Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2008/0193(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjojen elinkaaret :

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0032/2010

Keskustelut :

PV 18/10/2010 - 13
CRE 18/10/2010 - 13

Äänestykset :

PV 20/10/2010 - 6.5
CRE 20/10/2010 - 6.5
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2010)0373

Puheenvuorot
Maanantai 18. lokakuuta 2010 - Strasbourg EUVL-painos

13. Raskaana olevien ja äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantaminen työssä - Epävarmassa asemassa olevat naistyöntekijät (keskustelu)
Puheenvuorot videotiedostoina
PV
MPphoto
 

  Puhemies. (PL) Esityslistalla on seuraavana yhteiskeskustelu seuraavista mietinnöistä:

– Edite Estrelan naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan puolesta laatima mietintö ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi toimenpiteistä raskaana olevien ja äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen kannustamiseksi työssä annetun neuvoston direktiivin 92/85/ETY muuttamisesta (KOM(2008)0637 – C6-0340/2008 – 2008/0193(COD)) (A7-0032/2010) ja Britta Thomsenin naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan puolesta laatima mietintö epävarmassa asemassa olevista naistyöntekijöistä (2010/2018(INI)) (A7-0264/2010).

 
  
MPphoto
 

  Edite Estrela, esittelijä.(PT) Haluaisin ensiksi kiittää varjoesittelijöitä ja työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon valmistelijaa yhteistyöstä ja työstä, jonka olemme saaneet yhdessä aikaan. Kiitoksen ansaitsevat myös monet valtiosta riippumattomat järjestöt ja liitot, asiantuntijat, jotka osallistuivat taloudellisten vaikutusten arvioinnin esittelyseminaariin, naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan ja oman poliittisen ryhmäni sihteeristöt, Euroopan parlamentin politiikkayksikkö ja avustajani. Kaikki heistä työskentelivät väsymättä ja osoittivat suurta ammattimaisuutta ja pätevyyttä.

Tämä direktiivi on jo 18 vuotta vanha, ja se on vanhentunut. Sen tarkistamisprosessi on ollut pitkä ja ongelmallinen. Nyt parlamentin on aika tehdä päätös, viivyttelemättä enää hetkeäkään, ja vastata eurooppalaisten perheiden odotuksiin ja tarpeisiin.

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan antamissa ehdotuksissa varmistetaan oikeusperustan laajentamisesta johtuvien kaksinkertaisten tavoitteiden saavuttaminen: raskaana olevien ja äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden puolustaminen työssä ja sukupuolten tasa-arvon ja työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen edistäminen. Lisäksi sillä autetaan pysäyttämään viime vuosikymmenten aikana tapahtunut väestön väheneminen.

Euroopan väestön osuus maailman väestöstä oli sata vuotta sitten 15 prosenttia. Vuonna 2050 sen odotetaan olevan korkeintaan viisi prosenttia. Aktiivisen väestön ikääntyminen ja siitä seuraava väheneminen heikentävät sosiaaliturvajärjestelmien kestävyyttä ja itse talouskasvua. Siksi äitiyttä ei voida katsoa sairaudeksi tai taakaksi taloudelle vaan pikemminkin palveluksi yhteiskunnalle.

Äitiysvapaan kesto 27 jäsenvaltiossa vaihtelee 14:n ja 52 viikon välillä, ja korvaukset vapaasta ovat myös hyvin erilaisia, kun 13 maassa maksetaan sata prosenttia ansiotuloista. Käsitän, että nykyinen taloustilanne ei suosi sosiaalimenojen lisäämistä, mutta tämä on hyvä investointi yhteiseen tulevaisuuteemme, eivätkä sen kustannukset ole korkeat, kuten monet väittävät. Taloudellisten vaikutusten arvioinnissa todetaan, että naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan ehdotuksesta johtuvat kustannukset katetaan täydellisesti, jos sillä lisätään naisten osuutta työmarkkinoilla vain yhden prosentin verran. Nämä ovat tasapainoisia ja toteuttamiskelpoisia ehdotuksia, jotka ovat Kansainvälisen työjärjestön ja Maailman terveysjärjestön suositusten mukaisia.

Kaksikymmentä viikkoa on riittävä aika, jotta naiset voivat toipua synnytyksestä, jotta heitä voidaan kannustaa imettämiseen ja jotta äidin ja lapsen välille voi kehittyä kiinteät siteet. Pidempi ajanjakso voisi vaikuttaa naisten palaamiseen työmarkkinoille. Ansiotuloista sata prosenttia oleva korvaus on oikeudenmukainen, koska perheitä ei pitäisi rangaista taloudellisesti siitä, että he hankkivat lapsia, joita he haluavat ja joita EU lisäksi tarvitsee vastatakseen väestölliseen haasteeseen.

Oikeus isyysvapaaseen tunnustetaan jo 19 jäsenvaltiossa, ja korvaus on 80 tai sata prosenttia keskimääräisistä ansiotuloista. Isien osallistuminen lastensa elämään edistää lasten tervettä fyysistä ja henkistä kehitystä. Se on isien ja lasten oikeus.

Olen koko prosessin ajan ilmaissut olevani täydellisen avoin entistä laajemmalle yksimielisyydelle, ja toivon, että ne, jotka välittävät naisten, perheiden ja lasten hyvinvoinnista, tukevat tätä mietintöä. Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden kannalta ei voida perustella, että äitiysvapaa ei kestäisi 20 viikkoa ja että siitä ei maksettaisi täyttä palkkaa vuodesta 2020 alkaen. Kehotan teitä siksi tukemaan tarkistuksia 126, 127 ja 128. Samasta syystä en voi tukea tarkistuksia, joilla häpeällisesti pyritään vähentämään perheiden oikeuksia.

 
  
MPphoto
 

  Britta Thomsen, esittelijä. (DA) Arvoisa puhemies, käymme tänään tämän keskustelun naisten työoloista, koska naisilla ja miehillä on erilaiset ehdot työmarkkinoilla. Naiset ovat jääneet kauas miesten jälkeen palkkojen, eläkkeiden, huippuvirkojen ja johtoasemien osalta. Siksi tarvitaan enemmän kuin koskaan EU:ta, joka käynnistää aloitteita, joilla parannetaan naisten asemaa työmarkkinoilla, jotta saamme EU:sta perussopimuksen mukaisen. Meidän on varmistettava, että naisille – ovatpa he Portugalista tai Puolasta, Belgiasta tai Bulgariasta – taataan tasa-arvo työmarkkinoilla.

Suuri ja merkittävä askel kohti täysimääräistä tasa-arvoa on äitiysvapaata koskeva uusi ja nykyaikainen EU:n säädös. Meillä on monia hyviä syitä laatia äitiysvapaata EU:ssa koskeva uusi lainsäädäntö. Ennen kaikkea uhkana on, että ennen pitkää EU:lla on edessään väestökriisi – kriisi, joka voisi olla ainakin yhtä vakava kuin talouskriisi, jossa nyt olemme. Naiset eivät sangen yksinkertaisesti saa EU:ssa tarpeeksi lapsia. Jos aiomme säilyttää kilpailukykymme tulevaisuudessa ja luoda kasvua, jota tarvitaan vauraustasomme ylläpitämiseen, EU:ssa on synnyttävä enemmän lapsia. Siksi tarvitsemme äitiysvapaata koskevan lain, joka kannustaa perheitä hankkimaan lapsia.

Äitiysvapaata koskevat yhteiset korkeat normit ovat olennaisen tärkeitä tehokkaiden sisämarkkinoiden luomiseksi. Sisämarkkinoissa ei saisi olla kyse ainoastaan halvoista tavaroista – yhtä tärkeää on myös työntekijöitä koskevien korkeiden yhteiskunnallisten normien takaaminen. Meillä ei saa olla erilaisia kilpailun edellytyksiä, mikäli sen nojalla voisi olla edullista alentaa naisia koskevia ehtoja, jolloin heistä tulisi sosiaalisen polkumyynnin uhreja.

Isillä on myös oltava oikeus kahden viikon isyysvapaaseen täydellä palkalla. Jos aiomme saada tasa-arvon aikaan miesten ja naisten välille, meidän on ymmärrettävä, että myös miehillä on merkittävä tehtävä isyysvapaan osalta. Se vaikuttaa suotuisasti tasa-arvoon, lapsiin eikä vähiten itse isiin.

Ammattijärjestöjen lobbaajat sanovat, että tämän tekeminen on hulluutta ja että meillä ei ole varaa parempaan äitiysvapaata koskevaan lainsäädäntöön. Minä rohkenisin väittää, että totuus on sangen päinvastainen. Meillä ei ole varaa olla varmistamatta, että meillä on uusi ja nykyaikainen äitiysvapaata koskeva lainsäädäntö. Siinä on kyse EU:n naisten ja lasten terveydestä ja turvallisuudesta. Se ei siis ole sellainen asia, josta meidän pitäisi pelata uhkapeliä.

Meidän on lisättävä naisten osuutta työmarkkinoilla koko EU:ssa. EU 2020 -strategian tavoitteena on saada 75 prosenttia kaikista naisista työmarkkinoille. Koska tiedämme, että tällä hetkellä vain 60 prosenttia naisista käy töissä, se on valtava haaste. Meidän on kuitenkin onnistuttava siinä, eikä ole epäilystäkään, että hyvät lastenhoitopalvelut ovat tie eteenpäin. Toinen ja yhtä tärkeä aloite on kuitenkin täysi palkka äitiysvapaan ajalta. Vain naisten syrjintää ehkäisemällä voimme saada lisää naisia työmarkkinoille.

Merkittävä askel kohti suurempaa tasa-arvoa työmarkkinoilla on lisäksi epävarmassa asemassa olevia naistyöntekijöitä koskeva mietintö, jossa minä olin esittelijänä. Tilanne on valitettavasti se, että naiset ovat huomattavan yliedustettuja tällaisissa työpaikoissa. Erityisesti yksityiskodeissa työskentelevien naisten työolot ovat erittäin epävarmat, ja niille on muun muassa ominaista vähäinen tai olematon työsuhdeturva, olematon sosiaaliturva, suuri syrjinnän riski ja huono työympäristö. Emme voi sallia sitä, että naiset työskentelevät niin huonoissa oloissa. EU:n pitäisi siksi tukea jäsenvaltioita, jotta ne voivat korvata epävarmat työsuhteet kunnollisilla työpaikoilla, joissa työolot ovat ihmisarvoiset. Me olemme jo kauan olleet kiinnittämättä huomiota näihin heikossa asemassa oleviin naisiin, ja toivon, että komissio suhtautuu tähän mietintöön vakavasti ja auttaa pitämään huolta joistakin EU:n heikoimmassa asemassa olevista kansalaisista.

 
  
MPphoto
 

  Maroš Šefčovič, komission varapuheenjohtaja.(EN) Arvoisa puhemies, olen hyvin iloinen, että voin olla varapuheenjohtajan Redingin sijaisena tänä iltana tässä erittäin merkittävässä keskustelussa, koska aiomme keskustella kahdesta erittäin ajankohtaisesta mietinnöstä, jotka ovat perusoikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon ytimessä. Haluaisin komission puolesta kiittää lämpimästi molempia esittelijöitä, Britta Thomsenia ja Edite Estrelaa, jotka ovat tehneet valtavan työn.

Näissä kahdessa mietinnössä käsitellään naisten usein haastavaa tilannetta EU:n työmarkkinoilla. Naisten panos on olennaisen tärkeä pyrittäessä kunnianhimoiseen tavoitteeseemme 75 prosentin yleisestä työllisyysasteesta vuoteen 2020 mennessä, mutta sitä ei voida saada aikaan takaamatta naispuolisten työntekijöiden perusoikeuksia. Siitä aiomme tänä iltana keskustella.

Haluaisin aloittaa epävarmassa asemassa olevista naistyöntekijöistä. Olemme muutaman viime vuoden aikana edistyneet paljon naisten integroimisessa työmarkkinoille. Kuten tiedetään, naiset ovat miehiä todennäköisemmin epävarmoissa työsuhteissa. Tietyt naisten tekemän epävarman työn muodot, kuten palkattu kodinhoitotyö ja hoivatyö, ovat yksinkertaisesti näkymättömiä työmarkkinoilla. Jos naisilla ei ole kunnollisia työpaikkoja, he eivät voi olla taloudellisesti riippumattomia – mikä on edellytys heidän oman elämänsä hallinnalle.

Meidän on puututtava syihin, miksi naiset ovat todennäköisemmin epävarmoissa työsuhteissa: stereotypiat, perheeseen ja kotiin liittyvien tehtävien epäoikeudenmukainen jakaminen ja naisvaltaisten töiden aliarvostus. Meidän on myös taattava, että kasvava naispuolisten siirtotyöläisten työvoima, jota usein käytetään hyväksi harmaassa taloudessa, saadaan työmarkkinoille. Uusi yhdenvertaisuusstrategiamme kattaa kaikki nämä aiheet, ja meidän on otettava käyttöön kaikki saatavilla olevat välineet edistyäksemme sen täytäntöönpanossa.

Jos sallitte, esitän pari huomiota raskaana olevia työntekijöitä koskevasta direktiivistä.

On sangen selvää, että korkeammat äitiysvapaata koskevat normit EU:n tasolla ovat olennaisen tärkeitä äidin ja lapsen terveyden ja turvallisuuden takaamiseksi, kuten ovat myös naisten suurempi osuus työmarkkinoilla, muuttuvat perhemallit ja väestöpaineen käsittely.

Komission ehdotusten tärkeimpiä kohtia ovat muun muassa äitiysvapaan pidentäminen neljällä viikolla Kansainvälisen työjärjestön suosituksiin vastaamiseksi, kannustaminen aiempaa suurempien korvausten myöntämiseen, joustavuuden lisääminen synnytystä edeltävänä aikana työskentelyn osalta ja oikeus pyytää joustavia työaikoja.

Sen avulla komissio pyrkii suojelemaan naisten työhön liittyviä oikeuksia, antamaan naisille riittävästi aikaa toipua synnytyksestä ja luoda siteen lapseensa ja mahdollistamaan naisille taloudellisen varmuuden äitiysvapaan aikana.

Haluaisin siksi onnitella Edite Estrelaa hänen työstään tässä kattavassa mietinnössä, jolla monin tavoin parannetaan komission alkuperäistä ehdotusta.

Ensinnäkin, komissio on täysin samaa mieltä isien aseman korostamisesta. Vanhempainvapaan vahvistaminen aiemmin tänä vuonna annetun uuden direktiivin nojalla on merkittävä edistysaskel. Isyysvapaan käyttöönotto äitiysdirektiivin nojalla ei kuitenkaan ole edistämämme yleisen tavoitteen mukainen, eikä se vastaa oikeusperustaa, jonka nojalla ehdotus on annettu. Ehdotus perustuu 153 artiklaan raskaana olevien työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden osalta ja 157 artiklaan, jonka nojalla EU voi puuttua asiaan miesten ja naisten samaa palkkaa koskevalla alalla.

Haluaisin kuitenkin korostaa, että komissio käsittelee tätä kysymystä edelleen. Se tekee aiheesta tällä hetkellä perusteellista kustannus-hyötyanalyysiä mahdollisen erillisen aloitteen esittämiseksi tällä alalla. Komissio ei vastaavasti voi hyväksyä sitä, että naisten oikeutta kieltäytyä yötyöstä heikennetään.

Vapaan pituuden ja naisten sinä aikana saaman korvauksen osalta haluaisin sanoa seuraavaa: varapuheenjohtaja Reding on muutaman viime kuukauden aikana tavannut monia ministereitä, ja he ovat selittäneet, että kansalliset vapaajärjestelmät toimivat hyvin ja että nykyisten taloudellisten rajoitusten takia ei ole mahdollista lisätä pituutta tai korvausta, mutta komissio teki hyvin selväksi, että se ei ole valmis alentamaan tämän ehdotuksen tavoitetasoa.

Siksi haluaisin korostaa, että komissio pyrkii asettamaan suojelun vähimmäistason, jossa otetaan huomioon jäsenvaltioiden yhteensovittamista ja perhevapaita koskevat erilaiset mallit. Komissio katsoo, että sen ehdotus olisi hyvä perusta parlamentin ja neuvoston väliselle sopimukselle. Komissio haluaisi myös kiittää parlamenttia siitä, että se on esittänyt monia tarkistuksia, joilla joko vahvistetaan tai selkeytetään ehdotuksia.

Lopuksi, ehdotuksella pitäisi pyrkiä parantamaan naisten terveyttä ja turvallisuutta, lisäämään heidän työllisyysmahdollisuuksiaan ja auttamaan käsittelemään väestön ikääntymistä. Odotan innokkaasti puheenvuorojanne ja ehdotuksianne näiden molempien erittäin merkittävien asioiden osalta.

 
  
  

Puhetta johti
varapuhemies Roberta ANGELILLI

 
  
MPphoto
 

  Rovana Plumb, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon valmistelija.(RO) Arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon valmistelijana haluaisin kertoa teille, että olemme pyrkineet tässä lausunnossa esitettyjen parannusten avulla edistämään niitä toimia, joilla autetaan saavuttamaan työllisyysasteen nostamista ja työterveyttä ja -turvallisuutta koskevien olojen parantamista koskeva tavoite.

Puhuessamme EU 2020 -strategian tavoitteista meidän on kuitenkin ajateltava ihmisiä ja asetettava ihmiset etusijalle, mikä tässä yhteydessä tarkoittaa naisia. Omaksumamme uusi lähestymistapa tarkoittaa, että äitiydestä ei enää saa rangaista, erityisesti nyt, kun syntyvyys vähenee, puhumattakaan siitä, että väestö ikääntyy ja köyhtyy, mikä saa aikaan polttavan ongelman sosiaaliturvajärjestelmien kestävyyden osalta.

Kaikilla ehdottamillamme toimenpiteillä suojellaan naisia työssä, sekä heidän raskaana ollessaan että synnyttämisen jälkeen. Mietinnössä ehdotetut toimenpiteet ovat myös investointi Euroopan tulevaisuuteen. Haluamme taatun äitiysvapaan, josta maksetaan täysi korvaus. Miettikäämme sitä, että 2000-luvun Euroopan unionissa on lakattava rankaisemasta naisia ja varmistettava, että naisten työolot ovat kunnollisia.

 
  
MPphoto
 

  Thomas Händel, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon valmistelija.(DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, olemme viime vuosina epäilemättä edistyneet miesten ja naisten tasa-arvoa koskevassa asiassa, mutta edelleen monien naisten on pakko tehdä matalan taitotason töitä. Se ei koske vain perinteisesti perheessä suoritettuja toimia. Viime vuosien aikana toteutettu sääntelyn purkaminen on usein saanut aikaan työllisyyttä, jossa pakollinen sosiaalivakuutus korvautuu epätyypillisillä ja epävarmoilla työsuhteilla. Se vaikuttaa erityisesti naisiin. Suuntaus EU:n työllisyydessä vuosina 2000–2010 välillä on ollut se, että 60 prosenttia työsuhteista on uusia, epävarmoja ja epätyypillisiä ja ne ovat pääasiassa – kaksi kolmasosaa – naisten. Naiset eivät usein pysty osallistumaan demokraattisesti järjestötoimintaan, koska heidän työnsä on osa-aikaista ja epävarmaa. Naiset ovat nyt kuitenkin huomattavasti sitoutuneempia ja paremmin koulutettuja kuin mikään aiempi sukupolvi. He ansaitsevat kuitenkin keskimäärin 25 prosenttia miehiä vähemmän.

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta on käsitellyt tätä asiaa perusteellisesti, ja se on laatinut naisten työllisyyttä koskevasta asiasta hyviä ehdotuksia: pääseminen sosiaaliturvajärjestelmien piiriin työn statuksesta riippumatta, päivähoitopalvelujen luominen, vanhuuseläkkeiden ja sosiaaliturvajärjestelmien mukauttaminen itsenäiseen elämiseen ja työn järjestäminen hyvän työn periaatteiden mukaisesti. Kaikki tämä sisältyy olennaisilta osin epävarmassa asemassa olevia naistyöntekijöitä koskevaan mietintöön. Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta on tyytyväinen tämän työn tuloksiin ja kehottaa parlamenttia äänestämään esitetyn mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 

  Anna Záborská, PPE-ryhmän puolesta. (SK) Tämä mietintö on jo toinen yritys muotoilla äitien suojelun vähimmäisnormeja Euroopan unionissa koskeva parlamentin kanta.

Miltei kaikkien seitsemän ryhmän 27 valtuuskunnan näkemykset ovat erilaisia. Se pätee myös oman kristillisdemokraattien ryhmäni osalta. Monet Euroopan parlamentin jäsenet eivät ole tähän mennessä tunnustaneet äänestyksemme seurauksia kansallisille talouksilleen, koska edellä mainitussa arvioinnissa otettiin huomioon vain kymmenen jäsenvaltiota. Minä olen ollut politiikassa mukana 20 vuotta enkä ole kovin usein kokenut näin monimutkaista tilannetta. Ihmiselämä alkaa äidin kehossa, ja siksi meidän on suojeltava hänen terveyttään sekä ennen synnytystä että sen jälkeen. Äidin suojelu yhteiskunnallisena kustannustekijänä ei saa olla este hänen työllisyydelleen. Äiti ei saa olla ristiriidassa naistyöntekijän kanssa. Jos sanomme nuorille ja koulutetuille naisille, että heidän pitäisi hankkia lapsia, ja samalla kieltäydymme tunnustamasta heidän äitiyttään emmekä anna heille mahdollisuutta huolehtia lapsistaan, emme ikinä pysty kääntämään väestörakenteen kehitystä toiseen suuntaan.

