Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2010/2026(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjojen elinkaaret :

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0277/2010

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 21/10/2010 - 7.11
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2010)0387

Puheenvuorot
Torstai 21. lokakuuta 2010 - Strasbourg EUVL-painos

8. Äänestysselitykset
Puheenvuorot videotiedostoina
PV
  

Suulliset äänestysselitykset

 
  
  

Mietintö: Franziska Katharina Brantner (A7-0066/2009)

 
  
MPphoto
 

  Jarosław Kalinowski (PPE).(PL) Kiitos paljon, arvoisa puhemies. Tässä tapauksessa aloitan alusta. Euroopan unionin talous on viime vuosina usein kärsinyt kriisien ja rahoitusalan epävakauden vuoksi niin paikallisesti kuin maailmanlaajuisesti. Ennalta valmisteltuja tukisuunnitelmia tarvitaan, jotta estetään vastaavien vaaratilanteiden toistuminen tulevaisuudessa, ja on kehitettävä ongelmia edeltäviä ja niiden jälkeisiä asianmukaisia valmiuksia. Vakautusväline sopii erittäin hyvin tähän tarkoitukseen.

Rahoitusalan ja teknisen alan tukeen olisi sisällyttävä myös inhimillisen ja taloudellisen kehityksen edistäminen sekä ihmisoikeuksien, demokratian ja perusvapauksien rikkomistapauksissa toteutettavat kuulemiset. Tuen myös esittelijän kantaa strategisen suunnittelun alan parantamisesta. Tämä on erityisen tärkeää pyrittäessä estämään sosiaalisia konflikteja ja perustettaessa ulkosuhdehallintoa.

 
  
  

Puhetta johti
varapuhemies László TŐKÉS

 
  
MPphoto
 
 

  Tunne Kelam (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, äänestettyämme Brantnerin mietinnöstä haluaisin käyttää tilaisuutta hyväkseni ja kiinnittää komission ja neuvoston huomion siihen, että vakautusvälineen muuttamisesta on saavutettava kolmikantasopimus mahdollisimman pian.

Kiistanalainen kysymys liittyy delegoituihin säädöksiin ja parlamentille tarjoutuvaan vaihtoehtoon, jonka mukaan se voi laillisesti valvoa EU:n rahoitusvälineiden käyttöä. Tarvitsemme nopeaa poliittista ratkaisua, joka perustuu EU:n kolmen toimielimen väliseen tasapainoon.

Kannustan myös komissiota parantamaan kertomusten antamista Euroopan parlamentille erityisesti hankkeiden suunnittelusta, kehityksestä, toteutuksesta ja seurannasta.

Vaikka parlamentti saa komissiolta tietoa poikkeuksellisista avustustoimenpiteistä, komission kattavampi strateginen ja analyyttinen raportointi ei edelleenkään vastaan parlamentin odotuksia.

 
  
  

Mietintö: Gay Mitchell (A7-0078/2009)

 
  
MPphoto
 

  Jarosław Kalinowski (PPE).(PL) Kehitysyhteistyövälineen avulla osallistutaan välittömästi demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen levittämiseen naapurivaltioissa ja -alueilla. Sillä tuetaan kestävää sosiaalista, taloudellista ja poliittista kehitystä mutta myös näiden valtioiden vaiheittaista yhdentymistä maailmantalouteen. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan jäsenenä mainitsen vielä yhden tästä yhteistyöstä johtuvan hyödyn, eli kansainvälisen yhteistyön, jota tehdään luonnonvarojen hallinnan, ympäristönsuojelun ja biologisen monimuotoisuuden suojelemisen alalla. Kannatan erityisesti tarkistusta 5, jossa kiinnitetään huomio sokerialan merkitykseen talouden kannalta. On muistettava, että elintarviketurva on erittäin tärkeä asia kehitysmaiden kannalta.

 
  
MPphoto
 
 

  Seán Kelly (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, äänestin mielihyvin tämän mietinnön puolesta. Totean, että esittelijä, kollegani Gay Mitchell, ei voinut tänään olla täällä, koska hän oli eilisiltana Irlannissa käynnistämässä kampanjaa kirjoittamansa kirjan puolesta. Hänet nimettiin tietysti vuoden parlamentin jäseneksi työstä, jota hän on tehnyt koko kehitysalalla.

Koulutus on mielestäni asia, jota on korostettava enemmän. Eräs irlantilainen kasvatustieteilijä lausui kerran: "Educate that you may be free" (Kouluttakaa, jotta voisitte olla vapaita), ja tähän olisi mielestäni keskityttävä hieman enemmän koko kehitystä ja kolmansia maita koskevalla alalla.

Totean lopuksi leikkimielisesti, että pukuni varastettiin huoneestani eilisiltana – olenko tämän seurauksena kehitystukikelpoinen?

 
  
  

Mietintö: Edvard Kožušník (A7-0276/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Alajos Mészáros (PPE). - (HU) Pidän myönteisenä komission ehdotusta eurooppalaisen standardointijärjestelmän tarkistamisesta, jotta voidaan korjata sen puutteet ja saavuttaa oikea tasapaino eurooppalaisen, kansallisen ja kansainvälisen näkökulman välillä. Tarvitsemme järjestelmää, jolla edistetään eurooppalaista innovointia ja kestävää kehitystä, parannetaan Euroopan unionin kilpailukykyä ja vahvistetaan sen asemaa kansainvälisessä kaupassa. Lisään vielä, että vaikka pk-yritykset ovat keskeinen osa yhteisön markkinoita, ne eivät mielestäni osallistu riittävästi standardointijärjestelmän toimintaan, minkä vuoksi ne eivät voi täysin hyödyntää standardoinnista saatavia hyötyjä. Tulevaisuuden kannalta saattaa olla olennaisen tärkeää parantaa niiden edustusta ja osallistumista järjestelmän toimintaan. Eurooppalaisen standardoinnin yhtenäistävä luonne tehostaa sisämarkkinoiden toimintaa ja korostaa samalla Euroopan unionin asemaa taloudellisena ja poliittisena kumppanina maailmanmarkkinoilla.

 
  
  

Mietintö: Cristiana Muscardini (A7-0273/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Siiri Oviir (ALDE). - (ET) Haluan puhua jäsen Muscardinin mietinnöstä. En kannattanut sitä tarkasteltuani huolellisesti kaikkia siihen sisältyviä asioita. Miksikö? Koska muu maailma katsoisi, että Euroopan unioni toimii protektionistisesti pakottaessaan toteuttamaan tällaisen toimen. Toimen valvominen veisi paljon enemmän aikaa ja saattaisi edellyttää lisähenkilöstöä, kun tavaroita puretaan ja muita menettelyjä toteutetaan.

Pakollinen merkintävaatimus kannustaa aloittamaan nimettömien tavaroiden osien väärentämisen. Sen sijaan, että tuotteeseen merkitään kyseinen alkuperämaa, siihen saatetaankin lisätä esimerkiksi väärennetty "Made in Italy" tai "Made in France" -merkintä, mitä emme halua.

 
  
  

Päätöslauselmaesitys: Toteutetut uudistukset ja kehitys Moldovan tasavallassa (B7-0572/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Laima Liucija Andrikienė (PPE).(LT) Äänestin Moldovaa koskevan päätöslauselmaesityksen puolesta. Moldova on kulkenut pitkän tien sen jälkeen, kun Eurooppa jaettiin etupiireihin Molotov-Ribbentrop-sopimuksen nojalla ja Moldovasta tuli osa Neuvostoliiton etupiiriä. Moldova on nykyään itsenäinen valtio, jolla tosin on lukuisia ongelmia, mutta jonka tavoitteena on yhdentyä Eurooppaan. Tänään haluan jälleen kerran vedota koko Moldovan poliittiseen luokkaan, sen poliittiseen eliittiin, sen kaikkiin demokraattisiin poliittisiin voimiin ja kansallisiin vähemmistöihin, jotta ne torjuvat haitallisen vastakkainasettelun ja kehittävät yhteisymmärrykseen ja poliittiseen kompromissiin perustuvaa kulttuuria. Niiden olisi mielestäni tarjottava yhteiskunnalle kattava näkemys Moldovan tasavallasta, näkemys, jonka tavoitteena on Moldovan tasavallan Euroopan unionin jäsenyys. Päätöslauselmassa tarkastellaan myös Transnistriaa eli paikoilleen jähmettynyttä konfliktia. Transnistria on asetettava keskeiselle sijalle EU:n esityslistalla ja kaikkien valtioiden, myös Venäjän, on kunnioitettava Moldovan alueellista koskemattomuutta. Transnistrian on oltava osa Moldovan tasavaltaa.

 
  
  

Mietintö: Gesine Meissner (A7-0266/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Laima Liucija Andrikienė (PPE). - (LT) Äänestin yhdennetystä meripolitiikasta laaditun päätöslauselman puolesta, koska merenkulkuala on keskeisen tärkeässä asemassa ja haluan jättää tuleville sukupolville puhtaat ja turvalliset merialueet. Merien geostrateginen merkitys on kasvanut suuresti. Meriä ja niiden varoja on mukautettava ja toimia sovitettava yhteen, minkä vuoksi yhdennetty meripolitiikka on tärkeässä asemassa, koska siinä yhdistyvät kaikki meripolitiikan osa-alueet: meriliikenne, kalastus, vesiviljely, energia, meriturvallisuus, meriympäristön suojelu ja tieteellinen tutkimus sekä matkailu. Haluan erityisesti kiinnittää huomion taloudelliseen ja sosiaaliseen merkitykseen siitä yksinkertaisesta syystä, että Euroopan unionilla on 320 000 kilometriä rannikkoviivaa, kolmasosa sen kansalaisista elää rannikolla ja heidän määränsä on kasvussa. Merien olisi mielestäni jatkossakin oltava taloudellista kasvua ylläpitävä voima.

 
  
  

Mietintö: Helmut Scholz (A7-0277/2010)

 
  
MPphoto
 

  Miroslav Mikolášik (PPE). - (SK) Euroopan unioni on suurin suorien ulkomaisten investointien lähde Latinalaisessa Amerikassa. Vaikka näiden kahden alueen väliset kauppasuhteet ovat tiivistyneet, EU:n ja Latinalaisen Amerikan välinen kauppa on vähemmän dynaamista muiden maailman alueiden kanssa solmittuihin kauppasuhteisiin nähden.

Korean kanssa äskettäin tehty vapaakauppa-aluetta koskeva sopimus on esimerkki hyvästä tahdosta, kun taas Latinalaisen Amerikan Mercosur-kaupparyhmittymän kanssa on käyty neuvotteluja jo vuodesta 1999 ja ne ovat jopa olleet keskeytettyinä viiden vuoden ajan. Kannatan prosessia, jonka myötä pyritään lujittamaan ja monipuolistamaan kauppasuhteita Latinalaiseen Amerikkaan sekä ottamaan käyttöön vakaampi oikeudellinen kehys. Tällä tavoin Euroopan unionin yrittäjille avautuvat lähes 600 miljoonan kuluttajan markkinat. Euroopan unionin kaupallisten toimijoiden kannalta on myös merkittävää, että Latinalaista Amerikkaa ja Eurooppaa yhdistävät yhteiset arvot, kieli, historia ja kulttuuri.

 
  
MPphoto
 

  Laima Liucija Andrikienė (PPE). - (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää Latinalaisen Amerikan kanssa käytävää kauppaa tarkastellutta esittelijää tästä loppujen lopuksi tasapainoisesta ja oikea-aikaisesta mietinnöstä.

Latinalaisen Amerikan valtioiden kanssa solmittuja kauppasuhteita ollaan jo syventämässä Euroopan unionin tehtyä hiljattain vapaakauppasopimuksen kahden Andien valtion eli Kolumbian ja Perun kanssa.

Saatoimme äskettäin päätökseen WTO:ssa pisimpään jatkuneen kiistan, joka koski Latinalaisen Amerikan valtioiden kanssa käytävää banaanikauppaa. Käynnistämme pian neuvottelut kaikkien Mercosur-valtioiden, joiden kanssa käytävä tavarakauppa on suuruudeltaan yli 62 miljardia euroa, kanssa tehtävästä merkittävästä vapaakauppasopimuksesta. EU:n investoinnit Mercosur-valtioiden alueella ovat suuruudeltaan 167 miljardia euroa vuodessa.

Nämä luvut kasvavat kasvamistaan tulevina vuosina. Tällaisen sopimuksen tekeminen sekä Japanin ja Intian kanssa käytävät tulevat vapaakauppaneuvottelut ovat epäilemättä merkittäviä toimia pantaessa täytäntöön EU:n strategiaa, jonka tavoitteena on, että siitä tulisi maailman tärkein kaupallinen toimija.

 
  
 

(EN) Eilen meiltä loppui aika kesken. Seuraavana joitakin äänestysselityksiä, jotka liittyvät eilisiin äänestyksiin.

 
  
  

Mietinnöt: László Surján (A7-0281/2010), Sidonia Elżbieta Jędrzejewska, Helga Trüpel (A7-0284/2010)

 
  
MPphoto
 

  Daniel Hannan (ECR). - (EN) Arvoisa puhemies, jos joku äänestäjistämme tunsi eilen iltapäivällä voimakenttien liikahtavan, se johtui uskomattomasta yhteensattumasta: juuri samalla hetkellä, kun Yhdistyneen kuningaskunnan valtiovarainministeri ilmoitti parlamentin alahuoneessa menojen rankimmasta leikkauksesta Yhdistyneessä kuningaskunnassa sitten 1920-luvun, täällä parlamentissa hyväksyttiin yhteisön talousarvion korottaminen tavalla, joka maksaa Yhdistyneen kuningaskunnan veronmaksajille 880 miljoonaa Englannin puntaa. Se ei ole osuutemme talousarviosta. Se on osuutemme lisäyksestä. Koska ilmoitimme eilen 490 000 työpaikan menettämisestä julkisella sektorilla, summaa kannattanee havainnollistaa vertaamalla sitä julkisen sektorin virkanimityksiin. Summalla olisi voitu nimittää 15 000 julkisen terveydenhoitojärjestelmän lääkäriä, 30 000 sairaanhoitajaa, 35 000 poliisia tai 50 000 sotilasta.

Kyse ei ole ainoastaan Yhdistyneestä kuningaskunnasta. Kaikki jäsenvaltiot pyrkivät leikkaamaan kansallisia talousarvioita samalla kun Euroopan unionin talousarvio laajenee laajenemistaan ja nielee kansalliset säästöt. Kunpa parlamentti olisi yhtä halukas käyttämään asianmukaisesti sille jo annettua valtaa – ennen kaikkea saattamaan toimeenpanevan vallan vastuuseen ja pitämään menot kurissa – kuin haalimaan uusia toimivaltuuksia. Äänestäjämme ansaitsevat meiltä parempaa.

 
  
MPphoto
 

  Martin Kastler (PPE).(DE) Arvoisa puhemies, haluaisin vastata lyhyesti jäsen Hannanin puheenvuoroon. Parlamentilla on tietysti oltava toimipaikka, mutta se on vahvistettu perustamissopimuksissa ja se sijaitsee täällä Strasbourgissa. Olette oikeassa todetessanne, että meidän on säästettävä veronmaksajien varoja ja että meidän on pyrittävä toimimaan yhdessä paikassa. Hyvä jäsen Hannan, parlamentarismin tyyssija on kuitenkin täällä Strasbourgissa. Täällä me voimme toimia yhdessä parlamentin jäseninä ja kansalaisten edustajina.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. − (RO) Suokaa anteeksi, mutta näin ei voi jatkua. Tässä ei ole kyse äänestysselityksestä. Pyydän nyt esittämään puheenvuoroja seuraavasta eli Estrelan mietinnöstä.

 
  
  

Mietintö: Edite Estrela (A7-0032/2010)

 
  
MPphoto
 

  Joanna Katarzyna Skrzydlewska (PPE).(PL) Kannatin eilen Estrelan mietinnöstä toimitetussa äänestyksessä 20 viikon äitiyslomaa, jonka ajalta maksetaan täyttä palkkaa, koska tarvitsemme oikeudenmukaista ja tarkoituksenmukaista vähimmäisnormia äitiysloman kestosta ja äitiysloman ajalta maksettavasta palkasta kaikkialla yhteisössä. Äänestin tyhjää isyysvapaata ja adoptiovapaata koskevasta kysymyksestä, koska Euroopan komissio on ilmoittanut, että asiasta laaditaan erillinen direktiivi. Unionin lainsäädännön avoimuuden nimissä en myöskään halua, että raskaana olevien työntekijöiden suojelua koskevaan direktiiviin sisällytetään isyysvapaata koskevia kysymyksiä.

Toivon, että Euroopan komissio saattaa työmarkkinaosapuolien kuulemiset pian päätökseen ja esittää hyväksyttäviä ehdotuksia isyysvapaasta ja adoptiovapaasta sekä itsenäisistä ammatinharjoittajista, jotta kaikille eurooppalaisille nuorille äideille taataan samat oikeudet.

 
  
MPphoto
 

  Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė (PPE). - (LT) Epäilen, kiistäisikö kukaan, että lapsen ja vanhempien välinen side ensimmäisten kuukausien aikana on erityisen tärkeä, minkä vuoksi Euroopan unionin uudella direktiivillä taataan äideille oikeus ja tilaisuus hoitaa lapsiaan pidempään joutumatta pelkäämään tulon tai työpaikan menettämistä. Tilanne vaihtelee eri jäsenvaltioissa. Esimerkiksi kotimaassani Liettuassa äitiysloma ja vanhempainvapaa kestävät yhteensä kaksi vuotta, kun taas toisissa jäsenvaltioissa äitiysloma kestää vain vähimmäisosuuden verran. Katson näin ollen, että eilen hyväksymämme kynnys on erittäin tärkeä saavutus. Pidän myös myönteisenä sekä vanhempainvapaan että adoptiovapaan sisällyttämistä tekstiin. Kuten on jo todettu, jäsenvaltiot ovat toimivaltaisia perhepolitiikan alalla, mutta tässä on kyse enemmänkin työntekijöiden suojelusta ja tietyistä kannustimista, jotta vanhemmat voivat sovittaa yhteen työ- ja perhe-elämän.

 
  
MPphoto
 

  Ville Itälä (PPE). - (FI) Arvoisa puhemies, eilen todella äänestettiin Estrelan tärkeästä mietinnöstä, joka koskee äitiyslomia, niiden pituuksia ja niiden aikana maksettavia korvauksia. Tämän äänestyksen jälkeen media soitti ja kyseli moneen kertaan, äänestinkö puolesta vai vastaan. Totesin, että äänestin naisten puolesta. Äänestin sen puolesta, että äitiysloma olisi 18 viikkoa ja korvaus 75 prosenttia.

Näen, että omassa kotimaassani Suomessa järjestelmä on hyvä. Jos siellä joudutaan järjestelmään, joka eilen hyväksyttiin, naisten asema työmarkkinoilla heikentyy oleellisesti, koska työnantajat tulevat edelleen miettimään, voivatko he ottaa nuoria naisia töihin, koska äitiyslomakustannukset kasvavat merkittävästi. Näin ollen naisten mahdollisuus olla työmarkkinoilla heikkenee. Tämän takia halusin antaa tämän selvityksen.

 
  
MPphoto
 

  Mitro Repo (S&D). - (FI) Arvoisa puhemies, myös minä olen Suomesta ja tiedän, että meillä on erittäin hyvä äitiysvapaajärjestelmä. Äänestin kuitenkin 20 viikon äitiysvapaan puolesta. Ajattelin asiaa Euroopan unionin muitten jäsenmaitten kannalta. Katson, että pidemmät äitiysvapaat ovat tärkeitä lasten kehitykselle.

Lapset, syntyvät lapset ovat Euroopan todellinen pääoma. Äidit, lapset ja perheet on tuo kolmiykseys, jolle rakennetaan tulevaisuus. Tietystikään äidit eivät saisi kärsiä taloudellisesti siitä, että he haluavat hankkia lapsia, eivätkä naisvaltaiset alat saisi siitä kärsiä. Naisilla on oltava oikeutensa myös palkkaustilanteessa. Mutta meillä pitää olla idealismia, meillä pitää olla uskoa! Tämä oli moraalinen päätös äitien puolesta, uuden elämän puolesta ja uuden Euroopan puolesta.

 
  
MPphoto
 

  Martin Kastler (PPE).(DE) Arvoisa puhemies, eilinen Estrelan mietintö koski hyvin tärkeää aihetta. Tässä vaiheessa sanoisin, että minun oli varsin vaikea äänestää sen puolesta. Nuorena isänä olin mukana kummankin lapseni synnytyksessä ja on todettava, että en tiedä, miksi olisin silloin tarvinnut lomaa, koska en itse synnyttänyt vaan vaimoni. Tässä on kyse äitiyslomasta ja tarkasteluun on sisällytetty myös isät. Asia on ongelmallinen. On kuitenkin tärkeää, että nuorille naisille taataan mahdollisuus hankkia lapsia ja palata sitten työelämään. Pidän sitä mahdollisena uuden järjestelmän kehyksessä. Vaikka olisin itse pitänyt 18:aa viikkoa parempana vaihtoehtona, äänestin lopulta 20 viikon puolesta lopullisessa äänestyksessä.

Nyt on pohdittava, edistetäänkö tällä tavalla oikeutta ja lapsien määrää yhteisössä. Yhteisön perhepolitiikka on tulevaisuuden kysymys. Toivon meidän lähettävän viestin siitä, että olemme toteuttaneet toimia tällä alalla. Nyt on vain toivottava, että jäsenvaltioissa toteutetaan vastaavia toimia.

 
  
  

Kirjalliset äänestysselitykset

 
  
  

Mietintö: Franziska Katharina Brantner (A7-0066/2009)

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen.(PT) Äänestin tämän vakautusvälineen perustamisesta annetun asetuksen muuttamisesta laaditun mietinnön puolesta, koska katson, että on olennaisen tärkeää tarkastella uudelleen ja laajemmin EU:n ulkoista taloudellista apua. Vakautusvälineen toteutuksen kautta on vahvistettu EU:n kykyä toimia kriisitilanteissa ja kriisiä edeltävissä tilanteissa. Tämä huomioon ottaen olen sitä mieltä, että komission olisi – kunnioittaen sitoumuksia, joiden mukaisesti inhimilliselle ja taloudelliselle kehitykselle välttämättömät vakaat olosuhteet sekä ihmisoikeuksien, demokratian ja perusvapauksien edistäminen ovat edelleen etusijalla Euroopan unionin ulkoisessa toiminnassa – yhtäältä parannettava EU:n rauhanrakennuskumppanuuden strategista suunnittelua ja lisättävä siihen käytettäviä varoja ja toisaalta esitettävä suunnitelma, joka koskee varojen käyttöönottoa kaikissa sellaisissa ulkoisen toiminnan hätäapuvälineissä tai -mekanismeissa, jotka on luotu vakautusvälineen ulkopuolella, jotta voidaan välttää välineelle tarkoitettuihin varoihin turvautuminen. Tässä tarkoituksessa katson, että komission olisi tulevaisuudessa korotettava talousarviovarojen alhaisia maksuja siten, että varojen käyttöä ohjaa strateginen näkemys.

