Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Sanatarkat istuntoselostukset
Tiistai 21. syyskuuta 2010 - Strasbourg EUVL-painos

13. Kyselytunti (kysymykset komissiolle)
Puheenvuorot videotiedostoina
Pöytäkirja
MPphoto
 

  Puhemies. (EN) Esityslistalla on seuraavana kyselytunti (B7-0462/2010).

Käsittelemme nyt komissiolle osoitettuja kysymyksiä.

Ensimmäinen osa

 
  
  

Vilija Blinkevičiūtėn kysymys nro 21 (H-0405/10):

Aihe: EU:n uudet toimenpiteet naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi

Euroopan parlamentti on vuonna 2009 hyväksymässään Tukholman ohjelmassa ja päätöslauselmassaan naisiin kohdistuvan väkivallan poistamisesta kehottanut komissiota hyväksymään täydentäviä toimia naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi ja kiinnittämään erityishuomiota ennaltaehkäisyyn ja yleisön valistuksen lisäämiseen. Komissiota on pyydetty esittämään alalla tehtyjen tutkimusten tulokset ja laatimaan uusi direktiivi naisiin kohdistuvan väkivallan torjunnasta.

Milloin näiden tutkimusten tulokset saadaan ja mitä välittömiä suunnitelmia komissiolla on uuden direktiivin laatimiseksi?

 
  
MPphoto
 

  László Andor, komission jäsen.(EN) Arvoisa puhemies, naisiin kohdistuva väkivalta rikkoo perusoikeuksia, ja komissio toistaa sitoutuneensa siihen, että perusoikeuksien kunnioittaminen on keskeinen osa toimiamme.

Naisiin perustuvaa väkivaltaa ei voida perustella tavoilla, perinteillä tai uskonnollisilla näkökohdilla. Komissio vahvistaa sitoutuneensa voimakkaasti naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseen. Tämä näkyy tiedonannossa, jonka komissio antoi huhtikuussa 2010 Tukholman ohjelmasta. Tiedonannossa korostetaan rikosten uhrien suojelua, myös väkivallan uhreiksi ja sukupuolielinten silpomisen kohteeksi joutuneiden naisten suojelua.

Tukholman ohjelman täytäntöönpanoa koskevassa toimintasuunnitelmassa antamiensa lupausten mukaisesti komissio laatii parhaillaan strategiaa naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi. Komissio aikoo hyväksyä vuoden 2011 alkupuolella strategian naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi. Ennaltaehkäisy- ja tiedotustoimet ovat komission strategiassa keskeisellä sijalla.

Komissio vahvisti viime maaliskuussa sitoutuneensa sukupuolten tasa-arvon edistämiseen ja naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseen esittelemällä naisten peruskirjan. Peruskirjassa, josta keskusteltiin Euroopan parlamentin täysistunnossa 15. kesäkuuta, esitetään koordinoitu ja tehokas poliittinen kehys naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi.

Olemme päättäneet tehostaa toimiamme sekä lainsäädäntötoimin että pehmein toimin kitkeäksemme naisiin kohdistuvan väkivallan, myös naisten sukupuolielinten silpomisen, ja käyttää kaikkia EU:n toimivallan piiriin kuuluvia keinoja. Komission varapuheenjohtaja Viviane Reding ilmoitti tänään naisten ja miesten tasa-arvoa koskevasta strategiasta. Kattavat toimet naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi ovat keskeinen osa tätä strategiaa.

Komissio katsoo naisiin kohdistuvaa väkivaltaa koskevien asiakirjojen ja uhrien oikeuksia koskevan paketin liittyvän läheisesti toisiinsa. Kaikki uhrien oikeuksia koskevaan pakettiin kuuluvat toimet auttavat suuresti suojelemaan väkivallan uhreiksi joutuneita naisia.

Komissio on ilmaissut pitävänsä myönteisenä sitä, että parlamentti on hyväksynyt päätöslauselmat naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja naisten ja miesten tasa-arvosta, myös naisiin kohdistuvan väkivallan poistamisesta. Komissio on pannut merkille parlamentin ehdotuksen direktiiviksi naisiin kohdistuvan väkivallan torjumisesta ja ehkäisemisestä. Yksi parhaillaan käynnissä olevista tutkimuksista on toteutettavuustutkimus, jossa arvioidaan mahdollisuutta ja tarvetta hyväksyä EU:n lainsäädäntöä sukupuoleen perustuvan väkivallan ja lapsiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi. Tämän tutkimuksen ja muiden tutkimusten tulokset esitellään naisiin kohdistuvaa väkivaltaa käsittelevässä korkean tason konferenssissa, jonka komissio järjestää yhteistyössä puheenjohtajavaltio Belgian kanssa 25.–26. marraskuuta 2010 Brysselissä.

 
  
MPphoto
 

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D). - (LT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, kiitos kattavasta vastauksestanne kysymykseeni. Jäsenvaltioilla ja EU:lla ei kuitenkaan ole edelleenkään riittävän luotettavia ja vertailukelpoisia tietoja todellisen nykytilanteen arvioimiseksi naisiin kohdistuvan väkivallan alalla.

Onko komissio valmistellut tällaisten tilastotietojen keräämistä ja tilastojen ylläpitämistä koskevaa toimintasuunnitelmaa, niin että käyttöön saataisiin vertailukelpoisia tietoja naisiin kohdistuvasta väkivallasta koko Euroopan unionissa? Ellemme ole perillä todellisesta tilanteesta, tilanne jäsenvaltioissa ei varmastikaan muutu.

 
  
MPphoto
 

  Franz Obermayr (NI).(DE) Arvoisa puhemies, naiset usein vaikenevat heihin kohdistuvasta kotiväkivallasta siksi, että he pelkäävät. Tiedämme hyvin tämän olevan kasvava ongelma islaminuskoisissa maissa, erityisesti esimerkiksi Turkissa. Amnesty Internationalin arvion mukaan Turkissa 1/3–1/2 kaikista naisista joutuu fyysisen väkivallan uhriksi kotonaan.

Kysynkin siksi, onko tätä tutkimusta tehtäessä ajateltu ulottaa se EU:n rajojen ulkopuolelle ja onko tässä yhteydessä Turkin kotiväkivaltaongelmaan saatu selvyyttä.

 
  
MPphoto
 

  László Andor, komission jäsen.(EN) Arvoisa puhemies, olen täysin samaa mieltä siitä, että on tärkeää kerätä luotettavia tietoja ja kehittää tällä alalla tarkoituksenmukaisia indikaattoreita. Voin vakuuttaa parlamentin jäsenelle, että tietojen kerääminen ja tarkoituksenmukaisten indikaattoreiden laatiminen sisältyvät strategiaan, josta puhuin avauspuheenvuorossani.

Voin myös vakuuttaa parlamentin jäsenille, että naisiin kohdistuvaa väkivaltaa torjuessamme puutumme sekä sisäisiin että ulkoisiin näkökohtiin. Meillä on erityisesti suuri syy ja hyvät mahdollisuudet ottaa nämä asiat painokkaasti esiin sellaisten maiden kanssa, joiden kanssa Euroopan komissio pitää tiiviisti yhteyttä.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. (EN) Marian Harkinin kysymys nro 22 (H-0414/10):

Aihe: Asetus (EY) N:o 1083/2006

Kun otetaan huomioon asetus (EY) 1083/2006(1) sekä tämänhetkisen talouskriisin ja globalisaation yhteisvaikutukset työllisyysasteeseen koko unionin alueella, mitä erityisiä toimenpiteitä tai tarkastuksia komissio aikoo panna täytäntöön varmistaakseen, että samaan aikaan kun yritys vähentää työntekijöitä yhdessä jäsenvaltiossa, sama yritys ei ole vastaanottanut tukea rakennerahastoista viiteen viime vuoteen muissa jäsenvaltioissa?

 
  
MPphoto
 

  László Andor, komission jäsen.(EN) Arvoisa puhemies, kiitän parlamentin jäsentä hänen kysymyksestään. Kuten tiedätte, rakennerahastoja, kuten Euroopan aluekehitysrahastoa ja Euroopan sosiaalirahastoa, hallinnoidaan yhteisesti.

Jäsenvaltion nimeämä hallintoviranomainen vastaa toimenpideohjelmien hallinnoinnista ja toteuttamisesta. Hallintoviranomaisten tehtävänä on varmistaa, että osarahoitettavat toimenpiteet valitaan toimenpideohjelmassa asetettujen kriteerien sekä jäsenvaltion ja EU:n sääntöjen mukaisesti.

Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä annetussa asetuksessa (EY) N:o 1083/2006 viitataan kahdesti tuotannonsiirtoihin.

Ensinnäkin sen johdanto-osan 42 kappaleessa todetaan, että arvioidessaan suuria tuotannollisia investointihankkeita komissiolla olisi oltava käytössään kaikki tarvittavat tiedot, joiden perusteella se voi todeta, että rahastoista myönnettävä rahoitusosuus ei johda Euroopan unionin alueella jo olevien työpaikkojen merkittävään menettämiseen, jotta voidaan varmistaa, että yhteisön rahoituksella ei tueta Euroopan unionin alueella tapahtuvaa uudelleensijoittamista.

Toinen viittaus on 57 artiklassa, jossa säädetään, että jäsenvaltion tai hallintoviranomaisen on varmistettava, että osarahoitetut investoinnit pidetään vähintään viisi vuotta toimen päättymisestä.

Ellei tätä vaatimusta noudateta, EU:n maksuosuus on perittävä takaisin. Hallintoviranomaisten on ilmoitettava komissiolle täytäntöönpanoa koskevissa vuosikertomuksissa toimista, jotka eivät täytä investointien pitämiselle tässä artiklassa asetettua vaatimusta, ja komission on ilmoitettava asiasta muille jäsenvaltioille.

Komission ja jäsenvaltioiden on varmistettava, ettei yrityksille, joilta tukea peritään tai on peritty takaisin tuotantotoiminnan siirtämisen vuoksi jäsenvaltion sisällä tai toiseen jäsenvaltioon, myönnetä rahastoista rahoitusosuutta.

Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö auttaa komissiota seuraamaan rakenneuudistustoimia käyttämällä Euroopan rakenneuudistuksen seurantavälinettä (ERM). Valtiontukijärjestelmien tapauksessa vaaditaan myös, että alueellista investointitukea ja työllistämistukea saaneet investoinnit on pidettävä viisi vuotta. Komissio on perustanut valtiontukien verkkopohjaisen hakutyökalun, jonka avulla voi hakea tietoa valtiontukitapauksista ja kirjatuista ryhmäpoikkeustapauksista.

Lisäksi julkisuusvaatimusten mukaan jäsenvaltioiden, jotka hallinnoivat yhdessä EU:n rahastoja, on julkaistava luettelo toimien edunsaajista ja niiden saamat julkisen rahoituksen määrät.

Tietoa Euroopan sosiaalirahaston tuensaajista saa ESR:n verkkosivustosta. Sivustolla on julkaistu linkit ESR:n verkkosivuille jäsenvaltioissa.

 
  
MPphoto
 

  Marian Harkin (ALDE).(EN) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, kiitos varsin kattavasta vastauksestanne. On tärkeää, että teollisuuspolitiikkamme on johdonmukaista.

Haluan esittää teille yhden erityisen kysymyksen. Puhuitte johdanto-osan 42 kappaleesta ja sanoitte, ettei yhteisön rahoituksella tueta tuotannonsiirtoja ja että osarahoitetut investoinnit on pidettävä viisi vuotta. Onko käytössä kuitenkaan tarkastuksia, joilla selvitetään, mitä rahoituksen antamisen jälkeen tapahtuu, ja varmistetaan, ettei tietty yritys irtisano työntekijöitä missään muussa 26 jäsenvaltiosta? Onko käytössä tarkastuksia, joilla pyritään selvittämään, tapahtuuko tällaista, ja jos tapahtuu, mitä siitä seuraa?

