Sanatarkat istuntoselostukset

Tiistai 21. syyskuuta 2010 - Strasbourg

4. EU:n ja Kiinan huippukokous 6. lokakuuta 2010 (keskustelu)

  Puhemies. − (EN) Esityslistalla on seuraavana neuvoston ja komission julkilausumat: EU:n ja Kiinan huippukokous 6. lokakuuta 2010 [2010/2862(RSP)].

  Karel De Gucht, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, olen mielissäni voidessani keskustella täällä tänään EU:n ja Kiinan välisen 13. huippukokouksen valmisteluista. Tämän vuoden huippukokous on erityisen tärkeä, koska vietämme EU:n ja Kiinan diplomaattisuhteiden perustamisen 35-vuotispäivää ja koska huippukokous järjestetään ensimmäistä kertaa Lissabonin sopimuksen ollessa voimassa.

Valtioiden ja hallitusten päämiehet keskustelivat viime viikolla pidetyssä Eurooppa-neuvostossa haasteista ja mahdollisuuksista, joita EU kohtaa toimiessaan Kiinan kaltaisten strategisten kumppanien kanssa. Tätä oli valmisteltu Gymnichissä toissaviikonloppuna järjestetyssä EU:n ulkoministerien epävirallisessa tapaamisessa, johon otin osaa yhdessä unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja komission varapuheenjohtajan Catherine Ashtonin sekä useiden muiden komission jäsenten kanssa. On tarpeen toimia entistä yhtenäisemmin ja johdonmukaisemmin, ja tähän löytyy halua. Meidän on tiedettävä paremmin, mitä me haluamme strategisilta kumppaneiltamme, ja kaikilla 27 jäsenvaltiolla on oltava sama viesti.

EU:n ja Kiinan väliset suhteet ovat kehittyneet valtaisasti 35 vuoden aikana etenkin taloudessa. Olemme tärkeitä talouskumppaneita toisillemme. Eurooppalaiset yritykset hyötyvät Kiinan jatkuvasta talouskasvusta, mutta enemmän on tehtävä Kiinan markkinoiden avaamiseksi lisää sekä sääntöjen noudattamisen parantamiseksi esimerkiksi julkisissa hankinnoissa sekä teollis- ja tekijänoikeuksissa.

EU:n ja Kiinan välinen 13. huippukokous on ensimmäinen, joka järjestetään Lissabonin sopimuksen mukaisen järjestelmän nojalla. Haluamme ottaa tulevaisuuteen suuntaavan näkökulman ja toimia yhteistyökumppaneina voidaksemme tarttua globaaleihin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen, tarpeeseen pitää yllä avoimia markkinoita ja raaka-aineiden tasapuolista käyttömahdollisuutta, kansainväliseen vakauteen sekä oikeusvaltioon.

Aiomme tarkastella EU:n ja Kiinan välillä käytäviä eri poliittisia ja alakohtaisia vuoropuheluja. Keskustelemme kumppanuus- ja yhteistyösopimuksesta ja etenkin sen siitä osasta, joka koskee oikeudellisen ja institutionaalisen kehyksen perustamista kumppanuutemme kehittämiseksi edelleen.

Ihmisoikeudet ovat EU:n ulkopolitiikan kulmakivi. Vaikka suuria erimielisyyksiä on yhä jäljellä, on tärkeää, että tulevassa huippukokouksessa keskustellaan ihmisoikeuksista ja oikeusvaltiosta. Voimme tukeutua myös myönteisiin käytännön esimerkkeihin, kuten EU:n ja Kiinan yhteiseen Law School -hankkeeseen.

EU:n ja Kiinan välinen 13. huippukokous pidetään muutamaa viikkoa ennen kahta merkittävää kansainvälistä tapahtumaa, nimittäin marraskuussa pidettävää Soulin G20-huippukokousta sekä joulukuussa Cancúnissa järjestettävää ilmastonmuutoshuippukokousta. Huippukokouksen merkittävä tavoite olisi yhteisen maaperän löytyminen Kiinan kanssa, jotta kiinalaisten kanta ja meidän tavoitteemme voitaisiin sovittaa yhteen.

Väärinkäsitysten korjaaminen ja ihmisten välisten yhteyksien luominen on niin ikään tärkeää. Huippukokouksen yhteydessä järjestetään siten nyt ensimmäistä kertaa kulttuurifoorumi. Tämä on syy myös siihen, että vuotta 2011 vietetään EU:n ja Kiinan välisenä nuorten vuotena, jonka tavoitteena on lisätä eurooppalaisten ja kiinalaisten nuorten välistä yhteisymmärrystä sekä edistää kulttuurien välistä vuoropuhelua. Pääpaino on kulttuurilla myös vuonna 2012, jolloin vietetään EU:n ja Kiinan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuotta.

Huippukokous pidetään poliittisen vuoropuhelun osalta hyvin vaiherikkaan vuoden päätteeksi, jonka aikana järjestettiin aiemmin tänä vuonna useita tärkeitä korkean tason tapaamisia, joihin lukeutuvat myös kollegion vierailu puheenjohtaja Barroson johdolla sekä Cathy Ashtonin vierailu Kiinaan strategisen vuoropuhelun ensimmäiseen kierrokseen, joka järjestettiin aiemmin syksyllä. Marraskuussa on tarkoitus järjestää kokous, jossa käsitellään talous- ja kauppa-asioita korkean tason vuoropuhelussa. Komission jäsenet Almunia ja Rehn sekä minä johdamme EU:n valtuuskuntaa, joka koostuu useista komission jäsenistä.

Hyvät parlamentin jäsenet, me kaikki olemme yhtä mieltä Kiinan tavoitteesta kehittyä edelleen ja lisätä avoimuutta ja läpinäkyvyyttä niin, että se alkaisi noudattaa kansainvälisiä ihmisoikeusstandardeja, ottaisi vastaan kansainvälisiä ja eurooppalaisia yrityksiä tasavertaisin toimintaedellytyksin sekä alkaisi tehdä yhteistyötä globaaleihin haasteisiin tarttumiseksi. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että jatkamme ja syvennämme yhteistyötämme. Tällä tavoin voimme viedä suhteitamme eteenpäin ja tarttua samalla meille ja Kiinalle vaikeisiin aiheisiin.

Lokakuun huippukokous tarjoaa meille uuden mahdollisuuden arvioida suhteitamme sekä keskustella siitä, mihin suuntaan haluamme niitä tulevina vuosina viedä.

  Ioannis Kasoulides , PPE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, globalisoitunut monenvälinen maailma yhdessä ilmastonmuutoshaasteiden, energiatoimitusten varmuuden, ydinaseiden leviämisen estämisen, Iranin ja Pohjois-Korean kysymyksen, terrorismin ja merirosvouksen kaltaisten yhteisten turvallisuusongelmien sekä Lähi-idän kaltaisella epävakaalla alueella tapahtuvien rauhanponnistelujen kanssa ovat asioita, joilla Kiinan ja EU:n välinen strateginen kumppanuus on perusteltavissa.

EU on Kiinan suurin kauppakumppani, ja Kiina on EU:n toiseksi tärkein kauppakumppani. Kiina on suurin tehdastuotteiden tuoja. Kauppavaje Kiinan hyväksi johtuu etupäässä vaikeuksista päästä Kiinan markkinoille. Kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen parantamisponnisteluissa korkealla sijalla ovat markkinoiden muut kuin tekniset esteet, teollis- ja tekijänoikeudet sekä julkisiin hankintoihin pääsy.

Jatkamme Kiinan-suhteissamme paitsi keskinäisten intressiemme myös arvojemme ajamista. EU kannustaa poliittisen vuoropuhelun yhteydessä ja tasapuolisesti Kiinaa siirtymään oikeusvaltion periaatteeseen ja ihmisoikeuksien kunnioitukseen perustuvaan avoimeen yhteiskuntaan. Ajamme ihmisoikeuksia Tiibetin ja muiden Kiinan provinssien kansalaisille, mutta kunnioitamme täysin Kiinan alueellista koskemattomuutta. Kannatamme Taiwanin kanssa hiljattain tehtyjä sopimuksia, mutta noudatamme yhden Kiinan politiikkaa. Globaali talouskriisi on osoittanut maiden globaalin riippuvuuden toisistaan.

Suhtaudumme myönteisesti Kiinan talouden kehitykseen ja elpymiseen vakautta edistävänä tekijänä ja kehotamme arvostamaan vastedes renminbiä ilman vääristymiä maailman valuuttajärjestelmän yhteydessä.

  Libor Rouček, S&D-ryhmän puolesta. – (CS) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, Euroopan unionin jäsenvaltioilla ja Kiinalla on monia samoja globaaleja haasteita ja ongelmia: globaalista talouskriisistä selviäminen, ilmastonmuutos, terrorismi, joukkotuhoaseiden leviäminen, hallitsematon siirtolaisuus ja monet muut haasteet. Yksin emme näitä haasteita ja ongelmia pysty ratkomaan. Meidän on toimittava yhdessä ja etsittävä kumppaneita yhteisten ratkaisujen löytymiseksi. Näissä kysymyksissä Euroopan unioni ja Kiina ovat luontaisia strategisia yhteistyökumppaneita. Näin ollen ennakoimme, että molemmat yhteistyökumppanit tiedostavat tulevassa huippukokouksessa globaalisen vastuunsa ja esittävät käytännön toimia ja konkreettisia ratkaisuja ainakin osaan näistä haasteista ja ongelmista.

New Yorkissa on tänään meneillään globaalia köyhyyttä käsittelevä YK:n huippukokous, joten minusta on syytä mainita, että Euroopan unioni ja Kiina ovat erityisen sopivia kumppaneita globaalin köyhyyden poistamista koskevan ongelman suhteen. Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmän jäsenet odottavat myös, että EU:n edustajat antavat 6. lokakuuta pidettävässä EU:n ja Kiinan huippukokouksessa selkeitä lausuntoja tietyistä kahdenvälisistä ongelmista, kuten keskinäisen kaupan kehittämisestä ja sen tukemisesta, eurooppalaisten tuotteiden ja palvelujen pääsystä Kiinan markkinoille (mukaan lukien luonnollisesti myös julkiset hankinnat), tekijänoikeussuojasta, työlainsäädännön normien suojelusta, ihmisoikeuksista, matkailun kehittämisestä sekä opiskelija- ja nuorisovaihdoista.