Äidin suojelua olisi käsiteltävä suhteessa isän hoitoon, perheen luonnollisiin puitteisiin ja vastasyntyneen äidinrakkauden tarpeeseen. Vauvat ovat enemmän kuin tulevia veronmaksajia. Olen itse samaa mieltä mietinnössä ehdotetuista enimmäisvaatimuksista. Samalla kannatan säännöksiä, joilla tuetaan äitien palaamista työmarkkinoille, jos he haluavat niin tehdä. Ei ole kuitenkaan asiallista puhua äitien suojelusta yhdessä yhdenvertaisten mahdollisuuksien kanssa. Itse pitäisin parempana, että komissio esittää ehdotuksen, jossa otettaisiin huomioon kattava näkemys raskaudesta, synnytyksestä ja niitä seuraavasta terveydenhoidosta. Tämä direktiivi saattaa olla voimassa kaksi vuosikymmentä; nyt olemme ainoastaan pitkän ja vaikean päätöksentekoprosessin alussa. Kysynkin, aiommeko arvioida tulevaa yhteiskunnallista ja taloudellista kehitystä pelkästään nykyisen rahoitustilanteen perusteella. Kaikki tämä on vaakalaudalla tänään.

 
  
MPphoto
 

  Marc Tarabella, S&D-ryhmän puolesta.(FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, vaikka komission jäsen on puhunut varapuheenjohtaja Redingin ja komission puolesta ja ilmaissut komission varaukset sen osalta, että isyysvapaa sisällytetään tekstiin, haluaisin tänään käyttää puheenvuoron ennen kaikkea kaikkien niiden eurooppalaisten isien puolesta, joilla ei vielä ole oikeutta isyysvapaaseen.

Luonto ei antanut meille oikeutta synnyttää, mutta voiko yhteiskunta riistää meiltä oikeuden olla mukana lastemme elämän ensimmäisissä hetkissä? Ei unohdeta, että myös isät ovat vanhempia. Yhteiskunnan on annettava meidän nauttia pojistamme ja tyttäristämme, jotta voimme luoda heihin erityisen siteen syntymästä alkaen.

Siksi kehotan kollegoitani äänestämään suurella enemmistöllä sen puolesta, että koko Euroopan unionissa otetaan käyttöön isyysvapaa täydellä palkalla. Tässä kohdassa kehotan myös Euroopan komissiota ja neuvostoa tukemaan meitä ja toistan: miten voitte vastustaa pyyntöämme antaa isille uusi oikeus EU:n tasolla?

Kehotan myös kollegoitani tukemaan Edite Estrelan mietintöä kokonaisuudessaan. Niiltä, jotka käyttävät talouskriisiä perusteena evätä naisilta aiempaa hyväksyttävämpi äitiysvapaan pituus ja, mikä vielä tärkeämpää, asianmukainen palkka ja miehiltä isyysvapaa, kysyn suoraan: miksi te aina palaatte sosiaalilainsäädäntöön, kun on talouskriisi?

Ettekö käsitä, että kaikki taloudelliset kustannukset katetaan sillä, että työmarkkinoilla on enemmän naisia, syrjinnän vähenemisellä, sukupuolten tasa-arvolla, paremmalla työ- ja perhe-elämän tasapainolla ja siten, pitkällä aikavälillä, todellisilla taloudellisilla eduilla?

Viimeiseksi, niille, jotka haluavat uhrata isät ja äidit talouskriisin alttarille, toistan: emme voi oikoa, kun kyse on perusoikeuksista. Tässä taistelussa on kyse myös inhimillisemmästä yhteiskunnasta, ja erityisesti näinä kriisiaikoina perhe on viimeinen turvamme elämän myrskyissä.

 
  
MPphoto
 

  Siiri Oviir, ALDE-ryhmän puolesta.(ET) Arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, Euroopan parlamentti on vuosien ajan kehottanut johdonmukaisesti suojelemaan raskaana olevia työntekijöitä ja ajanmukaistamaan äitiysvapaata koskevan nykyisen lainsäädännön. Tätä asiaa käsittelevä direktiivi on ollut voimassa 18 vuotta. Euroopan demografinen tulevaisuus ei ole rohkaiseva, ja keskusteltuamme tilanteesta annoimme tässä salissa vuonna 2008 päätöslauselman, jossa kehotettiin hyväksymään toimenpiteitä äitiysvapaan pituudesta ja suojasta, varmistettuamme, että asianmukaisen politiikan avulla on mahdollista vaikuttaa syntyvyyden laskuun ja luoda perheelle taloudellisesti ja henkisesti suotuisat olosuhteet.

Tällä hetkellä voimassa olevalla Euroopan unionin perussopimuksella annetaan meille tässä parlamentissa oikeusperusta antaa käsiteltävänä oleva direktiivi. Olemme puhuneet paljon miesten ja naisten yhdenvertaisista mahdollisuuksista, yhdenvertaisista oikeuksista työmarkkinoilla, ja on selvää, että aiempaa pidempi äitiysvapaa, ja myös isyysvapaa, luo sille paremman perustan. Tosiasia on, että raskaus ja synnytys rasittavat naisen kehoa. Direktiivillä pyritään suojelemaan naisten terveyttä. Siksi on tärkeää saada vapaajakso, jonka aikana on mahdollista toipua mutta jonka aikana äiti voi myös imettää lastaan sen terveyden ja kehityksen edistämiseksi.

Haluaisin sanoa muutaman sanan isyysvapaasta. Kenen muun kuin lapsen isän pitäisi tukea lasta tänä aikana? Tuen isyysvapaan käyttöönottoa ja sitä, että siitä maksetaan samaa korvausta kuin äitiysvapaasta. Kansalaisemme valittavat usein, että Euroopan unionin lainsäädäntö on monimutkaista – ettekö ymmärräkin sen? Ei tehdä tilanteesta entistä vaikeampaa vaan lisätään vapaa, joka kattaa saman jakson kuin äitiysvapaa, sitä sääntelevään direktiiviin. Kustannusten osalta: olemme talouskriisissä tai pikemminkin olemme selviämässä siitä, mutta se ei ole peruste sille, että ei haluta missään nimessä maksaa äitiysvapaasta määrää, joka olisi asianmukainen 2000-luvulla. Analyysi on osoittanut, että meidän on nostettava naisten työllisyyttä vain yksi prosentti ja kustannukset ovat tasapainossa.

 
  
MPphoto
 

  Raül Romeva i Rueda, Verts/ALE-ryhmän puolesta.(ES) Arvoisa puhemies, tämä ei ole hyvä aika äitiydelle ja vielä vähemmän isyydelle.

Se johtuu siitä, että jotkin poliittiset voimat ja jotkin yritysryhmät ovat edelleen juuttuneita vanhanaikaiseen näkemykseen, että lasten saaminen on yksinomaan naisten työtä.

No, hyvät kollegat, asia ei ole niin. Ei missään nimessä. Se on yhteiskunnallinen velvollisuus, josta koko yhteiskunnan olisi yhdessä kannettava vastuu. Siitä me puhumme tänään. Siitä me keskustelemme: kenen on kannettava vastuu ja kustannukset lasten saamisesta, lasten, joiden on myös oltava tulevaisuutemme?

Luonnollisesti vain naiset voivat tulla raskaaksi ja synnyttää. Kukaan ei kiistä sitä. Nyt keskustelemme siitä, että naiset ovat ainoita, joiden on vastattava noista kustannuksista työelämässään ja kannettava tuo vastuu henkilökohtaisessa elämässään.

Viime vaalikauden lopulla meillä oli tilaisuus ottaa tässä asiassa jättimäinen loikka eteenpäin EU:n tasolla, emmekä voineet tehdä niin, koska suuri osa tästä parlamentista – tämän parlamentin konservatiivisin osa: Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ryhmän ja Euroopan liberaalidemokraattien ryhmän jotkin ryhmät, jotkin valtuuskunnat, eivät kaikki, mutta jotkin valtuuskunnat – estivät sen. Sillä estettiin tämän päivän äitejä saamasta enemmän oikeuksia. Meidän ei pitäisi unohtaa sitä.

Tänään meillä on edessämme uusi tilaisuus korjata osa tuosta ongelmasta. Edite Estrelan mietinnöllä, joka on jo hyväksytty naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnassa, edistetään kompromissia ja yksimielisyyttä, joita meidän mielestäni pitäisi tukea keskiviikkona äänestäessämme.

Sillä annetaan enemmän oikeuksia työssä käyville raskaana oleville naisille EU:ssa, sillä taataan, että heidän palkkansa säilytetään, ja sillä myös velvoitetaan isät kantamaan osansa vastuusta ja varmistetaan, että raskaana olevat naiset eivät menetä oikeuksiaan, jos he muuttavat Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä. Kaikki tämä on tärkeää, eikä meidän pitäisi missään tapauksessa unohtaa sitä.

Jos keskiviikon äänestysten aikana unohdamme jonkin näistä perusasioista, mielestäni on tärkeää, että olemme selvillä ja että eurooppalaiset vanhemmat ovat selvillä siitä, että se ei tapahtunut sattumalta, ja että talouskriisiä ei voida käyttää perusteena niin merkittävässä asiassa.

Kriisi on selvästikin olemassa, ja meidän on kannettava siitä vastuu. Äitien ei kuitenkaan tarvitse kantaa siitä vastuuta. Se on ymmärrettävää, jos käsitämme, ettemme puhu kustannuksista vaan investoinnista. Se on investointi tulevaisuuteen ja aiempaa paljon terveempiin yhteiskuntiin.

Se on keskustelu, josta on kyse keskiviikon äänestyksen aikana. Kannatan Edite Estrelan mietinnön tukemista ja kannatan sitä, että tämän parlamentin enemmistö tekee aivan samoin, koska jos se ei tee, me riskeeraamme työssä käyvien äitien terveyden lisäksi myös hyvinvointivaltion, jonka saavuttamisen eteen olemme tehneet niin paljon työtä EU:ssa.

 
  
MPphoto
 

  Marina Yannakoudakis, ECR-ryhmän puolesta.(EN) Arvoisa puhemies, hyvin tunnettu liikemies sanoi kerran, että liian pitkälle viety tasa-arvolainsäädäntö itse asiassa heikentää naisten mahdollisuuksia saada työtä.

Yritykset eivät voi kysyä naiselta, aikooko hän hankkia lapsen, joten se on helppoa – ne eivät vain palkkaa häntä. Ja se on, valitettavasti, tämän mietinnön täysipalkkaisen äitiysvapaan aikaansaama synkkä todellisuus.

Kun se yhdistetään pk-yrityksiin kohdistuviin taloudellisiin vaikutuksiin – Yhdistyneessä kuningaskunnassa 2,6 miljardia puntaa, Saksassa 1,7 miljardia euroa – tämä mietintö on ehdottomasti vaarallinen nykyisessä taloustilanteessa.

Jos äitiyslausekkeet kuitenkin voitaisiin poistaa, ero olisi suuri. Mietinnössä keskityttäisiin sen alkuperäiseen tarkoitukseen eli raskaana olevien ja äskettäin synnyttäneiden työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen.

Pyydän kollegoitani naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnassa palaamaan perusasioihin ja tekemään sen, mikä on naisten kannalta oikein. Naisten on voitava päättää. Heillä on oltava välineet näiden päätösten tekemiseen. Työnantajien on voitava tukea naisia menettämättä taloudellisia mahdollisuuksiaan. Jäsenvaltioiden on myös vahvistettava talouksiaan ja luotava siten mahdollisuuksia.

ECR on esittänyt tarkistuksen, jossa käsitellään monia kysymyksiä, jotka johtuvat täysipalkkaista pakollista vapaata koskevasta lausekkeesta, ja pyydän kollegoitani tukemaan tätä tarkistusta ja tekemään tästä mietinnöstä toimivan.

EU:n tarkoituksena ei ole saada politiikallaan aikaan sosiaalista temppuilua. Ajatus siitä, että palkallinen äitiysvapaa kannustaisi naisia hankkimaan lapsia, on lapsellinen. Lapset ovat koko eliniäksi. Kustannukset ovat koko eliniäksi. Älkää siis sanoko minulle, että väestö kasvaa, jos myönnämme 20 viikon täysipalkkaisen äitiysvapaan.

Tässä mietinnössä on paljon ongelmia. ECR:n pyytämä vaikutustenarviointi on osoittanut sen. Kysymys on nyt siitä, vahvistammeko me sitä tässä vaiheessa vai lähetämmekö sen takaisin suunnittelupöydälle.

 
  
MPphoto
 

  Eva-Britt Svensson, GUE/NGL-ryhmän puolesta.(SV) Keskustelu äitiysvapaadirektiivistä ja epävarmassa olevia naistyöntekijöitä koskevasta valiokunta-aloitteisesta mietinnöstä koskettaa kaiken tasa-arvoa edistävän työn tärkeintä syytä. Naisten mahdollisuudet ja edellytykset elättää itsensä ovat tasa-arvon perusta kaikilla politiikan aloilla. Tänä tulevana keskiviikkona meillä on tilaisuus avata tie naisten täysimääräiselle osallistumiselle työmarkkinoille.

Minusta on valitettavaa, että puhumme vuonna 2010 edelleen mieluummin äitiysvapaasta kuin vanhempainvapaasta. Minulle on itsestään selvää, että lapsilla on oikeus molempiin vanhempiinsa, ja katson, että meidän pitäisi tässä tapauksessa myös tarkastella lapsen oikeuksista tehtyä yleissopimusta. Keskustelemme äitien ja isien oikeuksista, mutta meidän on myös keskusteltava lapsen oikeudesta – ehdottomasta oikeudesta – luoda tiiviit suhteet molempiin vanhempiinsa.

Olemme puhuneet hyvin äänekkäästi tämän vapaan kustannuksista ja sangen eri äänensävyyn kuin keskustellessamme miljoonista euroista muun muassa pankkien ja moottoriteollisuuden tueksi. Kysyn joskus itseltäni, onko helpompaa hyväksyä kustannukset perinteisesti miehisellä alalla kuin silloin, kun ne liittyvät tasa-arvoasioihin ja lapsen oikeuteen molempiin vanhempiinsa.

Katson myös, että kustannuksista on keskusteltu ottamatta huomioon tämän ehdotuksen sisältämiä etuja sekä yksittäiselle ihmiselle että sosioekonomiselta kannalta. Monet ovat puhuneet demografisesta tulevaisuudesta, siitä, että lapsia syntyy liian vähän. Nyt meillä on kuitenkin tilaisuus yrittää varmistaa, että on mahdollista hankkia enemmän lapsia.

Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmä / Pohjoismaiden vihreä vasemmisto ja minä tuemme Edite Estrelan ja Britta Thomsenin ehdotuksia, joista äänestimme naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnassa, jossa paransimme mahdollisuuksia.

Huomaan kuitenkin monia ongelmia niiden tiettyjen jäsenvaltioiden kannalta, joissa on tällä hetkellä huomattavasti parempi vanhempainvapaa. Haluaisin, että tällä lainsäädännöllä myönnetään oikeuksia sen sijaan, että määrättäisiin velvoite yhdelle vanhemmalle. Haluaisin myös, että lapsen oikeuksista tehty yleissopimus ja lapsen oikeus molempiin vanhempiin näkyisivät paljon paremmin.

Korvausten tasossa tietyissä jäsenvaltioissa on myös ongelmia. Joku mainitsi täällä tässä keskustelussa, että nykyään työnantajat kysyvät lapsensaamisiässä olevilta naisilta, aikovatko he hankkia lapsia. Toivon siksi, että tulevaisuudessa, hyvin lähitulevaisuudessa, kysymme saman kysymyksen isiltä, koska lapset – jälleen kerran – ovat molempien vanhempien vastuulla. Siihen meidän on suhtauduttava vakavasti.

 
  
MPphoto
 

  Mara Bizzotto, EFD-ryhmän puolesta.(IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, matka kohti naisten kannalta suotuisaa EU:ta on edelleen pitkä ja uuvuttava. Tilastot ovat sangen selkeitä: maailmanlaajuinen kriisi on iskenyt työmarkkinoihin ja pannut naisten työllisyyden, joka laski 0,7 prosenttiyksikköä lisää vuonna 2008, vaikeaan testiin. Toisin kuin väitetään yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja työllisyyttä koskevissa provokaatioissa, joilla ajoittain ruokitaan tukeaan menettävä europropagandaa, tähän mennessä ei ole vieläkään ryhdytty konkreettisiin toimenpiteisiin, joilla mahdollistettaisiin naisten todellinen itsensä toteuttaminen sekä työntekijöinä että äiteinä.

Tulevaisuuden EU:n on mietittävä radikaalisti uudelleen omaa hyvinvointimalliaan eikä vain muutettava silloin tällöin sen nimeä. Direktiivi, jolla yhtenäistetään äitiysvapaan käsitettä EU:ssa, on siksi myönteinen, mutta päätös käsitellä saman mietinnön ohella täydentävää ja yhtä merkittävää kysymystä isyysvapaasta, on hedelmätön.

Naisten saaminen paremmin työmarkkinoille ei ole vain moraalinen arvo, vaan myös strateginen tavoite sen paljon puhutun Euroopan sosiaalisen mallin kestävyydessä, joka ei ole edelleenkään vakuuttanut minua tulosten puutteen takia.

 
  
MPphoto
 

  Edit Bauer (PPE). - (HU) Äitiysvapaata koskeva ehdotus on olennaisesti terveys- ja turvallisuussäännös, ja pääasiallinen syy siihen, miksi vuoden 1992 direktiiviä on tarkistettava äitien elinolojen parantamisen osalta, on se, että Kansainvälinen työjärjestö hyväksyi vuonna 2000 kansainvälisen yleissopimuksen, jossa äitiysvapaan vähimmäispituudeksi säädetään 18 viikkoa. Sillä välin olemme kuitenkin voineet todistaa niin erilaista kehitystä – äitiysvapaan pituuden ja etuuksien rahoituksen ja tason osalta – eri terveydenhoitojärjestelmissä äitiys- ja isyysvapaan yhdistämisen takia, että yhteisen nimittäjän löytäminen on nyt käytännöllisesti katsoen mahdotonta. Kaikista hyvistä aikomuksistamme huolimatta ja riippumatta siitä, istummeko tämän parlamentin oikealla vai vasemmalla puolella, emme pysty tekemään päätöstä, johon suhtauduttaisiin myönteisesti ja jota pidettäisiin tervetulleena kaikissa jäsenvaltioissa.

Olisi ollut hyvä ratkaisu pysytellä tässä ehdotuksessa terveyden ja turvallisuuden pohjalla ja vahvistaa yhdenvertaisia mahdollisuuksia toisessa säännöksessä. Kun esitin tässä parlamentissa mietinnön sukupuolten palkkaerosta, panin merkille niiden äitien epäedullisen tilanteen, jotka palaavat työmarkkinoille ensimmäisen lapsensa syntymän jälkeen. Siten myös yhdenvertaiset mahdollisuudet ovat ongelmallisia, ja meidän on ratkaistava tämä kysymys. Niin kauan kuin isät ja äidit eivät pysty suorittamaan samoja tehtäviä synnyttämisen osalta, toisin sanoen, niin kauan kuin isät eivät pysty synnyttämään lasta, meidän on kuitenkin luultavasti ratkaistava yhdenvertaiset mahdollisuudet muilla aloilla. Yhdenvertaisia mahdollisuuksia koskeva kysymys on ratkaistava, ja meidän on edistyttävä myös siinä suhteessa, mutta ei tällä direktiivillä. Olemme menettäneet tilaisuuden nykyaikaistaa vanhempain- ja äitiysvapaan yhdistelmää.

 
  
MPphoto
 

  Silvia Costa (S&D). - (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, minun mielestäni parlamentilla on tänään loistava tilaisuus korostaa, että äitiys on yhteiskunnallinen arvo, että äidin ja lapsen terveyden suojelua on parannettava, että naispuolisia työntekijöitä ei saa syrjiä äitiyden takia työpaikan saamisessa ja sen pitämisessä ja että lastenhoito pitäisi jakaa paremmin isien kanssa.

Nykyisestä kriisistä huolimatta – kuten on jo korostettu – meidän on tehtävä sama huomio, jonka edistyneimmät taloustieteilijät ovat jo tehneet: tehty vaikutustenarviointi osoittaa, että tarvitaan aiempaa kaukonäköisempää ja kattavampaa lähestymistapaa. Tämän päivän kustannukset, joita voidaan mahdollisesti jakaa pidemmälle ajalle, ovat yhteiskunnallinen ja taloudellinen investointi lasten parempaan hyvinvointiin, sairauksien vähenemiseen ja naisten suurempaan osallistumiseen työmarkkinoille.

Monet väittävät, että ilman uutta hyvinvointijärjestelmää ja ilman uusia työ- ja perhe-elämän tasapainon saavuttamista koskevia mahdollisuuksia asianmukaisesti koulutettua ja pätevää naispuolista työvoimaa ei saada lisää: olen siitä täysin samaa mieltä ja kiitän esittelijöitä, Edite Estrelaa ja Rovana Plumbia, heidän tekemästään monitahoisesta työstä, kuten myös kaikkia jäseniä, jotka ovat pyrkineet saamaan aikaan yhteisen perustan.

Olen myös samaa mieltä järjestelystä, jota, niin luulen, monet meistä halusivat ja jonka avulla vammaisten lasten äideillä ja adoptiota ja useamman lapsen syntymää koskevissa tapauksissa on paremmat mahdollisuudet joustaviin työaikoihin, lainrikkomuksia koskevan todistustaakan kääntämiseen ja parempaan suojeluun erotettaessa. Ehdotin lisäksi muiden jäsenten kanssa, että synnytystä seuraavan pakollisen kuuden viikon vapaan osalta säädetään suojalausekkeesta niille maille, joiden lainsäädännössä säädetään tästä pakollisesta jaksosta myös ennen synnytystä.

Lopuksi toivon, että olemme nyt, näiden kahden päivän aikana, halukkaita löytämään yhteisen perustan, jotta emme hukkaa merkittävää tilaisuutta tämän direktiivin antamiseen myös tällä vaalikaudella.

 
  
MPphoto
 

  Antonyia Parvanova (ALDE).(EN) Arvoisa puhemies, kun puhutaan vanhempien vastuiden jakamisesta tasa-arvoisesti miesten ja naisten välillä – ja loppujen lopuksi etenemisestä kohti aiempaa yhdenvertaisempaa yhteiskuntaa koskevaa tavoitetta edistettäessä lapsen etuja yhteensovittamistoimissa – meidän on muistettava, että edustamme täällä parlamentissa ihmisiä emmekä neuvoston näkemystä. Olen viime aikoina huomannut, että pysyvistä edustustoista on ollut aivan liikaa ihmisiä kuljeskelemassa ympäriinsä ja lobbaamassa Euroopan parlamentin jäseniä, eikä sitä voi mielestäni hyväksyä sääntöjemme nojalla ja sen periaatteen nojalla, että olemme riippumattomasti valittuja Euroopan parlamentin jäseniä.

Väitetään, että äitiysvapaan pidentäminen aiheuttaa aiempia suurempia kustannuksia yksityiselle ja julkiselle sektorille talouskriisin aikana, mutta se on vain 0,01 prosenttia BKT:stä, joten puhumme noin kahdesta miljardista eurosta. Olen samalla verrannut kyseessä olevien maiden asevoimien talousarvioita. Nuo talousarviot ovat itse asiassa kasvaneet kolme miljardia euroa vuodessa, eikä sitä ole kyseenalaistettu tässä parlamentissa eikä niiden parlamenteissa.

Kasvavan taloudellisen epävarmuuden aikana ja väestörakenteen muutosten edessä on kuitenkin olennaisen tärkeää tukea joustavaa vapaata koskevia toimia, joilla voidaan auttaa kääntämään nykyiset demografiset suuntaukset. Meidän pitäisi sitoutua yhteisesti takaamaan, että naiset kaikkialla EU:ssa osallistuvat työmarkkinoille ja että heidän elämänvalintoihinsa suhtaudutaan vakavasti, kun työmarkkinoilla on enemmän naisia, ja että lapsuudelle ja perhe- ja työelämän yhteensovittamisen merkitykselle annetaan enemmän arvoa.

Lopuksi korostaisin voimakkaasti, että EU:n hyvinvointijärjestelmä ja sitä koskevat tämän direktiivin mukaiset toimet ovat EU:n markkinoille arvo eivätkä taakka.

 
  
MPphoto
 

  Marije Cornelissen (Verts/ALE).(EN) Arvoisa puhemies, joidenkin ALDE-, PPE- ja ECR-ryhmien kollegoiden – onneksi ei kaikkien – esittämistä tarkistuksista käy hyvin selväksi, että he ovat myyneet sielunsa lyhytnäköisille yhtiöiden eduille ja jäsenvaltioista tuleville lobbaajille, jotka eivät välitä naisten oikeuksista. Jos nuo tarkistukset hyväksytään, uusien äitien ja isien elämä EU:ssa ei parane.

Jos vapaasta ei makseta asianmukaisesti, vain ne naiset, joiden työllä ei ole väliä, voivat jäädä vapaalle. Te, rakkaat kollegani oikealla, ruokitte perinteistä järjestelmää, jossa mies on perheen elättäjä ja hänen pikku vaimonsa on pikku työnsä kanssa sivussa, aviomiehensä vallassa. Tällaiselle vaimolle korvauksen määrällä ei ole juurikaan väliä. Kaikkien itsenäisten naisten, jotka todella osallistuvat perheen elättämiseen, olisi kuitenkin parasta palata töihin kuuden pakollisen viikon jälkeen – jos lopuista maksetaan huonosti – riippumatta siitä, vuotaako hänestä edelleen verta; ja hän voi unohtaa, että haluaisi tarjota lapselleen hyvän alun imettämällä.

Toivon koko sydämestäni, että ne, jotka todella haluavat parantaa uusien äitien ja isien asemaa, voittavat tässä äänestyksessä. Tämä direktiivi voisi olla ikääntyvän yhteiskunnan nykyaikaisen työmarkkinapolitiikan kulmakivi. Tulevaisuudessa tarvitaan poliitikkoja, jotka ovat tarpeeksi rohkeita ilmaistakseen oman kantansa, jotka pystyvät näkemään hieman pidemmälle ja joilla on näkemys yhteiskunnasta, jossa on aiempaa paljon enemmän työssäkäyviä äitejä ja paljon enemmän hoidosta vastaavia isiä. Tulevaisuudessa pärjätään ehdottomasti ilman niitä, jotka lankeavat polvilleen heti, kun toimitusjohtajat, jotka ajattelevat vain seuraavaa rahoituskertomusta, ja kansalliset ministerit, jotka ajattelevat vain seuraavia vaaleja, aloittavat lobbaamisen.

 
  
MPphoto
 

  Tadeusz Cymański (ECR). - (PL) Tämän direktiivin merkitys on paljon suurempi kuin naisten tasa-arvoa koskeva ongelma ja naisten auttaminen äitiyden aikana. Meidän on tarkasteltava sitä laajemmissa puitteissa, ei vain yhteiskunnallisissa vaan myös taloudellisissa puitteissa, pidemmällä aikavälillä. On tietyllä tavalla ristiriitaista, että pyrkiessämme, ymmärrettävästi ja loogisesti, suojelemaan nykyisiä varainhoitokäytäntöjä, voisimme menettää erittäin paljon sekä taloudellisesti että rahoituksellisesti tulevien sukupolvien osalta.

Monien asiantuntijoiden mielestä yksi Euroopan suurimmista ongelmista, ehkäpä kaikkein merkittävin ongelma, on väestöromahdus. Lääketieteen edistyminen, elinolojen paraneminen ja luonnollisen väestönkasvun lasku tarkoittavat tulevaisuudessa erittäin vanhaa ja erittäin kallista Eurooppaa. Jo nyt iäkkäiden ihmisten hoidon kustannusten arvioidaan olevan miltei kaksi prosenttia EU:n BKT:stä. Syyt väestönkasvun romahdukseen ovat hyvin monimuotoisia ja niissä yhdistyvät sosiaaliset kysymykset ja aineellinen turvallisuus. Ei ole kuitenkaan epäilystäkään siitä, että direktiivin sisältämillä uusilla ehdotuksilla saadaan aikaan merkittävä kannustin, jolla autetaan monia naisia EU:ssa päättämään lasten hankinnasta.

Arvoisa puhemies, raskaana olevien työntekijöiden tuen taso on hyvin erilainen eri Euroopan maissa. Tämän direktiiviin merkitys tuntuu erityisesti niissä maissa, joissa suojan taso on hyvin heikko ja joissa perheiden tuki on hyvin vähäistä tai jopa olematonta, myös vanhempien lasten hoidon osalta. Siksi haluaisin kiittää kaikkia, jotka ovat tehneet työtä tämän direktiivin osalta, erityisesti heidän myötätunnostaan niitä muiden maiden naisia kohtaan, jotka voivat astua tulevaisuuteen aiempaa luottavaisemmin. Lasten osalta on itsestään selvää, että he haluavat onnellisen äidin, joka ei pelkää työnsä menettämistä ja joka ei pelkää, että hän ei pysty ruokkimaan lapsiaan tai kasvattamaan heitä. Jälleen kerran, kiitos, ja luotan kompromissiin keskiviikon äänestyksessä. Paljon kiitoksia.

 
  
MPphoto
 

  Jacky Hénin (GUE/NGL).(FR) Arvoisa puhemies, nämä mietinnöt ovat oikeansuuntaisia, ja ne ansaitsevat paljon enemmän julkisuutta. Naiset tekevät 85 prosenttia tahdosta riippumattomasta osa-aikaistyöstä ja 80 prosenttia matalapalkkaisista töistä. Naisten palkka on 27 prosenttia miesten palkkaa matalampi. Naisista 50 prosentilla eläke on alle 600 euroa kuukaudessa. Enemmistö paljastetuista vääristä ilmoituksista ja laittomasta työstä koskee naisia. Vielä nytkin, 2000-luvulla, paljastamme orjuustapauksia Euroopassa, ja kaikki koskevat naisia.

Kyllä, on tehtävä kaikki mahdollinen, jotta voidaan päästä menestyksekkäästi eroon skandaalimaisista käytännöistä naisia kohtaan työpaikoilla ja yhteiskunnassa. Se edellyttää kuitenkin muutakin kuin hyvää tahtoa. Odotetut voitot ovat niin suuria ja siitä johtuvat seuraamukset katsotaan niin pieniksi, että on olemassa – suoraan sanottuna – roistoja, jotka eivät epäröi jatkaa ihmisolentojen hyväksikäyttöä aivan kuin he olisivat pelkkää karjaa. Meidän on äärimmäisen kiireellisesti saatava jäsenvaltiot kantamaan vastuunsa ja vaadittava mahdollisimman ankaria seuraamuksia niille, jotka katsovat olevansa lain yläpuolella.

 
  
MPphoto
 

  Giancarlo Scottà (EFD). - (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, haluaisin kiinnittää huomionne alaan, jolla naispuolisen työvoiman olot ovat edelleen epävarmoja. Tarkoitan maatalousalaa, alaa, jolla naiset keskittyvät innovaatioon ja samalla perinteiden elvyttämiseen ja maatalousperinnön säilyttämiseen ja pitävät maaseudun elävänä. Naispuoliset työntekijät kohtaavat työssään kuitenkin paljon esteitä, koska heidän on sovitettava työelämänsä yhteen perhe-elämän kanssa.

Britta Thomsen tarjoaa mietinnössään lukuja, jotka antavat meille ajattelemisen aihetta: maatalousalalla osa-aikatyötä tekevien naisten osuus on 86 prosenttia. Lisäksi nuorten naisten pääsy tälle alalle on täynnä vaikeuksia, ja siksi tilaa hoitavat naiset ovat usein yli 65-vuotiaita. Toisaalta, jotkut muut naiset omaksuvat tukevan puolison aseman, tai he pikemminkin auttavat aviomiehensä tilalla, eikä heillä ole oikeutta oikeudelliseen asemaan ja asianmukaiseen korvaukseen.

Totean siksi, että on välttämätöntä suojella naisia ja heidän työtään alalla, jolla heidän työnsä on usein väliaikaista ja kausiluonteista, tuettava heitä terveyden ja turvallisuuden alalla ja varmistettava, että he saavat työstään oikeudenmukaisen palkan ja asianmukaisen tunnustuksen.

 
  
MPphoto
 

  Licia Ronzulli (PPE). - (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, puhuessamme yhteensovittamisesta tarkoitamme sellaisia aloitteita, joissa ottamalla huomioon perheen tarpeet ja työntekijöiden tarpeet saadaan aikaan tasapaino työ- ja perhe-elämän välillä. Puhumme siksi tukimekanismista, jota ilman naisella, joka työskentelee huvin vuoksi, uralla etenemisen takia tai, ennen kaikkea, tarpeen vuoksi, on ongelma, ja dramaattisin ja miltei aina lopullinen päätös on työn lopettaminen. Kun hän on kerran lähtenyt työmarkkinoilta, palaaminen niille on entistä vaikeampaa. Sellainen tilanne aiheuttaa toisaalta suurta turhautumisen tunnetta ja toisaalta edellyttää suuria taloudellisia uhrauksia.

Tänään käsiteltävänä olevassa tekstissä ehdotetaan naispuolisille työntekijöille monia tukimekanismeja ja annetaan perusta oikeusvarmuudelle, jolla naisille annetaan valinnanvapaus ja siten todellinen työ- ja perhe-elämän tasapaino. Haluaisin myös korostaa toista näkökulmaa epävarmassa asemassa olevien naispuolisten työntekijöiden osalta: kuten on todettu, naiset joutuvat kestämään edelleen liian usein epätasa-arvoa työmahdollisuuksien, työn laadun ja palkan osalta. Työn laadun osalta olisi pantava merkille, että naiset jättävät hyvin usein ilmoittamatta väärinkäytöksistä, ja heidät pakotetaan hyväksymään lainrikkomukset, jotta he saavat riittävästi tuloja perheensä elättämiseen. On aika lopettaa se.

Siksi on välttämätöntä valvoa kaikkia väärinkäytöksiä, joita työnantajat tekevät naispuolisten työntekijöiden osalta. Kaikista rikkomuksista on syytettävä ja rangaistava varauksetta. Meidän on edelleen sitouduttava pyrkimään aiempaa oikeudenmukaisempaan ja tehokkaampaan sosiaalipolitiikkaan.

 
  
MPphoto
 

  Zita Gurmai (S&D).(EN) Arvoisa puhemies, nyt käsittelemämme mietintö on olennaisen tärkeä EU:n vanhemmille ja lapsille sekä EU:lle yhteisönä. Tämän säädöksen säännöksillä edistetään sen varmistamista, että kaikilla naisilla kaikkialla EU:ssa on samat vähimmäisoikeudet ja -tuki, kun he päättävät hankkia lapsia. Niillä myös varmistetaan, että naisia, jotka päättävät hankkia lapsia, ei rangaista taloudellisesti päätöksestään ryhtyä äideiksi ja pyrkiä yhdistämään se uraansa.

Erittäin merkittävä tekijä on EU:n väestörakenteen luoma haaste. Laskevat syntyvyysluvut ja ikääntyvä väestö ja sen seurauksena vähenevä työvoima aiheuttavat valtavan rasitteen talouskasvun säilyttämiselle, erityisesti kriisiaikoina.

Onko ratkaisuna se, että kannustetaan naisia olemaan hankkimatta lapsia, tai se, että noudatetaan Yhdysvaltojen mallia, jossa naisilla on vähän tai ei ollenkaan tukea ja jossa heidän on palattava takaisin töihin ennen kuin he ovat edes toipuneet synnytyksestä? Jos se on, sitten sanon ei. Lasten saamatta jättäminen on yhteiskunnalle pitkällä aikavälillä kalliimpaa. Naisten on toivuttava synnytyksestä voidakseen olla valmiita palaamaan taas työmarkkinoille. Vähintä on antaa heille 18 viikkoa, eikä heitä pitäisi rangaista siitä suorilla tai välillisillä leikkauksilla.

EU:n 27 jäsenvaltiosta 24:ssä hallitukset maksavat äitiysvapaan, eivät yritykset. Eivätkö yritykset haluaisi sijoittaa nuoriin naisiin, jotka he ovat palkanneet ja kouluttaneet? Meidän pitäisi tuntea yhteiskuntavastuuta. Koska tiedämme, että EU ja sen jäsenvaltiot ovat kuluttaneet valtavia rahamääriä pankkien pelastamiseen, meidän on kysyttävä, miksi rahaa on aina säästettävä naisten kustannuksella. Isien pitäisi myös voida ottaa vapaata viettääkseen sen vastasyntyneiden vauvojensa kanssa.

Puhumme jatkuvasti jaetusta vastuusta ja nyt voimme tehdä jotakin sen puolesta. Joidenkin täällä olevien mielestä sitä ei voida hyväksyä. Toivottavasti komission jäsen Šefčovič näyttää meille, että hän aikoo olla tämä asian osalta hyvin selkeä ja edistyksellinen.

 
  
MPphoto
 

  Elizabeth Lynne (ALDE).(EN) Arvoisa puhemies, tällä direktiivillä pyrittiin aina, aivan oikein, säätämään vähimmäisnormeista raskaana olevien työntekijöiden ja imettävien naisten suojelemiseksi. Minun mielestäni joissakin naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan ja työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan tarkistuksissa mennään liian pitkälle.

Niissä ei oteta huomioon eri jäsenvaltioiden erilaisia perinteitä. Joissakin maissa on äitiysvapaa, joissakin on myös isyysvapaa ja joissakin on vanhempainvapaa. Niistä maksetaan korvausta täysin eri tavoilla ja eri tasoilla – joissakin sosiaaliturvajärjestelmistä, joissakin yrityksistä ja joissakin on näiden yhdistelmiä. Emme saa pilata joitakin erittäin hyviä järjestelmiä.

Minun tarkistuksellani pyritään käsittelemään ongelmaa saada aikaan jotakin, joka sopii kaikille jäsenvaltioille. Täyden palkan käyttöönotolla estettäisiin, minun mielestäni, monen nuoren ihmisen – tai erityisesti nuoren naisen – pääseminen töihin. Olen tyytyväinen, että toinen vaikutustenarviointi oli ainakin ensimmäistä yksityiskohtaisempi. Kuten tiedätte, siinä sanottiin, että kymmenelle jäsenvaltiolle maksaisi yli seitsemän miljardia euroa vuodessa, jos täysi palkka otettaisiin käyttöön. Siinä ei edes käsitelty 17 muuta jäsenvaltiota, ja oletan, että täyden palkan ottaminen käyttöön niiden osalta olisi myös ongelmallista.

Pakollisen vapaan osalta olen aina ollut sitä mieltä, että äidin itsensä on päätettävä, miten paljon hän pitää vapaata ja milloin hän sen pitää. Taistelimme 1960- ja 1970-luvuilla naisten yhdenvertaisten oikeuksien puolesta – ei sen puolesta, että heille sanellaan sääntöjä – ja näytämme olevan menossa taaksepäin etenemisen sijasta.

 
  
MPphoto
 

  Andrea Češková (ECR).(CS) Olen erittäin huolissani siitä, että naisten suojelun osalta sekoitetaan keskenään kaksi sangen erilaista asiaa: palkansaajina työskentelevien naisten työolot ja itsenäisinä ammatinharjoittajina työskentelevien naisten eli yrittäjien oikeudellinen asema. Palkansaajina työskentelevien naisten osalta voidaan puhua yleisesti suojelusta, erityisesti raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen, työlainsäädännön nojalla. Itsenäisinä ammatinharjoittajina työskenteleviä naisia ei ole mahdollista suojella työlainsäädännön nojalla, koska sitä ei yleisesti sovelleta heihin. Toisaalta nämä naisyrittäjät työllistävät myös miehiä ja muita naisia, ja siksi kauhistuin siitä, että direktiiviä, jota piti alun perin soveltaa vain raskaana olevien ja äskettäin synnyttäneiden naisten suojeluun, pyrittäisiin tarkistusten avulla soveltamaan myös yrittäjiin. Se on mahdotonta sekä käytännössä että oikeudellisesta näkökulmasta. Toivon siksi vilpittömästi, että tässä parlamentissa ei hyväksytä tarkistuksia, jotka on valitettavasti hyväksytty laajasti myös naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnassa ja joilla ei minun mielestäni ole mitään tekemistä tämän direktiivin kanssa, koska niitä ei voida soveltaa itsenäisinä ammatinharjoittajina työskenteleviin ihmisiin.

 
  
MPphoto
 

  Joe Higgins (GUE/NGL).(EN) Arvoisa puhemies, Edite Estrelan mietinnöllä pyritään parantamaan raskaana olevien ja äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden työoloja, ja noita tavoitteita me tuemme lujasti.

Nyt, EU:n ja maailmanlaajuisen kapitalismin ankaran kriisin takia on oltava todella huolissaan siitä, että tietyt työnantajat, jotka pyrkivät säilyttämään voittonsa, ja hallitukset, jotka ovat ryhtyneet leikkaamaan ankarasti sosiaalimenoja ja julkisia palveluja, sortavat heikossa asemassa olevia työntekijöitä.

Monet työväenluokan naiset joutuvat kärsimään huomattavasta hyväksikäytöstä esimerkiksi siksi, että heidän palkkatasonsa on paljon miesten palkkatasoa alhaisempi ja heidän työsuhteensa epävarma. On olemassa todellinen vaara, että raskaana olevat tai äskettäin synnyttäneet naiset, jotka ovat muita heikommassa asemassa, kärsivät nykyisissä oloissa syrjinnästä. Olemme ehdottomasti samaa mieltä siitä, että naisten oikeudesta palata samaan työpaikkaan, 20 viikon äitiysvapaasta ja kohtuullisesta isyysvapaasta tehdään yksiselitteisiä. Meidän pitäisi myös tukea tulotason säilyttämistä sataprosenttisena.

Emme voi kuitenkaan vain luottaa lainsäädäntöön. Kaikilla työpaikoilla pitäisi olla voimakas ammattijärjestö, joka voi konkreettisesti taata naisten oikeuden tulla takaisin töihin synnyttämisen jälkeen ilman pelkoa syrjinnästä.

 
  
MPphoto
 

  Elisabeth Morin-Chartier (PPE).(FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, olen seurannut tätä aihetta erittäin tiiviisti työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnassa sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnassa. Tämä on toinen kerta, kun Euroopan unionille yritetään laatia vähimmäissäännöt, ja nyt olen 40 vuoden ajan kampanjoinut työelämässäni miesten ja naisten tasa-arvon puolesta ja sen puolesta, että nuoret naiset integroidaan työmarkkinoille koulutusohjelmien avulla ja että heidät integroidaan yhteiskuntaan integroimalla heidät työmarkkinoille. Puhumme tänään tasa-arvosta: miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta.

Tässä Edite Estrelan mietinnössä – on vain kuunneltava tämän päivän puheenvuoroja – on kuitenkin katettu kaikki mahdolliset asiat. Kaikki tuovat oman pienen panoksensa ja haluavat lisätä yhden kohdan toiseen kohtaan. Päädymme tarkoituksettomaan sekamelskaan, vaikka meidän pitäisi keskittyä raskaana olevien työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen samalla tavoin tietysti kuin meidän pitää keskittyä palkkatasa-arvoon.

Vauvavapaa on kutakuinkin ainoa asia, jota tässä mietinnössä ei ole käsitelty. Haluaisin sanoa teille yhden asian: äänestäminen 20 viikon täysipalkkaisen äitiysvapaan puolesta on vastuutonta ja demagogista. Vaadin toteuttamaan tehokkaita toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että tästä ei koidu naisille päinvastaisia vaikutuksia. Mitä enemmän pidennämme äitiysvapaata korostamatta naisten paluuta työpaikalle ja heidän tarvettaan saavuttaa työ- ja perhe-elämän tasapaino ja mitä enemmän pidennämme äitiysvapaata ryhtymättä toimenpiteisiin naisten suojelemiseksi työpaikalle, sitä enemmän teemme työtä heitä vastaan.

Tosiasia on, että kun laadimme politiikkaa, meidän velvollisuutenamme on olla rohkea ja vastuullinen ja kertoa totuus. Kuka maksaa? Mikä jäsenvaltioistamme voi maksaa tästä lisäyksestä? Mikä yritys voi maksaa? Loppujen lopuksi naiset huomaavat olevansa sellaisen tekstin ansassa, jonka annetaan ajelehtia kaikkialle ja jolla tehdään heille karhunpalvelus. Kehotan teitä olemaan vastuullisia. Meillä on raskas taakka kannettavanamme tulevaisuuden osalta.

(Suosionosoituksia)

(Puhuja hyväksyi, että Marije Cornelissen ja Anneli Jäätteenmäki esittävät kysymykset sinisen kortin nojalla työjärjestyksen 149 artiklan 8 kohdan mukaisesti)

 
  
MPphoto
 

  Marije Cornelissen (Verts/ALE).(EN) Arvoisa puhemies, Elisabeth Morin-Chartier ei ole ainoa, joka on sanonut tämän. Muutama puhuja sanoi, että 20 viikon äitiysvapaa haittaisi naisten mahdollisuuksia työmarkkinoilla.

Haluaisin kysyä, mistä se ajatus on peräisin, koska jos tarkastellaan tutkimusta ja sitä, mitä tapahtuu Ruotsissa, Norjassa, Islannissa tai Bulgariassa, voidaan nähdä hyvin selkeästi, että naisten osuus työmarkkinoilla voi olla erittäin suuri ja äitiysvapaa voi olla asianmukaisen pitkä.

 
  
MPphoto
 

  Elisabeth Morin-Chartier (PPE).(FR) Arvoisa puhemies, haluaisin esittää kaksi huomiota vastauksena tähän kysymykseen.

Ensimmäinen on se, että äitiysvapaan pituuden ja naisten hedelmällisyystason välillä ei ole matemaattista yhteyttä, ja todistaakseni sen minun on vain mainittava Ranskan tilanne, koska Ranska on maa, jossa äitiysvapaa on 14 viikkoa pitkä ja jossa on tällä hetkellä EU:n korkeimmat syntyvyysluvut.

Toinen kohta vastauksessani on se, että on huomattu, että jokaisen synnytyksen myötä ero naisten ja miesten työelämän välillä laajenee. Jokaisen synnytyksen myötä, jokaisen äitiysvapaajakson myötä, naiset ensin vähentävät työhön liittyviä velvollisuuksiaan – ellei aloite tule yritykseltä tai julkiselta sektorilta. Toisen synnytyksen myötä he vähentävät työaikaansa ja he vähentävät sitä edelleen jokaisen seuraavan synnytyksen myötä, kun taas miehet lisäävät työhön liittyviä velvollisuuksiaan jokaisen lapsen syntymän myötä. Ammatilliselta kannalta erot laajenevat siten koko uran ajan.

Siksi kehotan teitä: kiinnittäkää hieman huomiota siihen, mitä sekä julkisella sektorilla että yksityisellä sektorilla todella tapahtuu.

 
  
MPphoto
 

  Anneli Jäätteenmäki (ALDE). - (FI) Arvoisa kollega, hyväksyttekö Te kaksoisstandardit, eli sen, että kaikille Euroopan unionin työntekijöille – komission, neuvoston, parlamentin ja parlamentin poliittisten ryhmien työntekijöille – maksetaan täysi palkka 20 viikon äitiysvapaalta, mutta samalla esitetään, että muiden tapauksessa näin ei voida tehdä? Näkisin, että äidit pitäisi asettaa tasavertaiseen asemaan koko Euroopassa, eikä meidän pidä hyväksyä kaksoisstandardeja ja Januksen kasvoja.

 
  
MPphoto
 

  Elisabeth Morin-Chartier (PPE).(FR) Arvoisa puhemies, emme sanoneet, että kannatamme kaksoisstandardeja. Euroopan komissio on antanut ehdotuksen 18 viikosta. Me ehdotamme yhdyskäytävälausekkeen käyttöönottoa. Se on täysin mahdollinen perusta, mutta on olemassa ero sen välillä, mikä on mahdollista, ja sen utopistisen ajatuksen välillä, että ehdotetaan 20 viikkoa täydellä palkalla; sen välillä, mikä on toteuttamiskelpoista, ja sen välillä, mitä parlamentissa voidaan luvata, mitä neuvosto tai kansalliset parlamentit eivät hyväksy.

Jos äänestämme keskiviikkona Edite Estrelan mietinnön ja 20 viikon puolesta, Euroopan parlamentti kielletään kolmesti: ensimmäisen kerran parlamentin kieltää neuvosto, joka ei voi antaa tukeaan – jäsenvaltiot eivät voi antaa tukeaan – toisen kerran kansalliset parlamentit – kansalliset parlamentit eivät voi omine talousarvioineen antaa tukeaan – ja kolmannen kerran naiset, kun he käsittävät, että olemme tehneet työtä heitä vastaan.

 
  
MPphoto
 

  Emine Bozkurt (S&D).(NL) Arvoisa puhemies, meidän on seistävä äitien ja isien rinnalle heidän elämänsä ruuhka-aikana. Heille on suotava rauhaa ja hiljaisuutta, jotta he voivat osallistua täysimääräisesti lapsensa elämän alkuun; imettää ja toipua täysin synnytyksestä; voida kääriä hihansa ylös jälleen kerran vapaansa jälkeen ja osallistua täysimääräisesti työelämään. Äidit, isät, ammattiliitot, kansalaisjärjestöt – kaikki haluavat tätä.

Vastustajat asettavat väärin perustein hintalapun naisiin: jatkuvasti ikääntyvälle eurooppalaiselle yhteiskunnalle ei voi tulla lisäkustannuksia. Meidän on kuitenkin investoitava nyt naisiin työntekijöinä ja työ- ja perhe-elämän tasapainon parantamiseen, jotta yhteiskuntamme säilyy tulevaisuudessa kannattavana. On tietenkin tärkeää, että äitiysvapaalta maksetaan täyttä palkkaa. Miksi naisten pitäisi sen takia, että he ovat ainoita, joilla on biologiset mahdollisuudet saada lapsia, hyväksyä palkan leikkaus vapaan ajaksi?

Sanomme, että meistä on tärkeää, että miehillä ja naisilla on terveellinen työ- ja perhe-elämän tasapaino, että naisille annetaan yhdenvertaiset mahdollisuudet työpaikalla, joten meidän on lopetettava nahistelut ja kannettava yhteinen vastuumme. Emme saa antaa äitien ja isien olla niitä, jotka kärsivät.

 
  
MPphoto
 

  Nadja Hirsch (ALDE).(DE) Arvoisa puhemies, kysymys, joka meidän on itseltämme kysyttävä, on, mitä tällä direktiivillä pyritään saamaan aikaan. Yleisesti ollaan huomattavan samaa mieltä siitä, että tulevien äitien ja tuoreiden äitien terveyttä on suojeltava. Suuri keskustelu koskee aloja, joihin pitäisi myös sisällyttää yhdenvertaisuuden näkökulma. Toisaalta meidän on Euroopan parlamenttina oltava myös tietoisia siitä, että olemme antamassa direktiiviä, jonka voimassaoloaika ei ole vain viisi vuotta, vaan ehkä seuraavat 20 tai 25 vuotta. Toivon kuitenkin, että siihen mennessä naisten työolot ovat huomattavasti paremmat ja että yritykset haluavat palkata nuoria äitejä – etenkin ammattitaitoisen työvoiman puutteen takia – ja ennen kaikkea että tätä varten rakennetaan asianmukainen infrastruktuuri. Meidän on pidettävä mielessämme myös tämä näkökulma.

Tämän lisäksi käsitän myös, että tällä hetkellä meillä ei ole enemmistöä, joka on valmis hyväksymään tämän näkökulman. Sen takia päädymme luultavasti pisteeseen, jossa sovimme kompromissiksi 18 viikkoa, korkeammat lakisääteiset maksut tai sen, että palkasta maksetaan edelleen 75 prosenttia, millä tosiaan parannetaan tilannetta erityisesti joissakin Euroopan unionin jäsenvaltioissa.

Huomattavasti tärkeämpi asia ja asia, joka on laajempi kuin äitiysvapaata koskeva näkökulma, on nuoria perheitä tukevat olosuhteet. Se tarkoittaa lastenhoitopalveluja; esimerkiksi Saksassa niitä ei ole vieläkään riittävästi. Se olisi todellista tasa-arvopolitiikkaa, jolla naisille annetaan mahdollisuus palata töihin.

 
  
MPphoto
 

  Julie Girling (ECR).(EN) Arvoisa puhemies, niin tyypillistä, että vihreät pilkkaavat niitä, jotka rohkenevat olla eri mieltä. Me rohkenemme olla eri mieltä pienestä osasta näitä ehdotuksia; siksi meitä on ivattava. Kiitän sitoutumistanne näihin ehdotuksiin – olen tosiaankin samaa mieltä monesta niistä – mutta en ole samaa mieltä muutamasta osasta. Voin siis kiittää sitoutumistanne mutta en voi kiittää suvaitsevaisuuttanne. Tulkaa takaisin 30 vuoden päästä ja saarnatkaa minulle naisten oikeuksien edistämisestä, kun olette tehneet sen eteen yhtä paljon työtä kuin minä.

Minua ei lokeroida taantumukselliseksi. Näissä ehdotuksissa on taantumuksellisia osia: ajatus siitä, että eurooppalaisten naisten pitäisi saada enemmän eurooppalaisia vauvoja ylikansoitetussa maailmassa on yhteiskunnallisesti taantumuksellinen. Täysipalkkaisen 20 viikon äitiysvapaan pakottaminen Yhdistyneelle kuningaskunnalle – en pysty selittämään järjestelmäämme täällä riittävän nopeasti – on taloudellisesti taantumuksellista. Suhteeton määrä muita paremmin palkattuja naisia Yhdistyneessä kuningaskunnassa saa suurimman osan ylimääräisistä kahdesta miljardista punnasta. Se ei mene matalammin palkatuille naisille, joita, luulen niin, me kaikki haluamme eniten auttaa.

Missä siis on edistys? Jäsenvaltiot pystyvät parhaiten päättämään näistä yksityiskohdista; toissijaisuusperiaatetta pitäisi soveltaa.

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 

  Christa Klaß (PPE).(DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, äidit tarvitsevat erityissuojelua. Siitä tässä parlamentissa ollaan yhtä mieltä. Lapsen saaminen on fyysisesti ja psyykkisesti vaativaa, ja se on kaikille naisille perinpohjainen kokemus. Fyysiset muutokset, uudet elinolosuhteet ja ennen kaikkea toipumis- ja elpymisaika – ne kaikki tekevät riittävästä äitiyden suojelusta olennaisen tärkeää. Yhteiskunnan on saatava se aikaan. Tästä ei myöskään ole periaatteena erimielisyyttä. Keskustelu koskee sitä, miten tämä tehdään ja millä ehdoilla se tehdään. Tämän osalta emme saisi unohtaa, että EU asettaa vähimmäisnormit, ja jäsenvaltioiden tehtävänä on panna äitiyttä koskeva säännös täytäntöön, järjestää se ja maksaa siitä. Emme aloita tyhjästä.

Jäsenvaltiot ovat järjestäneet äitiyttä koskevat säännöksensä monin eri tavoin, joissakin tapauksissa täydentämällä sitä isät sisältävällä vanhempainvapaalla. Isien on osallistuttava vanhempain vastuisiin – emmekä puhu nyt vain vapaasta vaan lasten kasvatusta ja perhe-elämää koskevan vastuun kantamisesta. Isyysvapaa ei kuitenkaan ole osa äitiyttä koskevaa säännöstä, vaan sen on pikemminkin aina oltava osa vanhempainvapaata. Isät eivät myöskään tule kipeiksi synnytyksen jälkeen. Onnittelen kaikki jäsenvaltioita, jotka ovat säätäneet isyysvapaasta; olen, arvoisa komission jäsen, myös tyytyväinen kuultuani juuri ilmoitetusta komission ehdotuksesta. Emme voi sallia sitä, että äitiyssäännöstä koskevaa merkittävää asiaa lievennetään vanhempainvapaata pidentämällä. Äitiyssäännöksessä on kyse terveydestä. Kukaan äiti ole kipeä 20 viikkoa, eivätkä imettävät äidit ole kipeitä.

Meidän on työelämään osallistuvien naisten takia tehtävä äitiyssäännöksestä hyväksyttävä. Ehdotuksemme on yhteensä 18 viikkoa, josta neljään viimeiseen viikkoon sovelletaan kansallista vaihtelua maksujen osalta. Tämä esitetään tarkistuksissa 115 ja 116, joita kehotan jäseniä tukemaan.

Lisäksi kehotan jäsenvaltioita käyttämään tilaisuuksiaan tarjota kaikille perheille ja äideille enemmän korvauksia, jotka voidaan sitten hyväksyä vapaaehtoisesti. Äidit rakentavat tulevaisuutta, ja he tarvitsevat kaiken sen tuen, jonka voimme heille tarjota.

 
  
MPphoto
 

  Antigoni Papadopoulou (S&D).(EL) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, äänestäessämme Edite Estrelan mietinnöstä vastaamme itse asiassa miljoonien naisten vaatimukseen paremmasta suojelusta raskaana oleville ja äskettäin synnyttäneille tai imettäville työntekijöille ja heidän vauvoilleen. Jatkamalla äitiysvapaata 20 viikkoon ja isyysvapaata kahteen viikkoon ja maksamalla siitä täyttä palkkaa tuemme elpymistä kansainvälisestä kriisistä ja Euroopan unionin talouskasvua, koska autamme sovittamaan yhteen perhe-elämän ja työn. Suojelemalla työssäkäyviä naisia erottamiselta raskauden aikana ja kuusi kuukautta sen jälkeen tarjoamme kannustimia panna täytäntöön EU:n strategian tavoite ja saada 75 prosenttia naisista osallistumaan työmarkkinoille vuoteen 2020 mennessä.

Äänestämällä Britta Thomsenin mietinnön puolesta pyrimme suojelemaan työssäkäyviä naisia epävarmoilta työsuhteilta, jotka lisäävät sukupuolten välistä palkkaeroa, heikentävät ammatillista kehittymistä ja lisäävät naisten riskiä menettää kaikki sosiaalisten oikeuksien ja eläke- ja ammattiliitto-oikeuksien muodot.

Molempia mietintöjä kannattavalla äänestyksellä kannatetaan aiempaa tasapainoisempaa, hajautetumpaa ja sosiaalisempaa EU:ta ja sukupuolten tasa-arvoa.

 
  
MPphoto
 

  Gesine Meissner (ALDE).(DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, puhumme tänään naisten työoloista, joita haluamme EU:ssa parantaa. Käsittelen erityisesti Britta Thomsenin mietintöä, jossa olin varjoesittelijänä, toisin sanoen "epävarmassa asemassa olevia naistyöntekijöitä" koskevaa aihetta.

Tämä vuosi on köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalainen teemavuosi. On tunnustettu tosiasia, että köyhyys vaikuttaa suhteettomasti naisiin. Emme voi tietenkään missään nimessä antaa asian säilyä tällaisena. Naisten köyhyys voi johtua monesta asiasta. Se voi johtua siitä, että naisille ei makseta yhtä hyvin kuin miehille. Se ei tietenkään ole ainoa syy. Naiset pitävä enemmän taukoja työelämästä esimerkiksi saadessaan lapsia ja pitäessään vapaata heitä kasvattaessaan. Naisten työt ovat myös matalamman taitotason töitä. Asiat ovat erityisen vakavia niiden naisten tapauksessa, joiden työolot ovat epävarmoja, koska joissakin tapauksissa heillä ei edes saata olla työsopimusta tai heidän työsopimuksensa saattaa olla laiton, heillä ei saata olla minkäänlaista suojelua ja heillä saattaa olla vähän tietoja käytettävissään. Tilanne on erityisen paha siirtolaistaustaisten naisten osalta. Se voi johtaa jatkuvaan köyhyyteen, joten he myös päätyvät köyhiksi iäkkäinä.

Meidän on katkaistava tämä kierre, joka vaikuttaa enemmän naisiin kuin miehiin. Yksi tapa, jolla se voidaan tehdä, on koulutus. Jokaisen naisen – jokaisen tytön – on saatava koulutus, taustasta riippumatta, ja heidän on saatava ammatti, joka todella turvaa heille asianmukaisen elannon. Elinikäisen oppimisen on oltava mahdollista myös naisille. Meidän on myös varmistettava, että naisia ja tyttöjä menee aiempaa enemmän paremmin palkattuihin ammatteihin. Ne ovat usein muita miesvaltaisempia ammatteja.

Toisin sanoen, koulutuksen saatavuus joka tapauksessa, ja sosiaaliturvajärjestelmien saatavuus – siten voimme saada aikaan monia parannuksia naisten kannalta.

 
  
MPphoto
 

  Joanna Katarzyna Skrzydlewska (PPE). - (PL) Äitiysvapaan kestoa ja korvausta koskevien vähimmäisnormien laatiminen on vaikeaa EU:n nykyisessä taloudellisessa ja yhteiskunnallisessa tilanteessa. Ehdotettu vähimmäistaso ylittää joissakin maissa raskaana oleville naisille kansallisella lainsäädännöllä tällä hetkellä tarjotun suojelun tason. Me toisaalta kamppailemme edelleen kriisin seurausten kanssa: yksittäisten valtioiden hallitukset nostavat veroja ja leikkaavat menoja ankarasti, ja työttömyystaso on edelleen korkea. Meidän on toisaalta puututtava laskevaa syntyvyystasoa, negatiivista luonnollista kasvua ja siten ikääntyvää väestöä koskevaan ongelmaan. Meitä uhkaavat sangen lähellä olevassa tulevaisuudessa eläkejärjestelmien häiriöt tai mahdollisesti niiden täydellinen romahtaminen.

Tällaisessa tilanteessa ei ole vapaita tai helppoja ratkaisuja. Meidän on kuitenkin ymmärrettävä, että investoimalla naisiin ja luomalla heille suotuisat olot kannustamme heitä päättämään hankkia lapsia. Täysipalkkainen ja aiempaa pidempi äitiysvapaa ei tietenkään yksinään riitä. Tarvitaan myös perhettä tukevia veroratkaisuja ja vakaata työllisyyttä. Meillä ei ole tässä tapauksessa vaihtoehtoa. Ei ole muuta tapaa lisätä niiden eurooppalaisten määrää, jotka ovat aktiivisesti työelämässä 30 vuoden kuluttua, jos emme nyt investoi perheisiin. Siksi tarvitsemme oikeudenmukaista ja reilua vähimmäisnormia äitiysvapaan kestolle ja korvaukselle EU:ssa. Annamme naisille mahdollisuuden valita ja päättää äitiydestä.

 
  
MPphoto
 

  Jutta Steinruck (S&D).(DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, minun mielestäni tästä keskustelussa ei ole riittävästi erotettu toisistaan saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä, joka tehdään jäsenvaltioissa, ja EU:n tasolla toteutettavaa tehtävää. Me kaikki ymmärrämme, että yksittäisten maiden erityispiirteet on otettava huomioon. Saksassa käydyn keskustelun osalta minun on esimerkiksi sanottava, että voin ehdottomasti nähdä, miten Saksa voisi panna tämän mietinnön täytäntöön. Tässä on nyt kyse vähimmäisnormien laatimisesta EU:n tasolla yhteiskunnallisten puite-edellytysten aikaansaamiseksi naisille. Viittaamme aina mielellämme ILOon hyvän työn, työturvallisuuden ja terveyden suojelun osalta, joten kysyn itseltäni: miksi ei tässä tapauksessa?

Kustannuksia koskevan keskustelun osalta haluaisin muistuttaa kaikkia tässä parlamentissa, että Saksassa – kuten myös joissakin muissa eurooppalaisissa maissa – syrjinnän vastainen direktiivi sai aikaan valtavasti yritysten harjoittamaa lobbausta. Puhuttiin kustannusten lumivyörystä, vararikkoon menevistä yrityksistä, taakoista taloudelle ja itse työntekijöille. Nyt kun vuosia myöhemmin katsotaan taaksepäin, miten paljon siitä on tapahtunut? Ei mitään. Tässä keskustelussa lobbaaminen muistuttaa minua tuosta ajasta. Kehotan teitä viimeinkin panemaan talouden syrjään ja panemaan ihmiset sen ytimeen, mitä me teemme.

En ole yksi niistä, jotka vain saarnaavat täällä. Olen todennut kannattavani sosiaalista EU:ta. Minun mielestäni se sisältää naiset. Tässä tilanteessa naiset tarvitsevat apuamme.

 
  
MPphoto
 

  Sari Essayah (PPE). - (FI) Sari Essayah (PPE). – Arvoisa puhemies, naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta hyväksyi äänestyksissään lukuisia tarkistuksia komission alkuperäiseen direktiiviehdotukseen.

Ikävä kyllä FEMM-valiokunta on tarkistuksissaan kokonaan unohtanut subsidiariteettiperiaatteen muun muassa kustannusjaon suhteen. Yritys yhdistää 27 erilaisen jäsenmaan äitiysvapaasäännökset on saanut aikaiseksi sekavan esityksen. Lisäksi mukaan on sotkettu esitys isyysvapaasta, joka ei oikeusperustan mukaan edes kuulu direktiivin soveltamisalaan, kuten komission edustaja onneksi selkeästi heti alussa totesi. Isyysvapaasta tulee säädellä vanhempainvapaajärjestelmän piirissä eikä raskaudesta ja synnytyksestä toipumiseen tarkoitetun vapaan yhteydessä.

FEMM-valiokunnan esitykset jättävät huomiotta myös monien maiden, muun muassa Pohjoismaiden, pitkälle kehittyneet äitiys- ja vanhempainvapaajärjestelmät. Valiokunnan esitykset sekoittavat nämä kansallista valinnanvapautta tarjoavat vanhempainvapaajärjestelmät ja eräiltä elementeiltään jopa heikentäisivät äidin ja lapsen hyvinvointia. Esimerkiksi jos äiti FEMM-valiokunnan esityksen mukaan aloittaa tuon kuuden viikon pakollisen äitiysloman vasta synnytyksen jälkeen, lisätään riskejä viimeisillään raskaana työpaikoilla oleville äideille ja lähes syntymässä oleville lapsille. Viimeisillään raskaana oleva äiti ei jaksa loppuun saakka tehdä kahdeksantuntisia työpäiviä, vaan tämä esitys johtaa lisääntyviin sairauslomiin ennen synnytyksiä.

Valiokunnan esitys ei huomioi kompensaationa sellaisia kansallisia järjestelmiä, joissa äitiyslomaan nivoutuu huomattavasti pidempi vanhempainvapaa, koska se ei tapahdu täydellä palkalla. Esimerkiksi Suomessa vanhemmat voivat hoitaa lastaan kotona keskimäärin 1,5 vuoden ikään saakka ja pystymme kustantamaan sen, koska näihin kustannuksiin osallistuvat eri vaiheissa niin työnantajat, työntekijät kuin myös veronmaksajat yhtälailla. Jos koko kustannusvaikutus lykätään työnantajille, on aivan selvää, että heikennetään naisten työllistymismahdollisuuksia ja tehdään karhunpalvelus naisille työntekijöinä.

 
  
MPphoto
 

  Olle Ludvigsson (S&D).(SV) Nyt on tärkeää löytää joustavat ratkaisut tämän direktiivin kiistanalaisten yksityiskohtien osalta. Samalla on nähtävä laajempi kuva. Minkä tilanteen haluamme yhdenvertaisuuden osalta vallitsevan Euroopassa kymmenen vuoden päästä? Se mielessä pitäen on päivänselvää, että ehdotetuilla asetuksilla saataisiin aikaan edistystä sukupuolten tasa-arvon alalla.

Sukupuolten tasa-arvoa ja sitä koskevaa näkökulmaa on edistettävä. EU 2020 -strategiassa asetettu tavoite naisten työllisyysasteen nostamisesta 75 prosenttiin olisi mahdollista saavuttaa. Useammat työssäkäyvät naiset olisivat ehdottomasti eduksi yhteiskunnalle. Lasten hankkimiseen ja perheen perustamiseen olisi parempia kannustamia, mikä olisi myönteinen vastavoima EU:n ikääntyvän väestön osalta.

Ei siis unohdeta keskusteluistamme laajaa näkökulmaa.

 
  
MPphoto
 

  Astrid Lulling (PPE).(FR) Arvoisa puhemies, ajan myötä viisaus yleensä lisääntyy. Näin ei valitettavasti ole käynyt tässä toisessa mietinnössä, jonka naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan enemmistö hyväksyi ja josta keskustelemme täällä parlamentissa 17 kuukautta ensimmäisen mietinnön jälkeen. Tämä toinen mietintö on nykyisessä muodossaan aivan yhtä epäselvä, haitallinen ja ylikuormitettu teksteillä, jotka eivät kuulu säädökseen, kuin toukokuussa 2009 valiokuntaan palautettu mietintö.

Olemme tuhlanneet jo kaksi vuotta äitiyden suojelun parantamisessa. Jos äänestämme tämän mietinnön puolesta tällaisenaan, tuhlaamme saman ajan jälleen keskustellessamme neuvoston kanssa yhteispäätösmenettelyssä, vaikka komission alkuperäinen vuoden 2008 ehdotus oli kohtuullinen. Siinä taattiin huomattava edistyminen jäsenvaltioissa, joissa äitiysvapaan pituus ja siitä maksettu korvaus ovat edelleen vähemmän kuin joissakin muissa maissa; harvoin meille myönnetään 20 viikon vapaa täydellä ja rajoittamattomalla palkalla, jonka valtio maksaa.

Ei unohdeta, että tässä tapauksessa pyritään laatimaan vähimmäisrajat ja että emme voi määrätä jyrkkiä ratkaisuja 27 jäsenvaltiolle. Todellakin, jotta työssäkäyvää ja ennen kaikkea erittäin ammattitaitoista naista voidaan kannustaa hankkimaan lapsia, on paljon tärkeämpää, että hänellä on oikeus lyhyempään mutta täysipalkkaiseen vapaaseen kuin että hänellä on 20 tai 30 viikon vapaa tai pidempi ilman takuuta täydestä palkasta. Sen lisäksi, että Edite Estrelan mietinnön ehdotukset ovat haitallisia naisten työllistettävyyden osalta, niiden rahoittaminen on myös tietyissä jäsenvaltioissa vaikeaa hallituksille ja yrityksille. On parempi, että tänään otetaan yksi todellinen askel oikeaan suuntaan kuin että tehdään tulevaisuutta varten lupaus, joka voidaan lunastaa kymmenen vuoden päästä.

Minä itse en aio äänestää tämän mietinnön puolesta sen nykyisessä muodossa, ja kehotan kaikkia kollegoitani hylkäämään kaikki nuo tarkistukset, joilla ei ole mitään tekemistä äitiyden suojelun kanssa, kuten itsenäisiä elinkeinonharjoittajia koskevat säännökset. Tuskin neljä kuukautta sitten äänestimme tässä parlamentissa itsenäisten elinkeinonharjoittajien äitiysvapaata koskevasta direktiivistä.

Sama koskee isyysvapaata, hyvä Marc Tarabella, ja minä olen puolesta. Belgialaiset voivat ottaa käyttöön 20 viikon täysipalkkaisen isyysvapaan huomenna, jos heillä on hallitus; mikään ei estä heitä tekemästä sitä. Vastaavasti – koska tämä on toinen käsiteltävä kohta – työmarkkinaosapuolet keskustelevat tällä hetkellä isyysvapaata koskevasta direktiivistä. Odotetaan heitä, ja tässä asiassa ryhdytään toimiin aivan kuten isyysvapaan osalta: se on oikea tapa edetä.

Kehotan kollegoitani äänestämään niiden tarkistusten puolesta, joilla vapaa rajoitetaan 18 viikkoon, ja niiden tarkistusten puolesta, jotka teidän ryhmänne, arvoisa puhemies, ja minun ryhmäni ovat esittäneet.

(Puhuja hyväksyi, että Marc Tarabella esittää kysymyksen sinisen kortin nojalla työjärjestyksen 149 artiklan 8 kohdan mukaisesti)

 
  
MPphoto
 

  Vasilica Viorica Dăncilă (S&D).(RO) Kaikenlaisen syrjinnän poistaminen kaikista yhteiskunnallisen ja taloudellisen elämän osista on ehdoton ennakkoedellytys ihmisoikeuksien suojelulle ja kaikkien kansalaisten hyvinvoinnille. Miesten ja naisten yhdenvertaisten mahdollisuuksien periaatteen edistämisestä ja naisten suuremman taloudellisen ja yhteiskunnallisen osallistuminen takaamisesta täysivaltaisina osallistujana on huolehdittava jatkuvasti. Mielestäni tämän näkökulman pitää näkyä yhteisessä maatalouspolitiikassa, jotta voidaan varmistaa, että sukupuolia edustetaan oikeudenmukaisesti ja yhdenvertaisesti. Toisaalta tällä näkökulmalla voidaan taata, että eri politiikat pannaan tehokkaasti täytäntöön EU:n tasolla kaikilla työskentelyaloilla mutta erityisesti maataloudessa.

Koska sukupuolten tasa-arvon periaatetta edistetään EU:n lainsäädännöllä ja koska se on yksi Eurooppa 2020 -strategian perusvaatimuksista, katson, että on asianmukaista sisällyttää tämä kysymys myös maatalouteen, käyttämällä myös sellaisia uusia välineitä, joilla tätä periaatetta edistetään. Tuen Edite Estrelan ja Britta Thomsenin mietintöjä, joilla tuodaan naisia koskevat kysymykset etualalle sekä äitiyden että äitien työolojen osalta, sillä ne ovat merkittäviä näkökulmia kaikkien naisten elämässä ja niiden meistä elämässä, joiden pitäisi osoittaa solidaarisuutta heille heidän asioissaan.

 
  
MPphoto
 

  Marc Tarabella (S&D).(FR) Arvoisa puhemies, kiitän Astrid Lullingia suostumisesta pieneen keskeytykseeni. Haluaisin vain panna merkille, että Belgiassa isät saavat jo kymmenen päivän palkallisen vapaan. Euroopan unionin 27 jäsenvaltiosta 19 noudattaa samaa käytäntöä erilaisin maksuetuuksin.

Haluaisin vain tietää, kannatatteko vai vastustatteko yhdenmukaistamista ylöspäin EU:n tasolla. On myönnettävä, että kaksi viikkoa ei ole kovin paljon, mutta se on kohtuullista: kaksi viikkoa kaikille isille EU:ssa, jotta he voivat osallistua tehtäviin, jotka liittyvät uusien tulokkaiden vastaanottamiseen heidän perheeseensä. Haluaisin tietää, kannatatteko vai vastustatteko tätä yhdenmukaistamista. Olisin kiitollinen vastauksestanne, hyvä Astrid Lulling.

 
  
MPphoto
 

  Astrid Lulling (PPE).(FR) Arvoisa puhemies, tietysti kannatan sitä, hyvä Marc Tarabella. Kannatan EU:n direktiiviä, mutta en kannata sitä, että tämä kysymys ratkaistaan tässä direktiivissä, joka koskee äitien ja lasten suojelua. Työmarkkinaosapuolet käyvät, kuten sanoin, tällä hetkellä keskusteluja isyysvapaata koskevasta direktiivistä.

Mielestäni meidän on odotettava niiden tulosta. Sitten meillä on vakaa ehdotus, aivan kuten meillä oli isyysvapaasta, jota muuten olemme juuri parantaneet, vaikka se ei ole täydellinen. Mielestäni se on oikea tapa edetä. Mielestäni myös työmarkkinaosapuolille pitäisi uskoa tehtävä ehdotusten esittämisestä tällä alalla, koska niillä on parhaat mahdollisuudet siihen. Siksi, kannatan. Onnittelen teitä: Belgian tilannetta voidaan parantaa.

Halusin vain sanoa teille ja kaikille niille naisille, jotka eivät ole pystyneet ollenkaan ymmärtämään, että EU:n direktiivissä on vähimmäis-, ei enimmäissääntöjä, että kaikki voivat edetä pidemmälle mutta että on tärkeää antaa niille maille, jotka ovat alle – paljon alle – 18 viikon, mahdollisuus mukautua.

Uskon lisäksi, että jos teidän ja minun olisi pitänyt laatia tämä mietintö, me olisimme toteuttaneet oikeat toimenpiteet tässä parlamentissa yhteispäätösmenettelyssä neuvoston kanssa kauan sitten.

 
  
MPphoto
 

  Thomas Mann (PPE).(DE) Arvoisa puhemies, nyt tiedän miten toimitaan puheajan muuttamiseksi ja jatkamiseksi. Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta on kehottanut hyväksymään 18 viikon äitiysvapaan, joka on neljä viikkoa enemmän kuin mitä Saksassa sovinnollisesti sovittiin. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta on kehottanut hyväksymään 20 viikkoa täydellä palkalla sekä kahden viikon isyysvapaan sekä jatkon itsenäisille elinkeinonharjoittajille. Täysin taka-alalle on kuitenkin työnnetty se seikka, että 20 viikkoa maksaa Ranskalle kaksi miljardia euroa lisää vuodessa ja Yhdistyneelle kuningaskunnalle 2,85 miljardia euroa lisää komission lausuntojen mukaan. Saksan lisäkustannuksiksi arvioidaan noin 1,7 miljardia euroa. Joskus on mietittävä kustannuksia.

Saimme äskettäin EMPL- ja FEMM-valiokuntien yhteisen tutkimuksen, jossa on lukuisia virheitä. Siinä ei ollut mukana esimerkiksi Saksan äitiysetuuden kaltaisia maksuja. Saksan vanhempainetuuden viitepuitteet olivat epäasianmukaisia. Joidenkin jäsenvaltioiden pyytämiä kustannusarvioita ei ollut otettu riittävästi huomioon. Sellaisella perustalla on mahdotonta tehdä vastuullista politiikkaa. Saksa on esimerkillinen: vanhempainvapaajakson aikana maksetaan kaksi kolmasosaa palkasta jopa 14 kuukautta. Sillä jatketaan 14 viikon äitiysvapaata jopa 170 viikkoon. Sen perusteella Saksa on Euroopan mestari pienten lasten suojelussa, ja siksi sille on annettava vapauttava lauseke tässä direktiivissä.

Siksi olen esittänyt yhdessä Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ryhmän 50 kollegani kanssa tarkistuksen, jota Euroopan konservatiivit ja reformistit ja suuri osa Euroopan liberaalidemokraattien ryhmästä tukevat. Pyrimme siihen, että kansalliset järjestelmät otetaan riittävästi huomioon. Toivomme, että tämän parlamentin enemmistö tukee tätä kehotusta, jotta se saadaan läpi keskiviikon äänestyksessä. Haluamme, että äidit saavat asianmukaista suojelua, mutta jos sellainen suojelu viedään liian pitkälle, erityisesti ideologisista syistä, se on naisten työllisyydelle valtava este – ja se meidän on poistettava, ei edistettävä.

 
  
MPphoto
 

  Anna Hedh (S&D).(SV) Reaktiot tähän mietintöön ovat olleet monissa jäsenvaltioissa voimakkaita, ja monet poliitikot ovat yrittäneet kerätä lisäpisteitä repimällä tämän EU:n aloitteen kappaleiksi. Ihmiset kuitenkin unohtavat sen, että tässä tarkistetaan voimassa olevaa direktiiviä. Ihmiset voivat ajatella mitä haluavat siitä, mitä EU:n tasolla olisi säänneltävä, mutta kuten sanoin, direktiivi on jo olemassa, ja meillä on mahdollisuus parantaa sitä.

Sukupuolten tasa-arvoa koskevaan kysymykseen on kiinnitetty enemmän huomiota Lissabonin sopimuksen voimaantulon myötä, ja meidän velvollisuutemme on edistää sitä. Tällä hetkellä on nähtävissä, että jäsenvaltioissa, joissa äitiysvapaasta on hyvin toimivat säännöt, myös naisten työllisyysaste on korkea. Tilanne on päinvastainen niissä maissa, joissa säännöt ovat heikompia ja toimivat huonommin.

Jos tämä direktiivi menee läpi, meillä on myös aiempaa paremmat mahdollisuudet saavuttaa EU 2020 -strategiassa asetettu tavoite. Olen samaa mieltä siitä, että ehdotuksessa on joitakin kiistanalaisia yksityiskohtia, mutta tärkeää on se, että voimme parantaa sitä. Arvostelijat väittävät, että ehdotus on liian kallis, mutta minä olen vakuuttunut siitä, että tasa-arvon lisääntyminen on edullista yhteiskunnalle.

 
  
MPphoto
 

  Barbara Matera (PPE). - (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, tänään tämä parlamentti – kaikkien 27 jäsenvaltion edustaja – on jälleen rohkeasti ja itsepäisesti päättänyt puuttua arkaluonteiseen mutta samalla ajankohtaiseen maidemme yhteiskunnallista kasvua koskevaan kysymykseen. Käsittelemme mietintöä, joka vaikuttaa valtioidemme yhteiskunta-, työllisyys- ja talouspolitiikkaan mutta joka koskee myös koko EU:ta ja sen halua kasvaa yhteisymmärryksessä.

Edite Estrelan mietinnöllä, sellaisena kuin sitä on käsitelty ja tarkistettu, edistetään vakuuttavasti työ- ja yksityiselämän yhteensovittamisen ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien periaatetta ja siten tervettä ja tasapainoista edistystä. Edellä mainittujen periaatteiden suojelun vähimmäisrajan varmistaminen koko EU:ssa tarkoittaa perheidemme eikä vain naistemme elämän laadun parantamista ja siten myös meidän elämänlaatumme parantamista; siihen vastaamme vakaasti ja asianmukaisin kompromissein.

Tasapaino on välttämätöntä sekä lopputulosten että valittujen keinojen osalta, ja sillä on suojattava sekä naisten asema työmarkkinoilla että valtioiden erioikeudet niiden politiikan täytäntöönpanossa. Jean Monnet opetti meidät kasvamaan pienin askelin. Alkakaamme ottaa näitä pieniä askelia pelkäämättä, että muut seuraavat.

 
  
MPphoto
 

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D). - (LT) Nykyään on todellakin erittäin tärkeää sovittaa työ- ja perhe-elämä paremmin yhteen pyrkimällä talouskasvuun, hyvinvointiin ja kilpailukykyyn sukupuolten tasa-arvon alalla. Koska syntyvyys laskee jyrkästi miltei kaikissa jäsenvaltioissa, meidän on ryhdyttävä toimenpiteisiin luodaksemme äideille parhaat mahdolliset olosuhteet, jotta he voivat kasvattaa lapsensa ja jotta heillä on todellinen mahdollisuus palata työmarkkinoille. Kehotan myös jäsenvaltioita ja Euroopan parlamentin jäseniä etsimään mahdollisuuksia ja koordinoimaan äitiysetuutta ja hoitoetuutta, jotta voidaan varmistaa, että naiset eivät ole miehiä kalliimpaa työvoimaa. Vanhempainvastuiden jakaminen ja mahdollisuus myöntää myös miehille oikeus kahden viikon isyysvapaaseen antaisivat naisille enemmän mahdollisuuksia palata työmarkkinoille ja vahvistaisivat perhesiteitä. Olen siksi vakuuttunut, että jatkettu äitiysvapaa helpottaisi myös parempien syntyvyyslukujen aikaansaamista erityisesti siksi, että yhteiskuntamme ikääntyy nopeasti.

 
  
MPphoto
 

  Anne Delvaux (PPE).(FR) Arvoisa puhemies, minun mielestäni on ilmiselvää, että perhevapaita on lisättävä: äitiysvapaan vähimmäisrajan nostaminen on edistysaskel, etu, eikä tarvitse olla täysin demagoginen verratakseen talousvaikutusta laadulliseen etuun, jota on vaikea ilmaista määrällisesti.

Ongelmassa on kuitenkin kaksi olennaista osaa: ensimmäinen on taloustilanne, se on totta, mutta se ei ole riittävä syy jättää miljoonia perheitä pulaan vielä vuosikymmeniksi; toinen on mietinnön oikeudelliset porsaanreiät, koska tekstissä on monia erilaisia perhevapaan tyyppejä, joiden oikeusperustat eivät sovi yhteen. Otetaan esimerkiksi adoptiovapaa, joka on tekstissä äitiys- ja isyysvapaan ohella.

Arvostan itse adoptioäitinä ja kaikkien edustamieni naisten puolesta halua samat oikeudet kuin biologisilla äideillä. Minä itse asiassa olen sitä, mihin Elisabeth Morin-Chartier viittasi pienenä Edite Estrelaan mietintöön lisättynä ylimääräisenä pakettina.

Vaikka tavoitteena todellakin on parantaa naisten – kaikkien naisten – terveyttä ja oikeuksia työmarkkinoilla, adoptioäideillä, joista on tullut äitejä muiden lailla, on oikeus samoihin oikeuksiin ja samaan suojeluun työssä. Muiden lailla he ovat äitejä kokonaan riippumatta siitä, onko heidän adoptoimansa lapsi alle 12 kuukautta vanha vai ei; meidän on vältettävä sellaista syrjintää, jota tekstissä on.

Adoption osalta pidän valitettavana, että teksti ei ole kovinkaan yksityiskohtainen. Siinä ei edes ole mukana yhtään Rambollin vaikutustenarvioinnin päätelmää. Mitään siitä ei ole käsitelty kovin hyvin, mikä on selkeästi heikko kohta. Tästä varauksesta huolimatta tuen kuitenkin Edite Estrelan mietintöä, koska taloudellisten näkökohtien lisäksi kyse on miehistä ja naisista, joiden on hoidettava paremmin vanhempainvastuunsa yhteiskunnassa, joka on entistä enemmän luopumassa vastuustaan kasvattaa nuoriaan, ja lisäksi kyse on myös velvollisuudestamme varmistaa, että ihmisten ei tarvitse uhrata lapsiaan työlleen tai työtään lapsilleen.

Lopuksi, me emme ole neuvoston vaan parlamentin jäseniä. Jos me suoraan vaaleilla valitut edustajat emme ole kunnianhimoisia, kertokaa minulle: kuka on?

 
  
MPphoto
 

  Sylvie Guillaume (S&D).(FR) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, paljon on sanottu, erityisesti juuri nyt. Edite Estrelan mietintöä koskevat erilaiset uudet kehitykset ja ristiriidat kuitenkin osoittavat yhden asian: edelleenkin on erittäin vaikeaa käsitellä tyynesti sukupuolten tasa-arvoa ja erityisesti parempaa työ- ja perhe-elämän tasapainoa koskevaa asiaa.

Tällä säädöksellä on ollut – suokaa anteeksi ilmaus – vaikea odotusaika, pääasiassa siksi, että asenteiden on edelleen muututtava tällä alalla sangen paljon. Vaikutustenarvioinnit ovat epäilemättä välttämättömiä, jotta käsiteltävänä olevista asioista voidaan varmistaa laaja yhteisymmärrys. Ne on kuitenkin ymmärrettävä siksi, mitä ne ovat, ja niihin on suhtauduttava varovaisesti. Voisin lisätä, että niiden ristiriitaiset päätelmät ovat siitä todiste.

Olisi selkeästi tyhmää olla ottamatta esiin kysymystä tiettyjen esitettyjen tarkistusten mahdollisista kustannuksista. Olisi kuitenkin myös yhtä tyhmää kieltäytyä käsittelemästä keskipitkän ja pitkän aikavälin sosioekonomisia etuja äitien ja lasten terveyden kannalta tai miesten ja naisten työmarkkinoiden tasa-arvon kannalta. Lisäksi keskustelumme on mielestäni arvokkaampaa kuin tietyt karikatyyrit ja tietyt stereotypiat, joista vieläkin kuulee.

 
  
  

Puhetta johti
varapuhemies Silvana KOCH-MEHRIN

 
  
MPphoto
 

  Regina Bastos (PPE).(PT) Eurooppa ikääntyy ja sen syntyvyysluvut ovat erittäin matalia. Nämä tekijät muodostavat suuren haasteen Euroopan unionille, ja meidän on vastattava niihin konkreettisilla ratkaisuilla. Olemme sopineet tästä näkökulmasta tämän käsittelyn aikana huolimatta eriävistä näkemyksistä, jotka ovat käyneet ilmi keskustelussa.

Portugalissa esimerkiksi syntyvyys ei ole tarpeeksi suurta takaamaan, että sukupolvet korvautuvat, ja tämä tilanne vaarantaa tulevaisuuden. Se tapahtuu kotimaassani kuten myös suurimassa osassa EU:n jäsenvaltioita. Olen varma, että äitiysvapaata koskevilla aiempaa joustavammilla toimilla voidaan auttaa kääntämään nämä suuntaukset. Meidän on lähetettävä perheille johdonmukainen viesti äitiyden tukemisesta ja konkreettisista toimista työ-, yksityis- ja perhe-elämän sovittamiseksi paremmin yhteen. Naisia on suojeltava, jotta he voivat päättää lasten hankkimisesta joutumatta lähtemään työmarkkinoilta. Tähän haasteeseen vastaaminen on olennaisen tärkeää, jos haluamme saavuttaa Eurooppa 2020 -strategian taloudelliset ja yhteiskunnalliset tavoitteet ja torjua väestön vanhenemista.

Esimerkiksi Portugalissa äitiysvapaasta maksetaan jo sata prosenttia ansiotuloista 120 päivän ajan, minkä tavoitteena on torjua kokemaamme alhaista syntyvyyttä. Totean siksi, että naisten palkat on taattava äitiysvapaan aikana käsiteltävänä olevassa mietinnössä esitetyllä tavalla. Jäsenvaltioille annettava mahdollisuus luoda olosuhteet, joilla varmistetaan tavoite täyden palkan maksamisesta äitiysvapaan ajalta vuoteen 2020 mennessä, vaikuttaa järkevältä toimenpiteeltä.

Lopuksi haluaisin onnitella esittelijää, Edite Estrelaa, hänen sinnikkyydestään niiden toimenpiteiden puolustamisessa, joilla pyritään suojelemaan perheitä ja samalla torjumaan väestön ikääntymistä.

 
  
MPphoto
 

  Iratxe García Pérez (S&D). (ES) Arvoisa puhemies, luulen, että me kaikki olemme tietoisia vastuusta, joka parlamentin on tänään kannettava naisten työoloja koskevan direktiivin tarkistamisessa, direktiivin, jota olemme käsitelleet edelliseltä vaalikaudelta asti ja jonka osalta emme ole erilaisten näkemyksien ja ongelmien takia onnistuneet edistymään.

Siksi sanon, että tänään meidän on kannettava vastuu, niiden eri näkemysten puitteissa, joita meillä saattaa olla, jotta voimme edetä miesten ja naisten yhdenvertaisten oikeuksien osalta ja parantaa naisten oloja työmarkkinoilla.

Tässä direktiivissä on kyse enemmästä kuin äitiysvapaan viikkojen määrästä, koska olen varma, että me kaikki olemme samaa mieltä siitä, että 14 viikkoa ei ole tarpeeksi ja että meidän on lisättävä pituutta. Viikkomäärän lisäksi puhumme kuitenkin myös siitä, että äidiksi tulleen naisen erottaminen katsotaan epäoikeudenmukaiseksi erottamiseksi, tai siitä, että isyysvapaa myönnetään työssäkäyvän naisen terveyden edistämiseksi.

En ymmärrä, miksi ihmiset sanovat, että isyysvapaa ei edistä työssäkäyvien naisten terveyttä. Tietysti se edistää. Se, että äiti ja isä voivat jakaa lastensa hoitoa koskevan työn lapsen syntymää seuraavana muutamana ensimmäisenä päivänä, on olennaisen tärkeää ja perustavanlaatuista, jotta miesten ja naisten tasa-arvossa voidaan edistyä. On olemassa Espanjan kaltaisia maita, jotka ovat jo ottaneet käyttöön riippumattoman ja siirrettävän isyysvapaan.

Meidän on mahdollistettava se, että miehet voivat kantaa vastuuta naisten ohella, parantaaksemme käytännössä sitä, mikä meillä on tällä hetkellä paperilla. Mielestäni se on tärkeää.

Haluaisin kiittää esittelijää, Edite Estrelaa, hänen tekemästään työstä ja hänen vastuullisuudestaan parlamenttia kohtaan …

(Puhemies keskeytti puhujan)

 
  
MPphoto
 

  Godfrey Bloom (EFD).(EN) Arvoisa puhemies, noin viisi ja puoli vuotta sitten sain aikaan jonkinlaista raivoa toteamalla, että kuka tahansa selväjärkinen pienyrittäjä olisi hullu palkatessaan lapsensaamisiässä olevan naisen.

Sen jälkeen tilanne on huonontunut ja huononee, koska työntekijöiden kannalta suotuisa tasapaino työnantajiin nähden on riistäytynyt täysin hallinnasta. Yksi vaalipiirini Yorkin asukas kirjoitti minulle viime vuonna, ettei ikinä palkkaa lapsensaamisiässä olevia naisia, että kaikkien heitä palkkaavien pienyrittäjien on oltava järjiltään.

Meillä on tässä erikoinen tilanne, eikö vain? Meillä on nuoria naisia, jotka pyrkivät epätoivoisesti työhön, pyrkivät epätoivoisesti työhön yrityksiin, erityisesti pienyrityksiin – jotka ovat Yhdistyneen kuningaskunnan talouden kantava voima – ja meillä on työnantajia, jotka ovat liian kauhuissaan palkatakseen heidät. Se on ongelmamme. Teemme – täällä tässä paikassa, jossa jäsenillämme on niin vähän kaupallista kokemusta – pienyrityksille miltei mahdottomaksi palkata nuoria naisia, ja sitä he taas haluaisivat.

Minulla oli tapana ajatella, että kun tässä paikassa tehtiin EU:n talouden toiminnasta miltei mahdotonta, se oli jonkinlainen kiinalainen salaliitto ja että taustalla kiinalaiset haittasivat sitä niin paljon, että loppujen lopuksi meidän piti tuoda aivan kaikki Kiinasta. No, nyt minulla on toinen teoria, ja se on se, että ehkäpä naisilla, jotka tekevät siitä niin vaikeaa pienyrityksille valiokunnissa, komissiossa ja täällä, on tähtäimessään merkittävä mahdollisuus.

Väitän, että kun äänestäjät muutaman vuoden päästä aivan oikein tarkastelevat heitä ja potkaisevat heidät pellolle heidän epäpätevyytensä ja tyhmyytensä takia, he pääsevät takaisin työpaikalleen vain siksi, että he ovat keski-iässä tai myöhäiskeski-iässä. Tie on raivattu heille. Se on teoriani. En pysty keksimään mitään muuta järkevää vastausta tällaiseen naurettavaan puuttumiseen työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin. Jos se tuntuu teistä oudolta teorialta, joltakin, jota voi verrata tapaan, jolla ilmastonmuutoksesta puhutaan, uskokaa minua, mikään ei ole liian typerää tälle parlamentille.

 
  
MPphoto
 

  Salvatore Iacolino (PPE). - (IT) Arvoisa puhemies, ei ole epäilystäkään, että tämän lainsäädäntöluonnoksen tuomiseen parlamentin keskusteluun 18 kuukautta kestäneen tiiviin työn jälkeen pitäisi suhtautua suotuisasti. On selvää, että tällaiselle hankkeelle on ominaista arkaluontoisuus, koska jäsenvaltioiden asiaa koskevat lait ovat täysin erilaisia. Toimenpiteen innovatiivinen lähestymistapa on joka tapauksessa tulos, johon pitäisi suhtautua hyvin myönteisesti, kuten pitäisi suhtautua myös perhekeskeisyyden periaatteen vahvistamiseen ja siihen, että naisille ja erityisissä olosuhteissa oleville naisille, kuten lapsen saaville naisille, taataan korkeampi sosiaalisen suojelun taso.

Synnyttävien naisten suojelussa on myös taattava johdonmukaisuus – ja sanon tämän huolimatta siitä, että katson, että tämän toimenpiteen sääntelyala on laajempi kuin alun perin suunniteltiin – siten, että olisi korostettava, että EU:ssa ja monissa jäsenvaltioissa on edelleen huomattava ero synnyttämistä ja syntymättömiä lapsia koskevan tarjotun suojelun osalta.

Tämä toiminta on sovitettava selkeästi yhteen sen kanssa, että työnantajien väärinkäytökset on lopetettava, ja meidän on rajoitettava tarkistusten soveltamisalaa – sillä joillakin niistä lainsäädännöstä tehdään mielestäni yleisesti liian joustamatonta – alkaen isyysvapaasta, joka näyttää liian kaukaa haetulta alun perin naisten suojeluun tarkoitetun toimenpiteen osalta.

Siitä ei ole epäilystäkään, että tästä – epävarmassa asemassa olevia naistyöntekijöitä koskevasta lainsäädännöstä – yhden osan muodostavaa siirtotyöntekijöitä ja kotitaloustyöntekijöitä koskevaa ongelmaa on käsiteltävä asianmukaisesti joustavilla ja muuttuvilla markkinoilla, joissa naiset on erityisesti nyt katsottava yhteisön palveluksessa olevaksi resurssiksi.

 
  
MPphoto
 

  Nicole Sinclaire (NI).(EN) Arvoisa puhemies, Yhdistyneen kuningaskunnan työnantajat ja Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus kehottavat Yhdistyneen kuningaskunnan Euroopan parlamentin jäseniä äänestämään niitä ehdotuksia vastaan, joiden nojalla täysipalkkaisen äitiysvapaan määrää lisätään 14 viikosta 20 viikkoon – vaikka minusta tämä on pelkkää teeskentelyä konservatiiveilta, jotka esittivät valiokunnassa tarkistuksen 24 palkallisesta viikosta. Kuten sanon, teeskentelyllä ei ole rajoja.

Yhdistyneen kuningaskunnan pienyritysten liitto on todennut, että näihin suunnitelmiin ei ole varaa ja että ne maksaisivat Yhdistyneen kuningaskunnan yrityksille yli 2,5 miljardia puntaa vuodessa. Jopa Yhdistyneen kuningaskunnan kokoomushallitus, jossa myös liberaalidemokraatit ovat mukana, vastustaa näitä muutoksia. Ehdotetut muutokset maksavat Yhdistyneelle kuningaskunnalle jopa kaksi miljardia puntaa aikana, jolloin julkisen ja yksityisen sektorin työntekijöitä irtisanotaan paljon pienempien määrien säästämiseksi.

Muutokset saattavat olla myös itsetuhoisia, koska Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen mukaan parhaiten palkatut työntekijät hyötyvät eniten ja matalapalkkaisimmat vähiten. Vaikka nämä muutokset olisivat miten hyvää tarkoittavia tahansa, niillä itse asiassa jarrutetaan työssäkäyvien äitien tasa-arvon aikaansaamista koskevaa prosessia. Näillä muutoksilla myös kannustetaan työnantajia valitsemaan naisten sijasta työhön miehiä.

Arvoisa puhemies, imettävien äitien oikeuksien edistämiseen on muita tapoja, kuten aiempaa joustavampia vapaajärjestelmiä. Meidän on myös kunnioitettava eri jäsenvaltioiden erilaisia yhteiskunta- ja kulttuurieroja. Kaikki ei vain yksinkertaisesti sovi kaikille. Työssäkäyvät perheet, jotka luottavat meihin, jotta lainsäädännöstä saadaan asianmukaista, elävät, työskentelevät ja kasvattavat lapsiaan todellisessa maailmassa, eivät jossain aatteellisessa Eurodisney-maailmassa.

Näitä muutoksia ehdotetaan väärään aikaan, ja ne hyödyttävät vääriä ihmisiä. Kun kaikki EU:n hallitukset pyrkivät leikkaamaan julkisia menoja, te pyritte lisäämään työllistämiskustannuksia, mikä iskee aloihin, joilla naisten edustus on suhteetonta ja jotka ovat siksi alttiimpia mahdollisille työpaikkojen leikkauksille. Yhdistyneellä kuningaskunnalla on jo parhaat, oikeudenmukaisimmat ja anteliaimmat äitiys- ja isyysvapaata koskevat normit. Yhdistyneessä kuningaskunnassa äidit saavat tällä hetkellä kuusi viikkoa 90 prosentin palkalla, mitä seuraa 33 viikon lakisääteinen äitiysraha, joka on 125 puntaa viikossa.

Minä äänestän Yhdistyneen kuningaskunnan kansan etujen puolesta. Noudatan hänen majesteettinsa hallituksen neuvoa ja äänestän äitiysrahaa koskevia tarkistuksia vastaan.

 
  
MPphoto
 

  Ria Oomen-Ruijten (PPE).(NL) Arvoisa puhemies, kuunneltuani kaikkea, mitä täällä tässä täysistunnossa on sanottu, olen varma, että miesten ja naisten yhdenvertaista kohtelua – joka todellakin on vaatinut paljon rohkeutta ja ponnistuksia sekä suuria rahamääriä – ei ole saatu aikaan. Sanon tämän monien oman ryhmän kollegoideni – jotka muuten ovat lähteneet salista – lisäksi myös muille. Se oli ensimmäinen asiani.

Toinen asiani koskee tämän yhteiskunnan ikääntymistä ja yläpäästä liian painavaa ikärakennetta. Se on Euroopan osalta erittäin merkittävä kysymys, joten on myös erittäin tärkeää tehdä lasten saamisesta helpompaa. Arvostan esimerkiksi haastattelua, jonka Ranskan valtiovarainministeri Lagarde on nyt antanut naisten asemasta työpaikalla, ja se oli täydellistä. Toivon todella, että pidämme siitä kiinni.

Kolmas asiani on se, että yhdenvertainen kohtelu on sitoutumista sosiaaliseen Eurooppaan. Olemme sanoneet, että tässä sosiaalisessa Euroopassa miehillä ja naisilla on oltava yhdenvertaiset mahdollisuudet työmarkkinoilla ja että heidän on myös voitava saada lapsia. Tällä hetkellä me kaikki pyrimme 18 viikkoon, ja olemme kutakuinkin sopineet tästä 18 viikosta, mutta emme vielä tiedä, miten meillä on siihen varaa.

En vastusta ollenkaan oman ryhmäni esittämää kompromissia, jonka mukaan noille neljälle viikolle enimmäismäärä olisi 75 prosenttia. Vastustan kuitenkin sitä, että kyseinen kompromissi sisältää myös yhteyden terveydenhoitokustannuksiin. Se on tärkein vastustukseni kohde, koska sillä annetaan Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin kaltaisille maille – Ranskassa kyseisiä kustannuksia tuetaan myös paljon – mahdollisuus kiertää 75 prosenttia, jonka on pysyttävä jatkossakin maksettavana. Mietin siksi, voimmeko ehkä äänestää osan kompromissista nurin. Se tarkoittaisi myös, että voimme antaa vahvistetun lausunnon, joka saattaisi saada enemmistön neuvostossa.

 
  
MPphoto
 

  Pascale Gruny (PPE).(FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, tarvitsemme EU:n lainsäädäntöä, jolla suojellaan raskaana olevien naisten ja äskettäin synnyttäneiden tai imettävien naisten terveyttä, ja meidän on vastattava meitä kohdanneeseen demografiseen haasteeseen ja edistettävä syntyvyyslukujen nousua EU:ssa. Tällä edistysaskelella ei saa kuitenkaan jarruttaa naisten työllistämistä.

Korostaisin kolmea asiaa. Ensinnäkin pidän myönteisenä Euroopan komission ehdotusta raskaana olevien ja äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä. Korostaisin todellakin otsikkoa, joka on tämän direktiivin oikeudellinen kehys, koska tunnumme liian usein unohtavan, mitä teksti itse asiassa käsittelee. Puhumme tässä naisista, koska, kunnes toisin todistetaan, miehet eivät voi synnyttää.

Keskustelu tuntuu vesittyneen, koska viitataan isyys- tai vanhempainvapaaseen. Ratkaistaan ensin naisten kohtaama ongelma keskittymällä heidän terveyteensä heidän saattaessaan lapsia maailmaan. Meidän on pantava täytäntöön todelliset takuut näiden naisten terveyden suojelemiseksi työmarkkinoilla. Isyys- ja vanhempainvapaata käsitellään toisessa direktiivissä.

Toiseksi, keskustelu pyörii viikkomäärän ympärillä. Tällä hetkellä keskimääräinen vapaajakso on 14 viikkoa. Euroopan komissio ehdottaa 18 viikkoa ja mietinnössä ehdotetaan 20:tä. Naisena ja kolmen lapsen äitinä haluan tietenkin, että äidit voivat jäädä vauvojensa luo mahdollisimman pitkäksi ajaksi. Siitä kuitenkin seuraa kysymys: kuka maksaa jatkamisen 14 viikosta 20 viikkoon? Valtio? Yritykset?

Olen vakuuttunut siitä, että keskimääräinen lisäys 14 viikosta 18 viikkoon on merkittävä eurooppalainen edistysaskel ja taloutemme todellinen investointi syntyvyyslukujen edistämiseen Euroopassa. Kahdellakymmenellä viikolla olisi luultavasti kielteinen vaikutus naisten työllisyyteen: sillä jarrutettaisiin heidän työllisyyttään. Yrityksillämme ja valtioillamme ei ole varaa tähän valtavaan taloudelliseen lisätaakkaan kriisiaikana.

Kolmanneksi, lastenhoitoon on kiinnitettävä enemmän huomiota, jotta äidit voivat saavuttaa työ- ja perhe-elämän tasapainon. Tässä asiassa on edistytty vain vähän huolimatta parlamenttimme monista vetoomuksista. Ei siis toimita haitallisesti ja lähetetä naisia takaisin kotiin.

 
  
MPphoto
 

  Elena Băsescu (PPE).(RO) Haluan käyttää tämän tilaisuuden hyväkseni välittääkseni surunvalittelut Maricica Hăhăianun perheelle. Tämä 32-vuotias romanialainen sairaanhoitaja oli lähtenyt Italiaan etsimään parempaa työtä. Hän menehtyi viime viikolla, kun nuori italialainen mies hyökkäsi hänen kimppuunsa metroasemalla Roomassa.

Mielestäni EU:n on oltava huolissaan epävarmoista työoloista. Naiset keskittyvät matalapalkkaisiin töihin, ja suuri osa Euroopan unionin osa-aikaisista työntekijöistä on naisia. On kuitenkin tapauksia, joissa kriisin vaikutus on ollut rajallista työmarkkinoille osallistuvien naisten osalta. Esimerkiksi Romaniassa työpaikan saaneiden naisten osuus jatkui kasvuaan vuoden 2009 ajan.

Minun on pantava merkille vakava tilanne, jossa ulkomailla työskentelevät naiset ovat. He työskentelevät usein lakien ulkopuolella, eikä heillä ole oikeuksia …

(Puhemies keskeytti puhujan)

 
  
MPphoto
 

  Rovana Plumb (S&D).(RO) Minun on jälleen kerran viitattava äitiysvapaadirektiiviin. Olen kuunnellut hyvin tarkasti tätä tämän illan keskustelua, ja haluaisin sanoa, että tätä luonnosta vastustavilla, ja viittaan äitiysvapaan ja täyden palkan laajentamiseen, on vain yksi peruste – talous. Siten kuitenkin yksinkertaistetaan asioita, koska jos katsomme talousarvion vajetta pidemmälle, olemme tekemisissä ihmisten kanssa. He eivät tiedä, että etujen tasapaino kallistuu tämän mietinnön puolelle, sekä työntekijöiden että työnantajien osalta. Minä todella tarkoitan myös työnantajien osalta, siinä mielessä, että tässä investoidaan tulevaisuuteen.

Vastustajat eivät myöskään käsitä, että itse asiassa rankaiseminen äitiydestä ja ajatus siitä, kun syntyvyys laskee, puhumattakaan siitä, että väestö vanhenee ja köyhtyy, vaikuttaa sosiaaliturvajärjestelmien kestävyyteen.

 
  
MPphoto
 

  Frédérique Ries (ALDE).(FR) Arvoisa puhemies, myös minä olen kuunnellut hyvin tarkkaavaisesti kaikkea, mitä tähän mennessä on sanottu, ja huomaan, että, kuten usein käy, liian paljon saaminen tekee meistä huonompia. Tämän superäitiysvapaan – 20 viikkoa, josta kuusi viikkoa on pidettävä ennen lapsen syntymää ja kaksi sen jälkeen, täydellä palkalla – perustelemiseksi esitetyt väitteet eivät ole vakuuttavia. On selvää, että tällaisella erillisellä toimenpiteellä EU ei pysty vastaamaan väestörakenteen ja naisten työllisyyden aikaansaamaan erittäin monimutkaiseen haasteeseen.

Kuka voi tosissaan luulla, että ihmiset päättävät hankkia lapsen, vauvan, hyötyäkseen viiden kuukauden vapaasta neljän ja puolen kuukauden sijaan? En toisaalta usko, että naisten tilannetta parannetaan epäämällä heiltä heidän valinnanvapautensa. Pitäkäämme lisäksi mielessä tekemiemme päätösten vaikutukset, oheisvauriot. Naisten suojelussa on ennen kaikkea kyse siitä, että emme mene liian pitkälle vaatimustemme kanssa, emmekä siten saa aikaan uusia naisten syrjinnän muotoja, kun he saavat ensimmäistä kertaa työn ja kun he palaavat töihin, kuten esimerkiksi kaikki OECD:n ja Belgian keskiluokkien liiton asiantuntijat vahvistavat.

Siksi kannatan selkeästi 18 viikon vapaata, isyysvapaata koskevaa periaatetta ja tietysti sitä, että jäsenvaltiot voivat edetä pidemmälle.

 
  
MPphoto
 

  Franziska Katharina Brantner (Verts/ALE).(DE) Arvoisa puhemies, haluaisin vain esittää lyhyen huomautuksen, ja se koskee vanhempainvapaajaksojen tunnustamista yksittäisissä maissa. Thomas Mann on kollegoineen esittänyt myös monia tarkistuksia tästä asiasta, muun muassa tarkistuksen 115, jonka ensimmäinen osa todella koskee sitä, pitäisikö neljä viikkoa laskea vai ei.

Se liittyy valitettavasti tarkistuksen toisessa osassa – ja esitän sen nyt ääneen, jotta se on ehdottoman selvä – siihen, että korvaus voi olla keskiarvo äitiysvapaan 18 viikon korvauksesta, jonka on oltava vähintään 75 prosenttia viimeisestä kuukausipalkasta tai keskikuukausipalkasta kansallisen lainsäädännön määräysten mukaisesti ja että siihen voidaan soveltaa kansallisen lainsäädännön mukaista ylärajaa. Tämä tarkoittaa itse asiassa sitä, että luovumme EU:n laajuisesta yhdenmukaistamisesta, kun kyse on tämän alan rahoittamisesta ja siitä, miten paljon naiset tämän jakson aikana saavat. Sitä ei voida hyväksyä. Minun mielestäni olisi erittäin harmillista, jos tämä menisi äänestyksessä läpi, koska loppujen lopuksi emme luovu yhdenmukaistamisesta EU:n tasolla vaan haluamme pikemminkin lisätä sitä saadaksemme parannuksia aikaan kaikkien miesten ja naisten kannalta.

 
  
MPphoto
 

  Cornelia Ernst (GUE/NGL).(DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, meidän pitäisi kysyä itseltämme, mitä itse asiassa haluamme koko tällä keskustelulla saada aikaan. Yritämmekö saada aikaan pieniä parannuksia tasa-arvossa ja pientä tukea perheille mahdollisimman halvalla? Perhe-elämän sovittaminen yhteen työn kanssa maksaa tietysti rahaa. Haluaisin vain kysyä saksalaisilta kollegoiltani: mitä ovat miljardin euron kustannukset Saksassa, jos samaan aikaan annamme 450 miljardia euroa pankkitakuina? Mitä me itse asiassa haluamme tällä alalla? Vanhempainvapaa täydellä palkalla on sangen asianmukaista. Mitä muuta sen pitäisi olla? Se ei ole vapaa-aikaa, se ei ole lomaa; se on työtä, jota ihmiset tekevät.

Tietenkin haluamme jatkaa jaksoa 20 viikkoon, koska meidän mielestämme se on ainoa tapa, jolla tämä työ voidaan mahdollistaa.

Emmekä pelkästään halua saada aikaan hieman enemmän tasa-arvoa työelämään. Haluamme täydellisen tasa-arvon, naisille ja miehille. Meidän on toteutettava jyrkkiä toimia, jos aiomme saada sen aikaan, esimerkiksi lakisääteinen vähimmäispalkka kaikissa jäsenvaltioissa.

 
  
MPphoto
 

  Angelika Werthmann (NI).(DE) Arvoisa puhemies, äitiyden suojelua koskevan asian olisi pysyttävä jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvana asiana Euroopan kulttuurierojen takia. Itävallassa äitiysvapaa on 16 viikkoa. Sen pidentäminen maksaisi 17,4 miljoonaa euroa vuodessa kultakin lisäviikolta. Itävallassa maksaisi yli 60 miljoonaa euroa tehdä 20 viikosta pakollista. Lisäkustannukset olisivat vielä korkeampia, jos jokaisella isällä olisi myös kahden viikon palkallinen isyysvapaa.

Tehkäämme selkeitä päätöksiä: se on ensinnäkin vanhempien täysin henkilökohtainen päätös ja toiseksi siinä on mielestäni riski, että lapsensaamisiässä olevien naisten syrjintä lisääntyy. Se saattaisi lisätä epävarmoja työolosuhteita, joissa 31,5 prosenttia ansiotyössä olevista naisista jo on. Kysymys on tämä: sitäkö me todella haluamme?

 
  
MPphoto
 

  Seán Kelly (PPE).(GA) Arvoisa puhemies, meillä on ollut täällä tänä iltana erinomainen keskustelu ja yleisesti täällä on esitetty monia hyviä huomioita. Esitetyt huomiot olivat idealistisia, mutta Edite Estrela ansaitsee kiitoksen siitä, että hän on esittänyt nuo huomiot meille. Meidän on kuitenkin oltava samalla käytännöllisiä ja realistisia. Minulla on epäilykseni. Jos hyväksymme kaikki nämä ehdotukset, on mahdollista, että erityisesti nuoret naiset eivät onnistu löytämään työtä. Tarkastelen asiaa vanhemman ominaisuudessa. Minulla on kaksi tytärtä, ja haluan, että heillä on samat mahdollisuudet saada työpaikkoja kuin pojilla. Se on pääasia! Olemme tällä hetkellä Irlannissa hankalassa tilanteessa talouden osalta. Nuorista ihmisistä 20 prosenttia on työttömänä. Neljä pientä ja keskisuurta yritystä päivässä lopettaa toimintansa, ja meillä on edessämme kaikkien aikojen huonoin talousarvio. Vaikka siinä siis on monia hyviä ehdotuksia, ne saattaisivat olla parempia myöhemmin. Minusta ne eivät ole tällä hetkellä käytännöllisiä.

 
  
MPphoto
 

  Marita Ulvskog (S&D).(SV) Tämä on ollut erittäin jännittävä keskustelu. Mielestäni se osoittaa, että pystymme saamaan aikaan kompromissin, jotta voimme tehdä tästä päätöksen.

Mielestäni olisi erittäin hyvä, jos voisimme tehdä sen, ja tietysti on välttämätöntä, että voimme edetä sen pohjalta, että meillä on erilaisia järjestelmiä. Eri jäsenvaltioissa on edistytty eri tavoilla.

Minä tulen Ruotsista, jossa meillä on yli vuoden pituinen vanhempainvapaa, korvausten taso on korkea ja isän on pakko käyttää osa vanhempainvapaasta.

En usko, että EU:n tasolla olisi mahdollista saada aikaan jotakin, joka on ollut niin hyvä asia miehille, naisille ja lapsille sekä naisten osallistumiselle työmarkkinoille. Varmistetaan kuitenkin, että saamme aikaan vähimmäisdirektiiviin, jonka avulla on mahdollista saada sopimus aikaan.

 
  
MPphoto
 

  Elżbieta Katarzyna Łukacijewska (PPE). - (PL) Haluaisin naisten ammatillista toimintaa koskevan kysymyksen osalta käsitellä kahta ikäryhmää: ensimmäinen ryhmä, josta tänään on jo keskusteltu paljon, on nuoret naiset, jotka ovat erittäin hyvin koulutettuja ja jotka eivät saa työtä siksi, että työnantajat ovat usein varuillaan raskauteen ja äitiysvapaaseen liittyvien kustannusten takia.

Toinen ryhmä on yli 50-vuotiaat naiset, jotka katsotaan vähemmän tuottaviksi ja vähemmän luoviksi. Tilastojen mukaan 59–60-vuotiaiden naisten osuus tämän ikäryhmän työntekijöistä on vain 25 prosenttia. Yli 60-vuotiaiden naisten osuus on vielä alhaisempi. Kun siis keskustelemme epävarmassa asemassa olevista naistyöntekijöistä, meidän pitäisi ottaa huomioon nämä molemmat ryhmät ja tehdä kaikki voitavamme auttaaksemme naisia saamaan sen ensimmäisen työpaikkansa, palaamaan töihin äitiysvapaan jälkeen ja kehittämään osaamistaan.

(Puhemies keskeytti puhujan)

 
  
MPphoto
 

  Izaskun Bilbao Barandica (ALDE).(ES) Arvoisa puhemies, tämän aloitteen tavoitteena on parantaa raskaana olevien tai synnyttäneiden työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta ja soveltaa toimenpiteitä, joilla tasapainotetaan perhe- ja työelämää.

Eurooppalaiset naiset katsovat tänään Euroopan parlamenttia ja odottavat, että panemme täytäntöön nykyaikaisia toimenpiteitä, joita 2000-luku edellyttää. Meidän on siksi puhuttava mahdollisuudesta 20 viikon pituiseen vapaaseen, joka kattaa sata prosenttia äidin palkasta, mukaan luettuna itsenäiset elinkeinonharjoittajat, isien mahdollisuudesta saada vapaata syntymän jälkeen ja tasa-arvon aikaansaamisesta miesten ja naisten välille tuon vapaan saamisessa. Kyse ei ole pelkästään naisista.

Äitiysvapaan kustannuksista puhuminen ei ole vain jälleen uusi rangaistus naisille; se kertoo vastuullisuuden puutteesta, kun otetaan huomioon EU:n tämänhetkinen syntyvyyskriisi ja ikääntyvä väestö, jotka edistävät myös talouskriisin kehittymistä.

Onko teidän mieleenne esimerkiksi tullut kysyä, mitkä ovat toistuvien poissaolojen kustannukset Euroopassa? En ole kuullut siitä yhtään sanaa. Meillä on tilaisuus saada aikaan edistystä miesten ja naisten tasa-arvon osalta, joten ei aiheuteta EU:n kansalle pettymystä.

 
  
MPphoto
 

  Maroš Šefčovič, komission varapuheenjohtaja.(EN) Arvoisa puhemies, haluaisin kiittää kaikkia arvoisia jäseniä tähän merkittävään, innostavaan ja, sanoisin, myös erittäin kiihkeään keskusteluun osallistumisesta.

Vaikka käsittelemme näitä asioista eri näkökulmista, useimmat meistä ovat samaa mieltä useista asioista. Äitiysvapaasta ei pitäisi rangaista, meidän on työskenneltävä erittäin ankarasti saadaksemme aikaan palkkatasa-arvon ja meidän on selvitettävä hyvin huolellisesti tekemiemme päätösten taloudelliset seuraukset.

Useat teistä viittasivat isyys- tai vanhempainvapaata koskevaan kysymykseen. Haluaisin vain muistuttaa teitä siitä, että juuri annetun vanhempainvapaata koskevan direktiivin nojalla vanhemmille annetaan vähintään kahdeksan kuukautta lasta kohti. Ensimmäisen kerran EU:n tasolla isiä kannustetaan oikeudellisesti ottamaan vapaata.

Koko kuukauden vapaa menetetään, jos isä ei kanna vastuutaan. Tämä direktiivi tulee pian voimaan, ja jatkamme tätä edistystä ja tarkastelemme huolellisesti isyysvapaata koskevia muita ehdotuksia.

Kuten avauspuheenvuorossani sanoin, selvitämme nyt tilannetta ja palaamme luoksenne hyvin pian tulostemme kanssa.

Haluaisin korostaa henkilökohtaisen huomautuksen avulla isien rohkaisemista ottamaan osaa vanhemmuuteen. Minä olin tarpeeksi onnekas ja pystyin olemaan läsnä kolmesta lapsestani kahden synnytyksessä. Tuona sairaalassa vietettynä aikana en tietenkään pystynyt tekemään muuta kuin näyttämään urhealta ja teeskentelemään, että en ollut huolissani enkä peloissani, ja yrittämään tarjota vaimolleni mahdollisimman paljon henkistä tukea. Joskus kuitenkin vaimoni ja ystävälliset hoitajat pitivät minusta huolta, jotta pystyisin tarjoamaan tätä henkistä tukea! En ikinä unohda noita erittäin merkittäviä hetkiä synnytyksen jälkeen ja muutamana ensimmäisenä päivänä, kun pystyin auttamaan vaimoani vastasyntyneen vauvan kanssa.

On erittäin selvää, että äidit eivät ole ainoita, joiden on luotava side vastasyntyneeseen lapseen. Isien on tehtävä sama, ja meidän on kannustettava heitä ja muutettava vanhemmuuden kaavaa ja luotava olot, joissa myös isät voivat luoda siteen vastasyntyneisiin vauvoihinsa.

Palatakseni tänään käsittelemiimme mietintöihin olen pannut huolellisesti merkille, mitä Britta Thomsenin epävarmasta työstä laatiman mietinnön osalta on sanottu. Voin vakuuttaa teille, että komissio tukee toimia naispuolisten työntekijöiden epävarmojen työolojen parantamiseksi valvomalla kansallista työllisyyspolitiikkaa ja erityisesti tarjoamalla rakennerahaston tukea.

Äitiysvapaadirektiivin vahvistamista koskevaan komission ehdotukseen liittyvän Edite Estrelan työn osalta on todettava, että pyrimme todellakin saamaan aikaan erittäin hankalan tasapainon. Meidän on taattava naispuolisten työntekijöiden perusoikeudet, mutta emme saisi antaa jäsenvaltioille tekosyytä lopettaa näitä erittäin merkittäviä neuvotteluja. Meidän on tutkittava malleja, joiden avulla saamme samalla aikaan korkean työllisyyden ja korkean syntyvyyden.

Komissio suhtautuu myös myönteisesti tarkistuksiin, joilla pyritään säilyttämään 18 viikon vähimmäisvapaa, asettamaan korvausten vaihtoehtoinen taso, säilyttämään viittaus sairauslomaan ja mahdollistamaan muunlaisten vapaiden laskeminen äitiysvapaaksi.

Kaikki tämä edellyttäen, että se ei johda nykyisen suojelun heikentymiseen. Taantuminen tässä suhteessa ei voi olla vaihtoehto Euroopan unionille.

Toivon todella, että parlamentti ja neuvosto pystyvät saamaan aikaan kompromissin. Komission kannalla pyritään selvittämään kahden toimielimen kantojen välinen ero ja tarjoamaan vakaa perusta tulevalle keskustelulle.

Naisten olojen parantamisen EU:ssa on oltava lopullinen tavoitteemme. He antavat valtavan panoksen yhteiskunnalle, ja yhteiskunnan on löydettävä tapa maksaa heille takaisin.

 
  
MPphoto
 

  Miroslav Mikolášik (PPE).(EN) Arvoisa puhemies, pelkäänpä, että monelle sellaiselle kollegalle on annettu puheenvuoro, jotka varmasti tulivat minun ja tässä olevan kollegani jälkeen. Pyysimme puheenvuoroa jo silloin, kun puhemies Buzek avasi tämän kohdan tänään, joten vastustan epäoikeudenmukaisuuttanne puheenvuoron antamisessa catch-the-eye-menettelyn nojalla.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (DE) Paljon kiitoksia pyynnöstänne puhua. Kuten mainitsin, huomattavasti useammat ihmiset pyysivät puheenvuoroa kuin meillä itse asiassa oli mahdollisuus sovittaa aikatauluun. Vain viisi minuutti kestävässä jaksossa halusi puhua 19 ihmistä. Olen siksi yrittänyt antaa mahdollisuuden puhua niille ihmisille, jotka ovat minulla täällä olevissa luetteloissa.

Huomautuksenne kirjataan luonnollisesti pöytäkirjaan. Tulevissa keskusteluissa yritämme erittäin ankarasti saada koko asian mahdollisimman oikeudenmukaiseksi.

 
  
MPphoto
 

  Edite Estrela, esittelijä.(PT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, haluaisin kiittää teitä herkkyydestä, jota osoititte avauspuheenvuorossanne ja loppupuheenvuorossanne sekä henkilökohtaisesta todistuksestanne. Mielestäni on hyvin tärkeää, että se liittyy toisten ihmisten todistuksiin, kuten muiden tässä keskustelussa puheenvuoron käyttäneiden Euroopan parlamentin jäsenten todistuksiin, koska se auttaa varmasti muokkaamaan tiettyjä ennakkoluuloja ja muuttamaan stereotypioita, joita yhteiskunnassamme edelleen on vallalla.

Siksi myös isyysvapaan sisällyttäminen on tärkeää, jotta voimme hyödyntää mahdollisimman paljon kaksiosaista perustaa tässä direktiivissä, jolla pyritään edistämään sukupuolten tasa-arvoa ja perhe- ja yksityiselämän yhteensovittamista, koska yksi yhteiskunnassamme edelleen vallitsevista stereotypioista on se, että naiset liittyvät lisääntymiseen, kun taas miehet liittyvät tuotantoon. Miehet ovat yhtä lailla isiä kuin naiset ovat äitejä, ja samalla työntekijöitä, ja siten heillä on oikeus sekä ammatillisiin saavutuksiin että lastensa kasvattamiseen syntymästä lähtien. Täällä puheenvuoron käyttänyt Yhdistyneestä kuningaskunnasta tuleva jäsen ei ole täällä. Olisin halunnut kysyä häneltä, onko David Cameron parempi kuin muut eurooppalaiset, jotka haluaisivat myös ottaa isyysvapaata mutta joita syrjitään ainakin kahdeksassa jäsenvaltiossa.

Olemme edelleen ensimmäisen käsittelyn prosessissa, joten meillä on tilaisuus parantaa näitä ehdotuksia yhdessä komission ja neuvoston kanssa. Haluaisin myös kiittää kaikkia kollegoitani heidän osallistumisestaan. Mielestäni tämä laaja yksimielisyys on hyvin tärkeää.

Elämme varmasti vaikeita aikoja, mutta juuri tällaisena aikana yhteiskunnat tarvitsevat eniten rohkeita päätöksentekijöitä, koska, kuten roomalainen runoilija Horatius pani tuhansia vuosia sitten merkille, myrskyjä pelkäävä päätyy ryömimään.

 
  
MPphoto
 

  Britta Thomsen, esittelijä.(DA) Arvoisa puhemies, haluaisin kiittää kollegoitani heidän huomioistaan epävarmassa asemassa olevia naistyöntekijöitä koskevaan mietintööni ja komissiota halukkuudesta ryhtyä aloitteisiin tilanteen parantamiseksi.

Kuten monet jäsenet ovat panneet merkille, huonoissa työoloissa ja matalilla palkoilla työskentelevistä suuri enemmistö on naisia. Se ei tarkoita vain sitä, että naiset Euroopassa ansaitsevat vähemmän kuin miehet, vaan myös sitä, että naisten eläkkeet ovat pienempiä kuin miesten, ja tulevaisuudessa Euroopassa on paljon aiempaa enemmän köyhiä naisia, koska avioliitto ei enää automaattisesti takaa taloudellista turvaa vanhoilla päivillä.

EU:n työmarkkinoilla heikoimmassa asemassa oleva ryhmä on naispuoliset maahanmuuttajat. Tässä ryhmässä koetaan paljon hyväksikäyttöä, erityisesti 11 miljoonan kotitaloustyöntekijänä työskentelevän naisen keskuudessa. Tähän ryhmään kuuluvat myös au pairit. Au pair tarkoittaa tasavertaista, mutta monet Filippiineiltä ja entisistä neuvostotasavalloista au paireina työskentelemään tulevat naiset eivät tule kulttuurivaihtoa varten. He tulevat ansaitsemaan rahaa, ja järjestelmää käytetään monissa paikoissa EU:ssa hyväksi halvan työvoiman saamiseksi. Kehottaisin komissiota tutkimaan tätä tilannetta. Emme saa sallia, että tällainen hyväksikäytön muoto on laillista EU:ssa. Meidän on siksi oltava tiukempia au pair -järjestelmän osalta.

Miesten ja naisten palkkaerot alkavat komission omien palkkatilastojen mukaan kehittyä, kun lapset tulevat kuvioihin mukaan. Jos haluamme saada aikaan täydellisen tasa-arvon miesten ja naisten välillä työmarkkinoilla, naisille on maksettava täyttä palkkaa äitiysvapaan aikana, ja miesten on osallistuttava lastenhoitoon ja heille on siten annettava isyysvapaa.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. − (DE) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys Edite Estrelan mietinnöstä toimitetaan keskiviikkona 20. lokakuuta.

Äänestys Britta Thomsenin mietinnöstä toimitetaan tiistaina 19. lokakuuta.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

 
  
MPphoto
 
 

  Sergio Berlato (PPE), kirjallinen.(IT) Miesten ja naisten tasa-arvo on yksi Euroopan unionin perusperiaatteista. Se määritettiin jo Maastrichtin sopimuksessa vuonna 1992, muutamia vuosia myöhemmin Amsterdamin sopimuksessa (1997) ja nykyisessä EU:n strategiassa vuosille 2010–2015. Euroopan unionin sosiaalisen toimintaohjelman ensisijaisten tavoitteiden joukossa on tarve edistää naisten työ-, yksityis- ja perhe-elämän yhteensovittamisen tukemiseen tarkoitettuja toimia. Näissä puitteissa äitiys on mielestäni ehdoton perusoikeus yhteiskunnallisen vakauden aikaansaamiseksi.

Euroopan unionilla on nyt edessään demografinen haaste, joka johtuu alhaisesta syntyvyydestä ja iäkkäiden ihmisten osuuden vakaasta kasvusta. Mielestäni naisten työ- ja perhe-elämän tasapainon edistämiseen tähtäävien säännösten parantaminen on osa vastausta tähän väestörakenteen laskuun. Tunnustan, että on tärkeää ottaa käyttöön parempi suojelu erottamiselta raskauden alusta alkavalla ja äitiysvapaan loppua välittömästi seuraaviin kuukausiin päättyvänä aikana.

Tuen siksi tätä varten esitettyjä tarkistuksia, mukaan luettuna erityisesti naisen oikeus palata työhönsä tai vastaavaan asemaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Zuzana Brzobohatá (S&D), kirjallinen.(CS) Mietinnön päätavoitteena on parantaa raskaana olevien, äskettäin synnyttäneiden ja imettävien työntekijöiden työterveyttä ja -turvallisuutta. Minun itseni mielestä tärkein ehdotus on äitiysvapaan vähimmäispituuden jatkaminen 14 viikosta 20 viikkoon, millä edistetään äidin terveyden ja henkisen tilan parantamista, ja äiti voi siten myös huolehtia täysipainoisesti lapsestaan. Äitiysvapaan vähimmäispituuden jatkamisella kannustetaan myös imettämiseen, jolla on osoitettu olevan myönteinen vaikutus lapsen ja äidin terveyteen. Aivan yhtä tärkeä on minun mielestäni nykyinen ehdotus, jonka mukaan äitiysvapaasta maksetun rahamäärän pitäisi olla työntekijän täysimääräinen palkka – eli keskikuukausipalkka – tai ainakin 85 prosenttia. Nämä toimenpiteet riittävät varmistamaan sen, että perheitä, erityisesti yksinhuoltajaperheitä, suojellaan joutumasta köyhyysrajan alapuolelle ja sosiaaliselta syrjäytymiseltä. Osa mietinnöstä omistetaan naisten perinteiselle asemalle. Naisilla, ei miehillä, on edelleen päävastuu lapsen ja muiden huollettavien hoidosta, ja heidän pitää usein valita äitiyden ja ammatillisen kehityksen välillä. Siksi on erityisen tärkeää, että uudet vanhempainvapaan muodot eivät sisällä tai niillä ei vahvisteta nykyisiä yhteiskunnallisia stereotypioita. Ehdotus vaikuttaa Tšekin tasavaltaan vain äitiysrahan määrän, ei äitiysvapaan pituuden osalta.

 
  
MPphoto
 
 

  Corina Creţu (S&D), kirjallinen.(RO) Naiset ovat taantuman suurimpia uhreja ensisijaisesti epävarmoihin työpaikkoihin vaikuttavien irtisanomisten takia. Irtisanomiset, palkkojen leikkaukset ja työnantajien hyväksikäyttö vaikuttavat eniten naisiin, jotka tekevät palkallista kotitaloustyötä, tarjoavat hoitoa ja työskentelevät väliaikaisten sopimusten nojalla. Kotitaloustyön osuus on miltei kymmenesosa kaikista työpaikoista kehittyneissä maissa, eli suuri kansalaisryhmä, erityisesti naiset, on heikossa asemassa. Se lisää työnantajien tekemiä väärinkäytöksiä, erityisesti silloin, kun työntekijät ovat maahanmuuttajia joko Romanian kaltaisista uusista Euroopan unionin jäsenvaltioista tai kolmansista maista.

Mielestäni romanialaisten ja bulgarialaisten työrajoitusten poistamisen on oltava ensimmäinen vaihe poistettaessa syrjivää käytöstä, jonka takia heidän osakseen edelleen koituu ulkopuolinen ja epävarma asema useimmissa vanhoissa jäsenvaltioissa. Järkyttävän esimerkin romanialaisesta sairaanhoitajasta, joka tapettiin äskettäin italialaisella metroasemalla ohikulkijoiden välinpitämättömien silmien alla, on toimittavana hälytysmerkkinä kollektiivisen syrjinnän ja leimaamisen vaaroista, koska niillä voi olla, kuten tässä tapauksessa, ennakoimattomia ja erittäin vakavia seurauksia. Haluan myös korostaa sitä, että äitiysvapaan vähimmäispituutta on jatkettava 20 viikkoon, jotta naiset saavat ajan, jonka he tarvitsevat huolehtiakseen lapsistaan asianmukaisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  Proinsias De Rossa (S&D), kirjallinen.(EN) Tuen tätä mietintöä, jolla pyritään jatkamaan täysipalkkaista äitiysvapaata EU:ssa 20 viikkoon ja ottamaan käyttöön kahden viikon palkallinen isyysvapaa. On olennaisen tärkeää, että hallitukset tukevat nyt Euroopan parlamentin suosituksia EU:n sosiaaliasioiden neuvostossa 2. joulukuuta. Tämän toimenpiteen vastustaminen johtaa monen naisen syrjäytymiseen työvoimasta ja siten arvokkaiden resurssien menettämiseen. Sen sijaan, että naisia rangaistaisiin lasten saamisesta, EU:n on tuettava heitä ja autettava heitä saamaan työ- ja perhe-elämä paremmin tasapainoon. Parempi äitiysvapaa on investointi yhteiskuntamme hyvään terveyteen tulevaisuudessa. Vastasyntyneiden lasten elämän ensimmäiset muutamat viikot ovat mittaamattoman arvokkaita luottamuksen, aistien ja havaintokyvyn kehittymiselle ja kehitettäessä sidettä molempiin vanhempiin. Tutkimukset ovat myös osoittaneet, että äitiysvapaan kaltaisilla yhteiskunnallisilla toimenpiteillä autetaan nostamaan naisten työllisyysastetta 3–4 prosenttia. Äitiysvapaan parantaminen ja isyysvapaan käyttöönotto ovat järkevä investointi. Tämän toimenpiteen vaikutustenarviointi osoitti, että vain vähän yli yhden prosentin kasvu naisten osuudessa työvoimasta kattaisi 20 viikon palkallisen äitiysvapaan ja kahden viikon palkallisen isyysvapaan kustannukset.

 
  
MPphoto
 
 

  Jim Higgins (PPE), kirjallinen.(EN) Eurooppalaiset naiset ovat 50:n viime vuoden aikana edistyneet valtavasti sukupuolten tasa-arvossa. Yksi merkittävä saavutus on muuan muassa naisten pääsy työmarkkinoille. Naisten yliedustuksen lisääntyminen epätyypillisessä työssä on erittäin huolestuttavaa, ja haluaisin toistaa mietinnön kehotuksen komissiolle kannustaa jäsenvaltioita "parhaiden käytäntöjen vaihtamiseen ja rakennerahastojen, kuten Euroopan sosiaalirahaston, tarjoamien yhteisrahoitusmahdollisuuksien täysimittaiseen hyödyntämiseen, jotta varmistetaan kohtuuhintaiset ja laadukkaat päivähoitopalvelut ja vanhustenhoito ja jotta naisten ei ole pakko ottaa näitä velvollisuuksia epävirallisesti hoitaakseen". Siinä myös painotetaan "tarvetta varmistaa, että epävarmoista kodinhoitotyöpaikoista tehdään mahdollisuuksien mukaan kunniallisia pitkän aikavälin työpaikkoja". Epävarma työ on aiheuttanut huolta pitkän ajan. Nykyinen talous- ja rahoituskriisi on kuitenkin tehnyt epävarmaa työtä ja erityisesti epävarmoissa työpaikoissa olevia naisia koskevasta kysymyksestä erittäin kiireellisen, ja kehottaisin komissiota toimimaan epävarmoissa oloissa työskentelevien heikossa asemassa olevien naisten suojelemiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Anneli Jäätteenmäki (ALDE), kirjallinen. (FI) Perheiden aseman edistämistä peräänkuulutetaan juhlapuheissa. Tasa-arvon edistäminen on prioriteetti työllisyysstrategioissa. Tekojen on aika astua puheiden tasolle. Perheet vaativat konkreettisia tekoja ja parempaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Naisten työllisyysaste ja syntyvyys ovat korkeimpia maissa, joissa hyvät perhevapaat ja lastenhoitopalvelut tasaavat lapsista aiheutuvaa rasitusta. Hyviä esimerkkejä ovat Ruotsi, Tanska, Islanti ja Suomi. Naisten työmarkkinoille osallistuminen ja korkea syntyvyys on siis mahdollista yhdistää ja sitä pitäisi EU:ssa tukea. Kannatan tasa-arvovaliokunnan ehdotusta 20 viikon äitiysvapaasta täydellä palkalla. Naisia ja perheitä ei saa rangaista lasten hankkimisesta. Täyspalkkavaatimuksen lisäksi direktiiviehdotuksessa vaaditaan, että äitiysvapaa on luettava työssäolojaksoksi eläkkeitä laskettaessa. Kysymys on sidoksissa EU:n samapalkkaisuusvaatimukseen. Näiltä osin toteutuessaan direktiivi kaventaisi naisten ja miesten tulokehityksen välistä kuilua. Direktiivi kehittäisi myös monikko- ja adoptioperheiden asemaa sekä niiden perheiden asemaa, joissa on vammaisia lapsia. Onkin vaikea keksiä syitä olla kannattamatta direktiiviehdotusta tasa-arvovaliokunnan tarkistuksilla. Perhe- ja työelämän parempi yhteensovittaminen edistää sekä perheiden hyvinvointia että työllisyyttä ja talouden kehitystä.

 
  
MPphoto
 
 

  Eija-Riitta Korhola (PPE), kirjallinen. (FI) Olemme yksimielisiä siitä, että raskaana olevat ja vastasynnyttäneet naiset tarvitsevat yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla erityistä suojaa. Kyse on lopulta yhteiskunnan perusyksikön, perheen aseman vahvistamisesta. Olemme kuitenkin erimieltä siitä, minkälaista lainsäädäntöä tulisi tehdä, jotta tämä tavoite todella toteutuisi jäsenmaissa. Tuen komission näkemystä, että äitiysvapaan minimi tulisi nostaa unionissa nykyisestä 14 viikosta 18 viikkoon maksettavan korvauksen ollessa vähintään sairausajalta maksettavan korvauksen suuruinen; tämä on merkittävä eurooppalainen parannus. Kun pidämme lisäksi mielessä viime vuonna vanhempainvapaaseen tehdyt muutokset, voimme todeta, että perheen suoja EU:ssa paranee. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta on kuitenkin hyväksynyt muutosesityksiä, jotka eivät kunnioita kansallisten järjestelmien erilaisuutta eivätkä liioin taloudellisia realiteetteja. Jäsenvaltioissa on käytössä keskenään hyvin erilaisia äitiysvapaajärjestelmiä, joiden sullominen yhteen muottiin tuottaa huonoa lainsäädäntöä ja loukkaa läheisyysperiaatetta. Esimerkiksi Suomessa äitiysvapaa yhdistettynä isyysvapaaseen ja pitkään, yli puolen vuoden vanhempainvapaaseen muodostaa laajamittaisen järjestelmän, jonka kustannustaakka jakautuu eri tahojen kesken. Järjestelmää täydentää vielä mahdollisuus hoitovapaaseen, jonka aikana työsuhde ei katkea. Nyt ehdotetusta 20-viikkoisesta täysipalkkaisesta äitiysvapaasta aiheutuvat kustannukset nousisivat Suomessa nykyisestä 30 miljoonasta eurosta 80 miljoonaan euroon. Monissa jäsenmaissa tämä aiheuttaisi vielä suurempia kuluja. Tässä taloustilanteessa tällaista voi esittää vain täysin budjettivastuusta vapaa. Tasa-arvon kannalta pidän lisäksi huolestuttavana sitä uhkakuvaa, että naisten työllistymismahdollisuudet voivat tosiasiassa heiketä, jos massiivinen kustannusvastuu vieritetään työnantajille

 
  
MPphoto
 
 

  Jiří Maštálka (GUE/NGL), kirjallinen.(CS) Pekingin toimintaohjelman hyväksymisestä on 15 vuotta. Asiakirjassa tehdään yhteenveto naisten asemasta maailmassa ja suositellaan toimia sen parantamiseksi. Siinä korostetaan naisten työoloja, erityisesti talouden, terveyden ja koulutuksen kannalta. Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat antaneet monia direktiivejä näiden suositusten panemiseksi täytäntöön. Laajalti myönteisiksi osoittautuneiden tulosten perusteella toteutettiin uusia tehtäviä ja esitettiin niitä jäsenvaltioiden täytäntöön pantaviksi miesten ja naisten tasa-arvoa koskevassa etenemissuunnitelmassa vuosille 2006–2010. Euroopan parlamentin vuotuisessa mietinnössä miesten ja naisten tasa-arvosta vuoden 2009 osalta todetaan, että EU:n jäsenvaltioiden talouskriisin ja talousarvion leikkausten vuoksi on menetetty työpaikkoja, erityisesti naisten keskuudessa. Naiset joutuvat usein erityisesti monikansallisia vähittäiskauppaketjuja suosivien työantajien painostuksen kohteeksi. Työmäärällä on huono vaikutus naisten terveyteen, perheeseen, lakisääteiseen työaikaan ja koulutukseen. Aiempaa harvemmat työnantajat haluavat luoda työntekijöilleen suotuisat olosuhteet työ- ja perhe-elämän sovittamiseksi yhteen. Naispuolisten maahanmuuttajien työolot ovat vaikeimmat. Heidän kohtaamiaan esteitä ovat muun muassa kielimuurit, vieras työympäristö, perheeseen tai kulttuuriin liittyvät perinteet ja niin edelleen. Kriisi on haitannut monien asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Euroopan tasa-arvoinstituutin pitäisi arvioida välittömästi nykyinen tilanne, ja Euroopan komission ja Euroopan parlamentin pitäisi ryhtyä tehokkaisiin toimiin naisten aseman huononemisen pysäyttämiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Erminia Mazzoni (PPE), kirjallinen.(IT) Tämän direktiiviehdotuksen pitkä odotusaika (tässä tapauksessa sopiva käsite) johtuu ristiriidasta niiden välillä, jotka halusivat sisällyttää asiakirjaan mahdottomia tavoitteita antaakseen sille symbolista merkitystä, ja niiden välillä, joiden ainoa tavoite oli tukea yhteiskuntaamme edistämällä tiettyjä oikeuksia käytännössä. Kompromissi ei lopuksi vastaa täysimääräisesti esitettyjä suojeluvaatimuksia: raskaana olevien naisten suojelua, naispuolisten, myös itsenäisten elinkeinonharjoittajien, yhdenvertaisen kohtelun takaamista ja lastenhoitovelvollisuuksien jakamista enemmän vanhempien kesken. Uudet esitetyt piirteet – äitiysvapaan jatkaminen 18 viikkoon ja kuuden viikon pakollinen äitiysvapaa synnytyksen jälkeen, naisen aiempia ansiotuloja täysimääräisesti vastaavan korvauksen käyttöönotto, parempi suoja irtisanomista vastaan ja joustavien työaikojen pyytämistä koskevan oikeuden käyttöönotto ja jäsenvaltioiden mahdollisuus asettaa erilaisia rajoja ja säilyttää suotuisammat säännökset, tarkoittavat, että olemme todellakin ottamassa edistysaskelta. Äänestin päätöslauselman puolesta, vaikka mielipiteeni eroaa monien tarkistusten osalta jopa oman ryhmäni mielipiteestä, sillä pyrin korostamaan työterveyden ja -turvallisuuden suojeluun liittyvien toimenpiteiden perustavanlaatuista merkitystä.

 
  
MPphoto
 
 

  Siiri Oviir (ALDE), kirjallinen.(ET) Sukupuolten epätasa-arvo työmarkkinoilla on ollut kauan hyvin merkittävä aihe EU:ssa, ja vuosien ajan se on yrittänyt löytää ratkaisua. Emme kuitenkaan vielä nytkään pysty kertomaan alan myönteisestä kehityksestä. Siksi esimerkiksi Eurostatin tilastojen mukaan epävarmassa työsuhteessa olevien naisten – eli osa-aikaisesti työskentelevien naisten – määrä on noussut huomattavasti ja saavuttanut 31,4 prosenttia, kun miesten luku on 8,3 prosenttia. Näyttää järkevältä osoittaa tämän syyt nykyiseen talous- ja rahoituskriisiin, joka on pahentanut epävarmassa työssä olevien naisten ongelmia entisestään. Mielestäni epävarma työ ei ole vain syy naisten ja miesten palkkaeroon vaan myös uramahdollisuuksien este. Koska epävarmassa työssä olevien naisten osuus on tällä hetkellä liian korkea ja siksi edellä mainituilla haitallisilla seurauksilla on suhteeton vaikutus kyseisten naisten tilanteeseen, mielestäni EU:n olisi vahvistettava väliaikaista, osa-aikaista ja työnvälitystoimistojen tarjoamaa työtä koskevia säädöksiä. Ehkä sitten, jonakin päivänä, pystymme sanomaan, että EU on taannut miesten ja naisten yhdenvertaiset oikeudet ja poistanut sukupuolisyrjinnän työmarkkinoilta.

 
  
MPphoto
 
 

  Sirpa Pietikäinen (PPE), kirjallinen. (FI) Hyvät kollegat, haluaisin kiittää Edite Estrelaa ansiokkaasta mietinnöstä raskaana olevien ja äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen kannustamiseksi työssä annetun neuvoston direktiivin muuttamisesta. Mietinnön esittämät uudistukset ovat merkittäviä EU-kansalaisten oikeuksien ja hyvinvoinnin parantamiseksi sekä terveemmän kilpailutilanteen luomiseksi sisämarkkinoille. Euroopan unioni tarvitsee yhtenäistä sosiaalipolitiikkaa. Äitiysvapaiden harmonisointi on tärkeä askel kohti sosiaalisempaa Eurooppaa. Mietinnössä esitetään 20 viikon äitiysvapaata täydellä palkalla. Tämä kasvattaisi äitiysetuuksia monissa EU-maissa. Pitkällä ja hyvinpalkatulla äitiysvapaalla on tutkitusti ollut positiivinen vaikutus naisten osallistumiseen työmarkkinoille. Lisääntynyt naisten työpanos kattaisi nopeasti uudistuksesta koituvat kustannukset, joita monet väittämät ylitsepääsemättömiksi. Paremmat äitiysetuudet lisäävät myös syntyvyyttä. Ikääntyvä Eurooppa tarvitsee veronmaksajia, jotta huoltovarmuus säilyy tulevaisuudessakin. Täyden palkan vaatimus äitiysajalta on tärkeä askel myös naisten ja miesten välisten tuloerojen kaventamisessa. Äitiysvapaan aika ei merkitsisi naisille enää tulojen vähenemistä ja lisäksi täysi palkka äitiysvapaan aikana lisäisi naisten eläkekertymää. Ikääntyvät naiset ovat tämän päivän Euroopassa erityisen alttiita joutua elämään köyhyydessä

 
  
MPphoto
 
 

  Daciana Octavia Sârbu (S&D), kirjallinen.(RO) Enemmistö epävarmoista työpaikoista on aina ollut naisten. Naisten työolojen parantamisesta on puhuttu kauan, mutta valitettavasti mikään ei muutu. Tätä taustaa vasten haluan kiinnittää huomionne Espanjassa mansikoita poimivien kausityöntekijöiden taakkaan. Tunnen heidän tilanteensa romanialaisilta työntekijöiltä tai ammattiliitoilta saatujen lukemattomien valitusten lisäksi suoran itse paikalla saadun kokemuksen perusteella. Joka vuosi tuhannet romanialaiset naiset menevät Espanjaan poimimaan mansikoita 3–5 kuukaudeksi. Jotkut joutuvat hyvin usein työnantajiensa hyväksikäytön kohteeksi. Alkuperäiset sopimukset korvataan espanjankielisillä sopimuksilla, joita he eivät ymmärrä. Heille ei usein anneta sairausvakuutusta, joten heidän on pakko maksaa se omasta pussista. Heidän työnsä edellyttää joskus torjunta-aineilla ruiskutettujen mansikoiden poimimista ilman suojavarusteita. He eivät kuitenkaan voi valittaa, koska he pelkäävä joutuvansa irtisanotuiksi ja lähetetyiksi kotiin. Olen kiinnittänyt Euroopan komission huomiota heidän tilanteeseensa kysymyksilläni, jotka on esitetty Euroopan unionin kausityöntekijöiden oikeuksia koskevan direktiivin pyytämiseksi. Vastaukseksi olen kuitenkin saanut, että tämä kysymys ei ole ensisijaisten tavoitteiden luettelossa. Siksi kehotan komission jälleen kerran antamaan tästä asiasta lainsäädäntöehdotuksen.

 
  
MPphoto
 
 

  Olga Sehnalová (S&D), kirjallinen.(CS) Naisten tukeminen työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisessa on yksi nykyajan suurimmista haasteista. Äitiysvapaan määrä tai pituus ei todellakaan määritä päätöstä perustaa perhe tai sitä, hankitaanko lapsi vai ei. Olosuhteet, joiden nojalla nämä päätökset tehdään, ovat kuitenkin merkittäviä. Siinä on kyse tietystä varmuuden tasosta, joka naisilla on tänä aikana, jotta he voivat omistautua äitiydelle rauhassa ja pelkäämättä ensimmäisten viikkojen ja kuukausien aikana. Se on ilmaisu merkityksestä, jonka yhteiskunta antaa näille naisille. Siinä on kyse siitä, katsommeko, että äitiys on vain valitettava este työmarkkinoiden ankarien olosuhteiden armoilla olevien naisten uralla, vai voiko yhteiskunta antaa naisille riittävää suojelua. Jos naisten parempi suojelu työmarkkinoilla synnytyksen ja äitiyden yhteydessä tarkoittaa ensisijaisesti taloudellista taakkaa, jota eurooppalainen yhteiskunta ei ole valmis kantamaan, sitten meidän on harkittava uudelleen tämän yhteiskunnan arvoja. Tässä on kyse yhteiskunnan painopistealoista.

 
  
MPphoto
 
 

  Edward Scicluna (S&D), kirjallinen.(EN) Monet puhujat ovat ymmärrettävästi viitanneet äitiysvapaan jatkamisesta 14 viikosta 20 viikkoon aiheutuvasta taloudellisesta vaikutuksesta. Valitettavasti kustannukset nousevat usein esiin siksi, että niitä on helppo mitata. Etuja voidaan kuitenkin mitata myös. Itse asiassa yksi aihe, jota on tutkittu määrällisesti hyvin, on palkallisen äitiysvapaan vaikutus parhaassa työiässä olevien naisten osuuteen työvoimassa. Yksi EKP:n arvovaltaisimmista ekonometrisistä tutkimuksista osoittaa selkeästi, että parhaassa työiässä olevien naisten osuus työvoimasta lisääntyy aina kyseisen palkallisen äitiysvapaan 43 viikkoon asti. Vasta tuon kohdan jälkeen osuus vähenee huomattavasti. Niille monille jäsenvaltioille, joiden äitiysvapaan pituus on lähellä lakisääteistä vähimmäispituutta ja joissa naisten osuus on siten alhainen, palkallisen äitiysvapaan lisääminen on taloudellisesti kannattavaa. Näiden jäsenvaltioiden kannalta äitiysvapaan pidentämistä koskevat kustannukset ovat pikemminkin hyvin sijoitettua rahaa kuin taakka.

 
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö