita. Monet muut valtiot kaikkialla maailmassa ovat hyvin kiinnostuneita niiden tuotteista. Kuitenkin näillä tarvikkeilla käytävä kauppa on erityistoimintaa, joka poikkeaa muilla hyödykkeillä käytävästä kaupasta, sillä kaupallisia yhteisöjä ja tiettyjä kaupallisia tapauksia koskevaan arviointiin liittyy turvallisuus- ja ulkopoliittisia rajoituksia.

Kyseessä oleva toiminta voidaan suorittaa ainoastaan, kun valtio antaa luvan käydä kauppaa puolustustarvikkeilla tai lisenssin puolustustarvikkeiden tuomiseksi, viemiseksi tai siirtämiseksi yhteisön rajojen sisällä. Koko menettely toteutetaan erittäin tarkkojen sääntöjen perusteella, ja sitä valvotaan tiukoilla tarkistuksilla, joita jäsenvaltioiden on suoritettava ulkopoliittisten velvoitteidensa mukaisesti. Jokaisen liiketoimen erityispiirteen ja ainutlaatuisen luonteen vuoksi tätä toimintaa pitäisi mielestäni koordinoida ainoastaan yksittäistapauksissa neuvoston tasolla ja useimmissa tapauksissa yleisesti siten, että keskitytään erityisesti arvioimaan mahdollisia tärkeitä ulkopoliittisia vaikutuksia.

 
  
MPphoto
 

  Arnaud Danjean (PPE). (FR) Arvoisa puhemies, haluaisin esittää kolme lyhyttä huomautusta tästä asiasta. Ensinnäkin, koska kyseessä on Ranskan kanta Mistral-aluksen myynnistä, haluaisin muistuttaa teitä, että minkäänlaista pitävää sopimusta ei ole tehty, että Mistral on alus, laiva, joka myydään aseistamattomana – mikä on yksi keskeisimmistä kysymyksistä Venäjän kanssa käytävissä neuvotteluissa – ja että Venäjä ei ole ryhtynyt neuvotteluihin ainoastaan Ranskan kanssa tällaisten välineiden ostosta. Haluaisin asettaa asiat oikeisiin mittasuhteisiin. Ymmärrän, että joissain valtioissa asiasta ollaan kiihdyksissä, mutta tunteet ovat yksi asia ja tosiasiat ovat aivan toisenlaisia.

Toiseksi, kuten huomautitte, arvoisa ministeri, Euroopan unionissa on aseiden vientiä koskevat käytännesäännöt, joista tuli yhteinen kanta Ranskan puheenjohtajakaudella vuonna 2008. Nämä käytännesäännöt ovat yhdet vaativimmista maailmassa. Toimimme erityisen esimerkillisesti tässä asiassa ja meillä on näiden käytännesääntöjen lisäksi, kuten eräs kollegamme meitä muistutti, ryhmä, joka tapaa säännöllisesti yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan puitteissa ja käsittelee näiden sääntöjen täytäntöönpanon lisäksi jäsenvaltioiden aseiden vientiä koskevia kansallisia toimintalinjoja. Sen vuoksi on olemassa foorumeita, joissa Mistralia koskevaa asiaa voidaan käsitellä aivan riittävästi.

Haluaisin lopuksi sanoa, että kun puhumme Euroopan solidaarisuudesta aseiden viennin alalla ja kun tarkastelemme tarvetta yhteisestä strategiasta ja yhteisestä puolustuspolitiikasta, meidän olisi tarkasteltava aseilla ja puolustustarvikkeilla käytävän kaupan koko sykliä. Siihen sisältyy myös tuonti ja luonnollisesti puolustusteollisuus. Tämän näkökulman vuoksi uskon, että monella valtiolla on vielä paljon tekemistä sen varmistamiseksi, että Eurooppa voi säilyttää teknologian alan työpaikat, osaamisen ja todellisen strategisen kapasiteetin armeijamme toiminnassa.

 
  
MPphoto
 

  Zoran Thaler (S&D). (SL) Modernien ranskalaisten sota-alusten viennissä Venäjälle on eurooppalainen ja poliittinen ulottuvuus. Siinä on myös solidaarisuuden ulottuvuus tai sen puute, koska asia koskee jäsenvaltioitamme Itämeren alueella sekä itäisen kumppanuuden kumppaneitamme: Georgiaa, Azerbaidžania, Ukrainaa ja niin edelleen.

Tiedämme, että Ranska oli välittäjänä Venäjän ja Georgian sodassa ja että siinä vaiheessa Venäjä hyväksyi ja allekirjoitti tietyt kansainväliset velvoitteet. Onko se kuitenkaan noudattanut niitä? Onko se esimerkiksi päästänyt Euroopan unionin tarkkailijat Etelä-Ossetiaan ja Abhasiaan? Pelkään, että tähän mennessä se ei ole.

Tiedämme, että neuvoston vuonna 2008 antama yhteinen kanta on hyvin tarkalleen määritelty. Tuojamaan on noudatettava kansainvälisiä velvoitteitaan ja ihmisoikeuksia ja sen on pidettävä yllä rauhaa, turvallisuutta ja vakautta alueella. Toimiiko Venäjä kuitenkaan näin?

Viimeinen kysymykseni on: onko Ranskalla tai pikemminkin presidentti Sarkozylla mahdollisuutta saada vastineeksi tästä epäilyttävästä hyökkäysalusten myynnistä Venäjälle takeet siitä, että Venäjä todella alkaa noudattaa kansainvälisiä velvoitteitaan?

 
  
MPphoto
 

  Charles Tannock (ECR). (EN) Arvoisa puhemies, tavanomaisia aseita tuottava teollisuus on tärkeä tekijä monen jäsenvaltion, kuten kotimaani Yhdistyneen kuningaskunnan taloudessa. EU:n jäsenvaltioiden on kyettävä epävakaassa ja vaarallisessa maailmassa puolustamaan itseään, etujaan ja liittolaisiaan ympäri maailmaa.

EU on kuitenkin hallitusten välisellä yksimielisellä sopimuksella tehnyt vaikuttavaa työtä. Se on saanut aikaan edistystä viime vuosina tiettyjen aseiden tuotannon ja jakelun rajoittamisen osalta, ja se on saanut jopa kiellettyä aseiden toimittamisen tietyille sortohallituksille. Voimme olla oikeutetusti ylpeitä, että puolustamme Ottawan sopimusta, minkä perusteella jalkaväkimiinat kielletään maailmanlaajuisesti. Viime vuonna voimaan tullut rypäleaseita koskeva yleissopimus on toivottavasti askel kohti näiden ikävien aseiden käytöstä poistamista, vaikka panen merkille, että ainakin kuusi EU:n jäsenvaltiota ei ole vielä ratifioinut sitä.

Teemme paljon työtä MPI:n alaisuudessa EU:n naapurivaltioissa, jotta aseidentuotantoa valvotaan ja ydinasevarastoja tuhotaan, ja tätä olisi jatkettava ja jopa tehostettava.

Meidän pitää aina suhtautua valppaasti terroristien pyrkimyksiin hankkia aseita maista, joissa loppukäyttäjiä koskevaa lupajärjestelmää ja aseiden vientiä valvotaan ja sovelletaan vähemmän tiukasti.

Lopuksi Euroopan unionin olisi pidettävä kahdesta syystä ennallaan Kiinaa koskeva aseidenvientikielto. Ensinnäkin koska sen hallinnon harjoittama ihmisoikeuspolitiikka kansalaisiaan kohtaan on surkeaa ja toiseksi, koska olisi osoitettava tukemme demokraattiselle liittolaisellemme Taiwanille, joka on mahdollisesti ensimmäisenä Kiinan tulilinjalla.

 
  
MPphoto
 

  Inese Vaidere (PPE). (LV) Hyvät kollegat, aseet ja puolustustarvikkeet eivät ole pelkästään kauppatuotteita; ne muodostavat erityisen alan, joka vaikuttaa suoraan kansalliseen turvallisuuteen. Aseiden ja puolustustarvikkeiden vienti kolmansiin maihin, erityisesti niihin, joiden demokratia on kyseenalainen, joissa ihmisoikeuksia rikotaan ja jotka ovat yhteistyössä sellaisten valtioiden kanssa, joissa voidaan havaita terrorismin merkkejä, voi muodostaa vakavan uhan Euroopan unionin lisäksi kolmansille maille. Juuri tämän vuoksi tätä on pidettävä tärkeänä osana Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Miten voimme puhua yhteisestä puolustuspolitiikasta, kuten komission puheenjohtaja Barroso eilen, jos jokainen valtio voi harjoittaa omaa erillistä asekauppaansa? Ranskan päätös myydä Mistral-hyökkäysalus merkitsee puolustusteknologian suoraa siirtoa kolmanteen maahan, jolla ei ole sotilasliittoa EU:n kanssa. Meidän on tunnustettava että teknologian siirto ei sinänsä tarkoita, että kyseinen valtio suhtautuu myönteisemmin Euroopan unionia kohtaan, kuten jäsen Lelouch, Ranskan Eurooppa-ministeri ja jotkut parlamentin jäsenet ovat esittäneet tämänpäiväisessä keskustelussa. Mikään Euroopan unionin strategia ei onnistu, jos siinä ei noudateta yhteisesti hyväksyttyjä periaatteita. Tämä pätee myös Euroopan unionin valtioiden väliseen solidaarisuuteen sekä yhteisen edun tunnustamiseen päätöksentekoprosessissa. Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa ja neuvoston yhteisessä kannassa, joissa määritellään yhteiset säännöt, joilla hallitaan puolustusteknologian ja puolustustarvikkeiden viennin valvontaa, korostetaan solidaarisuuden merkitystä. Yksittäiset lyhyen aikavälin taloudelliset etunäkökohdat eivät saa olla Euroopan unionin yhteisten painopisteiden ja tavoitteiden esteenä. Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan vaikuttavat päätökset on tehtävä yhdessä ja EU:n kaikkia jäsenvaltioita kuulleen, ja niitä varten on laadittava asianmukainen ja oikeudellisesti sitova mekanismi, jonka perusteella kaikkia mahdollisia vaikutuksia tarkastellaan yhteisesti laadittujen edellytysten perusteella. Kiitos.

 
  
MPphoto
 

  Marietta Giannakou (PPE). (EL) Arvoisa puhemies, tänään neuvostolle esitetty kysymys tarjoaa tilaisuuden ottaa esille toisen tärkeän seikan, jota monet meistä tukivat Eurooppa-valmistelukunnan ja hallitustenvälisen konferenssin puitteissa. Tarkoitan tällä yleistä kysymystä puolustuksesta ja turvallisuudesta Euroopassa sekä aseiden valmistusta koskevan viraston ja yhteistä puolustusta koskevan viraston luomista.

Emme saa unohtaa, että Yhdysvalloissa valmistetaan panssarivaunuja yhdellä tuotantolinjalla, mutta Euroopassa niitä valmistetaan 16 eri tuotantolinjalla. Siten meillä olisi suurtuotannon etu. Kuitenkin, kun otetaan huomioon neuvoston vuoden 2008 yhteinen kanta aseviennin valvonnasta, meidän on myönnettävä, hyvä Olivier Chastel, että todellista valvontaa ei ole olemassakaan. En viittaa Ranskaan; Viittaan jokaiseen valtioon Euroopassa, koska todellista valvontaa ei harjoiteta sen varmistamiseksi, vievätkö ne valtiot, joihin me viemme tuotteita, tavarat sellaisiin kolmansiin maihin, joille emme koskaan antaisi aseita, eli toimivatko ne välittäjinä.

Minusta tuntuu, että YUTP:n puitteissa perustettu ryhmä ei pysty valvomaan jäsenvaltioita, jotta varmistetaan, minne ne tarkalleen vievät aseita. Jos pystymme soveltamaan tätä yhteistä kantaa ja jos on olemassa erityisiä rajoituksia, niin silloin olemme edistyneet. Onnistumme kuitenkin aseiden viennin valvonnassa ainoastaan, jos voimme luoda aidon yhteisen puolustusviraston, jonka avulla voimme supistaa kustannuksia ja samanaikaisesti tukea periaatteitamme ja arvojamme sekä osoittaa niitä käytännössä aseiden tuotannon ja viennin yhteydessä.

 
  
MPphoto
 

  Alf Svensson (PPE). (SV) Arvoisa puhemies, eilen, kun komission puheenjohtaja piti puheensa, korostettiin, että EU:n olisi puolustettava yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Olemme kuulleet tämän asian jo monta kertaa. Komission puheenjohtaja Barroso puhuu myös yhteisestä puolustuksesta. Minun mielestäni tämä politiikka ei ole kuitenkaan johdonmukaista jos emme sisällytä siihen myös puolustusteollisuutta ja aseiden vientiä. Kuten sanottu, EU:n perustamissopimukseen sisältyy – ja tämä on tietenkin oltava itsestään selvää – solidaarisuusperiaate ja jäsenvaltiota sitova edellytys kuulla toisia neuvostossa ja Eurooppa-neuvostossa kaikista ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksistä. Voiko tämä olla yhtään selkeämpää?

Neuvoston yhteisessä kannassa, joka annettiin 8. joulukuuta 2008, vahvistetaan yhteiset säännöt puolustusteknologian ja -välineiden valvonnasta. Minne nämä kaikki yhteiset kannat päätyvät? Eivätkö ne koske Ranskaa? Eivätkö ne koske mahdollisesti edes meitä? EU:n jäsenvaltiot Liettua, Viro, Puola ja sen lisäksi Georgia väittävät, että Mistral-aluksen myynti Venäjälle on heikentänyt näiden valtioiden turvallisuutta. Amiraali Vladimir Vysotski, Venäjän laivaston ylipäällikkö, on todennut, että jos Venäjällä olisi ollut Mistral-luokan alus Georgian konfliktin aikana, Venäjän Mustanmeren laivasto olisi toteuttanut operaationsa 40 minuutissa 26 tunnin sijasta.

Suurten jäsenvaltioiden ei pitäisi saada erivapauksia. Tiedämme, että suuret haluaisivat yksinoikeuden asevientiin, ja tätä ei luonnollisesti voida hyväksyä. Puheenjohtajavaltiona toimivan Belgian tehtävänä pitäisi olla keskustelun aloittaminen EU:ssa, jotta aseiden viennistä saadaan selkeät yhteiset määräykset.

 
  
MPphoto
 

  Tunne Kelam (PPE). (EN) Arvoisa puhemies, tämä keskustelu koskee kahdenvälisiä toimia verrattuna yhteisiin toimintalinjoihin ja solidaarisuuteen. Itse asiassa monen jäsenvaltion kansalaiset ovat vakavasti huolissaan modernin puolustusteknologian välittömästä viennistä kolmansiin maihin.

Ainoastaan vuosi sitten Venäjä kävi sotaharjoituksia Koillis-Euroopassa, ja niiden suunnitelmat suunnattiin Baltian maita vastaan sotilaallisen hyökkäyksen kohteina. Kuulimme Venäjän laivaston komentajan kuuluisat sanat, että jos Venäjällä olisi ollut Mistral-tukialuksia käytössään elokuussa 2008, se olisi voinut suorittaa operaationsa kolmessa tunnissa kolmen päivän sijasta.

Olen tyytyväinen valtiosihteeri Chastelin ilmoituksesta, jota on minusta erittäin myönteinen vastaus huolenaiheisiimme, ja kollegamme Danjeanin ilmoituksesta, että mitään sotilasalan tekniikkaa ei myydä. Venäläiset ovat kuitenkin pitäneet kiinni ja pitävät kiinni jatkossakin siitä, että he ostavat juuri tällaista puolustustekniikkaa.

Yhteen kysymykseen on vielä vastattava. Miksi neuvostossa ei käydä neuvotteluja ja tavanomaisia keskusteluja siitä, kun yksi jäsenvaltio aikoo myydä puolustusteknologiaa kolmanteen maahan? Tämä on viestimme neuvostolle. Haluaisimme kiinnittää huomion siihen, että neuvostossa olisi keskusteltava säännöllisesti puolustustarvikkeiden viennistä kolmansiin maihin.

 
  
MPphoto
 

  Krzysztof Lisek (PPE). (PL) Arvoisa puhemies, aseiden ja puolustusteknologian tuotantoa ja vientiä käsitellään nyt ja tulevaisuudessa monissa keskusteluissa ja se on jatkossakin vaikea keskusteluaihe kiistanalaisen luonteensa vuoksi. Konfliktien lietsomisesta ja epävakauden aiheuttamisesta eri alueille esiintyy aina epäilyksiä ja niitä voi esiintyä edelleen. Aseiden viennin valvonta on, kuten aikaisemmat puhujat korostivat, myös vaikeaa. Toisaalta aseteollisuus on monessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa tärkeä teollisuudenala. Ranska, Yhdistynyt kuningaskunta, Saksa, Puola, Tšekin tasavalta ja monet muut jäsenvaltiot sekä myös Yhdysvallat, Venäjä ja muut Euroopan unionin ulkopuoliset valtiot vievät aseita. Olemme sen vuoksi kaukana tilanteesta, jossa aseiden tuotanto ja vienti on riippuvainen EU:n politiikasta. Jäsenvaltioilla on tällä hetkellä merkittävä itsemääräämisoikeus tällä alalla, mutta niiden on yhtenäistettävä lainsäädäntöään neuvoston vuonna 2008 antaman yhteisen kannan perusteella.

Lyhyt kommentti Mistralista: ranskalaisten kollegojeni pitäisi ymmärtää Baltian maiden ja Puolan levottomuus. Venäläiset kenraalit sanovat, että nämä alukset voidaan sijoittaa Itämerelle. Itämeri on meri, jonka ympärillä sijaitsee Venäjän lisäksi ainoastaan Euroopan unionin jäsenvaltioita.

 
  
MPphoto
 

  Andrzej Grzyb (PPE). (PL) Arvoisa puhemies, Arturs Krišjānis Kariņšin esittämä kysymys on selvästi perusteltu, ja se esitettiin useita kertoja ulkoasiainvaliokunnan kokouksessa. Jäsenet eivät saaneet tyydyttävää vastausta. Neuvoston on toteutettava erityisiä toimia tässä asiassa, jotta tämän kysymyksen esittäneet henkilöt pystytään vakuuttamaan tästä erityisesti siksi, että kysymys on annettu olosuhteissa, joita Tunne Kelam ja Ryszard Czarnecki ovat kuvanneet täällä useasti. Viittaan tapaan, jolla Venäjän sotilasjohtajat suhtautuvat tähän asetyyppiin ja erityisesti siihen, että Mistral-hyökkäysalukset ovat hyökkäysaseita. Tämä merkitsee, että kyse ei ole ainoastaan myyntitapahtumasta, vaan se myös herättää kysymyksiä siitä, mitkä tämän myynnin seuraukset olisivat. Ymmärrämme, että vuoden 2008 direktiivi on voimassa, mutta meidän on myös hyväksyttävä, että elämässä on joskus enemmänkin kuin direktiivin säännöksiä ja voimassa olevia sääntöjä. Georgian konfliktin valvontaa koskeva tapaus, jossa Euroopan unioni on osapuolena ja jota ei ole ratkaistu, osoittaa, että tällaista päätöstä tarvitaan.

 
  
MPphoto
 

  Kyriakos Mavronikolas (S&D). (EL) Arvoisa puhemies, Euroopan unioni todella rakentaa tällä hetkellä yhteistä ulkopolitiikkaa ja puolustuspolitiikkaa, joten epäilemättä olisi oltava tiettyjä protokollia, joilla säännellään aseteollisuuden toimia kolmansia maita kohtaan. Tämän keskustelun aihe kuitenkin herättää kysymyksen, jonka esille ottamista pidän tarpeellisena tämänpäiväisessä täysistunnossa.

Miten voimme perustella, että aseteollisuus erityisesti Yhdistyneessä kuningaskunnassa soveltaa kauppasaartoa Kyproksen tasavaltaan, joka on Euroopan unionin jäsenvaltio, ja Kyproksen asevoimiin, kun samaan aikaan Turkin annetaan nykyaikaistaa, siirtää ja kuljettaa puolustusvälineitä ja muita välineitä miehitetyn Kyproksen alueella?

 
  
MPphoto
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE). (ES) Arvoisa puhemies, toimin parlamentin esittelijänä usean vuoden ajan, jolloin tämä parlamentti vaati melkein yksimielisesti saattamaan vuoden 1998 käytännesäännöt sitovaksi yhteiseksi kannaksi, joka hyväksyttiin vuonna 2008. Silloin kuitenkin totesimme, että tämä olisi edistysaskel, mutta ei lopullinen askel; askel, joka oli tarpeellinen, mutta joka ei ollut riittävä, mikä on käynyt selväksi tämänpäiväisessä keskustelussa.

Haluaisin muistuttaa parlamenttia, että Euroopan unionin kaikki jäsenvaltiot tukevat aseviennin valvontaa koskevaa kansainvälistä sopimusta Yhdistyneissä Kansakunnissa ja että tämä on keskeinen asia.

Aseiden vienti ei ole sama asia kuin jääkaappien vienti. Sillä on erittäin vakavia seurauksia, koska aseet tappavat; ne tuhoavat ja köyhdyttävät yhteiskuntia. Euroopan unioni juuri edistää tätä, kun se vie aseita Israeliin, Kolumbiaan tai Afganistaniin. Meidän pitäisi toimia siten, että otamme huomioon tämän vastuun.

Sen vuoksi pidän tarpeellisena muistuttaa parlamenttia, että tämän asian käsittely ei koske ainoastaan sisämarkkinoita, kauppaa tai turvallisuutta vaan selkeästi kansainvälistä vastuuta, ja pelkään, että emme toimi näin.

 
  
MPphoto
 

  Laima Liucija Andrikienė (PPE). (EN) Arvoisa puhemies, olemme Lissabonin sopimuksen ansiosta edelleen parantaneet toimintalinjojen yhteensovittamista ja solidaarisuutta monilla aloilla, kuten ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Sopimukseen sisältyy myös keskinäistä avunantoa koskeva lauseke, jos jotain jäsenvaltiota uhataan sotilaallisesti.

Tämän vuoksi Ranskan suunnitelmat myydä neljä Mistral-sota-alusta Venäjälle ja jakaa joitain laivanrakennusteknologian tietoja vaikuttavat huolestuttaville. Lisäksi Mistral-aluksia käytetään selvästi hyökkäystarkoitukseen. Korostan, että kyse on hyökkäyksestä eikä puolustuksesta.

Sen vuoksi ennen kuin todella teemme jotain Lissabonin sopimuksessa säädetyillä solidaarisuutta koskevilla määräyksillä, meidän pitäisi varmistaa, että emme heikennä EU:n muiden jäsenvaltioiden tai naapureidemme turvallisuutta.

Kehotan neuvostoa tekemään kaikkensa aloittaakseen laajat keskustelut EU:ssa tarpeesta luoda kolmansiin maihin myytäviä aseita koskeva yhteinen määritelmä ja uudistettu lähestymistapa.

 
  
MPphoto
 

  Janusz Władysław Zemke (S&D). (PL) Arvoisa puhemies, haluaisin kiinnittää huomion siihen, että aseiden vienti liittyy aina EU:n turvallisuuspolitiikkaan. Aseiden vienti ei ole itsenäinen tai erillinen ala. Nämä asiat eivät rajoitu ainoastaan sotilaalliselle tai taloudelliselle alalle, koska vientiin liittyy yritysten voitto, ja tämä on aina yhteydessä menettelytapoihin. Sen vuoksi haluaisin tukea niitä, jotka ehdottavat, että keskusteluja käydään neuvoston täydessä kokoonpanossa kokouksessa, jossa käsitellään unionin politiikkaa viennin ja puolustusyhteistyön alalla. Meillä on esimerkiksi huomattava määrä huomautuksia ja epäilyksiä Mistral-hyökkäysalusten viemisestä Venäjälle, mutta jos tarkastelemme asiaa toisella tavalla ja pohdimme esimerkiksi Euroopan ohjuspuolustusjärjestelmän rakentamista, mielestäni olisi etujemme mukaista ottaa Venäjä mukaan asiaan. Toisin sanon, lyhyesti todettuna, nämä asiat eivät ole niin selviä, kuin miltä ne vaikuttavat.

 
  
MPphoto
 

  Katarína Neveďalová (S&D). (SK) En ole missään nimessä asealan tai samankaltaisen alan asiantuntija, mutta olen täällä tänään pasifistina, ja haluaisin tarkastella tätä ongelmaa Euroopan unionin tavallisen kansalaisen näkökulmasta. On otettava huomioon, että Euroopan unioni tuottaa jatkuvasti aseita tällä hetkellä ja että maailmassa on käynnissä lähes 30 sotaa sekä lukuisia muita alueellisia ja paikallisia konflikteja ja että meidän pitäisi myös ymmärtää, että tuotamme aseita, jotka on suoraan tarkoitettu hävittämistä ja tappamista varten.

Meidän pitäisi ehkä pohtia, olisiko parempi, että joka vuosi valtioiden talousarvioihin antamamme varat, joilla aseistetaan tai varustetaan armeijoita, siirretään jollain tavalla koulutukseen, mistä olisi talouskriisin aikana paljon enemmän hyötyä kuin aseista. Minua kiinnostaa myös kovasti, miten jotkut teistä ehkä vastaavat tähän kysymykseen: kuinka moni jäsenvaltio on vähentänyt puolustusmäärärahojaan tämän talouskriisin aikana ja kuinka paljon? Ehkä meidän kaikkien pitäisi pohtia tätä, koska en usko, että tarjoamme hyvän esimerkin nuoremmille sukupolville uskomalla, että esimerkiksi ammunnan, mikä on itse asiassa eräänlaista tuhoamista, pitää olla olympialajin tasolla.

 
  
MPphoto
 

  Olivier Chastel, neuvoston puheenjohtaja. (FR) Arvoisa puhemies, tämä oli erittäin mielenkiintoinen keskustelu, ja haluaisin palata kahteen käsitteeseen hieman tarkemmin.

Ensinnäkin haluaisin muotoilla uudelleen vastuuta koskevan käsitteen. Yhteisen kannan 4 artiklan 2 kohdan mukaan päätös sotilasteknologian tai puolustustarvikkeiden siirrosta tai siirron epäämisestä on kunkin jäsenvaltion omassa harkinnassa. Näin ollen tämä vastuu on ensinnäkin kansallisella tasolla ja yhteisessä kannassa tätä vastuuta ei viedä selvästikään pois jäsenvaltioilta, vaan sen perusteella otetaan käyttöön monenlaisia säännöksiä, joilla varmistetaan tietojen tehokas koordinointi ja vaihto jäsenvaltioiden välillä.

Toinen käsite, johon haluaisin palata, on avoimuutta koskeva käsite. Yhteisen kannan mukaan jäsenvaltioiden on laadittava vuosikertomus aseviennistään. Näiden kansallisten kertomusten perusteella laadittu Euroopan unionin kertomus julkaistaan vuosittain, ja siinä annetaan tietoa myönnettyjen lupien taloudellisesta arvosta vastaanottajamaan ja sotilastarvikkeiden luokan mukaan eriteltyinä sekä evättyjen lupien määrästä ja mahdollisista myöhemmistä kuulemisista jäsenvaltioiden kanssa.

Euroopan unionin vuosikertomuksen lisäksi yhteisessä kannassa edellytetään, että jäsenvaltiot julkaisevat kansallisia kertomuksia puolustusteknologian ja -tarvikkeiden viennistä. Yhteisessä kannassa tavoiteltu avoimuus koskee sen vuoksi Euroopan unionin tasoa ja kansallista tasoa, mutta on totta, että Euroopan unionin olisi näytettävä esimerkkiä tässä asiassa.

Haluaisin myös sanoa, kuten monet teistä ovat huomauttaneet, että yhteinen kanta merkitsee huomattavaa edistysaskelta käytännesääntöihin verrattuna. Yhteinen kanta hyväksyttiin joulukuussa 2008, eli alle kaksi vuotta sitten. On kohtuullista, että sallimme yhteisen kannan mukaan käyttöön otetuille uusille säännöksille aikaa tulla voimaan ennen kuin ryhdymme tarkistamaan tällaista uutta järjestelmää, vaikka nyt, kun olen kuunnellut teitä ja ymmärtänyt, mitä olette esittäneet, vaikuttaisi houkuttelevalta tiukentaa sitä tai liittää siihen seuraamusjärjestelmä.

Lopuksi hyvin erityisen kysymyksen selventämiseksi haluaisin rauhoittaa teitä, että yhteisestä kannasta on keskusteltu useasti poliittisella tasolla erityisesti neuvostossa etenkin Kiinaa koskevan asevientikiellon yhteydessä.

 
  
MPphoto
 

  Frédérique Ries (ALDE). – (FR) Arvoisa puhemies, en voi vedota mihinkään työjärjestyksen artiklaan. Haluaisin vain välittää tämän tärkeän uutisen: Iranin ulkoministeri on juuri ilmoittanut, että hän on lykännyt Sakineh Mohammadi-Ashtiani kuolemaan kivittämistä koskevaa tuomiota.

Me kaikki Euroopan parlamentissa olemme ponnistelleet ja koko maailman demokraattiset voimat ponnistelevat tällä hetkellä, että saataisiin enemmän aikaan kuin tuomion lykkääminen ja että hänen tuomionsa kumotaan. Tämä on alku, ja meidän on jatkettava toimia. Olen pahoillani, mutta minusta nämä tiedot oli jaettava.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (IT) Kiitos, Frédérique Ries. Tämä on juuri se, mitä sanoin istuntoa avattaessa, kun ilmoitin tämän uutisen, ja olen tyytyväinen, että vahvistatte tämän. Jatkamme taistelua, jotta oikeudenkäynti käydään uudelleen ja yleisesti, jotta ihmisoikeuksia noudatetaan kaikkialla maailmassa.

Keskustelu on päättynyt.

 

12. Kansalaisjärjestöjä koskeva lakiehdotus Israelissa (keskustelu)
Puheenvuorot videotiedostoina
MPphoto
 

  Puhemies. (IT) Esityslistalla on seuraavana Franziska Katharina Brantnerin ja Nicole Kiil-Nielsenin Verts/ALE-ryhmän puolesta, Annemie Neyts-Uyttebroeckin, Alexandra Theinin, Ivo Vajglin, Baroness Sarah Ludfordin ja Leonidas Donskisin ALDE-ryhmän puolesta, Véronique De Keyserin S&D-ryhmän puolesta ja Marie-Christine Vergiatin GUE/NGL-ryhmän puolesta komissiolle esittämä suullinen kysymys kansalaisjärjestöjä koskevasta lakiehdotuksesta Israelissa (O-0046/2010 – B7-0319/2010).

 
  
MPphoto
 

  Franziska Katharina Brantner , laatija. (EN) Arvoisa puhemies, olen täällä demokratian ystävänä ja myös Israelin demokratian ystävänä. Koska olemme huolissamme Israelin demokratiasta, esitimme kysymyksen ennen kesää Israelin kansalaisjärjestöihin sovellettavasta laista, joka muistutti joitain lakeja, joita tiedämme olevan vähemmän demokraattisilla alueilla maailmassa. Lakiin sisältyi se, että kansalaisjärjestöt sisällytettiin poliittisten puolueiden rekisteriin ja niiltä poistettiin verovapaa asema. Tämä oli meistä erittäin huolestuttavaa.

Olemme panneet tyytyväisinä merkille, että tätä asiaa on muutettu ja että se on poistettu, mutta valitettavasti siihen sisältyy edelleen säädösehdotus, jolla lisätään ulkomaisista poliittisista yhteisöistä peräisin olevien varojen avoimuutta. Yksityisiltä tukijoilta ei edellytetä sen perusteella samaa, ja pidämme tätä erittäin huolestuttavana. Lakia kannattavat henkilöt mainitsevat erityisesti Euroopan unionin yhtenä tukijana.

EU on yksi uuden lain kohteista, koska monet Israelissa olevat henkilöt, jotka eivät välttämättä pidä demokratiasta tai ihmisoikeuksista, ovat sitä mieltä, että EU tukee Israelin etujen vastaisia hankkeita toteuttavia kansalaisjärjestöjä ilman, että määritellään, mitä tällaiset edut ovat.

Olemme erittäin huolissamme ja haluaisimme tietää, mitä tämä teidän mielestänne merkitsee EU:n rahoitukselle. Miten meidän pitäisi reagoida tähän teidän mielestänne? Eikö meidän pitäisi ainakin edellyttää, että Israelin kansalaisjärjestöjen osalta kaikkiin tukijoihin – yksityisiin ja julkisiin tai jotka ovat EU:sta tai muista maista – olisi sovellettava samoja avoimuussääntöjä?

 
  
MPphoto
 

  Annemie Neyts-Uyttebroeck, laatija. – (EN) Arvoisa puhemies, sen jälkeen kun allekirjoitin komissiolle esitettävän suullisen kysymyksen uudesta Israelin kansalaisjärjestöjen avoimuutta koskevasta lakiehdotuksesta, millä nimityksellä siihen viittaa israelilainen kansalaisjärjestö nimeltä NGO Monitor, tätä ehdotusta on huomattavasti lievennetty, kuten Franziska Brantner juuri esitti. Ryhmäni ja minä itse pidämme näitä muutoksia myönteisinä. Enää ei edellytetä, että kaikkien järjestöjen, jotka saavat ulkomaista tukea poliittiseen toimintaan Israelissa, on rekisteröidyttävä poliittisten puolueiden rekisteriin. Vaikuttaa siltä, että nämä järjestöt eivät ole enää vaarassa menettää verovapausasemaansa ja että mahdollisista rikkomuksista rangaistaan sakoilla.

Kuten sanoin, nämä muutokset ovat myönteisiä. Israelin viranomaiset ja monet Israelin kansalaisjärjestöt eivät ehkä pitäneet vastauksestamme alkuperäiseen lakiin, mutta kuten olemme nähneet, toimillamme on ollut vaikutusta.

Tämänhetkisen lakiesityksen tavoite herättää kuitenkin huolenaiheita. Ensinnäkin vaikuttaa siltä, että se kohdistuu EU:hun ja sen jäsenvaltioihin ja sillä pyritään painostamaan niitä. Lainaan tausta-asiakirjaa, jonka saimme mainitsemaltani kansalaisjärjestöltä (israelilaiselta NGO Monitor -järjestöltä): "EU ja sen jäsenvaltiot kanavoivat vuosittain kymmeniä miljoonia euroja pienelle määrälle erityisen politisoituneita israelilaisia kansalaisjärjestöjä epäselviä menettelyitä soveltamalla. Sillä, missä määrin Euroopan valtiot käyttävät kansalaisjärjestöjen rahoittamista Israelin poliittiseen ja julkiseen keskusteluun vaikuttamiseksi, ei ole vastinetta demokratioiden välisissä suhteissa. Tämän vuoksi ulkomaisten hallitusten rahoituksen laajempi avoimuus on tärkeää Israelin demokraattiselle prosessille ja yleisön tiedonsaantioikeudelle."

On sanomattakin selvää, että monet näistä väitteistä ovat täysin perättömiä, mutta ne ovat hyvin paljastavia. Ne osoittavat, miten vahva epäluottamus vallitsee monen israelilaisen mielipidevaikuttajan ja EU:n välillä, ja meidän on tehtävä asialle jotain. Ne osoittavat myös, miten puolustuskannalla Israelin yleinen mielipide pääasiassa on, ja myös tämä on huolenaihe. Molemmat seikat tekevät Lähi-idän tilanteen rauhanomaisesta ratkaisemisesta vielä nykyistäkin vaikeampaa. Kysymykseni komission jäsenelle on: mitä aiotte tehdä tilanteen parantamiseksi?

 
  
MPphoto
 

  Véronique De Keyser, laatija. – (FR) Arvoisa puhemies, Goldstonen raportilla oli ennakoimaton tulos.

Tarkoituksena oli saada totuus selville Cast Lead -operaation aikana joulukuussa 2008 mahdollisesti suoritetuista sotarikoksista, ja tämä itse asiassa aiheutti kovaa vastustusta Israelissa. Tuomari Goldstone joutui kärsimään henkilökohtaisista hyökkäyksistä, ja ne kansalaisjärjestöt, joilla oli rohkeutta antaa todisteita, joutuivat arvostelun kohteeksi. Piakkoin tämän mediakohun jälkeen esitettiin monia lakiehdotuksia, joilla kansalaisjärjestöjä pyrittiin valvomaan vielä enemmän ja heikentämään kaikenlaista hallituksen politiikan vastustamista.

Niihin sisältyi kansalaisjärjestöjä koskeva lakiehdotus, jonka perusteella niitä pidettiin aluksi poliittisina järjestöinä ja niitä ei sen vuoksi vapautettu verotuksesta.

Toiseksi niihin sisältyi lakiehdotus, jolla tehtiin rangaistavaksi israelilaisten tuotteiden boikotoiminen, vaikka kyse olisi siirtokunnista peräisin olevista tuotteista. Tähän sisältyi jonkun hallituksen, järjestön tai ulkomaista alkuperää olevan kansalaisen vaatima boikotti. Eli jos ranskalainen henkilö kehottaa boikotoimaan siirtokunnista peräisin olevia tuotteita Internetissä, häntä voitaisiin rangaista, ja jos palestiinalaishallinto toimii samoin, niin sitäkin rangaistaan.

Kolmanneksi lakiesitys yleisestä toimivallasta, joka antaa Israelille valtuudet päättää tämänkaltaisista tapauksista.

Monia muita sanan- tai liikkumisvapautta koskevia lakiesityksiä laaditaan parhaillaan. Ei ole mahdollista luetella niitä kaikkia, mutta ne ovat samantapaisia ja huolestuttavia. Niiden perusteella rikotaan suoraan sananvapautta, joka on luovuttamaton ihmisoikeus ja demokratian tarpeellinen ilmentymä.

On myönteistä, että Knesset on tarkistanut kansalaisjärjestöjä koskevaa lakia siinä määrin, että se on kansalaisjärjestöistä lähes hyväksyttävä. On syytä toivoa, että samoin toimitaan toistenkin lakiehdotusten suhteen, kuten boikotointia koskevan lain osalta. Se toimitetaan Knessetin ensimmäiseen käsittelyyn 15. syyskuuta.

Haluaisin kiinnittää komission huomion tähän seikkaan: jos emme voi enää todeta, että meidän sopimustemme nojalla laittomasti tuotuja tuotteita ei voida ostaa Euroopassa, kyse olisi aivan samasta asiasta kun jos kiellämme esimerkiksi väärennettyjen tuotteiden tai torilla myytävien varastettujen kellojen oston kieltämistä koskevat ohjeet. Parlamentti seuraa tätä asiaa tiivisti.

Haluaisin tältä osin kysyä EU:lta: mitä me Euroopassa teemme tämän Israelin ja Palestiinan välisen rauhanprosessin hyväksi? Missä oli korkea edustajamme? Missä vaiheessa olemme tässä tärkeässä prosessissa?

 
  
MPphoto
 

  Marie-Christine Vergiat, laatija. (FR) Arvoisa puhemies, tämän vuoden alussa Israelin hallitus hyväksyi lakiehdotuksen, jolla asetetaan suoraan kyseenalaiseksi Euroopan unionin Israelin kansalaisjärjestöille tarjoama tuki.

Olin yksi tämän kysymyksen allekirjoittajista ja olen tyytyväinen, että tämä antaa mahdollisuuden tarkastella Israelin kansalaisjärjestöjen erinomaista työtä. Ne toimivat päivittäin rauhan, demokratian ja yleisemmin ihmisoikeuksien puolesta Israelin valtion alueella. Nämä kansalaisjärjestöt unohdetaan aivan liian usein Israelin ja Palestiinan välisessä konfliktissa, vaikka ne tekevät merkittävää työtä, kuten jo mainitsin, ja ne joutuvat kärsimään häirinnästä.

Israelin hallitus on hieman perääntynyt painostuksen, erityisesti meidän painostuksemme vuoksi, mutta se ei ole muuttanut politiikkansa suuntaa. Israelin viranomaiset pyrkivät ottamaan käyttöön todellisen oikeustoimien arsenaalin, jotta heidän politiikkansa arvosteleminen estetään myös ulkomailla.

Minäkin keskityn säännöksiin, joilla pyritään kieltämään boikotointitoimet ja mikä vielä pahempaa, joiden nojalla asetetaan kyseenalaiseksi yleinen lainkäyttövalta, joka on kirjattu useisiin Israelin allekirjoittamiin kansainvälisiin sopimuksiin. Valitettavasti kuitenkin tiedämme, että Israelin hallitus harjoittaa joskus vaihtelevan geometrian lähestymistapaa kansainväliseen oikeuteen nähden. Tiedämme itse asiassa, että nämä ehdotukset ovat Israelin hallituksen vastaus Goldstonen raporttiin.

Arvoisa komission jäsen, EU on luonut etuoikeutetun kumppanuuden Israelin kanssa ilman, että mitään voidaan kyseenalaistaa. Meistä täällä Euroopan parlamentissa vaikuttaa, että asialla on rajansa. Meidän on saatava loppumaan Israelin harjoittama häirintä sen politiikkaa arvostelevia kansalaisjärjestöjä kohtaan ja vaadittava varauksetta, että se peruuttaa nämä ehdotukset, jotka eivät sovi demokratiaksi itseään nimittävälle valtiolle.

Voitteko vakuuttaa meille siinäkin tapauksessa, että tämä lainsäädäntö hyväksytään, vaikka toivonkin muuta, että Euroopan unioni jatkaa kuitenkin edelleen näiden Israelissa toimivien kansalaisjärjestöjen rahoittamista? Voitteko kertoa, miten komissio aikoo vakuuttaa hallitusta peruuttamaan nämä toimenpiteet ja turvaamaan yhdistymisvapautta koskevan oikeuden, joka on demokratian perustavanlaatuinen tukipylväs? Voitteko vakuuttaa meille, että osana Euroopan ulkosuhdehallinnon perustamisprosessia ihmisoikeuksista vastaavat yhteyshenkilöt nimitetään Israeliin, jotta kansalaisjärjestöillä on neuvottelijoita paikan päällä?

 
  
MPphoto
 

  Štefan Füle, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, kansalaisjärjestöillä on merkittävä rooli avoimissa ja demokraattisissa yhteiskunnissa. Israelilla on kiistatta perinteitä vapaasta, avoimesta ja elinvoimaisesta kansalaisyhteiskunnasta, jolla on myönteinen rooli monilla aloilla, mukaan lukien ihmisoikeuden seurannassa Israelissa ja miehitetyillä palestiinalaisalueilla, ja jotka tuovat esiin ympäristö- ja kulttuurialan kysymyksiä.

EU on tehnyt yhteistyötä Israelin kansalaisjärjestöjen kanssa monen vuoden ajan ja se on kiinnostunut jatkamaan tätä tuloksekasta yhteistyötä erityisesti siksi, että monella Israelin kansalaisjärjestöllä on ammatillisen osaamisen maine aloillaan. Tämän vuoksi olemme seuranneet huolestuneena Knessetissä käytyä keskustelua ulkomaisen rahoituksen julkistamista koskevasta laista. Olemme saattaneet useaan otteeseen nämä huolenaiheet selvästi Israelin viranomaisten tietoon.

Kuten komission naapuruuspolitiikan seurantaraportissa todetaan, viime helmikuun ensimmäiseen versioon lakiehdotuksesta sisältyi uusia edellytyksiä kansalaisyhteiskunnan toimista, joiden hyväksyminen olisi vaikeuttanut huomattavasti kansalaisjärjestöjen työtä Israelissa

Knessetin jäsenet, hallitus ja kansalaisyhteiskunnan edustajat keskustelivat lakiehdotuksen uudesta ja olennaisilta osiltaan tarkistetusta versiosta kesän aikana. Knesset hyväksyi elokuussa uuden luonnoksen ensimmäisessä käsittelyssä.

Viimeisimmästä lakiehdotuksesta on poistettu säännökset kansalaisjärjestöjen verovapauden kumoamisesta ja velvollisuudesta rekisteröityä poliittisten puolueiden rekisteriin. Nämä ovat toki myönteisiä muutoksia.

Meidän mielestämme kuitenkin kansalaisjärjestöiltä edellytettävät ilmoitukset ovat edelleen tarpeettoman tiukkoja, koska Israelin kansalaisjärjestöiltä tällä hetkellä edellytettävillä hallinnollisilla vaatimuksilla jo varmistetaan julkisen rahoituksen riittävä avoimuus. Lisäksi nämä uudet avoimuusvaatimukset koskevat ainoastaan ulkomaista julkista rahoitusta, mutta ulkomaista yksityistä rahoituslähdettä ei tarvitsisi paljastaa, kuten on aivan oikein korostettu. Tällä lähestymistavalla syrjitään ulkomaisen, mukaan lukien EU:sta peräisin olevan, julkisen rahoituksen turvin työskenteleviä järjestöjä.

Israel ja Euroopan unioni ovat ENP:n toimintasuunnitelmassa sopineet säännöllisen vuoropuhelun käymisestä kansalaisyhteiskuntaa koskevissa asioissa sekä Israelin ja EU:n kansalaisyhteiskuntaa koskevien yhteyksien edistämisestä. Viimeisin EU:n ja Israelin välinen ihmisoikeuksia käsittelevä työryhmä kokoontui 2. syyskuuta, ja siinä keskusteltiin yksityiskohtaisesti kansalaisjärjestöjen rahoitusta koskevasta kysymyksestä.

Lakiehdotuksesta keskustellaan edelleen ja se siirtyy Knessetin seuraaviin käsittelyihin lähikuukausina. Seuraamme edelleen kehitystä tiiviisti.

 
  
MPphoto
 

  Hans-Gert Pöttering, PPE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisat puhemies ja komission jäsen Füle, hyvät kollegat, Israelissa toimivia kansalaisjärjestöjä koskeva lakiehdotus on ollut meille suuri huolenaihe. Olemme huolissamme siitä, että Israelin kansalaisjärjestöjen toimintamahdollisuuksia on huomattavasti rajoitettu.

Euroopan parlamentin valiokuntien puheenjohtajien valtuuskunnan vierailun, johon osallistuin Lähi-itää koskevan työryhmän puheenjohtajan asemassa, aikana ilmaisimme huolemme erityisesti Knessetin kollegoille Jerusalemissa erittäin myönteisessä kokouksessa varapääministeri Dan Meridorin kanssa. Haluaisin nähdä, että Dan Meridorin kaltaisella älykkäällä ja järkevällä henkilöllä olisi paljon merkittävämpi julkinen tehtävä kuin esimerkiksi ulkoministerillä, jonka kannasta emme ole ollenkaan samaa mieltä.

Kuten kaikki puhujat ovat todenneet, tähän ehdotukseen sisältyy joitain parannuksia. Olen erittäin tyytyväinen siitä, mitä komission jäsen Füle totesi, mutta joihinkin kysymyksiin on vielä vastattava. Meidän on saatava äänemme kuuluville silloin, kun ihmisoikeusjärjestöjen ja muiden kansalaisjärjestöjen tehtävälle ja vaikutusalueelle asetetaan rajoituksia. Tätä lainsäädäntöä ei ole vielä hyväksytty ja päätös tehdään todennäköisesti Knessetin istunnossa lokakuussa. Seuraamme tilannetta erittäin tiiviisti.

Israelin todellisena ystävänä haluaisin sanoa, että Israelin hallitusta ja sen parlamenttia on kohdeltava samalla tavalla kuin mitä tahansa muuta hallitusta tai parlamenttia. Israel väittää oikeutetusti olevansa demokratia. Sen vuoksi sen on myös hyväksyttävä kritiikki, kun meistä tuntuu, että sitä on aiheellista antaa.

Haluaisin lisätä, että en ymmärrä, miksi Israelin Brysselin suurlähetystö antoi lausunnon lehdistölle eilen ja totesi, että keskustelemme mitättömästä aiheesta tänään ja että keskustelua ei pitäisi käydä Lähi-idän rauhanprosessin vuoksi.

Haluaisin kääntyä Israelin hallituksen puoleen ja tehdä erittäin selväksi, että vastustamme kaikkia Iranin presidentin antamia Israelin turvallisuutta koskevia lausuntoja, vastustamme terrorismia kaikissa muodoissaan, ja kun israelilaisia surmataan Hebronissa, me tuomitsemme tämän jyrkästi. Meidän on kuitenkin myös todettava Israelille, että siirtokuntien rakentamista ei saa aloittaa uudestaan 26. syyskuuta jälkeen. Sen sijaan Israelin on luotava perusta rauhanprosessin jatkamiselle. Israelilla on suuri vastuu tässä asiassa ja me toivomme hartaasti, että vakaa ja kestävä rauha saadaan aikaan ja että Israelilla ja Palestiinan valtiolla on sen vallitessa turvalliset rajat. Sekä israelilaisten että palestiinalaisten arvovalta on tärkeää.

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 

  Richard Howitt, S&D-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, tällä viikolla, jatkettaessa suoria rauhanneuvotteluita ja juutalaisen uudenvuoden päivänä – toivotan shana tovaa kaikille juutalaisille Euroopassa ja maailmassa – olen syvästi pahoillani, että Israelin Knesset aikoo edelleen asettaa kansalaisjärjestöille raskaita ja kohtuuttomia raportointia koskevia vaatimuksia ulkomaisesta, mukaan lukien Euroopan unionin, rahoituksesta.

Olemme kuulleet näistä toimista kärsiviltä kansalaisjärjestöiltä Lähi-idän työryhmässämme ja parlamentin ihmisoikeuksien alivaliokunnassa, että ne sitoutuvat vilpittömästi ihmisoikeustyöhön, mutta niitä pelotellaan ja ahdistellaan syytöksillä poliittisesta puolueellisuudesta.

Tällaisia ihmisoikeusalan kansalaisjärjestöjen ulkomaiselle rahoitukselle asetettuja rajoituksia on käytössä Burman, Tunisian ja Ruandan kaltaisissa valtioissa. Niitä ei pitäisi ottaa käyttöön Israelin kaltaisissa valtioissa. Ne ovat ristiriidassa Kansainvälisen työjärjestön yleissopimuksen yhdistymisvapautta koskevien velvoitteiden kanssa, joita Israel sitoutui noudattamaan.

Rauhaa ja ihmisoikeuksia koskevia kehotuksia kuuluu liian vähän Lähi-idän konfliktin molemmilla puolilla. Ne, jotka esittävät tällaisia kehotuksia, jäävät usein väkivallan tiellä toimivien jalkoihin.

Moniarvoiset demokraattiset yhteiskunnat, jotka toimivat rauhan ja vakauden edellytysten mukaisesti, vaalivat kansalaisyhteiskuntaa, vaikka sen sanoma voi joskus olla hankala. Kuten George Orwell totesi, "vapaus on oikeus kertoa henkilöille se, mitä he eivät halua kuulla."

 
  
MPphoto
 

  Chris Davies , ALDE-ryhmän puolesta. (EN) Arvoisa puhemies, viittaan Israelin suurlähettilään Curielin ihmisoikeuksien alivaliokunnallemme lähettämään kirjeeseen.

Tarkoituksenani oli todeta myönteiseksi ja kannattaa hänen näkemystään, että meidän pitäisi olla valmiita tukemaan järjestöjen rahoituksessa avoimuusperiaatetta. Tätä me olettaisimme ja miksei myös Israel.

Sen jälkeen loin silmäyksen hänen kirjeensä viimeisiin kappaleisiin, joissa hän ilmaisi paheksuntansa kaikenlaisista vertailuista moniarvoisen Israelin kansalaisyhteiskunnan ja muiden maiden välillä. Hän totesi seuraavaa: "Väärän polun valitseminen voi johtaa siihen, että voimme kaikki jäädä pohtimaan Euroopan omia toimia menneisyydessä ja tällä hetkellä". Jos tämä ei ole viittaus holokaustiin, niin en tiedä, mitä se on. Tämä merkitsee selvästi seuraavaa: teillä eurooppalaisilla ei ole oikeutta arvostella Israelia menneisyytenne vuoksi. Teillä on verta käsissänne.

Minä en ollut vastuussa natsien teoista. En ollut syntynyt silloin, suurin osa meistä ei ollut syntynyt silloin ja Euroopan unioni perustettiin varmistamaan, että tällaisia julmuuksia ei tapahdu enää koskaan. Paheksun ajatusta, että meidän pitäisi aivan liian usein ummistaa silmämme Israelin kauhistuttavalta käytökseltä: Gazan alueen taloudellinen saarto, palestiinalaisalueen miehitys ja ihmisoikeusrikkomukset.

Paheksun ajatusta, että meitä pakotetaan olemaan kysymättä, miksi kansa, joka on kärsinyt niin paljon edellisten vuosisatojen ajan, aiheuttaa niin paljon kärsimyksiä Palestiinan kansalle tällä hetkellä.

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 

  Nicole Kiil-Nielsen, Verts/ALE-ryhmän puolesta. (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, eräät henkilöt toteavat, että tämänpäiväinen keskustelu ei ole enää ajankohtainen. Vaikka eturyhmät ovat arvostelleet eurooppalaista rahoitusta Israelin kansalaisjärjestöille vuodesta 2005 lähtien, Israelin kansalaisyhteiskunnan työolot heikentyvät edelleen.

Goldstonen raportin julkistamisesta lähtien monia järjestöjen edustajia on parjattu, peloteltu ja pidätetty. Neljästätoista lakiehdotuksesta keskustellaan parhaillaan. Niiden kaikkien tavoitteena on rajoittaa itsenäisyyttä ja yhdistymisvapautta. Haluaisin muistuttaa teitä siitä, että Israelin ihmisoikeuksien puolustajia ei enää päästetä miehitetyille alueille ilman armeijan lupaa.

Israelin demokraatit ja pasifistit, jotka ovat voineet hyötyä demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen rahoitusvälineen tuesta, ovat huolestuneita, koska tämä lakiehdotus koskee jopa muutettuna erityisesti kansainvälisten järjestöjen rahoitusta, vaikka yksityiseen rahoitukseen ei puututa.

Emme enää hyväksy, että niiden henkilöiden, joilla on rohkeutta ilmoittaa palestiinalaisten päivittäisestä nöyryytyksestä, perheiden karkottamisesta, talojen hajottamisesta, maan takavarikoinnista ja veden puutteesta, pitäisi vaieta asiasta.

 
  
MPphoto
 

  Charles Tannock, ECR-ryhmän puolesta. (EN) Arvoisa puhemies, kuten kaikilla itsenäisillä valtioilla, myös Israelilla on ehdoton oikeus valvoa, tarkkailla ja säännellä parhaaksi katsomallaan tavalla sen alueella toimivien kotimaisten ja kansainvälisten kansalaisjärjestöjen toimintaa erityisesti, jos ne ovat luonteeltaan poliittisia, kannattavat mahdollisesti terrorismia tai ovat peräisin terrorismia tukevista valtioista.

Israel on parlamentaarinen demokratia, jolle on luonteenomaista voimakas kansalaisyhteiskunta, jossa voidaan ilmaista avoimesti kaikenlaisia väkivallattomia mielipiteitä ja keskustella niistä. Israelissa toimivilla kansalaisjärjestöillä on vertaansa vailla oleva vapaus Lähi-idässä, jossa kansalaisyhteiskunta toimii yleisesti ankarissa olosuhteissa. Venäjä on ottanut käyttöön erittäin tiukan kansalaisjärjestöjen vastaisen lainsäädännön, vaikka se on Euroopan neuvoston jäsen. Venäjä on suuri valtio, sillä on öljyä ja kaasua, mutta Israel on pieni ja sillä on vähän luonnonvaroja, mikä ehkä selventää sitä, miksi Venäjä välttää valvonnan tältä osin.

Tämänpäiväinen keskustelu näyttää siten olevan epäilyttävästi jälleen uusi Israelin solvaamista koskeva toimi, jota harjoittavat tavanomaiset henkilöt ja joka vaikuttaa olevan sellainen, johon parlamentti syyllistyy aivan liian usein, puhumattakaan siitä, että Knessetin ehdottamaa lakia on muutettu ja parannettu huomattavasti. Israelin ja palestiinalaisten väliset suorat neuvottelut on aloitettu juuri uudelleen, joten Euroopan parlamentti uhkaa joutua merkityksettömäksi tällaisten hyödyttömien keskustelujen vuoksi.

 
  
MPphoto
 

  Kyriacos Triantaphyllides, GUE/NGL-ryhmän puolesta. (EL) Arvoisa puhemies, ehdotettu laki on osa laajempaa strategiaa saattaa ihmisoikeuksien puolustaminen laittomaksi Israelissa. Siihen pyritään vaientamalla eriävät mielipiteet maan sisällä ja harjoittamalla vastaavia painostustoimia, kuten aiemmin pidätyksiä Gazan sodan vastaisissa mielenosoituksissa.

Viime toukokuussa ulkosuhteiden pääosasto totesi, että kansalaisjärjestöjen olosuhteet olivat heikentyneet Israelissa. Sen jälkeen Euroopan unioni ei ole kuitenkaan kertaakaan julkisesti tuominnut päätöksiä ehdotetusta lainsäädännöstä eikä se ole kehottanut julkisesti Israelia kunnioittamaan kansalaistensa sananvapautta. Euroopan unioni ei voi vakuuttaa noudattavansa oikeusvaltioperiaatetta ja tunnistaa vaaroja, jos se katsoo läpi sormiensa, kun ihmisoikeuksia ei noudateta. Sen on otettava julkisesti kantaa ja kehotettava Israelia peruuttamaan laki.

Euroopan unioni ei voi jatkaa suhteiden lujittamista Israelin kanssa samaan aikaan kun Euroopan unionin rahoittamat kansalaisjärjestöt ovat uhattuina ja niiden yhteisöstä peräisin olevaa taloudellista tukea heikennetään. Sen on asetettava edellytykset kaupankäynnin jatkamiseksi ja keskeytettävä assosiaatiosopimus siihen saakka, että Israelin valtio kunnioittaa sananvapautta ja kumppanuutta. Lisäksi Israelin on noudatettava assosiaatiosopimuksen ihmisoikeuksia koskevaa 2 artiklaa ja peruutettava lakiesitys.

 
  
  

Puhetta johti
varapuhemies Stavros LAMBRINIDIS

 
  
MPphoto
 

  Bastiaan Belder, EFD-ryhmän puolesta. (NL) Arvoisa puhemies, tämä on kummallinen keskustelu useammalla kuin yhdellä tavalla. Esitän tämän yhdellä lauseella: vanhentuneiden parlamentin kysymysten perusteella keskustelemme tämänhetkisestä Israelin oikeudellisesta menettelystä, jolla pyritään varmistamaan, että Israelin kansalaisjärjestöjen rahoitus on mahdollisimman avointa. Pyydän teitä pitämään mielessä, että riitautetussa lakiehdotuksessa punnitaan, millainen on järjestöjen oikeus toimia vapaasti demokratiassa verrattuna Israelin kansalaisten oikeuteen tietää, kuka rahoittaa näiden kansalaisjärjestöjen toimintaa. Avoimuus on ollut monien vuosien ajan Euroopan poliittinen motto. Onko mitään syytä, miksi tätä niin usein ilmaistua periaatetta ei pitäisi soveltaa asianmukaisesti tilanteessa, jossa Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot myöntävät huomattavia rahasummia Israelin kansalaisjärjestöille? Jos parlamentti vastustaa tätä, niin asia vaikuttaa olevan erittäin huonossa tilassa Euroopan parlamentissa ja Israelissa. Tällaisella poliittisesti epämääräisellä asenteella saadaan varmasti vieraantumaan Euroopan tervejärkiset kansalaiset eli veronmaksajat.

 
  
MPphoto
 

  Diane Dodds (NI). (EN) Arvoisa puhemies, olen syvästi järkyttynyt joidenkin tämänpäiväisen keskustelun puheenvuorojen sisällöstä ja sävystä. Koska Israelin ja palestiinalaishallinnon väliset suorat neuvottelut alkavat kangertelevasti, kehotan parlamenttia varovaisuuteen Lähi-idän erittäin herkän tilanteen vuoksi.

Pohjois-Irlannin vaalipiirissäni saaman kokemuksen perusteella voin vahvistaa, että tällaiset neuvottelut ovat arkaluonteisia. Ulkopuolinen väliintulo vaikuttaa usein kielteisesti ja häiritsee edistymistä. Tämä on yhä tärkeämpää viime viikolla neljän Israelin kansalaisen hengen vaatineen mielivaltaisen iskun vuoksi. Olen varma, että myös muut jäsenet tuomitsevat kyseisen iskun ja pitävät myönteisenä Israelin sitoutumista neuvotteluihin.

Asiaa koskevan lainsäädännön osalta meidän olisi tunnustettava, että Israelin hallinto on tehnyt parlamenttinsa kanssa työtä huolenaiheisiin vastaamiseksi. Knessetissä käsiteltävään lakiesitykseen on tehty huomattavia muutoksia. Nämä muutokset ovat osoitus Israelin demokratian toteutuksesta ja siitä, että se vastaa kohtuulliseen ja harkittuun arvosteluun. Jäljelle jäävissä toimenpiteissä keskitytään soveltamaan avoimuuden ja vastuullisuuden periaatteita kansalaisjärjestöihin. Kansalaisjärjestöt ympäri maailmaa pitävät näitä keskeisinä periaatteina tervehenkiselle julkiselle elämälle demokraattisessa yhteiskunnassa.

Lisäksi edellytys siitä, että ulkomaiden hallitusten tuki pitäisi tunnustaa julkisissa mainoskampanjoissa ja verkkosivuilla vastaa EU:n rahoituksen saantia koskevaa edellytystä ilmoittaa EU:n rahoituksen vastaanottamisesta ja mainostaa sitä. Minusta kansalaisjärjestöjen ja tämän parlamentin joidenkin jäsenten harjoittama vastustus tällaisia ehdotuksia kohtaan on epäloogista ja tekopyhää.

Tämä keskustelu merkitsee puuttumista Euroopan unionin ulkopuolella sijaitsevan valtion asioihin kysymyksestä, jonka vuoksi jo toteutetaan toimia. Monet Israelissa päättelevät, että motivaatio tähän on syntynyt Israelin vastaisesta mielialasta. Nyt rauhanneuvottelujen aikana meidän pitäisi rohkaista kumpaakin neuvottelijaa.

 
  
MPphoto
 

  Chris Davies (ALDE). (EN) Arvoisa puhemies, kiitän Diane Doddsia. Arvoisa jäsen varmaankin hyväksyy, että hän on melko uusi tässä parlamentissa. Useat meistä täällä jo pitkään olleista ovat itse asiassa seuranneet monta Israelin ja palestiinalaisten välistä suoraa rauhanneuvottelua ja huomanneet, että vaikeneminen asioista ei välttämättä edistä tätä prosessia millään tavalla.

 
  
MPphoto
 

  Diane Dodds (NI). (EN) Arvoisa puhemies, hyväksyn kyllä, että olen melko uusi jäsen tässä parlamentissa, mutta odotan myös, että arvoisa kollegani hyväksyy, että en ole oman vaalipiirini Pohjois-Irlannin konfliktitilanteiden tai terrorismiin vastaamista koskevien tilanteiden suhteen tottumaton.

Minulla on itse asiassa henkilökohtaista kokemusta tästä terrorismista ja koska otin osaa neuvotteluihin, jotka johtivat rauhanomaisempaan demokraattiseen tulevaisuuteen kansalaisilleni Pohjois-Irlannissa, oma kokemukseni on, että ulkopuolinen painostus ja erityisesti erittäin vääristynyt ulkopuolinen painostus on sekä epäasianmukaista että hyödytöntä.

(Puhuja suostui vastaamaan sinisen kortin kysymyksen työjärjestyksen 149 artiklan 8 kohdan mukaisesti)

 
  
MPphoto
 

  Róża Gräfin von Thun und Hohenstein (PPE). (EN) Arvoisa puhemies, kuunneltuani tätä keskustelua haluaisin jakaa kanssanne sen, että toimin monen vuoden ajan johtajana puolalaisessa kansalaisjärjestössä, joka edisti Puolan liittymistä Euroopan unioniin, tuki "kyllä"-ääntä kansanäänestyksessä ja järjesti monia ohjelmia poliittisesta koulutuksesta, demokratiasta ja niin edelleen.

Meillä oli myös sponsoreita Puolassa ja ulkomailla. Kyseessä olivat yksityishenkilöt, yritykset ja poliittiset säätiöt sekä monet Euroopan unionin ohjelmat, ja jouduimme luonnollisesti ilmoittamaan rahoituslähteet ja saadut summat. Tämä pätee myös kaikkiin varoihin, joita saimme EU:n talousarviosta. Mieleeni ei koskaan tulisi pitää tätä minkäänlaisena syrjintänä tai meitä haittaavina toimina.

Tämän keskustelun osalta olen pahoillani joutuessani toteamaan, että eksymme keskusteluihin, jotka perustuvat vanhentuneihin asiakirjoihin. Meillä ei ole asiasta laajaa kuvaa, minkä juuri tarvitsisimme. Kyse on standardeista ja demokratiasta, joka perustuu oma-aloitteisiin kansalaisiin, jotka toimivat usein aktiivissa ja dynaamisissa kansalaisjärjestöissä.

Avoimuus on demokratian mittapuu, ja mitä tahansa ehdotusta tai oikeudellista asiakirjaa, jossa edellytetään avoimuutta yksityisen tai julkisen rahoituksen osalta, olisi pidettävä myönteisenä eikä tuomittava tässä parlamentissa.

Meidän pitäisi ehkä kannustaa yksityisiä tukijoita koskevaa raportointia. Miksi avoimuuden pitäisi vaikeuttaa toimintaa, heikentää kansalaisjärjestöjen asemaa, syrjiä? Miksi me tarvitsemme avoimuutta? Näitä kysymyksiä meidän olisi pohdittava, kun tuemme mitä tahansa järjestöä maailmassa.

Israel on demokraattinen valtio. Knessetissä käytiin vilkas keskustelu tästä lakiehdotuksesta, jonka tulos oli viime elokuun laki. Kiitän komission jäsentä Füleä kaikista meille antamistaan tiedoista, toivotan hänelle, komissiolle ja meille kaikille jatkuvaa, kehittyvää ja hyvää yhteistyötä Euroopan unionin ja Israelin välillä.

 
  
MPphoto
 

  Proinsias De Rossa (S&D). (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin ensiksi vastata käsitykseen, että ulkopuolinen väliintulo vahingoittaisi jollain tavalla rauhanprosessia. Jos seurataan tällaista logiikkaa, Euroopan unionin ja itse asiassa koko maailman pitäisi kääntää selkänsä jokaiselle konfliktille maailmassa ja teeskennellä, että tämä ei ole niiden asia. Tässä väitteessä ei ole mitään järkeä, Diane Dodds, ja kehotan teitä tarkistamaan kantaanne siitä.

On täysin oikeutettua, että parlamentti tarkastelee sananvapaudelle ja yhdistymisvapaudelle mahdollisesti aiheutettua uhkaa kaikissa valtioissa, joiden kanssa olemme kauppasuhteessa. Perustamissopimuksemme velvoittavat meitä käymään kauppaa eettisten näkökohtien mukaisesti. Israelia, jolla on hyvin läheinen kauppasuhde EU:n kanssa, ei voida vapauttaa tästä tarkastelusta.

Pidän myönteisinä Knessetin lakiasianvaliokunnassa tähän mennessä tehtyjä muutoksia kansalaisjärjestöjen rahoittamista koskevaan lakiin. Tämä on epäilemättä kansainvälisen painostuksen ansiota, mutta laki on kuitenkin vasta ensimmäisessä käsittelyssä. Se siirtyy takaisin valiokuntaan ja sen jälkeen toiseen ja kolmanteen vaiheeseen. Emme vielä tiedä, millainen lopullinen versio on.

Tämä laki on kuitenkin erittäin ankara ja epätasapainoinen. Sen perusteella syrjitään ulkomaisten toimijoiden yksityisiä lahjoituksia. Niiden ei tarvitse paljastaa tällaisten lahjoitusten lähdettä tai tarkoitusta. Tämän on joko avoimuutta koskeva laki tai sitten ei. Jos se on, sen on oltava täysin avoin.

Suhtaudun epäilevästi lopputulokseen ja katson, että parlamentin, komission ja neuvoston on pysyttävä valppaina ja tehtävä selväksi, että jos hyväksytään laki, jolla ylitetään tasapainoiset avoimuutta koskevat edellytykset, niin tällä on vaikutusta suhteeseemme.

Haluaisin kommentoida lyhyesti ehdotettua boikotointia koskevaa lainsäädäntöä, jolla pyritään kriminalisoimaan kaikki ne, jotka Euroopassa kannattavat laittomissa siirtokunnissa laittomasti valmistettujen tavaroiden boikotointia. Minusta tällä loukattaisiin poliittista toimintaa koskevaa oikeutta.

(Puhuja suostui vastaamaan sinisen kortin kysymyksen työjärjestyksen 149 artiklan 8 kohdan mukaisesti)

 
  
MPphoto
 

  Bastiaan Belder (EFD). (NL) Arvoisa puhemies, juuri hetki sitten kollegani De Rossa sanoi, että keskustelu kyseenalaiseksi asetetusta lakiehdotuksesta on jo käyty ja että siihen on tehty tarkistuksia. Haluaisin huomauttaa, että keskustelu on yhä käynnissä. Olen suhteista Israeliin vastaavan valtuuskunnan puheenjohtaja, joten sain tästä tiedon aikaisemmin tällä viikolla. Kiinnitin kuitenkin huomiota – ja haluaisin esittää teille tästä kysymyksen – siihen, että teistä nämä tarkistukset johtuivat ulkopuolisesta painostuksesta. Annatteko ymmärtää, että kollegoillamme Knessetissä ei ole oikeutta muuttaa mieltänsä, vaikka kyseisen valiokunnan puheenjohtaja muutti, kun hän ehdotti, että myös yksityiset lahjoittajat olisi sisällytettävä avoimuutta koskevan lain soveltamisalaan? Eikö tämä ole ulkopuolisen painostamisen vastakohta? Toisin sanoen, luuletteko, että ulkoinen painostaminen on ainoa keino, jonka vuoksi Israelin Knessetin jäsenet muuttavat mielensä? Minusta tällainen käsitys on puolueellinen.

 
  
MPphoto
 

  Proinsias De Rossa (S&D). (EN) Arvoisa puhemies, en halua esittää järjetöntä mielipidettä, että parlamentin jäseniä voidaan saada muuttamaan mielensä ainoastaan ulkopuolisella painostuksella, mutta on selvää, että kansainvälinen painostus auttaa muuttamaan mielipidettä. Tiedän, että tämä on kyseessä Irlannissa. Irlannin rauhanprosessissa näillä toimilla autettiin muuttamaan IRA:n ja Sinn Féinin kantaa. On selvää, että me painostimme niitä myös Irlannissa, mutta kansainvälinen painostus on myös luonnollisesti tärkeä osa demokraattista prosessia. Kyseessä on loppujen lopuksi yksi maailma.

 
  
MPphoto
 

  Frédérique Ries (ALDE). (FR) Arvoisa puhemies, olen ajoittain hämmästynyt joidenkin keskustelujemme sävystä täällä parlamentissa. Niin olen myös nyt.

Mistä me oikein puhumme? Mitä esityslistalla on? Ei ainakaan Goldstonen raportti. Eivätkä siirtokunnat eikä Cast Lead -operaatio. Ei, tämän keskustelun aihe on Israelin kansalaisjärjestöjä koskeva lakiehdotus. Kyse on laista, josta vielä keskustellaan Knessetissä, joka ei ole vielä äänestänyt siitä.

Euroopan parlamentti vaati sen vuoksi huhtikuussa keskustelua tästä asiasta välittömästi sen jälkeen kun Israelin hallitus otti sen esille ja jopa ennen kuin Israelin parlamentin jäsenet pystyivät käsittelemään sitä. Tämä on todella ylimielistä suhtautumista – olen pahoillani, mutta tämä on ainoa oikea ilmaisu tälle – koska tätä lakia on nyt huomattavasti tarkistettu, kuten täällä on jo mainittu. Knessetin kollegoidemme työlle on itse asiassa loukkaus ajatella, että suullinen kysymyksemme täällä Euroopan parlamentissa sai aikaan muutoksen. Tämä osoittaa täydellistä ymmärryksen puutetta israelilaisten mentaliteetista ja demokraattisen prosessin, kansalaisjärjestöjen ja Israelin parlamentin jäsenten aktiivisuudesta.

Hans-Gert Pöttering mainitsi vierailleensa juuri Israelissa. Minäkin palasin Israelista lauantaina. Tapasin Kadiman, työväenpuolueen ja eräitä Likudin vaaleilla valittuja edustajia ja voin vakuuttaa teille, että he ovat tehneet kuukausia töitä kansalaisjärjestöjen kanssa tästä asiasta. He eivät odottaneet meitä. Sen vuoksi en ymmärrä tätä seikkaa: kaikki demokraattiset valtiot maailmassa, kuten on jo mainittu, siirtyvät julkisissa viroissa avoimempaan, eettisempään ja vastuullisempaan toimintaan. Tämä pätee hallituksiin, luonnollisesti poliittisiin puolueisiin, julkishallintoon, jäsenvaltioihin ja komissioon sekä parlamenttiimme; ne kaikki noudattavat samaa avoimuuden prosessia. Tällainen prosessi on vieläkin tarpeellisempi ja ymmärrettävämpi näin levottomalla alueella käytävän traagisen konfliktin vuoksi.

(Puhuja suostui vastaamaan sinisen kortin kysymykseen työjärjestyksen 149 artiklan 8 kohdan mukaisesti)

 
  
MPphoto
 

  Nicole Kiil-Nielsen (Verts/ALE). (FR) Arvoisa puhemies, haluaisin vain pyytää Frédérique Riesiä, koska hän ei usko, että Knessetiin tai Israeliin viranomaisiin on vaikutettu millään tavalla, antamaan selityksen Israelin suurlähetystön tiedonantoon, josta juuri puhuimme, sekä tiettyihin sähköposteihin, joita olemme saaneet viime päivinä.

 
  
MPphoto
 

  Frédérique Ries (ALDE). (FR) Arvoisa puhemies, en todennut, että heihin olisi vaikutettu yhtään sen enempää kuin että Proinsias De Rossa olisi ajatellut, että pelkästään meidän toiminnallamme olisi muutettu tapahtumien kulkua kyseisessä valtiossa. Keskusteltuani asiasta vasta viime viikolla kyseisen valtion parlamentin jäsenten kanssa voin todeta, että he aloittivat tämän lain käsittely- ja tarkistamisprosessin paljon ennen asiaan puuttumistamme ja siitä riippumatta. Minusta tietyt täällä esittämämme kommentit ovat erityisen alentuvia, ja en haluaisi ollenkaan puhua kyseisen tiedonannon eilen lähettäneen suurlähettilään puolesta. En usko, että se on tehtäväni.

 
  
MPphoto
 

  Heidi Hautala (Verts/ALE). (EN) Arvoisa puhemies, olen käyttänyt henkilökohtaisesti suuren osan poliittista uraani avoimuuden edistämiseen poliittisessa päätöksenteossa, mutta voin melko helposti nähdä, että avoimuutta pyritään luomaan hyvin valikoivalla tavalla tässä lakiehdotuksessa.

Meillä vieraili kesäkuussa ihmisoikeuksien alivaliokunnassa kansalaisjärjestöjä Israelista ja kysyimme heiltä tästä laista. Ne olivat huolestuneita. Kuulimme myös muita näkemyksiä, ja olen henkilökohtaisesti kirjeenvaihdossa Israelin Euroopan unionin suurlähettilään kanssa tästä laista.

Voin siten todeta, että työ, jota olemme tehneet parlamentin alivaliokunnassa tästä suullisesta kysymyksestä, on auttanut luomaan edellytykset perusteelliselle julkiselle keskustelulle, jolla on vaikutusta.

Minuun teki erityisen vaikutuksen alivaliokunnan kuulemistilaisuudessa hyvä henki, jonka vallitessa Israelin ja palestiinalaisten kansalaisjärjestöt tekevät yhteistyötä. Mielestäni meidän pitäisi löytää uusia tapoja tukea niiden yhteistyötä, koska niillä voi olla erittäin tärkeä rooli rauhanprosessissa.

 
  
MPphoto
 

  Fiorello Provera (EFD). (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, tämä keskustelu vahvistaa monia Israeliin kohdistuvia ennakkoluuloja, mitkä vaikuttavat edelleen Euroopan unionin Lähi-idän politiikkaan.

Tänään keskustelemme Knessetissä käsiteltävästä laista, jota ei itse asiassa ole enää olemassa, sillä sitä on muutettu huomattavasti. Uudessa lakiehdotuksessa vaaditaan Israelissa toimivien kansalaisjärjestöjen ulkomaisen rahoituksen osalta täydellistä avoimuutta. On totta, että jotkut niistä osallistuvat enemmän politiikkaan kuin humanitaariseen avunantoon.

Tämä avoimuutta koskeva kehotus ei minusta rajoita kansalaisten yhdistymisvapautta, mutta tänään käsittelemme siitä aivan niin kuin se rajoittaisi sitä. Meidän ei siksi pitäisi olla yllättyneitä, että Israelin poliitikot suhtautuvat arasti Euroopan unioniin, ja tämä voi olla syy sille, miksi emme osallistu Israelin ja palestiinalaisten neuvotteluihin, vaikka olemme suurin lahjoittaja alueella.

Meidän pitäisi sen sijaan keskustella, miten voimme parantaa alueella toimivien kansalaisjärjestöjen ja YK:n virastojen rahoituksen avoimuutta ja jäljitettävyyttä. Näin poistaisimme kaikki epäilykset poliittisesta suhtautumisestamme.

Päätän esittämällä ehdotuksen: sen sijaan, että keskustelemme tästä lakiehdotuksesta, miksi emme järjestä keskustelua juutalaisvastaisuuden lisääntymisestä Euroopassa, erityisesti kuultuamme jäsen De Guchtin esittämiä kommentteja?

 
  
MPphoto
 

  Franz Obermayr (NI). (DE) Arvoisa puhemies, Knessetissä hyväksyttiin helmikuussa 2010 laki, jolla kumottiin verovapaus, josta nauttivat kaikki ulkomaisten ryhmittymien kanssa työtä tekevät järjestöt. Tätä seurasi huhtikuussa lakiehdotus, jolla pyrittiin kieltämään kaikki kansalaisjärjestöt, jotka osallistuivat oikeudenkäynteihin ulkomailla israelilaisia viranhaltijoita vastaan. On selvää, että järjestelmän arvostelijoista tulee pian kansakunnan tärkeimpiä vihollisia Israelissa. New Israel Front -järjestöä syytetään julkisesti Israelin valtion perustan tuhoamisesta pelkästään siksi, että se auttoi Goldstonen raportin aikaansaannissa.

EU:n on esitettävä selkä kanta tästä lisääntyvästä ahdasmielisyydestä. Kansalaisjärjestöillä on kansalaisten poliittisen osallistumisen kannalta merkittävä tehtävä Israelissa ja palestiinalaisvaltiossa ja niitä on siten suojeltava osana demokraattista järjestelmää. Me edellytämme, että kaikki valtiot, jotka haluavat tiiviimpää kanssakäymistä EU:n kanssa, kuten Israel, noudattavat EU:n säännöksiä ja kunnioittavat EU:n normeja.

 
  
MPphoto
 

  Ria Oomen-Ruijten (PPE). (NL) Arvoisa puhemies, sain hämmästyksekseni tietooni, että Israel on pyrkinyt pitämään tämän asian pois EU:n asialistalta. Periaatteeni on, että jos uskotaan omaan lainsäädäntöön, keskustelua ei pitäisi pelätä ja että keskustelu voi luoda ilmapiirin, jossa kansalaisjärjestöt – joita koskevasta asiasta tässä on kyse – voivat tehdä työtään Israelissa esteettä. Sen vuoksi keskustelu Euroopan parlamentissa voi auttaa hälventämään huolenaiheita.

Arvoisa puhemies, panen tyytyväisinä merkille, että 27. huhtikuuta, kun Heidi Hautala esitti suullisen kysymyksen, ja tämänpäiväisen keskustelun välillä on ehtinyt tapahtua paljon. Sain suurlähettilään kirjeestä ja lakiehdotuksen käännöksestä sen käsityksen, että merkittäviä muutoksia on tehty. Olen tästä tyytyväinen. Minua kuitenkin huolestuttaa, miten uusi lainsäädäntö pannaan täytäntöön ja sovelletaanko sitä valikoivasti. Minun mielestäni kansalaisjärjestöjen avoimuus on kiinteä osa jokaista demokraattista valtiota, minkä vuoksi on tärkeää, että myös Israel varmistaa, että niiden toiminnalle ei aiheuteta kohtuuttomia esteitä. Esitän tämän kysymyksen komission jäsenelle Fülelle: onko meillä takeita siitä, että kaikkia Israelissa toimivia kansalaisjärjestöjä kohdellaan tasavertaisesti ja että tämä uusi lainsäädäntö ei johda kokonaan tai osittain ulkomaista tukea saaviin kansalaisjärjestöihin kohdistuviin rajoittaviin toimenpiteisiin`?

Kolmas näkökohtani koskee avoimuutta, jota käytetään perusteluna – mikä on hyvä asia – mutta en ymmärrä, miksi yksityiset lahjoitukset eivät sisälly tähän lainsäädäntöön. Minusta tämä on merkittävä puute.

Arvoisa puhemies, muilta osin yhdyn kollegani Hans-Gert Pötteringin kommentteihin siirtokuntia koskevasta politiikasta.

 
  
MPphoto
 

  Monika Flašíková Beňová (S&D). (SK) Minun on todettava, että olen yllättynyt tämän keskustelun sävystä. Meidän pitäisi tänään keskustella ehdotuksistamme ja näkökannoistamme lakiesitykseen, jota edelleen muutetaan, ja esittää Israelin Knessetin jäsenille, jotka on valittu vaaleilla aivan samalla lailla kuin meidät Euroopan parlamentissa, mitkä meidän hyvät neuvomme ovat tai mikä on arvokas kokemuksemme tällaisen lain säätämisestä.

Tämä keskustelu on valitettavasti muuttunut parlamentin yhden osan eräänlaiseksi yleiseksi Israelin vastaiseksi taisteluksi. Meidän pitäisi muistaa, että Israel on erittäin vaikeassa asemassa ja tilanteessa, että se on ainoa demokraattinen valtio alueella ja että siihen kohdistuu hyökkäyksiä melkein kaikista naapurimaista. Tämä on pelkästään ensimmäinen näkökohta, ja mahdollisten epäilysten vuoksi totean, että olin viime vaalikaudella suhteista Israeliin vastaavan Euroopan parlamentin valtuuskunnan varapuheenjohtaja. Minulla on siksi jotain kokemusta, ja on sanottava, hyvää kokemusta Israelin Knessetin kollegoistamme, ja minusta ei koskaan tuntunut Israelissa vieraillessamme ja kysyessämme heiltä kysymyksiä, jotka eivät ehkä olleet heille mieluisia, että he eivät olisi halunneet vastata niihin. Lopuksi monet teistä tähän keskusteluun osallistuvista teitte työtä kanssani tässä valtuuskunnassa tai teette sitä tällä hetkellä. Meidän olisi siirryttävä eteenpäin, saatava aikaan joitain hyviä ehdotuksia ja luulen, että Knessetin kollegamme ottavat nämä ehdotukset vastaan ja mukauttavat lakia tällä tavoin mielellään.

 
  
MPphoto
 

  Margrete Auken (Verts/ALE). (DA) Arvoisa puhemies, edellinen puheenvuoro toi mieleeni sähköpostin, jonka saimme jonkin aikaa sitten yhdysvaltalais-israelilaisesta ystävyysjärjestöltä ja jossa todettiin, että on korkea aika, että ihmiset alkavat suhtautua Israeliin demokratiana. Tämä palautti mieleeni tunnetun tarinan Gandhista, jolta kerran kysyttiin, mitä hän ajatteli länsimaisesta sivistyksestä. Hän vastasi: "se olisi hyvä ajatus". Minusta meidän pitäisi kohdella Israelia demokratiana ja esittää vaatimuksia, jotka ovat tarpeen sille, että se on hyvä demokratia.

Tänään täällä on tehty selväksi, että emme voi olla tyytyväisiä pelkästään julkista rahoitusta koskevasta avoimuudesta, jos sitä ei sovelleta yksityiseen rahoitukseen, vaikka jokainen tietää, mistä merkittävät yksityiset varat ovat peräisin. Emme voi ottaa Israelia vakavasti, jos se mainitsee juutalaisten vainon ja holokaustin tekosyyksi kohdella toisia huonosti. Tämä kärsivien juutalaisten triviaalistaminen on mielestäni yksi häpeällisimpiä asioita, joita olemme kuulleet tässä keskustelussa. Tällaisia väkivaltaisia tekoja ei saa käyttää naurettavana tekosyynä olla noudattamatta demokratian tärkeitä perustavia pelisääntöjä. Meidän on esitettävä asianmukaisia vaatimuksia Israelille ja emme saa kohdella sitä kuin heiveröisten lasten leiriä tai tehdä sille myönnytyksiä aivan kuin se olisi jollain tavalla vammautunut.

 
  
MPphoto
 

  Zuzana Roithová (PPE). (CS) Tämä vasemmiston jäsenten esittämä kysymys komissiolle on niin sanotusti peruutettu viesti ja sen vuoksi siinä ei ole järkeä. Kyse ei ole vain siitä, että Knessetin ensi kuussa äänestämä lakiehdotus on erilainen. Uskon vakaasti, että Israelin kaltaisella demokraattisesti toimivalla valtiolla on oikeus säätää lakeja, kunhan ne eivät ole kansainvälisen oikeuden vastaisia. Tämä ei ollut kyseessä edes hallituksen alkuperäisessä esityksessä. Haluaisin muistuttaa teitä, että kotimaassani on tavanomaista, että vapaaehtoisjärjestöt esittävät rahoituslähteidensä nimen mukaan lukien ulkomaiset ja yksityiset rahoittajat.

Euroopan unioni yhteisrahoittaa kansalaisjärjestöjä kaikkialla maailmassa, ja me emme ole aina varmoja, mihin tukea lopulta käytetään. Meidän olisi toisaalta oltava tyytyväisiä siitä, että Israelin hallitus ja parlamentti pyrkivät lisäämään poliittisten liikkeiden ja poliittisesti aktiivisten kansalaisjärjestöjen ulkomailta peräisin olevan rahoituksen avoimuutta. Meidän olisi pikemminkin oltava huolestuneita siitä, että eräät niistä käyttävät ulkomaisten terroristijärjestöjen varoja heikentääkseen rauhanpyrkimyksiä ja uhatakseen Israelin kansalaisten turvallisuutta.

Olen pahoillani, että eräät vasemmiston jäsenet ovat vaivautuneet Israelin ja Euroopan unionin hyviä suhteita koskevasta ajatuksesta. Meidän painopisteemme on kuitenkin Israelin ja tulevan palestiinalaisvaltion rauhanomainen rinnakkaiselo eikä ennakkoluulojen ja juorujen levittäminen. Minua kuitenkin häiritsee se, että komissiota ei ole kutsuttu hallitusten välisiin neuvotteluihin, ja kysymykseni komissiolle on: pystyttekö muuttamaan tätä tilannetta?

 
  
MPphoto
 

  Pier Antonio Panzeri (S&D). (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, joku voisi varmasti vastustaa syitä, minkä vuoksi Euroopan parlamentti käsittelee ja arvioi säädöstä, jonka Israelin Knessetin kaltainen demokraattisesti valittu parlamentti aikoo hyväksyä.

Tällaiset vastalauseet ovat ymmärrettäviä, mutta on ainakin kaksi perustavaa syytä, miksi tämä keskustelu on tarpeen. Ensimmäinen on Lähi-idän tilanteen ainutlaatuinen luonne, joka johtuu liian kauan jatkuneesta konfliktista, missä kyse ei ole ainoastaan Israelista. Toinen on kansalaisjärjestöjen tärkeä tehtävä kyseisellä alueella humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyöpolitiikan aloilla. Lisäksi Israelin viranomaisten olisi itse tarkasteltava rooliaan huolellisesti, koska alueen jännitteet olisivat suurempia ja paljon vakavampia ilman kaikkien kansalaisjärjestöjen tekemää työtä.

Tästä syystä on täysin luonnollista ehdottaa Knessetille, kun se aikoo antaa lainsäädäntöä asiasta, että sen olisi tekemiensä muutosten lisäksi asetettava kaksi selkeää tavoitetta: varmistettava rahoituksen avoimuus, sovellettava sitä puolueettomasti kaikkiin, mukaan lukien esimerkiksi siirtokuntien kansalaisjärjestöjen kaltaisiin järjestöihin; ja lisäksi sen olisi tehtävä kaikkien kansalaisjärjestöjen työ käytännössä mahdolliseksi, koska niiden työ on tärkeää muun muassa rauhanneuvottelujen tulevaisuuden vuoksi.

 
  
MPphoto
 

  Sari Essayah (PPE). (EN) Arvoisa puhemies, lakiehdotuksen periaate on, että ulkomaisten hallitusten kansalaisjärjestöille tarjoaman rahoituksen pitäisi olla täysin avointa.

Onko meillä ongelma avoimuuden kanssa? Toivottavasti ei. Useimmissa EU:n jäsenvaltioissa on lainsäädäntö kansalaisjärjestöjen rahoittamisesta sekä sen avoimuudesta, kuten myös poliittisten puolueiden rahoituksesta. Esimerkiksi Suomessa hyväksyimme juuri poliittisten puolueiden rahoitusta koskevan lain, jolla halusimme estää kaikenlaisen ulkomailta, eurooppalaisia sisarpuolueita lukuun ottamatta, peräisin olevan rahoituksen. Emme halua, että ulkomaiset tahot voivat ostaa vaikutusvaltaa Suomen poliittiseen elämään.

Kaikki poliitikkomme olisivat hyvin yllättyneitä, jos joidenkin muiden EU:n jäsenvaltioiden hallitukset aloittaisivat kansallisten kansalaisjärjestöjemme rahoittamisen poliittisia kampanjoita varten. Haluaisimme ainakin tietää rahoituslähteet ja mahdolliset perusteet.

Kvartetin edustaja Tony Blair huomautti Herzliyassa viime viikolla pitämässään puheessa eurooppalaisten usein kaksinaismoraalisesta asenteesta Israeliin. Hän totesi, että Israelin hallitukseen ei pitäisi soveltaa sääntöjä, joita ei tulisi mieleenkään soveltaa omaan kotimaahan.

Euroopan parlamentin pitäisi siten tukea Israelin lainsäätäjiä avoimuuden varmistamisessa sen sijaan. että esitetään vääriä syytöksiä ja puututaan demokraattiseen lainsäädäntöprosessiin.

Olemmeko me eurooppalaisina täysin tietoisia siitä, että EU:n rahoittamien kansalaisjärjestöjen hankkeilla ei aina edistetä rauhaa vaan toimitaan keskinäistä ymmärtämystä vastaan ja luodaan lisää epäluottamusta ja vihamielisyyttä israelilaisten ja palestiinalaisten välille?

Tämä uusi lainsäädäntö on siten tärkeä myös Euroopan veronmaksajille, jotta me tiedämme, miten varojamme käytetään tällä alalla.

 
  
MPphoto
 

  Marek Siwiec (S&D). (PL) Arvoisa puhemies, sanotaan, että ennen kuin allekirjoitetaan sopimus pankin kanssa, kannattaa lukea alareunan pienellä kirjoitettu teksti. Tänään käsittelemässämme kysymyksessä on tärkeää lukea, mitä sanotaan aivan kysymyksen lopussa. Laatijat kysyvät, miten tämä asia vaikuttaa EU:n ja Israelin suhteiden tulevaisuuteen. Minun vastaukseni on, että sillä on erittäin suotuisa vaikutus, koska toteamme tänään, että meillä on Lähi-idässä kumppani, joka on demokratia ja jossa on ihmisiä, jotka haluavat olla varovaisia eurooppalaisten varojen kanssa ja jotka haluavat huolehtia, miten niitä käytetään. Se on ainoa valtio alueella, jossa ollaan niin huolellisia eurooppalaisten varojen suhteen. Tämän valtion läheisyydessä miljoonia euroja häviää jälkiä jättämättä, ja me emme tiedä, miten nämä rahat käytetään. Jos me tänään voimme tuntea tyydytystä, se johtuu siitä, että edistämme demokratiaa Israelissa. Toteamme, että se on demokraattinen valtio ja että se rakentaa demokratiaa omien normiensa mukaisesti. Euroopan parlamentti on saanut jotain poikkeuksellista aikaan tämän keskustelun kuluessa. Olemme vilpittömästi puolustaneet kansalaisjärjestöjä Israelissa – järjestöjä, jotka eivät usko olevansa vaarassa – ja me suojelemme niitä lainsäädännöltä, joka ei ole vielä tullut voimaan. Haluaisin, että tätä pidetään tämän keskustelun hyvänä viestinä.

 
  
MPphoto
 

  Zoran Thaler (S&D). (SL) Rajoittavaa lainsäädäntöä koskeva kehitys Israelissa osoittaa, että yhä kasvavaa kuilua Israelin ihanteen – olla ainoa oikea demokratia Lähi-idässä, kuten ylpeästi muistutamme – ja todellisen tilanteen välillä. Tästä kiistattomasta demokraattisuudesta huolimatta naapurissa olevalta palestiinalaisväestöltä poistetaan itsemääräämisoikeus sekä oikeus omaan maahan ja vapauteen.

Koska tämä on Israelin hallituksen politiikkaa, kaikki sitä vastustavat, oli kyse sitten yksityishenkilöistä tai kansalaisjärjestöistä, ovat enemmin tai myöhemmin sen diktatuurin vihollisia. On vaikeaa, mahdotonta olla demokratia korkeiden muurien takana, kun samaan aikaan sorretaan muita. Kyseessä on harhakuva.

Sen vuoksi Israelin on tehtävä valinta siitä, pysyykö se demokratiana ja kehittyykö se demokraattisesti – eli tunnustaako ja salliiko se, että sen naapurit, palestiinalaiset, voivat käyttää poliittisia oikeuksiaan – vai pitäytyykö se nykyisessä politiikassaan, jonka perusteella heikennetään näitä oikeuksia ja toisinaan syyllistytään epädemokraattiseen käytökseen, avoimuuden puutteeseen, ahdasmielisyyteen, muukalaisvihaan ja oman kansalaisyhteiskunnan sortoon. Valitettavasti väistämätön hinta tällaisesta politiikasta palestiinalaisia kohtaan on Israelin oman demokratian tuhoutuminen.

 
  
MPphoto
 

  Ulrike Lunacek (Verts/ALE). (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin kiittää komission jäsentä Füleä sanoista, joita hän selkeästi esitti Israelin kansalaisyhteiskunnasta – joka toimii hyvin aktiivisesti, kuten kaikki tiedämme – mutta myös hänen kriittisyydestään tätä sittemmin muutettua lakia kohtaan.

Yksi näkökohta, jota pidin hyvin myönteisenä käynnissä olevassa prosessissa, on se, että joitain erittäin huonoja lainosia on todella muutettu. Vielä on kuitenkin joitain asioita, joita Knessetin jäsenten on ehkä tarkasteltava lähemmin. Mainitsitte yhden niistä: sen, että yksityinen rahoitus ei sisälly lainsäädäntöön, jolla avoimuutta edellytetään. Tiedämme myös omissa maissamme, että yksityistä rahoitusta saadaan ja että avoimuuteen on pyrittävä. Eräs toinen henkilö totesi, että poliittisten puolueiden pitäisi olla avoimia sen osalta, ketkä yksityishenkilöt tai mitkä yritykset rahoittavat niitä. Omassa maassani tämä aiheuttaa ongelmia.

Tämä on ongelma, kaikessa ystävyydessä Israelin ja Knessetin kanssa, jota toivon muutettavan siten, että Israelin kansalaisyhteiskunta on yhtä avoin kuin suurin osa siitä jo joka tapauksessa on, mutta että se myös toimii tulevaisuudessa aktiivisesti rauhan puolesta alueella.

 
  
MPphoto
 

  Ivo Vajgl (ALDE). (SL) Ei ole epäilystäkään, että Israel on demokraattinen valtio, mutta mikään demokraattinen valtio ei ole suojassa demokratian vastaisilta toimilta tai paineelta.

Tässä asiassa, joka koskee painostuksen harjoittamista kansalaisjärjestöjä kohtaan Israelissa, kysymys on demokratian vastaisista toimista, ja me itse asiassa varoitimme niistä, kun valtuuskuntamme vieraili Israelissa. Lisäksi nyt, kun olen keskustellut monien yhteyshenkilöiden kanssa Brysselissä, uskon vakaasti, että sitä harjoitettiin.

Keskustelemme tänään yhdestä tietystä laista. Tosiasiassa on kuitenkin kolme lakia, joista jokainen omalla tavallaan asettaa kansalaisjärjestöt ja jokaisen niissä toimivan epäselvään asemaan. Tämä ei ole hyvä asia millekään demokratialle. Koska keskustelumme vaikuttaa myös rauhanneuvotteluihin, minun on sanottava, että toistaiseksi suurin rauhanneuvotteluille aiheutunut vahinko on Israelin ulkoministerin Liebermanin lausunto siitä, että Israel jatkaa siirtokuntien rakentamista miehitetyille alueille.

 
  
MPphoto
 

  Alexandra Thein (ALDE). (DE) Arvoisa puhemies, haluaisin ensiksi kiittää Israelia, että se on suhtautunut vakavasti moniin sen ehdottamaa lainsäädäntöä koskeviin huolenaiheisiin ja että se on ainakin lieventänyt säännöksiä hieman.

Kansalaisjärjestöt ovat jo vuosia olleet velvollisia ilmoittamaan rahoituslähteensä avoimesti ja julkaisemaan nämä tiedot verkkosivuillaan. Ehdotettu lainsäädäntö ja jopa sen lievennetty versio kohdistuu viime kädessä ainoastaan tiettyihin kansalaisjärjestöihin: ensinnäkin ihmisoikeusjärjestöihin ja toiseksi niihin, jotka saavat julkista rahoitusta. Tähän sisältyy muun muassa julkinen rahoitus Yhdistyneistä Kansakunnista tai Euroopan unionista. Sen sijaan äärioikeistolaisiin ryhmiin tai yksityisesti rahoitettuihin kansalaisjärjestöihin, jotka esimerkiksi tukevat laittomien siirtokuntien rakentamista, ei sovelleta mitään oikeudellisia rajoituksia ja niiden ei tarvitse julkistaa rahoituslähteitään. Ehdotetun lainsäädännön ongelmallisuus piilee tässä eriarvoisessa kohtelussa.

 
  
MPphoto
 

  Štefan Füle, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, tämänpäiväinen keskustelu on osoittanut jälleen kerran, että me kaikki Euroopan unionissa pidämme kansalaisyhteiskuntaa tärkeänä. Vapaa ja aktiivinen kansalaisyhteiskunta tukee terveen demokratian kehitystä.

Olen pannut merkille monet tänään esittämänne huomiot ja välitän ne Israelin kumppaneillemme. Aion myös antaa korkealle edustajalle / komission varapuheenjohtajalle tiedoksi joitain keskusteluissamme esiin tuotuja yksityiskohtia, koska hän on edustajamme kvartetissa ja hän tosiasiassa varmistaa, että Euroopan unionilla on edelleen tärkeä rooli Lähi-idän rauhanprosessissa.

Ennen kuin lopetan, haluaisin esittää vielä kaksi erittäin tärkeää näkökohtaa. Ensimmäinen on se, että me jatkamme rahoituksen myöntämistä kansalaisjärjestöjen tavoitteitamme vastaaville tukikelpoisille hankkeille. Toiseksi jatkamme vuoropuhelua Israelin viranomaisten kanssa nykyisten poliittisten järjestelyjen puitteissa. Vuoropuhelun on pysyttävä avoimena tämän erittäin tärkeän kumppanin kanssa kaikilla tasoilla ja kaikkia viestintäkeinoja hyödyntäen.

Lopuksi haluaisin vakuuttaa teille, että komissio aikoo seurata tätä asiaa ja puoltaa edelleen israelilaisille kumppaneillemme tarvetta edistää ja helpottaa aktiivisen kansalaisjärjestöjen alan työtä sen sijaan että sitä rajoitetaan.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (EL) Keskustelu on päättynyt.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

 
  
MPphoto
 
 

  Olga Sehnalová (S&D), kirjallinen. (CS) Vapaaehtoisjärjestöt ovat oikeutettu ja tärkeä osa kansalaisyhteiskuntaa tavanomaisessa demokraattisessa valtiossa. On kuitenkin yhtä perusteltua vaatia avoimuutta niiden julkisista ja yksityisistä lähteistä peräisin olevasta rahoituksesta. Siten on ratkaistava kysymys siitä, millaisia vaatimuksia ja erityistä lainsäädäntöä tarvitaan tämän avoimuuden varmistamiseksi. Sen vuoksi tätä kysymystä olisi hyvä lähestyä ilman kiihkomielisyyttä ja ennakkoluuloja ja luottaa demokraattisesti valittujen kollegoidemme työhön Israelin Knessetissä.

 

13. Jordanjoen tilanne erityisesti joen alajuoksun alueella (keskustelu)
Puheenvuorot videotiedostoina
MPphoto
 

  Puhemies. (EL) Esityslistalla on seuraavana Paolo De Castron, Véronique De Keyserin, Jo Leinenin ja Adrian Severinin S&D-ryhmän puolesta esittämä suullinen kysymys Jordanjoen tilanteesta erityisesti joen alajuoksun alueella (O-0092/2010 – B7-0452/2010).

 
  
MPphoto
 

  Paolo De Castro, laatija. (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, Jordanjoki on merkittävä voimavara, jolla on ympäristön, mutta myös maatalouden ja talouden näkökulmasta merkitystä Jordanialle, Israelille ja palestiinalaisalueille, ja emme voi olla huolestumatta sen kärsimisestä.

On tärkeää huomauttaa että noin 98 prosenttia 1,3 miljardista kuutiometristä luonnollista makeaa vettä joen alajuoksulla siirretään pois joka vuosi, ja pitkät osat jokea ovat vaarassa kuivua. Tämä on tuhoisaa biologiselle monimuotoisuudelle mutta ennen kaikkea paikallisten yhteisöjen pääsylle vesilähteisiin. Monet kansainväliset toimijat, mukaan lukien Euro–Välimeri-alueen parlamentaarinen edustajakokous ja Yhdysvaltojen senaatti, ovat käsitelleet Jordanjoen tilan perusteellista huonontumista.

Meidänkin on vaadittava toimia paikallisten hallitusten ja viranomaisten lisäksi neuvostolta, komissiolta ja jäsenvaltioilta, jotta joen elvyttämiseen myönnetään teknistä ja taloudellista tukea. Meidän on erityisesti pyydettävä komissiota asettamaan selkeä ja erityinen viittaus tästä hankkeesta Israelin, Jordanian ja palestiinalaishallinnon kanssa käytävän naapuruuspolitiikan toimintasuunnitelmiin, kuten todetaan kaikkien poliittisten ryhmien allekirjoittamassa yhteisessä päätöslauselmaesityksessä. Kiitän niitä varauksettomasta tuestaan.

Ensimmäinen askel voisi olla yhteisen tutkimuksen järjestäminen Jordanjoen tilanteesta. Olemme hyvin tietoisia siitä, että vesi on arvokas ja luovuttamaton luonnonvara, joten haluaisin huomauttaa, että veden jakaminen oikeudenmukaisesti merkitsee, että alueen kaikkien yhteisöjen tarpeisiin kiinnitetään yhtä paljon huomiota. Tämä on valtavan tärkeä asia, jos haluamme saada aikaan kestävän rauhan ja vakauden Lähi-idässä.

Olemme seuranneet rauhanneuvottelujen jatkumista israelilaisten ja palestiinalaisten välillä viime päivinä melko toiveikkaina, koska vesivarojen hallinta on todettu näissä neuvotteluissa yhdeksi olennaiseksi kohdaksi. Toivomme, että hallitukset, paikallisyhteisöt ja kansalaisyhteiskunnan järjestöt näissä maissa ja näillä alueilla ryhtyvät tehokkaaseen yhteistyöhön mahdollisimman nopeasti, jotta Jordanjoen alajuoksun alue pelastetaan. Tämä on velvollisuus joen merkittävän symbolisen arvon lisäksi erityisesti paikallisyhteisöjen elinolosuhteiden parantamisen vuoksi.

 
  
MPphoto
 

  Štefan Füle, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluaisin kiittää tästä tilaisuudesta keskustella kriittisestä vesitilanteesta Lähi-idässä.

Euroopan unioni pitää vesitilannetta vakavana huolenaiheena alueella, ja olen täysin samaa mieltä parlamentin jäsenten huolenaiheista, koska tälle alueelle on ominaista veden niukkuus, vedenpuutteen aiheuttamat rasitteet ja veden laadun huonontuminen, mitä ilmastonmuutoksen vaikutukset todennäköisesti pahentavat edelleen.

Olemme tietoisia vaikutuksista, jota tällä voi olla alueen väestölle, ympäristölle ja turvallisuudelle. Euroopan unioni katsoo, että vesi on rauhan kannalta keskeisellä sijalla tällä alueella ja että tämä alueellinen haaste edellyttää alueellista ratkaisua.

Kuten olette täysin tietoisia, Euroopan unioni on ollut mukana kannustamassa kiireellistä edistystä sellaisen Israelin ja palestiinalaisten välisen kokonaisvaltaisen rauhansopimuksen aikaansaamiseksi, jossa vesi on yksi ratkaistavista "lopullista asemaa koskevista kysymyksistä" yhdessä rajojen, pakolaisten, Jerusalemin ja turvallisuuden kanssa.

Euroopan unioni tunnustaa Jordanjoen alajuoksun erityistilanteen ja tarpeen tehokkaammalle vesihuollolle myös sen sivujoilla. Sen vuoksi olemme mukana useissa toimissa kansallisella, paikallisella ja alueellisella tasolla kaikkien naapurialueiden osapuolten kanssa. Tuemme vesiuudistuksia ja toimintalinjoja, joilla kannustetaan soveltamaan vesivarojen kestävää hoitoa.

Euroopan unioni tukee Euroopan naapuruuspolitiikan ja muiden toimien avulla luottamusta lisääviä toimia, rajat ylittävän yhteistyön edistämistä ja samoista vesiongelmista kärsivien paikallisyhteisöjen yhteen saattamista.

Euroopan unionin toimet kohdistuvat eri vesiviranomaisten ja käyttäjien valmiuksien lisäämiseen, tietojen keräämiseen ja jakamiseen, käsitellyn jäteveden saatavuuteen, vesisuojelutoimiin mukaan lukien vesiverkostot ja tehokas kastelujärjestelmä.

Euroopan unionin ponnisteluilla vastataan vesialan kysyntään ja tarjontaan sekä luodaan edellytykset, joilla mahdollistetaan vesivarojen yhdennetty hoito tulevaisuudessa.

Euroopan unioni ei toimi yksin näissä pyrkimyksissä. Jäsenvaltiot ja muut avunantajat toimivat aktiivisesti, ja koordinoimme tiiviisti toimintaamme niiden kanssa täydentävyyden varmistamiseksi.

 
  
MPphoto
 

  Rodi Kratsa-Tsagaropoulou, PPE-ryhmän puolesta. (EL) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, hyvät kollegat, Euroopan parlamentti toimii hyvin myönteisesti, kun se korostaa haastetta, jonka Jordanjoki muodostaa tällä hetkellä. Euro–Välimeri-alueen parlamentaarinen edustajakokous on laatinut erityistutkimuksen Jordanjoesta ja sen laaksosta ja se on pyytänyt niiden suojelua päätöslauselmissaan, koska Jordanjoki on maailmanperintömme muistomerkki, uskonnollinen ja kulttuurinen symboli miljoonille ihmisille ympäri maailmaa ja alueen ympäristön, matkailun ja talouden pääoma.

Tavoitteena on sen vuoksi tänään tuoda esille sen ongelmia ja sen suojelemista koskevien toimien tarve, tehostaa Euroopan unionin ponnisteluja – komissio viittasi näihin toimiin ja me olemme käsitelleet niitä muissa yhteyksissä yhteistä kantaa koskevassa työssä – ja esittää alueellista yhteistyötä koskeva kehotus, jotta Jordanjoen varrella sijaitsevien maiden kansoilla on oikeudenmukainen pääsy siihen ja yhteinen vastuu sen suojelemisesta.

Päätöslauselmaesityksessä tuodaan myös esiin parhaita toimintatapoja, kuten Israelin laatima yleissuunnitelma, jossa kehotetaan vaihtamaan parhaita käytäntöjä ja asiantuntemusta, koska Jordanjoki on yhteinen asia tällä alueella. Tärkeää on, että todelliset riskit tuodaan esiin: ei ainoastaan veden puute tai pilaantuminen vaan myös biologisen monimuotoisuuden menettäminen ja riski joen kuivumisesta, ellei joitain tehdä.

Jotta tätä kansainvälistä ja alueellista yhteistyötä painotetaan, päätöslauselmaehdotuksessa ehdotetaan Jordanjokea käsittelevää erityistä komiteaa, johon ne maat, joihin Jordanjoki vaikuttaa suoraan (Israel, palestiinalaisalue, Jordania), voivat osallistua yhdessä alueen muiden valtioiden, kuten Libanonin ja Syyrian kanssa, joista joki saa alkunsa ja joiden on myös jaettava vastuu. Uskon, että tämä päätöslauselma saa tukea täysistunnossa ja että Euroopan parlamentin lähettämä viesti on hyvin muotoiltu, kohdennettu ja vahva.

 
  
MPphoto
 

  Véronique De Keyser, S&D-ryhmän puolesta. (FR) Arvoisa puhemies, kuten on todettu, Kuolleenmeren ja Jordanjoen tilanne on erittäin huolestuttava, koska on odotettavissa, että joki yksinkertaisesti kuivuu jos mikään ei muutu vuonna 2011.

Jos mitään toimia ei toteuteta kansainvälisellä ja alueellisella tasolla tämän kehityksen päättämiseksi, kulttuuriperinnölle ja luonnon monimuotoisuudelle – Rodi Kratsa-Tsagaroupoulou mainitsi tämän – ja myös alueen turvallisuudelle ja taloudelle aiheutetaan huomattavaa vahinkoa.

Haluaisin teidän kiinnittävän huomiota kansalaisjärjestöön, joka on tehnyt mielestäni erityisen merkittävän aloitteen. Tämä kansalaisjärjestö, Friends of the Earth Middle East, on päättänyt kutsua yhteen joen varrella asuvat Palestiinan, Jordanian ja Israelin pormestarit ja kannustaa heitä pohtimaan, mitä he voisivat tehdä tilanteen parantamiseksi.

Järjestö ja pormestarit ovat tehneet mielenkiintoisia tutkimuksia toimenpiteistä, joita jokainen valtio voisi toteuttaa ja vaikutuksista, joita näillä toimilla voisi olla. Niihin sisältyvät ilman vettä toimivat wc:t, maatalousmenetelmien muutokset, liian paljon vettä kuluttavien viljelykasvien kasvatusta koskevat muutokset ja niin edelleen. On monenlaisia toimenpiteitä, joita voidaan toteuttaa. Tämä ei ole siten poliittinen keskustelu, vaikka olemme hyvin tietoisia, että heti kun puhumme vedestä alueella, asiasta tulee poliittinen.

Uskon, että jokainen voi tukea tätä, ja haluaisin, että EU ja komissio panevat merkille tämän mietinnön hyvin selkeät päätelmät, kun ne ovat kanssakäymisissä näiden valtioiden kanssa erityisesti toimintasuunnitelmien suhteen.

On kuitenkin yksi lyhyt kohta, jota pidän erittäin tärkeänä – E kohta – jossa todetaan, että Israelin siirtokunnat käyttävät liikaa vettä. Tämä on totta; sen vahvistavat Maailmanpankin ja Amnesty Internationalin selvitykset. Tämä asia vie meidät takaisin politiikkaan, mutta tämä on totuus, joka on joskus kerrottava. Emme ole ottaneet sitä päätöslauselmamme ydinkohdaksi, mutta pidämme sitä hyvin tärkeänä.

 
  
MPphoto
 

  Antonyia Parvanova, ALDE-ryhmän puolesta. (EN) Arvoisa puhemies, Euro–Välimeri-edustajakokouksen energia-, ympäristö- ja vesikomitean varapuheenjohtajana minulla oli tilaisuus nähdä konkreettinen ja dramaattinen ekologinen todellisuus Jordanjoen alueella viime helmikuussa järjestetyllä kenttävierailulla.

Jordanjoen laakson tilannetta koskevassa erityiskertomuksessa, jonka esittelijänä toimin, korostettiin, että kaikkien osapuolten – erityisesti Israelin, palestiinalaishallinnon ja Jordanian, mutta myös Libanonin ja Syyrian – on löydettävä yhteinen ratkaisu kahteen kiireisimpään ongelmaan: tasa-arvoiseen vedenjakeluun, jossa kunnioitetaan alueen kaikkien kansojen tarpeita, sekä terveelliseen ja turvattuun ympäristöön tuleville sukupolville.

Mietintöömme sisältyvä ensimmäinen askel on se, että Israel ja palestiinalaishallinto on sovittava yhdessä, että käytössä oleva veden jakelua ja väestötietoja koskevat yhteiset tiedot ovat lähtökohtana tuleville neuvotteluille, koska tähän saakka kumpikin osapuoli on esittänyt – ja riippumattomiin selvityksiin on sisältynyt – erilaisia lukuja.

Yksi tärkeimmistä päätelmistä oli se, että jotta vesiongelma selvitetään yhteistyön avulla, on välttämätöntä toteuttaa suunnitelmia yhteisestä hallinnosta, tasavertaisesta päätöksenteosta ja yhteisestä vesihoidosta alueella. Uskon, että mietintömme suositukset koskevat aloja, joilla Euroopan unionilla on todellista asiantuntemusta ja joilla se voisi olla mukana aktiivisena toimijana, joka valmistelee tulevaa kumppanuutta asianmukaisten osapuolten välillä.

Haluaisin lopuksi muistuttaa teitä, että vaikka keskusteluja kokonaisvaltaisesta rauhansopimuksesta pyritään jatkamaan, meillä on vastuu olla käyttämättä Jordanjoen laakson tilannetta poliittisiin ja ideologisiin tarkoituksiin.

Toivon, että tämänpäiväinen keskustelumme on alueen kaikkien osapuolten edun mukainen ja johtaa konkreettisiin ja puolueettomiin päätelmiin unionin aktiivisesta osallistumisesta tuleviin kestäviin ratkaisuihin.

 
  
MPphoto
 

  Margrete Auken, Verts/ALE-ryhmän puolesta. (DA) Arvoisa puhemies, olen täysin samaa mieltä kahden edellisen puhujan kanssa, mutta haluaisin käyttää tämän tilaisuuden hyväkseni ja todeta, että minusta monet täällä eivät ymmärrä, kuinka mahdotonta on vaatia palestiinalaisia kantamaan osansa vastuusta. Heillä ei ole mahdollisuutta toimia niin. Kuinka monet henkilöt ovat tietoisia, että vuodesta 1967 lähtien israelilaiset siirtolaiset ovat ottaneet haltuunsa 50 prosenttia Jordanin länsirannasta. Viisikymmentä prosenttia! Tämän lisäksi 45 prosenttia on luovutettu sotilasalueeksi tai määrätty luonnonsuojelualueeksi. Heidät on yksinkertaisesti suljettu pois alueelta. Palestiinalaisille kauhistuttava asia erityisesti Jordanjoen laaksossa on se, että emme ole voineet havaita voimakasta vastustusta, heidät on vain yksinkertaisesti unohdettu. Jos ei ole mitään sotilaallisia toimia, jos mitään dramaattista ei tapahdu, heidät yksinkertaisesti unohdetaan.

Tämä on hirvittävä oppitunti, jonka annamme etenkin köyhille palestiinalaisille: heidän on saatava huomiota ja jopa äänekkäästi vaatien. Tämä ongelma on ratkaistava. Emme saa kuitenkaan unohtaa, että palestiinalaisten kärsimykset ovat mahdollisesti vieläkin suuremmat tällä alueella kuin muualla Länsirannalla ja että tämänhetkisessä tilanteessa heillä ei ole mahdollisuutta toimia niin vastuullisesti kuin heidän pitäisi toimia. Sen vuoksi tarvitaan kattavaa ratkaisua, ja meidän pitäisi sen vuoksi myös harkita poliittisia näkökohtia. Kyse ei ole ainoastaan Israelista, Syyriasta tai Jordaniasta, ei suinkaan! Palestiinalaiset eivät voi kuitenkaan osallistua niin kauan, kun heillä ei ole mitään mahdollisuutta osallistua asiaan.

 
  
MPphoto
 

  Charles Tannock, ECR-ryhmän puolesta. (EN) Arvoisa puhemies, vesi on todella herkkä ja mahdollisesti levottomuutta aiheuttava kysymys Lähi-idässä. Israelin ja palestiinalaishallinnon korkean tason valtuuskunnat keskustelevat parhaillaan vesioikeudesta osana kokonaisvaltaisia rauhanpuitteita.

EU tukee kvartetin jäsenenä kahden valtion mallia koskevaa ratkaisua, koska tällä taataan viime kädessä rauha ja vakaus alueella. Sen vuoksi meidän on toimittava hyvin varovaisesti, jotta emme vaaranna Washingtonissa parhaillaan käynnissä olevia arkaluonteisia neuvotteluita. Israelin siirtokuntien asukkaiden syyttäminen – mitä Véronique De Keyser näyttää tekevän – erityisesti Jordanjoen veden liikakäytöstä lähettää juuri vääränlaisen viestin Israelin kansalle, demokraattiselle liittolaisellemme, EU:n väitetystä asemasta puolueettomana välittäjänä.

Jordanjoen vedenjakajan säilyttäminen on tärkeä alueellinen kysymys, joka ei luonnollisesti rajoitu pelkästään Israeliin tai palestiinalaisiin, mutta Israelin vastustajat tässä parlamentissa ja muualla pyrkivät räikeästi hyödyntämään tätä kysymystä osana juutalaisvaltion heikentämistä koskevaa kampanjaa.

Jos sorrumme näihin Israelin vastaisiin toimiin, on vaara siitä, että israelilaiset katsovat, että EU ei ansaitse etuoikeutettua asemaa rauhankumppanina.

 
  
MPphoto
 

  Willy Meyer, GUE/NGL-ryhmän puolesta. (ES) Arvoisa puhemies, siinä ei ole mitään ongelmaa, että Véronique De Keyser tekee tietyn arvion, ei ollenkaan. Tosiasia on kuitenkin, että Israelin ja Jordanian kuningaskunnan vuonna 1994 allekirjoittaman rauhansopimuksen perusteella päästiin sopimukseen Jordanjoen ekologista elpymistä koskevasta yhteistyöstä yhteisillä rajoilla ja sen vesivarojen suojelusta.

Tämä oli yksi niistä sopimuksista muiden Israelin vuonna 1994 allekirjoittamien joukossa, jota se ei noudata. Tämä on ongelmamme Israelin kanssa: Se ei noudata sopimuksia, jotka se allekirjoittaa.

Tämän vuoksi on erittäin tärkeää, että presidentti Chiracin vuonna 2008 tekemälle aloitteelle, jossa vaadittiin Jordanjoen aluetta koskevia toimia, annetaan sisältöä ja että Euroopan unioni tukee sitä.

Mielestämme on erittäin tärkeää, että Jordanjoen laakson komitea perustetaan kolmenväliseksi foorumiksi, jossa tehdään yhteistyötä tämän joen kunnon parantamiseksi ja vesiensuojelun sekä elvytyssuunnitelmien laatimiseksi ja toteuttamiseksi. On totta, että koska vuoden 1994 rauhansopimusta ei ole noudatettu, palestiinalaiset on suljettu pois Israelin turva-alueelle, joka perustettiin Länsirannalle Jordanjoen alajuoksun alueelle ja että siirtokuntalaiset ovat laittomasti mailla, jotka eivät kuulu heille. Koska miehittämiseen liittyy sääntöjenvastainen ja laiton vedenkäyttö, poliittisen ongelman lisäksi on toinenkin ongelma, eli ympäristön kestävyys.

Koska uuden jätevedenpuhdistamojen toiminnan aloittaminen on asetettu vuodeksi 2011, toivon, että Euroopan unioni tukee, edistää ja kannustaa Jordanjoen laaksoa käsittelevän komitean luomista.

 
  
MPphoto
 

  Cristian Dan Preda (PPE). (RO) Tämänpäiväinen keskustelu Jordanjoen tilanteesta on erittäin tärkeä ryhmälle, johon kuulun, ja pidän tässä yhteydessä kollegamme Euroopan parlamentin varapuheenjohtaja Rodi Kratsa-Tsagaropouloun osallistumista tähän asiaan erittäin myönteisenä.

Haluaisin myös korostaa, että ympäristöjärjestöt ovat jo pitkään varoittaneet Jordanjoen kriittisestä ekologisesta tilasta, kuten hyvin tiedätte. Vaikuttaa siltä, että tämä joki kuihtuu yleisen välinpitämättömyyden vuoksi.

Olen toisaalta lukenut lehdistä, että erittäin kriittisistä olosuhteista huolimatta kristittyjä ja erityisesti ortodokseja kastetaan edelleen Jordanjoessa.

On kuitenkin vaara, että joki kuivuu vuonna 2011. Tällä olisi tuntuvia vaikutuksia alueen jo herkälle ekosysteemille ja erityisesti Kuolleellemerelle. Tämä merkitsee, että ekologinen katastrofi vaikuttaisi satoihin tuhansiin palestiinalaisiin, jordanialaisiin ja israelilaisiin.

Ekologisen näkökulman lisäksi – kuten kollegani myös toivat esiin täällä parlamentissa – tämä on asia, johon on todellakin puututtava kiireisesti EU:n tuella. Jordanjoen tilanne on myös erityisen tärkeä alueellisen yhteistyön edistämisen kannalta.

Meidän on mielestäni vältettävä sitä, että sen vettä käytetään yksipuolisesti piittaamatta täysin alueen veden toimitusvarmuudesta.

Joen varrella sijaitsevien valtioiden välinen yhteistyö on siten ensiarvoisen tärkeää tämän taloudelliselle kehitykselle elintärkeän varannon elvyttämiselle. Siten voi olla mahdollista, että Jordanjoesta tulee jälleen yhteistyön ja rinnakkaiselon symboli myös kulttuurisesta näkökulmasta, jos on vain voimakasta poliittista tahtoa toimia näin.

Lopuksi Jordanjoen tilanne on myös tärkeä palestiinalaisten ja arabien välisten suorien neuvottelujen jatkamiseksi, koska vesivarojen valvonta kuuluu ratkaisemattomiin kysymyksiin.

 
  
MPphoto
 

  Proinsias De Rossa (S&D). (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin ehdottaa Charles Tannockille, että asiaa ei auta ollenkaan silmien ummistaminen siltä tosiasialta, että siirtokuntien asukkaat valitsevat tietoisesti kohteet, joissa heillä on hyvät vesivarannot, ja että palestiinalaisilta riistetään ne. Tämä ei ole ainoa vettä koskeva ongelma alueella, mutta tällä on varmasti osansa siinä.

Valitettavasti Jordanjokea virtaavan veden määrästä 98 prosenttia menetetään, koska eri valtiot, mukaan lukien Israel, ovat suunnanneet veden muualle. Kyseessä on rajat ylittävä joki, jonka rannalla sijaitsee neljä valtiota mukaan lukien Palestiinan Länsiranta. Jos sitä hoidetaan oikein ja jos Eurooppa toteuttaa tehtävänsä kunnolla alueella, niin se voi olla sovinnon lähde alueelle tärkeän kulttuurisen, uskonnollisen ja taloudellisen voimavaran yhteisen hallinnan edistämisen ansiosta.

Jos ajatellaan Charles Tannockin tavoin, että Israelille esitetty jonkinlainen pieni moite olisi eräänlainen hyökkäys sitä vastaan, niin tosiasiat jätetään yksinkertaisesti huomiotta. On myös muita tahoja, jotka ovat siirtäneet vettä muualle. Esimerkiksi Friends of the Earth -järjestö huomautti omassa sosialistien ja demokraattien ryhmässäni äskettäin järjestetyssä seminaarissa, että Kuolleeseenmereen siirtyi Jordanjokea pitkin aikaisemmin keskimäärin 1,3 miljardia kuutiomettä makeaa vettä. Tämä määrä on nyt vähentynyt 20–30 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Ensi vuoden lopussa joki voi olla kuivunut, ellemme ryhdy toimiin.

 
  
MPphoto
 

  Alexandra Thein (ALDE). (DE) Arvoisa puhemies, haluaisin ensiksi torjua monet lukuisat ulkopuoliset ja joissain tapauksessa parlamentista peräisin olevat syytökset, joiden mukaan keskustelemme tästä aiheesta väärään aikaan, koska rauhanneuvottelut ovat alkaneet. Parlamentin kysymys, jonka laadinnassa autoin, esitettiin ajankohdalla, jolloin kukaan meistä ei ajatellut, että suorat rauhanneuvottelut alkaisivat uudelleen. Olen ollut mukana tämän alan kysymyksissä 1990-luvun alusta saakka, ja tätä aihetta on käsitelty parlamentissa jo pitkään.

Asiassa on loppujen lopuksi kyse siitä, että Jordanjoen alajuoksua estetään kuivumasta kokonaan. Vesi virtaa joen alajuoksulla enää pelkkänä norona. Se on pelkkää jätevettä ja siihen ei sisälly yhtään makeaa vettä. Kaikki tutkijat ovat yksimielisiä siitä, että Jordanjoen alajuoksu kuivuu yhden tai kahden vuoden kuluessa.

Minusta on huolestuttavaa, että päätöslauselmassa käsitellään Israelia, Jordaniaa, Syyriaa ja palestiinalaishallintoa yhtäläisellä tavalla. Jordanjoen alajuoksun alue sijaitsee kokonaisuudessaan alueella C, mikä merkitsee, että palestiinalaishallinnolla ei ole edes oikeutta päästä alueelle puhumattakaan mistään hallinnollisista oikeuksista tai vaikutusmahdollisuuksista asiaan. On jo todettu, että palestiinalaishallinto ei voi tehdä mitään tällä alueella. Sen vuoksi tämän päätöslauselman olisi koskettava muita valtiota.

Tämä on poliittinen kysymys, koska eräs valtio, tässä tapauksessa Israel, käyttää 75 prosenttia Jordanjoen alajuoksulla saatavilla olevasta vedestä, vaikka muut valtiot ovat jo käyttäneet osan vedestä, joten palestiinalaiset joutuvat elämään melkein ilman vettä. Tämän ongelman piti olla ratkaistu Oslo II -sopimuksessa, mutta emme ole edistyneet asiassa ollenkaan sen jälkeen.

Erityinen ongelma tällä hetkellä on se, että palestiinalaiset yrittävät jatkuvasti porata kaivoja, jotka tuhotaan välittömästi ja että Israelin vesiviranomainen, joka on monopoliasemassa, ei poraa kaivoja palestiinalaisille vaan ainoastaan laittomille siirtokunnille.

 
  
MPphoto
 

  Nicole Kiil-Nielsen (Verts/ALE). (FR) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, haluaisin aluksi osoittaa kunnioitusta ympäristötutkijoille, jotka otimme vastaan joitain kuukausia sitten Brysselissä. Kyseessä oli israelilaisten, jordanialaisten ja palestiinalaisten yhdistys. Se laati joitain erinomaisia raportteja alueen tilanteesta, Jordanjoen kunnosta sekä sen häviämistä koskevasta riskistä.

Euroopan unioni tarjoaa huomattavan määrän varoja Lähi-idän kehityshankkeisiin ja sillä on oltava suurempi rooli joen pelastussuunnitelman – johon osallistuvat alueen kaikki osapuolet – laadinnassa ja toteuttamisessa. Joen varrella sijaitsevat valtiot, kuten Syyria, Jordania ja Israel, siirtävät suuren osan sen vedestä muualle, ja palestiinalaiset saavat vain viisi prosenttia sen vesivaroista, kuten eräs jäsen juuri totesi.

Israelin siirtokuntien asukkaat kuluttavat Jordanjoen laaksossa kuusi kertaa enemmän vettä kuin palestiinalaiset etenkin saastuttavaan tehomaatalouteen, jonka tuotteet on tarkoitettu vietäväksi Eurooppaan. Näiden siirtokuntien ja niiden rehevän kasvillisuuden laajentaminen on päätettävä ja samoin on lopetettava beduiinileirien ja niiden vesisäiliöiden tuhoaminen, johon ryhdyttiin jälleen kerran tänä kesänä joitain viikkoja sitten. Tämä on sulaa hulluutta!

Veden säilyttäminen ja oikeudenmukainen vedenjakelu alueella on oltava painopisteemme.

 
  
MPphoto
 

  Mário David (PPE). (PT) Tänään käsiteltävä ympäristökatastrofi koskee kaikkia meitä eurooppalaisia, vaikka se tapahtuu Euroopan unionin ulkopuolella.

Kestävän kehityksen käsite, johon uskomme, ei tunne hallinnollisia rajoja tai uskonoppeja. Sen mukaan maapallo on kokonaisuus eikä osiensa summa. Siten Jordanjoki on ongelma koko ihmiskunnalle eikä ainoastaan kansoille ja yhteisölle, joihin vesipula tai veden huono laatu vaikuttavat suoraan. Terve järki kehottaa meitä ajattelemaan kokonaisvaltaisesti ja toimimaan paikallisesti. Sen vuoksi meidän on pyrittävä tänään tähän: ajattelemaan kokonaisvaltaisesti.

Euroopan unionin on edistettävä paikallista toimintaa keinona minimoida ja kääntää päinvastaiseksi Jordanjoen virtauksen ja veden laadun jatkuva heikentyminen. EU:lla on jo lainsäädännölliset ja institutionaaliset puitteet käytössään toimintaa tai toiminnan avustamista varten. Tarkoitan Välimeren unionia, sen sihteeristöä ja Euro–Välimeri-investointi- ja kumppanuusvälinettä, jota hallinnoi Euroopan investointipankki. Tämä on selvästikin kysymys, jota parlamentin valtuuskunta, jonka puheenjohtajana toimin, seuraa tiiviisti Lähi-idän valtioiden suhteissamme.

On selvää, että kaikkiin toimiin tämän ympäristökatastrofin ratkaisemiseksi pitäisi ensi kädessä ryhtyä valtiot ja paikallisyhteisöt, joiden kansalaiset hyötyvät niistä suoraan. Tämän vuoksi haluaisin korostaa kahta ajatusta, jotka käyvät ilmi päätöslauselmasta. Ensimmäinen on komitean luominen koko Jordanjoen laakson hallinnoimiseksi, ja siihen kuuluisi sen vesiä käyttävien valtioiden tai hallintojen edustajia. EU voi auttaa tässä asiassa esimerkiksi jakamalla Reinin suojelua pilaantumiselta käsittelevän kansainvälisen komission kokemuksia. Toiseksi voidaan tukea ja levittää parhaita käytäntöjä yhteisistä unionin hankkeista, joihin osallistuu Jordanian, Israelin ja Palestiinan kansalaisia, ja erityisesti niistä, joita tukee Friends of the Earth in the Middle East -järjestö. Proinsias De Rossa jo kehotti tänään auttamaan sitä Jordanjoen alueen vesivarojen tehokkaassa ja asianmukaisessa hoidossa.

Lopuksi arvoisa puhemies, ja vielä laajemmin, haluaisin korostaa yhteistyön ja rauhanomaisen rinnakkaiselon esimerkkiä, jota tämä suunnitelma edustaa. Pidämme myönteisenä Israelin ja palestiinalaishallinnon välisen uudenlaisen suoran vuoropuhelun jatkumista sekä edistämme sitä, ja vaikka pahoittelemme, että EU ei osallistu tähän prosessiin, olemme tyytyväisiä molemman osapuolen suorasta osallistumisesta.

 
  
MPphoto
 

  Olga Sehnalová (S&D). (CS) Jordanjoen kuivuminen on kiistatta vakava alueellinen ympäristöongelma, joka vaikuttaa koko alueen ekosysteemiin sekä sen asukkaiden elämään ja terveyteen. Pitkäaikainen liiallinen veden johtaminen pois on pilaantumisen ja kuivuuden ohella pääasiallinen syy tilanteeseen samoin kuin kyvyttömyys varmistaa tehokas vesihuolto.

Kuten eräät jäsenet ovat jo todenneet, yli 90 prosenttia jokea virtaavan veden määrästä johdetaan juomaveden toimitukseen ja erityisesti maatalouden kastelujärjestelmiä ja teollisuutta varten. Vuotuinen virtaavan veden määrä on vähentynyt 1,3 miljardista kuutiometristä noin 100 miljoonaan kuutiometriin. Poliittisen konfliktin vuoksi on selkeästi yhä vaikeampaa ratkaista tämä ympäristöongelma.

Veden ei kuitenkaan tarvitse olla konfliktien lähde. Se voi olla myös esimerkki myönteisestä käytännön yhteistyöstä alueella ja sillä voi olla tärkeä tehtävä keskinäisen luottamuksen rakentamisessa. Päivittäiseen yhteistyöhön ja jaettuihin arvoihin perustuvalla rauhalla on paremmat mahdollisuudet kuin millään pyöreän pöydän ratkaisulla.

 
  
MPphoto
 

  Malika Benarab-Attou (Verts/ALE). (FR) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, hyvät kollegat, Jordanjoen vähittäinen kuivuminen on suora seuraus Palestiinan kokemasta tragediasta. Vesi on erittäin poliittinen kysymys. Sitä ei pitäisi unohtaa.

Olisi muistettava tiettyjä tosiasioita: Maailmanpankki ilmoittaa meille, että Gazan alueen yksi ja puoli miljoonaa asukasta on ollut kahden vuoden ajan ilman klooria, joka on veden desinfioimiseen välttämätön; 50 prosenttia kotitalouksista ei saanut vettä ennen tammikuun 2009 pommituksia, joten kuvitelkaa, mikä tilanne on nyt. Lääkärit ilman rajoja -järjestö ilmoitti, että nyt, Israelin armeijan infrastruktuuria kohtaan tekemien iskujen jälkeen, 90 prosenttia asukkaille toimitettavasta vedestä on juomakelpaamatonta. Joka päivä 80 miljoonaa litraa käsittelemätöntä jätevettä johdetaan Välimereen Gazan infrastruktuurille aiheutetun tuhon vuoksi.

Jos pitää paikkansa, että Catherine Ashton on vieraillut useaan kertaan Gazassa, missä on silloin poliittinen rohkeus soveltaa Israeliin samoja vaatimuksia kuin mitä meillä on Euroopassa? Pitääkö puhtaan veden olla – samalla tavalla kuin maan – Israelin siirtokuntien yksinoikeus? Euroopan unionin on tämän vuoksi keskeytettävä assosiaatiosopimus Israelin tämänhetkisen hallituksen kanssa, koska se ei kuuntele kaikkia pyyntöjämme ja koska laiton miehitys ja laittomat siirtokunnat pysyvät ennallaan. Ilman oikeutta ei ole rauhaa.

 
  
MPphoto
 

  Monika Flašíková Beňová (S&D). (SK) Kuten olemme kuulleet monesti tämänpäiväisessä keskustelussa ja kuten varmasti kuulemme vielä, Jordanjoki on kulttuurin, ympäristön ja talouden kannalta sekä tietysti myös poliittiselta ja strategiselta merkitykseltään erityisen tärkeä. Joen hyväksikäyttöä ja väärinkäyttöä ei voida hyväksyä. Sitä on johdettu vuodesta 1964 lähtien Israeliin ja myös muihin valtioihin: Jordaniaan, Libanoniin, Syyriaan ja muihin täällä mainittuihin maihin. Monet näistä valtioista tuhoavat jokea ja saastuttavat sitä. Luonnonsuojelijoiden mukaan Jordanjoen väärinkäyttö on lähes tuhonnut sen koko ekosysteemin. Sen toipuminen nykytilasta kestäisi vuosikymmeniä.

Arvioiden mukaan Jordanjoki on yksi sadasta uhanalaisimmasta paikasta maailmassa ympäristön näkökulmasta. Tämä tilanne johtuu luonnollisesti myös siitä, että Israel ja sitä ympäröivät arabivaltiot eivät kykene sopimaan joen ylläpidosta ja suojelusta. Sen vuoksi olen vakuuttunut, että Euroopan unionin olisi osallistuttava ja sen täytyy osallistua aktiivisesti tähän prosessiin tarjoamalla rahoitustukea kehityshankkeisiin Lähi-idän alueille, jotka ovat riippuvaisia esimerkiksi joen alajuoksun elvyttämisestä.

 
  
MPphoto
 

  Richard Howitt (S&D). (EN) Arvoisa puhemies, kilpailu vedestä voi pahentaa konfliktia tai jopa luoda sen, oli kyse sitten Jammun ja Kashmirin jäätiköiden sulamisesta, Araljärven kuivumisesta johtuvista Keski-Aasian valtioiden välisistä jännitteistä, heimojen kilpailusta samoista vesialueista Sudanin ja Somalian välillä tai kuten tässä keskustelussa, Jordanjoen alajuoksun laaksosta.

Jordanjoen elvyttäminen ja siihen tarvittava yhteistyö voi myös parantaa rauhanmahdollisuuksia. Joki on tehty unohtumattomaksi juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin pyhissä kirjoissa, joissa se liitetään profeetta Moosekseen ja Eliaan ja profeetta Muhammedin neljän seuralaisen hautapaikkaan. Israelilaiset ylittivät Jordanjoen Joosuan johdolla, ja siellä tapahtui ihme, kun Jeesus käveli veden päällä.

Meidän ei pitäisi tarvita toista ihmettä, jotta sen vesiä suojellaan alueen tämänhetkisten kansojen hyväksi ja tulevien sukupolvien vuoksi, jotta ne voivat elää rauhan ja hyvinvoinnin vallitessa.

 
  
MPphoto
 

  Elena Băsescu (PPE). (RO) Minusta Jordanjoen tilannetta koskeva puolueellinen päätöslauselma tai lähestymistapa ei ole sopiva, kun otetaan huomioon Israelin ja palestiinalaishallinnon välisten rauhanneuvottelujen jatkuminen.

Vesivarat on herkkä aihe Lähi-idässä. Niistä olisi keskusteltava vasta neuvottelujen lopussa, jotta vältetään rauhanprosessille aiheutuvat vahingot. EU:n on vältettävä kääntämästä tätä turhaan poliittiseksi kysymykseksi ja sen on kannustettava alueellisen sopimuksen allekirjoittamista Jordanjoen elvyttämisestä.

Koska pidän Jordanjokea alueellisena ongelmana, pidän myönteisenä Israelin ja Palestiinan viranomaisten jatkuvaa vesivarojen hallintaa koskevaa yhteistyötä. Kummankin valtion yhteiset ponnistelut ovat johtaneet siihen, että äskettäin hyväksyttiin 61 hanketta tätä varten ehdotetusta 96 hankkeesta. Kuitenkin ongelma riittämättömistä vesivaroista on edelleen ratkaisematta.

 
  
MPphoto
 

  Ioan Enciu (S&D). (RO) Jordanjoen elvyttäminen on monentahoinen kysymys, koska sillä on yleistä historiallista ja uskonnollista merkitystä. Siihen kohdistuu ekologisia, humanitaarisia ja kansainvälistä turvallisuutta koskevia huolenaiheita, jotka liittyvät kaikki toisiinsa.

Minusta nykyisessä keskustelussa on oltava kyse pääasiassa siitä, miten joki pelastetaan fyysisesti eikä siitä, että jompaakumpaa osapuolta arvostellaan. Jos pelastushanke onnistuu, sillä on seurannaisvaikutuksia kaikkiin muihin näkökohtiin. Tässä yhteydessä katson, että päätöslauselman E kohta ei liity suoraan käsiteltävänä olevaan kysymykseen, mikä voi aiheuttaa haitallista sekaannusta.

Euroopan unioni voi ennakoida ja sen pitäisi ennakoida kielteisiä vaikutuksia, joita tämän kuuluisan joen täydellisellä rappiolla ja lopullisella häviämisellä voi olla. Euroopan unionin on toimittava paljon aktiivisemmin osapuolten välisissä neuvotteluissa auttaakseen luomaan jonkinlaisen tasapainon.

 
  
MPphoto
 

  Andreas Mölzer (NI). (DE) Arvoisa puhemies, me tiedämme, että Jordanjoella on merkittävä asema Lähi-idän politiikassa, koska se sijaitsee eri valtioiden rajalla. Vaikka joki on auttanut saamaan aikaan rauhan Israelin ja Jordanian välille sopimuksella, jonka ansiosta Jordania voi käyttää suurempia määriä vettä, niin Syyrian osalta tilanne on päinvastainen. Israelin pelko siitä, että Syyria voisi viedä siltä vesivaroja, on avoin salaisuus ja todellinen syy siihen, miksi Israel kieltäytyy luovuttamasta takaisin Golanin kukkuloita.

Jos Jordanjoesta on todellakin tullut vain jäteveden noro jatkuvan vedenoton vuoksi, mikä on luultavasti hinta, joka on maksettava autiomaan vihreäksi muuttamisesta, niin Lähi-idän tilanne epäilemättä huonontuu lähitulevaisuudessa etenkin, koska Hamasin johtajat pitävät Jordanjoen ja Välimeren välillä sijaitsevan koko alueen vapauttamista moraalisena ja uskonnollisena velvollisuutena.

Jordanjoen vedenpuutteella on myös laajempia vaikutuksia, koska Jordanjoen kuivuessa Kuolleeseenmereen laskeva vesimäärä vähenee. Sen vuoksi konfliktin mahdollisuus ja konfliktialueen laajuus kasvaa. Meidän olisi otettava tämä huomioon Lähi-idän strategiassamme.

 
  
MPphoto
 

  Véronique De Keyser (S&D). (FR) Arvoisa puhemies, kiitos, että annoitte minulle mahdollisuuden selventää näkökohtaa, jota en pystynyt hetki sitten käsittelemään nähtävästi tarpeeksi vakuuttavasti.

Siirtokuntien harjoittaman veden hyödyntämisen ja liikakäytön osalta haluaisin kollegoideni tutustuvan Euro–Välimeri-alueen parlamentaarisen edustajakokouksen erityiskertomukseen Jordanjoen laakson tilanteesta. Siinä puolestaan lainataan ajoittain Maailmanpankin Palestiinan vesihuollon alan kehitykselle asetettuja esteitä koskevaa kertomusta ja Amnesty Internationalin Troubled Waters -raporttia ja niin edelleen. Näihin selvityksiin sisältyvät täsmälliset luvut tästä hyödyntämisestä, ja israelilaisten osalta ne ovat neljästä viiteen kertaan suuremmat. Minä mainitsin luvuiksi yhdestä kuuteen. Nämä ovat siis tosiasiat; olen pahoillani, mutta minä en ole niitä dokumentoinut.

 
  
MPphoto
 

  Mariya Nedelcheva (PPE). (BG) Euroopan unioni on vastuunalainen kumppani ja se jakaa vastuun kaikkialla maailmassa sattuvista tapahtumista ulkopolitiikkansa välityksellä. Kehityshankkeita Lähi-idässä rahoittavana avunantajana ja Lähi-idän rauhanprosessin aktiivisena osanottajana Euroopan unionin ja erityisesti Euroopan parlamentin on laadittava strategia ja mahdollisesti osallistuttava Jordanjoen tilan kohentamiseen, jotta se säilyttää merkityksensä elämän lähteenä alueella.

Vain muutama kuukausi sitten Lähi-idässä toimiva Friends of the Earth -kansalaisjärjestö varoitti, että Jordanjoki voi kuivua yhdessä vuodessa, jos alueella sijaitsevat valtiot eivät toteuta toimia. Joenpinnan laskeminen merkitsee seurauksia alueen koko ilmastolle ja maisemalle. Tämä tilanne aiheuttaa väestön toimeentulon varmistamiselle todellisen uhan alueella, jossa kastelu on vaikeaa. Näiden ongelmien puhtaasti käytännön näkökohtien lisäksi emme saa unohtaa, että Jordanjoki on merkittävä hengellinen symboli.

Yksi Euroopan unionin perusominaisuuksista on arvojen ja pragmaattisuuden välinen tasapaino. Tässä mielessä meidän olisi jatkossakin oltava vastuullisia poliitikkoja ja osoitettava jälleen kerran ainutlaatuista eurooppalaista lähestymistapaa siten, että ilmaisemme Jordanjokea koskevat huolenaiheemme.

 
  
MPphoto
 

  Štefan Füle, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, rajatylittävät haasteet edellyttävät yhteisiä ponnisteluita. Euroopan parlamentti on perustellusti kiinnittänyt huomion tarpeeseen yhteistyöhön perustuvasta lähestymistavasta tällä alueella. Euroopan unioni edistää yhteistyöhenkeä, jota tarvitaan vastaamaan Lähi-idän alueen vakaviin vettä koskeviin haasteisiin ja se kannustaa ongelmien hoitamista lähteellä eikä ainoastaan alajuoksulla.

Haluaisin lopuksi vahvistaa, että Euroopan unioni aikoo osaltaan edistää pyrkimyksiä vesipulan lieventämiseksi tällä alueella ja varmistaa puhtaat vesivarat, ympäristönsuojelun ja juomaveden turvaamisen alueen kansoille. Euroopan unioni tukee jatkossakin toimia, joilla pyritään tulevaisuudessa elvyttämään Jordanjoen tilaa ja mahdollisesti luomaan tuleva yhteinen ja yhtenäinen vesistöalueen hallinto, jos se on alueen maiden valinta.

Euroopan unioni tukee edelleen vuoropuhelua ja edistää rajatylittävää yhteistyötä vesikysymyksestä tämän alueen eri naapureiden välillä sekä edistää näin luottamuksen syntymistä. Naapureilta tarvitaan todellisia toimia ja poliittista sitoumusta, joilla tasapainotetaan käytössä olevia voimavaroja ja vaatimuksia. Tämä koskee hallitusten lisäksi myös kansalaisyhteiskuntaa. Kuten Euroopassa, yksityishenkilöiden, yritysten ja kuntien on osallistuttava vesivarojen kestävään hoitoon. Tämä on meitä kaikkia koskeva haaste.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (EL) Olen vastaanottanut viisi päätöslauselmaesitystä(1) työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tiistaina 9. syyskuuta 2010.

(Istunto keskeytettiin klo 17.55 ja sitä jatkettiin kyselytunnilla klo 18.00.)

 
  
  

Puhetta johti
varapuhemies Diana WALLIS

 
  

(1) Ks. pöytäkirja.


14. Kyselytunti (kysymykset neuvostolle)
Puheenvuorot videotiedostoina
MPphoto
 
 

  Puhemies. (EN) Esityslistalla on seuraavana kyselytunti (B7-0454/2010).

Käsittelemme neuvostolle osoitettuja kysymyksiä.

Vilija Blinkevičiūtėn kysymys numero 1 (H-0355/10)

Aihe: Vammaiset henkilöt ja Eurooppa 2020 -strategia

Eurooppa-neuvoston hyväksymä Euroopan unionin työllisyys- ja kasvustrategia seuraavalle vuosikymmenelle pyrkii tukemaan Euroopan toipumista talouskriisistä sekä lujittamaan Euroopan roolia unionin tasolla ja kansainvälisesti edistämällä kilpailukykyä, tuottavuutta ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta. On kuitenkin varsin valitettavaa, että vammaiset henkilöt, joiden osuus Euroopan väestöstä on nykyään yli 12 prosenttia, on unohdettu strategiassa. Vaikka neuvosto on jatkuvasti vaatinut kiinnittämään enemmän huomiota vammaisten yhteiskuntaan sopeuttamiseen käsitellessään vammaisuuteen liittyviä asioita, Eurooppa 2020 -strategiassa ei aseteta mitään erityistehtäviä, tavoitteita tai sitoumuksia, jotka toimisivat yli 65 miljoonan eurooppalaisen vammaisen elämän parantamisen perustana. Lähes 78 prosenttia vammaisista ei osallistu työmarkkinoille, eikä heillä ole mahdollisuutta ansaita elantoaan. Useimmat ovat riippuvaisia etuisuuksista, jotka valitettavasti ovat myös pienentyneet laman seurauksena.

Kuinka neuvosto aikoo taata vammaisten työllisyyden ja heidän osallistumisensa työmarkkinoille yhtäläisin ehdoin? Eikö komissio ole sitä mieltä, että on tarpeen hyväksyä seuraavalle vuosikymmenelle vammaispoliittisia erityisohjeita tai erityinen strategia, jossa määritellään selvät tavoitteet ja sitoumukset?

 
  
MPphoto
 

  Olivier Chastel, neuvoston puheenjohtaja. (FR) Neuvosto on sitoutunut lisäämään kaikkien kansalaisten, myös vammaisten, työmahdollisuuksia ja työmarkkinoille osallistumista.

Eräät keskeiset tavoitteet, jotka sisältyvät Eurooppa-neuvoston 17. kesäkuuta 2010 hyväksymään Eurooppa 2020 -strategiaan, on suunnattu erityisesti vammaisille: niillä pyritään edistämään työllisyyttä, parantamaan koulutuksellisia taitoja sekä edistämään sosiaalista osallisuutta etenkin köyhyyttä vähentämällä.

Eurooppa 2020 -strategiassa viitataan erityisesti vammaisiin lippulaivahankkeessa "Euroopan köyhyydentorjuntafoorumi". Tällä aloitteella on vaikutusta ensinnäkin EU:n tasolla komission syrjinnän torjumista – mukaan lukien vammaisiin kohdistuvan syrjinnän torjuminen – koskevien ehdotusten ja ohjelmien vuoksi sekä myös kansallisella tasolla. Jäsenvaltioiden on määriteltävä ja toteutettava eri riskiryhmiä, kuten vammaisia, koskevia kohdennettuja toimia.

Kesäkuussa 2010 pidetyn Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaan jäsenvaltioiden on toimittava nyt, jotta nämä painopisteet pannaan täytäntöön kansallisella tasolla. Myös kaikkia yhteisiä toimintalinjoja tarvitaan tämän strategian tukemiseksi. Tällä kokonaisvaltaisella lähestymistavalla pyritään vähentämään vammaisten henkilöiden sosiaalista syrjäytymistä. Tämä on tavoite, joka sisältyy myös neuvoston kesäkuussa hyväksymään uusia eurooppalaisia vammaispoliittisia puitteita koskevaan päätöslauselmaan. Tässä päätöslauselmassa jäsenvaltioita ja komissiota kehotetaan ottamaan vammaisia koskevat asiat kaikkien Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahankkeiden kiinteäksi osaksi ja hyödyntämään vammaisten henkilöiden inhimillistä pääomaa erityisesti asianmukaisia koulutus- ja työllistämistoimia luomalla.

Neuvosto kehotti päätöslauselmassaan komissiota laatimaan Eurooppa 2020 -strategiaan ja muihin keskeisiin asiakirjoihin perustuvan uuden Euroopan vammaispoliittisen strategian seuraavalle vuosikymmenelle yhteistyössä vammaisten ja heitä edustavien elinten kanssa.

 
  
MPphoto
 

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D). (LT) Arvoisa ministeri, kiitos vastauksestanne, mutta haluaisin kuitenkin todeta, että Euroopan 65 miljoonan vammaisen ääntä ei kuulla vieläkään tarpeeksi. Minulla on sen vuoksi seuraava kysymys: eikö meidän pitäisi nopeuttaa syrjinnän torjumista koskevan direktiivin käyttöönottoa EU:n kaikissa jäsenvaltioissa, jotta varmistetaan, että vammaiset voivat elää toimintakykyisempien henkilöiden tavoin? Kysymykseni on siten tämä: missä vaiheessa on syrjinnän torjumista koskeva direktiivi?

 
  
MPphoto
 

  Olivier Chastel, neuvoston puheenjohtaja. (FR) Neuvoston sosiaalisia kysymyksiä koskevassa ryhmässä tarkastellaan tällä hetkellä komission ehdotusta uudeksi direktiiviksi, jolla pannaan täytäntöön uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai seksuaalisesta suuntautumisesta riippumaton yhdenvertaisen kohtelun periaate.

Jäsenvaltioiden on hyväksyttävä yksimielisesti tämä direktiivi. Useat neuvoston puheenjohtajavaltiot ovat tehneet paljon työtä tämän ehdotuksen hyväksi, ja tässä vaiheessa puheenjohtajavaltio ei voi ennakoida, kuinka pitkään keskusteluja jatketaan tai mikä on niiden tulos.

 
  
MPphoto
 

  Janusz Władysław Zemke (S&D). (PL) Haluaisin kiittää teitä tiedoista, vaikka ne olivat valitettavasti hyvin yleisluonteisia. Puhuitte aiheellisista seikoista, mutta haluaisin esittää teille erityisen kysymyksen: aiotaanko vammaisten henkilöiden koulutukseen myöntää lisärahoitusta, ja kuinka paljon varoja annettaisiin käyttöön? Ilman lisärahoitusta, ilman Euroopan tason rahoitustukea, näiden henkilöiden auttaminen on hyvin vaikeaa.

 
  
MPphoto
 

  Silvia-Adriana Ţicău (S&D). (RO) Haluaisin kysyä teiltä, mikä aikataulu on ja mitkä ovat komission aikomukset linja-autolla kulkevien matkustajien oikeuksia koskevan säännöksen suhteen. Viittaan erityisesti vammaisiin ja liikuntarajoitteisiin henkilöihin.

 
  
MPphoto
 

  Olivier Chastel, neuvoston puheenjohtaja. (FR) Rahoituksen osalta käydään yleinen talousarviokeskustelu, jolla vastataan kysymykseen siitä, miten tuleviin talousarvioihin voidaan sisällyttää Eurooppa 2020 -strategian puitteissa hyväksyttyjä eri lippulaivahankkeita ja uutta lainsäädäntöä. Koska strategiaan sisältyy useita uusia vammaisille myönteisiä toimintalinjoja, meidän on pohdittava, kuinka määrärahoja voidaan käyttää vastaamaan näihin uusiin toimintalinjoihin.

Uuden lainsäädännön osalta meidän on pohdittava, minkälaisia toimia komissio voi toteuttaa olemassa olevan lainsäädännön perusteella. Neuvosto pyrkii pääasiallisesti tarjoamaan aktiivista turvaa vammaisille henkilöille perustamissopimuksissa vahvistetun toimivaltansa mukaisesti. Neuvosto hyväksyi esimerkiksi kymmenen vuotta sitten direktiivin, jolla kiellettiin syrjintä työpaikalla muun muassa vammaisuuden vuoksi. Neuvosto aikoo luonnollisesti jatkaa asian käsittelyä.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. (EN) Rodi Kratsa-Tsagaropouloun laatima kysymys numero 2 (H-0358/10)

Aihe: Julkisen talouden mukauttaminen ja yksityinen laina

Euroopan tason talousuudistuspyrkimyksillä tähdätään julkisen talouden parantamiseen ja jäsenvaltioiden julkisen talouden mukauttamiseen. Samanaikaisesti toteutetaan toimia, joiden avulla pyritään tervehdyttämään rahoitusalaa laajemmin, etenkin pankkialaa, joka on suoraan yhteydessä reaalitalouteen. Näissä pyrkimyksissä ei kuitenkaan oteta lainkaan huomioon yksityistä velkaa vaan ainoastaan julkinen velkatilanne, vaikka yksityinen velka on toiseksi merkittävin tekijä valtionvelan muodostuksessa. Miten yksityinen velka vaikuttaa kunkin valtion yhteiskunnalliseen tilanteeseen ja mikä on sen yhteys julkiseen velkaan? Mihin toimiin neuvosto aikoo ryhtyä tapauksissa, joissa a) yksityinen velka on suurempi kuin julkinen velka; b) yksityinen velka on kasvussa? Miten se aikoo puuttua tällaiseen kehitykseen, kun otetaan huomioon, että yksityisen lainan hoitamisesta ei säädetä vakaus- ja kasvusopimuksessa?

 
  
MPphoto
 

  Olivier Chastel, neuvoston puheenjohtaja. (FR) Makrotalouden ja julkisen talouden nykyiset valvontamenettelyt, jotka vahvistetaan perustamissopimuksen 121 ja 126 artiklassa, muodostavat talouspolitiikan koordinoinnin kulmakiven.

Maaliskuun 2010 Eurooppa-neuvosto perusti työryhmän, jonka puheenjohtajana toimii neuvoston puheenjohtaja ja johon kuuluvat kaikki jäsenvaltiot, komissio ja Euroopan keskuspankki. Työryhmän tehtävänä on arvioida toimia, joita tarvitaan luomaan parannettu kriisinratkaisukehys ja parempi budjettikuri siten, että kaikkia vaihtoehtoja tutkitaan lainsäädäntökehyksen lujittamiseksi.

Työryhmä esitti edistymiskertomuksen Eurooppa-neuvostolle kesäkuussa. Siinä korostetaan tarvetta tehostetulle talousarvion valvonnalle erityisesti siten, että velkatasoa ja kehityssuuntia painotetaan enemmän, mutta myös siten, että kyseisen velan yleinen kestävyys otetaan huomioon vakaus- ja kasvusopimuksen vuoksi.

Työryhmä kannatti myös tehokkaampien makrotaloudellisten valvontamenettelyjen käyttöönottoa, jotta makrotalouden epätasapaino tunnistetaan varhaisessa vaiheessa ja sen jälkeen tehdään suosituksia, joiden tarkoituksena on estää tilanteen huonontuminen ja välttää kerrannaisvaikutukset.

Lopuksi meidän on määriteltävä erityiset indikaattorit, vaikka yksityinen velka on epäilemättä keskeinen kysymys. Neuvoston kokouksessa 8. kesäkuuta ja Eurooppa-neuvoston kokouksessa 17. kesäkuuta hyväksyttiin työryhmän suuntaviivat. Työryhmän on määrä esittää loppuraporttinsa ja tulokset lokakuun Eurooppa-neuvoston kokouksessa. Voimme sen jälkeen aloittaa menettelyn uusien EU:n säädöksien hyväksymiseksi tai tarkistaa tarvittaessa voimassa olevaa lainsäädäntöä. Puheenjohtajavaltio asettaa varmasti tällaiset aloitteet etusijalle.

 
  
MPphoto
 

  Rodi Kratsa-Tsagaropoulou (PPE). (EL) Kiitän ministeriä, että hän pyrki antamaan vastauksen kysymykseeni, mutta valitettavasti en ymmärtänyt jotain, mitä sanoitte vastauksessanne: otetaanko yksityinen velka huomioon uusissa suunnitelmissa – viittaan, arvoisa ministeri, suunnitelmiin, joista päätitte lokakuussa – ja onko suunnitellun taloushallinnon puitteissa tilaa uudelle tulkinnalle vakaussopimuksesta, täytäntöönpanomenettelyistä ja yksityisestä velasta? Olisin kiitollinen, jos voisitte vastata kysymykseeni.

 
  
MPphoto
 

  Olivier Chastel, neuvoston puheenjohtaja. (FR) Kuten totesin, menettely on aloitettu, työryhmä on tavannut ja tosiaankin tapasi kaksi päivää sitten. Lokakuun neuvostoa ennen on vielä yksi tai kaksi kokousta, ja on liian aikaista aloittaa keskustelu niistä yksityiskohdista, miten velkakriteerejä sovelletaan tulevaisuudessa vakaus- ja kasvusopimuksen yhteydessä. Sen jälkeen kun meillä on talouden ohjaustyöryhmän – joka esittää raporttinsa lokakuussa pidettävässä neuvoston kokouksessa – päätelmät, voimme aloittaa menettelyn EU:n lainsäädännön hyväksymisestä tai tarkistamisesta, ja tähän voi sisältyä yksityistä velkaa koskeviin kysymyksiin vastaaminen.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. (EN) Silvia-Adriana Ticaun laatima kysymys numero 3 (H-0361/10)

Aihe: Euroopan laajuisten liikenneverkkojen uudelleentarkastelu

Euroopan komissio järjesti 7.–8. kesäkuuta 2010 Zaragozassa ministerikokouksen, jonka tavoitteena oli Euroopan laajuisten liikenneverkkojen uudelleentarkasteluprosessin käynnistäminen. Kyseinen prosessi ajoittuu pääasiassa kuluvan vuoden jälkipuoliskolle ja ensi vuoden alkuun, ja sen tarkoituksena on tärkeimpien Euroopan laajuisten liikenneverkkojen sekä Euroopan laajuisten liikenneverkkojen ja Euroopan unionin naapurivaltioiden liikenneinfrastruktuurien välisten solmukohtien määrittelymenetelmän vahvistaminen. Tämän prosessin myötä kukin liikennemuoto voi myötävaikuttaa enemmän Euroopan laajuiseen liikenteeseen, ja sen avulla on tarkoitus varmistaa eri liikennemuotojen välinen intermodaalisuus ja erityisesti ottaa käyttöön asianmukaiset rahoitusjärjestelyt.

Ottaen huomioon, että kyseinen prosessi ajoittuu suurelta osin samalle ajanjaksolle kuin Belgian Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuuskausi, voiko neuvosto ilmoittaa, millaista aikataulua ja mitä toimenpiteitä puheenjohtajavaltio Belgia on suunnitellut Euroopan laajuisten liikenneverkkojen uudelleentarkasteluprosessia silmällä pitäen?

 
  
MPphoto
 

  Olivier Chastel, neuvoston puheenjohtaja. (FR) Kesäkuussa 2009 annetuissa neuvoston päätelmissä pidettiin myönteisenä komission vihreän kirjan "Euroopan laajuinen liikenneverkko: katsaus politiikkaan – Integroidumpi Euroopan laajuinen liikenne verkko yhteisen liikennepolitiikan tueksi" julkaisemista ja kehotettiin komissiota tekemään toimielimille ehdotuksia Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) suuntaviivojen tarkistamisesta.

Ehdotuksen tärkein uusi piirre on kaksikerroksinen suunnittelua koskeva lähestymistapa: Euroopan laajuisen liikenneverkon perusta koostuu melko tiheistä rautatie-, maantie-, sisävesi-, satama- ja lentokenttäverkoista, jotka muodostavat kattavan verkon. Niistä suurin osa kuuluu kansallisiin verkkoihin, jotka puolestaan sisältyvät ydinverkkoon. Tämä ydinverkko tarjoaa mahdollisuuden todelliselle eurooppalaiselle suunnittelulle, jossa keskitytään tehostamaan verkon resurssien tehokkuutta ja vähentämään huomattavasti liikenteeseen liittyviä kasvihuonekaasupäästöjä.

Neuvosto pani kesäkuussa merkille puheenjohtajavaltion ja komission antamat tiedot Zaragozassa 8.–9. kesäkuuta 2010 pidettyjen TEN-T-päivien, vuotuisen Euroopan laajuista liikenneverkkoa käsittelevän ministerikokouksen, tulokset. Keskusteluissa keskityttiin erityisesti siihen, miten tulevan Euroopan laajuisen liikenneverkon suunnittelu ja toteutus järjestetään ja miten varoja käytetään tehokkaasti.

Komissio järjestää parhaillaan julkista kuulemista tulevasta Euroopan laajuista liikenneverkkoa koskevasta politiikasta, ja sillä luodaan kriteerit ja edellytykset yleiselle ja keskitetylle verkon suunnittelulle. Kuulemismenettely saadaan loppuun 15. syyskuuta mennessä, ja tulokset esitetään Euroopan laajuisten liikennehankkeiden rahoituskomitealle 30. syyskuuta.

Suunnittelua koskevista vaihtoehdoista keskustellaan sen jälkeen kahdenvälisesti – komission ja asianmukaisen jäsenvaltion välillä – ja monenvälisesti komitean kokouksissa, joissa keskustellaan TEN-T-suuntaviivojen tarkistamisesta.

Vuoden 2011 alussa komissio aloittaa vaikutustenarvioinnin TEN-T-suuntaviivojen ehdotetusta tarkistuksesta. TEN-T-suuntaviivojen luonnoksen pitäisi olla saatavilla toukokuussa tai kesäkuussa 2011.

Koska suuntaviivojen luonnosta ei ole vielä esitetty ja kun otetaan huomioon parhaillaan käynnissä oleva julkinen kuuleminen sekä monenväliset ja kahdenväliset keskustelut, jotka on määrä käydä vuoden 2010 lopulla, puheenjohtajavaltio Belgia ei pysty tässä vaiheessa saamaan TEN-T:n tarkistamisen osalta aikaan edistystä.

 
  
MPphoto
 

  Silvia-Adriana Ţicău (S&D). (RO) Yksi TEN-T-verkon tavoitteista on Euroopan laajuisen verkon sisällyttäminen naapurivaltioiden liikenneinfrastruktuuriin.

Minusta on tärkeää nopeuttaa tätä prosessia, koska väliarviointi tehdään tänä vuonna ja ensi vuoden alussa, ja on tärkeää, että voimme myöntää rahoitusta vuoteen 2013 saakka sekä luonnollisesti suunnitella tulevia rahoitusnäkymiä.

 
  
MPphoto
 

  Olivier Chastel, neuvoston puheenjohtaja. (FR) Ongelma, johon viittaatte, on selvästikin merkittävä ja se on varmasti yksi niistä näkökohdista, joka liittää yhteen käynnissä olevan arvioinnin ja suunnitelmat, jotka otetaan käyttöön tavalla, jolla verkkoja muutetaan, mukautetaan ja suunnitellaan.

 
  
MPphoto
 

  Nikolaos Chountis (GUE/NGL). (EL) Arvoisat puhemies ja ministeri, äskettäin julkaistiin parlamentin liikenne- ja matkailuvaliokunnan puheenjohtajan kirje, jossa hän totesi, että Kreikan hallitus aikoo sulkea useita rautateitä, jotka ovat osa TEN-T-verkkoa ja jotka saivat hiljattain rakennerahastojen rahoitusta nykyaikaistamista varten Kansainvälisen valuuttarahaston ja Euroopan unionin kanssa tehdyn yhteisymmärryspöytäkirjan perusteella Kreikalle määrättyjen määrärahojen leikkauksien vuoksi.

Koska tämä päätös ei ole asianmukainen ympäristönäkökohtien vuoksi tieliikenteen vähentämistä koskevista syistä ja EU:n lainsäädännön rikkomista koskevista syistä, haluaisin kysyä, aikooko neuvosto tarkastella valiokunnan puheenjohtajan esittämiä valituksia ja aikooko se esittää, että kaikki tällaiset päätökset kumotaan?

 
  
MPphoto
 

  Janusz Władysław Zemke (S&D). (PL) Haluaisin viitata kysymykseen, joka esitettiin hetki sitten. TEN-T-verkon rakentaminen on erittäi