Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 22. syyskuuta 2010 - Strasbourg

11. Kyselytunti (kysymykset neuvostolle)

  Puhemies. – (ES) Hyvät kollegat, jokseenkin hämmästyneenä panen merkille, että osallistuminen tähän kyselytuntiin on yhtä alhaista kuin se yleensäkin iltaisin pidettävissä istunnoissa on.

Esityslistalla on seuraavana neuvostolle esitetyt kysymykset (B7-0462/2010).

Käsittelemme neuvostolle osoitettuja kysymyksiä.

Bernd Posseltin laatima kysymys numero 1 (H-0399/10)

Aihe: Ulko- ja puolustuspoliittinen identiteetti

Mitä neuvosto tekee EU:n ulko- ja puolustuspoliittisen identiteetin vahvistamiseksi? Onko Eurocorpsilla, joka tosin ei kuulu suoraan EU:hun, esikuva- ja johtava rooli asiassa, ja mitä toimia on tarkoitus toteuttaa Belgian puheenjohtajakaudella EU:n kehittämiseksi ulkoiseen turvallisuuteen liittyvissä asioissa?

  Olivier Chastel, neuvoston puheenjohtaja. – (FR) Arvoisa puhemies, olen joka tapauksessa iloinen voidessani puhua neuvoston puolesta näin suuren kuulijajoukon edessä – viittaan lehterillä olevaan yleisöön.

Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan on tullut muutoksia…

  Puhemies. – (ES) Hyvä jäsen Posselt, menettelytapa on täysin selvä. Neuvoston puheenjohtaja Chastel vastaa kysymyksiin, jotka olette osoittanut hänelle kirjallisesti, minkä jälkeen teillä on tilaisuus laajentaa kysymystä, esittää lisäkysymys ja niin edelleen. Olivier Chastelin tehtävänä on nyt vastata kysymykseen sellaisena kuin olette sen kirjallisena jättänyt.

  Olivier Chastel, neuvoston puheenjohtaja. – (FR) Kuten olin sanomassa, Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on muuttunut merkittävästi ja siitä on tullut yksi Euroopan yhdentymisen dynaamisimmista osatekijöistä. On kulunut lähes kymmenen vuotta siitä, kun perustettiin Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikka, joka on olennainen osa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Euroopan unionista on tullut tällä välin tunnustettu toimija, johon vedotaan kansainvälisellä näyttämöllä. Unionin lukuisat operaatiot eri puolilla maailmaa ovat tästä paras todiste.

Itse asiassa Euroopan unioni on neuvoston ja jäsenvaltioiden aloitteesta käynnistänyt 23 sotilasalan, siviilialan tai yhdistettyjen sotilas- ja siviilialan operaatiota kolmella eri mantereella osana Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Unioni on siten läsnä Afganistanissa, Georgiassa, Lähi-idässä, Irakissa, Somaliassa ja Länsi-Balkanilla. Ei ole epäilystäkään siitä, etteivätkö nämä operaatiot myös osaltaan lisäisi Euroopan unionin näkyvyyttä tällä alalla. Kyseisten operaatioiden yleiset puitteet on sitä paitsi määritelty Lissabonin sopimuksessa, missä määritellään myös yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan yleiset puitteet.

Mitä tulee Eurocorpsiin, haluan ensin muistuttaa – Bernd Posselt tuo tämän itsekin esiin kysymyksessään – että Eurocorps ei kuulu Euroopan unioniin. Kyse on monikansallisista operatiivisista maajoukoista. Eurocorps perustettiin vuonna 1992 liittokansleri Kohlin ja Ranskan presidentin François Mitterrandin idean pohjalta. Sitä käytettiin Bosniassa, Kosovossa ja Afganistanissa, ja se osallistui operaatioihin osallistuvien jäsenvaltioiden asevoimien yhteentoimivuuden sekä yhteisen turvallisuus- ja puolustuskulttuurin kehittämiseen aktiivisesti. Jotkut jäsenvaltiot eli Belgia, Ranska, Saksa, Luxemburg ja Espanja kuuluvat siihen, ja viime aikoina mahdollisuus osallistua Eurocorpsiin on tarjottu sekä Naton että Euroopan unionin jäsenvaltioille.

Puheenjohtajavaltio Belgia on ponnistellut merkittävästi Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanon hyväksi ja näin ollen puheenjohtajavaltio pitääkin hyvänä parlamentin ja neuvoston välistä sopimusta Euroopan ulkosuhdehallinnosta, joka edesauttaa merkittävästi yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tehokasta täytäntöönpanoa.

Voin vakuuttaa teille, että puheenjohtajavaltio Belgia jatkaa ponnistelujaan päästäkseen parlamentin kanssa sopuun myös tarkistuksista niihin kahteen asetukseen, jotka liittyvät suoraan Euroopan ulkosuhdehallintoon henkilöstön ja rahoituskehyksen osalta. Kyse on tarkemmin sanottuna puheenjohtajavaltio Belgian tekemistä Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan liittyvistä aloitteista.

Haluan aluksi viitata puheenjohtajavaltio Belgian ohjelmaan, jonka mukaan unionilla on oltava sen tavoitteita vastaavat valmiudet sekä sotilas- että siviilialalla: rakenteellinen ja jatkuva yhteistyö, eurooppalaiset suunnittelu- ja johtamisrakenteet kriisioperaatioita varten, kyky toimia nopeasti ja johdonmukaisesti myös avustusoperaatioiden yhteydessä, siviiliyhteistyö ja sotilaallinen yhteistyö, siviili- ja sotilastehtävissä kriisinhallinnassa toimivien koulutus, Euroopan puolustusviraston vahvistaminen ja Euroopan unionin ja Naton strategiset suhteet ovat kaikki tärkeitä kysymyksiä, jotka vaativat erityistä paneutumista.

Belgia tekee puheenjohtajakaudellaan useita yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan liittyviä aloitteita, ja se on järjestänyt tätä varten useita seminaareja asioista, jotka koskevat koulutukseen liittyvän jatkuvan rakenteellisen yhteistyön mahdollisuuksia. Kaikki nämä kysymykset ovat keskeisellä sijalla EU:n puolustusministerien huomenna ja ylihuomenna Belgiassa käymissä keskusteluissa.

  Bernd Posselt (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, haluan aluksi esittää muutaman huomion. Vastauksenne oli oikein hyvä, arvoisa neuvoston puheenjohtaja Chastel. Aiempi vastalauseeni koski ainoastaan läsnäolijoihin liittyvää kyynistä huomautustanne. Henkilöt, jotka ovat esittäneet kysymyksiä, ovat läsnä, ja teidän tehtävänänne on vastaaminen.

Sitten lisäkysymykseni: Suunnitteleeko Belgia aloitetta yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan viemiseksi vielä pidemmälle? Saksassa käymme parhaillaan keskustelua esimerkiksi Saksan asevoimien uudelleenjärjestämisestä. Nyt olisi hyvä aika eurooppalaiselle aloitteelle, jonka juuri Belgia hyvin eurooppalaisena valtiona voisi tehdä neuvoston puheenjohtajana toimiessaan.

  Olivier Chastel, neuvoston puheenjohtaja. – (FR) Arvoisa puhemies, haluan muistuttaa arvoisaa parlamentin jäsentä puheenvuoroni loppuosasta. Sanoin jo, että puheenjohtajavaltio Belgian ohjelmaan sisältyy lukuisia kohtia, joiden avulla on tarkoitus vahvistaa yhteistyötämme etenkin puolustusasioissa, ja että Belgian puheenjohtajakaudella on luvassa useita aloitteita Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan hyväksi, mikä näkyy lukuisina seminaareina ja erilaisina keskustelutilaisuuksina, jotka liittyvät etenkin kapasiteettikysymyksiin. Haluan muistuttaa myös juuri nyt ajankohtaisesta asiasta, toisin sanoen keskustelusta, jota puolustusministerit käyvät huomenna ja ylihuomenna Belgiassa epävirallisessa puolustusministerien neuvoston kokouksessa Gentissä. Kiitos.

  Janusz Władysław Zemke (S&D). – (PL) Haluan esittää lisäkysymyksen neuvoston puheenjohtaja Chastelin kerrottua meille, että huomenna ja ylihuomenna pidetään Euroopan unionin jäsenvaltioiden puolustusministerien epävirallinen kokous. Haluan tämän vuoksi esittää seuraavan kysymyksen: Unionissa on perustettu taisteluosastoja, jotka toistaiseksi ovat taisteluosastoja ainoastaan paperilla – onko kokouksen aikana tarkoitus keskustella tästä asiasta? Aiommeko pitää edelleen yllä fiktiota vai saako unioni joukkoja, joita voidaan todella joskus vielä käyttää?

  Olivier Chastel, neuvoston puheenjohtaja. – (FR) Vastaukseni tähän lisäkysymykseen on hyvin samankaltainen kuin edellinen vastaukseni. Haluamme tietysti viedä mahdollisimman paljon operatiivista toimintakykyä kentälle. On selvää, että tätä erityiskysymystä käsitellään huomisessa puolustusministerien epävirallisessa kokouksessa, ja lähipäivien aikana selviää, mitä seuraa tästä epävirallisesta kokouksesta, jossa osa puolustusministereistä, sen tiedän, haluaisi päästä asiassa eteenpäin.

  Puhemies. – (ES) Haluan sanoa jäsen Posseltille, että ymmärtääkseni Olivier Chastelin ystävällismielinen huomautus sekä oma huomautukseni ovat täysin sopusoinnussa oman huomautuksenne kanssa siitä, että kysymys on hyvin mielenkiintoinen samoin kuin oli vastauskin, minkä vuoksi meidän kaikkien on mielestäni pidettävä valitettavana sitä, ettei istuntosalissa ole enempää jäseniä hyötymässä sekä kysymyksen esittäneen parlamentin jäsenen tekemästä työstä että neuvoston vastauksesta.

Mairead McGuinness on peruuttanut laatimansa kysymyksen numero 2 ja Georgios Papanikolaou laatimansa kysymyksen numero 3.

  Puhemies. – (ES) Vilija Blinkevičiūtėn laatima kysymys numero 4 (H-0408/10)

Aihe: Köyhyyden ja syrjäytymisen vähentäminen

Belgia, joka on 1. heinäkuuta alkaen Euroopan unionin puheenjohtajavaltio, on esitellyt painopistealueensa toiselle vuosipuoliskolle.

Belgia on ensimmäinen neuvoston puheenjohtajavaltio, joka voi toteuttaa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita. Toteutettavia painopistealueita ovat erityisesti sosiaalisen syrjäytymisen, köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen sekä 20 miljoonan ihmisen pääseminen köyhyydestä. Yksi Belgian asialistan tärkeimmistä yhteiskunnallisista tavoitteista on köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuminen, joka auttaisi vahvistamaan yhteenkuuluvuutta ja talouskasvua.

Mitä käytännön toimia Belgia aikoo toteuttaa puheenjohtajuutensa aikana, jotta määritellyt tavoitteet saavutetaan ja jotta Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuosi voidaan päättää tehokkaasti?

  Olivier Chastel, neuvoston puheenjohtaja. – (FR) Kiitos, arvoisa puhemies. Espanjan, Belgian ja Unkarin puheenjohtajatroikan laatiman neuvoston 18 kuukauden ohjelman mukaan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunta asetetaan keskeiseksi tavoitteeksi, ja painopiste on työttömissä, köyhyydestä kärsivissä lapsissa, työssäkäyvissä köyhissä ja yksinhuoltajaperheissä.

Köyhyyden torjuminen on yksi Eurooppa-neuvoston 17. kesäkuuta 2010 hyväksymän Eurooppa 2020 -strategian tavoitteista. Neuvosto hyväksyi tavoitteeksi myös yhteiskunnallisen osallisuuden edistämisen etenkin vähentämällä köyhyyttä siten, että vuoteen 2020 mennessä ainakin 20 miljoonaa ihmistä vähemmän on vaarassa kokea köyhyyttä tai syrjäytyä. Lisäksi Eurooppa-neuvosto on asettanut tavoitteekseen nostaa 20–64-vuotiaiden miesten ja naisten työllistymisaste 75 prosenttiin ja parantaa koulutuksen tasoa etenkin vähentämällä koulunkäynnin lopettamista.

Belgian puheenjohtajakaudella korostetaan neljää ensisijaista köyhyyden torjuntaan liittyvää tavoitetta: vähimmäispalkka ja sosiaaliturva, asuminen ja kodittomat, lasten köyhyys perheen sisällä sekä köyhyydessä elävien ja kaikkien köyhyyden, epävarmuuden ja yhteiskunnallisen syrjäytymisen torjunnassa mukana olevien osallistuminen. Köyhyyttä ja yhteiskunnallista syrjäytymistä koskevassa pyöreän pöydän tapaamisessa, joka on tarkoitus järjestää 18. ja 19. lokakuuta, puheenjohtajavaltio pyrkii viemään pidemmälle keskustelua vähimmäispalkasta Euroopan tasolla. Lopullisena tavoitteena on, että jokainen jäsenvaltio hyväksyy riittävän elintason takaavan vähimmäispalkan.

Keskustelujen yhteydessä puheenjohtajavaltio pyrkii myös edistämään EU:ssa hyvän hallinnon periaatteita, joiden avulla varmistetaan köyhyydessä elävien osallistuminen. Tämän jälkeen puheenjohtajavaltio Belgia kiinnittää erityistä huomiota asunnonsaantiin liittyvään ongelmaan konferenssissa, joka järjestetään 9. ja 10. joulukuuta.

Lisäksi puheenjohtajavaltio nostaa esille sen, miten tärkeä rooli koulutuksella on torjuttaessa lasten köyhyyttä ja sen siirtymistä sukupolvelta toiselle. Aihetta on jo käsitelty 2. ja 3. syyskuuta pidetyssä konferenssissa. Lisäksi puheenjohtajavaltio Belgia päättää 16. ja 17. joulukuuta köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalaisen teemavuoden varmistamalla, että teemavuoden anti hyödynnetään tulevaisuudessa.

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D). - (LT) Kiitos, arvoisa puhemies. Arvoisa ministeri, kiitokset kattavasta vastauksestanne. Ymmärrän kyllä täysin, että on ennen kaikkea jäsenvaltioiden itsensä asia torjua köyhyyttä ja yhteiskunnallista syrjäytymistä, ja toivotan puheenjohtajavaltio Belgialle parasta menestystä, jotta jäsenvaltiot pääsevät mahdollisimman nopeasti sopuun sitovista sosiaalisista vähimmäisnormeista ja sitovista vähimmäispalkoista. Haluan kuitenkin kysyä, riittääkö tällä hetkellä käytössä oleva avoin koordinointimenetelmä mielestänne köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaan.

  Olivier Chastel, neuvoston puheenjohtaja. – (FR) Jos muistan oikein, kaksi viikkoa sitten samassa istuntosalissa samaisella kyselytunnilla vastasin jo tähän kysymykseen kertaalleen vakuuttamalla, että menetelmän avulla voidaan todellakin saavuttaa konkreettisia tuloksia. Näin ollen en voi muuta kuin toistaa sen, mitä sanoin kaksi viikkoa sitten.

  Puhemies. – (ES) Pat the Cope Gallagherin laatima kysymys numero 5 (H-0410/10)

Aihe: Tiede- ja kalastuskumppanuussopimuksia käsittelevä kansainvälinen symposiumi

Voiko neuvosto esittää yhteenvedon tärkeimmistä aiheista, joista keskustellaan tulevassa kansainvälisessä symposiumissa "Improved Science and Fisheries Partnership Agreements as Policy Drivers" (parannetut tiede- ja kalastuskumppanuussopimukset toimintalinjan perustana)? Mitä tuloksia neuvosto odottaa tältä kansainväliseltä konferenssilta?

  Olivier Chastel, neuvoston puheenjohtaja. – (FR) Puheenjohtajavaltio Belgia järjestää 9. ja 10. marraskuuta "Parannetut tiede- ja kalastuskumppanuussopimukset toimintalinjan perustana" -nimisen symposiumin Oostendessa, joka on, kuten varmaan tiedätte, kaupunki Belgian rannikolla. Puheenjohtajavaltio kutsui sinne itse asiassa Euroopan parlamentin 15. heinäkuuta esitellessään ensisijaiset tavoitteensa.

Järjestämällä tämän symposiumin puheenjohtajavaltio Belgia toivoo kantavansa oman kortensa kekoon valmisteltaessa nykyisen yhteisen kalastuspolitiikan uudistusta. Uuden asiassa sovellettavan yhteisen politiikan pitäisi olla käytettävissä vuodesta 2013 alkaen. Tiedemiehillä ja kalastussektorilla on usein eriäviä näkemyksiä ja ne suhtautuvat kalastukseen ja ympäristöasioiden hallintaan eri tavoin. Symposiumin tarkoituksena on keskustella näistä ongelmista perusteellisesti ja ottaa oppia alalla käytössä olevista hyvistä käytännöistä.

Tarkoituksena on käydä keskusteluja viidestä aiheesta: tiedonkeruu ja kantojen arviointi, yhteiset ponnistelut valikoinnin parantamiseksi ja poisheitetyn saaliin vähentämiseksi, viestintä tiedemiesten ja teollisuuden välillä, yhdennetyn kuulemismenettelyn parantaminen ja viimeisenä itsehallinnointi. Symposiumin tuloksia käytetään lähtökohtana maatalous- ja kalastusneuvoston ministerien keskusteluissa marraskuussa. Tämän jälkeen neuvosto voi tehdä asianmukaiset johtopäätökset.

  Pat the Cope Gallagher (ALDE). – (EN) Haluan onnitella ministeriä sen johdosta, että tämä tärkeä konferenssi, joka tuo yhteen tiedemiehet ja kalastussektorin, järjestetään.

Toivottavasti neuvosto kiinnittää erityishuomiota poisheitettyyn saaliiseen liittyvään kysymykseen ja siihen, että kalastajia houkutellaan tuomaan saalis rantaan tarjoamalle mahdollisuutta korvauksiin. On siis keskeisen tärkeää, että tämä asia samoin kuin neljä muuta kysymystä, jotka on tarkoitus ottaa esille, viedään neuvoston kokoukseen.

Ehdotan ministerille, että hän kiinnittäisi huomiota etenkin pieniin alle 15 metrin aluksiin, joiden avulla kalastajien on ansaittava elantonsa ja huolehdittava vaimoistaan ja perheistään, ja että nämä alukset eivät suurestikaan vaikuta erittäin tärkeään uusiutuvaan kantaan.

  Olivier Chastel, neuvoston puheenjohtaja. – (FR) Haluan joka tapauksessa kiittää arvoisaa jäsentä hänen ehdotuksistaan ja hänen esille ottamistaan huolenaiheista, jotka välitän mielelläni eteenpäin kokouksen puheenjohtajana toimivalle asiasta vastaavalle ministerille.

  Puhemies. – (ES) Brian Crowleyn laatima kysymys numero 6 (H-0411/10), jonka esittää hänen sijastaan Pat the Cope Gallagher.

Aihe: EU:n ja Kroatian liittymisneuvottelut

Voiko neuvosto esittää yhteenvedon neuvotteluluvuista, jotka ovat vielä avoimina EU:n ja Kroatian käymissä neuvotteluissa Kroatian liittymisestä Euroopan unioniin?

  Olivier Chastel, neuvoston puheenjohtaja. – (FR) Neuvosto on luonnollisesti pannut merkille, että Kroatian kanssa käytävissä neuvotteluissa on edistytty huomattavasti ja niissä ollaan pääsemässä loppusuoralle. Euroopan unioni panee tyytyväisenä merkille Kroatian merkittävät ponnistelut viime vuoden aikana ja saavutetun edistyksen, etenkin neuvotteluiden kuluessa asetettujen kriteerien noudattamisen osalta.

Kaiken kaikkiaan toistaiseksi on avattu 33 neuvottelulukua 35:stä ja 23:a lukua koskevat neuvottelut on päätetty toistaiseksi. Kroatian on nyt rakennettava tähän mennessä saavutetun edistymisen varaan ja jatkettava uudistuksiaan keskittyen keskeisiin kysymyksiin, kuten oikeuslaitos ja julkinen hallinto, korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta sekä vähemmistöjen oikeudet, joihin sisältyy pakolaisten palauttaminen ja sotarikoksiin liittyvät tutkinnat. Lisäksi Kroatian on päästävä eteenpäin myös talouskysymyksissä siten, että se kykenee osoittamaan myönteisiä tuloksia kaikilla rintamilla.

Puheenjohtajavaltio Belgia on työohjelmamme mukaisesti sitoutunut auttamaan Kroatiaa eteenpäin liittymisneuvotteluissa saattamalla mahdollisimman monta lukua päätökseen mahdollisimman nopeasti. Jotta tähän päästäisiin, Kroatian on pantava täytäntöön uudistukset, joihin äsken viittasin, ja täytettävä kaikki muut kriteerit sovittujen määräaikojen mukaisesti.

Käytännössä jäljellä olevat luvut voitaisiin tilapäisesti sulkea, jos jäsenvaltiot katsovan niiden tarkastelun jälkeen, että Kroatia on täyttänyt niiden sulkemiselle asetetut vaatimukset. Kyseiset kappaleet ovat seuraavat: kilpailupolitiikka (luku 8), maatalous ja maaseudun kehittäminen (luku 11), kalastus (luku 13), aluepolitiikka ja rakenteelliset välineet (luku 22), oikeuslaitos ja perusoikeudet (luku 23), oikeus, vapaus ja turvallisuus (luku 24), ympäristö (luku 27), ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (luku 31) sekä rahoitusjärjestelyt ja talousarviota koskevat määräykset (luku 33).

Tällä hetkellä kolme lukua odottaa neuvoston pöydällä päätöstä tilapäisestä sulkemisesta, toisin sanoen pääoman vapaa liikkuvuus (luku 4), liikennepolitiikka (luku 14) ja instituutiot (luku 34). Lukua 35 (muut kysymykset) tarkastellaan viimeiseksi, jonakin myöhempänä ajankohtana.

  Pat the Cope Gallagher (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää ministeriä hänen erittäin kattavasta vastauksestaan.

Haluan kysyä häneltä, voiko hän kertoa – tai ilmoittaa, jos hänellä ei ole tietoa käytettävissään – tekeekö Kroatian parlamentti neuvottelujen päättämisen jälkeen, kun päätös on tehtävä, tuon päätöksen yksin vai annetaanko kroatialaisille tilaisuus päättää asiasta kansanäänestyksessä, kuten omassa maassani tehtiin.

  Olivier Chastel, neuvoston puheenjohtaja. – (FR) Meidän on luonnollisesti arvioitava edistymistä paikan päällä Kroatiassa, ja sen vuoksi en pysty antamaan teille mitään pitäviä päivämääriä. Ajoitus riippuu Kroatian panoksesta ja siitä, missä määrin uudistukset on pantu täytäntöön.

Keskusteltuani kroatialaisen virkaveljeni kanssa voin kuitenkin kertoa, että prosessin päätteeksi kroatialaiset saavat tilaisuuden ilmaista mielipiteensä Kroatian liittymisestä Euroopan unioniin.

  Janusz Władysław Zemke (S&D). – (PL) Haluan kysyä Olivier Chastelilta kysymyksen, joka minusta vaikuttaa tärkeältä. Hyvä neuvoston puheenjohtaja Chastel, sanoitte, että 35 luvusta on avattu 33, ja kerroitte edistyksestä, joita näissä 33 luvussa on saavutettu. Kysymykseni koskee toista asiaa: mitä kahta neuvottelulukua ei ole vielä avattu? Minusta tuntuu, että tämä on ratkaisevan tärkeä asia.

  Olivier Chastel, neuvoston puheenjohtaja. – (FR) Minulla ei ole siitä aavistustakaan. Minun on vastattava arvoisalle jäsenelle kirjallisesti, sillä en tunne kaikkia 35:tä lukua ulkomuistista eli mitkä luvut ovat auki ja tilapäisesti suljettuna, mitkä on juuri avattu tai mitkä kolme lukua ovat käsiteltävänä ja saatetaan aivan lähitulevaisuudessa sulkea.

Kuvittelin vastaukseni olevan kattava katsaus edistymiseen, jota eri luvuissa on saavutettu. Ilmoitan teille kirjallisesti, onko jäljellä vielä kaksi lukua, joita ei ole vielä avattu.

  Puhemies. – (ES) Arvoisa neuvoston puheenjohtaja Chastel, olen varma, että jäsen Zemke on tyytyväinen saadessaan nopean kirjallisen vastauksen kysymykseensä.

  Puhemies. – (ES) Marian Harkinin laatima kysymys numero 7 (H-0413/10)

Aihe: Väestörakenne ja omaishoitajat

Puheenjohtajavaltio Belgian painopistealueisiin kuuluvat väestörakenteiden muutokset ja sen aikomuksena on hyväksyä köyhyyden torjumista koskevia päätelmiä. Onko neuvosto edellä mainittu huomioon ottaen samaa mieltä siitä, että omaishoitajien rooli on muuttuvien väestörakenteiden seurauksena yhä tärkeämpi ja että yksi jäsenvaltioiden suurimmista tulevista haasteista on varmistaa, ettei omaishoitajista tule hoitovelvoitteiden seurauksena seuraavaa köyhyydessä elävää sukupolvea?

Mitä toimenpiteitä neuvosto näin ollen ehdottaa varmistaakseen, että omaishoitajien roolin tukemiseen kiinnitetään riittävästi poliittista huomiota Euroopan unionin alueella?

  Olivier Chastel, neuvoston puheenjohtaja. – (FR) Arvoisa jäsen on ottanut esille hyvin kiperän kysymyksen näinä vaikeina taloudellisina aikoina. Neuvosto on tietoinen siitä, että palkatta työtä tekevät omaishoitajat ovat suuremmassa vaarassa ajautua köyhyyteen, koska heidän velvoitteensa rajoittavat osallistumista työmarkkinoille.

Ensimmäinen käsiteltävä asia on, kuinka palkatta työtä tekevät omaishoitajat voidaan integroida takaisin työmarkkinoille. Neuvosto on tietoinen niiden henkilöiden vaikeuksista, jotka ovat keskeyttäneet työnteon vastatakseen hoitovelvoitteista, joista ei kerry palkkaa, ja se on kehottanut jäsenvaltioita varmistamaan, että heidän tilanteensa huomioidaan kansallisissa eläkejärjestelmissä.

Vanhempainlomaa koskevaa tarkistettua puitesopimusta koskevassa direktiivissä neuvosto esimerkiksi säätää, että vanhempainloman päättyessä työntekijällä on oikeus palata takaisin aiempaan työhönsä tai hänen työsopimuksensa tai työsuhteensa mukaiseen vastaavaan tai samankaltaiseen työhön. Neuvosto tietää, että komissio on kuullut työmarkkinaosapuolia mahdollisuudesta hyväksyä uusia vanhempainloman muotoja, kuten adoptiovapaa ja perheenjäsenistä huolehtimiseen tarkoitettu vapaa.

Toinen seikka liittyy sukupuolten väliseen eriarvoisuuteen. Neuvosto on tuonut esille sen, että yhä edelleen suurimmaksi osaksi perheestä huolehtivat naiset, mikä johtuu paljolti yhteiskunnallisista stereotypioista, jotka liittyvät miesten ja naisten rooleihin yhteiskunnassa ja kotona. Neuvosto on vuodesta 2007 lähtien hyväksynyt Pekingin toimintaohjelman yhteydessä päätelmiä, jotka koskevat naisia ja köyhyyttä ja joihin liittyy joukko indikaattoreita, joiden avulla jäsenvaltioiden ja komission on mahdollista seurata tätä keskeistä kysymystä.

Neuvosto joutui päätelmissään ottamaan huomioon sen, että päätös tehdä itse palkatonta hoitotyötä ja jättää palkkatyö voi olla henkilökohtainen päätös, mutta sukupuolten välisen eriarvoisuuden vuoksi työuran keskeytykset perhesyistä näyttävät olevan pikemminkin vain naisia koskettava ongelma. Päätös voi vaikuttaa naisten taloudelliseen riippumattomuuteen ja heidän sosiaaliturvaansa etenkin eläkeiässä, kun monet naiset joutuvat tyytymään hyvin vaatimattomaan eläkkeeseen.

Kaiken tämän vuoksi neuvosto on korostanut tarvetta jakaa hoitotehtävät tasaisemmin miesten ja naisten kesken. Lisäksi neuvosto on useaan otteeseen tuonut esiin, miten tärkeää on huolehtia päivähoitojärjestelyistä ja ottaa käyttöön muille huollettaville henkilöille tarkoitettuja avustuspalveluja.

Väestön ikääntyessä huolenpitoa tarvitsevien kansalaisten joukko kasvaa. Neuvoston päätelmissä "Sukupuolten tasa-arvo: kasvun ja työllisyyden vahvistaminen", jotka hyväksyttiin marraskuussa 2009, neuvosto painottaa sitä, miten tärkeä strateginen merkitys näillä kysymyksillä on unionille pitkällä aikavälillä – myös väestörakenteen kannalta.

Naisten korkean työllistymisasteen, lapsille ja muille huollettaville henkilöille suunnattujen hoitopalvelujen ja korkeiden syntyvyyslukujen välillä on selvä korrelaatio. Tämän vuoksi neuvosto on ajanut sellaisten politiikkojen hyväksymistä, jotka antavat molemmille sukupuolille mahdollisuuden yhdistää paremmin toisiinsa työ, perhe ja yksityiselämä.

  Marian Harkin (ALDE). – (EN) Arvoisa ministeri, kiitokset hyvin kattavasta vastauksestanne. On ilmeistä, että neuvosto suhtautuu asiaan hyvin vakavasti. Minusta on kiinnostavaa kuulla, että harkitsette omaishoitajille tarkoitettua perhevapaata ja samojen sääntöjen soveltamista niihin, jotka haluavat palata töihin. Otitte esille myös tähän liittyvän sukupuolikysymyksen.

Yksi puoli asiaa on vielä se, että monet nuoret päätyvät omaishoitajiksi, ja usein tuntuu siltä, että se unohdetaan. Mainitsitte myös henkilökohtaisen valinnan. Luullakseni tätä omaishoitajat haluavat. He haluavat, että he voivat valita, tekevätkö he työtä vai toimivatko he hoitajina. Olen myös iloinen kuullessani, että otatte huomioon koko eläkekysymyksen, koska toisinaan käy niin, että ihmiset luopuvat työstään hoitotyön vuoksi, menettävät osan palkastaan eivätkä pysty maksamaan sosiaaliturvamaksuja omaishoitajina toimiessaan ja sitten he menettävät vielä osan eläkkeestään. Olen siis sitä mieltä, että tämä on alue, jossa neuvosto voisi antaa jäsenvaltioille suosituksia.

  Olivier Chastel, neuvoston puheenjohtaja. – (FR) Arvoisa parlamentin jäsen nosti toistamiseen esiin aiheen, johon viittasin vastauksessani, enkä voi muuta kuin olla samaa mieltä. Mielestäni niitä henkilöitä, jotka tekevät tällaisen valinnan elämässään, ja etenkään naisia, ei saa rangaista tästä työelämän päättyessä. Heidän pitäisi tosiaankin saada kunnollista eläkettä. Tavoitteena on juuri tämä, ja neuvosto pyrkii siihen kaikin tavoin.

  Puhemies. – (ES) Tadeusz Zwiefkan laatima kysymys numero 8 (H-0415/10), jonka esittää hänen sijastaan Jarosław Leszek Wałęsa.

Aihe: Al-Aqsa-televisiokanava

Ranskalainen satelliittipalveluyhtiö Eutelsat lopetti Hamas Al-Aqsa -televisiokanavan välittämisen Atlantic Bird 4A -satelliitissaan 24. kesäkuuta 2010. Ranskan viranomaiset (Conseil supérieur de l'audiovisuel, CSA) olivat 8. kesäkuuta 2010 havainneet Al-Aqsa TV:n rikkovan Ranskan ja Euroopan audiovisuaalialan lainsäädäntöä ja pyytäneet Eutelsatia lopettamaan kanavan välittämisen. Tiedotusvälineissä olleiden uutisten mukaan Al-Aqsa TV kiertää tätä päätöstä ja on antanut kanavalleen uuden nimen Seraj Al-Aqsa (kirjoitetaan joskus myös Siraj al-Aqsa). Tätä kanavaa Eutelsat välittää edelleen satelliiteillaan Atlantic Bird 4A, Atlantic Bird 2 ja Eurobird 2.

Mihin välittömiin toimiin neuvosto aikoo ryhtyä estääkseen Al-Aqsa-televisiokanavaa kiertämästä ranskalaisviranomaisten päätöstä? Ovatko Ranskan hallitus ja CSA tietoisia tilanteesta, jolla rikotaan selkeästi CSA:n päätöstä?

  Olivier Chastel, neuvoston puheenjohtaja. – (FR) Neuvosto ja Euroopan parlamentti hyväksyivät 10. maaliskuuta 2010 audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin 2010/13/EU, jolla ajantasaistettiin televisiotoimintaa ja muita audiovisuaalisia mediapalveluja unionissa säätelevää oikeudellista kehystä.

Direktiivin 6 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on tarkoituksenmukaisin keinoin varmistettava, että niiden lainkäyttövallan piiriin kuuluvien mediapalvelun tarjoajien tarjoamat audiovisuaaliset mediapalvelut eivät sisällä aineksia, jotka yllyttävät vihaan rodun, sukupuolen, uskonnon tai kansallisuuden perusteella. Jäsenvaltiot ovat siis vastuussa täytäntöönpanosta, kun taas komission tehtävänä on perussopimusten vartijana valvoa, että direktiivi pannaan täytäntöön oikein.

Direktiivin 2 artiklan mukaan jäsenvaltio vastaa myös Euroopan unionin ulkopuolelle sijoittuneiden lähetystoiminnan harjoittajien lähettämistä ohjelmista, jos operaattori käyttää kyseiselle jäsenvaltiolle kuuluvaa satelliittikapasiteettia.

Arvoisan parlamentin jäsenen esille ottamassa tapauksessa neuvosto katsoo, että komissio on ilmoittanut tapauksesta toimivaltaiselle Ranskan viranomaiselle CSA:lle, joka tutkii asiaa parhaillaan. Ei ole neuvoston asia ottaa kantaa käynnissä olevaan tutkimukseen.

  Jarosław Leszek Wałęsa (PPE). – (PL) En ole samaa mieltä vastauksenne viimeisestä osasta, hyvä neuvoston puheenjohtaja Chastel, koska mielestäni itse asiassa on neuvoston ja komission tehtävä kiinnittää huomiota kyseisen satelliittioperaattorin toimintaan liittyviin toistuviin ongelmiin. Nyt on jälleen kyse tilanteesta, jossa on välttämätöntä kiinnittää huomiota siihen, että tämä televisioasema harjoittaa jälleen toimintaansa ja kiertää lainsäädäntöä, joka ei tällä hetkellä toimi aivan niin kuin sen pitäisi. Kysymykseen liittyy näin ollen jonkin verran huolta – mitä pitäisi tehdä, jotta tämä kissa ja hiiri -leikki ei aina vain jatkuisi?

  Olivier Chastel, neuvoston puheenjohtaja. – (FR) Yhdyn tulkintaanne osittain. On totta, että täytäntöönpano on jäsenvaltioiden tehtävä ja komissio valvoo lainsäädännön noudattamista. Kuten tiedätte, neuvosto toimii yhdessä Euroopan parlamentin kanssa lainsäätäjänä, ja kantaessaan vastuunsa se on laatinut sopivan oikeudellisen kehyksen eli juuri äsken mainitsemani direktiivin. Tämän jälkeen on jäsenvaltioiden asia panna direktiivi täytäntöön, kun taas komissio on vastuussa lainsäädännön noudattamisesta.

  Puhemies. – (ES) Silvia-Adriana Ţicăun laatima kysymys numero 9 ja Seán Kellyn laatima kysymys numero 10 on peruutettu.

Olle Schmidtin laatima kysymys numero 11 (H-0425/10)

Aihe: Romanivähemmistön asema Euroopassa ja EU:n kansalaisten vapaa liikkuvuus

Romanivähemmistön syrjintä on Euroopassa laajasti esiintyvä ongelma, jolla on pitkä historia. Voiko neuvosto vakuuttaa, että romanivähemmistön tilannetta Euroopassa tarkastellaan EU:n tasolla ja että neuvosto aikoo pyrkiä löytämään eurooppalaisen ratkaisun kansallisten ratkaisujen sijaan?

Komissio on todennut, että jotta kansalaisten vapaa liikkuvuus ei vaarantuisi, on kaikkia sisämarkkinoiden sisällä toteutettavia EU:n kansalaisten karkotuksia harkittava tapauskohtaisesti. Yhtyykö neuvosto tähän näkemykseen? Jos neuvosto vastaa myöntävästi, eikö siinä tapauksessa Ranskan päätös karkottaa 79 romania ole vastoin tätä perustavaa yhteisön sääntöä?

Aikooko neuvosto keskustella kansalaisten vapaata liikkuvuutta koskevasta kysymyksestä, viimeaikaiset tapahtumat mielessä pitäen?

Ranskan, Belgian, Saksan, Italian, Espanjan, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Kreikan sisäministerit kokoontuvat 6. syyskuuta Pariisissa keskustellakseen maahanmuuttoa koskevista kysymyksistä. Onko tarkoitus, että EU:n kaikki jäsenvaltiot keskustelevat myöhemmin tämän kokouksen päätelmistä?

  Olivier Chastel, neuvoston puheenjohtaja. – (FR) Huhtikuussa Cordobassa järjestetyn toisen romaniväestöä käsittelevän EU:n huippukokouksen jälkeen neuvosto hyväksyi 7. ja 8. kesäkuuta 2010 päätelmiä romaniväestön osallistamisen edistämisestä. Päätelmissä todetaan, että merkittävä osa romaniväestöä elää äärimmäisessä köyhyydessä ja kärsii syrjinnästä ja syrjäytymisestä. Tämä puolestaan johtaa alhaiseen koulutustasoon, epäasianmukaisiin asuinoloihin, rajalliseen pääsyyn työmarkkinoille ja terveysongelmiin.

Neuvosto kehottaakin komissiota ja jäsenvaltioita edistämään romaniväestön taloudellista ja sosiaalista osallistamista EU:n toimielinten päätösten ja suositusten puitteissa varmistamalla, että olemassa olevia politiikkoja ja välineitä hyödynnetään tehokkaammin. Neuvosto korostaa myös kansalaisyhteiskunnan, paikallisviranomaisten ja romanien itsensä aktiivisen osallistumisen merkitystä.

Eurooppa-neuvoston joulukuussa 2009 hyväksymässä Tukholman ohjelmassa viitataan erikseen romaniyhteisöön ja suositellaan, että jäsenvaltiot yhdistäisivät voimansa edistääkseen haavoittuvien ryhmien täyttä sosiaalista integroimista.

Erään jäsenvaltion äskettäin toteuttamat toimet romaniyhteisöön kuuluvien henkilöiden osalta nostattivat keskustelua Eurooppa-neuvoston lounaalla 16. syyskuuta 2010. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja nosti esiin seuraavat kolme seikkaa, joista keskustelujen kuluessa päästiin sopuun: jokaisella jäsenvaltiolla on oikeus ryhtyä toimiin oikeusvaltion puolustamiseksi alueellaan, komissiolla on sekä oikeus että velvollisuus valvoa sitä, että jäsenvaltiot noudattavat EU:n lainsäädäntöä, ja romaniyhteisön integrointiin liittyvästä kysymyksestä keskustellaan tulevassa Eurooppa-neuvoston kokouksessa.

Puheenjohtajavaltio Belgia toivoo lisäksi, että romanien integraatioon liittyvä kysymys otetaan asialistalle työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvoston kokouksessa, joka on tarkoitus järjestää 21. lokakuuta. Neuvostolla ei vielä ole ollut tilaisuutta keskustella Pariisissa 6. syyskuuta pidetyn epävirallisen kokouksen tuloksista. Ymmärtääkseni kyseinen kokous ei koskenut mitenkään erityisesti romanien tilannetta.

  Olle Schmidt (ALDE). – (SV) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja Chastel, uskon, että teillä ja 27 jäsenvaltiolla, joita te nyt neuvoston puheenjohtajana edustatte, on kaikki perusteet ryhtyä hyvin selkeisiin ja nopeisiin toimiin, sillä tilanne on Euroopan kannalta hyvin hankala. Tiedämme, että romaneja on vainottu vuosisatojen ajan ja viime aikoina on tullut esiin puutteita, joihin Euroopalla ei ole varaa. Jos haluamme tehdä muille valtioille selväksi, että niiden on huolehdittava omistaan, meidän on itsekin huolehdittava kansalaisistamme.

Isabel Fonseca on toimittaja ja kirjailija. Hän on kirjoittanut kirjan nimeltä "Bury me standing", haudatkaa minut seisoviltani, koko elämänihän olen ollut polvillani. Hyvä neuvoston puheenjohtaja Chastel, vetoan teihin, jotta nimeäisitte neuvoston puolesta ja yhteistyössä komission kanssa totuuskomission tutkimaan, miten romaneja on kohdeltu kautta eurooppalaisen historian. Mielestäni meidän on tehtävä tilit selviksi oman historiamme kanssa, muutoin emme pysty jatkamaan uskottavalla tavalla eteenpäin.

  Olivier Chastel, neuvoston puheenjohtaja. – (FR) Ensinnäkin merkitsen muistiin ehdotuksen tarkastella historiaamme tämän kysymyksen osalta uudelleen. Toiseksi haluan sanoa, että tässä kysymyksessä, joka on – näin voi hyvällä syyllä sanoa – nostattanut voimakkaita tunteita viime viikkojen aikana, neuvosto, jonka edustajan tänään toimin, odottaa saavansa komissiolta yksityiskohtaisen analyysin kaikista viime viikkoina käytyyn ajankohtaiseen keskusteluun liittyvistä seikoista. Neuvoston ei kuulu tehdä johtopäätöksiä eri tilanteista, vaan on komission tehtävä kertoa, onko asiassa toimittu sopimusten ja direktiivien mukaisesti.

  Puhemies. – (ES) Kysymys numero 12 raukeaa laatijan poissaolon vuoksi.

  Puhemies. – (ES) Jim Higginsin laatima kysymys numero 13 (H-0429/10)

Aihe: Lapsikauppa

Mihin toimenpiteisiin neuvosto aikoo ryhtyä varmistaakseen, että kaikki jäsenvaltiot huolehtivat lapsikaupan estämiseen liittyvistä velvollisuuksistaan? Lastensuojelujärjestö ECPAT nimesi viimeisimmässä raportissaan Irlannin yhdeksi niistä EU:n jäsenvaltioista, jotka ovat onnistuneet huonoimmin lapsikaupan torjunnassa. Irlannissa lapsikaupan uhreiksi joutuneiden lasten määrästä ei ole olemassa luotettavia tietoja, mutta edellä mainitussa raportissa nostettiin esille erityisesti huoli 441 lapsesta, jotka ovat kadonneet ollessaan hoidossa Irlannin valtion laitoksissa.

  Olivier Chastel, neuvoston puheenjohtaja. – (FR) Nykyinen lainsäädäntö ihmiskaupan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi koostuu ensisijaisesti neuvoston 19. heinäkuuta 2002 ihmiskaupan torjumisesta tekemästä päätöksestä, jossa muun muassa edellytetään jäsenvaltioiden tekevän ihmiskauppaan liittyvät rikkomukset rangaistaviksi, olipa kyse sitten pakkotyövoiman käytöstä tai seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Unionin toimielimissä tarkastellaan parhaillaan direktiiviluonnosta, jonka avulla on tarkoitus lisätä ponnisteluja ihmiskaupan torjumiseksi ja uhrien suojelemiseksi, sekä toista direktiiviluonnosta, joka koskee lasten hyväksikäyttöä ja seksuaalista hyväksikäyttöä sekä lapsipornografiaa.

Näiden ehdotusten avulla on tarkoitus varmistaa etenkin, että ihmiskaupan uhreiksi joutuville lapsille tarjotaan erityisiä tuki-, avustus- ja suojatoimia. Niihin sisältyy myös säännöksiä, joiden avulla on tarkoitus parantaa syytteeseenasettamista jäsenvaltioiden alueen ulkopuolella tapahtuvista rikkomuksista, sekä näiden rikkomusten ehkäisemiseen tarkoitettuja säännöksiä.

Tukholman ohjelman perusteella kiinnitetään erityistä huomiota erityisen haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin, etenkin seksuaalisen hyväksikäytön lapsiuhreihin ja ihmiskaupan kohteiksi joutuviin lapsiin sekä ilman huoltajaa oleviin alaikäisiin. Unionin maahanmuuttopolitiikan osalta on syytä myös lisätä, että komissio on hyväksynyt ilman huoltajaa olevia alaikäisiä koskevan toimintasuunnitelman, jossa esitellään lasten etuun perustuva yhteinen lähestymistapa, ja kartoittanut samalla laajoja toiminta-alueita, kuten ennaltaehkäisy, vastaanotto ja pysyvien ratkaisujen hakeminen.

Tämän toimintasuunnitelman mukaisesti neuvosto päätti kesäkuussa 2010 antamissaan päätelmissä ilman huoltajaa olevista lapsista pyytää jäsenvaltioita vahvistamaan toimenpiteitä, jotka koskevat ilman huoltajaa olevia ihmiskaupan uhriksi joutuvia alaikäisiä, uskomalla heidät toimivaltaisten viranomaisten huostaan siinä jäsenvaltiossa, jossa he ovat.

Koska tällä hetkellä on vaikea arvioida, kuinka paljon unionin alueella on tarkalleen ottaen ihmiskaupan uhreja tai henkilöitä, jotka ovat päätyneet tänne laittomasti ihmiskaupan seurauksena, ja jotta Euroopan unioni saisi objektiivisia, luotettavia, vertailukelpoisia ja ajan tasalla olevia tietoja, neuvosto hyväksyi kesäkuussa 2009 antamissaan päätelmissä sen, että unioniin perustetaan ihmiskauppaa seuraava epävirallinen kansallisten raportoijien verkosto tai muita vastaavia mekanismeja.

Tämä verkosto, jonka on tarkoitus toimia foorumina kokemusten ja parhaiden käytäntöjen jakamista varten ihmiskaupan ehkäisyn ja torjunnan alalla eurooppalaisessa mittakaavassa, on jo luotu. Lisäksi marraskuussa 2009 hyväksyttiin ihmiskaupan torjuntaan liittyvä yleisasiakirja. Osa siitä koskee lapsikauppakysymystä.

Mitä tulee kysymyksen siihen osaan, jossa viitattiin tiettyyn jäsenvaltioon, ei ole neuvoston asia ottaa kantaa yksittäisiin tapauksiin.

  Jim Higgins (PPE). – (EN) Luulen, että me kaikki olemme samaa mieltä siitä, että ihmiskauppa on mitä inhottavin rikos. Laiton kauppa on riittävän pahaa jo silloin kun kaupataan aikuisia, mutta lapsikauppa on kyllä kaikkein halpamaisinta ja vastenmielisintä. Mitä tulee omaan maahani – ja tiedän, että meillä sovelletaan vuoden 2020 lainsäädäntöä – ECPAT:n raportti Irlannin osalta oli melko murskaava: 441 lasta on kateissa.

Pidän hyvänä ehdotusta uudesta verkostosta, mutta tarvitaan tehokasta verkostoa, verkostoa, jonka avulla laiton kauppa kitketään lopullisesti, koska Euroopan ovet ovat selkosenselällään avointen rajojen ansiosta, minkä vuoksi meidän on todella pystyttävä toimimaan yhdessä, ja luotan neuvoston päättäväisyyteen.

  Olivier Chastel, neuvoston puheenjohtaja. – (FR) Haluan kiittää arvoisaa parlamentin jäsentä neuvostoon kohdistetusta huomiosta ja vakuuttaa, että ihmiskaupan ehkäisyä ja torjuntaa koskevassa direktiiviluonnoksessa on suurelta osin kyse ihmiskaupan uhrien suojeluun suunnatusta avunannosta ja tuesta. Neuvosto tekee kaikkensa pitääkseen esillä verkoston tehokkuutta, etenkin saadakseen jäsenvaltiot analysoimaan hyviä käytäntöjä kaikkialla, missä niitä vain on, siten että kaikki alan säädökset voidaan yhdenmukaistaa.

  Puhemies. – (ES) Liam Aylwardin laatima kysymys numero 14 (H-0433/10), jonka esittää hänen sijastaan Pat the Cope Gallagher.

Aihe: Euroopan työpaikkoja synnyttävät toimet

Mitä toimenpiteitä ollaan hyväksymässä Euroopan ja jäsenvaltioiden tasolla, jotta voidaan tukea pyrkimyksiä työpaikkojen synnyttämiseen ja kannustaa tällaisiin pyrkimyksiin? Miten työttömyyttä hoidetaan ja millaisilla toimilla pyritään edistämään töihin ja työmarkkinoille pääsemistä koko EU:ssa ja erityisesti epäsuotuisilla alueilla?

  Olivier Chastel, neuvoston puheenjohtaja. – (FR) Hyvä parlamentin jäsen Gallagher, kiitos tilaisuudesta ottaa kantaa tähän tärkeään kysymykseen.

Jäsenvaltioilla on ensisijainen vastuu kansallisen työllisyyspolitiikkansa määrittelemisestä ja täytäntöönpanosta. Koska tilanne työmarkkinoilla vaihtelee jäsenvaltiosta toiseen, myös tarvittavat toimet vaihtelevat väistämättä, vaikka niiden avulla on viime kädessä tarkoitus saavuttaa unionin yleiset tavoitteet. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisesti toimia koordinoidaan osana eurooppalaista työllisyysstrategiaa, jossa erityisesti esitetään työllisyyteen sovellettavat suuntaviivat ja suosituksia jäsenvaltioille.

Kesäkuussa 2010 pidetyssä kokouksessa Eurooppa-neuvosto hyväksyi yleisen lähestymistavan talous- ja työllisyyspolitiikkoihin sovellettavia yhdennettyjä suuntaviivoja varten. Kyse on keskeisestä välineestä, jonka avulla pannaan täytäntöön työpaikkoja ja kasvua koskeva Eurooppa 2020 -strategia. Otettuaan huomioon parlamentin 8. syyskuuta 2010 hyväksymän kannan puheenjohtajavaltio jättää yhdennetyt suuntaviivat neuvostolle, joka hyväksyy ne seuraavassa työllisyyttä, sosiaalipolitiikkaa, terveyttä ja kuluttaja-asioita käsittelevässä neuvoston kokouksessa 21. lokakuuta 2010. Suuntaviivojen mukaan jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin olisi toteutettava uudistuksia, joilla edistetään älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua.

Uudistusten tarkoituksena olisi lisätä osallistumista työmarkkinoilla, etenkin aliedustettuina olevien ryhmien osalta – nuoret, ikääntyneet, vähän koulutetut työntekijät, lailliset siirtotyöläiset –, vähentää rakenteellista työttömyyttä ja edistää työllisyyden laatua turvautumalla toimenpiteisiin, jotka vaikuttavat sekä työvoiman tarjontaan että kysyntään. Lisäksi niiden avulla pyritään kehittämään työmarkkinoiden tarpeita vastaavaa ammattitaitoa, edistämään elinikäistä oppimista ja antamaan piristysruiske yrittäjyydelle ja pienille ja keskisuurille yrityksille.

Se, että EU:n rahastoja, etenkin Euroopan sosiaalirahastoa, käytetään asianmukaisella tavalla, auttaa meitä saavuttamaan nämä tavoitteet ja varmistamaan sen, että työllistyminen on helpompaa ja työmarkkinoille on helpompi päästä kaikkialla Euroopan unionissa. Lisäksi vuotuisen yhteisen työllisyysraportin avulla neuvosto seuraa yhdessä komission kanssa työllisyystilannetta jäsenvaltioissa ja etenkin työllisyyttä koskevien suuntaviivojen ja asiasta annettujen suositusten täytäntöönpanoa.

Viimeisimmässä, keväällä 2010 julkaistussa, vuosien 2009–2010 yhteisessä työllisyysraportissa kuvataan hyvin sitä, millaisiin toimenpiteisiin eri jäsenvaltioissa on ryhdytty työllisyyden edistämiseksi etenkin nuorten ja naisten keskuudessa. Neuvosto on painottanut esimerkiksi sitä, että jäsenvaltioiden olisi parannettava myös liiketoimintaympäristöä, edistettävä työpaikkojen ja etenkin vihreiden työpaikkojen luomista ja autettava yrityksiä uudenaikaistamaan teollisuuskantaansa.

Koska eurooppalaisella työllisyysstrategialla on suuri merkitys kansallisten työllisyyspolitiikkojen koordinoinnin ja niiden tehokkuuden parantamisen kannalta, kyseinen strategia on avainasemassa EU:n ohjausjakson mukaisen uuden hallinnon aikana.

  Pat the Cope Gallagher (ALDE), laatijan sijainen. – (EN) Haluan Liam Aylwardin puolesta kiittää neuvoston puheenjohtajaa hänen vastauksestaan, mutta vaikka hänen suunnitelmansa ovat varsin hyviä, mielestäni työpaikkoja voidaan luoda lyhyellä aikavälillä. Komissio on myöntänyt, että Euroopassa jää luomatta 1,5 miljoonaa työpaikkaa lyhyellä aikavälillä sen vuoksi, että mikroyrityksiä kahlitaan liiallisella työlainsäädännöllä ja byrokratialla.

Arvostan kyllä sitä, että ministeri mainitsi kansalliset politiikat, mutta hän muistanee, että unionin tilaa koskevassa puheessa komission puheenjohtaja Barroso viittasi etenkin komission harjoittamaan politiikkaan keinona selvitä byrokratiasta. Mietin, millaisiin välittömiin toimiin neuvosto voi ryhtyä sen varmistamiseksi, että byrokratia pidetään minimissä ja työpaikkoja luodaan.

  Olivier Chastel, neuvoston puheenjohtaja. – (FR) Kehotan teitä tutustumaan puheenjohtajavaltio Belgian asiaan liittyvään ohjelmaan, koska kysymys käsitteli tosiaan työllisyyttä ja vastauksessamme kiinnitimme huomiota Eurooppa 2020 -strategian ja suuntaviivojen avulla toteutettaviin työllisyyteen liittyviin rakennetoimiin.

Kuitenkin on sanottava, että olette ehdottomasti oikeassa. Belgian ohjelmassa on koko joukko toimia, joiden avulla pyritään vähentämään hallinnollista taakkaa, joka kohdistuu pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, mikroyrityksiin, joiden rakenteet eivät riitä palkkaamaan henkilöstöä analysoimaan kaikkea voimassa olevaa lainsäädäntöä, etenkään kaiken sen osalta, mikä liittyy yritystukiin, jotka ovat usein aivan liian monimutkaisia pienyritysten kannalta.

Tiedän, että Belgiassa ja aivan varmasti Belgian puheenjohtajakaudella asiasta vastaava ministeri aikoo ottaa pitämässään epävirallisessa kokouksessa esille tämän hallinnollisiin muodollisuuksiin ja byrokratiaan liittyvän kysymyksen, joka estää pieniä ja keskisuuria yrityksiä toimimasta asianmukaisesti.

  Puhemies. – (ES) Seán Kelly on peruuttanut kysymyksen numero 15, ja koska kysymyksen numero 16 laatija ei ole paikalla, se raukeaa.

  Puhemies. – (ES) Richard Howittin laatima kysymys numero 17 (H-0444/10), jonka esittää hänen sijastaan Kinga Göncz.

Aihe: Syrjinnän vastaisen laaja-alaisen direktiivin edistyminen

Vuosi 2010 on Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuosi. Belgia ilmoitti osana puheenjohtajakauden ohjelmaansa, että se haluaa saada aikaan edistystä syrjinnän torjunnassa ja yhdenvertaisuuden alalla. Tätä sitoumusta silmällä pitäen neuvostolta kysytään, miten on edistytty neuvoston hyväksynnän saamisessa syrjinnän vastaiselle laaja-alaiselle direktiiville, jonka ensimmäinen käsittely Euroopan parlamentissa on takana?

Voiko puheenjohtajavaltio vahvistaa, että direktiivissä käytettävä tavaroiden ja palvelujen määritelmä noudattaa EU:n velvollisuutta panna täytäntöön YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista? Voiko puheenjohtajavaltio selvittää, miksi neuvosto torjuu nopeasti jäsenvaltioiden esille ottamat yhdenvertaisuuden kustannuksia koskevat avoimena olevat kysymykset ja huolenaiheet?

  Olivier Chastel, neuvoston puheenjohtaja. – (FR) Arvoisa puhemies, neuvosto jatkoi Espanjan puheenjohtajakaudella direktiiviehdotuksen tutkimista ja 7. kesäkuuta 2010 se huomioi puheenjohtajavaltion raportin kyseisen työn edistymisestä. Raportin mukaan on syytä jatkaa ehdotuksen perusteellista tutkimista, etenkin sen soveltamisalan, vammaisuuteen liittyvien säännösten ja täytäntöönpanoaikataulun osalta.

Neuvoston jäsenet ovat lisäksi korostaneet tarvetta mahdollisimman suuren oikeusvarmuuden takaamiseen ja toissijaisuusperiaatteen noudattamiseen. Ehdotus on tarkoitus hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 19 artiklan mukaisesti. Siinä edellytetään jäsenvaltioiden yksimielistä hyväksyntää.

Direktiiviluonnoksen avulla on tarkoitus toteuttaa eräät vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevassa Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksessa asetetut tavoitteet, mutta tavoitteena ei kuitenkaan ole kyseisen sopimuksen oikeudellinen täytäntöönpano, koska sen soveltamisala on laajempi ja ylittää Euroopan unionin toimivallan rajat. On kuitenkin itsestään selvää, että eräänä tavoitteena parhaillaan neuvostossa käytävissä keskusteluissa on varmistaa, että direktiivi on yhdenmukainen kyseisen yleissopimuksen kanssa.

Mitä tulee yhdenvertaisuudesta koituviin taloudellisiin kustannuksiin, keskusteluissa on käsitelty myös kohtuuttoman taakan käsitettä; käsitteen avulla pyritään nimenomaan löytämään oikeanlainen tasapaino yhdenvertaisuuden ja sen aiheuttamien kustannusten välille. Vaikka yksimieliseen päätökseen pyritään kaikin tavoin, neuvosto ei pysty ennustamaan neuvottelujen lopputulosta tai niiden kestoa.

  Kinga Göncz (S&D). – (HU) Paljon kiitoksia vastauksestanne. Kuunnellessani neuvoston puheenjohtaja Chastelia yritin saada paremman käsityksen neuvostossa mahdollisesti esille tuoduista argumenteista ja vasta-argumenteista. Tiedämme, että kysymys on odottanut ratkaisuaan siitä lähtien, kun komissio jätti direktiiviluonnoksen käsiteltäväksi vuonna 2008 ja parlamentti hyväksyi sen seuraavana vuonna. Tämä aiheuttaa selkeästi jonkin verran kuormitusta. Euroopan unionilla on kuitenkin velvoite, joka seuraa YK:n yleissopimuksesta tai liittyy siihen. Haluan kysyä neuvoston puheenjohtaja Chastelilta, näkeekö hän minkäänlaisia mahdollisuuksia edistyä asiassa lähitulevaisuudessa sen jälkeen, kun kaikki asiaan liittyvät tekijät on tutkittu. Toiseksi, mielestäni kriisi on selkeä muistutus siitä, että yhdenvertaisista mahdollisuuksista ja syrjinnän vastaisen direktiivin täytäntöönpanosta voi olla apua monille vaikeuksissa oleville ihmisille.

  Olivier Chastel, neuvoston puheenjohtaja. – (FR) Arvoisa puhemies, ymmärrän hyvin sen, että aihe on nostettu esiin ja että asiaan liittyy luonnollisesti kärsimättömyyttä. Neuvottelut ovat luultavasti jatkuneet jo liian pitkään. Kyse on kuitenkin innovatiivisesta ehdotuksesta, jolla on hyvin laaja soveltamisala ja mittavia käytännön seuraamuksia. Kuten olen jo sanonut, direktiivin hyväksyminen edellyttää jäsenvaltioiden yksimielisyyttä ja Euroopan parlamentin hyväksyntää.

Neuvostossa, joka käyttää asiaan paljon energiaa, käydään monitahoisia neuvotteluja. Sosiaalisia kysymyksiä koskevassa ryhmässä ehdotuksesta on Belgian puheenjohtajakaudella keskusteltu jo kahteen otteeseen; jatkoneuvotteluja suunnitellaan, enkä lainkaan epäile, että jos kysymystä ei ratkaista Belgian puheenjohtajakaudella, seuraava puheenjohtaja Unkari tekee kaikkensa saattaakseen keskustelun päätökseen.

  Puhemies. – (ES) Kysymykset numero 18, 19 ja 20 raukeavat laatijoiden poissaolon vuoksi.

Esittääkseni tilanteesta myönteisen arvion haluan tuoda esiin, että ensimmäistä kertaa ainakin yhdentoista viimeksi kuluneen vuoden aikana olemme saavuttaneet istuntosalissa paikalla olevien jäsenten osalta absoluuttisen sukupuolten tasa-arvon, koska paikalla olemme ainoastaan Kinga Göncz ja minä. Tämä on poikkeuksellinen tilanne ja varmasti tavoittelemisen arvoinen, vaikka olisi kyllä parempi, että sama suhde pysyisi yllä, kun absoluuttiset luvut ovat suurempia.

Hyvä neuvoston puheenjohtaja Chastel, haluan kiittää teitä lämpimästi, en vain ponnisteluistanne vaan myös tehokkuudestanne, ja haluan sanoa, että on hyvin epätavallista, että käytännöllisesti katsoen kaikki puhujat tuovat esiin, kuinka tarkkaa, perusteellista ja tehokasta työnne on ollut, kuten tänään on käynyt.