Sanatarkat istuntoselostukset

Torstai 9. syyskuuta 2010 - Strasbourg

2. Parempi säädöskäytäntö

  Puhemies. – (ES) Esityslistalla on ensimmäisenä Lidia Joanna Geringer de Oedenbergin oikeudellisten asioiden valiokunnan puolesta laatima mietintö paremmasta säädöskäytännöstä – Euroopan komission 15. vuosikertomus toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan 9 kohdan mukaisesti (A7-0215/2010) (2009/2142(INI)).

  Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, esittelijä. – (PL) Arvoisa puhemies, toissijaisuusperiaatteen mukaisesti laadimme unionin lainsäädäntöä sinne, missä sitä tarvitaan. Lainsäädäntö on pantava oikein täytäntöön jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmissä, ja sen on oltava selkeää, avointa ja kansalaisten ymmärrettävissä. Käytännössä asiat eivät kuitenkaan ole näin yksinkertaisia. Euroopan unionin lainsäädäntöä pidetään usein sekavana ja epätäsmällisenä, ja sen katsotaan jättävän liiaksi tulkinnanvaraa.

Lainsäädännön saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä on tapahtunut viivästymisiä niin yleisesti, että Lissabonin sopimukseen otettiin 260 artikla, joka antaa Euroopan komissiolle valtuudet rangaista jäsenvaltioita, jos ne jättävät unionin lain panematta täytäntöön asianmukaisesti tai sovitussa aikataulussa. Tähän liittyen kuuntelin suurella mielenkiinnolla ajatusta "järkevästä sääntelystä", jonka puheenjohtaja Barroso esitti viime vuonna poliittisissa suuntaviivoissaan. Kannustan komissiota toteuttamaan järkevän sääntelyn suunnitelman, ja käytän hyväkseni komission edustajan läsnäoloa täällä tänään kysyäkseni, mitä asialle tapahtuu. Mitä komissio tekee asian suhteen? Toivottavasti kyseessä ei ole pelkkä trendikäs teknokraattinen iskulause. Puheenjohtaja Barroso lupasi myös jälkikäteen tehtäviä arviointeja. Olen samaa mieltä siitä, että on välttämätöntä seurata hyvin tarkkaan, mitä unionin lainsäädännölle tapahtuu sen jälkeen, kun se on hyväksytty. Pannaanko se täytäntöön oikein, ja jos ei, mistä syystä oikea täytäntöönpano viivästyy? Onko uusi lainsäädäntö kansalaisten ymmärrettävissä? Jos unionin lainsäädäntö ei vaikuta edullisesti talouteen, ympäristöön ja yhteiskuntaan, työmme menettää kokonaan merkityksensä. Tämä selittää seuraavan komissiolle osoittamani kysymyksen: mitä jälkikäteen tehtäville arvioinneille tapahtuu? Miten ne eroavat nykyisistä järjestelyistä, joita käytetään lainsäädännön täytäntöönpanon seurantaan? Toinen asia on jokaiseen uuteen säädösehdotukseen liitettävä vaikutustenarviointi.

Parlamentti on toistuvasti kiinnittänyt huomiota siihen, että aina kun komissio tekee uusia säädösehdotuksia, sen on tehtävä säädöksen täytäntöönpanosta yksityiskohtainen analyysi, joka perustuu uskottaviin tietoihin.

Olen mietinnössä tarkastellut vaikutustenarviointien ongelmaa kahdelta näkökannalta: ensinnäkin sisältöä eli mitä ehdotetun säädöksen seurauksia komission olisi tarkasteltava. Vetoan tässä komissioon, jotta se kiinnittäisi erityistä huomiota aloitteidensa sosiaalisten vaikutusten tutkimiseen. Talouskriisin yhteydessä on erityisen tärkeää tutkia, mitä vaikutuksia tietyllä säädösehdotuksella on EU:n työmarkkinoihin ja tiettyjen ikäryhmien ja alojen työllisyyteen. Mielestäni tätä näkökohtaa ei vielä ole analysoitu riittävän yksityiskohtaisesti. Toisaalta haluaisin puuttua vaikutustenarviointien riippumattomuuteen, sillä se liittyy suoraan paremman säädöskäytännön ongelmiin.

Korostan mietinnössä, että vaikutustenarviointien laatua seuraavalle elimelle – joka, kuten tiedätte, perustettiin parlamentin vaatimuksesta – on taattava täysi riippumattomuus ja riittävät resurssit. Tarkoitan tässä vaikutustenarviointilautakuntaa, joka koostuu komission korkeimmista virkamiehistä ja raportoi komission puheenjohtajalle.

Samaan aikaan suhtaudun hyvin varovaisesti siihen, että vaikutustenarviointeja tekemään palkattaisiin ulkoisia asiantuntijoita, koska parlamentti ei tosiasiassa pysty valvomaan heidän riippumattomuuttaan. Käsittelen mietinnössä myös hallinnollisen rasituksen keventämiseksi laadittua toimintaohjelmaa. Julkinen mielipide liittää liiankin usein Euroopan unionin monimutkaiseen ja tarpeettomaan byrokratiaan. Siitä syystä minua ilahduttaa, että komissio aikoo vähentää rasitusta jopa 33 prosentilla vuoteen 2012 mennessä. Olen kuitenkin kuullut selvityksiä, joiden mukaan yritysten vapauttaminen hallinnollisista velvoitteista on eräissä tapauksissa johtanut normien heikkenemiseen esimerkiksi työturvallisuuden suhteen. Vetoankin komissioon, jotta tämä tutkisi ongelmaa kokonaisvaltaisesti. Hallintokustannusten leikkaukset eivät saa johtaa sosiaalisten normien heikkenemiseen Euroopan unionissa.

Lisäksi käsittelen mietinnössä Edmund Stoiberin johtaman, hallinnolliseen rasitukseen liittyviä kysymyksiä käsittelevän riippumattomien sidosryhmien korkean tason ryhmän työtä. Mielestäni korkean tason ryhmä on tähän mennessä ollut hyvin tehokas, ja on hyvä, että sen valtuutusta on jatkettu vuoteen 2013. Toivon, että parlamentille tiedotetaan siitä, kuinka ryhmä arvioi hallinnollisen rasituksen keventämiseksi laaditun toimintaohjelman toteutumista Euroopan unionin tasolla.

Lopuksi haluan käsitellä Lissabonin sopimuksen voimaantuloon liittyviä kysymyksiä, erityisesti sitä, mitä käytännössä merkitysevät yhteyksien tiivistäminen kansallisiin parlamentteihin ja kansalaisaloitteiden toteuttaminen. Toivottavasti parlamenttien välinen yhteistyö ei rajoitu pelkästään toissijaisuusperiaatteen seurantaan liittyviin kysymyksiin, vaan sillä pystytään edistämään myös Euroopan unionin lainsäädännön saattamista aiempaa paremmin osaksi kansallista lainsäädäntöä. Epäilemättä miljoonat kansalaiset odottavat kansalaisaloitteita koskevaa parlamentin kantaa. Tiedän, että perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta käsittelee asiaa intensiivisesti, ja toivottavasti asiakirjan ensimmäinen käsittely toteutuu vielä ennen vuoden vaihdetta. Toivon nyt hedelmällistä keskustelua.

  Maroš Šefčovič, komission varapuheenjohtaja. − (EN) Arvoisa puhemies, saanen aloittaa kiittämällä Lidia Joanna Geringer de Oedenbergia erinomaisesta mietinnöstä. Hän huomaa johdantopuheestani, että komissio yhtyy siihen lähes täysin. Olemme erittäin mielissämme siitä, että Euroopan parlamentti korostaa niin voimakkaasti järkevää sääntelyä, sillä se on selvästi oikea tie.

Olen erittäin iloinen voidessani ilmoittaa, että komissio viimeisteli tiistaina päätöksen, jonka mukaan vuoden 2010 työohjelmassa luetelluista vireillä olevista ehdotuksista 59 peruutetaan eikä komissio jatka niiden eteenpäin viemistä, koska olemme todenneet ne vanhentuneiksi tai ne eivät enää täytä alkuperäistä tarkoitustaan. Tällä tavoin kunnioitamme myös sitoumusta, jonka annoimme puitesopimusneuvotteluissa.

Lisäksi haluan vahvistaa, että komissio antaa järkevää sääntelyä koskevan tiedonannon 6. lokakuuta, samoin kuin parempaa säädöskäytäntöä koskevan vuosikertomuksen, jossa käsittelemme perusteellisesti toissijaisuuteen liittyviä kysymyksiä. Nähdäkseni näissä asiakirjoissa käsitellään seikkaperäisesti Lidia Joanna Geringer de Oedenbergin mietinnössään esiin nostamia kysymyksiä, joten rajoitun tässä käsittelemään joitakin keskeisiä kohtia.

Ensimmäinen on asia, josta nähdäkseni olemme kaikki samaa mieltä, ja rahoituskriisi on siitä selkeä todiste. Sääntelyllä on myönteinen ja välttämätön tehtävä varmistaa, että markkinat tuottavat kestävää vaurautta kaikille. Samalla olen täysin samaa mieltä Lidia Joanna Geringer de Oedenbergin kanssa siitä, että meidän oltava lainsäädäntötyössä hyvin varovaisia, koska emme halua rasittaa varsinkaan pk-yrityksiä tarpeettomilla hallinnollisilla rasituksilla. Teemme kaikkemme hallinnollisen rasituksen pienentämiseksi sekä voimassa olevassa että valmisteltavassa lainsäädännössä.

Työskentelemme erittäin lujasti järkevään sääntelyyn liittyvien neljän päätoimen parissa. Jatkamme vaikutustenarviointeja. Teemme kaikkemme laadun parantamiseksi. Yksinkertaistamme jo voimassa olevaa lainsäädäntöä. Jatkamme yritysten hallinnollisen rasituksen vähentämistä, ja teemme arviointeja jo voimassa olevasta sääntelystä nähdäksemme, kuinka tehokasta se on.

On todettava, että joistakin asioista olemme eri mieltä. Rajoitun käsittelemään kahta asiaa. Ensimmäinen koskee parlamentille vastuuvelvollista riippumatonta elintä. Olemme tyytyväisiä tapaan, jolla vaikutustenarvioinnit tehdään komissiossa. Kuten erittäin hyvin tiedätte, komissio on vastuuvelvollinen Euroopan parlamentille, joten parlamentti on lainsäätäjänä se elin, joka viime kädessä valvoo lainsäädännön laatua.

Toinen asia on uudelleenlaatimismenettely. Kuten tiedätte, komission ja parlamentin välillä on vaihdettu asiasta mielipiteitä puheenjohtajan ja puhemiehen välisen kirjeenvaihdon muodossa. Komission näkemyksen mukaan nykytilanne, joka syntyi sen jälkeen kun Euroopan parlamentin työjärjestykseen oli tehty muutoksia, herättää kysymyksiä uudelleenlaatimismenettelyn käytöstä. Viime kädessä, jos nykytilanne jatkuu, uudelleenlaatimismenettelyä ei ole enää järkevää käyttää yksinkertaistamisaloitteisiin ja voimassa olevan lainsäädännön muuttamiseen.

Muutoin olemme mielestäni erittäin pitkälle samaa mieltä muista asioista. Yhteinen tavoitteemme on järkevä ja tehokas lainsäädäntötyö tavalla, joka hyödyttää erittäin paljon kansalaisia ja yrityksiä.

  Tadeusz Zwiefka, perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan lausunnon valmistelija. – (PL) Arvoisa puhemies, haluan ensinnäkin onnitella esittelijää ja kiittää häntä erinomaisesta ryhmätyöstä mietinnön valmistelussa. Olen myös tyytyväinen siihen, että perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnassa valmisteltu lausuntoni on suurelta osin sisällytetty mietinnön lopulliseen versioon. Ensin Euroopan yhteisöjen ja sen jälkeen Euroopan unionin monien toimintavuosien aikana olemme oppineet, että yksi ainoa kaikkia jäsenvaltioita koskeva EU:n asetus toimii tavaroiden, palvelujen ja henkilöiden vapaan liikkuvuuden maailmassa tehokkaammin kuin vaikeaselkoinen ja usein äärimmäisen monimutkainen lainsäädäntö 27 jäsenvaltion tasolla.

Uusi ja voimassa oleva lainsäädäntö eivät kuitenkaan saa luoda lisäesteitä niitä käyttäville ihmisille. Sen pitäisi säännellä elämän eri alueita, ei estää toimintaa. Perusajatuksena on yksinkertaistaa unionin lainsäädäntöä ja luoda käyttäjäystävällinen sääntely-ympäristö, jonka ansiosta kansalaisten on aiempaa helpompaa toimia EU:n sääntelyviidakossa. Tämä ei kuitenkaan saa missään olosuhteissa johtaa voimassa olevien normien heikkenemiseen tällä alalla. Päinvastoin, sen pitäisi johtaa normien vahvistamiseen. Tämän vuoden mietinnössä kiinnitetään huomiota useisiin Lissabonin sopimuksen unionissa aiheuttamiin muutoksiin, jotka vaikuttavat huomattavasti unionin koko lainsäädäntöprosessiin.

Euroopan parlamentin vahvistunut asema samoin EU:n lainsäädäntöaloite sekä pienten- ja keskisuurten yritysten hallinnollisen rasituksen lisävähentäminen vievät EU:n kansalaisten huomion luonnostaan itse prosessiin ja sen laatuun ja tehokkuuteen. Parlamentin aiempaa suurempi osallistuminen unionin lainsäädäntöprosessiin tuo tietenkin mukanaan myös lisävastuuta. Kansalaiset näkevät nyt parlamentin toimielimenä, jolla on todellista vaikutusta uuteen lainsäädäntöön. Siitä syystä he seuraavat aiempaa tarkemmin Euroopan parlamentin jäsenten työtä. Tästä syystä toinen tärkeä kysymys on riippumattomien ja kattavien vaikutustenarviointien takaaminen. Valiokuntamme näkemykset poikkeavat tässä asiassa esittelijän näkemyksistä. Haluamme kuitenkin kaikki, että käytettävissä on puolueeton ja luotettava perusta, joka ohjaa työtämme ja tulevaa lainsäädäntöä koskevia päätöksiä. On myös muistettava, että hyvä lainsäädäntö on yksi tae sille, että EU:n lainsäädäntö pannaan tehokkaasti täytäntöön ja sitä sovelletaan jäsenvaltioissa. Se on valitettavasti edelleen vakava ongelma koko Euroopan unionissa.

  Raffaele Baldassarre, PPE-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, Lidia Joanna Geringer de Oedenbergin mietinnössä tuodaan esiin EU:n yhdentymisprosessin perustava kysymys: tarve laatia yksinkertaisia ja selkeitä lakeja, jotka EU:n kansalaiset voivat ymmärtää.

On pakko yhtyä esittelijän mainitsemiin keskeisiin kohtiin, joita ovat erityisesti toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden noudattaminen, vaikutustenarviointien merkitys ja hallinnollisen rasituksen vähentäminen.

Korostan erityisesti, että oikeudellisten asioiden valiokunta käsittelee vaikutustenarviointikysymystä aktiivisesti, jotta Euroopan komissio voi kehittää järjestelyt, joilla taataan tehtyjen analyysien riippumattomuus. On erittäin tärkeää varmistaa arviointien puolueettomuutta koskevat aiempaa tiukemmat normit, sillä se antaa EU:n säädösehdotuksille lisää uskottavuutta ja yksinkertaistaa niiden hyväksymistä.

Lisäksi on mielestäni hyvin tärkeää pyrkiä vähentämään Euroopan unionin lainsäädännöstä johtuvaa hallinnollista rasitusta. Euroopan komissio haluaa pienentää rasitusta 25 prosentilla vuoteen 2012 mennessä. Se merkitsisi EU:n bruttokansantuotteen nousua 1,4 prosentilla, mikä vastaa 150:tä miljardia euroa.

Merkittävä osa EU:n hallinnollisesta rasituksesta johtuu kansallisella tasolla toteutettujen hallintomenettelyjen tehottomuudesta. Annan teille esimerkin: EU:n 72 säädöksellä on asetettu 486 ilmoitusvelvoitetta, mikä on jäsenvaltioissa johtanut yli 10 000 täytäntöönpanosäädöksen antamiseen.

Toisaalta on seurattava entistä tarkemmin, miten unionin lainsäädäntö saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä, toisaalta neuvoston ja yksittäisten jäsenvaltioiden entistä suurempi yhteistyö on olennaisessa asemassa.

Lopetan toteamalla, että toissijaisuusperiaatteeseen liittyvistä asioista riippumatta aiempaa lähempi yhteistyö kansallisten parlamenttien kanssa saattaa merkitä ratkaisevaa panosta, jotta EU:n säädökset ovat entistä tehokkaampia ja vastaavat aiempaa paremmin EU:n kansalaisten tarpeita.

  Evelyn Regner, S&D-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, esittelijä Lidia Joanna Geringer de Oedenberg on tuonut käsittelyyn kunnianhimoisen mietinnön. Jos kaikki Euroopan lainsäädäntötyöhön osallistuvat elävät sen mukaan, olemme jo saavuttaneet paljon. Viime kädessä kyse on Euroopan unionin lainsäädännön uskottavuudesta. Tarkoituksena on parantaa sääntely-ympäristöä merkittävästi. Euroopan unionin lainsäädännön on oltava entistä avoimempaa, yhtenäisempää ja tehokkaampaa.

Mietinnössä on kaksi erityisen tärkeää osatekijää. Lainsäädännön yksinkertaistaminen – parempi säädöskäytäntö – ei saa johtaa voimassa olevan lainsäädännön mukaisten eurooppalaisten normien heikkenemiseen. Tältä osin parempaa säädöskäytäntöä on tarkasteltava tiukasti yhdessä toisen aloitteen, järkevän tai paremman sääntelyn, kanssa. Jokaiseen säädösaloitteeseen olisi liitettävä eturyhmien asianmukainen kuuleminen, erityisesti jos sillä on vaikutusta työllisyyteen ja sosiaalipolitiikkaan.

Lisäksi minulle, kuten jokaiselle tätä mietintöä käsitelleelle, on erityisen tärkeää, että vaikutustenarviointijärjestelmä on erinomainen. Tarvitsemme järjestelmän, josta käy selkeästi ilmi, että toteutettujen toimenpiteiden riippumattomuus ja uskottavuus on taattu. Meillähän on joitakin erittäin huonoja kokemuksia. Ajattelen palveludirektiiviä ja tuolloin erityisesti komission taholta tehtyä yksipuolista vaikutustenarviointia.

Lissabonin sopimuksessa on monialainen sosiaalilauseke. Minulle se on myös peruste kiinnittää vaikutustenarviointijärjestelmässä erityistä huomiota sen varmistamiseen, että työmarkkinaosapuolia kuullaan perusteellisesti työllisyys- ja sosiaaliasioihin kohdistuvista vaikutuksista, kuten jo mainittiin.

  Alexandra Thein, ALDE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, mitä paremmalla säädöskäytännöllä tarkoitetaan? Haluamme laatia yksinkertaisia ja avoimia lakeja, jotka EU:n kansalaiset ja yritykset voivat ymmärtää. Tässä suhteessa on ennen kaikkea tärkeää noudattaa toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita. Haluamme säännellä EU:n tasolla vain sellaisia asioita, joita ei voida säännellä kansallisella tai paikallisella tasolla.

Paremman säädöskäytännön tärkeä osatekijä on ennen kaikkea se, että suunniteltujen säännösten vaikutuksesta on selkeä käsitys. Vain siten voimme saavuttaa parhaat mahdolliset vaikutukset ja samalla pitää kielteiset vaikutukset mahdollisimman vähäisinä. Tästä syystä komission on valmisteltava vaikutustenarviointi erittäin huolella. Tästä syystä on oikein, että Euroopan parlamentin painostuksesta vaikutustenarvioinnin laatua seuraamaan perustettiin riippumaton lautakunta. Lautakunnan on kuitenkin tarkoitus olla vastuuvelvollinen Euroopan parlamentille.

Yritykset, viranomaiset ja kansalaiset yhdistävät säännöt kustannuksiin, liittyivätpä ne tietojen antamiseen, tuotteiden merkintöihin tai seurantavelvoitteiden täyttämiseen. Liian korkeat kustannukset mitätöivät menettelyn hyödyt. Tästä syystä kunnianhimoinen tavoitteemme, joka on myös oikea, on vähentää hallintokuluja vähentämällä byrokratiaa 25 prosentilla vuoteen 2012 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi on toimittava EU:n tasolla, ja tavoitteen saavuttamiseen on hyvät mahdollisuudet. Tässä kohdin on kuitenkin mainittava, että reilu kolmannes – jotkut väittävät, että jopa kaksi kolmannesta – EU:n aiheuttamasta hallinnollisesta rasituksesta johtuu itse asiassa siitä, että jäsenvaltiot kerta kaikkiaan säätävät liian monia tarpeettomia hallinnollisia ja byrokraattisia sääntöjä saattaessaan EU:n lainsäädäntöä osaksi kansallista oikeutta. EU:n elinten ja jäsenvaltioiden olisikin toimittava aktiivisesti yhdessä tarpeettoman byrokratian välttämiseksi. Myös yhteisön oikeuden saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä on tarkasteltava perusteellisesti ja aktiivisesti. Ennen kaikkea kansallisten parlamenttien on täytettävä osallistumisvelvoitteensa Lissabonin sopimuksen mukaisesti.

  Eva Lichtenberger, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, jos 27 oikeusjärjestelmää joutuu vastakkain ja ne haluavat tehdä yhteistyötä, vaikeuksia on odotettavissa. Tästä syystä EU:n lainsäädäntötyötä kritisoidaan paljon, ja meidän on vastattava kritiikkiin. Vastauksen on sisällettäviä olennaisia elementtejä, kuten vaikutustenarvioinnit, jotka ovat aidosti riippumattomia ja joissa otetaan huomioon kaikki asianomaiset osapuolet, ei pelkästään taloutta, teollisuutta ja lobbaajia. Tämä on mielestäni elintärkeää.

Toinen kohta, johon on kohdistettu erityisen voimakasta kritiikkiä, on yhteisön lainsäädännön täytäntöönpano kansallisella tasolla. Erittäin monet vaikeudet syntyvät nimenomaan tässä vaiheessa, kun EU:n lainsäädäntö saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä, tai kenties koska niin ei tehdä. Tästä syystä uusia parannuksia on tehtävä erityisesti tähän vaiheeseen, jotta kansalaisten huolenaiheisiin voidaan vastata tehokkaalla, avoimella ja selkeällä tavalla. Kansalaisten valitukset ovat merkittävin kannustin uudistaa EU:n lainsäädäntöä.

  Sajjad Karim, ECR-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan ensinnäkin kiittää esittelijää tästä mietinnöstä ja sen sisällöstä.

Parempi säädöskäytäntö on elintärkeä haaste, jotta EU:n tulevaisuudella olisi jäsenvaltioidemme kansalaisille merkitystä. Valitettavasti kuitenkin suuri osa tämän parlamentin hyvistä säädöskäytännöistä mitätöityy ensinnäkin sen takia, että lainsäädäntöömme sisältyy edelleen suuri määrä täysin tarpeettomia sääntöjä ja hallinnollinen rasitus kohdistuu EU:n talouden selkärankaan eli pk-yrityksiin. On hyvä, että komissio on tänään tässä parlamentissa tunnustanut tämän. Toiseksi komissio esittää ajoittain melko älyvapaita aloitteita, joilla ei saavuteta mitään muuta, kuin että meidän todellinen työmme jätetään huomiotta, kun nämä älyttömät ideat aivan oikein hyllytetään.

Lissabonin sopimuksesta eteenpäin siirryttäessä on kuitenkin tärkeää keskittyä moniin kollegani esiin tuomiin kysymyksiin. Toissijaisuuden ja suhteellisuuden seurannan pysyvänä esittelijänä voin ensinnäkin kertoa teille, että on varmasti elintärkeää saada kansalliset parlamenttimme hoitamaan oikean osansa lainsäädäntöprosessissa, mutta ilman asianmukaisia tulkkauspalveluja sitä osaa työstä ei tehdä niin hyvin, kuin se olisi mahdollista.

Olen tyytyväinen vaikutustenarviointien kehitykseen. Lisäksi olisi testattava kaikkien asianomaisten osapuolten kuuleminen ja toissijaisuuden noudattaminen. Yhdyn mietinnön vaatimukseen määritellä järkevä sääntely. Vaikutustenarvioinnit olisi alusta lähtien esitettävä valiokunnassa, jotta parlamentti voi kertoa näkemyksensä komissiolle, ennen kuin arviointi aloitetaan.

Lyhyesti sanottuna ryhmäni tukee erittäin voimakkaasti sitä, että siirrymme eteenpäin seuraavin perustein: Euroopan unionin toimielinten on kunnioitettava toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita. Jokaiseen säädösehdotukseen on sisällytettävä perusteet, joiden mukaan voidaan todeta, että tämä on paras taso sääntöjen esittämiseen. Jokaiseen säädösehdotukseen olisi liitettävä entistä riippumattomampi vaikutustenarviointi. Komission olisi esitettävä kaikki vaikutustenarvioinnit valiokunnalle heti alussa. Lisäksi meidän on varmistettava, että päätökset tehdään mahdollisimman lähellä kansalaista.

  Morten Messerschmidt, EFD-ryhmän puolesta. – (DA) Arvoisa puhemies, kiitän esittelijää loistavasta työstä, johon sisältyy monia tärkeitä näkökohtia. Olen erityisen kiitollinen siitä, että toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteisiin on kiinnitetty niin paljon huomiota. Valitettavasti joudumme vaikeroimaan sitä seikkaa, että Lissabonin sopimuksessa esitetyt aikomukset eivät likimainkaan toteudu komission ehdotuksilla. On erittäin valitettavaa nähdä, että pelkästään suhteellisuusperiaatetta käsittelevä kansallisten parlamenttien valvontaa koskeva jakso on kokonaisuudessaan poistettu. Yhtä valitettavaa on, että Lissabonin sopimusta ei ole toteutettu kokonaan sanomalla, että jos suuri enemmistö parlamenteista haluaa pysäyttää säädöksen, koska se rikkoo toissijaisuusperiaatetta, niillä pitäisi tietenkin olla mahdollisuus tehdä niin. Ainoa, mitä olemme pystyneet tuottamaan, ovat keltaiset ja oranssit kortit. Menettely on todellisuudessa täysin tehoton, ja mitä tulee kansallisten parlamenttien autonomiaan ja täysivaltaisuuteen, kyseessä on pikemminkin vitsi kuin todellinen oikeudellinen väline.

Tämä on valitettavaa, mutta on mielestäni ilahduttavaa, että olemme nyt aloittaneet tämän keskustelun, että olemme asettaneet nämä tärkeät tekijät keskipisteeseen. Komission nyt aloittamassa prosessissa pääsemme toivottavasti myös tilanteeseen, jossa jäsenvaltioita todella kunnioitetaan. Ei pidä vain todeta, että kansallisten parlamenttien näkemyksen mukaan toissijaisuusperiaatetta on loukattu, vaan on myös tosiasiassa pysähdyttävä miettimään, että siinä tapauksessa on löydettävä toinen tapa edetä.

  Dimitar Stoyanov (NI). – (BG) Haluaisin jatkaa ennen minua puhuneiden kahden kollegani mainitsemista seikoista, erityisesti uusista valtuuksista, joita kansallisilla parlamenteilla on Lissabonin sopimuksen mukaan: ne voivat puuttua asiaan, jos ne katsovat, että tietty säädös ei noudata erityisesti toissijaisuusperiaatetta. Se oli yksi Lissabonin sopimuksen hienoista puolista ja sai paljon julkisuutta. Nyt on kuitenkin aika katsoa, oliko kyseessä pelkkä populistinen syötti, jonka tarkoituksena oli saada lisää julkista tukea Lissabonin sopimukselle.

Jos todella rehellisesti tarkoititte totta sanoessanne, että kansallisten parlamenttien on osallistuttava sen määrittelyn, noudattaako tietty säädös toissijaisuusperiaatetta, on heti laadittava menettely, jonka avulla kansalliset parlamentit voivat yhdistää voimansa ja toimia yhdessä. Vaatimus, jonka mukaan tarvitaan kaksi kolmannesta kansallisista parlamenteista, jotta voidaan tehdä tietyn säädöksen vastainen päätös, koska se ei ole toissijaisuusperiaatteen mukaan, merkitsee, että tarvitaan melko suuri enemmistö. Jotta tätä periaatetta voitaisiin todella soveltaa, tarvitaan yhdenmukaista menettelyä, jota kaikki kansalliset parlamentit noudattavat. Vasta silloin sääntöä voidaan todella soveltaa. Vetoankin puheenjohtajavaltio Belgiaan, jotta se toteuttaisi tämän suuntaiset toimenpiteet, kun se isännöi kansallisten parlamenttien COSAC-konferenssia.

  Antonio Masip Hidalgo (S&D). – (ES) Arvoisa puhemies, olemme pitäneet tästä aiheesta väsyttäviä puheita toistuvasti vuosi toisensa jälkeen tavalla tai toisella. Haluan muistuttaa Monica Frassonin ja Manuel Medina Ortegan edellisillä vaalikausilla tekemästä työstä.

Haluan onnitella Lidia Geringer de Oedenbergia erinomaisesta mietinnöstä. Mielestäni meidän on kuitenkin omaksuttava mietinnön erittäin tärkeän sisällön ja tavoitteiden lisäksi myös henki, jossa mietintö on kirjoitettu ja jonka olisi vallattava jokainen Euroopan unioniin osallistuva. Muussa tapauksessa lankeamme uudelleen kyllästyneinä toistamaan puheitamme siitä, mitä tapahtuu ja kuinka kehnosti asiat ovat.

Tästä syystä katson, että komission jäsenen tänään esittämät kommentit osoittavat poliittista tahtoa, ja ne ovat myös uskottavia. Uskon teitä, arvoisa komission jäsen, ja uskon, että tämä mietintö ja teidän työnne edesauttavat suuresti 25 prosentin tavoitteen saavuttamista, samoin kuin muiden tavoitteiden, jotka on niin hyvin esitetty mietinnössä osana mietinnön henkeä.

  Martin Ehrenhauser (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, haluan sanoa pari sanaa toissijaisuusperiaatteesta. Politiikkaa on periaatteen mukaan toteutettava alueellisella tai paikallisella tasolla. Vain tällä tasolla politiikka on todella kansalaisten ymmärrettävissä, ja välittömän demokratian tärkeä väline on todella mahdollista toteuttaa riittävästi vain siellä. Se on toissijaisuusperiaatteen koko idea, ja juuri siitä syystä toissijaisuusperiaatteessa edellytetään perusteltua lausuntoa. Meidän olisi siis esitettävä määrälliset ja laadulliset perusteet sille, miksi politiikkaa toteutetaan EU:n eikä paikallisella tasolla.

Haluan nyt puuttua siihen, että tällä hetkellä juuri tämä perusteltua lausuntoa koskeva vaatimus jätetään jatkuvasti huomioimatta. Joissakin tapauksissa komission kertomuksista voidaan löytää tietoja, jotka osoittavat, että nämä tehtävät on jo toteutettu kansallisella tasolla. Ei kuitenkaan esitetä riittäviä perusteita sille, miksi sääntely on parempi toteuttaa EU:n tasolla.

Lissabonin sopimuksella käyttöön otettu oikeus valvoa toissijaisuutta on nähdäkseni riittämätön, sillä kansallisilla parlamenteilla ei ole riittäviä valtuuksia, joten valvontaoikeus on viime kädessä näennäinen. Kehotankin erityisesti komissiota noudattamaan paljon entistä tiukemmin toissijaisuusperiaatetta ja ennen kaikkia noudattamaan riittävästi perustellun lausunnon vaatimusta.

  Edvard Kožušník (ECR). – (CS) Kiitän esittelijää laadukkaasta mietinnöstä. Haluan kommentoida muutamaa asiaa. Viime vuosina komissio on toteuttanut useita parannuksia oikeudelliseen sääntelyyn, mistä olen henkilökohtaisesti erittäin mielissäni. Näin siitä huolimatta, että näen omilla silmilläni, ettei komissio aina toimi haluamallani tavalla. Joskus minusta tuntuu, että tässä kunnianarvoisassa toimielimessä oikea puolisko ymmärtää käsitteen "parempi sääntely" täysin päinvastoin kuin vasen puolisko. Haluaisin myös tuoda esiin Edmund Stoiberin johtaman, hallinnolliseen rasitukseen liittyviä kysymyksiä käsittelevän riippumattomien sidosryhmien korkean tason ryhmän työn tulokset.

Yhdestä asiasta minun on oltava mietinnön kanssa eri mieltä, ja se on pyyntö lisätä vaikutustenarviointilautakunnan työntekijöiden määrää. Mielestäni olisi parempi miettiä, miten lautakuntaa voidaan tässä asiassa auttaa. Voimme esimerkiksi Euroopan parlamentin nykyisen kapasiteetin puitteissa perustaa hallinnollisten rasitusten poistamista käsittelevän valiokunnan. Se arvioisi osana toimintaansa vaikutustenarviointia, samalla kun se arvioisi ehdotettujen oikeudellisten sääntöjen hallinnollisten rasitusten vähentämistä. Valiokunnan toiminta helpottaisi komission vaikeaa tehtävää vaikuttamatta parlamentin toimintakuluihin.

  Alajos Mészáros (PPE). – (HU) Haluan onnitella esittelijää ja myös kiittää komission jäsentä hänen antamastaan tuesta. Eurooppalaisessa yhteistyössä ja parlamentissa on alkanut Lissabonin sopimuksen tuloksena uusi aikakausi. Tehtävämme on aiempaa merkittävämpi, mikä merkitsee myös vastuun lisääntymistä. On tärkeää käyttää mahdollisimman tarkoin hyödyksi jokainen mahdollisuus antaa suosituksia lainsäädännön laadun parantamiseksi. Erityisen tärkeitä mietinnön kohtia ovat ne, joissa vaaditaan pk-yritysten ottamista entistä tehokkaammin mukaan vaikutustenarviointeihin. Yritysten tukemiseen kuuluu kohtuullinen sääntelyjärjestelmä ja yksinkertainen hallinto. Vaikutustenarviointia koskevat yhteenvedot auttavat parlamenttia työssään. EU:n lainsäädäntö kulkee oikeaan suuntaan, kun se pitää toimielinten ja kansallisten parlamenttien tehokasta yhteistyötä erityisen tärkeänä. Helmikuussa annettu parlamentin päätöslauselma takaa Euroopan parlamentille annettavat kattavat ja tasa-arvoiset oikeudelliset tiedot.

  Izaskun Bilbao Barandica (ALDE). – (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, haluamme parantaa lainsäädäntötyötä, mutta toissijaisuutta koskeva pöytäkirja ei toimi: alueellisten ja kansallisten parlamenttien osallistuminen ei ole toteutunut.

Komissio on omien tilastojensa mukaan lähettänyt unionin 27 jäsenvaltion kansallisille parlamenteille 26 säädösaloitetta sen jälkeen, kun Lissabonin sopimus tuli voimaan. Mahdollisista 702 vastauksesta on kuitenkin saatu vain 52, eli vähän yli seitsemän prosenttia.

Saaduista 52 lausunnosta kymmenen on Itävallasta, kaksi Tšekin senaatilta, yksi Espanjan kongressilta, yksi Ranskan senaatilta, 18 Italian senaatilta, kolme Italian edustajainhuoneelta, kaksi Puolan senaatilta ja 15 Portugalin parlamentilta.

Komissiolla ei sitä paitsi ole mitään tietoja siitä, kuinka alueelliset parlamentit ovat osallistuneet lausuntojen laatimiseen ja hyväksymiseen, mikä sekin on Lissabonin sopimuksessa vahvistettu mahdollisuus.

  Alfreds Rubiks (GUE/NGL). – (LV) Kiitos, arvoisa puhemies. Yleisesti ottaen tuen mielelläni mietinnön sisältöä, sillä jos parlamentti ja Euroopan unioni haluavat tarkkailla ihmisoikeuksia ja kansalaisoikeuksia Euroopan unionin ulkopuolella, on sitäkin tärkeämpää, että teemme niin myös unionin sisällä. Mielestäni meiltä usein puuttuu EU:n laajuisten muun muassa ihmisoikeuksia koskevien asiakirjojen käytännön soveltamisen valvonta. Viittaan vain yhteen tosiseikkaan. Latviassa, jota täällä edustan, pidetään parlamenttivaalit 2. lokakuuta. Oikeus äänestää parlamenttivaaleissa evätään yli …

(Puhemies keskeytti puhujan, koska hänelle varattu aika kului umpeen.)

  Jaroslav Paška (EFD). – (SK) Haluaisin aluksi kiittää siitä, että komissio on, samoin kuin asiaankuuluvat Euroopan parlamentin valiokunnat – oikeudellisten asioiden valiokunta ja perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta –, todennut, että Euroopan unionin lainsäädännöllinen ympäristö on valtavan monimutkainen, monissa tapauksissa kerrassaan vaikeaselkoinen ja että on tarpeen toteuttaa laajamittaisia toimenpiteitä sen parantamiseksi ja yksinkertaistamiseksi. Olen tietoinen tehtävän vaativuudesta, sillä eri jäsenvaltioiden hallinto- ja oikeusjärjestelmien erojen takia rakenteet ovat erittäin vaihtelevia ja usein yhteensopimattomia. Tilanne ei kuitenkaan saa millään lailla heikentää kansalaisten oikeusvarmuutta tai puuttua heidän oikeuteensa saada ongelmiinsa kohtuullinen ja pätevä ratkaisu.

Jotta Euroopan unionin ja kansallisten oikeudellisten ympäristöjen keskinäistä riippuvuutta voitaisiin paremmin ymmärtää, Euroopan unionin on ponnisteltava paljon aiempaa enemmän sen varmistamiseksi, että lainsäädäntöprosessi ja sitä seuraava säädösten täytäntöönpano on yksinkertaista ja avointa ja Euroopan unionin kaikkien jäsenvaltioiden kansalaisten käsitettävissä.

Toinen tärkeä tehtävä on myös varmistaa korkealaatuisten akkreditoitujen instituutioiden verkoston perustaminen, asiantuntijoiden erikoiskoulutus …

  Andrew Henry William Brons (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, vaikuttaa siltä, että lainsäädäntöprosessi siinä muodossa, kuin tämä parlamentti sen toteuttaa, olisi suunniteltu estämään yksittäisiä jäseniä tekemästä yksilöllisiä arvioita.

Säädösehdotukset ja tarkistukset kirjoitetaan uudelleen tai siirretään eri tarkistuseriin tai jaetaan uudelleen viime hetkellä. Suurten puolueryhmien jäsenten, jotka haluavat ajattelematta totella, ei tarvitse välittää tästä, koska he seuraavat sokeasti puolueen tai ryhmän johdon antamia ohjeita.

Sen sijaan riippumattomasti ajattelevat joko suuriin tai pieniin ryhmiin kuuluvat Euroopan parlamentin jäsenet, jotka haluavat tehdä riippumattoman arvion ennen äänestystä, joutuvat joskus päättämään, osallistuvatko he äänestystä edeltävään aamun keskusteluun ja jättävät ratkaisevan arvion tekemisen avustajilleen vai ovatko he poissa keskustelusta, jotta voivat tehdä henkilökohtaisen päätöksen.

Näin ei saa johtaa demokraattista toimielintä.

  Lena Kolarska-Bobińska (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, onnittelen esittelijää mietinnöstä. Mietinnössä korostetaan aivan oikein olevan elintärkeää laatia yksinkertaisia ja selkeitä lakeja, jotka EU:n kansalaiset voivat ymmärtää. Vaikka vetoammekin tämän puolesta, me täällä Euroopan parlamentissa valmistelemme mietintöjä, julkilausumia ja päätöslauselmia kielellä, joka on hyvin monimutkaista ja jota tavallisen kansalaisen on vaikea ymmärtää. Monet laatimistamme asiakirjoista on laadittu käsittämättömällä juristikielellä. Myös monet päätöslauselmat, joissa annamme kolmansille maille tietoa arvoistamme ja puhumme ihmisoikeusloukkauksista, on kirjoitettu tällaisella kielellä. Parlamentin olisi mielestäni liityttävä komission toteuttamaan selkeän kirjoittamisen kampanjaan. Kampanjassa kerrotaan ihmisille, miten laatia selkeästi kirjoitettuja asiakirjoja.

  Anna Záborská (PPE). – (SK) Olen seurannut tätä erittäin tärkeää ja mielenkiintoista keskustelua toimistostani käsin, ja haluan kiittää sekä Lidia Joanna Geringer de Oedenbergia että teitä, Euroopan komission varapuheenjohtaja. Mielestäni on erittäin hyvä asia, että Euroopan komissio on perustanut korkean tason ryhmän, joka ohjaa Euroopan komissiota byrokratian vähentämisessä.

Jokaisella maalla on oma kulttuurinsa, mutta se, että olette valinneet tämän korkean tason ryhmän puheenjohtajaksi saksalaisen poliitikon Edmund Stoiberin, on oikein hyvä uutinen, koska juuri Saksa näyttää esimerkkiä byrokratian vähentämisestä noudattamalla politiikkaa, jota sovelletaan sekä kansallisella että EU:n tasolla.

  Maroš Šefčovič, komission varapuheenjohtaja. − (EN) Arvoisa puhemies, yritän vastata mahdollisimman moneen kysymykseen minulle varatussa ajassa, mutta aluksi haluaisin kiittää kaikkia Euroopan parlamentin jäseniä tästä selkeästä ja vahvasta sitoumuksesta pyrkiä entistä järkevämpään ja parempaan sääntelyyn. Tätä juuri Euroopan unioni ja jäsenvaltiomme tarvitsevat. Haluaisin myös kiittää esittelijää siitä, että hän on korostanut komission valmistelemien vaikutustenarviointien käsittelyn tärkeyttä.

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta on muodostanut erittäin myönteisen ennakkotapauksen, ja toivomme muidenkin valiokuntien käsittelevän vaikutustenarviointeja yhtä säännönmukaisesti ja yksityiskohtaisesti kuin tämä valiokunta. Yritämme luonnollisesti parhaamme mukaan edelleen parantaa vaikutustenarviointien laatua ja toimittaa ne yhdessä säädösehdotuksen kanssa.

Se seikka, että ehdotettujen tarkistusten vaikutuksia on tutkittava, on hyvin tärkeä. Olen iloinen siitä, että se on tuotu mietinnössä esiin. Hyvin usein tapahtuu niin, että lainsäädäntöä ehdotetaan, ja siihen tehdään merkittäviä tarkistuksia, jotka usein hyväksytään kiireellä. Se voi todella parantaa lainsäädäntöä, mutta meidän on muistettava, että se voi myös tehdä säädöksistä paljon huonompia.

Olen ehdottomasti samaa mieltä niiden jäsenten kanssa, jotka sanoivat, että tarvitsemme puolueetonta arviointia. Juuri niin me yritämme komissiossa tehdä. Teemme hyvin läheistä yhteistyötä Stoiberin ryhmän kanssa. Meillä on erittäin vahva arviointilautakunta, joka pyrkii todella uuteen kulttuuriin komission sisäisten toimintatapojen osalta. Kielenkäyttö on hyvin rauhallista, ja voin kertoa teille, että vaikutustenarviointilautakunta hylkää yli 30 prosenttia asiaankuuluville osastoille lähetetyistä ehdotuksista ja palauttaa ne paranneltaviksi, jotta lainsäädännön laatua voidaan lisätä.

Pk-yritysten osalta keskustelimme muistaakseni kaksi päivää sitten siitä, kuinka tärkeää on vähentää erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten rasitusta, jotta ne voivat hyötyä sisämarkkinoista. Olen hyvin iloinen voidessani kertoa teille, että tavoite hallinnollisen rasituksen vähentämisestä 25 prosentilla vuoteen 2012 mennessä ylitetään ehdottomasti.

Näen, että puheaikani on lopussa, joten haluan vielä kerran kiittää esittelijää erittäin laadukkaasta mietinnöstä ja kaikkia Euroopan parlamentin jäseniä sitoutumisesta järkevään ja parempaan lainsäädäntöön.

  Puhemies. − (EN) Hyvä Maroš Šefčovič, itse asiassa komissiolla ei ole aikarajoitusta, vaan se on itsesäännelty. Ehkei minun pitäisi kertoa tätä teille, sillä on hyvä, että komission jäsenet luulevat puheaikansa olevan rajoitettua. Näin he säätelevät itse oman puheaikansa kohtuulliseksi, mutta näin on joka tapauksessa asian laita.

  Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, esittelijä. – (PL) Haluan keskustelun päätteeksi ilmaista vilpittömät kiitokseni kaikille kollegoilleni ja Maroš Šefčovičille hedelmällisestä keskustelusta. Olen iloinen siitä, että minulla oli tänä vuonna mahdollisuus käsitellä parempaa säädöskäytäntöä koskevaa mietintöä, koska kyseessä on ensimmäinen vuosi Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen ja samalla vuosi, jona Eurooppa-neuvosto hyväksyi EU 2020 -strategian. Kumpikin asiakirja vaikuttaa moneen paremman säädöskäytännön näkökohtaan, ja mietintö tarjosi hyvän mahdollisuuden käsitellä näitä asioita. Mietinnön valmistelun aikana tapasin monia eri ryhmiä ja yritin kuunnella sekä liikemaailman että työntekijäryhmien ja EAY:n kaltaisten ammatti- ja ammattialajärjestöjen mielipiteitä.

Käsittääkseni täydellinen konsensus oikeudellisten asioiden valiokunnan äänestyksessä osoittaa, että olemme onnistuneet löytämään oikeudellisen kompromissin kaikkien poliittisten ryhmien odotusten välille. Haluan kiittää kaikkia kollegoja ensiluokkaisesta yhteistyöstä, ja haluan lisätä, että yhteistyö oli poikkeuksellista, koska se koski kaikkia poliittisia ryhmiä, mikä on tässä parlamentissa harvinaista. Toivon myös tämänpäiväisen istunnon äänestyksessä suotuisaa lopputulosta.

  Puhemies. − (ES) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tänään klo 12.00.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  Nessa Childers (S&D), kirjallinen. – (EN) Komission tekemien vaikutustenarviointien pitäisi varmistaa, että tuottamamme lainsäädäntö on hyvälaatuista, ja siitä syystä meille on tärkeää varmistaa, että ne itse ovat hyvälaatuisia.

Seuraavien pääperiaatteiden olisi ohjattava vaikutustenarviointeja: Ne toimivat oppaana lainsäädäntötyössä, eikä niiden pidä korvata tai estää poliittisesti vastuullisesti päätöksentekijöiden tehtävää. Kustannus-hyötyanalyysin ei pidä sisältää vain taloudellisia näkökohtia, vaan myös sosiaaliset sekä terveyteen ja ympäristöön liittyvät vaikutukset.

Riippumattoman vaikutustenarviointilautakunnan osalta paras menetelmä olisi mielestäni varmistaa, että siihen kuuluu useita sidosryhmiä, jotka ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa, joten eturistiriidat vältetään. Olen esittelijän kanssa samaa mieltä siitä, lautakunnan alun alkaen hylkäämien arviointien suuri määrä (yli 30 %) kertoo siitä, että komission yksiköiden on parannettava laatua edelleen. Lautakunnan ei tietenkään pidä tehdä poliittisia arviointeja vaan ainoastaan antaa tietoa prosessiin. Lopuksi haluan pyytää lautakunnan puheenjohtajaa tulemaan ympäristövaliokunnan kuultavaksi vuosittain sen jälkeen, kun lautakunta on julkaissut vuosikertomuksensa.

  Joanna Senyszyn (S&D), kirjallinen. – (PL) Joka vuosi keskustelemme siitä, miten tehdä unionille parempia lakeja. Sillä ainoastaan selkeä, yhtenäinen ja helppotajuinen lainsäädäntö voidaan varmuudella panna tehokkaasti täytäntöön jäsenvaltioissa. Hallinnollisten rasitusten vähentämisen alalla erityisen tärkeää aineistoa sisältyy e-Commission 2006–2010 -aloitteeseen, samoin kuin vuoden 2010 digitaalistrategiaan, jolla pyritään nykyaikaistamaan hallintoa Euroopassa. Sähköinen viestintä on jo todellisuutta elämässämme, ja niin on myös tulevaisuudessa. Sähköisen viestinnän ansiosta säästämme aikaa, poistamme monia hallinnollisia esteitä ja vähennämme luonnonvarojen käyttöä, ja sitä kautta suojelemme ympäristöä entistä tehokkaammin. Tästä syystä meidän on keskitettävä ponnistelumme ja voimavaramme sen käytön levittämiseen siten, että muistamme auttaa vammaisia ja ikääntyneitä, jotta heidän elämänsä olisi helpompaa. Vetoamme säännöllisesti Euroopan komissioon, jotta tämä yksinkertaistaisi ja nopeuttaisi uusien EU-välineiden käyttöä, kuten Euroopan globalisaatiorahaston ja EU:n solidaarisuusrahaston. EU:n toimielinten reagointi luonnonkatastrofeihin ja vakaviin talousvaikeuksiin jäsenvaltioissa on edelleen liian joustamatonta ja liian hidasta. On korkea aika kehittää uusia välineitä kopioimatta vanhoja puutteita. Lainsäädännön tehokkuuteen vaikuttaa selkeän ja ymmärrettävän kielen lisäksi tapa, jolla siitä tiedotetaan ja jolla se pannaan täytäntöön.

  Rafał Trzaskowski (PPE), kirjallinen. – (PL) Meillä on edessämme suuri haaste, joka sopii täydellisesti mietinnön aiheeseen. Haaste on antaa kansalaisten käsiin Euroopan kansalaisaloite – väline, joka antaa ihmisille mahdollisuuden vaikuttaa suoraan EU:n asialistaan. Asiaa käsittelevässä keskustelussa puhumme kaikki tarpeesta yksinkertaistaa tätä välinettä mahdollisimman paljon, jotta kansalaiset tuntevat, että heillä on aito mahdollisuus toteuttaa ehdotuksensa juuttumatta monimutkaisiin EU-menettelyihin. Toisaalta haluamme suojella tätä välinettä väärinkäytöltä ja samalla suojata Euroopan komissiota liialta kuormitukselta. Mahdollisimman yksinkertaisen menettelyn ja tiettyjen standardien ylläpidon välillä vallitsee jännite. Meidän tehtävämme on löytää oikea tasapaino.