Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 10. marraskuuta 2010 - Bryssel

1. Istuntokauden uudelleen avaaminen

Puhetta johti
puhemies Jerzy BUZEK

(Istunto avattiin klo 15.00.)

  Puhemies. − (PL) Julistan torstaina 21. lokakuuta 2010 keskeytetyn Euroopan parlamentin istuntokauden uudelleen avatuksi.

2. Edellisen istunnon pöytäkirjan hyväksyminen: ks. pöytäkirja

3. Puhemiehen julkilausumat

  Puhemies. – (PL) Haluaisin antaa tämän istunnon aluksi useita julkilausumia.

Tuntemattomat hyökkääjät hakkasivat 6. marraskuuta 2010 Moskovassa raa'asti toimittaja Oleg Kashinin. Tämä julma hyökkäys, jonka vaikuttimena ei ollut ryöstö, on tuomittava erittäin ankarasti. Panemme merkille presidentti Medvedevin ripeän reagoinnin tähän tilanteeseen ja pidämme sitä myönteisenä, kuin myös hänen henkilökohtaista sitoumustaan rikoksen tekijöiden löytämiseen, ja toivomme, että niin tapahtuu.

Toiseksi, 31. lokakuuta ja ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen Moskovan Voiton aukiolla järjestettiin opposition mielenosoitus poliisin puuttumatta asiaan. Suhtaudumme siihen lupaavana merkkinä Venäjän viranomaisilta ja toivomme, että Euroopan parlamentin vuosien aikana esittämät vetoomukset Venäjän julkisen elämän demokratisoinnista edelleen eivät ole jääneet huomiotta.

Kolmanneksi, kymmenen päivää sitten Bagdadissa hyökättiin kirkkoonsa rukoilemaan menossa olevia kristittyjä vastaan. Joitakin ihmisiä kuoli ja joitakin haavoittui. Toistan Euroopan parlamentin puolesta vaatimukseni uskonnonvapauden kunnioittamisesta ja tässä maailman osassa tapahtuvan uskonnollisista syistä johtuvan väkivallan lopettamisesta.

Neljänneksi, Tukholmassa järjestetään 10. joulukuuta tämän vuoden Nobelin palkintojen jakoseremonia. Meidän mielestämme on mahdotonta hyväksyä Kiinan viranomaisten yrityksiä painostaa Euroopan unionin jäsenvaltioita olemaan osallistumatta seremoniaan. Euroopan parlamentti pyrkii väsymättä siihen, että kaikkien ihmisten luovuttamattomia perusoikeuksia kunnioitetaan koko maailmassa, emmekä tietenkään tee poikkeusta Kiinan osalta. Joulukuun seremoniassa Euroopan unionin Norjan lähetystön päällikkö edustaa Euroopan unionia ja siten myös Euroopan parlamenttia.

  Luigi Berlinguer (S&D). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, viime päivinä Italian Veneton aluetta ovat koetelleet vakavat luonnonkatastrofit, erityisesti Vicenzan, Padovan ja Veronan provinsseissa. Nämä tuhoisat tulvat ovat vaikuttaneet eri tavoin noin 500 000 ihmiseen ja aiheuttaneet tuhoa satojen miljoonien eurojen arvosta. Tämä murhenäytelmä on saanut kaikki tuotantoalat, pienet ja keskisuuret yritykset ja monet muut alat polvilleen.

Haluaisin vedota kollegoihini ja EU:n toimielimiin, jotta näiden ihmisten tukemiseksi tehdään kaikki voitava ja että tähän katastrofiin löydetään ratkaisuja Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta ja rakennerahastoista laadittujen sääntöjen puitteissa.

Haluaisin myös panna merkille, että Italialla on tänään myös toinen syy suruun, vaikkakin aivan eri syystä: Pompeijin tuho. Halusin vain muistuttaa siitä täällä korostaakseni tällaisen tapahtuman merkitystä ja tärkeyttä ja sitä, että EU:n on pidettävä silmällä myös tällaisia asioita.

  Puhemies. – (PL) Kiitos tämän asian ottamisesta esiin. Käyttäkää myös minuutin puheenvuoro tätä varten. Se on myös aihe, joka voidaan ottaa esiin minuutin puheenvuorossa. Kiitos, hyvä Luigi Berlinguer, tämän asian ottamisesta esiin.

4. Parlamentin kokoonpano: ks. pöytäkirja

5. Oikaisu (työjärjestyksen 216 artikla): ks. pöytäkirja

6. Valiokuntien ja valtuuskuntien kokoonpano: ks. pöytäkirja

7. Vastaanotetut asiakirjat: ks. pöytäkirja

8. Parlamentin kantojen ja päätöslauselmien johdosta toteutetut toimet: ks. pöytäkirja

9. Neuvoston toimittamat sopimustekstit: ks. pöytäkirja

10. Suulliset kysymykset ja kirjalliset kannanotot (vastaanotetut asiakirjat): ks. pöytäkirja

11. Määrärahojen siirrot: ks. pöytäkirja

12. Täytäntöönpanotoimenpiteet (työjärjestyksen 88 artikla): ks. pöytäkirja

13. Käsittelyjärjestys

  Puhemies. − (PL) Puheenjohtajakokouksen työjärjestyksen 130 ja 131 artiklan mukaisesti torstaina 21. lokakuuta 2010 pitämässään kokouksessa laatima lopullinen esityslistaluonnos on jaettu.

Siihen on ehdotettu seuraavia muutoksia:

Keskiviikko:

Keskustelu "Etyjin vahvistaminen – EU:n rooli" perustuu julkilausumaan, jonka neuvosto on antanut komission varapuheenjohtajan ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan puolesta.

Jean-Paul Gauzèsin mietintö vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista ja komission lausunto yhtenäismarkkinasäädöksestä käsitellään, tässä järjestyksessä, matkustajarekisteriä koskevasta EU:n ulkoisesta strategiasta käytävän keskustelun jälkeen ja ennen suullista kysymystä innovaatiokumppanuuksista.

Nathalie Griesbeckin kaksi suositusta Euroopan unionin ja Georgian välisestä sopimuksesta on poistettu esityslistalta.

Torstai:

Eva Lichtenbergerin mietintö Krzysztof Lisekin parlamentaarisen koskemattomuuden pidättämistä koskevasta pyynnöstä on otettu torstain äänestysluetteloon.

Äänestys ehdotuksesta Euroopan parlamentin päätökseksi Euroopan poliisiakatemian tilinpäätöksestä varainhoitovuodelle 2008 on lykätty seuraavaan täysistuntoon.

Äänestys Ukrainaa koskevasta päätöslauselmaesityksestä on lykätty marraskuun toiseen täysistuntoon Strasbourgissa.

  Marta Andreasen (EFD). – (EN) Arvoisa puhemies, ryhmämme vastustaa CEPOLin tilinpäätöstä koskevan äänestyksen lykkäämistä, koska tälle elimelle ei ole annettu vastuuvapautta säännönvastaisuuksien takia. Meidän mielestämme päätökset on tehtävä välittömästi, joten emme voi lykätä äänestystä.

  William (The Earl of) Dartmouth (EFD). – (EN) Arvoisa puhemies, en aio puhua kovin pitkään. EU:lla on erittäin pitkät ja mitäänsanomattomat perinteet kirjanpitomenettelyjensä osalta. Ymmärtääkseni tilintarkastustuomioistuin on kieltäytynyt hyväksymästä talousarviota 14. kerran peräkkäin. Nyt käsiteltävänä olevalla yksiköllä on samanlaiset – ja jos mahdollista, vieläkin vähemmän arvokkaat – perinteet. On tärkeää, että Euroopan parlamentti käsittelee tätä asiaa viipymättä, jos Euroopan parlamentti haluaa saada yhtään uskottavuutta kaikissa näissä asioissa.

  Véronique Mathieu (PPE). – (FR) Arvoisa puhemies, haluaisin muistuttaa teitä siitä, että minä olin esittelijänä Euroopan poliisiakatemian vastuuvapautta koskevassa mietinnössä. Voin kertoa teille, että talousarvion valvontavaliokunnassa suunnittelimme varjoesittelijöiden kanssa marraskuun 30. päiväksi kuulemista tästä vastuuvapaudesta ja tilinpäätöksestä, jotta voisimme kuulla CEPOLin johtajan lisäksi sen hallintoneuvoston puheenjohtajaa, ja että talousarvion valvontavaliokunta ei ole vielä päättänyt tutkimusta vuoden 2008 vastuuvapaudesta.

CEPOLin uusi johtaja on tehnyt joitakin korjauksia vuoden 2008 tileihin. Olisin kuitenkin erittäin pettynyt, jos parlamentti ei päättäisi tätä tutkimusta, ja ehdotan ennen kaikkea, että ette tee tilinpäätöstä, arvoisa puhemies ja hyvät kollegat. Tilinpäätös tämän istunnon aikana olisi todella vakava virhe.

(Parlamentti hylkäsi pyynnön.)

  Elmar Brok (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, haluaisin ryhmäni puolesta pyytää, että äänestys järjestettäisiin. Sitä on jo siirretty kerran, ennen vaaleja. Meidän ei pitäisi nyt siirtää sitä pidettäväksi EU:n ja Ukrainan välisen huippukokouksen jälkeen. Tässä päätöslauselmassa kehotamme järjestämään huippukokouksen ja kehotamme myös komissiota ja neuvostoa etenemään nopeasti neuvotteluissa Ukrainan kanssa vapaakauppasopimuksen, viisumien myöntämisen helpottamisen ja assosiaatiosopimusta koskevan asian osalta. Haluaisimme kuitenkin myös, että järjestettäisiin keskustelu siitä, että oppositio oli epäedullisessa asemassa alue- ja paikallisvaaleissa, että se ei voinut asettaa ehdokkaita kaikkialla ja lisäksi että toimeenpanovallan ja tuomiovallan välillä on koko ajan vähemmän eroa.

On tärkeää tehdä selväksi myönteinen suhtautumisemme Ukrainaan. Se on eurooppalainen maa, jolla on oltava mahdollisuus EU:hun liittymiseen. Emme halua sen sortuvan autoritääriseen järjestelmään, jonka takia tämän tavoitteen saavuttaminen on mahdotonta. Meidän pitäisi antaa päätöslauselma ennen huippukokousta, koska muuten se voidaan tulkita väärin niin, että Euroopan parlamentti ei vastusta kyseisiä kielteisiä kantoja. Melkein kaikki vaaleja tarkkailevat järjestöt ovat sanoneet, että vaalit olivat ongelmalliset. Olemme käytännöllisesti katsoen viimeisiä, jotka antavat tästä kantansa. Meidän ei pitäisi edistää oman uskottavuutemme menettämistä.

  Gunnar Hökmark (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, tässä on paljolti kyse siitä, toimiiko parlamentti ennen vai jälkeen: ennen huippukokousta vai huippukokouksen jälkeen. Siinä on erittäin paljon kyse siitä, että yritämme painostaa tai rajoittaa itseämme antamaan kommentteja jälkeenpäin. On oikeudenmukaista sanoa, että Ukrainassa jotkin asiat kehittyvät oikeaan suuntaan mutta että siellä on myös paljon asioita, jotka ovat menossa väärälle raiteelle ja, jos niin jatkuu, ne loitontavat Ukrainaa eurooppalaisesta yhteistyöstä.

Kun esitämme huolia ja huolenaiheita, emme yritä esittää esteitä, yritämme päästä niistä eroon, ja siksi haluamme, että päätöslauselma annetaan nyt. Tiedämme, että Ukrainan yhteiskunnassa ja Ukrainan hallituksessa ollaan hyvin kiinnostuneita kuulemaan, mitä Euroopan parlamentilla on näistä asioista sanottavanaan. Jos ilmaisemme sen, he kuuntelevat ja ovat siitä tietoisia. Jos emme ilmaise sitä, he panevat myös sen merkille. Siksi kannatamme päätöstä päätöslauselman antamisesta tässä täysistunnossa.

  Hannes Swoboda (S&D). – (DE) Arvoisa puhemies, olen sangen yllättynyt, koska kaikkien puolueiden välillä oli sovittu siitä, että erittäin huolellisesti valmisteltu päätöslauselma annettaisiin marraskuun toisessa täysistunnossa Strasbourgissa. Kaikilla on tietysti oikeus muuttaa mieltään. Minusta vain olisi ensinnäkin järkevää odottaa vaalitarkkailijoiden raporttia, jotta sitten, kun se on selkeästi esitetty, voimme perustaa lausuntomme siihen. Toiseksi, ei ole epäilystäkään, että meidän mielestämme näissä vaaleissa oli ongelmia, joissakin tapauksissa vakavia ongelmia. Emme puolusta ketään viran puolesta, mutta hyvät Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) kollegat, älkää puolustako oppositiota viran puolesta. Jos suhtautuisitte oppositioon yhtä kriittisesti kuin me hallitukseen, voisimme löytää yhteisen nimittäjän.

Kannatan sitä, että tarkkailemme asioita Ukrainassa puolueettomasti eikä puoluepoliittisten silmälasien läpi. Suosittelen, että teemme päätöksemme marraskuussa. Jos kuitenkin enemmistö tänään päättää, että meidän pitäisi äänestää tänään, pyytäisin ja kehottaisin PPE-ryhmää liittymään meihin ja yrittämään saada aikaan yhteisen kriittisen tavan edistyä kaikissa kriittisissä kysymyksissä eikä vain vastustaa hallitusta.

(Parlamentti hylkäsi pyynnön.)

(Käsittelyjärjestys vahvistettiin.)

14. Tuleva EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokous ja transatlanttinen talousneuvosto – EU:n ja Yhdysvaltojen välinen tietosuojasopimus (keskustelu)

  Puhemies. − (PL) Esityslistalla on seuraavana yhteiskeskustelu seuraavista aiheista:

– neuvoston ja komission julkilausumat tulevasta EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokouksesta ja transatlanttisen talousneuvoston kokouksesta ja

– neuvoston ja komission julkilausumat EU:n ja Yhdysvaltojen välisestä tietosuojasopimuksesta.

  Stefaan De Clerck, neuvoston puheenjohtaja. – (NL) Arvoisa puhemies, arvoisa varapuheenjohtaja Reding, arvoisa komission jäsen, arvoisat parlamentin jäsenet, kuten tiedätte, Yhdysvaltojen ja EU:n välisestä yhteistyöstä on keskusteltu jo jonkin aikaa, ja saimme muun muassa 28. toukokuuta 2010 komission ehdotuksen, jossa pyydettiin lupaa avata Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välillä neuvottelut henkilötietojen suojasta, joka on aihe, josta on keskusteltu monesti aiemmin, myös täällä parlamentissa.

Samaan aikaan komissio on toiminut tietosuojaa ja tiedonsiirtoa käsittelevän EU:n ja Yhdysvaltojen korkean tason kontaktiryhmän työn osalta, ja ryhmä laati vuonna 2008 raportin, joka annettiin myös Euroopan parlamentin saataville. Kyseisessä raportissa käsitelty tietosuoja on, luonnollisesti, Euroopan osalta perusasia. Se on perusvapaus, joka vahvistetaan perussopimuksen 16 artiklalla ja jonka puheenjohtajavaltio katsoo olevan erityisen tärkeä. Puheenjohtajavaltio tukee siksi kaikkia aloitteita, joilla pyritään parantamaan tietosuojaa transatlanttisissa suhteissa ja varmistamaan kyseisen suojan riittävä taso.

Tässä sopimuksessa olisi otettava huomioon tietosuojaa koskevat periaatteet, joista on säädetty eri asiakirjoissa: Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, vuoden 1995 tietosuojadirektiivissä ja vuoden 2008 puitepäätöksessä. Sanoin, että meidän on saatava aikaan tietosuojan riittävä taso, ja se on tulkittava siten, ettei se aina ole samanarvoinen tai identtinen.

Yksilön oikeuksien suojan tason on oltava riittävän korkea, mutta tapa, jolla nämä oikeudet taataan, voi vaihdella maasta toiseen. Jokaisessa järjestelmässä on erityiset ominaispiirteensä, myös tietosuojan osalta, eikä se saa olla perustavanlaatuinen ongelma. Tärkeää on kuitenkin se, että voimme varmistaa, että tulevan sopimuksen sisältämät kansalaisoikeudet voidaan panna täytäntöön ja että ne voidaan panna täytäntöön kaikkien asianosaisten osalta.

Miten Yhdysvallat ja Euroopan unioni takaavat, että nämä oikeudet voidaan panna konkreettisesti täytäntöön? Kunkin osapuolen on päätettävä siitä itse. Me katsomme, että aivan kuten EU:n direktiivit voidaan saattaa eri tavalla osaksi eri jäsenvaltioiden lainsäädäntöä, myös kansainvälinen sopimus voidaan saattaa osaksi lainsäädäntöä eri tavoilla. Lopputulos on kuitenkin kaikille kaikissa tapauksissa tärkeintä: Atlantin valtameren molemmilla puolilla sijaitsevien asianosaisten osapuolten hyväksi täytäntöönpantavat oikeudet.

Koska neuvosto jakaa parlamentin tätä asiaa koskevan huolen, se pyytää neuvottelujen avaamista koskevassa valtuutuspäätöksessään komissiota toimittamaan neuvostolle noiden neuvottelujen aikana kertomuksen, jossa keskitytään erityisesti siihen erityiseen kysymykseen, miten sopimuksessa esitetty konkreettinen täytäntöönpanokelpoisuus voidaan taata.

Aiemmin on jo tehty alakohtaisia sopimuksia ja erityisiä tietosuojajärjestelyjä, jotka olivat joka alalla erilaisia; ja tällä hetkellä näiden sopimusten erilaiset säännökset muodostavat eräänlaisen selvittämättömän vyyhden, joka todella haittaa tietosuojasäännösten soveltamisesta vastaavien poliisien työtä. Näitä erityissopimuksia koskeviin neuvotteluihin kohdistuu suuri aikapaine. Näin oli matkustajarekisterisopimuksen osalta ja terrorismin rahoituksen jäljittämisohjelman osalta; te tunnette keskustelut. Kun siis on kyse tulevasta kattavasta tietosuojasopimuksesta, jossa vahvistetaan tietosuojaperiaatteet, meidän on pyrittävä välttämään tarvetta neuvotella toistuvasti uusista alakohtaisista sopimuksista.

Meidän on toisaalta myös oltava realisteja ja ymmärrettävä, että yhdellä kattavalla tietosuoja-alan sopimuksella Yhdysvaltojen kanssa ei ikinä voida poistaa kaikkia mahdollisia tulevia ongelmia. Meidän olisi siksi pidettävä mielessä, että jälkeenpäin on edelleen mahdollista tehdä täydentäviä erityissopimuksia.

Siksi on saatava aikaan "kehyssopimuksena" tunnettu sopimus, jossa säädetään perusoikeuksista mutta joka ei itsessään ole perusta tiedonsiirrolle. Tietoa on siirrettävä muiden voimassa olevien tai tulevien erityissopimusten perusteella.

Lopuksi, arvoisa puhemies, haluaisin siksi korostaa, että puheenjohtajavaltio pyrkii siihen, että tämän kattavan sopimuksen neuvotteluvaltuuksia käsitellään samaan aikaan kuin Australian, Kanadan ja Yhdysvaltojen kanssa tehtäviä PNR-sopimuksia koskevaa kolme valtuutusta ja että haluaisimme todella paljon käsitellä tätä asiaa neuvoston 2. ja 3. joulukuuta järjestettävässä kokouksessa. Kiitos huomiostanne.

  Karel De Gucht, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, korkea edustaja Ashton ei voi olla kanssamme tänään, joten minä puhun sekä EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokouksesta että transatlanttisesta talousneuvostosta – josta usein käytetään lyhennettä TEC. Kuten tiedätte, huippukokous järjestetään Lissabonissa 20. marraskuuta; sen on osoitettava EU:n ja Yhdysvaltojen kumppanuuden lisäarvo ja sen jatkuva merkitys 2000-luvulla.

Haluaisin käyttää tämän tilaisuuden hyväkseni ilmaistakseni tyytyväisyyteni Euroopan parlamentin aktiiviseen osallistumiseen EU:n ja Yhdysvaltojen välisiin suhteisiin ja tiedottaakseni sen jäsenille huippukokousta koskevista tavoitteistamme. EU ja Yhdysvallat kärsivät edelleen talouskriisin jälkiseurauksista. Talous ja työpaikat ovat siksi huippukokouksen keskustelujen ytimessä.

Aloitamme tarkastelemalla G20-huippukokouksen asiaankuuluvia tuloksia ja keskustelemme kunkin panoksista kestävään ja tasapainoiseen maailmanlaajuiseen elpymiseen. Haluamme myös, että huippukokouksessa korostetaan, että WTO:ssa on tehtävä kunnianhimoinen, kattava ja tasapainoinen sopimus Dohan kehitysohjelmasta. Julistamme yhteisen aikomuksemme vastustaa protektionismia kotona ja ulkomailla. Keskitymme laajentamaan transatlanttisen talouden taloudellisia etuja. Transatlanttisen talousneuvoston osalta pidän päätöslauselmassa esittämiänne ajatuksia erittäin myönteisinä.

Haluaisin korostaa erityisesti kolmea kohtaa: transatlanttisen talousneuvoston strategisten osien vahvistamisen merkitystä; sitä, että transatlanttisen talousneuvoston on tuettava ja edistettävä yhteistyötä kaikissa asioissa, jotka vaikuttavat teollisuudenalojen ja kuluttajien sääntely-ympäristöön EU:ssa ja Yhdysvalloissa; ja lainsäätäjien olennaisen tärkeää asemaa, kun niistä tulee valvojia ja toimijoita lähestymistapojemme lähentämisessä.

Haluaisin kertoa teille joitakin omia näkemyksiäni EU:n ja Yhdysvaltojen suhteista ja siitä, miksi transatlanttinen talousneuvosto on mielestäni merkittävä. EU ja Yhdysvallat ovat maailman yhtenäisimmät taloudet; olemme toistemme suurimmat kauppa- ja investointikumppanit, jaamme yhteiset arvot ja vastuut monia kysymyksiä koskevien maailmanlaajuisten haasteiden käsittelemisessä, oli kyse sitten innovaatiosta tai ympäristöhaasteista, energiavarmuudesta tai raaka-aineiden saatavuudesta. Vaikka lähestymistapamme talous- ja sääntelykysymyksiin ovat edelleen erilaisia, kuluttajien turvallisuus ja tietosuoja ovat tästä osoitus.

Minua lohduttaa todistettu kykymme tehdä yhteistyötä kovina aikoina. Kokosimme ponnistuksemme erittäin tehokkaasti talous- ja rahoituskriisin torjumisessa; yhteinen sitoumuksemme G20:ssä ja WTO:ssa on auttanut torjumaan protektionistisia suuntauksia. Nyt kaksi vuotta myöhemmin EU ja Yhdysvallat ovat siirtymässä seuraavaan vaiheeseen: älykkään ja kestävän kasvun ja työpaikkojen luomiseen samalla, kun vastataan vakaviin haasteisiin ja nousevien talouksien lisääntyvään kilpailuun.

Kysymys on tämä: miten vahvistettu yhteistyö Yhdysvaltojen voi auttaa meitä saamaan sen aikaan? Minun mielestäni sekä EU:n että Yhdysvaltojen on mietittävä uudelleen transatlanttista kumppanuutta ja ehkä määriteltävä se uudelleen uuteen tilanteeseen mukautumiseksi. Meidän on nyt kysyttävä itseltämme, miltä transatlanttisten markkinoiden pitäisi näyttää vuonna 2020. Ovatko EU ja Yhdysvallat johtajia innovatiivisissa teknologioissa, jotka voivat muokata yhteiskuntaa, kuten sähköautot ja älykkäät verkot? Onnistuvatko ne yhdessä edistämään avoimia tieto- ja viestintätekniikan palveluverkkoja ja avointa sääntelyä? Kukoistavatko pk-yrityksemme ja pääsevätkö ne uusille markkinoille suojaamalla teollis- ja tekijänoikeuksiaan? Hyötyvätkö kuluttajat vaarallisia tuotteita koskevien tietojen vaihdosta Yhdysvaltojen ja EU:n välillä? Miten suhtaudumme turvallisuusuhkiin ja terrorismiin? Yksipuolisella aktiivisuudella vai luottamalla aiempaa enemmän tehokkaisiin ja vastavuoroisesti sovittuihin ratkaisuihin turvallisen kaupan edistämiseksi? Miten meidän pitäisi suhtautua nousevien talouksien esittämiin taloushaasteisiin muun muassa teollis- ja tekijänoikeuksien, raaka-aineiden saatavuuden tai kotimaisen teollisuuden tukemisen aloilla? Tätä strategista suhdetta pyritään kehittämään käynnistämällä transatlanttinen talousneuvosto uudelleen.

Olemme kollegani, transatlanttisen talousneuvoston yhdysvaltalaisen yhteispuheenjohtajan, kanssa sopineet uusien suuntien asettamisesta. Suunnittelemme transatlanttisesta talousneuvostosta keskeistä poliittista foorumia, jolla voimme keskustella taloudellisista kysymyksistä, strategisista kysymyksistä – myös kolmansia maita koskevista kysymyksistä – ja sääntelyyn liittyvistä kysymyksistä. Komission ja Yhdysvaltain hallinnon neuvonnan osalta lainsäätäjät, yritykset ja kuluttajat ovat antaneet olennaisen tärkeän panoksen ja niiden pitäisi jatkaa sitä ja saada aikaan mahdollisia transatlanttisia ratkaisuja nykyisiin ja mahdollisiin ongelmiin.

Transatlanttisen talousneuvoston seuraava kokous järjestetään 17. joulukuuta Washingtonissa. Siinä pitäisi keskittyä kolmeen keskeiseen aiheeseen: innovaatioon ja kehittyviin teknologioihin, transatlanttisten markkinoiden luomiseen ja talouksiemme ekologisen kestävyyden parantamista koskevien strategioiden kehittämiseen.

Seuraavaksi energiapolitiikasta: EU:n ja Yhdysvaltojen energianeuvosto tapaa huippukokouksen alla; se jatkaa työtä yhteisten vastausten laatimiseksi energiavarmuuteen. Pyrimme siihen, että huippukokouksen pitäisi pyytää energianeuvostoa tiivistämään EU:n ja Yhdysvaltojen yhteistyötä ekologisesti kestävien energiatekniikoiden kehittämiseksi ja käyttöönottamiseksi ja tutkijoidemme välisten vaihtojen edistämiseksi, jotta he voivat osallistua vapaasti toinen toistemme energiatutkimusohjelmiin. Tällä työllä tuetaan sekä ilmastonmuutosta koskevia ponnistuksiamme että uusien työpaikkojen luomista.

Olemme tietoisia kansalaistemme syvästä huolesta maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Painostamme huippukokouksessa Yhdysvaltoja siihen, että Cancúnin konferenssissa on saatava aikaan huomattavaa edistystä ilmastonmuutoksen torjumista koskevien kattavien maailmanlaajuisten puitteiden luomisessa.

Seuraavaksi kehityksestä: EU ja Yhdysvallat ovat maailman suurimpia avunantajia. Samalla, kun teemme työtä elintarviketurvallisuutta koskevien vuosituhannen kehitystavoitteiden panemiseksi täytäntöön ja köyhimpien maiden auttamiseksi sopeutumaan ilmastonmuutokseen, meidän on tehtävä tiivistä yhteistyötä sovittaessamme ponnistuksiamme yhteen vastaanottajamaissa, jotta apumme tehokkuus ja vaikutus olisi mahdollisimman suurta ja jotta ponnistukset eivät olisi päällekkäisiä.

Seuraavaksi turvallisuudesta: koska tunnustamme, että perusoikeudet ja kansalaisten turvallisuus täydentävät ja vahvistavat vastavuoroisesti toisiaan, meidän on taattava, että nämä kaksi ovat asianmukaisessa tasapainossa kaikessa tekemässämme työssä. Tiedän, että Viviane Reding käsittelee tätä merkittävää kysymystä sekä sopimusta matkustajatietorekisteristä myöhemmin tänään kanssanne. EU:n ja Yhdysvaltojen on myös tehtävä yhteistyötä kattavammalla tavalla, jotta on mahdollista torjua maailmanlaajuisten verkkojen uusia uhkia, kuten vaikutuksia verkkoon ja verkkorikollisuutta.

Lopuksi, ulkopolitiikan näyttämöllä korostamme yhteisiä strategioitamme ja lisäämme vaikutustamme mahdollisimman paljon. Meidän on tuettava Lähi-idän rauhanprosessia, jotta pystymme saamaan aikaan sopimuskehyksen Israelin ja palestiinalaishallinnon välille vuoden kuluessa. Iranin osalta EU on pannut täytäntöön aiempaa ankarampia seuraamuksia, mutta se on samalla erittäin sitoutunut pyrkimään sopimukseen Iranin kanssa.

Kokonaisuudessaan huippukokous siis kattaa monia kysymyksiä, jotka ovat transatlanttisen suhteen ytimessä. Odotan innokkaasti nyt alkavia keskusteluja.

Puhetta johti
varapuhemies Alejo VIDAL-QUADRAS

  Viviane Reding , komission varapuheenjohtaja. – (EN) Arvoisa puhemies, komissio suositteli 26. toukokuuta, että neuvoston pitäisi antaa valtuudet neuvotteluihin EU:n ja Yhdysvaltojen välisestä tietosuojasopimuksesta, ja toimitti luonnoksen neuvottelujen suuntaviivoiksi. Tästä valtuutussuosituksesta keskustellaan nyt neuvostossa. Tiedän, että Euroopan parlamentti on kanssani samaa mieltä: tämä on ainutlaatuinen tilaisuus, tilaisuus saada aikaan korkeampi henkilötietojen suojan taso ja saada samalla uutta dynamiikkaa transatlanttiseen kumppanuuteemme.

Asiaankuuluvien tietojen jakaminen on olennainen osa tehokasta yhteistyötä rikollisuuden torjunnassa, ei vain EU:ssa vaan myös Yhdysvaltojen kanssa. EU:n ja Yhdysvaltojen välinen turvallisuuskumppanuus on erittäin tärkeä: se on välttämätön, ja siksi meidän pitäisi antaa sen toimia.

Henkilötietojen suojelu on aiemmin ollut toistuva kysymys. Aina, kun on käsitelty tietojen vaihtoa Atlantin yli lainvalvontaa varten, kysymys on tullut esiin. Meidän mielestämme sopimuksella voidaan helpottaa neuvotteluja tulevista erityissopimuksista, jotka koskevat henkilötietojen vaihtoa. Sellaisen sopimuksen nojalla saisimme myös tilaisuuden kehittää yhteistä perustaa ja saada aikaan tyydyttävät ratkaisut tulevalle yhteistyölle.

Haluan sanoa tämän erittäin selkeästi. Tarvitsemme yleisen sopimuksen, joka tarjoaa yhtenäiset ja oikeudelliset velvoittavat puitteet henkilötietojen suojelemiseksi ja yksilöiden oikeuksien panemiseksi täytäntöön. Tiedämme myös, että tällä hetkellä Yhdysvaltojen ja jäsenvaltioiden välillä ja Yhdysvaltojen ja EU:n välillä on monia erityissopimuksia tietojen vaihdosta. Niissä kaikissa on omat väliaikaiset tietosuojasääntönsä. Se tarkoittaa henkilötietojen käsittelyä koskevien erilaisten suojalausekkeiden ja säännösten sekamelskaa. Meillä on siis ratkaisu, joka on kaikkea muuta kuin tyydyttävä ja joka on tuskin perusteltu, koska puhumme perusoikeudesta – ja oikeus tietosuojaan on perusoikeus.

Olen teidän tuellanne päättänyt lopettaa tämän hajanaisen lähestymistavan ja neuvotella kehyssopimuksen, joka

i) tarjoaa johdonmukaiset ja yhtenäiset tietosuojanormit ja sisältää olennaiset periaatteet, kuten suhteellisuusperiaatteen, henkilötietojen määrän minimisoinnin, mahdollisimman lyhyet säilytysajat ja käyttötarkoituksen rajoittamisen;

ii) on sovellettavissa kaikkiin tuleviin ja nykyisiin sopimuksiin, jotka käsittelevät tietojen jakamista lainvalvontarkoituksia varten;

iii) sisältää kaikki tarvittavat tietosuojanormit unionin tietosuojaa koskevan säännöstön mukaisesti ja jossa säädetään yksilöiden täytäntöönpanokelpoisista oikeuksista, hallinnollisesta ja oikeudellisesta kanteesta ja syrjimättömyyslausekkeesta;

iv) varmistaa tietosuojanormien tehokkaan soveltamisen ja riippumattomien viranomaisten harjoittaman niitä koskevan valvonnan.

Uskon, että sekä kansalaiset että yritykset odottavat yhtenäisiä oikeudellisesti velvoittavia tietosuojanormeja, joita sitten sovelletaan yhtenäisesti koko unionissa sekä transatlanttiseen yhteistyöhön lainvalvontatarkoituksia varten. Uskon myös, että meidän on oltava kunnianhimoisia.

Pyrin päättäväisesti tavoitteisiini ja olen vakuuttunut, että voin luottaa Euroopan parlamentin tukeen saadakseni Yhdysvaltojen kanssa aikaan hyvän sopimuksen, sopimuksen, jolla varmistetaan tietosuojan korkea taso kaikille henkilöille ja jonka nojalla voimme edistää välttämätöntä ja merkittävää yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi.

  Elmar Brok, PPE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa puheenjohtaja De Clerck, arvoisa varapuheenjohtaja Reding, arvoisa komission jäsen De Gucht, hyvät kollegat, Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ryhmä tukee yhteistä päätöslauselmaesitystä ja haluaisi kiittää kaikkia täällä puheenvuoron käyttäneitä.

Meidän on ymmärrettävä – EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokouksen alla ja nyt, kun G20-kokous järjestetään – että monissa kysymyksissä – ei vain taloudellisissa kysymyksissä vaan myös rauhaa ja ympäristönsuojelua koskevissa asioissa – vain EU:n yhteisellä vastauksella on mahdollisuudet toteutua maailmanlaajuisesti. Siksi haluaisimme tässä tiiviimpää yhteistyötä ja pyrimme, Euroopan parlamenttina, myös saamaan sen aikaan Yhdysvaltain kongressin uuden enemmistön kanssa, koska sillä on tämän osalta merkittävä asema. Komission jäsen De Gucht ymmärtää sen transatlanttisen talousneuvoston osalta, varapuheenjohtaja Reding tietosuojan osalta, ja myös me näimme SWIFT-asiassa, että parlamenteilla on merkittävä asema tämän ymmärtämisessä. Yhdessä eurooppalaisilla ja yhdysvaltalaisilla – joiden osuus maailman bruttokansantuotteesta on edelleen 60 prosenttia – on mahdollisuus laatia kyseiset normit ja antaa myönteinen vastaus terrorismin haasteisiin, Iraniin ja Lähi-itään liittyviin asioihin, ilmastonmuutokseen ja moniin muihin kysymyksiin. Meidän on ryhdyttävä tämän asian osalta asianmukaisiin ponnistuksiin.

Toivon siksi, että voimme edetä näissä yleisissä poliittisissa asioissa ja että edistystä saadaan aikaan transatlanttisessa talousneuvostossa, joka on elvytetty komission jäsenen De Guchtin ponnistusten ansiosta. Toivon, että alkuperäinen tavoite voidaan saavuttaa, jotta voimme poistaa kaupan esteet transatlanttisille markkinoille tulossa, mikä saisi meidän osaltamme aikaan paljon kasvua ja samalla voitaisiin välttää turhat kustannukset – ja myös, arvoisa varapuheenjohtaja Reding, edetä perusoikeuksiin, tietosuojaan ja vastaaviin kysymyksiin liittyvissä asioissa. Tietosuojan takaaminen on välttämätöntä, mutta monien eri syiden takia meidän on myös vaihdettava tietoja. Siksi on erittäin hyvä asia, että pyrimme sopimaan täällä yhteisistä normeista huolimatta erilaisista oikeudellisista lähestymistavoistamme.

Jos sallitte minun tekevän vielä yhden huomautuksen: tässä rahoitusmarkkinoihin liittyvässä tapauksessa on tietysti sanottava, että vaikka lainsäädäntöä on annettu varmistamaan, että kahden vuoden takaiset tapahtumat eivät voi toistua, Yhdysvaltain keskuspankki on nyt esimerkiksi päättänyt laskea markkinoille 600 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria kuulematta ketään, mistä tietenkin seuraa pelkoja inflaatiosta ja muista asioista ja jonkin verran myllerrystä maailmantaloudessa. Meille ei ole hyödyksi, jos valuuttakurssit eivät kehity asianmukaisesti suhteessa toisiinsa.

  Hannes Swoboda, S&D-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, myös minä haluaisin kiittää hyvin lämpimästi neuvostoa ja komissiota niiden avauspuheenvuoroista. Haluaisin erityisesti keskittyä siihen, mitä komission jäsen De Gucht sanoi, koska on pantava merkille, että Yhdysvallat on muuttunut marraskuun 2. päivän jälkeen. Yhteistyö Yhdysvaltojen kanssa ei ehkä aiemminkaan ollut täydellistä, mutta on vaarana, että nyt se vaikeutuu.

Mainitsitte protektionismin, arvoisa komission jäsen De Gucht. Minun mielestäni meidän on toimittava yhdessä protektionismin torjumiseksi. Se voi joillakin aloilla tarjota ratkaisun lyhyellä aikavälillä, mutta yleisesti se ei ole ratkaisu, koska se saa aikaan kilpailuun perustuvaa protektionismia, joka ei ehdottomasti ole meidän etujemme mukaista. Viittasitte energia-asioihin. Komissio julkaisi tänään energiaa koskevan asiakirjan – Energia 2020 -strategian. Vaikka arvostelenkin sen joitakin näkökohtia, sen taustalla oleva ajattelu on oikeansuuntaista. En pysty kuitenkaan kuvittelemaan, että Yhdysvallat julkaisee vastaavan asiakirjan ja vastaavat suuntaviivat. Tämä ala on erittäin vaikea ja vielä vaikeampi marraskuun 2. päivän jälkeen. Mainitsitte myös sähköautot ja älykkäiden verkkojen kehittämisen yhdessä Yhdysvaltojen kanssa, ja ne ovat todellakin asioita, joihin meidän pitäisi pyrkiä. Meidän on kuitenkin samalla kerrottava Yhdysvalloille, että meillä on myös muita kumppaneita. Voimme myös yrittää kehittää vastaavia asioita Kiinan, Brasilian ja muiden maiden kanssa. Meidän on annettava yhdysvaltalaisille vaikutelma, että emme ole välttämättä riippuvaisia heistä. Haluaisimme tehdä sen heidän kanssaan, mutta he eivät ole ainoa kumppanimme – erityisesti ilmastonmuutoksen osalta. Pidetään mielessä Yhdysvaltojen käytös ja presidentti Obaman kyvyttömyys toimia, koska lakeja ei ollut vielä annettu. Nyt, kongressin nykyisen enemmistön takia lakia ei edes käsitellä – mistä johtuu, että meidän on oletettava, että asia ovat aiempaa vaikeampia, ellemme onnistu edistämään joitakin näistä asioista Kiinan, Intian tai Brasilian kaltaisten maiden kanssa. Meidän on tunnustettava tämä selkeästi.

Haluaisin vastata Elmar Brokin huomioihin sanomalla, että alun perin ero oli suuri, mutta nyt eroa on vähemmän. On ehdottoman oikein ja olennaista, myös meidän mielestämme, että Yhdysvallat palaa talousarvionsa tasapainottamiseen. Minulla ei ole mitään sitä vastaan; päinvastoin, on hyvä asia, jos Yhdysvallat yrittää luoda jälleen uusia työpaikkoja – se on hyväksi sekä Yhdysvalloille että meille. Se on kuitenkin tehtävä koordinoidusti. Yhdysvaltalaisten on siksi totuttava hyväksymään myös tällä alalla laajempi maailmanlaajuinen yhteistyö, erityisesti yhteistyö EU:n kanssa.

  Sarah Ludford, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, transatlanttinen suhde on EU:n tärkein suhde. Sen lisäksi, että osuutemme maailmantaloudesta on edelleen puolet, demokratiamme ovat tärkeimpiä liikkeellepanevia voimia ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion periaatteen säilyttämisessä. Joskus näytämme kuitenkin pitävän toisiamme itsestäänselvyytenä tai annamme perheen sisäisten erimielisyyksien hämärtää ehdottomat yhteiset etumme.

Siksi yhteisessä päätöslauselmassamme korostetaan strategisen kumppanuuden merkitystä, kumppanuuden, jossa korostetaan koordinaatiota ja yhteistyötä maailmanlaajuisiin haasteisiin ja alueellisiin kysymyksiin vastaamisessa ja jossa lainsäätäjät ovat täysivaltaisia ja vakavasti otettavia toimijoita. Tuon strategisen kumppanuuden on perustuttava taloudelliseen ja poliittiseen vapauteen.

Olen tyytyväinen siihen, että Euroopan parlamentin jäsenet toistavat vaatimuksemme pyrkiä vapaisiin transatlanttisiin markkinoihin vuoteen 2015 mennessä. Se tarkoittaa, että meidän on otettava tavoitteeksemme kaupan ja sääntelyn esteiden poistaminen. Hyvin suuressa – ja kasvavassa – osassa transatlanttisia suhteita on kyse oikeuteen, lainvalvontaan ja ihmisoikeuksiin liittyvistä asioista. Ne olivat aiemmin väliaikaisia, nyt niistä on todella tullut ydinosia. Mitä enemmän perustamme kumppanuutemme yhteisiä arvojamme koskevaan yhteiseen kunnioitukseen, sitä paremmin voimme toimia levittääksemme noita arvoja muualle maailmaan.

Siinä yhteydessä entisen presidentin George Bushin toistama oikeutus vesikidutukselle – joka on yksiselitteisesti kidutusta – kuvastaa kaikkea, mikä meni pieleen hänen katastrofaalisella kahdeksan vuoden presidenttikaudellaan ja minkä takia lännestä tuli sekä vähemmän vapaa että vähemmän turvallinen. Esiin nousevat ja laajalle levinneet todisteet Yhdistyneen kuningaskunnan ja Yhdysvaltojen joukkojen ilmeisestä irakilaisten vankien pahoinpitelystä edellyttävät käsittelyä korkeimmalla tasolla, myös tulevassa huippukokouksessa ja riippumattomissa tutkinnoissa.

Olin hyvin tyytyväinen siihen, mitä varapuheenjohtaja Reding sanoi tietosuojasopimuksesta. On todellakin olennaisen tärkeää saada aikaan tämä "kehyssopimus", kuten hän sitä kutsui, koska tällä hetkellä sammutamme tulipaloja kunkin yksittäisen tietosuojasopimuksen osalta. Jos voisimme vain saada aikaan sopimuksen, puitteet, joiden nojalla yksittäiset tiedonjakamista koskevat pyynnöt voidaan tutkia, se olisi erittäin arvokasta, koska niin paljon huomiotamme ja nahisteluamme on keskittynyt tuohon aiheeseen. Se on suuri palkinto kovasta työstä.

  Reinhard Bütikofer, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, marraskuun 2. päivän vaalit ovat sangen keskeinen käännekohta viimeaikaisessa Yhdysvaltojen historiassa, ja nyt saa sellaisen vaikutelman, että maa on hengähdystauolla. Tällaisessa tilanteessa on vielä tärkeämpää osoittaa luotettava yhteistyömme ja asettaa selkeät ensisijaiset tavoitteet tulevalle yhdessä tekemällemme työlle.

Kiitän komission jäsentä De Guchtia siitä, että hän otti esiin transatlanttista talousneuvostoa koskevan asian puheenvuoronsa alussa, ja siitä, mitä hän sanoi asiasta. Meidän on puhallettava uutta elämää transatlanttiseen talousneuvostoon. Tähän mennessä transatlanttinen talousneuvosto on tehnyt sangen vähän, mutta voimme edelleen toivoa. Olen myös samaa mieltä kahdesta näkökulmasta, jotka mainitsitte, arvoisa komission jäsen, ja tuen niitä, sekä kahdenvälistä yhteistyötä – esimerkiksi vähähiilisten teknologioiden standardoimiseksi ja sääntelemiseksi – mutta myös, ennen kaikkea, strategista osaa. Toivomme, että se on edistysaskel.

On valitettavaa, että ilmastopolitiikkaa ei käsitellä puolentoista tunnin huippukokouksessa Portugalissa. On kuitenkin tärkeää, että edustajamme, puheenjohtaja Barroso ja puheenjohtaja Van Rompuy, tekevät siellä selväksi, että EU ei salli, että sitä jarrutetaan tai haitataan tämän takia. Kehityspolitiikkaan keskittyminen on hyvä asia, ja eurooppalaisesta näkökulmasta olisi myös hyvä, jos voisimme minkä tahansa yhteistyön lisäksi saada aikaan laadukasta yhteistyötä korostamalla vuosituhannen kehitystavoitteita ja ilmastopolitiikkaa.

Lopuksi, koska presidentin asema on nyt heikentynyt ja koska Yhdysvalloissa on uusia suuntauksia eristäytymiseen, on tärkeää, että EU tekee itsenäisesti kansainvälisiä aloitteita, esimerkiksi Lähi-idässä palestiinalaisten, Syyrian tai Libanonin osalta. Meidän pitäisi kertoa yhdysvaltalaisille erittäin selkeästi, että olemme valmiita tekemään sen ja että me haluamme kantaa tämän vastuun.

  Timothy Kirkhope, ECR-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, mikään kahdenvälinen suhde ei ole tärkeämpi kuin suhteemme Yhdysvaltojen kanssa. Meillä on edessämme epävarma vuosisata, jolle on tunnusomaista maailmanlaajuisen talouden voiman tasapainon perustavanlaatuinen siirtyminen pois Euroopan ja Pohjois-Amerikan liberaaleilta demokratioilta valtioille, jotka eivät kaikki jaa, ainakaan vielä, sitoumuksiamme oikeusvaltion periaatteeseen, demokratiaan ja ihmisoikeuksiin.

Niin kauan kuin olen tämän parlamentin jäsen, taistelen tietysti Pohjois-Atlantin demokratioiden yhtenäisyyden puolesta tulevaisuutta koskevan yhteisen näkemyksen edistämisessä. Meidän pitäisi esimerkiksi yhteisiä turvallisuustavoitteitamme edistäessämme pyrkiä mahdollisimman laajaan yhteistyöhön tarpeettomien vaikeuksien välttämiseksi.

Pidän siksi myönteisenä työtä, jota tietosuojapuitteiden ja PNR-sopimusten osalta on tehty, mutta haluaisin kehottaa varovaisuuteen, kun mietitään mahdollisesti vakavia seurauksia, jotka johtuvat siitä, että uutta lainsäädäntöä sovelletaan takautuvasti nykyisiin oikeuden päätöksiin, sekä täällä että Yhdysvalloissa.

Meidän on myös tunnustettava, että EU:lla ei ole oikeudellisia valtuuksia, jotka ylittäisivät kansallisten hallitusten omat neuvottelut kolmansien osapuolten kanssa. Toivon todella, että pystymme löytämään tähän, kuten niin moniin muihin yhteisiin huolenaiheisiin, käytännöllisen ja hyväksyttävän ratkaisun.

  Takis Hadjigeorgiou, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (EL) Arvoisa puhemies, meidän mielestämme yhteistyön ei pitäisi haitata riippumattomuutta. Meidän mielestämme Euroopan unionin pitäisi oppia kunnioittamaan itseään. Meidän mielestämme hyvä yhteistyö edellyttää toisen osapuolen riippumattomuuden kunnioittamista. Meidän mielestämme Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välistä vuoropuhelua ja suhteita olisi käytävä keskinäisen ymmärryksen ja riippumattomuuden hengessä.

Haluaisin siksi korostaa kaikista niistä hyvin vakavista kysymyksistä, joista halusin puhua, seuraavia kysymyksiä, jotka ovat ensisijaisesti meidän vastuullamme: sitä, että Israelia on painostettava todella ratkaisemaan Palestiinan kysymys ja Turkkia ratkaisemaan Kyproksen kysymys, sitä, että Yhdysvalloissa on kiireellisesti poistettava kuolemantuomio, sitä, että presidentti Obama on rikkonut lupauksensa sulkea Guantánamon tukikohta, sitä, että tietosuojaa on puolustettava – ja käytän tätä termiä tarkoituksella – ja lopuksi ilmastonmuutosta koskevaa valtavaa kysymystä. Meidän on saatava Yhdysvallat kantamaan todellinen vastuunsa.

  Fiorello Provera, EFD-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, haluaisin palata komission jäsenen De Guchtin puheenvuoron kansainvälistä kehitysyhteistyötä koskevaan kohtaan. Tiedämme, miten tärkeää se on vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiseksi. Rikkaiden ja köyhien maiden välisen epätasa-arvon poistamisella vastataan moraaliseen vaatimukseen ja sen lisäksi edistetään kansainvälisten konfliktien ja kiistojen syiden ratkaisua sekä parannetaan elämänlaatua monilla maailman alueilla.

Päätöslauselmassa annettua suositusta käyttää 0,7 prosenttia teollisuusmaiden BKT:stä tähän tarkoitukseen vuoteen 2015 mennessä voidaan siten tukea, mutta lisätoimenpiteet ovat olennaisen tärkeitä, jos avun halutaan olevan tehokasta. Tarvitaan EU:n ja Yhdysvaltojen apupolitiikan koordinointia päällekkäisten toimien välttämiseksi eri maantieteellisillä alueilla. Suunnitelmien täytäntöönpanoa koskevat parhaat käytännöt on määritettävä aiempaa paremmin, ja niissä on kunnioitettava vastaanottajien, ei avunantajien, tarpeita. Hyvä hallinto apupolitiikasta hyötyvissä maissa on olennaista toimien tehokkuuden lisäämiseksi ja sen välttämiseksi, että arvokkaita resursseja levitetään korruption, kykenemättömyyden ja vastuuttomuuden nojalla.

Viimeinen merkille pantava seikka on johdonmukaisuus kehitysyhteistyöpolitiikan ja kauppapolitiikan välillä. Esimerkiksi maataloudessa ja kalastuksessa ei ole järkeä rahoittaa toisella kädellä talouden kehittämistä koskevia suunnitelmia ja sulkea toisella kädellä ovi kehitysmaiden tuotteilta. Dohan sopimus on merkittävä edistysaskel tällä merkittävällä alalla.

  Andreas Mölzer (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, tulevat kuukaudet osoittavat, mitkä vaikutukset presidentti Obaman aseman heikentymisellä hänen omassa maassaan on, koska hänen puolueensa suoriutui sangen huonosti äskettäisissä kongressivaaleissa. Mietin esimerkiksi, lisääntyvätkö protektionistiset suuntaukset ja vaikuttavatko ne kauppa- ja talouspolitiikkaan, tai alkaako presidentti Obama kiinnittää enemmän huomiota Iranin konfliktin, Lähi-idän tai Afganistanin konfliktin kaltaisiin ulkopolitiikan aloihin. Se jää nähtäväksi.

Euroopan ja erityisesti EU:n ei pitäisi kiinnittää siihen vain rajallista huomiota, koska EU:n on voitava määritellä omat painopistealansa ja tavoitteensa ja omat etunsa. Se on erityisen totta maailmanpolitiikan alalla, jossa Euroopan unionin läsnäolo on sangen pientä. Tarvitsee vain ajatella Lähi-idän konfliktia, jossa meillä ei edes ole paikkaa neuvottelupöydässä. Kuten kaikki tietävät, meillä on kaikkien merkityksellisten asioiden osalta – oli kyse Iranista, Afganistanista tai Lähi-idän konfliktista – tapana pysytellä Yhdysvaltojen suojissa ilman omaa näkemystä. Aloilla, joilla suurempi yhteistyö Yhdysvaltojen kanssa olisi asianmukaista – esimerkiksi Kyproksen kysymyksen ratkaiseminen, missä Yhdysvallat voisi vaikuttaa liittolaiseensa Turkkiin – tapahtuu kuitenkin hyvin vähän. Vaikka presidentti Obama näyttää olevan kiinnostuneempi Tyynestämerestä kuin Atlantista, meidän on omalta kannaltamme kiinnitettävä enemmän huomiota Itä-Eurooppaan ja Lähi-itään.

Myös transatlanttisessa talousneuvostossa vaaditaan epäilemättä parempaa yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa. Ei ole epäilystäkään, että lännen – toisin sanoen Euroopan ja Yhdysvaltojen – olisi säilytettävä asemansa maailmanjohtajana tutkimuksen, innovaation ja kehityksen aloilla. Lopuksi, emme saisi unohtaa, että paremmalla tietosuojalla sekä kansalaisoikeuksien ylläpitämisellä ja puolustamisella pitäisi myös olla tärkeä osa huippukokouksessa.

  Ioannis Kasoulides (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, maailman painopiste on tasaisesti siirtymässä lännestä itään, kun esiin nousee Kiinan ja Intian kaltaisia uusia maailmanmahteja. Vaikka näissä uusissa puitteissa EU pysyy maailman suurimpana kaupallisena mahtina ja Yhdysvallat on edelleen EU:n suurin kauppakumppani, yhteistyömme on paljon sitä enemmän: se on kansainvälisen järjestelmän ydinosa, koska se perustuu yhteisiin arvoihin, historiallisiin siteisiin ja strategisiin etuihin, eikä niin ole aina muiden strategisten kumppanien kanssa.

Transatlanttinen kumppanuus on kehittynyt kylmän sodan aikaisesta pakkoliitosta vapaavalintaiseksi liitoksi. Moninapaisen maailman kehittyminen edellyttää uutta määritelmää kahden osapuolen yhteistyön ehdoille kaikissa olemassa olevissa kahdenvälisissä ja maailmanlaajuisissa kysymyksissä.

Toistamme neuvoston päätelmät viime syyskuulta ja pyydämme, että transatlanttiselle suhteelle annetaan uutta vauhtia ja että harkitaan uusia tapoja luoda todellinen molempien vahvuuksiin ja erityispiirteisiin perustuva kumppanuus. Transatlanttisessa kumppanuudessa olisi keskityttävä taloudellisen suhteemme mahdollisten etujen lisäämiseen mahdollisimman paljon vahvistamalla transatlanttista talousneuvostoa. Yksipuoliset toimet, kuten Yhdysvaltojen keskuspankin toteuttama määrällinen keventäminen, ovat yhtä huolestuttavia kuin renminbin heikkeneminen.

  Stavros Lambrinidis (S&D). – (EL) Arvoisa puhemies, Yhdysvaltojen Euroopan parlamenttia kohtaan räjähdysmäisesti lisääntynyt kiinnostus alustavan SWIFT-sopimuksen hylkäämisen jälkeen on nyt kutakuinkin hälvennyt. Se ei kuitenkaan tarkoita, että asiat hoituvat entiseen malliin. Päinvastoin. Euroopan parlamentin lisääntynyt toimivalta talouden, energian, terrorismin torjunnan ja perusoikeuksien alalla ei ole asioiden hoitamista entiseen malliin. Tämänhetkinen tunne Yhdysvalloissa siitä, että Euroopan parlamentilla on väliä, mistä meidän on onniteltava Yhdysvaltojen Brysselin suurlähettilästä William E. Kennardia, ei ole toimimista entiseen malliin. Se, että meillä on edessämme olennaiset ja tärkeät neuvottelut muun muassa varapuheenjohtaja Redingin esiin ottamista kysymyksistä, joissa Euroopan parlamentti tukee komissiota, kuten te, arvoisa komission jäsen, pyysitte, ei ole toimimista entiseen malliin. Eikä se, että Euroopan parlamentti on avannut yhteystoimiston Yhdysvaltain kongressiin, ole toimimista entiseen malliin.

On ehkä hyvä, että alkuperäinen vouhotus on vähentynyt, koska voimme selkeästi kehittää todella lujan pitkäaikaisen suhteen Euroopan parlamentin ja kongressin välille käyttämällä uusia luotuja rakenteita.

  Alexander Alvaro (ALDE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa puheenjohtaja De Clerck, arvoisa komission jäsen De Gucht, arvoisa varapuheenjohtaja Reding, olemme kuulleet jo kylliksi siitä, miten tärkeitä transatlanttiset suhteet ovat; en usko, että kukaan täällä kyseenalaistaa sitä. Yhdysvallat on yksi tärkeimmistä kauppakumppaneistamme ja yksi keskeisistä kumppaneistamme, ja saksalaisena olen erityisen tietoinen siitä, että sitä, mitä Yhdysvallat on meidän puolestamme tehnyt, on mahdotonta maksaa koskaan takaisin. On kuitenkin myös sanottava, että on mahdotonta neuvotella silmästä silmään, jos kumartelee jatkuvasti.

Jos me Euroopan unionina haluamme saada asianmukaisen ja kunnioittavan suhteen Yhdysvaltoihin, sitten on aika, että osoitamme hieman selkärankaa, kun meidän kannoistamme on kyse. Arvoisa varapuheenjohtaja Reding, olette jälleen kerran tehnyt selväksi, että olette oikea nainen oikeassa asemassa tekemään sen. Mainitsitte EU:n tietosuojalainsäädännön perusperiaatteet, ja minun mielestäni emme voi tehdä niiden osalta mitään myönnytyksiä EU:n ja Yhdysvaltojen tietosuojasopimuksen osalta. Meillä ei voi olla kilpajuoksua pohjalle, kun olemme tekemässä sopimusta, jolla ensisijaisesti pyritään suojelemaan kansalaisiamme. Sellaisesta suojelusta – henkilötietojen suojelusta ja yksityisyyden turvaamisesta – säädetään monin tavoin perusoikeuskirjan, Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja Lissabonin sopimuksen artikloissa. EU:n ja Yhdysvaltojen välisen tietosuojasopimuksen tavoitteena on oltava tämän ymmärtäminen: Euroopan unionissa käyttöön ottamiemme ja täytäntöönpanemiemme toimenpiteiden ylläpitäminen niiden vesittämisen sijaan. Puhun nyt oikeuksista, jotka mainitsitte tiedon saatavuuden, tietojen tuhoamisen ja korjaamisen osalta; käyttötarkoituksen rajoittamisesta, suhteellisuudesta, tietojen välttämistä ja tietojen määrän minimisointia koskevasta periaatteesta.

Neuvotellessamme kyseisestä sopimuksesta meidän on tietenkin samalla myös varmistettava, että se ei tapahdu tyhjiössä. Sillä on seurauksia EU:n tietosuojadirektiiviin, joka on tarkistettava pian, sähköisen viestinnän tietosuojadirektiiviin ja matkustajatietojen toimittamiseen, josta Sophia in ’t Veld neuvottelee. Kaikki tämä on asetettava yleisiin puitteisiin. Arvoisa varapuheenjohtaja Reding, uskon, että kun valtuuksistanne neuvotellaan neuvostossa 2. ja 3. joulukuuta, voidaan olettaa, että parlamentti on takananne. Toivon teille onnea ja menestystä. Me olemme tässä kanssanne.

Puhetta johti
varapuhemies Stavros LAMBRINIDIS

  Jan Philipp Albrecht (Verts/ALE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, suunniteltu sopimus vastaa tämän kunnioitettavan parlamentin pitkäaikaista halua saada lopulta aikaan tietosuojaa koskevat velvoittavat vähimmäisnormit ja lailliset oikeudet Yhdysvaltojen kanssa. Tarkoituksena on korjata oikeussuojan puutteet ja saada aikaan korkeampi tietosuojan taso Euroopan unionin kansalaisille. Tiivis yhteistyö yhdysvaltalaisten kumppaniemme kanssa on tarpeellista ja oikein. Se ei saa kuitenkaan johtaa siihen, että EU:n kansalaisten perustuslailla taattuja oikeuksia heikennetään.

Komission ehdottamat neuvotteluvaltuudet kyseiselle sopimukselle ovat hyvät, ja ne vievät meitä oikeaan suuntaan. Euroopan parlamentin esittelijänä minulla on ilo käyttää tämä tilaisuus vakuuttaakseni komissiolle, että nykyisellä luonnoksella on kaikkien parlamentin ryhmien laaja tuki. Meidän kannaltamme on nyt ehdottoman välttämätöntä, että myös neuvosto hyväksyy tämän ehdotuksen, jotta neuvottelut voivat alkaa mahdollisimman pian.

En epäile yhtään, että ei ole helppoa vakuuttaa kumppaniamme Atlantin toisella puolella yksityiskohtaisista huolistamme. Olen kuitenkin vakuuttunut, että Yhdysvallat perustettiin vapauden, demokratian ja perusoikeuksien periaatteille ja että se kunnioittaa meidän laillamme yksilön oikeuksia suhteessa viranomaisiin. Se ei ole siksi mahdottomuus eikä ristiriidan aihe, vaan pikemminkin on olemassa realistinen mahdollisuus vahvistaa yhteistä perustaamme molemmilla puolilla Atlanttia ja luoda uusi perusta jopa aiempaa tiiviimmälle yhteistyölle.

Haluaisin kuitenkin päättää puheenvuoroni mainitsemalla vielä yhden näkökulman, joka on erityisen tärkeä meille parlamenttina: vain, jos onnistumme luomaan yhtenäiset puitteet EU:ssa, saamme kansalaistemme luottamuksen transatlanttisen tietosuojan osalta. Siksi on erittäin tärkeää, että tietosuojasopimus Yhdysvaltojen kanssa on kehys kaikille sopimuksille, joita EU ja jäsenvaltiot tekevät Yhdysvaltojen kanssa. Siksi odotan innokkaasti työtäni esittelijänä Yhdysvaltojen kanssa tehtävän tietosuojasopimuksen osalta ja tiivistä yhteistyötä parlamentin kollegojeni, komission, neuvoston ja myös Yhdysvaltain kongressin ja Yhdysvaltain hallituksen kanssa.

  Geoffrey Van Orden (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, olin Yhdysvalloissa välivaalien aikaan ja näin, miten siellä tapahtui eräänlainen poliittinen maanjäristys. Eurooppalaisten on otettava siitä opikseen, sekä omissa maissamme että Euroopan unionissa. Kansalaiset sekä täällä että Yhdysvalloissa haluavat, että hallitus sekaantuu vähemmän heidän elämäänsä, vajeen hallintaa ja julkisten menojen leikkauksia, ja meille sen pitäisi merkitä pienempää EU:n talousarviota.

Puolustusasioiden osalta on sanottava, että äskettäinen Yhdistyneen kuningaskunnan strateginen puolustus- ja turvallisuuskatsaus muistuttaa meille, että Yhdistyneen kuningaskunnan merkittävin puolustus- ja turvallisuussuhde on suhde Yhdysvaltoihin. Sitä pitäisi soveltaa kaikkiin muihin Euroopan muihin. Toivon todella, että Naton uudesta strategisesta käsitteestä käy ilmi elvytetty sitoumus liittoon, joka sitoo Yhdysvallat Euroopan turvallisuuteen. Emme saa antaa EU:n puolustustavoitteita koskevan hämmingin heikentää tai vähentää sitä. Meillä ei ole varaa päällekkäisyyteen ja häirintään erityisesti, kun puolustusbudjetteja leikataan.

Tuleva Naton huippukokous 19. marraskuuta on niille 21:lle Naton liittolaiselle, jotka ovat myös EU:n jäsenvaltioita, hyvä tilaisuus osoittaa sitoutumisensa uuteen todellisuuteen.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL). – (PT) On aika kehottaa Yhdysvaltoja tekemään työtä konfliktien ratkaisemiseksi rauhallisesti, sotilasmiehityksen ja sodan lopettamiseksi niin Irakissa, Afganistanissa kuin Lähi-idässäkin, Kuuban saarron lopettamiseksi, Gazan ja miehitettyjen palestiinalaisalueiden humanitaarisesta kriisistä vastuussa olevan Israelin aggressiivisen politiikan tukemisen lopettamiseksi ja edistämään ydinaseriisuntaa.

On tehtävä selväksi, että terrorismin torjunnan tekosyytä ei voida enää käyttää heikentämään kansainvälistä oikeutta ja ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamista. Yhteistyö on olennaista köyhyyden vähentämiseksi ja veroparatiisien ja keinotteluun käytettävien pääomasiirtojen lopettamiseksi.

Tämä huippukokous sattuu samaan aikaan kuin Lissabonissa järjestettävä Naton huippukokous, jossa halutaan tarkistaa Naton strategiaa ja jossa Yhdysvallat pyrkii saamaan EU:n liittolaisiltaan sitoumuksen sotilaalliseen laajentumiseen maailmanlaajuisesti tarkoituksenaan taata luonnonvarojen hyväksikäyttö, markkinavalvonta ja poliittinen hallinta uhkaamalla sotilaallisella voimalla, mikä lisää vaaroja ja uhkia ihmisille. Haluaisimme siksi osoittaa solidaarisuutemme rauhanliikkeen taistelulle, työntekijöiden taistelulle ja monille järjestöille, jotka rakentavat "Kyllä rauhalle, ei Natolle" -kampanjaa, johon kuuluu muun muassa Lissabonissa 20. marraskuuta järjestettävä mielenosoitus.

  Bastiaan Belder (EFD). – (NL) Arvoisa puhemies, Turkin strateginen merkitys transatlanttisille suhteille on ilmiselvä. Sen takia olen hyvin kiinnostunut kuulemaan neuvoston mielipiteen Turkin kansallisen turvallisuusneuvoston uudesta "punaisesta kirjasta". Tässä uudessa painoksessa noudatetaan tietenkin Turkin ulkoasiainministerin strategiaa.

Ensimmäinen kysymykseni neuvostolle, tuleva transatlanttinen huippukokous mielessä pitäen, on seuraava: jakaako neuvosto pelon, että nykyinen Turkin ulkopolitiikka hyödyttää alueen revisionistisia toimijoita – pääasiassa Iranin islamilaista tasavaltaa – ja vähentää itse asiassa siten Lähi-idän vakautta.

Toinen kysymykseni on, aikooko neuvosto todella ottaa punaista kirjaa koskevan kysymyksen esiin transatlanttisessa huippukokouksessa, koska Turkin asema on olennaisen tärkeä EU:lle ehdokasvaltiona ja myös olennaisen tärkeä Nato-kumppanina?

  Andrew Henry William Brons (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, transatlanttisen talousneuvoston joulukuun kokouksen esityslistalla on kaupan esteiden poistaminen, joka on globalisaation kannattajien pyhä tavoite, jossa on enemmän kyse uskosta kuin järjestä. Talousteoriassa ei ikinä väsytä kertomaan meille, että kansainvälinen kauppa tekee koko maailmasta rikkaamman. Se on vaiteliaampi, kun kyse on siitä, hyötyvätkö kaikki kaikissa maissa vai eivät.

Kehittyneen maailman ongelmat eivät johdu siitä, että kaupan esteitä on liikaa, vaan siitä, että niitä on liian vähän. Se tarkoittaa, että on liian vähän esteitä tuotteille, jotka tulevat nousevien talouksien maista, kuten Kiinasta, jossa on matala palkkataso, liian aliarvostettu valuutta ja keinotekoisesti köyhdytetyt kotimarkkinat. Se tarkoittaa, että kiinalaisista tuotteista, joiden hinta on jo halpa matalien palkkojen takia, tulee keinotekoisesti vielä halvempia maan valuutan matalan arvon takia. Köyhdytetyt kotimarkkinat tarkoittavat, että kulutustuotteiden tuonnin kysyntä on mitätön ja kiinalaisille tavaroiden kysyntä jopa riittämätön, minkä takia Kiina on täysin riippuvainen vientikaupastaan.

EU vastaa tähän uhkaan sanomalla, että siitä tulee kilpailukykyisempi, ehkä tutkimuksen ja kehityksen avulla. Se voisi olla mahdollisuus, jos Kiina kunnioittaisi kansainvälisiä teollis- ja tekijänoikeuksia. Heti, kun lännessä on kehitetty uusi parannus, Kiina kuitenkin häikäilemättömästi ja ilman häpeän häivääkään jäljentää tuotteen ja tuottaa sitä murto-osalla hinnasta. EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokouksen esityslistalla on työpaikkojen lisääminen molemmilla puolilla Atlanttia. Siitä on vain vähän toivoa, jos hyväksymme edelleen globalisaation.

  José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra (PPE). – (ES) Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen väliset suhteet perustuvat, kuten on jo sanottu, periaatteisiin, ajatuksiin, yhteiseen historiaan ja vapautta kohtaan tunnettuun yhteiseen intohimoon. Nämä arvot saattavat kuitenkin laimeta retorisiksi ja heiketä, jos emme siirry sanoista tekoihin. Yksi luotettavimmista töistä, joita tässä parlamentissa on transatlanttisista suhteista tehty presidentinvaalien jälkeen, on kollegani Francisco José Millán Monin mietintö. Mietintö sisältyy käsiteltävänä olevaan yhteiseen päätöslauselmaesitykseen, josta äänestämme huomenna, ja siinä on monia konkreettisia aloitteita, jotka sopivat edelleen täydellisesti sellaisen aidon kumppanuuden luomiseen, jonka osalta meidän on käytävä työhön, arvoisa komission jäsen.

Täällä on puhuttu talous- ja kauppasuhteiden merkityksestä, ja 15 EU:n jäsenvaltiota investoi enemmän pelkästään Texasiin kuin Japani 50:een Yhdysvaltain osavaltioon.

Meidän on annettava uutta vauhtia huippukokousmekanismeille, luotava Euroopan ja Yhdysvaltojen liitto ja mikä tärkeintä, saatava aikaan koordinointi- ja kuulemismekanismi maailmanlaajuisille kysymyksille ja maailman kriittisimmille alueille – Lähi-itään, Iraniin, Afganistaniin – ja nousevien valtojen suhteille.

Arvoisa puhemies, presidentti Obaman äskettäisen Lähi-idän kiertueen aikana kuulimme hänen sanovan, että heidän mielestään Yhdysvaltain tärkein kumppanuus on kumppanuus Intian kanssa. Tämä muistutti minua yhdestä Francisco José Millán Monin mietinnön perusnäkökohdasta, jossa hän muistutti, että presidentti Obama sanoi Berliinissä, että Eurooppa on Yhdysvaltojen tärkein strateginen liittolainen. Tuleva EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokous on loistava tilaisuus selkeyttää tätä kohtaa ja määritellä selkeästi, mitä strateginen kumppanuus todella on. Voisimme aloittaa pyytämällä Yhdysvaltoja tukemaan Euroopan unionia sen pyynnöissä päästä toimielimenä esimerkiksi Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokoukseen Lissabonin sopimuksella käyttöönotettujen uusien lähestymistapojen perusteella.

  Adrian Severin (S&D). – (EN) Arvoisa puhemies, parlamentti antoi melko äskettäin päätöslauselman, jossa puhuttiin uusista mahdollisuuksista transatlanttisten suhteiden kehittämisessä sen jälkeen, kun Yhdysvaltojen presidentiksi valittiin Barack Obama. Tuleva Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen huippukokous järjestetään hieman erilaisissa puitteissa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että tilaisuuksia ei ole. On vain niin, että puitteet ovat hieman aiempaa monimutkaisemmat.

Siksi meillä on tähän huippukokoukseen valmistautumisen osalta tiettyjä haasteita. Toivon, että voimme saada yhdysvaltalaiset liittolaisemme jatkamaan monenvälistä toimintatapaansa kansainvälisissä suhteissa ja osoittamaan, että tämä monenvälisyys on käytännöllinen toimintatapa heidän suhteissaan Euroopan unionin kanssa. Meidän on vaadittava kehittämään rauhaanpakottamis- ja rauhanturvaamistehtävien sekä kriisinhallinnan ja kriisinjälkeisten jälleenrakennustoimien siviiliulottuvuutta.

Tärkeää on myös pyrkiä koordinoimaan kehitysapua koskevaa politiikkaamme, jotta sitä koskevat ponnistuksemme olisivat tehokkaampia. Ydinsulun osalta meidän pitäisi säilyttää kykymme työskennellä yhdessä mutta myös toimia älykkäästi. Osa sitä on edelleen Yhdysvaltain kongressissa käsiteltävänä olevan uuden START-sopimuksen ratifiointi. Toivomme, että kongressin uusi todellisuus ei haittaa tästä sopimuksesta äänestämistä koskevia mahdollisuuksia.

Yhdysvallat on ilmoittanut alkavansa kehittää suhteita Venäjään ja on jo aloittanut sen. Mielestäni tämä kehittäminen on meille erittäin tärkeää, ja se on tärkeää, jos katsomme eteenpäin, myös kolmenväliselle vuoropuhelulle tärkeimmistä maailmanlaajuisista aiheista Venäjän, Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin välillä. Toivon ennen kaikkea, että tämän huippukokouksen aikana voimme vahvistaa Yhdysvaltojen eurooppalaista kumppanuutta koskevaa tunnetta. Tarvitaan toimiva mekanismi pysyvälle viestinnälle, kuulemiselle ja koordinoinnille yhdysvaltalaisten liittolaistemme kanssa.

  Marietje Schaake (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, EU:n on puhuttava yhdellä äänellä, jotta se voi olla uskottava kumppani ja maailmanlaajuinen toimija. Presidentti Obama ja hänen hallintonsa ovat aivan oikein tehneet tämän tiettäväksi, ja meidän on pystyttävä arvostelemaan toisiamme rehellisesti sillä tavalla. On tarpeen varmistaa uskottava transatlanttinen suhde, jolle on ominaista täydentävyys ja yhteensovittaminen.

Miten voimme työskennellä yhdessä ihmisoikeuksien, oikeusvaltion periaatteen ja demokratian puolustamiseksi tässä maailmassa, kun Hillary Clinton esittää puheessaan näkemyksen maailmanlaajuisesta internetin vapaudesta ja kun samalla Yhdysvallat vaatii, että neuvottelut väärentämisenvastaisesta kauppasopimuksesta pidetään läpinäkymättöminä, mikä saa aikaan valtavia huolia internetin vapaudesta? Se on ristiriitaista ja vähentää uskottavuuttamme. Miksi meidän on saatava vuodetuista asiakirjoista selville, että Irakissa on harjoitettu ja suvaittu kidutusta? Me kehotamme tekemään riippumattoman tutkimuksen.

Miksi komissio ei voi vastata kysymykseeni, joka koskee Yhdysvaltain hallinnon esittämiä pyyntöjä rikosoikeudellisista toimenpiteistä Wikileaksiä vastaan? Katsooko se, että transatlanttinen suhde on tärkeämpi kuin Euroopan parlamentin jäsenten kysymykset? Miksi Yhdysvallat painostaa eurooppalaisia yrityksiä ottamaan käyttöön seuraamuksia, jotka ovat ankarampia kuin EU:n Iranin osalta toteuttamat? Yhdysvaltojen pitäisi kunnioittaa EU:n riippumattomuutta ja sen täydentävää asemaa.

Sekä EU:n että Yhdysvaltojen on toimittava avoimesti, kunnioitettava toinen toistensa riippumattomuutta ja sallittava toimiemme demokraattinen valvonta. Eikö juuri se erota meidät – Yhdysvallat ja EU:n – muista, erityisesti perusvapauksien ja ihmisoikeuksien osalta?

  Eva Lichtenberger (Verts/ALE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, transatlanttisessa vuoropuhelussa on monia meitä yhdistäviä asioita – tarkoitan perusarvoja, vapauden ja demokratian perusoikeuksia – mutta siinä on myös joitakin meitä erottavia asioita, nimittäin se, miten näitä oikeuksia sovelletaan ja käytetään konkreettisesti transatlanttisten suhteiden osalta. Erityisesti tämä ristiriita käy toistuvasti erittäin selkeäksi turvallisuuskysymysten osalta. Tietosuoja on jatkuvan väärinymmärryksen lähde, olemme tienneet sen jo kauan. Siksi puitesopimus – jos onnistumme saamaan aikaan erittäin hyvän – on erittäin suuri edistysaskel. Meidän on löydettävä siinä ratkaisu, jonka avulla kansalaiset Atlantin molemmin puolin voivat myös vahvistaa oikeuksiaan suhteessa toiseen kumppaniin.

Toinen merkittävä ala, jolla periaatteemme ovat samanlaisia mutta lähestymistapamme eroavat huomattavasti, on ilmastonmuutosta koskeva ala. Haluaisin siksi erittäin paljon, että se olisi esityslistalla ja että siitä keskusteltaisiin selkeästi. Emme voi sallia sitä, että Euroopan unioni käyttää transatlanttista vuoropuhelua heikentämään omia lupauksiaan ja sitoumuksiaan.

  Mirosław Piotrowski (ECR). – (PL) Arvoisa puhemies, yksi yhteistyön perusperiaatteista Euroopan unionissa on ihmisten liikkumisen vapaus. Uudistettu unioni on kansainvälisen oikeuden nojalla tunnustettu yksikkö, ja sellaisena se pyrkii kaikkien kansalaisten yhdenvertaiseen kohteluun, joka sisältää vapauden matkustaa kaikkialla maailmassa. Tulevaa Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen huippukokousta odotettaessa on toistettava, että 27 jäsenvaltiosta neljään, myös Puolaan, sovelletaan edelleen rajoittavaa viisumijärjestelmää.

EU:n jäsenvaltioiden yhdenvertaisesta kohtelusta viisumivapausohjelmassa olisi tehtävä huippukokouksen painopisteala. Se on ensimmäinen koe Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Van Rompuyn tehokkuudelle. Meille selviää myös pian, suhtaudutaanko keskusteluihin presidentti Barack Obaman kanssa erityisen vuoropuhelun alkuna vai osoittautuvatko ne kohteliaisuuskokoukseksi Naton huippukokouksen lähestyessä. Vahvan linjan omaksuminen viisumikysymyksessä osoittaa, suhtautuuko Yhdysvallat unioniin vakavasti kansainvälisen oikeuden nojalla tunnustettuna yksikkönä.

  Marietta Giannakou (PPE). – (EL) Arvoisa puhemies, tuemme poliittisten ryhmien yhteistä päätöslauselmaesitystä. Meidän on, tietenkin, keskusteltava asioista ennen EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokousta ja ennen G20-huippukokousta. Yhdysvallat on luonnollinen liittolaisemme. Liitto kuitenkin tarkoittaa yhdenvertaisuutta, ja siksi todellinen liitto on mahdollinen vain, jos suhteiden perusta on yhdenvertainen.

Meidän on sitouduttava aiempaa tiiviimpään ja vakiintuneeseen yhteistyöhön, ensisijaisesti edistääksemme maailmanlaajuista demokratiaa ja ihmisoikeuksia, tietoon ja tieteeseen perustuvaa yhteiskuntaa, maailmanlaajuista turvallisuutta ja vakautta ja tietojen vaihtoa, ja se on tehtävä yhdenvertaisen ja vastavuoroisen perustan nojalla, kuten varapuheenjohtaja Reding sanoi. Näissä puitteissa on tietysti ylenkatsottu maailmanlaajuista huumekauppaa ja sen kansainväliselle politiikalle, turvallisuudelle ja vakaudelle aiheuttamaa uhkaa.

Meidän on myös tehtävä yhteistyötä kriisinhallintaa ja konfliktin ratkaisua sekä kolmansien maiden kehitystä koskevissa ponnistuksissa. Kun EU kuitenkin periaatteessa tukee kolmansien maiden kehitystä, Yhdysvallat ei tee niin. Jos haluamme todellisen tasapainon, Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin on jaettava kehitys- ja turvallisuuskysymykset kansainvälisen toiminnan yleisissä puitteissa.

  Knut Fleckenstein (S&D). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, haluaisin vain esittää lyhyesti kolme huomiota, myös liikenne- ja matkailuvaliokunnan joidenkin kollegoideni puolesta. Ne ovat kriittisiä kohtia, jotka pyytäisin komission edustajia ottamaan keskusteluissaan esiin.

Ensimmäinen on se, että vaikka matkailun edistämistä koskeva vero onkin jo hyväksytty, se on Yhdysvaltain hallituksen yksipuolisesti tekemä päätös, jota ei voida hyväksyä. Toivomme, että pystytte saamaan sen harkitsemaan asiaa uudelleen.

Toiseksi, Romanian, Puolan, Bulgarian ja Kyproksen jättäminen pois viisumivapausohjelmasta on sellainen asia, jota Euroopan parlamentti ei voi hyväksyä, eikä sen meidän mielestämme saa antaa jatkua.

Kolmanneksi, pidämme myönteisinä yhteisiä ponnistuksia kansainvälisten turvallisuusnormien laatimiseksi ja älykkäiden turvallisuuskäsitteiden kehittämiseksi, mutta konttien pakollisen läpivalaisun kaltaiset yksipuoliset vaatimukset eivät ole ratkaisu, koska ne ovat yksipuolisia ja suhteettomia. Kustannukset eivät ole missään suhteessa hyötyihin, ja sen vaatiminen EU:n satamilta ja yrityksiltä on kohtuutonta.

  Vladko Todorov Panayotov (ALDE). – (BG) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, presidentti Obaman virkaanastumisen jälkeen Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen suhteet ovat edenneet uudelle vakaan yhteistyön aikakaudelle. Kahden viikon päästä alkava Cancúnin huippukokous tarjoaa Yhdysvalloille ja EU:lle mainion tilaisuuden omaksua sama kanta ja johtaa muita maita kestävään ja velvoittavaan ilmastonmuutoksen torjuntaa koskevaan sopimukseen.

Keskeinen kysymys on aika. Kioto umpeutuu kahden vuoden kuluttua, mutta me tarvitsemme varmuutta ja aikaa sopeutuaksemme. Meidän on annettava kehitysmaille selkeä viesti säätämällä teknologian siirtoa koskevasta yhteistyöstä ja asianmukaisesta rahoitustuesta.

Olen varma, että Yhdysvallat, Euroopan unioni ja Kiina kantavat vastuunsa, kuten myös Kiinan suurlähettiläs korosti tämänpäiväisessä tapaamisessamme, kun ne istuvat alas neuvottelupöytään ja näyttävät tietä ponnistuksissa, joiden ansiosta saadaan aikaan uusi sopimus turvamaan tulevien sukupolvien turvallisuus.

  Godelieve Quisthoudt-Rowohl (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, Yhdysvallat ja Eurooppa ovat läntisen maailman kohtalotovereita. Kolmansien maiden markkinoille pääsy on yhteinen huoli, ja se on sekä EU:n että Yhdysvaltojen edun mukaista, erityisesti siksi, että rahoituskriisin jälkeinen talouden nousu alkaa todennäköisesti Brasilian, Intian ja Kiinan kaltaisissa nousevien talouksien maissa, joissa on edelleen huomattavia ja syrjiviä kaupan esteitä sekä muita kuin tulleihin liittyviä kaupan esteitä.

Olemme vakuuttuneita siitä, että transatlanttisella talousneuvostolla ei vain voi vaan sillä todellakin täytyy olla merkittävä osa Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen niiden kauppasuhteita kolmansiin maihin koskevan yhteisen lähestymistavan edistämisessä. Kehotamme, että tämä transatlanttinen talousneuvosto pyrkii saamaan aikaan yhteisen lähestymistavan ja yhteisen strategian uusille Yhdysvaltojen ja EU:n vapaakauppasopimuksille, vaikka ymmärrän, että se ei ole ongelmatonta. Lisäksi teollisuus edellyttää aivan oikein, että kyseinen yhtenäistäminen Yhdysvaltojen ja EU:n välillä saadaan kiireellisesti aikaan G8- ja G20-puitteissa sekä WTO-neuvotteluissa. Lisäksi haluaisimme – ja odotan Yhdysvaltojen jakavan tämän toiveen – että Dohan kehityskierros saadaan mahdollisimman pian päätökseen. Ei ole kuitenkaan niin, että vain meidän on tehtävä uusia ja huomattavia ehdotuksia, koska myös nousevien talouksien on lähestyttävä meitä. Myös sen osalta Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin yhteinen strategia olisi hyödyllinen molemmille osapuolille.

Haluaisin puhutella teitä suoraan, arvoisa komission jäsen De Gucht: yhteistyön osalta olisi hyvä, jos komissio ja parlamentti voisivat ottaa hieman oppia siitä, miten Washington tekee yhteistyötä kauppapolitiikan alalla.

  Corina Creţu (S&D). – (RO) Arvoisa puhemies, mielestäni yhden keskustelunaiheen tulevan Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen kahdenvälisen huippukokouksen transatlanttisen vuoropuhelun aikana on oltava viisumivaatimusten poistaminen neljältä EU:n jäsenvaltiolta, joiden kansalaisiin sovelletaan edelleen tätä matkustusrajoitusta, eli Romanialta, Bulgarialta, Puolalta ja Kyprokselta.

Pidän valitettavana joustamattomuutta, jota Yhdysvallat osoittaa näiden maiden erityisesti Euroopan unioniin liittymisensä jälkeen aikaansaaman edistyksen osalta. Mielestäni Euroopan unionin edustajien on vastustettava tätä viisumivapausohjelmaan hyväksymistä koskevaa pikkumaista teknisten yksityiskohtien tarkistamista aiempaa lujemmin ja tehokkaammin. Euroopan unionin tehtävänä on osoittaa kokonaisuudessaan entistä aktiivisempaa ja selkeämpää solidaarisuutta kaikkia jäsenvaltioiden kansalaisia kohtaan.

Haluaisin myös korostaa, että kehitysavun ja humanitaarisen avun osalta on tehtävä yhteistyötä aikana, jolloin Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin väliset suhteet ovat erittäin merkittäviä nykyisessä taloudellisessa ja geostrategisessa tilanteessa.

  Marielle De Sarnez (ALDE). – (FR) Arvoisa puhemies, kukaan ei tässä parlamentissa voi vakavasti antaa vakuutusta siitä, että Atlantin molemmilla puolilla toteutettavilla toimenpiteillä estetään tuleva rahoituskriisi. Tämä kysymys on siksi otettava takaisin esityslistalle, ja meidän on edettävä pidemmälle valvonnan, pankkien oman pääoman, tiettyjen rahoitustuotteiden kieltämisen ja veroparatiisien torjunnan osalta.

Toinen kohtani on se, että kaikki voivat nähdä, että olemme toisistamme täysin riippuvaisia rahoituksen, talouden ja valuutan osalta. Siksi kaikki toista kuulematta ja yksipuolisesti tehdyt päätökset menevät väärään suuntaan. Tarkoitan tietenkin Euroopan kehitysrahaston toimintaa muutama päivä sitten. Meidän on edettävä yhdessä uudistaaksemme esimerkiksi kansainvälisen valuuttajärjestelmän.

Meidän on myös ryhdyttävä yhdessä toimiin tehdäksemme kansainvälisistä instituutioista aiempaa tasapainoisempia, avoimempia ja demokraattisempia. Jos kuitenkin haluamme, että EU:n ääni kuuluu näissä keskeisissä asioissa, sen on todella ryhdyttävä aloitteisiin ja puhuttava yhdellä äänellä. Sen me osoitamme muutaman tunnin kuluessa esimerkiksi G20-huippukokouksessa; ainakin toivon niin todella paljon.

  Francisco José Millán Mon (PPE). – (ES) Arvoisa puhemies, unionin tärkein strateginen suhde on sen suhde Yhdysvaltoihin. Meidän on ylläpidettävä jatkuvaa vuoropuhelua kahdenvälisistä kysymyksistä ja myös maailmanlaajuisista kysymyksistä ja pyrittävä varmistamaan mahdollisimman yhteen sovitettu toiminta. Minun mielestäni se on huomisen päätöslauselman tärkein viesti.

Pidin siksi valitettavana, että toukokuuksi suunniteltua huippukokousta ei järjestetty. Lisäksi silloin esitetty perustelu, että ei ollut asiaa, on mielestäni järjetön. Asiaa on aina sellaisen kahden kumppanin välillä, jotka ovat niin merkittäviä ja jotka ovat uponneet talouskriisiin, ja kun on olemassa terrorismin, ilmastonmuutoksen, energiavarmuuden tai ydinsulun kaltaisia haasteita.

Lisäksi on olemassa huomattavia alueellisia konflikteja, esimerkiksi Lähi-idän rauhanprosessi, Iranin ydinhaaste tai Afganistanin kysymys, joissa Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin kannattaa minun mielestäni harjoittaa koordinoitua toimintaa.

Toivon, että tuleva Lissabonin huippukokous onnistuu. Siellä on käsiteltävä monia asioista, joista jotkin olen jo maininnut. Maailma on lisäksi muuttumassa. Aasialla on valta-asema; ajatellaan Kiinan ja Intian, joissa presidentti Obama on juuri vieraillut, merkitystä. Puhutaan jopa läntisen maailman jälkeisestä ajasta.

Näissä muuttuvan maailmanjärjestyksen puitteissa EU:n ja Yhdysvaltojen välillä tarvitaan tiivistä koordinointia. Meillä on monia yhteisiä etuja, ihanteita ja arvoja. Olemme vahvempia, jos toimimme koordinoidusti.

Hyvät kollegat, Lissabonin sopimuksella on myös luotu uusia elimiä vahvistamaan unionin asemaa maailmassa. Meidän pitäisi siksi myös parantaa vuoropuhelua ja koordinointia Yhdysvaltojen kanssa koskevia mekanismejamme. Parlamentin viime vuoden maaliskuussa antamassa päätöslauselmassa on monia ajatuksia siitä, miten noita Brysselin ja Washingtonin välistä vuoropuhelua koskevia mekanismeja voidaan vahvistaa.

Viimeinen huomautukseni on se, että minusta on valitettavaa, että neuvoston edustaja vain viittasi tietojen vaihtoon; hän ei tullut tänne puhumaan huippukokouksesta, josta emme kuulleet mitään. Valitettavasti komissio teki sen vain hyvin lyhyesti. Kuka todella tuli tänne puhumaan huippukokouksesta?

  Wolfgang Kreissl-Dörfler (S&D). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, kansainvälinen terrorismi on epäilemättä asia, jota meidän on torjuttava yhdessä, se on kiistämätöntä. Meidän on kuitenkin torjuttava sitä yhteisten arvojemme ja oikeusvaltion periaatteen nojalla, ei sellaisten erittäin yksilöllisten laintulkintojen perusteella, joita Yhdysvaltain entinen presidentti George W. Bush nyt esittelee kirjassaan ja keskusteluohjelmissa. Mainitsen sen myös Yhdysvaltain kongressin uuden enemmistön takia.

Ratkaiseva tekijä meidän osaltamme on se, että nostamme tietosuojan tasoa ja että kunnioitamme kansalaistemme oikeuksia, koska on tehtävä selväksi myös yksi asia, joka on se, että vapauden laulua ei voida soittaa väkivallan instrumenteilla. Emme voi kertoa muiden maiden ihmisille, että edellytämme oikeusvaltiota, jos emme yhdessä tue samoja normeja ja toimi sitä vastaavasti.

Olen kuitenkin hyvin tyytyväinen siihen, että presidentti Obama on tuonut raikkaan tuulahduksen Yhdysvaltoihin, vaikka hänen asemansa on saattanut viime aikoina jonkin verran heikentyä. Yksi asia on selvä, ja se on se, että me olemme sillä puolella, jolla puolustetaan tätä oikeusvaltion periaatetta.

  Mario Mauro (PPE). – (IT) (Mikrofoni on suljettu puheenvuoron alussa) …jolla nämä maailman uudet voimanpesät liikkuvat, transatlanttinen alue on edelleen mielestäni planeetan kehittynein ja tehokkain talousalue.

On totta, että laajasti – ja monin tavoin ymmärrettävästi – kiirehditään tekemään kauppasopimuksia esimerkiksi Kiinan kaltaisten maiden kanssa. Mielestäni emme saisi kuitenkaan unohtaa, että EU:n ja Yhdysvaltojen välillä oleva suhde on hyvin kauan ollut side, josta meidän on muita siteitä enemmän huolehdittava ja vartioitava miltei mustasukkaisesti.

Tällainen ajattelu johtuu sekä Euroopan että Yhdysvaltojen historiasta. Se todellakin näkyy yhteisessä demokratian, rauhan ja oikeuksien rakkaudessa ja markkinataloudessa. Transatlanttisen taloudellisen yhdentymisen vahvistamisprosessin nopeuttaminen on todellakin välttämätöntä, jotta voidaan edistää maailmanlaajuista kehitystä, joka perustuu sellaisten arvojen yhdistelmään, joiden julkilausuttuna tavoitteena on saada aikaan hyväksyttävä elintaso kaikille maailman ihmisille. Tämä saadaan aikaan oikeudenmukaisella ja tehokkaalla monenvälisyyden politiikalla, jolla edistetään aiempaa demokraattisemman ja siten aiempaa vapaamman maailmanlaajuisen rakenteen luomista.

Esitän siksi vetoomuksen niille, jotka johtavat tällä hetkellä Euroopan unionin ulkopolitiikkaa. Olemme vuosien ajan panneet merkille, miten Yhdysvaltojen johdon – riippumatta siitä, kuka on ollut presidenttinä – kyvyillä on aina ollut valtava osa maailmanlaajuisissa transatlanttisissa päätöksissä. Nyt myös meidän on aika ottaa tilanne haltuumme. Saamme voimaa 500 miljoonan ihmisen tahdosta ja uudesta ja aiempaa vakaammasta toimielinrakenteesta, jonka on annettava meille valmiudet torjua kiusaus piiloutua Yhdysvaltojen jättiläisen taakse ja sen sijaan ottaa kansamme kohtalo omiin käsiimme, ja ehkä pyytää ystäviämme Yhdysvalloissa antamaan kantansa Euroopan unionin yhdestä paikasta Yhdistyneissä Kansakunnissa.

  Ioan Enciu (S&D). – (RO) Arvoisa puhemies, pidän myönteisenä EU:n ja Yhdysvaltojen välistä tietosuojasopimusta, jota on tuettava, jotta rikoksen ja terrorismin torjunnan aloilla voidaan vahvistaa yhteistyötä. Kuten Euroopan parlamentti on monesti todennut, EU:n lainsäädäntöä vastaavan Yhdysvaltojen tietosuojalainsäädännön puuttuminen herättää vakavia kysymyksiä todellisesta suojasta, joka eurooppalaisilla on Yhdysvalloissa.

Haluaisin tässä yhteydessä kysyä komissiolta ja neuvostolta, mitä takuita itse asiassa käytännössä annetaan eurooppalaisten oikeudesta esittää oikeudellisia ja hallinnollisia vetoomuksia sekä suhteellisuudesta Yhdysvaltojen eri viranomaisten ja virastojen osalta tietojen käsittelyssä ja niiden saatavuudessa ja, viimeisenä vaan ei vähäisimpänä, miten taataan riippumattoman viranomaisen toteuttama koko prosessin valvonta.

  Nuno Melo (PPE). – (PT) Arvoisa puhemies, maailmassa on meneillään hyvin vaikeat ajat. Tällaisina vaikeina aikoina meillä ei pitäisi olla epäilystä siitä, kuka on liittolaisemme ja kuka vihollisemme. Yhdysvallat on yksi Euroopan tärkeimmistä liittolaisista. Terrorismia torjutaan maailmanlaajuisesti sellaisia yksikköjä vastaan, joilla ei ole edes kasvoja yhteisellä alueellamme tai sen ulkopuolella, ja tällä torjunnalla pyritään turvaamaan sivilisaatiomme arvot, joita haluamme puolustaa.

Näiden arvojen, joita haluamme puolustaa, paremmuus kuitenkin tarkoittaa myös, että parlamentissa, komissiossa ja neuvostossa me voimme ja meidän pitäisi vaatia selkeitä sääntöjä tietosuojasta, yksilön oikeuksien suojasta ja oikeudesta yksityisyyteen. Rikosten ehkäisyä, tutkintaa ja niistä syyttämistä ei voida tehdä jättämällä yksilön oikeudet huomiotta ja rikkomalla niitä. EU tai Yhdysvallat ei sallisi sen tapahtuvan. Korostamalla jälleen kerran transatlanttisten suhteiden ja EU:n ja Yhdysvaltojen kaikkien tasojen hyvän yhteistyön merkitystä meidän pitäisi siksi tukea neuvotteluja tulevista maailmanlaajuisista sopimuksista, joissa säädetään säännöistä, turvataan oikeudet ja joissa vastavuoroisuuden perusteella ei vaadita Yhdysvalloilta yhtään vähempää kuin minkä myös me olemme valmiita antamaan Yhdysvalloille tämän yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi.

  Edit Herczog (S&D). – (EN) Arvoisa puhemies, minun mielestäni 15. joulukuuta järjestettävä transatlanttinen talousneuvosto on myönteinen asia, erityisesti sen keskustelut innovaatiosta, digitaalistrategiasta ja energiateknologioista. Olemme muutaman viime vuoden aikana nähneet, miten vaikeaa on yhtenäistää valvottuja teollisuudenaloja ja palveluja koskevaa nykyistä lainsäädäntöä ja jopa lähestymistapoja. Tämä on siksi loistava tilaisuus muokata lainsäädäntöämme näillä uusilla aloilla, joilla ei vielä ole lainsäädäntöä. Juuri näistä uusista aloista me puhumme; uudet haasteet, kuten ikääntyvä yhteiskunta tai ilmastonmuutos edellyttävät lainsäädännön kehittämistä edelleen teknologioiden mahdollistamiseksi.

Lopuksi, arvoisa komission jäsen, on korkea aika puhua energiavarmuudesta ja ajatella tulevaisuuden transatlanttista talousneuvostoa. Toivotan teille onnea kokoukseenne 15. joulukuuta.

  Laima Liucija Andrikienė (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, EU:n ja Yhdysvaltojen asialista on täydempi kuin koskaan, ja molempien osapuolten olisi käytettävä tilaisuutta hyväkseen edistääkseen yhteisiä kantoja rahoitussääntelyn, ilmastonmuutoksen, kauppasuhteiden syventämisen, ydinsulun ja terrorismin torjunnan kaltaisissa asioissa. Talouden elpymisen on kuitenkin oltava asialistalla ensimmäisenä.

Transatlanttinen taloussuhde on olennaisen tärkeä maailmanlaajuiselle vauraudelle, koska kahden taloutemme kahdenvälinen kauppa on miltei 4,3 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Taloussuhteemme on maailmanlaajuisen taloudellisen vaurauden keskeinen liikkeellepaneva voima, ja se on maailman suurin, yhtenäisin ja pitkäkestoisin taloussuhde. Talouksiemme yhteenlaskettu osuus maailmantaloudesta on puolet. Meidän on siksi laadittava yhteisiä strategioita tulevista toimista, joihin aiomme ryhtyä taataksemme vakaan elpymisen kriisistä, mukaan luettuna rahoitusmarkkinat, kannustinpaketit ja strategia muiden keskeisten maailmanlaajuisten talouksien valuuttakeinottelun vähentämiseksi.

Toisaalta meidän pitäisi harkita uudelleen, onko EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokousten järjestäminen kaksi kertaa vuodessa hyvä ajatus. Presidentti Obaman päätös olla osallistumatta edelliseen Madridissa aiemmin tänä vuonna järjestettyyn kokoukseen paljasti liiallisen EU:n synergian. Vaatimalla useita kahdenvälisiä huippukokouksia saatamme alentaa niiden arvoa niin, että niistä tulee merkityksettömiä.

  Françoise Castex (S&D). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisat komission jäsenet, haluaisin palata väärentämisenvastaiseen sopimukseen, josta tällä hetkellä neuvotellaan erityisesti Yhdysvaltojen kanssa. Tämä sopimus herättää joitakin kysymyksiä myös Yhdysvalloissa, erityisesti Yhdysvaltojen patenttiviraston virkailijoiden keskuudessa. Lisäksi 75 yhdysvaltalaista oikeusalan professoria on äskettäin lähettänyt kirjeen presidentti Obamalle. He katsovat, että väärentämisenvastainen kauppasopimus ACTA, joka on yksinkertainen johtajien välinen sopimus, olisi Yhdysvaltain perustuslain vastainen.

Koska Euroopan parlamentti aikoo, kuten tiedätte, antaa pian päätöslauselman ACTA-sopimuksesta, ja se aiheuttaa edelleen huomattavaa levottomuutta eikä sillä ole läheskään kansalaistemme yksimielistä tukea, mielestäni olisi hyödyllistä, jos saisimme Yhdysvaltojen neuvottelijoilta erittäin selkeän vastaukseen kahteen asiaan. Voiko Yhdysvallat ratifioida ACTA-sopimuksen? Onko ACTA heidän mielestään velvoittava vai vapaaehtoinen sopimus? Väärentämisenvastaiselta sopimukselta, joka ei sisällä Kiinaa, Intiaa ja Brasiliaa ja jota Yhdysvallat ei panisi täytäntöön, puuttuisi todellakin vakavasti uskottavuus. Kiitos.

  Tunne Kelam (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin kiittää komission jäseniä De Guchtia ja Redingiä heidän tehokkaasta mutta realistisesta lähestymistavastaan EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokoukseen. Mielestäni on aika tunnustaa, että Yhdysvallat ei pysty saavuttamaan yhtään strategisista tavoitteistaan ilman EU:ta. Vastaavasti EU ei voi toteuttaa suunnittelemaansa tehtävää maailmanlaajuisena toimijana ilman tiivistä yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa. Ristiriita on siinä, että globalisaatio ja muiden kuin länsimaisten mahtien nousu antavat Yhdysvalloille ja EU:lle pikemmin enemmän kuin vähemmän syitä tiivistää yhteistyötään. Samalla näemme, että transatlanttinen kuilu on laajenemassa eikä pienenemässä.

Euroopalla on aiempaa pienempi osa Yhdysvaltojen suunnitelmissa ja huolissa. Siksi on olennaisen tärkeää tunnustaa, että aika ja mahdollisuudet keskinäisen kumppanuuden vahvistamiseen ovat rajallisia. Luultavasti seuraavan kymmenen vuoden aikana Yhdysvalloilla ja EU:lla on mahdollisuus laatia kansainvälinen asialista, jonka avulla saadaan aikaan arvoihin perustuva ja vakaa maailma, mutta vain sillä ehdolla, että ne toimivat yhdessä.

Se on aloitettava toteuttamalla transatlanttinen vapaakauppa-alue, jota Euroopan parlamentti on tukenut monien vuosien ajan ja ratkaistava EU:n sisäiset jaot ja vastassa oleva protektionismi.

  Simon Busuttil (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin puhua tietosuojaa koskevasta yleisestä puitesopimuksesta, josta varapuheenjohtaja Reding on jo alkanut neuvotella. Kuluu tuskin yhtäkään viikkoa ilman, että kuulemme uudesta terroristihyökkäyksestä ja hyökkäysyrityksestä, ja se on ilmiselvästi haitallista kansalaistemme hyvinvoinnille. Tarvitsemme tehokkaan välineen terrorismin torjuntaan. Tämä on yksi selkeä ala, jolla voimme tehdä yhteistyötä Atlantin toisella puolella olevien ystäviemme kanssa. Tälle tietosuojaa koskevalle puitesopimukselle on selkeästi kiireellinen tarve. Arvoisa varapuheenjohtaja Reding, teillä on tukemme tässä sopimuksessa.

Haluamme tietysti tämän sopimuksen terrorismin torjunnan lisäksi siksi, että olemme huolissamme tietosuojasta. Haluaisimme teidän suojelevan kansalaistemme yksityisyyttä ja suojelevan erityisesti tarpeellisuuden ja suhteellisuuden periaatteita. Tämä ei ole nollasummapeliä. Meidän mielestämme turvallisuutemme ja yksityisyytemme välillä ei tarvitse valita, meidän mielestämme voimme itse asiassa turvata molemmat.

Haluaisin, että varapuheenjohtaja lähtee näihin neuvotteluihin tuntien itsensä Euroopan parlamentin tuen vahvistamaksi ja rauhallisin mielin tietäen, että me kaikki olemme hänen takanaan, jotta hän voi taata sopimuksen, joka on hyväksi kansalaisillemme, sopimuksen, jolla taataan sekä turvallisuutemme että yksityisyytemme.

  Danuta Jazłowiecka (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, kun Barack Obama valittiin kaksi vuotta sitten Yhdysvaltojen presidentin virkaan, näytti siltä, että hänen edeltäjänsä vaikean virkakauden jälkeen EU:n ja Yhdysvaltojen suhteet normalisoituisivat. Näytti siltä, että ajat, jolloin Washington toimi kansainvälisellä näyttämöllä yksipuolisesti, olisivat loppuneet. Me kaikki uskoimme, että valtavan kriisin kohdanneet Yhdysvallat ja unioni toimisivat yhdessä pyrkiäkseen muuttamaan maailman taloudellisen turvallisuuden takaamiseksi.

Nyt me tiedämme, että se oli turha toivo. Kööpenhaminan ilmastohuippukokouksen jälkeen ja sen jälkeen, miten presidentti Obama jätti puheenjohtajavaltio Espanjan huomiotta, yhdysvaltalaiset ovat jälleen nöyryyttäneet meitä ja muuta maailmaa tekemällä yksipuolisen päätöksen painaa rahaa. Huolimatta lukuisista Euroopan hallitusten edustajille annetuista lupauksista he ovat tehneet tämän päätöksen ilman minkäänlaisia kuulemisia. He ovat omien erityisten etujensa mukaan toimien päättäneet toimenpiteistä, jotka vaikuttavat haitallisesti EU:n talouteen.

Tulevaa EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokousta pitäisi käyttää siihen, että voimme ilmaista paheksuntamme ja pyytää, että meitä kohdellaan kumppaneina. Yhteistyö ei ole vain meidän etujemme mukaista vaan myös Washingtonin etujen mukaista, erityisesti kehittyvän uuden geopoliittisen järjestyksen takia.

  Monika Flašíková Beňová (S&D). – (SK) Arvoisa puhemies, Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen väliset suhteet ovat kahden suuren mahdin välisiä suhteita, mutta en voi siitä huolimatta olla usein ajattelematta, että eräänlainen kapeakatseinen itsekkyys on saanut voiton pragmaattisuudesta.

Käsiteltävänä on kuitenkin joitakin erittäin merkittäviä asioita, ja meidän on ratkaistava nämä merkittävät asiat yhdessä kumppanimme Yhdysvaltojen kanssa.

Marraskuun huippukokous on ensimmäinen Yhdysvaltojen ja EU:n välinen tapaaminen Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen. Koska Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen osuus maailmantaloudesta on puolet, talous on yksi hyvin merkittävä aihe. Suuren kriisin aikana on välttämätöntä sovittaa kokonaistaloutta koskevaa politiikkaa yhteen, sopia rahoitusalan sääntelystä ja yrittää sulkea veroparatiisit ja vastaavat.

On välttämätöntä keskittyä konkreettisiin ongelmiin eikä tehdä yhtä asiaa toisen kustannuksella, toisin sanoen kaksi kumppania muun maailman kustannuksella, vaan toimia tavalla, joka sopii kahdelle vastuulliselle, johtavalle maailmanmahdille.

EU:n ja Yhdysvaltojen marraskuun huippukokouksen lisäksi transatlanttisen talousneuvoston joulukuun kokous tarjoaa myös foorumin vastuullisille ja pragmaattisille toimille.

  Malcolm Harbour (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, olen hyvin tyytyväinen, että huomasitte minut, koska haluan erityisesti kiittää komission jäsentä De Guchtia siitä, mikä minun mielestäni on erittäin merkittävää transatlanttisen talousneuvoston ohjaamista uuteen suuntaan. Olin heinäkuussa Washingtonissa virkamatkalla sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan puheenjohtajana. Kävin hänen luonaan sen jälkeen sanoakseni, että meidän on laajennettava tämän talousneuvoston näkemystä niin, että siinä tarkastellaan pitkän aikavälin strategisia teknologisia kysymyksiä, joiden osalta me molemmat teemme työtä, ja erityisesti työskenneltävä sellaisten normien perusteella, joiden osalta valiokuntani on tehnyt paljon työtä muutaman viime kuukauden aikana.

Meidän pitäisi siis luoda yhteiset normit tuleville teknologioille, ei luoda uusia kaupan esteitä toimimalla itsenäisesti. Kuten hän lausunnossaan sanoi, sen avulla voimme saada aikaan yhteisiä tutkimusohjelmia, yhteisiä yritysten tilaisuuksia ja vahvistaa kilpailukykyämme yhdysvaltalaisten kumppaniemme kanssa.

Mielestäni tämä tämänpäiväisen ilmoituksenne osa on hyvin merkittävä. Olen pahoillani, että niin harvat kollegani ovat puhuneet siitä – tiedän, että Edit Herczog puhui – mutta toivon, että voimme tehdä yhteistyötä edistääksemme sitä. Olen pettynyt, että Elmar Brok on lähtenyt, koska haluan sanoa hänelle, että uusi ohjaaminen tarkoittaa, että tarvitsemme uusia ihmisiä työskentelemään hänen transatlanttisessa lainsäätäjien vuoropuhelussaan, koska meillä on edessämme uusia haasteita.

  Franz Obermayr (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, puhun tietosuojasopimuksesta ja haluaisin huomauttaa, että kaikissa voimassa olevissa sopimuksissa on ehdottomasti noudatettava EU:n tietosuojanormeja. Se koskee pankkitietojen välittämistä koskevan sopimuksen lisäksi matkustajatietojen alaa. Komissio ei voi poiketa tästä kannasta neuvotellessaan tietosuojasopimuksesta Yhdysvaltojen kanssa. Emme voi sallia sitä, että EU:n normeja muokataan Yhdysvaltojen normien mukaan. Tarvitsemme yhtenäistä suojaa tähän mennessä voimassa olleen hajanaisen lähestymistavan sijaan, ja kaikkien uusien yksittäisten tietojen vaihtoa koskevien sopimusten on sisällettävä periaatteet, joita ovat esimerkiksi käyttötarkoituksen rajoittaminen, säilyttämisen vähimmäisjaksot ja EU:n kansalaisten oikeus tehokkaaseen oikeussuojaan tietojen käsittelyn osalta.

Emme saa missään nimessä sallia sitä, että EU siirtyy edelleen lähemmäksi Yhdysvaltojen koko ajan irvokkaampia profilointijärjestelmiä tai antaa Yhdysvalloille EU:n kansalaisten henkilötietoja. Sopimus ilman riittäviä takuita ei kestäisi kuitenkaan mitenkään Euroopan unionin tuomioistuimessa.

  Seán Kelly (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, EU:n ja Yhdysvaltojen valtuuskunnan jäsenenä olen erityisen kiinnostunut tulevasta huippukokouksesta ja odotan innokkaasti menemistä Yhdysvaltoihin joulukuussa osana valtuuskuntaa. On oikeudenmukaista sanoa, että Yhdysvallat on luonnollinen kumppanimme, ja siksi kiistäisin täällä tänä iltana esitetyn väitteen, että maailma on Yhdysvaltojen politiikan takia pikemmin aiempaa turvattomampi kuin turvallisempi. Jos haluamme osoittaa jotakuta sormella, meidän pitäisi katsoa maihin, joissa ei ole vapautta, joissa ei ole demokratiaa ja joissa terroristit majailevat, ennen kuin osoitamme sormella Yhdysvaltoja.

On kuitenkin tärkeää, että suhtaudumme tuleviin kokouksiin ja huippukokouksiin Yhdysvaltojen kanssa yhdenvertaisina, koska sitä he kunnioittavat. Näimme erityisesti Kööpenhaminassa, että meihin suhtaudutaan – kuten jotkut ajattelivat – rääpäleinä. Niin ei saa tapahtua jälleen, ei ainakaan määrällisen keventämisen kaltaisissa asioissa. Meidän on vahvistettava itseämme ja saatava äänemme kuuluviin.

  Mario Pirillo (S&D). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät komission ja neuvoston jäsenet, hyvät kollegat, Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välisten suhteiden on perustuttava mahdollisimman suureen turvallisuustakuuseen, jotta yhteistyömme voi onnistua. Meidän on poistettava kaikki ongelmat täällä, Euroopan unionissa. Viisumivaatimukset 27 jäsenvaltioon kuuluvan neljän maan kansalaisille ovat vapauden vakavaa rajoittamista. Viime viikolla parlamentin valtuuskunta esitti tämän ongelman Kanadan viranomaisille, ja näyttää siltä, että ne ryhtyvät käsittelemään sitä.

Yhdysvaltojen kanssa käytävä kauppa on tärkeää, koska se vahvistaa euroamme ja sen ansiosta Euroopan unioni voi kilpailla suurten Kiinan, Japanin ja Intian markkinoiden kanssa, ja panimme myös merkille Kanadan huolellisen suhtautumisen Yhdysvaltojen ja Meksikon markkinoita kohtaan. Toimiminen Yhdysvaltojen kanssa vuorovaikutuksessa ilmastonmuutoksen, kestävän energian ja maailmanlaajuisten markkinoiden osalta on hyvä alku keskusteluille.

  Angelika Werthmann (NI). − (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, puhun tietosuojasopimuksesta. Minulle on aivan selvää, että tietosuojasopimuksen tekemisen jälkeen Yhdysvaltojen ja EU:n välillä voimassa olevat sopimukset on tarkistettava ja ajanmukaistettava tämän uuden puitesopimuksen mukaisesti. Se on todellinen tarkoitus sopimuksessa, jonka eteen teemme täällä työtä. Minun nähdäkseni on olemassa riski oikeudellisesta epävarmuudesta, jos emme tee sitä. Loppujen lopuksi kansalaistemme suojelun on oltava ensisijaisin tavoitteemme.

  Karel De Gucht, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin ensin vastata moniin esitettyihin konkreettisiin kysymyksiin ja aloittaa ilmastonmuutoksesta. Yhdysvaltain edustajainhuoneen uusi enemmistö rajoittaa todennäköisesti presidentti Obaman liikkumavaraa vielä entisestään. Meidän on varmistettava, että Yhdysvallat ei peru Kööpenhaminan sitoumuksiaan, ja meidän on rohkaistava heitä antamaan panoksensa Cancúnissa järjestettävän COP 16 -kokouksen onnistuneeseen lopputulokseen.

Sillä välin voimme edetä konkreettisissa asioissa, kuten nopeasti käytettävissä olevassa rahoituksessa, metsien häviämisestä johtuvien päästöjen vähentämisessä ja köyhien maiden ja kehitysmaiden ilmastonmuutokseen sopeutumisen tukemisessa. Niitä voidaan edistää ilman Yhdysvaltain kansallista lainsäädäntöä, kuten myös puhtaita teknologioita koskevaa biologista tutkimustyötä.

Myös Yhdysvaltojen viisumivapausohjelmasta esitettiin kysymys ja siitä, että monia EU:n jäsenvaltioita – Bulgariaa, Kyprosta, Puolaa ja Romaniaa – ei ole vieläkään hyväksytty tähän ohjelmaan. Me kiinnitämme niiden hyväksymiseen aiempaa enemmän huomiota ja jatkamme työtämme yhdysvaltalaisten kollegoidemme kanssa tämän kysymyksen ratkaisemiseksi.

Viisumivapausohjelman nojalla matkustavien ESTA-maksun käyttöönoton osalta komissio on toistuvasti ilmoittanut olevansa huolissaan siitä, että nämä uudet vaatimukset eivät vastaa Yhdysvaltojen sitoumusta helpottaa transatlanttista liikkuvuutta ja että ne ovat lisätaakka Yhdysvaltoihin matkustaville EU:n kansalaisille. Meidän on varmistettava, että turvallisuuskysymyksiä, esimerkiksi matkustajatietorekisteriä, koskeva työ on yhtenäistä laillisten matkustajien transatlanttisen matkustamisen helpottamisen kanssa.

Wikileaks-asiakirjoja koskevan kysymyksen osalta emme voi tällä hetkellä kommentoida vuotojen sisältämiä tietoja. Periaatteellisella tasolla EU on kuitenkin sitoutunut puolustamaan kidutuksen ja julman, epäinhimillisen ja alentavan kohtelun kieltoa. Se on kaikki, mitä tällä hetkellä voimme sanoa.

Godelieve Quisthoudt esitti kysymyksen mahdollisuudesta vapaakauppasopimukseen Yhdysvaltojen kanssa. Emme harkitse sitä tällä hetkellä, hyvä Godelieve Quisthoudt, koska EU:n ja Yhdysvaltojen kauppasuhteen osalta kaupan pääosaston aiemmin tullien ulkopuolisista toimenpiteistä tekemä tutkimus osoittaa, että tullien ulkopuoliset esteet ovat edelleen suurin este EU:n ja Yhdysvaltojen kauppasuhteissa, ja siinä päätellään, että EU:n ja Yhdysvaltojen BKT kasvaisi noin 160 miljardia euroa ja vienti kasvaisi kunkin osalta 2,1 prosenttia ja 6,1 prosenttia, jos puolet tullin ulkopuolisista toimenpiteistä ja sääntelyerot poistettaisiin. Itse asiassa Yhdysvaltojen ja EU:n välillä ei ole enää niin paljon tulleja. Nykyisiä esteitä on kuitenkin usein erittäin vaikeaa poistaa, mutta juuri siksi me transatlanttisessa talousneuvostossa painostamme varhaiseen alkupään yhteistyöhön, esimerkiksi ennen kuin merkittävillä aloilla, erityisesti nousevilla markkinoilla ja uusissa teknologioissa annetaan asetuksia.

Transatlanttisen talousneuvoston ja sen mahdollisen esityslistan osalta teemme tällä hetkellä yhdysvaltalaisten kollegoidemme kanssa työtä laatiaksemme lopullisen esityslistan seuraavaa transatlanttisen talousneuvoston kokousta varten ja pidämme sen osalta mielessä neuvonantajien panoksen. Tärkeimmät käsittelemämme aiheet ovat innovaatio ja nousevat teknologiat ja strategiat talouksiemme ekologisen kestävyyden lisäämiseksi ja transatlanttisten markkinoiden kehittämiseksi. Meillä on näiden aiheiden nojalla mahdollisuus keskustella monista eri asioista, muun muassa sähköisestä terveydenhuollosta, sähköisistä potilasrekistereistä, vahvistettujen kauppanormien vastavuoroisesta tunnustamisesta ja yleisestä lähestymistavasta sääntelyyn, innovaatiota koskevasta toimintakumppanuudesta ja kuluttajien tuoteturvallisuutta koskevien tietojen vaihdosta. Keskustelemme myös yhteisistä vastauksista taloudellisiin haasteisiin. Marraskuun lopussa, kuten sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta pyysi, keskustelen lisäksi normeista. Uskoakseni tarkka päivämäärä on 29. marraskuuta.

Viimeinen kysymys oli ulkomailta tulevan konttilastin täydellisestä läpivalaisusta. Olemme huolissamme Yhdysvaltojen vaatimuksista, joiden mukaan heinäkuuhun 2012 mennessä kaikki Yhdysvaltoihin menevät kontit on läpivalaistava ennen kuin ne viedään alukseen ulkomaalaisessa satamassa. Me katsomme, että tässä vaatimuksessa ei ole todistettuja turvallisuusetuja ja että se on este joustavalle kaupalle. Näistä syistä komissio ei suunnittele täydellisen läpivalaisun täytäntöönpanoa EU:n satamissa. Yhdysvaltain sisäisen turvallisuuden ministeri Janet Napolitano on ilmoittanut suunnitelmista lykätä täydellisen läpivalaisun heinäkuun 2012 määräaikaa kahdella vuodella eteenpäin. Komissio toivoo, että tämä lykkäys saa Yhdysvaltain kongressin tarkistamaan politiikkaansa ja suosimaan riskiin perustuvaa lähestymistapaa toimitusketjun turvallisuudessa.

EU:n tärkeimmät haasteet seuraavan vuoden aikana liittyvät Yhdysvaltain kanssa tehtävän yhteistyön synergioihin ja mahdollisuuksiin: talouskriisin käsittely, hallinto, kasvun ja työpaikkojen säilyttäminen vauhdittamalla uudistuksia, vapauden, oikeuden ja turvallisuuden alueen luominen ja maailmanlaajuisen painoarvomme lisääminen. Meillä on edessämme monia tärkeitä tehtäviä tulevan EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokouksen osalta ja sen jälkeen. Yksi niistä on rakentaa aiempaa avoimemmat ja ulospäin suuntautuneemmat EU:n ja Yhdysvaltojen väliset suhteet, joissa otettaisiin huomioon niiden suhteiden täysimääräinen ala, joita sekä EU että Yhdysvallat ovat kehittämässä Kiinan, Intian, Venäjän ja Brasilian kaltaisten nousevien mahtien kanssa.

Talouden osalta työpaikat ja kasvu ovat keskustelun ytimessä. Vertailemme näkemyksiämme G20-tuloksista, erityisesti rahoitus- ja pankkialan uudistuksista ja tarpeesta saada aikaan maailmanlaajuinen kauppasopimus, ja tutkimme EU:n ja Yhdysvaltojen lisäarvoa siinä. Samalla meidän on keskityttävä aiempaa enemmän transatlanttisten markkinoiden täysimääräisten mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Tavoitteenani on saada transatlanttinen talousneuvosto keskittymään uudelleen työpaikkoja, kasvua ja innovaatiota koskevaan transatlanttiseen asialistaan. EU:n ja Yhdysvaltain senaatin johtajien tuella pyrin etenemään sen osalta tulevassa transatlanttisen talousneuvoston kokouksessa 17. joulukuuta.

Puhetta johti
varapuhemies Roberta ANGELILLI

  Viviane Reding , komission varapuheenjohtaja. – (EN) Arvoisa puhemies, kollegani Karel De Guchtin yleisestä sopimuksesta ja suhteista Yhdysvaltoihin esittämien huomioiden jälkeen haluaisin keskittyä tulevaan kehyssopimukseen tietosuojasta. On erittäin selvää, että meidän on vaihdettava tietoja torjuaksemme terrorismia ja järjestäytynyttä rikollisuutta ja samalla meidän on säilytettävä kansalaisten oikeudet tietosuojaan. Molempien tasapainoinen aikaansaaminen on noiden neuvottelujen sisältö.

Kuten olen jo kertonut teille, komissio antoi tämän vuoden 26. toukokuuta ehdotuksen neuvotteluvaltuuksista. Odotamme nyt neuvoston hyväksyntää näille valtuuksille toivottavasti joulukuun alussa, jotta voimme aloittaa todelliset neuvottelut. Olen ehdottomasti samaa mieltä siitä, mitä parlamentissa on sanottu. Meidän on keskityttävä kehyssopimuksessa oikeusturvaan sen sijaan, että – ja lainaan parlamentin jäsentä – "sammutamme tulipaloja kunkin yksittäisen tietosuojasopimuksen osalta".

Jos me, Yhdysvallat ja EU, onnistumme laatimaan yhteiset normit, sitten noista yhteisistä normeista tulee ennemmin tai myöhemmin maailman normeja. Meidän on osoitettava, että nuo normit rakentuvat oikeuden ja perusoikeuksien arvoillemme ja vastavuoroisuutta koskevan oikeuden arvoillemme, ja meidän otettava molemmat hyvin selkeästi transatlanttiselle asialistalle.

Myös yksilöiden oikeuksista sellaisessa sopimuksessa esitettiin kysymys. Se, mitä komissio on esittänyt käsiteltäväksi, tarkoittaisi seuraavaa EU:n kansalaisillemme ja Yhdysvaltojen kansalaisille: yksilöiden täytäntöönpanokelpoiset oikeudet, kuten oikeus heistä kerättyjen henkilötietojen saatavuuteen ja oikeus korjata ja poistaa näitä tietoja, hallinnollinen ja oikeudellinen muutoksenhaku riippumatta kansalaisuudesta tai oleskelupaikasta ja korvaus kaikista kärsityistä vahingoista.

Näiden oikeuksien tehokas täytäntöönpano taattaisiin näiden tietosuojanormien riippumattomien viranomaisten toteuttamalla valvonnalla ja hallinnalla, ja tässä tapauksessa syrjimättömyyslauseke pitäisi myös sisällyttää, jotta voidaan varmistaa, että kaikkia henkilötietoja suojellaan riippumatta henkilön kansalaisuudesta ja oleskelupaikasta, pitäen aina mielessä, että meidän on saatava aikaan tasapaino myös oikeuksien ja turvallisuuden välillä ja jotta, ainakin minun mielestäni, rotuun perustuvaa syrjintää ei sallittaisi.

Komissio tarvitsee ehdottomasti parlamentin apua, jotta sitä ei sallittaisi. Olen ymmärtänyt, että haluatte luoda, tai olette jo luoneet, erityisen uuden kahdenvälisen suhteen parlamentin ja Yhdysvaltain kongressin välille. Mielestäni myös se on erittäin tärkeää, jotta kyseisestä tietosuojasopimuksesta voidaan tiedottaa Atlantin molemmilla puolilla, joten tässä teistä voisi olla paljon apua neuvottelujen aikana.

  Stefaan De Clerck, neuvoston puheenjohtaja. – (NL) Arvoisa puhemies, voin puhua hyvin lyhyesti, koska minä olen, tietysti, samaa mieltä komission varapuheenjohtajan Redingin kanssa, nimittäin siitä, että tämä on ollut hyvä keskustelu ja että seuraava vaihe on 2. ja 3. joulukuuta. Neuvosto toivoo todella voivansa viimeistellä silloin valtuudet, jotta komissio voi aloittaa viimeinkin todellisen keskustelun, ja neuvottelut voivat todella alkaa.

Se on mahdollisuus parantaa yhteistyötä EU:n ja Yhdysvaltojen välillä, mahdollisuus saada aikaan tasapaino turvallisuuden ja yksityisyyden välillä, mahdollisuus yhtenäistää hajanainen asia, mahdollisuus, todellakin, muuttaa Euroopan parlamentin yksiselitteinen pyyntö vakaaksi puitesopimukseksi.

Katson, että tämän päivän keskustelun nojalla neuvosto voi hyväksyä komission neuvotteluvaltuudet edellyttäen, että komissio myös antaa palautetta asianmukaisin väliajoin ja että keskustelu konkreettisista yksityiskohdista, oikeuksien täytäntöönpanokelpoisesta näkökulmasta kehittyy edelleen siten, että palautetta annetaan. Toivon siksi, että komissio saa pian aikaan hyviä tuloksia – toivottavasti 2. ja 3. joulukuuta pidettävän neuvoston kokouksen jälkeen. Kiitos tästä keskustelusta.

  Puhemies. − (IT) Olen vastaanottanut neljä työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätettyä päätöslauselmaesitystä⁽¹⁾ .

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan torstaina 11. marraskuuta 2010.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  Elena Băsescu (PPE), kirjallinen. – (RO) EU:n ja Yhdysvaltojen kauppakumppanuus on suurin, ja sen osuus on puolet maailmantaloudesta. Toisaalta molempien kumppaneiden on tehtävä aiempaa tiiviimpää yhteistyötä edistääkseen kasvua ja työllisyyttä omissa talouksissaan, erityisesti, koska talouskriisin takia maailmanlaajuisesti on kadonnut 30 miljoonaa työpaikkaa. Tämän suhteen transatlanttinen talousneuvosto on edelleen sopivin mekanismi yhtenäisten transatlanttisten markkinoiden aikaansaamista vuoteen 2015 mennessä koskevan tavoitteen saavuttamiseksi. Katson, että Lissabonin huippukokouksen aikana on keskusteltava kaikkiin jäsenvaltioihin sovellettavaa viisumijärjestelmää koskevasta ensisijaisesta aiheesta. Koska liikkumisen vapaus on erittäin arvostettu oikeus EU:ssa, komission on jatkettava poliittista ja teknistä vuoropuhelua aikaansaadusta edistyksestä ja tulevista toimintalinjoista.

Haluaisin mainita, että Romanian hallitus on äskettäin hyväksynyt lainsäädäntöpuitteet kansallisen viisumitietojärjestelmän perustamisesta helpottamaan viisumihakemuksia koskevien tietojen vaihtoa toisten jäsenvaltioiden kanssa. Tämä tietotekniikkajärjestelmä parantaa valvontaa Romanian rajoilla ja EU:n ulkorajoilla. Se on välttämätön askel Schengen-alueeseen liittymistä koskevan mahdollisuuden takia.

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. – (PT) Tietosuojaa koskevan laajennetun sopimuksen allekirjoittaminen Yhdysvaltojen kanssa on olennainen ja sitä tarvitaan kipeästi; sillä estetään näiden asioiden käsittely jäsenvaltioiden kanssa yksittäisten kahdenvälisten sopimusten nojalla. Olen täysin tietoinen tämän sopimuksen allekirjoittamiseen liittyvistä ongelmista, koska Atlantin kahdella puolella on sangen erilaiset lähestymistavat tietosuojaan. EU:ssa oikeus henkilötietojen suojeluun vahvistetaan yksiselitteisesti sekä perusoikeuskirjan 8 artiklalla että Lissabonin sopimuksen 16 artiklalla. Yhdysvalloissa ei ole yleistä lakia yksityiselämän suojelusta, eikä maan perustuslaissa ole yksiselitteistä viittausta yksityiselämän suojelua koskevaan perusoikeuteen. Tietojen saatavuuden ja niiden korjaamisen, vastavuoroisuuden, oikeusturvan ja riippumattoman valvonnan osalta on paljon tehtävää. Kehotan siksi neuvostoa hyväksymään tätä sopimusta koskevat neuvotteluvaltuudet mahdollisimman pian, jotta neuvotteluissa voidaan edetä ja jotta niin kipeästi kaivattua edistystä voidaan saada aikaan ja jotta siitä seuraava näiden tulosten saattaminen osaksi lainsäädännön asiaankuuluvia elimiä voidaan tehdä mahdollisimman pian.

  Kinga Gál (PPE) , kirjallinen. – (HU) Aivan ensiksi haluaisin onnitella esittelijää hänen tekemästään loistavasta työstä. Sen hyväksyminen Astanan tarkistuskonferenssin alla antaa mietinnölle erityistä painoarvoa ja lähettää Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön päätöksentekijöille viestin. Panen tyytyväisenä merkille, että tarkistusteni avulla viitteet, jotka liittyvät kansallisten vähemmistöjen suojeluun, joka on elimellinen osa Etyjin yleistä turvallisuuskäsitystä ja sen inhimillisiä ulottuvuuksia, on sisällytetty mietintöön, ja että mietinnössä onnistutaan kiinnittämään huomiota Etyjin vähemmistövaltuutetun asemaan. Vähemmistövaltuutetun tehtävä ja vastuu ovat erityisen merkittäviä kansallisten vähemmistöjen rauhanomaisen rinnakkaiselon edistämisessä ja mahdollisten vähemmistöihin liittyvien ja etnisten konfliktien estämisessä. Vähemmistövaltuutetun aseman korostaminen on myös tärkeää sen varmistamiseksi, että asianosaiset osapuolet antavat asianmukaisen painoarvon virkailijan ehdotuksille ja lausunnoille, kun täytäntöönpanokeinoja ei ole.

  Eija-Riitta Korhola (PPE), kirjallinen. – (FI) Arvoisa puhemies, EU:n ja USA:n suhteissa ilmastopolitiikka on jo vuosia ollut yksi merkittävä mittapuu. Sen perusteella on vahvistettu mielikuvia USA:sta unilateralistisena sooloilijana. Tätä mielikuvaa olisi aika tarkistaa.

On totta, että USA otti maailman ilmastopolitiikan rintamasta välimatkaa kieltäytyessään ratifioimasta Kioton sopimuksen. Mutta nyt aika on näyttänyt, että koko sopimus on tehoton ja väärä keino ratkaista monimutkainen ilmastonmuutoksen ongelma. Paljon enemmän lupauksia ja näköaloja herättävälle polulle ovat lähteneet suuret päästäjät, jotka satsaavat voimakkaaseen teknologiayhteistyöhön ja puhtaan energian kehittämiseen.

Nyt EU:n olisi aika huomata, mitä on tapahtumassa. USA ei lähde päästökauppaan. Obama totesi taannoin, että tärkeintä on tehdä oikeita tekoja, jotka ovat hyödyllisiä joka tapauksessa, mitä ikinä sitten ajattelemmekin ilmastonmuutoksesta. Näitä hyödyllisiä tekoja ovat puhtaaseen energiaan satsaaminen ja energiaomavaraisuuden parantaminen. Päästökaupasta Obama totesi: sehän on vain keino, ei päämäärä, ja on muitakin tapoja "nylkeä kissa".

Onko Eurooppa nyt se ilmastopolitiikan kummajainen, joka ei huomaa tilannetta eikä opi virheistään? Me ulosliputamme työpaikkoja ja nostamme energian hintaa, teemme kaiken vaikeimman kautta sen sijaan, että tekisimme järkeviä tekoja. Saasteiden ehkäisy kannattaa, samoin puhtaaseen energiaan satsaaminen, energiaomavaraisuus, metsitys. Päästökauppa ei sitä vastoin kannata. Se markkinoitiin meille valmistautumisena kansainväliseen päästökauppaan, jota ei koskaan tullut Miksi me piinaamme sillä yhä kansalaisiamme, joilta viedään työ ja toimeentulo?

  Jiří Maštálka (GUE/NGL), kirjallinen. – (CS) Tuleva EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokous vahvistaa ehdottomasti näiden suhteiden poikkeuksellisen merkityksen. Globalisaation jatkuva eteneminen tarkoittaa, että sekä EU:n että Yhdysvaltojen on edistettävä avoimuuden politiikkaa ja että transatlanttisen kumppanuuden strategisen merkityksen ei saa antaa heiketä. Siksi on tärkeää suhtautua kyseisiin neuvotteluihin mahdollisimman avoimesti, sillä avoimuus on olennainen ennakkoedellytys tulevien kokousten toimivuudelle. Muutamat viime päivät ovat tuoneet etualalle kolme aihetta, joihin unionin neuvottelijoiden pitäisi kiinnittää huomionsa: erilaiset strategiat, joilla EU ja Yhdysvallat lähestyvät nykyistä maailmanlaajuista talouskriisiä, erilaiset poliittiset lähestymistavat planeetan epäsuotuisaan ekologiseen tilanteeseen ja ilmastonmuutokseen reagoimisessa ja turvallisuuskysymykset. Yhdysvaltain keskuspankin yksipuoliset päätökset ostaa 600 miljardilla Yhdysvaltain dollarilla Yhdysvaltain valtion joukkovelkakirjalainoja, päätökset, jotka tehtiin kuulematta EU:ta, heikentävät EU:n taloustilannetta. Siksi on olennaisen tärkeää, että EU ilmoittaa selkeästi kannattavansa muiden maailmanvaluuttojen kuin Yhdysvaltain dollarin harkitsemista. On tärkeää, että unioni säilyttää asemansa ekologisen teknologian ja lainsäädännön edelläkävijänä ja siten painostaa sekä Yhdysvaltain hallitusta että kongressia. Mielestäni tulevassa huippukokouksessa on välttämätöntä kehottaa EU:n johtajia antamaan Washingtonille selkeä ilmaisu tuestamme presidentti Obaman ponnistuksille maailmanlaajuisessa ydinaseriisunnassa ja uuden, Venäjän ja Yhdysvaltain presidenttien tänä vuonna Prahassa allekirjoittaman START-sopimuksen ratifioinnissa.

  Justas Vincas Paleckis (S&D), kirjallinen. – (LT) Sen jälkeen, kun Barack Obama voitti presidentinvaalit kaksi vuotta sitten, EU:n ja Yhdysvaltojen kannat ovat lähentyneet huomattavasti, erityisesti aseriisunnan, ilmastonmuutoksen torjunnan ja kansainvälisten konfliktien leimahduspisteiden sammuttamisen osalta. Se on merkittävä pääoma ja tällä linjalla on jatkettava. Joitakin asioita ei vielä ole valitettavasti pantu täytäntöön yhteisten transatlanttisten tavoitteiden aikaansaamiseksi. Yhdysvaltojen yhteiskunnan suuri osa vastustaa ilmastonmuutoksen torjuntaa. Kasvihuonekaasujen rajoittamista koskeva kunnianhimoinen lakiesitys on edelleen jumissa senaatissa. Kysymyksessä, joka koskee kuolemantuomion poistamista, joka on tärkeää EU:lle, ei ole edetty. EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokous järjestetään ensi kuussa Lissabonissa. Toivon, että EU pystyy saamaan kumppaninsa, Yhdysvallat, jatkamaan etenemistä mainituissa yhteisissä tavoitteissa. On myös tärkeää ottaa Venäjä aiempaa enemmän mukaan transatlanttiseen vuoropuheluun.

  Debora Serracchiani (S&D), kirjallinen. – (IT) Koska tietojen vaihto Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välillä on koko ajan entistä välttämättömämpää ja toistuvampaa terrorismin torjunnan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan puitteissa, myös henkilötietojen suojelemiseksi on laadittava yleiset ja yhteiset oikeudelliset puitteet. Näissä puitteissa on säädettävä suojelusta, joka vastaa EU:n kansalaisten unionissa nauttimaa suojelua. Komission neuvotteluvaltuudet ovat siksi etenemistä oikeaan suuntaan. Soveltamisalan osalta näitä oikeudellisia puitteita on myös sovellettava nykyisiin kahdenvälisiin sopimuksiin. Toivon, että neuvosto hyväksyy valtuudet sellaisina kuin ne on esitetty ja että parlamentille tiedotetaan täysimääräisesti ja ripeästi kaikesta kehityksestä neuvotteluissa ja pidetään mielessä, että parlamentilla on viimeinen sana tulevasta sopimuksesta.

  Czesław Adam Siekierski (PPE), kirjallinen. – (PL) Tuleva Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välinen huippukokous on ensimmäinen huippukokous Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen, ja yksi sopimuksen tavoitteista oli mahdollistaa EU:n keskittyminen aiempaa enemmän suhteisiin kolmansien maiden kanssa. Tuleva huippukokous tarjoaa meille tilaisuuden laatia puitteet muutaman seuraavan vuoden transatlanttiselle yhteistyölle. Euroopan unionilla ja Yhdysvalloilla on maailmanlaajuisen asemansa ja oikeusvaltion periaatteen, demokratian ja ihmisoikeuksien kaltaisten yhteisten arvojensa takia keskeinen asema 2000-luvun haasteisiin vastaamisessa. Tarvitsemme rakentavaa, vahvistettua yhteistyötä aloilla, joita ovat esimerkiksi talous- ja rahoituskriisin nujertaminen, terrorismin torjunta, maailmanlaajuinen vakaus, rauha Lähi-idässä, ydinasesulku, kehitysapu ja ilmastonmuutos. Seuraava ilmastohuippukokous Cancúnissa lähestyy. Toivon, että Yhdysvallat osoittaa aiempaa suurempaa sitoutumista ilmastonmuutoksen torjunnan yhteisten velvoitteiden osalta. Meidän pitäisi kansainvälisen näyttämön huomattavana toimijana antaa esimerkkiä muille maille. Äskettäinen ekologinen katastrofi Meksikonlahden rannikolla teki selväksi, että katastrofeilla ei ole rajoja ja että niiden vaikutukset tunnetaan maailmanlaajuisesti, ja lopulta myös meidän kansalaisemme tuntevat ne. On itsestään selvää, että maailmanlaajuisesti tarvitaan yhteistyötä. Viime viikon vaalien takia kannattaa panna merkille, että nämä vaalit saattavat olla lähtökohta Euroopan parlamentin ja kongressin väliselle uudelle ja aiempaa tiiviimmälle suhteelle. Aiempaa tiiviimpi vuoropuhelu hyödyttää molempia osapuolia.

(1) Ks. pöytäkirja.

15. Matkustajarekisteriä koskeva EU:n ulkoinen strategia (keskustelu)

  Puhemies. – (IT) Esityslistalla on seuraavana neuvoston ja komission julkilausumat matkustajarekisteriä (PNR) koskevasta EU:n ulkoisesta strategiasta.

  Annemie Turtelboom, neuvoston puheenjohtaja. – (NL) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, matkustajarekisteritietojen tärkeys ja tarpeellisuus on uskoakseni tullut viime vuosina selväksi. Ajatelkaamme vain New Yorkissa tapahtuneita iskuja tai myös epäonnistunutta iskua, joka kohdistui Amsterdamin Schipholista Detroitiin lentävään koneeseen. Olemme tietenkin myös aivan viime päivinä huomanneet, että uhka on edelleen hyvin suuri.

Ei tarvitse kuin seurata useista jäsenvaltioista peräisin olevia tietoja tai monissa maissa, kuten Ranskassa ja Espanjassa, lisääntynyttä uhkaa. Oma kotimaanikin on nostanut tiettyjen paikkojen uhkatasoa, ja äskettäin saatiin Yhdysvalloista matkustusvaroitus. Mielestäni komissio ja puheenjohtajavaltio ovat tehneet paljon työtä matkustajarekisterin parissa viime kuukausien aikana.

Tilanne on nyt seuraavanlainen. Komissio tiedotti 21. syyskuuta neuvostolle EU:n politiikasta, joka koskee matkustajarekisteritietojen siirtoa kolmansiin maihin. Se esitti myös kolme luonnosta valtuuksia varten Kanadan, Yhdysvaltojen ja Australian kanssa tehtävien sopimusten neuvottelemiseksi. Kaikkien kolmen sopimuksen sisältö on sama.

Neuvosto keskustelikin sitten heti 7. lokakuuta näistä luonnoksista – kolmen valtuuden menettelytavasta ja ajoituksesta – ja päätti, että kaikkien kolmen valtuuden sisällön on oltava samanlainen, että neuvosto hyväksyisi ne samaan aikaan, että valtuudet tulisivat voimaan samaan aikaan ja että neuvottelut Yhdysvaltojen, Kanadan ja Australian kanssa aloitettaisiin viimeistään tämän vuoden joulukuussa.

Valtuuksien ja PNR-sopimuksen sisällön perusteella neuvosto näyttää olevan tietoinen siitä, että tärkeintä näissä kolmessa sopimuksessa on riittävän tietosuojan takaaminen. Mielestäni ulkomaisten kumppaniemme on myös saatava takeet omien henkilötietojensa riittävästä suojaamisesta. Mehän olemme aina vaatineet tätä tehdessämme sopimuksia muiden maiden kanssa. Euroopan unioni on aina kiinnittänyt tähän huomiota, myös aiemmissa sopimuksissa eri maiden kanssa.

Haluankin korostaa, että yhtä näistä aiemmista sopimuksista eli Australian kanssa tehtyä sopimusta luonnehdittiin aikoinaan tietosuojelun kannalta parhaaksi sopimukseksi kyseisenä vuonna. Uskonkin Euroopan parlamentin olevan oikeassa sen asettaessa tiukkoja tietosuojavaatimuksia. Neuvosto huolehtii siitä, että tietosuojavaatimuksia noudatetaan jatkossakin, ja varmistaa tietenkin myös sen, että erityisesti suhteellisuusperiaatetta noudatetaan aina, jotta oikeutta henkilötietojen suojaan ei loukata.

Neuvosto on tämän vuoksi painottanut neuvotteluvaltuustekstissä erityisesti myös Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7 ja 8 artiklan merkitystä. Lisäksi valtuuksissa määrätään matkustajarekisteritietojen säilytysajoista ja tietojen tarkastelun kestosta, joiden on oltava suhteellisia ja rajoitettuja.

Tätä vaatimusta on korostettu entisestään ottamalla huomioon, millä eri tavoilla matkustajarekisteritietoja voidaan käyttää. Takautuvia tietoja voidaan käyttää vain takautuvasti, nykyisiä tietoja voidaan käyttää reaaliaikaisesti, ja riskiprofiileita voidaan laatia erityisesti ennakoivaa käyttöä varten.

Tiedämme, että Euroopan parlamentti on hyvin huolestunut riskimallien kaltaisesta "profiloinnista". Siksi komission ehdotuksessa on tarkoitus tehdä yksityiskohtia myöten selväksi, mitä "profiloinnilla" tarkoitetaan. Puheenjohtajavaltio varmistaa myös, etteivät riskiarvioinnit koskaan johda jonkin tietyn etnisen alkuperän omaavien henkilöiden leimaamiseen.

Lisään lyhyeen alustukseeni vielä kaksi kommenttia: 1) PNR-tietoja voivat todellakin käyttää vain lentoyhtiöt, eivät siis jäsenvaltioiden viranomaiset, ja tietojen käyttöön lentoyhtiöissä on saatava Euroopan unionin lupa. 2) Puheenjohtajavaltio on myös tietoinen, miten tärkeänä parlamentti pitää EU:n ja Yhdysvaltojen välistä yleistä tietosuojasopimusta. Viittaan tässä yhteydessä keskusteluun, joka parlamentissa juuri käytiin kollegani oikeusministerin kanssa.

Haluan tässä lyhyessä alustuksessa tehdä selväksi, että vaikka matkustajarekisteritiedot ovat neuvostolle todella tärkeä kysymys, neuvosto haluaa myös mitä suurimmassa määrin ottaa huomioon parlamentin oikeutetut huolenaiheet, jotka koskevat yksityisyyden ja turvallisuuden välistä hyvää tasapainoa, jota aina tarvitaan. Mielestäni viimeaikaiset tapahtumat ja uhat pakottavat meidät katsomaan tosiasioita silmiin. Arvoisa puhemies, olen tietenkin jatkuvasti – tänään ja myös seuraavien viikkojen aikana – parlamentin käytettävissä PNR-tietoja ja valtuuksia koskevien keskustelujen jatkamista varten.

  Cecilia Malmström, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, komissio antoi 21. syyskuuta ehdotuspaketin matkustajarekisteritietojen vaihtamisesta kolmansien maiden kanssa. Pakettiin sisältyi EU:n ulkoista PNR-strategiaa koskeva tiedonanto ja joitakin periaatteita, kuten toukokuun päätöslauselmassanne aiemmin tänä vuonna pyysitte. Pakettiin sisältyi myös kolme suositusta neuvotteluohjeiksi Kanadan, Australian ja Yhdysvaltojen kanssa tehtäviä uusia PNR-sopimuksia varten. Haluan kiittää toukokuussa annetun päätöslauselman laatijoita loistavasta tiimityöstä ja hyvin rakentavasta yhteistyöstä tämän asian parissa sekä rakentavasta tavasta etsiä ratkaisuja, joilla päästään eteenpäin uusissa institutionaalisissa puitteissa.

Tiedonannon tavoitteena on määritellä ensimmäistä kertaa kriteerejä ja periaatteita, jotka ohjaavat meitä matkustajarekisteriä koskevissa ulkosuhteissamme. Tästä on meille hyötyä paitsi kommunikoidessamme kolmansien maiden kanssa myös määritellessämme omaa politiikkaamme. Tiedonannossa pyritään tietenkin myös johdonmukaisuuteen myöhemmin esiteltävän EU:n PRN-järjestelmän kanssa.

Neuvotteluohjetta ei ole annettu, toisin sanoen valtuutta ei ole vielä hyväksytty neuvostossa, mutta valtuudet ovat rakenteeltaan tietenkin yleisen tiedonannon mukaisia.

Puheenjohtajavaltio Belgia on myös ottanut esiin profilointia koskevan ongelman. Riskien arviointi on kysymys, jonka tiedän tulevan keskusteluissa esiin hyvin usein, ja siksi olen halunnut ottaa sen heti käsittelyyn. Profiloinnin käsitettä ei ole varsinaisesti määritelty missään lainsäädäntövälineessä, mutta tämä ei tarkoita, ettei meillä olisi asiaa koskevaa lainsäädäntöä. Tietosuojasäädöksissä sitä käsitellään, mutta niissä asiaa kutsutaan automaattisen käsittelyn kielloksi (Prohibition of Automated Processing). Tämä tarkoittaa, että EU:n tietosuojalainsäädäntö estää yksilön joutumisen sellaisen päätöksen kohteeksi, jolla on oikeusvaikutuksia häneen tai joka vaikuttaa häneen merkittävällä tavalla ja joka on tehty ainoastaan automaattisen tietojen käsittelyn perusteella. Tietojen automaattinen käsittely ei ole kiellettyä, mutta päätöksiä, joilla on oikeudellisia vaikutuksia yksilöihin, ei saa tehdä automatisoidusti.

PNR-tiedonannossa korostetaan näitä periaatteita ja säädetään tehokkaista ja vaikuttavista toimenpiteistä, joilla suojellaan rekisteröityjen etuja. Jokaisen automaattisen päätöksen olisi käytävä läpi ihmisen tekemä tarkistus, ja rekisteröidyn olisi sallittava esittää oma näkemyksensä. Tämä tarkoittaa, että henkilöön kohdistuvaa lopullista päätöstä ei voida tehdä täysin automaattisella tavalla. Tiedonannon tarkoitus on varmistaa, että tietojenkäsittelyyn on aina perusteltu syy ja että käsittelyssä noudatetaan perusoikeuksia ja nykyisiä tietosuojasääntöjämme.

Olette myös pyytäneet komissiota selventämään viisumivapaussopimuksia koskevien kahdenvälisten sopimusten ja yhteisymmärryspöytäkirjojen tilannetta. Yritän valaista asiaa hieman. Yhdysvallat antoi elokuussa 2007 syyskuun 11. päivän komissiota koskevan lain täytäntöönpanosuositukset (Implementing recommendations of the 9/11 Commission Act), joihin kuuluu viisumivapausohjelman uudenaikaistaminen. Tämän lain ehdot vaikuttavat kaikkiin EU:n jäsenvaltioihin riippumatta siitä, ovatko ne mukana viisumivapautusohjelmassa vai eivät.

EU:n osalta tämä säädös johti kaksitahoiseen lähestymistapaan, jonka neuvosto hyväksyi maaliskuussa 2008. EU:n taholla kyse on EU:n ja Yhdysvaltojen välisistä neuvotteluista, jotka koskevat Yhdysvaltoihin ja viisumivapausohjelmaan pääsyn edellytyksiä. EU:n toimivaltaan kuuluu omien kansalaisten kotiuttaminen sekä matkustusasiakirjoja koskevan turvallisuuden ja lentokenttien turvallisuuden parantaminen. Tuloksena oli EU:n ja Yhdysvaltojen välinen sopimus, jossa vahvistettiin, että EU täyttää nämä ehdot.

Asiaa lähestyttiin myös kahdenvälisesti, EU:ssa käytävissä sekä Yhdysvaltojen ja EU:n jäsenvaltioiden kahdenvälisissä neuvotteluissa. Näin täytettiin Yhdysvaltojen viisumivapausohjelmaan pääsylle asettamat ehdot, koska viisumivapaus kuuluu jäsenvaltioiden eikä EU:n toimivaltaan. Kyse on siis Yhdysvaltojen kanssa tehtävästä yhteistyöstä vakavissa rikoksissa, terrorisminvastaisissa hankkeissa ja näiden alojen tietojenvaihdossa.

Kahdenvälisissä puitteissa useat jäsenvaltiot allekirjoittivat aluksi yhteisymmärryspöytäkirjan Yhdysvaltojen kanssa. Pöytäkirjan ei ollut tarkoitus sinänsä olla oikeusperusta tietojenvaihdolle. Pöytäkirjoissa vahvistettiin osapuolten halu neuvotella sopimuksista, jotka koskevat matkustajatietoja, tunnettujen terroristien tai terroristiepäiltyjen seulontatietoja, terrorismin ja vakavan rikollisuuden torjuntaan liittyviä tietoja sekä tietoturvaan, maahanmuuton turvallisuuteen ja rajaturvallisuuteen liittyviä asioita.

Komission jäsenvaltioilta vastikään saamien tietojen mukaan tällaisen pöytäkirjan Yhdysvaltojen kanssa on allekirjoittanut kahdeksan jäsenvaltiota.

Pöytäkirjojen allekirjoittamisen jälkeen Yhdysvallat ja jotkin jäsenvaltiot ovat neuvotelleet kahdenlaisia sopimuksia. Ensinnäkin on sopimuksia, joissa käsitellään vakavan rikollisuuden estämiseen ja torjumiseen liittyvän yhteistyön vahvistamista. Kyse on tällöin sormenjälkien ja DNA-näytteiden vastaavuuden toteamisessa tehtävästä yhteistyöstä. Neljällätoista jäsenvaltiolla on samanlainen sopimus Yhdysvaltojen kanssa.

Toiseksi on sopimuksia, jotka liittyvät tunnettuja terroristeja tai terroristiepäiltyjä koskevien seulontatietojen vaihtoon. Sopimukset koskevat terroristeiksi epäiltyjen tai tunnettujen terroristien henkilötietojen (koko nimi, syntymäaika, passitiedot, kansalaisuus) vaihtoa. Tällainen sopimus on kymmenellä jäsenvaltiolla. Haluan kuitenkin lisätä, ettei mihinkään näistä kahdenvälisistä sopimuksista sisälly PNR-tietojen vaihtoa. PNR-tietoja voidaan vaihtaa vain EU:n ja Yhdysvaltojen välisen sopimuksen nojalla.

Lissabonin sopimuksen voimaantulon ja aiemman pilarirakenteen lakkauttamisen johdosta kaikki Yhdysvaltojen viisumivapausohjelmaan liittyvät ehdot kuuluvat nyt EU:n toimivaltaan. Juuri nyt komissio pohtii, olisiko vuonna 2008 sovittua kaksitahoista lähestymistapaa muutettava Lissabonin sopimuksen voimaantulon vuoksi. Pidän tietenkin teidät täysin ajan tasalla tämän asian suhteen.

Parlamentin päätöslauselmassa viitataan myös EU:n ja Yhdysvaltojen yhteistyöhön yhden turvatarkastuksen periaatteeseen perustuvassa lentoliikenteen turvaamisessa. Se kuuluu varapuheenjohtaja Kallasin vastuualueeseen, koska hän on liikenneasioista vastaava komission jäsen. Hän on käynyt Yhdysvaltain liikenneturvaviraston kanssa neuvotteluja siitä, voidaanko Yhdysvalloista peräisin olevat matkustajat vapauttaa EU:n lentokentillä toiseen kertaan tehtävästä turvatarkastuksesta. Tämä parantaisi EU:n lentokenttien tehokkuutta vaarantamatta kuitenkaan turvallisuutta. Varapuheenjohtaja Kallas on pitänyt parlamentin liikenne- ja matkailuvaliokunnan ajan tasalla näistä kysymyksistä.

On tärkeää korostaa, että tämä kysymys on aivan eri asia kuin PNR. Yhden turvatarkastuksen periaatteeseen perustuvassa lentoliikenteen turvaamisessa tehtävään yhteistyöhön ei kuulu henkilötietojen siirto eikä se koske tietojenkäsittelyä, joka liittyy rikoksista tai terrorismista epäiltyjen kiinniottoon, joten emme ota sitä sellaisenaan esille PNR-neuvotteluissa.

Valitan, että puhun näin pitkään, mutta minusta tämä on vielä selvitettävä: kuten neuvoston belgialainen puheenjohtaja sanoi, neuvosto hyväksyy neuvotteluvaltuudet hyvin pian. Lupaudun, kuten aina, pitämään teidät ajan tasalla neuvottelujen kaikissa vaiheissa tapahtuvasta kehityksestä. Jo nyt on päätetty, että käymme neuvotteluja yhtä aikaa kaikkien kolmen maan kanssa, mutta neuvotteluja ei silti välttämättä saada päätökseen samaan aikaan.

Tiedän tämän kiinnostavan parlamenttia erityisesti ja olen valmis keskustelemaan tästä nyt teidän kanssanne sekä asianomaisten valiokuntien ja muiden jäsenten kanssa aina tarvittaessa.

  Axel Voss, PPE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, huominen äänestys matkustajarekisteritiedoista ei olisi ollut tarpeen, jos komissio ja neuvosto olisivat suhtautuneet parlamenttiin vakavammin ja tiedottaneet paremmin EU:n ja sen jäsenvaltioiden tiedonsiirroista kolmansiin maihin SWIFT-päätöksen jälkeen. Jos toimielinten suhteet jatkuvat tällaisina, on olemassa vaara, että PNR johtaa samaan psykologiseen tilanteeseen Yhdysvaltojen kanssa kuin SWIFT. Kukaan ei halua sitä, ja minusta se olisi lisäksi hyvin vaarallista. Joka tapauksessa meidän on yritettävä ratkaista tämä ongelma.

Viime kädessä kyse on mielestäni siitä, että meiltä puuttuu selvä käsitys, millaista tiedonvaihtoa terrorismin estäminen edellyttää. Sen perusteella voimme sitten esittää oman kantamme. Ensin tuli SWIFT, sitten PNR. Sen jälkeen tuli yhteisymmärryspöytäkirja ja päästiin kansallisiin tietokantoihin, sitten Yhdysvaltojen kanssa tehty puitesopimus, sitten oman tietosuojaa koskevan muutossäädöksemme tarkistaminen, ja nyt haluamme ottaa käyttöön ohjelman, joka perustuu yhden turvatarkastuksen periaatteeseen – minusta tämä kaikki näyttää melko pirstaleiselta.

Lisäksi meidän on lopultakin otettava selville, mitä tietoja Yhdysvallat tarvitsee terrorismin estämiseen ja miten me voimme siinä auttaa. Tähän mennessä on nähty vain eräänlaista salami-taktiikkaa, ja se on vahingollista.

Tiedän, että Lissabonin sopimuksen voimaantulo aiheutti katkoksen, mutta meille aiheutuu vielä enemmän haittaa, jos neuvosto ja komissio eivät pidä meitä ajan tasalla näistä prosesseista.

Pyydän neuvoston ja komission edustajilta viittä asiaa. Ensinnäkin pyydän, että kehitätte järkevän määritelmän, jossa ilmaistaan tyhjentävästi ja sitovasti, mitä terrorismin torjuntaan tarkoitettujen tietojen vaihtoon kuuluu. Pyydän myös, että EU:ssa pyrittäisiin yhtenäistämään tiedonsiirtoon liittyviä asioita eikä erottelemaan niitä kansallisiksi ja EU:n asioiksi. Lisäksi pyydän, että näitä asioita koskeva päätösvalta siirretään EU:n tasolle. Olisi myös otettava huomioon, että me ehkä haluamme mieluummin tehdä PNR-sopimukset Kanadan ja Australian kanssa. Lopuksi pyydän, että prosessia nopeutetaan, koska terroristit paljastavat jatkuvasti puutteita turvallisuudessamme. Näin kävi juuri äskettäin tavaraliikenteessä.

  Birgit Sippel, S&D-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, globaalissa maailmassa myös terrorismi ja rikollisuus ovat valitettavasti järjestäytyneet globaalisti, ja siksi tiedämme, että meidän on tehtävä kansainvälistä yhteistyötä ja vaihdettava tietoja. Olen hyvin iloinen saadessani kuulla, että komissio ja neuvosto pitävät kansalaisten oikeuksia ja tietosuojaa ensisijaisina painopistealoina. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että parlamentti voisi jäädä lepäämään laakereillaan. Kriittisiä seikkoja on yhä, muun muassa tietojen säilytysajat, tiedon määrät ja käyttötarkoituksen rajoittaminen sekä valvonta ja se, voidaanko suojalausekkeita todella soveltaa tietosuoja-alalla. Tällä arkaluontoisella alalla ei tarvita summittaisia tarkistuksia vaan lisää luottamusta.

Myös tietojenvaihdolle on asetettava erityisen tiukat ehdot, sillä kyse ei ole vain Australian ja Yhdysvaltojen kanssa tehdyistä sopimuksista. Monet muutkin maat, esimerkiksi Korea ja Intia, haluavat jo nyt PNR-sopimukset meidän kanssamme. Tämänkin vuoksi on hyvin tärkeää, että asetamme erityiset tiukat turvallisuusvaatimukset. Sama koskee tiedonsiirtoa kolmansiin maihin. Tässäkin meidän on jälleen tutkittava hyvin tarkkaan käsitteet, joita haluamme käyttää.

Keskustellessamme PNR-tiedoista meidän on katsottava myös pidemmälle. Mitä hyödyttää pitää tietojen määrä mahdollisimman pienenä, kun PNR-tiedoista neuvotellaan, jos Yhdysvallat ilmoittaa haluavansa periä pääsymaksua ja sen lisäksi vielä kerätä matkustajilta lisätietoja?

Myös Euroopan unionin sisällä on ongelma. Mitä hyödyttää sopia tiukimmat mahdolliset standardit ja pyrkiä rajoittamaan tiedon määriä, jos samaan aikaan tehdään kahdenvälisiä sopimuksia ilman, että meillä on mitään tietoa niiden sisällöstä ja turvallisuusvaatimuksista? Komission jäsen Malmström on sanonut, että kyse ei ole PNR-tiedosta, mutta kaikkea kerättyä tietoa ilmeisesti käytettäisiin terrorismin ja rikollisuuden torjuntaan. Haluaisinkin päättää puheenvuoroni esittämällä vielä yhden pyynnön: Emme tarvitse vain hyviä säännöksiä yksittäisistä toimenpiteistä, vaan sen lisäksi meidän on vihdoin luotava yleissilmäys kaikkiin toimenpiteisiin ja kaikkeen EU:n ja jäsenvaltioiden siirtämään tietoon. Meidän on tehtävä itsellemme selväksi, ettemme koskaan voi saavuttaa sataprosenttista turvallisuutta, vaikka toteuttaisimme kuinka monta toimenpidettä ja keräisimme kuinka paljon tietoa tahansa. Tämä on totuus, jota on katsottava suoraan silmiin.

  Sophia in 't Veld, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää komission jäsentä ja ministeriä heidän alustuksistaan. Olen erittäin tyytyväinen komission ja neuvoston hyvin yhteistyöhaluiseen asenteeseen. Menneisyydestä löytyy esimerkkejä, joissa yhteistyö ei ole ollut yhtä kiinteää. Mielestäni tämä esimerkki osoittaa, että jos kolme tärkeintä toimielintä voi päästä yhteisymmärrykseen, voimme puhua yhdellä äänellä 500 miljoonan kansalaisen puolesta – ja se ääni on hyvin vaikutusvaltainen.

Päätöslauselman takana oli kuusi poliittista ryhmää, joten voidaan sanoa, että parlamentti antoi hyvin vahvan poliittisen viestin. Haluan myös kiittää kaikkia muiden ryhmien varjoesittelijöitä erittäin hyvästä yhteistyöstä. On yksi seikka, jota komission jäsen ja ministeri eivät käsitelleet esityksissään: suhteellisuutta ja tarpeellisuutta koskeva kysymys. Sekä neuvosto että komissio väittävät, että PNR-tietojen massiivinen – ei siis tilapäinen – kerääminen ja tallentaminen on tarpeellista ja oikein suhteutettua terrorismin torjunnan kannalta. Olen halukas uskomaan niitä, mutta tämä väite on osoitettava todeksi. Tarvitsemme todisteita tarpeellisuudesta ja suhteellisuudesta. Miksi? Suhteellisuutta koskeva testi ei ole poliittinen vaan oikeudellinen testi.

Euroopan tietosuojalaeissa edellytetään, että tietojen kerääminen ja tallentaminen on oikein suhteutettua ja tarpeellista. Tästä emme voi sopia poliittisesti, vaan se on todistettava oikeudessa. Jos joku vie asian oikeuteen, ja oikeus päättää, että nämä sopimukset eivät ole vedenpitäviä, me näytämme idiooteilta. Euroopan parlamenttia ei voida pyytää tukemaan sellaista, mikä on lainsäädännöllisesti kyseenalaista. Tämä on keskeinen kysymys.

On myös joitakin muita asioita, jotka vaativat selvennystä. Olen iloinen saadessani kuulla, että komissio tarkastelee profilointikysymystä, mutta mielestäni tarvitsemme lisää keskustelua asiasta. Jotkin jäsenvaltiot ehdottavat raukeamislauseketta. Olen varauksetta sen kannalla ja toivon, että neuvosto päättää ottaa sen käyttöön. Euroopan komissio viittaa hyviin suhteisiin kolmansien maiden kanssa, mutta ei näitä sopimuksia voida pitää kansainvälisen diplomatian välineinä. Ne ovat kansainvälisen yhteistyön välineitä, joilla varmistetaan lainsäädännön täytäntöönpano ja suojellaan kansalaisvapauksia ja oikeusvaltiota. Emme saa nyt tehdä virheitä, koska kyse ei ole vain Yhdysvaltojen, Kanadan ja Australian kanssa käytävistä neuvotteluista, vaan myös siitä, että näytämme mallia ja olemme esimerkkinä, kuin muiden maiden kanssa tehdään sopimuksia.

  Jan Philipp Albrecht, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Malmström, hyvät kollegat, hyväksymme huomenna parlamentissa yhteisen päätöslauselman, jossa jälleen kerran painotetaan matkustajarekisteritietojen vaihtoa koskevia huolenaiheitamme. Miksi teemme niin? Teemme niin, koska olemme usean vuoden ajan tuoneet esille kritiikkiä, johon ei kuitenkaan ole mielestämme kiinnitetty tarpeeksi huomiota nyt käytävissä neuvotteluissa, ja koska meille on tärkeää, että tämä kritiikki otetaan huomioon alusta pitäen, jotta tällä sopimuksella olisi ainakin mahdollisuus tulla lopulta hyväksytyksi parlamentissa.

Pääasiallisia kritiikin kohteita on kolme, ja jäsen Voss onkin jo maininnut joitakin niistä. Ensinnäkin on tärkeä ymmärtää, että haluamme yhteisen eurooppalaisen lähestymistavan, emme useita erilaisia tietojenvaihtotoimenpiteitä, joissa noudatetaan erilaisia tietosuojasäännöksiä. Onkin tärkeää tehdä selväksi, että tähän asiaan on löydyttävä yhdenmukainen ratkaisu eurooppalaisten sopimuspuolten kanssa.

Toiseksi: vieläkin tärkeämpää on, että kaikki tämä on avointa ja perussopimusten oikeusperustan mukaista. Olemme parlamenttina tehneet useaan kertaan selväksi, ettemme hyväksy matkustajarekisteritietojen käyttöä profilointiin, ja pitkät säilytysajat ovat perustuslain vastaisia. Meidän kannaltamme tämä tarkoittaa, että periaatteessa matkustajarekisteritietojen ennakoiva ja takautuva käyttö ei itse asiassa tule kysymykseenkään. Tämä on tehtävä selväksi niin valtuuden osalta kuin myös neuvotteluissa, jotta parlamentti voi antaa hyväksyntänsä.

  Philip Bradbourn, ECR-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, kuten on todettu, PNR on kansallisen turvallisuuden kannalta tärkeä työkalu. Se on keskeinen tekijä pyrittäessä turvallisuuteen niin ilmassa kuin maan päällä. On kuitenkin muistettava, että PNR voi olla vain terrorismin vastainen työkalu. Siitä ei saa tulla keinoa, jonka avulla hallitukset tai niiden eri elimet voivat vapaasti säilyttää tietoa.

Meidän on siis harkittava tarkoin, kenelle sallimme pääsyn näihin tietoihin ja miksi. Tällöin ei riitä maan nimeäminen, vaan on yksilöitävä eri elimet. Mitä hyötyä meille on siitä, että niille annetaan pääsyoikeus tietoihin? Miten ne suojelevat tietoja ja, mikä vielä tärkeämpää, miten voimme varmistaa, että tietosuoja pysyy ennallaan? Meidän on myös varmistettava, että kaikki kolmansien maiden kanssa tehtävät järjestelyt ovat vastavuoroisia, jolloin mekin saamme niistä hyötyä. PNR on tärkeä keino, kun varmistamme suojelumme terrorismia vastaan, mutta se ei ole ainoa keino. Parlamentin kaikissa päätöksissä on oltava keskeisintä käytännönläheisyys ja suhteellisuus, eivätkä matkustajarekisteritiedot tee tässä poikkeusta.

  Rui Tavares, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (PT) Arvoisa puhemies, keskustellessamme matkustajarekisteritietoja koskevasta sopimuksesta (PNR) muistamme kaikki, mitä tapahtui SWIFTin tapauksessa. Se on putkahtanut esiin jo useaan kertaan tässä keskustelussa. SWIFTin tapaus oli paljonpuhuva. Saatamme olla itse SWIFTistä eri mieltä ja äänestimme siitä parlamentissa todellakin eri tavoin, mutta yhdestä asiasta olemme kaikki samaa mieltä: olemme oppineet paljon siitä, mitä pitää tehdä ja mitä ei pidä tehdä.

Siitä, mitä pitää tehdä, olemme oppineet, että parlamentin on puhuttava hyvin päättäväisesti puolustaessaan 500 miljoonan kansalaisen yksityisyyteen liittyviä etuja. Lisäksi tällä kertaa päätöslauselman kirjoittamiseen osallistuu kuusi poliittista ryhmää, mikä tarkoittaa, että aikomuksemme on käyttää parlamentin äänivaltaa selvemmin ja yhtenäisemmin.

Tiedämme kuitenkin myös hyvin, mitä ei pidä tehdä. PNR-neuvottelujen tässä vaiheessa voimme vielä käyttää kokemuksiamme hyväksi. Selvää on, että neuvoston on valmisteltava valtuutensa, jonka luemme hyvin tarkasti, komission on käytävä neuvottelut, koska se on neuvottelija, ja parlamentin on sanottava viimeinen sana. Olemme kuitenkin oppineet paljon enemmänkin. On selvää, että parlamentti on pidettävä ajan tasalla kaikissa vaiheissa, mutta tässä kohden vetoan suoraan komissioon: komissio voisi myös hyväksyä parlamentin ideoita prosessin aikana. Muistaakseni esimerkiksi SWIFTin tapauksessa oli parlamentin idea, että Washingtonissa on oltava valvoja. Parlamentissa syntyy varmaan tämän prosessin aikana paljon ideoita, jotka olisi sisällytettävä neuvotteluihin, tietenkin polkematta komission valtaoikeuksia. Tosiasia kuitenkin on, että parlamentilla on tosiasiallisesti ja oikeudellisesti oikeus sanoa neuvotteluissa viimeinen sana, ja se kyllä käyttää tätä oikeutta.

On myös eräs asia, jota mielestäni ei saisi unohtaa tässä prosessissa, mutta jonka olemme ajoittain unohtaneet, nimittäin se, että tiedot ovat henkilötietoja. Tämä tarkoittaa, että olemme tekemisissä kansalaisille kuuluvan lainatun tiedon kanssa, kuten päätöslauselmassa sanomme, kun puhutaan tietoja koskevan itsemääräämisoikeuden käsitteestä. Tämä tarkoittaa, että jokaisessa prosessin vaiheessa ja silloin, kun tietoja tulevaisuudessa käytetään, kansalaisten on saatava tietää, mitä heidän tiedoillaan tehdään.

  Jaroslav Paška, EFD-ryhmän puolesta. – (SK) Arvoisa puhemies, kansalaistemme henkilötietoja siirretään nykyään Yhdysvaltoihin eri sopimusten perusteella. Näistä sopimuksista erityisesti joidenkin jäsenvaltioiden ja Yhdysvaltojen välillä tehdyt kahdenväliset sopimukset ja yhteisymmärryspöytäkirjat aiheuttavat vakavaa huolta Euroopan kansalaisten tietosuojaoikeuksien rikkomisesta.

Siksi on hyvä asia, että Euroopan komissio on kääntynyt Eurooppa-neuvoston puoleen ja pyytänyt neuvottelujen aloittamista EU:n ja Yhdysvaltojen välillä uudesta puitesopimuksesta, joka koskee tietojen siirtämistä ja käsittelyä rikosten ehkäisemiseksi, tutkimiseksi ja havaitsemiseksi tai niistä syytteeseen asettamiseksi rikosasioissa tehtävän poliisi- ja oikeudellisen yhteistyön puitteissa.

Arvoisa komission jäsen, amerikkalaisten ystäviemme kanssa käytävissä neuvotteluissa meidän on kuitenkin vaadittava, että uusi puitesopimus on tasapainoinen ja tarkoituksenmukainen, kun otetaan huomioon EU:n kansalaisten henkilötietojen suojaa koskevat oikeudet. Lisäksi olisi hyvä, jos uudella puitesopimuksella voitaisiin muuttaa nykyisiä kahdenvälisiä sopimuksia, jotka ovat epätarkoituksenmukaisia ja monessa tapauksessa rikkovat kansalaisten tietosuojaoikeuksia.

  Daniël van der Stoep (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, Alankomaiden vapauspuolue (PVV) kannattaa lämpimästi toimenpiteitä, joiden avulla voidaan torjua terrorismia, erityisesti islamilaista terrorismia. PVV pitää erittäin tärkeänä myös alankomaalaisten yksityisyyden suojaamista ja on sitä mieltä, että ristiriitatilanteissa edut ja haitat on punnittava tarkoin.

Yhdysvalloille voidaan antaa joitakin matkustajatietojamme, mutta siihen sisältyy kolme ehtoa. Ensimmäinen ehto on, että tietoja käytetään vain terrorismin torjuntaan. Toinen ehto on vastavuoroisuus. Amerikkalaisten lentoyhtiöiden on varmistettava, että tietojenvaihto toimii myös toiseen suuntaan eli että myös Euroopan viranomaiset saavat näitä tietoja. Tietoja ei pitäisi toimittaa EU:n virastolle, vaan sen jäsenvaltion viranomaisille, jossa lentokoneen välilaskupaikka tai lopullinen määränpää sijaitsee.

Kolmas ehto on, että siirrettyjen tietojen on oltava syrjimättömiä. Yhdysvallat ja näin ollen myös Euroopan maat voivat vaatia itselleen kaikkia tietoja, joita matkustajat ovat vapaaehtoisesti antaneet. Korostan sanaa "vapaaehtoisesti". Uskontoa, ideologiaa, osoitetta, puhelinnumeroa, luottokortin numeroa koskevat tiedot sekä passitiedot voidaan antaa. Puolueeni on kuitenkin sitä mieltä, että tietoja, joita matkustajat eivät ole antaneet vapaaehtoisesti, kuten seksuaalisuutta, etnistä alkuperää tai vammaisuutta koskevia tietoja, ei saa antaa.

Arvoisa puhemies, haluan vielä kerran todeta, miksi nämä toimenpiteet ovat välttämättömiä. Selvää on, että toimenpiteitä ei tarvita kristillisen tai buddhalaisterrorismin torjumiseksi. Valitettavasti ne ovat välttämättömiä islamismin vapaalle maailmalle aiheuttaman uhan vuoksi. Parlamentin jäsenten on jo korkea aika ymmärtää tämä.

  Agustín Díaz de Mera García Consuegra (PPE). – (ES) Arvoisa puhemies, vapaus ja turvallisuus ovat tärkeitä tekijöitä kaikkien nykyisten demokraattisten oikeuspuitteiden täytäntöönpanossa. Vapauden lisäksi tarvitaan turvallisuutta, joka on suojelun tärkein väline.

Kolmansille maille annettavat matkustajarekisteritiedot (PNR) ovat tärkeä tekijä terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden rajat ylittävässä torjunnassa. Tiedonsiirrossa olisi noudatettava tarkasti Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7 ja 8 artiklan ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 16 artiklan mukaisia sääntöjä henkilötietojen suojaamisesta. Tämän vuoksi meidän on oltava tyytyväisiä komission tiedonantoon, jonka aiheena on matkustajarekisteritietojen siirtoa kolmansiin maihin koskeva kokonaisvaltainen lähestymistapa, ja siinä annettuihin suosituksiin, joiden mukaan neuvoston olisi annettava valtuudet asiaa koskevien neuvotteluiden aloittamiseen Australian, Kanadan ja Yhdysvaltojen kanssa, koska kummassakin asiakirjassa käsitellään parlamentin esittämiä turvallisuutta, perusoikeuksien puolustamista ja henkilötietojen suojelua koskevia huolenaiheita.

Olisi kuitenkin korostettava, ettei PNR-tietoja saa käyttää profilointiin. Juuri tämän vuoksi komissio pyrki – mielestäni aivan onnistuneesti – selvittämään, mikä ero on "riskinarvioinnilla" ja edellä mainitulla profiloinnilla.

Lisäksi komissio sanoi, että tarkistuksen olisi oltava ihmisen tekemä mieluummin kuin automatisoitu. Saa nähdä, mitä tapahtuu.

Arvoisa puhemies, henkilötietojen suojelemiseksi tarvitsemme yhden yleisen, oikeudellisesti sitovan sopimuksen. Tämä korkean tason sopimus on pantava täytäntöön alakohtaisilla sopimuksilla terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi.

Arvoisa puhemies, sopimuksen tarpeellisuus on päivänselvää. Suhteellisuuden taas on oltava kaikissa tapauksissa itsestään selvä edellytys.

  Juan Fernando López Aguilar (S&D). – (ES) Arvoisa puhemies, haluan tukea niitä parlamentin jäseniä, joiden mielestä tämä komission neuvostolle antama suositus aloittaa neuvottelut Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin välisestä tiedonsiirtoa ja henkilötietojen suojelua koskevasta puitesopimuksesta on hyödyllinen ja oikea-aikainen. Kannatan myös joustavaa lähestymistapaa, jonka mukaan tämä puitesopimus koskee kaikkien tulevien Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välistä tiedonsiirtoa koskevien sopimusten lisäksi myös Yhdysvaltojen ja kunkin EU:n jäsenvaltion oikeudelliseen ja poliisiyhteistyöhön liittyviä kahdenvälisiä sopimuksia.

Toiseksi haluan tukea niitä parlamentin jäseniä, jotka ovat ilmaisseet valittavansa ja paheksuvansa Yhdysvaltain viranomaisten hyväksymiä toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on ottaa matkailun edistämistä koskevan lain nojalla käyttöön sähköiseen matkustuslupajärjestelmään liittyviä hallinnollisia maksuja, jotka luonnollisesti lisäävät matkustuskustannuksia ja näin ollen myös ihmisten liikkumiskustannuksia.

Käytännössä tämä on verrattavissa siihen, että peritään veroa ja otetaan uudelleen käyttöön viisumit. Kun lisäksi viisumivapautus ei koske Romaniaa, Puolaa, Bulgariaa eikä Kyprosta, kyse on siitä, että jäsenvaltioiden kohtelussa käytetään kaksitasoista järjestelmää ja kahta eri standardia. Kehotamme tämän vuoksi komissiota ensisijaisesti ilmaisemaan paheksumisensa näiden toimenpiteiden johdosta ja harkitsemaan mahdollisuutta toteuttaa vastavuoroisia toimia.

Kolmanneksi haluan kuitenkin sanoa, että Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välisen matkustajarekisterin ja oikeudellisen sopimuksen merkitys pohjautuu juuri siihen, että niissä on yhdistettävä tietosuoja ja tietojenvaihto ja näin ollen noudatettava niitä periaatteita, joita on esitetty parlamentin päätöslauselmissa ja joita esitetään huomenna hyväksyttävässä päätöslauselmassa. Näitä ovat suhteellisuus- ja tarpeellisuusperiaatteen vahvistaminen, tarpeettoman tiedon määrän rajoittaminen minimiin ja tietysti myös käyttötarkoituksen rajoitus. Näitä periaatteita noudattamalla saadaan aikaan tasapaino vapauden ja turvallisuuden välillä. Vapaushan on yksi periaatteista, joihin parlamentti on sitoutunut. Turvallisuus on kuitenkin nyt yksi Euroopan unionin tavoitteista, kuten komission jäsen itse totesi.

Pyydämme, että sisällyttäisitte tämän yksityisyyden ja perusihmisoikeuksien suojaamista koskevan sitoumuksen tuleviin lentoturvallisuustoimiin, matkustajarekisterin tietojen suojaamiseen, turvatarkastusten uudistamiseen ja turvaskannereiden käyttöönotosta lentokentillä käytävään keskusteluun.

  Judith Sargentini (Verts/ALE). – (NL) Arvoisa puhemies, tiedämme hyvin, että olemme aina hieman jäljessä yhteiskunnan kehityksestä. Kehitys menee eteenpäin, ja politiikka sekä lainsäädäntö seuraavat jäljessä. Se, että nyt vaaditaan, että matkustajarekisterissä on nyt huomioitava myös kansalaisten ihmisoikeudet, on hyvin järkevää, mutta osoittaa, että olemme kehityksestä jäljessä. Sama näkyi myös edellisessä keskustelussa, jonka aiheena oli tietosuojaa koskeva puitesopimus.

En pelkää sitä, että tämä luettelo, joka näyttää hyvältä, on nyt olemassa ja että sitä käytetään. Pelkään sitä, että jäsenvaltioiden ja muiden maiden monet kahdenväliset sopimukset säilyvät voimassa. Haluan kysyä neuvoston puheenjohtaja Turtelboomilta, voiko hän taata, että sopimukset ovat ehdottomasti päättymässä. Kehotan neuvottelijoita ottamaan mukaansa ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamista koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen kirjamuodossa, asettamaan sen viereensä pöydälle, kun neuvottelut alkavat, ja käyttämään sitä jatkuvasti perusoikeuksia tarkistaessaan.

  Marie-Christine Vergiat (GUE/NGL). – (FR) Arvoisa puhemies, meiltä pyydetään jälleen kerran sopimusta, joka koskee Euroopan kansalaisten tietojen suojelua, kun tietoja siirretään Yhdysvaltoihin, ja jota voidaan soveltaa myös Kanadaan ja Australiaan. Olemme parlamentissa hyvin sitoutuneita takaamaan kansalaistemme turvallisuuden. Siitä ei kiistellä.

Kyllä, EU:n kansalaisilla on oikeus turvallisuuteen, mutta heillä on oikeus siihen kaikilla aloilla, myös oikeusvarmuudessa. Tiedämme, että erityisesti terrorismin torjunnan nimissä on vaarannettu monta suojakeinoa, joihin kaikilla kansalaisilla on oikeus, ja että määrä on aivan liian usein mennyt laadun edelle.

Haluan onnitella esittelijäämme hänen työstään, joka on oikeilla linjoilla erityisesti silloin, kun hän korostaa tarpeellisuutta ja suhteellisuutta koskevia ongelmia. Haluaisin mielelläni lisätä tähän vastavuoroisuuskysymyksen. Kun kyse on ihmisoikeuksien puolustamisesta, Yhdysvallat ei ole todellakaan mallivaltio. Tiedämme, etteivät Euroopan kansalaiset saa Yhdysvalloissa samaa suojelua kuin Euroopassa ja että monet heistä joutuvat jatkuvasti kokemaan sellaista, jota sanoisin hallinnolliseksi ahdisteluksi, ja mikä vielä pahempaa, sen vuoksi, että heitä epäillään terroristeiksi. Mitä tämä merkitsee? Vakavampi asia on, mitä tapahtuu suojelulle sitten, kun tietoja luovutetaan kolmansille maille tarkoituksena erityisesti ehkäistä ennakolta terroritekoja.

Tiedämme, että 80 prosenttia näistä tiedoista on jo Yhdysvaltojen hallussa. Lausunnot, joita olen juuri kuullut, eivät valitettavasti ole kovinkaan vakuuttavia.

  Monika Flašíková Beňová (S&D). – (SK) Arvoisa puhemies, matkustajien henkilötietojen antamista koskeva EU:n strategia on tärkeä askel kohti alan lainsäädännön yhdenmukaistamista. Useat rinnakkaiset lainsäädäntöaloitteet osoittavat, että johdonmukaistaminen on tarpeen. On kuitenkin todettava, että tässä strategiassa on paljon puutteita erityisesti henkilötietojen suojaamisen alalla, kuten on jo useita kertoja mainittu.

Vastikään syyskuussa julkaistussa komission asiakirjassa kritisoitiin myös Euroopan tietosuojavaltuutettua. Olen samaa mieltä kritiikistä, joka kohdistuu tarpeellisten tietojen ja lupien määrään, kun kyse on tietyn tyyppistä tietoa koskevista pyynnöistä. Mielestäni meidän on asetettava selkeät rajat sille, miten tietoja voidaan käyttää profiilien luomiseen ja riskin arvioimiseen.

Tällainen tietojenkäsittely vaatii enemmän perusteluja kuin nykyinen teksti sisältää, ja meidän on myös tarkennettava, miten tietojen väärinkäyttö voidaan estää.

Haluan mainita muutaman esimerkin muista sopimuksista, muun muassa EU:n ja Yhdysvaltojen välisestä sopimuksesta, joka koskee matkustajatietojen luovuttamista Yhdysvaltojen turvallisuusministeriölle. Sopimukseen sisältyy kiistanalainen vertailu näiden tietojen ja maahanmuuttajia koskevasta tietokannasta saatujen tietojen välillä. En tiedä, mutta minusta tämä ehto ei vastaa sopimuksen tarkoitusta, joka on terrorismin ja vakavan rikollisuuden torjunta.

On tärkeää, että varomme tällaisia kiistaa aiheuttavia virheitä, kun tulevaisuudessa laadimme näitä sopimuksia. Toivon, että komissio hoitaa tämän asian, koska emme voi mitenkään pitää nykyistä asiakirjaa tyydyttävänä varsinkaan henkilötietojen suojan osalta.

  Salvatore Iacolino (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa ministeri, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, parlamentin jäsenten tähän mennessä pitämien merkittävien puheenvuorojen perusteella on selvää, että kohtuullisen nopean yhteisymmärryksen saavuttaminen matkustajarekisteriä koskevan puitesopimuksen määrittelystä saa parlamentista vahvaa kannustusta.

Kun lähtökohtana on, että tätä nykyä ei ole voimassaolevaa yhdenmukaista lainsäädäntöä – ja tämähän on täysin vastoin yleistä käsitystä, jonka mukaan terrorismia on torjuttava aggressiivisin ja määrätietoisin keinoin ottaen tasapuolisesti huomioon sekä yksityisyys että turvallisuus – on muistettava, että turvallisuuden takaavia toimia voidaan toteuttaa tehokkaasti vain kansainvälisellä yhteistyöllä. Kuten jokin aika sitten näimme parlamentin hyväksyessä SWIFT-hankkeen, meidän on ehdottomasti muistettava neuvoston neuvotteluvaltuus mutta myös merkittävä panos, jonka parlamentti voi antaa, kun otetaan huomioon, että puitesopimuksella voidaan estää laitonta maahanmuuttoa.

  Petru Constantin Luhan (PPE). – (RO) Arvoisa puhemies, ajallemme on ominaista suuri liikkuvuus, ja siksi emme voi taata turvallisuutta ilman tehokasta tietojenvaihtoa. Velvollisuutemme on suojella kansalaisiamme terroristihyökkäyksiä ja järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan. Tällöin on kuitenkin otettava tasapuolisesti huomioon sekä turvallisuus että yksityisyys. Suhtaudun myönteisesti siihen, että Euroopan parlamentin päätöslauselmassa painotetaan, ettei PNR-tietoja saa käyttää profilointiin. Mielestäni kumppanuus, jossa ovat mukana yhtäältä Yhdysvallat, Kanada ja Australia ja toisaalta Euroopan unioni, voi olla ihanteellinen ratkaisu terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan.

Minusta kummallakin puolella on ennen kaikkea löydettävä yhteinen pohja yhteisymmärrykselle siitä, mitä tämän tavoitteen saavuttamiseen kuuluu. Meidän on pidettävä mielessä, että eurooppalaiseen ajattelutapaan kuuluu yksityisyyden kunnioittamisen merkityksen korostaminen. EU ei voi suostua tällaiseen ennen kuin on selvitetty kaikki yksityiskohdat, jotka liittyvät osapuolten välillä siirrettävien tietojen turvallisuuteen.

  Ioan Enciu (S&D). – (RO) Arvoisa puhemies, ehdotettu strategia on askel eteenpäin määriteltäessä tapaa suhtautua tämän alan tuleviin sopimuksiin. On tärkeää löytää kultainen keskitie yksityisyyden ja perusoikeuksien suojaamisen sekä toisaalta terrorismin torjunnan tarpeen väliltä. Jos strategiaa sovelletaan esitetyllä tavalla, sen avulla saadaan vankat, täytäntöönpanokelpoiset takeet siitä, että Euroopan kansalaisten Euroopan unionissa nauttimia oikeuksia kunnioitetaan. Kuten komission jäsen Malmström vakuutti, annettuja tietoja ei voida profiloida automaattisella tietojenkäsittelyllä. Toivottavasti näin on asianlaita, sillä tämä sekä tietojen säilytysaika olivat meitä huolestuttaneita seikkoja.

Vaikka nyt ei puhutakaan henkilötiedoista, olen periaatteessa sitä mieltä, että kyse on loppujen lopuksi kansalaisen oikeudesta yksityisyyteen. Tämän vuoksi kansalaisille, joiden tietoja on käytetty väärin, olisi taattava oikeus hakea muutosta hallinto- tai oikeusteitse. PNR-tietojen siirrot kolmansiin maihin on tehtävä tapauskohtaisesti ja vain Euroopan unionin nimenomaisella suostumuksella.

  Angelika Werthmann (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, on syytä olla tyytyväinen siihen, että komissio on ottanut keskustelun aiheeksi kokonaisvaltaisen lähestymistapansa matkustajarekisteritietojen siirtämiseen kolmansiin maihin, etenkin kun se tapahtuu ennen kolmansien maiden kanssa käytävien neuvottelujen käynnistymistä. Tämä osoittaa, että se on oppinut aiemmista menettelyistä. Kuten ACTA:n ja SWIFTin osalta on jo monta kertaa sanottu, myös tässä asiassa olen huolestunut tietosuojanormeista. Tässä tapauksessa on kuitenkin perimmältään kyse sellaisten tietojen käsittelystä, joiden avulla esimerkiksi viranomaisten on tarkoitus tunnistaa epäiltyjen mahdollisia rikoskumppaneita. Tämä näyttää ensi näkemältä pelkästään hyvältä, mutta lähemmin tarkasteltuna kyseessä on erittäin vakava oletus, joka asettaa Euroopan kansalaiset epäilyksen alaisiksi hyvin puutteellisten aihetodisteiden perusteella. Antaisimmeko todellakin nimet ja tiedot tällaista tarkoitusta varten?

  Andrew Henry William Brons (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, minä en tietenkään puolla Euroopan unionin itselleen ottamaa oikeutta tehdä sopimuksia. Pyrin kuitenkin tarkastelemaan objektiivisesti periaatteita, joiden mukaan PNR-sopimuksia tehdään. Yksityisyyden ja turvallisuuden, jotka ovat joskus toistensa kanssa ristiriidassa, puntarointia koskeva lähestymistapa on pääosin hyvä. Ihmisten on saatava pitää joitakin asioita elämästään salassa, mutta viranomaisilla on kyllä oikeus ja myös velvollisuus suojella ihmisten elämää. Jospa terroristeilla ja suurrikollisilla olisikin musta hattu ja ivallinen hymy huulillaan, niin molempia vaatimuksia olisi helppo noudattaa.

Unioni antaa omien ideologisten estojensa haitata tasapainon löytämistä. Voin ymmärtää unionin vastahakoisuuden, kun kyse on ihmisten alkuperää tai mielipiteitä koskevien tietojen tarpeettomasta paljastamisesta. Silloin kun näillä tiedoilla ei ole mitään tekemistä terrorismin kanssa, tällainen pidättyneisyys on tervettä. Sen sijaan aikana, jolloin jokin tietty osa väestöstä on suhteettoman runsaasti mukana terrorismissa – ja tämä osa voi muuttua toiseksi – kyseisen väestön profiloinnille ei mielestäni pitäisi olla estettä.

  Cecilia Malmström, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, terrorismin uhka on yhä keskuudessamme ja meidän on puututtava siihen. Meillä on tätä varten paljon työkaluja, mutta tietojen vaihto ja jakaminen on avain asioihin puuttumiseen. Meillä on PNR-sopimuksia. Olen jo nyt nähnyt vakuuttavia todisteita siitä, että PNR-tiedot ovat olennaisen tärkeitä, jotta terroriteot voidaan havaita ja estää. Huolehdimme siitä, että nämä todisteet toimitetaan Euroopan parlamentille konkreettisin esimerkein, jotka ovat peräisin niistä kolmesta maasta, joita keskustelumme koskee, ja EU:n myöhemmistä PNR-tiedoista. Tämä on tärkeää, jotta voitte arvioida asiaa kunnolla ja keskustella siitä äänestäjienne kanssa.

PNR-tietoja on vaihdettava, mutta sitä ei voi tehdä ilman sääntöjä. Tarvitsemme asiallista tietoa, jotta voimme saada asiasta kokonaiskuvan ja laatia selviä sääntöjä. Meidän on määriteltävä soveltamisala ja säilytysaika ja varmistettava korkeatasoinen tietosuoja sekä tehtävä mahdolliseksi yksityisen henkilön muutoksenhaku. Tietojen siirrosta kolmansiin maihin on saatava selvät säännöt ja oikeasuhteisuus on varmistettava. Kaikki tämä sisältyy komission tiedonantoon. Olen iloinen nähdessäni, että teidän tiedonantonne on hyvin paljon samanlainen, vaikka joissakin kohdin onkin eroja.

Kolmen kumppanimme kanssa käytävissä neuvotteluissa käsitellään juuri näitä asioita. Neuvotteluista tulee vaikeat, mutta meidän osaltamme kunnianhimoiset. Tavoitteeni on tehdä tämä yhdessä neuvoston ja EU:n kolmen muun toimielimen kanssa. Näin toimielimet voivat puhua yhdellä äänellä, jolloin kumppanuus toimii hyvin.

Olen alusta alkaen pyrkinyt ottamaan parlamentin mukaan ja luomaan parlamenttiin, sen valiokuntiin, esittelijöihin, koordinaattoreihin jne. avoimet suhteet, ja aion tehdä niin jatkossakin. Lupaan, että heti, kun neuvottelut ovat alkaneet, pidän teidät joka vaiheessa ajan tasalla, jotta voimme käydä avointa keskustelua ja jotta voin kuunnella teidän mielipiteitänne. Vaikka komissio johtaakin neuvotteluja, olen halukas keskustelemaan teidän kanssanne ja antamaan teille tietoja sekä tekemään kanssanne antoisaa yhteistyötä tässä asiassa.

Puhetta johti
varapuhemies Edward McMILLAN-SCOTT

  Annemie Turtelboom, neuvoston puheenjohtaja. – (NL) Arvoisa puhemies, haluan joka tapauksessa aluksi sanoa, että sisäasiainministerinä tiedän, että olemme joutuneet estämään mahdollisia hyökkäyksiä aivan liian usein tietojen vaihdon ja tulkinnan avulla. Juuri tämä tekee tästä keskustelusta ja luotettavaa matkustajarekisteriä koskevasta sopimuksesta niin tärkeitä.

Tiedän, että komissiolla on hyvin vaikea tehtävä edessään, kun neuvosto on hyväksynyt valtuudet. Komission on aloitettava varsinaiset neuvottelut ja otettava tasapuolisesti huomioon se, mitä kaikki haluavat – mistä on laaja yhteisymmärrys – nimittäin yhtäältä henkilötietojen suojaaminen ja toisaalta parlamentissa selvästi kuuluva vaatimus: tarvitsemme PNR-tietoja ja tarvitsemme tietoja jatkuvasti voidaksemme suojautua esimerkiksi terrori-iskuilta.

Olen kuitenkin iloinen siitä, että Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio ovat samalla aaltopituudella ja että ajatuksissa on sama tasapainokysymys, nimittäin tasapaino tietosuojan ja turvallisuuden välillä, joista olemme kaikki vastuussa. Mielestäni olemme nyt siinä pisteessä, että voimme hyväksyä valtuudet. Sen jälkeen alkaa vaikea työ eli varsinaiset neuvottelut, joiden aikana meidän on pidettävä huolta, ettemme poikkea liikaa neuvotteluvaltuuksista ja että pidämme itse jatkuvasti yllä kyseistä tasapainoa.

Haluan ottaa esiin useita erityisiä kysymyksiä, kuten raukeamislausekkeen kommentoinnin. On tärkeää tuoda esiin, että tämä valtuus on voimassa seitsemän vuotta, että sitä arvioidaan neljän vuoden kuluttua ja että jos sopimus tehdään ja hyväksytään parlamentissa, valtuuksien pidentäminen on mahdollista vain parlamentissa käytävän keskustelun jälkeen. Mielestäni tämä on loogista. Tämä ei ole varsinainen raukeamislauseke mutta muistuttaa sitä paljon määräajan ja neljän vuoden päästä tapahtuvan arvioinnin vuoksi.

Lisäksi neuvoston päätelmissä todetaan aivan oikein, että pidämme Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7 ja 8 artiklaa hyvin tärkeinä – aiheestahan on useita kommentteja – ja meidän on jatkossakin noudatettava niitä. Meille kaikille on tietenkin tärkeää – ja tämä on mainittu neuvotteluvaltuuksissakin – että on perustettava riippumaton elin, jolle yksityiset henkilöt voivat tehdä valituksen, jos he huomaavat, että heidän tietojaan on käytetty väärin tai muihin tarkoituksiin.

Lisäksi on profilointia koskeva kysymys, joka on hyvin vaikea. Me kaikki haluamme tietysti riskinarvioinnit. Riskinarviointeja voidaan tehdä kerätyn tiedon perusteella, jotta voitaisiin tehdä oikeita päätöksiä. Toisaalta on tietenkin välttämätöntä estää tiettyjen etnisten ryhmien leimaaminen, vaikka yksi ryhmä taisi puhua täällä sen puolesta. Uskon meidän haluavan, että etnisestä leimaamisesta pidättäydytään ehdottomasti. Mielestäni tämä on yksi Euroopan kansalaisten perusoikeuksista. Neuvoston puheenjohtajana haluan varmistaa, ettemme ajaudu kyseiseen tilanteeseen.

  Puhemies. – (EN) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna torstaina 11. marraskuuta 2010 klo 12.00.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Parlamentti pyrkii vahvistamaan menettelyjä, joita käytetään siirrettäessä matkustajarekisteritietoja kolmansille maille. Erityistä huomiota on kiinnitettävä matkustajien henkilötietojen suojeluun. Lainvalvontaviranomaiset voivat käyttää matkustajien antamia tietoja hyväkseen rikostentutkinnassa ja riskinarvioinnissa. Parlamentti korostaakin päätöslauselmassa, että ihmisten tiedonsaantioikeus ja oikeus yksityisyyteen on turvattava. Lisäksi parlamentti haluaa, että tietojen siirto tapahtuu Euroopan tietosuojanormien mukaisesti. On hyvin tärkeää ottaa käyttöön henkilötietojen suojaamista koskevia täytäntöönpanokelpoisia normeja, joilla varmistetaan ihmisen perusoikeuksien ja vapauksien suojeleminen. Atlantin molemmin puolin sijaitsevien riippumattomien hallituselinten on otettava vastuu näiden normien soveltamisesta. Parlamentti puoltaa komission suositusta aloittaa Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen väliset neuvottelut, jotka koskevat henkilötietojen suojelemista, kun tietoja siirretään ja käsitellään rikosten, mukaan luettuna terrorismi, ehkäisemiseksi, tutkimiseksi ja havaitsemiseksi tai niistä syytteeseen asettamiseksi. Toimielinten välisen yhteistyön tehokkuuden varmistamiseksi komission olisi pidettävä Euroopan parlamentti ajan tasalla henkilötietojen suojelua koskevien neuvottelujen jokaisessa vaiheessa.

  Ágnes Hankiss (PPE) , kirjallinen. – (HU) Voiko EU todella saada Yhdysvalloista peräisin olevaa tiedustelutietoa? Matkustajarekisteriä (PNR) koskeva päätöslauselmaesitys on tervetullut, koska sillä pyritään edistämään Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin välistä sopimusta, joka perustuu turvallisuuden ja tietojen suojelun tasapainoon. Sopimus on mielestäni yhdessä kohdin riittämätön. Olen samaa mieltä komission jäsen Redingin kanssa, joka korosti vastavuoroisuuskulttuuria, ja kysynkin: Jos todella olemme sitä mieltä, että tietojen vaihdon on oltava vastavuoroista – toisin sanoen terrorismin torjuntaan liittyvien tietojen antamisen lisäksi meidän olisi myös saatava kyseistä tietoa Yhdysvalloilta – ei riitä, että vain luovutamme Yhdysvalloille tätä koskevan toivomuslistan. Käytännössä EU:n on perustettava uusi elin tai nimettävä jokin vanhoista elimistä ottamaan vastaan ja käsittelemään Yhdysvalloista tullutta tiedustelutietoa ja huolehtimaan siitä, että jäsenvaltioille taataan yhtäläinen pääsy tietoihin. Ongelma tuli esille jo pankkitapahtumiin liittyvän tiedonsiirron suojaamista koskevan SWIFT-sopimuksen yhteydessä, mutta sitä ei ole vielä saatu ratkaistuksi. Olisi ollut onnekasta, jos esityksessä olisi kiinnitetty painokkaasti huomiota myös tähän väistämättömään tehtävään.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Viime vuosina on karsittu yhä useampia perusoikeuksia terrorismin torjunnan nimissä. Tämän toiminnan järkevyys on usein kyseenalaista. Vaikka matkustajat tutkitaan lähes alusvaatteisillaan, eivätkä he saa kuljettaa matkatavaroissaan kynsiviiloja tai deodoranttia, rahdin tarkastaminen jää usein itse kuljetusyrityksille. Jos tämä tulevaisuudessa muuttuu, tasapaino vapauden ja turvallisuuden välillä on säilytettävä, sillä matkustajien turvatarkastusten osalta tasapaino on suurelta osin jo menetetty, joten terrorismia ympäröivän hysterian väistyessä säännökset voivat taas olla löyhempiä.

Aivan yhtä kyseenalaista on, tarvitseeko FBI:n tietää Yhdysvaltoihin matkustavan henkilön nimi, osoite, sähköpostiosoite, luottokortin numero ja matkalaukkujen määrä, ja onko sen annettava säilyttää näitä tietoja jopa 15 vuoden ajan. Jos joku tulevaisuudessa herättää esimerkiksi Yhdistyneessä kuningaskunnassa lievää epäilystä – vaikka kyse ei olisikaan uskonnollisesta vakaumuksesta, koska silloin yhteys terrorismiin on taattu – koska hän lentää lyhyellä varoitusajalla, mahdollisesti ilman matkatavaroita, ja maksaa käteisellä, niin silloin olisi vähintäänkin oltava muuallekin kuin Yhdysvaltoihin siirrettäviä matkustajarekisteritietoja koskeva yleinen oikeus tehdä valitus ja ryhtyä oikeustoimiin, eikä tietoja saisi tallentaa säilytettäväksi ikuisiksi ajoiksi. Tietoja saa tietenkin säilyttää vain tiettyä tarkoitusta varten. Jos perusoikeuksia rikotaan turvallisuudentunteen takaamiseksi, rikkomisen on oltava mahdollisimman tarkkaan rajattua ja sen kohteena olevien oikeuksia on tuettava.

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. – (PT) Komissio on esittänyt useita ehdotuksia, jotka koskevat matkustajarekisteritietojen (PNR) siirtämistä kolmansiin maihin ja neuvottelujen aloittamista Australian, Kanadan ja Yhdysvaltojen kanssa. Matkustajarekisteritietoja koskevien yleisten periaatteiden määrittäminen on yksi keino estää rajat ylittävää rikollisuutta ja terrorismia. Tämä aiheuttaa kuitenkin huolta kansalaisvapauksien ja perusoikeuksien suojelun kannalta. PNR-tietokantaan syötetään varaus- ja lähtöselvitysvaiheessa tietoja matkustajista. Tietojen perusteella vastaavat viranomaiset voivat tutkia vanhoja rikoksia, estää uusia rikoksia ja tehdä riskianalyyseja. Tätä turvallisuuteen liittyvää välinettä käytetään nyt kolmansien maiden kanssa toimittaessa, ja nyt olisi määriteltävä tietoja koskeva oikeusturva. Ehdotuksissa keskitytään erityisesti menetelmiin, joilla PNR-tietoja siirretään, normeihin, joilla valvotaan, että PNR-sopimusta sovelletaan asianmukaisesti, sekä sopimuksen vastavuoroisuuteen. Parlamentti puoltaa komission suosituksia ja Euroopan tietosuojavaltuutetun kantaa korostaen, että matkustajien yksityisyyttä ei saa loukata ja että tietoja saa käyttää vain ennalta määriteltyihin tarkoituksiin.

  Georgios Toussas (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Yhteinen päätöslauselmaesitys osoittaa jälleen kerran, että Euroopan parlamentti, kuten kaikki EU:n toimielimet, on hyvin vaarallinen ruohonjuuritason vapauksien ja demokraattisten oikeuksien kannalta. Päätöslauselmassa käytetään verukkeena terrorismia ja EU:n ja Yhdysvaltojen terrorisminvastaisen yhteistyön tarvetta, jolla perustellaan sitä, että kaikista EU:sta Yhdysvaltoihin, Kanadaan ja Australiaan matkustavista henkilöistä on pidettävä yleistä rekisteriä. Euroopan parlamentti puolustelee EU:n ja Yhdysvaltojen välisen matkustajarekisterisopimuksen toimeenpanon hyväksymistä tyhjänpäiväisellä puheella henkilötietojen suojaamisen takaamisesta. Tähän asti se on tekopyhästi pitänyt sopimusta mahdottomana hyväksyä. Tässä yhteisessä päätöslauselmaesityksessä pääoman poliittiset edustajat, kylki kyljessä oman edun tavoittelijoiden kanssa, loukkaavat ja harhauttavat suurta yleisöä puhumalla sopimuksesta, joka näyttäisi sisältävän takeet henkilötietojen suojaamisesta. Mitkään sopimukset tai takeet eivät voi varmistaa henkilötietojen suojaamista, jos tiedot luovutetaan Yhdysvaltojen ja muiden maiden salaisille palveluille ja painostusmekanismeille ja jätetään niiden armoille. Kreikan kommunistipuolue äänesti tätä kestämätöntä päätöslauselmaa vastaan ja kehottaa kansaa entistä tehokkaammin torjumaan EU:n ja sen ruohonjuuritason vastaisen sortopolitiikan, joka kohdistuu ihmisten yhteiskunnallisia ja demokraattisia oikeuksia sekä perusoikeuksia vastaan.

  Zbigniew Ziobro (ECR), kirjallinen. – (PL) Maailmaa ovat viime vuosina uhanneet eniten yksipuolinen sota terrorismia vastaan ja kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden kasvun aiheuttamat vaaratekijät. Tältä vaaralta on mahdotonta suojautua tehokkaasti ilman Euroopan ja Yhdysvaltojen yhteistyötä. Yhteistyössä on tärkeintä tietojen vaihto, ja siksi PNR on ehdottomasti olennainen osa yhteisen turvallisuuden varmistamista. On tärkeä kuitenkin muistaa, että yhteistyön tehokkuus riippuu yksinomaan siitä, onko tietojenvaihto Yhdysvaltojen kanssa täysin vastavuoroista. Toivon myös, että sopimuksen hyväksyminen nopeuttaa viisumivapautusohjelmia koskevien Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin sopimusten ratifiointia. Tällöin olisi mahdollista, että esimerkiksi Puolan kansalaisten ei tarvitsisi enää hankkia viisumia Yhdysvaltoihin.

16. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat (keskustelu)

  Puhemies. – (EN) Esityslistalla on seuraavana Jean-Paul Gauzèsin talous- ja raha-asioiden valiokunnan puolesta laatima mietintö ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista ja direktiivien 2004/39/EY ja 2009/…/EY muuttamisesta (KOM(2009)0207 – C7-0040/2009 – 2009/0064(COD)) (A7-0171/2010)

  Jean-Paul Gauzès, esittelijä. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa puheenjohtaja Reynders, arvoisa komission jäsen, teksti, josta keskustelemme tänä iltana ja josta parlamentti äänestää huomenna, on pitkän työn tulos. Euroopan komissio julkaisi 30. huhtikuuta 2009 ehdotuksensa direktiiviksi vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista. Sillä pyritään luomaan varma ja yhdenmukaistettu Euroopan unionin tason kehys sijoittajille, vastapuolille, rahoitusmarkkinoiden muille toimijoille ja rahoitusjärjestelmän vakaudelle aiheutuvien riskien seurannalle ja valvonnalle ja antamaan tiukat vaatimukset täyttäville hoitajille lupa tarjota palvelujaan ja markkinoida rahastojaan kaikkialla sisämarkkinoilla.

Arvoisa puhemies, haluaisin pysähtyä hetkeksi, halusin vain tietää, eikö minulla työn pituuden takia ole aikarajaa, koska näen, että kello ei ole lähtenyt käyntiin. Se ei häiritse minua, mutta rehellisyyden nimissä halusin kiinnittää huomionne siihen.

Parlamentti sai tekstin noin 14 kuukautta sitten. Se on selvästi kiinnostanut Euroopan parlamentin jäseniä, koska tarkistuksia on esitetty ennätysmäiset 1 690. Ammattilaiset ovat olleet hyvin kattavasti mukana, ja esittelijä kävi tästä tekstistä miltei 200 keskustelua, ja lisäksi keskustelut kansallisten viranomaisten kanssa.

Tänään käsiteltävänä olevan kompromissitekstin viimeisteleminen on ollut erityisen kovaa työtä. Espanjan puheenjohtajakauden aikana vuoden 2010 ensimmäisellä puoliskolla käytiin puolenkymmentä keskustelua työn etenemistä koskevien tietojen vaihtamisen helpottamiseksi. Neuvostossa ei päästy tuona aikana sopimukseen.

Talous- ja raha-asioiden valiokunta äänesti 17. toukokuuta 2010 suurella enemmistöllä mietinnön puolesta, mietinnön, joka oli Euroopan parlamentin jäsenten yhteisten ponnistusten tulosta. Parlamentti otti käyttöön suhteellisuuden, erilaiset säännöt eri rahastoluokille, kohdeyrityksen pääoman ja työpaikkojen suojelua koskevan asetuksen ja lupajärjestelmän Euroopan unionin ulkopuolelle sijoittautuneille rahastoille ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajille.

Sitten käytiin kymmenkunta vuoropuhelua. Lisäksi kolmen toimielimen kesken perustettiin työryhmä käsittelemään erityisesti ehdotuksen teknisiä näkökulmia kokouksissa puheenjohtajavaltio Belgian ja komission kanssa.

Kolmenvälinen neuvottelu, jonka oli määrä olla ratkaiseva, järjestettiin 26. lokakuuta 2010, ja siihen osallistui aktiivisesti Ecofin-neuvoston puheenjohtaja Reynders ja komission jäsen Barnier, ja sopimuksesta saatiin aikaan kompromissiteksti, joka esittelijän mielestä pystyttiin antamaan parlamentin äänestettäväksi.

En puutu tämän pitkän teknisen tekstin yksityiskohtiin, mutta korostan joitakin olennaisia kohtia. Direktiivin nojalla Euroopan unionissa sijaitsevilla vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajilla on oltava lupa tai ne on rekisteröitävä ja niiden on noudatettava toiminta- ja organisaatiovaatimuksia, menettelysääntöjä ja avoimuutta koskevia määräyksiä, ja sen nojalla niihin sovelletaan jäsenvaltioiden ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen valvontaa ja seuraamusten säätämistä koskevia toimivaltuuksia.

Sillä annetaan niille pääsy unionin sisämarkkinoille EU:n sisäisen tuotteiden hallinnointia ja markkinointia koskevan luvan nojalla. Lopuksi, Euroopan unionin ulkopuolella sijaitsevat hoitajat voivat saada luvan edellyttäen, että ne täyttävät samat vaatimukset kuin hoitajat, joiden päätoimipaikka on Euroopan unionissa. Esittelijän, varjoesittelijöiden, silloisen puheenjohtajavaltion ja komission kokousten määrä ja keskustelujen ja neuvottelujen tiiviys ovat rikastuttaneet alkuperäistä ehdotusta monilla aloilla.

Sen osalta minun on tehtävä selväksi, että parlamentin haluama edistys saavutettiin asteittain neuvottelujen aikana eikä tietenkään vasta viimeisessä kolmenvälisessä neuvottelussa, jonka aikana tehtiin joitakin mukautuksia, mutta poliittisella tasolla se oli ratkaiseva.

Haluaisin nyt korostaa aloja, joilla parlamentin osuus on ollut ratkaiseva. Ensinnäkin kahdessa erittäin poliittisessa asiassa, suhteissa kolmansiin maihin ja siinä, että Euroopan unionin ulkopuolella olevien hoitajien – no, nyt en todella ymmärrä, koska tavallisesti minulla on neljä minuuttia – luvan olemassaolo ja täytäntöönpano on hyväksytty. Luvan myöntämiselle on laadittu erityisehdot. Pääoman osalta parlamentti on onnistunut takaamaan, että direktiivissä on säännöksiä, joiden nojalla vältetään mahdollinen kohdeyrityksen varojen tyhjentäminen, sekä erityismääräyksiä, jotka koskevat kohdeyritysten, niiden työntekijöiden tai niiden edustajien raportointivelvollisuuksia.

Kellon virheellisen käytöksen takia en aio palata joihinkin säännöksiin, jotka saatiin aikaan parlamentin toiveiden mukaisesti. Sanon vain yksinkertaisesti, että parlamentti olisi halunnut edetä pidemmälle, mutta se pystyi kuitenkin vaikuttamaan neuvotteluihin, jotta EAMV:n asema tunnustettiin paremmin. Aikaansaadut ratkaisut merkitsevät joka tapauksessa huomattavaa edistystä EU:n tason valvonnan parantamisessa. Parlamentti on valvonut neuvoston ja parlamentin valtuuksien vahvistamista komission delegoimien säädösten hyväksymisessä.

Parlamentin enemmistö olisi halunnut rajoittaa tiukasti passiivista markkinointia tai jopa kieltää sen. Se, että johdanto-osan kappaleeseen lisättiin periaate, jonka mukaan ammattimaisten sijoittajien on noudatettava asianmukaista huolellisuutta, kun ne investoivat Euroopan unionin ulkopuolella oleviin rahastoihin, on merkittävä ensimmäinen askel.

Tämän, arvoisa puhemies, arvoisa puheenjohtaja Reynders, arvoisa komission jäsen, halusin sanoa keskustelun aluksi. Lopuksi käytän kahden minuutin tilaisuuteni kiittääkseni kaikkia, jotka ovat edistäneet tätä menestystä.

(Suosionosoituksia.)

  Puhemies. – (EN) Hyvä Jean-Paul Gauzès, voitte puhua niin kauan kuin haluatte, jos puolustatte Lontoon Cityn etuja.

  Didier Reynders, neuvoston puheenjohtaja. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa Jean-Paul Gauzès, hyvät parlamentin jäsenet, minulla on jälleen ilo tulla taas tänne luoksenne, kun keskustelette lisäosasta uudistuspakettiin, jonka haluamme ottaa käyttöön rahoitusalalla. Teille toimitettu mietintö on osa valvontapakettia, joka on, kuten tiedätte, jo hyväksytty yksimielisesti neuvostossa.

Jälleen kerran olemme edenneet sijoitusrahastojen osalta yhtä yksimielisesti neuvostossa, ja te hyväksyitte valvontapaketin suurella enemmistöllä. Toivon, että saamme sijoitusrahastojen osalta aikaan yhtä suuren enemmistön.

Tällä direktiivillä otetaan ensimmäistä kertaa käyttöön EU:n sääntely, joka vaikuttaa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajiin, ennen kaikkea vipurahastojen ja pääomarahastojen, joista olemme keskustelleet monesti. Näihin yrityksiin, jotka ovat hyödyksi EU:n taloudelle, ei ole tähän mennessä sovellettu valvontaa tai erityisiä asetuksia EU:n tasolla. Nykyinen ehdotus vastaa täysin komission jäsenen Barnierin toivetta – joka on myös minun toiveeni – laajentaa tehokasta ja asianmukaista sääntelyä ja valvontaa kaikkiin toimijoihin ja rahoitustoimiin, joissa on huomattava riski.

Tällä direktiivillä EU ottaa jälleen uuden askeleen kohti G20:ssä tehtyjen päätösten täysimääräistä täytäntöönpanoa. Se on G20-huippukokouksen edellä voimakas viesti EU:lta muulle maailmalle. Kuten sanoin, tämä teksti on täysin yhtenäinen EU:n uuden valvontakehyksen kanssa, ja sillä vahvistetaan asemaa, joka EAMV:llä on vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien sääntelyssä.

Teidän toivottavasti myönteisen äänestyksenne ansiosta näiden rahastojen hoitajiin sovelletaan johdonmukaisia ja suurelta osin uusia määräyksiä avoimuuden lisäämiseksi valvojien, sijoittajien, joidenkin näiden rahastojen hankkimien yritysten ja yritysten työntekijöiden osalta. Pääomarahastojen on ilmoitettava hankkineensa osan yrityksistä ja annettava tietoa työntekijöille erityisesti tulevasta yritysstrategiasta ja mahdollisista vaikutuksista työpaikkoihin. Direktiivillä pyritään myös lisäämään sijoittajien suojaa. Esimerkiksi säilytysyhteisöjen tehtävää vahvistetaan huomattavasti, kuten myös riskinhallintaa. Nyt valvotaan vivutusta, palkkiomenetelmää ja tehtävien siirtämistä.

Direktiivillä myös pyritään edistämään tämän alan sisämarkkinoita, erityisesti ottamalla käyttöön EU:n sisäinen lupa, jolla helpotetaan rajat ylittäviä liiketoimia, mikä on hyödyksi koko taloudelle. Myös kolmansia maita koskeva lupa otetaan käyttöön tasapuolisten toimintaedellytysten säilyttämiseksi kansainvälisesti ja kunnioittaen "samat oikeudet, samat velvollisuudet" -periaatetta. Olen tyytyväinen siihen, että tämä direktiivi on todella eurooppalainen, millä taataan suojan ja avoimuuden korkea taso ja samalla edistetään edelleen investointeja EU:hun. Tiukkaan valvontaan perustuva lupajärjestelmä, jolla EU:n valvontaviranomaisille annetaan keskeinen asema, on luotettava ja tehokas sääntelyperusta alalla, jonka ennakoitua osaa kasvun elpymisessä ei voida vähätellä.

Muiden rahoitusalan uudistusohjelman osien tavoin myös direktiivillä pyritään, yleisemmällä tasolla, ehkäisemään, tai ainakin rajoittamaan, tulevien rahoituskriisien laajuutta. Haluan tehdä selväksi, että parlamentin ja neuvoston välinen yhteisymmärrys, jonka toivon olevan mahdollisimman laaja, on paljon velkaa Euroopan parlamentin ja erityisesti sen esittelijän Jean-Paul Gauzèsin määrätietoisuudelle ja heidän tekemälleen perusteelliselle työlle.

Arvoisa Jean-Paul Gauzès, haluan kiittää teitä päättäväisyydestänne, sitoutumisestanne ja määrätietoisuudestanne, joita ilman direktiivin hyväksyminen Euroopan parlamentissa ei luultavasti olisi ollut mahdollista.

(EN) Arvoisa puhemies, haluaisin myös kiittää Sharon Bowlesia, talous- ja raha-asioiden valiokunnan puheenjohtajaa. Kävimme monia keskusteluja kolmenvälisissä neuvotteluissa ja muilla foorumeilla tästä direktiivistä ja myös muista teksteistä. Se oli hyödyllistä, koska se osoitti, että yhteispäätösmenettely on mahdollista yhdellä ehdolla, eli että on mahdollista aloittaa neuvottelut samaan aikaan, neuvosto toisella ja parlamentti toisella puolella. Paljon kiitoksia kyvystänne järjestää se parlamentissa. Se ei ole helppoa neuvostossa, ja olen varma, että se ei ole myöskään aina helppoa kaikkien parlamentin jäsenten kanssa.

(FR) Lopuksi, arvoisa puhemies, haluaisin kiittää puheenjohtajavaltioita Ruotsia ja Espanjaa sekä komission jäsentä Barnieria, joka on juuri liittynyt seuraamme, ja kaikkia varjoesittelijöitä, Robert Goebbelsia, Wolf Klinziä, Pascal Canfiniä, Syed Kamallia ja lopuksi Klaus-Heiner Lehneä, tuloksekkaista ja erittäin rakentavista keskusteluista, joita kävimme tarkistetusta mietinnöstä, josta te äänestätte.

Tästä lähtien, arvoisa puhemies, Euroopan unionin tasolla on luotettava ja yhtenäinen kehys niiden riskien hallitsemiseksi ja seuraamiseksi, joita vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat aiheuttavat sijoittajilleen ja rahoitusjärjestelmän vakaudelle. Olen vakuuttunut siitä, että meitä innoittanut halu saada tuloksia aikaan kannustaa meitä edelleen neuvottelemaan tulevista teksteistä. Aina, kun tulen parlamenttiinne, arvoisa puhemies, kiitän teitä työstä, jonka olemme juuri päättäneet, mutta nyt haluaisin kiittää teitä jo työstä, jonka aiomme saattaa päätökseen tulevina viikkoina.

Arvoisa Jean-Paul Gauzès, toivon, että voimme työskennellä yhdessä tällä samalla vauhdilla saadaksemme aikaan sopimuksen luottoluokituslaitoksista. Olen neuvoston seuraavan puheenjohtajavaltion puolesta ja äskettäisten neuvottelujen takia lisäksi vakuuttunut, että etenemme tässä aiheessa mutta ehkä tulevaisuudessa myös muissa. Päivämäärä on jo määrätty. Joka tapauksessa, kiitos työstä, joka tämän mietinnön osalta on tehty.

(Suosionosoituksia.)

  Michel Barnier, komission jäsen. – (FR) Arvoisa puhemies, aivan ensiksi haluan pyytää teiltä, hyvät parlamentin jäsenet, anteeksi, että tulin tänne muutaman minuutin myöhässä.

Puheenjohtajavaltio Belgia on niin dynaaminen, että samaan aikaan kuin täällä käydään merkittävää keskustelua tästä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevasta direktiivistä, kilpailukykyneuvostossa käydään keskustelua toisesta merkittävästä aiheesta, eurooppapatentista, joten lähdin juuri neuvostosta vain palatakseni sinne pian – en tiedä vielä, minkälaisiin oloihin, mutta teen, mitä voin. En voi puolittaa itseäni.

Jean-Paul Gauzès, jonka vakaumuksen tiedän mutta jonka puheenvuoroa en voinut kuunnella, antaa minulle varmasti anteeksi. Haluaisin kiittää ja onnitella häntä sekä koordinaattoreita ja varjoesittelijöitä ja tietysti, kuten puheenjohtaja Reynders juuri sanoi, puheenjohtajavaltio Belgiaa ja koko ryhmää, erittäin merkittävästä ja erittäin sinnikkäästä työstä, joka näiden muutaman viime viikon aikana on tehty ja jota ennen sitä ovat tehneet muut puheenjohtajavaltiot.

Olemme nyt käsitelleet tätä asiaa miltei 15 tai 18 kuukautta, ja parlamentin äänestyksen myötä olemme hyvin lähellä sitä, että saamme toteutettua tämän järkevän sopimuksen käytännössä. Parlamentti tapaa tänään keskustellakseen, ja huomenna se tapaa tehdäkseen siitä päätöksen. Tämä täysistunnon äänestys, hyvät parlamentin jäsenet, järjestetään juuri ennen Soulissa pidettävää G20-huippukokousta, ja se on loistava tilaisuus osoittaa kykymme toimia yhdessä, toteuttaa yhteisiä tavoitteita ja myös panna täytäntöön juuri kriisin jälkeen tehtyjä päätöksiä – eikä se kriisi ole vielä ohi rahoituksellisten, taloudellisten, inhimillisten ja sosiaalisten seuraustensa osalta – päätöksiä, jotka tehtiin korkeimmalla kansainvälisellä tasolla, G20:ssä.

Valvontapakettia koskevan sopimuksen, josta myös olemme velkaa parlamentin sitoutumiselle ja puheenjohtajavaltio Belgian sinnikkyydelle, jälkeen tästä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevasta direktiivistä tehdyn päätöksen on todistettava kyvystä ottaa oppia kriisistä, luotava älykkäät asetukset ja tehokas valvonta sinne, missä niitä tarvitaan, kuten että kaikkiin rahoitusalan toimijoihin sovelletaan näitä asetuksia ja tätä valvontaa, jotka ovat sekä vakaita että tehokkaita.

Jäsenvaltiot ovat hyväksyneet tämän viimeisen ehdotuksen yksimielisesti, kuten puheenjohtaja Reynders sanoi. Hyvät parlamentin jäsenet, haluan kertoa, mitä ajattelen: tämä sopimus ei olisi ollut mahdollinen ilman parlamentin panosta, jolla on parannettu huomattavasti käsittelemiämme ehdotuksia.

Jean-Paul Gauzèsin ja varjoesittelijöiden määrätietoisuuden ansiosta mietinnössä on tällä hetkellä paljon uusia osia, jotka liittyvät alun perin toukokuussa Ecofin-neuvostossa hyväksyttyyn mietintöön, ja näillä parlamentin panoksilla parannetaan tämän direktiiviehdotuksen laatua sanan todellisessa merkityksessä. Haluaisin mainita yksi kerrallaan joitakin osia, jotka ovat mielestämme myönteisiä ja erittäin laadukkaita.

Ensimmäinen osa on pääomaa koskevien määräysten vahvistaminen, jolla lisätään näiden toimien avoimuutta kohdeyritysten työntekijöiden osalta ja jonka nojalla otetaan käyttöön vakaat suojalausekkeet varojen tyhjentämistä vastaan, kuten monet teistä ovat toivoneet, vaikka tiedän, että jotkut teistä ajattelevat, että tämä ei riitä.

Toinen osa on todella eurooppalainen ratkaisu kolmansille maille. Komissio on aina tukenut tätä ratkaisua, joka perustuu "samat oikeudet, samat velvollisuudet" -lähestymistapaan, ja sillä taataan lopulta, että kaikkien EU:ssa toimivien hoitajien on noudatettava EU:n määräyksiä.

Kolmas osa on tässä säännöksessä EAMV:lle säädetty keskeinen asema, jonka ansiosta hoitajien valvonnasta tehdään aiempaa johdonmukaisempaa ja jolla parannetaan EU:n ja kolmansien maiden lupien toimintaa.

Neljäs osa on vahvat täydentävät määräykset, joilla suojellaan sijoittajia ja markkinoita. Sen osalta haluaisin mainita vivutusta koskevat rajat, lisäpääoman, hoitajien ammattivakuutuksen ja säilytysyhteisöjen asemaa ja vastuuta koskevat määräykset.

Hyvät parlamentin jäsenet, komissio jakaa huolenne passiivista markkinointia koskevien sääntöjen puutteesta. Tämä puute voi johtaa määräystemme ohittamiseen, ja siksi meillä on sama huolenaihe.

Jäsenvaltiot vastustivat kuitenkin miltei yksimielisesti kaikkia tämän alan sääntöjä, ja me olemme kompromissihengessä valmiita hyväksymään nykyisen mietinnön sillä ehdolla, että tämä asia tarkistetaan, ja loppujen lopuksi direktiivin puitteissa, ja varmistamme, että niin käy.

Haluaisin komission puolesta kiittää jälleen kerran parlamenttia sen olennaisen tärkeästä yhteistyöstä ja sen panoksesta tähän mietintöön ja toivon puheenjohtaja Reyndersin tavoin, että pystymme saamaan aikaan mahdollisimman laajan yksimielisyyden tästä kompromissista, joka on meidän mielestämme edelleen dynaaminen kompromissi ja jonka avulla voimme pitää kiinni G20:ssä tekemistämme sitoumuksista: ottaa oppia rahoituskriisistä.

  Evelyn Regner, oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon valmistelija. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa puheenjohtaja Reynders, arvoisa komission jäsen Barnier, olemme jo tehneet paljon työtä – kuten Jean-Paul Gauzès sanoi: 21 kolmenvälistä neuvottelua ja monia kokouksia talous- ja raha-asioiden valiokunnan ja oikeudellisten asioiden valiokunnan esittelijöiden ja varjoesittelijöiden välillä. Ennen kaikkea olemme kuitenkin tehneet vuosien ajan työtä vakuuttaaksemme toiset. Tiibetiläisen rukouspyörän tavoin Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä on yrittänyt vuosien ajan erittäin ankarasti saada vipurahastot, pääomarahastot ja kaikki muut rahoitusvälineet EU:n lainsäädännön piiriin. Kaikista päivistä Itävallan kansallispäivänä, 26. lokakuuta, me lopulta onnistuimme saamaan jäsenvaltioiden kanssa aikaan kompromissin. Emme elä unelmamaailmassa, ja siksi myöskään kompromissi ei ole täydellinen. Tämä EU:n asetus on kuitenkin tähän mennessä tärkein osa rahoitusmarkkinoiden sääntelyssä. Nyt meillä on vaihtoehto kriisiä edeltäneelle murhaavalle uusliberaalille väitteelle, että "vaihtoehtoja ei ole", kun kyse on rahoitusmarkkinoiden saamisesta ruotuun ja niiden rakenneuudistuksesta.

Minun mielestäni erityisesti seuraavat kaksi kohtaa ovat merkittäviä. Ensinnäkin määräyksillä estetään varojen tyhjentäminen siten, että yrityksen haltuun otettuihin varoihin ei voida koskea kahteen vuoteen. Myös säilytysyhteisöjen vastuusta on määräyksiä, joilla estetään pitkien ja hämärien vastuuketjujen muodostuminen. Nämä säännökset ovat vähimmäisnormeja, mikä tarkoittaa, että kaikki voivat parantaa niitä, jos niin haluavat, ja kaikkien pitäisi tehdä niin. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien sääntelyssä säädetään kuitenkin myös uudesta mahdollisuudesta luoda uudenlainen vipurahastoja koskeva kulttuuri. Erityisesti pienet rahastot ovat tähän mennessä voineet tehdä erittäin vaarallisia liiketoimia, mutta niiden on nyt muutettava liiketoimintatapaansa. Niillä on nyt mahdollisuus toimia kestävän liiketoimintamallin nojalla.

Direktiivin toiminnan varmistamiseksi – on pantava merkille, että minulla ei ole tämän sanoessani harhakuvitelmia – komission on seurattava tiiviisti ja huolellisesti direktiivin täytäntöönpanoa ja toimintaa ja tarvittaessa esitettävä tarkistusta suunniteltua aiemmin.

Haluaisin kiittää vilpittömästi Jean-Paul Gauzèsia. Teimme yhdessä työtä erittäin rakentavasti. Haluaisin kiittää myös Udo Bullmannia ja Robert Goebbelsia. Erityisesti haluaisin mainita voimakkaan hengen, todellakin tahdon, joka vallitsi, lopulta myös komission ja neuvoston osalta, jotta olisi mahdollista saada aikaan todella rakentava ratkaisu.

  Burkhard Balz, PPE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin nojalla olemme nyt muuraamassa uutta merkittävää peruskiveä luodaksemme uuden ja vakaan rahoitusmarkkinajärjestelmän EU:hun. Kehotuksemme kattavaan ja aiempaa tehokkaampaan kriisinehkäisyyn näyttää todellisen voimansa vasta, kun laajennamme sen koskemaan koko rahoitusalaa ja siten myös vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja, joita aiemmin säänneltiin vain kansallisella tasolla. Se on hyvin moninainen ala, jossa on monia erityyppisiä rahastoja, riskiprofiileja sekä sijoitusstrategioita.

Komission direktiiviehdotuksen kanssa ei ollut helppoa työskennellä, mutta nyt olemme saaneet aikaan yhteisen kompromissin, jolla ei niputeta kaikkia rahastoja ja rahastojen hoitajia yhteen ja jossa, ainakin sen lähestymistavassa, suhtaudutaan eri tavoin kunkin järjestelmäriskin osalta. Laadimme nyt koko EU:hun yhtenäiset normit rahastojen hoitajien hyväksymiseksi. Niin tekemällä sälytämme myös ammattimaisille sijoittajille ja omaisuudenhoitajille oman osan vastuusta. Pääomaan liittyvien täydentävien asetusten avulla estämme myös salkkuyritysten varojen tyhjentämisen. On myönnettävä, että sinällään ei ole mitään syytä häpäistä pääoma-alaa, koska sillä on merkittävä ja myös rakentava asema – esimerkiksi pienten ja keskisuurten yritysten rahoittamisessa. Estämme nyt kuitenkin kielteiset tapaukset, koska yrityksen olennainen osa on säilytettävä erityisesti hankkimista seuraavina kriittisinä ensimmäisinä vuosina.

Parlamentti on onnistunut ennen kaikkea siinä, että se on ottanut käyttöön yhteisen EU:n luvan, ei vain rahastojen hoitajille EU:ssa vaan myös rahastojen hoitajille EU:n ulkopuolella. Viimeksi mainitut pääsevät EU:n markkinoille vain, jos niillä on voimassa oleva yhteistyösopimus, jolla varmistetaan tietojen vaihto valvontaviranomaisten kesken. Jatkossa myös Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen voi puuttua vakaviin tapauksiin, ja se tarkoittaa, että uusi lainsäädäntö on meille jotakin täysin uutta. Emme voi ottaa oppia menneestä, emme ainakaan kolmansia maita koskevien järjestelyjen osalta, mutta mielestäni me olemme saaneet aikaan hyvän alun kohti tehokkaan valvontakehyksen säätämistä.

  Robert Goebbels, S&D-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, kriisin puhkeamisen jälkeen EU:n huippukokouksessa ja sitten G20-kokouksessa esitettiin vetoomus kaikkien vipurahastoja koskevien rahoitusmarkkinoiden osien sääntelemiseksi. Komissio antoi nopeasti ehdotuksia, mutta harvinaisen innokkaan lobbaamisen takia jotkut poliittiset päätöksentekijät olivat haluttomia etenemään sääntelyn osalta. Yhdistynyt kuningaskunta puolusti läheisten tai kaukaisten saarten vipurahastojen suojelua. Ranska, joka on julistanut itse itsensä kansainvälisen sääntelyn mestariksi, on vajonnut takaisin tavalliseen protektionismiinsa.

Parlamentissa pääasiassa liberaalit pyrkivät vastustamaan tätä lainsäädäntöä. Guy Verhofstadtin ryhmä, joka on tavallisesti niin EU:ta kannattava, ehdotti, että komission ehdotus torjutaan kokonaan. Esittelijän, Jean-Paul Gauzèsin, ansiosta ja talous- ja raha-asioiden valiokunnan Euroopan kansanpuolueen ryhmästä (kristillisdemokraatit), Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmästä ja Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmästä koostuvan liittoutuman, jota jopa Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmä / Pohjoismaiden vihreä vasemmisto kannatti, ansiosta saatiin aikaan huomattava enemmistökanta. Kaksikymmentäyksi kolmenvälistä neuvottelua myöhemmin ja puheenjohtaja Reyndersin ja komission jäsenen Barnierin henkilökohtaisten sitoumuksien ansiosta parlamentin neuvottelijat saivat aikaan direktiiviehdotuksen, joka on huomattava askel eteenpäin, erityisesti keskipitkällä aikavälillä.

Se johtuu siitä, että meidän on odotettava vuoteen 2018 asti, että meillä on sisämarkkinat, joilla säädetään samoista tehtävistä ja velvollisuuksista ja joilla myös annetaan samat oikeudet kaikille rahastoille. EU:n sääntely pannaan täytäntöön vuodesta 2013 alkaen. EU:n sääntelyviranomaisen EAMV:n valtuuksia lisätään, kun sille annetaan direktiivin nojalla jopa 72 toimintaan ja valvontaan liittyvää valtuutta. On korostettava, että tämä direktiivi on ensimmäinen EU:n säädös, jolla säädellään vipurahastoja ja pääomaa. Sillä taataan sijoittajien huomattava suojelu – ei vain ammattimaisten sijoittajien vaan myös kansalaisten, jotka sijoittavat säästöjään rahoitustuotteisiin.

Riskinhallinnasta ja käteisvarojen hoidosta on erittäin tarkat määräykset. Avoimuutta on lisää, ja sijoittajat saavat enemmän tietoa hoitajien noudattamista strategioista. Vivutusta valvotaan, koska hoitajien on ilmoitettava etukäteen omista rajoistaan velan vivutuksen käyttämisen osalta. Sääntelyviranomaiset voivat puuttua toimintaa, jos käytetään liian riskialttiita strategioita. Hoitajien kultaisia kädenpuristuksia ja bonuksia rajoitetaan, eikä niitä voida enää muuttaa välittömästi käteiseksi. Direktiivillä määrätään noudattamaan aiempaa suurempaa avoimuutta pääomarahastojen osalta. Nämä rahastot ovat myönteisiä reaalitalouden rahoittamisen osalta. Direktiivillä rajoitetaan kuitenkin vakavasti korppikotkamaisten rahastojen hyökkäyksiä yritysten jakamiseksi. Sillä säädetään kahden vuoden ajasta, jolloin yrityksen pääomaa ja joitakin muita hankittuja varoja ei voida jakaa uusille omistajille.

Tämän "sulun" lisäksi yrityksen henkilöstöä on kuultava, ja maalle, johon rahasto on rekisteröity, tiedotetaan ostajien liiketoimintastrategiasta. Lopuksi, direktiiviä voidaan parantaa, arvoisa puhemies, mutta sosialistit ja demokraatit antavat sille tukensa, koska se tuo paljon valoa kansainvälisen rahoitusjärjestelmän mustaan aukkoon, jota vaihtoehtoiset rahastot ovat tähän mennessä olleet.

(Suosionosoituksia.)

  Wolf Klinz, ALDE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, pitkien neuvottelukierrosten jälkeen parlamentti, neuvosto ja komissio ovat lopulta sopineet yhteisestä tekstistä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien sääntelemiseksi. Pidän sitä myönteisenä, ja minun on korjattava Robert Goebbelsia: Halusimme lähettää alkuperäisen ehdotuksen takaisin, koska meidän mielestämme vaihtoehtoiset rahastot olivat niin erilaisia – vipurahastoja, pääomarahastoja ja omaisuusrahastoja – että niitä kaikkia olisi säänneltävä erikseen. Nyt meillä on kuitenkin teksti, jonka voimme hyväksyä täysimääräisesti ja jota voimme tukea. Kaikenkattavaa lähestymistapaa, joka meistä oli ensin häiritsevä, on tarkistettu keskeisten osien osalta. Siksi meillä ei enää ole ongelmia sen kanssa.

Direktiivin tavoitteena oli saada aikaan enemmän avoimuutta valvontaelinten mutta ennen kaikkea sijoittajien osalta, jotta järjestelmäriskit voidaan havaita ajoissa ja varhain ja jotta niitä voidaan siten käsitellä asianmukaisesti. Minä itse kannatan määräyksiä, joita kaikkien EU:ssa toimivien rahastonhoitajien on noudatettava. Samalla en kuitenkaan pidä ajatuksesta, että muutamme EU:ta linnoitukseksi tai jopa vankilaksi tai että investoimaan pyrkivät eurooppalaiset laitokset eivät voi tehdä niin EU:n ulkopuolella. Siksi emme voineet alun perin tukea ehdotusta sellaisena kuin se valiokunnassa esitettiin. Nyt aikaansaadulla kompromissilla tämä ongelma ratkaistaan. Siinä luvataan pitää markkinat avoimina.

Toinen syy alkuperäiselle torjunnallemme olivat pääoman alaan liittyvät asetukset, jotka itse asiassa olisivat johtaneet tämän alan kilpailun vääristymiseen. Pääomaa koskevat vaatimukset, sellaisina kuin ne alun perin oli muotoiltu, olisivat saattaneet jopa listatut yritykset selvästi epäedulliseen asemaan. Nyt edessämme olevalla kompromissilla poistetaan tämä puute, ja sillä estetään varojen tyhjentäminen, mitä pidämme erityisen myönteisenä.

Olemme siksi yleisesti hyvin tyytyväisiä ehdotukseen. Sillä luodaan selkeät puite-edellytykset ja määräykset vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajille. Sillä varmistetaan aiempaa suurempi avoimuus järjestelmäriskin havaitsemiseksi. Siten sillä taataan aiempaa suurempi vakaus. Sillä vahvistetaan sisämarkkinoita, koska siinä otetaan käyttöön EU:n lupa, joka otetaan siirtymäkauden jälkeen käyttöön myös EU:n ulkopuolisille hoitajille. Sillä taataan selkeä, vääristymätön kilpailu. Lopuksi, sillä luodaan selkeä, uusi tehtävä Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle.

Lopuksi haluaisin kiittää kollegoideni lisäksi ennen kaikkea puheenjohtajavaltio Belgiaa, joka on saanut tämän asian onnistuneeseen päätökseen väsymättömien ponnistustensa ansiosta.

  Sven Giegold, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, tällä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevalla asetuksella tarjotaan ensinnäkin hieman enemmän avoimuuden ja määräysten osalta tässä vipurahastojoen ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen läpipääsemättömässä viidakossa. Nämä määräykset ovat valitettavasti edelleen epätäydellisiä. Sisämarkkinoille on edelleen mahdollista saada sääntelemättömiä tuotteita käyttämällä passiivista jakelua. Olennaista on, että näiden tuotteiden markkinoille pääsyä ei rajoiteta tehokkaasti. EU on siten menettänyt tilaisuuden laajentaa määräyksiensä soveltamista maailmanlaajuisesti ja saada aikaan yhtenäinen sääntely.

Toiseksi, parlamentin toiveiden vastaisesti rahastoille ei säädetty EU:n tasolla tehokkaasta tasapainoista talousarviota koskevasta määräyksestä. Rahastojen velkaantumisen rajoittaminen on edelleen jätetty kansallisten määräysten soveltamisalaan, ja se tarkoittaa, ettemme ottaneet oppia kriisistä. Siksi tästä sääntelystä käydään kansallisesti laskukisa.

Meidän osaltamme on jälleen kerran olennaista, että yritysten varojen tyhjentämistä pääomarahastojen avulla ei estetä tehokkaasti. On tietysti pääomasijoituksia, jotka ovat järkeviä yritysten kannalta. Nyt säädetyt määräykset eivät kuitenkaan, valitettavasti, läheskään riitä. Työntekijöiden oikeudet tietoon, mitä he aivan oikein odottavat, eivät ole myöskään tehokkaita, eikä ole myöskään pienten ja keskisuurten yritysten suojelu tällaiselta varojen tyhjentämiseltä. Tätä on siksi tässä tapauksessa erittäin vaikeaa perustella äänestäjille. Vastuu siitä ei valitettavasti lankea parlamentille. Se lankeaa erityisesti kyseisen alan harjoittamalle tiiviille lobbaukselle, joka on ollut erityisen menestyksekästä Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen, Ranskan hallituksen ja, surullista kyllä, minun on sanottava, tietyssä määrin Saksan hallituksen osalta. Tämä eturyhmä oli läsnä myös parlamentissa Euroopan liberaalidemokraattien ryhmän muodossa.

Emme voi tukea tätä ehdotusta, koska siitä tulisi ennakkotapaus parlamentin epäonnistumisesta tehokkaiden määräysten täytäntöönpanossa. Emme voi mennä äänestäjiämme luo pystypäin ja sanoa, että olemme onnistuneet sääntelemään tätä toista maailmaa tehokkaasti. Toivomme, että etenemme jonkin verran direktiivin tarkistamisessa. Haluaisin jälleen kerran ilmaista teille suuret kiitokseni, erityisesti yhteistyöstä parlamentin kollegoideni kanssa.

  Syed Kamall, ECR-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin aloittaa kiittämällä komission jäsenen Michel Barnierin ankaria ponnisteluja. Paljon kiitoksia siitä, että tulitte Lontooseen tapaamaan vipurahastojen ja pääomarahastojen hoitajia ja kuulemaan heidän huoliaan. Haluaisin myös kiittää puheenjohtajavaltio Belgiaa sen työstä, kuten jotkut aiemmin puhuneet kollegani ovat sanoneet, ja myös Jean-Paul Gauzèsia ja muita varjoesittelijöitä. En kiitä muita ihmisiä, koska aikani loppuu, sillä minulla on vain yksi minuutti.

Mielestäni on hyvin tärkeää, että tarkastelemme asioita nähdäksemme, miten pitkälle olemme päässeet 18 kuukaudessa. Olin alkuperäisen luonnoksen osalta yksi kriittisimmistä ihmisistä. Erityisesti sellaisten kysymysten osalta, jotka koskivat esimerkiksi soveltamisalaa, se näytti olevan kaikkiin sovellettava direktiivi, jossa on samat määräykset kaikenlaisille rahastoille – ei vain vipurahastoille ja pääomalle vaan myös Yhdistyneen kuningaskunnan sijoitusrahastoille, jotka ovat olleet olemassa 150 vuotta ilman järjestelmäriskejä. Sen osalta olemme paremmassa asemassa.

Olen hyvin tyytyväinen siihen, mitä olemme saaneet aikaan kolmansien maiden pääsyn osalta: olemme onnistuneet pitämään markkinat avoimina ja sallimaan sen, että EU:n sijoittajat sijoittavat edelleen EU:n ulkopuolisiin rahastoihin. Meillä on sellainen avoimuuden taso, jolla ei saateta pääomaa huomattavan epäedulliseen asemaan valtio-omisteisiin rahastoihin verrattuna, ja olemme päässeet parempaan asemaan säilytysyhteisön vastuussa, johon emme keskitä järjestelmäriskiä.

Kaiken kaikkiaan, kukaan ei sanoisi, että se on täydellinen direktiivi, mutta mielestäni olemme saaneet aikaan käyttökelpoisen kompromissin. Toivon, että parlamentin enemmistö tukee Jean-Paul Gauzèsia, esittelijää, ja muita varjoesittelijöitä tekemässämme työssä.

  Jürgen Klute, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, haluaisin esittää kaksi huomautusta. Ensimmäinen on osoitettu Jean-Paul Gauzèsille. Haluaisin kiittää häntä erityisesti erinomaisesta työstä ja yhteistyöstä. Minusta yhteistyö muiden varjoesittelijöiden kanssa oli kuitenkin myös poikkeuksellisen hyvää ja rakentavaa. Halusin sanoa sen aivan aluksi ennen kuin tulen arvosteluuni.

Voin periaatteessa hyväksyä ja vahvistaa sen, mitä Sven Giegold on juuri sanonut. Olisin voinut tukea ensimmäistä kompromissia, josta sovimme talous- ja raha-asioiden valiokunnassa tämän vuoden toukokuussa. Pystyin todellakin tukemaan päätöstä. Sitä, mitä nyt on saatu aikaan lisäneuvottelujen tuloksena, ei voida, myöskään ryhmäni mielestä, enää hyväksyä, emmekä voi enää tukea sitä. Katson, että kaikilla on oikeus omaan mielipiteeseensä asiasta, mutta minun mielestäni neuvoston osa on ollut tässä valitettava. Ilmaisen tämän hieman selkeämmin kuin muutamat muut ovat tehneet. Minun mielestäni neuvosto on menettänyt tässä tilaisuuden. Se antoi huomattavasti periksi rahoitusmarkkinoiden eturyhmälle ja käytti kaikki valtuutensa estääkseen tehokkaan sääntelyn EU:n tasolla.

Eräänä aamuna minulle soitti eturyhmän edustaja, joka sanoi, että jos todella haluaisimme säännellä pääomia tällä tavalla, estäisimme kehitysavun pääsemisen Afrikkaan. Sen järjettömämpää ja hämärämpää väitettä ei tämän osalta olisi voinut keksiä. Näillä asioilla ei ole mitään tekemistä keskenään. Kuka tahansa, joka keksii tällaisen väitteen, osoittaa vain, että hän ei ole kiinnostunut tarkoituksenmukaisesta ja tehokkaasta sääntelystä.

Se ei kuitenkaan ole parlamentin huolenaihe. Parlamentin puolesta – ja haluaisin korostaa tätä jälleen – Jean-Paul Gauzès ja muut kollegat taistelivat tehokkaan sääntelyn puolesta. Neuvosto heikensi sitä. Haluan sanoa tämän jälleen kerran, tämä on passiivista markkinointia. Sven Giegold mainitsi jo tämän asian. Se on kuin jotakuta kiellettäisiin myymästä pilaantuneita kananmunia viikoittaisilla markkinoilla, jos hän mainostaa niitä, mutta jos hän ei mainosta pilaantuneita munia ja vain seisoo siellä myymässä niitä, se on ilmeisen laillista. Se ei kuitenkaan eroa siitä, mitä passiivista markkinointia koskevassa osassa on tässä säädetty. Sillä tarjotaan avaus. Meillä on EU:n sääntely – se on jo sanottu, ja mielestäni se on hyvä asia. Kun ovi on kuitenkin apposen auki sen kiertämiseksi porsaanreikien avulla, herää kysymys, miten tehokasta tämä EU:n sääntely todella on.

Pääomia säänneltiin alun perin tätä paremmin. Niitä säännellään nyt suhteellisen heikosti. Hyvin tärkeä kohta – ja myös tämän osalta voin vain vahvistaa sen, mitä Sven Giegold sanoi – on kysymys työntekijöille tarjotusta tiedosta. Alkuperäisessä kompromississa todettiin, että hoitajien piti tiedottaa työntekijöilleen siitä, mitä ne aikoivat tehdä yrityksille, joihin ne olivat investoineet. Tästä on jäljellä vain rajallinen vaatimus, että omistajien on tiedotettava työntekijöilleen ja työneuvostoille. Voitte kuvitella, mitä tästä seuraa – ei kovin paljon. Neuvosto on menettänyt tässä tilaisuuden, ja toivon, että pystymme ehkä vielä parantamaan sitä myöhemmin.

  Marta Andreasen, EFD-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, en ole niin kiitollinen kuin edelliset puhujat. Aivan alusta alkaen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin kohteena oli Lontoon City, ala, jota Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset sääntelivät jo riittävästi.

Kuten tavallisesti, EU ei taaskaan ymmärrä: kaikenkattavan luottokuplan ja rahoituskriisin aiheutti pankkien vastuuton lainaaminen, eivät vaihtoehtoiset sijoitusrahastot. Estetäänkö tällä asetuksella uusi kriisi? Ehdottomasti ei. Sillä kuitenkin varmasti onnistutaan ajamaan hoitajat pois Lontoosta. Surullista kyllä, ne eivät mene Pariisiin tai Frankfurtiin, vaan sen sijaan kauemmas: New Yorkiin ja Singaporeen.

Onko meillä varaa sellaisen liiketoiminnan menettämiseen? Ei tietenkään ole, mutta EU ei välitä. Tällä direktiivillä lisätään huomattavasti näiden rahastojen kustannuksia ja vähennetään tuottoja, jolloin pienemmät rahastot ajetaan alalta pois. Sen pääomavaatimuksilla lisätään pääomarahastojen vaikeuksia, ja riskipääomayritykset kärsivät seurauksista.

Mielenkiintoista kyllä, komissio väittää, että se haluaa kannustaa tutkimusta, kehitystä ja yrittäjyyttä elvyttääkseen EU:n talouden kasvun. Riskipääoman kannustamisen sijasta se luottaa julkiseen rahoitukseen, joka on tätä varten liian vaivalloista ja hyödytöntä.

On myös uskomatonta nähdä, miten EU on suunnitellut tätä direktiiviä norsunluutornistaan käsin ja jättänyt huomiotta sääntelyn kehityksen muissa maailman osissa ja omaksunut protektionistisen ja ylimielisen menetelmän, jossa Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisella on viimeinen sana siitä, kuka harjoittaa liiketoimintaa EU:ssa ja mihin EU:n rahastot sijoittavat.

Mutta missä on pääministeri Cameron kaikessa tässä? Hän on pettänyt Lontoon Cityn – Yhdistyneen kuningaskunnan tärkeimmän alan. Hän on sallinut jälleen uuden vallansiirron Brysseliin antamatta Yhdistyneen kuningaskunnan kansalle kansanäänestystä. Yhdistyneen kuningaskunnan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien puolesta voin vain sanoa kiitos paljon, hyvä pääministeri Cameron. Älkää tulko auttamaan meitä aktivoimaan Yhdistyneen kuningaskunnan taloutta uudelleen!

  Hans-Peter Martin (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, miten kovasti haluaisinkaan seistä äänestäjien edessä ja sanoa "Kyllä, me olemme saaneet aikaan suuria asioita. Kyllä, olemme viimein tehneet läpimurron, jossa – täysin päinvastoin kuin edellinen puhuja sanoi – eurooppalaisten suuren enemmistön mielestä tarvitsemme selkeitä sääntöjä."

Valitettavasti jälleen kerran on kuitenkin menetetty loistava tilaisuus. Jos, arvoisa komission jäsen, sanotte jo tätä esitellessänne, että direktiiviä on tarkistettava suunniteltua aikaisemmin, ja jos eri puhujat sanovat nyt, että "kaikki johtuu neuvostosta mutta että me, Euroopan parlamentti, olemme oikealla puolella", minun on kysyttävä: Miksi emme vain sano huomenna ei? Miksi me sallimme sen, että EU:n vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskeva rakenne on edelleen täynnä aukkoja juuri tämän passiivisen markkinoinnin takia? Miksi me emme pidä kiinni Saksan liittokanslerin suuresti ylistetystä lauseesta: "Mikään tuote, mikään toimija, mikään laitos ei saa jäädä sääntelyn ulkopuolelle"? Miksi juuri reaktiona siihen, mikä huomenna menee yksimielisesti läpi täällä parlamentissa, meidän piti todistaa sitä, että ensimmäistä kertaa monilta eri tahoilta – monet jäsenet monista eri ryhmistä – sanotaan, että meille on tarpeen riippumaton asiantuntemus, meille on tarpeen "financewatch.org"? Eturyhmät ovat tehneet meistä avuttomia. Miksi meillä ei ole rohkeutta kertoa, mitä pystymme mielestämme saavuttamaan sanomalla ei? Miksi olemme jälleen kerran jättämässä pulaan juuri niitä, joita meidän täällä edustaa – toisin sanoen pääoman ja yritysten heikentämisen osalta? Minusta se on erittäin häpeällistä, ja edistämisen sijasta se vahingoittaa EU:ta ja EU:n ajatusta, joita tuen lujasti.

  Gunnar Hökmark (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin aivan ensiksi onnitella Jean-Paul Gauzèsia tämän vaikean prosessin vastuullisesta ja kuuntelevasta johtamisesta. Haluaisin toistaa, ei vähiten niille kollegoille, jotka sanovat äänestävänsä tätä mietintöä vastaan huomenna – tämä saattaa näyttää niin ilmiselvältä, että sitä ei tarvitsisi sanoa, mutta joskus ilmiselvät asiat on sanottava – että pääoma ja dynaamiset rahoitusmarkkinat eivät ole vain merkittäviä kilpailukykyiselle taloudelle, ne ovat olennaisia.

Tarvitsemme niitä, ja ne ovat hyväksi vahvalle taloudelle. Siksi mietintö, josta äänestämme huomenna, ansaitsee mielestäni tukemme. Kun keskustelemme pääomasta, puhumme pk-yritysten mahdollisuuksista kasvaa ja kehittyä. Olemme saaneet pääomasta aikaan ratkaisun, jolla pääomarahastoja ei saateta epäedulliseen asemaan. Sillä annetaan meille avoimuutta kolmansien maiden ja muihin maailman osiin tehtävien sijoitusten osalta; niin ei aina ole ollut. Olemme siinä mielessä parantaneet lainsäädäntöä.

Mielestäni on tärkeää, että olemme kaventaneet soveltamisalaa, jotta emme käsittele sitä, mitä teolliset yritykset olivat, kun olemme tehneet poikkeuksen holding-yhtiöiden osalta. Jos olisimme hyväksyneet alkuperäisen ehdotuksen, se olisi tarkoittanut, että tavallisia teollisia yrityksiä ja rakenteita monissa maissamme olisi käsitelty rahoituslaitoksina. Se olisi saanut aikaan uusia ongelmia, ei vain sijoituksille vaan myös teolliselle kehitykselle. Kaiken kaikkiaan, kuten aina, asiat olisivat voineet olla paremmin, mutta tärkeää on, että nyt meillä on ennakkoehdot dynaamisille rahoitusmarkkinoille, jotka ovat hyväksi EU:n taloudelle.

  Udo Bullmann (S&D). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, tätä keskustelua kuunnellessani minun on täytynyt myöntää, että se muistuttaa minua hyvin paljon palveludirektiivistä käydystä keskustelusta. Kerron teille miksi. Myös silloin kollegani Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmästä ja Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmästä / Pohjoismaiden vihreästä vasemmistosta ilmoittivat, että parlamentissa käsitellään sääntelyä, joka ei ole täydellistä eikä loppuunsaatettua, ja nyt jo vuosien ajan he ovat olleet kiitollisia siitä, että Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä onnistui saamaan sen läpi parlamentissa. Se on totuus tästä asetuksesta, josta äänestämme huomenna. Itse asiassa parannuksesta, joka tehtiin neuvoston ja komission ehdotukseen, voidaan pääasiassa kiittää Robert Goebbelsia ja Evelyn Regneriä, jotka taistelivat täällä parannusten puolesta vastustajia vastaan Jean-Paul Gauzèsin tuella ja erinomaisella yhteistyöllä, joista haluaisin kiittää häntä.

Kotimaassani Saksassa se, mitä olemme täällä sopineet pääoma-alasta, saa aikaan todellisia parannuksia työntekijöille ja pienille ja keskisuurille yrityksille, joiden ei enää tarvitse pelätä sitä, että ne vain joutuvat mitään normeja noudattamattoman pääoma-alan mustan lampaan syömäksi. Kun näinä päivinä luemme ja kuuntelemme tiedotusvälineitä, joissa meille kerrotaan, että rahastoala on siirtymässä Karibialta EU:hun, koska pitkän aikavälin sijoittajille on tärkeää, että on olemassa hyviä tuotteita, joihin on mahdollista sijoittaa, se pikemminkin tukee tämän parlamentin työtä kuin on sen vastaista.

Ennen kuin kuitenkaan puhumme täällä liikaa dynamiikasta, minun on sanottava, että ryhmäni on vaatinut sääntelyä vuodesta 2002 alkaen. Ehkä dynamiikasta on ollut todisteita, mutta vasta muutamana viime viikkona. Haluaisin kiittää neuvoston puheenjohtajaa ja komission jäsentä, koska te olette henkilökohtaisesti edistäneet tätä dynamiikkaa. Kertokaa kollegoillenne neuvostossa, että tällä velttoilevalla menetelmällä, jossa sanotaan "kyllä, mutta" ja kieltäydytään antamasta EU:ssa aiempaa parempia asetuksia, emme onnistu saamaan seuraavia säädöksiä johdannaisista tai lyhyeksimyynnistä. Tämän tilanteen on muututtava. Se on tämän parlamentin vetoomus.

  Sharon Bowles (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, tästä direktiivistä on käyty pitkiä ja vaikeita keskusteluja valiokunnassa, kolmenvälisissä neuvotteluissa ja vaihtelevasti jäsenvaltioissa, tiedotusvälineiden kanssa, riskisijoittajien kanssa ja kaikenlaisten rahastonhoitajien kanssa. Kiinnostavaa kyllä, jäsenvaltiot, jotka olivat eniten huolissaan vipurahastotoiminnasta, olivat myös niitä, joissa ei ollut mitään sääntelyä vipurahastojen hoitajista tai liiketoiminnan harjoittamista koskevia määräyksiä, joilla lopetettaisiin joidenkin vain ammattimaisille sijoittajille sopivien tuotteiden myynti yksityissijoittajille. Vastaavasti varojen tyhjentämisestä ja salaisista ostoista eniten huolissaan olleet jäsenvaltiot olivat niitä, joiden osakkeiden julkistamista koskevat raja-arvot olivat muita matalampia ja joissa ei julkistettu hinnanerosopimuksia.

Nyt kaikkialla EU:ssa on suojelua – ja se on oikein. Valvontarakenteessa olemme ottaneet suuren edistysaskelen yhteisten määräysten osalta. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskeva opetus on se, että meidän on myös edettävä parhaiden käytäntöjen jakamisessa varhain.

Sanon siis Citylle, omalle jäsenvaltiolleni, Yhdistyneelle kuningaskunnalle: olkaa varovaisia edistäessänne kaiken sellaisen markkinasääntelyn viemistä EU:hun, jota jo noudatatte. Lopputuote ei saata olla aivan sama, ja siksi teidän on mukauduttava, ja pelkään, että siihen sisältyy joitakin kuluja. Mutta näiden parhaiden käytäntöjen jakaminen, ajatusten varhainen vieminen, on tapa, jolla vältetään lainsäädännön myöhäistä antamista koskevat vammat.

Aikaansaamamme lopputulos on kuitenkin avoin ja järkevästi tasapainoinen. Se ei poikkea yhtiöoikeuden normeista. Se ei ole täydellinen, eikä se ehdottomasti ole niin ytimekäs kuin olisin halunnut, mutta kaikki olosuhteet huomioon ottaen se on minusta hyvä tulos. Haluaisin kiittää henkilökohtaisesti ministeri Reyndersiä ja komission jäsentä Barnieria heidän erittäin merkittävästä ja aktiivisesta sitoutumisestaan kolmenvälisiin neuvotteluihin.

  Kay Swinburne (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskeva direktiivi oli aivan ensimmäinen asetus, joka tuotiin pöydälleni sen jälkeen, kun minut valittiin ensimmäisen kerran, 18 kuukautta sitten, joten sen saaminen lopulta täysistuntoon tällä viikolla, kun olemme viimein päässeet sopimukseen, on itse asiassa helpotus. Vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja koskevan lupajärjestelmän käyttöönotto, jotta ne voivat toimia koko EU:ssa niiden toimintaa koskevien yhteisten määräysten mukaisesti, on jälleen yksi arvokas osa rahoitusmarkkinoiden todellisten yhtenäismarkkinoiden luomisessa EU:hun, ja alan olisi pidettävä sitä myönteisenä sen nykyisessä tarkistetussa muodossa.

Entisenä Yhdistyneen kuningaskunnan säännellyn rahaston hoitajana toivon nyt, että tästä tulee pian korkean laadun merkki sijoittajia koskevassa sääntelyssä maailmanlaajuisesti, aivan kuten yhteissijoitusyritykset ovat aiemmin olleet ja ovat edelleen koko maailmassa.

Toivon kuitenkin, että kaikki tähän prosessiin osallistuneet ovat oppineet matkan varrella jotakin sääntelyn parantamisen periaatteista. On selvää, että tätä ei pitäisi korostaa esimerkkinä sääntelyn parantamisesta, ja koska tulevina kuukausina rahoitusalan lainsäädännön asialista on kattava, toivon, että voimme välttää tämän tehottoman prosessin toistamisen.

  Astrid Lulling (PPE). – (FR) Arvoisa puhemies, koko vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin synnytystuskien aikana olen jatkuvasti kannattanut kaikkien rahastojenhoitajien yhdenvertaista kohtelua riippumatta siitä, tulevatko he Euroopan unionista. Se saattaa kuulostaa ilmiselvältä, mutta käytännössä siinä on ollut lukemattomia ongelmia.

Tänään esitetty teksti on tyydyttävä. Haluaisin kiittää neuvottelijoita, erityisesti esittelijäämme Jean-Paul Gauzèsia, jolla pitäisi näin vaikean synnytysprosessin läpikäymisen jälkeen olla varmasti oikeus johonkin hyvin ansaittuun vanhempainvapaaseen.

Haluaisin korostaa, että kolmansien maiden kohteluun voidaan suhtautua kahdella eri tavalla sen mukaan, ovatko ne Euroopan unionissa vai sen ulkopuolella. Suurelta osin Euroopan parlamentin ponnistusten ansiosta kaikkiin Euroopan unionissa myytyihin rahastoihin sovelletaan tosiasiassa samoja määräyksiä. Voimme nyt siis sanoa, että toimintaedellytykset ovat kutakuinkin tasapuoliset.

Siirtymäkauden aikana EU:n ulkopuoliset yksiköt voivat kuitenkin soveltaa kansallisia sijoitusmääräyksiä, kun taas EU:n rahastoihin ja hoitajiin sovelletaan direktiiviä, joka tuntuu olevan tiukempi. Tilanne on erilainen Euroopan unionin ulkopuolisten markkinoiden osalta. EU:n rahastoihin ja niiden hoitajiin sovelletaan edelleen direktiiviä mutta kolmansien maiden rahastoihin ei. Siksi eurooppalaisten tuotteiden markkinointi muualla maailmassa on paljon aiempaa vaikeampaa, koska ne ovat joustamattomampia ja kalliimpia. Meidän on oltava tietoisia tästä erosta, vaikka se oli tässä tapauksessa väistämätön.

Koska säädämme myös säilytysyhteisöille enemmän rajoituksia erityisesti uusien vastuiden muodossa, aiempaa korkeammat kustannukset johtavat välttämättä kauaskantoisiin alakohtaisiin muutoksiin. Arvoisa puhemies, en sano tätä ilmaistakseni vastustukseni, vaan pikemminkin korostaakseni, että tämä uusi lainsäädäntö ei ole lääke kaikkiin vaivoihin. Se on pantava täytäntöön, mutta se saa myös ongelmia aikaan, ja meidän on tunnustettava se.

  Ivo Strejček (ECR). – (CS) Arvoisa puhemies, vipurahastojen ja pääomarahastojen ilmestyminen oli tulosta rahoitusmarkkinoiden sääntelyn tiukentamisesta jo ennen rahoituskriisin puhkeamista. Rahoituslaitokset valitsivat siksi nämä välineet välttääkseen pääomamarkkinoiden sääntelyä. Siten vaihtoehtoiset sijoitusrahastot eivät ole tähän suurin syy, vaan voimassa olevien asetusten erilaisuus, tilanne, jota olemme nyt ratkaisemassa vielä tiukemmilla asetuksilla. Pääoma pystyy vastaamaan joustavasti, ja se on hyvin liikkuvaa. Hallitusten toimet eivät pysäytä sitä, ja jos asetukset ovat liian ankaria, sillä joko pakotetaan tämä rahoituspalvelujen osa muuttamaan Euroopan unionin ulkopuolelle tai löytämään uusia, vielä sääntelemättömiä muotoja. Voidaan sanoa varmasti, että käsittelemämme materiaali voi olla vastaus menneisyyteen, mutta sillä ei vähennetä tulevien kriisien uhkia. Katson kuitenkin, että Jean-Paul Gauzès ja hänen ystävänsä ovat tehneet hyvää työtä.

  Alfredo Pallone (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, ensinnäkin näyttää selvältä, että minun pitäisi kiittää neuvottelijoita ja erityisesti Jean-Paul Gauzèsia sekä varjoesittelijöitä erinomaisesta työstä, joka on saatu aikaan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin osalta, direktiivin, jolla taataan, että rahastoilla on lopulta yhtenäiset määräykset koko Euroopan unionissa.

Nämä rahastot vastaavat Eurooppaan sijoitettujen varojen huomattavan osan hoidosta, ja niillä voi olla merkittävä vaikutus markkinoihin. Niiden vaikutus on suurelta osin myönteinen, mutta niiden toimet voivat myös edistää riskin leviämistä koko rahoitusjärjestelmään.

Uusilla yhteisillä toimenpiteillä edistetään nykyisen 27 erilaisen kansallisen järjestelmän korvaamista ja yhtenäismarkkinoiden mahdollisuuksien vahvistamista. Vaihtoehtoiset rahastot hyötyvät siten EU:n luvasta riippumatta niiden rekisteröintipaikasta. Yhtenäisellä eurooppalaisella järjestelmällä estetään lisäksi se, että rahastot hyötyvät lainsäädännöstä valtioissa, jotka tarjoavat muita suotuisampia sääntelyjärjestelmiä. Aiemmin tämä käytäntö on sisältänyt vakavia keinotteluriskejä koko Euroopan unionille. Olen myös samaa mieltä niiden määräysten käyttöönotosta, jotka liittyvät niin sanottuun varojen tyhjentämiseen ja lyhyeksimyynnin kieltämiseen – kaksi kohtaa, jotka puuttuivat Euroopan komission alkuperäisestä ehdotuksesta.

Lopuksi, kilpailun vääristymisen välttämiseksi on olennaisen tärkeää, että Euroopan unionissa toimiva kolmannen maan rahasto hyötyy luvasta ja että se voi harjoittaa liiketoimintaa, jos se noudattaa samoja ehtoja kuin EU:n rahastot.

  Theodor Dumitru Stolojan (PPE) . − (RO) Arvoisa puhemies, haluaisin aivan ensiksi onnitella esittelijää, Jean-Paul Gauzèsia, tästä mietinnöstä. Tätä päätöslauselmaesitystä ei olisi esitetty käsiteltäväksi tänään ilman tämän herrasmiehen ja hänen kanssaan yhteistyötä tehneiden taitoja ja sinnikkyyttä ja ilman komission ja neuvoston osallistumista. Aion äänestää tämän mietinnön puolesta sen edun takia, jonka se tarjoaa tekemällä näistä rahastoista avoimia kustannusten, investointipolitiikan ja niiden kohtaamien riskien osalta. Tiedämme aivan liian hyvin, että ilman avoimuutta emme voi puhua siitä, että näiden rahastojen hoitajilla olisi vastuuta.

Ottamalla lisäksi käyttöön näiden rahastojen valvonnan ja seurannan voimme olla varmoja, että sillä tukitaan yksi aukoista, joita EU:n rahoitusvalvontarakenteessa edelleen on, ja siten vastataan suoraan vaatimuksiin, joita ovat oikeutetusti esittäneet EU:n kansalaiset, joihin tämä maailmanlaajuiseksi levinnyt rahoituskriisi on iskenyt ankarasti.

  Diogo Feio (PPE). – (PT) Arvoisa puhemies, haluaisin aloittaa onnittelemalla komission jäsentä, neuvoston edustajia, varjoesittelijöitä ja erityisesti parlamentin esittelijää. Olen hyvin tietoinen ponnistuksista, joita hän teki tämän aiheen hyväksi, ja vaikeuksista, joita hän koki, jotta yksimielisyyden aikaansaaminen olisi mahdollista. Jean-Paul Gauzès ansaitsee siksi onnittelut.

Palatakseni takaisin asiaan haluaisin panna merkille kolme keskeistä näkökulmaa esitetyssä ratkaisussa: ensinnäkin tunnetaan huolta yhteyden muodostamisesta todelliseen tilanteeseen, mikä voidaan nähdä siinä, että sallitaan erilaisten asioiden käsitteleminen eri tavoilla. Rahastoilla on erilaisia rahamääriä, erilaisia piirteitä ja erilaisia niihin liittyviä riskejä. Toiseksi huolenaiheena on rahoitusvakaus, joka voidaan nähdä pääoman tasoille annetussa määritelmässä. Kolmanneksi huolta tunnetaan vastakkaisista protektionistisista suuntauksista, mikä näkyy selkeästi kolmansia maita koskevassa sopimuksessa. Lyhyesti, tämä on aiempaa avoimempi ratkaisu, joka antaa markkinoille aiempaa enemmän turvaa ja kuluttajalle aiempaa enemmän suojelua. Se on aiempaa eurooppalaisempi ratkaisu, ja se on sisämarkkinoille parempi. Sääntelyn parantaminen tarkoittaa ehdottomasti parempia markkinoita.

  Miroslav Mikolášik (PPE). – (SK) Arvoisa puhemies, uskon lujasti, että on tärkeää luoda järjestelmälliset puitteet vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen valvonnalle ja seurannalle. Näiden rahastojen sääntely on osa rahoitusalan laajempaa sääntelyä, jolla pyritään estämään rahoituskriisin toistuminen.

Tuen esitettyä ehdotusta ja haluaisin korostaa, että emme halua siinä rajoittaa kolmansien maiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen tuloa Euroopan unionin maihin vaan laatia yhtenäiset edellytykset, jotka vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen lisäksi myös kolmansien maiden, joihin ne ovat sijoittautuneet, on täytettävä.

Koska tietojen julkaisu ja valvonta ovat keskeisiä tekijöitä tämän direktiivin tavoitteiden saavuttamisessa, on tärkeää ottaa käyttöön ehdoton avoimuus valvontaelinten osalta. Haluaisin päättää puheenvuoroni onnittelemalla Jean-Paul Gauzèsia erinomaisesta työstä.

  Zigmantas Balčytis (S&D). − (LT) Arvoisa puhemies, ensiksi haluaisin kiittää Euroopan komission edustajia ja esittelijöitä erittäin merkittävästä asiakirjasta. Rahoitus- ja talouskriisi on paljastanut rahoitusjärjestelmämme toiminnan ja valvonnan puutteet. Tällä hetkellä EU:ssa on jo annettu lainsäädäntöä, jolla luodaan EU:n tasolla ankara järjestelmä, jonka nojalla rahoituslaitosten toimia voidaan valvoa ja arvioida ja tarvittaessa antaa asianmukaisia suosituksia ja ryhtyä toimiin. Valvontajärjestelmää olisi sovellettava myös vaihtoehtoisiin rahastoihin. Jos haluamme saada aikaan suuremman ja paremman vakauden rahoitusjärjestelmässä ja lisätä sijoittajien eli kansalaistemme suojaa, sitten kyseisten rahastojen toimia on myös valvottava ja niitä on valvottava EU:n tasolla. Määräysten on oltava samat kaikille tällä alalla toimiville, emmekä saa jättää aukkoja valvomattomalle toiminnalle. Meidän on opittava aiemmista virheistä eikä toistettava niitä. Uskon, että EU ei ole ainoa, joka oppii niistä, vaan kaikki maailman maat.

Puhetta johti
varapuhemies Rodi KRATSA-TSAGAROPOULOU

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL). – (PT) Arvoisa puhemies, puhumme erittäin tärkeästä asiasta erityisesti, kun pidetään mielessä ongelmat, joita tämänkaltaisten vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen osalta ilmeni rahoitusalalla. Totuus on kuitenkin se, että näillä ratkaisuilla ei ratkaista peruskysymyksiä. Asetukset eivät selkeästikään riitä, ja jäljellä on huomattavia keinottelun uhkaa koskevia tekijöitä, kuten tulevaisuudessa nähdään. Valvonnasta ja sääntelystä puhuminen ei riitä. Nyt tarvitaan selkeä kanta, jolla lopetetaan rahoitusjohdannaiset ja vipurahastot ja samalla varmistetaan rahoitusalan, erityisesti rahaliikenteen, tehokas julkinen ja poliittinen valvonta, mukaan luettuna veroparatiisien lopettaminen koko maailmasta. Euroopan unionin on johdettava esimerkin voimalla.

  Seán Kelly (PPE). – (GA) Arvoisa puhemies, haluaisin muiden puhujien tavoin onnitella komission jäsentä Barnieria, puheenjohtajavaltio Belgiaa ja Jean-Paul Gauzèsia heidän tekemästään hyvästä työstä. Jean-Paul Gauzès on esittänyt esimerkkejä tuosta hyvästä työstä.

(EN) Hän sanoi, että tarkistuksia oli 1 170, haastatteluja 200 ja puolenkymmentä kolmenvälistä kokousta. Se on ehdottomasti ankaraa työtä, ja toivottavasti se kannattaa.

Toisen maailmansodan jälkeen johtajat – Schuman ja muut – sanoivat, että sitä ei saa tapahtua koskaan uudelleen. Nyt, 60 vuotta myöhemmin sanomme samaa talouskriisistä ja valvonnan ja sääntelyn epäonnistumisesta. Onneksi uudella valvontarakenteella edetään pitkälle sen varmistamiseksi, ja tänään toivottavasti täydennämme kuvan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin avulla.

Minulla on kuitenkin yksi kysymys, ja se on tämä: ovatko ne tyytyväisiä siihen, että markkinoille pääsyn vastavuoroisuudella, josta on puhuttu, luodaan tasapuoliset toimintaedellytykset Euroopan unionille?

  Elena Băsescu (PPE). – (RO) Arvoisa puhemies, haluaisin aloittaa kiittämällä komission jäsentä Barnieria ja Jean-Paul Gauzèsia heidän viimeaikaisten neuvottelujen aikana saavuttamistaan erinomaisista tuloksista. Yksi tämän direktiivin antamisen eduista on järjestelmäriskin valvominen. Se toteutetaan konkreettisesti kansallisten viranomaisten ja Euroopan järjestelmäriskikomitean yhteistyön perusteella. Toinen tärkeä yhteistyön muoto toteutetaan kansallisten virastojen ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen välillä. Viimeksi mainittu voi antaa suosituksia ja osallistua kansallisten järjestelmien valvontaan.

Minun mielestäni on myös tärkeää ottaa mukaan rahastojenhoitajien toteuttamien toimien avoimuuteen liittyvät säännökset. Samalla pidän myönteisenä aiempaa yksinkertaisemman järjestelmän käyttöönottoa pk-yritysten hallinnoijille vaihtoehtoisten sijoituslähteiden saatavuuden edistämiseksi.

  Othmar Karas (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, vipurahastojen sääntely ei ole seurausta kriisistä. Sillä täytetään aukko lainsäädännössä. Sen avulla etenemme yhden askelen kohti rahoitustuotteiden sisämarkkinoiden eurooppalaistamista. Mistä siinä kaikessa on kyse? Rekisteröimme ja valtuutamme kaikki rahastot. Säädämme 125 000 euron vähimmäispääomavaatimuksesta. Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen on valvontaelin. Avoimuuden periaatettamme sovelletaan sijoitusstrategiaan, sijoituspolitiikkaan, maksutapoihin ja tehtävien siirtämiseen. Yhtenäismarkkinoiden käsite toteutetaan käytännössä luvan avulla. Rahastoille, joiden sijoituksista yli 30 prosenttia on EU:n ulkopuolella, ei ole EU:n lupaa. Pankkiireita varten käyttöön ottamaamme palkkioiden sääntelyä laajennetaan myös vipurahastojen hoitajiin kestävyyden takaamiseksi ja riskien vähentämiseksi mahdollisimman paljon. Se on hyvä tulos.

  Michel Barnier, komission jäsen. − (FR) Kiitos, arvoisa puhemies. Oletan, että puheenjohtaja Reynders esittää myös kiitokset omalla vuorollaan. Haluaisin kiittää parlamenttia sen uskomattoman rakentavasta lähestymistavasta näiden sangen pitkien neuvottelujen aikana, minkä myös äsken käymämme keskustelu osoitti.

Wolf Klinz puhui aiemmin "suuremmasta avoimuudesta". Olen aina ollut sitä mieltä, että avoimuus on olennainen vastuun piirre koko rahoituspalvelualalla. Ja siksi teemme juuri tuolla alalla yhteistyötä saadaksemme aikaan avoimuuden ja panemalla valokeilaan ihmiset, jotka ovat luultavasti tottumattomia loisteeseen.

Toisin kuin Marta Andreasen, en usko, että tällä avoimuudella haitataan rahoitusalan kilpailukykyä. Luulen, että sillä on sangen päinvastainen vaikutus. Selitin teille 13. tammikuuta, että EU on houkutteleva rahoitusalan mielestä: siinä meillä on kilpailuetumme muihin maailman osiin verrattuna. Rahoitusala on kiinnostunut luomaan asteittain, pala palalta – koska hyvät parlamentin jäsenet, me emme ole vielä lopettaneet – aiempaa terveemmät, avoimemmat ja luotettavammat perustat. Minun mielestäni nuo perustat ovat itse asiassa usein vähän eettisempiä.

Kuten Burkhard Balz meille muistutti, tämä on ensimmäinen kerta, kun olemme ottaneet EU:n määräykset käyttöön tällä keskeisellä alalla. Näillä määräyksillä on olennainen osa monien kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamisessa ja todellisen edistyksen aikaansaamisessa – sanat, joita Udo Bullmann aiemmin käytti kuvaamaan parlamentin yhdessä neuvoston ja komission kanssa tekemää työtä.

Edistys tarkoittaa järjestelmäriskin valvonnan parantamista, se tarkoittaa sijoittajien parempaa suojelua, kuten Sharon Bowles huomautti. Se tarkoittaa paljon suurempaa avoimuutta pääoma-alalla. Gunnar Hökmark on korostanut tuon alan merkitystä. Ja viimeiseksi se tarkoittaa vakiintuneiden sijoittajien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen todellisten yhtenäismarkkinoiden luomista. Syed Kamall on toistanut huolensa, jonka jaan, siitä, että syrjintää ei pitäisi olla. Syrjinnän sijaan meillä on nyt joukko yksinkertaisia vaatimuksia. Mielestäni se on oikea ratkaisu.

Haluaisin muistuttaa kaikkia niitä, jotka halusivat edetä pidemmälle, että tämä on kompromissi, dynaaminen kompromissi. Emme elä täydellisessä maailmassa, kuten Evelyn Regner meitä juuri äsken muistutti. Se on totta. Olisimme saattaneet haluta enemmän edistystä kuin tässä kompromissitekstissä, josta äänestätte, on, mutta se on dynaaminen kompromissi ja tarkistuslausekkeet tarkoittavat, että lainsäädäntö voi kehittyä tulevina vuosina. Voin kertoa Sven Giegoldille ja Jürgen Klutelle, että keskusteluja käydään edelleen ja että erityisesti palataan kysymykseen passiivisesta markkinoinnista ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen asemasta. Viimeksi mainitun otti juuri äsken esiin Othmar Karas, kun taas Robert Goebbels muistutti meitä aiemmin aivan oikein EAMV:n merkityksestä. Hyvä Robert Goebbels, te mainitsitte 72 erityisvaltuutta 11:ssä eri luokassa. Se tarkoittaa, että EAMV:llä on todelliset valtuudet, ja se on suuresti parlamentin ansiota.

Haluaisin siksi kiittää teistä jokaista. Aiemmin miltei kaikki puhujat kaikista ryhmistä, myös ne, jotka eivät luultavasti äänestä tämän tekstin puolesta, kiittivät esittelijää Jean-Paul Gauzèsia siitä, että hän oli niin vastaanottavainen, hänen asiantuntemustaan ja hänen luomiensa suhteiden laatua. En usko, että hänellä on aikaa lähteä vanhempainvapaalle, koska tulevina viikkoina on paljon enemmän työtä tehtävänä. Haluaisin kuitenkin kiittää koko komission ryhmää, joka on työskennellyt kanssani ja joka on täällä tänä iltana, ja haluaisin liittää ääneni, sekä henkilökohtaisesti että Euroopan komission puolesta, esittelijälle Jean-Paul Gauzèsille esitettyjen kiitosten ja kiitollisuuden kuoroon hänen erinomaisen työnsä kunniaksi.

(Suosionosoituksia.)

  Didier Reynders, neuvoston puheenjohtaja. – (FR) Arvoisa puhemies, en aio toistaa kaikkea, mitä komission jäsen Barnier juuri sanoi – sanoin sanottavani aiemmin – mutta haluaisin kiittää kaikkia, jotka ovat puhuneet ehdotetun tekstin puolesta, ja myös niitä, jotka ovat esittäneet huomioita, jotka osoittavat samalla, että tässä tekstissä on todellista sisältöä, jonka avulla voimme edetä EU:n tasolla kaikkien näiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen sääntelyssä.

Tämä on ensimmäinen todella eurooppalainen lainsäädäntö tästä aiheesta, kuten aiemmin sanoin. Mielestäni meidän on tunnustettava, että EAMV:n aseman vahvistaminen on askel oikeaan suuntaan. Monet puhujat ovat myös maininneet passiivisen markkinoinnin. Ryhdymme tämän asian ja pääomarahastojen osalta moniin käytännön toimenpiteisiin sillä perusteella, että tarvitaan koko ajan enemmän tietoa ja koko ajan enemmän avoimuutta, myös näiden rahastojen toimien kohteena joskus olevien yritysten henkilökunnan osalta.

Lopuksi haluaisin esittää kaksi huomautusta. Ensinnäkin olen kuunnellut niitä, joiden mielestä emme ole menneet tarpeeksi pitkälle, ja toisia, joiden mielestä meidän ei olisi pitänyt ollenkaan lähteä sääntelyn tielle. Se saa minut erittäin belgialaiseen johtopäätökseen, että olemme luultavasti saaneet aikaan hyvän kompromissin. Jos molemmat puolet arvostelevat kompromissia, sitten toimiemme taustalla oleva päättely on luultavasti vakaata.

Udo Bullmannille haluaisin vain sanoa, että olemme edenneet jonkin verran valvontarakenteen osalta. Nyt teemme työtä rahoitussijoitusten osalta ja käsittelemme myös sijoitusrahastoja ja rahoitusryhmiä.

Haluaisin onnitella Jean-Paul Gauzèsia jälleen kerran. Sanoin hänelle aiemmin, että yrittäisimme edetä myös luokituslaitosten osalta, ja voin kertoa hänelle, että sekä puheenjohtajavaltio Belgia että komissio ovat halukkaita nopeuttamaan johdannaisista käytävää keskustelua. Olen varmistanut sen kahdesti ja voin vahvistaa, että mietinnön hyväksyminen parlamentin valiokunnassa on suunniteltu ensi vuoden maaliskuuksi.

Jos tuon päivämäärän aikaistaminen osoittautuu mahdolliseksi, me olemme halukkaita yrittämään lisätä vauhtia. Kertokaa meille, jos se vaikuttaa toteuttamiskelpoiselta. Olen iloinen, että olemme saaneet sopimuksen aikaan tällaisesta tekstistä. Teemme tulevina viikkoina töitä muiden hyväksymiseksi. Jälleen kerran, kiitokseni Ne ovat sitäkin vilpittömämmät, arvoisa Jean-Paul Gauzès, koska jatkamme yhteistyötä muutaman seuraavan päivän aikana.

(Suosionosoituksia.)

  Jean-Paul Gauzès, esittelijä. – (FR) Arvoisa puhemies, puhuin aiemmin teknisistä yksityiskohdista. Haluaisin käyttää kaksi viimeistä minuuttiani esittääkseni joitakin erittäin hyvin ansaittuja kiitoksia: aivan ensiksi kiitos kaikille tänään puhuneille kollegoille. Erityiskiitokseni niille, jotka ovat sanoneet tukevansa tekstiä, mutta niille, jotka eivät äänestä puolesta, en usko, että minun niputtamiseni yhteen pääministeri Cameronin kanssa on myöskään todella loukkaus.

Haluaisin kiittää ryhmien varjoesittelijöitä: Robert Goebbelsia, Udo Bullmannia, Pascal Canfinia, Jürgen Klutea ja Evelyn Regneriä, oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon valmistelijaa. Halusin mainita heidät kaikki nimeltä antaakseni tunnustusta sille uskomattomalle tuelle, jota he minulle antoivat tämän prosessin ensimmäisen vaiheen aikana. Pystyimme työskentelemään yhdessä tuotteliaasti kunkin esittäessä omat näkemyksensä, ja haluaisin kiittää heitä siitä. Olen iloinen, että Euroopan liberaalidemokraattien ryhmä ja Euroopan konservatiivit ja reformistit ovat liittyneet meihin nyt, kun kompromissi on saatu aikaan, ja siksi olen iloinen, että Wolf Klinz ja Syed Kamall ovat yhdessä minun kanssani allekirjoittaneet tarkistuksen, jolla korvataan alkuperäinen mietintö.

Erityiskiitokset komission jäsenelle Barnierille hänen huomattavasta osastaan tässä asiakirjassa: hän tietää, miten paljon arvostan häntä. Tiedän hänen tietävän, että parlamentti luottaa häneen ja tukee häntä näiden sekä hänelle että meille niin rakkaiden rakennuspalikoiden asettamisessa paikalleen. Tiedän, että tämä on epätavallista, mutta haluaisin myös kiittää Ugo Bassia, jonka kanssa minulla oli tänä aikana erittäin hedelmällinen työsuhde, ja siten teksti on myös tulosta komission kanssa tehdystä työstä.

Teidän osaltanne, arvoisa ministeri, äsken tunsin teidän edistävän asiaa, kun kiitoksissanne kysyitte, jatkaisimmeko me etenemistä. Haluaisin siis aloittaa kiittämällä teitä, koska ilman teitä emme olisi koskaan saaneet mitään aikaan jäsenvaltioiden osalta. Nämä ovat aitoja kiitoksia, eivät vain poliittinen ele – uskon, että henkilökohtainen sitoumuksenne on ollut ratkaisevaa neuvostossa aikaansaadussa edistyksessä ja siinä, että olemme saaneet sopimuksen aikaan. Olette myös onnistunut varmistamaan, että kaikki tärkeimmät ryhmät voivat hyväksyä tekstin osat, ja saamaan aikaan enemmistön, jonka me molemmat haluamme tälle direktiiville.

Kiitos myös panoksesta, jonka kollegamme vasemmalla ovat antaneet, sillä ilman heidän tukeaan direktiivillä ei olisi ollut uskottavuutta, joka sillä vakaan uskomukseni mukaan on huomenna erittäin laajan enemmistön tuen jälkeen. Kuten panitte merkille, se oli olennaista valvonnalle, ja se oli myös olennaista tälle direktiiville. Olen myös hyvin kiitollinen ryhmillenne, arvoisa ministeri, välittäkää heille kiitokseni. Jotkin keskustelut olivat sangen vilkkaita, mutta vaikka nyt asun Normandiassa, tulen etelästä, ja joskus eteläinen temperamenttini saa voiton tasapainoisemmasta normandialaisesta lähestymistavasta.

Halusin myös sanoa, arvoisa ministeri, Ecofin-neuvoston puheenjohtaja, että toivon todella, että saamme luottoluokituslaitoksia koskevan työmme loppuun vuoden loppuun mennessä. Meidän osaltamme meillä on valiokunnan äänestys 22. marraskuuta, äänestys Strasbourgissa joulukuussa, ja sitten, jos neuvosto on valmis, me olemme valmiita.

(Suosionosoituksia.)

  Puhemies . − (EL) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  Dominique Baudis (PPE), kirjallinen. – (FR) Maailman läpikäymä rahoituskriisi on osoittanut, että kansainväliseen rahaliikenteeseen on sovellettava vähimmäissääntöjä. Euroopan parlamentti totesi syyskuussa, että se oli päättänyt valvoa markkinoita, ja tänään, 11. marraskuuta, se on lähettänyt uuden voimakkaan viestin muulle maailmalle. Tästä alkaen EU valvoo ja sääntelee aiempaa ankarammin Euroopan unioniin tulevia vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja (vipurahastoja). Niistä on lisäksi ilmoitettava viranomaisille ja niitä on hoidettava Euroopan unionissa. Näiden varojen sääntelemättömyys aiheutti monia vararikkoja, pörssiromahduksia ja yhteiskunnallisia kriisejä. Ranska on ottamassa vuodeksi itselleen G20-ryhmän puheenjohtajuuden. Sen ensisijaisena tavoitteena on uudistaa kansainvälistä rahoitusjärjestelmää. Tämän äänestyksen ansiosta EU:sta tulee johtotähti.

  Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. – (RO) Tämä mietintö vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista on saanut aikaan valtavasti keskustelua sekä Euroopan parlamentin eri ryhmien että parlamentin ja neuvoston välillä. Pidän kiinni näkemyksestäni, joka ilmaistiin myös ennen oikeudellisten asioiden valiokunnan äänestystä pidettyjen keskustelujen aikana, että komission ehdotus on vakava virhe ja että siitä välittyy räikeä ymmärtämättömyys sijoitusrahastojen (pääoma- ja vipurahastojen) asemasta sekä sekaannus pankkien, jotka ovat rahoituskriisin puhkeamiseen syynä olevia laitoksia, näiden suljettujen sijoitusrahastojen ja avointen sijoitusrahastojen (keskinäisten rahastojen) välillä.

Niiden hyvää tarkoittavien periaatteiden taustalla, jotka kollegat, jotka eivät ymmärrä, mitä rahoitushallinto ja kokonaistalous tarkoittavat, ovat hyväksyneet, on salattuja asetuksia, joilla ei ole mitään tekemistä uuden kriisin estämisen kanssa ja sen lisäksi niillä vain lisätään vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen toimintakustannuksia epäoikeudenmukaisesti ja järjettömästi, mikä näkyy pienempänä pääomana, pienempinä voittoina ja harvempina sijoituksina. Tunnustan suoraan, että olen täysin hämmästynyt tästä EU:ssa vallitsevasta höyryjyräasenteesta, joka muistuttaa 1950-luvusta, jolloin Itä-Euroopassa tuhottiin instituutioita mahtavien iskulauseiden kaikuessa.

  George Sabin Cutaş (S&D), kirjallinen. – (RO) Talous- ja rahoituskriisi on osoittanut meille aiempaa selkeämmin, että meidän on valvottava taloudellisia toimijoita tiukemmin. Ne ovat altistaneet itsensä liiallisille riskeille, jotka ovat aiheuttaneet kuohuntaa maailmanlaajuisessa rahoitusjärjestelmässä. Euroopan keskuspankin analyysin mukaan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien hoitaman liiketoiminnan arvo on noin 700 miljardia euroa Euroopan unionissa olevina varoina, ja sillä on merkittävä asema unionin talouden rahoittamisessa.

Siksi pidän myönteisenä komission ehdotusta näiden rahastojen luvista ja valvonnasta ja EU:n luvan käyttöönotosta tällä alalla. Vaihtoehtoisten rahastojen hoitajien EU:n sisämarkkinoiden luomisella autetaan rajoittamaan järjestelmäriskejä ja säädetään paremmasta sijoittajien suojelusta uuden EU:n talousvalvontarakenteen mukaisesti. Komission on kuitenkin esitettävä arviointi tämän yhtenäistämisprosessin tuloksista hyvissä ajoin, jotta voidaan varmistaa, että se ei ole aiheuttanut markkinoiden vääristymistä.

  Proinsias De Rossa (S&D), kirjallinen. – (EN) Tuen tätä vipurahastoja ja pääomaa koskevaa asetusta. Vaikka alalla on edelleen paljon tehtävää, tämä on merkittävä edistysaskel vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien toiminnan sääntelyn parantamisessa, jota vastustettiin vielä vuoden 2008 rahoituskriisin ankaran iskun jälkeenkin, ja suurimpana vastustajana oli Charlie McCreevy, silloinen sisämarkkinoista vastaava komission jäsen. Kun uusi EU:n valvontaviranomainen toimii täysimääräisesti, rahastojen hoitajat eivät voi markkinoida tuotteitaan Euroopan unionissa, ellei niillä ole EU:n lupaa, jolla todistetaan tämän direktiivin täysimääräisestä noudattamisesta. Ankaralla säilytysyhteisöjen vastuulla taataan, että sijoittajat voivat aina vaatia vahingonkorvauksia ja että niille ilmoitetaan mahdollisen vastuun siirtämisen syistä. Meidän vaatimamme kriittiset uudet lausekkeet, joita neuvostossa vastustettiin, ovat säännöksiä varojen tyhjentämisen torjumisesta. Työntekijöitä suojellaan saalistusrahastoilta, joiden tavoitteena on lyhyen aikavälin hyöty tuhoamalla elinkelpoisia yrityksiä. Jakoja sijoittajille ja pääoman vähennyksiä rajoitetaan ostoa seuraavana kahtena vuotena, ja työntekijät saavat tietoa niiden yritystä koskevista suunnitelmista.

  Jiří Havel (S&D), kirjallinen. – (CS) Vaihtoehtoiset rahastot, kuten vipurahastot tai pääomarahastot, edistivät luultavasti toimillaan meneillään olevaa maailmanlaajuista kriisiä, ja niiden sääntelyä koskevaa kysymystä käsitellään tällä hetkellä EU:n lisäksi myös Yhdysvalloissa. Tämä mietintö liittyy Poul Nyrup Rasmussenin ja Klaus-Heiner Lehnen mietintöihin, jotka molemmat ovat vuodelta 2008, ja siinä käsitellään vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevaa direktiiviä. Mietinnössä annetaan yhteenvetoanalyysi vaihtoehtoisia rahastoja koskevasta ongelmasta ja kuvataan tärkeimmät kohdat: vaihtoehtoisten rahastojen hoitajien toiminnan sääntely, mukaan luettuna yhtenäisen EU:n luvan luominen: vaihtoehtoisten rahastojen hoitajien velvollisuus nimittää kullekin hoitamalleen rahastolle riippumaton arvonmäärittäjä; tällä vaatimuksella lisätään vaihtoehtoisten rahastojen avoimuutta ja markkinoiden kurinalaisuutta ja lyhyeksimyynnin sääntelyä. Direktiivin nojalla jäsenvaltiot voivat myös antaa hoitajien tarjota vaihtoehtoisia rahastoja myös yksityissijoittajille. Toisaalta ehdotetusta sääntelystä on esitetty vastalauseita, muun muassa Jacques de Larosièren raportti, lordi Turnerin katsaus ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien järjestön (AIMA) reaktio. Tämän direktiivin hyväksymisen ei pitäisi tuoda huomattavia muutoksia Tšekin tasavallan vaihtoehtoisiin rahastoihin, koska Tšekissä sääntelyn taso tällä alalla on erittäin korkea. Katson yleisesti, että kollegani Jean-Paul Gauzèsin laatima mietintö sisältää tarkan analyysin tästä kysymyksestä sekä asiaankuuluvia suosituksia vaihtoehtoisista rahastoista, ja siksi suosittelen sen hyväksymistä esitetyssä muodossaan.

  Sirpa Pietikäinen (PPE), kirjallinen. – (FI) Arvoisa puhemies, raportööri ja hyvät kollegat, haluaisin ensialkuun onnitella Jean-Paul Gauzesia erittäin hyvästä työstä tämän monimutkaisen, teknisen ja kiistellyn raportin esittelijänä. Komission vaihtoehtoisia sijoitusrahaston hoitajia koskeva esitys nostatti ilmestyttyään intohimoja, kritiikkiä ja kiitosta usealla suunnalla. Komission esitystä kritisoitiin huonosti ja salassa valmistelluksi. Itse pidin esityksen suurimpana heikkoutena sitä, että siinä sotkettiin samaan direktiivin kaksi toiminnan luonteeltaan ja näin ollen riskeiltään erilaista tuoterypästä: pääoma- ja riskisijoitusrahastot. Toinen näistä keskittyy nopean hyödyn tuottamiseen, toisessa investointia kypsytellään pidemmän aikaa. Riskit liittyvät nimenomaan ensin mainittuun. Parlamentin ja neuvoston käsittelyssä direktiivistä muokkautui ei täydellinen, mutta silti hyväksyttävissä oleva kompromissi. AIFM-direktiivi muodostaa tärkeän osan uutta finanssisäätelyä ja -valvontaa. On kuitenkin muistettava, että finanssivalvonnan kehittämistä on jatkettava tämänkin direktiivin hyväksymisen jälkeen.

  Marianne Thyssen (PPE), kirjallinen. – (NL) Huomisen äänestyksen nojalla EU toteuttaa käytännössä sen, mistä G20-kokouksessa Lontoossa sovittiin. Rahoitusvalvontaa koskevan sopimuksen jälkeen Euroopan parlamentti ja puheenjohtajavaltio Belgia ovat osoittaneet, että ne suhtautuvat vakavasti rahoitusjärjestelmän uudistamiseen. Aikaansaatu sopimus on tasapainoinen, koska siinä vastataan kolmeen huoleen: järjestelmäriskin rajoittamiseen, sijoittajien suojeluun ja tasapuolisten toimintaedellytysten tarjoamiseen. Tärkeää on myös se, että EU ei sulje markkinoitaan muulta kuin EU:n pääomalta, mikä on edellytys sille, että EU:n taloutemme hengittää. Uusilla yhtenäisillä määräyksillä taataan avoimuus, oikeusturva ja sisämarkkinoiden vahvistaminen.

Erityisesti EU:n luvalla valtuutetaan hoitajat toimimaan koko Euroopan unionissa ilman, että niiden on rekisteröidyttävä erikseen jokaisessa jäsenvaltiossa. Haluaisin korostaa, että olen tyytyväinen pääoman osalta aikaansaatuun ratkaisuun. Pienten rahastojen hoitajiin sovellettava kevyempi järjestelmä edistää uusien yritysten – usein pk-yritysten – luomista innovatiivisille aloille. Meidän on siksi tuettava vakaasti poliittista sopimusta, joka on saatu aikaan 14 kuukautta kestäneiden neuvottelujen jälkeen.

17. Yhtenäismarkkinasäädös (keskustelu)

  Puhemies. – (EL) Esityslistalla on seuraavana komission julkilausuma yhteismarkkinasäädöksestä.

  Michel Barnier, komission jäsen. – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, olen iloinen voidessani esitellä virallisesti parlamentin jäsenille komission tiedonannon yhteismarkkinasäädöksestä, jonka komissio hyväksyi 27. lokakuuta, ja keskustella siitä kanssanne. Aloitimme keskustelun itse asiassa eilen Malcolm Harbourin ja Louis Grechin aloitteesta toisessa paikassa, yhdessä eurooppalaisella, kansallisella ja alueellisella tasolla toimivien satojen poliittisten, taloudellisten ja sosiaalisten sidosryhmien kanssa.

Tämä on tärkeä asiakirja. Se on tärkeä, hyvät parlamentin jäsenet, koska me uskomme, että EU:lta vaaditaan selvityksiä monelta taholta. Ulkopuolelta esitetään kysymyksiä kriisien syistä. Olemme kokeneet erittäin ankaran rahoituskriisin kahden viime vuoden aikana, ja kaikissa jäsenvaltioissamme tuntuvat edelleen sen taloudelliset, sosiaaliset ja inhimilliset seuraukset. Yleisesti vallitsevan talouskriisin lisäksi on muita kriisejä, jotka meidän on otettava huomioon, kuten elintarvikekriisi, vaikka niistä puhutaan vähemmän. Noin miljardi henkeä on vaarassa kuolla nälkään tai veden puutteeseen. Sen lisäksi on ympäristökriisi, joka on mahdollisesti kaikkein pahin.

Meidän on vastattava näihin kysymyksiin, mutta näiden ulkoisten kysymysten lisäksi on sisäisiä kysymyksiä. Epäilemättä niistä tärkeimmät esittävät Euroopan kansalaiset. He eivät ymmärrä, he ovat usein huolissaan ja joskus vihaisia, he eivät ole vakuuttuneita ja heillä on kysymyksiä näistä suurista yhtenäismarkkinoista. Ne ovat olleet todellinen kulmakivi vuonna 1950 perustetun Euroopan hiili- ja teräsyhteisön alusta saakka. Nämä ovat suuret eurooppalaiset markkinat, joita rakennamme kärsivällisesti yhdessä.

Kysymys, jonka kansalaisemme ja pienet ja keskisuuret yritykset esittävät, on seuraava: mitä näillä yhtenäismarkkinoilla meille tarjotaan? Mitä EU tekee meitä varten? Meidän on tarjottava myönteinen vastaus tähän kysymykseen, ja aina emme niin tee.

Tämä on seikka, jonka Mario Monti totesi komission puheenjohtajan Barroson pyynnöstä tekemässään raportissa, josta olette keskustelleet monesti ja johon sisältyy monia arvokkaita havaintoja. Mario Monti toteaa esimerkiksi, että yhtenäismarkkinat ovat epäsuositumpia kuin koskaan, vaikka niitä tarvitaan nyt kipeämmin kuin koskaan. Hyvät parlamentin jäsenet, olemme poliitikkoja ja meillä on kullakin oma vastuumme, ja kun kuulemme tällaisia päätelmiä, meidän on pyrittävä varmistamaan, että tarpeellisista toimista saadaan suosittuja ja että niitä joka tapauksessa tuetaan ja ymmärretään paremmin.

Siten kaikkien näiden kriisien ja kysymysten vuoksi ja toimivaltuuksiemme mukaisesti halusimme esittää Mario Montin johdonmukaisiin havaintoihin liittyviä käytännön seurantatoimia. Euroopan parlamentti on tehnyt Louis Grechin – jota kiitän – johdolla havaintoja näiden laajojen yhteismarkkinoiden epätäydellisestä, puutteellisesta ja joskus pettymyksen aiheuttavasta toiminnasta.

Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, tänään teille esittelemämme asiakirja on hyvin erityisluonteinen. Kyseessä ei ole asia, joka voidaan vain hyväksyä tai hylätä. Siihen sisältyy lainsäädäntöehdotuksen sijasta toimintasuunnitelma, johon tällä hetkellä sisältyy 50 ehdotusta keskustelua varten. Kaikilla niillä pyritään parantamaan yhtenäismarkkinoiden toimintaa, jotta pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, kasvuun ja kansalaisiin vaikutetaan edullisesti. Yhtenäismarkkinat ovat väline, jolla kannustetaan kasvua ja sosiaalista edistystä, eikä päinvastoin, kuten olen usein todennut.

Olemme juuri keskustelleet riskirahastoja ja yksityisiä pääomasijoitusrahastoja koskevasta direktiivistä. Haluaisin todeta, että minulla on erittäin selkeä strategia, jota aion noudattaa sinnikkäästi viiden vuoden ajan. Kuten totesin teille 13. tammikuuta, pyrimme varmistamaan, että rahoituspalvelut ja rahoitusmarkkinat, jotka ovat tärkeitä, ovat jälleen kerran reaalitalouden edun mukaisia eikä päinvastoin. Voimme tällä tavoin varmistaa, että reaalitalouden ja sen perustana olevien yhtenäismarkkinoiden ansiosta edistetään kasvua ja sosiaalista kehitystä.

Kasvustrategiamme, joka on yhdenmukainen Eurooppa 2020 -strategian kanssa, on suunniteltu tehostamaan yhtenäismarkkinoiden toimintaa. Yhtenäismarkkinoita on pidettävä alustana, jonka päälle Euroopan talous rakentuu. Olemme vakuuttuneita, että jos tämä alusta saadaan toimimaan paremmin kuin nykyisin, mikä on toimintasuunnitelman tavoite, niin kaikki sille rakentuvat toimet – kuten yksityiset ja julkiset aloitteet, paikalliset, alueelliset, kansalliset ja yhteisön tason aloitteet, yhdistysten ja yhtenäismarkkinoiden sekä muiden elinten toimet – sujuvat myös paremmin.

Haluamme vastata näihin kysymyksiin ja haasteisiin työskentelemällä yritysten kanssa, jotta palataan vahvaan, kestävään ja oikeudenmukaiseen kasvuun. Ehdotamme useita toimenpiteitä, joilla keskitytään erityisesti innovointiin sekä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

Yhtenäismarkkinasäädökseen sisältyy patentteja koskeva keskeinen asia, josta keskustelemme juuri nyt. Tästä johtui, arvoisa puhemies, aikatauluani koskevat ongelmat puheenjohtajavaltion Belgian johdolla käydyssä kilpailuneuvoston kokouksessa. Yleisesti ottaen haluamme saada koko sääntely- ja verotusympäristöstä joustavamman yrityksille ja helpottaa niiden investointien tukemiseen tarvittavan rahoituksen saantia.

Lopuksi Euroopan kilpailukyvyn tehostamisen osalta haluamme vahvistaa ulkoista strategiaamme vastavuoroisuuden ja yhteisen edun hengessä.

Jotta varmistetaan, että Euroopan kansalaiset ovat yhtenäismarkkinoiden keskiössä, komissio haluaa osoittaa, että markkinat eivät muodosta estettä yleistä taloudellista etua koskevien palveluiden ja merkittävien infrastruktuurihankkeiden kehittämiselle. Laadimme tiedonannon, jota tuetaan, tehostetaan ja parannetaan parlamentin panoksen ansiosta: kyseessä on tiedonanto yleistä taloudellista etua koskevista ja julkisista palveluista. Haluamme tehdä selväksi, että yhtenäismarkkinat tukevat perusoikeuskirjassa vahvistettuja sosiaalisia oikeuksia, että niillä voidaan tarjota uusia kehitysmahdollisuuksia sosiaalisesti innovatiivisille yrityksille, jotka toimivat Euroopan työntekijöiden ja kuluttajien palveluksessa.

Nyt on vuorossa yhteismarkkinasäädöksen kolmas luku. Tämä kokonaisvaltainen lähestymistapa on järkevä ainoastaan parannetun hallinnon yhteydessä. Tämä toteutetaan yritystemme ja kansalaistemme, mutta myös EU:n toimielinten, jäsenvaltioiden sekä alueellisten ja kansallisten viranomaisten välisen tehostetun vuoropuhelun ja kumppanuuden sekä paremman sosiaalisen vuoropuhelun ansiosta. Olemme yhdessä tekemämme työn jokaisessa vaiheessa vakuuttuneita siitä, että kilpailukykyä ja jokaisen Euroopan kansalaisen edellyttämän kasvun aikaansaamista koskeva haaste vaatii jokaisen kansalaisen ja yrityksen apua. Siihen tarvitaan kaikkien eri yhteisöjen apua.

Tämä on siten tavoite neljän kuukauden aikana käytävässä eurooppalaisessa julkisessa keskustelussa, jonka haluamme aloittaa kanssanne. Monet komission jäsenet, kaiken kaikkiaan kolmetoista, työskentelivät yhtenäismarkkinasäädöksen parissa. Kiitän heitä tästä. Komissio hyväksyi säädöksen pitkään jatkuneen sisäisen keskustelun jälkeen. Tämä kysymys on yksi tärkeimmistä painopisteistämme ja käymme keskustelua näistä 50 ehdotuksesta. Kuuntelemme tarkasti, mitä muut toimielimet ja eri osapuolet sanovat, ja kuulemisemme lopussa, todennäköisesti helmikuussa, viimeistelemme luettelon sitoumuksista, joiden perusteella asianomaiset komission jäsenet tekevät ehdotuksia viimeistään kahden vuoden kuluessa. Tämän ansiosta vuonna 2012, kun juhlimme yhtenäismarkkinoiden 20. vuosipäivää, 20 vuotta Jacques Delorsin tekemistä sitoumuksista ja ehdotuksista, tätä vuosipäivää ei leimaa nostalgia tai raskasmielisyys – nostalgialla ei ole mitään sijaa tällä hetkellä – vaan tämä tilaisuus on aktiivinen ja dynaaminen.

Tämän vuoksi aloitamme tällaiset toimet, aivan kuten aloitimme aikaisemmin. Neljän kuukauden ajan koordinoin kollegoideni kanssa eurooppalaista julkista keskustelua, joka aloitetaan tänään Euroopan parlamentissa. Pyrimme osallistumaan siihen rakentavasti ja tarkkaavasti.

  Andreas Schwab, PPE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, hyvät kollegat, käsittelimme tällä viikolla niin sanotussa sisämarkkinafoorumissa ehdotusta, jonka ansiosta Euroopassa pyritään saamaan aikaan erittäin kilpailukykyinen sosiaalinen markkinatalous. Kaikki kolme näkökohtaa – kilpailukyky, sosiaalinen ja markkinatalous – ovat tämän vuoksi meille tärkeitä. Olemme nimenomaisesti tyytyväisiä siihen, että yhtenäismarkkinoista vastaava komission jäsen Michel Barnier on onnistunut elvyttämään monialaista, tai niin kuin kollegani Louis Grech kutsui sitä mietinnössään, kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jota me halusimme yhtenäismarkkinoille. Mielestämme tämä on tärkeä askel, mutta uskomme myös, että tarvitaan uusia pienimuotoisia toimenpiteitä, jotta tämän lainsäädäntöhankkeen monialainen lähestymistapa saadaan todella täydelliseksi. Tässä vaiheessa Euroopan parlamentti tulee mukaan kuvaan.

Euroopan parlamentin osallistuminen onnistuu ainoastaan, jos me voimme voittaa tekniset, institutionaaliset ja poliittiset erimielisyydet, jotka liittyvät tämänkaltaiseen lainsäädäntöhankkeeseen. Ainoastaan tässä tapauksessa voimme hyödyntää täysimääräisesti tämän ehdotuksen mukaisen lainsäädännön mahdollisuuksia. Näin me haluamme toimia.

Olen varma, että julkinen kuulemistilaisuus, johon osallistuu kansalaisia ja sidosryhmiä, voi edistää sitä, että kaikki osallistuvat tähän lainsäädäntöehdotukseen. He voivat sen vuoksi tuntea päättävänsä omalta osaltaan, millainen muoto tällä lainsäädäntöehdotuksella loppujen lopuksi on. Arvoisa komission jäsen Barnier, parlamentti pyrkii omalta osaltaan varmistamaan, että tämä tavoite saavutetaan. Haluamme tarkistaa 50 ehdotuksen ohjelmaa, haluamme asettaa painopisteitä, haluamme pyrkiä varmistamaan, että kaikki Euroopan parlamentin valiokunnat osallistuvat työhön ja että pääsemme toimielinten välillä yhteisymmärrykseen, mitä tarvitaan tällaista lainsäädäntöä varten.

Lopulta, hyvät kollegat, meidän on pystyttävä varmistamaan, että jokaisella on paikkansa yhtenäismarkkinoilla ja että voimme kaikki hyötyä yhteistyöstä näillä markkinoilla. Haluamme osoittaa tämän vuoteen 2012 mennessä, jolloin on yhtenäismarkkinoiden 20-vuotisjuhla, ja teemme kovasti töitä tämän aikaansaamiseksi.

  Evelyne Gebhardt, S&D-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, kiitos komission jäsenelle Barnierille työstä, jota olette tehnyt. Työnne ei ollut helppo, ja olette sisällyttäneet siihen näkökohtia, joita esitettiin Mario Montin raportissa ja Louis Grechin Euroopan parlamentissa tekemässä työssä. Voimme havaita jotain tästä sekä siitä, että työssänne on pyritty soveltamaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Tämä ei ole kuitenkaan onnistunut aivan siten, kuten odotimme, mutta asiassa ollaan kuitenkin oikealla tiellä. On hyvin tärkeää tehdä täysin selväksi se seikka, että pyritte toteuttamaan todellisuudessa kansalaisten sosiaaliset oikeudet, joiden pitäisi luonnollisesti olla Euroopan unionin lainsäädännön ytimessä. Kuitenkin minun on ryhmäni puolesta todettava, että tähän asiakirjaan sisältyvät tietyt seikat ovat meistä liian epämääräisiä, liian merkityksettömiä tai puuttuvat kokonaan, koska yksi tärkein edellytyksemme oli, ja mistä olitte samaa mieltä, että kaikille EU:n politiikan tärkeille aloille on sisällytettävä sosiaalilauseke. Emme löydä tätä sosiaalilauseketta. Sitoumus sosiaalisten vaikutusten arvioinnista riittäisi meille. Kuitenkin sosiaalilauseke merkitsee paljon enemmän kuin mitä voimme nähdä tässä asiakirjassa. Me pyrimme auttamaan teitä, jotta voimme edetä oikeaan suuntaan, sillä tämä on meille erittäin tärkeää.

On myös toinen näkökohta, joka on mielestäni ongelmallinen ja joka oli myös erittäin tärkeä ryhmällemme. Me vaadimme ryhmäkanteita. Me haluamme, että kansalaiset voivat esittää ryhmäkanteen, jotta heillä on todellinen mahdollisuus vedota kuluttajansuojaa koskeviin oikeuksiinsa. Ilmoititte komission puolesta, että asiasta tehdään lisää tutkimuksia. Tutkimuksia on tehty tällä alalla kolmen vuoden ajan. Minusta on nyt aika päästä eteenpäin tässä asiassa. Nyt meidän olisi todella saatava teiltä lainsäädäntöehdotus eikä mikään uusi tutkimuksen toteuttamista koskeva ehdotus, jotta me voimme tarkastella, miten tässä asiassa päästään eteenpäin.

Kuten näette, olemme tyytyväisiä tietyistä asioista, mutta joistain toisista emme, ja työskentelemme kovasti teidän, neuvoston ja muiden poliittisten ryhmien jäsenten kanssa, jotta varmistetaan, että saamme lopulta aikaan todella hyvän asiakirjan.

  Jürgen Creutzmann , ALDE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisat puhemies ja komission jäsen Barnier, hyvät kollegat, taloudellisen painoarvon kannalta suurimmat yhtenäismarkkinat ovat kehittyneet globalisaation aikakaudella siten, että Euroopan unionilla on ratkaiseva sijaintia koskeva etu. Sen vuoksi on tärkeää vastustaa protektionismia ja laajentaa yhtenäismarkkinoita edelleen. Kansallisen talouden liiallisen velan vuoksi EU:lla ei ole enää mitään muuta vaihtoehtoa kuin vahvistaa taloutta rakenteellisten uudistusten avulla. Vuonna 1992 luodut yhtenäismarkkinat ovat perustamisestaan saakka lisänneet talouskasvua edelleen 1,85 prosentilla. Esitettyjen toimenpiteiden toteutuksen ansiosta kasvua on tarkoitus lisätä vielä 2–4 prosentilla.

Voimme jakaa komission yhtenäismarkkinoita koskevat 50 toimenpide-ehdotusta kolmeen ryhmään: ensinnäkin moniin erityisiin ehdotuksiin, joilla tehostetaan yhtenäismarkkinoita yritysten ja kansalaisten kannalta. Niihin sisältyy täysin toimintakykyisten energian sisämarkkinoiden toteuttaminen, mikä on Euroopalle talouden ja teollisuuden keskuksena erityisen tärkeää. Sen lisäksi eurooppalaisella ammattikortilla ja osaamispassilla pyritään helpottamaan liikkuvuutta Euroopan unionissa. Tämä on tulevaisuudessa yhä tärkeämpää, jotta Euroopan kilpailukykyä ylläpidetään globalisoituneessa maailmassa. Sähköisen kaupankäynnin kehittämisen avulla pyritään hallinnoimaan paremmin tekijänoikeuksia ja palveludirektiivin tehokasta täytäntöönpanoa koskevia uusia suuntaviivoja. Tämän perusteella pyritään luomaan uusia työpaikkoja.

Toiseksi siihen sisältyy monia ehdotuksia, jotka on muotoiltu liian epämääräisesti, jotta pystyisimme vielä arvioimaan niitä. Sen vuoksi meidän on edelleen odotettava komission konkreettisia ehdotuksia. Niihin sisältyvät EU:n julkisia hankintoja koskevien sääntöjen tarkistaminen, yleishyödyllisiä palveluita koskevat toimenpiteet ja myös – hyvä Evelyne Gebhardt – neuvottelut ryhmäkanteita koskevasta lähestymistavasta. En tiedä, pitäisikö meidän edetä samaa virheellistä tietä kuin Yhdysvallat.

Kolmanneksi tiedonantoon sisältyy myös ehdotuksia, jotka ovat mielestäni haitallisia yhtenäismarkkinoiden lujittamiselle, koska niillä rasitetaan yrityksiä ylimääräisen byrokratian vuoksi. Meidän on siten keskusteltava näistä ehdotuksista ja olemme siihen valmiita.

  Emilie Turunen, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, käsittelemme tänä iltana asiaa, joka on tulevien vuosien aikana mielestäni ehkä tärkein EU:n toimi. Yhtenäismarkkinoiden uudistamisen ansiosta meillä on todellinen mahdollisuus muuttaa Eurooppaa sosiaalisemmaksi ja kestävämmäksi unioniksi, joten kysymys kuuluu: voidaanko tämän tiedonannon ansiosta saada aikaan vihreämmät ja sosiaalisesti oikeudenmukaisemmat yhtenäismarkkinat?

En usko, että olemme vielä ihan tässä vaiheessa. Haluaisin antaa kaksi esimerkkiä: ensinnäkin ehdotus numero 29. Minun on kysyttävä Michel Barnierilta: missä taataan lakko-oikeus? Missä taataan, että markkinoiden vapaus ei kaada sosiaalisia perusoikeuksia? Olen tietoinen, että komissiossa esiintyy eri kantoja tästä kysymyksestä, ja sen vuoksi haluaisin kysyä teiltä suoraan: onko totta, että muun muassa Tanskan, Ruotsin, Saksan ja Yhdistyneen kuningaskunnan komission jäsenet ovat torjuneet sosiaalilausekkeen käyttöönottoa koskevan ehdotuksenne? Jos on, hyvä komission jäsen, teidän olisi tiedettävä, että parlamentti tukee teitä, koska tällaisten takeiden varmistaminen merkitsee todellista näkemysten yhteensovittamista.

Toinen esimerkki siitä, mitä on parannettava, on ehdotus numero 19, yhteisen yhtenäistetyn yhtiöveropohjan käyttöönotto. Me vihreät olemme pyytäneet tätä jo kauan, ja meidän pitäisi sen vuoksi olla tästä tyytyväisiä. Tekstiä lukiessamme tulee kuitenkin esiin ongelma. Siinä todetaan, että yhteisen yhtenäistetyn yhtiöveropohjan perusteella olisi poistettava pirstaleisuutta, joka vaikuttaa yrityksiin. Minusta yhtiöveroon liittyvä tärkein ongelma Euroopassa ei ole pirstaleisuus vaan epäterve jatkuva kilpailu jäsenvaltioiden välillä. Tätä on jatkunut jo 15 vuotta. Ei ihme, että meillä on ongelmia rahoittaa hyvinvointiamme tällä hetkellä.

Minusta yhteisen yhtenäistetyn yhtiöveropohjan tavoitteena pitäisi olla epäterveen kilpailun lopettaminen Euroopassa. Se on todellinen ongelma. Lisäksi meidän olisi mielestäni edettävä nyt pidemmälle kuin mitä ehdotuksessa esitetään ympäristöystävällisemmistä yhtenäismarkkinoista, ja voisimme esimerkiksi käyttää ympäristöä säästävää julkista hankintaa. Uskon, että voimme saavuttaa tällä alalla paljon enemmän. Hyvä Michel Barnier, meidän on tehtävä tässä asiassa työtä. Odotan tätä mielenkiinnolla ja kiitän teitä kutsusta osallistua tähän erittäin laajaan keskusteluun. Me arvostamme tätä.

  Malcolm Harbour, ECR-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, minusta on tärkeää miettiä sitä seikkaa, että ajatus kunnianhimoisesta ohjelmasta, jolla vastataan yhtenäismarkkinoiden toteuttamiseen – tai meidän pyrkimyksemme toteuttaa niitä, koska luulen, että kyseessä on työ, jota ei saada koskaan valmiiksi – ei sisältynyt Eurooppa 2020 -strategiaan. Se ei sisältynyt myöskään omaan ohjelmaanne, kun olitte täällä kuultavana viime vuonna. Mielestäni se on osoitus poliittisesta sysäyksestä sisämarkkinoiden täydentämisen ja sen profiilin nostamisen tarpeelle. Tämän sysäyksen antoi komission puheenjohtajan Barroson päätös pyytää Mario Montia ja valiokuntaamme Louis Grechin johdolla tarkastelemaan asiaa.

Olemme todella iloisia, että olette tarttuneet aloitteeseen ja viette sitä eteenpäin. Saitte esimakua tulevista keskusteluista. Minusta meidän olisi pidettävä tätä sopivana mahdollisuutena vastata siihen, mitä Eurooppa tarvitsee kipeästi: talouskasvua, työllisyyttä, dynaamista pienten yritysten alaa, enemmän innovaatiota, tehokkaampia julkisia hankintoja. Kansalaisemme arvioivat meitä näiden näkökohtien perusteella. Jos saamme heitä enemmän takaisin töihin ja enemmän yritystoimintaa alulle, niin tämä on suurin yksittäinen yhteiskunnallinen saavutus, minkä voimme saada aikaan tämän säädöksen perusteella.

  Kyriacos Triantaphyllides, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (EL) Arvoisa puhemies, meidän mielestämme komission yhtenäismarkkinoita koskeva uusi asiakirja on Lissabonin strategian, jota jokainen pitää epäonnistuneena, ajatusmallin mukainen. Meidän mielestämme kilpailuun pitäisi soveltaa tiukkoja sääntöjä, ja kuten kriisi on osoittanut, myös valtioiden olisi puututtava siihen. Kuluttajia on suojeltava keinottelulta, jonka perusteella oligopolit voivat valvoa markkinoita, ja markkinoiden puutteita on korvattava tehokkailla julkisilla palveluilla.

Komission ehdotuksessa halutaan sivuuttaa sosiaalinen perusturva ja monen valtion tilanne Euroopassa tällä hetkellä. Vaikka komissio on valmis hyväksymään useita yrityksiä edistäviä toimenpiteitä, minkäänlaista edistystä ei tapahdu kuluttajansuojan alalla, jota varten on toistettu aikaisempia ehdotuksia vaikutustenarvioinnin tarpeesta. Siten kuluttajia koskevissa asioissa ei ole edistytty millään tavalla. Miten me voimme vakuuttaa kansalaiset siitä, että tämä direktiivi koskee heitä? Mikä on muuttunut aikaisempaan verrattuna?

Kuluttajien ja työntekijöiden suojelun on oltava keskeinen näkökohta kaikissa EU:n lainsäädäntöaloitteissa. Erityisesti yleistä taloudellista etua koskeviin palveluihin ei saa soveltaa kilpailulainsäädäntöä, sisämarkkinasäädöstä, taikka avustuksia tai julkisten hankintojen vapauttamista koskevia sääntöjä. Laadukkaiden julkisten palvelujen saatavuuden on oltava perustuva poliittinen edellytys.

  Matteo Salvini, EFD-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, haluaisin kiittää komission jäsentä ja toivoa, että hän pitää mielessä, että Euroopan kansalaiset eivät palvele markkinoita, vaan markkinat palvelevat kansalaisia – huolimatta siitä, mitä minua ennen on todettu – ja sen vuoksi markkinoiden on vastattava ihmisten tarpeisiin.

Puhun yhdestä Euroopan talouden neljästä voimatekijästä, Lombardiasta. Pienet ja keskisuuret yritykset tarjoavat tällä alueella useita miljoonia työpaikkoja. Toivon, että tarkastelemamme Michel Barnierin hyväksymät kunnianhimoiset suunnitelmat eivät ole ristiriidassa joidenkin hänen komission kollegoidensa ehdotusten kanssa. Mieleeni tulevat Pakistanista peräisin olevien tekstiilituotteiden tullien poistaminen. Tämän vuoksi menetettäisiin satoja tuhansia työpaikkoja Lombardiassa ja kaikkialla muualla Euroopassa.

Me pyrimme myös tiedottamaan tästä, mutta en tiedä, riittääkö neljä kuukautta. Mieleeni tulevat myös Veneton alueen yritykset, jotka ovat tällä hetkellä veden alla. En tiedä, voivatko ne osallistua tarpeeksi tämän hetken ja helmikuun välillä tähän todellakin kunnianhimoiseen suunnitelmaan. Toivon, että Vapaa ja demokraattinen Eurooppa -ryhmä ja Lega Nord pystyvät parantamaan sitä sekä tarjoamaan sille tukeaan.

  Lara Comi (PPE). – (IT) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, hyvät kollegat, yhtenäismarkkinat merkitsevät EU:lle perusteellista strategista tavoitetta, johon on pyrittävä uudenlaisella poliittisella määrätietoisuudella. Vuosien aikana saavutetut tavoitteet ovat poikkeuksellisia, mutta nyt meidän on ehdottomasti käännettävä katse tulevaisuuteen. Eurooppa ei ole enää vuoden 1985 Eurooppa. Uusi todellisuus vaatii ehdottomasti uusia ratkaisuja.

Tämänhetkinen eurooppalainen ja kansainvälinen tilanne, jolle on ominaista kaupan globaalistuminen, tekniikan kehitys ja uusien toimijoiden ilmaantuminen maailmannäyttämölle, vaatii, että yhtenäismarkkinoita on todellakin elvytettävä ja että on löydettävä oikea tasapaino kaikkien eri osapuolten – yritysten kuluttajien ja työntekijöiden – suojelun välillä. Käsiteltäväksi otettu asiakirja merkitsee hyvää alkua, mutta siitä on nyt tiedotettava mahdollisimman paljon.

Asiakirjassa esitetyistä monista tavoitteista haluaisin korostaa erityisesti kolmen näkökohdan merkitystä. Ensinnäkin olen täysin samaa mieltä tarpeesta vahvistaa sääntelykehystä standardoinnin avulla. Tämä toteutetaan tulevissa tarkistuksissa. Euroopan yhtenäismarkkinoiden täysimääräiseen toteuttamiseen tarvitaan standardointia. Se on havaittu viime vuosina ratkaisevan tärkeäksi tavaroiden vapaalle liikkumiselle ja sillä on autettu poistamaan vapaan kaupan esteitä.

Kansallisten verojärjestelmien koordinointi on aivan yhtä tärkeää, samoin kuin veropohjan tunnistaminen. Pyrin seuraavien kuukausien ajan levittämään mahdollisimman paljon tietoa tästä tärkeästä asiakirjasta ja keskustelemaan kaikkien asianomaisten kanssa sellaisen strategian aikaansaamiseksi, jolla voidaan vastata yritysten ja kansalaistemme tarpeisiin ja odotuksiin.

  Louis Grech (S&D). – (EN) Arvoisa puhemies, yhtenäismarkkinoiden elvyttämisen on saatava Euroopan kansalaisten poliittinen tuki ja sen on oltava heille taloudellisesti kannattavaa ja sosiaalisesti hyväksyttävää. Minkäänlainen yhtenäismarkkinoiden elvytys ei onnistu ellemme vakuuta kansalaisia siitä, että yhtenäismarkkinat ovat todella heidän etujensa mukaiset. Tämän vuoksi olen erittäin kiitollinen, että komission jäsen Michel Barnier sitoutuu vahvasti ottamaan huomioon kansalaisten huolenaiheet ja toiveet. Komission jäsen Barnier itse asiassa pyrki jopa ratkaisemaan ristiriitaisia näkökantoja ja jännitteitä sekä sisällyttämään ehdotukseen useiden sidosryhmien eri painopisteet.

Yhtenäismarkkinasäädöksessä ei nykyisessä muodossaan käsitellä riittävästi sosiaalista ulottuvuutta, jolla voitaisiin varmistaa avoimen talouden oikeanlainen tasapaino, edistää kasvua ja työpaikkojen luontia, mutta turvata tässä prosessissa kuluttajansuojanäkökohdat ja kansalaisten oikeudet. Emme saa unohtaa kokonaisvaltaista näkemystä yhtenäismarkkinoista emmekä saisi suhtautua tähän säädökseen tappiomielialalla. Olen samaa mieltä komission jäsenen Barnierin kanssa siitä, että meidän olisi torjuttava "yhtenäismarkkinaväsymystä" erityisesti, kun se on peräisin toimielimistä.

Minun mielestäni yhtenäismarkkinat eivät saa poliittista tukea, jota tarvitaan kiireellisesti sen varmistamiseksi, ettei tämä toimenpide jää ajastaan jälkeen. Komission ja neuvoston puheenjohtajan yhtenäismarkkinoita koskevan poliittisen johtajuuden lisääminen edistäisi huomattavasti sellaisten parempien yhtenäismarkkinoiden aikaansaamista, jotka voisivat toimia talouden elpymisen alulle panevana voimana. Luotamme siihen, että komission jäsen Barnier ottaa huolenaiheemme huomioon lähikuukausien vakavissa keskusteluissa. Emme saa menettää tätä poliittista pontta ja tätä ainutlaatuista mahdollisuutta elvyttää yhtenäismarkkinoita. Toistan, että markkinoiden yhdentyminen ei ole peruuttamaton prosessi ja emme saa pitää sitä itsestäänselvyytenä; heikot ja hauraat yhtenäismarkkinat voivat aiheuttaa enemmän hajaannusta kuin tukea yhdentymistä eurooppalaisessa hankkeessa.

  Olle Schmidt (ALDE). – (SV) Arvoisa puhemies, EU:n sisämarkkinat ovat ehkä kaikkein tärkein väline, jolla yhteisölle annetaan uutta pontta. Ne, jotka yrittävät tehdä globalisaatiosta uhan, ovat täysin väärässä. Globalisaatio merkitsee mahdollisuutta Euroopalle. Jos emme halua, että Eurooppa on eristyksissä oleva manner, meidän on jatkettava esteiden ja rajojen purkua. Minä ja Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä tuemme teitä tässä työssä täysin. Meidän on tehtävä enemmän esteiden poistamiseksi. Se on meidän kaikkien yhteinen velvollisuus.

Olisin halunnut, että pyrkisitte pidemmälle ja että työnne olisi ollut lähempänä sitä, mitä Mario Monti esitti aikaisemmin. Hän esitti erittäin yksityiskohtaisen selvityksen siitä, mitä EU voisi tehdä. Komission on oltava rohkeampi, mutta myös Euroopan parlamentin on toimittava rohkeammin. Meillä on oltava selkeämpi kuva asioista. EU voi voittaa kriisin, mutta ei silloin, jos se pysähtyy ja jää siihen pisteeseen, missä olemme tänään.

  Edvard Kožušník (ECR). – (CS) Arvoisa puhemies, Malcom Harbour puhui kunnianhimosta: minä haluaisin puhua rohkeudesta. Kun Mario Monti laati hienon raportin – ainakin minä kutsuisin sitä näin – kysyin häneltä, ajatteliko hän, että poliitikoilla olisi rohkeutta toteuttaa hänen suosituksiaan EU:n tasolla ja jäsenvaltioissa. Hän vastasi erittäin taitavasti, koska hän on taitava poliitikko: se riippuu teistä, te olette poliitikko. Haluaisin myös puhua rohkeudesta edistää asioita, jotka ovat mielestäni tärkeitä EU:lle. Sisämarkkinat ovat yksi tärkeimmistä välineistä, joilla kilpailukyvyn luonnin lisäksi varmistetaan työpaikkojen säilyminen globaalin Euroopan yhteydessä. Tämän vuoksi haluaisin vedota komission jäseneen, että hän toimii rohkeasti jäsenvaltioiden, kansallisten parlamenttien ja meidän kanssamme, koska tästä keskustelusta ei tule helppoa. On varmasti asioita, joista olemme täysin samaa mieltä, mutta on myös kysymyksiä, joista meidän on käytävä hyvin syvällisiä keskusteluja.

Puhetta johti
varapuhemies László TŐKÉS

  Anna Maria Corazza Bildt (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, Saksan liittokansleri Angela Merkel totesi eilen Financial Timesille, että "meitä uhkaava suurin vaara on protektionismi". Tämän seikan osalta komission aloite tehdään oikeaan aikaan: meidän on keskityttävä reaalitalouteen, jotta irtaudumme kriisistä.

Yhtenäismarkkinasäädös on historiallinen aloite. Minun mielestäni sille olisi annettava sama asema kuin mitä Delorsin valkoiselle kirjalle annettiin 20 vuotta sitten. Toivon todella, että komissio, neuvosto ja jäsenvaltiot kiinnittävät siihen mahdollisimman paljon poliittista huomiota.

Olen kiitollinen puheenjohtajavaltio Belgialle, joka hyväksyi eilen PPE-ryhmän puolesta esittämäni pyynnön kutsua koolle ministeritason kilpailukykyneuvosto ja ottaa käsiteltäväksi yhtenäismarkkinasäädös. Kiitän myös komission jäsentä Barnieria hänen näkemyksistään kehittää markkinoita, joissa kansalaiset ovat keskeisessä asemassa. Tämä edellyttää kumppanuutta ja jaettua vastuuta. Voitte luottaa tässä asiassa Euroopan kansanpuolueen ryhmään ja sisämarkkina- ja kuluttajasuojavaliokuntaan. Tämä edellyttää kaikkien EU:n toimielinten kumppanuutta.

Liikealan sitoutuminen on yhtä tärkeää ja itsesääntely on avain menestykseen. Seuraavan neljän kuukauden aikana on käytävä julkista keskustelua, jolla luodaan poliittista tukea ja kehitetään kansalaisten ja sidosryhmien kanssa 50 ehdotusta sisältävän yhtenäismarkkinasäädöksen luonnosta.

On aika toimia. Haluaisin nyt korostaa kaikille asian kiireellisyyttä. Työttömät eivät voi odottaa enää kauempaa työpaikkoja, kansalaiset parempia valintoja ja alhaisempia kustannuksia tai yritykset parempaa kilpailua. Tehokkaampien ja oikeudenmukaisempien vähittäismarkkinoiden esittelijänä haluaisin korostaa, että vähittäismarkkinat ovat sisämarkkinoiden ja kansalaisten elämän parantamisen tukipylväs.

On edelleen kansallisia säännöksiä, joilla estetään vapaa liikkuvuus; on edelleen epäoikeudenmukaisia kaupallisia käytäntöjä ja markkinoille pääsyä koskevia esteitä; on edelleen leluja, joita on testattava uudelleen, vaikka niille on saatu jo lupa toisessa jäsenvaltiossa. Haluaisin tältä osin kiittää puheenjohtajavaltio Belgian sitoumusta siitä, että nämä toimet saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä. Valo tunnelin päässä ei ole protektionismi vaan vapaa liikkuvuus, ja uudella yhtenäismarkkinasäädöksellä voidaan antaa EU:lle keinot toteuttaa kansainvälistä rooliaan.

  Stephen Hughes (S&D). – (EN) Arvoisa puhemies, komission puheenjohtajan Barroson viime vuonna Mario Montille antamaa toimeksiantoa koskevassa kirjeessä häntä pyydettiin tarkastelemaan uusin silmin, miten markkinoita ja yhdentyneen Euroopan talouden sosiaalista ulottuvuutta voidaan vahvistaa vastavuoroisesti. Mario Monti puolestaan esitti raportissaan voimakkaan vetoomuksen poliittisesta yhteisymmärryksestä ja totesi, että yhteisymmärryksen rakentaminen on yhtenäismarkkinoita koskevan uuden strategian keskeinen osatekijä. Yhteistä näkemystä koskevissa pyrkimyksissä on osoitettava, että ollaan täysin tietoisia yhtenäismarkkinoihin tällä hetkellä liittyvistä huolenaiheista.

Tämän yhteisymmärryksen saavuttaminen edellyttää meiltä uutta tasapainoa yhteismarkkinastrategian sosiaalisten ja taloudellisten näkökohtien välillä. Tiedän, hyvä komission jäsen Barnier, että ymmärrätte, että tällainen tasapainoinen yhteisymmärrys on saatava aikaan, ja kiitän teitä henkilökohtaisista ponnisteluistanne. Valitettavasti muut kollegiossa eivät olleet samaa mieltä tämän asian toteutuksesta ja siten – vaikka tähän tiedonantoon sisältyy hyviä näkökohtia, kuten kollegani totesivat – emme usko, että se muodostaa tällä hetkellä perustan tällaiselle yhteisymmärrykselle. Toivon, että parlamentin poliittiset ryhmät voivat työskennellä yhdessä tehokkaasti, jotta voidaan päästä oikeanlaiseen tasapainoon ja saada aikaan yksimielisyys. Toivon myös, että kuulemisvaiheen lopussa komission kollegio ottaa huomioon tämän asian ja esittää tasapainoisen paketin, josta vallitsee yhteisymmärrys.

Haluaisin todella nähdä, arvoisa komission jäsen, ehdotuksiin 29 ja 30 tehdyt muutokset; olisi mielenkiintoista nähdä, kuka on vastuussa muutoksista ja näissä kohdissa käytetystä erikoisesta sanamuodosta. Eräät jäsenet ovat viitanneet sosiaalilausekkeeseen, ehdotukseen 29, ja minusta ehdotus 30 on erittäin tärkeä. Panen merkille viittauksen sellaisen säädösehdotuksen tarpeesta, johon "joko sisällytetään täsmennys, joka koskee sosiaalisten perusoikeuksien käyttöä sisämarkkinoiden taloudellisten vapauksien yhteydessä, tai sitä täydennetään vastaavasti". Yksi tapa lukea sitä, arvoisa komission jäsen, on se, että siinä viitataan siihen, mitä on alettu kutsua "Monti II -säädökseksi". Toivon, että tämä pitää paikkansa, koska tällä vastattaisiin suoraan sosiaalilauseketta koskevaan huolenaiheeseemme. Teemme yhteistyötä kanssanne tulevina kuukausina tästä asiasta.

  Kay Swinburne (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, komission yhtenäismarkkinasäädöstä koskevaan tiedonantoon sisältyvästä 50 ehdotuksesta laskujeni mukaan 13 koskee parlamentin raha-asioiden valiokunnan työtä, mutta kaikki 50 koskevat vaalipiiriäni ja ihmisiä, joita minut valittiin edustamaan. Pohjimmiltaan monet näistä EU:n hankkeista ovat, jos ne toteutetaan hyvin, erittäin myönteisiä kaikille vaalipiirini asukkaille Walesissa. Erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset ovat tärkeitä Walesin taloudelle ja koko Euroopalle. Sen vuoksi kannatan ehdotuksia, jotka liittyvät rahoituksen saatavuuteen pääomamarkkinoiden välityksellä sekä sen varmistamiseen, että mihin tahansa jäsenvaltioon perustetut pääomasijoitusrahastot voivat toimia vapaasti ja sijoittaa vapaasti EU:n yrityksiin.

Mario Monti esitti hiljattain antamassaan raportissa, että sisämarkkinat ovat pysähdyksissä. Meidän on elvytettävä tätä prosessia ja tällä tavalla muistutettava vaalipiiriemme asukkaille, että EU ei pelkästään luo säädöksiä ja byrokratiaa valtavalla kustannuksella vaan että se voi todella tarjota konkreettista etua yrityksille ja kaupankäynnille sekä kuluttajille ja yksityishenkilöille. Tämä on EU:n todellinen lisäarvo.

  Sandra Kalniete (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, PPE-ryhmä on aina tukenut voimakkaasti sisämarkkinoita, ja voin vakuuttaa, että pyrimme kaikin tavoin saamaan aikaan tämän aloitteen, jotta voimme vuonna 2012 juhlia yhtenäismarkkinoiden vuosipäivää ylpeinä eikä katuvina.

Haluaisin toistaa sen, mitä Mario Monti sanoi eilen ensimmäisessä sisämarkkinafoorumissa. Hän sanoi, että yhtenäismarkkinat eivät ole lippulaivahanke, koska kyseessä ei ole lippu eikä laiva. Kaikki laivat purjehtivat meren ja tuulen ansiosta. Olen varma, että parlamentti pyrkii yhtenäismarkkinasäädöstä koskevassa mietinnössään tasapainoon näiden markkinoiden sosiaalisen ulottuvuuden sekä yritystoiminnan ja kasvun edistämisen välillä.

PPE-ryhmä kiinnittää erityistä huomiota pienten ja keskisuurten yritysten toimintaympäristöön sekä osaltaan edistää tarkkojen ajatusten kehittämistä yhtenäismarkkinoiden hallinnasta. Kiitän komission jäsentä Barnieria tästä erittäin ajankohtaisesta aloitteesta ja näkemyksestään. Hänellä on meidän kaikkien tuki.

  Małgorzata Handzlik (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, yhteismarkkinasäädös on hyvä asia sisämarkkinoille ja siten myös yrityksille, kuluttajille ja kansalaisille. Olen tyytyväinen, että komissio on esittänyt näin kunnianhimoisen ohjelman yhtenäismarkkinoiden rakentamisen loppuunsaattamisesta. Eilen järjestetyssä sisämarkkinafoorumissa, jossa komission jäsen esitti ensimmäisen kerran 50 ehdotusta koskevan ohjelman, säädöksestä ilmaistiin paljon erilaisia mielipiteitä. Vallitseva mielipide liittyi yhtenäismarkkinoiden rakentamista koskevan kokonaisvaltaisen näkemyksen tarpeeseen, jotta tämä 20 vuotta sitten aloitettu hanke saatetaan loppuun. On tärkeää luoda todelliset kansalaisille myönteiset yhtenäismarkkinat, joissa kansalaisilla ei ole ongelmia avata pankkitilejä, rekisteröidä autoja, saada tutkintonsa tunnustettua, siirtää eläkeoikeuksia ja tilata tavaroita ja palveluita muista jäsenvaltioista internetin välityksellä.

Minulle painopiste on kuitenkin palvelujen vapaa liikkuvuus, ja tämä edellyttää täydentävää työtä palveludirektiivin täytäntöönpanossa. Olen kuitenkin samaa mieltä professori Mario Montin eilen esittämästä näkökohdasta. Hän totesi, että olemme tienneet kauan aikaa monista yhtenäismarkkinasäädökseen sisältyvistä aloitteista, joten ne eivät ole uusia ongelmia eivätkä uusia ratkaisuja. Sen vuoksi vetoan komissioon, jäsenvaltioihin ja muihin Euroopan parlamentin jäseniin, että tätä prosessia nopeutetaan ja toteutetaan lainsäädäntöä, joka on välttämätön kansalaisille, kuluttajille ja yrityksille.

  Regina Bastos (PPE). – (PT) Arvoisa puhemies, haluaisin aluksi kiittää komission jäsentä Barnieria tämän tärkeän asiakirjan esittelystä. Kuten siinä todettiin, tämänhetkisen kriisin vaikutukset tuntuvat yhteiskuntamme ja taloutemme jokaisella alalla, mikä aiheuttaa kansalaisten keskuudessa levottomuutta ja epäluottamusta yhtenäismarkkinoihin.

Yhtenäismarkkinat ovat kuitenkin Euroopan paras ase tämänhetkisen kriisin torjuntaan. Pidämme sen vuoksi myönteisenä tätä tiedonantoa, jossa osoitetaan uutta kunnianhimoa yhtenäismarkkinoita koskevien toimintalinjojen alalla. Voimme sen ansiosta palauttaa luottamuksen sosiaalisen markkinatalouden malliimme. Euroopan unionin pitäisi tämänhetkisessä tilanteessa kiinnittää erityistä huomiota sen 20 miljoonaan pieneen ja keskisuureen yritykseen. Tämän vuoksi yksi EU:n painopisteistä pitäisi olla sellaisten menettelyiden luominen, joiden perusteella ratkaistaan näiden yritysten luotonsaantia koskeva ongelma.

Haluaisimme myös korostaa komission ehdotusta arvioida eurooppalaista pk-yrityksiä tukevaa Small Business Act -aloitetta vuoden 2010 loppuun mennessä, jotta näiden yritysten toimintaa helpotetaan. Erityisesti byrokratiaa ja verotusasioita on yksinkertaistettava ja sosiaalista vastuuta on painotettava enemmän. Toivon, että täällä käsiteltävillä 50 ehdotuksella voidaan edelleen kehittää sisämarkkinoita ja hyödyntää niitä täysimääräisesti, koska ne voivat osoittautua täydentäväksi Euroopan talouden kasvun lähteeksi.

  Sophie Auconie (PPE). – (FR) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, hyvät kollegat, ajankohdalla, jolloin Euroopan kansalaiset tarvitsevat enemmän kuin koskaan solidaarisuutta ja kunnianhimoa osoittavaa EU:ta, sosiaalista, mutta dynaamista Eurooppaa, haluaisin esittää kiitoksen tästä Barnierin lähestymistavasta. Tämä lähestymistapa, yhtenäismarkkinasäädös, on kattava ja kokonaisvaltainen lähestymistapa yhtenäismarkkinoihin, ja se on kollektiivinen lähestymistapa. Hyvä Michel Barnier, olette saaneet neuvottelupöydän ääreen useita komission jäseniä, jotka ovat kiinnostuneita tästä asiakirjasta. Lähestymistapanne on myös avoin, koska tulitte tänään tänne aloittamaan keskustelun asiakirjasta, jotta jokainen voi parantaa sitä omilla ajatuksillaan. Kyseessä on kansalaisiin keskittyvä lähestymistapa, koska haluatte saada kansalaiset yhtenäismarkkinoiden keskiöön samoin kuin yritykset, ja minusta tästä tulee todella suuri haaste tulevina kuukausina ja vuosina.

Tämä lähestymistapa perustuu lisäksi politiikkaan. Minusta Euroopassa tarvitaan ennen kaikkea enemmän poliittisia toimia, ja tämä on varmasti yksi parlamenttimme vastuualueista. Haluaisin sisällön osalta, hyvä Michel Barnier, keskittyä kohtaan, joka liittyy yleistä taloudellista etua koskeviin palveluihin. Kuten tekin, olen sitä mieltä siitä, että tarvitsemme oikeusvarmuutta enemmän kuin lainsäädäntökehystä. Talous- ja raha-asioiden valiokunnan lausunnossa, jonka valmistelijana toimin, puhun järjestelyistä vastaaville viranomaisille annettavasta etenemissuunnitelmasta, ja te puhutte välineistä. Lähestymme jo toisiamme, vaikka semantiikan tasolla meidän on kummankin otettava askel eteenpäin. Minusta meidän on toteutettava erityisesti näitä välineitä koskevia toimia, mikä on todellinen haaste, ja meidän on myös varmistettava avoimuus kaikille niille, jotka käyttävät ja pyrkivät tarjoamaan yleistä taloudellista etua koskevia palveluita.

  Damien Abad (PPE). – (FR) Arvoisa puhemies, EU on käännekohdassa ja sillä on velvollisuus vastata kunnianhimoisesti ja aktiivisesti talous- ja rahoituskriisiin, joka vaikuttaa huomattavasti Euroopan kansalaisiin. Haluaisin kiittää komission jäsenen Barnierin aloitetta; hän ansaitsee kiitoksen menetelmästä, jota hän on käyttänyt ja jota hän soveltaa myös tulevina vuosina. Pidän myös myönteisenä, että komission yhtenäismarkkinoita koskeva lähestymistapa on muuttunut. Voidaan panna merkille tavoite, halu työskennellä yhdessä, jotta tämä sisämarkkinoita koskeva hieno hanke onnistuu.

Sisällön osalta olen tyytyväinen siihen, että sisämarkkinoidemme ulkoista ulottuvuutta harkitaan viimeinkin teollisuutemme edistämisen ja kansalaistemme puolustamisen näkökulmasta. Voimme vaikuttaa asioihin ulkoisesti ainoastaan, kun pysymme sisäisesti vahvoina. Uskon teidän tavoin lujasti sisämarkkinoihin, mutta en mihinkään vanhoihin sisämarkkinoihin. Sen vuoksi lopetan puheeni lainaamalla Jacques Delorsia: "en hyväksy Eurooppaa, joka merkitsee ainoastaan markkinoita, vapaakauppa-aluetta ilman sielua, ilman omaatuntoa, ilman poliittista tahtoa ja ilman sosiaalista ulottuvuutta." Tämän yhtenäismarkkinasäädöksen ansiosta meillä on tällainen poliittinen tahto ja sielu.

  Marc Tarabella (S&D). – (FR) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, pidän myönteisenä tätä yhtenäismarkkinasäädöstä ja erityisesti sitä, että siihen on sisällytetty sosiaalista ja yhteisötaloutta koskevat näkökohdat. Uskon, että tätä toimea ei saatu aikaan tämänhetkisessä komissiossa ilman ongelmia. Haluaisin kuitenkin esittää kolme esimerkkiä, joiden osalta minulla on edelleen paljon odotuksia, mutta joista olen tässä vaiheessa vielä melko tyytymätön.

Ensinnäkin, ja Evelyne Gebhardt mainitsi sen: ryhmäkanteet. Olemme neuvotelleet tästä 20 vuoden ajan. Komissio on neuvotellut tästä aina komission jäsenen Van Miertin aloitteesta lähtien. Toivon luonnollisesti, että saamme jonain päivänä tämän asian ratkaistua.

Toinen esimerkki koskee matkustajia. Te mainitsette Islannin tulivuorenpurkauksen, jonka vuoksi muutetaan viimeisintä lentomatkustajia koskevaa säädöstä, mutta olemme jo kymmenen vuoden ajan vaatineet kattavaa säädöstä kaikkien matkustajien oikeuksista. Milloin me saamme sen? Mielestäni tämän kysymyksen osalta voidaan havaita, että nyt alkaa esiintyä oikeutettua kärsimättömyyttä.

Yleistä taloudellista etua koskevia palveluita ei tarvitse edes mainita. Odotamme puitedirektiiviä. Mitä me saamme? Te sanotte, että tästä esitetään tiedonanto ja että toteutetaan toimia.

Hyvä komission jäsen, luotan käytännönläheisyyteenne, jotta tästä yhtenäismarkkinasäädöksestä saataisiin jotain muuta kuin hyviä aikomuksia koskeva luettelo.

  Róża Gräfin von Thun und Hohenstein (PPE). – (PL) Haluaisin jakaa kokemukseni tapaamisesta, joka minulla oli tänään nuoren toimittajan kanssa yhtenäismarkkinasäädöstä koskevasta eilisestä kuulemistilaisuudesta. Toimittaja oli hyvin vaikuttunut asiakirjasta ja puhui siitä hyvin yllättyneenä. Hän sanoi, että se on todella hieno ja vallankumouksellinen asiakirja ja kysyi, miksi siitä ei keskustella laajemmin ja miksi se ei ole eurooppalaisen keskustelun ytimessä.

Meidän on itse asiassa saatava komission jäsenen ehdottaman yhtenäismarkkinoita koskevan asiakirjan 50 ehdotusta eurooppalaisen keskustelun ytimeen parlamentissamme, muissa toimielimissä, jäsenvaltioissa ja tiedotusvälineissä. Asiakirja on hyvin tärkeä ja konkreettinen. Tiedämme kaikki, että kaikkein tärkeimmät asiat koskevat rauhaa, demokratiaa ja ihmisoikeuksia, mutta jokaiselle meistä on enemmän suoraa merkitystä sillä, joka helpottaa päivittäistä elämäämme: yhtenäismarkkinoilla. On todettu, että se on meidän lippulaivahankkeemme. Kuitenkin, kuten professori Monti totesi, se ei ole lippu eikä laiva, vaan meri ja tuuli. Juuri meidän on autettava kansalaisiamme, jotta tuuli ja meri ovat heille suotuisampia.

  Bernadette Vergnaud (S&D). – (FR) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, hyvät kollegat, muutama kuukausi sen jälkeen, kun professori Monti esitti raportin, jossa vaadittiin, että on elvytettävä kansalaisiin suuntautuneita yhtenäismarkkinoita, pidän erittäin myönteisenä komission antamaa vastausta. Minusta siinä on erityisen tärkeää ammatillisten tutkintojen parempi tunnustaminen, apu pk-yrityksille, uusi julkisia hankintoja ja palveluhankintoja koskeva lainsäädäntö ja sosiaalisen talouden oikeusvarmuus. Pidän siksi tätä tavoitetta myönteisenä.

Pahoittelen kuitenkin, että 50 ehdotuksessa ei aseteta selkeästi painopisteitä. Olen huolissani eri pääosastojen ja komission jäsenten hajanaisesta strategiasta ja kehotan puheenjohtaja Barrosoa osallistumaan asiaan enemmän, jotta vältetään ristiriitaiset ehdotukset.

Lopuksi pahoittelen, että siinä ei millään tavalla sitouduta yleistä taloudellista etua koskeviin palveluihin, sillä olemme vuosien ajan vaatineet suojaavaa lainsäädäntöä, joka on nyt mahdollista Lissabonin sopimuksen mukaisesti. Sen vuoksi, hyvä komission jäsen Barnier, odotan lopullista asiakirjaa ennen kuin päätän asiasta ja ennen kuin mahdollisesti tuen teitä vastaamaan tähän EU:lle ja sen kansalaisten tulevaisuudelle merkittävään haasteeseen.

  Pablo Arias Echeverría (PPE). – (ES) Arvoisa komission jäsen, haluaisin käyttää tämän tilaisuuden hyväkseni ja kiittää tiedonannosta, jonka esititte meille. Mielestäni kyseessä on erittäin hyvä aloite, jonka perusteella jatketaan työtä Euroopan yhtenäismarkkinoiden parantamiseksi. Pidän erittäin tärkeänä, että puheessanne mainituista 50 ehdotuksesta keskustellaan. Toivon, että voin edistää aktiivisesti parlamentissa sitä, että sähköisen kaupankäynnin esteet voitetaan Euroopassa.

Monia sähköiselle kaupankäynnille nykyään aiheutuvia esteitä on jo havaittu, ja on jopa konkreettisia ehdotuksia niiden ratkaisemiseksi. Voimme sanoa, että olemme riippuvaisia poliittisesta tahdosta ratkaista nämä esteet. Minusta tämä tiedonanto on hyvä alku, ja sen vuoksi minusta meidän olisi tuettava sitä toimimalla asiassa aktiivisesti.

  Michel Barnier, komission jäsen. – (FR) Arvoisa puhemies, kiitos viestistänne. En väitä vastaavani yksityiskohtaisesti jokaiselle teistä, mutta aion ainakin yrittää. Olen varma, että meillä on tilaisuus tavata uudestaan. Aloitan vastaamalla siihen, mitä ensimmäinen puhuja, Andreas Schwab totesi, kun hän huomautti alkuperäisestä tavoitteesta, jota meidän pitäisi elvyttää ja jolle meidän olisi pysyttävä uskollisena, eli sosiaalisesta markkinataloudesta. Hän lisäsi, ja olen tästä samaa mieltä, että me arvostamme jokaista näistä sanoista: sosiaalinen markkinatalous. Tämä on tärkeää. Nämä sanat sisältyvät luonnollisesti Lissabonin sopimukseen, minkä perusteella niihin lisätään tavoite erittäin vahvasta kilpailukyvystä.

Hyvät parlamentin jäsenet, yhteismarkkinasäädöstä tukee itse asiassa tämä tavoite, sosiaalinen markkinatalous, ja sen saavuttamiseksi olemme vakuuttuneet ja olen itse erityisen vakuuttunut, että kilpailukyvyn ja kasvun aikaansaaminen edellyttää jokaisen kansalaisen, jokaisen yrityksen ja jokaisen yhteisön apua.

Tämä ei tapahdu automaattisesti; vaikka meillä on lakeja laadittavana ja kehyksiä luotavana. Kansalaisten, yritysten ja yhteisöjen on tartuttava sisämarkkinoiden tarjoamiin mahdollisuuksiin. Tämä on tavoite. Haluaisin luonnollisesti todeta Andreas Schwabille ja monille muille teistä, että tämän keskustelun lopussa meidän on päätettävä tärkeämmistä ja erityisemmistä painopisteistä, kuin niistä, joita olemme itse luoneet, vaikka olemme jo todenneet, että 50 ehdotuksesta 29 tai 30 on päätavoitteita. Haluaisin lisätä, että Mario Montin raportissa oli vielä paljon enemmän ideoita.

Haluaisin myös todeta, että olin samaa mieltä siitä, mitä Jürgen Creutzmann ja Anna Maria Corazza Bildt totesivat aiemmin. He yhtyivät tietyllä tavalla aiemmassa puheenvuorossani esittämään arvioon, että meidän olisi tarkasteltava, mitä tapahtuu useissa jäsenvaltioissa kriisin vuoksi, ymmärryksen puutteen tai kysymyksen "mitä meille tarjotaan markkinoiden ansiosta?" – johon olisi esitettävä vastaus "ei paljoakaan" – vuoksi. Tämä aiheuttaa pelkoa ja väärinkäsityksiä ja kaiken tämän takana voimme havaita populismin ja protektionismin kasvun.

Yhtenäismarkkinat joutuisivat protektionismin ensimmäiseksi uhriksi. Sen vuoksi meidän on toiminnan, dynaamisuuden ja aloitteiden avulla torjuttava näitä protektionismia koskevia pyrkimyksiä ja kiusauksia.

Malcom Harbour totesi, että tämä on uusi sitoumus. Arvoisa puhemies, 13. tammikuuta järjestetyssä kuulemisessa muistan nimenomaan sanoneeni, että viiden yhdessä viettämämme vuoden aikana aion sovittaa yhteen kollegoideni kanssa – koska en ole ainoa komission jäsen, sillä luultavasti 15 tai 16 komission jäsentä sai tehtäväkseen melko suuren osan lainsäädäntöä – 1 500 asiakirjaa, joita on sovellettava ja sovellettava älykkäästi markkinoihin.

Tuhat viisisataa asiakirjaa! Mainitsin, Malcom Harbour, että aion pyrkiä sovittamaan kansalaisia ja yrityksiä koskevat näkökohdat yhteen yhtenäismarkkinoiden kanssa. Korostatte aivan oikein tilaisuutta, jota voimme käyttää tämän keskustelun ja komission kattavaa ja kokonaisvaltaista toimintasuunnitelmaa koskevien ehdotusten ansiosta. Toistan tässä Louis Grechin rohkaisevia sanoja.

Malcom Harbour mainitsi kilpailukyvyn kasvun. Voitte havaita tässä yhtenäismarkkinasäädöksessä monia käytännön ehdotuksia, joita käsittelemme yritysten, erityisesti pienten yritysten, oikeudellisesta ja verotuksellisesta toimintaympäristöstä. Tähän sisältyy tilinpäätösdirektiivien tarkistaminen vuonna 2011, yhteinen yhtenäistetty yhtiöveropohja – kollegani Šemeta vastaa tästä – uudet arvonlisäveroa koskevat strategiat ja kaupparekisterien yhteenliittäminen.

Nämä ovat joitakin käytännön ehdotuksia, joilla yksinkertaistetaan pienten ja keskisuurten yritysten sääntely-, verotus- ja rahoitusympäristöä. Tämän lisäksi teen digitaalistrategiaa koskevaa työtä kollegani Neelie Kroesin kanssa, joka toimii erittäin päättäväisesti tässä asiassa. Tämän lisäksi voidaan mainita vähittäiskaupan ala ja monet muut ajatukset, jotka Małgorzata Handzlik mainitsi aikaisemmin.

Haluaisin sanoa jotain konkreettisempaa yhteiskunnallista ulottuvuutta koskevista kysymyksistä, joihin olen myös sitoutunut. Kyriacos Triantaphyllides ja Stephen Hughes mainitsivat ne keskustelun alussa samoin kuin Evelyne Gebhardt ja Emilie Turunen. Hyvä Emilie Turunen, olemme keskustelleet tästä asiasta ja esittäneet niistä kantoja, joista jotkut eivät ole välttämättä niitä, joita on esitetty sanomalehdissä. Tällainen keskustelu kollegiossa on minun mielestäni täysin normaalia. Jos näin ei toimittaisi, niin se olisi epänormaalia.

Meitä on 27, meillä on erilaisia näkemyksiä, perinteitä ja kansallisuuksia, ja koska työskentelemme yhdessä, olemme yhdessä vastuussa näistä ehdotuksista. Pyrimme löytämään Euroopan yleisen edun painopisteen ehdotuksissa, joista keskustellaan myöhemmin täällä parlamentissa ja ministerineuvostossa, jotta niitä voidaan täydentää tai parantaa.

Olemme sen jälkeen käyneet keskusteluja – mikä on normaalia – jotta löydetään oikea tasapaino perustamissopimuksissa vahvistettujen taloudellisten vapauksien, vapaan liikkuvuuden ja työmarkkinaosapuolten laillisten vapauksien ja oikeuksien välillä erityisesti työtaistelutoimiin nähden.

Minusta on vain oikein, että työntekijöillä on yritysten tavoin selkeä ja luotettava kehys, jonka puitteissa he voivat toimia.

Komission toimenpiteitä koordinoidaan sen vuoksi tämän hengen mukaisesti. Me varmistamme perusoikeuskirjan toteuttamista koskevan uuden strategian perusteella, että perusoikeuskirjan takaamat oikeudet, mukaan lukien oikeus nostaa ryhmäkanne, otetaan huomioon. Komissio aikoo toteuttaa kirjaimellisesti perustamissopimuksen 9 artiklassa vahvistettua sosiaalilauseketta, joten se tekee etukäteen perusteellisen arvion kaikkien näiden yhtenäismarkkinoita koskevien lainsäädäntöehdotusten sosiaalisista vaikutuksista. Joka tapauksessa suhtaudun myönteisesti siihen, että tarpeen vaatiessa ehdotukseen sisällytetään säännös, jossa täsmennetään, miten kollektiiviset oikeudet varmistetaan uudessa lainsäädännössä.

Toisin sanoen tämä merkitsee sitä, että kussakin tapauksessa arvioidaan tällaisen lausekkeen tarvetta. Tämä on aihe, josta aiomme keskustella teidän kanssanne seuraavina kuukausina, jotta komission ehdotusta voitaisiin mahdollisesti parantaa. Tämä koskee myös, hyvä Bernadette Vergnaud ja Sophie Auconie, laatua koskevia näkökohtia, joihin puheenjohtaja Barroso on sitoutunut yleistä taloudellista etua koskevien palvelujen suhteen.

Haluaisin myös todeta Louis Grechille, että kuluttajia koskevia ehdotuksia on vielä täydennettävä; toimimme tämän parissa komission jäsenen John Dallin kanssa. Olette oikeassa, hyvä Louis Grech, varoittaessanne sisämarkkinoiden haavoittuvuudesta: mitään ei ole kirjoitettu kiveen. Sen vuoksi tarvitsemme tällaista omistajuutta, tätä tukea kansalaisille, jotta voimme vahvistaa sisämarkkinoita kestävällä tavalla, koska tämä on tilaisuus; tällä tavoin tarjotaan paljon enemmän mahdollisuuksia kuin aiheutetaan rajoituksia.

Hyvät Evelyne Gebhardt ja Marc Tarabella, mainitsitte ryhmäkanteet. Emme hylkää tätä kysymystä. Sitä on todella tutkittava, kuten monet keskustelut täällä parlamentissa ja komissiossa ovat osoittaneet. Kolme kollegaani, John Dalli, Viviane Reding ja Joaquín Almunia, työskentelevät tämän asian parissa, ja he tekevät päätöksensä juuri aloittamamme ryhmäkanteita koskevan kuulemisen perusteella, kun ajankohta on oikea, mutta mahdollisimman pikaisesti.

Haluaisin todeta Lara Comille, että olen samaa mieltä hänen kanssa siitä, että meidän on luotava yhteys yhteismarkkinasäädöksen ja Antonio Tajanin teollisuuspolitiikkaa koskevan tiedonannon välille. Teemme yhteistyötä tässä asiassa erityisesti standardoinnin alalla.

Matteo Salvini mainitsi alueet ja erityisesti oman alueensa. Haluaisin esittää lujan vakaumukseni, että teidän pitäisi viedä täällä aloittamamme keskustelu tavanomaiseen tapaan eri alueille. Lähetän tämän asiakirjan, joka laaditaan unionin 23 kielellä, jokaiselle kansallisella vaaleilla valitulle edustajalle kuhunkin jäsenvaltioon. Lähetämme sen alueille, ammattiliitoille ja ammatti- ja liike-elämän järjestöille, jotta tätä keskustelua käydään mahdollisimman paljon alueellisella tasolla. Matteo Salvinia kuullessani minäkin ajattelin puheenjohtaja Delorsin aikanaan esittämää merkittävää sitoumusta, kun yhtenäismarkkinoita oltiin luomassa. Silloin sitouduttiin koheesiopolitiikkaan, jonka puolesta olen puhunut pitkään ja jonka tarkoituksena on estää sisämarkkinoiden alueelliset eroavaisuudet. Nämä asiat liittyvät siten toisiinsa.

Róża Gräfin von Thun und Hohenstein mainitsi tämän keskustelun, koska se on hänelle tärkeä, ja erityisesti foorumia koskevan ajatuksen, josta saamme kiittää häntä. Järjestämme joka vuosi tämän sisämarkkinafoorumin ja päivitämme 20 parhaan luetteloa, eli toisin sanoen 20 alaa, joilla on tapahtunut todellista edistystä. Toivon, että ne eivät ole samoja vuodesta toiseen seuraavan viiden vuoden aikana, että ne muuttuvat ja että voimme poistaa joitain ja edistyä asiassa. Me järjestämme kuitenkin joka tapauksessa tämän foorumin.

Haluaisin yhtyä siihen, mitä Damien Abad totesi ulkoisesta ulottuvuudesta. Meidän on epäilemättä oltava vahvoja unionin sisällä ja pyrittävä valloittamaan muita markkinoita ja vastaamaan muihin tarpeisiin muualla maailmassa. Emme saa kuitenkaan olla naiiveja, ja meidän on pyrittävä toimimaan avoimesti ja vastavuoroisesti. Kollegani Karel De Gucht esitti myös joitain hyvin voimakkaita kommentteja eilen, joista olen samaa mieltä, tästä vastavuoroisuutta koskevasta edellytyksestä, jota meidän olisi noudatettava suhteissamme Euroopan unionin tärkeiden yhteistyöalueiden ja -valtioiden kanssa.

Lopuksi muutama sana siitä, mitä Edvard Kožušník totesi aikaisemmin, kun hän pyysi meitä toimimaan rohkeasti. Kyllä, hyvä Edvard Kožušník, aion toimia tämän keskustelun johdossa kaikin voimin, mutta en voi toimia siinä yksin kaikkialla jokaisessa maassa. Toimin näin huomenna kotimaassanne, koska olemme Prahassa yhdessä, ja aion toimia parhaani mukaan kaikissa valtioissa. Emme voi menestyä yksin; meidän on tehtävä yhteistyötä. Ne 13 komission jäsentä, jotka sitoutuvat helmikuussa esittämään näitä ehdotuksia, osallistuvat myös työhömme, kuten myös kaikki muut. Parlamentin, alueiden, talouselämän ja työmarkkinaosapuolten edustajien sekä kansallisten vaaleilla valittujen edustajien on osallistuttava tähän keskusteluun.

Tämä asiakirja ei ole jotain, joka voidaan yksinkertaisesti hyväksyä tai hylätä. Sitä voidaan vielä parantaa. Meidän mielestämme voimme parantaa sitä, voimme priorisoida sitä ja ennen kaikkea esittää se teidän kanssanne, koska meidän on yhteistyössä kansalaisten ja yritysten kanssa palautettava kiireellisesti kasvu ja kilpailukyky.

  Puhemies. – (HU) Keskustelu on päättynyt.

  António Fernando Correia De Campos (S&D), kirjallinen. – (PT) 1) On tehty vaikuttavaa työtä 1 500 hajallaan olevan eri säädöksen kokoamiseksi yhteen. 2) Tiedonannossa esitetään katsaus 50 välineestä, joilla rakennetaan yhtenäismarkkinoita. Niitä on tähän mennessä käytetty sekavalla ja hajanaisella tavalla. Tämä on ensimmäinen kerta, kun olemme tietoisia kaikista käytettävissämme olevista välineistä. 3) Saaduilla kokemuksilla olisi määriteltävä tulevat toimet. Jotkut toimet ovat menestyneet hyvin, mutta toiset ovat edelleen puolivälissä tai jopa aivan alkuvaiheessa. Joitakin voidaan pitää epäonnistuneina niiden tavoitteisiin nähden. Voimme soveltaa nyt enemmän kuin koskaan sitä, mitä tieteen alalla kutsutaan "luonnolliseksi kokeiluksi". 4) Emme voi valittaa, että meiltä puuttuu teknisiä voimavaroja; sähköinen kaupankäynti, sähköinen hankinta ja kaikki, joka koskee Euroopan digitaalistrategiaa ja digitaalisia sisämarkkinoita, ovat välineitä, joita käytetään yhä enemmän. Tekniikka on olemassa, ja niin on myös sen tarve. Ainoastaan aloitteellisuus puuttuu. 5) Tämä asia on ainutlaatuinen: Eurooppa 2020 -strategia, johon liittyvät indikaattorit ja tavoitteet. Sitä on käytettävä hyvin. Kriisi kärjistyy, ja ratkaisu voidaan saada aikaan sisämarkkinoiden vahvistamisen ansiosta. 6) Tämä on hyvin kunnianhimoinen hanke. Onko komissio valmis saamaan tästä kannustimesta kaiken hyödyn irti? Onko se valmis tunnustamaan, että tämän hankkeen pitäisi edetä sellaisenaan ilman hidastavia lisätoimia?

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Ehdotukset, joiden perusteella komission jäsen Barnier käynnisti tämä keskustelun, ovat monelta kannalta valaisevia. Markkinat ovat loppujen lopuksi tärkein syy ja perimmäinen tavoite Euroopan yhdentymisprosessille, kuten hän meitä muistutti. Tämä näkemys, joka ilmaistiin täällä näin suoraan ja selkeästi, kertoo paljon yhdentymisprosessin, joka on institutionalisoitu ja jota on vahvistettu Lissabonin sopimuksessa, kapitalistisesta luonteesta. Ajankohdalla, jolloin eurooppalaiset joutuvat todella kärsimään EU:n ja sen toimintalinjojen osaltaan aiheuttaman kapitalistisen kriisin vaikutuksista, komissio esittää kriisin ratkaisemiseksi samansuuntaisia toimia, jotka aiheuttivat tämän ongelman. Sisämarkkinoiden vahvistaminen ja Euroopan valtioiden suurten taloudellisten ryhmien suurempien voittojen varmistaminen on EU:n jäsenvaltioiden välisen ja maiden sisäisen eriarvoisuuden kasvun pääasiallinen syy. Se johtaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien talouksien tilan huonontumiseen, talouden avainalojen yksityistämiseen, yhä useampien yhteiskunnallisen elämän alojen tuotteellistamiseen ja julkisia palveluja vastaan kohdistuviin toimiin. "Toimien jatkuminen ennallaan" on EU:n tunnuslause. "Koheesio" merkitsee yhä enemmän pelkkää iskulausetta, jolla ei ole käytännön merkitystä.

  Lidia Joanna Geringer de Oedenberg (S&D), kirjallinen. – (PL) Komission sisämarkkinoiden toimenpidepakettia koskeva tiedonanto, joka laadittiin Mario Montin raportin pohjalta, on erittäin tärkeä asiakirja. Siinä esitetään toimenpiteet, joita EU:n on toteutettava sisämarkkinoiden alalla seuraavan noin kahdentoista vuoden aikana. Haluaisin komission esittelemistä aloitteista kiinnittää erityisesti huomion niihin, jotka koskevat digitaalisten sisämarkkinoiden luomista, koska minusta tämä on Euroopan talouden tulevaisuus. En halua väheksyä komission hyviä aikeita, mutta olen saanut sen vaikutelman, että se keskittyy enemmän suojelemaan luovuutta kuin poistamaan internetissä tarjottavien kaupallisten palveluiden kehittämistä koskevia esteitä. Tästä esimerkkinä on suunniteltujen oikeudellisten hankkeiden määrä. Tiedonantoon sisältyy peräti 50 aloitetta, jotka koskevat sisämarkkinoita sen laajimmassa merkityksessään. En kuitenkaan löydä mitään mainintaa aiheesta, jonka parissa olen tehnyt usean vuoden työtä ja joka liittyy mediapalvelujen saatavuutta koskevien yhdenmukaisten edellytysten luomiseen sisämarkkinoilla. Tarkoitan EU:n laajuista televisio-ohjelmien tekstityksen edistämistä, jotta kuurot voivat käyttää huomattavasti helpommin tiedotusvälineitä ja jotta ihmiset voivat helpommin opiskella vieraita kieliä. Toivon, että komissio kiinnittää huomiota tähän aiheeseen lähitulevaisuudessa.

  Othmar Karas (PPE), kirjallinen. – (DE) Tosiasia on se, että yhtenäismarkkinasäädös merkitsee vallankumousta. Se on komission konkreettisin työohjelma. Se on kolmanneksi suurin hanke euron käyttöönoton ja EU:n laajentumisen jälkeen. Tarvitsemme lisää dynamiikkaa, päättäväisyyttä, rohkeutta ja EU-mielisyyttä, jotta 50 ehdotusta voidaan panna täytäntöön. Yhtenäismarkkinoista on tultava 500 miljoonan hengen kotimaanmarkkinat, koska niillä tarjotaan kasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn mahdollisuuksia. Monia myönteisiä puolia on vielä löydettävä. Yhtenäismarkkinoiden ansiosta niin sanotuista nettomaksajista, kuten Itävallasta ja Saksasta, tulee suuria nettosaajia. Mahdollisuuksien hyödyntäminen merkitsee, että yhtenäismarkkinat vapautetaan kahleistaan, protektionismi ja kansallismielisyys voitetaan ja että EU hahmotetaan mantereeksi. Se, onnistuuko tämä, riippuu ennen kaikkea meistä poliitikoista. Sen vuoksi meidän olisi jatkettava työtä!

  Alajos Mészáros (PPE), kirjallinen. – (HU) Voimme kaikki olla samaa mieltä komission aikomuksesta saada aikaan kilpailukykyinen sosiaalinen markkinatalous. Komission asiakirjoihin sisältyy erityisiä ehdotuksia sisämarkkinoiden lujittamisesta. Me luotamme, että ne pannaan täytäntöön. Komission jäsenen Barnierin mukaan meidän on hyödynnettävä sellaisia yhtenäismarkkinoiden mahdollisuuksia, joita ei ole tähän mennessä käytetty hyväksi. Voidaan laatia luettelo monista saavutuksista, joilla on helpotettu elämäämme EU:ssa. Maailmassa tapahtuvien muutoksien vuoksi tarvitaan kuitenkin lisätoimia. Yhtenäismarkkinoista voidaan tehdä entistä yhtenäisemmät. Arvostan ajatusta, että markkinoiden on palveltava samaan aikaan taloutta ja Euroopan kansalaisia. Kansalaisten oikeuksia ja taloudellisia kysymyksiä käsitellään erillisissä asiakirjoissa. Toivottavasti syynä on tasapainottaa näitä markkinoiden kahta vastakkaista puolta. EU:n rooli yhtenäismarkkinoiden lujittamisen aloitteentekijänä ja koordinoijana on kiistaton. Jos jäsenvaltiot eivät kuitenkaan sitoudu täytäntöönpanoon, joudumme odottamaan kauan aikaa hyvää sosiaalista järjestelmää, korkeaa koulutustasoa ja kilpailukykyisiä työpaikkoja. Vaikka jotkut asettavat avoimen kuulemisen merkityksen kyseenalaiseksi, katson henkilökohtaisesti, että kaikilla sidosryhmillä pitäisi olla mahdollisuus ilmaista mielipiteensä. Pidän samoin myönteisenä aloitetta keskustella yhtenäismarkkinoita koskevista asioista vuosittain järjestettävässä foorumissa. Tähän keskusteluun osallistuvat luonnollisesti toimielimet, jäsenvaltiot, yritykset ja kansalaiset, eli sisämarkkinoiden kaikki toimijat. Foorumin ansiosta lisätään tietoisuutta siitä, että yhtenäismarkkinat ovat osa päivittäistä elämäämme.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Tuen täysin eurooppalaisen pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen sisältöä ja aikataulua. Yhtenäismarkkinat ovat yhteisten markkinoiden kaikkein yhdentynein muoto, koska niillä pyritään poistamaan jäsenvaltioiden välisiä esteitä: fyysisiä esteitä (rajoja), teknisiä esteitä (standardeja ja vaatimuksia) ja verotuksellisia esteitä. Tämä on avain integraatioon ja kestävään talouskasvuun Euroopassa. Tämänhetkinen talouskriisi on jälleen kerran tuonut esiin yhtenäismarkkinoiden merkityksen, kun kyseessä on eurooppalaisen hankkeen menestyminen. Vaadimme myös uutta poliittista tahtoa, jotta taloudellisen nationalismin kiusausta torjutaan ja kaikkien mahdollisuuksia hyödynnetään täysimääräisesti. Kriisi on lisännyt riskiä siitä, että käytetään väärin valtiontukea, jolla pyritään auttamaan kaikkein tärkeimpiä kansallisia yrityksiä. Koko Euroopan talouden elvyttämistä koskevan ongelman ratkaiseminen vaatii (ja tämä on sisämarkkinoita koskeva ratkaisu) tavaroiden, henkilöiden ja palveluiden vapaata liikkuvuutta, itsepintaisten esteiden poistamista sekä taloudellisten toimijoiden ja kansalaisten tasa-arvoista kohtelua kaikkialla EU:ssa.

  Olga Sehnalová (S&D), kirjallinen. – (CS) Yhtenäismarkkinasäädös on aloite, josta olen iloinen ja jolle annan tukeni. Haluaisin kuitenkin mainita ongelman, jonka olen pannut merkille ja joka ei ole vähäpätöinen. Kyseessä on pitkän aikavälin viestintästrategia, joka ei koske ainoastaan tätä asiakirjaa vaan yleisesti yhtenäismarkkinoita. Tiedonantoon sisältyvässä ehdotuksessa numero 48 komissio toteaa, että se lujittaa kansalaisyhteiskunnan kuulemista ja sen kanssa käytävää vuoropuhelua ja että erityistä huomiota kiinnitetään kuluttajien näkemysten ottamiseen huomioon. Jos komissio todellakin seisoo tavallisten kuluttajien näkemysten takana, sen on tehtävä paljon enemmän kuin edistettävä tätä asiakirjaa tiedotusvälineissä. Esimerkiksi Tšekin tasavallassa ja Slovakiassa tämän perusasiakirjan esittämistä ei valitettavasti käsitellä ollenkaan tiedotusvälineissä. Vaikuttaa siltä, että kyseessä ei ole aihe, joka ansaitsee huomiota. Tiedotuskampanja yhteismarkkinoiden eduista pitäisi järjestää Euroopan toimielinten tason lisäksi hajautetummin kansallisella ja alueellisella tasolla. Painopisteenä pitäisi olla lähinnä yhtenäismarkkinoiden tarjoamat edut ja kuluttajien arkipäivän ongelmien, kuten esimerkiksi pankkikulujen ja tuotteiden hintavertailun, ratkaiseminen sisämarkkinoilla. Kehotan sen vuoksi komissiota parantamaan tiedotusstrategiaansa loppukäyttäjiä varten, jotta kansalaiset ovat paremmin perillä yhtenäismarkkinoiden tarjoamista eduista.

18. Innovaatiokumppanuudet (keskustelu)

  Puhemies. – (HU) Esityslistalla on seuraavana keskustelu Judith A. Merkiesin S&D-ryhmän puolesta, Paul Rübigin PPE-ryhmän puolesta, Jorgo Chatzimarkakisin ALDE-ryhmän puolesta, Philippe Lambertsin ja Reinhard Bütikoferin Verts/ALE-ryhmän puolesta, Evžen Tošenovskýn ECR-ryhmän puolesta ja Marisa Matiasin GUE/NGL-ryhmän puolesta neuvostolle laatimasta suullisesta kysymyksestä innovaatiokumppanuuksista (O-0158/2010 – B7-0560/2010).

  Judith A. Merkies, laatija. – (NL) Arvoisa puhemies, 90 prosenttia ihmisistä ajattelee, että innovaatiot antavat meille vihreän ja entistä kilpailukykyisemmän talouden, ja me olemme samaa mieltä. Asian kiireellisyys ei tunnu kuitenkaan olevan vielä aivan selvää, koska Eurooppa-neuvosto on päättänyt kieltäytyä keskustelemasta innovaatiounionista ennen ensi vuoden helmi–maaliskuuta.

Miksi? Onko kaikki kiireelliset, suuret yhteiskunnalliset haasteet mahdollisesti jo ratkaistu? Onko energiaongelma, raaka-aineongelma ja ikääntymisongelma jo ratkaistu? Ei, niitä ei ole ratkaistu, ja siksi meidän on käsiteltävä innovaatiostrategiaa ja keskusteltava siitä pikaisesti. Kysymyksiä on paljon. Mitä nämä innovaatiokumppanuudet tarkalleen ottaen ovat? Komission innovaatiostrategia on selvä, mutta tämä kysymys jää avoimeksi.

Selvää on se, että ei tarvita uusia – tai ainakaan kokonaan uusia – välineitä vaan pikemminkin parempia välineitä. Pitkän aikavälin turvallisuus on tärkeää, mutta ihanteellista olisi, että meillä olisi hyvin toimiva väline ja vuoteen 2020 asti ulottuva visio. Tärkeää on se, että innovaatiokumppanuudet ovat mahdollisimman kouriintuntuvia ja selviä, niillä on todellinen vaikutus, ne ovat teknisesti neutraaleja ja lähellä markkinoita, niillä on selvä määräaika ja niissä ovat mukana kaikki tärkeät kumppanit sekä teollisuus, hallitus, tutkimuslaitokset ja ennen kaikkea kansalaiset, jotka ovat innovaatioita ja niiden menestystä eteenpäin vievä voima.

On oikein hyvä, että perustaksi otetaan olemassa olevat vahvuudet "aktiivisen ja terveen ikääntymisen" avulla – itse asiassa pikemminkin terveellisten elämäntapojen kuin terveen ikääntymisen – ja vaikuttaa siltä, että tosi asiassa terve ikääntyminen alkaa hedelmöityksestä. Kaikille kumppanuuksille täytyy olla ominaista tehokas ja älykäs lähestymistapa luonnonvaroihin ja niissä on aloitettava kiireellisimmistä ongelmista: energiasta ja raaka-aineiden kuluttamisesta loppuun. Tässä asiassa tarvitaan lisää innovaatioita.

Se edellyttää neuvoston täydellistä sitoutumista ja innostusta. Niitä kumpaakin tarvitaan, jotta innovaatiostrategia toimii. Vetäytyminen rajojen taakse ei ole vaihtoehto. Taloudessa ei todellakaan ole kyse vain eurosta, pankkialasta tai vakaus- ja kasvusopimuksesta. Siinä on kyse työpaikoista Euroopassa ja Euroopan aseman parantamisesta maailmassa, ja miten muuten tämä voidaan toteuttaa, jos ei innovaatioiden avulla?

  Amalia Sartori , laatija. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, komission ehdotus 6. lokakuuta 2009 hyväksytyssä "Innovaatiounioni"-valmisteluasiakirjassa on Eurooppa 2020 -strategian keskeinen osa. Aloitteen tarkoituksena on tarjota määrätietoinen, tehokas ja kestävä vastaus yhteiskuntamme suurimpiin ongelmiin.

Komissio on ehdottanut monia toimia ja asettanut itselleen erilaisia tavoitteita pyrkiessään luomaan todellisen innovaatiounionin, ja yksi innovatiivisimmista toimista ovat niin sanotut "innovaatiokumppanuudet". Ilmaistujen tavoitteiden saavuttamiseksi on valittava sopivat kumppanuudet. Tätä tarkoitusta varten komissio on määrittänyt joukon keskeisiä haasteita, joita meidän yhteiskunnallamme on vastassaan tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Tästä uudesta kehityssuunnasta parlamentti on halunnut esittää kantansa päätöslauselmassa, jonka minä olen laatinut Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraattien) ryhmän puolesta. Lyhyiden neuvottelujen jälkeen kaikki eri poliittisten ryhmien laatijat allekirjoittivat päätöslauselman, joten mainittavia ongelmia ei ole.

Mielestäni on tärkeää korostaa, miten ratkaiseva meidän panoksemme oli sen varmistamisessa, että kaksi tervettä ikääntymistä koskevan pilottialoitteen jälkeen käynnistettävää kumppanuutta koskevat kumpikin "älykkäitä kaupunkeja", niin että Euroopan eri kaupungeissa voidaan järjestää useita tulevaisuuteen suuntautuvia kokeiluja 20/20/20-tavoitteiden saavuttamiseksi ja siksi, että voidaan toteuttaa muuhun kuin energiantuotantoon käytettävin raaka-aineiden strategia, koska meidän on vastattava konkreettisella tavalla yhteiskunnassa tällä alueella vallitseviin suuriin ja vaikeisiin ongelmiin.

Komission sisäinen työryhmä päättää lähikuukausina yksityiskohdista, jotka koskevat ensimmäisen kumppanuuden kautta käynnistettävien aloitteiden hallintoa, rahoitusta, valintakriteerejä ja budjettivaroja.

  Jorgo Chatzimarkakis, laatija. – (DE) Arvoisa puhemies, mitä EU:n innovaatiopolitiikka itse asiassa tekee? Mitä EU:n tutkimuspolitiikka tekee? Jos esittäisimme tämän kysymyksen itsellemme ja kansalaisille kadulla, emme saisi lainkaan vastausta. Tämä johtuu sitä, että ei ole selvää, mitä lisäarvoa EU:n tutkimus ja innovointi tuovat. Siksi olemme tyytyväisiä siihen, että komission jäsen Geoghegan-Quinnin ehdotuksen alussa määritellään, mitä innovaatio on. Mitä innovaatio on? Innovaatio tarkoittaa tiedon muuttamista rahaksi, tuotteeksi tai lisenssiksi. Se on uutta. Olen iloinen, että komissio on valinnut tämän tien. Me tarvitsemme kuitenkin myös "mies kuussa"- tai "nainen kuussa" -hankkeita, jotka kadunmieskin ymmärtää, jotta EU:n veronmaksajat ymmärtävät, mitä me teemme heidän rahoillaan. Tässä mielessä näen paljon mahdollisuuksia terveiden elinvuosien lisäämisessä kahdella. Se olisi hanke, jonka kaikki ymmärtäisivät. Siksi olen iloinen siitä, että ehdotettu ensimmäinen innovaatiokumppanuus on omistettu nimenomaan tämän tavoitteen saavuttamiselle. Kaksi tervettä elinvuotta lisää – sen ymmärtää jokainen ja se meidän pitäisi toteuttaa. Tässä mielessä teillä on meidän tukemme.

Haluaisin kuitenkin korostaa sitä, minkä kollega Merkies jo mainitsi, että jos me yksinkertaisesti tarkastelemme olemassa olevia välineitä, meillä on Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT), osaamis- ja innovointiyhteisöt, teknologia-aloitteet ja niin sanottu kilpailukyvyn ja innovoinnin ohjelma (CIP) – nämä ovat kaikki jo olemassa olevia ohjelmia. Jos perustamme vielä yhden ohjelman, koko alueesta on vaikea saada otetta. Sitä meidän ei pidä tehdä. Innovaatiokumppanuuksien tarkoituksena on todella edistää tilanteen järkeistämistä ja kaiken yhdistämistä yhdeksi järjestelmäksi. Siksi me hyväksymme tämän vain, jos tämä kaikki tehdään veronmaksajien kannalta selväksi. Meidän on aina osattava vastata kysymykseen: mikä tuo unionille lisäarvoa? Jos tämä on tilanne, te saatte meidän täyden tukemme.

  Evžen Tošenovský, laatija. – (CS) Arvoisa puhemies, komission aloite pilottiohjelman luomisesta innovaatiokumppanuuden yhteydessä aiheesta "aktiivinen ja terve ikääntyminen" on todella mielenkiintoinen askel komissiolta. Se, että komissio on valinnut tämän pilottihankkeen, osoittaa mielestäni, miten merkittävä ongelma ikääntyminen on koko Euroopan unionissa. Pilottihankkeena tämä on hyvin vaikea tehtävä, koska menetelmät iäkkäämpien kansalaisten turvallisuuden varmistamiseksi ovat hyvin erilaisia eri puolilla Euroopan unionia. Syitä tähän voivat olla yksittäisten maiden erilaiset historian kehityskulut ja erilaiset lähestymistavat asiaan. Siksi meistä on mielenkiintoista nähdä, miten komissio voi löytää todella innovatiivisen lähestymistavan tällaisen monimutkaisen ongelman ratkaisemiseen. Toivon, että ratkaisu ei jää vain yleiseksi kuvaukseksi vaan auttaa todella tässä asiassa.

Keskusteluissamme kollegojen kanssa tuli esiin kaksi muuta innovaatiokumppanuuksia koskevaa asiaa: älykkäät kaupungit ja raaka-aineet. Nykyisten näkökulmien ja ennakoitujen ongelmien kannalta tällaiselle lähestymistavalle oli raaka-aineiden alueella paljon perusteluja. Jo nyt ja erittäin todennäköisesti myös tulevina vuosina jäsenvaltioihin kohdistuu suuria paineita raaka-aineiden saannin varmistamisessa. Tämä koskee sekä energiaa että teollisuustuotantoa. Raaka-aineisiin liittyy monia ongelmia, ja useat parlamentin valiokunnat käsittelevät niitä säännöllisesti. Toimitusten jatkuvuuden varmistaminen ja raaka-aineiden uusien lähteiden löytäminen ovat talouskasvun ja Euroopan unionin maiden kilpailukyvyn säilyttämisen perusedellytyksiä tulevaisuudessa. Tähän liittyy tietysti moniin alueisiin, kuten unionin eri maissa asuvien kansalaisten sosiaalisiin oloihin, kohdistuvia vaikutuksia. Järkevällä tavalla mukautetut säännöt, joissa painotetaan säästämistä raaka-aineiden saatavuuden vuoksi, ovat varmasti erittäin perustuvaa laatua olevia asioita tulevaisuudessa.

  Marisa Matias, laatija. – (PT) Arvoisa puhemies, keskustelemme täällä tänään asiasta, jonka on esitetty olevan yksi komission suurimmista painopisteistä, nimittäin innovaatiopolitiikka, joka alkaa vihdoinkin muotoutua innovaatiokumppanuuksien ja tämän aktiivista ja tervettä ikääntymistä koskevan pilottihankkeen avulla. Monia näkökohtia on kuitenkin vielä määritettävä, erityisesti liittyen tulevien hankkeiden selventämiseen ja määrittämiseen sekä painopisteiden asettamiseen. Kuka loppujen lopuksi määrittää painopisteet ja minkä perusteiden mukaan? Mielestäni me ansaitsemme saada vastauksia.

Haluaisin kuitenkin tehdä joitakin erityisiä havaintoja varsinkin tästä aktiivista ja tervettä ikääntymistä koskevasta ensimmäisestä hankkeesta, joka meille esiteltiin. Nämä huomiot ovat siten luonteeltaan myönteisiä, ja mielestäni on myönteinen asia, että keskitytään sellaiseen väestönosaan, joka on erityisen haavoittuvassa asemassa Euroopassa, joka ikääntyy ja jonka asema heikkenee jatkuvasti.

Haluaisin kuitenkin esittää vielä muitakin kysymyksiä, koska mielestäni tuntuu ristiriitaiselta, että tästä aiheesta esitellään hanke, kun me samanaikaisesti emme voi tukea tätä innovaatiota. Miten me tuemme sitä? Mikä sen perusta on? Voidaanko mitään innovaatioita toteuttaa meidän kokemassamme tilanteessa, jossa sosiaalivaltiota vastaan hyökätään jatkuvasti ja järjestelmällisesti, terveydenhuollon saatavuutta heikennetään, palveluja vähennetään järjestelmällisesti ja investointeja alueelle vähennetään jatkuvasti?

Esitetyllä tiedonannolla on kunnianhimoinen otsikko "Innovaatiounioni" uusien työpaikkojen, paremman elämänlaadun ja paremman yhteiskunnan puolesta. Sanoisin jopa, että minulla ei olisi henkilökohtaisesti mitään ongelmaa hyväksyä sitä, mutta meidän on myönnettävä, että se on leikkauksia ja säästäväisyyspolitiikkaa toteuttavien jäsenvaltioiden viimeaikaisen käytännön vastaista. Mielestäni kestäviä innovaatioita voi syntyä vain, jos harjoitetaan vakaata, kestävää ja vaativaa julkista politiikkaa. Muuten ne ovat vain tähdenlento, josta ei jää jäljelle jää juuri mitään tarjottavaksi kansalaisille.

  Benoît Cerexhe, neuvoston puheenjohtaja. – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, olen tyytyväinen siihen, että meillä on mahdollisuus keskustella teidän kanssanne Innovaatiounioni-lippulaivahankkeesta ja erityisesti tästä uudesta eurooppalaisten innovaatiokumppanuuksien käsitteestä, joka on komission lokakuun alussa esittelemän tiedonannon keskeinen osa.

Tässä vaiheessa neuvosto on luonnollisesti vielä tutkimassa asiaa, ja päätelmiä valmistellaan 26. marraskuuta pidettävää kilpailukykyneuvostoa varten.

Kuten muistanette, Eurooppa-neuvosto sai Eurooppa 2020 -strategian valmiiksi 17. kesäkuuta, ja yksi tässä yhteydessä määritetyistä päätavoitteissa on tutkimus- ja kehitysolosuhteiden parantaminen, missä tavoitteena on lisätä erityisesti yhdistettyjen julkisten ja yksityisten investointeja tällä alalla kolmeen prosenttiin BKT:stä. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että olisi ollut vaikea kuvitella prosenttiosuuden olevan alle kolmen, joka sisältyy jo Lissabonin strategiaan, ja nyt meidän on annettava itsellemme keinot toteuttaa tämä tavoite.

Komission esittelemä Innovaatiounioni-lippulaivahanke on tämän päätavoitteen seurausta, ja puheenjohtajavaltio Belgia on pyrkinyt hoitamaan tämän tärkeän asian ajoissa. Neuvostollamme oli ensimmäinen epävirallinen keskustelu aiheesta heinäkuussa ja sen jälkeen virallinen keskustelu 12. lokakuuta. Tuon keskustelun ansiosta puheenjohtajavaltio laati joitakin neuvoston päätelmien luonnoksia, joita parhaillaan tutkitaan ja jotka ovat, kuten jo mainitsin, 25. ja 26. marraskuuta pidettävän kilpailukykyneuvoston esityslistalla. Haluan korostaa sitä, että puheenjohtajavaltio on vakuuttanut, että "tutkimuksen" ja "teollisuuden" alat tekevät tiiviisti yhteistyötä tästä aiheesta, ja tämä tuottaa erinomaisia tuloksia – me tosiaankin järjestimme heinäkuussa yhteisen neuvoston, minkä tuloksena pitäisi olla yhteiset päätelmät marraskuun lopussa.

Lisäksi komission tiedonanto ja kilpailukykyneuvoston työ tarjoavat aineistoa Eurooppa-neuvostossa ennen vuoden loppua tutkimuksesta ja innovaatioista käytävän keskustelun valmisteluun.

Siksi ymmärtänette, että odotettaessa strategista sysäystä valtioiden tai hallitusten päämiehiltä minun on kilpailukykyneuvoston puheenjohtajana oltava sanomisissani varovainen. Silti haluan korostaa sitä, että innovaatiot tai pikemminkin laajemmassa mielessä osaamiskolmio (koulutus–tutkimus–innovaatiot) eivät aiheena ole selvästikään aivan uusi sen paremmin neuvostolle kuin parlamentillekaan.

Neuvostossa tämä aihe esiintyy säännöllisesti kilpailukykyneuvoston esityslistalla Eurooppalaisen tutkimusalueen yleisotsikon alla. Tarkoitan erityisesti joulukuun 2008 neuvoston Visiota 2020 eurooppalaisesta tutkimusalueesta ja maaliskuussa Espanjan toimiessa puheenjohtajavaltiona hyväksyttyjä neuvoston tuoreempia innovatiivisen Euroopan luomista koskevia päätelmiä. Haluan myös mainita joitakin neuvoston näkökulmasta tärkeitä toimintalinjoja, vaikka tämä luettelo ei olekaan tyhjentävä.

Ensinnäkin aloitteiden pitäisi koskea kaikentyyppisiä innovaatioita julkisella ja yksityisellä sektorilla.

Toiseksi meidän on luotava perusta tehokkaille tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita koskeville budjettikohdille.

Kolmanneksi julkisilla hankinnoilla on mahdollista tukea innovointia innovatiivisten tuotteiden, prosessien ja palvelujen muodossa, vaikka ne jäävätkin suurelta osin hyödyntämättä.

Neljänneksi muut kuin teknologiset innovaatiot, kuten design, palvelut ja luova kulttuuri, ovat myös tärkeitä tekijöitä.

Viidenneksi tutkimustoiminnan hyödyntäminen edellyttää teollis- ja tekijänoikeuksien tehokasta hallintaa ja suojelua sekä tieteellisen ja teknisten innovaatioiden tehokasta levittämistä.

Lopuksi tutkimus- ja kehityspolitiikkoja ja -ohjelmia sekä niihin liittyviä välineitä pitäisi yksinkertaistaa ja järkeistää, kuten tänään taas on tuotu esiin. Olen tyytyväinen siihen, että näkemykset ovat hyvin lähellä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan kantaa, joka on esitetty esittelijä Carvalhon mietinnössä. Innovaatiokumppanuuden ei pitäisi lisätä monimutkaisuutta vaan sen pitäisi olla sen sijaan osa yksinkertaistamisprosessia.

Alueellinen ulottuvuus on innovoinnin kannalta myös oleellista. Tässä suhteessa eurooppalaisen innovaatiopolitiikan pitäisi varmistaa, että innovoijien, myös pienten ja keskisuurten yritysten, pitäisi saada asianmukaista tukea myös alueellisella tasolla.

Inhimilliset tekijät ovat tutkimuksen ja innovoinnin ydin. Euroopan on pystyttävä säilyttämään tutkijansa paremmin ja houkuttelemaan kolmansien maiden lahjakkuuksia.

Näiden yleisten pohdintojen jälkeen haluaisin nyt vastata neljään teidän esittämäänne kysymykseen.

Vaikka innovaatiokumppanuuksia koskevien aiheiden määrästä ei vielä ole tehty päätöstä, neuvostomme tuntuu olevan enemmän tai vähemmän yksimielinen siitä, että meidän on aloitettava pilottihankkeella. Komissio onkin ehdottanut tämän ikääntymistä koskevan pilottihankkeen käynnistämistä vuoden 2011 alussa. Lisäksi komission tiedonannossa mainitaan joukko muita aiheita, joista se olisi valmis tekemään ehdotuksia vuonna 2011, ja jotkut teistä ovat viitanneet näihin aiheisiin. Määritelmänsä mukaan pilottihanke voidaan aloittaa kokeeksi ja odottamatta välttämättä kaikkien ehtojen määrittämistä etukäteen.

Tulevien kumppanuuksien aiheiden valinta on yksi tärkeimmistä asioista, joista me keskustelemme neuvostossa, ja tässä yhteydessä haluan mainita neuvoston vuonna 2008 käynnistämän tutkimustoimien yhteistä ohjelmasuunnittelua Euroopassa koskevan aloitteen, jolla vastataan suuriin sosiaalisiin haasteisiin. Tuohon aikaan oli jo määritetty kriteerit, jotka ovat varmasti hyödyllisiä myös innovaatiokumppanuuksien yhteydessä: haasteen laajuus EU:n tasolla, sidosryhmien todellinen sitoutuminen, EU:n lisäarvo ja mahdollisuus muuntaa tutkimustulokset EU:n kansalaisten ja EU:n kilpailukyvyn eduksi. Siksi näen neuvoston aiempien suuntaviivojen ja komission tiedonannossaan ehdottamien yleisten ehtojen olevan hyvin yhteneviä.

Lisäksi kollegani ovat tähän mennessä käydyissä keskusteluissa usein korostaneet alhaalta ylöspäin suuntautuvan lähestymistavan tarvetta, jotta voidaan määrittää aiheet, edistää yksinkertaisia ja selväpiirteisiä järjestelmiä, täyttää tarve työskennellä yksityissektorin ja erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kanssa sekä hyödyntää mahdollisimman hyvin olemassa olevia rahoitusvälineitä.

Käsittelen seuraavaksi aikataulua ja hallintoperiaatteita, jotka ovat todennäköisesti tärkeimpiä ja arimpia aiheita. Avainsanat ovat epäilemättä "lisäarvo", "johdonmukaisuus", "joustavuus" ja "selväpiirteisyys". Missään ei pitäisi olla mainintaa etukäteen vahvistetusta yksittäisestä mallista. Käsitteiden hiomista varten on tehty useita aloitteita, kuten seminaari, jonka puheenjohtajavaltio Belgian järjesti yhteistyössä Suomen ja komission kanssa muutama päivä sitten, 27. lokakuuta. Aikataulun kiireellisyys on todellakin esillä Eurooppa 2020 -strategiassa. Siksi kiireellisyys otetaan huomioon myös siitä lähtöisin olevissa aloitteissa. Tätä tarkoitusta varten komission on tehnyt joitakin kunnianhimoisia ehdotuksia, mutta meidän voimavaramme ovat rajalliset. Vaikka olisimmekin kunnianhimoisia, meidän on varmistettava, että saamme prosessin ajoissa hallintaan ja opimme siitä jotain.

Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, päätän puheenvuoroni huomautukseen kumppanuuksien paremmasta hallinnosta kansallisella tasolla. Tämä asia on yksi monista kumppanuuksien hallintoon liittyvistä näkökohdista, jolle ei ole etukäteen vahvistettua mallia eikä varsinkaan yhtä yksittäistä mallia. Jäsenvaltioiden puolueettomasti tarkasteltuna erilaiset tilanteet on otettava huomioon. Kaikki eri jäsenvaltioiden sidosryhmät on myös otettava mukaan: unionin, kansallisen ja alueellisen tason sidosryhmät mukaan lukien julkinen ja yksityinen sektori.

Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, olen vakuuttunut siitä, että tutkimus ja innovointi eivät ole Euroopalle vaihtoehto vaan välttämättömyys, jos me haluamme pitkän aikavälin ratkaisun, joka suojelee yhteiskuntamalliamme ja ympäristömme kestävyyttä. Siksi olen tyytyväinen tämän parlamentin väsymättömään huolehtimiseen näistä asioista ja erityisesti tämän keskustelun ensimmäiseen puheenvuoroon innovaatiosuunnitelmasta. Mielestäni teidän panoksenne on sitäkin ratkaisevampi, kun nykytilanne pakottaa jäsenvaltiot tekemään vaikeita valintoja silloin, kun on mielestäni olennaista suojella tutkimusta ja innovointia investointina tulevaisuuteen, ja vakuutan teille, että tiedotan neuvostolle tämän keskustelun sisällöstä ja olen edelleen käytettävissänne.

  Reinhard Bütikofer (Verts/ALE). – (DE) Arvoisa puhemies, haluaisin kysyä, onko neuvoston puheaika myöhemmin illalla pidempi? Mielestäni neuvoston puheenjohtaja on epäkohtelias puhuessaan kaksi kertaa niin pitkään kuin komission jäsenet Barroso ja Van Rompuy yhteensä, vaikka me tiedämme, että meillä on vielä muita tärkeitä keskustelunaiheita. Hänen pitäisi ehkä tiivistää sanottavansa paremmin.

  Ioannis A. Tsoukalas, PPE-ryhmän puolesta. – (EL) Arvoisa puhemies, haluan kiinnittää huomionne innovaatiokumppanuuksien Euroopan unionin kipeästi kaipaamalle taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle tarjoamaan loistavaan tilaisuuteen sekä vakaviin riskeihin siinä, että tämän välineen väärinkäyttö voisi lisätä Euroopan unionin eri jäsenvaltioiden välistä innovoinnin ja tutkimuksen kuilua entisestään.

Tarkoitan erityisesti EU:n eri jäsenvaltioissa vallitsevia vaikeita taloudellisia olosuhteita alkaen minun maastani, ja tekisin saman huomautuksen kuin arvoisa ystäväni Marisa Matias. Lukuisat maat Etelä-Euroopassa ja muualla ovat vakavassa taloudellisessa ahdingossa, kun Kansainvälinen valuuttarahasto, Euroopan keskuspankki ja Euroopan komissio vaativat yleisesti kaikkien valtion menojen valtavia leikkauksia, mikä jotakuinkin poistaa julkiset investoinnit tutkimukseen. Tällaisissa olosuhteissa teknistä kehitystä ja innovointia luonnollisesti supistetaan huomattavasti, koska ne näyttävät olevan kansallisten hallitusten pelastussuunnitelmissa viimeisellä sijalla.

Näissä maissa kautta linjan tehtävät leikkaukset yhdistettynä aivovuotoon ja ammattitaitoisten työntekijöiden maastamuuttoon sekä yliopistojen ja tutkimuskeskusten alirahoitukseen tarkoittavat, että aiemmin mainittu osaamiskolmio on vain tasakylkinen kolmio.

Tätä pahentavat todelliset olosuhteet, eurooppalaisten yliopistojen todelliset tulokset. Esimerkiksi Times-lehden hiljattain julkaiseman koulutusliitteen mukaan maailman 200 johtavasta yliopistosta 82 on eurooppalaisia ja niistä 80 sijaitsee Euroopan pohjoispuolella ja vain kaksi etelässä, Espanjassa.

Haluaisin kysyä Euroopan komissiolta, Euroopan unionilta ja Euroopan parlamentilta, miten ne aikovat suhtautua innovatiivisen Pohjois-Euroopan ja Etelä-Euroopan välisen kuilun syntymiseen?

  Teresa Riera Madurell, S&D-ryhmän puolesta. – (ES) Arvoisa puhemies, on totta, että komissio esitti ehdotuksensa innovaatiounionista samaan aikaan kuin teollisuuspolitiikkaa koskevan ehdotuksensa, koska työpaikkoja ja kilpailukykyä luova älykäs ja kestävä kasvu voidaan taata vain, jos Euroopan unioni parantaa innovointikykyään.

Tähän uskoen ryhmämme on ottanut vastuulleen kummankin aloitteen. Koordinaattorina olevan vakuuttunut siitä, että kaikkien tehdessä yhteistyötä parlamentin on helpompi löytää ratkaisuja näihin uusiin haasteisiin: ratkaisuja, jotka säilyttävät tasapainon taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien kysymysten välillä, jotta voidaan siirtyä kohti vihreämpää ja älykkäämpää Eurooppaa, jossa sosiaalinen yhteenkuuluvuus on laajempaa.

Tämä osallistuminen alkaa tänään tällä päätöslauselmalla, joka osoittaa ennen neuvoston päätöksiä, mihin aiheisiin on puututtava ensisijaisesti, kuten yhteistyöhön innovoinnissa, ja korostaa myös sitä, että sen menestys riippuu kyvystämme ottaa mukaan yritykset sekä yliopistot ja tutkimuskeskukset.

  Zbigniew Ziobro, ECR-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, Euroopan on kehityttävä, ja innovointi on paras keino nykykriisistä selviämiseen. Rakentavan muutoksen käynnistämisessä merkittävä tekijä on tutkimus- ja kehitysinvestointien rahoituksen lisääminen kolmella prosentilla unionin BKT:stä. Yrityksen perustamista koskevien oikeudellisten sääntöjen joustavuuden, verokannustimien ja patenttien rekisteröintimenettelyjen helpottamisen lisäksi erityisesti rahoitustekijät ovat kehityksen tärkeimpiä edistäjiä.

Ilman ulkopuolista apua yritykset eivät pystyisi itse rahoittamaan kalliita tutkimuksia, joiden valmistuminen kestää monta vuotta. On kuitenkin yksi tietty ongelma – Euroopan unionin talousarviosta saadut rahat eivät usein yksinään riitä ja yritysten on pakko investoida valtavia summia omista varoistaan. Näin ollen Keski- ja Itä-Euroopan yritykset ovat tilanteessa, jossa ne eivät voi voittaa. Ilman omia varoja ne eivät saa rahaa valtion talousarviosta eivätkä pysty hakemaan rahaa EU:lta. Tämä tilanne, joka on nähtävissä myös muilla aloilla, aiheuttaa voimavarojen keskittymisen Euroopan unionin vauraille alueille ja lisää epäsuhtaisuutta tutkimus- ja kehitystoiminnassa.

Euroopan komission puheenjohtaja on sanonut, että Euroopan unionia ei olisi olemassakaan ilman solidaarisuutta. Siinä syy kysymykseeni: miten komissio aikoo vahvistaa innovointia unionin uusissa jäsenvaltioissa? Voivatko ne luottaa saavansa enemmän rahoitusvaroja, joiden avulla ne voivat kuroa välimatkan vanhan unionin jäsenvaltioihin nopeammin umpeen?

  Hermann Winkler (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, innovaatiounionin avulla Euroopan komissio on menossa oikeaan suuntaan. Olin hyvin tyytyväinen lukiessani, että Euroopan komissio on suostunut moniin vaatimuksiin, jotka esitettiin teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan hyväksymässä syyskuun 2010 innovaatiomietinnössä. Olemme yksimielisiä siitä, että Euroopan unionin on hyödynnettävä innovaatiomahdollisuuksiaan paljon paremmin tulevaisuudessa pysyäkseen niiden maiden vauhdissa, jotka ovat innovoinnissa vahvoja, kuten Yhdysvallat ja Japani, tai kehittyvät taloudet, kuten Kiina. Innovaatiounioni menestyy vain, jos se toteutetaan yhdessä jäsenvaltioiden ja alueiden kanssa. Tähän tarkoitukseen komissio aikoo käyttää muun muassa innovaatiokumppanuuksia, joista me parhaillaan keskustelemme ja jotka ovat poliittisten ryhmien yhteisen kysymyksen aihe.

Tässä yhteydessä haluaisin kuitenkin varoittaa päällekkäisten rakenteiden lisäämisestä. Innovaatiokumppanuuksien ajatus ei ole vielä täysin selvä. Neuvoston lausunnot eivät myöskään ole auttaneet tuomaan lopullista selvennöstä asiaan. Ajatuksessa innovaatiokumppanuuksista on kuitenkin samankaltaisuuksia jo olemassa olevien välineiden kanssa, kuten seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman teknologiayhteisöjen ja Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin osaamis- ja innovaatioyhteisöjen. Haluaisin korostaa, että tässä mielessä meidän on ehdottomasti varmistettava, että synergioita syntyy ja niitä hyödynnetään ja että lähestymistapamme on yhtenäinen.

  António Fernando Correia De Campos (S&D). – (PT) Arvoisa puhemies, me olemme tyytyväisiä komission pyrkimyksiin saada tutkimus ja innovointi poliittisen asialistan alkuun. Harkitsemme integroitua strategiaa, jolla eurooppalainen innovaatioekosysteemi saadaan valjastettua tehokkaammin ja tuottavammin kestävän talouden palvelukseen. Euroopan unionin innovaatiokumppanuudet on luotu välineeksi, ja suuret haasteet, joiden ympärille ne on järjestetty, ovat niin laajoja, että ne eivät ole ristiriitaisia. Epäselväksi kuitenkin jää, miten toissijaiset painopisteet määritetään ja miten kunkin niihin sisältyvän alan painoarvo määritetään. Miten paljon avoimuutta voidaan odottaa olevan, jotta sidosryhmät osallistuisivat? Miten eturistiriitoja sovitellaan? Mikä osuus on komissiolla, jäsenvaltioilla ja alueilla? Miten voidaan varmistaa vastuuvelvollisuus monimutkaisessa rakenteessa? Mitä taloudellisia ulottuvuuksia näillä kumppanuuksilla on? Arvoisa puhemies, komission ja neuvoston on varmistettava toteutuksen laadukkuus, mikä ei ole taattua, kun ensimmäistä kumppanuutta varten on suunniteltu vain muutaman kuukauden pilottikokeilu.

  Cristina Gutiérrez-Cortines (PPE). – (ES) Arvoisa puhemies, olen ilahtunut siitä, että on olemassa innovaatioita, kiinnostusta innovaatioihin sekä kumppanuuksiin, mutta haluaisin myös sanoa, että me emme tiedä, mikä tämä asia, josta me täällä puhumme, ylipäätään on. Me puhumme hankkeesta, mutta kukaan ei ole kertonut meille sen sisällöstä, kaavasta tai mallista.

Ehdotan ensinnäkin, että jos me haluamme olla tehokkaita, kuten jotkut kollegat tässä parlamentissa ovat sanoneet, meidän on tarkasteltava EU:n koulutus- ja tiedotuslaitosten (Institute for European Training and Information, IETI), kumppanuuksien ja foorumien toiminnan tuloksia. Kun meillä on nyt kokemusta seitsemännestä tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puitesopimuksesta, meidän on arvioitava näitä asioita puolueettomasti ulkoisella arvioinnilla ja tarkasteltava tuloksia.

Olemme esimerkiksi nähneet, että jotkin IETIt ovat päätyneet suuryritysten hallintaan, ja jälleen kerran pienyritykset on jätetty ulkopuolelle.

Ehdotan, että innovointia varten luotaisiin toimintaperiaatteita ja kaavoja, jotta nähdään, miten voimme auttaa pienyrityksiä osallistumaan siihen, mahdollisesti joskus välittäjäelinten avulla, jotka auttavat niitä maksamaan hankkeista tai toteuttamaan niitä. Me emme voi kuitenkaan jatkaa näin ja jättää pienyrityksiä ulkopuolelle.

Toiseksi meidän on tutkittava tarvetta innovointiin hallinnossa, toisin sanoen innovointiin innovoinnin hallinnassa. Tämä johtuu siitä, että innovointia ohjaavat markkinat eikä hallintoa käytetä paljon nopeammin toimivien markkinoiden seuraamiseen.

Siksi meidän on lisättävä valmiuksia huomattavasti, innovoitava valmiuksien luomisessa ja innovoitava tutkimuksen hallinnoinnissa, jotta voimme hallita tutkimusta ja auttaa yrityksiä pääsemään työskentelemään tämän hyvin vaikean ja monimutkaisen tulevaisuuden hankkeen parissa. Meidän on tietysti myös otettava mukaan pankkijärjestelmä asiaan liittyvien riskien vuoksi, joiden ei pitäisi jäädä vain EU:n kansalaisten harteille.

  Silvia-Adriana Ţicău (S&D). – (RO) Arvoisa puhemies, ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 27 artiklassa todetaan, että jokaisella on oikeus vapaasti osallistua yhteiskunnan sivistyselämään, nauttia taiteista sekä päästä osalliseksi tieteen edistyksen mukanaan tuomista eduista. Eurooppalaisessa tutkimuksessa on etsittävä ratkaisuja yhteiskunnan suuriin haasteisiin: väestön ikääntymiseen, ilmastonmuutokseen, energiansaantiin ja energiatehokkuuteen, raaka-ainepulaan sekä taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen kestävyyteen.

Jotta Euroopan unioni voisi kehittää innovaatiokykyään, mikä on sen kilpailukyvyn kannalta ratkaisevaa, meidän on kehitettävä innovaatiopolitiikkaa ja saatava se vastaamaan EU:n teollisuuspolitiikkaa. Vain kehittämällä tuotantovalmiuksia ja luomalla sen myötä työpaikkoja eri puolille EU:ta voimme säilyttää EU:n innovaatiokyvyn ja kehittää sitä pitkällä aikavälillä. Samanaikaisesti innovaatioiden vaikutus yhteiskuntaan riippuu siitä, miten laajalle tieteellisten saavutusten hyödyt leviävät. Olen sitä mieltä, että innovaatioiden Euroopan unioni saavutetaan vain, jos luodaan uusi kumppanuus, joka tukee koulutusta ja auttaa kansalaisia hyötymään tieteellisestä edistyksestä.

  Danuta Maria Hübner (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, innovoinnista on viime vuosina puhuttu paljon. Siitä on tullut sellaisen poliittisen välineen symboli, jolla voidaan ratkaista kaikki ongelmamme, joten odotukset ovat valtavat ja meidän on vastattava niihin. Nyt meidän on kuitenkin aika olla käytännöllisempiä.

Innovointi voi epäilemättä olla tärkeässä asemassa Euroopan talouden kasvun elvyttämisessä, mutta siihen tarvitaan julkisen ja yksityisen sektorin konkreettista ja vahvaa yhteistyötä. Yhteistyön tavoitteena on oltava puite-ehtojen ja rahoituksen saatavuuden parantaminen sekä keskittyminen uudelleen innovaatiopolitiikkaan. Eniten merkitystä on nyt kuitenkin ajalla, ja meidän on nopeasti ja päättäväisesti muutettava tavoite toiminnaksi määrittämällä ja poistamalla tekijöitä, jotka yhä estävät innovointia Euroopassa, mutta ennen kaikkea suunnittelemalla tehokkaita uusia politiikan välineitä.

Eurooppalaiset innovaatiokumppanuudet voivat olla tällainen väline, mahdollisesti jopa erinomainen sellainen. Meidän on toteutettava ensimmäinen eurooppalainen innovaatiokumppanuus nopeasti ja meidän pitäisi tehdä "tekemällä opimme" -asenteella sekä hyödyntämällä Euroopassa olemassa olevia hyviä käytäntöjä.

Tällä hetkellä innovaatiot syntyvät yleensä hyvin toimivassa innovointijärjestelmässä, jossa alueilla on tärkeä osa. Se tarkoittaa, että me voimme nopeuttaa siirtymistä kohti innovointiin perustuvaa taloutta hyödyntämällä nykyisen koheesiopolitiikan puitteissa innovaatioihin tehdyn 85 miljardin euron investoinnin mahdollisuuksia sekä sen tulevaa vuoden 2013 jälkeistä sitoutumista älykkääseen kasvuun. Koheesiopolitiikka voi tehdä innovaatiot toimivaksi kaikissa jäsenvaltioissa ja kaikilla alueilla.

  Zigmantas Balčytis (S&D). – (LT) Arvoisa puhemies, innovaatiopolitiikan ja teknisten saavutusten toteutumisen pitäisi olla ratkaiseva tekijä EU 2020 -strategian täytäntöönpanon lisäksi myös unionin itsensä tulevan kasvun ja kilpailukyvyn kannalta. Käytännössä kaikkien Euroopan unionin politiikanalojen, kuten energiatehokkuuden lisäämisen, vähemmän saastuttavan talouden, ilmastonmuutoksen kielteisten vaikutusten vähentämisen ja sosiaaliturvan sekä työpaikkojen luonnin takaamisen, täytäntöönpano on suoraan sidoksissa siihen, miten tehokkaasti innovaatiopolitiikkaa toteutetaan. Eurooppa tarvitsee integroitua innovaatiopolitiikkaa, joka on onnistunutta vain, jos voidaan taata tehokas koordinoitu yhteistyö alueellisella, kansallisella ja Euroopan tasolla. Mielestäni eurooppalainen innovaatiokumppanuus on suuri askel kohti paremmin koordinoitua innovaatiopolitiikkaa, joka mahdollistaisi paljon parempien tuloksen saavuttamisen kilpailukyvyn alueella ja nopeuttaisi koko yhteisön edistystä tulevaisuudessa.

  Mario Pirillo (S&D). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, julkisen talouden ollessa tiukoilla investoiminen innovointiin saattaisi olla kulmakivi Euroopan pyrkimyksissä selvitä kriisistä.

Aiemmin Eurooppa on ollut innovoinnissa johtavassa asemassa. Itse asiassa monet maailmaa muuttaneet keksinnöt ovat saaneet alkunsa meidän maanosassamme, kuten matkapuhelin. Euroopan suuria teknisiä mahdollisuuksia ja inhimillistä pääomaa pitäisi hyödyntää kaikin tavoin Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden välisellä vahvalla koordinoinnilla, jotta vältetään päällekkäisyydet ja voidaan optimoida investoinnit. Meidän on omaksuttava strategisempi ja koordinoidumpi lähestymistapa innovointiin, ja tekniset kumppanuudet ovat siinä erinomainen työkalu.

Kysyisin neuvostolta, mihin toimiin se aikoo ryhtyä kumppanuuksien dynaamisuuden lisäämiseksi, ja miten niistä voisi tulla ponnahduslauta reaalitaloudelle.

  Seán Kelly (PPE). – (GA) Arvoisa puhemies, olemme parhaillaan epäilemättä suuren haasteen edessä ja meidän on pikaisesti etsittävä uusia keinoja ratkaista kaikki nämä ongelmat.

– (EN) Minulla oli muutama viikko sitten kunnia johtaa täällä puhetta GE:n innovaatioparametrin aloittamisen yhteydessä. Siihen kuului eri sidosryhmille tehty kyselytutkimus. Esiin tuli kaksi tärkeää asiaa: 90 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että innovointi on tärkein keino laajentaa taloutta ja tehdä siitä kilpailukykyisempää ja vihreämpää, ja 83 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet ovat oleellisia innovatiivisuuden kehittämiseksi Euroopassa.

Useimmat ihmiset ovat tästä samaa mieltä, ja siksi olemme tyytyväisiä tähän keskusteluun. Juuri tänään toimin isäntänä lounaalla, johon osallistui neuvoston jäseniä, komission jäseniä ja parlamentin jäseniä ja jossa käsiteltiin juuri tätä innovaatiokumppanuuksien aihetta. Kuten on todettu, ne ovat avain tulevaisuuteen, jos me haluamme täyttää 2020-strategian tavoitteemme – kolme prosenttia BKT:stä ja ennen kaikkea riskipääomasta, mikä on myös oleellista.

  Ioan Enciu (S&D). – (RO) Arvoisa puhemies, haluan ilmaista tyytyväisyyteeni komission ehdotukseen, joka koskee ensimmäisen eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden käynnistämistä. Jotta kaikki jäsenvaltiot saadaan mukaan innovointiin, EU:n pitäisi ohjata aktiivisemmin investointivirtoja, joita tarvitaan jäsenvaltioiden välisten infrastruktuuri ja hallintoa tukevien resurssien epäsuhdan torjumiseen. Mielestäni on kiinnitettävä erityistä huomiota aluekehityshankkeisiin. Innovaatiokumppanuuksien pitäisi painottua myös näihin tavoitteisiin. On kiinnitettävä huomiota sen varmistamiseen, että EU:n rakennerahastojen, jäsenvaltioiden julkisten talouksien ja yksityisten varojen välillä on paljon koheesiota.

  Anneli Jäätteenmäki (ALDE). – (FI) Arvoisa puhemies, innovaatioista on muodostunut ikään kuin päivän ja vuoden muotisana, taikasauva. On kuitenkin muistettava, että se ei tuo mitään hetken helpotusta tämän hetken tilanteeseen. Uusien keksintöjen saattaminen markkinoille kestää keskimäärin kymmenen vuotta ja uusien tuotteiden keksimisen ja niiden loppuunsaattamisen kustannukset ovat huomattavasti kasvaneet.

Tämä tarkoittaa sitä, että Euroopassa täytyy todella satsata yhteiseen tutkimukseen ja sisämarkkinoihin eikä odottaa liian helppoja tuloksia. Innovaatiot toteutuvat aikanaan. Jos tutkimukselle annetaan oma rauha ja riittävä rahoitus, ne tuottavat tulosta, mutta se ei ole mikään taikasauva.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL). – (PT) Arvoisa puhemies, tässä on haasteena se, että "Innovaatiounioni"-hankkeen, jonka komissio sanoo olevan lippulaivahanke, täytyy olla paljon enemmän. Sen ei pitäisi olla heppoinen lippu äänestäjiä varten vaan pikemminkin integroitu aitoon kehityspolitiikkaan ja sosiaaliseen edistykseen, missä innovointi on tärkeä väline, jos sitä tuetaan asianmukaisesti myös taloudellisesti sekä yhteiskuntapolitiikan keskeisillä alueilla.

Aktiivisen ja terveen ikääntymisen pilottihanke on alun alkaen hyvä esimerkki siitä, mitä tarkoitan. Sillä on merkittävä vaikutus vain, jos siihen yhdistetään yhteiskuntapolitiikka, joka takaa laadukkaan terveydenhuollon saatavuuden kaikille, kunnolliset eläkkeet, sosiaaliturvan sekä laitteita ja tukipalveluja ikääntyville ihmisarvoisen elämän varmistamiseksi. Ilman tätä hanke on vain tähdenlento uusliberalistisen politiikan ja tiukan säästökuurin ilmapiirissä, joka heikentää tutkimusta ja kansalaistemme, erityisesti ikääntyneiden elämänlaatua. Kysymys kuuluu: mitä komissio aikoo tehdä sen varmistamiseksi, että tämä aloite ei jää pelkäksi tähdenlennoksi?

  Iosif Matula (PPE). – (RO) Arvoisa puhemies, kestävä, älykäs ja osallistuva talous voidaan saavuttaa ja EU 2020 -strategian tavoitteet täyttää edistämällä tutkimusta ja innovointia. Tämän alueen hankkeita pitää olla kaikilla tasoilla, myös osana rajat ylittävää yhteistyötä muiden EU-alueiden kanssa.

Haluan korostaa, miten tärkeä innovoinnissa on alhaalta ylöspäin suuntautuva lähestymistapa. Oppilaitosten tai yritysten tuottamat innovatiiviset ratkaisut on vaikea toteuttaa tiedon puutteen tai taloudellisten rajoitusten vuoksi. Alueviranomaiset voivat nostaa näiden "nukkuvien keksijöiden" profiilia ja tukea heitä avustus- ja kumppanuusohjelmilla koheesiopolitiikan avulla. Kumppanuuksien tavoitteena voi olla innovointitulosten parantaminen, alullepanijoiden ja tuensaajien välisen suhteen lujittaminen sekä hyvän käytännön edistäminen tällä alueella.

Aluekehitysvaliokunnan vieraillessa Romaniassa viime viikolla meille esiteltiin edustamani läntisen alueen oppilaitosten suunnittelemia tutkimus- ja innovaatiohankkeita. Näiden hankkeiden onnistuminen perustuu nimenomaan toimivien kumppanuuksien perustamiseen.

  Benoît Cerexhe, neuvoston puheenjohtaja. – (FR) Arvoisa puhemies, kiitän vilpittömästi parlamenttia kiinnostuksesta tätä innovaatioaihetta kohtaan. Teidän tukenne on ehdottomasti ratkaiseva tämän innovointisuunnitelman toteuttamiseksi pikaisesti ja viipeettä, jotta voidaan vastata paremmin sisäisiin haasteisiin ja parantaa ulkoista kilpailukykyä.

Puheenjohtajavaltio on mielestäni toiminut tiukoissa aikarajoissa sen jälkeen, kun komissio toimitti ehdotuksensa 6. lokakuuta 2010, ja me valmistelemme nyt päätelmiämme neuvoston 26. marraskuuta pidettävään kokoukseen. Kaikki ovat tietoisia siitä, että tutkimus ja innovointi ovat ratkaisevia erityisesti kriisistä selviämisen kannalta.

Kumppanuuksien valinnassa olen painottanut ensimmäisen aiheen merkitystä pilottihankkeena, jonka tarkoituksena on määrittää mallin toimivuus, ja mielestäni tämä ensimmäinen pilottihanke voi todella saada kansalaisten tuen Euroopassa, kuten aiemmin todettiin.

Muista mahdollisista aloista komissio mainitsi noin tusinan muita, ja neuvoston tarkoituksena on todella korostaa tarvetta osallistavaan, alhaalta ylös suuntautuvaan lähestymistapaan. Neuvosto haluaa vakuuttaa hyvin selvästi ja määrätietoisesti, että tarkoitus ei ole luoda päällekkäisyyksiä, eri vaikeusasteita tai lisäohjelmia. Ei missään tapauksessa. Se olisi vastoin yksinkertaistamisen tavoitettamme.

Mitä tulee budjettiongelmiin, me tiedämme, että tutkimusbudjetteihin kohdistuu paineita. Mielestäni meidän yhteisiin painopisteisiimme pitäisi kuulua pohjoisen ja etelän välinen kuilu, jota korostettiin aiemmin, sekä huippuosaaminen. Niiden pitäisi heijastua EU:n välineiden, erityisesti puiteohjelman ja rakennerahastojen, välisissä synergioissa.

Me neuvostossa tiedämme luonnollisesti oikein hyvin, että pienet ja keskisuuret yritykset tarvitsevat paljon tukea. Edellinen puiteohjelma ei ollut riittävän hyvin niiden saatavilla, ja siksi me teemme kaikkemme asioiden yksinkertaistamiseksi sekä rahoituksen saannin ja puite-ehtojen helpottamiseksi pienille ja keskisuurille yrityksille.

  Puhemies. – (HU) Olen vastaanottanut seitsemän työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätettyä päätöslauselmaesitystä⁽¹⁾.

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan torstaina 11. marraskuuta 2010.

(1) Ks. pöytäkirja.

19. Etyjin vahvistaminen – EU:n rooli (keskustelu)

  Puhemies. - (HU) Esityslistalla on seuraavana neuvoston julkilausuma Etyjin vahvistamisesta ja Euroopan unionin roolista.

  Olivier Chastel, komission varapuheenjohtajan / korkean edustajan puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät komission jäsenet, hyvät parlamentin jäsenet, minulla on kunnia puhua teille unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Catherine Ashtonin puolesta.

Kuten tiedätte, kolmen viikon kuluttua Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestöön (Etyj) kuuluvien 56 valtion valtion- ja hallitusten päämiehet kokoontuvat kokoukseen Astanaan. Kyseinen päivä – 35 vuotta Helsingin päätösasiakirjan, 20 vuotta Pariisin peruskirjan ja 11 vuotta Istanbulin huippukokouksen jälkeen – sekä Kazakstanin valitseminen kokouspaikaksi kertovat siitä, miten tärkeä tapahtuma on kyseessä.

Etyj hakee uutta pontta. Jotkut ovat epäilleet järjestön tarpeellisuutta. Kiistat järjestöön kuuluvien valtioiden välillä, järjestön kyvyttömyys irrottautua viimeisistä kylmän sodan jälkeisen ajan jäänteistä ja ratkaisemattomat konfliktit ovat vähitellen halvaannuttaneet järjestön ja nakertaneet sen uskottavuutta. Presidentti Medvedevin kesäkuussa 2008 esittämä vetoomus Euroopan turvallisuusrakenteiden tarkistamisesta ja tekemisestä sopimusperustaiseksi ei ainoastaan saanut myönteistä vastaanottoa vaan myös piristi Etyjin sisällä käytävää vuoropuhelua ja käynnisti Korfun prosessin. Etyjissä alkunsa saaneet keskustelut, joita on käyty myös muiden tärkeiden turvallisuusfoorumien puitteissa, ovat jossain määrin palauttaneet luottamusta. Euroopan unionilla ja sen jäsenvaltioilla on ollut tässä keskeinen rooli, mitä on korostettu ja tuettu myös Libor Roučekin päätöslauselmaesityksen avulla. Tarkistuskonferenssi, jonka viimeinen vaihe järjestetään Astanassa, on tarjonnut perustan, jolle seuraava huippukokous voidaan rakentaa.

Edustajamme Wienissä neuvottelevat parhaillaan lopullisesta asiakirjasta, jonka he jättävät valtion- tai hallitusten päämiehille. Asiakirja koostuu kolmesta osasta: ensinnäkin Etyjin periaatteiden, sääntöjen ja sitoumusten vahvistamisesta, toiseksi haasteista, joihin meidän on vastattava yhdessä, ja viimeiseksi Euroopan unionin kannalta keskeisen tärkeästä asiasta eli toimintasuunnitelmasta. Lopullisen asiakirjan on oltava riittävän selkeä, jotta kaikki kansalaisemme voivat ymmärtää sen.

Euroopan unionin tavoite, johon muut osallistujamaat yhtyvät, on tehdä Etyjistä turvallisuusyhteisö, joka kattaa laajan euroatlanttisen ja euraasialaisen alueen; yhteisö, joka on yhtenäinen ja jossa ei ole jakolinjoja, jonka kansalaiset elävät vapaina ja rauhassa, jossa riidat ratkaistaan rauhanomaisesti ja jossa kunnioitetaan Etyjin säännöstön muodostavia yhteisiä periaatteita, normeja ja sitoumuksia. Tämä on tavoite, joka huippukokouksessa on asetettava, tehtävä, johon sen on tartuttava – ja toimintasuunnitelma on tiekartta, jonka avulla tähän päästään.

Kuten tässä päätöslauselmaesityksessä korostetaan, jotta voidaan pitää kiinni Etyjille tunnusomaisesta globaalista ja yhteistyöhön perustuvasta turvallisuuskäsitteestä, joka myös tekee siitä ainutlaatuisen, toimintasuunnitelmassa on löydettävä tasapaino edellä mainittujen kolmen ulottuvuuden välille. EU varmistaa, että toimintasuunnitelma vastaa ulkoministerien kesäkuussa 2010 pitämässä kokouksessa määriteltyjä unionin ensisijaisia tavoitteita kaikkien kolmen ulottuvuuden osalta.

Mitä tulee poliittis-sotilaalliseen ulottuvuuteen, edistyminen neuvotteluissa, jotka koskevat luottamusta ja turvallisuutta edistäviin toimiin liittyvää Wienin asiakirjaa, on rohkaisevaa. Jonkinlaista edistystä saataneen aikaan huippukokouksen ansiosta. Mitä tulee sopimukseen Euroopan tavanomaisten aseiden rajoittamisesta (TAE), on välttämätöntä palauttaa sen toteuttamiskelpoisuus. Neuvottelut ovat hyvässä vauhdissa, ja on valtion- ja hallitusten päämiesten asia antaa tarvittava sysäys niiden jatkamiseksi.

Etyjin valmiuksia kaikkien kolmen ulottuvuuden osalta on vahvistettava siten, että se voi paremmin täyttää varhaisvaroitukseen, konfliktien ehkäisyyn, kriisinratkaisuun ja jälleenrakentamiseen liittyvän roolinsa.

Unionin ja sen kumppanien tekemät konkreettiset ehdotukset ovat nyt käsiteltävinä. Turvallisuusyhteisön luomisen edellytyksenä on ratkaisun löytäminen Transnistrian, Vuoristo-Karabahin ja Georgian kyteviin konflikteihin, jotka uhkaavat yhä leimahtaa uudelleen, kuten vuoden 2008 tapahtumat osoittivat. Edistymisen puute nakertaa luottamusta, ja huippukokouksen on tarjottava tilaisuus osoittaa yhteistä poliittista tahtoa näiden konfliktien ratkaisemiseksi, tehostaa siihen tähtääviä pyrkimyksiä ja vahvistaa kyseistä sitoumusta tiekartan avulla.

Kun tämä pattitilanne on ratkaistu, Etyjin on käännettävä katse tulevaisuuteen ja yhdistettävä ponnistelunsa muiden toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa uusien ylikansallisten uhkien torjumiseksi. Kyseiset uhkat ovat siinä määrin tuttuja, ettei minun ole tarpeen luetella niitä tässä yhteydessä, ja lisäksi Euroopan unioni toivoo, että energiavarmuuskysymys otetaan esille konfliktinratkaisun yhteydessä.

Etyjin sisältä on löydyttävä uutta pontta taloudelliseen ja ympäristöön liittyvään ulottuvuuteen; tarvitaan suurempaa sitoutumista hyvään hallintoon ja avoimuuteen ja on kyettävä vastaamaan paremmin ilmastonmuutoksen mukanaan tuomaan energian toimitusvarmuuteen liittyvään haasteeseen.

Ihmisoikeudet, perusvapaudet, demokratia ja oikeusvaltio ovat perusta niille arvoille ja periaatteille, joiden varaan tuleva turvallisuusyhteisö rakentuu. Sen vakuuttaminen, että niistä pidetään kiinni, ei riitä. On välttämätöntä vahvistaa niitä ja tukea niiden täytäntöönpanoa. Valtion- ja hallitusten päämiehille esitetään erilaisia tähän liittyviä keinoja: sitoumusten tarkistaminen ja tehokkaampi täytäntöönpano sekä Etyj-elinten antamien suositusten parempi seuranta. Euroopan unionin kannalta erityisen tärkeää on inhimillinen ulottuvuus: se on niin kansalaisten kuin jäsenvaltioidenkin "yhteiselon" perusta. Unioni pitää erityisen tärkeänä lehdistönvapauden lisäämistä ja vapaita ja demokraattisia vaaleja Etyjin alueella. Demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston roolia olisi tältä osin vahvistettava ja sen autonomia olisi säilytettävä. Lisäksi on varmistettava varat, joita tarvitaan korkean edustajan tiedotusvälineiden vapauden edistämiseksi tekemää työtä varten.

  Andrzej Grzyb, PPE-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, meillä on ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealta edustajalta saatuja tietoja ja toisaalta meillä on myös Libor Roučekin laatima päätöslauselma, jossa sanotaan, että Korfun prosessi on valanut uutta intoa Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestöön, minkä korkean edustajan puolesta puheenvuoron käyttänyt Olivier Chastel on myös vahvistanut julkilausumassaan.

Haluan sanoa, että Etyj on ja se voi jatkossakin olla hyvin tärkeä instituutio ratkaistaessa konflikteja, puututtaessa kansallisiin vähemmistöihin liittyviin kysymyksiin ja tuettaessa demokratisoitumista jäsenvaltioissa. Meidän olisi myös säilytettävä tasapaino Etyjin kolmen ulottuvuuden – poliittis-sotilaallisen, talouteen ja ympäristöön liittyvän sekä inhimillisen ulottuvuuden – välillä. Se, mikä perinteisesti mielletään "raakaan voimaan" liittyväksi turvallisuudeksi, johon liittyy turvallisuuden varmistaminen sotilaallisen tai vakauttavan voiman avulla, on yhtä tärkeää kuin taloudellinen, sosiaalinen, elintarvikkeisiin liittyvä tai ekologinen turvallisuus. Etyjin olisi painotettava enemmän näillä alueilla toteutettavia toimia.

Haluan tässä kohtaa painottaa roolia, joka demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimistolla on demokratisoitumisen alalla ja johon on jo viitattukin, esimerkiksi roolia, joka sillä on vaalien tarkkailussa ja sen antaessa suosituksia raporteissaan. Etyj saa tärkeämmän roolin juuri siten, että vahvistamme sitä esimerkiksi lisäämällä tukea ODIHR:lle.

Lisäksi haluan painottaa, että Etyjin myönteinen merkitys ei pääty sen välittäjänä toimimiseen vaan on nähtävissä myös silloin, kun se harjoittaa omaa toimintaansa. Lisäksi Etyj lähentää meitä valtoihin, jotka pitävät kiertävää puheenjohtajuutta hallussaan. Nostan esille esimerkiksi nykyisen Kazakstanin puheenjohtajakauden, jonka aikana on muun muassa laadittu Kirgisiaa koskeva päätöslauselma ja toimittu välittäjänä Turkmenistanin ja Uzbekistanin välillä. Emme kuitenkaan ymmärrä, että ihmisoikeuksien noudattaminen Kazakstanissa on puutteellista, mistä ovat raportoineet muun muassa ihmisoikeuksia valvovat järjestöt.

Huippukokouksessa, joka on tarkoitus pitää joulukuussa Astanassa, olisi hyväksyttävä toimintasuunnitelma, joka johtaa Etyjin alueella toimivan turvallisuusyhteisön peruskirjan laatimiseen. Tällainen suunnitelma on myös Euroopan unionin jäsenvaltioiden etujen mukaista. Haluan ilmaista tukevani vahvasti sekä esiteltyä kantaa että Libor Roučekin jättämää päätöslauselmaa.

  Libor Rouček, S&D-ryhmän puolesta. – (CS) Arvoisa puhemies, tänä vuonna Helsingin Etyj-kokouksen päätösasiakirja täyttää 35 vuotta. Helsingissä käynnistynyt prosessi on edesauttanut tärkeitä historiallisia muutoksia Euroopassa. Toisen maailmansodan ja kylmän sodan aiemmin jakamalla mantereella eletään nyt rauhassa ja yhteistyötä tehden. Useimpien aiemmin rautaesiripun takana sijanneiden valtioiden kansalaisilla on täydet ihmis- ja kansalaisoikeudet, kuten myös demokraattiset oikeudet ja muut vapaudet.

Tästä huolimatta kaikkia Helsinki-prosessin tavoitteita ei ole täysin saavutettu. Useilla alueilla esiintyy edelleen naapurien ja etnisten ryhmien välisiä konflikteja. Monilla mailla on ongelmia kansalaisoikeuksien ja demokratian käyttöönoton kanssa. Lisäksi kaikki Etyjin osallistujamaat kohtaavat uusia haasteita ja turvallisuusuhkia, kuten terrorismi, järjestäytynyt rikollisuus, ihmiskauppa, huumekauppa sekä energiavarmuus ja ympäristön ja internetin turvallisuus.

35 vuotta Helsingin jälkeen ja yksitoista vuotta viimeisimmän, Istanbulissa pidetyn kokouksen jälkeen Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö tarvitsee uutta pontta, elvytystä ja uudistuksia. Korfun prosessi ja sen kulminoituminen joulukuussa Astanassa pidettävään huippukokoukseen tarjoavat sopivan kehyksen näistä uudistuksista keskustelemiseen.

Euroopan parlamentin päätöslauselmassa, josta me äänestämme huomenna, on kerätty yhteen joukko erilaisia ehdotuksia ja esityksiä tätä kokousta varten. Ehdotamme esimerkiksi, että kokouksessa olisi otettava esille ja hyväksyttävä erityinen konfliktien ehkäisyyn, kriisinhallintaan ja konfliktien jälkeiseen jälleenrakentamiseen liittyvä suunnitelma sekä toimintasuunnitelma, jossa määritellään keinoja turvallisuusalan peruskirjan laatimiseksi Etyjin sisällä.

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö on, kuten on jo sanottu, ainutlaatuinen ja erottamaton osa euroatlanttista ja euraasialaista turvallisuusjärjestelmää, jonka laaja jäsenkunta yhdistää maita Vancouverista Vladivostokiin. Järjestön ainutlaatuisuus perustuu siihen, että se liittää yhteen yhteistyön poliittiset ja sotilaalliset, taloudelliset ja ympäristölliset sekä ihmisoikeuksiin liittyvät ulottuvuudet. Euroopan unionin ja sen yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan, jota on vahvistettu Lissabonin sopimuksella, olisi ulotettava laajemmalle yhteistyö kahden organisaation välillä, koska vain tällaisen yhteistyön avulla voidaan saavuttaa yhteiset tavoitteet.

  Anneli Jäätteenmäki , ALDE-ryhmän puolesta. – (FI) Arvoisa puhemies, Etyk on ollut historiallisesti merkittävä, ja Etyj on tänä päivänä tarpeellinen ja tunnustettu yhteistyöjärjestö. Etyj on tänä päivänä usein se järjestö, jonka annetaan tulla kriisialueille, vaikka muilta on pääsy estetty. Etyj on siis ehdottoman tärkeä, se on tärkeä esimerkiksi Keski-Aasiassa, onpa kyse sitten poliisien työn tukemisesta, huumeiden torjunnasta tai rajaturvallisuuden kehittämisestä.

Erityisesti Etyjin humanitaarinen kori on ainutlaatuinen, sen puitteissa järjestö on kehittänyt malleja niin ihmisoikeustyöhön, ihmisten salakuljetuksen vastaiseen toimintaan kuin hauraiden valtioiden kapasiteettien vahvistamiseen. EU on puolestaan keskittynyt yhä enemmän poliisioperaatioihin ja niissäkin puolisotilaallisten karabinieerien käyttöön. Toki EU:lla on erittäin vahva kehitysapupolitiikka. Etyj on myös pystynyt nivomaan kehityspolitiikassa tunnustetun linkin ympäristön ja turvallisuuden välille.

EU:n tuleekin oppia näistä asioista, mutta ennen kaikkea EU:n omat operaatiot voisivat oppia Etyjin operaatioista. Yleensä Etyj on paikalla paljon aiemmin, sillä on enemmän kokemusta ja rutiinia sekä hyvin kokeneita asiantuntijoita. Etyj on juuri niin vahva kuin jäsenvaltiot haluavat sen olevan. Etyjin ja EU:n yhteistyö ja toisensa arvostaminen ja tunnustaminen on erittäin tärkeää.

Puhetta johti
varapuhemies Libor ROUČEK

  Reinhard Bütikofer, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, Olivier Chastel on sanonut, että Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (Etyj) hakee uutta pontta. Euroopan parlamentti haluaisi auttaa järjestöä löytämään kyseistä pontta. Tässä päätöslauselmassa, joka on laadittu varapuhemiehen johdolla – ja jolle parlamentin laaja enemmistö on tosiaan antanut tukensa – otetaan Etyjin rooliin hyvin edistyksellinen kanta.

Etyj on saanut uutta vauhtia useastakin suunnasta. Esimerkiksi Yhdysvaltain varapresidentin tekemillä ehdotuksilla on hyvin myönteistä merkitystä. Meidän on kuitenkin tarpeen määritellä selvemmin Korfun prosessin tavoitteet. Tämä on tärkeää tulossa olevan huippukokouksen kannalta. Etyjin kaikkia kolmea ulottuvuutta olisi vahvistettava, etenkin demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimistoa.

Haluamme kuitenkin ryhtyä myös uusiin toimiin. Tämä on arvokasta tässä päätöslauselmassa. Päätöslauselmassa esimerkiksi otetaan esiin kysymys, olisiko Euroopan unionilla tulevaisuudessa oltava yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan puitteissa mahdollisuus hyväksyä Etyjin valtuuksiin kuuluvia tehtäviä. Esimerkiksi Kirgisian tapauksessa olisi ollut erittäin hyödyllistä, jos meillä olisi ollut tällainen mahdollisuus ja olisimme siis voineet, yhdessä venäläisten kumppaniemme kanssa, tehdä siellä jotain vastaavaa.

Lisäksi on ehdotettu esimerkiksi sitä – ja Libor Rouček on jo maininnut asiasta –, että Korfun prosessille asetettaisiin tavoitteeksi Etyjin alueella toimivan turvallisuuteen perustuvan yhteisön peruskirjan laatiminen. Tämä on oikea vastaus Venäjän toimiin sen katsoessa, että yhteistä turvallisuutta euroatlanttisella alueella on tarpeen käsitellä uudelleen.

Olen varma, että Etyj on jatkossakin tärkeä euroatlanttisen turvallisuusjärjestelmän kannalta ja toivon, että myös me teemme osuutemme asian hyväksi.

  Charles Tannock, ECR-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, Etyjillä on merkittävä ja yhä tärkeämpi rooli edistettäessä rauhaa ja vakautta Euroopan mantereella. Se, että Yhdysvallat, Kanada, Venäjä ja monet Keski-Aasian valtiot ovat myös sen täysivaltaisia jäseniä, tuo järjestölle suurta uskottavuutta ja maantieteellistä laajuutta – "Vancouverista Vladivostokiin", kuten Etyj itse kehuu.

Etyj on nopeasti haastamassa Euroopan neuvoston tärkeimpänä ja toimivimpana foorumina keskusteltaessa demokratiasta – ODIHR-osasto tukee vaalitarkkailua – ihmisoikeuksista ja oikeusvaltiosta Euroopassa. Etyjin kentällä tekemä työ Georgian ja Moldovan kaltaisissa valtioissa auttaa merkittävästi vakauttamaan yhteiskuntia, joihin viimeaikaiset riidat ja ratkaisemattomat konfliktit ovat jättäneet jälkensä.

Kazakstanin nykyinen Etyjin puheenjohtajakausi on auttanut vahvistamaan järjestön profiilia ja kiinnittänyt uudelleen huomiomme Keski-Aasiaan ja etenkin turvallisuuteen ja kansainvälisen terrorismin torjuntaan liittyvään kysymykseen.

EU:n ja Etyjin suhteita on epäilemättä mahdollista kehittää monin tavoin. Toivon kuitenkin, että kun kumppanuutta muokataan, korkea edustaja antaa riittävän painoarvon sille, että pyritään välttämään päällekkäisyyttä ja sen myötä veronmaksajien rahojen tuhlaamista taloudellisesti tiukkoina aikoina. Hänen olisi myös harkittava Etyjin, EU:n ja etenkin YTPP:n ja Naton koordinoimista osana rauhankumppanuutta.

Lopuksi haluan ehdottaa, että ehkäpä kaksi järjestöä – Euroopan neuvosto ja Etyj – voisivat harkita sulautumista yhteen. Näin saattaisi säästyä paljon rahaa.

  Helmut Scholz, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, ryhmäni pitää hyvänä sitä, että vuosien jälkeen Euroopan parlamentti kiinnittää nyt taas merkittävällä tavalla huomiota Etyj-kysymykseen ja suhtautuu periaatteessa myönteisesti EU:n ja Etyjin väliseen suhteeseen, Helsingissä sovittuihin tavoitteisiin, arvoihin ja mekanismeihin ja ennen kaikkea nykyisiin tehtäviin. Teidän mietintönne, arvoisa varapuhemies, tekee selväksi, että Euroopan unioni ja Etyj eivät ole salaisia kilpailijoita vaan kumppaneita, jotka voivat ja joiden täytyy hyödyntää kummankin tahon taitoja ja kokemusta Euroopan monitahoisten ongelmien ratkaisemiseksi.

Astanan osalta haluan korostaa ennen kaikkea kahta seikkaa. Euroopassa tarvitaan jälleen yleiseurooppalaista vuoropuhelua turvallisuuspolitiikan tulevaisuudesta mantereellamme, joka on laajempi kuin EU ja jota edelleen leimaavat merkittävät turvallisuuspoliittiset erot. Korfun prosessin myötä avautuu mahdollisuus järjestelmälliseen keskusteluun, ja jäsenvaltioiden olisi pyrittävä prosessissa konkreettisiin tuloksiin aseistariisunnan ja puolustusteollisuuden uudelleensuuntaamisen alalla. Aivan samoin kuin EU ja Etyj tarvitsevat toisiaan tässä asiassa myös ilmastonmuutos- ja energiahuoltokysymykset edellyttävät tehostettua rakenteellista yhteistyötä.

  Mariya Nedelcheva (PPE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa korkean edustajan edustaja Chastel, hyvät kollegat, haluan puheenvuorossani korostaa, miten keskeinen rooli vaalitarkkailuoperaatioilla on vahvistettaessa suhteitamme Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestöön (Etyj) ja myös yleisemmin ulkoista toimintaamme vahvistettaessa.

Kansalais- ja poliittisten oikeuksien turvaaminen kuuluu Euroopan unionin perusarvoihin. Näin ollen vaaliprosessin loukkaamattomuuden varmistaminen on keskeisen tärkeää unionin ulkoisten toimien uskottavuuden kannalta. Koska sekä Etyjillä että Euroopan unionilla on molemmilla tarkkailuoperaatioita, yhteistyön tekeminen tällä alueella on hyvinkin niiden etujen mukaista.

Tämän vuoksi olen sitä mieltä, että Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) luominen edellyttää sellaisten menetelmien kehittämistä, jotka mahdollistavat tiiviin yhteistyön Etyjin alaisen demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston ja ulkosuhdehallinnon vaalitarkkailusta vastaavan osaston välillä, jolloin vältytään päällekkäisyyden riskiltä ja vahvistetaan EU:n ulkoisia toimia Etyjin alueella.

Yhteistyötä tarvitaan ennen tarkkailijoiden käyttöönottoa, tarkkailijoiden toiminnan aikana ja sen jälkeen, koska korkealaatuinen operaatio on hyvin suunniteltu, toimii tehokkaasti kentällä ja siihen liittyy asianmukainen seuranta. Sanoessani tämän haluan ottaa uudelleen esiin, miten suuri merkitys Euroopan parlamentilla on tässä asiassa: se, että suoraan ja demokraattisesti valitut eurooppalaisten edustajat voivat valvoa vaaleja EU:n rajojen ulkopuolella ja varmistaa, että ne sujuvat asianmukaisesti, on unionin kannalta merkittävä valttikortti, josta on ehdottomasti pidettävä kiinni.

Lisäksi Euroopan turvallisuusperuskirjassa tunnustetaan taloudellisen ulottuvuuden ja ympäristöulottuvuuden suuri merkitys. Vakaus ja turvallisuus riippuvat usein näistä ulottuvuuksista. Tästä syystä on keskeisen tärkeää tuoda Etyjin ja Euroopan parlamentin asiantuntemus näillä alueilla paremmin esiin; taloudellisten ja ympäristöä koskevien tietojen säännöllinen käyttäminen ja hyödyntäminen ovat lisätakuu yhteisten operaatioidemme onnistumiselle.

Vaalitarkkailuoperaatioiden vahvistaminen parantamalla EU:n ja Etyjin yhteistyötä ja lähettämällä meitä parlamentin jäseniä kentälle merkitsee unionin ulkopolitiikan vahvistamista. Tällä tavoin vastaamme konkreettisesti Lissabonin sopimuksessa asetettuihin tavoitteisiin.

  Csaba Sándor Tabajdi (S&D). – (HU) Arvoisa puhemies, haluan onnitella teitä ja aloitettanne, koska tiedämme kaikki, että Euroopan unioni on tärkein ja vaikutusvaltaisin organisaatio Euroopassa. Samaan aikaan Etyjillä ja Euroopan neuvostolla on sellaista merkittävää kokemusta monilta aloilta, että jos esimerkiksi Euroopan unionin painoarvo liitettäisiin siihen kokemukseen, joka Etyjillä on etnisten ryhmien välisten kiistojen selvittelystä, olisi mahdollista lisätä voimakkaasti humanitaarista turvallisuutta Euroopan unionissa. Missä Etyj tuo lisäarvoa? Kuten juuri mainitsin, etnisissä kiistoissa, koska sillä on vähemmistövaltuutettu, joka toimii välittäjänä enemmistön ja vähemmistön välillä ja joka on osallistunut lukuisten etnisten kiistojen ratkaisemiseen, kun taas Euroopan unionilla ei, kuten tiedämme, ole vähemmistöjä suojelevaa järjestelmää. Termi "vähemmistö" on vasta hiljan sisällytetty Lissabonin sopimuksen johdanto-osaan, ja koska kollegani ovat ottaneet esille ratkaisemattomat konfliktit, olisi pantava merkille, että 90 prosenttia niistä on etnisten ryhmien välisiä kiistoja. Unionin on toisin sanoen rakennettava tämän asiantuntijuuden varaan. Sen on esimerkiksi hyödynnettävä lukuisia romaniväestöön liittyviä Etyjin ohjelmia. Haluan suositella niitä komissiolle ja ehdottaa, että Etyjin kokemus alalta otetaan huomioon, kun komissio laatii romanistrategiaa koskevaa kattavaa kehysasiakirjaa.

Lisäksi on otettava huomioon vuoden 1992 Etyjin Kööpenhaminan asiakirja, jossa määritellään vielä tänä päivänäkin voimassa oleva säännöstö vähemmistön autonomiaa varten. Lopuksi vielä jokunen sana tiedotusvälineiden vapaudesta. Kuunnellessani Etyjin virkamiestä huomaan, että kun tiedotusvälineiden vapautta rajoitetaan, Etyjin virkamies arvostelee paljon suoremmin EU:n jäsenvaltioita kuin komission edustajia. Tämä on yksi syy, minkä vuoksi kannatan EU:n ja Etyjin suhteiden institutionalisointia, sillä se vahvistaa entisestään Euroopan unionia, EU:n rauhaa ja sen humanitaarista turvallisuutta. Kiitän teitä huomiostanne.

  Heidi Hautala (Verts/ALE). – (EN) Arvoisa puhemies, kannatan mitä suurimmassa määrin sitä, mitä Reinhard Bütikofer sanoi tarpeesta varmistaa tasapaino Etyjin kolmen ulottuvuuden tai korin välillä. Haluan tuoda esille etenkin sen, että meidän on puolustettava inhimillistä ulottuvuutta.

Olen hyvin tyytyväinen, että mietinnössä otetaan huomioon se, että nykyistä puheenjohtajavaltiota Kazakstania on vaadittava kunnioittamaan Etyjin perusarvoja ja ihmisoikeuksia Astanan huippukokouksen alla. Tiedämme, että tilanne maassa on kaukana tyydyttävästä. Maassa tapahtuu useita vakavia ihmisoikeusloukkauksia, siellä on kauhistuttavat olot vankiloissa jne.

Olen myös hyvin tyytyväinen havaitessani, että mietintöön sisältyy ajatus, jonka mukaan Euroopan parlamentin on otettava aktiivisempi rooli inhimillisen ulottuvuuden osalta. On oikeasti huomattava saavutus, että kansalaisyhteiskunta voi osallistua täysipainoisesti, ja meidän on tuettava kansalaisyhteiskunnan ennen Astanan huippukokousta järjestämää rinnakkaista tapahtumaa. Kyseisestä kokouksesta ei saa tulla Kazakstanille pelkkää PR-tapahtumaa.

  Marek Henryk Migalski (ECR). – (PL) Arvoisa puhemies, haluan sanoa, että meidän olisi Euroopan unionina vahvistettava yhteistyötä Etyjin kanssa – etenkin omien etujemme ollessa kyseessä, kuten Transnistriassa tai Georgiassa – Sarkozyn kuuden kohdan suunnitelman mukaisesti. Tätä yhteistyötä olisi vahvistettava, kuten Heidi Hautala sanoi, myös ihmisoikeuskysymyksissä.

Olisi kuitenkin myös muistettava, että Euroopan unioni on erillinen yksikkö, ja Etyjin kanssa tehtävä yhteistyö ei saisi sitoa meitä Etyjin tekemiin päätöksiin, sillä kuten tiedätte, sen jäsenyyttä ei ole rajattu eurooppalaisiin valtioihin. Täydellisen yhteistyön hyväksyminen Etyjin kanssa olisi haitaksi Euroopan unionille. Yhteistyön olisi oltava tiivistä, mutta meidän olisi silti säilytettävä näiden kahden järjestelmän erillisluonne.

  Csaba Sógor (PPE). – (HU) Arvoisa puhemies, järjestön perustamisesta lähtien Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö on pitänyt päätehtävänään mahdollisista konflikteista varoittamista ja niiden estämistä. Etyjin vähemmistövaltuutettu ja hänen toimistonsa suorittavat erityistehtäviä organisaation toimielinjärjestelmässä estääkseen kireiden suhteiden kehittymisen enemmistön ja vähemmistön välille. Britit kutsuvat tätä varhaisvaroitusdiplomatiaksi. Vaikka Euroopan unionin alueella riita-asioiden ratkaisemisesta vastaavat ennen kaikkea EU:n toimielimet, joissakin tapauksissa Etyjille kuuluu merkittävä rooli. Eräs esimerkki tästä on Slovakian kielilaki, jonka yhteydessä vähemmistövaltuutettu yritti toimia välittäjänä osapuolten välillä. Valitettavasti, kun otetaan huomioon lopputulos, välitystoimintaa ei voi pitää onnistuneena. Laki aiheuttaa edelleen jännitteitä, sillä se on syrjivä ja lukuisten kansainvälisten sopimusten hengen vastainen. Myös Euroopan neuvoston Demokratiaan oikeusteitse -komissio, joka tunnetaan paremmin Venetsian komissiona, on vahvistanut tämän selkeästi. Ehkä olisimme lähempänä ratkaisua tässä asiassa, jos tämä äärimmäisen tärkeä Etyjin elin olisi antanut varhaisvaroituksen konfliktista ja työskennellyt tehokkaammin jännityksen lieventämiseksi.

  Joe Higgins (GUE/NGL). – (EN) Arvoisa puhemies, Etyjin tavoitteena on, näin meille kerrotaan, poliittisen ja tiedotusvälineiden vapauden ja ihmisoikeuksien edistäminen. Arvoisa Olivier Chastel, saanko kysyä teiltä, miten tämä on yhdistettävissä siihen, että Kazakstan on tänä vuonna saanut itselleen Etyjin puheenjohtajuuden ja arvonantoa sen saadessa pääkaupunkiinsa Astanaan tärkeän joulukuussa pidettävän huippukokouksen? Oletteko tietoinen siitä, että poliittisia oikeuksia Kazakstanissa poljetaan kyynisesti, tiedotusvälineiden vapautta rajoitetaan ja ihmisoikeuksia rikotaan rutiininomaisesti?

Ammattiliittoaktivisteja ja yhteiskunnallisia aktivisteja heitetään rutiininomaisesti vankilaan tekaistuin syyttein. Syyskuussa tehdyllä valtuuskunnan vierailulla Kazakstaniin sain kiistattomia todisteita mitä julmimmasta kohtelusta vankiloissa. Kuitenkin vielä kaksi viikkoa sitten komission puheenjohtaja Barroso levitti punaisen maton näistä julmuuksissa vastuussa olevalle miehelle – presidentti Nazarbajeville – ilman halaistua kritiikin sanaa. Miksi, korkean edustajan edustaja Chastel? Onko kyse rauta- ja teräskaupoista? Etyjin kokous Kazakstanissa on peruutettava välittömästi, jos haluatte tosissanne seistä niiden ihmisten rinnalla, jotka urheasti puolustavat ihmisoikeuksia, demokraattisia ja poliittisia sekä työntekijöiden oikeuksia ja sosiaalisia oikeuksia Kazakstanissa.

  Olivier Chastel, komission varapuheenjohtajan / korkean edustajan puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, haluan aluksi kiittää teitä ja kaikkia puheenvuoron käyttäneitä tästä korkeatasoisesta keskustelusta. Aion tietenkin välittää ehdotuksenne Catherine Ashtonille, etenkin ne, jotka koskevat varojen rationalisointia, hänen alaisuudessaan toimivan uuden yksikön Euroopan ulkosuhdehallinnon käyttöä ja yhteistyötä. En aio silti enää toistaa sitä, mitä sanoin keskustelun aluksi. Monet teistä ovat tuoneet esille samoja asioita.

Etenkin yksi seikka nousee esiin: Kazakstanin ihmisoikeustilanne. On oikein korostaa tätä seikkaa, ja monet teistä ovat sen tänä iltana tehneet. Kyse on Euroopan unionille hyvin tärkeästä kysymyksestä, ja otamme sen esille joka ikisessä tapaamisessa Kazakstanin johtajien kanssa. Tarve jatkaa poliittisiin oikeuksiin, sosiaalisiin oikeuksiin ja demokratisoitumiseen liittyviä ponnisteluja otettiin – toisin kuin näytätte väittävän – esille presidentti Nazarbajevin viime vierailulla tänne.

Tämän vuoksi haluan lopuksi yksinkertaisesti sanoa, että Kazakstanin johdolla järjestettävä Astanan huippukokous tarjoaa korkeimmille virkamiehillemme tärkeän tilaisuuden vapauttaa Eurooppa menneisyyden kahleista, ryhtyä rakentamaan – kuten te varapuhemies Rouček sanoitte – turvallisuuteen perustuvaa yhteisöä Vancouverista Vladivostokiin ja pohtia uusia operaatioita, joita meidän on toteutettava 2000-luvun poliittisessa ympäristössä ja turvallisuusympäristössä.

Olemme kaikki tyytyväisiä, että parlamentti voi antaa tukensa Euroopan unionin tärkeimmille tavoitteille ja unionin edustajille. Tarvitsemme tätä selkeää tukea, jotta voimme painottaa sitä, mikä merkitys on yksilön ihmisarvolla, vapaiden ja oikeudenmukaisten vaalien järjestämisellä, ylikansallisten uhkien torjumiseen tähtäävien pyrkimysten koordinoinnilla ja sillä, että saadaan aikaan tasapainoista taloudellista ja sosiaalista kehitystä ympäristön kannalta kestävästi. Toivokaamme, että poliittisen tahdon avulla Astanassa kyetään kääntämään uusi sivu Etyjin rikkaassa historiassa. Luottakaamme siihen, että Euroopan unioni kantaa siellä vastuunsa.

  Puhemies. – (EN) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna torstaina 11. marraskuuta 2010 klo 12.00.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  Krzysztof Lisek (PPE), kirjallinen. – (PL) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, tänä päivänä Eurooppa joutuu kohtaamaan aivan uudenlaisia ongelmia, kuten terrorismi, tietoverkkouhkat ja ihmis- ja huumekauppa. Tällaisiin haasteisiin vastaamiseksi meidän on kehitettävä tehokas järjestelmä uhkien tunnistamista ja konfliktien ratkaisemista varten. Etyj on oikea paikka käydä laaja-alaista keskustelua Euroopan turvallisuudesta. Se on yksi laajimmista foorumeista vaihtaa ajatuksia kansainvälisestä turvallisuudesta, ja se on menneisyydessä osoittanut pystyvänsä ryhtymään tehokkaisiin toimiin. Samaan aikaan viime aikoina on valitettavasti käynyt niin, että Etyjin rakenteet eivät ole enää vastanneet nykymaailman tarpeita, mistä esimerkkinä Kaukasuksen ratkaisematon konflikti ja epäasianmukainen reagointi Georgian konfliktiin vuonna 2008. Yhteisten etujemme mukaista on ajanmukaistaa rakenteet siten, että tulevaisuudessa niiden avulla voidaan nopeasti vastata syntyneisiin uhkiin. Etyjin valmiuksia tällä alalla olisi vahvistettava muokkaamalla sen vanhoja toimintamekanismeja ja luomalla uusia. Tämä on ainoa keino, jonka avulla Etyjin on mahdollista työskennellä tehokkaasti Euroopan ja Euraasian turvallisuuden hyväksi. Meidän olisi Euroopan turvallisuuden nimissä jatkettava prosessia, jonka aloitimme vuonna 2008 Korfulla. Meidän tuellamme Etyjistä voi tulla merkittävä ja tehokas yleistä järjestystä Euroopassa ja Euraasiassa ylläpitävä voima. Pidän hyvänä aloitetta vahvistaa yhteistyötä EU:n ja Etyjin välillä.

  Cristian Dan Preda (PPE), kirjallinen. – (RO) Olen tyytyväinen keskusteluun Libor Roučekin mietinnöstä ja suunnitelmaan Astanassa joulukuussa pidettävästä huippukokouksesta, jonka avulla toivomme voivamme vahvistaa Etyjiä. EU:n on otettava selkeä kanta järjestöön, jolla voi olla tärkeä rooli alueellisen turvallisuuden kannalta ja edistettäessä demokraattisia arvoja ja ihmisoikeuksia.

Tässä yhteydessä on mielestäni esitettävä kaksi tärkeää kysymystä. Ensimmäinen koskee Etyjin inhimillisen puolen vahvistamista. Ihmisoikeudet ja demokratia ovat keskeisen tärkeitä Lissabonin jälkeisenä aikana, kun Euroopan ulkosuhdehallinnon perustamisen myötä on tilaisuus miettiä kattavaa turvallisuuskonseptia. Toiseksi haluan korostaa, että Korfun prosessissa on kiinnitettävä enemmän huomiota ratkaisemattomien konfliktien ratkaisemiseen, mikä on alue, jossa Etyj voi tuoda todellista lisäarvoa muihin vastaaviin alueellisiin järjestöihin verrattuna.

Haluan nostaa esille Libor Roučekin mietinnön 8 kohdan, joka sai laajaa kannatusta ulkoasiainvaliokunnassa. On todellakin syytä ottaa uudelleen esiin tarve Transnistrian konfliktin pysyvään ratkaisuun Moldovan tasavallan alueellisen koskemattomuuden ja itsemääräämisoikeuden kunnioittamisen osalta. Tämän aikaansaamiseksi meidän on jatkettava nopeasti ja ehdoitta neuvotteluja 5 + 2 -muodossa.

20. Kolmannet maat, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään (keskustelu)

  Puhemies. – (EN) Esityslistalla on seuraavana Agustín Díaz de Mera García Consuegran kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan puolesta laatima mietintö (A7-0294/2010) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon vahvistamisesta kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske, annetun asetuksen (EY) N:o 539/2001 muuttamisesta (KOM(2010)0358 – C7-0162/2010 – 2010/0192(COD)).

  Agustín Díaz de Mera García Consuegra, esittelijä. – (ES) Arvoisa komission jäsen, haluaisin lähettää terveiset erinomaiselle tiimillenne. Hyvät kuulijat, asetuksessa (EY) N:o 539/2001 vahvistetaan luettelo kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi unionin ulkorajoja ylittäessään, ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske.

Keskustelemme tänään ehdotuksesta asetuksen (EY) N:o 539/2001 muuttamiseksi. Siihen sisältyy kolme tavoitetta: Taiwanin siirto positiiviseen luetteloon, kolmen muun maan tai alueen – Trinidad ja Tobago, Saint Lucia, Saint Vincent ja Grenadiinit, Belize, Dominica, Grenada, Marshallinsaaret, Mikronesia ja Palau – siirto positiiviseen luetteloon sekä Pohjois-Mariaanien tilanteen arviointi.

Pohjois-Mariaanien tilanne ei aiheuta ongelmia, koska Pohjois-Mariaanien kansalaiset ovat Yhdysvaltain kansalaisia, kuten tiedätte.

Mainitsemieni kolmansien maiden siirtoa koskevien pyyntöjen osalta komissio ei pidä viisumipakon poistoa perusteltuna. Emme mekään.

Taiwan, tuo Aasian saari, puolestaan on kehittynyt kiitettävästi sekä demokratian, yhteiskunnan että talouden alalla. Demokraattiset instituutiot ovat toimineet vakaasti vuonna 1996 pidettyjen ensimmäisten suorien presidentinvaalien jälkeen. Presidentti johtaa hallitusta, ja taiwanilaiset valitsevat presidentin yleisillä vaaleilla nelivuotiskaudeksi. Lainsäädäntövaltaa käyttää tällä hetkellä lainsäädäntöelin Yuan, johon kuuluu 113 jäsentä.

Taloudesta todettakoon, että Taiwanin tulo asukasta kohden on yksi maailman korkeimmista: 30 100 Yhdysvaltain dollaria. Heinäkuussa 2010 Taiwanin työttömyysaste oli 5,2 prosenttia, eli huomattavasti alhaisempi kuin Euroopan keskitaso, joka oli samassa kuussa 10,1 prosenttia. Vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä Taiwanin talous kasvoi 13,27 prosenttia, ja sen kauppatase oli vuoden 2010 ensimmäisellä puoliskolla 12,1 miljardia Yhdysvaltain dollaria ylijäämäinen. Kansainvälisen valuuttarahaston vuoden 2009 tilastotietojen mukaan Taiwan oli maailman 25. suurin talous, ja sen bruttokansantulo oli 379 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Tässä yhteydessä on todettava, että vuonna 1950 Taiwan oli köyhempi kuin Ghana, Uganda ja Kongon demokraattinen tasavalta. Vuoteen 1960 asti se oli riippuvaisempi perushyödykkeiden tuonnista kuin Kenia, Etelä-Afrikka ja Libanon. Nykyisin Taiwanissa valmistetut tuotteet muodostavat yli 97 prosenttia sen viennistä.

Edellä mainitut seikat ovat johtaneet siihen, että Taiwanin nettomuuttoaste on vain 0,15 prosenttia. Näin ollen on hyvin epätodennäköistä, että Taiwanista tulisi tänne laittomia maahanmuuttajia. Komission tietojen mukaan koko Euroopan unionin alueella havaittiin vuosina 2006–2008 vain 45 laitonta maahanmuuttajaa, joiden todettiin tulleen Taiwanista.

Matkustusasiakirjojen turvallisuudesta haluaisin sanoa, että Taiwanin sähköiset passit täyttävät kaikki Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön asettamat väärentämisenvastaiset standardit.

Ulkomailla asuvien taiwanilaisten tilannetta pitäisi tarkastella lähemmin. He tarvitsevat nimittäin ennakkoluvan palatakseen Taiwaniin, vaikka heillä olisi maan viranomaisten myöntämä passi. Tämän vuoksi olisi loogista, että Euroopan unionissa omaksutaan heidän suhteensa samanlainen lähestymistapa, kuten mietinnössäni ehdotetaan.

Tällä hetkellä Taiwan vaatii viisumin unionin jäsenvaltioista vain Kyproksen, Romanian ja Bulgarian kansalaisilta. Taiwanin viranomaiset ovat kuitenkin luvanneet, että viisumivapaus myönnetään noiden maiden kansalaisille 11. marraskuuta, siis huomiseen, mennessä. Kyse on virallisesta sitoumuksesta, josta on ilmoitettu neuvoston puheenjohtajavaltiolle, Euroopan komissiolle, Euroopan parlamentille sekä asianomaisten maiden pysyville edustustoille.

Tästä syystä, arvoisa puhemies, sekä muista syistä, joita käsittelen toisessa puheenvuorossani, meidän kannattaa myöntää Taiwanille viisumivapaus, kuten Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti tekivät viime vuonna.

  Andrey Kovatchev, ulkoasioiden valiokunnan lausunnon valmistelija. – (EN) Arvoisa puhemies, olen tyytyväinen Agustín Díaz de Meran mietintöön. Vuosikymmeniä kestäneiden jännitteiden jälkeen Taiwanin hallituksen ja Kiinan kansantasavallan välillä vallitsee nyt myönteinen poliittinen ilmapiiri. Maiden välillä on suoria lentoja, ja taloudellista yhteistyötä koskeva puitesopimus on saatu voimaan.

Taiwanin ja Euroopan unionin suhteet kehittyvät myös koko ajan hyvään suuntaan: kauppavaihto sekä yliopistomaailman ja liike-elämän yhteistyö on vilkasta. Taiwanin koulutustaso, demokraattinen hallinto sekä tulotaso vastaavat Japania ja Etelä-Koreaa. Noiden tekijöiden sekä muun myönteisen kehityksen perusteella ulkoasiainvaliokunta tukee Agustín Díaz de Meran mietintöä, jossa kannatetaan viisumipakon poistamista Taiwanilta. Kuten mietinnössä todetaan, oletamme Taiwanin poistavan viisumipakon kaikilta 27 jäsenvaltiolta ennen kuin kyseinen toimenpide toteutetaan. On syytä pitää mielessä, etteivät viisumijärjestelmät – tai ylipäätään mitkään konsulijärjestelmät tai yksityisoikeudelliset järjestelmät – vaikuta millään lailla alueiden asemaan kansainvälisessä julkisoikeudessa.

  Cecilia Malmström, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, komissio hyväksyi ehdotuksen Taiwanin siirtämisestä viisumivapaiden maiden luetteloon 5. heinäkuuta tänä vuonna. Kuten kaikki tiedämme, Taiwan on kehittynyt ja vakaa demokratia. Se täyttää kaikki tarpeelliset tekniset vaatimukset.

Ehdotus perustuu viisumiluettelon säännölliseen arviointiin sekä jäsenvaltioilta saatuihin esityksiin. Komissio arvioi muun muassa seuraavia asioita: laiton maahanmuutto, yleinen järjestys, yleinen turvallisuus, vastavuoroisuus, alueellinen yhtenäisyys sekä Euroopan unionin ulkosuhteet.

Meidän on lujitettava alueellista yhtenäisyyttä Kaakkois-Aasiassa. Eräille muille yhtä kehittyneille kolmansille maille, kuten Hongkongille, Macaolle, Japanille, Etelä-Korealle ja Singaporelle, on jo myönnetty viisumivapaus. Lisäksi Taiwanin ja Manner-Kiinan suhteita on kiistatta alettu kehittää, mistä on osoituksena suorien lentojen aloittaminen ja taloudellista yhteistyötä koskevan puitesopimuksen solmiminen maiden välillä.

Kuten sekä esittelijä että Andrey Kovatchev totesivat, Yhdistynyt kuningaskunta, Irlanti, Uusi-Seelanti ja Etelä-Korea ovat jo myöntäneet Taiwanin kansalaisille viisumivapauden. Myös Kanadassa käsitellään parhaillaan Taiwania koskevan viisumipakon poistamista.

Jos Taiwanin kansalaisille myönnetään viisumivapaus, viisumivapauden pitäisi tietenkin toteutua vastavuoroisesti. Taiwan on poistanut asteittain viisumipakon suurimmalta osalta EU:n jäsenvaltioista. Se on myös sitoutunut ulottamaan täydellisen viisumivapausjärjestelmän kaikkiin EU:n kansalaisiin. Romanialaiset, bulgarialaiset ja kyproslaiset voivat matkustaa Taiwaniin ilman viisumia 11. marraskuuta lähtien. Se on huomenna, joten voitte varata matkalippunne!

Lisäksi Taiwan aikoo pidentää sallittua maassaoloaikaa EU:n kansalaisten osalta 90 vuorokauteen, kun viisumivapaus tulee voimaan EU:ssa. Ehdotus koskee myös Pohjois-Mariaanien poistamista negatiivisesta luettelosta, koska alue kuuluu Yhdysvalloille.

Viisumivapaus eli viisumipakon poistaminen on erinomainen keino yhdistää ja lähentää ihmisiä; opiskelijoita, tutkijoita, tavallisia ihmisiä, yritysmaailman edustajia, tutkijoita ja muita. Olemme tekemässä hyvin tärkeän päätöksen. Kyse on yhteispäätösmenettelystä – kuten tiedätte – mutta voin ilokseni kertoa, että neuvoston jäsenet ovat jo laajalti ilmaisseet tukensa tälle. Ymmärtääkseni myös Euroopan parlamentti tukee vahvasti ehdotusta – kiitos esittelijä Agustín Díaz de Meran sekä varjoesittelijöiden. Toivonkin, että huominen äänestystulos on myönteinen.

Komission ehdotukseen tehtiin ainoastaan yksi tarkistus, jota sekä neuvosto että Euroopan parlamentti esittivät. Se koski 60 000:n ulkomailla asuvan Taiwanin kansalaisen jättämistä toimenpiteen soveltamisalan ulkopuolelle. Esittelijä ja jäsenvaltiot neuvostossa olivat siinä käsityksessä, että kyseiset henkilöt tarvitsevat Taiwanilta ennakkoluvan palatakseen omaan maahansa. Näin ollen olisi loogista ja järkevää, että EU jättäisi tuon henkilöryhmän viisumivapauden ulkopuolelle. Komissio hyväksyy tarkistuksen.

Haluaisin kiittää esittelijää ja varjoesittelijöitä erinomaisesta tuesta ja yhteistyöstä tässä asiassa. Olen varma, että täysimääräinen ja vastavuoroinen viisumivapaus vahvistaa EU:n ja Taiwanin erinomaisia suhteita eri sektoreilla, kuten matkailun ja kaupan alalla, sekä hyödyttää kaikkia osapuolia.

  Georgios Papanikolaou, PPE-ryhmän puolesta. – (EL) Arvoisa puhemies, aivan aluksi haluan vuorostani kiittää esittelijää sekä kaikkia kollegoita, jotka ovat olleet laatimassa tätä mietintöä. He ovat todella tehneet erinomaista työtä.

Taiwanin kansalaisten vapauttaminen viisumipakosta on luonnollisesti askel oikeaan suuntaan. Ensinnäkin on hyvä, että olemme onnistuneet kiertämään lainsäädännöllisen ongelman, joka liittyy siihen, etteivät kaikki jäsenvaltiot tunnusta Taiwania. Toiseksi on todettava, että vastavuoroisen tunnustamisen – tai sen yhden osatekijän – perusteella Euroopan unionin jäsenvaltioiden kansalaisilta ei enää jatkossa vaadita viisumia Taiwaniin. Toisin sanoen tämä vastaa sitä, miten toimimme 27 jäsenvaltion suhteen. Kolmanneksi kaikki Euroopan unionin ja Kiinan suhteisiin mahdollisesti kielteisesti vaikuttavat seikat on onnistuttu välttämään.

Tässä yhteydessä haluaisin esittää yleisluontoisen huomion: jouduimme kaikki hiljattain todistamaan terrorismia, kun Kreikasta lähetettiin kirjepommeja Euroopan unionin eri kaupungeissa sijaitseviin suurlähetystöihin ja Jemenistä eri jäsenvaltioihin. Me kaikki koimme, että turvallisuutemme on uhattuna kaikkialla ja kaikin tavoin.

Kun sitten maanmiehemme saivat tietää, että Euroopan unioni aikoo helpottaa kolmannen maiden, esimerkiksi Taiwanin, kansalaisten pääsyä Euroopan unionin alueelle, he tietenkin miettivät, aiheuttaako se vakavan uhan heidän turvallisuudelleen.

Meidän on vastattava heille, että arvioimme kaikki nuo parametrit ennen kuin teemme tällaisia päätöksiä. Tiedämme varsin hyvin, että käytössämme on keinot puuttua mahdollisiin ongelmiin ja varmistaa kansalaistemme turvallisuus. Juuri siksi olemme tehneet tämän päätöksen. Käytössämme on järjestelmiä tietojen vaihtamiseksi ja välineitä mahdollisten ongelmien ratkaisemiseksi.

Haluaisinkin lopuksi todeta, että olemme tehneet hyvän päätöksen, emmekä missään tapauksessa ole vaarantaneet maanmiestemme turvallisuutta eri puolilla Eurooppaa.

  Tanja Fajon, S&D-ryhmän puolesta. – (SL) Ensinnäkin haluaisin kiittää esittelijää erinomaisesta työstä. Taiwania voidaan pitää menestystarinana. Vierailin juuri tuolla saarella, joka on jo solminut useita yhteistyösopimuksia Euroopan unionin kanssa. Euroopan unioni 27 jäsenvaltion voimin on merkittävin sijoittaja Taiwanin nopeasti kasvavan talouden kannalta. Tänä vuonna Taiwanin talouskasvun arvioidaan kohoavan lähes yhdeksään prosenttiin, ja sen työttömyysaste on alle kuusi prosenttia.

Viisumipakon poistaminen taiwanilaisilta vahvistaa Taiwanin ja Euroopan unionin taloudellisia ja poliittisia suhteita, lisää investointeja sekä mahdollistaa etenkin nuorten ja opiskelijoiden liikkuvuuden. Kuten olemme kuulleet, Kiina muodostaa edelleen suurimman uhan Taiwanille, mutta viime vuosina Taiwanin ja Kiinan suhteet ovat lämmenneet etenkin talouden alalla. Kansainvälisesti katsottuna Taiwania ei ole yleisesti tunnustettu valtioksi. Edes EU ei ole vielä tunnustanut Taiwania, mutta 24 jäsenvaltion kansalaiset voivat nykyisin matkustaa sinne ilman viisumia ja Taiwan poistaa pian viisumipakon myös Bulgarian, Romanian ja Kyproksen kansalaisilta.

Taiwanin hallitus on toteuttanut lukuisia tärkeitä toimenpiteitä passien turvallisuuden alalla. Pääsimme itse todistamaan noita toimenpiteitä vieraillessamme passit luovuttavassa virastossa. Maan viranomaisilla ei ole ongelmia laittoman maahanmuuton tai laittoman ihmis- ja tavarakaupan kanssa. Maan kaupungeissa ei esiinny järjestäytynyttä rikollisuutta, ja ihmiset ovat yleisesti ottaen tyytyväisiä elämäänsä.

Viime vuonna Euroopan unioni poisti viisumipakon viideltä Länsi-Balkanin maalta. Tämän viikon maanantaina ministerit hyväksyivät merkittävän päätöksen, joka koskee Albaniaa sekä Bosnia ja Hertsegovinaa. Se on etenkin EU:n jäsenyyttä tavoitteleville maille hyvin tärkeä viesti siitä, että niiden tulevaisuus on selvästi Euroopan unionissa. Matkustusvapaus on perustavanlaatuinen ihmisoikeus. Olen myös aivan varma, että tämä on ainut mahdollinen toimintatapa, koska Taiwan ei muodosta uhkaa EU:lle. Näin ollen pyydän teitä, hyvät kollegat, antamaan huomenna vahvan tukenne viisumipakon poistamiselle, jotta taiwanilaiset voisivat matkustaa vapaasti.

  Cecilia Wikström, ALDE-ryhmän puolesta. – (SV) Arvoisa puhemies, meillä on nykyään käytössämme luettelo niistä kolmansista maista, joiden kansalaiset tarvitsevat viisumin voidakseen ylittää unionin ulkorajoja. Käytössä on myös luettelo kansallisuuksista, joita viisumipakko ei koske. Kumpikin luettelo täytyy luonnollisesti tarkistaa säännöllisesti, ja niihin on tehtävä tarvittaessa muutoksia kunkin maan tilanteesta riippuen. Aiemmin syksyllä poistimme viisumipakon Albanian sekä Bosnia ja Hertsegovinan kansalaisilta. Äänestämme pian viisumipakon poistamisesta myös Taiwanilta, joka on käynyt läpi kokonaisvaltaisen demokratisointiprosessin. Institutionaaliset uudistukset, dynaaminen kansalaisyhteiskunta sekä kansalaisvapauksien ja -oikeuksien parempi kunnioittaminen ovat johtaneet siihen, että Taiwan on aiempaa vakaampi myös poliittisesti. Emme myöskään vaadi viisumia eräiden muiden alueella sijaitsevien maiden kansalaisilta, joten kyse on tietenkin myös alueellisen yhtenäisyyden lujittamisesta. Taiwan ei muodosta minkäänlaista uhkaa EU:lle. Lisäksi viisumipakon poistaminen hyödyttää Taiwanin ja EU:n välisiä kauppasuhteita sekä edistää yhteistyötä kulttuurin ja tutkimuksen alalla – ne ovat tärkeitä aloja meille kaikille.

Useiden vuosien ajan taiwanilaisilla poliitikoilla on ollut vaikeuksia matkustaa Eurooppaan, jopa yksityishenkilöinä, koska unionin maat ovat pelänneet joutuvansa Kiinan silmissä väärälle puolelle tai päätyvänsä poliittiseen selkkaukseen. Asiat ovat nyt toisin, ja toivonkin, että pian solmittava sopimus edistää ja parantaa poliittisia suhteita EU:n ja Taiwanin poliitikoiden välillä sekä vahvistaa Taiwanin osallistumista kansainvälisen yhteisön toimintaan eri aloilla. Odotamme kuitenkin hyötyvämme myös ideologisesta näkökulmasta.

Eurooppa kannattaa avoimuutta, sydämellisyyttä ja syrjimättömyyttä. Molemminpuolinen luottamus tarkoittaa ovien pitämistä auki maidemme välillä, mikä myös edesauttaa ja lisää yhteistyötä mutta ennen kaikkea parantaa maidemme välejä. Näitä asioita toivon täydestä sydämestäni ennen tätä Euroopan parlamentissa pian toimitettavaa tärkeää äänestystä.

  Charles Tannock, ECR-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, komission jäsen Cecilia Malmström oli itsekin Taiwanin ystävä Euroopan parlamentin aikoinaan. Tällä hetkellä minä toimin Taiwan-ystävyysryhmän puheenjohtajana Euroopan parlamentissa. Minulla on luonnollisesti ilo kertoa ryhmäni olevan tyytyväinen siihen, että Taiwanin kansalaiset voivat pian tulla Schengen-alueelle ilman viisumia; EU-termein ilmaistuna Taiwanilta siis poistetaan viisumipakko.

Oma maani Yhdistynyt kuningaskunta sekä Irlanti – joista kumpikaan ei kuulu Schengeniin – myönsivät Taiwanin kansalaisille viisumivapauden puolitoista vuotta sitten. Voin turvallisin mielin todeta, että Yhdistyneen kuningaskunnan kokemukset etenkin matkailun edistämisen ja rehellisen liikematkailun suhteen osoittavat, että päätös oli oikea.

Taiwan on kukoistava, varakas ja nykyaikainen demokratia, joka jakaa kanssamme samat arvot eli kannattaa ihmisoikeuksia, rauhaa, turvallisuutta ja hyvinvointia alueella. Hyödymme takuuvarmasti siitä, että edistämme kauppasuhteita Taiwaniin, jonka talous kasvaa ja vahvistuu jatkuvasti sekä toimii yhä parempana ponnahduslautana Euroopasta Kiinaan suuntautuville investoinneille. Eurooppa saavuttaa myös nopeasti Amerikkaa suosituimpana kohteena taiwanilaisten yliopisto-opiskelijoiden sekä tutkijoiksi pyrkivien, akateemisen loppututkinnon suorittaneiden henkilöiden keskuudessa. Tässäkin vaihdosta koituu merkittävää etua kaikessa mahdollisessa mielessä. Tämä on merkittävä osoitus tuestamme ja solidaarisuudestamme Taiwanille, joka on Presidentti Man inspiroivan johtajuuden ansiosta löytänyt käytännöllisiä ratkaisuja eristäytyneisyyteen, johon Kiinan kansantasavalta sen pakotti.

  Mario Borghezio, EFD-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, ensiksikin haluaisin esittää vilpittömät kiitokseni esittelijälle, jonka taidot ja perusteellisuus on hyödynnetty jäsenvaltioiden vakuuttamiseksi siitä, ettei vapaan maahantulon salliminen taiwanilaisille eli viisumipakon poistaminen aiheuta ongelmia Euroopan unionille.

En ole yhtä vakuuttunut viimeisimmän Bosnia ja Hertsegovinaa sekä Albaniaa koskevan päätöksen suhteen. Nyt puhutaan viisumipakon poistamisesta jopa Turkilta. Kyseisten tapausten osalta en ole varma, ovatko komissio ja Euroopan parlamentti tehneet työnsä hyvin, eli ovatko ne varmistaneet unionin kansalaisten turvallisuuden. Sitä suuremmalla syyllä ylistänkin tätä mietintöä sekä Euroopan parlamentin äänestystä, jonka tulos on varmasti puoltava.

Historia on ja pysyy. Vanhemmat henkilöt muistavat, mitä joskus Nationalistisena Kiinana tunnettu maa edusti vuosikymmenten ajan: se puolusti vapautta. Länsi ei saa unohtaa, kuka puolusti vapauden periaatteita silloin, kun ne olivat muualla uhattuina. Ihmisoikeuksien näkökulmasta perustavanlaatuinen erottelu on kuitenkin tarpeen.

Näin ollen myös Taiwanin kiinalaiset ovat tervetulleita kotiseudulleni Padaniaan. Merkittävien ja osaavien henkilöiden oleskelu alueella on jo selkeä osoitus taiwanilaisten kyvystä sopeutua yhteiskuntaamme. Toisin kuin eräät muut maat Taiwan ei myöskään tuo Euroopan unioniin kauppatavaran mukana sosiopoliittisia viestejä, jotka olisivat vastoin vapauden periaatteita, ihmisoikeuksien suojelua ja etnisten ja uskonnollisten vähemmistöjen kunnioittamista. Siksi taiwanilaiset ovat tervetulleita Euroopan unioniin ja Padaniaan.

  Béla Kovács (NI). - (HU) Kiitos, että sain puheenvuoron, arvoisa puhemies. Hyvät kuulijat, voidaan sanoa, että viisumijärjestelmä on tehokas keino torjua onnistuneesti laitonta maahantuloa sekä laitonta oleskelua Euroopan unionin jäsenvaltioissa. Kun päätämme siitä, minkä kolmansien maiden kansalaisia viisumipakko koskee, kunkin maan tilanne pitäisi arvioida erikseen. Arvioinnissa on huomioitava laiton maahanmuutto, yleinen järjestys ja turvallisuuskysymykset sekä EU:n ulkosuhteet, alueellinen yhtenäisyys ja tietenkin myös vastavuoroisuusperiaate.

Arviointimekanismin avulla on voitava varmistaa, että viisumipakko palautetaan kaikille niille maille, jotka ottavat takapakkia edellä mainittujen kriteerien osalta tai määräävät viisumipakon yhden tai useamman unionin jäsenvaltion kansalaisille. Valitettavasti käytäntö on osoittanut, että jäsenvaltioiden on selvittävä yksin maahanmuuttoon ja turvallisuuteen liittyvistä seurauksista, joita viisumirajoitusten poistaminen aiheuttaa. Minun mielestäni kyse on turvallisuuspoliittisesta asiasta eikä jostain lahjasta, joka vain annetaan hakijamaille. Siksi katsonkin, että kaikilta mailta on vaadittava turvallisuustakuut ennen kuin niiden kansalaisille annetaan vapaus tulla Euroopan unionin alueelle ilman viisumia.

  Kinga Göncz (S&D). – (HU) Minäkin haluaisin kertoa olevani tyytyväinen siihen, että viisumivapauden myöntäminen Taiwanin kansalaisille on otettu Euroopan parlamentin esityslistalle. Mielestäni maksamme näin velkaamme. Muilta Euroopan unionin yhtä merkittäviltä kumppanimailta on jo poistettu viisumipakko, joten niiden kansalaiset voivat matkustaa vapaasti ilman viisumia. Taiwan on Euroopan unionin neljänneksi tärkein kauppakumppani Aasiassa, ja toiseenkin suuntaan kauppa on lähes yhtä merkittävää niin Taiwanille kuin Euroopan unionille. Uskomme, että viisumirajoitusten poistaminen vahvistaa entisestään suhteita, jotka ovat jo nyt hyvin tiiviit. Tiedämme, että talouden ja kaupan lisäksi suhteet ovat läheiset myös tutkimuksen, teknologisen kehityksen, koulutuksen ja kulttuurin alalla, ja voimme olettaa viisumivapauden vahvistavan myös niitä.

Mainitsemamme ehto, jonka mukaan kaikille Euroopan unionin 27 jäsenvaltiolle pitäisi myöntää viisumivapaus, toteutuu tänä vuonna, kun viisumipakko poistetaan Kyproksen, Bulgarian ja Romanian kansalaisilta. Mielestäni tämä on erittäin tärkeä asia. Minäkin haluaisin korostaa sitä, että Taiwanissa on tapahtunut viimeisten 50–60 vuoden aikana erittäin merkittäviä muutoksia. Taiwan on luonut demokraattisten instituutioiden järjestelmän ja kehittynyt köyhästä maasta taloudellisesti vahvaksi maaksi. Näin ollen ei ole syytä pelätä, kuten monet ovatkin todenneet, että viisumivapaus aiheuttaisi maahanmuuttopaineita. Tähän liittyen meillä pitäisi olla pikemminkin myönteisiä odotuksia.

  Laima Liucija Andrikienė (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, tuen täysin sitä, mitä esittelijä Agustín Díaz de Mera ja valmistelija Andrey Kovatchev sanoivat. Taiwan on kehittynyt maa, joka täyttää korkeat tekniset ja hallinnolliset standardit. Se täyttää epäilemättä korkeimmat mahdolliset turvallisuusstandardit tarkastus- ja tullimenettelyjen osalta. Näin ollen pyytäisin kollegoita näyttämään vihreää valoa ehdotukselle, jossa Taiwanille myönnetään sen jo kauan odottama viisumivapaus.

Taiwan kuuluu myös Maailman kauppajärjestöön erillisenä tullialueena. Meidän ei pitäisi tyytyä tähän – meidän pitäisi edistää Taiwanin liittymistä myös muihin kansainvälisiin järjestöihin, kuten Kansainväliseen siviili-ilmailujärjestöön tai ilmastonmuutosta koskevaan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimukseen. Taiwan on maa, joka ansaitsee tämän tunnustuksen, koska se on Euroopan unionille merkittävä kumppani Itä-Aasiassa. Suhteet on luotu vahvistumaan kummankin osapuolen eduksi.

Meidän on vahvistettava suhteitamme Taiwaniin tulevaisuudessa. Yksi mahdollisista kehityssuunnista voisi olla neuvotteleminen Taiwanin kanssa kattavammasta kauppajärjestelmästä etenkin nyt, kun Taiwan on allekirjoittanut tärkeän taloudellista yhteistyötä koskevan puitesopimuksen. Jos menemme tuohon suuntaan, viisumivapaus on keskeinen tekijä EU:n ja Taiwanin suhteiden syventämisessä.

  Ioan Enciu (S&D). – (RO) Arvoisa puhemies, ensinnäkin haluan onnitella Agustín Díaz de Meraa hänen laatimastaan mietinnöstä. Olen varma, että parlamentti äänestää huomenna yksimielisesti sen puolesta.

Haluaisin kuitenkin puhua siitä, miten komissio odottaa tämän tukevan vastavuoroisuusperiaatetta Euroopan unionin suhteissa kolmansiin maihin. Taiwanin kansalaiset saavat viisumivapauden kaikkialla Euroopan unionissa, ja Taiwan poistaa viisumipakon Romanian, Bulgarian ja Kyproksen kansalaisilta. Tämä on liike oikeaan suuntaan. Toisaalta taas Yhdysvallat, jonka kansalaisilla on täysi viisumivapaus kaikkialla Euroopan unionissa, ei suostu myöntämään sitä vastavuoroisesti Romanian, Bulgarian, Puolan ja Kyproksen kansalaisille. Lisäksi kaikilta EU:n kansalaisilta peritään nykyään maahantulomaksu, jota voidaan pitää eräänlaisena piiloviisumina.

Vastavuoroisuusperiaatteen ja jäsenvaltioiden välisen yhteisvastuullisuuden periaatteen mukaisesti komission on lakattava suhtautumasta tähän passiivisesti vain tapahtuneena tosiseikkana; komission on ryhdyttävä aktiivisesti toimiin, jotta täysi viisumivapaus todella toteutuisi vastavuoroisesti ja koskisi kaikkia jäsenvaltioita. Niin kauan kuin viisumisopimuksista neuvottelu kuuluu jäsenvaltioiden toimivallan sijasta Euroopan unionin yksinomaiseen toimivaltaan, komission on pyrittävä kaikin tavoin ratkaisemaan tällaiset tilanteet.

  Marek Henryk Migalski (ECR). – (PL) Arvoisa puhemies, hyvä komission jäsen, on selvää, että Euroopan parlamentissa vallitsee tässä asiassa yhteisymmärrys ja että mietintö todennäköisesti hyväksytään huomenna. Äänestystulos ei ehkä ole täysin yksimielinen, mutta mietintö hyväksyttäneen hyvin selvällä enemmistöllä ja kaikkien poliittisten ryhmien tuella. En halua toistaa kaikkia argumentteja, jotka esittelijä ja komission jäsen toivat esiin. Taiwan todella täyttää kaikki taloudelliset ja poliittiset ehdot, jotta yhteistyötä voidaan lisätä, ja viisumipakon poistaminen voi olla avuksi siinä. Mielestäni meidän on pakko toimia näin, koska Taiwan on osoittanut, että vapaa demokratia on mahdollista saavuttaa kaikkialla, kaikissa kulttuureissa, ja että maassa tapahtunut muutosprosessi on onnistunut. Mielestäni meidän pitäisi myös tukea sitä.

Taloudellisten syiden lisäksi on myös muita syitä. Mainittakoon esimerkiksi poliittinen syy, johon Mario Borghezio viittasi. En aio selittää sitä tarkemmin nyt, mutta me kaikki ymmärrämme, että kyse on tärkeästä syystä ja että meidän pitäisi tukea taiwanilaisia ystäviämme tässä asiassa.

  Peter Jahr (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, Taiwan on positiivisessa luettelossa. Toisin sanoen taiwanilaiset voivat matkustaa Euroopan unioniin ilman viisumia. Olen iloinen heidän puolestaan. Politiikka on kuitenkin antamista ja saamista. Olisin toivonut, että Taiwan myöntää vuorostaan välittömästi viisumivapauden kaikille Euroopan unionin kansalaisille. Näin ei kuitenkaan käynyt. Taiwan on ainoastaan ilmoittanut aikomuksestaan tehdä niin vuoden loppuun mennessä. Toivottavasti aikomus toteutuu myös käytännössä. Muilta osin luotan esittelijäämme, joka on parantanut mahdollisuuksia tässä asiassa, ja äänestän mietinnön puolesta sellaisenaan. Kuten sanoin, toivon, että Taiwan ratkaisee osaltaan ongelmat ja antaa kaikkien EU:n kansalaisten matkustaa Taiwaniin ilman viisumia.

  Cecilia Malmström, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin vielä kerran kiittää esittelijää sekä Euroopan parlamenttia tuesta Taiwanin siirtämiseksi positiiviseen luetteloon. Voin myös vakuuttaa niille parlamentin jäsenille, joilla oli vielä epäilyksiä, että komission menetelmät maiden arvioimiseksi – tämä koskee myös Taiwania – ovat aina hyvin perusteellisia. Niiden avulla varmistetaan, että kaikki ehdot täyttyvät ennen kuin komissio antaa tällaisia ehdotuksia. Tässäkin tapauksessa arviointi toteutettiin hyvin perinpohjaisesti.

Haluaisin myös vahvistaa viimeiselle puhujalle, että viisumipakko poistetaan viimeistenkin maiden osalta huomenna. Viisumivapaus koskee huomisesta lähtien kaikkia jäsenvaltioita, joten vastavuoroisuus toteutuu täysimääräisesti. Uskon, että huomisen äänestyksen jälkeen olemme hyvin vahvoilla ja välitämme selkeän viestin. Voimme kaikki iloita hyvistä suhteista taiwanilaisten ja Euroopan unionin kansalaisten välillä sekä toivoa niiden parantuvan entisestään. Kiitos paljon oikein hyvästä keskustelusta.

  Agustín Díaz de Mera García Consuegra esittelijä. – (ES) Arvoisa puhemies, aivan ensiksi minun on kiitettävä tuesta, jota kollegat eri poliittisista ryhmistä ovat osoittaneet tälle mietinnölle, joka minulla oli kunnia esitellä Euroopan parlamentille. Haluaisin myös kiittää teitä työssäni saamastani tuesta.

Olisi kuitenkin epäreilua olla toteamatta, että suurin kiitos kuuluu komission jäsen Cecilia Malmströmille. Hänen tukensa, energiansa ja erinomainen tiiminsä ovat mahdollistaneet sen, että tämä toimenpide voidaan toteuttaa. Tässä toimenpiteessä on mielestäni myös kyse oikeudenmukaisuudesta.

Minulla ei ole muuta sanottavaa, arvoisa puhemies. Haluan vain vielä onnitella Taiwanin kansaa ja viranomaisia sekä luonnollisesti myös erinomaisia taiwanilaisia diplomaatteja, jotka toimivat eri puolilla maailmaa, esimerkiksi Brysselissä.

  Puhemies. – (EN) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna torstaina, 11. marraskuuta 2010 klo 12.00.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

21. Minuutin puheenvuorot poliittisesti tärkeistä asioista

  Puhemies. – (EN) Esityslistalla on seuraavana minuutin puheenvuorot poliittisesti tärkeistä asioista (työjärjestyksen 150 artikla).

  Nuno Teixeira (PPE). – (PT) Arvoisa puhemies, kansainvälisen kaupan valiokunta arvioi parhaillaan Maailman kauppajärjestön puitteissa tehtyä maailmanlaajuista banaaneja koskevaa sopimusta. Parlamenttia pyydetään pian päättämään täysistunnossa Latinalaisen Amerikan maista tuotavien banaanien tullimaksujen alentamisesta.

On tehtävä selväksi, että mitkään syrjäisimmistä alueista, esimerkiksi Madeira, josta olen kotoisin, tai mitkään muista kahdeksasta syrjäisimmästä alueesta, erityisesti Kanariansaaret, jotka kärsivät tästä eniten, eivät ole tällaisia sopimuksia vastaan. Se, mitä nämä alueet haluavat, on toisaalta se, että muita alueita vaaditaan noudattamaan samoja hygienian ja kasvinsuojelun määräyksiä ja työntekijöiden oikeuksia, joita heidänkin on noudatettava markkinoille päästäkseen. Kyse on oikeudenmukaisuudesta. Toisaalta alueet haluavat täyden korvauksen niille aiheutuneista haitoista. Jos tämä ei ole mahdollista, alueiden asukkaat haluavat asiasta päättävien kantavan vastuunsa ja kertovan heille suoraan, että heidän on muutettava elämäntapaansa ja etsittävä muuta työtä, koska on selvää, etteivät he selviydy tulevissa olosuhteissa ja että heidän on luovuttava elinkeinostaan. On selvää, että näissä sopimuksissa on voittajia ja häviäjiä. Pitäkäämme huoli häviäjistä – voittajat eivät kaipaa meidän apuamme.

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D). – (LT) Arvoisa puhemies, Euroopassa on tapahtunut nopeaa kasvua niiden vanhusten määrässä, joiden ainoa tulonlähde on heidän eläkkeensä. Ihmiset, jotka ovat tehneet kovaa ja rehellistä työtä koko ikänsä, kasvattaneet lapsensa ja maksaneet valtiolle veroja, odottavat rauhallista ja arvokasta vanhuutta. Valitettavasti kaikki näistä oikeutetuista odotuksista eivät toteudu. Tämä on käynyt selväksi erityisesti Euroopan unionin kansalaisille talouskriisin aikana. Vaikka hinnat ovat nousseet, eläkkeet eivät ole, ja vanhuusikää varten säästettyjen varojen turvasta on kasvava huoli, ja on yhä enemmän isovanhempia, joiden on tuettava työttömiksi jääneitä lapsiaan. Joissakin maissa, kuten esimerkiksi kotimaassani Liettuassa, myös hallitus aiheuttaa haittaa eläkeikäisille leikkaamalla eläkkeitä ja etuja. Tällä hetkellä käydään paljon keskustelua komission uudesta ehdotuksesta, jossa harkitaan eläkeiän nostamista. Kaikkein eniten minua kuitenkin huolestuttaa se, ettei ole tarjolla ratkaisuja siihen, miten vanhusten työllistyminen taataan. Jos eläkeikää voidaan nostaa, miljoonat työttömät, jotka eivät ole saavuttaneet eläkeikää, saattavat jäädä köyhyysloukkuun. Ei ole otettu riittävästi huomioon sitä, salliiko ihmisten terveys sen, että he työskentelevät pidempään. Lisäksi meidän on otettava huomioon se, että naiset työskentelevät miehiä useammin matalapalkkaisissa töissä ja että he menettävät vakuutustakuut synnytysten, äitiyden sekä lasten ja vammaisten perheenjäsenten hoitamisen takia ja saavat lopulta pienemmät eläkkeet. Kun komissio on perehtynyt Euroopan väestön nopeaan ikääntymiseen, pyydän sitä ja neuvostoa etsimään muita keinoja normaalien elinolojen varmistamiseksi nykyisille ja tuleville eläkeläisille.

  Filiz Hakaeva Hyusmenova (ALDE). – (BG) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, tänään 10. päivänä marraskuuta Bulgariassa juhlitaan kahta asiaa. 21 vuotta sitten, päivä Berliinin muurin murtumisen jälkeen, kommunistihallinto kaatui iskulauseiden säestyksellä: "Glasnost, vapaus, demokratia". Ei ole sattumaa, että Bulgariassa vietetään samana päivänä sananvapauden päivää. Esiin on noussut asioita, jotka antavat ajattelemisen aihetta, niin totalitarismista, jonka toivon poistuneen maastamme lopullisesti, kuin nykypäivän vitsauksestakin eli terrorismista, jota ilmenee entistä useammin.

Onko demokratialla mekanismeja tällaisten hyökkäysten torjumiseen? Voimmeko torjua terrorismia hylkäämättä demokraattisia periaatteita tai rajoittamatta ihmisoikeuksia ja tiedotusvälineiden vapautta?

Liberaalien vastaus on "kyllä", mutta vain, jos alueelliset ja kansalliset verkostot liitetään eurooppalaiseen ehkäiseviä toimenpiteitä, varhaisvaroituksia ja nopeaa toimintaa tukevaan järjestelmään.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE). – (ES) Arvoisa puhemies, viime täysistunnossa varoitin juuri siitä, mitä nyt on tapahtunut: El Aaiunin leiri Saharassa hajotettiin väkivalloin, ja tähän mennessä 19 ihmistä on kuollut, yli 700 loukkaantunut ja yli 150 kadonnut.

Mitä Euroopan komissio ja Euroopan maiden hallitukset, Espanjan hallituksen johdolla, sanovat tähän? Ne vaativat molemmilta osapuolilta malttia, ne sanovat, että asia on monimutkainen, että meidän ei pitäisi sekaantua ja että meidän on suojeltava Euroopan etuja Marokossa.

Vastaukseni on ei, Catherine Ashton, ei, Trinidad Jiménez, ei, Bernard Kouchner: sorto ja murha eivät ole monimutkaisia asioita. Ne ovat hyvin selkeitä asioita, ja meidän on esitettävä niihin seuraavanlainen vastaus ja kanta: selvä vastustaminen, tuomitseminen ja vaatimus, että Marokon hallitus ottaa vastuun tapahtumista.

Kunnes näin tapahtuu, meidän on keskeytettävä kahdenvälinen kauppa ja Euroopan unionin Marokolle myöntämät oikeudet. Ihmisoikeuksista ei pidä enää tinkiä.

  Marek Henryk Migalski (ECR). – (PL) Arvoisa puhemies, olen iloinen, että komission jäsen on edelleen täällä, ja haluan käyttää tilaisuutta hyväkseni, koska asia koskee myös Cecilia Malmströmin vastuualuetta. Tiedän, että tämä mainitaan kolmatta kertaa, mutta asia on hyvin vakava, joten haluan kertoa, että marraskuun 5. ja 6. päivän välisenä yönä venäläisessä Kommersant-sanomalehdessä työskentelevä toimittaja Oleg Kashin pahoinpideltiin vakavasti kotinsa edustalla Moskovassa – olen varma, että tiedätte tästä, arvoisa komission jäsen. Hänet vietiin sairaalaan murtuneiden jalkojen, murtuneen leuan, irti leikattujen sormien ja kallonmurtuman takia.

Tämä ei ole ensimmäinen tämänkaltainen tapaus itärajallamme sijaitsevissa maissa. Luin tänään haastattelun, jossa eräs Puolan parhaista Venäjän-tutkijoista sanoi, että viimeisten 10 vuoden aikana Venäjän federaatiossa on surmattu 300 toimittajaa. Tämä on hyvin huolestuttavaa, koska juuri ilmaisunvapaus ja kansalaisoikeudet ovat tärkeimpiä asioita, joihin Euroopan unioni perustuu. Näin ollen pyydän painokkaasti, että keskusteluissa venäläisten ystäviemme kanssa painotamme aina ja kaikkialla, että tällaisia tapauksia ei saa ilmetä, koska ne tekevät vuoropuhelustamme vaikeata tai jopa mahdotonta.

  João Ferreira (GUE/NGL). – (PT) Arvoisa puhemies, haluan kiinnittää huomionne Länsi-Saharan epätoivoiseen tilanteeseen. Tuhannet länsisaharalaiset ovat perustaneet leirejä alueen suurimpien kaupunkien laitamille vastustaakseen olosuhteita, joissa heidät pakotetaan elämään ja sorron eri muotoja, joille heidät alistetaan sekä vaatiakseen kansanäänestystä, jolla vahvistettaisiin heidän itsemääräämisoikeutensa.

Kun Marokon poliisi ja armeija pyrkivät purkamaan leirit väkivalloin tällä viikolla, tuloksena oli määrittämätön määrä pidätyksiä, satoja loukkaantuneita ja kadonneita ja valitettavasti myös kuolemantapauksia. Näiden toimien lisäksi EU:n jäsenvaltioiden kansalaisia estettiin nöyryyttävällä tavalla vierailemasta Länsi-Saharassa osoittamassa solidaarisuuttaan. Marokon viranomaiset karkottivat muun muassa tämän parlamentin jäsenen, Demokraattisen nuorison maailmanliiton puheenjohtajan sekä useita toimittajia ja kansalaisjärjestöjen jäseniä.

Tässä tilanteessa EU:n ja muutamien sen johtajien vaikeneminen tai epäselvät lausunnot ovat häpeällisiä ja valitettavia. Vaikenemalla osoitamme osallisuutemme maalle, joka hyötyy EU:n sille myöntämästä pitkälle edistyneen maan asemasta. Vaikenemista ja osallisuutta ei voi hyväksyä, ja haluamme tuomita ne täällä voimakkaasti

  Mario Borghezio (EFD). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, haluan kiinnittää Euroopan parlamentin puhemiehen huomion useita päiviä sitten annettuun tuomioon. Tämä on aihe, joka varmasti kuuluu komission jäsenen toimialaan, ja haluankin tervehtiä häntä.

Mielestäni kyseessä on hyvin vaarallinen tuomio, koska se suhteellistaa Euroopan unionin hyvin tärkeän terrorismia koskevan direktiivin sisällön. Itse asiassa uskon, ettei ole mahdollista tukea laajasti turvapaikkaa hakevia ja pakolaisaseman tunnustamista anovia kansalaisia, jotka kuuluvat terroristijärjestöihin.

Jos tämä periaate hyväksyttäisiin, kuten tehtiin tässä unionin tuomioistuimen erittäin vakavassa päätöksessä, antaisimme monille terroristeille mahdollisuuden hyötyä suojelusta, jota he eivät ansaitse. Niin monet ihmiset ovat kuolleet Euroopassa terroritekojen seurauksena, ettei tällaista tilannetta voi hyväksyä. Tämän vuoksi kehotan komissiota muuttamaan direktiiviä niin, että vältetään Euroopan unionin terrorismin torjunnasta aiheellisesti antaman julkilausuman laajat ja sopimattomat tulkinnat.

  Nicole Sinclaire (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, viime kuussa Strasbourgissa tämä parlamentti hyväksyi EU:n talousarvion 5,9 prosentin kasvun. Tähän sisältyi ylimääräiset 2 miljoonaa euroa viihteeseen, jolla tuetaan tässä paikassa tavaksi tullutta luksuselämäntyyliä. Pidin kollegoiden itsetyytyväisyyttä loukkaavana nykyisen talouskriisin aikana.

Tänään tämän kriisin uhrit omasta vaalipiiristäni Yhdistyneen kuningaskunnan Länsi-Midlandsista ottavat kantaa tilanteeseen. Opiskelijat ja korkeakoulujen luennoitsijat osoittavat huolensa Lontoon kaduilla, ja vaikka tuomitsen joidenkin toimet, kannatan useimpia. Opiskelijat kärsivät kovasti säästöpaketista: korkeakoulujen lukukausimaksujen on määrä kolminkertaistua, kursseja on peruttu, paikkoja on leikattu ja infrastruktuuri joutuu entistä kovemman paineen alle. Huomispäivän kyvyt, joiden käsissä oma tulevaisuutemme on, tukahdutetaan, ja nuorempi sukupolvi kärsii tästä kaikkein eniten. Arvoisa puhemies, haluan lopettaa varoitukseen: ylimielisyytenne tuo vielä enemmän ihmisiä kaduille ja vielä enemmän ihmisiä protestoimaan tätä epäonnistunutta sosiaalista hanketta vastaan. Hyvät kollegat, toivottavasti samppanja maistuu.

  Elena Băsescu (PPE). – (RO) Arvoisa puhemies, Bukarestissa 8. marraskuuta pidetyssä Tonavan huippukokouksessa olivat mukana valtuuskunnat Tonava-strategiaan osallistuvista 14 maasta, muun muassa Moldovan tasavallasta, joka sai näin mahdollisuuden siirtyä entistä lähemmäs Euroopan unionia. Kokous pidettiin sopivaan aikaan, kun otetaan huomioon, että strategian sisällyttämisvälineet hyväksytään vuoden loppuun mennessä ja että itse strategia toteutetaan vuonna 2011. Tärkein saavutus oli Euroopan komission antama ja puheenjohtaja Barroson esittämä sitoumus tukea erityissuunnitelmaa myöntämällä 95 miljardin euron rahoitus. Lisäksi on mahdollista saada lisäresursseja Euroopan investointipankista ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankista.

Haluan muistuttaa teitä, että yhtenä Tonavan aluetta koskevan EU:n strategian aloitteentekijöistä vuonna 2008 Romania on tukenut jatkuvasti aloitteen toteutusta. Sen mahdollisimman nopea toteuttaminen auttaa elvyttämään Tonavan varrella sijaitsevien Etelä-Romanian maakuntien sosiaalista ja taloudellista tilannetta.

  María Muñiz De Urquiza (S&D). – (ES) Arvoisa puhemies, haluan esittää Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmän Espanjan valtuuskunnan puolesta syvän huolemme Marokossa ja Saharassa puhjenneista väkivaltaisuuksista.

Kannatamme vahvasti ihmisoikeuksia ja pahoittelemme kaikkia marokkolaisten ja saharalaisten kuolemia. Tilanteesta saadut tiedot ovat sekavia. Näin ollen olemme tyytyväisiä siihen, että Marokko aikoo käynnistää tutkimukset, ja kannatamme luonnollisesti avointa tiedottamista.

Marokon strateginen tärkeys Euroopalle vaatii, että Euroopan unioni elimenä ottaa osaa kansainvälisiin pyrkimyksiin edistää vuoropuhelua, johon osallistuvat useat jäsenvaltiot, muun muassa Espanja. Olemme tyytyväisiä siihen, että tapahtumien vakavuudesta huolimatta osapuolten välinen vuoropuhelu on toistaiseksi jatkunut ja uusia neuvottelukierroksia on suunnitteilla.

Hyvät kollegat, tämä konflikti on kestänyt yli 30 vuotta ja sen on päätyttävä mahdollisimman pian ratkaisuun, joka on osapuolia tyydyttävä Yhdistyneiden Kansakuntien puitteissa, koska tämä on ainoa elin, jolla on Marokon hallituksen, länsisaharalaisten ja heidän edustajiensa lisäksi oikeus esittää ratkaisua.

  Zbigniew Ziobro (ECR). – (PL) Arvoisa puhemies, Euroopan parlamentti on ottanut usein kantaa perusihmisoikeuksien, kansalaisvapauksien ja poliittisten vapauksien puolesta. Siksi oli yllätys huomata, että edellisen Strasbourgissa pidetyn istuntojakson aikana Euroopan parlamentti ei valitettavasti esittänyt kantaansa Ukrainan tuleviin vaaleihin huolimatta erittäin vakavista merkeistä ja luotettavien lähteiden toimittamista tiedoista, joiden mukaan oli ilmennyt monia sääntöjenvastaisuuksia: oppositiota oli häiritty ja toimittajien oikeuksia viestiä yhteiskunnassa oli rajoitettu Ukrainassa, jota johtaa Alueiden puolue.

Yllätyin vieläkin enemmän siitä, että tätä päätöstä on jälleen lykätty eikä asiasta äänestetä huomenna. Tilanne on erittäin huolestuttava ja vaatii selityksen. Onko totta, että eräät Euroopan parlamentin edustajat puhuvat vaaleista, jotka on nyt pidetty, hyväksyvään sävyyn, vaikka sekä Yhdysvaltain ulkoministeriö että Catherine Ashton ovat todenneet useita vaalien aikana havaittuja sääntöjenvastaisuuksia ja vaalilain rikkomisen? Tämä asia vaatii selityksen.

  Eduard Kukan (PPE). – (SK) Arvoisa puhemies, olen tyytyväinen, että Euroopan komissio vahvisti eilen vuosien 2010 ja 2011 strategiassaan, että laajentumispolitiikka on Länsi-Balkanin alueen kannalta paras strategia. Se myös vahvisti jatkavansa alueelle antamiensa sitoumusten täyttämistä sillä edellytyksellä, että alueen maat tehostavat toimiaan yhdentymisprosessin edistämiseksi.

Haluan myös antaa tunnustusta joistakin viime vuoden myönteisistä toimista, esimerkiksi viisumijärjestelyjen poistamisesta suurimmalta osalta alueen asukkaita, kehityksestä Montenegrossa, minkä seurauksena sille on ehdotettu ehdokasvaltion asemaa, sekä edistyksestä Euroopan unionin ja Serbian neuvotteluissa, joista on suositeltu laadittavaksi lausuntoa.

Haasteita on kuitenkin edelleen olemassa ja ne on kohdattava. Niihin kuuluvat vuoropuhelun aloittaminen Serbian ja Kosovon välillä – tämän odotetaan lisäävän alueen vakautta ja tuovan mahdollisimman nopean ratkaisun Makedonian nimeä koskevaan kysymykseen – prosessin, joka on ollut käynnissä jo hyvin pitkään, vision tai uuden lähestymistavan sopiminen Bosnia ja Hertsegovinan suhteen ja Kosovon viisumivapauden käynnistäminen.

Kaikkiin näihin kysymyksiin on syytä olla selkeä strategia ja visio, joiden avulla tämä alue voi lähentyä Euroopan unionia. Tämä ei hyödytä ainoastaan kyseisiä maita, vaan myös meitä.

  Guido Milana (S&D). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, 30 vuotta sitten Marokko kiisti monien vuosien ajan länsisaharalaisten kanssa käydyn sodan ja nyt se kiistää edelleen kyseisen kansan suhteettoman sorron. Länsi-Saharassa on kuitenkin kuollut ja loukkaantunut ihmisiä, joiden kansa vaatii vain oikeutta elää rauhassa omalla maallaan.

Marokko on pitkälti sulkenut rajansa niiltä, jotka voisivat todistaa nämä tapahtumat. Tietoja tai parlamentin jäseniä ei päästetä maahan. Ranskan parlamentin jäseneltä ja kollegaltamme Willy Meyeriltä evättiin pääsy maahan. Eurooppa seuraa tilannetta toimettomana. Komissiolla ei ole asiaan mitään sanottavaa, joten olemme riippuvaisia Yhdistyneiden Kansakuntien välitystoiminnasta, joka on epäonnistunut jo 30 vuoden ajan. Korkea edustaja Ashton, joka vastaa ulkopolitiikasta, ei ole ottanut kantaa asiaan. Meidän on reagoitava parlamentin kannanotolla. Meidän on vastustettava Marokkoa ja rajoitettava kaikkia kauppasopimuksiin liittyviä aloitteita, alkaen kalastussopimusten uusimisesta.

  Petru Constantin Luhan (PPE). – (RO) Arvoisa puhemies, huomio on kääntynyt viime aikoina erittäin tärkeisiin elementteihin, jotka liittyvät Euroopan unionin innovatiivisuuteen. Mielestäni meidän on aika tukea toimenpiteitä, jotka mahdollistavat komission aloitteessa kuvattujen toimien suorittamisen Euroopan tasolla.

Kumppanuuksien luominen on elintärkeää. Meidän ei pidä kuitenkaan unohtaa, että tulevalla ohjelmakaudella on aika käynnistää keskustelut alueellisella tasolla, jotta kumppanuuksia voidaan luoda sekä paikallisella ja alueellisella että kansallisella ja rajat ylittävällä tasolla. Vastaavasti voimme sanoa, että jokaisen alueen asialistalla on oltava laaja-alainen keskustelu tavoista, joilla tämä kehitys voidaan saada aikaan tulevalla kaudella. Pidän kaikkien merkittävien toimijoiden välistä vuoropuhelua erittäin tärkeänä sille, että voidaan arvioida kunkin alueen lisäarvo ja sen hyödyntämiseen tarvittavat innovatiiviset toimet. Kehotan paikallisia ja alueellisia viranomaisia osallistumaan kumppanuuksien luomiseen, jotta ohjelmasuunnittelusta tulee mahdollisimman realistista ja se vastaa parhaiten alueen tarpeita ja pyrkimyksiä.

  Elisabeth Köstinger (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, Soulissa alkaa huomenna G20-huippukokous. Yksi huippukokouksessa käsiteltävistä aiheista on erityisen tärkeä: Kiinan kansantasavallan harjoittama harvinaisten maametallien viennin rajoittaminen. Harvinaisten maametallien louhinnasta 95 prosenttia on Kiinan hallinnassa, ja Euroopan teollisuus tarvitsee niitä kipeästi. Eniten tämä vaikuttaa tietointensiivisiin aloihin, jotka kehittävät uusia tekniikoita. Se, että pienet ja keskisuuret eurooppalaiset yritykset joutuvat vakavaan vaaraan toimituksiin liittyvien keinotekoisten pullonkaulojen takia, on vakava ongelma. Euroopan talousalue on maailmankuulu teknisestä asiantuntemuksestaan. Emme voi hyväksyä keskeytyksiä tällä alalla.

Pyydän näin ollen Euroopan unionin edustajia, yhdessä muiden tästä kärsivien maiden, kuten Yhdysvaltain ja Japanin kanssa, vastustamaan Kiinan kauppaa koskevaa despotiaa G20-huippukokouksessa. Tähän on löydettävä ratkaisu mahdollisimman nopeasti.

  Silvia-Adriana Ţicău (S&D). – (RO) Arvoisa puhemies, EU:n väestö ikääntyy ja työssäkäyvien osuus kokonaisväestöstä laskee. Talouskriisi on nostanut työttömyysasteen 10 prosenttiin. Tässä tilanteessa EU:n ja jäsenvaltioiden on ryhdyttävä toimenpiteisiin, joilla varmistetaan niiden eläkejärjestelmien kestävyys. Eläkejärjestelmäuudistuksen on tarjottava ratkaisuja, joilla eläkeläisille varmistetaan vähimmäistoimeentulo ja kohtuulliset elinolot.

Vaikka väestön elinajanodote kasvaa, pakollisen eläkeiän nostaminen ei ole ratkaisu. Vanhukset, jotka voivat ja haluavat pysyä työmarkkinoilla, voivat edelleen osallistua yhteiskunnan kehittämiseen ilman, että heidän on pakko tehdä niin. Samaan aikaan talouskriisi ja Euroopan teollisuuden siirtyminen kolmansiin maihin ovat aiheuttaneet työpaikkojen määrän vähenemistä, ja työkykyisillä henkilöillä, jotka eivät löydä vakituista työpaikkaa, on vaikeuksia olla työssä vähimmäisaika, joka vaaditaan julkisen eläkejärjestelmän maksuihin. Haluan huomauttaa, että eläkeiän nostaminen lisää nuorisotyöttömyyttä.

  Miroslav Mikolášik (PPE). – (SK) Arvoisa puhemies, elintarvikemerkinnät on aihe, joka osoittaa, että kansalaiset seuraavat, mitä EU tekee, mistä se keskustelee ja missä määrin tällä on vaikutusta heihin. Voin kertoa, että 25.–27. lokakuuta Slovakian kansalaiset kiinnostuivat siitä, että hyväksyimme kollegani Renate Sommerin mietinnön ensimmäisessä käsittelyssä, ja lisäksi loivat niin vahvan yhteisvaikutuksen, että Nitran yliopiston opiskelijat, elintarviketeollisuus, tiedotusvälineet ja suuri yleisö osallistuivat vahvasti keskusteluihin ja järjestivät työpajoja ja kilpailuja, ja nuoret kävivät keskustelua, josta on sanottava, että esittelijä Renate Sommerin henkilökohtainen osallistuminen antoi sille lisäpontta, ja kolme slovakialaista Euroopan parlamentin jäsentä osallistuivat myös aktiivisesti prosessiin.

Tällä haluan vain osoittaa, että Euroopan parlamentti ja Euroopan parlamentin jäsenet voivat myös olla mukana mielenkiintoisissa keskusteluissa, jotka vaikuttavat demokratiaan suoraan, ja että emme voi aina arvostella sitä, mistä puhumme täällä ja että emme ratkaise ongelmia, jotka eivät liittyisi todelliseen elämään. Tähän liittyen haluan antaa tunnustusta Euroopan parlamentin Slovakian-tiedotustoimistolle, joka teki hienoa työtä tapahtuman järjestämisessä.

  Seán Kelly (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan jälleen kerran kiinnittää huomionne Sakineh Mohammadi-Ashtianin tapaukseen. Kuten ehkä tiedätte, Iranin viranomaisten piti teloittaa hänet heinäkuussa kivittämällä väitetyn aviorikoksen takia, mutta parlamentin – jossa monilla oli päällään "Free Sakineh" -t-paita – antaman päätöslauselman ja kansainvälisen vastustuksen takia tuomio muutettiin.

Tuomio muutettiin, mutta sitä ei peruutettu. Sen sijaan se muutettiin hirttotuomioksi väitetyn murhan takia. Teloitus oli määrä panna toimeen 3. marraskuuta, mutta sitä lykättiin jälleen 270 000 verkossa kerättyä allekirjoitusta sisältäneiden kansainvälisten vetoomusten myötä ja eri maiden viranomaisten, erityisesti Ranskan presidentti Sarkozyn henkilökohtaisen väliintulon seurauksena. Iranin viranomaiset aikovat kuitenkin jatkaa ja lopulta teloittaa Sakinehin.

Pyydän jälleen unionin viranomaisia lisäämään ponnistelujaan, jotta hänet vapautetaan ja jotta hän saa turvapaikan tai pääsee vapaaksi kotimaassaan, ja varmistamaan, että Iranissa tehdään loppu valtion tukemista naisten murhista ja muista ihmisoikeuksien rikkomuksista.

  Puhemies. – (EN) Keskustelu on päättynyt.

22. Väestörakenteen muutokseen vastaaminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus (lyhyt esittely)

  Puhemies. – (EN) Esityslistalla on seuraavana Thomas Mannin työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan puolesta laatima mietintö väestörakenteen muutokseen vastaamisesta ja sukupolvien välisestä solidaarisuudesta (2010/2027(INI)) (A7-0268/2010).

  Thomas Mann, esittelijä. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta on lähettänyt tärkeän väestörakenteen muutosta koskevan viestin. Ensi kertaa on koottu yhdistelmäpaketti nuorille ja vanhoille. Se edellyttää uutta innovatiivista lähestymistapaa, joka perustuu sukupolvien väliseen tasa-arvoon. Emme ajattele niin, että sukupolvet elävät rinnakkain, vaan siten, että ne lähenevät toisiaan. Jotta keskustelulle annetaan vakaa perusta, jäsenvaltioiden olisi suoritettava sukupolvitilinpitoa. Sen avulla voidaan kuvata ja ennustaa luotettavasti eri sukupolvien välisiä rahavirtoja. Tilastokeskusten on sitten helppo laskea, kuinka suuria verotulot, sosiaaliturvamaksut ja eläkemaksut ovat. "Sukupolvitarkistuksella" on tarkoitus ottaa ensi kertaa käyttöön lainsäädännön aiheuttamien sukupolvien rasitukseen liittyvien toivottujen vaikutusten ja ei-toivottujen sivuvaikutusten arviointi. Sen on määrä olla pakollinen kaikissa jäsenvaltioissa ja EU:n tasolla.

Lähetämme Euroopan komissiolle ja neuvostolle selvän viestin myös eläkkeistä. Emme tarvitse yhdenmukaista eurooppalaista eläkeikää. Sen sijaan kansallisia eläkeikiä olisi noudatettava. Ikääntyneitä työntekijöitä ei saa pakottaa lopettamaan työntekoa vastoin tahtoaan mielivaltaisesti päätetyn pakollisen eläkeiän vuoksi. Myös Euroopan unionin tuomioistuin torjui lokakuussa antamassaan tuomiossa selkeästi pakollisen eläkkeelle siirtymisen eläkeiän täyttyessä. Eläkeläiset voivat ehdottomasti hakea avoimia työpaikkoja, eikä heitä saa asettaa epäsuotuisaan asemaan ikänsä vuoksi. Vanhempia kansalaisia varten vaadimme yli 50-vuotiaita koskevaa eurooppalaista sopimusta. Vuoteen 2020 mennessä on saavutettava kolme tavoitetta. Ensinnäkin yli 50-vuotiaiden työntekijöiden työllisyysaste on nostettava yli 55 prosenttiin. Toiseksi, varhaiseläkkeelle siirtyminen ja sen taloudelliset kannustimet on poistettava koko Euroopan unionista. Kolmanneksi, jäsenvaltioissa on myönnettävä varoja yli 60-vuotiaille, jotta nämä voivat pysyä työmarkkinoilla nykyistä kauemmin.

Ikäskaalan toisessa päässä ovat nuoret. Me vaadimme eurooppalaista nuorisotakuuta. Enintään neljä kuukautta kestäneen työttömyyden jälkeen kaikille nuorille olisi tarjottava työpaikka, harjoittelupaikka tai muita koulutusmahdollisuuksia. Tässä on sovellettava "kepin ja porkkanan" periaatetta. Tuki ei kuitenkaan ole yksisuuntaista. Jos nuorilla ei ole riittävää pätevyyttä, heille olisi annettava mahdollisuus hankkia se, jotta he voivat työllistyä. Olen hyvin tyytyväinen nähdessäni, että Euroopan komissio on jo tarttunut yhteen mietinnössäni ehdotetuista aloitteista. Muutama viikko sitten se julisti vuoden 2012 aktiivisen ikääntymisen eurooppalaiseksi teemavuodeksi. Se on oikea viesti oikeaan aikaan.

Ainoa kauneusvirhe on valiokunnan enemmistön päätös vaatia lisää syrjinnänvastaista sääntelyä. Näin ollen on määrä asettaa uusia, vakuutussopimusten tekemisen, lomamatkojen varauksien ja auton vuokrauksen yhteydessä sovellettavia, iäkkäitä ihmisiä koskevia kriteerejä. Tämä vain lisää byrokratiaa ja kustannuksia, jotka eivät palvele perusajatusta, kansalaisten suojelemista tehokkaasti syrjäytymiseltä. Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraattien) ryhmä on tästä syystä jättänyt vaihtoehtoisen päätöslauselmaesityksen, joka ei sisällä tätä vaatimusta. Muilta osin olimme kuitenkin yhtä mieltä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan kanssa. Useiden yhteisten ehdotusten ja 22 kompromissin avulla saavutimme laajan yksimielisyyden.

Kiitän kollegojani ja muiden ryhmien jäseniä heidän rakentavasta yhteistyöstään. Me voimme saattaa nuoret ja vanhat yhteen, ja tulemme sen myös tekemään. Toivon, että tällä mietinnöllä sukupolvien välisestä tasa-arvosta olemme yhdessä ottaneet merkittävän askeleen eteenpäin.

  Seán Kelly (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, kiitän Thomas Mannia siitä, että hän esitteli meille nämä hyvin merkittävät ehdotukset. Tärkein seikka iäkkäiden ihmisten osalta on mielestäni se, että meidän on muutettava asennettamme eläkkeelle siirtymiseen ja myös työhön. Eläkkeelle siirtymisen olisi mieluummin oltava asteittaista ja vapaaehtoista kuin pakollista. Kaksi viikkoa sitten tapasin erään henkilön, joka kertoi jääneensä eläkkeelle. Kysyessäni, oliko hän täyttänyt 65 vuotta, hän vastasi: "En. Jos odottaisin ensi vuoteen, minun olisi pakko jäädä eläkkeelle. Nyt voin tehdä sen niin kuin itse haluan." Jos hän olisi voinut jatkaa työssä 67- tai 70-vuotiaaksi, hän olisi tehnyt niin. Tämä on mielestäni hyvin tärkeä näkökohta, joka meidän olisi otettava huomioon.

Toiseksi, erityisesti nuoret ovat nähdäkseni epäsuotuisassa asemassa, ja kotimaani Irlannin nuoret ovat kaikkein epäsuotuisimmassa asemassa oleva ryhmä, koska nyt he ovat saaneet maksettavakseen pankkikriisin aiheuttaman suuren velan, ja vaikka he ovat korkeasti koulutettuja, heillä on vain yksi vaihtoehto, jos he haluavat työtä: lähteä ulkomaille, sillä kotona heille ei ole töitä.

Tarvitsemme innovaatioita nuorten työllistämiseen. Suhtaudun erityisen myönteisesti Thomas Mannin ehdotukseen, jonka mukaan heille olisi annettava ainakin jonkinlaista työtä, kun he ovat olleet työttöminä tietyn ajan. Nämä ovat hyvin myönteisiä ehdotuksia, ja olen tyytyväinen niihin.

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D). – (LT) Arvoisa puhemies, haluan todella kiittää esittelijää, sillä olen ehdottomasti samaa mieltä monista toimenpiteistä, joilla on määrä vastata väestörakenteen muutokseen ja vahvistaa sukupolvien välistä solidaarisuutta. Iäkkäiden kansalaisten osalta en kuitenkaan voi kannattaa ennen normaalia eläkeikää eläkkeelle siirtymistä koskevan säännöksen poistamista. Ikääntyneet joutuvat hyvin usein varhaiseläkkeelle tiettyjen olosuhteiden vuoksi, ja usein kyse ei ole vapaasta valinnasta. Talouskriisin seurauksien vuoksi mahdollisuus varhaiseläkkeeseen on kuitenkin irtisanotuille ikääntyneille usein ainoa mahdollisuus selvitä. Tämän vuoksi, ja koska eläkejärjestelmät eroavat toisistaan eri jäsenvaltioissa, meidän on otettava huomioon niistä jokaisessa sovellettavat käytännöt, emmekä voi seurata vain yhden tai muutaman valtion esimerkkiä.

  Elizabeth Lynne (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, kiitän Thomas Mannia suuresti hänen tekemästään työstä ja hyvästä yhteistyöstä valiokunnassa. Olen tyytyväinen, että niin monet tarkistuksistani hyväksyttiin valiokunnassa. Meidän on tunnustettava se tosiasia, että monia iäkkäitä kohdellaan yhä huonosti monissa jäsenvaltioissa, pahin esimerkki tästä on tietysti ikääntyneiden pahoinpitely.

Mutta ikääntyneitä kohdellaan huonosti muillakin tavoin, muun muassa syrjimällä heitä työpaikalla, ja tästä syystä olen tyytyväinen siihen, että vaadimme mietinnössä yhdenvertaisesta kohtelusta työssä vuonna 2000 annetun direktiivin asianmukaista täytäntöönpanoa ja sen varmistamista, että ikääntyneet ihmiset tuntevat oikeutensa.

Olen tyytyväinen myös siihen, että tarkistukseni, jossa kehotetaan hylkäämään pakolliset eläkeiät säilyttäen tosin luonnollisesti jäsenvaltioiden tasolla asetetut kiinteät eläkeiät, hyväksyttiin. On väärin pakottaa iäkkäät ihmiset lopettamaan työnteko, jos he haluavat jatkaa ja yhä kykenevät siihen.

Meidän on myös jatkettava neuvoston painostamista, jotta se vie eteenpäin tavaroiden ja palvelujen saatavuutta koskevaa laaja-alaista direktiiviä, joka kattaa muun muassa ikäsyrjinnän. Ikääntyneiden on aika saada samat oikeudet kuin kaikilla muillakin on. Pyydän teitä äänestämään alkuperäisen mietinnön eikä PPE-ryhmän tarkistuksen puolesta.

  Peter Jahr (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, haluan onnitella esittelijä Thomas Mannia hänen erinomaisesta mietinnöstään. Sukupolvien välinen tasa-arvo on mielestäni kehittyneen yhteiskunnan merkittävä tunnusmerkki. Tämä tarkoittaa pohjimmiltaan vain sitä, että mikään sukupolvi ei saa, tai ei saisi, elää muiden jonkin toisen sukupolven kustannuksella. Sitä, mikä on loogista ja itsestään selvää kansalaisten yksityiselämässä, on vaikeaa toteuttaa yhteiskunnassa. Jos valtio ottaa lainoja, joita se ei voi maksaa takaisin, se rasittaa seuraavaa sukupolvea. Kaikki, jotka käyttävät liikaa raaka-aineita, vahingoittavat seuraavaa sukupolvea. Sanonta, jonka mukaan maapallo on meillä vain lainassa lastenlapsiltamme, on ehkä paras tapa havainnollistaa tätä ristiriitaa. Minulle tämä merkitsee sitä, että meidän on tarkastettava jokainen laki, jokainen asetus ja jokainen direktiivi varmistaaksemme, että niiden vaikutukset eri sukupolviin ovat tasapuolisia. Katson, että tämä mietintö on tärkeä askel oikeaan suuntaan.

  Olga Sehnalová (S&D). – (CS) Arvoisa puhemies, sukupolvien väliseen solidaarisuuteen liittyy monia erilaisia näkökohtia, minkä esittelijä Thomas Mann kuvaa hyvin asiakirjassaan. Yksi tärkeimmistä seikoista on kysymys vanhuuden turvaamisesta ja etenkin vanhuuden kestävä ja vakaa rahoitus, jolla taataan eläkkeiden kohtuullinen taso pitkällä aikavälillä. Tästä syystä pidän ongelmallisena mietinnön 99 kohtaa, jossa esittelijä toteaa muun muassa, että jatkuvarahoitteiset eläkejärjestelmät olisi korvattava pääomarahoitteisilla järjestelmillä.

Myös nykyinen kriisi on korostanut eräiden korkojen laskusta ja sijoitusten arvon alenemisesta pahasti kärsineiden yksityisten eläkesäätiöiden vakavaraisuuden heikkenemiseen liittyviä vaaroja. Esimerkiksi vuonna 2008 yksityiset eläkesäätiöt menettivät yli 20 prosenttia arvostaan. Vakavaraisuutensa heikkenemisen seurauksena niiden täytyi myös myydä varojaan tappiolla. Monet niistä viruvat yhä maksukyvyttömyyden partaalla. Pääomarahoitteiset eläkerahastot eivät voi olla vastaus väestörakenteen kehitykseen. Ne ovat lähinnä rahoitustuotteita, joihin liittyy huomattavia riskejä. Mielestäni ei ole järkevää altistaa ihmisarvoisen vanhuuden varmistamisen kaltaista keskeistä yhteiskunnallista tehtävää tällaisille riskeille.

  Miroslav Mikolášik (PPE). – (SK) Arvoisa puhemies, väestörakenteen muutokset muuttavat väestön rakennetta ja ikäpyramidia vähitellen ja olennaisesti. Keskimääräinen syntyvyysaste on Euroopan unionissa vain 1,5 lasta, mikä on selvästi yksi maailman alhaisimmista. Tämän seurauksena on odotettavissa vakavia ongelmia, jotka liittyvät eurooppalaisen yhteiskunnan väestön ikääntymiseen.

Yksi syy tähän on mielestäni se, että tiettyjen rakenteiden kehitys on ollut hyvin niukkaa, mikä on estänyt monia perheitä hankkimasta lisää perheenjäseniä. Työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen tähtäävät toimet sekä verohelpotukset ja muut etuudet ovat syntyvyyden lisäämisen keskeisiä edellytyksiä. Toisaalta meidän on annettava säädöksiä, joilla parannetaan ikääntyneiden integroimista aktiiviseen elämään, ja tähän on liityttävä käytännössä esiintyvän epäoikeudenmukaisen ikäsyrjinnän aktiivinen poistaminen.

Kannatan vilpittömästi niin kutsuttua aktiivisen ikääntymisen politiikkaa, jonka tavoitteena on mahdollistaa kansalaisten pysyminen terveinä vielä myöhemmälläkin iällä sekä parantaa paitsi heidän omaa elämänlaatuaan myös koko yhteiskunnan elämänlaatua sukupolvien välisen solidaarisuuden hengessä.

  Elena Băsescu (PPE). – (RO) Arvoisa puhemies, ongelmana tällä hetkellä on se, että nuorten ja iäkkäiden on vaikeaa löytää työtä. Sukupolvien tasa-arvon aikaansaaminen on tästä syystä yksi Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden politiikan merkittävimmistä sosiaalisista haasteista lähivuosina. Mielestäni joustoturvan käsitteen edistäminen ja EU 2020 -strategian tavoite 75 prosentin työllisyysasteen saavuttamisesta ovat merkittävä askel tähän suuntaan. Katson, että Euroopan komission ja neuvoston olisi otettava käyttöön sukupolvien väestönlaskenta tietojen hankkimiseksi. On myös tarpeen kehittää Eurostatin kestävän kehityksen indikaattoreita aivan kaikissa jäsenvaltioissa.

Lopuksi haluan kiittää Thomas Mannia siitä, että hän on onnistunut yksilöimään mietinnössään useita erittäin houkuttelevia ratkaisuja. Niihin kuuluvat aloitteet eurooppalaisesta nuorisotakuusta sekä yli 50-vuotiaita koskevasta eurooppalaisesta sopimuksesta.

  Petru Constantin Luhan (PPE). – (RO) Arvoisa puhemies, lähivuosina voitettavana on kriisin vaikutusten lisäksi lukuisia muita suuria haasteita. Yksi suurimmista on väestörakenteen muutos ja siitä johtuva tiettyjen alueiden väestökato. Jäsenvaltioilla on keskeinen tehtävä luotaessa olosuhteet, joilla varmistetaan, että kansalaisiin kohdistuvat vaikutukset pidetään mahdollisimman vähäisinä. Ne tarvitsevat niiden tunnistettuihin tarpeisiin perustuvaa vahvaa tukea etenkin rakennerahastojen kaltaisista asianmukaisista EU:n rahoitusvälineistä.

Näiden tulevien haasteiden voittamiseksi on mielestäni kiinnitettävä erityistä huomiota nuoriin ja saatava heidät osallistumaan yhteiskuntaelämään. Meidän on investoitava nuoriin ja tarjottava heille mahdollisuus saada sopivaa koulutusta ja sen jälkeen sopivaa työtä tai kannustettava heitä ryhtymään yrittäjiksi. Näin voimme varmistaa nuorten sosiaalisen osallistamisen ja uskoakseni torjua yhtä syntyvyyden laskun ja sukupolvien välisten sosioekonomisten erojen pääsyistä.

  Cecilia Malmström, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan aluksi kiittää Thomas Mannia hänen erittäin hyvästä mietinnöstään. Se on hyvin perusteellinen ja kattava analyysi haasteista, joita meillä on voitettavanamme väestökehityksen alalla. Komissio on hyvin tyytyväinen siihen, että mietinnössä korostetaan strategioita, joiden avulla jäsenvaltiot ja Euroopan unioni voivat valmistautua väestön ikääntymiseen ja selviytyä paremmin sen seurauksista.

Tarjoatte mietinnössänne runsaasti tätä koskevia käytännön ratkaisuja: vanhusten toimintaohjelma, eurooppalainen nuorisotakuu, aloite yli 50-vuotiaita koskevasta työllisyyssopimuksesta, aloite ikäkysymysten hallinnasta, aloite sukupolvien tiimityöstä, ja niin edelleen. Siinä tehdään myös varsin paljon mielenkiintoisia ehdotuksia sukupolvien välisen solidaarisuuden käsitteen määrittelemiseksi ja soveltamiseksi, sillä kuten totesitte, se on Lissabonin sopimuksen tultua voimaan yksi Euroopan unionin tavoitteista.

Kuten tiedätte, komissio on jo toteuttanut tällä alalla kaksi merkittävää aloitetta: vihreän kirjan eläkkeistä, jonka jatkotoimena ensi vuonna julkaistaan tulevia toimia hahmotteleva valkoinen kirja, sekä ehdotuksemme – joka perustuu Thomas Mannin ehdotukseen – nimetä vuosi 2012 aktiivisen ikääntymisen eurooppalaiseksi teemavuodeksi.

Komissio julkaisee piakkoin kolmannen Euroopan väestönkehitysraportin, jossa esitellään väestönkehityksen viimeaikaisia suuntauksia. Siinä osoitetaan myös, miten talouskriisi on vaikuttanut jäsenvaltioiden kykyyn valmistautua väestön ikääntymiseen.

Ensi vuosikymmenellä Euroopan unionissa tapahtuu syvä väestörakenteen muutos. Sodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat lähestyvät eläkeikää, ja uudet työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat paljon pienempiä. Nuoremmilla eurooppalaissukupolvilla on myös esimerkiksi paljon todennäköisemmin erilaisia maahanmuuttajataustoja, ja tämä muutos asettaa haasteita jäsenvaltioiden poliittisille päättäjille.

Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttaminen osoittautuu erittäin vaikeaksi, ellemme onnistu saamaan käyttöön alihyödynnettyä väestöpotentiaaliamme. Tätä varten on pyrittävä edistämään aktiivista ikääntymistä, parantamaan nuorten tilannetta työmarkkinoilla, kotouttamaan maahanmuuttajat ja heidän jälkeläisensä paremmin yhteiskuntaan ja edistämään työperäistä maahanmuuttoa sekä helpottamaan työn ja hoitovastuun yhteensovittamista. Komissio odottaa mielenkiinnolla aktiivista yhteistyötä Euroopan parlamentin kanssa tässä jättiläismäisessä tehtävässä.

  Puhemies. – (EN) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna torstaina 11. marraskuuta 2010 klo 12.00.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  Giovanni Collino (PPE), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, ihmiskunnan historiassa suuret yhteiskunnalliset muutokset ovat syntyneet kahden tekijän vaikutuksesta: väestöllisen tekijän ja uskonnollisen tekijän. Meidän aikanamme nämä kaksi tekijää ovat vaarallisesti yhdistymässä. Vaikka "kulttuurien yhteentörmäyksestä" ja siitä, kuinka tärkeää Euroopan on toimia esimerkkinä näennäisesti vastakkaisten kulttuurien rauhanomaisesta rinnakkaiselosta, on puhuttu jo kauan, Euroopan väestön lisääntyvä ikääntyminen ja syntyvyyden lasku merkitsevät sitä, että meidän on myös tarkasteltava uudelleen tuottavuutta. Niin kauan kuin ikääntyneiden on rahoitettava nuoret, jotka eivät pysty saamaan työtä ja joita on yhä vähemmän, meillä on vain kaksi mahdollista vaihtoehtoa: antaa muiden kuin eurooppalaisten edistää kasvuamme tai antautua kansainvälisen rahoitusalan vauhtipyörään, joka voi tehdä pääomastamme tuottavaa. Vasta kun molemmista sukupolvista tulee toistensa resursseja ja ne alkavat tehdä yhteistyötä yhteisen kehityssuunnitelman hyväksi, voimme vihdoin alkaa puhua eurooppalaisesta kasvuprosessista. Kehotan esittelijää, teitä, arvoisa puhemies, sekä teitä, arvoisat kollegat, harkitsemaan kuulemistilaisuuden järjestämistä sukupolvien panokseen perustuvasta eurooppalaisesta talouskehityspolitiikasta, jolla maksimoidaan nuorten ja vanhojen panos Euroopan unionin kasvuun.

  Corina Creţu (S&D), kirjallinen. – (RO) Ilmaisen tukeni aloitteelle yli 50-vuotiaita koskevasta eurooppalaisesta sopimuksesta, jolla täydennettäisiin EU 2020 -strategian tavoitteita iäkkäiden henkilöiden kannustamisesta osallistumaan aktiivisesti työmarkkinoille. Ensi vuosikymmenellä työvoiman arvioidaan vähenevän kolmella miljoonalla samalla kun EU:n syntyvyysaste on yksi maailman alhaisimmista. Yli 55-vuotiaiden kansalaisten osuus työmarkkinoilla toimivista jää alle Lissabonin strategiassa asetetun 50 prosentin tavoitetason. Kun vanhempi sukupolvi hallitsee yhä enemmän ikäpyramidia, katson, että tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä, joilla luodaan tasapaino yhteiskunnallisen solidaarisuuden tarpeen ja sosiaaliturvajärjestelmien tehottomuuden välillä uusien taloudellisten ja väestörakennetta koskevien haasteiden edessä. Katson, että tarvitsemme vanhempien työntekijöiden keräämää kokemusta, jota ei tällä hetkellä hyödynnetä riittävästi syrjivien ennakkokäsityksien vuoksi, joita on torjuttava nykyistä tehokkaammin.

Lopuksi korostan, että iäkkäisiin naisiin kohdistuu yhä monenlaista sukupuoleen ja ikään perustuvaa syrjintää. Iäkkäiden yksin elävien naisten tilanteeseen on kiinnitettävä enemmän huomiota, sillä muun muassa pidemmän elinajanodotteen vuoksi he muodostavat yhä suuremman osan väestöstä.

  Vasilica Viorica Dăncilă (S&D), kirjallinen. – (RO) Väestörakenteen muutoksesta kärsivällä Euroopalla on edessään todellinen haaste, kun se pyrkii säilyttämään tasapainon sosiaalietuuksien ja -palvelujen sekä "kaikkia palvelevan yhteiskunnan" periaatteen välillä. Katson, että yhteiskunnalle kokonaisuutena on hyödyllistä hyödyntää uransa loppupuolella olevien ihmisten osaamista. Tästä syystä viranomaisia, yksityisiä yrityksiä ja innovatiivisia ohjelmia kehittäviä kansalaisjärjestöjä on kannustettava saamaan ikääntyneet osallistumaan erilaisiin toimiin. Tärkeimmät sukupolvien välistä solidaarisuutta luovat välineet ovat edelleen sosiaalinen vuoropuhelu ja kysymyksestä keskusteleminen asianomaisten ryhmien kanssa. Tätä varten voidaan myös koulutusjärjestelmien sisällä laatia ohjelmia, joilla kiinnitetään nuorten huomiota tällaisiin ongelmiin ja helpotetaan vuoropuhelua ikääntyneiden kanssa. Toisaalta on hyödyllistä edistää eri-ikäisten työntekijöiden tiimityötä ja tukea tällaisia hankkeita toteuttavia yrityksiä, sillä eri-ikäisten työntekijöiden työskentely yhdessä lisää kilpailukykyä ja mahdollistaa tasapainoisemman kasvun. Osuus- ja yhteisötalous ja Euroopan sosiaalirahaston rahoitustuki tarjoavat keinoja luoda ja kehittää erityisiä aktiivista ikääntymistä ja sukupolvien välistä solidaarisuutta edistäviä ohjelmia.

  Robert Dušek (S&D), kirjallinen. – (CS) Mietinnössä väestörakenteen muutoksesta käsitellään väestön lisääntyvästä ikääntymisestä ja siihen liittyvästä tulevien sukupolvien raskaasta taloudellisesta taakasta aiheutuvia sosioekonomisia ongelmia. Sukupolvien välisen tasa-arvon varmistaminen on yksi yhteisön sosiaalipolitiikan päätavoitteista. Euroopan väestö ikääntyy. EU:n jäsenvaltioiden syntyvyysaste on edelleen alhainen. Vaikka maahanmuutto on monissa valtioissa lieventänyt riittämättömän syntyvyyden vaikutuksia, tätä ei voida pitää onnistuneena. Suuri osa maahanmuuttajaperheiden lapsista saa vain alhaisen koulutustason ja kärsii siitä syystä työttömyydestä. Suurin osa maahanmuuttajista luo omat sosiaaliset verkostonsa kotoutumatta yhteiskuntaan. Olen samaa mieltä esittelijän kanssa siitä, että maahanmuuttajien sopeutumisvalmius ja vastaanottajavaltion valmius hyväksyä heidät ovat maahanmuuton edellytys. Toinen piilevä ongelma on syntyvyyden yhteiskunnallinen jakautuminen. Prosentuaalisesti suurin osa muiden kuin maahanmuuttajien lapsista syntyy sosiaalisesti haavoittuvimmissa ja heikoimmissa yhteiskuntakerroksissa. Valitettavasti nykyisin on jo muodostunut säännöksi, että ammattipätevyyden hankkineet ja elämään vastuullisesti suhtautuvat ihmiset hankkivat usein vain yhden lapsen, kun taas huonosti sopeutuvilla ja yhteiskunnallisesti haavoittuvassa asemassa olevilla kansalaisilla on keskimäärin neljä lasta. Näin ollen he ratkaisevat usein taloudelliset ongelmansa hankkimalla lapsen. Näistä syistä toivoisin esittelijän pyytämien menetelmien lisäksi tukiohjelmaa, jolla lisättäisiin syntyvyysastetta ammattitaitoisten ja vastuullisesti elämään suhtautuvien kansalaisten keskuudessa huonosti sopeutuvien kansalaisten sijasta, kuten nykyisin tapahtuu.

  Edite Estrela (S&D). – (PT) Väestörakenteen muutos on yksi Euroopan unionin suurimmista haasteista. Sata vuotta sitten Euroopan väestö muodosti 15 prosenttia maailman väestöstä. Vuonna 2050 sen odotetaan muodostavan vain viisi prosenttia. Tällä vakavalla tilanteella on jo haitallisia vaikutuksia talouteen, sosiaaliturvajärjestelmiin ja itse yhteiskunnan rakenteeseen. Tästä syystä tarvitaan pikaisesti toimenpiteitä, joilla lisätään syntyvyyttä. Käytettävissä olevien tutkimustulosten mukaan perheiden toivoman lapsimäärän ja niiden tosiasiallisen lapsimäärän välillä on huomattava ero: perheet haluaisivat keskimäärin 2,3 lasta, mutta niillä on 1,5 lasta. Vastatakseen yhteiskunnan ikääntymisen haasteeseen Euroopan unionin on hyväksyttävä toimia, joilla edistetään kaikkiin ikäryhmiin kuuluvien naisten työllisyyttä, ja hyödynnettävä täysimittaisesti naisten ja maahanmuuttajien työllistämismahdollisuuksia. Erityisesti Portugalissa on päiväkoteja ja lastentarhoja, äitiys-, isyys- ja vanhempainlomajärjestelmien kehittämistä sekä perhe- ja työelämän tasapainottamista edistäviä toimia koskevia parhaita käytäntöjä.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Jos väestökehityksen nykyinen suuntaus jatkuu, väestörakenne ja ikäpyramidi muuttuvat perinpohjaisesti muutamassa vuodessa. Arvioiden mukaan 0–14-vuotiaiden lasten ja nuorten määrä vähenee sadasta miljoonasta (vuonna 1975) 66 miljoonaan vuoteen 2050 mennessä, ja työikäisen väestön määrä laskee nykyisestä 331 miljoonasta 268 miljoonaan vuonna 2050. Lisäksi yli 80-vuotiaiden osuuden arvioidaan vuodesta 2005 vuoteen 2050 kasvavan 4,1 prosentista 11,4 prosenttiin. Väestön ikääntyminen on yksi EU:n suurimmista haasteista. EU:n ja jäsenvaltioiden on toimittava pikaisesti ja keskitetysti, varsinkin koska nuorten työttömyysaste on jo nykyisin korkea ja eläkejärjestelmien rahoittaminen on jo vaikeaa. Sukupolvien välisen tasa-arvon ja solidaarisuuden perusarvoja on tästä syystä edistettävä niin, että siinä yhdistetään eläkejärjestelmät, talousarvio, velka, terveydenhuolto ja kuntoutus, syntyvyyden lisääminen sekä perheiden suojelu ja syrjinnänvastaiset toimet. Tämä olisi tehtävä luomalla älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti.

  Tunne Kelam (PPE) , kirjallinen. – (EN) Humaani yhteiskunta voi toimia vain sukupolvien välisen tasa-arvon ja solidaarisuuden periaatteen pohjalta. Tasa-arvoa ei voi olla ilman solidaarisuutta. Euroopan unionin on ratkaistava kaksi ongelmaa – nuoren sukupolven korkea työttömyysaste ja epävarmuus kyvystä varmistaa eläkerahastojen rahoitus. Yli 60-vuotiaiden määrä kasvaa vuosittain kahdella miljoonalla (vuodesta 2015 lähtien). Samalla keskeinen ratkaistava kysymys on syntyvyyden aleneminen – joka on jatkunut jo useita vuosikymmeniä. Tämä sälyttää yhä raskaamman taakan nuorille sukupolville, joiden edustajien määrä vähenee, ja saattaa johtaa konflikteihin tämän rasituksen jakamisesta. Iäkkäitä ihmisiä olisi pidettävä voimavarana. Heidän kokemustaan ja valmiuttaan osallistua aktiivisesti yhteiskunnan rakentamiseen olisi kannustettava kaikilla tasoilla. Jäsenvaltioiden olisi arvostettava ja tunnustettava niiden miljoonien iäkkäiden perheenjäsenien sukupolvien välistä solidaarisuutta vahvistava epävirallinen toiminta, jotka huolehtivat sekä nuoremmista että vanhemmista yhteiskunnan jäsenistä. Yksi keskeisistä ratkaisuista on saada kansalaisyhteiskunta paremmin mukaan, koska sillä on pitkä perinne sosiaalisten tukitoimenpiteiden organisoinnista. Kannatan myös AGE Platform -järjestön aloitetta vuoden 2012 julistamisesta sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuodeksi.

  Elisabeth Köstinger (PPE), kirjallinen. – (DE) Thomas Mannin mietinnössä tuodaan selkeästi esiin ongelmia, joihin meidän olisi kiinnitettävä enemmän huomiota. Euroopan väestörakenteessa on tällä hetkellä havaittavissa perinpohjaisia muutoksia. Koko EU:n syntyvyysaste on tällä hetkellä 1,5 lasta naista kohden. Tämä on asia, johon meidän on kiinnitettävä asianmukaista huomiota politiikassamme. Meidän on yhtäältä korostettava nuorten koulutus- ja työpaikkojen merkitystä. Vaatimus eurooppalaisesta nuorisotakuusta, jossa nuorille tarjotaan enintään neljä kuukautta kestäneen työttömyyden jälkeen työ- tai harjoittelupaikka tai muuta koulutusta, on kiinnostava ehdotus, jota meidän on tarkasteltava lähemmin. Toisaalta on tuotava esiin myös "aktiivisen ikääntymisen" ja sukupolvien välisen tasa-arvon merkitys. Meidän on saatava tulevaisuudessa aikaan muutos myös tällä alalla. Kannatan Thomas Mannin mietintöä.

  Elżbieta Katarzyna Łukacijewska (PPE), kirjallinen. – (PL) Hyvät parlamentin jäsenet, väestörakenteen muutokset, työssäkäyvien ihmisten määrän väheneminen ja syntyvyyden lasku merkitsevät sitä, että ikä on uusi maailmaa jakava tekijä. Vaikuttaa erittäin tärkeältä luoda ikääntyneille ihmisille suunnattu sukupolvien välinen aloite ja parantaa heidän ja muun yhteiskunnan välisiä suhteita. Erityistä huomiota olisi myös kiinnitettävä ikääntyneiden asuinoloihin ja terveyteen varsinkin alueilla, joilla väestö vähenee 20–30 prosenttia. Esimerkiksi Bulgariassa keskimääräinen eläke on noin 100 euroa, joten eläkeläisille on tarpeen varmistaa parempi ja ihmisarvoisempi elämä. Kiinnitän huomiota siihen, että on tärkeää laatia luettelo vakavimmista ongelmista, sillä sen avulla voidaan laatia konkreettisia ratkaisuja. On myös tärkeää löytää ja hyödyntää esimerkkejä hyvistä käytännöistä alueilla, jotka torjuvat hyvin yhteiskunnan ikääntymisen ongelmaa ja sen vaikutuksia, erityisesti aktiivisen ikääntymisen eurooppalaisen teemavuoden yhteydessä. Kiitos.

  Iosif Matula (PPE), kirjallinen. – (RO) Väestörakenteen ongelma on keskeinen haaste Euroopan valtioille ja alueille väestön vähenemisen ja ikääntymisen vuoksi, mikä on tilanne useimmissa jäsenvaltioissa. Tähän liittyvät väestörakennetta koskevat riskit ovat yksi EU:n tason sosiaalipolitiikan ensisijaisista tavoitteista. Väestön ikääntymisen jatkuessa, syntyvyyden laskiessa ja väestörakenteen erojen kärjistyessä tällä politiikalla on löydettävä konkreettisia toimenpiteitä syntyneiden vaikutusten torjumiseksi. Kahdenkymmenen viime vuoden aikana maaseudun väestö, ja varsinkin nuori väestö, on vähentynyt huomattavasti lähentymisalueilla. Nuorilla on tärkeä tehtävä kavennettaessa kaupunki- ja maaseutualueiden eroja ja tasoitettaessa väestöeroja, mikä on merkittävä koheesiopolitiikan tavoite. Meidän on hyödynnettävä käytännössä maaseudun tarjoamia etuja esimerkiksi tukemalla investointeja ja rakentamalla internetin laajakaistayhteyksiä. Eurostatin mukaan keskimääräinen työikä pitenee 7 prosenttia vuoteen 2060 mennessä. Jäsenvaltioiden on laadittava selkeä ja johdonmukainen politiikka sukupolvien välisen solidaarisuuden luomiseksi ja väestön saamiseksi osallistumaan työmarkkinoille paljon nykyistä korkeammassa iässä.

  Rareş-Lucian Niculescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Suhtaudun myönteisesti Thomas Mannin mietintöön. Euroopan unionin edessä olevat väestörakenteen ongelmat ovat käymässä yhä ilmeisemmiksi, ja ne vaikuttavat erityisesti maaseutualueisiin. Tilastot osoittavat, että vain 7 prosenttia eurooppalaisista viljelijöistä on alle 35-vuotiaita, ja samalla 4,5 miljoonaa viljelijää jää eläkkeelle kymmenen seuraavan vuoden aikana. Vaarana on, että maaseutualueiden työikäinen väestö vähenee, ja tämän vaikutukset haittaavat tulevaisuudessa maatalouden tuottavuutta.

Maaseudun väestörakenteen ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan uusia välineitä. Yksi keskeisistä kysymyksistä on koulutusmahdollisuuksien varmistaminen ammattikoulutuksen tarjoamiseksi maaseutualueiden nuorille ja heidän houkuttelemisekseen maatalousalalle. Toinen tärkeä seikka on, että kaikki jäsenvaltiot toteuttaisivat viljelijöiden varhaiseläkkeelle siirtymistä koskevia toimenpiteitä sekä nuoria viljelijöitä yrityksen perustamisessa tukevia toimenpiteitä. Toteuttamalla näitä molempia toimenpiteitä parannettaisiin huomattavasti maatilojen hoitoa täydentämällä tilanpitäjien sukupolvea. Viimeisenä mutta ei vähäisimpänä, eräs tärkeä seikka on yrittäjien tukeminen varojen hakemisessa maataloushankkeisiin. Tätä on pidettävä kannustimena erityisesti nuorten saamiseksi maatalouden pariin.

  Kristiina Ojuland (ALDE), kirjallinen. – (EN) Arvoisa puhemies, suhtaudun myönteisesti kollegani Thomas Mannin mietintöön, jossa käsitellään useita keskeisiä kysymyksiä, joihin Euroopan unionin on puututtava lähitulevaisuudessa, ellei jo nyt. Ranskan äskettäiset mielenosoitukset eläkeiän korottamista vastaan ovat merkki selvästä kuilusta Euroopan unionin kansalaisten odotusten ja yleisten väestörakenteen kehityssuuntausten välillä. Euroopan elinajanodote on kasvanut jatkuvasti samalla, kun väestö vähenee. Yhdessä nämä suuntaukset johtavat väistämättä tulevien sukupolvien verotaakan kasvuun, ellei eläkejärjestelmiä uudisteta perin pohjin. Eläkeuudistuksen Ranskassa herättämä vastustus on tunnetasolla ymmärrettävää, mutta kun otetaan huomioon Euroopan väestötilanne, on huomautettava, että Ranskan hallituksen ehdotus ja sen parlamentin lopulta tekemä päätös ovat ainoa oikea vastaus, jotta vältetään sekä työssäkäyvien että eläkkeellä olevien ranskalaisten surkea tulevaisuus. Euroopan unionin jäsenvaltioiden hallitusten on käytävä edelleen vuoropuhelua kansalaisten kanssa lisätäkseen tietoisuutta väestörakenteen muutoksesta ja sen aiheuttamista sosioekonomisista haasteista. Konsensuksen luominen on oleellista, jotta välttämättömät mutta ikävät uudistukset voidaan perustella.

  Siiri Oviir (ALDE), kirjallinen. – (ET) Euroopan väestö ikääntyy vuosi vuodelta huolimatta huomattavasta maahanmuutosta ja syntyvyyden hienoisesta lisääntymisestä, ja sen seurauksena meillä on edessämme uusia ongelmia ja haasteita. Tarkasteltaessa Euroopan väestöpyramidia on selvää, että tulevaisuudessa meidän on kiinnitettävä enemmän huomiota ikääntyneiden työmarkkinoihin, ja olen samaa mieltä mietinnön kanssa siitä, että väestön ikääntyminen tarjoaa myös suuria mahdollisuuksia parantaa kilpailu- ja innovointikykyä ja lisätä siten talouskasvua ja työllisyyttä. On ehdottomasti hyvin tärkeää lisätä työllisyyttä ikääntyneiden ihmisten keskuudessa, mutta ennen kaikkea on puututtava syihin pikemmin kuin seurauksiin, ja meidän olisi ehkä asetettava syntyvyyden lisääminen etusijalle. Euroopan kokemukset maahanmuuttajien kotouttamisesta ovat osoittaneet, että maahanmuuton rohkaiseminen ei ole oikea ratkaisu, päinvastoin. Suuri Eurooppaan kohdistunut integraatioaalto on saanut alkuperäisväestön pelkäämään, että heistä tulee vähemmistö omassa maassaan ja että maahanmuuttajat eivät omaksu paikallista kieltä ja kulttuuria. Reaktiona tähän monet eurooppalaiset ovat, huolestuttavaa kyllä, alkaneet tukea äärioikeistoa, jonka periaatteet ovat täydellisessä ristiriidassa Euroopan unionin arvojen kanssa. Euroopan väestön ikääntymistä tarkasteltaessa on valitettavaa ja ristiriitaista, että nuoret kärsivät varsin korkeasta työttömyydestä etenkin Itä-Euroopassa ja että emme arvosta nuoria riittävästi. Sukupolvien välisen tasa-arvon varmistaminen on ehdottoman tärkeää, jotta estetään rasituksen jakamista koskevat konfliktit.

  Rovana Plumb (S&D), kirjallinen. – (RO) Eurooppa ikääntyy muita maanosia nopeammin. Yksi huolestuttava seikka on se, että yli 65-vuotiaiden ja työikäisen väestön (15–64-vuotiaiden) välinen suhde kaksinkertaistuu vuoteen 2060 mennessä (25,4 prosentista 53,5 prosenttiin). Romaniassa tämän suhteen arvioidaan kasvavan hälyttävästi 21,3 prosentista vuonna 2008 65,3 prosenttiin vuonna 2060.

Kun otetaan huomioon väestön ikääntymisen laajuus ja vauhti, jäsenvaltioiden on otettava työllisyyspolitiikassaan huomioon sukupuolitekijä, uudet tavat järjestää työ yrityksissä sekä menetelmät, joilla edistetään joustavia ratkaisuja asteittain eläkkeelle siirtymisessä, parannetaan työoloja ja edistetään syrjinnänvastaisia käytäntöjä rekrytoinnissa ja ammattikoulutuksessa.

Samalla kehotan jäsenvaltioita

– edistämään kulttuuria, jossa huolehditaan ikääntymiseen liittyvistä asioista ja jossa yksityiskohdista päätetään yksilöllisesti ja etenkin tarkastellaan mahdollisuuksia asteittaiseen eläkkeelle siirtymiseen ottaen samalla huomioon töiden raskaus sekä työ-, terveys- ja turvallisuusolosuhteet

– säilyttämään edelleen varhaiseläkkeen mahdollisuus tietyille työntekijäryhmille niiden työolojen perusteella sekä irtisanomisten tai uudelleenjärjestelyjen kaltaisissa erityisissä tilanteissa.

  Joanna Senyszyn (S&D), kirjallinen. – (PL) Tämä on hyvin merkittävä mietintö, ja Euroopan komission olisi hyödynnettävä sitä määrittäessään prioriteettejaan ja suunnitellessaan työskentelyään vuonna 2012, joka on määrä julistaa aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalaiseksi teemavuodeksi. Olen ottanut kysymyksen aktiivisesta ikääntymisestä useaan otteeseen esille parlamentissa, ja sen olisi oltava lähivuosina yksi Euroopan unionin ja kaikkien jäsenvaltioiden ensisijaisista tavoitteista.

Väestörakenteen tosiasioita ei voi muuttaa. Euroopan yhteiskunnan ikääntyessä on erittäin tärkeää saada eläkeikäiset kansalaiset jatkamaan työelämässä. Emme saa haaskata heidän kokemustaan emmekä torjua heidän haluaan jatkaa työntekoa. Tästä syystä kannatan esittelijän ehdottamia aloitteita ja erityisesti yli 50-vuotiaita koskevaa sopimusta ja aktiivista ikääntymistä koskevia aloitteita. Myös "Kohtuullinen eläke" -aloite on erittäin tärkeä. Mietinnön mukaisesti vetoan neuvostoon ja jäsenvaltioihin, jotta ne toteuttaisivat ripeästi järjestelyjä taatakseen kaikille eurooppalaisille riittävät eläkkeet, jotka takaavat ihmisarvoisen elämän eivätkä vain ylitä köyhyysrajaa. Meidän on työskenneltävä ikääntyneisiin kohdistuvan monenlaisen syrjinnän poistamiseksi. Monet luulevat virheellisesti, että ikääntyneillä on vähemmän tarpeita. On yleistä, että iäkkäiden kansalaisten on vaikea saada lainoja ja heitä syrjitään työmarkkinoilla. Järjetön tilanne, jossa 40-vuotiasta naista pidetään liian vanhana työhön, on tavanomainen, vaikka samalla korkeakouluista valmistuneilta edellytetään useiden vuosien työkokemusta.

  Anna Záborská (PPE), kirjallinen. – (SK) Ulospääsytie väestörakenteen kriisistä kulkee perheen kautta, sillä juuri perinteisen perheen roolin heikkeneminen on saattanut meidät tähän kriisiin. Ikääntyneiden työntekijöiden ja aktiivisessa työelämässä olevien naisten osuuden lisääminen on vain lyhyen aikavälin ratkaisu. Se antaa meille hieman aikaa, joka meidän on käytettävä nuorien motivoimiseen erityisesti perheen perustamiseen ja lapsien hankkimiseen. Lyhyen aikavälin strategiamme ei kuitenkaan saa olla suorassa ristiriidassa sen kanssa, mitä haluamme pitkällä aikavälillä saavuttaa. Jotta pienten lasten äidit voivat palata töihin, meidän on rakennettava riittävästi alle kouluikäisille lapsille tarkoitettuja hoitolaitoksia. Unohdamme kuitenkin, että lapset oppivat keskeiset sosiaaliset tapansa kolmen ensimmäisen elinvuoden aikana, että päiväkodeissa lapset oppivat pitämään puolensa huutamalla pikemmin kuin kunnioittamalla muita ja että lapset käyttävät tänä aikana oppimiaan käyttäytymismalleja läpi koko elämänsä. Vanhempien hoito ei ole lapselle ylellisyyttä, vaan luonnollinen normi. Päiväkodit ja lastentarhat ovat, ja tulevat aina olemaan, kompromissi. Kuten kaikissa kompromisseissa, siedettävien rajojen ylittyessä seuraukset ovat pahemmat kuin voimme tänään kuvitella. Voimmeko olla varmoja siitä, että sellaisten lasten sukupolvi, joka viettää enemmän aikaa vieraiden ihmisten kuin omien vanhempiensa kanssa, on eräänä päivänä yhtä valmis ottamaan vastuun vanhoista, raihnaisista ja vammaisista ihmisistä kuin me olemme nykyisin?

23. Tutkimuspuiteohjelmien täytäntöönpano (lyhyt esittely)

  Puhemies. – (EN) Esityslistalla on seuraavana Maria Da Graça Carvalhon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan puolesta laatima mietintö tutkimuksen puiteohjelmien täytäntöönpanon yksinkertaistamisesta (2010/2079(INI)) (A7-0274/2010).

  Maria Da Graça Carvalho, esittelijä. – (PT) Tiede, koulutus ja innovaatio ovat talouskasvun ja työpaikkojen syntymisen pilareita. Euroopan unionin on investoitava enemmän tieteeseen, avattava tiedejärjestelmänsä, edistettävä tutkijoiden vapaata liikkuvuutta sekä lisättävä ja edistettävä osaamista. Maailman moninapaisuus lisääntyy nykyisin kaikilla aloilla, myös tieteessä. Muutamat luvut riittävät osoittamaan tämän: esimerkiksi 80 prosenttia koko maailman tutkijoista työskentelee Euroopan ulkopuolella, ja 69 prosenttia patenteista rekisteröidään muualla kuin Euroopassa.

Euroopan unioni investoi tieteeseen ja innovointiin vähemmän kuin Japani, Etelä-Korea ja Yhdysvallat, ja tämä ero johtuu pääosin yksityissektorin tekemistä investoinneista. Tiede- ja innovaatiojärjestelmässämme on heikkouksia, jotka on korjattava, aina rahoituksen riittämättömyydestä hajanaisuuteen, innovaatioiden kehittämisedellytysten puutteeseen ja liialliseen byrokratiaan. Euroopan tiedejärjestelmän on oltava tehokkaampi, alkaen rahoitusta koskevien sääntöjen yksinkertaistamisesta. Tässä yhteydessä minulla oli kunnia tulla nimitetyksi nykyisiin ja tuleviin yhteisön tiede- ja innovaatio-ohjelmiin osallistumista koskevien sääntöjen yksinkertaistamisesta vastaavaksi esittelijäksi.

Tällä mietinnöllä voi olla Euroopan unionissa ratkaiseva rooli, ja se tulee oikeaan aikaan, sillä olemme aloittamassa seitsemännen puiteohjelman väliarviointia ja kahdeksannen ohjelman valmistelua. Esittelijänä päätin avata keskustelun tästä aiheesta ja järjestää julkisen kuulemisen. Lähetin yli 8 000 kutsua hyvin erilaisille elimille. Kannanottoja tuli valtava määrä, mikä osoittaa, kuinka tärkeänä unionin toimielimet ja kansalaiset pitävät tätä aihetta.

Mietinnössä ehdotetaan rahoituksen seurannan ja valvonnan yksinkertaistamista sekä tieteen ja teknologian arviointiprosessin vahvistamista osaamiseen perustuvan vertaisarvioinnin avulla. Mietinnön tavoitteena on lisätä riskinsietokykyä, yksinkertaistaa byrokraattisia seurantamekanismeja ja parantaa luottamusta tiede- ja liikemaailmaan. Mietintö on kuitenkin vasta kaikkea muuta kuin yksinkertaisen prosessin alku. Komissio vastaa suositusten täytäntöönpanosta, ja parlamentin ja neuvoston on seurattava sitä ja annettava poliittista tukea, jotta se selviytyisi tehtävästä menestyksekkäästi.

Tulevaisuudessa yksinkertaistamisprosessia voidaan laajentaa muihin yhteisön ohjelmiin, erityisesti rakennerahastoihin. Yksinkertaisempien sääntöjen ansiosta ohjelmista tulee myös avoimempia ja tehokkaampia. Haluan myös kiittää kollegojani, puheenjohtajavaltio Belgiaa ja kaikkia julkiseen kuulemiseen osallistuneita heidän tuestaan. On hyvin tärkeää yksinkertaistaa tutkimusrahoituksen saatavuutta ja kehittää vastavuoroiseen luottamukseen perustuva arviointikulttuuri kaikkien sidosryhmien välille. Näin tehostetaan tutkimusta ja innovaatiota ja tehdään Euroopasta houkuttelevampi paikka asua, työskennellä ja olla onnellinen.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL). – (PT) Haluan aluksi kiittää esittelijää hänen tekemästään työstä, sillä tutkimuksen puiteohjelmien täytäntöönpanon yksinkertaistaminen on välttämätöntä, ja kuten esittelijä huomautti, se on vain yksi monista uudistuksista, joita EU:ssa tarvitaan tutkimuksen rahoituksen parantamiseksi, jotta sillä edistetään tehokkaammin ja hyödyllisemmin kehitystä ja sosiaalista edistystä.

Mietinnössä ehdotetaan komission alkuperäisen ehdotuksen soveltamisalan laajentamista, mikä mielestämme olisi oikein, varsinkin sellaisten näkökohtien suhteen kuin varainhoitoasetus, konkreettiset ehdotukset keskimääräisten henkilöstökustannusten laskelmien yksinkertaistamiseksi sekä työaikojen kirjaamisjärjestelmien, kuten työaikakorttien, lakkauttaminen. Vastaavasti on myös tärkeää, että komissio sallii aiheutuneiden kustannusten korvaamisen hankkeen esittelyn ja valituksi tulemisen jälkeen, jotta helpotetaan teollisuuden kumppaneiden ja erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten osallistumista.

Jotta tiede, innovaatio ja koulutus olisivat talouskasvun ja työpaikkojen luomisen pilareita, on erittäin tärkeää pitää mielessä mietintöön sisältyvät ehdotukset ja keskittyä nykyistä enemmän tieteeseen ja tutkimukseen.

  Jean-Pierre Audy (PPE). – (FR) Arvoisa puhemies, kiitän Maria Da Graça Carvalhoa, joka on tehnyt loistavaa työtä, sekä Euroopan komissiota. Pyydän myös teitä, arvoisa komission jäsen, välittämään kiitokseni Máire Geoghegan-Quinnille, joka on ymmärtänyt tämän yksinkertaistamis- ja viestintäprosessin. Meidän on yksinkertaistettava tulevaisuutta, mutta myös selvitettävä tilit menneisyyden kanssa. Komission tilintarkastajien ei olisi pitänyt soveltaa sääntöjä, jotka olivat jo hyväksyttyjä sääntöjä tiukempia, ja tästä syystä meidän on selvitettävä tilit menneisyyden kanssa.

Vältimme niukasti katastrofin Euroopan unioniin epäluuloisesti suhtautuneiden tutkimuslaitosten kanssa. Nyt, kun olemme viisaampia ja kunnioitamme hyvää hallintoa ja käytämme siedettäviä virheriskejä mutta otamme myös huomioon vastapuolen teettämät riippumattomat tarkastajat, ja jos tämä ei onnistu, käytämme riippumatonta välittäjää – kuten ehdotin ja mikä myös hyväksyttiin – meidän on voitettava uudelleen kaikkien tutkimuslaitosten luottamus, luonnollisesti asianmukaisella seurannalla ja yhteisön rahoituksella. Sen jälkeen alamme jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin välisen luottamussuhteen pohjalta neuvotella seuraavista rahoitusnäkymistä määritelläksemme tutkimuksemme painopisteen ja tehdäksemme siitä nykyistä eurooppalaisemman.

  Marisa Matias (GUE/NGL). – (PT) Arvoisa puhemies, ensinnäkin kiitän Maria Da Graça Carvalhoa hänen tänään esittelemästään erinomaisesta mietinnöstä ja myös siitä, että hän toteutti tämän prosessin hyvin demokraattisesti sekä parlamentissa että sen ulkopuolella. Tälle olisi mielestäni annettava tunnustusta, joten kiitän häntä siitä.

Seitsemäs puiteohjelma on koko maailman tasolla laajin ja kauaskantoisin tutkimusalan ohjelma, ja komission ehdottama yksinkertaistaminen on tässä suhteessa hyvin myönteinen asia. Parlamentin nyt esittämä ehdotus parantaa kuitenkin suuresti komission ehdotusta. Se tapahtuu tunnustamalla, että yksinkertaistaminen ei riitä, tekemällä selvä ja tärkeä ero tutkimuksen ja innovaation välillä, arvostamalla eri tutkimusaloja, lisäämällä tutkimuksen selkeyttä, avoimuutta, osallistumista ja demokratiaa, takaamalla yhdenvertaiset mahdollisuudet saada käytettävissä olevaa rahoitusta, valitsemalla vähemmän byrokratiaan ja byrokraattiseen valvontaan keskittyvä ja enemmän tutkimusosaamiseen suuntautuva malli, tunnustamalla eri tieteenalojen merkitys ja puolustamalla sitä, että kumppanit valitaan ja niiden kanssa tehdään yhteistyötä yhdenvertaisin edellytyksin.

Arvoisa puhemies, totean lopuksi, että tämän ehdotuksen täytäntöönpano parantaisi selvästi kaikkien Euroopassa toimivien tutkijoiden työoloja sekä lisäisi eurooppalaisen tutkimuksen arvovaltaa ja kehittäisi sitä edelleen. Tästä syystä meidän on tehtävä yhteistyötä.

  Seán Kelly (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, valtavan paljon Euroopan unionin tekemästä epäilemättä hyvästä työstä menee hukkaan liiallisen monimutkaisuuden vuoksi ja varsinkin siksi, että rahoitusta hakevat eivät voi saada sitä huolimatta valtavista ponnistuksista, kuten kokopäiväisten työntekijöiden palkkaamisesta useiksi kuukausiksi tekemään hakemusta, joka ei sitten tuota tulosta. Olen kuullut monia tällaisia tarinoita.

Sama koskee hakemuksia kulttuuri- ja koulutusohjelmista myönnettävän rahoituksen saamiseksi. Jos voimme tehdä yhden asian, olkoon se byrokratian vähentämistä 25 prosentilla vuoteen 2020 mennessä koskevan tavoitteen saavuttaminen. Tuota vähennystavoitetta olisi itse asiassa korotettava 50 prosenttiin, jos se on mahdollista, sillä kuten todettu, hakemusten ja tarkastusten yhteydessä suuri osa tekemästämme hyvästä työstä menee hukkaan liiallisen monimutkaisuuden aiheuttamien ongelmien vuoksi.

Yksinkertaistaminen on oikea etenemistapa.

  Cecilia Malmström, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, kiitän Maria Da Graça Carvalhoa tästä erittäin kattavasta mietinnöstä. Hän kiinnittää huomiota Euroopan tutkimusalan merkittäviin huolenaiheisiin: sääntöjen monimutkaisuuteen edunsaajien kannalta sekä hyvin raskaaseen hallintotaakkaan.

Tämän vuoden huhtikuussa komissio antoi tätä aihetta koskevan tiedonannon, jossa esitettiin pitkä luettelo lyhyen ja pitkän aikavälin yksinkertaistamisvaihtoehdoista. Se käynnisti hyvin merkittävän toimielinten välisen keskustelun. Komissio on hyvin kiitollinen siitä, että parlamentti on käsitellyt tätä asiaa näin kiireellisesti. Komissio on myös hyvin kiitollinen siitä, että mietinnössä kannatetaan suurinta osaa ehdotuksista ja esitetään myös eräitä parlamentin omia ehdotuksia, jotka ovat erittäin mielenkiintoisia.

Myös neuvosto antoi ehdotukselle vastaavan tuen, ja tämän hyvin laajan toimielinten välisen konsensuksen pohjalta meidän olisi nyt ryhdyttävä toimiin. Olemme täysin sitoutuneita saamaan aikaan yksinkertaistamista ja noudattamaan mietinnössänne mainittuja yksinkertaistamisen periaatteita, eli yksinkertaisuutta, avoimuutta, oikeusvarmuutta, johdonmukaisuutta ja osaamista, ja, kuten Jean-Pierre Audy sanoi, nykyistä enemmän luottamukseen perustuva lähestymistapa suhteessa tutkimuslaitoksiin on luonnollisesti tärkeä ohjenuora toiminnan johtamisessa.

Eräät mietinnössä ja neuvoston päätelmissä esitetyt ehdotukset voidaan panna täytäntöön nykyisissä puitteissa. Komission yksiköt etsivät nyt ratkaisuja, jotka voidaan panna toimeen nopeasti. Harkitsemme ratkaisuja, joilla laajennetaan keskimääräisen kustannusten laskentatapojen hyväksyntää ja joustavoitetaan lähestymistapaa ennakkomaksuista saataviin korkoihin sekä pk-yritysten omistaja-johtajille henkilöstökustannuksista maksettavan kertakorvauksen mahdollisuuteen.

Suhtaudumme myös hyvin vakavasti huoliin siitä, että eri yksiköt tulkitsevat sääntöjä ja menettelyjä epäyhtenäisesti seitsemännen puiteohjelman täytäntöönpanossa. Työskentelemme tiiviisti laatiaksemme täytäntöönpanotoimenpiteitä, joilla varmistetaan sääntöjen yhdenmukaisempi tulkinta ja soveltaminen.

Työskentelemme myös vähentääksemme edelleen viivästyksiä avustusten ja maksujen suorittamisessa. Emme saa unohtaa, että syvällisemmät muutokset edellyttävät varainhoitoasetuksen ja sen soveltamissääntöjen tarkistamista. Vasta sitten voimme todella poistaa eräitä suurista esteistä.

Tutkimusmenojen nykyinen valvontastrategia on suunniteltu havaitsemaan ja oikaisemaan virheitä niin, että jäännösvirheiden taso saadaan laskettua alle kahteen prosenttiin. Komissio myöntää, että tämä on kallista ja muodostaa raskaan hallintotaakan sekä edunsaajille että komissiolle. Näin ollen nykyistä suurempi siedettävä virheriskitaso, jota mietinnössänne kannatetaan, voisi antaa komissiolle mahdollisuuden mukauttaa valvontaponnistuksia, optimoida kustannustehokkuuden ja tasapainottaa yhtäältä tehokkaan valvonnan tarve ja toisaalta nykyistä enemmän luottamukseen perustuvan suhteen luominen tutkijoihin.

Kiitän teitä sekä kaikkia mietinnön laatimiseen osallistuneita. Se on raivannut tietä tulevaisuudessa tehtävälle hyvälle ja tärkeälle työlle.

  Puhemies. – (EN) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna torstaina 11. marraskuuta 2010 klo 12.00.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Innovaatio ja tutkimus ovat nyt maanosamme uuden kehitysstrategian, EU 2020 -strategian, keskeiset elementit. Sitoutumisella tutkimukseen ja kehittämiseen on konkreettinen vaikutus taloustoimintaan, sillä vain innovaatio takaa vahvaa lisäarvoa tuottavan tuotannon tulevaisuudessa ja siten työpaikkojen lisääntymisen ja Euroopan unionin kansainvälisen kilpailukyvyn kohenemisen. Olen aina katsonut, että aluetaso on sopivin taso tutkimuksen ja innovoinnin edistämiseen, koska se suosii yliopistojen, julkisten tutkimuslaitosten, suuryritysten, pienten ja keskisuuren yritysten sekä alue- ja paikallisviranomaisten tiivistä yhteistyötä etenkin klustereina. Minun alueellani Azoreilla tämä seikka näkyy Azorien yliopiston merentutkimuksen ja kalastuksentutkimuksen laitoksen harjoittaman merentutkimuksen hallitsevana asemana. Innovaatioiden kannustaminen aluetasolla auttaa myös lieventämään sosiaalisia ja alueellisia eroja, ja tästä syystä on hyvin tärkeää, että koheesiopolitiikka antaa edelleen panoksensa tällaisten toimien rahoittamiseen Azorien kaltaisilla syrjäisimmillä alueilla.

  Roberta Angelilli (PPE), kirjallinen. – (IT) Seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman väliarviointia ja tulevan puiteohjelman sääntöjen valmistelua silmälläpitäen meidän on pohdittava ja löydettävä ratkaisuja, joiden avulla voimme poistaa tiettyjä esteitä, joiden vuoksi kiinnostuneiden tahojen on vaikea saada EU:n rahoitusta.

Jos haluamme luoda osaamiseen ja innovaatioihin perustuvan eurooppalaisen talouden, meidän on investoitava tutkimukseen ja annettava pk-yrityksille, yliopistoille, julkisille tutkimuslaitoksille sekä alue- ja paikallisviranomaisille mahdollisuus hyötyä EU:n myöntämistä rahoitusvaroista.

Tutkimusalan varojen saaminen edellyttää kuitenkin huomattavia teknisiä valmiuksia ja syvällistä hallinto- ja rahoitusmenettelyjen tuntemusta. Sille on kuitenkin myös tunnusomaista taipumus suosia "tulossuuntautuneita" hankkeita, mikä tarkoittaa, että riskinsietokyky on alhainen, ja tämä ei kannusta hyvin innovatiivisten hankkeiden käynnistämiseen.

Tämän tilanteen vaikutuksesta yksityissektori ei ole kovin halukas osallistumaan hankkeisiin ja tutkimusala on tuskin muuta kuin kokoelma epäkiinnostavia hankkeita, mikä heikentää Euroopan unionin kilpailukykyä maailmantaloudessa.

Kannatan mietinnössä esitettyjä ehdotuksia. Siinä kehotetaan Euroopan komissiota edistämään "käyttäjäkeskeistä" lähestymistapaa parantaakseen rahoituksen ja oppaiden saatavuutta, jotka olisi koottava yhdeksi käsikirjaksi ja käännettävä EU:n virallisille kielille, ja luottamaan enemmän tiede- ja liikemaailmaan.

  Ioan Enciu (S&D), kirjallinen. – (RO) Tutkimus ja innovointi ovat kaksi tekijää, jotka muodostavat kilpailukyvyn lisäämiseen, kestävän talouskasvun edistämiseen ja uusien työpaikkojen luomiseen tähtäävän Eurooppa 2020 -strategian perustan. Tässä yhteydessä seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman täytäntöönpanoa on parannettava etenkin nopeuttamalla ja yksinkertaistamalla siihen liittyviä hallintomenettelyjä, lyhentämällä odotusaikoja ja virtaviivaistamalla hakemusten hallinnointia.

Korostan kuitenkin, että uusien jäsenvaltioiden osalta puiteohjelman puutteet menevät pelkkää hallintoa ja johtamista pidemmälle. Suurin ongelma näissä valtioissa liittyy tutkimusinfrastruktuurin puutteeseen, mikä tekee tämän ohjelman kautta myönnettyjen rahojen saamisen rakenteellisesti mahdottomaksi. Näin ollen komission olisi sisällytettävä tulevaan yksinkertaistamisehdotukseen myös tiettyjä konkreettisia toimenpiteitä kehittämisinfrastruktuurien perustamiseksi uusiin jäsenvaltioihin, jotta niille annetaan tasavertainen mahdollisuus päästä osallistumaan tutkimusohjelmiin.

  Edit Herczog (S&D), kirjallinen. – (HU) Muutama päivä sitten kollegani ja minä hyväksyimme ylivoimaisella enemmistöllä Maria da Graça Carvalhon esittämän päätöslauselman tutkimuspuiteohjelmien rahoitusta koskevien sääntöjen yksinkertaistamisesta. Päätöslauselmalla otetaan askelia erittäin hyvään suuntaan, mutta vielä päättäväisempiä askelia tarvitaan. Nykyinen sääntelyjärjestelmämme edellyttää niin paljo byrokraattista valmistelua, että se sulkee juuri tietotekniikka-aloitteet, pienet ja keskisuuret yritykset sekä pienet tutkimuslaitokset niiden toimijoiden ulkopuolelle, jotka pystyvät hankkimaan rahoitusvaroja. Näin ollen rahoitustuki ei mene parhaille tutkijoille vaan pikemmin niille laitoksille, joilla on parhaat kirjanpitäjät. Rahoitusvalvonta ei ilmeisesti tällä hetkellä kykene sietämään minkäänlaisia riskejä, ja tämä on mahdoton tilanne, kun kyse on tutkimuksesta ja kehittämisestä, johon usein liittyy investointeja, joiden tulokset ovat epävarmoja. Riskejä pitää hallita, ei sulkea pois. Tähän on olemassa asianmukaisia sääntelyratkaisuja, ja niitä on noudatettava tiukasti. Sellaiset säännöt, jotka ovat rakenteellisesti yhteensopimattomia tutkimuksen luonteen kanssa, on kuitenkin muotoiltava uudelleen. Toinen yhtä merkittävä puute on tutkimuspuiteohjelman varojen jakautumisen maantieteellinen epäsymmetria. Uusissa jäsenvaltioissa asuvien tutkijoiden mahdollisuudet saada tukea ovat vanhojen jäsenvaltioiden tutkijoihin verrattuna häviävän pienet. Mikäli Euroopan unionin tutkimuspuiteohjelman tavoitteena on antaa kaikille eurooppalaisille lahjakkuuksille mahdollisuus saavuttaa huippuosaaminen, se ei voi sallia tällaista erottelua ohjelman täytäntöönpanossa.

  Richard Seeber (PPE), kirjallinen. – (DE) Tämän päivän tietoon perustuvassa yhteiskunnassa asiantuntemuksella on keskeinen rooli, etenkin lähihistorian syvintä talouskriisiä silmälläpitäen. Tutkimus, kehittäminen ja innovointi ovat erittäin tärkeitä, jotta Euroopan asema globaalina taloudellisena toimijana sekä sen kilpailukyky voidaan säilyttää. Tutkimusohjelmien rahoitusta koskevat yhteisön aloitteet ovat yhä liian byrokraattisia, ja niihin liittyy suuria hallintokustannuksia. Seitsemännen puiteohjelman, joka on tätä nykyä suurin julkisrahoitteinen tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen ohjelma, yksinkertaistaminen on tästä syystä erittäin tärkeää, jotta tieteelliselle tutkimukselle luodaan riittävä kannustin. Tutkimuksen rahoituksen olisi oltava osallistujia kohtaan nykyistä enemmän luottamukseen perustuvaa ja paremmin riskejä sietävää, jotta myös suuren riskipotentiaalin hankkeet olisivat edelleen houkuttelevia ja jotta mahdollistetaan huipputason tutkimus.

24. Seuraavan istunnon esityslista: ks. pöytäkirja

25. Istunnon päättäminen

(Istunto päättyi klo 23.40.)