 
  
MPphoto
 

  László Andor, komission jäsen.(EN) Arvoisa puhemies, voin sanoa, että käytössä on mekanismeja ja seurantaa. ESR toimii jokaisessa jäsenvaltiossa, ja eri toimipisteet ovat keskenään yhteydessä. Siksi meillä on valmiudet valvoa samanaikaisesti, mitä eri jäsenvaltioissa tapahtuu, ja jos sääntöjenvastaisuuksia tapahtuu, niistä voidaan levittää tietoa ja tarvittaessa voidaan tehdä oikaisuja.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (EN) Koska kysymyksen laatija ei ole paikalla, kysymys nro 23 raukeaa.

Toinen osa

 
  
  

Marc Tarabellan kysymys nro 24 (H-0404/10):

Aihe: Energiamarkkinoiden vapauttamisen vaikutus kuluttajiin

Edellisen kansalaisten energiafoorumin yhteydessä komissio sitoutui julkisesti parantamaan kuluttajien palveluita. Kaikki viime aikoina julkaistut tutkimukset kuitenkin osoittavat, että energiamarkkinat ovat kuluttajille hyvin vaikeaselkoisia. Lisäksi markkinoilla on havaittu hinnannousuja, jotka eivät sovi yhteen reilun kilpailun kanssa.

Mihin toimenpiteisiin komissio aikoo ryhtyä, jotta energialaskuista tulee selkeämpiä ja hintavertailusta tulee kuluttajille mahdollista?

Miksi komissio ei saata energia-alaa kunnioittamaan tiukkoja ja tarkkoja ehtoja, joiden noudattaminen vähentäisi markkinoiden vapauttamisen uhrien tekemien valitusten tähtitieteellistä määrää?

 
  
MPphoto
 

  Günther Oettinger, komission jäsen.(DE) Arvoisa puhemies, energian hintojen tarkasteluun ja viime aikoina tapahtuneen nousun analysointiin on monia syitä. Komissio on toteuttanut EU:n kilpailulainsäädännön mukaisesti jatkuvasti monia toimenpiteitä. Viimeisimmät niistä kohdistuvat sähkön ja kaasun osalta saksalaisiin E.ON- ja RWE-yhtiöihin, kaasun osalta GDF-yhtiöön sekä liitäntäverkkojen osalta ruotsalaisyhtiöihin. Uskomme näiden toimenpiteiden hillitsevän energian hintoja EU:ssa.

Minulle tarjoutui tämän kuun alussa tilaisuus painottaa energia-asioista vastaaville ministereille, että energian sisämarkkinoihin liittyvissä säännöksissä asetetaan kuluttajien suojelu erityistavoitteeksi ja että haluamme tehdä kaiken voitavamme määrittääksemme tarkkaan yhteiset velvoitteemme laadun ja hintojen osalta avoimella, syrjimättömällä ja toistettavissa olevalla tavalla.

Asiakkaiden laskuttamiseen sovelletaan yleisesti kansallisia säännöksiä, joten jäsenvaltiot vastaavat laskujen sisällöstä, niiden ulkoasusta ja rakenteesta ja voivat suunnitella niitä tämän mukaisesti. Kansalaisten energiafoorumissa on keskusteltu laskutuksesta parhaiden käytäntöjen vaihtamiseksi ja vertailukohtien asettamiseksi. Olemme perustaneet sinne työryhmän, joka tutkii parhaita ratkaisuja laskutuskysymyksiin. Asiaa koskeva kertomus on kaikkien saatavilla.

Kolmas energian sisämarkkinoita koskeva paketti sisältää uusia säännöksiä, jotka liittyvät mittarin lukutiheyteen ja älykkääseen mittaustapaan. Haluamme edistää kumpaakin asiaa. Julkinen kuulemisprosessi aiheesta "kohti energian kuluttajien oikeuksia koskevaa eurooppalaista peruskirjaa" käynnistettiin kolme vuotta sitten. Kuluttajien oikeuksista säädetään ja niistä tehdään oikeudellisesti sitovia monissa direktiiveissä ja useissa kansallisissa täytäntöönpanotoimenpiteissä. Jatkamme asian työstämistä yhteistyössä energia-asioista vastaavien ministerien kanssa.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (EN) Haluan vain huomauttaa, että meidän on päätettävä istunto klo 20.30. Ehdimme siksi luultavasti käsitellä jäsen Tarabellan, jäsen Ţicăun, jäsen Chountisin ja jäsen Iacolinon kysymykset, mutten usko, että ehdimme käsitellä muita.

 
  
MPphoto
 

  Marc Tarabella (S&D).(FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, Belgian valtionpankin eilen julkaisema tutkimus osoittaa sähkön hintojen vaihtelevan Belgiassa erittäin voimakkaasti. Lisäksi tutkimuksessa tuodaan esiin vakavia ongelmia, jotka koskevat kuluttajahintojen avoimuuden puutetta. Tutkimus vahvistaa täysin tuottajien kanssa vapauttamisen jälkeen syntyneet lukuisat ongelmat. Belgian liittovaltion sääntelyviranomainen on ilmaissut julkisesti olevansa huolissaan kilpailun puuttumisesta näiltä markkinoilta.

Kaikki tämä vain korostaa sitä, että tarvitsemme kiireesti energian kuluttajien oikeuksia koskevan peruskirjan – jonka olette juuri todennut olleen työn alla kolme vuotta – jotta vapauttaminen ei jättäisi enää ovea avoimeksi kaikenlaisille väärinkäytöksille, jotka ovat vahingoksi kuluttajille. Uskallammeko toivoa, että päätätte kiirehtiä tämän peruskirjan laatimista?

 
  
MPphoto
 

  Silvia-Adriana Ţicău (S&D).(RO) Arvoisa puhemies, viitaten EU:n kotitalouksien energialaskujen avoimuuteen haluan kysyä teiltä, aiotteko laatia yhteisen kehyksen ja esittää suosituksia energialaskuissa annettavista vähimmäistiedoista, jotta kuluttajien olisi helppoa ymmärtää laskuja ja jotta laskut olisivat myös riittävän selkeitä.

 
  
MPphoto
 

  Franz Obermayr (NI).(DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, on tietenkin hienoa, että noudatatte avointa lähestymistapaa – tai että tarkemmin sanottuna puututte avoimuuden puutteeseen – koska ilman avoimuutta ei voi olla tervettä kilpailua eikä ilman tervettä kilpailua voi olla tyytyväisiä kuluttajia. Esitän nyt kysymykseni. Jotkin kaasuverkonhaltijat kieltäytyvät asettamasta enimmäiskapasiteettiaan käyttöön, jotta kilpailijoiden ja muiden toimijoiden olisi vaikeampaa päästä markkinoille. Aikooko komissio ryhtyä toimiin pannakseen tälle pisteen, ja jos aikoo, millaisia toimenpiteitä se voisi toteuttaa?

 
  
MPphoto
 

  Günther Oettinger, komission jäsen.(DE) Arvoisa puhemies, kaikki kysymyksenne ovat aiheellisia ja tärkeitä ja osoittavat, ettemme ole vielä saavuttaneet tavoitettamme. Energiamarkkinoiden vapauttamisessa on järkeä vain, jos markkinoilla on kilpailua, jos markkinat ovat avoimet ja jos tuotantopaikasta on yhteydet kulutuspaikkaan. Siksi sisämarkkinapakettimme ovat oikeilla jäljillä. Joukko rikkomusmenettelyjä osoittaa jäsenvaltioille, miltä osin ne eivät ole vielä noudattaneet täytäntöönpanovelvoitteitaan. Toivomme, että saavutamme toisen sisämarkkinapaketin avulla tavoitteemme lähitulevaisuudessa. Kolmannen sisämarkkinapaketin osalta odotamme ensi kevättä, johon mennessä kaikkien jäsenvaltioiden on ilmoitettava, milloin ja miten täytäntöönpano viedään loppuun.

Täällä on mainittu, ettei joitakin olemassa olevia linjoja hyödynnetä täysin olemassa olevasta kysynnästä huolimatta eli että joiltakin osapuolilta evätään mahdollisuus käyttää niitä. Olisimme kiitollisia, jos saisimme asiasta täsmällisempää tietoa. Kolmansien osapuolten pääsystä verkkoon totean, että jahtaamme hellittämättä jokaista, joka vaikeuttaa yhteisiä pyrkimyksiämme tarjota kaikille mahdollisuus käyttää vapaasti kaikkia linjoja samoin ehdoin. Tämä koskee myös kaasua, jonka osalta verkkoja on kehitettävä vielä paljon.

Muista näkökohdista totean, että julkaisemme ensi vuoden alussa sisämarkkinoita käsittelevän välikertomuksen, jossa käsitellään sitä, mihin olemme päässeet ja mihin haluamme päästä, jotta kaikki – niin asiaankuuluvissa yrityksissä, kansallisessa politiikassa kuin Euroopan parlamentissakin – ovat tietoisia siitä, että kaasun ja sähkön sisämarkkinoista saarnataan paljon, mutta käytännössä arjen toimet menevät puheiden kanssa ristiin eikä sisämarkkinoita panna täytäntöön.

Avoin laskutus on nimenomaan sitä, mitä haluamme. Olemme tämän toteutuksessa riippuvaisia jäsenvaltioista ja pyrimme saamaan sen aikaan. Mielestäni sisämarkkinoiden ohella muita tärkeitä aiheita ovat muun muassa kuluttajille suunnattu tiedotus- ja valistustoiminta sekä kuluttajien kotiteknologia, älykkään mittaamisen keskeinen käsite mukaan luettuna. Kaikki nämä kolme asiaa – kotona tapahtuva jatkuva seuranta, riittävät valmiudet ja kilpailu – tarjoavat meille mahdollisuuden huolehtia kuluttajien eduista sisämarkkinoilla.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. (EN) Silvia-Adriana Ţicăun kysymys nro 25 (H-0417/10):

Aihe: Energia-alan alueellinen yhteistyö

Komissio on ilmoittanut julkaisevansa vuonna 2010 tiedonannon, joka käsittelee energia-alan alueellisia yhteistyöaloitteita koskevia suosituksia ja parhaita käytäntöjä. Komissio julkaisee tänä vuonna myös kertomuksen Euroopan talouden elvytyssuunnitelman täytäntöönpanosta, johon sisältyy muun muassa energia-alan hankkeiden täytäntöönpanon edistymisen arviointi.

Voiko komissio kertoa, sisältyykö energia-alan alueellisen yhteistyön aloitteisiin myös sellaisten älykkäiden energiaverkkojen (smart grids) kehittäminen makroalueellisella tasolla, jotka myötävaikuttavat energiankulutuksen vähentämiseen ja mahdollistavat uusiutuvien energianlähteiden käytön hajautetuissa järjestelmissä?

Jäsenvaltiot voivat vuonna 2010 mukauttaa toimintaohjelmiaan. Milloin komissio siis hyväksyy tiedonantonsa?

 
  
MPphoto
 

  Günther Oettinger, komission jäsen. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, olemme iloisia kiinnostuksestanne älykkään energiainfrastruktuurin (smart grids) kehittämistä kohtaan. Käytännön kokemuksemme älykkäistä energiaverkoista on tällä hetkellä rajallista, ja siksi tutkimustemme tuloksia on tulkittava varoen. Tutkimuksessa, jota komissio tuki kaksi vuotta sitten, tehtiin se johtopäätös, että älykkäät verkot voisivat pienentää EU:n energiamarkkinoilla primaarienergiankulutusta lähes yhdeksän prosenttia kymmenessä vuodessa. Keskimääräisten sähkönhintojen perustella tämä tuottaisi vuosittain lähes 7,5 miljardin euron säästöt. Lisäksi tämä hyödyttäisi markkinoita ja kuluttajia teknologian ja toimitusvarmuuden näkökulmasta. Älykkäissä verkoissa käytetään älykästä seurantaa, jonka avulla sähkövirtoja voidaan seurata tarkemmin, ja siten ne vähentävät verkon hävikkiä ja lisäävät toimitusvarmuutta ja verkon luotettavuutta. Sen ansiosta kuluttajat voivat myös pitää silmällä ja hallita tehokkaammin omaa energiankulutustaan.

Näillä eduilla on kuitenkin hintansa, ja siksi tarvitaan valtavia – sekä julkisia että yksityisiä – investointeja. Jotkin jäsenvaltiot ovat jo ottaneet ensiaskeleet kohti tällaisten verkkojen perustamista. Esimerkiksi Ruotsissa ja Italiassa lähes kaikille asiakkaille on jo toimitettu älykkäät mittausjärjestelmät. Ranskassa, Saksassa, Alankomaissa, Espanjassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa on käynnissä pilottihankkeita.

Komissio edistää älykkäiden mittausjärjestelmien laajaa käyttöönottoa ja vastaavien verkkojen kehittämistä laajemmalle kuin mitä uudessa direktiivissä säädetään. Perustimme tätä varten viime vuoden marraskuussa älykkäitä verkkoja käsittelevän työryhmän. Teollisuuden, sääntelyviranomaisten ja kuluttajajärjestöjen edustajat tutkivat niiden tarkoituksenmukaisuutta. Tarkastelemme kannusteita ja vaatimuksia, tutkimme, tarvitaanko sääntelyä, ja selvitämme, voisiko uusista teknisistä standardeista olla hyötyä. Työryhmän tulokset esitellään parlamentille täällä ensi vuonna.

Parlamentin jäsenen mainitsemalla alueellisia aloitteita koskevalla tiedonannolla on useita tavoitteita, eikä siinä keskitytä pelkästään älykkäisiin verkkoihin. Komission tulevan, asiaa koskevan tiedonannon tarkoituksena on kuulla jäsenvaltioiden sääntelyviranomaisia ja muita toimijoita sähkön ja kaasun alueellisiin verkkoihin liittyvistä komission näkemyksistä. Toisin sanoen haluamme, että tavoitteet, tehtävät, katetut alueet ja alueellisten aloitteiden hallinta ovat sopivassa tasapainossa. Tältä osin meidän on korostettava Euroopan energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston (ACER) työtä. Viraston toiminta käynnistyy ensi keväänä.

Yleisesti ottaen haluamme saavuttaa EU:n energiatavoitteet paitsi eri puolilla EU:ta myös alueellisissa kumppanuussuhteissa. Toimenpiteemme tukevat juuri tätä.

 
  
MPphoto
 

  Silvia-Adriana Ţicău (S&D).(RO) Arvoisa puhemies, koska älykkäät energiaverkot auttavat osaltaan valtavasti myös lisäämään energiatehokkuutta sekä määrittämään alueita, joilla energiaa kulutetaan suuria määriä, ja alueita, joilla energiainfrastruktuuri ei ole riittävän kehittynyttä, jos sitä edes on lainkaan, kysyn teiltä, millaisia investointimahdollisuuksia tarkastelette. Viittaan tässä paitsi väliarviointiin myös tuleviin rahoitusnäkymiin.

 
  
MPphoto
 

  Günther Oettinger, komission jäsen.(DE) Arvoisa puhemies, kuten tiedätte, resurssit mainitaan hyväksymässänne Euroopan strategisessa energiateknologiasuunnitelmassa (SET-suunnitelma). Tulevien viikkojen aikana komission on päätettävä, ensin arvioinnissa ja sitten näkymissä, esitämmekö budjettirahoitusta energia-alan investoinneille – ja jos esitämme, niin mihin tarkalleen – ja tämän jälkeen järjestettävä kuuleminen ja saatava asialle teidän hyväksyntänne ja jäsenvaltioiden hyväksyntä. En halua pitää mitään itsestään selvänä, mutta voin sanoa yleisesti uskovani, että SET-suunnitelmassa ja elvytyssuunnitelmissa asetettua rahoitusta pitäisi jatkaa niillä alueilla, joilla se on osoittautunut kannattavaksi. Toisin sanoen teen kovasti töitä varmistaakseni, että saamme jatkuvaa rahoitusta infrastruktuuri-investoinneille – paitsi EU:n laajuisille investoinneille myös paikallisia ja kotitalouksien jälkiasennuslaitteita koskeville investoinneille – ja luotan tukeenne tässä asiassa.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (EN) Siirrymme nyt jäsen Chountisin kysymykseen nro 26, josta jäsen Hadjigeorgiou käyttää puheenvuoron. Ehdimme todennäköisesti käsitellä jäsen Iacolinon kysymyksen, mutta pelkään, että kysymyksiin nro 28, 29, 30 ja 31 on vastattava kirjallisesti. Pyydän asiaa etukäteen anteeksi niiltä parlamentin jäseniltä, jotka ovat läsnä tai odottavat toimistoissaan.

 
  
  

Nikolaos Chountisin kysymys nro 26 (H-0419/10):

Aihe: Energiamarkkinoiden vapauttaminen Kreikassa

Vieraillessaan äskettäin Kreikassa Euroopan komission virkamiehet arvioivat Kreikan, EU:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston välisen pöytäkirjan täytäntöönpanoa ja pyysivät Kreikan hallitusta yksityistämään 40 prosenttia Kreikan sähkölaitoksen (DEI) ruskohiili- ja vesivoimalaitoksista sekä erottamaan siirtoverkon omistajuuden sillä verukkeella, että näin saatetaan päätökseen sähköenergian tukkumarkkinoiden vapauttamissuunnitelmat ja käynnistetään kuluttajahintojen rationalisointi.

Mitä tarkoittaa kuluttajahintojen rationalisointi? Ovatko DEI:n veloittamat hinnat komission mielestä alhaisia?

Onko komission kehotus DEI:n sähköntuotantoyksiköiden myynnistä toimielimen toimivaltuuksien rajoissa?

 
  
MPphoto
 

  Günther Oettinger, komission jäsen.(DE) Arvoisa puhemies, hyvä parlamentin jäsen, puhutte Kreikan energia-alasta ja sen rakenneuudistuksesta. Voidaan olettaa, että kun markkinat avataan kilpailulle, resurssit jakautuvat tehokkaammin, mikä turvaa kasvun ja työpaikat energia-alalla, ja että tämä vaikuttaa myös muihin taloudenaloihin. Kreikka saa valita itse parhaan tavan toteuttaa energia-alansa rakenneuudistuksen energian sisämarkkinoita koskevan EU:n lainsäädännön asettamissa rajoissa. Eriyttäminen, jolla viitataan sähköverkkojen omistukseen ja sen rakenneuudistukseen, on tehokas keino edistää kilpailua. Nykytilanteessa Kreikalla voi myös olla talousarvioon liittyviä syitä yksityistää verkot joko kokonaan tai osittain. Sama koskee joidenkin ruskohiili- ja vesivoimalaitosten sekä Kreikan sähkölaitoksen myyntiä. Kuten mainitsin aiemmin, kyse on tuloista ja kilpailusta. Kreikan valtio saa päättää itse, miten tämä toteutetaan EU:n lainsäädännön asettamissa rajoissa.

Yksi olennainen näkökohta koskee sopivia toimenpiteitä, joilla tasapainotetaan sitä, että Kreikan sähkölaitos hyötyy tällä hetkellä ainoana toimijana voimalaitoksista. Ruskohiilivoimalaitosten osalta Kreikka on nyt jäljessä prosessin täytäntöönpanoaikataulusta. Sen on hoidettava ja se hoitaa velvoitteensa, jotka perustuvat kilpailumenettelyissä tehtyihin komission päätöksiin. Käymme asiasta Kreikan hallituksen kanssa hyvää vuoropuhelua. Mielestäni tämä on tärkeää. Tällä hetkellä Kreikan hallitus noudattaa täysin talousarviota ja valuuttaa koskevia tärkeitä määräyksiä, ja siksi on entistäkin tärkeämpää varmistaa, että yhtäältä EU:n oikeuden ja komission sekä toisaalta Kreikan hallituksen välillä vallitsee hyvä kumppanuussuhde.

Kuluttajahinnoista totean, että hallitus on asettanut useita tariffiluokkia. Ne eivät ole yhtenäisiä, eikä niissä useinkaan oteta huomioon tukkuhintoja eli energian tuotantokustannuksia. Siksi asiasta vastaava Kreikan ministeriö tekee tällä hetkellä työtä tariffien järkeistämiseksi. Mielestämme kuluttajahintojen pitäisi perustua yleisesti kustannuksiin, jotta kuluttajia kannustetaan säästämään energiaa ja toimittajayrityksiä kannustetaan tekemään oikeita investointeja. Kreikassa sähkön hinnat ovat tällä hetkellä hyvin matalat. Tämä johtuu osaksi ruskohiilivoimaloiden kustannustehokkaasta sähköntuotannosta, halvasta vesivoimasta, joka johtuu kahden viime vuoden suurista sademääristä, sekä kysynnän vähenemisestä talouskriisin seurauksena. Tulevina vuosina hintaan vaikuttavat muut tekijät, kuten kalliimpien polttoaineiden, esimerkiksi kaasun, käytön lisääntyminen ja ympäristökustannusten nousu, joten hinnat Kreikassa nousevat. Normaalit vuotuiset sademäärät pienentävät vesivoimaloiden kapasiteettia, minkä seurauksena hinnat nousevat. Nämä tekijät vaikuttavat hintoihin markkinoiden vapauttamiseen katsomatta.

Kun hintaan vaikuttavat rakenteelliset tekijät otetaan huomioon, on erityisen tärkeää, että järjestelmistä tehdään mahdollisimman tehokkaita ja että kaikki yritys- ja kotitalousasiakkaille aiheutuvat hinnannousut pidetään mahdollisimman pieninä.

 
  
MPphoto
 

  Takis Hadjigeorgiou (GUE/NGL).(EL) Arvoisa, puhemies, arvoisa komission jäsen, IMF:n ja EU:n päivitetyssä Kreikkaa koskevassa yhteistyömuistiossa todetaan, että hallituksen on otettava käyttöön mekanismi, jolla varmistetaan, että sen mukaisesti säännellyt sähkön hinnat heijastavat tukkuhintoja tästä hetkestä kesäkuuhun 2013 asti.

Toisin sanoen vaadimme Kreikan hallitusta korottamaan sähkön hintaa kuluttajien – varsinkin heikoimmassa asemassa olevien yhteiskunnan jäsenten – sekä talouden kustannuksella.

Miten nämä toimenpiteet vaikuttavat tuottavuuteen ja kasvuun Kreikassa? Saadaanko näillä toimenpiteillä, suuremmilla laskuilla, Kreikka ulos kriisistä ja pois Kansainvälisen valuuttarahaston valvonnan alaisuudesta?

Totean lopuksi, että saimme juuri viime viikolla komission jäsen Rehniltä vastauksen inflaatiokierteestä. Inflaatio on noussut 5,6 prosenttiin. Miten nämä toimenpiteet vaikuttavat inflaatioon?

 
  
MPphoto
 

  Anni Podimata (S&D).(EL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, viittasitte vastauksessanne siirtojärjestelmien eriyttämiseen. Pyydän teitä vahvistamaan, jos voitte, että EU:n muiden jäsenvaltioiden tavoin Kreikka saa direktiivin 72/2009/EY hengen ja kirjaimen mukaan valita vapaasti yhden kolmesta samanarvoisesta siirtojärjestelmien eriyttämistä koskevasta mallista ja ettei komission tehtävänä ole ehdottaa jäsenvaltioille, mikä näistä kolmesta mallista niiden pitäisi hyväksyä.

 
  
MPphoto
 

  Georgios Papanikolaou (PPE).(EL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, Kreikan sähkölaitos on kannattava ja suhteellisen terve yhtiö, vaikka sen tulos laskikin merkittävästi tänä vuonna lähinnä laman ja kulutuksen vähenemisen vuoksi.

Haluan esittää yhden kysymyksen. Tutkiko komissio ennen näiden ehdotusten laatimista sitä, miten tällainen ehdotus voisi vaikuttaa yhtiön asemaan energiamarkkinoilla sekä työllisyyteen ja yhtiön kannattavuuteen?

 
  
MPphoto
 

  Günther Oettinger, komission jäsen.(DE) Arvoisa puhemies, seuraan Kreikan tapahtumia suurella mielenkiinnolla ja myös kunnioituksella: kunnioitan hallitusta, joka pyrkii eteenpäin nykytilanteestaan, joka on toteuttanut mittavia toimenpiteitä – säästöjä, menoleikkauksia ja uudistuksia – ja joka tekee kaiken voitavansa yhteistyössä komission sekä EU:n viranomaisten ja kansainvälisten viranomaisten kanssa vakauttaakseen taloutensa ja edistääkseen siten euron vakautta.

Tarkastelemme tietenkin kokonaiskuvaa, mutta on selvää, ettemme voi jäädyttää sisämarkkinoilla sääntöjä, jotka koskevat kaikkia, emmekä voi myöntää muutaman vuoden lykkäystä. Siksi minulla ei ole oikeutta vaan pikemminkin velvollisuus edistää sisämarkkinoiden kehittämistä monopolista kohti markkinoiden vapauttamista ja kilpailua sekä vahvistaa siten kuluttajien asemaa. Sisämarkkinoiden säännöt asetettiin jo kauan ennen kuin minusta tuli komission jäsen. Eriyttämisen käsite kehitettiin muutama vuosi sitten. Minun on toteutettava politiikkaa sen mukaisesti.

Olen ehdottomasti valmis tulkitsemaan tätä yhteistyömuistiota käytännönläheisellä, ei-rajoittavalla tavalla eli antamaan Kreikan hallitukselle mahdollisimman paljon liikkumavaraa markkinoiden kehittämiseen ja toimenpiteiden toteuttamiseen. Esimerkiksi eriyttämisen osalta emme totea, että verkot on myytävä tai niistä on luovuttava. Vaadimme avoimuutta ja sitä, että verkkojen aiemmat omistajat, jotka toimivat yhä aktiivisesti energia-alalla, eivät saa enää puuttua verkkotytäryhtiön operatiiviseen toimintaan, jotta varmistetaan, että kuka tahansa – kaasu- ja sähkömarkkinoilla toimivat kilpailijat mukaan luettuina – pääsee halutessaan käyttämään verkkoa.

Kaiken kaikkiaan komissio pyrkii käsittelemään yleistä etua, Kreikan tarpeita, tasapuolisella tavalla. Tämä koskee paitsi talousarviota myös energiamarkkinoita.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. (EN) Salvatore Iacolinon kysymys nro 27 (H-0420/10):

Aihe: Öljynporaus Välimerellä

Muutama kuukausi Meksikonlahden onnettomuuden jälkeen British Petroleum on aloittamassa vuonna 2007 solmitun sopimuksen nojalla öljyn poraamisen viidestä uudesta öljyesiintymästä Libyan aluevesillä noin 600 kilometrin päässä Sisilian, Maltan ja Kreikan rannikoista. Välimeren biologinen monimuotoisuus on poikkeuksellista ja se on sisämeri, jossa vesi ei merkittävästi vaihdu, joten voiko komissio vastata seuraaviin kysymyksiin:

Aikooko se tiukentaa öljynporauksen valvontaa merellä, ja jos aikoo, miten? Pitääkö se mahdollisena öljynporauksen väliaikaista kieltämistä Välimerellä? Aikooko se vaatia Libyaa ottamaan huomioon valtioiden rajat ylittävät ympäristövaikutukset?

Aikooko se ottaa käyttöön eurooppalaisen ympäristörikoksen käsitteen estääkseen vaaralliset hankkeet jäsenvaltioille kuuluvilla alueilla?

Harkitseeko se mahdollisuutta velvoittaa Euroopassa toimivat öljy-yhtiöt noudattamaan tiukkoja käytännesääntöjä, joilla suojellaan ihmisiä, ympäristöä ja Välimeren alueella ajan myötä kehittynyttä menestyksellistä yritystoimintaa?

 
  
MPphoto
 

  Günther Oettinger, komission jäsen.(DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, tämä aihe pysyy korkealla asialistallani. Keskustelimme täällä täysistunnossa aivan hiljattain, 7. heinäkuuta, viidestä keskeisestä toiminta-alueesta turvallisuuden takaamiseksi parhaalla mahdollisella tavalla offshore-toiminnassa EU:ssa ja sen lähialueilla. Tutkimme nyt, mitkä toimenpiteet ovat tarpeen ja tarkoituksenmukaisia. Tarkastukset ja valvonta ovat yksi näkökohta. Haluamme varmistaa, että EU:ssa sovelletaan johdonmukaisesti tiukimpia turvallisuusvaatimuksia. Tämä edellyttää sitä, että jäsenvaltioiden kansallisten sääntelyviranomaisten kanssa on tehtävä ja niiden on tehtävä keskenään tiivistä – tähänastista tiiviimpää – yhteistyötä. Nämä viranomaiset kantavat tällä hetkellä huomattavan vastuun ja vastaavat tarkastuksista, sääntelystä ja sen noudattamisesta.

Haluamme varmistaa, että jäsenvaltiot valvovat offshore-toimintaa yhtenäisellä tavalla, niin että valvonta on yhtä tiukkaa eri puolilla EU:ta. Nykyisen lainsäädännön nojalla myös lupien myöntäminen offshore-toiminnalle kuuluu jäsenvaltioiden vastuualueeseen. Ennen tätä kesää kehotin noudattamaan offshore-toiminnan suhteen varovaisuutta ja ottamaan tämän asian työn alle tai tekemään siitä luvanvaraista, varsinkin kun kyse on työskentelystä ääriolosuhteissa. Jotkin EU:n jäsenvaltiot, kuten Italia, ovat päättäneet noudattaa tätä ennaltaehkäisevää lähestymistapaa. Komissio ryhtyy sitten toimiin taatakseen korkeatasoisen turvallisuuden maailmanlaajuisesti. Puhumme toistaiseksi EU:n alueista, erityisesti Välimerestä. Ympäristössä on kyse yhteisestä edusta, sillä EU:n vesillä tapahtuva onnettomuus voisi vaikuttaa nopeasti tuhoisasti Välimeren etelärannikkoon tai päinvastoin. Siksi olemme ottaneet yhteyttä asiasta vastaaviin Algerian ja Libyan ministeriöihin ja ehdottaneet niille aktiivista yhteistyötä tällä alalla. Välimeren ympäristön laatu ei ole jaettavissa.

Komissio pyrkii esittämään ehdotuksen maailmanlaajuisista tiukoista turvallisuusvaatimuksista. Käymme siksi keskusteluja Yhdysvaltain viranomaisten ja kongressin kanssa ja olemme niihin yhteydessä. EU:n lainsäädäntöön pitäisi mielestäni sisältyä selvät säännöt vastuusta. Tällä alalla voidaan tehdä parannuksia, varsinkin laajentaa nykyisen ympäristölainsäädännön maantieteellistä soveltamisalaa, jotta luonnon monimuotoisuuden ja välillisen vahingon kaltaiset näkökohdat saadaan katetuksi paremmin. Direktiivi ympäristönsuojelusta rikosoikeudellisin keinoin tulee voimaan tämän vuoden lopussa. Annamme tarvittaessa lisää säädösehdotuksia.

Välimerellä toimivien yritysten menettelysäännöistä totean, että jäsenvaltiot ja me haluamme varmistaa ja meidän täytyy varmistaa, että teollisuus toteuttaa kaikki mahdolliset toimenpiteet turvallisuuden parantamiseksi, mahdollisimman tehokkaan ennaltaehkäisyn toteuttamiseksi ja katastrofeista palautumista koskevien suunnitelmien kehittämiseksi. Tämä pitäisi tehdä paitsi EU:n vesien myös kaikkien muidenkin vesien – myös EU:n naapurialueiden vesien – osalta. Meidän on tarkistettava tämä asia lupamenettelyissä ja vaadittava näyttöä siitä, että toimijalla on tekniset valmiudet hoitaa kriittiset tilanteet. Meidän on myös vaadittava näyttöä taloudellisista valmiuksista eli siitä, että toimija kykenee kantamaan pahimman mahdollisen skenaarion mukaisesta vahingosta aiheutuvat kustannukset. Tarvittaessa tätä varten voitaisiin vaatia myös pakollista vakuutusta.

Komissio esittelee muutaman viikon sisällä tiedonannon öljyn- ja kaasunporauksen turvallisuudesta offshore-alalla. Tiedonanto sisältää edellä mainittujen kaltaisia toimenpiteitä, joilla varmistetaan turvallisuuden mahdollisimman korkea taso EU:n kansalaisten ja ympäristön kannalta. Toimitamme tämän tiedonannon myös Euroopan parlamentin teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle, jossa käymme mielellämme syvällisempiä keskusteluja tästä aiheesta.

 
  
MPphoto
 

  Salvatore Iacolino (PPE).(IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, haluan tarkentaa yhtä asiaa: komission jäsenen antamat takeet on tietenkin otettu ilolla vastaan, ja minun on annettava asiasta tunnustusta. Arvoisa komission jäsen, ettekö kuitenkaan katso, että Libyan viranomaisten kanssa voitaisiin ryhtyä lisätoimiin, jotta tämä lykkäys, josta olemme puhuneet, voisi todella toteutua? Ettekö myöskään katso, että tätä tehokasta koordinointia voitaisiin kehittää entistä tehokkaammin osana Välimeren toimintasuunnitelmaa?

 
  
MPphoto
 

  Paul Rübig (PPE).(DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, mitä sellaisia kansainvälisiä välineitä meillä on käytettävissämme, joiden avulla voimme ottaa maailmanlaajuisesti käyttöön kilpailujärjestelmän ja lupamenettelyn, jotka tarjoavat kaikille yhdenvertaiset mahdollisuudet mutta tuovat myös samat riskit ja kustannukset? Olemme nähneet, että monissa lupamenettelyissä meillä ei ole enää edellytyksiä luoda tarvittavia rakenteita. Meille on siksi tärkeää, että meillä on tehokkaat ja nopeat mutta silti perusteelliset ja kunnolliset lupamenettelyt ja että meillä on myös aikaa toteuttaa hankkeita. Tämä on erittäin tärkeää.

 
  
MPphoto
 

  Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė (PPE). - (LT) Arvoisa puhemies, en voi esittää kysymystäni, mutta olen hyvin kiinnostunut edellisestä kysymyksestä. Pidän myönteisenä Euroopan komission pyrkimystä kehittää riittävä, vahvistettu lainsäädäntöjärjestelmä, joka koskee ympäristönsuojelua sekä kysymyksiä, jotka liittyvät öljyn hyödyntämiseen Euroopan unionissa.

Kysymys on varsin samantyyppinen – mitä ongelmia Välimeri kohtaa? Oma kysymykseni liittyy Itämereen ja myös kolmansiin maihin, jotka eivät kuulu Euroopan unioniin. Luotan siihen, että Euroopan unioni kykenee hoitamaan tavoitteensa itse, mutta miten turvaamme vuoropuhelun kolmansien maiden kanssa? Entä voisiko Euroopan komissio auttaa jotenkin yksittäisiä maita tekemään yhteistyötä naapurimaidensa kanssa?

 
  
MPphoto
 

  Günther Oettinger, komission jäsen.(DE) Arvoisa puhemies, kyse on ennen kaikkea siitä, että otamme käyttöön tiukimmat vaatimukset, jotka ovat teknisesti toteuttamiskelpoisia maailmanlaajuisesti, joko jäsenvaltioiden kautta tai Euroopan unionissa. Mainitsen tässä yhteydessä, että Yhdistyneellä kuningaskunnalla on tiukat vaatimukset ja runsaasti taitotietoa. Sama koskee kumppanimaatamme Norjaa. Haluamme ehdottaa tiedonannossa jäsenvaltioille, että tiukimmat vaatimukset lupien myöntämisen, toiminnan turvallisuuden, valmiussuunnittelun, henkilöstön kouluttamisen ja jatkokoulutuksen aloilla hyväksyttäisiin yleisesti sitoviksi kaikkialla EU:ssa.

Toiseksi otamme asian esiin energia-alaan liittyvissä ulkopoliittisissa suhteissamme. Olemme tehneet näin jo Libyan kanssa ja otamme tarvittaessa asian uudelleen esiin. Kaikki tämä voidaan myös liittää osaksi muita keskusteluja – keskusteluja Mustastamerestä ja Itämerestä Venäjän kaltaisten kumppanimaiden kanssa.

Kolmanneksi haluamme käyttää vaikutusvaltaamme eurooppalaisiin toimijoihin. Jos oletamme, että Shellin, Totalin tai BP:n kaltainen yhtiö asettaa itselleen vaatimuksia, joiden säädämme olevan sitovia syvänmeren porauksen alalla Euroopan unionin alueella, uskon, että samat säännöt, joita sovelletaan Pohjanmerellä ja jotka ovat siellä mahdollisia, ovat toteuttamiskelpoisia teknisesti ja taloudellisesti myös Libyassa. Toisin sanoen emme anna eurooppalaisten yhtiöiden laskea vaatimustasoaan toimiessaan muissa osissa maailmaa. Pyrimme näin varmistamaan, että eurooppalaiset yhtiöt vievät mukanaan tekniset vaatimukset, joita ne pitävät mahdollisina Euroopassa, ja osallistuvat siten Välimeren ja muiden alueiden suojeluun.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (EN) Kysymyksiin nro 28–32 vastataan kirjallisesti. Pahoittelen asiaa. Kuten sanoin alussa, aikataulumme on tänä iltana kiireinen. Siirrymme nyt komission jäsen Geoghegan-Quinnille esitettäviin kysymyksiin. Aloitamme jäsen Tsoukalasin kysymyksestä nro 33. Uskon, että ehdimme käsitellä ainakin kysymyksen nro 35. Katsomme sitten, miten jatkamme.

 
  
  

Ioannis A. Tsoukalasin kysymys nro 33 (H-0401/10):

Aihe: EU:n tutkimuksen rahoitusjärjestelmää muutettava perinpohjaisesti

EU:n tutkimusrahoituksen monimutkaiset, aikaavievät hakumenettelyt eivät lainkaan houkuttele tutkijoita. Komission äskettäiset ilmoitukset tutkimuksen puiteohjelman yksinkertaistamisesta näyttävät perustuvan asteittaisen kehittämisen periaatteeseen. Olisi kuitenkin uudistettava perinpohjaisesti menettelyjä, joilla EU suunnittelee, rahoittaa ja hallinnoi tutkimusta.

Miten komissio aikoo yksinkertaistaa tutkimuksen puiteohjelman rahoitusta? Mikä on sen kanta rahoituksen sitomiseen tuloksiin? Miten se arvioi mahdollisuutta luoda yhtenäinen hallinnollinen ja logistinen toimintakehys sekä EU:n että kansallisella tasolla? Mihin konkreettisiin toimenpiteisiin komissio aikoo ryhtyä edistääkseen suuren riskin sisältävää tutkimusta Euroopassa? Mitä se aikoo tehdä lopettaakseen jatkuvan aivovuodon?

 
  
MPphoto
 

  Máire Geoghegan-Quinn, komission jäsen.(EN) Arvoisa puhemies, komissio hyväksyi tämän vuoden huhtikuussa tutkimuksen puiteohjelmien täytäntöönpanon yksinkertaistamista koskevan tiedonannon. Se ehdotti useita toimenpiteitä, joihin kuului paitsi asteittaista kehittämistä myös perusteellisia muutoksia, jotka edellyttävät EU:n tutkimuksen oikeusperustan tarkistamista ja uuden tasapainon löytämistä luottamuksen ja valvonnan sekä riskin ottamisen ja riskien välttämisen välillä.

Yksi komission esittämistä vaihtoehdoista, joista se haluaa jatkaa keskustelua muiden toimielinten ja sidosryhmien kanssa, koskee siirtymistä tulosperusteiseen lähestymistapaan, jossa koko hankkeen tuki maksetaan kertasummana. Tämä lähestymistapa poistaisi velvoitteen laatia yksityiskohtaisia kustannusselvityksiä, sillä hankkeille maksettaisiin kertamaksuja ja maksujen suorittaminen kytkettäisiin yksinomaan ilmoituksiin tieteellisestä teknisestä edistyksestä. Komissio on kuitenkin tietoinen siitä, että tällaiseen lähestymistapaan liittyy mahdollisia haittapuolia, kuten pitkät neuvottelumenettelyt, ja että eri sidosryhmät suhtautuvat siihen eri tavoin.

Siksi komissio ehdottaa, että kaikkia täytäntöönpanoon liittyviä yksityiskohtia ja mahdollisia vaikutuksia tarkastellaan perusteellisesti ennen konkreettisten säädösehdotusten antamista. Seitsemännessä puiteohjelmassa keskimääräinen käsittelyaika on noin 340 päivää eli noin kuukauden vähemmän kuin kuudennessa puiteohjelmassa. Vaikka komissio tunnustaakin, että keskeisiä prosesseja olisi hyvä vielä nopeuttaa, kansallisten rahoittajien vertailuanalyysi osoittaa, että monitahoisuudeltaan vertailukelpoisten hankkeiden kohdalla noin vuoden pituinen käsittelyaika ei ole lainkaan epätavallinen.

Pitkällä aikavälillä tavoitteena on yhdenmukaistaa jäsenvaltioiden ja EU:n tutkimusrahoitusjärjestelmien hallintoa eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) luomiseksi. Komissio jakaa tämän tavoitteen. Kuudennessa ja seitsemännessä puiteohjelmassa tätä tavoitetta edistetään ERA-NET-hankkeilla, ja yhteiset ohjelma-aloitteet tuovat lisää edistystä.

Seuraava vaihe eli ulkoisen rahoituksen yhteisiä periaatteita eurooppalaisella tutkimusalueella käsittelevä sidosryhmien foorumi perustettiin hiljattain. Suuren riskin ja suuren tuoton hankkeita odotetaan erityisesti IDEAS-erityisohjelmassa, jonka Euroopan tutkimusneuvosto toteuttaa. Alustavat analyysit osoittavat, että Euroopan tutkimusneuvoston suunnittelema valintaprosessi onnistuu haastamaan näiden suuren riskin ja suuren tuoton hankkeiden rahoituksen.

Marie Curie -toimet ovat keskeinen väline tutkijoiden aivovuotoa koskevan jatkuvan suuntauksen kääntämiseksi. Marie Curie -toimilla on luotu vuodesta 1994 lähtien Eurooppaan noin 50 000 uutta tutkijanpaikkaa houkuttelevin palkoin. Marie Curie -toimien kokonaismäärärahat ovat seitsemännessä puiteohjelmassa 4,7 miljardia euroa, ja toimien turvin noin 50 000 tutkijaa, joista 10 000 on väitöskirjan tekijöitä, hankkii innovatiivista osaamista, joka parantaa heidän uranäkymiään sekä julkisella että yksityisellä sektorilla ja valmistaa heitä tulevaisuuden töihin.

Lisäksi Marie Curie -paluurahoitusta on uudistettu ja yksinkertaistettu: se on uran sopeuttamiseen tähtäävä rahoitustoimenpide, jolla puututaan nimenomaan aivovuotoa koskevaan ongelmaan.

 
  
MPphoto
 

  Ioannis A. Tsoukalas (PPE). - (EL) Arvoisa puhemies, kiitän komission jäsentä vastauksesta. Kysymykseni tarkoituksena oli kiinnittää huomiota siihen, että mahtipontisista ja korkealentoisista suunnitelmistaan huolimatta EU ei ole vieläkään saavuttanut aivan aluksi asettamiaan Lissabonin tavoitteita. Tämän seurauksena Aasian ja Tyynenmeren maiden osuus bibliometriikan markkinoista on tänä vuonna 30 prosenttia ja Yhdysvaltojen osuus 28 prosenttia, kun taas EU pitää perää.

Ehkäpä tiukkoja vaatimuksia, joita komission jäsen Oettinger vaati porauksille, pitäisi soveltaa myös tutkimukseen.

 
  
MPphoto
 

  Paul Rübig (PPE).(DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, tutkimuksen rahoituskehyksestä on käyty viime aikoina kiivasta keskustelua ITER-hankkeen valossa. Tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman sekä kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman leikkauksista käydään erittäin kiivasta keskustelua, ja parlamentin kaikki ryhmät vastustavat tämän alan leikkauksia. Uskotteko, että ITER-hankkeelle on tulossa uusi rahoituskehys, josta neuvotellaan uudelleen myös kansainvälisesti?

 
  
MPphoto
 

  Silvia-Adriana Ţicău (S&D).(RO) Arvoisa puhemies, kysymykseni koskee sitä, että tutkimusrahoituksesta kohdennettaisiin tietty osuus, vaikkapa 15 prosenttia, pk-yritysten väliseen kilpailuun, koska pk-yrityksillä ei usein ole mahdollisuutta saada osarahoitusta tai kilpailla osarahoituksesta suuryritysten kanssa. Haluan myös kysyä teiltä, harkitsetteko eri tutkimusrahoituslähteitä koskevien yhteisten sääntöjen laatimista, niin että yliopistot voisivat saada näitä varoja helpommin käyttöönsä.

 
  
MPphoto
 

  Máire Geoghegan-Quinn, komission jäsen.(EN) Arvoisa puhemies, kiitän parlamentin jäseniä heidän esittämistään kysymyksistä. Itse asiassa yksi heistä – viimeinen heistä – esittää näin ollen kaksi kysymystä. Jos kyseinen jäsen sen hyväksyy, vastaan siinä vaiheessa.

On tärkeää korostaa sitä poliittista seikkaa, että me tarvitsemme todella toimielinten välisen sopimuksen EU:n tutkimusohjelmien toiminnasta. Teemme siksi hyvin tiivistä yhteistyötä parlamentin kahden asiaankuuluvan valiokunnan – teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan sekä talousarvion valvontavaliokunnan – ja tilintarkastustuomioistuimen kanssa luodaksemme näitä hyvin tärkeitä asioita koskevaa yhteistä politiikkaa.

EU:n tutkimusohjelmien toimintaa ohjaavien sääntöjen on oltava selkeitä ja, mikä tärkeintä, johdonmukaisia. Tutkimusohjelmista rahoitusta hakevien tahojen – olivatpa ne kolmannen asteen koulutuslaitoksia, tutkimuskeskuksia tai yksityisen sektorin yrityksiä – on tiedettävä tarkkaan ja hyvin käytännönläheisellä tavalla, miten EU:n tutkimusrahoitusta saaneet aloitteet toimivat.

Siksi noudatamme komissiossa yksinkertaistamis- ja viestintäpolitiikkaa, josta neuvotellaan ja keskustellaan nyt hyvin tiiviisti, koska ymmärrämme, että meidän on yksinkertaistettava tämän alan politiikkaa vielä enemmän. Näiden ohjelmien yksinkertaistaminen on meille – minulle ja koko komissiolle – tärkeä poliittinen tavoite, ja meidän on työskenneltävä hyvin selvällä ja määrätietoisella tavalla yhteistyössä parlamentin kanssa voidaksemme yksinkertaistaa politiikkaa entisestään.

ITER-hanketta koskevaan kysymykseen vastaan, että kyseessä on ongelma, joka on tietyllä tavalla piinannut meitä – eikä vain tätä komissiota vaan myös edellistä komissiota. Se on kysymys, joka edellyttää kokonaisvaltaista vastausta. Komissio on laatinut ehdotuksen. Siitä keskustellaan parhaillaan. Olen varsin tietoinen parlamentin ajatuksista, jotka liittyvät siihen, mistä ITER-hankkeeseen liittyvä rahoitus tulee. Kyseessä on kuitenkin uraauurtava hanke, joka voi onnistuessaan tuottaa uskomattomia hyötyjä paitsi Euroopalle myös koko maailmalle. Kuten tiedätte, se on myös hanke, joka ei koske pelkästään EU:ta vaan jossa meillä on kansainvälisiä kumppaneita.

Teemme siis huolellisesti, lujasti ja johdonmukaisesti työtä kansainvälisten kumppaniemme kanssa viedäksemme tätä hanketta eteenpäin. En epäile lainkaan, ettemmekö voisi luottaa tässä yhteistyöhönne ja tukeenne.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (EN) Kuten olen sanonut alusta asti, meillä on tiukka aikataulu. Siirryn siksi klo 20.15 komission jäsen Hahnille esitettäviin kysymyksiin. Hyvä jäsen Kelly, pelkäänpä, ettemme ehdi käsitellä kysymystänne nro 36 emmekä sen jälkeen tulevia kysymyksiä nro 37, 38, 39, 40 ja 41.

 
  
  

Georgios Papanikolaoun kysymys nro 34 (H-0407/10):

Aihe: Euroopan tutkimusneuvoston toiminnan arviointi

Euroopan tutkimusneuvoston toiminta käynnistettiin virallisesti Berliinissä 27. helmikuuta 2007. Tutkimusneuvoston perustavoitteena on rahoittaa huippututkimusohjelmia, sen budjetti on 7,5 miljardia euroa vuoteen 2013 saakka ja se sisältyy tutkimuksen seitsemänteen puiteohjelmaan. Tämän aloitteen tärkeimpänä tavoitteena on edistää keksinnöllisyyttä – ja tuottaa lopulta uusia tuotteita ja palveluita – ja varmistaa, että EU:n talous säilyy kansainvälisesti kilpailukykyisenä.

Kysyn komissiolta seuraavaa: Kun otetaan huomioon, että Euroopan tutkimusneuvosto on ollut toiminnassa jo kolmen vuoden ajan, mitä konkreettisia tuloksia sen avulla on saavutettu Euroopan kilpailukyvyn parantamiseksi? Onko keksinnöllisyyden ja innovaatioiden määrän havaittu kasvaneen EU:ssa tutkimusneuvoston toiminnan ansiosta?

 
  
MPphoto
 

  Máire Geoghegan-Quinn, komission jäsen.(EN) Arvoisa puhemies, Eurooppa 2020 -strategian tarkoituksena on synnyttää älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua. Euroopan tutkimusneuvostolla (ERC) on osansa kaikkien kolmen tavoitteen saavuttamisessa. Älykäs kasvu tarkoittaa ilmeisimmin osaamiseen ja innovointiin perustuvan talouden kehittämistä. Tämä edellyttää sitä, että meidän on vahvistettava innovointiketjun jokaista lenkkiä korkealentoisesta tutkimuksesta kaupallistamiseen.

Euroopan unionin tulevan vaurauden kannalta keskeistä on sen ideoiden laatu ja kyky muuntaa ideat tuotteiksi, prosesseiksi ja palveluiksi, joita ihmiset eri puolilla maailmaa haluavat ostaa.

Innovaatiounionin luomisen ensimmäisenä edellytyksenä on tietopohjan parantaminen ja huippuosaamisen edistäminen, mitä juuri ERC jo tekeekin.

ERC on saanut huomattavan lyhyessä ajassa maailmanlaajuisesti tunnustusta maailmanluokan tutkimusrahoituslaitoksena. Asia pantiin merkille riippumattomassa tutkimuksessa, jonka kuuden arvovaltaisen asiantuntijan muodostama raati teki heinäkuussa 2009, ja vaikka ensimmäiset hankkeet alkoivatkin vasta vuoden 2008 jälkipuolella, monet osoittavat jo hyvin lupaavia ja hyödyntämiskelpoisia tuloksia.

Esimerkiksi Lontoon Imperial Collegen tutkijat julkaisivat uraauurtavia tuloksia laboratorioissa kasvatettujen luumaisten materiaalien laadusta. Näitä materiaaleja voidaan istuttaa oikeisiin luihin, ja ne auttavat luita parantumaan. Tutkijat ovat perustaneet uuden yrityksen, joka kehittää bioaktiivisia materiaaleja, joita voidaan käyttää luusiirteiden sijasta luusairauksien ja vakavien murtumien hoidossa.

Frankfurtin yliopiston tutkimusryhmä julkaisi merkittäviä tuloksia, jotka osoittivat, miten verenkiertoa voidaan parantaa estämällä geenin tiettyjen fragmenttien toiminta. Tällä on valtavat käyttömahdollisuudet sydänkohtauksen uusissa hoitomuodoissa, ja tutkijat ovat hakeneet menetelmälleen patenttia.

Siispä hankkeet, joiden tarkoituksena on vastata tieteen perustavanlaatuisiin kysymyksiin, tuottavat täysin uusia ideoita, jotka lisäävät innovointia ja joita myös yhteiskunnan suuriin haasteisiin vastaaminen edellyttää.

Viimeisenä muttei vähäisimpänä mainitsen sen, että ERC on myös onnistunut toimimaan kansallisten innovointijärjestelmien kilpailukyvyn vertailukohtana. Se on jouduttanut merkittävällä tavalla kansallisten rahoitusjärjestelmien uudistamista monissa maissa, kuten Ranskassa, Puolassa, Portugalissa ja Ruotsissa. Asettamalla vertailuesimerkkejä huipputason osaamisesta vertaisarvioinnissaan ja rahoittamassaan tutkimuksessa ERC lisää EU:n kärkitutkimuksen arvostusta, näkyvyyttä ja houkuttelevuutta.

 
  
MPphoto
 

  Georgios Papanikolaou (PPE).(EL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, kiitos vastauksestanne. Tutkimus on todellakin suorassa yhteydessä innovointiin, ja innovointi on puolestaan kasvun edellytys. Haluan sanomanne perustella esittää teille seuraavan kysymyksen. Jos muistan oikein, viittasitte Lontooseen, Puolaan ja Ruotsiin, mutta Etelä-Euroopan maista mainitsitte vain Portugalin.

Onko uusista lupaavista ideoista ja yhteisön tutkimusrahoituksen käytöstä saatavilla enemmän erityisesti Etelä-Euroopan maihin liittyvää tietoa? Ottaen huomioon sen, että näiden maiden indikaattorit ovat hyvin matalat, painotammeko kasvua? Viittaan tietenkin Kreikkaan, Espanjaan ja muihin Etelä-Euroopan maihin.

 
  
MPphoto
 

  Máire Geoghegan-Quinn, komission jäsen.(EN) Arvoisa puhemies, hyvä parlamentin jäsen, minulla ei ole pyytämiänne tietoja Etelä-Euroopan maista. Totean kuitenkin, että Euroopan tutkimusneuvosto vastaa hakemuksiin pelkästään huippuosaamisen perusteella. Se ei kiinnitä huomiota siihen, mistä maasta tai tutkimuslaitoksesta on kyse – nämä asiat eivät vaikuta sen vastaukseen eivätkä sen rahoituksen myöntämistä koskevaan päätökseen. Se tarkastelee asioita yksinomaan huippuosaamisen näkökulmasta.

Uskon ERC:n nousseen kansainväliseen maineeseen hyvin nopeasti juuri tästä syystä: siksi, että sen päätösten tunnustetaan perustuvan puhtaasti huippuosaamiseen. Tämä on asia, jota meidän on edistettävä ja kehitettävä edelleen. ERC:n pitäisi myös jatkaa yhteistyötään eurooppalaisten yritysten kanssa.

Haluan kertoa, että ERC ottaa ensi vuonna käyttöön idean toteutettavuuden osoittamiseen (proof of concept) liittyvän rahoitusmahdollisuuden, jonka tarkoituksena on kuroa umpeen rahoituskuilu innovointiprosessin varhaisvaiheessa, jossa esimerkiksi potentiaalisen kaupallisen tuotteen toteutettavuus on varmistettava testien tai prototyyppien avulla, taikka määrittämällä sopivat markkinat tai luomalla suojattavissa olevia teollis- ja tekijänoikeuksia. ERC:tä on ehdottomasti hyvin tärkeää kannustaa kehittämään alaa ja käynnistämään tällä tavoin muutoksia koko maailmassa.

On myös kiinnostavaa huomata, että monet jäsenvaltiot, myös eteläiset jäsenvaltiot, tarkastelevat nyt ERC:n toimintamallia harkitessaan mahdollisuutta perustaa itse tutkimusneuvosto omalle alueelleen.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. – (EN) Pat the Cope Gallagherin kysymys nro 35 (H-0409/10):

Aihe: Pk-yritysten osallistuminen EU:n tutkimusohjelmiin

Mitä komissio tekee lisätäkseen pienten ja keskisuurten yritysten osallistumista EU:n tutkimusohjelmiin?

 
  
MPphoto
 

  Máire Geoghegan-Quinn, komission jäsen.(EN) Arvoisa puhemies, komissio on sitoutunut lisäämään pk-yritysten osallistumista EU:n tutkimusohjelmiin ja viime kädessä auttamaan niitä tuomaan innovointityönsä hedelmät markkinoille. Tämä on komissiolle tärkeä tavoite ja pysyy sellaisena komission toimikauden loppuun asti.

Ensinnäkin komissio on päättänyt helpottaa mahdollisimman paljon pk-yritysten osallistumista ohjelmiin yksinkertaistamalla menettelyjä mahdollisimman paljon ja turvaten samalla tietenkin moitteettoman varainhoidon. Tältä osin on jo tehty monia konkreettisia asioita, esimerkiksi vähennetty tarkastustodistusten tarvetta, vähennetty etukäteen tehtäviä taloudellisten edellytysten tarkistuksia ja suojatoimenpiteitä ja kevennetty hankeraportointia. Lisää on kuitenkin vielä tehtävä.

Komissio on julkistanut yksinkertaistamista koskevan tiedonannon, joka toimitettiin muodollisesti parlamentille ja neuvostolle tämän vuoden huhtikuun 29. päivänä ja jossa ehdotetaan useita uusia lyhyen ja pitkän aikavälin toimenpiteitä, kuten kertamaksujen käyttöönottoa pk-yritysten omistaja-johtajien henkilöstökustannusten kattamiseksi.

Komissio vie näitä toimenpiteitä eteenpäin mahdollisimman nopeasti ja ehdottaa tarvittaessa muutoksia lainsäädäntökehykseen.

Toiseksi komissio on ottanut viimeisimmässä, viime heinäkuun 20. päivänä julkaistussa seitsemännessä puiteohjelmassa käyttöön useita erityisesti pk-yrityksiin kohdistuvia toimenpiteitä, kuten korvamerkittyjä määrärahoja.

Pk-yritysten budjettiosuuden ennustetaan kasvavan niin, että se on nykyisten 14,7 prosentin sijaan 15,7 prosenttia yhteistyöohjelmasta. Tämä ylittäisi hieman puiteohjelmalainsäädännössä asetetun 15 prosentin tavoitteen. Parantamisen varaa on tietenkin edelleen, ja komissio seuraa jatkossakin tiiviisti näiden uusien toimenpiteiden etenemistä.

Kolmanneksi pk-yrityksiä tuetaan myös Eurostars-aloitteella. Se on Eurekan kanssa toteutettava yhteinen tutkimus- ja kehitysohjelma, johon osallistuu 26 jäsenvaltiota ja kuusi assosioitunutta maata. Sen kohteena ovat tutkimus- ja kehitystyötä tekevät pk-yritykset, ja siinä keskitytään hankkeisiin, jotka ovat lähellä kaupallistamisvaihetta.

Neljänneksi on mainittava kilpailukyky- ja innovointiohjelman yhteydessä vuonna 2008 perustettu Yritys-Eurooppa-verkosto, joka tarjoaa palveluja pk-yrityksille ja edistää niiden osallistumista seitsemänteen puiteohjelmaan.

Tarkemmin sanottuna tämä verkosto auttaa pk-yrityksiä yhdessä kansallisten yhteyspisteiden kanssa ja täydentäen niiden työtä. Se tarjoaa tukea tiedotukseen, voimavarojen kehittämiseen seitsemänteen puiteohjelmaan osallistumista varten, uusien pk-yritysten ja seitsemättä puiteohjelmaa koskevien ehdotusten osallistumiseen, kumppanien etsimiseen, pk-yrityksille suunnattuihin yhteisiin toimiin ja kuulemisten järjestämiseen pk-yrityksiin liittyvien ehdotuspyyntöjen aiheiden sisällyttämiseksi työohjelmiin.

Odotuksena on, että seitsemännen puiteohjelman päättyessä 20 000 pk-yritystä on hyötynyt suoraan ohjelmasta näiden toimenpiteiden ja toimien välityksellä.

Lopuksi mainitsen, että erityisesti pk-yrityksille suunnitellun verkko-opiskelufoorumin on määrä aueta verkossa vuonna 2011. Sen tavoitteena on helpottaa pk-yritysten osallistumista tutkimus- ja kehityshankkeisiin ja edistää tulosten hyödyntämistä tarjoamalla verkossa maksutonta koulutusta ja räätälöityjä tietoja sekä käyttöön viestintäfoorumin.

 
  
MPphoto
 

  Pat the Cope Gallagher (ALDE).(GA) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, kiitos kattavasta vastauksestanne. Pienyritykset ovat EU:n talouden selkäranka. Kuten tiedätte, tämän sektorin tukeminen on äärimmäisen tärkeää, jotta Euroopan unionin taloudellista tilannetta voidaan tulevaisuudessa parantaa.

Eurooppa 2020 -strategiassa tutkimus ja yrittäjyys otetaan EU:n taloudellisten strategioiden ytimeksi.

Eikö kuitenkin ole totta, että tämä on erityisen tärkeää pk-yritysten osallistumisen lisäämiseksi tutkimuksen ja teknologian kehittämisen seitsemänteen puiteohjelmaan? Haluan siksi kysyä komission jäseneltä, mitä muuta Euroopan komissio voi tehdä parantaakseen tämän sektorin mahdollisuuksia saada rahoitusta Euroopan unionin vuotuisista tutkimusohjelmista.

 
  
MPphoto
 

  Brian Crowley (ALDE).(EN) Arvoisa puhemies, silmääni pistää heti kolme seikkaa: tutkimuslähtöisten ohjelmien uusista tuotteista 90 prosenttia tulee pk-yrityksistä. Silti yksi pk-yritysten suurimmista ongelmista liittyy teollis- ja tekijäoikeuksien suojaamiseen.

Onko tämän epäkohdan korjaamiseksi suunnitelmia, tai koordinoidaanko pääosastonne ja muiden pääosastojen toimintaa ongelman ratkaisemiseksi? Toiseksi kysyn, pidättekö myös kvanttifysiikan ja tiedon taltiointiteknologian uusia aloja uusina tutkimus- ja kehitysrahoituksen mahdollisina kohteina?

 
  
MPphoto
 

  Seán Kelly (PPE).(EN) Arvoisa puhemies, ensinnäkin katson, että komission jäsen olisi voinut vastata kysymykseeni, mutta asia ei ole minulle ongelma, sillä se liittyy tähän.

Se tuli odotettua nopeammin.

Kysymykseni on seuraava: kun tarkastelemme tekemäänne hienoa työtä ja pyrkimystänne hoitaa työtehtävänne kunnolla, missä mielestänne piilevät pikavoitot tulosten saavuttamisen kannalta, niin että ihmiset voivat huomata työstänne olevan hyötyä ja että voimme luoda työpaikkoja ja uusia toimialoja?

 
  
MPphoto
 

  Máire Geoghegan-Quinn, komission jäsen.(GA) Arvoisa puhemies, haluan aivan aluksi sanoa jäsen Gallagherille olevani iloinen siitä, että hän tarjosi minulle tilaisuuden vastata ensimmäisellä kyselytunnillani parlamentissa kysymykseen äidinkielelläni.

Tutkimuksen toimeenpanoviraston, josta tuli täysin itsenäinen kesäkuussa 2009, odotetaan nopeuttavan ja tehostavan päätöksentekoprosessia merkittävästi ja parantavan toimialaansa kuuluvia puiteohjelman palveluja. Tämä koskee tietenkin erityisesti pk-yritysten vaikutusmahdollisuuksien parantamiseen tähtäävää ohjelmaa.

Vuoden 2011 yhteistyöohjelmissa on otettu käyttöön uutta erityistä politiikkaa, jonka pitäisi houkutella pk-yrityksiä ja niiden tutkimuskumppaneita osallistumaan. Näiden politiikkojen etenemistä seurataan tiiviisti ja toimia jatketaan vuosien 2012 ja 2013 ohjelmissa.

Muita mahdollisia keinoja yksinkertaistaa sääntöjä ja menettelyjä esitetään 30. huhtikuuta annetussa yksinkertaistamista koskevassa tiedonannossa – mainitsinkin tämän jo hetki sitten. Tiettyjä toimintatapoja voidaan alkaa soveltaa välittömästi nykyisessä lainsäädäntö- ja sääntelykehyksessä, joka tunnetaan nimellä "Research Participant Portal". Se voidaan esimerkiksi ottaa käyttöön, ammattien rakennetta ja ajoitusta voidaan parantaa ja yhteenliittymiä voidaan uudistaa koko huomioon ottaen.

Komissio tarkastelee itse parhaillaan toista toimintatapakokonaisuutta, kuten komission sääntöihin tehtäviä mahdollisia muutoksia, jotka mahdollistaisivat laajemmat keskimääräiset henkilöstökustannukset, yhteisten periaatteiden käyttöä tarkkojen sääntöjen sijaan sekä korkotilejä koskevien sääntöjen tarkistamista.

(EN) Jäsen Crowley oli tietenkin oikeassa puhuessaan uusien, tuotannolliseen käyttöön tulevien hankkeiden suuresta määrästä ja sanoessaan, että monet pk-yritysten kohtaamat ongelmat liittyvät teollis- ja tekijänoikeuksiin.

Johdan komission jäsenten innovaatioryhmää, ja yksi kollegoistani, komission jäsen Barnier, on erityisen kiinnostunut koko tästä alasta. Olemme tehneet erittäin tiivistä yhteistyötä – minkä toivon teidän huomaavan, kun innovaatiopolitiikan lippulaiva julkaistaan lokakuun alussa – löytääksemme ratkaisuja moniin ongelmiin, joita pk-yritykset ja muut kohtaavat ja jotka liittyvät erityisesti teollis- ja tekijänoikeuksiin.

Tiedon taltiointiteknologiasta totean, että kuten sanoitte, hyödynnettäviä mahdollisuuksia on paljon, ja monet yksityisyritykset katsovatkin tämän olevan niille mahdollisuus tarttua näihin tilaisuuksiin. Kun innovaatiopolitiikan lippulaiva julkaistaan, haluaisimme nähdä komission yrittävän todella esittää rohkeita ehdotuksia, joista on tietenkin sitten keskusteltava, kuten tiedämme, ja joissa puututtaisiin avoimesti näihin kysymyksiin, ongelmiin ja esteisiin.

Toivon, että tällaisista kysymyksistä kiinnostuneet yritykset huomaavat, että komissio on valmis reagoimaan myönteisellä tavalla. Tarvitsemme niitä mukaan tukemaan meitä.

Jäsen Kelly mainitsi pikavoitot ja tulosten saavuttamisen. Tulosten suhteen pikavoitot tulevat innovaatiopolitiikan lippulaivasta. Uskon teidän huomaavan, että sen yhteydessä käsitellään muun muassa standardien, sääntöjen, teollis- ja tekijänoikeuksien sekä patenttien kaltaisia kysymyksiä. Uskon, että kun lippulaivapolitiikka julkaistaan, huomaatte, että olemme tarttuneet kaikkiin kysymyksiin – myös riskipääomaan, jonka saaminen on tällä hetkellä hyvin vaikeaa monille pienyrityksille – joista olemme keskustelleet tutkimuskeskusten, yliopistojen, julkisten yhtiöiden ja yksityisyritysten sekä Euroopan parlamentin jäsenten kanssa käsitellessämme sitä, mitä lippulaivan pitäisi sisältää.

Asioita ei kuitenkaan ratkaista ehdottamalla politiikkaa. Meidän on seurattava sitä, meidän on tuettava sitä ja meidän on varmistettava, että ne, jotka hyödyntävät kyseisiä toimintatapoja, ovat valmiita olemaan meihin yhteydessä, mikä tarkoittaa tietenkin suuressa määrin myös Euroopan parlamentin jäseniä.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. (EN) Bernd Posseltin kysymys nro 42 (H-0400/10):

Aihe: Tonavan aluetta koskeva strategia ja Euroregio-alueet

Millainen merkitys Tonavan aluetta koskevalla strategialla on Baijerin ja Itävallan Tšekin tasavallan kanssa tekemässä yhteistyössä, ja millainen on kulttuurin ja matkailualan tilanne asianomaisten Euroregio-alueiden EU-tukien saannissa?

 
  
MPphoto
 

  Johannes Hahn, komission jäsen.(DE) Arvoisa puhemies, kiitos kysymyksestä. Baijerin ja Itävallan sekä Tšekin tasavallan väliset kumppanuusnäkymät ovat todella erinomainen tilaisuus kehittää edelleen tätä aluetta, jolla kaiken kaikkiaan asuu viisi miljoonaa ihmistä. Erityisesti kulttuuri- ja matkailupoliittiset tekijät voivat olla merkittävässä osassa tehtäessä tätä Euroregio-aluetta tunnetuksi. Tällä alueella on erityinen osa Tonavan-strategiassa, ja sitä on jo kuultu strategiaa laadittaessa. Matkailuun alueella on kiinnitetty erityisen suurta huomiota. Lisäksi on esitetty mielenkiintoisia ehdotuksia, jotka liittyvät kulttuuriyhteistyön alaan, esimerkiksi kulttuurien väliseen vuoropuheluun.

Näiden alueiden tukemisesta totean, että Tšekin tasavallalla, Itävallalla ja Baijerilla on useita tätä aluetta koskevia yhteistyöohjelmia, joille on myönnetty tällä kaudella tukea lähes 430 miljoonaa euroa. Tämä on suuri summa, ja nyt kyseisten alueiden on hyödynnettävä se parhaalla mahdollisella tavalla. Ajatus EGCC-rakenteen luomisesta lähitulevaisuudessa on mielestäni hyvä keino laajentaa tätä rajat ylittävää yhteistyötä.

 
  
MPphoto
 

  Bernd Posselt (PPE).(DE) Arvoisa puhemies, kiitän komission jäsentä suuresti erittäin hyvästä vastauksesta. Esiin on noussut uusi asia: Plzeň valitaan todennäköisesti Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2015. Haluan vain kysyä, voidaanko myös Euroregio-alueen kulttuurista ulottuvuutta nimenomaisesti vahvistaa ja pidättekö Euroregio-aluetta oikeana foorumina tällaiselle toiminnalle.

 
  
MPphoto
 

  Johannes Hahn, komission jäsen. (DE) Arvoisa puhemies, hyvä parlamentin jäsen, kyllä, ehdottomasti. Olen täysin vakuuttunut siitä, että erityisesti kulttuuriyhteistyö edellyttää rajat ylittävää alueellista yhteistyötä, koska kulttuurimaailma ylittää alueiden hallinnolliset rajat. Mielestäni olisi siksi erittäin hyvä, jos tämä otettaisiin yhdeksi Tonava–Vltava-Euroregio-alueen alueellisen yhteistyön painopisteeksi. Plzeňin valitseminen Euroopan kulttuuripääkaupungiksi onkin ylimääräinen kannustin, jota voidaan pitää vain hyvänä asiana.

 
  
  

Brian Crowleyn kysymys nro 43 (H-0412/10):

Aihe: Irlannin hallituksen jättämä tulvakatastrofiapuhakemus

Irlannin hallitus on jättänyt tammikuussa 2010 komissiolle hakemuksen tulvakatastrofiavun saamiseksi Euroopan solidaarisuusrahastosta. Missä vaiheessa hakemuksen käsittely on?

 
  
MPphoto
 

  Johannes Hahn, komission jäsen. (DE) Arvoisa puhemies, hyvä parlamentin jäsen, voin ilokseni kertoa teille, että komissio antoi muutama päivä sitten asiasta myöntävän lausunnon, jossa ehdotetaan hieman yli 13 miljoonan euron taloudellista tukea. Sanoin "ehdotetaan" siksi, että kuten tiedätte, ehdotukselle tarvitaan nyt paitsi parlamentin myös neuvoston hyväksyntä.

Jos sallitte, kerron hyvin lyhyesti, mitä oikein tapahtui. Ensimmäinen vahinko tapahtui ja siitä ilmoitettiin 19. marraskuuta 2009. Hakemus vastaanotettiin viimeisenä mahdollisena päivänä eli 27. tammikuuta 2010, toisin sanoen juuri ennen kymmenen viikon määräajan päättymistä. Tämän jälkeen oli tehtävä useita tiedusteluja. Siispä komissio lähetti 24. maaliskuuta Irlannin viranomaisille kyselyn, johon vastattiin asianmukaisesti 15. kesäkuuta. Ongelmana oli se, ettei kokonaisvahinko ylittänyt kansalliselle katastrofille asetettua rajaa. Siksi oli selvitettävä, voitaisiinko se luokitella alueelliseksi katastrofiksi. Tämä edellytti lisää tutkimuksia ja arviointeja, jotka on nyt tehty.

Kuten sanoin, tutkimukset ovat johtaneet myönteiseen lopputulokseen. Esitimme 14. syyskuuta tämän ehdotuksen, jonka nojalla – jos parlamentti ja neuvosto hyväksyvät sen – Euroopan unioni myöntää hieman yli 13 miljoonan euron tuen, jolla katetaan julkiselle sektorille tästä katastrofista aiheutuneet kustannukset.

 
  
MPphoto
 

  Brian Crowley (ALDE).(EN) Arvoisa puhemies, minäkin haluan kiittää komission jäsentä hänen vastauksestaan. Vahingon aiheuttamat jatkuvat kustannukset ovat mielestäni yksi suurimmista ongelmista, sillä pian marraskuun tulvan syntymisen ja käsittelyn jälkeen syntyi uusia tulvia. Kotikaupungissani Bandonissa, jossa asuu 5 000 henkeä, on edelleen 19 yritystä, jotka eivät ole voineet jatkaa toimintaansa tulvan aiheuttamien ongelmien ja niiden kärsimän vahingon vuoksi. Siksi meidän pitäisi kenties tarkastella pitkän aikavälin hallintasuunnitelmia siinä missä välittömästi maksettavaa tukeakin.

 
  
MPphoto
 

  Seán Kelly (PPE).(EN) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, kiitos vastauksesta sekä rahoituksesta, jota myönsitte, vaikkei kansallinen kynnys ylittynytkään.

Voisitteko tästä syystä harkita kansallisen kynnyksen kriteerien muuttamista, sillä kun jokaiseen maahan sovelletaan samoja kriteerejä, pienen maan tilanne poikkeaa tietenkin suuresti suuremman maan tilanteesta katastrofista riippuen?

 
  
MPphoto
 

  Pat the Cope Gallagher (ALDE).(EN) Arvoisa puhemies, haluan vain kiittää komission jäsentä, hänen edeltäjäänsä ja hänen virkamiehiään, jotka ovat tehneet varsin tiivistä yhteistyötä Irlannin viranomaisten kanssa sekä Brysselissä että Dublinissa ja erityisesti Irlannin valtiovarainministerin kanssa, joka – kuten sanoitte – lähetti hakemuksen lähes viime tingassa.

Vaikka kyse on pienestä tuesta, arvostamme sitä suuresti: kyse on 30 miljoonasta, joita emme olisi ehkä saaneet. Toivon kuitenkin, että ehdotatte kollegoillenne kynnyksen muuttamista, sillä Irlannissa kynnys on lähes miljardin, mistä jäämme tietenkin kauaksi.

 
  
MPphoto
 

  Johannes Hahn, komission jäsen.(DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, kiitos antamastanne tunnustuksesta. Olen erityisen iloinen voidessani välittää viestinne kollegoilleni, jotka ovat tehneet asian parissa kovasti työtä. Solidaarisuusrahaston sääntöjen mukaan kynnysarvo on 0,6 prosenttia bruttokansantulosta eli Irlannin tapauksessa tällä hetkellä 935 miljoonaa euroa. Rahasto kattaa myös 3,5 miljardin euron vahingot. Tämä koskee erityisesti neljää viidestä suurimmasta jäsenvaltiosta, joille korvattaisiin muutoin kaikkiaan vain toisen suuruusluokan vahinko. Tämä on yksi syy, jonka vuoksi komissio ehdotti vuonna 2005 solidaarisuusrahaston mukauttamista pääasiassa kahdelta osin: ensinnäkin siten, että kynnysarvoa tai kynnysarvoja yhtenäistettäisiin, minkä seurauksena kansallinen kynnys madaltuisi ja kansallisten ja alueellisten katastrofien luokat yhdistettäisiin. En aio peitellä sitä tosiseikkaa, että saamme korvaushakemuksia keskimäärin kaksi kertaa niin paljon kuin minkä verran voimme myöntää korvausta. Tämä ei johdu taloudellisista syistä vaan siitä, ettei arviointi salli Euroopan unionin osallistumista kustannusten rahoittamiseen. Siksi tavoitteenamme oli yksinkertaistaa menettelyä, ja tämän pitäisi myös nopeuttaa sitä.

Kuten olette nähneet – esimerkiksi tässä Irlantia koskevassa tapauksessa – siihen voi kulua kahdeksan, yhdeksän tai kymmenen kuukautta. Kyseisessä tapauksessa kuluu luultavasti vielä muutama viikko, ennen kuin summa todella maksetaan, joten siihen mennessä on kulunut kokonainen vuosi. Tämä johtuu osaksi siitä, että solidaarisuusrahasto on talousarvion ulkopuolinen rahasto.

Toisena tavoitteenamme oli laajentaa katastrofin kriteerejä. Tällä hetkellä solidaarisuusrahasto kattaa vain luonnonkatastrofit. Ajatuksena on laajentaa sitä kattamaan myös teknologiset katastrofit.

Neuvosto hylkäsi nämä eri ehdotukset vuonna 2005. Katastrofien valitettavan määrän vuoksi olen nyt tekemässä uutta aloitetta. Yksikköni valmistelee tarkistettua ehdotusta, jossa otetaan huomioon myös viimeisten viiden vuoden aikaiset kokemukset. Toivon, että jotkin maat, joille on myönnetty viime kuukausina tätä EU:n solidaarisuustukea, auttavat nyt tarkistuksissa ja että voimme saada EU:hun tulevaisuudessa kattavamman ja ennen kaikkea nopeammin reagoivan solidaarisuusrahaston.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. – (EN) Richard Howittin kysymys nro 44 (H-0445/10):

Aihe: EU:n aluerahastosta riippuvaisten paikallisryhmien käteisvaje

Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus päätti lakkauttaa maan aluekehitysvirastot. Tämä tarkoittaa, että Euroopan aluekehitysrahastosta, Euroopan sosiaalirahastosta ja maaseudun kehittämisohjelmista saatava eurooppalainen rahoitus, joka on aiemmin kanavoitu Itä-Englannin vaalipiirissäni Itä-Englannin kehitysviraston kautta, on jatkossa hoidettava muita kanavia myöten Yhdistyneeseen kuningaskuntaan.

Komission on hyväksyttävä kaikki EU:n ohjelmia koskevien hallinnointi- ja valvontajärjestelmien muutokset. Voiko komissio kertoa, mitä neuvotteluja asiasta on jo käyty Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen kanssa, ja vahvistaa, onko EU:n maksuja jäädytetty, kunnes komissio on hyväksynyt mahdolliset hallinnointi- ja valvontajärjestelmien muutokset? Mitä väliaikaisia järjestelyjä saatetaan ottaa käyttöön sen varmistamiseksi, että näistä eurooppalaisista rahastoista omalla alueellani ja maan muilla alueilla hyötyvät paikalliset asukkaat ja yhteisöryhmät eivät joudu kärsimään käteisvarojen puutteesta sen vuoksi, että Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus on päättänyt lakkauttaa maan aluekehitysvirastot?

 
  
MPphoto
 

  Johannes Hahn, komission jäsen.(DE) Arvoisa puhemies, Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus on sitoutunut talousmalliin, jonka painopiste on varsin paikallinen. Ei ole vielä selvää, millaisiksi uudet rakenteet muotoutuvat. Siksi en voi vielä antaa teille varmoja vastauksia. Saamme nähdä, millaisiksi uudet rakenteet – hallintoviranomaiset – muotoutuvat, ja keskeisiä ohjelmia on tarvittaessa mukautettava vastaavalla tavalla. Minulla on joitakin asiaan liittyviä huolenaiheita, mutta toivon, ettei tämä johda hankkeiden täytäntöönpanon liialliseen viivästymiseen.

 
  
MPphoto
 

  Richard Howitt (S&D).(EN) Arvoisa puhemies, kiitos, kuten aina, huomattavasta puolueettomuudestanne ja tälle demokraattiselle prosessille antamastanne tuesta. Noudatan puheaikaa ja puhun lyhyesti.

Arvoisa komission jäsen, kysyin kysymyksessäni, mitä neuvotteluja komissio ja Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus ovat jo käyneet keskenään hallituksen uusista suunnitelmista. Tämä kysymys on varsin olennainen. Onko mitään neuvotteluja käyty, ja jos on, niin millaisia? Mielestäni on aiheellista esittää tämä kysymys teille.

Voitteko vahvistaa nyt täällä parlamentissa sen, että rakennerahastoa koskevan asetuksen täydentävyyttä ja kumppanuutta koskevat vaatimukset ovat perustavanlaatuisen tärkeitä ja että pidätte epäröimättä huolta siitä, että uudet rakenteet ovat niiden mukaisia?

 
  
MPphoto
 

  Johannes Hahn, komission jäsen.(DE) Arvoisa puhemies, vastaus on varsin yksinkertainen: yhteydenpitoa ei ole toistaiseksi ollut. Osarahoituksen käsitteen soveltamista – jos sitä tarkoititte – on jatkettava myös tulevaisuudessa.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (EN) Kysymyksiin, joihin ei vastattu ajanpuutteen vuoksi, toimitetaan kirjalliset vastaukset (katso liite).

Kyselytunti on päättynyt.

(Istunto keskeytettiin klo 20.30 ja sitä jatkettiin klo 21.00.)

 
  
  

Puhetta johti
varapuhemies Miguel Angel MARTÍNEZ MARTÍNEZ

 
  

(1) EUVL L 210, 31.7.2006, s. 25.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö