Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2009/2171(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A7-0192/2010

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0192/2010

Keskustelut :

PV 20/09/2010 - 24
CRE 20/09/2010 - 24

Äänestykset :

PV 21/09/2010 - 5.9
CRE 21/09/2010 - 5.9
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2010)0327

Puheenvuorot
Maanantai 20. syyskuuta 2010 - Strasbourg EUVL-painos

24. Luonnonkatastrofien ja ihmisen aiheuttamien katastrofien ehkäisy (lyhyt esittely)
Puheenvuorot videotiedostoina
PV
MPphoto
 

  Puhemies. (EN) – Esityslistalla on seuraavana João Ferreiran ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan puolesta laatima mietintö komission tiedonannosta "Luonnonkatastrofien ja ihmisen aiheuttamien katastrofien ehkäisyyn sovellettava yhteisön lähestymistapa" (KOM(2009)00822009/2151(INI)) (A7-0227/2010).

 
  
MPphoto
 

  João Ferreira, esittelijä.(PT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, useita kertoja kuluneen vuoden aikana uutisotsikoiden ja -lähetysten aiheina ovat olleet myrskyt, tulvat, helleaallot, tulipalot ja muut katastrofit, joilla on ollut vakavat seuraukset kansalaisille, maaperälle, taloudelle ja ympäristölle.

Tämä ei kuitenkaan ole ollut ainoa vuosi, kun näin on käynyt. EU:n solidaarisuusrahaston kuutena ensimmäisenä toimintavuonna komissioon saapui 62 tukihakemusta 21:stä eri maasta. Näistä hakemuksista kolmannes kuului "suurkatastrofien" luokkaan. Muista katastrofeista ei tehty hakemuksia solidaarisuusrahaston varojen käyttämiseksi, vaikka katastrofien seuraukset niiden kohteeksi joutuneelle väestölle, ympäristölle ja taloudelle olivat huomattavia ja monissa tapauksissa pitkäkestoisia.

Katastrofit ovat erittäin epäoikeudenmukaisia. Lähes aina ne vaikuttavat eniten niihin, joilla on huonoimmat edellytykset suojella itseään, olipa kyse sitten ihmisistä tai valtioista. Tästä syystä mietinnössä todetaan, että katastrofien ehkäisemiseen sovellettavassa yhteisön lähestymistavassa on pidettävä keskeisenä alueiden ja jäsenvaltioiden välisen nykyisen eriarvoisuuden vähentämistä tällä alalla erityisesti siten, että ehkäisemisvalmiuksia kohennetaan niillä alueilla ja niissä jäsenvaltioissa, joilla katastrofiriski on korkea mutta taloudelliset valmiudet vähäisiä.

Luonnonkatastrofit ja siten myös ihmisen aiheuttamat katastrofit voidaan ja pitäisi estää.

Usein katastrofeja pahentavat toimet, jotka luovat epätasa-arvoisen suhteen ihmiskunnan ja sen ympäristön välille.

Mietinnössä myönnetään, että jotkut EU:n alakohtaiset politiikat, kuten esimerkiksi yhteinen maatalouspolitiikka, ovat lisänneet tiettyjen alueiden ja niiden asukkaiden altistumista riskeille; tässä tapauksessa niin on käynyt tuotannon lopettamisen edistämisen ja siitä johtuvan aavikoitumisen takia.

Siksi on tärkeää edistää tilanteen korjaamista ja muuttamista. Järkevän maankäytön edistäminen ja luonnon kanssa sopusoinnussa oleva talous- ja yhteiskuntakehitys ovat keskeinen tekijä katastrofien ehkäisyssä.

Mietintö on täynnä suuntaviivoja ja suosituksia; eri valiokunnissa käyty keskustelu, varjoesittelijöiden ja esittelijöiden kanssa eriävistä näkökannoista käyty keskustelu ja ehdotukset, joita kaikki osapuolet esittivät mietinnön lopullisesta versiosta, ovat myötävaikuttaneet tähän suuresti. Haluan kiittää kaikkia heidän panoksestaan ja heidän osoittamastaan mielenkiinnosta sekä halukkuudesta käydä keskustelua, josta lopulta tuli syvällinen ja antoisa.

Haluan lyhyesti tuoda esiin muutamia mietinnössä annettuja suosituksia, joita ovat seuraavat: laaditaan katastrofien ehkäisyä varten asianmukainen rahoituskehys, jolla vahvistetaan ja kytketään toisiinsa nykyisiä rahoitusvälineitä, määritellään toimia, jotka kohdennetaan jäsenvaltioiden erityistukeen riskialttiiden olosuhteiden korjaamiseksi, vahvistetaan jäsenvaltioiden varhaisvaroitusjärjestelmiä ja luodaan yhteyksiä eri varoitusjärjestelmien välille sekä vahvistetaan näitä yhteyksiä, perustetaan julkinen maatalouden vakuutusjärjestelmä, perustetaan eurooppalainen kuivuuden ja aavikoitumisen seurantakeskus ja käynnistetään metsiä ja metsäpalojen ennaltaehkäisyä koskeva erityisaloite.

Totean vielä, että jatkoksi ennaltaehkäisylle ja pitäen mielessä viimeaikaisista katastrofeista saadut kokemukset on käynyt välttämättömäksi tarkastella uudelleen solidaarisuusrahastoa koskevia määräyksiä, jotta tämä väline voitaisiin ottaa käyttöön joustavasti ja ajallaan.

Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, katastrofiongelma on ollut parlamentin päätöslauselmien aiheena jo useaan otteeseen. Osa tämän mietinnön suosituksista sisältyi jo aiempiin päätöslauselmiin. Tämä vain lisää niiden kiireellisyyttä. Näitä suosituksia on noudatettava ja ne on pantava täytäntöön. Valitettavasti tällä alalla on saatu hyvin vähän aikaan, ja erityisesti komissio kantaa vastuun tästä viivästyksestä.

Kehotan komissiota pitämään laajaa yksimielisyyttä, joka mietinnöstä saavutettiin siitä toimitetussa äänestyksessä ja valiokuntakeskustelussa – ja jonka toivon lujittuvan äänestyksessä, joka mietinnöstä toimitetaan tässä istunnossa – selvänä merkkinä siitä, että päätöslauselma on otettava vakavasti ja että siinä esitetyt toimenpiteet ovat toteuttamisen arvoisia.

 
  
MPphoto
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE).(PT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, tämä on erittäin merkittävä mietintö etenkin nykyisin, kun aina vain yleisemmät luonnonkatastrofit ja ihmisen aiheuttamat katastrofit aiheuttavat yhä suurempia inhimillisiä ja yhteiskunnallis-taloudellisia sekä ympäristöön liittyviä kustannuksia. Siksi on välttämätöntä etenkin toteuttaa nopeita ja tehokkaita ehkäisemistoimia, jotka ovat tämän mietinnön päähuomion kohde.

Minulla oli kunnia toimia maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnon valmistelijana tässä asiassa, ja haluan tässä yhteydessä käyttää tilaisuutta hyväkseni kiittääkseni João Ferreiraa, jonka ansiosta oli mahdollista laatia hyödyllinen asiakirja sikäli, että ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta yhdisti tähän mietintöön osia maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnosta.

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan pääasialliset huolenaiheet liittyvät niihin vaikutuksiin, joita erityisesti tulvilla, kuivuudella ja tulipaloilla on maa- ja metsätalouteen.

Palautamme mieliin Portugalia tänä vuonna koetelleet tapahtumat: tulvat aiheuttivat Madeiralla 1,3 miljardin euron suuruiset aineelliset vahingot ja metsäpalot kesällä arviolta 385 miljoonan euron vahingot.

Siksi katsomme, että on syytä kiireesti toteuttaa paitsi tässä mietinnössä esitetyt ehkäisemistoimet myös tarttua asioihin perustamalla yhteinen ja pakollinen eurooppalainen vakuutusjärjestelmä ja yhteisiä maatalousrahastoja sekä uudistamalla EU:n solidaarisuusrahastoa.

 
  
MPphoto
 

  Petru Constantin Luhan (PPE).(RO) Luonnonkatastrofien määrä Euroopan unionissa on merkittävästi lisääntynyt, ja katastrofit ovat entistä vakavampia. Tänä kesänä sattuneet tulvat ja metsäpalot ovat todiste tästä. Ihmishenkien menetyksen lisäksi katastrofit ovat aiheuttaneet huomattavia vahinkoja monissa jäsenvaltioissa vaikuttaen haitallisesti muun muassa infrastruktuuriin, taloustavoitteisiin, maatalousmaahan sekä luonnon- ja kulttuuriperintöön.

Haluan korostaa koheesiopolitiikan erityisen merkittävää roolia luonnonkatastrofiriskin ehkäisemisessä. Mielestäni meidän on pyrittävä vähentämään nykyistä Euroopan alueiden välistä eriarvoisuutta erityisesti auttamalla parantamaan ehkäisemistoimia niillä alueilla ja niissä jäsenvaltioissa, jotka ovat alttiita katastrofeille ja joiden taloudelliset valmiudet ovat vähäiset. EU:n rahoitus on ainoa ratkaisu, jonka avulla nämä valtiot voivat selvitä katastrofien aiheuttamista tuhoista.

 
  
MPphoto
 

  Seán Kelly (PPE).(EN) Arvoisa puhemies, on sanottu, että luonnonkatastrofit ja ihmisen aiheuttamat katastrofit ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti viime vuosina ja aiheuttaneet valtavia aineellisia tappioita ja varsinkin ihmishenkien menetyksiä. Viime vuosi oli kaikkien aikojen pahin tulvavuosi kotimaassani; haluan kiittää komission jäsentä Michel Barnier'ta ja komissiota joustavuudesta, jota he ovat osoittaneet myöntäessään meille 13 miljoonaa euroa solidaarisuusrahastovaroja.

Valitettavasti osa Irlannin viranomaisista ei ole osoittanut samanlaista joustavuutta. Esimerkiksi Bandonissa on yleisesti sovittu, että tilapäistoimia on toteutettava välittömästi ruoppaamalla jokea. Näin varmistetaan, että jos tänä vuonna on samanlaisia tulvia, vahingot eivät toistu. Sisävesikalastuksesta vastaava viranomainen on kuitenkin vastustanut sitä, joten Bandon näyttää olevan jälleen vaarassa uuden tulvan sattuessa.

Kaikki edellä mainittu osoittaa, että – kuten esittelijä totesi – komission on käytettävä voimaansa, valtuuksiaan ja vaikutusvaltaansa varmistaakseen, että toimenpiteitä toteutetaan katastrofien lieventämiseksi tulevaisuudessa. Toivottavasti ne eivät toistu.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (EN) Viesti on seuraava: "Älkää hylätkö Bandonia"!

 
  
MPphoto
 

  Miroslav Mikolášik (PPE). (SK) Kuluneen vuoden aikana monet jäsenvaltiot ovat kärsineet vakavia vahinkoja erilaisten luonnonkatastrofien takia: ne ovat aiheuttaneet sekä suuria aineellisia tuhoja että ihmishenkien menetyksiä, joita ei voida edes rahallisesti arvioida.

Koska luonnonkatastrofit ylittävät yksittäisten valtioiden valmiudet aiheutuneiden tuhojen korjaamiseen, haluaisin jälleen korostaa solidaarisuusrahaston uudistamisen tarvetta. Konkreettisesti kyse on avoimuuden lisäämisestä ja edellytysten mukauttamisesta sekä varojen nopeamman käyttöönoton mahdollistamisesta. Erityisesti solidaarisuusrahastovarojen myöntämisedellytysten uudelleentarkastelun yhteydessä meidän on myös otettava huomioon alueellinen näkökulma, jotta niitä alueita, jotka kipeimmin tarvitsevat rahoitusapua, ei paradoksaalisesti jätettäisi avun ulkopuolelle. Koska luonnonvoimat eivät kunnioita valtakunnanrajoja, haluan mainita myös kokemustenvaihdon sekä yhteensovittamisen ja yhteistyön tarpeellisuuden erityisesti raja-alueilla.

 
  
MPphoto
 

  Peter Jahr (PPE).(DE) Arvoisa puhemies, haluan korostaa, että huomautukseni on tarkoitettu täydentämään edellisen puhujan huomautuksia. Kotiseudullani Saksin vapaavaltiossa, jossa viimeksi oli tulvia, havaittiin, että tulvatuhojen korjaamiseen ja ehkäisemistoimien toteuttamiseen tarvittavien rahoitusedellytysten lisäksi meidän on ennen kaikkea parannettava huomattavasti jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä. Tämä yksinkertaisesti edellyttää, että sovimme ehkäisemistoimista. On täysin hyödytöntä, jos kaikki on kunnossa joen alajuoksulla, ellei tulvantorjuntatoimia ole voitu toteuttaa asianmukaisesti joen yläjuoksulla. On myös tärkeää huolehtia tehokkaasta tiedottamisesta.

Pääpainon on siis oltava rajat ylittävässä yhteistyössä, sillä luonnonkatastrofit eivät pysähdy valtioiden rajoilla. Vain yhdessä onnistumme torjumaan näitä katastrofeja tehokkaasti.

 
  
MPphoto
 

  Antigoni Papadopoulou (S&D).(EL) Arvoisa puhemies, kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan esittelijänä haluaisin lisätä esitettyihin puheenvuoroihin sen, mitä toimme esiin lausunnossamme.

Oma panoksemme perustuu siihen, että sen lisäksi, mitä on sanottu varhaisvaroitusjärjestelmistä, solidaarisuusrahastoista ja operatiivisesta yhteistyöstä, pidämme erityisen tärkeänä sitä, että tuen myöntämisen osalta noudatetaan syrjimättömyysperiaatetta.

Toisin sanoen tukea pitäisi myöntää vahinkoa kärsineille alueille tarpeen mukaan ja syrjimättä tällaisten ihmisen aiheuttamien katastrofien tai luonnonkatastrofien uhriksi joutuneita avun vastaanottajia rodun, ihonvärin, sukupuolen, kielen, uskonnon, poliittiseen tai muun kannan, kansalaisuuden tai sosiaalisen alkuperän, varallisuuden, syntyperän tai muun aseman perusteella.

Muistutamme myös, että perusihmisoikeudet ovat vaarassa katastrofi- ja hätätilanteissa, ja niitä on suojeltava.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. – (EN) Paljon kiitoksia. Kiitämme teitä myös kreikankielisestä sanasta "katastrofi".

 
  
MPphoto
 

  Michel Barnier, komission jäsen. – (FR) Arvoisa puhemies, kollegani ja ystäväni Kristalina Georgievan – joka ei voi olla tänä iltana paikalla – puolesta haluan kiittää João Ferreiraa hänen korkealaatuisesta sekä hyvin monipuolisesta, tasapainoisesta ja ajankohtaisesta mietinnöstään.

Kuten te kaikki olette todenneet, ja kuten erityisesti Miroslav Mikolášik hetki sitten totesi, katastrofien määrä Euroopan ulkopuolella – varsinkin Pakistanissa mutta myös Haitissa – ja omalla alueellamme, Euroopan alueella, on lisääntynyt, erityisesti Keski-Euroopassa. Puheenvuoroissanne mainitsitte Madeiran, Irlannin, ja Portugalin, ja Peter Jahr mainitsi Saksin osavaltion tulvat. En ole kuitenkaan unohtanut vuoden 2002 tulvia, jotka saivat minut aluepolitiikasta vastaavana komission jäsenenä toimiessani valmistelemaan ja lopulta Romano Prodin tuella ehdottamaan solidaarisuusrahaston perustamista. Rahastoa on käytetty usein sen perustamisen jälkeen.

Nämä tapahtumat ovat muistutus siitä, ettemme saa vajota itsetyytyväisyyteen, vaan meidän on jatkuvasti kehitettävä menettelyjämme, vahvistettava katastrofintorjuntavalmiuksiamme ja edistettävä ehkäisemistoimia – aina on parempi katsoa kuin katua – voidaksemme supistaa katastrofien murheelliset seuraukset minimiin.

Komissio on sitoutunut säilyttämään tämän tasapainoisen lähestymistavan turvatakseen kolme tekijää, jotka ovat ehkäisy, varautuminen ja käsittely. Hyvä jäsen João Ferreira, korostatte EU:n rahoitusvälineiden merkitystä jäsenvaltioiden ehkäisemistoimien tukemisessa.

Petru Constantin Luhan mainitsi alueelliset varat, joilla voidaan myös tukea kansallisia ehkäisemistoimenpiteitä. Käytössä on solidaarisuusrahasto, jonka merkityksen Seán Kelly mainitsi ja jota minun mielestäni, hyvä Antigoni Papadopoulou, hallinnoidaan puolueettomasti, vaikka sen käyttöä koskevia sääntöjä voidaan tietenkin aina arvioida. Solidaarisuusrahastosta, jonka tunnen varsin hyvin, tuetaan myös hätätoimenpiteitä kansalaisille aiheutuneiden vahinkojen korvaamiseksi.

Komissio arvioi parhaillaan kaikkien nykyisten välineiden tehokkuutta. Valmistelemme parhaillaan erilaisia ehkäisemistoimenpiteitä, joita jäsenvaltiot voisivat toteuttaa, jos ne hakevat EU:n rahoitusta. Tavoitteenamme on myös nostaa varojen käyttöastetta, mitä Maria do Céu Patrão Neves käsittääkseni vaati.

Ehkäisemistoimiin sijoittaminen on välttämätöntä, sillä se on toinen keino supistaa korjaus- ja jälleenrakennuskustannukset minimiin. Hyvä jäsen João Ferreira, kuten huomautitte, meidän on kehitettävä vaarojen kartoitusmenetelmä.

Olemme parhaillaan laatimassa suuntaviivoja, jotka perustuvat nykyisiin kansallisiin aloitteisiin ja parhaiden käytäntöjen käyttöönottoon, jotta määrättyjen riskien varalta voidaan laatia EU:n yhteinen lähestymistapa. Tarkoitan metsäpaloja, jotka ovat viime vuosina vaivanneet Kreikkaa, Portugalia ja Espanjaa, ja äärimmäisistä ilmasto-oloista johtuvia katastrofeja. Kannustamme jäsenvaltioita ottamaan vuoden 2012 loppuun mennessä käyttöön hyviin käytäntöihin perustuvia ehkäisemistoimenpiteitä.

Tänä vuonna olemme myös hyväksyneet vihreän kirjan metsien suojelusta, ja olemme parhaillaan perustamassa seurantakeskusta, joka vastaisi EU:ta vaivaavan kuivuuden analysoinnista.

Lopuksi totean, että on käynnistetty lukuisia aloitteita, jotta saamme lisätietoa katastrofeista ja niiden vaikutuksista. Siksi pystymme paremmin keskustelemaan näistä kysymyksistä tulevaisuudessa.

Kuten tiedätte, komissio – ja sen puheenjohtaja, joka vuoden 2004 tsunamin takia ja sen sekä muiden katastrofien seurausten analysoinnin yhteydessä pyysi minua valmistelemaan ajatusta Euroopan pelastuspalvelujoukoista – aikoo pian esittää Kristalina Georgievan johdolla ehdotuksia EU:n katastrofivalmiuksien parantamisesta.

Aiomme myös jatkaa ehkäisemistoimien kehittämistä koskevien ehdotusten valmistelua. Tästä syystä uskon, että se, mitä komissio aikoo tehdä ja mitä se aikoo ehdottaa teille ja jäsenvaltioille, lieventää niitä huolenaiheita, joita teidän mietinnössänne, hyvä João Ferreira, erittäin tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti tuodaan esiin kaikkien näiden katastrofien johdosta.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies.(EN) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna tiistaina 21. syyskuuta 2010 klo 12.00.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen.(PT) Kannatan tätä mietintöä, sillä pidän sitä ensiarvoisen tärkeänä erityisesti sellaisten maiden kuin Portugalin ja sellaisten alueiden kuin Madeiran ja Azorien – josta itse olen kotoisin – väestölle. Nämä maat ja alueet kärsivät usein tuhoisista tulipaloista, myrskyistä ja maanjäristyksistä. Tällaisten alueiden asukkaille mahdollisuus paremman vakuutusjärjestelmän suomaan parempaan turvaan, pysyvien eurooppalaisten joukkojen tehokkaampaan apuun ja joustavamman solidaarisuusrahaston tukeen merkitsevät valtavaa edistysaskelta.

Myös ehkäisemistoimenpiteitä pitäisi lisätä ja erityisesti tukea; niiden pitäisi koskea esimerkiksi metsä- ja rannikkoalueita tai maataloustoimintaa väestökadosta kärsivillä ja luonnonkatastrofeille alttiilla alueilla. Siksi kehotan komissiota esittämään metsien suojelua ja metsäpalojen ehkäisyä sekä maanjäristyksiä koskevia lainsäädäntöaloitteita ja luomaan eurooppalaisen maatalousalan julkisen vakuutusjärjestelmän, johon maanviljelijät voivat turvautua. On myös tarpeen tarkastella uudelleen EU:n solidaarisuusrahaston sääntöjä ja lisätä niiden joustavuutta niiden alueiden eduksi, jotka kärsivät muistakin ongelmista; tällaisia ovat esimerkiksi syrjäisimmät alueet, kuten Madeiran järkyttävät tapahtumat kyllin hyvin osoittivat.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Luonnonkatastrofien ja ihmisen aiheuttamien katastrofien ehkäisyä koskeva mietintö, jonka varjoesittelijä olin, kuvastaa yleistä yksimielisyyttä siitä, että luonnonkatastrofien ehkäisy edellyttää lukuisten siihen osallistuvien alojen ja yksilöiden ennakoivaa ja kattavaa lähestymistapaa. Siinä edellytetään myös parhaiden käytäntöjen vaihtoa ja laajempaa yhteistyötä yhteisvastuuperiaatteen mukaisesti. Siitä huolimatta, että päävastuu luonnonkatastrofien ehkäisemisestä on jäsenvaltioilla, mietinnössä tuodaan esiin erilaisia perustoimenpiteitä, joista osa sisältyi jo parlamentin aiemmin hyväksymään omaan mietintööni; näitä toimenpiteitä ovat muun muassa riskikarttojen laatiminen, rahoitusvälineiden vahvistaminen ja toisiinsa niveltäminen, solidaarisuusrahaston sääntöjen uudelleentarkastelu, varhaisvaroitusjärjestelmien tutkiminen ja kehittäminen sekä eurooppalaisen kuivuuden ja aavikoitumisen seurantakeskuksen perustaminen. Haluan myös korostaa Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmän esittämien ehdotusten merkitystä: ryhmä esittää muun muassa ehdotusta direktiiviksi, jolla edistetään vesipulaa, kuivuutta ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumista koskevan EU:n strategian hyväksymistä, sekä metsiensuojeluun ja metsäpalojen ennaltaehkäisyyn liittyviä säädösehdotuksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Rovana Plumb (S&D), kirjallinen.(RO) Viime vuosina EU:n jäsenvaltioita ovat koetelleet lukuisat katastrofit, joiden takia on saapunut 62 tukihakemusta 21:stä eri maasta. Vahinkoja on lähes aina hankala laskea, pääasiassa ihmishenkien menettämisen takia. Jäsenvaltioilla on ensisijainen ja pääasiallinen vastuu kansalaistensa suojelusta ja katastrofien ehkäisemisestä. Tästä syystä on täysin perusteltua lisätä yhteistyötä ehkäisemistoimien alalla sekä koordinoida toimet paremmin ja lisätä solidaarisuutta ja keskinäistä avunantoa, varsinkin kun katastrofit yleensä vahingoittavat eniten suurimman avun tarpeessa olevia, joilla ei ole käytettävissään itsensä, perheensä ja omaisuutensa suojelemiseen tarvittavia voimavaroja.

Kannatan katastrofin hallintaprosessiin, maankäytön suunnitteluun sekä riskien ja vaarojen kartoittamiseen ja hallintaan perustuvan yhteistyön käynnistämistä kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten kesken; yhteistyö perustuisi myös kokemusten ja ehkäisemistoimia koskevien tietojen vaihtamiseksi luotuun verkostoon, johon kansalaisyhteiskunta osallistuisi. Samaan aikaan on oleellista ja välttämätöntä laatia EU:ssa luonnonkatastrofien ja ihmisen aiheuttamien katastrofien ehkäisemistä varten asianmukainen rahoituskehys, jolla vahvistetaan ja jäsennetään olemassa olevia välineitä muuan muassa koheesiopolitiikan, aluepolitiikan ja maaseudun kehittämispolitiikan aloilla.

 
  
MPphoto
 
 

  Georgios Stavrakakis (S&D), kirjallinen. – (EL) Aluksi haluan kiittää João Ferreiraa hänen erinomaisesta mietinnöstään. Laajat viittaukset paikallis- ja alueviranomaisten merkittävään rooliin katastrofien hallinnassa ovat äärimmäisen tärkeitä, sillä juuri viranomaiset kantavat päävastuun katastrofin sattuessa. Olen tyytyväinen myös siihen, että vuoristo- ja saarialueiden tarpeet sekä alueiden välisen eriarvoisuuden vähentäminen niiden väestön suojelemista koskevien valmiuksien osalta on nimenomaisesti mainittu. Emme saa unohtaa, että tällä alalla on hankittu kokemusta ja suunniteltu aloitteita kaikilla tasoilla: paikallis- ja aluetasolla sekä kansallisella ja EU:n tasolla. Nyt meidän on lisättävä virastojen välistä yhteistyötä ja yhteensovitettava toimia. Tätä taustaa vasten ja kuten aluekehitysvaliokunnassa käsiteltäväksi jättämissäni tarkistuksissa totesin, ehkäisemistoimien parantaminen edellyttää, että

– hyödynnämme INTERREG-yhteisöaloitteesta saatua arvokasta kokemusta

– vahvistamme kansainvälistä, rajat ylittävää ja alueiden välistä yhteistyötä ja rakennamme sen varaan

– hyödynnämme täysimääräisesti yhteistä eurooppalaista hätänumeroa "112"

– yksinkertaistamme hallinnointia koskevia sääntöjä ja lisäämme EU:n solidaarisuusrahaston joustavuutta. Meidän kaikkien on kannettava vastuumme mietinnössä esitettyjen ehdotusten toteuttamisesta käytännössä.

 
  
MPphoto
 
 

  Dominique Vlasto (PPE), kirjallinen.(FR) Luonnonkatastrofit ja ihmisen aiheuttamat katastrofit ovat yleistyneet ja voimistuneet Euroopassa viime vuosina aiheuttaen tuntuvia inhimillisiä ja aineellisia vahinkoja. Eurooppalaista katastrofien ehkäisyjärjestelmää on siksi parannettava. Erityisen tärkeää on yksilöidä mahdollisimman nopeasti riskialueet, jotta saadaan selville tulvien todennäköisyys, katastrofeille todennäköisesti altistuvat ryhmät ja mahdolliset vahingot. Tämä lähestymistapa, josta on säädetty tulvadirektiivissä, tarkoittaa tehokkaampaa katastrofien hallintaa. Var'in departementissa 15. kesäkuuta 2010 riehuneet myrskyt ovat muistutus siitä, että EU:n pelastuspalveluvalmiuksia on edelleen vahvistettava. Tarkoitan erityisesti välinettä luonnonkatastrofien uhrien auttamiseksi – EU:n solidaarisuusrahastoa – joka on äärimmäisen kankea ja epätarkoituksenmukainen. Kynnysarvot, jotka on saavutettava ennen kuin rahasto voidaan ottaa käyttöön, ovat korkeita ja hyvin tiukkoja, jopa niin tiukkoja, että vahinkojen arviointi jättää lamaantuneen väestön epävarmuuteen tai jopa ilman välttämätöntä apua. On elintärkeää luoda edellytykset sille, että eurooppalaista yhteisvastuuta voidaan harjoittaa mahdollisimman nopeasti ja laajasti lamaannuksissa olevan väestön ja alueiden hyväksi.

 
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö