Sanatarkat istuntoselostukset

Torstai 11. marraskuuta 2010 - Bryssel

9. Äänestysselitykset

Suulliset äänestysselitykset

Mietintö: Jean-Paul Gauzès (A7-0171/2010)

  Jarosław Kalinowski (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, vaihtoehtoiset sijoitusrahastot ovat hyvin tärkeitä Euroopan unionin talouden kannalta. Näiden rahastojen hoitajien on noudatettava lainsäädäntöä ja normeja, jotka mahdollistavat palvelujen tarjoamisen jäsenvaltioiden alueella, ja rahoitusmarkkinoiden valvonnan on oltava täsmällistä ja tehokasta. Tätä varten meidän on korjattava kaikki puutteet, jotka liittyvät näistä rahastoista vastuussa olevien oikeus- ja hallintojärjestelmien täsmällisyyteen. Käsiteltäväksi jätetyt ehdotukset parantavat valvontajärjestelmien avoimuutta ja tehokkuutta, ja entistä tehokkaampi lainsäädäntö vakauttaa rahoituslaitoksia ja parantaa niiden uskottavuutta, ja tämän ansiosta myös Euroopan talouden tila paranee.

  Mario Pirillo (S&D). – (IT) Arvoisa puhemies, tämänpäiväisellä äänestyksellä Euroopan unioni ottaa aimo harppauksen eteenpäin vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen sääntelyssä. Direktiivin nojalla rahastojen hoitajien toiminnan on oltava rekisteröityä ja luvanvaraista, ja niiden on noudatettava sitovia menettelysääntöjä Euroopan unionin alueella. Tämä on itse asiassa ensimmäinen kerta, kun tätä alaa säännellään, ja mielestäni asiakirja, josta olemme äänestäneet, on pohjustanut tietä sille, että saamme pian aikaan todelliset rahoitustuotteiden sisämarkkinat. Näin toivon.

Haluan korostaa Euroopan parlamentin tärkeää roolia sen vaatiessa vahvoja sääntöjä rahoitusalan entistä vahvempaa valvontaa varten. Näin siitä tulee myös nykyistä eettisempää, jos sallitte minun ilmaista asian näin. Sijoitusrahastojen liiallisen keinottelun aiheuttamasta rahoituskriisistä saamiemme viimeaikaisten opetusten vuoksi meidän olisi suhtauduttava myönteisesti tähän direktiiviin, joka tarjoaa entistä parempaa suojaa kansalaisille.

Äänestin tämän saavutetun kompromissin puolesta, ja lopuksi haluan käyttää tilaisuutta hyväkseni ja onnitella esittelijää, jäsen Gauzèsia, hänen tekemästään mammuttimaisesta työstä.

  Syed Kamall (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, kun katsoimme alkuperäistä esitystä aivan alussa 18 kuukautta sitten, näimme jotakin sellaista, mitä useat kuvailisivat sanoilla "ryppyinen paita". Esitys oli varmasti sellainen, jossa alan edustajia ei kuultu. Se olisi sulkenut markkinat ja vaikeuttanut vahvasti eurooppalaisten sijoittajien investointeja EU:n ulkopuolisiin rahastoihin sekä pienentänyt eläkerahastoista saatavia voittoja ja vaikuttanut siten kehitysmaihin tehtäviin investointeihin. Olin hyvin huolestunut näistä ehdotuksista.

Varjoesittelijöiden välisen työn ja erinomaisen yhteistyön sekä komission jäsenen ja puheenjohtajavaltio Belgian tekemän hyvän työn ansiosta saimme onneksi aikaan hyväksyttävän ratkaisun, joka toimii nyt ja joka pitää markkinat avoimina, lisää avoimuutta ja varmistaa, että eurooppalaiset sijoittajat voivat edelleen investoida EU:n ulkopuolisiin markkinoihin. Meidän olisi otettava Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen rooli valvovan silmän alle varmistaaksemme, että se ei estä pääsyä EU:n ulkopuolisiin rahastoihin. Yleisesti ottaen olemme kuitenkin saaneet aikaan kompromissin, joka saa osakseen tukea koko parlamentissa.

Mietintö: Agustín Díaz de Mera García Consuegra (A7-0294/2010)

  Laima Liucija Andrikienė (PPE). – (LT) Äänestin tämän tärkeän asiakirjan puolesta. Nyt, kun Euroopan parlamentti on tehnyt suurella ja merkittävällä enemmistöllä päätöksen viisumipakon kumoamisesta Euroopan unionin jäsenvaltioihin ja Schengen-valtioihin matkustavien Kiinan kansantasavallan (Taiwanin) kansalaisten kohdalla, esitän vilpittömät onnitteluni Taiwanin kansalle. Tästä lähtien he voivat matkustaa EU:n jäsenvaltioihin ilman viisumia. Tämän lisäksi tästä päivästä lähtien kaikki EU:n jäsenvaltiot, Kypros, Bulgaria ja Romania mukaan luettuina, voivat myös matkustaa Taiwaniin ilman viisumia. Mielestäni Taiwan ja sen kansalaiset ansaitsevat tällaisen päätöksen, ja suhtaudun myönteisesti tähän Euroopan parlamentin tekemään päätökseen.

  Ulrike Lunacek (Verts/ALE). – (DE) Arvoisa puhemies, minä ja ryhmäni suhtaudumme myönteisesti siihen, että Taiwanin kansalaiset voivat nyt vapaasti matkustaa Euroopan unionin alueelle. Sikäli kuin tiedän, yksikään EU:n jäsenvaltioista ei ole kuitenkaan tunnustanut Taiwania. En kuitenkaan vastusta viisumivapautta, ja mielestäni on hyvä asia, että taiwanilaiset voivat vierailla EU:n alueella ilman viisumia. Kysyn kuitenkin, mitä tapahtuu kaikkein uusimmassa Euroopan valtiossa Kosovossa? Kaikkiaan 22 EU:n jäsenvaltiota on tunnustanut Kosovon, ja vain 5 on jättänyt sen tekemättä, mutta Kosovon kanssa ei ole edes aloitettu keskustelua viisumeista. Komissio ei ole vielä aloittanut asian käsittelyä. Toivon, että komission jäsen Malmström aloittaa vihdoin viisumikeskustelut Kosovon kanssa, jotta tulisi selväksi, että Euroopan uusimman valtion kansalaiset voivat matkustaa aivan yhtä vapaasti kuin Taiwanin kansalaiset.

Mietintö: Kathleen Van Brempt (A7-0246/2010)

  Lena Ek (ALDE). – (SV) Arvoisa puhemies, Euroopan energia-alan elvytysohjelma on väline, jolla rahoitetaan energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan tehtäviä investointeja. Sellaiset hankkeet ovat kannattavia, jotka voidaan käynnistää nopeasti ja jotka edistävät suoraan ympäristöystävällistä taloutta. Sopimus, jolla viime kädessä vapautettiin 1,4 miljardia Ruotsin kruunua ohjelmaa varten, on edistysaskel kohti sellaista Eurooppaa, jossa ympäristöystävällisen toiminnan toteuttaminen on yhteisten toimiemme ansiosta entistä yksinkertaisempaa ja edullisempaa.

Energiatehokkaiden hankkeiden käynnistäminen luo uusia työpaikkoja, tekee taloudesta ympäristöystävällisempää, ja niiden ansiosta meidän ei tarvitse myöskään olla niin riippuvaisia öljyä tuottavista maista, mikä on erityisen tärkeää näinä kriisin aikoina. Tämä on juuri se tapa, jolla EU:n olisi tehtävä työtä. Käyttämättä jääneet rahat voidaan ohjata muihin hyväntekeväisyyshankkeisiin tällaisin keinoin kierrättämällä varoja. Neuvostolla meni kuitenkin kauan aikaa tämän ymmärtämiseen. Neuvottelut olivat hyvin vaikeat, ja jäsenvaltiot tekivät kaikkensa ja pyrkivät luikertelemaan eroon aikaisemmista lupauksistaan. Nyt olen tyytyväinen, että me Euroopan parlamentin jäsenet emme antaneet periksi.

Neuvottelujen aikana pyrin ehdottamaan yksinkertaisempia sääntöjä ja avoimuutta soveltamisprosessissa. Sen vuoksi olen hyvin tyytyväinen siihen, että Euroopan parlamentin ja neuvoston välisessä sopimuksessa keskitytään myös pitämään hallintokustannukset alhaisina.

  Daniel Hannan (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuy piti erinomaisen puheen, jossa hän totesi, että globalisoituneessa maailmassa on mahdotonta jäädä Euroopan unionin ulkopuolelle. Tästä tietenkin johtuu se, että pitkät työttömien jonot kiemurtelevat pitkin Norjaa tai että Sveitsissä on elintarvikemellakoita. Hän totesi kuitenkin myös muuta. Hän sanoi, että euroskeptisyyteen liittyvä vaara on nykyään se, että nykyaikainen patriotismi perustuu muiden maiden mustamaalaamiseen, ja tässä hän on ehdottomasti oikeassa.

Todellinen patriootti kannustaa kaikkien kansojen vapautta ja arvostaa muiden maiden patriotismia. Kun puheenjohtaja Van Rompuy esitti toisen asiansa eli sen, että euroskeptisyys on nationalismin veroinen ja se on sodan veroinen, hänen olisi kenties ollut järkevää tarkastella liittoutuneiden pyrkimyksiä kahdessa sodassa, joiden päättymistä muistelemme tänään. Ne taistelivat kaikkien kansojen vapaudesta ja kaikkien Euroopan maiden suvereeniuden palauttamisen puolesta. Niiden patriotismin ansiosta Eurooppa ei yhdistynyt hirmuvallaksi, suvereenius ja itsenäisyys palautettiin ja se toden totta mahdollisti myös Euroopan unionin rakentamisen. Kaikista päivistä juuri tänään meidän olisi muistettava tämä.

Päätöslauselmaesitys RC-B7-0608/2010

  Laima Liucija Andrikienė (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, suhtaudun myönteisesti presidentti Barack Obaman päätökseen osallistua EU:n ja Yhdysvaltojen väliseen huippukokoukseen Lissabonissa tässä kuussa, ja ilmoitan äänestäneeni tänään tämän päätöslauselman puolesta. Tärkeitä keskustelunaiheita on hyvin paljon. EU:n ja Yhdysvaltojen asialista on pidempi kuin koskaan, ja kummankin osapuolen olisi käytettävä tilaisuutta hyväkseen ja edistettävä yhteisiä kantoja rahoitusalan sääntelyn, ilmastonmuutoksen, perussopimusten vahvistamisen sekä terrorismin torjunnan kaltaisissa asioissa.

Talouden elpymisen on kuitenkin oltava asialistan ensimmäisellä sijalla. Taloudellinen kumppanuutemme on keskeinen tekijä maailmanlaajuisen taloudellisen hyvinvoinnin edistämisessä. Talousjärjestelmämme kattavat yhdessä puolet maailman taloudesta. Niinpä meidän on laadittava yhteiset strategiat uusille toimillemme, joilla varmistetaan tasainen elpyminen kriisin jälkeen. Niihin sisältyvät myös rahoitusmarkkinoiden sääntely sekä elvytyspaketit ja -strategiat, ja näin voidaan käsitellä tehokkaasti valuuttakeinottelua, johon muut suuret maailmanlaajuiset toimijat syyllistyvät.

Mietintö: Thomas Mann (A7-0268/2010)

  Philip Claeys (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, äänestin jäsen Mannin mietintöä vastaan, koska se on esimerkki poliittisesti korrektista omasta sokeudesta. Huolimatta siitä, että viimeisen 20 vuoden aikana tapahtuneella joukkomaahanmuutolla on ollut tuhoisia sosiaalistaloudellisia, sosiaalisia ja poliittisia seurauksia, jäsen Mann haluaa lisätä entisestään Euroopan unionin ulkopuolelta tulevaa maahanmuuttoa.

Pidän erityisen kyynisenä kappaletta 110, jossa todetaan, että "vastaanottajamaiden väestön myönteinen suhtautuminen laillisiin maahanmuuttajiin ja tällaisen ilmapiirin luominen on suoraan sidoksissa asianmukaiseen ja kattavaan tietoon". Yksinkertaisella kielellä tämä tarkoittaa sitä, että saamme kuulla entistä yksipuolisempaa valtiollista propagandaa monikulttuurisuudesta, joka on ollut täydellinen epäonnistuminen, sekä joukkomaahanmuutosta. Loppujen lopuksi, jos halutaan kunnollista ja kattavaa tietoa maahanmuuttopolitiikasta, viime kädessä on tehtävä asiasta kustannus-hyötyanalyysi, ja juuri tätä maahanmuuton lobbausryhmät eivät halua.

Päätöslauselmaesitys RC-B7-0608/2010

  Peter Skinner (S&D). – (EN) Arvoisa puhemies, minun on todettava, että tämä päätöslauselma oli kompromissina hyvä, mutta monien mielestä se on liian pitkä, eikä siinä käsitellä suoraan niitä asioita, joihin meidän olisi puututtava. Siinä on tehtävä erotteluja ja lyhennyksiä. Transatlanttiseen talousneuvostoon liittyviä asioita voisi lyhentää vaikkapa kymmenen kohdan suunnitelmaksi, kolmen kohdan suunnitelmaksi tai muuta, jotta voisimme todella käyttää sitä sitten, kun vihdoin keskustelemme Yhdysvaltain hallinnon ja kongressin kollegojemme kanssa.

Katson, että meidän on lisäksi keskusteltava niin kutsutun nollatariffipelin kaltaisista asioista. Sillä voitaisiin vahvistaa Yhdysvaltojen ja EU:n välistä valuuttakauppaa, ja kilpailukykyä voidaan lisätä käynnistämällä tämänkaltaisia prosesseja. Tämä voisi koskea maataloutta, mutta joka tapauksessa se vahvistaa mitä tahansa harjoittamaamme toimintaa.

Totean lisäksi, että parlamentin ei pidä odottaa, että Yhdysvaltain hallinto määrittelee, mitä teemme transatlanttisessa talousneuvostossa. Meidän olisi itse laadittava asialista. On hieno asia äänestää tästä asiasta, ja minä äänestin sen puolesta, koska avustin asiaa koskevissa neuvotteluissa, mutta juuri tämän vuoksi ymmärrän, että siihen liittyy myös puutteita. Mielestäni meidän olisi suunnattava katseemme kohti uutta John Boehnerin alaisuudessa toimivaa kongressia. Olen varma siitä, että hänet valitaan uudeksi puhemieheksi, ja lisäksi voimme ehkä ottaa innostuneesti vastaan Darrell Issan ja hänen kollegansa. Näin voimme hoitaa tätä asiaa paremmin tulevaisuudessa.

  Philip Claeys (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, haluan esittää työjärjestyspuheenvuoron. Tein virheen mietinnön kohdalla, ja minulla oli myös kirjallinen lausuma Euroopan unionin ja Yhdysvaltain välisestä huippukokouksesta, joten pyytäisin lupaa saada esittää se nyt.

Päätöslauselmaesitys B7-0604/2010

  Laima Liucija Andrikienė (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska mielestäni Euroopan parlamentin on osoitettava, että se suhtautuu vakavasti kysymyksiin, jotka liittyvät turvallisuuteen, terrorismin sekä järjestäytyneen ja kansainvälisen rikollisuuden torjuntaan. Suhtaudumme vakavasti myös suhteisiimme Yhdysvaltojen, Kanadan ja Australian kaltaisten kumppaniemme kanssa.

Lissabonin sopimus on nyt tullut voimaan, joten Euroopan parlamentin on annettava hyväksyntänsä EU:n ja kolmansien maiden välisille sopimuksille matkustajarekisteritietojen (PNR) siirrosta niin, että nämä sopimukset pyritään saamaan aikaan. Sen vuoksi meidän on käytettävä tätä valtaa vastuullisesti.

Parlamentti on jo kerran tehnyt päätöksen (tämän vuoden toukokuun 5. päivänä) lykätä äänestystä pyynnöstä hyväksyä Yhdysvaltojen ja Australian kanssa tehtävät sopimukset, eikä nykyinen EU:n ja Kanadan välinen sopimus matkustajarekisteritietojen siirrosta ole enää voimassa, joten meidän on varmistettava, että näytämme aikanaan vihreää valoa näille tärkeille toimenpiteille, joilla parannetaan turvallisuutta transatlanttisella alueella ja sen ulkopuolella.

Päätöslauselmaesitys B7-0602/2010

  Filip Kaczmarek (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, innovaatiounionia koskeva aloite on hyvin tärkeä Euroopan tulevaisuudelle. Wielkopolskan alueella sijaitsevassa Poznańissa, jossa asun, paikalliset viranomaiset ovat usean vuoden ajan viettäneet tapahtumaa, jota kutsutaan nimellä "maailman innovaatiopäivät". Tämä aloite on hyvin hyödyllinen juuri siksi, että se on todellista alueellista, kansallista ja Euroopan laajuista koordinointia, jonka avulla innovaatiounionihankkeesta voidaan tehdä menestys. Näin ollen tuin päätöslauselmaa eurooppalaisista innovaatiokumppanuuksista innovaatiounioni-lippulaivahankkeen puitteissa. Mielestäni meidän olisi kaikkien osallistuttava innovaatiotoimintaan, koska kuten olen todennut, se on tulevaisuuden kannalta hyvin tärkeää.

Päätöslauselmaesitys B7-0603/2010

  Laima Liucija Andrikienė (PPE). – (LT) Äänestin tämän hyvin tärkeän päätöslauselman puolesta, koska mielestäni Euroopan unionin rooli Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestössä on erityisen tärkeä Etyjin asettamien tavoitteiden saavuttamisessa. Lisäksi on korostettava, että vaikka Euroopan unionin ja Etyjin rakenteet ovat hyvin erilaiset, molemmat noudattavat samoja periaatteita ja arvoja eli ihmisoikeuksia ja demokratiaa.

Kannatan päätöslauselman kohtaa, jossa vaaditaan Kazakstania toteuttamaan ennen huippukokousta konkreettisia toimia Etyjin perusarvojen turvaamiseksi ja kunnioittamiseksi. Niistä ovat esimerkkeinä ihmisoikeudet ja oikeusvaltion periaatteet sekä ilmaisunvapaus. Etyjin huippukokouksen yhteydessä on tarkoitus järjestää myös julkinen foorumi, ja haluan sen todella tuottavan tuloksia ja olevan täysin esteetön. Vielä kerran haluan korostaa, että Etyjin pitää olla sellaisten maiden johtama, jotka kunnioittavat ihmisoikeuksia ja puolustavat ihmisoikeuksia ja demokraattisia arvoja. Niiden pitäisi toimia esimerkkinä muille Etyjin jäsenille.

Mietintö: Thomas Mann (A7-0268/2010)

  Licia Ronzulli (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska mielestäni se sisältää hyödyllisiä ja mielenkiintoisia esityksiä tulevien väestörakenteen haasteisiin vastaamiseen. Jäsenvaltioiden sosiaalipolitiikoissa on kiinnitettävä erityistä huomiota nuoriin, jotka ovat kehityksen ja kasvun todellinen liikkeellepaneva voima. Meidän on edistettävä nuorten välitöntä osallisuutta työmarkkinoille ja heidän jatkuvaa koulutustaan ammatillisen kehittymisen hyväksi.

Perheitä on myös suojeltava entistä tiukemmin ja merkittävin toimin, koska perheiden unohtaminen tarkoittaa sitä, että unohdetaan yksi yhteiskunnan muodostavista tärkeistä osista. Siksi korostan, että kappaleet, joissa käsitellään perheiden tukemiseen tarkoitettuja toimia, ovat tärkeitä.

Lisäksi on todettava, että mikäli haluamme paneutua nykyistä paremmin ja tehokkaammin keinoin ikääntymisen vaikutuksiin, meidän on myös edistettävä sosiaaliturvajärjestelmien ja erityisesti eläkejärjestelmien päivitystä. Kuten Altiero Spinelli totesi, Euroopan luominen riippuu myös teistä, ja tässä tarjoutuu nyt todellinen mahdollisuus.

  Jarosław Kalinowski (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, väestörakenteen muutokset, joita Euroopan unionissa on tapahtunut muutaman viime vuosikymmenen aikana, ovat saaneet meidät kiinnittämään huomiota siihen, että sosiaali- ja eläketurvajärjestelmää on uudistettava ja tehokasta muuttoliikepolitiikkaa on kehitettävä. Ihmisten kannustamisesta jäädä varhaiseläkkeelle on tullut yleinen käytäntö, ja tämä on vähentänyt työelämään osallistumista 55–64-vuotiaiden keskuudessa. Samanaikaisesti nuorten korkea työttömyys on hyvin vakava ongelma, koska se on yleisempää heidän keskuudessaan muihin ikäryhmiin verrattuna. Tässä yhteydessä meidän olisi pyrittävä sekä lisäämään eri ikäryhmistä koostuvan työvoiman osallistumista työmarkkinoille että pitämään se siellä. Lisäksi totean, että entistä avoimempi muuttoliikepolitiikka ja siihen yhdistetty tehokas sulautuminen ja integroiminen saattaisivat lieventää riittämättömiä väestönkasvun seurauksia. Tuin tietenkin tätä mietintöä.

  Filip Kaczmarek (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, tuin jäsen Mannin mietintöä väestörakenteen muutokseen vastaamisesta haasteista ja sukupolvien välisestä solidaarisuudesta. Mietintö on erittäin hyvä, ja se käsittelee aihetta, joka on itsessään erittäin tärkeä. Keskeinen asia on ikään perustuvan syrjinnän kieltäminen tavaroiden ja palvelujen saantimahdollisuuksien yhteydessä. Kun puhumme solidaarisuudesta, meidän olisi aina muistettava myös solidaarisuuteen liittyvä erityistekijä eli sukupolvien välinen solidaarisuus.

Iäkkäiden ihmisten ei pitäisi joutua kärsimään syrjinnästä ikänsä vuoksi. Heillä on täydet oikeudet paikallisen, alueellisen, kansallisen ja eurooppalaisen yhteisön jäseninä. Euroopan unioni huolehtii nuoristaan. He ovat esimerkiksi yksi ensi vuoden talousarvion painopisteistä. Tämä on hyvä, koska loppujen lopuksi juuri nuoret päättävät Euroopan tulevaisuudesta, mutta toisaalta meidän olisi muistettava ne, jotka ovat jo antaneet merkittävän panoksensa Euroopan rakentamiselle.

  Marian Harkin (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, tuin täysin jäsen Mannin mietintöä. Mielestäni että sukupolvien välinen solidaarisuus on aivan yhtä tärkeää kuin jäsenvaltioiden välinen solidaarisuus. Haluan korostaa kolme erityisseikkaa.

Kannatan täysin kappaletta 24, jossa puhutaan pakollisesta eläkeiästä luopumisesta, jotta ihmiset voivat valita, milloin he haluavat lopettaa työnteon. Samaan aikaan tavoitteena on kuitenkin säilyttää eläkeikä, jotta eläkkeelle haluavat ihmiset voivat lopettaa työt ja saada eläkkeensä ja eläke-etuutensa.

Olin erityisen ilahtunut huomatessani, että eräät ehdottamani tarkistukset hoitajista ja omaishoitajista otettiin huomioon. Erityisesti tämä koskee kappaletta 125, jossa puhutaan omaishoitajista ja siitä, haluavatko he toimia hoitajina, mahdollisuudesta yhdistää hoitotyö palkalliseen työhön sekä sosiaaliturvajärjestelmien ja vanhuuseläkkeiden saatavuudesta.

Tuen kuitenkin yhtä lailla myös eurooppalaisen nuorisotakuun aloitetta, jossa ehdotetaan, että niille nuorille, jotka ovat olleet työttöminä neljä kuukautta tai pidempään, tarjotaan työpaikka, harjoittelupaikka tai pääsy täydennyskoulutukseen ja niin edelleen. Kaikilla näillä toimilla tuetaan heidän uudelleen integroitumistaan tai integroitumistaan työelämään. Kuten totesin alussa, sukupolvien välinen solidaarisuus on erittäin tärkeää etenkin nykyisessä taloustilanteessa.

  Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė (PPE). – (LT) Äänestin tämän Thomas Mannin laatiman mietinnön puolesta, koska siinä käsitellään sukupolvien väliseen vuorovaikutukseen liittyviä ongelmia. Yleensä puhumme Euroopan unionin väestörakenteellisista ongelmista nuorten näkökulmasta. Asiakirjassa pyritään yhdistämään kaikkien sukupolvien erityispiirteet ja niihin liittyvän ongelmat terveyden, koulutuksen, työnteon alalla ja muilla vastaavilla aloilla pyrkimällä saavuttamaan tasapainoisia ratkaisuja kyseisiin ongelmiin.

Vanhempaa sukupolvea meidän olisi kiitettävä sen panoksesta Euroopan unionin kehittämiseen sekä talouden että kulttuurin aloilla. Meidän on varmistettava, että nämä ihmiset voivat ikääntyä arvokkaasti. Euroopan ikääntymisen vuoksi tämän saavuttaminen saattaa kuitenkin olla vaikeaa. Sen vuoksi meidän on luotava edellytykset perhepolitiikan parantamiselle, mutta sen lisäksi on kasvatettava sellainen sukupolvi, joka kykenee luomaan lisäarvoa, ja tämä toteutetaan koulutusjärjestelmän ja epävirallisen koulutuksen kautta. Meidän on tietenkin pyrittävä toimillamme edistämään nuorten integroitumista työmarkkinoille. Haluan siis kiittää teitä tästä mietinnöstä.

  Daniel Hannan (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, väestötieteilijät kertovat meille, että syntyvyysasteen on oltava 2,1 elävänä syntynyttä lasta naista kohden, jotta väestömäärä säilyisi ennallaan. Koko Euroopassa ainoa maa, jossa lisääntyminen on kestävällä tasolla, on Albania tai Turkki, jos Turkki lasketaan eurooppalaiseksi maaksi, eikä tätä tapahdu missään muualla. YK:n raportin mukaan Euroopan, Euroopan Venäjä mukaan luettuna, on arvioitu menettävän 100 miljoonaa ihmistä seuraavan 40 vuoden aikana. Yksin Saksassa väestömäärä supistuu 20 miljoonalla ihmisellä.

Ei ole olemassa minkäänlaisia ennusteita siitä, mitä voi tapahtua, jos emme tee jotakin, koska mitään ei ole tehtävissä nyt, kun syntyvyysluvut ovat jo pudonneet. Ainoa kysymys on, miten asiaan voitaisiin paneutua. Miten päädyimme tähän tilanteeseen? Mikä meidät ajoi tähän pisteeseen? Asiaa ei kannattaisi yksinkertaistaa liikaa, koska meneillään on tietenkin monia asioita, jotka liittyvät työskentelymallien muuttamiseen, ehkäisyn yleistymiseen, naisen erilaiseen rooliin yhteiskunnassa sekä pitkäikäisyyteen.

Mietin kuitenkin, liittyykö osa ongelmasta tapaan, jolla valtion toiminta on laajentunut ja työntänyt syrjään yksityisen toiminnan, liittänyt piiriinsä ne työt ja velvollisuudet, jotka perinteisesti hoidettiin perheen piirissä, kuten lastenhoito, opetus ja sosiaalinen turva. Ensimmäinen sukupolvi, joka on kasvatettu kehdosta hautaan asti sosiaaliavustusten turvin, toisin sanoen se on saanut vapautuksen aikuisuuteen kuuluvista perinteisistä velvollisuuksista, on myös se ensimmäinen sukupolvi, joka on luopunut vanhemmuudesta.

Meidän on nyt tehtävä valinta väestörakenteen romahduksen tai sen välillä, että tuomme maihimme 100 miljoonaa ihmistä, jotka pitävät yllä väestömääräämme ja maksavat eläkkeitämme. Tämän olisi oltava keskeinen aihe Euroopassa, emmekä voi käsitellä sitä kiistelemällä työllisyysasioiden sääntelyn muutoksista.

Mietintö: Maria Da Graça Carvalho (A7-0274/2010)

  Alajos Mészáros (PPE). – (HU) Suhtaudun myönteisesti komission ehdotukseen siitä, että EU:n tutkimuspuiteohjelmille olisi suoritettava yksinkertaistamisprosessi. Ajan mittaan näitä ohjelmia laajennettiin hyvien tarjouskilpailutilaisuuksien vuoksi, mutta samaan aikaan hallintoon ja valvontaan liittyvät epävarmuudet lisääntyivät. Tarvitsemme uutta järjestelmää, jossa osoitetaan nykyistä suurempaa luottamusta tarjouksentekijöihin ja joka vahvistaa tieteellisiä ja teknisiä arviointiprosesseja ja samalla ottaa huomioon myös rahoitus- ja hallintoprosessien yksinkertaistamisen tarpeen.

Kaikkiin rahoitustoimiin liittyy tietenkin jonkinasteinen riski, mutta tällaisten riskien liiallinen hallinnollinen valvonta lisää myös koko prosessin kokonaiskustannuksia. Meidän on pyrittävä varmistamaan, että tutkimustoimintamme houkuttelee maailman parhaita tutkijoita, eurooppalaisia yrityksiä ja yliopistoja ja on niille avoin. Tämä edellyttää myös sääntöjen ja menettelyjen yhdenmukaistamista mahdollisimman pian. Se olisi toteutettava jo seitsemännen puiteohjelman aikana, mutta viimeistään kahdeksannen valmistelujen aikana. Tästä syystä äänestin tämän esityksen puolesta.

  Jarosław Kalinowski (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, Euroopan talouskehityksen perusta on investointi koulutukseen inhimilliseen pääomaan ja innovaatioihin tehtävän investoinnin muodossa. Tämä edistää nykyaikaisten menetelmien ja tekniikoiden luontia. Innovaatioon investoimiseksi on välttämätöntä keskittyä tutkimuksen tukemiseen. Esimerkkinä tästä ovat puiteohjelmat, joista olemme täällä keskustelleet. Ne ovat maailman suurimpia tutkimusohjelmia. Tämänkaltaisen tutkimuksen tukemisella Euroopalla on tilaisuus parantaa maailmanlaajuista kilpailukykyä, luoda työpaikkoja tuhansille ihmisille ja parantaa kaikkien eurooppalaisten elämänlaatua.

Jotta puiteohjelmien tiukemmat vaatimukset voitaisiin säilyttää, esittelijä tukee byrokratian vähentämistä mahdollisimman paljon sekä hallintomenettelyjen yksinkertaistamista. Tämän ansiosta rahoituksen saantimahdollisuudet tätä tutkimusta varten helpottuisivat Euroopan unionissa, ja tämä on loppujen lopuksi se, mitä me kaikki haluamme. On sanomattakin selvää, että annoin tukeni mietinnölle.

  Mario Pirillo (S&D). – (IT) Arvoisa puhemies, tutkimuksen puiteohjelmassa laadittu tukijärjestelmä tarkoittaa sitä, että koko Euroopan tuotantojärjestelmän kilpailukyvylle annetaan uutta pontta. Olen vakuuttunut siitä, että tämänpäiväisellä äänestyksellä olemme edistäneet huomattavasti tämän tärkeän tavoitteen saavuttamista, etenkin pienten ja keskisuurten yritysten hyväksi. Ne muodostavat jokaisen jäsenvaltion talouden peruspilarin. Niiden tuotannon korkeasta laadusta huolimatta tällaiset yritykset eivät usein onnistu pääsemään helposti käsiksi resursseihin, joita ne tarvitsisivat tuotantostandardiensa vahvistamiseen entisestään.

Kuten mietinnön esittelijä teki, on myös hyödyllistä tähdentää, että asiasta äänestäminen osui erittäin otolliseen aikaan, koska se tapahtui välittömästi seitsemännen puiteohjelman väliarvioinnin ja kahdeksannen ohjelman valmistelun jälkeen. Kiitän esittelijää hänen tekemästään työstä.

  Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė (PPE). – (LT) Äänestin tämän asiakirjan puolesta, joka käsittelee tutkimuspuiteohjelmien täytäntöönpanon yksinkertaistamista Euroopan unionissa. Valitettavasti minun on korostettava, että jäin paitsi asiaa koskevista laajemmista keskusteluista täysistunnon aikana, mutta asiakirja on itsessään todella tärkeä, ja suhtaudun myönteisesti sen hyväksymiseen.

On tärkeää luoda samanlaiset toimintaedellytykset kaikkien EU:n jäsenvaltioiden tutkijoille, varmistaa yhdenvertaiset maksut tutkimustoiminnalle ilman, että tutkijoita jaotellaan heidän kotimaansa elintason mukaan. Tieteellinen edistys koskee koko Euroopan unionia eikä pelkästään yksittäisiä maita. Nykyisin vallalla oleva asenne on se, että uusista jäsenvaltioista kotoisin olevien tutkijoiden tekemä työ ei ole niin arvokasta kuin vanhojen jäsenvaltioiden tutkijoiden työ. Tällainen syrjivä käytäntö on väärä ja tuomittava.

Lisäksi on tärkeää, että varmistetaan yhdenvertaiset toimintaedellytykset kaikille tutkimuslaitoksille ja ettei niitä jaotella niiden koon ja taloudellisten valmiuksien mukaan. Tämä on erityisen tärkeää EU:n uusissa jäsenvaltioissa toimiville tutkimuslaitoksille. Organisaatioiden koko ei ole se, joka luo lisäarvoa vaan tieteellinen kehitys. Näin ollen on tärkeää tarjota tilaisuuksia yliopistojen lisäksi myös voittoa tavoittelemattomille tutkimuslaitoksille ja muille tiedeorganisaatioille, esittää hakemuksia ja osallistua tutkimusohjelmiin. Niinpä onnittelen kaikkia tutkijoita ja totean, että yhdessä parannettujen tutkimusmekanismien avulla onnistumme etenemään.

Päätöslauselmaesitys RC-B7-0605/2010

  Marian Harkin (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, komission jäsen totesi, että hän on halukas harkitsemaan markkinatukia tarpeen mukaan ja toimimaan tarvittaessa, mutta tarvitsemme jonkinlaista varmuutta karjankasvattajille. Heidän kimppuunsa hyökätään kaikilta tahoilta ja hinnat nousevat valtavasti osittain keinottelun vuoksi.

Olen hyvin iloinen, että esitimme tarkistuksen, jossa komissiota pyydetään puuttumaan välittömästi kysymykseen, joka koskee geneettisesti muunnettujen organismien satunnaista ilmenemistä tuontirehuissa. Tätä tilannetta voisimme säännellä ja käsitellä, mutta olemme sen sijaan olleet toimettomia ja kieltäytyneet käsittelemästä asiaa.

Olemme myös kuulleet korkeista kustannuksista, joita EU:n säännösten noudattaminen aiheuttaa, joten meillä ei sovelleta samanlaisia toimintaedellytyksiä kolmansista maista tuotavien tuotteiden kohdalla. Ehkä kaikkein tärkeimmät asiat liittyvät kuitenkin koko elintarvikeketjun toimintaan. Eilen tilintarkastustuomioistuin julkaisi sokerialaa koskevan raportin, ja yksi sen suosituksista oli se, että hintojen muodostamisen on perustuttava komission jatkuvaan valvontaan ja että komissio ja jäsenvaltiot varmistavat, että kilpailulakia noudatetaan oikein tällä alalla. Näin noudatetaan sitä perussopimuksen tavoitetta, että kuluttajat saavat tuotteita kohtuullisin hinnoin. Sokeriala ei ole ainoa ala, jolla meidän on toimittava näin. Meidän on toimittava näin koko elintarvikeketjun kohdalla.

  Mario Pirillo (S&D). – (IT) Arvoisa puhemies, äänestin tämän päätöslauselmaesityksen puolesta, koska jo vuosien ajan olemme Euroopassa nähneet, miten usein toistuvat kriisit vaikuttavat karjankasvatusalaan.

Syitä on monia, ja niitä ovat muun muassa lampaan-, karitsan- ja vuohenlihan kysynnän lasku, joka johtuu osittain siitä, että näitä lihoja tuodaan suuria määriä kolmansista maista. Karjankasvatusalaa ovat kuitenkin koetelleet myös epäsuorat syyt. Viittaan tällä maito- ja maitotuotealan ongelmiin ja viljan hintojen epävakauteen liittyvään ongelmaan, kun ala on ollut ankaran keinottelun kohteena.

Vuoden 2013 YMP:n uudistuksen jälkeen on välttämätöntä paneutua asiaan perusteellisesti ja laatia tarpeellisia toimia, joilla rajoitetaan lopullisesti hintojen epävakauden vaikutusta maatalousalalla. Sen vuoksi kehotan komissiota kehittämään entistä nopeatehoisempia välineitä, joiden avulla voidaan ripeästi kohdata kriisitilanteet kunkin erillisen markkinajärjestelyn puitteissa.

  Seán Kelly (PPE). – (GA) Arvoisa puhemies, äänestin tämän mietinnön puolesta, ja olin tyytyväinen eräisiin asioihin, joita komission jäsen Cioloş otti esiin tämän aamuisessa puheenvuorossaan.

(EN) Haluan kuitenkin ottaa esiin muutaman asian. Ensinnäkin tilintarkastustuomioistuimen eilen julkaisema raportti oli musertava syyte komissiota kohtaan, kun siinä osoitettiin, että sen jälkeen, kun korvauksia on maksettu 1,2 miljardia euroa, useita tehtaita on suljettu ja tuhansia työpaikkoja on menetetty, olemme ainoastaan 85-prosenttisesti omavaraisia sokerintarjonnassa.

Toinen asia on se, että tällä viikolla osallistuin täällä maatalousalan seminaariin, ja sama tilanne koskee Euroopan unioniin tulevaa etenkin Vietnamista peräisin olevaa kalaa, josta osa saattaa olla jopa saastunutta. Karjankasvatusalaan pätee sama asia, kun kolmansista maista hyödykkeitä Euroopan unioniin tuovat toimijat voivat tehdä niin, että niillä on etulyöntiasema Euroopan unionin toimijoihin nähden.

Ehdoton edellytys on se, että Euroopan unionin käsittelee kaikkia näitä asioita varmistaakseen, että samat sääntelystandardit, samat valvontamenettelyt ja samat tiukka täytäntöönpano koskee kolmansista maista tuovia tuotteita kuin omia tuottajiamme Euroopan unionissa.

Kirjalliset äänestysselitykset

Mietintö: Barbara Matera (A7-0297/2010)

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Ottaen huomioon, että Irlanti on esittänyt tukihakemuksen, jossa on kyse 850 työntekijän irtisanomisesta Dublinin NUTS III -alueella toimivassa lentoliikennealan yrityksessä SR Technics Ireland Ltd:ssä, äänestin päätöslauselman puolesta, koska olen samaa mieltä komission esityksen ja parlamentin siihen esittämien tarkistusten kanssa. Yhdyn myös prosessiin osallistuville toimielimille esitettyyn pyyntöön toteuttaa tarvittavat toimenpiteet Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönoton nopeuttamiseksi. Lisäksi pidän parlamentin tavoin kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmien toteuttamisessa komissiossa ilmenneitä vakavia puutteita valitettavina etenkin talouskriisin aikana, sillä tällainen kriisi pikemminkin lisää merkittävästi tuen tarvetta.

  Proinsias De Rossa (S&D), kirjallinen. – (EN) Tuen lämpimästi päätöstä myöntää 7,45 miljoonaa euroa EU:n tukea SR Technicsin irtisanomien 850 työntekijän uudelleenkouluttamiseen. Työntekijät, heidän perheensä ja Pohjois-Dublinin alue tarvitsevat Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) tukea kipeästi. Yrityksen sulkeminen on koetellut aluetta raskaasti, sillä sen seurauksena alue on menettänyt yli tuhat ammattitaitoa vaativaa työpaikkaa. Toin SR Technicsin valtuuskunnan tapaamaan komission jäsen Špidlaa vuoden 2009 puolivälissä, kun saimme vahvistuksen mahdollisuudesta saada EGR:n tukea. Sen jälkeen Irlannin hallitukselta kesti kuusi kuukautta hakea rahaston tukea ja vielä seitsemän kuukautta lisää toimittaa komissiolle sen pyytämät lisäselvitykset. Dellin tapausta koskevan hakemuksen hitaan ja tehottoman käsittelyn vuoksi suuri osa tuesta saattaa palata Brysseliin; tätä opetusta ei ole otettu huomioon. Irlannin hallituksen on toimittava nopeammin varmistaakseen, että tuki myönnetään suoraan sitä tarvitseville, että sitä ei käytetä korvaamaan hallituksen rahoitusta ja että tarjotut koulutusohjelmat ja osaamisen kehittämisohjelmat laaditaan työntekijöiden tarpeita vastaavalla tavalla. On uskomatonta, että hallitus on ryhtynyt valmistelemaan koordinaattorin nimeämistä rahastolle vasta nyt – neljä vuotta rahaston perustamisen jälkeen.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönottoa irlantilaisen SR Technicsin tapauksessa koskevan mietinnön puolesta, sillä rahasto voi tarjota merkittävää tukea työntekijöille, jotka kärsivät maailmankaupassa tapahtuneiden merkittävien rakennemuutosten seurauksista. Jotta työntekijöitä voidaan paremmin auttaa integroitumaan työmarkkinoille, rahaston käyttöönottomenettelyä pitää nopeuttaa ja yksinkertaistaa. Tästä syystä varojen myöntämiselle on nimettävä sopivia budjettikohtia.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Irlantilainen yritys SR Technics on kärsinyt erityisen raskaasti nykyisen talous- ja rahoituskriisin ilmailuteollisuudelle aiheuttamista seurauksista. Se on menettänyt merkittäviä huoltosopimuksia, minkä vuoksi se on joutunut irtisanomaan yli 1 000 työntekijää. Sopimusten menettäminen ja kilpailu sellaisten alueiden kanssa, jotka voivat tarjota edullisempia palveluita, herättävät epäilyksiä tämän yrityksen ja muiden samankaltaisten yritysten elinkelpoisuudesta. Olen yhtä mieltä siitä, että Euroopan globalisaatiorahaston varat on otettava käyttöön tässä tilanteessa. Samalla haluan ilmaista huoleni siitä, että lentoyhtiöt vähentävät ilma-alusten huoltoa ja kunnostusta, mikä voi heikentää lentoturvallisuutta.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta on jälleen päätetty, tällä kertaa irlantilaista IE/SR Technicsiä koskevan hakemuksen perusteella.

Kuten Euroopan parlamentin työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta painotti, tämän hakemuksen tarkastelu viivästyi valitettavasti vuodella ennen sen esittelemistä budjettivallan käyttäjälle; irtisanomiset tapahtuivat jo huhtikuussa 2009.

Irtisanotuille työntekijöille suunnattuihin toimenpiteisiin sisältyy kuitenkin ammatillista ohjausta ja perustaitojen oppimiseen tähtäävää koulutusta, irtisanottujen oppisopimusoppilaiden koulutusta työpaikalla ja työpaikan ulkopuolella, ammatillista ja yleissivistävää koulutusta sekä yrittäjyyden tukemista.

Lopuksi on syytä korostaa, että työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan täytyi huomauttaa, että ammattiliittojen näkemykset näistä tapauksista on syytä tuoda esiin, jotta liitot voivat halutessaan osallistua hakemuksen laatimiseen ja toimenpiteiden täytäntöönpanoon.

  Elisabeth Köstinger (PPE), kirjallinen. – (DE) Euroopan globalisaatiorahasto (EGR) on viime aikoina osoittanut useampaan otteeseen olevansa hyödyllinen väline työttömyyden, globalisaation yleisen sivuvaikutuksen, torjumiseen. EGR:n avulla voidaan rahoittaa toimenpiteitä työpaikkojen luomiseksi, uudelleenkoulutusohjelmia sekä työpajoja, jotka tukevat yrittäjäksi ryhtymistä. Näistä ja myös muista syistä tuin jäsen Materan mietintöä ilomielin. Jotta varat voidaan käyttää tehokkaasti, ne on kohdennettava huolellisesti ja toimitettava määränpäähänsä nopeasti. Etusijalla on oltava EU:n kansalaisten tukeminen; tämä on pidettävä aina mielessä.

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Äänestän tyhjää kunnioituksesta globalisaation koettelemia irlantilaisia työntekijöitä kohtaan. Tilanteessa, johon Euroopan unionin puoltama uusliberalistinen politiikka on heidät ajanut, voisi kokea perustelluksi äänestää mietintöä vastaan ottaen huomioon tämän eurokraattien vastentahtoisesti suoman avustuksen mitättömän summan. Kuitenkin tämä pienikin avustus voi helpottaa heidän tilannettaan. Se ei vähennä Euroopan globalisaatiorahaston logiikan halveksittavuutta. Se hyväksyy tuotannonsiirrot, joita SR Technicsin omistajat ovat päättäneet toteuttaa kasvattaakseen voittoaan.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) EU on solidaarisuuden alue, ja Euroopan globalisaatiorahasto (EGR) on osa sitä. Tämä tuki on välttämätöntä työttömien ja globalisaatioon liittyvien tuotannonsiirtojen uhrien auttamiseksi. Yhä useammat yritykset siirtävät tuotantoaan käyttäen hyväksi monien maiden, varsinkin Kiinan ja Intian, alhaisempia työvoimakustannuksia, ja tämä on vahingoksi maille, jotka kunnioittavat työntekijöiden oikeuksia. EGR:n tarkoituksena on auttaa yritysten tuotannonsiirtojen uhreiksi joutuneita työntekijöitä, ja se on erittäin tärkeä toimija helpotettaessa heidän työllistymistään uudelleen. Muut EU:n jäsenvaltiot ovat jo aiemmin käyttäneet EGR:n varoja, joten nyt meidän tulisi myöntää tämä apu Irlannille, sillä se on hakenut tukea tilanteessa, jossa Dublinin NUTS III -alueella toimiva lentoliikennealan yritys SR Technics Ireland Ltd on irtisanonut 850 työntekijää.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) vuosittaiset määrärahat ovat 500 miljoonaa euroa; niillä on tarkoitus tukea työntekijöitä, jotka kärsivät maailmankaupan suurten rakennemuutosten seurauksista. Arvioiden mukaan 35 000–50 000 työntekijää voisi hyötyä EGR:n tuesta vuosittain. Varoilla voidaan tukea uuden työpaikan etsimistä, yksilöllisesti toteutettua koulutusta, itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi tai yrittäjäksi ryhtymistä ja liikkuvuutta sekä edistää huonoimmassa asemassa olevien tai ikääntyneiden työntekijöiden liikkuvuutta ja tukemista. Jotta tietyn yrityksen työntekijät voivat saada EGR:n tukea, vähintään 500 työntekijän on pitänyt joutua irtisanotuksi neljän kuukauden kuluessa. Näin ollen irlantilaisyritys SR Technics Ireland Ltd on täysin oikeutettu rahoitukseen, sillä se on irtisanonut 1 135 työntekijää. Äänestän tämän mietinnön puolesta, sillä SR Technics Ireland täyttää kaikki tuen myöntämisedellytykset.

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen. – (DE) Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotto irlantilaisen lentoliikenneyrityksen, SR Technicsin, tapauksessa koskee 1 135 työpaikkaa, jotka rahasto voisi auttaa pelastamaan. Äänestin sen vuoksi mietinnön puolesta.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Hyvät parlamentin jäsenet, meillä, Euroopan parlamentilla, on jälleen tehtävänämme hyväksyä poikkeuksellinen määrärahojen myöntäminen EU:n rajojen sisällä. Pidän tätä valitettavana, sillä tämä toimenpide merkitsee aina kriisiä sekä monia taloutta, työmarkkinoita, työntekijöitä ja heidän perheitään koskevia ongelmia. Meillä on kuitenkin onnea, että käytössämme on Euroopan globalisaatiorahaston kaltainen resurssi. Juuri tällaisissa tilanteissa Euroopan unioni osoittaa, mitä arvoja se pitää tärkeinä ja mistä syystä se poikkeaa muista. Eurooppalainen yhteisvastuu ja eurooppalaisten tarpeiden puolustaminen ovat arvoja, joita on puolustettava ja suojeltava. Tämän viestin Euroopan parlamentti ja Euroopan unioni haluavat välittää. Toivon, että tämä viesti välitetään aiempaa suuremmalla herkkyydellä osittain laiskan EU-vastaisen retoriikan torjumiseksi ja myös sen osoittamiseksi, että EU:n tasolla annettava tuki ja apu on todella tärkeää.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Ottaen huomioon, että Irlanti on esittänyt tukihakemuksen, jossa on kyse 850 työntekijän irtisanomisesta Dublinin NUTS III -alueella toimivassa lentoliikennealan yrityksessä SR Technics Ireland Ltd:ssä, äänestin päätöslauselman puolesta, koska olen samaa mieltä komission esityksen ja parlamentin siihen esittämien tarkistusten kanssa.

Olen myös samaa mieltä seuraavista seikoista:

– prosessiin osallistuvia toimielimiä on pyydettävä toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) varojen käyttöönoton nopeuttamiseksi korostaen samalla, että EGR:n tuki ei saa korvata toimia, jotka kuuluvat kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten nojalla yritysten vastuulle, eikä EGR:sta rahoiteta myöskään yritysten tai toimialojen rakenneuudistuksia;

– komission ehdotus vaihtoehtoisesta maksusitoumusmäärärahojen rahoituslähteestä käyttämättä jääneiden Euroopan sosiaalirahaston varojen sijaan ottaen huomioon, että Euroopan parlamentti on useita kertoja muistuttanut, että EGR luotiin erilliseksi erityisvälineeksi, jolla on omat tavoitteet ja määräajat, ja että siirtoja varten on näin ollen yksilöitävä asianmukaiset budjettikohdat;

– parlamentin kanta, joka pahoittelee kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmien toteuttamisessa komissiossa ilmenneitä vakavia puutteita etenkin talouskriisin aikana, sillä tällainen kriisi pikemminkin lisää merkittävästi tuen tarvetta.

  Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. – (IT) Olen yhtä mieltä esittelijän ja Irlannin viranomaisten kanssa siitä, että maailmanlaajuinen rahoitus- ja talouskriisi on aiheuttanut vakavia seurauksia ilmailuteollisuudelle ja että matkustajien, matkustuskilometrien ja käytössä olevien ilma-alusten määrät ovat laskeneet selvästi. Sen vuoksi kannatan EU:n tukea alalle, joka on elintärkeä Irlannin ja Euroopan talouden elpymisen kannalta.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Irlannin hakemus Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönottamiseksi ST Technics Ireland Ltd -yrityksen tapauksessa, jossa on irtisanottu 850 työntekijää, täyttää kaikki säädetyt tuen myöntämisedellytykset. Asetuksessa (EY) N:o 546/2009, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2009, Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1927/2006 muuttamisesta säädetään EGR:n toimialan tilapäisestä laajentamisesta, sillä EGR:n odotettiin voivan puuttua tämänkaltaisiin tilanteisiin, jotka ovat välitöntä seurausta maailmanlaajuisesta rahoitus- ja talouskriisistä ja joiden tuloksena "vähintään 500 työntekijää vähennetään neljän kuukauden aikana jäsenvaltiossa sijaitsevasta yhdestä yrityksestä, mukaan luettuna työntekijät, jotka vähennetään sen toimittajien tai jatkojalostajien palveluksesta". Äänestin näin ollen päätöslauselman puolesta, sillä kannatan komission ehdotusta ja parlamentin siihen tekemiä tarkistuksia ja koska olen tyytyväinen komission ehdotukseen vaihtoehtoisesta maksusitoumusmäärärahojen rahoituslähteestä käyttämättä jääneiden Euroopan sosiaalirahaston varojen sijaan; ehdotus vastaa parlamentin aiemmin esittämiin varoituksiin.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Hyväksyessään tämän mietinnön Euroopan parlamentti kehottaa asianomaisia toimielimiä ryhtymään tarvittaviin toimiin EGR:n varojen käyttöönoton nopeuttamiseksi ja laajemmin ottaen palauttaa mieliin, että toimielimet ovat sitoutuneet varmistamaan, että EGR:n varojen käyttöönottoa koskevien päätösten tekemiseen sovelletaan sujuvaa ja nopeaa menettelyä, jotta globalisaation ja rahoitus- ja talouskriisin seurauksena irtisanotuille yksittäisille työntekijöille voidaan tarjota kertaluonteista ja ajallisesti rajoitettua tukea. Parlamentti korostaa, että EGR:n rooli irtisanottujen työntekijöiden uudelleen integroitumisessa työmarkkinoille voi olla ratkaiseva.

  Silvia-Adriana Ţicău (S&D), kirjallinen. – (RO) Äänestin EGR:n varojen käyttöönottoa irtisanottujen työntekijöiden tukemiseksi koskevan Euroopan parlamentin päätöslauselman puolesta. Irlanti esitti lokakuussa 2009 hakemuksen Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönottamiseksi tapauksessa, jossa Dublinin alueella Irlannissa toimiva lentoliikennealan yritys SR Technics on irtisanonut 850 työntekijää. Maailmanlaajuinen rahoitus- ja talouskriisi on vähentänyt lentoliikennettä, minkä seurauksena myös tällä alalla on jouduttu toteuttamaan laajoja irtosanomisia. Irlannissa irtisanottiin vuoden 2009 huhtikuun ja elokuun välisenä aikana 1 135 työntekijää; näistä irtisanomisista 850 tehtiin SR Technics Ireland Ltd:ssä. EGR:lla on tärkeä rooli irtisanottujen työntekijöiden uudelleen integroitumisessa työmarkkinoille. Tästä kertoo se tosiasia, että yksistään vuonna 2010 on hyväksytty noin yksitoista hakemusta, joiden kokonaissumma on yli 30 miljoonaa euroa. Tästä huolimatta katson, että jäsenvaltiot eivät vieläkään tunne ja hyödynnä EGR:a riittävästi. Kehotan lisäksi Euroopan komissiota tarkastelemaan talouskriisin aikana julkisella sektorilla toteutettuja irtisanomisia ja kehittämään EGR:n kaltaisen välineen, joka tukee julkisen sektorin irtisanomia työntekijöitä eri jäsenvaltioissa.

Mietintö: Eva Lichtenberger (A7-0301/2010)

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Parlamentin tehtävänä on puolustaa Euroopan parlamentin jäsenen edustajantoimen riippumattomuutta, jota ei saa loukata. Tässä tapauksessa Euroopan parlamentin jäsentä syytetään käytännössä rikoksista, jotka liittyvät hänen johto- ja kirjanpitotehtäviinsä Puolan nuorisokorttiyhdistyksen ja Campus-rajavastuuyhtiön hallituksen puheenjohtajana hänen Euroopan parlamentin jäseneksi valitsemistaan edeltävänä ajanjaksona. Rikokset, joista Krzysztof Lisekiä syytetään, eivät liity millään tavalla hänen toimintaansa Euroopan parlamentin jäsenenä. Näin ollen tässä tapauksessa meidän pitäisi pidättää parlamentaarinen koskemattomuus. Tästä syystä äänestin niin kuin äänestin.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Puolan Koszalinin aluesyyttäjä syyttää Puolan kansalaista ja Euroopan parlamentin jäsentä, Krzysztof Lisekiä, kolmesta rikoksesta. Rikokset ovat talousrikoksia, jotka ovat laittomia Puolan lainsäädännön nojalla. Jotta jäsen Lisekiä vastaan nostetut syytteet voitaisiin tutkia Puolan lainsäädännön mukaisesti, hänen parlamentaarinen koskemattomuutensa on pyydetty pidättämään. Euroopan unionin voimassa olevassa lainsäädännössä säädetään yksiselitteisesti siitä, miten Euroopan parlamentin jäsenten koskemattomuuteen ja sen pidättämiseen liittyvät asiat on käsiteltävä; näin ollen asiasta on äänestettävä. Äänestän jäsen Lisekin koskemattomuuden pidättämisen puolesta ensinnäkin, koska se on hänelle avuksi ja toiseksi koska vain siten hän voi vastata kotimaassaan häntä vastaan nostettuihin syytteisiin.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin ehdotetun parlamentaarisen koskemattomuuden pidättämisen puolesta, sillä mielestäni esitetty pyyntö täytyy hyväksyä, mikäli se on perusteltu, vaikka kyse olisikin vain perustellusta epäilystä, toimielinten arvokkuuden vuoksi ja asian eri osapuolten etujen vuoksi.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Ottaen huomioon, että Krzysztof Lisekiä syytetään lähinnä rikoksista, jotka liittyvät hänen johto- ja kirjanpitotehtäviinsä Puolan nuorisokorttiyhdistyksen ja Campus-rajavastuuyhtiön hallituksen puheenjohtajana hänen Euroopan parlamentin jäseneksi valitsemistaan edeltävänä ajanjaksona, ottaen huomioon, etteivät rikokset, joista jäsen Lisekiä syytetään, liity millään tavalla hänen toimintaansa Euroopan parlamentin jäsenenä ja ottaen huomioon, ettei mitään painavia todisteita ole esitetty sen puolesta, että kyseessä olisi fumus persecutionis -oletus, Euroopan parlamentti on tänään päättänyt pidättää jäsen Lisekin parlamentaarisen koskemattomuuden.

Mietintö: Jean-Paul Gauzès (A7-0171/2010)

  William (The Earl of) Dartmouth (EFD), kirjallinen. – (EN) Äänestin jäsen Gauzèsin AIF-rahaston hoitajista annettua direktiiviä koskevaa mietintöä vastaan, koska se saattaa epäedulliseen asemaan merkittävän osan Yhdistyneen kuningaskunnan tärkeimmästä toimialasta – rahoituspalveluista. Mietinnössä on niputettu yhteen sijoitusrahastoista riskirahastoihin kaikki varat, joita yhteissijoitusyrityksistä annettu direktiivi ei kata, ja niistä on tehty kallista lainsäädäntöä edellyttävä sekalainen soppa. Lisäksi se asettaa eurooppalaisille johtajille ja sijoittajille rasitteita, joita kolmansissa maissa ei aseteta sikäläisille johtajille ja sijoittajille. Tämä johtaa vääjäämättä osaamisen siirtymiseen Lontoosta EU:n ulkopuolisiin maihin. Kuten tavallista, EU:n lainsäädännössä asetetaan korkeita lisäkustannuksia, jotka vaikuttavat suhteessa eniten pk-yrityksiin ja siten suosivat suuryrityksiä. Rankaisemalla pääomasijoitusrahastoja lainsäädäntö aiheuttaa Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Euroopassa sijoittajakatoa aikana, jolloin tarvitsisimme päinvastoin entistä enemmän sijoittajia säilyttääksemme kilpailukykymme globalisoituneessa taloudessa. Lainsäädäntöä sovelletaan matalalla kynnyksellä, mikä vaikuttaa erityisesti pääomasijoitusrahastoihin tuomalla pieniä rahastoja direktiivin soveltamisalaan nopeasti, kun ne ovat tehneet vain vähäisen määrän sijoituksia. Pääomavaatimukset tulevat olemaan erityinen rasite pääomasijoitusrahastoille ja riskipääomalle. Riskipääomaa tarvitaan uusien työpaikkojen luomiseen uusissa yrityksissä.

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat hoitavat noin 1 000 miljardin Yhdysvaltain dollarin arvosta sijoitettuja varoja, minkä vuoksi heillä on merkittävä rooli Euroopan talouden rahoituksessa. Rahoituskriisi sai alkunsa sijoitusmarkkinoilta, vaikka nämä rahastot eivät olleet suoraan yhteydessä kriisin alkusyihin. Näistä kahdesta syystä on katsottu tarpeelliseksi säännellä kaikkia rahoituspalvelualan toimijoita ja ennen kaikkea näitä korkean riskin rahastoja. Näin voidaan suojella sijoittajia ja edistää markkinoiden vakautta. Tällaisella sääntelyllä on ratkaiseva asema, sillä se korvaa kansallisen sääntelyn eurooppalaisella sääntelyllä ja mahdollistaa sääntelyn kattamien eri rahastojen erityispiirteiden huomioimisen niiden järjestelmäriskien perusteella. Kaikkia rahoituspalveluita koskevien menettelytapasääntöjen laatimista harkitaan nykyisen kriisin aikana samoin kuin aitojen sisämarkkinoiden edistämistä mahdollistamalla puitteet yhteisille eurooppalaisille säännöille. Tässä direktiivissä ehdotetut säännöt tuovat lisää avoimuutta varsinaiseen rahastojen hoitoon ja myös rahastojen markkinointitapoihin Euroopan unionissa – kunkin jäsenvaltion antaman luvan perusteella – ja kolmansissa maissa.

  Marta Andreasen ja Derek Roland Clark (EFD), kirjallinen. – (EN) Äänestin jäsen Gauzèsin AIF-rahaston hoitajista annettua direktiiviä koskevaa mietintöä vastaan, koska se saattaa epäedulliseen asemaan merkittävän osan Yhdistyneen kuningaskunnan tärkeimmästä toimialasta – rahoituspalveluista.

Mietinnössä on niputettu yhteen sijoitusrahastoista riskirahastoihin kaikki varat, joita yhteissijoitusyrityksistä annettu direktiivi ei kata, ja niistä on tehty kallista lainsäädäntöä edellyttävä sekalainen soppa. Lisäksi se asettaa eurooppalaisille johtajille ja sijoittajille rasitteita, joita kolmansissa maissa ei aseteta sikäläisille johtajille ja sijoittajille. Tämä johtaa vääjäämättä osaamisen siirtymiseen Lontoosta EU:n ulkopuolisiin maihin. Kuten tavallista, EU:n lainsäädännössä asetetaan korkeita lisäkustannuksia, jotka vaikuttavat suhteessa eniten pk-yrityksiin ja siten suosivat suuryrityksiä.

Rankaisemalla pääomasijoitusrahastoja lainsäädäntö aiheuttaa Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Euroopassa sijoittajakatoa aikana, jolloin tarvitsisimme päinvastoin entistä enemmän sijoittajia säilyttääksemme kilpailukykymme globalisoituneessa taloudessa. Lainsäädäntöä sovelletaan matalalla kynnyksellä, mikä vaikuttaa erityisesti pääomasijoitusrahastoihin tuomalla pieniä rahastoja direktiivin soveltamisalaan nopeasti, kun ne ovat tehneet vain vähäisen määrän sijoituksia. Pääomavaatimukset tulevat olemaan erityinen rasite pääomasijoitusrahastoille ja riskipääomalle. Riskipääomaa tarvitaan uusien työpaikkojen luomiseen uusissa yrityksissä.

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Euroopan unionia raskaasti koetellut rahoituskriisi juontaa juurensa lukuisten, erityisesti yhdysvaltalaisten, sijoitusrahastojen "hillittömästä" toiminnasta. Näihin rahastoihin kuuluville vaihtoehtoisille rahastoille, tai riskirahastoille, on tyypillistä aggressiivinen keinottelu. Tämä näyttää olevan yksi meitä nyt koettelevan katastrofin keskeisimmistä aiheuttajista. Äänestin kollegani, jäsen Gauzèsin, mietinnön puolesta, jotta eurooppalaisten markkinoiden tulevaisuus voitaisiin suojata näiden vaihtoehtoisten rahastojen ylilyönneiltä. Tämä asiakirja on tärkeä edistysaskel rahoitusalan sääntelyssä. Äänestämällä sen puolesta me lisäämme Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (EAMV) toimivaltuuksia. EAMV perustetaan 1. tammikuuta 2011. Se myöntää tiukoin ehdoin lupia, joiden perusteella Euroopan unionissa sijaitsevien vaihtoehtoisten rahastojen hoitajat voivat toimia. Direktiivissä säädetään, että heidän on hankittava toiminnalleen lupa tai rekisteröidyttävä, heidän on noudatettava toimintaa ja toiminnan järjestämistä koskevia vaatimuksia sekä menettelytapoja ja avoimuutta koskevia sääntöjä. Direktiivi antaa jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja EAMV:lle valtuudet valvoa vaihtoehtoisten rahastojen hoitajia ja langettaa heille rangaistuksia. Myöhemmässä vaiheessa eurooppalaisia rahastoja koskevia sääntöjä ryhdytään soveltamaan myös Euroopan unionin ulkopuolella sijaitsevien rahastojen hoitajiin.

  Vito Bonsignore (PPE), kirjallinen. – (IT) Haluan onnitella jäsen Gauzèsia hänen erinomaisesta työstään. Äänestin mietinnön puolesta, sillä mielestäni on tärkeää tarjota eurooppalaisille säästäjille selkeitä ja turvallisia rahoitusvälineitä. Olen vakuuttunut, että markkinoiden vakaus voidaan jatkossa turvata vain tiukan ja tarkan sääntelyn avulla. Mietintö, josta olemme äänestäneet tänään, on näin ollen osa laajempaa talous- ja rahoitussääntelyn kehystä, jota Euroopan unioni parhaillaan toteuttaa. Tässä mielessä sijoitusrahastojen perusteltu sääntely on myös tehokas väline järjestelmän häiriöiden, kuten järjestelmän kannalta keskeisten tekijöiden liiallisen riskeille altistumisen, ehkäisemiseen. Kannatan myös ajatusta eurooppalaisesta luvasta, jota toteutetaan valvomalla kaikkia unionin alueelle sijoittautuneita ja siellä toimivia vaihtoehtoisten rahastojen hoitajia ja tekemällä heidän toimintansa luvanvaraiseksi. Haluan vielä sanoa, että olen tyytyväinen vaatimuksiin, jotka koskevat valvontaviranomaisille avoimuuden lisäämiseksi toimitettavia tietoja.

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Rahoitusmarkkinoiden viimeaikaiset vaikeudet ovat osoittaneet, että monet vaihtoehtoisten rahastojen hoitajien käyttämistä strategioista ovat herkkiä joillekin tai jopa monille riskeille, jotka vaikuttavat sijoittajiin, muihin markkinoiden toimijoihin ja itse markkinoihin. Äänestin parlamentin ehdotuksen puolesta, sillä olen yhtä mieltä siitä, että vaihtoehtoisten rahastojen hoitajien toimintaa on valvottava tiiviisti hallinnon osalta. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajiin liittyvissä johtamis- ja organisaatiojärjestelyissä olisi minimoitava eturistiriidat. Olen yhtä mieltä siitä, että tässä direktiivissä asetettujen toiminnan järjestämistä koskevien vaatimusten ei pidä vaikuttaa kansallisen lainsäädännön mukaisiin järjestelmiin ja valvontatoimiin, jotka koskevat sijoitusyrityksissä tai sijoitusyrityksille työskentelevien henkilöiden rekisteröitymistä. On tarpeen selkeyttää tämän direktiivin täytäntöönpanosta vastaavien toimivaltaisten viranomaisten toimivaltuuksia ja tehtäviä sekä vahvistaa mekanismeja, joilla varmistetaan tehokas rajatylittävä valvontayhteistyö.

  Nikolaos Chountis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Liian suureksi paisunut rahoitusjärjestelmä sekä sen keinottelutoimet ja avoimuuden puute aiheuttivat rahoituskriisin. Tähän kriisiin – kuten yleensäkin kaikkiin kriiseihin – on vastattava rakenteellisin muutoksin, muuttamalla toimintatapoja ja asettamalla rajoja, jotka estävät ongelmallisten tuotteiden pääsyn markkinoille. Myös valvontatoimet ovat tärkeitä ja niitä on yhtenäistettävä. Kumpikaan näistä asiakirjoista – ei komission direktiivi eikä Euroopan parlamentin mietintö – ei kuitenkaan takaa riskirahastojen ja pääomarahastojen todellista valvontaa. Mietinnössä asetetut lukuisat poikkeukset ja valvontaa koskevat ehdot johtavat vain keinottelun ja avoimuuden puutteen jatkumiseen. Sen vuoksi äänestin mietintöä vastaan.

  Christine De Veyrac (PPE), kirjallinen. – (FR) Vaikka Euroopan unionin talouskasvu kärsii yhä vuoden 2008 talouskriisin seurauksista, äänestin jäsen Gauzèsin mietinnön puolesta, sillä se auttaa järkeistämään rahoitusjärjestelmää parantamalla sijoitusrahastojen valvontaa. Spekulatiivisten rahastojen on todella todettu edistäneen kriisin kärjistymistä. Luomalla eurooppalaisen lupajärjestelmän Euroopan unioni asettaa näille rahoituselimille eräänlaiset menettelytapasäännöt, joiden nojalla niiden on täytettävä Euroopan alueella tiettyjä edellytyksiä. Tämän ansiosta sisämarkkinoiden avoimuus ja tehokkuus lisääntyvät.

  Harlem Désir (S&D), kirjallinen. – (FR) Parlamentin äänestyksen tuloksena Euroopan unioni on viimeinkin ryhtymässä sääntelemään eniten keinottelua harjoittavien sijoitusrahastojen toimintaa. Kauan on jo kulunut Poul Rasmussenin vuonna 2008 laatimasta valiokunta-aloitteisesta mietinnöstä, jossa ehdotettiin tiukkojen rajojen asettamista näille "rahoitusmarkkinoiden mustille aukoille". Vasta rahoituskriisi on saanut jäsenvaltiot ja parlamentin enemmistön taipumaan ja hyväksymään vaihtoehtoisia rahastoja koskevaa sitovaa lainsäädäntöä. Nämä rahastot joutuvat nyt ensimmäistä kertaa valvonnan, toimintarajoitusten ja avoimuusvaatimusten kohteeksi huolimatta siitä, ovatko ne sijoittautuneet Eurooppaan vai eivät. Yritysten nylkeminen elävältä ei ole enää mahdollista, ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen valvontavaltuuksia laajennetaan. Paljon on vielä tehtävänä ennen kuin rahoitusalaa voidaan valvoa Euroopassa tehokkaasti. EAMV:n pitäisi olla ainoa valvonnasta vastaava viranomainen kansallisten viranomaisten sijaan, ja yrityksiä pitäisi suojella keinottelulta vieläkin paremmin. Jos konservatiivit eivät olisi suhtautuneet asiaan varauksella, Euroopan unioni olisi voinut hyväksyä tiukempaa ja tehokkaampaa lainsäädäntöä. Tämä on vasta ensimmäinen askel. Asiakirja, jonka olemme hyväksyneet, tarkistetaan neljän vuoden kuluttua. Silloin saamme tilaisuuden viedä arvioinnin perusteella suojelua vielä pidemmälle ja turvata talous ja työpaikat keinottelun aiheuttamilta haitoilta.

  Marielle De Sarnez (ALDE), kirjallinen. – (FR) Talouden ohjausjärjestelmän uusia sääntöjä pannaan täytäntöön yhä, mutta se ei riitä. Hyväksymällä laajalla enemmistöllä mietinnön vaihtoehtoisista rahastoista ja pääomarahastoista Euroopan parlamentti jatkaa talouden ohjausjärjestelmän uusien sääntöjen täytäntöönpanoa. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajilla, jotka hoitavat noin 1 000 miljardin dollarin arvosta sijoitettuja varoja, on merkittävä rooli Euroopan talouden rahoituksessa. Vaikka nämä rahastot eivät olleet suoraan yhteydessä rahoituskriisin alkusyihin, niiden hoitoa ei pidä jättää rahoituspalveluiden kaikkien toimijoiden sääntelyn ulkopuolelle. Parlamentti on saanut sisällytettyä direktiiviin uusia lukuja yrityksen varojen ryöväämisestä hankintavelan lyhentämiseksi ja on pyrkinyt vaikuttamaan merkittävällä tavalla sääntöihin, jotka koskevat lupajärjestelmää, säilytysyhteisön vastuuta, omille varoille asetettuja vaatimuksia sekä vivutusjärjestelyiden käyttöä.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tämä on ensimmäinen eurooppalainen direktiivi, joka sääntelee korkean riskin sijoitusrahastoja – hedge-rahastoja. Samalla se on yli vuoden kestäneen neuvotteluprosessin tulos. Kuten asiakirjassa todetaan, uusien sääntöjen tarkoituksena on valvoa rahastojen hoitajien toimia, lisätä rahastojen hoidon avoimuutta, suojella sijoittajia ja edistää rahoitusmarkkinoiden vakautta.

Todellisuudessa me emme ole kuitenkaan menneet asiassa loppuun asti. Keinottelua harjoittavia rahastoja ei ole poistettu ja johdannaismarkkinat ovat yhä paikoillaan, joten keinottelun mahdollistavat mekanismit ovat yhä olemassa. Me olemme hukanneet erinomaisen tilaisuuden säännellä rahoitusmarkkinoita asianmukaisesti. Neuvosto ja Euroopan parlamentin enemmistö taipuivat rahoitusalan massiivisen lobbauksen edessä.

Rahoituskriisi on osoittanut, että maailmanlaajuisen rahoitusjärjestelmän häiriöiden syyt ovat ennen kaikkea liiallisessa riskeille altistumisessa – nämä rahastot ovat siitä hyvä esimerkki – ja toiseksi näitä riskejä hallitsevien järjestelmien heikkoudessa. Uudet Euroopan unionin säännökset asettavat yhteisiä vaatimuksia riskirahastojen lupien myöntämiselle ja valvonnalle, mutta ne eivät todellakaan estä vakavan järjestelmäriskin säilymistä. Tästä syystä me emme voi äänestää tämän ehdotuksen puolesta.

Uusista direktiiveistä kuitenkin keskustellaan ja neuvotellaan parhaillaan, joten meillä on vielä mahdollisuus selvittää tämä asia perinpohjaisesti ja ennen kaikkea tehdä loppu spekulatiivisista rahastoista. Tämä jää nähtäväksi.

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Äänestin tämän kuukausien neuvotteluiden tuloksena aikaansaadun vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien sääntelyä koskevan kompromissiratkaisun puolesta. Äänestin ratkaisun puolesta sen puutteista huolimatta, sillä olisi järjetöntä antaa tiettyjen sijoitusrahastojen jatkaa toimintaansa rangaistuksetta, kun tiedetään, että ne ovat osaltaan edistäneet kriisin kärjistymistä ja leviämistä. Pidän erityisen puutteellisina vivutusta koskevia säännöksiä, offshore-rahastoja koskevien takuita, jotka mahdollistavat toimiluvan saannin, sekä noteeraamattomien yritysten varojen ryöväämisessä kunnostautuneita pääomasijoitusrahastoja koskevia vähäisiä velvoitteita. Pidän valitettavana sitä, että meidän on siedettävä näitä saalistajia, jotka toimivat kaikkialla EU:ssa pelkän rekisteröitymisen ja vähäisten tarkistusten turvin. Toisaalta tekstiltä, jonka tarkoituksena on säännellä spekulatiivisten rahastojen sijaan niiden hoitajia ja jonka pyrkimyksenä on hallita riskejä keinottelun estämisen sijaan, ei kenties voi odottaakaan enempää.

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. – (FR) Äänestin vaihtoehtoisten rahastojen hoitajia koskevan asiakirjan puolesta, sillä on ehdottoman tärkeää säännellä tätä rahoitusmarkkinoiden osaa, joka noudattaa äärimmäisen riskialttiita ja työllisyyden ja reaalitalouden kannalta haitallisia strategioita. Asiakirja tuo mukanaan monia hyviä parannuksia, yhtenä esimerkkinä voisin mainita rahastojen hoitajien palkkauksen valvonnan, joka ehkäisee kohtuuttoman riskinoton kannustamista tai palkitsemista. Direktiivi on selvästi oikeansuuntainen, vaikka siinä onkin joitain vakavia puutteita. Olen erityisesti pettynyt siihen, että valvonta on jätetty kansallisten viranomaisten tehtäväksi sen sijaan, että se olisi uskottu Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle, joka perustettiin hiljattain rahoitusalan valvontapaketista äänestettäessä. Meidän on oltava tarkkanäköisiä ja ryhdyttävä jo nyt valmistelemaan seuraavia askeleita markkinoiden palauttamiseksi talouden palvelukseen ja uusien rahoituskriisien ehkäisemiseksi.

  Alan Kelly (S&D), kirjallinen. – (EN) Tämä direktiivi on EU:n ensimmäisiä lainsäädännöllisiä vastauksia rahoituskriisiin. Tämä direktiivi on askel kohti rahoitusmarkkinoiden uutta sääntely- ja valvontakehystä. Se on ensiaskel oikeaan suuntaan. Toivon, että tämä lainsäädäntöprosessi saadaan päätökseen kohtuullisen nopeasti. Nämä järjestelmät on tärkeää saada toimintaan, jotta vuoden 2008 sääntelykriisin toistuminen voidaan estää.

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista koskevan mietinnön puolesta, sillä mielestäni rahastojen hoitajat on rekisteröitävä ja heidän on noudatettava joitain perusmenettelytapasääntöjä. He hoitavat itse asiassa noin 1 000 miljardin Yhdysvaltain dollarin arvoista liiketoimintaa ja ovat siis johtavia Euroopan talouden rahoittajia. Heidän toimintansa, kuten mietinnössä on taitavasti kerrottu, koskee hyvin monenlaisia yhteisöjä ja tuotteita, muun muassa vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja, pääomasijoitusrahastoja, omaisuusrahastoja ja raaka-ainerahastoja. Näiden ominaispiirteiden vuoksi EU:n on ensisijaisen tärkeää ryhtyä toimenpiteisiin laatimalla selkeää erityislainsäädäntöä, joka koskee kaikkia rahoituspalveluiden tarjoajia: asetus, joka on laadittu parantamaan rahoitusjärjestelmän vakautta ja sijoittajien suojaa, välineet, joiden avulla voidaan toteuttaa eurooppalaisten rahoitustuotteiden todelliset sisämarkkinat.

  Patrick Le Hyaric (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Jäsen Gauzèsin mietintö heittää valitettavasti hukkaan tilaisuuden säännellä tehokkaasti spekulatiivisia rahastoja, jotka ovat osa kriisin alkusyitä. Näiden rahastojen aiemmasta tuhoisasta toiminnasta ja niiden nykyiselle rahoitusjärjestelmälle aiheuttamista riskeistä huolimatta neuvosto ja parlamentti ovat antaneet periksi rahoitusalan jatkuvalle lobbaukselle ja ovat jättäneet rauhaan nämä pienelle vähemmistölle erittäin tuottoisat välineet. Äänestin siis tätä mietintöä vastaan, sillä se mahdollistaa EU:n ulkopuolella sijaitsevien vaihtoehtoisten rahastojen markkinoimisen EU:n sisällä ilman velvollisuutta noudattaa uusia eurooppalaisia sääntöjä. Tämä puute on ammottava aukko, joka tuhoaa kaiken tämän uuden lainsäädännön aikaansaaman edistyksen.

  Elżbieta Katarzyna Łukacijewska (PPE), kirjallinen. – (PL) Hyvät parlamentin jäsenet, tämänpäiväinen äänestys on tärkeä edistysaskel vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja koskevan lainsäädännön alalla. Se merkitsee ennen kaikkea avoimuuden lisääntymistä, rahoitusalaa sääntelevien olennaisten sääntöjen asettamista sekä nykyistä tehokkaampaa lainsäädäntöä. Uskon, että aikana, jona rahoitusvaikeudet koettelevat kaikkia maita, vaihtoehtoiset sijoitukset voivat oikein ymmärrettyinä ja oikein käytettyinä olla hyödyllinen väline ja vaikuttaa taloustilanteeseen myönteisesti.

  Véronique Mathieu (PPE), kirjallinen. – (FR) Haluan kiittää jäsen Gauzèsia tästä erinomaisesta mietinnöstä, joka koskee direktiiviä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista. Tämän mietinnön ansiosta rahoitusmarkkinoiden sääntelyyn saadaan lisää avoimuutta, valvontaa ja menettelytapasääntöjä. Tämä on onnistunut ensiaskel. Toivon, että myöhemmin tulee uusia aloitteita, joilla voidaan uudistaa koko rahoitusjärjestelmä perusteellisesti.

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Äänestin tätä asiakirjaa ja sen sisältämiä Euroopan parlamentin tarkistuksia vastaan. Tämä asiakirja ei lupauksistaan huolimatta sääntele mitään. Sen puolesta äänestäminen olisi yhtä kuin julistaa rahoitusalan lobbareiden voittaneen ja kansan yleisen edun hävinneen.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Vuoden 2007 rahoituskriisiä johtivat suuret sijoituspankit, joilla oli useita vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja, tai riskirahastoja, osakesalkussaan. Näitä rahastoja ei valvottu, ja ne koostuivat usein sijoituskohteista, joiden arvo oli kyseenalainen. Kriisi kuvasti tätä tilannetta. Nyt on tarpeen toteuttaa konkreettisia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että rahoitusalan mekanismit, joita kukaan ei valvo ja joita usein mahdotonta kvantifioida, eivät pääse tulevaisuudessa aiheuttamaan uusia kriisejä. Tässä direktiivissä hyväksytään joitain standardeja, jotka täyttyessään lisäävät rahoitusalan mekanismien avoimuutta ja valvottavuutta; sitä kautta ne voivat toimia Euroopan talouden lisärahoituslähteenä sen sijaan, että aiheuttaisivat sen romahduksen.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (LV) Talouskriisi on kylvänyt tuhoa kaikkialla maailmassa; sen vuoksi pidän perusteltuna, että Euroopan parlamentti pyrkii valvomaan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen toimintaa. Näiden rahastojen valtavan 1 000 miljardin euron liikevaihdon huomioon ottaen yksikin virhe niiden hoidossa voi vaikuttaa erittäin vahingollisesti Euroopan talouden vakauteen. Tämä direktiivi on äärimmäisen tärkeä ja oikea-aikainen, sillä rahoitusalan ja arvopaperimarkkinoiden keinottelijat ja epärehelliset sijoittajat pyrkivät aina hyödyntämään näitä rahastoja rikastuakseen itse. Direktiivissä määrätään tietyistä rajoituksista ja tarjotaan EU:lle mahdollisuus estää näiden rahastojen häikäilemätön hyväksikäyttö. Toivon, että tämä on vasta ensimmäinen askel tähän suuntaan.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Sijoitusrahastot auttavat rahoittamaan Euroopan taloutta. Kuhunkin rahastotyyppiin, kuten pääomarahastoihin, kiinteistörahastoihin ja hyödykerahastoihin, liittyy kuitenkin tietysti omanlaisiaan järjestelmäriskejä. Pankki- ja rahoituskriisin seurauksena rahoitusalalle asetettavien aiempaa tiukempien säännösten pitää kattaa kaikki eri rahoitusvälinetyypit. Toisaalta on tärkeää vähentää tappioriskiä ja minimoida johtotasolla tehtävien virheellisten päätösten todennäköisyys. Toisaalta tämä ei saa johtaa tarpeettoman byrokratian lisääntymiseen. Me tarvitsemme myös lyhyeksi myyntiä koskevaa sääntelyä, sillä lyhyeksi myynnillä oli merkittävä osa rahoituskriisin puhkeamisessa. Tästä syystä äänestin mietinnön puolesta.

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen. – (DE) Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajilla, jotka hoitavat noin 1 000 miljardin Yhdysvaltain dollarin arvosta sijoitettuja varoja, on merkittävä rooli Euroopan talouden rahoituksessa. Tämä ala koostuu hyvin monenlaisista toimijoista ja rahoitustuotteista, kuten vaihtoehtoisista rahastoista, pääomarahastoista ja kiinteistörahastoista. On erityisen tärkeää huomioida pääomarahastoihin liittyvä erityinen järjestelmäriski. Näiden rahastojen hoidon ei pitäisi jäädä koko rahoituspalvelualaa koskevien säännösten ulkopuolelle. Nykyinen rahoituskriisi osoittaa, että maailmanlaajuisen rahoitusjärjestelmän häiriöt ovat seurausta toisaalta järjestelmän keskeisten toimijoiden liiallisesta altistumisesta riskeille ja toisaalta näiden riskien hallintajärjestelmien puutteista. Komission ehdotuksen ja mietinnön tavoitteena on lisätä rahoitusjärjestelmän vakautta ja parantaa sijoittajien suojaa. Tästä syystä äänestin mietinnön puolesta.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin parlamentin kannan puolesta, koska mielestäni:

– tässä direktiivissä ei määrätä vaihtoehtoisista sijoitusrahastoista, joita voidaan jatkossakin säännellä ja valvoa kansallisella tasolla;

– vaihtoehtoisten rahastojen hoitajien toimintaa on valvottava tiiviisti hallinnon osalta;

– on tarpeen asettaa yksiselitteinen velvoite laatia ja ylläpitää politiikkoja ja käytäntöjä, jotka ovat sopusoinnussa moitteettoman ja tehokkaan riskienhallinnan kanssa, sellaisia henkilöstöryhmiä varten, joiden ammatillisella toiminnalla on olennainen vaikutus niiden hoitamien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen riskiprofiileihin;

– tiedonanto- ja julkistamisvelvoitteiden ja erityisten yrityksen varojen ryöväämisen vastaisten takeiden pitäisi olla pienten ja keskisuurten yritysten valvontaa koskevan yleisen poikkeuksen alaisia;

– on tarpeen selkeyttää tämän direktiivin täytäntöönpanosta vastaavien toimivaltaisten viranomaisten toimivaltuuksia ja tehtäviä sekä vahvistaa mekanismeja, joilla varmistetaan tehokas rajatylittävä valvontayhteistyö.

  Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. – (IT) Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajilla on Euroopassa hoidossaan huomattava määriä sijoitettuja varoja. He edustavat merkittävää osaa rahoitusvälinemarkkinoiden kaupasta ja heillä on huomattavasti vaikutusvaltaa markkinoihin ja yrityksiin, joihin he sijoittavat. Olen varma, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajilla on merkittävä vaikutus markkinoihin, joilla he toimivat. Viimeaikaiset rahoitusalan vaikeudet ovat kuitenkin osoittaneet, että sijoitusrahastojen hoitajien toimet voivat myös laajentaa ja kylvää riskejä kaikille rahoitusjärjestelmän ja talouden alueille. Tämän direktiivin pitää pyrkiä luomaan aloitteita offshore-rahastojen siirtämiseksi unionin alueelle. Se toisi mukanaan sääntelyyn ja sijoittajien suojaan liittyviä hyötyjä ja samalla asettaisi sopivan tulotason hoitajille, rahastoille ja vaihtoehtoisille sijoittajille. Haluaisin tässä istunnossa korostaa, että koordinoimattomat kansalliset toimet näiden riskien välttämiseksi vaikeuttaisivat riskien tehokasta hallintaa.

  Miguel Portas (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Äänestän tätä mietintöä vastaan, sillä siinä tyydytään sääntelemään vain vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja hoitavien yritysten käyttäytymistä puuttumatta kyseisten rahoitusvälineiden luonteeseen tai koostumukseen. Tämä sitoutuminen rahoitusalan "luovuuteen" jättää varjoonsa keinottelun luonteeltaan tuhoisan ja kyltymättömän laajuuden, jolla on ratkaiseva merkitys tämäntyyppisissä rahastoissa. Myös ehdotetut säännökset ovat harvinaisen heikkoja. Niihin sisältyy niin paljon Euroopan tasoa koskevia poikkeuksia, että ne eivät aidosti murra voimassa olevaa erillisen kansallisen sääntelyn mallia. Mietinnössä ei myöskään tehdä selvää eroa tämäntyyppisten rahastojen parissa työskentelevien ja perinteisissä pankkialan tehtävissä toimivien henkilöiden välillä eikä estetä veroparatiiseissa sijaitsevien spekulatiivisten rahastojen toimia. Sen sijaan asettamalla raja-arvoja "järjestelmän kannalta tärkeiden" varojen arvolle mietintö avaa tietä muodollisille sirpaloitumisprosesseille, jotka poistavat direktiivin soveltamisalasta useita siihen kuuluvaksi tarkoitettuja sijoitusyhtiöitä. Tavallisten eurooppalaisten rahoitusvarojen turvallisuus on niin tärkeä yleinen etu, että sitä ei voida uskoa ehdotetun direktiivin arkojen säännösten varaan.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Rahoituskriisi on osoittanut, että rahoitusmarkkinoiden eri tahojen toimet on asetettava tiukkaan valvontaan; tämä koskee erityisesti vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoidosta ja hallinnoinnista vastaavia tahoja. Todellisuudessa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien vaikutus markkinoihin, joilla he toimivat, on suurelta osin myönteinen. Rahoitusmarkkinoiden viimeaikaiset ongelmat ovat kuitenkin osoittaneet, että heidän toimensa ovat alttiita lukuisille riskeille, joiden asianmukainen hallinta edellyttää yhtenäisiä puitteita kaikkialla Euroopan unionissa. Yhtenäisten sääntely- ja valvontapuitteiden laatiminen yhteisön tasolla on osoittautunutkin sopivaksi vastaukseksi vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien toiminnalle tyypillisiin rajatylittäviin riskeihin; tätä kautta voidaan vahvistaa sisämarkkinoita. Äänestin parlamentin kannan puolesta näistä syistä.

  Crescenzio Rivellini (PPE), kirjallinen. – (IT) Haluan onnitella jäsen Gauzèsia hänen erinomaisesta työstään. EU:n riskirahastoja, pääomarahastoja ja muita vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja koskeva direktiivi, jonka Euroopan komissio esitteli huhtikuussa 2009 vastauksena rahoituskriisiin ja G20-huippukokouksessa sovittujen suuntaviivojen mukaisesti, on vihdoinkin hyväksytty hyvin laajalla enemmistöllä. Se on askel eteenpäin kohti rahoitushallinnon käyttöön ottamista vuoden 2011 alussa eurooppalaisen tavoitteen mukaisesti. Nämä uudet säännöt tekisivät kansainvälisestä rahoitusjärjestelmästä vastuullisemman ja avoimemman sekä mahdollistaisivat keinottelun rajoittamisen. Direktiivin nojalla EU:n ulkopuolisiin valtioihin sijoittautuneiden spekulatiivisten rahastojen sijoittajien (riskirahastojen hoitajat asuvat usein veroparatiiseissa) on noudatettava kaikille eurooppalaisille yrityksille asetettuja yhteisiä vaatimuksia voidakseen toimia EU:n markkinoilla. Saadakseen toimivaltaisilta EU:n valvontaviranomaisilta luvan toimia EU:n alueella vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on hyväksyttävä selkeät säännöt, keinottelua koskevat rajoitukset ja avoimuusvaatimukset.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Verts/ALE-ryhmä äänesti tätä mietintöä vastaan, vaikka ryhmään kuuluvat parlamentin jäsenet äänestivätkin jäsen Gauzèsin mietinnön puolesta talous- ja raha-asioiden valiokunnassa. Syynä tähän on se, että valiokuntaäänestyksen aikana asiakirja oli huomattavasti kunnianhimoisempi kuin lopullinen neuvoston kanssa saavutettu sopimus. Tämä asiakirja on tietenkin ensimmäinen askel oikeaan suuntaan, sillä riskirahastoilla ei aiemmin ollut avoimuusvelvoitteita. Neuvoston laatima toisinto ei kuitenkaan tyydytä parlamenttia joidenkin keskeisten vaatimusten osalta ja se heikentää joitain komission alkuperäisessä ehdotuksessa säädettyjä järjestelyitä.

  Catherine Stihler (S&D), kirjallinen. – (EN) Olen ilahtunut siitä, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevassa asiassa on päästy ratkaisuun, että sijoitusyhtiöiden ongelma otettiin huomioon ja että lainsäädäntöehdotuksia esiteltäessä asiaa tarkastellaan lähemmin.

  Marie-Christine Vergiat (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmä / Pohjoismaiden vihreä vasemmisto äänesti spekulatiivisia rahastoja koskevaa mietintöä vastaan.

Mietintö on sivumääränsä puolesta vankka ja esittelijä on ilmeisesti nähnyt sen laatimisessa paljon vaivaa, mutta tästä huolimatta kokonaisuus on uskomattoman heikko. Mietinnön sisältö ei todellakaan ole kovin kummoinen vastine niille haasteille, joita meillä on edessämme.

Mietinnössä ehdotetut toimet ovat suurelta osin jopa täysin vastakkaisia niille toimille, joita meidän todellisuudessa pitäisi toteuttaa estääksemme syksyn 2008 subprime-rahoituskriisin toistuminen.

Mietintö ei siis anna Euroopan parlamentille välineitä painostaa komissiota ja neuvostoa, jotta nämä tekisivät lopun nykyisestä budjettikuripolitiikasta, joka on pikkuhiljaa tuhoamassa kaikki sosiaalipoliittiset välineemme.

Meidän ei pitäisi antaa tällaista viestiä juuri Nicolas Sarkozyn isännöimän G20-huippukokouksen alla.

  Anna Záborská (PPE), kirjallinen. – (SK) Meidän on syytä pyrkiä oppimaan virheistä, jotka johtivat maailmalaajuiseen rahoituskriisiin. Vaikka sääntely on olennaisen tärkeää joillain aloilla, pidän itse tärkeämpänä avoimuutta ja tiedonantovelvollisuutta. Jos pankeilla olisi velvollisuus kertoa asiakkailleen, miten ne käsittelevät näiden rahoja ja mitä se tarkoittaa näiden kannalta, kriisiä ei pääsisi syntymään. Sääntelyä, joka rajoittaa yritysten toimintaa, pitäisi käyttää ratkaisuna vain, jos kyseessä olevaa virhettä ei voida korjata – esimerkiksi jos kyse on ihmisen terveydestä tai hengestä. Meidän on siis oltava varovaisia sääntelyn suhteen. Julkisten elinten tehtävänä ei ole poistaa kansalaisilta vastuuta näiden omista päätöksistä, vaan varmistaa, että nämä saavat päätöksenteossa tarvitsemansa tiedot. Meidän ei pidä unohtaa, että tutkimus ja koulutus saavat luonnollista tukea yksityisistä lähteistä tai sijoitusrahastoista, jotka lainaavat rahaa lupaaville yrityshankkeille ja investoivat uusien teknologioiden kehittämiseen harkiten ja tietoisena mahdollisista riskeistä. Jos pyrkimyksemme maksimoida turvallisuus vähentää sijoittajien kiinnostusta etsiä uusia mahdollisuuksia EU:sta, me tulemme aina olemaan riippuvaisia tehottomista ja byrokraattisista julkisista sijoitusohjelmista. Siinä tapauksessa me jäämme yhä kauemmas jälkeen teknologian kehittämisen alalla. Pidän laadittua mietintöä kompromissiratkaisuna, joka ratkaisee osan ongelmallisina pitämistäni seikoista tämän alan sääntelyssä. Olen sen vuoksi antanut sille tukeni.

Mietintö: Agustín Díaz de Mera García Consuegra (A7-0294/2010)

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Asetuksessa (EY) N:o 539/2001 vahvistetaan luettelo kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi Euroopan unionin ulkorajoja ylittäessään. Taiwanin saari ja Pohjois-Mariaanien saaret kuuluivat asetuksen liitteeseen I aivan viime aikoihin saakka ja niiden kansalaisilla oli näin ollen viisumipakko. Ottaen huomioon, että taiwanilaiset eivät aiheuta laittoman maahanmuuton riskiä eivätkä uhkaa yleistä järjestystä Euroopan unionissa ja että Pohjois-Mariaanien kansalaisilla on Yhdysvaltain passit ja he ovat Yhdysvaltojen kansalaisia, on osoittautunut tarpeelliseksi siirtää nämä alueet liitteen I rajoitusten alaisuudesta liitteen II vähäisempien rajoitusten alaisuuteen. Näin ollen annoin tukeni esittelijän kannalle, joka tukee tätä siirtoa.

  Elena Băsescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Se, että jäsen Agustin Díaz de Meran mietintö sai laajan enemmistön tuen, korostaa Taiwania koskevan viisumipakon poistamisen hyödyllisyyttä. Näin Euroopan parlamentti vahvistaa luottavansa Taiwanissa viime vuosina käynnistyneeseen kattavaan demokratiakehitykseen. Haluaisin korostaa Taiwanissa tapahtunutta poikkeuksellista taloudellista kehitystä. Taiwan on EU:n merkittävä kauppakumppani ja se on maailman talouksien joukossa 25. sijalla; sen talouden vuotuinen kasvu on yli 13 prosenttia. Tämän jatkuvan kehityksen vuoksi on epätodennäköistä, että Taiwanista tulisi EU:hun suuria määriä laittomia maahanmuuttajia. Tästä syystä uskon, että ihmisten liikkuvuuden helpottamisen pitäisi olla yksi kahdenvälisen yhteistyön keskeisiä piirteitä. Päätöksessä poistaa viisumipakko Taiwanin kansalaisilta on huomioitu myös matkustusasiakirjojen teknisten vaatimusten täyttyminen. Biometristen passien käyttöönotto vuonna 2008 on yksi tähän mennessä toteutetuista rakentavista toimenpiteistä. Toivon, että neuvosto hyväksyy Euroopan parlamentin päätöksen ja että uudet säännökset tulevat voimaan tämän vuoden aikana. Lisäksi pidän Taiwanin viranomaisten päätöstä poistaa viisumipakko Romanian, Bulgarian ja Kyproksen kansalaisilta perusteltuna vastavuoroisuuden vaatimuksen noudattamiseksi.

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Tässä asetuksessa luetellaan ne kolmannet maat, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ylittäessään Euroopan unionin ulkorajoja, ja ne maat, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske. Päätökset kolmansien maiden kansalaisten viisumipakosta tai sen poistamisesta tehdään tapauskohtaisesti. Ehdotuksen tavoitteena on poistaa Taiwanin kansalaisten viisumipakko. Euroopan parlamentti tuki ehdotuksen tavoitetta. On hyvin tärkeää laatia yhteinen maahanmuuttopolitiikka ja samalla kehittää Euroopan unionin ja Taiwanin välisiä kauppa- ja taloussuhteita. Taiwanin talous on kasvanut huomattavasti viime vuosien aikana, ja sen tulo asukasta kohti on tällä hetkellä maailman korkein. Taiwan on lisäksi erinomainen yhteistyökumppani tieteen, investointien, uuden teknologian, koulutuksen, kulttuurin ja matkailun alalla. Näin ollen taiwanilaisten viisumipakon poistaminen edistää Taiwanin ja EU:n välisiä kauppa- ja taloussuhteita.

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin mietinnön puolesta, sillä mielestäni Taiwan pitäisi siirtää positiiviseen luetteloon viisumipakon poistamiseksi. Ottaen huomioon EU:n ja Taiwanin väliset kauppasuhteet uskon, että tällä päätöksellä on myönteisiä vaikutuksia. Useimmilta saman alueen mailta, joiden kehitystaso on vastaavanlainen, on jo poistettu viisumipakko. Tämä päätös tukee EU:n päätöstä asettaa ensisijalle politiikat, jotka edistävät talouskasvua sekä uusien ja parempien työpaikkojen luomista, sekä politiikat, jotka edistävät kilpailukykyä.

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. – (PT) Kannatan viisumipakon poistamista Taiwanin kansalaisilta ja siis Taiwanin siirtämistä positiiviseen luetteloon. Taiwan on jo nyt EU:n tärkeimpien kauppakumppanien joukossa 19. sijalla, ja tämä päätös vaikuttaa myönteisesti EU:n ja Taiwanin taloussuhteisiin. EU on lisäksi Taiwanin tärkein ulkomainen sijoittaja. Viisumivapauden pitäisi edistää matkailua; EU on jo nyt yksi Taiwanin kansalaisten tärkeimmistä kohdealueista. Viisumivapaus ei sen sijaan lisää laittoman maahanmuuton riskiä, sillä keskimääräinen lukumäärä vuosina 2006–2008 oli 45 henkilöä, mikä on erittäin vähän; se ei myöskään uhkaa yleistä turvallisuutta. Viisumivapaus lisää alueellista johdonmukaisuutta, sillä valtaosa saman alueen valtioista ja yhteisöistä, joiden talouskehitys on verrattavissa Taiwaniin, on jo siirretty viisumivapauden piiriin. Nämä valtiot ovat Hong Kong, Macao, Japani, Etelä-Korea ja Singapore. Olen tyytyväinen Taiwanin päätökseen toteuttaa tarvittavat toimenpiteet passien ja henkilökorttien turvallisuuden takaamiseksi ja biometristen passien käyttöön ottamiseksi. Olen myös tyytyväinen ilmoitettuihin toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on estää eri jäsenvaltioista tulevien EU:n kansalaisten eriarvoinen kohtelu.

  Mário David (PPE), kirjallinen. – (PT) Olen ilahtunut voidessani äänestää sen puolesta, että EU tunnustaa Taiwanin olosuhteiden olevan otolliset viisumivapauden myöntämiselle. Taiwanissa viime vuosikymmeninä tapahtunut demokratiakehitys ja talouskasvu on ollut huomattavaa, ja alue on nyt saavuttanut maailmanlaajuisessa vertailussa 25. sijan. EU ja Taiwan pitävät yllä talous- ja kauppasuhteita ja tekevät yhteistyötä tutkimuksen, tieteen, teknologian, koulutuksen ja ympäristön alalla. Näin ollen Taiwanin viisumivapauden myöntäminen tukee kahdenvälisiä EU-Taiwan-suhteita, vahvistaa kumppanuutta monilla aloilla ja edistää molemminpuolista matkailua.

  Ioan Enciu (S&D), kirjallinen. – (RO) Tuin äänestyksessä tätä asetuksen (EY) N:o 539/2001 tarkistusta, joka mahdollistaa Yhdysvaltoihin kuuluvien Pohjois-Mariaanien saarten sekä Taiwanin siirtämisen positiiviseen luetteloon ja siten poistaa niiden kansalaisilta viisumipakon näiden saapuessa Euroopan unioniin. Äänestin mietinnön puolesta, sillä uskon sen lisäävän Euroopan kansalaisten liikkumisvapautta. Toivon, että Taiwan vastaavasti toteuttaa lupauksensa ja poistaa Romanian ja Bulgarian niiden valtioiden luettelosta, joita koskee viisumipakko.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Jokainen, joka on joskus matkustanut Euroopan unionin ulkopuolella, on varmasti huomannut, että EU:n sisällä noudatettu liikkumisvapaus helpottaa elämäämme merkittävästi. Sisärajojen poistuminen on tärkeä kannustin tavaroiden ja ihmisten liikkuvuudelle. Mahdollisuus matkustaa suhteellisen helposti unionin sisällä asettaa aiempaa enemmän painoarvoa EU:n ulkorajoille. Se myös edellyttää, että Eurooppaan tuloa koskevien vaatimusten pitää vastata ennen kaikkea ja ilman omantunnonvaivoja jäsenvaltioiden kansalaisten tarpeita. Jäsenvaltioihin pyrkiviä tulee aina kohdella inhimillisesti ja kunnioittaen heidän ihmisoikeuksiaan. Uskon kuitenkin, että EU on oikeassa pohtiessaan tarkkaan, mitkä valtiot se siirtää positiiviseen luetteloon. Tässä suhteessa pidän Taiwanin siirtämistä positiiviseen luetteloon perusteltuna ottaen huomioon Taiwanin inhimillisen ja taloudellisen kehityksen sekä sen, että alueella noudatetaan oikeusjärjestystä.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Taiwanin siirtäminen luetteloon kolmansista maista, joiden kansalliset on vapautettu viisumipakosta, on selvää Kiinan kansantasavallan provosointia, joka loukkaa Kiinan instituutioiden suvereniteettia niiden omalla alueella. Se on häpeämätön yritys lietsoa kahtiajakautumista ja loukkaus Kiinan alueellista koskemattomuutta kohtaan.

Tämän päätöksen vahvistaminen merkitsee Taiwanin hiljaista tunnustamista ja loukkaa kansainvälistä lainsäädäntöä ja YK:n peruskirjaa, sillä Taiwan ei ole koskaan ollut itsenäinen valtio. Itse asiassa YK:n yleiskokous on todennut tämän toistuvasti eikä ole koskaan hyväksynyt Taiwania YK:n jäseneksi.

Näinä kapitalismin syventyvän kriisin aikoina Euroopan parlamentin enemmistö haluaa jälleen kerran ilmaista, että tarkoitus pyhittää keinot. Tässä tapauksessa tarkoituksena on hillitä Kiinan nopeaa taloudellista kehitystä muun muassa tukemalla separatismia sen rajojen sisäpuolella. Tämä on jälleen uusi yhdysvaltalaismielinen, Kiinan suvereniteettia loukkaava kanta; toinen tuore esimerkki Kiinan suvereniteetin loukkaamisesta oli erään jäsenvaltion päätös myydä aseita Taiwanin niin kutsutuille "viranomaisille".

On kestämätöntä, että Euroopan parlamentin enemmistö tukee yhä kolmannen maan suvereniteetin ja alueellisen koskemattomuuden loukkaamista, kuten tehtiin Kosovon ja Serbian tapauksessa ja kuten parhaillaan tehdään Etelä-Sudanin ja Sudanin tapauksessa.

  Nathalie Griesbeck (ALDE), kirjallinen. – (FR) Euroopan parlamentti äänesti 11. marraskuuta Taiwanin siirtämiseksi luetteloon kolmansista maista, joiden kansalaisilla ei ole viisumipakkoa ulkorajoja ylittäessään, ja pidän tätä ratkaisua erittäin tervetulleena. Ensinnäkin monet samalla maantieteellisellä alueella sijaitsevista maista, kuten Hong Kong, Macao, Japani ja Etelä-Korea, ovat saaneet tämän viisumivapauden jo jonkin aikaa sitten. Sen lisäksi ja ennen kaikkea viisumivapaus on erinomainen tapa edistää suhteita ja lähentymistä ihmisten – opiskelijoiden, tutkijoiden ja vaikkapa tavanomaisten matkailijoiden – välillä. Olen vakuuttunut, että se tulee lähentämään Euroopan unionin ja Taiwanin välistä yhteistyötä koulutuksen, kulttuurin, tutkimuksen ja jopa matkailun alalla.

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. – (IT) Luettelo kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi, laaditaan huolellisen tapauskohtaisen arvioinnin perusteella. Arvioinnissa tarkastellaan kyseisen maan tilannetta huomioiden muun muassa laiton maahanmuutto, turvallisuuskysymykset, Euroopan unionin ulkosuhteet ja vastavuoroisuuden periaate. Koska nämä olosuhteet voivat ajan kuluessa tietenkin muuttua, viisumivapautta koskevassa lainsäädännössä säädetään menettelystä, jonka perusteella luetteloa voidaan tarkistaa ja viisumivapaudesta nauttivien maiden lukumäärää voidaan muuttaa. Jäsen Díaz de Mera García Consuegran ehdotus, joka hyväksyttiin tänään, koskee Taiwanin saaren siirtämistä positiiviseen luetteloon. Taiwanissa on viimeisten vuosikymmenten kuluessa tapahtunut huomattavaa demokratiakehitystä, jonka seurauksena Taiwan on luonut merkittävät talous- ja kauppasuhteet Euroopan unioniin. Uskon, että tämänpäiväinen päätös on tärkeä päätös ja että se on johdonmukainen EU:n niiden viimeaikaisten päätösten kanssa, jotka ovat tehneet Taiwanista EU:n neljänneksi tärkeimmän kumppanin Aasiassa.

  Krzysztof Lisek (PPE), kirjallinen. – (PL) Taiwanissa on viime vuosikymmeninä tapahtunut paljon muutoksia. Toimielinuudistukset, kansalaisyhteiskunnan aktiivisuus sekä vapauksien ja kansalaisoikeuksien kunnioittaminen ovat edistäneet Taiwanin poliittista vakautumista. Tämän lisäksi Taiwan osallistuu aktiivisesti moniin kansainvälisiin toimiin, kuten luonnononnettomuuksien uhrien auttamiseen. Taiwanin talouskasvu on nykypäivänä nopeaa ja työllisyysaste on korkea. Taiwanissa on 1950-luvun jälkeen toteutettu monia onnistuneita uudistuksia. Poliittisesti katsottuna Taiwan on vienyt päätökseen kattavan demokratisaatioprosessin. 1980-luvulla toteutetut muutokset mahdollistivat saaren ensimmäisten demokraattisten vaalien järjestämisen vuonna 1996. EU ja Taiwan ylläpitävät laaja-alaisia talous- ja kauppasuhteita. EU on Taiwanin tärkein ulkomainen sijoittaja. Taiwan on EU:n neljänneksi tärkein kauppakumppani Aasiassa. Yhteistyötä on myös tutkimuksen ja koulutuksen, kulttuurin sekä ympäristöasioiden alalla. Taiwanista EU:hun pyrkivien laittomien maahanmuuttajien määrä on hyvin pieni. Useimpien EU:n jäsenvaltioiden kansalaiset – Kyprosta, Romaniaa ja Bulgariaa lukuun ottamatta – eivät tarvitse viisumia matkustaakseen Taiwaniin. Myös kolmen jäljellä olevan jäsenvaltion kansalaiset sisällytetään viisumivapauden piiriin lähitulevaisuudessa. Olen varma, että viisumivapauden myöntäminen Taiwanin kansalaisille kohentaa entisestään EU:n ja Taiwanin välisiä kauppasuhteita sekä yhteistyötä tutkimuksen, koulutuksen, kulttuurin ja ympäristöasioiden alalla sekä lisää matkailua.

  Clemente Mastella (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, sillä ehdotuksen ensisijaisena tavoitteena on kehittää yhteinen maahanmuuttopolitiikka, mikä vahvistaisi samalla Euroopan unionin ja Taiwanin kauppasuhteita.

Taiwanissa vuonna 1996 järjestettyjen ensimmäisten demokraattisten vaalien jälkeen saarella käynnistyi merkittävä demokratiakehitys, jonka yhteydessä toteutettiin tärkeitä toimielinuudistuksia kansalaisvapauksien ja -oikeuksien kunnioittamiseksi; tämä on edistänyt saaren poliittista vakautta. Talouden alalla Taiwanissa on tapahtunut huomattavaa kasvua ja se pitää yllä tärkeitä talous- ja kauppasuhteita Euroopan unioniin. Lisäksi Taiwan ja EU tekevät yhteistyötä tutkimuksen, tieteen, teknologian, koulutuksen ja ympäristöasioiden alalla.

Viisumivapauden myöntäminen on perusteltua, sillä riski Taiwanin kansalaisten laittomasta maahanmuutosta Euroopan unioniin on vähäinen. Viisumivapauden myöntäminen Taiwanille lujittaa kauppasuhteitamme ja lähentää yhteistyötämme kulttuurin, koulutuksen, ympäristöasioiden ja tutkimuksen alalla sekä kannustaa molemminpuolisen matkailun lisääntymistä. Me olemme tämän velkaa Taiwanin kansalaisille osin alueellisen johdonmukaisuuden vuoksi, sillä viisumivapaus on jo myönnetty muille samalla maantieteellisellä alueella sijaitseville maille ja yhteisöille, joiden talouskehitys on verrattavissa Taiwanin kehitykseen.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Niitä kolmansia maita, joiden kansalaisilla on oltava viisumi, koskevat edellytykset tarkistetaan tapauskohtaisen arvioinnin perusteella. Arvioinnissa tarkastellaan kyseisen maan tilannetta huomioiden muun muassa laiton maahanmuutto, yleinen järjestys ja turvallisuuskysymykset; lisäksi tarkastellaan Euroopan unionin ulkosuhteita, alueellista johdonmukaisuutta ja vastavuoroisuuden periaatetta. Luetteloiden tarkistamisessa komissiota avustavat jäsenvaltiot. Kolmannen maan siirtäminen positiiviseen tai negatiiviseen luetteloon on niiden velvollisuus. Komissio tekee päätelmänsä jäsenvaltioiden komissiolle toimittamien tietojen sekä rajanylitys- ja maahanmuuttoasioiden tiedotus-, tarkastelu- ja tietojenvaihtokeskuksen (CIREFI) toimittamien arvokkaiden tietojen perusteella. Taiwanin siirtäminen positiiviseen luetteloon on täysin oikeudenmukainen ratkaisu, joka palkitsee Taiwanin sen saavuttamasta talous- ja demokratiakehityksestä.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (LV) Pidän tässä yhteydessä ongelmallisena Taiwanin ja Kiinan välisten suhteiden epäselvää tilaa. Antamalla taiwanilaisille mahdollisuuden ylittää EU:n ulkorajat vapaasti me edistämme Kiinan ja Taiwanin välisten suhteiden etääntymistä. Kiina on merkittävä tekijä kansainvälisessä politiikassa ja Taiwan on sille "arka paikka"; tästä syystä meidän ei pitäisi tehdä ennenaikaisia ja harkitsemattomia päätöksiä. Äänestin mietintöä vastaan.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Kun on kyse viisumivapauden myöntämisestä kolmannelle maalle, on tärkeää tutkia jokaisen maan tilanne tapauskohtaisesti. Ennen viisumeita myytiin yleisesti. Meidän on tärkeää tehdä loppu näistä skandaaleista ja varmistaa, että Schengenin sääntöjä noudatetaan. Vastavuoroisuuden periaatteen pitäisi aina päteä viisumivaatimuksiin; Yhdysvallat, jotka uhkailevat viisumivaatimuksilla avoimesti neuvottelujen aikana, ovat kuitenkin esimerkki siitä, että näin ei aina ole. On myös tärkeää tehdä ero eri kolmansien maiden välillä. Taiwan on erityistapaus. Sen talouskasvu on tähän asti ollut suhteellisen nopeaa, minkä vuoksi EU olettaa, että laittoman maahanmuuton riski on vähäinen. En voi kuitenkaan sallia sitä, että henkilöt, joilla ei ole pysyvää asuinpaikkaa Taiwanissa ja joilla ei ole henkilökorttia, asetetaan samaan asemaan. Tästä syystä en äänestänyt mietinnön puolesta.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Hyvät parlamentin jäsenet, äänestin asetusehdotuksen puolesta, sillä mielestäni on oikein ja perusteltua siirtää Taiwanin saari positiiviseen luetteloon. Taiwan on EU:lle tärkeä kauppakumppani. Sen sosiaaliset normit ja elintaso ovat korkeat ja vastaavat pitkälti EU:n kehittyneimpien alueiden tasoa. Viisumivapauden myöntäminen Taiwanille vahvistaa Taiwanin ja EU:n välisiä kauppasuhteita, lähentää yhteistyötä kulttuurin, koulutuksen, ympäristöasioiden ja tutkimuksen alalla sekä edistää matkailun molemmin puolin. Kuten esittelijä, jäsen Díaz de Mera García Consuegra, mietinnössä selkeästi osoittaa, muita mietinnössä lueteltuja maita ei pidä siirtää positiiviseen luetteloon, sillä ne eivät Taiwanista poiketen täytä tarvittavia normeja ja vaatimuksia.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin mietinnön puolesta, sillä mielestäni Taiwanin siirtäminen luetteloon kolmansista maista, joiden kansalaisilla ei ole viisumipakkoa, niin kutsuttuun "positiiviseen luetteloon", on perusteltua Taiwanissa tapahtuneen erinomaisen demokratia-, talous- ja koulutuskehityksen ansiosta. Tämä päätös edistää Euroopan unionin ja Taiwanin välisten kauppasuhteiden vahvistumista. Lisäksi on syytä huomauttaa, että viisumivapaus ei lisää laittoman maahanmuuton riskiä eikä vaaranna yleistä turvallisuutta, ja korostaa, että Taiwanin hallitus on sitoutunut laajentamaan viisumivapauden koskemaan kaikkia EU:n jäsenvaltioita vuoden 2010 loppuun mennessä.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Me olemme antaneet tukemme tälle asiakirjalle. Tämän asetukseen (EY) N:o 539/2001 tehtävän tarkistuksen päätavoitteena on vapauttaa EU:hun saapuvat Taiwanin passin haltijat viisumivaatimuksesta. Kuten komission ehdotuksessa hyvin yksityiskohtaisesti selvitetään, poikkeus viisumivaatimuksesta on varmasti perusteltu, sillä talouskehityksen, koulutustason ja demokraattisen hallinnon suhteen Taiwan on verrattavissa alueen OECD-maihin, Etelä-Koreaan ja Japaniin. Vuosikymmeniä kestäneiden jännitteiden jälkeen Taiwanin nykyisen hallituksen ja Kiinan kansantasavallan välisten poliittisten suhteiden ilmapiiri on hyvin positiivinen, mistä ovat osoituksena suorien lentoyhteyksien avaaminen ja ennennäkemättömän vilkkaat kaupalliset ja henkilökohtaiset yhteydet Taiwanin ja Kiinan kansantasavallan välillä, ja näin ollen on mahdollista toteuttaa tämä toimi ongelmitta.

  Oreste Rossi (EFD), kirjallinen. – (IT) Taiwan ei aiheuta Euroopan unionille uhkaa laittoman maahanmuuton (vuosina 2006–2008 tavattiin vain 45 taiwanilaista laiton maahanmuuttajaa) eikä yleisen turvallisuuden suhteen.

Esittelijän, jäsen Díaz de Mera García Consuegran, tämänaamuisen ilmoituksen mukaan Taiwanin viranomaiset ovat vapauttaneet virallisesti kaikki EU:n kansalaiset viisumivaatimuksesta. Yhdyn esittelijän näkemykseen, sillä on tärkeää kehittää yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa, joka voi edistää kauppasuhteita Taiwaniin. Taiwan on Euroopan unionin neljänneksi tärkein aasialainen kumppani sekä poliittisesti vakaa maa, jossa on toteutettu toimielinuudistuksia ja jossa kansalaisvapauksia ja -oikeuksia kunnioitetaan.

Mietintö: Kathleen Van Brempt (A7-0246/2010)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Mielestäni tällaisen tuen myöntäminen energia-alan hankkeisiin on tärkeää erityisesti kriisin aikana, sillä se saa Euroopan talouden liikkeelle luomalla uusia työpaikkoja. Pidän parlamentin pyyntöä sisällyttää energiatehokkuutta edistävät hankkeet rahoitusvälineen soveltamisalaan perusteltuna. Niiden sisällyttäminen edellyttää jossain määrin huomion siirtämistä pääasiassa rajatylittävistä hankkeista alueellisiin hankkeisiin, joilla on laaja-alaisempia vaikutuksia kaikkialla Euroopassa. On syystä muistaa, että välttämättömien alkuinvestointien kustannukset ovat yksi alueellisten pienten ja keskisuurten yritysten suurimmista ongelmista niiden investoidessa uusiutuvan energian alan hankkeisiin; tämä on mainittu tässä asetuksessa. Teknisen tuen tarjoaminen näiden hankkeiden täytäntöönpanoon on tervetullut parannus. Haluan myös korostaa sitä esittelijän mainitsemaa seikkaa, että alueellisen viranomaisen vaikea taloudellinen tilanne kriisin aikana ei saa estää rahoituksen käyttöön ottamista. Soveltamisalan osalta pidän ehdotettua tukea hankkeille, jotka koskevat paikallisympäristöihin sulautettuja hajautettuja uusiutuvan energian lähteitä ja niiden integrointia sähköverkkoihin, yhtä tärkeinä.

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 663/2009 perustettiin talouden elpymisen tukemiseksi Euroopan energia-alan elvytysohjelma (EEPR), jolle varattiin vuosiksi 2009 ja 2010 3,98 miljardia euroa varoja. Kun investointituki kestävään energiaan kohdennetaan paikallistasolle, se on kaikkein tehokkainta ja kannattavinta. Tämän vuoksi äänestin asiakirjan puolesta. Siinä säädetyn rahoitusvälineen tarkoituksena on tukea sellaisia energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa edistäviä aloitteita, joilla on nopea, mitattavissa oleva ja merkittävä vaikutus EU:n talouden elpymiseen, energian toimitusvarmuuden parantumiseen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen. Rahoitusvälineen tuensaajia ovat viranomaiset ensisijaisesti paikallis- ja aluetasolla sekä viranomaisten puolesta toimivat julkiset tai yksityiset tahot.

  Vito Bonsignore (PPE), kirjallinen. – (IT) Haluan onnitella esittelijää hänen erinomaisesta työstään ja kannustavista tuloksista. Äänestin tämän asiakirjan puolesta. Ad hoc -rahaston perustaminen energiariippuvuuden vähentämiseksi ja uusiutuvan energian ja paikallisen energian käytön lisäämiseksi – vaikka kyse onkin vain 146 miljoonasta eurosta – on poliittiselle ryhmälleni tärkeä viesti siitä, miten Euroopan unionin talousarviota voidaan panna täytäntöön älykkäämmin. Olen itse asiassa vakuuttunut siitä, että tämä rahoitusväline nousee aivan erityiseen arvoon rahoituskriisin aikana, sillä se voi auttaa yrityksiä elpymään tehokkaammin ja se voi tulevaisuudessa muodostaa kokeiluhankkeen vielä avokätisemmän rahaston perustamiseksi. Uskon myös, että tämä toimenpide mahdollistaa sellaisten hankkeiden täytäntöönpanon, jotka voivat edistää talouden elpymistä ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi asetettujen energiatavoitteiden saavuttamista. Energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden asettaminen etusijalle on tärkeä askel eteenpäin. Lopuksi toivon, että ohjelmat jakautuvat maantieteellisesti katsoen tasapuolisesti ja että koko oikeudellinen rakenne – ja tukien myöntämispäätöksistä vastaavan raadin kokoonpano – määritellään tarkemmin.

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Uusiutuvien energialähteiden kehittämisellä ja energiatehokkuuden edistämisellä voitaisiin tukea "vihreää" kasvua, rakentaa kilpailukykyistä ja kestävää taloutta ja hillitä ilmastonmuutosta. Näitä aloja tukemalla EU:hun voidaan luoda uusia työpaikkoja ja vihreitä markkinamahdollisuuksia, jotka edesauttavat kilpailukykyisen, vakaan ja kestävän talouden kehittymistä. On ratkaisevan tärkeää lisätä julkista rahoitusta energian säästämisen, energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian alan hankkeiden kehittämiseksi. Euroopan on luotava olosuhteet, jotka suosivat energia-alan tieteelliseen tutkimukseen, teknologian kehittämiseen ja demonstrointiin kohdistuvien yksityisten investointien lisäämistä. Haluaisin myös muistuttaa, että energiavarmuus, ilmastonmuutoksen torjunta ja ympäristö ovat kahdeksannen tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelman päätavoitteita. Tämä on ainoa keino säilyttää teollisuutemme kilpailukyky, edistää talouskasvua ja luoda työpaikkoja.

  Giles Chichester (ECR), kirjallinen. – (EN) Parlamentin konservatiivijäsenet katsovat, että uusia EU:n menoja koskevat ehdotukset on nykyisessä rahoitus- ja taloustilanteessa tutkittava tarkasti. Tämän nimenomaisen välineen osalta olimme huolissamme EU:n talousarvion talousarvioperiaatteista ja budjettikurista. Konservatiivijäsenet panevat kuitenkin merkille tämän ehdotuksen edustaman mahdollisen lisäarvon ja sen keskittymisen ensisijaisiin politiikan aloihin. Näin ollen konservatiivijäsenet voivat poikkeuksellisesti tukea kompromissiehdotusta tämän asettamatta kuitenkaan minkäänlaista ennakkotapausta.

  Lara Comi (PPE), kirjallinen. – (IT) Paras ratkaisu maailman taloutta viime vuosina koetelleeseen kysynnän laskuun on stimuloida olemassa olevien varojen liikkumista. Julkinen sektori on varmasti paras paikka tämän toteuttamiseen. On itse asiassa toivottavaa, että julkinen sektori saa lisäpotkua, jonka ansiosta se voi saada aikaan säästöjä työntämällä Euroopan taloutta eteenpäin tehokkaan kulutuksen tiellä ja luomalla samaan aikaan työpaikkoja, joita ei voida siirtää muualle. On kuitenkin painotettava, että tätä säännöstä tarvitaan kiireesti. Ennusteiden mukaan tällainen toimenpide saattaa olla pian vain yksi vaihtoehto monien elpymistä edistävien suunnitelmien joukossa, minkä vuoksi se saisi nykyistä vähemmän huomiota. Tämä vaara voidaan välttää ripeällä toiminnalla, joka takaisi samalla mahdollisimman hyvän tehokkuuden.

  Vasilica Viorica Dăncilă (S&D), kirjallinen. – (RO) Uusiutuviin energianlähteisiin ja energiatehokkuuteen liittyvien investointihankkeiden rahoittamiseen tarvittavien varojen saatavuutta paikallisten ja alueellisten viranomaisten kannalta pitäisi kehittää. Uskon, että jäsenvaltioiden paikallis- ja alueviranomaisten välinen kokemustenvaihto auttaa kehittämään toteuttamiskelpoisia energiatehokkuushankkeita, jotka samalla tukevat ilmastonmuutoksen torjuntaa koskevia sitoumuksia. Euroopan unionin on kuitenkin pantava täytäntöön rahoitusjärjestelmät, joita Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttaminen edellyttää.

  Mário David (PPE), kirjallinen. – (PT) Tuin äänestyksessä tässä mietinnössä esitettyjä ehdotuksia, joiden tarkoituksena on edistää Euroopan talouden elpymistä tarjoamalla energia-alan hankkeille nykyistä enemmän rahoitustukea. Pidän myönteisenä ehdotusta kanavoida käyttämättömät Euroopan energia-alan elvytysohjelman (EEPR) määrärahat uuteen energiatehokkuutta tukevaan välineeseen sekä uusiutuvia energialähteitä koskeviin hankkeisiin. Rahoituksellisten kannustinten avulla nämä hankkeet paitsi tukevat Euroopan talouden elpymistä, ne myös parantavat energian toimitusvarmuutta ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä EU:ssa. Mahdollisuus lisätä tuen tehokkuutta käyttämällä varat paikallis- tai aluetasolla on myönteinen lisätekijä. Tämä mahdollistaa heijastusvaikutusten hallitsemisen, kuten paikallisten tai alueellisten talouksien dynaamisuuden lisäämisen pienten ja keskisuurten yritysten, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tai alueiden vetovoimaisuuden avulla.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, sillä siinä kannatetaan energiatehokkuushankkeille tai uusiutuvia energialähteitä edistäville hankkeille myönnettävien tukitoimenpiteiden sisällyttämistä Euroopan energia-alan elvytysohjelmaan. Energiatehokkuutta ja uusiutuvia energianlähteitä edistävien hankkeiden rahoittaminen stimuloi talouden elpymistä, luo työllistymismahdollisuuksia ja auttaa torjumaan ilmastonmuutosta; siitä voi myös tulla keskeinen ratkaisu rahoituskriisiin.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) EU:n energiariippuvuus on hyvin tiedossa samoin kuin se, että jäsenvaltiot ovat pyrkineet vähentämään sitä monipuolistamalla energiantuotantomenetelmiä ja suosimalla uusiutuvaa energiaa. Maailmaa nyt koetteleva talous- ja rahoituskriisi on hidastanut näitä toimia huomattavasti. Ohjelma, josta myönnetään unionin tukea energiahankkeisiin talouden elpymisen edistämiseksi, voisi olla keino kääntää viimeaikainen kehityssuunta ja palauttaa aloitteellisuus jäsenvaltioiden energiaomavaraisuuden lisäämiseksi. On hyvin tiedossa, että tämäntyyppisillä hankkeilla on yleensä suuret käynnistyskustannukset ja että niiden tahojen tukeminen, jotka päättävät ottaa riskin ja investoida tähän alaan, tuo yleistä hyötyä. Tällä alalla on potentiaalia, ei vain ympäristönsuojelun kannalta, vaan myös uusien työpaikkojen luomiseksi Euroopassa, joka haluaa vähentää riippuvaisuuttaan muusta maailmasta. Toivon, että ohjelma osoittautuu hedelmälliseksi, että se palvelee aidosti alkuperäistä tarkoitustaan ja että turhalta byrokratialta ja liiallisilta menoilta vältytään.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tämä on tarkistus asetukseen Euroopan energia-alan elvytysohjelmasta, jolle varattiin vuosiksi 2009 ja 2010 3,98 miljardia euroa varoja. Haluan muistuttaa, että tätä rahasummaa ei käytetty ja että komission ehdottamaa kestävän energian rahoitusaloitetta valmistellaan parhaillaan vielä käytettävissä olevien varojen hyödyntämiseksi.

Käyttämättömät varat – 146 miljoonaa euroa – kanavoidaan tähän uuteen rahoitusvälineeseen, joka kohdennetaan kestäviin energiahankkeisiin erityisesti kaupunkialueilla. Se tulee kattamaan

– julkisia ja yksityisiä rakennuksia koskevat hankkeet, joissa toteutetaan uusiutuvaan energiaan ja/tai energiatehokkuuteen liittyviä ratkaisuja;

– investoinnit erittäin energiatehokkaisiin ja varsinkin uusiutuvia energialähteitä käyttäviin sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksiin, mikroyhteistuotantoyksiköt mukaan luettuina, ja kaukolämpö-/-jäähdytysverkkoihin;

– paikallisympäristöihin sulautetut hajautetut uusiutuvan energian lähteet ja niiden integrointi sähköverkkoihin;

– mikroyhteistuotanto uusiutuvista energialähteistä;

– puhdas kaupunkiliikenne, jolla tuetaan energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä ja joka painottuu julkiseen liikenteeseen, sähkö- ja vetyajoneuvoihin sekä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen;

– paikallisinfrastruktuuri, mukaan luettuina julkisen infrastruktuurin ulkovalaistus.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (LT) Haluan kiittää mietinnön laatijaa erinomaisesta lainsäädäntöaloitteesta, jolle annoin tukeni, koska energiatehokkuutta ja uusiutuvia energianlähteistä edistävien hankkeiden rahoittaminen stimuloi talouden elpymistä, luo työpaikkoja sekä edistää sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja alueiden vetovoimaisuutta. Nämä hankkeet ovat tehokkaimpia silloin, kun ne toteutetaan kunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa voi olla kuitenkin tarkoituksenmukaisempaa kohdentaa hankkeet kansalliselle tasolle. Nykyinen rahoitus- ja talouskriisi sekä niistä johtuva budjettivarojen lasku vaikuttavat erityisen haitallisesti paikallisten ja alueellisten viranomaisten taloustilanteeseen; on kuitenkin varmistettava, ettei näiden viranomaisten vaikea taloudellinen tilanne estä heitä saamasta rahaston varoja. Pidän myönteisenä sitä, että taloudellisten vaikutusten edellytetään olevan lyhytaikaisia ja että hanketta koskevan hakemuksen vastaanottamisen ja hakemusta koskevan lopullisen päätöksen tekemisen välinen aika saisi olla pidempi kuin kuusi kuukautta. Kuten tiedämme, EU:n riippuvuus öljyn ja kaasun tuottajamaista lisääntyy. Joissain maissa rakennusten kunnostushankkeet, kaasu- ja sähköinfrastruktuuriin liittyvät hankkeet eli rajayhdysjohdot, tuulipuistot sekä hiilen talteenotto- ja varastointihankkeet etenevät hyvin hitaasti. Näiden hankkeiden käyttämättömät varat voidaan kohdentaa tälle alalle. Mietintö on erityisen tärkeä Liettualle, jonka riippuvuus Venäjän tuottamasta energiasta on kasvussa. Toivon näin ollen, että hallitus tekee kaikkensa saadakseen rahoitusta ja kohdentaa varat paikalliselle tasolle tuodakseen lisäarvoa ja välitöntä hyötyä kansalaisille energiaköyhyyden vähentämiseksi. Toivon myös, että mietintö ei huku liialliseen byrokratiaan.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Energiatehokkuuden ja energiavarmuuden kehittäminen ovat EU:lle keskeisiä painopistealueita. Eurooppa 2020 -strategiassa asetetaan näille aloille hyvin kunnianhimoisia tavoitteita. Ylijäämävarojen käyttäminen Euroopan energia-alan elvytysohjelmaan kuuluvien energiatehokkuutta ja uusiutuvia energianlähteitä edistävien hankkeiden tukemiseen on näin ollen perusteltua erityisesti nykyisen rahoituskriisin aikana. Investointihankkeiden esiin tuleminen näillä aloilla on elintärkeää talouskasvun ja puhtaamman talouden kannalta.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (LV) Kannatan ehdottomasti ajatusta 146 miljoonan euron kohdentamisesta energia-alan hankkeisiin. Tämän avulla saadaan aikaan kouriintuntuvia vaikutuksia, mikäli varat käytetään järkevästi. Ensinnäkin tämä päätös näyttää vihreää valoa teollisuuden, liikenteen ja kauttakulun alalla kaikille niille, jotka pyrkivät vähentämään merkittävästi kustannuksiaan. Kustannukset putoavat ja sen seurauksena tulot nousevat. Noudattamalla tasapainoista veropolitiikkaa EU:n jäsenvaltiot voivat puolestaan toipua maailmanlaajuisen rahoituskriisin vaikutuksista nopeammin. EU:n varojen kohdentaminen energia-alan hankkeisiin on hyvä kannustin EU:n hallitusten päämiehille, paikallisviranomaisille ja yrityksille.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Tutkimus ja kehitys ovat olennaisia terveen talouskasvun moottoreita ja välttämättömiä EU:n ilmastonmuutosta ja energiatehokkuutta koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä on yksi niistä syistä, joiden vuoksi tutkimus ja innovaatio ovat Eurooppa 2020 -strategian keskeisiä osatekijöitä. Toisaalta on tärkeää, että tukilainsäädäntö on selkeää, jotta väärinkäytöksiltä voidaan välttyä mahdollisimman hyvin. Toisaalta valvonta ei saa kuitenkaan johtaa siihen, että pienet yritykset ja pk-yritykset jäävät tahattomasti ulkopuolelle tukimenettelyn monimutkaisuuden vuoksi. Tukilainsäädäntöä pitää tästä syystä tarkistaa parin vuoden välein nämä seikat mielessä pitäen ja sitä on yksinkertaistettava aina kun mahdollista. Suunniteltu tarkistus ei vastaa näitä kriteereitä, minkä vuoksi äänestin sitä vastaan.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, sillä erityisesti kriisin aikana on mielestäni tärkeää tukea ja elvyttää taloutta keskittyen sellaisiin aloihin, jotka eivät ole vielä kyllästyneitä, vaan vaativat kehitystyötä ja investointeja. Yhdyn myös sääntöön, jonka mukaan välineellä pitäisi rahoittaa vain toimenpiteitä, joilla on nopea, mitattavissa oleva ja merkittävä vaikutus EU:n talouden elpymiseen, energian toimitusvarmuuden parantumiseen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen. Käynnissä oleva rakenteellinen kriisi on, paradoksaalista kyllä, erinomainen mahdollisuus ottaa tämä asia uudelleen puheeksi. Tärkeimpiä talousjärjestelmiä koetelleet vaikeudet voivat antaa Euroopalle tilaisuuden elpyä. Se edellyttää kuitenkin uutta strategiaa, jossa on näkemystä, kykyä ja rohkeutta. Nykytilanteessa ainoa strategia, joka voi yhä onnistua, on sijoittaminen innovatiivisiin ratkaisuihin nykyisten teknisten ja tieteellisten kaavojen murtamiseksi.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, sillä mielestäni meidän on syytä tukea Euroopan energia-alan elvytysohjelman käyttämättömien varojen kohdentamista sellaisen erityisen rahoitusvälineen luomiseen, josta tuetaan energiatehokkuutta ja uusiutuvia energianlähteitä edistäviä aloitteita. Tämäntyyppisten hankkeiden rahoittaminen on täysin Eurooppa 2020 -strategian mukaista ja se edistää merkittävällä tavalla kestävää taloutta, ilmastonmuutoksen torjuntaa ja työllisyyttä; se on myös erityisen sopiva menetelmä nykyisinä talous- ja rahoituskriisin aikoina.

  Crescenzio Rivellini (PPE), kirjallinen. – (IT) Onnittelen jäsen Van Bremptia erinomaisesta työstä. Euroopan energia-alan elvytysohjelmaa koskevan lainsäädännön tarkistaminen mahdollistaa käytettävissä olevien varojen hyödyntämisen muun muassa seuraavanlaisten hankkeiden rahoittamiseen: julkisten ja yksityisten rakennusten kunnostaminen energiatehokkuuden parantamiseksi tai uusiutuvien energianlähteiden käyttöön ottamiseksi; uusiutuvia energianlähteitä käyttävien tuotantolaitosten rakentaminen ja niiden integrointi sähköverkkoihin; puhtaan kaupunkiliikenteen, kuten sähkö- ja vetyajoneuvojen, kehittäminen; paikallisinfrastruktuurin kehittäminen, mukaan luettuina tehokas katuvalaistus, sähkön varastointiratkaisut, älykkäät sähkönkulutuksen mittausmenetelmät ja älykäs sähköverkko. Varat kohdennetaan paikallis- ja alueviranomaisille hankkeisiin, joiden pitäisi olla taloudellisesti ja rahoituksellisesti tehokkaita, jotta sijoituksesta saadaan rahat takaisin mahdollisimman pian. Tammikuun 2011 ja 31. maaliskuuta 2014 välisenä aikana otetaan käyttöön kaikkiaan 146,34 miljoonaa euroa. Tukea voidaan antaa lainan, takuun, oman pääoman ja muiden rahoitustuotteiden muodossa. Enintään 15 prosenttia rahoituksesta voidaan käyttää julkisten viranomaisten tukemiseen hankkeiden valmistelussa; hankkeet valitaan osittain maantieteellistä tasapainoa noudattaen.

  Robert Rochefort (ALDE), kirjallinen. – (FR) Nykyisessä vaikeassa taloustilanteessa tämä rahoitusväline, joka kohdentaa 146 miljoonaa euroa sitomattomia varoja hankkeisiin, jotka edistävät energiansäästöä, energiatehokkuutta ja uusiutuvia energianlähteitä vuoteen 2014 asti, auttaa tukemaan kasvua ja kannustaa talouden elpymistä Euroopan unionissa torjuen samalla ilmastonmuutosta ja edistäen ympäristönsuojelua. Kannatan tätä muutosta ja äänestän kollegani, jäsen Van Bremptin, laatiman mietinnön puolesta.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) EU hyväksyi vuonna 2009 ohjelman, jolla tuetaan talouden elpymistä Euroopassa (EEPR) myöntämällä 3,98 miljardia euroa energiahankkeisiin vuoden 2010 loppuun mennessä. Tämä yhteisön rahoitus kohdennettiin kolmeen alaohjelmaan kaasu- ja sähköinfrastruktuurin, merituulisähkön sekä hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin alalla. Vihreiden ansiosta me saimme säännöksen, joka mahdollistaa erityisen rahoitusvälineen luomisen sitomattomilla varoilla energiatehokkuuden ja uusiutuvien energia-aloitteiden tukemiseksi erityisesti kaupungeissa. Hajautettujen investointien lukumäärän nostamiseksi edunsaajina toimivat kunnalliset, paikalliset ja alueelliset viranomaiset.

  Oreste Rossi (EFD), kirjallinen. – (IT) Nykyisenlaisen kriisin aikana me emme voi hyväksyä sitä, että Euroopan unionin energiahankkeisiin kohdentamia varoja jätetään käyttämättä. Kaasuun, sähköön ja tuulivoimainfrastruktuuriin varatuista varoista yli 146 miljoonaa euroa jäi käyttämättä. Tämän toimenpiteen tarkoituksena on palauttaa nämä varat käyttöön ja rahoittaa hankkeita, joilla kunnostetaan ja kehitetään kotien ja julkisten rakennusten energiatehokkuutta, katuvalaistusta ja kaupunkien liikennejärjestelmiä. Nämä varat voivat luoda uusia työpaikkoja, jotka edistävät talouden kilpailukykyä ja kestävyyttä.

  Salvatore Tatarella (PPE), kirjallinen. – (IT) Tämänpäiväisen äänestyksen tuloksena syntyy uusi ja tärkeä rahasto, josta rahoitetaan hankkeita uusiutuvien energianlähteiden ja energiatehokkuuden alalla innovatiivisten rahoitusvälineiden kautta. Rahastolla on kaksi tavoitetta: edistää energiansäästöä ja ympäristön tilaa sekä antaa uusia virikkeitä Euroopan talouden elpymiselle. Rahastosta rahoitetaan aloitteita ja energiahankkeita noudattaen aiemmasta poikkeavaa filosofiaa: aiemmin surkeasti epäonnistuneiden suorien avustusten sijaan keskitytään nyt sijoituksen tuottavuuteen. Uskon, että oikein käytettynä tämä uusi malli voi olla ensiaskel kohti Euroopan talouden elvyttävää myönteistä kierrettä. Lisäksi uusi rahoitusväline on tärkeä tilaisuus ennen kaikkea Etelä-Italiassa sijaitsevien paikallisten yhteisöjen kehittämisen kannalta. Rahasto voitaisiin itse asiassa yhdistää myös muihin EU:n rahastoihin, kuten Euroopan aluekehitysrahastoon. Äänestämällä määrätietoisesti tämän uuden rahaston puolesta ilmaisen toivoni sen suhteen, että tämäntyyppinen rahoitus voitaisiin tulevaisuudessa laajentaa myös monille muille aloille alkaen tie-, rautatie-, satama- ja lentokenttäinfrastruktuureista.

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. – (PT) Energiatehokkuuteen ja energiavarmuuteen sitoutuminen on yksi Euroopan unionin tämänhetkisistä painopistealueista. Eurooppaa tällä hetkellä koetteleva laaja talous- ja rahoituskriisi pakottaa meidät etsimään ratkaisuja, jotka voivat tarjota tasapainoisen vastauksen nykymaailman vaatimuksiin eritoten hyödyntäen olemassa olevia varoja. Kannatan ehdotusta kanavoida Euroopan energia-alan elvytysohjelman yhteydessä energia-alalle kohdennetut mutta käyttämättä jääneet 114 miljoona euroa aloitteisiin, jotka tukevat energiatehokkuutta ja uusiutuvia energianlähteitä Eurooppa 2020 -strategian hengessä. Tavoitteena on, että nämä uudet investointihankkeet edistävät työpaikkojen luomista ja lisäävät alan kilpailukykyä. Mietinnössä korostetaan mielestäni aivan oikein hajautettujen investointien lisäämisen tärkeyttä, sillä aloitteiden edunsaajat ovat julkisia viranomaisia hallinnon eri tasoilla, joko kunnallisella, alueellisella tai kansallisella tasolla. Eri osapuolten roolia siis tullaan tukemaan ja arvostamaan, mikä on osoitus kaupunginjohtajien ilmastosopimuksen puitteissa toteutetun koordinaation onnistumisesta.

Päätöslauselmaesitys RC-B7-0608/2010

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin kyseisen yhteispäätöslauselman puolesta, koska transatlanttiset suhteet muodostavat eurooppalaisille epäilemättä kaikkein tärkeimmät ulkosuhteet. Tulevassa EU:n ja Yhdysvaltojen välisessä huippukokouksessa kummankin osapuolen on tehtävä yhteistyötä, jotta edettäisiin yhteisessä toimintaohjelmassa, joka perustuu yhteisiin arvoihin, kuten demokratian puolustamiseen, oikeusvaltioperiaatteeseen ja ihmisoikeuksiin. Koska vallalla on vakava kriisi ja pian järjestetään olennaisen tärkeä G20-kokous, sekä EU:n että Yhdysvaltojen, joiden osuus maailmantaloudesta on puolet, on sitouduttava paremmin kuin koskaan aiemmin työskentelemään tiiviisti yhdessä globaalin talouden elvyttämiseksi ja maailmanlaajuisen rahoitusjärjestelmän sääntelemiseen tarkoitettujen toimenpiteiden laatimiseksi. Maailman kohtaamien suurien haasteiden – ilmastonmuutoksen torjunta, vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttaminen, Lähi-idän rauhanprosessi, Afganistanin ja Irakin erityistilanteet ja jopa ydinaseiden leviämisen estäminen – käsittelemiseen tarvitaan yhteistoimia. Tällaisia toimia pitää syntyä EU:n ja Yhdysvaltojen lisääntyneen strategisen vuoropuhelun ja yhteistyön seurauksena monenvälisten järjestöjen, erityisesti Yhdistyneiden kansakuntien, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön ja Naton kanssa. Tämä edistää ratkaisujen löytämistä.

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Euroopan unionin ja Yhdysvallat yhdistävät ainutlaatuiset suhteet muodostavat yhden Euroopan unionin strategisista peruskivistä. Transatlanttiset suhteet, jotka yhdessä muodostavat puolet maailmantaloudesta ja joita yhdistävät demokratian ja ihmisoikeuksien yhteiset arvot, takaavat lisäksi maailmanlaajuisen vakauden. Seuraava Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välinen huippukokous on olennaisen tärkeä vaihe tässä yhteistyössä. Äänestin käsiteltävänä olevan tekstin puolesta, koska siinä korostetaan tätä yhteistyötä odottavia haasteita velvoitteita, jotka nojaavat siihen. Kahden mahtivallan välisen vuoropuhelun elpyminen ja Obaman uudelle hallinnolle luonteenomaisten monenvälisten neuvottelujen edistäminen niin ikään lisäävät tämän tekstin merkitystä. Tästä näkökulmasta katsottuna siinä tarjotaan suuntaviivat seuraavaa huippukokousta varten, erityisesti käsiteltäessä Israelin ja Palestiinan välistä konfliktia, Iranin ydinaseongelmaa, ydinaseiden riisuntaa ja transatlattista turvallisuuspakettia. Siinä kehotetaan myös vahvistamaan transatlanttista talousneuvostoa ja korostetaan tarvetta uudistaa kansainvälinen rahoitusjärjestelmä. Lisäksi tekstissä pyydetään kehittämään energia-, ympäristö-, teollis- ja tekijänoikeus- ja kuluttajansuojayhteistyötä sekä oikeudellista ja poliisiyhteistyötä.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Kannatan tätä päätöslauselmaa. Lissabonin sopimuksen voimaantulon myötä Euroopan unionista tuli kansainvälisesti tärkeä toimija. Samalla kun Euroopan unioni ja Yhdysvallat muodostavat maailmantalouden vahvimmat mahdit, rahoitus- ja talouskriisin vakavat seuraukset ovat johtaneet aikaisempaa yhdentyneempien transatlanttisten markkinoiden syntyyn, mikä saattaa synnyttää nykyistä edullisemmat olosuhteet talouskasvulle ja kestävälle sosiaaliselle kehitykselle. Tästä syystä on kehitettävä kahdenkeskistä yhteistyötä yhteisen energiastrategian valmistelussa, mikä tukisi energianturvan ja toimitusreittien monipuolistamista ja edistäisi ekologisesti tehokasta taloutta. Uutta liiketoimintakulttuuria luotaessa on lisäksi vahvistettava innovaatioiden, luovuuden sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttöä ja lisätä koulutus-, tutkimus- ja tiedealan yhteistyötä.

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Kun otetaan huomioon, että kyseiset kaksi kumppania ovat sitoutuneet tekemään yhteistyötä lisätäkseen kasvua ja työpaikkoja taloudessaan ja että parlamentti kannattaa transatlanttisten markkinoiden – jotka perustuvat sosiaalisen markkinatalouden periaatteeseen – toteutumista vuoteen 2015 mennessä, tämä tulee EU:n omien sisämarkkinoiden toteutumisen ohella olemaan avaintekijä uuden kasvun ja globaalien markkinoiden elpymisessä. Äänestin päätöslauselman puolesta, sillä olen samaa mieltä siitä, että transatlanttinen talousneuvosto on sopivin mekanismi transatlanttisten taloussuhteiden hallinnoimiseksi ja että kumppanien olisi hyödynnettävä talousneuvostoa taloudellisen yhdentymisen esteiden voittamiseksi ja transatlanttisten markkinoiden luomiseksi vuoteen 2015 mennessä. Markkinoiden olisi perustuttava sosiaalisen markkinatalouden periaatteeseen, joka toimii myönteisenä vastauksena nykyisiin taloudellisiin ja sosiaalisiin kriiseihin. Kannatan myös kehotusta tehdä yhteistyötä transatlanttisen talousneuvoston kanssa kaikissa asioissa, jotka koskevat yritysten sääntely-ympäristöä, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten sääntely-ympäristöä. Tässä olisi toimittava pk-yrityksiä tukevan EU:n aloitteen lähestymistavan mukaisesti kaavailtaessa lainsäädäntöä, jolla on transatlanttista vaikutusta.

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. – (PT) Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin välinen kumppanuus perustuu yhteiseen historiaan, kulttuuriin, etuihin ja arvoihin, ja kumppanit jakavat myös vastuuta käsitellessään maailmanlaajuisia ongelmia ja yhteisiä haasteita. Yhdysvallat ja Euroopan unioni integroituine talouksineen edustavat noin puolta globaalista taloudesta: transatlanttinen kumppanuus on maailmanlaajuisen taloudellisen vaurauden päämoottori. On olennaisen tärkeää, että tulevassa huippukokouksessa voidaan hahmotella johdonmukainen yhteinen strategia, johon kuuluu uusia menettelytapoja ja välineitä, joiden avulla voidaan vastata talouskasvun ja työpaikkojen luonnin uusiin haasteisiin strategian ja turvallisuuden kannalta. Toivon, että huippukokouksen tuloksena lähetetään viesti, jonka mukaan Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen on tehtävä yhteistyötä ennenkuulumattomalla tavalla markkinoidensa ja rahoituslaitostensa uudistamisessa, opittava äskettäisen talous- ja rahoituskriisin virheistä ja luotava olosuhteet elpymiselle ja työpaikkojen luomiselle. Pyydän myös avointa vuoropuhelua osapuolten välille siitä, miten lisätään suvaitsevaisuutta ja moninaisuuden kunnioitusta eri yhteisöissä, kun on kyse kaikkien perusihmisoikeuksien kunnioittamista.

  Lara Comi (PPE), kirjallinen. – (IT) Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin maailmanlaajuinen valta-asema tuo mukanaan vastuun, jota emme voi pakoilla. Tarkoituksena ei ole puolustaa omaksumiamme asemia tai yrittää turhaan estää historiallisia prosesseja kyseisen valta-aseman säilyttämisen tekosyyllä. Tarkoituksena on ennemminkin sellaisten edistysaskelten vahvistaminen sivistyneessä maailmassa, jotka ovat olleet luonteenomaisia maillemme vuosikymmenten ajan. Halu saavuttaa hyvinvointia kansoillemme demokraattisin keinoin – vapaiden markkinoiden, nykyistä inhimillisimpien työskentelyolosuhteiden, toimivien sosiaaliturvajärjestelmien ja kaikkien muiden saavutusten avulla, jotka ovat tehneet maistamme sellaisia, kuin ne tällä hetkellä ovat – on paljon tärkeämpää kuin hallitsevan aseman saavuttaminen kansainvälisessä sarjataulukossa, joka voi tarjota raakaa tietoa, mutta ei voi välittää tunteita tai ilmentää elämisen laatua. Kaikki tämä koskee paitsi maailmanlaajuisten taloussuhteiden hallintaa myös arkaluonteisempia asioita esimerkiksi ulkopolitiikassa tai ympäristöpolitiikassa (yhdessä teollisuus- ja energiapolitiikalle aiheutuvien seuraamusten kanssa). Koordinoinnin lisääminen tänään voi parantaa huomista maailmaa, ja meidän aikomuksenamme ei ole luopua tästä kunnianhimoisesta tavoitteesta.

  Christine De Veyrac (PPE), kirjallinen. – (FR) Yhdysvallat ja Euroopan unionin yhdistävät siteet ovat ainutlaatuiset ja historialliset. Tänään parlamentin äänestämässä päätöslauselmassa, jota kannatin, korostetaan entistä suuremman yhteistyön merkitystä maidemme välillä ja suhteidemme jatkuvaa vahvistamista, erityisesti talouskriisin ja länttä vastaan esitettyjen terrorismin uhkien yhteydessä. Suhtaudun lisäksi myönteisesti siihen, että päätöslauselmassa käsitellään myös valuuttaongelmaa, sillä tämä osoittaa haluamme tarkistaa kansainvälistä valuuttajärjestelmää aikana, jolloin niin kutsutut valuuttasodat vahingoittavat Euroopan unionin kasvua. Tämä on ystävällinen mutta päättäväinen viesti, jonka lähetämme transatlanttisille liittolaisillemme juuri ennen G20-huippukokouksen avajaisia.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välistä tulevaa huippukokousta ja transatlanttista talousneuvostoa koskevan yhteisen päätöslauselmaesityksen puolesta, koska minusta on välttämätöntä, että EU:n tämänhetkinen puheenjohtajamaa pyrkii saamaan Yhdysvalloilta kunnianhimoisen sitoumuksen tulevassa Cancúnin huippukokouksessa. Yhdysvalloilta tarvitaan nykyistä parempaa yhteistyötä myös, kun pyritään tehostamaan sen päästökauppajärjestelmän ja Euroopan unionin soveltaman järjestelmän yhteensovittamista.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Päätöslauselma käsittelee melko selvästi tulevan huippukokouksen päämääriä ja Yhdysvaltojen ja EU:n välisen "strategisen dialogin" syventämistä.

Maailmassa vallalla olevat haasteet – kapitalismin kriisi ja kohtuullisen voimakkaiden talouksien, erityisesti Brasilian, Venäjän, Intian ja Kiinan eli niin kutsuttujen "BRIC-maiden" nousu – merkitsevät vakavaa uhkaa imperialistiselle hegemonialle. Yhdysvallat ja Euroopan unioni yrittävät koordinoida strategioitaan käyttäen talouden, diplomatian ja aseistuksen kaikkia mahtikeinoja kyseisen kehityssuunnan muuttamiseksi. Tämän parlamentin enemmistö ei poikkea uusliberalismin valinnastaan; sen sijaan se vahvistaa sitä toivoen, että huippukokouksen seurauksena otetaan uusia askeleita, jotka edistävät taloudellista integraatiota ja transatlanttisten markkinoiden syntyä. Näillä vaihtoehdoilla on taipumusta johtaa työntekijöiden ja ihmisten entistä suurempaan hyväksikäyttöön ja näin pahentaa EU:n jäsenvaltioiden välistä taloudellista ja sosiaalista epäsuhtaa.

Sotilaallisen vaihtoehdon merkitys luonnonvarojen markkinoiden valta-aseman varmistamisessa kasvaa vaarallisesti sen lisäksi, että "transatlanttista turvallisuutta" koskevaa "strategista yhteistyötä" vahvistetaan Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin välillä Naton puitteissa.

Ihmiset ovat vastanneet hyväksikäytön ja sodan valitsemiseen taistelulla. Uskomme, että 20. marraskuuta järjestettävässä Naton vastaisessa mielenosoituksessa ja CGTP–IN-järjestön ehdottamassa yleislakossa 24. marraskuuta portugalilaiset vauhdittavat taistelua kyseistä politiikkaa vastaan.

  Lorenzo Fontana (EFD), kirjallinen. – (IT) On tärkeää hyödyntää poliittisia ja taloudellisia transatlanttisia suhteita, jotka ovat jatkuvasti vahvistuneet viime vuosina ja jotka ovat vaikuttaneet sijoitusvaihtoehtoihin ja yritysten liiketoimiin. Uskon, että Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välisiä suhteita voidaan entisestään parantaa, kuten todetaan yhteisessä päätöslauselmaesityksessä, vahvistamalla taloudellista yhteistyötä ja henkilötietojen suojaa koskevia sääntöjä ja pyytämällä Yhdysvaltojen viranomaisilta lisää avoimuutta ulko- ja puolustuspolitiikkaan. On tärkeää tehostaa Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välisiä suhteita erityisesti kaupan alalla. On myös tärkeää ottaa suhteissa huomioon sekä yhteiset arvot että ristiriitaiset kannat, joihin liittyvää rakentavaa vuoropuhelua on kehitettävä. Yleisesti ottaen minulla on myönteinen käsitys yhteisestä päätöslauselmaesityksestä, ja tästä syystä äänestän sen puolesta toivoen, että se tarjoaa sysäyksen yhteistyön lisäämiseen näiden maailmanpolitiikassa ja talouden alalla tärkeiden kahden toimijan välillä.

  Nathalie Griesbeck (ALDE), kirjallinen. – (FR) Euroopan unioni ja Yhdysvallat ovat kaksi aluetta, joita talous- ja rahoituskriisi ovat heikentäneet vakavalla tavalla. Aikana, jolloin vaikutukset edelleen tuntuvat, olemme Euroopan parlamentissa vakuuttaneet jälleen haluavamme löytää yhteisen vastauksen tähän kriisiin ja ilmaisseet tarpeen lujittaa taloudellista yhteistyötä selviytyäksemme tästä vaikeasta ajasta. Uskon, että transatlanttisten markkinoiden toteuttaminen vuoteen 2015 mennessä on hyvä keino kehittää edelleen kahden alueen välisiä taloudellisia suhteita. Niiden avulla voimme myös olla vahvempia maailmantalouden suhdannevaihteluja vastaan. Koska Yhdysvallat ja Euroopan unioni ovat vanhoja kumppaneita ja koska niitä yhdistävät monet arvot (demokratia, ihmisoikeuksien kunnioittaminen), haluaisimme lisäksi laatia transatlanttisen selvityksen valottamaan Irakin kidutusepäilyjä. Nyt kun terrorismin uhka näyttää olevan ilmeinen, toivon, että Euroopan unioni ja Yhdysvallat tekevät kaikilta osin yhteistyötä tällä alalla ryhtymättä kuitenkaan toimenpiteisiin, jotka saattavat olla liian tungettelevia kansalaisten yksityiselämän kannalta. Tämä on näkökohta, jonka halusimme tuoda esille EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokouksen lähestyessä.

  Tunne Kelam (PPE) , kirjallinen. – (EN) Kannatin transatlanttista talousneuvostoa käsittelevää päätöslauselmaa joitakin ALDE-ryhmän esittämiä tarkistuksia lukuun ottamatta. Haluan käyttää tilaisuutta hyväkseni ja kehottaa kumpaakin transatlanttista kumppania viipymättä käyttämään kokonaisvaltaisesti transatlanttisen talousneuvoston potentiaalia. Transatlanttinen talousneuvosto tulee olemaan olennaisen tärkeä väline pyrittäessä voittamaan toistaiseksi vielä olemassa olevia vapaakaupan esteitä ja toteutettaessa transatlanttisia vapaakaupan markkinoita tulevien viiden vuoden aikana. Ainoastaan tällaiset markkinat, joita Euroopan parlamentti on kannattanut useaan otteeseen, voivat muodostaa perustan pitkäkestoiselle ja luotettavalle Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin väliselle yhteistyölle. Poliittisesti Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin olisi ponnisteltava päättäväisesti sopiakseen yhteisestä toimintaohjelmasta, jonka avulla käsitellään globaaleja haasteita.

  Alan Kelly (S&D), kirjallinen. – (EN) Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen väliset suhteet kuuluvat Euroopan unionin tärkeimpiin suhteisiin. Yhdysvallat on niin huomattava kauppakumppani, että kaikki, mikä auttaa meitä työskentelemään tiiviimmin yhdessä, on tervetullutta. Kannatan päätöslauselmaa, jossa kehotetaan selvittämään kahden kaupparyhmittymän väliset erot mm. viisumivapautta ja matkustajarekisteritietoja koskevissa ongelmissa. Päätöslauselmassa pyydetään kummaltakin puolelta Atlanttia myös rahoitusuudistusten parempaa lähentämistä, mikä minusta on erittäin tärkeää, jotta tulevaisuudessa voitaisiin välttää tällä hetkellä meneillään olevan kriisin kaltaisia kriisejä syntymästä uudelleen.

  Constance Le Grip (PPE) , kirjallinen. – (FR) Kannatin päätöslauselmaa, jossa Euroopan parlamentti esittelee neuvostolle suosituksensa tavasta, jolla transatlanttisia ongelmia olisi käsiteltävä tulevassa EU:n ja Yhdysvaltojen välisessä huippukokouksessa. Kun otetaan huomioon Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen painoarvo globaalissa taloudessa ja tämänhetkinen taloudellinen tilanne, vaikuttaa siltä, että kummankin kumppanin kannalta on erittäin tärkeää lujittaa yhteistyötä kasvun edistämiseksi ja työpaikkojen lisäämiseksi. Tästä syystä kannatin erityisesti kollegani, jäsen Brokin, esittämää kahta tarkistusta, joissa korostettiin tarvetta koordinoida rahapolitiikkaa nykyistä paremmin transatlanttisten suhteiden yhteydessä. Näitä kahta tarkistusta olisi harkittava keskustelussa, joka alkaa G20-kokouksessa ja käsittelee riskejä, joita niin sanottu valuuttasota on tuonut kaikkiin maailman talouksiin, ja kansallisia valuutta-aloitteita, jotka voivat saattaa valuuttakurssit epätasapainoon. Kaikkea "kilpailukykyistä devalvointia" ja "kilpailukykyistä arvon alentamista" olisi vältettävä, koska nämä heikentävät välttämätöntä kansainvälistä talous- ja valuuttayhteistyötä.

  Patrick Le Hyaric (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Transatlanttisia suhteita koskeva päätöslauselma, sellaisena kuin se hyväksyttiin, on vetoomus erityissuhteiden puolesta Yhdysvaltojen kanssa. Siinä kehotetaan luomaan taloudelliset erityissuhteet toteuttamalla transatlanttiset markkinat nykyhetken ja vuoden 2015 välisenä aikana ja poliittiset suhteet, joiden tarkoituksena on "yhteisen asian puolustaminen". Koska tähän yhteiseen asiaan sisältyy lisääntynyt yhteistyö Afganistanissa, paljon nykyistä tiiviimpi integroituminen Pohjois-Atlantin puolustusliiton (Nato) operaatioihin ja alistuminen amerikkalaisten vaatimuksiin ilmoittaa Euroopan unionin kansalaisten pankkitietoja Swift-sopimuksen myötä, äänestin päätöslauselmaa vastaan.

  Jiří Maštálka (GUE/NGL), kirjallinen. – (CS) Kun tarkastelemme Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välistä henkilötietojen suojaan liittyvää sopimusluonnosta, joka koskee poliisiyhteistyössä ja oikeudellisessa yhteistyössä esiin tulevien tietojen käsittelyä ja siirtoa meidän on syytä esittää perustavaa laatua oleva kysymys: ovatko kummankin osapuolen intressit sopimuksessa yhtä suuret. Minusta näin ei ole asianlaita, sillä Yhdysvaltojen intressit saada tietoa Euroopan unionin kansalaisista ovat etusijalla. Jos tarkastelemme lähemmin kummankin osapuolen järjestelmien välisiä eroja henkilötietojen suojaamisessa, toteamme nopeasti, että on lähes mahdotonta päästä tämänkaltaiseen sopimukseen, jos haluamme säilyttää sellaiset henkilötietojen suojaamista koskevat standardit, joista määrätään Euroopan ihmisoikeusyleissopimuksessa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa. Lisäksi on ehdottoman välttämätöntä, että ennen kyseisestä sopimuksesta EU:n ja Yhdysvaltojen välillä käytäviä neuvotteluja hyväksytään säädöksiä yksityishenkilöiden suojelusta tilanteissa, joissa EU:n ja jäsenvaltioiden elimet, toimielimet ja muut laitokset käsittelevät henkilötietoja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 16 artiklan mukaisesti.

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Tämän päätöslauselman ainoa hyvä puoli on, että siinä suositellaan kuolemantuomion yleistä lakkauttamista ja kehotetaan Yhdysvaltoja liittymään kansainvälisen rikostuomioistuimen jäseneksi. Muutoin päätöslauselmaa ei voi hyväksyä. Miten parlamentti voi julistaa kannattavansa suurten transatlanttisten markkinoiden toteuttamista, tuota valtavaa hanketta, jota toteutetaan Euroopan unionin kansalaisten selän takana? Miten se voi suhtautua myönteisesti Swift-sopimukseen, matkustajarekisteritietojen (PRN) luovuttamiseen, Avoin taivas -sopimukseen Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välillä, kasvihuonekaasujen päästökauppaan sekä demokratian vastaisiin laitoksiin, jotka ovat terrorismia torjuvan kansainvälisesti toimivan monialaisen ryhmän (GMT) takana? Äänestin tätä yleisen edun ja demokratian petosta vastaan.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen väliset suhteet perustuvat yhteiseen sitoutumiseen demokratiaan, oikeusvaltioperiaatteeseen ja ihmisoikeuksiin sekä terrorismin torjuntaan ja joukkotuhoaseiden leviämisen estämiseen. Nämä ovat yhteiset etumme ja arvomme. Emme saa unohtaa, että EU:n ja Yhdysvaltojen osuus maailmantaloudesta on lähes puolet: kyse on maailman yhdentyneemmästä ja pisimpään jatkuneesta taloussuhteesta sekä globaalin taloudellisen vaurauden keskeisestä veturista. Transatlanttisten suhteiden voima ja sitoutuminen siihen ovat entistä tärkeämpiä tämänhetkisen kansainvälisen rahoitus- ja talouskriisin vallitessa. Tämän vuoksi huippukokouksessa on erittäin tärkeää vahvistaa kyseisiä suhteita entisestään siten, että vuodeksi 2015 asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa.

  Louis Michel (ALDE), kirjallinen. – (FR) Päätöslauselma, joka käsittelee tulevaa EU:n ja Yhdysvaltojen välistä huippukokousta ja transatlanttista talousneuvostoa, on laadittu vahvistamaan transatlanttista toimintasuunnitelmaa ja lujittamaan EU:n ja Yhdysvaltojen välistä yhteistyötä yhteistä etua koskevissa asioissa. Näillä suhteilla on etusija Euroopan unionin toiminnassa. Sen lisäksi, että Euroopan unionilla ja Yhdysvalloilla on useita yhteisiä etuja ja arvoja, kuten rauhan edistäminen, demokratia, ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja markkinatalous, niillä on maailman tärkeimmät kahdenväliset kauppa- ja investointisuhteet: transatlanttisen talouden arvo on 4 280 miljardia US-dollaria. Yhä tiiviimpi taloudellinen integraatio muodostaa todellisuutemme. Näiden suhteiden kokonaisvaltainen merkitys voidaan nähdä myös kehitysyhteistyön alalla, kun otetaan huomioon, että Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin osuus kehitysavusta on lähes 80 prosenttia. Lisäksi kumppanuutemme on elintärkeää pyrittäessä tekemään maailmasta nykyistä vakaampi ja keskusteltaessa laajoista monenvälisistä ongelmista, kuten ilmastonmuutos, energia, talous- ja rahoituskriisi, kriisinhallinta, kehitysyhteistyö, alueelliset asiat, ydinaseiden leviämisen estäminen ja aseriisunta sekä turvallisuus.

  Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė (PPE), kirjallinen. – (LT) Euroopan unionilla ja Yhdysvalloilla on monia yhtymäkohtia, ja niillä on hallitseva rooli globaalien ongelmien ratkaisemisessa. Meidän on kuitenkin opittava hyviä käytäntöjä toisiltamme ja vahvistettava kumppanuuttamme toimien tehokkuuden varmistamiseksi. Ongelmat ovat olennaisia, kun on kyse ilmastonmuutoksesta, terveellisestä ympäristöstä ja elintarviketurvallisuudesta. Meksikonlahdella tapahtunut valtaisa ympäristökatastrofi antoi toivoa siitä, että Yhdysvaltojen hallinto ryhtyisi asianmukaisiin toimiin varmistaakseen, että ympäristöstä pidetään huolta ja että työtä tehdään ilmastonmuutoksen haasteiden ratkaisemiseksi. Euroopan unionin on omaksuttava aktiivinen rooli Cancúnin ilmastonmuutoskonferenssissa. On tärkeää, että Yhdysvallat liittyy tähän sopimukseen. Toisinaan kuitenkin tuntuu, että olisi helpompaa päästä sopimukseen kehitysmaiden kuin Yhdysvaltojen kanssa. On löydettävä keinoja lisätä yhteyksiä Euroopan unionin päästökauppajärjestelmän ja Yhdysvaltojen alueellisten tai liittovaltion päästökauppajärjestelmien välillä. Meidän on myös pyrittävä luomaan transatlanttinen kumppanuus strategisissa energia-asioissa – energian toimitusvarmuudessa ja menettelytavoissa, joiden avulla lisätään vähähiilisten energialähteiden käyttöä. Yksi transatlanttiseen yhteistyöhön liittyvä ongelma koskee terveellistä ympäristöä – uuselintarvikkeita ja uusien tekniikoiden käyttöä elintarviketuotannossa. Euroopan unionin yhteiskunnat eivät ole täysin valmiita innovaatioihin, joten maiden on kunnioitettava toistensa valintoja. Vahvan Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välisen kumppanuuden on oltava hyödyksi kummallekin osapuolelle globaalisti. Toivon, että tuleva Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välinen huippukokous tarjoaa askeleen kohti tätä tavoitetta.

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen. – (DE) Päätöslauselmaesitys sisältää joitakin myönteisiä kohtia, ja Euroopan unionin olisi yritettävä vahvistaa asemaansa näissä asioissa, kuten globaalin talous- ja rahoituskriisin torjunnassa ja liikennettä ja teollisuutta koskevassa yhteistyössä. Toisaalta päätöslauselmaesityksessä on edelleen myös joitakin puutteita, jotka koskevat ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, erityisesti kansainvälisen terrorismin torjuntaa. Näin ollen äänestin tyhjää.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin päätöslauselman puolesta, koska uskon sen olevan oikeudenmukainen ja tasapuolinen asiakirja. On tärkeää, että parlamentti saa kuuluviin mielipiteensä suurimman liittolaisemme kanssa järjestettävässä tärkeässä huippukokouksessa. Transatlanttiset suhteet ovat aina olleet olennainen osa eurooppalaista ulkopolitiikkaa. Jopa globaalissa maailmassa, jossa jotkut asiantuntijat näkevät akselin siirtyvän lännestä kohti idän mahteja, olen edelleen hyvin vakuuttunut siitä, että EU:n ja Yhdysvaltojen väliset suhteet ovat ratkaisevan tärkeitä vakauden, kasvun ja vaurauden kannalta paitsi Atlantin valtameren molemmin puolin myös kaikkialla maailmassa. Meillä on vahvat yhteiset juuret: meitä yhdistävät kulttuuri, elämäntapa, ajattelutapa ja markkinat. Lisäksi olemme ennen kaikkea aina pitäneet kiinni arvoista, ihanteista ja tarpeista, olivatpa ne ideologisia, taloudellisia tai sosiaalisia, ja ne ovat antaneet meille johtavan roolin kansainvälisissä asioissa. Uuden globaalin skenaarion ja voimatasapainon vuoksi meidän on minusta kuitenkin tehtävä Yhdysvaltojen kanssa toteutettavasta yhteistyöstä toimivampaa, ja jotta Euroopan unioni voisi vakuuttaa olevansa luotettava kumppani, on hyvin tärkeää ilmaista yhteenkuuluvuutta mutta myös kykyä tehdä konkreettisia sitoumuksia.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin päätöslauselman puolesta, sillä olen sitä mieltä, että:

– transatlanttinen talousneuvosto muodostaa tarkoituksenmukaisimman mekanismin transatlanttisten taloussuhteiden hallintaan, ja kumppaneiden olisi käytettävä talousneuvostoa koko laajuudessaan taloudellisen integraation esteiden poistamiseksi ja transatlanttisten markkinoiden toteuttamiseksi vuoteen 2015 mennessä, mikä tarjoaa myönteisen vastauksen tämänhetkiseen talous- ja yhteiskuntakriisiin;

– transatlanttisella talousneuvostolla olisi oltava nykyistä parempia strategioita, jotta se voisi vastata asianosaisten osapuolten huoliin;

– pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen menettelytapaa olisi valvottava, koska sitä pidetään säädöksenä, jolla on transatlanttista vaikutusta;

– kriisin alussa olemassa olleet kansainväliset ja Yhdysvalloissa ja Euroopan unionissa vallalla olleet talouden ja rahoituksen hallintarakenteet eivät tarjonneet kansainväliselle rahoitusjärjestelmälle riittävää vakautta, joten ymmärretään, että talous- ja rahoitusalan riippumattomuuden lisäämisen myötä on tärkeää vahvistaa johtavien talouksien yhteistyötä makrotalouspolitiikassa ja valvonnassa.

Pidän myös myönteisenä sitä, että Euroopan unionia ja Yhdysvaltoja kehotetaan tekemään yhteistyötä Kiinan kanssa, jotta valuuttakursseja koskeva kansainvälinen ongelma voitaisiin ratkaista soveltamatta protektionistisia toimenpiteitä tai kostotoimenpiteitä. Tässä yhteydessä on otettava huomioon myös, että Euroopan unionin jäsenvaltioihin kohdistuva markkinoiden paine on erilaista kuin Yhdysvaltojen kokema paine, erityisesti siinä tapauksessa, kun on kyse valtion velvoitteista ja rahaliiton olemassaolosta.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen väliset suhteet ovat ainutlaatuiset ja historialliset. Tänään Euroopan parlamentissa hyväksytyssä päätöslauselmassa – jota minä kannatin – korostetaan yhteistyön vahvistamisen merkitystä ja strategisen vuoropuhelun tiivistämistä Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välillä talous- ja rahoituskriisiä sekä terrorismin uhan torjuntaa koskevissa asioissa. Ottaen huomioon kansainvälisten asioiden tärkeyden nykyään, on välttämätöntä vedota yhteisiin periaatteisiin, etuihin ja arvoihin, jotta voidaan ottaa päättäväisiä askelia tulevassa EU:n ja Yhdysvaltojen välisessä huippukokouksessa ja edetä laajassa yhteisessä toimintaohjelmassa, joka mahdollistaa näiden haasteiden tehokkaan käsittelyn. On myös olennaisen tärkeää, että transatlanttisen talousneuvoston potentiaalia hyödynnetään kaikilta osin, jotta voidaan poistaa esteet transatlanttisten markkinoiden toteuttamiselta vuoteen 2015 mennessä sekä tukea integroitua lähestymistapaa valvonnan ja makrotalouspolitiikan alalla sekä EU:n ja Yhdysvaltojen kauppasuhteissa kolmansien maiden kanssa.

  Robert Rochefort (ALDE), kirjallinen. – (FR) Transatlanttiset suhteet ovat olennaisen tärkeät Euroopan unionille, ja kannatin EU:n ja Yhdysvaltojen lähestyvän huippukokouksen tulevaisuuden painopistealoja käsittelevää päätöslauselmaa. Etenkin globaalin ohjausjärjestelmän osalta olisi tehostettava ponnisteluja, joiden tavoitteena on YK:n uudistusohjelman täytäntöönpano. Lisäksi on erittäin tärkeää saavuttaa kunnianhimoinen ja sitova kasvihuonekaasupäästöjä koskeva järjestelmä vuoden 2012 jälkeistä aikaa varten. Rahoitusvakauden ollessa kyseessä tilinpäätösstandardien maailmanlaajuinen vertailtavuus on ratkaisevaa, ja edistystä on tehtävä tämän saavuttamiseksi. Lisäksi yhdellä alueella käyttöön otettujen lakisääteisten vaatimusten olisi toimittava esimerkkinä muille alueille, ja näin kansainvälisten rahoitusalan säännösten määrä voisi lisääntyä.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Äänestin lopullisessa äänestyksessä tyhjää. Yksi tämän päätöslauselman keskeisistä myönteisistä seikoista (josta kaikki ryhmässämme eivät ole samaa mieltä), jota olisi korostettava, on kohdassa 29, jossa Euroopan parlamentti toteaa, että vuosituhattavoitteita koskevia kansainvälisiä sitoumuksia – joista monien saavuttaminen on aikataulusta jäljessä – voidaan noudattaa ainoastaan, jos teollisuusmaat pitävät kiinni sitoumuksistaan ja myöntävät BKT:staan 0,7 prosenttia merentakaiseen kehitysapuun vuoteen 2015 mennessä. Tästä syystä parlamentti kehottaa Euroopan unionia ja Yhdysvaltoja sekä muita kansainvälisiä lahjoittajia pitämään kiinni sitoumuksistaan ja ryhtymään toimenpiteisiin, joiden avulla vauhditetaan kehitystä vuosituhattavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2015 mennessä.

  Geoffrey Van Orden (ECR), kirjallinen. – (EN) Yhdistyneen kuningaskunnan ja muiden Euroopan unionin maiden suhteet Yhdysvaltoihin kuuluvat edelleen tärkeimpiin strategisiin painopistealoihin tulevina vuosikymmeninä. Euroopan unioni saattaa myös pystyä antamaan hyödyllisen panoksen joillakin toiminta-aloilla. Tämän vuoksi kannatin EU:n ja Yhdysvaltojen suhteita käsittelevää päätöslauselmaa. En kuitenkaan ole vakuuttunut YTPP:n arvosta, ja Irania koskevaa politiikkaa on vahvistettava.

Päätöslauselmaesitys B7-0604/2010

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Lentoliikenteen turvallisuusvaatimukset ovat saaneet EU:n allekirjoittamaan eri valtioiden kanssa matkustajarekisteritietojen (PNR) vaihtoa koskevia sopimuksia. Lisäksi Lissabonin sopimuksessa annetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjalle sitova oikeusvaikutus, joten sillä suojataan Euroopan kansalaisten henkilötietoja. Kun on kyse näiden tietojen siirtoa koskevista sopimuksista, parlamentin on hyväksyttävä kaikki uudet neuvoteltavat sopimukset. Asiaan liittyy kaksi ristiriitaista vaatimusta. Toisaalta on torjuttava järjestäytynyttä rikollisuutta ja terrorismia, jota uudet viestimet edistävät, ja toisaalta on suojeltava yksityisyyttä ja perusoikeuksia, jotka nämä samat viestimet vaarantavat. Katsoin tärkeäksi tukea tätä tekstiä, jolla ylläpidetään järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin vastaista transatlanttista yhteistyötä, samalla kun suuri osa siitä omistetaan Euroopan kansalaisten vapauksien tarpeellisille takeille.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Kannatan tätä päätöslauselmaa. Terroriteot, jotka ovat järkyttäneet koko maailmaa, sekä alati kasvava järjestäytynyt rikollisuus huumeiden ja ihmiskaupan aloilla edellyttävät suurempia ponnistuksia rikollisuuden ja terrorismin torjumiseksi. Jotta tällaiset toimet voivat toimia, niiden lisäksi tarvitaan entistä tehokkaampaa, kohdennettua ja entistä nopeampaa tiedonvaihtoa niin Euroopan sisällä kuin kansainvälisestikin. Suurin ongelma on kuitenkin edelleen henkilötietojen suojaaminen, sen varmistaminen, ettei näitä tietoja käytetä mihinkään muuhun tarkoitukseen kuin rikosten ehkäisemiseen, tutkimiseen tai selvittämiseen. Minusta komission on varmistettava, että jokainen henkilötietojen siirtoa koskeva sopimus tai toimenpide läpäisee myös oikeudellisen suhteellisuustestin ja siinä suojataan henkilötietojen luottamuksellisuutta. Komission on tiedotettava Euroopan kansalaisia edustavalle toimielimelle, Euroopan parlamentille, tässä prosessissa kaikista henkilötietojen siirtoon liittyvistä seikoista, jotta se voi esittää kantansa suunnitelluista sopimuksista. Tällä tavalla voimme löytää optimaaliset ratkaisut, joissa kansalaisten tietoja käytetään ainoastaan tiukasti säädettyjen sääntöjen mukaisesti ja heidän henkilötietojensa suoja on taattu.

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Parlamentti pyrkii vahvistamaan tietosuojaa matkustajarekisteritietojen siirrossa kolmansien maiden toimielimille. On hyvin tärkeää, että henkilötietoja käytetään tehokkaasti ja riittävän joustavasti ja että myös kansalaisten yksityisyyttä suojataan. Parlamentti vaatii valmistelemaan matkustajarekisteritietojen standardimallin sekä takeet siitä, että tietoja siirretään ja käsitellään rikosten, mukaan luettuna terrorismi, ehkäisemiseksi, tutkimiseksi ja havaitsemiseksi tai niistä syytteeseen asettamiseksi. On hyvin tärkeää, että matkustajarekisteritietoja ei missään tapauksessa käytetä tietojen louhintaan tai profilointiin ja ettei tietoja tarkastella pelkästään sähköisen järjestelmän avulla, vaan että päätöksiä tekevät ihmiset. Tätä silmällä pitäen on hyvin tärkeää tehdä yhteistyötä ja vaihtaa tietoja toimivaltaisten ja riippumattomien toimielinten kanssa sen varmistamiseksi, että ne tekevät tehokkaita ja itsenäisiä päätöksiä henkilötietojen siirrosta.

  Nikolaos Chountis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Terrorismin torjunnan tarkoituksessa jokainen kansalainen katsotaan mahdolliseksi terroristiksi, ja tämän seurauksena heidän henkilötietonsa rekisteröidään vastoin perustavaa laatua olevia ihmisoikeuksia ja institutionaalisia takeita oikeuksien kunnioittamisesta. Valitettavasti Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmän / Pohjoismaiden vihreän vasemmiston esittämät tarkistukset, jotka olisivat jossain määrin parantaneet tilannetta, hylättiin. Tästä syystä äänestin päätöslauselmaesitystä vastaan.

  Lara Comi (PPE), kirjallinen. – (IT) Vapaus on yksi perusperiaatteista, joihin tämä parlamentti perustuu. Tämä arvo on se perustus, jolle yhteisön toimielimet on rakennettu, voimanlähde, jonka ansiosta markkinat pyörittävät monimuotoista ja monimutkaista taloutta, ja sitä ilmaa, jota kansalaisemme hengittävät matkustaessaan opiskelemaan tai työskentelemään kaupunkeihin, joihin he ennen tarvitsivat passia tai jopa viisumia. Sen merkitystä ei voida kyseenalaistaa. Tässä asiakirjassa korostetaankin sen vapauden suhdetta turvallisuuteen. Ongelmaan ei ole helppoa ratkaisua Tiedot on todellakin kerättävä ja analysoitava oikeissa paikoissa, mutta meidän on valvottava sitä huolellisesti ehkäistäksemme väärinkäyttöä. Menettelyä on tarkkailtava jatkuvasti ja tietojen vuotaminen on ehkäistävä. Ihmiset eivät saa katsoa tätä haluksi luopua vapaudesta, emmekä saa antaa vapauteen kohdistuvan paineen vaarantaa Euroopan kansalaisten turvallisuutta. Minusta asiakirjassa esitetään erinomainen kompromissi näiden kahden vastakkaisen periaatteen tasapainottamiseksi.

  Corina Creţu (S&D), kirjallinen. – (RO) Olen tyytyväinen matkustajarekisteritietojen (PNR) siirtoa kolmansiin maihin koskevasta kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta sekä komission suosituksista neuvostolle luvan antamiseksi neuvottelujen aloittamiselle Euroopan unionin sekä Australian, Kanadan ja Yhdysvaltojen välillä laaditun Euroopan parlamentin päätöslauselman hyväksymiseen, ja äänestin sen puolesta. Lähestymistavalla saadaan aikaan oikea tasapaino Euroopan unionin jäsenvaltioiden turvallisuusvaatimusten sekä kansalaisten oikeuksien ja vapauksien tiukan kunnioittamisen välille. Matkustajarekisteritiedot ovat hyvin arkaluontoinen tietokanta, jota on tämän vuoksi suojeltava, ja on ehkäistävä minkään haitan aiheutuminen henkilöille, joiden nimet se sisältää. Minusta meidän on tärkeää varmistaa, osana Yhdysvaltojen, Australian ja Kanadan kanssa käytäviä sopimusneuvotteluja, ettei tietoja voida käyttää profilointiin hakemalla rekisteristä tiettyjä tietoja. Minusta on olemassa ero turvallisuusriskien arvioinnin ja mahdollisesti väärien profiilien luomisen välillä, sillä se voi perustua tietojen virheelliseen tulkintaan. Toivon, että komission kyseisten valtioiden kanssa neuvottelemat sopimukset täyttävät päätöslauselmassa esitetyt vaatimukset.

  Vasilica Viorica Dăncilă (S&D), kirjallinen. – (RO) Tänä digitaalisena aikakautena tietosuojasta, tietoja koskevasta itsemääräämisoikeudesta, henkilökohtaisista oikeuksista ja oikeudesta yksityisyyteen on tullut arvoja, joilla on suuri merkitys ja joita on sen vuoksi suojeltava erityisen huolellisesti. Ottaen tämän huomioon katson, että EU:n on kunnioitettava ja edistettävä tietosuojapolitiikan keskeistä periaatetta ja että kaikkien sopimusten ja poliittisten toimenpiteiden on myös läpäistävä oikeudellinen suhteellisuustesti osoittaen näin, että niillä pyritään saavuttamaan perussopimuksen tavoitteet.

  Mário David (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestän laajasti sen puolesta, mitä päätöslauselmaesityksessä ehdotetaan. Terrorismin ja muiden rajat ylittävien rikosmuotojen torjumisen ja ehkäisemisen nimissä olen tyytyväinen tähän aloitteeseen sekä EU:n, Yhdysvaltojen, Australian ja Kanadan väliseen yhteistyöhenkeen ja sitoumuksiin. Katson kuitenkin suhteellisuuden olevan perustavaa laatua oleva periaate tietosuojapolitiikassa. Tämän vuoksi on noudatettava huolellisesti ja puolustettava sopimuksen tavoitetta taata se, että tietojen siirto tapahtuu eurooppalaisten tietosuojastandardien mukaisesti. Haluan myös korostaa, että on tärkeää aloittaa neuvottelut henkilötietojen siirtoa ja suojelua koskevasta sopimuksesta Yhdysvaltojen kanssa laajentuneen poliittisen ja oikeudellisen yhteistyön yhteydessä. Haluan kuitenkin toistaa, että tarpeellisuus ja suhteellisuus ovat perustavaa laatua olevia periaatteita varmistettaessa tehokas terrorismin torjunta.

  Christine De Veyrac (PPE), kirjallinen. – (FR) Matkustajarekisteritietojen (PNR) siirto on merkittävä osatekijä terrorismin ja rajat ylittävän rikollisuuden torjunnassa. Lentoyhtiöiden matkustajarekisteritietojen siirtoa pyytävien valtioiden määrä kuitenkin kasvaa jatkuvasti, joten tarvitaan tiivistä seurantaa sen varmistamiseksi, että Euroopan kansalaisten henkilötietoja ei käytetä muuhun kuin siihen tarkoitukseen, jota varten ne on kerätty, ja että niiden siirrossa sovelletaan eurooppalaisia tietosuojastandardeja. Kannatan tämän vuoksi täysin tänään hyväksyttyä Euroopan parlamentin päätöslauselmaa, jolla pyritään luomaan tiukka kehys matkustajarekisteritietojen siirrolle kolmansiin maihin. Näiden maiden on tarjottava takeet tietojen käytöstä, varastoinnista ja keruusta, ja tämän on estettävä tietojen väärinkäyttö ja varmistettava se, että kansalaisten oikeuksia kunnioitetaan.

  Harlem Désir (S&D), kirjallinen. – (FR) Kansainvälisen liikenteen jatkuvan turvallisuuden varmistamiseksi erityisesti terrorismiuhalta on tärkeää, että valtiot voivat vaihtaa lentoyhtiöiden keräämiä matkustajarekisteritietoja. On kuitenkin aivan yhtä tärkeää varmistaa, etteivät nämä määräykset vaaranna kansalaisten perusvapauksia tai johda joidenkin henkilöiden syrjintään heidän alkuperänsä tai uskontonsa perusteella. Tämän vuoksi on taattava henkilötietojen parempi suojelu. Euroopan parlamentilla on yksi selkeä pyyntö, ennen kuin komissio aloittaa neuvottelut PNR-tietojen siirtotavoista Yhdysvaltojen, Kanadan ja Australian kanssa: henkilötietojen suoja on liian arkaluontoinen aihe, jotta neuvotteluja voitaisiin käydä yksinomaan jäsenvaltioiden kesken suljetuin ovin. Neuvottelut on käytävä avoimesti EU:n tasolla. Siirrettyä tietoa on käytettävä vain tiukkaan määritetyssä yhteydessä eikä sitä saa siirtää kolmanteen maahan. Kerättävien tietojen ulkopuolelle on suljettava monenlaisia tietoja, erityisesti etnistä alkuperää tai uskonnollisia näkemyksiä koskevat tiedot.

  Marielle De Sarnez (ALDE), kirjallinen. – (FR) Henkilötietojen suojelu on arkaluontoinen aihe EU:n ja Yhdysvaltojen välisissä suhteissa, kuten kävi ilmi pankkitietojen siirtoa koskevan sopimuksen (SWIFT-sopimus) yhteydessä. Parhaillaan neuvotellaan EU:n ja Yhdysvaltojen välisestä yleisestä tietosuojasopimuksesta sekä uudesta matkustajarekisteritietojen (PNR) vaihtoa koskevasta sopimuksesta. Äänestäessään tänään yhteisestä päätöslauselmasta parlamentti toisti vaatimuksensa, jonka mukaan kerättyjä PNR-tietoja ei missään olosuhteissa saa käyttää louhintaan tai profilointiin. Lopuksi parlamentti kehottaa jälleen kerran komissiota esittämään parlamentille tosiasiallista näyttöä siitä, että matkustajarekisteritietojen kerääminen, tallentaminen ja käsittely on välttämätöntä ja kehottaa myös komissiota tarkastelemaan vähäisempää puuttumista edellyttäviä vaihtoehtoja. Jos parlamentin tahtoa ei oteta huomioon, sillä on mahdollisuus käyttää veto-oikeuttaan.

  Ioan Enciu (S&D), kirjallinen. – (RO) Äänestin mietinnön puolesta, koska katson, että Euroopan unionilta tarvitaan johdonmukainen ja yhdenmukainen näkemys tulevien PNR-sopimusten allekirjoittamisesta. Tämä auttaa varmistamaan henkilötietojen paremman suojan ja edistää myös näiden tietojen käyttöä terrorismin ja merkittävän rajat ylittävän rikollisuuden torjunnassa.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin päätöslauselman puolesta, koska katson komission suositusten luvan antamiseksi matkustajarekisteritietojen siirtoa ja käyttöä koskevia sopimuksia koskevien neuvottelujen aloittamiselle Euroopan unionin sekä Australian, Kanadan ja Yhdysvaltojen välillä olevan hyvin tärkeä. Näillä sopimuksilla on varmistettava, ettei terrorismin ja rikollisuuden määrätietoinen torjunta kyseenalaista kansalaisvapauksien ja perusoikeuksien suojelua, varsinkaan oikeuden yksityisyyteen, tietoja koskevan itsemääräämisoikeuden ja tietosuojan.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Henkilötiedot, niiden suojaaminen ja yksilön oikeus samaan suojeluun ovat aiheita, jotka kiinnostavat yhä enemmän poliittisten päätösten tekijöitä ja kansalaisyhteiskuntaa itseään. Nykyisin käytettävissä olevat tekniset keinot muodostavat merkittävän haasteen yksityisyyden kunnioittamiselle. Tämäkin käsite on kyseenalaistettu vapaaehtoisten ja pakollisten tietojen paljastamisessa, joka nyt kohdistuu eurooppalaisiin. Eurooppalaiset kohtaavat myös kasvavat paineet yksilön oikeuden yksityisyyteen ja kollektiivisen oikeuden turvallisuuteen välillä. Kaikki nämä seikat ovat saaneet huolestuttavia mittasuhteita sitten syyskuun 11. päivän vuonna 2001, ja ovat edelleen huolenaiheita. Terrorismia ja muita järjestäytyneen rikollisuuden muotoja torjutaan nykyisin nopealla ja tehokkaalla pikemminkin turvallisuusvirastojen kuin tavanomaisten poliisivoimien välisellä tiedonvaihdolla. Ilman tätä vaihtoa, me altistuisimme keskitetylle, rajat ylittävälle rikolliselle toiminnalle ilman mahdollisuutta vastata siihen asianmukaisesti. Kaikista näistä syistä katson, että on tärkeää aloittaa neuvottelut kumppaniemme kanssa, jotta voimme kohdata kollektiiviset uhat yhdessä, ja varmistaa, että osapuolten välillä vaihdetut tiedot ovat asianmukaisuuden ja suhteellisuuden periaatteen mukaisia käyttötarkoitukseen nähden.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Päätöslauselmassa seurataan Yhdysvaltojen luomaa dynamiikkaa "terrorismin uhan" torjumiseksi, joten siinä pyritään sitomaan Euroopan unionin jäsenvaltiot tähän samaan dynamiikkaan. Sen sijaan, että pyrittäisiin torjumaan ongelman piileviä syitä, tätä uhkaa pyritään käyttämään verukkeena eurooppalaisten oikeuksien, vapauksien ja takeiden tuomittavalle rajoittamiselle. Ne, jotka ovat vastuussa tästä Euroopan parlamentin alistumisesta, joka on vastoin sen aiempia kantoja, pyrkivät nyt sävyttämään sitä viittaamalla oletettuihin suhteellisuuden ja välttämättömyyden periaatteisiin, joista voidaan aina keskustella ja joita voidaan aina arvioida. Väite, jonka mukaan matkustajarekisteritietoja jo siirretään kolmansiin maihin ilman mitään tarkastuksia, ei ole pätevä. Jos tietoja käytetään tai käsitellään asiattomasti, asia on tutkittava, siitä on raportoitava ja se on torjuttava tiukasti. Päätöslauselma merkitsee alistumista, jolla pyritään ainoastaan laillistamaan jotain sellaista, joka on tällä hetkellä laillisuuden rajoilla.

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. – (FR) Äänestin lentoliikenteen matkustajatietojen siirtoon kolmansiin maihin liittyvästä kattavasta strategiasta annetun päätöslauselman puolesta, sillä on perustettava sitova oikeudellinen kehys näitä siirtoja varten, koska niitä käytetään yhä enemmän osana terrorismin torjuntaa. Samalla kun näitä neuvotteluja valmistellaan Yhdysvaltojen, Kanadan ja Australian kanssa, parlamentti on esittänyt vaatimuksia. Vaadimme muun muassa, että tietoja ei saa käyttää profilointiin ja että neuvottelut on käytävä täysin avoimesti suhteessa parlamenttiin. Lisäksi Euroopan parlamentin jäsenten on voitava seurata tiiviisti tilannetta. Yksityisyyden suoja on arkaluontoinen asia, jota ei pidä uhrata toisen vaatimuksen, terrorismin torjunnan vuoksi. Kuten SWIFT-sopimusta koskevissa neuvotteluissa, parlamentti tulee menestymään kansalaisten yksityisyyden turvaamisessa.

  Véronique Mathieu (PPE), kirjallinen. – (FR) Äänestin EU:n matkustajarekisteritietoja (PNR) koskevasta ulkoisesta strategiasta laaditun päätöslauselman puolesta, koska katson, että on hyvin tärkeää kansainvälisen turvallisuuden kannalta tehdä sopimuksia PNR-tietojen siirrosta Euroopan unionin sekä Kanadan, Yhdysvaltojen ja Australian kanssa. Siksi suhtaudun hyvin myönteisesti komission suositukseen neuvottelujen aloittamisesta näiden sopimusten tekemiseksi. On todellakin jo useamman vuoden ajan ollut ilmeistä, että näiden tietojen vaihtaminen auttaa torjumaan terrorismia ja kansainvälistä rikollisuutta. Nämä PNR-tietojen kansainväliset siirrot tarjoavat omien valtioidemme lainvalvontavirastoille arvokkaan keinon torjua terrorismin uhkaa. Lisäksi haluan korostaa, että komission lokakuussa esittelemä uusi globaali lähestymistapa PNR-tietoihin, jolla pyritään määrittämään kaikkia PNR-sopimuksia koskevat yleiset kriteerit, on mielestäni hyvin myönteinen. Sillä luodaan näille sopimuksille entistä järjestelmällisemmät ja johdonmukaisemmat puitteet ja tarjotaan merkittävät takeet henkilötietojen suojan kannalta.

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Tämä päätöslauselma on täysin ristiriidassa parlamentin toukokuussa hyväksymän päätöslauselman kanssa. Siinä toivotetaan tervetulleeksi komission syyskuussa esittämä ehdotus. Ehdotuksessa tuetaan PNR-tietojen siirtämistä kolmansiin maihin eikä se sisällä tyydyttäviä takeita tavasta, jolla näitä tietoja käytetään. Vieläkin pahempaa on se, että siinä katsotaan perustelluksi varastoida näitä tietoja rajaamattomaksi ajaksi profilointitarkoituksiin. Mitä järkeä on päätöslauselman omahyväisessä soimauksessa sellaista käytäntöä vastaan, joka on siinä kannatetun hankkeen keskiössä? Äänestin tätä päätöslauselmaa vastaan, jossa rikotaan jokaisen ihmisen oikeutta henkilötietojensa kunnioitukseen.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Matkustajarekisteritiedot ovat yksi ase terrorismin torjunnassa. Lissabonin sopimuksen nojalla parlamentin on autettava uuden ulkoisen strategian laatimisessa EU:n, Yhdysvaltojen, Australian ja Kanadan välistä uutta PNR-sopimusta koskevia neuvotteluja varten. Terrorismin torjunnan vankkumattomana kannattajana EU on valmis neuvottelemaan kaikista sopimuksista, jotka saattavat olla tehokkaita tässä taistelussa. Unioni ei kuitenkaan vaaranna kansalaisvapauksia ja perusoikeuksia.

  Louis Michel (ALDE), kirjallinen. – (FR) Kannatan täysimääräisesti terrorismin ja muun vakavan rajat ylittävän rikollisuuden ehkäisyä ja torjuntaa koskevaa tavoitetta. Yhä useammat valtiot käyttävät matkustajatietoja tähän tarkoitukseen. Digitaalisella aikakaudella on kuitenkin tärkeää kiinnittää erityistä huomiota kansalaisvapauksien ja perusoikeuksien, myös oikeuden yksityisyyteen ja tietosuojan, valvontaan ja suojeluun. Ensisijaisiksi tällä alalla katsottavat keskeiset periaatteet ovat tarpeellisuus ja suhteellisuus. Ei riitä, että matkustajatietojen kerääminen on hyödyllistä, sen on myös oltava tarpeellista. On myös vedottava suhteellisuusperiaatteeseen niiden suunniteltujen toimenpiteiden ehkäisemiseksi, jotka ylittävät sen, mikä on tarpeen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ei siis tule kysymykseenkään, että tietoja käytettäisiin louhintaan tai profilointiin. Lissabonin sopimuksen voimaantulosta lähtien Euroopan parlamentti on edistänyt merkittävästi osaltaan pyrkimyksiä näiden sopimusten tekemiseen, joten sille on tiedotettava täysimääräisesti ja säännöllisesti kaikesta PNR-tietoja koskevasta kehityksestä.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Viime vuosina on karsittu yhä useampia perusvapauksia niin kutsutun terrorismin vastaisen taistelun nimessä. Tämän perustelut ovat hyvin kyseenalaisia. Vaikka matkustajat tutkitaan lähes alusvaatteisilleen eivätkä he saa kuljettaa matkatavaroissaan kynsiviiloja tai deodoranttia, rahdin tarkastaminen jää usein itse kuljetusyrityksille. Jos tämän on määrä muuttua tulevaisuudessa, on tärkeää säilyttää vapauden ja turvallisuuden välinen tasapaino. Matkustajien turvatarkastusten osalta tasapaino on suurelta osin jo menetetty, joten terrorismia ympäröivän hysterian väistyessä säännökset voivat taas olla löyhempiä. Aivan yhtä kyseenalaista on se, tarvitseeko FBI:n tietää Yhdysvaltoihin matkustavan henkilön nimi, osoite, sähköpostiosoite, luottokortin numero ja laukkujen määrä sekä se, voidaanko sallia näiden tietojen säilyttäminen jopa 15 vuoden ajan. Tietoja pitäisi säilyttää vain harvoissa poikkeustapauksissa. Jos perusoikeuksia rikotaan turvallisuudentunteen luomiseksi, rikkomisen on oltava mahdollisimman tarkkaan rajattua ja sen kohteena olevien oikeuksia on tuettava. Valitettavasti tämä on hyvin epätodennäköistä tällä hetkellä, joten äänestin esitystä vastaan.

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen. – (DE) On totta, että matkustajarekisteritietojen (PNR) arviointi ja käsittely kansainvälisellä tasolla voi auttaa torjumaan terrorismia ja järjestäytynyttä rikollisuutta. Tällaiset sopimukset kuitenkin aiheuttavat usein tietosuojaongelmia. Tämän vuoksi Euroopan parlamentin on sovellettava asiaan johdonmukaista lähestymistapaa (kuten SWIFTin osalta), EU:n kansalaisten perusoikeuksien suojaamiseksi. Tällä hetkellä on lukuisia säädöksiä PNR-tietojen siirtämisestä kolmansiin maihin, joiden kanssa EU on tehnyt sopimuksia. Mitä useammat valtiot näitä tietoja pyytävät, sitä suurempi on riski, että erilaisilla järjestelmillä on kielteinen vaikutus oikeudelliseen selvyyteen, henkilötietojen suojaan ja lentoyhtiöille koituviin kustannuksiin. Tämän vuoksi EU:n on luotava yhdenmukaiset tiukat turvallisuusstandardit, joilla taataan johdonmukainen lähestymistapa tulevaisuudessa. Tätä minä odotan tehokkaalta EU:n PNR-tietojen siirtoa koskevalta ulkopoliittiselta strategialta. Tällä päätöslauselmaesityksellä sitä ei taata, joten äänestin sitä vastaan.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Kannatan komission tiedonannossaan ehdottamia tavoitteita. Syyt, joiden vuoksi on tarpeen ja hyödyllistä käyttää ja vaihtaa matkustajarekisteritietoja (PNR) kolmansien maiden kanssa turvallisuussyistä, on esitettävä avoimesti ja ymmärrettävästi. Samalla osapuolten on osoitettava, että ne ovat täysin tietoisia vaikutuksista, joita näillä toimilla voi olla yksityiselämään, sekä tarpeesta toteuttaa ne yhdenmukaisten, selkeiden ja tiukkojen tietosuojasääntöjen mukaan, joita on valvottava myös siirrettäessä tietoja muihin maihin. PNR-tietojen käyttö ja vaihto ei pelkästään paranna ihmisten turvallisuutta, vaan se myös helpottaa heidän elämäänsä ja liikkumistaan yli rajojen. PNR-tietojen avulla poliisin tarkastuksia voidaan vähentää huomattavasti ja valvonta voidaan keskittää niihin matkustajiin, joiden voidaan hyvin perustelluista syistä katsoa saattavan tosiasiassa olla uhka, ja näin säästetään muita turhilta tarkastuksilta.

  Georgios Papanikolaou (PPE), kirjallinen. – (EL) Euroopan parlamentti äänesti tänään täysistunnossa PNR-sopimuksia koskevista uusista neuvotteluista ja tiukoista tiedonsiirtokriteereistä laaditun yhteisen päätöslauselmaesityksen puolesta, jotta voidaan saada aikaan matkustajien turvallisuus ja säilyttää henkilötietojen suojelu. Päätavoitteena on kerätä, siirtää ja käsitellä tietoja rajatusti, jotta niitä ei voida käyttää tiedon louhintaan tai profilointiin.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin matkustajarekisteritietoja osana Euroopan unionin ulkoista strategiaa koskevan päätöslauselmaesityksen puolesta, koska vahvistamalla useita perustavaa laatua olevia perusperiaatteita kolmansien maiden kanssa tehtäviä sopimuksia varten sillä turvataan eurooppalaiset tietosuojastandardit. Samalla päätöslauselmaesitys täyttää lainmukaisuuden ja turvallisuuden vahvistamisen tavoitteet, eikä vähiten terrorismin torjunnan osalta.

Samalla Euroopan parlamentti toistaa pyyntönsä, jotta sille tiedotetaan kaikesta alaa koskevasta kehityksestä ja että sillä on aktiivinen asema, joka on sille kuuluva oikeus.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Terrorismin ja muiden rajat ylittävien ja järjestäytyneen rikollisuuden muotojen torjunta on mahdotonta ilman entistä tehokkaampaa, ohjatumpaa ja nopeampaa tietojen vaihtoa niin Euroopassa kuin kansainvälisellä tasolla. Tämän vuoksi on olennaista, että hyväksytyt turvallisuustoimenpiteet eivät vaaranna kansalaisvapauksien ja perusvapauksien suojaa tai yksityiselämän ja tietosuojan mahdollisimman laajaa kunnioitusta. Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti on siis tärkeää varmistaa, että ainoastaan turvallisuustarkoituksessa välttämättömät tiedot kerätään ja niitä käsitellään.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Useat ryhmät hyväksyivät tämän tekstin, jossa pääasiassa muistutetaan parlamentin määrätietoisesta pyrkimyksestä torjua terrorismia sekä järjestäytynyttä ja rajat ylittävää rikollisuutta ja samalla sen vankasta käsityksestä tarpeesta suojata kansalaisvapauksia ja perusoikeuksia, myös oikeutta yksityisyyteen, tietoja koskevaa itsemääräämisoikeutta ja tietosuojaa. Parlamentti korostaa, että Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7 ja 8 artiklassa määritellyt tarpeellisuuden ja suhteellisuuden periaatteet ovat avainasemassa, kun pyritään varmistamaan terrorismin vastaisten toimien tehokkuus. Se pitää tervetulleena komission tiedonantoa matkustajarekisteritietojen siirtoa kolmansiin maihin koskevasta kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta sekä komission suositusta neuvostolle luvan antamiseksi neuvottelujen aloittamiselle Euroopan unionin sekä Australian, Kanadan ja Yhdysvaltojen välisistä sopimuksista, jotka koskevat matkustajarekisteritietojen siirtämistä ja käyttöä terrorismin ja muun vakavan kansainvälisen rikollisuuden torjumiseksi. Parlamentti suhtautuu myös myönteisesti neuvoston päätökseen aloittaa kaikki neuvottelut samanaikaisesti, vaikka se myöntääkin, että neuvottelut voivat vaihdella kestoltaan.

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. – (DE) Euroopan komissio esitteli 21. syyskuuta 2010 tiedonannon matkustajarekisteritietojen (PNR) siirtoa kolmansiin maihin koskevasta kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta. Matkalippuja koskevien tietojen, paikkanumeron, matkatavaratietojen, reitin ja maksutavan kaltaisten tietojen siirron ja käsittelyn tarkoituksena on rikosten, mukaan luettuna terrorismi, ehkäiseminen, tutkiminen ja havaitseminen tai niistä syytteeseen asettaminen rikosasioita koskevan poliisiyhteistyön ja oikeudellisen yhteistyön puitteissa. Tämän kokonaisvaltaisen lähestymistavan on määrä toimia suuntaviivana tulevissa kolmansien maiden kanssa käytävissä neuvotteluissa. Neuvottelut Yhdysvaltojen, Kanadan ja Australian kanssa aloitetaan lähiaikoina, ja muut valtiot ovat ilmaisseet vastaavanlaisia aikomuksia. Euroopan parlamentin päätöslauselmaesityksessä vahvistetaan jälleen kerran suhteellisuusperiaatteen merkitys. Turvallisuuden ja vapauksien tarpeiden välillä on hienovarainen tasapaino. Kehotamme komissiota esittämään tosiasiallista näyttöä siitä, että matkustajarekisteritietojen kerääminen, tallentaminen ja käsittely on välttämätöntä kuhunkin esitettyyn tarkoitukseen, ja kehotamme komissiota myös tarkastelemaan vähäisempää puuttumista edellyttäviä vaihtoehtoja. Euroopan parlamentti toistaa kantansa, että matkustajarekisteritietoja ei missään tilanteessa saa käyttää tietojen louhintaan tai profilointiin.

Päätöslauselmaesitys B7-0602/2010

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin innovaatiokumppanuuksia koskevan päätöslauselmaesityksen puolesta, sillä pidän niitä olennaisena osatekijänä toimia tämän lippulaiva-aloitteen osalta. Nykyisessä julkisen talouden tiukan kurinalaisuuden, merkittävän demografisen muutoksen ja yhä lisääntyvän globaalin kilpailun ilmapiirissä Euroopan kilpailukyky ja ennen kaikkea tuleva elintasomme ovat riippuvaisia kyvystämme integroida innovaatiot tuotteisiin, palveluihin, yrityksiin sekä yhteiskunnallisiin prosesseihin ja sosiaalimalleihin. Minusta on tämän vuoksi ratkaisevan tärkeää, että innovointi on asetettu Eurooppa 2020 -strategian keskiöön. Innovointi on paras keinomme vastata kohtaamiimme suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen, energia- ja resurssipulaan tai terveyteen ja ikääntymiseen. On olennaista, että näihin haasteisiin löydettävät vastaukset auttavat luomaan Eurooppaa, joka on oikeudenmukainen taloudelliselta, yhteiskunnalliselta ja ympäristön kestävyyden kannalta.

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Olen tyytyväinen Innovaatiounionialoitteeseen, jonka tavoitteena on yhdentää Eurooppaa innovoinnin kannalta tekemällä hyvin koordinoitua yhteistyötä alueellisella, kansallisella ja Euroopan tasolla. Olen tyytyväinen eurooppalaisiin innovaatiokumppanuuksiin, jotka ovat innovatiivinen synergioiden luomiseen nykyisten aloitteiden välillä tähtäävä konsepti, jolla mahdollisesti saadaan aikaan myös uusia jäsenvaltioiden tai yhteisön aloitteita innovoinnin alalla. Olen tyytyväinen myös ensimmäiselle pilottikumppanuudelle ehdotettuun teemaan: aktiiviseen ja terveeseen ikääntymiseen. Eräät Euroopan kohtaamista vakavimmista yhteiskunnallisista haasteista, kuten väestön ikääntyminen, edellyttävät useita aloja koskevia radikaaleja innovaatioita. Ikääntymiseen vastaaminen edellyttää muutoksia kaikilla tasoilla, oikeudesta työhön ja eläkkeeseen aina uusiin palvelumalleihin, myös itsehoitoon ja uusiin asumismuotoihin. Taistelu uusia riskejä ja eriarvoisuutta vastaan edellyttää innovatiivisia lähestymistapoja sosiaalialalla, ei pelkästään uuden teknologian muodossa vaan myös innovatiivisten organisaatioiden kautta. Kehotan komissiota takaamaan kumppanuuksien rahoituksen saattamalla yhteen Euroopan unionin, jäsenvaltioiden, alueiden sekä muiden julkisten ja yksityisten toimijoiden resurssit tätä tarkoitusta varten selkeiden ja avointen kriteerien mukaisesti.

  Lara Comi (PPE), kirjallinen. – (IT) Euroopan innovointipotentiaalia on hyödynnettävä täysimääräisesti. Tämä ei voi olla pelkkä periaatteellinen lausunto, ja olen iloinen siitä, että olemme viimein saaneet tällaisen ehdotuksen. Monet pyrkimykset ja ajatukset, jotka sellaisenaan jäävät abstrakteiksi, voivat nyt olla osa järjestelmää ja ne voidaan toteuttaa täyttämään erityisiä tarpeita. Aiheet ovat nyt erittäin olennaisia, ja on pyrittävä kaikin keinoin varmistamaan, että kaikki asianosaiset toimijat osallistuvat tähän. Olen erityisen tyytyväinen byrokratian vähentämiseen sekä pienten ja keskisuurten yritysten aktiiviseen osallistumiseen, sillä ne ovat täynnä innovatiivista energiaa, joka on vain vapautettava koko unionin hyödyksi. Toivon vain, että ohjelma pannaan asianmukaisesti täytäntöön.

  Corina Creţu (S&D), kirjallinen. – (RO) Euroopan parlamentin päätöslauselma eurooppalaisista innovaatiokumppanuuksista Innovaatiounioni-lippulaivahankkeen puitteissa on erityinen aloite, jolla pyritään laatimaan yhdennettyä eurooppalaista innovaatiopolitiikkaa. Siitä tekee vieläkin tärkeämmän se, että meidän on tunnustettava, ettemme ole saavuttaneet kaikkia vuoden 2000 Lissabonin ohjelmaan sisältyneitä tavoitteitamme. Innovoinnin ja T&K-sektorin laajentamisen on todellakin oltava yksi tulevaisuuden talouskasvun moottoreita. Olen tyytyväinen eurooppalaisten innovaatiokumppanuuksien innovatiiviseen konseptiin, sillä niiden on määrä luoda synergiaa nykyisten innovaatioaloitteiden välille. Meidän on seurattava tarkkaan, kuinka alan ensimmäinen pilottiohjelma edistyy, sillä se koskee teemaa, joka on koko Euroopan huolenaihe: ikääntyvän väestön ja entistä pidemmän työelämän vaikutuksia. Äänestin päätöslauselman hyväksymisen puolesta ottaen huomioon myös muut teemat, joita tarkastellaan pilottihankkeen arvioinnin jälkeen. Teemat koskevat yleistä etua.

  Ioan Enciu (S&D), kirjallinen. – (RO) Äänestin päätöslauselman puolesta, koska katson, että julkisen ja yksityisen alan innovaatiokumppanuuksien periaate voi vauhdittaa tutkimus- ja innovointitoimintaa ja auttaa elvyttämään kysyntää kriisin aikana. Niillä on myös merkittävä tehtävä Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamisessa entistä kilpailukykyisemmän talouden ja oikeudenmukaisemman vihreän yhteiskunnan luomiseksi.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Eurooppalaiset innovaatiokumppanuudet ovat innovatiivinen käsite, jonka tavoitteena on luoda synergiaa olemassa olevien ja tarpeen mukaan uusien eurooppalaisten aloitteiden ja jäsenvaltioiden aloitteiden välille innovaatioalalla sekä maksimoida ja nopeuttaa tuloksien saavuttamista ja etujen tuottamista yhteiskunnalle. Ne ovat näin ollen tärkeä väline aikana, jona jäsenvaltiot kamppailevat merkittävien taloudellisten ongelmien kanssa, ja uskon, että sitoutuminen innovointiin voisi olla tässä tehokas strategia. Olen tyytyväinen myös ensimmäiselle pilottikumppanuudelle ehdotettuun teemaan: aktiiviseen ja terveeseen ikääntymiseen. Euroopan väestön ikääntyessä, ja koska tätä pidetään kielteisenä tekijänä, on tärkeää, että Eurooppa kykenee hyödyntämään inhimillistä pääomaansa, erityisesti ikääntyneitä ihmisiä, joilla on enemmän kokemusta ja usein merkittävää tietoa edelleen välitettäväksi.

  Alan Kelly (S&D), kirjallinen. – (EN) Eurooppalaisten innovaatiokumppanuuksien käsite on merkittävä osa lippulaiva-aloitteen sitoumuksia. Ryhmäni Euroopan parlamentissa, S&D-ryhmä, kannattaa koko sydämestään aktiivista ja tervettä ikääntymistä koskevaa ensimmäistä eurooppalaista innovaatiokumppanuutta. Ehdotamme kahden muun kumppanuuden perustamista aloille, joista olisi nopeasti etua lisäarvon kautta.

  Elżbieta Katarzyna Łukacijewska (PPE), kirjallinen. – (PL) Hyvät kollegat, olin iloinen kuullessani innovaatiokumppanuuksia koskevasta päätöslauselmaesityksestä tänään toimitetun äänestyksen tuloksen. Minusta työskentelymme asiakirjan parissa johti yksiselitteisen ja kunnianhimoisen kannan löytämiseen. Innovaatiounionialoite on hyvin tärkeä ja tällä hetkellä konkreettisin pyrkimys kohti yhdennettyä eurooppalaista innovointipolitiikkaa. Haluan korostaa, että on tärkeää ottaa työssämme huomioon Eurooppa 2020 -strategia, sillä siihen sisältyy entistä suurempi huomion kiinnittäminen tutkimukseen, innovointiin ja koulutukseen tulevaisuudessa.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Innovointi on yksi talouden moottoreista ja sillä on merkittävä osa EU 2020 -strategian toteuttamisessa. Nyt edistettävät kumppanuudet voivat olla tässä hyvin vaikuttavia, sillä ne luovat merkittäviä synergioita innovointiprosessien maksimoimiseksi ja nopeuttamiseksi. Minusta on tärkeää myös, että ensimmäinen hanke on omistettu aktiiviselle ja terveelle ikääntymiselle, sillä Euroopan väestön ikääntyminen on kiistaton tosiasia. EU:n on myös edelleen tuettava muita innovoinnin aloja nyt kokemastamme rahoituskriisistä huolimatta, sillä ilman sitä emme onnistu saavuttamaan menestyksekkäästi EU 2020 -strategiassa jo asetettuja kunnianhimoisia tavoitteita.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Innovaatiounioni on innovointistrategia, jota edistetään korkeimmalla poliittisella tasolla. Tämä on yksi Eurooppa 2020 -strategian keskeisistä aloitteista. Sen taustalla oleva ajatus on antaa meille keinot vastata tuleviin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen, energia- ja elintarvikevarmuuteen, terveydenhoitotarpeisiin ja ikääntyvään väestöön asianmukaisella tavalla ja kohottaa ne kansainväliselle tasolle. Ratkaisu on sallia rahoitusongelmien aiheuttamien esteiden, hajanaisten tutkimusjärjestelmien ja -markkinoiden, innovoinnin riittämättömän tukemisen julkisissa hankinnoissa ja hitaan standardoinnin entistä tehokkaampi hallinnointi. Äänestin päätöslauselman puolesta, sillä innovaatiokumppanuuksien kaltaisesta yhteisestä käsitteestä on etua jokaiselle jäsenvaltiolle.

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen. – (DE) Uuden innovaatiokumppanuuksia koskevan käsitteen edut piilevät jokaisen niihin osallistuvan kumppanin selkeästi määritetyssä toimi- ja vastuualoissa. Siihen sisältyy myös tarkat määräajat yksittäisten hankkeiden täytäntöönpanolle sekä mitattavat ja saavutettavissa olevat tavoitteet. Lisäksi siihen sisältyy yksinkertaistetut hallinnolliset menettelyt hankkeiden täytäntöönpanoa varten sekä tutkimustulosten entistä parempaa levittämistä varten. Äänestin sen vuoksi mietinnön puolesta.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin päätöslauselman puolesta, koska katson, että nykyisessä ilmapiirissä innovaatiokumppanuudet ovat merkittävä väline rakennettaessa taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävää Eurooppaa. Olen tyytyväinen myös ensimmäiselle kumppanuudelle valittuun aiheeseen: aktiiviseen ja terveeseen ikääntymiseen.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Hyväksymällä tämän tekstin parlamentti osoittaa, että Innovaatiounionialoite on tähän mennessä tärkein ja konkreettinen pyrkimys saada aikaan yhdennettyä eurooppalaista innovaatiopolitiikkaa, jonka menestys on riippuvainen hyvin koordinoidusta yhteistyöstä alueellisella, kansallisella ja Euroopan tasolla, ja kaikkien asianosaisten on osallistuttava täysimääräisestä jokaisella tasolla. Eurooppalaiset innovaatiokumppanuudet ovat innovatiivinen käsite, jonka tavoitteena on luoda synergiaa olemassa olevien ja tarpeen mukaan uusien eurooppalaisten aloitteiden ja jäsenvaltioiden aloitteiden välille innovaatioalalla sekä maksimoida ja nopeuttaa tuloksien saavuttamista ja etujen tuottamista yhteiskunnalle. Näin ollen parlamentti pitää myönteisenä ensimmäiseksi ehdotettua eurooppalaisia innovaatiokumppanuuksia koskevaa aihetta aktiivisesta ja terveestä ikääntymisestä ja komission ehdottamaa linjausta sellaisen pilottihankkeen käynnistämisestä, jossa testattaisiin näiden kumppanuuksien kannalta sopivinta muotoa ennen lisähankkeiden käynnistämistä ja kehottaa komissiota aktiivista ja tervettä ikääntymistä koskevan ensimmäisen pilottihankkeen yhteydessä sisällyttämään siihen sosiaalisen innovoinnin, jonka avulla voidaan parantaa elämänlaatua, ehkäistä sairauksia ja parantaa julkisen sektorin ja työmarkkinaosapuolten sosiaalisia verkkoja sekä edistää elämänlaatua tukevien uusien tekniikoiden käyttöönotto.

  Czesław Adam Siekierski (PPE), kirjallinen. – (PL) Tällä hetkellä, kun olemme selviytymässä kriisistä ja odotamme EU:n vuoden 2013 jälkeen kohtaamia uusia haasteita, innovaatio on yksi merkittävimmistä tavoista – ellei peräti merkittävin – vahvistaa EU:n asemaa maailmassa. Voimavarojen innovatiivinen käyttö voi osoittautua parhaaksi tavaksi poistaa eroavuuksia valtioiden tai alueiden väliltä. Se myös edistää osaltaan näiden alueiden moninaisuuden säilyttämistä, kun hyödynnetään muiden osapuolten parhaita käytäntöjä ja kokemusta. Uusien tuotantotapojen tai palveluiden kehittäminen ja voimavarojen innovatiivinen käyttö edistävät osaltaan paikallisten, alueellisten ja kansallisten markkinoiden järkevää ja tehokasta kehittämistä.

Innovaatio on ihmisen luovuutta. Etsimällä innovatiivisia ratkaisuja me edistämme osaltamme hyvinvointia yhteiskunnassa. Aikana, jona talous, teknologia ja tietojenkäsittelytiede kehittyvät vauhdikkaasti, emme saa unohtaa kaikkein merkittävintä tekijää – inhimillistä pääomaa. Innovointi ei ole pelkästään esimerkiksi paikallisten tuotteiden uusia tuotantotapoja tai uusia käyttötapoja. Se on tämän lisäksi ja ennen kaikkea inhimillistä pääomaa. Uusien tapojen löytäminen yhteiskunnan osallistamiseksi monien elämän alojen kehitysprosesseihin on olennainen edellytys menestykselle. Yhteistyöstä hyvin monilla yhteiskunnallisilla tasoilla on hitaasti muodostumassa olennainen vaatimus, erityisesti tutkimuksen ja koulutuksen aloilla. Innovaatiokumppanuudet ovat seuraava – myös hyvin luonnollinen – vaihe Euroopan kehittämisessä.

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. – (PT) Innovointi on paras tapa vastata Euroopan unionin parhaillaan kohtaamiin haasteisiin. Tiukan talouskurin, demografisen muutoksen ja globalisaation uhkien aikana se on keino, jolla Euroopasta tehdään entistä kilpailukykyisempi ja jolla luodaan enemmän työpaikkoja, jotka ovat aivan ensisijaisia tavoitteita. Innovaatiounionilippulaiva-aloitteen EU 2020 -strategiassa suunniteltu tavoite on käynnistää innovaatiokumppanuuksia tutkimuksen, kehittämisen ja keksintöjen markkinoille saamisen vauhdittamiseksi, alkaen terveestä ikääntymisestä pilottihankkeena. Minusta sen on katettava myös muita aloja, kuten nuoret, tutkijat sekä pienet ja keskisuuret yritykset. On myös suotavaa, että työ toteutetaan paremmin kumppanuuksissa, sillä meillä on ainutlaatuista potentiaalia arvojen, luovuuden ja moninaisuuden kannalta. Tämän vuoksi kehotan investoimaan enemmän ja paremmin koulutukseen, tutkimukseen ja kehittämiseen: näitä painopistealoja on suojeltava määrärahaleikkauksilta, ja niiden määrärahoja on jopa lisättävä.

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. – (DE) Äänestin mietinnön puolesta, sillä Innovaatiounionialoite on konkreettinen pyrkimys saada aikaan yhdennettyä eurooppalaista innovaatiopolitiikkaa. Ensimmäiseksi ehdotetulla eurooppalaisia innovaatiokumppanuuksia koskevalla aiheella aktiivisesta ja terveestä ikääntymisestä pyritään lisäämään elämän laatua ja parantamaan julkisen sektorin sosiaalisia verkostoja. Se, käynnistetäänkö muita vastaavia aloitteita, riippuu tämän pilottihankkeen tuloksista. Tänään hyväksyttyyn päätöslauselmaesitykseen sisältyy ehdotuksia, jotka tarjoavat suuria mahdollisuuksia lisäarvoon, kuten älykkäät kaupungit, joissa painopisteenä on energiatehokkuuden sekä liikenteen ja infrastruktuurin tehokkuuden ja hallinnan parantaminen, ja raaka-aineet, jossa pyritään raaka-aineiden toimitusvarmuuteen, mukaan lukien niiden kestävä hyödyntäminen, käsitteleminen, kierrättäminen ja korvaaminen. Euroopan parlamentti haluaa myös osaltaan edistää tämän lupaavan aloitteen menestyksekästä täytäntöönpanoa ja kehottaa siksi komissiota sekä ilmoittamaan parlamentille tämän pilottihankkeen etenemisestä että ilmoittamaan selkeästi parlamentin osallistumisesta tulevien kumppanuuksien strategisten suuntaviivojen määrittämiseen.

Päätöslauselmaesitys B7-0603/2010

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Kannatin tätä päätöslauselmaa. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (Etyj) on erottamaton osa euroatlanttista ja euraasialaista turvallisuusrakennetta, jota kuvastaa sen yleinen turvallisuuskäsite, joka kattaa poliittis-sotilaalliset, taloudelliset, ympäristölliset ja inhimilliset ulottuvuudet. Merkityksestään huolimatta Etyj on ainoa Euroopan alueen turvallisuuskysymyksiä käsittelevä järjestö, jolta puuttuu kansainvälinen oikeushenkilöys, joten tällä on useita poliittisia ja käytännön oikeudellisia seurauksia. Järjestö on edelleen merkittävässä asemassa monissa kysymyksissä, joita ovat esimerkiksi aseiden leviämisen estäminen, aseistariisunta, taloudellinen yhteistyö, ihmisoikeuksien suojelu ja edistäminen. Oikeushenkilöyden puute ja ongelmat päätöksentekomekanismissa kuitenkin heikentävät järjestöä, sillä se ei aina kykene vastaamaan kriiseihin asianmukaisesti tai oikea-aikaisesti. Kannatan päätöslauselmassa esitettyjä ehdotuksia tarpeesta jatkaa vuoropuhelua Etyjin oikeudellisesta kehyksestä ja Liettualle, joka toimii Etyjin puheenjohtajana vuonna 2011, esitettyä kehotusta varmistaa, että Etyjin vahvistaminen jatkuu ja että siinä edistytään.

  Lara Comi (PPE), kirjallinen. – (IT) Turvallisuus on epäilemättä kompastuskivi EU:n poliittisen yhdentymisprosessin vahvistamisen yhteydessä. Erityisesti on syytä korostaa sellaista yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan asianmukaista täytäntöönpanoa, jossa otetaan huomioon yksittäisten valtioiden erityinen luonne ja saavutetaan silti sellainen tehokkuustaso, joka soveltuu Euroopan unionin tulevaan asemaan kansainvälisellä näyttämöllä. Rooman sopimuksessa ja sitä seuranneissa sopimuksissa julistettujen rauhan ja vapauden periaatteiden on edelleen ohjattava kaikkia tehtäviä päätöksiä. Tähän mennessä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö on osoittanut, että sen tapa toteuttaa tehtäviään on täysin yhteensopiva näiden periaatteiden kanssa, joten EU:n toimielinten entistä laajempi osallistuminen järjestön toimintaan olisi suotavaa. Uskon myös, että suuremman vastuun omaksuminen voisi auttaa jäsenvaltioita löytämään yhteisiä kantoja, mikä lujittaisi 27 jäsenvaltion välisiä suhteita myös näiden aiheiden osalta.

  Corina Creţu (S&D), kirjallinen. – (RO) Äänestin Etyjin vahvistamisen puolesta, jonka on perustuttava järjestön kolmen ulottuvuuden väliseen harmoniaan: poliittis-sosiaalisen ulottuvuuden, talous- ja ympäristöulottuvuuden ja inhimillisen ulottuvuuden. Etyjin vahvistamisella on luotava kehys sellaisen tasapainon saavuttamiseksi, jossa mitään näistä ulottuvuuksista ei tueta toisten kustannuksella. Turvallisuusuhkiin ja haasteisiin vastaamiseksi toteutettujen toimien tehokkuus riippuu asianmukaisesta koordinoinnista ja näiden kolmen ulottuvuuden toiminnasta. Etyjin on oltava ratkaiseva tekijä pääasiassa järjestäytyneen rikollisuuden, terrorismin, verkkohyökkäysten sekä ihmis- ja huumekaupan kaltaisiin uusiin uhkiin vastaamisessa sekä toiminnassa, jolla pyritään varoittamaan konflikteista, ehkäisemään ja ratkaisemaan niitä. Toinen syy, jonka vuoksi äänestin Etyjin vahvistamisen puolesta, on ihmisoikeusnäkökohta, joka kattaa vähemmistöjen oikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen, jotka ovat olennainen osa Etyjin yhdennettyä turvallisuuskonseptia.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska kannatan Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön ponnistelujen tehostamista ihmisen toiminnan vaikutusten lieventämiseksi maapallon lämpenemisen osalta. Jäsenvaltioiden ja Etyjin entistä tehokkaampi yhteistyö taloudellisten ja ympäristötekijöiden aiheuttamien uhkien ja ongelmien torjumiseksi voisi edistää merkittävästi alueen turvallisuutta, vakautta, demokratiaa ja vaurautta, sillä konfliktien taustalla on taloudellisia ja ympäristöä koskevia tekijöitä.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Elämme maailmassa, jossa turvallisuudesta on tullut perustavaa laatua oleva käsite, olipa kyse sitten turvallisuudesta sen perinteisessä puolustukseen liittyvässä merkityksessä tai taloudellisesta, ympäristön, energiatoimitusten tai liikenteen turvallisuudesta. Tämän vuoksi Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (Etyj) on ratkaisevassa asemassa entistä globaalimmalla asteikolla olennaisena osana euroatlanttisen ja Euraasian alueen turvallisuusarkkitehtuuria, Vancouverista Vladivostokiin. Olen samaa mieltä viimeisestä suosituksesta, jonka mukaan parlamentin olisi tarkasteltava osallistumistaan Etyjin parlamentaariseen yleiskokoukseen ja tutkittava mahdollisuutta perustaa pysyvä valtuuskunta tähän yleiskokoukseen. Tässä vaiheessa haluan korostaa, että EU:n on ajettava Etyjissä arkaluontoisia asioita, kuten ihmisoikeuksien puolustamista ja kansainvälisen oikeuden noudattamista.

  Barbara Matera (PPE), kirjallinen. – (IT) Euroopan unioni ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (Etyj) jakavat samat periaatteet ja arvot ihmisoikeuksien edistämisen, konfliktien ehkäisyn, demokratiakehityksen, vähemmistöjen suojelun sekä viime aikoina myös ilmastonmuutoksen kaltaisilla aloilla. On hyvin tärkeää kehittää EU:n ja Etyjin välille synergiaa näiden yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Etyj on ainoa Euroopan alueen turvallisuuskysymyksiä käsittelevä järjestö, jolta puuttuu kansainvälinen oikeushenkilöys. Tämän vuoksi on tärkeämpää kuin koskaan ennen vahvistaa Etyjin nykyistä rakennetta siten, että varmistetaan hedelmällinen yhteistyö yhteisön toimielinten kanssa, erityisesti Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen ja tulevan Euroopan ulkosuhdehallinnon kannalta. EU:n pysyvän valtuuskunnan perustaminen Etyjin parlamentaariseen yleiskokoukseen auttaisi vahvistamaan EU:n ja Etyjin välistä yhteistyötä ja helpottaisi sen toiminnan tiivistä seurantaa sekä yhteisten periaatteiden ja arvojen noudattamista.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Mitään EU:n turvallisuuteen liittyvää näkökohtaa ei voida sivuuttaa. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (Etyj) on tästä hyvä esimerkki, sillä se on erottamaton osa euroatlanttista ja euraasialaista turvallisuusrakennetta, jota kuvastaa sen yleinen turvallisuuskäsite, joka kattaa poliittis-sotilaalliset, taloudelliset, ympäristölliset ja inhimilliset ulottuvuudet. Myös Etyjin jäsenet ovat hyvin moninaisia, ja valtiot ulottuvat Vancouverista Vladivostokiin. Tämän vuoksi katson, että EU:n on tärkeää pyrkiä vahvistamaan asemaansa Etyjissä, ottaen huomioon sen globaalin luonteen ja jäsenten moninaisuuden.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (Etyj), joka perustettiin kylmän sodan aikana toimielimeksi rauhanvalvonnan ja luottamuksen rakentamisen tehtäviin, on jo joitakin vuosia kärsinyt identiteettikriisistä. Kriitikoiden mukaan järjestö ei ole varustautunut vastaamaan 2000-luvun haasteisiin, kuten globaaliin talouskriisiin tai ilmastonmuutoksen kaltaisiin ympäristöasioihin. Teoriassa Etyjin kolme suurta toimijaa ovat Yhdysvallat, Venäjä ja EU. Vaikka tilanne onkin hieman parantunut uuden presidentin myötä, Yhdysvaltojen ulkopolitiikassa ei juuri osoiteta kiinnostusta monenkeskisiä järjestöjä kohtaan. Venäjä vaikuttaa yhtä vähän kiinnostuneelta, ja se katsoo EU:n ja Naton laajentumisen tunkeutumiseksi historialliseen vaikutuspiiriinsä. Tämän vuoksi on ymmärrettävää, että Moskova vaatii Etyjiltä uutta suuntaa ja painopisteen siirtämistä ihmisoikeuksista ja demokratiakehityksestä eurooppalaisen turvallisuusrakenteen luomiseen. Venäjä on EU:lle tärkeä, eikä pelkästään energiatarjonnan vuoksi, vaan myös strategisena kumppanina. Jos EU haluaa muuttaa asemaansa Etyjissä, sen on ryhdyttävä Yhdysvaltojen vastapuoleksi voimattoman kassanhoitajan sijaan. Viime kädessä järkevää lähestymistapaa tarvitaan sekä suhteessa Venäjään että suhteessa kaikkiin Etyjissä edustettuihin Euraasian valtioihin, jotka eivät ole EU:n jäseniä. Koska tämä otetaan huomioon mietinnössä, äänestin sen puolesta.

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen. – (DE) On säilytettävä tasapaino Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (ETYJ) kolmen ulottuvuuden välillä. Joka tapauksessa turvallisuusuhkia on tarkasteltava kaikkien kolmen ulottuvuuden kannalta. Tämä koskee myös nykyisiä järjestäytyneen rikollisuuden, terrorismin, verkkouhkien, ihmis- ja huumekaupan sekä energiavarmuuden kaltaisia uhkia sekä ennakkovaroitusjärjestelmiin ja konfliktien ehkäisyyn ja ratkaisemiseen liittyviä toimia. On sekä järkevää että hyödyllistä vahvistaa EU:n ja Etyjin välistä vuorovaikutusta ja edistää synergiaa. Tästä syystä äänestin päätöslauselmaesityksen puolesta.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Euroopan unionia ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestöä (Etyj) on vahvistettava. Viimeksi mainitun asema on merkittävä ja keskeinen hyvin monilla aloilla, erityisesti sen turvallisuuden ja demokratian puolustamisen alan aseman vuoksi. Vaikka näillä kahdella organisaatiolla on erilaiset tarpeet, tavoitteet ja rakenteet, on tärkeää, ettei muodostu ristiriitaisia kantoja tai päällekkäisyyksiä, jotka saattaisivat aiheuttaa toimivaltakiistoja. Niiden asemat on määritetty ja ne poikkeavat toisistaan, mutta joillakin aloilla on joka tapauksessa päällekkäisyyden vaara. Äänestin päätöslauselman puolesta, koska kannatan sekä sen henkeä että sisältöä. Katson todellakin, että Etyj on keskeinen järjestö, joka toimii foorumina ja ottaa huomioon niin EU:n ja Aasian kuin EU:n ja Yhdysvaltojen väliset suhteet. Ottaen huomioon sen jäsenvaltiot, EU on selvästi sekä Etyjin ydin että sen perusta, joten toivon sen saavan järjestössä johtoaseman.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin päätöslauselman puolesta, sillä ymmärrän, että Etyjin koko potentiaalia olisi hyödynnettävä. Tämän vuoksi on tarkasteltava syvällisesti sitä, kuinka Euroopan unioni voisi ottaa enemmän vastuuta ja osallistua aktiivisemmin yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Hyväksymällä tämän päätöslauselman parlamentti korostaa tarvetta säilyttää tasapaino Etyjin kolmen ulottuvuuden välillä sekä kehittää niitä johdonmukaisesti ja kattavasti sen pohjalta, mitä jo on saavutettu. Se korostaa, ettei yhtään ulottuvuutta saa vahvistaa toisen vahingoksi. Se korostaa, että turvallisuusuhkia ja -haasteita on tarkasteltava kaikkien kolmen ulottuvuuden osalta, jos toimien on määrä olla todella tehokasta. Tämä koskee myös nykyisiä järjestäytyneen rikollisuuden, terrorismin, verkkouhkien, ihmis- ja huumekaupan sekä energiavarmuuden kaltaisia uhkia sekä ennakkovaroitusjärjestelmiin ja konfliktien ehkäisyyn ja ratkaisemiseen liittyviä toimia. Se korostaa, että Etyjiä ei pitäisi vahvistaa nykyisten instituutioiden ja mekanismien, etenkään demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (ODIHR), työn ja niiden riippumattomuuden heikkenemisen kustannuksella, jos niitä ei ole vielä uudistettu tai vaihtoehdoista ei ole sovittu. Lopuksi se kehottaa Etyjiä vahvistamaan edelleen valmiuksiaan sen varmistamiseksi, että sen osallistujamaat noudattavat ja soveltavat kaikkien kolmen ulottuvuuden alalla periaatteitaan ja sitoumuksiaan, muun muassa tehostamalla seurantamekanismeja.

  Viktor Uspaskich (ALDE), kirjallinen. – (LT) Hyvät kollegat, kuten monet teistä jo tietävät, Liettua toimii Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) puheenjohtajana tammikuusta 2011 alkaen. Puheenjohtajuus voi olla kotimaalleni ainutlaatuinen mahdollisuus tehdä aloitteita alueellisen yhteistyön vahvistamiseksi, energiavarmuuden lisäämiseksi ja korruption torjumiseksi. On tärkeää myös olla aliarvioimatta Etyj-yhteistyön inhimillistä ulottuvuutta. Poliittis-sosiaalisen ulottuvuutensa lisäksi Etyjillä on merkittävä asema ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen edistämisessä. Myös EU:lla on oltava tärkeä asema tällä alalla. EU:n ja Etyjin toiminnan koordinointi ihmisoikeuksien alalla on meidän kaikkien yhteinen etu. Meidän on muistettava ne olosuhteet, joissa Etyj perustettiin. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 35 vuotta Etyjin perustamiskonferenssista ja Helsingin päätösasiakirjasta, jolloin järjestön perusta luotiin. Tapahtuma symboloi tuolloin moraalista ja poliittista sitoutumista demokratian ja ihmisoikeuksien periaatteisiin. On valitettavaa, että tämä Helsingin henki on viime vuosina heikentynyt. Tähän on saatava muutos. Odotankin kärsimättömänä joulukuussa Astanassa pidettävän Etyj-huippukokouksen tuloksia.

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. – (DE) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (Etyj) on menettänyt merkittävästi vaikutusvaltaansa viimeisten kymmenen vuoden aikana. Päätöslauselmaesityksessä Euroopan parlamentti kehuu Etyjin toimia menneisyydessä ja kehottaa jäsenvaltioita, komissiota sekä ulko- ja turvallisuusasioiden korkeaa edustajaa laatimaan ehdotuksia siitä, kuinka unioni voisi tehokkaasti osallistua Etyjin toimintaan ja edistää osaltaan rakentavasti yhteisten tavoitteiden saavuttamista. Jokaisen, joka haluaa välttää sotilaallista väliintuloa kriiseissä, on toteutettava ennaltaehkäiseviä poliittisia toimia hyvissä ajoin.

  Anna Záborská (PPE), kirjallinen. – (SK) Historia on opettanut meille, että aseelliset selkkaukset ovat seurausta taistelijoiden kyvyttömyydestä puhua kiistanalaisista asioista ja löytää kompromissiratkaisuja. Etyj on foorumi tällaisten ratkaisujen löytämiseen. Samalla Etyjiä kunnioitetaan nykyisin riippumattomana välittäjänä, joka arvioi vaalien demokraattista toteuttamista ja demokraattisia standardeja. Kannatan tämän vuoksi Etyjin vahvistamista erityisesti demokratian levittämisen ja ihmisoikeuksien noudattamisen osalta. Etyjin valvontatehtävät ja kenttäoperaatiot ovat merkittävä osa vapaan maailman laajentamista. EU:n näkökulmasta tässä on kuitenkin joidenkin toimintojen osalta päällekkäisyyttä. Kun keskustellaan Etyjin vahvistamisesta, meidän on samaan aikaan pohdittava sitä, missä määrin Etyj voi korvata EU:n edustajien toimia eri konfliktialueilla. Ylistäessämme Etyjin työtä ihmisoikeuksien alalla tarjoutuu myös mahdollisuus keskustella siitä, missä määrin Etyjin ja Euroopan neuvoston asemat ovat päällekkäisiä. Tällä keskustelulla olisi pyrittävä saamaan aikaan tehokkuutta julkisten varojen käytössä, joka tänä kustannusleikkausten aikana on epäilemättä painopisteala äänestäjillemme.

Mietintö: Thomas Mann (A7-0268/2010)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin väestörakenteen muutokseen vastaamisesta ja sukupolvien välisestä solidaarisuudesta laaditun mietinnön puolesta, koska nykyoloissa, joissa kasvava elinajanodote ja laskeva syntyvyys aiheuttavat ennenäkemättömiä demografisia ongelmia, ne ovat yksi tulevien vuosien kiireellisimmistä sosiaalipoliittisista haasteista. On tehtävä nopeasti päätöksiä, varsinkin aikana, jona nuorten työpaikat ja ikääntyneiden ihmisten eläkejärjestelmien kestävyys ovat vaarassa. Tarvitaan sukupolvien välistä solidaarisuutta, jotta molempien sukupolvien panokset voidaan optimoida. Tämä on mahdollista vain takaamalla vapaa ja yhtäläinen työn saatavuus, elinikäinen oppiminen ja kaikenikäisten uralla eteneminen. Tämä on mahdollista ensinnäkin, jos varmistetaan että nuorille taataan työpaikat, ja toiseksi hyödyntämällä sitä panosta, jonka ikääntyneet voivat vielä tarjota yhteiskunnalle, erityisesti vapaaehtoistyön ja työssä jatkamisen osalta eläkeiän saavuttamisen jälkeen.

  Elena Oana Antonescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Sen lisäksi, että mietinnössä korostetaan ihmisarvoa kunnioittavan yhteiskunnan perustuvan sukupolvien tasa-arvoisuuteen, katson sen olevan tärkeä myös kaikenlaisten ja kaikkiin yhteiskunnan ryhmiin kohdistuvien ennakkoluulojen ja syrjinnän torjumisen kannalta. Väitän, että ihmisten muuttaminen, heidän onnistunut integroimisensa, myös talouselämään, ja heidän sosiaalinen osallistamisensa voivat tarjota keinoja selviytyä väestörakenteen muutoksesta. Näistä syistä katson, että tarvitaan avointa keskustelua erilaisista maahanmuuttopolitiikoista. Erilaisiin kulttuurisiin malleihin kohdistuvien ennakkoluulojen poistaminen on ennakkoedellytys maahanmuuttajien menestyksekkäälle kotouttamiselle, mikä myös täydentää sukupolvien ja kulttuurien välistä solidaarisuutta. Mietinnössä ehdotetaan myös ikään perustuvaa syrjintää tavaroiden ja palvelujen saannissa koskevaa uutta lainsäädäntöä. Tämän vuoksi äänestin Thomas Mannin mietinnön puolesta.

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Komission arvioiden mukaan on vaarana, että demografiset muutokset muuttavat syvällisesti väestörakennetta ja ikäryhmiä. Arvioiden mukaan 0–14-vuotiaiden nuorten määrä laskisi 100 miljoonasta 66 miljoonaan vuonna 2050. Työikäisen väestön määrä nousisi vuonna 2010 331 miljoonaan ja laskisi sitten tasaisesti noin 268 miljoonaan vuonna 2050. Tässä tilanteessa EU:n on tarjottava asianmukainen ratkaisu suojatakseen niin ikääntyneiden kuin nuortenkin työllisyyttä. Äänestin tämän Euroopan parlamentin valiokunta-aloitteisen mietinnön puolesta, jossa kehotetaan jäsenvaltioita tutkimaan mahdollisuuksia hylätä pakolliset eläkeiät, mutta jossa myös esitetään laajat suuntaviivat sellaiselle politiikalle, jonka avulla voimme torjua syrjintää, asettaa tavoitteeksi elinikäisen oppimisen, edistää uusia tapoja järjestää työ yrityksissä – erityisesti stressin vähentämiseksi. Lisäksi päätöslauselmaan sisältyy useita aloitteita, joissa korostetaan esimerkiksi nuorisotyöttömyyden torjuntaa tai kohtuullista eläkettä, ja ehdotetaan yli 50-vuotiaita koskevaa eurooppalaista sopimusta.

  Liam Aylward (ALDE), kirjallinen. – (GA) Kannatan voimakkaasti sitä, mitä mietinnössä todetaan osaamistason nostamisesta, jotta yhteiskunnan jokaisella luokalla ja sukupolvella on saatavilla laadukasta koulutusta ja paremmat mahdollisuudet elinikäiseen oppimiseen. Olen tyytyväinen mietinnössä annettuun tunnustukseen kaikkien vapaaehtoistyöhön osallistuneiden EU:n yhteiskunnalle tuottamaan hyvään ja hyötyyn, kun on työskennelty paikallisen yhteisön kehittämiseksi ja hoivapalvelujen tarjoamiseksi yhteisölle tai perheelle. Lisäksi kannatan Euroopan parlamentin aloitetta, jossa kehotetaan tarkastelemaan tervettä vanhuutta edistäviä toimia ja antamaan vuonna 2011 toimintasuunnitelma, jolla edistetään ikääntyneiden ihmisarvoa, terveyttä ja elämänlaatua. Kiitän komissiota, joka ehdottaa toimia ikääntyneiden oikeuksien rikkomiseen puuttumiseksi sekä ikääntyneiden suojelemiseksi yhteisössä ja vanhainkodeissa.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Kannatan tätä mietintöä. Kohtaamme kaksiosaisen kriisin – nuorten korkean työttömyysasteen, joka yhdistyy vanhuuseläkkeiden rahoittamiseen liittyvään kysymysmerkkiin. Nämä kaksi ilmiötä liittyvät toisiinsa, joten niitä on tarkasteltava yhdessä. Väestörakenteen muutos on hallittavissa ja kestävä, jos se ennakoidaan asianmukaisesti ja kaikki suhtautuvat siihen vakavasti. Parhaat välineet sukupolvien välisen tasapainon varmistamiseen ja epäreilun syrjinnän lakkauttamiseen on jäsenvaltioilla. Jos eläkejärjestelmien, kansallisten talousarvioiden, terveydenhoidon, koulutus- ja työllisyyspolitiikan seuranta on riittämätöntä, on toteutettava rakenneuudistuksia ja etsittävä uusia, kestäviä ratkaisuja. Samalla EU:n on vastattava jäsenvaltioiden välisestä parhaiden käytäntöjen vaihdosta, EU:n lainsäädännön täytäntöönpanon seurannasta jäsenvaltioissa sekä aloitteiden tekemisestä uuden lainsäädännön laatimiseksi näillä aloilla.

  Jean-Luc Bennahmias (ALDE), kirjallinen. – (FR) Jäsen Mannin valiokunta-aloitteisessa mietinnössä väestörakenteen muutokseen vastaamisesta ja sukupolvien välisestä solidaarisuudesta oli joitakin hyviä seikkoja, jotka koskivat erityisesti sukupolvien välistä sopimusta nyky-yhteiskunnissamme, nuorten työttömyyttä sekä tarvetta tarkastella ikääntyneiden kohtaamia haasteita rinnakkain nuorten kohtaamien haasteiden kanssa. Äänestin kuitenkin päätöslauselmaa vastaan, sillä en voinut hyväksyä joitakin, erityisesti eläkkeitä koskevia kohtia. Onneksi parlamentin suuri enemmistö hylkäsi kohdan, jossa selkeästi mainittiin tarve korvata jakojärjestelmä pääomarahoitteisilla järjestelmillä. Toinen kohta, jossa kehotetaan "jäsenvaltioita tutkimaan jälleen mahdollisuuksia hylätä pakolliset eläkeiät", kuitenkin hyväksyttiin. Tämä on todella käsittämätöntä! Kyllä, eläkejärjestelmiin tarvitaan lisää joustoa, mutta eläkeiän on oltava sen perustavaa laatua oleva pilari! Komission päätellessä Euroopan tulevia eläkkeitä koskevaa kuulemistaan parlamentin viestillä on erityisen suuri merkitys. Tästä syystä päätin äänestää päätöslauselmaa vastaan.

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska sukupolvien välisten konfliktien ja kilpailun sijaan meidän on pyrittävä yhtäläisiin mahdollisuuksiin ja solidaarisuuteen. En kuitenkaan tukenut Euroopan parlamentin esittelijän kantaa, jonka mukaan varhaisesta eläköitymisestä olisi luovuttava. Itse asiassa ikääntyneet joutuvat nykyisin varhaiseläkkeelle tietyissä olosuhteissa, eikä kyse ole valinnasta. Ottaen huomioon talouskriisin seuraukset, mahdollisuus varhaiseläkkeeseen on usein irtisanotuille iäkkäille ainoa mahdollisuus selvitä. Tämän vuoksi, ja koska eläkejärjestelmät eroavat toisistaan eri jäsenvaltioissa, meidän on otettava huomioon niistä jokaisessa sovellettavat käytännöt, emmekä voi seurata vain yhden tai muutaman valtion esimerkkiä. Jäsenvaltioiden on itse päätettävä varhaiseläkettä koskevien säännösten täytäntöönpanosta ottaen huomioon valtion tilanteen ja käytännöt. Haluan jälleen kerran kiinnittää huomiota siihen, että sekä väestörakenteen muutokset että ikään perustuva syrjintä vaarantavat sukupolvien välisen solidaarisuuden ja talouskasvun. Tällainen syrjintä rajoittaa vakavasti niin iäkkäiden kuin nuorten työntekijöiden pääsyä työmarkkinoille.

  Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. – (RO) Viime vuosina EU:n jäsenvaltiot, joissa syntyvyysaste on laskenut dramaattisesti, ovat joutuneet selviytymään yhä iäkkäämmän väestön turvin. Elinajanodotteen kasvu on myönteistä kehitystä, koska ihmiset ovat fyysisesti ja henkisesti aktiivisia pidempään. Näissä oloissa on selvää, että meidän on kohdattava vielä vakavamman tilanteen mahdollisuus, jolloin demografisella epätasapainolla on vaikutusta jäsenvaltioiden talouteen ja talousarviomäärärahoihin. Tällä olisi vaikutusta myös koko EU:hun. On siis mahdollista, että tulevat sukupolvet kantavat rahoitustaakan näistä demografisista muutoksista. Tilanteen vuoksi Lissabonin strategian tavoite, jonka mukaan puolet 55–64-vuotiaista olisi työelämässä, on aivan olennainen, vaikka tämä vuosi onkin menetetty. Tähän ilmiöön vastaamiseksi on toteutettava nopeita ja määrätietoisia toimenpiteitä sellaisessa elinkaareen suuntautuneessa lähestymistavassa, jossa saatetaan niin nuoria kuin iäkkäitä työmarkkinoille. Työttömien 15–24-vuotiaiden osuus on huomattavasti suurempi kuin minkään muun ikäryhmän EU:ssa. Tämän vuoksi eurooppalaista nuorisotakuualoitetta koskevaa ehdotusta on kannatettava.

  Vito Bonsignore (PPE), kirjallinen. – (IT) Ensinnäkin haluan kiittää Thomas Mannia tämän mietinnön laatimisesta, sillä sen ansiona on, että siinä ehdotetaan erityisiä toimenpiteitä sukupolvien välisen hyödyllisen vuoropuhelun käynnistämiseksi. Äänestin sen puolesta, sillä uskon, että oikeudenmukaisen tasapainon luominen sukupolvien välille on ainoa tapa, jolla nuorempi sukupolvi voidaan todella saada vakuutettua ja jolla voidaan lisätä heidän osallistumistaan työmarkkinoille. Uskon myös, että Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden on aika tarkastella sukupolvihaasteen asettamia uusia kysymyksiä. Eurooppa kohtaa itse asiassa pian todellisia ongelmia, jotka johtuvat väestön hitaasta kasvusta, ja asianmukaista politiikkaa tarvitaan nopeasti, jotta koko eurooppalainen sosiaaliturvajärjestelmä ei vaarannu. Tämän osalta minusta on tärkeää arvioida uudelleen yli 60-vuotiaisiin kohdistuvaa sosiaalipolitiikkaa. Tämä ikäryhmä tuo työelämään lisäarvoa, joten on toteutettava valmistelevia toimenpiteitä heidän osallistamisekseen entistä enemmän. Kannatan tämän vuoksi ehdotusta tarkistaa sosiaaliturvajärjestelmiä, jotta yli 60-vuotiaat voivat jatkaa työssään saavutettuaan eläkeiän.

  Zuzana Brzobohatá (S&D), kirjallinen. – (CS) Minusta esittelijä ehdottaa aivan perustellusti kahta toimenpidettä, jotka koskevat epätasaisen demografisen kehityksen vaikutuksia sosiaalimenojen rahoitukseen sekä eläkejärjestelmien tilannetta kaikissa jäsenvaltioissa. Ensimmäisellä toimenpiteellä pyritään lisäämään nuorten työllisyyttä, ja toisella lykkäämään eläkeikää. Olen esittelijän kanssa samaa mieltä siitä, että iäkkäät eivät ole taloudelle ja yhteiskunnalle taakka, vaan pikemminkin suuri etu heidän elämän kokemuksensa ja tietämyksensä vuoksi. Päätin äänestää mietinnön puolesta, koska siitä poistettiin kiistanalainen osuus, jossa kannatettiin ajatusta nykyisen jatkuvan järjestelmän korvaamisesta pääomavaroihin perustuvalla järjestelmällä.

  Nikolaos Chountis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Äänestin mietintöä vastaan. Siinä tarkastellaan demografista ongelmaa ja sukupolvien välistä solidaarisuutta hyvin konservatiivisella tavalla. Monissa yhteyksissä, kuten työelämän lähes rajattomassa pitkittämisessä, sillä pyyhitään tyhjiin työntekijöiden työ- ja vakuutusoikeudet ja näännytetään heidät täysin. Nuorten työttömyysongelma kasvaa. Eliniänodotteen kasvu ja elinolojen paraneminen alkavat muodostua pikemminkin yleisinhimilliseksi ja näin yleiseurooppalaiseksi ongelmaksi kuin tavoitteeksi.

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. – (PT) Kohtaamme nyt suurta nuorisotyöttömyyttä ja alirahoitettuja eläkejärjestelmiä. Meidän on löydettävä yhteinen ratkaisu, sillä nuoret on katsottava arvokkaaksi ja olennaiseksi voimavaraksi, joka on mobilisoitava sosiaalisten ja taloudellisten tavoitteiden tavoitteluun, erityisesti ikääntyvässä yhteiskunnassa. Jos emme onnistu kääntämään nykyistä suuntausta, väestörakenteen muutoksen seurauksena työelämässä mukana olevien ja sen ulkopuolella olevien välisen suhteen arvioidaan olevan 2:1 vuoteen 2030 mennessä. Vaikka sukupolvien välisen tasa-arvon edistämisen tärkeimmät välineet kuuluvatkin jäsenvaltioiden toimivaltaan, EU:lla on ratkaiseva asema valvonnassa, unionin syrjinnän vastaisen lainsäädännön asianmukaisen ja tehokkaan täytäntöönpanon seurannassa sekä parhaiden käytäntöjen ja toimintasuunnitelmien edistämisessä. On hyvin tärkeää, että EU ja jäsenvaltiot edistävät uusia aloitteita aktiivisen, terveen ja ihmisarvoisen ikääntymisen edistämiseksi. On myös luotava pitkän ajanjakson näkymiä nuorille ja toteutettava toimenpiteitä liikkuvuuden edistämiseksi heidän opintojensa aikana, taattava korkealaatuinen ammatillinen koulutus ja luotava uusia työpaikkoja, sillä näin taataan heidän täysimääräinen osallistumisensa yhteiskuntaan.

  Lara Comi (PPE), kirjallinen. – (IT) Mietinnössä yhdistetään useita aiheita, jotka ovat kaikki valtavan tärkeitä, erityisesti väestön vähävaraisimmille osille. Minun on korostettava ehdotusten ja aloitteiden monialaisia näkökohtia: meidän on hyväksyttävä yhä nopeammin muuttuva maailma, ja tällä on suuria vaikutuksia sosiaaliturvajärjestelmiin. Olemme kaikki tietoisia siitä, etteivät aiemmin nauttimamme takeet enää turvaa tulevaisuuttamme, ja meidän on oltava valmiita muovaamaan yhteiskuntaa, joka kykenee edelleen kukoistamaan oloissa, jotka eivät ole samat kuin nyt tai aiemmin. Kannatan koko sydämestäni solidaarisuutta koskevaa vetoomusta sekä sukupolvien tasa-arvon määritelmää. Aion myös tehdä kaiken mahdollisen ratkaisun löytämiseksi niihin epävarmuuksiin, jotka koskevat sukupolveni vanhuuseläkkeen määrää kotimaassani.

  Vasilica Viorica Dăncilă (S&D), kirjallinen. – (RO) Jäsenvaltioiden saatavilla on tärkeimmät välineet sukupolvien välisen tasapainon edistämiseen ja ikään perustuvan syrjinnän lakkauttamiseen. Yli 60-vuotiaiden määrä Euroopan unionin alueella kasvaa ennennäkemättömästi, ja kasvun huippu saavutetaan vuosien 2015 ja 2035 välillä, kun tämä ikäryhmä kasvaa vuosittain 2 miljoonalla ihmisellä. Tämän vuoksi katson, että EU:n on laadittava tehokasta politiikkaa, jotta työntekijät voivat jäädä työmarkkinoille eikä heihin kohdisteta ikään perustuvaa syrjintää. Kaikkien ikäryhmien naisten on todellakin osallistuttava mahdollisimman paljon elinikäisen oppimisen ohjelmiin.

  Mário David (PPE), kirjallinen. – (PT) Sukupolvien välisestä tasa-arvosta ja solidaarisuudesta Euroopan unionissa on tulossa yksi eurooppalaisen sosiaalipolitiikan merkittävimmistä haasteista tulevina vuosikymmeninä. Tämän vuoksi äänestän yleisesti mietinnössä ehdotettujen toimenpiteiden puolesta. On tapahduttava muutos siinä kaavassa, kuinka yhteiskunnat ja taloudet tarkastelevat väestön ikääntymistä. Sen sijaan, että ikääntyneet katsotaan taakaksi ja synonyymiksi kasvaville kustannuksille, heidän kokemuksensa ja tietämyksensä ansiosta heidät olisi nähtävä arvokkaaksi voimavaraksi yrityskulttuurissa. Tämän vuoksi yrityksiä olisi rohkaistava kehittämään ikääntymisen hallintaa koskevia strategioita, jotka lisäisivät niiden kilpailukykyä, kun vanhempien työntekijöiden kokemusta ja erityisominaisuuksia hyödynnettäisiin. Katson myös, että väestön ikääntyminen tarjoaa merkittävän mahdollisuuden parantaa kilpailukykyä ja rohkaista innovointiin, mikä edistäisi kasvua ja loisi työpaikkoja. Lopuksi haluan ilmaista huoleni EU:n korkeasta nuorisotyöttömyysasteesta ja korostaa tarvetta luoda lisää työpaikkoja ja tarjota pitkän ajanjakson näkymiä, mikä auttaisi varmistamaan nuorten täysimääräisen yhteiskunnallisen osallistumisen.

  Luigi Ciriaco De Mita (PPE), kirjallinen. – (IT) Tasa-arvo sukupolvien välisissä suhteissa on uusi globaali haaste, johon on vastattava asianmukaisesti. Nykyaikaiset yhteiskunnat ovat havainneet hallitsevansa jatkuvan kasvun ajanjaksoa, jossa varsinkin parin viime vuosikymmenen aikana uusilla sukupolvilla on ollut edessään paremmat olosuhteet ja tulevaisuudennäkymät kuin aiemmilla sukupolvilla. Nyt on ylitetty loputtoman kasvun raja, ja käymme keskustelua oikeuksista ja rajallisista resursseista. Kaikkien valtioiden, alkaen kehittyneistä ja demokraattisista valtioista ja niiden organisaatioista (kuten EU:sta), on tehtävä määrätietoisesti ja vakuuttavasti työtä laatiakseen politiikkaa, tehdäkseen valintoja ja täytäntöönpannakseen ne johdonmukaisesti paremman tasapainon aikaansaamiseksi nykyisen ja tulevien sukupolvien välille, jotta voidaan vähentää jakoa ja välimatkaa niiden välillä joilla on oikeuksia ja resursseja ja niiden joilla niitä ei ole. Minusta väestörakenteen muutokseen vastaamisesta ja sukupolvien välisestä solidaarisuudesta laadittu mietintö, josta äänestimme, on tämän suuntainen.

  Proinsias De Rossa (S&D), kirjallinen. – (EN) Kannatan mietintöä, jossa esitetään useita merkittäviä ehdotuksia kohtaamaamme väestörakenteen muutokseen vastaamiseksi sukupolvien välisen solidaarisuuden hengessä. Riittämättömän sosiaaliturvalainsäädäntö, riittämättömät sosiaalipalvelut sekä korkea nuorisotyöttömyys vaikuttavat osaltaan myöhäiseen avioitumiseen ja lasten saamiseen, mikä nopeuttaa väestön ikääntymistä. Niin nuoret kuin vanhatkin kokevat ikään perustuvaa syrjintää sen eri muodoissa, erityisesti työmarkkinoille pääsyssä ja tiettyjen sosiaalipalveluiden saatavuudessa. Vaikka keskeiset välineet, kuten kansalliset talousarviot, eläkejärjestelmät ja terveydenhoitopalvelut, ovat jäsenvaltioiden valvonnassa, EU voi edistää syrjinnän vastaisen lainsäädännön kattavuutta, erityisesti suojatakseen ikääntyviä naisia työmarkkinoilla. Lisäksi kaiken ikäiset naiset hoitavat usein nuoria ja vanhoja avusta riippuvaisia. Heidän työnsä on itsessään esimerkki sukupolvien välisestä tuesta ja ansaitsee yhteiskunnallistaloudellista tunnustusta, vaikkakaan ei laadukkaiden hoitopalveluiden kehittämisen korvikkeena. Koska epätyypilliset ja epävarmat työsuhteen muodot yleistyvät jatkuvasti, oikeus ihmisarvoiseen eläkkeeseen eläkeiässä on uhattuna. Tämä suuntaus on torjuttavissa vain kasvuun, työntekijöiden oikeuksien kunnioittamiseen ja laadukkaisiin julkisiin palveluihin keskittyvällä talouspolitiikalla.

  Martin Ehrenhauser (NI), kirjallinen. – (DE) Haluan todeta 24 kohdan osalta, että mahdollisuuden tarjoaminen ikääntyneille työntekijöille jatkaa halutessaan työtä pakollisen eläkeiän jälkeen ei saa johtaa näihin työntekijöihin kohdistuvaan painostukseen, joka johtaisi eläkeikäisten työllistämisen yleistymiseen. Ikääntyneiden työntekijöiden on edelleen voitava jäädä eläkkeelle lakisääteisessä eläkeiässä ilman syrjinnän kohteeksi joutumisen vaaraa.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Kuten olen aiemmin todennut, eurooppalainen yhteiskunta ikääntyy, ja tämä nähdään taloudellisissa analyyseissä usein kielteisenä. Väestöpyramidin kääntyminen päälaelleen valtioissa, joissa hyvinvointivaltio on edelleen voimissaan, merkitsee luonnollisesti sitä, että yhä harvemmat tuovat panoksensa sosiaaliturvajärjestelmään, josta yhä useammat ovat riippuvaisia. Hyvin selkeästi sanottuna suurempi määrä ikääntyneitä merkitsee suurempia eläke- ja terveydenhoitomenoja. Solidaarinen yhteiskunta ei kuitenkaan voi tarkastella ikääntymistä tällä tavalla. On tärkeää kehittää aktiivisen ikääntymisen ratkaisuja sekä keinoja ikääntyneiden valtavan inhimillisen potentiaalin hyödyntämiseksi, sillä jopa Euroopan kaltaisilla kilpailukykyisillä markkinoilla he omaavat edelleen lisäarvoa suuremman kokemuksensa ja tietämyksensä ansiosta. Toisaalta emme myöskään voi puhua ikääntyvästä väestöstä puhumatta perhepolitiikasta, jolla rohkaistaan lasten tekemiseen Euroopan unionissa. Keskimääräinen syntyvyys on Euroopan unionissa 1,5 lasta, yksi maailman alhaisimpia. Tämä voidaan muuttaa vain vankalla perheitä tukevalla politiikalla, jossa ei rangaista miehiä ja naisia, jotka päättävät saada lapsia, taloudellisesti, verotuksellisesti eikä ammatillisesti.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tämä mietintö on täynnä ristiriitaisuuksia. Toisaalta siinä käytetään hyvin kohteliasta kieltä ikääntyneistä. Toisaalta siinä kuitenkin esitetään perustoimenpiteitä, jotka käytännössä vaarantavat ikääntyneiden ja yleensä työntekijöiden oikeudet. Mainitsen joitain esimerkkejä:

– yksityisten eläkejärjestelmien tukeminen, jolloin suositaan rahoitusalaa ja unohdetaan ne vakavat seuraukset, joita näillä käytännöillä on jo ollut erityisesti Yhdysvalloissa, jossa miljoonat eläkeläiset joutuivat puutteeseen, ja valtion oli pakko puuttua asiaan,

– rohkaistaan valtiota lisäämään osa-aikaista ja joustavaa työtä lakaisemalla sivuun näiden käytäntöjen seuraukset, kuten työn arvon vähättely, matalat palkat, epävarmat työsuhteet ja jatkuvasti kasvava sellaisten työntekijöiden joukko, joiden tulot jäävät alle köyhyysrajan,

– rohkaistaan nostamaan eläkeikää.

Äänestimme mietintöä vastaan kaikista näistä syistä, vaikka tunnustammekin, että se sisältää joitakin myönteisiäkin näkökohtia, jotka mietinnössä ajettu uusliberalistinen politiikka kuitenkin vaarantaa.

  Elisabetta Gardini (PPE), kirjallinen. – (IT) Euroopan pyrkiessä selviytymään rahoitus-, talous- ja sosiaalialan kriisistä se kohtaa vakavan ongelman: työttömyyden. Tämä ahdinko vaikuttaa erityisen pahasti nuoriin ja saa aikaan huolestuttavan tilanteen, jolla tulee olemaan huonoja vaikutuksia Euroopan tulevaan kilpailukykyyn. Äänestin päätöslauselman puolesta, koska vaikka tunnustetaan toissijaisuusperiaate ja jäsenvaltioiden toimivalta tällä alalla, minusta Euroopan unionin on annettava oma panoksensa rohkaisemalla eri toimijoiden välistä vuoropuhelua sukupolvien välisestä solidaarisuudesta. Tulevaisuuden työvoima tehdään tämän päivän nuorista. Jos he lykkäävät työmarkkinoille tulemistaan, se merkitsee viivästynyttä urakehitystä, matalampia palkkoja ja palkkakuilua verrattuna muihin sukupolviin. Meidän on autettava enemmän nuoria ja tuettava yrittäjyyttä sekä nuorten työllistymistä. Vain näin voimme varmistaa nuoremmille sukupolville vähemmän epävarman tulevaisuuden.

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, on häpeällistä, että jäsen Mannin mietinnössä, joka tosin sisältää joitakin perheystävällisen politiikan edistämisen, työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen, ikääntyneiden ja nuorten työntekijöiden työmarkkinoille pääsyn jne. kaltaisia hyviä seikkoja, esitetään maahanmuutto ratkaisuna, joskin osittaisena, valtioidemme väestön ikääntymiseen ja jopa eläkkeiden rahoittamiseen. Jokaisessa valtiossa, myös Ranskassa, tutkimukset osoittavat, ettei tämä onnistu, ei väestökehityksen eikä rahoituksen kannalta. Jopa ranskalainen väestötieteilijä Tribalat, jota tuskin voi syyttää suopeudesta Kansallista rintamaa kohtaan, on tullut samaan tulokseen. Olen hyvin tietoinen siitä, että täällä parlamentissa halutaan uskoa SOS Racisme -järjestön iskulauseeseen "Mohamed maksaa Mauricen eläkkeen"… sekä Karlin, Matthewn ja Juanin eläkkeen. Tämä ei kuitenkaan ole totta missään. Jäsen Mannin olisi myös oltava varovainen suositellessaan nykyisten jakojärjestelmien korvaamista pääomarahoitteisilla järjestelmillä. Maailman rahoituskriisin taustaa vasten tällainen ehdotus voi aiheuttaa iäkkäiden ihmisten perikatoon joutumisen, ja ainoastaan Madoffin kaltaiset hyötyisivät siitä.

  Nathalie Griesbeck (ALDE), kirjallinen. – (FR) Sukupolvien välinen solidaarisuus on yksi yhteisön politiikan ja kansallisen politiikan merkittävimpiä sosiaalisia haasteita tulevina vuosina, kun Euroopan väestö ikääntyy. Mietinnössä korostetaan aivan perustellusti solidaarisuuden arvoa, sukupolvien välisen solidaarisuuden tarvetta ja sukupolvien välisen sopimuksen merkitystä. Siihen sisältyy hyvin myönteisiä kohtia esimerkiksi työ- ja perhe-elämän tasapainottamisesta, erityisesti naisten joustavista työajoista, nuorten ja ikääntyneiden työn saannista, syrjinnän torjumisesta ja niin edelleen. Mietintöön sisältyy kuitenkin useita seikkoja, joita en hyväksy, kuten 24 kohta, jossa kehotetaan luopumaan pakollisesta eläkeiästä, useat työn joustavaa järjestämistä ja sosiaalilainsäädännön yksinkertaistamista koskevat kohdat sekä varhaiseläkejärjestelmistä luopumista koskeva kohta. Katsoin parhaaksi äänestää tätä mietintöä koskevassa äänestyksessä tyhjää. Olen kuitenkin tyytyväinen siihen, että Euroopan parlamentti hylkäsi kohdan, jossa vaadittiin eläkkeiden jakojärjestelmän korvaamista pääomarahoitteisilla järjestelmillä.

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. – (FR) Äänestin väestörakenteen muutokseen vastaamisesta ja sukupolvien välisestä solidaarisuudesta laadittua mietintöä vastaan, sillä se sisältää kantoja, joita en voi hyväksyä. Teksti sisältää erityisen mielenkiintoisia seikkoja, kuten sen, ettei nuorisotyöttömyyttä pidä asettaa yli 50-vuotiaiden työmarkkinoilla pysymistä vastaan. Siinä myös korostetaan elinikäistä oppimista sekä ikään ja sukupuoleen perustuvan syrjinnän torjuntaa työmarkkinoilla. Tekstiin sisältyy kuitenkin useita eläkejärjestelmiä koskevia suosituksia, joita en voi tukea. Tekstissä muun muassa kehotetaan jäsenvaltioita luopumaan lakisääteisestä eläkeiästä ja korostetaan suuresti tarvetta vähentää julkista velkataakkaa, mikä merkitsee yksityisrahoitteisten eläkejärjestelmien tukemista, jotka ovat erityisen epäoikeudenmukaisia. Mietinnössä myös kehotetaan jäsenvaltioita korottamaan työllisyysasteita lisäämällä osa-aikatyötä, mikä vain pahentaa entisestään työn epävarmuutta. Tässä oli joitakin syitä sille, miksi äänestin tekstiä vastaan.

  Jiří Havel (S&D), kirjallinen. – (CS) Väestörakenteen kehityksen nykyisellä epätasaisuudella on merkittäviä vaikutuksia sosiaalimenojen rahoitukseen ja kaikkien jäsenvaltioiden eläkejärjestelmien rahoitustilanteeseen. Valiokunta-aloitteisessa mietinnössään Thomas Mann ehdottaa kahta toimenpidettä, toisaalta nuorten työllisyyden lisäämistä ja toisaalta eläkeiän korottamista. Olen esittelijän kanssa samaa mieltä siitä, että iäkkäät eivät ole taloudelle ja yhteiskunnalle taakka, vaan pikemminkin suuri etu heidän kokemuksensa, elämäntyönsä ja tietämyksensä vuoksi. Tämän osalta olen samaa mieltä esittelijän kanssa, kun tämä ehdottaa konkreettisia toimenpiteitä perustan luomiseksi avoimelle vuoropuhelulle ja kehottaa komissiota ja neuvostoa saamaan aikaan sukupolvien välisen tasapainon kaikissa jäsenvaltioissa ja EU:n tasolla.

  Peter Jahr (PPE), kirjallinen. – (DE) Sukupolvien tasa-arvon periaate on yksi tulevien vuosien merkittävimmistä poliittisista haasteista. Väestörakenteen muutos vaikuttaa suhteisiin yhteiskunnassamme, joten on erityisen tärkeää, ettei yksi sukupolvi elä toisen kustannuksella. Tämä koskee rahoitus- ja talousarviopolitiikkaa, mutta myös ympäristön suojelua, käytettävissä olevia voimavaroja ja ilmastoa. Sen varmistamiseksi, että yhteiskuntamme pysyy yhtenäisenä, meidän on kaikessa politiikassamme pyrittävä sukupolvien tasa-arvoon. Näin ollen meidän on tarkasteltava kaikkia poliittisia päätöksiämme tässä valossa. On tärkeää, että kiinnitämme huomiotamme tähän aiheeseen säilyttääksemme solidaarisuuden tunteen yhteiskunnassamme tulevaisuudessakin.

  Karin Kadenbach (S&D), kirjallinen. – (DE) Äänestin väestörakenteen muutokseen vastaamisesta laaditun mietinnön puolesta, mutta sitä kohtaa vastaan, jossa jäsenvaltioita kehotetaan "tutkimaan työntekijöiden säänneltyä maahanmuuttoa (maahanmuutto kolmansista maista EU:hun)". Minusta sanamuotoon sisältyy myönteinen arvio työntekijöiden maahanmuutosta kolmansista maista. Äänestin Thomas Mannin mietinnön puolesta, koska Euroopan parlamentti ei hyväksynyt alkuperäisessä mietinnössä esitettyä suositusta muuttaa eläkejärjestelmien rahoitusta. Vastustan kuitenkin vankasti vaatimusta rohkaista yksityisten eläkkeiden tarjoamiseen ja sen varmistamista, että julkisen sektorin eläkkeet yleensä eivät ole avokätisempiä kuin vastaavat yksityisen sektorin eläkkeet. Lisäksi vastustan sitä, että yksityisen sektorin eläkerahastoilla olisi merkittävämpi asema valtioeläkkeiden tarjoamisesta aiheutuvan tulevan taakan pienentämisessä. Minusta nykyinen jakojärjestelmä on taloudellisesti järkevin ja kestävin järjestelmä.

  Alan Kelly (S&D), kirjallinen. – (EN) Arvoisa puhemies, Irlannin yhteiskunta ikääntyy ennennäkemätöntä vauhtia. Tähän aloitteeseen sisältyy useita ehdotuksia komissiolle, ja niillä voidaan auttaa valtioiden kaikkialla Euroopassa tulevina vuosina kohtaamien ongelmien ratkaisemisessa. Mietinnössä korostetaan huolellisesti sukupolvien välistä solidaarisuutta, ja siinä varmistetaan älykkäästi, ettei kukaan ajattele, että olisi olemassa yksi yksittäinen ratkaisu ikääntyvään yhteiskuntaan ja siihen liittyviin ongelmiin.

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. – (IT) Kannatin Thomas Mannin mietintöä, koska katson, että väestörakenteen muutokseen vastaamisen on oltava poliittinen painopisteala yhteisön tulevissa toimissa. Nuoret ovat kiistatta keskeinen voimavara, johon meidän on investoitava elvyttääksemme koko Euroopan unionin taloutta. Minusta he ansaitsevat erityistä huomiota. Minusta on tärkeää korostaa myös koulutus- ja työllisyyspolitiikan merkitystä. Itse asiassa kasvun ja työllisyyden vahvistaminen, joka on määrä saada aikaan tasapuolisella koulutukseen ja työmarkkinoille pääsyllä, on mielestäni askel, joka meidän on otettava, jotta saavuttaisimme joitain merkittäviä kasvutavoitteita, kuten kilpailukyvyn ja innovointimahdollisuuksien parantaminen.

  Patrick Le Hyaric (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Äänestin Thomas Mannin mietintöä vastaan, sillä se liittyy erottamattomasti liberalistiseen ajatteluun, jossa Euroopan ikääntyvää väestöä käytetään verukkeena Euroopan julkisten sosiaaliturvajärjestelmien uudistamiselle ja vaarannetaan erityisesti terveydenhoito ja eläkkeiden jakojärjestelmä rohkaisemalla niiden yksityistämiseen ja eläkeiän nostoon, joita en hyväksy.

  Elżbieta Katarzyna Łukacijewska (PPE), kirjallinen. – (PL) Hyvät kollegat, haluan kiinnittää huomionne siihen, että kannatin Thomas Mannin mietintöä väestörakenteen muutokseen vastaamisesta ja sukupolvien välisestä solidaarisuudesta, koska katson, että yksi Euroopan unionin nyt kohtaamista vaikeimmista ongelmista on yhteiskuntien ikääntyminen jäsenvaltioissa. Se on haaste, josta Euroopan unionin on selviydyttävä, jos luodaan edellytykset, joilla rohkaistaan äitiyteen, jos suunnitellaan entistä parempia keinoja sovittaa yhteen työ- ja perhe-elämä ja jos hyödynnetään oikein entistä tuottavamman elämän tarjoamat mahdollisuudet. Vuosi 2012 on julistettava aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalaiseksi teemavuodeksi, ja katson, että meidän Euroopan parlamentin jäsenten on edistettävä aktiivisen ikääntymisen politiikkaa ja kiinnitettävä huomiota väestörakenteen muutoksen uusiin haasteisiin.

  Barbara Matera (PPE), kirjallinen. – (IT) Jäsen Mannin mietintö on yksityiskohtainen ja hyvin jäsennelty, ja siihen sisällytettiin täysimääräisesti naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan esittämät ehdotukset, joilla tuotiin esiin sukupuolten tasa-arvo ja merkitys tällä alalla. Parlamentti alkaa tulla tunnetuksi erityisen politiikan noudattamisesta kaikkien ihmisten yhtäläisen ihmisarvon ja elämänlaadun parantamiseksi kaikissa jäsenvaltioissa, samalla kun tunnustamme myös alueiden väliset tunnetut erot. Tämän vuoksi arvostan ja kiinnitän huomiota erityisesti siihen, että on kiinnitetty huomiota ja annettu tilaa perhe-, työ- ja yksityiselämän tasapainottamiselle sekä naisille, myös ikääntyneille naisille, sukupolvien tasa-arvon periaatetta sovellettaessa. Meidän on vastattava kaikilla tasoilla – on tärkeää, että myös kansalaisyhteiskunta sekä maalliset ja uskonnolliset yhdistykset osallistuvat tähän – asianmukaisella politiikalla, jotta voimme luoda vankan Euroopan, jossa ei ole ikään tai sukupuoleen perustuvaa syrjintää, Euroopan, joka ei pelkästään vanhene, vaan näkee myös voimakkaiden uusien sukupolvien nousun.

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Mietinnössä esitetään, että kasvava elinajanodote ei saa vähentää työntekijöiden oikeuksia. Kuitenkin tätä siinä ajetaan, alusta loppuun. Eläkeiän nostaminen mahdollisimman korkealle 64 vuodesta, kuten EU 2020 -strategiassa luvataan, väliaikaisen työn edistäminen ja eläkkeiden jakojärjestelmän korvaaminen pääomarahoitteisilla eläkejärjestelmillä ovat joitakin toimenpiteitä, joihin Euroopan parlamentti sitoutuu, jos se äänestää mietinnön puolesta. Äänestän tätä sanoinkuvaamatonta sosiaalista taantumaa vastaan.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Väestörakenteen muutokseen vastaaminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus ovat paremman tulevaisuuden keskeisiä haasteita. Meidän on tämän vuoksi vakaasti torjuttava kaikkia väestön kasvua vähentäviä tekijöitä, erityisesti riittämätöntä sosiaaliturvaa, työmarkkinoille integroitumisen hitautta ja hankaluutta, epävarmassa tai väliaikaisessa työsuhteessa vietettyjä pitkiä ajanjaksoja sekä nuorten parien jäämistä ilman tukea, sillä nämä ovat syitä, joiden vuoksi nuoret lykkäävät perheen perustamista ja lasten hankkimista. Lisäksi yhä korkeampi elinajanodote merkitsee ikääntyneiden määrän lisääntymistä seurauksineen. On siis vahvistettava sukupolvien välistä solidaarisuutta, jotta yhteiskunnastamme voi tulla oikeudenmukaisempi ja entistä tasapainoisempi.

  Louis Michel ja Frédérique Ries (ALDE), kirjallinen. – (FR) Euroopan kansalaisten jatkuvasti nouseva elinajanodote on erinomainen uutinen, joka puoltaa sukupolvien välistä dynamiikkaa ja vaihtoa. Toisaalta, kun tarkastelemme sitä eläkejärjestelmiemme tulevaisuuden kannalta, ikääntyvä väestö aiheuttaa poliittisten päätösten tekijöille ja tasapainoisten talousarvioiden ajajille todellista päänsärkyä. Kun tähän lisätään matala syntyvyysaste useissa EU:n 27 jäsenvaltiosta, sukupolvien välinen solidaarisuus on eräänlainen proustilainen Madeleine, jossa eurooppalaiset yhteiskunnat muistelevat menneitä. Jäsen Mannin erinomaista mietintöä mukaillen: Euroopan on vastattava väestörakenteen muutokseen, ja Jean Bodinin kuuluisa toteamus "ainoa rikkaus on ihminen" on nyt täysin järkevä. Oikeudenmukaisen ja solidaarisesti toimivan yhteiskunnan säilyttämiseksi, toisin sanoen sellaisen yhteiskunnan, joka kieltäytyy siirtämästä julkisen velan taakkaamme tuleville sukupolville ja jossa suositaan tasapainoa eläkeläisten ja työssäkäyvän väestön määrässä, on vain yksi ratkaisu. Se edellyttää välttämättä toimia useita lähestymistapoja noudattaen: työn ja eläkkeen joustavuus, inhimillinen ja realistinen maahanmuuttopolitiikka, jakojärjestelmän ja pääomarahoitteisen järjestelmän selkeä täydentävyys, ja tämän vuoksi Mouvement Réformateur -valtuuskunta äänesti 99 kohtaa vastaan.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (LV) Kannatin jäsen Mannin mietintöä kokonaisuudessaan, mutta haluan korostaa, että mietintö kattaa liian monia aiheita eikä siinä tarjota ratkaisuja ongelmiin. Haavoittuvien etnisten ryhmien syrjintää koskeva kysymys on hyvin tärkeä ja ansaitsee erillisen tarkastelun. Esimerkiksi Latviassa on yli 200 000 latgallia, jotka eivät saa edes peruskoulutusta latgallin kielellä. Olemme kiinnittäneet asiaan huomiota useita kertoja Latvian tasavallan kansallisessa parlamentissa, mutta yksikään Latvian vallassa olevaan eliittiin kuuluva ei ole valmis edes keskustelemaan asiasta.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Euroopan unionin väestö ikääntyy jatkuvasti. Vuoteen 2060 mennessä jokaista yli 65-vuotiasta kohden on kaksi työikäistä aikuista. Tällä hetkellä suhde on 4:1. Tämän seurauksena vanhemmasta sukupolvesta voi tulla suuri taakka työssäkäyvälle väestölle, joka on vastuussa talouden tukemisesta. Koska on odotettavissa, että eläkeikä nousee, ikääntyneiden työoloja on mukautettava ja niistä on tehtävä houkuttelevampia. Vanhemmille työntekijöille on annettava paremmat mahdollisuudet osallistua työmarkkinoille. Yhteiskunnassa tarvitaan myös uutta lähestymistapaa sen varmistamiseksi, ettei ikääntyneitä enää syrjitä esimerkiksi heidän rajoittuneiden kykyjensä vuoksi. Äänestän tyhjää, koska vaikka olen hyvin tyytyväinen terveenä ikääntymistä koskeviin ehdotuksiin, epäselvyyttä on edelleen joillakin pidentyneeseen työelämään liittyvillä aloilla.

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen. – (DE) Väestömme kutistuu ja sen seurauksena se myös ikääntyy ja aiheuttaa näin yhä suuremman taakan eläkejärjestelmille. Tulevaan väestörakenteen muutokseen vastaamiseksi tarvitaan johdonmukaista perheystävällistä politiikkaa. Hallitsematon joukkomaahanmuutto EU:hun on kuitenkin väärä lähestymistapa. Näin ollen äänestin tyhjää.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin Thomas Mannin mietinnön puolesta. Euroopan unionissa ja sen eri jäsenvaltioissa viime vuosikymmeninä tapahtunut kehitys on saanut aikaan muutoksia ja seurauksia, jotka ovat sosiaalisesti ilmeisiä ja edellyttävät yhteisön toimielinten tukea. Kehityksen käsite yhdistetään välttämättä taloudellisiin, sosiaalisiin ja kulttuurisiin seikkoihin, joten näitä aloja ei voida erottaa toisistaan puhuttaessa globalisaatiosta ja kehityksestä. Tässä yhteydessä yhteisön toimielinten on hillittävä tätä eriarvoisuutta ja tarjottava tukea, sillä se aiheuttaa sosiaalisen koheesion rapautumista. Tämä yhteinen ihanne lisäisi sosiaalista koheesiota, vähentäisi taloudellista eriarvoisuutta ja takaisi yksityisen sekä yhteiskunnan kollektiivisen tasapainoisen kehityksen. Kehityksen ja sosiaalisen koheesion ei pidä olla edistyksen vihollisia, vaan olennainen osa sitä, jotta rinnakkaiselo yhteiskunnassa olisi vahvemmin yhdentynyt. Tässä yhteydessä väestön ikääntymisen aiheuttama väestörakenteen muutos merkitsee sitä, että meidän on nopeutettava prosessia ja tarkasteltava uudelleen joitakin sosiaalisia rakenteita ja ohjelmia niiden mukauttamiseksi tähän uuteen maisemaan.

  Georgios Papanikolaou (PPE), kirjallinen. – (EL) Demografinen ongelma tekee sukupolvien välisen solidaarisuuden aikaansaaman elinikäisen oppimisen entistäkin merkittävämmäksi ja ajankohtaisemmaksi. Taidoilla, oppimisella, koulutuksella ja tiedoilla ei ole ikärajaa. Vuoden 2011 talousarviossa elinikäisen oppimisen ohjelmien määrärahoja lisättiin kuitenkin vain mitättömästi EU 2020 -strategian vaatimuksista ja jäsenvaltioiden kaikenikäisten kansalaisten koulutukseen lupaamista investoinneista huolimatta. Mietinnössä tunnustetaan, että meidän on luotava välineitä kansalaisten jatkuvan koulutuksen tukemiseksi ja tuettava Grudtvigin ja Leonardo da Vincin kaltaisia nykyisiä ohjelmia. Tämä mietintö on askel tähän suuntaan ja sen vuoksi äänestin sen puolesta.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan unionissa, jossa yhä useammat ihmiset elävät yhä pidempään, jossa syntyvyysaste on yleisesti alhainen ja jossa väestöpyramidi on jo kääntynyt nurinpäin, meidän on tärkeää tarkastella väestörakenteen muutokseen vastaamista ja sukupolvien välistä solidaarisuutta. Suhtaudun tämän vuoksi myönteisesti tähän oikea-aikaiseen mietintöön.

Lisäksi sen sisältö ansaitsee yleisesti hyväksyntäni, varsinkin mitä tulee seniorikansalaisten tulevaan oikeuteen jatkaa halutessaan työskentelyä, mikä itse asiassa sopii yhteen tässä korostetun aktiivisen ikääntymisen kanssa. Kannatan myös nuorten työllistämisen edistämistä, sillä heiltä kuluu yli neljä kuukautta työn löytämiseen.

  Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. – (IT) Toisaalta väestörakenteen muutos johtaa siihen, että ihmiset elävät ilahduttavasti yhä vanhemmiksi ja pysyvät pidempään fyysisesti ja henkisesti aktiivisina. Toisaalta syntyvyys on vähentynyt jäsenvaltioissa usean vuosikymmenen ajan. Ikäjakauma muuttuu jatkuvasti vanhempien sukupolvien hyväksi. Sukupolvien välinen sopimus raukeaa. Aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan ihmisten mahdollisuudet säilyttää vielä myöhemmällä iällä terveys, osallistua sosiaalisen ympäristön elämään sekä parantaa elämänlaatua. Olen täysin vakuuttunut siitä, että vuosi 2012 on julistettava "aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalaiseksi teemavuodeksi", jotta nuorten ja iäkkäiden ihmisten myötävaikutus yhteiskuntaan havainnollistuisi. Tämän vuoksi olen tehnyt täällä kaikkeni antaakseni Euroopalle sen tarvitseman tuen tähän haasteeseen vastaamiseksi.

  Rovana Plumb (S&D), kirjallinen. – (RO) Ikäsyrjintä heikentää sukupolvien välistä solidaarisuutta, ja se on kielletty perussopimuksessa mutta edelleen hyvin yleistä. Se rajoittaa ankarasti iäkkäämpien ja nuorten työntekijöiden mahdollisuutta päästä työmarkkinoille ja sosiaaliturvan ja tiettyjen palvelujen piiriin. Äänestin sen puolesta, että ryhdytään jäsenvaltioiden voimakkaisiin toimiin "sääntelemättömän" työvoiman hallitsemien, enemmän kielteisiä vaikutuksia EU:n työmarkkinoille aiheuttavien pimeiden ja harmaiden talousalojen torjumiseksi, joiden uhrit ovat useimmiten naisia, millä on hyvin kielteiset vaikutukset EU:n työmarkkinoihin, sen sijaan, että jäsenvaltiot edistävät toimia, joiden tarkoituksena on suojella maan omaa työvoimaa. Samaan aikaan on torjuttava laitonta työntekoa työnantajiin ja/tai välittäjiin kohdistuvilla toimenpiteillä/seuraamuksilla, jotka todella toimivat pelotteina. Äänestin myös sen puolesta, että jäsenvaltiot ja komissio parantaisivat yhteistyötään hoitopalveluiden valvonnan alalla, ja tämän yhteistyön puitteissa jäsenvaltiot voisivat luoda kansallisten hoitopalveluiden yhteyteen yhteysverkoston, jonka välityksellä olisi mahdollista saada kansallisesti ja EU:n alueella tietoja tarjolla olevista palveluista ja niiden laadusta sekä valittaa palvelujen laadusta.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Sukupolvien tasa-arvon periaate on yksi eurooppalaisen sosiaalipolitiikan tulevien vuosien merkittävimmistä poliittisista haasteista. On siis todellakin syytä olla tyytyväinen tähän oikea-aikaiseen mietintöön, koska siinä korostetaan tarvetta taata sukupolvien välinen solidaarisuus ja esitetään keinoja tämän saavuttamiseksi, erityisesti mitä tulee aktiivista ikääntymistä koskevan politiikan edistämiseen.

  Evelyn Regner (S&D), kirjallinen. – (DE) Äänestin väestörakenteen muutokseen vastaamisesta ja sukupolvien välisestä solidaarisuudesta laaditun mietinnön puolesta, koska Euroopan parlamentti ei hyväksynyt alkuperäisessä mietinnössä esitettyä suositusta muuttaa eläkejärjestelmien rahoitusta. Vastustan vankasti vaatimusta rohkaista yksityisten eläkkeiden tarjoamiseen ja sen varmistamista, että julkiset eläkemaksut ja -etuudet eivät keskimäärin ole suurempia kuin vertailukelpoiset yksityisen sektorin eläkkeet. Lisäksi vastustan sitä, että yksityisen sektorin eläkerahastoilla olisi merkittävämpi asema valtion eläkejärjestelmän kuormittumisen vähentämisessä tulevaisuudessa. Jakojärjestelmää ei missään tapauksessa pidä korvata pääomarahoitteisilla järjestelmillä. Minusta nykyinen jakojärjestelmä on taloudellisesti järkevin ja kestävin järjestelmä. Äänestin kuitenkin sitä kohtaa vastaan, jossa jäsenvaltioita kehotetaan "tutkimaan työntekijöiden säänneltyä maahanmuuttoa (maahanmuutto kolmansista maista EU:hun)". Minusta sanamuotoon sisältyy myönteinen arvio työntekijöiden maahanmuutosta kolmansista maista.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Me vihreät kannatimme tekstiä, koska (yksityistä/julkista rahoitusta koskeva) 99 kohta poistettiin, ja koska muussa tekstissä on otettu mukaan joitakin hyvin myönteisiä vihreitä seikkoja. Esimerkiksi eläkeikää koskevat toimenpiteet pitäisi toteuttaa asianomaisten henkilöiden tarpeiden perusteella, työssä, opiskelussa, hoitotyössä tai vapaaehtoistyössä käytetyt ajanjaksot täydentävät toisiaan ja antavat arvokasta kokemusta kaiken ikäisille, on torjuttava ikäsyrjintää koulutukseen pääsyä ja elinikäistä oppimista koskevien maakohtaisten tavoitteiden asettamisella ikääntyneitä työntekijöitä varten ikäryhmittäin ja sukupuolen mukaan. Ikääntyvien työssäolomahdollisuudet perustuvat myös riippumattomuuteen ja työntekijöiden omiin valintoihin sekä työn ja yksityiselämän tasapainoin parantamiseen. Työn ja hoitotyön yhdistäminen on mahdollistettava kaikissa jäsenvaltioissa niin miehille kuin naisillekin ja työ ja hoito on jaettava oikeudenmukaisesti naisten ja miesten kesken, jotta naisten työtaakka ei kasva suhteettomaksi ikääntyvän yhteiskunnan hoitotyön tarpeen lisääntyessä.

  Oreste Rossi (EFD), kirjallinen. – (IT) Se osa mietintöä, jossa ehdotetaan yritysten verotuksellisen ja hallinnollisen taakan vähentämistä, on myönteinen, koska tämä on hyvin tärkeä tavoite niiden kolmansien maiden kilpailun vähentämiseksi, joissa vero-, tuotanto- ja työvoimakustannukset ovat selvästi alhaisempia kuin Euroopassa.

Mietintö on myönteinen myös niiltä osin, joissa ehdotetaan vanhuuseläkevelvoitteiden rajaamista, koska elinajanodote on kasvanut ja terveyden taso parantunut, joten halutessaan ihmiset voivat jatkaa työssä. On harmillista, että tarkistuksilla joita emme hyväksy, on sisällytetty mietintöön osia, jotka eivät ole sen kanssa johdonmukaisia ja joilla pyritään rohkaisemaan Euroopan unionin ulkopuolelta tulevien ihmisten kotouttamiseen. Tämä parlamentin enemmistön kannattama päätös pakotti meidät valitettavasti äänestämään mietintöä vastaan.

  Marco Scurria (PPE), kirjallinen. – (IT) Käytän tilaisuutta hyväkseni ja korostan, että inhimillinen yhteiskunta perustuu luonnollisesti sukupolvien tasa-arvon periaatteeseen ja että ikäsyrjintä vaarantaa sukupolvien välisen solidaarisuuden, johtaa köyhyyteen ja on perustamissopimuksissa kiellettyä.

Työ ei ole pelkästään ansiotyötä, ja niin nuoret kuin iäkkäätkin ihmiset myötävaikuttavat suuresti aiempaa inhimillisemmän yhteiskunnan muodostumiseen ja palvelujen ja työelämän vakauttamiseen perhe- ja yhteisötasolla tapahtuvan toimintansa kautta.

Mietinnössä me kehotamme hallituksia helpottamaan vapaaehtoistoimintaa ja yhteisöjen ja perheen sisäistä hoitotyötä ja tunnustamaan mainitut toiminnat sekä selvittämään viipymättä asiaan liittyvät oikeudellista vastuuta koskevat kysymykset. Kiitän mietintöä myös siitä, että siinä kehotetaan jäsenvaltioita toteuttamaan toimenpiteitä antaakseen tunnustusta eri-ikäisten perheenjäsenten (pääasiassa naisten) sukupolvien solidaarisuuden hyväksi tekemälle näkymättömälle ja epäviralliselle työlle.

  Czesław Adam Siekierski (PPE), kirjallinen. – (PL) On totta, että koko Eurooppaa kohtaa väestörakenteen muutos, johon sisältyy yhteiskunnan ikääntyminen, matalat syntyvyysasteet, väestön muutto köyhemmistä valtioista rikkaampiin, pidemmät elinajanodotteet, viivästynyt työmarkkinoille tulo, yhden hengen ja lapsettomien kotitalouksien kasvava määrä jne. Kaikki tämä yhdessä luo valtavan tarpeen muutokseen, jota uudet väestörakenteen muutoksen haasteet ja sukupolvien yhdistämisen kasvava merkitys meiltä edellyttävät. On tullut välttämättömäksi ottaa käyttöön huolellisesti ajateltu sukupolvitilinpitojärjestelmä sekä uudistaa sosiaaliturva- ja verotusjärjestelmiä Euroopassa, myös eläkejärjestelmiä, taata vanhemman sukupolven asianmukainen hoiva ja välttää prosessia, joka muodostaa nuoremmille sukupolville kasvavan velkataakan. Tämän vuoksi on uudistettava vakaus- ja kasvusopimusta, jotta jäsenvaltiot voivat täyttää velvoitteensa tehdäkseen eläkejärjestelmistään kestävämpiä.

  Marc Tarabella (S&D), kirjallinen. – (FR) Thomas Mannin mietinnössä väestörakenteen muutokseen vastaamisesta ja sukupolvien välisestä solidaarisuudesta valaistaan väestörakenteen muutoksen aiheuttamia haasteita, erityisesti työttömyyttä ja epävarmoja työsuhteita, haavoittuvien ryhmien koulutusta ja syrjintää. Siinä korostetaan sukupolvien välisen solidaarisuuden tarvetta ja esitetään joitakin asiaankuuluvia ehdotuksia, muun muassa aloite yli 50-vuotiaita koskevasta eurooppalaisesta sopimuksesta, joka käsittää ikäsyrjinnän torjumisen, täystyöllisyystavoitteen lailliseen eläkeikään asti sekä ikääntyneiden ja jostakin vammasta kärsivien ihmisten uudelleen integroimisen tukemisen. Syy sille, että äänestin lopulta tyhjää tästä enemmän kuin tyydyttävästä mietinnöstä, on se, että 24 kohta, jolla halutaan hylätä pakolliset eläkeiät, säilytettiin. On nimittäin niin, että jos emme kykene turvaamaan seniorikansalaisille mahdollisuutta päästä eläkkeelle, emme enää kykene takaamaan heille hyvää loppuelämää. En halua nähdä ikääntyneiden tekevän työtä kuolemaansa asti, kuten 1800-luvulla.

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. – (PT) Solidaarisuus on yksi Euroopan unionia ohjaavista arvoista, joten on hyvin tärkeää toteuttaa sitä sukupolvien tasa-arvon osalta. Jäsenvaltiot kohtaavat lukuisia väestörakenteeseen kohdistuvia ja sosiaalisia haasteita, joiden vuoksi on välttämätöntä luoda sukupolvien välistä solidaarisuutta. Yhä korkeammalla elinajanodotteella ja laskeneella syntyvyysasteella on kauheita seurauksia Euroopan sosiaaliturvajärjestelmissä, jos erityisiä toimenpiteitä ei toteuteta.

Ottaen huomioon nykyisen tilanteen Euroopan parlamentti uskoo tarpeeseen käynnistää vuoropuhelu sukupolvien välisestä suhteesta. Mietintö kattaa monia aloja, koulutuksesta työllisyyteen niin ikääntyneiden kuin nuortenkin osalta, terveyspolitiikasta sosiaaliturvamaksuihin, perhe- ja syntyvyysastepolitiikkaan ja jopa sosiaaliturvajärjestelmien parantamiseen kulminoituen maahanmuuttopolitiikkaan ikääntyvän yhteiskunnan ongelmien ratkaisemiseksi.

Toivon, että mietinnön sisältämät aloitteet voidaan toteuttaa ja että sukupolvien välinen tasa-arvo ja vuoropuhelu voivat toteutua Euroopan unionissa.

  Viktor Uspaskich (ALDE), kirjallinen. – (LT) Hyvät kollegat, mietinnössä todetaan asianmukaisesti, että Euroopan unionin väestön jatkuva väheneminen ja matalan syntyvyysasteen jatkuva suuntaus luovat useita haasteita Euroopan taloudelle ja yhteiskunnalle. Näistä syistä EU:n työmarkkinoilla tullaan kokemaan pääasiassa kielteisiä rakennemuutoksia. Liettuassa näitä väestörakenteeseen liittyviä ongelmia pahentaa entisestään liettualaisten nuorten joukkopako ulkomaille työskentelemään. Olemme pieni kansakunta, ja menetämme kovaa vauhtia aktiivisimpia 25–40-vuotiaita, joiden kasvatukseen ja koulutukseen on investoitu. Liettua tarvitsee näiden nuorten lahjakkuutta, kokemusta ja uutteruutta selvitäkseen mainituista väestörakenteen muutoksista. Kannatan tämän vuoksi esittelijän ehdottamaa eurooppalaista nuorisotakuuta koskevaa aloitetta, jonka mukaan kaikille EU:n nuorille tarjottaisiin työtä, työharjoittelua tai lisäkoulutusta kuuden kuukauden työttömyysjakson jälkeen. Myös syntyvyysasteen nostamiseen on panostettava. Helposti saatavilla oleva laadukas lastenhoito, pienten lasten koulutus ja ohjaus ovat ensimmäisiä askelia oikeaan suuntaan. Meidän on myös lopetettava ikääntyneiden ihmisten sosiaalinen syrjäytyminen. Meidän on vakuutettava talous ja yhteiskunta siitä, että ikääntyneet eivät ole taakka. Heidän kokemuksensa, saavutuksensa ja valtavat tietonsa voivat olla kaikille sukupolville hyödyksi.

  Marie-Christine Vergiat (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Äänestin tätä mietintöä vastaan, joka jälleen kerran osoittaa, että Eurooppaa johtava enemmistö ei kykene kuuntelemaan Euroopan kansalaisten vaatimuksia.

Vaikka Euroopan unionilla ei ole näissä asioissa toimivaltaa, joka kuuluu yksinomaan jäsenvaltioille, jäsen Mann haluaa rikkoa niin saavutetut sosiaaliset tavoitteet kuin toissijaisuusperiaatteen.

Mietinnössä muun muassa rohkaistaan jäsenvaltioita edistämään työntekoa laillisen eläkeiän jälkeen, ja siinä halutaan jäsenvaltioiden tarjoavat kannustimia yli 60-vuotiaille, jotta nämä jäisivät töihin, mukauttamalla työpaikkoja heidän terveydentilansa mukaan.

Ikääntyneillä ihmisillä on ennen kaikkea oltava oikeus kohtuulliseen eläkkeeseen, joka mahdollistaa ihmisarvoisen elämän.

Lisäksi uransa loppupuolella olevien tarpeita vastaaviin järjestelyihin käytetään pääasiassa varhaiseläkejärjestelmiä, ja kuitenkin jäsen Mann haluaa yksinkertaisesti purkaa ne.

Olen kuitenkin tyytyväinen siihen, että Euroopan parlamentti hylkäsi kohdan, jossa selkeästi vaadittiin jakojärjestelmän korvaamista pääomarahoitteisilla järjestelmillä.

Sukupolvien välisen solidaarisuuden verukkeella jäsen Mann jopa katsoo tarpeelliseksi muistuttaa meitä siitä, että myös ikääntyneitä ihmisiä on kohdeltava ihmisinä, joilla on perusoikeudet. Asia tuli selväksi.

(Äänestysselitystä lyhennettiin työjärjestyksen 170 artiklan 1 kohdan mukaisesti.)

  Hermann Winkler (PPE), kirjallinen. – (DE) Jäsen Mann on tapansa mukaan tehnyt hyvää työtä arkaluontoisen aiheen osalta. Tämän vuoksi äänestin mietinnön puolesta. Haluan lyhyesti lisätä keskusteluun vielä yhden näkökulman. Euroopan parlamentin saksilaisena jäsenenä, alueen, jolla väestörakenteen muutos tuntuu voimakkaana, sekä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan jäsenenä ja EU:n tulevaa innovointipolitiikkaa koskevan valiokunta-aloitteisen mietinnön esittelijänä haluan todeta, että meidän on EU:n tasolla ja jäsenvaltioissa tietenkin edelleen pyrittävä torjumaan väestörakenteen muutosta ja tekemään alueista houkuttelevampia nuorille erityisesti lisäämällä talouskasvua, luomalla uusia työpaikkoja ja kehittämällä räätälöityä koulutuspolitiikkaa. Haluan kuitenkin myös korostaa pk-yritysten iäkkäämpien työntekijöiden merkitystä innovoinnissa. EU on lopultakin tunnustanut, että erityisesti pk-yrityksissä innovatiivisia eivät ole pelkästään uudet tekniset keksinnöt, vaan myös esimerkiksi kyky mukauttaa tuote asiakkaan erityistarpeita vastaavaksi tai palveluprosessien parantaminen. Erityisesti tällä alalla juuri ikääntyneillä työntekijöillä on runsaasti kokemusta ja he voivat tehdä yrityksestä innovatiivisen. Tästä syystä meidän on torjuttava ikäsyrjintää työpaikoilla. EU:n ja jäsenvaltioiden on otettava tämä huomioon kaikessa sosiaali- ja työlainsäädännössään.

  Anna Záborská (PPE), kirjallinen. – (SK) Älkäämme antako terminologian hämätä itseämme – nyt hyväksymässämme mietinnössä on kyse ennemminkin uusien työvoimaresurssien löytämisestä kuin solidaarisuudesta. Demografinen kriisi ei ole hiljattain havaittu asia. Jotkut meistä ovat kiinnittäneet siihen huomiota jo hyvin pitkään. Olemme jo vuosia kertoneet, että Eurooppa ikääntyy ja kuolee. Se tapahtuu hyvin pian, ja me etsimme hätääntyneinä ratkaisua. Kylmästi päätellen niitä on paljon. Lykätään eläkeikää, nostetaan syntyvyysastetta, tuodaan enemmän naisia viralliseen työhön, kasvatetaan maahanmuuttajavirtaa ja kotoutetaan maahanmuuttajat yhteiskuntaamme. Olemme halukkaita kaikkeen tähän, ja mietinnössä puhutaan kaikesta tästä. En kuitenkaan ole täysin varma siitä, auttaako se – ja jos auttaa, niin kuinka kauan. Tämä johtuu siitä, että tarkastelemme seurauksia, emme syitä. Me toimimme kuin pyramidijärjestelmään osallistuvat, jotka havaitsevat pyramidin perustan laajentumisen pysähtyneen. Etsimme uusia pelaajia laajentaaksemme perustaa. Antamalla tarkoituksellisesti uusia merkityksiä solidaarisuuden tai työn ja perhe-elämän tasapainon kaltaisille käsitteille me kuitenkin tuhoamme aidon solidaarisuuden ja viemme lapset pois vanhemmiltaan. Äänestin tästä huolimatta mietinnön puolesta. Minusta se on merkittävä panos eurooppalaisen kulttuurin eloonjääntiä koskevaan perustavaa laatua olevaan keskusteluun.

Mietintö: Maria Da Graça Carvalho (A7-0274/2010)

  Elena Oana Antonescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Tutkimus edistää keskeisellä tavalla talouskasvua, työpaikkojen syntymistä ja ympäristöystävällistä ja kestävää energiaa. Kannatan tutkimusrahoituksen lisäämistä, sillä on tärkeää luoda Euroopan tutkimusalue, joka takaa tiukimmat osaamista, vaikuttavuutta ja tehokkuutta koskevat vaatimukset, jotta parhaat tieteentekijät saadaan houkuteltua Eurooppaan ja pysymään Euroopassa ja jotta edistetään innovatiivisempaa sekä tietoon ja asiantuntemukseen perustuvaa EU:n taloutta. Euroopan on investoitava tutkimukseen, jotta voidaan kehittää uusia tuotteita ja palveluja, joilla parannetaan kansalaisten elämänlaatua. Äänestin puiteohjelman puolesta, koska uskon sen rohkaisevan tiedeyhteisöä, yliopistoja, kansalaisyhteiskunnan organisaatioita, liike-elämää ja teollisuutta osallistumaan tutkimushankkeisiin.

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Tutkimus ja kehittäminen ovat Euroopan unionin kaksi merkittävää tulevaisuutta koskevaa haastetta nykyisessä globaalissa ympäristössä. Kannatin tämän vuoksi Euroopan parlamentin aloitetta, jolla pyritään yksinkertaistamaan Euroopan unionin tutkimuksen puiteohjelmien täytäntöönpanoa. Olemme kollegojeni kanssa arvioineet, että Euroopan komission tiedonannossa tutkimuspuiteohjelmien täytäntöönpanon yksinkertaistamisesta esitetään vakavasti otettavia ja luovia toimenpiteitä, joilla pyritään poistamaan puiteohjelmiin osallistuvien kohtaamia esteitä. On kyse yhteisön rahoituksen luottamuksesta ehdokkaita kohtaan ja riskinsietokyvystä suhteessa hankkeiden osallistujiin niiden kaikissa vaiheissa joustavin yhteisön säännöin. Päätöslauselmassa todetaan, että nykyinen järjestelmä keskittyy liiaksi valvontaan, jolloin menetetään resursseja ja osallistuminen vähenee. Lopuksi pidämme keskimääräisten käsittely- ja maksuaikojen lyhentämisen yleistä suuntausta myönteisenä, vaikka tässä onkin vielä parantamisen varaa.

  Liam Aylward (ALDE), kirjallinen. – (GA) Kannatan voimakkaasti sitä, mitä mietinnössä todetaan toimien toteuttamisesta tutkimuspuiteohjelmien täytäntöönpanon yksinkertaistamiseksi. Byrokratia ja työläät hallinnolliset ja sääntelyä koskevat vaatimukset lisäävät hakumenettelyn monimutkaisuutta ja edistävät osaltaan pienten organisaatioiden ja pk-yritysten kohtaamia vaikeuksia niiden yrittäessä saada rahoitusta tutkimukseen, johon ovat sitoutuneet. Koska tutkimusyhteisö itse pyytää sääntöjen mukauttamista, menettelyjen ja vaatimusten yksinkertaistamista ja suurempaa luottamusta EU:n tutkimusrahoitukseen, on nyt täysin selvää, että tutkimuksen rahoitusta ja hallinnointia on kevennettävä sen varmistamiseksi, että tutkimus ja innovointi on tehokasta ja että sitä on kaikkialla Euroopassa. Yksinkertaistaminen ja tehokkuus vaikuttaisivat myönteisesti EU:n tutkimustilanteeseen, ja se olisi eduksi myös sidosryhmille. Kannatan parlamentin vaatimusta yksinkertaistamisprosessin toteuttamisesta vakauden ja oikeusvarmuuden luomiseksi.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Tiede, koulutus ja innovaatio ovat talouskasvun ja työpaikkojen syntymisen pilareita. Euroopan on investoitava innovaatioon, jos se aikoo kehittää uusia tuotteita ja palveluja. Näiden avulla luodaan uusia työllistymisen ja kasvun lähteitä, mikä lisää Euroopan kilpailukykyä ja parantaa elämänlaatua. Tutkimusyhteisö on jo jonkin aikaan ilmaissut huolensa siitä, että tutkimusohjelmien täytäntöönpano ja innovaatioiden kehittäminen eivät edisty niin nopeasti kuin toivottiin, osittain erityisen monimutkaisten ja byrokraattisten vaatimusten vuoksi. Tämä on ongelma erityisesti pienille organisaatioille, kuten pk-yrityksille, uusille huipputeknologiayrityksille, pienille laitoksille, yliopistoille ja tutkimuskeskuksille. Tutkimusrahoitusta ja hallintoa on todella kohennettava ja virtaviivaistettava. Nykyisellään sovelletaan erilaisia sääntöjä ja menettelyjä puiteohjelman eri välineisiin, ja tämä rajoittaa vakavasti sidosryhmien mahdollisuuksia esittää hakemuksia. Olen samaa mieltä siitä, että keskusteltaessa tutkimuksen kahdeksannesta puiteohjelmasta on kiinnitettävä eniten huomiota hallinnollisten menettelyjen yksinkertaistamiseen sen varmistamiseksi, että sääntöjä ja menettelyjä tulkitaan ja sovelletaan yhdenmukaisesti kaikissa ohjelmissa ja välineissä.

  Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. – (RO) Euroopan unioni on täysin tietoinen siitä, että tutkimus ja innovaatio ovat keskeisiä tulevaisuudessa, jolloin ne uusien tuotteiden lisäksi luovat myös uusia työpaikkoja ja uusia resursseja ja tätä kautta talouskasvua. Kehitys auttaa varmasti parantamaan Euroopan kilpailukykyä ja näin myös elämänlaatua. Näissä olosuhteissa rahoituksen saamiseen liittyvän byrokratian lisääminen tutkimus- ja innovaatio-ohjelmiin osallistuvien osalta ainoastaan hillitsee ja vähentää niiden osallistujien innokkuutta, jotka ovat jo osoittaneet merkkejä siitä, että alkavat menettää luottamustaan tätä menettelyä kohtaan. Nykyinen järjestelmä on korvattava sellaisella, jossa hakijoihin luotetaan enemmän. Tähän voitaisiin päästä yksinkertaistamalla hankkeiden rahoitus- ja hallintoseikkojen seurantaa samalla kun vahvistetaan tieteen ja teknologian arviointiprosessia. Olisi ensinnäkin voitava sietää suurempia riskitasoja ja toiseksi on luotettava enemmän tiedeyhteisöön ja liikemaailmaan. Luottamus ja valvonta – riskinotto ja riskiin sisältyvät vaarat – on tasapainotettava varmistamalla EU:n tutkimusrahoituksen moitteeton varainhoito.

  Vito Bonsignore (PPE), kirjallinen. – (IT) Onnittelen esittelijä Carvalhoa hänen tekemästään työstä. Olen täysin vakuuttunut siitä, että tiede, innovaatio ja tutkimus ovat talouskasvun ja uusien työpaikkojen perusta Euroopassa. Ei ole sattumaa, että tutkimus ja innovaatio muodostavat Euroopan unionin Eurooppa 2020 -aloitteen ytimen. Euroopan on siis aika investoida enemmän näille aloille: voidakseen kilpailla maailmanlaajuisesti Euroopan unionin on kehitettävä innovatiivisia tuotteita ja nykyaikaisia palveluja. Tämän seurauksena rahoitushakemusten määrä kasvaa jatkuvasti, mikä tarkoittaa, että tarvitaan taloudellista vastuuvelvollisuutta koskevien vaatimusten yleistä yksinkertaistamista sekä nykyisin hyvin moninaisten sääntöjen ja menettelyjen yhdenmukaistamista. Äänestin mietinnön puolesta, sillä olen samaa mieltä siitä, että meidän on vastattava nopeasti tutkimusyhteisölle, joka on vaatinut näitä muutoksia. Kannatan esittelijän valitsemaa lähestymistapaa, jossa rahoitusjärjestelmä ei perustu tuloksiin, mikä voi pikemminkin heikentää tutkijoiden tieteellistä kunnianhimoa, vaan tieteellisiin kriteereihin ja näin siis osaamiseen. Hallinnollinen yksinkertaistaminen on yksi ensisijaisista painopisteistä, johon yhteisön on panostettava, ja puiteohjelman kansainvälisyyden lisääminen voi luoda uusia mahdollisuuksia sekä yhteistyötilaisuuksia kolmansien maiden, myös kehitysmaiden, kanssa.

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Mietinnössä ehdotetaan hankkeiden rahoitus- ja hallintoseikkojen seurannan yksinkertaistamista samalla kun vahvistetaan tieteen ja teknologian arviointiprosessia vertaisarvioinnin ja osaamisen perusteella. Mietintö on kuitenkin vasta kaikkea muuta kuin yksinkertaisen prosessin alku. Suositusten täytäntöönpano kuuluu komissiolle, ja parlamentin ja neuvoston on seurattava sitä ja annettava poliittista tukea, jotta se selviytyisi tehtävästä menestyksekkäästi. Tulevaisuudessa yksinkertaistamisprosessia voidaan laajentaa muihin yhteisön ohjelmiin, erityisesti rakennerahastoihin. Yksinkertaisempien sääntöjen ansiosta ohjelmista tulee myös avoimempia ja tehokkaampia. Haluan myös kiittää kollegojani, puheenjohtajavaltio Belgian edustaja Cerexhea ja kaikkia julkiseen kuulemiseen osallistuneita heidän tuestaan. On hyvin tärkeää yksinkertaistaa tutkimusrahoituksen saatavuutta kehittämällä vastavuoroisen luottamuksen ilmapiiri kaikkien sidosryhmien välille. Näin tehostetaan tutkimusta ja innovaatiota samalla kun Euroopasta tehdään houkuttelevampi paikka asua, työskennellä ja olla onnellinen.

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. – (PT) Tutkimuksella ja kehittämisellä on ratkaiseva merkitys niiden tavoitteiden saavuttamisessa, joihin Euroopan unioni on sitoutunut Eurooppa 2020 -strategiassa. Euroopan tutkimus- ja innovaatio-ohjelmia koskevat hakemukset ja talousarviot ovat paisuneet vuosien mittaan. Pienten ja keskisuurten organisaatioiden on kuitenkin vaikea selvitä näihin ohjelmiin liittyvästä monimutkaisuudesta ja byrokratiasta. Ohjelmiin pääsy ja niitä koskevien hakemusten valmistelu ovat edelleen hyvin vaikeita erityisesti ensikertalaisille. Hankkeiden hallinnointiin ja kirjanpitoon liittyvä hallinnollinen taakka katsotaan liian suureksi, ja keskimääräinen aika tuen myöntämisen ja maksamisen välillä on edelleen liian pitkä. Tutkimuksen puiteohjelmia koskevia mekanismeja onkin kiireesti päivitettävä ja yksinkertaistettava yksinkertaistamalla hankkeiden rahoitus- ja hallintoseikkojen seurantaa samalla kun vahvistetaan tieteen ja teknologian arviointiprosessia. Olen tyytyväinen Euroopan komission aloitteeseen tilanteen korjaamiseksi ja onnittelen esittelijä Carvalhoa hänen erinomaisesta työstään, kun hän on ehdottanut konkreettisia toimenpiteitä nykyisen järjestelmän parantamiseksi.

  Lara Comi (PPE), kirjallinen. – (IT) Euroopan unionin tutkimuksen puiteohjelmilla saavutetut mittakaavaedut ovat EU:n toimielinten merkittävimpiä panoksia jäsenvaltioiden hyvinvoinnin ja pitkän ajanjakson kasvun edistämiseksi. Se ei kuitenkaan riitä nykyisenä kiihkeän kansainvälisen kilpailun aikana. Itse asiassa on aina tarpeen seurata tuloksia, arvioida mahdollisuuksien toteutettavuutta ja säilyttää tiiviit yhteydet tiedeyhteisöön, joka tekee yhteiskunnalle valtavan palveluksen. Byrokratian vähentäminen ja tarjouskilpailumenettelyjen virtaviivaistaminen antaisi tutkijoille mahdollisuuden keskittyä omiin ammatillisiin tavoitteisiinsa käyttämällä voimavaroja ja taitoja, jotka muuten menisivät hukkaan. Meidän ei pidä unohtaa, että näitä varoja on käytettävä tehokkaasti. Vaikka ansiot ovat olennainen tehokkuuden osatekijä, ei voida hyväksyä sitä, että tutkimustoiminta estyy, koska tutkijoiden on noudatettava byrokraattisia vaatimuksia, joiden arvo on epäselvä.

  António Fernando Correia De Campos (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän merkittävän mietinnön puolesta, jolla pyritään yksinkertaistamaan seitsemännen puiteohjelman rahoitusta ja täytäntöönpanoa koskevia sääntöjä. Mietinnöllä on laaja kannatus, koska yksinkertaistaminen on oleellista tutkimuksen kilpailukyvyn ja vaikutuksen parantamiseksi Euroopassa. Unionissa, jonka strategia keskittyy osaamistalouden kehittämiseen, on tärkeää, että T&K:n rahoittamisen keskeiset yhteisön välineet vastaavat suoraan tiedeyhteisön tarpeisiin ja huolenaiheisiin: • on tehtävä ohjelmasta helppopääsyisempi, • on lisättävä Euroopan tutkimusalueen houkuttelevuutta, • on keskityttävä entistä enemmän osaamiseen, • tarvitaan vankempi tukiperusta teknologisille innovaatioille ja teknologian siirtämiselle eurooppalaisiin yrityksiin. Mietinnössä esitetään komissiolle selkeät suuntaviivat ja vaihtoehtoja seitsemännen puiteohjelman yksinkertaistamiseksi. Komission olisi jatkettava näitä pyrkimyksiä tulevan kahdeksannen puiteohjelman valmisteluissa, joissa käyttäjän on oltava keskeisessä asemassa. Eurooppalaista tutkimusta ei saa enää painaa sellaisten menettelyvirheiden taakka, jotka ovat tähän mennessä vaikuttaneet puiteohjelmiin.

  Corina Creţu (S&D), kirjallinen. – (RO) Äänestin tutkimuksen puiteohjelmien täytäntöönpanon yksinkertaistamisen puolesta, koska se on ratkaiseva näkökohta pyrittäessä helpottamaan tieteellistä ja koulutuksellista kehitystä. Tämä voi puolestaan synnyttää uusia työpaikkoja ja vauhdittaa talouskasvua, mikä lisää EU:n kilpailukykyä ja parantaa kansalaisten elämänlaatua. Nykyinen järjestelmä on korvattava sellaisella, jossa hakijoihin luotetaan enemmän. Rahoitusta koskevat pyynnöt ovat lisääntyneet sellaisten valvontamenetelmien lisääntyessä, joilla pyritään varmistamaan EU:n varojen asianmukainen käyttö. On löydettävä tasapaino luottamuksen ja valvonnan välillä sekä riskinoton ja riskiin sisältyvien vaarojen välillä sen varmistamiseksi, että EU:n tutkimusrahoituksen varainhoito on moitteetonta taloudelliselta kannalta. Toinen syy, jonka vuoksi äänestin tämän puolesta, on myös uusien itäeurooppalaisten jäsenvaltioiden rohkaiseminen, jotta asiaankuuluvat varat olisivat mahdollisimman helposti niiden saatavilla, jotta niiden tutkimustaso saadaan nostettua läntisten standardien tasolle.

  Ioan Enciu (S&D), kirjallinen. – (RO) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska katson, että tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman täytäntöönpanossa oli puutteita, jotka estivät sen toteuttamisen käytännössä ihanteellisissa olosuhteissa. Katson, että tällä parlamentin ehdotuksella tarjotaan tarvittavat ratkaisut määrärahojen myöntämismenettelyjen yksinkertaistamiseksi sekä pienten yritysten ja järjestelmään hiljattain tulleiden osallistamiseksi enemmän. Näin myös lisätään seitsemännen puiteohjelman ja muiden yhteisön rahastojen, myös rakennerahastojen, välistä synergiaa.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin ehdotuksen puolesta, koska mielestäni tutkimuksella on ratkaiseva merkitys talouskasvuun, työpaikkojen luomiseen ja ympäristön kestävyyteen. Ehdottamansa yksinkertaistamisen lisäksi Euroopan unionin on laadittava yksityiskohtainen suunnitelma eri jäsenvaltioiden tutkimusinfrastruktuurin kehittämiseksi, jotta varmistetaan yhtäläiset mahdollisuudet rahoituksen saamiseen.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Haluan aluksi onnitella jäsen Carvalhoa hänen tämän mietinnön parissa tekemästään työstä sekä äänestystuloksesta niin teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnassa kuin täällä täysistunnossakin. Tämä menestys oli tietenkin seurausta hänen työstään ja paneutumisestaan innovaatioon, tutkimukseen ja tieteeseen. Tiedän, että tutkimus ja innovaatio edistävät oleellisesti talouskasvua ja uusien työpaikkojen luomista, jotka ovat keskeisiä EU:n taloudellisen elpymisen kannalta nykytilanteessa, ja että ne edistävät osaltaan myös Eurooppa 2020 -strategiaa. Virallinen keskustelu tutkimuksen ja innovaation kannustamisesta ei riitä tämän saavuttamiseen. Kuten esittelijä toteaa, vastikään 13 000 tutkijaa allekirjoitti vetoomuksen, että EU:n tutkimusrahoitusta on yksinkertaistettava ja että luottamusta on lisättävä. Kuten esittelijä toteaa, tämän vuoksi on tärkeää edetä yksinkertaistamalla rahoitus- ja hallintoseikkojen seurantaa. Mietinnössä viitoitetaan oikea suunta: toivon, että sitä seurataan.

  Françoise Grossetête (PPE), kirjallinen. – (FR) Meidän on tärkeää tarjota tutkijoille ja sijoittajille kannustimia, jotta nämä jäävät Eurooppaan. Aivovuodon torjunnan on oltava Euroopan unionin ensisijainen tavoite.

Tämä edellyttää tutkimuspuiteohjelmien hallinnoinnin ja rahoituksen yksinkertaistamista. Rahoitusta on myönnettävä suoremmin, jotta siitä on etua yrityksillemme, yliopistoille ja tutkimuslaboratorioille.

Liiaksi valvontaan suuntautuva tutkimustulospainotteinen rahoitusjärjestelmä johtaa resurssien tuhlaamiseen.

Kuten mietinnössä korostetaan, yleisen suuntauksen on käännyttävä keskimääräisten käsittely- ja maksuaikojen lyhentämiseen, sillä näin rohkaistaan enemmän osallistujia tutkimusohjelmiin. On ratkaisevan tärkeää, että luovumme hallinnollisesta pakkopaidasta, joka haittaa näiden ohjelmien tehokasta toimintaa.

  Alan Kelly (S&D), kirjallinen. – (EN) Yhteisön tutkimus- ja innovaatio-ohjelmien ja hakijoiden määrän lisääntyessä on tärkeää, ettei hakijoita jumiteta prosessiin, ja tämä askel kohti ohjelman yksinkertaistamista on todella tervetullut.

  Petru Constantin Luhan (PPE), kirjallinen. – (RO) Äänestin mietinnön puolesta kolmesta syystä. Niistä ensimmäinen liittyy aiempaan toimintaani. Mainitsin kansalaisten kiinnittämän erityishuomion syövän varhaisen havaitsemisen ja torjunnan alan tutkimukseen. On tullut selväksi, että tutkimus on ratkaisevassa asemassa ihmisten elämän parantamisessa, kunhan sillä on näkyvä yhteys. Katson tämän vuoksi, että mietintöä, jolla pyritään yksinkertaistamaan tapaa, jolla varoja myönnetään seitsemännestä puiteohjelmasta tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin, on kannatettava. Toinen tekijä liittyy siihen, miten tärkeänä itse pidän pk-yrityksiä talouskehityksen ja Euroopan unionin globaalin kilpailukyvyn kehittämisen keskeisinä osatekijöinä. Mietinnön säännökset tiedon saannista ja pk-yritysten osallistumisen helpottamisesta yhden yhteyspisteen lähestymistavalla ja vapaan saatavuuden pilottihankkeen kehittämisellä sekä tiedotuskampanjoiden avulla saivat minut tyytyväiseksi ja äänestämään mietintöä. Viimeisenä muttei vähäisimpänä olen tyytyväinen kahdeksatta puiteohjelmaa koskevasta osuudesta, sillä sen on oltava entistä avoimempi, joustavampi ja helppokäyttöisempi. Tässä mietinnössä esitetyt ehdotukset tulosten yksinkertaistamisesta, selittämisestä ja arvioinnista ovat kiitettäviä.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Tutkimuksen puiteohjelmiin pääsyä on tärkeää yksinkertaistaa, jotta mahdollisesti kiinnostuneet osapuolet motivoituisivat osallistumaan niihin ja jotta ei hukata merkittäviä varoja. Emme saa unohtaa sitä, että tutkimus edistää keskeisellä tavalla talouskasvua, työpaikkojen syntymistä ja ympäristöystävällistä ja kestävää energiaa. Tämän vuoksi on aika koordinoida kansallista, alueellista ja yhteisön tutkimuspolitiikkaa, jotta kustannustehokkaiden ratkaisujen saavuttamiselle ei muodostu merkittäviä esteitä. Meidän on siis tähdättävä sääntöjen ja menettelyjen laajaan yksinkertaistamiseen ja yhdenmukaistamiseen, sillä yksinkertaistaminen ei ole erillinen tavoite, vaan pikemminkin keino varmistaa EU:n tutkimusrahoituksen houkuttavuus ja saatavuus.

  Louis Michel (ALDE), kirjallinen. – (FR) Tutkijat, tutkimuslaitokset, yliopistot ja yritykset ovat yhä epätoivoisempia tutkimuksen puiteohjelmien kanssa Euroopan komission tarjouskilpailumenettelyjen monimutkaisen luonteen vuoksi. Eurooppa 2020 -strategialla pyritään kuitenkin parantamaan toimintaedellytyksiä sekä tutkimuksen ja innovaation rahoituksen saatavuutta sen varmistamiseksi, että innovatiiviset ajatukset voidaan muuttaa kasvua ja työpaikkoja luoviksi tavaroiksi ja palveluiksi. Tehokkuuden nimissä ja edistääksemme mahdollisimman korkealaatuista tutkimusta oli siis hyvin suotavaa yksinkertaistaa tutkimuksen puiteohjelmien täytäntöönpanoa. Meidän oli toteutettava nämä toimenpiteet, jotta säilyttäisimme houkuttavuutemme ja saisimme houkuteltua ja pidettyä parhaat tutkijat Euroopassa ja säilyttäisimme näin kilpailukykymme globaalissa taloudessa. Olen tyytyväinen mietintöluonnokseen, jolla on määrä tasapainottaa luottamusta ja valvontaa, riskinottoa ja riskien ehkäisyä varmistamalla samalla moitteeton varainhoito.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (LV) Olen samaa mieltä siitä, että näiden ohjelmien rahoitusta on yksinkertaistettava, mutta yhdellä ehdolla – saavutettujen tulosten on oltava ilmaiseksi kaikkien EU:n jäsenvaltioiden käytettävissä. Muutoin tapahtuu seuraavaa: yksi EU:n jäsenvaltio toteuttaa tutkimushankkeen EU:n rakennerahaston rahoilla, siis EU:n yhteisillä varoilla, mutta sitten, saavutettuaan tuloksia – olipa kyse uusista tuotteista tai uudesta teknologiasta – valtio myy sen muille EU:n jäsenvaltioille. Tätä ei voida hyväksyä. On tärkeää, että kaikki, jotka osallistuvat rahoitukseen, voivat saada yhteisin EU-varoin toteutetun tutkimushankkeen tulokset ilmaiseksi.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Rahoitusalan kriisistä kehittyneen talouskriisin aikana 4–5 miljardia euroa EU:n talousarviosta suunnattiin energiahankkeisiin muista tukirahastoista, joissa vielä oli rahaa saatavilla, jotta autettaisiin taloutta elpymään. Kuten komissio selitti esitellessään EU:n 2020-energiastrategiaa, Euroopan vanhentuneen sähköverkon kehittämiseen on investoitava muutaman seuraavan vuoden aikana biljoona euroa. On odotettavissa, että tämän kustannukset maksavat pikemminkin kuluttajat kuin energia-ala. Tämän osalta energiatutkimus on hyvin merkittävä osatekijä, kun siinä keskitytään aidosti kustannustehokkaampaan teknologiaan. Meidän on saatava ydinenergiaan painottuminen päättymään, sillä ympäristökatastrofien vaaran lisäksi se ei todellakaan ole kustannustehokasta, kun kustannuksiin sisällytetään kallis lopullinen varastointi, ongelma, jota ei vielä ole ratkaistu. Meidän on siirrettävä huomiomme vihreään teknologiaan. Äänestin mietinnön puolesta.

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen. – (DE) Mietinnöllä pyritään yksinkertaistamaan menettelyjä ja vähentämään kustannuksia. Sillä luodaan myös kannustimia yksityisen sektorin osallistumisen laajentamiseen. Tästä syystä äänestin mietinnön puolesta.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Elämme globaalissa taloudessa, jossa kilpailua eivät enää edusta paikalliset, kansalliset tai edes eurooppalaiset yritykset. Yrityksemme, tutkijamme, tiedemiehemme ja yliopistomme joutuvat kaikki kilpailemaan globaalilla tasolla sellaisten markkinoiden kanssa, joilla on saatavilla valtavia voimavaroja usein paljon alhaisemmin kustannuksin kuin meillä. Tämän vuoksi meidän on investoitava enemmän innovaatioon ja tutkimukseen ja vähemmän laajasti kouluttamattomaan työväestöön, sillä kustannuksemme eivät tule koskaan olemaan kilpailukykyisiä uusien talousmahtien kanssa. Meidän on luotava uusia, korkean tason asemia, edistettävä kestävää liikkuvuutta, parannettava koulutusta ja teknisiä taitoja sekä koordinoitava niitä työmarkkinoiden tarpeiden kanssa. Toivon, että seuraavassa puiteohjelmassa kaikki tarvittavat resurssit ovat saatavilla sen varmistamiseksi, että Euroopan unioni on johtoasemassa tällä alalla, että se pysyy aina kärjessä ja että se kykenee houkuttelemaan resursseja ja inhimillistä pääomaa. Tämä on todella tulevien vuosien haaste.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Olen hyvin tyytyväinen tämän mietinnön hyväksymiseen, sillä se koskee tutkimuksen ja innovaation edistämistä, jotka ovat Euroopan unionin nykyisen ja tulevan kasvun moottoreita, ja siinä annetaan ääni niiden ihmisten yleisille tuntemuksille, joihin se eniten vaikuttaa. He kokevat, että on yksinkertaistettava hankkeiden rahoitus- ja hallintoseikkojen seurantaa samalla kun vahvistetaan tieteen ja teknologian arviointiprosessia.

Tämä Euroopan parlamentin mietintö on otettava huolellisesti huomioon seitsemännen ja kahdeksannen tutkimusta, teknologista kehittämistä ja esittelyä koskevien puiteohjelmien ja kaikkien Euroopan komission tieteen ja tutkimuksen alan ohjelmien välttämättömän yksinkertaistamisen yhteydessä.

  Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. – (IT) Olen tyytyväinen komission jo esittämiin yksinkertaistamistoimenpiteisiin seitsemännen puiteohjelman täytäntöönpanossa ja tuen komissiota sen pyrkiessä edelleen yksinkertaistamaan ja selventämään sääntöjä, jotta vältetään ristiriitaiset tulkinnat ja vähennetään virheriskiä, sillä näin leikataan tarkastuskustannuksia. Nykyisiä sääntöjä on yksinkertaistettava ja selvennettävä. Nyt syntyneiden tutkimuselinten, yhteistyömallien ja hallintomekanismien kohtuuton määrä ja siitä seuraava monimutkaisuus, joka aiheuttaa ongelmia avoimuudessa suhteessa budjettivallan käyttäjään sekä edunsaajien erilaista kohtelua, ovat valitettavia.

  Rovana Plumb (S&D), kirjallinen. – (RO) Tiede, koulutus ja innovaatio ovat talouskasvun ja työpaikkojen syntymisen pilareita. Euroopan on investoitava innovaatioon, jos se aikoo kehittää uusia tuotteita ja palveluja. Tutkimus ja innovaatio ovat Eurooppa 2020 -strategian ytimessä. Alalle korvamerkittyjen varojen saatavuuteen liittyvästä monimutkaisesta järjestelmästä aiheutuu kuitenkin vaikeuksia erityisesti pienille organisaatioille, kuten pk-yrityksille, uusille huipputeknologiayrityksille, pienille laitoksille, yliopistoille ja tutkimuskeskuksille. Tutkimusyhteisö edellyttää pikaista sääntöjen ja menettelyjen yhdenmukaistamista ja taloudellista vastuuvelvollisuutta koskevien vaatimusten yleistä yksinkertaistamista. Vastikään 13 000 tutkijaa allekirjoitti vetoomuksen, että EU:n tutkimusrahoitusta on yksinkertaistettava ja että luottamusta on lisättävä. On varmasti tarpeen yksinkertaistaa mekanismeja, jotka koskevat tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmia, eli seitsemättä ja kahdeksatta puiteohjelmaa, ja kaikkia komission tiede- ja innovaatio-ohjelmia.

Uskon, että tarvitaan paljon lisää tutkimustoimia ympäristö- ja ilmastopolitiikan työllisyyteen kohdistuvien vaikutusten mittaamiseksi, ja pyydän komissiota tekemään tästä painopistealan kahdeksannessa puiteohjelmassa.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Haluan aluksi korostaa kollegani, jäsen Carvalhon tämän mietinnön osalta tekemää erinomaista työtä, mikä antaa minulle mahdollisuuden onnitella häntä julkisesti. Kun otetaan huomioon tutkimuksen ratkaisema asema talouskehityksessä ja työpaikkojen luomisessa, on tärkeää välttää kaikin tavoin liiallista byrokratiaa ja perusteettomia viivästyksiä, jotka estävät tiedeyhteisön osallistumisen. Olen tämän vuoksi iloinen esitetyistä yksinkertaistamista koskevista ehdotuksista, joilla on määrä edistää EU:n tutkimusrahoituksen houkuttelevuutta ja saatavuutta.

  Teresa Riera Madurell (S&D), kirjallinen. – (ES) Tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen puiteohjelmat ovat kehittyneet huomattavasti vuodesta 1984 lähtien, ja ne ovat kasvaneet niin määrärahojen kuin kattamiensa alojen osalta, mikä on todellakin myönteinen asia. Tämän hintana on kuitenkin ollut myös osallistumissääntöjen sellainen monimutkaistuminen, että parhaiden tutkijoidemme yhteistyö on vaarantunut. Mietintö kattaa tiedeyhteisön esittämät vaatimukset tyhjentävällä ja esimerkillisellä tavalla, ja siinä esitetään myös puheenjohtajavaltio Espanjan helmikuussa järjestämän yksinkertaistamisseminaarin päätelmät. Äänestin tämän mietinnön puolesta, jossa vahvistetaan lukuisia periaatteita ja toimintalinjoja, kuten asian yhdistäminen tiiviisti rahoitusnäkymien tulevaisuuteen vuoden 2013 jälkeen ja varainhoitoasetuksen tarkistamiseen kolmen vuoden välein sekä siedettävän virheriskin soveltaminen, jotka ovat kaikki merkittäviä kahdeksannen puiteohjelman valmistelussa. On kuitenkin myös muita vähemmän merkittäviä yksinkertaistamistoimenpiteitä, jotka voimme sisällyttää nykyiseen puiteohjelmaan hyvinä käytäntöinä, jotka eivät pelkästään helpota nykyisten edunsaajien osallistumista vaan jotka uskoakseni myös vahvistavat tätä osallistumista.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Verts/ALE-ryhmä kannatti mietintöä pääasiassa sen vuoksi, että se sisältää joitakin meille keskeisiä seikkoja, kuten kansalaisyhteiskunnan järjestöt. Katsokaa Buzekin mietintö seitsemännestä puiteohjelmasta, tarkistus 278 (Liite I, osa IV Valmiudet, otsikko Pk-yrityksiä hyödyttävä tutkimus, alaotsikko Toimet, 1 kohta, 2 a luetelmakohta (uusi): kansalaisjärjestöjen tai kansalaisjärjestöjen verkostojen tukeminen teettämään tutkimusta TTK-työn suorittajilla, avoimet standardit, tutkijoiden byrokraattisten prosessien aiheuttaman ajanhukan vähentäminen, yksinkertaistaminen on olennaista kaikille pienille toimijoille, myös pk-yrityksille, mutta myöskään kansalaisjärjestöjä ei saa unohtaa, avoin tiede ja tietolähteet (viittaus Berliinin julistukseen), täydentävyyksien hakeminen puiteohjelman sekä kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman välillä, kansainvälinen yhteistyö kehitysmaiden kanssa saattaa edellyttää erityisiä sääntöjä.

  Oreste Rossi (EFD), kirjallinen. – (IT) Olen tyytyväinen mietintöön, koska siinä pyritään tukemaan tutkimusalaa, jolla on potentiaalia talouskasvun edistämisessä, yksinkertaistamalla EU:n ohjelmien täytäntöönpanomenettelyjä. On tärkeää virtaviivaistaa ohjelmiin pääsyn vaiheita avoimuutta, yksinkertaisuutta, johdonmukaisuutta ja oikeusvarmuutta koskevien periaatteiden mukaisesti asioiden helpottamiseksi pk-yritysten, yliopistojen, tutkimuslaitosten ja paikallisten elinten osalta. Verkkoportaalin perustaminen tutkimukseen osallistuville auttaa heitä saamaan nopeasti ohjelmatietoja ja parantamaan koordinointia kolmansien maiden kanssa parhaita käytäntöjä vaihtamalla.

  Joanna Senyszyn (S&D), kirjallinen. – (PL) Kannatin mietintöä tutkimuksen puiteohjelmien täytäntöönpanon yksinkertaistamisesta. Yksityisen sektorin osallistuminen puiteohjelmiin ei tule lisääntymään, jos tarjouskilpailu- ja täytäntöönpanomenettelyjen hallinnollisia muodollisuuksia ei yksinkertaisteta. Kun otetaan huomioon arvioinnin tärkein kriteeri – teollisuuden ja tieteen yhteistyö – hankkeilla, joihin ei kuulu pk-yrityssektoria edustavia kumppaneita, on heikot mahdollisuudet tulla hyväksytyiksi.

Lisäksi yksi yleisimmin ilmenevä ongelma on ulkomaisten kumppaneiden valinta hankkeisiin. Tässä komission suurempi apu on olennaista. Merkittävin este innovatiivisen talouden kehittämiselle on se, etteivät ihmiset tiedä seitsemännestä puiteohjelmasta – tai että he pelkäävät sitä. Monimutkaiset menettelyt saavat monet instituutiot keskittymään vain rakennerahastojen tuen hakemiseen. Puolalaisten ryhmien nykyiset saavutukset eivät ole kovin tyydyttäviä (Puolan kansallisen yhteyspisteen Euroopan komission toimittamien tietojen perusteella laatima arvio). Puolalaisten ryhmien osallistumisaste on 18,56 prosenttia, ja myönnettyjen tukien osalta se on 13,72 prosenttia, verrattuna EU:n keskiarvoihin 22,28 prosenttia ja 20,56 prosenttia. Tämä on suuri tappio Puolan tieteelle, jolla on käytettävissään valtava tutkimuspotentiaali sekä loistavaa tieteellistä henkilöstöä. Seitsemännen puiteohjelman tarjoamia mahdollisuuksia olisi hyödynnettävä paremmin. Seitsemännen puiteohjelman täytäntöönpanon yksinkertaistaminen edistää osaltaan EU:n talouden innovaatiovalmiuksien ja kilpailukyvyn lisäämistä globaalissa taloudessa.

  Salvatore Tatarella (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestämme tänään merkittävästä asiakirjasta, joka koskee tutkimuksen ja innovaation puiteohjelmiin pääsyä koskevien menettelyjen yksinkertaistamista. Yhteisön tutkimusohjelmien oikeudellisen kehyksen yksinkertaistaminen ja standardoiminen on valinta, joka meidän on tehtävä. Tiede, koulutus ja innovointi ovat todellakin talouden elpymisen ja uusien työpaikkojen perusta. Meidän on investoitava tutkimukseen ja innovaatioon, jos haluamme edistää uusia tuotteita ja palveluja, joilla tehdään Euroopasta entistä kilpailukykyisempi parantamalla samalla Euroopan kansalaisten elämänlaatua. Yhteisön tutkimus- ja innovaatio-ohjelmien ulottuvuus on viime vuosina laajentunut huomattavasti. Tämän myötä myös säännöt ja hallintomenettelyt ovat lisääntyneet, ja se on puolestaan aiheuttanut entistä suurempia vaikeuksia osallistua yhteisön tarjouskilpailuihin. Tällä asiakirjalla me kehotamme Euroopan komissiota poistamaan näitä esteitä ja aloittamaan kiireesti tutkimusrahoituksen saatavuutta koskevien sääntöjen yksinkertaistamisen. Äänestin päätöslauselman puolesta toivoen menettelyjen yhdenmukaistamista, jotta yhteisön rahoitus olisi helpommin ja avoimemmin saatavilla, sillä menettelyihin liittyvien vaikeuksien vuoksi se jää usein suurelta osin käyttämättä.

  Viktor Uspaskich (ALDE), kirjallinen. – (LT) Hyvät kollegat, ilman tutkimusvalmiuksia ei voi olla innovaatioita. Huipputieteeseen ja koulutukseen yhdistyvä innovointi on yksi uusien työpaikkojen ja talouskasvun tekijöistä. Euroopan on investoitava innovaatioon, jos se aikoo kehittää uusia tuotteita ja palveluja. Kuten esittelijä aivan oikein toteaa, meidän on siis tärkeää auttaa yksinkertaistamaan tutkimuksen puiteohjelmiin liittyviä mekanismeja. Sääntöjen ja menettelyjen koordinointi ja tutkimusrahoituksen ja hallinnoinnin yksinkertaistaminen ovat viivästyneet paljon. Suurimmalle osalle pieniä organisaatioita (kuten uusille huipputeknologiayrityksille, yliopistoille ja tutkimuskeskuksille) on hyvin vaikeaa selviytyä nykyisistä monimutkaisista säännöistä. Kaikkien 27 jäsenvaltion innovaatiosuorituksia vertailevan Euroopan tämän vuoden innovaatioiden tulostaulun mukaan Liettuan suoritukset ovat EU-27:n keskitasoa alhaisemmat. Se on kuitenkin edistynyt hyvin ja sillä on suuri potentiaali – Liettuassa on yhdet nopeimmista internetyhteyksistä ja yksi maailman korkeimmista matkapuhelinten levinneisyysasteesta. Tämän vuoksi on hyvin tärkeää jatkaa investointeja teknologian kehittämiseen ja parantaa kansallisen ja Euroopan digitaalistrategioiden täytäntöönpanoa. Tämä tekee Euroopasta entistä kilpailukykyisemmän ja parantaa elämänlaatua.

  Hermann Winkler (PPE), kirjallinen. – (DE) Haluan onnitella esittelijää hänen monipuolisesta ja hyvin onnistuneesta mietinnöstään. Hän korostaa useita aloja, joilla on parantamiseen varaa hallinnollisten menettelyjen yksinkertaistamisessa. Äänestin mielihyvin tämän mietinnön puolesta. Haluan lisätä lyhyesti yhden seikan, jonka usein kuulen sanottavan edustamani alueen pk-yrityksissä, ja se koskee kieltä. Monilla yrityksillä, joilla olisi oikeus hakea yhteisön tukia ja joiden ideoilla olisi Euroopan laajuista lisäarvoa, ei ole hakumenettelyjen edellyttämiä englannin kielen taitoja. Seitsemännen puiteohjelman suuntaviivoissa, otsakkeella "Vinkkejä menestyksekkään hakemuksen tekemiseen" esitetään seuraava teksti: "Vaikka onkin mahdollista toimittaa hakemus millä tahansa EU:n virallisella kielellä, hakemukset tulisi aina toimittaa englanniksi." Tämä merkitsee sitä, ettei hakemuksella, jonka hakemusta ei ole laadittu englanniksi, ole mahdollisuuksia, ei edes tilanteessa, jossa kyseisen yritysryhmän yhteinen työkieli ei ole englanti. Hallinnollisen työn vähentämiseksi niissä yrityksissä, joille tukiohjelmat on suunnattu, EU:n komission olisi muutettava tapaa, jolla sen asiantuntijat tarkastelevat hankehakemuksia, jotta ainakin alkuvaiheessa hankkeen asiakirjat voitaisiin toimittaa yhdellä komission kolmesta työkielestä.

  Anna Záborská (PPE), kirjallinen. – (SK) Äänestin mietinnön puolesta, sillä emme saa uuvuttaa huippuyksiköitämme kestämättömällä hallinnollisella taakalla, jos haluamme tukea tehokkaasti eurooppalaista tutkimusta. Päätöslauselman teksti ja siitä käyty keskustelu ovat kuitenkin jälleen kerran vakuuttaneet minut siitä, että julkiset varat olisi käytettävä julkisten peruspalveluiden varmistamiseen. Muut toimet, myös tutkimus ja yritystoiminta on rahoitettava yksityisistä lähteistä. Tämän parlamentin tehtävät olisi rajattava kahdelle alalle. Ensimmäinen on peruslainsäädäntökehyksen luominen tämänkaltaisen liiketoiminnan helpottamiseksi. Jos tänään vaadimme nykyistä julkisen tuen myöntämistä koskevien mekanismien ja välineiden yksinkertaistamista, puutumme seurauksiin emmekä ongelman ytimeen. Tämä johtuu siitä, että julkiset tuet ovat ongelma. Toinen ala on EU:n jäsenvaltioiden oikeuksien kunnioittaminen. Jos jossakin valtiossa kielletään ihmisalkioiden käyttö tutkimustarkoitukseen, tällaista tutkimusta ei pidä rahoittaa EU:n yhteisistä varoista. Se on kuin otettaisiin vannoutuneen tupakoinnin vastustajan rahat ja tuettaisiin niillä tupakan viljelyä. Kannatan tutkimustuen yksinkertaistamista. Minusta meidän on pyrittävä luomaan suotuisa ympäristö niille, jotka haluavat investoida uuteen teknologiaan ja innovaatioihin, sen sijaan että keskustelemme tukikelpoisista kustannuksista ja kirjanpitomenettelyistä.

Päätöslauselmaesitys RC-B7-0605/2010

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän päätöslauselmaesityksen puolesta, koska karjankasvatusala elää äärimmäisen vaikeita aikoja rehun hinnan nousujen vuoksi. Kohtaamme todennäköisesti uuden hyödykekuplan. Kansainvälisillä markkinoilla hinnat ovat jo nousseet keskimäärin yli 16 prosenttia kesäkuusta alkaen. Futuurimarkkinoilla ei ole koskaan aiemmin neuvoteltu näin paljon, eikä siihen ole koskaan ennen liittynyt näin paljon rahaa. Äärimmäisen matala korkotaso ja liian paljon rahaa hyvien sopimusten hakemiseen johtavat futuurisopimusten välittämisen ja rahoituskeinottelun lisääntymiseen ilman mitään yhteyttä reaalitalouteen. Maailman suurimman viljapörssin, Chicago Mercantile Exchangen, luvut ovat vaikuttavia. Soijan, maissin ja vehnän ostoennätyksiä rikotaan. Käytännössä tästä seuraa, että nousu siirtyy reaalimarkkinoiden hintoihin, jopa vuonna, jona viljaa on laajasti saatavilla. Eläinten rehun hinnannousut aiheuttavat valtavaa haittaa monien karjankasvattajiemme jo valmiiksi vaikeassa tilanteessa, koska he eivät voi siirtää hinnannousuja myymiinsä tuotteisiin kriisin vuoksi, eivätkä todennäköisesti kykene selviytymään niistä.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Eurooppalaisten tuottajien on noudatettava maailman tiukimpia elintarvikkeiden turvallisuutta ja laatua, ympäristöä, eläinten terveyttä ja hyvinvointia ja työoloja koskevia säännöksiä ja tämä lisää huomattavasti tuottajien tuotantokustannuksia ja asettaa heidät epäedulliseen kilpailuasemaan kolmansien maiden tuottajiin nähden. EU:n karjankasvatusala kohtaa vakavia ongelmia, kuten polttoaineen ja lannoitteiden kaltaisten tuotantopanosten hinnannousu, EU:n säännösten noudattamisesta aiheutuvat korkeat kustannukset, kolmansista maista tulevan tuonnin aiheuttaman kilpailun kasvu ja viljelijöiden lihatuotteista saamat alhaiset hinnat. Eurooppalaisten tuottajien ja tämän merkittävän talousalan suojaamiseksi Euroopan komission on varmistettava, että YMP saa vuoden 2013 jälkeen riittävästi rahoitusta, jotta varmistetaan EU:n kaikkien viljelijöiden toimintakyky, karjankasvattajat mukaan luettuina, ja että oikeudenmukaisen kilpailun edellytykset säilyvät.

  Elena Băsescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Äänestin EU:n karjankasvatusalan kriisistä annetun yhteisen päätöslauselmaesityksen puolesta, koska katson, että karjankasvatusalan markkinamekanismia on vahvistettava. Tämän vuoksi on toteutettava toimia hintojen heilahtelun ja keinottelun vaikutusten rajoittamiseksi. Minusta markkinavälineiden on turvattava rehuihin tarvittavat riittävät viljantoimitukset. Tämän osalta Euroopan komission on esitettävä joustavia markkinamekanismeja, jotta unioni voi reagoida nopeammin. Minusta on tärkeää luoda Euroopan unionille väline, jonka avulla voidaan ennustaa maailmanmarkkinoiden kehitystä. Uusi ulkosuhdehallinto voisi tarjota äärimmäisen sopivan välineen, jolla kyettäisiin ennakoimaan kolmansien maiden strategisia muutoksia ja edistämään eurooppalaista maatalousmallia kaikkialla maailmassa. Lopuksi haluan korostaa, että eläinten hyvinvointia koskevien uusien sääntöjen käyttöönotosta aiheutuvat taloudelliset vaikutukset on arvioitava ja nykyiset säännöt on pantava asianmukaisesti täytäntöön ennen uuden lainsäädännön laatimista.

  Lara Comi (PPE), kirjallinen. – (IT) Meidän olisi oltava ylpeistä Euroopassa vuosikymmenten aikana kehitetystä markkinatalousmallista. Alkutuotannon osalta monilla alueilla on siirrytty pääasiassa peltoviljelyyn ja karjankasvatukseen perustuneesta taloudesta pääasiassa palveluihin perustuvaan talouteen asianmukaisesti hallinnoiden. Tämän siirtymän hallinnointia on tuettu julkisin toimin, joilla on pyritty varmistamaan yritysten vakaat tulot ja torjumaan kilpailupaineiden kohdistuminen elintarvikkeiden hintoihin. Monia henkiä voidaan pelastaa ja valtavia säästöjä toteuttaa terveydenhoitomenoissa, jos noudatetaan terveellistä ja tasapainoista ruokavaliota. Tilastot kiinnittävät kaikkien huomion myös uusiin seikkoihin. Viittaan elintarviketarjonnan turvaamiseen, tekijään, johon kaikki muu luonnollisesti liittyy, sekä markkinoilla tulevina vuosina saatavilla olevien elintarvikkeiden laatuun ja tasapainoisuuteen. Minun on mainittava, että tuhansien perheiden tulot perustuvat näiden EU:n tukemien toimintojen tuottoon. Olen tyytyväinen siihen, että mietinnössä tarkastellaan karjankasvatusalan suurimpia ongelmia, ja olen varma, että jatkossakin saadaan kansanterveyden ja eurooppalaisten kuluttajien kannalta tyydyttäviä tuloksia.

  Corina Creţu (S&D), kirjallinen. – (RO) Elintarvikemarkkinoiden suuntauksille on viime vuosina ollut ominaista monenlaiset ristiriidat. Yksi näistä on, että vaikka elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet, maanviljelijät, kuten EU:n karjankasvattajat, kohtaavat tulokriisin, joka uhkaa heidän tilojensa selviytymistä ja ajaa heidät köyhyyteen. Meidän on ymmärrettävä, että karjankasvattajille asetetut korkeat laatuvaatimukset aiheuttavat kustannuksia. Jos kolmansista maista peräisin olevaa tuontia, johon ei sovelleta samoja korkeita vaatimuksia, ei valvota – palautan mieliin melamiinista saastuneen Kiinasta peräisin olleen maitojauheen – nämä kustannukset johtavat EU:n tuotannon laskuun tällä alalla. Toimet karjankasvattajien eduksi ovat olleet riittämättömiä. Tämän vuoksi komission aikomus vapauttaa rehuihin tarvittavaa viljaa on vain yksi askel alan auttamiseksi, ja sitä täytyy tukea myös muilla toimilla. Katson näin ollen, että jos komissio hyväksyy ja toteuttaa päätöslauselmassa esitetyt suositukset, se täyttää karjankasvattajien tarpeet. Tästä syystä äänestin päätöslauselman puolesta.

  Vasilica Viorica Dăncilă (S&D), kirjallinen. – (RO) Eurooppalaiset tuottajat ovat epäedullisessa kilpailuasemassa kolmansien maiden tuottajiin nähden, koska heidän tuotantokustannuksensa ovat korkeat, mikä johtuu pitkälti tarpeesta noudattaa erittäin tiukkoja eläinten terveyttä ja hyvinvointia, elintarvikkeiden turvallisuutta, ympäristönsuojelua ja työoloja koskevia normeja. Tämän vuoksi katson, että Euroopan komission on aktiivisesti taattava eläinten rehuun tarvittavan viljan toimitukset.

  Luigi Ciriaco De Mita (PPE), kirjallinen. – (IT) Maaseudun kehittäminen on hyvin tärkeää alueidemme elinkykyisenä pitämisen kannalta, niin maataloustuotteiden vuoksi kuin siitä syystä, että kyse on laajoista alueista. Tässä yhteydessä karjankasvatusala on yksi yhteisöillemme merkittävimmistä aloista. Elintarviketuotannon ja taloudellisten näkökohtien lisäksi (jotka nekin ovat merkittäviä ja joissa tuotteiden laatu varmistetaan ympäristön kannalta kestävällä tavalla) maanviljely on kaikkein yleisin elinkeinon, ympäristön suojelun ja maaseudun kehittämisen muoto. Tämän vuoksi Euroopan unionin – yhteisen maatalouspolitiikan kautta ennen kaikkea sen uudistetussa vuoden 2013 jälkeisessä muodossa – ja jokaisen jäsenvaltion on edistettävä sen säilyttämistä. Tämä ei koske pelkästään innovatiivisia maataloustekniikoita sekä taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestävää hallinnointia, vaan myös sen laajemman ympäristön ja maan suojelua koskevan tehtävän vahvistamista suojelemalla maanviljelijöitä markkinoiden kriiseiltä vähentämällä tuotantokustannuksia, hyödyntämällä tuotteita parhaalla mahdollisella tavalla ja parantamalla markkinaorganisaatiota. Minusta EU:n karjankasvatusalan kriisistä laadittu mietintö, josta äänestimme, on tämän suuntainen.

  Marielle De Sarnez (ALDE), kirjallinen. – (FR) Karjankasvatuksen todellisuuden ja tarpeiden olisi ohjattava markkinoita keinottelun sijasta. Tämän viestin Euroopan parlamentti haluaa lähettää Euroopan komissiolle hyväksyessään päätöslauselman EU:n karjankasvatusalan kriisistä. Parlamentin mielestä yhteisen maatalouspolitiikan seuraavassa uudistuksessa on otettava huomioon maanviljelijöiden tulot, joihin hyödykkeillä keinottelu ja määräävää asemaansa väärinkäyttävien jakelijoiden toimien seuraukset vaikuttavat yhä enemmän. Karjankasvatusalan kriisin aiheuttaneeseen viljan nopeaan hinnannousuun löydettävän ratkaisun lisäksi parlamentti haluaa ottaa esiin sen aseman, jonka Euroopan unioni haluaa eurooppalaiselle maanviljelylle maailmanmarkkinoilla, ja vaatii erityisesti tiukkoja normeja sovellettavan kauppakumppaneihimme, jotta kilpailu olisi tasapuolista.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Kuten olen moneen kertaan varoittanut, EU:n liiallinen sääntely voi nopeasti muuttua tekijäksi, joka vaarantaa kilpailukyvyn tietyillä aloilla, ja karjankasvatusala on yksi niistä. En unohda brittiläisen maanviljelijän sanoja täällä parlamentissa, kun tämä kertoi vaikeuksista, joita hänen kasvattamistaan eläimistä saadulla lihalla on kilpailla markkinoilla, koska lainsäädäntö edellyttää häneltä niin paljon. Tämän vaaran me nyt kohtaamme, ja se on hyvin määritetty tässä ehdotuksessa. On myös selvää, että alan kriisi voi johtaa lihan tuotannon merkittävään vähenemiseen kaikkialla EU:ssa, mikä johtaisi sekä pienten ja keskisuurten tuottajien häviämiseen että myös toimituksia markkinoille koskevaan kriisiin, hintojen nousuun ja yhä suurempaan riippuvuuteen tuonnista. En voi unohtaa maidontuotantoa, joka on Portugalille merkittävä seikka, joten muistutan, että maanviljelijät kritisoivat vakavasti ja tiukasti ja vastustivat sinnikkäästi entisen komission jäsen Fischer-Boelin maitokiintiöpolitiikkaa. Tästä syystä pyydän jälleen kerran komissiota arvioimaan asiaa uudelleen.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Päätöslauselmassa, josta nyt äänestämme, tunnustetaan karjankasvatusalan vakava kriisi, jota viljan hinnan nousu pahentaa entisestään, ja kehotetaan komissiota esittämään ehdotuksia alan tukitoimenpiteiksi. Siinä myös kehotetaan komissiota ja neuvostoa varmistamaan, että YMP saa vuoden 2013 jälkeen riittävästi rahoitusta, jotta varmistetaan EU:n kaikkien viljelijöiden toimintakyky. Päätöslauselmassa kuitenkin puolustetaan suuntaviivoja, jotka aiheuttivat alan ja erityisesti pienten ja keskisuurten tuottajien nykyiset ongelmat, joten se on hyvin ristiriitainen ja jopa vastoin näiden tuottajien etuja. Päätöslauselmassa ajetaan jälleen kerran maanviljelyn ja elintarviketuotannon alistamista kilpailulle ja vapaille markkinoille. Siinä myös varotetaan elintarvikkeilla tapahtuneesta keinottelusta, mutta tyydytään vaatimaan liiallisen keinottelun torjumista, joten siinä uskotaan, että keinottelu voi jatkua, kunhan se ei ole liiallista. Olemme esittäneet kantamme ennenkin ja toistamme sen jälleen: on välttämätöntä lakkauttaa sellainen järjestelmä, jossa elintarvikkeita pidetään vain hyödykkeenä muiden joukossa ja sallitaan niillä keinottelu, koska se johtaa tulenarkoihin tilanteisiin elintarvikeriippuvuuden ja hintavaihtelujen näkökulmasta, kuten on käynytkin.

  Lorenzo Fontana (EFD), kirjallinen. – (IT) Karjankasvatusalan kriisiin on vaikuttanut erityisesti viljan hinnan nousu (etenkin Italiassa ja Espanjassa, sillä Yhdistyneen kuningaskunnan kaltaisissa muissa valtioissa karjan laiduntaminen on yleisempää) ja siitä seurannut tuotantokustannusten nousu. Alan laskusuhdanteeseen vaikuttaa osin myös kolmansista maista tulevan tuonnin määrä. Alan ongelmat voivat vaarantaa EU:n elintarviketurvan ja lihan tarjoamisen kuluttajille. Olen tämän vuoksi samaa mieltä yhteisen päätöslauselmaesityksen sisällöstä ja aion äänestää sen puolesta. Katson erityisesti, että meidän on otettava käyttöön markkinoiden valvontamekanismeja ja kiinnitettävä entistä enemmän huomiota kolmansien maiden kanssa tehtyjen kahdenvälisten sopimusten sisältöön, joista Mercosur-maiden kanssa tehty sopimus on hiljattain saatu esimerkki.

  Peter Jahr (PPE), kirjallinen. – (DE) Monet Euroopan unionin karjankasvattajat ovat vaikeassa tilanteessa. Pääasiassa tämä johtuu viljan ja sen myötä rehun hinnan merkittävistä korotuksista. Tämän vuoksi meidän on tärkeää toteuttaa toimenpiteitä, joilla autetaan karjankasvattajia selviytymään tästä vaikeasta ajanjaksosta entistä vahvempina. Rehun hinnan nousun lisäksi kaksi seikkaa ovat minulle erityisen tärkeitä. Ensimmäinen on se, että niitä korkeita tuote- ja turvallisuusstandardeja, joita karjankasvattajiemme on noudatettava, on sovellettava myös Euroopan unionissa myytäviin tuontituotteisiin. Tämä auttaisi varmistamaan sen, etteivät eurooppalaiset maanviljelijät ole merkittävästi huonommassa kilpailuasemassa verrattuna kolmansien maiden tuottajiin, ja takaisi samalla sen, että kaikki Euroopan unionissa myytävät tuotteet ovat korkealaatuisia. Toinen seikka on maatalouspolitiikan yksinkertaistaminen ja tekeminen entistä avoimemmaksi. Tarpeeton sääntely vie paljon aikaa ja maksaa paljon. Siksi on tärkeää, että se poistetaan. Tämä todella helpottaisi elämää kaikilla Euroopan unionin maatiloilla. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan esittämä päätöslauselmaesitys sisältää lukuisia hyviä tämänkaltaisia ehdotuksia, joilla parannetaan pysyvästi karjankasvattajien tilannetta. Odotan näkeväni niiden vaikutuksen komission tuleviin toimiin.

  Karin Kadenbach (S&D), kirjallinen. – (DE) Olen pettynyt siihen, että parlamentin enemmistö hyväksyi tarkistukset 1 ja 2. Huolimatta siitä, että olemme itse aiheuttaneet tuotannon keskeytymisen, emme saa antaa GMO:iden saastuttaa maatalousteollisuuttamme. Ei-hyväksyttyjen GMO:iden salliminen ja kynnyksen vahvistaminen satunnaisille GMO:ille, joita ei vielä ole hyväksytty Euroopan unionissa ja joita ei vielä ole tieteellisesti testattu täysimääräisesti, ovat johtaneet GMO:iden hyväksyntätulvaan Yhdysvalloissa ja erityisesti kehitysmaissa. Kun otetaan huomioon näiden valtioiden testausvalmiudet, tämä johtaa terveyteen ja ympäristöön kohdistuvien haittojen lisääntyneeseen riskiin. EU:n ulkopuolisilla valtioilla on nyt yhä enemmän vaikutusvaltaa hyväksyntäkäytäntöihin EU:ssa, ja tuloksena on ei-hyväksyttyjen GMO:iden terveyttä ja ympäristöä koskevien turvallisuustasojen jatkuva heikkeneminen. Lisäksi, mitä tulee hyväksyttyyn tarkistukseen 3, en ole samaa mieltä siitä, että nykyistä liha-luujauhon kieltoa muiden kuin märehtijöiden rehussa pitäisi tarkistaa. Tämä lisäisi sekä geenitekniikan aiheuttamaa potentiaalista riskiä että BSE-taudin uuden puhkeamisen riskiä. Uskon kuitenkin, että mietinnöllä on yleisesti hyödyllinen merkitys, koska siinä valaistaan EU:n karjankasvatusalan kriisiä.

  Elisabeth Köstinger (PPE), kirjallinen. – (DE) Karjankasvatusalan tilanne on tällä hetkellä hyvin vaikea, ja tietyt alat ovat kannattamattomia korkeiden tuotantokustannusten vuoksi. Toisaalta kuluttajat maksavat yhä vähemmän maanviljelijöille, jotka toisaalta myös kohtaavat suurta heilahtelua rehun hinnoissa. Meidän on tärkeää estää vakava kriisi karjankasvatusalalla hyödyntämällä välittömästi käytettävissä olevia välineitä markkinoiden vakauttamiseksi. Toinen tekijä, jolla on vaikutusta eurooppalaisiin viljelijöihin, on kolmansien maiden kasvava kilpailu, koska niissä tuotantokustannukset ovat matalampia ja kauppapolitiikassa on yhä kasvavana suuntauksena vaihtaa suuria määriä tuontiruokaa palveluihin ilman että siltä edes edellytetään samoja tuotantostandardeja. Kannatan päätöslauselmaa, jossa vaaditaan erityistoimenpiteitä karjankasvatusalan hyväksi. Haluan kiittää jäsen Herranzia hänen aloitteestaan. Vaikeassa markkinatilanteessa ja käynnistyneessä EU:n tulevaa maatalouspolitiikkaa koskevassa keskustelussa parlamentin on sitouduttava selvästi turvaamaan kaikki maataloustuotannon alat, jotta niillä voidaan tehdä tulevaisuudensuunnitelmia.

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. – (IT) Eurooppalaiset maanviljelijät ovat jo jonkin aikaa olleet vakavassa kriisissä. Äänestin mietinnön puolesta, jotta nimenomaan lähtisimme tielle, jolla nopeasti vakautetaan niiden ihmisten tulot, jotka ovat valinneet karjankasvatuksen elämäntyökseen. Vain ihmiset, jotka uskovat työhönsä, kestävät nyt vakavia olosuhteita, elävät usein vaikeissa oloissa ja joutuvat ostamaan tuotantovälineensä hyvin korkeaan hintaan. Tässä yhteydessä haluan ilmaista suuren sympatiani kaikkia niitä italialaisia maanviljelijöitä kohtaan, joita hiljattaiset tulvat ovat koetelleet, ja toivon, että päätöslauselmalla, josta tänään äänestettiin, voidaan osaltaan auttaa myös heidän elpymistään ja antaa heille tyydyttävä elämäntapa ja työ.

  Astrid Lulling (PPE), kirjallinen. – (DE) Euroopan karjankasvatusala käy parhaillaan läpi suurta kriisiä, koska räjähdysmäisesti kasvavat tuotantokustannukset työntävät tuottajia yhä lähemmäs toimeentulon rajoja.

Hyvin korkeat tuotantokustannukset liittyvät suoraan korkeaan rehun hintaan ja riippuvuuteemme kolmansista maista viljan ja proteiinikasvien osalta.

Odotan komission sisällyttävän tulevaisuuteen suuntaaviin tuleviin lainsäädäntöehdotuksiinsa yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) tulevaisuudesta tehokkaita markkinavälineitä ja tarvittavan rahoituksen sen varmistamiseksi, että rehu- ja viljamarkkinat pysyvät vakaina ja karjankasvattajat voivat turvallisesti suunnitella tulevaisuuttaan.

Tarvitsemme myös eurooppalaisen proteiinisuunnitelman, jolla edistetään proteiini- ja palkokasvien viljelyä ja vähennetään maitoalan riippuvuutta tästä strategisesta rehutyypistä.

Lisäksi meidän on vahvistettava karjankasvatusalan tukitoimia epäsuotuisilla alueilla, myös Luxemburgissa.

Komission olisi valittava maidontuotantoa koskevissa ehdotuksissaan varovainen lähestymistapa, sillä 70 prosenttia EU:ssa tuotetusta punaisesta lihasta on peräisin lypsylehmistä.

Meillä on Euroopassa maailman tiukimmat eläinten hyvinvointia ja hygieniaa koskevat säännökset. Tämän vuoksi katson, että tuontielintarvikkeisiin on sovellettava samoja vaatimuksia, jotta vähennetään epäoikeudenmukaisen kilpailun aiheuttamaa tuottajiemme epäedullista kilpailuasemaa.

  Véronique Mathieu (PPE), kirjallinen. – (FR) Karjankasvatusala kärsii seurauksista, kun toimielimemme edellyttävät kaikkein tiukimpien säännösten noudattamista, maailman tiukimpien elintarvikkeiden turvallisuutta ja laatua, ympäristöä, eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien säännösten. Valitettavasti alan kriisin kielteisenä seurauksena ovat tuottajien merkittävät tulonmenetykset, joista emme voi olla piittaamatta. Vähintä, mitä meidän olisi luvattava ja mitä tuottajat oikeutetusti odottavat, on näiden säännösten vastavuoroinen soveltaminen tuontiin. Koska elintarviketurvallisuudesta ennemmin tai myöhemmin tulee globaali huolenaihe, Euroopan on toimittava säilyttääkseen uhattuna olevan karjankasvatusalan toimintaedellytykset. Tämä on tärkeä investointi tulevaisuuteen. Tämän vuoksi on arvioitava kyseisten säännösten, erityisesti eläinten hyvinvointia koskevien säännösten taloudellisia vaikutuksia ja ne on sisällytettävä maatalousalan ja erityisesti karjankasvatusalan tulevaisuutta koskevaan pitkän ajanjakson suunnitteluun.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin päätöslauselman puolesta, koska tuotantotekijöiden kasvavat kustannukset sekä EU:n säännösten noudattamiseen liittyvät kustannukset vievät tällä hetkellä eurooppalaiselta karjankasvatukselta kannattavuuden. Joidenkin tuottajien lihatuotteista saamat hinnat jäävät alle tuotantokustannusten. Euroopan maatalousala uhrataan, jotta EU:lla on mahdollisuus viedä näihin valtioihin tuotteita monilta talouden aloilta, mutta pääasiassa karjankasvatusalalta. Päätöslauselmassa puolletaan toimenpiteitä, jotka saattavat auttaa torjumaan kriisiä alalla, joka kärsii hyödykemarkkinoiden keinottelusta sekä EU:n lainsäädännön tiukasta noudattamisesta.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Karjankasvatusalan kriisi ei ole seurausta pelkästään tuotantokustannusten noususta. Nykyaikainen yhteiskunta edellyttää terveellistä ruokaa ja tiukkoja hygieniaa ja eläinten hyvinvointia koskevia standardeja, jotka ovat löydettävissä pienistä maatalousyrityksistä ja luomutiloilta. Nämä aiheuttavat tuotantokustannusten nousua, ja kuluttajat valitsevat halvempia tuotteita. Vaikka omiin maanviljelijöihimme sovelletaan tiukkoja säännöksiä, on vaikea seurata halpaan maataloustuotteiden tuontiin sovellettuja standardeja. Tämän vuoksi tarvitsemme reiluja hintoja ja muutosta maatalouden tukijärjestelmään. Meidän on siirryttävä monikansallisten maatalousyritysten ja valtavien harrastajaviljelmien omistajien, kuten kuningattaren, tukemisesta pikemminkin niiden pienviljelijöiden tukemiseen, jotka selviytyvät vain osa-aikaisina maanviljelijöinä tekemällä muuta työtä rinnalla. Päätöslauselmassa ei käsitellä tätä ongelmaa riittävän perusteellisesti, ja sen vuoksi äänestin tyhjää.

  Mariya Nedelcheva (PPE) , kirjallinen. – (BG) Äänestin tyytyväisenä EU:n karjankasvatusalan kriisiä koskevan päätöslauselman puolesta. Siinä vaadittiin tärkeitä toimenpiteitä Euroopan unionin karjankasvatusalan tukemiseksi kiinnittämällä huomiota rehun hinnan heilahteluihin ja toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että EU:hun tuodut tuotteet täyttävät samat vaatimukset kuin eurooppalaiset tuotteet.

Karjankasvatusalan ongelmallinen tila koskee koko Eurooppaa. Karjankasvatusala kohtaa mitä moninaisempia haasteita: rehun hinnan nousu, keinottelu markkinoilla, energian hinnan nousu ja yhteisön säännösten noudattamisesta seuraavat kasvavat kustannukset. Kaikki nämä tekijät ovat tehneet tuotannosta Euroopassa yhä kalliimpaa. Nämä vaikeudet koskevat kaikkia karjankasvattajia kaikkialla Euroopan unionissa.

Näiden lisäksi on kuitenkin muitakin vaikeuksia, joita kohdataan joissakin uusissa jäsenvaltioissa, kuten esimerkiksi kotimaassani Bulgariassa. Bulgariassa vain kymmenen prosenttia karjankasvattajista omistaa maansa, mikä merkitsee sitä, että ainoastaan nämä kymmenen prosenttia voivat saada suoraa tukea. Tilanne pahentaa entisestään Bulgarian karjankasvatusalan kriisiä. Monet bulgarialaiset kasvattajat joutuvat teurastamaan karjansa, koska heillä ei ole varaa ostaa talven edellyttämiä rehumääriä.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin karjankasvatusalaa koskevan merkittävän päätöslauselman puolesta toivoen, että karjankasvattajien ja koko alan tilanne paranee, sillä ala on kriisissä voimakkaan keinottelun nostettua rehun hintaa. Äänestin tukeakseni kaikkia vararikon partaalla olevia karjankasvattajia. Tällä päätöslauselmalla parlamentti vaatii Euroopan unionia vapauttamaan pienen määrän interventiovaraston viljaa karjalle viljelijöiden kulujen laskemiseksi sillä aikaa kun odotetaan yhteiseen maatalouspolitiikkaan tehtäviä muutoksia, torjumaan nykyistä voimakasta keinottelua ja soveltamaan entistä tiukempaa hintavalvontaa maatalousmarkkinoiden suojelemiseksi.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Aloite yhteiseen päätöslauselmaesitykseen EU:n karjankasvatusalan kriisistä tuli Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ryhmältä, ja olen itse osallistunut useiden kollegojeni kanssa sen valmisteluun. Olemme huolissamme siitä, että tämän alan eurooppalaiset tuottajat ovat joutuneet kovaan kurimukseen ja aiomme toimia määrätietoisesti toivoen auttavamme tästä vaikeasta ajanjaksosta selviytymisessä. Äänestin päätöslauselman puolesta, sillä se on voimakas avunpyyntö tämän alan puolesta ja koska olen vakuuttunut siitä, että nyt käynnistetyillä toimilla voidaan todella osaltaan edistää alan kestävyyttä ja kehitystä.

Haluan korostaa päätöslauselmassa kohtia, joissa vaaditaan turvaamaan eurooppalaisten työntekijöiden edut vuoden 2013 jälkeisessä yhteisessä maatalouspolitiikassa ja kahdenvälisissä neuvotteluissa erityisesti Mercosurin kanssa. Siinä ajetuista toimenpiteistä haluan korostaa tehokkaita ja joustavia markkinamekanismeja liha-alalla, viljalla keinottelun torjumista ja turvaverkon luomista tälle alalle, kaikkein syrjäisimpien alueiden maataloustyöntekijöiden riittävää suojelua ja tuottajajärjestöjen entistä suurempaa valtaa.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin päätöslauselman puolesta, koska minusta on hyvä ajatus kiinnittää huomiota karjankasvatusalan nykyiseen kriisiin ja sen seurauksiin. Toivon, että alan kestävyyden ja kehityksen takaamiseksi välttämättömät toimenpiteet todella hyväksytään.

  Britta Reimers (ALDE), kirjallinen. – (DE) Euroopan parlamentin hyväksymässä päätöslauselmaesityksessä karjankasvatusalan kriisistä vaaditaan uusien markkinamekanismien käyttöönottoa sekä turvaverkkoja kaikille vilja-aloille. Vastustan tällaisia markkinainterventioita. Päätöslauselmaesitykseen sisältyy kuitenkin myös merkittäviä liberaaleja vaatimuksia tuontirehun GMO-kynnyksistä ja siinä vaaditaan liha- ja luujauhon käyttökiellon tarkistamista. Tämän vuoksi en äänestänyt päätöslauselmaa vastaan, vaan äänestin sen sijaan lopullisessa äänestyksessä tyhjää. Taataksemme Euroopan karjankasvatusalan rehuntoimitukset meidän on vapautettava kasvattajat byrokratian taakasta ja luotava oikeusvarmuuden puitteet. Markkinanäkökulma maatalousalalla tarkoittaa myös sitä, että maanviljelijät voivat kantaa vastuun omasta yrityksestään eikä heidän tarvitse odottaa poliitikkojen jatkuvia suojaavia interventioita markkinoilla. Jos maatalouspolitiikka perustuu vain yksilön etuihin, seurauksena on loputtomasti poikkeuksia, joita ei ole mahdollista rahoittaa ja jotka vääristävät markkinoita. Tämä tekee maanviljelijöistä byrokratian ja valtiojohteisen valvontajärjestelmän uhreja. Jotta markkinat voisivat toimia tehokkaasti, tarvitsemme selkeästi määritetyt puitteet koko maataloudelle eikä pelkästään yksittäisille aloille.

  Frédérique Ries (ALDE), kirjallinen. – (FR) Karjankasvatusalaa koskeva päätöslauselma on jälleen yksi parlamentin vetoomus, jotta eurooppalaisten maanviljelijöiden lisääntyvät vaikeudet otettaisiin huomioon. Koska maanviljelijät joutuvat noudattamaan yhä useampia jäljitettävyyttä, hygieniaa, eläinten hyvinvointia ja ympäristön kunnioittamista koskevia sääntöjä, heidän tuotantokustannuksensa karkaavat nyt hallinnasta: polttoaineet, lannoitteet ja ennen kaikkea rehuvilja muodostavat nyt 60 prosenttia kokonaiskustannuksista. Vaadimme komissiolta ja komission jäsen Cioloşilta enemmän toimenpiteitä hintojen heilahtelun lakkauttamiseksi ja turvaverkon luomiseksi. Karjankasvattajiemme on selviydyttävä tuonnin paineista ja voitava tehdä työtä markkinoilla, joilla kilpailu on reilua. Koska kukaan ei halua maksaa tekemästään työstä, haluamme yksinkertaisesti antaa heille mahdollisuuden elättää itsensä ammatillaan.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Me vihreät osallistuimme aiheesta laadittua päätöslauselmaa koskeneisiin neuvotteluihin. Tulos ei ole hääppöinen, sillä muut ryhmät vaativat korkeiden ympäristöä ja eläinten hyvinvointia koskevien standardien osoittamista EU:n karjankasvatusalan matalamman kilpailukyvyn syyksi. He eivät myöskään suostuneet tarkastelemaan karjankasvatukseen liittyviä ilmastonmuutosasioita. Päätöslauselmassa viitataan kuitenkin Bovén mietinnössä hyväksyttyihin vaatimuksiin ja vaaditaan toimenpiteitä keinottelun ja hintojen heilahtelun lakkauttamiseksi sekä esitetään Häuslingin mietinnössä esitetty keskeinen vaatimus proteiinikasvisuunnitelmasta proteiinikasvituonnista (pääasiassa GM-soijaa) riippuvuuden vähentämiseksi sekä laiduntamiseen perustuvan naudanlihantuotannon erityistarpeista.

  Oreste Rossi (EFD), kirjallinen. – (IT) Juuri kun uuden yhteisen maatalouspolitiikan perustuksia valmistellaan ja toivotaan eurooppalaisten maatalousalan yritysten säilyvän kilpailukykyisinä verrattuna kolmansien maiden yrityksiin, joilla on kiistattomat edut, koska niillä on enemmän maata ja huomattavasti alemmat työvoimakustannukset, karjankasvattajiemme osalta on noussut uusi uhka eläinten rehun valtavan kustannusnousun muodossa, joka liittyy viljan hintojen nousuun. Komission on toteutettava toimenpiteitä viljan hinnannousujen hillitsemiseksi, jotta hintojen liiallinen vaihtelu ei vaikuta markkinoihin.

  Søren Bo Søndergaard (GUE/NGL), kirjallinen. – (DA) En voi kannattaa päätöslauselmaesitystä, koska emme tarvitse lisää tukea maatalousalalle. Maataloustuet vievät jo nyt 40 prosenttia EU:n kokonaistalousarviosta. Lisäksi päätöslauselmaesitykseen ei sisälly mitään kritiikkiä yhteistä maatalouspolitiikkaa kohtaan, jota on todella vähennettävä ennen vuotta 2013, jolloin päätetään uudesta monivuotisesta rahoituskehyksestä.

  Eva-Britt Svensson (GUE/NGL), kirjallinen. – (SV) Äänestin tyhjää päätöslauselmasta toimitetussa äänestyksessä. Maatalousala ei tarvitse enempää tukea. Se vie yli 40 prosenttia EU:n kokonaistalousarviosta. Päätöslauselmassa ei suhtauduta kriittisesti yhteisen maatalouspolitiikan perustaan, jonka osuutta menoista on ehdottomasti vähennettävä ennen vuonna 2013 tehtävää päätöstä pitkän ajanjakson talousarviosta.

  Marc Tarabella (S&D), kirjallinen. – (FR) Suhtauduin avoimin mielin EU:n karjankasvatusalan nykyistä kriisiä koskeneen alkuperäisen päätöslauselmaesityksen käsittelyyn. Siinä tuomittiin erityisesti avoimuuden puute elintarvikeketjussa, jossa tuottajat ja kuluttajat ovat ketjun heikkoja lenkkejä, erityisesti EU:n maitoalan kohtaama markkinoiden äärimmäinen volatiliteetti sekä kilpailun vääristyminen EU:n tuottajien ja niiden kolmansien maiden tuottajien välillä, joihin sovelletaan vähemmän vaativia elintarvikkeiden laatua ja turvallisuutta koskevia säännöksiä. Siinä esitettiin myös tehokkaan markkinasääntelyn ja vahvan YMP-talousarvion tarve vuoden 2013 jälkeen. Tuomitsen kuitenkin tiukasti tämän päätöslauselman hyväksymisen ja erityisesti tarkistukset 1, 2 ja 3, joilla päästetään geneettisesti muunnettu soija ja maissi kolmansista maista Euroopan maaperälle sekä sallitaan muiden kuin märehtijöiden liha-luujauhorehun palaaminen, jolloin elintarvikkeiden turvallisuutta ei voida taata. Olen tämän vuoksi kantanut vastuuni ja äänestänyt päätöslauselmaa vastaan, sillä se on vastoin ennalta varautumisen periaatetta, jonka olisi ohjattava meitä kaikkia.

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan unionin karjankasvatusalaan kohdistuu vakava uhka, joka on pääasiassa seurausta viljan hintojen hiljattaisesta noususta. Vilja-alan keinottelun vaikutukset karjankasvatusalaan ovat huolestuttavia. Kyse ei ole pelkästään kokemaamme talouskriisiin liittyvästä markkinoiden epävakaudesta, vaan on olemassa vakava uhka häiriöistä kaikilla karjankasvatusalan osa-alueilla, joten on kiireesti hyväksyttävä aitoja toimenpiteitä, joilla nyt havaittu kriisi voidaan torjua tulevien kielteisten kehitysten ehkäisemiseksi. Välttämättömien elintarvikkeiden turvallisuutta ja eläinten hyvinvointia koskevien teknisten sääntöjen lisäksi olisi suotavaa, että muillakin parannetuilla toimenpiteillä voitaisiin estää se, että nykytilanteesta kehittyy jotain vielä vakavampaa. Tällainen toimenpide voisi olla esimerkiksi viljan vapauttaminen interventiovarastosta, jotta voidaan minimoida hintojen vaihtelun vaikutus ja estää tämänhetkisen arkaluontoisen tilanteen paheneminen.

  Viktor Uspaskich (ALDE), kirjallinen. – (LT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, elintarvikeala on yksi Liettuan ja koko Euroopan unionin ensisijaisista aloista, Olemme jo nähneet, mitä voi tapahtua energiatoimituksille ja hinnoille, kun EU on riippuvainen tuonnista. Tämä ei saa toistua elintarvikealalla. Karjatiloihin on kohdistunut vakava uhka, kun viljan hinta nousi hiljattain EU:ssa. Tämä johtui sekä äärimmäisistä ilmasto-oloista että keinottelusta. Tämän vuoksi tietyt alat EU:ssa, kuten sianliha-ala (merkittävä ala Liettuan maataloudessa), ovat kokeneet iskun rehun hintojen noustessa, sillä se muodostaa jopa 60 prosenttia tuotantokustannuksista. EU:n karjankasvatusala on tärkeä elinkeino. Liettua voi kärsiä vakavista seurauksista karjankasvatusalan kriisin vuoksi. Maatalousala, joka työllistää noin kahdeksan prosenttia työntekijöistämme, on merkittävä osa talouttamme. Vehnä ja muu vilja ovat tärkeimpiä tuotantoaloja. EU-27:ssä on yli 130 miljoonaa karjankasvatusyksikköä. EU:n tilastojen mukaan karjan määrä on laskenut 25 prosenttia vuodesta 1990. Karjan määrän pieneneminen edelleen voi aiheuttaa merkittäviä muutoksia tuotannossa, mikä sekoittaisi elintarviketuotannon EU:ssa. Tällaiset vaihtelut voivat aiheuttaa vakavia häiriöitä karjankasvatusalalla.

  Peter van Dalen (ECR), kirjallinen. – (NL) Vastustan sitä, että komissiota pyydetään, kuten Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä haluaa, harkitsemaan uudelleen muista kuin märehtijöistä saatavan liha-luujauhon käyttökieltoa rehussa. Kielto on säilytettävä kahdesta syystä.

Ensinnäkin kieltoa ei asetettu tyhjän takia, se otettiin käyttöön BSE-kriisin lopettamiseksi. Me tiedämme, että kiellon poistaminen merkitsisi tietyn riskin ottamista. En halua, että niin tapahtuu. Kannatan paljon enemmän elintarvikkeiden turvallisuutta kuluttajan kannalta. Sitä, että emme ota riskiä, kun emme tiedä sen kokoa emmekä tunne sen vaikutuksia.

Toiseksi olemme viime vuosina nähneet, että elävissä eläimissä ilmenevät virukset voivat muuttua nopeasti. Jos poistaisimme muista kuin märehtijöistä saatavan liha-luujauhon käyttökiellon rehussa, me hyväksyisimme riskin, että vauhditamme virusten muuttumista. Meidän ei pidä tehdä sitä.