 
  
MPphoto
 
 

  Mara Bizzotto (EFD), kirjallinen. (IT) Äänestin Brantnerin mietinnön puolesta, koska se on teksti, jossa ennen kaikkea ehdotetaan yhteisön lainsäädännön mukauttamista yhteisöjen tuomioistuimen käsiaseista tekemään tärkeään päätökseen. Tekstissä kehotetaan EU:ta kiinnittämään enemmän huomiota kansalaisyhteiskuntaan EU:n ulkopuolella syntyviä kriisitilanteita varten myönnettävän vakausrahoituksen kehyksessä, joskin olen sitä mieltä, että yhteisön toimielimien ja erityisesti komission olisi pyrittävä valppaasti varmistamaan asia, jota ei aina tapahdu, eli että tuen vastaanottajat vakuuttavat olevansa poliittisesti "luotettavia". Lisäksi parlamentti kehottaa mietinnössä komissiota ottamaan parlamentin paremmin mukaan sellaisten asioiden tarkasteluun, jotka liittyvät vakautta koskeviin rahoitusvälineisiin. Parlamentin, joka edustaa Euroopan kansakuntia ja kansalaisia, on toimittava aktiivisemmin näissä asioissa ja yhteisön muiden toimielimien on totuttava siihen ajatukseen, että parlamentille on tiedotettava toimeenpanovallan tekemistä menoja koskevista päätöksistä. Panoksena on yksittäisten toimien mutta myös koko yhteisön poliittisen järjestelmän demokraattisen luonteen tehokkuus.

 
  
MPphoto
 
 

  Lara Comi (PPE), kirjallinen. (IT) Euroopan maanosaa ovat muokanneet pitkät ja veriset konfliktit, joista on vihdoin päästy eroon muun muassa näiden toimielimien ansiosta, joissa me työskentelemme. Niinpä juuri meidän olisi ensisijaisesti osoitettava suurta vastuuntuntoa kansainvälisissä yhteyksissä tapahtuvaan voimankäyttöön nähden. Lisäksi, vaikka voimankäyttö osoittautuisi tarpeelliseksi, sivistyksemme nykytila edellyttää täsmällisten menetelmien käyttöä kokonaisvaltaisten menetelmien sijaan. Koska uskomme tähän kulttuuriseen malliin, meidän on näytettävä esimerkkiä kaikille muille ja osoitettava, ettei suuremmalla taloudellisella voimalla ole merkitystä konfliktien ratkaisussa vaan sellaisilla välineillä, joissa ihmishenki asetetaan aina etusijalle ja jotka sallivat väkivallan käytön vain ääritapauksissa, erityisesti, jotta suojellaan Euroopan kansalaisten henkeä ja strategisia etuja. Kyse ei ole lähtökohtaisesti kannan ottamisesta vaan sellaisen johdonmukaisen ja kurinalaisen lähestymistavan omaksumisesta, jossa sotilaallista kapasiteettia käytetään pelkästään pelotteena eikä missään vaiheessa keinona muuttaa perinpohjaisesti Euroopan unionin luonnetta tai edistää muunlaista kuin voimassa olevaa arvojärjestelmää.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) EU on maailman suurin ulkomaisen avun antaja ja sen osuus julkisesta kehitysavusta on yli puolet. Jäsenvaltiot myönsivät yhdessä 49 miljardin euron verran tukea maailman köyhimmille valtioille: summa on lähes 0,4 prosenttia niiden bruttokansantuotteesta. Nämä luvut ovat selvä osoitus yhteisön kehitystuen tärkeydestä ja luonnollisesti vakautusvälineen merkityksestä.

Tästä syystä pidän tärkeänä välineen vahvistamista ja unionin laajempaa sitoutumista kehitysyhteistyöhön. Korostan kuitenkin, että vaikka pidän olennaisen tärkeänä, että EU on edelleen sitoutunut ulkomaiseen kehitysyhteistyöhön ja humanitaariseen avustustoimintaan, en ymmärrä, miten on mahdollista, että kolmansille valtioille annetaan nopeammin apua kuin tuhoista kärsineille jäsenvaltioille, kuten esimerkiksi Madeiran tapauksessa. Katastrofista on kulunut useita kuukausia eikä se ole vieläkään saanut apua solidaarisuusrahastosta.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Vakautusväline on hyvin tärkeä väline, jolla vahvistetaan EU:n kykyä toimia kriisitilanteissa ja kriisiä edeltävissä tilanteissa. Koska EU on maailman suurin ulkomaisen avun antaja ja sen osuus julkisesta kehitysavusta on yli puolet, se tarvitsee välineitä, joiden avulla kriisit voidaan ratkaista ottaen huomioon EU:n horisontaaliset ja maantieteelliset tavoitteet ja painopisteet täydentäen samanaikaisesti yhteisön maantieteellistä politiikkaa sekä sen tavoitteita ja välineitä. Kehitysyhteistyöhön liittyvinä EU:n tavoitteina on oltava köyhyyden ja sen syiden torjunta.

 
  
MPphoto
 
 

  Willy Meyer (GUE/NGL), kirjallinen. (ES) Äänestin tätä lainsäädäntöpäätöslauselmaa vastaan, koska torjun suoralta kädeltä vakautusvälineen, joka otettiin käyttöön useita vuosia sitten ilman oman parlamenttiryhmäni tukea. Katson, että vakautusväline on jälleen yksi komission järjestelmistä, joiden tavoitteena on puuttua vapaasti kolmansien valtioiden sisäisiin asioihin sillä verukkeella, että näitä valtioita, joita komissio pitää epävakaina, pyritään vakauttamaan poliittisesti. Se haluaa, että yhteisön toimielimet päättävät, miten, missä ja miksi tätä välinettä käytetään, vapaasti ja tarvitsematta koordinoida toimia vakautuksen kohteena olevan valtion viranomaisten kanssa. Tästä syystä vakautusväline on tosiasiallisesti järjestelmä, jonka avulla pyritään salaa edistämään yhteisön etuja. Tämän vuoksi äänestin mietintöä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Justas Vincas Paleckis (S&D), kirjallinen. − (EN) Haitissa, Kosovossa, Irakissa ja hiljattain Afganistanissa syntyneet konfliktit ovat korostaneet pienaseiden ja kevytaseiden keskeistä merkitystä terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden kannalta ja virallisten tulitaukojen jälkeen alkaneiden uusien verilöylyjen kannalta. On tärkeää, että yhteisö ottaa käyttöön todella kattavan lähestymistavan pienaseiden ja kevytaseiden leviämisen ongelmaan pienaseiden ja kevytaseiden kaupan muodostaman ketjun kaikilla tasoilla. Ottaen huomioon, että 70 prosenttia koko maailman pienase- ja kevytasevarastoista on siviilien hallussa, EU:n olisi tunnustettava kansalaisyhteiskunnan korvaamattoman arvokkaat toimet – ja tuettava niitä – pienaseilla ja kevytaseilla käytävän kaupan ja niiden tuotannon valvomiseksi paikallisesti sekä tietoisuuden lisäämiseksi. Lisäksi pienaseisiin ja kevytaseisiin liittyvä kysymys paljastaa yleisesti 2000-luvun konfliktien moniulotteisuuden ja siten tarpeen keskittyä voimakkaammin kriisejä edeltävään ja kriisien jälkeiseen valmiuksien kehittämiseen. Äänestin mietinnön puolesta, koska katson, että EU:n olisi pyrittävä kohentamaan kykyään hallita kriisejä kaikkein innovatiivisimmalla, tehokkaimmalla ja kustannustehokkaimmalla tavalla. Vasta tuolloin EU voisi johtaa maailmaa ensisijaisena maailmanlaajuisena siviilimahtina.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Tämän äänestyksen myötä parlamentti noudattaa ulkoasiainvaliokunnan kantaa ja pitää myönteisenä komission ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi vakautusvälineen perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1717/2006 muuttamisesta (KOM(2009)0195), koska se on osa EU:n ulkoisen taloudellisen avun laajempaa uudelleentarkastelua. Todettakoon muun muassa, että ulkoasiainvaliokunta ja nyt koko parlamentti ovat yhtä mieltä siitä, että alkuperäisen asetuksen 3 artiklan 2 kohdan i alakohtaa ja 4 artiklan 1 kohdan a alakohtaa on tarkistettava, jotta asetus olisi Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen 20. toukokuuta 2008 antaman tuomion mukainen. Tuomioistuin katsoi tuomiossaan, että yhteisön kehitysyhteistyöpolitiikassa voidaan toteuttaa toimia pienaseiden ja kevyiden aseiden leviämisen estämiseksi.

Puheenjohtajavaltiota kehotetaan laatimaan neuvoston puolesta yhdessä komission ja Euroopan parlamentin kanssa julkilausuma eurooppalaisesta yhteisymmärryksestä pienaseita ja kevyitä aseita koskevien EU:n toimien tukemiseksi; julkilausumassa otetaan huomioon kunkin toimielimen toimivaltuudet.

 
  
  

Mietintö: Gay Mitchell (A7-0078/2009)

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä laaditun mietinnön puolesta, koska katson, että parlamentti on valvonut tiiviisti kehitysyhteistyön rahoitusvälinettä koskevien säännösten täytäntöönpanoa vuodesta 2007, jolloin se otettiin käyttöön. Kehitysyhteistyön rahoitusvälineen puolivälitarkistusta koskevassa lainsäädäntöehdotuksessaan komissio esitti ainoastaan yhtä teknistä muutosta, jonka perusteella avunsaajamaissa toteutettavien kyseisen rahoitusvälineen toimien veroihin ja maksuihin liittyvät kustannukset voitaisiin rahoittaa välineen talousarviosta. Muutoksella mahdollistetaan mielestäni näiden kustannusten rahoittaminen poikkeusoloissa, mikä lisää joustavuutta ohjelmien ja hankkeiden täytäntöönpanossa.

 
  
MPphoto
 
 

  Nikolaos Chountis (GUE/NGL), kirjallinen. (EL) Äänestin tyhjää tästä mietinnöstä siitä huolimatta, että olen samaa mieltä ehdotetuista tarkistuksista – erityisesti Euroopan parlamentin valvontatehtävän palauttavista tarkistuksista – ja tuen niitä. Äänestin tyhjää kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä toimitetussa lopullisessa äänestyksessä, koska varat on käytetty välittömästi tai välillisesti poliisi- ja sotilasvoimien aseistamiseen ja kouluttamiseen eri puolilla Afrikkaa. Kehitysapua ei pitäisi mielestäni missään oloissa käyttää sotilaallisiin tai poliittis-sotilaallisiin tarkoituksiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Vasilica Viorica Dăncilă (S&D), kirjallinen. (RO) Olemme kaikki tietoisia siitä, että kehitysyhteistyön rahoitusväline ei mahdollista poikkeuksien myöntämistä periaatteesta, jonka mukaan EY:n rahoitusta ei voida myöntää tiettyihin tarkoituksiin. Tästä seuraa, että on tietyssä määrin mahdollista noudattaa tapauskohtaista joustavuutta. Lupaviranomainen voi tarvittaessa päättää rahoittaa näitä kustannuksia taatakseen ohjelmien ja hankkeiden sujuvan toiminnan. Joustavuus on kuitenkin olennaisen tärkeää joissakin toistuvissa tilanteissa, joissa ajaudutaan umpikujaan, koska verovapausjärjestelmiä ei ole tai ne ovat epäkäytännöllisiä. Tällaisissa tapauksissa kehitysyhteistyön rahoitusvälineiden jäykkä määrittely saattaa suuresti vaikeuttaa ulkoisella avulla rahoitettujen toimien toteuttamista. Tästä syystä kannatan ehdotusta, jonka mukaan komissiota kehotetaan esittämään lainsäädäntöehdotuksia niiden mukauttamiseksi valvonnan käsittävään sääntelymenettelyyn ja varmistamaan, että väline on uuden komiteamenettelyn vaatimuksien mukainen.

 
  
MPphoto
 
 

  Mário David (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestän kokonaisvaltaisesti tässä mietinnössä esitetyn ehdotuksen puolesta. Kehitysyhteistyön rahoitusvälineellä parannetaan Euroopan unionin aikaisempaa yhteistyökehystä siten, että yhteen välineeseen yhdistetään eri maantieteelliset ja aihekohtaiset välineet. Niiden teknisten muutoksien yhteydessä, jotka liittyvät kehitysyhteistyön rahoitusvälineen kattamien toimien rahoittamiseen – toimien, joiden tavoitteena on lisätä niitä koskevien hankkeiden ja ohjelmien täytäntöönpanon joustavuutta – välineen puolivälitarkistus on sopiva tilaisuus mukauttaa rahoitusvälineeseen sovellettavaa komiteamenettelyä uuden komiteamenettelyn vaatimuksiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Kyseinen muutos on pelkästään tekninen ja sen tavoitteena on, että veroihin, maksuihin tai muihin kuluihin liittyvät kustannukset voitaisiin poikkeusoloissa rahoittaa unionin myöntämästä avusta. Tällaiset poikkeusolot saattavat olla perusteltuja yksittäisissä tapauksissa, mikä lisää joustavuutta ohjelmien ja hankkeiden täytäntöönpanossa. Yksimielinen tuki, jonka ehdotus sai asiaa tarkastelleessa valiokunnassa, on osoitus ehdotuksen taustalla olevasta yhteisymmärryksestä.

 
  
MPphoto
 
 

  Sabine Lösing (GUE/NGL), kirjallinen. − (EN) Olen ehdottomasti samaa mieltä esitetyistä tarkistuksista ja tuen niitä, erityisesti tarkistuksia, jotka koskevat delegoituja säännöksiä ja Euroopan parlamentin valvontaoikeuden palauttamista. Äänestin kuitenkin tyhjää kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä toimitetussa loppuäänestyksessä, koska Afrikan rauhanrahastoa rahoitettiin välittömästi tai välillisesti tämän välineen avulla ja rahoitusta käytettiin muun muassa poliisi- ja sotilasjoukkojen kouluttamiseen. Olen sitä mieltä, että kehitysapua ei pidä käyttää sotilaalliseen toimintaan tai siviili- ja sotilastoimintaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Kehitysyhteistyön rahoitusväline on jälleen yksi hyvin tärkeä syy vahvistaa EU:n kykyä toimia kriisitilanteissa ja kriisiä edeltävissä tilanteissa. Koska EU on maailman suurin ulkomaisen avun antaja ja sen osuus julkisesta kehitysavusta on yli puolet, se tarvitsee välineitä, joiden avulla kriisit voidaan ratkaista ottaen huomioon EU:n horisontaaliset ja maantieteelliset tavoitteet ja painopisteet täydentäen samanaikaisesti yhteisön maantieteellistä politiikkaa sekä sen tavoitteita ja välineitä. Kehitysyhteistyöhön liittyvinä EU:n tavoitteina on oltava köyhyyden ja sen syiden torjunta.

 
  
MPphoto
 
 

  Louis Michel (ALDE), kirjallinen. (FR) Oli tarpeen varmistaa, että kehitysyhteistyön rahoitusvälineen toimien veroihin, maksuihin ja muihin kuluihin liittyvät kustannukset voitaisiin poikkeusoloissa rahoittaa kyseisen välineen talousarviosta.

Kehitysyhteistyön rahoitusvälineen kokonaistavoitteena on poistaa köyhyys kestävän kehityksen kehyksessä ja pyrkiä saavuttamaan vuosituhannen kehitystavoitteet osana samaa kokonaisuutta. Tällä muutoksella lisätään maantieteellisten ja aihekohtaisten politiikkojen täytäntöönpanon joustavuutta. Sillä autetaan kumppanivaltioita saavuttamaan vuosituhannen kehitystavoitteet ja yhdentymään paremmin maailmantalouteen.

 
  
MPphoto
 
 

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (LV) Kaikissa viidessä rahoitusvälineistä laadituissa Euroopan parlamentin mietinnössä tarkastellaan kokonaisuudessaan tarvetta taata niiden rahoitusvälineiden laajempi valvonta, joilla pyritään edistämään kehitysyhteistyötä sekä demokratiaa ja ihmisoikeuksia ja tekemään yhteistyötä teollistuneiden valtioiden kanssa. Kun otetaan huomioon liiallinen byrokratia ja EU:lle tarjoutuvien tilaisuuksien toisinaan järjenvastainen käyttö, tällainen päätöslauselma saattaisi toimia kimmokkeena ja nopeuttaa mietinnöissä kuvailtuja prosesseja. Tässä tilanteessa Euroopan parlamentin jäsenet osallistuvat vakautus- ja edistymisprosessiin saadessaan tilaisuuden tarkkailla ja valvoa määrärahojen jakoprosesseja.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Parlamentti on tarkastellut perusteellisesti kehitysyhteistyön rahoitusvälinettä koskevien säännösten täytäntöönpanoa vuodesta 2007, jolloin se otettiin käyttöön. Parlamentti on komiteamenettelyn mukaista valvontaoikeuttaan käyttäen tuonut esiin useita ongelmia ja vastaväitteitä, jotka koskevat komission tapaa käyttää rahoitusvälinettä ja komission tulkintaa joistakin sen keskeisistä säännöksistä. Parlamentti ei kuitenkaan havainnut mainittavia puutteita rahoitusvälinettä koskevissa säännöksissä.

Komissio ratkaisi hiljattain yhden parlamentin vakavimmista huolenaiheista – komissio on rahoittanut maantieteellisistä ohjelmista toimia, joita ei OECD:n kehitysapukomitean (DAC) kansainvälisesti tunnustettujen kriteerien mukaisesti pidetä julkisena kehitysapuna – ehdottamalla parlamentin pyynnön mukaisesti uuden oikeusperustan luomista kyseisten toimien rahoittamiseksi teollistuneiden maiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusvälineestä.

 
  
MPphoto
 
 

  Iva Zanicchi (PPE), kirjallinen. (IT) Kannatin äänestyksessä Mitchellin mietintöä kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta. Mitchellin mietinnön hyväksymisen myötä kehitysmaissa toimivat kansalaisjärjestöt voivat hyötyä verohelpotuksista.

Hyväksymällä nämä menettelyt Euroopan parlamentti nousee keskeisempään asemaan niihin strategisiin rahoituspäätöksiin nähden, joita Euroopan komission on tehtävä, ja EU:n kehityspolitiikan täytäntöönpanoa koskevat säännöt määritellään selvemmin.

 
  
  

Mietintö: Kinga Gál, Barbara Lochbihler (A7-0188/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen.(PT) Äänestin teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusvälineestä laaditun mietinnön puolesta; mietinnön tavoitteena on tukea taloudellista, rahoitusalan ja teknistä yhteistyötä sekä tutkimusalan ja akateemisia vaihtoja yhteisön toimialoilla. Pidän komission ehdottamia muutoksia merkityksellisinä, koska kaikkien tämänhetkisten viittauksien kumppanivaltioihin (millä on toistaiseksi tarkoitettu ainoastaan teollistuneita ja muita korkean tulotason maita ja alueita), niiden laadullinen arviointi mukaan lukien, on myös vastedes katettava luetellut kehitysmaat. Tämä laajempi maantieteellinen kattavuus tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia, koska ohjelmia, joita rahoitetaan teollistuneita maita koskevien asetuksien nojalla, voidaan nyt ulottaa koskemaan muita valtioita. Samalla kuitenkin kasvavat haasteetkin. Tästä syystä on tärkeää tehdä hyvin selväksi, kenelle rahoitusta voidaan myöntää, mistä syystä ja millä edellytyksillä.

 
  
MPphoto
 
 

  Mário David (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestän tässä mietinnössä esitettyjen ehdotuksien puolesta. Demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva rahoitusväline EIDHR – jonka tavoitteena on edistää demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen kehittämistä ja lujittamista sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamista kolmansissa maissa – on unionin tuen kannalta tärkeä oikeuksiin, vapauksiin ja takuihin liittyvä kanava. EIDHR:n puolivälitarkistusta koskeva komission lainsäädäntöehdotus on oivallinen tilaisuus tarkistaa välineen oikeudellista perustaa ja varmistaa, että rahoitusväline on Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa vahvistettujen uusien vaatimusten mukainen. Näihin vaatimuksiin sisältyy erityisesti delegoituja säädöksiä koskeva menettely (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artikla), joka vahvistaa merkittävästi parlamentin toimivaltaa ja takaa sille veto-oikeuden, jolloin komission on esitettävä muutettu ehdotus yhteispäätösmenettelyllä hyväksyttyjen säädösten tapauksessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Kuten päätöslauselmassa, joka perustuu kollegani, jäsen Mitchellin laatimaan mietintöön kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä annetun asetuksen (EY) N:o 1905/2006 muuttamisesta sekä demokratian ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuista edistämistä koskevasta rahoitusvälineestä annetun asetuksen (EY) N:o 1889/2006 muuttamisesta, tässäkin päätöslauselmassa tunnustetaan tarve tehdä samansuuntainen, hyvin tekninen lainsäädäntötarkistus.

Katson, että Euroopan unionin olisi jatkossakin oltava keskeisessä asemassa puolustettaessa ja edistettäessä demokratiaa ja ihmisoikeuksia, ei vain puheissa vaan ennen kaikkea poliittisessa käytännössä. On ehdottoman tärkeää ja jopa kiireellistä toteuttaa toimi Yhdysvaltojen kanssa koordinoidulla tavalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. (IT) Tänään toimitetun äänestyksen myötä olemme toteuttaneet toimia lähentääksemme kahta tärkeää lainsäädäntövälinettä ja Lissabonin sopimusta keskenään. Viittaan erityisesti ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta annetun asetuksen muuttamisesta sekä demokratian ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuista edistämistä koskevasta rahoitusvälineestä (EIDHR) annetun asetuksen muuttamisesta. Teknisiä muutoksia on esitetty, jotta kyseisillä aloilla toteutettavien yhteisten toimien rahoittamiseen liittyvät verot ja maksut voidaan rahoittaa näiden kahden välineen talousarviosta. Tähän mennessä ei nimittäin ole poikettu periaatteesta, jonka mukaan tällaisten kustannusten maksamiseen ei voida myöntää yhteisön rahoitusta. Korostan vielä lopuksi, että näillä muutoksilla on suuri käytännön merkitys, koska ne lisäävät kehitysyhteistyön rahoitusvälineen ja EIDHR:n hankkeiden täytäntöönpanon joustavuutta.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Demokratiaa ja ihmisoikeuksia maailmanlaajuisesti koskeva rahoitusväline on jälleen yksi hyvin tärkeä syy vahvistaa EU:n kykyä toimia kriisitilanteissa ja kriisiä edeltävissä tilanteissa. Koska EU on maailman suurin ulkomaisen avun antaja ja sen osuus julkisesta kehitysavusta on yli puolet, se tarvitsee välineitä, joiden avulla kriisit voidaan ratkaista ottaen huomioon EU:n horisontaaliset ja maantieteelliset tavoitteet ja painopisteet täydentäen samanaikaisesti yhteisön maantieteellistä politiikkaa sekä sen tavoitteita ja välineitä. Kehitysyhteistyöhön liittyvinä EU:n tavoitteina on oltava köyhyyden ja sen syiden torjunta. Erityisesti tämän välineen ollessa kyseessä lainsäädäntöehdotuksen yksinomaisena tavoitteena on tekninen muutos, jonka ansiosta lisätään välineen joustavuutta ohjelmien ja hankkeiden täytäntöönpanossa.

 
  
MPphoto
 
 

  Willy Meyer (GUE/NGL), kirjallinen. (ES) Äänestin mietintöä vastaan, koska vaikka siinä pyritään lisäämään parlamentin demokraattisia valvontaoikeuksia "demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevaan rahoitusvälineeseen" nähden, väline on parlamentin valvonnasta riippumatta itsessään keino, jonka avulla EU voi puuttua kolmansien maiden sisäisiin asioihin. Tätä välinettä hyödyntämällä komissio, joka päättää omien kriteeriensä nojalla, mitä tarkoitetaan demokratian ja ihmisoikeuksien edistämisellä ja mikä on näiden oikeuksien uhkaamista, väärinkäyttämistä tai tukahduttamista, voi oman harkintansa mukaisesti rahoittaa ja tukea kolmansien maiden yhdistyksiä, poliittisia puolueita, säätiöitä ja jopa yksittäisiä ihmisiä keskustelematta asiasta tai koordinoimatta sitä kyseisen valtion hallituksen kanssa. Äänestin mietintöä vastaan, koska torjun suoralta kädeltä välineen, josta – neljän vuoden kuluttua sen hyväksymisestä ja kuten totesimme tuolloin – on tullut väline EU:n etujen salaiseksi edistämiseksi kolmansissa maissa ihmisoikeuksien ja demokratian suojaamisen verukkeella.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Kehitysyhteistyön rahoitusvälineen (DCI) ja demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan rahoitusvälineen (EIDHR) puolivälitarkistusta koskevassa lainsäädäntöehdotuksessaan komissio esittää ainoastaan yhtä teknistä muutosta, jonka perusteella avunsaajamaissa toteutettavien DCI- ja EIDHR-välineiden toimien veroihin ja maksuihin liittyvät kustannukset voitaisiin rahoittaa niiden talousarviosta.

DCI ja EIDHR ovat tähän saakka olleet ainoat rahoitusvälineet, joissa ei ole voitu poiketa periaatteesta, jonka mukaan tällaisten kustannusten maksamiseen ei voida myöntää yhteisön rahoitusta. Muutoksella mahdollistetaan näiden kustannusten rahoittaminen poikkeusoloissa, mikä lisää joustavuutta ohjelmien ja hankkeiden täytäntöönpanossa. EIDHR-hankkeissa tämä on erityisen tärkeää, koska ne toteutetaan erityisoloissa. Hallitukset saattavat todellakin olla haluttomia myöntämään poikkeuksia hankkeisiin, joita ne eivät tue. Komission ehdottamaa muutosta olisi näin ollen pidettävä myönteisenä.

 
  
  

Mietintö: Helmut Scholz (A7-0052/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen.(PT) Äänestin teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusvälineestä laaditun mietinnön puolesta; mietinnön tavoitteena on tukea taloudellista, rahoitusalan ja teknistä yhteistyötä sekä tutkimusalan ja akateemisia vaihtoja yhteisön toimialoilla. Pidän komission ehdottamia muutoksia merkityksellisinä, koska kaikkien tämänhetkisten viittauksien kumppanivaltioihin (millä on toistaiseksi tarkoitettu ainoastaan teollistuneita ja muita korkean tulotason maita ja alueita), niiden laadullinen arviointi mukaan lukien, on myös vastedes katettava luetellut kehitysmaat. Tämä laajempi maantieteellinen kattavuus tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia, koska ohjelmia, joita rahoitetaan teollistuneita maita koskevien asetuksien nojalla, voidaan nyt ulottaa koskemaan muita valtioita. Samalla kuitenkin kasvavat haasteetkin. Tästä syystä on tärkeää tehdä hyvin selväksi, kenelle rahoitusta voidaan myöntää, mistä syystä ja millä edellytyksillä.

 
  
MPphoto
 
 

  Elena Băsescu (PPE), kirjallinen. (RO) Äänestin Scholzin mietinnön puolesta, koska olen sitä mieltä, että kauppapolitiikka on keskeisessä asemassa luotaessa vaurautta ja lujitettaessa poliittisia siteitä. Teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusvälineellä kannustetaan pitkän aikavälin poliittisia ja taloudellisia siteitä ja asetetaan tavoitteeksi EU:n profiilin ja vaikutuksen vahvistaminen kansainvälisissä yhteyksissä.

Haluan onnitella jäsen Scholzia erinomaisesta yhteistyöstä, jota hän teki muiden poliittisten ryhmien kanssa neuvoteltaessa mietinnön sisällöstä. Tältä osin kannatan esitettyjä tarkistuksia, koska niissä selitetään, mihin tarkoituksiin rahoitusvälinettä voidaan käyttää. Todettakoon, että sanamuotoa on yksinkertaistettu ja tiettyjä rajoituksia asetettu sellaisten toimien kehykseen nähden, joita on mahdollista rahoittaa. On myös esitetty tarkistuksia, joiden tavoitteena on luoda tiiviimpi yhteys ohjelmasuunnitteluvaiheessa ja toteutusvaiheessa esiin tulevien kysymyksien välille.

Korostan lopuksi, miten tärkeää on parantaa parlamentin mahdollisuuksia osallistua ohjelmasuunnitteluun, arviointiin ja raportointiin. Parlamentin on osallistuttava enemmän monivuotisten yhteistyöohjelmien laatimiseen ja tarkasteluun ja voitava asettua vastustamaan tällaisia ehdotuksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen.(PT) Äänestin Euroopan parlamentin päätöslauselman puolesta, koska on mielestäni unionin etujen mukaista syventää yhteyksiä kehitysmaihin erityisesti talouden, kaupan, korkeakoulutuksen, yritystoiminnan ja tieteen aloilla harjoitettavassa vaihtotoiminnassa. Unioni tarvitsee tämän vuoksi rahoitusvälineen, jotta se voi rahoittaa tällaisia toimia. Toisaalta, kun asetuksen (EY) N:o 1934/2006 maantieteellistä soveltamisalaa laajennetaan, asianomaisiin kehitysmaihin sovelletaan kahta ulkopoliittista rahoitusvälinettä. Olisi varmistettava, että nämä kaksi rahoitusvälinettä pidetään tiukasti erillään toisistaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Marielle De Sarnez (ALDE), kirjallinen. (FR) Parlamentti on suositellut teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusvälineen maantieteellisen soveltamisalan laajentamista. Rahoitusvälineen avulla on mahdollista luoda yhteyksiä talouden, kaupan, korkeakoulutuksen, tieteen ja diplomatian aloilla sellaisiin maailmankaupan keskeisiin kumppaneihin kuin Intia, Kiina ja Brasilia. Olemme päättäneet laajentaa välineen maantieteellistä soveltamisalaa, jotta uudet valtiot voisivat hyötyä siitä, valtiot, jotka kehittyvät entistä nopeammin ja joista tulee pian yhteisön talouden kannalta merkittäviä kauppakumppaneita, kuten Aasian, Keski-Aasian, Latinalaisen Amerikan ja Etelä-Afrikan valtiot.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) On mielestäni olennaisen tärkeää, että yhteisö luo vahvat yhteydet tiettyihin alueellisiin ja maailmanlaajuisiin toimijoihin tukemalla niitä ja luomalla vahvoja poliittisia ja taloudellisia yhteyksiä. Mainitsen erityisesti kaksi valtiota, joiden kanssa Portugalilla on vahvat historialliset ja tunneperäiset yhteydet: Brasilia ja Angola, kaksi tärkeää maailmanlaajuista toimijaa, jotka sijaitsevat Etelä-Amerikassa ja Afrikassa ja joihin EU:n olisi entistä enemmän suhtauduttava kumppaneina.

Ottaen huomioon, että asetuksen (EY) N:o 1905/2006 yleistavoitteena on poistaa köyhyys saavuttamalla vuosituhannen kehitystavoitteet, yhteistyön soveltamisala rajoittuu olennaisilta osin sellaisten toimenpiteiden rahoittamiseen, jotka on suunniteltu siten, että ne täyttävät julkisen kehitysavun arviointiperusteet. Tämä sulkee usein pois muunlaiset toimenpiteet, jotka eivät kuulu julkisen kehitysavun soveltamisalaan mutta jotka ovat siitä huolimatta keskeisessä asemassa unionin ulkopolitiikan kannalta.

Asetuksen hyväksymistä ehdotetaan juuri tällaisten käytäntöjen – joihin kuuluvat talouden, kaupan, korkeakoulutuksen, yritystoiminnan ja tieteen alalla tehtävät sopimukset ja vaihdot kehitysmaiden kanssa – sääntelemiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Teollistuneiden maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusväline on väline, jolla rahoitetaan teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa tehtävää yhteistyötä. Rahoitusvälineellä tuetaan taloudellista yhteistyötä, rahoitusyhteistyötä ja teknistä yhteistyötä sekä kulttuurista ja akateemista yhteistyötä. Asetuksen tavoitteena on laajentaa merkittävästi välineen soveltamisalaa kattamaan myös yhteistyö kehitysmaiden kanssa, minkä vuoksi yleistä rahoituskehystä olisi korotettava. Tässä ehdotettu maantieteellinen laajentaminen on tilaisuus ulottaa ohjelmat kattamaan uusia valtioita, mikä merkitsee myös suurta haastetta, ja siksi on tärkeää tehdä hyvin selväksi, kenelle rahoitusta voidaan antaa, mitä varten ja millä ehdoin.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. (DE) EU on viime vuosina kehittänyt kahdenvälisiä suhteita teollistuneiden valtioiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa, erityisesti Pohjois-Amerikassa, Itä-Aasiassa, Kaakkois-Aasiassa ja Persianlahden alueella. Tärkeimpänä tavoitteena on ollut edistää ja lujittaa EU:n asemaa koko maailmassa. Niiden valtioiden luetteloa, jotka kuuluvat teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta annetun ICI-asetuksen soveltamisalaan, on nyt tarkoitus laajentaa merkittävästi. Tämä johtaa EU:n jäsenvaltioiden kannalta merkittävään menojen kasvamiseen. Äänestin mietintöä vastaan, koska siitä seuraa todennäköisesti menojen nouseminen pilviin.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen.(PT) Äänestin Euroopan parlamentin päätöslauselman puolesta, koska on mielestäni unionin etujen mukaista syventää yhteyksiä kehitysmaihin erityisesti talouden, kaupan, korkeakoulutuksen, yritystoiminnan ja tieteen aloilla harjoitettavassa vaihtotoiminnassa. Unioni tarvitsee tämän vuoksi rahoitusvälineen, jotta se voi rahoittaa tällaisia toimia. Toisaalta, kun asetuksen (EY) N:o 1934/2006 maantieteellistä soveltamisalaa laajennetaan, asianomaisiin kehitysmaihin sovelletaan kahta ulkopoliittista rahoitusvälinettä. Olisi varmistettava, että nämä kaksi rahoitusvälinettä pidetään tiukasti erillään toisistaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1934/2006 ("ICI-asetus") soveltamisalaan kuuluvalla yhteisön rahoituksella on tarkoitus tukea yhteisön toimivallan piiriin kuuluvaa taloudellista yhteistyötä, rahoitusyhteistyötä ja teknistä yhteistyötä sekä akateemista vaihtoa ja tutkimusvaihtoa. "Unionin ulkoisista taloussuhteista", joihin kuuluvat "rahoitus-, talous- ja kauppasuhteet kolmansiin maihin" (eli sekä kehitysmaihin että muihin maihin), vastaavana valiokuntana kansainvälisen kaupan valiokunta (INTA) toimi vastaavana valiokuntana myös hyväksyttäessä alkuperäistä ICI-asetusta, minkä ansiosta INTA pystyy sekä analysoimaan yksityiskohtaisesti tätä komission ehdotusta että tarkastelemaan laajempaa historiallista ja institutionaalista yhteyttä.

Komission ehdotuksella teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta annetun asetuksen muuttamiseksi (KOM(2009)0197/2) laajennetaan ICI-asetuksen maantieteellistä soveltamisalaa merkittävästi kattamaan myös yhteistyö (ehdotuksen liitteessä lueteltujen) kehitysmaiden kanssa, ja samalla yleiseen rahoituskehykseen tulisi merkittävä korotus. Vaikka komission ehdottamat muutokset saattavat muodollisesti vaikuttaa vähäisiltä, ne vaikuttavat olennaisesti asiasisältöön, sillä kaikki nykyiset viittaukset kumppanimaihin (joihin tähän asti ovat kuuluneet ainoastaan teollistuneet ja muut korkean tulotason maat ja alueet), myös niiden laadulliseen arviointiin, kattaisivat myös luetteloon sisältyvät kehitysmaat.

 
  
  

Mietintö: Charles Goerens (A7-0285/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen.(PT) Äänestin Euroopan parlamentin päätöslauselman puolesta. Katson kuitenkin, että ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi, jossa leikataan rajusti vuosien 2007–2013 monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 4 enimmäismäärän liikkumavaraa, ei anna riittäviä mahdollisuuksia vastata ja reagoida asianmukaisesti mahdollisesti syntyviin kriiseihin.

 
  
MPphoto
 
 

  Corina Creţu (S&D), kirjallinen. (RO) Parlamentti on käyttänyt komiteamenettelyyn osana kuuluvaa valvontaoikeuttaan sekä korostanut ongelmia ja esittänyt vastalauseita. Ne liittyvät yleisesti siihen, miten komissio on pannut välineen täytäntöön ja tulkinnut sen perusmääräyksiä. Nämä vastalauseet muodostavat perustan Euroopan parlamentin erityisvaliokuntien esittämille tarkistuksille, jotka Euroopan komissio on pannut merkille. Niissä ratkaistaan ongelma, joka liittyy komission ehdotukseen identtisen tarkistuksen esittämisestä sekä asetukseen (EY) N:o 1905/2006 (DCI) että asetukseen (EY) N:o 1889/2006 (EIDHR), jotka kuuluvat Euroopan parlamentin kahden eri valiokunnan toimialaan – DCI:n tapauksessa kehitysyhteistyövaliokunnan ja EIDHR:n tapauksessa ulkoasiainvaliokunnan toimialaan – jakamalla ehdotus kahteen erilliseen lainsäädäntöehdotukseen, jotka meidän on tarkoitus hyväksyä tänään.

 
  
MPphoto
 
 

  Vasilica Viorica Dăncilă (S&D), kirjallinen. (RO) Olen samaa mieltä ehdotetuista toimista, jotka voidaan sisällyttää monivuotiseen rahoituskehykseen jo aikaisemmassa vaiheessa, koska banaanikauppaan liittyvä kysymys on edelleen ratkaisematta.

 
  
MPphoto
 
 

  Mário David (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestän yleisesti tämän mietinnön sisältämien ehdotuksien puolesta. Katson, että Euroopan parlamentilla on huomattavan poliittinen asema komission ehdotukseen nähden, jonka tavoitteena on luoda liitännäistoimenpiteitä koskeva ohjelma Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren banaanintuottajavaltioita varten. Olen myös sitä mieltä, että ohjelma on perusteltavissa vain siten, että vaihdamme puhtaan kaupallisen näkökulman laaja-alaisempaan ja yhdennetympään kehitysyhteistyötä ja köyhyyden torjumista koskevaan näkökulmaan (vuosituhannen kehitystavoitteiden tavoite numero yksi). Koska EU:n ja AKT-valtioiden väliset suosituimmuussopimukset eivät sovi yhteen EU:n ja Maailman kauppajärjestön välisten sopimuksien kanssa ja koska Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren banaanintuottajavaltioissa on saavutettu myönteisiä tuloksia aikaisempien suosituimmuussopimuksien voimassaolon aikana, meidän on tuettava banaaninvientialan mukauttamista, uudelleen organisoimista ja kilpailukykyä näissä valtioissa. Laajasti katsottuna näillä banaanialan liitännäistoimenpiteillä olisi oltava myönteinen vaikutus tuottajiin – tuotantoketjun ensimmäiseen lenkkiin – mutta myös köyhyyden torjumista koskeviin kriteereihin. Tällä tavoin koko ketju voi hyötyä asianmukaisista ja hyväksyttävistä elinoloista sekä helpommasta markkinoille pääsystä.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Taloudellinen, rahoitusalan ja tekninen yhteistyö sekä akateemiset ja tutkimusalan vaihdot unionin ja kolmansien maiden välillä ovat yksi yhteisön ulkopolitiikan painopistealoista. Tällä alalla toteutettavia toimia on tuettava.

Komission asetusehdotukseen esitetyssä tarkistuksessa laajennetaan asetuksen soveltamisalaa kattamaan lukuisat kehitysmaat. Kuten esittelijä toteaa yksiselitteisesti perusteluosassa, muutos tarjoaa uusia tilaisuuksia mutta se on myös laajempi haaste, joka liittyy välineen asianmukaiseen käyttöön: sen yhtenäisyys saattaisi kärsiä kattavuuden kustannuksella. Kattavuuden laajentaminen edellyttää lisärahoitusta ja samalla sitä, että varat asetetaan saataville tavalla, joka on vielä vaativampi ja kurinalaisempi, vaikka riskinä on, että tällöin hajautetaan varat, joita olisi mahdollista käyttää tehokkaiden ja tuloksellisten yhteistyöhankkeiden edistämiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Äänestimme tyhjää samoista syistä kuin äänestettäessä mietinnöstä, joka koskee talousarvion tarkistamista rahoitustuen myöntämiseksi Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioille (AKT) – joihin banaanikaupan vapauttaminen EU:n ja 11 Latinalaisen Amerikan valtion välillä vaikuttaa – ja jolloin äänestimme myös tyhjää. Vapauttaminen hyödyttää ensisijaisesti yhdysvaltalaisia monikansallisia yhtiöitä, jotka hallitsevat maailmankauppaa tällä alalla. AKT-maiden kohdalla tilanne on puolestaan se, kuten monet niiden edustajat ovat jo todenneet paikalliset tuottajat mukaan lukien, että on selvää, että 200 miljoonan euron summa, jonka myöntämistä EU heille ehdottaa, ei korvaisi mitenkään kaikkia näistä toimista seuranneita vaikutuksia.

Sen vuoksi kysymmekin, mihin toimeen perustuu vaikutustenarviointi, jonka komissio laati Geneven sopimuksen allekirjoittamisen seurauksena? EU:n kehitysalalla ja erityisesti köyhyyden vähentämiseen liittyen julkituomat tavoitteet jäävät jälleen kerran EU:n taloudellisten ryhmien kaupallisten etujen jalkoihin. Niinpä kun todetaan, että tavoitteena on "banaaninviljelyalueiden ja banaanin arvoketjuissa toimivan väestön, etenkin pienviljelijöiden ja pienten toimijoiden, elintason ja elinolojen parantaminen", tuloksena on valitettavasti vain sanahelinää.

 
  
MPphoto
 
 

  Elie Hoarau (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Äänestin tyhjää mietinnöstä, jolla perustetaan rahoitusväline banaanialan rakenneuudistusta varten Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioissa (AKT). Pahoittelen ensinnäkin, että rahoitusvälineen talousarvio on vain 190 miljoonaa euroa, vaikka AKT-valtiot ovat arvioineet tarvitsevansa vähintään 500 miljoonaa euroa alan rakenneuudistusta ja kilpailukykynsä edistämistä varten. Toiseksi pahoittelen, että mietinnössä pyritään maatalouden monipuolistamiseksi (tavoite, jota EU tukee tästä huolimatta varsin vähän taloudellisten kumppanuussopimuksien kehyksessä, joista neuvotellaan parhaillaan AKT-maiden kanssa) hyödyntämään rahoitusvälinettä banaanialan (kolmen vuoden aikana tapahtuneen) nopean supistumisen hallitsemiseksi AKT-valtioissa Latinalaisen Amerikan tuottajien hyödyksi, jotka ovat jo johtavassa asemassa maailmankaupassa: he pitävät hallussaan yli 70:tä prosenttia vientimarkkinoista.

En myöskään halunnut äänestää mietintöä vastaan, koska AKT-valtiot ja yhteisön banaanintuottaja-alueet tarvitsivat kiireellisesti tukea selvitäkseen seurauksista, jotka tuntuvat jo nyt ja jotka johtuvat Geneven sopimuksista ja muista kahdenvälisistä sopimuksista; niiden vuoksi Latinalaisesta Amerikasta peräisin olevien banaanien tullimaksut ovat laskeneet 185 eurosta tonnilta 74 euroon tonnilta.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Kehitysyhteistyön rahoitusväline on jälleen yksi hyvin tärkeä syy vahvistaa EU:n kykyä toimia kriisitilanteissa ja kriisiä edeltävissä tilanteissa. Koska EU on maailman suurin ulkomaisen avun antaja ja sen osuus julkisesta kehitysavusta on yli puolet, se tarvitsee välineitä, joiden avulla kriisit voidaan ratkaista ottaen huomioon EU:n horisontaaliset ja maantieteelliset tavoitteet ja painopisteet täydentäen samanaikaisesti yhteisön maantieteellistä politiikkaa sekä sen tavoitteita ja välineitä. Kehitysyhteistyöhön liittyvinä EU:n tavoitteina on oltava köyhyyden ja sen syiden torjunta.

 
  
MPphoto
 
 

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen. (DE) On tärkeää ja oikein tukea köyhimpiä maita antamalla niille kohdennettua ja kestävää kehitysapua. Meidän on autettava paikallisia asukkaita auttamaan itseään, jotta vähennämme EU:hun kehitysmaista tulevaa siirtolaistulvaa. Äänestin siksi mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. (PT) Äänestin Euroopan parlamentin päätöslauselman puolesta siitä huolimatta, että ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi, jossa leikataan rajusti vuosien 2007–2013 monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 4 enimmäismäärän liikkumavaraa, ei anna riittäviä mahdollisuuksia vastata ja reagoida asianmukaisesti mahdollisesti syntyviin kriiseihin.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Komission ehdotuksen tarkoituksena on tukea Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren (AKT) tärkeimpiä banaaninvientimaita nelivuotisiksi suunniteltujen banaaneja koskevien liitännäistoimenpiteiden kautta (2010–2013). Vaikka aikaisemmat rahoitustoimenpiteet (erityinen tukikehys) oli tarkoitettu auttamaan AKT-maita sopeutumaan kansainvälisen kilpailun kehittymiseen, niiden on nyt kohdattava samat ongelmat, ja "AKT-banaanien viennin kestävyydessä on edelleen puutteita".

Meidän on siis käsiteltävä tätä kysymystä kehitysyhteistyön ja köyhyyden torjunnan näkökulmasta. Meidän Euroopan parlamentissa tekemämme työn tavoitteena on ollut varmistaa, että ehdotetuilla toimenpiteillä pyritään saavuttamaan unionin kehitysyhteistyöpolitiikan päätavoite, joka on köyhyyden vähentäminen ja sen asteittainen poistaminen.

 
  
  

Mietintö: Cristiana Muscardini (A7-0273/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  George Becali (NI), kirjallinen. – (RO) Äänestin mietinnön puolesta, koska eurooppalaisilla kuluttajilla on oikeus saada tietoa ostamiensa tuotteiden alkuperästä. He nauttivat toisin sanoen samoja oikeuksia kuin muiden suurien valtioiden kansalaiset ja kuluttajat. Tällä asetuksella varmistetaan, että Euroopan unionin kuluttajat voivat lopulta nauttia samoja oikeuksia kuin miljoonat kuluttajat ympäri maailmaa, vaikka kyseessä on rajallinen määrä tuoteluokkia. Sellaisissa tapauksissa, joissa asiaan liittyy vastakkaisia etuja, meillä on velvollisuus suojella Euroopan kuluttajia riippumatta suurten jakelijoiden ja erityisesti edunvalvontaryhmien eduista.

 
  
MPphoto
 
 

  Malika Benarab-Attou (Verts/ALE), kirjallinen. (FR) Kansalaisten on saatava paremmin tietoa alkuperämaata koskevista merkinnöistä ja voitava tehdä ostoksia täysin tietoisina tosiasioista. Eurooppalaisethan eivät edelleenkään tiedä, ostavatko he tuotteita, jotka on todella tuotettu Israelissa vai ovatko ne peräisin palestiinalaisalueilla sijaitsevista israelilaissiirtokunnista. Unionin alkuperämerkintöjä koskevien käytäntöjen standardointi, erityisesti Israelista ja palestiinalaisalueilta peräisin olevien maataloustuotteiden kohdalla, on toteutettu tässä tarkoituksessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Lara Comi (PPE), kirjallinen. (IT) Kannatan tätä mietintöä, koska olen vakaasti sitä mieltä, että selvään ja tehokkaaseen menettelyyn perustuva alkuperämerkintä on tarpeellista tietoa eurooppalaisten kuluttajien kannalta, joiden on voitava valita tuote tietoisina sen alkuperästä. Alkuperämerkinnästä käy itse asiassa ilmi monia muita yhtä keskeisiä tekijöitä, jotka liittyvät valtioon tai valtioihin, missä tuote on tuotettu. Euroopan unionin olisi mielestäni pyrittävä varmistamaan, että eurooppalaisia kuluttajia suojataan laajemmin.

 
  
MPphoto
 
 

  Marielle De Sarnez (ALDE), kirjallinen. (FR) Äänestämällä tiettyjen EU:n ulkopuolisista maista tuotavien tuotteiden alkuperämaan merkitsemisestä laaditun mietinnön puolesta parlamentti vastaa kuluttajien odotuksiin tuotteita koskevan avoimuuden parantamisesta. Eurooppalaiset kuluttajat saavat siten kiinalaisten ja yhdysvaltalaisten kuluttajien tavoin oikeuden tietää tuotteiden alkuperän. Tämän asetusehdotuksen myötä eurooppalaiset yritykset voivat edistää taitotietoaan, perinteisiä tuotantomenetelmiään ja työnsä korkeaa laatua. Todettakoon vielä, että siinä taataan tasapuoliset kilpailuedellytykset eurooppalaisten yrityksien ja Euroopan unionin kauppakumppanien välillä; viimeksi mainitut nauttivat jo osaltaan tällaisesta lainsäädännöstä. Korkealaatuisia tuotteita valmistavat eurooppalaiset yritykset hyötyvät tällöin välineestä, jolla yrityksiä suojataan ja niiden toimintaa edistetään niiden tukemiseksi Euroopan unionin ulkopuolisten valtioiden ankaraa kilpailua vastaan tietyillä aloilla.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. − (PT) Äänestin tiettyjen kolmansista maista tuotavien tuotteiden alkuperämaan merkitsemisestä laaditun mietinnön puolesta, koska katson, että on tärkeää antaa kuluttajille tarkkaa tietoa, jotta he voivat käyttää valinnanvapauttaan. Euroopan kuluttajilla on oikeus tietää, mistä heidän ostamansa tuotteet ovat peräisin, jotta he voivat tehdä tietoisia valintoja.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Kuluttajien oikeuksien puolustaminen on ala, jolla EU:n toiminnasta on ollut erityisesti hyötyä. EU:ssa on otettu käyttöön sääntöjä, joilla puolustetaan heidän oikeuksiaan ja taataan kuluttajille riittävä tiedonsaanti, jotta he voivat tietoisesti käyttää valinnanvapauttaan. Tämä on yksi normeista, joihin eurooppalaiset kuluttajat ovat tottuneet ja joihin eurooppalaiset tuottajat ovat mukautuneet.

Niinpä avoimuuden ja kuluttajien suojelemisen mutta myös eurooppalaisten tuottajien suojelemisen nimissä on olennaisen tärkeää, että kolmansista maista tuodut tuotteet voidaan myös tunnistaa sellaisiksi alkuperämerkinnän avulla.

Menisin vielä tätäkin pidemmälle: mikäli yhteisö asettaa tuottajilleen rajoittavia sääntöjä, sen olisi sallittava ainoastaan sellaisten tuotteiden tuonti, jotka noudattavat näitä samoja sääntöjä. Mainittakoon hyvänä esimerkkinä karjankasvatusta koskevat säännöt. Vaihtoehtona on, että sallitaan halpatuotantona tuotettujen tuotteiden, joiden valmistuksessa ei ole noudatettu unionin lainsäädäntöä, markkinoille tulo ja siten epäoikeudenmukainen kilpailu yhteisössä valmistettujen tuotteiden kanssa, joiden tuotanto ja/tai valmistus on paljon kalliimpaa.

 
  
MPphoto
 
 

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Se, että äänestimme tiettyjen kolmansista maista tuotavien tuotteiden alkuperämaan merkitsemisen puolesta, liittyy tarpeeseen selventää, mitä reittiä tuotteet ovat kulkeneet ennen EU:n jäsenvaltioihin päätymistään. On toteutettava lisätoimia, koska pelkän alkuperämerkinnän vaikutus jää minimaalisen vähäiseksi, jollei sen lisäksi toteuteta muita toimia. Maailman kauppajärjestön nykyisistä suuntaviivoista on pyrittävä kiireellisesti eroon, jotta valtiot voivat asettaa etusijalle oman tuotantonsa ja markkinoidensa kehittämisen siten, että valvotaan maahantuotuja tuotteita, edellytetään samoja laadullisia ja teknisiä vähimmäisvaatimuksia kuin EU:ssa toimivilta yrityksiltä, torjutaan polkumyyntiä, säädellään tehokkaasti pääomamarkkinoita, rangaistaan yrityksien tuotannon siirtämisestä, verotetaan rahoitustoimia ja tehdään loppu veroparatiiseista.

On luotava tasapuolisempia ja oikeudenmukaisempia kaupallisia suhteita. Tällaiset suhteet hyödyttäisivät ihmisiä ja valtioita, tukisivat oikeudenmukaisuuteen perustuvaa kehitystä ja yhteistyötä valtioiden välillä sekä liittojen ja sopimuksien solmimista kaikkien maanosien valtioiden kanssa ja torjuisivat syviä yhteiskunnallisia epäkohtia, kuten nälkää, sairauksia ja köyhyyttä.

 
  
MPphoto
 
 

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. (FR) Pidän myönteisenä, että parlamentti hyväksyi ylivoimaisella enemmistöllä kolmansista maista tuotavia tuotteita koskevan yhteisön alkuperämerkintäjärjestelmän käyttöönoton. Järjestelmä on tähän mennessä ollut vapaaehtoinen ja siitä tulee nyt pakollinen unionissa. Tältä osin on kuitenkin muistettava, että unioni ei saavuta mitään uutta tällä alalla. Mainittakoon esimerkiksi, että Yhdysvalloissa otettiin tällainen vaatimus käyttöön vuonna 1930. Nykyään on tosiaan olennaisen tärkeää, että Euroopan kuluttajille annetaan enemmän tietoa sellaisten tuotteiden alkuperästä, joita he haluavat ostaa. Vain selvistä säännöistä muodostuvan järjestelmän avulla on mahdollista antaa heille tietoa tuotteen valmistukseen liittyvistä sosiaalisista ja ympäristöllisistä oloista, suojella heitä terveysriskeiltä ja lopulta auttaa heitä tekemään tietoisia päätöksiä. Tämä on voitto sekä kuluttajien että niiden eurooppalaisten vientiyrityksien kannalta, joita säännellään jo nyt ankarin vaatimuksin. Tämän äänestyksen myötä Euroopan parlamentti on sinetöinyt epäoikeudenmukaisen kilpailujärjestelmän tappion ja varmistanut, että niitä eurooppalaisia yrityksiä, jotka ovat valinneet korkean laadun ja työllisyyden, ei rangaista epäoikeudenmukaisesti soveltamalla höllempiä säännöksiä niiden maailmanlaajuisiin kilpailijoihin nähden.

 
  
MPphoto
 
 

  Elisabeth Köstinger (PPE), kirjallinen. (DE) On selvää, että eurooppalaisilla kuluttajilla on oikeus saada tietoa EU:hun kolmansista maista tuoduista tuotteista. Objektiivisten ostopäätöksien tekeminen edellyttää mahdollisimman suurta avoimuutta ja mahdollisimman laajoja oikeuksia. Kannatan yleisesti hanketta, jonka tavoitteena on antaa EU:n kansalaisille tietoa käytettyjen raaka-aineiden alkuperästä ja tuotantovaiheista mutta myös kyseisissä valtioissa vallitsevista tuotannollisista ja sosiaalisista oloista sekä työskentelyoloista. Tämä ei valitettavasti ole komission ehdotuksen tavoitteena. Tämänhetkiseen versioon sisältyvässä pakollisessa "made in" -säännössä ei oteta kantaa tuotteiden tosiasialliseen alkuperään eikä oloihin, joissa tuotteet tuotetaan ja joissa niitä käsitellään. Edes johtavat eurooppalaiset tekstiilialan yritykset eivät pysty vapaaehtoisesta itsesääntelystä huolimatta takaamaan, ettei kolmansissa maissa toimivilta yrityksiltä hankittuja raaka-aineita, joita eurooppalaiset yritykset käyttävät tuotannossaan, ole tuotettu lapsityövoimalla. Kuluttajatietojen avoimuudella tarkoitetaan mielestäni jotakin aivan muuta. Ehdotuksessa ei mennä riittävän pitkälle eikä siinä vastata asianomaisten loppukäyttäjien tiedonsaantia koskeviin vaatimuksiin. Näistä syistä en voinut tukea komission ehdotusta.

 
  
MPphoto
 
 

  Toine Manders ja Jan Mulder (ALDE), kirjallinen. − (NL) Alankomaiden vapauden ja demokratian kansanpuolue (VVD) Euroopan parlamentissa tuki tänään Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmän alkuperämerkintöjä koskevaa linjausta. Poikkeuksen muodosti farmaseuttisia tuotteita koskeva tarkistus 37. Äänestimme farmaseuttisten tuotteiden pakollisen alkuperämerkinnän puolesta, koska katsomme, että kuluttajilla on oikeus tietää, mistä heidän lääkkeensä ja muut vastaavat tuotteet ovat peräisin. Alkuperämerkinnät ovat tärkeitä siitäkin syystä, että niiden avulla voidaan tehokkaammin jäljittää väärennettyjä lääkkeitä. Lääkeväärennökset ovat kaikkein yleisimpiä EU:ssa liikkuvista tuoteväärennöksistä.

 
  
MPphoto
 
 

  Clemente Mastella (PPE), kirjallinen. (IT) Euroopan parlamentti, joka on aina puoltanut moninaisuutta ja yksittäisten valtioiden kulttuureja ja perinteitä, katsoo, että pakollisista alkuperämerkinnöistä annettu asetus on tarpeellinen väline selvyyden lisäämiseksi ja jotta eurooppalaiset kuluttajat saavuttaisivat yhtäläisen aseman kauppakumppaniemme kuluttajien kanssa. Näin kehitetään myös tyydyttävämmällä tavalla kauppasuhteita ja perinteisiä talouksia.

Olen vakuuttunut siitä, että ehdotus täyttää kuluttajille suunnattavaa asianmukaista tiedottamista koskevan tavoitteen, jotta he voivat käyttää valinnanvapautta ostamiinsa tuotteisiin nähden. Olemme monien vuosien ajan ilmaisseet selvästi halumme sijoittaa kuluttajat ja kuluttajien oikeudet poliittisen ja kaupallisen päätöksenteon ytimeen siinä uskossa, että säännöt ovat tarpeen, jotta maailmanmarkkinat täyttäisivät tehokkaammin tehtävänsä eli edistäisivät kehitystä maailmassa ja lisäisivät sen homogeenisyyttä.

Pahoittelemme, että neuvosto ei ole vielä saavuttanut yhteistä kantaa. Olemme toisaalta viitanneet tarpeeseen antaa ehdottomia sääntöjä sisältävää selvää lainsäädäntöä, jonka avulla on vihdoin mahdollista suojella tuottajiamme ja kuluttajiamme, kuten muualla maailmassa.

 
  
MPphoto
 
 

  Mario Mauro (PPE), kirjallinen. − (IT) Sen painostuksen ansiosta, jota Italian hallitus on jatkanut hyvästä syystä vuosien ajan, parlamentti on vihdoin saanut tarkasteltavakseen erittäin tärkeän ehdotuksen, josta on suurta hyötyä kuluttajille: heille annetaan paremmin tietoa tiettyjen tuoteluokkien maantieteellisestä alkuperästä. Samalla yhteisö yhdenmukaistaa lainsäädäntöään kaikkein vaikutusvaltaisimpien kauppakumppaniensa lainsäädäntöön nähden. Tavoitteena on taata yhtäläiset kilpailumahdollisuudet yhteisön tuottajille ja kolmansista maista (Yhdysvallat, Japani ja Kanada) – joiden juuri todettiin olevan johtavassa asemassa tällaisten toimien osalta – peräisin oleville tuottajille. Maahantuotuihin tuotteisiin on nyt paljon vaikeampi liittää harhaanjohtavia tai suorastaan virheellisiä alkuperämerkintöjä. Äänestin mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Äänestys osoittaa, että "made in" -merkintä on olennaisen tärkeä markkinoiden avoimuuden kannalta ja jotta kuluttajat saisivat asianmukaista tietoa ostamiensa tuotteiden alkuperästä. Unionin taloutta on vahvistettava kohentamalla EU:n teollisuuden kilpailukykyä maailmantaloudessa. Oikeudenmukainen kilpailu saavutetaan vain, jos säännöt ovat selvät tuottajien, viejien ja tuojien kannalta, unohtamatta yhteisiä sosiaalisia vaatimuksia ja ympäristövaatimuksia. Niinpä asetus on tärkeä toimi, jotta EU:n kuluttajat saavat vihdoin samat oikeudet kuin miljoonat kuluttajat kaikkialla maailmassa. Vaikka lakia ei vielä sovelleta kaikkiin EU:hun tuotuihin tuotteisiin, sen kehittämistä on jatkettava, jotta jokaiseen tuotuun tuotteeseen liitetään alkuperämerkintä.

 
  
MPphoto
 
 

  Louis Michel (ALDE), kirjallinen. (FR) Kolmansista maista tuotuja tuotteita koskevan yhteisön alkuperämerkintäjärjestelmän käyttöönoton myötä kuluttajien on saatava tarkkaa tietoa siitä, mistä valtiosta heidän ostamansa tuotteet ovat peräisin. Näin he voivat yhdistää kyseiset tuotteet sosiaalisiin, ympäristönsuojelullisiin ja turvallisuutta koskeviin standardeihin, jotka yleensä liitetään kyseessä olevaan valtioon. Eurooppalaisilla kuluttajilla on nimittäin oikeus tietää ostamiensa tuotteiden alkuperä ja siten saada samat oikeudet kuin muiden valtioiden kansalaisten. Asetuksen avulla voidaan myös taata yhtäläiset kilpailumahdollisuudet moniin kauppakumppaneihimme nähden, jotka jo nyt edellyttävät pakollisen alkuperämerkinnän liittämistä tuotuihin tuotteisiin. On itse asiassa olennaisen tärkeää taata oikeudenmukaiset kilpailuedellytykset EU:n tärkeimpien kumppanien tuottajiin nähden. Olen sitä mieltä, että näiden sääntöjen avulla olisi myös mahdollista lisätä vientiä kehitysmaista, koska monet eurooppalaiset kuluttajat haluavat suojella näiden valtioiden käsiteollisuus- ja pienyrityksiä monikansallisia yrityksiä vastaan. Totean vielä lopuksi, että farmaseuttisia tuotteita ei pitäisi sisällyttää listaan niiden erityislaatuisuuden vuoksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. (DE) Alkuperämerkinnät tarjoavat kuluttajille tietoa, jonka ansiosta he voivat tehdä tietoon perustuvan ostopäätöksen. Tuotteet merkitään asianmukaisesti monissa valtioissa. Aiemmin tilanne oli kuitenkin usein se, että tuotteet, joiden ilmoitettiin olevan peräisin jostakin valtiosta, olivatkin usein peräisin jostakin aivan muualta. Kuluttajia on helppo johtaa harhaan alkuperämerkintöjen suhteen. Alkuperämerkintöjen tarkkuuden parantaminen on periaatteessa hyvä asia, mutta mietinnön avulla ei selvästikään pystytä takaamaan alkuperämerkintöihin liittyvien petoksien täydellistä estämistä. Menettelyt ovat liian epämääräisiä ja tulkinnanvaraisia. Tästä syystä en voi äänestää mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė (PPE), kirjallinen. (LT) Olin samaa mieltä mietinnön kanssa, koska katson, että kuluttajien on tiedettävä valitsemiensa tuotteiden valmistaja. Kuten hyväksytyssä asiakirjassa todetaan, tieto takaa turvallisuuden, ja kuluttajien turvallisuuden ja kuluttajille tiedottamisen on oltava perusperiaatteita. Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat hyvin usein ketjun yksittäinen linkki: tuote saatetaan valmistaa täällä kolmannessa maassa tuotetuista raaka-aineista, joten on vaikea sanoa, kuka on todellinen valmistaja. Alkuperämaamerkintä on myös tarpeen pienien valmistajien suojelemiseksi, koska he jäävät usein alkuperäistuotteita jäljittelevien suuryrityksien jalkoihin. On myös tarpeen varmistaa sellaisia ympäristönsuojelunormeja, joita noudattaen tuotteita valmistetaan, koskevien yhteisten merkintäsääntöjen voimaantulo.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) Äänestin mietinnön puolesta innokkaasti ja epäröimättä. Jäsen Muscardinin mietintö on perustavan tärkeä yhteisön talouden ja kuluttajien kannalta; lisäksi se on toimi, jota koko tuotanto- ja valmistusala on odottanut jo pitkään – itse asiassa liian pitkään. Kyse ei ole suojelupoliittisista toimista vaan määräyksistä, joilla suojellaan kuluttajien terveyttä ja vapautta sekä EU:n strategisia tuotannonaloja. Asetuksen myötä lainsäädäntömme lähentyy tärkeiden kauppakumppaniemme, kuten Yhdysvaltojen, Kanadan, Kiinan ja Australian, lainsäädäntöjä. Euroopan kansalaisilla on oikeus tietää ostamiensa tuotteiden alkuperä samalla tavoin kuin muilla kuluttajilla kaikkialla maailmassa. Tämän asetuksen myötä saamme tilaisuuden taata kuluttajille tämän oikeuden, vaikka asetuksen soveltamisalaa onkin rajoitettu tiettyihin tuoteluokkiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. (PT) Kannatin äänestyksessä luonnosta Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselmaksi ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tiettyjen kolmansista maista tuotavien tuotteiden alkuperämaan merkitsemisestä, koska katson, että kuluttajilla on oikeus tietää ostamiensa tuotteiden alkuperä, jotta he saavat tietoa, jonka avulla he voivat tehdä valintansa. Tämä toimi on entistäkin tärkeämpi nykyisessä maailmanlaajuistuneessa maailmassa, koska ulkomaankauppaa käydään entistä enemmän yli rajojen. Näin ollen on tärkeää varmistaa, että myös muiden kuin EU:ssa liikkuvien tuotteiden alkuperä on selkeästi määritelty. Tämä saattaa myös olla tärkeä toimi eri tuotteiden yksityiskohtaisempien merkintöjen edistämiseksi, ei ainoastaan kuluttajien oikeuksien täysimääräisemmäksi edistämiseksi vaan myös sen varmistamiseksi, että EU:n ja muille kuin EU:n tuottajille asetetaan molemminpuolisia tuotantovaatimuksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Lainsäädäntöpäätöslauselma hyväksyttiin hämmästyttävän laajalla enemmistöllä: 525 puolesta, 49 vastaan ja 44 tyhjää. Tämä johtui pääasiassa siitä, että esittelijä esitti viime hetkellä tarkistuksen, jossa asetuksen voimassaoloaikaa rajoitetaan viiteen vuoteen, mikä odottaa vielä hyväksyntää. Tämä oli ensisijaisesti vastaus neuvostossa harjoitetulle painostukselle koko toimea vastaan. Koska tarkistus hyväksyttiin äänin 393–216, Verts/ALE-ryhmä äänesti tyhjää lopullisesta tarkistetusta päätöslauselmasta.

Verts/ALE-ryhmä äänesti kuitenkin lainsäädäntöpäätöslauselman puolesta. EDR-ryhmän tarkistus, jossa esitettiin puolivalmiiden tuotteiden sisällyttämistä alkuperämerkintää koskevan vaatimuksen soveltamisalaan, hyväksyttiin yllättäen äänin 328–219. Kielteistä oli, että jotkin tuoteluokat poistettiin merkintävaatimuksen piiristä, kuten farmaseuttiset tuotteet, silmälasit ja linssit.

 
  
MPphoto
 
 

  Oreste Rossi (EFD), kirjallinen. (IT) Kannatamme mietintöä, koska emme voi sallia eurooppalaisten yrittäjien suojelematta jättämistä. He ovat valinneet tuotannon jatkamisen EU:ssa ja taanneet siten työpaikkoja ja hyvinvoinnin. Säännöt, joiden mukaan tuotteen alkuperä on merkittävä, ovat täysin yhdenmukaisia siihen nähden, miten Yhdysvalloissa, Kanadassa, Japanissa ja Intiassa toimitaan jo nyt, ja ne noudattavat täysimääräisesti avoimuutta ja kuluttajansuojaa koskevia sääntöjä, joihin viitataan monissa jo hyväksytyissä direktiiveissä.

Mainitsen esimerkiksi ja liittyen päätökseen, joka meidän on tarkoitus tehdä, erilaisen mutta mielenkiintoisen tapauksen Japanista peräisin olevien kullasta valmistettujen tuotteiden epäoikeudenmukaisesta kilpailuasemasta. Niistä kannetaan 3,5 prosentin tullimaksu ja kun ne saapuvat yhteisöön ja niiden käsittely yksinkertaisesti saatetaan päätökseen, ne myydään yhteisön tavaramerkillä.

EU:sta Kiinaan viedyistä kultatuotteista kannetaan kuitenkin 30 prosentin suuruista veroa. Tekstiin liittyy se ongelma, että tämänhetkisessä asetusehdotuksessa määrätään vain muutamasta tuoteluokasta. Ryhmämme on esittänyt tarkistuksia, jotta muutkin luokat sisällytettäisiin siihen välittömästi. Me italialaiset parlamentin jäsenet olemme laatimassa tekstiä, jossa edetään pitkälti kohti alkuperämerkintöjen pakollisuutta.

 
  
MPphoto
 
 

  Debora Serracchiani (S&D), kirjallinen. (IT) Äänestin tiettyjen kolmansista maista tuotavien tuotteiden alkuperämaan merkitsemisen puolesta. Halusin äänestyksen myötä korostaa Euroopan parlamentin sitoutumista yhteisön teollisuuden edistämiseen, teollisuuden, jonka kilpailukykyä on nyt suojeltava ja tuettava.

Lisäksi taataan eurooppalaisten kuluttajien oikeus tietää ostamiensa tuotteiden alkuperä. Katson kuitenkin, että optiikan kaltaisten erikoistuneiden ja tunnustettujen tuotannonalojen, joiden taustalla on pitkä historia, sulkeminen soveltamisalan ulkopuolelle on EU:n politiikan vastaista.

 
  
MPphoto
 
 

  Czesław Adam Siekierski (PPE), kirjallinen. – (PL) Olemme laatineet yksityiskohtaista lainsäädäntöä Euroopan unionissa tuotettujen tuotteiden alkuperämerkinnöistä. Annamme kuluttajillemme niin EU:ssa kuin sen ulkopuolellakin tietoa näiden tuotteiden alkuperästä. Katson, että meidän on annettava mahdollisimman pian lainsäädäntöä, jossa esitetään ehdoton vaatimus siitä, että EU:hun tuotteita tuovien kolmansien maiden on annettava samat tiedot. Tätä käytäntöä noudatetaan jo nyt monissa suurissa kolmansissa valtioissa, jotka ovat suurimpia kauppakumppaneitamme. Monissa suurissa valtioissa, kuten Yhdysvalloissa, Kanadassa, Japanissa ja Saudi-Arabiassa, kuluttajia suojellaan oikeudellisella vaatimuksella, joka koskee kyseisten valtioiden alueelle tuotavien tuotteiden alkuperämerkintöjä. On tärkeää, että keskeisten kauppakumppaniemme kuluttajiin ja tuottajiin sovelletaan samaa lainsäädäntöä kuin omiin kuluttajiimme ja tuottajiimme. Tällöin voidaan puhua oikeudenmukaisista pelisäännöistä.

Kauppapolitiikkaa ja kehitysyhteistyöpolitiikkaa on mahdollista lähentää tiiviisti. Tuotteiden alkuperämerkintöjen avulla voidaan lisätä kehitysmaiden vientiä. Eurooppalaiset kuluttajat suhtautuvat herkkätuntoisesti vähemmän teollistuneiden maiden avuntarpeeseen ja heidän on mahdollista osallistua köyhempien maiden kehittämiseen tuotteiden alkuperää koskevan tiedon avulla. Kuluttajien, jotka yhdistävät usein tuotteiden maantieteellisen alkuperän niiden markkina-arvoon, on helpompi tehdä valintoja alkuperämerkintöjen ansiosta. Yhteisön normeilla taataan ympäristön sekä kuluttajien terveyden ja turvallisuuden huomioon ottaminen, mikä vaikuttaa tuotteidemme kilpailukykyyn.

 
  
  

Mietintö: Edvard Kožušník (A7-0276/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  George Becali (NI), kirjallinen. – (RO) Äänestin tämän mietinnön puolesta siksi, että vaikka kansalliset standardointielimet muodostavat eurooppalaisen standardointijärjestelmän ytimen, niiden resursseissa, teknisessä asiantuntemuksessa ja sidosryhmien osallistumisessa on huomattavia eroja. Erojen vuoksi elinten osallistumisessa eurooppalaiseen standardointijärjestelmään on huomattava epätasapaino. Mietinnössä esitetään joitain ehdotuksia, joilla voidaan parantaa järjestelmää sen nykyisissä rajoissa, pitäen perustana sen vahvuuksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Lara Comi (PPE), kirjallinen. (IT) Valiokunta-aloitteinen mietintö, josta tänään äänestimme, on hyvä yhteenveto erilaisista poliittisista näkemyksistä ja sisältää joitakin ehdotuksia standardointijärjestelmän parantamiseksi. Kyse on hyvin teknisestä ja monimutkaisesta aiheesta, mutta standardeilla on oma roolinsa arjessamme. Useimmat tavarat, joita käytämme päivittäin, ovat hyvin tarkkojen standardien mukaisia. Taloudelliselta ja poliittiselta kannalta tarkasteltuna eurooppalaisen lainsäädännön ja standardoinnin yhdistäminen on osoittautunut ratkaisevaksi tavaroiden vapaan liikkuvuuden kannalta, ja sen avulla on teknisten standardien yhdenmukaistamisen ansiosta onnistuttu poistamaan vapaan kaupan esteitä Euroopan yhtenäismarkkinoilla. Nykyinen järjestelmä toimii melko hyvin, mutta siihen on tarpeen tehdä joitakin uudistuksia, etenkin hallinnoinnin osalta. Viittaan etenkin pk-yrityksiin, joiden on voitava ottaa aktiivinen rooli standardien luomisessa ilman, että siitä koituu niille liikaa kustannuksia tai että ne ovat puutteellisesti edustettuina. Euroopan komissio esittelee ensi vuoden alkupuoliskolla järjestelmän tarkistamista koskevan ehdotuksen. Jatkamme ponnistelujamme eurooppalaisen teknisen standardointiprosessin parantamiseksi markkinoidemme, yritystemme ja eurooppalaisten kuluttajien eduksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Vasilica Viorica Dăncilă (S&D), kirjallinen. (RO) Mielestäni on kehitettävä strateginen lähestymistapa eurooppalaiseen standardointiin ja tarkistettava nykyistä järjestelmää, jotta se voi säilyä menestyksekkäänä ja vastata tulevan vuosikymmenen tarpeisiin siten, että unioni voi säilyttää johtavan asemansa maailmanlaajuisessa standardointijärjestelmässä.

 
  
MPphoto
 
 

  Mário David (PPE), kirjallinen. (PT) Yhtenäismarkkinoiden täyttä potentiaalia ei voi hyödyntää ilman nykyaikaisen standardointiprosessin tukea. Näin ollen yhtenäismarkkinoiden luomisen kannalta on ollut keskeisen tärkeää saattaa loppuun eurooppalainen standardointiprosessi, jota on tarpeen vahvistaa, sillä sen avulla on mahdollista vastata yhä kasvavaan sellaisten standardien tarpeeseen, joilla kyetään varmistamaan tuotteiden turvallisuus kuluttajien kannalta, helppo saatavuus, ympäristönsuojelu tai innovointi. Uskon, että eurooppalainen standardointi on tärkeä innovoinnin sekä tutkimuksen ja kehittämisen edistämisväline ja että se parantaa näin osaltaan unionin kilpailukykyä. Eurooppalaiset puiteohjelmat, joilla tuetaan innovointia ja tutkimusta ja kehitystä voivat olla tärkeä lisä standardoinnissa. Lisäksi uskon, että eurooppalainen standardointi auttaa luomaan tasavertaiset toimintaedellytykset kaikille markkinoiden toimijoille, erityisesti pk-yrityksille ja mikroyrityksille, jotka ovat hyvin tärkeitä toimijoita Euroopan talouden dynaamisuuden kannalta. Lisäksi olen sitä mieltä, että unionin ja jäsenvaltioiden olisi standardeja valmisteltaessa kiinnitettävä suurempaa huomiota pk-yritysten intresseihin, koska niiden osallistuminen standardointiprosessiin ei usein vastaa sitä painoarvoa, mikä niillä on EU:n taloudessa. Tästä syystä äänestän yleisesti ottaen mietinnössä olevien ehdotusten puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Komission ilmaistessa halukkuutensa tarkistaa eurooppalaista standardointijärjestelmää, on keskeistä tunnustaa, millaista hyötyä siitä on ollut eurooppalaisten kuluttajien ja sisämarkkinoiden suojelun kannalta.

Mietinnön esittelijän tavoin uskon, että "eurooppalaisen standardointijärjestelmän tarkistamisesta käytävien keskustelujen olisi perustuttava nykyisen järjestelmän vahvuuksiin, joka muodostaa vakaan perustan vahventamiselle, ja olisi pidätyttävä kaikista radikaaleista muutoksista, jotka saattaisivat vesittää järjestelmän keskeiset arvot. Hän esittää tässä mielessä joitain ehdotuksia parantaakseen järjestelmää sen nykyisissä rajoissa ja on valmis kuulemaan lisäehdotuksia."

Tästä tulee keskustelu, jota on syytä seurata mielenkiinnolla.

 
  
MPphoto
 
 

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. (IT) Annoin täyden tukeni mietinnölle eurooppalaisen standardoinnin tulevaisuudesta, koska olen tietoinen siitä, miten tärkeä se on autettaessa luomaan yhtäläiset toimintaedellytykset kaikille markkinoiden toimijoille. Edvard Kožušníkin mietinnön tarkoituksena on itse asiassa osallistua painokkaasti parhaillaan käynnissä olevaan keskusteluun tulevasta Euroopan standardointijärjestelmän tarkistamisesta. Olemme tänä päivänä tietoisia siitä, että yhtenäismarkkinoiden täyttä potentiaalia ei voi hyödyntää ilman nykyaikaisen standardointiprosessin tukea. Juuri tästä syystä lähetämme tänään komissiolle viestin, jolla ei pyritä järjestelmän täydelliseen mullistamiseen – järjestelmä ei edellytä radikaaleja muutoksia – vaan tuodaan esiin pyrkimyksemme pitää kiinni sen lukuisista myönteisistä osatekijöistä, joiden rinnalle tuodaan uusia oikean tasapainon löytämiseksi eurooppalaisen, kansallisen ja kansainvälisen näkökulman välille. Mietinnössä myös kannatetaan sitä, että kaikkia asianosaisia osapuolia, etenkin pk-yritysten edustajia ja kaikkia yleistä etua edustavia tahoja, kuluttajat mukaan luettuina, rohkaistaan tosiasiallisesti osallistumaan standardointiprosessiin. Lopuksi haluan sanoa, että mielestäni tänään on otettu ensimmäinen tärkeä askel sen korostamiseksi, että tarvitaan erityistoimia, jotta eurooppalainen standardointi täyttäisi EU:n kansalaisten taloudelliset tarpeet.

 
  
MPphoto
 
 

  Mairead McGuinness (PPE) , kirjallinen. − (EN) Pidän tätä mietintöä ja komission aikomusta tarkistaa eurooppalaista standardointijärjestelmää hyvänä; toivon niiden tasoittavan tietä kohti nykyaikaista, yhdennettyä standardointipolitiikkaa. Nykyisessä järjestelmässä on onnistuneita osatekijöitä, mutta se sisältää myös puutteita: ei varmaankaan voi olla oikein, että vanhentunut, 13 vuotta vanha eurooppalainen standardi EN1384 (ratsastuskypärät) on yhä tänä päivänä käytössä huolimatta huolenaiheista, joita siihen liittyi ennen sen julkaisemista, ja kahdesta perättäisestä komission antamasta hyväksyntätason korottamispäätöksestä. Ehkä viimeinkin tämän mietinnön hyväksymisen myötä voimme tällä tavoin vastata myös kahdesti vetoomuksen esittäneelle äänestäjälleni Peter Downesille, jonka poika menehtyi ratsastusonnettomuudessa saamiinsa päävammoihin ja joka on siitä lähtien kampanjoinut väsymättä turvallisuusnormien parantamisen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Eurooppalaisella standardointijärjestelmällä on ollut perustavanlaatuinen merkitys yhtenäismarkkinoiden saavuttamisessa. Se on ollut avainasemassa, kun eurooppalaisessa politiikassa ja lainsäädännössä on reagoitu kasvavaan tarpeeseen saada standardeja, joilla voidaan varmistaa tuoteturvallisuus, saatavuus, innovatiivisuus, yhteentoimivuus ja ympäristönsuojelu. Eurooppalaisen standardoinnin on sopeuduttava globalisaatiosta, ilmastonmuutoksista, uusien talouksien kehittymisestä ja teknologian kehittymisestä aiheutuviin haasteisiin, jotta se voi vastata liike-elämän ja kuluttajien tuleviin tarpeisiin ja hyödyntää kaikkea potentiaaliaan julkisten ja yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämän vuoksi on kehitettävä strateginen lähestymistapa eurooppalaiseen standardointiin ja tarkistettava nykyistä järjestelmää, jotta se voi säilyä menestyksekkäänä ja vastata tulevan vuosikymmenen tarpeisiin, jolloin unioni voi säilyttää johtavan asemansa maailmanlaajuisessa standardointijärjestelmässä.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. (DE) On totta, että kansalliset standardointielimet muodostavat eurooppalaisen standardointijärjestelmän perustan, mutta niiden välillä on merkittäviä resursseihin, tekniseen asiantuntijuuteen ja sidosryhmien sitoutumiseen liittyviä, jäsenvaltioiden välisiä eroja heijastelevia eroja. Tämän vuoksi tavoitteena on ollut järjestelmän yhdenmukaistaminen ja yksinkertaistaminen. Vaikka pk-yrityksiä usein paperilla pidetään EU:n taloudellisena selkärankana, niitä kuormitetaan liikaa byrokratialla. Kuvatuissa prosesseissa ei oteta huomioon eriarvoisuutta. Jälleen kerran suositaan suuryrityksiä ja monikansallisia yrityksiä, joilla on varaa kalliisiin ja aikaa vieviin byrokraattisiin hyväksymismenettelyihin. Tästä syystä äänestin mietintöä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen. (DE) Mietinnön tarkoituksena on saattaa loppuun sisämarkkinoiden yhdenmukaistaminen. Vaikka tunnustetaan, että pk-yritykset ovat Euroopan talouden selkäranka, mietinnön mukaisilla toimenpiteillä luodaan kuitenkin vaikeat olosuhteet nimenomaan pienille ja keskisuurille yrityksille. Tämän vuoksi äänestin mietintöä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) Äänestin Edvard Kožušníkin mietinnön puolesta. Mietintö sisältää monia järkeviä ehdotuksia ja ohjeita Euroopan komissiolle ja tarjoaa hyvän yhteenvedon erilaisista näkemyksistä. Nykyistä järjestelmää, joka toimii hyvin, ei ole tarpeen muuttaa radikaalisti, mutta joitakin parannuksia voitaisiin tehdä, etenkin kun kyse on hallinnoinnista. Mielestäni standardointijärjestelmän on pysyttävä yksityisenä ja vapaaehtoisena ja sen on perustuttava hallinnointiin kansallisella tasolla, mutta uskon myös, että yleisellä edulla on oltava prosessissa aktiivisempi rooli todellisen, tehokkaan osallistumisen muodossa. Lisäksi on taattava pk-yritysten asianmukainen edustus etenkin kansallisissa teknisissä komiteoissa, missä kielelliset tai kustannuksiin liittyvät esteet eivät haittaa niitä.

 
  
MPphoto
 
 

  Georgios Papanikolaou (PPE), kirjallinen. (EL) Äänestin eurooppalaista standardointia koskevan mietinnön puolesta, koska se lisää nykyjärjestelmän keinoja ympäristöturvallisuuden varmistamiseksi. Kuitenkin myös minä kannan huolta siitä, että komissio on tässä tekstissä kiinnittänyt hyvin vähän huomiota innovointiin liikkeellepanevana voimana parannettaessa eurooppalaisen standardijärjestelmän standardeja. On ristiriitaista, että tutkimuksella ja innovoinnilla, jotka niin usein mainitsemme talouskasvumme ja kilpailukykymme liikkeellepanevana voimana, on vain vähäinen rooli, kun kyse on eurooppalaisen kaupan edistämisen kannalta elintärkeästä alasta.

 
  
MPphoto
 
 

  Miguel Portas (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Standardointiprosessilla on tärkeä rooli varmistettaessa julkisen tai yksityisen puolen tuotteiden ja palvelujen laatu, samoin kuin turvallisuuteen, ympäristöön ja yhteiskuntavastuuseen liittyvien standardien kannalta. Mietinnön avulla pyritään samaan pienet ja keskisuuret yritykset ja yhteiskunnan eri toimijat mukaan standardointiprosessiin.

Mietintö edistää tiedonvaihtoa uusista säännöksistä ja lisäksi rohkaisee siihen, että prosesseista tiedotetaan verkkosivuilla, jotka ovat selkeitä, yksinkertaisia, helppokäyttöisiä ja saatavilla kaikilla unionin virallisilla kielillä. Minulla on silti vielä joitakin epäilyksiä sen suhteen, miten hyvin kaikki yhteiskunnan toimijat tulevat edustetuiksi standardointiprosessissa ja miten eurooppalainen standardointijärjestelmä rahoitetaan.

Äänestän puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Tämän mietinnön avulla on tarkoitus osallistua käynnissä olevaan keskusteluun Euroopan standardointijärjestelmän tarkistamisesta. Euroopan komissio on laatimassa standardointipakettia, johon kuuluu eurooppalaisen standardoinnin nykyisen oikeudellisen järjestelmän tarkistamiseen tähtäävä lainsäädäntöehdotus ja kehystiedonanto, jossa vahvistetaan seuraavan vuosikymmenen standardointipolitiikka. Standardointipakettia laatiessaan komissio on pyytänyt tärkeimpiä asiantuntijoita antamaan strategisia suosituksia.

Näistä asiantuntijoista on muodostettu eurooppalaisen standardointijärjestelmän tarkistamisesta vastuussa oleva asiantuntijaryhmä (EXPRESS), joka antoi helmikuussa 2010 suosituksensa selonteossa standardoinnista kilpailukykyistä ja innovatiivista Eurooppaa varten ja visiosta vuodelle 2020. Komissio järjesti myös 23. maaliskuuta – 21. toukokuuta 2010 julkisen kuulemistilaisuuden eurooppalaisen standardointijärjestelmän tarkistamisesta ja teetti 9. maaliskuuta 2010 vaikutusten arvioinnin. Tuleva standardointipaketti perustuu myös 3. heinäkuuta 2009 julkaistuun valkoiseen kirjaan "Tieto- ja viestintätekniikan standardoinnin nykyaikaistaminen EU:ssa – kehitysmahdollisuudet".

 
  
MPphoto
 
 

  Oreste Rossi (EFD), kirjallinen. (IT) Kannatan mietintöä, koska siinä pyritään tarkistamaan eurooppalaista standardointijärjestelmää tasapainon löytämiseksi eurooppalaisen ja kansallisen näkökulman välille. Mietintöön sisältyy tärkeitä ohjeita sellaisen standardointijärjestelmän noudattamiseksi, joka tukee innovointia, lisää yritysten kilpailukykyä ja yhteentoimivuutta, takaa tuoteturvallisuuden ja ympäristönsuojelun ja poistaa kaupan esteitä.

Lisäksi on tärkeää tunnustaa, millainen rooli kansallisilla standardointielimillä on osana koko standardointijärjestelmää, jotta voidaan taata se, että sääntelykysymysten yhdenmukaistaminen EU:n kauppakumppanien kanssa toteutuu entistä paremmin.

 
  
  

Päätöslauselmaesitys B7-0571/2010

 
  
MPphoto
 
 

  Sandra Kalniete (PPE), kirjallinen. (LV) Euroopan unionin on jatkettava aktiivista vuoropuhelua Ukrainan kanssa maan liittymisestä unioniimme, vaikka katsommekin, että on hyvä, ettei Ukrainasta tule lähivuosina jäsenvaltiota. Meidän kaikkien etujen mukaista on, että Ukraina nähdään taloudellisesti kehittyneenä ja poliittisesti vakaana valtiona, jonka lähimmät kumppanit löytyvät lännestä. Ymmärrämme, ettei tähän ole helppo päästä, koska maan on vakautettava taloudellinen tilanteensa ja toteutettava lukuisia uudistuksia. Näin on kuitenkin tehtävä ja EU:n on tarjottava tukensa tälle työlle. Rakentavaa työtä EU:n ja Ukrainan assosiaatiosopimuksen hyväksi on jatkettava, ja laajennettuun vapaakauppasopimukseen tähtäävä työ on polkaistava käyntiin. Maantieteellisesti Ukraina sijaitsee hyvin tärkeässä paikassa, ja se on tärkeä myös EU:n kaasunsaannin kannalta. Tämän vuoksi on välttämätöntä tukea Ukrainan kaasuntoimitusjärjestelmän uudenaikaistamista, jolloin voidaan vähentää riskiä, että kaasutoimitukset EU:n jäsenvaltioihin katkeavat, kuten hiljattain on käynyt. Samanaikaisesti emme saa sulkea silmiämme demokratian loukkauksilta, joista on tullut vakavampia sen jälkeen, kun Viktor Janukovitšista tuli presidentti. Velvollisuutemme on tuoda esille nämä loukkaukset ja puolustaa vahvasti länsimaisten arvojen noudattamista Ukrainassa, sillä unionimme perustuu kyseisiin arvoihin.

 
  
  

Päätöslauselmaesitys B7-0572/2010

 
  
MPphoto
 
 

  George Becali (NI), kirjallinen. – (RO) Äänestin tämän päätöslauselmaesityksen puolesta, koska pidän hyvänä edistystä, jonka Euroopan unioni on viime vuoden aikana saavuttanut Moldovan tasavallan osalta. Romania on ollut liittymisestään lähtien sitoutunut Moldovan tasavallan asian puolustamiseen EU:n sisällä. Mielestäni konkreettinen todiste tästä alkuperäisestä sitoutumisesta on se, kuinka monta romanialaista parlamentin jäsentä eri poliittisista ryhmistä allekirjoitti tämän päätöslauselman. 90 miljoonaa euroa, jotka kyseiselle valtiolle myönnettiin makrotaloudellisena apuna, olivat ja ovat yhä edelleen pelastusköysi, jota Moldova ja sen kansalaiset tarvitsivat saadakseen aikaan edistystä ja etenkin kyetäkseen vastaamaan sitoumuksiin, joita se on tehnyt uudistusten, oikeusvaltion ja korruption torjunnan alalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Corina Creţu (S&D), kirjallinen. (RO) Euroopan parlamentin päätöslauselmaesitys uudistuksista ja edistymisestä Moldovan tasavallassa on oikea-aikainen kannustin poliittiselle järjestelmälle ja asukkaille Prut-joen toisella puolella, kun 28. marraskuuta pidettävät vaalit lähestyvät. Euroopan parlamentti kannustaa maan demokraattisia voimia ja etnisiä ja kulttuurisia yhteisöjä välttämään tarpeetonta vastakkainasettelua ja tekemään yhteistyötä eurooppalaisen tulevaisuuden varmistamiseksi kyseiselle valtiolle, jonka taloutta taantuma on koetellut rankasti ja jossa pelataan vakavaa uhkapeliä poliittisesti ja demokraattisten uudistusten osalta. On EU:n velvollisuus auttaa varmistamaan, että parlamenttivaalit sujuvat asianmukaisesti, ja ryhtyä päättäväisempiin toimiin, jotta Tiraspolin separatistiset viranomaiset eivät pysty estämään Transnistrian alueella eläviä Moldovan kansalaisia käyttämästä äänioikeuttaan. Transnistrian ongelma on todellakin erittäin merkittävä Moldovan tasavallan ja koko alueen vakauden kannalta, ja EU:lla on merkittävä rooli pantaessa täytäntöön neuvotteluteitse saavutettu, kestävä ratkaisu. Makrotaloudellisen avun lisääminen Moldovan tasavallalle, rohkaiseminen rakenneuudistuksiin ja korruption torjuntaan, investointiympäristön vahvistaminen sekä siirtyminen mahdollisimman nopeasti toiminnalliseen vaiheeseen Moldovan kansalaisten viisumivapautta koskevassa vuoropuhelussa ˗ nämä ovat keskeisiä elementtejä Euroopan tarjoamassa tuessa valtiolle, jonka paikka on Euroopan unionissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Ioan Enciu (S&D), kirjallinen. (RO) Viime vuoden kuluessa Moldovan tasavalta on osoittanut aitoa poliittista tahtoa osana lähentymisprosessia Euroopan unioniin. Ponnistelujen tämän maan uudenaikaistamiseksi on kuitenkin jatkuttava. Euroopan unionin on todellakin otettava aktiivinen rooli tuettaessa tätä dynaamista kehitystä. Tämän vuoksi äänestin päätöslauselmaesityksen puolesta, sillä mielestäni on tärkeää, että Euroopan parlamentti ja Euroopan unioni yleisesti ottaen lähettävät Moldovan tasavallalle luottamuksesta kertovan viestin parlamenttivaalien alla.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Moldova on ryhtynyt positiivisesti lähentymään eurooppalaisia vapauden, demokratian ja hyvän hallinnon standardeja ja osoittaa halua jatkaa ponnistelujaan, mitä on pidettävä hyvänä asiana.

Tulossa olevat vaalit panevat sen instituutioiden ja demokraattisen kulttuurin kestävyyden kovalle koetukselle. Huolimatta myönteisistä merkeistä on muistettava, että monet kysymykset, joista tärkein on Transnistrian kysymys, ovat edelleen vailla ratkaisua ja uhkaavat maan vakautta ja siellä saavutettua edistystä.

Toivon, että unioni voi sitoutuneesti auttaa löytämään kestävän ratkaisun tähän ongelmaan.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Koska Euroopan naapuruuspolitiikassa ja toukokuussa 2009 käynnistetyssä itäisen kumppanuuden ohjelmassa tunnustetaan Moldovan EU-pyrkimykset ja Moldovan merkitys maana, jolla on vahvat historialliset, kulttuuriset ja taloudelliset siteet Euroopan unionin jäsenvaltioihin, olen tyytyväinen edistykseen, jota Moldovan tasavallassa on saavutettu viime vuonna, ja vakuuttunut siitä, että vaaliprosessi voi entisestään lujittaa demokraattisia instituutioita sekä oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien kunnioittamista Moldovassa. Toivon, että Moldovan viranomaiset toteuttavat tarvittavat uudistukset ja noudattavat sitoumustaan pitää Moldovan tasavalta vakaasti Euroopan yhdentymisen tiellä. Minun on otettava esiin myös Euroopan unionin ja Moldovan tasavallan välistä assosiaatiosopimusta koskevien neuvottelujen alkaminen 12. tammikuuta 2010, ja korostan hyviä tuloksia, joita komissio on saavuttamassa Moldovan tasavallan kanssa tässä prosessissa.

 
  
MPphoto
 
 

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Jälleen kerran parlamentin enemmistö yrittää puuttua yhden valtion sisäisiin asioihin, asettumalla avoimesti niiden Moldovassa vaikuttavien voimien taakse, jotka puoltavat EU:n taloudellisten ryhmittymien etuja ja hyökkäävät vastoin maan itsenäisyyttä ja suvereniteettia, samoin kuin sen kansan omaa tahtoa. Loukkaukset alkavat heti, kun tekstissä sanotaan, että parlamentti pitää hyvänä Moldovan tasavallan viime vuonna saavuttamaa edistystä, ja vaaditaan maan viranomaisten "jatkavan tarvittavia uudistuksia ja noudattavan sitoumustaan pitää Moldovan tasavalta vakaasti Euroopan yhdentymisen tiellä".

Kertomatta jätetään, että Moldovan hallitus on tulos koalitiosta, joka muodostettiin suoranaisen vallankaappauksen jälkeen turvautumalla erilaisiin provokatiivisiin ja epävakautta aiheuttaviin operaatioihin vaalit voittaneen kommunistisen puolueen hallituksen syöksemiseksi vallasta. Kertomatta jätetään myös se, että tultuaan valtaan samainen koalitio käynnisti huolestuttavan kommunismin ja demokratian vastaisen hyökkäyksen, jonka tarkoituksena oli selvästi halventaa kommunistista puoluetta.

Parlamentin enemmistön kanta paljastaa peittelemättä sen syvän kommunisminvastaisuuden ja sen tekopyhyyden puhuttaessa demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien puolustamisesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Marisa Matias ja Miguel Portas (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Äänestin tämän yhteisen päätöslauselman puolesta sen vuoksi, että koska 28. marraskuuta 2010 on tarkoitus järjestää vaalit ja oikeistopuolueet pyrkivät nurkkakuntaisesti vasemmistoa edustavien pääkilpailijoidensa nimien ja tunnusten kieltämiseen, on tärkeää korostaa, että vaalit on pidettävä tiukasti kansainvälisten normien mukaan ja kaikille poliittisille puolueille on annettava yhdenvertaiset mahdollisuudet. Lisäksi olen sitä mieltä, että on tärkeää tuoda uudelleen esiin tuki Moldovan tasavallan alueelliselle koskemattomuudelle ja painottaa roolia, joka EU:lla voisi ja pitäisi olla Transnistrian kysymyksen ratkaisemisessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Mario Mauro (PPE), kirjallinen. − (IT) Se, että äänestin Euroopan kansanpuoluetta (kristillisdemokraatteja) edustavien kollegojeni jättämän päätöslauselmaesityksen puolesta, johtuu etupäässä siitä, että Transnistrian kysymys vaatii pikaista ratkaisua, sillä se on avaintekijä pyrittäessä edistämään Moldovan tasavallan ja koko alueen poliittista vakautta ja taloudellista hyvinvointia. Euroopan parlamentti tukee voimakkaasti Moldovan tasavallan alueellista koskemattomuutta ja huomauttaa, että EU:lla on oltava entistä vahvempi asema Transnistrian kysymyksen ratkaisemisessa. Yleisesti ottaen päätöslauselmassa analysoidaan oikein toimenpiteet, joihin Moldovan tasavallan on ryhdyttävä päästäkseen ratkaisevasti ja uskottavammin lähemmäs tavoitteita, joita mille tahansa Euroopan unionin potentiaaliselle jäsenvaltiolle asetetaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Moldova on viime vuosina ponnistellut lähentyäkseen yhä suuremmassa määrin eurooppalaisia vapauden, demokratian ja hyvän hallinnon standardeja. Kyseiset ponnistelut ovat olleet johdonmukaisia ja osoittaneet, että Moldova aikoo pysytellä tiellä, joka mahdollisesti johtaa EU:n laajentumiseen. Moldovassa pidetään pian vaalit, mikä on hyvä tapa koetella sitä, missä määrin sen demokraattinen kulttuuri ja sen instituutiot on vakautettu. Huolimatta kaikista myönteisistä seikoista, jotka on tuotu esiin, jäljellä on yhä kysymyksiä, joissa on saatava aikaan myönteistä kehitystä, etenkin Transnistrian kysymys, joka saattaa aiheuttaa jonkinlaista epävakautta. EU:n on jatkossakin tehtävä kaikkensa, jotta Moldovassa täytäntöön pantavat uudistukset toteutetaan suunnitelmien mukaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (LT) Yhdyn kaikilta osin Moldovaa koskevaan päätöslauselmaesitykseen. Ainoa asia, jota kuitenkin jäin päätöslauselmalta kaipaamaan, on selkeä kanta Transnistrian ongelmaan. Moldovasta ei voi tulla EU:n täysivaltaista jäsentä, jos se ei pysty ratkaisemaan Transnistrian konfliktia rauhanomaisesti. Maan jakautumista kahtia ei voida hyväksyä. Jos Moldovan hallitus haluaa yhdentymistä Euroopan unionin kanssa, sen on aloitettava vuoropuhelu Transnistrian hallituksen kanssa osoittaakseen kansainväliselle yhteisölle legitiimiytensä koko Moldovan alueen osalta.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. (DE) Moldovan tasavallan uudistuksia ja kehitystä koskeva päätöslauselma liittyy läheisesti assosiaatiosopimukseen, josta parhaillaan käydään neuvotteluja EU:n ja Moldovan välillä. Sen avulla on tarkoitus parantaa merkittävästi EU:n ja Moldovan tasavallan yhteistä institutionaalista kehystä, jotta olisi mahdollista kehittää läheisempiä suhteita ja vahvistaa poliittista ja taloudellista yhdentymistä samalla kun tukeudutaan keskinäisiin oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Muiden tekstissä mainittujen uudistusten rinnalla kiinnitetään runsaasti huomiota viisumivapauteen. Jonkinlainen järjestelmä on saatava käyttöön mahdollisimman nopeasti. Jos tarkastelemme ongelmia, joista maa yrittää edelleen päästä eroon, on perusteltua olettaa, että niistä seuraa massiivista maahanmuuttoa EU:hun, minkä vuoksi äänestin päätöslauselmaesitystä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen. (DE) Päätöslauselmaesityksen tavoitteena on viisumivapaus Moldovan tasavallalle. Euroopan unionille tästä aiheutuisi kasvavaa maahanmuuttoa ja rajat ylittävää rikollisuutta. Tällaiset yksinkertaistamistoimet antavat otollisen tilaisuuden väärinkäytöksiin, ja lyhytaikaista viisumia seuraa aivan liian usein pysyvä oleskelu. Äänestin siksi mietintöä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Justas Vincas Paleckis (S&D), kirjallinen. − (LT) Moldova on yksi niistä naapureista, jotka onnistuvat lähentymisessä kohti Euroopan unionia. Oikeuden ja julkisen hallinnon aloja ollaan uudistamassa ja korruption torjuntaa ollaan vahvistamassa. EU:n kanssa noudatetun viisumijärjestelmän vapauttaminen etenee. Tästä huolimatta jäljellä on monia ratkaisemattomia ongelmia, joiden joukossa on Transnistriaan liittyvä kysymys. Maa rämpii talouskriisissä. Moldovan kansalaiset toivovat uudistuksia, jotka parantaisivat heidän elämäänsä.

Äänestin tämän päätöslauselmaesityksen puolesta, koska siinä vaaditaan, että Euroopan komissio jatkaa pyrkimistä kohti täydellistä viisumivapautta tämän maan kanssa suorien kontaktien edistämiseksi ihmisten välillä ja tukee Moldovaa jatkossakin ja auttaa sitä pyrkimään Euroopan yhdentymisen tavoitteisiin. 28. marraskuuta pidettävistä parlamenttivaaleista tulee merkittävä testi Moldovalle. Se on tilaisuus osoittaa, että sen kansalaisilla on samat arvot kuin EU:n alueella asuvilla. Vaadin, että maan sisällä vaikuttavat poliittiset voimat takaavat poliittisen järjestyksen ja vakauden vaalien jälkeen.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Tällä päätöslauselmalla Euroopan parlamentti ilmaisee tyytyväisyytensä Moldovan tasavallan edistymiseen viimeksi kuluneen vuoden aikana ja toivoo, että vaalit voivat entisestään vahvistaa demokraattisia instituutioita sekä oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien kunnioittamista Moldovassa; se odottaa Moldovan viranomaisten jatkavan tarvittavia uudistuksia ja noudattavan sitoumustaan pitää Moldovan tasavalta vakaasti Euroopan yhdentymisen tiellä; suhtautuu myönteisesti Euroopan unionin ja Moldovan tasavallan välisestä assosiaatiosopimuksesta käytävien neuvotteluiden aloittamiseen 12. tammikuuta 2010 ja panee tyytyväisenä merkille erittäin hyvät tulokset, jotka komissio on saanut Moldovasta tässä prosessissa; kehottaa komissiota arvioimaan voimassa olevaa viisumimenettelyn helpottamista koskevaa sopimusta, etenemään kohti nopeasti tehtävää sopimusta viisumipakon poistamista koskevasta muodollisesta toimintasuunnitelmasta ja tarjoamaan Moldovan viranomaisille kohdistettua tukea ja apua, jotta nämä pystyvät täyttämään viisumipakon täydellistä poistamista koskevat vaatimukset; kehottaa neuvostoa pyytämään komissiota laatimaan viisumivapautta koskevan etenemissuunnitelman, jolloin päästään toiminnalliseen vaiheeseen viisumiasioista käytävässä vuoropuhelussa, joka perustuu Moldovan edistykseen viisumiasioista käytävän vuoropuhelun neljää asiakokonaisuutta koskeneissa tunnustelevissa neuvotteluissa.

 
  
  

Mietintö: Gesine Meissner (A7-0266/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestin yhdennetystä meripolitiikasta sekä sen edistyksen arvioinnista ja uusista haasteista laaditun mietinnön puolesta, koska mielestäni EU tarvitsee konkreettisia toimia, joiden avulla voidaan panna vauhtia merenkulkuun liittyvään talouteen tarjoamalla kannustimia ja edistämällä meriklusterien taloudellisia mahdollisuuksia etenkin jäsenvaltioissa ja alueilla, joilla on yksinoikeudellisia talousvyöhykkeitä, kuten Portugalin tai Azorien tapauksessa. Uskon, että Eurooppa 2020 -strategian suositusten mukaiseen älykkääseen kasvuun päästään vain, jos erilaiset Euroopan moninaisuuteen liittyvät mahdollisuudet saadaan järkevään käyttöön. Yhdennetyn meripolitiikan vahvistaminen onkin mielestäni erittäin tärkeää talouskasvun edistämiseksi ja uusien kestävien työpaikkojen luomiseksi merialueille sekä meren ekosysteemien suojelemiseksi ja etenkin, jotta voidaan rohkaista parhaiden käytäntöjen vaihtoon.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. (PT) EU:n on tärkeää varmistaa, että sen rannikkoja suojellaan. Lisäksi on tarpeen, että voimassa olevan lainsäädännön avulla vahvistetaan öljynetsinnän ja -porauksen turvallisuutta. Lissabonissa sijaitseva Euroopan meriturvallisuusvirasto tarjoaa tukea ja teknistä apua kehitettäessä ja pantaessa täytäntöön unionin lainsäädäntöä turvallisuuteen ja merien suojeluun liittyvissä asioissa sekä alusten aiheuttamiin saasteisiin liittyvissä kysymyksissä. Esittelin komission jäsenille Günther Oettingerille, Siim Kallasille ja Kristalina Georgievalle tämän vuoden kesäkuussa kirjallisen ehdotuksen Euroopan meriturvallisuusviraston vastuualueen laajentamisesta ja turvallisuuden valvontamekanismien luomisesta Pohjanmerellä, Mustallamerellä ja Välimerellä sijaitseville eurooppalaisille öljynporauslautoille. Lisäksi ehdotin, että virasto ottaisi vastuulleen öljynporaukseen liittyvien ympäristökatastrofien ennaltaehkäisyn. Tämä ehdotus mahdollistaa rahoitukseen sekä inhimillisiin ja teknisiin voimavaroihin liittyvät mittakaavaedut. Olen tyytyväinen komission jäsenten vastaukseen, joka todisti heidän valmiudestaan tarkistaa Euroopan meriturvallisuusviraston ohjesääntöä ja laajentaa viraston toimivaltaa puututtaessa merien saastumiseen. Pyydän uudelleen Euroopan komissiolta, että Euroopan meriturvallisuusviraston toimivaltaa laajennettaisiin sen varmistamiseksi, että rannikkojamme suojellaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Corina Creţu (S&D), kirjallinen. (RO) Aikana, jolloin kolmasosa EU:n kansalaisista elää rannikkoalueilla – heidän määränsä on kasvussa –, olen sitä mieltä, että ilmastonmuutoksen asettamien haasteiden on oltava keskeisenä huolenaiheena Euroopan meripolitiikassa. Luonnonkatastrofien seuraamusten ennaltaehkäisyn ja torjunnan lisäksi on myös kannettava huolta siitä, miten merta ja sen lähialueita voidaan suojella mahdollisilta teollisuusonnettomuuksilta, joista esimerkkinä mainittakoon äskettäin sattunut katastrofi Meksikonlahdella. Tämän vuoksi meidän on mielestäni lähestyttävä merten tarjoamien mahdollisuuksien hallinnointia vihreästä ja taloudellisesti kestävästä näkökulmasta.

 
  
MPphoto
 
 

  Vasilica Viorica Dăncilă (S&D), kirjallinen. (RO) Kun lisätään Euroopan unionin merentakaisiin alueisiin seitsemän syrjäisintä aluetta, jotka sillä on Intian ja Atlantin valtamerillä, unionilla on hallussaan maailman laajin merialue. Lisäksi EU:lla on toinenkin valttikortti – sen vakiintunut merenkulkuperinne edellyttää, että laaditaan "sinisen kasvun" strategia, joka on pantava täytäntöön tekemällä läheistä yhteistyötä Eurooppa 2020 -strategian osalta. Tällaisen talousstrategian avulla voidaan jatkaa eri merialojen tarjoamien mahdollisuuksien kehittämistä. On totta, että paikallis- ja alueviranomaiset, rannikkoalueiden yhteisöt jne. voivat olla ja niiden täytyykin olla merkittävässä roolissa tässä strategiassa.

Samoin kuin on muidenkin EU:n politiikkojen laita, meripolitiikan avulla voidaan saavuttaa tärkeä tavoite – luoda kilpailukykyinen, sosiaalinen ja kestävä Euroopan unioni, jossa on korkea työllisyys, mikä voi tehdä merenkulkualan vieläkin houkuttelevammaksi nuorten ja muidenkin työnhakijoiden kannalta. Samanaikaisesti Euroopan on suunniteltava toimenpiteitä, joilla tuetaan puuttumista Meksikonlahdella tapahtuneen kaltaisiin katastrofeihin, ja laadittava yhdenmukainen EU:n toimintasuunnitelma hätätilanteiden estämistä varten ja jotta voidaan puuttua öljynporauslauttojen aiheuttamiin katastrofeihin maailmanlaajuisesti, etenkin rajatylittävien saastumistapausten yhteydessä.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. − (PT) Äänestin yhdennettyä meripolitiikkaa koskevan mietinnön puolesta, koska mielestäni olisi pyrittävä suurempaan yhdenmukaisuuteen eri politiikanalojen välillä siten, että mahdollistettaisiin meren tarjoamien mahdollisuuksien ja merialan hyödyntäminen kestävällä ja tehokkaalla tavalla sekä ekologiselta että taloudelliselta kannalta.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) "Euroopan unionilla on 320 000 kilometriä rannikkoviivaa, kolmasosa EU:n kansalaisista elää rannikolla ja heidän määränsä on kasvussa. Merellä tapahtuva taloudellinen toiminta edustaa 40:tä prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta, ja kaikkien ennusteiden mukaan kehitysmahdollisuudet ovat suuret. Euroopan sisäisestä kaupasta 40 prosenttia ja Euroopan ulkopuolelle suuntautuvasta viennistä 95 prosenttia tapahtuu meriteitse."

Esittelijä on tiivistänyt meren merkityksen Euroopalle yhteen virkkeeseen. Portugalilaisena tunnen sen hyvin. Samalla tavoin portugalilaisena – kyse on kansasta, joka on aina palannut merelle ja löytänyt sieltä vaurauden ja hyvinvoinnin – olen sitä mieltä, että Euroopan kannalta on keskeisen tärkeää, että sillä on meripolitiikka, joka antaa mahdollisuuden hyödyntää kaikki mahdollisuudet, joita merellä on tarjota talous- ja energiaresursseina, työllisyyden ja vaurauden luojana ja kilpailukykyä ja innovointia tuottavana voimana.

Olen erityisen tyytyväinen tilaisuuteen tarttua merellä tapahtuviin ympäristökatastrofeihin – muistutan Prestige-aluksen tapauksesta, joka sattui hyvin lähellä Portugalin pohjoisrannikkoa, – ja sen, että tarvitaan tiukempia sääntöjä niiden estämiseksi eurooppalaisilla merialueilla.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Meri tarjoaa tärkeitä kauppareittejä, toimii ilmaston sääntelijänä ja on ruoan, energian ja resurssien lähde. Nyt 2000-luvulla meri on saamassa uuden luonteen sekä ihmiskunnan historiassa ennen näkemättömän geostrategisen ja geopoliittisen merkityksen; tänä päivänä se antaa Euroopalle entistä keskeisemmän aseman. Euroopan on hyödynnettävä keskeistä merkitystään. Portugalin kaltaisen jäsenvaltioiden on käytettävä hyväksi suhdettaan mereen ja yksinomaisten talousvyöhykkeidensä laajuutta; Portugalin tapauksessa se on eräs maailman laajimmista.

Lähes 40 prosenttia Euroopan unionin BKT:sta ja 40 prosenttia sen väestöstä on keskittynyt rannikkoalueille. Merimatkailuun suoraan liittyvä liikevaihto Euroopassa oli vuonna 2004 arviolta 72 miljardia euroa. Lähes 90 prosenttia EU:n ulkomaankaupasta ja lähes 40 prosenttia sisäisestä kaupasta kulkee sen satamien kautta.

Tämän vuoksi kannata kunnianhimoista "sinisen kasvun" strategiaa. Tämän vuoksi komission olisi esitettävä vuoteen 2012 mennessä merialojen ja rannikkoalueiden kestävää kehitystä koskeva laaja, eri aloille ulottuva strategia, joka perustuu mahdollisuuksien ja toimintatapojen laaja-alaiseen tutkimukseen sekä sidosryhmien laajaan kuulemiseen.

 
  
MPphoto
 
 

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Mietinnössä esitellään yleisnäkemys yhdennetystä meripolitiikasta, joka on liitetty EU:n ulkopolitiikan eri tavoitteisiin. Emme ole tästä lähestymistavasta samaa mieltä kuten emme monista muistakaan mietinnön kohdista, kuten Euroopan rannikkovartioston täytäntöönpanoon liittyvästä vaatimuksesta, joka on seurausta federalistisesta näkemyksestä, jossa ei kunnioiteta jäsenvaltioiden suvereniteettia ja toimivaltaa niiden aluevesien ja yksinomaisten talousvyöhykkeiden osalta.

Hylkäämme ehdotuksen, jossa kehotetaan "ottamaan käyttöön markkinapohjaisia ohjauskeinoja", kuten päästökauppajärjestelmiä, merenkulkualalla: nämä mekanismit ovat jo osoittautuneet tehottomiksi tavoiteltaessa muka asetettuja ympäristötavoitteita ilman, että niitä olisi sovellettu merenkulkualalle.

Tunnustamme kuitenkin, että mietintö sisältää myönteisiä seikkoja, kuten ehdotus, jonka mukaan kansainvälisissä elimissä ja kansainvälisissä sopimuksissa olisi "esitettävä parannuksia merellä työskentelevien työoloihin, alusten turvallisuuteen ja ympäristöominaisuuksiin", ehdotus ILO:n merityötä koskevan yleissopimuksen panemiseksi täytäntöön yhteisön lainsäädännössä, merirahtiliikenteen merkityksen tunnustaminen, pienten ja toissijaisten satamien säilyttäminen, "lyhyen matkan merikuljetusten verkoston" laajentaminen ja huomion kiinnittäminen syrjäisimpien alueiden välisten yhteyksien parantamiseen.

Lisäksi siinä ehdotetaan, että meritieteet olisi otettava keskeiseksi aiheeksi tutkimuksen 8. puiteohjelmassa.

 
  
MPphoto
 
 

  Estelle Grelier (S&D), kirjallinen. (FR) Normandialaisesta satamakaupungista tulevana parlamentin jäsenenä ja meriä ja rannikkovyöhykkeitä käsittelevän laajennetun työryhmän jäsenenä olen seurannut yhdennettyä meripolitiikkaa koskevaa mietintöä tarkasti. Olen useaan otteeseen korostanut, miten tärkeää on varmistaa, että merta hyödynnetään tasapainoisesti siten, että edistetään perinteisiä merialan toimintoja (kuten kalastus, jonka pyysin symbolisena eleenä asettamaan mietinnössä mainittujen merialan toimintojen kärkeen) ja että samalla helpotetaan uusien toimintojen kehittämistä. Olenkin tuonut esiin, että uusiutuvien energialähteiden alaa, merelle rakennettavat tuulipuistot mukaan luettuina, olisi tuettava erityisesti, koska se on toimituslähteiden monipuolistamiseen liittyvien EU:n tavoitteiden mukaista ja voi komission tutkimuksen mukaan merkitä 410 000 uutta työpaikkaa Euroopassa vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi olen esittelijän kanssa tarkistanut mietintöä komission huomion kiinnittämiseksi tarpeeseen varmistaa yhdennetyn meripolitiikan rahoitus. Alustavat keskustelut kestävän Euroopan unionin poliittisia haasteita ja rahoitusta vuoden 2013 jälkeen käsittelevässä erityisvaliokunnassa, jonka jäsen olen, ovat tosiaan herättäneet epäilyjä siitä, millaista pitkän aikavälin rahoitusta alueellinen koheesiopolitiikka, jonka ohjelmista osa liittyy yhdennettyyn meripolitiikkaan, saa.

 
  
MPphoto
 
 

  Nathalie Griesbeck (ALDE), kirjallinen. (FR) Yhdennetty meripolitiikka on merkittävä haaste Euroopan unionille. Politiikan avulla on kyettävä vahvistamaan taloudellisia toimintoja merellä ja rannikkojen läheisyydessä, ottamaan paremmin huomioon työllisyys mutta myös ympäristönsuojelu sekä tutkimuksen ja innovoinnin kehittäminen merialalla. Puolsin siis äänestyksessä tätä mietintöä, joka on merkittävä edistysaskel, sillä siinä painotetaan kaikkia osatekijöitä turvautumalla monialaiseen lähestymistapaan, kun taas aiemmin lähestyminen on saattanut olla pirstaleista.

 
  
MPphoto
 
 

  Jarosław Kalinowski (PPE), kirjallinen.(PL) Yhdennetty meripolitiikka on valtavan tärkeä Euroopan unionin talouden kannalta, koska se parantaa unionin kilpailukykyä huomattavasti. Luotaessa tätä varten puitteet, on tarpeen ottaa lukuun myös talouskehityksen vahvistaminen, alan työllisyyden parantaminen ja ympäristönsuojelu. Kyseisen strategian yhtenä osatekijänä olisi oltava yhdennetty lähestymistapa siihen, että vahvistetaan eurooppalaisten valtioiden roolia meritalouden tutkimuksessa, teknologian kehittämisessä ja laivakonetekniikassa sekä merivarojen kestävässä kehityksessä.

Meidän olisi myös muistettava pyrkiä eroon sellaisista uhkista kuin merirosvous, laiton kalastus ja ympäristön saastuminen. Näin ollen yhdennetyn meripolitiikan avulla olisi paitsi vahvistettava mereen liittyviä eri toiminta-aloja ja strategista meritaloutta sekä varmistettava merten tarjoamien mahdollisuuksien mahdollisimman suuri hyödyntäminen myös kiinnitettävä huomiota työolosuhteiden parantamiseen merellä.

 
  
MPphoto
 
 

  Bogusław Liberadzki (S&D), kirjallinen.(PL) Euroopan unioni teki parlamentin edellisellä toimikaudella työtä merenkulkupaketin hyväksi ja hyväksyi sen. Kyseessä on paketti, joka kattaa kaikki meritalouden perusalueet. Liikenne- ja matkailuvaliokunnassa tiedetään, että noin 90 prosenttia unionin viennistä ja tuonnista tapahtuu meriteitse. On tärkeää omata yhdennetty meripolitiikka, johon sisältyy liikenne, hallinto, ympäristönsuojelu, merivarojen hallinnointi ja myös merimatkailu. Nämä ovat tärkeitä syitä, jotka oikeuttavat tämän mietinnön tukemiseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Clemente Mastella (PPE), kirjallinen. (IT) Tällä mietinnöllä ilmaisemme tukemme komission vuonna 2009 esittämälle yhdennettyä meriliikennettä koskevalle paketille, koska mielestämme sillä ajetaan kunnianhimoista monialaista talouskehitysstrategiaa, korkeaa työllisyyttä ja ympäristönsuojelua rannikkoalueilla ja merenkulkualoilla. Pyydämme jäsenvaltioita ulottamaan Euroopan meriturvallisuusviraston EMSA:n toimivaltuudet turvatarkastuksiin ja – Meksikonlahden vesillä hiljattain sattuneen luonnonkatastrofin jälkeen – sääntelemään avomerillä tapahtuvaa öljynporausta. Kannatamme lähestymistapaa, joka koostuu merivalvontaan liittyvästä koordinoinnista ja yhteistyöstä kolmansien maiden kanssa tavoitteena yhteisen tietojenvaihtoympäristön luominen ja kansallisten rannikkovartiolaitosten yhdentäminen.

Lisäksi Euroopan parlamentti aikoo tehostaa tutkimus- ja kehittämistoimiaan, jotka koskevat uusiutuvien energiamuotojen käyttöä ja soveltamista, parantaa merenkulkijoiden työoloja (meri-Erasmus -ohjelma) ja lisäksi vielä varmistaa paremmat yhteydet perifeeristen merellisten alueiden välillä. Olemme siis tyytyväisiä Euroopan merikartaston ja merifoorumin luomiseen, ja esitämme eurooppalaisen merentutkimuslaitoksen perustamista Euroopan meripoliittisen seurantakeskuksen ja tietoverkon (EMODNET) toteuttamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Yhdennetty meripolitiikka on keskeisen tärkeää, jos haluamme hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla sen valtavan vaurauden, jota merellä on meille tarjota, samoin kuin kaikki taloudelliset mahdollisuudet, joita mereen liittyy. Emme voi unohtaa, että mereen ja rannikkoon liittyvä taloudellinen toimintamme tuottaa 40 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta ja monien tutkimusten mukaan hyödynnettävänä on vielä valtavat kehitysmahdollisuudet. Euroopan sisäisestä kaupasta 40 prosenttia ja Euroopan ulkopuolelle suuntautuvasta viennistä 95 prosenttia tapahtuu meriteitse. Huolimatta näistä luvuista ja valtavista mahdollisuuksista, joita vielä on hyödyntämättä, olemassa ei ole yhdennettyä eurooppalaista meripolitiikkaa, jonka avulla olisi mahdollista lopettaa meriliikennettä, meritaloutta, uusia teknologioita, rannikkoalueita, merellä tuotettavaa energiaa, kalastusta sekä merten vartiointia ja valvontaa, matkailua, meriympäristön suojelua sekä merentutkimusta koskevien politiikkojemme kehittäminen irrallaan toisistaan. Tämä päätöslauselmaesityksen avulla saadaan muutos nykytilanteeseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (LV) Meripolitiikan on paitsi käsitettävä öljyntuotantoon ja -kuljetukseen liittyvät pakolliset säännökset myös tarjottava kahteen osaan jakautuva korvaus onnettomuuksista aiheutuvista menetyksistä. Lisäksi meidän on laadittava ylimääräisiä turvallisuussäännöksiä, tehokkaita reagointisäännöksiä ja katastrofien estämiseen tähtääviä toimenpiteitä. Jotta tavoite saavutettaisiin, on muodostettava rahasto, johon kaikki meriympäristössä toimintaa harjoittavat suorittavat maksuja. Jos kaikki erityispiirteet otetaan huomioon, pystymme estämään vaarallisen teknologian käytön öljynporauksessa ja -etsinnässä. Tämä toimii samalla kannustimena uusien ja tehokkaiden teknologioiden kehittämiselle.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. (DE) Jos EU:n aluevesillä otetaan käyttöön eriäviä päästörajoja, se on vastoin yhdennettyä meripolitiikkaa, jossa, kuten on todettu, pyritään ottamaan kaikki tekijät huomioon. Emme saa tässä kohtaa unohtaa myöskään vedenalaisia ydinkokeita. Etenkin ympäristön kannalta herkillä alueilla on pyyntikiintiöiden, kalastuskieltoaluiden ja vesiviljelyä koskevien säännösten lisäksi tärkeää harkita ratkaisuja rannikkomatkailun, sotaharjoitusten, laivaliikenteen, öljyn ja kaasun sekä hiekan ja soran tuotannon hillitsemiseksi sekä myös toimenpiteitä, joilla voidaan estää ympäristökatastrofit, kuten äskettäinen myrkkylietevuoto. Jos eurooppalaiselle rannikkoturvallisuusviranomaiselle annettaisiin etusija kansallisiin rannikon valvonnasta vastaaviin viranomaisiin tai merivoimiin nähden, ei toimittaisi kansallisten suvereniteettioikeuksien mukaisesti ja vahvistettaisiin entisestään suuntausta keskittämiseen. Kaiken kaikkiaan vaikuttaa siltä, ettei strategiaa ole kunnolla mietitty loppuun, ja sen vuoksi äänestin sitä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė (PPE), kirjallinen. (LT) Äänestin asiakirjan puolesta, koska olen sitä mieltä, että yhdennetty meripolitiikka on tarpeen asianmukaisen ympäristönsuojelun tason varmistamiseksi. Yksi tärkeimmistä periaatteista on eri politiikkojen koordinointi ja tarve varmistaa EU:n meristrategiadirektiivin mukaisen ekosysteemiperustaisen lähestymistavan toteuttaminen. Olen samaa mieltä etenkin asiakirjassa mainituista välineistä merten vartiointia ja valvontaa, meriympäristön suojelua ja tieteellistä tutkimusta varten. Edustan Liettuaa, Itämeren alueella sijaitsevaa valtiota, ja pidän hyvänä sitä, että asiakirjan avulla kiinnitetään huomiota laajempaan tutkimukseen, jonka tarkoituksena on määritellä ja arvioida merten tämänhetkinen tila. Itämeri on yksi meristä, joille taloudellinen toiminta on aiheuttanut eniten vahinkoa, ja yksi maailman saastuneimmista meristä. Kuten Meksikonlahdella sattunut öljyvuotokatastrofi osoitti, herkät meriekosysteemit voivat vahingoittua hetkessä. Tämän vuoksi kannatan mietintöön liittyvää jäsenvaltioille esitettyä vetoomusta ryhtyä toimiin, jotta laadittaisiin laaja-alainen strategia meriympäristön suojelemiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) Meissnerin mietintö on tasapainoinen teksti, johon sisältyy joukko tärkeitä näkökohtia ja vaatimuksia. Toiminta merenkulkualalla on yksi tärkeimmistä Euroopan tulonlähteistä. Vain joitakin lukuja lainatakseni kyseinen toiminta tuottaa 40 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta ja samanaikaisesti sen osuus on 40 prosenttia Euroopan sisällä käytävästä tavaroiden kaupasta ja 95 prosenttia Euroopan ulkopuolelle suuntautuvasta viennistä. Mietinnössä keskitytään muutamaan keskeiseen seikkaan: asianmukaisten merialan hallintorakenteiden luomiseen kansallisella ja alueellisella tasolla, koordinoituun ja rajatylittävään merten aluesuunnitteluun, merten valvontaan jäsenvaltioiden ja EU:n suojelemiseksi, strategian laatimiseen kestävää rannikko- ja saaristomatkailua varten ja siihen, että edistetään eurooppalaista laivanrakennusteollisuutta, joka on jo tällä hetkellä edelläkävijäala, sekä meriliikennettä, jotta voidaan saavuttaa kunnianhimoinen ympäristöystävälliseen merenkulkuun liittyvä tavoite. Edellä mainituista syistä minun oli pakko äänestää puolesta. Meidän on välttämättä varmistettava, että meripolitiikkaan kuuluvien eri alojen välinen viestintä ja alojen integrointi onnistuvat monestakin eri syystä, jotka liittyvät tehokkuuteen, kilpailukykyyn ja meriympäristön kunnioittamiseen ja suojeluun.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Euroopan parlamentti yhtyy komission näkemykseen, jonka mukaan vahva merenkulkuperinne on yksi Euroopan vahvuuksista. Tämän vuoksi se kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään edelleen eri merialojen tarjoamia mahdollisuuksia laatimalla kunnianhimoisen "sinisen kasvun" strategian. Se katsoo, että yhdennetyllä meripolitiikalla olisi pyrittävä kilpailukykyiseen, sosiaaliseen ja kestävään unioniin. Parlamentti on tässä yhteydessä sitä mieltä, että yhdennetyn meripolitiikan kehittämiseen on sisällytettävä saumattomasti talouskehitykselle, korkealle työllisyydelle – erityisesti alan tekeminen kiinnostavammaksi nuorten koulutustoimien ja "meri-Erasmus" – ohjelman avulla – ja ympäristönsuojelulle asetetut tavoitteet. Parlamentti toteaa siksi, että yhdennetty meripolitiikka olisi liitettävä Eurooppa 2020 -strategian tavoitteisiin ja aloitteisiin. Lisäksi Euroopan parlamentti pyytää komissiota esittämään vuoteen 2013 mennessä merialojen ja rannikkoalueiden kestävää kehitystä koskevan laajan, eri aloille ulottuvan strategian, joka perustuu mahdollisuuksien ja toimintatapojen laaja-alaiseen tutkimukseen sekä sidosryhmien laajaan kuulemiseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Oreste Rossi (EFD), kirjallinen. (IT) Vaikka toisaalta on olemassa selvä tarve meripolitiikan integrointiin Euroopan unionin sisällä, koska kyseiseen politiikkaan liittyvät toimet tuottavat 40 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta, toisaalta on oikein säännellä näitä toimia ja ottaa EU:n ulkopuoliset kilpailijat huomioon. Liian usein kalastusta, matkailua, liikennettä ja ympäristönsuojelua koskevia alan säännöksiä on kehitetty erillään ja ottamatta huomioon riskejä, joita liittyy epäoikeudenmukaiseen kilpailuun kolmansien maiden taholta. Esimerkiksi liian tiukkojen päästötavoitteiden ulottaminen koskemaan Euroopan rannikkoalueita saattaa aiheuttaa kilpailun vääristymistä.

Parlamentti on keskustellut muistakin esiin tulleita asioita koskevista teksteistä ja antanut niille hyväksyntänsä, ja niitä on epäilemättä tarpeen koordinoida yhdennetyllä tavalla. Yksi tällainen kysymys on merivalvonta, jolla on keskeisen tärkeä merkitys valvottaessa laitonta toimintaa, jota usein harjoitetaan lähellä Euroopan rannikkoja ja joka kattaa toimia väärennettyjen tuotteiden salakuljetuksesta kiellettyjen aineiden kuljettamiseen ja laittomaan kalastukseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Czesław Adam Siekierski (PPE), kirjallinen.(PL) Merellä ja rannikolla tapahtuva Euroopan unionin taloudellinen toiminta tuottaa tällä hetkellä 40 prosenttia unionin bruttokansantuotteesta, ja ennusteiden mukaan on olemassa erittäin suuri todennäköisyys, että osuus kasvaa tulevaisuudessa. Tästä syystä toiminta merellä on epäilemättä hyvin tärkeää ja yksi Euroopan vahvuuksista. Mielestäni meritaloutta on tarpeen kehittää edelleen.

Olemassa olevaa unionin meripolitiikkaa on laadittu erikseen sellaisilla alueilla kuin meriliikenne, meritalous, uudet teknologiat, rannikkoalueet, merellä tuotettava energia, kalastus sekä merten vartiointi ja valvonta, matkailu, meriympäristön suojelu sekä merentutkimus. Usein näitä erillisiä toimintoja harjoitetaan tavoin, jotka ovat ristiriidassa keskenään ja joista aiheutuu haittaa meripolitiikalle kokonaisuudessaan. On selvää, että yhdennetyn meripolitiikan avulla voidaan edistää kestävää talouskehitystä Euroopan unionissa. Tämä mahdollistaa muun muassa sen, että voidaan lisätä eri politiikanalojen johdonmukaisuutta, laatia parempia säännöksiä ja monialaisia välineitä sekä hyödyntää meriin ja merielinkeinoihin sisältyviä mahdollisuuksia taloudellisesti ja ekologisesti järkevällä tavalla.

Tämän lisäksi on mielestäni keskeistä tehdä alasta nuorten kannalta kiinnostavampi toteuttamalla koulutustoimia, joiden tavoitteena on kannustaa nuoria työskentelemään alalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Salvatore Tatarella (PPE), kirjallinen. (IT) Yhdennettyä meripolitiikka koskeva mietintö koskee tärkeää eurooppalaisen talouden alaa. Itse asiassa mereen liittyvät toiminnot ovat EU:lle tärkeä tulonlähde sekä bruttokansantuotteen että Euroopan sisäisen ja ulkopuolelle suuntautuvan tavarakaupan osalta. Mielestäni on syytä painottaa joitakin seikkoja. Ensinnäkin mietinnön mukaan alan tulevat strategiat räätälöidään kunkin merialueen erityispiirteiden mukaan, mutta mielestäni on erittäin tärkeää ottaa huomioon myös erityiset alueelliset olosuhteet. Uudessa meripolitiikassa myös keskitytään turvallisten alusten kehittämiseen ja se tarjoaa suuria mahdollisuuksia eurooppalaisen laivanrakennuksen tulevaisuuden osalta. Meriemme olisi jatkossakin oltava kasvun taustalla vaikuttava liikkeellepaneva voima, minkä vuoksi yhdennetyn meripolitiikan kehittämisen kannalta on mielestäni keskeisen tärkeää varmistaa, että eri merielinkeinoja koskevat säännöt ovat yhdenmukaisempia, ja suojattava samalla meriympäristöä.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. (PT) Tähän asti meriliikennettä, meritaloutta, uusia teknologioita, rannikkoalueita, merellä tuotettavaa energiaa, kalastusta sekä merten vartiointia ja valvontaa, matkailua, meriympäristön suojelua sekä merentutkimusta koskevia politiikkoja on kehitetty toisistaan irrallaan. Pirstaloitunut lähestymistapa johtaa kerta toisensa jälkeen keskenään ristiriidassa oleviin toimenpiteisiin, konflikteihin ja epäjohdonmukaisuuksiin. Tämän vuoksi on toivottavaa tukeutua yhdennettyyn lähestymistapaan, johon ensinnäkin sisältyy kaikkiin päätöksentekotasoihin sovellettava hallintokehys ja joka toiseksi kattaa kaikki alueet ja monialaiset välineet.

Suunniteltaessa toimintoja koordinoidusti kannatan komissiolle esitettyä kehotusta laatia eri merialueille sellaisia strategioita, joiden avulla voidaan ottaa huomioon alueiden erityispiirteet ja hyödyntää niiden mahdollisuuksia.

Tämä olisi hyvä ehdotus syrjäisimmille alueille, kuten Madeira, koska se antaisi alueelle mahdollisuuden hyödyntää mereen liittyviä toimintojaan ja edistää yhteistyötä muiden sen merialueella sijaitsevien alueiden harjoittamien toimintojen kanssa. Syrjäisimpien alueiden aluevesien ansiosta EU:lla on itse asiassa maailman laajin yksinomainen talousvyöhyke, minkä välittömänä seurauksena on se, että merenkulkuun ja mereen liittyvät toiminnot ovat näillä alueilla hyvin tärkeitä.

 
  
MPphoto
 
 

  Artur Zasada (PPE), kirjallinen. (PL) Ilahduin kuullessani tämänpäiväisen äänestyksen tulokset. Pyrkimisen valtamerten, merten ja rannikkoalueiden kestävään käyttöön ja yhdennettyyn tapaan hallinnoida niitä olisi oltava ensisijainen tavoite Euroopan unionille. Olen vakuuttunut siitä, että yhdennetystä meripolitiikasta on hyötyä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Politiikkojen välisten esteiden poistaminen ja synergian luominen eurooppalaiseen merialueeseen vaikuttavien erilaisten toimintojen välille ovat tavoitteita, joita emme saa unohtaa.

Mielestäni Euroopan parlamentin olisi vaadittava lukuisten alakohtaisten toimenpiteiden käyttöönottoa, etenkin niiden haitallisten sosiaalisten ja taloudellisten seuraamuksien vuoksi, joita kalastajiin usein kohdistuu pyrittäessä elvyttämään kalakantoja tai suojelemaan ekosysteemejä.

 
  
  

Mietintö: Helmut Scholz (A7-0277/2010)

 
  
MPphoto
 
 

  Liam Aylward, Brian Crowley ja Pat the Cope Gallagher (ALDE), kirjallinen. (GA) Kannatan sitä mitä mietinnössä sanotaan komission vaatimisesta peruuttamaan neuvottelut Mercosurin kanssa kunnes on päästy yksimielisyyteen uudesta valtuutuksesta, jossa otetaan kaikkien jäsenvaltioiden edut huomioon. Maatalous on laajin tuotannonala Irlannissa, ja sillä on keskeinen merkitys maan talouden elpymisen kannalta. Elpymistä ei pidä vaarantaa. Koska maatalous on keskeisen tärkeä ala EU:n talouden kannalta, Euroopan parlamentin on oltava tiiviisti mukana asiaan liittyvissä neuvotteluissa prosessin jokaisessa vaiheessa. Lisäksi kannatan mietintöön tehtyä tarkistusta sellaisten toimenpiteiden täytäntöönpanosta, joiden avulla varmistetaan, että kaikki EU:hun tuodut maataloustuotteet täyttävät samat tuotantostandardit kuin eurooppalaiset tuotteet eurooppalaisten kuluttajien suojelun, eläinten hyvinvoinnin, ympäristönsuojelun ja sosiaalisten normien osalta. Irlantilaiset maanviljelijät tekevät erinomaista työstä varmistaessaan, että heidän tuotteensa ja tuotantoprosessinsa ovat huippulaatua, ja vastaavia normeja tarvitaan tasavertaisten toimintaedellytysten, asianmukaisen kilpailun ja eurooppalaisen maataloussektorin kestävyyden varmistamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  George Becali (NI), kirjallinen. – (RO) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska Euroopan unioni on vahvistanut talous- ja kauppasuhteitaan Latinalaisen Amerikan kanssa ja tullut sen toiseksi tärkeimmäksi kauppakumppaniksi ja Mercosurin ja Chilen tärkeimmäksi kauppakumppaniksi. Euroopan ja Latinalaisen Amerikan talousalojen lähemmän integroinnin tavoitteena on luoda tilanne, josta kumpikin osapuoli voi hyötyä. EU:n ja Latinalaisen Amerikan maiden välillä tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä, jotta voidaan yhdessä ajaa oikeudenmukaisen, kunnianhimoisen, ja kattavan WTO:n Dohan sopimuksen mahdollisimman nopeaa loppuunsaattamista Madridin julistuksen mukaisten sitoumusten mukaisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  Nikolaos Chountis (GUE/NGL), kirjallinen. (EL) Äänestin vastoin kollegani mietintöä huolimatta siitä, että edustamme samaa ryhmää, ja huolimatta siitä, että hän onnistui sisällyttämään mietintöönsä lukuisia myönteisiä kohtia. Valitettavasti Euroopan oikeistoa edustavat voimat onnistuivat jättämillään tarkistuksilla muuttamaan sisältöä ja periaatteita, joista hän yritti mietinnössä pitää kiinni. En voinut äänestää mietinnön puolesta, kun siinä kaiken muun lisäksi vielä pahoitellaan "protektionistisina" toimenpiteitä, joihin Argentiina on ryhtynyt rahoituskriisistä selvitäkseen, ja pyydetään komissiolta tällä perusteella epäsuoraan, että se määräisi sanktioita kehotettaessa sitä "käsittelemään säännöllisesti markkinoille pääsyä koskevaa kysymystä Latinalaisen Amerikan maiden kanssa". En voinut katsoa läpi sormien markkinasääntöjen ylivaltaa ja Euroopan puuttumista toisten valtioiden sisäisiin asioihin, etenkin kun kyse on asettumisesta vastustamaan toimenpiteitä, jotka tukevat koheesiota ja suojelevat kyseisten maiden kansalaisia. EU:n ja Latinalaisen Amerikan maiden kaupan ja suhteiden on perustuttava yhdenvertaisuuteen, yhteisvastuuseen sekä työntekijöiden oikeuksien ja ympäristön kunnioittamiseen, eikä etusijaa saa antaa vahvimpien valtioiden ja yritysten intresseille.

 
  
MPphoto
 
 

  Lara Comi (PPE), kirjallinen. (IT) Euroopan unioni perustuu arvojärjestelmään, jonka osalta Latinalaisen Amerikan maat ovat edistyneet viime vuosina merkittävästi. Tällainen edistyminen olisi ehdottomasti palkittava uusin EU:n kauppapolitiikkaan liittyvin aloittein. Jos tähän lisätään kielelliset ja kulttuuriset yhteydet, jotka ovat muovautuneet aikojen kuluessa, meillä on tilaisuus tukea mahdollisimman suurella panoksella yhteiskunnallista kehitystä kyseisissä maissa, olivatpa niiden tilanteet kuinka erilaisia tahansa. Molempien osapuolien on myös hyödyllistä ymmärtää, mitkä keskeiset osatekijät ovat kyseisten maiden poliittisen kehityksen taustalla, ja ryhtyä toimiin kaikkien sellaisten väärinkäytösten estämiseksi, joista saattaa olla vahinkoa kyseisille valtioille tai meille itsellemme. Emme voi muuta kuin pitää hyvänä kauppasuhteiden vahvistamista, kunhan vain kehityspolitiikkoja valvotaan siten, että ne kannustavat jatkossakin parannuksiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Corina Creţu (S&D), kirjallinen. (RO) Huolimatta viime vuosina saavutetusta taloudellisesta ja sosiaalisesta edistyksestä, josta Brasilia on vaikuttavin esimerkki, joka kolmas Latinalaisen Amerikan asukas kärsii köyhyydestä. Latinalaisessa Amerikassa elävät lapset ja nuoret kärsivät suuressa määrin tästä vitsauksesta, sillä yli puolet heistä on vailla riittäviä aineellisia varoja. On todennäköistä, että tilanne vaikuttaa heidän koulutuksensa ja uransa kulkuun ja sillä on pitkäkestoisia vaikutuksia yhteiskuntiin, joissa he elävät. Ajankohtana, jolloin EU:n kauppapolitiikan on otettava merkittävä rooli tavoiteltaessa vuosituhattavoitteita, meidän on mielestäni keskityttävä enemmän Keski- ja Etelä-Amerikan valtioiden tukemiseen niiden torjuessa köyhyyttä, lisätessä ostovoimaa ja alkaessa soveltaa kestävää kehitystä.

 
  
MPphoto
 
 

  Michel Dantin (PPE), kirjallinen. (FR) Albert Dessin ja 77 muun Euroopan parlamentin jäsenen kanssa jättämässäni tarkistuksessa vaaditaan, että EU:hun tuodut maataloustuotteet ovat täysin eurooppalaisten terveys-, sosiaali-, kuluttajansuoja-, ympäristönsuojelu- ja eläinsuojelunormien mukaisia. Onhan loppujen lopuksi uskomatonta vaatia, että eurooppalaiset maanviljelijät noudattavat maailman tiukimpia tuotantostandardeja, kun samanaikaisesti lisätään sellaisten maataloustuotteiden määrää, joita voidaan tuoda Eurooppaan ilman, että samaisia standardeja noudatetaan.

Kuluttajien on voitava hyötyä yhdestä ja samasta suojelun tasosta riippumatta siitä, mitä he ostavat, ja maanviljelijöitä on palkittava heidän valtavista ponnisteluistaan eikä altistaa heitä lähtökohtaisesti epäoikeudenmukaiselle kilpailulle, joka uhkaa kolmansien maiden taholta. Tämä on joka tapauksessa minun käsitykseni tasapainoisesta elintarvike- ja maatalouspolitiikasta. Päätöslauselmalla lähetetään komissiolle ja kolmansille maille selkeä viesti, minkä vuoksi kannatan sitä.

 
  
MPphoto
 
 

  Marielle De Sarnez (ALDE), kirjallinen. (FR) Parlamentin hyväksymä mietintö Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan kauppasuhteista voisi hyvinkin luoda oikeuskäytäntöä. Latinalaisen Amerikan kanssa tehtyihin kauppasopimuksiin sisältyy erittäin arkaluonteinen maataloutta käsittelevä osio. Tämän vuoksi parlamentti vaati, että maataloustuotteiden tuonnissa EU:hun on edellytettävä, että siinä noudatetaan eurooppalaisia kuluttajansuoja-, eläinsuojelu- ja ympäristönsuojelunormeja sekä sosiaalisia vähimmäisnormeja. Nyt on komission asia ottaa huomioon tämä parlamentin poliittinen vaatimus tulevissa neuvotteluissa. Parlamentti on esittänyt toiveen, että neuvotteluissa pyrittäisiin kiinnittämään erityishuomiota syrjäisimpiin alueisiin, koska Latinalainen Amerikka kilpailee niiden kanssa eräillä tuotteilla, etenkin banaaneilla. Tästä syystä parlamentti pyysi, että syrjäisimpien alueiden strategiset ja perinteiset alat säilytetään ja niille myönnetään asianmukaisia korvauksia niiden lupausten mukaisesti, joita EU antoi näille alueille vuonna 2009.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin Euroopan unionin kauppasuhteita Latinalaisen Amerikan kanssa koskevan mietinnön puolesta, koska suhteiden olisi oltava ensisijaisen tärkeä asia EU:lle. EU on tällä hetkellä Latinalaisen Amerikan toiseksi tärkein kauppakumppani ja Mercosurin ja Chilen johtava kauppakumppani. EU:n kauppapolitiikalla olisi oltava tärkeä rooli vuosituhattavoitteiden saavuttamisessa ja ihmisoikeuksista, elintarviketurvasta ja ympäristön kestävyydestä annettujen kansainvälisten sitoumusten täyttämisessä.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Lissabonin sopimuksessa määritellään EU:n kauppapolitiikka keskeiseksi osaksi unionin yleisiä ulkoisia toimia. Viime aikoina Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen välinen kauppa on ollut laskussa, koska Aasian maat ovat yhä suuremmassa määrin osallistuneet Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen ulkomaankauppaan huolimatta siitä, että EU on edelleen Latinalaisen Amerikan toiseksi tärkein kauppakumppani. Vaikka Euroopan unionin ja Meksikon ja Chilen välillä tehdyt assosiaatiosopimukset ovat merkittävästi kasvattaneet kauppaa, Meksikon ja Euroopan välinen kauppa on yhä vaatimatonta verrattuna Meksikon ja Yhdysvaltojen väliseen kauppaan. Tästä syystä korostan, että molempien osapuolien on tarpeen kehittää laajempi kauppaan liittyvien taloudellisten toimien kirjo. EU:n LAC-maihin viemistä tuotteista suurin osa (yli 85 %) on nykyään teollisuustuotteita. Sitä vastoin LAC-maiden EU:hun suuntautuvasta viennistä yli 40 prosenttia on perushyödykkeitä. Tämän vuoksi on käytettävä varoja ja teknistä apua sellaisten ohjelmien määrittämiseksi ja rahoittamiseksi, jotka luovat paikallisia ja alueellisia tuotantomahdollisuuksia sekä mahdollistavat syrjäytyneille yhteisöille ja pk-yrityksille kestävän pääsyn maailmanmarkkinoille.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Emme äänestäneet tämän mietinnön puolesta siihen sisältyvien ristiriitaisuuksien vuoksi. Vaikka on totta, että siihen sisältyy joitakin myönteisiä seikkoja, jotka liittyvät Latinalaisen Amerikan uuteen todellisuuteen, monia sen kohdista on mahdoton hyväksyä.

Myönteisiä seikkoja, joita haluamme korostaa, on esimerkiksi sen tunnustaminen, että kaikilla valtioilla on oikeus perustaa tarvittavat mekanismit elintarviketurvansa puolustamiseksi sekä pienten ja keskisuurten elintarviketuottajien toiminnan säilymisen ja kehityksen varmistamiseksi.

Toisissa kohdissa kuitenkin sanotaan täysin päinvastoin, kun parlamentti "pahoittelee joidenkin Latinalaisen Amerikan maiden, erityisesti Argentiinan, rahoituskriisin aikana toteuttamia protektionistisia toimenpiteitä; kehottaa komissiota käsittelemään säännöllisesti markkinoille pääsyä koskevaa kysymystä Latinalaisen Amerikan maiden kanssa", tai myös kun se väittää olevansa "syvästi huolestunut Argentiinan viranomaisten viime aikoina toteuttamista rajoittavista toimenpiteistä, jotka koskevat elintarvikkeita, joita tuodaan kolmansista maista, Euroopan unioni mukaan luettuna".

Joistakin parlamentin ehdotuksista selväksi käyvää kannatusta kansainvälisen kaupan vapauttamiselle on yhtä lailla mahdoton hyväksyä, vaikka mietinnön muissa kohdissa on myös tästä poikkeavia erilaisia näkemyksiä.

 
  
MPphoto
 
 

  Elisabeth Köstinger (PPE), kirjallinen. (DE) Euroopan unionilla on Latinalaisen Amerikan maiden kanssa hyvät taloussuhteet paitsi WTO:n tasolla myös kahdenvälisellä ja monenvälisellä tasolla. Kauppa- ja taloussuhteita on jatkossakin kehitettävä ottaen huomioon EU:n talouden herkät alat. Tämän vuoksi kannatan avoimesti 30 kohtaan jätettyä tarkistusta, jossa vaaditaan, että "maataloustuotteiden tuonnissa EU:hun on edellytettävä, että siinä noudatetaan eurooppalaisia kuluttajansuoja-, eläinsuojelu- ja ympäristönsuojelunormeja sekä sosiaalisia vähimmäisnormeja". EU:n kansalaisten on noudatettava korkeita tuotantostandardeja eikä heitä saisi saattaa epäedulliseen asemaan epäoikeudenmukaisen kilpailun seurauksena. Jotta voidaan varmistaa, että kustannukset katetaan, tarvitaan suunnittelua ja turvattuja tuloja. Nämä asiat on myös otettava huomioon vapaakauppasopimusten yhteydessä.

 
  
MPphoto
 
 

  Mario Mauro (PPE), kirjallinen. − (IT) Lukuun ottamatta tarkistusta 32, josta Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ryhmä on vaatinut erillistä äänestystä ja jota vastaan me kaikki aiomme äänestää, mietintö kokonaisuudessaan olisi hyväksyttävä, koska se tarjoaa hyödyllisen katsauksen tilanteesta, joka liittyy Latinalaisen Amerikan suhteeseemme. Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan välinen huippukokous, joka pidettiin 18. toukokuuta Madridissa, antoi voimakkaan sysäyksen kehittää kahden osapuolen välisiä suhteita, joista tulee vuosi vuodelta vahvempia. Kumpikaan osapuoli ei voi luopua kauppasuhteesta toisen kanssa, vaikka tietysti kyseisen suhteen on tuotettava konkreettisia tuloksia ja johdettava väestöjen elinolosuhteiden paranemiseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Mairead McGuinness (PPE), kirjallinen. − (EN) Huolimatta siitä, että olen samaa mieltä monista tämän mietinnön elementeistä, äänestin lopullisessa äänestyksessä sitä vastaan. Mietinnössä kannatetaan avoimesti kauppaneuvottelujen uudelleen käynnistämistä Mercosur-valtioiden kanssa. Vaikka kannatan kehotuksia varmistaa, että kolmansista maista tuodut tuotteet tuotetaan EU:n normien mukaisesti, EU:n ja Mercosurin assosiaatiosopimuksesta aiheutuu kielteisiä seuraamuksia Euroopan maataloudelle, etenkin karjankasvatusalallemme. Komissio ei ole onnistunut tekemään EU:n maataloutta koskevaan sopimukseen liittyvää vaikutustenarviota sen jälkeen, kun se aiemmin tänä vuonna käynnisti uudelleen neuvottelut Mercosur-ryhmän kanssa.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Koska EU on Latinalaisen Amerikan pääsijoittaja ja toiseksi suurin kauppakumppani ja koska se antaa myös eniten kehitysapua, mielestämme nämä tiedot riittävät selkeän ja hyvin määritellyn strategian kehittämiseen EU:n ja Latinalaisen Amerikan välistä kauppasuhdetta varten. Me puollamme selvien suuntaviivojen määrittelemistä sille, mikä on paras tapa tehdä yhteistyötä poliittisen vakauden edistämiseksi, ilmastonmuutoksen torjumiseksi, siirtolaisuusvirtojen hallitsemiseksi ja luonnonkatastrofien ehkäisemiseksi. Hyvä tapa tarjota Latinalaiselle Amerikalle sen tarvitsemaa apua on lujittaa kahden blokin välistä kauppasuhdetta, joka työn tultua valmiiksi on yksi maailman merkittävimmistä. Ei pidä kuitenkaan unohtaa Euroopan syrjäisimpiä alueita, joihin joidenkin maataloustuotteiden tuonti saattaa vaikuttaa, etenkään Portugalille kuuluvaa Madeiran aluetta banaanintuonnin osalta. Meidän on saatava aikaan tasapainoinen sopimus, joka antaa Latinalaisen Amerikan valtioille edellytykset kehittyä siten, ettei samalla vahingoiteta joidenkin jäsenvaltioiden talouden eri osa-alueita, etenkään maatalousalalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. (DE) Muutaman viime vuoden kuluessa Latinalaisesta Amerikasta on tullut kehittyvän talouden alue. Kauppasopimukset Etelä-Amerikan valtioiden kanssa merkitsevät erittäin myönteistä kehitystä. Koska Euroopan unioni on jo harjoittanut hyvin tärkeää kehitystoimintaa, sen olisi nyt entisestään vahvistettava asemaansa alueen toiseksi suurimpana kauppakumppanina, kuten Venäjä jo tekee. EU:n olisi kuitenkin harkittava tarkkaan, minkä valtioiden kanssa se käy kauppaa, sillä työntekijöiden hyväksikäyttö on edelleen yleistä monissa Etelä-Amerikan valtioissa. Äänestin mietintöä vastaan, koska siinä kiinnitetään liian vähän huomiota Latinalaisen Amerikan toisinaan hyvin surkeisiin työoloihin ja esitetään liian vähän ehdotuksia niiden kohentamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen. (DE) Esittelijä kannattaa markkinoiden täydellistä avaamista EU:n ja Latinalaisen Amerikan välisessä kaupassa. Myöskään EU:n ja Mercosurin assosiaatiosopimukseen liittyviä ongelmia ei valoteta mietinnössä asianmukaisesti. Äänestin siis mietintöä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) Äänestin mietinnön puolesta, koska mielestäni on tärkeää lähettää komissiolle viesti, joka osoittaa, että Euroopan parlamentti pyrkii päättäväisesti luomaan entistäkin tiiviimmät yhteydet Latinalaisen Amerikan kanssa. Etelä-Amerikalla on lukuisista historiallisista, yhteiskunnallisista ja taloudellisista syistä paljon yhteistä Euroopan kanssa. Kauppasuhteemme ovat aina olleet erinomaiset, mutta niitä on vahvistettava ja tuettava, myös molempien mantereiden uusien vaatimusten vuoksi. Emme saa unohtaa, miten tärkeitä ovat eräät valtiot, joita on kenties aiemmin pidetty kehitysmaina mutta jotka ovat nyt todellisia maailmanlaajuisia talousmahteja. Kaiken tämän vuoksi olen sitä mieltä, että Euroopan on jatkossakin pidettävä kiinni roolistaan muut ohittavana kauppakumppanina, opastajana ja erityisenä vertailukohtana kaikille alueen valtioille.

 
  
MPphoto
 
 

  Georgios Papanikolaou (PPE), kirjallinen. (EL) Äänestin Scholzin mietinnön puolesta, koska Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan valtioiden kauppasuhteisiin suunnatun tuen lisääminen johtuu kyseisellä alueella toteutetuista merkittävistä demokraattisista uudistuksista ja parannuksista siihen, miten ihmisoikeuksia suojellaan. Meidän on kuitenkin varmistettava, että tulevat kauppasuhteet näiden kahden alueen välillä eivät vaaranna tätä edistystä ja että EU:hun tuodut tuotteet ovat eurooppalaisten normien mukaisia laadun, kuluttajien turvallisuuden ja ympäristönsuojelun osalta. Lisäksi olen samaa mieltä siitä, että komission olisi osoitettava olevansa enemmän huolissaan pantaessa täytäntöön tai laajennettaessa kauppasopimuksia sellaisten valtioiden kanssa, jotka jatkavat perustavien ihmisoikeuksien rikkomista.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. (PT) Äänestin Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan kauppasuhteista 21. lokakuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin päätöslauselman puolesta, sillä mielestäni vapaat markkinat piristävät maailmantaloutta ja saattavat vaikuttaa merkittävästi Latinalaisen Amerikan valtioiden kehitykseen. Olen kuitenkin sitä mieltä, että Euroopan komission saamia valtuuksia johtaa neuvotteluprosessia olisi arvioita uudelleen, koska valtuutus on liian vanha eikä se ole enää asianmukainen niissä olosuhteissa, joissa neuvotteluja tätä nykyä käydään. Uudelleenarvioinnin yhteydessä on varmasti tilaisuus korostaa sitä, että ennen sopimusten tekemistä on tehtävä tutkimuksia niiden vaikutuksesta EU:n tuotannon ja etenkin maatalouden rakenteisiin. Lisäksi olisi asetuttava tiukasti vastoin sitä, että maataloustuotteita voidaan edelleen käyttää jonkinlaisena vaihtovaluuttana toisentasoisten kaupallisten etujen saavuttamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Äänestimme lopulta tätä tekstiä vastaan siitä syystä, että tarkemmat ehdotukset suojata Latinalaista Amerikkaa spekulatiivisilta hyökkäyksiltä ja ilmastonmuutokseen liittyviltä ilmiöiltä, hillitä haluja hyökkäävään vientiin, välttää ympäristöperusteista polkumyyntiä ja asettaa esteitä rahoituspalvelujen vapauttamiselle vesittyivät laadittaessa kompromisseja, joiden avulla pyrittiin suojautumaan vieläkin järkyttävämpiä espanjalaisia sanamuotoja vastaan. Pyrkimys unohtaa epäonnekas Dohan kehitysohjelma WTO:ssa ja keskittyä työhön, jolla tähdätään uusiin haasteisiin liittyvään kaupan sääntelyyn, kääntyi päälaelleen ja muuttui jo tuhanteen kertaan toistetuksi kehotukseksi saada pikaisesti aikaan kunnianhimoinen, oikeudenmukainen ja kattava Dohan kehitysohjelma.

Myös elintarvikeomavaraisuuden käsitteestä luovuttiin. Sen sijaan, että asioista puhuttaisiin niiden oikeilla nimillä, mietinnössä vain "painotetaan sitä, kuinka tärkeää on…" kaikkien konkreettisten lukujen, tavoitteiden ja määräaikojen hylkäämisen jälkeen. Mietintö ei siis tuo minkäänlaista lisäarvoa olemassa oleviin asiakirjoihin. Tarkkojen vaatimusten osalta se jää niistä jälkeen.

 
  
MPphoto
 
 

  Oreste Rossi (EFD), kirjallinen. (IT) Mietintö saa tukemme, koska siinä painotetaan EU:n sekä Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen välisten suhteiden vahvistamista. Euroopan unionin erityisenä tehtävänä on toimia taloudellisena ja kaupallisena toimijana kansainvälisellä näyttämöllä ja selviytyä kilpailussa vastaan sen kumppaneita Yhdysvaltoja ja Kiinaa, joilla on jalansija Latinalaisen Amerikan markkinoilla.

Harva ala hyötyy kyseisistä kauppasuhteista. 85 prosenttia LAC-maihin viedyistä tuotteista on teollisuustuotteita, kun taas EU:hun suuntautuvasta viennistä yli 40 prosenttia on perushyödykkeitä. Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä kauppasuhteita olisi vahvistettava selkeiden ja avoimien sääntöjen mukaisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  Daciana Octavia Sârbu (S&D), kirjallinen. (RO) Euroopan unioni on ennen kaikkea ihmisoikeuksien noudattamisen puolestapuhuja. Tästä syystä meidän on mielestäni keskityttävä hyvin tarkasti ihmisoikeuksien kunnioittamiseen Kolumbiassa ennen kaupan vapauttamista kyseisen maan kanssa. Toisaalta, kun kyse on elintarvikkeiden tuonnista Latinalaisesta Amerikasta, meidän on varmistettava, että kyseiset valtiot noudattavat samoja laatuun ja eläintensuojeluun liittyviä normeja kuin omatkin tuottajamme.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. (PT) EU:n yleinen kauppapolitiikka on keskeinen ja tärkeä osa unionin yleisiä ulkoisia toimia. Sillä voisi olla hyvin positiivinen merkitys pyrittäessä luomaan vaurautta, samoin kuin taloudellisissa ja poliittisissa suhteissa Euroopan ja Latinalaisen Amerikan ihmisten ja valtioiden välillä. Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö talouksien syvempi yhdentyminen voisi olla molempia osapuolia hyödyttävä tilanne, etenkin uusien ja entistä parempien työpaikkojen luomisen kannalta. Tiedän kuitenkin millaisia vaikutuksia EU:n ja Latinalaisen Amerikan maiden välillä allekirjoitetuilla kauppasopimuksilla saattaa olla syrjäisimpien alueiden talouksiin.

Madeiran alueella, josta minä tulen, seuraamukset ovat erityisen hyvin nähtävillä banaanintuotannon osalta. Olenkin sitä mieltä, että tämä tuotannonala ja muut syrjäisimpien alueiden strategiset ja perinteiset alat olisi säilytettävä.

Tämän vuoksi ja Euroopan unionin niille antamien lupausten mukaisesti syrjäisimpien alueiden olisi saatava asianmukaisia korvauksia siten, että erityistä huomiota kiinnitetään niiden haavoittuviin talouksiin. Mietinnössä annetaan näille alueille tähän liittyvät takeet, joten äänestin sen puolesta.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. − (EN) Jumala siunatkoon lapsianne. Keskeytän istunnon tähän siunaukseen.

 
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö