Sanatarkat istuntoselostukset

Maanantai 18. lokakuuta 2010 - Strasbourg

18. Eurooppalaisen standardoinnin tulevaisuus (lyhyt esittely)

  Puhemies. – (EL) Esityslistalla on seuraavana Edvard Kožušníkin sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan puolesta laatima mietintö eurooppalaisen standardoinnin tulevaisuudesta (2010/2051(INI)) (A7-0276/2010).

  Edvard Kožušník, esittelijä. – (CS) Tänään käsittelemämme mietintö on laadittu edelläkävijäksi standardointipaketille, jota komissio tällä parhaillaan työstää. Sillä on määrä tehdä lainsäädäntötarkistus eurooppalaisen standardoinnin nykyisestä oikeudellisesta järjestelmästä, jota käytetään määrittämään seuraavan vuosikymmenen standardoinnin kehityksen. Siksi on parlamentin edun mukaista käyttää tätä mietintöä välittämään komissiolle ja asiaankuuluville asiantuntijoille näkemyksemme eurooppalaisen standardoinnin tulevasta kehityksestä.

Eurooppalaisen standardointijärjestelmän muoto on ratkaisu sisämarkkinoiden mahdollisuuksien täysimääräiseen hyödyntämiseen, EU:n talouden kilpailukyvyn parantamiseen ja Eurooppa 2020 -strategian toteuttamiseen. Siksi olemme sisämarkkinavaliokunnassa kiinnittäneet huomiomme täysimääräisesti tähän asiaan. Olemme käyneet tiiviitä keskusteluja kaikkien sidosryhmien kanssa sekä kansainvälisellä tasolla että EU:ssa ja yksittäisten jäsenvaltioiden järjestöjen kanssa. Eurooppalaisen standardoinnin parasta muotoa etsiessämme teimme parhaamme pienten ja keskisuurten yritysten edustajien kannalta sekä kuluttajien edustajien, vammaisten, ympäristöaktiivien ja muiden yhteisön etua edustavien järjestöjen kannalta.

Eurooppalaisen standardoinnin tulevaa muotoa käsittelevien keskustelujen aikana teimme päätelmän, että suunnitelman tarkistuksen olisi perustuttava nykyisen järjestelmän vahvuuksiin, sillä siten saisimme vakaan perustan, jota voidaan kehittää edelleen. Emme voi toteuttaa mitään jyrkkiä muutoksia, jotka voisivat heikentää nykyisen järjestelmän tärkeimpiä ansioita. Eurooppalaisen standardoinnin tehokkaan toimintajärjestelmän aikaansaamiseksi on välttämätöntä, että kansalliset standardointijärjestöt, joilla ei ole nykyisessä standardointiprosessissa kovin aktiivista asemaa, lähentyvät vahvempia kansallisia järjestöjä. Vahvat kansalliset standardointijärjestöt, jotka voivat olla keskenään sekä muiden asianosaisten osapuolten kanssa tehokkaasti yhteydessä, ovat eurooppalaisen standardointijärjestelmän vakauden perusta.

Meidän on tulevaisuudessa myös keskityttävä aiempaa enemmän sidosryhmien osallistumiseen itse standardointiprosessiin. Tavoitteena on varmistaa, että aikaansaatavat standardit ovat tulosta laajasta yksimielisyydestä, jolloin ne ovat loppujen lopuksi edustavampia. Toinen asia, jota tässä pitkässä keskustelussa käsiteltiin, oli standardoinnin aiempaa parempi saatavuus. Haluaisin erityisesti mainita standardien kehittämistä koskevan prosessin. Sen pitäisi vastata niiden edunsaajien ja käyttäjien vaatimuksiin. Standardien on oltava aiempaa ymmärrettävämpiä ja helpompia käyttää, jotta ne voidaan panna helpommin täytäntöön.

Kun palveluja vapautetaan koko ajan enemmän, on välttämätöntä miettiä enemmän palvelualan standardointia. Katsomme, että tämä on olennaisen tärkeää palvelujen paremman rajatylittävän kilpailun aikaansaamiseksi. Palvelujen eurooppalaisten standardien kehittämisen avulla voidaan purkaa palvelujen esteitä sisämarkkinoilla ja tehdä se järkevästi. Näiden esteiden purkaminen ja kilpailun lisääntyminen ovat keino parantaa eurooppalaisten palvelujen avoimuutta ja laatua ja edistää kilpailua, joka on yhtä innovaation kanssa. Juuri innovaatio ja uudet teknologiat ovat kriisin jälkeisen ajan talouskasvun moottori. Eurooppalaisessa standardoinnissa haasteena on saada aikaan tiivis yhteistyö standardien luojien, innovaattoreiden, tiedemaailman ja tutkijoiden välillä. Ilman näiden kaikkien neljän ryhmän tiivistä osallistumista standardien kehittämistä koskevaan prosessiin EU:n on vaikeaa standardoida osaamistaan vähähiilisessä teknologiassa, sähköautoissa, nanoteknologiassa ja tieto- ja viestintätekniikassa. Kyky siirtää tutkimuksen ja kehityksen tulokset standardien kehittämistä koskevaan prosessiin määrittää lopulta, onko eurooppalaisella standardointijärjestelmällä edelleen keskeinen asema globalisoituneessa maailmassa.

Haluaisin tässä vaiheessa kiittää kaikkia valiokunnan kollegoitani mutta myös kollegoitani ITRE-kumppanivaliokunnassa, sillä he osallistuivat aktiivisesti tämän mietinnön laatimiseen. Haluaisin erityisesti huomauttaa, että olemme onnistuneet saamaan aikaan yhteisen sopimuksen tämän mietinnön lopullisesta muodosta kaikissa poliittisissa ryhmissä.

  Lara Comi (PPE). - (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, aivan ensiksi haluaisin ilmaista tyytyväisyyteni esittelijän ja varjoesittelijöiden tekemään työhön, sillä olemme heidän kanssaan pystyneet saamaan aikaan hyvän tasapainon erilaisten poliittisten kantojen välille. Tällä mietinnöllä lähetetään selkeä poliittinen viesti Euroopan komissiolle, ja siinä on tärkeitä suuntaviivoja sen lähestyvää tarkistusta varten.

Olemme todenneet, että nykyinen järjestelmä toimii hyvin, eikä se edellytä jyrkkiä muutoksia. Esittämillämme parannuksilla ei kyseenalaisteta nykyisiä järjestelmän perustana olevia periaatteita, tai pikemminkin kansallisen delegoinnin periaatetta ja sen yksityisyyttä ja vapaaehtoisuutta. Sen lisäksi on tärkeää, että yleisellä edulla on aiempaa merkittävämpi asema ja että se on mukana uusien standardien kehittämisessä. Minun mielestäni pienten ja keskisuurten yritysten toiminta on tärkeää ja merkityksellistä standardointiprosessissa.

Tämä mietintö on vain alkua: jatkamme työtä tulevina kuukausina varmistaaksemme, että eurooppalaisella standardoinnilla vastataan EU:n talouden ja yhteiskunnan tarpeisiin.

  Zigmantas Balčytis (S&D). - (LT) Haluaisin onnitella kollegaani tämän merkittävän mietinnön laatimisesta. Standardointi on erityisen merkittävää kehitettäessä yhteisiä sisämarkkinoita ja varmistettaessa sekä Euroopan unionin että yksittäisten jäsenvaltioiden yritysten kilpailukyky ja poistettaessa kaupan esteitä. Tuen komission aloitetta laatia standardointipaketti, joka on toivottavasti riittävän kattava ja jolla helpotetaan niiden nykyisten puutteiden poistamista, jotka tällä hetkellä estävät meitä takaamasta tuoteturvallisuutta ja jotka saavat aikaan erilaisia kuluttajansuojan tasoja eri jäsenvaltioissa. Yhtenäisten standardien laatiminen EU:n tasolla on erityisen tärkeää nopeasti kehittyvien teknologioiden ja innovaatioiden alalla. Jotta voidaan varmistaa Euroopan unionin kilpailukyvyn lisäksi myös se, että kansalaistemme terveyttä suojellaan ja että markkinoilla on saatavilla turvallisia tuotteita, on välttämätöntä, että yhtenäiset standardit ovat voimassa kaikissa jäsenvaltioissa ja että niitä sovelletaan.

  Jaroslav Paška (EFD). - (SK) Eurooppalainen standardointijärjestelmä on osa kansainvälistä järjestelmää, jossa asetetaan yhtenäiset, yleisesti sovellettavat asetukset ja normit, joita käytetään tuotantoalalla maailmanlaajuisesti.

Koska yhteiskunnallinen kehitys lisää tietoa, muuttaa tekniikoita, järjestystä ja elämäntapaa, standardoinnin, joka on erityisala yleisesti käytettyjen asetusten määrittämiseen, on myös oltava aktiivista ja edistykselle avointa toimintaa. Jos Euroopan unioni haluaa saada aikaan todella kehittyneen ja innovatiivisen talouden, se ei voi välttää huomattavaa toiminnan lisäämistä sellaisten uusien standardien kehittämisen alalla, joilla helpotetaan uusien tieteellisten ja teknologisten keksintöjen käyttöönottoa markkinoilla. Tästä näkökulmasta katson, että tällä hetkellä pääasiassa kansallisiin perinteisiin ja kansallisiin työpaikkoihin perustuvat eurooppalaiset standardointimekanismit on aikaa päivittää. Näiden mekanismien on joka tapauksessa oltava nyt aiempaa yksinkertaisempia ja tehokkaampia.

  Csanád Szegedi (NI). - (HU) Hyvät kollegat, Jobbik-puolueen edustajina meitä sanotaan usein EU-epäilijöiksi, ja itse asiassa olemme siitä samaa mieltä. Me olemme EU-epäilijöitä, mutta se tarkoita, ettemmekö tukisi EU:n jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä. On selvää, että vastustamme Euroopan yhdysvaltojen periaatetta ja tuemme kansallisvaltioiden Eurooppaa, mutta standardointi on tyypillinen aihe, josta voimme olla samaa mieltä, jota voimme tukea. Aina kuitenkin sanotaan, että me aina vastustamme ja sanomme ei, ei, ei kaikkeen. No, standardointi on aihe, jota myös me haluaisimme helpottaa ja tukea. Haluaisin myös pyytää kaikkia jäsenvaltioita tukemaan standardointia ja kollegoitani tukemaan tätä Edvard Kožušníkin mietintöä. Tästä voimme tällä hetkellä olla samaa mieltä.

  Elena Băsescu (PPE). – (RO) Eurooppalaisten standardien hyväksyminen voi edistää ja helpottaa olennaisesti pk-yritysten pääsyä sisämarkkinoille ja niiden aseman vahvistamista niillä. Siksi pk-yritykset tarvitsevat yksinkertaisia ja standardoituja lainatuotteita, joilla edistetään niiden nopeaa käyttöä mahdollisimman vähäisen asiakirjamäärän ja yksinkertaisen rahoitusanalyysin perusteella. Eurooppalaisella standardointijärjestelmällä on edistettävä ja tuettava innovaatiota ja myös laadittava yhteinen perusta aiempaa kattavammalle standardointia koskevalle lähestymistavalle. Katson myös, että olisi hyödyllistä soveltaa kattavasti toissijaisuus- ja suhteellisperiaatetta EU:n tasolla. Sillä autettaisiin vahvistamaan perusperiaatetta "pienet ensin" osana pk-yrityksiä koskevia julkisia toimia. Haluaisin tässä yhteydessä myös mainita, että Romaniassa annettiin äskettäin määräys täytäntöönpanotoimista myyntituotteiden ehtojen yhdenmukaistamista koskevan EU:n lainsäädännön yhtenäisen täytäntöönpanon tukemiseksi

  Zuzana Roithová (PPE). – (CS) Tällä mietinnöllä kannustetaan komissiota jatkamaan edelleen varovaisesti sisämarkkinoiden standardien yhtenäistämistä. Maailmankaupan asteittaisen vapauttamisen aikana se antaa meille keinon suojella EU:n kansalaisia huonolaatuisilta ja turvattomilta tuotteilta, erityisesti Aasian maista. Kiitän valiokunnan kollegoitani tuesta luonnokselleni, jolla näytetään vihreää valoa turvallisia lastenkenkiä koskevien standardien kehittämiselle. On jo korkea aika toimia, koska nykyisellä lapsisukupolvella on ortopedisiä ongelmia halpojen mutta fyysisesti haitallisten kiinalaisten kenkien takia.

On erittäin hämmästyttävää, että EU:ssa on laadukas turvallisia leluja koskeva lainsäädäntö, vaikka lapsi on lelun kanssa tekemisissä vain vähän aikaa, mutta meillä ei ole asianmukaisia standardeja kengille ja tossuille, jotka lapsilla on jalassaan koko päivän. Toivon, että komissio vastaa tähän huutoon, joka ei ole ensimmäinen, ja ryhtyy asianmukaisiin toimiin. Mielestäni on häpeällistä, että Saksan ja Ranskan teollisuuden eturyhmä on voittanut ja että Euroopan unioni ei kansainvälisissä standardointikomiteassa puhu yhdellä äänellä vaan 27 kielellä.

  Mitro Repo (S&D). - (FI) Arvoisa puhemies, onnittelut hyvästä mietinnöstä, joka on hyvä pohja jatkotyölle. Standardointiprosessissa on tärkeintä avoimuus ja demokraattisuus ja heikompien yhteiskunnallisten sidosryhmien, kuluttajien ja ympäristöjärjestöjen osallistumisen parantaminen. Standardointi ei saa jatkossakaan olla vain ison bisneksen temmellyskenttä.

Olen tyytyväinen, että mietinnössä huomioidaan asianmukaisen edustuksen periaate, jonka mukaan kaikkien sidosryhmien kannat tulee ottaa asianmukaisesti huomioon. Tärkeää on myös, että yhteiskunnallisten sidosryhmien edustusta vahvistetaan. Mielestäni sitä voisi vahvistaa antamalla niille myös äänioikeus teknisissä komiteoissa. Tärkeää on myös toisen tuotantolinjan kehittäminen. Toivon, että komissio kiinnittää siihen tosissaan huomiota..

  Maria Damanaki, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin onnitella esittelijää kattavasta mietinnöstä, joka on saanut yleisen hyväksynnän. Haluaisin myös kiittää arvoisia jäseniä, jotka ovat jääneet tänne niin myöhään auttamaan puhemiestä hänen velvollisuuksiensa kanssa ja myös esittämään joitakin erittäin rakentavia puheenvuoroja ja ajatuksia keskustelussa.

Tämä mietintö on arvokas panos Euroopan komission jokin aika sitten käynnistämään keskusteluun. Siinä kiinnitetään huomiota standardointijärjestelmän tulevaisuuteen EU:ssa: keskeiseen tekijään sisämarkkinoiden toteuttamisessa, eurooppalaisten yritysten kilpailukyvyn lisäämisessä ja merkittävään välineeseen innovaation edistämisessä.

Seuraavan vuosikymmenen aikana eurooppalaisen standardoinnin on mukauduttava uusiin energiaa, ympäristöä ja yhteiskuntaa koskeviin haasteisiin, kuten olette jo maininneet. Niitä ovat muun muassa uusien talousmahtien ilmaantuminen, tekniikoiden kehittyminen, ilmastonmuutos, hiilidioksidin hallinta ja uusiutuvat energialähteet. Ne ovat joitakin uusista tekijöistä, joita meidän on käsiteltävä.

Olemme esittelijän kanssa samaa mieltä siitä, että voimme kehittää nykyistä järjestelmää. Se on vakaa perusta tulevalle kehitykselle. Siinä on kuitenkin parantamisen varaa. Mietinnössä esitetään monia ehdotuksia järjestelmän parantamiseksi sen nykyisissä rajoissa. Komissio pitää myönteisenä kansallisen delegoinnin periaatteen merkityksen korostamista. Samalla mietinnössä kiinnitetään huomiota tämän periaatteen kielteiseen seuraukseen: terveyttä ja turvallisuutta, kuluttajien ja ympäristön etuja edustavien yhteiskunnallisten sidosryhmien osallistumiseen standardien laatimista koskevaan prosessiin liittyvät nykyiset puutteet. Yhteiskunnallisten sidosryhmien osallistuminen on erittäin tärkeää, koska siten järjestelmään saadaan huomattava legitiimisyyttä ja vastuuvelvollisuutta koskeva tekijä ja parannetaan yksimielisyyden laatua. Komissio selvittää käytännön tapoja varmistaa eurooppalaisten standardointijärjestöjen tehokas jäsenyys yhteiskunnallisia sidosryhmiä edustaville järjestöille ja auttaa saamaan aikaan aiempaa tasapainoisempi sidosryhmien osallistuminen standardien laatimista koskevaan prosessiin.

Komissio on samaa mieltä näkemyksestä, jonka mukaan kansalliset standardointilaitokset ovat keskeisiä toimijoita eurooppalaisessa standardointimallissa, Ceneleciin liittyvän kansallisen delegoinnin periaatteen keskeisen aseman osalta. Kaikkien kansallisten standardointilaitosten on siksi voitava tarjota vakaa foorumi yksimielisyyden saavuttamiselle. Mietinnössä pannaan merkille huomattavat erot niiden välillä resurssien, teknisen asiantuntemuksen ja sidosryhmien standardointiprosessiin osallistumisen osalta. Siinä on parantamisen varaa jäsenvaltioissa.

Vaikka standardoinnin saatavuutta koskevaa ongelmaa ei pitäisi rajata standardien hintaan, komissio pitää myönteisenä kansallisille standardointilaitoksille osoitettua kehotusta vähentää kustannuksia erityishinnoin ja kartoittaa lisäkeinoja saatavuuden parantamiseksi erityisesti pk-yritysten kannalta.

Eurooppalaisella standardoinnilla on valtavat mahdollisuudet tukea lainsäädäntöä ja julkista politiikkaa. Arvostamme sitä, että mietinnössä tunnustetaan nämä mahdollisuudet ja korostetaan, että standardien kehittämisessä on siirryttävä uusille aloille, esimerkiksi palveluihin. Kuten mietinnössä pannaan merkille, uudella eurooppalaisella mallilla on edistettävä eurooppalaista innovointia ja kestävää kehitystä.

Lopuksi haluaisin kiittää kaikkia, jotka ovat osallistuneet tämän erittäin hyödyllisen ja innostavan mietinnön laatimiseen.

  Puhemies. − (EL) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan torstaina 21. lokakuuta 2010 kello 12.00.