  Niccolò Rinaldi, ALDE-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, Kiinan ja Euroopan unionin välinen huippukokous on ikään kuin peili kahden ystävän välillä, joilla on yhteisiä tyytyväisyyden aiheita. Ystävykset ovat joissakin asioissa kulkeneet yhdessä jo pitkän matkan, sillä Euroopan unioni ja Kiina ovat molemmat olleet tekemässä maailmasta entistä turvallisemman ja vauraamman.

Kauppapolitiikalla on ratkaiseva rooli näissä yhteisissä ponnisteluissa, vaikka kaikki ei toimi niin kuin pitää ja vaikka on totta, että EU:n kauppavaje on kolminkertaistunut viidessä vuodessa. Tämä ei ole kestävää Euroopan unionin kannalta, mutta kenties väistämätöntä, koska Kiina harjoittaa jatkuvasti sosiaalista ja ekologista polkumyyntiä, omaa maailmanennätyksen lääkkeiden väärentämisessä, pitää palvelumarkkinansa suljettuna, on haluton ottamaan osaa väärentämisenvastaiseen kauppasopimukseen (ACTA) sekä harjoittaa vaistonvaraisesti suljettua politiikkaa ja ihmisoikeuspolitiikkaa: Kiina sortaa Tiibetiä, jonka kulttuurin, hengellisyyden ja etnisyyden se on tukahduttanut, kieltäytyy itsepintaisesti tunnustamasta Taiwanin tosiasiallista suvereenisuutta, tukahduttaa tiedotusvälineiden ja Internetin sananvapauden sekä turvautuu häpeämättömästi ja systemaattisesti kuolemanrangaistuksiin.

Kaikki tämä on meille vanhaa tuttua politiikkaa (mikä meidän on tehtävä selväksi kiinalaisille kollegoillemme), joka loukkaa tiibetiläisten älykkyyttä, tämän kansan, jonka sivistys on aina pysynyt ajan tasalla. Meillä ei kuitenkaan ole paljon opetettavaa Kiinalle. Pikemminkin päinvastoin: Kaikki Kiinan kilpailuvaltit, myös kauppapoliittiset, johtuvat siitä, että Kiinassa on 1,5 miljardia asukasta mutta vain yksi ulkoministeri, yksi finanssipolitiikka ja yksi valuutta, kun taas Euroopan unionissa suhde on 27 + 1 ja siellä kompastellaan Kiinan-asioissa, minkä vuoksi EU:lla on paljon opittavaa Kiinalta yhtenäisyyden löytämisessä.

  Reinhard Bütikofer, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Karel De Gucht, olen samaa mieltä peruslähtökohdastanne, jonka mukaan Euroopan unionin on pyrittävä strategiseen kumppanuuteen Kiinan kanssa. Jos kuitenkin aina seuraavana toimena ryhdymme jälleen käsittelemään Kiinan markkinoita, minusta kavennamme näköpiiriämme suhtautumisessamme strategisiin suhteisiin. Aliarvioimme Kiinaa ja omaa vastuutamme EU:ssa.

Sen vuoksi haluaisin tarkastella muutamia kysymyksiä, jotka eivät liity kieltämättä hyvin tärkeisiin kauppasuhteisiimme Kiinan kanssa. Yhdysvaltain ulkoministeri Hillary Clinton teki viime Vietnamin-vierailullaan yllättävän aloitteen Eteläisen Kiinanmeren turvallisuuteen liittyen sekä esitti kantaa, jonka pitäisi miellyttää Eurooppaa. Aloitteessa on kyse monenvälisen konfliktien hallintastrategian omaksumisesta kyseisellä kompleksisella alueella, jolla on meille myös taloudellista merkitystä. Onko EU ottanut kantaa aloitteeseen? Olemmeko samaa mieltä lähestymistavasta vai emmekö ole ottaneet asiaan kantaa?

Seuraava ilmastohuippukokous pidetään pian Cancúnissa. Viime kerralla Kiina ei edesauttanut asiaa erityisemmin, mutta sanon tämän lievästi ironisoiden. Myös me olisimme voineet olla itsekriittisempiä tältä osin. Onko EU:lla strategiaa siitä, miten Kiinan kanssa menetellään asioiden eteenpäin viemiseksi Cancúnissa ja myöhemmin? On selvää, että Yhdysvaltain panos tähän kysymykseen on tällä hetkellä lähes olematon maan sisäisten poliittisen ongelmien vuoksi.

Meidän on toki pohdittava myös talouspoliittisia kysymyksiä. Kun viittaatte raaka-aineisiin ja harvinaisiin maametalleihin, parlamentti haluaisi kuitenkin kuulla strategiastanne tältä osin. Haluammeko me uhkailla Kiinaa Maailman kauppajärjestön (WTO) sanktioilla? Onko tämä mielestänne oikea tapa toimia? Harkitsemmeko yhteistyöstrategiaa, jolla Kiinaa muun muassa autettaisiin ratkomaan tämän alan ongelmia teknologian siirron avulla? Toivoisin, ettemme puhuisi pelkästään strategisesta kumppanuudesta vaan myös strategiasta ja EU:n strategisista tavoitteista, joilla pyrimme strategiseen kumppanuuteen.

  Jaromír Kohlíček, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (CS) Hyvät kuulijat, ulkomaiset tarkkailijat ovat nyt jo yli 30 vuoden ajan jatkuvasti hämmästelleet Kiinan kansantalouden kasvuvauhtia. Tänä aikana tämä kehittyvä maa, jonka kansalaisista valtaosa saa elantonsa ei-koneellisesta maataloudesta, on ottanut kiinni vuosisatojen kehityseron suhteessa maailman kehittyneisiin maihin sellaisen talouden kehitysvauhdin ansiosta, jota ei ole nähty vuosikausiin. Jotkut valtiomiehet ja politiikan asiantuntijat kuitenkin unohtavat, että kyse on edelleen kehittyvästä maasta, jonka kansasta noin 70 prosenttia hankkii elannon perheelleen ei-koneistetusta maataloudesta, mikä tarkoittaa sitä, että sadon ollessa hyvä perheellä on syötävää, mutta kun sato jää tulematta, perhe näkee nälkää. Kiinan nykyistä kehitysvaihetta voidaan siten verrata vaiheeseen, jossa teollistuneiden maiden kehitys oli 1800-luvun jälkipuoliskolla. Meillä on mahdollisuus päästä huippukokouksessa molempia osapuolia hyödyttäviin sopimuksiin pelkästään ottamalla huomioon tämä keskeinen tosiasia tarvitsematta mennä maan arkaan lähihistoriaan, saati että ryhtyisimme painostamaan kumppaneitamme saavuttamaan jättiaskelia käsiteltävinä olevissa asioissa. Tällöin nimittäin Kiina ei varmastikaan taipuisi EU:n taholta tulevan paineen alla. Kaikki, jotka muistavat 1960-luvun "suuren harppauksen" seuraukset, ymmärtävät varmasti, mitä tarkoitan.

  Bastiaan Belder, EFD-ryhmän puolesta. – (NL) Kiinan markkinat houkuttelevat eurooppalaisia yrityksiä. Euroopassa on kuitenkin todellinen sääntöjen viidakko, ja sääntöjä muutetaan jatkuvasti ja sovelletaan taannehtivasti, mikä estää eurooppalaisia yrityksiä pääsemästä Kiinan houkutteleville markkinoille.

Pekingissä sijaitsevan Euroopan kauppakamarin syyskuun alussa (eli varsin hiljattain) julkistamassa laajassa (647 sivua ja 380 suositusta Kiinan hallitukselle käsittävässä) kannanotossa tämä tehdään hyvin selväksi. Sen vuoksi odotan neuvoston ja komission varmistavan, että tämä EU:n ja Kiinan välisten suhteiden parantamisen kannalta ratkaisevan tärkeä asiakirja sisällytetään EU:n ja Kiinan tulevan huippukokouksen asialistaan. Euroopan kauppakamari pyytää oikeutetusti neuvostoa ja komissiota puhumaan selkeällä ja yhtenäisellä Euroopan äänellä, jolla käytännössä edustetaan ja ajetaan eurooppalaisten yritysten etuja Kiinassa.

  Lucas Hartong (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, haluaisin kiinnittää huomionne nimenomaisesti Kiinan rooliin Pohjois-Koreassa. Diktaattori Kim Jon-ilin vieraillessa hiljattain Kiinassa Kiinan presidentti Hu Jintao ilmoitti haluavansa jatkaa kaupan lisäämistä Pohjois-Korean kanssa. Tämä herättää suurta huolta ryhmässäni Alankomaiden Vapauspuolueessa.

Todellisuudessa Kiina tukee Pohjois-Koreaa, mutta me toivomme sen epäinhimillisen järjestelmän mahdollisimman pikaista romahtamista. Kiinassa elää tällä hetkellä pakolaisina suuressa pelossa Pohjois-Korean kansalaisia ja etenkin Pohjois-Korean kristittyjä. Jos Kiinan poliisi löytää heidät, heidät palautetaan välittömästi Pohjois-Koreaan työleireille. Heidän joukossaan on runsaasti myös lapsia. Pohjois-Korea saa poliittista tukea Kiinalta, vaikka maa tekee parhaillaan ydinkokeita ja oma kansa kuolee nälkään.

Haluaisin kuulla komission mielipiteen siitä, pitäisikö Euroopan unionin ylläpitää kauppasuhteitaan Kiinaan, joka polkee ihmisoikeuksia tällä tavoin eikä ole estänyt pohjoiskorealaisten pakolaista palauttamista kotimaahan. Kehottaisin tältä osin myös EU:ta sisällyttämään Pohjois-Korean tulevien neuvottelujen poliittisen asialistan kärkipäähän.

  José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra (PPE). – (ES) Arvoisa puhemies, tämänpäiväinen keskustelu herättää tosissaan kysymyksen siitä, miten Kiinan kanssa pitäisi kehittää strategista kumppanuutta sen taloudellisen potentiaalin ja meidän arvojemme pohjalta etenkin ihmisoikeuksissa, joiden on oltava yleismaailmallisia.

Brittiläinen etevä analyytikko Garton Ash on todennut, että Kiinan-suhteisiin liittyy neljä ongelmaa, jotka kaikki alkavat t-kirjaimella: trade, Taiwan, Tibet (kauppa, Taiwan, Tiibet) – ja tässä haluaisin muistuttaa parlamenttia EU:n ja Kiinan välisen huippukokouksen lykkäämisestä vuonna 2008 – sekä Tiananmen ihmisoikeuskysymykseen liittyen.

On selvää, kuten Ioannis Kasoulides totesi, ettei yhtäkään maailmanlaajuista haastetta, kuten globalisaatiota, digitaalista taloutta, rahoitusjärjestelmän uudistusta, turvallisuuskysymystä, ydinaseiden leviämisen torjuntaa (viittaan esimerkiksi Iraniin), ympäristönsuojelua, luonnonvarojen säilyttämistä tai energian toimitusvarmuutta, voida ratkaista ilman Kiinan kanssa tehtävää yhteistyötä.

Yhdysvallat on onnistunut luomaan järjestelmälliset suhteet Kiinaan, tosin se ei ole sujunut ongelmitta. Presidentti Bush on luovuttanut Dalai Lamalle Congressional Gold Medal -kunniamerkin, mutta maiden suhteet toimivat tästä huolimatta.

Arvoisa komission jäsen, kun pidetään mielessä Kiinan tärkeä rooli maailmassa, YK:n turvallisuusneuvostossa, G20-ryhmässä ja BRIC-maissa, pystymmekö me Euroopan unionissa rakentamaan ja lujittamaan näitä suhteita? Vielä tärkeämpi kysymys on, arvoisa puhemies, kykenemmekö me Euroopan unionista käsin tasoittamaan tietä vapaudelle, kun otetaan huomioon valtiokapitalismiin perustuva Kiinan varsin ainutlaatuinen järjestelmä?

Tämä on, arvoisa puhemies, uskoakseni kaikkein tärkein kysymys, ja kehottaisinkin teitä, arvoisa komission jäsen, puolustamaan arvojärjestelmäämme tulevassa huippukokouksessa osoittamalla tiettyä käytännöllisyyttä.

  Henri Weber (S&D). - (FR) Arvoisa puhemies, olisin toivonut, että unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Catherine Ashton tai edes yksi neuvoston jäsenistä olisi ollut läsnä näin tärkeässä keskustelussa.

On hieno asia Kiinalle, että se on päättänyt olla johtava maa vihreässä teknologiassa, nimittäin 38 prosenttia sen laaja-alaisesta elvytysohjelmasta on suunnattu uusiin teollisuudenaloihin. Kiina on jo nyt maailman suurin aurinkopaneelien ja tuuliturbiinien valmistaja ja maahantuoja.

Voimme vain iloita tästä uudesta suunnasta, joka auttaa vähentämään saasteiden määrää Kiinassa ja koko maailmassa, jos tuotannossa noudatetaan WTO:n sääntöjä. Näin ei kuitenkaan ole asian laita.

Kiinan vientiyritykset saavat massiivista tukea valtionpankeilta ja paikallisviranomaisilta. Vaikka osa vihreän teknologian markkinoista on auki ulkomaisille yrityksille ja investoinneille, monet markkinalohkot ovat edelleen kiintiöityjä ja jopa suljettuja. Euroopan teollisuus on uhattuna tämän epäreilun kilpailun vuoksi.

Arvoisa komission jäsen, Kiina on allekirjoittanut WTO:n sopimuksia. Euroopan unionin on pidettävä huoli siitä, että Kiina noudattaa tiukasti sääntöjä.

  Marielle De Sarnez (ALDE). – (FR) Arvoisa puhemies, minusta on korkea aika pohtia EU: ja Kiinan välisiä suhteita sekä jopa määritellä uusi strategia. Minulla on kolme ehdotusta suunnan muuttamiseksi.

Ensinnäkin kuten neuvoston puheenjohtaja totesi, tarvitaan vastavuoroisuutta. Kiinalaiset yritykset eivät voi esimerkiksi jatkaa sijoittautumistaan Eurooppaan, kun eurooppalaisilla yrityksillä ei ole pääsyä sen julkisille markkinoille. Meidän on tehtävä valinta. Odotan siten tämänsuuntaisia toimia.

Toiseksi unioni ei voi enää sallia sosiaali-, terveys- ja ympäristöalan "polkumyyntiä" reagoimatta siihen, koska se on suoraan syypää aivan liian moniin tuotannon siirtoihin Euroopan ulkopuolelle. Komissio ei voi myöskään enää pitää Kiinan naurettavan alhaisia työvoimakustannuksia ja surkeita työolosuhteita "luonnollisina kilpailuetuina". Tältä osin vaadin, arvoisa komission jäsen, muutosta komission doktriiniin.

Kolmanneksi emme voi enää ummistaa silmiämme ihmisoikeuskysymykseltä ja siltä, että Peking tukee avoimesti esimerkiksi Irania, Pohjois-Koreaa ja Burmaa, mikä on ilmeinen ongelma. Euroopan unionin tavoitteena on aina ollut demokratian ja demokratioiden syntymisen edistäminen. Tässä meidän ei siis pidä antaa tuumaakaan periksi.

  Heidi Hautala (Verts/ALE). - (FI) Arvoisa puhemies, viime aikoina on ollut selvästi havaittavissa, että Euroopan unioni on hämmentynyt Kiinan kasvavan voiman edessä. Tämä heijastuu myös meidän ihmisoikeusdialogiimme. Haluaisin sanoa, että meidän Kiinan kanssa käymämme ihmisoikeusdialogi on eräänlaisessa kriisissä, johon meidän täytyy löytää ratkaisuja.

Haluaisin kiinnittää huomiota siihen, että tämän vahvistuvan maailmanpolitiikan pelaajan pääministeri on aivan hiljattain todennut, että taloudelliset saavutukset saattavat Kiinassa valua hukkaan, jos ei tehdä poliittisia reformeja. Hän meni niinkin pitkälle, että hän sanoi, että kansalaisilla pitäisi olla oikeus saada tietoa, heillä pitäisi olla oikeus osallistua päätöksentekoon, heillä pitää olla oikeus tulla kuulluiksi ja kansalaisilla pitää myös olla mahdollisuus valvoa hallitusvaltaa.

Arvoisa puhemies, haluaisin, että näihin asioihin palattaisiin Euroopan unionin ja Kiinan huippukokouksessa vakavassa mielessä. Kun me aina kuulemme Kiinan edustajilta, että Kiinassa toimitaan enemmistön tarpeiden mukaisesti, meidän on pystyttävä osoittamaan, että ne rohkeat yksilöt, joista aika moni tällä hetkellä on myös vangittu mielipiteidensä takia, itse asiassa puolustavat kansan enemmistöä, kun he tuovat esiin väärinkäytöksiä: maitoskandaali, huonosti rakennetut koulut tai HIV/aids-skandaali. Tällä tavalla me ehkä voisimme saada aikaiseksi uuden ihmisoikeusdialogin Kiinan kanssa.

Me voimme myös tunnustaa, että Kiinan oikeuslaitoksessa on tapahtunut myönteisiä uudistuksia, kidutus yhä enemmän tuomitaan, ja tällä tavalla me voisimme päästä käsiksi tähän vakavaan ongelmaan. On myös todettava, että aivan hiljattain Kiinassa on vähennetty kuolemantuomioon johtavien rikosnimikkeiden määrää. Kaikki tämä antaa meille entistä vahvemmat syyt jatkaa vahvaa ihmisoikeusdialogia Kiinan kanssa.

  Joe Higgins (GUE/NGL). – (EN) Arvoisa puhemies, Eurooppaan sijoittautuneet ylikansalliset yhtiöt pitävät EU:n ja Kiinan välistä huippukokousta hyvin tärkeänä, koska ne haluavat enemmän joustoja saadakseen entistä enemmän voittoa Kiinan toiminnoistaan. Voitot on otettu niiden kymmenien miljoonien kiinalaisten työntekijöiden selkänahasta, joita riistetään törkeästi, jotka ovat siirtolaisten asemassa omassa maassaan vailla ihmisoikeuksia tai työntekijöiden oikeuksia ja jotka maksavat suuryrityksille vain 2,7 prosenttia siitä, mitä ne maksavat Yhdysvalloissa työskentelevistä työntekijöistään.

Huippukokous on tärkeä myös Kiinan hallitukselle, joka haluaa tiivistää kaupankäyntiään EU:n kanssa. Kaupasta vastaavan komission jäsenen diplomaattisella kielenkäytöllä ei ole merkitystä: kyse on todella repressiivisestä hallituksesta, joka polkee säännöllisesti ihmisoikeuksia, poliittisia oikeuksia sekä työntekijöiden oikeuksia. Kiinalaiset työntekijät taistelevat nyt kuitenkin sellaisten vapaiden ja riippumattomien ammattiliittojen puolesta, jotka voisivat ajaa heidän todellisia etujaan.

Etenkin Kiinan nuoret työntekijät ovat viime aikoina johtaneet lakkoaaltoa pitkin maata sekä ilmoittaneet hallitukselle ja länsimaalaisille suuryrityksille, etteivät he aio enää suostua siihen, että länsimaiset suuryritykset kohtelevat heitä armottoman kapitalistisen koneiston kasvottomina nappuloina ja riistävät heitä. Monet eurooppalaiset työntekijät tukevat heitä heidän taistelussaan oikeudesta.

  Daniel Caspary (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, kannatan kaikkia edellisiä puhujia, jotka ovat puhuneet arvoista, vapaudesta ja ihmisoikeuksista Kiinan kommunistisen diktatuurin yhteydessä. Haluaisin tänään kuitenkin keskittyä taloudellisiin kysymyksiin. Kiina ei ole enää kehitysmaa. Se on nykyisin maailman toiseksi suurin talous.

Talouskriisin vuonna 2009 Kiinan talouskasvu nousi 9 prosenttiin ja vuoden 2010 alkupuoliskolla peräti yli 11 prosenttiin. Tästä syystä meidän on korjattava useita ongelmia, sillä EU:n ja Kiinan välisiä taloussuhteita haittaavat yhä kaupan esteet, joita esiintyy etenkin Kiinan markkinoilla. Olen viime viikkoina ja kuukausina saanut yhä enemmän viestejä liikemiehiltä, jotka harmittelevat liiketoiminnan ilmapiirin huononemista Kiinassa. Monet markkinalohkot esimerkiksi rakennusteollisuudessa tai finanssialalla ovat edelleen suljetut. Suorien investointien teossa on vaikeuksia, ja teollis- ja tekijänoikeuksien suoja on vielä täysin riittämätön. Kaupan ulkopuoliset esteet ovat hyvin yleisiä, ja pakollinen sertifiointi Kiinassa esimerkiksi IT-alalla haittaa eurooppalaisten yritysten toimintaa. Mahdottomuus käyttää julkista hankintajärjestelmää, mahdottomuus päästä vapaasti raaka-aineiden markkinoille, polkumyyntitapausten lisääntyminen, vientituet, viennin rajoitukset sekä tuotepiratismi ja tuoteväärennökset ovat lisäesimerkkejä siitä, että nykyinen yhteistyömme Kiinan kanssa ei ole tyydyttävää.

Kiina on kuitenkin tasavertainen kumppani ja sen on otettava vastuuta ja varmistettava globaalin talouden tehokas toiminta. Kiinaa ei saa päästää sulkemaan markkinoitaan ulkomaisilta yrityksiltä. Arvoisa Karel De Gucht, sanoitte meille valiokunnassa, että Euroopan unionin olisi oltava "avoin mutta ei naiivilla tavalla". Olen täysin samaa mieltä kanssanne ja sanoisin varsin ehdottomalla äänenpainolla, että pidän siitä selkeydestä, jolla ilmaisette usein mielipiteitänne. Toivon, että jatkatte samaan malliin Kiinassa.

Komission on valvottava eurooppalaisten yritysten etuja entistä tarkemmin ja edustettava nykyistä tehokkaammin. Komission on myös pakotettava Kiina lopultakin täyttämään sille kuuluvat velvoitteet Maailman kauppajärjestön jäsenenä. Kiinan ja Euroopan välille olisi tärkeää saada aikaan hyvä kumppanuus. Tämä edellyttää, että molemmat toimivat yhteistyökumppanien tavoin.

  Emilio Menéndez del Valle (S&D). – (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, Kiina on vienti- ja investointiasioissa hyökkäyskannalla käytännössä joka maanosassa. Kiinan kauppa ja investoinnit ovat kasvaneet merkittävästi. Ennusteiden mukaan Kiina ohittaisi Euroopan vuonna 2014 ja siitä tulisi maailman toiseksi suurin markkina-alue Latinalaisen Amerikan vientituotteille, kun taas viimeistään vuonna 2015 Latinalaisen Amerikan ennustetaan ostavan enemmän Kiinasta kuin Euroopasta.

Minusta olisi kuitenkin syytä tehdä eräs mielenkiintoinen huomautus, nimittäin se, että Euroopan unioni voisi lykätä edellä mainitun ennusteen toteutumista, jos kumppanuussopimuksemme Keski-Amerikan kanssa, monenkeskinen sopimus EU:n, Perun ja Kolumbian välillä sekä tuleva sopimus Mercosur-ryhmään kuuluvien valtioiden kanssa edistävät kahdenvälistä kauppaa Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan välillä.

EU:n ja Kiinan välisessä edellisessä huippukokouksessa vuonna 2009 molemmat osapuolet kannattivat kolmikantavuoropuhelua Euroopan unionin, Kiinan ja Afrikan välillä sekä sopivat mahdollisten yhteistyöalueiden kartoittamisesta. Kun otetaan vielä huomioon neuvoston poissaolo, katsooko komissio, että tulevassa huippukokouksessa olisi syytä kannattaa vastaavanlaisen vuoropuhelun perustamista Euroopan unionin, Kiinan ja Latinalaisen Amerikan välille?

  Charles Goerens (ALDE). – (FR) Arvoisa puhemies, Kiina on nykyään erittäin vauras valtio, jota vie eteenpäin talouskasvu, joka on jatkuvasti keskimäärin 8–15 prosenttia. Kiinan taloudellisten saavutusten vuoksi sitä kutsutaan "maailman työpajaksi". Yhdysvallat puolestaan on ollut jo useiden vuosikymmenten ajan suurin kuluttaja.

Kiina valmistaa ja myy ja edistää siten Yhdysvaltain kulutusta sen ansiosta, että myytyjen tuotteiden lisäksi Kiina toimittaa Yhdysvalloille kulutusluottoja. Siten Kiina, joka piristää Yhdysvaltain kulutusta enemmän kuin omaansa, on muun maailman pyyntöjen kohteena.

Yhdysvaltain ja Kiinan strateginen riippuvuus toinen toisistaan on sellainen, että mikä tahansa huomattava muutos tässä omalaatuisessa kumppanuudessa vaikuttaisi näiden maiden lisäksi myös muihin maihin. EU:n ja Kiinan väliset suhteet ovat elintärkeät, mutta tärkeissä kysymyksissä etujen yhteneväisyys ei ole yhtä ilmeistä.

Asemamme on heikko niin kauan, kun Kiina ja Yhdysvallat hyötyvät hyvin vahva euron aiheuttamasta Euroopan viennin supistumisesta. Kiina on lisäksi YK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi (jolla on veto-oikeus) tultuaan saanut kansainvälisissä suhteissa roolin, jota ei voida sivuuttaa.

Kiina, josta on tullut tämän vuoden kuluessa maailman toiseksi suurin sotilasmahti, puhuttelee meitä monin eri tavoin. Siten taloudellinen vakaus riippuu nyt myös Kiinasta. Haluan vielä lisätä kaikista näistä syistä ja kaikkiin näihin asioihin liittyen lisätä, että tarvitsemme kipeästi EU:n ulkosuhdestrategiaa.

  Crescenzio Rivellini (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, EU:n ja Kiinan välisessä huippukokouksessa käsitellään monia tärkeitä kysymyksiä. Yksi keskeisistä asioista on käsittääkseni vapaan ja oikeudenmukaisen kaupan edistäminen sekä Kiinan asteittainen ja lopullinen integrointi osaksi maailmantaloutta vastuullisena ja luotettavana kumppanina.

Vaikka Kiinasta tuli WTO:n jäsen jo lähes 10 vuotta sitten, tarkalleen ottaen 11. marraskuuta 2001, ja vaikka se on nauttinut merkittävistä eduista, toistaiseksi ei ole ollut nähtävissä vastavuoroisuutta sitoumuksissa ja parannuksissa, joilla olisi voitu vauhdittaa kansainvälisten investoijien pääsyä Kiinan markkinoiden tiettyihin osa-alueisiin.

Etenkin julkisten hankintojen markkinoille pääsyä, teollis- ja tekijänoikeuksia, väärennöksiä, vientitukia ja valuuttamarkkinoita koskevat ongelmat eivät ole oleellisesti muuttuneet, ja kansainvälisten yritysten kohtaamat ongelmat ovat yhä lähes samat kuin ennen siitä huolimatta, että – toistan tämän – Kiina liittyi WTO:hon jo vuosia sitten.

Kiinan markkinat laajenevat koko ajan. Kiinan määrätietoinen politiikka vientitukien ja niiden käytön (maan valuutan arvon ajamana) suhteen sekä Afrikkaan suuntautuvat raaka-aineiden ryöstelymatkat huolestuttavat niitä, jotka pelkäävät, että globaalin talouden epätasapaino saattaa horjuttaa maailmanrauhaa.

Siten on aiheellista pohtia muutamia asioita: Oliko hyvä ajatus, että Kiinan annettiin liittyä WTO:n jäseneksi 11. marraskuuta 2001 ilman että olisi sitä ennen päätetty Kiinan velvoitteista? Pyytäisin kaupasta vastaavaa komission jäsentä vastaamaan seuraavaan kysymykseen: mikä oli joulukuussa 2005 sovittujen ja tammikuussa 2007 käynnistettyjen uutta kumppanuus- ja yhteistyösopimusta koskeneiden neuvottelujen tulos? Neuvottelut käsittääkseni eivät edenneet taloudellisten näkökohtien osalta.

Voisiko 6. lokakuuta 2010 pidettävä huippukokous tarjota tilaisuuden sellaisten sopimusten tekemiseksi, jotka mahdollistaisivat kansainvälisten yritysten vapaan pääsyn Kiinan markkinoille? Voitaisiinko tulevassa huippukokouksessa keskustella myös sellaisten lisenssien saamisesta, joilla mahdollistetaan kansainvälisten yritysten pääsy Kiinan markkinoille ja etenkin julkisiin hankintoihin ja tarjouskilpailuihin ilman, että näiden yritysten tarvitsee luovuttaa tietotaitoaan?

Odotan kaupasta vastaavalta komission jäseneltä täsmällisiä vastauksia kaikkiin näihin kysymyksiin sekä hänen näkemyksiään tulevasta huippukokouksesta.

  Derek Vaughan (S&D). – (EN) Arvoisa puhemies, tuleva huippukokous on hyvin tärkeä EU:lle. Meidän on pidettävä huoli siitä, että se on tärkeä myös Kiinalle. En epäile lainkaan, etteikö Kiina haluaisi vahvaa ja yhtenäistä Eurooppaa. Se haluaa moninapaista maailmaa kaksinapaisen sijaan, mistä meidän olisi syytä olla iloisia.

Siksi meidän on varmistettava EU:n vahva ja yhtenäinen kanta moniin tärkeisiin kysymyksiin, kuten paitsi kauppasuhteisiin ja teollis- ja tekijänoikeuksiin, jotta edistämme pääsyä Kiinan valtaville ja kasvaville markkinoille, myös ilmastonmuutokseen ja energiakysymykseen. Etenkin energiakysymys on hyvin tärkeä sekä EU:lle että Kiinalle. Siten yhteistyö esimerkiksi puhtaan energiateknologian parissa on mielestäni tärkeä keskustelunaihe. Meidän olisi syytä keskustella myös teknologian, kuten CCS:n (hiilidioksidin talteenotto ja varastointi) vaihdosta. Siten voimme parantaa ympäristömme laatua ja energiapolitiikkaamme.

  Elmar Brok (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Karel De Gucht, strateginen kumppanuus pitää sisällään sen, että molemmat kumppanit puhuvat yhdellä äänellä. On monia aloja, etenkin taloudellisia kysymyksiä koskevia, joilla toinen kumppaneista eli Euroopan unioni ei valitettavasti ole päässyt tähän vaiheeseen. Tiedämme, että näiden kahden osapuolen välinen yhteinen vastuu on osa strategista kumppanuutta. Tästä syystä kumppanuuskysymys ulko- ja turvallisuuspoliittisissa asioissa, alueellisessa turvallisuudessa sekä Iranin ja Pohjois-Korean kaltaisissa kysymyksissä on äärimmäisen tärkeä. Etenkin kahdessa viimeksi mainitussa kysymyksessä on tapahtunut asioita, joiden vuoksi Kiina on ottanut yhä enemmän vastuuta.

Yhteistä vastuuta tarvitaan kuitenkin myös kauppaa ja taloutta koskevissa normeissa, yleismaailmallisissa ihmisoikeuksissa sekä ympäristö- ja sosiaalisissa asioissa. Minusta Kiinan ei pidä piileskellä kehitysmaiden takana näissä kysymyksissä, koska se on saamassa yhä suurempaa merkitystä niin poliittisesti kuin taloudellisestikin. Kiinan valtava talouskasvu vuodesta 1980 alkaen ansaitsee ihailumme. Kiinan bruttokansantuote oli 1800-luvulla kolmanneksen koko maailman BKT:stä, mutta nyt meidän on myönnettävä, että Kiina on saamassa takaisin tätä asemaa. Tämä pätee 8 prosenttiin väestöstä. Tämä merkitsee rajua muutosta, joka tulee johtamaan taloudellisen valta-aseman muutokseen poliittisessa mielessä. Rahoituskriisi teki tämän erittäin selväksi.

Tämä merkitsee kuitenkin myös sitä, että asiat toimivat vain, jos Kiina on valmis markkinoidensa todelliseen avaamiseen. Kiinan on luovuttava julkisten hankintojen ja lisenssien kohdalla asenteesta, joka sulkee muut ulkopuolelle. Sen on ryhdyttävä soveltamaan tekijänoikeuslainsäädäntöä oikein sekä tehtävä loppu käytännöstä, jonka mukaan se tekee vain sopimuksia, jotka edellyttävät Kiinan kannalta välttämättömän tiedon siirtoa.

Tehtävämme tulevassa huippukokouksessa on mielestäni yrittää puolustaa Kiinan asemaa markkinataloudessa, koska minusta tämä on keskeinen tekijä pyrittäessä viemään näitä muutoksia eteenpäin.

  Edite Estrela (S&D). – (PT) Arvoisa puhemies, tästä huippukokouksesta on otettava hyöty irti, jotta Euroopan unioni ja Kiina voisivat sopia yhteisestä kannasta Cancúnin ilmastonmuutoskokousta silmällä pitäen. Kööpenhaminan tapahtumista on syytä ottaa oppia. On käsittämätöntä, että Yhdysvallat on neuvotellut olemattoman sopimuksen Kiinan, Intian, Brasilian ja Etelä-Afrikan kanssa ja että Euroopan unionin kunnianhimoinen esitys on sivuutettu.

EU:n on otettava jälleen ohjat käsiinsä taistelussa ilmastonmuutosta vastaan sekä vaikutettava myönteisesti strategisiin kumppaneihinsa. Kiinalla on keskeinen rooli tässä taitelussa sekä siksi, että se on maailman väkirikkain maa ja sen talous kukoistaa, myös siksi, että sillä on jo nyt maailman suurimmat kasvihuonekaasupäästöt ja maailman suurin hiilen kulutus.

Kiina on esittänyt hiilidioksidipäästöjen vähentämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja metsäalueidensa käytön lisäämistä vuoteen 2020 mennessä. Tämä on alku, mutta se ei riitä. Meidän on oltava kunnianhimoisempia, jos haluamme pelastaa maapallomme.

  Csaba Sándor Tabajdi (S&D). – (HU) Hyvät kuulijat, Euroopan unioni on ajanut tiettyjä tavoitteita aivan oikein. Osa tavoitteista on kuitenkin vääriä, ja yksi niistä on mielestäni se, ettei Kiinaa ole tunnustettu markkinatalousmaaksi. Moni puhuja on maininnut Kiinan markkinoille pääsyn merkityksen. Haluaisin kiinnittää komission jäsen Karel De Guchtin huomion siihen, että suurin osa eurooppalaisista elintarviketuotteista löytää tiensä Kiinan markkinoille vain Hongkongin kautta. Olisi hyvä, jos komissio toimisi myös tässä asiassa. Moni puhuja on nostanut esiin myös yhteistyön ilmastonmuutosasiassa. On totta, että yhteistyön puute vaikutti omalta osaltaan Kööpenhaminan huippukokouksen epäonnistumiseen. Lopuksi sanon muutaman sanan vielä ihmisoikeuksista: On oikein puhua avoimesti Tiibetin autonomian ja vähemmistöjen asian puolesta, mutta emme saa unohtaa, että 700 miljoonaa maaseudun asukasta ja 200 miljoonaa vierastyöntekijää on vailla terveydenhuoltoa, sosiaaliturvaa ja eläkettä ja ettei heidän lastensa koulunkäyntikysymystä ole ratkaistu.

  Victor Boştinaru (S&D). – (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin tänään toistaa jälleen sen, mitä olen aina sanonut: EU:n ja Kiinan väliset suhteet ovat äärimmäisen tärkeät molemmille osapuolille ja koko maailmalle. Tämä pätee varsinkin nykyisin, kun Kiina jatkaa ripeää kasvuaan, ja EU kamppailee yhä talouskriisin kourissa.

EU tarvitsee Kiinaa ja Kiina EU:ta. EU ei ole toistaiseksi tehnyt yhtään kunnon strategista sopimusta Pekingin kanssa. Toivonkin, että tuleva huippukokous tarjoaisi vihdoinkin sopivan tilaisuuden yhdellä äänellä puhumiseen ja strategisen lähestymistavan omaksumiseen Kiinan-suhteissamme.

Arvoisa komission jäsen, kun huippukokouksen asialista on niin tiivis ja tärkeä, seuraavat kysymykset ovat elintärkeitä strategisessa kumppanuudessa tänä syksynä ja ensi keväänä. Ensinnäkin EU:n ja Kiinan on kehitettävä G20-ryhmässä vahvaa ja tehokasta kumppanuutta. Toiseksi Cancúnissa on otettava oppia EU:n epäonnistumisesta Kööpenhaminan ilmastonmuutoskokouksessa. Kolmantena on kansainvälisen avun ja kehityksen kysymys, joka ei koske vain Afrikkaa ja jonka parissa on tehtävä yhteistyötä vuosituhannen kehitystavoitteiden toteuttamiseksi, etteivät ne jäisi vain tyhjiksi lupauksiksi.

  Reinhard Bütikofer (Verts/ALE). – (DE) Arvoisa puhemies, haluaisin käyttää työjärjestyspuheenvuoron. Olen koko tämän ajan toivonut, että neuvosto ilmaantuisi paikalle. Nyt keskustelu on jo lähes ohi, ja neuvosto on valitettavasti loistanut poissaolollaan. Tarkoittaako tämä sitä, ettei neuvosto pidä tarpeellisena keskustella parlamentin kanssa strategisista suhteista Kiinan kanssa, vai miten tämä pitäisi ymmärtää? Miten voimme tehdä neuvostolle selväksi, että parlamentilla on oikeus vaikuttaa näihin strategisiin suhteisiin?

  Elmar Brok (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, haluaisin korostaa vielä kerran Euroopan parlamentin sekä unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan / komission varapuheenjohtajan välillä aikaan saatua sopimusta. Sopimuksen mukaan komission jäsenellä on oikeus edustaa täysipainoisesti komission varapuheenjohtajaa ja puhua tämän puolesta ja ulkoministerien neuvoston puheenjohtajan ominaisuudessa myös asioissa, joilla on moninainen merkitys. Oletan, että näin juuri komission jäsen Karel De Gucht on toiminut. Tämä tarkoittaa sitä, että olemme jälleen kerran ottamassa käyttöön neuvostossa kaksoisrooliin perustuvan järjestelyn. Pidän komission jäsen Karel De Guchtia korkean edustajan Catherine Ashtonin täysivaltaisena edustajana.

  Petru Constantin Luhan (PPE). – (RO) Me kaikki olemme tietoisia siitä, ettei Euroopan unioni yksin tunnusta älykkään ja vihreän talouden tuomia mahdollisuuksia kilpailukyvyn ja vaurauden lisääjänä.

Kiina on yksi niistä maista, jotka ovat asettaneet samankaltaisia ensisijaisia tavoitteita ja investoivat nouseviin teollisuudenaloihin, vihreään teknologiaan, tiedotus- ja viestintätekniikkaan sekä älykkäisiin verkkoihin. Sen lisäksi, että näillä talouden osa-alueilla on pyrittävä tiiviiseen yhteistyöhön, olen sitä mieltä, että kauppa on toinen ensisijainen alue, jota on syytä tarkastella. Kauppa on kasvun, työllisyyden ja investointien veturi sekä EU:ssa että Kiinassa. Meidän on toteutettava osana kahdenvälistä yhteistyötä toimia, joilla varmistetaan, että kauppavirtoja ja investointeja haittaavia esteitä madalletaan, ja joilla edistetään selkeästi määriteltyihin normeihin perustuvaa kauppaa.

Meidän olisi vahvistettava myös taloudellisia ja poliittisia siteitä, joita olemme sitoneet Kiinan, yhden tärkeimmän strategisen kumppanimme, kanssa.

  Katarína Neveďalová (S&D). – (SK) Kiina on Euroopan unionin tärkeä kauppa- ja liikekumppani.

Kannatan luonnollisesti strategisen kumppanuuden tiivistämistä, mutta sen on perustuttava luottamukseen ja vastavuoroisuuteen. Emme saa kuitenkaan sivuuttaa Kiinan sosiaalisia oloja, yhteistä tutkimusta, yhteisiä luonnonsuojelutoimia tai muita asioita kiirehtiessämme hyvien kauppasuhteiden luomista. Kiinan väestö on lähes neljännes koko maailman väestömäärästä, ja vaikka Kiinassa 20 vuoden aikana tapahtuneet sosiaaliset muutokset ovat tuoneet parannuksia, emme saa unohtaa toimia, joita tarvitaan, jotta Kiinasta tulisi aidosti avoin ja demokraattinen valtio.

Kyse on 1,5 miljardista ihmisestä, jotka ansaitsevat sen, että heidän perusihmisoikeutensa ja -vapautensa taataan. Meidän on kuitenkin muistettava, että ensi vuosi on nuorten vuosi EU:n ja Kiinan välisissä suhteissa ja että Euroopan unionissa se on vapaaehtoistoiminnan teemavuosi. Siksi on mielestäni tarpeen, että pyrimme kehittämään toisiinsa mahdollisimman tiiviisti liittyviä hankkeita ja että tuemme etenkin nuorten vaihto-ohjelmia, sillä nuorten sukupolvessa on meidän kaikkien tulevaisuutemme. Jos luomme yhteistyölle edellytykset nyt, sitä parempi siitä tulee tulevaisuudessa.

  Charles Tannock (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, Kiinan kansantasavalta on edelleen armoton kommunistinen diktatuuri, mutta kapitalistinen Kiina rikkoo joka päivä taloudellisia ennätyksiä. Kiinasta on tulossa todella globaali, sillä se on sivuuttamassa Japanin maailman toiseksi suurimpana taloutena ja on jo nyt – hämmästyttävää kyllä – Brasilian ylivoimaisesti tärkein kauppakumppani.

Olemme kaikki tietoisia Kiinan massiivisesta luonnonvarojen haalimisesta Afrikassa ja siitä, että Kiina tukee häpeämättömästi sotarikoksista syytettyä Sudanin presidentti Omar al-Bashiria sekä Mugaben diktatuuria Zimbabwessa. Olen huolissani naapurisodan vaarasta Sudanissa, kun Kiina tukee pohjoista ja amerikkalaiset eteläistä osaa, joka pyrkii itsenäiseksi.

Toivon, että tulevassa huippukokouksessa keskustellaan myös kansalaisten poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen ratifioinnista sekä Laogain pahamaineisten työleirien uudistuksesta. Hyvä uutinen on minusta se (ja sanon tämän Euroopan parlamentin ja Taiwanin ystävyysseuran puheenjohtajana), että kommunistinen Kiina eli Kiinan kansantasavalta kohtelee Taiwania nykyään paljon kunnioittavammin kuin ennen ja että jännitys näiden maiden välillä on huomattavasti vähentynyt.

  Roberta Angelilli (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, komission jäsen kuvaili aivan oikein Kiinaa strategiseksi kumppaniksi, mutta olkaamme rehellisiä: suhteemme on yksisuuntaista!

Eurooppa on strateginen kumppani Kiinalle, mikä tarkoittaa, että Kiinan asenne meitä kohtaan on hyvin selkeä ja määrätietoinen: Kiina tietää, mitä se haluaa Euroopalta, ja se myös saa, mitä haluaa: se nimittäin sanelee pelin säännöt itselleen sopiviksi!

Meidän on tosiasiassa alistuttava Kiinan tahtoon. Olemme päättäneet, ettemme tee valintaa emmekä aseta todellisia ja pitkäkantoisia ehtoja taloudelle, kaupalle tai edes ihmisoikeuksille. Sivuutamme armeliaasti ihmisoikeuskysymykset, jottei meidän tarvitse puhua Tiibetin tilanteesta, kuolemanrangaistuksista, joissa Kiinalla on maailmanennätys, tai ihmisoikeustilanteesta yleensä. Vaikka asettaisimme edes varovaisia ehtoja, annamme Kiinan järjestelmällisesti polkea niitä.

Haluan lopettaa kysymykseen – komission jäsen ilmaisi tämän paljon minua paremmin esittämällä perustavanlaatuisen kysymyksen – mitä me haluamme Kiinalta? Mitä Eurooppa haluaa Kiinalta? Tätä olisi kenties aiheellista pohtia vakavasti.

  Enrique Guerrero Salom (S&D). – (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, Euroopan unionilla on muutaman viikon kuluessa kolme erittäin tärkeää huippukokousta: ensimmäinen on Kiinan, toinen Yhdysvaltojen ja kolmas Afrikan kanssa. Samalla on kulunut vuosi Lissabonin sopimuksen voimaantulosta, ja EU:n ulkosuhdehallinto on aloittamassa toimintaansa.

EU:n on nyt aika tehdä osansa globaalina toimijana maailmassa ja käynnistää paitsi taloudellisia myös poliittisia kumppanuuksia ydinaseiden leviämistä, ilmastonmuutosta, turvallisuutta sekä Kiinan roolia Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa koskevissa kysymyksissä.

Siten meidän on aika järjestää huippukokous, joka eroaa edellisistä. Tuleva huippukokous on 13. mutta se on ensimmäinen, jossa EU:n on toimittava yhtenäisesti.

  Rachida Dati (PPE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, yhdyn kollegani kantaan neuvoston poissaolosta parlamentin kokouksesta. Minun on pakko sanoa, että pidän sitä jokseenkin röyhkeänä toimintana neuvoston taholta.

Seuraavan, 6. lokakuuta pidettävän huippukokouksen lähestyessä Kiinan ja Euroopan unionin on ehdottomasti ja päättäväisesti pyrittävä toimimaan yhdessä ilmastonmuutosasiassa. Jo viime vuonna tähän samaan aikaan vaadimme juuri täällä parlamentissa EU:ta tekemään kaikkensa saadakseen aikaan kunnianhimoisen ja sitovan sopimuksen Kööpenhaminassa. Olemme nähneet, etteivät tulokset ole vastanneet toiveitamme ja odotuksiamme. Nyt vuoden kuluttua huoli on sama, ellei jopa vakavampi.

Jotta voisimme nyt painostaa tai vakuuttaa kumppaneitamme, meidän on osoitettava, että päättäväisyytemme on todella aitoa, sekä osoitettava esimerkiksi, että teemme kaiken tarvittavan pitääksemme kiinni eteläisen pallonpuoliskon maille tekemistämme sitoumuksista. Uudenlaisen rahoituksen käyttöönotto (kuulin presidentti Sarkozyn YK:ssa eilen pitämän puheen) on tässä tarkoituksessa ilmeisen välttämätöntä.

Hiiliveron asettamista rajoillamme ei pidä sulkea pois. Vero toimisi kannustimena maille, jotka eivät ole tehneet tarpeeksi pitkälle meneviä sitoumuksia ilmastonmuutosasiassa. Se olisi itse asiassa paljon enemmän kuin uhkaus, koska sen avulla voimme auttaa työpaikkojemme ja yritystemme säilyttämistä ja selvitä paremmin kriisin jälkeisestä ajasta.

  Andrew Henry William Brons (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, Yhdistynyt kuningaskunta toi viime vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden kuluessa Kiinasta tuotteita, joiden arvo oli yli nelinkertainen verrattuna tuotteisiin, joita se vei Kiinaan.

Kiinan kasvava talous on vastaavanlainen uhka koko EU:lle. EU toi vuonna 2009 Kiinasta tuotteita 215 miljardin euron arvosta mutta vei Kiinaan tuotteita, joiden arvo oli vain 82 miljardia euroa. Olisimme odottaneet, että tämä kauppavaje olisi korjaantunut palvelukaupan suotuisalla ylijäämällä, mutta tuo ylijäämä olikin vain vaivaiset 5 miljardia euroa. Annamme Kiinan tuhota Euroopan kansallisvaltioiden teollisuudenaloja ja työpaikkoja globalisaation nimissä ja avaamalla markkinamme matalapalkkamaiden tavaroille, joiden kanssa emme yksinkertaisesti kykene kilpailemaan. Meidän on lopetettava tuomasta tänne tuotteita, jotka tuhoavat teollisuuttamme ja vievät työpaikkoja kansalaisiltamme.

  Czesław Adam Siekierski (PPE). – (PL) Tulevan huippukokouksen valmistelut ovat hyvin tärkeitä, sillä käsiteltävät aiheet määräävät politiikan suunnan sekä ensisijaiset tavoitteet seuraavalla yhteistyökaudellamme. On äärimmäisen tärkeää pitää kiinni vaatimuksista, jotka koskevat laatunormeja, jotka liittyvät paitsi ilmastonsuojelun sisältävään luonnonsuojeluun myös sosiaalipoliittisiin kysymyksiin ja ihmisoikeusongelmaan.

On tarpeen analysoida hyvin perusteellisesti vaikeuksia Kiinan markkinoille pääsyssä, teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamista sekä Kiinan hallituksen omaksumien julkisten hankintojen periaatteita. Vuoropuhelu ja yhteistyö kulttuurin saralla sekä EU:n ja Kiinan välinen nuorten teemavuosi ovat kannatettavia asioita. Jäsenvaltioiden olisi suhtauduttava nykyistä yhtenäisemmin Kiinaan. Vain siten yhteistyömme voi olla tehokasta.

  Josefa Andrés Barea (S&D). – (ES) Arvoisa puhemies, Eurooppa on suuren haasteen edessä suhteissaan nousevien maiden kanssa: näitä suhteita on nimittäin uudistettava.

Euroopan unionilla on kaupallinen, poliittinen, strateginen ja humanitaarinen intressi tärkeimmän kumppaninsa Kiinan kanssa.

Espanja vie tuotteita Kiinaan 500 miljoonan euron arvosta ja tuo sieltä tuotteita 580 miljoonan euron arvosta. Valencian kaupunki vie tuotteita Kiinaan 60 miljoonan euron arvosta ja tuo sieltä tuotteita 25 miljoonan euron arvosta. Siten kaupan tasapaino on positiivinen, 240 prosenttia.

Valencian kaupunki on merkittävät viejä Kiinan, sillä sen osuus on 12 prosenttia Espanjan koko viennistä. Valencia tuo jalkineita, leluja ja sähkölaitteita. Kiina on Valencian kolmanneksi tärkein asiakas. Kiina tuo nahkatavaroita, jalkineita ja muovitavaroita.

Tämän vuoksi on tarpeen pyrkiä avaamaan markkinoita, parantamaan tuontituotteiden laatutakeita, parantaa vientiä, auttaa liikemiehiämme kaupankäynnissä ja työllistämisasioissa sen ohella, mitä sopimukseen olisi lisättävä, nimittäin ympäristönsuojelu, ihmisoikeudet sekä köyhyyden torjunta.

  Hans-Peter Martin (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Karel De Gucht, arvoisa komission jäsen, olen pitkälti samaa mieltä siitä, mitä suhteista Kiinan kansantasavallan kanssa vastaavan valtuuskunnan puheenjohtaja Crescenzio Rivellini totesi. Euroopan unionin toimintaa koskevasta kritiikistä (joka on aina käsittääkseni rakentavaa) huolimatta olen sitä mieltä, että Kiinan kanssa järjestettävät huippukokoukset ovat äärimmäisen tärkeitä ja että meidän olisi aina syytä pitää mielessä Helsingin prosessin tapahtumat. Siellä nimittäin lähentymisestä seurasi muutoksia. Kauppaan ja Maailman kauppajärjestöön (WTO) liittyvissä tärkeissä asioissa meillä on yhä käsittääkseni eriäviä mielipiteitä. Haluaisin kuitenkin kehottaa teitä kiinnittämään erityistä huomiota Afrikan kysymykseen. Kiina valitettavasti pyrkii tahallaan heikentämään ihmisoikeusnormeja Afrikan tärkeissä rakennusalan hankkeissa. Toivon, että voisitte korostaa tätä kysymystä.

  Miroslav Mikolášik (PPE). – (SK) Kiina on epäilemättä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden tärkeä kauppakumppani, ja kauppasuhteet näiden välillä ovat viime vuosina tiivistyneet Kiinan huomattavan talouskasvun ansiosta.

Unionin ja Kiinan välisten suhteiden tulevaisuuden kannalta on tärkeää luoda todellista kumppanuutta, joka perustuu paitsi luottamukseen myös yhteisiin arvoihin. EU on maailmanlaajuinen ihmisoikeuksien puolustaja, joten sen on ajettava aktiivisesti ihmisoikeusasiaa ja vaadittava johdonmukaisesti ihmisoikeuksien ja ihmisarvon kunnioittamista.

Itse olen sitä mieltä, että meidän pitäisi välttää tekemästä näissä asioissa kompromisseja sillä perusteella, että kauppa saattaisi häiriintyä. EU:lla on moraalinen velvollisuus painostaa Kiinan hallitusta tekemään sitoumuksia, jotka johtavat maan ihmisoikeustilanteen selvään parantumiseen, ja ennen kaikkea hyväksyä välittömästi ja ehdottomasti kuolemantuomioiden täytäntöönpanon keskeyttäminen, sillä kuolemantuomioita käytetään yhä väärin poliittisten vastustajien eliminointiin Kiinassa.

  László Tőkés (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, kuten tiedämme, EU on Kiinan suurin kauppakumppani, ja tuemme Kiinaa sen talousuudistuksissa, mutta meidän ei pidä unohtaa, että uudistuksia ei voida viedä eteenpäin ilman uudistuksia ihmisoikeuksien kunnioittamisessa.

Eurooppa teki menestyksellisesti lopun lähes 50 vuotta kestäneestä kommunistisesta totalitarismista, joka vei ihmisiltä identiteetin ja vääristi lukuisten elämän luonnonmukaista kulkua. Siten meidän on vuoropuheluissamme Kiinan kanssa sekä tulevassa huippukokouksessa kiinnitettävä jatkuvasti huomiota kommunistisen Kiinan laiminlyönteihin ihmisoikeuksien kunnioituksessa.

Lausunnoistamme on käytävä ilmi nykyistä vahvempi ja selkeämpi yhteinen kanta, jotta voimme saada aikaan merkittävää sitoutumista lehdistönvapauden ja uskonnonvapauden, etnisten vähemmistöjen syrjinnän, Tiibetin ongelman, uiguurien aseman ja kuolemanrangaistuksen kaltaisiin kysymyksiin. Kehotankin EU:n edustajia varmistamaan, että ihmisoikeuskysymykset sisällytetään entistä paremmin EU:n ja Kiinan välisiin suhteisiin.

  Monika Flašíková Beňová (S&D). – (SK) Komission ja neuvoston olisi ennen Euroopan unionin ja Kiinan välistä tulevaa huippukokousta tärkeä ymmärtää, millainen näiden kahden toimijan välinen suhde on kansainvälisen politiikan näkökulmasta katsottuna.

Euroopan näkökulmasta katsottuna Kiinan lisääntyvä vaikutusvalta nähdään yhä useammin uhkana kuin mahdollisuutena. Panemme nyt pettyneinä merkille epäonnistumisemme alkuperäisen tavoitteen toteuttamisessa eli että vaikuttaisimme myönteisesti Kiinan sisäiseen kehitykseen ja kansainväliseen toimintaan.

Kiinan näkökulmasta Euroopan unioni nähdään ennen kaikkea taloudellisena ja teknologisena suurvaltana, eikä Kiinalla ole aikomusta puuttua unionin toimintaan, vaikka se seuraa tarkoin EU:n edustajien lausuntoja siitä, mihin suuntaan maan pitäisi mennä. EU:n ja Kiinan välisten suhteiden kireä dynamiikka johtuu siitä, että molemminpuolisten pragmaattisten, strategisten ja geopoliittisten intressien ohella EU pyrkii vaikuttamaan Kiinaan sääntelyvallan kautta. Näin ollen unioni tarvitsee Kiinaa paitsi turvallisuuden ja taloudellisten intressien vuoksi myös tukemaan ja toteuttamaan unionin aatteita kansainvälisistä suhteista ja ihmisoikeuksista.

  Helga Trüpel (Verts/ALE). – (DE) Arvoisa puhemies, Kiinassa on meneillään hurja talouskasvu ja se on täynnä ristiriitaisuuksia. Kiinasta on tulossa yhä vaikutusvaltaisempi koko maailmassa.

On totta, että tarvitsemme oman eurooppalaisen strategian määrittelemään toimia, joihin meidän olisi ryhdyttävä. Meidän on tuotava intressimme selkeästi julki ja kerrottava, että haluamme moninapaista yhteistyötä. Olemme valmiita etsimään ratkaisuja ilmastopolitiikan ongelmiin. Haluamme kokonaisvaltaista kestävyyttä, mutta emme kolonialistista keskustelua. Sitä vastoin haluaisimme tasavertaista kumppanuutta Kiinan kanssa. Haluaisin kuitenkin tehdä yhtä selväksi sen, että ihmisoikeudet ovat yleismaailmallisia. Kiina ei vieläkään täytä ihmisoikeusnormeja, eikä maassa ole lehdistönvapautta. Tästä syystä meidän on kritisoitava yhä Kiinan hallitusta. Olen sitä mieltä, ettei asevientikieltoa pidä purkaa. Meidän on tuomittava Laogai-leirit ja pakkotyöleirit. Meidän on vaadittava ammattiliittojen kieltämisen lopettamista sekä kulttuurista autonomiaa lukuisille vähemmistöille, etenkin tiibetiläisille ja uiguureille.

  Seán Kelly (PPE). – (GA) Arvoisa puhemies, kannatan korkean tason keskusteluja, joita on tarkoitus käydä Kiinan ja Euroopan unionin välillä, ja toivon, että ne osoittautuvat hyvin menestyksellisiksi.

(EN) Minusta me sivuutamme Kiinan omaksi tappioksemme, jolloin me häviämme enemmän. Meillä on hyvät mahdollisuudet luoda yrityksemme ja kansalaistemme kipeästi tarvitsemaa tasaveroisuutta etenkin Kiinan kanssa käytävää kauppaa koskevien keskinäisten sopimusten avulla.

Teidän, että muun muassa ihmisoikeuksiin, työntekijöiden oikeuksiin ja Pohjois-Koreaan liittyy ongelmia, mutta niihin voidaan vaikuttaa vain eri maiden kanssa tehtävällä yhteistyöllä. Ilman yhteistyötä ei voida vaikuttaa. Minusta meillä on nyt oiva mahdollisuus osoittaa, että EU kykenee puhumaan yhdellä äänellä – vaikutusvaltaisella äänellä. Jos näin käy tulevassa huippukokouksessa, se huomataan koko maailmassa ja Euroopan unionista tulee entistä paljon merkityksellisempi ja vaikutusvaltaisempi.

Olin tyytyväinen voidessani osallistua Pekingin kisoihin kaksi vuotta sitten. Kiina on hieno maa, missä on upeita ihmisiä. Mitä enemmän teemme yhteistyötä, sitä enemmän siitä hyötyvät sekä kiinalaiset että me.

  Olga Sehnalová (S&D). – (CS) Arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, EU:n ja Kiinan väliset keskinäiseen kunnioitukseen perustuvat oikeanlaiset suhteet ovat sellaiset, että niihin voidaan sisällyttää kulttuuriemme väliset erot ja että näitä kulttuureja voidaan ymmärtää. Tärkeintä on pyrkiä vilpittömästi ja perusteellisesti vastavuoroiseen tunnustamiseen. Omakohtaiset kokemukset ja inhimillisten kykyjen kehittäminen sekä kielimuurien poistaminen ovat olennainen edellytys tämän toteutumiseksi. Suhtauduin siten myönteisesti Nanjingissä marraskuussa 2009 pidetyssä EU:n ja Kiinan välisen 12. huippukokouksessa annettuun yhteiseen julkilausumaan, jossa mainittiin yhteistyön vahvistaminen koulutuksessa, kykyjen tukemisessa, yhteisessä tutkimuksessa sekä kieltenopetuksen tukemisessa. Lisäksi tiedonannossa sitouduttiin toteuttamaan kaikki toimenpiteet opiskelijavaihtojen tuntuvaksi lisäämiseksi. Koska en tiedä, onko konkreettista etenemistä (tai missä määrin) tähän suuntaan tapahtunut EU:ssa tai Kiinassa, haluaisin kehottaa uudelleen lisäämään tuntuvasti yhteistyötä näissä kysymyksissä, koska se on tehokkaan ja monikulttuurisen vuoropuhelun keskeinen ennakkoehto.

  Ioan Mircea Paşcu (S&D). – (EN) Arvoisa puhemies, tosiasia on, että Kiina, joka on jo nyt maailman toiseksi suurin maa taloudessa ja viennissä, on saavuttamassa suurvallan asemaa, mikä pakottaa Yhdysvallat kiinnittämään entistä suurempaa huomiota Kiinaan. Euroopan on siten pian ryhdyttävä kilpailemaan Kiinan kanssa Yhdysvaltojen suosiosta Euroopan oman vetovoiman hiipuessa.

Tässä tilanteessa EU:n omat suhteet Kiinaan ovat saamassa yhä suurempaa painoarvoa sekä kaupallisesti ja taloudellisesti että poliittisesti ja kenties jopa sotilaallisesti. Tämä edellyttää kuitenkin EU:n toimielinten välisen selvän työnjaon muuttamista, sillä toimielimille on Kiinan-suhteissa usein uskottu "pahiksen" rooli, kun taas yksittäiset jäsenvaltiot kilpailevat "hyviksen" roolista suhteissaan tämän nousevan supervallan kanssa.

  Puhemies. – (EN) Neuvostolta saamani viestin lisäksi haluan ilmoittaa, että komission jäsen Karel Karel De Gucht käyttää puheenvuoron Catherine Ashtonin puolesta ja että Ashton edustaa sekä Euroopan komissiota että neuvostoa Euroopan parlamentin kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Tein tämän selvennyksen vastauksena jäsenten huomautuksiin neuvoston poissaolosta.

  Karel De Gucht, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, kiitos, että selvensitte, että hoidan tosiaankin tänään kahta eri roolia eli käytän kahta eri "hattua" (minulla on muuten ainakin kaksi hattua, yksi tummanruskea talvikäyttöön tarkoitettu samettihattu ja toinen kesällä käytettävä panamahattu). Totesitte, arvoisa puhemies, että näin parlamentin kanssa on sovittu. Tämä on itse asiassa Lissabonin sopimuksen tulos. Väärinkäsitysten välttämiseksi olisi tärkeää, että käyttäessäni puheenvuoron tämäntyyppisessä keskustelussa käyttäisitte nimitystä unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja / komission varapuheenjohtaja komission asemesta. Tällöin kaikille jäsenille tulisi selväksi erityinen asemani (tai muiden asema) tämänkaltaisessa keskustelussa. Joka tapauksessa tämä keskustelu on ollut hyvin antoisa. Yritän jäljellä olevan ajan kuluessa vastata muutamiin kysymyksiin ennen äänestysten alkamista.

Aloitan jäsen Reinhard Bütikoferin mainitsemasta ilmastonmuutoksesta. On itse asiassa hyvin tärkeää, että pääsemme Kiinan kanssa yhteisymmärrykseen ilmastonmuutosasiassa. Aihe sisältyy myös 6. lokakuuta pidettävän huippukokouksen asialistaan.

Tämä saa minut tekemään hieman yleisluontoisen huomion strategisesta kumppanuudesta. Moni parlamentin jäsen on kysellyt strategisen kumppanuuden todellisesta merkityksestä. Minulle se merkitsee sitä, että Kiina (joka kuuluu maailman tärkeimpien talouksien joukkoon ja on maailman suurin valtio, todellinen supervalta, YK:n turvallisuusneuvoston jäsen, talouden veturi sekä myös yhä tärkeämpi sotilasmahti) jakaa Euroopan unionin, Yhdysvaltain ja muiden kanssa vastuun maailman tilanteesta. Tätä strategisen kumppanuuden pitäisi minun mielestäni tarkoittaa. Kyse ei ole ainoastaan politiikasta, taloudesta, ilmastonmuutoksesta tai raaka-aineista vaan pikemminkin yhteisestä vastuusta hoitaa koko maailman asioita. Olemme valmiita toimimaan näin Kiinan ja muiden kanssa.

Myös talousalaan liittyviä monia nykyongelmia mainittiin. Esimerkiksi jäsen Bastiaan Belder kiinnitti huomiota Euroopan kauppakamariin, joka on laatinut (eikä muuten ensimmäistä kertaa) vuosikertomuksen kaupan häiriötekijöistä. Kertomuksesta (jossa on yhteensä 627 sivua) on julkaistu myös lyhyempi painos tiivistelmäksi. Meillä on monia yhteyksiä Kiinan kanssa. Käydessäni hiljattain Kiinassa kävimme perusteellisia keskusteluja heidän kanssaan. Otimme myös yhdessä Kiinan johdon kanssa osaa kokoukseen, jossa eurooppalaiset liikemiehet saattoivat esittää kysymyksiä Kiinan johdolle. Olemme siis erittäin hyvin perillä asioista tässä suhteessa. Ongelmiakin on, kuten erityisesti pakollinen sertifiointi, kansallisten innovaatioiden ongelma sekä hyvin laaja raaka-ainekysymys, joka koskee paitsi kaivannaisteollisuutta myös esimerkiksi puuvilla- ja paperiteollisuutta. Tämä on laaja aihe, jota meidän on syytä seurata edelleen hyvin tarkoin. Se kuuluu tärkeimpien aiheiden joukkoon myös korkean tason talousalan vuoropuhelussa, jota käymme Kiinan kanssa marraskuussa.

Muun muassa Marielle De Sarnez nosti esiin vastavuoroisuutta koskevia erityisiä kysymyksiä. Valmistelemme parhaillamme kauppaa koskevaa tiedonantoa, jonka on määrä valmistua lokakuun lopulla. Ehdotamme tiedonannossa kaupan suojavälineitä mahdollisuuksien mukaan muistuttavaa ja kertomukseen perustuvaa uutta välinettä, joka mahdollistaisi toimenpiteisiin ryhtymisen niin, että (toimet eivät kohdistuisi vain Kiinaan vaan kaikkiin maihin) jos jokin maa sulkisi julkisten hankintojen markkinansa tuotteiltamme ja yrittäjiltämme, meillä olisi mahdollisuus reagoida toimimalla täysin samalla tavoin omilla markkinoillamme ja sulkea ne kyseiseltä maalta. Kannatan voimakkaasti avoimuutta, mutta avoimuus tarkoittaa myös sitä, että pitäisi olla vastavuoroisuutta. Euroopan komissio ryhtyy tältä osin toimiin, jotka – toistan tämän – eivät kohdistu yksistään Kiinaan, vaikka se varmasti kuuluu näiden maiden joukkoon.

Myös polkumyynti mainittiin. Polkupyyntitoiminnassa tai polkumyynnin vastaisissa menettelyissä ei ole nähtävissä jyrkkää nousua, mutta seuraamme asiaa hyvin tarkoin. Tarvittaessa ryhdymme asianmukaisiin toimiin. Esimerkiksi viime viikolla ryhdyimme toimiin alumiinipyöräasiassa ja seuraamme edelleen tilannetta hyvin tarkkaan.

Elmar Brok esitti kysymyksen markkinatalousasemasta. Tämä on todellakin hyvin mielenkiintoinen aihe. Meidän olisi syytä pohtia muun muassa sitä, olisiko meidän syytä muuttaa suhtautumistamme markkinatalousasemaan. Markkinatalousasemassa on itse asiassa kyse viiden kriteerin täyttymiseen perustuvasta teknisestä arvioinnista. Markkinatalousasema on aina ollut yksi Kiinan keskeisistä meille esittämistä vaatimuksista. Kyseistä asemaa on kaavailtu käytettävän pelinappulana EU:n offensiivisten etujen ajamiseksi. Kiina ei ole kuitenkaan koskaan ilmoittanut, mitä se olisi valmis antamaan meille vastineeksi markkinatalousasemasta. On selvää, ettei sen antaminen ilmaiseksi olisi etujemme mukaista. Meillä on yhä enemmän ongelmia Kiinassa markkinoille pääsyssä, yritystemme investointimahdollisuuksissa, julkisissa hankinnoissa sekä raaka-aineiden saannissa. Näissä asioissa olisi tapahduttava parannusta, jos aiomme muuttaa suhtautumistamme markkinatalousasemaan. Lisäisin vielä, että WTO:n jäsenyyden myötä Kiina saa markkinatalousaseman automaattisesti vuodesta 2016 alkaen.

Myös kumppanuus- ja yhteistyösopimuksesta kyseltiin, ja muun muassa jäsen Rivellini esitti sitä koskevan kysymyksen. Neuvottelut aiheesta jatkuvat. Kauppa-asiasta voin sanoa, että kävimme Pekingissä viime viikolla. Poliittisella taholla olemme rajoittuneet ihmisoikeuksiin, Taiwanin kysymykseen ja siirtolaisuuteen. Tämä on muuten jatkuva prosessi, ja arvoisan jäsenen tavoin kannatan sen oikea-aikaista päättämistä.

Saanen lopettaa sanomalla sanasen ihmisoikeuksista, jotka moni parlamentin jäsen on nostanut esiin. Ihmisoikeuksista keskustellaan säännöllisissä poliittisissa tapaamisissamme ja etenkin Kiinan viranomaisten kanssa käytävässä ihmisoikeusvuoropuhelussamme, jonka viimeisin istunto pidettiin Madridissa 29. kesäkuuta. Esimerkiksi Nanjingissa pidetyssä EU:n ja Kiinan välisessä 12. huippukokouksessa ihmisoikeudet otettiin esille sekä keskusteluissa että lehdistötilaisuudessa. Ihmisoikeuksista ja oikeusvaltiosta keskustellaan toki myös Brysselin huippukokouksessa.

EU myöntää, että Kiina on edennyt taloudellisissa ja sosiaalisissa oikeuksissa. Arvostamme Kiinan johdon saavutuksia miljoonien kiinalaisten taloustilanteen parantamisessa, mikä näkyy tavassa, jolla Kiina hoiti talouden taantuman. Samaa kehitystä ei kuitenkaan ole tapahtunut kansalaisoikeuksissa tai poliittisissa oikeuksissa. Kun otetaan huomioon Kiinan maailmanlaajuinen rooli sekä ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen sille tuomat velvoitteet, kansainvälisen yhteisön taholta on vahva odotus siitä, että Kiina noudattaisi kansainvälisesti tunnustettuja sääntöjä kaikilla ihmisoikeuksien osa-alueilla. Kehotamme Kiinaa ratifioimaan kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, mikä olisi hyvin konkreettinen osoitus Kiinan sitoutumisesta ihmisoikeuksien kunnioittamiseen.

Lopuksi muutama sana Tiibetistä: EU kunnioittaa Kiinan ja Tiibetin suvereniteettia ja koskemattomuutta, mutta ihmisoikeudet ovat universaaleja, ja kansainvälinen yhteisö on oikeutetusti huolissaan Tiibetin tilanteesta. Olemme huolissamme siitä, että lukuisat Tiibetin älymystön edustajat ja toimittajat ovat saaneet rikossyytteen. Kehotamme Kiinaa antamaan tiibetiläisille täyden oikeuden harjoittaa heidän poliittisia, uskonnollisia, taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia perusoikeuksiaan Kiinan perustuslain sekä paikallista autonomiaa koskevien Kiinan lakien mukaisesti.

  Puhemies. – (EN) Keskustelu on päättynyt.

(Istunto keskeytettiin hetkeksi.)

Puhetta johti
puhemies Jerzy BUZEK