Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 6. lokakuuta 2010 - Bryssel

13. Lissabonin sopimuksen sosiaaliset määräykset (keskustelu)

  Puhemies. – (HU) Esityslistalla on seuraavana neuvoston ja komission julkilausumat Lissabonin sopimuksen sosiaalisista määräyksistä.

  Philippe Courard, neuvoston puheenjohtaja. – (FR) Arvoisa puhemies, kiitän mahdollisuudesta puhua varapääministeri Onkelinxin puolesta Lissabonin sopimuksen tarjoamista sosiaalisia asioita koskevista uusista näkymistä.

Minusta meidän on todella tarkasteltava yhteisön lainsäädännön edistymistä sosiaalialalla. Perussopimuksen 9 artiklaan sisältyy monialainen sosiaalilauseke, joka velvoittaa yhteisön toimielimet ottamaan huomioon korkeatasoisen työllisyyden edistämisen, riittävän sosiaaliturvan takaamisen, sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan sekä korkeatasoisen koulutuksen ja ihmisten terveyden suojelemisen vaatimukset.

Tämä vaatimus seuraa perussopimuksen 3 artiklan 3 kohdassa esitettyä lausuntoa, jonka mukaan sisämarkkinat rakennetaan täystyöllisyyttä ja sosiaalista edistystä tavoittelevaan erittäin kilpailukykyiseen sosiaaliseen markkinatalouteen perustuvan politiikan avulla.

Sopimuksen 9 artiklassa vaaditaan myös sosiaalisen ulottuvuuden ottamista vastaisuudessa huomioon kaikkea yhteisön politiikkaa määritettäessä. Tässä on kyse oikeudenmukaisen tasapainon palauttamisesta sellaisten näkökohtien välille, jotka meidän on ymmärrettävä käytännössä. Tämä on puheenjohtajavaltio Belgian ensisijainen laaja-alainen tavoite.

Vastaisuudessa meidän onkin kiinnitettävä paljon enemmän huomiota yhteisön tasolla kehitetyn politiikan sosiaalisiin vaikutuksiin. Vaikka meidän on maksimoitava talouskasvu Euroopan unionissa, meidän on myös rohkaistava tämän kasvun hedelmien tasapuoliseen ja oikeudenmukaiseen jakautumiseen ja meidän on erityisesti huolehdittava kaikkein haavoittuvimpien ihmisten kohtalosta.

Meidän on otettava sosiaalinen ulottuvuus huomioon myös Eurooppa 2020 -strategiassa, jonka Euroopan unioni hyväksyi, kuten tiedätte, kesäkuun Eurooppa-neuvoston kokouksessa. Strategia, jonka tavoitteita ovat työllisyys ja kasvu, sisältää taloudellisia, sosiaalisia, työllisyyttä ja ympäristöä koskevia ulottuvuuksia. Se pohjautuu rajattuun määrään määrällisiä tavoitteita ja joitakin suuntaviivoja.

Viidestä vahvistetusta tavoitteesta yksi koskee erityisesti köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa. Tavoitteena on poistaa köyhyys ainakin 20 miljoonalta ihmiseltä Euroopan unionissa vuoteen 2020 mennessä. Suuntaviivan 10 kanssa nämä muodostavat strategian sosiaalisen pilarin.

Vaikka olemme kenties pettyneitä sen kunnianhimottomuuteen, se osoittaa kuitenkin halua saavuttaa täsmällisiä ja selkeästi määritettäviä tavoitteita, mikä on uutta tällä alalla, ja siinä otetaan käyttöön uutta dynamiikkaa, jota meidän on hyödynnettävä. Jäsenvaltioiden on raportoitava joka vuosi kansallisissa uudistusohjelmissaan edistymisestä tämän tavoitteen täytäntöönpanossa.

Olen aina ollut sitä mieltä, että meidän on maksimoitava tämän Eurooppa 2020 -strategian sosiaalisen ulottuvuuden hyödyt. Haluan, että puheenjohtajavaltio Belgia on varsinainen sosiaalinen puheenjohtajavaltio. Tämän osalta Eurooppa 2020 -strategia tarjoaa mahdollisuuden näkyvyyteen: eurooppalaiseen sosiaalipolitiikkaan. Tämä tulee olemaan todellinen haaste, sillä jäsenvaltiot määrittävät parhaillaan uudistussuunnitelmiaan ja näin myös politiikkaansa määrällisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja samalla ne työstävät myös kansallisia talousarvioitaan, jotka rajoittavat niiden taloudellista vapautta.

Lisäksi talouskriisistä on vasta vähän aikaa, ja talouden elpyminen alkaa tuntua hitaasti. Meidän onkin varmistettava, ettei julkisen talouden vakauttamisella ole kielteistä vaikutusta työllisyyteen ja sosiaalipolitiikkaan. Eurooppa 2020 -kasvustrategian on oltava kestävä ja osallistava. Sille ei saa tulla ominaiseksi kasvu ilman työpaikkoja, vaan sen on osoitettava halua torjua epävarmuutta työelämässä. Köyhyyden torjunnan onkin oltava meille tärkeä huolenaihe.

Puheenjohtajavaltio Belgia tekee neuvostossa kovasti työtä, jotta tämä muutosvoima toimisi, mutta se on myös tietoinen komission asemasta tässä yhteydessä. Me kehotamme komissiota todella toimimaan dynaamisesti tässä asiassa. Ajattelen nyt lippulaiva-aloitteita, jotka sen on hyväksyttävä, köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan foorumia, jonka on tarjottava laajempi näkökulma Euroopan kohtaamiin sosiaalisiin haasteisiin.

Komission on muun muassa käytettävä tätä menetelmää ehdottaakseen keinoja, joilla voimme erityisesti panna täytäntöön Lissabonin sopimuksen 9 artiklan uutta laaja-alaista sosiaalilauseketta.

Kuten näette, puheenjohtajavaltio Belgia on hyvin kunnianhimoinen, mutta uskon oikeasti sen kykenevän täyttämään kansalaisten tarpeet ja vaatimukset. Ilman sosiaalista ulottuvuutta Eurooppa-hanke on tuomittu epäonnistumaan. Tässäkin teillä on tehtävä strategiaa koskevan keskustelun jatkamisessa, ei pelkästään Euroopan tasolla, vaan myös korostamalla sosiaalista ulottuvuutta kotimaissanne.

  László Andor, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, Euroopan unionin toiminnasta annetun sopimuksen 9 artiklassa esitetyssä laaja-alaisessa sosiaalilausekkeessa todetaan: "Unioni ottaa politiikkansa ja toimintansa määrittelyssä ja toteuttamisessa huomioon" muun muassa "korkean työllisyystason edistämiseen, riittävän sosiaalisen suojelun takaamiseen ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen liittyvät vaatimukset". Komissio on sitoutunut toteuttamaan tätä lauseketta, myös vahvistamalla sosiaalisten vaikutusten arviointia osana yleistä vaikutustenarviointijärjestelmäänsä.

Yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen erityistilanteessa komissio katsoo, että on tärkeää varmistaa jäsenvaltioiden julkisten viranomaisten oikeusvarmuus. Komissio ei kuitenkaan tässä vaiheessa pidä tarpeellisena perustaa eri sidosryhmien välistä työryhmää tarkastelemaan joidenkin yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen tarjoajien kohtaamia vaikeuksia yhtenäismarkkinoiden sääntöjen tulkinnassa.

Komissio on tietoinen siitä, että hyvin monet julkiset viranomaiset ja sidosryhmät katsovat sosiaalipalveluihin sovellettavat EU:n säännöt esteeksi näiden palvelujen organisoinnille ja rahoitukselle. Julkisten viranomaisten ja sidosryhmien kuulemiset ovat kuitenkin osoittaneet, että nykyisissä säännöissä otetaan suuressa määrin huomioon yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen erityispiirteet. Raportoidut ongelmat johtuvat hyvin usein sääntöjen tuntemuksen ja niitä koskevan tiedon puutteesta tai epäselvyydestä siinä, mitä sääntöjä on noudatettava.

Tämän vuoksi komission on luonut strategian, johon sisältyy myös interaktiivinen tiedotuspalvelu, usein esitettyjä kysymyksiä koskevat asiakirjat ja koulutusaloite paikallisille julkisille viranomaisille. Komissio päivittää parhaillaan usein esitettyjä kysymyksiä koskevia asiakirjoja. Kun ne ovat valmiit, komissio esittää ne jäsenvaltioille ja sidosryhmille sosiaalisen suojelun komiteassa.

Toinen keskustelufoorumi jäsenvaltioiden kanssa on julkisia hankintoja käsittelevä neuvoa-antava komitea. Yleistä taloudellista etua koskevia palveluja koskeva julkinen kuuleminen, jonka avulla on määrä selventää ja yksinkertaistaa valtiontukisääntöjen soveltamista näihin palveluihin, on juuri päättynyt. Komissio jakaa kannanottojen arviointinsa parlamentin, alueiden komitean, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ja jäsenvaltioiden kanssa. Kuten komissio on useaan otteeseen todennut, sosiaalipalvelujen erityisluonne otetaan asianmukaisesti huomioon lainsäädäntöpaketin tarkistuksessa.

Lisäksi komissio on käynyt muutaman viime vuoden aikana hedelmällistä vuoropuhelua tärkeimpien sidosryhmien kanssa mahdollisista mukautuksista nykyisiin EU:n sääntöihin – erityisesti sosiaalisen suojelun komiteassa ja parlamentin julkisia palveluita käsittelevän epävirallisen työryhmän kanssa. Komissio osallistui heinäkuussa puheenjohtajavaltio Belgian järjestämään seminaariin jäsenvaltioiden ja eri sidosryhmien kanssa. Jälleen kerran keskustelut ovat osoittaneet, että vaikka hienosäätöön kohdistuu voimakasta ja perusteltua mielenkiintoa, EU:n nykyisten sääntöjen perusrakennetta ei ole tarpeen muuttaa niiden mukauttamiseksi yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen erityispiirteisiin. Vaikka näin on, komissio on tietoinen siitä, että puheenjohtajavaltio Belgia on esittänyt joitakin ehdotuksia nykyisten sääntöjen selventämiseksi ja mukauttamiseksi. Komissio tarkastelee näitä ehdotuksia huolellisesti.

Muistutan myös, että yleishyödyllisiä sosiaalipalveluja koskeva kolmas foorumi, joka järjestetään puheenjohtajavaltio Belgian alaisuudessa 26. ja 27. lokakuuta, tarjoaa mahdollisuuden keskustella näistä ja mahdollisesti muistakin ehdotuksista.

Lopuksi, komissio tekee työtä sosiaalisen suojelun komiteassa sosiaalipalveluita koskevan vapaaehtoisen laatukehyksen osalta. Komissio on tehnyt hyvin tiivistä yhteistyötä merkittävimpien sidosryhmien, työmarkkinaosapuolien, paikallisviranomaisten, palvelujen tarjoajien ja käyttäjien kanssa tällaisen kehyksen luomiseksi.

Lyhyesti sanottuna komissio on sitoutunut panemaan täytäntöön uuden laaja-alaisen sosiaalilausekkeen, myös yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen osalta.

Kuten olen selittänyt, on olemassa useita foorumeita yleishyödyllisten sosiaalipalveluiden sidosryhmien kanssa käytävään keskusteluun ja vuoropuheluun. Komissio ei näin ollen näe tarvetta perustaa ylimääräistä työryhmää. Komissio on kuitenkin sitoutunut ratkaisemaan joidenkin yleishyödyllisten sosiaalipalveluiden tarjoajien kohtaamia vaikeuksia yhtenäismarkkinoiden sääntöjen tulkinnassa, myös tulevassa sisämarkkinoiden toimenpidepaketissa, jonka komissio esittää ennen lokakuun loppua.

  Andreas Schwab, PPE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, Lissabonin sopimuksella ei annettu Euroopan unionille perustavaa laatua olevaa uutta toimivaltaa sosiaalipolitiikan alalla. Sopimuksen 9 artiklassa – neuvoston edustaja viittasi jo tähän – laajennetaan nykyistä toimivaltaa sosiaalisen markkinatalouden perusperiaatteen yhteydessä, mikä on hyvin tärkeää Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ryhmälle, ja jonka me sisällytimme eurooppalaiseen yleissopimukseen, jolla alun perin valmisteltiin tietä Lissabonin sopimukselle.

Toinen seikkamme on, että entisen komission jäsenen Mario Montin raportissa kansalaisten asettamisesta unionin politiikan ytimeen Euroopan komissio antoi mielenkiintoisen ja arvokkaan panoksensa sille, kuinka voimme onnistua yhdistämään sisämarkkinoiden myönteisen ponnahduslaudan yhteisten kuluttajamarkkinoiden sosiaalisiin osatekijöihin. Tämän vuoksi, arvoisa komission jäsen Andor, odotamme kovasti niin kutsuttua sisämarkkinoiden toimenpidepakettia, jota komission jäsen Barnier parhaillaan työstää. Uskomme, että näin voidaan todella ryhtyä rakentavalla tavalla toimeen Monti-Kroes paketin osalta. Suhtaudumme kuitenkin epäileväisesti siihen, onko julkisia hankintoja koskevien direktiivien avaamisen ja urakkadirektiivin laatimisen seurauksena lopulta kuitenkaan eurooppalaisten markkinoiden saaminen oikeille raiteille, sillä vastustamme luonnollisesti kaikkea julkisen sektorin kasvattamista.

Neuvoston edustaja jo viittasi tähän, mutta on sitäkin tärkeämpää, kuten suuri ja merkittävä sosiaalisen ulottuvuuden vahvistaminen voi olla – ja sanon tämän parlamentin nuoremman polven edustajana – että otamme huomioon kaikki varjotalousarviot – Freiburgissa toimia professori Bernd Raffelhüschen on puhunut siitä tosiseikasta, että eläkevelkojen osalta on useita piilotalousarvioita – tarkastellessamme sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamista, ja että laadimme politiikkaa, joka tarjoaa myös nuoremmalle sukupolvelle oikeudenmukaiset mahdollisuudet tulevalla vuosikymmenellä.

Uskon tämän vuoksi, että kohtaamme yhdessä – neuvoston edustaja jo viittasi tähän – suuria haasteita, että Euroopan parlamentti ja PPE-ryhmä jakavat tätä haastetta koskevan näkemyksen ja että meidän on tehtävä kaikkemme tukeaksemme Euroopan komission pyrkimyksiä niin sisämarkkinoiden toimenpidepaketin kuin niiden sosiaalisten toimenpiteiden osalta, joilla sisämarkkinoita on täydennettävä sosiaalisen markkinatalouden taustaa vasten. Odotan siis mielenkiinnolla lisää keskustelua ja kiitän mielenkiinnostanne.

  Proinsias De Rossa, S&D-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan aluksi kiittää neuvostoa ja komissiota niiden tänään antamista julkilausumista, ja kiitän ALDE-ryhmää, Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmää ja GUE/NGL-ryhmää niiden tuesta asian saamiseksi tämän päivän esityslistalle.

Uudet sosiaalilausekkeet eivät koske yksinomaan yleishyödyllisiä palveluja, kuten PPE-ryhmän puheenvuorossa aiemmin tänä iltapäivänä todettiin, ja mitä tulee yleishyödyllisiin sosiaalipalveluihin, meidän on päästävä arvioimaan näitä asioita, joista on keskusteltu paljon useiden vuosien ajan, sen sijaan että vain vatvomme vanhoja argumentteja.

Yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen tulevaisuuden esittelijänä odotan yhteistyötä kaikkien niiden ryhmien kanssa, jotka tunnustavat vahvan sosiaalisen markkinatalouden tarpeen, ja toivon, että saamme konkreettisia ehdotuksia yleishyödyllisten sosiaalipalveluiden tarjoajien kohtaamien vaikeuksien ratkaisemiseksi.

Kuten epäilemättä tiedätte, Euroopan kansalaisilla on suuria odotuksia yhteisön politiikan ja lainsäädännön entistä johdonmukaisemman ja dynaamisemman sosiaalisen ulottuvuuden kehittämiseltä Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen. Yksi Irlannissa käydyistä merkittävistä keskusteluista Lissabonin sopimusta koskeneen kansanäänestyksen aikana koski uusia sosiaalilausekkeita, 3 artiklaa, 9 artiklaa, 14 artiklaa ja sosiaalipolitiikkaa koskevaa pöytäkirjaa, ja toki monia muitakin esteitä ja tasa-arvoa koskevia seikkoja.

Meidän on aina tärkeää toimia kansalaisten odotusten mukaisesti. Se on kaksin verroin tärkeämpää tänä taloudellisen ja sosiaalisen kriisin aikana, kun useat miljoonat kansalaiset ovat jo menettäneet ja yhä uudet kansalaiset tulevat menettämään työpaikkansa, kotinsa, säästönsä, eläkkeensä, julkiset terveydenhuoltopalvelut ja jopa lastensa koulutusmahdollisuudet tämän kriisin ja sovellettavien korjaustoimien vuoksi.

Jos komission jäsenten kollegio ja Eurooppa-neuvosto katsoisivat, etteivät nämä uudet artiklat muuta mitään, ja katsoisivat sosiaaliset tavoitteet edelleen toissijaisiksi markkinatavoitteiden jälkeen, se aiheuttaisi syvää epävakautta Euroopan unionissa. Jos emme onnistu kantamaan vastuutamme, äärimuukalaisvihamieliset ja suvaitsemattomat poliittiset puolueet odottavat saadakseen hyödyntää nyt vallalla olevaa kiukkua ja tyytymättömyyttä.

Erityinen pyyntöni tänään komissiolle, ja neuvostolle, on, että ne hyväksyisivät dynaamisen menettelyn tarpeemme yleishyödyllisten palvelujen alalla edistymiseksi, erityisesti yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen alalla.

Pahoittelen komission jäsenen tänään antamaa julkilausumaa. Toivon voivani muutaman seuraavan kuukauden aikana vakuuttaa hänelle, että hän on väärässä, että me tarvitsemme dynaamisen prosessin, että me tarvitsemme korkean tason työryhmän, johon hänen ja muiden pääosastojen edustajien lisäksi kuuluu kansalaisyhteiskunnan, ammattiliittojen, neuvoston ja alueiden komitean edustajia.

Tarvitsemme mekanismin, joka edistää sitä muutosta, jonka tarpeen kaikki tunnustavat. Arvoisa komission jäsen, olen kuullut teidän sanovan, ja olen kuullut myös komission puheenjohtaja Barroson sanovan, että sidosryhmät ovat ilmeisesti kertoneet teille, ettei todellista ongelmaa ole. Minulle sidosryhmät eivät ole tällaista kertoneet. Olen tavannut niitä kymmenittäin parin viime kuukauden aikana. Ne kertovat, että on hallinnollisia ongelmia ja oikeudellisia ongelmia ja että niitä on tarkasteltava kiireesti. Sen perusteella mitä te ja neuvosto tänään täällä sanoitte, pelkään pahoin, että asioita ei tarkastella kiireesti. Kuten sanoin, toivon voivani muuttaa mielenne muutaman seuraavan kuukauden aikana. On kuitenkin kiireellinen tarve sellaiselle korkean tason mekanismille, joka käsittää sidosryhmät ja varmistaa, että tarvittavat päätökset tehdään ja ne pannaan täytäntöön.

Minusta on hyvin tärkeää, että parlamentti osallistuu tähän prosessiin. Meidän on muistettava, että meidän on tarkasteltava näitä huolia ja osoitettava, että Eurooppa aikoo vakavissaan luoda sosiaalisen markkinatalouden eikä pelkkiä yhtenäismarkkinoita.

  Marian Harkin, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, minulla on tässä hyvin kulunut, merkintöjä täynnä ja koirankorvilla oleva, teen tahrima kopio Lissabonin sopimuksesta. Se on 12 vuoden ajan ollut matkakumppanini, kun pyrin suostuttelemaan Irlannin kansalaiset äänestämään sen puolesta. Irlannin kansalaisten kysyessä minulta, miksi heidän pitäisi äänestää sen puolesta, yksi viidestä tärkeimmästä heille esittämästäni syystä oli se, että sopimuksella saataisiin enemmän sosiaalista Eurooppaa.

Me ratifioimme sopimuksen vain 12 kuukautta sitten, ja nyt meidän on poliitikkoina pidettävä lupauksemme. Olemme puhuneet uudesta laaja-alaisesta sosiaalilausekkeesta – 9 artiklasta – joka velvoittaa unionin tarkastelemaan poliittisten päätöstensä sosiaalisia seurauksia. Tämä on laaja-alainen tavoite, ja se antaa meille entistä suuremmat mahdollisuudet olla kunnianhimoisempia laadittaessa, tarkistettaessa ja täytäntöönpantaessa EU:n lainsäädäntöä, mutta 9 artikla ei takaa toivottua poliittista lopputulosta. Se on käytettävissämme oleva voimakas väline, mutta meidän on kysyttävä itseltämme, aiommeko käyttää sitä, vai onko se vain koriste.

Alkuperäisissä perustamissopimuksissa sosiaalipolitiikka oli heikoissa kantimissa, mutta minusta se on paljon voimakkaampaa Lissabonin sopimuksessa. Yleishyödyllisiä palveluja koskevan pöytäkirjan lisäksi täällä on mainittu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 14 artikla. Siinä esitetään selvästi jäsenvaltioiden ja EU:n yhteinen vastuu yleishyödyllisistä palveluista. Tähän mennessä EU on soveltanut sisämarkkinasääntöjä, mutta 14 artiklan mukaan perustamissopimusten soveltamisalalla "unioni ja jäsenvaltiot huolehtivat – – siitä, että tällaiset palvelut toimivat sellaisten periaatteiden pohjalta ja sellaisin, erityisesti taloudellisin ja rahoituksellisin, edellytyksin, että ne voivat täyttää tehtävänsä." Tämä on muutos EU:n politiikassa ja sen on heijastuttava komission tiedonantoihin ja ehdotuksiin.

Myös syrjinnän vastainen direktiivi on pysähtynyt neuvostoon. Se on merkittävä osa lainsäädäntöä. Se on pantava täytäntöön. Vaikka perusperiaatteet on vahvistettu ja sosiaalista suojelua koskevaa lainsäädäntöä suojattu Lissabonin sopimuksessa, sosiaalipolitiikan tulevaa suuntaa ei siis ole ratkaistu lopullisesti. Me – komissio, neuvosto ja parlamentti – voimme ja meidän tuleekin käyttää Lissabonin sopimuksen tarjoamia välineitä.

  Karima Delli (Verts/ALE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja Courard, arvoisa komission jäsen, Euroopan unionin ensisijainen tavoite, tavoite, joka esitetään Lissabonin sopimuksessa, on täystyöllisyyteen ja sosiaaliseen edistykseen tähtäävän sosiaalisen markkinatalouden kehittäminen. Tämän vuoksi sopimukseen sisältyy laaja-alainen sosiaalilauseke, jonka mukaan korkean työllisyystason edistäminen, riittävän sosiaalisen suojelun takaaminen ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen liittyvät vaatimukset on otettava huomioon kaikessa EU:n politiikan määrittelyssä ja toteuttamisessa.

Sosiaalisten oikeuksien ja erityisesti yleishyödyllisten palvelujen saatavuutta koskevien oikeuksien tunnustamisesta tehdään sitovaa perusoikeuskirjassa. Perusoikeuskirjaan sisältyy oikeuksia ja periaatteita, kuten oikeus sosiaaliturvamaksuihin, asumistukeen ja sosiaalipalveluihin.

Kuinka voitte parlamentin koollekutsuman yleishyödyllisiä sosiaalipalveluja koskevan kolmannen foorumin aattona väittää, että Lissabonin sopimuksen määräyksiä sovellettaessa näihin yleishyödyllisiin sosiaalipalveluihin on sovellettava vain kilpailu- ja sisämarkkinasääntöjä mukauttamatta niiden erityisiä organisointi- ja rahoitustapoja?

Eikö ole totta, että esimerkiksi palveludirektiivissä kyseenalaistetaan sellaisten yleishyödyllisten sosiaalipalveluiden asema, joilla on voimakas paikallinen pohja, joka muodostuu voittoa tavoittelemattoman yhteisön jäsenistä? Koska lakkaatte työntämästä päätänne pensaaseen ja koska aiotte lopultakin kantaa vastuunne toisena lainsäätäjänä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 14 artiklan määräysten mukaisesti?

  Lothar Bisky, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, minun on myönnettävä, että Lissabonin sopimus ja sen sosiaaliset velvoitteet vaikuttavat luettuina hyviltä. Emme kuitenkaan voi olla piittaamatta sadoista tuhansista ihmisistä, jotka marssivat Brysselin ja muiden eurooppalaisten pääkaupunkien kaduilla. He protestoivat virheellistä ja epäasosiaalista kriisiin sovellettua politiikkaa vastaan.

Olemme tuskin päässeet siitä nurkan taakse, kaikkein pahimmasta kriisistä, ja jo nyt kuulemme monien hallitusten väittävän, että kansallista velkaa on hillittävä. Pelastussuunnitelmien hätälaskuvarjot on niiden mukaan taiteltava syrjään ja investointisuunnitelmat kumottava. Komissio vaatii vakaus- ja kasvusopimuksen tiukentamista. Valtiota, joissa maksetaan kohtuullista palkkaa ja joissa työmarkkinat edelleen noudattavat sääntöjä tai joiden sosiaaliturvajärjestelmät ovat "liian sosiaalisia" – toisin sanoen liian kalliita – on rangaistava. Pankkiirit porskuttavat eteenpäin kuin mitään ei olisi tapahtunut. Eläkkeitä ja palkkoja leikataan, kulutusveroja kenties nostetaan. Sosiaaliset sairausvakuutusmaksut nousevat ja palvelut vähenevät.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen asioissa Viking, Laval ja Rueffert antamien tuomioiden valossa kyse ei ole pelkästään ammattiliitoista, jotka pelkäävät Euroopan unionin sosiaalisen tasapainon olevan epävakaassa asemassa. Ammattiliittojen sosiaaliturvalauseketta koskeva vaatimus ansaitsee täyden tukemme. Työntekijöiden oikeudet, ammattiyhdistysten oikeudet ja sosiaaliturva on katsottava vähintään yhtä tärkeiksi – ja jopa tärkeämmiksi – kuin sisämarkkinat ja palvelujen tarjoamisen vapaus. Tästä on säädettävä selkeästi primaarilainsäädännössä. Korostan näitä seikkoja, koska kyseiset kappaleet vain näyttävät hyviltä – itse asiassa niillä ei muuteta mitään.

Ihmisarvoa ei voida taata ilman sosiaalisia vähimmäisstandardeja. Sosiaalista edistystä koskeva lauseke parantaisi Euroopan unionin pahoin ryvettynyttä mainetta kansalaisten parissa ja auttaisi poistamaan sosiaalisia pelkoja.

  Andreas Mölzer (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, me todistamme Euroopan unionissa uskoakseni huolestuttavaa kehitystä, jossa yhä useammat ihmiset joutuvat tekemään työtä tilapäistyövoimana, näennäisenä ammatinharjoittamisena ja pikaruokaloissa ja jossa työntekijöiden sosiaaliset oikeudet sysätään sivuun. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ei pelkästään tue työntekijöiden suojelustandardeja oikeuskäytännössään, vaan se on myös määrännyt suosimaan sosiaalisesti sitoutuneita yrityksiä julkisia hankintasopimuksia tehtäessä.

Lissabonin sopimuksen oli määrä tehdä kaikesta parempaa, meille kerrottiin, mutta minä en ole havainnut mitään sosiaalista suunnanmuutosta. On pyritty esimerkiksi vähentämään jäsenvaltioiden välisiä taloudellisia ja sosiaalisia eroavuuksia Euroopan sosiaalirahaston avulla. Jos hankkeiden kirjanpito ja toteuttaminen kuitenkin johtaa monilla alueilla ongelmiin, ei rahasto täytä tehtäväänsä. Ohimennen voin mainita, että sisämarkkinoiden vapaudet vaikuttavat usein merkitsevän monikansallisten yhtiöiden vapauksia, ja ne kuristavat paikallisia työnantajia, toisin sanoen pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Katson, että tämän on muututtava mahdollisimman pian.

  Jean-Paul Gauzès (PPE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, Lissabonin sopimuksella tarjotaan kiistatta Euroopalle uudet sosiaaliset tavoitteet. Kestävä kehitys Euroopassa perustuu sosiaalisen markkinatalouden korkeaan kilpailukykyyn, ja tämä tarkoittaa täystyöllisyyttä ja sosiaalista edistymistä, sosiaalisen syrjäytymisen ja syrjinnän torjumista, oikeuden edistämistä sekä köyhyyden poistamista. Lissabonin sopimuksessa vahvistetaan työmarkkinaosapuolten asema ja edistetään työmarkkinaosapuolten välistä vuoropuhelua ammattiyhdistysten ja työnantajajärjestöjen edustajien välillä yhteisön tasolla.

Näillä eri aloilla todellinen tilanne ei todellakaan ole joidenkin puhujien täällä kuvaama. Tällä hetkellä voimme dramatisoida tilanteen. On totta, että on huolestuttavia tilanteita, että kriisi ei ole ohi ja että sillä on seurauksia. Yhteisö kuitenkin toteuttaa toimenpiteitä tällä alalla – ja tämä meidän on selitettävä kansalaisille – saadakseen aikaan jonkinlaista järjestystä erityisesti rahoitusalalla, ja tämän osalta se on yksi ensimmäisiä, jotka pyrkivät organisoimaan tätä alaa, meidän työmme pohjalta.

Haluan esittää joitakin lyhyitä huomioita. Erityisesti yleishyödyllisistä palveluista totean selkeästi, että meidän on otettava huomioon erityiset kansalliset olosuhteet, sillä on totta, että jotkut kansalaiset ovat hieman hädissään – ajattelen esimerkiksi ranskalaisia – kokiessaan erheellisesti, että unioni vaarantaa ranskalaiseen perinteeseen kuuluvat julkiset palvelut. Meidän on samalla tavalla otettava huomioon yksittäiset olosuhteet julkisia hankintoja koskevien sopimusten osalta, erityisesti kun niillä mahdollistetaan useiden julkisten viranomaisten välinen yhteistyö.

Sosiaalipolitiikka on kuitenkin riippuvainen talouden terveydentilasta ja talouskasvusta. Se on sosiaalisen markkinatalouden ensisijainen tavoite.

  Elizabeth Lynne (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, toisin kuin eräät muut puhujat minä en usko, että Lissabonin sopimuksella saadaan aikaan niin paljon muutoksia sosiaalipolitiikan alalla kuin joillakin muilla aloilla.

Me olemme soveltaneet yhteispäätösmenettelyä työllisyysalalla jo useiden vuosien ajan, mutta yleisesti sovellettavien toisen osaston määräysten mukaisesti 9 artiklassa viitataan muun muassa ihmisten terveyden suojeluun. Yksi direktiivi, joka koskee tätä, on sähkömagneettisia kenttiä koskeva direktiivi, ja tiedän komission tarkastelleen tätä. Kun viemme sähkömagneettisia kenttiä koskevan direktiivin läpi koko menettelyn työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnassa, meidän on varmistettava, ja toivon jäsenvaltioiden olevan samaa mieltä, että voidaan käyttää uusinta teknologiaa olevia magneettiresonanssikuvauksia.

Toisen osaston 10 artikla kattaa syrjinnän vastaiset toimet. Kuten useat muut puhujat ovat sanoneet, on hyvin tärkeää, että varmistamme tavaroiden ja palvelujen saatavuutta koskevan laaja-alaisen direktiivin edistymisen neuvostossa ja että varmistamme sen, että sitä jarruttavat jäsenvaltiot lakkaavat vastustamasta sitä, jotta voimme saada aidosti syrjintää torjuvan direktiivin tavaroiden ja palveluiden saatavuudesta.

  Patrick Le Hyaric (GUE/NGL) . – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, on todettava, että vallalla oleva käsitys Maastrichtin sopimuksen soveltamisesta ei ole lainkaan sellainen kuin kuvasitte: julkisia palveluja ei suojella 9 artiklassa sen paremmin kuin 14 artiklassakaan. Pikemminkin siinä suojellaan kilpailun, rajoittamattoman vapaakaupan, sosiaalisen suojelun heikentämisen, eläkkeiden ja palkkojen romuttamisen sekä tasapuolisen verotuksen yhdenmukaistamisen hylkäämisen periaatteita.

Esimerkiksi tämä vuosi on julistettu Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuodeksi. Tarkastellaanpa täsmällisesti sitä, mitä tämän kanssa ristiriidassa olevaa olette tehneet, arvoisat komission ja neuvoston jäsenet. Viime päivinä tehdyt päätökset, jotka ajavat meidät äärimmäisen tiukkaan taloudenpitoon, ja se, että komissio tekee itsestään todellisen tuomioistuimen tämän toteuttamiseksi, ovat ristiriidassa jokaisen sosiaalisen hankkeen kanssa. Sen sijaan, että uskoisin tiukan taloudenpidon ja sosiaalisen taantuman auttavan Euroopan unionin kriisistä, katson, että meidän on turvauduttava aivan toisenlaiseen päättelyyn, itse asiassa päinvastaiseen päättelyyn. Sosiaalinen edistyminen on keino lopettaa kriisi.

Tämän vuoksi haluan esittää teille ehdotuksen, jota toivon tarkasteltavan keskustelussa enemmän. Ehdotus koskee sellaisen uuden järjestelmän perustamista, jonka turvin Euroopan keskuspankki voisi ostaa – myös luomalla rahavarantoja, kuten kaikki maailman pankit nyt tekevät – tarvittaessa kaikki tai osan jäsenvaltioiden veloista ja samalla perustaa eurooppalaisen inhimillisen, sosiaalisen ja ekologisen kehittämisen rahaston.

Euroopan keskuspankin ja Euroopan investointipankin tukemana rahasto antaisi mahdollisuuden laajentaa julkisia palveluita – tai yhteisön yleishyödyllisiä palveluita, jos niin haluatte – ja tarjoaisi tukea teollisuudelle, tutkimukselle ja koulutukselle.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL). – (PT) Komission ja Euroopan suurvaltojen harjoittama painostus hauraampien talouksien ja korkeamman köyhyysasteen valtioita kohtaan on isku niitä taloudellisen ja sosiaalisen koheesion periaatteita vastaan, joista puheenjohtajavaltio Belgia on puhunut täällä Lissabonin sopimuksen 9 artiklan niin kutsutun sosiaalilausekkeen nimissä.

Totuus on, että on ollut mahdollista siirtyä vakaus- ja kasvusopimuksen irrationaalisten kriteerien ulkopuolelle vain, kun jäsenvaltioiden oli tuettava pankkeja niiden kokemissa ongelmissa, jotka olivat seurausta niiden itse luomasta myrkyllisestä jätteestä. Pankkeihin on nyt upotettu miljardeja euroja julkista tukea, ja suurimmissa vaikeuksissa olevien valtioiden julkiset velat ovat räjähtäneet, paine vähentää velkaa ja alijäämää on palannut, eikä siinä ajatella työllisyyttä, sosiaalista osallistamista tai yleismaailmallisia oikeuksia julkiseen koulutukseen ja terveydenhoitoon, asuntoihin tai ihmisarvoisen elämän takaaviin palkkoihin ja eläkkeisiin. Julkisen talouden kestävyyden nimissä joihinkin Kreikan ja Portugalin kaltaisiin valtioihin sovellettavat tiukan taloudenpidon toimenpiteet moninkertaistuvat, sosiaalinen eriarvoisuus lisääntyy, ja kasvava työttömyys, köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen uhkaavat 120 miljoonaa ihmistä Euroopan unionissa.

Portugali vajoaa takaisin lamaan, jos Portugalin hallituksen juuri julkistama uusi tiukan talouskurin ohjelma toteutetaan, ja tämä herättää joitakin kysymyksiä. Mikä sosiaalinen Eurooppa tämä on? Missä ovat takeet vähimmäistuloista köyhyyden torjumiseksi Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuonna? Mihin sosiaalisten tavoitteiden ja sosiaalisen kestävyyden tavoitteiden yhdentäminen makrotalouspolitiikkaan päättyy? Missä on julkisten palvelujen puolustus ja edistäminen? Koska saadaan vakaus- ja kasvusopimuksen politiikan, kilpailupolitiikan, sisämarkkinapolitiikan, talousarviopolitiikan ja rahapolitiikan kattavat sosiaaliset suuntaviivat ja sosiaalisten vaikutusten tehokas arviointi? Tähän kaikkialla Euroopassa moninkertaistuvalla työntekijöiden taistelulla pyritään.

  Othmar Karas (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, poliittiset tavoitteet ovat selkeät. Haluamme Euroopan, jossa on kestävä sosiaalinen markkinatalous, perusoikeudet, ei syrjintää, täystyöllisyys, yhdennetty sosiaalilauseke, sosiaalinen koheesio ja yleishyödylliset palvelut, jotka on määritettävä toissijaisuusperiaatteen kautta. Tämä on tavoitteemme. Meillä on kuitenkin Euroopan tasolla liian vähän välineitä tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Suurin osa välineistä löytyy jäsenvaltioiden tasolta. Tarvitsemme tasapainoa talous- ja kilpailupolitiikan sekä sosiaalisten välineiden välille, jotta voimme toteuttaa nämä tavoitteet kaikkialla Euroopassa. Tämän vuoksi meidän on laajennettava rahaliittoa taloudelliseksi ja sosiaaliseksi liitoksi. Meidän on myös sanottava selkeästi ääneen, että tarvitsemme enemmän solidaarisia tekoja ja että koulutus, ihmisten ammattitaito, kasvu ja työllisyys eivät ole tekijöitä, joita voidaan sysätä syrjään Euroopan sosiaaliselle laidalle. Itse asiassa ne ovat ennakkoedellytyksiä, jos aiomme torjua köyhyyttä ja syrjäytymistä ja lopettaa työtätekevien köyhien ahdingon.

  Marie-Christine Vergiat (GUE/NGL). – (FR) Arvoisa puhemies, palasin juuri julkisia palveluita käsittelevän epävirallisen työryhmän kokouksesta. Pohdin toisinaan, puhummeko me samoille ihmisille. Teidän mielestänne kaikki on hyvin. Suurin osa osapuolista ei parhaimmillaan ymmärrä mitään yhteisön lainsäädännöstä, tai sitten he ymmärtävät sitä liiankin hyvin.

Puhutte Euroopan unionin politiikan sosiaalisten vaikutusten mittaamisesta. Minä totean teille: siinä teillä onkin työsarkaa – siitä vaan, minä kannustan! Jos julkisissa palveluissa ja erityisesti paikallisissa julkisissa palveluissa ei ole ongelmia, kuten sanotte, sitoutukaa sitten toteuttamaan asianmukainen ja tyhjentävä tarkistus julkisten palveluiden vapauttamisesta kaikkialla Euroopan unionissa.

Vapaan ja tasapuolisen kilpailun oli määrä laskea hintoja. Olen ranskalainen. Esitän vain joitakin esimerkkejä, jotka kenties selittävät sen, miksi ranskalaiset suhtautuvat tässä asiassa hieman epäillen Eurooppaan: yksityisille yrityksille luovutettujen postipalvelujen, rautatie-, lento- ja vesiliikenteen hinnat ovat nousseet eksponentiaalisesti.

Yleispalvelun käsitteen oli määrä taata se, että aivan perustavaa laatua olevat palvelut ovat kaikkien saatavilla. Todellisuudessa se ei ole riittävää kaikkein köyhimmille ihmisille, ja syrjintätapaukset lisääntyvät. Mitä tapahtui sille suurenmoiselle vaurauden uudelleenjakamiselle, kun tiedämme, että rikkaimpien ja köyhimpien välinen eriarvoisuus lisääntyy kaikkialla Euroopassa?

Aivan, arvoisa komission jäsen, kuten monet jäsenet ovat jo teiltä kysyneet, koska komissio päättää ottaa huomioon perussopimusten 9 ja 14 artiklan sekä yleishyödyllisiä sosiaalipalveluita koskevan pöytäkirjan seuraukset, toisin sanoen, koska se aikoo kunnioittaa tämän parlamentin oikeuksia? Olkaa hyvä ja kertokaa, mitä te pelkäätte.

  László Andor, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, koko komissio, kuten minäkin, uskoo, että tavoitteemme on sosiaalisen markkinatalouden kehittäminen. Omasta puolestani ja oman tehtäväni puolesta voin todeta, että tässä ilmaisussa "sosiaalinen" on tärkeämpi kuin "markkinatalous". Komission on tietenkin lopulta ehdotettava, esitettävä ja toteutettava hyvin tasapainoista lähestymistapaa. Olen kuitenkin aina edistänyt sosiaalisia tavoitteita ja me suhtaudumme tähän hyvin vakavasti.

Panin keskustelussa merkille myös, että parlamentti olisi pettynyt tulevaan sisämarkkinoiden toimenpidepakettiin, jos siihen ei sisältyisi hyvin voimakasta sosiaalista ulottuvuutta. Tämän eteen me olemme tehneet työtä: varmistamaan, että tämä hyvin merkittävä asiakirja on vahva myös sosiaaliselta kannalta. Olen osallistunut asianmukaiseen komission jäsenten ryhmään ja varmistanut eläkkeiden ja muiden Euroopan talouden sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamisen kannalta merkittävien seikkojen mukaan ottamisen.

On kuitenkin paljon muitakin seikkoja. Vastustan aivan varmasti lähestymistapaa, jossa olisi vain yksi tietyntyyppinen ratkaisumalli, toisin sanoen jälleen uuden korkean tason elimen perustaminen sen varmistamiseksi, että otamme huomioon myös sosiaaliasiat.

Vastauksessani mikään ei viitannut siihen, että vastustaisin yleishyödyllisiä sosiaalipalveluja koskevaa dynaamista prosessia. Me olemme itse asiassa yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen dynaamisessa prosessissa valmistautuessamme puheenjohtajavaltio Belgian lokakuun konferenssiin. Osallistun konferenssin avaus- ja päätöstilaisuuteen, ja toivon siellä todella tulevan esiin useita yleishyödyllisiä sosiaalipalveluita koskevia seikkoja, jotka ohjaavat meitä eteenpäin.

Yleishyödyllisiä sosiaalipalveluita tarkastellaan hyvin merkittävinä tulevassa Euroopan köyhyyden vähentämisen foorumissa, joka julkistetaan vuoden lopussa. Sosiaalisesta integraatiosta ja köyhyyden torjunnasta vastaava valtiosihteeri Courard viittasi myös tähän alustavassa puheenvuorossaan.

Olen valmis lisätoimiin. Haluaisin kuitenkin ensin katsoa, mitä näissä tapahtumissa ja asiakirjoissa esitetään laajemmin eurooppalaisilta sidosryhmiltä. Haluan korostaa, että vaikka elpyminen on virallisesti käynnistynyt, olemme edelleen talouskriisin hyvin vaikeassa vaiheessa, ja että itse kriisi ja toimenpiteet siitä pääsemiseksi aiheuttavat vielä paljon tuskaa.

Komissio on toistuvasti vaatinut sosiaalipalveluiden ja haavoittuvien ihmisryhmien etujen huomioon ottamista. Olen pitänyt viime viikkoina paljon puheita ja vaatinut varovaisuutta jäsenvaltioiden makrotalouspolitiikassa.

Julkisen talouden vahvistaminen on välttämätöntä, sillä valtioilla on suuria velkoja. Tiukka talouskuri – varsinkin järjetön talouskuri – ja jääräpäiset menoleikkaukset eivät kuitenkaan ole välttämättömiä. Kaikilla jäsenvaltioilla, myös niillä, joihin markkinoiden paine kohdistuu, on varaa harkita, kuinka arvioitu julkisen talouden vakauttaminen toteutetaan. Kaikilla on mahdollisuus vertailla eri vaihtoehtoja – menoleikkauksia tai tulon lisäyksiä, ja ne voivat toimia tasapuolisesti ottaen huomioon haavoittuvien ryhmien edut. Tätä komissio on vaatinut.

Myös näinä vaikeina aikoina me vaadimme sosiaalista tietoisuutta. Tässä eurooppalainen teemavuosi on auttanut meitä paljon. Tämä on ollut tietoisuuden lisäämistä koskeva kampanja, ja siinä määrin se on onnistunut, koska se auttoi tuottamaan kaksi hyvin tärkeää tavoitetta Eurooppa 2020 -strategiaan. Ilman tätä kampanjaa emme olisi onnistuneet saamaan aikaan työllisyyden lisäämistä ja köyhyyden vähentämistä koskevia kunnianhimoisia tavoitteita.

Ei kukaan tietenkään usko, että tämä voitaisiin toteuttaa yhdessä yössä. Meidän on kehitettävä välineitämme. Ymmärrän sen, mitä arvoisa parlamentin jäsen sanoi Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). Se ei ole toiminut täydellisesti, mutta me tutkimme parhaillaan sitä, miten Euroopan sosiaalirahastoa voitaisiin parantaa innovatiivisesti, mitä ESR:n tulisi tarkastella ja kuinka sitä voitaisiin hyödyntää. Kaikki tämä kuuluu prosessiin. On useita konferensseja, joissa tästä voidaan keskustella, erityisesti siinä yhteydessä, kun tarkastellaan romaniväestön tilanteen ratkaisemista muun muassa. Puheenjohtajavaltio Belgia järjestää konferenssin erityisesti siitä, kuinka ESR voisi olla enemmän hyödyksi köyhyyden vähentämisessä.

Minä suhtaudun epäilevästi uuden rahaston perustamiseen. Minusta meidän on ensin tutkittava, kuinka sosiaalirahastoa voidaan hyödyntää saatavilla olevin välinein sosiaalisten olojen parantamiseen. Tässä korostan Euroopan investointipankin tehtävää infrastruktuurien ja palvelujen kehittämisessä Euroopassa.

Kukaan ei vaadi sosiaalisten palvelujen yksityistämistä. Ne kuuluvat pääasiassa jäsenvaltioiden toimivaltaan. Jos kuitenkin esimerkiksi julkisia hankintoja tai valtiontukea koskevia EU:n sääntöjä sovelletaan oikein, ottaen huomioon kaikki merkittävät parametrit, niillä taataan laatu, kustannustehokkuus ja avoimuus. Nämä ovat hyvin tärkeitä tavoitteita, eikä meidän pidä vaarantaa näitä tavoitteita, varsinkaan avoimuutta, pyrkiessämme saavuttamaan muita tavoitteita, olivatpa ne kuinka merkittäviä tahansa.

Toivon näiden viestieni vakuuttavan. Toivon myös, että tulevissa tapahtumissa, erityisesti seuraavassa yleishyödyllisiä sosiaalipalveluja ja köyhyyttä tarkastelevassa konferenssissa, tarjoutuu runsaasti mahdollisuuksia keskustella etenemistavoista. Voin vakuuttaa teille, että köyhyyden vähentäminen ja Euroopan sosiaalisten standardien korottaminen ovat hyvin pitkälti komission työn keskiössä ja minun henkilökohtaisella asialistallani.

  Philippe Courard, neuvoston puheenjohtaja. – (FR) Arvoisa puhemies, kiitän kaikkia parlamentin jäseniä heidän laadukkaista puheenvuoroistaan.

Neuvosto on pyytänyt komissiota kehittämään foorumin, joka ei rajoitu pelkästään köyhyyteen, vaan jossa otetaan aidosti käyttöön laajempi dynamiikka syrjäytymisen torjumiseksi ja sosiaalisen hyvinvoinnin roolin tarkastelemiseksi.

Haluan myös todeta, että niissä tiukan talouspolitiikan toimenpiteissä, joista komission jäsen juuri puhui, oli luonnollisesti tärkeää tarkastella toteutettavia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, ettei tiukka talouspolitiikka tee ihmisistä entistä köyhempiä. Köyhyyden vastaista taistelua ei todellakaan pidä nyt unohtaa.

Kiitän komissiota myös sen pyrkimyksistä saada aikaan enemmän oikeusvarmuutta yleishyödyllisiin sosiaalipalveluihin ja erityisesti niiden erityispiirteisiin.

Toivomme todella keskustelun jatkamista erityisesti sosiaalisen suojelun komiteassa sekä vuoropuhelun parantamista eri sidosryhmien kanssa, niin institutionaalisten kuin ei-institutionaalisten. Kuten jäsen De Rossa korosti, on selvää, että yleishyödyllisiä sosiaalipalveluita koskevassa keskustelussa Euroopan parlamentin osallistumisen on oltava vastaisuudessakin laajamittaista. Myös 14 artikla on tärkeä osatekijä, joka meidän on muistettava yleishyödyllisistä sosiaalipalveluista käytävässä keskustelussa. Se tulee todellakin olemaan yksi merkittävistä keskusteluaiheista kolmannessa foorumissa 26. ja 27. lokakuuta.

Lopuksi, sosiaaliasioita koskevat keskustelut neuvostossa ovat talousarviorajoitusten vuoksi vaikeita, kuten tiedätte. Sosiaalipalveluilla täytetään kuitenkin tärkeitä tehtäviä – välttämättömiä tehtäviä – joten ne edellyttävät erityistä huomiota, ja vaikka niiden erityispiirteet tunnustetaan, tämä tarkoittaa sitä, että meidän on löydettävä erityinen keino niiden tarkastelemiseen.

Lopuksi kiitän komission jäsen Andoria hänen dynaamisuudestaan ja hänen halustaan edistyä kaikessa, mikä liittyy sosiaaliasioihin.

Puhetta johti
varapuhemies Miguel Angel MARTÍNEZ MARTÍNEZ

  Puhemies. – (ES) Keskustelu on päättynyt.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. – (PT) Rahoituskriisi on osaltaan edistänyt Euroopan kansalaisten sosiaalisen tilanteen vakavaa heikkenemistä. Elpymisen kokemista on saatu odottaa, työttömyysasteet ovat korkeita ja talouskasvu heikkoa. Eurooppa 2020 -strategialla (EU 2020) pyritään laatimaan suunnitelma talouskasvun luomisen helpottamiseksi, jotta saadaan unionin työllisyysaste kohoamaan ja kilpailukyky lisääntymään. Strategian keskeiset aloitteet muodostavat meille tien kohti eurooppalaisia osallistavampaa Eurooppaa. Lissabonin sopimuksella vahvistetaan unionin sosiaalipolitiikan ulottuvuutta. Eurooppa kuuluu Euroopan kansalaisille, ja yksi osa sen tehtävää on edistää työllisyyttä sekä parantaa elin- ja työoloja. Korostan työmarkkinaosapuolten välisen vuoropuhelun merkitystä sekä pienten ja keskisuurten yritysten asemaa talouden moottorina. Meidän on toteutettava Lissabonin sopimuksen tavoitteet sosiaaliasioiden osalta Eurooppa 2020 -strategiaan sisältyvien erityisten ehdotusten kautta, esimerkiksi määritettäessä "globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikan" ja "uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelman" kaltaisia aloitteita. Euroopan on oltava kilpailukykyinen ja kyettävä vastaamaan globalisaation haasteisiin kuitenkaan vetäytymättä osallistavuudesta ja pyrkien kestävään kehitykseen, joka takaa sosiaalisen integroinnin.

  Silvia-Adriana Ţicău (S&D), kirjallinen. – (RO) Lissabonin sopimuksella vahvistetaan uudelleen jäsenvaltioiden sitoutuminen perustavaa laatua oleviin sosiaalisiin oikeuksiin, jotka esitettiin Euroopan sosiaalisessa peruskirjassa (vuonna 1961) ja työntekijöiden sosiaalisia perusoikeuksia koskevassa yhteisön peruskirjassa (vuonna 1989). Lissabonin sopimuksessa vahvistetaan, että Euroopan unioni pyrkii Euroopan kestävään kehitykseen. EU:n talous on sosiaalinen markkinatalous, jossa pyritään suureen kilpailukykyyn. Sen tavoitteita ovat täystyöllisyys, sosiaalinen edistyminen sekä ympäristön korkeatasoinen suojelu ja laadun parantaminen. EU torjuu sosiaalista syrjäytymistä ja syrjintää ja edistää oikeudenkäyttöä ja sosiaalista suojelua, sukupuolten tasa-arvoa, sukupolvien välistä solidaarisuutta sekä lasten oikeuksien suojelemista.

Elokuussa EU-27:n työttömyysaste oli 9,6 prosenttia, ja nuorten työttömyysaste 20 prosenttia. Talous- ja rahoituskriisillä on ollut dramaattinen vaikutus sosiaaliseen ympäristöön, ja Euroopan kansalaisten suurin huolenaihe on nykyisin työpaikat ja elämän laatu. Euroopan unionissa on pääasiassa kyse sen 500 miljoonasta kansalaisesta, joten se tarvitsee sosiaalisen näkökulman. Sosiaalisen Euroopan on tarjottava Euroopan kansalaisille työpaikkoja ja ihmisarvoinen elämä, nuorille korkealaatuinen koulutus ja mahdollisuudet siirtyä työmarkkinoille, ja eläkeläisille ihmisarvoinen elämä ja korkealaatuiset terveydenhoitopalvelut.