Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 22. syyskuuta 2010 - Strasbourg

1. Istunnon avaaminen

Puhetta johti
puhemies Jerzy BUZEK

(Istunto avattiin klo 9.05.)

2. Täytäntöönpanotoimenpiteet (työjärjestyksen 88 artikla): ks. pöytäkirja

3. Eurooppa-neuvoston päätelmät (16. syyskuuta 2010) (keskustelu)

  Puhemies. – (PL) Esityslistalla on seuraavana neuvoston ja komission julkilausumat aiheesta Eurooppa-neuvoston päätelmät (16. syyskuuta 2010).

  Herman Van Rompuy, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja. – (EN) Arvoisa puhemies, Eurooppa-neuvoston 16. syyskuuta pidetty kokous kutsuttiin koolle pääasiassa unionin ulkosuhteiden tarkastelemiseksi. Lounaalla meillä oli lyhyt sovittu keskustelu taloushallintoa käsittelevästä työryhmästä ja aikataulun ulkopuolinen keskustelu romanien tilanteesta. Tarkastelen näitä kaikkia vuorollaan.

Aloitan ulkoasioista. Kun astuin virkaani kahdeksan kuukautta sitten ja kiersin pääkaupunkejamme, panin merkille eräänlaista turhautumista Kööpenhaminan huippukokouksen jälkeen. Vallalla oli käsitys, että Euroopan unioni oli sivuutettu. Talousnäkymämme eivät olleet hyvät, kun taas muut maailman taloudet kasvoivat nopeasti. Lisäksi aloimme ymmärtää, kuinka nopeasti kehittyvien maiden taloudellinen vahvuus muuttuu todelliseksi poliittiseksi vallaksi. G20-maat, vaikka saivatkin alkunsa Euroopan unionista, osoittavat myös tätä suuntausta, kuten myös keskustelu edustuksesta kansainvälisessä valuuttarahastossa. Tämä vaikuttaa meihin: uudet toimijat eivät aina jaa meidän intressejämme ja maailmankatsomustamme.

Lissabonin sopimus edellyttää, että Eurooppa-neuvosto määrittää unionin strategiset edut ja antaa strategisia suuntaviivoja muiden toimielinten työlle. Olen iloinen siitä, että valtioiden ja hallitusten päämiehet suostuivat kaikki tähän tehtävään ja syventämään osallistumistaan unionin ulkopolitiikkaan. He haluavat Eurooppa-neuvoston ottavan enemmän vastuuta. He haluavat kantaa vastuunsa tämän unionin toimielimen jäseninä.

Entä mistä me keskustelimme? Katsoin tärkeäksi tarkastella ensin strategisia kumppanuuksiamme. Kyse oli yleisten tavoitteiden yhdistämisestä konkreettisiin keinoihin ja edistymisestä paikan päällä. Keskustelimme siis lyhyesti siitä, kuinka Lissabonin sopimusta ja uutta ulkosuhdehallintoa voidaan parhaiten hyödyntää. Haluan tässä yhteydessä kiittää Euroopan parlamenttia sen työstä asiaa koskevan sopimuksen turvaamiseksi.

Kuinka voimme varmistaa, että Brysselissä ja pääkaupungeissa toimitaan samansuuntaisesti? Kuinka voimme koordinoida paremmin eri toimijoita Brysselissä? Kuinka voimme saattaa yhteen eri näkökohdat suhteissamme kumppaneihimme – esimerkiksi huippukokouksissa – talouden, ilmaston, arvojen ja turvallisuuden kaltaisilla aloilla?

Vanukkaan laatu selviää syömällä. Kuinka toimimme kumppaneidemme kanssa kahdenkeskisesti? Asetimme ensisijaisia tavoitteita monissa kiireellisissä asioissa. Kolmansien maiden kanssa pidettävissä huippukokouksissa keskeisiä viestejämme on tuettava erityisin neuvotteluin ja kompromissein. Muistan Eurooppa-neuvoston keskusteluista seuraavat muut seikat.

Ensinnäkin olemme vasta prosessin alussa. Toiseksi, keskeisten viestiemme on oltava Eurooppa-neuvoston valtuuttamia, ulkoasiainneuvoston, komission ja korkean edustajan valmistelemia ja täytäntöönpanemia, ja juuri näin me jo valmistelemme G20-tapaamisia Eurooppa-neuvostossa. Kolmas seikka, jota haluan korostaa, on se, että kumppaneidemme kanssa vastavuoroisuus on avainsana. Voimme puhua myös yhteisten intressien määrittämisestä. Yleinen käsitys on, ettei näin vielä ole. Me kaikki korostamme tuloksia ja vipuvoimaa. Meidän on muutettava tavoitteet konkreettisiksi tuloksiksi. Meillä on strategisia kumppaneita, mutta tarvitsemme paremman strategian.

Olemme kehitelleet ajatuksia siitä, kuinka sijoitumme suhteessa Kiinaan ja kuinka hienosäädämme suhteita edelleen. Eurooppa-neuvoston keskustelujen ansiosta me emme puhu enää vain Brysselin puolesta, kun komission puheenjohtaja ja minä tapaamme kahden viikon kuluttua Brysselissä Kiinan pääministerin. Voimme myös puhua kaikkien 27 jäsenvaltion puolesta.

Tarkastelimme myös muita tulevia tapaamisia: G20-huippukokousta Soulissa sekä EU:n ja Yhdysvaltojen välistä huippukokousta, jotka molemmat pidetään marraskuussa ja jotka molemmat ovat merkittäviä globaalien talousnäkymien kannalta. Jatkamme näiden tapaamisten valmisteluja Eurooppa-neuvostossa 28.–29. lokakuuta. Tulevana puheenjohtajana Ranskan presidentti esitteli joitakin ajatuksiaan G20:n osalta vuonna 2011. Hän sai täyden tukemme uuden sysäyksen luomiselle G8/G20-tapaamisissa ja korosti, että niistä olisi tultava prosessi, ei pelkkä tapahtuma.

Lähi-idän osalta rauhanneuvottelujen onnistuminen on Euroopan unionille strateginen intressi. Annoimme tästä erityisen julkilausuman joulukuussa 2009 esittämämme yhteisen kannan mukaisesti. Me kaikki osallistumme prosessiin kvartetin kautta.

Omassa naapurustossamme esimerkiksi Länsi-Balkan, näiden valtioiden mahdollisuus lähestyä Eurooppaa sekä itäinen kumppanuus ovat hyvin merkittäviä. Maineemme maailmassa perustuu oman maanosamme vakauteen. Jos haluamme globaaliksi toimijaksi, meidän on oltava alueellinen toimija.

Vastedes keskustelemme ulkopolitiikasta tässä hengessä Eurooppa-neuvostossa. Voimme olla uskottavia ja voimakkaita vain yhdistyneinä. Osoitimme yhtenäisyytemme 27 jäsenvaltion yhteisellä kannalla Iraniin kohdistettavista sanktioista, mikä ei ollut itsestäänselvyys, sekä Serbiaa ja Kosovoa koskevassa hyvin merkittävässä YK:n päätöslauselmassa, joka on tärkeä Länsi-Balkanille.

Sen lisäksi, että keskustelimme strategiasta ja yleisestä lähestymistavasta, pääsimme myös yksimielisyyteen kahdesta erityisestä asiasta, Etelä-Koreasta ja Pakistanista. Osoitimme näin välittömästi, että Euroopan unioni voi toimia tuloksekkaasti asioissa, joilla on valtava strateginen merkitys.

Vapaakauppasopimus Etelä-Korean kanssa on asia, jolla on suuri ulkoinen merkitys. Se koskee tärkeää suhdettamme kahdeksanneksi suurimpaan kauppakumppaniimme ja sen lisäksi koko Aasian talouteen. Olemme olleet lähellä sopimukseen pääsyä kolme vuotta, ja nyt se toteutuu. Sillä säästetään eurooppalaisille viejille 1,6 miljardin kustannukset vuosittain, joten tämä on hyvä uutinen vientiteollisuudellemme ja näin myös työpaikoille ja kasvulle Euroopassa.

Pakistanissa haluamme antaa suurimman mahdollisen tuen valtiolle, joka kärsi valtavasti tuhoisista tulvista. Lisää tukea ja lisää kauppaa; me haluamme Pakistanin nyt elpyvän ja kehittyvän taloudellisesti. Me myönnämme merkittävästi paremman pääsyn markkinoille. Catherine Ashton auttoi meitä pääsemään sopimukseen tässä merkittävässä julkilausumassa.

Toinen asiani koskee työryhmää. Eurooppa-neuvoston lounaalla keskustelimme taloudesta, joka on poliittisen vaikutusvallan perusta. Vuoden ensimmäisen puoliskon aikana Eurooppa-neuvoston oli otettava osaa pakottaviin taloudellisiin näkökohtiin. Taloutemme ovat nyt paremmassa kunnossa, mutta työ ei ole vielä tehty.

Lounaalla kerroin kollegoilleni edistymisestä taloushallintoa käsittelevässä työryhmässä. Eilen kerroin siitä täällä parlamentissa. Kaikki valtioiden ja hallitusten päämiehet haluavat jatkaa tätä työtä ja pitää vauhtia yllä.

Olemme laajasti yksimielisiä joistakin tärkeimmistä seikoista, kuten makrotaloudellisen valvonnan puitteista. Siinä seurataan ja korjataan epätasapainoja, kuplien vaaraa ja eroavuuksia kilpailukyvyssä. Sopimukseen on päästy myös kansallisten valtiontalouden kehysten vahvistamisesta, yhteisön budjettisääntöjen vaalimisesta kansallisessa lainsäädännössä sekä periaatteesta, jota on kutsuttu eurooppalaiseksi ohjausjaksoksi. Edistyimme myös seuraamusten alalla, vaikka töitä on vielä tehtävä lisää. Kuten selitin yksityiskohtaisesti tapaamisessa seitsemän valiokuntanne puheenjohtajan ja ryhmien johtajien kanssa eilen, tämä merkitsee talous- ja rahaliiton talouspilarin vahvistamista.

Vaikka jotkut ovat väittäneet tätä koskevan työmme edistyvän hitaasti, olemme itse asiassa edistyneet valtavasti hyvin lyhyessä ajassa. Verrattuna kasvu- ja vakaussopimuksesta käytyihin neuvotteluihin vuonna 1997 ja sen tarkistamisesta käytyihin neuvotteluihin vuonna 2005 me edistymme hyvin nopeasti asioiden monimutkaisuudesta huolimatta. Toimitan luonnoksen yleisestä raportista työryhmälle 27. syyskuuta. Saatamme keskustelut päätökseen lokakuun puolivälissä, jotta Eurooppa-neuvosto voi antaa päätelmät kokouksessaan 28. ja 29. lokakuuta. Komissio aikoo esittää syyskuun loppuun mennessä lainsäädäntöehdotukset aloiteoikeutensa mukaisesti – ehdotukset, jotka tietenkin tulevat parlamentin tarkasteltaviksi ja hyväksyttäviksi lainsäädäntömenettelyssä.

Nämä komission ehdotukset voivat osaltaan edistää myönteisesti vauhdin säilyttämistä. Voitimme tänä keväänä taistelun eurosta. Uskon vakaasti, että ensi kuussa teemme loput oikeat päätelmät tästä kriisistä.

Kolmas aihe on romanikysymys. Keskustelimme lounaalla asiasta, joka kiinnostaa teitä erityisesti. Pöydän ympärillä päästiin yksimielisyyteen viidestä seikasta, mitä ei tulkittu neuvoston viralliseksi päätelmäksi.

Ensinnäkin jäsenvaltioilla on oikeus ja velvollisuus toteuttaa toimia oikeusjärjestyksen säilyttämiseksi alueellaan. Toiseksi komissiolla on oikeus ja todellakin myös velvollisuus valvoa unionin lainsäädännön noudattamista jäsenvaltioissa, ja sillä on myös oikeus ja todellakin velvollisuus toteuttaa selvityksiä. Kolmanneksi panimme merkille komission puheenjohtajan Eurooppa-neuvoston kokouksen aattona antaman julkilausuman. Neljänneksi kunnioitus on olennainen sääntö jäsenvaltioiden ja komission välisissä suhteissa. Viidenneksi keskustelemme romanien integroinnista Eurooppa-neuvoston tulevassa kokouksessa.

Kaikenlaisen kansallisuuteen tai etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän kielto on Euroopan unionin perustavaa laatua oleva periaate. Ihmisarvon kunnioittaminen on yksi keskeisistä arvoistamme.

Eurooppa-neuvoston kokouksia ei pidä katsoa huippukokouksiksi, vaan yhden unionin toimielimen säännöllisiksi, jopa rutiininomaisiksi kokouksiksi. Haluan todellakin korostaa parlamentissa uudelleen alkaneen yhteisömenetelmää koskevan keskustelun yhteydessä, että Eurooppa-neuvosto on unionimme toimielin, ei huippukokous G8:n tai G20:n tavoin. Se kuuluu unionin toimielinkehykseen, mutta tuo unionille jäsenvaltioiden korkeimman poliittisen tason panoksen ja antaa jäsenvaltioille vastuuntunnon ja unioniin osallistumisen tunteen sekä vahvistaa niiden sitoutumista unionin menestykseen.

Siihen osallistuvat valtioiden ja hallitusten päämiesten lisäksi myös Euroopan komission puheenjohtaja sekä ulkoasioiden korkea edustaja. Euroopan keskuspankin puheenjohtaja osallistuu usein Eurooppa-neuvoston kokouksiin. Lissabonin sopimuksen voimaantulosta alkaen kokousta johtaa joku, joka ei samanaikaisesti edusta jäsenvaltiota vaan jonka on tehtävä työtä sekä Eurooppa-neuvoston sisällä että tiiviissä yhteistyössä muiden toimielinten kanssa, jotta päästään yleisen eurooppalaisen edun mukaiseen sopimukseen. Tämän vuoksi käytän aikaa ja energiaa säännöllisten yhteyksien ylläpitämiseen muiden toimielinten puheenjohtajien kanssa, niin komission puheenjohtajan, neuvoston vaihtuvan puheenjohtajan, keskuspankin pääjohtajan ja euroryhmän puheenjohtajien ja tietenkin teidän, arvoisa puhemies, sekä poliittisten ryhmien ja parlamentin valiokuntien puheenjohtajien kanssa, paljon laajemmin kuin mitä perussopimuksessa edellytetään.

Me todellakin teemme työtä Euroopan yleisen edun eteen. Kaikkien EU:n toimielinten viime kuukausien ponnistelut ovat alkaneet tuottaa tuloksia. Taloutemme toipuvat odottamatonta vauhtia. Luottamus on palaamassa, hitaasti mutta varmasti. Kiitän Euroopan parlamenttia sen yhteistyöstä luottamuksen palauttamisessa rahoitusvalvontaa koskevan lainsäädännön kautta.

Monet jäsenvaltiot ovat sitoutuneet uudistusohjelmiin. Kunnioitan niitä kansallisia hallituksia, jotka toteuttavat rohkeita toimenpiteitä hyvin vaikeissa poliittisissa oloissa. Useimmissa jäsenvaltioissa kriisi ei vielä ole ohi, varsinkaan työllisyysrintamalla, vaikka parannusta onkin tapahtunut. Olemme nyt paremmassa kunnossa kuin ennen kesää. Paljon työtä on vielä tehtävä. Hyvät kollegat, me teemme sen.

(Suosionosoituksia.)

  Maroš Šefčovič, komission varapuheenjohtaja. – (EN) Arvoisa puhemies, parlamentti on aina tehnyt hyvin selväksi, että yksi Lissabonin sopimuksen päätavoitteista on tehdä EU:sta vahvempi kansainvälisellä näyttämöllä, ja komissio jakaa täysimääräisesti tämän tavoitteen. Euroopan äänen voimistaminen on hyvä asia Euroopalle, ja uskoakseni myös maailmalle. Se antaa meille mahdollisuuden edistää intressejämme, vaalia arvojamme ja antaa oman panoksemme maailmanlaajuisiin pyrkimyksiin vastata yhteisiin haasteisiin aina ilmastonmuutoksesta turvallisuuteen sekä resurssipulasta talouskriisistä selviytymiseen.

Meillä on mahdollisuudet ja meillä on vastuu, ja Lissabonin sopimus on antanut meille välineet tavoitteidemme turvaamiseen molemmilta osin. Kuten kaikki tiedämme, tämä on edistyvää työtä. Meidän on itse opittava, kuinka Lissabonin sopimuksen rakenteita voidaan käyttää mahdollisimman tehokkaasti. Meidän on osoitettava kumppaneillemme, että EU on vakuuttava keskustelukumppani. Tämä ei tapahdu yhdessä yössä, mutta viime viikon Eurooppa-neuvoston kokous oli merkittävä askel kohti tätä tavoitetta.

Olemme edistyneet merkittävästi Lissabonin sopimuksen voimaantuloa seuranneiden yhdeksän kuukauden aikana. Korkea edustaja Ashton on nyt Euroopan ääni globaalilla näyttämöllä, ja tämän parlamentin tuella meillä on pian Euroopan ulkosuhdehallinto perustettuna ja toiminnassa. EU:n toimielimet ovat asteittain ottaneet hoitaakseen kiertävän puheenjohtajavaltion edustusta ja koordinointia koskevat tehtävät.

Eurooppa-neuvosto on määrittänyt seuraavat askeleet, niin menettelyn kuin asiasisällönkin osalta. Erityisesti tunnustettiin, että EU:n on tehtävä enemmän saadakseen aikaan entistä johdonmukaisemman ja yhtenäisemmän politiikan strategisten kumppanien osalta. Se voisi alkaa tarkastella erityisesti Kiinaa. Oli hyvin tärkeää, että Eurooppa-neuvosto palaa tähän yhteisen lähestymistavan kehittämistehtävään säännöllisesti. Me kaikki tunnemme kohdatut ongelmat: että yksityistämisen puute, joulukuusilähestymistapa vihjaa kumppaneillemme, ettemme todella pääse yksimielisyyteen siitä, mitä todella haluamme, ja että EU:n ja jäsenvaltioiden väliset ristiriitaiset viestit vaarantavat viestin sisällön.

Meidän on saavutettava sellainen asema, jossa puheenjohtaja Van Rompuy ja puheenjohtaja Barroso puhuessaan EU:n puolesta huippukokouksissa toimivat auktoriteetilla, joka perustuu aitoon yksimielisyyteen – EU:n ja jäsenvaltioiden yhteiseen sitoumukseen – yhteisestä asialistasta. Komissio uskookin, että ensimmäinen merkittävä askel oli tunnustaa tarve määrittää erityiset intressimme suhteissa jokaiseen strategiseen kumppaniin, ja nyt on osattava antaa sama johdonmukainen viesti kumppaneillemme kaikkialla maailmassa.

Meidän on sovellettava tätä henkeä tämän syksyn merkittävissä huippukokouksissa Kiinan, Intian, Venäjän ja Yhdysvaltojen kanssa. Sama koskee G20-kokousta, Aasian ja Euroopan välistä ASEM-kokousta sekä EU:n ja Afrikan välistä huippukokousta. Kaikki nämä tapahtumat edellyttävät parlamentin edun mukaista demokraattista ulottuvuutta.

Kauppa tunnustettiin keskeiseksi seikaksi. Oli hyvin voimakas symboli, että Eurooppa-neuvoston kokouksen aikaan saatiin finalisoitua sopimus EU:n kauaskantoisesta vapaakauppasopimuksesta Korean kanssa. Tämä osoittaa, mikä on mahdollista: sopimus, joka ei ollut helppo, mutta johon liittyy valtavien kaupallisten etujen mahdollisuudet.

Sovittiin myös, että löydämme keinot auttaa Pakistania kaupan avulla. Me teemme jo paljon humanitaarisen avun ja kehitysavun osalta, jotka ovat ratkaisevia valtion jälleenrakentamisen kannalta. Voidaan kuitenkin myös sanoa, että meidän on tuettava Pakistanin talouden pitkän ajanjakson näkymiä kauppatoimenpiteiden avulla, ja komissio esittääkin ensi kuussa erityisiä ehdotuksia.

Ranskan tuleva G20- ja G8-puheenjohtajuus todettiin myös erityisen hyväksi mahdollisuudeksi varmistaa eurooppalaisten tavoitteiden näkyvyys. Komissio on sitoutunut käyttämään tätä EU:n merkittävänä foorumina tulevana vuonna.

Haluan sanoa muutaman sanan myös kahdesta muusta aiheesta. Ensinnäkin taloushallinnosta. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Van Rompuyn johtaman työryhmän työ ja komission yksityiskohtaisten ehdotusten esittäminen merkitsevät, että olemme edistyneet paljon toukokuusta lähtien. Komissio esittelee ehdotukset ensi viikolla. Nyt on oikea aika käynnistää yhteispäätösmenettely ja aloittaa lainsäädäntöehdotusten yksityiskohtainen tarkastelu, jotta saamme uuden järjestelmän toimintaan ensi vuoden puoliväliin mennessä.

Tiedän, että parlamentti on täysin tietoinen siitä, kuinka toivottavaa on, että näiden ehdotusten tarkastelunne alkaa pian. Paketilla on kolme tavoitetta. Ensinnäkin on vahvistettava vakaus- ja kasvusopimuksen noudattamista jäsenvaltioissa. Toiseksi on laajennettava taloudellista valvontaa epätasapainotilojen torjumiseksi. Kolmanneksi talousvalvonta on saatava toimimaan paremmin siten, että kannustetaan sääntöjen noudattavista ja sovelletaan progressiivisia taloudellisia seuraamuksia tasapuolisesti ja riittävän varhain, jotta ne ovat tehokkaita. Nämä auttavat vahvistamaan merkittävästi erityisesti euroalueen taloushallinnon uskottavuutta. Tätä asialistaa laajennetaan edelleen, kun työryhmä esittää lopullisen raporttinsa Eurooppa-neuvostolle ensi kuussa.

Lopuksi romanikysymys. Haluan esittää vain yhden huomion. Vastuu on komissiolla perussopimusten vartijana. Teemme vastuualamme varsin selviksi. Emme tee kompromisseja yhteisön lainsäädännön noudattamisesta ja puolustamme täysimääräisesti eurooppalaisia arvojamme. Olemme tehneet työtä tarkistaaksemme, onko vapaata liikkuvuutta ja syrjimättömyyttä koskevaa EU:n lainsäädäntöä noudatettu, ja nyt olemme oikeudellisen analyysin vaiheessa. Kollegio tarkastelee itse tätä analyysia varsin pian.

Meidän ei pidä kuitenkaan unohtaa tämän keskustelun hyvin merkittävää – sanoisin olennaista – osaa: on helpotettava romanien ahdinkoa ja edistettävä näiden parempaa integroitumista. Tämän vuoksi tarkastelemme samalla, kuinka voimme toteuttaa huhtikuiset ehdotuksemme käyttää EU:n varoja antaaksemme todellista tukea romanien integroinnille. Olemme perustaneet työryhmän, joka tarkastelee sitä, kuinka voimme konkreettisesti tukea osallistamista. Työryhmä kokoontuu ensimmäistä kertaa tänään ja esittää ensimmäiset havaintonsa vuoden loppuun mennessä. Tiedän parlamentin toivovan säännöllistä tiedottamista edistymisestä, ja komissio huolehtii siitä.

Lopuksi, arvoisa puhemies, Eurooppa-neuvosto keskusteli siitä, kuinka voimme vahvistaa valmiuksiamme toimia ulkoisesti ja sisäisesti ja tuottaa EU:n kansalaisille parempia tuloksia. Kaikilla näillä aloilla unionin toimielimet ja välineet ovat osoittautuneet juuri niin toimiviksi kuin perussopimuksessa tarkoitettiin. Komissio odottaa yhteistyötä parlamentin kanssa ja yhteistyömme syventämistä politiikkamme vaikuttavien tuotosten varmistamiseksi.

  Joseph Daul, PPE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies Buzek, arvoisa Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Van Rompuy, arvoisa puheenjohtaja Šefčovič, hyvät kollegat, Eurooppa-neuvosto on keskustellut unionin suhteista sen globaalien kumppanien kanssa sekä taloushallinnosta. Suuri yleisö on kuitenkin ollut kiinnostunut ennen kaikkea romanikeskustelusta. Haluan toistaa ryhmäni kannan tässä asiassa.

Ensinnäkin jokaisen jäsenvaltion on noudatettava yhteisön lainsäädäntöä, ja Euroopan komission on perussopimusten vartijana varmistettava tämä mahdollisimman puolueettomasti. Kaikki jäsenvaltiot ovat yhdenvertaisia unionin lainsäädännön edessä. Se on Euroopan vahvuus. Näissä olosuhteissa kunnioitamme komission päätöstä pyytää Ranskalta lisäselvityksiä sen toteuttamista toimenpiteistä, emmekä epäile, etteikö Ranska vastaisi hyvin täsmällisesti.

Toiseksi Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ryhmä pahoittelee asiassa ilmenneitä kielellisiä puutteita ja toivoo, että näin merkittävässä asiassa Euroopan unionin vaalimat vastuullisuuden ja solidaarisuuden arvot sekä puolueettomuus ja molemminpuolinen kunnioitus ohjaavat edelleen käytöstä jäsenvaltioiden ja yhteisön toimielinten välillä.

Lopuksi ryhmäni vaatii edelleen eurooppalaisten ratkaisujen – yhteisön ratkaisujen – määrittämistä ja täytäntöönpanoa kaikkien Euroopan vähemmistöjen integroimiseksi, sillä kuten me kaikki tiedämme, nykyinen kriisi on tuonut ilmi syvän levottomuuden näiden väestöryhmien ja isäntävaltioiden väestöjen välisissä suhteissa.

Hyvät kuulijat, vaikka kaikkien kansalaisten on voitava nauttia oikeuksistaan, heidän on täytettävä myös velvollisuutensa. Kyllä, ihmisten vapaa liikkuvuus on oikeus, ja tämä parlamentti on taistellut sen puolesta liian paljon antaakseen piiruakaan periksi. Toisaalta lain noudattaminen, isäntävaltioon integroituminen, lasten ilmoittaminen kouluun ja heidän koulukäynnistään huolehtiminen sekä muiden hyvinvoinnin kunnioittaminen ovat myös velvollisuuksia, joista yhtään mitään ei voida ottaa pois.

Tästä on kysymys, ja tämä on PPE-ryhmän kanta, periaatteisiin ja arvoihin perustuva kanta, joka ylittää sen puoluepoliittisen kritiikin, johon minun on todettava eräiden henkilöiden viime päivinä alentuneen.

Minulla on kaksi minuuttia aikaa tarkastella kahta aihetta – kuitenkin hyvin merkittäviä sellaisia – joista Eurooppa-neuvostossa keskusteltiin viime perjantaina: asemaamme maailmassa ja taloushallintoa.

Ensimmäisestä aiheesta, kuinka voimme yhtään pidempään hyväksyä sitä, että vaikka Eurooppa on yksi merkittävimmistä globaaleista voimista, kenties arvostetuin ihmisoikeuksia ja monenkeskisyyttä koskevan lähestymistapansa ansiosta, sillä ei enää ole mitään painoarvoa maailman näyttämöllä? Toistan: olemme Palestiinan suurin avunantaja, mutta emme ole neuvottelupöydässä. Arvoisa Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Van Rompuy, meidän on varmistettava, että tämä muuttuu.

Neuvoston päätelmiin sisältyy joitakin mielenkiintoisia ajatuskehitelmiä, mutta kuten tiedämme, toimintatapamme edellyttävät todellista tarkistusta, jotta voimme ottaa odotetun edistysaskeleen. Ajattelen nyt poliittista tahtoa käyttää vaikutusvaltaa yhtenä ryhmänä sen sijaan, että yhdistetään 27 ristiriitaista diplomatiaa. Kyse on yhteisömenetelmästä, ja tässä luotamme teihin, arvoisa puheenjohtaja Van Rompuy. Ei se ole ruma sana, se on tapa tehdä Euroopan unionista voimakas ja tunnustettu maailmassa.

Ajattelen nyt henkilöstöresurssejamme, joita on rationalisoitava, ja ulkosuhdehallinto on ensimmäinen askel oikeaan suuntaan. Ajattelen myös taloudellisia resurssejamme, erityisesti turvallisuuden ja puolustuksen aloilla, sillä ne on käytettävä paremmin, ja tämä edellyttää meiltä suurempia ponnisteluja voimavarojen yhdistämiseksi. Olemme vielä kaukana tästä – hyvin kaukana. Kannustan jäsenvaltioita tulevina kuukausina panemaan täytäntöön edes joitakin näissä päätelmissä esitetyistä tavoitteista.

Lopuksi taloushallinnosta, ryhmäni kannattaa Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Van Rompuyn johtaman työryhmän ensimmäisiä toimia ja erityisesti vakaussopimuksen sääntöjen tiukkaa soveltamista sekä seuraamusten pelotevaikutusta. Meidän on otettava opiksemme talouskriisistä sekä haavekuvasta, jolla petimme itseämme erottamalla toisistaan rahoitusvalvonnan sekä taloudellisen ja sosiaalisen hallinnon. Nämä on yhdistettävä toisiinsa.

  Martin Schulz , S&D-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Van Rompuy, kuuntelin puheenvuoronne tarkkaavaisesti, ja siitä voisi esittää yhteenvedon, että kaikki on hyvin. Neuvostossa ei ole ongelmia. Myönnän, että te olitte läsnä ja minä en. Te seurasitte keskustelua vierestä ja minä en. Minulla oli kuitenkin jokseenkin erilainen käsitys Eurooppa-neuvoston kokouksesta kuin teidän täällä esittämänne.

Minusta todistimme – ainakin kahdessa tapauksessa – hallitusten päämiesten kapinaa eurooppalaista todellisuutta vastaan. Maastrichtin sopimuksesta alkaen turvatut neljä vapautta ovat palveluiden, pääoman, tavaroiden ja ihmisten vapaa liikkuvuus. Minulla on vaikutelma, että meidän on Euroopan unionissa katsottava ainakin ihmisten vapaa liikkuvuus yhtä merkittäväksi kuin katsomme pääoman vapaan liikkuvuuden. Toisinaan toivon myös, että pääomaan suhtauduttaisiin yhtä voimakkaasti kuin ihmisten vapaaseen liikkuvuuteen Euroopassa.

(Suosionosoituksia.)

Ja kuitenkin se, mitä tosiasiassa näemme – ja te viittasitte siihen, vaikkette sanonut sitä suoraan – on, että tässä Lissabonin jälkeisessä prosessissa, jossa nyt olemme, toimielimet taistelevat valta-asemistaan. Näemme neuvostossa teidän edustamanne uuden toimielimen, sillä valtioiden tai hallitusten päämiehistä koostuva Eurooppa-neuvosto on ollut toimielin vasta Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen. Tämä uusi toimielin yrittää nyt varmistaa valta-asemansa. Ei se ole häpeällistä, niin kaikki toimielimet tekevät, mutta kun se yhdistetään siihen, mitä Eurooppa-neuvostossa tapahtuu, on olemassa valtava vaara, että Lissabonin jälkeisessä prosessissa EU:lle siirretty toimivalta, perussopimuksessa yhteisön toimielimille uskottu toimivalta, edellyttää Eurooppa-neuvoston hyväksyntää. Edellisessä puheenvuorossani täällä kuvasin tätä eräänlaiseksi toimivaltaiseksi hallitukseksi. Tämä on kuitenkin täysin väärä etenemistapa. Ei voi toisaalta väittää – kuten olette tehnyt – että tarvitaan yhteisiä eurooppalaisia lausuntoja, yhteisiä eurooppalaisia toimia ja yhteistä eurooppalaista rintamaa esimerkiksi kansainvälisessä politiikassa, kansainvälisessä diplomatiassa ja kansainvälisessä kaupassa, ja toisaalta todeta, että vain silloin, kun se sopii kansallisiin etuihini. Että jos se ei sovi kansallisiin etuihin, jos se ei ole asianmukaista sisäpolitiikan kanssa, me emme halua sitä. Kuitenkin juuri näin nyt tapahtuu Euroopan unionissa, ja voin lisätä, ettei se koske erityisesti jotain tiettyä hallitusta. Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraattien) ryhmällä on edustettavanaan eniten hallituksia, ja myös Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä edustaa useita hallituksia. Kaikki hallitukset toimivat samoin. Tämä ei ole ideologinen vastaus, vaan institutionaalinen vastaus. Tämä institutionaalinen vaara uhkaa koko Eurooppaa.

Euroopan parlamentin tehtävä – ja tämä on siis vetoomus kaikille ryhmille – on todeta suurella enemmistöllä, että me haluamme sitä, mitä jäsen Daul kuvasi yhteisömenetelmäksi, joka on yksinkertaisesti yhteisen toimivallan siirtoa ja täytäntöönpanoa ongelmien ratkaisemiseksi johdonmukaisella tavalla Euroopan tasolla. Voiko joku täällä kuvitella, että pystyisimme enää ratkaisemaan mitään rahapoliittista ongelmaa kansallisella tasolla? Vastaus on "ei". Onko jokin ilmastohaasteista ratkaistavissa kansallisella tasolla? Ei. Voiko yksittäinen jäsenvaltio tarkastella yksinään globaaliin kauppapolitiikkaan liittyvää ongelmaa? Tietenkin voimme keskustella Kiinan kanssa EU:na – EU:na, jonka väestö on 500 miljoonaa henkeä ja jonka voima perustuu 27 yhdistettyyn kansalliseen talouteen. Tämä on yksi vaihtoehto. Voisimme myös jakautua pienemmiksi yksiköiksi, joissa Saksan liittotasavalta, Ranska, Latvia, Kypros ja Malta toimisivat kaikki erillään. Tämänkin on mahdollista. En usko sen tekevän Kiinaan suurta vaikutusta, kun menette sinne, arvoisa puheenjohtaja Van Rompuy. Me tarvitsemme siis yhteisömenetelmää, ja minusta on tämän parlamentin tehtävä varmistaa, että yhteisömenetelmää sovelletaan. Komissio on Barroson lausunnon muodossa osoittanut ensimmäistä kertaa, että se on valmis taistelemaan. Me ratkaisemme ja meidän on ratkaistava romaniongelma. Parlamentti ratkaisee sen juuri niin kuin olemme kaikki täällä todenneet: ihmisarvo on loukkaamaton. Tämä koskee myös ongelmallisia vähemmistöjä. Emme siis anna periksi romanikysymyksessä.

Seuraavat haasteemme tulevat kuitenkin täysin eri suunnasta – rahoitusnäkymistä – ja voin kertoa teille, että tässä yhteydessä uudelleenkansallistamisstrategia tulee kohtaamaan koko Euroopan parlamentin laajan vastustuksen.

(Suosionosoituksia.)

(Puhuja suostui vastaamaan sinisen kortin kysymykseen työjärjestyksen 149 artiklan 8 kohdan mukaisesti.)

  Krisztina Morvai (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, kysymykseni jäsen Schulzille on hyvin yksinkertainen. Kuinka kansalaisten ajatukset ja näkemykset jäsenvaltioiden kansallisella tasolla voidaan tyystin sivuuttaa? Kuinka hänen näkemyksensä mukaan on demokratian perusajatusten mukaista se, että EU:n tasolla tehtävät päätökset, joita tavallisesti tekevät henkilöt, joita ei ole valittu vaaleilla, voivat ylittää kansalaisten tahdon? Minusta tämä on hyvin yksinkertainen kysymys.

  Martin Schulz , S&D-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, jokaisen oikeusvaltion on varmistettava, että sen toimivaltaan kuuluvaa lainsäädäntöä valvotaan. Olen siis sataprosenttisesti samaa mieltä niiden kanssa, jotka sanovat: kun EU:n jäsenvaltiossa yksittäisissä tapauksissa on ongelmia yksittäisten kansalaisten kanssa – riippumatta siitä, mistä valtiosta he tulevat – kyseisen jäsenvaltion ja sen viranomaisten on tarkasteltava näitä ongelmia, ja jos ongelmat ovat rikosoikeudellisia, niiden on sovellettava rikosoikeudellisia menettelyjä.

Käänteisesti tätä sovelletaan myös yhteisen Euroopan unionimme lainsäädännön valvontaan. Oikeusvaltiot, jotka ovat tämän oikeudellisen yhteisön jäseniä, ovat velvollisia hyväksymään myös Euroopan unionin lainsäädännön ja toimeenpanemaan sitä. Täsmälleen tätä me vaadimme tässä romanien erityistapauksessa. Emme sen enempää.

(Suosionosoituksia.)

  Guy Verhofstadt, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, ensinnäkin haluan kiittää Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Van Rompuyta hänen tätä merkittävää neuvoston kokousta koskevasta raportistaan. Haluan aloittaa hänen puheenvuoronsa loppupuolen aiheesta, romanikysymyksestä.

Haluan sanoa hyvin selvästi ja henkilökohtaisesti PPE-ryhmän kollegalleni jäsen Daulille, että komissio on toiminut romanikysymyksessä oikein, eikä meidän pidä kritisoida sitä. Meidän on autettava komissiota tässä taistelussa. Kehotan komissiota pysymään kannassaan, sillä tarkastelemme nyt perustavaa laatua olevaa kysymystä.

Arvot ovat Euroopan unionissa yhtä tärkeitä kuin markkinasäännöt, ja on myös tärkeää, että kaikki havaitsevat komission kohtelevan jäsenvaltioita tasavertaisesti – olipa kyse pienestä tai suuresta jäsenvaltiosta. Arvojen osalta pienillä ja suurilla jäsenvaltioilla ei ole eroja. Niiden on kaikkien sovellettava samoja sääntöjä.

Valitettavasti on totta, että Eurooppa-neuvoston huippukokous joutui vähän tämän asian valtaan, mutta näin käy politiikassa. Aivan varmasti Euroopassa päivänpolttavat asiat varastavat tilanteen. Tämä on luonnollisesti harmillista, sillä taloushallinnon osalta meillä ei ole aikaa hukattavana. Meillä ei ole varaa kohdata uutta talous- ja rahoituskriisiä ilman että saamme nämä uudet taloushallinnon välineet perustettua.

Tiedämme, ettei rahapilari voi toimia ilman talouspilaria. Kun nyt tarkastelemme hajontaa, niin erot Saksan korkoasteiden ja muiden korkoasteiden välillä ovat edelleen suuria. Meidän on saatava taloushallintoa koskeva paketti käsittelyyn mahdollisimman pian, ja toivon komission esittävän ehdotuksen 29. syyskuuta, kuten se on luvannut.

Minusta ollakseen uskottava – sillä se on kaikkein tärkein seikka – paketin on vastattava ja täytettävä kolme ensisijaista edellytystä. Arvoisa puheenjohtaja Van Rompuy, ensimmäinen edellytys, jota olette aina ajanut, on se, ettei tässä ole kyse vain julkisen talouden valvonnan vahvistamisesta, vaan myös makrotaloudellisen valvonnan parantamisesta, sillä sen Kreikan velkakriisi meille opetti. Ei ole kysymys vain vakaussopimuksesta vaan myös talouden tilasta kyseisessä valtiossa.

Toinen edellytys on, että pakettiin on sisällyttävä tehokkaita seuraamuksia. Itse katson, että paras tapa edetä tässä on ensinnäkin progressiiviset seuraamukset. Toiseksi on yhdistettävä taloudelliset rangaistukset ja poliittiset rangaistukset – ei valittava toista näistä vaan yhdistettävä ne. Kolmanneksi joissain tapauksissa tämä voi merkitä sääntöjä rikkovien äänioikeuden rajoittamista. Näin se menee tavallisessa elämässä, ja sanoisin, että näin sen pitää mennä poliittisessakin elämässä.

Kolmas ja viimeinen edellytys on mielestäni se, että käynnistämisen on oltava komission ja EKP:n vastuulla. Uskon – ja olen sanonut tämän jo muutaman kerran – ettei jäsenvaltioiden valvonta yksinkertaisesti toimi. Se ei toiminut Lissabonin sopimuksen osalta, se ei toiminut vakaussopimuksen osalta eikä se tule toimimaan vastaisuudessakaan. Olemme havainneet tämän Saksassa ja Ranskassa, jotka eivät noudattaneet vakaussopimusta vuonna 2005 ja jotka yksinkertaisesti muuttivat tuolloin vakaussopimusta. Tämä toistuu tulevaisuudessakin, joten vastuun käynnistämisestä on oltava komissiolla. Toivon, että sekä neuvoston että parlamentin tarkasteltavaksi saadaan 29. syyskuuta uskottava paketti, joka perustuu myös työryhmän työhön.

  Rebecca Harms, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Van Rompuy, kuulen nyt raportin viime huippukokouksesta – jota meidän ei pidä kutsua huippukokoukseksi, sillä se oli neuvoston kokous – kolmannen kerran. Julkinenkin raportti saa minut uskomaan, että elämme eri galakseissa. Se, mitä minä odotan, kun Euroopan unionin jäsenvaltioiden päämiehet kokoontuvat Brysseliin ulkoministerien kanssa jatkuvan ja epävakaan kriisin aikana, on hyvin erilaista kuin mitä olette esittänyt. Vaikka kuinka ylistäisitte menestystä tässä huippukokouksessa, jota saamme kutsua vain neuvoston kokoukseksi, sanoisin silti, ettette ole tosiasiassa saavuttaneet mitään. Arvoisa puheenjohtaja Van Rompuy, erityisesti teidän asemanne työryhmän ohjaajana ulos talous- ja rahoituskriisistä ja kohti laajempaa taloushallintoa Euroopassa on jotain, jota teidän olisi pohdittava.

Olen iloinen kuullessani, ettei komissio enää osallistu tähän toimivallan ja vaikutusvallan siirtämistä jäsenvaltioille koskevaan peliin, vaan että se esittää vielä tässä kuussa ehdotuksia muodosta, jonka Brysselin taloushallinto voisi saada. Minulla on käsitys, että muun muassa lähes pakkomielteinen keskittymisenne rangaistusmekanismiin, joka ei olisi ollut lainkaan mahdollinen ilman perussopimukseen tehtyä tarkistusta, on itse asiassa johtanut nykyiseen tilanteeseen jäsenvaltioissa, joissa olemme samaa mieltä erimielisyydestämme – mutta edistymistä kohti "entistä laajempaa yhteistä hallintoa" ei pidä joutua arvioimaan.

Pyydän teitä lopettamaan teeskentelyn, sillä se on äärimmäisen haitallista käsitykselle yhteisön politiikasta kriisiaikana. Teillä on asemassanne erityinen vastuu yhteisön politiikan imagosta. Vaikka teille Lissabonin sopimuksen ja sen oikkujen seurauksena sysätty tehtävä onkin vaikea, käsitykseni on, ettette selviä tästä todellisia ponnistuksia koskevasta vaatimuksesta yhä laajemman yhteisen politiikan aikaansaamiseksi.

Mitä tulee romanikysymykseen, en hyväksy sitä, että komission jäsen Reding on esittänyt yksipuolisen anteeksipyynnön. Odotan edelleen ranskalaisilta selitystä siitä, kuinka he voivat avoimesti valehdella komissiolle näinä aikoina. En todellakaan ymmärrä, miksi se ei olisi anteeksipyynnön arvoinen asia.

(Suosionosoituksia.)

Olen iloinen – ja minulle tämä on huippukokouksen paras tulos – että puheenjohtaja Barroso ilmaisi tukensa komission jäsen Redingille. Perussopimuksen rikkomista koskevat menettelyt on käynnistettävä. Ne voidaan käynnistää myös kattavasti. Esitän vielä komission jäsen Redingia alun perin ohjanneen ajatuksen: minua huolestuttaa se, että suuren epävarmuuden aikana, talouskriisin, rahoituskriisin ja epävarmojen tulevaisuudennäkymien aikana ja köyhyyden lisääntyessä Euroopassa Nicolas Sarkozyn ja jopa Silvio Berlusconin kaltaiset valtioiden päämiehet – voisin nimetä muitakin, mutta nämä ovat johtavat valtion tason toiminnan kannattajat tässä asiassa Euroopan unionissa – muuttavat kansallisen politiikkansa ongelmat ja taitamattomuutensa poliittiseksi kriisiaikana. He piileskelevät sellaisen politiikan takana, joka on muuttumassa rotuun kohdistuvaksi suvaitsemattomuudeksi ja muukalaisvihaksi.

Minusta meidän on todellakin muisteltava viime vuosisataa täällä Euroopassa.

(Suosionosoituksia.)

  Timothy Kirkhope, ECR-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan esittää muutaman lyhyen huomion ennen pääaiheeni käsittelyä. Ensinnäkin haluan onnitella neuvostoa siitä, että se keskittyi Euroopan unionin taloushallinnon parantamiseen. Toiseksi romanikysymyksen osalta haluan tehdä selväksi, että olemme vaatineet voimakkaasti selkeää oikeudellista kannanottoa perussopimuksen vartijalta, komissiolta. Siihen asti minun on todettava, että ranskalaisiin kohdistuvat hyökkäykset tietyistä poliittisista ryhmistä eivät ole kodin opettavaisia tai eurooppalaista yhtenäisyyttä edistäviä.

Haluan tänä aamuna kuitenkin puhua Pakistanista annetusta julkilausumasta. Pakistan on kolmen Euroopan unionin jäsenvaltion kansainyhteisöön kuuluva kumppani ja unionin strateginen liittolainen. Olemme tyytyväisiä nyt saavutettuun edistymiseen hätäavun tarjoamisessa Pakistanille ja olemme tyytyväisiä siihen, että neuvosto hyväksyi kattavan toimenpidepaketin Pakistanin elpymisen ja tulevan kehityksen tukemiseksi.

Kehitysapu Pakistanille ja muuallakin on hyvin tärkeää, ja Yhdistyneen kuningaskunnan koalitiohallitus on ylpeä sitoumuksestaan käyttää 0,7 prosenttia bruttokansantulosta kansainväliseen tukeen vuoteen 2013 mennessä. Kyllä, jäsen Schulz, Yhdistyneen kuningaskunnan koalitiohallitukseen kuuluu konservatiiveja ja liberaaleja – jotta asia tulee täysin selväksi.

Tuki on kuitenkin vain kolikon toinen puoli. Kehitysmaiden pitkän ajanjakson tulevaisuus perustuu jokaisen kansakunnan kykyyn luoda vankka ja dynaaminen kauppaan perustuva talous. Pidän aikomusta myöntää Pakistanille huomattavasti laajempi pääsy EU:n markkinoille alentamalla välittömästi päätuotteiden tulleja merkittävänä askeleena, vaikka pahoittelenkin sitä, että toimenpiteiden on oltava ajallisesti rajoitettuja sen sijaan, että niistä tulisi säännönmukaisia.

Kehotus merkittävän uuden kauppakumppanuuden luomisesta Euroopan ja Pakistanin välillä oli kuitenkin Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri David Cameronilta rohkea ehdotus, jota koalition kauppaministeri Ed Davey on tukenut määrätietoisesti. Pelkään kuitenkin, että tarve ottaa huomioon EU:n teollisuudelle tärkeät seikat, mihin julkilausumassa viitataan, tekee rohkeasta aloitteesta ujon ja vaillinaisen toimenpiteen. Ottaen huomioon Pakistanin kansan ahdingon, tällainen petos olisi häpeällinen. Aiommekin ryhmässäni seurata asiaa tarkkaan varmistaaksemme, että julkilausuman kunnianhimoista tavoitetta ei pilata itsekkäällä protektionismilla.

  Patrick Le Hyaric, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, ainoa näkökohta Eurooppa-neuvoston kokouksesta, jota joukkotiedostusvälineissä on korostettu, on Ranskan presidentin komissiota vastaan esittämä pahaenteinen polemiikki, jossa puolustettiin Ranskassa osaa Euroopan väestöstä, romaneja, kohtaan järjestettyä vainoa.

Yleismaailmallisten arvojen, ihmisarvojen, nimissä Ranskan hallituksen – mutta myös muiden – on välittömästi lopetettava tämä leimaaminen ja nämä järkyttävät karkotukset. Samoin Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmä / Pohjoismaiden vihreä vasemmisto vaatii kesäkuussa 2008 annetun niin kutsutun palauttamisdirektiivin, jota kutsutaan häpeädirektiiviksi, sekä pakistanilaispakolaisten karkottamisen sallivan kumppanuussopimuksen kumoamista.

Lisäksi, mitä erityisiä eurooppalaisia aloitteita aiotte tehdä, arvoisa Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Van Rompuy, romaniväestön köyhyyden ja kurjuuden poistamiseksi lopultakin? Tämä maahanmuuttajavastainen politiikka tuhoaa sen moraalisen ja poliittisen vaikutusvallan, joka Euroopalla voisi olla maailmassa.

Haluan vielä lisätä, että Euroopan vastainen populismi halventaa politiikkaa ja rohkaisee muukalaisvihaa, nationalismia ja fundamentalismia, ja synnyttää sen, mitä Bertolt Brecht kutsui siivottomaksi pedoksi. Lisäksi olette jälleen kerran antaneet Eurooppa-neuvoston päätelmät, jotka ovat hyvin epäsuotuisat Euroopan kansalaisille ja Eurooppa-ajatukselle itselleen.

Mainitsen pari esimerkkiä. Hetkellä, jona ääriliberalismi ajaa maailmaa kriisiin, olette päättäneet, minä lainaan suoraan, sallia "kunnianhimoiset vapaakauppasopimukset". Olette päättäneet nopeuttaa transatlanttisten markkinoiden rakentamista: toisin sanoen yhdenmukaistamaan standardimme Yhdysvaltojen kanssa ja sitoutumaan yhä enemmän Natoon.

Arvoisa puheenjohtaja Van Rompuy, ehdottamanne vapaakaupan kannattaminen, alistuminen Yhdysvalloille ja militarismi tuhoavat Euroopan. Mainitsette ulkopolitiikan yhteydessä suunnitelman, minä lainaan, "strategisten tavoitteiden selkeän määrittelyn", mutta mistä tässä täsmälleen on kyse? Eikö kunnon ulkopolitiikkaan kuulu, kuten GUE/NGL-ryhmä väittää, sitoutuminen köyhyyden ja nälänhädän vastaisiin toimiin, velkojen peruuttamiseen, elintarvikeomavaraisuuden, aseistariisunnan ja rauhan edistäminen? Eikä siihen pitäisi kuulua energinen toiminta Cancunin ilmastohuippukokouksen onnistumisen varmistamiseksi?

Miksi emme sitoudu verottamaan rahoitustoimia, vaikka tekstissänne korostetaan, että olemme suurin kauppa-alue? Mitä aiotte tehdä tämän lattean tekstin laatimisen lisäksi Israelin ja Palestiinan välisen keskustelun onnistumiseksi? Panin merkille, että ette puhu vuoden 1967 rajoista tai Itä-Jerusalemista pääkaupunkina ja että suhtaudutte uskomattoman hyväntahtoisesti Israelin siirtokuntiin.

Lopuksi olette päättäneet soveltaa rautaista ja tiukkaa kuria eurooppalaiseksi ohjausjaksoksi kutsumanne välineen kautta: valvontaa, johon liittyy seuraamusten uhka jäsenvaltioita vastaan. Miksi salaatte sitä tosiseikkaa, että jäsenvaltioiden velat ovat lisääntyneet pikemminkin rahan vallan jatkuvan tukemisen kuin liiallisten sosiaalimenojen vuoksi? Miksi ei toteuteta suuria teollisia, palveluja tai maataloutta koskevia hankkeita uudelta pohjalta ja yhteistyössä, mikä saattaisi lisätä työllisyyttä?

Haluaisin tietää millä oikeudellisella perusteella aiotte soveltaa näitä seuraamuksia, jotka vaikeuttaisivat entisestään jäsenvaltioiden ja kansalaisten tilannetta. Elämme köyhyyden torjunnan eurooppalaista teemavuotta. Mitkä ovat tähän liittyvät aloitteenne ja toimenne?

  Niki Tzavela, EFD-ryhmän puolesta. – (EL) Arvoisa puhemies, romanikysymyksessä en usko, että ongelma on romanien karkottamisessa Ranskasta. Ongelma on epäinhimilliset olot, joissa romanit elävät useimmissa Euroopan valtioissa.

Sen sijaan, että tässä asiassa ollaan tuomitsevia, meidän olisikin vedettävä yhtä köyttä – ottaen huomioon, että romanit ovat etninen vähemmistö jokaisessa Euroopan valtiossa – ja ehdotettava romaneja koskevaa yleiseurooppalaista suunnitelmaa ja yleiseurooppalaista ohjelmaa osana sosiaalista syrjäytymistä koskevaa toimintaamme. Karkotukset ovat vain yksi osa ongelmaa. Varsinaisen ongelman muodostavat romanien elinolot.

Mitä tulee Eurooppa-neuvoston päätelmiin, olette asettaneet Euroopan ulkosuhteet vastavuoroisten etujen perustalle. Epäilemättä Kiina, jonka varanto on 2,5 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria ja joka haluaa investoida Eurooppaan, tarjoaa hyvin mielenkiintoista liittoutumaa. Aiotteko näin ollen valmistauduttaessa EU:n ja Kiinan väliseen huippukokoukseen tasoittaa niitä esteitä, joita Eurooppa on nostanut esiin suhteissaan Kiinaan, erityisesti ihmisoikeuksia ja suhteita Iraniin?

  Frank Vanhecke (NI). – (NL) Viimeviikkoisen Eurooppa-neuvoston huippukokouksen alkuperäinen esityslista jäi selvästi täysin hulluksi tulleen poliittisen korrektiuden varjoon, komission jäsen Viviane Redingin erityisen typerän Ranskan romanipolitiikan vastaisen purkauksen.

Oli korkea aika näyttää Euroopan komissiolle sen paikka tässä asiassa. Jäsenvaltioilla on oikeus, eikä pelkästään oikeus vaan myös velvollisuus, toteuttaa toimia tuomittavaa riesaa vastaan, todellista lapsityövoiman käyttöä vastaan, lasten heitteillejättöä ja laitonta maahanmuuttoa vastaan. Niillä on velvollisuus suojella kansalaisiaan.

Sen teeskenteleminen, että romanit/mustalaiset eivät ole ongelma, ei mitenkään auta ratkaisemaan ongelmiamme. Haluaisin tietää, mitä Euroopan komissio sanoisi, jos esplanadille Berlaymont-rakennuksen eteen pystytettäisiin romanileiri. Eurooppa-neuvoston puheenjohtajavaltio Belgia sekä niin kutsuttu neuvoston presidentti Van Rompuy jakelivat jälleen merkityksettömiä lausuntoja, jahkaillen loputtomasti ja käyttäen erityisen epämääräistä kieltä, mutta keskustelussa he olivat täysin ponnettomia. Olemme itse asiassa jo tottuneet tähän.

Voin vain päätellä – ja vaikutan kuuluvan hyvin pieneen vähemmistöön tällä päätelmälläni – että erityisesti Ranskan ja Italian ansiosta viimeisin Eurooppa-neuvoston huippukokous oli yksi niitä harvoista tilaisuuksista, jossa vastustettiin Euroopan komission poliittisin perustein nimitettyjen virkamiesten vallan käyttöä. Kerrankin huippukokous ei ollut pahasta Euroopalle.

  Puhemies. – (PL) Arvoisa Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja, oletan, että haluatte lausua pari sanaa.

  Herman Van Rompuy, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja. – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, haluan lausua hyvin lyhyesti pari sanaa vastaukseksi.

Asioita voi aina esittää eri tavoin. Voi antaa mielipiteiden ohjata, tai sitten voi antaa saavutusten ja tosiseikkojen ohjata. Minä olen sitä tyyppiä, joka pitää kiinni saavutuksista, todellisuudesta ja tosiseikoista.

Mitä olemme tehneet näiden vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana Lissabonin sopimuksen voimaantuloa seuranneen uuden komission ja uusien toimielinten kanssa?

Olemme onnistuneet pääsemään sopimukseen rahoitusvalvonnasta – äärimmäisen tärkeästä uudistuksesta – tietenkin parlamentin yhteistyöllä. Olemme pitkien neuvottelujen jälkeen päässeet sopimukseen ulkoasioista, ulkosuhdehallinnosta, uudesta ulkoasiainministeriöstä, Euroopan unionin uudesta diplomaattisesta yksiköstä. Nämä ovat kaksi varsin merkittävää saavutusta monimutkaisen toimielinarkkitehtuurin yhteydessä, mutta sellaisen me halusimme.

Olemme sopineet merkittävästä paketista auttaaksemme Kreikkaa selviytymään. Sovimme 110 miljardin euron paketista, joka yhdistetään hyvin merkittävään uudistusohjelmaan, jota pannaan parhaillaan täytäntöön, huolimatta Kreikan hallituksen kohtaamista suurista vaikeuksista. Olemme päässeet sopimukseen 750 miljardin euron rahoitustuesta ennakoimattomiin menoihin – luonnollisesti tietyin ehdoin – mikä on rauhoittanut markkinoita ja luonut uusia näkymiä.

Unionin aloitteesta toteutetaan suuria uudistuksia, ja tiedän todellakin, että niitä vastustetaan valtioiden sisällä ja niiden ulkopuolella. Merkittäviä uudistuksia toteutetaan varsin useissa Euroopan valtioissa. Ilman toimielinten toteuttamaa painostusta tämä ei olisi tapahtunut näin nopeasti.

Ulkopolitiikassa, minä toistan, turvallisuusneuvoston jälkeen, pääsimme kaikkien 27 jäsenvaltion kesken sopimukseen Iranin vastaisista sanktioista, lisäsanktioista, mikä ei todellakaan ollut helppoa.

Pääsimme 27 jäsenvaltion kesken sopimukseen päätöslauselmasta, joka koskee Serbian ja Kosovon välistä vuoropuhelua – ja kuten hyvin tiedätte, viisi Euroopan valtiota ei tunnusta Kosovoa. Vuoropuhelu on äärimmäisen tärkeä vakaudelle ja rauhalle alueella, joka on myös eurooppalainen alue ja jolla on oltava eurooppalaiset näkymät.

Lopuksi pääsimme sopimukseen kauppasopimuksesta Etelä-Korean kanssa. Olemme sopineet tukipaketista – ei pelkästään taloudellisesta, vaan myös kaupallisesta tuesta – Pakistanille.

Olemme sopineet kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta Lähi-itään. Joulukuussa 2009 laadimme 27 jäsenvaltion yhteisen kannan yhdestä maailman kiistanalaisimmasta alueesta, Lähi-idästä. Lisäsimme uuden lausunnon, jonka kvartetti hyväksyi muutama päivä sitten.

Kaikki tämä on tehty. Nämä ovat saavutuksia, nämä ovat tosiseikkoja, ja minä pidän kiinni tosiseikoista.

Mitä tulee työryhmään, me emme työskentele liian hitaasti. Aloitimme toukokuussa ja nyt on syyskuu. Olemme muutamassa kuukaudessa ottaneet joitakin reippaita askelia eteenpäin. Emme myöskään päätä työtämme joulukuussa, kuten ennakoitiin, vaan lokakuun lopussa. Vakuutan teille, että pystyn raportoimaan täällä työryhmän tulevista laadullisesti merkittävistä päätelmistä. Meidän ja komission välillä ei ole ongelmia. Teemme työtä yhdessä saadaksemme hyviä tuloksia. Toimielinten välistä kilpailua ei ole.

Mitä tulee romaniongelmaan, minä toistan ne viisi kohtaa, jotka eivät sellaisenaan ole neuvoston päätelmät, mutta joista ollaan hyvin laajasti yhtä mieltä. Odotamme nyt komission selvitystä. Emme saa ennakoida sitä. Haluan myös todeta, että kuten Eurooppa-neuvostossa pyydettiin, komissio on aloittanut suunnitelman laatimisen tiettyjen vähemmistöjen, myös romanien integroimiseksi entistä paremmin Euroopan unioniin.

Sanon muutaman sanan hollanniksi, joka on tietenkin vähemmistökieli, mutta silloin tällöin voimme antaa sen kuulua.

(NL) Katson että kaikesta huolimatta muutaman ensimmäisen kuukauden tulokset ovat myönteisiä, vaikka olosuhteet ovat olleet äärimmäisen vaikeat. Emme koskaan odottaneet, että kasvu käynnistyisi näin nopeasti. Se voi olla vielä haurasta ja tämä saattaa olla vasta alkua, mutta jos joku olisi muutama kuukausi sitten sanonut, että yhdessä jäsenvaltiossa saavutetaan 3,5 prosentin talouskasvu ja että kasvu olisi Euroopassa keskimäärin 1,5 prosenttia, ei kukaan olisi uskonut häntä.

Useat valtiot käynnistävät uudistusohjelmia äärimmäisen vaikeissa poliittisissa ja sosiaalisissa oloissa, ja me olemme perustamassa uudenlaista eurooppalaista taloushallintoa.

Nyt – ja sanon tämän varovaisesti – taloudellinen tilanne ja jopa tilanne työmarkkinoilla ovat paremmat kuin muutama kuukausi sitten. Se ei ole tapahtunut vahingossa, vaan olemme saaneet sen aikaan yhteistyön voimalla. Työmme ei kuitenkaan ole lähimainkaan päättynyt. Minusta – ja tämä on viimeinen asia, jonka totean – hyvin harvat Euroopan kansalaiset ovat kiinnostuneita parhaasta menetelmästä käymästämme kinasta. Itse ajattelen tästä, että vaikka yhteisömenetelmä saattaa tietenkin olla kaikkein asianmukaisin menetelmä, kansalaiset odottavat politiikaltamme ennen kaikkea tuloksia. He odottavat ennen kaikkea tulevaisuutta. Jos tämä tulevaisuus on parempi, meidän on todettava se julkisesti, jotta Euroopan kansalaiset voivat jälleen luottaa meihin. Se todistaa suuren panoksemme, ei pelkästään eurooppalaisen ajatuksen tukemiselle, vaan myös talouskasvulle.

Olen henkilö, joka pitäytyy tosiseikoissa eikä anna subjektiivisten vaikutelmien hämätä. Tosiseikat osoittavat, että viimeisten kahdeksan kuukauden aikana me ja kaikki toimielimemme olemme edistyneet yhteisin ponnistuksin ja että etenemme oikeaan suuntaan. Tehtävämme on tulevina kuukausina ohjata vankemmalle kurssille tähän suuntaan.

  Maroš Šefčovič, komission varapuheenjohtaja. – (EN) Arvoisa puhemies, vastaan lyhyesti poliittisten ryhmien johtajien lausuntoihin.

Ensinnäkin romanikysymyksestä: haluaan jälleen vakuuttaa parlamentille, että komissio jatkaa työtään kahdella taholla. Niistä ensimmäinen on tilanteen hyvin perusteellinen ja täsmällinen oikeudellinen analyysi ja toinen tuki romanien integroitumiselle.

Kuten tiedätte, olemme kaikki toivoneet jo pitkään eurooppalaista ratkaisua, ja komissio teki puheenjohtajavaltio Espanjan kanssa paljon työtä. Järjestimme Cordobassa tätä aihetta käsittelevän ministerihuippukokouksen, tosin me kaikki tiedämme, ettei osanotto ollut paras mahdollinen.

Käyttäkäämme siis tätä tilaisuutta, tätä keskustelua, mahdollisuutena elvyttää uudelleen koko prosessi, aloittaa uudelleen sen tarkasteleminen, kuinka voimme vastaisuudessa käyttää paremmin resurssejamme ja välineitämme. On aivan selvää, että tarvitsemme asiassa eurooppalaisen konsensuksen. Tarvitsemme EU:n toimielinten, kansallisten ja paikallisten viranomaisten sekä kansalaisyhteiskunnan tukea ja sitoumusta, ja meidän on vedettävä kaikin voimin samaan suuntaan. Vain tällä tavalla voimme saada aikaan myönteisen ratkaisun romanien ahdinkoon Euroopassa.

Taloushallintoa koskevista ehdotuksista haluan myös vakuuttaa poliittisten ryhmien johtajille, että ehdotuksissamme tarkastellaan makrotaloudellisia epätasapainotiloja laajemman valvonnan kautta. Ehdotamme kansallisten valtiontalouden kehysten vahvistamista sekä vakaus- ja kasvusopimuksen lujittamista keskittymällä erityisesti velan vähentämiseen ja kestävyyteen sekä kiinnittämällä entistä enemmän huomiota ennaltaehkäisyyn.

Aiomme siis kaiken kaikkiaan ehdottaa 29. syyskuuta viiden asetusehdotuksen ja yhden direktiivin pakettia. Poliittisten ryhmien johtajien mainitsemat ensisijaiset tavoitteet ovat merkittävästi näkyvissä ehdotuspaketissa, joka esitellään teille hyvin pian.

Katson, että olemme tehneet paljon Pakistanin eteen. Meistä tuli Pakistanin suurin kansainvälinen avunantaja. Asemamme siellä on hyvin arvostettu, mutta on aivan selvää, että kyse oli Pakistanin auttamisen ensiaskeleista. Meidän on osallistuttava enemmän, meidän on oltava johdonmukaisempia ja meidän on yhdistettävä humanitaarinen apu kehitysapuun parantamalla pakistanilaisten tuotteiden pääsyä Euroopan markkinoille.

Nyt meidän on keskityttävä toimenpiteisiin, jotka voimme toteuttaa mahdollisimman nopeasti, ja tämän vuoksi niiden on sovittava yhteen WTO:n sääntöjen kanssa ja me tarvitsemme WTO-kumppaneidemme tukea. Tarkastelemme myös tapoja, kuinka voisimme arvioida Pakistanin mahdollista osallistumista yleiseen tullietuusjärjestelmään vuonna 2014. Tämä olisi pitkän ajanjakson toimenpide, jonka uskoisin auttavan Pakistania ja sen nopeaa ja menestyksekästä elpymistä.

Lähi-idän osalta täällä parlamentissa, neuvostossa, Eurooppa-neuvostossa ja komissiossa tunnustetaan laajasti, että tämä on aivan ensisijainen poliittinen painopisteala globaalin politiikan näyttämöllä. Haluan vakuuttaa teille, että korkea edustaja Ashton osallistuu selvästi ja on hyvin sitoutunut tähän prosessiin. Hän ohjeistaa säännöllisesti kollegiota siitä, kuinka voimme tehdä yhteistyötä ja toteuttaa enemmän toimia tulevaisuudessa, ja hän on päivittäin yhteydessä kaikkiin johtohenkilöihin tässä prosessissa.

Kuten jäsen Daul totesi, EU:lla on keskeinen tehtävä prosessin vauhdittamisessa. Voin vakuuttaa teille komission puolesta – ja varmasti myös korkea edustaja Ashtonin puolesta – että me teemme kaikkemme ja että meillä on prosessissa merkittävä asema.

  Ivo Belet (PPE). – (NL) Arvoisa puhemies, arvoisa Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Van Rompuy, totesitte aivan oikein, että Euroopan kansalaiset odottavat tuloksia ja tulevaisuutta. Ensimmäinen ennakkoedellytys sille, että siitä tulee totta, on puhua yksiäänisesti, erityisesti mitä tulee tuleviin huippukokouksiin Aasian ja presidentti Obaman kanssa tulevina viikkoina. Mitä tulee yksiäänisesti puhumiseen, te olette henkilö, joka voi toimia tarvittavana äänitorvena.

Ilmastokeskustelu on tietenkin tulevina kuukausina yksi aivan ensisijaisista painopistealoista. Meillä, Euroopan unionilla, on oltava rohkeutta esittää uusia aloitteita. Ajattelen nyt ensinnäkin rahoitustoimiin sovellettavaa yhteistä lähestymistapaa, joka tunnetaan Robin Hood -lähestymistapana. Voisitte olla uusi Robin Hood! Siitä saisitte varoja investoitavaksi uusiutuvaan energiaan ja energiansäästöihin, ei pelkästään Euroopassa vaan myös Afrikassa, sillä tiedätte, kuten mekin, että olemme sitoutuneet vähentämään dramaattisesti Afrikan köyhyyttä. Investoinnit kestävään energiaan voisivat olla tehokkain väline tavoitteen saavuttamisessa. Sitä paitsi meidän ei pidä jättää Afrikassa kenttää avoimeksi pelkästään aasialaisille, kiinalaisille.

Minusta olette suorittanut virheettömän ensimmäisen kierroksen. Vuosi sitten jotkut sanoivat odottavansa teiltä hyvin vähän, koska olitte heille tuntematon suuruus. Tänään voimme mielestäni sanoa – ja ne jotka silloin sivuuttivat teidät ovat samaa mieltä – että viime kuukausina Euroopan unioni on edistynyt merkittävästi ja että olemme selvinneet talous- ja rahoitusalan myrskystä. Sanoisin vielä, että parempaa on tulossa. Sitä me viime kädessä odotamme teiltä. Kiitos ja hyvää onnea!

  Véronique De Keyser (S&D). – (FR) Arvoisa puhemies, kiitän puheenjohtajia. On totta, että odotimme neuvostolta taloushallintoa, mutta saimme romanikysymyksen.

Olemme jo puhuneet pitkään komission jäsen Redingiä koskevasta asiasta, mutta haluan vielä lisätä yhden seikan. Tuemme hänen lausuntojaan niin muodon kuin sisällön osalta. Muodon osalta haluan selittää, mitä tarkoitan. Emme voi sulkea toista maailmansotaa historiaan, sillä siten emme oppisi siitä. Loppujen lopuksi on muistettava, että juutalaisten, homoseksuaalien ja kommunistien tavoin mustalaisetkin olivat leireillä. Heidät tuhottiin.

Komission jäsen Reding on oikeassa sanoessaan, että tuolloin, tuona hetkenä, tehtiin päätös Euroopan ja rauhan puolesta, ja päätös lopettaa kokonaan rotuun perustuva syrjintä. Sitä me puolustamme. Me tuemme komissiota, arvostamme sen tehtävää perussopimusten vartijana ja sanomme muiden tavoin: "suuret ja pienet valtiot".

Haluan kuitenkin sanoa, että tämän neuvoston kokouksen jälkeen nationalismin uusi nousu on ollut minulle järkyttävä kokemus. Se on sinnikäs kaiku 1930-luvulta. Meidän on varottava sitä huomenna.

Vielä hyvin nopeasti taloushallinnosta. Arvoisa Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Van Rompuy, kerroitte meille, että työryhmä edistyy ja että saamme päätelmät lokakuussa. Totean yhden pienen seikan: aiotte panna täytäntöön valvontamekanismin kaikkein tiukimman rahoituspolitiikan mukaisesti, mutta totesitte meille: "Kyllä, mutta sosiaaliset näkökohdat, eläkkeet ja niitä koskevat sosiaaliset parametrit kuuluvat jäsenvaltioille".

Ryhmäni ei ole tätä mieltä. Ryhmäni mielestä meidän on ajateltava valvontaa sisällyttämällä siihen sosiaaliset parametrit. Emme voi tehdä kansalaisten vastaista Eurooppaa. Sekin olisi vaarallista.

  Alexander Graf Lambsdorff (ALDE). – (DE) Arvoisa puhemies, tämä oli tietenkin Eurooppa-neuvoston kokous, jossa keskityttiin muun muassa ulkopolitiikkaan. Lähes samaan aikaan Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksessa Kiina ja useat kehitysmaat äänestivät sitä vastaan, että teille, arvoisa puheenjohtaja Van Rompuy, ja myös korkea edustaja Ashtonille annettaisiin erityisasema. Tätä olisi tarkasteltava Kiinan kanssa huippukokouksessa 6. lokakuuta, ja siitä on keskusteltava hyvin täsmällisin termein. Se osoittaa kuitenkin varsin selvästi todellisen tilanteen. Euroopan unionilla on vielä matkaa poliittisen vallan saamiseen. Olemme tällä hetkellä talousmahti, ja tämän vuoksi kansalaiset odottavat meidän tekevän jotain tällä alalla talouskriisin nujertamiseksi.

Tästä pääsenkin työryhmään. Arvoisa Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Van Rompuy, sanoitte, että yksimielisyys on laajaa. Tämä yksimielisyys joutuu koetukselle kuukauden lopussa. Komissio esittää asiakirjansa 29. syyskuuta. Sanoitte jo esittelevänne luonnoksen 27. syyskuuta. Toivon, että ne ovat jossain määrin samansuuntaisia. Sivumennen sanoen toivoisin teidän puhuvan useammin hollantia, sillä pidin kovasti yhteisömenetelmää koskevasta lausunnostanne.

Makrotaloudellisesta valvonnasta työryhmässä ollaan ilmeisesti yksimielisiä – loistavaa! Kansallisten julkisten talouksien seuraaminen eurooppalaisessa ohjausjaksossa – se on hyvä asia, ja toivotamme sen tervetulleeksi. Seuraamusten osalta sanoitte tarvittavan vielä lisää töitä. Tiedämme kaikki, mitä se tarkoittaa: yksimielisyyttä ei ole. Koetus on siis kuukauden lopussa.

Miksi me parlamentissa niin voimakkaasti vaadimme yhteisömenetelmää? Jäsen Schulz mainitsi tämän juuri. Punnitsemme edelleen Lissabonin koneistoa. Ratkaiseva seikka on kuitenkin tämä: Eurooppa-neuvosto on nyt Euroopan unionin elin. Kuinka se tämän itse ymmärtää, sitä me emme vielä tiedä täsmällisesti. Meistä se vaikuttaa usein jäsenvaltioiden kokoontumiselta edustamaan vain kansallisia etujaan. Yksi kansallinen etu on hyvin selvä: Yhdistyneen kuningaskunnan etu, sillä sen on saatava mahdollisimman vähän rahoitusalan sääntelyä. Yhteisömenetelmä on ainoa mahdollisuutemme saada koko Euroopan edut ylittämään yksittäiset kansalliset edut. Tämän vuoksi parlamentti vaatii yhteisömenetelmän soveltamista. Olen iloinen siitä, että hollanninkielisen lausuntonne perusteella olette samaa mieltä.

  Jill Evans (Verts/ALE). – (EN) Arvoisa puhemies, tämä on ratkaiseva ajankohta, jona Euroopan unionin on osoitettava globaalia johtotaitoa, erityisesti ilmastonmuutoksen ja köyhyyden torjunnan aloilla, mutta myös sisäisen hallinnon alalla. Asia on laajempi kuin ainoastaan jäsenvaltiot.

Meidän on parannettava monitasoista hallintotapaa Lissabonin sopimuksen hallintovajeen korjaamiseksi, ja tämä merkitsee yhdennettyä EU:n laajuista lähestymistapaa, jossa tunnustetaan kaikkien alueiden ja valtiota alemman tason hallintojen merkitys. Se merkitsee myös sitä, että on selkeästi toistettava tavoitteemme vähentää alueellisia eroja.

Olen odottanut puheenjohtaja Barroson saamista vieraaksemme vaalipiiriini Walesiin ensi viikolla. Kolme neljännestä Walesista saa rakennerahastojen tukea yhden Euroopan korkeimman köyhyystason alentamiseksi. Odotan, että saan näyttää hänelle, kuinka paljon rahoituksella on saatu aikaan taloudessamme ja yhteisöissämme.

Jotta tätä edistystä voidaan jatkaa siellä ja monilla muilla alueilla, alueellista rahoitusta ei saa kansallistaa jäsenvaltioille, ja kehotan neuvostoa ja komissiota olemaan vaarantamatta tätä Euroopan unionin tukea pitkän ajanjakson kestävälle kehitykselle.

  Derk Jan Eppink (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, kehotan jäsen Verhofstadtia jäämään istuntosaliin. Romanikysymys on Euroopassa syvään juurtunut sosiaalinen ongelma, ja haluan varoittaa liiallisesta tekopyhyydestä. Kuulimme jäsen Verhofstadtin yleistävät lausunnot edellisessä täysistunnossa. Hän syytti presidentti Sarkozya omista tekemisistään. Vuonna 1999, toimiessaan pääministerinä, jäsen Verhofstadt karkotti romaniryhmiä takaisin Slovakiaan. Heidät siirrettiin ryhminä. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin tuomitsi Belgian. Kansalaisjärjestöt osoittivat mieltään sitä vastaan.

Hyvät kuulijat, parlamentilla on oikeus tietää. Ihmisillä on oikeus tietää, ja siksi kerron tämän. Me saamme yleistäviä lausuntoja kaikesta – tämän vuoksi jäsen Verhofstadt ei kuuntele, koska hän ei halua että häntä muistutetaan siitä. Juuri sen minä teen ja sen vuoksi minut on valittu: muistuttamaan häntä hänen teostaan. Jos tekopyhyydestä joskus jaettaisiin Nobelin palkinto, olen varma, että se myönnettäisiin suoraan jäsen Verhofstadtille.

  Mario Borghezio (EFD). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, minä antaisin palkinnon tekopyhyydestä myös komission jäsen Redingille, joka unohti kuvata – ainakin tekstien mukaan – romanien tilannetta Luxemburgin suurherttuakunnassa, jossa romanien karkottaminen ei ole ongelma yksinkertaisesti siksi, että laki ei salli romanileirien pystyttämistä, se on kiellettyä. On siis monenlaisia "Eurooppia".

Toivon että tämä on viittaus tulevaan: tässä Eurooppa-neuvoston kokouksessa yhden valtion tai hallituksen päämies vihdoinkin katsoi olevansa pakotettu opettamaan Euroopan komissiolle isänmaallisuutta. Komission ei pidä, ei edes komission jäsenten kautta, solvata jäsenvaltiota, varsinkaan Ranskan kaltaista jäsenvaltiota, joka voisi luennoida meille kaikille vapaudesta ja inhimillisyydestä.

On valtava ero eurooppalaiseksi lainsäädännöksi kutsumanne ja ihmisten lainsäädännön välillä. Eurooppalainen lainsäädäntö kenties oikeuttaa menemään muiden koteihin ja varastamaan, olemaan lähettämättä lapsiaan kouluun ja hyväksikäyttää näitä. Tämä ei ole rasistista populismia, vaan – Le Monden mukaan – Romanian pääministerin toteamus 'déjeuner de fielin' – kitkerän sapen lounaalla – 16. syyskuuta.

  Daniël van der Stoep (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, pari viikkoa sitten täällä parlamentissa hyväksyttiin naurettava päätöslauselma, jossa syytettiin Ranskaa kaikenlaisesta ja todettiin se syylliseksi ilman oikeudenkäyntiä. Se oli omituinen tilanne, jossa Euroopan parlamentti asetti itsensä sekä tuomarin että valamiehistön asemaan. Sitten komission jäsen Reding esitti vertauksia toiseen maailmansotaan, jo ennen kuin tosiseikat olivat tiedossa.

Euroopan unionissa on jotain perustavanlaatuista vikaa, kun lainsäädäntövalta ja toimeenpanovalta sivuavat tuomiovaltaa ja alkavat jakaa tuomioita tuntematta tosiseikkoja. Alankomaiden vapauspuolue (PVV) toivoi yhteisön toimielinten vastaavan karkotuksiin hieman tietoisempina oikeudellisista ja demokraattisista tavoista. Viime kädessä asian ydin on oikeudellinen kysymys siitä, missä määrin EU:n jäsenvaltioilla on oikeus karkottaa EU:n kansalaisia, ja institutionaalinen kysymys siitä, kenellä on oikeus valvoa tätä.

Perussopimuksen vartijana komissio on pukenut poliisin manttelin, mutta tuomiovalta kuuluu paikallisille tuomioistuimille ja viime kädessä unionin tuomioistuimelle, yhteisön tuomioistuimille. Vapaaehtoisesti 300 euroa taskuissaan karkotetuilla romaneilla on siis mahdollisuus mennä tuomioistuimeen. Siihen asti Euroopan parlamentin ja komission ei yksinkertaisesti pidä puuttua asiaan.

Oikeudellisesti ei ole kysymys karkottamisesta, vaan vieraanvaraisuuden rajoista ja siitä, mihin asti voidaan hyväksyä, että joku tulee kotiin, tuhoaa paikat ja vie mukanaan omaisuuden. On hullua, että olemme tilanteessa, jossa meillä ei selvästikään ole selkeitä sääntöjä siitä, kuinka on kohdeltava EU:n kansalaisia, jotka käyttäytyvät sopimattomasti toisessa EU:n jäsenvaltiossa.

Vastaus on tietenkin, että jäsenvaltioiden on voitava heittää ulos kaikki EU:n kansalaiset, jotka ovat vailla työtä, pummaavat etuuksia ja rikkovat lakia. Toivon neuvoston ottavan tästä vaarin, sillä Euroopan komission ja parlamentti eivät aja kansan asiaa, joten kansan ei pidä luottaa niihin.

  Werner Langen (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Van Rompuy, ihailen optimismia, jolla esittelette väliraporttianne työryhmästä. Me saamme tietenkin myöhemmin nähdä konkreettiset tulokset. Mitä tulee arvioonne taloudellisesta tilanteesta, totesitte jokseenkin ennenaikaisesti – täsmälleen komission puheenjohtaja Barroson tavoin – että talous on elpynyt huomattavasti. Niin kauan kun emme saa Yhdysvaltoja mukaan, emme saa talouskriisiä päättymään. On todellakin hienoa, että näette edistymistä, ja me kaikki toivomme tämän edistymisen realisoituvan. Jos kuitenkin ministeri Lagarden väitteet olisivat tosia – ja keskustelut ovat jatkuneet aivan viime päiviin asti – ja Saksan kilpailukyky olisi parantunut muiden EU:n jäsenvaltioiden kustannuksella, meillä ei olisi tällaista talouskasvua. Ilman liikkeellepanevaa voimaa tätä kriisin jälkeistä talouskasvua ei olisi olemassa. Kukaan, joka jarruttelee tätä liikkeellepanevaa veturia, ei onnistu koskaan saamaan junaa määräasemalleen.

Ette sanonut mitään ylivelkaantumisesta tai ratkaisusta tähän velkaongelmaan. Kuitenkin se on tässä tärkeää. Tämän vuoksi ei riitä, että otamme käyttöön eurooppalaisen ohjausjakson. On oikein ja asianmukaista, että se pannaan täytäntöön, mutta ilman korkeamman tason automaatiota – ja todellakin komission, ei valtiovarainministerien neuvoston perusteella – emme kykene panemaan täytäntöön vakaussopimuksen toimenpiteitä, joista keskustellaan.

On tärkeää voittaa takaisin luottamus, mutta se voi onnistua vain – kuten muutkin kollegat ovat todenneet – soveltamalla yhteisömenetelmää, johon parlamentti osallistuu.

  Stephen Hughes (S&D). – (EN) Arvoisa puhemies, taloushallinnon osalta ryhmäni tukee pyrkimyksiä saada aikaan voimakkaampaa eurooppalaista talouskoordinointia, mutta meillä on vahvoja epäilyksiä siitä suunnasta, johon komissio ja neuvosto tähtäävät. Pääasiassa ne haluavat vahvistaa epätasapainoista poliittista lähestymistapaa, joka ei ole toiminut yli vuosikymmeneen. Tämä erheellinen näkemys perustuu oletukseen, että tasapainoiset talousarviot yhdistettyinä yhä joustavampiin työmarkkinoihin voisivat sellaisenaan saada aikaan asianmukaisesti jakautuvaa kasvua ja vaurautta.

Terve julkinen talous on hyvin tärkeää, mutta meidän on minä hetkenä tahansa saatava palautettua oikea tasapaino mahdollisesti ristiriitaisten poliittisten tavoitteiden välille. Tätä ei oteta huomioon. Mitä ehdotetaan 24 miljoonalle työttömälle ympäri Eurooppaa? Vastaus on julkisen talouden vahvistaminen ja sosiaaliturvan asteittainen vähentäminen. Se ei riitä. Tarvitsemme taloushallintoa, jossa voidaan saavuttaa tasapainoinen poliittisten välineiden yhdistelmä, vakaat julkiset taloudet ja korkealaatuinen täystyöllisyys.

Näiden kahden tavoitteen on kuljettava käsi kädessä. Nykyjärjestelmän uudistuksesta tulee menetetty mahdollisuus, jos poliittisessa keskiössä ovat yksinomaan talousarvioiden tasapainottaminen ja julkisen velan vähentäminen. Tämä on niin taloudelliselta kuin sosiaaliselta kannalta väärä strategia.

(Puhuja suostui vastaamaan sinisen kortin kysymykseen työjärjestyksen 149 artiklan 8 kohdan mukaisesti.)

  Alexander Graf Lambsdorff (ALDE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvä jäsen Hughes, olemme tehneet yhteistyötä ennenkin, ja arvostan työtänne. Olette kuitenkin talouskriisiä ja nyt toteutettavia toimenpiteitä koskevassa analyysissanne vakavasti eksyksissä, kuten suurin osa ryhmäänne. Ettekö ole sitä mieltä, että liiallinen velka – toisin sanoen liian suuret menot niin kutsuttujen poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi – juuri aiheuttivat tämän kriisin? Ettekö siis ole samaa mieltä siitä, että tästä syystä on oikein nimenomaan keskittyä vakauteen ja järkevään julkiseen talouteen kriisistä selviytymiseksi?

  Stephen Hughes (S&D). – (EN) Arvoisa puhemies, on hyvin vaikeaa tiivistää monimutkaisia argumentteja yhteen minuuttiin, mutta uhrasin yhden lauseen todetakseni, että järkevä julkinen talous on hyvin tärkeää. Olemme tästä täysin samaa mieltä, mutta myös ajoitus ja lähestymistapa ovat ratkaisevia. Jos toimitaan aivan liian nopeasti, kuten nyt ehdotetaan – että palataan kolmen prosentin alijäämävaatimukseen vuoden 2013 loppuun mennessä – se voi viedä kaikki kasvumahdollisuudet ja johtaa pitkäaikaiseen pysähtyneisyyteen sekä jatkuvan pitkäaikaistyöttömyyden korkeaan asteeseen. Se on väärä lähestymistapa. Tarvitaan kaksitasoinen lähestymistapa, pelkästään vajeen pienentämiseen tähtäävän yksitasoisen lähestymistavan sijaan.

  Mario Mauro (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, minulla on kaksi vilpitöntä kysymystä esitettäväksi Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle ja komission varapuheenjohtajalle.

Ensimmäinen koskee ulkosuhdehallinnon kehittämisen perustaa. Olin erityisen ällistynyt siitä, että korkea edustaja Ashton on muun muassa nimittänyt alankomaalaisen Etelä-Afrikkaan, ranskalaisen Tšadiin, espanjalaisen Argentiinaan sekä italialaisen Albaniaan. Minusta hieman enemmän vasemmalla on todennäköisesti henkilöitä, jotka eivät epäröisi kuvata näitä nimityksiä uuskolonialistisiin ajatuksiin perustuviksi.

Missä on eurooppalainen lähestymistapa tämän yksikön organisoinnista? Tämä on vilpitön kysymys, sillä katson, että suhtaudumme hyvin kunnianhimoisesti Euroopan tulevaan asemaan, ja jos Euroopan asema liittyy pelkästään eri jäsenvaltioiden aluepolitiikan tyydyttämiseen, olemme menossa metsään.

Toinen kysymys koskee romaniasiaa. On totta, että poliittisista syistä yhtä jos toistakin hallitusta voidaan kritisoida sen ratkaisuista, mutta ongelman ydin on edelleen se, haluammeko vai emme saattaa romaniasian ja romaneihin liittyviin ongelmiin haettavat ratkaisut yhteisön toimivallan piiriin ja haluammeko myös saattaa yhteisön toimivallan piiriin Euroopan pyrkimykset etelästä saapuvan valtaisan maahanmuuttoaallon tarkastelemiseksi.

Jos emme pysty vastaamaan tähän kysymykseen, jatkamme selvästikin keskinäistä kinasteluamme ymmärtämättä niitä todellisia vaikeuksia, joissa kansalaiset elävät.

  Pervenche Berès (S&D). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisat puheenjohtajat, romaniasiassa katson olevan tarpeellista toistaa tässä vaiheessa keskustelua Euroopan unionin tunnuslause: moninaisuudessaan yhtenäinen. Tätä tunnuslausetta – moninaisuudessaan yhtenäistä – on sovellettava romaneihin. Kunnioittakaamme romanien moninaisuutta ja pannaan sitten täytäntöön juuri laatimamme strategia. Eurooppa 2020 -strategiassa määritimme sosiaalisen syrjäytymisen ja köyhyyden torjumisen yhdeksi päätavoitteeksemme. Mitä tarvetta on hakea uusia strategioita? Pannaan täytäntöön juuri laatimamme strategia. Annetaan siihen tarvittavat varat, jotta se menestyisi, ja olemme ottaneet ison askeleen romanien integroinnin osalta.

Arvoisa Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Van Rompuy, taloushallinnon osalta kaikki puhuvat siitä, millainen menestys eurooppalaisen ohjausjakson luominen on. Olkoon sitten niin. Tähän mennessä en kuitenkaan ole täysin ymmärtänyt, mikä tehtävä Euroopan parlamentilla on tässä eurooppalaisessa ohjausjaksossa. Jos kyse on yksinkertaisesti keskustelun järjestämisestä täällä – ja niitä me käymme paljon – en usko meidän täyttäneen tavoitetta.

Minäpä esitän jotain teille. Kun tulitte tapaamaan työllisyydestä ja sosiaalisioista vastaavia ministereitä, kuulitte, mitä heillä oli teille sanottavana. Taloushallinto, joka nyt kääntäisi selkänsä työllisyyttä koskevalle tavoitteelle, ei kykenisi vastaamaan kohtaamiimme haasteisiin. Luotamme siihen, että perustatte tasapainoisen taloushallintomallin, toisin sanoen sellaisen, jossa työllisyys on ensisijainen tavoite.

  Jacek Saryusz-Wolski (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, palaan ulkopolitiikkaan – jonka piti olla huippukokouksen pääaihe. Tarvitsemme ulkopolitiikkaa, joka on sekä reaktiivista, eteenpäin suuntautunutta, holistista, ennakoivaa ja jolla tähdätään pitkän ajanjakson tavoitteisiin.

Pelkään, että tämä keskustelu ulkosuhdehallinnosta herättää liian suuria odotuksia, jos tähän uuteen välineeseen ei liity entistä enemmän EU:n yhteistä politiikkaa. Sehän on vain väline, ei itsetarkoitus. Tarvitsemme enemmän poliittista lähentymistä ja meidän on saatava jäsenvaltioiden kannat lähentymään toisiaan. Näen tässä merkittävän tehtävän Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle, joka kutsuu koolle valtioiden tai hallitusten päämiehet. Hänen on saatava aikaan enemmän lähentymistä jäsenvaltioiden kantoihin. Sama koskee Euroopan parlamenttia ja kansallisia parlamentteja, jotka voivat edistää lähentymistä. Sitten väline saattaa toimia.

Tarvitsemme entistä toimivaltaisempaa ulkopolitiikkaa, ja parantamisen varaa on paljon. Toimivaltaisempi merkitsee maantieteellisesti 27 jäsenvaltiota paremmin edustavaa, sillä toimivalta ei ole maantieteellisesti neutraalia. Meillä on varaa rikkaampaan, parempaan ja toimivaltaisempaan ulkopolitiikkaan, joka nojaa kaikkien 27 jäsenvaltion kokemukseen ja viisauteen.

Meidän on määritettävä strategiset kumppanit. Pelkään, että luettelo strategisista kumppaneistamme on liian pitkä ja että me laitamme luetteloon kaikki merkittävät tai suuret kumppanit. Minusta luettelo on liian pitkä. Meidän on täsmennettävä sitä. Se ei ole sama kuin tärkeät kumppanit. Vain ne, jotka lähentyvät meitä poliittisesti – ja jakavat mahdollisesti arvomme ja haluavat jakaa kanssamme vastuun globaaleista strategisista seikoista – ansaitsevat tulla kutsutuiksi strategisesti merkittäviksi kumppaneiksi.

  David-Maria Sassoli (S&D). – (IT) Arvoisa Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja, hyvät kollegat, todistimme viime viikolla kiusallista tapahtumaa johtamassanne uudessa elimessä: Nicolas Sarkozy ja Silvio Berlusconi kyseenalaistivat valtioidensa allekirjoittamat perussopimukset. Ymmärsimme, että Ranskan presidentti ja Italian pääministeri, joiden valtiot ovat vakavissa vaikeuksissa, haluavat komission taipuvan tahtoonsa.

Ensin mainittu kieltäytyy hyväksymästä kritiikkiä, ja jälkimmäinen haluaa jopa kiistää komission jäsenten oikeuden puhua. Meidän on muistettava, kuten parlamentti on muistuttanut, että romanit ovat Euroopan kansalaisia Euroopan maaperällä.

On vaalittava perussopimuksia. Meillä on tässä tarvittavat välineet, eikä meidän pidä pelätä myöskään rikkomismenettelyjen aloittamista. Lisäksi, jos emme puolusta Euroopan yhdentymisen periaatteita, kuinka voimme päästä sopimukseen talouskriisistä selviämisen strategioista?

Arvoisa puhemies, joukot paikan päällä ovat sanoneet sanottavansa. Parlamentin, sen puhemiehistön ja komission on vastattava pelon ohjaamaa Eurooppaa ajavalle populismille entistä vahvemmalla sosiaalisella Euroopalla ja entistä vahvemmalla kansalaisuudella, ja katsomme, että tämä on haaste, johon tämän poliittisen sukupolven on vastattava.

  Francisco José Millán Mon (PPE). – (ES) Arvoisa puhemies, olen todella iloinen siitä, että Eurooppa-neuvostossa on keskusteltu unionin ulkoisista toimista. Elämme uudessa maailmassa, joka on taloudellisesta näkökulmasta moninapainen, ja sitä se on yhä enenevässä määrin myös poliittiselta kannalta, kun merkittävien toimijoiden määrä kutistuu. Lisäksi nyt kohtaamamme haasteet ovat globaaleja. Yksikään valtio ei kykene kohtaamaan niitä yksin, eivät myöskään EU:n jäsenvaltiot. Kuten komission puheenjohtaja pari päivää sitten totesi, globaalissa maailmassa koolla on väliä.

Euroopan unionin on oltava yksi näistä toimijoista. Tämän vuoksi pahoittelen viime viikon äänestystulosta New Yorkissa, kun oli kyse EU:n aseman vahvistamisesta Yhdistyneissä Kansakunnissa. Se, mitä tapahtui, on hyvin huolestuttavaa.

Minusta olisi todella hyvä valmistautua vastaisuudessa huolella muiden suurten toimijoiden kanssa järjestettäviin huippukokouksiin. Sen lisäksi, että on tarkasteltava muiden toimijoiden äänestystapaa 14. syyskuuta New Yorkissa, on myös tarkasteltava merkittäviä kahdenvälisiä ja monenvälisiä seikkoja. Meidän on muun muassa hallittava globalisaatiota, mukautettava toisen maailmansodan jälkeen perustettuja toimielimiä ja vahvistettava G20:n kaltaisia uudempia foorumeita.

Kaikessa tässä meidän on mielestäni myös tehtävä työtä sopusoinnussa Yhdysvaltojen kanssa. Jaamme sen kanssa monia arvoja ja intressejä, ja uskon, että 20. marraskuuta järjestettävän huippukokouksen valmistelut ovat järkeviä.

Hyvät kollegat, Lissabonin sopimuksen uusien välineiden ansiosta unionin ulkoisiin toimiin saadaan jatkuvuutta ja johdonmukaisuutta. Unionin sisäisen vahvuuden lisäksi myös poliittinen tahto yhteisiä toimia kohtaan 27 jäsenvaltiossa, erityisesti merkittävimmissä jäsenvaltioissa, on ratkaisevaa.

Tämä yhdistymisprosessi tulee väistämättä olemaan pitkä ja vaikea. Se on kuitenkin tarpeen, jos haluamme estää sen, että Euroopasta tulee merkityksetön, ja estää sen, jota nyt on alettu kuvata postläntisen aikakauden aatoksi.

  Puhemies. – (PL) Puhuitte hieman liian nopeasti, eivätkä tulkit kyenneet tulkkaamaan täsmällisesti. Älkää puhuko niin nopeasti, olkaa hyvä.

  Zita Gurmai (S&D). – (EN) Arvoisa puhemies, EU:ssa on puoli miljardia asukasta, eikä tällaista ihmismäärää voida sivuuttaa maailmanpolitiikassa. Yhdysvalloissa on vain 296 miljoonaa asukasta.

Euroopalla on mahdollisuus tulla suurvallaksi, kuten olemme jo vuosia olleetkin talouden ja kulttuurin aloilla. Politiikan alalla emme kuitenkaan vielä ole hyödyntäneet kaikkea potentiaaliamme, koska Eurooppa on usein jakautunut, vaikka yhteiset toimet olisivat tehokkaampia. Euroopalla on jo puhelinnumero, mutta sillä ei ole varsinaista yhteistä ääntä. Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka ovat poliittiselta kannalta nyt näkymätöntä politiikkaa.

Pidimmepä siitä tai emme, yhteinen ääni merkitsee sitä, että me tarvitsemme yhä enemmän ulkopolitiikan ja puolustuspolitiikan koordinointia. Tällaiset yhteiset politiikat osuvat suoraan kansallisen suvereniteetin sydämeen, mutta vastavuoroisesti jäsenet saavat korvaukseksi osasta kansallista suvereniteettia suuremman vaikutusvallan maailmanpolitiikkaan. Tämän vuoksi olen tyytyväinen Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Van Rompuyn aloitteeseen ja tämän vuoksi rohkaisen neuvostoa jatkamaan viime viikolla aloittamaansa koordinointia sekä lopulta laajentamaan ja syventämään sitä. Tunteet eivät saa estää meitä tähtäämästä tavoitteisiin, kuten totesitte.

  Lívia Járóka (PPE) . – (EN) Arvoisa puhemies, kiitän lämpimästi Unkarin pääministeri Viktor Orbánin lausunnosta, joka koski Euroopan romanistrategian käynnistämistä Unkarin tulevalla puheenjohtajakaudella. Parlamentti on puhaltanut voimaa yhteisen romanien osallistamista koskevan eurooppalaisen ohjelman kehittämiseen, ja useiden jäsenvaltioiden edustajien ilmoitusten jälkeen toivon vilpittömästi, että neuvosto tukee myös seuraavaa puheenjohtajavaltiota yhteisen eurooppalaisen ratkaisun löytämisessä yhteiseen eurooppalaiseen ongelmaan.

Ensisijainen syy Euroopan romanien sosiaaliseen syrjäytymiseen ei ole pelkästään rasismi tai syrjintä, vaan useiden historiallisten ja taloudellisten tekijöiden yhteisvaikutus. Tämän vuoksi strategian kohdeyleisöä ei pidä määrittää sen etnisen alkuperän vaan sen yhteisten taloudellisten piirteiden perusteella, ja strategiassa on keskityttävä lieventämään maantieteellisesti keskittynyttä syvään juurtunutta köyhyyttä, joka vaikuttaa niin romaneihin kuin muihinkin tietyillä Euroopan unionin heikossa asemassa olevilla mikroalueilla.

Strategian on mahdollistettava EU:n koordinoimien monimutkaisten kehitysohjelmien ketju, joka perustuu selkeisiin ja ristiriidattomiin indikaattoreihin, kuten Laekenin indikaattoreihin, siihen on kuuluttava asianmukainen yhteisön seuranta ja siinä on hyödynnettävä monitasoista hallintotapaa. Lyhyellä aikavälillä yleiseurooppalaisella toimintasuunnitelmalla on ehkäistävä syvän köyhyyden siirtyminen sukupolvelta toiselle, ja keskipitkällä aikavälillä on tasapainotettava heikossa asemassa olevien mikroalueiden alueellista puutetta.

(Välihuomautus puhemieheltä.)

Pitkällä ajanjaksolla, kuten totesin, toivottoman köyhistä ihmisjoukoista on tultava huomisen veronmaksajia. Tämä edellyttää kestäviä, voimakkaita ja yhteisiä ponnistuksia kaikilta sidosryhmiltä, EU:n toimielimiltä, jäsenvaltioilta, kansalaisjärjestöiltä ja myös romaneilta itseltään. Euroopalla ei ole varaa tavanomaiseen politiikkaan, ei nyt, kun kohtaamamme demografiset ja sosiaaliset haasteet ovat näin suuria ja toimettomuuden seuraukset ovat näin vaarallisia. Meidän on toimittava kiireesti ja rohkeasti muuttaaksemme koko lähestymistapaamme.

  Hannes Swoboda (S&D). – (DE) Arvoisa puhemies, haluan aluksi sanoa pari sanaa komissiolle. Henkilönä, joka kritisoi ryhmänsä puolesta voimakkaasti komissiota, puheenjohtaja Barrosoa ja komission jäsen Redingiä heidän heikosta kannanotostaan romaniasiassa viime kerralla, haluan sanoa olevani kiitollinen sittemmin löytyneeseen selkeään kantaan. Suuri osa siitä, mitä sanottiin, ei ehkä aina ollut huolellisesti harkittua. Raivoissaan ja vihaisena siitä, että meitä oli hämätty, komission jäsen Reding ei kenties aina valinnut oikeita sanoja. Tuemme kuitenkin täysin ja koko sydämestämme komission toiminnan sisältöä.

Arvoisa Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Van Rompuy, haluan kuitenkin esittää teille kolme kysymystä. Arvostan hyviä aikeitanne, mutta kolme seikkaa on minulle epäselviä.

Sanotte ensinnäkin, että voitte nyt puhua Kiinan pääministerille kaikkien 27 jäsenvaltion puolesta. Mitä te siis aiotte sanoa hänelle? Mikä on yhteinen linja Kiinan suhteen? En ole löytänyt sitä pöytäkirjasta.

Toiseksi sanoitte kehittävänne ulkopoliittisia strategioita. Tässä yhteydessä ette maininnut kertaakaan komissiota ettekä edes parlamenttia. Ulkopoliittisissa strategioissa, varsinkin kauppaa koskevissa strategioissa te kuitenkin tarvitsette parlamenttia. Otatteko parlamentin mukaan ulkopoliittisten strategioiden kehittämiseen, ja jos, niin kuinka?

Kolmanneksi jatkan siitä, mitä jäsen Graf Lambsdorff sanoi, olen hänen kanssaan samaa mieltä: emme voi hyväksyä YK:n päätöstä. Emme voi jälleen kerran – tässäkin tapauksessa – olla laskunmaksajia, joilla ei kuitenkaan ole oikeutta esittää kantaansa YK:ssa. Mikä meni pieleen ja mitä aiotte tehdä – neuvostona ja hallitusten päämiesten kanssa – jotta voimme viimeinkin näyttää kyntemme ja edustaa itseämme ja käyttää Yhdistyneissä Kansakunnissa puheenvuoron Euroopan unionina?

  Marian-Jean Marinescu (PPE). – (RO) Neuvosto käsitteli pääasiassa EU:n ulkosuhteita. Meidän ei kuitenkaan pidä unohtaa sitä, että Euroopan kansalaisten nyt kohtaama ongelma on taloustilanne. Olen tyytyväinen siihen, että eurooppalaisesta ohjausjaksosta on päästy sopimukseen, mutta jos Euroopan komissiolle ei tarjota täytäntöönpanomekanismia, joka käsittää myös seuraamukset, sopimus on hyödytön.

Seuraamuksia tarvitaan, mutta niillä ei saa rangaista kansalaisia kahteen kertaan: kertaalleen tehottomalla hallinnolla ja toisen kerran vähentämällä Euroopan unionin tukea. Ehdotetuilla toimenpiteillä on ehkäistävä vajeita ja lopettava tilanne, jolla on jo kielteisiä vaikutuksia.

Mitä tulee romaniasiaan, kaikkien Euroopan kansalaisten on noudatettava lakia. Kaikkien jäsenvaltioiden on noudatettava yhteisön lainsäädäntöä. Jokaisen, joka rikkoo tätä, olipa kyse yksittäisestä kansalaisesta tai jäsenvaltiosta, on vastattava seurauksista.

Katson kuitenkin, että tässä tapauksessa kansalaisten – tai jäsenvaltioiden – rankaiseminen ei ratkaise perimmäistä ongelmaa. Romanien tilanne on ratkaistavissa vain eurooppalaisella toiminnalla. Uskon vankasti, että jokainen jäsenvaltio, olipa kyseessä alkuperämaa tai kauttakulkumaa, pystyy laatimaan luettelon romanien integrointia tukevista toimenpiteistä. Katson, että eurooppalainen politiikka tarkoittaa yhtä toimenpiteiden ja ohjelmien luetteloa, jota sovelletaan identtisesti ja samanaikaisesti kaikissa jäsenvaltioissa. Uskon myös, että tämän ajatuksen toteuttaminen ei edellytä lisää vastuuta tai lisää rahaa, vaan pelkästään poliittista tahtoa.

  Corien Wortmann-Kool (PPE). – (NL) Arvoisa puhemies, arvoisa Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Van Rompuy, kohtaatte suuren haasteen, jossa teidän on nostettava Eurooppa-neuvosto kansallisten etujen viidakon, suurten jäsenvaltioiden etujen viidakon yläpuolelle ja varmistettava, että neuvosto ajaa yhteistä etuamme. Se on ainoa asia, joka voi auttaa meidät pois tästä talouskriisistä.

On tärkeää, että teette työtä Euroopan taloushallinnon vahvistamiseksi. Olette oikealla tiellä tätä kohti, sillä vuosi sitten ei olisi voitu uskoa, että neuvosto tukisi yhdessä eurooppalaista ohjausjaksoa niin kasvu- ja vakaussopimuksen vahvistamiseksi kuin Euroopan unionin kilpailukyvyn lisäämiseksi.

Toivon, että saatte ensi viikolla merkittävän piristysruiskeen, sillä Euroopan komissio aikoo hyödyntää täysimääräisesti aloiteoikeuttaan. Se on tärkeää, sillä seuraamusten osalta meidän on oltava kunnianhimoisempia, mutta myös – ja minusta tämä on vielä tärkeämpää – mitä tulee siihen, kuinka neuvosto loppujen lopuksi toimii erilaisia kansallisia ohjelmia koskevien Euroopan komission suositusten kanssa. Jos nämä suunnitelmat osoittautuvat riittämättömiksi ja jos Euroopan komissio esittää suosituksia, onko neuvosto valmis toimimaan näiden suositusten mukaan, yksi kerrallaan? Vaikka suositukset olisi osoitettu Pariisille ja Lontoolle? Viime kädessä sillä on merkitystä, koska se vaarantaisi kasvu- ja vakaussopimuksen.

Olen utelias tietämään ajatuksenne tästä, sillä tässä tapauksessa neuvoston on lopulta mukauduttava Euroopan komission itsenäiseen asemaan.

  Jean-Paul Gauzès (PPE). – (FR) Arvoisa Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Van Rompuy, ensin haluan todeta, että olen iloinen havaitessani romaniasiassa kannanottojen tämän väestön kohtaamaan köyhyyteen liittyvien ongelmien ratkaisemisesta olevan hyvin tasapainoisia, järkeviä ja eteenpäin suuntautuneita.

Arvoisa Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Van Rompuy, haluan kertoa, että arvostan tapaa, jolla esittelitte näiden kahdeksan viime kuun saavutuksia. Esittelitte ne tarmokkaasti ja täsmällisesti. Me emme puhu riittävästi Euroopan aikaansaannoksista emmekä parlamentin osuudesta niissä. Puhuitte juuri erityisesti yhteistyöstä, sillä se liittyy valvontaan. Tämä on hyvä asia, sillä parlamentti halusi virastoja, joilla on aito eurooppalainen toimivalta, jonka tämä valvonta pystyy tarjoamaan, sillä kuten tiedätte, Ecofin-neuvoston kanta tässä asiassa joulukuussa 2009 oli paljon pidättyväisempi.

Meidän on jatkettava, nyt kun G20-puheenjohtajuus tulee Eurooppaan, Ranskalle. Meidän on sanottava enemmän ja sanottava se voimakkaammin, yhdellä äänellä. Tarvitsemme myös erityisiä ehdotuksia tulevaisuutta varten. Luotamme teihin, arvoisa Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Van Rompuy.

  Csaba Sándor Tabajdi (S&D). - (HU) Haluan pyytää arvoisaa Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Van Rompuyta, jonka johdonmukaista ja järjestelmällistä työtä arvostan suuresti, suostuttelemaan ne jäsenvaltiot, joissa on romaniväestöä, kehittämään keskipitkän aikavälin valtion ohjelmia romaniasiassa kaikkialla. Rohkenen sanoa tämän siksi, että alivaltiosihteerinä kehitin Unkarissa ensimmäisen eurooppalaisen romaniohjelman. Ohjelma käsitti määräajat, vastuuhenkilöt ja rahoituksen. Haluan pyytää Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Van Rompuyta, Euroopan komission jäsentä Šefčovičia ja Euroopan parlamentin puhemiestä Jerzy Buzekia tekemään yhteistyötä kehitettäessä seuranta- ja valvontajärjestelmä, jossa tarkistetaan, että jäsenvaltiot täyttävät velvoitteensa. Kolmanneksi on Euroopan komission tehtävä laatia Euroopan unionin romanistrategia, jossa määritetään tehtävät paikallisella ja alueellisella tasolla, jäsenvaltioiden toimivalta ja Euroopan unionin tarjoama lisäarvo. Viimeksi mainitun on oltava olennainen osa EU:n romanistrategiaa.

  Charles Goerens (ALDE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Van Rompuy, me tiedämme, kuinka kovasti haluatte synnyttää uudelleen Euroopan yhtenäisyyden, niin ulkoisen kuin sisäisen yhtenäisyyden. Minusta tapa, jolla jäsenvaltiot ovat edustettuina G20:ssa, kuitenkin luo kaksi jäsenvaltioiden kategoriaa: niihin, joilla on jäsenen asema, ja niihin joilla ei sitä ole: jäseniin ja ulkopuolisiin. Tämä on vastoin lakisääteistä yhtenäisyyttä ja tasa-arvoa.

Arvoisa Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja, ettekö katso, että paras tapa taata Euroopan unionin taloudellinen koheesio ja koordinointi G20:ssa olisi se, että unionia edustaisivat siellä sen toimielimet, komissio ja neuvosto, eikä enää muutama jäsenvaltio? Jos katsotte, aiotteko toimia tämän eteen?

  Puhemies. – (PL) Hyvät kollegat, pyydän, ettette enää näytä sinistä korttia. Olkaa hyvät ja nostakaa valkoista korttia, jos haluatte catch-the-eye-menettelyn mukaisen puheenvuoron. Olen pahoillani, sininen kortti tarkoittaa eri asiaa. Olette kaikki luettelossa, mutta siinä on 25 nimeä, joten kaikille ei ole mahdollista antaa puheenvuoroa. Olen hyvin pahoillani.

  Catherine Grèze (Verts/ALE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Van Rompuy, olen kiitollinen siitä, että toistitte ihmisarvon olevan keskeinen arvo Euroopan unionissa. Ottaen kuitenkin huomioon viime viikon poliittisen myrskyn ja Ranskan hallituksen muukalaisvihamielisen sävyn, lupaukset uudesta keskustelusta eivät vastaa odotuksiamme.

Arvoisa Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Van Rompuy, älkää hukatko tilasuutta ilmentää eurooppalaista diplomatiaa. Odotamme, että jäsenvaltio, joka ei ole noudattanut yhteisön lainsäädäntöä, tuomitaan ilman valitusoikeutta. Odotamme erityisiä ehdotuksia, niiden strategioiden käyttöönottoa, joista on jo päätetty, varoja, näiden varojen ja niiden käytön arviointia.

Lopuksi haluan mainita oikeudet ja velvollisuudet, jotka jäsen Daul mainitsi, ja kertoa hänelle, että jotta lapset voidaan ilmoittaa kouluun, he tarvitsevat vielä koulukyydin, ja se tarkoittaa rahan käyttöä. Kuten ymmärsitte, emme tarvitse romaniasiassa vain puheita, vaan tarvitsemme ennen kaikkea selkeää ja ristiriidatonta poliittista tahtoa.

  Mirosław Piotrowski (ECR). – (PL) Eurooppa-neuvoston viime kokouksen esityslistan tärkein kohta oli pyrkimys antaa uutta vauhtia unionin ulkosuhteille Lissabonin sopimuksen perusteella. Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun neuvoston kokousta hallitsi kuitenkin asia, jota ei ollut ennakoitu. Tällä kertaa kyse oli romanien siirtämisestä pois eräästä tietystä Euroopan unionin jäsenvaltiosta. Tämä vahvistaa aiempia pelkoja siitä, että Lissabonin sopimuksen hyväksymisen jälkeenkin jäsenvaltiot ovat edelleen enemmän kiinnostuneita luonteeltaan sisäisistä asioista kuin ulkosuhteista. Neuvoston kokouksessa linjatuissa ulkopolitiikan suuntauksissa ainoastaan määritetään unionin strategiset intressit ja tavoitteet sekä vakuuttavat menetelmät.

Eurooppa-neuvosto ilmoitti haluavansa antaa transatlanttisille suhteille uutta pontta. On toivottava, että tämän vuoden marraskuulle suunnitellussa huippukokouksessa, johon Yhdysvaltain presidentti Barack Obama osallistuu, nykyinen amerikkalaisvastainen fobia korvataan pragmaattisella yhteisten intressien tarkastelulla. Yhden näistä on oltava viisumivaatimusten poistaminen lopultakin kaikilta Euroopan unionin jäsenvaltioilta.

  Paulo Rangel (PPE). – (PT) Arvoisa puhemies, haluan ensin onnitella Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Van Rompuyta neuvoston kokouksen tuloksista ja erityisesti hänen järjestelmällisistä pyrkimyksistään ottaa käyttöön todellista taloushallintoa Euroopan unionissa. Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ryhmä ja sen portugalilaiset jäsenet tukevat täysimääräisesti näitä pyrkimyksiä.

Toiseksi haluan antaa tunnustusta myös komission ponnisteluille, sillä se on osoittanut kaiken tukensa ja aloitekykynsä todellisen taloushallinnon perustamiselle. Lopuksi haluan sanoa vielä muutaman sanan ulkosuhteista ja erityisesti avautumisestamme Pakistanille.

Uskon, että meidän on osoitettava täysi solidaarisuutemme Pakistania kohtaan, mutta meidän on aina tuettava niitä valtioita, jotka täyttävät velvoitteensa työntekijöitään kohtaan, panevat kuriin lapsityövoiman käytön eivätkä vastusta sosiaaliturvamaksuja. Tätä ajatellen meidän on minusta annettava Pakistanille tukea, muttei sellaista tukea, josta on hyötyä työntekijöitään hyväksikäyttäville teollisuudenaloille.

  Monika Flašíková Beňová (S&D). – (SK) Haluan tarkastella kahta seikkaa, ensimmäistä vain lyhyesti, koska tarkastelimme sitä täällä parlamentissa kaksi viikkoa sitten, romaniongelman ratkaisun yhteydessä.

On paradoksaalista, että tänäänkin aihetta tarkastelevat tietyt jäsenet, jotka eivät koskaan ole jalallaan astuneet romanileiriin ja joilla ei ole käsitystä siitä, millaista elämä todella on näissä leireissä, ja kuitenkin he esittävät täällä joitakin hyvin outoja päätelmiä. Arvostan suuresti sitä, että komissio, ja erityisesti komission jäsen Reding mutta myös puheenjohtaja Barroso, ovat valinneet oikean lähestymistavan tähän ongelmaan, ja toivon, että siihen löydetään romaneja itseään tyydyttävä ratkaisu.

Toinen seikka koskee pääasiassa keskustelua tiukempien sääntöjen käyttöönotosta jäsenvaltioiden talousarvioita varten. Arvostan tässä komission pyrkimyksiä siihen, ettei näistä säännöistä tule pelkkiä poliittisia julistuksia vaan että niitä voidaan myös oikeudellisesti valvoa ja että niitä sovelletaan tasapuolisesti kaikkiin EU:n jäsenvaltioihin. Toisaalta minun on kuitenkin todettava, että olen jokseenkin pettynyt siihen, että lähes kaikki huomio kiinnitettiin budjettikuriin eikä asioita tarkasteltu laajemmin. Toivon tämän vuoksi, että nämä asiat ratkaistaan tulevaisuudessa kattavammin.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL). – (PT) Arvoisa puhemies, tämä keskustelu on jälleen kerran korostanut niitä vakavia ristiriitoja, joiden kanssa Euroopan unioni kamppailee. Se haluaa olla maailman suurvalta ja esittelee itsensä suurena ihmisoikeuksien puolustajana, mutta eräät hallitukset, kuten Ranskan hallitus, toteuttavat vihamielisiä toimia, jotka vaikuttavat valtion tukemalta rasismilta ja muukalaisvihalta, kuten se, mitä he tekivät romaneille. Sen sijaan, mitä tulee pääomaan, ne viivyttävät sellaisten toimenpiteiden hyväksyntää, joilla ehkäistäisiin sen vapaata liikkuvuutta ja keinottelua, ja huolehtivat ainoastaan sellaisten valtioiden uhkailusta, jotka eivät kykene täyttämään vakaus- ja kasvusopimuksen järjettömiä kriteerejä. Mitä tulee ihmisiin, Euroopan kansalaisten joukkokarkotusten on määrä peittää uusliberalistisen politiikan täysi katastrofi.

Lisäksi solidaarisuus, jota Euroopan unionin on tarjottava Pakistanin tulvien uhreille ja yhteistyön tukemiseksi, ei saa toteutua sellaisten haavoittuvien teollisuudenalojen kustannuksella, jotka toimivat vakavista ongelmista kärsivissä ja korkean työttömyyden valtioissa ja alueilla, josta hyvä esimerkki on Portugalin tekstiili- ja vaatetusala. On siis aika muuttaa toimitapoja ja asettaa ensisijaiseksi köyhyyden torjunta. On aika keskittyä tuotantoon, sellaisten työpaikkojen luomiseen, joihin kuuluu oikeuksia, sekä sosiaaliseen kehitykseen. Tällä tavalla voisimme antaa todellista sisältöä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalaiselle teemavuodelle.

  Romana Jordan Cizelj (PPE). – (SL) Arvoisa Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Van Rompuy, haluan muistuttaa teitä, että tulossa on kaksi merkittävää kansainvälistä ympäristökonferenssia: toinen pidetään lokakuussa Japanissa, ja se on omistettu biologiselle monimuotoisuudelle, ja toinen, ilmastonmuutoskonferenssi, pidetään tämän vuoden lopussa.

Molemmat konferenssit järjestetään Yhdistyneiden Kansakuntien alaisuudessa, ja Euroopalla on oltava aktiivinen asema, mutta samalla meidän on varmistettava, että kansainväliset havainnot ja kannat ovat samansuuntaisia Euroopan unionin suuntauksen kanssa.

Me kaikki tiedämme sen, mutta tiedämme myös, mitä Kööpenhaminassa tapahtui, kun eurooppalaiset esittivät useita erilaisia kantoja, eikä se ollut hyvä asia varsinaisten neuvottelujen edistymiselle.

Haluaisin siksi esittää kysymyksen: mitä neuvosto itse asiassa tarkoittaa, kun se sanoo, että meidän on puhuttava yhdellä äänellä? Minua kiinnostaisi myös tietää, ovatko pääministerit valmiita tekemään erityisiä sitoumuksia tämän osalta.

  Maroš Šefčovič, komission varapuheenjohtaja. – (EN) Arvoisa puhemies, olette antanut minulle hyvin anteliaasti puheaikaa. Yritän puhua lyhyesti ja vastata vain neljään merkittävimpään seikkaan, joista täällä on tänä aamuna keskusteltu.

Ensinnäkin katson, että voimme selvästi havaita voimakkaan tuen uudelle strategiselle lähestymistavalle keskeisiä kumppaneitamme kohtaan, että meidän on hyödynnettävä paljon paremmin Lissabonin sopimuksen kehystä ja että meidän on hyödynnettävä paremmin EU:n kantoja ja EU:n toimivallan esiintuomista ulkopolitiikassa. Voimme onnistua tässä hyödyntämällä ulkopoliittista synergiaa, ja meidän on saatava jäsenvaltiot ja Euroopan toimielimet laulamaan samaa nuottia ja samaa säveltä.

Tämän vuoksi arvostan suuresti sitä, miten tärkeänä Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Van Rompuy pitää vastuunottoa EU:n ulkopolitiikasta, ei vain toimielimissä vaan myös jäsenvaltioiden johtajien parissa, koska vain tällä tavalla, puhumalla yhdellä äänellä, voimme saada aikaan tarvittavia tuloksia, ei vain monenvälisesti, vaan myös kahdenvälisissä yhteyksissä.

Vielä pari sanaa taloushallinnosta. Tämänkin osalta havaitsen parlamentin voimakkaan tuen keväällä käynnistämämme muutosvoiman ylläpitämiselle. Uuden ja paremman järjestelmän kehittämistä tuetaan hyvin selvästi, ja haluan vakuuttaa arvoisille parlamentin jäsenille, ettemme aio suhtautua kriittisesti vain budjettivajeisiin. Aiomme tarkastella hyvin tarkkaan myös velkaantumista – kuinka sitä voidaan hallita paremmin ja seurata paremmin tulevaisuudessa.

Parlamentilla on mahdollisuus keskustella tästä asiasta vuosittain, sillä komission jäsenet tulevat aina tammikuussa vuotuiseen kasvuselvitykseen, joka käynnistää eurooppalaisen ohjausjakson, ja jossa nähdään koko monimutkainen kuva Euroopan taloudesta ja eri jäsenvaltioiden taloudellisesta tilanteesta. Se tulee olemaan tervetullut mahdollisuus käydä syvällisempää keskustelua asiasta joka vuoden alussa.

Samalla haluan vakuuttaa teille, ettemme ole unohtaneet kasvun ja työllisyyden merkitystä. Tässä meidän on käytettävä Eurooppa 2020 -strategian välineitä, sillä haluamme asettaa Euroopan talouden uudelle perustalle, uusille raiteille, ja haluamme seurata älykästä, osallistavaa, vihreää – mikä tarkoittaa tervettä – kasvua Euroopan taloudessa. Meidän on siis keskityttävä entistä enemmän työllisyyteen, parempaan koulutukseen, korkealaatuiseen nuorisopolitiikkaan ja tietenkin köyhyyden vähentämiseen.

Näiden kahden vahvuuden – entistä paremman valvonnan ja älykkäämmän talouspolitiikan – on kuljettava käsi kädessä, sillä se on ainoa tapa saavuttaa tarvittavia tuloksia. Jos komissio siis jotain ajaa, niin älykästä vakauttamista.

Ulkosuhdehallinnon osalta katson, että korkea edustaja Ashton teki hyvin selväksi, että hän on täysin sitoutunut kehittämään ammattitaitoisen Euroopan ulkosuhdehallinnon, jossa näkyvät eurooppalaiset arvot ja vahvuudet sekä Euroopan maasto. Tämän vuoksi maantieteellinen ja sukupuolten välinen tasapaino sekä sovittu tasapaino Euroopan ulkosuhdehallinnon toimielimiin ja jäsenvaltioihin perustuvissa lähteissä, joista on sovittu, ovat hyvin tärkeitä muodostettaessa Euroopan ulkosuhdehallinnon uutta ammattitaitoista henkilöstöä.

Catherine Ashton sitoutui tiedottamaan teille säännöllisesti edistymisestä yksikön muodostamisessa. Uskon, että siirtymäajanjaksolla vuoteen 2013 saavutettu edistys vastaa nykyisiin huoliin, jotka ymmärrän täysin.

Viimeisenä haluan kiittää teitä kaikkia siitä, että olette vaatineet yhteisön lainsäädännön kunnioittamista, eurooppalaisten arvojen vaalimista ja pyrkimystä etsiä keinoja lieventää romaniväestön ahdinkoa ja heidän integroimistaan. Komissio ja 12 jäsenvaltiota ovat jo osoittaneet 17,5 miljardia euroa romanien hyväksi toteutettaviin toimenpiteisiin, pääasiassa Euroopan sosiaalirahastosta.

Meidän on kuitenkin tarkasteltava sitä, kuinka hyödynnämme näitä käytettävissä olevia keinoja ja välineitä. Kehotan käyttämään niitä tehokkaammin. Se edellyttää, että tarkastelemme aivan uudella tavalla sitä, kuinka tämä hoidetaan tulevaisuudessa. Jos toimimme tässä yhdessä, se on varmasti paljon tehokkaampaa, ja saamme aikaan paljon parempia tuloksia kuin aiemmin.

  Herman Van Rompuy, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja. – (FR) Arvoisa puhemies, aivan ensiksi haluan kiittää kaikkia keskusteluun osallistuneita. Tiedän, että tehtävä on vaikea, mutta tiedän myös, että on hyvin vaikea tiivistää yhteen minuuttiin asiat, joita haluamme käsitellä. En siis pysty vastaamaan kaikkiin huomautuksiin. Haluaisin esittää muutaman kommentin kahdesta merkittävästä aiheesta.

Niistä ensimmäinen on ulkopolitiikka. Olemme kulkeneet pitkän tien. Meillä oli jo Javier Solanan tekemä merkittävä työ. Unohdamme sen liian usein. Esitin teille luettelon vain muutaman viime kuun ajalta niistä yhteisistä kannoista, joita olemme kyenneet laatimaan Euroopan unionissa Iranista, Lähi-idästä ja tietyistä kauppaa koskevista asioista.

Otimme kuitenkin askeleen eteenpäin myös erityisesti G20-asemamme osalta, joka on suurin vuotuinen globaali konferenssi. Kun pääministerinä tulin Eurooppa-neuvostoon vuosi sitten, oli vielä kaikkien G20-jäsenvaltioiden erillisiä kokouksia. Ne laativat yhteiset kannat keskenään. Pyysin, itse asiassa vaadin, että on saatava kaikkien 27 valtion yhteinen kanta – ja näin on ollut siitä lähtien. Vaikka kaikki jäsenvaltiot eivät ole mukana G20:ssa, komission puheenjohtaja Barroso ja minä edustamme unionia unionina, joten meillä on yhteinen kanta.

Voin vakuuttaa teille, että G8- ja G20-tapaamisissa jäsenvaltiot ja unionin edustajat vievät samaa viestiä. Toisinaan tapahtuu myös hyviä asioita ja edistymistä, ja haluan korostaa, että tämän osalta oli näitäkin. Puhun nyt maailman suurimmasta kansainvälisestä konferenssista, G20-konferenssista.

Onko vielä ongelmia? Tietysti on! Lisäksi kärsimme edelleen Kööpenhaminan traumaattisen kokemuksen vaikutuksista. Meillä oli yhteinen kanta. Meillä oli yhteinen viesti. Emme kuitenkaan onnistuneet vakuuttamaan sillä, emme saaneet muita hyväksymään kantaamme. Tulos oli, että kaikki häviävät, sillä tulokset eivät todellakaan ole tyydyttäviä. Eri seikkojen osalta on siis ollut edistymistä, mutta meidän on edelleen tehtävä työtä oikean suunnan eteen.

Minulta on kysytty, mitkä ovat viestit huippukokouksessa Kiinan kanssa. Kehotan teitä lukemaan tarkkaavaisesti – ei pintapuolisesti vaan hyvin huolellisesti – mitä Eurooppa-neuvoston päätelmiin sisältyy. Kehotan teitä tekemään niin. Emme tietenkään kerro Eurooppa-neuvoston päätelmissä, mitä strategiaa aiomme noudattaa ja minkälaista tasapainoa ehdotamme strategisille kumppaneillemme, kuten Kiinalle. Jos kuitenkin luette tekstin, havaitsette, että siinä on itse asiassa uusia korostuksia, että olemme ottaneet käyttöön vastavuoroisuuden käsitteen. Ei siis ole kyse siitä, että vain me reagoisimme muiden viesteihin. Meistä on tullut "kysyjiä" suhteissa hyvin moniin kumppaneihimme, joten tarvitsemme tätä vastavuoroisuutta.

Euroopan parlamentti osallistuu – entistä enemmän Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen – kauppasopimusten tekemiseen ja osallistuu täysimääräisesti lainsäädäntötyöhön kansainvälisten sopimusten ja kansainvälisten kauppasopimusten osalta. Edistymistäkin on siis tapahtunut, mutta sitä tarvitaan enemmän. Huippukokousta, johon Yhdysvaltojen presidentti osallistuu, valmistellaan neuvostossa lokakuussa. Sovimme viesteistä, jotka puheenjohtaja Barroso ja minä välitämme Yhdysvaltojen presidentille. Me sovimme asioista, jotta voimme puhua unionin puolesta, kaikkien 27 valtion puolesta. Joten jälleen kerran etenemme askel askeleelta oikeaan suuntaan.

Toinen huomautukseni koskee talouspolitiikkaa. Kahden viime vuoden aikana olemme noudattaneet älykästä talouspolitiikkaa, paljon älykkäämpää kuin aiemmin. Me tuhlasimme kymmenen vuotta. Olisimme voineet toimia ajoissa talousarvion ja kilpailukyvyn osalta, mutta me emme tehneet niin. Juuri tämän takia meillä on nyt ongelmia.

Mitä olemme tehneet rahoitusalan kriisin jälkeen? Pankkien ja muiden pelastamisen lisäksi me harjoitimme hyvin riskialtista ekspansionistista politiikkaa vuonna 2008 ja suurelta osin myös vuonna 2009. Se oli riskialtista politiikkaa, koska se lisäsi budjettialijäämiä. Kuitenkin nyt, kun kasvu on kääntynyt nousuun – jonka vuoden alussa uskoimme olevan hidasta – olemme käynnistäneet talouden vakauttamispolitiikan, budjettialijäämien asteittaisen vähentämisen, ei kertaheitolla vaan asteittain.

Vielä tänä vuonna meillä on hieman ekspantionistisia vaikutuksia. Me olemme harjoittaneet älykästä rahapolitiikkaa. Markkinoilla on aina ollut maksuvalmiutta, joten 1930-luvun kaltaisia maksuvalmiuskatkoksia ei ole ollut. Olemme noudattaneet korkopolitiikkaa, jossa korot ovat riittävän alhaiset takaamaan sen, että elpyminen on mahdollista ja että jäsenvaltioiden talousarviot eivät kärsi liikaa hyvin korkeista koroista.

Budjetti- ja rahapolitiikkamme on ollut varovaista, viisasta ja asteittaista. Miksikö? Ei siitä ilosta, että saamme toteuttaa – kuten nyt on tehtävä – vakavia budjettileikkauksia, ei siitä ilosta, että saamme vähentää velkaa, vaan jotta talouskasvu jatkuisi, jotta työllisyyspolitiikkamme kantaisi hedelmää. Kaikilla näillä pyrkimyksillä on määrä luoda työllisyyttä, vähentää työttömyyttä. Kaikissa pyrkimyksissämme on ilmeinen sosiaalinen tavoite. Emme toimi näin siitä ilosta, että saisimme vähentää velkaa ja alijäämää. Tämä on vain väline. Tavoitteenamme on tietenkin työllisyyden lisääminen ja työttömyyden vähentäminen.

Kuten komission varapuheenjohtaja juuri totesi, jotta voimme tehdä tämän kaiken entistä sosiaalisemmalla tavalla, olemme sisällyttäneet köyhyyden torjuntaa koskevan tavoitteen Eurooppa 2020 -strategian tavoitteisiin. Meidän oli taisteltava sen edestä. Olemme yhdentäneet koulutuspolitiikkaa ja vaalineet koheesiopolitiikkaa. Olemme säilyttäneet rakennerahastot ja toivon meidän myös säilyttävän ne rahoitusnäkymissä, joita kehitämme, jotta elinolot Euroopan unionissa olisivat mahdollisimman tasapainoiset.

Kaikissa toimissamme tavoite on ilmeisen sosiaalinen, kaikki muu on vain välineitä. Halusin kertoa tämän teille keskustelun päätteeksi?

  Puhemies. - (PL) Arvoisa Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Van Rompuy, paljon kiitoksia Eurooppa-neuvosto koskevasta raportistanne ja siitä, että osallistuitte keskusteluumme. Me odotamme innokkaasti seuraavia merkittäviä keskustelujanne Euroopan parlamentin kanssa. Eurooppa-neuvosto kokoontuu seuraavan kerran lokakuussa, joten pitkää taukoa tässä välillä ei ole.

Kohdan käsittely on päättynyt.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Aikana, jona Euroopan unionin kapitalismin kriisin seuraukset laskevat miljoonien eurooppalaisten elintasoa ja aiheuttavat eri jäsenvaltioissa taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen huolestuttavaa heikkenemistä, neuvosto on päättänyt vältellä näitä aiheita ja vahvistaa vanhat poliittiset suuntaviivat, jotka ajoivat meidät nykyiseen tilanteeseen. Vain näin on ymmärrettävissä liberalisoinnin ja maailmankaupan sääntöjen purkamisen korostaminen niin Maailman kauppajärjestön – jonka osalta vaaditaan saattamaan päätökseen Dohan kierros – kuin uusien kahdenvälisten sopimustenkin yhteydessä. Tästä syntyy tilanne, jossa voidaan kohdistaa entistä voimakkaampaa painetta kaikkein haavoittuvimpiin tuotantojärjestelmiin ja työvoimaan, halventamalla sitä. Seurauksena on yhä enemmän työttömyyttä ja vähemmän työsuhdeturvaa. Neuvosto katsoo, että on korjattava Lissabonin sopimuksen satoa ja "edistettävä Euroopan etuja ja arvoja koko maailmassa". Tie eteenpäin on selvästi viitoitettu: entistä suurempi lähentyminen Natoon ja Yhdysvaltoihin, lisääntyvä ulkoinen interventionismi sekä huolestuttava sotilaallinen varustautuminen kansainvälisissä suhteissa. Mitä tulee päätelmissä mainittuun "rahoitusalan valvontapakettiin", viesti on selvä: merkittävimmät rahoitusalan keinottelumekanismit jäävät koskemattomiksi. Keinotteluun jää edelleen vapaat kädet, kuten tähänkin asti.

  Kinga Göncz (S&D), kirjallinen. – (HU) Tapahtumat, joita olemme parin viime viikon aikana todistaneet, osoittavat, että vaatimuksemme, joita olemme jonkin aikaa lausuneet ääneen, ovat perusteltuja. Euroopassa tarvitaan kattava strategia helpottamaan romanien sosiaalista integroitumista. Romanien karkottaminen Ranskasta kiinnitti välittömästi huomion maanosan suurimman vähemmistöryhmän ongelmiin, joka on Euroopan tason asia. Uskon, että muutaman viime viikon huolestuttavat tapahtumat tuovat lisää pontta yhteisiin toimiin. Eurooppa-neuvoston viime viikon huippukokouksessa tehdyt päätökset antavat toivoa. Euroopan parlamentti on jo jonkin aikaa vaatinut eurooppalaisen romanistrategian kehittämistä. Tällaisella strategialla estettäisiin jäsenvaltiota siirtämästä vastuuta tämän yhteisön tilanteen korjaamisesta toisille. Olen utelias näkemään, mitä Euroopan unionin seuraava puheenjohtajavaltio Unkari aikoo tehdä strategian edistämiseksi. Toivon, että Euroopan komissio saattaa päätökseen Ranskan hallituksen toimenpiteiden laillisuutta koskevan tutkimuksensa hyvin nopeasti ja toteuttaa tarvittaessa nopeita oikeustoimia sellaisten käytäntöjen lakkauttamiseksi, jotka ovat vastoin Euroopan unionin perusoikeuksia. En voi hyväksyä sitä, että Ranskan hallitus, yhden Euroopan unionin perustajavaltion edustaja, on tähän asti ollut piittaamatta Euroopan parlamentin mielipiteestä ja Euroopan komission varoituksista.

  Sandra Kalniete (PPE), kirjallinen. – (LV) Olen tyytyväinen itäisen kumppanuuden sisällyttämiseen Eurooppa-neuvoston päätelmiin yhtenä yhteisen ulkopolitiikan strategisista suuntauksista. Kannatan eurooppalaista taloushallintoa koskevaa aloitetta kasvu- ja vakaussopimuksen toiminnan vahvistamiseksi sekä makrotaloudellisten epätasapainotilojen seurannan tehostamiseksi. On tärkeää perustaa seuraamusmekanismi niitä jäsenvaltioita varten, jotka eivät noudata kasvu- ja vakaussopimuksen vaatimuksia, toisin sanoen jotka eivät piittaa budjettialijäämistä tai ottavat suhteettomasti ulkoista velkaa. Samalla Euroopan unionin talousarvion käyttäminen seuraamuksiin on mahdollista vain, jos siihen sisällytetään kaikki mahdolliset menoluokat, eikä esimerkiksi pelkästään yhteisön rahastoja. On tärkeää laatia selkeät ja ymmärrettävät periaatteet ja kriteerit seuraamusmekanismin soveltamista varten.

  Tunne Kelam (PPE) , kirjallinen. – (EN) Kuten Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Van Rompuy totesi, EU:n hallitukset tiesivät pitkään talousongelmistaan, mutta eivät toimineet. Tarvitsemme Eurooppaan uuden rahoitusvalvonta-arkkitehtuurin. Sopimukseen pääsy makrotaloudellisen valvonnan puitteista on ratkaiseva askel tulevien kriisien pitkän ajanjakson ehkäisyssä. Komission on kuitenkin vielä taisteltava määrätietoisesti torjuakseen yhä vallalla olevaa lyhyen ajanjakson lähestymistapaa, jossa pyritään palauttamaan talouskasvu ja pidetään talousarviokuria vähemmän merkittävänä lähitulevaisuudessa. Kaikkien jäsenvaltioiden on ymmärrettävä, että budjettikuri (tasapainoinen talousarvio) on uskottavan makrotaloudellisen vakauden ainoa ennakkoedellytys. EU:n uudet säännöt ja valvontamekanismit auttavatkin jäsenvaltioita itsekurin palauttamisessa. Myös pitkän ajanjakson kriisintorjunta edellyttää vankkoja rakenneuudistuksia. Ovatko jäsenvaltiot valmiita näihin ponnistuksiin? Kannatan Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Van Rompuyn vastavuoroisuuden käsitettä EU:n suhteissa strategisiin kumppaneihinsa. Tällainen lähestymistapa merkitsee tasapainon hakemista sen välillä, mitä EU haluaa ja arvostaa ja mitä kumppanimme meiltä haluavat. Tällä hetkellä EU:n ja Kiinan välisissä suhteissa on numeroitu 56 erilaista vuoropuhelualaa. Tällaisen kammottavan tilanteen lopettamiseksi tarvitaan poliittista tahtoa asettaa yhteinen politiikka kahdenvälisyyden edelle.

  Rareş-Lucian Niculescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Romanien tilanteeseen yhdessä Euroopan unionin jäsenvaltiossa liittyvät ongelmat veivät paljon keskusteluaikaa Eurooppa-neuvostossa. Väheksymättä näiden ongelmien vakavuutta katson, että tällainen syklisiin kriiseihin tai tilanteisiin perustuvia aiheita koskeva lähestymistapa on pinnallinen ja tehoton. Asiaa koskevat kannat olivat toki tasapainoisia ja suuntautuivat ratkaisujen löytämiseen. Euroopan unionissa asuviin romaniyhteisöihin liittyvien ongelmien ratkaisu edellyttää kuitenkin pitkän ajanjakson näkemyksellisiä toimenpiteitä, ei pelkästään EU:n tason huippukokouksia. Tämän ongelman ulkopuolella olin tyytyväinen siihen, että yhteisön toimielimet ovat ymmärtäneet, että niiden on tässä keskustelussa noudatettava perussopimusten ja EU:n lainsäädännön vartiointitehtäviään, sillä lainsäädäntö on sama kaikille Euroopan unionin kansalaisille riippumatta jäsenvaltiosta tai etnisestä alkuperästä. Direktiivillä 2004/38/EY taattua vapaata liikkuvuutta ei voida kyseenalaistaa yhdenkään Euroopan kansalaisen osalta, ja jo tällaisen harkitseminen on vaarallinen ennakkotapaus.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Nyt kokemamme kaltaista kriisiä ei saa tulla enää koskaan. Euroopan uudessa taloushallinnossa ei kuitenkaan pidä huomioida ainoastaan valtion velan tasoa vaan myös sen kestävyyttä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Yksityinen velka ja sosiaaliturvajärjestelmien kestävyys ovat aivan yhtä merkittäviä kuin valtion velka sellaisenaan julkisen talouden vakauden kannalta. Valtiot, jotka olivat valvoneet valtion velkaantumista, ovat todellakin vajonneet syvään kriisiin perheiden ja yritysten vakavan velkaantumisen vuoksi, kun taas Italian kaltaiset valtiot, joilla on paljon valtion velkaa, ovat selviytyneet hyvin. Valtionvelka on saatava valvontaan velvoittein sekä entistä tiukemmalla ja tehokkaammalla seurannalla. Emme kuitenkaan tarvitse uusi mekanismeja sellaisia velkoja varten, jotka ovat liian automaattisia ja suhdannevaihteluita vahvistavia, joilla todennäköisesti ei päästä tavoitteeseen ja varsinkaan estävät talouskasvun vauhdittamista. Emme tarvitse seuraamuksia, kun yritämme edelleen ehkäistä ylityksiä: se olisi tuomitsemista ennen oikeudenkäyntiä. Meidän on pikemminkin tarkasteltava huolellisemmin tarvittavia rakenneuudistuksia kilpailukyvyn ja talouskasvun lisäämiseksi Euroopassa. Kilpailukyky luo talouskasvua ja talouskasvu puolestaan verotuloja ja todellista taloudellista vakautumista.

  Silvia-Adriana Ţicău (S&D), kirjallinen. – (RO) Vuosi 2010 on köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalaisen teemavuosi. Tällä hetkellä 84 miljoonaa EU:n kansalaista eli 16 prosenttia EU:n väestöstä on vaarassa ajautua köyhyyteen. Talous- ja rahoituskriisin vuoksi Euroopan kansalaiset ovat nykyään huolissaan ennen kaikkea työpaikkansa menettämisestä. Tässä vaiheessa Eurooppa-neuvoston olisi tarkasteltava EU:n kohtaamia suurimpia haasteita ja määritettävä ratkaisuja ja ensisijaisia aloja, joille Euroopan unioni investoi säilyttääkseen globaalin kilpailukykynsä ja varmistaakseen vähintään 70 prosentin työllisyysasteen. Minusta Eurooppa-neuvoston esityslistalla on oltava energiavarmuuden ja -tehokkuuden, investointien, innovoinnin ja ilmastonmuutoksen kaltaisia aloja. Olen tyytyväinen siihen, että lokakuun Eurooppa-neuvostossa EU vahvistaa jälleen vahvan sitoutumisensa ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun ja sopii EU:n kannasta Cancunin konferenssia varten. Henkilöiden vapaa liikkuvuus on yksi EU:n perusperiaatteista, jota vaalitaan myös Euroopan unionin perusoikeuskirjassa. Me vaadimmekin Eurooppa-neuvostoa, jäsenvaltioita ja komissiota kunnioittamaan EU:n lainsäädäntöä ja valvomaan sen noudattamista. Jotta voimme vahvistaa itäisen kumppanuuden merkitystä EU:n arvojen edistämisessä, kehotan laatimaan EU:n Mustanmeren strategian.

  Traian Ungureanu (PPE), kirjallinen. – (EN) Eurooppa-neuvoston toisinaan kiivas keskustelu romanikriisistä Ranskassa oli askel oikeaan suuntaan. Se korosti yleiseurooppalaisen lähestymistavan tarvetta romaniongelmassa. Se myös todisti, että vasemmiston kaikkialle leviävät kliseet eivät ratkaise tätä asiaa tai jopa pahentavat sitä.

Tästä rajusta keskustelusta nousi esiin kolme ajatusta: 1) Romaniongelma ei ole yhden tai toisen jäsenvaltion ongelma. Se on eurooppalainen ilmiö, joka edellyttää koordinoitua eurooppalaista politiikkaa. 2) Vapaata liikkuvuutta koskeva oikeus ei saa johtaa turvallisuutta koskevan oikeuden rajoittamiseen. 3) Vähemmistön oikeudet eivät saa sulkea pois oikeudellista vastuuta.

Neuvoston keskustelu osoitti vääräksi olettamuksen, että Romaniassa ja Bulgariassa ei sovellettaisi romanien integrointiohjelmia. Lopuksi neuvosto hylkäsi kannassaan selkeästi sen, että romaniasia olisi yhteydessä Romanian ja Bulgarian Schengen-alueeseen liittymiseen. Olen vakuuttunut siitä, että Ranska ja Romania jatkavat korkeatasoista yhteistyötä ja toimivat esimerkillisesti tällä alalla. Romaniasiaa vääristeltiin järjestelmällisesti ja sitä käytettiin poliittisiin tarkoitusperiin. Tämä surullinen ennakkotapaus on korvattava asianmukaisella ja energisellä politiikalla.

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. – (DE) Valitettavasti viimeisessä neuvoston kokouksessa ei päätetty monista erityisistä toimenpiteistä. Meidän on lopultakin vahvistettava talous- ja rahaliittoa ja näin tehdessämme otettava opiksi talouskriisistä – toisin sanoen meidän on noudatettava tiukasti vakaussopimusta ja määritettävä rahoitustoimivero täsmällisesti. Tämä ei kuitenkaan saa tapahtua kansalaisten kustannuksella. Euroopan uusi ulkosuhdehallinto voi olla Euroopan unionille merkittävä saavutus, kunhan sen perussopimuksissa vaalittu perusajatus toteutuu käytännössä. Meidän on etsittävä, löydettävä ja hyödynnettävä synergioita, jotta Eurooppa voi toimia yhtenäisenä yksikkönä maailmannäyttämöllä – ja tämä tulee myös merkittävästi lisäämään EU:n vaikutusvaltaa maailmassa. Ilmastoalalla voimme havaita, että sielläkin on otettava opiksi ja valmisteltava Cancunin huippukokousta näiden oppien mukaisesti. EU:ssa ei voida suvaita ihmisoikeusrikkomuksia. Ihmisarvon on oltava loukkaamaton – kaikenlainen populismi johtaa välttämättä nationalismiin, eikä varmasti edistä Euroopan ihanteita.

Puhetta johti
varapuheenjohtaja Roberta ANGELILLI

4. Rahoitusvalvontapaketti (keskustelu)

  Puhemies. – (IT) Esityslistalla on seuraavana neuvoston ja komission julkilausumat rahoitusvalvontapaketista.

  Proinsias De Rossa (S&D). - (EN) Arvoisa puhemies, vain yksi kysymys. Luulin, että meillä on tässä keskustelussa catch-the-eye-osuus. Onko asia näin?

  Puhemies. – (IT) Käytämme catch-the-eye-menettelyä rahoitusvalvontapakettia koskevaan julkilausumaan. Minun on kuitenkin tehtävä tämä selväksi. Valvon hyvin tiukasti puheaikoja, koska olemme huomattavasti myöhässä ja meillä on äänestykset. Jos siis jonkun puheaika päättyy, minun on keskeytettävä puhuja, ja catch-the-eye-menettelyssä meidän on pysyttävä viidessä minuutissa. Olen pahoillani, mutta näin meidän on toimittava tänä aamuna.

  Didier Reynders, neuvoston puheenjohtaja. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin jäsenet, minulla on jälleen suuri ilo olla täällä kanssanne keskustelemassa vielä kerran rahoitusvalvonnasta, sillä meillä on ollut tilaisuus puhua siitä viimeisimmän Ecofin-kokouksen jälkeen, ja valvontaa koskeva lainsäädäntöpaketti on nyt toimitettu parlamentin äänestykseen.

Se on kokoelma tekstejä, joilla otetaan unionissa käyttöön erityisen merkittävä uudistus ja jotka vastaavat useisiin haasteisiin. Ensimmäinen haaste – Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja puhui siitä juuri – on vastaaminen kriisiin. Päättymäisillään olevalla vuosikymmenellä otettiin käyttöön ja sovellettiin Lamfalussyn arkkitehtuuria kaikilla rahoituksen aloilla.

Valvontakomiteoiden olemassaolo on juuri alkanut vaikuttaa. Ne ovat osaltaan edistäneet yhteisön rahoituslainsäädännön kehittämistä ja vakauden valvonnan asteittaisen lähentymisen edistymistä. Prosessi on ollut merkittävä ja myönteinen ensiaskel kohti eurooppalaista lähestymistapaa, mutta kriisin osalta meidän on todella tunnustettava, ettei prosessi lopulta ollut riittävän kunnianhimoinen.

Se ei antanut meille mahdollisuutta ehkäistä tai pitää kurissa rahoituskriisiä tai koordinoida nopeita ja tehokkaita ratkaisuja paikan päällä, erityisesti rajat ylittävän yhteistyön osalta. Tästä syystä pyrimme kehittämään operatiivisen Euroopan järjestelmäriskikomitean Euroopan keskuspankin täydellä hallinnollisella tuella, ja EKP on pääjohtajansa johdolla hyvin halukas työskentelemään komitean toteuttamiseksi ja sen toiminnan käynnistämiseksi.

En epäile, etteikö pääjohtaja Trichet käyttäisi tässä kaikkea pätevyyttään ja toimivaltaansa, myös hänen toimikautensa aikana esitettyjen mahdollisten varoitusten ja suositusten seurannassa. Juuri tästä samasta syystä mekin haluamme entistä vahvempia, vastuullisempia ja paremmin varusteltuja valvontaviranomaisia valmistelemaan yhteisön teknisiä standardeja ja varmistamaan niiden täysimääräisen täytäntöönpanon, myös kriisiaikoina.

Tapauksessa, jossa kansallinen valvontaviranomainen ei toimi, näillä viranomaisilla on oikeudelliset keinot saada rahoituslaitokset noudattamaan standardeja. Ne auttavat perustamaan todellisen eurooppalaisen valvonta-alueen, joka on sisämarkkinoiden vahvistamisen kannalta välttämätön. Ne osallistuvat siis valvojien kollegion toimintaan ja auttavat ratkaisemaan mahdollisia kansallisten viranomaisten välisiä kiistoja samalla tietenkin sallien niiden harjoittaa vakauden jokapäiväistä valvontaa.

Ei pidä pelätä sanoja. Näiden viranomaisten perustaminen on historiallinen sopimus, kuten jotkut ovat jo useaan otteeseen maininneet täällä parlamentissa. Puheenjohtajavaltio Belgia asetti tämän painopistealakseen rahoitusmarkkinoiden alalla, mutta myös yleisesti. Meidän on oltava tarkkana: tällä tavalla jatkamme omaperäisen valvontamallin kehittämistä – minä palaan tähän aiheeseen – mutta meidän on myös otettava huomioon tärkeimpien kumppaniemme valvontarakenteiden kehitys. Tämä on toinen haaste: on osoitettava, että 27 jäsenvaltion Euroopan unioni kykenee uudistamaan rahoitusvalvonnan rakenteita jäämättä jälkeen erityisesti Yhdysvalloista.

De Larosièren ryhmän helmikuussa 2009 esittämän raportin jälkeen, jonka Eurooppa-neuvosto muuten toivotti lämpimästi tervetulleeksi, keskustelu siirtyi Euroopassa lupaavaan suuntaan, mutta meidän oli saatava uudistustoiveet toteutumaan. Yhdysvallat on tällä välin toteuttanut laaja-alaisia tarkistuksia valvontaansa hyväksymällä Dodd-Frank-lain. Kun tänään toivoakseni äänestätte lainsäädäntöpaketin puolesta, joka on eri toimielinten välisen vuoden mittaisten selvitysten, neuvottelujen ja yhteistyön hedelmä, Euroopan parlamentti osoittaa, ettei Euroopan unioni ole jäämässä jälkeen, ja että se on myös johtaja G20-kokouksessa kannatetussa uudistusprosessissa.

Todellisia johtajia meistä voi kuitenkin tulla vain pitkällä aikavälillä. Tämän päivän historiallisen äänestyksen lisäksi meidän on varmistettava, että uusi järjestelmämme toimii ja kehittyy. Tämä on kolmas haaste. Pyrimme ensinnäkin mikrotason vakauden valvontamalliin, joka on suurelta osin hajautettu, jossa viranomaiset tukevat ja koordinoivat kansallisia valvojia viemättä näiden tehtäviä.

Toiseksi haluamme myös järjestelmän, joka vahvistuu jatkuvasti, joka ei jää pysähdyksiin. Euroopan järjestelmäriskikomiteassa otamme käyttöön keskeisen keskusteluelimen ja makrotaloudellisen päätöksentekoelimen, myös transatlanttisella tai jopa globaalilla tasolla.

Euroopan valvontaviranomaisissa meillä on tehokkaat toimijat riskien torjuntaan ja hoitamiseen, jos annamme niille toimivallan tehtäviinsä. Osittain tästä on kyse kokoomadirektiivissä, josta parlamenttia pyydetään tänään esittämään mielipiteensä. Muitakin lainsäädäntötoimenpiteitä kuitenkin seuraa nykyisten tarkistettavien tekstien muodossa.

Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin jäsenet, tähän seikkaan haluan päättää puheenvuoroni. Olemme nyt ottaneet ensimmäisen ratkaisevan askeleen, ja odottaessani nyt äänestyksestänne myönteistä tulosta haluan erityisesti kiittää talous- ja raha-asioiden valiokunnan puheenjohtaja Bowlesia, parlamentin esittelijöitä Goulardia, García-Margallo y Marfilia, Skinneriä, Giegoldia ja Sánchez Presedoa sekä heidän varjoesittelijöitään, kuten myös komission jäsen Rehniä ja komission jäsen Barnieria, jotka ovat täällä paikalla, sekä tietenkin kaikkia heidän yhteistyökumppaneitaan. Olemme käyneet hedelmällisiä – ja uskoakseni myös rakentavia – keskusteluja tarkistettujen tekstien paketista, josta tänään äänestetään.

Toivon kuitenkin, että meitä inspiroinut tahto saada aikaan tuloksia ohjaa jatkossakin neuvotteluja uusista teksteistä tämän järjestelmän täydentämiseksi ja nykyaikaistamiseksi entisestään. Uskon voivani todeta minua neuvoston puheenjohtajana seuraavina kuukausina seuraavien puolesta ja hiljattaisten neuvottelujen perusteella, että suhtaudun tähän luottavaisesti. Toivon, että voimme pian palata tänne uusien sopimusten kanssa – varsinkin investointirahastoja koskevien – ja että voimme yhdessä komission jäsen Barnierin kanssa tukea lukuisia toimia uusien lainsäädäntötekstien täytäntöönpanemiseksi.

  Michel Barnier, komission jäsen. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin jäsenet, sopimus rahoitusvalvontapaketista, josta pian äänestätte, lähes päivälleen vuoden kuluttua siitä, kun komissio esitti nämä ehdotukset, on minusta jotakin aivan historiallista rahoitussääntelyn kehityksen kannalta Euroopassa.

Rahoitusalan kriisin alusta alkaen Euroopan unioni on reagoinut kansainvälisellä tasolla. Se aloitti Washingtonin huippukokouksessa marraskuussa 2008 käynnistetyn G20-prosessin. De Larosièren johtama työryhmä teki ensimmäiset johtopäätökset tästä kriisistä ja komissio laati välittömästi tämän jälkeen ehdotuksensa. Haluan antaa tunnustusta de Larosièren älykkäälle työlle, jolle olemme tällä hetkellä paljon velkaa.

Tällä sopimuksella me saamme, jos haluatte, puitteet, joihin kaikki aloitteet sijoitetaan, tuote tuotteelta, markkinat markkinoilta, toimija toimijalta, pannaksemme täytäntöön sen, mihin olemme sitoutuneet ja mihin minä sitouduin puheessani teille 13. tammikuuta: älykkään sääntelyn ja tehokkaan valvonnan.

Puitteet, jotka nyt hyväksymme, ovat perusta, joka antaa uskottavuutta kaikille alakohtaisille aloitteille, joita haluamme tehdä. Olemme tästä sopimuksesta kiitollisuudenvelassa teistä monien henkilökohtaiselle sitoutumiselle ja ammattitaidolle. Minäkin haluan vuorostani kiittää esittelijöitä, José Manuel García-Margalloa, Peter Skinneriä, Antolín Sánchez Presedoa, Sylvie Goulardia, Sven Giegoldia, Ramon Tremosa i Balcellsia ja Burkhard Balzia, sekä varjoesittelijöitä.

Haluan kiittää myös Sharon Bowlesia, joka johti neuvotteluja hyvin määrätietoisesti. Haluan kiittää talous- ja rahoitusasioiden neuvoston (Ecofin) puheenjohtaja Reyndersia hänen ja ryhmänsä ennakoivasta roolista – joka oli ratkaiseva – joka perustui aiempien puheenjohtajavaltioiden Espanjan ja Ruotsin tekemään hyvään työhön.

Saanen kenties hieman epätavallisella tavalla – kerron teille syyn tähän – lausua kiitokseni Euroopan komission puolesta vieressäni olevalle henkilölle, David Wrightille, sillä parin päivän päästä hänestä tulee sisämarkkinoiden ja palveluiden pääosaston apulaispääjohtaja. Haluan sanoa, että tämä mies on kunniaksi Euroopan julkisille palveluille.

Arvoisa parlamentin jäsenet, parlamentin lisäarvo on kiistaton. Se oli ratkaiseva. Ajattelen nyt erityisesti eurooppalaisten valvontaviranomaisten toimivallan vahvistamista: sovittelua, hätätoimenpiteitä, oikeudellisten ja teknisten standardien laatimista kuluttajansuojan kannalta – johon vielä palaamme – sekä ehkäiseviä ja suojelevia toimenpiteitä tietyiltä vahingollisilta rahoitustuotteilta ja toimielinten rajat ylittävää luonnetta, joka otetaan yhä suuremmassa määrin huomioon.

On myös Euroopan järjestelmäriskikomitean perustaminen, josta olemme paljon velkaa parlamentille ja erityisesti sen puhemiehistölle, ja haluan myös kiittää kollegaani ja ystävääni komission jäsen Rehniä sekä hänen henkilöstöään.

Tämä kaikki on tietenkin kompromissia. Jotkut olisivat halunneet edetä paljon pidemmälle. Monissa asioissa komissio itsekin on tehnyt dynaamisia kompromisseja ja luovutuksia. Pahoittelemme esimerkiksi lopulta hyväksyttyä ratkaisua, joka koskee teknisten standardien laatimisprosessia, jonka ei mielestämme pidä muodostua ennakkotapaukseksi muille aloille, ja minä vahvistan tämän vielä julkilausumassa.

Kokonaisuudessaan, neuvoston yksimielisen äänestyksen jälkeen, teidän tämän päiväisen äänestyksenne jälkeen, jos haluatte, ensi vuoden alusta Eurooppa kuitenkin turvautuu sen tarpeisiin ja sen rahoitusalan todellisuuteen mukautettuun valvontamalliin. Useimmissa Euroopan valtioissa suurin osa pankeista kuuluu toiselle valtiolle. Tätä tarkoitetaan rajat ylittävällä ulottuvuudella, joka koskee niin rahoituslaitoksia kuin niiden kantamia riskejä.

Me saamme valvontamallin, joka on mukautettu ehkäisemään entistä tehokkaammin kriisejä. Voimme osoittaa kansalaisille, jotka ovat huolissaan ja jotka pohtivat, onko Eurooppa reagoinut, että se on ottanut konkreettisesti opikseen kriisistä ja että se tekee tämän samaan aikaan amerikkalaisten kanssa ja toivottavasti myös muiden maanosien kanssa G20-päätösten puitteissa.

Viranomaisten osalta meillä on – minulla on – valtava määrä teknistä ja talousarviota koskevaa työtä, johon olemme sitoutuneet, jotta viranomaiset voivat aloittaa toimintansa tehokkaasti 1. tammikuuta 2011. Euroopan parlamentin suostumuksella meidän on nimitettävä näiden viranomaisten tulevat puheenjohtajat ja pääjohtajat. Haluan sanoa teille, että näitä nimityksiä ohjaavan ainoan kriteerin on oltava itsenäisyys ja ammattitaito, jotta uudet viranomaiset menestyvät tehtävässään, ja minä luotan siihen, että Euroopan järjestelmäriskikomitean tuleva puheenjohtaja, joka teidän ansiostanne on Euroopan keskuspankin pääjohtaja, huolehtii tästä itsenäisyydestä ja ammattitaidosta.

Tämän jälkeen, arvoisat parlamentin jäsenet, me täytämme puitteet 1. tammikuuta. Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen saa nopeasti toimivaltaa sille tehdyissä ja tehtävissä päätöksissä varatun aseman ansiosta: ehdotuksessa luottoluokituslaitosten valvonnan siirtämisestä Euroopan tasolle, OTC-johdannaisia ja lyhyeksi myyntiä koskevissa asetusluonnoksissa ja muutama päivä sitten hyväksytyissä luottoriskivaihtosopimuksia koskevissa säännöksissä.

Me emme lopeta tähän. Tämä on kokonainen yhdennetty ohjelma rahoitusjärjestelmämme vahvistamiseksi ja vakauttamiseksi ja sen avoimuuden lisäämiseksi, ja me noudatamme sitä teidän kanssanne askel askeleelta. Työskentelemme parhaillaan hedge-rahastojen ja pääomarahastojen alan sääntelyn parissa, panemme täytäntöön pankkien pääomaa koskevaa Basel III -sopimusta, ensi vuonna tarkistamme rahoitusmarkkinadirektiiviä, lujitamme seuraamuksia markkinoiden väärinkäyttöä koskevan direktiivin tarkistamisen yhteydessä ja otamme käyttöön kriisinhallintaa ja niiden ratkaisua koskevat eurooppalaiset puitteet.

Kaikkien näiden toimenpiteiden avulla meidän on vältettävä vakavien kriisien toistuminen, suojeltava kuluttajia, jotka ovat myös veronmaksajia, ja ruokittava toivomaamme kestävää ja tasapuolista kasvua.

Arvoisat parlamentin jäsenet, olen aina ajatellut, että kuten ympäristöalallakin, myös rahoitusalalla ennaltaehkäiseminen on aina halvempaa kuin hoito. Haluan muistuttaa teitä siitä, että tämän rahoitusalan kriisin aikana me tavalla tai toisella mobilisoimme 17 prosenttia Euroopan BKT:sta rahoitusjärjestelmän pelastamiseen. Pankkien on maksettava pankkien kulut, ei veronmaksajien. Ennalta ehkäiseminen on aina halvempaa kuin hoito.

Esittelemme kaikki nämä toimenpiteet komission hyväksymän ja Ecofin-neuvoston 2. kesäkuuta tukeman esityslistan mukaisesti, ja tavoitteemme on, että ne pannaan täytäntöön ja esitetään määrätietoisesti, jos haluatte äänestämällä, ja joka tapauksessa komissio hyväksyy ne ja ehdottaa niitä vuoden 2011 loppuun mennessä.

Arvoisat parlamentin jäsenet, arvoisa puhemies, henkilökohtaisella tasolla haluan todeta, että suhteidemme laatu sekä keskustelujamme ohjannut luottamus ilman omahyväisyyttä ovat minulle rohkaiseva merkki koko tämän hyvin tiukan ja vaativan esityslistan osalta. Haluan kiittää teitä siitä kaikkien komission yksiköiden puolesta.

  José Manuel García-Margallo y Marfil, PPE-ryhmän puolesta. – (ES) Arvoisa puhemies, Euroopalla on tänään hyvä päivä. Joulukuussa meillä oli surkea sopimus, ja nyt, parlamentin, neuvoston puheenjohtajavaltion ja komission yhteistyön ansiosta meillä on hyvä sopimus.

Se on hyvä sopimus, jolla perustetaan aidosti eurooppalaisia viranomaisia, jotka ovat vahvoja ja jotka toimivat parlamentin demokraattisen valvonnan alla. Näiden viranomaisten on määrä varmistaa, että kaikkiin pankkeihin kaikkialla Euroopan unionissa sovelletaan samoja sääntöjä. Ne voivat velvoittaa kansalliset valvontaelimet ja yksityiset pankit noudattamaan päätöksiään, jos nämä eivät niitä noudata, perheiden ja yritysten suojelemiseksi. Näin ne pystyvät torjumaan sellaiset pankit, jotka voisivat aiheuttaa järjestelmäriskejä, ja estää sen, että veronmaksajat jälleen joutuisivat maksamaan joidenkin rahoituslaitosten järjettömästä rönsyilystä.

Tästä keskustelusta voidaan ottaa opiksi, ettei parlamentti ole koira, jonka haukku on hurjempaa kuin sen purema, ettei se peräänny neuvoston pienimmästäkin eleestä, vaan pitää tiukasti kiinni kannastaan. Parlamentti ei myöskään ole itsekäs. Se on neuvoston ja komission hyvä liittolainen Euroopan yhdentymisen prosessin edistämisessä.

Kollegojeni, komission jäsen Barnierin ja neuvoston puheenjohtaja Reyndersin ansiosta meillä on nyt loistava sopimus, josta voimme onnitella itseämme.

  Peter Skinner, S&D-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää komission jäsentä ja neuvoston puheenjohtaja Reyndersiä. Haluan esittää suuret kiitokset myös David Wrightille hänen aktiivisuudestaan sekä kiitokset kollegoille kaikkialla salissa. Olemme menestyneet varsin hyvin.

Sitä on kuitenkin joko hetken valloissa tai sitten on vallattava hetki. Rahoitusalan kriisi on synnyttänyt uusia virastoja, jotka tulevat tarpeeseen ja ovat tällä hetkellä tervetulleita kaikkialla Euroopan unionissa ja kenties jopa koko maailmassa, mutta näille toimielimille osoitetun toimivallan on oltava vastuullista toimivaltaa. Kunnianhimolla on siis oltava tavoite, jotta se voisi täyttyä, ja se tavoite meidän on jaettava niiden kansalaisten kanssa, joiden työpaikat ja toimeentulo ovat kiinni siitä, että me toimimme oikein.

Jäsenvaltioiden ja parlamentin väliset keskustelut ovat epäilemättä usein johtaneet jännitteisiin, mutta kukaan meistä ei ole saanut kaikessa periksi ja me kaikki olemme onnistuneet saamaan aikaan jotain, minkä uskon olevan menestys.

Parlamentti on vaatinut lisää toimivaltaa Euroopan tasolle. Tietenkin tässä on jouduttu toimimaan jäsenvaltioiden toiveiden vastaisesti. Jotkut täällä parlamentissa haluavat mennä vielä pidemmälle suoran valvonnan luomisessa, erityisesti esimerkiksi keskusvastapuolialalla. Meidän kaikkien on varottava sitä, että hanke ylittää kunnianhimoiset tavoitteemme, mutta meillä on oltava asianmukaisesti punnitut vastaukset, kun myöhemmin on täytettävä aukkoja.

Julkistalouden vakaus riippuu tällä kertaa tuhansien kansallisesti toimivien rahoituspalvelukokemusta omaavien henkilöiden vuosien – joskus vuosikymmenten – kokemuksesta. He ovat olleet etulinjassa ongelmien ehkäisemisessä. Kansalliset hallitukset ovat osoittaneet kykenevänsä myös pelastamaan meidät romahduksesta. Tämä on kuitenkin ollut pikemminkin hyvää onnea kuin suunniteltua. Nämä uudet toimielimet antavat meille mahdollisuuden suunnitelmallisuuteen. Tämä meiltä on puuttunut, ja siksi on niin tärkeää, että se puute täytetään.

Virastoihin liittyy käytännön asioita. Saamme yhteiskomitean, jonka ajamisesta olen ylpeä. Yhteisen komitean on määrä olla koordinoinnin, tiedonvaihdon ja yhteisen päätöksenteon väline. Se on keskittymisfoorumi, nämä virastot työskentelevät järjestelmäriskien poistamiseksi. Olemme myös vaatineet, että EKP:n pääjohtaja valvoo riskiseurantaa kokonaistasolla, mutta jos kysymme Yhdysvaltojen keskuspankin pääjohtaja Bernankelta, onko tämän maine parantunut, hän saattaisi vastata kielteisesti tällaisen toimivallan omaamisesta.

Joten kyllä, on vältettävä menneiden aikojen kasinotyylisiä rahoitusoperaatioita, mutta sääntelijöinä meidän on itse oltava vastuullisia, meidän on oltava myös hyvin harkitsevia. Tarvitaan kunnianhimoista sääntelyä, mutta on kyse myös ihmisten eläkkeistä, heidän säästöistään, heidän kodeistaan ja työpaikoistaan. Olen tyytyväinen valvontainfrastruktuuriimme. Se on nuori, mutta sen on todellakin aikuistuttava nopeasti.

  William (The Earl of) Dartmouth (EFD). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan kysyä jäsen Skinneriltä millä perusteella hän olettaa, että uusien eurooppalaisten toimielinten ratkaisut ja päätökset tulevat olemaan parempia kuin kansallisen tason sääntelyelinten päätökset.

  Peter Skinner (S&D). – (EN) Arvoisa puhemies, jos Earl of Dartmouth olisi kuunnellut puhettani, hän olisi kuullut minun sanovan, että minusta tämä on toteutettava koordinoidusti kansallisten viranomaisten kanssa, ei niiden etujen vastaisesti – ja vain silloin, kun tätä tarkoitusta varten esittämämme lainsäädäntö soveltuu asiaan ja on läpäissyt tämän parlamentin demokraattiset menettelyt.

Minä uskon, että tässä itse asiassa yhdistyvät molempien parhaat puolet. Jos kuvittelette, että yksin saarellanne pelkkä vallihauta suojelee teitä todellisen maailman todellisilta asioilta, pelkäänpä, että olette hölmö, sillä tosiasia on, että olemme saaneet todellisia opetuksia globaalista kriisistä.

  Sharon Bowles, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, me teimme sen. Valvonta-arkkitehtuurin juna on lähtenyt asemalta, ja me odotamme paljon yhteisiltä säännöiltä. Rahoituslainsäädäntömme on kuitenkin edelleen kuin sveitsiläinen juusto kaikkine reikineen ja urineen, joita ei yhdellä säännöstöllä täytetä. Tämän harmin me kaikki jaamme, kunnes me kaikki todella ja aidosti kannatamme rahoituspalveluiden yhtenäismarkkinoita.

Uudet viranomaiset tarjoavat uuden ulottuvuuden rajat ylittävän koordinoinnin aikaansaamiseksi, mutta se tarkoittaa, että on erityisen huolellisesti varmistettava, että päätökset ovat vastuullisia ja tehdään lähellä markkinoita. Euroopan valvontaviranomaisten on yhdistyttävä keskenään ja kansallisten valvojien kanssa ja niillä on todella oltava kauhansa joka sopassa asianmukaisten päätösten tekemiseksi muistaen, että huonoa päätöstä ei paranna sen laajentaminen.

  Sven Giegold, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, tänään on todellakin jälleen yhden peruskiven muuraamisen päivä Eurooppa-talossa. Tämä on hyvä päivä, joka osoittaa valheellisiksi kaikki ne väitteet, ettei rahoituskriisin jälkeen tapahtuisi mitään. Se todistaa myös kaikkien niiden olevan väärässä, jotka uskovat uudelleenkansallistamisen uuden vaiheen nyt käynnistyvän. Sen sijaan Eurooppa tekee tarvittavat johtopäätökset. On kuitenkin tehtävä varsin selväksi, että tähän rahoitusmarkkinalainsäädäntöön luonnollisesti sisältyy edelleen asioita, joiden on jatkuttava. Parlamentti on saanut aikaan ja turvannut jotakin merkittävää. Tämä onkin jo mainittu. Me onnistuimme, koska parlamentin eri tahot tekivät yhteistyötä ja näin toimiessaan vastustivat monien jäsenvaltioiden pyrkimyksiä olla ottamatta opiksi tästä kriisistä.

Kaikkiin merkittäviin kysymyksiin ei vielä ole saatu vastauksia. Niitä ovat esimerkiksi kysymys siitä, kuinka paljon henkilöstöä näille viranomaisille annetaan. Mitä järkeä näiden viranomaisten perustamisessa uusine toimivaltoineen on, jos niille ei osoiteta riittävää henkilöstöä ja määrärahoja? Emme ole saaneet tähän selvää vastausta, meidän on jatkettava tässä yhteistyötä. Seuraava kysymys kuuluu, mitä tapahtuu tämän rahoitusmarkkinaviranomaisen puheenjohtajan osalta? Tämä on toinen ala, jolla meidän on varmistettava, että oikeat henkilöt nimitetään. Meille Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmässä merkittävä askel oli halumme saada lopultakin avoimuutta suurten ylikansallisten yritysten kirjanpitovelvollisuuksiin. Tämän osalta komissio on onneksi nyt ilmoittanut esittävänsä tiedonannon maakohtaisesta raportoinnista. Odotamme tätä innostuneina. Myös tämän osalta odotamme yhteistyötä.

Saimme lopultakin talous- ja raha-asioiden valiokunnan neljältä koordinaattorilta yhteisen julkilausuman, jonka mukaan haluamme markkinainfrastruktuurit sekä keskusvastapuolet suoraan eurooppalaiseen valvontaan. Täällä voidaan vielä keskustella tästä paljonkin.

Toivon, että saamme taloushallinnon osalta aikaan saman johdonmukaisuuden tason täällä parlamentissa kuin nyt tämän valvonnan osalta. Muuten parlamentti menettää vaikutusvaltaansa näissä asioissa. Emme saa sallia keskustelun uutta ideologisointia. Jos niin teemme, neuvosto ei valitettavasti tee yhteisön menetelmän mukaisia järkeviä päätöksiä.

  Kay Swinburne, ECR-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, rahoitusalan kriisin perintönä epävarmuuden pilvi on roikkunut rahoitusmarkkina-alan ja julkisten talouksiemme päällä. Pankit, rahoitusmarkkinat, hallitukset ja yritykset kokevat tämän epävarmuuden päivittäin, ja jotta saisimme taloutemme osoittamaan elpymisen merkkejä, meidän on varmistettava epävarmuuden hajottaminen. Yksi merkittävimmistä epävarmuuksista rahoitusalan suuren romahduksen jälkeen on koskenut sääntelyä, myös sitä, kuka sääntelystä tulevaisuudessa vastaa ja mikä toimielin sen täytäntöönpanoa valvoo.

Parlamentti on ollut ratkaisevassa asemassa tätä koskevassa keskustelussa ja se on viime kuukausien aikana keskustellut yksityiskohtaisesti sääntelystä ja valvonnasta vastaten kysymyksiin kuka, mitä, missä ja milloin. Tulos on tasapainoinen. On tasapaino jäsenvaltioiden toimielinten valvontavastuun ja uuden eurooppalaisen viranomaisen välillä, joka laatii yhteiset säännöt, joten rahoitusmarkkinoiden yhtenäismarkkinat edistyvät samalla kun lisätään vertaisvalvonnan asemaa. Järjestelmän turvallisuuden, jota seuraa uusi Euroopan järjestelmäriskikomitea, ja rahoitusyhtiöiden riskinottotarpeen välillä on tasapaino. Veronmaksajien äärimmäisen suojelun ja talouden tarvitseman pääomatarjonnan välillä on tasapaino.

Meidän kaikkien voimakas intressi on perustaa uudet mekanismit rahoituspalveluiden sisämarkkinoiden vahvistamiseksi. Näitä ovat globaalien riskien seuranta eurooppalaisissa pankeissamme, koordinoidun ja järjestelmällisen menettelyn varmistaminen kaikissa jäsenvaltioissa kriisitilanteessa, voimakkaampien välitysmenettelyjen takaaminen valvojien kesken sekä sääntöjen noudattamisen valvonta kaikissa rahoituskeskuksissa ja kaikkien rahoitusalan toimijoiden kesken.

Nykymuodossaan valvontapaketilla saadaan aikaan tarvittava tasapaino. Tasokkaan, rahoitusalan ammattitaitoisen henkilöstön työhönotto on sen menestyksen kannalta kuitenkin ratkaisevaa. Pyydän komissiota varmistamaan, että tämä seuraava vaihe on toimiva.

  Jürgen Klute, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, aluksi kiitän kaikkia kollegoja, jotka osallistuivat näihin varsin vaikeisiin ja pitkittyneisiin neuvotteluihin. Esittelijöille ja varjoesittelijöille oli valtava saavutus onnistua siinä, mitä ovat saaneet aikaan. He saivat aikaan parhaan mahdollisen neuvoteltavissa olevan ratkaisun.

En kuitenkaan halua peitellä myöskään ryhmäni kritiikkiä. On kolme erityistä seikkaa, joista emme ole iloisia. Toisaalta valvontaviranomaisille osoitettu toimivalta on mielestämme riittämätön. Olisimme toivoneet laajempaa toimivaltaa. Meistä on myös väärin, että valvontaviranomaiset jakautuvat eri paikkoihin. Me ajoimme heidän yhdistämistään mahdollisimman pitkälti samaan paikkaan. Se olisi varmasti tehnyt yhteistyöstä helpompaa ja tehokkaampaa. Jäsen Giegold jo mainitsikin, että henkilöstöä voidaan ja itse asiassa tuleekin parantaa pitkällä ajanjaksolla. Nämä ovat keskeiset seikat, joita kritisoimme.

Katsomme kuitenkin, että tämä on oikea ja merkittävä askel oikeaan suuntaan, oikea ja merkittävä askel kohti kiireesti tarvittavaa rahoitusmarkkinoiden sääntelyä. Meidän on kuitenkin – ja tämä on vain arviomme – otettava joitakin lisäaskeleita saadaksemme aikaan rahoitusmarkkinoiden todella tehokkaan uuden sääntelyn, päästäksemme tilanteeseen, jossa yhteisön säännösten avulla voimme estää juuri kokemamme kaltaiset kriisit. Ryhmämme antaa oman panoksensa tälle. Tulossa on tietysti vielä muutama lainsäädäntöehdotus. Toivomme niiden tuovan asiaan lisää substanssia. Jos näin käy, tästä voi tulla jotain todella tehokasta ja hyvää. Meillä on kuitenkin vielä jonkin verran matkaa siihen.

  Godfrey Bloom, EFD-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, kun viimeksi tapasin komission jäsenen, esitin vakavan huolen siitä, että Lontoon Cityn säännöstö muuttaa Brysseliin. Hän vaikutti yllättyneeltä siitä, että olin niin huolestunut, mutta virkakautensa aikana hän olisi saattanut ymmärtää, että merkittävä osuus Yhdistyneen kuningaskunnan BKT:sta todella tulee sen rahoituspalvelualalta.

Se on Yhdistyneelle kuningaskunnalle hyvin merkittävä ala. Se todellakin maksaa suurimman osan laskuista. Ne 45 miljoonaa puntaa, jotka me päivittäin lähetämme tänne tukeaksemme varsin epäilyttävää Euroopan unionin hanketta, jossa äänestäjillämme ei ole mitään todellista sananvaltaa, ovat yksi näistä laskuista. Itse asiassa teidän on käsitettävä, ettei suuria palkkoja ja suuria eläkkeitä kasva puissa.

Arvoisa komission jäsen, mainitsin teille myös, että voisimme oppia jotain vanhoilta siirtomailta – Australialta ja Kanadalta – jotka eivät ole kärsineet tästä ongelmasta, jolloin te totesitte hyvin hurmaavalla ja hyvin gallialaisella tavalla, että Australia on hyvin kaukana. Toivon, että nyt kun olette jo ollut vähän aikaa virassanne, ymmärrätte, ettei tällainen nurkkakuntainen lähestymistapa kelpaa.

Olen edelleen huolissani, arvoisa komission jäsen. Olen edelleen huolissani siitä, että saamme tavanomaisen sillisalaattisääntelyn, josta vastaavat tietämättömät byrokraatit, parlamentin valiokunnat tavanomaisella piilokommunistisella lisällään, vanhanaikaiset sosialistit, kisällipoliitikot, marginaalivihreät, muutama hyväntahtoinen kotirouva ja uutta kolmatta ikäänsä kokeileva isoäiti. Tulos tulee olemaan sama kuin kaikissa muissa EU:n hankkeissa: kalastuksessa, maataloudessa, energiassa, työllisyydessä, maahanmuutossa ja kaikkein kauheimmassa yhtenäisvaluutan aikapommissa.

Varsin vaikuttava epäonnistumisten luettelo, eikö vain? Voisi kuvitella, että Euroopan unioni tekisi jotain oikein edes vahingossa. Olen pahoillani, mutta en ole tyytyväinen. Vastustan epätoivoisesti sitä, että brittiläinen konservatiivipuolue on luopunut Lontoon Cityn sääntelystä. Jos Dave Cameron olisi ollut amiraalina Trafalgarin taistelussa, Trafalgar Squarea koristaisi nyt amiraali Villeneuven patsas.

  Francisco Sosa Wagner (NI). – (ES) Arvoisa puhemies, haluan onnitella tämän rahoitusalaa koskevan paketin parissa työtä tehneitä, erityisesti parlamentin henkilöstöä ja jäseniä.

Euroopan herättämiseen tarvittiin valtavien mittasuhteiden rahoitusalan kriisi. Yksi mahdollisuus on kuitenkin osittain hukattu Euroopan yhteisten toimielinten vahvistamisessa, koska toisaalta näillä uusilla valvontaviranomaisilla on rajattu toimivalta verrattuna jäsenvaltioiden vastaaviin viranomaisiin. Lisäksi on häpeällistä, ettei yhdentyminen ole edennyt samalla tavalla kuin Euroopan keskuspankkijärjestelmässä.

Olemme edistyneet, mutta meidän on jatkettava kiipeämistä huipulle.

  Jean-Paul Gauzès (PPE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja Reynders, arvoisa komission jäsen, minäkin haluan esittää onnitteluni ja haluan korostaa tehtyä työtä ja erinomaista yhteistyötä parlamentin kanssa. Haluan myös muistuttaa, että ilman parlamentin tahtoa tämä valvonta ei varmasti olisi saanut nykyisiä eurooppalaisia ominaispiirteitään.

Mitä tulevaisuuteen tulee, arvoisa neuvoston puheenjohtaja Reynders, ennen tämän kauden loppua ja kenties jo ennen tämän kuun loppua toivon meidän pääsevän sopimukseen yhdestä aiheesta, joka huolestuttaa meitä ja jolle olette omistautunut, ettekä suotta, voin vakuuttaa. Seuraavina päivinä saamme puheenjohtajavaltio Belgian älykköjen ansiosta tyydyttävän ratkaisun hedge-rahastoihin ja pääomarahastoihin.

Toistan yhden komission jäsenen rinnastuksista ja katson, että meidän on lisättävä tiiliä tähän perustukseen, jonka olemme vasta luonnostelleet ja jolla varmistamme, että rahoituksen sääntely on älykästä ja koskee kaikkia tuotteita. Kysymys ei ole sääntelystä sääntelyn vuoksi. On kyse pyrkimyksestä varmistaa sen sääntelyn tehokkuus, jonka on määrä rajata mahdollisimman tarkkaan rahoitusjärjestelmälle ominaiset riskit.

Lopuksi haluan onnitella jäsen Wrightia, joka valitettavasti jättää meidät. Toivomme, että kaiken sen työn jälkeen, jonka hän on tehnyt auttaakseen parlamenttia saamaan aikaan tuloksia, me tapaamme hänet taas pian eurooppalaisella tiellä.

  Antolín Sánchez Presedo (S&D). – (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Barnier, arvoisa neuvoston puheenjohtaja Reynders, hyvät kollegat. Olen tyytyväinen saavutettuun kompromissiin rahoitusvalvontapaketin hyväksymiseksi ensimmäisessä käsittelyssä laajalla yksimielisyydellä. Eurooppalainen valvonta oli pitkään toiveena eurooppalaisessa yhdentymisessä ja olennainen väline rahoitusalan yhdentymisen edistämisessä, rahapolitiikan tehostamisessa ja kilpailukyvyn parantamisessa. Se oli myös jotain, mitä meidän oli saavutettava saadaksemme rahoitusalan liikakasvun lakkaamaan ja tukkiaksemme aukon globaalin rahoituksen ja kansallisen valvonnan välillä.

Tämänhetkinen kriisi on todistanut markkinoihin perustuvien ja kansallisten ratkaisujen riittämättömyyden. Meidän on korjattava sääntelyssä ja valvonnassa havaitut puutteet. Meidän tapauksessamme valvonta on ensisijainen ala rahoitusalan uudistuksessa, sillä eurooppalaisen sääntelyn ollessa puutteellista valvontaa ei ole ollut.

Eurooppalainen valvonta luo perustan täydelliselle, perusteelliselle ja uskottavalle uudistukselle. Tämä ensimmäinen kokemus rajat ylittävästä valvonnasta on askel kohti yhdenmukaista kansainvälisen rahoitusvalvonnan järjestelmää.

Parlamentti on tehnyt yhteistyötä, jotta paketilla on kolme painopistettä. Ensimmäinen painopiste on, että se on tasapainoisempi, jotta saadaan aikaan rahoituslaitosten turvallisuus ja vakavaraisuus, taloudellinen osallisuus ja kuluttajien, säästäjien ja veronmaksajien suojelu. Toinen painopiste on, että paketti on entistä valppaampi vastaamaan järjestelmäriskeihin, toimimaan hätätilanteissa ja kieltämään väliaikaisesti haitalliset tuotteet. Kolmas painopiste on paketin kestävyys, kilpailukyvyn edistäminen, kustannusten sisällyttäminen hintoihin sekä mahdollinen eurooppalainen kriisinhallintajärjestelmä, joka perustuu rahoituslaitosten panoksiin.

Kokoomadirektiivi tekee mahdolliseksi perustaa viranomaiset sisällyttämällä nämä alakohtaiseen lainsäädäntöön, määrittämällä näiden toimivalta ja laatimalla niiden toimintasäännöt. Se lisää avoimuutta tiedonvaihdossa ja yhteistyössä ja samalla uudistukselle määritetään määräaika lainsäädännön täytäntöönpanon kehittämisessä, joka on saatettava päätökseen 1. joulukuuta 2012 mennessä. Täytäntöönpano on toteutettava vastaavuustaulukkojen mukaan.

Lopuksi kiitän kaikkia tämän paketin edistämiseen osallistuneita heidän työstään. Tänään tarjolla ovat ensimmäiset hedelmät, mutta tämä sopimus on käännekohta eurooppalaisen rahoituksen ja demokratian kehityksessä, sillä demokratia tarkoittaa sitä, että säädetään lakeja, valvotaan ja varmistetaan lainsäädännön tehokkuus. Se on myös osoittanut, että jos haluamme entistä parempaa rahoitusalaa, meidän on pyrittävä kohti laajempaa demokratiaa.

  Sylvie Goulard (ALDE). – (FR) Arvoisa komission jäsen, arvoisa ministeri, monta asiaa on jo sanottu. Sopimus on tehty ja sen on tyydyttävä. Kiitokset kaikille.

Halusin ottaa tästä opiksi tulevaisuuden varalle. Tavanomainen lainsäädäntömenettely ei voi muodostua – kuten talous- ja rahoitusasioiden neuvostossa (Ecofin) joulukuussa – siten, että tehdään yksimielinen sopimus ja tullaan sitten parlamenttiin sanomaan: "Tiedättekö, on se noloa, me pääsimme sopimukseen, ja lisäksi teidän on nyt toimittava nopeasti, sillä markkinat odottavat." Umpikuja saatiin purettua, ja kiitän teitä tästä, arvoisa ministeri, kun puheenjohtajavaltio Belgia päätti soveltaa hieman enemmän paneutumista ja vuoropuhelua.

Halusin vain kertoa teille, että mitä taloushallintoon tulee, aiomme tehdä työtä tiiminä, kuten valvonnankin osalta. Arvoisa neuvoston puheenjohtaja Reynders, jos mahdollista, pyytäisin teitä ja komission jäsen Barnieria välittämään komissiolle ja Ecofin-neuvostolle lyhyen viestin, kertovan niille, että me haluamme todella osallistua täysimääräisesti alusta alkaen ja tehdä tehtävämme tavanomaisessa lainsäädäntömenettelyssä. Älkää sulkeko meitä ulkopuolelle neuvostossa. Älkää sulkeko meitä ulkopuolelle työryhmässä, ja pyrkikää jopa selittämään Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Van Rompuylle, että olisimme hyvin tyytyväisiä nähdessämme hänet talous- ja raha-asioiden valiokunnassa, johon olemme häntä kutsuneet.

  Markus Ferber (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja Reynders, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, minusta tänään on hyvä päivä, ei pelkästään yhteisön toimielinten vaan myös Euroopan kansalaisten kannalta, sillä kaksi vuotta Lehmann-pankin romahduksen jälkeen olemme onnistuneet luomaan rakenteen, joka ei tosin poista kaikkia ongelmia, joita rahoitusmarkkinoilla voi muodostua, mutta auttaa tekemään rahoitusmarkkinoilla havaitut ylilyönnit nyt mahdottomiksi Euroopan unionissa. Voimme olla tästä ylpeitä.

Haluan esittää kiitokseni puheenjohtajavaltio Belgialle, sillä meillä oli tunne – olen samaa mieltä jäsen Goulardin kanssa – että neuvosto ei aluksi juuri pyrkinyt ottamaan meitä huomioon. Vaikka neuvosto aluksi hyväksyi yksimielisen päätöslauselman, se ei ratkaissut ongelmia. Euroopan parlamentin ansiosta löydettiin yli ryhmäjakojen ratkaisu, joka on aidosti kestävä ja jolla varmistetaan, että meillä on vakaat valvontarakenteet sekä lukuisia välineitä, joita voidaan käyttää kriisitilanteissa ylilyöntien torjumiseen ja näin rahoitusalan vakauttamiseen. Arvoisa neuvoston puheenjohtaja Reynders, esitän teille vilpittömät kiitokseni, sillä olette henkilökohtaisesti panostanut suuresti tähän asiaan.

Haluan kuitenkin esittää vilpittömät kiitokseni myös komissiolle, joka varmisti sen, että neuvoston ja parlamentin edustamat kaksi kantaa, jotka aluksi olivat hyvin kaukana toisistaan, saatiin tasapuolisessa vuoropuhelussa sovitettua yhteen. Paljon kiitoksia. Tämä antaa meille toivoa tulevan lainsäädännön osalta.

  Ramon Tremosa i Balcells (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, Euroopan keskuspankin johtajasta tulee automaattisesti Euroopan järjestelmäriskikomitean puheenjohtaja seuraavien viiden vuoden ajaksi.

Tämä ei ole vähäpätöinen asia. Se havainnollistaa, että Euroopan keskuspankki osallistuu todella eurooppalaisten rahoitusmarkkinoiden ja -laitosten valvontaan. Se merkitsee myös sitä, että Jean-Claude Trichet'n, jonka on tehtävä tiliä kuulemisissaan parlamentissa, on vastattava myös kysymyksiin, jotka liittyvät myös rahoitusvalvontaan eikä pelkästään hintojen vakauteen.

Tämän uudistuksen myötä EKP:n pääjohtaja vaarantaa maineensa ja uskottavuutensa, jotta Euroopassa saadaan aikaan tehokas rahoitusalan vakaus. Uudistuksen ansiosta tämän kriisin aiheuttaneiden rahoituslaitosten on vaikeampaa jatkaa entiseen malliin. Siitä on hyötyä Euroopan kansalaisten tuleville sukupolville.

  Astrid Lulling (PPE). – (FR) Arvoisa puhemies, minäkin haluan yhtyä onnitteluihin Euroopan parlamentin saavuttaman kompromissin johdosta rahoitusvalvonnan alalla. Tulos on oikein tyydyttävä, eikä sen vuoksi, että parlamentti vastusti jäsenvaltioiden edustajia. Kompromissi on todella hyvä, koska se on mielekäs. Meidän oli saatava pakettiin eurooppalaisempi sävy sen tehokkuuden ja uskottavuuden vuoksi.

Syy sille, miksi jäsen Goulard ja minä – ryhmäni varjoesittelijänä – taistelimme niin kovasti varmistaaksemme sen, että Euroopan keskuspankin pääjohtajasta tulee automaattisesti Euroopan järjestelmäriskikomitean puheenjohtaja, on se, että olemme täysin tietoisia asian merkityksellisyydestä.

Kansallisten viranomaisten hyvin epätasaisessa maastossa tarvitaan eurooppalainen elin, jota vahvistetaan kiistattomalla kompetenssilla ja legitiimiydellä. Kenties jopa britit ymmärtävät tämän! Auktoriteettinsa ja arvovaltansa ansiosta EKP:n pääjohtaja voi määrätä Euroopan järjestelmäriskikomitean auktoriteetista kohdattaessa lukuisia neuvottelukumppaneita – esimerkiksi ministerineuvosto.

Viime kädessä meidän ei pidä pelätä liiallista valtaa vaan pikemminkin meidän oli torjuttava liiallista heikkoutta. Lopuksi haluaisin kaikkien viranomaisten käynnistävän toimintansa mahdollisimman pian ja luottamuksen ilmapiirin syntyvän kaikkien asianosaisten kesken. Peliä ei ole vielä voitettu. Jälleen kerran Euroopan unionin käynnistyi hitaasti, mutta lopuksi luomme perustan mielenkiintoiselle mallille, jonka odotetaan kehittyvän tulevina vuosina.

  Alfredo Pallone (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, olemme vakuuttuneita siitä, että globaaleilla markkinoilla yksikään rahoitusalan toimija, tuote tai alue ei voi välttää sääntelyä ja asianmukaista valvontaa. Viime aikojen kriisit ovat osoittaneet tarpeen tehdä päätöksiä kahdessa vuorokaudessa sekä yhteisten sääntöjen tarpeen.

Pankkeja, jotka katsotaan liian suuriksi romahtamaan, on valvottava Euroopan tasolla. Lisäksi tulevissa kriiseissä kansalaiset eivät saa joutua vastaamaan kustannuksista. Avoimuuden, vastuuvelvollisuuden ja moraalin on oltava rahoitusjärjestelmän ytimessä. Osoitan suosiota aikaansaadulle sopimukselle, jossa parlamentilla oli keskeinen asema.

Olen aina kannattanut sellaisten riippumattomien viranomaisten perustamista, joilla on valta määrätä seuraamuksia ja mahdollisuus puuttua erityistapauksiin. Olen samaa mieltä kahden rahaston perustamisesta, jotka eivät voi olla pankkiveroa: se ei ole oikea vastaus.

Kaiken tämän on määrä varmistaa elpyminen, estää kustannusten siirtyminen pienille ja keskisuurille yrityksille ja kansalaisille ja ennen kaikkea välttää yhtenäinen pankkijärjestelmä.

  George Sabin Cutaş (S&D). – (RO) Olen tyytyväinen siirtymiseen hajanaisesta kansallisen tason päätösten sanelemasta eurooppalaisesta talousvalvonnasta yhdenmukaiseen makrotason vakauden valvontajärjestelmään, joka antaa EU:lle mahdollisuuden puhua yhdellä äänellä. Euroopan unioni kykenee suunnittelemaan makrotaloudelliset toimintonsa huolellisesti, ja sillä on saatavilla entistä enemmän kestäviä välineitä mahdollisen rahoitusalan kriisin ehkäisemiseksi tulevaisuudessa.

On kuitenkin valitettavaa, että jäsenvaltiot sivuuttivat Euroopan parlamentin jäsenten ehdotuksen antaa vasta perustetuille viranomaisille suoraa valtaa valvoa suuria kansainvälisiä pankkeja. Meidän on pidettävä mielessä, että nämä pankit ovat järjestelmäriskin suurimpia aiheuttajia.

Pahoittelen myös sitä, että jäsenvaltiot säilyttivät oikeutensa vastustaa Euroopan valvontaviranomaisten tekemiä päätöksiä, joilla voisi olla liian suuri vaikutus kansallisiin talousarvioihin. Minusta pienten askeleiden aika on ohi. Euroopan tulevaisuutta ei varmisteta puolinaisin toimenpitein vaan täydellisellä poliittisella sitoutumisella.

  Anneli Jäätteenmäki (ALDE). – (FI) Arvoisa puhemies, tarvitsemme enemmän eurooppalaista ratkaisua, vähemmän suojalausekkeita ja kansallista itsekkyyttä. Siksi on erityisen tärkeää, että tämä työ ei pysähdy tähän. Meidän on palattava tähän asiaan. Rajat ylittävä pankkitoiminta, joka nyt on yli 70 prosenttia kaikesta toiminnasta, tarvitsee valvontaa. Se tarvitsee yhteistä eurooppalaista valvontaa, joka palvelee yhteisiä etujamme.

Kolmen uuden valvontaviranomaisen osalta edessämme on nyt ratkaisu, joka on tällä hetkellä maksimi. Se ei ole kokonaisuuden kannalta ihanneratkaisu, se jättää rajatylittävän pankkitoiminnan osalta yhä liikaa kansallisiin intresseihin liittyvää hajanaisuutta.

  Andrew Henry William Brons (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, tavalliset ihmiset pitävät kriisejä katastrofeina. Euroopan unioni näkee kriisit mahdollisuutena kerätä itselleen valtaa, aina kansallisten hallitusten kustannuksella.

Jäsenvaltiot menettävät suvereniteettinsa oman rahoitusjärjestelmänä osalta. Vaikka onkin totta, että kriisiä käsiteltiin Yhdistyneessä kuningaskunnassa murheellisen puutteellisesti, se johtui siitä, että Yhdistyneen kuningaskunnan peräkkäiset hallitukset eivät säätäneet riittävästä valvonnasta yksityisten pankkien toiminnan osalta.

Pankit eivät ole tavallisia yrityksiä, jotka on paras jättää omaan rauhaansa. Ne luovat luottoja, joka on merkittävä osa rahan tarjontaa – eikä niitä voida jättää sääntelemättömien yksityisten yritysten käsiin.

  Burkhard Balz (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, minusta tänään neuvoteltu kompromissi on virstanpylväs Euroopan laajuisen rahoitusvalvonnan jatkuvassa kehittämisessä. Tämä yhteinen menestys oli mahdollista osittain, koska neuvoston puheenjohtajavaltio hoiti neuvottelut rakentavalla tavalla sekä jäsenvaltioiden yhteistyöllä. Jäsenvaltiot olivat aiemmin suhtautuneet hyvin jyrkästi tätä vastaan. Emme ole luoneet hampaattomia tiikereitä, vaan virastoja, jotka pystyvät myös puraisemaan ratkaisevalla hetkellä. Tulevaisuudessa ratkaisevissa tilanteissa ei enää ole kinastelua kansallisten valvontaviranomaisten kesken toimivallasta, vaan eurooppalainen viranomainen antaa selkeän ja sitovan lausunnon. Lopulta hätätilanteissa yhteisön toimielimet tekevät päätökset tulevaisuudessa. Tämä merkitsee lisää vastuuta.

Minusta erityisen merkittävältä vaikuttaa myös se, että Euroopan järjestelmäriskikomitean puheenjohtajana toimii Euroopan keskuspankin pääjohtaja. Mitä tulee jo mainittuihin sisältöä koskeviin seikkoihin, olen esittelijöiden kanssa samaa mieltä, ja haluan esittää kiitokseni erinomaisesta ryhmien välisestä tiimityöstä.

  Michel Barnier, komission jäsen. – (ES) Arvoisa puhemies, keskustelun lopuksi haluan kiittää kaikkia esittelijöitä, ryhmien edustajia ja puheenvuoron käyttäneitä Euroopan parlamentin jäseniä, jotka lähes yksimielisesti kannattivat tätä kompromissia ja tätä sopimusta.

Haluan vahvistaa, että nämä uudet eurooppalaiset viranomaiset ja Euroopan järjestelmäriskikomitea eivät korvaa kansallisia valvojia, vaan tukeutuvat näihin ja saavat ne toimimaan entistä paremmin yhdessä…

(Puhemies vaati hiljaisuutta.)

...verkostoitumaan, keskittämään kompetenssia ja asiantuntemusta, jotta voidaan tarvittaessa saada aikaan hyvä eurooppalainen vastaus kohdattaessa eurooppalaisia riskejä ja joskus laajempiakin rahoituslaitoksissa, jotka ovat suuressa määrin kansainvälisiä, kuten totesin.

Nämä puitteet ovat nyt olemassa teidän ja neuvoston ansiosta. Kuten sanottu, me rakennamme kivi kerrallaan: maksujärjestelmä yhtenäisen euromaksualueen mukaan lokakuusta alkaen, pankkien pääoma-asetus, markkinoiden väärinkäyttöä koskevan direktiivin tarkistus, siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavat yritykset, luokituslaitokset, riskinhallinta ja lopulta hallinto- ja ohjausjärjestelmä. Tämä meillä on edessä, puhumattakaan investointirahastojen sääntelystä.

Me teemme tämän työn päättäväisesti. Me teemme sen niin, että lopulta, kuten kerroin teille, arvoisat parlamentin jäsenet – ja tämä on ollut etenemissuunnitelmamme G20-kokouksesta lähtien – yksikään rahoitusalan toimija, tuote tai markkinat tai mikään alue ei ole immuuni tai jää älykkään sääntelyn ja tehokkaan valvonnan ulkopuolelle.

Arvoisat parlamentin jäsenet, kunnianhimoisen tavoitteemme, minun kunnianhimoisen tavoitteeni on oltava se, että tämän lyhyen tien päässä, koska kansalaiset ovat tarkkaavaisia ja vaativia, kuten heillä on syytäkin olla, me olemme yhdessä rakentaneet maailman parhaan sääntely- ja valvontajärjestelmän ennen kuin on liian myöhäistä. Euroopan velvollisuus on tähdätä kunnianhimoisesti tarvittavan sääntely- ja valvontamallin rakentamiseen maailmassa. Tämä on tavoitteemme, ja se on kansalaisten, kuluttajien ja itsensä rahoitusalan edun mukaista.

  Didier Reynders, neuvoston puheenjohtaja. – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, minäkin haluan vuorostani kiittää kaikkia puheenvuoron käyttäneitä ja sitä suurta enemmistöä, joka on kannattanut teille äänestettäväksi toimitettuja tekstejä. Lisäksi olen hyvin iloinen havaitessani suuren mielenkiinnon, jota monet parlamentin jäsenet ovat osoittaneet tätä aihetta ja rahoitusvalvontaa kohtaan.

Ensinnäkin haluan kertoa teille, että kuten useat henkilöt ovat muistuttaneet, on kyse ensimmäisestä rahoitusalan kriisistä saadusta opetuksesta. Olemme keskustelleet paljon suuresta määrästä tekstejä, mutta uuden valvontapaketin ja Euroopan järjestelmäriskikomitean täytäntöönpano on todella ensimmäinen opetus, jonka olemme kaikki yhdessä Euroopassa saaneet tästä rahoitusalan kriisistä.

Toinen tekijä, jota haluan korostaa, on se, että kyseessä on prosessin käynnistäminen. Kuten komission jäsen Barnier juuri mainitsi, me panemme täytäntöön koko joukon muita tekijöitä tämän prosessin puitteissa. Sääntelyä on edelleen vahvistettava voimakkaasti, ja monet viittasivatkin tähän. Jatkamme samoin komission, neuvoston ja parlamentin välistä yhteistyötä. Puheenjohtajavaltio Belgia on joka tapauksessa hyvin määrätietoisesti sitoutunut jatkamaan.

Toivon, että muutaman seuraavan päivän aikana me todella pääsemme etenemään, mitä tulee investointirahastoja, hedge-rahastoja ja muita investointirahastoja koskevaan direktiiviin. Keskustelemme pian luokituslaitoksista. Haluan vahvistaa teille sen yhteistyön, johon jäsen Goulard viittasi. Olemme jo ehdottaneet, ja kaikesta tästä on sovittu, että talous- ja raha-asioiden valiokunnan puheenjohtaja Bowles osallistuu talous- ja rahoitusasioiden neuvoston epäviralliseen kokoukseen seuraamme tarkkailemaan työmme edistymistä.

En tahdo puhua pidempään, sillä tiedän, että edessä on merkittäviä menettelyjä, mutta toivon meidän voivan auttaa monien historialliseksi kuvaamassa äänestyksessä. Tapaamme joka tapauksessa muutaman seuraavan päivän ja viikkojen aikana samalla tavalla ja yhtä määrätietoisina esittääksemme muita tekstejä, jotka vielä esitetään teille.

Kiitos joka tapauksessa niille, jotka ovat tehneet sen, minkä kykenivät viime kuukausina edistääkseen tätä asiaa, joka todella on, kuten totesin, ensimmäinen opetus rahoitusalan kriisistä.

  Puhemies. – (IT) Keskustelu on päättynyt.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  John Bufton (EFD), kirjallinen. – (EN) Bryssel hallitsee nyt täysin pankkeja, osakemarkkinoita ja vakuutusyhtiöitä, ja se, minkä oli määrä olla valvontaa, onkin eskaloitunut vallaksi, joka ulottuu paljon laajemmalle kuin nykyjärjestelmien neuvoa-antava luonne, ja kansalliset elimet jäävät vaille valtaa ja tarkoitusta. Jos Brysselin katsotaan sääntelevän liikaa pankkeja ja osakemarkkinoita, rahoituspalveluille jää kaksi vaihtoehtoa – jäädä jälkeen kansainvälisistä kilpailijoistaan tai siirtää pääkonttorinsa valtioihin, joissa ei ole mitään rajoituksia. Ensimmäinen vaihtoehto jättäisi eurooppalaiset sijoittajat taantuman synkkään tilaan, kun muu maailma harppoisi valtavia edistysaskeleita. Jälkimmäinen vaihtoehto voi johtaa villin lännen pankkimarkkinoihin kaukana merten takana, jossa kaikkien rahat olisivat vaarassa. Suurin osa EU:n sääntelystä muilla aloilla on ollut täydellisiä katastrofeja. Olemme saattaneet Lontoon Cityn, yhden Yhdistyneen kuningaskunnan merkittävimmistä aloista, joka vastaa 80 prosentista eurooppalaisista hedge-rahastoista, komission käsiin. Jos tämä noudattaa muuta Brysselin virheellistä lainsäädäntöä, Yhdistynyt kuningaskunta ja muu maailma saattavat katua sitä päivää, jona tällaisen vallansiirron annettiin tapahtua.

  Giovanni Collino (PPE), kirjallinen. – (IT) Emme voi sallia sitä, että Euroopan kansalaiset joutuvat maksamaan sellaisen pankkijärjestelmän epäonnistumisesta, joka tähän mennessä ei ole tehnyt mitään näiden oikeuksien turvaamiseksi. Emme myöskään voi sallia talousjärjestelmämme luhistua holtittomien luotonsaantimahdollisuuksien painon alla.

Minä ja kollegani budjettivaliokunnassa olemme varmistaneet, että uusien seuranta- ja valvontaviranomaisten toimintaa ja rahoitusta koskevat säännöt ovat asianmukaiset ja tasapainoiset, sellaisen eurooppalaisen budjettipolitiikan mukaiset, jossa on otettava huomioon kaikkien jäsenvaltioiden kohtaamat vaikeudet. Toisaalta nämä vaikeudet olisivat paljon pahempia, jos EU ei pyrkisi ehkäisemään toisen vastaavanlaisen kriisin syntymistä, kuin se, joka tuntuu vielä tänäänkin.

Jokaisen uuden viraston hyödyllinen vaikutus tasapainottaa enemmän kuin suhteellisesti niitä kustannuksia, joita seuraa niiden perustamisesta ja toiminnasta. Euroopan parlamentti ja Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraattien) ryhmä, joka johti loistavasti neuvotteluja päästen historialliseen sopimukseen neuvoston kanssa, edustavat molemmat muutoshenkeä, joka veronmaksajien kannalta merkitsee sitä, että nämä voivat luottaa Eurooppaan, joka on lähempänä kansalaisia, joka on entistä vauraampi ja turvallisempi.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Vasta noin kahden vuoden kuluttua rahoitusalan vakavan kriisin puhkeamisesta neuvosto ja parlamentti ovat päässeet sopimukseen niin kutsuttujen rahoitusvalvontatoimenpiteiden paketista, mutta itse asiassa toimenpiteet on tingitty minimaaliseen väliintuloasteeseen tällä alalla. Lisäksi tämä tehtiin ilman että ensin olisi tehty perustavaa laatua olevat peruspäätökset tällä alalla, nimittäin että olisi lakkautettu veroparatiisit, kannettu veroa pääomaliikkeistä ja suljettu johdannaismarkkinat. Ei myöskään ehdoteta, että Euroopan keskuspankista tehtäisiin entistä demokraattisempi ja sen tavoitteita muutettaisiin radikaalisti, jotta ensisijainen tavoite olisivat työpaikat, joihin kuuluu oikeuksia, ja pyrittäisiin vähintäänkin etsimään tasapainoa sosiaalisen kehityksen ja julkisen talouden välillä.

Se tarkoittaa, että keskeiset rahoituskeinottelumekanismit säilyvät markkinoilla ja että nyt hyväksytyillä toimenpiteillä pyritään pikemminkin helpottamaan suurvaltojen ja niiden rahoitusryhmittymien valtaa jäsenvaltioissa, joiden taloudet ovat hauraampia, kuin puuttumaan suoraan rahoituskeinotteluun ja tekemään siitä loppu.

Meidän ei myöskään pidä unohtaa, että paketti on osa Ecofin-neuvoston hyväksymiä toimenpiteitä, jotka koskevat niin kutsuttuun eurooppalaiseen ohjausjaksoon sisältyviä kansallisten talousarvioiden ennakkoon tehtäviä tarkistuksia. Meidän on syytä vastustaa tätä voimakkaasti.

  Iliana Ivanova (PPE), kirjallinen. – (BG) Tämänpäiväinen rahoitusvalvontaa koskeva keskustelu osoitti, että meistä suurin osa haluaa ja pyrkii määrätietoisesti vakaviin uudistuksiin taloushallinnon alalla Euroopan eduksi. Kaikkein tehokkain menetelmä kaikenlaisia kriisejä vastaan on ennalta ehkäisy. Kun tänään hyväksymme itsenäisiä eurooppalaisia valvontaelimiä koskevat mietinnöt, se merkitsee sitä, että panostamme juuri tähän – vankempaan rahoituslaitosten ja finanssialan ulkopuolisten laitosten tehokkaaseen valvontaan, joka takaa pitkällä aikavälillä rahoitusjärjestelmän vakaan turvallisuuden vähentäen samalla merkittävästi tulevien kriisien todennäköisyyttä. Haluan kiittää kaikkia esittelijöitä, ja olen tyytyväinen siihen, että Euroopan parlamentti puolusti voimakkaasti kantaansa valvontaelinten itsenäisyydestä ja toimivallasta ja sai aikaan järjestelmän, jolla itse asiassa parannetaan nykyisiä säännöksiä. Tästä syystä meidän on kaikkien puolustettava viimeiseen asti Euroopan kansalaisten etuja, joita me edustamme, takaamalla asianmukaiset puitteet riskinhallinnalle kriisien aikana.

  Justas Vincas Paleckis (S&D), kirjallinen. – (EN) Euroopan parlamentti on aina puhunut tarpeesta saada Eurooppa puhumaan yhdellä äänellä kansainvälisellä näyttämöllä. Ainutlaatuinen eurooppalainen rahoitusvalvontapaketti on askel tähän suuntaan. Kun paketti on saatu voimaan, 27 jäsenvaltion Eurooppa voi lopultakin tehdä työtä johdonmukaisemmin ja solidaarisemmin, kun taloushallintoa koskeva päätöksenteko siirtyy globaalille tasolle. Vielä tärkeämpää on, että ainoa tapa vähentää Euroopan rajat ylittäviä järjestelmäriskejä ja vastaavasti ehkäistä tai lieventää tulevien rahoitusalan kriisien kielteistä vaikutusta, on yhdennetty verkosto, jossa kanavoidaan ja koordinoidaan kaikkien tasojen toimijoiden asiantuntemusta ja pyrkimyksiä järkevän, vakaan ja avoimen rahoitusjärjestelmän luomiseksi ja ylläpitämiseksi. Tällainen järjestelmä on erinomainen esimerkki Euroopan vastuuntunnosta sen kansalaisia kohtaan. Kannatan pakettia, koska uskon Euroopan tulevaisuuteen – sellaisen Euroopan, jossa rahoitusalamme ei enää tarvitse kärsiä omista ylilyönneistään ja jossa kansalaisten ei enää tarvitse kärsiä ehkäistävissä olevien kriisien tuhoisista ja tarpeettomista seurauksista.

  Theodor Dumitru Stolojan (PPE), kirjallinen. – (RO) Onnittelen Euroopan komissiota, neuvostoa ja Euroopan parlamenttia rahoituslaitosten ja -markkinoiden valvontaa koskevien säännösten hyväksymisestä. Euroopan kansalaisten oli saatava tietää, että vastaisuudessa sellainen rahoituskeinottelu, jossa keinottelijoiden mukaan oli normaalia vaatia itselleen syntyneet voitot ja maksattaa tappiot tavallisilla veronmaksajilla, ehkäistään ennakolta. Kehotan myös neuvostoa ja komissiota kiinnittämään huomiota seuraavaan asiaan, joka koskee tehokasta yhteistyötä Euroopan taloudessa: kuinka kannattavuus suurimmalla osalla teollisuudenaloista voi edelleen olla heikkoa tai jopa tappiollista, kun pankkien raportoidaan kasvattavan jälleen voittojaan kriisin jälkeen?

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. – (PT) Rahoitusalan sääntely- ja valvontaelinten heikkoudet olivat jossain määrin syynä vaikeuksiin, joita olemme kokeneet Euroopan unionissa ja euroalueella. Tarve aktivoida suunnitelmat talouden ja perheiden pelastamiseksi oli ratkaiseva tekijä valtionvelan huomattavassa kasvussa.

Paketti, josta tänään keskustelemme, on Euroopan uuden rahoitusvalvonta-arkkitehtuurin konkreettinen tulos, joka perustuu sellaisten toimielinten ja mekanismien perustamiseen, joiden on määrä tarjota niin makrotaloudellista valvontaa – toisin sanoen koko Euroopan rahoitusjärjestelmään vaikuttavien riskien valvontaa – kuin myös mikrotason vakauden valvontaa pankki-, vakuutus- ja kiinteistömarkkinoilla kansallisten valvojien verkoston kanssa koordinoituna.

On myös muita aloja, joilla Euroopan valvontaviranomaisten toivotaan antavan panoksensa rahoitusalan vakauteen erityisesti keskittämällä yhteen toimielimeen EU:ssa rekisteröityjen luottoluokituslaitosten valvonta, pakollisten teknisten standardien edistäminen ja kansallisten valvojien välisissä konflikteissa välittäjänä toimiminen.

Lisäksi uudella valvonta-arkkitehtuurilla voidaan myös osaltaan edistää unionin uusien taloudellisen, talousarviota koskevan ja sosiaalisen suunnittelun, koordinoinnin ja valvonnan mekanismien menestystä.

  Marianne Thyssen (PPE), kirjallinen. – (NL) Arvoisa puhemies, tämä historiallinen sopimus oli mahdollinen ainoastaan puheenjohtajavaltio Belgian erinomaisen työn ansiosta. Se tuki parlamentin lähestymistapaa ja onnistui siinä, missä jotkut muut puheenjohtajavaltiot ovat epäonnistuneet. De Larosièren raportin keskeisille osatekijöille uskollisena Euroopan parlamentti varmisti uusien eurooppalaisten valvojien riittävän vaikutusvallan. Ne kykenevät määräämään sitovia toimenpiteitä rahoituslaitoksille, kun kansalliset sääntelijät eivät toimi asianmukaisella tavalla, takaavat entistä laajemman yhdenmukaisuuden kansallisten viranomaisten välille ja sovittelevat niiden keskinäisiä kiistoja.

Olemme onneksi onnistuneet tällä sopimuksella etenemään pidemmälle kuin pelkkään kansallisten vahtikoirien ei-sitovaan koordinointiin, mitä monet jäsenvaltiot aluksi toivoivat. Tällä välin olemme havainneet, mihin eurooppalaisen valvonnan puuttuminen voi johtaa. Uusi valvontarakenne suojelee paremmin sekä pankkien asiakkaita että veronmaksajia.

Sopimuksella on kuitenkin huonokin puolensa. Pahoittelen sitä, että parlamentin pyyntö sijoittaa valvojien päätoimipaikat yhteen paikkaan, Frankfurtiin lähelle Euroopan keskuspankkia, hylättiin. Parlamentti onnistui onneksi sisällyttämään tekstiin tarkistuslausekkeen, joten kolmen vuoden kuluttua voimme arvioida sitä, tarvitsevatko eurooppalaiset valvojat enemmän toimivaltaa ja onko heidän hajanainen sijoittelunsa asianmukaista.

  Iuliu Winkler (PPE), kirjallinen. – (EN) Rahoitusvalvontapakettia koskeva päätös on aivan ratkaiseva vastaus, todiste siitä, että EU on oppinut ainakin jotain kriisistä. Valvontaviranomaisten perustaminen on merkittävä askel kohti Euroopan yhdentymistä ja sisämarkkinoiden edistymistä.

Nyt tämän uuden arkkitehtuurin täytäntöönpano käynnistyy. On totta, että uudet valvontaviranomaiset toimivat koordinoidusti yhdessä kansallisten valvontaelinten kanssa, eivätkä korvaa näitä. On kuitenkin yhtä lailla totta, että jäsenvaltioiden hajanainen toiminta rahoitusalan kriisin aikana esti EU:ta toimimasta tehokkaammin, koordinoidummin ja johtoasemasta.

Minulle on siis aivan selvää, että neuvoa-antava toimivalta ja ei-sitovat suositukset eivät riitä. Tarvitaan sitovia sääntöjä, niiden yhdenmukaista soveltamista ja koordinoitua valvontaa, jotta tehokkuus lisääntyy yhtenäismarkkinoilla. Nämä vaatimukset Euroopan uusien valvontaviranomaisten on täytettävä institutionaalisen perustan luomiseksi Euroopan uudelle rahoitusvalvonta-arkkitehtuurille. Nämä samat vaatimukset auttavat parhaiten ajamaan eurooppalaisten veronmaksajien etuja.

Puhetta johti
varapuhemies Gianni PITTELLA

  Puhemies. – (IT) Hyvää iltapäivää, hyvät kollegat. Näen joukossamme hyvin nuoren henkilön, vain muutaman päivän ikäisen. Hän on pieni Victoria, jäsen Ronzullin tytär. Haluan esittää uskoakseni kaikkien parlamentin jäsenten puolesta onnittelut sekä jäsen Ronzullille että hänen tyttärelleen.

  Licia Ronzulli (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, toin tyttäreni tänään tänne symbolisena tekona, ja ajattelen nyt niitä monia naisia, jotka työhön liittyvistä syistä eivät saa nauttia raskaudestaan, sovittaa yhteen työtä ja perhe-elämää tai edes olla niin hyviä äitejä kuin voivat.

Haluan tämän vuoksi kehottaa yhteisön toimielimiä parlamentista alkaen ponnistelemaan enemmän sen eteen, ettei yksikään nainen joudu tekemään tällaista valintaa.

  Puhemies. – (IT) Onnittelen vielä kerran. Me tuemme vilpitöntä vetoomustanne.

Siirrymme nyt äänestyksiin.

5. Äänestykset

  Puhemies. – (IT) Esityslistalla on seuraavana äänestykset.

(Äänestysten tulokset ja niiden kulkua koskevat yksityiskohdat: ks. pöytäkirja)

5.1. Vuosia 2007–2013 koskeva monivuotinen rahoituskehys (A7-0248/2010, Reimer Böge) (äänestys)

5.2. Lisätalousarvioesitys nro 7/2010: SEUT-sopimuksen 122 artiklan nojalla myönnetyt Euroopan unionin takuut - taloudellinen apu jäsenvaltioille (A7-0250/2010, László Surján) (äänestys)

5.3. Arvonlisäveron palauttaminen (A7-0247/2010, Sharon Bowles) (äänestys)

5.4. Lääketurvatoiminta (asetuksen (EY) N:o 726/2004 muuttaminen) (A7-0153/2010, Linda McAvan) (äänestys)

5.5. Lääketurvatoiminta (direktiivin 2001/83/EY muuttaminen) (A7-0159/2010, Linda McAvan) (äänestys)

5.6. Biosidivalmisteiden markkinoille saattaminen ja käyttö (A7-0239/2010, Christa Klaß) (äänestys)

– Ennen äänestystä:

  Corinne Lepage (ALDE). – (FR) Arvoisa puhemies, minulla on Christa Klaßin mietintöä koskevaan äänestykseen liittyvä huomautus: ALDE-ryhmän äänestyslistan sivulla 10 – joka vastaa Klaßin mietinnön sivua 5 – on virhe; kyse on siis äänestyslistan sivusta 10. Kohdan 342d osalta meidän pitää äänestää puolesta eikä vastaan, koska tämä on osa yleistä kompromissisopimusta. Kohdassa 342d tulee siis äänestää puolesta eikä vastaan.

  Puhemies. – (IT) Voimme aloittaa äänestyksen.

Haluaisin huomauttaa, että tarkistus 338 on peruutettu. Lisäksi tarkistukset 8 ja 317 eivät koske kaikkia kieliversioita, minkä vuoksi niistä ei äänestetä.

5.7. Euroopan vakuutus- ja työeläkeviranomainen (A7-0170/2010, Peter Skinner) (äänestys)

5.8. Rahoitusjärjestelmän makrotason vakauden valvonta ja Euroopan järjestelmäriskikomitean perustaminen (A7-0168/2010, Sylvie Goulard) (äänestys)

5.9. Euroopan pankkiviranomaisen, Euroopan vakuutus- ja työeläkeviranomaisen ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen toimivallat (A7-0163/2010, Antolín Sánchez Presedo) (äänestys)

5.10. Euroopan pankkiviranomainen (A7-0166/2010, José Manuel García-Margallo y Marfil) (äänestys)

5.11. Euroopan järjestelmäriskikomitean toimintaan liittyvät Euroopan keskuspankin erityistehtävät (A7-0167/2010, Ramon Tremosa i Balcells) (äänestys)

5.12. Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (A7-0169/2010, Sven Giegold) (äänestys)

5.13. Immateriaalioikeuksien valvonta sisämarkkinoilla (A7-0175/2010, Marielle Gallo) (äänestys)

– Ennen äänestystä:

  Jorgo Chatzimarkakis (ALDE). – (DE) Arvoisa puhemies, jäsen Gallon mietinnön päätöslauselman hollanninkielisessä versiossa on virhe. Minut on merkitty siellä S&D-ryhmän, Verts/ALE-ryhmän ja GUE/NGL-ryhmän päätöslauselman allekirjoittajaksi ja GUE/NGL-ryhmän jäseneksi. Tästä haluaisin sanoa, että ensinnäkään en ole GUE/NGL-ryhmän jäsen, en kuulu vasemmistoon, enkä ole kommunisti. Toiseksi olen edelleen ALDE-ryhmän jäsen – liberaali – ja äänestän parlamentin muiden ryhmien monien jäsenten tavoin ALDE-ryhmän päätöslauselman puolesta. Kolmanneksi kehotan GUE/NGL-ryhmääkin äänestämään ALDE-ryhmän päätöslauselman puolesta.

(Naurua.)

  Puhemies. – (EN) Hyvä on, jäsen Chatzimarkakis, korjaamme tämän, vaikka ei koskaan kannata sanoa ei koskaan! Joka tapauksessa korjaamme merkinnät.

  Marielle Gallo, esittelijä. – (FR) Arvoisa puhemies kaksi vaihtoehtoista päätöslauselmaa on rauennut. Jäljellä on vain yksi teksti. Se on minun mietintöni, joka on kompromissi… Kuulkaa, kollega Cohn-Bendit, kertoisin teille ainakin sen, että se on poliittisten ryhmien PPE, ALDE, ECR ja EFD välinen kompromissi. Olen ottanut kaikki immateriaalioikeuksiin liittyvät arkaluonteiset kysymykset huomioon. Mielestäni nyt on parlamentin velvollisuus tehdä asiassa päätös. Minä en näe, miksi meidän pitäisi antaa komissiolle vapaat kädet. Arvoisat kollegat, kehotan teitä siksi tekemään päätöksen ainakin siitä kysymyksestä, joka käynnistää keskustelun, ja…

(Puhemies keskeytti puhujan.)

– 13 kohdasta toimitetun äänestyksen jälkeen:

esittelijä. – (FR) Arvoisa puhemies, haluan vielä ojentaa käteni liberaalikollegoillemme ja hyväksyä sen, että kaikki mietintöä tukevat poliittiset ryhmät hylkäävät 13 kohdan.

5.14. Taloudellista ja sosiaalista kehitystä koskeva Euroopan unionin strategia vuoristo- ja saarialueilla sekä harvaan asutuilla alueilla (B7-0518/2010) (äänestys)

6. Äänestysselitykset

Suulliset äänestysselitykset

Mietintö: Reimer Böge (A7-248/2010)

  Peter Jahr (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, haluaisin tässä kohden onnitella Euroopan parlamenttia ja erityisesti esittelijä Bögeä, joka on yhä enemmän vahvistanut asemaansa Euroopan unionin vakaan budjettipolitiikan vartijana. Minulle ovat tärkeitä seuraavat näkökohdat. Ensinnäkin EU:n talousarvio tulee edelleen toimeen ilman lainanottoa, ja niin asian pitää olla vastedeskin. Toiseksi rahoitusnäkymät – toisin sanoen seitsemän vuotta kattava rahoituskehys – antavat jäsenvaltioille enemmän suunnitteluvarmuutta. Kolmanneksi niin meidän kuin jäsenvaltioidenkin on totuttava siihen tosiasiaan, että taloudellinen liikkumavara on vähäisempi. Neljänneksi tämä mielestäni merkitsee, että kun jäsenvaltiot siirtävät lisää tehtäviä Euroopan unionille, meidän on vastedes noudatettava periaatetta, että jäsenvaltiot tarjoavat myös tarvittavan rahoituksen.

Mietintö: László Surján (A7-0250/2010)

  Daniel Hannan (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, me kaikki tunnemme tutun polkupyörävertauksen – pyöränhän on oltava koko ajan liikkeessä, sillä muuten se kaatuu. Sama koskee myös Euroopan unionia. Olen aina ollut sitä mieltä, että saaliinhimoinen hai olisi parempi vertaus – hain on uitava, jottei se tukehdu – mutta jätetään tuo sivuun.

Tutkitaanpa kysymystä, miksi niin on. Totuus on, että Euroopan unionista on tullut rahan uudelleenjakamisen mekanismi. Sen on imettävä aina vain enemmän varoja, jotta se voi palkita suojattiryhmänsä. Jos se lakkaa tekemästä niin, polkupyörä todella kaatuu ja hai hukkuu. Tästä syystä meillä on tämä erikoinen spektaakkeli – aikana, jolloin kaikki kansalliset hallitukset pyrkivät hillitsemään kulutusta – että kasvuaan jatkaa vain Euroopan unionin talousarvio.

Kotimaassani jokaisen hallinnonalan talousarviossa haetaan 25–40 prosentin säästöjä, mutta yhden lajin rahankäyttö, nimittäin nettomaksumme Euroopan unionille, kasvaa 60 prosenttia. Sen sijaan, että elvyttäisimme taloutta, viemme rahaa tuotantosektorilta, otamme pois ihmisiä tuotantosektorilta ja pistämme rahat byrokratiaan. Tämä vain vahvistaa todeksi ihmisten näkemyksen, että Euroopan unionista on tullut varsinainen hummaaja.

Mietintö: Linda McAvan (A7-0153/2010)

  Anna Záborská (PPE). – (SK) Se, että kansalaisten pitäisi voida olla tietoisia lääkkeiden haittavaikutuksista, on paljon laajempi kysymys kuin mitä lääkeyritykset haluavat antaa ymmärtää. Se on myös laajempi kysymys kuin se, mitä pakkausselosteissa sanotaan tai internetissä on luettavissa.

Haluaisin korostaa potilaan ja lääkärin välistä henkilökohtaista kontaktia. Arkipäivän kokemus osoittaa, että markkinoilla on ryhmä farmaseuttisia tuotteita, joiden haittavaikutukset jätetään tarkoituksellisesti huomiotta. Lääkkeet ovat usein apteekeissa vapaasti saatavissa, ja naiset ottavat niitä saamatta sitä ennen neuvontaa. Harvat lääkärit korostavat sitä seikkaa, että hormonaaliset ehkäisymenetelmät lisäävät stressihormonitasoa, aiheuttavat verisuonitukoksia aiheuttavia sairauksia, rintasyöpää, kohtu- ja maksasyöpää, aivohalvauksia ja vaikeuksia tulla raskaaksi ehkäisyn lopettamisen jälkeen. Olkaamme rehellisiä ja jakakaamme tietoa kaikista farmaseuttisista tuotteista tasavertaisesti ja rehellisesti.

  Zuzana Roithová (PPE). – (CS) Hyvät kuulijat, lääkärinä haluaisin korostaa merkitystä, joka tänään hyväksytyllä uudella säännöksellä on, sillä se mahdollistaa lääkkeiden haittavaikutuksia koskevien tietojen jakamisen koko Euroopan unionissa. Vaikka terveydenhuolto ei kuulu EU:n toimivaltaan, jäsenvaltiot pystyivät sopimaan siitä, että tarvitaan EU:n alueella käytettävistä lääkkeistä saadut kliiniset kokemukset käsittävä yhteinen tietokanta, ja myös sopimaan sen luomiseen liittyvistä yksityiskohdista. Tiedot kootaan tietokantaan, ja sen jälkeen niitä jaetaan ja arvioidaan. Tämä on suurenmoinen uutinen eurooppalaisille potilaille, ja se myös osoittaa Euroopan valtioiden yhdentymisprosessin etenemisen edut. Arvostan ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan esittelijöiden työtä, koska he pääsivät sopimukseen kaikista kiistakysymyksistä. Olen myös erityisen tyytyväinen, että valiokunnan luonnosta parannettiin siinä, että henkilökohtaisten tietojen suojaa tiukennettiin.

Mietintö: Linda McAvan (A7-0159/2010)

  Jens Rohde (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, tämänpäiväinen äänestys kahdesta lääkevalvontaa koskevasta asiakirjasta antaa meille turvallisemman ja tehokkaamman lääkevalvonnan järjestelmän. Kyseisissä asiakirjoissa saavutetut kompromissit ovat tasapainoisia. Uusi järjestelmä ottaa asianmukaisesti huomioon sekä lääkkeiden riskit että hyödyt.

Se myös ottaa asianmukaisesti huomioon valvonnan tarpeen luomatta silti liikaa byrokratiaa, ja erityisesti keskeistä lääkkeiden lupamenettelyä yhtenäistetään. Kompromissi auttaa turvaamaan järjestelmän rahoituksen Euroopan lääkeviraston saadessa mahdollisuuden periä maksuja palveluistaan. Tämä on tietenkin kompromissi, mutta verrattuna siihen, miten eriäviä näkemykset olivat alussa, tämä on mielestäni järkevä ratkaisu.

  Anna Záborská (PPE). – (SK) Haluaisin onnitella esittelijää teksteistä, jotka hän on laatinut tarkistuksena kahteen lääketurvatoimintaa koskevaan direktiiviin.

On tärkeää hyödyntää täysin se, mitä nämä tarkistukset tarjoavat meille. Voimme torjua joidenkin jäsenvaltioiden järjestelmän toimivuutta koskevia pelkoja, jos haittavaikutuksista raportointi on koordinoitua. Jäsenvaltioiden väliseen tiedonjakoon käytetyn ajan on oltava minimaalinen.

Vielä yksi huomio: tilastot osoittavat, että sairauksia on enemmän vanhemmilla ja iäkkäillä ihmisillä. Nämä ovat ihmisiä, jotka aivan luonnostaan kärsivät näön heikkenemisestä. On turhaa sisällyttää pakkausselosteisiin seikkaperäisiä tietoja, jotka ovat usein myös tarpeettomia, jos potilaat eivät tekstin pienuuden takia pysty lukemaan niitä edes normaaleilla laseillaan.

  Michèle Rivasi (Verts/ALE). – (FR) Arvoisa puhemies, samalla, kun onnittelen Linda McAvania hänen laadukkaasta työstään, haluan kiinnittää huomionne erääseen unohdettuun asiaan, nimittäin lääkeainetutkimusten koehenkilöinä käytettäviin ihmisiin.

Asia on nimittäin laiminlyöty, eikä ensimmäisessä käsittelyssä tehdyn sopimuksen vuoksi ollut mahdollista tehdä sitä koskevaa suullista tarkistusta. Kyse on siis ihmisistä, joita käytetään ennen luvanantoa koehenkilöinä lääkettä tai rokotetta varten tehtävissä kliinisissä kokeissa, joilla tutkitaan lääkkeen tai rokotteen turvallisuutta tai riski-hyöty-suhdetta.

Näihin ihmisiin voi kuulua miehiä, naisia, lapsia tai ikääntyneitä henkilöitä; tässä tekstissä kuitenkin käsittelemme ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden mahdollisten sivuvaikutusten seurantaa.

On korostettava, että näille kliinisiin kokeisiin osallistuville ihmisille ei kerrota nieltävän tai suoneen annettavan aineen olemusta eikä sitä, että vaikutukset todennäköisesti ilmenevät vasta kymmenen, kaksikymmentä tai kolmekymmentä vuotta myöhemmin.

Nämä koehenkilöt on nyt lääkevalvonnassa unohdettu, ja asia on tärkeä muistaa ja mainita.

  Marian Harkin (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, tuen vilpittömästi tätä mietintöä, jonka aiheena on ihmiskäyttöön tarkoitettuja lääkkeitä koskevan lääketurvajärjestelmän järkeistäminen. Mielestäni tämä on alue, jolla EU voi epäilemättä luoda lisäarvoa ja jolla me yhdessä toimien voimme varmistaa paremman potilasturvallisuuden.

Niilläkin lääkkeillä, joille on myönnetty asianmukaiset luvat, voi silti ilmetä haittavaikutuksia, ja lääkkeiden turvallisuus voidaan tietää täysin vasta sitten, kun ne ovat markkinoilla. Siksi meidän on oltava edelleen valppaina. Tämä ehdotus vahvistaa lääketurvallisuuden valvontaa koskevaa EU:n järjestelmää ja takaa siten paremman potilasturvallisuuden. Se parantaa Eudravigilance-tietokantaa, johon tiedot lääkkeiden haittavaikutuksista kootaan. Euroopan lääketurvallisuutta koskevan verkkoportaalin luominen antaa kansalaisille paremmat mahdollisuudet saada turvallisuuskysymyksistä selkeitä ja ymmärrettäviä tietoja.

Tämä on ensimmäinen osa kolmiosaisesta paketista, jolla lujitetaan EU:n lääkelainsäädäntöä ja puututaan sen aukkoihin, ja mielestäni se on hyvä ensiaskel.

Mietintö: Christa Klaß (A7-0239/2010)

  Miroslav Mikolášik (PPE). – (SK) Vaikka biosidivalmisteet, kuten desinfiointiaineet ja säilöntäaineet, ovat osa jokapäiväistä elämäämme, niiden väärä käyttö voi olla ihmisille, eläimille ja ympäristölle merkittävä riski.

Siksi sekä terveydensuojelun että ympäristönsuojelun kannalta on välttämätöntä, että niin eurooppalaisten kuin Euroopan ulkopuolistenkin valmistajien tuotteissa noudatetaan yhtenäisiä EU:n standardeja. On syytä korostaa, että näiden tuotteiden markkinoillaolon ja niiden käytön edut ylittävät niihin liittyvät riskit, vaikka nämä riskit olisi poistettava mahdollisimman pian.

Henkilökohtaisesti tuen kansallisten menettelyjen voimakkaampaa yhdenmukaistamista, jotta EU:n järjestelmän piiriin kuuluvat tuotteet ovat tunnistettavissa ja jotta ennen kaikkea voidaan suojata kuluttajia ja antaa heille paremmat tiedot. Selvät, tiiviit ja ymmärrettävät tuoteselosteet ovat olennaisen tärkeät ennen kaikkea maallikoille, jotka joutuvat näiden tuotteiden kanssa tekemisiin.

  Anna Záborská (PPE). – (FR) Arvoisa puhemies, olen vilpittömän tyytyväinen tähän päätöslauselmaan. Vuoristoalueet ja harvaanasutut alueet ovat maantieteellisten ominaispiirteiden, luonnon ja elämänlaadun rikastuttajia.

Ajattelen erityisesti Slovakian alueita, ja kehotan teitä, hyvät kuulijat, vierailemaan meillä Ylä-Tatrassa ja kokemaan itse tuon alueen kauneus.

Sen ohella, että päätöslauselman sisältö on pantava täytäntöön viipymättä, haluaisin, että julkisviranomaiset sitoutuisivat näiden alueiden auttamiseen. Jokapäiväisessä elämässä kaupungit ja kaupunkimaiset asuinyhteisöt ovat alueita, joita pidetään usein muita tärkeämpinä. Julkisia palveluja tuotetaan kaupungeissa ja kaupunkimaisilla alueilla, mutta pienet kaupungit ja kylät ja harvaanasutut alueet jäävät usein niitä ilman. Kuitenkin myös pienillä kaupungeilla ja kylillä on aivan oma elämänlaatunsa, ja niitä ei pitäisi aliarvioida.

  Alajos Mészáros (PPE). – (HU) Olen iloinen, että saatoin tukea tätä mietintöä, joka on mielestäni hyvin tärkeä. Suuren väestötiheyden ja kansainvälisen liikkuvuuden huomioon ottaen meidän on kiinnitettävä erityistä huomiota taudinaiheuttajien ja tautien leviämisen estämiseen. Toteuttamiemme toimien on oltava tehokkaita, mutta samalla meidän on myös varmistettava, etteivät ne ole haitallisia ympäristölle. Näitä aineita on käsiteltävä erityisen huolellisesti. Biosidit ovat välttämättömiä korkeiden terveys- ja hygieniastandardiemme noudattamiseksi, ja niistä on tullut erottamaton osa jokapäiväistä elämäämme. Mielestäni on kuitenkin tärkeää jatkaa vuoropuhelua tästä asetuksesta myös tulevaisuudessa, kun otetaan huomioon, että lupien myöntämiseen näille valmisteille ja niiden markkinointiin on sovellettava erityisen tiukkoja kriteereitä.

  Peter Jahr (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, biosideja käytetään pääasiassa hygienia- ja puhdistusalalla, mutta niitä on myös huonekaluissa ja kankaissa. Biosidit suojaavat bakteereilta, tuholaisilta, hyönteisiltä, elintarviketuholaisilta, hiiriltä ja rotilta. Tulevaisuudessa biosidien on täytettävä EU:n vähimmäisstandardit. Olen hyvin kiitollinen esittelijälle, kollega Klaßille siitä, että hän toteaa, että asetuksen tulee olla yhtä lailla kuluttajien kuin valmistajienkin kannalta käyttökelpoinen. Toisin sanoen kustannusten pitää olla asianmukaiset, toimintapuitteiden kohtuulliset ja rekisteröintikustannusten siedettävät. Jos me todella onnistumme tässä, olemme ottaneet sekä liike-elämän että etenkin kuluttajien parhaaksi uuden askeleen kohti yhdenmukaisempia eurooppalaisia markkinoita.

  Licia Ronzulli (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, pyydän anteeksi, mutta annoin vauvalle tuttia. Tänään hyväksytty mietintö sisältää joitakin myönteisiä asioita, jotka toivoaksemme pannaan pian täytäntöön.

Erityisesti haluan tuoda esiin tyytyväisyyteni toimiin pk-yritysten suojelemiseksi. Tarkoitan erityisesti menettelyjä tietojen saamiseksi siitä, millaisia valmistettavien tuotteiden tulee olla. Tiedonsaanti on pienyrityksen kannalta nyt usein kohtuutonta, eikä pelkästään kustannusten takia.

Nyt on pyritty paljolti yksinkertaistamaan näiden tuotteiden markkinointia koskevaa lupamenettelyä, erityisesti määräaikoja, joiden mukaisesti toimivaltaiset viranomaiset tekevät asiaa koskevat päätökset. Lopuksi toivon, että me voimme jatkaa tällä tiellä, niin että Euroopan sisämarkkinoiden yhdenmukaistaminen johtaa yritysten todellisen laadukkuuden esiinnousuun ja kilpailun tehostumiseen.

Mietintö: Peter Skinner (A7-0170/2010)

  Miroslav Mikolášik (PPE). – (SK) Olen tyytyväinen ehdotuspakettiin, jolla EU:hun luodaan tehokkaampi, yhtenäisempi ja kestävämpi finanssivalvontajärjestelmä, jonka tavoitteena on tarttua Euroopan finanssivalvonnan epäonnistumiseen, mikä kävi ilmi äskettäisen rahoituskriisin aikana ja yllätti meidät kaikki.

Tuen täysin esitettyä asetusehdotusta, jossa viitoitetaan rahoitusvalvonnan uutta arkkitehtuuria. Aikaisemmat kielteiset kokemukset ovat nimittäin osoittaneet selvästi, että tällä alalla tarvitaan sääntelyä, enemmän tehokasta valvontaa ja kauaskantoista uudistamista. Mielestäni se, että kilpailu lisääntyy, koska kaikille luodaan yhtäläiset ja avoimet ehdot ja yhtenäiset säännöt, auttaa takaamaan tallettajille, sijoittajille ja kuluttajille Euroopan unionissa asianmukaisen suojan.

Mietintö: Sylvie Goulard (A7-0168/2010)

  Joe Higgins (GUE/NGL). – (GA) Arvoisa puhemies, äänestin tyhjää kysymyksessä uuden viranomaisen perustamisesta Euroopan rahoitusjärjestelmää varten, koska uudet järjestelyt eivät millään keskeisellä tavalla muuta tapaa, jolla rahoitusjärjestelmä toimii, eikä rahoitusmarkkinoita voida niillä valvoa. Ennen muuta nämä järjestelyt eivät tee loppua keinottelusta ja suurten pankkien koronkiskonnasta eivätkä hedge-rahastoina tunnetuista spekulatiivisista rahastoista.

Esimerkiksi eilen Irlannissa rahoitusmarkkinat lainasivat Irlannin hallitukselle 1,5 miljardia euroa, mutta neljä prosenttiyksikköä kalliimmalla kuin jos maa olisi ollut Saksa. Tämä merkitsee, että sen tähden maan työvoiman on maksettava ylimääräisiä miljoonia näille instituutioille.

Uusi perusteilla oleva komitea ei muuta mitään. Euroopan finanssiongelmiin ei ole muuta vastausta kuin se, että koko järjestelmä saatetaan julkiseen omistukseen ja demokraattiseen valvontaan.

  Edward Scicluna (S&D). – (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin onnitella kaikkia esittelijöitä tästä paketista, joka merkitsee äärimmäisen tärkeitä uudistuksia Euroopan rahoitusalan valvontaan. Tämä EU:n rahoitusarkkitehtuurin tarkistus on ollut talous- ja raha-asioiden valiokunnalle suunnaton tehtävä.

Kriisi on osoittanut, että meidän sääntelykehyksemme ei ole ollut kyllin järeä, että markkinat eivät aina korjaa itseään, ja mikä tätäkin pahempaa, että ne ovat olleet alttiita valvomattomille järjestelmään kuuluville riskeille. Olen erityisen tyytyväinen aikomukseen perustaa Euroopan järjestelmäriskikomitea, jonka tehtävänä on varoittaa varhaisessa vaiheessa mahdollisista järjestelmäriskeistä ja epätasapainotiloista.

Mitä tulee Euroopan valvontaviranomaisiin, olen tyytyväinen, että on löydetty tasapaino, joka ei heikennä jäsenvaltioiden asemaa. Meidän on nyt varmistettava, että kolme toimielintä saavat tarvitsemansa resurssit ja henkilöstön, jotta ne voivat tehdä työn kunnolla.

Lopuksi haluan todeta, että parlamentti on ponnistellut valtavasti ja osoittanut poliittista tahtoa kompromissiin neuvoston kanssa varmistaakseen, että tästä kipeästi tarvitusta uudistuspaketista voitiin nyt sopia ja saada se käyttöön vuoden 2011 alussa.

  Barbara Matera (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, olen tyytyväinen siihen, että tämä mietintö hyväksyttiin. Yksi Euroopan unionin elinten tulevien vuosien strategisista tavoitteista on sisämarkkinoiden elvyttäminen.

Talouskriisi on osoittanut, kuinka saavuttamaton tämä tavoite onkaan, samaan aikaan kun meillä on pirstaleiset rahoituspalvelumarkkinat. Kaikentyyppiset rahoitusvälittäjät, -infrastruktuurit ja -markkinat ovat toisistaan riippuvaisia ja potentiaalisesti olennaisia koko järjestelmälle, jolloin yhden näiden tekijän häiriöllä voi olla makrotason heijastusvaikutuksia ja tuhoisia seurauksia.

Talouden elpyminen, jota kaikki eurooppalaiset kärsimättömästi odottavat, perustuu rahoitusalaan, joka on terve ja vakaa, ja sellainen juuri siksi, että sitä säännellään ja valvotaan asianmukaisesti.

Näkemykseni on, että rahoitusvalvontapaketin hyväksyminen ja erityisesti Euroopan järjestelmäriskikomitean perustaminen ovat tärkeitä askelia kohti tavoitetta, yhtenäistä valvontajärjestelmää Euroopassa, ja omiaan luomaan luottamusta sekä yritysten että kansalaisten keskuudessa.

  Zuzana Roithová (PPE). – (CS) Arvoisa puhemies, olen iloinen, että rahoitusmarkkinoiden tehokkaan valvonnan ehtojen luominen voitiin saada päätökseen, mikä epäonnistui rahoituskriisin alussa. Olen tyytyväinen siihen, että unioni on rakentamassa välineitä, joiden avulla saattaa olla mahdollista välttää tulevia kriisejä. Siksi tuin kaikkia rahoitusmarkkinoiden valvontaa koskevan paketin mietintöjä. Tavoitteena tulisi olla hyvän hallintotavan sääntöjen tiukempi noudattaminen, eivätkä talousarviossa näkyvä tuhlaavaisuus sen enempää kuin kasvava velkaantuminen tulevien sukupolvien kustannuksella kuvasta sitä. Tästä syystä hylkään Euroopan komission puheenjohtajan Barroson ehdotuksen eurooppalaisten obligaatioiden liikkeellelaskusta, josta hän mainitsi äskettäisessä puheessaan Euroopan parlamentissa. Kyse olisi niiden valtioiden palkitsemisesta, joiden taloutta hoidetaan hyvin. Palkitseminen tapahtuisi siis eurooppalaisten obligaatioiden muodossa.

  Daniel Hannan (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, korviimme kuuluva meteli on EU:n avaushyökkäys Lontoon Cityn vaurautta vastaan, vaurautta, joka ylläpitää myös vaalipiirini taloudellista hyvinvointia.

Uusi valvontarakenne, jonka parlamentti on juuri hyväksynyt suunnattomalla erolla, ei voi olla ratkaisu tähän ongelmaan. Kukaan ei ole vakuuttavasti esittänyt – kukaan ei ole edes vakavasti yrittänyt väittää – että toimet, joita olemme käynnistämässä, olisivat estäneet rahoituskriisin kaksi vuotta sitten. Näemme pikemminkin toimia, jotka kumpuavat kateudesta, kaunasta Lontoon asemaa kohtaan ja vihamielisyydestä kapitalismin mallia kohtaan.

Voidaan syyttää monia ihmisiä tästä luottokriisistä – voidaan syyttää pankkeja, voidaan syyttää sääntelyviranomaisia, voidaan syyttää hallituksia korkotason pitämisestä alhaalla liian kauan – mutta ei voida syyttää pääomarahastojen johtajia, jotka ovat olleet pikemminkin uhreja ja kestäneet menetyksensä urheasti eivätkä ole tulleet ruikuttamaan pelastamista.

Kyseisten toimialojen ihmiset eivät istuskele odottamassa komission jäsentä Barnieria, jotta tämä lähettäisi paikalle tarkastajansa. He ovat jo muuttamassa Sveitsiin, Shanghaihin tai Singaporeen – jättämässä Lontoon ja EU:n ylipäätään.

  Syed Kamall (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, Lontoota edustavana Euroopan parlamentin jäsenenä voin sanoa, että monet äänestäjistäni ovat odotetusti hyvin huolissaan tämän mietinnön vaikutuksesta Euroopan suurimpaan finanssikeskukseen ja kahteen siellä olevaan suureen finanssikeskukseen, Cityyn ja Canary Wharf Groupiin.

Kun tarkastelemme rahoituskriisiä, on hyvin helppo joutua siihen ansaan – ansaan, johon tämä parlamentti ja kaikki toimielimet ovat joutumassa – että ratkaisuna on sääntelyn lisääminen. Me unohdamme roolin, joka sääntelyllä nimenomaan oli subprime-luottokriisin aiheuttamisessa, kun pankit määrättiin lainaamaan luottokelvottomille asiakkaille. Kun yksi kymmenestä asiakkaasta laiminlöi maksut, meillä oli subprime-luottokriisi. Meidän on myös ymmärrettävä sääntelyn ja valvonnan ero. Voisi myös väittää, että sääntelyviranomaisilla oli välineet käytettävissään, mutta ne eivät käyttäneet niitä oikein.

Yksi kuulemistamme eduista on, että tällä luodaan Eurooppaan yhteinen säännöstö. Tuo on hyvin mielenkiintoista, mutta kuten tiedämme, ongelmana on, että monet EU:n jäsenvaltiot usein viis veisaavat säännöistä eivätkä maksa sakkojaan. Miten on luotavissa toimintaedellytykset, kun monet toimijoista eivät noudata sääntöjä?

Mietintö: Marielle Gallo (A7-0175/2010)

  Antonio Masip Hidalgo (S&D). – (ES) Arvoisa puhemies, kiitän esittelijää siitä, että hän pyrki hyväksymään joitakin ehdotuksia, ja tietenkin hänen panoksestaan tekijänoikeuksien puolustamiseksi, josta olen hänen kanssaan samaa mieltä. Kuitenkin ne tosiasiat, että mietinnössä tietyt vaihdot on määritelty rikkomuksiksi, jotka ovat rangaistavia, että operaattorien valta jakaa rangaistuksia tunnustetaan ja että massavaihdot on suljettu pois mahdollisina rikkomuksina, merkitsee, että meidän on mahdotonta äänestää kummankaan vastamietinnön puolesta.

Jäsen Gallon mietintö herätti suurta kiinnostusta ja olisi voinut olla asianmukainen, mutta keskustelun ydin on liian tiukasti Hadopi-nimellä tunnettua Ranskan lakia puolustavien ja vastustavien argumenttien ympärillä. Siinä on kyse internetyhteyksien katkaisemisesta niiltä, jotka rikkovat sääntöjä. Vielä ei ole käyty todellista eurooppalaista keskustelua, jossa otettaisiin huomioon muu edistys kansallisessa lainsäädännössä.

Toivon, että saavutamme Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmässä yhteisen kannan, samoin kuin enemmistön parlamentissa niissä keskusteluissa ja tarkistuksissa, jotka koskevat komission direktiiviehdotusta, joka komission jäsenen Barnierin mukaan tulee pian parlamentin käsittelyyn. Yritämme siinä yhteydessä päästä tasapainoisempaan kantaan kuin mikä meillä on tänään ja ottaa huomioon sekä internetin käyttäjien oikeudet että sen, että immateriaalioikeuksien kunnioittaminen on oleellisen tärkeää.

  Zuzana Roithová (PPE). – (CS) Arvoisa puhemies, jäsen Gallon mietintö on jakanut parlamentin kolmeen leiriin. Yhdessäkään mietinnössä ei ole ehdotettu niin tarpeellista ja tasapainoista immateriaalioikeuksia koskevaa sääntelyä. Jäsen Gallon mietinnössä käsitellään piratismia digitaalisissa verkoissa yksipuolisella tavalla ja jätetään huomiotta väärentämisen torjumiseen tähtäävät toimet, ja näin todella turmeltaisiin teollisuutemme, vaikka IMCO-valiokunnan ja ITRE-valiokunnan näkemyksissä ehdotettiinkin käytännön toimia. Lisäksi mietinnössä ehdotetaan immateriaalioikeuksien rikkomisesta johtuvien rikosoikeudellisten seuraamuksien jonkinasteista yhdenmukaistamista sen sijaan, että otettaisiin huomioon se, että ammattimainen yleisö käsittää rikoslainsäädännön jäsenvaltioiden yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvaksi asiaksi. Arvostan kuitenkin sitä seikkaa, että mietinnössä korostetaan ennaltaehkäisyä ja tiedotus- ja valistuskampanjoita. Arvostan sitä, että ALDE-ryhmän päätöslauselmaesityksessä paneudutaan huolellisemmin oikeuksiin ja velvollisuuksiin, erityisesti verkko-operaattoreiden oikeuksiin ja velvollisuuksiin, mutta se esitettiin viime minuutilla. Se on selvästi PPE-ryhmän ehdotuksen siivittämä, mutta valitettavasti se ei tuonut mitään innovatiivisia aloitteita keskusteluun. Päätöslauselmaesitys, jonka esittäjänä on muun muassa jäsen Castex, on monitahoisempi ja ajankohtaisempi väärentämisenvastaista kauppasopimusta koskevan kokouksen suhteen. Arvostan myös kohdennetumpia toimia, joilla pyritään torjumaan lääkkeiden väärentämistä. En kuitenkaan ole samaa mieltä väärentämisen ja piratismin eurooppalaisen seurantakeskuksen mandaatin rajoittamisesta. Näin ollen en loppujen lopuksi antanut tukeani yhdellekään kolmesta päätöslauselmaesityksestä.

  Lena Ek (ALDE). – (SV) Arvoisa puhemies, kerron näkemykseni Gallon mietinnöstä. Mikään niistä mietinnöistä, joista tänään on toimitettu äänestys, ei ole ollut hyvä, ja siksi äänestin kaikkia kolmea vastaan. Niissä on useita ongelmia. Esimerkiksi tavaramerkkirikkomukset sekoitetaan tekijänoikeuteen, vaaditaan sääntelyä ja valvontaa, ja suositellaan kohtuutonta korvausjärjestelmää; samaan aikaan myönnetään, että nykyisen lainsäädännön vaikutukset on ensin tutkittava.

Minä sen sijaan uskon, että perusoikeudet ja vapaat markkinat ovat yhdistettävissä. Jos "mere conduit" -periaate eli operaattorin vastuu pelkästä siirtotoiminnasta vaarannetaan, vaarannamme tänä päivänä tuntemamme dynaamisen internetin. Jos verkko-operaattorit saatettaisiin vastuuseen sisällön laillisuudesta, se pakottaisi ne minimoimaan riskin, jolloin ne valvoisivat ja suodattaisivat liikennettä. Tämä johtaisi varovaisiin yrityksiin, jotka eivät voi kasvaa ja palkata henkilöstöä, ja siihen, että uusien yritysten on vaikea saada pääsyä verkkoon.

"Mere conduit" -periaatteen poistaminen laajentaisi verkko-operaattoreiden roolia ja tekisi niistä myös valvojia. Missään muualla yhteiskunnassa sanoman välittäjä ei ole vastuussa sisällöstä. Missään muualla ei myöskään neuvota kansalaisia olemaan rikkomatta lakia joka kerran, kun he käyttävät palvelua. Kuvitelkaa esimerkiksi sitä, että meille olisi aina postimerkkien myynnin yhteydessä ilmoitettava, että pernaruttobakteereita sisältävien kirjeiden lähettäminen on kiellettyä.

Vilpittömän tukeni annan komission jäsenelle Kroesille ja hänen digitaalistrategialleen. Hänen lippulaiva-aloitteensa osoittaa ymmärrystä siitä, kuinka markkinoiden näkökulma voidaan yhdistää perusoikeuksien kunnioittamiseen, myös verkkoa koskevissa asioissa.

Kiina on esimerkki siitä, kuinka internet tuhotaan sananvapauteen puuttumalla ja valvonnalla. Älkäämme kulkeko samaa tietä. Pohjois-Euroopan maat ovat näyttäneet tietä vapaaehtoisilla sopimuksilla ja tehokkaalla kilpailulla. Meidän on katsottava pohjoiseen, ei itään.

  Hannu Takkula (ALDE). – (FI) Arvoisa puhemies, ensinnäkin haluan kiittää esittelijä Marielle Galloa hänen mietinnöstään. On erittäin tärkeää, että nyt luodaan Euroopan laajuisesti yhteisiä pelisääntöjä tekijänoikeuksille, immateriaalioikeuksille, koska on aivan totta, että kun katsotaan Eurooppaa tässä tilanteessa, se mitä me tarvitsemme on innovaatioita, tarvitsemme luovuutta. Ne tuovat todellista lisäarvoa. Jotta voidaan taata innovaatiot, jotta voidaan taata se, että luovuus menee eteenpäin ja syntyy luovia ratkaisuja, niitä on ilman muuta suojeltava ja kehitettävä. On tietysti aivan selvää, että emme voi hyväksyä immateriaalioikeuksien loukkauksia. Tämä on tällä hetkellä ongelma teollisuudessa, monilla luovilla aloilla sekä urheilussa.

Näin ollen olen sitä mieltä, että on erittäin hyvä, että tämä Gallon mietintö on ensimmäinen askel oikeaan suuntaan. Emme me lainsäätäjinä voi olla millään muotoa sen puolesta, että piratismi tai varastaminen, tapahtuupa se sitten verkossa tai missä tahansa, olisi oikeutettua. Meidän on huolehdittava siitä, että luovat alat saavat työrauhan. Ne voivat tehdä ja innovoida, ja sitä kautta toimimme immateriaalioikeuksien jatkuvaa loukkaamista vastaan ja sanktioimme sen ja näin ollen voimme saavuttaa eurooppalaista lisäarvoa luovien alojen kautta.

  Syed Kamall (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, kuten monilla parlamentin jäsenillä yli poliittisten rajojen, minullakin oli varaukseni tämän mietinnön suhteen erityisesti siksi, että vaikutti siltä, että siinä sekoitetaan kysymys tiedostojen jakamisesta terveysriskeihin, jotka liittyvät väärennettyihin tuotteisiin, vaikkapa lentokoneisiin liittyviin tuotteisiin tai väärennettyihin lääkkeisiin. Nämä kaksi eivät ole verrattavissa keskenään, ja ne on pidettävä selvästi erillään.

Meidän on myös hyväksyttävä se ero, joka on tuotteissa ja palveluissa atomien maailmassa ja toisaalta tuotteissa ja palveluissa bittien maailmassa – digitaalisessa taloudessa. Meidän on tajuttava, että kasvaneen prosessointitehon maailmassa, datan varastoinnin halpenemisen maailmassa ja laajakaistan lisääntymisen maailmassa tilanne on kaikkiaan sellainen, että monista digitaalisista tuotteista on tulossa ilmaisia.

Vaikka monet artistit kyllä jo reagoivat ja alkavat löytää muita keinoja ansaita rahaa samaan aikaan kun luovuttavat tuottamaansa sisältöä, valitettavasti musiikkiteollisuus kokonaisuutena ei ole pysynyt ajan tasalla ja haluaa ihmisten palaavan vuosia taaksepäin, fyysisen median aikaan. Musiikkiteollisuuden on aika herätä ja sopeuttaa toimintamallinsa digitaaliseen talouteen.

Päätöslauselmaesitys B7-0518/2010

  Edward Scicluna (S&D). – (MT) Maltaa ja Gozoa edustavana parlamentin jäsenenä tämä aihe on hyvin lähellä sydäntäni. Aluksi Gozosta. On sääli, että vaikka Maltan hallitus Maltan liittymisneuvottelujen aikaan otti mukaan julistuksen 36, jonka tavoitteena oli turvata Gozon tulevaisuus, varojen saanti siihen ei koskaan toteutunut. Gozolaisten pitäisi kuitenkin voida olla rauhallisin mielin tämän päätöslauselman myötä, jossa vaaditaan vuoristo- ja saarialueille Euroopan laajuista kehystä; kyse ei ole vain yhdestä toimenpiteestä vaan useista unionin toimenpiteistä, joilla on vaikutus saarien kehitykseen. Erityisesti tässä päätöslauselmassa pyydetään komissiota ja jäsenvaltioita takaamaan, että saaret hyötyvät budjettikautta 2014–2020 koskevan uuden rahoituskehyksen varoista. Ennen kaikkea unionin vuoristo- ja saarialueilla on yhteisiä piirteitä, jotka eroavat muiden alueiden piirteistä, toisinaan jopa saman valtion sisällä. Olen hyvin tyytyväinen siihen, että tässä päätöslauselmassa vaaditaan unionin ohjelmia ja politiikkaa, jotka mahdollistavat saarten kilpailukykyisyyden ja sopeutumisen edessä oleviin haasteisiin. Olen tyytyväinen myös siihen, että tässä päätöslauselmassa todetaan, että jäsenvaltiot, myös Euroopan eteläkulmalla sijaitsevat Malta ja Kypros, ansaitsevat alueelliset kehitysohjelmansa. Tämä päätöslauselma sisältää periaatejulistuksen jäsenvaltioiden, erityisesti Gozon kaltaisten saarten, etujen suojelemisesta. Siksi tuen tätä päätöslauselmaa.

  Jarosław Kalinowski (PPE). – (PL) Tuen täysin vuoristo- ja saarialueita sekä harvaan asututtuja alueita koskevaa parlamentin kantaa. Ne ovat tavallisesti alueita, joiden luonnolla on erityinen merkitys, joten olisi huolehdittava siitä, että niille annettavaan tukeen yhdistetään luonnonvarojen suojelu. Meidän olisi tuettava näitä alueita tavalla, joka mahdollistaa sen, että ne voivat hyödyntää täysin niiden parhaita ominaisuuksia innovatiivisella tavalla, mutta meidän olisi myös huolehdittava siitä, että niiden luonnonvaroja suojellaan asianmukaisesti.

Haluaisin myös kiinnittää huomion viljelijöiden vaikeaan tilanteeseen näillä alueilla, missä maanviljely saattaa olla ainoa tai yksi harvoista keinoista saada jonkinlainen toimeentulo. Viljelijöihin olisi kiinnitettävä erityinen huomio. Tämän solidaarisuuden ei tarvitse perustua vain taloudelliseen tukeen, koska se voi sisältää myös tukea nuorison kouluttamiseen ja tukea innovatiiviseen teknologiaan.

Kirjalliset äänestysselitykset

Mietintö: Reimer Böge (A7-0248/2010)

  Vito Bonsignore (PPE), kirjallinen. – (IT) Kiitän esittelijää hänen tekemästään työstä. Äänestin tämän tekstin puolesta, koska mielestäni nykyisen kaltaisessa taloudellisessa tilanteessa Euroopan unioni ei voi työskennellä joustamattomin välinein, ja monivuotinen rahoituskehys on osoittautunut joustamattomaksi.

Näin on puhumattakaan siitä, että tiettyjen toimielinten (neuvoston ja komission) osoittama ahdasmielisyys ei varmasti ole vastaus, jota Euroopan kansalaiset odottavat. Tämän parlamentin ulkopuolella miljoonat työläiset ovat menettäneet työpaikkansa. He tarvitsevat tukeamme. EU:n talousarvion on oltava todella eurooppalainen.

Olen todella vakuuttunut siitä, että on tarpeen, ellei ratkaisevan tärkeää, että talousarviossa on enemmän joustavuutta vaikeita taloudellisia tilanteita varten, niin että EU voi tarjota konkreettisen ratkaisun ajankohtaisiin tarpeisiin, mutta myös niihin tarpeisiin, joita ei ole osattu odottaa, kun talousarvio on hyväksytty. Lopuksi haluan sanoa, että on tullut hetki antaa EU:lle omat varat.

  David Casa (PPE), kirjallinen. – (EN) Kyseisen ehdotuksen mahdollisten kauaskantoisten seurausten vuoksi ja siksi, että Euroopan rahoitusvakausmekanismia on tarpeen edelleen pohtia, yhdyn esittelijän aikaansaamiin johtopäätöksiin. Olen siten päättänyt äänestää tämän väliaikaisen mietinnön puolesta.

  Françoise Castex (S&D), kirjallinen. – (FR) Äänestin Bögen mietinnön puolesta tuomitakseni tämän kestämättömän tilanteen, jossa me parhaillaan olemme. Vaikka Lissabonin sopimus antaa Euroopan unionille uusia valtaoikeuksia ja jäsenvaltiot vaativat ja julistavat laajamittaisia eurooppalaisia hankkeita, komissio ja neuvosto kieltäytyvät harkitsemasta uudelleen menokattoja, mikä on paradoksaalista ja paljastaa niiden kapea-alaisen vision hankkeesta nimeltä Euroopan unioni. Taantuma vaatii vahvempaa Eurooppaa: sen saavuttamiseksi unionin talousarviota olisi lujitettava syrjäyttämällä nykyinen rahoituskehys, joka on ahdasrajainen ja soveltumaton. On aika noudattaa perussopimuksiamme, joissa määrätään, että unionilla tulee olla varat, jotka ovat oikeassa suhteessa sen tavoitteisiin. Parlamentin jäsenten laajan enemmistön kanssa tuemme ajatusta siitä, että tarvitaan euro-obligaatioiden kaltaiset omat varat. Jäsenvaltioiden olisi myönnettävä, että Euroopan unionin politiikan lisäarvo on keskeinen kansallisia menoja hillitsevä väline.

  Mário David (PPE), kirjallinen. – (PT) Kuten Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa todetaan, EU:n on hankittava itselleen tarvittavat varat, joiden avulla se voi saavuttaa tavoitteensa ja toteuttaa politiikkaansa. Lisäksi Lissabonin sopimuksen voimaantulo on tuonut mukanaan uusia toiminnan aloja, joista yksi on Euroopan ulkosuhdehallinto. Siksi katson, että pelkkä varojen uudelleenjako tai prioriteettien uudelleenmäärittely monivuotisen rahoituskehyksen soveltamisalan puitteissa ei riitä EU:n uusiin tarpeisiin vastaamiseen. Tämä merkitsee, että monivuotisen rahoituskehyksen ja toimielinten väliseen sopimukseen sisältyvien joustomekanismien tarkistaminen on ratkaisevan tärkeää. EU tarvitsee suurempaa joustavuutta voidakseen luoda varantoja ja liikkumavaraa, jotta se pystyy reagoimaan nopeasti ja tehokkaasti kiireellisiin tai ennakoimattomiin tilanteisiin. Tästä syystä äänestän tämän mietinnön ja sen suositusten puolesta.

  Göran Färm, Anna Hedh, Olle Ludvigsson ja Marita Ulvskog (S&D), kirjallinen. – (SV) Mielestämme on tärkeää, että riittävät varat on käytettävissä esimerkiksi uutta kasvua ja työllisyyttä tukevaa Eurooppa 2020 -strategiaa varten, ja tärkeää on myös se, että EU:n talousarvio pystyy vastaamaan asianmukaisesti vaatimuksiin, kun kyse on esimerkiksi tuentarpeesta tai ilmastonmuutoksen torjumisesta. Lisäksi Lissabonin sopimuksen myötä EU:lla on nyt uutta toimivaltaa muun muassa ulkopolitiikassa sekä urheilun, avaruustutkimuksen, energian ja matkailun alalla. Mielestämme tämä pitäisi kuitenkin laajalti rahoittaa EU:n talousarviossa jo käytettävissä olevien varojen uudelleenjakamisen kautta, esimerkiksi maatalouden määrärahoista, jolloin EU:n talousarvion kokonaissumma ei nouse.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan unionin toimien tehokas suunnittelu ja seuranta on epäjohdonmukaista pelkän vuotuisen talousarvion keinoin. Tarvitaan sen sijaan monivuotinen rahoituskehys, joka antaa toimielimille riittävästi keinoja hoitaa velvollisuutensa ja tehtävänsä.

Monivuotisen rahoituskehyksen täytäntöönpanon väliarviointi johti mietintöön, jonka päätöslauselmasta äänestimme. Päätöslauselma sisältää joitakin laajasti tunnettuja huolenaiheita – joihin yhdyn – jotka koskevat monivuotisen rahoituskehyksen heikkouksia ja unionin nykyistä taloudellisesta kykyä saavuttaa tavoitteitaan.

Euroopan unioniin suunnattu arvostelu on usein tulosta sen tilinpidon avoimuuden puutteesta. Unionin talousarvion ja monivuotisen suunnittelun täydellinen avoimuus ja vakaus sekä kaikkien talousarvioprosessin sidosryhmien – näihin lasken tietenkin myös Euroopan parlamentin – kunnioittaminen on se keino, jolla tuo epäluulo voidaan hävittää ja jolla kansalaisia ja poliittisia toimijoita voidaan kannustaa suurempaan aktiivisuuteen näissä asioissa.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Vuosien 2007 ja 2009 välillä monivuotisen rahoituskehyksen katot saavutettiin tai ylitettiin. Tärkeät hankkeet kuten Galileo, elintarvikerahoitusväline ja Euroopan talouden elvytyssuunnitelma ovat neljänä viime vuonna liikkuneet eteenpäin vain käyttämällä olemassa olevia liikkumavaroja tai toimielinten välisen sopimuksen tarjoamia välineitä. Nykyisen rahoituskehyksen jäljellä olevat varat ovat jäljellä olevan kauden kannalta merkityksettömät. Otsakkeen 1a (Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky) mukainen liikkumavara on jatkossa vähemmän kuin 50 miljoonaa euroa vuodessa, ja kaikkien otsakkeiden mukainen kokonaisliikkumavara vähenee 436 miljoonaan euroon vuonna 2012 ja 435 miljoonaan euroon vuonna 2013. Tämä liikkumavara kuitenkin vähenee olemassa olevien sitoumusten vuoksi, joita ei ole vielä sisällytetty talousarvioon. Lissabonin sopimuksen myötä on tullut uusia toimivaltuuksia ja elimiä, ja EU 2020 -strategian, joka on jo hyväksytty ja jossa puolustetaan järkevää, kestävää ja osallistavaa kasvua, täytäntöönpano pitäisi nyt aloittaa, ja siihen tarvitaan rahoitusta. Pidämme siksi nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista ja sen joustavaa hallinnointia kiireellisenä asiana.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tässä mietinnössä vaaditaan mahdollisimman pikaista hyväksyntää välineille, jotka ovat tarpeen Lissabonin sopimuksen talousarviomääräysten täytäntöönpanemiseksi. Se merkitsee unionin talousarvion alistamista vastedeskin uusliberalismin, federalismin ja militarismin tarpeille – noille kolmelle meneillään olevan Euroopan yhdentymisprosessin kulmakivelle, jotka on nyt suojattu ja joita on kehitetty tässä sopimuksessa.

Koska meidän kantamme tässä asiassa on hyvin tiedossa, meillä ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin äänestää mietintöä vastaan. Olemme aina kritisoineet nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen niukkuutta, koska siinä on rakennerahastot vähennetty 0,37 prosenttiin EU:n bruttokansantuotteesta. Se on johtanut supistuksiin sosiaali- ja ympäristöohjelmissa sekä tutkimuksen, koulutuksen ja kulttuurin alalla.

Siksi kannatamme siinä käyttöön annettavien varojen lisäämistä ja sen tavoitteiden uudelleensuuntaamista. Kannatamme unioniin talousarviota, joka tukee aitoa taloudellista ja sosiaalista koheesiota, täystyöllisyyttä oikeuksineen, investointeja ja julkisia palveluja, ympäristönsuojelua, yhteistyötä ja rauhaa.

Näin ollen emme hyväksy näkemystä unionin talousarviosta välineenä, joka palvelee yhteiskuntaelämän yhä useampien piirteiden kaupallistamista, liberalisointia, työsuhdeturvan heikentämistä, rakenteellista työttömyyttä, ulkoista interventionismia ja sotaa.

  Pat the Cope Gallagher (ALDE), kirjallinen. – (GA) EU:n talousarvio on olennaisen tärkeä Irlannin maaseudun tukijana ja viljelijöiden tulojen parantajana. Kaudella 2010–2013 irlantilaiset viljelijät, maaseutuyhteisö ja Irlannin elintarvikeala hyötyvät vuosittain noin 2 miljardin euron tuesta. Parhaillaan käydään ratkaisevan tärkeitä talousarvioneuvotteluja pyrkimyksenä päästä sopimukseen maatalousalalle myönnettävistä varoista vuodesta 2013 eteenpäin.

Koska Irlannin maatalousalan vuosittain saama rahoitus on merkittävä, on selvää, että nämä neuvottelut ovat Irlannille ja erityisesti Irlannin maaseudulle elintärkeät.

  Elisabeth Köstinger (PPE), kirjallinen. – (DE) Esittelijä Bögen mietinnön selvä suositus on, että suunniteltavuusnäkökulman takia EU:n hankkeiden rahoituksen järjestämistä ei saa tehdä riippuvaiseksi käyttämättömistä budjettivaroista. Varoja, joita ei ole käytetty tai laitettu sivuun hätätilanteita varten yhdellä vastuualueella, ei saisi yksinkertaisesti käyttää muilla aloilla, kuten maatalousalalla usein tapahtuu. EU:n maatalousbudjetin muutokset eivät saa johtaa vuoden 2010 määrärahojen epäsuoraan supistamiseen. Siksi tuen vaatimusta monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamisen yhteydessä luotavista varauksista. Lisäksi varauksien käyttö olisi määriteltävä selkeästi etukäteen, eikä niitä saisi suunnata muille toimintalohkoille.

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Tässä mietinnössä vaaditaan uusia varoja Euroopan unionin uusien politiikanalojen toteuttamiseksi. Kyseiset politiikanalat johtuvat suoraan Lissabonin sopimuksesta, jonka liberaalista sokeudesta ja antidemokraattisesta luonteesta ei ole enää epäilystäkään. Äänestän tätä mietintöä vastaan.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Lissabonin sopimus toi EU:lle uusia toimivaltuuksia useilla aloilla, esimerkiksi ulkoiseen toimintaan, urheiluun, avaruuspolitiikkaan ja ilmastonmuutokseen liittyviä valtuuksia. EU:n on hankittava riittävät varat, jotka mahdollistavat sen, että se voi saavuttaa tavoitteensa ja toteuttaa politiikkaansa. Tätä varten luodaan parhaillaan monivuotista rahoituskehystä – josta olen samaa mieltä – joka mahdollistaa EU:n asianmukaisen rahoitussuunnittelun ja siten julkituotujen poliittisten tavoitteiden saavuttamisen.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Hyväksymällä tämän päätöslauselman Euroopan parlamentti pyytää neuvostoa ja komissiota muun muassa (a) tekemään yhteistyötä Euroopan parlamentin kanssa, jotta voidaan hyväksyä ripeästi uudet välineet, joita tarvitaan Lissabonin sopimuksen budjettimääräysten täytäntöönpanemiseen ja nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamiseen, jotta voidaan järjestää varat, joiden tarve ei ollut tiedossa nykyistä monivuotista rahoituskehystä hyväksyttäessä (b) noudattamaan täysimääräisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 312 artiklan 3 kohtaa, jossa todetaan, että rahoituskehyksessä määrätään kaikista toimenpiteistä, jotka ovat hyödyksi talousarviomenettelyn moitteettomalle toteuttamiselle, ja 312 artiklan 5 kohtaa, jossa todetaan seuraavaa: "Rahoituskehyksen vahvistamiseen johtavan menettelyn aikana Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio toteuttavat kaikki tarvittavat toimenpiteet helpottaakseen vahvistamista."

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. – (DE) Esittelijä Böge tuo tässä mietinnössä selvällä tavalla esiin ne eri ongelmat, joita nykyiseen monivuotiseen rahoituskehykseen liittyy, ja viittaa erityisesti Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 311 ja 312 artiklassa säädettyihin edellytyksiin. Nykyisen taloustilanteen valossa pitää ponnistelut suunnata mahdolliseen uudelleenpriorisointiin talousarvion sisällä ja ottaa samalla huomioon EU:n talousarvion eurooppalainen lisäarvo.

Mietintö: László Surján (A7-0250/2010)

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Joissakin jäsenvaltioissa vallitseva markkinoiden epävakaus ja rahoitusmarkkinoiden erityinen haavoittuvuus antavat täyden syyn Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin perustamiselle. Toivon, että sitä käytetään mahdollisimman vähän, mikä tarkoittaisi sitä, että jäsenvaltiot kykenevät puuttumaan kriisiin itse, mutta minun on kuitenkin korostettava, että tällä mekanismilla voi olla suuri merkitys vakavien talousvaikeuksien ratkaisemisessa.

Perustamalla budjettikohta, jonka ansiosta rahoituksenvakautusmekanismin takaukset voidaan ottaa käyttöön tämän varainhoitovuoden aikana, unionilla on mahdollisuus osoittaa yhteenkuuluvuutta ja reagoida entistä nopeammin mihin tahansa tänä aikana esiin tulleeseen ongelmaan. Se välittää myös rahoitusmarkkinoille viestin luottamuksesta ja siitä, että EU sitoutuu yhteisesti huolehtimaan markkinoiden turvallisuudesta ja vakaudesta sekä auttamaan rahoituskriisiin liittyvien tilanteiden ratkaisemisessa.

Näistä eduista huolimatta katson, että on laadittava asianmukainen ja hyvin perusteellinen arviointi mekanismin vaikutuksista unionin taloustilanteeseen. Sen vaikutukset ovat todennäköisesti huomattavat. Tarpeen mukaan asioita on vietävä nopeasti eteenpäin vakauden varmistamiseksi.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Tämä lisätalousarvio perustuu budjettivaliokunnan ja sen puheenjohtajan esitykseen, että lisätalousarvioesityksellä luotaisiin merkinnällä "pro memoria" (p.m.) varustettu budjettikohta Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin mukaisten takausten rahoittamiseksi. Muistutamme, että Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi perustettiin toukokuussa 2010 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 122 artiklan 2 kohdan nojalla annetulla neuvoston asetuksella ilman, että parlamentti sai osallistua siihen. Kyseessä on mekanismi, jonka avulla unioni voi lainata varoja pääomamarkkinoilta taloudellisissa vaikeuksissa oleville jäsenvaltioille. Euroopan unionin talousarvioon turvaudutaan ainoastaan siinä tapauksessa, että lainan saanut jäsenvaltio ei pysty maksamaan sitä takaisin. Näin ollen lisätalousarvio varainhoitovuodeksi 2010 kattaa uuden alamomentin 01 04 01 03 luomisen Euroopan unionin takausta varten ja vastaavasti uuden momentin 8 0 2 luomisen tulopuolelle. Maksusitoumus- ja maksumäärärahoille sekä tuloille ehdotetaan toistaiseksi merkinnällä "pro memoria" (p.m.) varustettua budjettikohtaa.

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Äänestin heinäkuussa neuvoston toivomaa rahoituksenvakautusmekanismia koskevaa esitystä vastaan. Sen vuoksi EU:n myöntämien uusien lainojen takaaminen perustuu Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) edellyttämiin talous- ja rahoitusuudistuksiin. Olemme nähneet tämän dramaattiset seuraukset Kreikassa. Nyt meitä pyydetään äänestämään sellaisen rahoitusvälineen perustamisen puolesta, jolla tuetaan tämän tuhoisan mekanismin täytäntöönpanoa ja siten myös taataan se. On selvää, että äänestän tämän välineen täytäntöönpanoa vastaan.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Koko maailmaa ja myös EU:ta koetellut talous- ja finanssikriisi on tuonut eteemme lukuisia haasteita, joista mainittakoon se, että EU:n on vastattava heikompiin talousjärjestelmiin kohdistuviin keinotteluhyökkäyksiin, jotka voivat vaarantaa yhteisvaluutan. Sen vuoksi katsottiin tarpeelliseksi perustaa rahoituksenvakautusmekanismi, jotta tukea voitaisiin taata niille jäsenvaltioille, joita tällaiset hyökkäykset uhkaavat. Jotta mekanismi voitaisiin sisällyttää talousarvioon, on hyväksyttävä lisätalousarvio, joka on perusteltu väistämättömissä, poikkeuksellisissa tai odottamattomissa olosuhteissa.

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen. – (DE) Kreikalle myönnetty tuki esiteltiin meille poikkeuksena pelastuspakettien kieltopäätöksestä Euroopan unionin perustamisesta tehdyn sopimuksen 136 artiklan perusteella. Sopimuksen 136 artikla ei kuitenkaan tarjoa perusteluja myöntää Kreikalle luottoa, koska sillä perustellaan vain toimet, jotka ovat perussopimusten määräysten mukaiset. Niitä ei ole perusteltu Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa, vaan ne on itse asiassa nimenomaisesti kielletty. Sopimuksen määräykset eivät siis salli nykyistä laajempien toimenpiteiden soveltamista. Euroalueen valtiovarainministerit päättivät tukea Kreikkaa myöntämällä sille lainaa, jonka keskimääräinen korkotaso on 5 prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että luotto myönnettiin poliittisesti perustellulla korkotasolla, joka on alle markkinoiden korkotason, ja näin ollen tuki on sääntöjenvastainen. Niinpä Kreikalle myönnetty tuki oli oikeudellisesta näkökulmasta hyvin ristiriitainen, ellei jopa laiton. Kun pohdimme näiden toimien todellisia seurauksia, totean pelkääväni, että jos euroalueen maat ovat edelleen vastuussa muiden jäsenvaltioiden veloista, kymmenen vuoden päästä euroa ei ole enää olemassa. Äänestin siksi mietintöä vastaan.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Hyväksymällä tämän päätöslauselman Euroopan parlamentti panee ensinnäkin merkille lisätalousarvioesityksen nro 7/2010, toiseksi se hyväksyy neuvoston kannan lisätalousarvioesitykseen nro 7/2010 sellaisenaan ja kolmanneksi se kehottaa puhemiestä toteamaan lisätalousarvion nro 5/2010 lopullisesti hyväksytyksi ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. – (DE) Äänestin tämän uuden budjettikohdan perustamista vastaan, koska neuvosto ja komissio hyväksyivät tämän "kohdan" sellaisen toimenpidepaketin yhteydessä, jonka tarkoituksena on säilyttää euroalueen rahoitusvakaus perustelemalla toimenpiteitä niin sanotuilla kiireellisillä artikloilla ilman, että Euroopan parlamentti sai mitenkään osallistua keskusteluun. Niin kauan kuin ei ole selvää, mistä nämä rahat pitäisi ottaa, vaikka oletetaan jonkin jäsenvaltion tekevän tällaisen anomuksen, en voi missään oloissa hyväksyä sitä, että Euroopan unioni ottaa vastuun tällaisen budjettikohdan perustamisesta.

Mietintö: Sharon Bowles (A7-0247/2010)

  William (The Earl of) Dartmouth (EFD), kirjallinen. – (EN) Kun äänestämme tästä ehdotuksesta, emme kuitenkaan samalla anna tukeamme alv-järjestelmälle. On selvää, että sähköisen palautusmenetelmän ja yhden palautuspyynnön käyttöönoton aikataulu oli käytännössä epärealistinen, ja sen seurauksena useat veronmaksajat ja pienyritykset saattavat menettää rahaa. Tässä tärkeässä ehdotuksessa kyseinen ongelma tunnustetaan ja siten tunnustetaan myös jäsenvaltioiden keskeinen rooli. Otaksuttavasti se palauttaa vallan takaisin niiden käsiin, vaikka onkin kysymys vain kuudesta kuukaudesta. Lisäksi se estää sen, että Yhdistyneen kuningaskunnan ja muiden jäsenvaltioiden pk-yritykset joutuvat kärsimään taloudellisesti epärealistisesta aikataulusta EU:n taitamattomuuden vuoksi. Näistä syistä äänestämme ehdotuksen puolesta.

  John Bufton, David Campbell Bannerman, Derek Roland Clark ja Nigel Farage (EFD), kirjallinen. – (EN) Kun äänestämme tästä ehdotuksesta, emme kuitenkaan samalla anna tukeamme alv-järjestelmälle. On selvää, että sähköisen palautusmenetelmän ja yhden palautuspyynnön käyttöönoton aikataulu oli käytännössä epärealistinen, ja sen seurauksena useat veronmaksajat ja pienyritykset saattavat menettää rahaa. Tässä tärkeässä ehdotuksessa kyseinen ongelma tunnustetaan ja siten tunnustetaan myös jäsenvaltioiden keskeinen rooli. Otaksuttavasti se palauttaa vallan takaisin niiden käsiin, vaikka onkin kysymys vain kuudesta kuukaudesta. Lisäksi se estää sen, että Yhdistyneen kuningaskunnan ja muiden jäsenvaltioiden pk-yritykset joutuvat kärsimään taloudellisesti epärealistisesta aikataulusta EU:n taitamattomuuden vuoksi. Näistä syistä äänestämme ehdotuksen puolesta.

  David Casa (PPE), kirjallinen. – (EN) Esittelijä suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen tarvittavien muutosten tekemisestä arvonlisäveron palautusten helpottamiseksi tilanteissa, joissa jotkut tällaisissa liiketoimissa mukana olevat verovelvolliset ovat sijoittuneet EU:n ulkopuolelle. Mielestäni tämä oli tarpeellinen ja myönteinen toimenpide, joten äänestin mietinnön puolesta.

  Lara Comi (PPE), kirjallinen. – (IT) Vuoden lopussa, kun yritykset laativat tuloslaskelmansa, niiden taseet kertovat mielenkiintoisia asioita niiden työstä, myynnistä, verojen maksamisesta ja paljon muuta.

Ne kuvaavat toiminnan lähtöpisteen vuotta aikaisemmin ja määränpään 12 kuukautta myöhemmin. Siitä huolimatta ne eivät paljasta tietyissä vaiheissa tehtyjä ratkaisuja, jotka ovat merkityksettömiä verotuksen kannalta mutta ehdottoman tärkeitä juuri yrityksen toiminnan jatkuvuutta ajatellen. Yrityksen päivittäisessä johtamisessa ei ole mitenkään vähäpätöinen seikka, että yrityksillä on tilapäisiä kassavirtoja ja tasan meneviä tilejä, jotka kuitenkin poistavat likviditeettiä tilapäisesti.

Jotta yritykset voivat päästä tehokkaasti jaloilleen meitä kaikkia koetelleen kriisin päätyttyä, on ennen kaikkea tärkeää, että ne eivät joudu maksamaan arvonlisäveroa etukäteen samaan aikaan, kun ne eivät kykene maksamaan palkkaa työntekijöilleen eivätkä maksamaan tekemiään tilauksia tavarantoimittajilleen. Kieltämättä tämä on paras keino torjua veronkiertoa, kunhan työntekijät, joiden on käytettävä rahaa ja pidettävä se liikkeellä, eivät joudu kärsimään siitä. Näin ollen suhtaudumme myönteisesti ehdotukseen arvonlisäveron palauttamismenettelyjen nopeuttamisesta ja niiden yksinkertaistamista siten kuin mietinnössä on esitetty.

  George Sabin Cutaş (S&D), kirjallinen. – (RO) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska pidän hyödyllisenä ehdotusta alv:n palautusprosessin yksinkertaistamisesta ottamalla käyttöön sähköinen menettely. Mielestäni ääneni hyödyttää veronmaksajia, koska sen auttaa osaltaan turvaamaan heidän oikeutensa arvonlisäveron vähentämiseen.

  Mário David (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestän tämän mietinnön sisältämien suositusten puolesta. Arvonlisäveron palauttamista koskevassa direktiivissä tarkasteltu palauttamisprosessin yksinkertaistaminen edistää osaltaan sisämarkkinoiden yhdentymistä. On käynyt ilmi, että määräaikojen noudattamisessa ilmenneet viipeet johtuvat usein jäsenvaltioista, jotka avasivat verkkoportaalinsa myöhään tai joilla ilmeni joitakin muita teknisiä ongelmia, joten haluan varmistaa, ettei verovelvollisen oikeus vähentää arvonlisävero vaarannu tämän seurauksena. Euroopan unionin nykyisessä talouden ilmapiirissä on muodostunut erityisen tärkeäksi ja asiaankuuluvaksi säilyttää veronmaksajien oikeus vähentää arvonlisävero. Viipeet arvonlisäveron palauttamisessa yrityksille, jotka toimivat sisämarkkinoilla, voivat johtaa näiden yritysten kohdalla suurempiin ongelmiin, jotka liittyvät erityisesti niiden tarvitsemaan rahoitukseen. Tällä on lumipallovaikutus EU:n talouden elpymiseen ja sisämarkkinoiden toimintaan.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Pidän hyvin tärkeinä nykyiseen arvonlisäveron palauttamista koskevaan direktiiviin ehdotettuja tarkistuksia ja tiettyjen käyttöönottotoimien hyväksymisen edistämistä, jotta verkkoportaalien toimintaa voitaisiin parantaa. Voidaksemme tehostaa ja yksinkertaistaa entisestään nykyisiä verotussääntöjä, kustannusten alentamista sekä sisämarkkinoiden eheyttä, on ratkaisevan tärkeää, että tietyt jäsenvaltiot toteuttavat ripeästi toimet arvonlisäveron sähköistä palauttamista varten.

Olin täysin yksimielinen esittelijän kanssa hänen pannessaan merkille, että arvonlisäveron palauttamisessa ilmenevillä viipeillä voi olla vakavia taloudellisia seurauksia sisämarkkinoilla toimiville yrityksille, etenkin nykytilanteessa, jossa pienenkin taloudellisen taakan kasvaminen saattaisi osoittautua katastrofaaliseksi.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin ehdotuksen puolesta, koska mielestäni tämä mietintö edistää myönteisesti veromenettelyjen tehokkuutta ja avoimuutta Euroopan unionissa. Haluan korostaa sitä tapaa, jolla mietinnössä puolustetaan veronmaksajien oikeuksia, erityisesti arvonlisäveron vähentämisessä ja palauttamisessa. Sellaisten toimien käyttöönotto, joilla helpotetaan ja kevennetään toisissa jäsenvaltioissa toimiville eurooppalaisille yrityksille aiheutuvaa byrokraattista taakkaa, on menettelyjen standardoinnin ohella keskeistä sisämarkkinoiden vahvistamissa ja Euroopan talouden elpymisessä. On valitettavaa, että jotkin jäsenvaltiot ovat olleet myöhässä arvonlisäveron sähköistä palautusta koskevien toimien käyttöönotossa. On selvää, että nykyisessä taloustilanteessa arvonlisäveron palauttamisessa ilmenevillä viipeillä on vakavia taloudellisia seurauksia sisämarkkinoilla toimiville yrityksille.

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Jos tämän ehdotuksen tarkoituksena on helpottaa yritysten mahdollisuutta saada veronpalautuksia, siinä tapauksessa hyväksyn sen. Jos sillä on tarkoitus vahvistaa arvonlisäveron eikä tuloveron laajentaminen, en kannata sitä. Liberaalissa Euroopassa on hyväksyttävää olla varovainen. Äänestän tyhjää.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Neuvoston direktiivillä 2008/09/EY (arvonlisäveron palauttamista koskeva direktiivi) pyrittiin yksinkertaistamaan arvonlisäveron palautusprosessia ja vähentämään hallinnollista taakkaa ottamalla käyttöön sähköinen menettely, jonka avulla veronmaksajalle riittää yhden palautuspyynnön esittäminen. Direktiivin myöhäinen täytäntöönpano valtaosassa jäsenvaltioita on kuitenkin johtanut siihen, että useat yritykset ovat tehneet valituksia niin, että nyt on tarpeen tehdä joitakin muutoksia veronmaksajien etujen säilyttämiseksi. Tiedämme kaikki, että arvonlisäveron palauttamisessa ilmenevillä viipeillä on vakavia taloudellisia seurauksia sisämarkkinoilla toimiville yrityksille, ja se voi näin ollen merkitä myös hitaampaa talouden elpymistä EU:n alueella. Tästä syystä äänestin niin kuin äänestin.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (LV) Äänestin ehdotuksen puolesta, koska mielestäni on tärkeää kehittää yhteinen menetelmä arvonlisäveron soveltamiseksi. Toivon, että arvonlisäveron soveltamismenetelmän yhdenmukaistaminen johtaa tilanteeseen, jossa arvonlisäverokanta perustuu maan bruttokansantuotteen tasoon. Latviassa sovellettava korotettu arvonlisäverokanta estää nyt talouskehitystä ja syventää kriisiä entisestään sekä ajaa kansaa köyhyyteen. Arvonlisäveroa on nostettu ja samanaikaisesti kaikkia veroja on korotettu, mikä jarruttaa yritysten ja koko talouden kehitystä. Toivon, että järkevän ja selkeän tavan kehittäminen arvonlisäveron soveltamiselle vaikuttaa myönteisesti koko EU:n veropolitiikkaan.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Arvonlisäveron palauttaminen on erittäin tärkeä taloudellinen toimenpide erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille. Tietokonejärjestelmän häiriöiden seurauksena on nyt pelättävissä, että verovelvollisen oikeus vähentää arvonlisävero vaarantuu. Esittelijän vaatima määräajan siirtäminen syyskuusta 2010 maaliskuuhun 2011 olisi näin ollen toivottavaa. Äänestin mietinnön puolesta, koska siinä esitettiin selkeästi myöhäisen maksun vaikutukset ja sen taloudelliset seuraukset.

  Claudio Morganti (EFD), kirjallinen. – (IT) Äänestin mietinnön puolesta, koska direktiivillä yksinkertaistetaan arvonlisäveron palauttamismenettelyä ja ennen kaikkea vähennetään hallinnollista taakkaa niin, että otetaan käyttöön sähköinen menettely, jonka avulla veronmaksajalle riittää yhden palautuspyynnön esittäminen veronmaksajan sijoittautumisjäsenvaltiossa. On pyrittävä välttämään myöhäisiä arvonlisäveron palautuksia, koska niillä voi olla vakavia taloudellisia sisämarkkinoilla toimiville yrityksille, ja tämä voi heikentää talouden elpymistä EU:ssa samoin kuin sisämarkkinoiden asianmukaista toimintaa.

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen. – (DE) Mietintö sisältää parannuksia arvonlisäveron sähköiseen palautusjärjestelmään. Lisäksi liikevaihtoveron palautuksiin liittyvät tekniset ongelmat on ratkaistu. Äänestin siksi mietinnön puolesta.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Tällä äänestyksellä Euroopan parlamentti tekee seuraavaa: 1) hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna; 2) pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 293 artiklan 2 kohdan mukaisesti; 3) pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta; 4) pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen sekä 5) kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Mietintö: Linda McAvan (A7-0153/2010)

  Regina Bastos (PPE), kirjallinen. – (PT) EU:n lääketurvatoimintaa koskeva järjestelmä on muuttunut viime vuosina siten, että jäsenvaltioiden työ on paremmin koordinoitu. Tästä huolimatta voimassa olevassa lainsäädännössä on edelleen puutteita, joten komissio on ehdottanut muutoksia, joiden tarkoituksena on vahvistaa lääketurvatoimintaa Euroopan unionissa ja järkeistää menettelyjä.

Tässä mietinnössä tuetaan komission ehdottamia muutoksia, mutta lisäksi siinä parannetaan niitä eräissä asioissa, joista mainittakoon seuraavat: vahvistetaan lääketurvatoiminnan riskiarviointikomitean merkitystä entisestään niin, että sille myönnetään valtuudet antaa ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä käsittelevälle komitealle suosituksia toteutettavista toimista; vahvistetaan terveydenhoitoalan ammattilaisten roolia niin, että heitä kannustetaan oma-aloitteisesti ilmoittamaan haittavaikutuksista; vahvistetaan potilaiden roolia siten, että potilaat voivat suoraan antaa ilmoituksia haittavaikutuksista; ehdotetaan, että toimivaltaiset viranomaiset ja yritykset ilmoittavat kaikista (ei ainoastaan vakavista) haittavaikutuksista Eudravigilance-tietokantaan, mikä tarkoittaa sitä, että kaikkia haittavaikutuksia koskevat tiedot keskitetään ensimmäistä kertaa yhteen paikkaan EU:ssa; vaaditaan lisäksi, että pakkausselosteissa on annettava potilaille selkeämpää tietoa lääkeaineiden ominaispiirteistä.

Kaikista edellä esittämistäni syistä äänestin tämän mietinnön puolesta. On oltava täysin selvää, että lääketurvatoiminta on Euroopan kansanterveyspolitiikan painopiste.

  Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. – (RO) Lääketurvatoiminnalla on tärkeä merkitys Euroopan kansanterveydelle, kun ajatellaan, että miltei 200 000 ihmistä menehtyy joka vuosi lääkkeiden haittavaikutusten vuoksi. Kliinisissä kokeissa ei aina havaita kaikkia markkinoille tuotavien lääkkeiden sivuvaikutuksia. Talidomiditapaukset tai Vioxin kaltaisiin lääkkeisiin liittyvät tapaukset ovat edelleen tuoreessa muistissa.

Suhtaudun myönteisesti ehdotukseen, että olisi muutettava niitä EU:n määräyksiä, jotka koskevat kiireellisten oikeudellisten menettelyjen aloittamista, kun markkinoille tuotujen lääkkeiden havaitaan aiheuttavan vaaratilanteita. Tällöin tarvitaan nopeita ja koordinoituja toimia. Komissio on tehnyt oikean päätöksen korvata nykyinen lääkevalvontatyöryhmä lääketurvatoiminnan riskinarvioinnin neuvoa-antavalla komitealla (PRAAC). Useimmat asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että nykyinen työryhmäjärjestelmä toimii varsin tilapäiseltä pohjalta ja että siinä keskitytään ainoastaan sellaisiin lääkeaineisiin, jotka on hyväksytty keskitetyllä menettelyllä. Suhtaudun myönteisesti ehdotukseen, että nimitetään kaksi potilaita ja terveydenhoitoalan ammattilaisia edustavaa lisäedustajaa.

  Vito Bonsignore (PPE), kirjallinen. – (IT) Esityksillä, joista äänestämme tänään, turvaamme nykyistä paremmin eurooppalaisten potilaiden suojan samalla, kun takaamme, että he saavat nykyistä tarkempaa tietoa tiettyjen lääkeaineiden haittavaikutuksista.

Olen vakuuttunut siitä, että esittelijän ehdottama kansallisiin tietokantoihin yhdistetty keskitetty tietokanta olisi tehokas väline, jolla voitaisiin varmistaa, että kaikki Euroopan kansalaiset ovat tietoisia kaikista EU:ssa käytettävien lääkeaineiden haittavaikutuksista. Euroopan unionilla on vastuu siitä, että se tiedottaa kansalaisilleen mahdollisimman hyvin terveyteen liittyvistä asioista. Vain tällä tavoin he voivat tehdä parhaat mahdolliset valinnat.

Olen myös vakuuttunut siitä, että varma lääketurvatoiminta on tehokas väline, jolla voidaan epäsuorasti estää myrkytystapaukset tai lääkeaineiden vääränlainen käyttö. Tältä osin musta symboli ja sanat "tämän lääkkeen turvallisuuteen sovelletaan lisävalvontaa" niissä lääkkeissä, joita valvotaan muita perusteellisemmin, voivat todellakin taata entistä turvallisemmat lääkkeet sekä tarkemmat tiedot kansalaisille. Näistä syistä äänestin molempien jäsen McAvanin esittämän tekstin puolesta.

  Françoise Castex (S&D), kirjallinen. – (FR) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska minusta ei ole hyväksyttävää, että halutaan tehdä hyödyttömiä pieniä säästöjä potilaiden turvallisuuden ja tuotteiden laadun kustannuksella. Euroopan komission alkuperäiset esitykset johtivat nykyisen järjestelmän heikkenemiseen, kun yrityksille annettiin keskeinen tehtävä lääkkeiden sivuvaikutusten luetteloinnista, varoittamisesta, analysoinnista ja niitä koskevien tietojen tarjoamisesta. Tehokkuuden ja potilaiden turvallisuuden kulmakivi on kuitenkin lääkevalvontaverkostojen ja -komiteoiden riippumattomuus. Neuvoston kanssa saavutettu kompromissi sisältää avoimuuteen liittyviä parannuksia, ja mikä tärkeintä, se ehkäisee riittämättömästi testattujen lääkkeiden tuomista markkinoille, kuten Euroopan komissio alun perin ehdotti.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, joka käsittelee ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi ihmisille ja eläimille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön lupa- ja valvontamenettelyistä ja Euroopan lääkeviraston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 726/2004 muuttamisesta ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevan lääketurvatoiminnan osalta. Tein niin, koska neuvoston kanssa saavutetun yksimielisyyden ansiosta on mahdollista perustaa tehokas ja avoin Euroopan lääkevalvontajärjestelmä. Tämä toteutetaan etenkin luomalla eurooppalainen lääketurvallisuuden verkkoportaali sekä keinot, joiden avulla potilaat voivat ilmoittaa haittavaikutuksista toimivaltaisille kansallisille viranomaisille.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Lääkevalvontatoiminta on järjestelmä, jonka avulla seurataan lääkkeiden turvallisuutta sen jälkeen, kun niille on myönnetty myyntilupa. Kaikkiaan 197 000 ihmistä menehtyy Euroopan unionissa joka vuosi lääkkeiden haittavaikutusten vuoksi. Terveydenhoitoalan ammattilaisten, yritysten ja potilaiden toimintaan perustuvan hyvän lääkevalvontajärjestelmän kehittäminen on näin ollen keskeinen asia. Tässä asetuksessa on laadittu säännöt keskitetylle menettelylle, joka liittyy uusiin lääkkeisiin tai syöpää, HIV:tä tai hermoston rappeutumissairauksia torjuviin lääkkeisiin, kun taas keskitettyä menettelyä on säännelty direktiivissä 2001/83/EY. Sen vuoksi kannatan sitä, että lisätään lääkevalvontaa koskevaa yhteistyötä, jonka ansiosta saadaan entistä suurempi haittavaikutusten "pooli" ja vältytään päällekkäisen työn tekemiseltä, kun eri jäsenvaltioissa seurataan samoja haittavaikutuksia. Suhtaudun myönteisesti ehdotettuihin toimiin, joilla kannustetaan terveydenhoidon ammattilaisia oma-aloitteisesti ilmoittamaan lääkkeiden haittavaikutuksista toimivaltaisille viranomaisille. Haluan erityisesti korostaa, että on tärkeää luoda jokaisessa jäsenvaltiossa verkkoportaali (direktiivin 106 artikla), jossa kaikki lääkkeisiin liittyvä tärkeä tieto on kaikkien halukkaiden haettavissa. Nämä kansalliset verkkoportaalit yhdistetään Euroopan laajuiseen verkkoportaalin, jota hoitaa Euroopan lääkevirasto (asetuksen 26 artikla) ja joka on saatavana kaikilla EU:n virallisilla kielillä.

  Nathalie Griesbeck (ALDE), kirjallinen. – (FR) Nykyään liian moni potilas Euroopan unionissa kärsii edelleen lääkkeiden haittavaikutuksista. Tästä syystä äänestin tämän mietinnön puolesta, koska siinä pyritään ratkaisemaan tämä asia. Tekstissä ehdotetaan, että jäsenvaltioissa ja Euroopan unionissa perustetaan verkkosivustot, joissa raportoidaan haittavaikutuksista, ja näin ollen tarkoituksena on perustaa tietokanta. Avoimuuden vuoksi musta symboli liitetään lisätestauksia edellyttävien lääkkeiden pakkausselosteeseen. Lyhyesti sanottuna asiakirja tarjoaa merkittävän harppauksen eteenpäin, koska sen avulla potilaita voidaan suojella entistä paremmin tarjoamalla käytännön tietoa lääkkeiden käytöstä ja niiden haittavaikutuksista.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Lääketeollisuus on yksi tärkeimmistä teollisuuden aloista nyky-yhteiskunnissa niin taloudellisesta, sosiaalisesta kuin tieteellisestä näkökulmasta. EU ei ole tässä mikään poikkeus, ja tämä ala tarjoaa sille talouskasvun ja kestävän työllisyyden perustan sen lisäksi, että se edistää Euroopan kansalaisten yleistä hyvinvointia. Nykyisestä lainsäädännöstä huolimatta on arvioitu, että noin 197 000 ihmistä menehtyy EU:ssa joka vuosi lääkkeiden haittavaikutusten vuoksi. Kun lähtökohdat ovat nämä, on erityisen tärkeää, että luodaan johdonmukainen, vankka ja eri aloja painottava lainsäädäntö. Tämän ehdotuksen ensisijainen tavoite on parantaa ihmisille ja eläimille tarkoitettuja lääkkeitä koskevia yhteisön lupa- ja valvontamenettelyjä, jotta voitaisiin ehkäistä sitä, että ihmiset ja eläimet kärsivät lääkkeiden sivuvaikutuksista, kuten on tapahtunut aikaisemmin. Kannatan uusia hyväksyttyjä toimia, jotka viime kädessä tarjoavat sellaista lisäarvoa, joka merkitsee kuluttajalle käytännöllisiä ratkaisuja.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Kansalaisten terveys on politiikassa keskeinen asia, ja sellaisena sen olisi myös pysyttävä. Lääkeyhtiöt tuovat markkinoille valtavasti uusia elämänlaatua parantavia ja terveyttä edistäviä lääkkeitä joka vuosi. Esittelijän mukaan noin 197 000 ihmistä menehtyy joka vuosi näiden lääkkeiden haittavaikutusten vuoksi. Meidän olisi kiireellistesti toteutettava uusien lääkkeiden lupamenettelyn perusteellinen tarkastus sekä tarkasteltava haittavaikutuksia koskevia yksityiskohtaisia tietoja mahdollisimman pian. Lisäksi olisi mahdollistettava se, että potilaat voivat itse vaivattomasti tehdä ilmoituksia haittavaikutuksista lääkeyhtiöiden lisäksi myös kansallisille viranomaisille. Äänestin mietinnön puolesta, koska uudet säännökset ovat mielestäni riittävät potilaiden turvallisuuden varmistamiseen.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin jäsen McAvanin mietinnön puolesta, koska mielestäni on välttämätöntä yhtenäistää Euroopan laajuisia kansanterveyteen liittyviä toimia. Lääkkeiden valvonta tarkoittaa sitä, että varmistetaan terveyteen tähtäävä turvallisuus ja parannetaan Euroopan terveydenhoitojärjestelmää.

Unionin velvollisuus kansalaisia kohtaan on valvoa lääkkeiden turvallisuutta sen jälkeen, kun ne on saatettu markkinoille, sekä parantaa Euroopan lainsäädäntöä tavoitteissa, jotka mainittiin jäsen McAvanin mietinnössä. Kannatan mietinnön rakennetta ja sanomaa, joiden tarkoituksena on tehdä jäsenvaltioiden yhteistyöstä entistä tiiviimpää, perustaa lääketurvatoiminnan riskiarvioinnin neuvoa-antava komitea, lisätä avoimuutta lääkevalvontajärjestelmässä, jolla sitoudutaan kuuntelemaan jokaista kansalaisia. Näin pyritään helpottamaan vaarallisten lääkkeiden poistamista markkinoilta ja takaamaan perusta nykyistä paremmalle terveydenhoitojärjestelmälle.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska siinä käsiteltävä aihe eli lääketurvatoiminta, on entistä tärkeämpi tieteen ja tekniikan ja erityisesti biolääketieteellisen tutkimuksen alalla kehittyneissä yhteiskunnissa. Sillä vahvistetaan aikaisempia säännöksiä, joista on säädetty asetuksessa (EY) N:o 726/2004 ihmisille ja eläimille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön lupa- ja valvontamenettelyistä, ja sillä päivitetään asetusta nykypäivän tarpeisiin.

Tässä yhteydessä olisi hyvin tärkeää korostaa jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä. Tämän avulla voidaan saada aikaan paljon laajempi tietovarasto lääkkeiden haittavaikutuksista, jolloin harvinaisemmat tapaukset voidaan havaita entistä nopeammin. Toisin sanoen mietinnön ansiosta lääketurvatoiminnasta tulee nykyistä tehokkaampaa. Tässä yhteydessä on korostettava sitä, että uudessa järjestelmässä ehdotetaan, että kaikista lääkkeiden haittavaikutuksista ilmoitetaan Euroopan lääkevirastolle. Perusteiden laajentaminen ja instituutioiden keskittäminen auttaa biolääketieteen tutkimusta ja tuo yhteiskunnalle arvokkaita etuja.

  Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. – (IT) Lääkkeillä on keskeinen merkitys Euroopan kansalaisten terveydelle, mutta siitä huolimatta niillä voi olla haittavaikutuksia, jotka Euroopan komission mukaan aiheuttavat noin 5 prosenttia kaikista sairaalakäynneistä.

Lääketurvatoiminta voidaan nähdä menettelynä ja tieteenalana, joiden tarkoituksena on seurata lääkkeiden turvallisuutta, kuten kerätä ja hallinnoida lääketurvallisuustietoja, arvioida näitä tietoja turvallisuusriskien kartoittamiseksi, ryhtyä tarvittaessa toimiin sekä arvioida noudatettuja menettelyjä ja tuloksia. Komissio haluaa parantaa nykyistä lääketurvajärjestelmää yksinkertaistamalla menettelyjä, lisäämällä avoimuutta ja määrittelemällä entistä paremmin asianosaisten roolin ja osallisuuden.

Mielestäni uusille muutoksille on kuitenkin tilaa, erityisesti kuluttajansuojan ja tietoturvan saralla. Esimerkiksi kuluttajien ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden pitäisi voida käyttää keskitettyä Eudravigilance-tietokantaa, jotta helposti saatavilla olevan luotettavan tiedon avulla voidaan estää vältettävissä olevien haittavaikutusten toistuva esiintyminen. Lisäksi heidän olisi voitava tehdä ilmoitukset verkkopalvelun lisäksi muilla tavoin, esimerkiksi postitse, faksaamalla ja puhelimitse. Lisäksi seurantajärjestelmien rahoituksen olisi mielestäni oltava edelleen julkista, jotta viranomaisten vastuu voitaisiin tunnustaa.

  Rovana Plumb (S&D), kirjallinen. – (RO) Lääketurvatoiminta voidaan nähdä prosessina ja tieteenalana, joiden tarkoituksena on seurata lääkkeiden turvallisuutta, kuten kerätä ja hallinnoida lääketurvallisuustietoja, arvioida näitä tietoja turvallisuusriskien kartoittamiseksi, ryhtyä tarvittaessa toimiin turvallisuusriskien osalta esimerkiksi tiedottamalla niistä sekä arvioida menettelyjä ja tuloksia. EU:n voimassa olevan lainsäädännön nojalla lääkeaineille voidaan myöntää myyntilupa kahdella tavalla: a) keskitetyllä menettelyllä, jossa lääkeyhtiö tekee hakemuksen Euroopan lääkevirasto EMEAlle, kuten on vahvistettu asetuksessa (EY) N:o 726/2004, tai b) vastavuoroisella tunnustamismenettelyllä, jossa uutta lääkeainetta arvioidaan jonkin valtion johdolla ja toimintaa koordinoidaan muiden jäsenvaltioiden kanssa vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen mukaisesti. Tuen mietintöä, koska kuluttajien ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden pitäisi voida käyttää keskitettyä Eudravigilance-tietokantaa, jotta helposti saatavilla olevan luotettavan tiedon avulla voidaan estää vältettävissä olevien haittavaikutusten toistuva esiintyminen. Tämä on tehokas keino puuttua eri jäsenvaltioissa ilmeneviin eriarvoisuuksiin tiedotuksessa, joka koskee lääkkeiden haittavaikutuksia. Eudravigilancen yleinen käyttömahdollisuus on turvattava, jotta voidaan palauttaa kansalaisten luottamus terveydenhoidon viranomaisten kykyyn suojella kansanterveyttä.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Vaikka tänään hyväksytyt ehdotukset tuovat parannuksia kansanterveyteen, Vihreät ovat huolissaan määräyksistä, joiden perusteella tuotteille myönnetään myyntilupa. Ehdotus tuotteiden keskitetystä Euroopan laajuisesta hyväksymisestä on suunniteltu varta vasten teollisuuden eturyhmän vaatimusten mukaan mahdollisten tiukkojen tuotearvioiden kustannuksella. Näistä syistä Vihreät äänestivät lopullisessa äänestyksessä tyhjää. EU:n myöntämien myyntilupien ei pitäisi johtaa vähemmän sitoviin standardeihin. Tänään hyväksytyt ehdotukset johtaisivat siihen, että biosidituotteet hyväksytään Euroopan laajuisesti, kunhan teollisuudelle annetaan mahdollisuus päästä kaikille EU:n markkinoille ilman, että ensi varmistetaan tarvittavien resurssien saatavuus, jotta näitä lupia voitaisiin hallita. Vihreät ovat huolissaan siitä, että Euroopan kemikaalivirastolla on nykyistä vähemmän keinoja ja huomattavasti vähemmän aikaa voidakseen varmistaa tiukat menettelyt myyntilupien myöntämisessä. On kuitenkin lohduttavaa, että Euroopan parlamentin jäsenet tukivat Vihreiden pyyntöä siitä, että jäsenvaltioille annetaan oikeus tehdä ylimääräisiä tarkastuksia biosidien käytöstä.

  Marie-Christine Vergiat (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Huolimatta vaatimuksesta tehdä perusteellisia kliinisiä testejä ja soveltaa myyntilupien myöntämistä, lääkkeillä on vakavia sivuvaikutuksia, jotka edellyttävät hyvin usein sairaalakäyntejä, mutta lisäksi niiden vuoksi useita ihmisiä myös menehtyy Euroopan unionissa.

Olen iloinen siitä, että Euroopan parlamentti on hyväksynyt lääketurvatoimintaa koskevan lainsäädännön, jolla vahvistetaan säännöksiä Euroopan unionin lainsäädännössä, joka koskee ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä.

Tästä lähtien potilaat voivat ilmoittaa lääkkeiden haittavaikutuksista suoraan. Samaan aikaan eurooppalaisen verkkoportaalin perustaminen parantaa lääkkeistä saatavaa tietoa. Suhtaudun myönteisesti henkilötietojen suojelua koskeviin säännöksiin. Nämä säännökset parantavat potilaiden käyttämien lääkkeiden turvallisuutta ja laatua.

Tästä huolimatta on parannettava edelleen lääketurvatoiminnan rahoitusta, joka tällä hetkellä riippuu vieläkin laboratorioiden maksamista maksuista (näin ollen niiden hyväntahtoisuudesta). Lisäksi on varmistettava entistä paremmin lääketurvatoiminnan riskiarviointikomitean riippumattomuus Euroopan lääkevirastosta, joka myöntää suuren osan lääkkeiden myyntiluvista Euroopan unionissa.

Pallo on nyt komissiolla, erityisesti kun puhutaan potilaille tarkoitettujen pakkausselosteiden parantamisesta.

Mietintö: Linda McAvan (A7-0159/2010)

  Elena Oana Antonescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Tämän toimenpidepaketin hyväksyminen on hyvin tärkeää potilasturvallisuuden lisäämisessä, koska potilaat saavat entistä paremmin tietoa markkinoilla saatavilla olevista ihmisille tarkoitetuista lääkkeistä sellaisten perustettavien tietokantojen avulla, jotka sisältävät päivitettyjä ja yksityiskohtaisia tietoja sekä potilasselosteiden käännöksiä kaikilla EU:n kielillä. Tässä paketissa esitetyt toimet parantavat huomattavasti lääketurvatoiminnan tilannetta Euroopassa, minkä vuoksi äänestin tämän mietinnön puolesta.

  Regina Bastos (PPE), kirjallinen. – (PT) EU:n lääketurvatoimintaa koskeva järjestelmä on muuttunut viime vuosina siten, että jäsenvaltioiden työ on paremmin koordinoitu. Tästä huolimatta voimassa olevassa lainsäädännössä on edelleen puutteita, joten komissio on ehdottanut muutoksia, joiden tarkoituksena on vahvistaa lääketurvatoimintaa Euroopan unionissa ja järkeistää menettelyjä.

Tässä mietinnössä tuetaan komission ehdottamia muutoksia, mutta lisäksi siinä parannetaan niitä eräissä asioissa, joista mainittakoon seuraavat: vahvistetaan lääketurvatoiminnan riskiarviointikomitean merkitystä entisestään niin, että sille annetaan valtuudet antaa ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä käsittelevälle komitealle suosituksia toteutettavista toimista; vahvistetaan terveydenhoitoalan ammattilaisten roolia niin, että heitä kannustetaan oma-aloitteisesti ilmoittamaan haittavaikutuksista; vahvistetaan potilaiden roolia siten, että potilaat voivat suoraan antaa ilmoituksia haittavaikutuksista; ehdotetaan, että toimivaltaiset viranomaiset ja yritykset ilmoittavat kaikista (ei ainoastaan vakavista) haittavaikutuksista Eudravigilance-tietokantaan, mikä tarkoittaa sitä, että kaikkia haittavaikutuksia koskevat tiedot keskitetään ensimmäistä kertaa yhteen paikkaan EU:ssa; vaaditaan lisäksi, että pakkausselosteissa on annettava potilaille selkeämpää tietoa lääkeaineiden ominaispiirteistä.

Kaikista edellä esittämistäni syistä äänestin tämän mietinnön puolesta. On oltava täysin selvää, että lääketurvatoiminta on Euroopan kansanterveyspolitiikan painopiste.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, jossa käsitellään ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä annetun direktiivin 2001/83/EY muuttamisesta lääketurvatoiminnan osalta. Tein niin, koska neuvoston kanssa saavutetun yksimielisyyden ansiosta on mahdollista perustaa tehokas ja avoin Euroopan lääkevalvontajärjestelmä. Tämä toteutetaan etenkin luomalla eurooppalainen lääketurvallisuuden verkkoportaali sekä keinot, joiden avulla potilaat voivat ilmoittaa haittavaikutuksista toimivaltaisille kansallisille viranomaisille.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Pidän kuluttajien turvallisuutta keskeisen tärkeänä erityisesti silloin, kun kuluttajat ovat myös potilaita, jotka etsivät lääkkeitä sairauksiensa hoitoon tai ainakin parantaakseen merkittävästi terveyttään.

Tästä syystä katson, että uusissa lääketurvasäännöissä aikaan saatu kompromissisopimus on hyvin tärkeä, koska sen ansiosta Euroopan lääkevirasto saa tällä alalla keskitetyn toimivallan, etenkin lääketurvatoimintatietokannan perustamisen kautta. Entistä laajempi, parempi ja yhtenäisempi mahdollisuus saada tietoa voi olla keskeinen seikka pyrittäessä vähentämään eräiden haittavaikutusten vakavuutta ja toistuvuutta ja yksinkertaistamaan menettelyjä sellaisten lääkkeiden myynnin keskeyttämiseksi, joilla on ilmoitettu olevan vakavia haittavaikutuksia, tai niiden markkinoilta pois vetämiseksi.

Toinen tärkeänä pitämäni asia on päätös perustaa helposti käytettävissä oleva verkkoportaali, josta kaikki eurooppalaiset voivat löytää pakkausselosteen mistä tahansa lääkkeestä heidän omalla kielellään. Potilaan oikeus turvallisuuteen ja tietoon on mielestäni perusoikeus, minkä vuoksi kiinnitän erityistä huomiota farmaseuttisen paketin muihin ehdotuksiin, joita on vielä tarkoitus tutkia täällä parlamentissa.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Lääkevalvontatoiminta on järjestelmä, jonka avulla seurataan lääkkeiden turvallisuutta sen jälkeen, kun niille on myönnetty myyntilupa. Kaikkiaan 197 000 ihmistä menehtyy Euroopan unionissa joka vuosi lääkkeiden haittavaikutusten vuoksi. Terveydenhoitoalan ammattilaisten, yritysten ja potilaiden toimintaan perustuvan hyvän lääkevalvontajärjestelmän kehittäminen on näin ollen keskeinen asia. Säännöt, joilla säännellään keskitettyä menettelyä, on laadittu asetuksessa N:o 726/2004, joka liittyy uusiin lääkkeisiin tai syöpää, HIV:tä tai hermoston rappeutumissairauksia torjuviin lääkkeisiin, kun taas keskitettyä menettelyä on säännelty tällä direktiivillä. Sen vuoksi kannatan sitä, että lisätään Euroopan unionin laajuisesti lääkevalvontaa koskevaa yhteistyötä, jonka ansiosta saadaan entistä suurempi haittavaikutusten "pooli" ja vältytään päällekkäisen työn tekemiseltä, kun eri jäsenvaltioissa seurataan samoja haittavaikutuksia. Suhtaudun myönteisesti ehdotettuihin toimiin, joilla kannustetaan terveydenhoidon ammattilaisia oma-aloitteisesti ilmoittamaan lääkkeiden haittavaikutuksista toimivaltaisille viranomaisille. Haluan erityisesti korostaa, että on tärkeää luoda jokaisessa jäsenvaltiossa verkkoportaali (direktiivin 106 artikla), jossa kaikki lääkkeisiin liittyvä tärkeä tieto on kaikkien halukkaiden haettavissa. Nämä kansalliset verkkoportaalit yhdistetään Euroopan laajuiseen verkkoportaalin, jota hoitaa Euroopan lääkevirasto (asetuksen 26 artikla).

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Lääketurvatoiminta, joka tarkoittaa lääkkeiden haittavaikutusten arviointia, havaitsemista ja ehkäisyä, on erittäin tärkeä asia, erityisesti kun otetaan huomioon, että tällaiset reaktiot ovat viideksi suurin sairaalakuolemien syy, ja niiden vuoksi Euroopan unionissa arviolta 197 000 ihmistä menehtyy vuosittain.

Koko prosessi on hoidettava mahdollisimman avoimesti, ja toimivaltaisille viranomaisille on annettava asianmukaiset resurssit. Näiden elinten toimintoja on ohjattava yksinomaan potilaiden ja kansanterveyden parhaiden etujen mukaisesti, ja näin ollen julkisten elinten on oltava riippumattomia kaikista kaupallisista eduista.

On erittäin tärkeää luoda järjestelmä, jossa on mukana terveydenhoidon ammattilaisia ja potilaita ja jonka kautta lääkkeiden haittavaikutuksista voidaan raportoida turvallisesti ja luotettavasti.

Kannatamme esittelijän näkemystä siitä, että jäsenvaltioiden on oltava edelleen keskeisiä toimijoita EU:n lääketurvajärjestelmässä. Kussakin jäsenvaltiossa toimivien toimivaltaisten viranomaisten olisi sen vuoksi toimittava tietojenvaihtokeskuksena kaikessa oma-aloitteista lääkkeiden haittavaikutuksia koskevassa raportoinnissa.

Olemme samaa mieltä myös siitä, että jäsenvaltioille on heti ilmoitettava, mikäli yritys tekee ilmoituksen alueellaan sattuneesta lääkkeenhaittavaikutuksesta EU:n tietokantaan (Eudravigilance). Lisäksi kannatamme esittelijän ehdottamaa hälytysjärjestelmää.

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. – (FR) Äänestin tyhjää jäsen McAvanin lääketurvatoimintaa koskevasta raportista, koska lääketurvakomiteoiden riippumattomuus olisi oltava tehokkuuden ja turvallisuuden perusta lääkkeitä käyttävien potilaiden hyväksi. Tämä edellyttää väistämättä julkista rahoitusta, jota ei enää turvata tällä tekstillä, koska tästä lähtien toiminnot rahoitetaan pitkälti laboratorioiden maksamilla maksuilla. Tästä järjestelmästä on kiistelty ja se on kiistanalainen. Vaikka neuvoston kanssa aikaan saatu kompromissi toi parannuksia lääkkeiden testaukseen ja menettelyjen avoimuuteen, en voinut tukea tätä tekstiä.

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin tämän esityksen puolesta, koska jo aivan liian pitkään on ollut tarve tarjota potilaille oikeanlaista tietoa. Lääkkeiden haittavaikutusten aiheuttamat kuolemantapaukset ovat viideksi suurin kuolinsyy Euroopan unionissa viime vuosina, ja tämän vuoksi parlamentin ehdottamia toimia ei voida enää lykätä.

Siksi äänestin mietinnön puolesta, jotta voitaisiin turvata sairaiden elämänlaatu, antaa potilaille varmuus mahdollisista kielteisistä reaktioista, tehdä lääkkeistä todella sellaisia, että ne sopivat sairauksista kärsiville, sekä mahdollistaa se, että lääkkeet voidaan ottaa pois markkinoilta välittömästi ongelmien ilmaantuessa. Yhden verkkoportaalin luominen Euroopassa kaikilla kielillä on suuri innovaatio ja tarjoaa paljon tukea kaikille eurooppalaisille potilaille, jotka voivat näin ollen tuntea saavansa yhtenäistä suojelua terveytensä hyväksi.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Lääketeollisuus on yksi tärkeimmistä teollisuuden aloista nyky-yhteiskunnissa niin taloudellisesta, sosiaalisesta kuin tieteellisestä näkökulmasta. EU ei ole tässä mikään poikkeus, ja tämä ala tarjoaa sille talouskasvun ja kestävän työllisyyden perustan sen lisäksi, että se edistää Euroopan kansalaisten yleistä hyvinvointia. Nykyisestä lainsäädännöstä huolimatta on arvioitu, että noin 197 000 ihmistä menehtyy EU:ssa joka vuosi lääkkeiden haittavaikutusten vuoksi. Kun lähtökohdat ovat nämä, on erityisen tärkeää, että luodaan johdonmukainen, vankka ja eri aloja painottava lainsäädäntö. Tämän ehdotuksen ensisijainen tavoite on parantaa tietoja, joita kansalaisille tarjotaan heidän käyttämistään lääkkeistä ja niiden haittavaikutuksista. Samalla on pidettävä mielessä, että alkuperäiseen ehdotukseen tehdyistä tarkistuksista on päästy yksimielisyyteen, ja kannatan uusia hyväksyttyjä toimia. Viime kädessä nämä toimet tarjoavat lisäarvoa, joka merkitsee käytännöllisiä ratkaisuja kuluttajan hyväksi.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (LV) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska katson, että kansalaisten saamat tiedot olisi tarjottava heidän omalla äidinkielellään. Yli 40 prosenttia Latvian väestöstä puhuu venäjää äidinkielenään. Tästä huolimatta Latviassa myynnissä olevista lääkkeistä ei ole saatavilla tietoa venäjän kielellä. Kotimaassani on monia vanhempia ihmisiä, jotka eivät puhu latvian kieltä ollenkaan. Silti Latvian viranomaiset kieltävät tarkoituksellisesti venäjän kielen käytön jopa lääkkeiden käyttöä koskevissa ohjeissa. Tuin tätä päätöslauselmaa siinä toivossa, että tämä asia sisällytetään lainsäädäntöpaketin tekstiin.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Lääketurvatoiminta on sellaisen järjestelmän nimi, jolla seurataan lääkkeiden turvallisuutta sen jälkeen, kun niille on myönnetty myyntilupa. Jotta potilaille voitaisiin turvata mahdollisimman hyvä suoja, lääkkeiden haittavaikutuksia koskevat tiedot olisi koottava koko Euroopan unionin alueelta nopeasti ja ilman byrokratiaa. Vain tällä tavoin voidaan ryhtyä nopeisiin toimiin ja arvioida toteutettua seurantaa. Lisäksi potilaille olisi suureksi eduksi, jos he voisivat saada tietoa lääkkeiden haittavaikutuksista keskitetystä paikasta. Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska sen tavoitteena on, että lääketurvatoiminnan alalla ryhdytään epäbyrokraattisiin ja ripeisiin toimiin.

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen. – (DE) Lääketurvatoimintaa käytetään lääkkeiden seurannassa sen jälkeen, kun niille on myönnetty myyntilupa, ja näin ollen sillä on tärkeä merkitys kansanterveydelle. Kliinisissä tutkimuksissa ei välttämättä havaita lääkeaineiden haittavaikutuksia, jos ne ovat harvinaisia tai ilmenevät vasta pitkäaikaisen käytön jälkeen tai yhteisvaikutuksessa muiden lääkeaineiden kanssa. Niinpä on arvioitu, että EU:ssa menehtyy haittavaikutuksien vuoksi vuosittain noin 197 000 ihmistä. Haittavaikutuksista raportointiin tarkoitettu järjestelmä ja näiden vaikutusten toimintamallin selvittäminen ovat näin ollen tärkeitä tekijöitä tehokkaassa terveyspolitiikassa. Lisäämällä lääketurvatoimintaa koskevaa Euroopan laajuista yhteistyötä haittavaikutuksien "pooli" on suurempi, minkä vuoksi harvinaisemmat toimintamallit voidaan tunnistaa nopeammin, vältytään päällekkäisen työn tekemiseltä samojen haittavaikutuksia parissa eri jäsenvaltioissa ja vaaralliset lääkeaineet voidaan tarvittaessa poistaa nopeasti markkinoilta. Äänestin siksi mietinnön puolesta.

  Rovana Plumb (S&D), kirjallinen. – (RO) Lääkevalvontatoiminta on järjestelmä, jonka avulla seurataan lääkkeiden turvallisuutta sen jälkeen, kun niille on myönnetty myyntilupa. EU:n voimassa olevan lainsäädännön nojalla lääkeaineille voidaan myöntää myyntilupa kahdella tavalla: a) keskitetyllä menettelyllä, jossa lääkeyhtiö tekee hakemuksen Euroopan lääkevirasto EMEAlle, tai b) vastavuoroisella tunnustamismenettelyllä, jossa uutta lääkeainetta arvioidaan jonkin valtion johdolla ja toimintaa koordinoidaan muiden jäsenvaltioiden kanssa vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen mukaisesti. Hajautettua järjestelmää säännellään direktiivissä 2001/83/EY. Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska eurooppalaiset potilaat saavat sen ansiosta nykyistä parempaa suojelua ja tietoa lääkkeiden käytöstä ja niiden haittavaikutuksista. Uuden asetuksen myötä luodaan erityiset lääkkeitä koskevat kansalliset ja eurooppalaiset verkkosivustot, jotka voivat tarjota potilaille nykyistä enemmän tietoa. Heillä on siten mahdollisuus ilmoittaa kansallisille viranomaisille lääkkeiden haittavaikutuksista.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Vaikka tänään hyväksytyt ehdotukset tuovat parannuksia kansanterveyteen, Vihreät ovat huolissaan määräyksistä, joiden perusteella tuotteille myönnetään myyntilupa. Ehdotus tuotteiden keskitetystä Euroopan laajuisesta hyväksymisestä on suunniteltu varta vasten teollisuuden eturyhmän vaatimusten mukaan mahdollisten tiukkojen tuotearvioiden kustannuksella. Näistä syistä Vihreät äänestivät lopullisessa äänestyksessä tyhjää. EU:n myöntämien myyntilupien ei pitäisi johtaa vähemmän sitoviin standardeihin. Tänään hyväksytyt ehdotukset johtaisivat siihen, että biosidituotteet hyväksytään Euroopan laajuisesti, kunhan teollisuudelle annetaan mahdollisuus päästä kaikille EU:n markkinoille ilman, että ensi varmistetaan tarvittavien resurssien saatavuus, jotta näitä lupia voitaisiin hallita. Vihreät ovat huolissaan siitä, että Euroopan kemikaalivirastolla on nykyistä vähemmän keinoja ja huomattavasti vähemmän aikaa voidakseen varmistaa tiukat menettelyt lupien myöntämisessä. On kuitenkin lohduttavaa, että Euroopan parlamentin jäsenet tukivat Vihreiden pyyntöä siitä, että jäsenvaltioille annetaan oikeus tehdä ylimääräisiä tarkastuksia biosidien käytöstä.

Mietintö: Christa Klaß (A7-0239/2010)

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Tuen tätä ehdotusta, jonka tavoitteena on parantaa nykyistä voimassa olevaa sääntelyä biosidivalmisteiden valmistuksesta ja käytöstä. Biosidivalmisteiden rajattu ja vastuullinen käyttö on osa jokapäiväistä elämäämme, koska ne auttavat torjumaan sairauksien leviämistä ja varmistamaan tiukat terveys- ja hygieniavaatimukset. On kuitenkin hyvin tärkeää, että lainsäädännöllä varmistetaan korkeatasoinen suoja niiden valmistuksessa ja käytössä. Tämä on mahdollista toteuttaa laatimalla biosidivalmisteita koskevat yhtenäiset pakolliset standardit kuluttajia ja valmistajia varten. Kuluttajien suojelemiseksi on tarpeen luoda merkintäaineita ja -tuotteita koskeva luotettava järjestelmä, joka vastaa riskien tasoon olivatpa biosidivalmisteet valmistettu Euroopan unionissa tai sen ulkopuolella. Lisäksi on tarpeen määritellä entistä selkeämmin tuotemerkintään liitettävät tiedot ja osoittaa täsmällinen paikka, johon merkintä on sijoitettava, jotta annettavat tiedot olisivat käypiä ja asianmukaisia.

  George Becali (NI), kirjallinen. – (RO) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska haitallisten eliöiden ja bakteerien torjunnassa käytettävien biosidivalmisteiden on oltava nykyistä turvallisempia, mikä tarkoittaa myös ympäristöystävällisempiä. Uusien biosidivalmisteiden markkinoille saattamisessa käytetään nykyistä yksikertaisempaa lupamenettelyä Euroopan markkinoilla. Äänestin sen puolesta, että kielletään kaikkein myrkyllisimmät kemikaalit, erityisesti syöpää aiheuttavat, hedelmällisyyteen haitallisesti vaikuttavat tai geeneihin ja hormoneihin vaikuttavat kemikaalit.

  Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. – (RO) Euroopan unionin alueella väestö liikkuu ehkä kaikkein eniten maailmassa, ja sillä on suuri väestötiheys etenkin taajamissa. Nämä olot tekevät bakteerien ja sairauksien siirtymisestä todennäköistä, jolloin biosidivalmisteet ovat välttämätön osa elämäämme, kun pyrkimyksenä on säilyttää tiukat terveys- ja hygieniastandardit. Biosidien on oltava tehokkaita, minkä vuoksi niiden käsittely voi olla myös vaarallista.

Uutta biosidivalmisteita koskevaa asetusta on kuitenkin sovellettava oikeudenmukaisesti niitä valmistaviin yksityisiin yrityksiin, jotta ne eivät päädy tilanteeseen, jossa niiltä puuttuvat raaka-aineet biosidien valmistamiseen. Tämä tilanne olisi hyvin valitettava aikana, jolloin näitä aineita tarvitaan kipeästi. Parlamentin täysistunnossa esitelty mietintö on osoittanut selvästi, että komission ehdotus asetukseksi edellyttää huomattavasti parannuksia, jotta siinä ehdotetut tavoitteet voitaisiin saavuttaa. Uudessa asetuksessa on otettava huomioon kolme olennaista asiaa: ympäristönsuojelu, kuluttajansuoja sekä valmistajien toteuttama asetuksen turvallinen ja käytännöllinen soveltaminen.

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Biosidivalmisteisiin liittyvän asenteen pitäisi edistää terveydensuojelua ilman epätoivottuja riskejä. Päätöslauselma sisältää tarkistuksia komission ehdotukseen biosidivalmisteista, ja sen tavoitteena on standardoida nykyiset säännökset Euroopan laajuisesti sekä mukauttaa ne uusiin teknisiin uudistuksiin, mikä osoittaa oikeaksi sen tärkeyden alusta alkaen.

Ensinnäkin katson, että on keskeistä taata ympäristönsuojelu ja eläintensuojelu sekä korostaa ennalta varautumisperiaatteen soveltamista. Päätöslauselmalla lisätään myös hyödyllisten tietojen tarjoamista ammattilaisille ja käyttäjille sekä tutkimuksen ja kehityksen merkitystä, mitä haluan korostaa.

  Corina Creţu (S&D), kirjallinen. – (RO) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska haitallisten eliöiden ja bakteerien torjunnassa käytettävien biosidivalmisteiden on oltava nykyistä turvallisempia, mikä tarkoittaa myös ympäristöystävällisempiä. Uusien biosidivalmisteiden markkinoille saattamisessa käytetään nykyistä yksikertaisempaa lupamenettelyä Euroopan markkinoilla. Äänestin sen puolesta, että kielletään kaikkein myrkyllisimmät kemikaalit, erityisesti syöpää aiheuttavat, hedelmällisyyteen haitallisesti vaikuttavat tai geeneihin ja hormoneihin vaikuttavat kemikaalit.

  Anne Delvaux (PPE), kirjallinen. – (FR) Tämän asetusehdotuksen päätarkoitus on parantaa käytettävien ja Euroopan unionin markkinoille saatettavien biosidivalmisteiden turvallisuutta sekä yksinkertaistaa lupaprosessia koko Euroopan unionissa. Tätä varten komission ehdotuksessa asetukseksi pyritään yhtenäistämään Euroopan lainsäädäntöä sekä saattamaan se ajantasaiseksi sekä kuluttajien että valmistajien edun vuoksi.

Näin ollen sillä pyritään uudistamaan nykyistä järjestelmää laajentamalla sen soveltamisalaa niin, että siihen sisällytetään biosidivalmisteilla käsitellyt materiaalit ja tarvikkeet, ottamalla käyttöön Euroopan laajuinen vähäriskisiksi tiedettyjen tuotteiden myyntilupa, vähentämällä eläinkokeita, saattamalla vaatimukset saatavilla olevan tiedon mukaisiksi, laajentamalla Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) roolia sekä varmistamalla asetuksen yhdenmukainen soveltaminen koko Euroopan unionin alueella.

  Robert Dušek (S&D), kirjallinen. – (CS) Esitellyllä mietinnöllä pyritään yhdenmukaistamaan voimassa olevaa unionin lainsäädäntöä ja samanaikaisesti mukauttamaan se tekniikan kehitykseen. Biosidivalmisteet ja -aineet ovat yhteiskunnassamme välttämättömiä, koska ne niiden avulla voidaan täyttää tiukat terveys- ja hygieniavaatimukset. Koko joukko mikro-organismeja on jo tullut vastustuskykyiseksi alkuperäisille tuotteille, joten nykyään käytössä olevista biosidivalmisteista on tullut yhä vaarallisempia niiden kasvaneen tehokkuuden vuoksi. Tuen täysin esittelijän tavoitetta ottaa huomioon valmistajien käytäntöjen ohella myös erityisesti kuluttajansuoja sekä ympäristönsuojelu. Biosidivalmisteita koskevat säännökset olisi laajennettava koskemaan myös EU:n ulkopuolella toimivia valmistajia. Ei ole hyväksyttävää, että vaadimme tuottajiamme noudattamaan entistä tiukempia kuluttajansuojan ja ympäristönsuojelun vaatimuksia nousevien kulujen kustannuksella, jos samaan aikaan emme vaadi mitään EU:n ulkopuolella ja Euroopan ulkopuolella toimivilta tuottajilta, jotka tuovat näitä tuotteita Euroopan unionin alueelle.

Kuluttajien, jotka ostavat biosidivalmisteita Euroopan unionin alueella, on oltava varmoja siitä, että tuotteet täyttävät vähimmäisvaatimukset riippumatta siitä, onko ne ostettu Puolassa tai Saksassa tai ovatko ne peräisin Euroopan unionista tai Kiinasta. Mietintö on muotoiltu selkeästi. Siinä edellytetään konkreettisia ja toteuttamiskelpoisia lainsäädäntömuutoksia ja otetaan huomioon ympäristöön kohdistuvat vaikutukset. Näistä syistä äänestän sen hyväksymisen puolesta.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, jossa käsitellään ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi biosidivalmisteiden markkinoille saattamisesta ja käytöstä. Toimin näin, koska se vahvistaa biosidivalmisteiden myyntilupien myöntämistä, niiden markkinointia ja käyttöä koskevia sääntöjä ottamalla huomioon ihmisten ja eläinten terveys sekä ympäristö ennalta varautumisen periaatteen mukaisesti.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Tiukat hygieniavaatimukset, joihin yhteiskuntamme on nykyään tottunut, edellyttävät yhä jatkuvampaa ja intensiivisempää biosidivalmisteiden käyttöä. Samanaikaisesti vaadimme, että nämä tuotteet ovat yhä tehokkaampia ja vaikuttavampia, mikä merkitsee sitä, että ne ovat myös entistä vaarallisempia käsitellä.

Tästä syystä ehdotuksessa biosidivalmisteiden markkinoille saattamisen ja käytön sääntelemiseksi on kiinnitettävä erityistä huomiota kuluttajien ja käyttäjien suojeluun. Kuten olen todennut muissakin yhteyksissä, tätä asiaa koskevien sääntöjen on oltava yhtenäiset ja voimassa olevat kaikkialla Euroopan unionissa, tai muuten emme kykene tehokkaasti turvaamaan kaikkien eurooppalaisten kuluttajien suojelua emmekä ympäristönsuojelua, joka ei ole sen vähäpätöisempi asia.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Tällä asetuksella pyritään standardisoimaan nykyiset säännökset Euroopan laajuisesti sekä sovittamaan ne viimeisimpään tekniikan kehitykseen. Kuluttajien pitäisi voida olettaa, että heidän ostamansa tuotteet vastaavat koko EU:n sisämarkkinoita koskevia yhtenäisiä vähimmäisvaatimuksia riippumatta jäsenvaltiosta, josta tuote on ostettu. Tämä tarkoittaa sitä, että käsiteltyjen materiaalien ja tuotteiden selkeä merkintä on yhtä keskeistä kuin biosidivalmisteiden vastaava myyntilupa riippumatta siitä, ovatko ne peräisin EU:n sisältä vai sen ulkopuolelta. Euroopan biosidivalmisteiden markkinoiden on arvioitu tuottavan arviolta 890 miljoonaa euroa vuodessa, mikä vastaa noin 27 prosenttia maailman markkinoista. Suurimpien yritysten osuus on noin 25 prosenttia Euroopan markkinoista. Sen vuoksi on välttämätöntä saada aikaan tasapaino kaikkein suurimpien yritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten etujen välillä. Pienille ja keskisuurille yrityksille on annettava nykyistä enemmän apua teollisuudessa, jota hallitsevat useat suuret teolliset valmistajat. Tämä voidaan tehdä vapauttamalla pk-yritykset vuosimaksusta, jota ne joutuvat maksamaan biosidivalmisteiden markkinoille saattamisesta. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi luotava kansalliset neuvontapisteet Euroopan kemikaaliviraston toimittamien ohjeasiakirjojen täydentämiseksi.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Se, että äänestimme tyhjää ensimmäisessä käsittelyssä, osoittaa, että olemme huolestuneita eräistä kriittisistä asioista, jotka valtaosa parlamentin jäsenistä on jättänyt vaille huomiota. Kysymys on jäsenvaltioiden todellisesta tarpeesta suojella kansalaisiaan markkinoilla käytettävien biosidivalmisteiden haitallisilta vaikutuksilta terveyteen ja ympäristöön.

Euroopan kemikaalivirastolla, jonka vastuulla on arvioida tieteellisesti, voidaanko biosidivalmisteelle antaa myyntilupa, on nyt kolme kuukautta aikaa valmistella kantansa arvioinnin johtopäätösten perusteella ja esittää se komissiolle alun perin ehdotettujen yhdeksän kuukauden sijasta. Emme katso, että tämä ajan lyhentäminen edistää kansanterveyden suojelun ja ympäristönsuojelun edellyttämää tiukkaa lähestymistapaa. Toivomme, että tätä asiaa voidaan harkita vielä uudelleen tulevissa neuvotteluissa komission ja neuvoston kanssa.

Olemme tyytyväisiä siihen, että jäsenvaltioiden on tunnustettu kykenevän ottamaan huomioon alueelliset erot ja paikalliset ympäristökysymykset omissa lupapäätöksissään, ja samalla on otettu huomioon myös toissijaisuusperiaatteen noudattaminen. Suhtaudumme myönteisesti myös nanomateriaaleja koskeviin ehdotettuihin menettelyihin ja entistä korkeampaan suojelun tasoon, jota harkitaan kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien ryhmien, kuten lasten ja raskaana olevien naisten, kohdalla.

  Elisabetta Gardini (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestettävänä oleva teksti sisältää huomattavia parannuksia alkuperäiseen esitykseen, ja kiitän jäsen Klaßia hänen siitä tehokkaasta sovittelutyöstä, jota on saatu aikaan. Suhtaudun todella myönteisesti saavutettuihin tavoitteisiin, jotka koskevat tämän teollisuuden alan entistä tarkempaa tietosuojaa ja keskitetyn Euroopan laajuisen lupamenettelyn asteittaista käyttöönottoa näiden tuotteiden markkinoille saattamista varten.

Entistä tiukempien merkintöjä koskevien vaatimusten määrittely auttaa myös kuluttajia tekemään nykyistä paremmin tietoon perustuvan ja turvallisemman valinnan. Olemme menossa oikeaan suuntaan, mutta meillä on vielä paljon tehtävää. Tutkimusta ja kehitystä koskevat sääntelypuitteet eivät ole yhtenäiset muiden alan sääntelyssä saavutettujen tavoitteiden, kuten REACH-direktiivin, kanssa.

Tämän lisäksi ei ole annettu ilmoitusta rahoituspaketista, jota Euroopan kemikaalivirasto tarvitsee hoitaakseen uudet arviointitehtävänsä. Tässä yhteydessä edellytän selvennystä komissiolta, ja samalla sen on otettava huomioon myös kyseiselle elimelle REACH-direktiivin mukaisesti osoitetut työtehtävät.

  Françoise Grossetête (PPE), kirjallinen. – (FR) Äänestin tämän tekstin puolesta. Tämän lainsäädännön ansiosta, jonka Euroopan parlamentti hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä, loisten ja bakteerien torjuntaan käytettävistä biosidivalmisteista tulee yhä turvallisempia ja ympäristöystävällisempiä.

Tämän asetusehdotuksen yleinen tavoite on ajantasaistaa yhteisön säännöt, joilla säännellään tuotteita hyönteiskarkotteista aina vedenkäsittelyyn tarkoitettuihin tuotteisiin (maatalouden hyönteismyrkkyjä säännellään erillisessä lainsäädännössä). Ensimmäistä kertaa biosidivalmisteilla käsiteltyjä materiaaleja säännellään.

Olemme myös hyväksyneet kiellon käyttää kaikkein myrkyllisimpiä aineita, etenkin syöpää aiheuttavia, hedelmällisyyttä vahingoittavia tai geenien tai hormonien toimintaa häiritseviä aineita. Samalla vahvistamme vaatimusta siitä, että muut vaaralliset aineet korvataan vähitellen vähemmän vaarallisilla vaihtoehtoisilla aineilla.

Biosidivalmisteiden tuleva Euroopan laajuisesti keskitetty lupajärjestelmä pannaan täytäntöön asteittain, ja lisäksi sillä varmistetaan entistä parempi johdonmukaisuus 27 jäsenvaltion välillä, jolloin myös turvallisuus paranee.

  Elisabeth Köstinger (PPE), kirjallinen. – (DE) Biosidivalmisteilla on tarkoitus torjua tuholaisia, syöpäläisiä ja bakteereja, ja ne on tarkoitettu käytettäväksi niin jokapäiväisessä arkielämässä kuin maataloudessakin. Biosidivalmisteiden käyttöön liittyvän turvallisuuden lisäämiseksi ja valvontajärjestelmän perustamiseksi on johdonmukaista, että näille aineille suoritetaan samat testit ja sovelletaan samoja standardeja koko EU:n alueella. Maanviljelijöiden edustajana Euroopan parlamentissa olen sitoutunut siihen, että biosidivalmisteita käytetään vastuullisesti. Ehdotus on hyvä perusta yhtenäiselle sääntelylle EU:ssa. Oikeudenmukaisen kilpailun nimissä kannatan erityisesti kaikkia uusia suunniteltuja biosidisäännöksiä, joita sovelletaan myös kolmansista maista tuotuihin tuotteisiin. Maatalousalan on kuitenkin voitava jatkaa työtään tuottamalla turvallista ruokaa ja rehua kohtuulliseen hintaan. Ehdotuksia, joilla on suora vaikutus tuotantoon ja tuotantokustannuksiin, on arvioitava erityisen huolellisesti. Tuholaisten torjumiseen tarkoitettujen sopivien menetelmien käytöstä ei pidä tehdä nykyistä vaikeampaa tai kalliimpaa tekemällä niistä epätaloudellisia. Joka tapauksessa uuden asetuksen on täytettävä sekä kuluttajien toiveet että tuottajien vaatimukset.

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. – (IT) Biosidivalmisteiden tarkoitus on aina ollut jokseenkin epäselvä todennäköisesti sen seurauksena, että niiden tunnistaminen ja määrittäminen ei ole aina ollut helppoa. On kuitenkin selvää, että biosidivalmisteilla on monia käyttötarkoituksia jokapäiväisessä elämässämme, ja sen vuoksi on tärkeää ymmärtää, miten ne todella vaikuttavat kaikkien meidän turvallisuuteen ja terveyteen.

Näistä syistä äänestin sen puolesta, että eurooppalaista teollisuutta koskevia säännöksiä yksinkertaistetaan ja yhdenmukaistetaan, ja sama koskee myös jäsenvaltioita, joiden oletetaan uudistaneen säännöksensä yleisiä tarpeita vastaaviksi. Lupien myöntämisperusteet yhdenmukaistavan järjestelmän käyttöönotto auttaisi välttämään jo luvan saaneisiin tuotteisiin liittyvien riskien päällekkäistä arviointia. Parlamentti on tällä ottanut tärkeän lisäaskeleen eteenpäin kohti kansalaisten terveyden suojelua.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Joka vuosi saatetaan markkinoille noin 90 miljoonaa tonnia tuholaisten ja bakteerien torjuntaan tarkoitettuja biosidivalmisteita. Euroopan unioni huoli tästä asiasta on siis täysin luonnollinen, koska se kannattaa sitä, että biosidit olisivat entistä turvallisempia ja ympäristöystävällisempiä. Niinpä se pyrkii lisäämään ihmisten terveyden suojelua kieltämällä kaikkein myrkyllisimmätkin kemikaalit, kuten karsinogeenit tai hedemällisyyttä vahingoittavat aineet. Lisäksi se pyrkii vahvistamaan eläinten- ja ympäristönsuojelua. Sen ohella, että tämä ehdotus hyväksytään, katson kuitenkin, että olisi vaadittava kokonaisvaltaista sertifiointia tuotteilta, jotka tuodaan EU:n alueelle. Tästä syystä äänestin niin kuin äänestin.

  Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė (PPE), kirjallinen. – (LT) Tänään äänestettävä asetus biosidivalmisteiden markkinoille saattamisesta ja käytöstä tarjoaa meille mahdollisuuden ottaa askeleen kohti keskitettyä biosidivalmisteiden rekisteröintijärjestelmää. REACH-asetuksella käyttöönotettu kemikaalien rekisteröintijärjestelmä osoittaa, että erillisten kansallisten rekisteröintijärjestelmien hylkääminen on todella perusteltua. Nykyään olemme usein tilanteessa, jossa jotakin tiettyä tuotetta ei voida saattaa jonkin jäsenvaltion markkinoille, koska valtiolla on käytössä monimutkaiset ja kohtuuttoman kalliit rekisteröintimenettelyt. Toisaalta kun yksinkertaistamme biosidivalmisteiden saattamista markkinoille, meidän on varmistettava, että korkea suojelun taso säilytetään näiden tuotteiden aiheuttamien erityisten terveysriskien vuoksi.

  Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. – (IT) Biosidit ovat erottamaton osa nyky-yhteiskuntaamme ja välttämättömiä tiukkojen terveys- ja hygieniastandardiemme täyttämisessä. Biosidien on oltava tehokkaita sairauksien ja infektioiden välttämiseksi, mutta samalla ne saattavat olla hyvin vaarallisia. Tämän vuoksi näiden aineiden optimaalinen hallinta on välttämätöntä.

Tämän biosidivalmisteiden käyttöön liittyvällä uudella asetuksella on varmistettava, että valmistajat tai pikemmin keskisuuret yritykset voivat soveltaa säännöksiä tuotannossaan ilman, että niille koituu kilpailuun liittyviä haittoja. Tämän lisäksi sekä kuluttajien että biosideja sisältävien materiaalien valmistajien on voitava luottaa vähimmäisstandardeihin, joita sovelletaan koko Euroopan unionin alueella. Katson, että komission ehdotus asetukseksi tarvitsee huomattavia parannuksia ja tarkistuksia, jotta siinä esitetyt tavoitteet voitaisiin saavuttaa. Niitä ovat esimerkiksi voimassa olevan direktiivin puutteiden poistaminen, lupamenettelyn parantaminen ja päätöksentekoprosessin rationalisointi sekä korkean tason suojelun kehittäminen entisestään.

Uusissa säännöksissä on otettava huomioon kolme olennaista asiaa: ympäristönsuojelu, kuluttajansuoja sekä valmistajien toteuttama asetuksen turvallinen ja käytännöllinen soveltaminen. Uusi asetus tarjoaa myös yksinkertaistetun menettelyn tuotteiden hyväksymiselle, jotta voitaisiin välttää tarpeettomia kuluja ja liian suuria maksuja.

  Rovana Plumb (S&D), kirjallinen. – (RO) Tuleva asetus tarjoaa yksinkertaistetun menettelyn tuotteiden hyväksymiselle tiettyjen ehtojen perusteella, jotta voitaisiin välttää tarpeettomia kuluja ja liian suuria maksuja. Lisäksi sillä tarkistetaan vuonna 1998 annettua voimassa olevaa direktiiviä ja keskitetään lupamenettelyjen hoitaminen Euroopan kemikaalivirastoon. Tuen keskitetyn lupamenettelyn asteittaista käyttöönottoa. Vuonna 2013 se otetaan käyttöön vähäriskisten tuotteiden kohdalla ja vuonna 2017 kaikkien biosidivalmisteiden kohdalla. Vaarallisia aktiivisia aineita (syöpää aiheuttavat, perimää vaurioittavat, lisääntymiselle myrkylliset, hitaasti hajoavat, biokertyvät) koskevien kriteerien pois jättämistä voidaan harkita, kun niitä koskeva korvaava suunnitelma on jo saatavilla. Näin ollen kun mahdollisesti korvaavaksi aineeksi otettavaa aktiivista ainetta sisältävä biosidi hyväksytään, aikaraja rajoitetaan kolmeen vuoteen ja tarjotaan vaihtoehtoja, jotka eivät vahingoita ympäristöä tai ihmisten terveyttä. Uudessa asetuksessa on otettava huomioon kolme olennaista asiaa: ympäristönsuojelu, kuluttajansuoja sekä valmistajien toteuttama asetuksen turvallinen ja käytännöllinen soveltaminen.

  Frédérique Ries (ALDE), kirjallinen. – (FR) Uusi biosidivalmisteita koskeva Euroopan unionin asetus ei liity ainoastaan sisämarkkinoihin. Se liittyy myös terveyden suojeluun ja ympäristönsuojeluun. Lyhyesti sanottuna tämä on se sanoma, jonka Euroopan parlamentti välittää tänään.

On selvää, että lukuisat valmistajien esittämät vaatimukset on täytettävä näiden syöpäläisten torjuntaan tarkoitettujen tuotteiden kohdalla, kuten pääsy Euroopan markkinoille, lupamenettelyissä tarvittava aika, testien päällekkäisyyden estäminen sekä tuhoeläimiä koskevan lainsäädännön johdonmukaisuus. Tämä ei todellakaan ole mikään avoin valtakirja valmistajille. Periaate kaikkein haitallisimpien aineiden korvaamisesta on selkeästi tunnustettu. Se koskee pääosin hitaasti hajoavia, biokertyviä ja myrkyllisiä aineita (PBT-aineita) sekä hormonitoimintaa häiritseviä aineita.

On tunnustettu, että vastuu kuuluu edelleen asianosaisille, myös valmistajille, jotka saattavat markkinoille biosideilla käsiteltyjä tuotteita. Meidän ei pidä unohtaa myrkyllisten sohvien tapausta. Pahoittelen kuitenkin sitä, että täällä hylättiin tarkistus, jossa vaadittiin, että valmistajien olisi maksettava vuosimaksu ja pienille ja keskisuurille yrityksille alennettu maksu, jotta Tukholmassa sijaitseva kemikaalivirasto voisi hoitaa vastuualueensa. Yksi asia on selvä: rajallisilla resursseilla on vaikeaa toteuttaa luotettavia testejä ja siten alentaa käyttäjiin kohdistuvia terveysriskejä.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (FR) Äänestimme tyhjää tämän mietinnön kohdalla, koska ihmisten terveyden suojelun ja ympäristön suojelun alalla aikaansaadut saavutukset on pyyhitty pois teollisuudelle annetuilla lahjoilla, jotka vaarantavat Euroopan kemikaaliviraston toiminnan. Voisi olla hyväksyttävää, että ajan mittaan kaikki biosidivalmisteet käydään läpi keskitetyssä menettelyssä. Sitä ei kuitenkaan voi hyväksyä, että tieteellisille arvioinneille varattua aikaa vähennetään radikaalisti samalla, kun vähennetään määrärahoja.

Ei voida olettaa, että saadaan aikaan enemmän, nopeammin ja pienemmin kustannuksin ilman, että vaarannetaan työn laatua. Tämä äänestys paljastaa oikeiston ja keskustaoikeiston oikeat todelliset aikeet: ne haluavat vähemmän tiukkoja arvioita kaikille biosidivalmisteille ja suoran pääsyn koko sisämarkkinoille ihmisten terveyden kustannuksella. Pieni lohdutus on se, että asetuksella kunnioitetaan jäsenvaltioiden itsenäistä oikeutta rajoittaa tai kieltää biosidivalmisteiden käyttö. Niiden tehtäväksi jää varmistaa korkeatasoinen suojelu.

Mietintö: Peter Skinner (A7-0170/2010)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin seuraavan mietinnön puolesta, koska katson, että Eurooppa tarvitsee todellakin rahoitusvalvontaelintä, monimuotoista mutta silti tehokasta rakennetta, joka kykenee hallitsemaan Euroopan unionin rahoituslaitoksia sekä varmistamaan sen, että ne toimivat kunnolla. Tämän vuoksi suhtaudun hyvin myönteisesti Euroopan pankkiviranomaisen, Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen perustamiseen, koska mielestäni tämä on ainoa keino, jolla voimme parantaa nykyistä sääntelytasoa Euroopan sisämarkkinoilla turvaamalla sekä markkinoiden lahjomattomuuden että niiden kunnollisen toiminnan samalla, kun säilytetään rahoitusjärjestelmän vakaus ja varmistetaan Euroopan laajuisen ja kansainvälisen valvonnan koordinointi. Voimme tunnistaa rahoitusjärjestelmien riskit ainoastaan nykyistä paremmalla valvonnalla, joka tarjoaa meille ajoissa varoituksia sen kaltaisista kriiseistä, jollainen koetteli maailmaa vuonna 2008. Voimakkaasti vaikuttanut kriisi on saanut ihmiset ymmärtämään, että tällä alalla tarvitaan uudistusta kilpailun maksimoimiseksi kannustamalla aidosti asiantuntevia valvontaelimiä, jotka kykenevät todella saamaan aikaan jotakin erilaista tällä tärkeällä alalla.

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Tämä ehdotus asetukseksi Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen perustamisesta on osa rahoitusalan valvontapakettia. Paketissa perustetaan kolme Euroopan viranomaista valvomaan tiettyjä rahoitusalan osia: pankkeja, vakuutuslaitoksia ja rahoitusmarkkinoita. Tuin täysin tätä mietintöä ja rahoitusalan valvontapakettia kokonaisuutena, koska se on mielestäni suuri ja ennen kaikkea tärkeä edistysaskel. Tämän kautta otamme oppia taantumasta ja sen talouteen ja työpaikkoihin aiheuttamista dramaattisista seurauksista, jotka johtuivat nykyisen rahoitusjärjestelmän epäonnistumisesta. Tämän uuden valvontakehyksen tavoitteena on vakauttaa rahoitusjärjestelmä ja turvata sen vakaus.

  Elena Băsescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen) vastuulla on käsitellä lukuisia käytännön asioita, kuten vahinkovakuutuksia ja henkivakuutuksia, jotka tarjoavat eräänlaisen investoinnin ja lisäeläkkeen muodon. Kun ajatellaan, että uusien jäsenvaltioiden vakuutusmarkkinoita ovat kehittäneet ulkomaiset eurooppalaiset sijoittajat, valvontakomitealla on tällaisissa rajat ylittävissä verkostoissa keskeinen rooli pyrkiessään tarjoamaan turvallisuutta kaikille jäsenvaltioiden kansalaisille. Tuleva Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi lisäksi puuttua kansallisten valvontaviranomaisten toimintaan, kun näillä viranomaisilla on ongelmia pannessaan täytäntöön EU:n teknisiä standardeja johdonmukaisesti.

Mielestäni tämä aloite on merkittävä edistysaskel Euroopan rahoituspalvelujen yhdentymisen hallinnassa, koska siihen yhdistetään vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen toimivalta ratkaista kansallisten valvontaviranomaisten välisiä erimielisyyksiä, kun lainsäädäntö pakottaa ne tekemään yhteistyötä tai saamaan aikaan sopimuksen. Pähkinänkuoressa voidaan todeta, että tämä on tasapainoinen järjestelmä, joka ansaitsee täyden tuen.

  George Becali (NI), kirjallinen. – (RO) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska nyt perustetaan kolme uutta Euroopan valvontaviranomaista, jotka korvaavat nykyiset valvontakomiteat. Niillä on paljon suuremmat toimivaltuudet kuin nykyisen järjestelmän konsultoiva vastuu. Ne voivat myös saada tulevaisuudessa lisää toimivaltaa tarkistuslausekkeen ansiosta. Tarkoitus on perustaa myös Euroopan järjestelmäriskikomitea seuraamaan ja antamaan varoituksia Euroopan taloudessa ilmaantuvien riskien kasaantumisesta.

  Lara Comi (PPE), kirjallinen. – (IT) Euroopan rahoitusjärjestelmän toimintakyky riippuu huolellisesta riskinhallinnasta ja koko alan rakenteellisen vakauden tarkasta arvioimisesta. Uuden valvontaviranomaisen perustaminen johtaa siihen, että unionin toimielinten on otettava selkeästi vastuulleen sen varmistaminen, että kriisejä ehkäistään, vapaamatkustamista pyritään estämään ja toimintatapoja ja asenteita seurataan.

Kun otetaan huomioon, että kansalliset markkinamme yhdentyvät entisestään ja suojamuureja alennetaan väistämättä, on tärkeää toimia yhdessä uhkien purkamiseksi, olivatpa ne sisäisiä tai ulkoisia.

  Vasilica Viorica Dăncilă (S&D), kirjallinen. – (RO) Kannatan komission ehdotusta uusien eurooppalaisten vakuutus- ja lisäeläkevakuutusalan hajautettujen erillisvirastojen perustamisesta. Mielestäni niiden perustaminen on erittäin tervetullut asia nykyisessä talous- ja rahoituskriisissä, joka iski Eurooppaan vuonna 2008.

  Mário David (PPE), kirjallinen. – (PT) Kuten aikaisempien Euroopan rahoitussääntelyviranomaisten perustamista koskevien mietintöjen yhteydessä, äänestän nyt myös Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen perustamisen puolesta. Haluan jälleen kerran painottaa, miten tärkeää on luoda Euroopan unionia ja etenkin sisämarkkinoita varten Euroopan valvontaviranomaiset, jotta voitaisiin minimoida rahoitusmarkkinoitamme kuormittavien tulevien tilanteiden taloudelliset ja rahoitukseen liittyvät vaikutukset.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Se, mitä opimme kaikki äskettäisestä kriisistä – riippumatta poliittisesta vakaumuksestamme tai maailmankatsomuksestamme – on, että institutionaalista valvontarakennetta on uudistettava luomalla Euroopan laajuisia elimiä ja samassa yhteydessä tarkasteltava uudelleen koko makro- ja mikrotason valvonnan käsitettä.

Saavuttamaamme sopimukseen, josta äänestimme tänään, liittyy lukemattomia myönteisiä seikkoja. Yksi niistä on riippumattomien yhteisön elimien perustaminen, joiden tehtävänä on valvoa pankkeja, vakuutusyhtiöitä ja rahoitusmarkkinoita. Nämä elimet eivät korvaa kansallisia valvontaelimiä vaan tekevät niiden kanssa yhteistyötä ja pyrkivät hoitamaan vakauden valvontaa ja järjestelmäriskien analysointia koskevat tehtävänsä, jotta estetään se, että yhteisön pankkiala ja rahoitusmarkkinat joutuvat uudelleen vastaavanlaajuiseen kriisiin.

Kuten minulla on ollut useita kertoja aiemmin tilaisuus todeta, en henkilökohtaisesti pelkää sitä, että luomme Euroopan valvontaviranomaiset. Pidän keskeisen tärkeänä sitä, että ne kykenevät hoitamaan tehtävänsä sekä itsenäisesti että asiantuntevasti, jotta markkinoiden ja niiden toimijoiden luottamusta voitaisiin lisätä, tässä tapauksessa erityisesti vakuutus- ja eläkesektoreilla.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Jotta Euroopan markkinoiden ja instituutioiden avoimuutta ja uskottavuutta voitaisiin puolustaa, on keskeisen tärkeää vahvistaa Euroopan valvontaviranomaisen toimivaltaa, resursseja ja riippumattomuutta vakuutus- ja lisäeläkealalla. Tämä turvaa nykyisen uudistuksen tehokkuuden. Sen avulla EU:n toimielimet ovat nyt keskittyneet valvomaan rahoitusmarkkinoita, jotta voitaisiin välttää uuden sen kaltaisen kriisin vaara, joka koettelee parhaillaan maailman taloutta ja jolla on ollut erityinen vaikutus eurooppalaiseen yhteiskuntaan. Komissio on esittänyt joukon ehdotuksia, joiden tarkoituksena on perustaa entistä tehokkaampi, yhtenäisempi ja kestävämpi rahoitusvalvontajärjestelmä EU:ssa. Tämän menettelyn perustana on Euroopan finanssivalvojien järjestelmä. Tätä varten komissio ehdottaa kolmen uuden hajautetun erillisviraston perustamista. Ne ovat Euroopan pankkiviranomainen, Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen sekä Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen. On syytä panna merkille, että näiden kolmen viraston perustaminen tarkoittaa sitä, että Euroopan talousarviosta tarvitaan tätä varten noin 59 699 000 euroa vuosina 2011–2013.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tämä mietintö on osa rahoitusalan valvontapakettina tunnettuja toimenpiteitä. Äänestäessämme mietinnöstä pidimme mielessä sen tavan, jolla neuvosto, komissio ja myös parlamentti viivyttelivät toimia tällä alalla ja keskittyivät hyväksymään päätöksiä, jotka eivät muuta perusongelmaa eli rahoitusalan keinottelua. Siihen sisältyy myös kysymys valtionvelkoja koskevasta vakuutuksesta, joka toimii erittäin spekulatiivisena johdannaisena. Jos tällaisesta ei tehdä loppua, eurooppalaisten viranomaisten perustaminen näillä aloilla on käytännöllisesti katsoen hyödytöntä.

Äänemme mietintöä vastaan on ennen kaikkea protesti sen johdosta, ettemme ole vielä nähneet yhtään ehdotusta veroparatiisien lopettamisesta, pääoman liikkeiden verottamisesta tai johdannaismarkkinoiden lakkauttamisesta.

Se tarkoittaa sitä, että keskeiset rahoituskeinottelumekanismit säilyvät markkinoilla ja että nyt hyväksytyillä toimenpiteillä pyritään pikemminkin helpottamaan suurvaltojen ja niiden rahoitusryhmittymien valtaa jäsenvaltioissa, joiden taloudet ovat hauraampia, kuin puuttumaan suoraan rahoituskeinotteluun ja tekemään siitä loppu.

  Cătălin Sorin Ivan (S&D), kirjallinen. – (RO) Euroopan parlamentti on kehottanut luomaan säännöllisen perustan kaikkien EU:ssa toimivien virastojen yhdenvertaisille mahdollisuuksille. Samanaikaisesti EU:n on nähty kärsivän merkittävistä epäonnistumisista yhtenäisten rahoitusmarkkinoiden valvonnassa. Äänestän tämän mietinnön puolesta, joka käsittelee ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen perustamisesta. Mielestäni on tarpeen perustaa viranomainen, joka turvaa rahoitusjärjestelmän vakauden, rahoituslaitosten vakavaraisuuden ja maksuvalmiuden, markkinoiden ja rahoitustuotteiden avoimuuden sekä tallettajien ja sijoittajien suojelun. Katson myös, että kyseinen viranomainen ei voi toimia ilman, että sillä on pääsy tapahtumia ja talousalan laitoksia koskeviin tärkeisiin tietoihin, joita se tarvitsee.

  Alan Kelly (S&D), kirjallinen. – (EN) Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen (EIOPA) perustaminen on osa komission ehdotuksia, jotka perustuvat helmikuussa 2009 laadittuun de Larosièren raporttiin. De Larosièren raportissa ehdotettiin valvontapuitteiden lujittamista tulevien rahoituskriisien riskin ja ankaruuden vähentämiseksi. Suhtaudun myönteisesti Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen perustamiseen, koska sillä pyritään varmistamaan korkea, tehokas ja johdonmukainen sääntelyn ja valvonnan taso kaikkialla Euroopassa. Euroopan laajuinen viranomainen valvoo vakuutusalan kansallisia valvontaviranomaisia sekä varmistaa tarkoituksenmukaisien ja sopivien suojatoimien saatavuuden vakuutuslaitoksille ja vakuutetuille kuluttajille EU:n alueella. Kyseinen viranomainen tekee rahoituslaitoksiin suoraan sovellettavia päätöksiä ja voi varoittaa komissiota vaarallisista tuotteista ja markkinatoimista.

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, joka käsittelee ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen perustamisesta, koska mielestäni on tärkeää korjata nykyiset puutteet, jotka liittyvät koordinointiin, EU:n lainsäädännön yhtenäiseen soveltamiseen sekä kansallisten valvojien väliseen luottamukseen.

Viimeaikainen rahoituskriisi on todella osoittanut eräiden kansallisten valvontamallien tehottomuuden, kun ne eivät ole kyenneet tehokkaasti käsittelemään Euroopan rahoitusmarkkinoilla syntyneitä ongelmatilanteita. Siksi kannatan ja tuen väistämättä päätöstä vahvistaa valvontapuitteita sellaisen toiminnan pohjalta, jolla pyritään tunnistamaan ne välineet, joilla kyetään ehkäisemään rahoitusjärjestelmässä ilmenevät toiminnalliset tulevat riskit.

Uudella rahoitusvalvontajärjestelmällä korjaamme alan puutteet, teemme työtä sisämarkkinoiden toiminnan parantamiseksi sekä varmistamme yhtenäisesti sääntelyn ja valvonnan korkean tason sekä otamme samalla huomioon yksittäisten jäsenvaltioiden tarpeet.

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Vakuutus- ja lisäeläkejärjestelmien turvaamisen olisi kuuluttava jäsenvaltioiden vastuulle. Eurooppa ei tietenkään toimi nyt tämän suuntaisesti aikana, jolloin valtion tuloja ja menoja vähennetään. Vihreä kirja, jonka komissio esitteli 7. heinäkuuta ja joka koski vanhuuseläkkeitä, muistuttaa meitä tästä. Tässä yhteydessä on mahdotonta ajatella, että Euroopan valvontaviranomainen voisi valvoa tällaista alaa. Äänestän tätä tekstiä vastaan.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Viimeaikainen rahoituskriisi on nostanut esiin rahoitusvalvonnan suuria puutteita, niin yksittäisissä tapauksissa kuin koko rahoitusjärjestelmässäkin. Valvontamallit ovat perustuneet kansalliseen näkökulmaan eivätkä ne ole mukautuneet rahoitusjärjestelmässä tapahtuneeseen globalisaatioon, minkä yhteydessä eri rahoitusryhmät toteuttavat rajat ylittäviä toimia tähän liittyvine järjestelmäriskeineen. EU:n lainsäädännön soveltamisessa ei siksi ole tehty minkäänlaista yhteistyötä, eikä siihen ole liittynyt koordinointia eikä johdonmukaisuutta. Tästä syystä direktiivin tavoitteena on parantaa sisämarkkinoiden toimintaa varmistamalla korkeatasoinen vakavaraisuusvalvonta ja sitä koskeva sääntely sekä suojelemalla tallettajia, sijoittajia ja kaikkia edunsaajia. Siksi on erittäin tärkeää turvata finanssimarkkinoiden eheys, tehokkuus ja moitteeton toiminta, ylläpitää julkisen talouden vakautta ja kestävyyttä sekä lujittaa kansainvälistä koordinointia ja yhteistyötä valvonnan alalla. Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen perustaminen on tarpeellinen toimi, jotta voidaan saavuttaa tehokas valvontamalli monien muiden valvontamekanismien ohella, ja siitä on päätettävä ja se on pantava täytäntöön varsin pikaisesti.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Rahoituskriisi paljasti itse asiassa lukuisia heikkouksia rahoitusjärjestelmässä. Erityisen vakuutuksen, jälleenvakuutuksen ja lisäeläkkeen kaltaisilla arkaluonteisilla aloilla on varmistettava, että riskialttiita rahoitustuotteita ja korttitalorakennelmia ei käytetä. Hiljattain esimerkiksi eräs internetissä toimiva vakuutusyhtiö meni konkurssiin ja jätti asiakkaat valituksineen oman onnensa nojaan. Valitusten aalto paljasti myös vakavia puutteita tarjotussa neuvonnassa, kun asiakkaille oli myyty riskialttiita rahoituspaketteja varmoina järjestelyinä heidän lisäeläkkeitään varten. Mikäli haluamme ottaa valvontavelvollisuuden vakavasti, on tarpeen käsitellä tämänkaltaisia ongelmia, jotka ovat tulleet esiin EU:ssa, ja luoda kohtuulliset ehdot. Tarvitsemme nykyistä tiukempaa rahoitusvalvontaa. Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen perustaminen ei vaikuta olevan ihanteellinen ratkaisu, mutta se on parempi kuin ei mitään, minkä vuoksi äänestin sen puolesta.

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen. – (DE) Aikana, jolloin pankit ja vakuutusyhtiöt toimivat yli rajojen, pelkkä jäsenvaltioiden laajuinen valvonta ei riitä, kuten tämänhetkinen talous- ja rahoituskriisi on osoittanut. On kuitenkin syytä pitää myönteisenä, että jäsenvaltiot ovat säilyttäneet valtuutensa tehdä lopulliset päätökset vakavien talousarvioon liittyvien ongelmien yhteydessä. Tämä mietintö menee kuitenkin liian pitkälle Euroopan unionin taloushallinnon suuntaan, ja äänestin siksi tyhjää.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin päätöslauselman puolesta, koska hyväksyn komission ehdotuksen parlamentin siihen ehdottamine tarkistuksineen.

  Dominique Vlasto (PPE), kirjallinen. – (FR) Olen iloinen nähdessäni, että Euroopan parlamentti tukee laajasti poliittisen ryhmäni rahoituskriisin aikana tekemiä sitoumuksia. Euroopan finanssivalvojien järjestelmän tarkistaminen oli välttämätöntä. Koordinoinnin puute kansallisten valvontaelinten välillä lisäsi rahoituslaitosten tulevaa epäonnistumisen vaaraa. Perustamalla kolme uutta eurooppalaista viranomaista, joiden vastuulla on valvoa sitä, miten pankit, rahoitusmarkkinat sekä vakuutus- ja eläkeyhtiöt toimivat, olemme luoneet kokonaisvaltaiset puitteet rahoitusvalvonnalle. Tällä tavoin pankkien toimintaa sääntelee Euroopan pankkiviranomainen yleisesti arvostetulla ja koordinoidulla tavalla. Pakkokeinoja soveltamalla viimeksi mainitulla on viimeinen sana kansallisten pankkisääntelijöiden välillä ilmenevien erimielisyyksien sattuessa. Rahoituslaitosten vakavaraisuuden varmistaminen sekä rahoitusmarkkinoiden ja -tuotteiden avoimuuden lisääminen takaa samalla myös paremman suojan sijoittajille, yrityksille, tallettajille ja kuluttajille. Tämä uusi väline ei näin ollen ole muutamien harvojen rahoitusasiantuntijoiden etuoikeus, vaan se on todella kaikkien hyväksi eduksi.

Mietintö: Sylvie Goulard (A7-0168/2010)

  Damien Abad (PPE) , kirjallinen. – (FR) Euroopan komissio ehdotti eurooppalaisen rahoitusvalvonnan perustamista syyskuussa 2009, ja se perustui työhön, jota tehneen ryhmän puheenjohtajana toimi Jacques de Larosière. Näin ollen unionilla on 1. tammikuuta 2011 lähtien käytössään "valvontatorni" rahoitusriskien tunnistamiseen sekä keinot toimia tarpeen tullen. Tämä rooli osoitetaan kolmelle uudelle valvontaviranomaiselle pankkeja, rahoitusmarkkinoita ja vakuutusalaa sekä Euroopan järjestelmäriskikomiteaa varten. Sen vuoksi äänestin tämän mietinnön puolesta, koska katson, että Euroopan unioni tarvitsee elimen, joka on vastuussa erityisesti rahoitusjärjestelmänsä makrotason vakausvalvonnasta. Sillä voidaan tunnistaa rahoitusvakauteen liittyvät riskit ja tarvittaessa antaa varoituksia ja laatimaan suosituksia tällaisten riskien kohtaamiseksi. Julkisten palvelujen suojelu, innovoinnin kannustaminen, pk-yritysten rahoituksen parantaminen; nämä ovat ne kolme tavoitetta, joilla viime kädessä voidaan saavuttaa kestävä ja oikeudenmukainen kasvu.

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin seuraavan mietinnön puolesta, koska katson, että EU:n nykyisessä järjestelmässä on useita makrotason valvontaan liittyviä puutteita ja koska tämä asia on mielestäni liian tärkeä unohdettavaksi. Olisi otettava myönteisesti vastaan aloitteet, jotka on pantu täytäntöön tämän ongelman ratkaisemistarkoituksessa. Jos maailmaa viime aikoina ravistelleesta rahoituskriisistä on jotakin hyötyä, se on todettava, että se varmasti auttoi kiinnittämään huomiomme talousjärjestelmiemme haurauteen, jatkuviin talousriskeihin, joiden keskellä elämme, sekä silmiinpistävään tarpeeseen luoda elin, joka on vastuussa makrotason talousvalvonnasta EU:ssa. Tästä syystä pidän myönteisenä sitä, että jäsenet kaikista poliittisista ryhmistä ovat äänestäneet tämän mietinnön puolesta ja että se on hyväksytty selvällä enemmistöllä, mikä on hyvä osoitus siitä, että verotuksellinen itsemääräämisoikeus herättää yleistä huolta. Pidän erittäin tärkeänä sitä, että tämä uusi rahoitusvalvontajärjestelmä toimii ilman, että se vaikeuttaa taloustoiminnan rahoittamista. Samalla se turvaa sisämarkkinat antamalla EU:lle mahdollisuuden säilyttää asemansa ja varoittamalla riskialttiista tilanteista hyvissä ajoin. Kaikista näistä syistä kannatan Euroopan järjestelmäriskikomitean perustamista.

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Tämä ehdotus asetukseksi Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen perustamisesta on osa rahoitusalan valvontapakettia. Paketissa perustetaan kolme Euroopan viranomaista valvomaan tiettyjä rahoitusalan osia: pankkeja, vakuutuslaitoksia ja rahoitusmarkkinoita. Tuin täysin tätä mietintöä ja rahoitusalan valvontapakettia kokonaisuutena, koska se on mielestäni suuri ja ennen kaikkea tärkeä edistysaskel. Tämän kautta otamme oppia taantumasta ja sen talouteen ja työpaikkoihin aiheuttamista dramaattisista seurauksista, jotka johtuivat nykyisen rahoitusjärjestelmän epäonnistumisesta. Tämän uuden valvontakehyksen tavoitteena on vakauttaa rahoitusjärjestelmä ja turvata sen vakaus.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Hiljattain alkanut talouskriisi on herättänyt monia kysymyksiä, joihin meidän on pikaisesti vastattava. Se on osoittanut, että vaikka Euroopan unionilla on useita talouspoliittisia koordinointivälineitä, niitä ei ole tähän mennessä hyödynnetty kunnolla, ja nykyisessä hallintajärjestelmässä on suuria puutteita. Euroopan järjestelmäriskikomitean perustaminen on tärkeä innovaatio, koska tähän mennessä mikään taho ei ole laatinut makrotason talousanalyysiä Euroopan laajuisesti, vaikka Euroopan ensisijainen tavoite on arvioida järjestelmäriskit. Tiivis yhteistyö Euroopan järjestelmäriskikomitean ja tärkeitä tietoja hallussaan pitävien (kansalliset valvojat ja Euroopan viranomaiset, jotka ovat vastuussa kustakin alasta) välillä on perusta johdonmukaisen makro- ja mikrotason valvonnalle.

  George Becali (NI), kirjallinen. – (RO) Olen vaatinut, että Euroopan järjestelmäriskikomitealla (EJKR) olisi enemmän valtuuksia voidakseen varmistaa nopea ja selkeä viestintä. EJKR luo yleiset indikaattorit, joiden avulla on mahdollista luokitella yhdenmukaiselta pohjalta eri rajat ylittävien rahoituslaitosten riskit ja tunnistaa, minkä tyyppisiä riskejä niihin voi liittyä. Euroopan järjestelmäriskikomitea aikoo myös laatia "liikennevalojärjestelmän" eriasteisten riskien pohdintaan. Neuvoa-antavan tieteellisen komitean jäseniin kuuluu myös asiantuntijoita, jotta voitaisiin tehostaa EJRK:n kykyä arvioida riskien kasautumista ja hyödyntää mahdollisimman laajaa asiantuntemusta. Euroopan keskuspankin puheenjohtaja toimii EJRK:n puheenjohtajana ensimmäiset viisi vuotta, jotta komitealla olisi riittävän hyvä näkyvyys ja uskottavuus, joita se tarvitsee.

  Jan Březina (PPE), kirjallinen. – (CS) Äänestin EU:n rahoitusvalvonnan uudistuksen puolesta huolimatta siitä, että suhtaudun melko varauksellisesti tehtyyn päätökseen. Sääntelyn tarvetta edistettiin liikaa asettamalla se pankkien ja rahoitusalan tarvitseman vapaan markkinaympäristön edelle. Kansalliset ja eurooppalaiset sääntelyviranomaiset on määritelty melko epäselvästi, ja niiden väliset rajat ovat hyvin epäselvät. Parhaassa tapauksessa tämä voi johtaa oikeudelliseen epävarmuuteen kaikkien rahoitusmarkkinoiden toimijoiden keskuudessa, mutta huonoimmassa tapauksessa eurooppalainen sääntelijä käyttää väärin viranomaisasemaansa, jota vastaan alan toimijoilla on käytännöllisesti täysin mahdoton puolustautua tehokkaasti.

Kun yhtenäiset EU:n laajuiset rahoitusmarkkinat puuttuvat, on kyseenalaista antaa oikeutusta sellaisille vahvoille ylikansallisille valvontaelimille, joilla on valtuudet päättää rahoitusmarkkinoita koskevista yksittäisistä asioista jäsenvaltioissa. Jos haluamme niin itsepintaisesti pitää kiinni EU:ssa harjoitettavasta sääntelystä, kuten nyt on nähtävissä rahoitusmarkkinoiden tapauksessa, emme voi myöhemmin tehdä enää mitään muuta kuin seurata, miten Kiina työntää meidät pois maailmanlaajuiselta toimintakentältä. Näin ollen samalla, kun arvostelemme epäoikeudenmukaista kilpailukäyttäytymistä, Kiina on jo jonkin aikaa hyötynyt avokätisistä valtiontuista, halvasta työvoimasta, eikä se ole pitänyt kiinni ympäristönsuojeluvaatimuksista, mutta lisäksi se on vienyt maan kehitystä eteenpäin innovaatioiden ja nykyaikaisten tekniikoiden ansiosta. Tästä meidän pitäisi olla huolissamme ja ottaa se varoituksena.

  Lara Comi (PPE), kirjallinen. – (IT) Valtaosa taloustieteilijöistä on sitä mieltä, että ennusteita luonnehtii harvoin kohtalainen varmuus, näin ollen ainoa jäljelle jäävä ratkaisu on seuranta ja itsesuojelu. Euroopan parlamentti on yhdessä talous- ja rahoitusministerien neuvoston sekä asiasta vastaavien komission jäsenten kanssa tehnyt erinomaista työtä.

Meidän ei kannata teeskennellä, että se riittää, eikä myöskään, että sillä voidaan pyyhkiä pois menneisyys. Voimme kuitenkin palauttaa luottamuksemme pankki- ja rahoitusalaan, kun makrotason vakauden valvonta osoitetaan elimelle, jonka vastuulla on valvoa koko Euroopan markkinoita, koko euroaluetta eikä sen osa-alueita, jotka eivät ole enää voimassa.

Lisäksi tämän elimen harjoittamaa valvontaa laajennetaan EU:n jäsenvaltioista kaikkiin niihin maihin, joiden valuutta liittyy jollakin tavoin euroon, ja näin ollen myös liiketoimintaamme ja kaikkiin niihin, joiden kanssa ne tekevät kauppaa.

  Corina Creţu (S&D), kirjallinen. – (RO) Äänestämällä tästä mietinnöstä vaadin, että Euroopan järjestelmäriskikomitealla (EJKR) olisi enemmän valtuuksia voidakseen varmistaa nopea ja selkeä viestintä. EJKR luo yleiset indikaattorit, joiden avulla on mahdollista luokitella yhdenmukaiselta pohjalta eri rajat ylittävien rahoituslaitosten riskit ja tunnistaa, minkä tyyppisiä riskejä niihin voi liittyä.

  Mário David (PPE), kirjallinen. – (PT) Kannatan äänestyksessä valtaosaa mietinnön ehdotuksista ja Euroopan järjestelmäriskikomitean (EJRK) perustamista. Euroopan parlamentti on tietoinen vastuualueistaan ja sille Lissabonin sopimuksella osoitettujen uusien valtaoikeuksien käytöstä, ja se on kutsuttava toimimaan keskeisessä asemassa Euroopan valvontapuitteiden parantamisessa. On mahdotonta korjata nykyisen valvontarakenteen heikkouksia, joita nykyinen kriisi on vielä korostanut. Näin ollen on yhä pakottavampaa luoda makrotason vakauden valvontamekanismeja, jotka kykenevät turvaamaan Euroopan rahoitusmarkkinoiden vakauden. Lisäksi on tärkeää turvata sisämarkkinoiden yhtenäisyys sekä luoda EU:lle sellaiset toimintavälineet, joiden avulla se kykenee puolustamaan euroa ja muita kansainvälisiä valuuttoja maailmanlaajuisesti. Haluaisin myös korostaa järjestelmäriskikomitean tärkeää panosta, kun tehdään ehdotus siitä, että vastaisi makrotaloudellisesta analysoinnista Euroopan laajuisesti niin, että se voisi analysoida mahdollisia järjestelmällisiä riskejä. Kun mikrotason vakauden valvonnan heikkous on tuotu ilmi, mielestäni läheinen yhteistyö EJRK:n, keskuspankkien, valvojien ja "reaalitalouden toimijoiden" välillä on perustelu Euroopan järjestelmäriskikomitean toimille, mutta lisäksi se myös tehostaa näitä toimia.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Se, mitä opimme kaikki äskettäisestä kriisistä, on, että institutionaalista valvontarakennetta on uudistettava luomalla yhteisön toimielimiä ja tarkasteltava samassa yhteydessä uudelleen koko makro- ja mikrotason valvonnan käsitettä.

Kuten minulla on ollut useita kertoja aiemmin tilaisuus todeta, en henkilökohtaisesti pelkää sitä, että luomme Euroopan valvontaviranomaiset. Pidän keskeisen tärkeänä niiden olemassaoloa ja sitä, että ne kykenevät hoitamaan tehtävänsä sekä itsenäisesti että asiantuntevasti, jotta markkinoiden ja niiden toimijoiden luottamusta voitaisiin vahvistaa.

Tässä erityistapauksessa Euroopan järjestelmäriskikomitean perustamisella on tarkoitus luoda Euroopan unionille tehokas valvontajärjestelmä ilman, että estetään talouskasvua sekä pyritään turvaamaan sisämarkkinat pirstaloitumisen. Lisäksi Euroopan makrotason vakauden valvonnan kehittämisellä pyritään ratkaisemaan ongelma, joka liittyy pirstaloituneisiin erillisiin jäsenvaltion laajuisiin riskianalyyseihin, ja samalla parannetaan ennakkovaroitusmekanismien tehokkuutta ja mahdollistetaan riskiarviointien muuttaminen konkreettisiksi teoiksi.

Euroopan järjestelmäriskikomitean perustaminen on siis myönteinen asia, ja toivon, että sen loisteliaasti hoitamat tehtävät toimivat lähtökohtana entistä paremmalle valvonnalle unionissa.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Nykyiseen kriisiin puuttumiseksi Euroopan unionin olisi otettava päätöksentekonsa ja poliittisten toimiensa painopisteeksi sellaisten rakenteiden luominen, joilla kyetään ryhtymään ennalta ehkäiseviin toimiin, joita tukevat pysyvä ja tarkoin harkittu arviointi. Kriisin keskellä on tärkeää taata unirahoitusjärjestelmää koskeva unionin makrotason vakauden valvonnan tehokkuus. Euroopan järjestelmäriskikomitealla on kyky valvoa ja arvioida rahoitusjärjestelmän riskejä aikoina, jolloin sen katsotaan toimivan normaalisti, joten sitä voitaisiin pitää rahoitusvakauden takeena. Se on ehdottoman tärkeä reaalitalouden kehitykselle, kasvun, hyvinvoinnin ja työpaikkojen luomiselle. Haluan korostaa esittelijän tavoitetta varmistaa tasapainoinen ja järkevä ehdotus tehokkaan valvonnan avulla, joka turvaa talouden rahoittamisen, sisämarkkinat sekä EU:n edut ja tavoitteet.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Äänestäessämme tästä ja muista rahoitusvalvontapaketin sisältämistä mietinnöistä pidimme mielessä sen tavan, jolla neuvosto, komissio ja myös parlamentti viivyttelivät toimia tällä alalla ja keskittyivät hyväksymään päätöksiä, jotka eivät muuta perusongelmaa eli rahoitusalan keinottelua, valtionvelkaa koskeva keinottelu mukaan luettuna.

Äänemme mietintöä vastaan on ennen kaikkea protesti sen johdosta, ettemme ole vielä nähneet yhtään ehdotusta veroparatiisien lopettamisesta, pääoman liikkeiden verottamisesta tai johdannaismarkkinoiden lakkauttamisesta.

Se tarkoittaa sitä, että keskeiset rahoituskeinottelumekanismit säilyvät markkinoilla ja että nyt hyväksytyillä toimenpiteillä pyritään pikemmin helpottamaan suurvaltojen ja niiden rahoitusryhmittymien valtaa jäsenvaltioissa, joiden taloudet ovat hauraampia, kuin puuttumaan suoraan rahoituskeinotteluun ja tekemään siitä loppu.

Näiden toimien täytäntöönpanolla voi aluksi olla joitakin myönteisiä vaikutuksia, mutta niiden vaikutusala on liian rajattu, ja jos keskeisiä toimenpiteitä ei oteta käyttöön, aika näyttää, että keinottelu jatkuu.

  Alan Kelly (S&D), kirjallinen. – (EN) Suhtaudun myönteisesti Euroopan komission ehdotukseen perustaa uusi Euroopan järjestelmäriskikomiteaksi nimetty elin, jolla on tarkoitus vastata finanssi-, talous- ja sosiaalikriisiin, joka on pyyhkäissyt Euroopan unionin yli. Euroopan järjestelmäriskikomitea toimii Euroopan keskuspankin alaisuudessa, ja se valvoo ja arvioi rahoitusjärjestelmän vakauteen kohdistuvia riskejä kokonaisuutena. Lisäksi EJRK antaa varhaisia varoituksia jäsenvaltioille mahdollisista kehittyvistä järjestelmäriskeistä ja tarpeen tullen se antaa suosituksia toimista, joilla pureutua näihin riskeihin. Euroopan keskuspankin, jäsenvaltioiden keskuspankkien, Euroopan valvontaviranomaisten sekä kansallisten valvontaviranomaisten edustajat osallistuvat EJRK:n toimintaan. Näin ollen EJRK auttaa osaltaan tulevien riskien ehkäisyssä makrotaloudellisilla valvontatoimillaan.

  Edvard Kožušník (ECR), kirjallinen. – (CS) Olen varma, että Jacques de Larosièren johtama asiantuntijaryhmä teki korkealaatuisen analyysin kriisin syistä ja sen ratkaisusta Euroopan laajuisesti. Tästä huolimatta minulla on hieman epäilyksiä komission ehdottamasta lainsäädäntöpaketista. Ajattelen itse mielessäni järjestelmäriskien Eurooppa-neuvostoa. Sellaisella elimellä voisi mielestäni olla jonkinlainen oikeutus. Unioni tarvitsee tämänkaltaista strategista viranomaista. Lisäksi katson, että juuri sen luonteen vuoksi ei ole minkäänlaista vaaraa siitä, että tämä elin olisi hillitön byrokraattinen rakenne. Minulla on kuitenkin täysin erilainen näkemys Euroopan finanssivalvojien järjestelmästä. Ehdotuksesta näkyy selvästi, että on rakennettu jykevä ja monimutkainen byrokraattinen koneisto, eikä tällä hetkellä ole selvää, pannaanko sen laajat valtuudet täytäntöön jäsenvaltioiden valtuuksien kustannuksella. Jos Euroopan finanssivalvojien järjestelmää ei uloteta sen alkuperäisiä tavoitteita kauemmas, sen valtuudet on muotoiltava niin täsmällisesti, ettei pääse muodostumaan pienintä epäilystä siitä, että rahoitusmarkkinoiden päivittäinen valvonta jää jäsenvaltioiden ja niiden itsenäisten valvontaviranomaisten käsiin. Kaikki tämä toteutetaan niin, että yksittäisten jäsenvaltioiden talouspoliittinen vastuu säilyy. Lainsäädäntöpaketti ei kokonaisuudessaan täytä näitä kriteerejä, joten en voi äänestää sen puolesta.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Hiljattain puhjennut finanssikriisi on korostanut suuria heikkouksia rahoitusvalvonnassa, sekä mikrotason vakauden että makrotason vakauden valvonnassa. Valvontamalleja ei ole mukautettu globalisaatioon, joka on tapahtunut rahoitusjärjestelmässä, jossa eri rahoitusryhmät tekevät rajat ylittäviä toimiaan järjestelmäriskeineen. EU:n lainsäädännön soveltamisessa ei siksi ole ollut mukana minkäänlaista yhteistyötä, koordinointia eikä johdonmukaisuutta. Tästä syystä direktiivin tavoitteena on parantaa sisämarkkinoiden toimintaa varmistamalla korkeatasoinen vakavaraisuusvalvonta ja sitä koskeva sääntely sekä suojelemalla tallettajia, sijoittajia ja kaikkia edunsaajia. Totta puhuen sen ainoa heikkous on se, että siinä ei mennä riittävän pitkälle. Siksi on erittäin tärkeää turvata finanssimarkkinoiden eheys, tehokkuus ja moitteeton toiminta, ylläpitää julkisen talouden vakautta ja kestävyyttä sekä lujittaa kansainvälistä koordinointia ja yhteistyötä valvonnan alalla. Katson, että järjestelmäriskikomitea on keskeinen pyrittäessä saavuttamaan tehokas valvontamalli sekä pyrittäessä välttämään suurten rahoitusryhmien rajat ylittävän toiminnan aiheuttamia järjestelmäriskejä. On kuitenkin toteutettava myös monia muita toimia, jotta äskettäisiä täysin moraalittomia tilanteita, jotka vahingoittivat talouksia, osakkeenomistajia, tallettajia, veronmaksajia ja järjestelmän uskottavuutta, voidaan estää toistumasta.

  Claudio Morganti (EFD), kirjallinen. – (IT) Tuen täysin mietintöä ja esitettyjä säännöksiä, joiden tavoitteena on saavuttaa entistä parempi markkinoiden vakaus. Mietintöä tarvittiin sisämarkkinoiden yhtenäisyyden suojelemiseksi. Sisämarkkinoiden turvaaminen on välttämätöntä.

Minulla on kuitenkin epäilyjä siitä valvonnasta, jota Euroopan keskuspankin odotetaan suorittavan. Usein keskuspankit, joita aikaisemmin vaadittiin hoitamaan valvontatehtävää, eivät tehneet niin, ja merkittävä osa kriisistä on niiden syytä. Olisin mieluiten toivonut toisenlaista seurantaelintä. Tästä syystä äänestin tekstin puolesta, mutta äänestin tyhjää lainsäädäntöpäätöslauselman osalta.

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen. – (DE) Aikana, jolloin pankit ja vakuutusyhtiöt toimivat yli rajojen, pelkkä jäsenvaltioiden laajuinen valvonta ei riitä, kuten tämänhetkinen talous- ja rahoituskriisi on osoittanut. On kuitenkin syytä pitää myönteisenä, että jäsenvaltiot ovat säilyttäneet valtuutensa tehdä lopulliset päätökset vakavien talousarvioon liittyvien ongelmien yhteydessä. Tässä mietinnössä edetään kuitenkin liikaa kohti Euroopan unionin taloushallinnon luomista, ja äänestin siksi tyhjää.

  Miguel Portas (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Äänestin tyhjää. Makro- ja mikrotason vakauden valvonnassa saavutettu kompromissi on edistysaskel verrattuna siihen, että nyt ei ole minkäänlaista EU:n laajuista rahoitusriskien arviointi- tai sääntelymenetelmää. Toisaalta esitetyt ratkaisut eivät kuitenkaan vastaa ongelmia, jotka niillä on tarkoitus selvittää. Ehdotuksessa ei pohdita riittävästi rahoitusjärjestelmän muodostavien lukuisien toimijoiden ja tuotteiden keskinäistä riippuvuutta tai niiden suhdetta reaalitalouteen. Tätä ei voi mitenkään yksinkertaistaa osaratkaisujen summaksi, joka muodostaa valvontajärjestelmän perustan.

Lisäksi emme voi välttää sitä, että Euroopan keskuspankki saattaa itsessään olla järjestelmäriskitekijä hyväksyessään pankkien omaisuuden myöntämiensä lainojensa vakuudeksi. Lopuksi totean, että Euroopan järjestelmäriskikomitea päätyy olemaan heikko linkki järjestelmässä, joka keskittää todellisen vahvuutensa valtioiden välillä tehtyihin niiden oman edun mukaisiin järjestelyihin, jolloin se laajentaa hallitustenvälistä lähestymistapaa, joka nyt leimaa Euroopan sopeutumista rahoitusalaan.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin päätöslauselman puolesta, koska hyväksyn komission ehdotuksen parlamentin siihen ehdottamine tarkistuksineen. Kun otetaan huomioon kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden integroituminen, on todettava, että unionin on voimakkaasti sitouduttava globaaliin toimintaan. Euroopan järjestelmäriskikomitean olisi hyödynnettävä korkean tason tieteellisen komitean asiantuntemusta ja otettava vastaan kaikki vaadittavat maailmanlaajuiset vastuualueet varmistaakseen, että unionin ääni kuullaan rahoitusalan vakauteen liittyvissä asioissa. Erityisesti tämä olisi toteutettava tekemällä tiivistä yhteistyötä Kansainvälisen valuuttarahaston, rahoitusmarkkinoiden vakautta seuraavan elimen sekä kaikkien G20-maiden kumppanien kanssa.

  Evelyn Regner (S&D), kirjallinen. – (DE) Äänestin tämän mietinnön puolesta, joka käsittelee rahoitusjärjestelmän makrotason vakauden valvontaa ja Euroopan järjestelmäriskikomitean perustamista, koska tämä on merkittävä osa uutta rahoitusmarkkinoiden järjestelmää EU:ssa, ja paketti on suuri edistysaskel kohti rahoitusmarkkinoiden sääntelyä. Euroopan järjestelmäriskikomiteaa koskevan oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon valmistelijana katson, että vaikka komitealle olisi pitänyt osoittaa enemmän ja vahvempia väliintulo-oikeuksia, pidän järjestelmäriskikomitean perustamista onnistuneena toimena. Tulevaisuudessa Euroopan valvontaviranomaisille olisi osoitettava nykyistä enemmän toimivaltaa. Makrotason vakauden valvonta on järkevää ainoastaan ylikansallisissa yhteyksissä. Maailmanlaajuisten rahoitusmarkkinoiden riskien arviointi olisi varmasti 27 erillisen valvontaviranomaisen mielestä vaikeaa.

  Viktor Uspaskich (ALDE), kirjallinen. – (LT) Finanssikriisi on osoittanut, että kansallisten viranomaisten harjoittama mikrotason valvonta on riittämätöntä, jotta järjestelmäriskit voitaisiin tunnistaa ja torjua pikaisesti. Meidän on perustettava tehokas Euroopan valvontajärjestelmä rahoitusalan vakauteen liittyvien riskien seurantaan, arviointiin ja torjuntaan. Mietinnössä korostetaan selkeästi sitä, että Euroopan sisämarkkinoiden yhtenäisyys on tärkeä säilyttää. On kuitenkin myös hyvin tärkeää suojella sisämarkkinoita sellaisista maista tulevilta tavaroilta, jotka eivät vaali demokratian, ekologian ja sosiaaliturvan kaltaisia arvoja. Sen vuoksi näistä maista tulevat tavarat ja palvelut ovat yhä halvempia, eivätkä eurooppalaiset yritykset kykene kilpailemaan niiden kanssa tällaisissa oloissa. Tuen niitä näkemyksiä, joita komission puheenjohtaja Barroso esitti tässä kuussa. Hän totesi, että meillä on tarvittavat ihmiset, meillä on tarvittavat yritykset. Molemmat tahot tarvitsevat avoimia ja nykyaikaisia yhtenäismarkkinoita. Sisämarkkinat on Euroopan suurin valttikortti, mutta nyt emme käytä kaikkia siihen liittyviä mahdollisuuksia. Ainoastaan 8 prosenttia Euroopan 20 miljoonasta pk-yrityksestä harjoittaa kansainvälistä kauppaa. Vielä harvempi tekee rajat ylittäviä investointeja. Euroopan järjestelmäriskikomitea olisi Euroopan valvontajärjestelmän tärkein tukipilari, ja siten se voisi edistää sisämarkkinoiden entistä tasapainoisempaa toimintaa. Mainittujen arvojen ohella Euroopan sisämarkkinat olivat yksi tärkeimmistä syistä, miksi Liettua ja muiden kollegojen kotimaat liittyivät Euroopan unioniin. Pienikin erimielisyys tai väärinymmärrys saattaisi vaarantaa vuosikymmenen kestäneen työn rajojen ja esteiden poistamiseksi.

Mietintö: Antolín Sánchez Presedo (A7-0163/2010)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin mietinnön puolesta, koska rahoituskriisi on tuonut esiin rahoitusmarkkinoiden puutteet maailmanlaajuisesti, eivätkä Euroopan markkinat ole poikkeukselliset, sillä ne eivät pysyneet turvassa yhä yhdentyneemmässä maailmantaloudessa. Rinnakkain niiden ehdotusten kanssa, jotka koskevat yhdennetyn valvontatason luomista sekä mikrotasolla että makrotasolla, mietinnössä ehdotetaan alakohtaisten direktiivien tarkistamispakettia, joka koskee pääasiassa pankki- ja arvopaperialaa ja niiden sopeuttamista uuteen rahoitusvalvontarakenteeseen. Koska G20-maat ovat sitoutuneet ryhtymään toimiin luodakseen tulevaisuudessa vahvemman ja kansainvälisesti yhdenmukaisemman rahoitusalan valvonta- ja sääntelykehyksen, Euroopan unionin on vastattava asettamalla tavoitteet korkealle, käsittelemällä erityistapauksia, tarjoamalla vastauksia sekä makro- että mikrotason valvontaan ja maailmanlaajuiseen sääntelyyn sekä keskittymällä harmonisointiin ja järjestelmäriskejä koskevaan yhteistyöhön kansainvälisellä tasolla. Tämä on ainutlaatuinen tilaisuus tuoda esiin yhdennettyä valvontaa koskeva poliittinen tavoitteemme.

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Euroopan parlamentti kannattaa tässä asiassa selvästi finanssivalvontaa koskevaa tiiviimpää yhteistyötä Euroopan tasolla. Suhtaudun tähän myönteisesti, koska mielestäni Euroopan unionilla oli velvollisuus ryhtyä toimiin asiassa osoittaakseen Euroopan kansalaisille, että toteutamme vahvoja ja todellisia toimia pankkialan vakauttamiseksi. Siksi tuin mietintöä ja neuvoston kanssa saavutettua kompromissia, koska tavoitteena on, että viranomaiset ovat toiminnassa 1. tammikuuta 2011. Toivon tästä lähtien, että viranomaiset pystyvät toteuttamaan täysin toimivaltuuksiaan käytännössä.

  Regina Bastos (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin rahoitusvalvontapaketin puolesta alla mainituista syistä. Kolmen viranomaisen perustamisen yhteydessä on myös laadittava säännöstö, jolla voidaan varmistaa sääntöjen yhtenäisyys ja yhdenmukainen soveltaminen. Tämä tehostaa sisämarkkinoiden toimintaa. Viranomaisten tulee varmistaa korkeatasoinen, tehokas ja yhdenmukainen valvonta ja sitä koskeva sääntely, joissa otetaan huomioon kaikkien jäsenvaltioiden edut ja rahoituslaitosten moninainen luonne. Teknisissä standardeissa olisi käsiteltävä aidosti teknisiä asioita, ja niiden kehittämiseen tarvitaan valvonnan asiantuntijoiden perehtyneisyyttä. Delegoituina säädöksinä hyväksyttävissä teknisissä standardeissa olisi edelleen kehitettävä, tarkennettava ja määriteltävä niiden sääntöjen johdonmukaista harmonisointia ja yhdenmukaista soveltamista koskevat edellytykset, jotka sisältyvät Euroopan parlamentin ja neuvoston antamiin perussäädöksiin ja joilla täydennetään tai muutetaan säädöksen muita kuin keskeisiä osia. Tässä direktiivissä olisi määriteltävä tilanteet, joissa voi olla tarpeen ratkaista Euroopan unionin oikeuden noudattamiseen liittyvä menettely- tai sisältökysymys ja joissa valvontaviranomaiset eivät ehkä kykene ratkaisemaan asiaa omin päin. Tällöin yhden asianomaisista valvontaviranomaisista olisi voitava ottaa kysymys esille toimivaltaisen Euroopan valvontaviranomaisen kanssa.

  George Becali (NI), kirjallinen. – (RO) Äänestin mietinnön puolesta, koska sen päätavoitteena on kuluttajansuoja. Vastauksena nykyisten rahoituspalvelujen monimutkaiseen luonteeseen olen vaatinut kuluttajansuojan asettamista Euroopan valvontaviranomaisten toiminnan ytimeen. Valvontaviranomaisilla on valtuudet tutkia tietynlaisia rahoituslaitoksia, rahoitustuotteita, kuten haitallisia tuotteita, ja rahoitustoimintoja, kuten kattamatonta lyhyeksi myyntiä, arvioida näiden laitosten rahoitusmarkkinoille luomat riskit ja antaa tarvittaessa varoituksia. Tietyissä rahoituslainsäädännön mukaisissa tapauksissa Euroopan valvontaviranomaiset voivat kieltää tietyt riskialttiit rahoitustuotteet ja -toiminnot tai rajoittaa niitä tai jopa pyytää komissiota laatimaan lainsäädäntöehdotuksen, jolla tällaiset tuotteet ja toiminnot kielletään pysyvästi.

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Kannatin äänestyksessä mietintöä, jossa Euroopan parlamentti hyväksyy Euroopan vakuutus- ja työeläkeviranomaisen perustamisen. Tämän viranomaisen tulisi pyrkiä parantamaan sisämarkkinoiden toimintaa ennen kaikkea varmistamalla korkeatasoinen, tehokas ja yhdenmukainen valvonta ja sitä koskeva sääntely, joissa otetaan huomioon kaikkien jäsenvaltioiden edut, suojelemaan vakuutettuja ja muita edunsaajia, varmistamaan finanssimarkkinoiden eheys, tehokkuus ja moitteeton toiminta, turvaamaan rahoitusjärjestelmän vakaus ja lujittamaan valvonnan kansainvälistä koordinointia koko talouden – rahoituslaitosten ja muiden sidosryhmien, kuluttajien ja työntekijöiden – eduksi. Tässä asiakirjassa Euroopan parlamentti kehottaa komissiota selvittämään, miten voidaan edistyä kohti yhdentyneempää vakuutus- ja työeläkkeen valvontarakennetta ja pyrkiä samalla luomaan rahoituspalvelujen yhdentyneet sisämarkkinat. Ottaen huomioon, että talous- ja rahoituskriisi on aiheuttanut todellisen ja vakavan uhan sisämarkkinoiden vakaudelle, keskipitkällä aikavälillä parlamentti vaatii myös kansainvälisten laitosten valvontaa EU:n tasolla ja eurooppalaisen järjestelmän luomista EU:n kohtaamien kriisien selvittämiseksi.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Kansallisten markkinoiden tiiviimpi yhteenliittyminen, rahoitusmarkkinoiden useiden päätoimijoiden monikansallinen tai ainakin rajat ylittävä luonne sekä erityisesti talous- ja rahoituskriisin vaikutusten tuntuminen koko maailmassa ovat tehneet tarpeelliseksi pohtia, muotoilla ja laatia uudelleen tapa, jolla EU:n tason valvonta toimii.

Kun järjestelmää muokataan nykytilanteeseen sopivaksi, tämän päätöslauselman aiheena olevat kolme Euroopan viranomaista ovat hyvin tärkeitä, sillä niille on annettu erityisvelvoitteita uudessa rakenteessa, jonka on tarkoitus pystyä paremmin vastaamaan nykyaikana syntyviin ja jokaisen EU:n kansalaisen elämään vaikuttaviin haasteisiin.

Toivon, että nyt suunniteltava uusi rakenne onnistuu käytännössä ja että yhteiset pyrkimyksemme minimoida riskit ja turvata avoimuus ja totuus markkinoilla eivät jää nyt löydettyihin ratkaisuihin. Toivon myös, että olemme aina innokkaita oppimaan kokemuksistamme ja huomioimaan parhaat käytännöt auttaaksemme parantamaan sitä, mikä kaipaa parannusta.

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Kolmelle niin kutsutulle Euroopan "valvontaviranomaiselle" annettu toimivalta ei rajoitu siihen, mitä viranomaisten nimi antaa olettaa. Viranomaiset tulisi liittää jäsenvaltioiden neuvostoon. Niiden ei tule saada käynnistää toimenpiteitä ilman neuvoston ennalta antamaa lupaa, ainoastaan muuttaa omaa ohjeistustaan, joka vaatii niitä suojelemaan sijoittajia, säästäjiä ja sisämarkkinoiden toimintaa yhteistyössä kansainvälisten laitosten kanssa. Äänestän tätä tekstiä vastaan. Euroopan valvontaviranomaisten toimivaltaa ja tavoitteita on tarkistettava.

  Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. – (IT) Euroopan parlamentti on ollut rahoituspalvelujen toimintasuunnitelman alusta asti keskeinen toimija rahoituspalvelujen yhtenäismarkkinoiden luomisessa, ja se on edistänyt aktiivisesti yhdenmukaistamista, avoimuutta ja oikeudenmukaista kilpailua varmistaen samalla sijoittajien ja kuluttajien suojaamisen.

Euroopan parlamentti on jo kauan ennen rahoituskriisiä vaatinut vahvistamaan unionin tasolla kaikille toimijoille aidosti tasapuoliset kilpailuedellytykset ja nostanut samalla esiin vakavia puutteita yhä integroituneempien rahoitusmarkkinoiden EU:n tason valvonnassa. Euroopan parlamentti on kaikissa mietinnöissään kehottanut komissiota analysoimaan, miten voidaan edistyä kohti yhdentyneempää valvontarakennetta. Se on myös todennut, että on valvottava tehokkaasti markkinoiden tärkeimpien toimijoiden järjestelmäriskejä ja vakautta koskevia riskejä.

Edistyksen saavuttamiseksi kohti yhdentyneempää valvontarakennetta komissio on esittänyt lainsäädäntöehdotuksia, joiden tarkoituksena on perustaa Euroopan valvontaviranomaisten uusi verkko, joka koostuu kolmesta pilarista: ensimmäisenä pankkiala, toisena vakuutus- ja työeläkkeet ja kolmantena arvopaperimarkkinat. Lisäksi tulisi perustaa Euroopan järjestelmäriskikomitea seuraamaan ja arvioimaan rahoitusvakauteen mahdollisesti kohdistuvia uhkia.

  Lara Comi (PPE), kirjallinen. – (IT) Yhden tai useamman viranomaisen perustaminen on tarpeellista mutta riittämätöntä poikkeavuuksien merkkien havaitsemiseen ja ongelmien puhkeamisen ennustamiseen rahoitusmarkkinoilla. Toisena vaiheena on sen tarkistaminen, etteivät viranomaisille osoitetut toiminnot ja tehtävät ole tarpeettomia vaan todellisia ja mahdollisia.

Uusien laitosten tarkoituksena ei ole osoittaa syyllisiä ja rangaista heitä, vaan tutkia markkinoita ja nostaa esiin kriittisiä tilanteita sekä tuoda esiin ei-toivotut suuntaukset ja toiminnat ja ehdottaa ratkaisuja. Tavoitteena ei pidä olla rankaiseminen, sillä sakkorangaistus ei voi koskaan palauttaa luottamusta. Rangaistusten sijaan on keskityttävä ongelmien torjumiseen, ennaltaehkäiseviin ratkaisuihin ja näiden merkkien tunnistamiseen, sillä ne paljastavat muita paremmin mahdollisten ongelmien syntymisen. Mietinnössä analysoidaan näistä seuraavia kriittisiä tilanteita ja pyritään ratkaisemaan ne suunnittelemalla mekanismi, jolla on – ennalta arvioituna ja rahoitusmekanismeja koskevien tietojemme perusteella – erittäin hyvät mahdollisuudet toimia hyvin.

  Corina Creţu (S&D), kirjallinen. – (RO) Vastauksena nykyisten rahoituspalvelujen monimutkaiseen luonteeseen kannatin äänestyksessä kuluttajansuojan asettamista Euroopan valvontaviranomaisten toiminnan ytimeen. Valvontaviranomaisilla on valtuudet tutkia tietynlaisia rahoituslaitoksia, rahoitustuotteita, kuten haitallisia tuotteita, ja rahoitustoimintoja, kuten kattamatonta lyhyeksi myyntiä, arvioida näiden laitosten rahoitusmarkkinoille luomat riskit ja antaa tarvittaessa varoituksia. Tietyissä rahoituslainsäädännön mukaisissa tapauksissa Euroopan valvontaviranomaiset voivat kieltää tietyt riskialttiit rahoitustuotteet ja -toiminnot tai rajoittaa niitä tai jopa pyytää komissiota laatimaan lainsäädäntöehdotuksen, jolla tällaiset tuotteet ja toiminnot kielletään pysyvästi.

  Corina Creţu (S&D), kirjallinen. – (RO) Talous- ja rahoituskriisi on tehnyt Euroopan vakuutus- ja työeläkeviranomaisesta aivan välttämättömän. Se on tuonut esiin markkinoiden valvontavälineiden puutteet ja Euroopan kansalaisten, erityisesti tallettajien, sijoittajien ja lahjoittajien, suojattomuuden. Heitä on suojeltava paremmin. Yksi tapa tämän toteuttamiseen on valvoa vakuutus- ja työeläkelaitoksia erityisen huolellisesti, mikä on mielestäni välttämätöntä, ja keskittyä rajat ylittäviin virastoihin. Tuen kollegani Peter Skinnerin laatimaa mietintöä ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi erityisesti, koska Euroopan parlamentti varoitti jo kauan ennen kriisin puhkeamista tiettyjen yhä integroituneempien rahoitusmarkkinoiden valvonnan pintapuolisesta luonteesta. Mielestäni Euroopan parlamentin laatima teksti sopii paremmin muiden mahdollisten kriisien estämisen ja paremman valvonnan tarpeeseen, erityisesti rahoitusmarkkinoiden avoimuutta lisäävien toimien kautta.

  Mário David (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestän kaiken kaikkiaan mietinnössä ehdotettujen Euroopan valvontaviranomaisten valtuuksia koskevien toimien puolesta. Vaikka Euroopan ja maailman talouksien nykytilanne on tuonut esiin rahoitusmarkkinoiden puutteet, se antaa EU:lle hyvän mahdollisuuden kehittää valvonnalle ja sääntelylle vahvemmat puitteet, jotka vastaavat paremmin globalisoituneen talouden tarpeita. Unionin on vastattava kriisiin rohkeasti, niin vakauden valvonnan ja sääntelyn makrotasolla kuin mikrotasollakin. Uuden valvontarakenteen tulisi mielestäni perustua ennalta varautumisen periaatteeseen, koska näen sen mallin perimmäisen monimutkaisuuden. Lisäksi on tärkeää, että Euroopan valvontaviranomaiset pystyvät tehokkaasti menemään kansallisten rahoituslaitosten järjestelmäriskin seurantaa pidemmälle ja arvioimaan Euroopan tason rajat ylittäviä riskejä ja järjestelmäriskejä sekä kansainvälisiä järjestelmäriskejä.

  Marielle De Sarnez (ALDE), kirjallinen. – (FR) Tarvitsemme sääntelyä ja valvontaa, jotta voimme pysäyttää rahoituskriisin, joka on ravisuttanut maailmaa, horjuttanut talouttamme, pahentanut työttömyyttä ja nopeuttanut velkaantumistamme. Siksi meidän oli tärkeää osoittaa tukemme ja kannattaa äänestyksessä kuutta mietintöä, joissa ehdotetaan taloushallinnon kunnianhimoista ja laajamittaista uudistusta. Tämä sopimus on ensimmäinen askel kohti riippumattomia ja vahvoja viranomaisia, joita tarvitsemme eurooppalaisten etujen suojelemiseksi. Tällä äänestyksellä olemme kantaneet osamme vastuusta, sillä 1. tammikuuta 2011 perustetaan kolme viranomaista valvomaan markkinoita, pankkialaa ja vakuutusalaa sekä Euroopan järjestelmäriskikomitea, jonka puheenjohtajana toimii Euroopan keskuspankin pääjohtaja.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Kuten tämänhetkisen talous- ja rahoituskriisin seurauksista on käynyt selväksi, Euroopan yhdentymisprosessin menestyksen jatkuminen on täysin riippuvaista EU:n kyvystä löytää ratkaisuja yhdennetyn valvontajärjestelmän valtuuksien vahvistamiseksi Euroopan tasolla. Kansallinen suvereniteetti on yhä riippuvaisempi unionin rakenteiden ylivaltiollisesta interventiosta, sillä näillä rakenteilla on voimavaroja ja valtuuksia, jotka antavat niille mahdollisuuden toimia ja käynnistää strategioita yksittäisten kansallisten halujen ja tarpeiden vaikutuksen ulkopuolella. Siksi toistan kannattavani Euroopan eri rahoitusalojen toimien toteuttamisesta ja valvomisesta vastaavien Euroopan rakenteiden valtuuksien vahvistamista. Tämä koskee Euroopan pankkiviranomaista, Euroopan vakuutus- ja työeläkeviranomaista ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaista.

  Alan Kelly (S&D), kirjallinen. – (EN) Euroopan komission ehdotusta päivittää joukko pankkialaa ja arvopaperimarkkinoita koskevia direktiivejä siten, että ne mukautuvat Euroopan uuteen rahoitusvalvonnan rakenteeseen, tulisi tukea. Uudessa rahoitusvalvontakehyksessä olisi mentävä pidemmälle kuin yksittäisiä rahoituslaitoksia koskevat riskit, joita kansalliset valvontaviranomaiset sääntelevät, sekä keskityttävä laajempaan järjestelmäriskin alueeseen edistäen samalla Euroopan kansainvälisellä tasolla tekemää järjestelmäriskejä koskevaa yhteistyötä.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Viimeaikainen rahoituskriisi on nostanut esiin rahoitusvalvonnan suuria puutteita, niin yksittäisissä tapauksissa kuin koko rahoitusjärjestelmässäkin. Valvontamallit eivät ole mukautuneet rahoitusjärjestelmässä tapahtuneeseen globalisaatioon, joka saa useat rahoitusalan ryhmittymät toimimaan yli rajojen, jolloin mukana on järjestelmäriski. EU:n lainsäädännön soveltamisessa ei siksi ole ollut mukana minkäänlaista yhteistyötä, koordinointia eikä johdonmukaisuutta. Tästä syystä direktiivin tavoitteena on parantaa kaiken kaikkiaan sisämarkkinoiden toimintaa varmistamalla korkeatasoinen vakavaraisuusvalvonta ja sitä koskeva sääntely sekä suojelemalla tallettajia, sijoittajia ja edunsaajia. Siksi on erittäin tärkeää turvata finanssimarkkinoiden eheys, tehokkuus ja moitteeton toiminta, ylläpitää julkisen talouden vakautta ja kestävyyttä sekä lujittaa kansainvälistä koordinointia ja yhteistyötä valvonnan alalla. Euroopan finanssivalvojien järjestelmän perustaminen ja sen toimivallan määrittäminen on tärkeää tehokkaan valvontamallin saavuttamiseksi kaikilla aloilla. On kuitenkin toteutettava myös monia muita toimia, jotta äskettäisiä täysin moraalittomia tilanteita, jotka vahingoittivat talouksia, osakkeenomistajia, tallettajia, veronmaksajia ja järjestelmän uskottavuutta, voidaan estää toistumasta.

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen. – (DE) Aikana, jolloin pankit ja vakuutusyhtiöt toimivat yli rajojen, pelkkä kansallisen tason valvonta ei riitä, kuten tämänhetkinen talous- ja rahoituskriisi on osoittanut. Meidän tulisi kuitenkin pitää myönteisenä sitä, että jäsenvaltiot ovat säilyttäneet valtuutensa tehdä lopulliset päätökset vakavien budjettiongelmien yhteydessä. Tämä mietintö menee kuitenkin liian pitkälle Euroopan unionin taloushallinnon suuntaan, ja äänestin siksi tyhjää.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Tässä direktiivissä olisi määriteltävä tilanteet, joissa voi olla tarpeen ratkaista Euroopan unionin oikeuden noudattamiseen liittyvä menettely- tai sisältökysymys ja joissa valvontaviranomaiset eivät ehkä kykene ratkaisemaan asiaa omin päin. Tällöin yhden asianomaisista valvontaviranomaisista olisi voitava ottaa kysymys esille toimivaltaisen Euroopan valvontaviranomaisen kanssa. Valvontaviranomaisen tulisi noudattaa toiminnassaan sen perustamista koskevan asetuksen ja tämän direktiivin mukaista menettelyä.

Mietintö: José Manuel García-Margallo y Marfil (A7-0166/2010)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Rahoituskriisi on osoittanut, että rahoitusalan sääntely on riittämätöntä ja markkinavalvonnan mekanismit heikkoja. Me kaikki tiedämme, ettei pelkkä kansallisten valvontaviranomaisten välinen yhteistyö riittänyt yhtenäisillä sisämarkkinoilla, joilla toimitaan aidosti ilman rajoja. Siksi olen sitä mieltä, että Euroopan uusi valvontaviranomainen auttaa estämään tulevia kriisejä, sillä tarvitsemme entistä joustavampia laitoksia, jotka toimivat entistä nopeammin. Euroopan järjestelmäriskikomitealla on mielestäni merkittävä rooli rahoitusvakauteen mahdollisesti kohdistuvien riskien seuraamisessa ja arvioimisessa. Tarvitsemme myös säännöt, jotka antavat tasapuoliset toimintaedellytykset sekä paremman ja paremmin soveltuvan suojan tallettajille, kuluttajille, veronmaksajille ja pienille ja keskisuurille yrityksille. On ehdottoman tärkeää turvata niiden asema, jotka kärsivät kriisistä eniten, ja varmistaa luottojärjestelyt tulevissa kriiseissä. Meidän on myös kiinnitettävä erityistä huomiota suuriin rahoitusryhmittymiin, joita pidetään "liian suurina päästettäviksi konkurssiin" ja jotka voivat, kuten olemme nähneet, romahduttaa koko maailmanlaajuisen rahoitusjärjestelmän.

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Tämä ehdotus asetukseksi Euroopan pankkiviranomaisen perustamisesta on osa rahoitusalan valvontapakettia. Paketti perustaa kolme Euroopan viranomaista valvomaan tiettyjä rahoitusalan osia: pankkeja, vakuutuslaitoksia ja rahoitusmarkkinoita. Samoin kuin kahdesta muusta valvontaviranomaisesta laadittuja jäsen Skinnerin ja jäsen Giegoldin mietintöjä, kannatin täysin myös tätä mietintöä sekä rahoitusalan valvontapakettia kokonaisuudessaan, koska se on mielestäni suuri ja ennen kaikkea välttämätön askel eteenpäin (katso jäsen Skinnerin mietinnön äänestysselitys).

  Vito Bonsignore (PPE), kirjallinen. – (IT) Kiitän esittelijää hänen jatkuvista ponnisteluistaan ja saavutetusta kompromissista. Nyt myönnetään yleisesti, että ensin rahoituskriisi ja sitten talouskriisi on nostanut esiin sen, miten tärkeää Euroopan on puhua yhdellä äänellä: EU ei voi olla jakautunut maailmanlaajuisen talouskriisin keskellä.

Näimme, että Euroopan unionin rahoituslainsäädäntö oli riittämätön ja että valvontamekanismit osoittautuivat tehottomiksi. Mietinnössä pyritään siksi korjaamaan nämä puutteet. Pyrkimys perustaa todellinen eurooppalainen viranomainen, jolla on selvät vastuualueet, on kiitettävä. Myös pyrkimys perustaa mekanismi tulevien kriisien ratkaisemista varten on ansiokas.

Velvollisuutemme on ennen kaikkea suojella kansalaisten ja sijoittajien etuja, sillä heidän säästönsä ovat joissain tapauksissa haihtuneet savuna ilmaan. Siksi on oikein perustaa finanssilaitosten rahoittama Euroopan rahasto, joka suojaa tallettajia tarkistuksen 137 mukaisesti. Näin ollen katson mietinnön tavoitteiden olevan tasapainossa, myös pienten ja keskisuurten yritysten selvän aseman suhteen (katso tarkistukset 169–170), sillä ne maksavat tänäkin päivänä korkeimman hinnan kriisistä. Siksi äänestin mietinnön puolesta.

  Lara Comi (PPE), kirjallinen. – (IT) Pankkijärjestelmä, jolla on keskeinen yhteiskunnallinen ja taloudellinen tehtävä, pyrkii monenlaisiin tavoitteisiin ja aiheuttaa usein ei-toivottuja vaikutuksia.

Jos osakkeenomistajien päätavoite on luoda vaurautta, joidenkin sidosryhmien tavoitteena voi olla tukea yrittäjäjärjestelmää, jonka likviditeetissä on jatkuvasti puutteita, tai luoda vaurautta säästämistä tukevien rahoitusvälineiden avulla. Minkään näiden tavoitteiden kunnioitettavuutta kiistämättä emme voi jättää huomiotta vaikutusta, joka näiden yritysten johtotason päätöksillä voi olla ympäröivään taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen rakenteeseen.

Politiikan velvollisuutena on siksi turvata eri toimijoiden pyynnöt ja pyytää samalla, ettei kukaan riko omia moraalisia ja sosiaalisia velvollisuuksiaan. Siksi Euroopan unionin tehtävänä on tarjota tarvittavaa valvontaa, jotta kaikki voivat saavuttaa tavoitteensa ottamatta yhteen kenenkään muun mukana olevan kanssa. Sellaisen viranomaisen perustamista, joka pystyy viemään tätä tavoitetta eteenpäin, on ylistettävä.

  Mário David (PPE), kirjallinen. – (PT) Kannatan äänestyksessä suurinta osaa mietinnön ehdotuksista ja Euroopan pankkiviranomaisen perustamista. Rahoituskriisi nosti esiin monia puutteita rahoitusvalvonnassa ja erityisesti unionin pankkijärjestelmässä. Tämä sai Euroopan kansalaiset ymmärtämään, että parlamentti ja komissio toteuttivat kiireellisiä toimia. Myöhemmin, tässä tilanteessa, jossa nyt olemme, meidän tehtävämme on kehittää torjuntamekanismeja, joiden avulla voimme sopeuttaa Euroopan talouden paremmin mahdollisiin tuleviin sokkeihin. Tämän kannalta Euroopan pankkiviranomaisen perustaminen on tärkeä panostus rahoitusvalvontaan, sillä pankkiviranomainen vastaa kriisienhallinnan toimintatavan ja hallintomallin toteuttamisesta varhaisvaiheen toimenpiteistä mahdollisten maksukyvyttömyysongelmien ratkaisemiseen.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin mietinnön puolesta, koska siinä esitetään innovatiivisia ehdotuksia rahoituslaitosten ja erityisesti rajat ylittävää toimintaa harjoittavien rahoituslaitosten valvonnasta. Pidän tärkeänä, että suuriin rahoitusryhmittymiin kiinnitetään asiakirjassa erityishuomiota, sillä niiden vararikko voisi romahduttaa koko rahoitusjärjestelmän. Rahoituslaitosten rahoittaman Euroopan rahaston perustaminen suojaamaan tallettajia ja pelastamaan sellaiset vaikeuksissa olevat laitokset, joiden vararikko voisi romahduttaa koko järjestelmän, on mielestäni sopiva ratkaisu korjaamaan meidät tämänhetkiseen syvään kriisiin johtaneen järjestelmän puutteet ja tehottomuuden.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Olemme kaikki varmasti oppineet viimeaikaisesta kriisistä yhden asian: sen, että laitosten valvontarakennetta on uudistettava perustamalla eurooppalaisia elimiä ja arvioimalla tällä tavoin uudelleen koko makro- ja mikrotaloudellisen valvonnan käsite. Euroopan pankkiviranomainen syntyy tämän seurauksena.

Maailmanlaajuinen rahoituskriisi heikensi huomattavasti luottamusta pankkialaan, ja siksi markkinat – ja eurooppalaiset yleisesti ottaen – on saatava nopeasti luottamaan uudelleen pankkien vakauteen ja sitkeyteen ja, mikä tärkeintä, palauttamaan luottamuksensa valvontaviranomaisiin. Siksi Euroopan pankkiviranomaiselle varattu rooli on hyvin ratkaiseva tulevaisuuden kannalta.

Tässä yhteydessä on täysin selvää, että kun on kyse rahoituslaitoksista, joiden vararikko voisi romahduttaa koko rahoitusjärjestelmän, emme voi olla tekemättä mitään.

Kuten kollegani jäsen García-Margallo y Marfil, jolla on ollut merkittävä rooli koko valvonta-asiassa, oikeutetusti toteaa, "tässä on kaksi vaihtoehtoa: enemmän valtaa kansallisille valvontaviranomaisille tai unionille. Enemmän protektionismia tai enemmän sisämarkkinoita." Tässä asiassa minulla ei ole epäilystäkään siitä, mihin suuntaan meidän tulee kulkea: vastaus on enemmän unionille ja enemmän sisämarkkinoita sekä tiivistä ja toimivaltaista valvontaa.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan pankkiviranomainen tehostaa rahoitusmarkkinoiden nykyisen valvontajärjestelmän perusteellista uudistusta, jonka EU:n toimielimet ovat nyt käynnistäneet. Tämä takaa rakenteellisen perustan riittävin valtuuksin toteutettaville toimille, joilla estetään viimeisimmän maailmanlaajuisen rahoituskriisin toistuminen, sillä yhteiskunta ja maailmantalous eivät kestäisi sitä. Kansallisten viranomaisten toimiin perustuvan valvontajärjestelmän hyväksyminen on täysin epäasianmukaista, sillä niiden toimivalta päättyy valtion rajalla, kun taas markkinatoimijat ovat rahoituslaitoksia, jotka toimivat koko rajattomalla EU:n alueella. Siksi haluan kiittää esittelijää pienten ja keskisuurten yritysten tärkeyden korostamisesta ja ehdotuksen eurooppalaisesta näkökulmasta.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tämä on yksi rahoitusalan valvontapakettiin sisältyvistä mietinnöistä ja perustuu ehdotukseen asetuksesta, jolla perustetaan Euroopan pankkiviranomainen kiinteäksi osaksi Euroopan finanssivalvojien järjestelmää.

Yhdessä asetuksen artiklassa todetaan, että viranomaisen tavoitteena on suojella yleistä etua edistämällä rahoitusjärjestelmän lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin vakautta sekä vaikuttavuutta unionin talouden ja sen kansalaisten ja yritysten kannalta.

Myös tässä tapauksessa nämä ovat päätöksiä, jotka eivät muuta asian ydintä, joka on rahoitusalan keinottelu. Ellei johdannaismarkkinoista ja veroparatiiseista tehdä loppua, Euroopan viranomaisten perustaminen näillä alueilla on käytännössä hyödytöntä.

Äänemme mietintöä vastaan on ennen kaikkea protesti sen johdosta, ettemme ole vielä nähneet yhtään ehdotusta veroparatiisien lopettamisesta, pääoman liikkeiden verottamisesta tai johdannaismarkkinoiden lakkauttamisesta.

Koko rahoitusalan paketista käy selvästi ilmi, että sillä pyritään luomaan illuusio siitä, että kriisin aiheuttamat ongelmat ollaan ratkaisemassa. Siinä ei kuitenkaan käsitellä perusongelmia, jotka antavat rahoitusryhmittymille mahdollisuuden saada suuria voittoja keinottelemalla, myös sellaisten jäsenvaltioiden valtionvelalla, joiden talous on muita hauraampi.

  Alan Kelly (S&D), kirjallinen. – (EN) Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) perustaminen on osa ehdotuksia, jotka komissio antoi de Larosièren helmikuussa 2009 laatiman raportin suositusten seurauksena. Kannatan Euroopan pankkiviranomaisen perustamista EU:n vastauksena finanssi- ja talouskriisiin, joka on luonut todellisia ja vakavia sisämarkkinoiden vakauteen kohdistuvia riskejä. Tämä yleiseurooppalainen valvontajärjestelmä on suunniteltu luomaan tiivistä yhteistyötä ja koordinointia kansallisten viranomaisten ja EU:n viranomaisten välille EU:n rahoitusjärjestelmän vakauden takaamiseksi. Se korjaa eri kansallisten järjestelmien väliset puutteet. Euroopan keskuspankkien johtajista koostuva uusi komitea valvoo ja torjuu makrotaloudellisia riskejä, kun niitä nousee esiin Euroopassa. Euroopan pankkiviranomainen tekee rahoituslaitoksiin suoraan sovellettavia päätöksiä ja varoittaa komissiota vaarallisista tuotteista ja markkinatoimista. Pankkiviranomaisella on myös keskeinen rooli järjestelmäriskien tunnistamisessa, ja se osallistuu kriisin ratkaisemiseen.

  Thomas Mann (PPE), kirjallinen. – (DE) Kannatin äänestyksessä jäsen Garcia-Margallon erinomaista mietintöä, joka on merkittävä osa rahoitusalan valvontapakettia. Kristallinkirkkaat vaatimuksemme – kaksi vuotta maailmanlaajuisen rahoituskriisin puhkeamisen jälkeen – kertovat kunnianhimoisesta hankkeesta. Tulevassa Euroopan pankkiviranomaisessa (EPV) yhdistyvät kansallisten rahoituspalveluntarjoajien valvontaviranomaiset. Tämä on välttämätöntä, jotta tiiviisti yhteen kytkeytyneet rahoitusmarkkinat saadaan hallintaan. Pakolliset tekniset standardit on kehitettävä yhtenäisen eurooppalaisen säännöstön luomiseksi. Tavoitteena on estää tehokkaasti kilpailun vääristyminen rahoitusmarkkinoilla ja tehdä loppu liiallisesta keinottelusta. Rahoitusmarkkinoiden liiketoimista on tultava avoimempia. Siksi meidän on seurattava riskialttiita tuotteita, kuten johdannaisia ja lyhyeksi myyntiä. Kuluttajien ja pienten ja keskisuurten yritysten kannalta ei ole hyväksyttävää, että toimijat salaavat suuren osan toiminnoistaan rahoitusmarkkinoiden valvonnalta. Me Euroopan parlamentin jäsenet olemme hyödyntäneet tehokkaasti poliittista painoarvoamme, jonka olemme saaneet Lissabonin sopimuksen voimaantulon yhteydessä 1. joulukuuta 2009. Olemme osoittaneet yhtenäisyyttä yli poliittisten ryhmien rajojen ja löytäneet ratkaisuja, jotka korostavat eurooppalaista lisäarvoa. Jäsenvaltiot eivät pysty ratkaisemaan kriisejä toimimalla yksin. On aika käynnistää tehokas pankkialan valvonta, joka estää aina – kuten komission jäsen Barnier totesi – kriisiä muuttumasta katastrofiksi.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Viimeaikainen rahoituskriisi on nostanut esiin rahoitusvalvonnan suuria puutteita, niin yksittäisissä tapauksissa kuin koko rahoitusjärjestelmässäkin. Valvontamallit ovat perustuneet kansalliseen näkökulmaan eivätkä ole mukautuneet rahoitusjärjestelmässä tapahtuneeseen globalisaatioon, joka saa useat rahoitusalan ryhmittymät toimimaan yli rajojen, jolloin mukana on järjestelmäriski. EU:n lainsäädännön soveltamisessa ei siksi ole ollut mukana minkäänlaista yhteistyötä, koordinointia eikä johdonmukaisuutta. Tästä syystä direktiivin tavoitteena on parantaa sisämarkkinoiden toimintaa varmistamalla korkeatasoinen vakavaraisuusvalvonta ja sitä koskeva sääntely sekä suojelemalla tallettajia, sijoittajia ja edunsaajia. Siksi on erittäin tärkeää turvata finanssimarkkinoiden eheys, tehokkuus ja moitteeton toiminta, ylläpitää julkisen talouden vakautta ja kestävyyttä sekä lujittaa kansainvälistä koordinointia ja yhteistyötä valvonnan alalla. Euroopan pankkiviranomaisen perustaminen on mielestäni tärkeää tehokkaan valvontamallin saavuttamiseksi. On kuitenkin toteutettava myös monia muita toimia, jotta äskettäisiä täysin moraalittomia tilanteita, jotka vahingoittivat talouksia, osakkeenomistajia, tallettajia, veronmaksajia ja järjestelmän uskottavuutta, voidaan estää toistumasta.

  Sławomir Witold Nitras (PPE), kirjallinen. – (PL) Puolan näkökulmasta ja samalla myös koko unionin näkökulmasta on erittäin tärkeää, että meillä on yhtenäinen lainsäädäntö. Tänään on tuotu voimaan joukko asetuksia, jotka kuuluvat rahoitusalan valvontapakettiin. Rahoituskriisi nosti esiin useita maailmanlaajuisen rahoitusjärjestelmän puutteita, kuten sen, ettei Euroopan rahoituslaitoksia valvota asianmukaisella tavalla. Näiden puutteiden korjaamiseksi olemme hyväksyneet ehdotuksia, joiden tarkoituksena on vahvistaa EU:n rahoitusmarkkinoiden valvontaa.

Puola kannatti alusta asti sellaisten vahvojen ja riippumattomien valvontaviranomaisten nimittämistä, jotka voisivat tehdä sitovia päätöksiä ylikansallisella tasolla. Meille on tärkeää, että valvontaviranomaiset, jotka ovat luonteeltaan eurooppalaisia, ovat vahvoja ja saavat hyvin laajat valtuudet.

Olemme onnistuneet saavuttamaan tämän tavoitteen suurelta osin. On myös syytä huomata, että löydetyt ratkaisut ovat tyydyttäviä. Ne sovittavat yhteen 27 jäsenvaltion kansalliset edut. Tämä on suurelta osin Euroopan parlamentin ansiota. Euroopan parlamentin jäsenet ovat nyt ensimmäistä kertaa rahoituksiin liittyvissä asioissa puhuneet yksimielisesti ja päässeet sopimukseen tehtyjen päätösten legitiimiydestä.

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen. – (DE) Aikana, jolloin pankit ja vakuutusyhtiöt toimivat yli rajojen, pelkkä kansallisen tason valvonta ei riitä, kuten tämänhetkinen talous- ja rahoituskriisi on osoittanut. Meidän tulisi kuitenkin pitää myönteisenä sitä, että jäsenvaltiot ovat säilyttäneet valtuutensa tehdä lopulliset päätökset vakavien budjettiongelmien yhteydessä. Tämä mietintö menee kuitenkin liian pitkälle Euroopan unionin taloushallinnon suuntaan, ja äänestin siksi tyhjää.

  Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. – (IT) Nykyinen finanssikriisi on tuonut yleiseen tietouteen sellaista, mitä parlamentti on arvostellut jo vuosia sitten: finanssialan asianmukaisen sääntelyn puuttumisen ja markkinavalvontamekanismien heikkouden.

Parlamentti varoitti, että järjestelmän kriisin välttämiseksi on tärkeää viedä eteenpäin kolmea tavoitetta, jotka ovat markkinoiden vapauttaminen, valvontamekanismien tehostaminen ja talletusten verotuksen yhdenmukaistaminen. Sääntelyn aukkojen tukkimiseksi ja valvontajärjestelmän heikkouksien lieventämiseksi ja korjaamiseksi komissio suosittaa luomaan kansallisten valvontaviranomaisten verkoston ja ottamaan käyttöön ohjekirjan tallettajien, sijoittajien ja kuluttajien suojaamiseksi koko unionissa.

Eurooppalainen ratkaisu tarkoittaisi, että valvontakollegioille annetaan oikeus sanella säännöt, joiden noudattaminen on pakollista, jos kansalliset valvontaviranomaiset eivät pääse sopimukseen. Parlamentin mietinnössä ehdotetaan myös, että perustettaisiin finanssilaitosten maksuilla rahoitettava Euroopan rahasto suojaamaan tallettajia ja pelastamaan sellaiset vaikeuksissa olevat laitokset, joiden vararikko voisi romahduttaa koko järjestelmän. Mietinnön perimmäisenä tavoitteena on perustaa sellainen mekanismi tulevien kriisien ratkaisemiseksi, ettei Euroopan veronmaksajien tarvitsisi kärsiä rahoitusjärjestelmän luhistumisen seurauksista.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin päätöslauselman puolesta, koska hyväksyn Euroopan komission ehdotuksen ja Euroopan parlamentin siihen ehdottamat tarkistukset.

  Oreste Rossi (EFD), kirjallinen. – (IT) Näinä talous- ja rahoituskriisin aikoina Euroopan unionin on hyväksyttävä vaikuttavia Euroopan kattavia toimenpiteitä tiukentamalla pankkilaitosten ja niiden rahoitusmarkkinoiden valvontaa. Neljän uuden elimen perustaminen voisi osoittautua perustelluksi vaihtoehdoksi, joka takaisi tiiviin yhteistyön kansallisten valvontaelinten kanssa.

Tarkoituksena ei ole perustaa elimiä, jotka vastaavat koko toimikenttänsä valvonnasta, vaan rahoitusalan laitoksia, jotka koostuvat kansallisten valvontaelinten korkean tason edustajista ja jotka edistävät standardien ja sääntelyn yhtenäistämistä kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Euroopan pankkiviranomainen arvioi kuluttajien sekä pienten ja keskisuurten yritysten luotonsaantimahdollisuuksia ja luoton kustannuksia.

G20-kokouksen jälkeen puheenjohtaja Barroson ja puheenjohtaja Van Rompuyn voimakkaasti tukema ajatus pankkien verottamisesta on jätetty täysin huomiotta. Kriisistä yhä kärsivässä Euroopassa tarvitaan yhteistyötä EU:n tason yhteisten sääntöjen laatimiseksi.

  Bogusław Sonik (PPE), kirjallinen. – (PL) Kriisi on nostanut esiin puutteita unionin valvontakehyksissä, jotka jakautuivat kansallisten rajojen mukaan. Se on myös osoittanut, että ylikansallisten rahoituslaitosten valvontaa on parannettava. Euroopan unionin päättäjät katsoivat tarpeelliseksi ottaa käyttöön yhtenäisen rahoitusvalvontajärjestelmän. Vuoden ajan on tehty intensiivistä työtä ja toteutettu toimia eurooppalaisen rakenteen perustamiseksi tätä valvontajärjestelmää varten. Parlamentti vaati alusta asti unionilta vahvaa rahoitusmarkkinoiden valvontaa ja suostutteli neuvostoa ja komissiota tukemaan kantaansa. Tarkoitus on perustaa kolme uutta valvontaviranomaista, joiden toimivalta ulottuu paljon nykyisten valvontaviranomaisten komiteoiden neuvoa-antavaa luonnetta pidemmälle.

Neljännen elimen, Euroopan järjestelmäriskikomitean, tehtävänä on seurata tarkkaan markkinatilannetta ja antaa varoitus Euroopan talouteen kohdistuvan riskin kasvaessa. Talous- ja rahaliitto tarvitsee hyvin toimivan Euroopan finanssivalvojien järjestelmän, ja tämänpäiväisen äänestyksen tulos on tärkeä askel tähän suuntaan.

  Viktor Uspaskich (ALDE), kirjallinen. – (LT) Hyvät kuulijat, Euroopan rahoitusmarkkinoiden sääntelyn riittämättömyys sekä markkinoiden valvonnan heikkous tulivat esiin rahoituskriisin aikana. Minun ei varmaankaan tarvitse muistuttaa teitä siitä, että Liettua on yksi maista, jotka ovat eniten kärsineet maailmanlaajuisesta rahoituskriisistä. Yhteen aikaan Liettuan kasvu perustui lähes kokonaan lainavaroihin, jotka oli saatu edullisella luotolla nopeisiin tuottoihin tähtääviltä ulkomaisilta lainanantajilta. Liike-elämä oli tuskin päässyt jaloilleen ennen kriisin alkua. On itsestään selvää, ettei ole mitään järkeä jatkaa sellaisten mekanismien käyttöä, jotka osoittautuivat tehottomiksi kriisin aikana. Tarvitsemme nyt vahvaa ja kunnianhimoista politiikkaa luodaksemme entistä tehokkaamman, yhtenäisemmän ja kestävämmän Euroopan valvontajärjestelmän. Olen tyytyväinen komission ehdotukseen tehtyihin tarkistuksiin, sillä ehdotus oli laadittu pääosin pankkien näkökulmasta, eikä siinä otettu huomioon lainanhakijoiden asemaa.

On tärkeää ottaa mukaan myös pienet ja keskisuuret yritykset, koska niiden liiketoiminta on riippuvaisempaa pankkien rahoituksesta kuin suurten yritysten. Toivon, että onnistumme perustamaan luotettavan Euroopan viranomaisen, jolla on selkeät toimivaltuudet, ja kriisinhallintamekanismin, jolla taataan, etteivät eurooppalaiset veronmaksajat joudu kantamaan suurinta taakkaa rahoitusjärjestelmän lyhytaikaisten muutosten seurauksista.

  Derek Vaughan (S&D), kirjallinen. – (EN) Tämä mietintö ja muut äänestyksessä olleet rahoitusalan valvontapakettiin kuuluvat mietinnöt ovat osoitus rahoitusalan sääntelyn uudesta aikakaudesta, jonka aikana pankit eivät voi enää hyödyntää sääntelyjärjestelmien harmaita alueita ja jonka aikana EU pystyy tarjoamaan paremman suojan riskialttiita rahoitustuotteita ja -toimia vastaan. Kuluttajien tulisi olla erityisen tyytyväisiä näihin mietintöihin, sillä Euroopan uusien valvontaviranomaisten perustaminen tarkoittaa, että EU pystyy sääntelemään rahoituslaitosten rajat ylittävää toimintaa ja varmistamaan, että pankit asettavat päätöksissään etusijalle kuluttajien edut.

  Dominique Vlasto (PPE), kirjallinen. – (FR) Olen iloinen nähdessäni, että Euroopan parlamentti tukee laajasti poliittisen ryhmäni rahoituskriisin aikana tekemiä sitoumuksia. Euroopan finanssivalvojien järjestelmän tarkistaminen oli välttämätöntä. Kansallisten valvontaelinten välisen koordinoinnin puute lisäsi rahoituslaitosten kaatumisriskiä. Perustamalla kolme uutta Euroopan viranomaista valvomaan pankkien, rahoitusmarkkinoiden sekä vakuutus- ja eläkeyhtiöiden toimintaa olemme luoneet kattavan rahoitusalan valvontakehyksen. Näin Euroopan pankkiviranomainen sääntelee pankkialaa yhdenvertaisesti ja koordinoidusti. Pankkiviranomaisella on pakkokeinovaltuudet ja lopullinen päätäntävalta, jos kansallisten pankkialan sääntelyviranomaisten kanssa ilmenee erimielisyyksiä. Rahoituslaitosten vakavaraisuuden varmistaminen sekä rahoitusmarkkinoiden ja -tuotteiden avoimuuden lisääminen takaa samalla myös paremman suojan sijoittajille, yrityksille, tallettajille ja kuluttajille. Tämä uusi työkalu ei siis ole muutamien rahoitusalan asiantuntijoiden etuoikeus, vaan todella eduksi kaikkien kannalta.

Mietintö: Ramon Tremosa i Balcells (A7-0167/2010)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin mietinnön puolesta, koska katson, että unionin rahoitusmarkkinat eivät voi selviytyä tai toimia asianmukaisesti, jos EU:n aluetta koskevien rahoitusvalvontajärjestelmien vaihtelu jatkuu EU:ssa. On mielestäni olennaisen tärkeää, että EU:ssa kehitetään uusi rahoitusjärjestelmä, johon sisältyy asianmukainen ja eri jäsenvaltioissa samalla tavoin toimiva rahoitusvalvonta. Tällä tavoin on mahdollista luoda järjestelmiä, joilla torjutaan nykyisen kaltaisia kriisejä, siten, että reagoidaan oikea-aikaisesti ja osallistutaan suurilla markkinoilla edelleen havaittavien järjestelmäriskien ratkaisemiseen. On elintärkeää, että näitä järjestelmiä vahvistetaan, koska ilman niitä EU joutuu jatkuvasti kärsimään vakavasta rahoitukseen liittyvästä haitasta; se horjuttaa hintojen ja rahoitusmarkkinoiden vakautta, jota pidämme hyvin tärkeänä. Voimme parantaa kilpailukykyämme ja vakauttamme maailmanmarkkinoilla sekä lujittaa vahvempaa ja turvallisempaa taloutta ainoastaan sääntelemällä ja valvomalla pankki- ja rahoitusjärjestelmiä EU:n laajuisesti ja jakamalla tietoa kurinalaisesti ja luottamuksellisesti.

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Totean vielä kerran kannattavani neuvostossa saavutettua kompromissia "rahoitusvalvontaa" koskevasta paketista (viittaan äänestysselityksiini jäsenten Skinnerin, Goulardin, Sánchez Presedon, García-Margallo y Marfilin sekä Giegoldin mietinnöistä) ja erityisesti EKP:n asemaa koskevasta kysymyksestä. Euroopan keskuspankki on osoittanut pystyvänsä selviytymään rahoituskriisistä tehokkaasti ja järkevästi. Sen on oltava keskeisessä asemassa Euroopan järjestelmäriskikomiteassa, koska panoksena on komitean uskottavuus ja tehokkuus.

  Lara Comi (PPE), kirjallinen. – (IT) Euroopan keskuspankki (EKP) on tähän mennessä osoittanut osaavansa hoitaa tehtävänsä hyvin. Frankfurtissa suhtauduttiin vakavasti inflaation torjuntaan, eikä hintoja ole nostettu järjestelmällisesti asetettua tavoitetta korkeammalle euron liikkeelle laskun jälkeen.

Tämä johtuu EKP:n virkamiesten ammattitaitoisuudesta sekä rahoitus- ja tutkimusalalla tapahtuneista jatkuvista muutoksista, joilla on pyritty varmistamaan politiikkojen tehokas valvonta ja alan johtavien toimijoiden vauhdissa pysyminen. Lisäksi EKP:n saavuttaman maineen, joka perustuu osittain Bundesbankin vaikuttavaan perintöön, vuoksi oli mahdollista rajoittaa kriisin laajuutta Euroopassa; samoin oli havaittavissa merkkejä, jotka osoittivat, että kellään ei toistaiseksi ollut ollut toimivaltaa toteuttaa toimia.

Euroopan keskuspankki on näin ollen paras ehdokas hoitamaan keskeistä tehtävää unionin uuden valvontajärjestelmän kehyksessä. Asettamatta toiveita liian korkealle on kuitenkin varmasti syytä odottaa hyviä suorituksia elimeltä, joka on tähän mennessä osoittanut, että sillä on taitoa, toimivaltaa ja tietoa.

  George Sabin Cutaş (S&D), kirjallinen. – (RO) Äänestin mietinnön puolesta, koska katson, että rahoitusvalvonta edellyttää unionin ulottuvuutta. Odotuksiemme ei kuitenkaan pidä olla naiiveja. Uuden rahoitusalan rakenteen ansiosta emme pysty kokonaan välttämään talous- ja rahoituskriisejä. Toisaalta Euroopan unioni saa oikeudellisen kehyksen, jolla tuetaan nopeampien toimien toteuttamista. Euroopan keskuspankki on toimielin, joka osoitti toimivuutensa talouskriisin aikana toteuttamalla nopeita ja tehokkaita toimia. Tästä syystä pidän myönteisenä, että vastaperustettu viranomainen eli Euroopan järjestelmäriskikomitea sijoitetaan EKP:n alaisuuteen. Pahoittelen kuitenkin päätöstä, jonka mukaan EJRK:lle ei anneta toimivaltaa määrätä sanktioita jäsenvaltioille tai rahoituslaitoksille.

  Mário David (PPE), kirjallinen. – (PT) Ehdotettu rahoitusalan valvonta- ja sääntelyrakenne, josta keskustellaan parhaillaan unionissa, ei voi toimia tehokkaasti, jos valvonta on edelleen hajanaista kansallisella tasolla. Tämän periaatteen pohjalta äänestän mietinnön puolesta. On selvästi mahdotonta välttää tulevia kriisejä. Sen sijaan on mahdollista lieventää niiden sosiaalista ja taloudellista vaikutusta unioniin kehittämällä entistä hiotumpia mikro- ja makrotason valvontajärjestelmiä. Euroopan järjestelmäriskikomitea on makrotason vakauden valvojana näin ollen keskeisessä asemassa. Koska se ei voi määrätä toimenpiteitä tai sanktioita jäsenvaltioille tai rahoituslaitoksille, sen toiminnan uskottavuuden takeena on erityisesti Euroopan keskuspankin arvovalta ja hyvä maine.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Se, mitä opimme kaikki äskettäisestä kriisistä, on, että institutionaalista valvontarakennetta on uudistettava luomalla EU:n toimielimiä ja että samassa yhteydessä on tarkasteltava uudelleen koko makro- ja mikrotason valvonnan käsitettä.

Kuten olen saanut tilaisuuden todeta lukemattomia kertoja, EU:n valvontaviranomaisten olemassaolo ei pelota minua, vaan pidän sitä välttämättömänä. Keskeistä on myös, että ne voivat hoitaa tehtävänsä riippumattomasti ja toimivaltaisesti markkinoiden ja niiden toimijoiden luottamusta vahvistaen. Unionissa on kehitettävä kiireellisesti erityisvalmiuksia, jotta makrotason valvonnan avulla voidaan paljastaa järjestelmäriskit – toisin sanoen, jotta havaitaan rahoitusvakauteen kohdistuvat riskit unionissa – ja tarvittaessa soittaa hälytyskelloja ja varmistaa, että tilannetta valvotaan.

Valvontarakenne, jota olemme parhaillaan hyväksymässä, ja erityisesti Euroopan järjestelmäriskikomitea (EJRK), joka ei pysty määräämään toimenpiteitä tai sanktioita jäsenvaltioille tai rahoituslaitoksille, on kuitenkin pitkälti riippuvainen siitä, että Euroopan keskuspankki (EKP) pystyy toteuttamaan toimia ja hoitamaan sille annetut tehtävät. EKP:n arvovalta ja maine antavat mielestäni lisäarvoa uudelle EJRK:lle.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Tarve varmistaa suotuisat olot rahoitusmarkkinoita koskevien EU:n valvontatoimien vahvistamiseksi ja tehostamiseksi on johtanut parlamentin tekemään lujaan sitoumukseen, josta on tullut entistä selvempi ja arvostetumpi tämänhetkisen talous- ja rahoituskriisin edetessä. Kunkin jäsenvaltion yksilöllisiin näkemyksiin perustuva valvontajärjestelmä on osoittautunut entistä käyttökelvottomammaksi ja epäluotettavammaksi, kun otetaan huomioon rahoitusmarkkinoiden maailmanlaajuisuus. Kehittyessään ne integroituvat toisiinsa entistä tiiviimmin. Kannatan tästä syystä tätä luonnosta parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselmaksi. Asianmukaisen teknisen tuen avulla ja Euroopan keskuspankin valmiuksia ja varoja hyödyntämällä Euroopan järjestelmäriskikomitea nousee epäilemättä keskeiseen asemaan pyrittäessä siihen, että EU voisi toteuttaa toimia aikaisemmin ja nopeammin analysoimalla järjestelmiin liittyviin suuntauksiin koskevaa tietoa ja määrittelemällä mahdolliset riskit. Tämä on olennaisen tärkeää, kun tarkoituksena on estää uudet kriisit tai, jos ne ovat väistämättömiä, lieventää niiden kielteistä vaikutusta ja määrittää nopeasti keinot, joilla tällaista suuntausta voidaan torjua.

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Vaikka saattaakin olla johdonmukaista perustaa järjestelmäriskejä tarkkaileva valvontaelin, on paljon vähemmän johdonmukaista asettaa se Euroopan keskuspankin (EKP) valvonnan alaisuuteen. Tällaisen elimen olisi todella oltava valtioiden välinen. Tätä ei ehdotukseen sisälly. Toimielin, jonka puheenjohtaja on yksityisten toimijoiden etua edistävää euroliberaalia suuntausta sokeasti noudattavan EKP:n pääjohtaja, ei milloinkaan tee kyseisten tahojen etujen vastaisia ehdotuksia. Äänestän tätä mietintöä vastaan, jossa kannatetaan EKP:n valvontavaltaa Euroopan järjestelmäriskikomiteaan nähden.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Tarve vastata tulevaan rahoituskriisiin sekä uudet makro- ja mikrotason valvontamallit ovat johtaneet Euroopan järjestelmäriskikomitean (EJRK) ja Euroopan finanssivalvojien järjestelmän perustamiseen. Uuden järjestelmän tehokkuus on kuitenkin sidoksissa Euroopan keskuspankin (EKP) arvovaltaan, koska uusi EJRK ei pysty määräämään toimenpiteitä tai sanktioita jäsenvaltioille tai rahoituslaitoksille eivätkä sen varoitukset ole sitovia. Tämän uuden valvontaelimen, jota EKP koordinoi ja jonka alaisuudessa se toimii, tehtävänä on ennakoida tulevia kriisiskenaarioita, jotta voidaan toteuttaa ennalta ehkäiseviä toimia uusien kriisien välttämiseksi. On myös syytä varmistaa, että valittaessa henkilöitä johtotehtäviin koko järjestelmän kehyksessä, valinnat perustuvat todellista osaamista ja ansioituneisuutta koskeviin kriteereihin eivätkä poliittisin perustein tapahtuvaan vallanjakoon jäsenvaltioiden välillä.

  Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. – (IT) EU on luomassa puitteita rahoitusvakauden turvaamiseksi. Uusien ja vakavien rahoituskriisien riskin välttämiseksi Eurooppa tarvitsee institutionaalisen kehyksen, jolla pystytään ratkaisemaan systeemisesti merkittävien rahoituslaitosten maksukyvyttömyys.

Tarkoituksena on perustaa uusi makrotason vakauden valvoja, Euroopan järjestelmäriskikomitea (EJRK) ja uusi mikrotason vakauden valvoja, Euroopan finanssivalvojien järjestelmä (EFVJ). Niiden tehokkuus taataan EKP:n arvovallan avulla, koska uusi EJRK ei pysty määräämään toimenpiteitä tai sanktioita jäsenvaltioille tai rahoituslaitoksille eivätkä sen varoitukset ole sitovia. Niinpä niiden tehokkuus riippuu EKP:n hyvästä maineesta ja sen henkilöstön tunnustetusta asiantuntemuksesta.

Valvontarakenteen perimmäinen tavoite on välttää tämänhetkisen kriisin kaltaisia dramaattisia tilanteita tulevaisuudessa sekä varmistaa rahoitusvakaus. Rahoitusmarkkinoiden uuden sääntely- ja valvontapolitiikan menestyksen ytimenä on juuri mikrotason ja makrotason vakauden valvonnan välinen yhteys. Tällä tavoin EJRK:n sihteeristön tärkeänä tehtävänä on varmistaa kyseisten tietojen tehokas ja nopea vaihto.

Mietintö: Sven Giegold (A7-0169/2010)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin mietinnön puolesta, koska Euroopan parlamentti on aina ollut hallitsevassa ja keskeisessä asemassa rahoituspalvelujen yhtenäismarkkinoiden luomisessa, ja se on edistänyt aktiivisesti yhdenmukaistamista, avoimuutta ja kilpailua varmistaen samalla suojelua eniten tarvitsevien eli piensijoittajien ja kuluttajien laajemman ja paremmin mukautetun suojaamisen. Olemme jo toistuvasti vaatineet tällaisten edellytyksien luomista ja huomauttaneet rahoitusmarkkinoiden valvontaan liittyvistä puutteista. Kehotan näin ollen Euroopan komissiota tarkastelemaan parasta mahdollista keinoa siirtyä kohti integroidumpaa valvontarakennetta samalla, kun pyritään panemaan täytäntöön ongelmallinen prosessi eli luomaan entistä elinvoimaisemmat rahoituspalvelujen yhdentyneet sisämarkkinat. Toivon, että voimme tämän mietinnön myötä osallistua sellaisen EU:n elimen perustamiseen, joka ottaa tosiasiallisen vastuun unionin määrätietoisen yhdenmukaistamisprosessin edistämisestä, ja että siitä tulee maailmanlaajuinen esimerkki.

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Tämä ehdotus asetukseksi Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen perustamisesta on osa rahoitusalan valvontapakettia. Paketissa perustetaan kolme Euroopan viranomaista valvomaan tiettyjä rahoitusalan osia: pankkeja, vakuutuslaitoksia ja rahoitusmarkkinoita. Samoin kuin kahdesta muusta valvontaviranomaisesta laadittuja jäsenten Skinnerin ja García-Margallo y Marfilin mietintöjä kannatin täysin myös tätä mietintöä sekä rahoitusalan valvontapakettia kokonaisuudessaan, koska se on mielestäni suuri ja ennen kaikkea välttämätön askel eteenpäin (katso jäsen Skinnerin mietinnön äänestysselitys).

  Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. – (RO) Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen perustaminen on osa EU:n strategiaa, jonka tavoitteena on vahvistaa EU:n markkinavalvontaviranomaisten asemaa. Tarkoituksena on välttää sellaisiin järjestelmäriskeihin, jotka ovat horjuttaneet rahoitusmarkkinoita syyskuusta 2008 alkaen ja sen jälkeen lähes jokaisen valtion taloutta, johtavien tilanteiden syntyminen. Tähän viranomaiseen liittyvä uusi ominaisuus ei ole se, että sille annetaan keskitetty valvontavalta, koska tältä osin huomioon voidaan ottaa kaikki muut Euroopan finanssivalvojien järjestelmän muodostavat viranomaiset, vaan se, että unionin viranomaisen tehtäväksi annetaan ensimmäistä kertaa markkinoiden toimijoiden välitön valvonta, mikä edellyttää myös osallistumista lupien myöntämiseen, tutkimuksien suorittamiseen ja sanktioiden määräämiseen.

Tämä tapahtuu aikana, jolloin aikaisempi valvontajärjestelmä rajoittui pelkästään sääntelyyn ja ehdotuksien laatimiseen, jotka sitten toimitettiin jäsenvaltioiden asianomaisille viranomaisille. Suhtaudun vilpittömän hyväksyvästi ja uteliaasti tähän haasteeseen ja odotan mielenkiinnolla sitä, miten direktiivien määräykset pannaan täytäntöön ja mitkä asiat muuttuvat viraston perustamisen seurauksena (tarkoitan luottoluokituslaitoksista annettua direktiiviä, jossa keskeisimmät toimijat ovat paitsi erittäin tärkeitä myös maailmanlaajuisesti merkittäviä toimijoita).

  David Casa (PPE), kirjallinen. – (EN) Tämä uusi Euroopan valvontaviranomainen on nyt osa rahoitusalan valvontaa koskevaa yhteisön valvontarakennetta. Se vastaa erityisesti tiettyjen toimielimien mikrotason vakauden valvonnasta. Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisella on erityisen tärkeä asema luottoluokituslaitoksien sääntelyn ja valvonnan kannalta. Olen hyvin tyytyväinen siihen, mitä talous- ja raha-asioiden valiokunta on saavuttanut tältä osin. Äänestin mietinnön puolesta esittelijän laatimassa muodossa.

  Françoise Castex (S&D), kirjallinen. – (FR) Äänestin mietinnön puolesta, vaikka saavutettu edistys ei vastaakaan vuonna 2009 G20-huippukokouksissa annettuja lupauksia, joiden mukaan jäsenvaltioiden päämiehet sitoutuivat rahoitustuotteiden ja -laitoksien tehokkaaseen ja kurinalaiseen sääntelyyn. Lainsäädäntöpaketilla ei voida kuitenkaan korvata taloudellisen hallinnon puutetta. Ilman verotuksen yhdenmukaistamista, yhteistä teollisuuspolitiikkaa ja kasvua ja työpaikkoja edistäviä voimakkaita aloitteita emme pysty vastustamaan markkinapainetta emmekä varmistamaan, että yhteisössä tuotettu vauraus jaetaan tasapuolisesti kaikkien kansalaisten kesken.

  Mário David (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestän Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen perustamisen puolesta samanlaisista syistä ja koska pidän sitä yhtä tärkeänä kuin Euroopan pankkiviranomaisen perustamista. Teen niin, koska markkinoiden alttius rahoituskeskuksissa viime vuosina ilmenneelle intensiiviselle keinottelulle ja EU:n yrityksien romahtamiselle sekä seurauksille, joita tästä on aiheutunut unionin sisämarkkinoiden ja talouden dynamiikalle, on osoittanut, että on vahvistettava EU:n markkinoiden ja maailmanmarkkinoiden sääntelyä. Tämä on myös käynyt ilmi Lehman Brothersin kaltaisten tapauksien yhteydessä, jotka paljastivat unionin heikkoudet globalisoituneessa maailmassa. Olen sitä mieltä, että Euroopan vakausrahaston perustaminen, mitä mietinnössä ehdotetaan, olisi tarkoituksenmukainen keino osallistua kaikkein riskialttiimpien rahoituslaitoksien valvontaan.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin mietinnön puolesta, koska siinä suositellaan EU:n rahoitusmarkkinoiden uudistamista takaamalla valvonta ja ottamalla käyttöön tehokkaampia sääntöjä, joilla voidaan paremmin määrittää rahoitusjärjestelmään liittyvät riskit. Kannatan näitä toimia, koska niiden myötä luodaan rajat ylittäviä laitoksia EU:ssa valvova yhteinen Euroopan valvontaviranomainen ja EU:n mekanismi sellaisten kriisien ratkaisemiseksi, jotka saattavat vaikuttaa näihin laitoksiin.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Se, mitä opimme kaikki äskettäisestä kriisistä – riippumatta poliittisesta vakaumuksestamme tai maailmankatsomuksestamme – on, että institutionaalista valvontarakennetta on uudistettava luomalla EU:n toimielimiä ja että samassa yhteydessä on tarkasteltava uudelleen koko makro- ja mikrotason valvonnan käsitettä.

Saavuttamaamme sopimukseen, josta äänestimme tänään, liittyy lukemattomia myönteisiä seikkoja. Yksi niistä on sellaisten riippumattomien EU:n elimien perustaminen, joiden tehtävänä on valvoa pankkeja, vakuutusyhtiöitä ja rahoitusmarkkinoita. Nämä elimet eivät korvaa kansallisia valvontaelimiä vaan tekevät niiden kanssa yhteistyötä pyrkien hoitamaan vakauden valvontaa ja järjestelmäriskien analysointia koskevat tehtävänsä, jotta estetään se, että yhteisön pankkiala ja rahoitusmarkkinat joutuvat uudelleen vastaavanlaajuiseen kriisiin.

Luottamus on pyrittävä palauttamaan kiireellisesti, koska rahoitusmarkkinat ovat kärsineet vakavia seurauksia kriisin johdosta. Tämä riippuu suuressa määrin valvontaviranomaisten asemasta: niiden on hoidettava tehtävänsä asiantuntevasti ja tehokkaasti tarvittavan luottamuksen palauttamiseksi sijoittajiin ja yrityksiin nähden.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Jos tavoitteena on rahoitusmarkkinoiden ja spekulatiivisten markkinoiden tehokas sääntely, ja kun otetaan huomioon unioniin ja kehitysmaihin vakavasti vaikuttaneeseen kriisiin johtaneet olot, on keskeisen tärkeää varmistaa tehokkaiden toimien toteuttaminen arvopapereihin kohdistuviin liiketoimiin nähden parlamentin ja muiden yhteisön toimielimien pyrkimyksien mukaisesti. Tavoitteena on luoda rakenteellinen perusta seurantaa, arviointia, valvontaa ja toimien toteuttamista varten, minkä avulla estetään toimivan oikeudellisen kehyksen yhteydessä sellaisten tilanteiden toistuminen, jotka johtivat vallitsevan taloudellisen, rahoituksellisen ja sosiaalisen kriisin puhkeamiseen. Tässä yhteydessä Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle on taattava asianmukainen oikeushenkilön asema sekä oikeudellinen, hallinnollinen ja taloudellinen itsemääräämisoikeus, jotta varmistetaan markkinoiden turvallisuus ja vakaus sekä liiketoimien avoimuus uusien järjestelmäriskien välttämiseksi.

  Pat the Cope Gallagher (ALDE), kirjallinen. – (GA) Uusien virastojen avulla lisätään olemassa olevaa yhteistyötä kansallisten valvojien välillä ja edistetään johdonmukaisempaa lähestymistapaa rahoituspalvelualan valvontaan. Uusissa virastoissa voidaan puuttua nykyisen valvontajärjestelmän heikkouksiin ja varmistaa, että joissakin Euroopan valtioissa jonkin aikaa ilmenneet ongelmat eivät toistu. Näillä EU:n tason tarkistuksilla täydennetään toimia, joita Irlannin hallitus on jo toteuttanut vahvistaakseen Irlannin rahoituspalvelualan sääntelyä.

  Robert Goebbels (S&D), kirjallinen. – (FR) En voinut äänestää rahoitusalan valvontaa koskevan paketin puolesta, koska olin poissa Strasbourgista: edustin Euroopan parlamenttia Kaakkois-Aasian alueellisen yhteistyön liiton (ASEAN) parlamenttien välisen edustajakokouksen vuosikokouksessa, joka järjestettiin Hanoissa 20.–25. syyskuuta 2010. Korostan, että annan paketille täyden tukeni.

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. – (FR) Äänestin Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisesta laaditun Giegoldin mietinnön puolesta, koska Euroopan unioni tarvitsee kiireellisesti välineitä, joilla voidaan valvoa rahoitusmarkkinoita, jotta vältetään uudet rahoitus- ja talouskriisit. Tämän viranomaisen perustamisen ja muun "valvontapaketin" yhteydessä perustettujen viranomaisten myötä saamme tilaisuuden siirtyä pelkästään kansallisten viranomaisten, joiden edut saattavat toisinaan erota suurestikin, toimien koordinoimisesta todellisiin unionin viranomaisiin. Täten luottoluokituslaitokset, jotka ovat suurelta osin vastuussa rahoituskriisin aiheuttamisesta, ovat tästä lähtien EU:n välittömässä valvonnassa. Tämä on kiistatta oikeansuuntainen askel, vaikka vielä on paljon tehtävää.

  Alan Kelly (S&D), kirjallinen. – (EN) On syytä tukea Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen perustamista osana komission ehdotuksia, joita se teki helmikuussa 2009 annetun de Larosièren raportin suosituksien perusteella. Tämän viranomaisen avulla vahvistetaan merkittävästi rahoitusalan valvontaa yhteisössä. Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen tekee rahoituslaitoksiin suoraan sovellettavia päätöksiä ja varoittaa komissiota vaarallisista tuotteista ja markkinatoimista. Lisäksi Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen on keskeisessä asemassa määriteltäessä järjestelmäriskejä ja osallistuu kriisien ratkaisemiseen. Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen voi myös kriisitilanteessa ja toimivaltansa puitteissa tehdä yksinkertaisella enemmistöllä päätöksiä, joilla kansalliset valvontaviranomaiset velvoitetaan toteuttamaan tiettyjä toimia. Tällaisten toimien on edistettävä rahoitusmarkkinoiden vakautta ja moitteetonta toimintaa.

  Mario Mauro (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin mietinnön puolesta, koska olen tyytyväinen Eurooppa-neuvoston kanssa saavutettuun sopimukseen. Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen perustaminen on hyvin tärkeä tulos Euroopan parlamentin kannalta, joka hyödynsi asiantuntemustaan parantaakseen asetuksen laatua, mutta se on myös tulos, josta Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ryhmä on erityisen ylpeä.

Olemme nimittäin aina pyrkineet poistamaan alaa koskevan sääntelyn merkittävät aukkokohdat ja poistamaan valvontajärjestelmien epävakaisuuden. On hyvin tärkeää varmistaa Euroopan järjestelmäriskikomitean yhdentyminen Euroopan valvontaviranomaisten kanssa sekä laajempien toimivaltuuksien myöntäminen uusille viranomaisille. Siten osallistutaan ratkaisevalla tavalla asianmukaisen EU:n ulottuvuuden antamiseen näille välineille.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Viimeaikainen rahoituskriisi on nostanut esiin rahoitusvalvontaan liittyviä vakavia puutteita, niin yksittäisissä tapauksissa kuin koko rahoitusjärjestelmässäkin. Valvontamallit perustuivat kansalliseen näkökulmaan eivätkä ne mukautuneet rahoitusjärjestelmässä tapahtuneeseen globalisaatioon, minkä yhteydessä eri rahoitusryhmät toteuttavat rajat ylittäviä toimia tähän liittyvine järjestelmäriskeineen. EU:n lainsäädännön soveltamiseen ei näin ollen ole liittynyt minkäänlaista yhteistyötä, koordinointia eikä johdonmukaisuutta. Tästä syystä direktiivin tavoitteena on parantaa sisämarkkinoiden toimintaa varmistamalla korkeatasoinen vakavaraisuusvalvonta ja sitä koskeva sääntely sekä suojelemalla tallettajia, sijoittajia ja kaikkia edunsaajia. Siksi on erittäin tärkeää turvata finanssimarkkinoiden eheys, tehokkuus ja moitteeton toiminta, ylläpitää julkisen talouden vakautta ja kestävyyttä sekä lujittaa kansainvälistä koordinointia ja yhteistyötä valvonnan alalla. Euroopan rahoitusmarkkinoista vastaavan viranomaisen perustaminen on mielestäni olennaisen tärkeää tehokkaan valvontamallin saavuttamiseksi. On kuitenkin toteutettava myös monia muita toimia, jotta hiljattain syntyneitä täysin moraalittomia tilanteita, jotka vahingoittivat talouksia, osakkeenomistajia, tallettajia, veronmaksajia ja järjestelmän uskottavuutta, voidaan estää toistumasta.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (LV) Äänestin päätöslauselman puolesta, koska katson, että Euroopan unioni on joutunut tähän kriisiin laajalti siitä syystä, että arvopapereiden, pankkien varojen ja eläkerahastojen valvonta on ollut riittämätöntä. Sen lisäksi, että valvomme rahoitusmarkkinoita ja määrittelemme riskejä, meidän on myös kehitettävä järjestelmä, jolla estämme rahoituskeinottelun ja vilpillisen tilinpäätösraportoinnin.

Vasta silloin Euroopan unioni voi reagoida oikea-aikaisesti eri jäsenvaltioissa vallitsevaan tilanteeseen; tarkoitan tällä Latviaa, Kreikkaa ja Unkaria, jotka ajautuivat lähes maksukyvyttömyyden partaalle. On yhtä lailla tarpeen ilmoittaa niiden henkilöiden nimet, jotka antoivat väärää tietoa EU:ssa ja salasivat EU:n eri jäsenvaltioissa vallitsevan todellisen sisäisen tilanteen.

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen. – (DE) Aikana, jona markkinat toimivat yli rajojen, yrityksien pelkästään kansallinen valvonta ei riitä, kuten tämänhetkinen talous- ja rahoituskriisi on osoittanut. On kuitenkin syytä pitää myönteisenä, että jäsenvaltiot ovat säilyttäneet toimivaltansa lopullisten päätöksien tekemisestä vakavien talousarvioon liittyvien ongelmien yhteydessä. Tämä mietintö menee kuitenkin liian pitkälle Euroopan unionin taloushallinnon suuntaan, ja äänestin siksi tyhjää.

  Miguel Portas (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Äänestin tyhjää. Makro- ja mikrotason vakauden valvontajärjestelmä on yhtäältä edistysaskel nykyiseen tilanteeseen nähden, jossa valvontatoimet eroavat valtiosta toiseen. Euroopan valvontaviranomaisista annetussa lainsäädäntöehdotuksessa ei kuitenkaan oteta kantaa siihen, miten suhtautua rahoitusalan yrityksiin, jotka ovat jo valmiiksi niin suuria ja monialaisia, että unioni ei voi sallia niiden ajautumista konkurssiin, kun otetaan huomioon niihin tällä hetkellä liittyvä järjestelmäriski. Asiakirjassa on tehtävä selväksi, että tällaiset yritykset on jaettava osiin ja ne yrityksen osat, jotka käyttävät toiminnassaan epäavoimia rahoitustuotteita, on lakkautettava.

Asiakirjassa ei myöskään tarkastella riittävän määrätietoisesti ongelmaa, joka liittyy luokituslaitoksiin. Parlamentin olisi pitänyt ilmaista selvemmin, että "markkinaksi" itsensä luokittelevan luokitusoligopolin tehtävänä ei ole määrittää valtionvelan hintaa.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin päätöslauselman puolesta, koska hyväksyn komission ehdotuksen parlamentin siihen esittämine tarkistuksineen. Viranomaisen on pyrittävä kohentamaan sisämarkkinoiden toimintaa erityisesti varmistamalla korkeatasoinen, tehokas ja yhdenmukainen valvonta ja sitä koskeva sääntely, missä otetaan huomioon kaikkien jäsenvaltioiden edut ja rahoituslaitosten moninainen luonne.

Mietinnöt: Peter Skinner (A7-0170/2010), Sylvie Goulard (A7-0168/2010), Antolín Sánchez Presedo (A7-0163/2010), José Manuel García-Margallo y Marfil (A7-0166/2010), Ramon Tremosa i Balcells (A7-0167/2010) ja Sven Giegold (A7-0169/2010)

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Euroopan parlamentti hyväksyi tänään lainsäädäntöä, jolla perustetaan uusia EU:n rahoitusalan valvontaviranomaisia (pankki-, vakuutus-, eläke-, arvopaperi- ja markkina-alaa varten) ja Euroopan järjestelmäriskikomitea (EJRK). Sen lisäksi, että tänään toimitetulla äänestyksellä vakiinnutetaan EU:n rahoitusalan valvonta, äänestys on myös EU:n uuden rahoitusalaa koskevan rakenteen luomisen ja yhteisön rahoitusmarkkinoiden voimakkaamman sääntelyn merkkipaalu. Unionin laajuinen sääntely on ainoa mahdollinen vastaus meihin kohdistuviin rahoitusalan haasteisiin ja jotta estetään paluu rahoitukselliseen kaaokseen. Näin korostetaan EU:n merkitystä aikana, jolloin uudelleenkansallistaminen nostaa päätään. Valvontaviranomaiset ovat tärkeämmässä asemassa kuin alun perin suunniteltiin, ja niillä on todellista valtaa Euroopan parlamentin hellittämättömien vaatimuksien ansiosta.

Joidenkin Euroopan parlamentin jäsenien muodostama, eri poliittisten ryhmien yli ulottuva liittouma pyrki varmistamaan, että viranomaisille annettiin todellista valtaa huolimatta joidenkin jäsenvaltioiden vastustuksesta, jotka kieltäytyivät ottamasta opiksi rahoituskriisistä. Vaikuttaa valitettavasti siltä, että parlamentin on jatkettava toimiaan sen varmistamiseksi, että uudet viranomaiset pystyvät toteuttamaan merkityksellisiä valvontatoimia. Tämä tarkoittaa sen varmistamista, että uusilla viranomaisilla on riittävästi henkilöstöä ja että niillä on välitön valvontavalta markkinoiden infrastruktuuriin nähden (kuten keskusvastapuolet ja kauppatietorekisterit). Vihreä ryhmä toteuttaa jo tämänsuuntaisia toimia muiden tärkeimpien poliittisten ryhmien kanssa.

  Marie-Christine Vergiat (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) "Rahoituspaketista" toimitettu lopullinen äänestys merkitsi parlamentin kanssa käytyjen, rahoitusalaa koskevaan vähimmäistason yhteisön sääntelyyn liittyvien neuvottelujen päättymistä. Äänestin rahoituspakettia vastaan, koska esitetyt vastaukset eivät olleet tarkoituksenmukaisia tämänhetkisen kriisin kannalta, ja ne soveltuisivat vielä huonommin tulevien kriisien estämiseen.

Ei riitä, että perustetaan uusia elimiä sääntelemään rahoitusalaa, erityisesti kun elimiin liittyy vakavia puutteita. Mainittakoon havainnollistavana esimerkkinä Euroopan järjestelmäriskikomitean (EJRK) yleisneuvoston kokoonpano: siihen kuuluu ainoastaan Euroopan keskuspankin (EKP), komission ja kansallisten keskuspankkien edustajia.

Euroopan parlamentin hyväksymät toimet ovat parhaimmillaankin vain ensimmäinen vaihe pyrittäessä luomaan rahoituslaitoksien asianmukainen valvontajärjestelmä.

On aika kohdata tosiasiat ja havaita niin sanotun taloudellisen ja rahoituksellisen realismin aiheuttamat hyvin todelliset yhteiskunnalliset vahingot. Esitetyt ratkaisut eivät ole vastaus kriisiin eikä niistä ole minkäänlaista hyötyä.

Mietintö: Marielle Gallo (A7-0175/2010)

  Damien Abad (PPE) , kirjallinen. – (FR) Mietinnössä korostetaan väärennösten ja internetissä tapahtuvien immateriaalioikeuksien loukkauksien kielteistä vaikutusta luovaan alaan kokonaisuutena, työpaikkoihin ja koko EU:n talouteen. Olen vakuuttunut siitä, että immateriaalioikeuksien suojelun edistäminen edellyttää internetin laillisen sisällön houkuttelevuuden lisäämistä. Katson lisäksi sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan jäsenenä, että on olennaisen tärkeää lisätä kuluttajien tietoisuutta riskeistä, joita väärennetyt tuotteet aiheuttavat sekä terveydelle että turvallisuudelle. Tästä syystä äänestin mietinnön puolesta ja olen edelleen sitä mieltä, että on toteutettava toimia erityisesti nuorille suunnattujen tietoisuutta lisäävien kampanjojen välityksellä väärennöksien torjumiseksi.

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Äänestin Marielle Gallon immateriaalioikeuksien valvonnasta sisämarkkinoilla laatiman mietinnön puolesta. Mietintö on valiokunta-aloitteinen – eli ei lainsäädäntömietintö – ja siinä noudatetaan mielestäni tasapainoista lähestymistapaa. Mielestäni asiaan liittyy seuraavanlainen haaste: yhtäältä on suojeltava immateriaalioikeuksia, koska niillä taataan luovuuden ja innovaation kukoistus, kun taas toisaalta on kehitettävä laillisia palveluja, joiden ansiosta mahdollisimman monet ihmiset pääsevät helposti tutustumaan internetin luovaan sisältöön. Odotan nyt, että Euroopan komissio ehdottaa malleja, joissa nämä kaksi vaatimusta yhdistyvät, eli tekijänoikeuksien suojelua taaten samalla laaja pääsy luovaan sisältöön. Katson esittelijän tavoin, että olisi toteutettava tutkimuksia, jotta voidaan arvioida EU:n digitaalisiin markkinoihin liittyviä suuntauksia ja mahdollisia parannuksia sidosryhmiä kuullen ja Euroopan parlamentin jatkuvalla osallisuudella.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta. Immateriaalioikeuksien loukkaukset ovat todellinen uhka taloudellemme ja yhteiskunnillemme, koska innovointi ja luovuus tuottavat Euroopan taloudelle todellista lisäarvoa. Immateriaalioikeuksien loukkaukset internetissä ovat saavuttaneet huolestuttavat mittasuhteet, etenkin luovan sisällön tuotannossa, eivätkä nykyiset säännökset mahdollista oikeudenhaltijoiden tehokasta suojelua internetissä siten, että taataan samalla eri osapuolien – myös kuluttajien – etujen tasapainottaminen. Pidän myönteisenä ehdotusta seurantakeskuksen perustamisesta; se toimisi välineenä, joka keräisi ja vaihtaisi tietoa kaikentyyppisistä immateriaalioikeuksien loukkauksista, minkä ansiosta olisi mahdollista selvittää internetissä tapahtuvien immateriaalioikeuksien loukkausten laajuus ja toteuttaa tarvittavia toimia EU:ssa väärennöksien ja muiden internetissä tapahtuvien immateriaalioikeuksien loukkausten torjumiseksi.

  Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. – (RO) Arvostan oikeudellisten asioiden valiokunnassa toteutettuja toimia ja esittelijän tekemää työtä, mitkä johtivat mietinnön hyväksymiseen.

Vaikka mietintö onkin laadittu muun kuin lainsäädäntöpäätöslauselman muodossa, parlamentti lähettää komissiolle viestin, jonka mukaan taiteilijoita on suojeltava, erityisesti kansallisia taiteilijoita, jotka ovat kaikkein uhanalaisimmassa asemassa internetpiratismin seurauksena.

Seuraavana on luettelo romanialaisista taiteilijoista, jotka haluavat, että mietintö hyväksytään: TAXI, MORANDI, Elena Gheorghe, George Nicolescu, Florin Chilian, Cleopatra Strătan ja Pavel Strătan, NICO, PROCONSUL, CLASS, Claudia Cream, HI-Q, VOLTAJ, Cristina Rus, DIRECŢIA 5, SMILEY, HARA, SIMPLU, SISTEM, Ştefan Hruşcă, Delia Matache, DJ PROJECT, Laurenţiu Duţă, Mihai Mărgineanu, DEEPCENTRAL, Cătălin Josan, XONIA, Z.O.B., PLANET MOLDOVA, KEO, NEXTEK, Andreea Bălan, Deepside Deejays, Aisa & DJ Yaang, Liviu Hodor, Arsenium, Andreea Bănică, BUG MAFIA, Leya, Sasha Lopez, Celia, David Deejay, GeoDaSilva, Giulia Anghelescu, SUNRISE INC, IMPACT, Alina Crişan, DJ LAYLA DYA, DJ Sava, No 7, Lili Sandu, Lavinia, Guess Who, Grasu XXL, Nelu Strătan, PARAZIŢII.

Olen tyytyväinen siihen, että saatoin antaa oman vaatimattoman panokseni tasapainoisen mietinnön menestymiseen sekä oikeudellisten asioiden valiokunnassa että Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ryhmässä hyväksyttyjen kantojen välityksellä.

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Immateriaalioikeuksien loukkaukset ovat todellinen uhka kuluttajien terveydelle ja turvallisuudelle mutta myös kaikille teollisuudenaloille ja erityisesti luoville ja innovoiville aloille.

Tästä syystä on tärkeää, että päätöslauselmassa mainitut toimet pannaan täytäntöön, erityisesti ne toimet, jotka koskevat yrityksille tarjottavaa tukea ja koulutusta liittyen patenttien saamiseen ja tuoteväärennösten torjuntaan, ja toimet, jotka liittyvät EU:n, kansallisiin ja paikallisiin julkisiin tiedotuskampanjoihin väärennöksien ja piratismin kielteisestä vaikutuksesta taloudelle ja yhteiskunnalle. Olen myös samaa mieltä siitä, että on lisättävä nuorille eurooppalaisille kuluttajille suunnattuja julkisia tiedotuskampanjoja.

Korostan myös paremmin mukautettujen maksutapojen kehittämistä, jotta helpotetaan sisällön laillista hankintaa ja lisätään laillisten sähköisten siirtojen määrää EU:ssa.

  Françoise Castex (S&D), kirjallinen. – (FR) Äänestin mietintöä vastaan, koska Marielle Gallo ja Euroopan oikeisto, jotka vertaavat teoksien jakamista muissa kuin kaupallisissa tarkoituksissa väärentämiseen ja varastamiseen, kannustavat miljoonia internetin käyttäjiä, jotka kuuntelevat musiikkia ja katsovat elokuvia, rikkomaan lakia. Siten he asettavat taiteilijat heidän omaa yleisöään vastaan takaamatta heille yhtään lisää rahaa. Vaikka Euroopan oikeisto on uskotellut meille aivan päinvastaista, se ei puolusta taiteilijoita vaan suuryrityksiä ja niiden vanhentunutta taloudellista mallia. Mietintö on jatkoa Ranskan hallituksen politiikalle: se on huolestuneempi suurien levy-yhtiöiden ja viihdeteollisuuden eduista kuin kansalaisten perusvapauksista. Tällaisella asenteella on mahdoton vastata luovuudelle asetettuihin haasteisiin digitaalisella aikakaudella.

  Lara Comi (PPE), kirjallinen. – (IT) EU:n tuotantojärjestelmän rakenne ja sen kansainvälinen kilpailuetu ovat tiiviisti sidoksissa innovaatioon ja laajasti katsottuna inhimilliseen pääomaan. Jäsenvaltioiden hyvinvointi ja vauraus perustuvat tulevina vuosikymmeninä uusien ratkaisujen tai uusien ongelmanratkaisuprosessien tutkimiseen ja kehittämiseen.

Ei taatusti ole raaka-aineiden tai alhaisten työvoimakustannuksien ansiota, että EU pystyy tällä hetkellä tuottamaan vaurautta, vaan se johtuu ajatuksien tuottamisesta, palveluntuottajien koulutuksesta ja kyvystä kehittää markkinoita hyödyttäviä uusia ajatuksia. Niinpä on olennaisen tärkeää, mitä tulee pysyvään läsnäoloomme kansainvälisissä yhteyksissä, kannustaa immateriaalioikeuksien alaisten tuotteiden luomista takaamalla oikeudenmukainen tuotto, mikä varmistetaan väliaikaisella yksinoikeudella. Todettakoon erityisesti, että mietinnössä arvostellaan syystäkin väärentämistä ja piratismia ja ehdotetaan näiden kahden vitsauksen torjumista. Samalla kannatan internetiä ja kulttuurialaa koskevien ad hoc -toimien hyväksymistä, jotta vältetään sellaiset massailmiöt, joita on vaikea torjua, ja edistetään kunniallisia toimintatapoja.

  Corina Creţu (S&D), kirjallinen. – (RO) Internetpiratismi on tosiaan saavuttanut hälyttävät mittasuhteet, mikä vaikuttaa immateriaalioikeuksiin. Äänestin kuitenkin päätöslauselmaesitystä vastaan, koska siinä ei taata tasapainoa kaikkien osapuolien etujen välillä ja kuluttajien oikeuksille uhkaa aiheutua haittaa. Vaarana on, että sellaisella alalla, joka on saanut merkittävän aseman kansalaisten elämässä, erityisesti ilmaisunvapauden ansiosta, toteutetaan sensurointitoimia. Katson näin ollen, että asiaa on lähestyttävä tasapuolisemmin eikä pelkästään yksipuoliselta kannalta. Tämän huomioon ottaen olen sitä mieltä, että on kiinnitettävä enemmän huomiota eurooppalaisille kuluttajille tarjoutuviin tilaisuuksiin ostaa aineistoa internetistä laillisesti sen sijaan, että sitä ladattaisiin laittomasti.

  Luigi Ciriaco De Mita (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestyksessä, joka toimitettiin immateriaalioikeuksien valvonnasta sisämarkkinoilla laaditusta Gallon mietinnöstä, on sovitettu yhteen kaksi toisiaan täydentävää oikeutta. Toinen on luodun teoksen tekijälle ja/tai julkaisijalle erityisesti kuuluva immateriaalioikeus, ja toinen on teoksen käyttäjille kuuluva yleisempi oikeus saada tietoa.

Sen lisäksi, että Euroopan unioni muodostaa sisämarkkinat, jossa yritykset toimivat ja suojelevat tuottamiaan tuotteita ja palveluja, se on myös yhteinen kansalaisuuden ja vapauden alue, jossa kansalaiset voivat ilmaista itseään sekä hankkia ja jakaa tietoa. Yhteinen alue, jossa mielipiteiden ilmaisu saa julkisen voimavaran merkityksen, vaarannetaan tarpeettomasti siten, että yksityiset edut velvoitetaan huomioimaan kaikissa yhteyksissä ja asetetaan liiallisia, perusteettomia ja epäoikeudenmukaisia rajoituksia henkisen työn luomuksien vapaalle levittämiselle.

Näin ollen on tärkeää suojella henkisen työn tuloksia, mutta on yhtä tärkeää, että suojelumenetelmät eivät ole yliampuvia, jotta tulokset voidaan asettaa täysimääräisesti koko yhteisön – internetyhteisöstä alkaen – saataville mahdollisimman helposti ja nopeasti.

  Anne Delvaux (PPE), kirjallinen. – (FR) Useimmille ihmisille sana "omaisuus" tarkoittaa aina aineellista omaisuutta. Aivan liian usein unohdetaan kuitenkin, että myös henkiseen tuotantoon liittyy omistajuutta koskevia oikeuksia eli tekijänoikeuksia. Tällä tavoin kaikentyyppisten taiteilijoiden, kirjoittajien, säveltäjien, kirjailijoiden ja tuottajien olisi laillisesti saatava korvauksia heidän töidensä käyttämisestä, samalla kun kuluttajille olisi taattava pääsy internetin lailliseen ja moninaiseen sisältöön. Gallon mietinnössä, josta äänestettiin tänään, keskiviikkona 22. syyskuuta 2010, tehdään selväksi yksi asia: internetpiratismi, ilmiö, jota vastaan tekijänoikeuksien haltijat tuntuvat olevan voimattomia, on leviämässä laajalle. Tästä syystä tarvitaan järjestelmää, jolla suojellaan kirjallisia ja taiteellisia tekijänoikeuksia, jossa otetaan huomioon käyttäjien oikeudet, velvollisuudet ja perusvapaudet ja jossa kannustetaan innovointia oikeudellisesti selkeässä kehyksessä hyödyttäen yhtä lailla kuluttajia kuin tekijänoikeuksien haltijoita. Tästä syystä kannatan asiakirjaa, josta äänestettiin tänään iltapäivällä.

  Marielle De Sarnez (ALDE), kirjallinen. – (FR) Luova ala sekä tutkimus- ja innovaatioala ovat odottavalla kannalla niin Ranskassa kuin Euroopassakin. Kaikille osapuolille on palautettava selkeys ja luottamus. Tästä syystä immateriaalioikeuksia koskeva kysymys on perusteltu. Äänestyksessä ilmaisimme kantamme väärennöksien (erityisesti lääkeväärennöksien) torjuntaan, nuorten tietoisuuden lisäämiseen immateriaalioikeuksiin liittyvissä kysymyksissä ja pienien ja keskisuurien yrityksien (pk-yrityksien) tukemiseen. Toisaalta äänestimme loppujen lopuksi Gallon mietintöä vastaan, jotta voitaisiin vahvistaa uudelleen eroa, joka vallitsee sen välillä, että internetin käyttäjät jakavat teoksia yksityisissä tarkoituksissa ja hyötyä tavoittelevat verkostot syyllistyvät väärennöksiin.

Hyväksyttyyn mietintöön ei valitettavasti sisällytetty kantojamme, joita puolustettiin voimakkaasti parlamentissa ja Ranskassa (televiestintäpaketti ja Hadopi-laki) ja joissa vaadittiin tuomioistuimen päätöstä ennen sanktioiden määräämistä internetin käyttäjille. Tässä viimeisessä hyvin arkaluonteisessa kohdassa osapuolien on kehitettävä puolueettomia ehdotuksia vailla teknologiasta johtuvia ennakkoasenteita pyrkien viime kädessä takaamaan perusoikeudet, selventäen tekijänoikeuksien kunnioittamista ja yksinkertaistaen luomista.

  Ioan Enciu (S&D), kirjallinen. – (RO) Äänestin päätöslauselmaa vastaan, koska Gallon mietinnössä ei mielestäni taata neutraaliuden ja henkilötietojen suojan periaatetta. Siinä ei tehdä eroa sen välillä, siirretäänkö tiedostoja kaupallisia vai yksityisiä tarkoituksia varten. Komission on otettava huomioon immateriaalioikeuksien loukkauksien vakava luonne ja sosioekonomiset vaikutukset luodessaan oikeudellista rangaistuskehystä kyseisiin oikeuksiin kohdistuvia loukkauksia varten. Tältä osin on mielestäni kohtuutonta rinnastaa vakavat rikkomukset, joilla saattaa olla tuntuvia vaikutuksia ihmisten terveyteen ja koskemattomuuteen, sellaisista rikkomuksista, joiden taloudelliset vaikutukset ovat vähäiset, määrättäviin seuraamuksiin, sekä internetin mediatuotteisiin kohdistuvaan piratismiin.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin mietintöä vastaan, koska siinä ei ole mielestäni saavutettu oikeanlaista tasapainoa taitelijoiden oikeuksien kunnioittamisen, tarpeen torjua väärennöksiä ja piratismia sekä internetin vapaan käytön välillä.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Taiteellisia, tieteellisiä, teollisia ja kulttuurisia luomuksia on suojeltava ja juuri tätä tarkoitusta varten on olemassa kansainvälisesti tunnustettuja immateriaalioikeuksia. Niiden avulla taataan luomuksen tai keksinnön koskemattomuus ja suojellaan sitä väärentämiseltä ja piratismilta. Uusi teknologia ja erityisesti internet ovat kuitenkin helpottaneet ja edistäneet piratismia ja väärentämistä.

Me kaikki tiedämme, miten helppoa on ladata teoksia laittomasti tai ostaa tuoteväärennöksiä internetistä ja miten tällainen toiminta vaikuttaa erityisesti luoviin teollisuudenaloihin. Olen samaa mieltä esittelijän kanssa hänen mainitessaan tarpeen opettaa kuluttajia kunnioittamaan immateriaalioikeuksia ja torjumaan väärentämistä ja piratismia, vaikka se saattaakin heistä vaikuttaa helpolta ja vähäpätöiseltä asialta.

Katson myös, että olisi hyvin tärkeää luoda digitaaliset sisämarkkinat, jotta internetin sisältö voidaan asettaa laillisesti saataville ja torjua internetpiratismia. Nämä ovat aktiivisia ja myönteisiä piratismin ja väärentämisen torjuntaa koskevia toimia, ja ne noudattavat lähestymistapaa, jonka omaksumista suosittelen tässä asiassa.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Immateriaalioikeuksien suojelu on asia, jonka olisi kosketettava koko Euroopan unionia, jotta luodaan edistyksellinen ja oikeudenmukainen yhteiskunta ja kehitetään kilpailukykyistä taloutta. Hyväksymällä tämän mietinnön Euroopan parlamentti edistää merkittävällä tavalla oikeudellisen kehyksen aukkokohtien täyttämistä, jotta oikaistaan vallitseva tilanne, jossa tekijänoikeuksia rikotaan yleisesti internetissä. On tärkeää luoda suotuisat edellytykset tehokkaiden toimien toteuttamiseksi yhteisön alueella siten, että varmistetaan jäsenvaltioiden ja kansallisten viranomaisten välinen laajempi yhteistyö yhteisen toimenpidekehyksen parissa, erityisesti rajat ylittäviin markkinoihin nähden, jollaiset internet muodostaa. Väärentämisen ja piratismin eurooppalaisen seurantakeskuksen on oltava keskeisessä asemassa pyrittäessä jatkuvasti tehostamaan immateriaalioikeuksien loukkauksien torjuntaa kansainvälisillä markkinoilla.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tässä mietinnössä on joitakin ristiriitaisuuksia. Vaikka mietintöön yhtäältä sisältyy seikkoja, jotka ansaitsevat täyden tukemme, erityisesti, kun siinä puolustetaan tekijänoikeutta – ja jopa todetaan, että luovuutta kannustettaessa ja kulttuurisia teollisuudenaloja edistettäessä ei toimita luovan työn tekijöiden etujen vastaisesti – siinä toisaalta puututaan patenttialaan ja ACTA-sopimukseen (tuoteväärennösten torjuntaa koskeva kauppasopimus) ottamatta huomioon eri alojen ominaislaatua. Tästä syystä äänestimme loppujen lopuksi sitä vastaan.

Siten haluamme osoittaa, että tunnustamme tekijänoikeuksiin liittyvät ongelmat ja että tekijänoikeuksia on suojeltava eri aloilla, myös internetissä.

Tiedämme, että on tarpeen torjua väärentämistä ja piratismia; on kuitenkin myös otettava huomioon eri alojen väliset erot eikä tekijänoikeutta pidä sekoittaa patentteihin, erityisesti ohjelmistojen tai lääkkeiden alalla.

Kannatamme komissiolle esitettyä kehotusta, jonka mukaan olisi pyrittävä asiaan liittyvien eri etunäkökohtien tasapainottamiseen, vaikka emme olekaan varmoja, että siinä onnistutaan. Seuraamme edelleen tarkkaavaisesti asian kehittymistä ja erityisesti immateriaalioikeuksien ja kulttuuristen teollisuudenalojen suojelua Portugalin kaltaisissa valtioissa, unohtamatta kuitenkaan muita etuja, kuten vähäosaisten ryhmien ja ihmisten etuja.

  Lorenzo Fontana (EFD), kirjallinen. – (IT) Jäsen Gallon immateriaalioikeuksien valvonnasta sisämarkkinoilla laatima mietintö sisältää yleisesti asioita, jotka on jo tuotu esille komission tiedonannossa. Näin vahvistetaan kaksiosaisen suojelun tarve: on suojeltava yhtäältä näitä oikeuksia ja toisaalta kuluttajia.

Mietintö on tärkeä ennen kaikkea pienien ja keskisuurien yrityksien kannalta (joita on runsaasti kotiseudullani), koska ne ovat usein aseettomia immateriaalioikeuksien loukkauksia vastaan. Lisäksi kannatan suojelua, jota mietinnössä pyritään antamaan yksityisille käyttäjille. Mietinnössä katsotaan, että "kopiointi omaan käyttöön" ei ole rikkomus ja ilmaistaan kannatusta kuluttajille suunnatuille tiedotuskampanjoille, jotka koskevat joko aineellisesti tai internetin kautta hankittujen tuotteiden laillisuutta (tai laittomuutta). Mietinnön sisältö ja jäsen Gallon tekemä erinomainen työ huomioon ottaen äänestän mietinnön puolesta.

  Pat the Cope Gallagher (ALDE), kirjallinen. – (GA) Olen esittänyt päätöslauselmaan yhtä tarkistusta, joka koskee sellaisten tärkeiden talouden alojen, joista kyseiset yhteisöt ovat hyvin riippuvaisia, korostamista entisestään. Lissabonin sopimuksen 174 artiklassa viitataan alueelliseen yhteenkuuluvuuteen Euroopan unionin uutena tavoitteena. Tämä tarkoittaa, että Euroopan unionissa on kiinnitettävä enemmän huomiota vuoristoalueilla, pienillä, rannikolla sijaitsevilla saarilla ja syrjäisillä alueilla asuvien ihmisten taloudellisiin ja sosiaalisiin tarpeisiin.

Olen vakaasti sitä mieltä, että EU:n on vastattava näihin tarpeisiin välittömästi ja toteutettava määrätietoisia toimia tässä tarkoituksessa. Huomiota on kiinnitettävä erityisesti kalastajiin, jotka harjoittavat ammattiaan rannikkoalueilla ja saarien ympäristössä pienillä aluksilla. Pienimuotoinen kalastus on olennaisen tärkeää syrjäisille seuduille, joilla ei ole tarjottavana vaihtoehtoista työllistämismuotoa. Irlannissa suurin osa näillä alueilla käytettävistä aluksista on alle 15 metrin pituisia eikä niiden saaliiksi saamien kalojen lajilla ja määrällä ole merkittävää vaikutusta kokonaiskantoihin.

  Lidia Joanna Geringer de Oedenberg (S&D), kirjallinen. – (PL) Kannatan ehdottomasti tekijänoikeuksien suojelemista ja katson, että tällä hetkellä tekijöiden oikeuksia suojellaan usein vain näennäisesti – paperilla – samalla kun tekniikka helpottaa tekijänoikeuslainsäädännön välttelyä. Vastustan myös sellaisten internetin käyttäjien kriminalisoimista, jotka vaihtavat tiedostoja omaa käyttöä varten. Olen sitä mieltä, että samoin kuin kuluttajajärjestöjen tapauksessa tämä johtuu sellaisen vaihtoehdon puutteesta, joka on selkeä ja lainmukainen ja jota internetin käyttäjien olisi helppo käyttää. Olisi parempi helpottaa lainmukaista pääsyä internetin suojattuun aineistoon esimerkiksi sellaisen alustan välityksellä, joka toimisi kaikkialla EU:ssa ja joka tarjoaisi aineiston ilmaiseksi tai nimellismaksusta mainostajien kattaessa lisenssimaksuista aiheutuvat kustannukset. Luovasti ajateltuna meidän on mukautettava lakeja 2000-luvun tosiasioihin. Ehdotimme päätöslauselmassamme, joka valitettavasti hylättiin, sellaisten uusien taloudellisten mallien tukemista, joiden avulla olisi mahdollista myöntää realistista rahoitusta ja vahvistaa selvät periaatteet varojen jakamiseksi tekijöiden kesken. Gallon mietinnössä suhtaudutaan rajoittavasti tiedostojen lataamiseen internetistä ja siitä tehdään yhtä lailla rangaistavaa kuin väärennettyjen lääkkeiden tai autonosien tuottamisesta, mikä on täysin suhteetonta.

Ehdotetut toimet, jotka eivät liity lainsäädäntöön ja joiden tarkoituksena on parantaa lain täytäntöönpanoa, ovat mielestäni huolestuttavia perusoikeuksien yhteydessä. Katson, että hyväksymällä jäsen Gallon päätöslauselman parlamentti on antanut hyvin huonon kuvan julkiselle mielipiteelle siitä, mitä mieltä se on immateriaalioikeuksien ja perusoikeuksien välisestä tasapainosta. Toivon, että terve järki otetaan jälleen käyttöön, kun keskustelemme erityisistä lainsäädäntöehdotuksista.

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) On selvää, että immateriaalioikeuksia on kunnioitettava. On selvää, että näiden oikeuksien loukkauksista on rangaistava, koska ne vaikuttavat kielteisesti tekijöidemme, taloutemme ja liiketoimintamme etuihin. Emme kuitenkaan voineet hyväksyä Gallon mietintöä, koska muutamien aineellisten hyödykkeiden väärentämistä – mitä komissio vastustaa ponnettomasti – koskevien huomautuksien taustalla piilee todellinen kohde eli internetissä tapahtuva tiedostojen lataaminen, mikä vaikuttaa valitettavasti miljooniin ihmisiin.

Tosiasia on, että jäsen Gallo on sen puolueen vaaleilla valittu edustaja, joka pakotti hyväksymään "Hadopi-lain". Mikään ei anna hänen mietinnössään ymmärtää, että toimissa, joita hän suosittelee voimakkaasti, taattaisiin oikeudellinen menettely ja muutoksenhakukeinot mahdollisissa rikkomistapauksissa. Mietinnössä ei myöskään anneta takeita oikeudesta kopioida omaan käyttöön. Me emme voi kriminalisoida, valvoa tai syyttää miljoonia eurooppalaisia internetin käyttäjiä sillä perusteella, että kulttuuriteollisuus pyrkii kaikin keinoin mukautumaan uuteen tekniikkaan ja tarjoamaan kansalaisille nimensä veroista vähittäistarjontaa.

  Sylvie Goulard (ALDE), kirjallinen. – (FR) Immateriaalioikeuksien valvonnasta sisämarkkinoilla annettu valiokunta-aloitteinen mietintö hyväksyttiin äänin 328 puolesta, 245 vastaan ja 81 tyhjää. On myönnettävä, että jäsen Gallo (Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ryhmä) sai enemmistön taakseen, mutta keskustelua käytiin sekavissa tunnelmissa: hän ei onnistunut ylittämään jakolinjoja eikä tasoittamaan tietä lainsäädännölle. Lisäksi äänestin vastaan. Asiakirjassa ei saavuteta oikeaa tasapainoa perusvapauksien kunnioittamisen ja immateriaalioikeuksien suojelemisen välillä. Se on myös jäänyt jälkeen teknisistä tosiasioista. Vaikka pitääkin paikkansa, että Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmän ja Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmän jäsenien esittämät vaihtoehtoiset päätöslauselmat eivät myöskään olleet täysin tyydyttäviä, niissä oli se hyvä puoli, että niissä suljettiin pois väärät ja epäsopivat ratkaisut. Rakentavassa hengessä totean kuitenkin tukeneeni joitakin määräyksiä, jotka koskivat väärennöksien (erityisesti lääkeväärennöksien) torjuntaa, nuorten tietoisuuden lisäämistä immateriaalioikeuksiin liittyvissä kysymyksissä ja pienien ja keskisuurien yrityksien (pk-yrityksien) tukemista. On aika toteuttaa perustavia puolueettomia toimia ilman teknologiasta johtuvia ennakkoasenteita, jotta perusvapauksia, luomista sekä tekijöiden ja taiteilijoiden immateriaalioikeuksien kunnioittamista voidaan vihdoin sovittaa yhteen.

  Nathalie Griesbeck (ALDE), kirjallinen. – (FR) Vaikka tuinkin tarkistuksia, jotka koskivat väärentämisen torjuntaa, nuorten tietoisuuden lisäämistä immateriaalioikeuksiin liittyvistä asioista ja pienien ja keskisuurien yrityksien uutuuden tukemista, äänestin kuitenkin immateriaalioikeuksien valvonnasta sisämarkkinoilla laadittua valiokunta-aloitteista mietintöä vastaan. Mietinnössä nimittäin niputetaan yhteen se, mikä liittyy omaan käyttöön tarkoitettuun tiedostojen jakamiseen internetin käyttäjien välillä, ja se, mikä on syntynyt väärentämisen seurauksena ja on jäsentyneiden voittoa tavoittelevien verkostojen toiminnan tulos. Lisäksi on hyvin valitettavaa, että mietinnössä ei viitata keskeiseen edellytykseen eli siihen, että tuomioistuimen on annettava päätös ennen kuin internetin käyttäjille määrätään rangaistuksia. Äänestämällä mietintöä vastaan halusin osoittaa, etten hyväksy asiakirjaa, jossa ei saavuteta tasapainoa perusvapauksien suojelun ja immateriaalioikeuksien kunnioittamisen välillä.

  Matthias Groote (S&D), kirjallinen. – (DE) Äänestin Gallon mietintöä vastaan, koska en voi tukea toimia, joiden nojalla on pieninkään mahdollisuus, että ihmisten pääsy internetiin estetään tai internetin neutraalius menetetään. Mietinnössä ei myöskään tehdä eroa tiedostojen kaupallisen ja ei-kaupallisen jakamisen välillä kriminalisoiden siten yksityiset internetin käyttäjät. Lisäksi mietinnössä ei ole määritelty sanaa "piratismi", mikä olisi tällaisen harkitsemattoman kriminalisoimisen vastainen toimi. Siinä viitataan sitä vastoin hyvin kiistanalaisesta ACTA-sopimuksesta esitettyihin pyyntöihin ja neuvottelujen nopeuttamisesta esitettyyn kehotukseen. En voi tukea tällaista mietintöä.

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. – (FR) Äänestin Gallon mietintöä vastaan, jossa kannustetaan mielestäni suoranaiseen "piraattimetsästykseen" ja joka ikävä kyllä muistuttaa pelkästään Ranskassa Hadopi-lain tiimoilta käytyä keskustelua. Yksinomaan pakottamiseen perustuvassa asiakirjassa, joka hyväksyttiin äänestyksessä Strasbourgissa, niputetaan vaarallisella tavalla yhteen aineellisten hyödykkeiden – erityisesti lääkkeiden – väärentäminen ja digitaalisten tiedostojen jakaminen ei-kaupallisissa tarkoituksissa. Miljoonista internetin käyttäjistä, jotka hyödyntävät mahdollisuutta jakaa tiedostoja "vertaisryhmien" kesken, kuuntelevat musiikkia ja katsovat elokuvia, näyttää nyt tulevan mahdollisia rikollisia. Puolustimme sosialistiryhmän kollegojeni kanssa vaihtoehtoista kantaa sellaisen lähestymistavan tukemiseksi, jota on mukautettu vastaamaan tämänhetkistä tilannetta ja jolla suojataan siten kuluttajien perusvapauksia. Strategiamme ei olisi vaikuttanut tekijänoikeustuloihin, koska ehdotimme sellaisten uudenlaisten kaupan mallien kehittämistä, joissa tekijöille maksetaan korvauksia heidän teoksiensa käyttämisestä internetissä. Ranskalaisina ja eurooppalaisina sosialisteina meidän on jatkossa seurattava tarkkaavaisesti, ettei perusvapauksia heikennetä enempää.

  Anneli Jäätteenmäki (ALDE), kirjallinen. – (FI) Arvoisa puhemies, äänestin immateriaalioikeuksien valvontaa koskevan niin sanotun Gallo-mietinnön puolesta. Valiokunnassa hyväksytty kanta tukee innovaatiota, luovan alan työllisyyttä sekä kuluttajien turvallisuutta. Toisaalta se myös tunnistaa eri muodoissa tapahtuvan väärennysrikollisuuden ja piratismin aiheuttaman uhan. Pidin Gallo-mietintöä kokonaisuudessaan tasapainoisena ja tästä syystä äänestinkin vaihtoehtoisia päätöslauselmaesityksiä vastaan. Toivon, että tänään hyväksytty Gallo-mietintö edesauttaa luomaan nykyistä vahvemman pohjan tietoyhteiskunnan sisältötarjonnan arvoketjujen oikeudenmukaiselle ja tasapainoiselle kehittämiselle.

  Eija-Riitta Korhola (PPE), kirjallinen. – (FI) Arvoisa puhemies, haluan kiittää kollega Galloa perusteellisesti tehdystä raportista. Vaikka raportti sisällöllisesti jakoikin mielipiteitä ryhmien välillä, tarve tuoda luovien alojen merkittävät työllistävät ja taloudelliset vaikutukset sekä niiden riippuvuus riittävistä suojamekanismeista yleiseen tietoisuuteen oli kiistaton. Tämän vuoksi äänestin esityksen puolesta. Vastoin esimerkiksi yksityisyyden suojasta huolestuneiden pelkoja Gallon raportti ei esitä uutta lainsäädäntöä, rangaistuksista puhumattakaan, vaan pyrkii korostamaan henkisen omaisuuden merkitystä Euroopan unionin taloudelle ja kehottaa tätä – nykyisen lainsäädännön puitteissa – kehittämään reilun ja oikeudenmukaisen järjestelmän, joka turvaa niin omaisuuden suojan, sananvapauden kuin yksilön perusoikeudet.

  Edvard Kožušník (ECR), kirjallinen. – (CS) Immateriaalioikeuksien ylläpitäminen ja täytäntöönpano on päivänpolttava kysymys ja huolenaihe monien eurooppalaisten yrittäjien kannalta. Niinpä on syytä pitää myönteisenä, että komissio kiinnittää asiaan asianmukaista huomiota tiedonannossaan. Haluan kuitenkin esittää joitakin perustavia vastaväitteitä parlamentin mietintöehdotuksen sisällöstä. Toisin kuin mietinnössä, yhdyn komission kantaan, jonka mukaan nykyiset toimet kansalaisoikeuksien edistämiseksi EU:ssa ovat tehokkaita ja riittävän harmonisoituja, jotta sisämarkkinat voivat toimia moitteetta, ja ettei tältä osin ole tarpeen hyväksyä lisää lainsäädäntötoimia. Vastustan lujasti kaikkia kehotuksia sellaisen EU:n oikeudellisen kehyksen luomisesta, jonka avulla on mahdollista ottaa käyttöön toimia immateriaalioikeuksien loukkaajia vastaan. Tässä yhteydessä on mielestäni asianmukaista kunnioittaa jäsenvaltioiden välineitä. Jos Ranskassa on luotu alalle oma väline, jota digitaalinen giljotiini ilmentää, kunnioitan sitä täysin. En kuitenkaan halua, että näin kiistanalaisen välineen käyttöalaa laajennetaan koko yhteisöön. Suhtaudun myös lukuisin varauksin väärentämisen ja piratismin seurantakeskuksen kaltaisten uusien toimielimien luomiseen samoin kuin tuoteväärennösten torjuntaa koskevan monenvälisen kauppasopimuksen (ACTA) panokseen osallistamatta niitä valtioita, jotka ovat eniten syyllistyneet immateriaalioikeuksien loukkauksiin. Näistä ja muista syistä äänestin mietinnön ehdotettua sisältöä vastaan.

  Isabella Lövin (Verts/ALE), kirjallinen. – (SV) Päätin tukea Gallon mietintöä monien muiden Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmän jäsenien tavoin, koska olen taiteelliseen perheeseen syntyneenä toimittajana ja kirjailijana sitä mieltä, että on erittäin tärkeää ratkaista ongelmat, jotka johtuvat immateriaalioikeuksien lisääntyneistä loukkauksista. Jollei taiteilijoille, kirjailijoille, säveltäjille, elokuvaohjaajille, valokuvaajille ja muusikoille taata mahdollisuutta kohtuullisiin tuloihin, yhteiskuntamme köyhtyy kulttuurisesti ja henkisesti ja jää kauas ympäristöystävällisestä sekä kulttuurisesta kasvupotentiaalista, mitä pidän ekologisen ideologian perustana. Korostan myös, että eurooppalaiset järjestöt, jotka edustavat yli miljoonaa kulttuurityöntekijää Euroopassa, kuten Euroopan journalistiyhdistys ja Euroopan kirjailijajärjestöjen liitto, kannattivat mietintöä. Olen ollut Ruotsin journalistiliiton jäsen lähes 25 vuoden ajan ja saanut monesti apua suojellakseni tekijänoikeuksiani väärinkäytöltä ja välttyäkseni tulemasta sekä kaupalliselta että taiteelliselta kannalta loukatuksi ja harhautetuksi. Tänä aikana olen myös kuulunut ruotsalaiseen ALIS-tekijänoikeusjärjestöön (Administration of Literary Rights in Sweden). Päätin ensin ennen äänestystä tukea Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmän esittämää vaihtoehtoista mietintöä, jossa ei vaadittu yhteisten rikosoikeudellisten toimien toteuttamista ja joka oli kaiken kaikkiaan Gallon mietintöä tasapainoisempi. Kun se hylättiin äänestyksessä, Gallon mietintö jäi ainoaksi vaihtoehdoksi, jotta tekijänoikeuksien haltijoita tuetaan ja jotta he saavat maksun työstään.

  Mario Mauro (PPE), kirjallinen. – (IT) Väärentäminen on edelleen merkittävä ongelma yhteisön markkinoilla. Vaikka aiheesta on keskusteltu nyt jo useiden vuosien ajan, valitettavasti vain harvat ymmärtävät, miten vakavasti tekijänoikeuksien loukkaukset vaikuttavat talouksiimme. Niinpä on syytä aloittaa toimielimien tietoisuuden lisääminen siitä, että niiden on tarkasteltava huolellisesti mahdollisuuksia konkreettisten ja tyydyttävien ratkaisujen saavuttamiseksi.

Mietinnössä myös korostetaan ja todellakin vaaditaan komissiota toteuttamaan todellisia toimia internetpiratismin torjumiseksi. Se ei ole helppoa, mutta on tarpeen tasapainottaa internetin vapaata saatavuutta ja piratismin torjuntaa. Gallon mietintö on täysin tämän tavoitteen mukainen, minkä vuoksi äänestän sen puolesta.

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Asiakirjassa tunnustetaan immateriaalioikeudet, jotka luotiin Ranskan vallankumouksen myötä vuonna 1789. Siinä kuitenkin myönnetään yksityisoikeudellisia oikeuksia operaattoreille, mikä on vanhan hallintojärjestelmän mukainen käytäntö. Äänestin mietintöä vastaan vastustettuani myös Hadopi-lakia Ranskassa.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Immateriaalioikeuksia on loukattu kaikkina aikoina kautta historian. Ongelma on kuitenkin pahentunut tietotekniikkaan liittyvän teknisen edistyksen ja erityisesti internetin vuoksi. On myös tärkeää korostaa, että tekijänoikeuksien loukkaukset ovat hyvin haitallisia talouskasvun kannalta ja että ne ovat niin sanotun "rinnakkaistalouden" syntyyn ja kaikkeen siitä aiheutuneeseen haittaan johtanut tärkein syy. Vain panemalla immateriaalioikeudet kurinalaisesti täytäntöön voidaan kehittää teknistä ja tieteellistä innovaatiota, keksiä uusia patentteja ja edistää kulttuuriteollisuutta. Nämä ovat kaikki merkittävässä asemassa EU:n talouksien kasvun kannalta. Olen sitä mieltä, että hyväksymällä mietinnön edistämme huomattavasti näiden tavoitteiden saavuttamista. Tästä syystä äänestin niin kuin äänestin.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Äänestin Gallon mietinnön puolesta, jossa kannatetaan selvästi immateriaalioikeuksien suojelua. Näitä oikeuksia uhataan monelta taholta tai niihin suhtaudutaan ylenkatsoen. Tämä ei vaikuta pelkästään teollisuuteen vaan myös luoviin teollisuudenaloihin, urheilualaan ja musiikkiteollisuuteen. Tekijänoikeuden suojaaman aineiston luvaton lataaminen internetiin on myös mainittu tässä yhteydessä. On syytä luoda yhteisön oikeudellinen kehys ongelman ratkaisemiseksi, koska on paljastunut entistä enemmän rajat ylittäviä tapauksia, joissa immateriaalioikeuksia on loukattu.

Tältä osin mietinnössä varmistetaan, että kaikkien immateriaalioikeuksien täytäntöönpanotoimien on oltava välttämättömiä, tarkoitukseensa suhteutettuja ja asianmukaisia demokraattisessa yhteiskunnassa. Tämä oli mielestäni erityisen tärkeää. Näin varmistetaan yhtäältä, että tekijänoikeuksia suojellaan voimakkaammin, ja toisaalta, ettei yksityisten kuluttajien laillista toimintaa rajoiteta tarpeettomasti.

  Vital Moreira (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin immateriaalioikeuksien valvonnasta sisämarkkinoilla laaditun Gallon mietinnön puolesta, koska katson, että siinä on omaksuttu oikeudenmukainen ja tasapainoinen kanta tähän tärkeään asiaan.

Immateriaalioikeuksia on syytä suojella siinä missä muitakin oikeuksia. Tekijöillä ja tutkijoilla sekä heitä markkinoivilla yrityksillä on oikeus tällaiseen suojeluun. EU:n talous perustuu myös luovuuteen, tutkimukseen ja innovointiin.

On mahdoton perustella myöntyväisyyttä, jota jotkut anarkistiset vasemmistolaiset osoittavat immateriaalioikeuksien loukkauksia kohtaan käyttäen verukkeena internetin vapautta. Immateriaalioikeuksien loukkaukset ovat aivan yhtä laittomia kuin herjaaminen, kunnianloukkaukset tai rotuviha, vaikka ne tapahtuvatkin internetissä.

Immateriaalioikeuksien loukkaamisesta ei pidä myöskään tulla hyväksyttävää. Oikeus kopioida teoksia omaan käyttöön tarjoaa jo riittävät takeet, jotta yksittäiset henkilöt voivat pitää hallussaan suojatusta aineistosta tehtyjä jäljennöksiä. Meidän ei pidä kuitenkaan hyväksyä sitä, että luovan työn tekijöiltä viedään oikeus teoksiinsa, erityisesti siitä syystä, että piratismi ja väärentäminen vaarantavat usein kuluttajien terveyden ja turvallisuuden.

  Cristiana Muscardini (PPE), kirjallinen. – (IT) Olen täysin samaa mieltä siitä, mitä Gallon mietinnössä todetaan immateriaalioikeuksien valvonnan tehostamisesta, ja yhdyn komissiolle esitettyyn kehotukseen toteuttaa kiireellisesti toimia niiden lakien tarkistamiseksi, joilla suojellaan sovellettavia immateriaalioikeuksia sekä sisämarkkinoilla että ulkoisilla markkinoilla.

Yhteiskuntamme digitalisoitumisen aikakaudella on olennaisen tärkeää kehittää sellaisia lainsäädäntöön liittyviä ja muita kuin lainsäädäntöön liittyviä toimia, joilla taataan pysyvä tasapaino internetin vapaan saatavuuden ja väärentämisen ja piratismin torjumisen välillä. Vain tällä tavoin voidaan helpottaa EU:n teollisuudenalojen pääsyä digitaalisille markkinoille, joilla ei ole maantieteellisiä rajoja, tarkastelemalla eri alueiden välisiin lupajärjestelmiin liittyviä kysymyksiä; ne estävät nimittäin tuotteidemme laillisen myynnin ja kuluttajiamme saamasta tarvitsemaansa tietoa voidakseen tehdä turvallisesti ostoksia internetissä.

Olen täysin samaa mieltä Gallon mietinnössä esille tuodusta yhteisön tullilaitoksen merkityksestä: sen on nykyään pystyttävä toteuttamaan konkreettisia toimia sellaisten tuotteiden pysäyttämiseksi, joiden epäillään loukkaavan immateriaalioikeuksia. Tästä syystä kehotan komissiota tarkastelemaan tullipolitiikkaa, joka kattaa immateriaalioikeuksiin liittyvät ongelmat, ja edistämään tuoteväärennösten torjuntaa koskevasta kauppasopimuksesta (ACTA) käytäviä keskusteluja ja neuvotteluja.

  Rareş-Lucian Niculescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Äänestin Gallon mietinnön puolesta, koska henkistä omaisuutta on suojeltava yhtä voimakkaasti kuin aineellista omaisuuttakin. Henkinen omaisuus on muodostaan riippumatta kehitystä, innovointia ja talouskasvua edistävä tekijä. Tästä syystä sille on annettava erityisasema viranomaisten toimintaohjelmassa. Tämä pätee erityisesti Euroopan unionissa, jolla on tietynlaista innovointia tuottavaa potentiaalia. Pitää epäilemättä paikkansa, että jos henkistä omaisuutta ei suojella tehokkaasti, asiantuntijat siirtävät tutkimustoimintansa muihin maihin.

  Evelyn Regner (S&D), kirjallinen. – (DE) Äänestin Gallon mietintöä vastaan seuraavin perustein: mietintö on mielestäni jäänyt puolitiehen ja se on epätasapainoinen. Ryhmäni on tästä syystä laatinut myös vastapäätöslauselman. Siinä esitetään harkitumpi ja tasapainoisempi lähestymistapa keskusteluun. Olen sitä mieltä, että internetin käyttäjien jatkuva kriminalisoiminen – tämä koskee musiikkitiedostojen lataamiseen liittyen pääasiassa lapsia ja nuoria – on todellinen uhkatekijä. Gallon mietinnöstä puuttuu yksi merkittävä näkökulma eli ero sen välillä, onko kyse ei-kaupallisesta tiedostojen jakamisesta vai tekijänoikeuksien rikkomisesta kaupallisissa tarkoituksissa. Luovien ammattien edustajien ideoita on tietysti suojeltava, niistä on maksettava asianmukainen korvaus, ja niitä, jotka hyödyntävät näitä ideoita laittomasti, on rangaistava. Katson, että on tarpeen etääntyä vanhanaikaisista lainmukaisista ajatustavoista ja tasapainottaa tiedon yhtäläistä saatavuutta sekä oikeudenmukaisten korvauksien maksamista musiikin, kirjallisuuden ja elokuvien alaan liittyvistä palveluista. Tätä lähestymistapaa noudatetaan Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmän esittämässä päätöslauselmassa – toisin kuin Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ryhmän mietinnössä.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Tänään hyväksytyssä päätöslauselmassa ehdotetaan vanhanaikaista, "yhden koon" vastausta immateriaalioikeuksien loukkauksiin eikä tunnusteta henkiseen omaisuuteen liittyvän tilanteen muuttuneen. On valitettavaa, että Euroopan parlamentin jäsenet eivät halunneet myöntää, että väärennösrikoksien ja tekijänoikeusrikkomuksien välillä vallitsee selvä ero. On naurettavaa verrata esimerkiksi musiikkitiedostojen lataamista omaan käyttöön ja järjestäytyneiden rikollisten kaupallisia tuoteväärennöksiä. On kehitettävä uusia ratkaisuja, joissa otetaan huomioon erityyppiset immateriaalioikeudet ja joissa ilmennetään niiden vaikutusta kuluttajien turvallisuuteen tai terveyteen liittyviin oikeuksiin. On myös selvää, että on kehitettävä uusia malleja korvauksien maksamiseksi taiteilijoille muuttuneessa tilanteessa.

  Oreste Rossi (EFD), kirjallinen. – (IT) Globaalissa maailmassa, jossa valvomaton ja suojaamaton internet rehottaa vapaana, väärentäminen ja piratismi kukoistavat. Jos henkistä omaisuutta – yrityksien kannalta elintärkeää hyödykettä – ei arvosteta, ei myöskään kannusteta innovointia ja kasvua varmistamalla, että tehdystä työstä maksetaan asianmukainen korvaus.

Tuotemerkkien väärentäminen on erillinen asia, joka vahingoittaa yrityksiä taloudellisesti mutta saattaa myös haitata kuluttajaturvallisuutta. Toinen myönteinen asia on, että tämän ansiosta on mahdollista ladata internetistä laillisesti tiedostoja omaan käyttöön. Tiedostojen lataaminen on rikos, jos se tehdään hyötymistarkoituksissa. Äänestimme tästä syystä mietinnön puolesta.

  Marie-Thérèse Sanchez-Schmid (PPE), kirjallinen. – (FR) Kannatin tätä mietintöä sen sisällön ja tasapainoisen lähestymistavan vuoksi huolimatta joidenkin internetiin liittyvien tahojen ja sosialistien aiheuttamasta paineesta, koska yleisön kosiskelun on jonakin päivänä loputtava. Vaikka mietintö ei ole oikeudellisesti sitova, siinä luodaan perusta yhteisössä käytävälle keskustelulle henkisestä omaisuudesta digitaalisella aikakaudella ja korostetaan eri seikkoja, joita haluan vahvistaa. Piratismi ja tallenteiden jakaminen miljoonien käyttäjien kesken vaikuttavat kielteisesti kulttuuriseen teollisuuteen, luoviin teollisuudenaloihin ja työpaikkoihin. Vaikka saamamme luvut ovat kiistanalaisia, itse asia ei muutu miksikään. Tästä syystä mietinnössä kehotetaan Euroopan komissiota antamaan luotettavia tietoja. Joidenkin mielestä oikeudellisessa järjestelmässä kulttuuriteoksille määritellyn hinnan ja niiden "vapaan" saatavuuden internetissä välillä vallitsee markkinoiden toiminnallinen puute. Meidän on kuitenkin osoitettava, että meillä on vastuuntuntoa. Laittomasta tiedostojen lataamisesta ei voi tulla laillista vain "oikeistofundamentalistisen" silmänkääntötempun myötä, jolla pyritään suojaamaan yksilönvapauksia. Kulttuuristen teollisuudenalojen on myös toteutettava toimia noudattamalla aidosti houkuttelevaa hinnoittelua, jota on mukautettu uuteen digitaaliseen kysyntään ja joka kunnioittaa tekijöiden tarvetta saada asianmukaisia korvauksia.

  Róża Gräfin von Thun und Hohenstein (PPE), kirjallinen. – (PL) Jäsen Gallo korostaa immateriaalioikeuksien valvonnasta sisämarkkinoilla laatimassaan mietinnössä immateriaalioikeuksien, patenttioikeuksien, väärentämisen torjunnan terveyden ja turvallisuuden kannalta herkillä aloilla, sellaisten formaattien luomisen ja jakamisen, joiden avulla vammaiset voivat saada teoksia käyttöönsä, verkkoympäristön yhtenäismarkkinoiden luomisen, internetissä tapahtuvan teollisuusvakoilun ja teollisen omaisuuden tietovarkauksien asemaa ja merkitystä. Nämä ovat kaikki erittäin tärkeitä asioita, jotka edellyttävät erityistoimien toteuttamista.

Jäsen Gallo painottaa, miten tärkeää on mukauttaa immateriaalioikeuksia koskevia yhteisön säännöksiä nykyisiin yhteiskunnallisiin suuntauksiin ja tekniseen kehitykseen. Hän ehdottaa väärentämisen ja piratismin eurooppalaisen seurantakeskuksen perustamista. Immateriaalioikeuksien loukkauksia ja tuoteväärennöksien myyntiä internetissä koskevat määräykset ovat herättäneet eniten keskustelua. Jäsen Gallo kehottaa kaikkia osapuolia hyväksymään erityistoimia käyttäjien varoittamiseksi ja valistamiseksi tekijänoikeuksien merkityksestä sekä immateriaalioikeuksien loukkauksien ja väärentämisen vaikutuksista työpaikkoihin ja kasvuun ja korostaa, että on tärkeää kouluttaa nuoria tällä alalla. Edellä mainittu huomioon ottaen päätin tukea mietintöä, koska siinä pyritään osaltaan parantamaan immateriaalioikeuksien suojelua sisämarkkinoilla.

  Silvia-Adriana Ţicău (S&D), kirjallinen. – (RO) Äänestin Gallon mietintöä vastaan, koska on hyödynnettävä lainsäädännöllisiä välineitä muun kuin oikeudellisesti sitovan lainsäädännön välineiden sijaan, jotta täydennetään immateriaalioikeuksia koskevaa oikeudellista kehystä. Innovointia ja luovuutta kannustetaan immateriaalioikeuksien kunnioittamisen myötä. Digitaalistrategian täytäntöönpano edellyttää sekä kuluttajien oikeuksien suojelua että tekijänoikeuksien ja niihin liittyvien oikeuksien kunnioittamista. Yhteisön lainsäädännön on mukauduttava nopeasti tekniseen kehitykseen ja tietoyhteiskunnan kehittymiseen. Katson, että direktiiviä 2001/29/EY on tarkistettava sen varmistamiseksi, että tekijänoikeuksien suojelua tietoyhteiskunnassa koskevaa oikeudellista kehystä yhtenäistetään EU:ssa. Tarkistaminen on tarpeen siitä syystä, että jäsenvaltioissa on havaittu tapauksia, joissa direktiivin 2001/29/EY 5, 6 ja 8 artiklaa on pantu eri lailla täytäntöön, mikä on johtanut erilaisiin tulkintoihin ja tuomioistuimien tekemiin päätöksiin jäsenvaltioissa. Komission ja jäsenvaltioiden on tarkasteltava pikaisesti tarvetta luoda sisämarkkinat ottamalla käyttöön yksinkertainen ja helposti saatavilla oleva EU:n lupajärjestelmä. Kehotin osana teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan lausuntoa edistämään digitaalitelevision tarjoamia mahdollisuuksia, kuten ohjelmien tekstitystä, joiden ansiosta jonkin teoksen lisenssin haltija voi levittää sitä useilla kielillä ja asettaa sen saataville kaikkialla EU:ssa.

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. – (DE) Vaikka äänestin mietintöä vastaan, se ei millään muotoa tarkoita, että vastustan henkisen omaisuuden suojelua koskevaa lainsäädäntöaloitetta. Olen vain tyytymätön siihen, miten alaan liittyviä ongelmia käsitellään. Immateriaalioikeuksien loukkauksien vastaiset tehokkaat toimet ovat välttämättömiä ja niitä on syytä toteuttaa. Pelkästään tästä syystä tavan, jolla asiaa käsitellään, on oltava huomattavan paljon hienosyisempi. On epäasianmukaista ja suhteetonta niputtaa yhteen tavallisia kansalaisia ja järjestäytynyttä rikollisuutta.

Päätöslauselmaesitys B7-0518/2010

  Elena Oana Antonescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Vuoristoalueisiin ja harvaanasuttuihin alueisiin kohdistuu erityisiä ongelmia, minkä vuoksi ne tarvitsevat alueellisiin ohjelmiin perustuvaa erityistukea. BKT:tä on edelleen pidettävä mittapuuna arvioitaessa kelpoisuutta saada apua ja rakennerahastoista myönnettävää tukea, jotta vähemmän kehittyneitä valtioita autetaan ja vahvistetaan edelleen. Tarvitsemme taloudellista kasvua, joka ilmenee elämänlaadun kohentumisena. Niinpä vuoristo- ja saaristoalueita sekä harvaanasuttuja alueita koskeva strategia tuottaa lisäarvoa toimille, joita on hyväksytty näihin alueisiin kohdistuvien ongelmien ratkaisemiseksi.

Päätöslauselmassa kehotetaan jäsenvaltioita ja komissiota varmistamaan, että nämä alueet voivat jatkossakin hyödyntää erityisiä määräyksiä osana uutta monivuotista rahoituskehystä, minkä vuoksi kannatin päätöslauselmaa.

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Tässä päätöslauselmassa tunnustetaan Lissabonin sopimuksen voimaantulo, alueellisen yhteenkuuluvuuden periaate Euroopan unionin keskeisenä tavoitteena ja tarve myöntää lisää apua alueille, jotka ovat maantieteellisen sijaintinsa vuoksi epäsuotuisassa asemassa (vuoristo- ja saaristoalueet ja harvaanasutut alueet). Päätöslauselman keskeisimmässä määräyksessä kehotetaan ottamaan käyttöön erityinen yhtenäinen eurooppalainen toimintakehys, joka on joustava, jotta vuoristo- ja saaristoalueita sekä harvaanasuttuja alueita voidaan käsitellä niiden yhteisten ominaisuuksien pohjalta. EU:n koheesiopolitiikkaa tarkastelevan parlamentin valiokunnan jäsenenä katson, että näiden alueiden hyväksi olisi toteutettava lisätoimia ja että olisi suunniteltava erityistoimia niiden auttamiseksi.

  Elena Băsescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Äänestin tämän päätöslauselmaesityksen puolesta, koska siinä annetaan hyödyllisiä ehdotuksia, joiden avulla alueita, joilla on maantieteellisiä tai väestöön liittyviä haittoja, voidaan auttaa vastaamaan niiden kohtaamiin haasteisiin. Näiden alueiden suoritustaso jää alle EU:n keskiarvon; niillä on myös alhainen BKT ja korkea työttömyystaso. Koheesiopolitiikka on kaikkein tehokkain malli, jonka avulla vaikeista oloista kärsiviä alueita voidaan kehittää ja niiden sosioekonomista edistystä tukea välittömästi.

Vaikka vuoristo- ja saaristoalueilla on joitakin yhteisiä ongelmia, kuten huonot kulkuyhteydet tai riippuvuus vain muutamista taloudellisista toiminnanaloista, näihin alueisiin ei kohdistu samanlaisia kehitystä rajoittavia tekijöitä. Katson näin ollen, että EU:n tukea on mukautettava kunkin alueen ominaispiirteiden mukaan. Tällaisten kohdistettujen strategioiden avulla on helpompi saavuttaa todellista lähentymistä muiden EU:n jäsenvaltioiden kanssa ja parantaa monien EU:n kansalaisten – joista 10 prosenttia asuu vuoristoalueilla ja kolme prosenttia saaristoalueilla – elinoloja. On myös tärkeää, että alueet, jotka kärsivät luontoon liittyvistä haitoista, hyödyntävät parhaalla tavalla EU:n rakennerahastojen ja koheesiorahaston välityksellä myöntämää rahoitustukea. Joidenkin jäsenvaltioiden, kuten Romanian, on parannettava konkreettisesti EU:n varojen haku- ja täytäntöönpanojärjestelmäänsä.

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Vuoristo- ja saaristoalueisiin sekä harvaanasuttuihin alueisiin kohdistuu erityisiä haasteita, jotka on syytä ottaa erityisesti huomioon. Näitä haasteita ovat huonot kulkuyhteydet, energiahuolto ja alueellinen integraatio sekä ilmastonmuutos ja muuttoliike.

Äänestin mietinnön puolesta, koska katson, että näitä alueita on ohjattava erityisin alueellisin kehittämisohjelmin niiden tärkeiden ominaisuuksien vuoksi, jotka erottavat nämä alueet muista alueista. Ohjelmien on perustuttava alueiden erityisominaisuuksiin ja potentiaaliin.

Korostan myös, että käytettyjä tilastollisia indikaattoreita on mukautettava kuhunkin alueeseen eikä niiden pidä rajoittua taloudellisiin tekijöihin. Siten on mahdollista saada tarkempi käsitys alueiden kehityksestä.

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. – (PT) Pidän myönteisenä, että alueellisen yhteenkuuluvuuden periaate asetetaan Lissabonin sopimuksessa Euroopan unionin ensisijaisten tavoitteiden joukkoon taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ohella, koska alueellinen yhteenkuuluvuus ilmentää EU:n solidaarisuutta tavalla, joka on näkyvämpi ja määrällisesti helpommin määriteltävissä. EU:n koheesiopolitiikan on katettava kaikki unionin alueet ja erityisesti maantieteellisten ominaispiirteiden leimaamat alueet, kuten Portugalin saaristoalueisiin kuuluvat Madeira ja Azorit. Olen vakuuttunut siitä, että jäsenvaltioiden ja alueiden välisiä ja sisäisiä kehityseroja voidaan kaventaa vain, jos laadimme erityisen, joustavan ja yhdennetyn EU:n poliittisen kehyksen siihen liittyvine oikeudellisine ja rahoituksellisine seurauksineen. Kehystä on voitava mukauttaa kyseisen alueen kannalta sopivimpaan toimien mittakaavaan samalla, kun se tarjoaa ratkaisuja yhteisiin haasteisiin, kuten globalisaatioon, ilmastonmuutokseen ja väestötieteellisiin muutoksiin.

Kannatan päätöslauselmaa ja kehotan sekä komissiota että jäsenvaltioita varmistamaan, että nämä alueet hyötyvät jatkossakin erityisistä määräyksistä erityisesti uuden monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä, sekä laatimaan kutakin aluetta varten mukautettuja EU:n toimia ja ohjelmia, joiden tarkoituksena on sopeuttaa näitä alueita rakenteellisesti ja parantaa niiden kilpailukykyä sekä auttaa niitä selviämään uusista haasteista.

  Corina Creţu (S&D), kirjallinen. – (RO) Yksi kymmenestä EU:n kansalaisesta asuu vuoristoalueella. Jotkin erityisesti uusissa jäsenvaltioissa sijaitsevat alueet ovat epäsuotuisassa asemassa olevia alueita, joissa köyhyys ja infrastruktuurin puute vaikuttavat vakavasti ihmisten elinoloihin. Näiden alueiden on edelleen oltava painopistealana yhteisön koheesiopolitiikassa, jonka erityisiä välineitä on mukautettava vuoristoalueiden erityinen luonne ja niihin kohdistuvien ongelmien vakavuus huomioon ottaen. Äänestin päätöslauselman puolesta, koska EU:n on mielestäni toteutettava tehokkaita toimia solidaarisuuteen perustuen, jotta paikallisille asukkaille taataan ennen kaikkea pääsy terveys- ja opetuspalveluihin ja jotta hyödynnetään Euroopan vuoristoihin matkailuun ja talouteen liittyvää potentiaalia työpaikkojen luomiseksi ympäristön tasapainoon kajoamatta.

  Proinsias De Rossa (S&D), kirjallinen. – (EN) Alueellisen yhteenkuuluvuuden periaate vahvistettiin rakennerahastoasetuksissa 2007–2013 ja se on eräs Lissabonin sopimuksessa asetetuista Euroopan unionin uusista ensisijaisista tavoitteista, jonka tarkoituksena on turvata unionin sopusointuinen kehitys vähentämällä alueellisia eroja ja poistamalla kehityksen esteitä, luonnonolosuhteista johtuvat ja maantieteelliset haittatekijät mukaan lukien. Päätöslauselmassa katsotaan, että vuoristo- ja saaristoalueet sekä harvaanasutut alueet muodostavat yhtenäisiä alueryhmiä ja että niillä on joitakin tärkeitä yhteisiä ominaisuuksia, jotka erottavat ne muista alueista. Päätöslauselmassa korostetaan tässä yhteydessä myös unionin reuna-alueilla sijaitsevien pienten saarijäsenvaltioiden erityistilannetta. Mainitsen samalla kalastus- ja maaseutuyhteisöihin, kuten Irlannin länsirannikon ja Donegalin rannikon saarilla sijaitseviin kalastus- ja maaseutuyhteisöihin, kohdistuvat ongelmat. Päätöslauselmassa kehotetaan lisäksi ottamaan käyttöön erityinen yhtenäinen eurooppalainen toimintakehys, joka on joustava, jotta vuoristo- ja saaristoalueita sekä harvaanasuttuja alueita voidaan käsitellä niiden yhteisten ominaisuuksien pohjalta.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin eurooppalaisesta strategiasta vuoristo- ja saaristoalueiden ja harvaanasuttujen alueiden taloudelliseksi ja sosiaaliseksi kehittämiseksi laaditun päätöslauselmaesityksen puolesta, koska on toteutettava erityistoimia haittojen kompensoimiseksi ja alueiden mahdollisuuksien hyödyntämiseksi Lissabonin sopimuksessa asetetun alueellista yhteenkuuluvuutta koskevan tavoitteen mukaisesti.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Kaikista Euroopan unionissa vallitsevista alueellisista epäsuhtaisuuksista ja eroista on erityisesti syytä tarkastella tilannetta, joka liittyy vuoristo- ja saaristoalueisiin ja harvaanasuttuihin alueisiin. Näihin alueisiin kohdistuu erityisiä ongelmia, jotka johtuvat niiden maantieteellisistä ja väestötieteellisistä oloista, minkä vuoksi niitä on kohdeltava eriytyneesti koheesio- ja aluekehityspolitiikan kehyksessä.

Perustamissopimuksissa vahvistetut koheesiopolitiikat eivät voi olla pelkkä poliittinen tavoite, jota ilmennetään EU:n säännöstössä. Niiden on oltava konkreettisia ja objektiivisia politiikkoja, joiden avulla pyritään kaikkien alueiden kestävään kehitykseen – myös niiden alueiden, joihin kohdistuu luontoon liittyvistä syistä suurempia ongelmia ja jotka ovat alueellisesti syrjäisempiä (kuten saaristoalueet) tai joiden kulkuyhteydet ovat huonommat (kuten vuoristoalueet).

Asia on minulle portugalilaisena erityisen tärkeä ja toivon tästä syystä, että komissio hyväksyy päätöslauselman ja edistää siinä tehtyjä ehdotuksia.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Kyseisessä päätöslauselmassa olisi voitu hahmotella sellaisten alueiden, joihin kohdistuu niiden taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen estäviä rakenteellisia ja maantieteellisiä haittoja, kannalta merkityksellisiä suuntaviivoja ja suosituksia. Siinä tyydytään kuitenkin vain raapaisemaan pintaa eikä puututa asiaa koskevan analyysin todella tärkeisiin kohtiin.

Päätöslauselmassa viitataan ainoastaan alueelliseen yhteenkuuluvuuteen ja sivuutetaan siten eräs taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen peruspilari eli taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus. Asiakirjassa pidetään "myönteisenä alueellisen yhteenkuuluvuuden sisällyttämistä unionin uusiin tavoitteisiin" – määräys, joka sisältyy Lissabonin sopimukseen.

Kuten olemme jo huomauttaneet useammin kuin kerran, uusia koheesiotavoitteita varten on myönnettävä riittävästi taloudellisia varoja, jotta niistä ei tule perustamissopimuksien kuolleita kirjaimia tai pelkkää propagandaa. Tällaisia varoja ei ole myönnetty. Lähentymistavoitetta varten myönnetyt varat ovat osoittautuneet riittämättömiksi, ja EU:n noudattama politiikka on pahentanut olemassa olevia epäsuhtaisuuksia niiden oikaisemisen sijaan.

Vaikka vuoristo- ja saaristoalueilla sekä harvaanasutuilla alueilla on yhteisiä rajoitteita ja haittoja, kutakin niistä on kohdeltava erityisellä tavalla niille ominaisten erojen ja erityisominaisuuksien mukaisesti. Voimme vain pahoitella, ettei päätöslauselmassa viitata syrjäisimpiin alueisiin.

  Salvatore Iacolino (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin eurooppalaisesta strategiasta vuoristo- ja saaristoalueiden ja harvaanasuttujen alueiden taloudelliseksi ja sosiaaliseksi kehittämiseksi laaditun päätöslauselman puolesta, koska pidän tärkeänä tarkastella uudelleen alueellista yhteenkuuluvuutta ja kaikkien Euroopan unionin muodostavien maantieteellisten olojen sopusointuista kehittämistä.

Olen sitä mieltä, että vain laajentamalla EU:n toimielimien, jäsenvaltioiden ja paikallisten viranomaisten välistä koordinaatiota ja vahvistamalla niiden keskinäistä yhteistyötä voidaan lisätä maantieteellisesti ja väestötieteellisesti epäsuotuisassa asemassa olevien alueiden kilpailukykyä. On myös syytä pitää mielessä kunkin alueen ominaispiirteet pyrittäessä jakamaan oikeudenmukaisesti ja tehokkaasti aluekehitykseen tarkoitettuja varoja. Euroopan unionin on erityisesti huomioitava saaristoalueet, jotta ne eivät enää kärsisi syrjäytyneisyydestä, joka usein yhdistetään saaristoasemaan.

Tässä tarkoituksessa koheesiopolitiikan olisi myös hyödynnettävä muita politiikkoja, jotka saattavat vaikuttaa merkittävästi näiden alueiden tulevaisuuteen. Mainitsen esimerkkinä välineet, joilla säännellään siirtolaisvirtoja; Sisilian kaltaisilla saarilla ne vaikuttavat merkittävästi alueen sosioekonomiseen kehitykseen.

  Rodi Kratsa-Tsagaropoulou (PPE), kirjallinen. – (FR) Äänestin 3 kohdan puolesta (Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmän esittämä tarkistus 1), koska katson, että BKT:n olisi oltava yksi tärkeimmistä kriteereistä – sen sijaan, että se on ainoa kriteeri – jonka perusteella päätetään aluepoliittisen tuen myöntämisestä.

Äänestin 4 kohdan ensimmäistä osaa vastaan ja toisen osan puolesta, koska olen sitä mieltä, että tarvitaan vuoristo- ja saaristoalueita sekä harvaanasuttuja alueita koskevan aluepolitiikan oikeudellista ja rahoituksellista kehystä.

  Erminia Mazzoni (PPE), kirjallinen. – (IT) Määriteltäessä eurooppalaista strategiaa vuoristo- ja saaristoalueiden ja harvaanasuttujen alueiden taloudelliseksi ja sosiaaliseksi kehittämiseksi toteutetaan samalla koheesiopolitiikan täytäntöönpanotoimien uudelleen mukauttaminen "aluetta" koskevan lisäkriteerin pohjalta. Toimen yhteydessä onnistutaan mielestäni kiinnittämään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 174 artiklan mukaisesti "erityistä huomiota" alueisiin, joilla on alueellisia ominaispiirteitä, ottaen kuitenkin huomioon asukaskohtaisen BKT:n keskeinen asema varojen jakamista koskevana vertailuindikaattorina.

Komission julkilausuman tavoitteena on muun muassa yksinkertaistaa hallintorakennetta, jotta vältetään muutoin uhkaava unionin toimien tehokkuuden vaarantuminen. Tässä yhteydessä olisi kuitenkin pitänyt rohkeammin pyrkiä vähentämään tarkastusmenettelyjä, jotka todella haittaavat järjestelmän toimivuutta.

Menojen avoimuus on tavoite, josta ei pidä tinkiä, mutta se edellyttää vähemmän byrokraattista valvontajärjestelmää, joka sopii paremmin toistaiseksi yhteensovittamattoman järjestelmän tarpeisiin vastaamiseen, jotta Euroopan valtioiden välille ei synny eriarvoisuutta.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Alueellisen yhteenkuuluvuuden periaatteen merkitys kasvoi entisestään Lissabonin sopimuksen tultua voimaan. Samalla on noussut esiin erityinen huolenaihe, joka liittyy eri alueiden välillä vallitseviin eroihin. Vuoristo- ja saaristoalueille ja harvaanasutuille alueille olisi myönnettävä erityisasema, jonka avulla ne pystyvät selviytymään luontaisista rajoitteistaan. Niinpä on olennaisen tärkeää luoda EU:n strategia, jolla edistetään kaikkein epäsuotuisimmassa asemassa olevien alueiden sosioekonomista kehitystä näiden alueiden mukautumisen helpottamiseksi. Toimea toteutettaessa olisi hyödynnettävä erityisiä ohjelmia, joiden avulla alueet voivat vähentää jälkeenjääneisyyttään. Tästä syystä äänestin niin kuin äänestin.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Eri asiakirjoissa painotetaan aina, että maaseutualueet, syrjäisimmät alueet ja tässä tapauksessa vuoristo- ja saaristoalueet sekä harvaanasutut alueet edellyttävät erityistä strategiaa tai jopa tukien myöntämistä. Samalla toteutetaan kuitenkin lukuisia toimia, jotka kiihdyttävät alueiden autioitumista. Tarvitsee vain ajatella sellaisia infrastruktuuriin liittyviä ongelmia, kuten julkista liikennettä tai postipalveluja, joiden vuoksi yksittäiset alueet joutuvat entistä enemmän eristyksiin ulkopuolisesta maailmasta ja asukkaiden on turvauduttava yksityisautoiluun ja muihin vastaaviin ratkaisuihin. Mikäli emme pidä suotavana, että maa-alueita laiminlyödään ja että ne autioituvat, ei riitä, että tuemme niitä toisistaan erillään esimerkiksi kohteiden suojelun yhteydessä. Sen sijaan on pyrittävä kestävään tasapainotilaan maantieteellisten ja taloudellisten haittojen välillä. Tämä huomioon ottaen on syytä tukea päätöslauselmaesityksessä esille tuotuja ajatuksia.

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen. – (DE) Vuoristoalueita on kaikkialla EU:ssa ja niihin sekä erityisesti Alppien alueeseen liittyvä erityispiirre on maa- ja metsätalouden painottuminen. Ongelmia aiheutuu muun muassa väestön entistä korostuneemmasta ikääntymisestä, infrastruktuurista ja kulkuyhteyksistä sekä palvelujen saatavuudesta. Vuoristoalueiden viljelijöihin kohdistuu erityisen paljon paineita, koska heidän menonsa ovat suuret ja tulonsa suhteellisen alhaiset. He ovat kuitenkin erittäin tärkeässä asemassa maiseman suojelun, kestävän hallinnan, luonnonmukaisen elintarviketuotannon ja Alpeille suuntautuvan matkailun kannalta. Tämä on tunnustettava asianmukaisesti ja on tarkasteltava vuoristoalueiden erityisongelmia. EU:n on toteutettava toimia taatakseen vuoristoalueilla harjoitettavan maanviljelyn ja siten koko Alppien alueen tulevaisuus. Tästä syystä äänestin mietinnön puolesta.

  Robert Rochefort (ALDE), kirjallinen. – (FR) Vuoristoalueisiin kohdistuu niiden ominaispiirteiden vuoksi tiettyjä haasteita, kuten nopeasti ikääntyvä väestö, liikenteeseen liittyvät ongelmat, energiahuollon esteet ja alueellisen integraation puute. Koska edustan Lounais-Ranskassa sijaitsevaa vaalipiiriä Euroopan parlamentissa ja suhtaudun erityisen herkkätuntoisesti Pyreneiden alueen ongelmiin, äänestin eurooppalaisesta strategiasta vuoristo- ja saaristoalueiden ja harvaanasuttujen alueiden taloudelliseksi ja sosiaaliseksi kehittämiseksi laaditun päätöslauselman puolesta. Mainittakoon erityisesti, että asiakirjassa kehotetaan ottamaan käyttöön erityinen eurooppalainen toimintakehys näiden alueiden ongelmien käsittelemiseksi, jotta voidaan kompensoida pysyvät haitat ja jotta voidaan muovata niiden kehitysmallia hyödyntämällä niiden omia mahdollisuuksia. Päätöslauselmassa edellytetään myös neljän rakennerahaston, koheesiorahaston sekä muiden EU:n rahoitusvälineiden koordinointia, jotta niiden tehokkuutta voidaan maksimoida ja siten edistää näiden alueiden taloudellista kehitystä. Kannatan näitä tavoitteita.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Euroopan parlamentti on antanut voimakkaan tuen tälle päätöslauselmalle, jossa pidetään myönteisenä alueellisen yhteenkuuluvuuden sisällyttämistä unionin uusiin tavoitteisiin sekä uutta 174 artiklaa. Päätöslauselman hyväksymisen myötä Euroopan parlamentti katsoo, että 174 artiklan määräyksiä on ilmennettävä erityisissä kehittämisstrategioissa ja konkreettisissa toimissa, joiden tarkoituksena on kompensoida haittoja ja hyödyntää näiden alueiden mahdollisuuksia. Parlamentti katsoo, että vuoristo- ja saaristoalueet sekä harvaanasutut alueet muodostavat yhtenäisiä alueryhmiä ja niillä on joitakin tärkeitä yhteisiä ominaisuuksia, jotka erottavat ne muista alueista; se katsoo myös, että ne ansaitsevat erityisiä alueellisia kehittämisohjelmia ja korostaa tässä yhteydessä unionin reuna-alueilla sijaitsevien pienten saarijäsenvaltioiden erityistilannetta.

  Oreste Rossi (EFD), kirjallinen. – (IT) Kannatamme julkilausumaa, koska on tärkeää määritellä yhteinen eurooppalainen strategia vuoristo- ja saaristoalueiden sekä harvaanasuttujen alueiden taloudelliseksi kehittämiseksi. On syytä kannustaa Euregio-mallin mukaisia aloitteita; malli kattaa Italian ja Ranskan alueet, joilla on yhteisiä etuja. Syrjäisillä alueilla asuville ihmisille aiheutuu ongelmia juuri alueiden maantieteellisen sijainnin vuoksi, mutta yhteisön taloudelle on olennaisen tärkeää, että tällaisia alueita ylläpidetään ja suojellaan luonnon kannalta tärkeinä alueina.

  Debora Serracchiani (S&D), kirjallinen. – (IT) Äänestin päätöslauselman puolesta, koska katson, että EU:ssa tarvitaan erityistä yhteisön strategiaa vuoristo- ja saaristoalueiden kehittämiseksi, strategiaa, jossa otetaan huomioon sellaiset näkökulmat kuin talouden ja rakenteiden edistäminen, työllisyyspolitiikka, luonnonvarojen suojelu, siviilipuolustus sekä ympäristö- ja energiapolitiikka.

Alueellisen yhteenkuuluvuuden periaate on yksi Lissabonin sopimuksessa asetetuista Euroopan unionin ensisijaisista tavoitteista ja sen tarkoituksena on vähentää alueellisia eroja ja poistaa luonnollisia tai maantieteellisiä esteitä. Tämä edellyttää konkreettisia toimia ja erityisiä kehittämisstrategioita. On tarpeen luoda yhtäläisiä mahdollisuuksia näiden alueiden ja muun Euroopan unionin välille. Mainittakoon yhtenä mahdollisuutena kestävän matkailun edistäminen vuoristoalueilla, millä luodaan näiden alueiden asukkaiden kannalta tärkeä toimeentulon perusta. Myös jäsenvaltioiden 15. huhtikuuta 2010 antamassa Madridin julistuksessa painotetaan matkailupolitiikkaan liittyen toteutettujen toimien tehokkaampaa koordinointia ja innovatiivisemman, kestävän ja sosiaalisen matkailun edistämistä unionissa.

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan unionissa on paljon kehittymistasoon liittyviä alueellisia eroja. Yhteisön solidaarisuutta ilmentävän alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoitteen tarkoituksena on poistaa nämä erot ja edistää sopusointuista kehitystä rakenteellista sopeuttamista varten myönnettyjen varojen avulla ja mukauttamalla eri alakohtaisia politiikkoja kunkin alueen erityisluonteeseen.

Vuoristo- ja saaristoalueet ja harvaanasutut alueet ovat erityisen epäsuotuisassa asemassa olevia alueita, ja niiden luonnolliset ja maantieteelliset ominaispiirteet vaikuttavat niiden sosiaaliseen ja taloudelliseen kehitykseen. Tästä syystä niihin on kiinnitettävä erityistä huomiota ottamalla huomioon bruttokansantuotteen lisäksi monenlaiset kehitysindikaattorit, jotka ilmentävät asianmukaisesti kunkin alueen ominaispiirteitä, poistamalla rajat ylittäviä yhteistyöohjelmia koskevat ankarat tukikelpoisuuskriteerit, koordinoimalla eri rahoituslähteitä ja kehittämällä kaikki hallinnontasot osallistavaa alakohtaista lähestymistapaa.

Tässä yhteydessä on saman ajatusmallin mukaista katsoa, että kaikkein syrjäisimmät alueet, joilla on joitakin päätöslauselmassa tarkasteltujen alueiden kanssa yhteisiä ominaisuuksia, ansaitsevat sen, että niihin sovelletaan yhtä lailla tämän päätöslauselman sisältämiä ehdotuksia kyseisen alueen erityisluonteen mukaisesti.

  Joachim Zeller (PPE), kirjallinen. – (DE) En äänestänyt päätöslauselmaesityksen puolesta, koska katson, että "strategioita" – Tonavaa, Itämerta, Mustaamerta ja Välimerta sekä ilmastonmuutoksen torjuntaa ja muita vastaavia asioita varten – on nyt siinä määrin, että tarvitsemme pian strategiaa kaikkien strategioiden hallinnoimista varten. Syrjäisten alueiden tuki on jopa sisällytetty Lissabonin sopimukseen ja sillä on näin ollen oma oikeusperiaatteensa. Se on myös koheesiopolitiikan painopisteala, jota tuetaan lukuisin komission aloittein ja neuvoston ja parlamentin tekemin päätöksin. EU:ssa on tehtävä selviä päätöksiä koheesiopolitiikan ja alueellisen politiikan jatkamisesta vuoden 2013 jälkeen. Tällä tavalla olisi myös mahdollista ottaa huomioon vuoristo- ja saaristoalueiden ja harvaanasuttujen alueiden tuki. Emme kuitenkaan tarvitse yksittäisiä asioita koskevien päätöslauselmaesityksien tulvaa, koska siten vain horjutetaan varsinaista tavoitetta eikä niille ole tällä hetkellä perusteita.

7. Äänestyskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset: ks. pöytäkirja

(Istunto keskeytettiin klo 13.30 ja sitä jatkettiin klo 15.00.)

Puhetta johti
varapuhemies Stavros LAMBRINIDIS

8. Edellisen istunnon pöytäkirjan hyväksyminen: ks. pöytäkirja

9. Puutteet ihmisoikeuksien ja oikeusjärjestyksen suojelussa Kongon demokraattisessa tasavallassa (keskustelu)

  Puhemies. – (EL) Esityslistalla on seuraavana julkilausuma puutteista ihmisoikeuksien ja oikeusjärjestyksen suojelussa Kongon demokraattisessa tasavallassa.

Komission varapuheenjohtaja Catherine Ashton on unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeana edustajana vastuussa tästä asiasta.

Koska hän ei voi osallistua tämänpäiväiseen istuntoon, Olivier Chastel käyttää puheenvuoron hänen puolestaan.

  Olivier Chastel, Catherine Ashtonin (komission varapuheenjohtaja ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja) puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, minulla on todellakin kunnia puhua teille korkean edustajan Ashtonin puolesta.

Haluan tietenkin heti vakuuttaa hänen puolestaan, että Euroopan unioni on huolissaan Kongon demokraattisen tasavallan ihmisoikeustilanteesta ja että se tuomitsee kyseisessä valtiossa toimivien ihmisoikeusaktivistien tilanteen huonontumisen, josta ovat osoituksena heihin viime aikoina kohdistuneet hyökkäykset ja väkivaltaisuudet. Näiden huolenaiheiden yhteydessä seksuaalinen väkivalta on erityisen huolestuttavaa.

Kongon demokraattinen tasavalta on todellakin ollut konfliktin partaalla ja kärsii edelleen konflikteista, jotka ovat väestölle erittäin kohtalokkaita, vaikka niitä on onnistuttu hillitsemään. Kongon demokraattisen tasavallan on tehtävä paljon töitä, jotta sen jälleenrakentaminen voi onnistua. Kaikki tämän valtion ongelmat voidaan tietenkin palauttaa vaikeaan asiayhteyteensä, mutta niitä kaikkia ei voida pitää oikeutettuina.

Seitsemän riippumatonta Yhdistyneiden Kansakuntien asiantuntijaa moitti näin ollen 8. maaliskuuta päivätyssä raportissaan sitä, ettei Kongon demokraattisen tasavallan ihmisoikeustilanteessa ole tapahtunut edistystä, ja totesi erityisesti, että hallituksen on tehostettava toimiaan. Valtion ydintehtävänä on ihmisten oikeuksien ja turvallisuuden suojeleminen termin laajimmassa merkityksessä. Sen on siksi oltava ensisijainen tavoite jälleenrakennettaessa ja vakiinnutettaessa oikeusvaltiota Kongon demokraattiseen tasavaltaan.

Muutama viikko sitten Kongon demokraattisen tasavallan itäosassa sijaitsevan Pohjois-Kivun maakunnan asukkaat joutuivat jälleen kerran silminnäkijöiksi tai uhreiksi Luvungissa tapahtuneissa häpeällisissä joukkoraiskauksissa, joihin rikollisjoukot, Ruandan demokraattinen vapautusarmeija (FDLR) ja niiden paikallisina liittolaisina toimivat Mai Mai -joukot syyllistyivät usean päivän ajan. Tuoreimpien käytettävissämme olevien ja Yhdistyneiden Kansakuntien vahvistamien lukujen mukaan uhreja oli vähintään 500.

Tämä tragedia on valitettavasti vain yksi monista, ja viranomaisten on sen vuoksi ehdottomasti tehostettava toimiaan, jotta ne voivat aiempaa paremmin suojella siviiliväestöä, tehdä aluetta vakauttavia poliittisia sopimuksia ja näin poistaa Kivun maakuntaa terrorisoivat haitalliset tekijät. Tämä tragedia osoittaa lisäksi ikävimmällä mahdollisella tavalla, kuinka paljon on vielä tehtävä töitä, ennen kuin vihdoin edistytään perusasioissa, kuten turvallisuusalan uudistuksessa, jota ilman oikeusvaltion periaatetta ei voida vakiinnuttaa.

On todellakin käsittämätöntä, että Kongon hallitus voi saada alueen jälleen hallintaansa ilman hyvin koulutettuja ja palkattuja puolustusvoimia, poliisivoimia tai oikeusjärjestelmää. Jos Kongon demokraattisen tasavallan on kannettava vastuunsa kaikilla tasoilla, silloin myös kansainvälisen yhteisön on tehtävä niin. YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon on ymmärtänyt tämän täysin, kun on alettu tutkia, miksi MONUSCO ei pystynyt toimimaan, vaikka sen tehtävänä on nimenomaan suojella väestöä. Täytyy toivoa, että MONUSCO vahvistuu tämän seurauksena, koska sillä on edelleen tärkeä tehtävä alueella.

Lisäksi on pohdittava, mitä eurooppalaiset ja kansainväliset tuomioistuimet voivat tehdä. Seksuaalista väkivaltaa konflikteissa käsittelevä YK:n erityisedustaja Wallström vaatii, että syylliset saatetaan oikeuteen. Tuemme täysin tätä vaatimusta korkean edustajan Catherine Ashtonin ja kehitysyhteistyöstä vastaavan komission jäsenen Andris Piebalgsin 27. elokuuta antaman yhteisen julistuksen mukaisesti.

Jos Luvungin tragedia on kuitenkin tuonut esiin jonkin yleisen ongelman, se on rankaisemattomuus. Kapinalliset eivät ole todellakaan ainoita rikollisia. Lainvalvontaviranomaisten on todettu syyllistyneen yhtä tuomittavaan käytökseen. Todellinen haaste Kongon demokraattisessa tasavallassa onkin sen oikeuslaitoksen toiminta. On selvää, että useimmat toteutettavat toimet ovat mahdollisia ainoastaan pitkän aikavälin toiminnassa. Emme saa kuitenkaan unohtaa, että rankaisemattomuuden torjunnassa, kuten kaikissa muissakin tapauksissa, väestö yleensä odottaa esimerkin tulevan ylhäältäpäin.

Vain yhden tapauksen mainitakseni meneillään oleva ihmisoikeusaktivisti Floribert Chebeya Bahiziren murhan tutkinta on siis epäilemättä testi, koska se symboloi Kongon demokraattisessa tasavallassa toisinaan esiintyviä sisäisiä ristiriitoja.

On sanomattakin selvää, että Euroopan unioni seuraa tätä tapausta erittäin tarkasti ja että korkea edustaja Catherine Ashton vaati tämän ihmisoikeusaktivistin kuoleman vuoksi Euroopan unionin puolesta Kongon demokraattisen tasavallan viranomaisia valottamaan tapahtumia.

Haluan lopuksi todeta, että Euroopan unioni tukee nyt ja vastedeskin voimakkaasti Kongon demokraattista tasavaltaa taistelussa oikeuden puolesta ja rankaisemattomuutta vastaan. Kansainvälisen yhteisön sekä erityisesti Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden tuki vuosina 2011–2013 toteutettavassa vaaliprosessissa on erityisen tärkeää luotaessa poliittinen ympäristö, joka perustuu demokratian ja oikeusvaltion periaatteisiin.

Olemme lisäksi tukeneet Yhdistyneissä Kansakunnissa virallisesti sitä, että ihmisoikeustoimikunnalle nimitetään riippumaton asiantuntija, joka tukee Kongon hallituksen tämänsuuntaisia toimia. Toimemme eivät valitettavasti ole vielä tuottaneet tulosta. Toivomme, että voimme jatkaa neuvotteluja Kongon viranomaisten kanssa, jotta tällä alalla edistyttäisiin.

Euroopan unioni aikoo osallistua edelleen erityisesti yhteistyöhön, jota tehdään oikeusjärjestyksen, poliisivoimien, puolustuksen, ihmisoikeuksien ja tietenkin myös uhrien tukemisen aloilla. Euroopan unioni on valmis tehostamaan tätä toimintaa Kongon demokraattisen tasavallan kanssa käytävän tosiasiallisen vuoropuhelun yhteydessä.

  Filip Kaczmarek, PPE-ryhmän puolesta. – (PL) Kongon demokraattisessa tasavallassa on meneillään yksi viime vuosien vakavimmista humanitaarisista kriiseistä. Heinäkuun lopussa ja elokuun alussa tapahtuneet sinänsä kauhistuttavat raiskaukset ovat vain yksi episodi koko traagisten tapahtumien sarjassa. Joka kuukausi yli tuhat naista joutuu raiskauksen uhriksi Kongossa, ja lapsisotilaita on kymmeniätuhansia. Seksuaalisella väkivallalla on tarkoitus terrorisoida ja rangaista Kongossa asuvaa väestöä, joka ei kannata oikeaa puolta konfliktissa. Seksuaalinen väkivalta on niin yleistä, että Lääkärit ilman rajoja -järjestön mukaan 75 prosenttia koko maailmassa tapahtuvista raiskauksista tehdään Itä-Kongossa.

Ongelmaan sisältyy myös se tosiasia, että maailman suurin YK:n rauhanturvaoperaatio MONUSCO tekee hyvin vähän torjuakseen tätä ilmiötä. On valitettavaa, että nyt kiistellään siitä, saiko MONUSCO tietää viimeaikaisista raiskauksista viiden päivän, viikon vai kahden viikon kuluttua niiden tapahtumisesta. MONUSCOn tukikohta sijaitsi kymmenen mailin päässä raiskauksien tapahtumapaikasta, ja YK pyrkii ehkäisemään seksuaalista väkivaltaa pääasiassa kiinnittämällä rakennuksiin ilmoituksia, joissa todetaan, että raiskaus on epäinhimillistä. Kyseistä ilmiötä ei saada loppumaan tällä menetelmällä. Asiaa pahentaa vielä se, että YK:n sotilaat olivat itse muutama vuosi sitten osallisina seksuaaliskandaalissa, ja heitä syytettiin esimerkiksi nuorten tyttöjen pakottamisesta prostituutioon. Ongelma voi vielä pahentua, eikä MONUSCO ehkä edes halua torjua tätä tuhoisaa ilmiötä.

Euroopan unionin on toimittava päättäväisesti tässä asiassa. Sen on keskityttävä uhrien auttamiseen. Tämä asia on kiireinen, koska Kinshasassa järjestetään joulukuun alussa AKT:n ja EU:n yhteinen parlamentaarinen edustajakokous, ja olen puheenjohtajavaltio Belgian kanssa samaa mieltä siitä, että tämä omituinen rankaisemattomuuden ja avuttomuuden kulttuuri on saatava loppumaan, sillä meidän on katsottava toisiamme silmiin.

  Véronique De Keyser, S&D-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, täällä on mahdotonta puhua raiskauksen uhriksi joutuneiden, ihmisarvonsa menettäneiden naisten, silvottujen vauvojen, raskaana olevien naisten, joiden vatsa on leikattu auki, ikääntyneiden naisten, joita on loukattu työntämällä pistin emättimeen, ja kaikkien niiden naisten puolesta, joiden ruumiista on tullut heidän häpeäkseen mutta ennen kaikkea meidän häpeäksemme tuhoutunut taistelukenttä.

On mahdotonta puhua niiden lasten puolesta, jotka on värvätty sotilasjoukkoihin ja pakotettu iskemään kuoliaaksi kaltaisiaan aikuisia ja lapsia ja joista on tullut tosiasiassa myös seksiorjia. Sanat eivät riitä kuvailemaan nykyistä seksuaalista kansanmurhaa, joka jatkuu kulissien takana Kongossa ja jonka uhriksi joutuu vuosittain kymmeniätuhansia ihmisiä. Meillä ei ole todellakaan enää sanoja.

Selvää on kuitenkin se, että käytössä ovat kaikki välineet – lainsäädäntötekstit, armeijan uudistushankkeet, kansainväliset operaatiot, rahoitustuki ja koko yhteisön toiminta. Kauhistuttava rankaisemattomuus kuitenkin jatkuu, kun Bosco Ntagandan kaltaista rikollista ei suinkaan rangaista, vaan hänet nimitetään tärkeään tehtävään Kongon hallinnossa. Vaadimme oikeuden palauttamista. Tämä rankaisemattomuuden kulttuuri ei voi jatkua vain lepyttelyn vuoksi.

Mitä näistä rikoksista tuomitseminen oikeastaan tarkoittaa? Se tarkoittaa tutkimusten tekemistä, oikeuslaitoksen uudistusta, asianmukaisen palkan maksamista sotilaille ja syyllisten, myös joukkomurhiin yllyttäneiden, syytteeseenpanoa, olivatpa he kuinka korkeassa asemassa hyvänsä. Omille valtioillemme se tarkoittaa myös sitä, ettei kapinallisille ja heidän palkkasotureilleen toimiteta aseita ja ettei heidän kanssaan tehdä laittomia mineraaleja koskevia arveluttavia kauppoja. Tuemme siksi Margot Wallströmiä ja pyydämme komissiota tutkimaan mahdollisuutta ottaa käyttöön eurooppalainen säädös, joka perustuisi Yhdysvaltojen uuteen Congo Conflicts Mineral Act -nimiseen lakiin. Tämä tarkoittaa, ettemme salli enää sitä, että matkapuhelimemme, tietokoneemme ja tulevaisuudessa hybridiautomme on valmistettu käyttämällä laittomasti myytyjä ja konflikteista peräisin olevia mineraaleja. Nämä mineraalit ovat verimineraaleja, kuten timantit olivat veritimantteja. Arvoisat puhemies ja puheenjohtaja, suhteemme Kongon hallitukseen riippuvat lisäksi siitä, miten naisiin kohdistuvaa väkivaltaa koskevaa nollatoleranssipolitiikkaa sovelletaan. Lisään vielä, että Kongon hallitus otti itse käyttöön tämän politiikan.

(Suosionosoituksia.)

  Charles Goerens, ALDE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, joudun valitettavasti toteamaan, että meidän on tuomittava vakavat takaiskut ja epäonnistumiset, koska Kongon demokraattisessa tasavallassa ei ole juurikaan edistytty. Siellä on vielä kaikki tai lähes kaikki tekemättä.

Kongon demokraattisessa tasavallassa olevat Yhdistyneiden Kansakuntien edustajat eivät pysty takaamaan vakautta tässä runnellussa valtiossa vaan joutuvat raportoimaan äärimmäisen vakavista ihmisoikeusloukkauksista. Tässä tapauksessa ei ole kyse muutaman poikkeuksellisen henkilön muutamasta poikkeuksellisesta väkivallanteosta, mikä olisi sinänsä ehdottomasti tuomittavaa. Kongon demokraattisen tasavallan tapahtumissa ei ole todellakaan kyse muutamasta poikkeuksellisesta kansalaisesta, jotka joutuvat ilman minkäänlaista puolustusta seksuaalisen väkivallan tekijöiden uhreiksi. Pelkäänpä, että kyseessä on yksittäisiä henkilöitä laajempi ilmiö.

Kongon demokraattisessa tasavallassa 30. heinäkuuta ja 4. elokuuta välisenä aikana sattuneita tapahtumia koskevissa yhdenmukaisissa tiedoissa nämä rikokset todellakin asetetaan toisenlaiseen mittakaavaan. Yhdistyneiden Kansakuntien rauhanturvaoperaatioista vastaava apulaispääsihteeri Atul Khare on vahvistanut, että raiskauksen uhreiksi on joutunut noin 500 ihmistä, joiden joukossa on ollut naisia, lapsia ja vauvoja.

Emme voi enää vain tuomita näitä sietämättömiä rikoksia. Meidän on mentävä pitemmälle, nimettävä syylliset, saatettava heidät oikeuteen ja saatava mahdolliset rikolliset luopumaan aikeistaan mutta puututtava myös syihin ja taustoihin, joiden vuoksi tuomitsemamme tapaukset voivat lisääntyä.

Syihin puuttumista ei voi missään tapauksessa pitää lieventävänä asianhaarana seksuaaliseen väkivaltaan syyllistyneiden kannalta. Kaikkien näiden haasteiden käsittelyyn tarvitaan ainakin lyhyellä aikavälillä tietenkin sotilaallista toimintaa ja poliisitoimia, mutta myös muita toimia. Kyseessä on itse asiassa valtiokriisi. Valitsen sanani tarkasti – kyseessä on sellaisen valtion kriisi, joka ei enää pysty hoitamaan itsemääräämisoikeuden alaisia tehtäviään, etenkään varmistamaan turvallisuutta, josta kaikkien valtioiden kansalaiset voivat nauttia.

Kongon demokraattisen tasavallan, Afrikan unionin, Yhdistyneiden Kansakuntien ja kansainvälisen yhteisön on toimittava samanaikaisesti. Kun tarkastellaan kaikkia osatekijöitä, joilla Kongon väestön ongelmat voidaan ratkaista, mikään ei voi korvata Kongon demokraattisen tasavallan viranomaisten vastuuta. Meidän on kuitenkin samaan aikaan seistävä niiden rinnalla ja tuettava niitä.

  Isabelle Durant, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, en voi muuta kuin yhtyä edellisiin puhujiin, etenkin jäsen De Keyserin huomautuksiin. Hän kuvaili naisiin kohdistuvaa väkivaltaa erittäin karkeasti ja raa'asti. On totta, että kaikissa raporteissa todetaan samaa. Ne ovat kaikki sietämättömiä ja kestämättömiä yksilötasolla ja ennen kaikkea kollektiivisesti. Kaikilla näillä väkivallanteoilla pyritään lisäksi selvästikin puhdistamaan tietty väestö, nöyryyttämään sitä ja lopulta poistamaan se riistämällä siltä ihmisarvo ja syy elää.

Kaikkien näiden seikkojen vuoksi meidän on siis mielestäni toimittava vielä nykyistä tehokkaammin. Pitää paikkansa, että Kongon tilanne on nyt entistä vaikeampi kaikilla aloilla, ei ainoastaan naisiin kohdistuvan väkivallan osalta vaan myös muilla aloilla. Arvoisa Olivier Chastel, puhuitte lukemattomien kongolaisten jokapäiväisestä elämästä, naisten oikeuksien lisäksi myös ihmisoikeuksista yleensä ja ihmisoikeuksien puolustajista. Haluan todeta, että naisiin kohdistuvan väkivallan ja muiden samoin rankaisematta jääneiden rikosten sarjan välillä on selvästikin suora yhteys.

Luonnonvarojen ryöväämisestä ei edelleenkään yleensä määrätä rangaistusta. Tässä keskustelussa otettiin esiin Yhdysvaltojen lainsäädäntö, josta Eurooppa voisi ottaa esimerkkiä. Katson kuitenkin, että luonnonvarojen ryöväämisestä rankaisematta jättäminen on ratkaisevan tärkeä asia. Se on tärkeä, koska nykyään jopa se, että Kongon presidentti Kabila on luvannut kieltää niiden viennin, on viime kädessä erittäin vahingollista erityisesti kaikille pienille kaivostyöläisille, joilla ei ole muuta elantoa. Tämä on vahingollista, koska se ei oikeastaan palvele mitään tarkoitusta. Se on vain eräänlainen savuverho, sillä tiedämme erittäin hyvin, että Kongon armeijalla tai ainakin joillakin sotilailla on kytköksiä paitsi naisten raiskauksiin myös luonnonvarojen ryöväämiseen ja sen ympärille organisoituun korruptioon.

Tällöin merkityksellisiä eivät ole ainoastaan lait tai hallituksen päätökset vaan myös valmiudet soveltaa niitä ja panna ne täytäntöön. On tärkeää, että hallitus voi käyttää toimivaltaansa.

Monet meistä tapaavat pian Kinshasassa AKT-valtioiden edustajia, ja katson näin ollen, että voidaksemme sekä auttaa että tukea hyödyllisiä, myönteisiä tahoja Kongossa, olipa kyse hallitukseen, yhdistyksiin, ihmisoikeuksiin tai muihin asioihin liittyvistä tahoista, meidän on lähetettävä kaksi viestiä: tukiviesti niille, jotka haluavat kehittää oikeuteen ja rankaisemattomuuden torjuntaan perustuvaa ajattelutapaa, sekä toinen viesti, joka koskee poliittisia tahoja ja niiden kykyä hankkia itselleen keinot varmistaa tosiasiallinen hallinto kaikilla tasoilla – turvallisuuden varmistamisessa, lainsäädännön soveltamisessa, päätösten täytäntöönpanossa ja aivan yksinkertaisesti valittujen henkilöiden uskottavuuden luomisessa. Neljän vuoden kuluttua vaaleista, joita kaikki halusimme, rahoitimme ja tuimme, on todellakin tärkeää, ettemme ainoastaan tuomitse vaan myös kannustamme toteuttamaan kaikkia sellaisia toimia, jotka mahdollistavat hallituksen todellisen ja nimenomaisen vallankäytön ja yleensäkin demokratian. Lisäksi totean, että naisiin kohdistuva väkivalta ja ihmisoikeuksien puolustajiin kohdistuva väkivalta ovat mielestäni kaksi äärimmäisen tärkeää näkökohtaa.

Lopuksi totean, että Floribert Chebeya Bahiziren kuoleman aiheuttaneiden oikeudenkäynti järjestetään periaatteessa syyskuussa. Kun otetaan huomioon myös hänen perheensä kärsimykset, meidän on mielestäni todellakin kiinnitettävä paljon huomiota sen varmistamiseen, että kyseinen oikeudenkäynti symboloi halua ratkaista tämä ongelma.

  Charles Tannock, ECR-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, Kongon demokraattinen tasavalta ei ole erityisen demokraattinen siinä mielessä kuin kyseinen termi ymmärretään Euroopan unionissa eikä tehokkaasti toimiva tasavalta. Tämä johtuu osittain sen valtavasta koosta, hauraista rajoista ja kehnosta infrastruktuurista, mikä tekee demokraattisesta hallinnosta erittäin haasteellista.

Kongon demokraattisen tasavallan hauraus kansallisvaltiona johtuu kuitenkin myös vuosikymmeniä jatkuneesta korruptiosta, poliittisesta sorrosta ja sekä sisäisistä että naapurivaltioiden kanssa käydyistä satunnaisista aseellisista konflikteista, joissa on tehty julmia rikoksia, kuten joukkoraiskauksia. Rappeutuminen alkoi presidentti Mobutun kleptokraattisella ja murhanhimoisella hallintokaudella ja on jatkunut nykypäiviin saakka. Presidentti Kabila on ainakin järjestänyt yleiset vaalit antaakseen muulle maailmalle sellaisen käsityksen, että demokraattinen uudistus on aloitettu, mutta todellisuudessa hän valvoo kaikkia vallan käyttäjiä ja etenkin maan valtavien luonnonvarojen käyttöä.

Joidenkin valtioiden, erityisesti Kiinan, lisääntyvä kiinnostus näiden luonnonvarojen hyväksikäyttöön, on saanut Kabilan hallinnon laiminlyömään ihmisoikeuksiin ja oikeusvaltion periaatteisiin liittyviä velvollisuuksiaan. Kiinan oma ihmisoikeustilanne on surkea, ja se puolustaa YK:ssa tosiasiassa liikekumppaneinaan toimivien Kongon demokraattisen tasavallan kaltaisten valtioiden toimia. En ole siksi yllättynyt siitä, että Kongon demokraattisen tasavallan kansalaisia on asianosaisina kansainvälisessä rikostuomioistuimessa vireillä olevissa kaikissa kolmessa oikeudenkäynnissä.

Tästä huolestuttavasta tilanteesta huolimatta Afrikan unioni kieltäytyy tuomitsemasta presidentti Kabilaa tai painostamasta häntä noudattamaan perustuslaillisia velvollisuuksiaan. EU:n ansiona on, ettei sillä ole tällaista epävarmuutta, ja kannatan korkean edustajan Ashtonin omaksumaa tiukkaa linjaa.

Haluan lopuksi toistaa pyynnön, jonka olen esittänyt jo monta kertaa Euroopan parlamentissa: pyydän, että Kimberleyn prosessia laajennetaan myös Afrikan muihin keskeisiin luonnonvaroihin. Afrikassa tapahtuvat ihmisoikeusloukkaukset, jotka ovat valitettavasti aivan liian yleisiä, liittyvät usein mineraalivarojen hallintaa koskevaan kilpailuun. Kimberleyn prosessissa on valtavan hyvin onnistuttu rajoittamaan konflikti- tai veritimanttien kauppaa, ja samanlaista lähestymistapaa olisi mielestäni harkittava nyt muun kaivosteollisuuden yhteydessä.

  Marie-Christine Vergiat, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, käsittelemme parlamentissa jälleen Kongon demokraattisen tasavallan vaikeaa tilannetta, joka näyttää huonontuvan jatkuvasti.

Kesäkuussa annoimme päätöslauselman, jossa tuomitsimme Floribert Chebeyan murhan ja totesimme olevamme huolissamme Fidèle Bazana Edadin katoamisesta. Tämän jälkeen on murhattu toinen ihmisoikeuksien puolustaja Salvator Muhindo Vunoka. Arvoisa ministeri, voitte lisätä hänet luetteloonne. Tänä kesänä satoja ihmisiä joutui joukkoraiskauksen uhreiksi, minkä vuoksi YK päätti ryhtyä toimiin.

On huomautettava, että MONUSCO-rauhanturvajoukot, joiden on tarkoitus suojella Kongossa siviiliväestöä, humanitaarista avustushenkilöstöä ja ihmisoikeusaktivisteja sekä auttaa torjumaan rikosten rankaisematta jäämistä, olivat vain muutaman kilometrin päässä näiden raiskausten tekopaikasta, mutta ne eivät tehneet mitään.

Ban Ki-moon paheksui MONUSCO-joukkojen passiivisuutta. YK:n virkamiehet ovat vihdoin alkaneet vastustaa Kongon hallitusta. Lokakuun alussa oli tarkoitus julkaista uusi raportti tapahtuneista väkivaltaisuuksista, mutta sellaisista, jotka olivat tapahtuneet vuosina 1996–2003. Mitä ajan tuhlausta! Kuinka monta ihmistä on tapettava ja raiskattava ja kuinka montaa ihmistä on kidutettava? Kuinka monta lasta on värvättävä väkisin armeijaan, ennen kuin kansainvälinen yhteisö kiinnittää huomiota tilanteeseen ja alkaa toimia?

Haluan kysyä, mitä Eurooppa oikein tekee. Kongoon on investoitu valtavasti rahaa. Siellä ovat meneillään EUSEC- ja EUPOL-operaatiot. Humanitaarisen avun ohella Euroopan unionin tärkeimpiä tavoitteita on – ainakin teoriassa – kouluttaa tapahtumapaikalla olevia turvallisuusjoukkoja ja auttaa uudistamaan valtion turvallisuusalaa.

Mitkä ovat näiden toimien tulokset? Kongon demokraattinen tasavalta on suuri valtio, väestömäärältään Afrikan kolmanneksi suurin. Sillä on valtavasti rikkauksia, mutta 80 prosenttia väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella. Vielä pahempaa on, että köyhyys vain lisääntyy rehottavan korruption vuoksi.

Haluan esittää vain yhden kysymyksen: kuinka kauan aiomme antaa tämän täydellisen rankaisemattomuuden jatkua? Arvoisa ministeri, kuten totesitte, tiedämme myös turvallisuusjoukkojen osallistuneen väkivaltaisuuksiin. Eikö mielestänne ole aika omaksua erilainen kanta?

Oletan, etteivät asiat ole aivan yksinkertaisia ministerineuvostossa, jossa jotkin suuret Euroopan valtiot, joiden sitoutumisen ihmisoikeuksiin kaikki tiedämme, tai ainakaan niiden poliittiset edustajat eivät suhtaudu kovin avoimesti käytännön toimintaan, koska ne voivat levittää punaisen maton presidentti Kabilalle.

Voitte siksi luottaa siihen, että Euroopan parlamentti toteuttaa tarvittavat toimet, ja toivon, ettette anna joidenkin tahojen taloudellisten etujen enää hallita piittaamatta siviiliväestöstä, joka ei kestä enempää.

  Bastiaan Belder, EFD-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, vuonna 2010 tulee kuluneeksi 50 vuotta Kongon itsenäistymisestä. Kun katsomme taaksepäin, voimme havaita, että nämä viimeiset 50 vuotta ovat häpeällisiä ja veren tahraamia ja että tämä tilanne on jatkunut aivan nykypäiviin saakka.

Pohjois-Kivun alueen tämänkesäiset kauheat tapahtumat vahvistavat tämän. Kun luemme, että 25:n operaatioon osallistuvan YK:n sotilaan olisi pitänyt estää ne, esiin tulevat myös logistiset kysymykset. Kaikkiaan 20 000 YK:n sotilasta, joiden joukossa on ammattilaisia ja asiantuntijoita, toteavat, että jonkinlaisen järjestyksen ylläpitoon tarvittaisiin vähintään 60 000 sotilasta. Tämä on todellakin ongelma!

Esitän neuvostolle ja komissiolle seuraavan kysymyksen. Mitä toimia EUSEC- ja EUPOL-operaatiot ovat tarkalleen ottaen toteuttaneet Pohjois- ja Etelä-Kivussa parantaakseen paikallisen väestön turvallisuutta ja nostaakseen syytteen tämänkesäisiin hirmutekoihin syyllistyneitä vastaan?

Hankaluuksia on nimenomaan siellä, missä Kongon demokraattisen tasavallan arvokkaimmat luonnonvarat sijaitsevat. Tuoreimpien lähteiden mukaan Kongon kaivokset voivat tuottaa 24 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Kongon hallituksen syyskuun alussa antaman lehdistötiedotteen mukaan Kivun kaivostoiminnot oli lopetettu heti, koska aseistautuneet ryhmät olivat hyödyntäneet kaivoksia laittomasti toisinaan hallituksen viranomaisten tuella. Päällisin puolin tämä vaikuttaa hyvältä alulta, mutta miten tätä valvotaan? Liikkeellä on kuitenkin myös huhuja, joiden mukaan Kongon hallitus pakkolunastaa ulkomaisten investoijien kaivoshankkeita vain myydäkseen ne omille ulkomaisille liikekumppaneilleen.

Esitän neuvostolle seuraavat kysymykset: Millaista vaikutusvaltaa EU:n operaatiot voivat käyttää alueella hillitäkseen laitonta kaivostoimintaa? Voitteko myös vahvistaa, että kaivosten laiton hyödyntäminen on lopetettu ja miten tätä voidaan valvoa – mahdollisesti tapahtumapaikalla olevien EU:n operaatioiden avulla? Toivon todellakin, että Euroopan unioni pyrkii vahvistamaan alueella toteutettavaa YK:n operaatiota, koska se on aivan välttämätöntä. Kongon hallitus pyrkii käsittääkseni ja myös lehtiartikkelien mukaan lopettamaan nyt kaivosten laittoman hyödyntämisen, millä olisi valtava vaikutus koko valtioon.

  Andrew Henry William Brons (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, tästä keskustelusta saa sellaisen käsityksen, että Kongon ihmisoikeusloukkaukset ovat uusi ilmiö tai että tämä on epätavallinen tilanne Afrikassa. Kumpikaan ei pidä paikkaansa – kunpa näin olisikin.

Muistan, kun Belgian Kongo itsenäistyi vuonna 1960. Kävin silloin vielä koulua. Muistan, kun Patrice Lumumba kidnapattiin ja pidätettiin muutaman kuukauden kuluttua itsenäistymisestä. Muistan vieläkin elävästi, kun hänet heitettiin peitettynä tylysti kuorma-auton lavalle, eikä häntä sen koommin nähty. Tätä ovat seuranneet sisäisen epävakauden, diktatuurin ja siviilisodan vuosikymmenet.

Kongo ei ole ollut erityistapaus Afrikassa. Sieltä olisi vaikeampi löytää rauhallinen demokratia. Jos käyttäisin prespriktiivistä "ympäristötekijöihin" liittyvää selitystä, minun olisi todettava, että vedessä täytyy olla jotakin. On kuitenkin toinenkin selitys.

Ellei erityisesti Kongossa, ainakin Afrikassa yleensä uudisasukkaat eivät ottaneet huomioon eri heimojen ja kansojen välisiä eroja vetäessään suoria viivoja Afrikan karttaan. Kaikkien valtioiden poliittisissa rakenteissa oli niiden itsenäistyessä valtavia vertikaalisia etnisiä, kielellisiä tai uskonnollisia eroja, mikä aiheuttaa aina poliittista epävakautta.

Tämä pätee sekä Belgiaan että entiseen Belgian Kongoon. Ainoa ero on se, että Belgia on säästynyt poliittiselta väkivallalta. Samaa ei valitettavasti voida sanoa Bosniasta ja Kroatiasta, joissa ei ehkä ole esiintynyt samanlaista aiheetonta sadismia mutta joissa on ainakin tapettu yhtä paljon ihmisiä.

Jos poliittisten valtioiden vertikaaliset erot aiheuttavat epävakautta ja toisinaan väkivaltaisuuksia, miksi luomme Eurooppaan samanlaisia vertikaalisia eroja yleisesti ottaen kolmannesta maailmasta ja erityisesti Afrikasta suuntautuvalla valvomattomalla maahanmuutolla? Meille ei riittänyt, että jätimme Afrikkaan toimintakyvyttömiä poliittisia yhteiskuntia. Luomme täyttä vauhtia samoja ongelmia Euroopan ydinalueille.

  Andrzej Grzyb (PPE). – (PL) Keskustelemme jälleen Kongon demokraattisen tasavallan tilanteesta. Kuten joku totesi, tämä tasavalta on demokraattinen lähinnä nimeltään, ja siellä loukataan ihmisoikeuksia päivittäin. Puhumme nyt väkivallasta, joka kohdistuu kaikkein heikoimpiin, erityisesti raiskauksen uhriksi joutuviin naisiin ja lapsiin, joita muun muassa pakotetaan liittymään laittomaan armeijaan. Puhumme raiskauksista, kidutuksista ja murhista. Puhumme väkivallasta, jonka tekijät jäävät rangaistuksetta, mikä on kaikkein pahinta. Puhumme myös väkivallasta, josta on tullut niin jokapäiväistä, että on vaikeaa edes puhua jonkinlaisesta kulttuurisesta tai muunlaisesta sovinnosta. Puhumme raiskauksista, joihin syyllistyvät partisaanit mutta myös armeijan sotilaat ja siviilit. Puhumme naisista, joita kukaan ei puolusta.

Emme saa unohtaa, että keskustelemme – paradoksaalisesti – alueesta, joka on Afrikan ja koko maailman huono-osaisimpia mutta luonnonvaroiltaan myös rikkaimpia valtioita. Sen luonnonvaroilla pitäisi pystyä enemmänkin kuin täyttämään kaikkien kyseisen valtion asukkaiden tarpeet. Emme saa unohtaa, että tämä on vain uusi vaihe onnettomuuksien sarjassa, joka on arvioiden mukaan maksanut viimeisten kymmenen vuoden aikana kymmenientuhansien ihmisten hengen ja johon on sisältynyt parisataatuhatta raiskaustapausta. Voimme vain arvailla, kuinka monta raiskausta on jäänyt raportoimatta.

Etenkin parlamentin ihmisoikeuksien alivaliokunnan kokouksissa tätä tilannetta on pidetty erittäin huolestuttavana. Tämä herättää kysymyksiä Yhdistyneiden Kansakuntien työskentelyn tehokkuudesta ja siitä, miten sekä partisaanien että muiden tekemät rikokset, jotka olisi saatettava tuomioistuimen käsiteltäväksi, jäävät rankaisematta. Oikeuslaitoksen on ryhdyttävä toimiin. AKT-valtioiden ja Euroopan parlamentin kokouksessa on mielestäni optimaalinen tilaisuus lopettaa tämä epäinhimillinen tilanne. Koska kyseessä on Kongon valtion kriisi, kansainvälisen yhteisön on tehtävä aloite. Myös meidän tehtävänämme – Euroopan parlamentin tehtävänä – on puhua tästä asiasta.

  Monika Flašíková Beňová (S&D). – (SK) Haluan tässä yhteydessä kiittää komission ja neuvoston edustajia julkilausumista, jotka koskevat ihmisoikeuksien ja oikeusjärjestyksen suojelun puutetta Kongossa.

Siellä on todellakin dramaattinen ja järkyttävä tilanne, jota kollegani Véronique De Keyser kuvaili mielestäni erittäin hyvin puheessaan. Haluan kuitenkin kiinnittää tässä yhteydessä huomiota myös kansainvälisten kansalaisjärjestöjen erittäin huolestuttaviin raportteihin. Niissä raportoidaan tosiasiallisesti armeijan yksikköjen valvonnassa olevia yhteisöjä vastaan tehdyistä järjestelmällisesti organisoiduista hyökkäyksistä, joissa on tarkoitus raiskata paikallisia naisia. Reilu kuukausi sitten 13 kylässä raiskattiin yli 150 siviilinaista. Hyvät kuulijat, kaikki tämä tapahtui vain muutaman kuukauden kuluttua siitä, kun YK:n turvallisuusneuvosto uudisti Kongon-operaationsa toimeksiannon, jotta hallitusta voitaisiin auttaa suojelemaan siviiliväestöä ihmisoikeusloukkauksilta.

Tähän tilanteeseen liittyvä toinen paradoksi on se, että seksuaaliseen väkivaltaan syyllistyvät kaikki konfliktin osapuolet, myös hallituksen joukot, mitä on täysin mahdotonta hyväksyä. Pyydänkin Euroopan unionin toimielinten edustajia vielä kerran harjoittamaan kaikkea mahdollista diplomaattista ja muuta painostusta, myös Yhdistyneiden Kansakuntien ja sen Kongon-operaation kautta, jotta nämä toimet saadaan loppumaan. Voitte olla varmoja siitä, että Euroopan parlamentti antaa teille täyden tukensa tässä asiassa.

  Alexander Graf Lambsdorff (ALDE). – (DE) Arvoisa puhemies, Kongon demokraattisen tasavallan tilanne on edelleen erittäin huolestuttava. Hälyttävää on ennen kaikkea se, että väkivalta ja valmius väkivaltaan vain lisääntyvät Euroopan unionin ja Yhdistyneiden Kansakuntien läsnäolosta huolimatta. Olemme jo monen vuoden ajan osallistuneet erilaisiin operaatioihin Kongossa. Olemme siksi myös osittain vastuussa erityisesti teoista, joita virallisesti tukemamme ryhmät tekevät tai sallivat. Kongolaisen sanonnan mukaan kissa voi mennä luostariin, mutta se pysyy silti kissana. Turvallisuusjärjestelmään soveltaen voidaan todeta, että rikolliset voidaan pukea univormuun, mutta se ei tarkoita, etteivät he tee enää rikoksia. Ongelmamme on nimenomaan tämä. Meidän on tehtävä Kongon hallitukselle täysin selväksi, ettemme hyväksy tällaista käyttäytymistä ja sen peittelyä.

Kaikki ovat parlamentissa yhtä mieltä Kongon tilanteen huonontumisesta. Huomautan, että olimme siellä vaalitarkkailijoina vuonna 2006. Kongon demokratisoitumisprosessi ei ole sen jälkeen juurikaan edistynyt. Neuvoston ja komission olisi harkittava tarkkaan, lähetämmekö sinne uudelleen täyden valtuuskunnan vai emme ja seuraammeko vaaliprosessia tällä kertaa eri tavoin. Edellytykset täyden vaalitarkkailuvaltuuskunnan lähettämiselle ovat mielestäni kaikkea muuta kuin otolliset. Se olisi myös väärä signaali hallitukselle, joka järjestelmällisesti jättää noudattamatta Euroopan unionin sääntöjä ja suosituksia.

  Judith Sargentini (Verts/ALE). – (NL) Arvoisa puhemies, meitä eurooppalaisia voidaan osittain syyttää Kongon demokraattisen tasavallan kurjuudesta. Kapinalliset voivat ansaita vielä valtavasti rahaa myymällä kolumbiitti-tantaliitin kaltaisia jalometalleja puhelin- ja tietokoneteollisuudelle, koska ostamme niitä edelleen harkitsemattomasti.

Euroopan valtiot eivät ole koskaan tarvinneet tai suunnitelleet lainsäädäntöä, jossa edellytetään toimitusketjun vastuullisuutta. Huomionarvoista on nyt se, että Yhdysvallat on lopulta tehnyt nimenomaan näin. Me emme ole tehneet mitään – vain siksi, että pelkäsimme Kiinasta ja Yhdysvalloista tulevaa kilpailua. Mitä kuitenkin tapahtui viime kesänä? Yhdysvalloissa laadittiin laki, jossa edellytetään avoimuutta ja jossa yritykset velvoitetaan ilmoittamaan Kongon demokraattisesta tasavallasta tai sen naapurivaltioista peräisin olevien jalometallien käytöstä. Tämän maailman Hewlett-Packardien ja IBM:ien on sopeuduttava tähän. Meidän on seurattava Yhdysvaltojen esimerkkiä ja otettava käyttöön oma versiomme tästä laista.

  Jan Zahradil (ECR). – (CS) Arvoisa puhemies, nyt on meneillään "Afrikan vuosi", ja mieleemme tulee lukuisia valtioita, jotka itsenäistyivät 50 vuotta sitten entisistä siirtovalloista. Kun nyt 50 vuoden kuluttua tarkastelemme joidenkin näiden valtioiden kehitystä, meillä ei valitettavasti ole kuitenkaan monta syytä optimismiin. Tämä pätee myös Kongon demokraattiseen tasavaltaan. Jos se haluaa 50 vuoden kuluttua siitä, kun se itsenäistyi entisestä siirtovallasta Belgiasta, olla Euroopan unionin kumppani ja kansainvälisen yhteisön täysimääräinen jäsen, sen on aktiivisesti sitouduttava ehkäisemään alueellaan viime viikkoina tapahtuneita kauhistuttavia rikoksia. Sen on ylläpidettävä ihmisoikeuksia ja edellytettävä oikeusvaltion periaatteiden noudattamista koko Kongon demokraattisen tasavallan alueella.

EU:n on yhteistyössä YK:n ja Afrikan unionin kanssa kunnioitettava kongolaisia väkivallan uhreja. Sen on tehtävä näin muiden toimien ohella edistämällä sellaisten sotilaallisten ryhmien aseistariisuntaa, jotka hyökkäävät Kongon väestön kimppuun naapurivaltioista, Ruandasta, Etelä-Sudanista ja Ugandasta. Meidän on myös osoitettava toimintakykymme, ja tässä yhteydessä kehotan Euroopan unionin ulkoasioiden korkeaa edustajaa Ashtonia esittämään joulukuussa Kinshasassa järjestettävässä AKT:n ja EU:n yhteisessä parlamentaarisessa edustajakokouksessa EU:n toimintasuunnitelman, joka koskee ihmisoikeuksien puolustamista Kongon demokraattisessa tasavallassa.

  Kinga Gál (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, ihmisoikeuksien alivaliokunnan jäsenenä tuomitsen jyrkästi Kongon viime kuukausien tapahtumat.

2000-luvulla on mahdotonta hyväksyä, että surmaamista, raiskausta ja lasten hyväksikäyttöä käytetään yleisesti sota-aseena, vaikka alueella on YK:n joukkoja. Viiden viime vuoden aikana pelkästään dokumentoitujen tapausten määrä on lisääntynyt 20-kertaiseksi Kongossa. Naiset ja lapset ovat hengenvaarassa. Heidän ihmisoikeuksiaan laiminlyödään täysin, ja heiltä riistetään ihmisarvo. He eivät voi myöskään enää sopeutua perinteiseen yhteisöönsä, minkä vuoksi myös sosiaalinen infrastruktuuri tuhoutuu.

Kansainvälisen yhteisön on myönnettävä virallisesti, että Kongossa tapahtuvat joukkoraiskaukset ovat sotarikoksia ihmisyyttä vastaan. Tarvitsemme yhteistoimia, jotta näiden raiskausten tekijöitä voidaan painostaa ja jotta heidän tekonsa saatetaan paikallisten tuomioistuinten tai kansainvälisen rikostuomioistuimen käsiteltäviksi. Suhtaudun myönteisesti siihen, että EUSEC RDC -operaatiota on juuri jatkettu 30. syyskuuta 2012 saakka, ja toivottavasti myös EUPOL RDC -operaatiota jatketaan.

Rikostutkintaa varten on otettava käyttöön erikoistunutta henkilöstöä. Eurooppalaisella ihmisoikeus- ja demokratia-aloitteella on varmistettava lisätuki. Lisäksi on toteutettava muita toimia, annettava matkapuhelimia rauhanturvaajien käyttöön, parannettava MONUSCO-rauhanturvajoukkojen ja paikallisen väestön välistä viestintää sekä vahvistettava sitoutumista kapinallisryhmien torjuntaan. Humanitaarisia järjestöjä on tuettava, jotta ne voivat saavuttaa avun tarpeessa olevan siviiliväestön.

Hallituksen on samaan aikaan pantava täytäntöön taannoin julistamansa nollatoleranssipolitiikka ja perustettava kansallinen ihmisoikeustoimikunta, josta säädetään perustuslaissa. Naisten ja lasten suojelun on oltava kaiken kaikkiaan ensisijainen tavoite.

  Richard Howitt (S&D). – (EN) Arvoisa puhemies, aiemmin tänä vuonna Panzissa, Kongon demokraattisessa tasavallassa toimiva gynekologi Denis Mukwege totesi Euroopan parlamentissa, että hänen kotivaltiossaan viimeisten 15 vuoden aikana tapahtuneet vähintään 200 000 raiskausta ovat niin julmia, että niitä olisi kutsuttava raiskausten sijaan seksuaalisiksi joukkosurmiksi, ja että seksuaalista väkivaltaa käytetään terroritekona.

Tuolloin emme tienneet, että muutaman viikon kuluttua Luvungin alueella 20 mailin päässä kansainvälisistä rauhanturvajoukoista kaupunki piiritettäisiin ja viitisensataa naista ja lasta joutuisi toistuvan, kauhistuttavan seksuaalisen väkivallan uhreiksi.

Emme voi emmekä saa vaieta nyt Euroopan parlamentissa, jossa olemme tuominneet suojelupyrkimysten epäonnistumisen Ruandassa ja Srebrenicassa. Meidän on kiitettävä YK:n apulaispääsihteeriä sen myöntämisestä, että YK epäonnistui ja on osittain syyllinen. Meidän on kuitenkin myös kehotettava YK:ta tutkimaan, miksi moottoripyörätaksien kuljettajien etukäteen antamista paikallisista varoituksista ei piitattu, miksi YK:n tukikohdalla ei ollut käytettävissään paikallisen kielen tulkkausta ja miten voimankäyttösäännöt estävät edelleen sen rauhanturvajoukkojen tehokkaan toiminnan.

Kysyn suoraan kaikilta Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenvaltioilta ja kaikilta Euroopan unionin jäsenvaltioilta, mitä on tapahtunut YK:n suojeluvelvollisuutta koskeville hienoille sanoille, joista kaikki äänestimme. Suhtaudun myönteisesti siihen, mitä Olivier Chastel totesi tänään iltapäivällä tekijöiden saattamisesta oikeuteen, mutta YK:n pian laatimassa raportissa tarvitaan järkevä oikeusjärjestelmä Itä-Kongon rikoksia varten.

Arvoisa puhemies, totean myös olevani samaa mieltä niiden kanssa, jotka ovat tässä keskustelussa tuominneet tuhoisan korruption, joka liittyy Kongon demokraattisen tasavallan arvokkaiden mineraalivarojen ryöväämiseen. Meidän on kuitenkin tässä keskustelussa ennen kaikkea todettava, ettei millään selityksillä, verukkeilla tai lieventävillä asianhaaroilla voida perustella seksuaalisen väkivallan käyttöä sota-aseena ja että meidän on huolehdittava etenkin niistä 500 naisuhrista, joita kukaan meistä ei pystynyt suojelemaan. Meidän on sitouduttava varmistamaan, ettei tällaista tapahdu enää koskaan.

  Anneli Jäätteenmäki (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, EU:n on katsottava, että sen tehtävänä on tukea, kun puolustuskyvyttömät naiset ja lapset kärsivät edelleen aseistautuneiden kapinallisten ja armeijan sotilaiden käsissä.

On aika siirtyä puheista tekoihin. Meidän on toteutettava konkreettisia tukitoimia alueella, jotta voimme vahvistaa Kongon demokraattisen tasavallan turvallisuusjoukkoja muiden kansainvälisten operaatioiden ohella. Meidän on aktiivisesti kehotettava ja tarvittaessa painostettava hallitusta suojelemaan omaa väestöään. Meidän on myös puhuttava yhdellä vahvalla ja rohkealla äänellä ja pyydettävä hallitusta lopettamaan ihmisoikeuksien loukkaukset. Kongon demokraattinen tasavalta on valtio, jolla on valtavat resurssit. Haluamme kuulla hyviä uutisia myös Afrikasta.

  Barbara Lochbihler (Verts/ALE). – (DE) Arvoisa puhemies, en voi muuta kuin yhtyä tämän julman verilöylyn arvosteluun ja tuomitsemiseen sekä YK:n operaation kritisointiin siitä, ettei se tehnyt kaikkeaan tämän verilöylyn estämiseksi. On kuitenkin myönteistä, että vasta perustettu seksuaalista väkivaltaa konflikteissa käsittelevän YK:n erityisedustajan toimi, johon Margot Wallström nimitettiin, on jo ilmentänyt tätä vastuuta, ja voimme edelleen toivoa, että rikokset selvitetään tarkasti.

Haluan muistuttaa, että parlamentissa järjestettiin viime helmikuussa Medica Mondialen näyttely. Kyseinen järjestö ylläpitää siirrettävien gynekologisten klinikoiden verkostoa Itä-Kongossa, ja kyseiseltä alueelta oli saapunut vieraaksemme eräs nainen, joka oli kokenut paljon kauheuksia mutta silti löytänyt voimia organisoida paikallisten naisten järjestäytyminen. Myöhemmin hän pyysi, että myös paikallinen EU:n lähetystö tulee Itä-Kongoon tekemään kansalaisjärjestöjen ja naisten kanssa yhteistyötä todistajien suojeluohjelmissa ja että rikoksista asetetaan syytteeseen. Lisäksi hän totesi, että he tarvitsevat ehdottomasti tukea tulohankkeissa, lääkintäapua ja apua traumauhreille. Lisäksi hän kehotti EU:ta auttamaan vankiloiden rakentamisessa, koska pidätettyjä ei voida sijoittaa vankilaan.

  Paweł Robert Kowal (ECR). – (PL) Keskustelemme tästä aiheesta, koska olemme huolissamme Kongon tilanteesta ja koska kyseisen valtion asukkaiden perusihmisoikeuksia ei ole taattu. Meistä on siksi kauhistuttavaa, että ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat tarkkailijajärjestöjen raportit ovat erityisen huolestuttavia Kongon tapauksessa. Nyt, kun Lissabonin sopimus on tullut voimaan, keskustelumme pitäisi kuitenkin kohdistaa erääseen tiettyyn ryhmään. Tarkoitan henkilöitä, jotka ovat vastuussa Euroopan unionin ulkopolitiikasta.

Afrikkaa koskeva ulkopolitiikka ei ole kiistanaihe. Meidän näyttäisi siksi olevan helpompi laatia yhteistä toimintaa koskevia periaatteita. Meidän onkin nyt tarkasteltava Kongon tapahtumien syitä. Emme saa tyytyä pelkkään humanitaariseen apuun. Meidän on osallistuttava koulutushankkeisiin, infrastruktuurin kehityshankkeisiin ja hankkeisiin, joilla autetaan rakentamaan nykyaikainen valtio Kongoon. Odotamme itse asiassa tällaista ohjelmaa.

  Peter Šťastný (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, minut voidaan lukea siihen suureen joukkoon, joka tuomitsee jyrkästi elokuun alussa Kongon demokraattisessa tasavallassa tapahtuneet katalat rikokset. Kaikki yhteiskunnat suojelevat heikkoja ja haavoittuvimpia jäseniään, joten tällaisten kauheiden uutisten kuuleminen on varmasti musertavaa jokaiselle kunnolliselle ihmiselle. Vähintään 179 naisen ja lapsen raiskaaminen on todellakin valtava rikos, eikä se saa toistua enää koskaan – eikä missään tapauksessa sota-aseena, kuten Kongon demokraattisessa tasavallassa.

EU:n on autettava saattamaan kaikki rikoksentekijät oikeuteen. Ankaria rangaistuksia koskevien uutisten on levittävä kaikkiin Kongon demokraattisen tasavallan yhteisöihin ja myös sen rajojen ulkopuolelle. Tällaisten uutisten on todellakin oltava maailmanlaajuisia, jotta nämä sota-aseena käytettävät kauheat joukkoraiskaukset saadaan loppumaan.

Tiedämme, että kehittyneissä maissa tapahtuu vähemmän rikoksia ja ettei siellä yksinkertaisesti tehdä joitakin häijyjä rikoksia. EU voi auttaa alueella esimerkiksi hyvin toimivien talouskumppanuussopimusten kautta. Niiden avulla koko Afrikan pitäisi pystyä ottamaan kohtuullinen osuutensa maailmankaupasta. Samaan aikaan nopeutunut kehitys panee alulle prosessin, jossa poistetaan köyhyys ja aivan varmasti sentyyppinen rikos, joka tapahtui elokuun alussa Kongon demokraattisessa tasavallassa vähintään 179 puolustuskyvyttömälle uhrille.

  Thijs Berman (S&D). – (NL) Arvoisa puhemies, raiskauksesta on tullut päivittäinen sota-ase Itä-Kongossa, ja uhreja on vuosittain tuhansia. Todellinen määrä on huomattavasti suurempi kuin tiedämme, koska naiset eivät pysty puolustamaan oikeuksiaan eivätkä siksi usein ilmoita, mitä on tapahtunut.

Raiskaus on pahasti traumatisoiva rikos, joka aiheuttaa vakavaa psykologista ja usein myös fyysistä vahinkoa. Jos raiskauksista ei määrätä rangaistusta, niistä tulee pysyvä osa yhteiskunnan väkivaltaista arkea myös sodan jälkeisinä aikoina. Pohjois-Kivussa 30. heinäkuuta ja 4. elokuuta 2010 välisenä aikana tapahtuneet joukkoraiskaukset osoittavat, etteivät Kongon demokraattisen tasavallan tapahtumat ole riittävän korkealla sijalla kansainvälisen yhteiskunnan asialistalla. Nämä rikokset eivät kuitenkaan saa jäädä rankaisematta. Olemme sen velkaa uhreille ja myös Kongon demokraattisen tasavallan tulevaisuudelle. Kongon hallituksen on tehtävä kaikkensa, jotta tekijät joutuvat oikeuteen, ja jonkinlainen kyynisyys olisi paikallaan. Rankaisemattomuudesta ei saa kuitenkaan tulla sääntöä.

Tämä tragedia osoittaa myös tuskallisen selvästi, että YK:n operaation ja paikallisen väestön välisissä suhteissa on paljon toivomisen varaa. On oleellista, että MONUSCOn läsnäoloa alueella arvioidaan. Se on pysynyt passiivisena tässä tragediassa. Nyt vaaditaan, että joukkoraiskauksiin liittyvät tosiseikat tutkitaan riippumattomassa kansainvälisessä selvityksessä. Operaation joukkojen läsnäolo on välttämätöntä nyt ja tulevaisuudessa, mutta oleellista on se, että MONUSCO hoitaa kaikki toimeksiantonsa mukaiset tehtävät ja tarjoaa paikalliselle väestölle sen epätoivoisesti tarjoaman suojelun.

  Fiona Hall (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, tämänpäiväisessä keskustelussa keskitytään Kongon demokraattisen tasavallan itäosan kauheisiin tapahtumiin, mutta jäsenvaltiot väittävät edelleen, että kongolaiset turvapaikanhakijat on turvallista palauttaa Kinshasaan, koska pääkaupunki sijaitsee kaukana idän turvattomista alueista.

Tosiseikkojen perusteella asiat ovat valitettavasti toisin. Esimerkiksi Koillis-Englannissa sijaitsevasta Teesidestä vuodesta 2007 lähtien karkotetuista ja Kinshasaan viedyistä yhdeksästä henkilöstä seitsemän ilmoittaa, että heitä on kuulusteltu, käytetty seksuaalisesti hyväksi tai kidutettu tai että heidät on vangittu. He ovat paenneet maasta uudelleen tai piileskelevät.

Vuoden 2006 vaaleista lähtien EU on investoinut runsaasti hyvän hallintotavan tukemiseen Kongon demokraattisessa tasavallassa. On epämukavaa joutua myöntämään, että Kinshasassa esiintyy edelleen väkivaltaisuuksia, mutta pyydän neuvostoa ja komissiota kohtaamaan rohkeasti todellisuuden ja reagoimaan siihen.

  Tomasz Piotr Poręba (ECR). – (PL) Kongo on 50 vuoden kuluttua itsenäistymisestään valtio, joka on edelleen sotatilassa ja loputtoman konfliktin kierteessä ja jolle on nyt annettu kammottava nimi "maailman raiskauspääkaupunki". Kahden viime kuukauden järkyttävät tapahtumat sekä satojen naisten ja lasten – poikien ja tyttöjen – raiskaukset osoittavat, ettei Kinshasa selviydy järjestelmällisesti organisoidusta kapinallisten hyökkäyksestä. Raiskauksesta on tullut yleinen sota-ase Kongossa. Taistelijat tekivät taannoiset raiskaukset lähellä alueella komennuksella olevia kansainvälisiä YK-joukkoja, jotka ovat tosiasiassa ainoa tehokas vakauttava voima koko valtiossa.

Kongon hallituksen on lopetettava vallitseva rankaisemattomuus ja varmistettava siviiliväestön turvallisuus, organisoitava tehokas taistelu leviävää korruptiota vastaan sekä lopulta perustettava oikea armeija, joka koostuu asianmukaisesti koulutetuista sotilaista. Kongolla on runsaat mineraaliesiintymät, mutta se on valitettavasti joutunut oman vaurautensa uhriksi. Tässä kymmenien miljoonien asukkaiden valtiossa kolme neljäsosaa väestöstä ansaitsee alle dollarin päivässä, ja Kongosta on tullut osa sitä Afrikkaa, jossa luonnonvaroja ryövätään. Laiton kilpailu luonnonvaroista on ajamassa Kongon köyhyyteen, kaaokseen ja humanitaariseen katastrofiin. Kansainvälisen yhteisön on löydettävä kattava ratkaisu konfliktiin, ja kansainvälisten konsernien on taattava, että niiden käyttämät luonnonvarat ovat laillista alkuperää. Vain vakaa Kongo voi taata rauhan alueella.

  Barbara Matera (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, Kongon demokraattisessa tasavallassa esiintyy edelleen aseellisia konflikteja, ilman oikeudenkäyntiä toteutettavia teloituksia, naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, lasten oikeuksien räikeää loukkausta, sotilaiden värväystä, pahoinpitelyjä, alaikäisiin kohdistuvaa väkivaltaa, joukkoevakuointeja, asekauppaa ja valtavien luonnonvarojen väärinkäyttöä, kidutusta, epäinhimillistä ja alentavaa kohtelua, kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoa, ilmaisunvapauden ja ihmisoikeuksien puolustajien vainoa sekä viimeisenä muttei vähäisimpänä rankaisemattomuutta.

Kaikki tämä kritiikki on tuttua kansainväliselle yhteisölle, joka on jo useaan otteeseen selvästi ilmaissut syvän huolensa Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston ja yleiskokouksen kautta. Yhdistyneillä Kansakunnilla samoin kuin koko kansainvälisellä yhteisöllä on kiistattomia velvoitteita. On perusteltua tarkistaa MONUCin sekä EUPOL- ja EUSEC -operaatioiden ehtoja, kuten kaikissa humanitaarisissa toimissa.

Meidän tehtävänämme on tukea Afrikan unionin valtioita niiden pyrkiessä noudattamaan täysimääräisesti ja tehokkaasti ihmisoikeuksien suojelua koskevia kansainvälisiä sopimuksia. Tästä maa-alueesta, joka on joutunut paradoksaalisesti valtavien taloudellisten etujen uhriksi, ei saa tulla ei-kenenkään-maata, jota käytetään hyväksi, vaan sen on voitava muuttua itsenäiseksi alueeksi perustamalla kunnioitettu ja taattu oikeusjärjestelmä, jota noudatetaan.

Kongo on valtio, jossa Floribert Chebeya Bahiziren kaltaiset miehet menehtyvät epäselvissä oloissa. Euroopan unionilla on siksi moraalinen velvollisuus toteuttaa laillinen, määrätietoinen poliittinen väliintulo puolustaessaan ihmisoikeuksia koskevien kansainvälisten sääntöjen noudattamista.

  Ana Gomes (S&D). – (PT) Arvoisa puhemies, kansainvälinen rikostuomioistuin antoi huhtikuussa 2008 määräyksen pidättää miliisikomentaja Bosco Ntaganda sotarikoksista, kuten lapsisotilaiden värväämisestä ja siviilien joukkomurhasta. Kabilan hallitus ei suinkaan luovuttanut häntä tuomioistuimelle vaan ylensi hänet huippuasemaan Kongon armeijassa.

Kongon viranomaisten tällainen käyttäytyminen, jossa ne laiminlyövät Cotonoun sopimuksen allekirjoittamisesta johtuvia velvoitteitaan, lisää rankaisemattomuuden tunnetta ja johtaa julmuuksiin, joita tapahtuu edelleen Kongon demokraattisessa tasavallassa. Niihin lukeutuu Pohjois-Kivun kaivosalueella viime elokuussa tapahtunut 500 naisen ja lapsen, myös vauvojen, joukkoraiskaus, jolloin Yhdistyneiden Kansakuntien Kongon demokraattisessa tasavallassa toteuttama vakautusoperaatio MONUSCO ei häpeällisesti pystynyt toimimaan, kuten Yhdistyneiden Kansakuntien apulaispääsihteeri Atul Khare on vahvistanut.

Kongon demokraattisessa tasavallassa vallitseva korruptio ja rankaisemattomuus ovat ajaneet naapurivaltioiden hallituksia palvelevat kapinalliset, hallituksen viranomaiset ja YK:n joukot kauhistuttaviin tekoihin. Emme voi torjua korruptiota ja rankaisemattomuutta tehokkaasti Kongon demokraattisessa tasavallassa, ennen kuin puutumme laittomaan mineraalien louhintaan ja myyntiin, joilla rahoitetaan aseistautuneita ryhmiä sekä ylläpidetään konfliktia ja ihmisoikeusloukkauksia, kuten Floribert Chebeyan murha on osoittanut.

Euroopan unionin ja YK:n turvallisuusneuvoston on kiireesti toteutettava uudessa konfliktimineraaleja koskevassa Yhdysvaltojen laissa ehdotettujen kaltaisia toimia, joissa määritetään kongolaiset, eurooppalaiset, yhdysvaltalaiset, kiinalaiset ja kansainväliset yritykset, jotka hyötyvät kapinallisten valvonnassa olevien ja hallituksen hylkäämien kaivosten louhinnasta.

Syyllisten julkinen nimeäminen ei kuitenkaan riitä. On tärkeää kieltää ja panna kuriin tällaisten mineraalien markkinointi ja käyttö teknisissä laitteissa, koruissa ja muissa koko maailmassa yleisesti käytettävissä tuotteissa.

Euroopan unionin on vahvistettava myös turvallisuusalan uudistusta koskevaa EU:n neuvonta- ja avustusoperaatiota (EUSEC) ja Euroopan unionin poliisioperaatiota (EUPOL) Kongon demokraattisessa tasavallassa sekä tarjottava niille keinot muuttaa turvallisuusalaa perinpohjaisesti. Tämän toteutuminen edellyttää, että sukupuolinäkökohdat asetetaan etusijalle koulutuksessa ja toiminnassa ottamalla Kongon parlamentin naisjäsenet ja Kongon naisjärjestöt mukaan paitsi uhrien suojeluun ja avustamiseen myös määrätietoisina toimijoina rauhan rakentamiseen, lainsäädännön noudattamisen edistämiseen sekä korruption ja ihmisoikeusloukkausten torjuntaan.

  Marietje Schaake (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, on todellakin sanoin kuvaamattoman surullista, että kaikkein vakavimpia rikoksia ihmisyyttä vastaan tehtiin kansainvälisen yhteisön ja YK:n silmien alla. EU:n on lisättävä toimiaan ja tehtävä tehokkaampaa yhteistyötä, jotta se voi varmistaa, että YK toimii EU:n perusarvojen mukaisesti. Meidän on ajateltava strategisemmin.

Niin sanoin kuvaamattoman surullisia kuin nämä rikokset ovatkin, emme voi reagoida niihin vaikenemalla. Meidän on lisättävä vastuutamme ja toimiamme, jotta voimme varmistaa, ettei jouduta suremaan enää uusia uhreja. Meidän on autettava afrikkalaisia toimielimiä löytämään omat ratkaisunsa sekä ottamaan vastuu korruption torjunnasta ja rankaisemattomuuden lopettamisesta. Meillä on siihen jo mainitut välineet: Cotonoun sopimus ja kansainvälinen rikostuomioistuin.

Veritimanteilla ja -mineraaleilla käytävän kaupan on loputtava. Se lisää puolisotilaallisten joukkojen käsittämätöntä väkivaltaa Afrikan valtioissa. Raiskaus sotarikoksena on vain yksi tehdyistä kauhistuttavista rikoksista.

Meidän on reagoitava toimimalla tarmokkaasti ja varmistamalla, ettemme pysy vaiti näiden karmeiden rikosten edessä.

  Mariya Nedelcheva (PPE). – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, kaikilla aseellisilla konflikteilla on katastrofaalisia seurauksia. Konflikti, joka on jatkunut niin kauan kuin Kongon konflikti, osittain lapsista koostuva armeija ja tärkeänä sota-aseena käytettävät raiskaukset kuitenkin osoittavat, että oikeusvaltion periaate kielletään täysin. Tuorein esimerkki saatiin 28. heinäkuuta, jolloin Pohjois-Kivussa tapahtui joukkoraiskauksia.

Naisten psykologinen, fyysinen ja sosiaalinen haavoittaminen on ollut jo vuosien ajan osa tuhansien kongolaisten jokapäiväistä elämää. On aika soittaa hälytyskelloa, koska konfliktialueiden ulkopuolella tapahtuvasta siviilien raiskaamisesta on nyt tulossa yleinen ja säännöllinen ilmiö. Rankaisemattomuuden torjunnan on oltava ensisijainen tavoite. Väestön kanssa kommunikointia on parannettava paikallisella ja kansallisella tasolla, sillä ilman kansalaisyhteiskunnan tosiasiallista osallistumista väestö suhtautuu päätöksiin ja toimiin aina epäilevästi. Kongolaisten on kaikin keinoin tunnettava olevansa muutoksen aikaansaajia.

Samalla on varmistettava, ettei entisistä rikoksentekijöistä tule uusia tuomareita turvallisuusjoukoissa ja valtion toimielimissä. Vuonna 2011 järjestettävät seuraavat vaalit tarjoavat tilaisuuden aloittaa uusia hankkeita. Suuria haasteita ovat parlamentin ihmisoikeusvaliokunnan perustaminen, oikeuslaitoksen uudistuksen jatkaminen korostamalla erityisesti uhrien suojelua, korruption torjunta sekä erityishuomion kiinnittäminen mineraalien louhinnasta ja myynnistä saataviin voittoihin.

EU:ssa ja kansainvälisessä toiminnassa on viimeaikaisten tapahtumien valossa arvioitava ja tarkasteltava uudelleen EUSEC- ja EUPOL -operaatioiden yhteydessä käyttöön otettuja henkilöihin liittyviä, teknisiä ja taloudellisia resursseja. Tarkastelemalla yksityiskohtaisesti välineitä, joilla tuetaan toimielin-, oikeus- ja talousjärjestelmien rakenneuudistusta, sekä sovittamalla ne paremmin yhteen Yhdistyneiden Kansakuntien välineiden kanssa voidaan pitkällä aikavälillä auttaa vakauttamaan Kongon demokraattinen tasavalta. Tasavallassa ei ole demokratiaa, ellei siellä puolusteta ihmisoikeuksia ja oikeusvaltion periaatteita. Meidän on varmistettava, ettei tämä tilanne jatku, koska viime kädessä hyökkäyksen kohteena on nimenomaan demokratia.

  Corina Creţu (S&D). – (RO) Euroopan parlamentti antaa nyt kolmantena peräkkäisenä vuonna päätöslauselman ihmisoikeuksien loukkauksesta Kongon demokraattisessa tasavallassa. Se osoittaa, että olemme tästä asiasta erittäin huolissamme, mutta meidän on myönnettävä, että se on myös merkki tehottomuudesta. Tuomitsimme raiskauksen käytön sota-aseena jo vuonna 2008. Nyt YK arvioi, että tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ilmoitettiin keskimäärin 14 raiskausta vuorokaudessa. Heinäkuun lopussa ja elokuun alussa tähän synkkään luetteloon lisättiin yli 500 naista, jotka olivat joutuneet joukkoraiskauksen uhreiksi vain viiden päivän aikana.

Se, että maailman kalleimpaan rauhanturvaoperaatioon osallistuvat YK-joukot kuulivat näistä hirmuteoista vasta kahden viikon kuluttua, vaikka sotilastukikohta sijaitsee vain 30 kilometrin päässä, osoittaa selkeästi, ettei YK:n operaatio onnistunut lopettamaan tätä väkivaltaista konfliktia, jolla on valtavat vaikutukset alueella.

Kuin kohtalon oikkuna julmuudet pahentuivat juuri ennen YK:n ihmisoikeusvaltuutetun raporttia. Sen jälkeen miljoonat kongolaiset ovat kuitenkin joutuneet räikeiden perusoikeusloukkauksien uhreiksi, ja tekijät ovat jääneet yleensä käytännössä ilman rangaistusta.

Nyt tarvitaan nähdäkseni laaja tutkinta, jossa määritetään, kuka on vastuussa joukkorikoksista, myös niistä, joihin konfliktissa osallisina olevat naapurivaltiot, erityisesti Ruanda, ovat syyllistyneet. Suurten järvien alueella tapahtui vuonna 1994 kansanmurha, ja jotkut syylliset vastaavat nyt teoistaan Ruandaa käsittelevässä kansainvälisessä rikostuomioistuimessa. Lainsäädännön noudattaminen on mielestäni konfliktien ja joukkomurhien lopettamisen keskeisiä edellytyksiä. Rauha ei voi toteutua ilman oikeutta. Tämän vahvistavat myös entisen Jugoslavian, Sierra Leonen ja Kambodžan tapahtumat. YK:n raportin on siksi mielestäni oltava ponnahduslauta Kongon demokraattista tasavaltaa käsittelevän kansainvälisen rikostuomioistuimen perustamiselle.

  Antonyia Parvanova (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, emme voi olla kiinnittämättä nyt huomiotamme naisten tilanteeseen Kongossa. Tiedämme kaikki, että naiset ja lapset ovat kaikkein heikoimmassa asemassa olevat väestöryhmät konfliktialueilla ja että naiset kärsivät eniten nykyisten tapahtumien tuhoisista seurauksista.

Raiskaus alkaa olla täysin hallitsematonta Kongossa, kuten kollegani totesi. Sitä käytetään sota-aseena siviiliväestön terrorisointiin, tuhoamiseen ja nöyryytykseen ja sitä vastaan hyökkäämiseen. Emme yksinkertaisesti voi sulkea silmiämme ja katsoa tilannetta läpi sormien – tekisimme moraalisen virheen. Olemme puhuneet liian kauan ilman tehokasta toimintaa.

Toivon koko sydämestäni, että EU ja sen jäsenvaltiot voivat käsitellä nimenomaan tätä asiaa Kongon tilannetta koskevien tulevien toimiensa yhteydessä. Meidän on asetettava etusijalle EU:n humanitaarisen avun ja kehitysavun kautta tarjottavat paikalliset avustus- ja tukipalvelut. Raiskauksen käyttö sota-aseena on valitettavasti häpeällinen rikos, jota ei esiinny ainoastaan Kongossa. Olen vakaasti sitä mieltä, että naisiin ja lapsiin kohdistuvan seksuaalisen väkivallan torjuminen konfliktialueilla on asetettava EU:n ulkoasioiden ja humanitaaristen toimien ensisijaiseksi tavoitteeksi.

  Anne Delvaux (PPE). – (FR) Arvoisa puhemies, totta puhuakseni huomasin tämänpäiväisen puheenvuoroni yhteydessä, että lähes vuosi sitten tästä samasta aiheesta pitämäni edellinen puhe on edelleen merkityksellinen. Puhuin asian kiireellisyydestä, rankaisemattomuuden torjunnasta ja MONUC-operaation uudelleentarkastelusta. Nyt esitetään ja toistetaan samat toteamukset, ja kansainvälistä yhteisöä ja Kongon viranomaisia pyydetään toteuttamaan toimia. Tällä välin mikään ei ole muuttunut. Väkivalta valitettavasti vain pahentuu.

Olemmeko tietoisia siitä, että raporttien mukaan satoja viattomia henkilöitä uhrataan ja ihmisiä nöyryytetään, pahoinpidellään ja toisinaan jopa silvotaan? Tilanne huonontuu jatkuvasti, ja epäonnistumiset lisääntyvät: epäonnistujia ovat valtio, jonka tärkeimpänä tehtävänä on suojella kansalaisiaan, MONUC ja nyt MONUSCO, joka ei näytä toteuttaneen mitään ennalta ehkäiseviä toimia tai vastatoimia tänä kesänä Pohjois- ja Etelä-Kivussa tapahtuneiden joukkoraiskausten yhteydessä.

Kuinka kauan kansainvälinen yhteisö sallii vielä tällaista? Nykyiset teot johtuvat sodasta, joka on jatkunut liian kauan. On totta, että Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun seuraava raportti, jossa tarkastellaan ihmisoikeustilannetta vuosina 1993–2003, vahvistaa sen, minkä kaikki tiedämme: Kongon demokraattisessa tasavallassa on tehty valtavasti rikoksia. Nyt on kuitenkin tärkeää tarkastella tämänhetkistä tilannetta. On vihdoinkin kiinnitettävä huomiota kaikkiin Kongon demokraattisessa tasavallassa tehtyihin rikoksiin, myös seksuaaliseen väkivaltaan, jota on tapahtunut myös aiemmin. Joseph Kabilan lupaamaa nollatoleranssia on sovellettava myös rankaisemattomuuteen. Kaikki ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneet on saatava vastuuseen teoistaan, ja tietyt tapaukset on saatettava kansainvälisen rikostuomioistuimen käsiteltäväksi. Aikaisempiin tapahtumiin viitaten kehotan jäsen Creţun tavoin jälleen kerran perustamaan Kongon demokraattista tasavaltaa käsittelevän kansainvälisen rikostuomioistuimen. Meillä ja kansainvälisellä yhteisöllä on velvollisuus varmistaa, että niin monen vuoden ajalta kertyneet sadattuhannet aikaisemmat ja nykyiset uhrit – olivatpa he keitä tahansa – saavat oikeudenmukaisen kohtelun tässä kauan kärsineessä valtiossa.

  Izaskun Bilbao Barandica (ALDE). – (ES) Arvoisa puhemies, Yhdistyneiden Kansakuntien rauhanturvaoperaatioista vastaavan apulaispääsihteerin mukaan Kongossa tapahtuu joka vuosi 15 000 raiskausta, joista valtaosaa käytetään sota-aseena naisia ja tyttöjä vastaan. Viime heinäkuusta lähtien on rekisteröity yli 500 raiskausta, eikä Yhdistyneet Kansakunnat ole toteuttanut riittävästi toimia. Se on myöntänyt olevansa osittain syyllinen siihen, ettei väestöä onnistuttu suojelemaan.

Kuten olette tänään todenneet, MONUSCO ei toimi. Kysyn teiltä, onko meillä tietoa, miksi se ei toimi. Meidän on pyydettävä, että tästä otetaan vastuu ja että toteutetaan uusia toimia.

Euroopan on yhteistyön ja kansainvälisen painostuksen avulla varmistettava, etteivät rikokset jää rankaisematta Kongon demokraattisessa tasavallassa ja että kyseinen valtio toimii määrätietoisesti tällaista julmuutta vastaan.

Olisin kiitollinen, jos vastaisitte esittämääni kysymykseen: tiedämmekö, miksi Yhdistyneiden Kansakuntien operaatiot eivät toimi? Mitä aiomme nyt tehdä?

  Licia Ronzulli (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, Kongon demokraattinen tasavalta on valtio, jossa on esiintynyt vuosikymmenten ajan hyväksikäyttöä ja väkivaltaa, kuten on jo monta kertaa todettu, mutta tämä kannattaa toistaa vielä kerran: väkivalta kohdistuu nyt erityisesti naisiin ja valitettavasti myös lapsiin, kuten kansainvälisten järjestöjen lukuisissa raporteissa todetaan.

Naisiin kohdistuvaa seksuaalista väkivaltaa käytetään usein sota-aseena, eikä siltä säästy kukaan. Luvut ovat hämmentäviä: joka kuukausi rekisteröidään noin 1 100 raiskaustapausta. Muistutimme juuri, että viime heinä- ja elokuussa raiskattiin 500 naista, mikä todistaa, etteivät YK:n rauhanturvajoukkojen toteuttamat toimet ole riittäviä, kuten kollegani Matera äsken totesi.

Tällaisen tilanteen on loputtava. Uhrien määrä vain kasvaa päivä päivältä. Rankaisemattomuuden kulttuuri ja äärimmäisen heikko, ellei jopa olematon oikeusjärjestelmä ovat syynä siihen, ettei hallitus kiinnitä juurikaan huomiota seksuaalisen väkivallan ongelmaan.

Tiedämme, että vaikenevia uhreja on enemmän kuin niitä, jotka uskaltavat kertoa totuuden. Seksuaaliseen väkivaltaan liittyvien julmuuksien vuoksi uhrit eivät pysty hoitamaan monia päivittäisiä toimintojaan, ja sosiaalisen integroitumisen välineet puuttuvat edelleen.

Tämän väkivallan kierteen on loputtava, ja meidän kaikkien on tehtävä nykyistä enemmän tämän varmistamiseksi. Haluan lopuksi palauttaa mieleen erään sanonnan: jos pitää paikkansa, että naisen kouluttaminen symboloi koko kansakunnan kouluttamista, paikkansa pitää myös se, että naisen raiskaaminen symboloi koko kansakunnan horjuttamista.

  Joanna Katarzyna Skrzydlewska (PPE). – (PL) Tämänpäiväinen Kongon demokraattista tasavaltaa koskeva keskustelu osoittaa kiistattomasti, miten valtava kyseisen valtion ihmisoikeuksiin liittyvä ongelma on. Maailman tiedotusvälineet ovat monen vuoden ajan raportoineet jatkuvasti siellä tapahtuvista rikoksista. Kongon demokraattinen tasavalta on kaikkein pahimpien perusihmisoikeuksiin kohdistuvien rikosten näyttämönä. Arvioiden mukaan jo nelisen miljoonaa ihmistä on menettänyt henkensä Kongon konflikteissa. Noin 3,5 miljoonaa ihmistä on pakotettu lähtemään kodistaan.

Murhat, raiskaukset, lasten kidnappaukset ja lasten pakottaminen liittymään aseistautuneisiin taisteluryhmiin ovat karmeaa jokapäiväistä todellisuutta, jonka kanssa kongolaiset joutuvat kamppailemaan. Koko kansainvälisen yhteisön ja erityisesti Euroopan unionin velvollisuutena on siksi taistella sen puolesta, että Kongon viranomaiset toteuttavat tehokkaita toimia, jotta murhat ja vainot saadaan heti loppumaan. Emme voi jättää uhreja pulaan. Euroopan on vihdoin herättävä ja alettava toimia tehokkaasti.

  Alf Svensson (PPE). – (SV) Arvoisa puhemies, meidän ei tarvitse jatkuvasti mainita julmuuksia, joita kongolaiset ovat kokeneet ja kokevat edelleen, ja on todellakin häpeällistä, ettei kansainvälinen yhteisö ole pystynyt lopettamaan niitä. Tämä on häpeä myös EU:lle, Euroopan parlamentille ja jäsenvaltioillemme – Euroopalle, joka on ollut ja on edelleen paljon tekemisissä etenkin Afrikan kanssa.

Meillä on nyt erityinen ulkosuhdehallinto, jolla ylpeilemme. Puuttukoon tämä ulkosuhdehallinto nyt Kongon tilanteeseen. Meillä on ilman muuta oikeus olettaa, että se tekee niin. Kun puhumme siitä, mitä ulkosuhdehallintomme tarkoittaa, siihen liittyy sana "action", minkä vuoksi haluamme nimenomaan toimintaa, jotta Kongoon saadaan rauha ja sovinto. Mielestäni on myös päivänselvää, että meidän on tutkittava ja pohdittava, ketkä ovat näiden hirmutekojen takana, jotta he todellakin joutuvat julkiseen häpeään koko maailman edessä. Tätä on tuskin tapahtunut tähän mennessä.

  Anna Záborská (PPE). – (SK) Olemme keskustelleet Kongon tapahtumista useaan otteeseen Euroopan parlamentin valiokunnissa ja täällä Strasbourgissa pidetyissä täysistunnoissa, eikä tilanne kuvailujemme perusteella mielestäni oikein sovi yhteen sen kanssa, että valtion nimi on Kongon demokraattinen tasavalta.

Naisten ja lasten raiskaaminen on rikos ihmisyyttä vastaan, etenkin kun sitä käytetään sota-aseena. Kongossa mennään kuitenkin vielä pitemmälle, koska miehiäkin raiskataan. Tämä ei ole pelkästään hyökkäys ihmisarvoa vastaan. Tilanne tuhoaa myös sosiaaliset suhteet Kongossa. Nämä miehet eivät voi enää osallistua sosiaaliseen elämään, vaan heidän on lähdettävä pois ja piileskeltävä. Pyydän Euroopan komissiota ennen kaikkea tekemään tutkimuksen toteuttamistamme toimista ja tarvittaessa tiedustelemaan YK:lta, ovatko nämä toimet tehokkaita ja pitäisikö menettelyjämme muuttaa.

  Marc Tarabella (S&D). – (FR) Arvoisa puhemies, tuona päivänä sotilaat hyökkäsivät kylään, jossa Nadine ja hänen perheensä asuivat. He käskivät Nadinen veljen raiskata hänet koko kylän nähden. Kun veli kieltäytyi, tämä tapettiin. Tämän jälkeen sotilaat pakottivat Nadinen juomaan omaa virtsaansa, ennen kuin he tappoivat hänen kolme lastaan, jotka olivat iältään neljä-, kaksi- ja yksivuotiaat. Seuraavaksi he raiskasivat Nadinen, minkä yhteydessä hänen emättimensä ja peräaukkonsa välinen kalvo repesi. Lopuksi sotilaat tappoivat raskaana olevan naisen, keittivät sikiön ja pakottivat kyläläiset syömään sen. Nadine pakeni ja sai hoitoa, mutta kuinka moni hänen kaltaisensa nuori nainen ei onnistunut pakenemaan?

Tämä ei ole legenda. Se on todellisuutta valtiossa, jossa tapahtuu äärimmäisen kauheita asioita. Tällaista on tapahtunut Kongossa kymmenen vuotta. Olemme jo antaneet päätöslauselmia tästä asiasta, ja puhuinkin siitä viime joulukuussa, mutta tilanne ei ole muuttunut, ja rankaisemattomuus on edelleen sääntö. Kehotan YK:n turvallisuusneuvostoa tehostamaan toimiaan ja MONUSCOa suojelemaan siviiliväestöä tosiasiallisesti. Lisäksi otan esiin asian, jonka myös Olivier Chastel mainitsi. Kehotan kollegani De Keyserin tavoin Euroopan unionia ottamaan käyttöön Yhdysvalloissa hiljattain hyväksytyn kaltaisen lain, jotta voidaan kieltää salakuljetetuista mineraaleista valmistettujen tuotteiden maahantuonti ja lopettaa näin kapinallisten ryhmien toiminnan rahoitus.

  Cristian Dan Preda (PPE). – (RO) Naisiin ja lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa aseellisissa konflikteissa käsittelevä Yhdistyneiden Kansakuntien erityisedustaja Margot Wallström kutsui Kongon demokraattista tasavaltaa "maailman raiskauspääkaupungiksi". On itse asiassa totta, että eri järjestöiltä saamistamme luvuista ilmenee ainoastaan julmuutta, kauhua ja sietämätöntä kärsimystä. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä raiskattiin 14 naista päivässä, 30. heinäkuuta ja 2. elokuuta välisenä aikana kidutettiin satoja naisia ja lapsia, ja vuodesta 1996 lähtien seksuaalisen väkivallan uhreja on ollut 200 000.

Kuten totesin, kaikkiin näihin lukuihin liittyy sietämätöntä kärsimystä etenkin, kun YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1325 annettiin jo kymmenen vuotta sitten. Meidän on mielestäni harkittava seuraamusten määräämistä Ruandan demokraattisen vapautusarmeijan johtajille.

  Maroš Šefčovič, komission varapuheenjohtaja. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää parlamentin jäseniä puheenvuoroista sekä uusista ajatuksista ja ehdotuksista. Haluan kiittää heitä myös Kongon tilanteen konkreettisesta kuvailemisesta, koska meidän on pidettävä mielessä, miten vaikea kyseisen valtion tilanne edelleen on.

Komissiolle lähetettiin erittäin selkeä viesti siitä, että oikeusvaltion periaatteiden vakauttamisen, vakiinnuttamisen ja parantamisen sekä ihmisoikeustilanteen käsittelyn Kongon demokraattisessa tasavallassa on pysyttävä Euroopan unionin, korkean edustajan ja komission ensisijaisina tavoitteina.

Komissio tukee edelleen Kongon viranomaisia ja väestöä käytettävissämme olevilla eri välineillä, myös kehitysyhteistyön ja eurooppalaisen ihmisoikeus- ja demokratia-aloitteen kautta, mainitakseni vain kaksi esimerkkiä.

Tämän mukaisesti komissio jatkaa oikeuslaitoksen rakenneuudistusta koskevia toimiaan. Niiden yhteydessä on myönnetty jo 40 miljoonaa euroa ja työskennelty vuodesta 2003 lähtien. Lisäksi kehitetään useita muita ohjelmia, joilla parannetaan oikeuslaitoksen valmiuksia. Näin pyritään saavuttamaan vahva ja vastuullinen oikeusjärjestelmä, jotta voidaan lopettaa rankaisemattomuus, jota on meidän kaikkien mielestä täysin mahdotonta hyväksyä tulevaisuudessa.

Komissio seuraa nyt ja vastedeskin Kongossa toimivien ihmisoikeusaktivistien tilannetta tarkasti tapahtumapaikalla olevien asiantuntijoidemme kautta. Tuemme myös erityisesti tällä alalla toimivia kansalaisjärjestöjä. Nimitimme siksi erityisen yhteyshenkilön, joka seuraa Kinshasassa ihmisoikeusaktivisteja koskevien EU:n suuntaviivojen täytäntöönpanoa.

Karmeista rikoksista ja seksuaalisesta väkivallasta totean, että komissio jatkaa tämän väkivallan torjuntaa ja tukee yleisesti seksuaalisen väkivallan vastaisen Kongon kansallisen strategian täytäntöönpanoa. Olen kanssanne täysin samaa mieltä siitä, että meidän on arvioitava, toimiiko tämä strategia, ja mietittävä, miten saamme kansainväliset kumppanimme saavuttamaan tulevaisuudessa parempia tuloksia.

Arvoisa puhemies, tämänpäiväinen keskustelu on osoittanut, että Euroopan unionin laajoista toimista huolimatta kauhistuttava väkivalta jatkuu Kongon demokraattisessa tasavallassa, ja tiedämme kaikki, että tämä on valtava ongelma. Meidän on näin ollen tehostettava toimintaamme. Meidän on pohdittava, miten voimme paremmin kannustaa afrikkalaisia ja kansainvälisiä kumppaneitamme keskittymään tähän asiaan, jotta meidän ei tarvitse enää käydä tätä erittäin murheellista keskustelua.

  Olivier Chastel, Catherine Ashtonin (komission varapuheenjohtaja ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja) puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa ministeri, haluan esittää vastaukseksi kolme lisähuomautusta.

Ensinnäkin monet teistä mainitsivat MONUSCOn roolin tai pikemminkin sen passiivisuuden. Olemme useaan otteeseen varoittaneet MONUSCO-joukkojen liian varhaisesta poistamisesta, jotta ei synny tyhjiötä ja jotta turvallisuus ei heikkene entisestään alueilla, joihin konfliktit vaikuttavat. Kun tilannetta tarkastellaan tapahtuneita julmuuksia laajemmin, voimme yleisesti ottaen vain pitää myönteisenä tapaa, jolla Yhdistyneet Kansakunnat on käsitellyt YK:n Kongon demokraattisessa tasavallassa toteuttaman operaation valtuutuksen laajentamista. Kuten tiedätte, kun Yhdistyneissä Kansakunnissa keskusteltiin uudesta valtuutuksesta, Kongon hallitus vaati joukkojen osittaista perääntymistä. Turvallisuusneuvosto päätti siksi 30. kesäkuuta 2010 pienentää operaatiota 2 000:lla YK:n rauhanturvaajalla eli vähentää tapahtumapaikalla olevien sotilaiden määrää 21 500:sta 19 500:aan, mutta ei tehnyt enää lisävähennyksiä Kinshasasta tulleesta painostuksesta huolimatta.

Nimenomaan tämänpäiväisessä keskustelussa katsomme, että on määritettävä vastuita, ja pidämme myönteisenä, että Yhdistyneet Kansakunnat tarkastelee omia puutteitaan tosissaan ja perinpohjaisesti. Meidän on kuitenkin ymmärrettävä, että MONUSCO toimii hankalassa tilanteessa, ja todennäköisesti vaadittava parempaa koordinointia Kongon demokraattisen tasavallan viranomaisten ja YK:n välillä. Uskomme, että jos MONUSCO nyt lakkautettaisiin, väestön tilanne pahentuisi huomattavasti ja alueen vakautusprosessi vaarantuisi.

Toinen asia koskee sitä, mitä Euroopan unioni viime kädessä tekee tukeakseen oikeuslaitoksen uudistusta sekä rankaisemattomuuden ja erityisesti seksuaalirikosten torjuntaa. Komission jäsen Šefčovič puhui tästä äsken. On totta, että Euroopan unioni toteuttaa toimia useilla tasoilla, myös EUPOL- ja EUSEC-operaatioiden kautta. Minun on lisättävä vielä jotain, sillä toimielintemme kehittämät keinot eivät ole mielestäni puutteellisia eivätkä mitättömiä, mutta voisimme ehkä arvioida niiden käyttötapaa. Tässä yhteydessä on syytä lisäksi todeta, että poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea (PTK), jonka puheenjohtajana toimii Belgian suurlähettiläs Walter Stevens, matkustaa lähiviikkoina Kongon demokraattiseen tasavaltaan arvioimaan näitä kahta operaatiota.

Kolmas ja viimeinen asiani on se, että jäsen Tarabella ja muut jäsenet korostivat aivan perustellusti, että on tärkeää puuttua luonnonvarojen laittomaan hyväksikäyttöön Kongon demokraattisessa tasavallassa. Se nimittäin liittyy maassa esiintyviin väkivaltaisuuksiin, koska näiden luonnonvarojen myynnillä rahoitetaan tiettyjä kapinallisten liikkeitä. EU seuraa tätä asiaa tarkasti. Kuten jotkut teistä ehdottivat, aiomme lisäksi analysoida taannoin tästä asiasta annettua Yhdysvaltojen lainsäädäntöä, joka on mainittu todella monta kertaa tässä keskustelussa.

On vielä hieman liian aikaista analysoida presidentti Kabilan tekemää päätöstä estää mineraalivarojen hyödyntäminen erityisesti Kivussa. Tässä vaiheessa voidaan ainoastaan todeta, että näiden kaivosten sulkeminen on myönteinen asia, koska se osoittaa, että Kongon demokraattisen tasavallan ylimmät viranomaiset sitoutuvat tosiasiallisesti torjumaan maan luonnonvarojen laitonta hyödyntämistä. On kuitenkin selvää, että tätä toimenpidettä voidaan analysoida ainoastaan sen perusteella, miten se vaikuttaa kapinallisten joukkojen toiminnan rahoitukseen, viranomaisten mahdollisuuksiin hallita tilannetta taas tehokkaasti ja väestön sosioekonomiseen hyvinvointiin.

Puhetta johti
varapuhemies Gianni PITTELLA

  Puhemies. − (IT) Olen vastaanottanut kuusi työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätettyä päätöslauselmaesitystä⁽¹⁾.

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan lokakuun ensimmäisen istuntojakson aikana.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Eurooppa-neuvoston 16. syyskuuta esittämissä päätelmissä todetaan, että EU:n on erittäin tärkeää olla valmis tehostamaan Afrikan kanssa tehtävää yhteistyötä sekä pyrkiä vähentämään kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön ja humanitaarisen oikeuden loukkauksia. Ihmisoikeusloukkausten yhteydessä Kongon demokraattiseen tasavaltaan on kiinnitettävä erityishuomiota. Kongon armeijan joukoilla on yhteyksiä monien siviilihenkilöiden kuolemaan, ja niiden väkivaltaisella toiminnalla sekä naisiin ja lapsiin kohdistamalla seksuaalisella väkivallalla pelotellaan yhteiskuntaa, ja raiskausta käytetään sota-aseena. Ihmisoikeuksien ja oikeusjärjestyksen suojelua Kongon demokraattisessa tasavallassa koskevan Euroopan parlamentin päätöslauselmaesityksen tavoitteena on siksi toteuttaa kaikki mahdolliset koordinoidut toimet näiden kauheiden rikosten lopettamiseksi. On tärkeää edistää rauhaa ja vakautta kyseisellä alueella sekä tehdä kansallisella tasolla tiivistä ja säännöllistä yhteistyötä tiedotusvälineiden ja yhteiskunnan kanssa, jotta voidaan vähentää rikollisuutta ja auttaa paljastamaan rikoksia. Haluan korostaa, että meidän on torjuttava rankaisemattomuutta ja varmistettava, että siviiliväestöä, erityisesti naisia ja lapsia, suojellaan kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön ja humanitaarisen oikeuden loukkauksilta, myös kaikilta seksuaalisen ja sukupuoleen perustuvan väkivallan muodoilta. Sukupuolten tasa-arvoon liittyvä näkökohta on otettava huomioon EU:n ja kumppanivaltioiden välisen yhteistyön kaikilla tasoilla.

  Joanna Senyszyn (S&D), kirjallinen. – (PL) EU:n ja Etelä-Afrikan tasavallan sekä EU:n ja Afrikan välisten tulevien huippukokousten on oltava käännekohta pyrkimyksissä lopettaa väkivalta Kongon demokraattisessa tasavallassa. On toteutettava ripeästi ihmisoikeuksien loukkaamisen vastaisia kansainvälisiä toimia. Tapot, raiskaukset ja murhat ovat jatkuneet jo vuosia kyseisellä alueella. Heimojen väliset taistelut vain pahentuvat. Kaikki tappelevat nyt kaikkien kanssa.

Kuten yleensä, kalleimman hinnan maksaa siviiliväestö, johon kuuluu miljoonia lapsia. Kongossa kuolee lapsi joka minuutti. Useimmat lapset menehtyvät sairauteen tai aliravitsemukseen. Tämä ongelma on meidän kaikkien tiedossa, ja meidän on lähetettävä apua alueen asukkaille. Olemme kuitenkin osoittautuneet uskomattoman avuttomiksi ja kyvyttömiksi. Puolassa yli 650 koulua osallistui vuonna 2008 "Pelastakaa Kongon lapset" -kampanjaan. Ne onnistuivat keräämään 470 000 zlotya, jotka lähetettiin avun tarpeessa oleville lapsille Kongon demokraattiseen tasavaltaan.

Syyskuun 13. päivänä julkaistun Eurobarometri-tutkimuksen mukaan 89 prosenttia eurooppalaisista todellakin kannattaa kehitysmaiden avustamista. Tiettyjen valtioiden ja maailmanlaajuisten järjestöjen toimista huolimatta tilanne ei ole parantunut. Päätöslauselmassamme ei saa esittää taas pelkkiä toiveita, vaan sen on oltava selkeä suunnitelma oleellisista ja kiireisistä toimista, joita Euroopan unioni toteuttaa puolustaakseen ihmisoikeuksia ja oikeusjärjestystä ja jotka edistävät vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamista.

  Jarosław Leszek Wałęsa (PPE), kirjallinen. – (PL) Puhumme tänään siitä, ettei Kongon demokraattisessa tasavallassa noudateta kansainvälistä humanitaarista oikeutta koskevia perusvaatimuksia – kyseinen valtio näyttää olevan demokraattinen vain nimeltään. Tuomitsen ankarasti Itä-Kongossa tapahtuneet taannoiset naisten ja lasten joukkoraiskaukset sekä kaikki muut lukuisiin viattomiin siviileihin kohdistuvan väkivallan muodot. Vuosina 2008 ja 2009 rekisteröidyt 15 000 raiskausta sekä viime heinäkuun lopussa ja elokuun alussa tapahtuneet raiskaukset osoittavat, että tällaiset rikokset jäävät rankaisematta, mikä on juurtunut syvälle tämän valtion kulttuuriin. Seksuaalista väkivaltaa käytetään taisteluaseena, minkä vuoksi siitä olisi rangaistava sotarikoksena ja rikoksena ihmisyyttä vastaan. Kehotan alueella olevan konfliktin kaikkia osapuolia lopettamaan kaikki seksuaalisen väkivallan muodot ja muut ihmisoikeusloukkaukset sekä päästämään humanitaariset järjestöt avun tarpeessa olevan siviiliväestön luo. Vaadin Kongon demokraattisen tasavallan hallitusta yhteistyössä kansainvälisten toimielinten kanssa jatkamaan rikosten rankaisematta jäämisen torjuntaa, tutkimaan viipymättä taannoisia hyökkäyksiä ja varmistamaan, että tekijät joutuvat oikeuteen.

  Zbigniew Ziobro (ECR), kirjallinen. – (PL) Kongon demokraattisen tasavallan konflikti on epäilemättä viime vuosikymmenen julmimpia. Kansainvälisen yhteisön laajasta painostuksesta huolimatta tilanne ei ole parantunut yhtään. Tästä ovat osoituksena raportit, joiden mukaan konfliktin kaikki osapuolet syyllistyvät jatkuvasti häikäilemättömiin perusihmisoikeuksien loukkauksiin. Murhat, kidutus, seksuaalinen väkivalta, opposition ja ihmisoikeuksien puolustajien sorto sekä lukuisat pidätykset, vainot ja julmat kidutustapaukset ovat edelleen yleisiä. Lapsetkaan eivät säästy julmuuksilta, vaan suuria määriä lapsia pakotetaan liittymään sotilaiksi taistelujoukkoihin. Pikkutytöille, ikääntyneille henkilöille ja miehille poikkeuksetta tehtävästä äärimmäisen raa'asta seksuaalisesta väkivallasta on tullut yleisesti olennainen osa taistelutaktiikkaa. Kansainvälinen yhteisö, myöskään Yhdistyneet Kansakunnat ja Euroopan unioni, eivät ole toistaiseksi onnistuneet saamaan tilannetta hallintaan ja lopettamaan Kongon verilöylyjä. Tällaista tilannetta ei voida missään tapauksessa hyväksyä. Kongon viranomaisiin on pyrittävä vaikuttamaan tehokkaasti toteuttamalla tarmokkaita toimia. Kongon hallituksen on tuomittava rikolliset. Sen on varmistettava, että syylliset vastaavat teoistaan, ja taattava riittävä turvallisuus kansalaisilleen. Uhrit tarvitsevat apua ja yleisen järjestyksen palautusta. Hyvä lääkintähoito on oleellista. Uhrit toipuvat kokemistaan monista julmuuksista vasta usean vuoden kuluttua, eivätkä kaikki heistä pysty enää koskaan elämään normaalia sosiaalista elämää. Sekä Kongon viranomaisten että kansainvälisen yhteisön on asetettava heidän hyvinvointinsa ensisijaiseksi tavoitteeksi.

(1) Ks. pöytäkirja.

10. Transatlanttiset suhteet: USA:n matkustajamaksu (keskustelu)

  Puhemies. – (IT) Esityslistalla on seuraavana neuvoston ja komission julkilausumat transatlanttisista suhteista: USA:n matkustajamaksu.

  Olivier Chastel, neuvoston puheenjohtaja. – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, minulla on jälleen kunnia puhua tänä iltapäivänä korkean edustajan Ashtonin eikä neuvoston puolesta, kuten näytöllä todetaan.

Euroopan unioni ja Yhdysvallat kiinnittävät paljon huomiota sen varmistamiseen, että heidän kansalaisensa voivat matkustaa helposti Atlantin valtameren rannikolta toiselle. Transatlanttinen liikkuvuus parantuu huomattavasti, jos matkustaminen ei edellytä viisumia eikä maksun maksamista. Yhdysvaltojen kansalaiset voivat saapua Schengen-alueelle ilman viisumia, mutta Yhdysvaltoihin matkustavilla EU:n kansalaisilla on erilainen tilanne.

Yhdysvaltojen viisumivapausohjelman etuuksien ulkopuolella on edelleen neljä jäsenvaltiota: Bulgaria, Kypros, Puola ja Romania. Voimme kuitenkin iloita siitä, että Kreikka sisällytettiin kyseiseen ohjelmaan 5. huhtikuuta. Tästä myönteisestä tuloksesta voidaan kiittää komissiota, joka tekee kaikkensa varmistaakseen, että kaikki jäsenvaltiot hyötyvät vapautusohjelmasta, ja peräkkäisiä puheenjohtajavaltioita, jotka ovat pyrkineet viemään tätä asiaa eteenpäin.

Komissio on näin ollen laatinut vuodesta 2006 lähtien vuosittain selvityksen kaikista kolmansista maista, jotka edellyttävät edelleen viisumia kansalaisiltamme vastavuoroisuusperiaatteen vastaisesti, koska Euroopan unioni pitää vastavuoroisuuden täysimääräistä toteutumista erittäin tärkeänä. Koska Euroopan unioni on vapauttanut tietyt kolmannet valtiot viisumivaatimuksesta, niiden olisi kohdeltava unionin kansalaisia samalla tavoin.

Lisäksi Yhdysvallat päätti vuoden 2009 alussa täysin ymmärrettävistä turvallisuussyistä ottaa käyttöön sähköisen matkustuslupajärjestelmän (ESTA), jota voidaan soveltaa ainoastaan viisumivapausohjelman piiriin kuuluvista valtioista Pohjois-Amerikkaan saapuviin matkustajiin. Kaikkien tällaisten matkustajien on täytynyt 8. syyskuuta lähtien maksaa 4 dollarin suuruinen maksu, jolla katetaan ESTA-järjestelmän käyttöönotosta aiheutuvat hallinnolliset kustannukset. Tämä maksu tulee 10 dollarin maksun lisäksi, joka samojen matkustajien on jo maksettava matkailun edistämistä koskevan lain nojalla. Matkailun kehittämistä varten on perustettu elin, jonka toiminta rahoitetaan rahastosta, johon nämä 10 dollaria maksetaan.

Näiden viimeisimpien tapahtumien jälkeen pyysitte komissiota esittämään viipymättä kantansa asiasta. Komissio laati joulukuussa 2008 kertomuksen siitä, onko ESTA-järjestelmän katsottava vastaavan viisumijärjestelmää, ja totesi tuolloin väliaikaisessa päätelmässään, ettei ole. Kun Yhdysvaltojen viranomaiset ovat julkaisseet ESTA-järjestelmää koskevat lopulliset säännökset, komissio toimittaa meille lopullisen kertomuksensa tästä asiasta. On selvää, että kyseisen maksun maksaminen on tärkeä osatekijä komission arvioinnissa. Neuvosto ottaa komission kertomuksen huomioon, toteuttaa tarvittavat toimet ja antaa asianmukaisiksi katsomansa suositukset.

Kuten olette varmasti ymmärtäneet, lisämaksun käyttöönotto on valitettavaa. Puheenjohtajavaltio yhtyy myös parlamentin tämän asian yhteydessä useaan otteeseen, erityisesti 22. lokakuuta antamansa päätöslauselman 18 kohdassa, ilmaisemiin huoliin. Tämä maksu voi tuntua ensi näkemältä pieneltä, mutta ei saa unohtaa, että jokaisen matkustajan on maksettava se, mikä voi toisinaan osoittautua perheille erittäin hankalaksi.

Tällainen menettely on siksi nähdäkseni ristiriidassa sen kanssa, että Yhdysvallat on ilmoittanut haluavansa helpottaa liikkuvuutta mantereidemme välillä, ja menettely on todellinen este EU:n kansalaisille, jotka haluavat matkustaa Yhdysvaltoihin.

Lopuksi vahvistan, että puheenjohtajavaltio tekee kaikkensa auttaakseen komissiota toteuttamaan täysimääräisen vastavuoroisen viisumivapauden Yhdysvaltojen kanssa. Kiitos tarkkaavaisuudestanne.

  Maroš Šefčovič, komission varapuheenjohtaja. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää myös Olivier Chastelia huomautuksista ja neuvoston avun tarjoamisesta, koska näin tärkeässä asiassa neuvoston tuella on aivan ratkaiseva merkitys.

Tarkasteltaessa ESTA-maksua koskevaa komission kantaa minun on korostettava, että heti sen jälkeen, kun kyseisestä maksusta tiedotettiin 6. elokuuta, kollegani komission jäsen Malmström antoi lausunnon, jossa hän totesi ymmärtävänsä, että kyseinen päätös tehtiin matkailun edistämistä koskevassa laissa säädettyjen velvoitteiden mukaisesti, mutta piti maksun käyttöönottoa erittäin valitettavana.

Komissio teki erittäin selväksi, että se katsoo maksun olevan ristiriidassa sen kanssa, että Yhdysvallat on usein toistanut olevansa sitoutunut helpottamaan transantlanttista liikkuvuutta, ja muodostavan lisäesteen Yhdysvaltoihin matkustaville EU:n kansalaisille.

EU on ilmaissut vakavat huolensa Yhdysvaltain kongressille ja hallinnolle useaan otteeseen matkailun edistämistä koskevan lain säätämisprosessin aikana. Komissio on ottanut lukuisia kertoja virallisesti yhteyttä sekä neuvoston puheenjohtajavaltioihin että kolmansiin valtioihin. Komissio on yhteydenotoissaan arvostellut myös sitä, että maksu peritään ainoastaan Yhdysvaltojen viisumivapausohjelman piiriin kuuluvilta matkustajilta, minkä vuoksi se on syrjivä. Lisäksi tuntuu kummalliselta, että ulkomaalaisia vaaditaan maksamaan Yhdysvalloille matkailun edistämisestä, koska tämä voi päinvastoin vähentää matkustamista Yhdysvaltoihin.

Komissio tutkii parhaillaan, mitä muita Yhdysvaltoihin liittyviä toimia EU:n vastavuoroisuusmekanismin yhteydessä voitaisiin toteuttaa. Komissio esittää Yhdysvalloille virallisia huomautuksia Yhdysvaltojen aloittaman kansallista säädöstä koskevan julkisen kuulemisen yhteydessä. Nykyisestä ESTA-järjestelmästä esitetään lopullinen arviointi, kun järjestelmää koskeva lopullinen säädös on julkaistu Yhdysvaltojen virallisessa lehdessä, ja siinä otetaan huomioon kaikki mahdolliset muutokset.

Komissio on pyytänyt, että tästä huolenaiheesta keskustellaan kaikkien jäsenvaltioiden kanssa 7. ja 8. lokakuuta kokoontuvassa oikeus- ja sisäasioiden neuvostossa. ESTA-maksu otetaan esiin myös joulukuussa pidettävässä seuraavassa EU:n ja Yhdysvaltojen välisessä oikeus- ja sisäasioita koskevassa ministeritason kokouksessa. Komissio tietenkin tiedottaa parlamentille edelleen tämän prosessin kaikista vaiheista ja sen yhteydessä toteutetuista virallisista toimenpiteistä.

Ministeri Chastel toisti lisäksi, että Yhdysvaltojen on tärkeää kohdella kaikkia EU:n kansalaisia tasavertaisesti viisumivaatimuksen yhteydessä. Haluan muistuttaa, että viisumeja koskevassa vastavuoroisuusmekanismissa on edistytty huomattavasti kahden viime vuoden aikana.

Sen lisäksi, että komissio pyrkii toteuttamaan täysimääräisen vastavuoroisuuden Yhdysvaltojen kanssa, Yhdysvaltojen viisumivapausohjelmaan on liittynyt kahdeksan jäsenvaltiota lisää – seitsemän jäsenvaltiota vuoden 2008 lopussa ja Kreikka huhtikuussa 2010. Komissio ottaa Yhdysvaltojen kanssa poliittisella ja teknisellä tasolla esiin, että EU:n mielestä on tärkeää, että neljä vielä viisumivapausohjelman ulkopuolella olevaa EU:n jäsenvaltiota – Bulgaria, Kypros, Puola ja Romania – liittyvät siihen mahdollisimman pian.

Voin vakuuttaa teille, että komissio vaatii yhdessä neuvoston ja korkean edustajan kanssa, että tämä asia sisällytetään kaikkien EU:n ja Yhdysvaltojen välisten tulevien kokousten asialistalle.

  Ernst Strasser, PPE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, meidän on parlamenttina ja tietysti erityisesti myös ryhmäni puolesta sanottava erittäin selvästi "ei" 14 dollarin matkustajamaksulle, yhdysvaltalaisten eurooppalaisten kustannuksella toteuttamille perusteettomille toimille sekä tälle Euroopan ja Yhdysvaltojen suhteille asetetulle yksipuoliselle rasitukselle. Emme voi olla tyytyväisiä kuulemiimme raportteihin. Sanon aivan suoraan, ettei pelkkä pahoittelu riitä tässä asiassa. Ei riitä, että toteamme tämän olevan syrjintää.

Puheenjohtaja Van Rompuy totesi tänä aamuna, että vastavuoroisuus on kumppanien välisen yhteistyön perusperiaatteita. En vaadi, että kohtelemme yhdysvaltalaisia aivan samalla tavoin kuin he kohtelevat meitä. On kuitenkin todettava erittäin yksiselitteisesti, että Euroopan on annettava selkeä vastaus, jota meidän on vaadittava myös komissiolta ja neuvostolta konkreettisten toimien muodossa. Kehotan teitä esittämään konkreettisia ehdotuksia ja keskustelemaan parlamentin kanssa siitä, miten aiotte menetellä tässä asiassa. Yhdysvaltalaisten on ymmärrettävä, että olemme tosissamme tässä asiassa – kuten muissakin asioissa – ja että haluamme meitä kohdeltavan kumppanina eikä vain tahona, joka tottelee heitä kuuliaisesti.

  Juan Fernando López Aguilar, S&D-ryhmän puolesta. – (ES) Arvoisa puhemies, osallistun tähän keskusteluun siinä uskossa, ettei tätä asiaa ole vielä käsitelty loppuun Euroopan näkökulmasta. Parlamentin on kuitenkin pantava merkille, että Yhdysvallat on tehnyt päätöksen. Kyseinen päätös on ristiriidassa sen kanssa, että transatlanttisen vuoropuhelun halutaan edelleen lisäävän paitsi kaupallista vaihtoa myös sosiaalista ja henkilöihin liittyvää vaihtoa, jotka perustuvat keskinäiseen luottamukseen ja vastavuoroisuuteen.

Emme voi sallia syrjivää maksua, joka selvästikin estää tällaisen vaihdon edistämisen, jakaa Euroopan unionin jäsenvaltiot eri kategorioihin ja vaikuttaa suoraan kansalaisiin. Tämä maksu on lisäksi vastoin EU:n Yhdysvaltoihin ja omiin kansalaisiinsa soveltamaa lähestymistapaa, jossa ei ole aina haluttu vahvistaa henkilö- ja kauppayhteyksiä mutta jossa on aina edistetty transatlanttista liikkuvuutta näillä kahdella mantereella asuvien ihmisten välisissä suhteissa.

Tästä syystä parlamentin on mielestäni erittäin tärkeää viestittää selkeästi, että se odottaa komission puolustavan voimakkaasti EU:n kantaa ja tarvittaessa soveltavan vastavuoroisuuslauseketta. Tämä ei tietenkään ole hyvä uutinen transatlanttisen vuoropuhelun kannalta, mutta näin lähetettäisiin selkeä viesti siitä, ettemme ole valmiita hyväksymään vastavuoroisuuden puuttumista edistettäessä eurooppalaisten ja yhdysvaltalaisten lentoyhtiöiden tarjoaman yhteyden kautta tapahtuvaa henkilöihin liittyvää ja sosiaalista vaihtoa, puhumattakaan siitä, millainen taloudellinen vaikutus tällä olisi vakavaan kriisiin, josta lentoliikenne jo muutenkin kärsii Atlantin molemmilla puolilla.

  Alexander Graf Lambsdorff, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, Yhdysvaltojen hallinnolla ja kongressilla on erittäin hyviä syitä perääntyä ja peruuttaa niin kutsuttu matkustamisen edistämistä koskeva laki.

Kuten komissiokin totesi, on ensinnäkin hieman outoa, että matkailun edistämiseksi otetaan käyttöön vero. Jos Yhdysvaltoihin matkustaminen kallistuu, sinne matkustavien määrä luultavasti vähentyy. Nelihenkinen perhe joutuu maksamaan noin 40 dollaria. Se on monille jo merkityksellinen rahamäärä. Tuntuu myös hieman järjettömältä, että kaikista valtioista juuri Yhdysvallat verottaa ihmisiä, jotka eivät ole edustettuina keskustelussa. Verotuksella ilman edustusta on käsittääkseni ollut tietty merkitys Yhdysvaltojen historiassa, joten siellä olisi mielestäni tarkasteltava tätä asiaa uudelleen.

Toiseksi: tuleeko Yhdysvalloista entistä houkuttelevampi, kun ihmiset joutuvat maksamaan enemmän? Enpä usko. Yhdysvallat on houkutteleva matkakohde. Siellä sijaitsee kuuluisia kohteita, kuten Yosemite, Grand Canyon, Everglades, Chesapeakenlahti, Boston, New York, Washington ja San Francisco. Sinne matkustetaan joka tapauksessa. Siellä ei tarvita nyt ehdotetun kaltaista matkailun edistämistä.

Näiden asioiden lisäksi on monia muitakin vakavia poliittisia asioita, joita on nähdäksemme käsiteltävä. Mielestäni on täysin mahdotonta hyväksyä, että kyseinen maksu voidaan maksaa ainoastaan Amerikan yhdysvalloissa rekisteröityjen yritysten luotto- tai pankkikorteilla. Se ei ole mielestäni hyväksyttävää. Lisäksi näiden tietojen tallentaminen ja varmentaminen Yhdysvalloissa voisi olla hyväksyttävää, jos tarkoituksena olisi ainoastaan valvoa matkustusta, mutta Yhdysvaltojen turvallisuusministeriöllä on lupa luovuttaa näitä tietoja pyynnöstä Yhdysvaltojen muille viranomaisille, ulkomaiden viranomaisille ja jopa kuljetusalan kanssa tekemisissä oleville yrityksille. Tätä ei voida missään tapauksessa hyväksyä myöskään tietosuojan ja yksityisyyden suojan kannalta.

Komission ja neuvoston on löydettävä nyt asianmukaisia vastauksia. Tätä asiaa on mielestäni käsiteltävä tulevassa EU:n ja Yhdysvaltojen välisessä huippukokouksessa. Pidän vastavuoroisuutta hyvänä, vaikkakin tässä tapauksessa valitettavana asiana, ja molempien osapuolten olisi nähdäkseni pyrittävä lisäämään eikä vaikeuttamaan ihmisten välisiä yhteyksiä.

  Jan Philipp Albrecht, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, keskustelemme tänään 14 dollarin suuruisesta yleisestä maksusta, joka peritään kaikilta Yhdysvaltoihin saapuvilta. Tuntuu ensinnäkin hieman ristiriitaiselta, että viisumivapausohjelmalla yhtäältä helpotetaan henkilöiden matkustamista Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välillä ja toisaalta kaikki EU:n kansalaiset velvoitetaan siirtämään henkilötietonsa ESTA-järjestelmän kautta ja maksamaan matkustaessaan lisämaksu.

Meidän on tietenkin kunnioitettava yhdysvaltalaisten kumppaniemme ja erityisesti kongressin päätöksiä, mutta tämä ei tunnu viestittävän luottamuksesta ja yhteistyöstä. EU on rajojen suojelun ja tehokkaiden turvallisuustoimien yhteydessä yhä uudelleen osoittanut, että se haluaa saada asiat toimimaan, vaikka siitä aiheutuu toisinaan omien arvojemme ja kansalaistemme kunnioittamiseen liittyviä suuria vaikeuksia. Miten on vapaata liikkuvuutta koskevan oikeuden laita rajatarkastuksissa? Mitä tapahtuu syyttömyysolettamaa koskevalle oikeudelle turvallisuustoimien yhteydessä? Entä tietosuojalle ja muutoksenhakuoikeuksille henkilötietojen keräämisen yhteydessä?

Ongelma ei olisi suuri, jos kyse olisi ainoastaan 14 dollarin suuruisen maksun maksamisesta, mutta Yhdysvaltojen turvallisuusministeriö ei ainoastaan kerää matkustajien ESTA-tietoja, nimittäin lukuisia yhteys- ja tunnistetietoja, joista osa on arkaluonteisia. Se haluaa käyttöönsä myös matkatoimistojen varausjärjestelmien matkustajarekisteritiedot, joissa on melkeinpä tiedot siitäkin, kuka nukkuu kenenkin kanssa! On lievästi sanoen ala-arvoista, ettei komission jäsen Malmström ole vielä käsittänyt, että matkustajarekisteritietojen käyttö loukkaa vakavasti kansalaisten oikeuksia ja ettei se ole EU:n lainsäädännön mukaan perusteltua.

Asia on entistä ongelmallisempi, kun otetaan huomioon, että tämä 14 dollarin maksu on maksettava jollakin Yhdysvallassa toimivien neljän suurimman luottokorttiyhtiön kortilla. Mietin, miten aiotte varmistaa, ettei näissä valtavissa tietorekistereissä tehdä muihin kuin matkustukseen liittyviä tiedusteluja ainakin Patriot Act -säädöksen voimassaolon ajan. Lisäksi kysyn komissiolta ja neuvostolta, tietävätkö ne, että voimassa olevaa EU:n lainsäädäntöä heikentää jo se, että hyväksymme Yhdysvaltojen EU:n kansalaisille määräämät säännöt.

Komissiolla ja neuvostolla sekä myös teillä, hyvät kollegat, on velvollisuus suojella EU:n kansalaisten oikeuksia ja EU:n lainsäädäntöä. Tämä pätee myös transatlanttisiin suhteisiin Yhdysvaltojen kanssa.

  Marek Henryk Migalski, ECR-ryhmän puolesta. – (PL) En halua keskittyä siihen, mikä on ollut tämän keskustelun aiheena. Tarkoitan maksukysymystä, itse maksua tai mahdollisuutta käyttää tällä tavoin kerättyjä tietoja. Ajattelen kaikkein tärkeintä asiaa – sitä, että pyrimme Euroopan unionissa ja myös parlamentissa varmistamaan, että kaikkia Euroopan unionin jäsenvaltioita kohdellaan tasavertaisesti. Tässä asiassa ja tällä alalla Yhdysvallat ei valitettavasti kohtele meitä tasavertaisesti, sillä joihinkin Euroopan unionin jäsenvaltioihin sovelletaan edelleen viisumivaatimusta, vaikka useimmat jäsenvaltiot on vapautettu siitä. Parlamentin mutta myös kaikkien muidenkin Euroopan unionin toimielinten tehtävänä on mielestäni varmistaa, että kaikkia jäsenvaltioita kohdellaan tasavertaisesti riippumatta siitä, milloin ne ovat liittyneet unioniin. Totean tämän kotimaani mutta myös kaikkien muiden Euroopan unioniin vuonna 2004 liittyneiden valtioiden kansalaisten puolesta ja etua ajatellen.

  Rui Tavares, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (PT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, tämä on todellakin erikoinen tilanne. Puhumme epäsymmetrisestä vastavuoroisuudesta. Eihän vastavuoroisuus ole todellista, jos se on epäsymmetristä. Puhumme tarpeettomasta rekisteröinnistä. Eurooppalaisilta kuitenkin pyydetään jo matkustajarekisteritiedot ja SWIFT-tiedot, ja nyt Yhdysvaltoihin matkustavia eurooppalaisia pyydetään ensin rekisteröitymään. Lisäksi kyse on matkailuverosta, joka on täysin ristiriidassa sen kanssa, että tavoitteena on lisätä matkailuyhteyksiä Yhdysvaltojen kanssa, kuten jäsen Lambsdorff äsken totesi.

Meidän ei kuitenkaan kannata arvostella Yhdysvaltoja tästä. Yhdysvallat – joka on muuten minulle hyvin tuttu ja suuresti ihailemani valtio – tekee viime kädessä niin kuin sen vaaleilla valitut edustajat päättävät. Ongelma on mielestäni pikemminkin meidän puolellamme kuin Yhdysvaltojen puolella.

Tämä on nähdäkseni ennen kaikkea ulkosuhdehallintomme ajatustapaongelma. Kun matkustimme taannoin SWIFT-asioita käsittelevän valtuuskunnan kanssa Washingtoniin, näimme, että EU:n valtuuskunta käytti Washingtonissa enemmän aikaa SWIFT-sopimusta koskevan Euroopan parlamentin äänestyksen salailuun ja puolusteluun kuin 500 miljoonaan EU:n kansalaiseen vaikuttavien syiden selvittämiseen.

Kyse on solidaarisuuden puutteeseen liittyvästä ongelmasta, koska jos jollekin jäsenvaltiolle ei ole myönnetty viisumivapautta, muiden jäsenvaltioiden on taisteltava sen rinnalla. Kyse on myös vastavuoroisuuteen liittyvästä ongelmasta, mutta eri merkityksessä kuin täällä on käytetty.

Olemme puhuneet vastavuoroisuudesta ikään kuin se tippuisi taivaasta – ikään kuin meidän pitäisi pyytää sitä. Hyvä on, mutta voimme myös antaa vastavuoroisuutta. Muut valtiot tekevät niin. Kun Yhdysvallat tiukensi Brasilian kansalaisiin soveltamiaan turvallisuusvaatimuksia jouluna vuonna 2007, Brasilia tiukensi heti Brasiliaan saapuvia Yhdysvaltojen kansalaisia koskevia omia turvallisuusvaatimuksiaan, ja Yhdysvallat perääntyi heti vaatimuksissaan.

Euroopan on tehtävä tällaista enemmän, jotta sitä kunnioitetaan transatlanttisessa vuoropuhelussa.

  Elmar Brok (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja Chastel, arvoisa komission jäsen, haluan esittää muutaman lisähuomautuksen. Kuten tiedätte, olen suhteista Yhdysvaltoihin vastaavan valtuuskunnan puheenjohtaja, ja olemme keskustelleet paljon viisumivaatimuksesta luopumisesta. Olemme puhuneet myös sen poistamisesta Romanian, Bulgarian ja muiden vastaavien valtioiden kohdalla. Tilalle on kehitetty uudenlainen viisumi, jonka yhteydessä olemme niin kivoja, että luovutamme kansalaistemme tiedot uskomattoman kattavasti yhdysvaltaisten käyttöön ja maksamme kaiken lisäksi maksuja. Näitä maksuja käytetään myös Yhdysvaltojen matkailualan mainostamiseen. Yhdysvaltaiset ovat mielestäni luoneet ainutlaatuisen liiketoimintamallin. He nimittäin laittavat kuluttajat maksamaan suoraan myös mainonnasta. Aion ehdottaa tätä myös kotiseutuni matkailutoimistojen liiketoimintamalliksi. Tämä on minusta uskomaton menettelytapa.

Tämä liittyy tietenkin myös siihen, ettei Euroopan parlamentin ja kongressin välillä ole edelleenkään riittävää yhteyttä, jotta tällaiset asiat voitaisiin välttää järkevän vuoropuhelun avulla. On myös mahdollista, etteivät neuvosto ja komissio käsittele näitä asioita rohkeasti, ja olen kollegojen kanssa samaa mieltä siitä, että joskus pelkästä vastavuoroisuuden maininnasta voi olla apua.

Jos vain surkuttelemme, ettemme pidä tästä ja että olemme toteuttaneet monia virallisia toimenpiteitä, asemamme vain heikentyy, koska kukaan ei suhtaudu meihin vakavasti. Silloin tilanne on todellakin se, että olimme alussa tiikeri, mutta päädyimme sängynvierusmatoksi. Pyydän siksi vielä kerran neuvostoa ja komissiota sekä korkeaa edustajaa / komission varapuheenjohtajaa käsittelemään tätä asiaa siten, että myös Washingtonissa huomataan, että Euroopan unionilla on tosiasiallista valtaa.

  Saïd El Khadraoui (S&D). – (NL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, olette mielestäni liian varovainen. Ette halua antaa lopullisia lausuntoja, koska lopullista järjestelyä ei ole vielä vahvistettu, mutta kansalaisemme joutuvat tällä välin jo maksamaan tämän maksun. Se ei ole tietenkään hyväksyttävää. Teidän on puututtava tähän asiaan ja vieläpä erittäin aktiivisesti.

Kuten minua ennen puhuneet kollegani ovat jo useaan otteeseen todenneet, on hämmästyttävää, etteivät Yhdysvaltojen viranomaiset ole löytäneet parempaa keinoa houkutella lisää matkailijoita kuin periä heiltä 14 dollarin suuruinen lisämaksu. Tästä maksusta 4 dollaria menee tosiasiassa sähköisestä matkustuslupajärjestelmästä (ESTA) aiheutuvien kustannusten kattamiseen. Säännöllisiä kuluja ei toisin sanoen haluta sysätä yhdysvaltalaisten veronmaksajien harteille, vaan ne siirretään eurooppalaisten maksettaviksi.

Tämä on ensimmäinen suuri lähtölaukaus kaikille erilaisille lentomaksuille tai lentokenttäveroille, joita on otettu käyttöön myös joissakin EU:n jäsenvaltioissa, kuten aivan äskettäin Saksassa. Pidän näitä joidenkin jäsenvaltioiden yksipuolisia toimia valitettavina. Kannatan sitä, että tässä asiassa sovelletaan EU:n lähestymistapaa, jossa otetaan parhaassa tapauksessa huomioon myös esimerkiksi kyseisten lentojen ulkoiset kustannukset. Tässä on kuitenkin kyse jostain aivan muusta. Euroopassa ei esiinny syrjintää: kaikki maksavat laskun, mutta Yhdysvalloissa ainoastaan me maksamme. Lisäksi 900 000 eurooppalaista rekisteröityy uudelleen joka kuukausi ESTA-järjestelmän kautta.

Meidän on tarkasteltava yksityiskohtaisesti myös sitä, onko kyseinen toimenpide viisumivapausohjelman sanamuodon ja perusajatuksen vastainen. Tämä ohjelma tarkoittaa lähinnä sitä, ettei kummankaan valtion kansalaisten tarvitse hakea viisumia ja maksaa kaikkia siihen liittyviä kuluja. ESTA on saamassa vähitellen saman merkityksen kuin viisumi. Myös jäsen Brok totesi tämän äsken. Pyydän siksi, ettette suhtaudu tähän asiaan kevyesti ettekä viivyttele, vaan lähetätte yhdysvaltaisille kumppaneillemme erittäin voimakkaan viestin siitä, että tämä ei ole hyväksyttävää. Toisten kanssa ei menetellä näin. Kaikkia vaihtoehtoja on näin ollen tarkasteltava, ja elleivät yhdysvaltaiset pian jousta, meidän on tietenkin harkittava vastaavia toimia.

Voin tässä yhteydessä viitata lyhyesti komission jäsenen Tajanin pyrkimyksiin aloittaa Euroopan matkailupolitiikka. Lissabonin sopimuksessa meille annettiin lisää sananvaltaa tässä asiassa Euroopan laajuisesti. Ei ehkä olisi hullumpi ajatus keskustella tästä tulevina kuukausina.

  Paweł Robert Kowal (ECR). – (PL) Arvoisa komission jäsen, jäsen Brok taisi unohtaa, että myös Puolan kansalaiset tarvitsevat edelleen viisumin matkustaessaan Yhdysvaltoihin, mitä on erittäin vaikea ymmärtää. Pyydän toteuttamaan tätä asiaa koskevia toimia, koska tämä on vakava asia. Oikea lähestymistapa ei ole mielestäni kuitenkaan myöskään se, että viisumiongelmaa pidetään vain menettelyä koskevana asiana ja että sen ja muiden outojen, perusteettomien maksujen katsotaan tarjoavan parlamentille mahdollisuuden pieneen lihasjumppaan sen protestoidessa Yhdysvaltoja vastaan.

Jos viisumeja pidetään vain menettelyä koskevana asiana tai syynä poliittiseen kamppailuun, silloin ei ymmärretä, mitä viisumi nykyään tarkoittaa. Millään yhteistyövälineellä ei voisi olla suurempaa poliittista merkitystä. Pyydän siksi sekä komission jäsentä että parlamentin jäseniä parantamaan suhteita kongressiin. Meillä on Euroopan parlamentin jäseninä oikeus kääntyä kongressin puoleen ja painostaa sitä muuttamaan täysin viisumeja koskevaa lähestymistapaansa. Viisumit ovat este kansalaisten välillä ja tosiasiassa transatlanttista yhteistyötä vaikeuttavia suurimpia poliittisia esteitä. Toimemme eivät tuota tulosta, ennen kuin ymmärrämme tämän.

  Jaromír Kohlíček (GUE/NGL). – (CS) Hyvät kollegat, entisaikaan Yhdysvaltoihin liikennöineitä matkustaja-aluksia otettiin vastaan satamassa. Tuolloin – 1800-luvun lopussa – myös isoisäni matkusti sinne laivalla. Kun haluan nyt vierailla Yhdysvalloissa, joudun maksamaan jonkin kummallisen maksun. Sille täytyy olla jokin perustelu, mutta arvelen, että maksan sen, jotta minua voidaan seurata. Tämä epäily on sitä vahvempi, mitä kiivaammin yhdysvaltalaiset neuvottelijat vaativat Euroopan unionista tulevia henkilöitä koskevien usein arkaluonteisten tietojen siirtoa. Todellisuudessa kyse ei ole turvatarkastuksista tai viisumien myöntämisestä. Miljoonia ihmisiä seurataan, eikä siirrettyjä tietoja suojata asianmukaisesti. Mitä näille arkaluonteisille tiedoille tapahtuu? Luoja tietää! Tämä on vain normaali tilanne kahden niin kutsutun tasavertaisen kumppanin välillä.

Yhdysvallat toteuttaa joitakin toimia, ja Euroopan unionin on vaikea arvioida, pitäisikö sen reagoida jotenkin ja miten. Tällaisten neuvottelujen tulokset eivät ole yleensä tyydyttäviä, ja esimerkiksi Yhdysvaltojen kanssa tehty Avoin taivas -sopimus on kovin yksipuolinen. Käsittääkseni molempien kumppanien taloudelliset edut otetaan usein suoraan huomioon sopimuksissa, joita tehdään tai ei tehdä eri aloilla. En kuitenkaan ymmärrä, miksi toteutetuista toimista ei neuvoteltu asianmukaisesti etukäteen, enkä yleensäkään käsitä, miten tällaiset toimet hyödyttäisivät Euroopan unionin kansalaisia. Uskon, että neuvottelujen jälkeen ei oteta käyttöön viisumeja tai kyselylomakkeita, joissa tiedustellaan yksityiskohtaisesti esivanhempieni siviilisäätyä.

  Jaroslav Paška (EFD). – (SK) Kun päästiin eroon konkreettisista muureista ja piikkilanka-aidoista, jotka erottivat Länsi-Berliinin Itä-Euroopasta ja jakoivat Euroopan itäiseen ja läntiseen osaan, oletimme naiivisti, että siihen loppui sellaisten vainoharhaisten hallintojen aikakausi, jotka eivät anna ihmisten kommunikoida vapaasti, oppia asioita muusta maailmasta ja matkustaa.

Tiedämme, että matkustusvapaus ja keskinäinen tuntemus auttavat eri puolilta maapalloa tulevia ihmisiä, eri sivilisaatioita ja eri kulttuureja voittamaan ennakkoluuloja ja tuntemattomaan kohdistuvaa pelkoaan, mikä edistää kansakuntien välisen luottamuksen kehittymistä. En tiedä, mitä yhdysvaltalaisille ystävillemme on tapahtunut. He ovat aina puolustaneet vapautta ja demokratiaa, mutta ehkäpä he ovat tulleet hulluiksi. Eteläisellä Meksikon vastaisella rajallaan he ovat alkaneet rakentaa sellaisia aitoja, jotka me eurooppalaiset onnistuimme vasta hiljattain poistamaan. He vain lisäävät maassaan vierailevien matkailijoiden hallinnollisia ja teknisiä esteitä. Hyvät kollegat, mihin tämä oikein johtaa? Presidentti Obama ei ehkä ymmärrä sitä, mutta ulkopuolelta tarkasteltuna Yhdysvaltojen hallinto näyttää pyrkivän muuttamaan Yhdysvallat Pohjois-Korean Kim Jong-ilin hallinnon kaltaiseksi aidatuksi, täysin suljetuksi puutarhaksi, joka on täynnä kuuliaisia ja onnellisia ihmisiä. Haluaisin uskoa, että tämä ei pidä paikkaansa. Meidän pitäisikin ehkä selittää yhdysvaltalaisille ystävillemme, että maksu ja urkintaa varten kerättävät henkilötiedot, jotka he vaativat vastineeksi vierailusta maassaan, ovat valtavan häpeällisiä Amerikan yhdysvaltojen kaltaiselle vapauden ja demokratian supervallalle.

  Simon Busuttil (PPE). – (MT) Kotimaani on yksi niistä valtioista, joiden osalta Yhdysvallat poisti viisumivaatimuksen jokin aika sitten. Vain lyhyen ajan kuluttua siitä, kun viisumivaatimus poistettiin useiden valtioiden kohdalla, Yhdysvallat on ottamassa käyttöön toisen viisumin, josta käytetään eri nimeä – ESTA-nimisen viisumin, josta matkustajien on vielä maksettava. Alun perin sen sanottiin maksavan 10 dollaria, mutta nyt se maksaa kuulemma 14 dollaria, eikä ole mitään takeita siitä, ettei hinta vielä kallistu. Tämä ei ole hyväksyttävää, koska kyseessä on vain uudenlainen viisumi. Toivon Euroopan komission ymmärtävän, että tämä on viisumi, ja kohtelevan sitä sellaisena. On kuitenkin toinenkin syy, miksi tämä oli kielteinen päätös ja tapahtuma: se tuli erittäin huonoon aikaan. Olimme parlamentissa juuri äänestäneet SWIFT-sopimuksesta ja tarjoutuneet tekemään yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa. Yhdysvallat ei mielestäni reagoinut myönteisesti, vaan sen reaktio osoittautui tämän järjestelyn ja maksun vuoksi pikemminkin kielteiseksi. Haluan huomauttaa, että jotkin asiat, kuten matkustajarekisteritiedot ja tietosuojaa koskeva yleinen sopimus, ovat edelleen parlamentin käsiteltävänä. Mielestäni on tärkeää, että kaikki EU:n ja Yhdysvaltojen välinen yhteistyö perustuu luottamukseen. Muuten emme voi saavuttaa molempien osapuolten kansalaisten kannalta tyydyttäviä ja myönteisiä tuloksia.

  Corina Creţu (S&D). – (RO) Minunkin mielestäni on valitettavaa, että Yhdysvaltoihin peritään pääsymaksu. Kyseinen toimenpide on ristiriidassa sen kanssa, että Yhdysvallat on sitoutunut helpottamaan transatlanttista liikkuvuutta. En kuitenkaan usko, että Euroopan unioni reagoi toteuttamalla vastaavia toimia Yhdysvaltojen kansalaisia kohtaan. Kaksi väärää ei muodosta yhdessä yhtä oikeaa. Ongelma on siksi mielestäni ratkaistava tehostamalla kahdenvälistä vuoropuhelua. Tämän mielessä pitäen Euroopan komission velvollisuutena on lisätä toimia, jotta suhteet Yhdysvaltoihin parantuvat.

Tämä epäoikeudenmukainen maksu peritään valitettavasti sen lisäksi, että Yhdysvallat soveltaa yksipuolisesti toista joitakin Euroopan unionin jäsenvaltioita syrjivää toimenpidettä, mikä vaikuttaa transatlanttiseen yhteistyöhön ja luottamukseen. Neljän EU:n jäsenvaltion – Romanian, Bulgarian, Puolan ja Kyproksen – kansalaiset tarvitsevat edelleen viisumin matkustaessaan Yhdysvaltoihin. Valtioidemme kansalaiset eivät valitettavasti voi matkustaa vapaasti Yhdysvaltoihin. Erityisen valitettavaa on se, että heinäkuusta 2009 lähtien voimassa olleesta Yhdysvaltojen lainsäädännöstä on masentavasti poistettu mahdollisuus sisällyttää jotkin näistä valtioista viisumivapausohjelmaan, kun hylättävien hakemusten määrä on edelleen suurin syy, miksi viisumivaatimusta ei poisteta. Koska hylättävien hakemusten osuus riippuu oikeastaan Yhdysvaltojen edustajien päätöksestä, Yhdysvaltojen on nähdäkseni toteutettava lisätoimia parantaakseen viisumien myöntämismenettelyn avoimuutta. Minäkin kannatan siksi sitä, mitä varapuheenjohtaja totesi, ja kehotan komissiota vaatimaan, että tasavertainen, syrjimätön kohtelu taataan kaikille Euroopan unionin kansalaisille, myös niiden valtioiden kansalaisille, joihin Yhdysvallat soveltaa edelleen viisumivaatimusta. Hyvät kollegat, on väärin ja surullista, että viisumiasian ratkaisseet valtiot ovat unohtaneet, että tästä asiasta keskustellaan ja että Euroopan parlamentilla on virallisia yhteyksiä Yhdysvaltojen viranomaisiin. Mielestäni tarvitaan myös enemmän solidaarisuutta eikä paikallista omahyväisyyttä.

  Jim Higgins (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, yhdyn kaikkiin huomautuksiin, jotka koskevat tämän nimenomaisen toimenpiteen kielteistä vaikutusta. Tätä 14 dollarin suuruista maksua, joka on maksettava kerran kahdessa vuodessa, sovelletaan valtioihin, jotka ovat hyvissä väleissä Yhdysvaltojen kanssa. Olemme käyneet esimerkiksi Avoin taivas -sopimusta ja matkustajatietojen vaihtoa koskevia mainioita neuvotteluja, mutta tällä maksulla on erittäin kielteinen vaikutus, koska kyse on lähinnä uuden viisumin käyttöönotosta.

Tämä on viisumiasia, kuten jäsen Busuttil totesi: hyväksyttyä matkustuslupaa edellytetään jopa pikkulapsilta, jotka eivät tarvitse matkalippua. Olen komission kanssa samaa mieltä siitä, että tämä on valitettavaa ja epäjohdonmukaista, koska Yhdysvallat on sitoutunut helpottamaan Atlantin ylittävää liikennettä.

Se on tosiasiassa kuitenkin ottanut käyttöön uusia esteitä, vaikka olimme juuri poistamassa niitä, ja Yhdysvaltojen senaatti ottaa käyttöön maksun, jotta Yhdysvaltoihin saapuvien matkailijoiden vähentynyt määrä saataisiin taas kasvuun. Valtaosa näistä rahamääristä on tarkoitus käyttää Yhdysvaltojen markkinointiin lomakohteena. Uskon, että tämä kuitenkin käytännössä vähentää matkailijoiden määrää.

Esimerkiksi kotimaallani on pitkät siteet Yhdysvaltoihin: siellä asuu 40 miljoonaa irlantilaista alkuperää olevaa henkilöä, ja valtioidemme välillä käydään valtavasti kauppaa. Valtaosa ihmisistä ei aio maksaa tätä maksua.

Tällä lainsäädännöllä pyritään lähinnä kartuttamaan valtionkassaa ja lisäämään Yhdysvaltojen houkuttelevuutta matkailukohteena. Presidentti Obama toteaa, että meren takaa tulevat vierailijat käyttävät 120 miljardia dollaria ja tukevat miljoonaa työpaikkaa ja että tämä toimenpide tuo 4 miljardia dollaria ja 40 000 uutta työpaikkaa.

Uskon, että lopputulos on juuri päinvastainen, koska Telegraph Travel -lehden tekemän online-kyselyn mukaan 44 prosenttia lukijoista totesi, etteivät he matkustaisi Yhdysvaltoihin, jos heidän pitäisi maksaa kyseinen maksu. Tämän tutkimuksen perusteella katson, että maksu vaikeuttaa tavoitteen saavuttamista, että sillä on kielteisiä vaikutuksia ja että siitä on tosiasiassa haittaa Yhdysvalloille ja sen matkailualalle.

  Ioan Enciu (S&D). – (RO) Transatlanttiset suhteet kuuluvat EU:n ulkopolitiikan painopistealueisiin. Liikkuvuudella on keskeinen merkitys Euroopan unionin kansalaisuuden käsitteessä, kuten perusoikeuskirjassa ja perussopimuksissa vahvistetaan. Kaikilla EU:n kansalaisilla on yhtäläiset oikeudet vapaaseen liikkuvuuteen Schengen-alueella ja oikeus liikkuvuuteen myös kolmansien maiden yhteydessä. Tämä koskee siis myös uusien jäsenvaltioiden kansalaisia. Kaiken tämän perusteella toteamme edelleen olevamme tyytymättömiä siihen, että neljässä jäsenvaltiossa, myös Romaniassa, asuvat miljoonat EU:n kansalaiset on jätetty Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välisen erityisen liikkuvuuskumppanuuden ulkopuolelle.

Kollegat totesivat olevansa huolissaan ESTA-järjestelmän edistämisestä. Siinä otetaan tosiasiassa uudelleen käyttöön eräänlainen viisumi kaikille EU:n kansalaisille. Maksuun sisältyy 14 dollarin maksamisen lisäksi Euroopan unionin kansalaisten henkilötietojen kerääminen. Yhdysvaltojen turvallisuusministeriö arvioi parhaillaan tämän maksun/viisumin soveltamista. Komission on löydettävä Yhdysvaltojen hallinnon kanssa ratkaisu, jolla kyseinen maksu voidaan poistaa. Haluan huomauttaa, että tämän päätöksen voimassa pitämisellä voi olla ennalta aavistamaton vaikutus muihin asioihin, jotka liittyvät kehittymässä oleviin turvallisuutta ja liikkuvuutta koskeviin transatlanttisiin suhteisiin, kuten EU:n ja Yhdysvaltojen tulevaan sopimukseen matkustajarekisteritiedoista. Jos Yhdysvaltojen hallinto ei peruuta maksua, tuemme komissiota tarvittavien toimien toteuttamisessa, jotta kaikkiin Euroopan unioniin matkustaviin Yhdysvaltojen kansalaisiin sovelletaan vastaavia toimia Euroopan unionin viisumipolitiikan perusperiaatteen mukaisesti.

  Wim van de Camp (PPE). – (NL) Arvoisa puhemies, haluan kollegani Brokin tavoin todeta, että olemme erittäin sitoutuneita säilyttämään hyvät suhteet Yhdysvaltojen kanssa. Eurooppa tekee Yhdysvaltojen kanssa yhteistyötä useilla aloilla, mistä voimme olla ylpeitä.

Toinen asiani on se, että olen kaikkien kollegojeni kanssa samaa mieltä ja yhdyn kaikkiin jo esitettyihin kysymyksiin. Minulla ei ole todellakaan paljon lisättävää. Komission ja mahdollisesti myös neuvoston on tärkeää vastata näihin kysymyksiin viipymättä. Pidämme kuitenkin valitettavana, että Yhdysvaltojen hallitus on toteuttanut tämän yksipuolisen toimenpiteen, ja voisimme hyvin alkaa keskustella siitä, onko tässä tosiasiassa kyse 14 dollarista. Asian ydin ei liene se, maksavatko matkailijat kyseisen rahamäärän viisumistaan tai coca colasta Washingtonissa, vaan kyse on siitä, että Eurooppaa kohdellaan halveksivasti. Ensin keskustellaan paljon SWIFT-sopimuksen kaltaisista asioista, ja sitten toteutetaan tällaisia yksipuolisia toimia.

Komission on todettava nyt selvästi, mitä se on tehnyt. Ilmoitus poliittisesta tutkimuksesta ei tee Euroopan parlamenttiin enää vaikutusta. Haluamme yksinkertaisesti tietää, mitä totesitte Yhdysvaltojen hallitukselle ja ettekö saaneet sitä luopumaan aikeistaan. Minusta tuntuu varsin loukkaavalta, että tämä määrättiin meille yksipuolisesti, kun otetaan huomioon, miten paljon teemme yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa. Maksumenetelmää koskeva kysymys on jo esitetty, mutta se ei saisi olla ensisijainen kysymys, jos tätä maksua ei haluta.

  Janusz Władysław Zemke (S&D). – (PL) Tässä istuntosalissa on jäseniä sellaisista jäsenvaltioista, joiden kansalaiset eivät tarvitse maahantuloviisumia matkustaessaan Yhdysvaltoihin. Salissa on valitettavasti kuitenkin myös jäseniä Puolan kaltaisista jäsenvaltioista, joiden kansalaisten on haettava Yhdysvaltojen viisumia. Puolassa tämän viisumin hankkiminen on pitkä ja toisinaan valitettavasti myös nöyryyttävä menettely. Kotimaani kansalaiset maksavat viisumista yli sata dollaria, mutta heidän on maksettava siinäkin tapauksessa, ettei viisumia myönnetä. Meille kaikkein tärkeintä on siksi eurooppalainen solidaarisuus. Meidän mielestämme Euroopan parlamentin, komission ja neuvoston on tärkeää todeta erittäin selvästi, että kaikkien unionin jäsenvaltioiden kansalaisia on kohdeltava täysin samalla tavoin. Minusta on ilahduttavaa, että komissio ja neuvosto eivät puhu tästä asiasta vain Euroopassa vaan että tämä näkemys esitetään yhä useammin oltaessa tekemisissä Yhdysvaltojen hallinnon kanssa.

Parlamentissa kannattaa kuitenkin miettiä, mitä voimme Euroopan parlamentin jäseninä tehdä yhdessä näiden jäsenvaltioiden kansalaisten ongelman ratkaisemiseksi. Kaikkein tärkeintä tässä yhteydessä ovat mielestäni yhteytemme Yhdysvaltojen kongressiin, koska sillä on Yhdysvaltojen oikeusjärjestelmän mukaan ratkaiseva rooli viisumi- ja veropolitiikassa. Mielestäni on erittäin myönteistä, että komission ja neuvoston edustajat toteavat nyt ensimmäistä kertaa näkevänsä valoa tunnelin päässä ja pitävänsä mahdollisena, etteivät esimerkiksi Puolan kansalaiset pian enää tarvitse viisumia matkustaessaan Yhdysvaltoihin.

  Monika Hohlmeier (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, osallistumme myöhemmin tilaisuuteen, joka järjestetään Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välisten suhteiden syventymisen kunniaksi. Sillä, että tämä tapahtuu nimenomaan tänään, on erityinen merkitys. Meillä kaikilla on silloin tilaisuus ilmoittaa suurlähettiläälle, mitä olemme juuri korostaneet täysistunnossa. Meidän olisi hyödynnettävä tilaisuus tehdä tämä henkilökohtaisesti.

Amerikan yhdysvallat ei tee työstämme eikä ystävyydestämmekään tällä hetkellä erityisen helppoa. Joissakin asioissa minusta tuntuu, että katselemme pikemminkin elefanttia posliinikaupassa kuin elegantilla poliittisella näyttämöllä tapahtuvaa esitystä.

Pelkästään 14 eurolla ei ole tietenkään ratkaisevaa merkitystä. Jos kolmelapsinen perhe haluaa vierailla Amerikan yhdysvalloissa, kyseessä on kuitenkin huomattava rahamäärä, joka voi lopulta estää koko matkustamisen. Jos tämän lisäksi internetin kautta on vielä ilmoitettava seikkaperäisesti, mitä lentoyhtiötä käyttää, mihin matkustaa ja missä hotellissa yöpyy, sekä annettava luottokortin numero, herää kysymys, mihin tätä kaikkea tarvitaan. Kun lisäksi vielä kuulee kertomuksia hyviltä tuttavilta, jotka ovat joutuneet odottamaan tuntikausia yhdysvaltalaisilla lentokentillä ja kokeneet tylyjä turvatarkastuksia, tulee toisinaan mieleen, huomaako Amerikan yhdysvallat oikeastaan, että se kohtelee tällä hetkellä omia ystäviään varsin tylysti monilla aloilla ja ehkä ylittää joissakin asioissa huomattavasti sen, mikä olisi tosiasiassa tarpeen.

Tiiviistä transatlanttisista suhteistamme minun on lisäksi todettava, että meillä todellakin on tiiviit suhteet Yhdysvaltoihin. Meitä pitäisikin siksi kohdella sen mukaisesti. Arvoisa komission jäsen Šefčovič, kehotan teitä ja komissiota vaatimaan selkeästi, että viisumivapaus taataan myös niille jäsenvaltioille, joille sitä ei ole vielä myönnetty, ja että toteutamme vastaavia toimia, jos viisumivapautta ei myönnetä. Kyse ei ole silmä silmästä -periaatteesta, vaan meidän on oltava neuvotteluissa tasavertaisia, emmekä saa antaa kohdella itseämme kuten lääninherra vasalliaan. Emme ole vasalleja vaan tasavertaisia kumppaneita.

  Marian-Jean Marinescu (PPE). – (RO) Viimeksi kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmissä todettiin, että transatlanttiset suhteet perustuvat yhteisiin arvoihin. Todellisuudessa Yhdysvaltojen kansalaiset voivat kuitenkin matkustaa vapaasti EU:n alueelle. Euroopan unioni on hyväksynyt matkustajarekisteritietoja koskevan sopimuksen, SWIFT-sopimuksen sekä EU:n kansalaisten henkilötietoja koskevan sopimuksen. Jotkut EU:n kansalaiset tarvitsevat edelleen viisumin matkustaessaan Yhdysvaltoihin. Kaikilta EU:n kansalaisilta otetaan lisäksi sormenjäljet heidän saapuessaan Yhdysvaltoihin riippumatta siitä, onko heillä viisumi vai ei. EU:n kansalaisten on ilmoitettava matkasuunnitelmistaan internetin kautta, ja viimeksi otettiin käyttöön 14 dollarin suuruinen maksu, joka heidän on maksettava, jotta he voivat matkustaa Yhdysvaltoihin.

Missä ovat yhteiset arvot? Euroopan unionin on mielestäni pyydettävä marraskuussa pidettävässä seuraavassa huippukokouksessa, että viisumivaatimus poistetaan kaikilta EU:n kansalaisilta ja että Atlantin molemmilla puolilla saadaan samanlaista kohtelua.

  Evelyn Regner (S&D). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston edustaja Chastel, arvoisa komission jäsen, Yhdysvaltoihin matkustettaessa maksettava 14 dollarin maksu vaikuttaa kielteisesti transatlanttisiin suhteisiin, ja se on hylättävä useista syistä. Se tekee matkustamisesta kalliimpaa. Tämä maksu on syrjivä ja yksinkertaisesti epämiellyttävä.

Erityisen valitettavaa on se, että nämä kulut voidaan maksaa ainoastaan luottokortilla Yhdysvaltojen turvallisuusministeriön internetsivustolla. Mitä tekevät ne, joilla ei ole luottokorttia? Voivatko ainoastaan luottokortin haltijat matkustaa Yhdysvaltoihin? Suhtaudun monen aiemman puhujan tavoin sekavin tuntein siihen, että EU:n kansalaisten luottokorttitiedot luovutetaan eteenpäin.

Tämä asia aiheuttaa varmasti levottomuutta EU:n kansalaisissa. He odottavat Euroopan komission ja neuvoston pysyvän tiukkoina tässä asiassa. Pyydän teitä toimimaan itsetietoisina eurooppalaisina ja tarvittaessa soveltamaan vastavuoroisuuden periaatetta.

  Alfreds Rubiks (GUE/NGL). – (LV) Arvoisa puhemies, en usko, että Yhdysvaltojen hallinto, joka käyttää sotaan päivittäin miljardeja dollareita, tarvitsee rahaa. Se ei tarvitse rahaa vaan uusia lisätietoja, joita voitiin ja voidaan käyttää SWIFT-ohjelman kautta. Se tarvitsee tietoja kansalaisistamme. Havaitsen eri puolilta, että Yhdysvaltojen hallinto ja kongressi haluavat näyttää, kuka on johtaja kahdenvälisissä suhteissamme. Minulla on seuraavanlainen henkilökohtainen kokemus: Euroopan parlamentissa SWIFT-ohjelmasta käytyjen keskustelujen aikana Yhdysvaltojen Latvian-suurlähettilään neuvonantaja rohkeni kutsua minut, Euroopan unionin ja Euroopan parlamentin jäsenen, tapaamaan häntä, jotta voisimme keskustella ja jotta hän voisi vaikuttaa siihen, miten äänestän. Minulla on pätevä syy katsoa, ettei tässä ole kyse rahasta. Latviassa on paljon ihmisiä, joilla on sukulaisia Yhdysvalloissa. Tällaisia ihmisiä on myös vaalipiirissäni. He eivät ilahdu, jos emme puolusta täällä omia etujamme. Kiitos.

  Maroš Šefčovič, komission varapuheenjohtaja. – (EN) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, kiitän teitä huomautuksistanne ja kannustavista sanoista, jotka koskevat sitä, että saatamme Yhdysvaltojen kanssa tästä asiasta käymämme erittäin monimutkaiset keskustelut toivottavasti myönteiseen päätökseen.

Ensinnäkin vakuutan parlamentin jäsenille, että tutkimme kaikkia mahdollisia Yhdysvaltoja koskevia toimenpiteitä EU:n vastavuoroisuusmekanismin yhteydessä, myös mahdollisuutta ottaa käyttöön EU:n sähköinen matkustuslupajärjestelmä (ESTA), josta tehdään parhaillaan toteutettavuustutkimusta, kuten tiedätte. Teille tietenkin tiedotetaan tuloksista ja tulevaisuutta ajatellen tehtävistä mahdollisista ehdotuksista.

Siitä, voidaanko kyseistä maksua pitää naamioituna viisumimaksuna, minun on todettava, että komission joulukuussa 2008 suorittaman ESTA-säädösluonnoksen mukaista nykyistä ESTA-järjestelmää koskevan alustavan arvion perusteella kyseisen järjestelmän ei voida tässä vaiheessa katsoa vastaavan Schengen-viisumihakemusmenettelyä, joka määritellään yhteisessä konsuliohjeistossa – nykyisessä viisumisäännöstössä.

Myös sen osalta, miten komissio reagoi Yhdysvaltojen uusiin ESTA-säännöksiin, haluan ilmoittaa teille, että esitämme virallisia huomautuksia ja arviointeja, kun ESTA-säädös on julkaistu Yhdysvaltojen virallisessa lehdessä. Tiedämme tietenkin erittäin hyvin, että henkilötietojen kerääminen ja henkilötietojen suoja ovat erittäin arkaluonteisia asioita, ja ne ovat erittäin korkealla sijalla komission painopisteluettelossa.

Tulevasta diplomaattisesta ja poliittisesta toiminnasta totean, että komissio on jo kehottanut puheenjohtajavaltiota käsittelemään tätä asiaa lokakuussa pidettävässä oikeus- ja sisäasioiden neuvoston seuraavassa kokouksessa, ja olen varma, että maksuasia otetaan esiin joulukuussa pidettävässä seuraavassa EU:n ja Yhdysvaltojen välisessä oikeus- ja sisäasioita koskevassa ministeritason kokouksessa.

Olen pannut merkille sellaisia valtioita edustavien parlamentin jäsenten mielestäni täysin ymmärrettävät huolenaiheet, joiden kansalaisten on edelleen haettava viisumia matkustaessaan Yhdysvaltoihin. Vakuutan heille, että painostamme sinnikkäästi sisällyttämään nämä jäljellä olevat neljä EU:n jäsenvaltiota Yhdysvaltojen viisumivapausohjelmaan mahdollisimman pian.

Komission jäsen Malmström otti tämän asian esiin viime huhtikuussa Madridissa pidetyssä edellisessä EU:n ja Yhdysvaltojen välisessä ministeritason kokouksessa. Se oli aiheena myös hänen Washingtonissa kaksi kuukautta myöhemmin käymässään keskustelussa, ja asia otetaan tietenkin esiin kaikilla poliittisilla tasoilla, ja vaadimme ratkaisemaan kyseisen ongelman nopeasti.

Haluan lopuksi vastata jäsen Brokin huomautuksiin. Haluan todellakin korostaa, että parlamentin kannattaisi ilman muuta tehostaa kommunikointiaan yhdysvaltalaisten kollegojensa kanssa, koska kuten kaikki tiedämme, lähinnä Yhdysvaltojen kongressi vastaa ESTA-maksuhankkeesta ja viisumimenettelyistä, ja teidän tuestanne ja avustanne olisi todellakin erittäin paljon hyötyä tässä asiassa.

  Olivier Chastel, neuvoston puheenjohtaja. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, sanon lopuksi muutaman sanan todetakseni teille, että nyt keskustelujemme jälkeen tuntuu entistä selkeämmältä, että Euroopan unionin on jatkettava yhteistyötään Yhdysvaltojen viranomaisten kanssa transatlanttisen liikkuvuuden parantamiseksi. Arvoisa puhemies, tässä yhteydessä minusta on ilahduttavaa, että Euroopan unionissa toimiva Yhdysvaltojen suurlähettiläs on ollut läsnä monissa keskusteluissamme. Se mielestäni osoittaa, että Yhdysvallat on kuunnellut keskusteluamme.

Neljän jäsenvaltiomme kansalaiset tarvitsevat vielä viisumin vieraillessaan Yhdysvalloissa, ja komissio aikoo muistuttaa tästä asiasta viisumeihin sovellettavaa vastavuoroisuutta koskevassa kertomuksessa. Tällaista tilannetta ei voida hyväksyä, kun otetaan huomioon, ettei Yhdysvaltojen kansalaisilta vaadita viisumia heidän vieraillessaan Schengen-alueella. Puheenjohtajavaltio pyrkii siksi kaikin mahdollisin keinoin tukemaan komissiota toimissa, joita se edelleen toteuttaa tämän tilanteen korjaamiseksi.

Meidän on myös tehtävä kaikkemme, jotta Yhdysvaltoihin suuntautuvien matkojen kustannukset pysyisivät mahdollisimman pieninä riippumatta siitä, onko kyseessä lomamatka, liikematka vai tiettyjen tehtävien hoitamiseksi tehtävä matka. Voitte olla varmoja siitä, että puheenjohtajavaltio puolustaa vastedeskin unionin etua ollessaan tekemisissä Yhdysvaltojen viranomaisten kanssa.

Neuvosto päättää toteutettavista toimista, kun komissio on tänä syksynä toimittanut viisumeihin sovellettavaa vastavuoroisuutta koskevan kertomuksensa ja esittänyt lopullisen arviointinsa sähköisestä matkustuslupajärjestelmästä (ESTA) ja kun Yhdysvaltojen viranomaiset ovat julkaisseet lopulliset säännökset.

(Istunto keskeytettiin klo 17.20 ja sitä jatkettiin klo 18.00.)

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  George Sabin Cutaş (S&D), kirjallinen. – (RO) Euroopan parlamentin 22. lokakuuta 2009 antamassa päätöslauselmassa Yhdysvaltoja kehotettiin kohtelemaan kaikkia EU:n kansalaisia tasavertaisesti täysimääräistä vastavuoroisuutta koskevan periaatteen mukaisesti. Neljä valtiota – Romania, Bulgaria, Puola ja Kypros – on kuitenkin edelleen Yhdysvaltojen viisumivapausohjelman ulkopuolella. Lisäksi Yhdysvallat on ottanut 8. syyskuuta 2010 käyttöön maksun, joka EU:n kansalaisten on maksettava matkustusluvasta. Ollessaan tekemisissä Yhdysvaltojen kanssa Euroopan komission on mielestäni kiinnitettävä enemmän huomiota viisumien myöntämisessä sovellettavaan vastavuoroisuuteen ja pyrittävä samalla varmistamaan, että kaikkia EU:n kansalaisia kohdellaan tasavertaisesti.

Puhetta johti
varapuhemies Miguel Angel MARTÍNEZ MARTÍNEZ

11. Kyselytunti (kysymykset neuvostolle)

  Puhemies. – (ES) Hyvät kollegat, jokseenkin hämmästyneenä panen merkille, että osallistuminen tähän kyselytuntiin on yhtä alhaista kuin se yleensäkin iltaisin pidettävissä istunnoissa on.

Esityslistalla on seuraavana neuvostolle esitetyt kysymykset (B7-0462/2010).

Käsittelemme neuvostolle osoitettuja kysymyksiä.

Bernd Posseltin laatima kysymys numero 1 (H-0399/10)

Aihe: Ulko- ja puolustuspoliittinen identiteetti

Mitä neuvosto tekee EU:n ulko- ja puolustuspoliittisen identiteetin vahvistamiseksi? Onko Eurocorpsilla, joka tosin ei kuulu suoraan EU:hun, esikuva- ja johtava rooli asiassa, ja mitä toimia on tarkoitus toteuttaa Belgian puheenjohtajakaudella EU:n kehittämiseksi ulkoiseen turvallisuuteen liittyvissä asioissa?

  Olivier Chastel, neuvoston puheenjohtaja. – (FR) Arvoisa puhemies, olen joka tapauksessa iloinen voidessani puhua neuvoston puolesta näin suuren kuulijajoukon edessä – viittaan lehterillä olevaan yleisöön.

Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan on tullut muutoksia…

  Puhemies. – (ES) Hyvä jäsen Posselt, menettelytapa on täysin selvä. Neuvoston puheenjohtaja Chastel vastaa kysymyksiin, jotka olette osoittanut hänelle kirjallisesti, minkä jälkeen teillä on tilaisuus laajentaa kysymystä, esittää lisäkysymys ja niin edelleen. Olivier Chastelin tehtävänä on nyt vastata kysymykseen sellaisena kuin olette sen kirjallisena jättänyt.

  Olivier Chastel, neuvoston puheenjohtaja. – (FR) Kuten olin sanomassa, Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on muuttunut merkittävästi ja siitä on tullut yksi Euroopan yhdentymisen dynaamisimmista osatekijöistä. On kulunut lähes kymmenen vuotta siitä, kun perustettiin Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikka, joka on olennainen osa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Euroopan unionista on tullut tällä välin tunnustettu toimija, johon vedotaan kansainvälisellä näyttämöllä. Unionin lukuisat operaatiot eri puolilla maailmaa ovat tästä paras todiste.

Itse asiassa Euroopan unioni on neuvoston ja jäsenvaltioiden aloitteesta käynnistänyt 23 sotilasalan, siviilialan tai yhdistettyjen sotilas- ja siviilialan operaatiota kolmella eri mantereella osana Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Unioni on siten läsnä Afganistanissa, Georgiassa, Lähi-idässä, Irakissa, Somaliassa ja Länsi-Balkanilla. Ei ole epäilystäkään siitä, etteivätkö nämä operaatiot myös osaltaan lisäisi Euroopan unionin näkyvyyttä tällä alalla. Kyseisten operaatioiden yleiset puitteet on sitä paitsi määritelty Lissabonin sopimuksessa, missä määritellään myös yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan yleiset puitteet.

Mitä tulee Eurocorpsiin, haluan ensin muistuttaa – Bernd Posselt tuo tämän itsekin esiin kysymyksessään – että Eurocorps ei kuulu Euroopan unioniin. Kyse on monikansallisista operatiivisista maajoukoista. Eurocorps perustettiin vuonna 1992 liittokansleri Kohlin ja Ranskan presidentin François Mitterrandin idean pohjalta. Sitä käytettiin Bosniassa, Kosovossa ja Afganistanissa, ja se osallistui operaatioihin osallistuvien jäsenvaltioiden asevoimien yhteentoimivuuden sekä yhteisen turvallisuus- ja puolustuskulttuurin kehittämiseen aktiivisesti. Jotkut jäsenvaltiot eli Belgia, Ranska, Saksa, Luxemburg ja Espanja kuuluvat siihen, ja viime aikoina mahdollisuus osallistua Eurocorpsiin on tarjottu sekä Naton että Euroopan unionin jäsenvaltioille.

Puheenjohtajavaltio Belgia on ponnistellut merkittävästi Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanon hyväksi ja näin ollen puheenjohtajavaltio pitääkin hyvänä parlamentin ja neuvoston välistä sopimusta Euroopan ulkosuhdehallinnosta, joka edesauttaa merkittävästi yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tehokasta täytäntöönpanoa.

Voin vakuuttaa teille, että puheenjohtajavaltio Belgia jatkaa ponnistelujaan päästäkseen parlamentin kanssa sopuun myös tarkistuksista niihin kahteen asetukseen, jotka liittyvät suoraan Euroopan ulkosuhdehallintoon henkilöstön ja rahoituskehyksen osalta. Kyse on tarkemmin sanottuna puheenjohtajavaltio Belgian tekemistä Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan liittyvistä aloitteista.

Haluan aluksi viitata puheenjohtajavaltio Belgian ohjelmaan, jonka mukaan unionilla on oltava sen tavoitteita vastaavat valmiudet sekä sotilas- että siviilialalla: rakenteellinen ja jatkuva yhteistyö, eurooppalaiset suunnittelu- ja johtamisrakenteet kriisioperaatioita varten, kyky toimia nopeasti ja johdonmukaisesti myös avustusoperaatioiden yhteydessä, siviiliyhteistyö ja sotilaallinen yhteistyö, siviili- ja sotilastehtävissä kriisinhallinnassa toimivien koulutus, Euroopan puolustusviraston vahvistaminen ja Euroopan unionin ja Naton strategiset suhteet ovat kaikki tärkeitä kysymyksiä, jotka vaativat erityistä paneutumista.

Belgia tekee puheenjohtajakaudellaan useita yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan liittyviä aloitteita, ja se on järjestänyt tätä varten useita seminaareja asioista, jotka koskevat koulutukseen liittyvän jatkuvan rakenteellisen yhteistyön mahdollisuuksia. Kaikki nämä kysymykset ovat keskeisellä sijalla EU:n puolustusministerien huomenna ja ylihuomenna Belgiassa käymissä keskusteluissa.

  Bernd Posselt (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, haluan aluksi esittää muutaman huomion. Vastauksenne oli oikein hyvä, arvoisa neuvoston puheenjohtaja Chastel. Aiempi vastalauseeni koski ainoastaan läsnäolijoihin liittyvää kyynistä huomautustanne. Henkilöt, jotka ovat esittäneet kysymyksiä, ovat läsnä, ja teidän tehtävänänne on vastaaminen.

Sitten lisäkysymykseni: Suunnitteleeko Belgia aloitetta yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan viemiseksi vielä pidemmälle? Saksassa käymme parhaillaan keskustelua esimerkiksi Saksan asevoimien uudelleenjärjestämisestä. Nyt olisi hyvä aika eurooppalaiselle aloitteelle, jonka juuri Belgia hyvin eurooppalaisena valtiona voisi tehdä neuvoston puheenjohtajana toimiessaan.

  Olivier Chastel, neuvoston puheenjohtaja. – (FR) Arvoisa puhemies, haluan muistuttaa arvoisaa parlamentin jäsentä puheenvuoroni loppuosasta. Sanoin jo, että puheenjohtajavaltio Belgian ohjelmaan sisältyy lukuisia kohtia, joiden avulla on tarkoitus vahvistaa yhteistyötämme etenkin puolustusasioissa, ja että Belgian puheenjohtajakaudella on luvassa useita aloitteita Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan hyväksi, mikä näkyy lukuisina seminaareina ja erilaisina keskustelutilaisuuksina, jotka liittyvät etenkin kapasiteettikysymyksiin. Haluan muistuttaa myös juuri nyt ajankohtaisesta asiasta, toisin sanoen keskustelusta, jota puolustusministerit käyvät huomenna ja ylihuomenna Belgiassa epävirallisessa puolustusministerien neuvoston kokouksessa Gentissä. Kiitos.

  Janusz Władysław Zemke (S&D). – (PL) Haluan esittää lisäkysymyksen neuvoston puheenjohtaja Chastelin kerrottua meille, että huomenna ja ylihuomenna pidetään Euroopan unionin jäsenvaltioiden puolustusministerien epävirallinen kokous. Haluan tämän vuoksi esittää seuraavan kysymyksen: Unionissa on perustettu taisteluosastoja, jotka toistaiseksi ovat taisteluosastoja ainoastaan paperilla – onko kokouksen aikana tarkoitus keskustella tästä asiasta? Aiommeko pitää edelleen yllä fiktiota vai saako unioni joukkoja, joita voidaan todella joskus vielä käyttää?

  Olivier Chastel, neuvoston puheenjohtaja. – (FR) Vastaukseni tähän lisäkysymykseen on hyvin samankaltainen kuin edellinen vastaukseni. Haluamme tietysti viedä mahdollisimman paljon operatiivista toimintakykyä kentälle. On selvää, että tätä erityiskysymystä käsitellään huomisessa puolustusministerien epävirallisessa kokouksessa, ja lähipäivien aikana selviää, mitä seuraa tästä epävirallisesta kokouksesta, jossa osa puolustusministereistä, sen tiedän, haluaisi päästä asiassa eteenpäin.

  Puhemies. – (ES) Haluan sanoa jäsen Posseltille, että ymmärtääkseni Olivier Chastelin ystävällismielinen huomautus sekä oma huomautukseni ovat täysin sopusoinnussa oman huomautuksenne kanssa siitä, että kysymys on hyvin mielenkiintoinen samoin kuin oli vastauskin, minkä vuoksi meidän kaikkien on mielestäni pidettävä valitettavana sitä, ettei istuntosalissa ole enempää jäseniä hyötymässä sekä kysymyksen esittäneen parlamentin jäsenen tekemästä työstä että neuvoston vastauksesta.

Mairead McGuinness on peruuttanut laatimansa kysymyksen numero 2 ja Georgios Papanikolaou laatimansa kysymyksen numero 3.

  Puhemies. – (ES) Vilija Blinkevičiūtėn laatima kysymys numero 4 (H-0408/10)

Aihe: Köyhyyden ja syrjäytymisen vähentäminen

Belgia, joka on 1. heinäkuuta alkaen Euroopan unionin puheenjohtajavaltio, on esitellyt painopistealueensa toiselle vuosipuoliskolle.

Belgia on ensimmäinen neuvoston puheenjohtajavaltio, joka voi toteuttaa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita. Toteutettavia painopistealueita ovat erityisesti sosiaalisen syrjäytymisen, köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen sekä 20 miljoonan ihmisen pääseminen köyhyydestä. Yksi Belgian asialistan tärkeimmistä yhteiskunnallisista tavoitteista on köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuminen, joka auttaisi vahvistamaan yhteenkuuluvuutta ja talouskasvua.

Mitä käytännön toimia Belgia aikoo toteuttaa puheenjohtajuutensa aikana, jotta määritellyt tavoitteet saavutetaan ja jotta Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuosi voidaan päättää tehokkaasti?

  Olivier Chastel, neuvoston puheenjohtaja. – (FR) Kiitos, arvoisa puhemies. Espanjan, Belgian ja Unkarin puheenjohtajatroikan laatiman neuvoston 18 kuukauden ohjelman mukaan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunta asetetaan keskeiseksi tavoitteeksi, ja painopiste on työttömissä, köyhyydestä kärsivissä lapsissa, työssäkäyvissä köyhissä ja yksinhuoltajaperheissä.

Köyhyyden torjuminen on yksi Eurooppa-neuvoston 17. kesäkuuta 2010 hyväksymän Eurooppa 2020 -strategian tavoitteista. Neuvosto hyväksyi tavoitteeksi myös yhteiskunnallisen osallisuuden edistämisen etenkin vähentämällä köyhyyttä siten, että vuoteen 2020 mennessä ainakin 20 miljoonaa ihmistä vähemmän on vaarassa kokea köyhyyttä tai syrjäytyä. Lisäksi Eurooppa-neuvosto on asettanut tavoitteekseen nostaa 20–64-vuotiaiden miesten ja naisten työllistymisaste 75 prosenttiin ja parantaa koulutuksen tasoa etenkin vähentämällä koulunkäynnin lopettamista.

Belgian puheenjohtajakaudella korostetaan neljää ensisijaista köyhyyden torjuntaan liittyvää tavoitetta: vähimmäispalkka ja sosiaaliturva, asuminen ja kodittomat, lasten köyhyys perheen sisällä sekä köyhyydessä elävien ja kaikkien köyhyyden, epävarmuuden ja yhteiskunnallisen syrjäytymisen torjunnassa mukana olevien osallistuminen. Köyhyyttä ja yhteiskunnallista syrjäytymistä koskevassa pyöreän pöydän tapaamisessa, joka on tarkoitus järjestää 18. ja 19. lokakuuta, puheenjohtajavaltio pyrkii viemään pidemmälle keskustelua vähimmäispalkasta Euroopan tasolla. Lopullisena tavoitteena on, että jokainen jäsenvaltio hyväksyy riittävän elintason takaavan vähimmäispalkan.

Keskustelujen yhteydessä puheenjohtajavaltio pyrkii myös edistämään EU:ssa hyvän hallinnon periaatteita, joiden avulla varmistetaan köyhyydessä elävien osallistuminen. Tämän jälkeen puheenjohtajavaltio Belgia kiinnittää erityistä huomiota asunnonsaantiin liittyvään ongelmaan konferenssissa, joka järjestetään 9. ja 10. joulukuuta.

Lisäksi puheenjohtajavaltio nostaa esille sen, miten tärkeä rooli koulutuksella on torjuttaessa lasten köyhyyttä ja sen siirtymistä sukupolvelta toiselle. Aihetta on jo käsitelty 2. ja 3. syyskuuta pidetyssä konferenssissa. Lisäksi puheenjohtajavaltio Belgia päättää 16. ja 17. joulukuuta köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalaisen teemavuoden varmistamalla, että teemavuoden anti hyödynnetään tulevaisuudessa.

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D). - (LT) Kiitos, arvoisa puhemies. Arvoisa ministeri, kiitokset kattavasta vastauksestanne. Ymmärrän kyllä täysin, että on ennen kaikkea jäsenvaltioiden itsensä asia torjua köyhyyttä ja yhteiskunnallista syrjäytymistä, ja toivotan puheenjohtajavaltio Belgialle parasta menestystä, jotta jäsenvaltiot pääsevät mahdollisimman nopeasti sopuun sitovista sosiaalisista vähimmäisnormeista ja sitovista vähimmäispalkoista. Haluan kuitenkin kysyä, riittääkö tällä hetkellä käytössä oleva avoin koordinointimenetelmä mielestänne köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaan.

  Olivier Chastel, neuvoston puheenjohtaja. – (FR) Jos muistan oikein, kaksi viikkoa sitten samassa istuntosalissa samaisella kyselytunnilla vastasin jo tähän kysymykseen kertaalleen vakuuttamalla, että menetelmän avulla voidaan todellakin saavuttaa konkreettisia tuloksia. Näin ollen en voi muuta kuin toistaa sen, mitä sanoin kaksi viikkoa sitten.

  Puhemies. – (ES) Pat the Cope Gallagherin laatima kysymys numero 5 (H-0410/10)

Aihe: Tiede- ja kalastuskumppanuussopimuksia käsittelevä kansainvälinen symposiumi

Voiko neuvosto esittää yhteenvedon tärkeimmistä aiheista, joista keskustellaan tulevassa kansainvälisessä symposiumissa "Improved Science and Fisheries Partnership Agreements as Policy Drivers" (parannetut tiede- ja kalastuskumppanuussopimukset toimintalinjan perustana)? Mitä tuloksia neuvosto odottaa tältä kansainväliseltä konferenssilta?

  Olivier Chastel, neuvoston puheenjohtaja. – (FR) Puheenjohtajavaltio Belgia järjestää 9. ja 10. marraskuuta "Parannetut tiede- ja kalastuskumppanuussopimukset toimintalinjan perustana" -nimisen symposiumin Oostendessa, joka on, kuten varmaan tiedätte, kaupunki Belgian rannikolla. Puheenjohtajavaltio kutsui sinne itse asiassa Euroopan parlamentin 15. heinäkuuta esitellessään ensisijaiset tavoitteensa.

Järjestämällä tämän symposiumin puheenjohtajavaltio Belgia toivoo kantavansa oman kortensa kekoon valmisteltaessa nykyisen yhteisen kalastuspolitiikan uudistusta. Uuden asiassa sovellettavan yhteisen politiikan pitäisi olla käytettävissä vuodesta 2013 alkaen. Tiedemiehillä ja kalastussektorilla on usein eriäviä näkemyksiä ja ne suhtautuvat kalastukseen ja ympäristöasioiden hallintaan eri tavoin. Symposiumin tarkoituksena on keskustella näistä ongelmista perusteellisesti ja ottaa oppia alalla käytössä olevista hyvistä käytännöistä.

Tarkoituksena on käydä keskusteluja viidestä aiheesta: tiedonkeruu ja kantojen arviointi, yhteiset ponnistelut valikoinnin parantamiseksi ja poisheitetyn saaliin vähentämiseksi, viestintä tiedemiesten ja teollisuuden välillä, yhdennetyn kuulemismenettelyn parantaminen ja viimeisenä itsehallinnointi. Symposiumin tuloksia käytetään lähtökohtana maatalous- ja kalastusneuvoston ministerien keskusteluissa marraskuussa. Tämän jälkeen neuvosto voi tehdä asianmukaiset johtopäätökset.

  Pat the Cope Gallagher (ALDE). – (EN) Haluan onnitella ministeriä sen johdosta, että tämä tärkeä konferenssi, joka tuo yhteen tiedemiehet ja kalastussektorin, järjestetään.

Toivottavasti neuvosto kiinnittää erityishuomiota poisheitettyyn saaliiseen liittyvään kysymykseen ja siihen, että kalastajia houkutellaan tuomaan saalis rantaan tarjoamalle mahdollisuutta korvauksiin. On siis keskeisen tärkeää, että tämä asia samoin kuin neljä muuta kysymystä, jotka on tarkoitus ottaa esille, viedään neuvoston kokoukseen.

Ehdotan ministerille, että hän kiinnittäisi huomiota etenkin pieniin alle 15 metrin aluksiin, joiden avulla kalastajien on ansaittava elantonsa ja huolehdittava vaimoistaan ja perheistään, ja että nämä alukset eivät suurestikaan vaikuta erittäin tärkeään uusiutuvaan kantaan.

  Olivier Chastel, neuvoston puheenjohtaja. – (FR) Haluan joka tapauksessa kiittää arvoisaa jäsentä hänen ehdotuksistaan ja hänen esille ottamistaan huolenaiheista, jotka välitän mielelläni eteenpäin kokouksen puheenjohtajana toimivalle asiasta vastaavalle ministerille.

  Puhemies. – (ES) Brian Crowleyn laatima kysymys numero 6 (H-0411/10), jonka esittää hänen sijastaan Pat the Cope Gallagher.

Aihe: EU:n ja Kroatian liittymisneuvottelut

Voiko neuvosto esittää yhteenvedon neuvotteluluvuista, jotka ovat vielä avoimina EU:n ja Kroatian käymissä neuvotteluissa Kroatian liittymisestä Euroopan unioniin?

  Olivier Chastel, neuvoston puheenjohtaja. – (FR) Neuvosto on luonnollisesti pannut merkille, että Kroatian kanssa käytävissä neuvotteluissa on edistytty huomattavasti ja niissä ollaan pääsemässä loppusuoralle. Euroopan unioni panee tyytyväisenä merkille Kroatian merkittävät ponnistelut viime vuoden aikana ja saavutetun edistyksen, etenkin neuvotteluiden kuluessa asetettujen kriteerien noudattamisen osalta.

Kaiken kaikkiaan toistaiseksi on avattu 33 neuvottelulukua 35:stä ja 23:a lukua koskevat neuvottelut on päätetty toistaiseksi. Kroatian on nyt rakennettava tähän mennessä saavutetun edistymisen varaan ja jatkettava uudistuksiaan keskittyen keskeisiin kysymyksiin, kuten oikeuslaitos ja julkinen hallinto, korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta sekä vähemmistöjen oikeudet, joihin sisältyy pakolaisten palauttaminen ja sotarikoksiin liittyvät tutkinnat. Lisäksi Kroatian on päästävä eteenpäin myös talouskysymyksissä siten, että se kykenee osoittamaan myönteisiä tuloksia kaikilla rintamilla.

Puheenjohtajavaltio Belgia on työohjelmamme mukaisesti sitoutunut auttamaan Kroatiaa eteenpäin liittymisneuvotteluissa saattamalla mahdollisimman monta lukua päätökseen mahdollisimman nopeasti. Jotta tähän päästäisiin, Kroatian on pantava täytäntöön uudistukset, joihin äsken viittasin, ja täytettävä kaikki muut kriteerit sovittujen määräaikojen mukaisesti.

Käytännössä jäljellä olevat luvut voitaisiin tilapäisesti sulkea, jos jäsenvaltiot katsovan niiden tarkastelun jälkeen, että Kroatia on täyttänyt niiden sulkemiselle asetetut vaatimukset. Kyseiset kappaleet ovat seuraavat: kilpailupolitiikka (luku 8), maatalous ja maaseudun kehittäminen (luku 11), kalastus (luku 13), aluepolitiikka ja rakenteelliset välineet (luku 22), oikeuslaitos ja perusoikeudet (luku 23), oikeus, vapaus ja turvallisuus (luku 24), ympäristö (luku 27), ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (luku 31) sekä rahoitusjärjestelyt ja talousarviota koskevat määräykset (luku 33).

Tällä hetkellä kolme lukua odottaa neuvoston pöydällä päätöstä tilapäisestä sulkemisesta, toisin sanoen pääoman vapaa liikkuvuus (luku 4), liikennepolitiikka (luku 14) ja instituutiot (luku 34). Lukua 35 (muut kysymykset) tarkastellaan viimeiseksi, jonakin myöhempänä ajankohtana.

  Pat the Cope Gallagher (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää ministeriä hänen erittäin kattavasta vastauksestaan.

Haluan kysyä häneltä, voiko hän kertoa – tai ilmoittaa, jos hänellä ei ole tietoa käytettävissään – tekeekö Kroatian parlamentti neuvottelujen päättämisen jälkeen, kun päätös on tehtävä, tuon päätöksen yksin vai annetaanko kroatialaisille tilaisuus päättää asiasta kansanäänestyksessä, kuten omassa maassani tehtiin.

  Olivier Chastel, neuvoston puheenjohtaja. – (FR) Meidän on luonnollisesti arvioitava edistymistä paikan päällä Kroatiassa, ja sen vuoksi en pysty antamaan teille mitään pitäviä päivämääriä. Ajoitus riippuu Kroatian panoksesta ja siitä, missä määrin uudistukset on pantu täytäntöön.

Keskusteltuani kroatialaisen virkaveljeni kanssa voin kuitenkin kertoa, että prosessin päätteeksi kroatialaiset saavat tilaisuuden ilmaista mielipiteensä Kroatian liittymisestä Euroopan unioniin.

  Janusz Władysław Zemke (S&D). – (PL) Haluan kysyä Olivier Chastelilta kysymyksen, joka minusta vaikuttaa tärkeältä. Hyvä neuvoston puheenjohtaja Chastel, sanoitte, että 35 luvusta on avattu 33, ja kerroitte edistyksestä, joita näissä 33 luvussa on saavutettu. Kysymykseni koskee toista asiaa: mitä kahta neuvottelulukua ei ole vielä avattu? Minusta tuntuu, että tämä on ratkaisevan tärkeä asia.

  Olivier Chastel, neuvoston puheenjohtaja. – (FR) Minulla ei ole siitä aavistustakaan. Minun on vastattava arvoisalle jäsenelle kirjallisesti, sillä en tunne kaikkia 35:tä lukua ulkomuistista eli mitkä luvut ovat auki ja tilapäisesti suljettuna, mitkä on juuri avattu tai mitkä kolme lukua ovat käsiteltävänä ja saatetaan aivan lähitulevaisuudessa sulkea.

Kuvittelin vastaukseni olevan kattava katsaus edistymiseen, jota eri luvuissa on saavutettu. Ilmoitan teille kirjallisesti, onko jäljellä vielä kaksi lukua, joita ei ole vielä avattu.

  Puhemies. – (ES) Arvoisa neuvoston puheenjohtaja Chastel, olen varma, että jäsen Zemke on tyytyväinen saadessaan nopean kirjallisen vastauksen kysymykseensä.

  Puhemies. – (ES) Marian Harkinin laatima kysymys numero 7 (H-0413/10)

Aihe: Väestörakenne ja omaishoitajat

Puheenjohtajavaltio Belgian painopistealueisiin kuuluvat väestörakenteiden muutokset ja sen aikomuksena on hyväksyä köyhyyden torjumista koskevia päätelmiä. Onko neuvosto edellä mainittu huomioon ottaen samaa mieltä siitä, että omaishoitajien rooli on muuttuvien väestörakenteiden seurauksena yhä tärkeämpi ja että yksi jäsenvaltioiden suurimmista tulevista haasteista on varmistaa, ettei omaishoitajista tule hoitovelvoitteiden seurauksena seuraavaa köyhyydessä elävää sukupolvea?

Mitä toimenpiteitä neuvosto näin ollen ehdottaa varmistaakseen, että omaishoitajien roolin tukemiseen kiinnitetään riittävästi poliittista huomiota Euroopan unionin alueella?

  Olivier Chastel, neuvoston puheenjohtaja. – (FR) Arvoisa jäsen on ottanut esille hyvin kiperän kysymyksen näinä vaikeina taloudellisina aikoina. Neuvosto on tietoinen siitä, että palkatta työtä tekevät omaishoitajat ovat suuremmassa vaarassa ajautua köyhyyteen, koska heidän velvoitteensa rajoittavat osallistumista työmarkkinoille.

Ensimmäinen käsiteltävä asia on, kuinka palkatta työtä tekevät omaishoitajat voidaan integroida takaisin työmarkkinoille. Neuvosto on tietoinen niiden henkilöiden vaikeuksista, jotka ovat keskeyttäneet työnteon vastatakseen hoitovelvoitteista, joista ei kerry palkkaa, ja se on kehottanut jäsenvaltioita varmistamaan, että heidän tilanteensa huomioidaan kansallisissa eläkejärjestelmissä.

Vanhempainlomaa koskevaa tarkistettua puitesopimusta koskevassa direktiivissä neuvosto esimerkiksi säätää, että vanhempainloman päättyessä työntekijällä on oikeus palata takaisin aiempaan työhönsä tai hänen työsopimuksensa tai työsuhteensa mukaiseen vastaavaan tai samankaltaiseen työhön. Neuvosto tietää, että komissio on kuullut työmarkkinaosapuolia mahdollisuudesta hyväksyä uusia vanhempainloman muotoja, kuten adoptiovapaa ja perheenjäsenistä huolehtimiseen tarkoitettu vapaa.

Toinen seikka liittyy sukupuolten väliseen eriarvoisuuteen. Neuvosto on tuonut esille sen, että yhä edelleen suurimmaksi osaksi perheestä huolehtivat naiset, mikä johtuu paljolti yhteiskunnallisista stereotypioista, jotka liittyvät miesten ja naisten rooleihin yhteiskunnassa ja kotona. Neuvosto on vuodesta 2007 lähtien hyväksynyt Pekingin toimintaohjelman yhteydessä päätelmiä, jotka koskevat naisia ja köyhyyttä ja joihin liittyy joukko indikaattoreita, joiden avulla jäsenvaltioiden ja komission on mahdollista seurata tätä keskeistä kysymystä.

Neuvosto joutui päätelmissään ottamaan huomioon sen, että päätös tehdä itse palkatonta hoitotyötä ja jättää palkkatyö voi olla henkilökohtainen päätös, mutta sukupuolten välisen eriarvoisuuden vuoksi työuran keskeytykset perhesyistä näyttävät olevan pikemminkin vain naisia koskettava ongelma. Päätös voi vaikuttaa naisten taloudelliseen riippumattomuuteen ja heidän sosiaaliturvaansa etenkin eläkeiässä, kun monet naiset joutuvat tyytymään hyvin vaatimattomaan eläkkeeseen.

Kaiken tämän vuoksi neuvosto on korostanut tarvetta jakaa hoitotehtävät tasaisemmin miesten ja naisten kesken. Lisäksi neuvosto on useaan otteeseen tuonut esiin, miten tärkeää on huolehtia päivähoitojärjestelyistä ja ottaa käyttöön muille huollettaville henkilöille tarkoitettuja avustuspalveluja.

Väestön ikääntyessä huolenpitoa tarvitsevien kansalaisten joukko kasvaa. Neuvoston päätelmissä "Sukupuolten tasa-arvo: kasvun ja työllisyyden vahvistaminen", jotka hyväksyttiin marraskuussa 2009, neuvosto painottaa sitä, miten tärkeä strateginen merkitys näillä kysymyksillä on unionille pitkällä aikavälillä – myös väestörakenteen kannalta.

Naisten korkean työllistymisasteen, lapsille ja muille huollettaville henkilöille suunnattujen hoitopalvelujen ja korkeiden syntyvyyslukujen välillä on selvä korrelaatio. Tämän vuoksi neuvosto on ajanut sellaisten politiikkojen hyväksymistä, jotka antavat molemmille sukupuolille mahdollisuuden yhdistää paremmin toisiinsa työ, perhe ja yksityiselämä.

  Marian Harkin (ALDE). – (EN) Arvoisa ministeri, kiitokset hyvin kattavasta vastauksestanne. On ilmeistä, että neuvosto suhtautuu asiaan hyvin vakavasti. Minusta on kiinnostavaa kuulla, että harkitsette omaishoitajille tarkoitettua perhevapaata ja samojen sääntöjen soveltamista niihin, jotka haluavat palata töihin. Otitte esille myös tähän liittyvän sukupuolikysymyksen.

Yksi puoli asiaa on vielä se, että monet nuoret päätyvät omaishoitajiksi, ja usein tuntuu siltä, että se unohdetaan. Mainitsitte myös henkilökohtaisen valinnan. Luullakseni tätä omaishoitajat haluavat. He haluavat, että he voivat valita, tekevätkö he työtä vai toimivatko he hoitajina. Olen myös iloinen kuullessani, että otatte huomioon koko eläkekysymyksen, koska toisinaan käy niin, että ihmiset luopuvat työstään hoitotyön vuoksi, menettävät osan palkastaan eivätkä pysty maksamaan sosiaaliturvamaksuja omaishoitajina toimiessaan ja sitten he menettävät vielä osan eläkkeestään. Olen siis sitä mieltä, että tämä on alue, jossa neuvosto voisi antaa jäsenvaltioille suosituksia.

  Olivier Chastel, neuvoston puheenjohtaja. – (FR) Arvoisa parlamentin jäsen nosti toistamiseen esiin aiheen, johon viittasin vastauksessani, enkä voi muuta kuin olla samaa mieltä. Mielestäni niitä henkilöitä, jotka tekevät tällaisen valinnan elämässään, ja etenkään naisia, ei saa rangaista tästä työelämän päättyessä. Heidän pitäisi tosiaankin saada kunnollista eläkettä. Tavoitteena on juuri tämä, ja neuvosto pyrkii siihen kaikin tavoin.

  Puhemies. – (ES) Tadeusz Zwiefkan laatima kysymys numero 8 (H-0415/10), jonka esittää hänen sijastaan Jarosław Leszek Wałęsa.

Aihe: Al-Aqsa-televisiokanava

Ranskalainen satelliittipalveluyhtiö Eutelsat lopetti Hamas Al-Aqsa -televisiokanavan välittämisen Atlantic Bird 4A -satelliitissaan 24. kesäkuuta 2010. Ranskan viranomaiset (Conseil supérieur de l'audiovisuel, CSA) olivat 8. kesäkuuta 2010 havainneet Al-Aqsa TV:n rikkovan Ranskan ja Euroopan audiovisuaalialan lainsäädäntöä ja pyytäneet Eutelsatia lopettamaan kanavan välittämisen. Tiedotusvälineissä olleiden uutisten mukaan Al-Aqsa TV kiertää tätä päätöstä ja on antanut kanavalleen uuden nimen Seraj Al-Aqsa (kirjoitetaan joskus myös Siraj al-Aqsa). Tätä kanavaa Eutelsat välittää edelleen satelliiteillaan Atlantic Bird 4A, Atlantic Bird 2 ja Eurobird 2.

Mihin välittömiin toimiin neuvosto aikoo ryhtyä estääkseen Al-Aqsa-televisiokanavaa kiertämästä ranskalaisviranomaisten päätöstä? Ovatko Ranskan hallitus ja CSA tietoisia tilanteesta, jolla rikotaan selkeästi CSA:n päätöstä?

  Olivier Chastel, neuvoston puheenjohtaja. – (FR) Neuvosto ja Euroopan parlamentti hyväksyivät 10. maaliskuuta 2010 audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin 2010/13/EU, jolla ajantasaistettiin televisiotoimintaa ja muita audiovisuaalisia mediapalveluja unionissa säätelevää oikeudellista kehystä.

Direktiivin 6 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on tarkoituksenmukaisin keinoin varmistettava, että niiden lainkäyttövallan piiriin kuuluvien mediapalvelun tarjoajien tarjoamat audiovisuaaliset mediapalvelut eivät sisällä aineksia, jotka yllyttävät vihaan rodun, sukupuolen, uskonnon tai kansallisuuden perusteella. Jäsenvaltiot ovat siis vastuussa täytäntöönpanosta, kun taas komission tehtävänä on perussopimusten vartijana valvoa, että direktiivi pannaan täytäntöön oikein.

Direktiivin 2 artiklan mukaan jäsenvaltio vastaa myös Euroopan unionin ulkopuolelle sijoittuneiden lähetystoiminnan harjoittajien lähettämistä ohjelmista, jos operaattori käyttää kyseiselle jäsenvaltiolle kuuluvaa satelliittikapasiteettia.

Arvoisan parlamentin jäsenen esille ottamassa tapauksessa neuvosto katsoo, että komissio on ilmoittanut tapauksesta toimivaltaiselle Ranskan viranomaiselle CSA:lle, joka tutkii asiaa parhaillaan. Ei ole neuvoston asia ottaa kantaa käynnissä olevaan tutkimukseen.

  Jarosław Leszek Wałęsa (PPE). – (PL) En ole samaa mieltä vastauksenne viimeisestä osasta, hyvä neuvoston puheenjohtaja Chastel, koska mielestäni itse asiassa on neuvoston ja komission tehtävä kiinnittää huomiota kyseisen satelliittioperaattorin toimintaan liittyviin toistuviin ongelmiin. Nyt on jälleen kyse tilanteesta, jossa on välttämätöntä kiinnittää huomiota siihen, että tämä televisioasema harjoittaa jälleen toimintaansa ja kiertää lainsäädäntöä, joka ei tällä hetkellä toimi aivan niin kuin sen pitäisi. Kysymykseen liittyy näin ollen jonkin verran huolta – mitä pitäisi tehdä, jotta tämä kissa ja hiiri -leikki ei aina vain jatkuisi?

  Olivier Chastel, neuvoston puheenjohtaja. – (FR) Yhdyn tulkintaanne osittain. On totta, että täytäntöönpano on jäsenvaltioiden tehtävä ja komissio valvoo lainsäädännön noudattamista. Kuten tiedätte, neuvosto toimii yhdessä Euroopan parlamentin kanssa lainsäätäjänä, ja kantaessaan vastuunsa se on laatinut sopivan oikeudellisen kehyksen eli juuri äsken mainitsemani direktiivin. Tämän jälkeen on jäsenvaltioiden asia panna direktiivi täytäntöön, kun taas komissio on vastuussa lainsäädännön noudattamisesta.

  Puhemies. – (ES) Silvia-Adriana Ţicăun laatima kysymys numero 9 ja Seán Kellyn laatima kysymys numero 10 on peruutettu.

Olle Schmidtin laatima kysymys numero 11 (H-0425/10)

Aihe: Romanivähemmistön asema Euroopassa ja EU:n kansalaisten vapaa liikkuvuus

Romanivähemmistön syrjintä on Euroopassa laajasti esiintyvä ongelma, jolla on pitkä historia. Voiko neuvosto vakuuttaa, että romanivähemmistön tilannetta Euroopassa tarkastellaan EU:n tasolla ja että neuvosto aikoo pyrkiä löytämään eurooppalaisen ratkaisun kansallisten ratkaisujen sijaan?

Komissio on todennut, että jotta kansalaisten vapaa liikkuvuus ei vaarantuisi, on kaikkia sisämarkkinoiden sisällä toteutettavia EU:n kansalaisten karkotuksia harkittava tapauskohtaisesti. Yhtyykö neuvosto tähän näkemykseen? Jos neuvosto vastaa myöntävästi, eikö siinä tapauksessa Ranskan päätös karkottaa 79 romania ole vastoin tätä perustavaa yhteisön sääntöä?

Aikooko neuvosto keskustella kansalaisten vapaata liikkuvuutta koskevasta kysymyksestä, viimeaikaiset tapahtumat mielessä pitäen?

Ranskan, Belgian, Saksan, Italian, Espanjan, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Kreikan sisäministerit kokoontuvat 6. syyskuuta Pariisissa keskustellakseen maahanmuuttoa koskevista kysymyksistä. Onko tarkoitus, että EU:n kaikki jäsenvaltiot keskustelevat myöhemmin tämän kokouksen päätelmistä?

  Olivier Chastel, neuvoston puheenjohtaja. – (FR) Huhtikuussa Cordobassa järjestetyn toisen romaniväestöä käsittelevän EU:n huippukokouksen jälkeen neuvosto hyväksyi 7. ja 8. kesäkuuta 2010 päätelmiä romaniväestön osallistamisen edistämisestä. Päätelmissä todetaan, että merkittävä osa romaniväestöä elää äärimmäisessä köyhyydessä ja kärsii syrjinnästä ja syrjäytymisestä. Tämä puolestaan johtaa alhaiseen koulutustasoon, epäasianmukaisiin asuinoloihin, rajalliseen pääsyyn työmarkkinoille ja terveysongelmiin.

Neuvosto kehottaakin komissiota ja jäsenvaltioita edistämään romaniväestön taloudellista ja sosiaalista osallistamista EU:n toimielinten päätösten ja suositusten puitteissa varmistamalla, että olemassa olevia politiikkoja ja välineitä hyödynnetään tehokkaammin. Neuvosto korostaa myös kansalaisyhteiskunnan, paikallisviranomaisten ja romanien itsensä aktiivisen osallistumisen merkitystä.

Eurooppa-neuvoston joulukuussa 2009 hyväksymässä Tukholman ohjelmassa viitataan erikseen romaniyhteisöön ja suositellaan, että jäsenvaltiot yhdistäisivät voimansa edistääkseen haavoittuvien ryhmien täyttä sosiaalista integroimista.

Erään jäsenvaltion äskettäin toteuttamat toimet romaniyhteisöön kuuluvien henkilöiden osalta nostattivat keskustelua Eurooppa-neuvoston lounaalla 16. syyskuuta 2010. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja nosti esiin seuraavat kolme seikkaa, joista keskustelujen kuluessa päästiin sopuun: jokaisella jäsenvaltiolla on oikeus ryhtyä toimiin oikeusvaltion puolustamiseksi alueellaan, komissiolla on sekä oikeus että velvollisuus valvoa sitä, että jäsenvaltiot noudattavat EU:n lainsäädäntöä, ja romaniyhteisön integrointiin liittyvästä kysymyksestä keskustellaan tulevassa Eurooppa-neuvoston kokouksessa.

Puheenjohtajavaltio Belgia toivoo lisäksi, että romanien integraatioon liittyvä kysymys otetaan asialistalle työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvoston kokouksessa, joka on tarkoitus järjestää 21. lokakuuta. Neuvostolla ei vielä ole ollut tilaisuutta keskustella Pariisissa 6. syyskuuta pidetyn epävirallisen kokouksen tuloksista. Ymmärtääkseni kyseinen kokous ei koskenut mitenkään erityisesti romanien tilannetta.

  Olle Schmidt (ALDE). – (SV) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja Chastel, uskon, että teillä ja 27 jäsenvaltiolla, joita te nyt neuvoston puheenjohtajana edustatte, on kaikki perusteet ryhtyä hyvin selkeisiin ja nopeisiin toimiin, sillä tilanne on Euroopan kannalta hyvin hankala. Tiedämme, että romaneja on vainottu vuosisatojen ajan ja viime aikoina on tullut esiin puutteita, joihin Euroopalla ei ole varaa. Jos haluamme tehdä muille valtioille selväksi, että niiden on huolehdittava omistaan, meidän on itsekin huolehdittava kansalaisistamme.

Isabel Fonseca on toimittaja ja kirjailija. Hän on kirjoittanut kirjan nimeltä "Bury me standing", haudatkaa minut seisoviltani, koko elämänihän olen ollut polvillani. Hyvä neuvoston puheenjohtaja Chastel, vetoan teihin, jotta nimeäisitte neuvoston puolesta ja yhteistyössä komission kanssa totuuskomission tutkimaan, miten romaneja on kohdeltu kautta eurooppalaisen historian. Mielestäni meidän on tehtävä tilit selviksi oman historiamme kanssa, muutoin emme pysty jatkamaan uskottavalla tavalla eteenpäin.

  Olivier Chastel, neuvoston puheenjohtaja. – (FR) Ensinnäkin merkitsen muistiin ehdotuksen tarkastella historiaamme tämän kysymyksen osalta uudelleen. Toiseksi haluan sanoa, että tässä kysymyksessä, joka on – näin voi hyvällä syyllä sanoa – nostattanut voimakkaita tunteita viime viikkojen aikana, neuvosto, jonka edustajan tänään toimin, odottaa saavansa komissiolta yksityiskohtaisen analyysin kaikista viime viikkoina käytyyn ajankohtaiseen keskusteluun liittyvistä seikoista. Neuvoston ei kuulu tehdä johtopäätöksiä eri tilanteista, vaan on komission tehtävä kertoa, onko asiassa toimittu sopimusten ja direktiivien mukaisesti.

  Puhemies. – (ES) Kysymys numero 12 raukeaa laatijan poissaolon vuoksi.

  Puhemies. – (ES) Jim Higginsin laatima kysymys numero 13 (H-0429/10)

Aihe: Lapsikauppa

Mihin toimenpiteisiin neuvosto aikoo ryhtyä varmistaakseen, että kaikki jäsenvaltiot huolehtivat lapsikaupan estämiseen liittyvistä velvollisuuksistaan? Lastensuojelujärjestö ECPAT nimesi viimeisimmässä raportissaan Irlannin yhdeksi niistä EU:n jäsenvaltioista, jotka ovat onnistuneet huonoimmin lapsikaupan torjunnassa. Irlannissa lapsikaupan uhreiksi joutuneiden lasten määrästä ei ole olemassa luotettavia tietoja, mutta edellä mainitussa raportissa nostettiin esille erityisesti huoli 441 lapsesta, jotka ovat kadonneet ollessaan hoidossa Irlannin valtion laitoksissa.

  Olivier Chastel, neuvoston puheenjohtaja. – (FR) Nykyinen lainsäädäntö ihmiskaupan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi koostuu ensisijaisesti neuvoston 19. heinäkuuta 2002 ihmiskaupan torjumisesta tekemästä päätöksestä, jossa muun muassa edellytetään jäsenvaltioiden tekevän ihmiskauppaan liittyvät rikkomukset rangaistaviksi, olipa kyse sitten pakkotyövoiman käytöstä tai seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Unionin toimielimissä tarkastellaan parhaillaan direktiiviluonnosta, jonka avulla on tarkoitus lisätä ponnisteluja ihmiskaupan torjumiseksi ja uhrien suojelemiseksi, sekä toista direktiiviluonnosta, joka koskee lasten hyväksikäyttöä ja seksuaalista hyväksikäyttöä sekä lapsipornografiaa.

Näiden ehdotusten avulla on tarkoitus varmistaa etenkin, että ihmiskaupan uhreiksi joutuville lapsille tarjotaan erityisiä tuki-, avustus- ja suojatoimia. Niihin sisältyy myös säännöksiä, joiden avulla on tarkoitus parantaa syytteeseenasettamista jäsenvaltioiden alueen ulkopuolella tapahtuvista rikkomuksista, sekä näiden rikkomusten ehkäisemiseen tarkoitettuja säännöksiä.

Tukholman ohjelman perusteella kiinnitetään erityistä huomiota erityisen haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin, etenkin seksuaalisen hyväksikäytön lapsiuhreihin ja ihmiskaupan kohteiksi joutuviin lapsiin sekä ilman huoltajaa oleviin alaikäisiin. Unionin maahanmuuttopolitiikan osalta on syytä myös lisätä, että komissio on hyväksynyt ilman huoltajaa olevia alaikäisiä koskevan toimintasuunnitelman, jossa esitellään lasten etuun perustuva yhteinen lähestymistapa, ja kartoittanut samalla laajoja toiminta-alueita, kuten ennaltaehkäisy, vastaanotto ja pysyvien ratkaisujen hakeminen.

Tämän toimintasuunnitelman mukaisesti neuvosto päätti kesäkuussa 2010 antamissaan päätelmissä ilman huoltajaa olevista lapsista pyytää jäsenvaltioita vahvistamaan toimenpiteitä, jotka koskevat ilman huoltajaa olevia ihmiskaupan uhriksi joutuvia alaikäisiä, uskomalla heidät toimivaltaisten viranomaisten huostaan siinä jäsenvaltiossa, jossa he ovat.

Koska tällä hetkellä on vaikea arvioida, kuinka paljon unionin alueella on tarkalleen ottaen ihmiskaupan uhreja tai henkilöitä, jotka ovat päätyneet tänne laittomasti ihmiskaupan seurauksena, ja jotta Euroopan unioni saisi objektiivisia, luotettavia, vertailukelpoisia ja ajan tasalla olevia tietoja, neuvosto hyväksyi kesäkuussa 2009 antamissaan päätelmissä sen, että unioniin perustetaan ihmiskauppaa seuraava epävirallinen kansallisten raportoijien verkosto tai muita vastaavia mekanismeja.

Tämä verkosto, jonka on tarkoitus toimia foorumina kokemusten ja parhaiden käytäntöjen jakamista varten ihmiskaupan ehkäisyn ja torjunnan alalla eurooppalaisessa mittakaavassa, on jo luotu. Lisäksi marraskuussa 2009 hyväksyttiin ihmiskaupan torjuntaan liittyvä yleisasiakirja. Osa siitä koskee lapsikauppakysymystä.

Mitä tulee kysymyksen siihen osaan, jossa viitattiin tiettyyn jäsenvaltioon, ei ole neuvoston asia ottaa kantaa yksittäisiin tapauksiin.

  Jim Higgins (PPE). – (EN) Luulen, että me kaikki olemme samaa mieltä siitä, että ihmiskauppa on mitä inhottavin rikos. Laiton kauppa on riittävän pahaa jo silloin kun kaupataan aikuisia, mutta lapsikauppa on kyllä kaikkein halpamaisinta ja vastenmielisintä. Mitä tulee omaan maahani – ja tiedän, että meillä sovelletaan vuoden 2020 lainsäädäntöä – ECPAT:n raportti Irlannin osalta oli melko murskaava: 441 lasta on kateissa.

Pidän hyvänä ehdotusta uudesta verkostosta, mutta tarvitaan tehokasta verkostoa, verkostoa, jonka avulla laiton kauppa kitketään lopullisesti, koska Euroopan ovet ovat selkosenselällään avointen rajojen ansiosta, minkä vuoksi meidän on todella pystyttävä toimimaan yhdessä, ja luotan neuvoston päättäväisyyteen.

  Olivier Chastel, neuvoston puheenjohtaja. – (FR) Haluan kiittää arvoisaa parlamentin jäsentä neuvostoon kohdistetusta huomiosta ja vakuuttaa, että ihmiskaupan ehkäisyä ja torjuntaa koskevassa direktiiviluonnoksessa on suurelta osin kyse ihmiskaupan uhrien suojeluun suunnatusta avunannosta ja tuesta. Neuvosto tekee kaikkensa pitääkseen esillä verkoston tehokkuutta, etenkin saadakseen jäsenvaltiot analysoimaan hyviä käytäntöjä kaikkialla, missä niitä vain on, siten että kaikki alan säädökset voidaan yhdenmukaistaa.

  Puhemies. – (ES) Liam Aylwardin laatima kysymys numero 14 (H-0433/10), jonka esittää hänen sijastaan Pat the Cope Gallagher.

Aihe: Euroopan työpaikkoja synnyttävät toimet

Mitä toimenpiteitä ollaan hyväksymässä Euroopan ja jäsenvaltioiden tasolla, jotta voidaan tukea pyrkimyksiä työpaikkojen synnyttämiseen ja kannustaa tällaisiin pyrkimyksiin? Miten työttömyyttä hoidetaan ja millaisilla toimilla pyritään edistämään töihin ja työmarkkinoille pääsemistä koko EU:ssa ja erityisesti epäsuotuisilla alueilla?

  Olivier Chastel, neuvoston puheenjohtaja. – (FR) Hyvä parlamentin jäsen Gallagher, kiitos tilaisuudesta ottaa kantaa tähän tärkeään kysymykseen.

Jäsenvaltioilla on ensisijainen vastuu kansallisen työllisyyspolitiikkansa määrittelemisestä ja täytäntöönpanosta. Koska tilanne työmarkkinoilla vaihtelee jäsenvaltiosta toiseen, myös tarvittavat toimet vaihtelevat väistämättä, vaikka niiden avulla on viime kädessä tarkoitus saavuttaa unionin yleiset tavoitteet. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisesti toimia koordinoidaan osana eurooppalaista työllisyysstrategiaa, jossa erityisesti esitetään työllisyyteen sovellettavat suuntaviivat ja suosituksia jäsenvaltioille.

Kesäkuussa 2010 pidetyssä kokouksessa Eurooppa-neuvosto hyväksyi yleisen lähestymistavan talous- ja työllisyyspolitiikkoihin sovellettavia yhdennettyjä suuntaviivoja varten. Kyse on keskeisestä välineestä, jonka avulla pannaan täytäntöön työpaikkoja ja kasvua koskeva Eurooppa 2020 -strategia. Otettuaan huomioon parlamentin 8. syyskuuta 2010 hyväksymän kannan puheenjohtajavaltio jättää yhdennetyt suuntaviivat neuvostolle, joka hyväksyy ne seuraavassa työllisyyttä, sosiaalipolitiikkaa, terveyttä ja kuluttaja-asioita käsittelevässä neuvoston kokouksessa 21. lokakuuta 2010. Suuntaviivojen mukaan jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin olisi toteutettava uudistuksia, joilla edistetään älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua.

Uudistusten tarkoituksena olisi lisätä osallistumista työmarkkinoilla, etenkin aliedustettuina olevien ryhmien osalta – nuoret, ikääntyneet, vähän koulutetut työntekijät, lailliset siirtotyöläiset –, vähentää rakenteellista työttömyyttä ja edistää työllisyyden laatua turvautumalla toimenpiteisiin, jotka vaikuttavat sekä työvoiman tarjontaan että kysyntään. Lisäksi niiden avulla pyritään kehittämään työmarkkinoiden tarpeita vastaavaa ammattitaitoa, edistämään elinikäistä oppimista ja antamaan piristysruiske yrittäjyydelle ja pienille ja keskisuurille yrityksille.

Se, että EU:n rahastoja, etenkin Euroopan sosiaalirahastoa, käytetään asianmukaisella tavalla, auttaa meitä saavuttamaan nämä tavoitteet ja varmistamaan sen, että työllistyminen on helpompaa ja työmarkkinoille on helpompi päästä kaikkialla Euroopan unionissa. Lisäksi vuotuisen yhteisen työllisyysraportin avulla neuvosto seuraa yhdessä komission kanssa työllisyystilannetta jäsenvaltioissa ja etenkin työllisyyttä koskevien suuntaviivojen ja asiasta annettujen suositusten täytäntöönpanoa.

Viimeisimmässä, keväällä 2010 julkaistussa, vuosien 2009–2010 yhteisessä työllisyysraportissa kuvataan hyvin sitä, millaisiin toimenpiteisiin eri jäsenvaltioissa on ryhdytty työllisyyden edistämiseksi etenkin nuorten ja naisten keskuudessa. Neuvosto on painottanut esimerkiksi sitä, että jäsenvaltioiden olisi parannettava myös liiketoimintaympäristöä, edistettävä työpaikkojen ja etenkin vihreiden työpaikkojen luomista ja autettava yrityksiä uudenaikaistamaan teollisuuskantaansa.

Koska eurooppalaisella työllisyysstrategialla on suuri merkitys kansallisten työllisyyspolitiikkojen koordinoinnin ja niiden tehokkuuden parantamisen kannalta, kyseinen strategia on avainasemassa EU:n ohjausjakson mukaisen uuden hallinnon aikana.

  Pat the Cope Gallagher (ALDE), laatijan sijainen. – (EN) Haluan Liam Aylwardin puolesta kiittää neuvoston puheenjohtajaa hänen vastauksestaan, mutta vaikka hänen suunnitelmansa ovat varsin hyviä, mielestäni työpaikkoja voidaan luoda lyhyellä aikavälillä. Komissio on myöntänyt, että Euroopassa jää luomatta 1,5 miljoonaa työpaikkaa lyhyellä aikavälillä sen vuoksi, että mikroyrityksiä kahlitaan liiallisella työlainsäädännöllä ja byrokratialla.

Arvostan kyllä sitä, että ministeri mainitsi kansalliset politiikat, mutta hän muistanee, että unionin tilaa koskevassa puheessa komission puheenjohtaja Barroso viittasi etenkin komission harjoittamaan politiikkaan keinona selvitä byrokratiasta. Mietin, millaisiin välittömiin toimiin neuvosto voi ryhtyä sen varmistamiseksi, että byrokratia pidetään minimissä ja työpaikkoja luodaan.

  Olivier Chastel, neuvoston puheenjohtaja. – (FR) Kehotan teitä tutustumaan puheenjohtajavaltio Belgian asiaan liittyvään ohjelmaan, koska kysymys käsitteli tosiaan työllisyyttä ja vastauksessamme kiinnitimme huomiota Eurooppa 2020 -strategian ja suuntaviivojen avulla toteutettaviin työllisyyteen liittyviin rakennetoimiin.

Kuitenkin on sanottava, että olette ehdottomasti oikeassa. Belgian ohjelmassa on koko joukko toimia, joiden avulla pyritään vähentämään hallinnollista taakkaa, joka kohdistuu pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, mikroyrityksiin, joiden rakenteet eivät riitä palkkaamaan henkilöstöä analysoimaan kaikkea voimassa olevaa lainsäädäntöä, etenkään kaiken sen osalta, mikä liittyy yritystukiin, jotka ovat usein aivan liian monimutkaisia pienyritysten kannalta.

Tiedän, että Belgiassa ja aivan varmasti Belgian puheenjohtajakaudella asiasta vastaava ministeri aikoo ottaa pitämässään epävirallisessa kokouksessa esille tämän hallinnollisiin muodollisuuksiin ja byrokratiaan liittyvän kysymyksen, joka estää pieniä ja keskisuuria yrityksiä toimimasta asianmukaisesti.

  Puhemies. – (ES) Seán Kelly on peruuttanut kysymyksen numero 15, ja koska kysymyksen numero 16 laatija ei ole paikalla, se raukeaa.

  Puhemies. – (ES) Richard Howittin laatima kysymys numero 17 (H-0444/10), jonka esittää hänen sijastaan Kinga Göncz.

Aihe: Syrjinnän vastaisen laaja-alaisen direktiivin edistyminen

Vuosi 2010 on Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuosi. Belgia ilmoitti osana puheenjohtajakauden ohjelmaansa, että se haluaa saada aikaan edistystä syrjinnän torjunnassa ja yhdenvertaisuuden alalla. Tätä sitoumusta silmällä pitäen neuvostolta kysytään, miten on edistytty neuvoston hyväksynnän saamisessa syrjinnän vastaiselle laaja-alaiselle direktiiville, jonka ensimmäinen käsittely Euroopan parlamentissa on takana?

Voiko puheenjohtajavaltio vahvistaa, että direktiivissä käytettävä tavaroiden ja palvelujen määritelmä noudattaa EU:n velvollisuutta panna täytäntöön YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista? Voiko puheenjohtajavaltio selvittää, miksi neuvosto torjuu nopeasti jäsenvaltioiden esille ottamat yhdenvertaisuuden kustannuksia koskevat avoimena olevat kysymykset ja huolenaiheet?

  Olivier Chastel, neuvoston puheenjohtaja. – (FR) Arvoisa puhemies, neuvosto jatkoi Espanjan puheenjohtajakaudella direktiiviehdotuksen tutkimista ja 7. kesäkuuta 2010 se huomioi puheenjohtajavaltion raportin kyseisen työn edistymisestä. Raportin mukaan on syytä jatkaa ehdotuksen perusteellista tutkimista, etenkin sen soveltamisalan, vammaisuuteen liittyvien säännösten ja täytäntöönpanoaikataulun osalta.

Neuvoston jäsenet ovat lisäksi korostaneet tarvetta mahdollisimman suuren oikeusvarmuuden takaamiseen ja toissijaisuusperiaatteen noudattamiseen. Ehdotus on tarkoitus hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 19 artiklan mukaisesti. Siinä edellytetään jäsenvaltioiden yksimielistä hyväksyntää.

Direktiiviluonnoksen avulla on tarkoitus toteuttaa eräät vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevassa Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksessa asetetut tavoitteet, mutta tavoitteena ei kuitenkaan ole kyseisen sopimuksen oikeudellinen täytäntöönpano, koska sen soveltamisala on laajempi ja ylittää Euroopan unionin toimivallan rajat. On kuitenkin itsestään selvää, että eräänä tavoitteena parhaillaan neuvostossa käytävissä keskusteluissa on varmistaa, että direktiivi on yhdenmukainen kyseisen yleissopimuksen kanssa.

Mitä tulee yhdenvertaisuudesta koituviin taloudellisiin kustannuksiin, keskusteluissa on käsitelty myös kohtuuttoman taakan käsitettä; käsitteen avulla pyritään nimenomaan löytämään oikeanlainen tasapaino yhdenvertaisuuden ja sen aiheuttamien kustannusten välille. Vaikka yksimieliseen päätökseen pyritään kaikin tavoin, neuvosto ei pysty ennustamaan neuvottelujen lopputulosta tai niiden kestoa.

  Kinga Göncz (S&D). – (HU) Paljon kiitoksia vastauksestanne. Kuunnellessani neuvoston puheenjohtaja Chastelia yritin saada paremman käsityksen neuvostossa mahdollisesti esille tuoduista argumenteista ja vasta-argumenteista. Tiedämme, että kysymys on odottanut ratkaisuaan siitä lähtien, kun komissio jätti direktiiviluonnoksen käsiteltäväksi vuonna 2008 ja parlamentti hyväksyi sen seuraavana vuonna. Tämä aiheuttaa selkeästi jonkin verran kuormitusta. Euroopan unionilla on kuitenkin velvoite, joka seuraa YK:n yleissopimuksesta tai liittyy siihen. Haluan kysyä neuvoston puheenjohtaja Chastelilta, näkeekö hän minkäänlaisia mahdollisuuksia edistyä asiassa lähitulevaisuudessa sen jälkeen, kun kaikki asiaan liittyvät tekijät on tutkittu. Toiseksi, mielestäni kriisi on selkeä muistutus siitä, että yhdenvertaisista mahdollisuuksista ja syrjinnän vastaisen direktiivin täytäntöönpanosta voi olla apua monille vaikeuksissa oleville ihmisille.

  Olivier Chastel, neuvoston puheenjohtaja. – (FR) Arvoisa puhemies, ymmärrän hyvin sen, että aihe on nostettu esiin ja että asiaan liittyy luonnollisesti kärsimättömyyttä. Neuvottelut ovat luultavasti jatkuneet jo liian pitkään. Kyse on kuitenkin innovatiivisesta ehdotuksesta, jolla on hyvin laaja soveltamisala ja mittavia käytännön seuraamuksia. Kuten olen jo sanonut, direktiivin hyväksyminen edellyttää jäsenvaltioiden yksimielisyyttä ja Euroopan parlamentin hyväksyntää.

Neuvostossa, joka käyttää asiaan paljon energiaa, käydään monitahoisia neuvotteluja. Sosiaalisia kysymyksiä koskevassa ryhmässä ehdotuksesta on Belgian puheenjohtajakaudella keskusteltu jo kahteen otteeseen; jatkoneuvotteluja suunnitellaan, enkä lainkaan epäile, että jos kysymystä ei ratkaista Belgian puheenjohtajakaudella, seuraava puheenjohtaja Unkari tekee kaikkensa saattaakseen keskustelun päätökseen.

  Puhemies. – (ES) Kysymykset numero 18, 19 ja 20 raukeavat laatijoiden poissaolon vuoksi.

Esittääkseni tilanteesta myönteisen arvion haluan tuoda esiin, että ensimmäistä kertaa ainakin yhdentoista viimeksi kuluneen vuoden aikana olemme saavuttaneet istuntosalissa paikalla olevien jäsenten osalta absoluuttisen sukupuolten tasa-arvon, koska paikalla olemme ainoastaan Kinga Göncz ja minä. Tämä on poikkeuksellinen tilanne ja varmasti tavoittelemisen arvoinen, vaikka olisi kyllä parempi, että sama suhde pysyisi yllä, kun absoluuttiset luvut ovat suurempia.

Hyvä neuvoston puheenjohtaja Chastel, haluan kiittää teitä lämpimästi, en vain ponnisteluistanne vaan myös tehokkuudestanne, ja haluan sanoa, että on hyvin epätavallista, että käytännöllisesti katsoen kaikki puhujat tuovat esiin, kuinka tarkkaa, perusteellista ja tehokasta työnne on ollut, kuten tänään on käynyt.

12. Seuraavan istunnon esityslista: ks. pöytäkirja

13. Istunnon päättäminen

(Istunto päättyi klo 18.55.)