Puheenvuorot

Keskiviikko 10. marraskuuta 2010 - Bryssel

14. Tuleva EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokous ja transatlanttinen talousneuvosto – EU:n ja Yhdysvaltojen välinen tietosuojasopimus (keskustelu)

  Puhemies. − (PL) Esityslistalla on seuraavana yhteiskeskustelu seuraavista aiheista:

– neuvoston ja komission julkilausumat tulevasta EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokouksesta ja transatlanttisen talousneuvoston kokouksesta ja

– neuvoston ja komission julkilausumat EU:n ja Yhdysvaltojen välisestä tietosuojasopimuksesta.

  Stefaan De Clerck, neuvoston puheenjohtaja. – (NL) Arvoisa puhemies, arvoisa varapuheenjohtaja Reding, arvoisa komission jäsen, arvoisat parlamentin jäsenet, kuten tiedätte, Yhdysvaltojen ja EU:n välisestä yhteistyöstä on keskusteltu jo jonkin aikaa, ja saimme muun muassa 28. toukokuuta 2010 komission ehdotuksen, jossa pyydettiin lupaa avata Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välillä neuvottelut henkilötietojen suojasta, joka on aihe, josta on keskusteltu monesti aiemmin, myös täällä parlamentissa.

Samaan aikaan komissio on toiminut tietosuojaa ja tiedonsiirtoa käsittelevän EU:n ja Yhdysvaltojen korkean tason kontaktiryhmän työn osalta, ja ryhmä laati vuonna 2008 raportin, joka annettiin myös Euroopan parlamentin saataville. Kyseisessä raportissa käsitelty tietosuoja on, luonnollisesti, Euroopan osalta perusasia. Se on perusvapaus, joka vahvistetaan perussopimuksen 16 artiklalla ja jonka puheenjohtajavaltio katsoo olevan erityisen tärkeä. Puheenjohtajavaltio tukee siksi kaikkia aloitteita, joilla pyritään parantamaan tietosuojaa transatlanttisissa suhteissa ja varmistamaan kyseisen suojan riittävä taso.

Tässä sopimuksessa olisi otettava huomioon tietosuojaa koskevat periaatteet, joista on säädetty eri asiakirjoissa: Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, vuoden 1995 tietosuojadirektiivissä ja vuoden 2008 puitepäätöksessä. Sanoin, että meidän on saatava aikaan tietosuojan riittävä taso, ja se on tulkittava siten, ettei se aina ole samanarvoinen tai identtinen.

Yksilön oikeuksien suojan tason on oltava riittävän korkea, mutta tapa, jolla nämä oikeudet taataan, voi vaihdella maasta toiseen. Jokaisessa järjestelmässä on erityiset ominaispiirteensä, myös tietosuojan osalta, eikä se saa olla perustavanlaatuinen ongelma. Tärkeää on kuitenkin se, että voimme varmistaa, että tulevan sopimuksen sisältämät kansalaisoikeudet voidaan panna täytäntöön ja että ne voidaan panna täytäntöön kaikkien asianosaisten osalta.

Miten Yhdysvallat ja Euroopan unioni takaavat, että nämä oikeudet voidaan panna konkreettisesti täytäntöön? Kunkin osapuolen on päätettävä siitä itse. Me katsomme, että aivan kuten EU:n direktiivit voidaan saattaa eri tavalla osaksi eri jäsenvaltioiden lainsäädäntöä, myös kansainvälinen sopimus voidaan saattaa osaksi lainsäädäntöä eri tavoilla. Lopputulos on kuitenkin kaikille kaikissa tapauksissa tärkeintä: Atlantin valtameren molemmilla puolilla sijaitsevien asianosaisten osapuolten hyväksi täytäntöönpantavat oikeudet.

Koska neuvosto jakaa parlamentin tätä asiaa koskevan huolen, se pyytää neuvottelujen avaamista koskevassa valtuutuspäätöksessään komissiota toimittamaan neuvostolle noiden neuvottelujen aikana kertomuksen, jossa keskitytään erityisesti siihen erityiseen kysymykseen, miten sopimuksessa esitetty konkreettinen täytäntöönpanokelpoisuus voidaan taata.

Aiemmin on jo tehty alakohtaisia sopimuksia ja erityisiä tietosuojajärjestelyjä, jotka olivat joka alalla erilaisia; ja tällä hetkellä näiden sopimusten erilaiset säännökset muodostavat eräänlaisen selvittämättömän vyyhden, joka todella haittaa tietosuojasäännösten soveltamisesta vastaavien poliisien työtä. Näitä erityissopimuksia koskeviin neuvotteluihin kohdistuu suuri aikapaine. Näin oli matkustajarekisterisopimuksen osalta ja terrorismin rahoituksen jäljittämisohjelman osalta; te tunnette keskustelut. Kun siis on kyse tulevasta kattavasta tietosuojasopimuksesta, jossa vahvistetaan tietosuojaperiaatteet, meidän on pyrittävä välttämään tarvetta neuvotella toistuvasti uusista alakohtaisista sopimuksista.

Meidän on toisaalta myös oltava realisteja ja ymmärrettävä, että yhdellä kattavalla tietosuoja-alan sopimuksella Yhdysvaltojen kanssa ei ikinä voida poistaa kaikkia mahdollisia tulevia ongelmia. Meidän olisi siksi pidettävä mielessä, että jälkeenpäin on edelleen mahdollista tehdä täydentäviä erityissopimuksia.

Siksi on saatava aikaan "kehyssopimuksena" tunnettu sopimus, jossa säädetään perusoikeuksista mutta joka ei itsessään ole perusta tiedonsiirrolle. Tietoa on siirrettävä muiden voimassa olevien tai tulevien erityissopimusten perusteella.

Lopuksi, arvoisa puhemies, haluaisin siksi korostaa, että puheenjohtajavaltio pyrkii siihen, että tämän kattavan sopimuksen neuvotteluvaltuuksia käsitellään samaan aikaan kuin Australian, Kanadan ja Yhdysvaltojen kanssa tehtäviä PNR-sopimuksia koskevaa kolme valtuutusta ja että haluaisimme todella paljon käsitellä tätä asiaa neuvoston 2. ja 3. joulukuuta järjestettävässä kokouksessa. Kiitos huomiostanne.

  Karel De Gucht, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, korkea edustaja Ashton ei voi olla kanssamme tänään, joten minä puhun sekä EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokouksesta että transatlanttisesta talousneuvostosta – josta usein käytetään lyhennettä TEC. Kuten tiedätte, huippukokous järjestetään Lissabonissa 20. marraskuuta; sen on osoitettava EU:n ja Yhdysvaltojen kumppanuuden lisäarvo ja sen jatkuva merkitys 2000-luvulla.

Haluaisin käyttää tämän tilaisuuden hyväkseni ilmaistakseni tyytyväisyyteni Euroopan parlamentin aktiiviseen osallistumiseen EU:n ja Yhdysvaltojen välisiin suhteisiin ja tiedottaakseni sen jäsenille huippukokousta koskevista tavoitteistamme. EU ja Yhdysvallat kärsivät edelleen talouskriisin jälkiseurauksista. Talous ja työpaikat ovat siksi huippukokouksen keskustelujen ytimessä.

Aloitamme tarkastelemalla G20-huippukokouksen asiaankuuluvia tuloksia ja keskustelemme kunkin panoksista kestävään ja tasapainoiseen maailmanlaajuiseen elpymiseen. Haluamme myös, että huippukokouksessa korostetaan, että WTO:ssa on tehtävä kunnianhimoinen, kattava ja tasapainoinen sopimus Dohan kehitysohjelmasta. Julistamme yhteisen aikomuksemme vastustaa protektionismia kotona ja ulkomailla. Keskitymme laajentamaan transatlanttisen talouden taloudellisia etuja. Transatlanttisen talousneuvoston osalta pidän päätöslauselmassa esittämiänne ajatuksia erittäin myönteisinä.

Haluaisin korostaa erityisesti kolmea kohtaa: transatlanttisen talousneuvoston strategisten osien vahvistamisen merkitystä; sitä, että transatlanttisen talousneuvoston on tuettava ja edistettävä yhteistyötä kaikissa asioissa, jotka vaikuttavat teollisuudenalojen ja kuluttajien sääntely-ympäristöön EU:ssa ja Yhdysvalloissa; ja lainsäätäjien olennaisen tärkeää asemaa, kun niistä tulee valvojia ja toimijoita lähestymistapojemme lähentämisessä.

Haluaisin kertoa teille joitakin omia näkemyksiäni EU:n ja Yhdysvaltojen suhteista ja siitä, miksi transatlanttinen talousneuvosto on mielestäni merkittävä. EU ja Yhdysvallat ovat maailman yhtenäisimmät taloudet; olemme toistemme suurimmat kauppa- ja investointikumppanit, jaamme yhteiset arvot ja vastuut monia kysymyksiä koskevien maailmanlaajuisten haasteiden käsittelemisessä, oli kyse sitten innovaatiosta tai ympäristöhaasteista, energiavarmuudesta tai raaka-aineiden saatavuudesta. Vaikka lähestymistapamme talous- ja sääntelykysymyksiin ovat edelleen erilaisia, kuluttajien turvallisuus ja tietosuoja ovat tästä osoitus.

Minua lohduttaa todistettu kykymme tehdä yhteistyötä kovina aikoina. Kokosimme ponnistuksemme erittäin tehokkaasti talous- ja rahoituskriisin torjumisessa; yhteinen sitoumuksemme G20:ssä ja WTO:ssa on auttanut torjumaan protektionistisia suuntauksia. Nyt kaksi vuotta myöhemmin EU ja Yhdysvallat ovat siirtymässä seuraavaan vaiheeseen: älykkään ja kestävän kasvun ja työpaikkojen luomiseen samalla, kun vastataan vakaviin haasteisiin ja nousevien talouksien lisääntyvään kilpailuun.

Kysymys on tämä: miten vahvistettu yhteistyö Yhdysvaltojen voi auttaa meitä saamaan sen aikaan? Minun mielestäni sekä EU:n että Yhdysvaltojen on mietittävä uudelleen transatlanttista kumppanuutta ja ehkä määriteltävä se uudelleen uuteen tilanteeseen mukautumiseksi. Meidän on nyt kysyttävä itseltämme, miltä transatlanttisten markkinoiden pitäisi näyttää vuonna 2020. Ovatko EU ja Yhdysvallat johtajia innovatiivisissa teknologioissa, jotka voivat muokata yhteiskuntaa, kuten sähköautot ja älykkäät verkot? Onnistuvatko ne yhdessä edistämään avoimia tieto- ja viestintätekniikan palveluverkkoja ja avointa sääntelyä? Kukoistavatko pk-yrityksemme ja pääsevätkö ne uusille markkinoille suojaamalla teollis- ja tekijänoikeuksiaan? Hyötyvätkö kuluttajat vaarallisia tuotteita koskevien tietojen vaihdosta Yhdysvaltojen ja EU:n välillä? Miten suhtaudumme turvallisuusuhkiin ja terrorismiin? Yksipuolisella aktiivisuudella vai luottamalla aiempaa enemmän tehokkaisiin ja vastavuoroisesti sovittuihin ratkaisuihin turvallisen kaupan edistämiseksi? Miten meidän pitäisi suhtautua nousevien talouksien esittämiin taloushaasteisiin muun muassa teollis- ja tekijänoikeuksien, raaka-aineiden saatavuuden tai kotimaisen teollisuuden tukemisen aloilla? Tätä strategista suhdetta pyritään kehittämään käynnistämällä transatlanttinen talousneuvosto uudelleen.

Olemme kollegani, transatlanttisen talousneuvoston yhdysvaltalaisen yhteispuheenjohtajan, kanssa sopineet uusien suuntien asettamisesta. Suunnittelemme transatlanttisesta talousneuvostosta keskeistä poliittista foorumia, jolla voimme keskustella taloudellisista kysymyksistä, strategisista kysymyksistä – myös kolmansia maita koskevista kysymyksistä – ja sääntelyyn liittyvistä kysymyksistä. Komission ja Yhdysvaltain hallinnon neuvonnan osalta lainsäätäjät, yritykset ja kuluttajat ovat antaneet olennaisen tärkeän panoksen ja niiden pitäisi jatkaa sitä ja saada aikaan mahdollisia transatlanttisia ratkaisuja nykyisiin ja mahdollisiin ongelmiin.

Transatlanttisen talousneuvoston seuraava kokous järjestetään 17. joulukuuta Washingtonissa. Siinä pitäisi keskittyä kolmeen keskeiseen aiheeseen: innovaatioon ja kehittyviin teknologioihin, transatlanttisten markkinoiden luomiseen ja talouksiemme ekologisen kestävyyden parantamista koskevien strategioiden kehittämiseen.

Seuraavaksi energiapolitiikasta: EU:n ja Yhdysvaltojen energianeuvosto tapaa huippukokouksen alla; se jatkaa työtä yhteisten vastausten laatimiseksi energiavarmuuteen. Pyrimme siihen, että huippukokouksen pitäisi pyytää energianeuvostoa tiivistämään EU:n ja Yhdysvaltojen yhteistyötä ekologisesti kestävien energiatekniikoiden kehittämiseksi ja käyttöönottamiseksi ja tutkijoidemme välisten vaihtojen edistämiseksi, jotta he voivat osallistua vapaasti toinen toistemme energiatutkimusohjelmiin. Tällä työllä tuetaan sekä ilmastonmuutosta koskevia ponnistuksiamme että uusien työpaikkojen luomista.

Olemme tietoisia kansalaistemme syvästä huolesta maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Painostamme huippukokouksessa Yhdysvaltoja siihen, että Cancúnin konferenssissa on saatava aikaan huomattavaa edistystä ilmastonmuutoksen torjumista koskevien kattavien maailmanlaajuisten puitteiden luomisessa.

Seuraavaksi kehityksestä: EU ja Yhdysvallat ovat maailman suurimpia avunantajia. Samalla, kun teemme työtä elintarviketurvallisuutta koskevien vuosituhannen kehitystavoitteiden panemiseksi täytäntöön ja köyhimpien maiden auttamiseksi sopeutumaan ilmastonmuutokseen, meidän on tehtävä tiivistä yhteistyötä sovittaessamme ponnistuksiamme yhteen vastaanottajamaissa, jotta apumme tehokkuus ja vaikutus olisi mahdollisimman suurta ja jotta ponnistukset eivät olisi päällekkäisiä.

Seuraavaksi turvallisuudesta: koska tunnustamme, että perusoikeudet ja kansalaisten turvallisuus täydentävät ja vahvistavat vastavuoroisesti toisiaan, meidän on taattava, että nämä kaksi ovat asianmukaisessa tasapainossa kaikessa tekemässämme työssä. Tiedän, että Viviane Reding käsittelee tätä merkittävää kysymystä sekä sopimusta matkustajatietorekisteristä myöhemmin tänään kanssanne. EU:n ja Yhdysvaltojen on myös tehtävä yhteistyötä kattavammalla tavalla, jotta on mahdollista torjua maailmanlaajuisten verkkojen uusia uhkia, kuten vaikutuksia verkkoon ja verkkorikollisuutta.

Lopuksi, ulkopolitiikan näyttämöllä korostamme yhteisiä strategioitamme ja lisäämme vaikutustamme mahdollisimman paljon. Meidän on tuettava Lähi-idän rauhanprosessia, jotta pystymme saamaan aikaan sopimuskehyksen Israelin ja palestiinalaishallinnon välille vuoden kuluessa. Iranin osalta EU on pannut täytäntöön aiempaa ankarampia seuraamuksia, mutta se on samalla erittäin sitoutunut pyrkimään sopimukseen Iranin kanssa.

Kokonaisuudessaan huippukokous siis kattaa monia kysymyksiä, jotka ovat transatlanttisen suhteen ytimessä. Odotan innokkaasti nyt alkavia keskusteluja.

Puhetta johti
varapuhemies Alejo VIDAL-QUADRAS

  Viviane Reding , komission varapuheenjohtaja. – (EN) Arvoisa puhemies, komissio suositteli 26. toukokuuta, että neuvoston pitäisi antaa valtuudet neuvotteluihin EU:n ja Yhdysvaltojen välisestä tietosuojasopimuksesta, ja toimitti luonnoksen neuvottelujen suuntaviivoiksi. Tästä valtuutussuosituksesta keskustellaan nyt neuvostossa. Tiedän, että Euroopan parlamentti on kanssani samaa mieltä: tämä on ainutlaatuinen tilaisuus, tilaisuus saada aikaan korkeampi henkilötietojen suojan taso ja saada samalla uutta dynamiikkaa transatlanttiseen kumppanuuteemme.

Asiaankuuluvien tietojen jakaminen on olennainen osa tehokasta yhteistyötä rikollisuuden torjunnassa, ei vain EU:ssa vaan myös Yhdysvaltojen kanssa. EU:n ja Yhdysvaltojen välinen turvallisuuskumppanuus on erittäin tärkeä: se on välttämätön, ja siksi meidän pitäisi antaa sen toimia.

Henkilötietojen suojelu on aiemmin ollut toistuva kysymys. Aina, kun on käsitelty tietojen vaihtoa Atlantin yli lainvalvontaa varten, kysymys on tullut esiin. Meidän mielestämme sopimuksella voidaan helpottaa neuvotteluja tulevista erityissopimuksista, jotka koskevat henkilötietojen vaihtoa. Sellaisen sopimuksen nojalla saisimme myös tilaisuuden kehittää yhteistä perustaa ja saada aikaan tyydyttävät ratkaisut tulevalle yhteistyölle.

Haluan sanoa tämän erittäin selkeästi. Tarvitsemme yleisen sopimuksen, joka tarjoaa yhtenäiset ja oikeudelliset velvoittavat puitteet henkilötietojen suojelemiseksi ja yksilöiden oikeuksien panemiseksi täytäntöön. Tiedämme myös, että tällä hetkellä Yhdysvaltojen ja jäsenvaltioiden välillä ja Yhdysvaltojen ja EU:n välillä on monia erityissopimuksia tietojen vaihdosta. Niissä kaikissa on omat väliaikaiset tietosuojasääntönsä. Se tarkoittaa henkilötietojen käsittelyä koskevien erilaisten suojalausekkeiden ja säännösten sekamelskaa. Meillä on siis ratkaisu, joka on kaikkea muuta kuin tyydyttävä ja joka on tuskin perusteltu, koska puhumme perusoikeudesta – ja oikeus tietosuojaan on perusoikeus.

Olen teidän tuellanne päättänyt lopettaa tämän hajanaisen lähestymistavan ja neuvotella kehyssopimuksen, joka

i) tarjoaa johdonmukaiset ja yhtenäiset tietosuojanormit ja sisältää olennaiset periaatteet, kuten suhteellisuusperiaatteen, henkilötietojen määrän minimisoinnin, mahdollisimman lyhyet säilytysajat ja käyttötarkoituksen rajoittamisen;

ii) on sovellettavissa kaikkiin tuleviin ja nykyisiin sopimuksiin, jotka käsittelevät tietojen jakamista lainvalvontarkoituksia varten;

iii) sisältää kaikki tarvittavat tietosuojanormit unionin tietosuojaa koskevan säännöstön mukaisesti ja jossa säädetään yksilöiden täytäntöönpanokelpoisista oikeuksista, hallinnollisesta ja oikeudellisesta kanteesta ja syrjimättömyyslausekkeesta;

iv) varmistaa tietosuojanormien tehokkaan soveltamisen ja riippumattomien viranomaisten harjoittaman niitä koskevan valvonnan.

Uskon, että sekä kansalaiset että yritykset odottavat yhtenäisiä oikeudellisesti velvoittavia tietosuojanormeja, joita sitten sovelletaan yhtenäisesti koko unionissa sekä transatlanttiseen yhteistyöhön lainvalvontatarkoituksia varten. Uskon myös, että meidän on oltava kunnianhimoisia.

Pyrin päättäväisesti tavoitteisiini ja olen vakuuttunut, että voin luottaa Euroopan parlamentin tukeen saadakseni Yhdysvaltojen kanssa aikaan hyvän sopimuksen, sopimuksen, jolla varmistetaan tietosuojan korkea taso kaikille henkilöille ja jonka nojalla voimme edistää välttämätöntä ja merkittävää yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi.

  Elmar Brok, PPE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa puheenjohtaja De Clerck, arvoisa varapuheenjohtaja Reding, arvoisa komission jäsen De Gucht, hyvät kollegat, Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ryhmä tukee yhteistä päätöslauselmaesitystä ja haluaisi kiittää kaikkia täällä puheenvuoron käyttäneitä.

Meidän on ymmärrettävä – EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokouksen alla ja nyt, kun G20-kokous järjestetään – että monissa kysymyksissä – ei vain taloudellisissa kysymyksissä vaan myös rauhaa ja ympäristönsuojelua koskevissa asioissa – vain EU:n yhteisellä vastauksella on mahdollisuudet toteutua maailmanlaajuisesti. Siksi haluaisimme tässä tiiviimpää yhteistyötä ja pyrimme, Euroopan parlamenttina, myös saamaan sen aikaan Yhdysvaltain kongressin uuden enemmistön kanssa, koska sillä on tämän osalta merkittävä asema. Komission jäsen De Gucht ymmärtää sen transatlanttisen talousneuvoston osalta, varapuheenjohtaja Reding tietosuojan osalta, ja myös me näimme SWIFT-asiassa, että parlamenteilla on merkittävä asema tämän ymmärtämisessä. Yhdessä eurooppalaisilla ja yhdysvaltalaisilla – joiden osuus maailman bruttokansantuotteesta on edelleen 60 prosenttia – on mahdollisuus laatia kyseiset normit ja antaa myönteinen vastaus terrorismin haasteisiin, Iraniin ja Lähi-itään liittyviin asioihin, ilmastonmuutokseen ja moniin muihin kysymyksiin. Meidän on ryhdyttävä tämän asian osalta asianmukaisiin ponnistuksiin.

Toivon siksi, että voimme edetä näissä yleisissä poliittisissa asioissa ja että edistystä saadaan aikaan transatlanttisessa talousneuvostossa, joka on elvytetty komission jäsenen De Guchtin ponnistusten ansiosta. Toivon, että alkuperäinen tavoite voidaan saavuttaa, jotta voimme poistaa kaupan esteet transatlanttisille markkinoille tulossa, mikä saisi meidän osaltamme aikaan paljon kasvua ja samalla voitaisiin välttää turhat kustannukset – ja myös, arvoisa varapuheenjohtaja Reding, edetä perusoikeuksiin, tietosuojaan ja vastaaviin kysymyksiin liittyvissä asioissa. Tietosuojan takaaminen on välttämätöntä, mutta monien eri syiden takia meidän on myös vaihdettava tietoja. Siksi on erittäin hyvä asia, että pyrimme sopimaan täällä yhteisistä normeista huolimatta erilaisista oikeudellisista lähestymistavoistamme.

Jos sallitte minun tekevän vielä yhden huomautuksen: tässä rahoitusmarkkinoihin liittyvässä tapauksessa on tietysti sanottava, että vaikka lainsäädäntöä on annettu varmistamaan, että kahden vuoden takaiset tapahtumat eivät voi toistua, Yhdysvaltain keskuspankki on nyt esimerkiksi päättänyt laskea markkinoille 600 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria kuulematta ketään, mistä tietenkin seuraa pelkoja inflaatiosta ja muista asioista ja jonkin verran myllerrystä maailmantaloudessa. Meille ei ole hyödyksi, jos valuuttakurssit eivät kehity asianmukaisesti suhteessa toisiinsa.

  Hannes Swoboda, S&D-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, myös minä haluaisin kiittää hyvin lämpimästi neuvostoa ja komissiota niiden avauspuheenvuoroista. Haluaisin erityisesti keskittyä siihen, mitä komission jäsen De Gucht sanoi, koska on pantava merkille, että Yhdysvallat on muuttunut marraskuun 2. päivän jälkeen. Yhteistyö Yhdysvaltojen kanssa ei ehkä aiemminkaan ollut täydellistä, mutta on vaarana, että nyt se vaikeutuu.

Mainitsitte protektionismin, arvoisa komission jäsen De Gucht. Minun mielestäni meidän on toimittava yhdessä protektionismin torjumiseksi. Se voi joillakin aloilla tarjota ratkaisun lyhyellä aikavälillä, mutta yleisesti se ei ole ratkaisu, koska se saa aikaan kilpailuun perustuvaa protektionismia, joka ei ehdottomasti ole meidän etujemme mukaista. Viittasitte energia-asioihin. Komissio julkaisi tänään energiaa koskevan asiakirjan – Energia 2020 -strategian. Vaikka arvostelenkin sen joitakin näkökohtia, sen taustalla oleva ajattelu on oikeansuuntaista. En pysty kuitenkaan kuvittelemaan, että Yhdysvallat julkaisee vastaavan asiakirjan ja vastaavat suuntaviivat. Tämä ala on erittäin vaikea ja vielä vaikeampi marraskuun 2. päivän jälkeen. Mainitsitte myös sähköautot ja älykkäiden verkkojen kehittämisen yhdessä Yhdysvaltojen kanssa, ja ne ovat todellakin asioita, joihin meidän pitäisi pyrkiä. Meidän on kuitenkin samalla kerrottava Yhdysvalloille, että meillä on myös muita kumppaneita. Voimme myös yrittää kehittää vastaavia asioita Kiinan, Brasilian ja muiden maiden kanssa. Meidän on annettava yhdysvaltalaisille vaikutelma, että emme ole välttämättä riippuvaisia heistä. Haluaisimme tehdä sen heidän kanssaan, mutta he eivät ole ainoa kumppanimme – erityisesti ilmastonmuutoksen osalta. Pidetään mielessä Yhdysvaltojen käytös ja presidentti Obaman kyvyttömyys toimia, koska lakeja ei ollut vielä annettu. Nyt, kongressin nykyisen enemmistön takia lakia ei edes käsitellä – mistä johtuu, että meidän on oletettava, että asia ovat aiempaa vaikeampia, ellemme onnistu edistämään joitakin näistä asioista Kiinan, Intian tai Brasilian kaltaisten maiden kanssa. Meidän on tunnustettava tämä selkeästi.

Haluaisin vastata Elmar Brokin huomioihin sanomalla, että alun perin ero oli suuri, mutta nyt eroa on vähemmän. On ehdottoman oikein ja olennaista, myös meidän mielestämme, että Yhdysvallat palaa talousarvionsa tasapainottamiseen. Minulla ei ole mitään sitä vastaan; päinvastoin, on hyvä asia, jos Yhdysvallat yrittää luoda jälleen uusia työpaikkoja – se on hyväksi sekä Yhdysvalloille että meille. Se on kuitenkin tehtävä koordinoidusti. Yhdysvaltalaisten on siksi totuttava hyväksymään myös tällä alalla laajempi maailmanlaajuinen yhteistyö, erityisesti yhteistyö EU:n kanssa.

  Sarah Ludford, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, transatlanttinen suhde on EU:n tärkein suhde. Sen lisäksi, että osuutemme maailmantaloudesta on edelleen puolet, demokratiamme ovat tärkeimpiä liikkeellepanevia voimia ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion periaatteen säilyttämisessä. Joskus näytämme kuitenkin pitävän toisiamme itsestäänselvyytenä tai annamme perheen sisäisten erimielisyyksien hämärtää ehdottomat yhteiset etumme.

Siksi yhteisessä päätöslauselmassamme korostetaan strategisen kumppanuuden merkitystä, kumppanuuden, jossa korostetaan koordinaatiota ja yhteistyötä maailmanlaajuisiin haasteisiin ja alueellisiin kysymyksiin vastaamisessa ja jossa lainsäätäjät ovat täysivaltaisia ja vakavasti otettavia toimijoita. Tuon strategisen kumppanuuden on perustuttava taloudelliseen ja poliittiseen vapauteen.

Olen tyytyväinen siihen, että Euroopan parlamentin jäsenet toistavat vaatimuksemme pyrkiä vapaisiin transatlanttisiin markkinoihin vuoteen 2015 mennessä. Se tarkoittaa, että meidän on otettava tavoitteeksemme kaupan ja sääntelyn esteiden poistaminen. Hyvin suuressa – ja kasvavassa – osassa transatlanttisia suhteita on kyse oikeuteen, lainvalvontaan ja ihmisoikeuksiin liittyvistä asioista. Ne olivat aiemmin väliaikaisia, nyt niistä on todella tullut ydinosia. Mitä enemmän perustamme kumppanuutemme yhteisiä arvojamme koskevaan yhteiseen kunnioitukseen, sitä paremmin voimme toimia levittääksemme noita arvoja muualle maailmaan.

Siinä yhteydessä entisen presidentin George Bushin toistama oikeutus vesikidutukselle – joka on yksiselitteisesti kidutusta – kuvastaa kaikkea, mikä meni pieleen hänen katastrofaalisella kahdeksan vuoden presidenttikaudellaan ja minkä takia lännestä tuli sekä vähemmän vapaa että vähemmän turvallinen. Esiin nousevat ja laajalle levinneet todisteet Yhdistyneen kuningaskunnan ja Yhdysvaltojen joukkojen ilmeisestä irakilaisten vankien pahoinpitelystä edellyttävät käsittelyä korkeimmalla tasolla, myös tulevassa huippukokouksessa ja riippumattomissa tutkinnoissa.

Olin hyvin tyytyväinen siihen, mitä varapuheenjohtaja Reding sanoi tietosuojasopimuksesta. On todellakin olennaisen tärkeää saada aikaan tämä "kehyssopimus", kuten hän sitä kutsui, koska tällä hetkellä sammutamme tulipaloja kunkin yksittäisen tietosuojasopimuksen osalta. Jos voisimme vain saada aikaan sopimuksen, puitteet, joiden nojalla yksittäiset tiedonjakamista koskevat pyynnöt voidaan tutkia, se olisi erittäin arvokasta, koska niin paljon huomiotamme ja nahisteluamme on keskittynyt tuohon aiheeseen. Se on suuri palkinto kovasta työstä.

  Reinhard Bütikofer, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, marraskuun 2. päivän vaalit ovat sangen keskeinen käännekohta viimeaikaisessa Yhdysvaltojen historiassa, ja nyt saa sellaisen vaikutelman, että maa on hengähdystauolla. Tällaisessa tilanteessa on vielä tärkeämpää osoittaa luotettava yhteistyömme ja asettaa selkeät ensisijaiset tavoitteet tulevalle yhdessä tekemällemme työlle.

Kiitän komission jäsentä De Guchtia siitä, että hän otti esiin transatlanttista talousneuvostoa koskevan asian puheenvuoronsa alussa, ja siitä, mitä hän sanoi asiasta. Meidän on puhallettava uutta elämää transatlanttiseen talousneuvostoon. Tähän mennessä transatlanttinen talousneuvosto on tehnyt sangen vähän, mutta voimme edelleen toivoa. Olen myös samaa mieltä kahdesta näkökulmasta, jotka mainitsitte, arvoisa komission jäsen, ja tuen niitä, sekä kahdenvälistä yhteistyötä – esimerkiksi vähähiilisten teknologioiden standardoimiseksi ja sääntelemiseksi – mutta myös, ennen kaikkea, strategista osaa. Toivomme, että se on edistysaskel.

On valitettavaa, että ilmastopolitiikkaa ei käsitellä puolentoista tunnin huippukokouksessa Portugalissa. On kuitenkin tärkeää, että edustajamme, puheenjohtaja Barroso ja puheenjohtaja Van Rompuy, tekevät siellä selväksi, että EU ei salli, että sitä jarrutetaan tai haitataan tämän takia. Kehityspolitiikkaan keskittyminen on hyvä asia, ja eurooppalaisesta näkökulmasta olisi myös hyvä, jos voisimme minkä tahansa yhteistyön lisäksi saada aikaan laadukasta yhteistyötä korostamalla vuosituhannen kehitystavoitteita ja ilmastopolitiikkaa.

Lopuksi, koska presidentin asema on nyt heikentynyt ja koska Yhdysvalloissa on uusia suuntauksia eristäytymiseen, on tärkeää, että EU tekee itsenäisesti kansainvälisiä aloitteita, esimerkiksi Lähi-idässä palestiinalaisten, Syyrian tai Libanonin osalta. Meidän pitäisi kertoa yhdysvaltalaisille erittäin selkeästi, että olemme valmiita tekemään sen ja että me haluamme kantaa tämän vastuun.

  Timothy Kirkhope, ECR-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, mikään kahdenvälinen suhde ei ole tärkeämpi kuin suhteemme Yhdysvaltojen kanssa. Meillä on edessämme epävarma vuosisata, jolle on tunnusomaista maailmanlaajuisen talouden voiman tasapainon perustavanlaatuinen siirtyminen pois Euroopan ja Pohjois-Amerikan liberaaleilta demokratioilta valtioille, jotka eivät kaikki jaa, ainakaan vielä, sitoumuksiamme oikeusvaltion periaatteeseen, demokratiaan ja ihmisoikeuksiin.

Niin kauan kuin olen tämän parlamentin jäsen, taistelen tietysti Pohjois-Atlantin demokratioiden yhtenäisyyden puolesta tulevaisuutta koskevan yhteisen näkemyksen edistämisessä. Meidän pitäisi esimerkiksi yhteisiä turvallisuustavoitteitamme edistäessämme pyrkiä mahdollisimman laajaan yhteistyöhön tarpeettomien vaikeuksien välttämiseksi.

Pidän siksi myönteisenä työtä, jota tietosuojapuitteiden ja PNR-sopimusten osalta on tehty, mutta haluaisin kehottaa varovaisuuteen, kun mietitään mahdollisesti vakavia seurauksia, jotka johtuvat siitä, että uutta lainsäädäntöä sovelletaan takautuvasti nykyisiin oikeuden päätöksiin, sekä täällä että Yhdysvalloissa.

Meidän on myös tunnustettava, että EU:lla ei ole oikeudellisia valtuuksia, jotka ylittäisivät kansallisten hallitusten omat neuvottelut kolmansien osapuolten kanssa. Toivon todella, että pystymme löytämään tähän, kuten niin moniin muihin yhteisiin huolenaiheisiin, käytännöllisen ja hyväksyttävän ratkaisun.

  Takis Hadjigeorgiou, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (EL) Arvoisa puhemies, meidän mielestämme yhteistyön ei pitäisi haitata riippumattomuutta. Meidän mielestämme Euroopan unionin pitäisi oppia kunnioittamaan itseään. Meidän mielestämme hyvä yhteistyö edellyttää toisen osapuolen riippumattomuuden kunnioittamista. Meidän mielestämme Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välistä vuoropuhelua ja suhteita olisi käytävä keskinäisen ymmärryksen ja riippumattomuuden hengessä.

Haluaisin siksi korostaa kaikista niistä hyvin vakavista kysymyksistä, joista halusin puhua, seuraavia kysymyksiä, jotka ovat ensisijaisesti meidän vastuullamme: sitä, että Israelia on painostettava todella ratkaisemaan Palestiinan kysymys ja Turkkia ratkaisemaan Kyproksen kysymys, sitä, että Yhdysvalloissa on kiireellisesti poistettava kuolemantuomio, sitä, että presidentti Obama on rikkonut lupauksensa sulkea Guantánamon tukikohta, sitä, että tietosuojaa on puolustettava – ja käytän tätä termiä tarkoituksella – ja lopuksi ilmastonmuutosta koskevaa valtavaa kysymystä. Meidän on saatava Yhdysvallat kantamaan todellinen vastuunsa.

  Fiorello Provera, EFD-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, haluaisin palata komission jäsenen De Guchtin puheenvuoron kansainvälistä kehitysyhteistyötä koskevaan kohtaan. Tiedämme, miten tärkeää se on vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiseksi. Rikkaiden ja köyhien maiden välisen epätasa-arvon poistamisella vastataan moraaliseen vaatimukseen ja sen lisäksi edistetään kansainvälisten konfliktien ja kiistojen syiden ratkaisua sekä parannetaan elämänlaatua monilla maailman alueilla.

Päätöslauselmassa annettua suositusta käyttää 0,7 prosenttia teollisuusmaiden BKT:stä tähän tarkoitukseen vuoteen 2015 mennessä voidaan siten tukea, mutta lisätoimenpiteet ovat olennaisen tärkeitä, jos avun halutaan olevan tehokasta. Tarvitaan EU:n ja Yhdysvaltojen apupolitiikan koordinointia päällekkäisten toimien välttämiseksi eri maantieteellisillä alueilla. Suunnitelmien täytäntöönpanoa koskevat parhaat käytännöt on määritettävä aiempaa paremmin, ja niissä on kunnioitettava vastaanottajien, ei avunantajien, tarpeita. Hyvä hallinto apupolitiikasta hyötyvissä maissa on olennaista toimien tehokkuuden lisäämiseksi ja sen välttämiseksi, että arvokkaita resursseja levitetään korruption, kykenemättömyyden ja vastuuttomuuden nojalla.

Viimeinen merkille pantava seikka on johdonmukaisuus kehitysyhteistyöpolitiikan ja kauppapolitiikan välillä. Esimerkiksi maataloudessa ja kalastuksessa ei ole järkeä rahoittaa toisella kädellä talouden kehittämistä koskevia suunnitelmia ja sulkea toisella kädellä ovi kehitysmaiden tuotteilta. Dohan sopimus on merkittävä edistysaskel tällä merkittävällä alalla.

  Andreas Mölzer (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, tulevat kuukaudet osoittavat, mitkä vaikutukset presidentti Obaman aseman heikentymisellä hänen omassa maassaan on, koska hänen puolueensa suoriutui sangen huonosti äskettäisissä kongressivaaleissa. Mietin esimerkiksi, lisääntyvätkö protektionistiset suuntaukset ja vaikuttavatko ne kauppa- ja talouspolitiikkaan, tai alkaako presidentti Obama kiinnittää enemmän huomiota Iranin konfliktin, Lähi-idän tai Afganistanin konfliktin kaltaisiin ulkopolitiikan aloihin. Se jää nähtäväksi.

Euroopan ja erityisesti EU:n ei pitäisi kiinnittää siihen vain rajallista huomiota, koska EU:n on voitava määritellä omat painopistealansa ja tavoitteensa ja omat etunsa. Se on erityisen totta maailmanpolitiikan alalla, jossa Euroopan unionin läsnäolo on sangen pientä. Tarvitsee vain ajatella Lähi-idän konfliktia, jossa meillä ei edes ole paikkaa neuvottelupöydässä. Kuten kaikki tietävät, meillä on kaikkien merkityksellisten asioiden osalta – oli kyse Iranista, Afganistanista tai Lähi-idän konfliktista – tapana pysytellä Yhdysvaltojen suojissa ilman omaa näkemystä. Aloilla, joilla suurempi yhteistyö Yhdysvaltojen kanssa olisi asianmukaista – esimerkiksi Kyproksen kysymyksen ratkaiseminen, missä Yhdysvallat voisi vaikuttaa liittolaiseensa Turkkiin – tapahtuu kuitenkin hyvin vähän. Vaikka presidentti Obama näyttää olevan kiinnostuneempi Tyynestämerestä kuin Atlantista, meidän on omalta kannaltamme kiinnitettävä enemmän huomiota Itä-Eurooppaan ja Lähi-itään.

Myös transatlanttisessa talousneuvostossa vaaditaan epäilemättä parempaa yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa. Ei ole epäilystäkään, että lännen – toisin sanoen Euroopan ja Yhdysvaltojen – olisi säilytettävä asemansa maailmanjohtajana tutkimuksen, innovaation ja kehityksen aloilla. Lopuksi, emme saisi unohtaa, että paremmalla tietosuojalla sekä kansalaisoikeuksien ylläpitämisellä ja puolustamisella pitäisi myös olla tärkeä osa huippukokouksessa.

  Ioannis Kasoulides (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, maailman painopiste on tasaisesti siirtymässä lännestä itään, kun esiin nousee Kiinan ja Intian kaltaisia uusia maailmanmahteja. Vaikka näissä uusissa puitteissa EU pysyy maailman suurimpana kaupallisena mahtina ja Yhdysvallat on edelleen EU:n suurin kauppakumppani, yhteistyömme on paljon sitä enemmän: se on kansainvälisen järjestelmän ydinosa, koska se perustuu yhteisiin arvoihin, historiallisiin siteisiin ja strategisiin etuihin, eikä niin ole aina muiden strategisten kumppanien kanssa.

Transatlanttinen kumppanuus on kehittynyt kylmän sodan aikaisesta pakkoliitosta vapaavalintaiseksi liitoksi. Moninapaisen maailman kehittyminen edellyttää uutta määritelmää kahden osapuolen yhteistyön ehdoille kaikissa olemassa olevissa kahdenvälisissä ja maailmanlaajuisissa kysymyksissä.

Toistamme neuvoston päätelmät viime syyskuulta ja pyydämme, että transatlanttiselle suhteelle annetaan uutta vauhtia ja että harkitaan uusia tapoja luoda todellinen molempien vahvuuksiin ja erityispiirteisiin perustuva kumppanuus. Transatlanttisessa kumppanuudessa olisi keskityttävä taloudellisen suhteemme mahdollisten etujen lisäämiseen mahdollisimman paljon vahvistamalla transatlanttista talousneuvostoa. Yksipuoliset toimet, kuten Yhdysvaltojen keskuspankin toteuttama määrällinen keventäminen, ovat yhtä huolestuttavia kuin renminbin heikkeneminen.

  Stavros Lambrinidis (S&D). – (EL) Arvoisa puhemies, Yhdysvaltojen Euroopan parlamenttia kohtaan räjähdysmäisesti lisääntynyt kiinnostus alustavan SWIFT-sopimuksen hylkäämisen jälkeen on nyt kutakuinkin hälvennyt. Se ei kuitenkaan tarkoita, että asiat hoituvat entiseen malliin. Päinvastoin. Euroopan parlamentin lisääntynyt toimivalta talouden, energian, terrorismin torjunnan ja perusoikeuksien alalla ei ole asioiden hoitamista entiseen malliin. Tämänhetkinen tunne Yhdysvalloissa siitä, että Euroopan parlamentilla on väliä, mistä meidän on onniteltava Yhdysvaltojen Brysselin suurlähettilästä William E. Kennardia, ei ole toimimista entiseen malliin. Se, että meillä on edessämme olennaiset ja tärkeät neuvottelut muun muassa varapuheenjohtaja Redingin esiin ottamista kysymyksistä, joissa Euroopan parlamentti tukee komissiota, kuten te, arvoisa komission jäsen, pyysitte, ei ole toimimista entiseen malliin. Eikä se, että Euroopan parlamentti on avannut yhteystoimiston Yhdysvaltain kongressiin, ole toimimista entiseen malliin.

On ehkä hyvä, että alkuperäinen vouhotus on vähentynyt, koska voimme selkeästi kehittää todella lujan pitkäaikaisen suhteen Euroopan parlamentin ja kongressin välille käyttämällä uusia luotuja rakenteita.

  Alexander Alvaro (ALDE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa puheenjohtaja De Clerck, arvoisa komission jäsen De Gucht, arvoisa varapuheenjohtaja Reding, olemme kuulleet jo kylliksi siitä, miten tärkeitä transatlanttiset suhteet ovat; en usko, että kukaan täällä kyseenalaistaa sitä. Yhdysvallat on yksi tärkeimmistä kauppakumppaneistamme ja yksi keskeisistä kumppaneistamme, ja saksalaisena olen erityisen tietoinen siitä, että sitä, mitä Yhdysvallat on meidän puolestamme tehnyt, on mahdotonta maksaa koskaan takaisin. On kuitenkin myös sanottava, että on mahdotonta neuvotella silmästä silmään, jos kumartelee jatkuvasti.

Jos me Euroopan unionina haluamme saada asianmukaisen ja kunnioittavan suhteen Yhdysvaltoihin, sitten on aika, että osoitamme hieman selkärankaa, kun meidän kannoistamme on kyse. Arvoisa varapuheenjohtaja Reding, olette jälleen kerran tehnyt selväksi, että olette oikea nainen oikeassa asemassa tekemään sen. Mainitsitte EU:n tietosuojalainsäädännön perusperiaatteet, ja minun mielestäni emme voi tehdä niiden osalta mitään myönnytyksiä EU:n ja Yhdysvaltojen tietosuojasopimuksen osalta. Meillä ei voi olla kilpajuoksua pohjalle, kun olemme tekemässä sopimusta, jolla ensisijaisesti pyritään suojelemaan kansalaisiamme. Sellaisesta suojelusta – henkilötietojen suojelusta ja yksityisyyden turvaamisesta – säädetään monin tavoin perusoikeuskirjan, Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja Lissabonin sopimuksen artikloissa. EU:n ja Yhdysvaltojen välisen tietosuojasopimuksen tavoitteena on oltava tämän ymmärtäminen: Euroopan unionissa käyttöön ottamiemme ja täytäntöönpanemiemme toimenpiteiden ylläpitäminen niiden vesittämisen sijaan. Puhun nyt oikeuksista, jotka mainitsitte tiedon saatavuuden, tietojen tuhoamisen ja korjaamisen osalta; käyttötarkoituksen rajoittamisesta, suhteellisuudesta, tietojen välttämistä ja tietojen määrän minimisointia koskevasta periaatteesta.

Neuvotellessamme kyseisestä sopimuksesta meidän on tietenkin samalla myös varmistettava, että se ei tapahdu tyhjiössä. Sillä on seurauksia EU:n tietosuojadirektiiviin, joka on tarkistettava pian, sähköisen viestinnän tietosuojadirektiiviin ja matkustajatietojen toimittamiseen, josta Sophia in ’t Veld neuvottelee. Kaikki tämä on asetettava yleisiin puitteisiin. Arvoisa varapuheenjohtaja Reding, uskon, että kun valtuuksistanne neuvotellaan neuvostossa 2. ja 3. joulukuuta, voidaan olettaa, että parlamentti on takananne. Toivon teille onnea ja menestystä. Me olemme tässä kanssanne.

Puhetta johti
varapuhemies Stavros LAMBRINIDIS

  Jan Philipp Albrecht (Verts/ALE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, suunniteltu sopimus vastaa tämän kunnioitettavan parlamentin pitkäaikaista halua saada lopulta aikaan tietosuojaa koskevat velvoittavat vähimmäisnormit ja lailliset oikeudet Yhdysvaltojen kanssa. Tarkoituksena on korjata oikeussuojan puutteet ja saada aikaan korkeampi tietosuojan taso Euroopan unionin kansalaisille. Tiivis yhteistyö yhdysvaltalaisten kumppaniemme kanssa on tarpeellista ja oikein. Se ei saa kuitenkaan johtaa siihen, että EU:n kansalaisten perustuslailla taattuja oikeuksia heikennetään.

Komission ehdottamat neuvotteluvaltuudet kyseiselle sopimukselle ovat hyvät, ja ne vievät meitä oikeaan suuntaan. Euroopan parlamentin esittelijänä minulla on ilo käyttää tämä tilaisuus vakuuttaakseni komissiolle, että nykyisellä luonnoksella on kaikkien parlamentin ryhmien laaja tuki. Meidän kannaltamme on nyt ehdottoman välttämätöntä, että myös neuvosto hyväksyy tämän ehdotuksen, jotta neuvottelut voivat alkaa mahdollisimman pian.

En epäile yhtään, että ei ole helppoa vakuuttaa kumppaniamme Atlantin toisella puolella yksityiskohtaisista huolistamme. Olen kuitenkin vakuuttunut, että Yhdysvallat perustettiin vapauden, demokratian ja perusoikeuksien periaatteille ja että se kunnioittaa meidän laillamme yksilön oikeuksia suhteessa viranomaisiin. Se ei ole siksi mahdottomuus eikä ristiriidan aihe, vaan pikemminkin on olemassa realistinen mahdollisuus vahvistaa yhteistä perustaamme molemmilla puolilla Atlanttia ja luoda uusi perusta jopa aiempaa tiiviimmälle yhteistyölle.

Haluaisin kuitenkin päättää puheenvuoroni mainitsemalla vielä yhden näkökulman, joka on erityisen tärkeä meille parlamenttina: vain, jos onnistumme luomaan yhtenäiset puitteet EU:ssa, saamme kansalaistemme luottamuksen transatlanttisen tietosuojan osalta. Siksi on erittäin tärkeää, että tietosuojasopimus Yhdysvaltojen kanssa on kehys kaikille sopimuksille, joita EU ja jäsenvaltiot tekevät Yhdysvaltojen kanssa. Siksi odotan innokkaasti työtäni esittelijänä Yhdysvaltojen kanssa tehtävän tietosuojasopimuksen osalta ja tiivistä yhteistyötä parlamentin kollegojeni, komission, neuvoston ja myös Yhdysvaltain kongressin ja Yhdysvaltain hallituksen kanssa.

  Geoffrey Van Orden (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, olin Yhdysvalloissa välivaalien aikaan ja näin, miten siellä tapahtui eräänlainen poliittinen maanjäristys. Eurooppalaisten on otettava siitä opikseen, sekä omissa maissamme että Euroopan unionissa. Kansalaiset sekä täällä että Yhdysvalloissa haluavat, että hallitus sekaantuu vähemmän heidän elämäänsä, vajeen hallintaa ja julkisten menojen leikkauksia, ja meille sen pitäisi merkitä pienempää EU:n talousarviota.

Puolustusasioiden osalta on sanottava, että äskettäinen Yhdistyneen kuningaskunnan strateginen puolustus- ja turvallisuuskatsaus muistuttaa meille, että Yhdistyneen kuningaskunnan merkittävin puolustus- ja turvallisuussuhde on suhde Yhdysvaltoihin. Sitä pitäisi soveltaa kaikkiin muihin Euroopan muihin. Toivon todella, että Naton uudesta strategisesta käsitteestä käy ilmi elvytetty sitoumus liittoon, joka sitoo Yhdysvallat Euroopan turvallisuuteen. Emme saa antaa EU:n puolustustavoitteita koskevan hämmingin heikentää tai vähentää sitä. Meillä ei ole varaa päällekkäisyyteen ja häirintään erityisesti, kun puolustusbudjetteja leikataan.

Tuleva Naton huippukokous 19. marraskuuta on niille 21:lle Naton liittolaiselle, jotka ovat myös EU:n jäsenvaltioita, hyvä tilaisuus osoittaa sitoutumisensa uuteen todellisuuteen.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL). – (PT) On aika kehottaa Yhdysvaltoja tekemään työtä konfliktien ratkaisemiseksi rauhallisesti, sotilasmiehityksen ja sodan lopettamiseksi niin Irakissa, Afganistanissa kuin Lähi-idässäkin, Kuuban saarron lopettamiseksi, Gazan ja miehitettyjen palestiinalaisalueiden humanitaarisesta kriisistä vastuussa olevan Israelin aggressiivisen politiikan tukemisen lopettamiseksi ja edistämään ydinaseriisuntaa.

On tehtävä selväksi, että terrorismin torjunnan tekosyytä ei voida enää käyttää heikentämään kansainvälistä oikeutta ja ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamista. Yhteistyö on olennaista köyhyyden vähentämiseksi ja veroparatiisien ja keinotteluun käytettävien pääomasiirtojen lopettamiseksi.

Tämä huippukokous sattuu samaan aikaan kuin Lissabonissa järjestettävä Naton huippukokous, jossa halutaan tarkistaa Naton strategiaa ja jossa Yhdysvallat pyrkii saamaan EU:n liittolaisiltaan sitoumuksen sotilaalliseen laajentumiseen maailmanlaajuisesti tarkoituksenaan taata luonnonvarojen hyväksikäyttö, markkinavalvonta ja poliittinen hallinta uhkaamalla sotilaallisella voimalla, mikä lisää vaaroja ja uhkia ihmisille. Haluaisimme siksi osoittaa solidaarisuutemme rauhanliikkeen taistelulle, työntekijöiden taistelulle ja monille järjestöille, jotka rakentavat "Kyllä rauhalle, ei Natolle" -kampanjaa, johon kuuluu muun muassa Lissabonissa 20. marraskuuta järjestettävä mielenosoitus.

  Bastiaan Belder (EFD). – (NL) Arvoisa puhemies, Turkin strateginen merkitys transatlanttisille suhteille on ilmiselvä. Sen takia olen hyvin kiinnostunut kuulemaan neuvoston mielipiteen Turkin kansallisen turvallisuusneuvoston uudesta "punaisesta kirjasta". Tässä uudessa painoksessa noudatetaan tietenkin Turkin ulkoasiainministerin strategiaa.

Ensimmäinen kysymykseni neuvostolle, tuleva transatlanttinen huippukokous mielessä pitäen, on seuraava: jakaako neuvosto pelon, että nykyinen Turkin ulkopolitiikka hyödyttää alueen revisionistisia toimijoita – pääasiassa Iranin islamilaista tasavaltaa – ja vähentää itse asiassa siten Lähi-idän vakautta.

Toinen kysymykseni on, aikooko neuvosto todella ottaa punaista kirjaa koskevan kysymyksen esiin transatlanttisessa huippukokouksessa, koska Turkin asema on olennaisen tärkeä EU:lle ehdokasvaltiona ja myös olennaisen tärkeä Nato-kumppanina?

  Andrew Henry William Brons (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, transatlanttisen talousneuvoston joulukuun kokouksen esityslistalla on kaupan esteiden poistaminen, joka on globalisaation kannattajien pyhä tavoite, jossa on enemmän kyse uskosta kuin järjestä. Talousteoriassa ei ikinä väsytä kertomaan meille, että kansainvälinen kauppa tekee koko maailmasta rikkaamman. Se on vaiteliaampi, kun kyse on siitä, hyötyvätkö kaikki kaikissa maissa vai eivät.

Kehittyneen maailman ongelmat eivät johdu siitä, että kaupan esteitä on liikaa, vaan siitä, että niitä on liian vähän. Se tarkoittaa, että on liian vähän esteitä tuotteille, jotka tulevat nousevien talouksien maista, kuten Kiinasta, jossa on matala palkkataso, liian aliarvostettu valuutta ja keinotekoisesti köyhdytetyt kotimarkkinat. Se tarkoittaa, että kiinalaisista tuotteista, joiden hinta on jo halpa matalien palkkojen takia, tulee keinotekoisesti vielä halvempia maan valuutan matalan arvon takia. Köyhdytetyt kotimarkkinat tarkoittavat, että kulutustuotteiden tuonnin kysyntä on mitätön ja kiinalaisille tavaroiden kysyntä jopa riittämätön, minkä takia Kiina on täysin riippuvainen vientikaupastaan.

EU vastaa tähän uhkaan sanomalla, että siitä tulee kilpailukykyisempi, ehkä tutkimuksen ja kehityksen avulla. Se voisi olla mahdollisuus, jos Kiina kunnioittaisi kansainvälisiä teollis- ja tekijänoikeuksia. Heti, kun lännessä on kehitetty uusi parannus, Kiina kuitenkin häikäilemättömästi ja ilman häpeän häivääkään jäljentää tuotteen ja tuottaa sitä murto-osalla hinnasta. EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokouksen esityslistalla on työpaikkojen lisääminen molemmilla puolilla Atlanttia. Siitä on vain vähän toivoa, jos hyväksymme edelleen globalisaation.

  José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra (PPE). – (ES) Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen väliset suhteet perustuvat, kuten on jo sanottu, periaatteisiin, ajatuksiin, yhteiseen historiaan ja vapautta kohtaan tunnettuun yhteiseen intohimoon. Nämä arvot saattavat kuitenkin laimeta retorisiksi ja heiketä, jos emme siirry sanoista tekoihin. Yksi luotettavimmista töistä, joita tässä parlamentissa on transatlanttisista suhteista tehty presidentinvaalien jälkeen, on kollegani Francisco José Millán Monin mietintö. Mietintö sisältyy käsiteltävänä olevaan yhteiseen päätöslauselmaesitykseen, josta äänestämme huomenna, ja siinä on monia konkreettisia aloitteita, jotka sopivat edelleen täydellisesti sellaisen aidon kumppanuuden luomiseen, jonka osalta meidän on käytävä työhön, arvoisa komission jäsen.

Täällä on puhuttu talous- ja kauppasuhteiden merkityksestä, ja 15 EU:n jäsenvaltiota investoi enemmän pelkästään Texasiin kuin Japani 50:een Yhdysvaltain osavaltioon.

Meidän on annettava uutta vauhtia huippukokousmekanismeille, luotava Euroopan ja Yhdysvaltojen liitto ja mikä tärkeintä, saatava aikaan koordinointi- ja kuulemismekanismi maailmanlaajuisille kysymyksille ja maailman kriittisimmille alueille – Lähi-itään, Iraniin, Afganistaniin – ja nousevien valtojen suhteille.

Arvoisa puhemies, presidentti Obaman äskettäisen Lähi-idän kiertueen aikana kuulimme hänen sanovan, että heidän mielestään Yhdysvaltain tärkein kumppanuus on kumppanuus Intian kanssa. Tämä muistutti minua yhdestä Francisco José Millán Monin mietinnön perusnäkökohdasta, jossa hän muistutti, että presidentti Obama sanoi Berliinissä, että Eurooppa on Yhdysvaltojen tärkein strateginen liittolainen. Tuleva EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokous on loistava tilaisuus selkeyttää tätä kohtaa ja määritellä selkeästi, mitä strateginen kumppanuus todella on. Voisimme aloittaa pyytämällä Yhdysvaltoja tukemaan Euroopan unionia sen pyynnöissä päästä toimielimenä esimerkiksi Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokoukseen Lissabonin sopimuksella käyttöönotettujen uusien lähestymistapojen perusteella.

  Adrian Severin (S&D). – (EN) Arvoisa puhemies, parlamentti antoi melko äskettäin päätöslauselman, jossa puhuttiin uusista mahdollisuuksista transatlanttisten suhteiden kehittämisessä sen jälkeen, kun Yhdysvaltojen presidentiksi valittiin Barack Obama. Tuleva Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen huippukokous järjestetään hieman erilaisissa puitteissa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että tilaisuuksia ei ole. On vain niin, että puitteet ovat hieman aiempaa monimutkaisemmat.

Siksi meillä on tähän huippukokoukseen valmistautumisen osalta tiettyjä haasteita. Toivon, että voimme saada yhdysvaltalaiset liittolaisemme jatkamaan monenvälistä toimintatapaansa kansainvälisissä suhteissa ja osoittamaan, että tämä monenvälisyys on käytännöllinen toimintatapa heidän suhteissaan Euroopan unionin kanssa. Meidän on vaadittava kehittämään rauhaanpakottamis- ja rauhanturvaamistehtävien sekä kriisinhallinnan ja kriisinjälkeisten jälleenrakennustoimien siviiliulottuvuutta.

Tärkeää on myös pyrkiä koordinoimaan kehitysapua koskevaa politiikkaamme, jotta sitä koskevat ponnistuksemme olisivat tehokkaampia. Ydinsulun osalta meidän pitäisi säilyttää kykymme työskennellä yhdessä mutta myös toimia älykkäästi. Osa sitä on edelleen Yhdysvaltain kongressissa käsiteltävänä olevan uuden START-sopimuksen ratifiointi. Toivomme, että kongressin uusi todellisuus ei haittaa tästä sopimuksesta äänestämistä koskevia mahdollisuuksia.

Yhdysvallat on ilmoittanut alkavansa kehittää suhteita Venäjään ja on jo aloittanut sen. Mielestäni tämä kehittäminen on meille erittäin tärkeää, ja se on tärkeää, jos katsomme eteenpäin, myös kolmenväliselle vuoropuhelulle tärkeimmistä maailmanlaajuisista aiheista Venäjän, Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin välillä. Toivon ennen kaikkea, että tämän huippukokouksen aikana voimme vahvistaa Yhdysvaltojen eurooppalaista kumppanuutta koskevaa tunnetta. Tarvitaan toimiva mekanismi pysyvälle viestinnälle, kuulemiselle ja koordinoinnille yhdysvaltalaisten liittolaistemme kanssa.

  Marietje Schaake (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, EU:n on puhuttava yhdellä äänellä, jotta se voi olla uskottava kumppani ja maailmanlaajuinen toimija. Presidentti Obama ja hänen hallintonsa ovat aivan oikein tehneet tämän tiettäväksi, ja meidän on pystyttävä arvostelemaan toisiamme rehellisesti sillä tavalla. On tarpeen varmistaa uskottava transatlanttinen suhde, jolle on ominaista täydentävyys ja yhteensovittaminen.

Miten voimme työskennellä yhdessä ihmisoikeuksien, oikeusvaltion periaatteen ja demokratian puolustamiseksi tässä maailmassa, kun Hillary Clinton esittää puheessaan näkemyksen maailmanlaajuisesta internetin vapaudesta ja kun samalla Yhdysvallat vaatii, että neuvottelut väärentämisenvastaisesta kauppasopimuksesta pidetään läpinäkymättöminä, mikä saa aikaan valtavia huolia internetin vapaudesta? Se on ristiriitaista ja vähentää uskottavuuttamme. Miksi meidän on saatava vuodetuista asiakirjoista selville, että Irakissa on harjoitettu ja suvaittu kidutusta? Me kehotamme tekemään riippumattoman tutkimuksen.

Miksi komissio ei voi vastata kysymykseeni, joka koskee Yhdysvaltain hallinnon esittämiä pyyntöjä rikosoikeudellisista toimenpiteistä Wikileaksiä vastaan? Katsooko se, että transatlanttinen suhde on tärkeämpi kuin Euroopan parlamentin jäsenten kysymykset? Miksi Yhdysvallat painostaa eurooppalaisia yrityksiä ottamaan käyttöön seuraamuksia, jotka ovat ankarampia kuin EU:n Iranin osalta toteuttamat? Yhdysvaltojen pitäisi kunnioittaa EU:n riippumattomuutta ja sen täydentävää asemaa.

Sekä EU:n että Yhdysvaltojen on toimittava avoimesti, kunnioitettava toinen toistensa riippumattomuutta ja sallittava toimiemme demokraattinen valvonta. Eikö juuri se erota meidät – Yhdysvallat ja EU:n – muista, erityisesti perusvapauksien ja ihmisoikeuksien osalta?

  Eva Lichtenberger (Verts/ALE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, transatlanttisessa vuoropuhelussa on monia meitä yhdistäviä asioita – tarkoitan perusarvoja, vapauden ja demokratian perusoikeuksia – mutta siinä on myös joitakin meitä erottavia asioita, nimittäin se, miten näitä oikeuksia sovelletaan ja käytetään konkreettisesti transatlanttisten suhteiden osalta. Erityisesti tämä ristiriita käy toistuvasti erittäin selkeäksi turvallisuuskysymysten osalta. Tietosuoja on jatkuvan väärinymmärryksen lähde, olemme tienneet sen jo kauan. Siksi puitesopimus – jos onnistumme saamaan aikaan erittäin hyvän – on erittäin suuri edistysaskel. Meidän on löydettävä siinä ratkaisu, jonka avulla kansalaiset Atlantin molemmin puolin voivat myös vahvistaa oikeuksiaan suhteessa toiseen kumppaniin.

Toinen merkittävä ala, jolla periaatteemme ovat samanlaisia mutta lähestymistapamme eroavat huomattavasti, on ilmastonmuutosta koskeva ala. Haluaisin siksi erittäin paljon, että se olisi esityslistalla ja että siitä keskusteltaisiin selkeästi. Emme voi sallia sitä, että Euroopan unioni käyttää transatlanttista vuoropuhelua heikentämään omia lupauksiaan ja sitoumuksiaan.

  Mirosław Piotrowski (ECR). – (PL) Arvoisa puhemies, yksi yhteistyön perusperiaatteista Euroopan unionissa on ihmisten liikkumisen vapaus. Uudistettu unioni on kansainvälisen oikeuden nojalla tunnustettu yksikkö, ja sellaisena se pyrkii kaikkien kansalaisten yhdenvertaiseen kohteluun, joka sisältää vapauden matkustaa kaikkialla maailmassa. Tulevaa Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen huippukokousta odotettaessa on toistettava, että 27 jäsenvaltiosta neljään, myös Puolaan, sovelletaan edelleen rajoittavaa viisumijärjestelmää.

EU:n jäsenvaltioiden yhdenvertaisesta kohtelusta viisumivapausohjelmassa olisi tehtävä huippukokouksen painopisteala. Se on ensimmäinen koe Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Van Rompuyn tehokkuudelle. Meille selviää myös pian, suhtaudutaanko keskusteluihin presidentti Barack Obaman kanssa erityisen vuoropuhelun alkuna vai osoittautuvatko ne kohteliaisuuskokoukseksi Naton huippukokouksen lähestyessä. Vahvan linjan omaksuminen viisumikysymyksessä osoittaa, suhtautuuko Yhdysvallat unioniin vakavasti kansainvälisen oikeuden nojalla tunnustettuna yksikkönä.

  Marietta Giannakou (PPE). – (EL) Arvoisa puhemies, tuemme poliittisten ryhmien yhteistä päätöslauselmaesitystä. Meidän on, tietenkin, keskusteltava asioista ennen EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokousta ja ennen G20-huippukokousta. Yhdysvallat on luonnollinen liittolaisemme. Liitto kuitenkin tarkoittaa yhdenvertaisuutta, ja siksi todellinen liitto on mahdollinen vain, jos suhteiden perusta on yhdenvertainen.

Meidän on sitouduttava aiempaa tiiviimpään ja vakiintuneeseen yhteistyöhön, ensisijaisesti edistääksemme maailmanlaajuista demokratiaa ja ihmisoikeuksia, tietoon ja tieteeseen perustuvaa yhteiskuntaa, maailmanlaajuista turvallisuutta ja vakautta ja tietojen vaihtoa, ja se on tehtävä yhdenvertaisen ja vastavuoroisen perustan nojalla, kuten varapuheenjohtaja Reding sanoi. Näissä puitteissa on tietysti ylenkatsottu maailmanlaajuista huumekauppaa ja sen kansainväliselle politiikalle, turvallisuudelle ja vakaudelle aiheuttamaa uhkaa.

Meidän on myös tehtävä yhteistyötä kriisinhallintaa ja konfliktin ratkaisua sekä kolmansien maiden kehitystä koskevissa ponnistuksissa. Kun EU kuitenkin periaatteessa tukee kolmansien maiden kehitystä, Yhdysvallat ei tee niin. Jos haluamme todellisen tasapainon, Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin on jaettava kehitys- ja turvallisuuskysymykset kansainvälisen toiminnan yleisissä puitteissa.

  Knut Fleckenstein (S&D). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, haluaisin vain esittää lyhyesti kolme huomiota, myös liikenne- ja matkailuvaliokunnan joidenkin kollegoideni puolesta. Ne ovat kriittisiä kohtia, jotka pyytäisin komission edustajia ottamaan keskusteluissaan esiin.

Ensimmäinen on se, että vaikka matkailun edistämistä koskeva vero onkin jo hyväksytty, se on Yhdysvaltain hallituksen yksipuolisesti tekemä päätös, jota ei voida hyväksyä. Toivomme, että pystytte saamaan sen harkitsemaan asiaa uudelleen.

Toiseksi, Romanian, Puolan, Bulgarian ja Kyproksen jättäminen pois viisumivapausohjelmasta on sellainen asia, jota Euroopan parlamentti ei voi hyväksyä, eikä sen meidän mielestämme saa antaa jatkua.

Kolmanneksi, pidämme myönteisinä yhteisiä ponnistuksia kansainvälisten turvallisuusnormien laatimiseksi ja älykkäiden turvallisuuskäsitteiden kehittämiseksi, mutta konttien pakollisen läpivalaisun kaltaiset yksipuoliset vaatimukset eivät ole ratkaisu, koska ne ovat yksipuolisia ja suhteettomia. Kustannukset eivät ole missään suhteessa hyötyihin, ja sen vaatiminen EU:n satamilta ja yrityksiltä on kohtuutonta.

  Vladko Todorov Panayotov (ALDE). – (BG) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, presidentti Obaman virkaanastumisen jälkeen Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen suhteet ovat edenneet uudelle vakaan yhteistyön aikakaudelle. Kahden viikon päästä alkava Cancúnin huippukokous tarjoaa Yhdysvalloille ja EU:lle mainion tilaisuuden omaksua sama kanta ja johtaa muita maita kestävään ja velvoittavaan ilmastonmuutoksen torjuntaa koskevaan sopimukseen.

Keskeinen kysymys on aika. Kioto umpeutuu kahden vuoden kuluttua, mutta me tarvitsemme varmuutta ja aikaa sopeutuaksemme. Meidän on annettava kehitysmaille selkeä viesti säätämällä teknologian siirtoa koskevasta yhteistyöstä ja asianmukaisesta rahoitustuesta.

Olen varma, että Yhdysvallat, Euroopan unioni ja Kiina kantavat vastuunsa, kuten myös Kiinan suurlähettiläs korosti tämänpäiväisessä tapaamisessamme, kun ne istuvat alas neuvottelupöytään ja näyttävät tietä ponnistuksissa, joiden ansiosta saadaan aikaan uusi sopimus turvamaan tulevien sukupolvien turvallisuus.

  Godelieve Quisthoudt-Rowohl (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, Yhdysvallat ja Eurooppa ovat läntisen maailman kohtalotovereita. Kolmansien maiden markkinoille pääsy on yhteinen huoli, ja se on sekä EU:n että Yhdysvaltojen edun mukaista, erityisesti siksi, että rahoituskriisin jälkeinen talouden nousu alkaa todennäköisesti Brasilian, Intian ja Kiinan kaltaisissa nousevien talouksien maissa, joissa on edelleen huomattavia ja syrjiviä kaupan esteitä sekä muita kuin tulleihin liittyviä kaupan esteitä.

Olemme vakuuttuneita siitä, että transatlanttisella talousneuvostolla ei vain voi vaan sillä todellakin täytyy olla merkittävä osa Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen niiden kauppasuhteita kolmansiin maihin koskevan yhteisen lähestymistavan edistämisessä. Kehotamme, että tämä transatlanttinen talousneuvosto pyrkii saamaan aikaan yhteisen lähestymistavan ja yhteisen strategian uusille Yhdysvaltojen ja EU:n vapaakauppasopimuksille, vaikka ymmärrän, että se ei ole ongelmatonta. Lisäksi teollisuus edellyttää aivan oikein, että kyseinen yhtenäistäminen Yhdysvaltojen ja EU:n välillä saadaan kiireellisesti aikaan G8- ja G20-puitteissa sekä WTO-neuvotteluissa. Lisäksi haluaisimme – ja odotan Yhdysvaltojen jakavan tämän toiveen – että Dohan kehityskierros saadaan mahdollisimman pian päätökseen. Ei ole kuitenkaan niin, että vain meidän on tehtävä uusia ja huomattavia ehdotuksia, koska myös nousevien talouksien on lähestyttävä meitä. Myös sen osalta Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin yhteinen strategia olisi hyödyllinen molemmille osapuolille.

Haluaisin puhutella teitä suoraan, arvoisa komission jäsen De Gucht: yhteistyön osalta olisi hyvä, jos komissio ja parlamentti voisivat ottaa hieman oppia siitä, miten Washington tekee yhteistyötä kauppapolitiikan alalla.

  Corina Creţu (S&D). – (RO) Arvoisa puhemies, mielestäni yhden keskustelunaiheen tulevan Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen kahdenvälisen huippukokouksen transatlanttisen vuoropuhelun aikana on oltava viisumivaatimusten poistaminen neljältä EU:n jäsenvaltiolta, joiden kansalaisiin sovelletaan edelleen tätä matkustusrajoitusta, eli Romanialta, Bulgarialta, Puolalta ja Kyprokselta.

Pidän valitettavana joustamattomuutta, jota Yhdysvallat osoittaa näiden maiden erityisesti Euroopan unioniin liittymisensä jälkeen aikaansaaman edistyksen osalta. Mielestäni Euroopan unionin edustajien on vastustettava tätä viisumivapausohjelmaan hyväksymistä koskevaa pikkumaista teknisten yksityiskohtien tarkistamista aiempaa lujemmin ja tehokkaammin. Euroopan unionin tehtävänä on osoittaa kokonaisuudessaan entistä aktiivisempaa ja selkeämpää solidaarisuutta kaikkia jäsenvaltioiden kansalaisia kohtaan.

Haluaisin myös korostaa, että kehitysavun ja humanitaarisen avun osalta on tehtävä yhteistyötä aikana, jolloin Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin väliset suhteet ovat erittäin merkittäviä nykyisessä taloudellisessa ja geostrategisessa tilanteessa.

  Marielle De Sarnez (ALDE). – (FR) Arvoisa puhemies, kukaan ei tässä parlamentissa voi vakavasti antaa vakuutusta siitä, että Atlantin molemmilla puolilla toteutettavilla toimenpiteillä estetään tuleva rahoituskriisi. Tämä kysymys on siksi otettava takaisin esityslistalle, ja meidän on edettävä pidemmälle valvonnan, pankkien oman pääoman, tiettyjen rahoitustuotteiden kieltämisen ja veroparatiisien torjunnan osalta.

Toinen kohtani on se, että kaikki voivat nähdä, että olemme toisistamme täysin riippuvaisia rahoituksen, talouden ja valuutan osalta. Siksi kaikki toista kuulematta ja yksipuolisesti tehdyt päätökset menevät väärään suuntaan. Tarkoitan tietenkin Euroopan kehitysrahaston toimintaa muutama päivä sitten. Meidän on edettävä yhdessä uudistaaksemme esimerkiksi kansainvälisen valuuttajärjestelmän.

Meidän on myös ryhdyttävä yhdessä toimiin tehdäksemme kansainvälisistä instituutioista aiempaa tasapainoisempia, avoimempia ja demokraattisempia. Jos kuitenkin haluamme, että EU:n ääni kuuluu näissä keskeisissä asioissa, sen on todella ryhdyttävä aloitteisiin ja puhuttava yhdellä äänellä. Sen me osoitamme muutaman tunnin kuluessa esimerkiksi G20-huippukokouksessa; ainakin toivon niin todella paljon.

  Francisco José Millán Mon (PPE). – (ES) Arvoisa puhemies, unionin tärkein strateginen suhde on sen suhde Yhdysvaltoihin. Meidän on ylläpidettävä jatkuvaa vuoropuhelua kahdenvälisistä kysymyksistä ja myös maailmanlaajuisista kysymyksistä ja pyrittävä varmistamaan mahdollisimman yhteen sovitettu toiminta. Minun mielestäni se on huomisen päätöslauselman tärkein viesti.

Pidin siksi valitettavana, että toukokuuksi suunniteltua huippukokousta ei järjestetty. Lisäksi silloin esitetty perustelu, että ei ollut asiaa, on mielestäni järjetön. Asiaa on aina sellaisen kahden kumppanin välillä, jotka ovat niin merkittäviä ja jotka ovat uponneet talouskriisiin, ja kun on olemassa terrorismin, ilmastonmuutoksen, energiavarmuuden tai ydinsulun kaltaisia haasteita.

Lisäksi on olemassa huomattavia alueellisia konflikteja, esimerkiksi Lähi-idän rauhanprosessi, Iranin ydinhaaste tai Afganistanin kysymys, joissa Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin kannattaa minun mielestäni harjoittaa koordinoitua toimintaa.

Toivon, että tuleva Lissabonin huippukokous onnistuu. Siellä on käsiteltävä monia asioista, joista jotkin olen jo maininnut. Maailma on lisäksi muuttumassa. Aasialla on valta-asema; ajatellaan Kiinan ja Intian, joissa presidentti Obama on juuri vieraillut, merkitystä. Puhutaan jopa läntisen maailman jälkeisestä ajasta.

Näissä muuttuvan maailmanjärjestyksen puitteissa EU:n ja Yhdysvaltojen välillä tarvitaan tiivistä koordinointia. Meillä on monia yhteisiä etuja, ihanteita ja arvoja. Olemme vahvempia, jos toimimme koordinoidusti.

Hyvät kollegat, Lissabonin sopimuksella on myös luotu uusia elimiä vahvistamaan unionin asemaa maailmassa. Meidän pitäisi siksi myös parantaa vuoropuhelua ja koordinointia Yhdysvaltojen kanssa koskevia mekanismejamme. Parlamentin viime vuoden maaliskuussa antamassa päätöslauselmassa on monia ajatuksia siitä, miten noita Brysselin ja Washingtonin välistä vuoropuhelua koskevia mekanismeja voidaan vahvistaa.

Viimeinen huomautukseni on se, että minusta on valitettavaa, että neuvoston edustaja vain viittasi tietojen vaihtoon; hän ei tullut tänne puhumaan huippukokouksesta, josta emme kuulleet mitään. Valitettavasti komissio teki sen vain hyvin lyhyesti. Kuka todella tuli tänne puhumaan huippukokouksesta?

  Wolfgang Kreissl-Dörfler (S&D). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, kansainvälinen terrorismi on epäilemättä asia, jota meidän on torjuttava yhdessä, se on kiistämätöntä. Meidän on kuitenkin torjuttava sitä yhteisten arvojemme ja oikeusvaltion periaatteen nojalla, ei sellaisten erittäin yksilöllisten laintulkintojen perusteella, joita Yhdysvaltain entinen presidentti George W. Bush nyt esittelee kirjassaan ja keskusteluohjelmissa. Mainitsen sen myös Yhdysvaltain kongressin uuden enemmistön takia.

Ratkaiseva tekijä meidän osaltamme on se, että nostamme tietosuojan tasoa ja että kunnioitamme kansalaistemme oikeuksia, koska on tehtävä selväksi myös yksi asia, joka on se, että vapauden laulua ei voida soittaa väkivallan instrumenteilla. Emme voi kertoa muiden maiden ihmisille, että edellytämme oikeusvaltiota, jos emme yhdessä tue samoja normeja ja toimi sitä vastaavasti.

Olen kuitenkin hyvin tyytyväinen siihen, että presidentti Obama on tuonut raikkaan tuulahduksen Yhdysvaltoihin, vaikka hänen asemansa on saattanut viime aikoina jonkin verran heikentyä. Yksi asia on selvä, ja se on se, että me olemme sillä puolella, jolla puolustetaan tätä oikeusvaltion periaatetta.

  Mario Mauro (PPE). – (IT) (Mikrofoni on suljettu puheenvuoron alussa) …jolla nämä maailman uudet voimanpesät liikkuvat, transatlanttinen alue on edelleen mielestäni planeetan kehittynein ja tehokkain talousalue.

On totta, että laajasti – ja monin tavoin ymmärrettävästi – kiirehditään tekemään kauppasopimuksia esimerkiksi Kiinan kaltaisten maiden kanssa. Mielestäni emme saisi kuitenkaan unohtaa, että EU:n ja Yhdysvaltojen välillä oleva suhde on hyvin kauan ollut side, josta meidän on muita siteitä enemmän huolehdittava ja vartioitava miltei mustasukkaisesti.

Tällainen ajattelu johtuu sekä Euroopan että Yhdysvaltojen historiasta. Se todellakin näkyy yhteisessä demokratian, rauhan ja oikeuksien rakkaudessa ja markkinataloudessa. Transatlanttisen taloudellisen yhdentymisen vahvistamisprosessin nopeuttaminen on todellakin välttämätöntä, jotta voidaan edistää maailmanlaajuista kehitystä, joka perustuu sellaisten arvojen yhdistelmään, joiden julkilausuttuna tavoitteena on saada aikaan hyväksyttävä elintaso kaikille maailman ihmisille. Tämä saadaan aikaan oikeudenmukaisella ja tehokkaalla monenvälisyyden politiikalla, jolla edistetään aiempaa demokraattisemman ja siten aiempaa vapaamman maailmanlaajuisen rakenteen luomista.

Esitän siksi vetoomuksen niille, jotka johtavat tällä hetkellä Euroopan unionin ulkopolitiikkaa. Olemme vuosien ajan panneet merkille, miten Yhdysvaltojen johdon – riippumatta siitä, kuka on ollut presidenttinä – kyvyillä on aina ollut valtava osa maailmanlaajuisissa transatlanttisissa päätöksissä. Nyt myös meidän on aika ottaa tilanne haltuumme. Saamme voimaa 500 miljoonan ihmisen tahdosta ja uudesta ja aiempaa vakaammasta toimielinrakenteesta, jonka on annettava meille valmiudet torjua kiusaus piiloutua Yhdysvaltojen jättiläisen taakse ja sen sijaan ottaa kansamme kohtalo omiin käsiimme, ja ehkä pyytää ystäviämme Yhdysvalloissa antamaan kantansa Euroopan unionin yhdestä paikasta Yhdistyneissä Kansakunnissa.

  Ioan Enciu (S&D). – (RO) Arvoisa puhemies, pidän myönteisenä EU:n ja Yhdysvaltojen välistä tietosuojasopimusta, jota on tuettava, jotta rikoksen ja terrorismin torjunnan aloilla voidaan vahvistaa yhteistyötä. Kuten Euroopan parlamentti on monesti todennut, EU:n lainsäädäntöä vastaavan Yhdysvaltojen tietosuojalainsäädännön puuttuminen herättää vakavia kysymyksiä todellisesta suojasta, joka eurooppalaisilla on Yhdysvalloissa.

Haluaisin tässä yhteydessä kysyä komissiolta ja neuvostolta, mitä takuita itse asiassa käytännössä annetaan eurooppalaisten oikeudesta esittää oikeudellisia ja hallinnollisia vetoomuksia sekä suhteellisuudesta Yhdysvaltojen eri viranomaisten ja virastojen osalta tietojen käsittelyssä ja niiden saatavuudessa ja, viimeisenä vaan ei vähäisimpänä, miten taataan riippumattoman viranomaisen toteuttama koko prosessin valvonta.

  Nuno Melo (PPE). – (PT) Arvoisa puhemies, maailmassa on meneillään hyvin vaikeat ajat. Tällaisina vaikeina aikoina meillä ei pitäisi olla epäilystä siitä, kuka on liittolaisemme ja kuka vihollisemme. Yhdysvallat on yksi Euroopan tärkeimmistä liittolaisista. Terrorismia torjutaan maailmanlaajuisesti sellaisia yksikköjä vastaan, joilla ei ole edes kasvoja yhteisellä alueellamme tai sen ulkopuolella, ja tällä torjunnalla pyritään turvaamaan sivilisaatiomme arvot, joita haluamme puolustaa.

Näiden arvojen, joita haluamme puolustaa, paremmuus kuitenkin tarkoittaa myös, että parlamentissa, komissiossa ja neuvostossa me voimme ja meidän pitäisi vaatia selkeitä sääntöjä tietosuojasta, yksilön oikeuksien suojasta ja oikeudesta yksityisyyteen. Rikosten ehkäisyä, tutkintaa ja niistä syyttämistä ei voida tehdä jättämällä yksilön oikeudet huomiotta ja rikkomalla niitä. EU tai Yhdysvallat ei sallisi sen tapahtuvan. Korostamalla jälleen kerran transatlanttisten suhteiden ja EU:n ja Yhdysvaltojen kaikkien tasojen hyvän yhteistyön merkitystä meidän pitäisi siksi tukea neuvotteluja tulevista maailmanlaajuisista sopimuksista, joissa säädetään säännöistä, turvataan oikeudet ja joissa vastavuoroisuuden perusteella ei vaadita Yhdysvalloilta yhtään vähempää kuin minkä myös me olemme valmiita antamaan Yhdysvalloille tämän yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi.

  Edit Herczog (S&D). – (EN) Arvoisa puhemies, minun mielestäni 15. joulukuuta järjestettävä transatlanttinen talousneuvosto on myönteinen asia, erityisesti sen keskustelut innovaatiosta, digitaalistrategiasta ja energiateknologioista. Olemme muutaman viime vuoden aikana nähneet, miten vaikeaa on yhtenäistää valvottuja teollisuudenaloja ja palveluja koskevaa nykyistä lainsäädäntöä ja jopa lähestymistapoja. Tämä on siksi loistava tilaisuus muokata lainsäädäntöämme näillä uusilla aloilla, joilla ei vielä ole lainsäädäntöä. Juuri näistä uusista aloista me puhumme; uudet haasteet, kuten ikääntyvä yhteiskunta tai ilmastonmuutos edellyttävät lainsäädännön kehittämistä edelleen teknologioiden mahdollistamiseksi.

Lopuksi, arvoisa komission jäsen, on korkea aika puhua energiavarmuudesta ja ajatella tulevaisuuden transatlanttista talousneuvostoa. Toivotan teille onnea kokoukseenne 15. joulukuuta.

  Laima Liucija Andrikienė (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, EU:n ja Yhdysvaltojen asialista on täydempi kuin koskaan, ja molempien osapuolten olisi käytettävä tilaisuutta hyväkseen edistääkseen yhteisiä kantoja rahoitussääntelyn, ilmastonmuutoksen, kauppasuhteiden syventämisen, ydinsulun ja terrorismin torjunnan kaltaisissa asioissa. Talouden elpymisen on kuitenkin oltava asialistalla ensimmäisenä.

Transatlanttinen taloussuhde on olennaisen tärkeä maailmanlaajuiselle vauraudelle, koska kahden taloutemme kahdenvälinen kauppa on miltei 4,3 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Taloussuhteemme on maailmanlaajuisen taloudellisen vaurauden keskeinen liikkeellepaneva voima, ja se on maailman suurin, yhtenäisin ja pitkäkestoisin taloussuhde. Talouksiemme yhteenlaskettu osuus maailmantaloudesta on puolet. Meidän on siksi laadittava yhteisiä strategioita tulevista toimista, joihin aiomme ryhtyä taataksemme vakaan elpymisen kriisistä, mukaan luettuna rahoitusmarkkinat, kannustinpaketit ja strategia muiden keskeisten maailmanlaajuisten talouksien valuuttakeinottelun vähentämiseksi.

Toisaalta meidän pitäisi harkita uudelleen, onko EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokousten järjestäminen kaksi kertaa vuodessa hyvä ajatus. Presidentti Obaman päätös olla osallistumatta edelliseen Madridissa aiemmin tänä vuonna järjestettyyn kokoukseen paljasti liiallisen EU:n synergian. Vaatimalla useita kahdenvälisiä huippukokouksia saatamme alentaa niiden arvoa niin, että niistä tulee merkityksettömiä.

  Françoise Castex (S&D). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisat komission jäsenet, haluaisin palata väärentämisenvastaiseen sopimukseen, josta tällä hetkellä neuvotellaan erityisesti Yhdysvaltojen kanssa. Tämä sopimus herättää joitakin kysymyksiä myös Yhdysvalloissa, erityisesti Yhdysvaltojen patenttiviraston virkailijoiden keskuudessa. Lisäksi 75 yhdysvaltalaista oikeusalan professoria on äskettäin lähettänyt kirjeen presidentti Obamalle. He katsovat, että väärentämisenvastainen kauppasopimus ACTA, joka on yksinkertainen johtajien välinen sopimus, olisi Yhdysvaltain perustuslain vastainen.

Koska Euroopan parlamentti aikoo, kuten tiedätte, antaa pian päätöslauselman ACTA-sopimuksesta, ja se aiheuttaa edelleen huomattavaa levottomuutta eikä sillä ole läheskään kansalaistemme yksimielistä tukea, mielestäni olisi hyödyllistä, jos saisimme Yhdysvaltojen neuvottelijoilta erittäin selkeän vastaukseen kahteen asiaan. Voiko Yhdysvallat ratifioida ACTA-sopimuksen? Onko ACTA heidän mielestään velvoittava vai vapaaehtoinen sopimus? Väärentämisenvastaiselta sopimukselta, joka ei sisällä Kiinaa, Intiaa ja Brasiliaa ja jota Yhdysvallat ei panisi täytäntöön, puuttuisi todellakin vakavasti uskottavuus. Kiitos.

  Tunne Kelam (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin kiittää komission jäseniä De Guchtia ja Redingiä heidän tehokkaasta mutta realistisesta lähestymistavastaan EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokoukseen. Mielestäni on aika tunnustaa, että Yhdysvallat ei pysty saavuttamaan yhtään strategisista tavoitteistaan ilman EU:ta. Vastaavasti EU ei voi toteuttaa suunnittelemaansa tehtävää maailmanlaajuisena toimijana ilman tiivistä yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa. Ristiriita on siinä, että globalisaatio ja muiden kuin länsimaisten mahtien nousu antavat Yhdysvalloille ja EU:lle pikemmin enemmän kuin vähemmän syitä tiivistää yhteistyötään. Samalla näemme, että transatlanttinen kuilu on laajenemassa eikä pienenemässä.

Euroopalla on aiempaa pienempi osa Yhdysvaltojen suunnitelmissa ja huolissa. Siksi on olennaisen tärkeää tunnustaa, että aika ja mahdollisuudet keskinäisen kumppanuuden vahvistamiseen ovat rajallisia. Luultavasti seuraavan kymmenen vuoden aikana Yhdysvalloilla ja EU:lla on mahdollisuus laatia kansainvälinen asialista, jonka avulla saadaan aikaan arvoihin perustuva ja vakaa maailma, mutta vain sillä ehdolla, että ne toimivat yhdessä.

Se on aloitettava toteuttamalla transatlanttinen vapaakauppa-alue, jota Euroopan parlamentti on tukenut monien vuosien ajan ja ratkaistava EU:n sisäiset jaot ja vastassa oleva protektionismi.

  Simon Busuttil (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin puhua tietosuojaa koskevasta yleisestä puitesopimuksesta, josta varapuheenjohtaja Reding on jo alkanut neuvotella. Kuluu tuskin yhtäkään viikkoa ilman, että kuulemme uudesta terroristihyökkäyksestä ja hyökkäysyrityksestä, ja se on ilmiselvästi haitallista kansalaistemme hyvinvoinnille. Tarvitsemme tehokkaan välineen terrorismin torjuntaan. Tämä on yksi selkeä ala, jolla voimme tehdä yhteistyötä Atlantin toisella puolella olevien ystäviemme kanssa. Tälle tietosuojaa koskevalle puitesopimukselle on selkeästi kiireellinen tarve. Arvoisa varapuheenjohtaja Reding, teillä on tukemme tässä sopimuksessa.

Haluamme tietysti tämän sopimuksen terrorismin torjunnan lisäksi siksi, että olemme huolissamme tietosuojasta. Haluaisimme teidän suojelevan kansalaistemme yksityisyyttä ja suojelevan erityisesti tarpeellisuuden ja suhteellisuuden periaatteita. Tämä ei ole nollasummapeliä. Meidän mielestämme turvallisuutemme ja yksityisyytemme välillä ei tarvitse valita, meidän mielestämme voimme itse asiassa turvata molemmat.

Haluaisin, että varapuheenjohtaja lähtee näihin neuvotteluihin tuntien itsensä Euroopan parlamentin tuen vahvistamaksi ja rauhallisin mielin tietäen, että me kaikki olemme hänen takanaan, jotta hän voi taata sopimuksen, joka on hyväksi kansalaisillemme, sopimuksen, jolla taataan sekä turvallisuutemme että yksityisyytemme.

  Danuta Jazłowiecka (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, kun Barack Obama valittiin kaksi vuotta sitten Yhdysvaltojen presidentin virkaan, näytti siltä, että hänen edeltäjänsä vaikean virkakauden jälkeen EU:n ja Yhdysvaltojen suhteet normalisoituisivat. Näytti siltä, että ajat, jolloin Washington toimi kansainvälisellä näyttämöllä yksipuolisesti, olisivat loppuneet. Me kaikki uskoimme, että valtavan kriisin kohdanneet Yhdysvallat ja unioni toimisivat yhdessä pyrkiäkseen muuttamaan maailman taloudellisen turvallisuuden takaamiseksi.

Nyt me tiedämme, että se oli turha toivo. Kööpenhaminan ilmastohuippukokouksen jälkeen ja sen jälkeen, miten presidentti Obama jätti puheenjohtajavaltio Espanjan huomiotta, yhdysvaltalaiset ovat jälleen nöyryyttäneet meitä ja muuta maailmaa tekemällä yksipuolisen päätöksen painaa rahaa. Huolimatta lukuisista Euroopan hallitusten edustajille annetuista lupauksista he ovat tehneet tämän päätöksen ilman minkäänlaisia kuulemisia. He ovat omien erityisten etujensa mukaan toimien päättäneet toimenpiteistä, jotka vaikuttavat haitallisesti EU:n talouteen.

Tulevaa EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokousta pitäisi käyttää siihen, että voimme ilmaista paheksuntamme ja pyytää, että meitä kohdellaan kumppaneina. Yhteistyö ei ole vain meidän etujemme mukaista vaan myös Washingtonin etujen mukaista, erityisesti kehittyvän uuden geopoliittisen järjestyksen takia.

  Monika Flašíková Beňová (S&D). – (SK) Arvoisa puhemies, Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen väliset suhteet ovat kahden suuren mahdin välisiä suhteita, mutta en voi siitä huolimatta olla usein ajattelematta, että eräänlainen kapeakatseinen itsekkyys on saanut voiton pragmaattisuudesta.

Käsiteltävänä on kuitenkin joitakin erittäin merkittäviä asioita, ja meidän on ratkaistava nämä merkittävät asiat yhdessä kumppanimme Yhdysvaltojen kanssa.

Marraskuun huippukokous on ensimmäinen Yhdysvaltojen ja EU:n välinen tapaaminen Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen. Koska Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen osuus maailmantaloudesta on puolet, talous on yksi hyvin merkittävä aihe. Suuren kriisin aikana on välttämätöntä sovittaa kokonaistaloutta koskevaa politiikkaa yhteen, sopia rahoitusalan sääntelystä ja yrittää sulkea veroparatiisit ja vastaavat.

On välttämätöntä keskittyä konkreettisiin ongelmiin eikä tehdä yhtä asiaa toisen kustannuksella, toisin sanoen kaksi kumppania muun maailman kustannuksella, vaan toimia tavalla, joka sopii kahdelle vastuulliselle, johtavalle maailmanmahdille.

EU:n ja Yhdysvaltojen marraskuun huippukokouksen lisäksi transatlanttisen talousneuvoston joulukuun kokous tarjoaa myös foorumin vastuullisille ja pragmaattisille toimille.

  Malcolm Harbour (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, olen hyvin tyytyväinen, että huomasitte minut, koska haluan erityisesti kiittää komission jäsentä De Guchtia siitä, mikä minun mielestäni on erittäin merkittävää transatlanttisen talousneuvoston ohjaamista uuteen suuntaan. Olin heinäkuussa Washingtonissa virkamatkalla sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan puheenjohtajana. Kävin hänen luonaan sen jälkeen sanoakseni, että meidän on laajennettava tämän talousneuvoston näkemystä niin, että siinä tarkastellaan pitkän aikavälin strategisia teknologisia kysymyksiä, joiden osalta me molemmat teemme työtä, ja erityisesti työskenneltävä sellaisten normien perusteella, joiden osalta valiokuntani on tehnyt paljon työtä muutaman viime kuukauden aikana.

Meidän pitäisi siis luoda yhteiset normit tuleville teknologioille, ei luoda uusia kaupan esteitä toimimalla itsenäisesti. Kuten hän lausunnossaan sanoi, sen avulla voimme saada aikaan yhteisiä tutkimusohjelmia, yhteisiä yritysten tilaisuuksia ja vahvistaa kilpailukykyämme yhdysvaltalaisten kumppaniemme kanssa.

Mielestäni tämä tämänpäiväisen ilmoituksenne osa on hyvin merkittävä. Olen pahoillani, että niin harvat kollegani ovat puhuneet siitä – tiedän, että Edit Herczog puhui – mutta toivon, että voimme tehdä yhteistyötä edistääksemme sitä. Olen pettynyt, että Elmar Brok on lähtenyt, koska haluan sanoa hänelle, että uusi ohjaaminen tarkoittaa, että tarvitsemme uusia ihmisiä työskentelemään hänen transatlanttisessa lainsäätäjien vuoropuhelussaan, koska meillä on edessämme uusia haasteita.

  Franz Obermayr (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, puhun tietosuojasopimuksesta ja haluaisin huomauttaa, että kaikissa voimassa olevissa sopimuksissa on ehdottomasti noudatettava EU:n tietosuojanormeja. Se koskee pankkitietojen välittämistä koskevan sopimuksen lisäksi matkustajatietojen alaa. Komissio ei voi poiketa tästä kannasta neuvotellessaan tietosuojasopimuksesta Yhdysvaltojen kanssa. Emme voi sallia sitä, että EU:n normeja muokataan Yhdysvaltojen normien mukaan. Tarvitsemme yhtenäistä suojaa tähän mennessä voimassa olleen hajanaisen lähestymistavan sijaan, ja kaikkien uusien yksittäisten tietojen vaihtoa koskevien sopimusten on sisällettävä periaatteet, joita ovat esimerkiksi käyttötarkoituksen rajoittaminen, säilyttämisen vähimmäisjaksot ja EU:n kansalaisten oikeus tehokkaaseen oikeussuojaan tietojen käsittelyn osalta.

Emme saa missään nimessä sallia sitä, että EU siirtyy edelleen lähemmäksi Yhdysvaltojen koko ajan irvokkaampia profilointijärjestelmiä tai antaa Yhdysvalloille EU:n kansalaisten henkilötietoja. Sopimus ilman riittäviä takuita ei kestäisi kuitenkaan mitenkään Euroopan unionin tuomioistuimessa.

  Seán Kelly (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, EU:n ja Yhdysvaltojen valtuuskunnan jäsenenä olen erityisen kiinnostunut tulevasta huippukokouksesta ja odotan innokkaasti menemistä Yhdysvaltoihin joulukuussa osana valtuuskuntaa. On oikeudenmukaista sanoa, että Yhdysvallat on luonnollinen kumppanimme, ja siksi kiistäisin täällä tänä iltana esitetyn väitteen, että maailma on Yhdysvaltojen politiikan takia pikemmin aiempaa turvattomampi kuin turvallisempi. Jos haluamme osoittaa jotakuta sormella, meidän pitäisi katsoa maihin, joissa ei ole vapautta, joissa ei ole demokratiaa ja joissa terroristit majailevat, ennen kuin osoitamme sormella Yhdysvaltoja.

On kuitenkin tärkeää, että suhtaudumme tuleviin kokouksiin ja huippukokouksiin Yhdysvaltojen kanssa yhdenvertaisina, koska sitä he kunnioittavat. Näimme erityisesti Kööpenhaminassa, että meihin suhtaudutaan – kuten jotkut ajattelivat – rääpäleinä. Niin ei saa tapahtua jälleen, ei ainakaan määrällisen keventämisen kaltaisissa asioissa. Meidän on vahvistettava itseämme ja saatava äänemme kuuluviin.

  Mario Pirillo (S&D). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät komission ja neuvoston jäsenet, hyvät kollegat, Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välisten suhteiden on perustuttava mahdollisimman suureen turvallisuustakuuseen, jotta yhteistyömme voi onnistua. Meidän on poistettava kaikki ongelmat täällä, Euroopan unionissa. Viisumivaatimukset 27 jäsenvaltioon kuuluvan neljän maan kansalaisille ovat vapauden vakavaa rajoittamista. Viime viikolla parlamentin valtuuskunta esitti tämän ongelman Kanadan viranomaisille, ja näyttää siltä, että ne ryhtyvät käsittelemään sitä.

Yhdysvaltojen kanssa käytävä kauppa on tärkeää, koska se vahvistaa euroamme ja sen ansiosta Euroopan unioni voi kilpailla suurten Kiinan, Japanin ja Intian markkinoiden kanssa, ja panimme myös merkille Kanadan huolellisen suhtautumisen Yhdysvaltojen ja Meksikon markkinoita kohtaan. Toimiminen Yhdysvaltojen kanssa vuorovaikutuksessa ilmastonmuutoksen, kestävän energian ja maailmanlaajuisten markkinoiden osalta on hyvä alku keskusteluille.

  Angelika Werthmann (NI). − (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, puhun tietosuojasopimuksesta. Minulle on aivan selvää, että tietosuojasopimuksen tekemisen jälkeen Yhdysvaltojen ja EU:n välillä voimassa olevat sopimukset on tarkistettava ja ajanmukaistettava tämän uuden puitesopimuksen mukaisesti. Se on todellinen tarkoitus sopimuksessa, jonka eteen teemme täällä työtä. Minun nähdäkseni on olemassa riski oikeudellisesta epävarmuudesta, jos emme tee sitä. Loppujen lopuksi kansalaistemme suojelun on oltava ensisijaisin tavoitteemme.

  Karel De Gucht, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin ensin vastata moniin esitettyihin konkreettisiin kysymyksiin ja aloittaa ilmastonmuutoksesta. Yhdysvaltain edustajainhuoneen uusi enemmistö rajoittaa todennäköisesti presidentti Obaman liikkumavaraa vielä entisestään. Meidän on varmistettava, että Yhdysvallat ei peru Kööpenhaminan sitoumuksiaan, ja meidän on rohkaistava heitä antamaan panoksensa Cancúnissa järjestettävän COP 16 -kokouksen onnistuneeseen lopputulokseen.

Sillä välin voimme edetä konkreettisissa asioissa, kuten nopeasti käytettävissä olevassa rahoituksessa, metsien häviämisestä johtuvien päästöjen vähentämisessä ja köyhien maiden ja kehitysmaiden ilmastonmuutokseen sopeutumisen tukemisessa. Niitä voidaan edistää ilman Yhdysvaltain kansallista lainsäädäntöä, kuten myös puhtaita teknologioita koskevaa biologista tutkimustyötä.

Myös Yhdysvaltojen viisumivapausohjelmasta esitettiin kysymys ja siitä, että monia EU:n jäsenvaltioita – Bulgariaa, Kyprosta, Puolaa ja Romaniaa – ei ole vieläkään hyväksytty tähän ohjelmaan. Me kiinnitämme niiden hyväksymiseen aiempaa enemmän huomiota ja jatkamme työtämme yhdysvaltalaisten kollegoidemme kanssa tämän kysymyksen ratkaisemiseksi.

Viisumivapausohjelman nojalla matkustavien ESTA-maksun käyttöönoton osalta komissio on toistuvasti ilmoittanut olevansa huolissaan siitä, että nämä uudet vaatimukset eivät vastaa Yhdysvaltojen sitoumusta helpottaa transatlanttista liikkuvuutta ja että ne ovat lisätaakka Yhdysvaltoihin matkustaville EU:n kansalaisille. Meidän on varmistettava, että turvallisuuskysymyksiä, esimerkiksi matkustajatietorekisteriä, koskeva työ on yhtenäistä laillisten matkustajien transatlanttisen matkustamisen helpottamisen kanssa.

Wikileaks-asiakirjoja koskevan kysymyksen osalta emme voi tällä hetkellä kommentoida vuotojen sisältämiä tietoja. Periaatteellisella tasolla EU on kuitenkin sitoutunut puolustamaan kidutuksen ja julman, epäinhimillisen ja alentavan kohtelun kieltoa. Se on kaikki, mitä tällä hetkellä voimme sanoa.

Godelieve Quisthoudt esitti kysymyksen mahdollisuudesta vapaakauppasopimukseen Yhdysvaltojen kanssa. Emme harkitse sitä tällä hetkellä, hyvä Godelieve Quisthoudt, koska EU:n ja Yhdysvaltojen kauppasuhteen osalta kaupan pääosaston aiemmin tullien ulkopuolisista toimenpiteistä tekemä tutkimus osoittaa, että tullien ulkopuoliset esteet ovat edelleen suurin este EU:n ja Yhdysvaltojen kauppasuhteissa, ja siinä päätellään, että EU:n ja Yhdysvaltojen BKT kasvaisi noin 160 miljardia euroa ja vienti kasvaisi kunkin osalta 2,1 prosenttia ja 6,1 prosenttia, jos puolet tullin ulkopuolisista toimenpiteistä ja sääntelyerot poistettaisiin. Itse asiassa Yhdysvaltojen ja EU:n välillä ei ole enää niin paljon tulleja. Nykyisiä esteitä on kuitenkin usein erittäin vaikeaa poistaa, mutta juuri siksi me transatlanttisessa talousneuvostossa painostamme varhaiseen alkupään yhteistyöhön, esimerkiksi ennen kuin merkittävillä aloilla, erityisesti nousevilla markkinoilla ja uusissa teknologioissa annetaan asetuksia.

Transatlanttisen talousneuvoston ja sen mahdollisen esityslistan osalta teemme tällä hetkellä yhdysvaltalaisten kollegoidemme kanssa työtä laatiaksemme lopullisen esityslistan seuraavaa transatlanttisen talousneuvoston kokousta varten ja pidämme sen osalta mielessä neuvonantajien panoksen. Tärkeimmät käsittelemämme aiheet ovat innovaatio ja nousevat teknologiat ja strategiat talouksiemme ekologisen kestävyyden lisäämiseksi ja transatlanttisten markkinoiden kehittämiseksi. Meillä on näiden aiheiden nojalla mahdollisuus keskustella monista eri asioista, muun muassa sähköisestä terveydenhuollosta, sähköisistä potilasrekistereistä, vahvistettujen kauppanormien vastavuoroisesta tunnustamisesta ja yleisestä lähestymistavasta sääntelyyn, innovaatiota koskevasta toimintakumppanuudesta ja kuluttajien tuoteturvallisuutta koskevien tietojen vaihdosta. Keskustelemme myös yhteisistä vastauksista taloudellisiin haasteisiin. Marraskuun lopussa, kuten sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta pyysi, keskustelen lisäksi normeista. Uskoakseni tarkka päivämäärä on 29. marraskuuta.

Viimeinen kysymys oli ulkomailta tulevan konttilastin täydellisestä läpivalaisusta. Olemme huolissamme Yhdysvaltojen vaatimuksista, joiden mukaan heinäkuuhun 2012 mennessä kaikki Yhdysvaltoihin menevät kontit on läpivalaistava ennen kuin ne viedään alukseen ulkomaalaisessa satamassa. Me katsomme, että tässä vaatimuksessa ei ole todistettuja turvallisuusetuja ja että se on este joustavalle kaupalle. Näistä syistä komissio ei suunnittele täydellisen läpivalaisun täytäntöönpanoa EU:n satamissa. Yhdysvaltain sisäisen turvallisuuden ministeri Janet Napolitano on ilmoittanut suunnitelmista lykätä täydellisen läpivalaisun heinäkuun 2012 määräaikaa kahdella vuodella eteenpäin. Komissio toivoo, että tämä lykkäys saa Yhdysvaltain kongressin tarkistamaan politiikkaansa ja suosimaan riskiin perustuvaa lähestymistapaa toimitusketjun turvallisuudessa.

EU:n tärkeimmät haasteet seuraavan vuoden aikana liittyvät Yhdysvaltain kanssa tehtävän yhteistyön synergioihin ja mahdollisuuksiin: talouskriisin käsittely, hallinto, kasvun ja työpaikkojen säilyttäminen vauhdittamalla uudistuksia, vapauden, oikeuden ja turvallisuuden alueen luominen ja maailmanlaajuisen painoarvomme lisääminen. Meillä on edessämme monia tärkeitä tehtäviä tulevan EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokouksen osalta ja sen jälkeen. Yksi niistä on rakentaa aiempaa avoimemmat ja ulospäin suuntautuneemmat EU:n ja Yhdysvaltojen väliset suhteet, joissa otettaisiin huomioon niiden suhteiden täysimääräinen ala, joita sekä EU että Yhdysvallat ovat kehittämässä Kiinan, Intian, Venäjän ja Brasilian kaltaisten nousevien mahtien kanssa.

Talouden osalta työpaikat ja kasvu ovat keskustelun ytimessä. Vertailemme näkemyksiämme G20-tuloksista, erityisesti rahoitus- ja pankkialan uudistuksista ja tarpeesta saada aikaan maailmanlaajuinen kauppasopimus, ja tutkimme EU:n ja Yhdysvaltojen lisäarvoa siinä. Samalla meidän on keskityttävä aiempaa enemmän transatlanttisten markkinoiden täysimääräisten mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Tavoitteenani on saada transatlanttinen talousneuvosto keskittymään uudelleen työpaikkoja, kasvua ja innovaatiota koskevaan transatlanttiseen asialistaan. EU:n ja Yhdysvaltain senaatin johtajien tuella pyrin etenemään sen osalta tulevassa transatlanttisen talousneuvoston kokouksessa 17. joulukuuta.

Puhetta johti
varapuhemies Roberta ANGELILLI

  Viviane Reding , komission varapuheenjohtaja. – (EN) Arvoisa puhemies, kollegani Karel De Guchtin yleisestä sopimuksesta ja suhteista Yhdysvaltoihin esittämien huomioiden jälkeen haluaisin keskittyä tulevaan kehyssopimukseen tietosuojasta. On erittäin selvää, että meidän on vaihdettava tietoja torjuaksemme terrorismia ja järjestäytynyttä rikollisuutta ja samalla meidän on säilytettävä kansalaisten oikeudet tietosuojaan. Molempien tasapainoinen aikaansaaminen on noiden neuvottelujen sisältö.

Kuten olen jo kertonut teille, komissio antoi tämän vuoden 26. toukokuuta ehdotuksen neuvotteluvaltuuksista. Odotamme nyt neuvoston hyväksyntää näille valtuuksille toivottavasti joulukuun alussa, jotta voimme aloittaa todelliset neuvottelut. Olen ehdottomasti samaa mieltä siitä, mitä parlamentissa on sanottu. Meidän on keskityttävä kehyssopimuksessa oikeusturvaan sen sijaan, että – ja lainaan parlamentin jäsentä – "sammutamme tulipaloja kunkin yksittäisen tietosuojasopimuksen osalta".

Jos me, Yhdysvallat ja EU, onnistumme laatimaan yhteiset normit, sitten noista yhteisistä normeista tulee ennemmin tai myöhemmin maailman normeja. Meidän on osoitettava, että nuo normit rakentuvat oikeuden ja perusoikeuksien arvoillemme ja vastavuoroisuutta koskevan oikeuden arvoillemme, ja meidän otettava molemmat hyvin selkeästi transatlanttiselle asialistalle.

Myös yksilöiden oikeuksista sellaisessa sopimuksessa esitettiin kysymys. Se, mitä komissio on esittänyt käsiteltäväksi, tarkoittaisi seuraavaa EU:n kansalaisillemme ja Yhdysvaltojen kansalaisille: yksilöiden täytäntöönpanokelpoiset oikeudet, kuten oikeus heistä kerättyjen henkilötietojen saatavuuteen ja oikeus korjata ja poistaa näitä tietoja, hallinnollinen ja oikeudellinen muutoksenhaku riippumatta kansalaisuudesta tai oleskelupaikasta ja korvaus kaikista kärsityistä vahingoista.

Näiden oikeuksien tehokas täytäntöönpano taattaisiin näiden tietosuojanormien riippumattomien viranomaisten toteuttamalla valvonnalla ja hallinnalla, ja tässä tapauksessa syrjimättömyyslauseke pitäisi myös sisällyttää, jotta voidaan varmistaa, että kaikkia henkilötietoja suojellaan riippumatta henkilön kansalaisuudesta ja oleskelupaikasta, pitäen aina mielessä, että meidän on saatava aikaan tasapaino myös oikeuksien ja turvallisuuden välillä ja jotta, ainakin minun mielestäni, rotuun perustuvaa syrjintää ei sallittaisi.

Komissio tarvitsee ehdottomasti parlamentin apua, jotta sitä ei sallittaisi. Olen ymmärtänyt, että haluatte luoda, tai olette jo luoneet, erityisen uuden kahdenvälisen suhteen parlamentin ja Yhdysvaltain kongressin välille. Mielestäni myös se on erittäin tärkeää, jotta kyseisestä tietosuojasopimuksesta voidaan tiedottaa Atlantin molemmilla puolilla, joten tässä teistä voisi olla paljon apua neuvottelujen aikana.

  Stefaan De Clerck, neuvoston puheenjohtaja. – (NL) Arvoisa puhemies, voin puhua hyvin lyhyesti, koska minä olen, tietysti, samaa mieltä komission varapuheenjohtajan Redingin kanssa, nimittäin siitä, että tämä on ollut hyvä keskustelu ja että seuraava vaihe on 2. ja 3. joulukuuta. Neuvosto toivoo todella voivansa viimeistellä silloin valtuudet, jotta komissio voi aloittaa viimeinkin todellisen keskustelun, ja neuvottelut voivat todella alkaa.

Se on mahdollisuus parantaa yhteistyötä EU:n ja Yhdysvaltojen välillä, mahdollisuus saada aikaan tasapaino turvallisuuden ja yksityisyyden välillä, mahdollisuus yhtenäistää hajanainen asia, mahdollisuus, todellakin, muuttaa Euroopan parlamentin yksiselitteinen pyyntö vakaaksi puitesopimukseksi.

Katson, että tämän päivän keskustelun nojalla neuvosto voi hyväksyä komission neuvotteluvaltuudet edellyttäen, että komissio myös antaa palautetta asianmukaisin väliajoin ja että keskustelu konkreettisista yksityiskohdista, oikeuksien täytäntöönpanokelpoisesta näkökulmasta kehittyy edelleen siten, että palautetta annetaan. Toivon siksi, että komissio saa pian aikaan hyviä tuloksia – toivottavasti 2. ja 3. joulukuuta pidettävän neuvoston kokouksen jälkeen. Kiitos tästä keskustelusta.

  Puhemies. − (IT) Olen vastaanottanut neljä työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätettyä päätöslauselmaesitystä⁽¹⁾ .

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan torstaina 11. marraskuuta 2010.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  Elena Băsescu (PPE), kirjallinen. – (RO) EU:n ja Yhdysvaltojen kauppakumppanuus on suurin, ja sen osuus on puolet maailmantaloudesta. Toisaalta molempien kumppaneiden on tehtävä aiempaa tiiviimpää yhteistyötä edistääkseen kasvua ja työllisyyttä omissa talouksissaan, erityisesti, koska talouskriisin takia maailmanlaajuisesti on kadonnut 30 miljoonaa työpaikkaa. Tämän suhteen transatlanttinen talousneuvosto on edelleen sopivin mekanismi yhtenäisten transatlanttisten markkinoiden aikaansaamista vuoteen 2015 mennessä koskevan tavoitteen saavuttamiseksi. Katson, että Lissabonin huippukokouksen aikana on keskusteltava kaikkiin jäsenvaltioihin sovellettavaa viisumijärjestelmää koskevasta ensisijaisesta aiheesta. Koska liikkumisen vapaus on erittäin arvostettu oikeus EU:ssa, komission on jatkettava poliittista ja teknistä vuoropuhelua aikaansaadusta edistyksestä ja tulevista toimintalinjoista.

Haluaisin mainita, että Romanian hallitus on äskettäin hyväksynyt lainsäädäntöpuitteet kansallisen viisumitietojärjestelmän perustamisesta helpottamaan viisumihakemuksia koskevien tietojen vaihtoa toisten jäsenvaltioiden kanssa. Tämä tietotekniikkajärjestelmä parantaa valvontaa Romanian rajoilla ja EU:n ulkorajoilla. Se on välttämätön askel Schengen-alueeseen liittymistä koskevan mahdollisuuden takia.

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. – (PT) Tietosuojaa koskevan laajennetun sopimuksen allekirjoittaminen Yhdysvaltojen kanssa on olennainen ja sitä tarvitaan kipeästi; sillä estetään näiden asioiden käsittely jäsenvaltioiden kanssa yksittäisten kahdenvälisten sopimusten nojalla. Olen täysin tietoinen tämän sopimuksen allekirjoittamiseen liittyvistä ongelmista, koska Atlantin kahdella puolella on sangen erilaiset lähestymistavat tietosuojaan. EU:ssa oikeus henkilötietojen suojeluun vahvistetaan yksiselitteisesti sekä perusoikeuskirjan 8 artiklalla että Lissabonin sopimuksen 16 artiklalla. Yhdysvalloissa ei ole yleistä lakia yksityiselämän suojelusta, eikä maan perustuslaissa ole yksiselitteistä viittausta yksityiselämän suojelua koskevaan perusoikeuteen. Tietojen saatavuuden ja niiden korjaamisen, vastavuoroisuuden, oikeusturvan ja riippumattoman valvonnan osalta on paljon tehtävää. Kehotan siksi neuvostoa hyväksymään tätä sopimusta koskevat neuvotteluvaltuudet mahdollisimman pian, jotta neuvotteluissa voidaan edetä ja jotta niin kipeästi kaivattua edistystä voidaan saada aikaan ja jotta siitä seuraava näiden tulosten saattaminen osaksi lainsäädännön asiaankuuluvia elimiä voidaan tehdä mahdollisimman pian.

  Kinga Gál (PPE) , kirjallinen. – (HU) Aivan ensiksi haluaisin onnitella esittelijää hänen tekemästään loistavasta työstä. Sen hyväksyminen Astanan tarkistuskonferenssin alla antaa mietinnölle erityistä painoarvoa ja lähettää Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön päätöksentekijöille viestin. Panen tyytyväisenä merkille, että tarkistusteni avulla viitteet, jotka liittyvät kansallisten vähemmistöjen suojeluun, joka on elimellinen osa Etyjin yleistä turvallisuuskäsitystä ja sen inhimillisiä ulottuvuuksia, on sisällytetty mietintöön, ja että mietinnössä onnistutaan kiinnittämään huomiota Etyjin vähemmistövaltuutetun asemaan. Vähemmistövaltuutetun tehtävä ja vastuu ovat erityisen merkittäviä kansallisten vähemmistöjen rauhanomaisen rinnakkaiselon edistämisessä ja mahdollisten vähemmistöihin liittyvien ja etnisten konfliktien estämisessä. Vähemmistövaltuutetun aseman korostaminen on myös tärkeää sen varmistamiseksi, että asianosaiset osapuolet antavat asianmukaisen painoarvon virkailijan ehdotuksille ja lausunnoille, kun täytäntöönpanokeinoja ei ole.

  Eija-Riitta Korhola (PPE), kirjallinen. – (FI) Arvoisa puhemies, EU:n ja USA:n suhteissa ilmastopolitiikka on jo vuosia ollut yksi merkittävä mittapuu. Sen perusteella on vahvistettu mielikuvia USA:sta unilateralistisena sooloilijana. Tätä mielikuvaa olisi aika tarkistaa.

On totta, että USA otti maailman ilmastopolitiikan rintamasta välimatkaa kieltäytyessään ratifioimasta Kioton sopimuksen. Mutta nyt aika on näyttänyt, että koko sopimus on tehoton ja väärä keino ratkaista monimutkainen ilmastonmuutoksen ongelma. Paljon enemmän lupauksia ja näköaloja herättävälle polulle ovat lähteneet suuret päästäjät, jotka satsaavat voimakkaaseen teknologiayhteistyöhön ja puhtaan energian kehittämiseen.

Nyt EU:n olisi aika huomata, mitä on tapahtumassa. USA ei lähde päästökauppaan. Obama totesi taannoin, että tärkeintä on tehdä oikeita tekoja, jotka ovat hyödyllisiä joka tapauksessa, mitä ikinä sitten ajattelemmekin ilmastonmuutoksesta. Näitä hyödyllisiä tekoja ovat puhtaaseen energiaan satsaaminen ja energiaomavaraisuuden parantaminen. Päästökaupasta Obama totesi: sehän on vain keino, ei päämäärä, ja on muitakin tapoja "nylkeä kissa".

Onko Eurooppa nyt se ilmastopolitiikan kummajainen, joka ei huomaa tilannetta eikä opi virheistään? Me ulosliputamme työpaikkoja ja nostamme energian hintaa, teemme kaiken vaikeimman kautta sen sijaan, että tekisimme järkeviä tekoja. Saasteiden ehkäisy kannattaa, samoin puhtaaseen energiaan satsaaminen, energiaomavaraisuus, metsitys. Päästökauppa ei sitä vastoin kannata. Se markkinoitiin meille valmistautumisena kansainväliseen päästökauppaan, jota ei koskaan tullut Miksi me piinaamme sillä yhä kansalaisiamme, joilta viedään työ ja toimeentulo?

  Jiří Maštálka (GUE/NGL), kirjallinen. – (CS) Tuleva EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokous vahvistaa ehdottomasti näiden suhteiden poikkeuksellisen merkityksen. Globalisaation jatkuva eteneminen tarkoittaa, että sekä EU:n että Yhdysvaltojen on edistettävä avoimuuden politiikkaa ja että transatlanttisen kumppanuuden strategisen merkityksen ei saa antaa heiketä. Siksi on tärkeää suhtautua kyseisiin neuvotteluihin mahdollisimman avoimesti, sillä avoimuus on olennainen ennakkoedellytys tulevien kokousten toimivuudelle. Muutamat viime päivät ovat tuoneet etualalle kolme aihetta, joihin unionin neuvottelijoiden pitäisi kiinnittää huomionsa: erilaiset strategiat, joilla EU ja Yhdysvallat lähestyvät nykyistä maailmanlaajuista talouskriisiä, erilaiset poliittiset lähestymistavat planeetan epäsuotuisaan ekologiseen tilanteeseen ja ilmastonmuutokseen reagoimisessa ja turvallisuuskysymykset. Yhdysvaltain keskuspankin yksipuoliset päätökset ostaa 600 miljardilla Yhdysvaltain dollarilla Yhdysvaltain valtion joukkovelkakirjalainoja, päätökset, jotka tehtiin kuulematta EU:ta, heikentävät EU:n taloustilannetta. Siksi on olennaisen tärkeää, että EU ilmoittaa selkeästi kannattavansa muiden maailmanvaluuttojen kuin Yhdysvaltain dollarin harkitsemista. On tärkeää, että unioni säilyttää asemansa ekologisen teknologian ja lainsäädännön edelläkävijänä ja siten painostaa sekä Yhdysvaltain hallitusta että kongressia. Mielestäni tulevassa huippukokouksessa on välttämätöntä kehottaa EU:n johtajia antamaan Washingtonille selkeä ilmaisu tuestamme presidentti Obaman ponnistuksille maailmanlaajuisessa ydinaseriisunnassa ja uuden, Venäjän ja Yhdysvaltain presidenttien tänä vuonna Prahassa allekirjoittaman START-sopimuksen ratifioinnissa.

  Justas Vincas Paleckis (S&D), kirjallinen. – (LT) Sen jälkeen, kun Barack Obama voitti presidentinvaalit kaksi vuotta sitten, EU:n ja Yhdysvaltojen kannat ovat lähentyneet huomattavasti, erityisesti aseriisunnan, ilmastonmuutoksen torjunnan ja kansainvälisten konfliktien leimahduspisteiden sammuttamisen osalta. Se on merkittävä pääoma ja tällä linjalla on jatkettava. Joitakin asioita ei vielä ole valitettavasti pantu täytäntöön yhteisten transatlanttisten tavoitteiden aikaansaamiseksi. Yhdysvaltojen yhteiskunnan suuri osa vastustaa ilmastonmuutoksen torjuntaa. Kasvihuonekaasujen rajoittamista koskeva kunnianhimoinen lakiesitys on edelleen jumissa senaatissa. Kysymyksessä, joka koskee kuolemantuomion poistamista, joka on tärkeää EU:lle, ei ole edetty. EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokous järjestetään ensi kuussa Lissabonissa. Toivon, että EU pystyy saamaan kumppaninsa, Yhdysvallat, jatkamaan etenemistä mainituissa yhteisissä tavoitteissa. On myös tärkeää ottaa Venäjä aiempaa enemmän mukaan transatlanttiseen vuoropuheluun.

  Debora Serracchiani (S&D), kirjallinen. – (IT) Koska tietojen vaihto Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välillä on koko ajan entistä välttämättömämpää ja toistuvampaa terrorismin torjunnan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan puitteissa, myös henkilötietojen suojelemiseksi on laadittava yleiset ja yhteiset oikeudelliset puitteet. Näissä puitteissa on säädettävä suojelusta, joka vastaa EU:n kansalaisten unionissa nauttimaa suojelua. Komission neuvotteluvaltuudet ovat siksi etenemistä oikeaan suuntaan. Soveltamisalan osalta näitä oikeudellisia puitteita on myös sovellettava nykyisiin kahdenvälisiin sopimuksiin. Toivon, että neuvosto hyväksyy valtuudet sellaisina kuin ne on esitetty ja että parlamentille tiedotetaan täysimääräisesti ja ripeästi kaikesta kehityksestä neuvotteluissa ja pidetään mielessä, että parlamentilla on viimeinen sana tulevasta sopimuksesta.

  Czesław Adam Siekierski (PPE), kirjallinen. – (PL) Tuleva Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välinen huippukokous on ensimmäinen huippukokous Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen, ja yksi sopimuksen tavoitteista oli mahdollistaa EU:n keskittyminen aiempaa enemmän suhteisiin kolmansien maiden kanssa. Tuleva huippukokous tarjoaa meille tilaisuuden laatia puitteet muutaman seuraavan vuoden transatlanttiselle yhteistyölle. Euroopan unionilla ja Yhdysvalloilla on maailmanlaajuisen asemansa ja oikeusvaltion periaatteen, demokratian ja ihmisoikeuksien kaltaisten yhteisten arvojensa takia keskeinen asema 2000-luvun haasteisiin vastaamisessa. Tarvitsemme rakentavaa, vahvistettua yhteistyötä aloilla, joita ovat esimerkiksi talous- ja rahoituskriisin nujertaminen, terrorismin torjunta, maailmanlaajuinen vakaus, rauha Lähi-idässä, ydinasesulku, kehitysapu ja ilmastonmuutos. Seuraava ilmastohuippukokous Cancúnissa lähestyy. Toivon, että Yhdysvallat osoittaa aiempaa suurempaa sitoutumista ilmastonmuutoksen torjunnan yhteisten velvoitteiden osalta. Meidän pitäisi kansainvälisen näyttämön huomattavana toimijana antaa esimerkkiä muille maille. Äskettäinen ekologinen katastrofi Meksikonlahden rannikolla teki selväksi, että katastrofeilla ei ole rajoja ja että niiden vaikutukset tunnetaan maailmanlaajuisesti, ja lopulta myös meidän kansalaisemme tuntevat ne. On itsestään selvää, että maailmanlaajuisesti tarvitaan yhteistyötä. Viime viikon vaalien takia kannattaa panna merkille, että nämä vaalit saattavat olla lähtökohta Euroopan parlamentin ja kongressin väliselle uudelle ja aiempaa tiiviimmälle suhteelle. Aiempaa tiiviimpi vuoropuhelu hyödyttää molempia osapuolia.

(1) Ks. pöytäkirja.