Puhemies. - (PL) Esityslistalla on seuraavana tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen 2009 esittely.
Vítor Manuel da Silva Caldeira, tilintarkastustuomioistuimen presidentti. – (EN) Arvoisa puhemies, minulla on kunnia osallistua tänään keskusteluun vuoden 2009 talousarvion täytäntöönpanoa koskevasta tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksesta, jonka olen jo esitellyt teille ja talousarvion valvontavaliokunnalle.
Haluan esitellä parlamentille tämänvuotiseen vuosikertomukseen sisältyvät neljä keskeistä viestiä. Ensinnäkin tilintarkastustuomioistuin toteaa, että Euroopan unionin tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Euroopan unionin taloudellisesta asemasta sekä toiminnan tuloksista ja rahavirroista. Tämä on kolmas peräkkäinen vuosi, kun tilintarkastustuomioistuin toteaa, että tilinpäätöksessä ei esiinny olennaisesti virheellisiä tietoja ja että se on luotettava.
Kuten aiempinakin vuosina, tilintarkastustuomioistuin antaa toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta tuloja ja sitoumuksia koskevan huomautuksia sisältämättömän tarkastuslausuman. Kuitenkin, ja tämä on toinen keskeinen viesti tämänvuotisessa vuosikertomuksessa, maksuissa virhetaso on edelleen olennainen kahta alaa lukuun ottamatta, eli hallintomenoissa sekä talous- ja rahoitusasioissa.
Kaikilla muilla menoaloilla tilintarkastustuomioistuin havaitsi olennaisia virheitä. Keskityn kahteen pääasialliseen menoalaan: maatalouteen ja koheesiopolitiikkaan.
Maatalouden ja luonnonvarojen alalla tilintarkastustuomioistuin arvioi virhetason olevan hieman korkeampi kuin vuonna 2008. Tulokset kuitenkin vastaavat tilintarkastustuomioistuimen molempina vuosina antamaa arviota, jonka mukaan järjestelmät ovat vain osittain vaikuttavia. Tilintarkastustuomioistuin suosittaa vähentämään virheriskejä parantamalla tietokannoissa olevien etuuksien vahvistamisessa ja maksujen laskennassa käytettävien tietojen laatua sekä selventämällä ja tiukentamalla maankäyttöä ja maan hyvässä kunnossa säilyttämistä koskevia sääntöjä.
Lähes kolmannesta talousarviosta edustavan koheesiopolitiikan alalla tilanne on edelleen se, että tämä on ainoa talousarvion ala, jolla arvioitu virhetaso on yli 5 prosenttia. Useimmat havaituista virheistä liittyvät siihen, että kansalliset viranomaiset ovat laiminlyöneet pahasti julkisiin hankintamenettelyihin sovellettavien sääntöjen noudattamisen, tai tukeen oikeuttamattomien kulujen korvaamiseen. Jäsenvaltiot olisivat voineet, ja niiden olisi pitänyt, havaita ja korjata monet näistä virheistä ennen menojen todentamista komissiolle, sillä tarkastuksesta käy ilmi, että jäsenvaltioilla oli siihen tarvittavat tiedot.
Jos analysoimme tämän vuoden tuloksia ja vertaamme niitä viimevuotisiin, huomaamme, että merkittävin muutos on tapahtunut koheesiopolitiikassa. Tästä pääsen tilintarkastustuomioistuimen kolmanteen keskeiseen viestiin. Arvioitu todennäköisin virhetaso koheesiopolitiikan menoissa oli huomattavasti alhaisempi kuin aiempina vuosina, ja koko talousarvion osalta tilintarkastustuomioistuimen arvio virhetasosta on viime vuosina laskenut.
On kuitenkin varottava tekemästä mitään johtopäätöksiä tämän alan kehityssuuntauksesta, sillä varainkäyttö on vaihtelevaa ja näin ollen maksujen perusjoukko voi muuttua merkittävästi vuodesta toiseen – vuosi 2009 erosi huomattavasti vuodesta 2008. Ei ole myöskään mitään takeita siitä, että viime vuosina tapahtunut arvioidun virhetason yleinen aleneminen jatkuu, niin kauan kuin suurinta osaa maksuista koskevat järjestelmät ovat vain osittain vaikuttavia.
Siitä pääsenkin viimeiseen keskeiseen viestiin. Komission antamat takaisinperintää ja muita oikaisuja koskevat tiedot eivät ole vielä täysin luotettavia, eikä niitä voida tarkoituksenmukaisesti verrata tilintarkastustuomioistuimen arvioimaan virhetasoon.
Meille on esitetty useita aloitteita, jotka tarjoavat tärkeän tilaisuuden parantaa Euroopan unionin varainhoitoa. Tämänvuotisessa vuosikertomuksessa vahvistetaan ne tilintarkastustuomioistuimen päätelmät ja suositukset, joita se esittää lausunnossaan Euroopan unionin varainhoidon parantamiseen liittyvistä riskeistä ja haasteista. Menojen laadun parantamisen on oltava ensisijainen tavoitteemme. Tämän tavoitteen saavuttamista voisi helpottaa lainsäädäntökehyksen yksinkertaistaminen ja kustannustehokkaampien valvontajärjestelmien käyttöönotto virheriskien vähentämiseksi.
Aiemmin tänä vuonna komissio esitteli luonnoksen varainhoitoasetuksen uudelleenlaatimiseksi. Äskettäin asiasta antamassaan lausunnossa tilintarkastustuomioistuin toteaa, että asiakirja sisältää useita ehdotuksia, jotka tarjoavat komissiolle mahdollisuuksia parantaa avoimuutta ja varainhoitoa. Alakohtaisen lainsäädännön yksinkertaistaminen on kuitenkin edelleen tärkeä keino parantaa merkittävästi menojen laatua.
Ensi vuonna komissio esittelee seuraavan ohjelmakauden tärkeimmät menoalat kattavia toimia ja ohjelmia koskevia lainsäädäntöehdotuksia. Tilintarkastustuomioistuin suosittaa, että meno-ohjelmia tarkistettaessa sovelletaan tiettyjä periaatteita, jotta EU:n lisäarvo on uskottava, jotta tavoitteet ovat selkeät, jotta suunnitelmat ovat mahdollisimman realistisia ja yksinkertaisia ja jotta myös vastuuvelvollisuus on selvä.
Euroopan unionin varojen optimaalisen käytön varmistaminen tuo painavan vastuun meille kaikille: komissiolle lainsäädäntöä koskevissa ja ehdotuksissa ja talousarvion täytäntöönpanossa, jäsenvaltioille niiden hallinnoidessa päivittäin noin 80:tä prosenttia Euroopan unionin talousarviosta, parlamentille ja neuvostolle lainsäätäjänä ja vastuuvapauden myöntävänä viranomaisena sekä tilintarkastustuomioistuimelle unionin ulkopuolisena tarkastajana.
Tilintarkastustuomioistuin odottaa kovasti sitä, että se saa täyttää tehtävänsä varojen moitteettoman ja asianmukaisen käytön varmistamisessa.
Algirdas Šemeta, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, kaksi päivää sitten presidentti Caldeiralla ja minulla oli jo tilaisuus vaihtaa mielipiteitä ja keskustella tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksesta talousarvion valvontavaliokunnan jäsenten kanssa. Haluaisin nyt tarkastella keskustelun pääkohtia sekä aivan ensimmäisiä päätelmiä.
Ennen kuin pureudumme asian ytimeen, haluan palauttaa mieliin tarkastajan, tilintarkastustuomioistuimen sekä komission tilintarkastusta käsittelevän työryhmän välisen hedelmällisen vuoropuhelun ja kiittää presidentti Caldeiraa erinomaisesta yhteistyöstä. Olen tyytyväinen siihen, että tilintarkastustuomioistuin myöntää edistystä tapahtuneen. Näen tässä todellakin monia myönteisiä viestejä. Näen myös jonkin verran kritiikkiä, ja komission velvollisuus on noudattaa tarkasti tilintarkastustuomioistuimen suosituksia.
Tilintarkastustuomioistuimen kertomukseen sisältyvät viestit ovat keskeisessä asemassa komission itse arvioidessa sitä tapaa, jolla se vastaa EU:n talousarvion hallinnoinnista.
Ensinnäkin jo kolmantena vuotena peräkkäin tilinpäätös on saanut huomautuksia sisältämättömän myönteisen tarkastuslausuman. Tilintarkastustuomioistuimen arvion mukaan EU:n tilinpäätös antaa varauksettomasti oikean ja riittävän kuvan EU:n taloudellisesta asemasta. Komissio on tietenkin erittäin tyytyväinen tähän tulokseen, sillä se vahvistaa, että kirjanpitouudistuksellamme on pysyviä vaikutuksia. Tilintarkastustuomioistuin korostaa kuitenkin oikeutetusti tiettyjä puutteita. Vaikkei mikään näistä vaikutakaan tilintarkastustuomioistuimen antamaan huomautuksia sisältämättömään tarkastuslausumaan, komissio aikoo puuttua erittäin päättäväisesti näihin heikkouksiin ja jatkaa sen vuoksi päivittäisten kirjanpitokäytäntöjensä parantamista. Tapahtumien laillisuuden ja asianmukaisuuden osalta olen tyytyväinen siihen, että yleinen virhetaso on laskenut ja jatkanut näin myönteistä kehitystään vuonna 2009.
Tulot ja sitoumukset ovat koko talousarviossa olennaisilta osin laillisia ja asianmukaisia. Yli 95 prosenttia EU:n talousarviosta suoritetuista maksuista on virheettömiä. Tämä päätös on myönteinen merkki siitä, että valvonnan parantamiseen liittyvillä toimenpiteillämme on ollut konkreettisia vaikutuksia. Tämä on saavutettu pääasiassa sen ansiosta, että koheesiopolitiikan virhetaso on laskenut huomattavasti. Tämä edistys kuvastaa sitä, että jäsenvaltioiden hallinto- ja valvontajärjestelmien ennakkotarkastukset ovat tehostaneet komission valvontatyötä. Se kuvastaa myös niitä etuja, joita on saavutettu joko keskeyttämällä tai lykkäämällä maksuja ongelmia havaittaessa.
Lopuksi tilintarkastustuomioistuin tunnustaa kertomuksessaan, että komission tarjoamien takaisinperintää koskevien tietojen laatu on parantunut sellaisina kuin ne ilmoitetaan tilinpäätöksessä. Komission päättäväisyyttä osoittaa todella myös niiden varojen lisääntyminen, jotka on peritty takaisin hankkeista, joissa on havaittu virheitä, tai vastuussa olevilta viranomaisilta. Olen kuitenkin tilintarkastustuomioistuimen kanssa samaa mieltä siitä, ettei jäsenvaltioiden raportointi ole vielä tyydyttävää, ja komissio pyrkii jatkossakin korjaamaan tätä tilannetta jäljellä olevissa ohjelmissa samoin kuin seuraavan sukupolven ohjelmissa ja hajautetun hallinnoinnin alalla.
Yhdyn täysin presidentti Caldeiran varoitukseen virhetason mahdollisesta vaihtelusta tulevaisuudessa erityisesti koheesiopolitiikan alalla. Olen tilintarkastustuomioistuimen kanssa samaa mieltä myös siltä osin kuin se kiinnittää huomiota jäsenvaltioiden järjestelmien heikkouksiin sekä muihin hajautettuun hallinnointiin liittyviin ongelmiin. Mielestäni meidän on jatkossa suunniteltava kustannustehokkaita valvontajärjestelmiä, yksinkertaistettava tukikelpoisuussääntöjä niiltä osin kuin niiden monimutkaisuus on selvä syy virheisiin ja parannettava jäsenvaltioiden rahoitusoikaisuista ja takaisin perityistä määristä antamien tietojen laatua.
Luettelo ei ole kuitenkaan tyhjentävä. Tiistaina käymämme keskustelu osoitti, että edessämme on muitakin haasteita, esimerkiksi keskeisten taloudellisten toimijoiden, erityisesti jäsenvaltioiden, vastuullisuuden lisääminen ja kustannustehokas valvontamenetelmä, joka perustuu riskeihin ja tehokkuuteen. Lisäksi talousarvion kokonaistarkastelua laadittaessa kannatin huomion keskittämistä panostuksen sijasta vaikutuksiin määrittämällä selkeät ja mitattavissa olevat tavoitteet ja keskeiset suoritusindikaattorit. Esittelin viime toukokuussa parlamentin talousarvion valvontavaliokunnalle vastuuvapauden myöntämistä, tilintarkastusta ja petosten torjuntaa koskevan asialistani vuosiksi 2010–2014. Asialistassa esitettiin pääpiirteissään keskeiset strategiset tavoitteet ja konkreettiset toimenpiteet, joilla komissio etenee kohti tilintarkastustuomioistuimen myönteistä tarkastuslausumaa. Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen 2009 perusteella tämä asialista on täysin asianmukainen tulevia toimiamme ajatellen.
Lopuksi totean olevani tyytyväinen siihen, että vuoden 2009 vuosikertomus vahvistaa toimintamme tuottavan tuloksia. Se tukee tärkeällä tavalla ja oikeaan aikaan pohdintaamme siitä, miten voimme lisätä EU:n talousarviota koskevan varainhoidon tehokkuutta ja tarkoituksenmukaisuutta, sillä tarvitsemme tätä pohdintaa ohjenuoraksemme valmistellessamme seuraavan sukupolven ohjelmiamme.
Ingeborg Gräßle, PPE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, presidentti Caldeira, komission jäsen Šemeta, hyvät kollegat, meillä on erittäin hyvä päivä edessämme, sillä ensimmäisen kerran voimme odottaa Barroson toisen komission ylittävän 2 prosentin rajan. Emme todellakaan tarvitse hyväksyttävää riskitasoa. Tämän vuoksi käsiteltäväksemme jätetty tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus merkitsee meille todella hyviä uutisia, etenkin kaikille meille, jotka työskentelemme tällä alalla. On selvää, että kun komissio ponnistelee aidosti ja päättäväisesti, se voi saada tuloksia aikaan.
Jos tarkastelemme näitä tuloksia tarkemmin, on selvää, että ne johtuvat osittain säännöksiin tehdyistä muutoksista. Asia on todella näin, ja tätä tietä meidän on kuljettava tulevaisuudessakin. Jos komissio voisi tarkistaa julkisia hankintoja koskevaa direktiiviä ja tehdä asioita aidosti yksinkertaisemmaksi jäsenvaltioiden viranomaisille, tämä olisi merkittävin edistysaskel, jonka voisimme ottaa kohti myönteistä tarkastuslausumaa.
Kaikille niille, jotka väittävät jatkuvasti, että Euroopan talousarvio on altis suurille riskeille, haluan sanoa, että EU:n menoja olisi todellakin valvottava johdonmukaisemmin kuin kansallisia menoja. Euroopan unionin varojen käyttöä seurataan johdonmukaisemmin, ja siitä on tehtävä tiliä johdonmukaisemmin kuin monista jäsenvaltioiden talousarvioiden menoaloista. Tämä käy selväksi aina kuin vierailemme jäsenvaltioissa, sillä kansalliset säännökset on annettu vain EU:n säännösten seurauksena. Näin ollen meidän on vain kannustettava jäsenvaltioita ja kehotettava niitä valvomaan kansallisia menojaan samalla tavalla kuin EU:n menoja valvotaan, ja päinvastoin.
Haluan kiittää tilintarkastustuomioistuinta mutta haluan myös todeta olevani pettynyt tähän vuosikertomukseen. Totesin jo, että vuosikertomuksessa on nyt huomattavasti aiempaa vähemmän tietoa. Tarvitsemme tarkkoja tietoja virhetasoista. Olemme aina saaneet nämä tiedot rakennerahastojen osalta, mutta tänä vuonna olemme ensimmäistä kertaa jääneet näitä tietoja vaille. Tämä ei ole mikään lastentarha. Me parlamentin jäsenet luotamme siihen, että saamme nämä tiedot. Kun muistelen tilintarkastustuomioistuimen jäsenten kuulemistilaisuutta, muistan heidän luvanneen tehdä tiivistä yhteistyötä parlamentin kanssa. En usko, että tämä lupaus pidetään.
Georgios Stavrakakis, S&D-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, olen tyytyväinen vuosikertomukseen ja haluan onnitella presidentti Caldeiraa ja kaikkia tilintarkastustuomioistuimen jäseniä heidän erinomaisesta työstään. Onnittelen erityisesti Eoin O’Sheata erinomaisesta virastoja koskevasta yhteistyöstämme.
Parlamenttina meidän tehtävämme on olla vastuuvelvollinen kansalaisille, joten meidän on varmistettava, että veronmaksajien rahoja käytetään asianmukaisesti, avoimesti ja tehokkaasti. Odotan, että vuosikertomuksen virastoja koskevat havainnot, jotka julkaistaan myöhemmin, noudattavat samaa kehityssuuntaa kuin edellisvuosina. Tilanne on paranemassa, mutta tiettyjä valvontajärjestelmiä on edelleen parannettava, tiettyjä ongelmia on ratkottava ja ratkaisuja on löydettävä.
Nykyisessä merkittävässä taloudellisessa ja sosiaalisessa kriisissä seurannan merkitys on kasvanut suuremmaksi kuin koskaan aiemmin, ja parlamentissa ja tilintarkastustuomioistuimessa olemme yhdessä sitoutuneet käsittelemään ja ratkomaan näitä ongelmia päästäksemme entistä parempiin tuloksiin.
Jorgo Chatzimarkakis, ALDE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, komission jäsen Šemeta, presidentti Caldeira, haluan kiittää tilintarkastustuomioistuinta tästä vuosikertomuksesta. Presidentti Caldeira, teidän organisaationne palvelut ovat Euroopan veronmaksajille välttämättömiä. On hyvä, että virhetaso on jatkanut tänä vuonna laskuaan. Tämä on seurausta komission uudistuksesta, jonka liberaali komission jäsen Kallas ajoi läpi. Koheesiopolitiikassa on tapahtunut viime vuonna suuria parannuksia, ja maataloudessa on tapahtunut vain lievää heikkenemistä. Komissio ei saisi nyt kuitenkaan istua kädet ristissä tekemättä mitään. On tehtävä selväksi, että valtavat parannukset perustuvat erittäin onnekkaaseen otoksien valintaan. Tämän vuoksi pelkään pahoin, ettei myönteinen kehitys jatku enää ensi vuonna. Meidän olisi hyödynnettävä ensimmäisen Lissabonin sopimuksen alaisuudessa toteutettavan vastuuvapausmenettelyn antamaa sysäystä ja pyrittävä määrätietoisesti muuttamaan toimintatapojamme.
Haluan jälleen kerran tehdä selväksi, että tämänvuotinen tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus on 16. peräkkäinen kertomus, jonka tulokset eivät ole kokonaisuudessaan myönteisiä. Miten voimme viimeinkin tehdä lopun tästä tehottomasta ja tuhlaavasta rahojen käytöstä ja poliittisesta silmien ummistamisesta tällä alalla?
Esittelijänä ehdotukseni ovat seuraavat: ensinnäkin komission on puututtava voimakkaammin selviin virheisiin, ja jos nämä virheet toistuvat, rahoitus on keskeytettävä. Miten on mahdollista, ettei Kreikan kaltaiselle pitkäaikaiselle jäsenvaltiolle määrätä 10 vuoden aikana minkäänlaisia seuraamuksia siitä huolimatta, että se selvästi rikkoo yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän määräyksiä?
Toiseksi, veronmaksajien rankaiseminen kahteen kertaan on lopetettava. Laittomasti myönnettyä EU:n rahoitusta saavien tarvitsee maksaa takaisin vain 10 prosenttia. Jäsenvaltiot rahoittavat 50/50-säännön mukaisesti puolet summasta kansallisesta talousarviostaan. Tämä on loukkaus veronmaksajia kohtaan. Esitän muutamia lukuja. Vuosina 1994–2006 jäsenvaltioille on myönnetty koheesiopolitiikan alalla väärin perustein ällistyttävät 7,7 miljardia euroa. Komissio ilmoitti tästä juuri itse julkisesti. Vain 709 miljoonaa euroa on maksettu takaisin, mikä osoittaa, että ero on selvä. Tämä on todennäköisesti oikein, sillä jäsenvaltiot eivät pysty laatimaan tarkkoja laskelmia. Tilintarkastustuomioistuin on vahvistanut tämän.
Kolmanneksi kaikkien jäsenvaltioiden on viimein allekirjoitettava ja toimitettava kansalliset hallinnointia koskevat ilmoitukset. Neljänneksi komission on oltava poliittisesti vastuuvelvollinen. Tämän vuoksi haluamme ainakin puheenjohtaja Barrosolta allekirjoituksen vuotuista toimintakertomusta koskevaan yhteenvetoon. Haluamme myös arviointikertomuksen, josta määrätään Lissabonin sopimuksessa.
Joissakin asioissa tarvitaan edelleen parannusta. Yleisesti ottaen haluaan kiittää kovasti tilintarkastustuomioistuinta tästä kertomuksesta.
Bart Staes, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, lukiessani tätä vuosikertomusta koin déjà lu -ilmiön, tunteen, että luin jälleen kerran jotain, mitä olin lukenut jo monen vuoden ajan. Ensinnäkin maatalouden, koheesiorahaston, tutkimuksen ja kehityksen, EU:n ulkopuolelle suunnatun tuen, kehitysyhteistyön ja koulutuksen aloilla on havaittu aivan liian paljon olennaisia virheitä. Toiseksi seuranta- ja valvontajärjestelmillä estettiin tai korjattiin vain osittain vaikuttavasti liian suurena ilmoitettujen tai tukeen oikeuttamattomien kulujen korvaamista.
Hyvät kollegat, meillä on edelleen se perustavanlaatuinen ongelma, että jäsenvaltiot eivät tee mitä niiden pitäisi tehdä, eli ne eivät seuraa asianmukaisesti tuen saajille maksamiensa varojen käyttöä. Puhumme nyt 80 prosentista Euroopan unionin talousarviosta. Toinen perustavanlaatuinen ongelma on se, ettei komissio pyri riittävästi seuraamaan tältä osin jäsenvaltioiden toimintaa.
Kannatan siis esittelijän strategiaa, jonka seurauksena varmistetaan toisaalta se, että vaadimme ennen kaikkea valtiovarainministereitä allekirjoittamaan kansalliset hallinnointia koskevat ilmoitukset, ja toisaalta se, että komissio ryhtyy vihdoin toimiin sellaisten jäsenvaltioiden osalta, jotka jatkavat rikkomuksia, ja määrää näille tarvittaessa ankaria seuraamuksia – esimerkiksi taloudellisia – kieltäytymällä maksamasta näille tukia. Mielestäni tämä on se tie, jota meidän on kuljettava.
Ryszard Czarnecki, ECR-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, tilintarkastustuomioistuin on eräänlainen poliisipäällikkö, tai sanoisimmeko poliisi, ystävällinen poliisi, vaikkakin toisinaan minusta tuntuu, että se sulkee silmänsä ja on liian kiltti ja liian hyväntahtoinen valvomiaan toimielimiä kohtaan. Kertomuksen päätelmä, tilintarkastustuomioistuimen päätelmä on seuraava: "hyvä, muttei täydellinen".
Minulla on se käsitys, että monet eurooppalaiset ovat pessimistisempiä kuin tilintarkastustuomioistuin. Tilintarkastustuomioistuimella on oltava vahvempi rooli, tilintarkastustuomioistuimen on oltava uskottava, jotta myös Euroopan unionin toimielimet voivat olla uskottavia veronmaksajien ja äänestäjien silmissä. Jotta tilintarkastustuomioistuin voisi olla uskottava, sen on kuitenkin oltava todella pikkutarkka, sillä tänään se sanoo olevansa iloinen siitä, että lasi on 95 prosenttisesti täynnä. Minä kuitenkin luulen monen veronmaksajan kysyvän seuraavaa: "mutta miksi lasi on 5 prosenttia vajaa?" Tämä johtuu etenkin siitä, että yleisen käsityksen mukaan lasi on enemmän kuin vain 5 prosenttia vajaa. Olen samaa mieltä eräästä päätelmästä – Euroopan unionissa valvonta on toisinaan ehkä tarkempaa kuin jäsenvaltioissa, ja kehotan tilintarkastustuomioistuinta harjoittamaan tarkempaa seurantaa jäsenvaltioissa, joissa rahat usein yksinkertaisesti menevät hukkaan.
Søren Bo Søndergaard, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (DA) Arvoisa puhemies, haluan kiittää tilintarkastustuomioistuinta erinomaisesta kertomuksesta. Kuten olemme kuulleet, tehtyjen virheiden määrä on yleisesti vähentynyt. Mitä tästä pitäisi päätellä? Mielestäni se riippuu kahdesta asiasta: lähtötilanteesta ja meidän odotuksistamme. Lähtötilanne oli hirvittävän huono. Vuonna 2008 miljardeja euroja käytettiin sääntöjen vastaisesti. Näin ollen emme odottaneet vain parannuksia vaan merkittäviä parannuksia kaikilla aloilla.
Onko näin siis tapahtunut? Kyllä, koheesiopolitiikan alalla virheellisten maksujen määrä on ehdottomasti vähentynyt, mikä on hyvä asia, vaikka virhetaso onkin edelleen luvattoman korkea. Toisilla aloilla virheiden määrä on itse asiassa lisääntynyt, mikä ei yksinkertaisesti käy päinsä.
Komission jäsen Šemeta väitti tässä eräänä päivänä talousarvion valvontavaliokunnassa ja uudelleen tänään, että virheiden määrä oli yleisesti vähentynyt komission ponnistusten ansiosta. Tämä sopii minulle. Annan kunnian mielelläni komissiolle. Siinä tapauksessa on kuitenkin myös selvää, kuka on vastuussa, jos virhetaso ensi vuonna nousee. Ottakaa tämä rohkaisuna.
Marta Andreasen, EFD-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, vuosi toisensa jälkeen viimeisten 16 vuoden ajan vähintään 90 prosenttia talousarviosta on jäänyt ilman tarkastajien hyväksyntää, eikä tämä vuosi ole poikkeus. He puhuvat virheistä, mutta sääntöjenvastaisuudet eivät ole todellakaan pelkkiä erehdyksiä. Sanottakoon vain, että yksityissektorilla tällainen tilanne johtaisi yrityksen lopettamiseen ja sen johtajien tuomitsemiseen.
Totuus on se, että veronmaksajien rahoja on käytetty laittomasti. Tänä vuonna tarkastajat väittävät, että ainakin 6 miljardia Englannin puntaa olisi pitänyt jättää käyttämättä. Mikä on ongelman ydin? Vastuuttomuus.
Komissio ja tarkastajat syyttävät tavalliseen tapaan jäsenvaltioita, mutta totuus on se, että vika on komissiossa, jonka toteuttama valvonta ei ole ollut riittävää. Komissiolla on parhaat valmiudet antaa sääntöjä ja määrätä seuraamuksia niille, jotka näitä sääntöjä rikkovat, mutta se on epäonnistunut koko ajan, ja myös parlamentti on tästä vastuussa, sillä se on joka vuosi hyväksynyt tilanteen ja pyytää jatkuvasti lisäämään talousarviota.
Enää ei ole toivoa siitä, että tarkastajat voisivat koskaan hyväksyä koko EU:n talousarvion. Tässä vaiheessa ainoa keino suojella veronmaksajien rahoja on pienentää selvästi EU:n talousarviota.
Nyt osoitan sanani Yhdistyneen kuningaskunnan pääministerille. Pääministeri Cameron, epäonnistuitte raskaasti hyväksyessänne 2,9 prosentin lisäyksen EU:n vuoden 2011 talousarvioon. Täten pyydän Yhdistyneen kuningaskunnan veronmaksajien puolesta, että vaaditte ensimmäisenä supistamaan merkittävästi vuoden 2011 talousarviota.
Martin Ehrenhauser (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, on totta, että koheesiopolitiikan virhetaso on laskenut vuosina 2007–2009 merkittävästi 54 prosentista 36 prosenttiin. Tämä pitää paikkansa. Tämä on tosiasia, joka minunkin on myönnettävä. Kuten esittelijä kuitenkin jo totesi, kun tarkastellaan lähemmin, miten nämä luvut on saatu, on selvää, että niitä on tarkasteltava suhteellisesti. Tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen perusteella myös se on tosiasia, että koheesiopolitiikan alalla käytettävät valvontajärjestelmät eivät ole tehokkaita. Myös se on tosiasia, että vähintään 3 prosenttia rahoista olisi pitänyt jättää kokonaan maksamatta. Tämä tarkoittaa sitä, että komission jäsenellä Hahnilla on vielä paljon työtä, esimerkiksi tämän salkun järjestykseen panemisessa.
Mielestäni virhetason kasvu maatalouden alalla on selvä askel huonompaan suuntaan. Lisäksi tuhlaamista esimerkiksi sellaisissa tapauksissa, joissa kaivostyöläisten tukia maksetaan miljonääreille, ei pidetä virheenä.
Olen todennut jo valiokunnassa, etten ole saanut tilintarkastustuomioistuimelta enkä komissiolta vastausta kahteen kertaan maksettuja sosiaalietuuksia koskevaan kysymykseen. Jälleen kerran kysyn seuraavaa: kuka on tässä tapauksessa vastuussa virheestä? Maksetaanko rahat takaisin ja miten suuresta summasta on kysymys? Lopuksi haluan todeta, että tulevaisuudessa on tärkeää, ettei tilintarkastustuomioistuin vain tarkasta sitä, että maksut suoritetaan laillisesti, vaan myös varmistaa, että maksut ovat olleet kustannustehokkaita ja tarkoituksenmukaisia.
Puhetta johti varapuhemies Isabelle DURANT
Cătălin Sorin Ivan (S&D). – (RO) Ensinnäkin haluan kiittää Victor Caldeiraa tästä komission toimintaa ja vuoden 2009 talousarvion täytäntöönpanoa koskevasta selkeästä kertomuksesta. Toiseksi haluan selventää alusta alkaen jotain, mikä on meille erittäin tärkeää: joka viides vuosi Euroopan kansalaiset, ihmiset, jotka maksavat veroja ja tulleja ja jotka viime kädessä luovat tämän talousarvion, valitsevat ja lähettävät meidät Euroopan parlamenttiin. Koska palaamme säännöllisesti kotiin ja tapaamme heitä, tiedän, että heidän mielestään vuoden 2009 talousarvion täytäntöönpanoa ei voida pitää onnistuneena. Kerron teille tähän kaksi syytä.
Ensinnäkin tehtyjä kansallisia hallinnointia koskevia ilmoituksia ei tueta poliittisesti. Toisin sanoen valtiovarainministeri tai pääministeri ei allekirjoita niitä. Tämän seurauksena emme tiedä, kuka näistä kansallisista hallinnointia koskevista ilmoituksista vastaa ja kuinka ymmärrettäviä tai tarkkoja ne ovat. Käytännöllisesti katsoen tämä helpottaa virheellistä, ja jos nyt ei virheellistä, niin ainakin epätäydellistä raportointia.
Toiseksi, kun EU:n varainhoidossa on tehty virheitä, jokaisen valtion on maksettava rahat takaisin komissiolle. Toisin sanoen Euroopan unionin kansalaiset maksavat ensimmäisen kerran luodakseen Euroopan unionin talousarvion, ja toisen kerran, kun he häviäjinä maksavat uudelleen kattaakseen kansallisesta talousarviosta menetettyjä varoja. Tämän vuoksi Euroopan unionin kansalaiset maksavat kahteen kertaan Euroopan unionin varainhoidossa tehdyistä erehdyksistä, virheistä tai jopa vilpillisistä teoista.
Kolmanneksi tuen komissiota ja Euroopan unionin tilintarkastustuomioistuinta. Minäkin kannatan läheisempiä suhteita tämän toimielimen ja jokaisen jäsenvaltion kansallisen tilintarkastusviranomaisen välillä. Mikäli haluamme enemmän rahaa talousarvioon, meidän on ennen kaikkea käytettävä paremmin niitä rahoja, jotka meillä on. Käyttääksemme paremmin niitä rahoja, jotka meillä on, meidän on ennen kaikkea tiedettävä, missä ongelmat ovat ja miten voimme ne ratkaista.
Luigi de Magistris (ALDE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, jos voimme nyt puhua virhetason laskusta, saamme mielestäni kiittää siitä tilintarkastustuomioistuimen taitoa, riippumattomuutta ja ammattimaisuutta, ja haluan presidentti Caldeiran panevan tämän merkille.
Mielestäni tässä kehityksessä oli komission lisäksi tärkeä rooli myös parlamentilla ja etenkin talousarvion valvontavaliokunnalla, joka pitää avoimuutta ja julkisten varojen tarkoituksenmukaista ja tehokasta käyttöä suuressa arvossa.
Meidän on kuitenkin vielä katsottava, mitä muuta voimme tehdä parantaaksemme tilannetta, sillä on vielä aivan liian monta asiaa, jotka on korjattava, etenkin hyvin herkillä maatalouden ja koheesiopolitiikan aloilla, joilla virhetasot ovat usein huolestuttavia osa-alueilla, joilla sopimuksiin liittyvät petokset ja ylihintaan laskuttaminen on yleistä. Mielestäni byrokratiaa ja turhia muodollisuuksia on vähennettävä ja sen sijaan on otettava käyttöön muutama selkeä sääntö, jotta voidaan sanoa selkeästi ja päättäväisesti "ei" kaikille petoksen muodoille aloilla, joilla korruptio on yleistä.
Toinen tärkeä asia on vahvistaa Euroopan petostentorjuntaviraston OLAFin roolia petosten ja korruption torjumisessa niiden kaikissa muodoissa. Toinen asia, jota on painotettava – kuulimme tämän myös talousarvion valvontavaliokunnan edellisellä Italian vierailulla – on se, että myös järjestäytyneellä rikollisuudella ja korruption eri muodoilla voi olla voimakas vaikutus julkiseen talouteen. Tämän perusteella OLAFilla voi olla erittäin tärkeä merkitys, samoin kuin jäsenvaltioiden, komission ja parlamentin vahvemmalla yhteistyöllä.
Toinen ehdottoman välttämätön seikka on se, että mielestäni komission on vahvistettava riippumattomuuttaan jäsenvaltioista. Mielestäni meidän on jäädytettävä varoja estääksemme tällaisen käyttäytymisen toistumisen etenkin valtioissa, joissa on jo vuosien ajan tehty vakavia virheitä – en puhu nyt pienistä virheistä – ja joissa on ollut huomattavia petostapauksia.
Euroopan parlamentin ja EU:n toimielinten uskottavuuden taso määräytyy hyvin pitkälti sen mukaan, miten avoimesti ja oikein julkisia varoja käytetään. Mielestäni meillä on tässä siis parantamisen varaa.
Peter van Dalen (ECR). – (NL) Arvoisa puhemies, vaikka tilintarkastustuomioistuin toteaa, että Euroopan EU:n menojen tilivelvollisuus on parantunut, se ei ole voinut antaa Euroopan unionin menoista täydellistä tarkastuslausumaa. Tämä johtuu osittain siitä, että vaikka toiseksi suurimman erän, eli koheesiopolitiikan, osalta parannusta on todella tapahtunut, noin 40 prosentissa hankkeista on yhä virheitä. Näin ollen 35 miljardin euron talousarviossa on 2 miljardia euroa, joiden osalta tarkastuslausumaa ei voida antaa. Tätä ei voida hyväksyä, ja erityisesti komission olisi siksi tutkittava perusteellisesti, miten nämä virheet ovat päässeet tapahtumaan ja miten niitä voitaisiin vähentää. Tämä on erityisen tärkeää, kun ajatellaan vastuuvapauden myöntämistä vuoden 2009 talousarviosta.
Eilen tilintarkastustuomioistuimen jäsen Engwirda totesi, että virheet johtuivat pääasiassa monimutkaisista menettelyistä. Tämä puolestaan on osoitus siitä, että Euroopan unionin on ehdottomasti yksinkertaistettava toimintatapojaan ja lisättävä niiden avoimuutta. Ellei näin tehdä, kansalaiset pitävät Euroopan unionia jatkossakin monimutkaisena ja aivan liian etäisenä.
(Puhuja suostui vastaamaan "sinisen kortin" kysymykseen työjärjestyksen 149 artiklan 8 kohdan mukaisesti.)
Jens Geier (S&D). – (DE) Arvoisa puhemies, haluaisin kysyä jäsen Van Dalenilta, onko hän tietoinen siitä, että korkeat prosenttiosuudet tarkoittavat ainoastaan otoksesta laskettua prosenttiosuutta. Toisin sanoen se ei tarkoita, että 36 prosentissa maksuista on virheitä vaan että 36 prosentissa otoksen maksuista on virheitä. Jos tämä ekstrapoloidaan, tulos on koheesiorahaston osalta ainakin 5 prosenttia. Näin ollen ne miljardit, joihin viittasitte, eivät ole tarkkoja määriä. Olitteko tästä tietoinen?
Peter van Dalen (ECR). - (NL) Arvoisa puhemies, ymmärsin tämän täysin. Todellinen ongelma on mielestäni se, että miljardien eurojen osalta tarkastuslausumaa ei voida antaa, ja tämän vuoksi olen pyytänyt komissiota tutkimaan asiaa perusteellisesti ja tarkastelemaan myös sitä, miten tilannetta voidaan parantaa. Onneksi komission jäsen totesi jo hetki sitten puheenvuorossaan, että hän käynnistää tällaisen tutkimuksen ja että hän suhtautuu asiaan vakavasti.
Franz Obermayr (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, Euroopan unionin tilintarkastustuomioistuimen antamien arvioiden mukaan vuonna 2009 Euroopan unionin talousarviosta katosi 6 miljoonaa euroa huolimattomuuden, asioiden huonon hoitamisen, petoksen, välinpitämättömyyden ja puutteellisten tarkastusten vuoksi. Tilintarkastustuomioistuin on paljastanut sen järkyttävän tosiasian, että noin 40 prosenttia EU:n virkamiehistä saa perhe-etuuksia kaksinkertaisen määrän. Kreikka aiheuttaa jälleen ongelmia. Sen lisäksi, että muut jäsenvaltiot ovat auttaneet sen kuiville miljardien eurojen suuruisella pelastuspaketilla, se myös johtaa tilastoja avustuspetoksissa. Tarvitsee vain katsoa niitä metsäalueita, joita varten Kreikka on hakenut viheralueille tarkoitettuja tukia, ymmärtääkseen, miten häpeämätöntä sen käytös on.
Tilanne on tietenkin erityisen huono aluetukien osalta. Kuten edellinen puhuja totesi, jos 36 prosenttia tarkastetuista maksuista on suoritettu virheellisesti, se on jo riittävän vakavaa. Tämän vuoksi kehotamme komission jäsen Hahnia ryhtymään voimakkaisiin toimenpiteisiin tämän erittäin tärkeän salkun osalta. Meillä ei ole rahaa lahjoitettavaksi.
Lopuksi haluan kiittää tilintarkastustuomioistuimen asialleen omistautuneita työntekijöitä. He ovat erittäin motivoituneita, ja meidän poliitikkojen pitäisi kannustaa heitä tekemään entistäkin huolellisempia tarkastuksia. Poliitikkoina voimme laatia ohjeita ja panna niitä täytäntöön.
Jan Olbrycht (PPE). – (PL) Hyvät kollegat, keskustellessamme tästä kertomuksesta meidän on huolehdittava siitä, että olemme lausunnoissamme tarkkoja, sillä puhumme täällä hyvin usein myös virheistä, sääntöjenvastaisuuksista tai kavalluksista. Kertomus osoittaa hyvin selvästi, että koheesiopolitiikan alalla havaittu virhetaso on selvästi laskenut. Se on nyt noin 5 prosenttia, jonka yhteydessä emme voi puhua samanaikaisesti 20, 30 tai 40 prosentin virhetasoista, koska se yksinkertaisesti sekoittaa kokonaiskuvaa. Selkeää parannusta on tapahtunut politiikan alalla, joka on varmasti hyvin monimutkainen, koska sitä hallinnoidaan yhdessä jäsenvaltioiden kanssa. Meidän kaikkien ongelmana on se, miten voidaan parantaa tätä politiikan alaa, jonka rakenne on yksinkertaisesti hyvin vaativa ja hyvin monimutkainen mutta joka tuottaa valtavasti lisäarvoa. Tilanne on muuttumassa, ja tämä olisi pantava tyytyväisenä merkille ja tuotava myönteisesti esiin.
Haluan kuitenkin kiinnittää huomiota seuraavaan häiritsevään kohtaan kertomuksessa: "Tämän vuoksi tilintarkastustuomioistuin toteaa, että sen arvioita virhetasoista ei ole tarkoituksenmukaista verrata komission rahoitusoikaisuista ja takaisinperinnästä antamiin tietoihin". Tämä toteamus on erittäin tärkeä ja merkittävä tulevaisuutta ajatellen, sillä emme halua tilannetta, jossa tilintarkastustuomioistuin toteaa, ettei se pääse komission kanssa yhteisymmärrykseen tuloksista. Tältä osin on siis tehtävä enemmän työtä, ja asiaa on selvitettävä.
Christel Schaldemose (S&D). – (DA) Arvoisa puhemies, haluan kiittää tilintarkastustuomioistuinta siitä, että se on jälleen kerran antanut meille erinomaisen työvälineen, jolla voimme arvioida varojemme käyttöä EU:ssa. Onneksi voimme vahvistaa, että kuljemme oikeaan suuntaan, vaikka ongelmia onkin vielä paljon. Koska asiat etenevät oikeaan suuntaan, meidän on mielestäni kuitenkin käytettävä tämä aika siihen, että pohdimme tarkemmin, mitä teemme seuraavaksi. Jos tarkastelemme tilannetta esimerkiksi hallintomenojen osalta, huomaamme, että meillä on tehokas valvontajärjestelmä ja vähän virheitä. Minun mielestäni tämä ei kuitenkaan riitä. Meidän on myös rauhassa tarkasteltava, käytämmekö rahoja todella oikein.
Hallintomenot ovat palkkoihin, rakennuksiin ja vastaavaan liittyviä omia menojamme. Tältä osin meidän on kysyttävä itseltämme, saammeko todella riittävästi vastinetta sille rahalle, jonka käytämme palkkoihin. Käytämmekö rahaa oikein, kun otamme huomioon sen tavan, jolla esimerkiksi hoidamme rakennuksia? Mielestäni meidän on nyt vietävä keskustelua hieman pidemmälle ja keskusteltava siitä, onko tämä toimintatapa riittävän tehokas ja sellainen, että pystymme myös lisäämään merkittävästi asiaan liittyvää avoimuutta. Siksi kehotan parlamentin lisäksi myös komissiota osoittamaan vahvasti olevansa halukas lisäämään avoimuutta ja osallistumaan tähän keskusteluun.
Andrea Češková (ECR). – (CS) Tämä on nyt toinen kerta kun Euroopan unionin tilinpäätöksestä keskustellaan tällä istuntojaksolla. Ensinnäkin haluan esittää vilpittömät kiitokset presidentti da Silva Caldeiralle ja hänen työryhmälleen heidän tekemästään työstä. Toisaalta olen yllättynyt virhetasosta, joka koskee jälleen lähes 92 prosenttia talousarviomenoista, kun otetaan huomioon kaikki muut luvut paitsi hallintomenot sekä talous- ja raha-asiat. Kysyisin, missä määrin jäsenvaltiot ovat vastuussa näistä virheistä ja missä määrin ne johtuvat komission puutteellisesta valvonnasta.
Kertomuksessa annettu vastaus on, että jäsenvaltioiden valvontajärjestelmissä on monenlaisia puutteita. Mikäli näin laajamittaiset virheet halutaan estää, tarvitaan mielestäni ennen kaikkea jäsenvaltioiden parempaa yhteistyötä ja avoimuutta.
Tamás Deutsch (PPE). – (HU) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, tilintarkastustuomioistuin on tehnyt erinomaista työtä laatiessaan EU:n vuoden 2009 talousarvion tarkastusta koskevan kertomuksen, ja presidentti Caldeira ja tilintarkastustuomioistuimen jäsenet ansaitsevat työstään kiitokset. Olen samaa mieltä niiden puhujien kanssa, jotka ovat todenneet kertomuksen osoittavan selvästi ja yksiselitteisesti, että EU:n varojen käyttö kehittyy parempaan suuntaan ja että yleinen virhetaso laskee. Meidän on kuitenkin tehtävä kertomuksesta selvät ja ilmeiset päätelmät sen osalta, mitä meidän on tehtävä täällä parlamentissa, komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä.
Virhetason laskeminen tarkoittaa kuitenkin vain sitä, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan EU:n varoista on käytetty useita miljardeja euroja väärin tai sääntöjenvastaisesti, mikä voi herättää epäilyksiä jopa rikoksesta. Tämä tarkoittaa sitä, että on ryhdyttävä toimenpiteisiin. Haluan mainita erityisesti yhden toimenpiteen, nimittäin sen, että seuraavalla kaudella tilintarkastustuomioistuimen olisi erittäin tärkeää laatia jäsenvaltiokohtainen analyysi, josta kävisi ilmi EU:n varojen käytössä havaittu virhetaso ja valvontajärjestelmien toimivuus kussakin jäsenvaltiossa. Myös tämä voisi auttaa laskemaan virhetasoa entisestään.
Inés Ayala Sender (S&D). – (ES) Arvoisa puhemies, jälleen kerran olemme tyytyväisiä tilintarkastustuomioistuimen, komission ja parlamentin välisen intensiivisen vuoropuhelun tuloksena käyttöön otettuihin parannuksiin. Tämänvuotinen kertomus osoittaa kuitenkin myös sen, ettemme voi levätä laakereillamme ja että meidän on oltava valppaina.
Pidän myös presidentti da Silva Caldeiran ehdotusta tulevasta yhteistyöstä varainhoitoasetuksen keskeisten näkökohtien parantamiseksi ja yksinkertaistamiseksi erittäin myönteisenä, samoin kuin uusia lainsäädäntöehdotuksia, joiden osalta voisimme kenties tehdä yhteistyötä saavuttaaksemme hyviä tuloksia.
Muiden toimielinten osalta aion kiinnittää erittäin tarkasti huomiota kaikkiin neuvoston toimintamenoihin liittyviin näkökohtiin, erityisesti Sesame-järjestelmään (Secure European System for Applications in a Multivendor Environment), jonka kohdalla mainitaan erityinen tarve parantaa neuvoston talousarvion ennustettavuutta, sekä Euroopan oikeusasiamieheen ja Euroopan tietosuojavaltuutettuun liittyviin erillisiin näkökohtiin, sillä näiden talousarviovaroja on vähennetty ankarasti. Olen kuitenkin kiinnostunut myös siitä, että olemme saaneet kuulla tapauksesta, joka on annettu Euroopan petostentorjuntaviraston käsiteltäväksi ja joka liittyy Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaan. Haluan myös kuulla kantanne alueiden komitean henkilöstön merkittävään lisäämiseen vuosina 2009–2010.
Iliana Ivanova (PPE). – (BG) Hyvät kollegat, on äärimmäisen tärkeää painottaa sitä, että tilintarkastustuomioistuimen päätelmissä myönnetään, että komissio on parantanut EU:n varojen käytön valvontaa. Samalla kuitenkin toivon, että Euroopan parlamentin vastuuvapauden myöntämistä koskevissa mietinnöissä antamat suositukset ja sen esittämät ehdotukset, joita on toistettu jatkuvasti vuosien ajan, todella otetaan huomioon etenkin niillä aloilla, joilla sääntöjenvastaisuuksia on edelleen paljon. Myös tilintarkastustuomioistuimen meille toimittamien tietojen laatua on parannettava. Meille olisi todellakin annettava tarkat luvut ja tiedot sääntöjenvastaisuuksien määrästä, sillä meidän on tiedettävä ne.
Vuoden 2009 osalta hyvä uutinen on se, että koheesiopolitiikan alalla sääntöjenvastaisuuksien määrä on laskenut huomattavasti viime vuoteen verrattuna. On kuitenkin edelleen kysyttävä, jatkuuko tämä laskusuuntaus ajan kuluessa vai onko tämä vain onnekas sattuma, joka saattaa johtua myös tarkastukseen valituista maista.
Joka tapauksessa ratkaisemattomia kysymyksiä on kuitenkin edelleen, ja ne liittyvät EU:n ulkopuolelle suunnatun tuen, kehitysyhteistyön ja laajentumisen, maatalouden, tutkimuksen, energian ja liikenteen sekä koulutuksen ja kansalaisuuden aloilla havaittuihin sääntöjenvastaisuuksiin.
Vakuutan tilintarkastustuomioistuimelle, komissiolle ja neuvostolle, että Euroopan parlamentin talousarvion valvontavaliokunta aikoo tulevina kuukausina keskittyä työssään hyvin vahvasti ja perusteellisesti EU:n varojen hallinnoinnin tehostamiseen.
Korostamme jatkossakin niitä velvollisuuksia, jotka komission ja jäsenvaltioiden on tältä osin täytettävä ja joita niiden on tarkasti noudatettava, sekä niitä toimenpiteitä, joihin on ryhdyttävä sääntöjen rikkojia vastaan, jotta Euroopan unionin veronmaksajien etujen suojelemisessa saadaan aikaan todellisia tuloksia.
Jens Geier (S&D). – (DE) Arvoisa puhemies, presidentti Caldeira, komission jäsen Šemeta, koheesiopolitiikka on EU:n talousarvion sairas mies. Viime vuonna hän oli tehohoidossa ja tänä vuonna hän on toipilaana. Hän on kuitenkin vielä kaukana täydellisestä toipumisesta, ja hän saattaa sairastua uudelleen minä hetkenä hyvänsä. Yli 5 prosenttia koheesiopolitiikan maksuista on suoritettu virheellisesti ja 3:a prosenttia ei olisi pitänyt suorittaa lainkaan. Tämä vastaa noin 700 miljoonaa euroa. Jäsenvaltiot olisivat voineet estää suuren osan näistä virheellisistä maksuista. Virheitä on havaittu julkisissa hankinnoissa ja koheesiopolitiikan rahoituksessa komission hyväksymistä valvontajärjestelmistä huolimatta. Näitä valvontajärjestelmiä on tarkasteltava huolellisesti uudelleen. Kotimaassani Saksassa otokset osoittivat, että kaikki testaamamme valvontajärjestelmät olivat vain osittain vaikuttavia.
Vastuu talousarvion hallinnoinnista on komissiolla. Voimme keskustella tästä ristiriidasta – komission vastuulla olevissa jäsenvaltioissa havaituista virheistä – kotimaissamme, voimme selittää niitä tiedotusvälineille ja voimme kertoa niistä kansalaisillemme. Poliittisesti ajatellen on kuitenkin komission tehtävä ratkaista tämä jäsenvaltioissa havaittu ongelma. Komission jäsen Šemeta, teidän on otettava tämä ala hallintaanne, ja me tuemme teitä siinä.
Lambert van Nistelrooij (PPE). – (NL) Arvoisa puhemies, arvoisat komission ja tilintarkastustuomioistuimen edustajat, puhun Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ryhmän aluepolitiikasta vastaavan koordinaattorin ominaisuudessa.
Huomaan, että koheesiopolitiikan virhetasossa on tapahtunut selkeää parannusta. Voimme nyt nähdä kautta 2007–2013 varten hyväksyttyjen uusien säädösten sekä niiden toimintasuunnitelmien vaikutukset, joita paitsi parlamentti myös nykyinen ja edellinen komissio kannattivat innokkaasti. Useimmat ongelmat tai virheet on havaittu julkisten hankintojen alalla. EU:n lainsäädännön saattaminen osaksi joidenkin jäsenvaltioiden kansallista lainsäädäntöä sekä niiden täytäntöönpano ovat nostaneet virhetason nykyiselle erittäin korkealle tasolle.
Tämän vuoksi pyydän komission jäseniä laatimaan toimintasuunnitelman, jolla muun muassa painostettaisiin tai tuettaisiin jäsenvaltioita julkisten hankintojen alalla. Viime viikolla minulla oli tilaisuus johtaa Romaniaan lähetettyä Euroopan parlamentin valtuuskuntaa, ja saatoimme nähdä miten romanialaiset kamppailivat tämän asian kanssa ja millaisia ongelmia he olivat kohdanneet. Voisimme saada tässä asiassa paljon edistystä aikaan.
Lopuksi totean, että kannatan vahvasti kansallisia hallinnointia koskevia ilmoituksia, eli rahoitusta koskevia ilmoituksia, joita jäsenvaltioiden olisi toimitettava, sillä suurin osa virheistä tapahtuu juuri jäsenvaltioissa.
Derek Vaughan (S&D). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan suhtautua tähän kertomukseen niin myönteisesti kuin vain mahdollista, sillä olen aina sitä mieltä, että meidän pitäisi käyttää tarkastuksia asioiden parantamiseen ja virheistämme oppimiseen. On monia esimerkkejä siitä, mitä komissio, jäsenvaltiot ja edunsaajat voivat tehdä parantaakseen asioita esimerkiksi maatalouden alalla. Komission vaatimusten jatkuva muuttaminen aiheuttaa hankaluuksia jäsenvaltioille ja edunsaajille. Walesissa saan kuulla tästä jatkuvasti. Vähentääkseen tukeen oikeuttamatonta maata koskevia viljelijöiden hakemuksia komissio voisi myös antaa säännöksiä, joissa annetaan selkeä maataloutta aktiivisesti harjoittavan henkilön määritelmä kaikkialla EU:ssa ja joita sitten sovelletaan kaikissa jäsenvaltioissa. Tällä hetkellä jäsenvaltiot voivat nimittäin käyttää tässä jonkin verran omaa harkintaa. Lopuksi totean, että lähestyvä yhteisen maatalouspolitiikan uudistus tarjoaa meille loistavan tilaisuuden yksinkertaistaa menettelyjä varmistaaksemme, että saamme EU:ssa menoillemme riittävää vastinetta ja voimme tarjota edelleen etuja yksilöille ja yhteisöille.
Andrzej Grzyb (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, tilintarkastustuomioistuimen työn tulosten esittelyssä saamme aina erinomaisia tietoja, joiden avulla voimme tarkastella, miten asiat olivat ennen ja mitä meidän olisi tehtävä tulevaisuudessa. Millaisia yleisiä johtopäätöksiä voimme tehdä? Näyttää siltä, että aina kun menettelyt ovat yksinkertaisempia ja rahan käyttö on helpompaa, olennaisia virheitä havaitaan vähemmän. Mitä monimutkaisempia menettelytavat ovat sitä vakavampia virheitä ja toisinaan myös sääntöjenvastaisuuksia havaitaan. Yksi esimerkki tästä on koheesiopolitiikka, jolla on myös hyvin tärkeä merkitys Euroopan unionille. Tämän vuoksi täällä on myös tehty se johtopäätös, että unionin maatalouspolitiikan virhetaso on korkea, mutta tapauksissa, joissa varojen käyttöä koskevia menettelyjä on yksinkertaistettu, virheitä on ollut vähemmän kuin niissä tapauksissa, joissa menettelyt ovat monimutkaisempia.
Haluan kiinnittää huomiota kansallisten valvontaviranomaisten kanssa tehtävän yhteistyön mutta myös – tästä ei ole vielä puhuttu – kansallisten parlamenttien ja erityisesti Eurooppa-asioista, talousarviosta ja talousarvion valvonnasta vastaavien valiokuntien kanssa tehtävän yhteistyön merkitykseen. Olin itse Puolan parlamentin jäsen siihen aikaan, kun aloimme työskennellä Euroopan unionin tilintarkastustuomioistuimelta saatujen tietojen parissa, ja jäsenet ottivat nämä tiedot erittäin hyvin vastaan.
Karin Kadenbach (S&D). – (DE) Arvoisa puhemies, haluan esittää tilintarkastustuomioistuimelle todella vilpittömät kiitokset. Kertomus on vaikuttava osoitus siitä, että valvonta paranee jatkuvasti. En ole välttämättä huolissani esiin tulleista virhetasoista, sillä pidän tarkastusmenettelyä oppivana järjestelmänä. Siinä tarkastellaan ongelmia aina vain tarkemmin ja, luojan kiitos, löydetään aina yhä enemmän virheitä. Tehtävämme on työskennellä yhdessä voidaksemme välttää virheet tulevaisuudessa. Tämän vuoksi haluan jälleen kiinnittää kaikkien huomiota eilen esiteltyyn viidenteen koheesioraporttiin. Komissio pyytää kaikkia asianosaisia esittämään kantansa asiakirjassa esiin otettuihin kysymyksiin. Tämä tarjoaa erinomaisen tilaisuuden luoda perusta tuleville tukijärjestelyille, joilla varmistetaan, että tämän alan tukia on helpompi saada, että niiden saatavuutta yksinkertaistetaan ja byrokratiaa vähennetään ja että toisaalta käytetään välttämättömiä tiukkoja valvontamenetelmiä, jotta käytettäviä veronmaksajien rahoja voidaan suojella.
Tämän vuoksi kehotan kaikkia asianosaisia täyttämään tämän komission pyynnön. Parlamentti tietenkin tekee niin.
Algirdas Šemeta, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, tämänpäiväinen keskustelu osoittaa, että vuonna 2009 Euroopan unionin talousarvion hallinnoinnissa saatiin jälleen edistystä aikaan. Tilintarkastustuomioistuimen selkeä lausunto tilinpäätöksestä ja kaikkien aikojen matalin koko talousarviota koskeva virhetaso, kuten ulkopuolinen tarkastajamme toteaa, vahvistavat, että komissio on tehnyt oikeita päätöksiä ja ehdottanut riittäviä toimenpiteitä parantaakseen ohjelmien tehokkuutta kuluvalla rahoituskaudella.
Tilintarkastustuomioistuin kuitenkin myös korostaa niitä aloja, joilla vielä tarvitaan edistymistä kaikilta taloudellisilta toimijoilta. Tarkoitan tietenkin komissiota sekä taloudellisia toimijoita jäsenvaltioissa, joiden hajautettuun hallinnointiin liittyviä velvollisuuksia ja vastuuta on selvästi lisätty uudessa Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa.
Monet teistä puhuivat täällä seuraamusten soveltamisesta jäsenvaltioihin, ja on todettava, että komissio soveltaa seuraamuksia hyvin ankarasti. Juuri nyt olemme lykkäämässä tai keskeyttämässä 40 koheesio-ohjelmaa, joiden rahoitus on 1,75 miljardia euroa. Tämä on valtava summa, ja vieläkin tärkeämpää on se, että vuonna 2010 toimien määrä lähes kaksinkertaistui verrattuna vuoteen 2009. Juuri viime perjantaina päätimme myös periä takaisin maataloudessa perusteettomasti käytettyä rahaa yli 578 miljoonaa euroa. Me siis todellakin sovellamme näitä seuraamuksia ankarasti ja aiomme tehdä niin myös tulevaisuudessa. Voitte nähdä myös tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta, että takaisin perittyjen varojen ja rahoitusoikaisujen määrä on noussut vuosien kuluessa huomattavasti, ja vuonna 2009 niiden määrä oli 3,3 miljardia euroa. Tämä on myös hyvin merkittävä määrä, ja aiomme jatkaa tätä menettelytapaa ja soveltaa seuraamuksia tarvittaessa hyvin ankarasti.
Tilintarkastustuomioistuimen kertomus ja nyt alkava vastuuvapausmenettely auttavat osaltaan paitsi korjaamaan nykyisten ohjelmin heikkouksia myös oppimaan virheistämme seuraavan sukupolven ohjelmia varten. Tilintarkastustuomioistuin osoitti meille oikean tavan edetä, ja se tarkoittaa tietenkin julkisia hankintoja koskevien sääntöjen yksinkertaistamista ja parantamista, sillä on totta, että selvästi suurin osa virheistä liittyi tukikelpoisuusperusteiden tai julkisia hankintoja koskevien sääntöjen rikkomiseen. Meidän on otettava tästä opiksemme, ja komissio on valmis tekemään niin. Komissio noudattaa tilintarkastustuomioistuimen suosituksia ja odottaa kovasti hedelmällistä vastuuvapausmenettelyä.
Vítor Manuel da Silva Caldeira, tilintarkastustuomioistuimen presidentti. – (EN) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, kiitos kaikista ystävällisistä huomioista, joita olette nyt esittäneet tilintarkastustuomioistuimelle osoittaaksenne kiitollisuutta myös niille, jotka työskentelevät päivittäin toimielimessämme ja käsittelevät erittäin ammattitaitoisesti ja kansainvälisen tilintarkastusstandardin mukaisesti parlamentin huolenaiheita. Kiinnitämme tarkasti huomiota parlamentin suosituksiin, ja haluan esittää kaksi esimerkkiä siitä, mitä olemme tehneet tässä vuosikertomuksessa 2009 vastataksemme parlamentin pyyntöihin tarkempien tietojen antamisesta.
Annamme teille yleisarvion tilanteesta. Ensimmäistä kertaa kerromme, mikä on yleistilanne. Toteamme, että se on viime vuosina parantunut. Koko talousarvion todennäköisin virhetaso on laskusuunnassa. Myös erityisesti koheesiopolitiikan alalla olemme antaneet teille enemmän tietoja kuin viime vuonna, sillä viime vuonna totesimme, että vähintään 11 prosenttia rahoituksesta olisi pitänyt jättää maksamatta. Tänä vuonna voimme todeta, että arvioimme todennäköisimmän virhetason olevan todella yli 5 prosenttia – tätä emme voineet todeta viime vuonna – ja että vähintään 3 prosenttia kuluista olisi pitänyt jättää korvaamatta. Tämän verran olemme todenneet edistystä tapahtuneen. Nämä ovat tosiasioita. Miksi? Mistä tämä johtuu? Millaista edistystä olemme saaneet aikaan? Me emme keksi tosiasioita, me emme yritä miellyttää komissiota emmekä jäsenvaltioita. Tilintarkastustuomioistuin on riippumaton tarkastustoimielin, joka perustuu perussopimukseen. Havaintomme perustuvat todisteisiin, ja niistä raportoimme tälle toimielimelle, jota olemme velvollinen avustamaan vastuuvapausmenettelyssä.
Olemme halukkaita avustamaan teitä tässä työssä, ja tärkein syy tähän on se, kuten toteamme kertomuksessa, että ensinnäkin kuluvan ohjelmakauden 2007–2013 varojen hallinnoinnissa käytettävät järjestelmät toimivat tehokkaammin. Toinen syy tähän on se, että ohjelmakauden rahoituksesta on maksettu vain 25 prosenttia, joten ohjelmakauden rahoituksen toteutuminen on meidän nähdäksemme vähäisempää kuin sen voisi odottaa olevan. Näiden kahden tekijän yhdistelmä – toisaalta järjestelmien tehostuminen ja toisaalta vähäisempi rahoituksen toteutuminen eli tosiasiallisten maksujen pienempi määrä – on saattanut meidät tämänhetkiseen tilanteeseen. Tässä kohtaa annamme varoituksen sanan. Meidän on katsottava, miten asiat kehittyvät nyt kaikissa 27 jäsenvaltiossa todella hyvin toimivien järjestelmien ja kaikkien tulevaisuudessa vielä maksettavien varojen osalta. Sanon siis varoituksen sanan.
Totesin kuitenkin, että olemme halukkaita avustamaan parlamenttia ja erityisesti talousarvion valvontavaliokuntaa vastuuvapauden myöntämisessä. Jäsenemme avustavat teitä tässä ja antavat teille kaikki tarvitsemanne tiedot. Avustamme teitä kuitenkin myös erityiskertomustemme välityksellä. Saatte käyttöönne tarkastuksia ja muita asiakirjoja, joissa tarkastellaan, miten rahoitus on vaikuttanut tosielämään, miten tehokkaasti rahoitusta on käytetty, ja uskon tämän olevan myös parlamentille erittäin arvokasta tietoa.
On selvää, että päävastuu talousarvion täytäntöönpanosta on Euroopan komissiolla, mutta Lissabonin sopimuksessa todetaan myös, että komissio tekee tässä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa. Jos meidän on katsottava eteenpäin, sanoisin, että meillä on nyt ainutlaatuinen tilaisuus antaa uutta vauhtia Euroopan unionin talousarvion paremmalle hallinnoinnille. Uutta varainhoitoasetusta käsitellään parhaillaan, ja se hyväksytään pian, ja se on jatkossa perustana hallinnointia koskevalle päätöksenteolle ja ohjenuorana hallinnoinnin kehittämiselle tulevaisuudessa. Jos meidän on saatava yksinkertaiset säännöt, jos haluamme tehokkaampia, kustannustehokkaita järjestelmiä, joilla niitä hallinnoimme kaikissa jäsenvaltioissa ja komissiossa, näihin asioihin on keskityttävä juuri silloin. Myös talousarvion kokonaistarkastelu on ensi vuonna käsiteltävänä.
Komissiolla, neuvostolla ja Euroopan parlamentilla on nyt siis edessään ajanjakso, jonka aikana niiden on tehtävä vakavia päätöksiä parantaakseen tilannetta tulevaisuudessa. Jos Euroopan unionin tilintarkastustuomioistuin voi avustaa tässä, ehdottaisin, että se olisi tehtävä niiden suositusten pohjalta, joita olemme jo esittäneet lausunnossamme Euroopan unionin varainhoidon parantamiseen liittyvistä keskeisistä riskeistä ja haasteista.
Kun tarkastelette uuden sukupolven ohjelmia vuoden 2013 jälkeiselle kaudelle, toistan, että meidän on kysyttävä seuraavaa: tuovatko rahoitusohjelmat todennäköisesti Euroopan unionille lisäarvoa? Esitämmekö ohjelmia, jotka ovat yksinkertaisia, joilla on selkeät tavoitteet, jotka ovat realistisia toteuttaa ja joiden vastuulinjat ovat selkeät? Haluamme välttää epävarmaa tilannetta, jossa toisinaan väitämme, ettei komissio sen enempää kuin jäsenvaltiotkaan ota vastuuta. Nyt meillä on tilaisuus, ja tilintarkastustuomioistuin odottaa kovasti, että voi auttaa teitä tässä tehtävässä.
Jean-Pierre Audy (PPE), kirjallinen. – (FR) Ensimmäistä kertaa 16 vuoteen Euroopan unionin tilintarkastustuomioistuin on antanut myönteisen tarkastuslausuman sekä tilien luotettavuudesta että tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta. Tähän päättyy ajanjakso, joka alkoi vuonna 1999, kun Santerin komissio irtisanoutui. Tilanne on seurausta Euroopan parlamentin ja sen talousarvion valvontavaliokunnan päättäväisyydestä pakottaa komissio ja jäsenvaltiot – hajautetun hallinnoinnin alaan liittyvissä asioissa – hoitamaan Euroopan unionin julkisia varoja asianmukaisesti. Olen tyytyväinen tilintarkastustuomioistuimen työhön. En ymmärrä, miksei unioni sisällytä tilinpäätökseensä sitä 37,2 miljardia euroa, jonka jäsenvaltiot ovat sille velkaa henkilöstön eläkekuluista, koska sen oma pääoma on tämän vuoksi noin 44 miljardia euroa negatiivinen. Tämä näyttääkin todella hyvältä! Ihmettelen, miten pystymme ottamaan markkinoilta lainaa kerätäksemme ne 60 miljardia euroa, jotka tarvitsemme vakaussopimusta varten. Lopuksi olen sitä mieltä, että kertomus on laadittu liian myöhään. Missä tahansa vakavasti otettavassa organisaatiossa tilintarkastuskertomus on toimitettava ennen 30. kesäkuuta tarkastuksen kohteena olevaa vuotta seuraavana vuonna. Saivartelua monimutkaisista ongelmista ja monista eri kielistä ei voida hyväksyä.
Zuzana Brzobohatá (S&D), kirjallinen. – (CS) Euroopan unionin tilintarkastustuomioistuin antaa nyt 16. kertomuksensa, jossa se antaa tarkastuslausuman EU:n tilinpäätöksen perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta. Haluan korostaa, että tietyissä toimissa virhetaso on edelleen korkea. Tilintarkastustuomioistuin esimerkiksi toteaa, että koheesiopoliittisissa hankkeissa virhetaso on yli 5 prosenttia, mikä on mielestäni liian korkea siitä huolimatta, että viime vuosina asiassa on tapahtunut parannusta. Euroopan komission olisi mielestäni pyrittävä kaikin keinoin laskemaan virhetaso hyväksyttävään enimmäistasoon, joka on 2 prosenttia. On tietenkin todettava, ettei virhetaso aina tarkoita myönnettyjen varojen väärinkäyttöä, vaan se johtuu yleensä yksittäisten hankkeiden hallinnoinnissa tehdyistä kirjanpitovirheistä.
Véronique Mathieu (PPE), kirjallinen. – (FR) Vuoden 2009 talousarvion täytäntöönpanoa koskevassa vuosikertomuksessaan tilintarkastustuomioistuin toteaa, että mitä tilinpäätöksen luotettavuuteen tulee, jotkut konsolidoidut yhteisöt eivät olleet toimittaneet konsolidoidusta tilinpäätöksestään minkäänlaista vahvistusta tai ne olivat toimittaneet mukautetun vahvistuskirjeen. Euroopan poliisiakatemia (CEPOL) on yksi niistä yhteisöistä, joilta ei ole saatu asianmukaisia tietoja moneen vuoteen. Tällä on merkittäviä seurauksia, sillä kun CEPOLin tilit tarkastettiin perusteellisesti heinäkuussa 2010, tileihin tehtiin korjauksia. Viraston vuoden 2009 rahoituskertomuksessa palattiin varainhoitovuosien 2008 ja sitä aiempien vuosien kirjanpitoon, ja oikaisujen vaikutuksen arvioitiin olevan noin 13 prosenttia viraston nykyisestä talousarviosta. Siitä lähtien, kun akatemiasta tuli yhteisön virasto 1. tammikuuta 2006, tilintarkastustuomioistuin on esittänyt ainoastaan varaumia varainhoitovuoden 2007 tilien luotettavuudesta. Se ei ole riittänyt saattamaan vuotta 2010 aiempia tilejä takaisin järjestykseen.
4. Yhteisön rahoitustukea energia-alan hankkeille koskevasta talouden elvytysohjelmasta annetun asetuksen (EY) N:o 663/2009 muuttaminen (keskustelu)
Puhemies. – (FR) Esityslistalla on seuraavana Kathleen Van Bremptin teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan puolesta laatima mietintö ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisön rahoitustukea energia-alan hankkeille koskevasta talouden elvytysohjelmasta annetun asetuksen (EY) N:o 663/2009 muuttamisesta (KOM(2010)0283 – C7-0139/2010 – 2010/0150(COD)) (A7-0246/2010).
Kathleen Van Brempt, esittelijä. – (NL) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, näette edessänne hyvin iloisen esittelijän, koska olen sitä mieltä, että me – ja painotan voimakkaasti sanaa me – olemme laatineet mietinnön, joka toivottavasti pian hyväksytään yksimielisesti, koska kaikki parlamentin poliittiset ryhmät ovat tehneet sen parissa tiivistä yhteistyötä.
Mietinnöllä ja asetuksilla, joita siinä tarkastellaan, on takanaan pitkällinen historia tässä parlamentissa. Mietintö juontaa juurensa erityisesti elvytyssuunnitelmasta, joka käynnistettiin vuonna 2009 taloudellisen kriisin jälkeen. Tuolloin yhteisössä vapautettiin neljän miljardin euron summa, joka varattiin erityisesti talouden elvyttämistä varten. Tavoitteena oli, että varoilla olisi myös rahoitettava energia-alan hankkeita, kuten laajamittaisia energiahankkeita, jotka koskevat hiilen talteenottoa ja varastointia, infrastruktuuria ja merellä sijaitsevia laajoja tuulipuistohankkeita.
Parlamentin tietenkin hyväksyttyä kyseiset hankkeet useat eri tahot, myös parlamentin sisällä, ilmaisivat tuolloin vastustavansa erityisesti toimen laaja-alaisuutta ja kysymystä siitä, olisiko minkäkin hankkeen avulla mahdollista luoda riittävästi työpaikkoja. Tärkein arvostelunaihe oli kuitenkin energiatehokkuus. Tämän jälkeen tehtiin poliittinen sopimus, johon nykytilanne perustuu.
Voisi ajatella, että jos parlamentti, neuvosto ja komissio pääsevät poliittiseen sopimukseen kaikkien ylijäämien sijoittamisesta energiatehokkuuteen, olisi helppoa laatia mietintö ja käydä neuvotteluja. Näin ei kuitenkaan ollut. Erityisesti neuvoston kanssa on käyty vaikeita neuvotteluja. Voin kuitenkin todeta, että saavutimme – on nimittäin tehtävä selväksi, että kompromissiin oli päästävä – menestystä useimmissa kohdissa. Haluan käydä ne nopeasti läpi, koska ne ovat olennaisen tärkeässä asemassa, jotta ymmärretään oikein nykyinen varoja koskeva tilanne ja se, miten ne olisi pantava täytäntöön lähitulevaisuudessa.
Kyse on ensinnäkin uusiutuvan energian alan hankkeista ja erityisesti niistä, joissa keskitytään energiatehokkuuteen. Arvoisa komission jäsen, juuri tämä seikka on näinä päivinä käytävän energiakeskustelun ytimessä. Kannatan ehdottomasti uusiutuvaa energiaa, mutta tiedämme, että mikäli haluamme todella nopeita tuloksia, kaikki toimemme on kohdistettava energiatehokkuuteen. Se on hyvä ratkaisu, kun halutaan vähentää kulutusta, ja sen avulla on mahdollista helpottaa suurta ongelmaa eli energian toimitusvarmuutta. Tärkeää on myös, että sen avulla taataan alhaisemmat energiakustannukset yrityksille ja perheille. Se on uskomattoman tärkeää. Tarkastelemme myös teollisuuspolitiikkaa ja palaamme siihen vielä varmasti.
Mainitsen toiseksi paikallisen tason, joka liittyy tiiviisti energiatehokkuuteen. Yhteisössä toimitaan hyvin usein ja lähes yksinomaan kansallisten jäsenvaltioiden kanssa ja aikaisemmassa elvytyssuunnitelmassahan keskityttiin ensisijaisesti suuriin hankkeisiin. No, tämä suunnitelma on täysin erilainen. Siinä keskitytään paikalliseen tasoon, kaupunkeihin ja kuntiin sekä pieniin hankkeisiin, jotka voidaan panna välittömästi täytäntöön, jotka tuottavat välittömiä tuloksia ja joilla saattaa siten olla suuri merkitys energiatehokkuuden mutta myös työpaikkojen kannalta. Tämä on edelleen hyvin tärkeä näkökohta.
Kolmas asia koskee rahoitusta. Aikaisempi merkittävä elvytyssuunnitelma koostui niin sanotusti näkyvästä rahoituksesta: sillä tuettiin suuria hankkeita, joko yhteisrahoituksen avulla tai jotenkin muuten, koska se on yhteisölle ominaista. Se on yhteisön tyypillinen toimintatapa. Tämä ei kuitenkaan päde tähän rahoitusvälineeseen, minkä vuoksi se on hyvin innovatiivinen. Varoja käytetään tässä yhteydessä siten, että myönnetään tukea, jotta kyseisiä hankkeita voidaan rahoittaa takuiden ja muiden rahoituksellisten keinojen välityksellä. Näkyvän rahoituksen avulla edelleen rahoitettava tekninen apu pois lukien tämä tarkoittaa, että kerrannaisvaikutus on suuri. 146 miljoonan euron summa on kerrottava noin kahdeksalla, jotta saisi jonkinlaisen käsityksen siitä, millainen vaikutus voisi olla.
Tulen nyt viimeiseen kohtaan, josta olemme kiistelleet pitkään, eli varojen enimmäismäärään, toisin sanoen, käytettävissämme oleviin varoihin. Parlamentti olisi halunnut päätyä eri ratkaisuun, mistä olimmekin sopineet; se on syytä tehdä selväksi. Kaikki jäljellä olevat varat oli sijoitettava tähän hankkeeseen. Olemme saavuttaneet kompromissin: kaikki tällä hetkellä yli jääneet varat on rekisteröity ja olen vakaasti sitä mieltä, että sen ansiosta hankkeesta tulee pitkäkestoinen. Katson myös, että mikäli jatkamme yhteistyön tekemistä tähänastiseen tapaan, voimme myös varmistaa, että hankkeesta tulee meidän kannaltamme uskomaton menestys.
Arvoisa puhemies, vain yksi sekunti enää. Tiedän ylittäneeni puheaikani. Haluan vielä kerran varta vasten kiittää kaikkia työhön osallistuneita ja erityisesti kaikkia varjoesittelijöitä. Olin erityisen tyytyväinen yhteistyöhömme enkä sano näin vain kohteliaisuussyistä vaan yksinkertaisesti siksi, että se oli esimerkki hyvästä ja tehokkaasta yhteistyöstä. Kiitos.
Günther Oettinger, komission jäsen. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, keskustelemme tänään menestyksellisen energia-alaa koskevan talouden elvytysohjelman väliarvioinnista. Tähän mennessä ja osana parlamentin ja neuvoston meille kehittämän ohjelman täytäntöönpanoa olemme tehneet 43 kaasuhankkeita, energia-alan infrastruktuurihankkeita, merituulivoimaa sekä hiilen talteenottoa ja varastointia koskevaa rahoituspäätöstä. Täten olemme voineet käyttää noin 98 prosenttia koko 3,98 miljardin euron suuruisesta talousarviosta ja varmistaa, että ohjelma on laajalti saavuttanut tavoitteensa. Vain muutamat hankkeet jäivät panematta täytäntöön. Esitämme tämän tarkistetun asetuksen, jotta voimme täyttää parlamentin vaatimukset ja käynnistää uusiutuvaa energiaa mutta myös – mikä on tärkeää – energiatehokkuutta koskevia kokeiluhankkeita. Katson, että nämä kokeiluhankkeet suovat meille tilaisuuden testata toimintaamme energiatehokkuuden alalla, joka on ensi vuonna yksi työni painopistealoista.
Haluan hyvin lämpimästi kiittää jäsen Van Bremptiä. Haluan myös kiittää kaikkia innokkaita parlamentin jäseniä ja puheenjohtajavaltio Belgiaa, koska olemme työstäneet asiaa tiiviisti viime viikkojen aikana ja voimme nyt esitellä asiakirjan, jossa pyritään aidosti kannustamaan energiatehokkuutta.
Virkamiehet ovat jo valmistelleet tämän tarkistetun asetuksen täytäntöönpanoa sen varmistamiseksi, että tarkistettu asetus, jonka on tarkoitus tulla nyt voimaan, alkaa vaikuttaa nopeasti. Tulevien päivien aikana asetetaan saataville 146 miljoonan euron summa hankkeita varten, jotka ovat tärkeitä teidän kaikkien kannalta. Näihin hankkeisiin osallistuvat kumppanimme, jotka ovat teidän valitsemianne, ovat kunnallisia, paikallisia ja alueellisia viranomaisia; he ovat tiiviissä yhteydessä kyseisiin hankkeisiin. Nämä paikalliset kumppanit varmistavat, että rahoitusta käytetään parhaalla mahdollisella tavalla julkisiin rakennuksiin, yksityisiin rakennuksiin, sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksiin, kaukolämpöverkkoihin, hajautettuihin uusiutuvan energian lähteisiin, ympäristöystävällisempään kaupunkiliikenteeseen ja paikallisinfrastruktuureihin, kuten älykkäisiin verkkoihin, tehokkaaseen katuvalaistukseen ja älykkäisiin mittausmenetelmiin. Tämä tarkoittaa, että teemme jotakin sellaista, millä on välitön paikallinen vaikutus ja mikä toimii älykkäisiin kaupunkeihin liittyvien tulevien toimieni mittapuuna.
Mikäli teette tänään asianmukaisen päätöksen, yksikkömme aloittavat välittömästi tarkistetun asetuksen täytäntöönpanon. Ensi vuoden maalis- tai huhtikuussa voimme varmasti raportoida siitä, että talouden elvytysohjelmallamme on hyvin myönteinen vaikutus sekä suurien että pienien, hajautettujen hankkeiden muodossa, ja että opimme sen avulla asioita, joista on hyötyä tulevina varainhoitovuosina. Kiitän vielä kerran kaikkia asianosaisia.
Jens Geier, budjettivaliokunnan lausunnon valmistelija. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Oettinger, jäsen Van Bremptin mietintöä koskevan budjettivaliokunnan lausunnon valmistelijana totean, että valiokunnan jäsenet pitivät mietintöä hyvin myönteisenä. Olemme tarkastelleet sitä talousarvioon liittyvältä kannalta mutta myös tietyssä määrin sen sisällön kannalta ja olemme esittäneet yhden huolenaiheen, jonka jäsen Van Brempt ystävällisesti otti huomioon. Väline on suunnattu kunnille, mikä onkin perusteltua, koska tehokkuutta voidaan eniten lisätä juuri kunnallisesti.
Olen kuitenkin itse kotoisin sellaiselta Saksan alueelta, jossa kunnat eivät voi ottaa lisää lainaa, koska ne ovat jo nyt ylivelkaantuneita. Ongelma saattaa olla erityisesti Saksalle tyypillinen ja paikallisviranomaisia koskevista säännöksistä johtuva ongelma, mutta komission jäsen Oettinger lienee liiankin hyvin selvillä asiasta erään Saksan osavaltion entisenä johtajana. Niinpä tilanne on Saksassa se, että paikallisviranomaiset, joiden pitäisi hyödyntää tätä ohjelmaa, eivät saa siihen lupaa, koska niitä valvova elin on kieltänyt niitä ottamasta lisää lainaa. Olemme tästä hyvin huolestuneita. Tästä saattaa seurata, että ohjelma on hyödytön näillä alueilla. Pidämme ohjelmaa myönteisenä ja olisimme tyytyväisiä, jos sitä olisi mahdollista jatkaa. Olemme ehdottaneet erillisen budjettikohdan käyttöön ottamista ohjelmaa varten ja haluaisimme siirtää siihen maatalouspolitiikan alalla saatavilla olevat 15 miljoonaa euroa, joita ei voida kyseisellä alalla käyttää, koska sitä varten ei ole olemassa oikeudellista perustaa. Tältä osin talousarvion on oltava joustavampi.
Antonio Cancian, PPE-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, olen sitä mieltä, että päätös käyttää vuonna 2009 käynnistetyn elvytyssuunnitelman vähäisiä jäljellä olevia varoja eri tavalla ja hyödyntää tätä tilaisuutta uuden periaatteen käyttöön ottamiseksi väliaikaisen rahaston perustamisen yhteydessä on kaukonäköinen ja sen mukainen, mitä olemme jo jonkin aikaa todenneet täällä parlamentissa mutta emme ole koskaan voineet toteuttaa toimia sen johdosta.
Marguerite-rahastoon liittyen on ollut havaittavissa hienoisia merkkejä, joskaan niitä ei ole vielä otettu esille. Se on niin meille kuin PPE-ryhmälle vertailumenetelmä, jota Euroopan unionin talousarvion älykäs käyttö edellyttää. Kyseinen väline on väliaikainen rahasto, johon sisältyy erilaisia menetelmiä, kuten lainat, takuut, kantaosakkeet tai yhteisrahoitus, ja sitä hallitsee erityinen varainhallintayhtiö.
Rahoitusväline perustettiin alkuaan 147 miljoonan euron suuruiseksi emmekä ymmärrä, miksi ovea ei voi jättää avoimeksi muille ylijäämille elvytysohjelman vuoksi. Merkittävää summaa olisi mahdollista korottaa soveltamalla huomattavaa kerrannaisvaikutusta EIP:n, KfW:n, talletus- ja luottorahastojen sekä muiden rahoituslaitoksien välityksellä, millä saattaisi olla suuri vaikutus toteuttamiskelpoisten hankkeiden käynnistämisen kannalta ja ottaen huomioon taloudelliset ja ympäristölliset painopistealat.
Omalta kannaltani vuoden loppuun mennessä perustettavaan välineeseen liittyvä keskeinen seikka on, että siitä voisi kehittyä eräänlainen myönteinen kokeiluhanke laaja-alaisemman energiarahaston tulevaa organisaatiota ja asianmukaista sisällyttämistä seuraaviin rahoitusnäkymiin 2014–2020 silmällä pitäen. Periaatetta voisi soveltaa myös muilla aloilla, kuten Euroopan laajuisten verkkojen tai Euroopan laajuisten televiestintäverkkojen tapauksessa. Jos sallitte, totean, että konkreettiset eleet tänä työttömyyskriisin leimaamana kriittisenä aikana tekisivät meistä kaikista hieman iloisempia.
Teresa Riera Madurell, S&D-ryhmän puolesta. – (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, haluan ensinnäkin onnitella esittelijää hänen erinomaisesta työstään, koska aloitteella on tärkeä symbolinen merkitys 146 miljoonan euron suuruisen sovitun summan lisäksi, jonka vaikutuksen toivomme olevan kahdeksankertainen.
Kuten esittelijä selvitti, tarkoituksena on myöntää varoja kestävän energian alaan liittyville mikrohankkeille, joiden avulla on mahdollista saavuttaa energian toimitusvarmuuden ja hiilidioksidipäästöjen vähentämisen kaltaisia tärkeitä tavoitteita mutta myös väestöön välittömästi vaikuttava tavoite eli energiaköyhyyden vähentäminen.
Teksti, josta aiomme äänestää, on tärkeä myös siksi, että siinä otetaan käyttöön innovatiivinen rahoitusväline. Järjestelyn avulla on mahdollista torjua rahoitusyksikköjen vastustusta tällaisia hankkeita kohtaan, koska toimia toteutetaan kansainvälisten rahoituslaitoksien tuella.
Lopuksi on vielä kerran pidettävä myönteisenä, että olemme olleet riittävän joustavia noudattaaksemme jäsenvaltioissa luotuja hyviä käytäntöjä uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden käyttöönoton organisoimiseksi.
Toivon, että asetuksen täytäntöönpanon myötä kaikkien näiden elimien potentiaalia voidaan kehittää liiallisesta byrokratiasta johtuvien esteiden vaikeuttamatta asiaa.
Pat the Cope Gallagher, ALDE-ryhmän puolesta. – (GA) Arvoisa puhemies, kiitän esittelijää tämän energiahankkeita koskevan mietinnön valmistelemisesta ja komission nyt myöntämästä lisärahoituksesta. Yhteisön ja eri valtioiden kannalta – ja, kuten komission jäsen totesi, erityisesti paikallisten ja alueellisten viranomaisten kannalta, jotka toivon mukaan käsittelevät näitä varoja tai näitä tukia – keskeisiä hankkeita varten on myönnetty 146 miljoonaa euroa.
(EN) Haluan ensinnäkin onnitella esittelijää hänen rahoitustukea energia-alan hankkeille koskevan mietintönsä esittelemisen johdosta.
Pidän erittäin myönteisenä tätä aloitetta: se mahdollistaa erityisen rahoitusvälineen luomisen energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian alan hankkeiden kehittämiseksi. Rahoittamalla tällä alalla toteutettavia hankkeita kannustetaan talouden elpymistä yhteisössä ja kotimaassani Irlannissa sekä edistetään uusien työllistymismahdollisuuksien luomista ja ilmastonmuutoksen torjumista.
Haluamme nyt varmistaa kaikkialla yhteisössä ja erityisesti hyvin korkean työttömyystason vaivaamassa kotimaassani, että kaikkea rahoitusta voidaan kohdistaa alueille, joilla on mahdollista luoda työpaikkoja. 146 miljoonan euron suuruinen rahoitus, joka asetetaan saataville tarkistetun ehdotuksen mukaisesti, on kohdistettava hankkeisiin, joilla on nopea, mitattavissa oleva ja todellinen vaikutus talouden elpymiseen. Kyseinen summa on saatavilla olevan rahoituksen suuruus, mutta summa on kerrottava vähintään kuudella tai seitsemällä kokonaisinvestoinnin selvittämiseksi.
Katson, että erityisen rahoitusvälineen luomisen myötä rahoitusta voidaan myöntää tehokkaimmalla tavalla ja tuensaajia ovat paikalliset ja alueelliset viranomaiset, kuten totesin äidinkielelläni. Olemme kaikki vastuussa kyseisten viranomaisten huomion kiinnittämisestä asiaan; hallituksemme esittää erillisen hakemuksen ja toimii sitten yhteistyössä alueellisten viranomaisten kanssa.
Claude Turmes, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, tänään juhlimme ympäristöystävällisen energiapolitiikan ja yhteisöllisemmän energiapolitiikan voittoa, vaikka se onkin vain vähäinen. Haluan ensiksi kiittää erinomaista valtuuskuntaamme, johon kuului kaikkien poliittisten ryhmien edustajia ja joka toimi Kathleenin johdolla. Teimme mielestäni hyvää työtä.
(DE) Kiitän myös komission jäsentä Oettingeria. Meidän oli valitettavasti pakko esittää hyvin kriittisiä huomautuksia eilen, kun energia-alan toimintasuunnitelma esiteltiin. Välineen voimaantulo johtuu kuitenkin myös teidän henkilökohtaisista toimistanne, joita olette toteuttanut osittain huolimatta Saksan hallituksen ja Saksan kristillisdemokraattisen puolueen kumppanienne vastustuksesta huolimatta, sen varmistamiseksi, että välineestä tulisi totta.
(EN) Miksi voitto on vain vähäinen ja katkera? Siitä syystä, kuten jotkut ovat todenneet, että tässä myönnetään 150 miljoonaa euroa hajautettuja ja paikallisia energiainvestointeja varten, kun toisaalta on saatavilla miljardeja euroa esimerkiksi hiilen talteenottoa varten. Ihmettelen edelleen, tuleeko miljardi käytettyä. On koko ajan käymässä selvemmäksi, että hanke ei toimi. Hajautettujen ja kansalaisia lähellä olevien paikallishankkeiden sekä suurien hankkeiden, joista osan epäilen epäonnistuvan, välillä ei vallitse tasapainoa.
Miksi me vihreät kuitenkin äänestämme tänään hankkeen puolesta? Siksi, että olemme optimisteja. Suhtaudumme optimistisesti siihen, että 150 miljoonan euron summa luo hyvin hallinnoituna paljon laajemman välineen perustan, välineen, jonka saamme käyttöön seuraavien rahoitusnäkymien aikana. Tämä edellyttää kahta asiaa. Ensinnäkin laatuhankkeita. Olen sitä mieltä, että hanketta hallinnoivat EIP ja KfW tarkastelevat myös syventäviä uudistushankkeita pelkästään pintapuolisten uudistushankkeiden sijaan. Meidän on otettava suuria harppauksia erityisesti rakennuksien ja tehokkuuden kohdalla. Toinen edellytys on byrokratian vähentäminen niiden paikallisviranomaisten osalta, jotka hakevat hankkeille yhteisrahoitusta.
Nämä kaksi asiaa ovat olennaisen tärkeitä. Arvoisa komission jäsen, näin ollen kysyn teiltä: miten komissio varmistaa, että näillä varoilla rahoitetaan laatuhankkeita tai myönnetään niille luottoa? Entä miten komissio aikoo vähentää byrokratiaa, jotta helpotetaan varojen saamista paikallisviranomaisten kannalta?
Zbigniew Ziobro, ECR-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, kannatan kaikkia ehdotuksia, joilla lisätään unionin varoja energia-alan hankkeiden tukemiseksi. Ympäristöystävällistä energiaa on myös syytä tukea. On kuitenkin todettava rehellisesti, että ajatus, jonka mukaan ympäristöystävällinen energia on ratkaisu kaikkiin yhteisön energiaongelmiin – täällä usein esitetty ajatusmalli – on harhaluulo. Unioni tarvitsee kuitenkin suuria investointeja ja painotan sanaa "suuria". Niiden perustavoitteena on varmistaa polttoainetarjonnan monipuolistaminen. Tällainen ratkaisu on mahdollinen esimerkiksi siten, että rakennetaan Nabucco-kaasuputki, joka yhdistää Keski-Aasian alueen valtavat kaasuesiintymät ja eurooppalaiset asiakkaat, kehitetään siirtoverkkoja ja rakennetaan uusia rajayhdysjohtoja Keski- ja Itä-Eurooppaan.
Haluamme kehittää ympäristöystävällistä energiaa, mutta samalla liuskekaasun hyödyntämismenetelmät sivuutetaan valitettavasti täysin eikä niitä rahoiteta asianmukaisella tavalla. Liuskekaasu on epätavanomainen kaasu, jota jo hyödynnetään laajamittaisesti Yhdysvalloissa ja jonka ansiosta Yhdysvallat on täysin riippumaton kaasunsaannin suhteen. Ranskassa, Puolassa ja Bulgariassa on laajoja liuskekaasuesiintymiä. Täällä suhtaudutaan täysin passiivisesti mahdollisuuteen hyödyntää tätä valtavaa potentiaalia. Eurooppalainen solidaarisuus edellyttää, että unioni tukee näitä hankkeita, koska niillä on strategista merkitystä sen tulevaisuuden kannalta ja koska ne ovat hankkeita, joilla taataan kaikkien Euroopan valtioiden yhdenmukainen kehitys. On sääli, että emme puhu tänään suurista investoinneista, joilla voisimme todella ratkaista energiaongelmamme ja yhdistää ja kehittää Euroopan unionia. Puhuessamme ympäristöystävälliseen energiaan liittyvistä tärkeistä toimista on kuitenkin muistettava, että ajatus siitä, että energiaongelmamme ratkaistaan ympäristöystävällisen energian avulla, on harhaluulo.
Puhetta johti varapuhemies Diana WALLIS
Marisa Matias, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (PT) Arvoisa puhemies, minäkin aloitan onnittelemalla esittelijää hänen tämän aiheen parissa tekemänsä työn johdosta. Olemme täällä keskustellaksemme hyvin erityislaatuisesta talouden elvytysohjelmasta, joka tässä tapauksessa liittyy keskeiseen alaan eli energiaan. Tämänhetkisessä kriisitilanteessa tällaiset ehdotukset, joilla edistetään työpaikkojen luomista, ovat olennaisen tärkeitä. Taloutta on mahdoton elvyttää, jollemme aseta työpaikkojen luomista painopistealaksi. Mietinnössä lähetetään hyvin myönteinen viesti kiinnittämällä huomiomme siihen, miten alalla olisi paikallisesti toimittava ja miten olisi vastattava erityisesti paikallisiin tarpeisiin. Tällä kaudella keskustelemme – ja keskustelemme tulevaisuudessa vielä paljon enemmän – energia-alaa koskevista lainsäädäntöehdotuksista. Taipumuksenamme on usein keskittyä liikaa laajamittaisiin hankkeisiin ja verkkoihin sekä unohtaa muut syyt, joiden vuoksi on ehdottoman tärkeää toteuttaa toimia.
Tämän vuoksi katson, että mietinnön avulla olisi mahdollista investoida energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan, mikä on hyvin tärkeää, mutta myös tuottaa konkreettista hyötyä paikallisille yhteisöille, mikä hyödyttää luonnollisesti konkreettisesti kaikkia yhteisön kansalaisia. Arvoisa puhemies, tästä syystä päätän puheenvuoroni kahteen viimeiseen seikkaan: on aina muistettava, että energiatehokkuus on myös laajalti saavutettavissa siten, että vähennetään energian käyttöä mietinnössä esiteltyjen hankkeiden kaltaisilla mikrotuotantohankkeilla. Todettakoon lopuksi, että sen varmistaminen, että näille hankkeille myönnettävän rahoituksen määrää täsmennetään, oli suuri voitto parlamentille. Se ei ollut tavoitteenamme, koska tarvitsimme paljon enemmän. Tästä syystä kysyn komission jäseneltä, mitä hän tekee ja aikoo tehdä näiden tarpeiden täyttämiseksi.
Jaroslav Paška, EFD-ryhmän puolesta. – (SK) Arvoisa puhemies, esitetty ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EY) N:o 663/2009 muuttamisesta on vastaus Euroopan parlamentin toistuvasti esittämiin pyyntöihin uuden, yhtä tarkoitusta varten luodun rahoitusvälineen perustamisesta energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian alalla toteutettujen aloitteiden tukemiseksi. Niiden rakennusteollisuuden toimien tukeminen, joilla pyritään lisäämään rakennuksien energiatehokkuutta – koska rakennukset kuluttavat EU:ssa vuosittain jopa 40 prosenttia energiasta – osoittaa, että aloite on perusteltu ja järkevä.
Tämän rahoitusvälineen toimia voidaan rahoittaa siirtämällä käyttämättömiä varoja sellaisista ohjelmista, joissa myönnettyjä varoja ei ole objektiivisesti mahdollista käyttää ajoissa suunnitelmien mukaisesti. Mainittakoon esimerkiksi Euroopan energia-alan elvytysohjelma, jonka taloudelliset varat ovat noin 150 miljoonaa euroa, sekä samassa tarkoituksessa luotu monivuotinen ilmastoalan GR-ohjelma. Tästä syystä olisi mielestäni hyvin järkevää tarkastella, miten voisimme parhaiten käyttää säästyneitä taloudellisia varoja laajentaaksemme Euroopan energia-alan elvytysohjelman soveltamisalaa, jotta olisi mahdollista ottaa käyttöön uusi ja ilmeisen tarpeellinen rahoitusväline energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian alaan liittyvien tavoitteiden tukemiseksi.
Me voimme auttaa paikallisia, kunnallisia ja alueellisia julkisia elimiä panemaan täytäntöön hankkeita, jotka liittyvät energiansäästöön ja uusiutuvaan energiaan, tämän tehokkaan uuden rahoitusvälineen ansiosta.
Arturs Krišjānis Kariņš (PPE). – (LV) Arvoisa puhemies, olen tyytyväinen siihen, että Euroopan unioni on oppinut tappamaan kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Ensimmäinen "kärpänen" on yritystuki. Aikana, jolloin jäsenvaltiot joutuvat leikkaamaan menojaan ja pankit suhtautuvat varovaisesti lainojen myöntämiseen, Euroopan unioni on kehittänyt erityisratkaisun eli uuden rahoitusvälineen. Toinen "kärpänen" on yhteisön voimakas riippuvuus tuontienergiasta. Tämän uuden välineen tavoitteena on vähentää energiankulutusta ja lisätä omien energialähteidemme, kuten tuuli-, aurinko-, vesi- ja biomassaenergian käyttöä, millä vähennetään kokonaisriippuvuuttamme tuontienergiasta. Hyvät parlamentin jäsenet, kehotan teitä kaikkia kannattamaan tämän uuden rahoitusvälineen luomista energia-alan hankkeiden tukemiseksi. Siten autetaan yrityksiämme vaikeina aikoina ja vähennetään kokonaisriippuvuuttamme tuoduista energiavaroista. Kiitän teitä huomiostanne.
Zigmantas Balčytis (S&D). - (LT) Arvoisa puhemies, haluan ensinnäkin kiittää ryhmääni kuuluvaa kollegaani hänen tekemästään merkittävästä työstä neuvoteltaessa tästä asiakirjasta sen sisällyttämiseksi tekijöihin, jotka ovat erityisen tärkeitä koko Euroopan unionin energiamarkkinoiden kannalta. Energian toimitusvarmuuden yhteydessä on erityisen tärkeää edistää energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian kehittämistä sekä turvata tällaisten hankkeiden edellyttämä rahoitus. Tällaisten hankkeiden onnistunut täytäntöönpano edistäisi välittömästi Euroopan unionin energia-alan tavoitteiden saavuttamista.
Näillä lisävaroilla autetaan paikallisia ja alueellisia julkisia viranomaisia parantamaan kestävän energian alaan liittyvien hankkeiden rahoittamista ja panemaan täytäntöön taloudellisia kannustinjärjestelmiä, kuten lainatakuita ja pehmeitä lainoja. Energiatehokkuutta parantavia suunnitelmia, kuten rakennuksien kunnostamishankkeita, joista on jo keskusteltu, ei ole toistaiseksi pantu täysimääräisesti toimeen. Tästä syystä katson, että lisärahoitus kannustaa nopeuttamaan kestävän energian alaan liittyviä aloitteita ja hankkeita, erityisesti alueellisesti ja paikallisesti.
Bart Staes (Verts/ALE). – (NL) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, kiitän painokkaasti jäsen Van Bremptiä ja hänen varjoesittelijöitään tästä tärkeästä lainsäädäntöaloitteesta. Olen sitä mieltä, että asetuksesta voi tulla voimakas kannustin sellaisten hankkeiden kannalta, jotka liittyvät energiatehokkuuteen ja uusiutuvan energian hyödyntämiseen.
Asetuksessa tuetaan kestäviä energiamuotoja ja pidän erityisen myönteisinä tiettyjä painopistealoja, kuten energiansäästöä, mikroyhteistuotantoa ja paikallisympäristöihin sulautettuja hajautettuja uusiutuvia energialähteitä ja niiden integroimista sähköverkkoihin, mikrotuotantoa uusiutuvista energialähteistä sekä uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä julkisen liikenteen ja sähkö- ja vetyajoneuvojen alalla.
On lupaavaa, miten voimakkaasti jäsen Van Brempt ja hänen varjoesittelijänsä ovat korostaneet julkisen infrastruktuurin ulkovalaistusta ja lopuksi sähkön varastointiratkaisujen määrittämistä. Kiitos toteuttamistanne toimista. Toivon, että tämä on uusi askel kohti todellista Green New Deal -ohjelmaa.
Ryszard Czarnecki (ECR). – (PL) Arvoisa puhemies, puhumme tällä hetkellä ehdottoman tärkeästä asiasta niin taloudelliselta kannalta kuin laajemmassa, yhteisön solidaarisuuteen liittyvässä yhteydessä. Syynä on, että energia on itse asiassa suurin haaste ja suurin testi. Toimiiko yhteisön solidaarisuus käytännössä vai jääkö se pelkäksi isku- tai tunnuslauseeksi? Vai käykö niin – ja tätä yhteisön veronmaksajat ja äänestäjät todella odottavat – että solidaarisuutta ilmennetään erityisissä hankkeissa, joilla edistetään Euroopan yhtenäisyyttä ja jotka osoittavat, että yhteisön eri valtiot auttavat toisiaan, tekevät yhteistyötä hankkeiden parissa eivätkä hyväksy tilanteita, joissa jotkin Euroopan unionin ulkopuoliset valtiot tekevät muiden valtioiden kanssa sopimuksia sivuuttaen Euroopan unionin? Tämä on mielestäni vihdoin lausuttava ääneen, selvästi ja suoraan.
Jan Březina (PPE). – (CS) Arvoisa puhemies, on epäilemättä tämän parlamentin ansiota, että energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian alaan liittyviä hankkeita varten osoitettujen varojen määrä on noussut 146 miljoonaan euroon. Jos asia riippuisi jäsenvaltioista, luku olisi huomattavan paljon pienempi. Valitettavasti rahaston oikeudellinen muoto ja rakenne ovat edelleen epäselviä, samoin kuin kysymys siitä, millaisten rahoitushankkeiden toteuttamisen se mahdollistaa. Avoimuuden nimissä mahdollisten hakijoiden olisi saatava tietää, kuka päättää hakemuksista ja miten valintakomiteat nimitetään.
Mikäli haluamme hälventää epäilyä siitä, että vastaperustettu rahoitusväline on tarkoitettu ensisijaisesti niille, jotka eivät ole käyttäneet talouden elvytysohjelman viiden miljardin euron paketin kehyksessä myönnettyjä varoja hankkeiden toteutumatta jäämisen vuoksi, uusien jäsenvaltioiden edustajat olisi myös otettava mukaan valintaprosessiin. Rahoitusväline saattaa olla ensisijaisesti tarkoitettu paikallisille ja alueellisille viranomaisille, mutta on myös pohdittava, olisiko yksityisten tahojenkin hakemukset sallittava, myös siinä tapauksessa, että ne eivät toimi julkisten elimien puolesta. Sekä julkisen että yksityisen sektorin olisi vastattava yhteisesti energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian osuuden lisäämisestä ja yhteisön rahoitus olisi näin ollen asetettava kummankin sektorin saataville. Lämmön ja sähkön yhteistuotantoon ja puhtaaseen kaupunkiliikenteeseen liittyy mielestäni suuria mahdollisuuksia.
Patrizia Toia (S&D). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, ei ole helppo saavuttaa näin suurta yksimielisyyttä parlamentissa. Tämä tarkoittaa, että työ oli todella erinomaista ja jäsen Van Bremptin ja kaikkien muiden varjoesittelijöiden olisi oltava tästä tietoisia.
On todettu, että työn tuloksena syntynyt väline on monesta syystä hyvin myönteinen. Se on myönteinen, koska siihen liittyvät menettelyt ja ajanjaksot ovat nopeita ja koska se kohdistuu tarkasti määriteltyihin hankeluokkiin ja kaupunkiympäristöihin, toisin sanoen paikallisiin viranomaisiin, jotka voivat erityisiä päätöksiä tekemällä toteuttaa todellisia muutoksia asiaintilaan nähden ja parantaa ilmanlaatua, asumisen laatua ja kaupunkiliikenteen laatua. Väline on myönteinen siitäkin syystä, että se kohdistuu kannattaviin hankkeisiin ja voi näin ollen tuottaa resurssituottoa ja lopuksi siitä syystä, että strategian myötä esiin tulee paljon muitakin resursseja.
Kaikesta tästä huolimatta totean kuitenkin komission jäsenelle palaten monien jäsenien, kuten jäsenien Geier, Turmes ja Cancian, esittämään vastaväitteeseen, että kiistakohdiksi muodostuvat täytäntöönpano, rahoitusalan toimijoiden valinta, suhde paikallisviranomaisiin ja se, miten niiden taloudelliset ongelmat ratkaistaan. Arvoisa komission jäsen, välineen avulla on mahdollista tehdä tietä muille hankkeille, vakauttaa välinettä ja laajentaa sitä muille aloille. Asia on olennaisen tärkeä. On vältettävä tekemästä samaa erehdystä kuin elvytyssuunnitelman ja niiden pienien ja keskisuurien yrityksien tapauksessa, jotka odottavat yhä parlamentin ja komission vuoden 2008 lopussa hyväksymää 30 miljardin euron summaa.
Ioannis A. Tsoukalas (PPE). – (EL) Arvoisa puhemies, haluan vuorostani onnitella esittelijää hyvin tehokkaasta työstä, jota hän on tehnyt tämän merkittävän mietinnön parissa. Mietinnössä tarkastellaan tärkeää energia-alan hankkeiden rahoitus- ja täytäntöönpanovälinettä, jolla edistetään talouden elvytystä vaikeina aikoina sekä autetaan saattamaan energian sisämarkkinat päätökseen ja saavuttamaan Euroopan unionin vuodeksi 2020 asettamat ilmasto- ja energiatavoitteet.
Rahoitusvälineen luominen energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa koskevien aloitteiden tukemiseksi on erityisen tärkeä asia, vaikka välineelle onkin myönnetty vain 146 miljoonan euron suuruinen alkurahoitus. Olen tyytyväinen siihen, että Euroopan parlamentti on pitänyt kiinni sitoumuksestaan edistää uusiutuvia energialähteitä ja energiatehokkuutta.
Otan lopuksi vielä kantaa tarpeeseen tasapainottaa tulevien ohjelmien maantieteellistä jakautumista, jotta ne hyödyttävät kaikkia jäsenvaltioita. Kreikalle myönnettiin vain 1,5 prosentin osuus maakaasuputkia koskevasta ohjelmasta. Luotan siihen, että jakautuminen on tulevaisuudessa tasapuolisempaa.
Edit Herczog (S&D). – (HU) Arvoisa puhemies, on valtavan hieno saavutus, että parlamentin esittelijä ja komission jäsen ovat yhdessä onnistuneet saamaan neuvoston säilyttämään nämä summat saatavilla olevissa varoissa. Tämä on meidän kannaltamme hyvin tärkeää ja erittäin merkittävää. Toivomme, että tätä voidaan myöhemmin laajentaa myös muihin talousarvion lukuihin. Aivan yhtä tärkeää on, että onnistuimme käyttämään varat niiden alkuperäiseen tarkoitukseen ja ennen kaikkea – pienien ja keskisuurien yrityksien sekä paikallisviranomaisten välityksellä – yleisöön vaikuttaviin hankkeisiin.
Tämä on todella tärkeä edistysaskel. On harvinaista, että yhteisön toimielinjärjestelmä saavuttaa välittömästi yleisön tai pienet ja keskisuuret yritykset. Tästä syystä on hyvin tärkeää, että hankkeet saatetaan onnistuneesti päätökseen vuoteen 2014 mennessä, ja olisi yhtä tärkeää tarkastella tehokkuutta vuonna 2014, jotta parannetaan myös toimielinjärjestelmän tehokkuutta. Onnittelen esittelijää ja toivotan menestystä rahojen käyttämisessä.
Herbert Reul (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Oettinger, hyvät parlamentin jäsenet, saatavilla on ollut rahoitusta, jota olisi pitänyt investoida muun muassa energia-alaan. Keskustelimme tästä yksityiskohtaisesti valiokunnassa emmekä olleet varmoja siitä, voidaanko kaikki rahat käyttää. Tuolloin komission jäsen lupasi takaavansa, ettei rahoja jää yhtään yli tai ettei niitä palauteta sinne, mistä ne olivat peräisin. Mielestäni on tärkeintä, että komission jäsen piti sanansa. Hän esitti meille suhteellisen nopeasti asiakirjan, jonka avulla varmistimme, että rahoitus, joka olisi muussa tapauksessa menetetty, oli käytettävissä energia-alan tarpeisiin. Se oli ensimmäinen askel.
Toinen askel oli, että jäsen Van Bremptin onnistui luotsata valiokunnan jäseniä kohti ratkaisua ja kompromissia. Hän ansaitsee tämän johdosta kiitokset. Se ei ollut helppoa, koska on yksinkertaisempaa ajaa läpi oma kantansa kuin pyrkiä ratkaisuun. Näin varmistettiin viime kädessä, koska meillähän oli myös aikataulusta johtuvia paineita, että rahoitusta oli mahdollista asettaa saataville ja käyttää.
Viimeisimpänä vaan ei vähäisimpänä onnistuimme lopulta neuvoston avulla – ja tämä on myönnettävä aivan rehellisesti – saavuttamaan kompromissin, jonka myötä oli mahdollista turvata kaikki energia-alalla tarvittava rahoitus lähes viimeistä euroa myöten aikarajojen puitteissa ja siten varmistaa, että rahoja ei menetetty. Se oli mielestäni kaikkein tärkein asia ja tuottavin lopputulos, minkä johdosta haluan kiittää kaikkia asianosaisia.
Silvia-Adriana Ţicău (S&D). – (RO) Arvoisa puhemies, haluan muistuttaa teitä siitä, että vuonna 2009, kun Euroopan unionin talouden elvytysohjelmasta keskusteltiin ensimmäistä kertaa, komissio sitoutui myöntämään miljardi euroa kotien energiatehokkuuden parantamiseen. Tätä toimea ei valitettavasti ole toteutettu oikeaan aikaan. "Älykkäät kaupungit" -aloitetta varten on nimittäin myönnetty vain vähän varoja, koska asia on viime kädessä niin, että jos varoja jää käyttämättä, komission on osoitettava ne "älykkäät kaupungit" -aloitteeseen, mikä tapahtuu tämän asetuksen kautta.
Esitin tarkistuksen, jonka mukaan hallintokustannuksien ja rahoitusvälineen luomisesta ja toteuttamisesta aiheutuvien kustannuksien ei pidä ylittää viittä prosenttia kunkin käyttötarkoituksen arvosta, jotta suurin osa varoista ei päädy rahoituksen välittäjille vaan ne investoidaan hankkeisiin, jotka liittyvät kotien energiatehokkuuteen ja uusiutuvien energiavarojen käyttöön.
Kehotin myös lisäämään avoimuutta ja edistämään internetsivun www.buildup.eu käyttöä, puhumattakaan siitä, että sovellettu malli, kun kyseistä välinettä käytetään, on asetettava ilmaiseksi asiasta kiinnostuneiden tahojen käyttöön, jotta voimme hyödyntää parhaita käytäntöjä.
Onnittelen jäsen Van Brenptiä hänen mietinnöstään. Energiatehokkuus on mielestäni asetettava aivan etusijalle Euroopan unionin energiastrategian painopistealueiden joukossa.
Elena Băsescu (PPE). – (RO) Arvoisa puhemies, komission eilen käynnistämä Energia 2020 -strategia on tärkeä askel kohti Euroopan turvallisia ja kilpailukykyisiä energiamarkkinoita. Strategiassa tarjotaan ratkaisuja tärkeisiin kysymyksiin, kuten siihen, miten voidaan monimuotoistaa toimitusreittejä ja -lähteitä, vähentää energiankulutusta tai koordinoida toimia kolmansien maiden kanssa. Rahoitukseen liittyy kuitenkin ilmiselviä puutteita. Euroopan energia-alan elvytysohjelman päätavoitteena on juuri helpottaa investointien rahoittamista tällä alalla. Sen tehokas täytäntöönpano edellyttää kaiken ympäristöalan lainsäädännön noudattamista ja hankkeita edistävien tahojen on noudatettava rahoituksia koskevia sitoumuksiaan. Kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten välisellä aktiivisella yhteistyöllä helpotettaisiin mielestäni vaadittujen lupien myöntämistä.
Haluan lopuksi korostaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien merkitystä, jotka ovat keskeisessä asemassa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevien ratkaisujen täytäntöönpanon kannalta.
Francesco De Angelis (S&D). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluan kiittää esittelijä Van Bremptiä hänen erinomaisesta työstään ja sellaisen sopimuksen saavuttamisesta, jonka ansiosta on vihdoin mahdollista vapauttaa merkittäviä varoja uusiutuvien energiamuotojen ja energiatehokkuuden kehittämiseksi ympäristöystävällisen kasvuun liittyvän haasteen yhteydessä.
Ohjelmaan sisältyy painopisteitä, jotka jäsenvaltioiden olisi otettava huomioon erityisesti pyrittäessä saavuttamaan energia-alan infrastruktuurien kilpailukykyisen uudistamisen tavoite. Haluan lopuksi korostaa mielestäni ratkaisevia seikkoja, jotka liittyvät viranomaisia koskeviin ehtoihin rahoituksen saamiseksi, erityisesti sitoutumista laatimaan monivuotisia strategioita monitasoisen hallintajärjestelmän välityksellä, joka ulottuu alueista paikallisviranomaisiin, alueellisiin toimielimiin ja Euroopan unionin toimielimiin, myös käytettävissä olevien rahoitusvälineiden rationalisoimisen kehyksessä. Tämä on yleisön ja pienien ja keskisuurien yrityksien kannalta tärkeä tulos.
Bairbre de Brún (GUE/NGL). – (GA) Arvoisa puhemies, talouden elvyttämiseksi energiatehokkuudelle ja uusiutuvalle energialle myönnettävä rahoitustuki on järkevä ja kannattava investointi.
Olen täysin samaa mieltä niiden kanssa, jotka totesivat, että kestävälle energialle myönnetty investointituki voi olla hyvin tehokasta ja hyvin hyödyllistä, erityisesti kun se kohdistetaan paikallisesti. Tällä tavoin voidaan mahdollistaa taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävämpi tulevaisuus. Meidän on hyödynnettävä tätä tilaisuutta siirtyäksemme kohti vähähiilistä taloutta ja helpottaaksemme muutosta niiden kannalta, jotka sitä haluavat. Hajauttaminen on hyvin tärkeää kestävien energiamuotojen kannalta.
Tästä syystä tämä on järkevä ja käytännöllinen tapa käyttää Euroopan energia-alan elvytysohjelman käyttämättömiä varoja, mikäli saamme tilaisuuden helpottaa energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan liittyviä investointihankkeita paikallisten ja alueellisten viranomaisten välityksellä. Kiitän esittelijää hänen tekemästään erittäin tärkeästä työstä.
Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė (PPE). – (LT) Arvoisa puhemies, tuen myöntämisestä energia-alan infrastruktuurihankkeille Euroopan unionin talouden kannustamiseksi tarkoitetuista varoista keskusteltiin ja tukea myönnettiin vuosi sitten. Tuolloin varat oli tarkoitus käyttää ainoastaan kahdenlaisiin hankkeisiin, joiden tavoitteena oli vähentää hiilidioksidipäästöjä ilmakehään, eli hiilen talteenotto- ja varastointihankkeisiin ja Pohjanmerellä sijaitseviin tuulipuistoihin.
Tähän tukeen ja yleensä uusiutuvan energian tukeen ei voida soveltaa yhtä ainoaa lähestymistapaa koko Euroopan unionissa. Meidän on otettava huomioon kunkin jäsenvaltion erityistilanne erityisesti energiaomavaraisuuteen liittyen. Tästä syystä pidän myönteisenä Euroopan komission ehdotusta, jonka mukaan on tarkistettava varojen myöntämismenettelyjä mainitun ohjelman mukaisesti ja ottaen huomioon tarve edistää energiatehokkuutta.
Olen kuitenkin sitä mieltä, että asiaa ei pitäisi tarkastella yksinomaan rahoituskriisin yhteydessä, koska energiatehokkuuden ongelma on edelleen ratkaisematta, vaikka taloussykli palautuukin ennalleen. Jäsenvaltioiden olisi saatava mahdollisuus reagoida joustavammin muuttuviin oloihin ja siten edistää energiatehokkuutta ja energian monimuotoisuutta sekä lisätä energiaomavaraisuutta.
Mario Pirillo (S&D). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, yhteisön on vallitsevassa vaikeassa taloudellisessa ja rahoituksellisessa tilanteessa edelleen tuettava energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan liittyviä hankkeita kestävän ja sosiaalisen kilpailukykyisen talouden edistämiseksi.
Rahoitusvälineen toimintaa on parannettava, jotta voidaan investoida hajautettuihin hankkeisiin maantieteellisen tasapainon takaamiseksi ja tasaisen elpymisen edistämiseksi. Rahoitusväline on luotava välittömästi ja se on suunnattava hankkeisiin, joihin liittyy paikallinen ulottuvuus, jotta edistetään työllisyyttä asetuksen (EY) N:o 663/2009 mukaisesti. Tarvitsemme lainoja, joilla voidaan täydentää arvokkaita paikallisia aloitteita. Etusijalle on asetettava sellaisten hankkeiden rahoittaminen, joilla taataan myös tekniset innovaatiot teollisuuden kilpailukyvyn edistämiseksi. Ilmastonmuutoksen torjunnasta vastaavan pääosaston kehyksessä käyttämättömät varat voitaisiin varata rahoitusvälinettä varten ja ohjata sitten kestävän energian alalla toteutettaviin hankkeisiin. Kiitän jäsen Van Bremptiä hänen tekemästään erinomaisesta työstä.
Bogusław Sonik (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, Euroopan komissio ehdotti tammikuussa 2009, vastauksena rahoitusalan kriisiin, viiden miljardin euron uudelleen kohdentamista käyttämättömistä Euroopan unionin varoista pääasiallisesti sellaisten energia-alan hankkeiden tukemiseksi, joilla edistetään talouden elpymistä Euroopan unionissa. On syytä pitää myönteisenä nyt ehdotettua Euroopan energia-alan elvytysohjelmaa. Hankkeeseen liittyviä painopistealoja ovat mielestäni rajat ylittävien kaasu- ja sähköinfrastruktuuriin liittyvien hankkeiden tukeminen, rajayhdysjohdot mukaan lukien, sekä hiilen talteenotto- ja varastointihankkeiden tukeminen. Haluan myös välttämättä painottaa, että päätöslauselmaluonnokseen sisältyy sähkötehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden alalla toteutettavia hankkeita, joilla kannustetaan talouden kehitystä luomalla uusia työpaikkoja ja osallistumalla ilmastonmuutoksen torjuntaan.
Tällaisiin hankkeisiin tehdyt investoinnit ovat tehokkaimmillaan, kun ne toteutetaan paikan päällä kyseisillä seuduilla, alueellisesti ja paikallisesti. Paikallisten hankkeiden toteuttaminen vaatii paljon työtä, mikä puolestaan edistää lukuisten työpaikkojen luomista.
Günther Oettinger, komission jäsen. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, tämän 146 miljoonan euron myötä astumme yhdessä testilaboratorioon. Haluan ensiksi kiittää teitä, koska olette kaikin tavoin pyrkineet varmistamaan, ettei kyse ole 114 miljoonasta eurosta vaan 146 miljoonasta eurosta, ja että jäsenvaltiot olivat valmiit ylittämään hienokselti asettamansa varsin tiukat rajat.
Todettakoon testilaboratorioon liittyen, että meidän on vastattava neljään mielenkiintoiseen kysymykseen. Ensimmäinen kysymys kuuluu, miten saavutamme menestystä energiatehokkuuden alalla. Olen sitä mieltä, että kolmesta vaatimuksesta, jotka liittyvät hiilidioksidiin, uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen, energiatehokkuuden lisääminen 20 prosentin verran on vaikein ja monimutkaisin meihin kohdistuva haaste. Tämä ei liity pelkästään pakollisiin kansallisiin vaatimuksiin vaan erityisiin hankkeisiin. Pohjimmiltaan tilanne on se, että käytämme tätä hallittavaa ohjelmaa arvioidaksemme, mitkä hankkeet, kuten rakennuksien kunnostushankkeet ja yleisesti energia-alaan liittyvät hankkeet, ovat toteuttamiskelpoisia. Toivon, että parin, kolmen vuoden kuluttua seuraavaa talousarviokautta varten laadittava ensimmäinen arvio näistä hankkeista osoittaa, että olemme saaneet hyödyllisiä, myönteisiä ja kielteisiä kokemuksia energiatehokkuudesta. Haluan tehdä selväksi, että tiedämme asiasta parin, kolmen vuoden kuluttua enemmän kuin nyt; olemme myös saaneet hyviä kokemuksia asiasta ja tehneet virheitä. Jos tämä pitää paikkansa, olemme investoineet varat viisaasti.
Toiseksi Euroopan unioni pääsee ohjelman ansiosta solmimaan suoria kumppanuuksia kuntien kanssa. Tämä on asia, jollaista ei tapahdu joka päivä. On selvää, että EU voi vaikuttaa energia-alan vaatimuksiin ja energiankulutukseen julkisissa rakennuksissa ja yksityisissä rakennuksissa, jotka ovat kunnostuskelpoisia – toisin sanoen noudattaen "älykäs kaupunki" -aloitteen mukaista lähestymistapaa – vain kuntien kautta. Tämä tarkoittaa, että EU on suoraan yhteydessä siihen, mitä todellisuudessa tapahtuu.
Kolmanneksi toivon, että voimme osoittaa tämän ohjelman avulla, että eurooppalaista lisäarvoa on tarjolla kaikille. Mikäli tarkoituksena olisi vain hankkia rahaa jäsenvaltioilta tuottamatta minkäänlaista lisäarvoa, olisimme tarpeettomia. Meidän on tarjottava lisäarvoa kokemuksien, tehokkuuden ja valmiuksien muodossa. Tässä tapauksessa saamme ohjelman ansiosta kahdessa vuodessa hyviä argumentteja, joita voimme käyttää talousarviota koskevissa keskusteluissa – pokeripeli, johon komissio, parlamentti ja jäsenvaltiot osallistuvat – saadaksemme lisää rahaa jäsenvaltioilta kaikkien Euroopan unionin kansalaisten etujen edistämiseksi. Tämä tarkoittaa, että tässä testilaboratoriossa tarkastellaan myös talousarviovarojen lisäämistä. Tämä kiistanalainen kysymys vaikuttaa jokaiseen meistä seuraavien kahden vuoden aikana.
Neljänneksi tarvitsemme testilaboratoriota tarkastellaksemme kumppanuuttamme rakenteita kehittäviin pankkeihin, Euroopan investointipankkiin (EIP) ja KfW Bankengruppe -pankkiryhmään, sekä ulkoisiin yksityisiin sijoittajiin ja varoihin. Tällä tarkoitetaan komission yksikköjä laajemmalle ulottuvaa kumppanuutta sellaisiin yhtiöihin, joihin olemme luoneet tiiviin suhteen mutta joiden on osoitettava, että ne voivat tehdä muutakin kuin vain hallinnoida julkisia varoja.
Summa saattaa vaikuttaa suurelta mutta se on itse asiassa varsin vähäinen. Tässä ei ole kyse 146 miljoonasta eurosta. Kyse on nelivaiheisesta testistä, jossa testataan suhdettamme kuntiin, EIP:hen ja KfW:hen, energiatehokkuuteen paikallisella tasolla ja todisteeseen siitä, että tämä on yhteisössä oikea ala talousarviorahoituksen lisäämiseksi.
Tätä silmällä pitäen kiitän teitä lämpimästi. Pitäkäämme yhteyttä. Olen varma siitä, että tiedämme kaikki kahden vuoden kuluttua paljon enemmän kuin nyt.
(Suosionosoituksia)
Nicole Sinclaire (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, panen kiitollisena merkille, että Belgiassa vietetään tänään yleistä juhlapäivää kahdessa maailmansodassa kuolleiden miljoonien ihmisten muistoksi. Olen jotakuinkin hämmästynyt siitä, että parlamentti ei seuraa esimerkkiä muistamalla näitä miljoonia ihmisiä, joten kehotan kunnioittavasti viettämään hiljaisen hetken kaikkien niiden muistoksi, jotka kuolivat sodassa demokratiaa puolustaessaan.
Puhemies. – (EN) Hyvä jäsen Sinclaire, teidän pitäisi tietää, että puhemies aikoo antaa asiasta ilmoituksen ennen kuin parlamentti äänestää tänään, jolloin vietämme hiljaisen hetken asianmukaisella tavalla.
Kathleen Van Brempt, esittelijä. – (NL) Arvoisa puhemies, belgialaisena parlamentin jäsenenä totean, että minulle oli todellinen ilo tulla töihin yleisenä juhlapäivänä. Sen seurauksena matka kotikaupungistani Euroopan parlamenttiin kesti vain 50 minuuttia, mutta se on täysin sivuseikka.
Esittelijänä puhun lyhyesti. Haluan kiittää poikkeuksetta kaikkia tämänpäiväiseen keskusteluun osallistuneita. Keskustelussa on esitetty kommentteja ja mainittu todella monia hyviä esimerkkejä. Yhdistävänä tekijänä on kuitenkin intomielinen suhtautuminen siihen, mitä olemme saavuttaneet. Ei kuitenkaan täysin kritiikittömästi, koska voisin hyvin helposti kritisoida asetettua varojen enimmäismäärää.
Asiaan suhtaudutaan hyvin intomielisesti, koska rahoitusväline on hyvä, koska varat ovat saatavilla, koska kyse on energiatehokkuudesta ja uusiutuvasta energiasta ja koska saamme tällä tavalla, Euroopan parlamentin jäseninä, tilaisuuden toteuttaa hankkeen välityksellä toimia myös paikallisesti. Juuri tätä tarvitaan.
Mikä on yhteinen vastuumme? Vastuu lankeaa tietysti ensisijaisesti komissiolle, Euroopan investointipankille ja muille tarinaan liittyville kumppaneille. Parlamentti ja me poliitikot olemme kuitenkin myös vastuussa sen varmistamisesta, että hanke menestyy, että sillä on keskustelua herättävä vaikutus ja että hankkeeseen osallistutaan paikallisesti niin suuressa määrin, että 146 miljoonaa euroa on kerrottava kahdeksan sijaan 80:lla, niin sanoakseni, koska olemme panneet monet pyörät pyörimään. Tältä osin luotan suuresti komissioon ja komission jäseneen. Tiedän, että hanke on komission jäsenen sydäntä lähellä. Hänen henkilöstönsä on myös hyvin osaavaa, minkä olen saanut huomata viime kuukausien aikana, ja se on hyvin tärkeää hankkeen lopputuloksen kannalta.
Huomautan lopuksi – unohdin sanoa tämän aikaisemmin, mikä oli todella huolimatonta minulta, erityisesti belgialaisena – että puheenjohtajavaltio Belgia on antanut itsestään täällä poikkeuksellisen käsityksen. Ensinnäkin neuvoston valtaenemmistö vastusti alkuaan hanketta. Ministeri Paul Magnetten ja hänen työryhmänsä merkittävien toimien ansiosta olemme nyt saavuttaneet erittäin hyvän kompromissin, jonka arvelen meidän myös hyväksyvän piakkoin hyvin innokkaasti.
Sergio Berlato (PPE), kirjallinen. – (IT) Reagoidessaan talous- ja rahoituskriisiin Euroopan komissio ehdotti tammikuussa 2009 tietyn osuuden uudelleenkohdentamista käyttämättömistä EU:n varoista tukemaan energia-alan hankkeita. Keskustelu, jota käymme tänään asetuksen (EY) N:o 663/2009 muuttamiseksi annetusta mietinnöstä, on erityisen tärkeä: muutoin käyttämättömäksi jäävien rahoitusvarojen käyttämistä alakohtaisten hankkeiden tukemiseksi koskeva ehdotus tarjoaa mahdollisuuden näinä aikoina, jolloin rahoituksen saanti on vaikeaa. Katson, että Euroopan energia-alan elvytysohjelmalla, jonka tavoitteena on rahoittaa energiatehokkuuden, energiansäästön ja uusiutuvan energian alaan liittyviä aloitteita ja hankkeita ja tukea yhteisön julkisten viranomaisten tekemiä investointeja erityisesti kaupunkiympäristössä, voidaan konkreettisesti edistää yhteisön talouden elpymistä ja nuorten työllistymismahdollisuuksia. Pidän myönteisinä 40 prosenttia energiasta EU:ssa kuluttavalla rakennusalalla toteutettuja energiatehokkuuteen liittyviä toimia, joilla tuetaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä paikallisesti ja alueellisesti. Lisäksi tästä tuesta olisi hyötyä paikallisten viranomaisten lupaavien energiatehokkuuteen liittyvien aloitteiden kehittämiselle, koska ne ovat kärsineet äskettäisen rahoituskriisin vuoksi huomattavasta tulojen vähenemisestä.
András Gyürk (PPE), kirjallinen. – (HU) Hyvät parlamentin jäsenet, minäkin ilmaisin viime vuonna pitäväni myönteisenä lähes neljän miljardin euron myöntämistä energia-alan hankkeille osana unionin taloudellista elvytyspakettia. Huomautin myös, että elvytyspaketissa ei otettu huomioon Keski- ja Itä-Euroopan aluetta, jossa energiavarmuuteen liittyvä ongelma tuntuu selvimmin, ja että myös energiatehokkuuteen liittyvät hankkeet jäivät ilman tukea. Päätavoite eli nopea ja tehokas työpaikkojen luominen olisi kuitenkin ollut saavutettavissa juuri energiatehokkuuteen liittyvien hankkeiden välityksellä. Olen tyytyväinen siihen, että uudessa ehdotuksessa käyttämättömäksi jääneet varat ohjataan juuri tälle alalle. Sen lisäksi, että uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen liittyvät hankkeet ovat keskeisimpiä keinoja, joilla 20/20/20-tavoitteet saavutetaan, niiden avulla voidaan myös parantaa toimitusvarmuutta ja kilpailukykyä. Näiden hankkeiden avulla saavutetaan vaikuttavia tuloksia lyhyelläkin aikavälillä. Hankkeiden avulla luodaan työpaikkoja maantieteellinen moninaisuus huomioon ottaen ja edistetään tehokkaasti taloudellisten tekijöiden dynamiikkaa. 146 miljoonan euron käyttäminen uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen liittyviin hankkeisiin on hyvä alku mutta on myönnettävä, että summa on merkityksetön, jopa jäsenvaltioiden kannalta. Olemme hyvin tyytyväisiä siihen, että energiatehokkaan yhteisön luominen on asetettu komission eilen esittelemän Energia 2020 -strategian yhdeksi painopistealueeksi. Luotamme siihen, että strategista sitoutumista energiatehokkuuteen ilmennetään myös muita varoja jaettaessa.
Marian-Jean Marinescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Euroopan energia-alan elvytysohjelma muodostaa rahoituspaketin, jolle varattiin 3,98 miljardia euroa vuosiksi 2009 ja 2010. Oli ehdottoman tärkeää luoda erityinen rahoitusväline rahoituksen käyttämiseksi tämän energia-alan ohjelman kehyksessä. Rahoitusta ei ollut mahdollista sitoa vuoden 2010 loppuun mennessä, jotta ei menetettäisi rahoituspaketin jäljellä olevaa osaa. Hankkeiden maantieteellinen tasapainottaminen on erityisen tärkeä näkökulma, joka on mainittu Euroopan energia-alan ohjelmaa koskevassa sääntelyssä. Tämä on keskeinen tekijä, jonka ansiosta talouden elvytysohjelmasta annetun asetuksen vaikutus on taattavissa kaikkialla Euroopan unionissa. Sen myötä tunnustetaan myös, että joidenkin jäsenvaltioiden hankkeita ei joko ole rahoitettu ollenkaan tai niitä on rahoitettu vain osittain. Viimeisimpänä vaan ei vähäisimpänä haluan korostaa, miten tärkeää on uudistaa tällaisia rahoitusvälinetyyppejä, joiden tavoitteena on edistää pitkän aikavälin energiatehokkuutta EU:ssa. Kehotan komissiota arvioimaan huolellisesti näiden välinetyyppien uudistamisen tehokkuutta ja pohtimaan, mitä mahdollisuuksia vastaavan lähestymistavan käyttöön tulevaisuudessa liittyisi, kun tarkastellaan muita EU:n talousarvion käyttämättömiä varoja.
Algirdas Saudargas (PPE), kirjallinen. – (LT) Mahdollisuus ohjata varat, joita ei ollut käytetty direktiivin mukaisesti, energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan liittyviin hankkeisiin, oli jo vahvistettu asetuksessa, mutta pidän myönteisenä, että saavutimme yhteisymmärryksen sen erityisestä toimeenpanosta. Energiatehokkuus ja uusiutuva energia on usein mainittu EU:n painopistealoina, joiden avulla pannaan täytäntöön 2020-strategiaa ja taataan energiavarmuus. Taloudellisen taantuman aikana alalla tehdyt investoinnit ovat hyvin tärkeitä, koska siten edistetään mahdollisuutta luoda uusia työpaikkoja ja kilpailukykyä, innovaatioiden levittämistä ja taloudellista vakautta. Lisäksi suunnitellun rahoitusvälineen – kuten yhteisön rahoituslaitoksia koskevan rahaston perustamisen – avulla moninkertaistetaan saatavilla olevat varat, millä lisätään hankkeiden rahoittamiseen liittyviä tilaisuuksia. Pahoittelen ainoastaan, että suunniteltu rahoitusväline ei ole pysyvä, mutta toivon, että sen avulla kannustetaan lisäämään energiatehokkuutta ja edistämään uusiutuvia energiamuotoja.
Puhemies. – (EN) Esityslistalla on seuraavana keskustelu komissiolle laaditusta suullisesta kysymyksestä, jonka laatijat ovat Esther Herranz García, Albert Deß, Mairead McGuinness, Giovanni La Via, Michel Dantin, Véronique Mathieu, Gabriel Mato Adrover, Herbert Dorfmann, Georgios Papastamkos, Mariya Nedelcheva, Filip Kaczmarek, Jarosław Kalinowski, Béla Glattfelder, Czesław Adam Siekierski, Rareş-Lucian Niculescu, Sergio Paolo Francesco Silvestris, Elisabeth Köstinger, Milan Zver, Peter Jahr ja Maria do Céu Patrão Neves Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ryhmän puolesta, James Nicholson Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmän puolesta sekä Luis Manuel Capoulas Santos, Paolo De Castro, Stéphane Le Foll ja Iratxe García Pérez, Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmän puolesta: EU:n karjankasvatusalan kriisi (O-0141/2010/rév. 1) – B7-0559/2010).
Esther Herranz García, laatija. – (ES) Arvoisa komission jäsen, kiitos paljon siitä että olette täällä ja että suhtaudutte niin ymmärtäväisesti tähän erittäin tärkeään parlamentin aloitteeseen, joka on tarpeellinen EU:n karjankasvatusalalle.
Ala on erittäin altis kriiseille, jotka vaikuttavat koko EU:n maatalouteen usean eri tekijän takia. Niitä ovat tuotantopanosten korkeat hinnat, markkinahintojen lasku, elintarvikeketjun vallan epätasainen jakautuminen ja nykyinen viljan hintojen nousu.
EU:n karjankasvatusalan on käsiteltävä näitä ongelmia aivan kuten muidenkin maatalouden alojen, mutta sillä on yksi tilannetta vaikeuttava tekijä: suuret investoinnit, jotka ovat tyypillisiä tälle tuotantomuodolle.
Koska Euroopan komissio julkaisee pian tiedonantonsa yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksesta, mielestäni nyt on sopiva aika lähettää solidaarisuudesta ja kiinnostuksesta kertova viesti kyseiselle tuottajaryhmälle. Kotimaassani Espanjassa, kuten muissakin EU:n jäsenvaltioissa, puhumme rakennekriisistä, ja viljan hinnan nousu on vain pahentanut tilannetta, joka on jatkunut jo useita vuosia.
Tilastot osoittavat, että yhä useampia maatiloja hylätään. Niin ei kuitenkaan pitäisi tapahtua maailmanlaajuisen kysynnän kasvaessa lähivuosina ihmisten elintason kasvun oletetun paranemisen takia.
Mitä toimia komission jäsen tai Euroopan komissio suunnittelee tulevassa yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksessa huomioon ottaen karjankasvatusalan erityisluonteen? Puhun markkinatoimista ja muista aloitteista, joilla torjutaan se, että tehotuotantomalleja, joissa noudatetaan EU:n ympäristönormeja, rangaistaan tulevassa tukijärjestelmässä muiden haitallisten vaikutusten ohella. Olisi pantava täytäntöön järkeviä toimia, joilla taataan karjan rehun toimitusvarmuus, riittävien viljavarastojen perustaminen ja kyseisten varastojen vapauttamisen nopeuttaminen.
Kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen siihen, että tässä päätöslauselmaesityksessä mainitaan erikseen sianliha ja siipikarja, alat, jotka eivät saa suoraa EU:n tukea mutta joita koskevia markkina- ja kauppatoimenpiteitä voitaisiin myös toteuttaa niiden tilanteen helpottamiseksi.
James Nicholson, laatija. – (EN) Arvoisa puhemies, aluksi ilmaisen tyytyväisyyteni siihen, että tästä asiasta keskustellaan täällä tänään. Mielestäni keskustelu on ajankohtainen. Tällä hetkellä EU:n karjankasvatusala on vaikeuksissa, joita aiheuttavat useat tekijät, mukaan luettuna nousevat tuotantokustannukset, kolmansien valtioiden tuonnin aikaansaama kilpailu sekä tietysti eri tekijät, jotka kiihdyttävät rehun hinnan nousua.
Vaikka emme voikaan hallita Australian kuivuutta tai ankaria sääolosuhteita, jotka vaikuttavat Venäjän viljasatoon, katson, että EU:n on nopeasti käsiteltävä valkuaiskasvien omavaraisuuden puutetta. Olemme liian riippuvaisia kolmansista valtioista tuodusta rehusta, ja meidän on ryhdyttävä viljelemään lisää itse. Nykytilanne on kuitenkin sellainen, että meidän on tuotava paljon rehua, ja olen sanonut monta kertaa aikaisemminkin uskovani vakaasti siihen, että uusien GMO-viljalajien tuontia koskeva hyväksymisprosessi kestää aivan liian kauan ja soijarehun tuontia on nopeutettava. Jos niin ei tapahdu, koko EU:n karjankasvattajien on kestettävä hintojen nousua, epävakautta ja epävarmuutta pitkälle tulevaisuuteen.
Saanen mainita lyhyesti myös sen, miten tilanne vaikuttaa sika- ja siipikarja-alaan. Kyseisten alojen maanviljelijät kokevat kriisin varsin tuntuvasti, sillä heidän kustannuksensa kasvavat ja sianlihan hinta putoaa. Pyytäisin komissiota seuraamaan tilannetta tiiviisti ja hyödyntämään kaikkia välineitä, joita sillä on käytettävissään asioiden korjaamiseksi.
Naudan-, lampaan-, sian- ja siipikarjanlihan tuottajat ovat kaikki tilanteessa, jossa ne tekevät tappiota. Tarvitseeko minun kertoa tälle parlamentille, että kaikki nämä alat itse asiassa kärsivät? Minun on kuitenkin sanottava, että loppujen lopuksi kuluttaja maksaa, koska, jos kaikki maanviljelijät lopettavat tuotannon, kyseiset elintarvikkeet on tuotava ulkomailta kaikkine siihen liittyvine ongelmineen. Niinpä meidän on turvattava oma elintarvikeketjumme EU:ssa. Jos emme tee niin, se koituu omaksi tappioksemme.
Iratxe García Pérez, laatija. – (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, karjankasvatuksen kannattavuus riippuu suoraan rehun hinnasta. Raaka-aineiden hintojen epävakauden lisääntyessä päätöksenteosta on tulossa erittäin monimutkaista rehuntuottajille ja karjankasvattajille, kuten me näimme poliittisen vuoden alussa.
Liha-ala, jolla on nyt kaikkein vaikeinta, on sianliha-ala. Siksi keskityn puheessani sen kokemiin vakaviin ongelmiin. Ensimmäinen on rehun kustannusten nousu. Rehu muodostaa 60 prosenttia tuotantokustannuksista ja on siten ratkaisevan tärkeä kannattavuudelle tuottajien näkökulmasta.
Kahdessa kuukaudessa viljan hinnat ovat nousseet 50 prosenttia, mikä ei johdu kysynnän ja tarjonnan epätasapainosta, sillä tuotanto on riittävää, vaan alan ulkopuolisesta keinottelusta.
Siksi on ryhdyttävä toimiin keinottelua vastaan ja noudatettava sellaista politiikkaa, jossa kannustetaan pitämään riittävä strateginen varasto keinottelun välttämiseksi.
Suhtaudumme myönteisesti siihen, että viljan interventiovarastot tuodaan markkinoille. Meidän on vain toivottava, että lopullinen määränpää on EU:n markkinat, sillä muuten se ei auta karjankasvatusalaa. EU:n viljan viennin verottaminen, kuten tehtiin vehnälle vuonna 1994, olisi mahdollinen ratkaisu.
Toinen ongelma on laajamittaisen jakelun paine hintojen laskuineen, mikä merkitsee sitä, että tuotantokustannusten kasvua ei saada takaisin myyntihinnasta.
On tuettava tuottajajärjestöjä, jotka pystyvät tulemaan markkinoille, millä keskitetään tarjontaa. Komissio tietää ongelman hyvin, mutta sillä ei ole erityistoimia, joita odotamme tulevaisuudessa yhteiseltä maatalouspolitiikalta tehokkaina ja joustavina markkinoiden ohjausvälineinä ongelmien torjumiseksi. Se merkitsee keinottelun torjuntaa ja erityistoimien käyttämistä alan kilpailukyvyn parantamiseksi markkinoilla ja sen painon lisäämiseksi arvoketjussa.
Käytän tätä tilaisuutta myös pyytääkseni sianlihaa koskevien markkinatoimien aktivointia, vientitukia ja yksityistä varastointia. Komissio ei katso, että alan tilanne oikeuttaa sen. Viime kuukausina hinnat ovat kuitenkin jatkuvasti laskeneet, ja kasvattajien saamat hinnat jäävät viiden viime vuoden keskiarvon alle.
Mielestäni komission on perusteltua ottaa käyttöön olemassa olevat markkinoiden ohjausvälineet, kuten jotkut jäsenvaltiot ovat pyytäneet neuvostossa.
Dacian Cioloş, komission jäsen. – (FR) Arvoisa puhemies, vastaukseni on kaksiosainen, koska karjankasvatusalan ongelma liittyy pääasiassa elintarviketilanteeseen ja siten viljamarkkinoiden tilanteeseen, ja sitten käsittelen vielä mekanismeja, joita meillä on käytössä karjankasvatusalalla.
Komissio seuraa tarkasti viljamarkkinoiden tilannetta ja sen vaikutuksia maanviljelijöihin. Viljan hinnat ovat nousseet voimakkaasti kesän aikana, mikä johtuu tarjonnan puutteesta, erityisesti Mustanmeren alueen valtioissa. Niinpä olemme nähneet ohran ja kauran hinnan nousevan jopa 200 euroon tonnia kohden. Vaikka hinnat ovat tällä hetkellä erittäin epävakaita, ne jäävät silti paljon alle vuoden 2008 ennätyshintojen. Euron vahvuus dollariin nähden, mikä tekee EU:n viennistä nyt vähemmän kilpailukykyistä, häiritsee myös EU:n markkinoita.
Maailmanlaajuisesti, huolimatta Venäjällä ja Ukrainassa vallitsevasta puutteesta, viljasatojen määrät ovat normaaleita, ja varastot on täytetty kahden edellisen ennätyssadon ansiosta. Euroopan unionissa keskimääräinen viljatuotanto arvioidaan 276 miljoonaksi tonniksi, ja jos me lisäämme siihen varastot sadonkorjuun alusta, meillä on lähes 60 miljoonaa tonnia enemmän kuin me oletettavasti käytämme.
Viljan interventiovarastot, jotka koostuvat lähinnä ohrasta, ovat tällä hetkellä 5,6 miljoonaa tonnia. 2,8 miljoonan tonnin erä on juuri laitettu sivuun vuoden 2011 ohjelman täytäntöönpanoa varten kaikkein köyhimpien kansalaisten auttamiseksi ja loput myydään pian kansainvälisillä markkinoilla. Päätös on itse asiassa jo tehty ja vilja laitetaan markkinoille tämän kuun lopussa.
Markkinoiden paine on helpottanut jonkin verran sen jälkeen kun komissio julkisti tämän toimenpiteen, josta ilmoitin äskettäin neuvostolle. Viljamarkkinoiden tilanteessa hätätoimet eivät ole perusteltuja, koska, kuten selitin teille, ongelmana ei ole viljan tarjonta EU:n markkinoilla, koska viljan korkea hinta EU:n markkinoilla ei johdu markkinatarjonnan puutteesta.
Komissio kiinnittää tiiviisti huomiota markkinoiden kehitykseen karjankasvatusalalla sekä erityisesti sianlihan ja siipikarjan tuotannon alalla. Alan marginaalit ovat todellakin erittäin riippuvaisia rehun hinnoista. Siipikarja-alan hinnat ovat pitkän aikavälin keskiarvon yläpuolella ja vaikuttavat ainakin osittain korvaavan rehun hintojen nousun. Teurassian hinta noudattaa kausittaista laskusuuntausta. Se jää hieman viime vuoden tason alapuolelle. Tuotanto menee tällä hetkellä hyvin kansainvälisille markkinoille ja vientiin. Kesä- ja elokuun välillä vuonna 2010 sianlihan vienti kasvoi 10 prosenttia ja siipikarjan vienti 21 prosenttia verrattuna samaan aikaan viime vuonna. Niinpä sianlihan ja siipikarjan tuottajat ovat pystyneet viemään tuotteitaan jonkin aikaa hintakysymyksestä huolimatta.
Komissio jatkaa luonnollisesti markkinoiden kehityksen seuraamista ja hyödyntää käytettävissään olevia keinoja puuttuakseen markkinoiden toimintaan, jos se osoittautuu tarpeelliseksi ja hyödylliseksi. Karjankasvatusalaa varten on tällä hetkellä olemassa kaksi toimenpidettä: vientituet ja yksityinen varastointi.
Vientitukia koskeva toimenpide ei olisi tehokas tällä hetkellä, koska maailmanmarkkinahinta on varsin korkea; sen takia vientitukea ei voida perustella. Dollarin ja euron suhde merkitsee sitä, että vientiongelmat ja kilpailukyvyn puute ovat mahdollisia, mutta kyseinen ongelma ei rajoitu maatalousalaan. Meidän täytyy odottaa miten dollarin ja euron suhde muuttuu ja muutoksesta riippuen, jos meillä on sisämarkkinoilla ylijäämiä, voimme sitten keskustella yksityistä varastointia koskevista toimenpiteistä. Tällä hetkellä sisämarkkinoilla ei ole lihaylijäämiä, ja siksi nyt ei voida perustella yksityistä varastointia koskevia toimenpiteitä. Olen kuitenkin valmis harkitsemaan mahdollisuutta turvautua näihin toimenpiteisiin riippuen markkinoiden kehityksestä.
Epävakautta käsitellään yhteisen maatalouden uudistuksessa vuonna 2013. On suunniteltu, että kyseinen uudistus sisältää ehdotuksia kuten vielä olemattomia mekanismeja, joilla käsitellään tulojen epävakautta. Tutkin parhaillaan elintarvikeketjun avoimuutta komission jäsen Tajanin kanssa nähdäkseni, miten lisätieto kyseisellä alalla voi auttaa selvittämään tavan, jolla lisäarvo jakautuu. Siinä vastaukset, jotka voin antaa tällä hetkellä.
Albert Deß, PPE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Cioloş, hyvät parlamentin jäsenet, tämänpäiväinen päätöslauselmaesitys auttaa johtamaan EU:n karjankasvatusalan oikealle tielle. Kiitän Iratxe Garcíaa tästä aloitteesta. Esityksen tavoitteena ei ole erottaa EU:ta muusta maailmasta tai kumota markkinoiden sääntöjä. Sillä pyritään luomaan oikeudenmukaiset markkinaehdot EU:n karjankasvatusalalle, mikä auttaa varmistamaan tulevaisuudessa elintarviketurvan yli 500 miljoonalle ihmiselle. Meidän on varmistettava, että EU:n maatalousalalle ei luoda päivittäin uusia ja erittäin yksityiskohtaisia tuotantosääntöjä ja että maanviljelijöiltä ei vaadita yhtä pätevyystodistusta toisensa jälkeen samalla kun he huolehtivat korkeatasoisesta eläinten hyvinvoinnista ja ympäristönormeista. Tällaisia sääntöjä ei luonnollisestikaan sovelleta maatalousalan tuontituotteisiin.
Siksi olen kiitollinen kaikille tämän parlamentin 534 jäsenelle, jotka äänestivät Strasbourgissa sen puolesta, että maatalousalan tuontituotteiden on täytettävä tulevaisuudessa EU:n kuluttajansuoja-, eläinten hyvinvointi- ja ympäristönsuojelunormit. Komission jäsen Cioloş, Euroopan parlamentti on valmis antamaan teille täyden tukensa. Kyseisiä normeja on sovellettava tuontiin ja siksi ryhmäni on tyytyväinen esitykseen ja tukee sitä.
Paolo De Castro, S&D-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, olemme täällä tänään kehottaaksemme komissiota panemaan täytäntöön tarpeeksi tehokkaat ja joustavat markkinavälineet torjuakseen kriisin, johon EU:n karjankasvatusala on ajautunut.
Toivomme, että ehdotus, jonka komissio pian esittelee maitoalan markkinavälineistä, sisältää myös ehdotuksia, joilla rajoitetaan hintojen epävakauden vaikutusta koko maatalousalaan.
Voidaan myös toteuttaa monia toimia, joilla lähetetään vahva viesti EU:n karjankasvattajille. Katsomme esimerkiksi, että olisi hyödyllistä, jos karjankasvatusala tarkistaisi nykyisen kiellon, joka koskee eläinperäisen jauhon käyttöä yksimahaisille, esimerkiksi lintu- ja kala-aloilla. Kuten tiedätte, kielto otettiin käyttöön BSE-tapausten jälkeen, mutta nyt, muutama vuosi sen jälkeen, tiedeyhteisö katsoo, että kielto on perusteltu vain märehtijöille. Yksimahaisten tapauksessa sitä vastoin ei esiinny vaaraa ihmisten terveydelle ja ympäristölle, ja siksi me toivomme, että kielto voidaan poistaa niin että kyseisille eläimille voidaan tarjota paremmat mahdollisuudet saada paljon energiaa sisältävää rehua.
Liam Aylward, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, karjankasvatusala on tärkeä perinteinen maatalousala, joka edustaa tuhansien tuottajien elinkeinoa kaikkialla EU:ssa. Kyseinen ala on keskeinen maatalouden sosiaalis-taloudelliselle panokselle EU:n maaseutualueilla. Se on keskeinen maatalousala EU:ssa ja sitäkin tärkeämpi Irlannissa, koska Irlanti on naudanlihan neljänneksi suurin viejä maailmassa.
Erityisesti viljan korkeat hinnat pahentavat naudanlihantuottajien elinkeinon kannattavuutta, sillä he ovat erittäin riippuvaisia viljarehun tuonnista. Korostaisin erityisesti kolmea asiaa: ensinnäkin sitä, että komission on otettava käyttöön tehokkaita ja joustavia indikaattoreita ja toimia markkinahintojen äärimmäisen epävakauden hillitsemiseksi. Tarvitaan myös toimia, joilla kurotaan umpeen kuilu kuluttajien maksamien hintojen ja tuottajien saamien hintojen välillä.
Toiseksi on erittäin tärkeää, että komissio tehostaa toimia, joilla tuetaan karjankasvatusalaa erityisesti epäsuotuisilla alueilla. Yhteisen maatalouspolitiikan seuraavassa uudistuksessa on keskityttävä karjankasvatuksen tiettyjen alojen erityiseen haavoittuvuuteen ja maanviljelijöiden merkittäviin tuotantokustannuksiin. Seuraavassa yhteisessä maatalouspolitiikassa on käsiteltävä ja vähennettävä karjankasvattajien liiallista byrokraattista taakkaa.
Kolmanneksi EU:n tuottajat noudattavat maailman tiukimpia säännöksiä elintarvikkeiden turvallisuuden ja laadun, ympäristön sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin alalla. Nämä korkeat normit eivät saa asettaa heitä heikompaan asemaan kuin EU:n ulkopuoliset kilpailijat. Koko karjankasvatusalan pitkän aikavälin elinkelpoisuuden kannalta on ratkaisevan tärkeää, että komissio varmistaa, että sen kauppaa ja maataloutta koskevilla toimilla ei vaaranneta EU:n maanviljelijöitä vaan tuetaan EU:n karjankasvatusalan kestävyyttä ja elinkelpoisuutta tulevaisuudessa.
José Bové, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, aivan kuten vuonna 2007 viljan maailmanmarkkinahinnat nousevat jyrkästi, ja myös maaviljelijöiden tuotantokustannukset nousevat jyrkästi niin kuin ne tekivät kaksi vuotta sitten. Karjan rehu muodostaa 60–80 prosenttia heidän kustannuksistaan, ja heidän tulonsa romahtavat: heidän on tultava toimeen keskimäärin 700 eurolla kuukaudessa. Onko meidän odotettava uusia kriisejä, jotka tuhoavat EU:n pienimuotoisen maatalouden, ennen kuin me toimimme? Kuluttajat maksavat supermarketissa kyljestä 17 euroa kilolta, kun taas tuottajat saavat 3 euroa kilolta – onko se oikein?
7. syyskuuta Euroopan parlamentti antoi mielipiteensä äänestämällä sellaisen mietinnön puolesta, joka koskee oikeudenmukaisia tulojen takaamista maanviljelijöille. Se kehotti komissiota toimimaan nopeasti ja estämään myynnin alle hankintahintojen. Euroopan parlamentin jäsenet ottivat Strasbourgissa kantaa tuottajajärjestöjen vahvistamiseksi, keinottelun lopettamiseksi kansainvälisillä markkinoilla ja yritysten vaikutusvallan hillitsemiseksi jalostus- ja jakelualalla.
Maanviljelijät odottavat vieläkin enemmän: he haluavat, että yhteisiä markkinajärjestelyjä otetaan käyttöön tai vahvistetaan, koska ne ovat ainoa keino vakauttaa hinnat ja tarjota pitkän aikavälin taloudellista näkyvyyttä. Ensi viikolla komission jäsen Cioloş esittelee ehdotuksensa yhteisen maatalouspolitiikan uudistamiseksi; hänen on annettava selviä vastauksia maanviljelijöille. On kyse EU:n uskottavuudesta. EU tarvitsee joka ainoan maanviljelijänsä.
Janusz Wojciechowski, ECR-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, olen tyytyväinen siihen, että me käsittelemme karjankasvatusalan tilannetta, koska se on vakava. Kiinnittäisin huomionne ongelmaan, joka on päätöslauselmaesityksen 15 kohdan aiheena, eli eläinten hyvinvointiin.
Eläinten hyvinvointinormien pitäisi olla pakollisia ja niitä pitäisi parantaa. Kannatan ehdottomasti sen varmistamista, että karjalla on parhaat mahdolliset elinolot. Eläinten hyvinvointi aiheuttaa kuitenkin kustannuksia, ja maanviljelijöiden on maksettava ne, ja se aiheuttaa ongelman epäreilun kilpailun kanssa tapauksissa, joissa lihatuotteita tuodaan EU:hun markkinoilta ja kolmansista maista, joissa ei noudateta minkäänlaisia eläinten hyvinvointia koskevia normeja. Siihen on saatava muutos. Meidän on otettava käyttöön kyseiset normit täällä, mutta meidän pitäisi myös päättäväisesti vaatia korkeita normeja – samoja kuin täällä unionissa – kaikilta niiltä, jotka vievät liha- ja karjatuotteita EU:n markkinoille.
Patrick Le Hyaric, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, voimassa olevasta politiikasta on todellakin otettava opiksi. On tehtävä päätös, jolla estetään maatalousmarkkinoiden täydellinen vapauttaminen, joka merkitsee maanviljelijöille, kuten joku juuri mainitsi, 700–800 euron kuukausituloja – 700–800 euroa kuukaudessa! – samalla kun lihan vähittäismyyntihinta on noussut 40 prosenttia.
Tehkää päätös lopettaa liika tuonti ja lopettakaa neuvottelut kauheasta sopimuksesta tuoda 400 000 tonnia naudanlihaa Mercosur-valtioista, sillä se tuhoaisi kokonaisia alueita. Olkaa rohkeita ja suojelkaa sen sijaan EU:n maataloutta, älkääkä enää antako Maailman kauppajärjestön päättää maatilojemme kohtalosta.
Pankaa täytäntöön uusia välineitä tuotannon sääntelemiseksi. Sanokaa "ei" vaaralliselle kilpailulle itse Euroopan unionin sisällä ja ottakaa käyttöön oikeudenmukaiset, vakaat perushinnat edistämällä laiduntamiseen perustuvaa kasvatusta. Toteuttakaa toimia, joilla lopetetaan tyrmistyttävä viljalla keinottelu. Arvoisa komission jäsen, asia on kiireellinen; tilanne on muuttumassa maaseudullamme traagiseksi. Laissez-faire-politiikka vie uskottavuuden itse Eurooppa-hankkeelta.
Giancarlo Scottà, EFD-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, viljan hinnan epävakaudella on vakavat vaikutukset kaikkiin karjankasvatuksen aloihin mutta myös kuluttajiin.
Viljan vienti on loppunut kuumuuden, tulipalojen, kuivuuden ja tulvien takia – niin kuin nyt tapahtuu Italiassa. Tilannetta vakavoittaa se, että Kanada on vähentänyt tuotantoa tämän kesän rankkasateiden takia. Hintoihin on vaikuttanut ilmastonmuutoksen lisäksi myös keinottelu kansainvälisillä markkinoilla. Viljan tuottajat, jotka odottavat hintojen nousua, odottavat, ennen kuin myyvät tuotteensa, ja varastoivat ne, mistä seuraa se, että kyseisten maataloustuotteiden laatu heikkenee. Keinottelu ja vakava ilmastonmuutos ovat johtaneet eläinten rehuksi käytettävän viljan hintojen voimakkaaseen nousuun ja siitä johtuvaan lihan hintojen nousuun.
Mielestäni komission on erittäin tärkeää varmistaa oikea-aikaiset, kohdennetut toimet, joilla käsitellään maataloustuotteiden hintojen epävakautta innovoivilla markkinainterventioilla uuden yhteisen maatalouspolitiikan puitteissa. Komission on estettävä keinottelu maataloudessa, jotta maanviljelijöiden ja karjankasvattajien elinkeinot voidaan säilyttää ja jotta kuluttajille voidaan taata aitoja laatutuotteita kohtuullisin hinnoin.
Diane Dodds (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, kehottaisin tätä parlamenttia tukemaan erittäin tärkeää päätöslauselmaesitystä, joka on käsiteltävänämme tänä aamuna. Niille meistä, jotka tulemme maaseudun vaalipiireistä, ja niille, jotka ovat maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnassa, on selvää, että nykyinen tilanne, jossa monet karjankasvattajat ovat, on yksinkertaisesti kestämätön.
Tämä ei ole väärä hälytys, mutta jos emme korjaa ongelmia, jotka on nostettu esiin päätöslauselmaesityksessä, niin sen seurauksena elintarvikkeiden hinnat nousevat ja tulemme entistä riippuvaisemmiksi tuonnista kolmansista maista. Kiinan ja Yhdysvaltojen kaltaiset valtiot ovat ymmärtäneet entistä paremmin elintarviketurvan merkityksen ja lisäävät siksi maataloustukea entisestään.
Pohjois-Irlannissa naudanlihan hinta jää reilusti alle tuotantokustannusten. Niin kauan kuin tuotantopanosten hinnat nousevat ja sääntelyn ulkopuoliset vaatimukset lisääntyvät, monet maanviljelijät lähtevät alalta, mikä johtaa autioitumiseen, taloudellisen aktiivisuuden puutteeseen maaseudulla ja elintarviketuotannon laskuun kaikkialla EU:ssa. Nyt on korkea aika tunnustaa elintarviketurvan merkitys ja EU:n maanviljelijöiden tekemän työn arvo.
Nykyiset kauppaneuvottelut Mercosur-valtioiden kanssa lisäävät epävakautta alalla. Vaikeiden markkinaolosuhteiden ja kasvavien kustannusten lisäksi karjankasvatusalan niskaan on sysätty uusi taakka, kun neuvottelut on käynnistetty uudelleen.
Komissio jatkaa neuvotteluja, ja kaupasta vastaavan komission jäsenen lausunnoista huolimatta Pohjois-Irlannin tuottajat uskovat edelleen, että tulokset voivat olla vain kielteisiä EU:n maanviljelijöiden ja EU:n kansalaisille tarjottavien elintarvikkeiden laadun näkökulmasta.
Rareş-Lucian Niculescu (PPE). – (RO) Minusta meidän on sanottava heti alkuun, että kuluttajat ovat sen kriisin suurimpia uhreja, josta me keskustelemme tänään, eivätkä maanviljelijät. On tunnettu tosiasia, että maataloudessa viljan hinnat vaikuttavat noin 80 prosenttiin rehun hinnasta. Se puolestaan vaikuttaa noin 70 prosenttiin tuotantokustannuksista. On mahdotonta lisätä suhteellisesti lihan myyntihintaa tuottajalle. Karjankasvattajilla ei ole suoraa yhteyttä loppukuluttajaan, vaan he käyvät kauppaa jalostajien kanssa, joilla on aina olemassa viennin mahdollisuus. Samaan aikaan jalostajat lisäävät myyntihintaan suuren voittomarginaalin, johon he ovat tottuneet. Valitettavasti tämä kausi osuu samaan aikaan yleisen talouskriisin kanssa, ja kansalaisten ostovoiman lasku vaikuttaa myös karjan tuotantoon.
On vielä yksi tekijä, joka on otettava huomioon. Aikana, jolloin maanviljelijöiden on vaikea tarjota rehua eläimilleen talvella, monet heistä päättävät teurastaa eläimensä, mikä edistää kriisin pitkittymistä vielä monella vuodella. Jotta kotimaan hinnat saadaan pidettyä kohtuullisella tasolla ja eläimet saavat vaatimansa rehun, interventiovarastot on vapautettava. Olen siksi tyytyväinen ilmoitukseen, jonka komission jäsen Cioloş teki tänään. Yhdyn niiden kollegoiden näkemykseen, jotka korostivat uusien muuntogeenisten organismien kasvattamisen merkitystä, jotta eläimille voidaan tarjota halpaa rehua ja tuontiriippuvuutta voidaan vähentää.
Lopuksi muistutan, että tämän päivän keskustelulla on tiivis yhteys yhteisen maatalouspolitiikan tulevaisuuteen. Me tarvitsemme vahvaa yhteistä maatalouspolitiikkaa, joka on hyvin rahoitettua ja hallinnoitua ja joka sisältää rakenteiden kehittämistä koskevia toimia ja uudistustoimia sekä markkinatoimia ja suoraa tukea koskevia toimia.
Luís Manuel Capoulas Santos (S&D). – (PT) Me kaikki tunnemme suunnattomat vaikeudet, joissa EU:n karjankasvatusala sekä erityisesti siankasvatusala on tällä hetkellä. Tilanteeseen on monta syytä, jotka on ilmaistu selvästi päätöslauselmassa, josta me tänään keskustelemme, ja niistä tärkein on viljan korkea hinta.
Euroopan parlamentti ei voi jäädä välinpitämättömäksi tällaisessa tilanteessa. Siksi on toimittava välittömästi hyödyntämällä käytettävissä olevia mekanismeja, ja tässä asiassa suhtaudun myönteisesti komission päätökseen vapauttaa 2,8 miljoonaa tonnia viljaa. Toimi on myönteinen mutta ei millään tavoin riittävä. Lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä on löydettävä uusia välineitä erityisesti keinottelun torjuntaan. Itse asiassa komission jäsen juuri sanoi, että se on ongelman ydin. Pitkän aikavälin ratkaisu on löydettävä siinä keskustelussa, jonka me pian aloitamme uudesta yhteisestä maatalouspolitiikasta. Siksi pyydän komissiota ottamaan huomioon päätöslauselman suositukset, jotka usea poliittinen ryhmä on allekirjoittanut, myös minä, koska nyt tarvitaan toimia ja itse asiassa erittäin nopeasti, arvoisa komission jäsen.
Martin Häusling (Verts/ALE). – (DE) Arvoisa puhemies, Dacian Cioloş, ei ole epäilystäkään siitä, että kriisi on ratkaistava. Tässä päätöslauselmaesityksessä ehdotetaan kuitenkin ratkaisuja, joita me emme voi tukea. Muuntogeenisen soijan tuonnin helpottaminen ei auta ratkaisemaan karjankasvatusalan kriisiä. Päinvastoin meidän on alettava kehittää omaa kasviproteiinin lähdettä EU:ssa. Noin 75 prosenttia kasviproteiinistamme on tuontitavaraa. Emme voi hyväksyä sitä, ja meidän on toteutettava nopeita muutoksia.
En ymmärrä sitäkään, miksi monet ihmiset kyseenalaistavat kompromissin, jonka kaikki ryhmät ovat neuvotelleet, ja miksi he haluavat avata oven muuntogeenisen soijan tuonnille. Se ei ole mikään ratkaisu. Meidän on myös keskusteltava siitä, minkä tyyppistä karjankasvatusta me haluamme EU:ssa. Jälleen kerran kriisi on iskenyt voimakkaimmin pieniin tiloihin. Toisaalta EU:ssa on kehittymässä teollinen karjankasvatus, joka ei ole suotuisa karjan kannalta eikä oikeudenmukainen maatalouden kannalta. Meidän on loppujen lopuksi tehtävä jotain tälläkin alalla.
Viimeinen asiani on se, että olen erittäin yllättynyt siitä, että 450 miljoonaa euroa siirretään maatalousbudjetista ITER-ydinfuusiohankkeeseen. Haluaisin Dacian Cioloşin selittävän, mitä meidän pitäisi siitä ajatella.
Bairbre de Brún (GUE/NGL). – (GA) Arvoisa puhemies, rehun hintojen huomattavasta noususta seuraa epävakautta EU:n maatalousalalla. Hintojen vaihtelu vaikuttaa haitallisesti jo ennestään haavoittuvaan karjankasvatusalaan. Rehuseoksen hintojen nousu nostaa tuotantokustannuksia karjankasvatusalalla, ja alan tukeen tarvitaan lisää joustavuutta.
Komission on ehdotettava toimia, joilla vähennetään hintojen epävakautta ja vakautetaan rehun hinta. Olen iloinen kuullessani komission jäseneltä, että hän harkitsee uutta välinettä, jolla käsitellään hintojen epävakautta vuoden 2013 jälkeen. Tosin nytkin tarvitaan asianmukaisia toimia ja välineitä.
John Stuart Agnew (EFD). – (EN) Arvoisa puhemies, tuen Paolo De Castron kommentteja lihaluujauhosta; sääntelyn vapauttaminen tällä alalla on erittäin tarpeellista. Yhdistyneen kuningaskunnan karjankasvatusala kärsii tällä hetkellä korkeasta rehun hinnasta, eivätkä sitä helpota esteet, joita komissio asettaa tiellemme. Listan kärjessä on lampaiden yksilöllinen elektroninen tunnistus – sääntö, jota ei sovelleta moniin muihin jäsenvaltioihin ja joka ei koske kolmansista maista tuotua lampaanlihaa.
Tuleva häkkikielto aiheuttaa valtavaa vääristymistä kananmunamarkkinoilla, sillä häkkikanojen munia niistä jäsenvaltioista, jotka eivät noudata sääntöä, voidaan myydä halvemmalla kuin kalliimmin tuotettuja yhdyskuntakanojen munia. Alan tuottajat käyttävät kahta järjestelmää rinnakkain määräaikaan saakka saadakseen takaisin osan 400 miljoonasta punnasta, jotka olemme käyttäneet sääntöjänne noudattamiseen, mikä luonnollisesti tuottaa lisää munia markkinoille.
Koko Yhdistyneen kuningaskunnan karjankasvatusalan yllä leijuu pelko siitä, että EU avaa kahdenväliset kauppaneuvottelut Mercosurin kanssa. Yhdistyneen kuningaskunnan karjankasvatusalasta tulee sen sopimuksen uhrilammas, emmekä me ole iloisia siitä.
Béla Glattfelder (PPE). – (HU) Karjankasvatusalan kriisiin on monia syitä. Ne, jotka sanovat, että yksi syy on tuonnin aiheuttama epäreilu kilpailu, ja mainitsevat Mercosur-neuvottelujen vaarat, ovat oikeassa. Käsittelen seuraavaksi viljan hintojen nousua. Oli ennakoitavissa, että viljan hinnat nousevat, ja olen sanonut sen monta kertaa myös täällä Euroopan parlamentissa. Euroopan komissio ei ole tehnyt mitään sen estämiseksi. Yksi syy ongelmaan on interventioiden vähentäminen, mikä oli vakava virhe. Meidän on ymmärrettävä, että maailmanlaajuinen viljakauppa on keskittynyt yhä harvempien yritysten käsiin. Näin muuten tapahtuu myös monissa EU:n jäsenvaltioissa. Euroopan unioni päätti olla pitämättä hätävarastoja, ja kyseinen päätös vain lisää keinottelua tulevaisuudessa.
Viljan hintojen vaihtelu aiheuttaa tappioita viljantuottajien lisäksi myös karjankasvattajille ja kuluttajille. Lisäksi kustannuksia maksavat myös EU:n veronmaksajat. Muistakaa, että Euroopan unioni myi vuosien 2004/2005 interventiovarastot valtavalla voitolla. Viljan hinnat olivat alhaalla edellisellä kaudella. Jos Euroopan unioni olisi puuttunut asiaan silloin, viljan myynnistä voitaisiin nyt saada valtavaa voittoa, mikä auttaisi myös karjankasvattajia. Meillä ei kuitenkaan ole tällaisia varastoja, ja se on huono asia tuottajille ja kuluttajille mutta merkitsee myös sitä, että Euroopan unioni ei voi enää antaa apua nälänhädän vaivaamille valtioille, kuten Pakistanille.
Csaba Sándor Tabajdi (S&D). – (HU) Ensinnäkin, komission jäsen Cioloşin ponnistelut sen puolesta, että Euroopan unioni perustaa lopultakin asianmukaisen suojelumekanismin elintarvikkeiden hintojen maailmanlaajuista vaihtelua vastaan, ansaitsee täyden tuen. Toiseksi, viljan ja rehun korkeat hinnat viittaavat proteiinipulaan Euroopan unionissa, mistä Häusling laatii mietinnön. Kolmanneksi se, että yhteisen maatalouspolitiikan järjestelmä on vääristynyt, siinä annetaan liikaa tukea viljanviljelijöille eikä siinä tueta sianlihan ja siipikarjan tuottajia tai karjankasvattajia yleensä, on myös yksi tekijä nykyisen karjankasvatusalan kriisin taustalla. Neljänneksi, karjankasvattajat ovat toimitusketjussa heikommassa asemassa kuin jalostajat ja kauppiaat. Viidenneksi, karjankasvattajien on pakko tehdä suhteettoman suuria ympäristönsuojeluinvestointeja. Se on erityisen vakava ongelma uusissa jäsenvaltioissa. Sekin asia pitäisi käsitellä ja korjata.
Herbert Dorfmann (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, Dacian Cioloş, hyvät parlamentin jäsenet, paljon kiitoksia Iratxe Garcíalle tästä aloitteesta. Käsittelen nyt erityisesti karjankasvatusta vuoristoalueilla. Monilla Euroopan unionin alueilla karjankasvatukselle on vaihtoehtoja maataloudessa, mutta vuoristoalueilla näin ei yleensä ole. Jos vuoristossa ei olisi laiduntavaa karjaa, niin moni maatalousalue olisi yksinkertaisesti hyödytön ja autioituisi. Se rajoittaisi vuoristoalueiden liiketoimintamahdollisuuksia mutta muuttaisi myös maisemaa ja vähentäisi lopulta biologista monimuotoisuutta.
Maitoala on siinä suhteessa erityisasemassa, koska se luo työpaikkoja ja tuloja vuoristoalueilla ja muilla alueilla. Siksi katson, että meidän on keskityttävä erityisesti kolmeen asiaan maatalouspolitiikan uudistuksessa. Tarvitsemme yhteistä maatalouspolitiikkaa, jossa otetaan huomioon karjankasvatus vuoristoalueilla ja tuetaan kyseisten alueiden karjankasvattajia. Toiseksi tarvitsemme yhteiseen maatalouspolitiikkaan joustavan toisen pilarin, jonka avulla voidaan antaa erityistukea karjankasvattajille vuoristoalueilla. Kolmanneksi tarvitsemme laatupolitiikkaa, jossa keskitytään erityisesti vuoristoalueiden tuotteisiin ja annetaan mahdollisuus erityismerkintään, niin että vuoristoalueiden karjankasvatusalan tuotteet saavat markkinoilla lisäarvoa.
Luís Paulo Alves (S&D). – (PT) Kohtaamme todennäköisesti uuden hyödykekuplan. Kansainvälisillä markkinoilla hinnat ovat nousseet keskimäärin yli 16 prosenttia kesäkuun jälkeen. Futuurimarkkinoilla ei ole koskaan aiemmin neuvoteltu näin paljon, eikä siihen ole koskaan ennen liittynyt näin paljon rahaa. Äärimmäisen matala korkotaso ja liian paljon rahaa hyvien sopimusten hakemiseen johtavat futuurisopimusten välittämisen ja rahoituskeinottelun lisääntymiseen ilman mitään yhteyttä reaalitalouteen. Luvut maailman suurimmasta viljapörssistä (Chicago Mercantile Exchange) ovat vaikuttavia, ja soija-, maissi- ja vehnäkaupoissa on rikottu ennätyksiä. Käytännössä siitä seuraa, että nousu siirtyy reaalimarkkinoiden hintoihin, jopa vuonna, jona viljaa on laajasti saatavilla. Rehun hinnannousut aiheuttavat valtavaa haittaa monien karjankasvattajiemme jo valmiiksi vaikeassa tilanteessa, koska he eivät voi siirtää hinnannousuja myymiinsä tuotteisiin kriisin vuoksi, eivätkä todennäköisesti kykene selviytymään niistä. Siksi on aika ryhtyä toimeen ja suojella elintarvikkeitamme rahoituskeinottelulta. Haluaisin tietää, mitä komissio aikoo tehdä tilanteen korjaamiseksi.
Michel Dantin (PPE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, millainen maailma maatalouden maailma onkaan! Vuosi sitten valitimme tässä salissa yleistä tuotantotilannetta. Nyt yksi tuotantoala, vilja-ala, menestyy paremmin kuin muut – ja mielestäni meidän pitäisi olla siihen tyytyväisiä. Sen menestyksellä on kuitenkin valitettavasti erittäin vakavia seurauksia toiselle alalle, karjankasvatusalalle.
Todellinen ongelma tällä hetkellä on maatalousalan kyvyttömyys siirtää kustannuksiaan kuluttajille. Siksi, kuten tänä aamuna on jo todettu, meidän on autettava tuottajia lisäämään painoarvoaan asiakkaisiin sekä erityisesti suurimittaiseen jakelualaan nähden.
Ketju, markkinoiden toiminta on kuitenkin pahempaa. Miten voimme selittää sen, että vuosien, vuosikymmenten ajan olemme sanoneet, että Etelä-Amerikan valtiot ovat luoneet painetta tuotannolle ja laskeneet hintoja? Miten voimme selittää sen, että vaikka kyseisissä valtioissa hinnat nousevat jälleen, emme voi siirtää nousua tuottajillemme, koska, kustannukset ovat toki kasvaneet, mutta – tämäkin on sanottava – tuottajahinnat eivät ole nousseet?
Miten voimme jättää mainitsematta kustannuserot, joita maittemme välillä esiintyy? Kieltämättä kyse on osittain kansallisesta vastuusta. Polkumyynti, jota esiintyy nykyään eri valtioiden välillä, lisää markkinoiden epävakautta, ja katson, että EU:n pitäisi käsitellä asiaa.
Toki ratkaisut on löydettävä. EU:n viljantuottajat tuntevat uskoakseni tilanteen, jossa heidän tärkeimmät asiakkaansa, maanviljelijät, ovat. He ovat valmiita sopimukseen. Oletteko te, arvoisa komission jäsen, valmis tukemaan sopimusta?
Alan Kelly (S&D). – (EN) Arvoisa puhemies, keskustelemme jälleen siitä, että markkinat hävittävät maanviljelijöiden tulot. Markkinoiden rakenne ei rehellisesti sanottuna toimi hyvin, eivätkä markkinat myöskään selviydy suurista sokeista, kuten näkemämme viljan hinnan nousu. Nyt on varmastikin sopiva aika vahvistaa maatalous- ja markkinajärjestelmäämme, ja toivon, että komissio ja komission jäsen huomaavat jälleen, että tämän parlamentin poliittiset ryhmät vaativat edelleen asianmukaista talousarviota yhteiselle maatalouspolitiikalle vuoden 2013 jälkeen.
Tuotantopanosten kustannukset ja raskas sääntely tekevät EU:n maatiloista kilpailukyvyttömiä, ja maatalousalamme elinkelpoisuus heikkenee. Laadukas laidunjärjestelmämme ja ympäristön kannalta kestävä naudanlihan tuotantomme häviävät kolmansien maiden tuonnille. Meidän on annettava maanviljelijöillemme mahdollisuus, ja minun kokemukseni mukaan siinä on kaikki mitä he haluavat. EU:ssa vallitsevasta viljan omavaraisuuden puutteesta on muodostumassa vakava ongelma, naudanlihan lisäksi myös sianliha- ja siipikarja-alalle. Päätöslauselmaesitys on ilmaus vakavuudesta, jolla tämä parlamentti seuraa kehitystä maatalousmarkkinoillamme. Meidän on parlamenttina puututtava asiaan, kun me katsomme, että tilanne edellyttää nopeaa toimintaa, ja ollakseni rehellinen, arvoisa komission jäsen, naudanliha-, siipikarja- ja sianliha-alamme tarvitsevat välittömästi myönteistä interventiota. Odotan vastaustanne.
Jarosław Kalinowski (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, tämänvuotinen tilanne opettaa meille, että tarvitaan riittävää viljavarastoa varmistamaan elintarviketurva ja markkinoiden vakaus. Kyseinen turva on taattava EU:n asianmukaisilla päätöksillä.
Toinen erittäin tärkeä asia on uusien proteiinilähteiden etsiminen – se on erittäin hyvä keino EU:n maatalouden riippumattomuuden edistämiseksi. Siksi meidän on edistettävä valkuaiskasvien viljelyä. Muistetaan kuitenkin, että ehdoton velvollisuutemme on taata maanviljelijöille rehun jatkuva tarjonta. Siitä syystä kannatan päätöslauselmaesitystä, jossa Euroopan komissiota kehotetaan asettamaan soijan tuonnissa kynnysarvo sellaisille muuntogeenisille organismeille, joita ei ole vielä hyväksytty. Nollatoleranssin jatkaminen on uhka koko elintarvikeketjulle.
Kriton Arsenis (S&D). – (EL) Arvoisa puhemies, tällä hetkellä koko maailman karjankasvatuksella ja elintarvikkeilla on kaksi uhkaa. Toisaalta meillä on siemenmonopolit, ja olemme nähneet muunneltujen siementen katastrofaaliset seuraukset tällä alalla Intiassa. Toisaalta meillä on pelit, joita rahoitusorganisaatiot pelaavat perustuotteiden hinnoilla.
Vuonna 2008 maailmassa tuotettiin enemmän viljaa kuin koskaan. Vuonna 2008, ja tässä on asian järjettömyys, ellei sitä selitetä finanssikeinottelulla, meillä oli suurin elintarvikekriisi, joka aiheutti sosiaalista häiriöitä ja monien ihmishenkien menetyksen. Meidän on tarkkailtava näitä kahta asiaa. Meidän on lisättävä paikallisia resursseja, varmistettava, että maanviljelijät saavat vapaasti siemeniä ja että karjankasvattajat maksavat myös alempia hintoja, ja säänneltävä rahoitusorganisaatioiden toimintaa.
Izaskun Bilbao Barandica (ALDE). – (ES) Arvoisa puhemies, karjankasvattajat kärsivät kriisin seurauksista. Lisäksi heidän on noudatettava maailman tiukimpia normeja, mikä lisää heidän tuotantokustannuksiaan ja asettaa heidät heikompaan asemaan kuin kolmansien maiden kilpailijat. Siksi katson, että yhteisellä maatalouspolitiikalla on ensinnäkin taattava riittävä rahoitus vuoden 2013 jälkeen, jotta maataloustuottajien ja karjankasvattajien elinkeinon kannattavuus voidaan taata. Toiseksi siinä on otettava käyttöön erityistoimia karjankasvattajille, jotka käyttävät kestäviä suojelutoimia. Kolmanneksi sillä on vahvistettava toimia, joilla tuetaan karjankasvatusalaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevilla alueilla. Neljänneksi siinä on säädettävä, että kolmansien maiden tuonnin on täytettävä EU:n normit, epäreilun kilpailun estämiseksi.
Lopuksi pyydän komissiota puolustamaan EU:n tuottajien etuja kaikissa kauppaneuvotteluissa, jotta karjankasvatusalan tuotantoa ei vaaranneta. Jos näitä toimia ei toteuteta, se voi tarkoittaa sitä, että EU:sta tulee alue, jolla ei ole kyseistä alaa ja joka on riippuvainen tuonnista ja kolmansista maista.
Struan Stevenson (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, Skotlannin maanviljelijät kärsivät EU:n karjankasvatusalan kriisistä, ja on monia asioita, joita voimme tehdä auttaaksemme. Ensinnäkin voimme vähentää sääntelytaakkaa. On hullua, että sovellamme tiukempaa byrokratiaa ja sääntelyä omiin EU:n tuottajiimme kuin kilpailijoihimme EU:n ulkopuolella. Maanviljelijämme on sidottu byrokratiaan, ja kuitenkin me tuomme valtavia määriä elintarvikkeita, jotka on tuotettu hyvinvoinnin ja hygienian näkökulmasta olosuhteissa, jotka olisivat rikos EU:ssa.
Kaiken byrokratian noudattamisen kustannukset eivät näy hinnoissa, joita naudanlihan tuottajamme saavat karjastaan. Brittiläistä lihaa myydään nyt paljon alle tuotantokustannusten; lowland suckler -nautojen kasvattajat arvelevat menettävänsä noin 260 puntaa lehmää kohden; lypsykarjankasvattajamme ovat kärsineet pitkään laskevasta kierteestä. Meidän on estettävä tilanteen paheneminen.
João Ferreira (GUE/NGL). – (PT) Viljan hintojen nousu jälleen uusi tekijä, joka lisää ja pahentaa karjankasvatusalan kriisiä. Nykyisellä yhteisellä maatalouspolitiikalla ja Euroopan unionin kauppapolitiikalla ei taata oikeudenmukaisia tuloja maanviljelijöille, varsinkaan pienille ja keskisuurille tuottajille, eikä niillä torjuta tuotantotekijöiden kasvavien kustannusten vaikutuksia ja maataloustuotteiden hintojen epävakautta: niillä vain pahennetaan näitä. Epävakaudella on syitä, jotka eivät ole vain tai jopa suurimmalta osaltaan luonnollisia: yksi niistä on keinottelu elintarvikkeilla. Kaikki toimet, joita toteutetaan tällä alalla, ovat aina vaikutukseltaan rajoitettuja, jos ne eivät sisällä sellaisten välineiden kieltämistä, jotka tekevät keinottelusta kannattavaa, erityisesti kyse on johdannaisista. Tuotannon turvaaminen, oikeus tuottaa sekä elintarvikeomavaraisuus ja -turva vaativat lopettamaan maatalouden ja elintarviketuotannon alistamisen markkinoille ja kilpailukyvylle. Se edellyttää tehokkaita toimia markkinoiden sääntelemiseksi ja niihin puuttumiseksi. Ilman kyseisiä toimia hintojen epävakaus pahenee ja tapahtuu keskittymistä, josta voittajana selviytyy pieni määrä suuria tuottajia.
Dacian Cioloş, komission jäsen. – (FR) Arvoisa puhemies, olen erittäin tyytyväinen nähdessäni kiinnostusta, myös Euroopan parlamentista, alaan, joka on elintärkeä markkinatarjonnan lisäksi myös alueidemme vakaudelle: tarkoitan karjankasvatusalaa.
Ratkaisut moniin kysymyksiin ja ongelmiin löydetään epäilemättä ehdotuksista, jotka komissio pian esittää yhteisen maatalouspolitiikan tulevaisuudesta. Euroopan parlamentti voi keskustella kyseisistä ehdotuksista jo ensi viikolla. Käsittelemme niissä epäilemättä myös tuen oikeudenmukaista jakamista eri aloille, karjankasvatusala mukaan luettuna. Käsittelemme karjankasvatusalan tukea koskevia kysymyksiä myös erityisaloilla ja vaikeilla aloilla sekä mekanismeja, joilla hallitaan tulojen epävakautta. Nyt on kuitenkin esitetty joitakin erityiskysymyksiä, joihin haluaisin vastata. Ensimmäinen koskee viljan hintaongelmaa ja interventiovarastoja.
On totta, ettei meillä enää ole interventiovarastoja, jotka meillä oli aikaisemmin, mutta se johtuu siitä, että hinnat ovat nyt korkeampia. Markkinainterventioita ei voida perustella silloin, kun hinnat ovat korkeita. Katson, että meidän on harkittava muunlaisia mekanismeja ja vaikka varastoilla voi olla oma osansa, meidän on harkittava markkinoilla muita kuin interventiovarastoja, jollaisia meillä oli aikaisemmin. Asiaa pitäisi ehkä käsitellä laajemmalla tasolla kuin vain EU:ssa, sillä markkinat ovat nyt entistä avoimemmat.
ITER-hankkeesta, Martin Häusling: se että osaa vuoden 2010 talousarviosta ei ole käytetty maatalouteen ja että se menee ITER-hankkeeseen, ei merkitse sitä, ettei meillä ole resursseja puuttua maatalousalaan. Voin vakuuttaa teille, että lisävaroja, jotka menevät ITER-hankkeelle, ei ole otettu pois mistään yhteisen maatalouspolitiikan mekanismista; kyseiset varat ovat edelleen käytettävissä eikä niitä ole käytetty, koska niiden käytölle ei ole ollut tarvetta. Vaikka kyseinen siirto tehdäänkin, voin vakuuttaa teille, että meillä on riittävä talousarvio tarvittavien toimien toteuttamiseen.
Lopetan toteamalla, että epävakaus – ja vaikutus joka markkinoilla keinottelulla on epävakauteen – on asia, jota komissio käsittelee perusteellisesti johdettujen tuotteiden ja hyödykkeiden osalta. Teen asiassa yhteistyötä kollegani Michel Barnier’n kanssa. Komissio esittelee joitakin ehdotuksia.
Käsittelemme lisäarvon jakautumista elintarvikeketjussa yhdessä komission jäsen Tajanin kanssa ja järjestämme ensimmäisen korkean tason ryhmän kokouksen jo ensi viikolla.
Puhemies. − (EN) Olen vastaanottanut neljä työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätettyä päätöslauselmaesitystä(1).
Sandra Kalniete (PPE), kirjallinen. – (LV) Tällä hetkellä EU:n karjankasvattajilla on vaikeuksia, jotka meidän on voitettava yhdessä, jotta karjankasvatusala voi kehittyä ja tuottaa tarpeeksi tuloja maanviljelijöille. Viime kuukausina viljan hinnat ovat nousseet huomattavasti, ja tilannetta pahentavat vielä poikkeukselliset tapahtumat, kuten Pakistanin tulvat ja Venäjän metsäpalot. Tietenkään me emme voi vaikuttaa ilmastokatastrofeihin, mutta me voimme laatia lainsäädäntöehdotuksia, joiden avulla EU:n maanviljelijät voivat selvitä luonnonmullistusten seurauksista. Varmaa on se, että me voimme ja meidän täytyy rajoittaa viljalla keinottelua, joka on myös yksi syy vaikeuksiin. Ei voida hyväksyä sitä, että epärehelliset kaupat aiheuttavat tappioita alalle, joka on yksi EU:n maatalouden peruskivistä. Muistuttaisin teitä vielä siitä, että komission on tärkeää puolustaa EU:n maanviljelijöiden etuja keskusteluissaan Mercosur-valtioiden kanssa uudesta kauppasopimuksesta ja varmistaa edellytykset reilulle kilpailulle. Kehotan komissiota aloittamaan aktiivisen toiminnan, jolla EU:n maanviljelijöitä autetaan pääsemään yli karjankasvatusalan nykyisistä vaikeuksista, sillä tukemme on maanviljelijöille elintärkeää.
Franz Obermayr (NI), kirjallinen. – (DE) Karjankasvatusala aiheuttaa monia ongelmia EU:n maanviljelijöille, mukaan luettuna tuotantopanosten hintojen nousu, kolmansien maiden tuonnin aikaansaama kilpailu, rehun hintojen suuret vaihtelut ja lihan suhteellisen alhaiset hinnat. Jos aiomme luoda kestävää politiikkaa karjankasvatusalalle, meidän on otettava huomioon kaikki sidosryhmät, mukaan luettuna maanviljelijät, kuluttajat ja itse eläimet. Tavoitteena on oltava siirtyminen teollisesta karjankasvatuksesta luonnollisempaan, kunnioittavaan eläinten hoitoon pienillä maatiloilla. Kaikki tämä on yhdistettävä korkeimpaan mahdolliseen turvallisuustasoon kuluttajien näkökulmasta. Siihen kuuluvat laajat eläinten terveyspalvelut ja kaikkien eläintuotteiden selvät merkinnät, jotka koskevat erityisesti niiden alkuperää ja eläinten kasvatustapaa. EU:n on luotava perusedellytykset, joita tarvitaan maanviljelijöidemme tulevaisuuden turvaamiseksi, niin että he säilyttävät kansainvälisen kilpailukykynsä ja heidän yrityksensä säilyvät elinkelpoisina huolimatta siitä, että meillä on maailman tiukimmat eläinten hyvinvointia koskevat normit.
Pavel Poc (S&D), kirjallinen. – (CS) Viljan hintojen nousu on uhka myös EU:n karjankasvatusalalle, koska tämä on riippuvainen kolmansista maista tuodusta rehusta. Tilanne on kriittinen sianlihan tuotannossa, jossa rehun osuus tuotantokustannuksista on 60 prosenttia, mutta kasvavat kustannukset voivat vähitellen uhata kaikkea karjankasvatusta EU:ssa. EU:n pitäisi siksi vähentää riippuvuuttaan kolmansista maista tuodusta rehusta.
Ei ole mikään ratkaisu siirtyä Yhdysvalloista tuotuihin muuntogeenisiin rehuihin. EU:ssa kestää lähes kaksi ja puoli vuotta hyväksyä tällaiset rehut, Argentiinassa noin kolme vuotta, Brasiliassa kolme–viisi vuotta ja Kiina on myös hyväksymässä tiukat toimet tällä alalla. Toisaalta Yhdysvalloissa hyväksyntä kestää vain 15 kuukautta. EU:n karjankasvatusalan kriisiä ei saa käyttää yhdysvaltalaisten yritysten kaupallisten etujen hyväksi. Ne näkevät merkittäviä vientimahdollisuuksia EU:n markkinoilla.
Euroopan unionin pitäisi pyrkiä laskemaan tuotantokustannuksia, varmistamaan, että kolmannet maat noudattavat EU:n normeja ja että tuottajat saavat tuotteistaan kohtuullisen hinnan. Ei voida hyväksyä sitä, että kuluttajat kantavat hinnannousujen seuraukset, tuottajat saavat aina vain vähemmän rahaa ja jakelijat tekevät aina vain suurempia voittoja.
En ole samaa mieltä komission kanssa siitä, ettei kiireellisiä toimia tarvita, koska meillä on rakenteellinen kriisi, joka on ratkaistava, eikä ainoastaan elintarviketurvan näkökulmasta.
Daciana Octavia Sârbu (S&D), kirjallinen. – (RO) Euroopan karjankasvattajien vaikeudet ovat lisääntyneet viime aikoina. Heidän on vaikea sopeutua kolmansien maiden kilpailuun, koska nämä eivät noudata korkeita normeja, joita paikalliset tuottajat noudattavat, ja he joutuvat aina Euroopan unionin kauppaneuvottelujen uhreiksi. Toivomme kuitenkin, että näemme Euroopan komission omaksuvan erilaisen asenteen tulevaisuudessa, koska ei ole normaalia, että EU:n maanviljelijät aina häviävät kauppaneuvottelujen seurauksena. Komission on myös osallistuttava enemmän tuottajajärjestöjen vahvistamiseen kaikilla karjankasvatusaloilla, jotta nämä voivat neuvotella parempia hintoja tuotteilleen ottaen samalla huomioon tuotantokustannukset. Samalla kehotan komissiota vapauttamaan mahdollisimman pian viljaa interventiovarastoista kriisin runteleman alan tukemiseksi.
Puhemies. – (ES) Hyvät parlamentin jäsenet, kuten tiedätte, tänään vietetään ensimmäisen maailmansodan päättäneen aselevon vuosipäivää, jolloin muistelemme sotatoimien päättymistä. Muistellaksemme tätä ensimmäisen maailmansodan päättänyttä aselepoa vietämme minuutin hiljaisuuden niiden miljoonien eurooppalaisten muistoksi, jotka saivat surmansa kyseisissä taisteluissa.
(Parlamentti nousi seisomaan ja vietti minuutin hiljaisuuden.)
7. Edellisen istunnon pöytäkirjan hyväksyminen: ks. pöytäkirja
Jean-Paul Gauzès, esittelijä. – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, ääni, jonka aiotte antaa, koskee yhtä keskeisistä toimista, joilla Eurooppa reagoi rahoituskriisiin, nimittäin vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja, joihin lukeutuvat myös riskirahastot ja pääomarahastot.
Kompromissiasiakirjaa, tätä kompromissiasiakirjaa, on laadittu pitkään. Olemme onnistuneet saavuttamaan laajan yhteisymmärryksen, ja haluan Ecofinin puheenjohtajan läsnä ollessa ylistää täällä puheenjohtajavaltio Belgiaa, joka on osallistunut suoraan ja merkittävässä määrin tämän asian käsittelyyn. Tämä on toteutettu erityisesti niin, että ministerit ovat osallistuneet aktiivisesti tärkeisiin kolmenvälisiin keskusteluihin, ja haluan kiittää komission jäsen Barnier'ta, jonka työ on ollut erityisen hyödyllistä.
Lopuksi haluan kiittää vielä varjoesittelijöitäni, sihteeristön henkilökuntaa ja asiantuntijoita, jotka ovat auttaneet meitä. Tämä työ kesti yli 14 kuukautta, ja siihen on tehty 1 690 tarkistusta. Työtä oli paljon, mutta mielestäni olemme nyt saaneet puheenjohtajavaltio Belgian ansiosta aikaan tekstin, joka on merkittävä edistysaskel Euroopan rahoitusalan sääntelyn saralla.
8.4. Kolmannet maat, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään (A7-0294/2010, Agustín Díaz de Mera García Consuegra)
– Ennen äänestystä.
Agustín Díaz de Mera García Consuegra, esittelijä. – (ES) Arvoisa puhemies, haluan tehdä ilmoituksen parlamentille.
Taiwanin hallitus on ilmoittanut pysyvien edustustojensa kautta neuvostolle, parlamentille ja komissiolle, että tästä päivästä, 11. marraskuuta, lähtien, se ottaa käyttöön viisumivapauden Kyproksen, Bulgarian ja Romanian kohdalla. Tämän jälkeen kaikki 27 EU:n jäsenvaltion kansalaiset voivat matkustaa Taiwaniin ilman viisumia.
Arvoisa puhemies, parlamentti äänestää hetken kuluttua, joten haluan käyttää tätä tilaisuutta hyväkseni ja onnitella kaikkia poliittisia ryhmiä siitä tuesta, jota ne ovat osoittaneet tälle asialle, sekä Taiwanin kansaa, Taiwanin viranomaisia sekä niiden erittäin vahvaa diplomaattista ryhmää.
8.5. Yhteisön rahoitustukea energia-alan hankkeille koskevasta talouden elvytysohjelmasta annetun asetuksen (EY) N:o 663/2009 muuttaminen (A7-0246/2010, Kathleen Van Brempt)
8.6. Tuleva EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokous ja transatlanttinen talousneuvosto (B7-0608/2010)
– Ennen kohdasta 33 toimitettua äänestystä:
Elmar Brok (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, useat ryhmät ovat sitä mieltä, että meidän olisi puututtava jollakin tavoin rahapoliittisten toimien koordinointiin sen jälkeen, kun Yhdysvaltain keskuspankki teki 600 miljardia Yhdysvaltain dollaria koskevan päätöksen. Haluamme vain lisätä seuraavat sanat:
(EN) Kehottaa Yhdysvaltoja panemaan kansalliset rahapolitiikkansa täytäntöön tavalla, joka ei pahenna entisestään vaihtokurssien globaalia tasapainoa koskevaa ongelmaa.
(DE) Mielestäni tämä olisi kohtuullinen lisäys, koska sillä on varmasti tärkeä merkitys huippukokouksessa.
(Parlamentti hyväksyi suullisen tarkistuksen)
– Ennen johdanto-osan C kappaleesta toimitettua äänestystä:
Elmar Brok (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, sen lisäksi, mitä juuri totesin, pyydän, että rahapolitiikka sisällytetään johdanto-osiin. Mielestäni tämä lause voi saada täällä laajaa kannatusta:
(EN) Katsoo, että yhteensovitetuille rahapolitiikoille olisi annettava entistä suurempi painoarvo transatlanttisessa kumppanuudessa.
(Parlamentti hyväksyi suullisen tarkistuksen)
8.7. Matkustajarekisteriä koskeva EU:n ulkoinen strategia (PNR) (B7-0604/2010)
8.9. Etyjin vahvistaminen - EU:n rooli (B7-0603/2010)
8.10. Väestörakenteen muutokseen vastaaminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus (A7-0268/2010, Thomas Mann)
8.11. Tutkimuspuiteohjelmien täytäntöönpano (A7-0274/2010, Maria Da Graça Carvalho)
8.12. EU:n karjankasvatusalan kriisi
– Ennen äänestystä.
Esther Herranz García (PPE). – (ES) Arvoisa puhemies, haluaisin vain korjata erään virheen: johdanto-osan J kappaleessa lukee "70 prosenttia EU:n punaisesta lihasta", mutta siinä pitäisi olla "60 prosenttia EU:n punaisesta lihasta".
Jarosław Kalinowski (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, vaihtoehtoiset sijoitusrahastot ovat hyvin tärkeitä Euroopan unionin talouden kannalta. Näiden rahastojen hoitajien on noudatettava lainsäädäntöä ja normeja, jotka mahdollistavat palvelujen tarjoamisen jäsenvaltioiden alueella, ja rahoitusmarkkinoiden valvonnan on oltava täsmällistä ja tehokasta. Tätä varten meidän on korjattava kaikki puutteet, jotka liittyvät näistä rahastoista vastuussa olevien oikeus- ja hallintojärjestelmien täsmällisyyteen. Käsiteltäväksi jätetyt ehdotukset parantavat valvontajärjestelmien avoimuutta ja tehokkuutta, ja entistä tehokkaampi lainsäädäntö vakauttaa rahoituslaitoksia ja parantaa niiden uskottavuutta, ja tämän ansiosta myös Euroopan talouden tila paranee.
Mario Pirillo (S&D). – (IT) Arvoisa puhemies, tämänpäiväisellä äänestyksellä Euroopan unioni ottaa aimo harppauksen eteenpäin vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen sääntelyssä. Direktiivin nojalla rahastojen hoitajien toiminnan on oltava rekisteröityä ja luvanvaraista, ja niiden on noudatettava sitovia menettelysääntöjä Euroopan unionin alueella. Tämä on itse asiassa ensimmäinen kerta, kun tätä alaa säännellään, ja mielestäni asiakirja, josta olemme äänestäneet, on pohjustanut tietä sille, että saamme pian aikaan todelliset rahoitustuotteiden sisämarkkinat. Näin toivon.
Haluan korostaa Euroopan parlamentin tärkeää roolia sen vaatiessa vahvoja sääntöjä rahoitusalan entistä vahvempaa valvontaa varten. Näin siitä tulee myös nykyistä eettisempää, jos sallitte minun ilmaista asian näin. Sijoitusrahastojen liiallisen keinottelun aiheuttamasta rahoituskriisistä saamiemme viimeaikaisten opetusten vuoksi meidän olisi suhtauduttava myönteisesti tähän direktiiviin, joka tarjoaa entistä parempaa suojaa kansalaisille.
Äänestin tämän saavutetun kompromissin puolesta, ja lopuksi haluan käyttää tilaisuutta hyväkseni ja onnitella esittelijää, jäsen Gauzèsia, hänen tekemästään mammuttimaisesta työstä.
Syed Kamall (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, kun katsoimme alkuperäistä esitystä aivan alussa 18 kuukautta sitten, näimme jotakin sellaista, mitä useat kuvailisivat sanoilla "ryppyinen paita". Esitys oli varmasti sellainen, jossa alan edustajia ei kuultu. Se olisi sulkenut markkinat ja vaikeuttanut vahvasti eurooppalaisten sijoittajien investointeja EU:n ulkopuolisiin rahastoihin sekä pienentänyt eläkerahastoista saatavia voittoja ja vaikuttanut siten kehitysmaihin tehtäviin investointeihin. Olin hyvin huolestunut näistä ehdotuksista.
Varjoesittelijöiden välisen työn ja erinomaisen yhteistyön sekä komission jäsenen ja puheenjohtajavaltio Belgian tekemän hyvän työn ansiosta saimme onneksi aikaan hyväksyttävän ratkaisun, joka toimii nyt ja joka pitää markkinat avoimina, lisää avoimuutta ja varmistaa, että eurooppalaiset sijoittajat voivat edelleen investoida EU:n ulkopuolisiin markkinoihin. Meidän olisi otettava Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen rooli valvovan silmän alle varmistaaksemme, että se ei estä pääsyä EU:n ulkopuolisiin rahastoihin. Yleisesti ottaen olemme kuitenkin saaneet aikaan kompromissin, joka saa osakseen tukea koko parlamentissa.
Mietintö: Agustín Díaz de Mera García Consuegra (A7-0294/2010)
Laima Liucija Andrikienė (PPE). – (LT) Äänestin tämän tärkeän asiakirjan puolesta. Nyt, kun Euroopan parlamentti on tehnyt suurella ja merkittävällä enemmistöllä päätöksen viisumipakon kumoamisesta Euroopan unionin jäsenvaltioihin ja Schengen-valtioihin matkustavien Kiinan kansantasavallan (Taiwanin) kansalaisten kohdalla, esitän vilpittömät onnitteluni Taiwanin kansalle. Tästä lähtien he voivat matkustaa EU:n jäsenvaltioihin ilman viisumia. Tämän lisäksi tästä päivästä lähtien kaikki EU:n jäsenvaltiot, Kypros, Bulgaria ja Romania mukaan luettuina, voivat myös matkustaa Taiwaniin ilman viisumia. Mielestäni Taiwan ja sen kansalaiset ansaitsevat tällaisen päätöksen, ja suhtaudun myönteisesti tähän Euroopan parlamentin tekemään päätökseen.
Ulrike Lunacek (Verts/ALE). – (DE) Arvoisa puhemies, minä ja ryhmäni suhtaudumme myönteisesti siihen, että Taiwanin kansalaiset voivat nyt vapaasti matkustaa Euroopan unionin alueelle. Sikäli kuin tiedän, yksikään EU:n jäsenvaltioista ei ole kuitenkaan tunnustanut Taiwania. En kuitenkaan vastusta viisumivapautta, ja mielestäni on hyvä asia, että taiwanilaiset voivat vierailla EU:n alueella ilman viisumia. Kysyn kuitenkin, mitä tapahtuu kaikkein uusimmassa Euroopan valtiossa Kosovossa? Kaikkiaan 22 EU:n jäsenvaltiota on tunnustanut Kosovon, ja vain 5 on jättänyt sen tekemättä, mutta Kosovon kanssa ei ole edes aloitettu keskustelua viisumeista. Komissio ei ole vielä aloittanut asian käsittelyä. Toivon, että komission jäsen Malmström aloittaa vihdoin viisumikeskustelut Kosovon kanssa, jotta tulisi selväksi, että Euroopan uusimman valtion kansalaiset voivat matkustaa aivan yhtä vapaasti kuin Taiwanin kansalaiset.
Lena Ek (ALDE). – (SV) Arvoisa puhemies, Euroopan energia-alan elvytysohjelma on väline, jolla rahoitetaan energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan tehtäviä investointeja. Sellaiset hankkeet ovat kannattavia, jotka voidaan käynnistää nopeasti ja jotka edistävät suoraan ympäristöystävällistä taloutta. Sopimus, jolla viime kädessä vapautettiin 1,4 miljardia Ruotsin kruunua ohjelmaa varten, on edistysaskel kohti sellaista Eurooppaa, jossa ympäristöystävällisen toiminnan toteuttaminen on yhteisten toimiemme ansiosta entistä yksinkertaisempaa ja edullisempaa.
Energiatehokkaiden hankkeiden käynnistäminen luo uusia työpaikkoja, tekee taloudesta ympäristöystävällisempää, ja niiden ansiosta meidän ei tarvitse myöskään olla niin riippuvaisia öljyä tuottavista maista, mikä on erityisen tärkeää näinä kriisin aikoina. Tämä on juuri se tapa, jolla EU:n olisi tehtävä työtä. Käyttämättä jääneet rahat voidaan ohjata muihin hyväntekeväisyyshankkeisiin tällaisin keinoin kierrättämällä varoja. Neuvostolla meni kuitenkin kauan aikaa tämän ymmärtämiseen. Neuvottelut olivat hyvin vaikeat, ja jäsenvaltiot tekivät kaikkensa ja pyrkivät luikertelemaan eroon aikaisemmista lupauksistaan. Nyt olen tyytyväinen, että me Euroopan parlamentin jäsenet emme antaneet periksi.
Neuvottelujen aikana pyrin ehdottamaan yksinkertaisempia sääntöjä ja avoimuutta soveltamisprosessissa. Sen vuoksi olen hyvin tyytyväinen siihen, että Euroopan parlamentin ja neuvoston välisessä sopimuksessa keskitytään myös pitämään hallintokustannukset alhaisina.
Daniel Hannan (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuy piti erinomaisen puheen, jossa hän totesi, että globalisoituneessa maailmassa on mahdotonta jäädä Euroopan unionin ulkopuolelle. Tästä tietenkin johtuu se, että pitkät työttömien jonot kiemurtelevat pitkin Norjaa tai että Sveitsissä on elintarvikemellakoita. Hän totesi kuitenkin myös muuta. Hän sanoi, että euroskeptisyyteen liittyvä vaara on nykyään se, että nykyaikainen patriotismi perustuu muiden maiden mustamaalaamiseen, ja tässä hän on ehdottomasti oikeassa.
Todellinen patriootti kannustaa kaikkien kansojen vapautta ja arvostaa muiden maiden patriotismia. Kun puheenjohtaja Van Rompuy esitti toisen asiansa eli sen, että euroskeptisyys on nationalismin veroinen ja se on sodan veroinen, hänen olisi kenties ollut järkevää tarkastella liittoutuneiden pyrkimyksiä kahdessa sodassa, joiden päättymistä muistelemme tänään. Ne taistelivat kaikkien kansojen vapaudesta ja kaikkien Euroopan maiden suvereeniuden palauttamisen puolesta. Niiden patriotismin ansiosta Eurooppa ei yhdistynyt hirmuvallaksi, suvereenius ja itsenäisyys palautettiin ja se toden totta mahdollisti myös Euroopan unionin rakentamisen. Kaikista päivistä juuri tänään meidän olisi muistettava tämä.
Laima Liucija Andrikienė (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, suhtaudun myönteisesti presidentti Barack Obaman päätökseen osallistua EU:n ja Yhdysvaltojen väliseen huippukokoukseen Lissabonissa tässä kuussa, ja ilmoitan äänestäneeni tänään tämän päätöslauselman puolesta. Tärkeitä keskustelunaiheita on hyvin paljon. EU:n ja Yhdysvaltojen asialista on pidempi kuin koskaan, ja kummankin osapuolen olisi käytettävä tilaisuutta hyväkseen ja edistettävä yhteisiä kantoja rahoitusalan sääntelyn, ilmastonmuutoksen, perussopimusten vahvistamisen sekä terrorismin torjunnan kaltaisissa asioissa.
Talouden elpymisen on kuitenkin oltava asialistan ensimmäisellä sijalla. Taloudellinen kumppanuutemme on keskeinen tekijä maailmanlaajuisen taloudellisen hyvinvoinnin edistämisessä. Talousjärjestelmämme kattavat yhdessä puolet maailman taloudesta. Niinpä meidän on laadittava yhteiset strategiat uusille toimillemme, joilla varmistetaan tasainen elpyminen kriisin jälkeen. Niihin sisältyvät myös rahoitusmarkkinoiden sääntely sekä elvytyspaketit ja -strategiat, ja näin voidaan käsitellä tehokkaasti valuuttakeinottelua, johon muut suuret maailmanlaajuiset toimijat syyllistyvät.
Philip Claeys (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, äänestin jäsen Mannin mietintöä vastaan, koska se on esimerkki poliittisesti korrektista omasta sokeudesta. Huolimatta siitä, että viimeisen 20 vuoden aikana tapahtuneella joukkomaahanmuutolla on ollut tuhoisia sosiaalistaloudellisia, sosiaalisia ja poliittisia seurauksia, jäsen Mann haluaa lisätä entisestään Euroopan unionin ulkopuolelta tulevaa maahanmuuttoa.
Pidän erityisen kyynisenä kappaletta 110, jossa todetaan, että "vastaanottajamaiden väestön myönteinen suhtautuminen laillisiin maahanmuuttajiin ja tällaisen ilmapiirin luominen on suoraan sidoksissa asianmukaiseen ja kattavaan tietoon". Yksinkertaisella kielellä tämä tarkoittaa sitä, että saamme kuulla entistä yksipuolisempaa valtiollista propagandaa monikulttuurisuudesta, joka on ollut täydellinen epäonnistuminen, sekä joukkomaahanmuutosta. Loppujen lopuksi, jos halutaan kunnollista ja kattavaa tietoa maahanmuuttopolitiikasta, viime kädessä on tehtävä asiasta kustannus-hyötyanalyysi, ja juuri tätä maahanmuuton lobbausryhmät eivät halua.
Peter Skinner (S&D). – (EN) Arvoisa puhemies, minun on todettava, että tämä päätöslauselma oli kompromissina hyvä, mutta monien mielestä se on liian pitkä, eikä siinä käsitellä suoraan niitä asioita, joihin meidän olisi puututtava. Siinä on tehtävä erotteluja ja lyhennyksiä. Transatlanttiseen talousneuvostoon liittyviä asioita voisi lyhentää vaikkapa kymmenen kohdan suunnitelmaksi, kolmen kohdan suunnitelmaksi tai muuta, jotta voisimme todella käyttää sitä sitten, kun vihdoin keskustelemme Yhdysvaltain hallinnon ja kongressin kollegojemme kanssa.
Katson, että meidän on lisäksi keskusteltava niin kutsutun nollatariffipelin kaltaisista asioista. Sillä voitaisiin vahvistaa Yhdysvaltojen ja EU:n välistä valuuttakauppaa, ja kilpailukykyä voidaan lisätä käynnistämällä tämänkaltaisia prosesseja. Tämä voisi koskea maataloutta, mutta joka tapauksessa se vahvistaa mitä tahansa harjoittamaamme toimintaa.
Totean lisäksi, että parlamentin ei pidä odottaa, että Yhdysvaltain hallinto määrittelee, mitä teemme transatlanttisessa talousneuvostossa. Meidän olisi itse laadittava asialista. On hieno asia äänestää tästä asiasta, ja minä äänestin sen puolesta, koska avustin asiaa koskevissa neuvotteluissa, mutta juuri tämän vuoksi ymmärrän, että siihen liittyy myös puutteita. Mielestäni meidän olisi suunnattava katseemme kohti uutta John Boehnerin alaisuudessa toimivaa kongressia. Olen varma siitä, että hänet valitaan uudeksi puhemieheksi, ja lisäksi voimme ehkä ottaa innostuneesti vastaan Darrell Issan ja hänen kollegansa. Näin voimme hoitaa tätä asiaa paremmin tulevaisuudessa.
Philip Claeys (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, haluan esittää työjärjestyspuheenvuoron. Tein virheen mietinnön kohdalla, ja minulla oli myös kirjallinen lausuma Euroopan unionin ja Yhdysvaltain välisestä huippukokouksesta, joten pyytäisin lupaa saada esittää se nyt.
Laima Liucija Andrikienė (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska mielestäni Euroopan parlamentin on osoitettava, että se suhtautuu vakavasti kysymyksiin, jotka liittyvät turvallisuuteen, terrorismin sekä järjestäytyneen ja kansainvälisen rikollisuuden torjuntaan. Suhtaudumme vakavasti myös suhteisiimme Yhdysvaltojen, Kanadan ja Australian kaltaisten kumppaniemme kanssa.
Lissabonin sopimus on nyt tullut voimaan, joten Euroopan parlamentin on annettava hyväksyntänsä EU:n ja kolmansien maiden välisille sopimuksille matkustajarekisteritietojen (PNR) siirrosta niin, että nämä sopimukset pyritään saamaan aikaan. Sen vuoksi meidän on käytettävä tätä valtaa vastuullisesti.
Parlamentti on jo kerran tehnyt päätöksen (tämän vuoden toukokuun 5. päivänä) lykätä äänestystä pyynnöstä hyväksyä Yhdysvaltojen ja Australian kanssa tehtävät sopimukset, eikä nykyinen EU:n ja Kanadan välinen sopimus matkustajarekisteritietojen siirrosta ole enää voimassa, joten meidän on varmistettava, että näytämme aikanaan vihreää valoa näille tärkeille toimenpiteille, joilla parannetaan turvallisuutta transatlanttisella alueella ja sen ulkopuolella.
Filip Kaczmarek (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, innovaatiounionia koskeva aloite on hyvin tärkeä Euroopan tulevaisuudelle. Wielkopolskan alueella sijaitsevassa Poznańissa, jossa asun, paikalliset viranomaiset ovat usean vuoden ajan viettäneet tapahtumaa, jota kutsutaan nimellä "maailman innovaatiopäivät". Tämä aloite on hyvin hyödyllinen juuri siksi, että se on todellista alueellista, kansallista ja Euroopan laajuista koordinointia, jonka avulla innovaatiounionihankkeesta voidaan tehdä menestys. Näin ollen tuin päätöslauselmaa eurooppalaisista innovaatiokumppanuuksista innovaatiounioni-lippulaivahankkeen puitteissa. Mielestäni meidän olisi kaikkien osallistuttava innovaatiotoimintaan, koska kuten olen todennut, se on tulevaisuuden kannalta hyvin tärkeää.
Laima Liucija Andrikienė (PPE). – (LT) Äänestin tämän hyvin tärkeän päätöslauselman puolesta, koska mielestäni Euroopan unionin rooli Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestössä on erityisen tärkeä Etyjin asettamien tavoitteiden saavuttamisessa. Lisäksi on korostettava, että vaikka Euroopan unionin ja Etyjin rakenteet ovat hyvin erilaiset, molemmat noudattavat samoja periaatteita ja arvoja eli ihmisoikeuksia ja demokratiaa.
Kannatan päätöslauselman kohtaa, jossa vaaditaan Kazakstania toteuttamaan ennen huippukokousta konkreettisia toimia Etyjin perusarvojen turvaamiseksi ja kunnioittamiseksi. Niistä ovat esimerkkeinä ihmisoikeudet ja oikeusvaltion periaatteet sekä ilmaisunvapaus. Etyjin huippukokouksen yhteydessä on tarkoitus järjestää myös julkinen foorumi, ja haluan sen todella tuottavan tuloksia ja olevan täysin esteetön. Vielä kerran haluan korostaa, että Etyjin pitää olla sellaisten maiden johtama, jotka kunnioittavat ihmisoikeuksia ja puolustavat ihmisoikeuksia ja demokraattisia arvoja. Niiden pitäisi toimia esimerkkinä muille Etyjin jäsenille.
Licia Ronzulli (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska mielestäni se sisältää hyödyllisiä ja mielenkiintoisia esityksiä tulevien väestörakenteen haasteisiin vastaamiseen. Jäsenvaltioiden sosiaalipolitiikoissa on kiinnitettävä erityistä huomiota nuoriin, jotka ovat kehityksen ja kasvun todellinen liikkeellepaneva voima. Meidän on edistettävä nuorten välitöntä osallisuutta työmarkkinoille ja heidän jatkuvaa koulutustaan ammatillisen kehittymisen hyväksi.
Perheitä on myös suojeltava entistä tiukemmin ja merkittävin toimin, koska perheiden unohtaminen tarkoittaa sitä, että unohdetaan yksi yhteiskunnan muodostavista tärkeistä osista. Siksi korostan, että kappaleet, joissa käsitellään perheiden tukemiseen tarkoitettuja toimia, ovat tärkeitä.
Lisäksi on todettava, että mikäli haluamme paneutua nykyistä paremmin ja tehokkaammin keinoin ikääntymisen vaikutuksiin, meidän on myös edistettävä sosiaaliturvajärjestelmien ja erityisesti eläkejärjestelmien päivitystä. Kuten Altiero Spinelli totesi, Euroopan luominen riippuu myös teistä, ja tässä tarjoutuu nyt todellinen mahdollisuus.
Jarosław Kalinowski (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, väestörakenteen muutokset, joita Euroopan unionissa on tapahtunut muutaman viime vuosikymmenen aikana, ovat saaneet meidät kiinnittämään huomiota siihen, että sosiaali- ja eläketurvajärjestelmää on uudistettava ja tehokasta muuttoliikepolitiikkaa on kehitettävä. Ihmisten kannustamisesta jäädä varhaiseläkkeelle on tullut yleinen käytäntö, ja tämä on vähentänyt työelämään osallistumista 55–64-vuotiaiden keskuudessa. Samanaikaisesti nuorten korkea työttömyys on hyvin vakava ongelma, koska se on yleisempää heidän keskuudessaan muihin ikäryhmiin verrattuna. Tässä yhteydessä meidän olisi pyrittävä sekä lisäämään eri ikäryhmistä koostuvan työvoiman osallistumista työmarkkinoille että pitämään se siellä. Lisäksi totean, että entistä avoimempi muuttoliikepolitiikka ja siihen yhdistetty tehokas sulautuminen ja integroiminen saattaisivat lieventää riittämättömiä väestönkasvun seurauksia. Tuin tietenkin tätä mietintöä.
Filip Kaczmarek (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, tuin jäsen Mannin mietintöä väestörakenteen muutokseen vastaamisesta haasteista ja sukupolvien välisestä solidaarisuudesta. Mietintö on erittäin hyvä, ja se käsittelee aihetta, joka on itsessään erittäin tärkeä. Keskeinen asia on ikään perustuvan syrjinnän kieltäminen tavaroiden ja palvelujen saantimahdollisuuksien yhteydessä. Kun puhumme solidaarisuudesta, meidän olisi aina muistettava myös solidaarisuuteen liittyvä erityistekijä eli sukupolvien välinen solidaarisuus.
Iäkkäiden ihmisten ei pitäisi joutua kärsimään syrjinnästä ikänsä vuoksi. Heillä on täydet oikeudet paikallisen, alueellisen, kansallisen ja eurooppalaisen yhteisön jäseninä. Euroopan unioni huolehtii nuoristaan. He ovat esimerkiksi yksi ensi vuoden talousarvion painopisteistä. Tämä on hyvä, koska loppujen lopuksi juuri nuoret päättävät Euroopan tulevaisuudesta, mutta toisaalta meidän olisi muistettava ne, jotka ovat jo antaneet merkittävän panoksensa Euroopan rakentamiselle.
Marian Harkin (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, tuin täysin jäsen Mannin mietintöä. Mielestäni että sukupolvien välinen solidaarisuus on aivan yhtä tärkeää kuin jäsenvaltioiden välinen solidaarisuus. Haluan korostaa kolme erityisseikkaa.
Kannatan täysin kappaletta 24, jossa puhutaan pakollisesta eläkeiästä luopumisesta, jotta ihmiset voivat valita, milloin he haluavat lopettaa työnteon. Samaan aikaan tavoitteena on kuitenkin säilyttää eläkeikä, jotta eläkkeelle haluavat ihmiset voivat lopettaa työt ja saada eläkkeensä ja eläke-etuutensa.
Olin erityisen ilahtunut huomatessani, että eräät ehdottamani tarkistukset hoitajista ja omaishoitajista otettiin huomioon. Erityisesti tämä koskee kappaletta 125, jossa puhutaan omaishoitajista ja siitä, haluavatko he toimia hoitajina, mahdollisuudesta yhdistää hoitotyö palkalliseen työhön sekä sosiaaliturvajärjestelmien ja vanhuuseläkkeiden saatavuudesta.
Tuen kuitenkin yhtä lailla myös eurooppalaisen nuorisotakuun aloitetta, jossa ehdotetaan, että niille nuorille, jotka ovat olleet työttöminä neljä kuukautta tai pidempään, tarjotaan työpaikka, harjoittelupaikka tai pääsy täydennyskoulutukseen ja niin edelleen. Kaikilla näillä toimilla tuetaan heidän uudelleen integroitumistaan tai integroitumistaan työelämään. Kuten totesin alussa, sukupolvien välinen solidaarisuus on erittäin tärkeää etenkin nykyisessä taloustilanteessa.
Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė (PPE). – (LT) Äänestin tämän Thomas Mannin laatiman mietinnön puolesta, koska siinä käsitellään sukupolvien väliseen vuorovaikutukseen liittyviä ongelmia. Yleensä puhumme Euroopan unionin väestörakenteellisista ongelmista nuorten näkökulmasta. Asiakirjassa pyritään yhdistämään kaikkien sukupolvien erityispiirteet ja niihin liittyvän ongelmat terveyden, koulutuksen, työnteon alalla ja muilla vastaavilla aloilla pyrkimällä saavuttamaan tasapainoisia ratkaisuja kyseisiin ongelmiin.
Vanhempaa sukupolvea meidän olisi kiitettävä sen panoksesta Euroopan unionin kehittämiseen sekä talouden että kulttuurin aloilla. Meidän on varmistettava, että nämä ihmiset voivat ikääntyä arvokkaasti. Euroopan ikääntymisen vuoksi tämän saavuttaminen saattaa kuitenkin olla vaikeaa. Sen vuoksi meidän on luotava edellytykset perhepolitiikan parantamiselle, mutta sen lisäksi on kasvatettava sellainen sukupolvi, joka kykenee luomaan lisäarvoa, ja tämä toteutetaan koulutusjärjestelmän ja epävirallisen koulutuksen kautta. Meidän on tietenkin pyrittävä toimillamme edistämään nuorten integroitumista työmarkkinoille. Haluan siis kiittää teitä tästä mietinnöstä.
Daniel Hannan (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, väestötieteilijät kertovat meille, että syntyvyysasteen on oltava 2,1 elävänä syntynyttä lasta naista kohden, jotta väestömäärä säilyisi ennallaan. Koko Euroopassa ainoa maa, jossa lisääntyminen on kestävällä tasolla, on Albania tai Turkki, jos Turkki lasketaan eurooppalaiseksi maaksi, eikä tätä tapahdu missään muualla. YK:n raportin mukaan Euroopan, Euroopan Venäjä mukaan luettuna, on arvioitu menettävän 100 miljoonaa ihmistä seuraavan 40 vuoden aikana. Yksin Saksassa väestömäärä supistuu 20 miljoonalla ihmisellä.
Ei ole olemassa minkäänlaisia ennusteita siitä, mitä voi tapahtua, jos emme tee jotakin, koska mitään ei ole tehtävissä nyt, kun syntyvyysluvut ovat jo pudonneet. Ainoa kysymys on, miten asiaan voitaisiin paneutua. Miten päädyimme tähän tilanteeseen? Mikä meidät ajoi tähän pisteeseen? Asiaa ei kannattaisi yksinkertaistaa liikaa, koska meneillään on tietenkin monia asioita, jotka liittyvät työskentelymallien muuttamiseen, ehkäisyn yleistymiseen, naisen erilaiseen rooliin yhteiskunnassa sekä pitkäikäisyyteen.
Mietin kuitenkin, liittyykö osa ongelmasta tapaan, jolla valtion toiminta on laajentunut ja työntänyt syrjään yksityisen toiminnan, liittänyt piiriinsä ne työt ja velvollisuudet, jotka perinteisesti hoidettiin perheen piirissä, kuten lastenhoito, opetus ja sosiaalinen turva. Ensimmäinen sukupolvi, joka on kasvatettu kehdosta hautaan asti sosiaaliavustusten turvin, toisin sanoen se on saanut vapautuksen aikuisuuteen kuuluvista perinteisistä velvollisuuksista, on myös se ensimmäinen sukupolvi, joka on luopunut vanhemmuudesta.
Meidän on nyt tehtävä valinta väestörakenteen romahduksen tai sen välillä, että tuomme maihimme 100 miljoonaa ihmistä, jotka pitävät yllä väestömääräämme ja maksavat eläkkeitämme. Tämän olisi oltava keskeinen aihe Euroopassa, emmekä voi käsitellä sitä kiistelemällä työllisyysasioiden sääntelyn muutoksista.
Alajos Mészáros (PPE). – (HU) Suhtaudun myönteisesti komission ehdotukseen siitä, että EU:n tutkimuspuiteohjelmille olisi suoritettava yksinkertaistamisprosessi. Ajan mittaan näitä ohjelmia laajennettiin hyvien tarjouskilpailutilaisuuksien vuoksi, mutta samaan aikaan hallintoon ja valvontaan liittyvät epävarmuudet lisääntyivät. Tarvitsemme uutta järjestelmää, jossa osoitetaan nykyistä suurempaa luottamusta tarjouksentekijöihin ja joka vahvistaa tieteellisiä ja teknisiä arviointiprosesseja ja samalla ottaa huomioon myös rahoitus- ja hallintoprosessien yksinkertaistamisen tarpeen.
Kaikkiin rahoitustoimiin liittyy tietenkin jonkinasteinen riski, mutta tällaisten riskien liiallinen hallinnollinen valvonta lisää myös koko prosessin kokonaiskustannuksia. Meidän on pyrittävä varmistamaan, että tutkimustoimintamme houkuttelee maailman parhaita tutkijoita, eurooppalaisia yrityksiä ja yliopistoja ja on niille avoin. Tämä edellyttää myös sääntöjen ja menettelyjen yhdenmukaistamista mahdollisimman pian. Se olisi toteutettava jo seitsemännen puiteohjelman aikana, mutta viimeistään kahdeksannen valmistelujen aikana. Tästä syystä äänestin tämän esityksen puolesta.
Jarosław Kalinowski (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, Euroopan talouskehityksen perusta on investointi koulutukseen inhimilliseen pääomaan ja innovaatioihin tehtävän investoinnin muodossa. Tämä edistää nykyaikaisten menetelmien ja tekniikoiden luontia. Innovaatioon investoimiseksi on välttämätöntä keskittyä tutkimuksen tukemiseen. Esimerkkinä tästä ovat puiteohjelmat, joista olemme täällä keskustelleet. Ne ovat maailman suurimpia tutkimusohjelmia. Tämänkaltaisen tutkimuksen tukemisella Euroopalla on tilaisuus parantaa maailmanlaajuista kilpailukykyä, luoda työpaikkoja tuhansille ihmisille ja parantaa kaikkien eurooppalaisten elämänlaatua.
Jotta puiteohjelmien tiukemmat vaatimukset voitaisiin säilyttää, esittelijä tukee byrokratian vähentämistä mahdollisimman paljon sekä hallintomenettelyjen yksinkertaistamista. Tämän ansiosta rahoituksen saantimahdollisuudet tätä tutkimusta varten helpottuisivat Euroopan unionissa, ja tämä on loppujen lopuksi se, mitä me kaikki haluamme. On sanomattakin selvää, että annoin tukeni mietinnölle.
Mario Pirillo (S&D). – (IT) Arvoisa puhemies, tutkimuksen puiteohjelmassa laadittu tukijärjestelmä tarkoittaa sitä, että koko Euroopan tuotantojärjestelmän kilpailukyvylle annetaan uutta pontta. Olen vakuuttunut siitä, että tämänpäiväisellä äänestyksellä olemme edistäneet huomattavasti tämän tärkeän tavoitteen saavuttamista, etenkin pienten ja keskisuurten yritysten hyväksi. Ne muodostavat jokaisen jäsenvaltion talouden peruspilarin. Niiden tuotannon korkeasta laadusta huolimatta tällaiset yritykset eivät usein onnistu pääsemään helposti käsiksi resursseihin, joita ne tarvitsisivat tuotantostandardiensa vahvistamiseen entisestään.
Kuten mietinnön esittelijä teki, on myös hyödyllistä tähdentää, että asiasta äänestäminen osui erittäin otolliseen aikaan, koska se tapahtui välittömästi seitsemännen puiteohjelman väliarvioinnin ja kahdeksannen ohjelman valmistelun jälkeen. Kiitän esittelijää hänen tekemästään työstä.
Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė (PPE). – (LT) Äänestin tämän asiakirjan puolesta, joka käsittelee tutkimuspuiteohjelmien täytäntöönpanon yksinkertaistamista Euroopan unionissa. Valitettavasti minun on korostettava, että jäin paitsi asiaa koskevista laajemmista keskusteluista täysistunnon aikana, mutta asiakirja on itsessään todella tärkeä, ja suhtaudun myönteisesti sen hyväksymiseen.
On tärkeää luoda samanlaiset toimintaedellytykset kaikkien EU:n jäsenvaltioiden tutkijoille, varmistaa yhdenvertaiset maksut tutkimustoiminnalle ilman, että tutkijoita jaotellaan heidän kotimaansa elintason mukaan. Tieteellinen edistys koskee koko Euroopan unionia eikä pelkästään yksittäisiä maita. Nykyisin vallalla oleva asenne on se, että uusista jäsenvaltioista kotoisin olevien tutkijoiden tekemä työ ei ole niin arvokasta kuin vanhojen jäsenvaltioiden tutkijoiden työ. Tällainen syrjivä käytäntö on väärä ja tuomittava.
Lisäksi on tärkeää, että varmistetaan yhdenvertaiset toimintaedellytykset kaikille tutkimuslaitoksille ja ettei niitä jaotella niiden koon ja taloudellisten valmiuksien mukaan. Tämä on erityisen tärkeää EU:n uusissa jäsenvaltioissa toimiville tutkimuslaitoksille. Organisaatioiden koko ei ole se, joka luo lisäarvoa vaan tieteellinen kehitys. Näin ollen on tärkeää tarjota tilaisuuksia yliopistojen lisäksi myös voittoa tavoittelemattomille tutkimuslaitoksille ja muille tiedeorganisaatioille, esittää hakemuksia ja osallistua tutkimusohjelmiin. Niinpä onnittelen kaikkia tutkijoita ja totean, että yhdessä parannettujen tutkimusmekanismien avulla onnistumme etenemään.
Marian Harkin (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, komission jäsen totesi, että hän on halukas harkitsemaan markkinatukia tarpeen mukaan ja toimimaan tarvittaessa, mutta tarvitsemme jonkinlaista varmuutta karjankasvattajille. Heidän kimppuunsa hyökätään kaikilta tahoilta ja hinnat nousevat valtavasti osittain keinottelun vuoksi.
Olen hyvin iloinen, että esitimme tarkistuksen, jossa komissiota pyydetään puuttumaan välittömästi kysymykseen, joka koskee geneettisesti muunnettujen organismien satunnaista ilmenemistä tuontirehuissa. Tätä tilannetta voisimme säännellä ja käsitellä, mutta olemme sen sijaan olleet toimettomia ja kieltäytyneet käsittelemästä asiaa.
Olemme myös kuulleet korkeista kustannuksista, joita EU:n säännösten noudattaminen aiheuttaa, joten meillä ei sovelleta samanlaisia toimintaedellytyksiä kolmansista maista tuotavien tuotteiden kohdalla. Ehkä kaikkein tärkeimmät asiat liittyvät kuitenkin koko elintarvikeketjun toimintaan. Eilen tilintarkastustuomioistuin julkaisi sokerialaa koskevan raportin, ja yksi sen suosituksista oli se, että hintojen muodostamisen on perustuttava komission jatkuvaan valvontaan ja että komissio ja jäsenvaltiot varmistavat, että kilpailulakia noudatetaan oikein tällä alalla. Näin noudatetaan sitä perussopimuksen tavoitetta, että kuluttajat saavat tuotteita kohtuullisin hinnoin. Sokeriala ei ole ainoa ala, jolla meidän on toimittava näin. Meidän on toimittava näin koko elintarvikeketjun kohdalla.
Mario Pirillo (S&D). – (IT) Arvoisa puhemies, äänestin tämän päätöslauselmaesityksen puolesta, koska jo vuosien ajan olemme Euroopassa nähneet, miten usein toistuvat kriisit vaikuttavat karjankasvatusalaan.
Syitä on monia, ja niitä ovat muun muassa lampaan-, karitsan- ja vuohenlihan kysynnän lasku, joka johtuu osittain siitä, että näitä lihoja tuodaan suuria määriä kolmansista maista. Karjankasvatusalaa ovat kuitenkin koetelleet myös epäsuorat syyt. Viittaan tällä maito- ja maitotuotealan ongelmiin ja viljan hintojen epävakauteen liittyvään ongelmaan, kun ala on ollut ankaran keinottelun kohteena.
Vuoden 2013 YMP:n uudistuksen jälkeen on välttämätöntä paneutua asiaan perusteellisesti ja laatia tarpeellisia toimia, joilla rajoitetaan lopullisesti hintojen epävakauden vaikutusta maatalousalalla. Sen vuoksi kehotan komissiota kehittämään entistä nopeatehoisempia välineitä, joiden avulla voidaan ripeästi kohdata kriisitilanteet kunkin erillisen markkinajärjestelyn puitteissa.
Seán Kelly (PPE). – (GA) Arvoisa puhemies, äänestin tämän mietinnön puolesta, ja olin tyytyväinen eräisiin asioihin, joita komission jäsen Cioloş otti esiin tämän aamuisessa puheenvuorossaan.
(EN) Haluan kuitenkin ottaa esiin muutaman asian. Ensinnäkin tilintarkastustuomioistuimen eilen julkaisema raportti oli musertava syyte komissiota kohtaan, kun siinä osoitettiin, että sen jälkeen, kun korvauksia on maksettu 1,2 miljardia euroa, useita tehtaita on suljettu ja tuhansia työpaikkoja on menetetty, olemme ainoastaan 85-prosenttisesti omavaraisia sokerintarjonnassa.
Toinen asia on se, että tällä viikolla osallistuin täällä maatalousalan seminaariin, ja sama tilanne koskee Euroopan unioniin tulevaa etenkin Vietnamista peräisin olevaa kalaa, josta osa saattaa olla jopa saastunutta. Karjankasvatusalaan pätee sama asia, kun kolmansista maista hyödykkeitä Euroopan unioniin tuovat toimijat voivat tehdä niin, että niillä on etulyöntiasema Euroopan unionin toimijoihin nähden.
Ehdoton edellytys on se, että Euroopan unionin käsittelee kaikkia näitä asioita varmistaakseen, että samat sääntelystandardit, samat valvontamenettelyt ja samat tiukka täytäntöönpano koskee kolmansista maista tuovia tuotteita kuin omia tuottajiamme Euroopan unionissa.
Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Ottaen huomioon, että Irlanti on esittänyt tukihakemuksen, jossa on kyse 850 työntekijän irtisanomisesta Dublinin NUTS III -alueella toimivassa lentoliikennealan yrityksessä SR Technics Ireland Ltd:ssä, äänestin päätöslauselman puolesta, koska olen samaa mieltä komission esityksen ja parlamentin siihen esittämien tarkistusten kanssa. Yhdyn myös prosessiin osallistuville toimielimille esitettyyn pyyntöön toteuttaa tarvittavat toimenpiteet Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönoton nopeuttamiseksi. Lisäksi pidän parlamentin tavoin kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmien toteuttamisessa komissiossa ilmenneitä vakavia puutteita valitettavina etenkin talouskriisin aikana, sillä tällainen kriisi pikemminkin lisää merkittävästi tuen tarvetta.
Proinsias De Rossa (S&D), kirjallinen. – (EN) Tuen lämpimästi päätöstä myöntää 7,45 miljoonaa euroa EU:n tukea SR Technicsin irtisanomien 850 työntekijän uudelleenkouluttamiseen. Työntekijät, heidän perheensä ja Pohjois-Dublinin alue tarvitsevat Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) tukea kipeästi. Yrityksen sulkeminen on koetellut aluetta raskaasti, sillä sen seurauksena alue on menettänyt yli tuhat ammattitaitoa vaativaa työpaikkaa. Toin SR Technicsin valtuuskunnan tapaamaan komission jäsen Špidlaa vuoden 2009 puolivälissä, kun saimme vahvistuksen mahdollisuudesta saada EGR:n tukea. Sen jälkeen Irlannin hallitukselta kesti kuusi kuukautta hakea rahaston tukea ja vielä seitsemän kuukautta lisää toimittaa komissiolle sen pyytämät lisäselvitykset. Dellin tapausta koskevan hakemuksen hitaan ja tehottoman käsittelyn vuoksi suuri osa tuesta saattaa palata Brysseliin; tätä opetusta ei ole otettu huomioon. Irlannin hallituksen on toimittava nopeammin varmistaakseen, että tuki myönnetään suoraan sitä tarvitseville, että sitä ei käytetä korvaamaan hallituksen rahoitusta ja että tarjotut koulutusohjelmat ja osaamisen kehittämisohjelmat laaditaan työntekijöiden tarpeita vastaavalla tavalla. On uskomatonta, että hallitus on ryhtynyt valmistelemaan koordinaattorin nimeämistä rahastolle vasta nyt – neljä vuotta rahaston perustamisen jälkeen.
Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönottoa irlantilaisen SR Technicsin tapauksessa koskevan mietinnön puolesta, sillä rahasto voi tarjota merkittävää tukea työntekijöille, jotka kärsivät maailmankaupassa tapahtuneiden merkittävien rakennemuutosten seurauksista. Jotta työntekijöitä voidaan paremmin auttaa integroitumaan työmarkkinoille, rahaston käyttöönottomenettelyä pitää nopeuttaa ja yksinkertaistaa. Tästä syystä varojen myöntämiselle on nimettävä sopivia budjettikohtia.
Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Irlantilainen yritys SR Technics on kärsinyt erityisen raskaasti nykyisen talous- ja rahoituskriisin ilmailuteollisuudelle aiheuttamista seurauksista. Se on menettänyt merkittäviä huoltosopimuksia, minkä vuoksi se on joutunut irtisanomaan yli 1 000 työntekijää. Sopimusten menettäminen ja kilpailu sellaisten alueiden kanssa, jotka voivat tarjota edullisempia palveluita, herättävät epäilyksiä tämän yrityksen ja muiden samankaltaisten yritysten elinkelpoisuudesta. Olen yhtä mieltä siitä, että Euroopan globalisaatiorahaston varat on otettava käyttöön tässä tilanteessa. Samalla haluan ilmaista huoleni siitä, että lentoyhtiöt vähentävät ilma-alusten huoltoa ja kunnostusta, mikä voi heikentää lentoturvallisuutta.
Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta on jälleen päätetty, tällä kertaa irlantilaista IE/SR Technicsiä koskevan hakemuksen perusteella.
Kuten Euroopan parlamentin työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta painotti, tämän hakemuksen tarkastelu viivästyi valitettavasti vuodella ennen sen esittelemistä budjettivallan käyttäjälle; irtisanomiset tapahtuivat jo huhtikuussa 2009.
Irtisanotuille työntekijöille suunnattuihin toimenpiteisiin sisältyy kuitenkin ammatillista ohjausta ja perustaitojen oppimiseen tähtäävää koulutusta, irtisanottujen oppisopimusoppilaiden koulutusta työpaikalla ja työpaikan ulkopuolella, ammatillista ja yleissivistävää koulutusta sekä yrittäjyyden tukemista.
Lopuksi on syytä korostaa, että työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan täytyi huomauttaa, että ammattiliittojen näkemykset näistä tapauksista on syytä tuoda esiin, jotta liitot voivat halutessaan osallistua hakemuksen laatimiseen ja toimenpiteiden täytäntöönpanoon.
Elisabeth Köstinger (PPE), kirjallinen. – (DE) Euroopan globalisaatiorahasto (EGR) on viime aikoina osoittanut useampaan otteeseen olevansa hyödyllinen väline työttömyyden, globalisaation yleisen sivuvaikutuksen, torjumiseen. EGR:n avulla voidaan rahoittaa toimenpiteitä työpaikkojen luomiseksi, uudelleenkoulutusohjelmia sekä työpajoja, jotka tukevat yrittäjäksi ryhtymistä. Näistä ja myös muista syistä tuin jäsen Materan mietintöä ilomielin. Jotta varat voidaan käyttää tehokkaasti, ne on kohdennettava huolellisesti ja toimitettava määränpäähänsä nopeasti. Etusijalla on oltava EU:n kansalaisten tukeminen; tämä on pidettävä aina mielessä.
Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Äänestän tyhjää kunnioituksesta globalisaation koettelemia irlantilaisia työntekijöitä kohtaan. Tilanteessa, johon Euroopan unionin puoltama uusliberalistinen politiikka on heidät ajanut, voisi kokea perustelluksi äänestää mietintöä vastaan ottaen huomioon tämän eurokraattien vastentahtoisesti suoman avustuksen mitättömän summan. Kuitenkin tämä pienikin avustus voi helpottaa heidän tilannettaan. Se ei vähennä Euroopan globalisaatiorahaston logiikan halveksittavuutta. Se hyväksyy tuotannonsiirrot, joita SR Technicsin omistajat ovat päättäneet toteuttaa kasvattaakseen voittoaan.
Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) EU on solidaarisuuden alue, ja Euroopan globalisaatiorahasto (EGR) on osa sitä. Tämä tuki on välttämätöntä työttömien ja globalisaatioon liittyvien tuotannonsiirtojen uhrien auttamiseksi. Yhä useammat yritykset siirtävät tuotantoaan käyttäen hyväksi monien maiden, varsinkin Kiinan ja Intian, alhaisempia työvoimakustannuksia, ja tämä on vahingoksi maille, jotka kunnioittavat työntekijöiden oikeuksia. EGR:n tarkoituksena on auttaa yritysten tuotannonsiirtojen uhreiksi joutuneita työntekijöitä, ja se on erittäin tärkeä toimija helpotettaessa heidän työllistymistään uudelleen. Muut EU:n jäsenvaltiot ovat jo aiemmin käyttäneet EGR:n varoja, joten nyt meidän tulisi myöntää tämä apu Irlannille, sillä se on hakenut tukea tilanteessa, jossa Dublinin NUTS III -alueella toimiva lentoliikennealan yritys SR Technics Ireland Ltd on irtisanonut 850 työntekijää.
Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) vuosittaiset määrärahat ovat 500 miljoonaa euroa; niillä on tarkoitus tukea työntekijöitä, jotka kärsivät maailmankaupan suurten rakennemuutosten seurauksista. Arvioiden mukaan 35 000–50 000 työntekijää voisi hyötyä EGR:n tuesta vuosittain. Varoilla voidaan tukea uuden työpaikan etsimistä, yksilöllisesti toteutettua koulutusta, itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi tai yrittäjäksi ryhtymistä ja liikkuvuutta sekä edistää huonoimmassa asemassa olevien tai ikääntyneiden työntekijöiden liikkuvuutta ja tukemista. Jotta tietyn yrityksen työntekijät voivat saada EGR:n tukea, vähintään 500 työntekijän on pitänyt joutua irtisanotuksi neljän kuukauden kuluessa. Näin ollen irlantilaisyritys SR Technics Ireland Ltd on täysin oikeutettu rahoitukseen, sillä se on irtisanonut 1 135 työntekijää. Äänestän tämän mietinnön puolesta, sillä SR Technics Ireland täyttää kaikki tuen myöntämisedellytykset.
Franz Obermayr (NI), kirjallinen. – (DE) Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotto irlantilaisen lentoliikenneyrityksen, SR Technicsin, tapauksessa koskee 1 135 työpaikkaa, jotka rahasto voisi auttaa pelastamaan. Äänestin sen vuoksi mietinnön puolesta.
Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Hyvät parlamentin jäsenet, meillä, Euroopan parlamentilla, on jälleen tehtävänämme hyväksyä poikkeuksellinen määrärahojen myöntäminen EU:n rajojen sisällä. Pidän tätä valitettavana, sillä tämä toimenpide merkitsee aina kriisiä sekä monia taloutta, työmarkkinoita, työntekijöitä ja heidän perheitään koskevia ongelmia. Meillä on kuitenkin onnea, että käytössämme on Euroopan globalisaatiorahaston kaltainen resurssi. Juuri tällaisissa tilanteissa Euroopan unioni osoittaa, mitä arvoja se pitää tärkeinä ja mistä syystä se poikkeaa muista. Eurooppalainen yhteisvastuu ja eurooppalaisten tarpeiden puolustaminen ovat arvoja, joita on puolustettava ja suojeltava. Tämän viestin Euroopan parlamentti ja Euroopan unioni haluavat välittää. Toivon, että tämä viesti välitetään aiempaa suuremmalla herkkyydellä osittain laiskan EU-vastaisen retoriikan torjumiseksi ja myös sen osoittamiseksi, että EU:n tasolla annettava tuki ja apu on todella tärkeää.
Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Ottaen huomioon, että Irlanti on esittänyt tukihakemuksen, jossa on kyse 850 työntekijän irtisanomisesta Dublinin NUTS III -alueella toimivassa lentoliikennealan yrityksessä SR Technics Ireland Ltd:ssä, äänestin päätöslauselman puolesta, koska olen samaa mieltä komission esityksen ja parlamentin siihen esittämien tarkistusten kanssa.
Olen myös samaa mieltä seuraavista seikoista:
– prosessiin osallistuvia toimielimiä on pyydettävä toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) varojen käyttöönoton nopeuttamiseksi korostaen samalla, että EGR:n tuki ei saa korvata toimia, jotka kuuluvat kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten nojalla yritysten vastuulle, eikä EGR:sta rahoiteta myöskään yritysten tai toimialojen rakenneuudistuksia;
– komission ehdotus vaihtoehtoisesta maksusitoumusmäärärahojen rahoituslähteestä käyttämättä jääneiden Euroopan sosiaalirahaston varojen sijaan ottaen huomioon, että Euroopan parlamentti on useita kertoja muistuttanut, että EGR luotiin erilliseksi erityisvälineeksi, jolla on omat tavoitteet ja määräajat, ja että siirtoja varten on näin ollen yksilöitävä asianmukaiset budjettikohdat;
– parlamentin kanta, joka pahoittelee kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmien toteuttamisessa komissiossa ilmenneitä vakavia puutteita etenkin talouskriisin aikana, sillä tällainen kriisi pikemminkin lisää merkittävästi tuen tarvetta.
Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. – (IT) Olen yhtä mieltä esittelijän ja Irlannin viranomaisten kanssa siitä, että maailmanlaajuinen rahoitus- ja talouskriisi on aiheuttanut vakavia seurauksia ilmailuteollisuudelle ja että matkustajien, matkustuskilometrien ja käytössä olevien ilma-alusten määrät ovat laskeneet selvästi. Sen vuoksi kannatan EU:n tukea alalle, joka on elintärkeä Irlannin ja Euroopan talouden elpymisen kannalta.
Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Irlannin hakemus Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönottamiseksi ST Technics Ireland Ltd -yrityksen tapauksessa, jossa on irtisanottu 850 työntekijää, täyttää kaikki säädetyt tuen myöntämisedellytykset. Asetuksessa (EY) N:o 546/2009, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2009, Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1927/2006 muuttamisesta säädetään EGR:n toimialan tilapäisestä laajentamisesta, sillä EGR:n odotettiin voivan puuttua tämänkaltaisiin tilanteisiin, jotka ovat välitöntä seurausta maailmanlaajuisesta rahoitus- ja talouskriisistä ja joiden tuloksena "vähintään 500 työntekijää vähennetään neljän kuukauden aikana jäsenvaltiossa sijaitsevasta yhdestä yrityksestä, mukaan luettuna työntekijät, jotka vähennetään sen toimittajien tai jatkojalostajien palveluksesta". Äänestin näin ollen päätöslauselman puolesta, sillä kannatan komission ehdotusta ja parlamentin siihen tekemiä tarkistuksia ja koska olen tyytyväinen komission ehdotukseen vaihtoehtoisesta maksusitoumusmäärärahojen rahoituslähteestä käyttämättä jääneiden Euroopan sosiaalirahaston varojen sijaan; ehdotus vastaa parlamentin aiemmin esittämiin varoituksiin.
Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Hyväksyessään tämän mietinnön Euroopan parlamentti kehottaa asianomaisia toimielimiä ryhtymään tarvittaviin toimiin EGR:n varojen käyttöönoton nopeuttamiseksi ja laajemmin ottaen palauttaa mieliin, että toimielimet ovat sitoutuneet varmistamaan, että EGR:n varojen käyttöönottoa koskevien päätösten tekemiseen sovelletaan sujuvaa ja nopeaa menettelyä, jotta globalisaation ja rahoitus- ja talouskriisin seurauksena irtisanotuille yksittäisille työntekijöille voidaan tarjota kertaluonteista ja ajallisesti rajoitettua tukea. Parlamentti korostaa, että EGR:n rooli irtisanottujen työntekijöiden uudelleen integroitumisessa työmarkkinoille voi olla ratkaiseva.
Silvia-Adriana Ţicău (S&D), kirjallinen. – (RO) Äänestin EGR:n varojen käyttöönottoa irtisanottujen työntekijöiden tukemiseksi koskevan Euroopan parlamentin päätöslauselman puolesta. Irlanti esitti lokakuussa 2009 hakemuksen Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönottamiseksi tapauksessa, jossa Dublinin alueella Irlannissa toimiva lentoliikennealan yritys SR Technics on irtisanonut 850 työntekijää. Maailmanlaajuinen rahoitus- ja talouskriisi on vähentänyt lentoliikennettä, minkä seurauksena myös tällä alalla on jouduttu toteuttamaan laajoja irtosanomisia. Irlannissa irtisanottiin vuoden 2009 huhtikuun ja elokuun välisenä aikana 1 135 työntekijää; näistä irtisanomisista 850 tehtiin SR Technics Ireland Ltd:ssä. EGR:lla on tärkeä rooli irtisanottujen työntekijöiden uudelleen integroitumisessa työmarkkinoille. Tästä kertoo se tosiasia, että yksistään vuonna 2010 on hyväksytty noin yksitoista hakemusta, joiden kokonaissumma on yli 30 miljoonaa euroa. Tästä huolimatta katson, että jäsenvaltiot eivät vieläkään tunne ja hyödynnä EGR:a riittävästi. Kehotan lisäksi Euroopan komissiota tarkastelemaan talouskriisin aikana julkisella sektorilla toteutettuja irtisanomisia ja kehittämään EGR:n kaltaisen välineen, joka tukee julkisen sektorin irtisanomia työntekijöitä eri jäsenvaltioissa.
Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Parlamentin tehtävänä on puolustaa Euroopan parlamentin jäsenen edustajantoimen riippumattomuutta, jota ei saa loukata. Tässä tapauksessa Euroopan parlamentin jäsentä syytetään käytännössä rikoksista, jotka liittyvät hänen johto- ja kirjanpitotehtäviinsä Puolan nuorisokorttiyhdistyksen ja Campus-rajavastuuyhtiön hallituksen puheenjohtajana hänen Euroopan parlamentin jäseneksi valitsemistaan edeltävänä ajanjaksona. Rikokset, joista Krzysztof Lisekiä syytetään, eivät liity millään tavalla hänen toimintaansa Euroopan parlamentin jäsenenä. Näin ollen tässä tapauksessa meidän pitäisi pidättää parlamentaarinen koskemattomuus. Tästä syystä äänestin niin kuin äänestin.
Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Puolan Koszalinin aluesyyttäjä syyttää Puolan kansalaista ja Euroopan parlamentin jäsentä, Krzysztof Lisekiä, kolmesta rikoksesta. Rikokset ovat talousrikoksia, jotka ovat laittomia Puolan lainsäädännön nojalla. Jotta jäsen Lisekiä vastaan nostetut syytteet voitaisiin tutkia Puolan lainsäädännön mukaisesti, hänen parlamentaarinen koskemattomuutensa on pyydetty pidättämään. Euroopan unionin voimassa olevassa lainsäädännössä säädetään yksiselitteisesti siitä, miten Euroopan parlamentin jäsenten koskemattomuuteen ja sen pidättämiseen liittyvät asiat on käsiteltävä; näin ollen asiasta on äänestettävä. Äänestän jäsen Lisekin koskemattomuuden pidättämisen puolesta ensinnäkin, koska se on hänelle avuksi ja toiseksi koska vain siten hän voi vastata kotimaassaan häntä vastaan nostettuihin syytteisiin.
Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin ehdotetun parlamentaarisen koskemattomuuden pidättämisen puolesta, sillä mielestäni esitetty pyyntö täytyy hyväksyä, mikäli se on perusteltu, vaikka kyse olisikin vain perustellusta epäilystä, toimielinten arvokkuuden vuoksi ja asian eri osapuolten etujen vuoksi.
Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Ottaen huomioon, että Krzysztof Lisekiä syytetään lähinnä rikoksista, jotka liittyvät hänen johto- ja kirjanpitotehtäviinsä Puolan nuorisokorttiyhdistyksen ja Campus-rajavastuuyhtiön hallituksen puheenjohtajana hänen Euroopan parlamentin jäseneksi valitsemistaan edeltävänä ajanjaksona, ottaen huomioon, etteivät rikokset, joista jäsen Lisekiä syytetään, liity millään tavalla hänen toimintaansa Euroopan parlamentin jäsenenä ja ottaen huomioon, ettei mitään painavia todisteita ole esitetty sen puolesta, että kyseessä olisi fumus persecutionis -oletus, Euroopan parlamentti on tänään päättänyt pidättää jäsen Lisekin parlamentaarisen koskemattomuuden.
William (The Earl of) Dartmouth (EFD), kirjallinen. – (EN) Äänestin jäsen Gauzèsin AIF-rahaston hoitajista annettua direktiiviä koskevaa mietintöä vastaan, koska se saattaa epäedulliseen asemaan merkittävän osan Yhdistyneen kuningaskunnan tärkeimmästä toimialasta – rahoituspalveluista. Mietinnössä on niputettu yhteen sijoitusrahastoista riskirahastoihin kaikki varat, joita yhteissijoitusyrityksistä annettu direktiivi ei kata, ja niistä on tehty kallista lainsäädäntöä edellyttävä sekalainen soppa. Lisäksi se asettaa eurooppalaisille johtajille ja sijoittajille rasitteita, joita kolmansissa maissa ei aseteta sikäläisille johtajille ja sijoittajille. Tämä johtaa vääjäämättä osaamisen siirtymiseen Lontoosta EU:n ulkopuolisiin maihin. Kuten tavallista, EU:n lainsäädännössä asetetaan korkeita lisäkustannuksia, jotka vaikuttavat suhteessa eniten pk-yrityksiin ja siten suosivat suuryrityksiä. Rankaisemalla pääomasijoitusrahastoja lainsäädäntö aiheuttaa Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Euroopassa sijoittajakatoa aikana, jolloin tarvitsisimme päinvastoin entistä enemmän sijoittajia säilyttääksemme kilpailukykymme globalisoituneessa taloudessa. Lainsäädäntöä sovelletaan matalalla kynnyksellä, mikä vaikuttaa erityisesti pääomasijoitusrahastoihin tuomalla pieniä rahastoja direktiivin soveltamisalaan nopeasti, kun ne ovat tehneet vain vähäisen määrän sijoituksia. Pääomavaatimukset tulevat olemaan erityinen rasite pääomasijoitusrahastoille ja riskipääomalle. Riskipääomaa tarvitaan uusien työpaikkojen luomiseen uusissa yrityksissä.
Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat hoitavat noin 1 000 miljardin Yhdysvaltain dollarin arvosta sijoitettuja varoja, minkä vuoksi heillä on merkittävä rooli Euroopan talouden rahoituksessa. Rahoituskriisi sai alkunsa sijoitusmarkkinoilta, vaikka nämä rahastot eivät olleet suoraan yhteydessä kriisin alkusyihin. Näistä kahdesta syystä on katsottu tarpeelliseksi säännellä kaikkia rahoituspalvelualan toimijoita ja ennen kaikkea näitä korkean riskin rahastoja. Näin voidaan suojella sijoittajia ja edistää markkinoiden vakautta. Tällaisella sääntelyllä on ratkaiseva asema, sillä se korvaa kansallisen sääntelyn eurooppalaisella sääntelyllä ja mahdollistaa sääntelyn kattamien eri rahastojen erityispiirteiden huomioimisen niiden järjestelmäriskien perusteella. Kaikkia rahoituspalveluita koskevien menettelytapasääntöjen laatimista harkitaan nykyisen kriisin aikana samoin kuin aitojen sisämarkkinoiden edistämistä mahdollistamalla puitteet yhteisille eurooppalaisille säännöille. Tässä direktiivissä ehdotetut säännöt tuovat lisää avoimuutta varsinaiseen rahastojen hoitoon ja myös rahastojen markkinointitapoihin Euroopan unionissa – kunkin jäsenvaltion antaman luvan perusteella – ja kolmansissa maissa.
Marta Andreasen ja Derek Roland Clark (EFD), kirjallinen. – (EN) Äänestin jäsen Gauzèsin AIF-rahaston hoitajista annettua direktiiviä koskevaa mietintöä vastaan, koska se saattaa epäedulliseen asemaan merkittävän osan Yhdistyneen kuningaskunnan tärkeimmästä toimialasta – rahoituspalveluista.
Mietinnössä on niputettu yhteen sijoitusrahastoista riskirahastoihin kaikki varat, joita yhteissijoitusyrityksistä annettu direktiivi ei kata, ja niistä on tehty kallista lainsäädäntöä edellyttävä sekalainen soppa. Lisäksi se asettaa eurooppalaisille johtajille ja sijoittajille rasitteita, joita kolmansissa maissa ei aseteta sikäläisille johtajille ja sijoittajille. Tämä johtaa vääjäämättä osaamisen siirtymiseen Lontoosta EU:n ulkopuolisiin maihin. Kuten tavallista, EU:n lainsäädännössä asetetaan korkeita lisäkustannuksia, jotka vaikuttavat suhteessa eniten pk-yrityksiin ja siten suosivat suuryrityksiä.
Rankaisemalla pääomasijoitusrahastoja lainsäädäntö aiheuttaa Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Euroopassa sijoittajakatoa aikana, jolloin tarvitsisimme päinvastoin entistä enemmän sijoittajia säilyttääksemme kilpailukykymme globalisoituneessa taloudessa. Lainsäädäntöä sovelletaan matalalla kynnyksellä, mikä vaikuttaa erityisesti pääomasijoitusrahastoihin tuomalla pieniä rahastoja direktiivin soveltamisalaan nopeasti, kun ne ovat tehneet vain vähäisen määrän sijoituksia. Pääomavaatimukset tulevat olemaan erityinen rasite pääomasijoitusrahastoille ja riskipääomalle. Riskipääomaa tarvitaan uusien työpaikkojen luomiseen uusissa yrityksissä.
Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Euroopan unionia raskaasti koetellut rahoituskriisi juontaa juurensa lukuisten, erityisesti yhdysvaltalaisten, sijoitusrahastojen "hillittömästä" toiminnasta. Näihin rahastoihin kuuluville vaihtoehtoisille rahastoille, tai riskirahastoille, on tyypillistä aggressiivinen keinottelu. Tämä näyttää olevan yksi meitä nyt koettelevan katastrofin keskeisimmistä aiheuttajista. Äänestin kollegani, jäsen Gauzèsin, mietinnön puolesta, jotta eurooppalaisten markkinoiden tulevaisuus voitaisiin suojata näiden vaihtoehtoisten rahastojen ylilyönneiltä. Tämä asiakirja on tärkeä edistysaskel rahoitusalan sääntelyssä. Äänestämällä sen puolesta me lisäämme Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (EAMV) toimivaltuuksia. EAMV perustetaan 1. tammikuuta 2011. Se myöntää tiukoin ehdoin lupia, joiden perusteella Euroopan unionissa sijaitsevien vaihtoehtoisten rahastojen hoitajat voivat toimia. Direktiivissä säädetään, että heidän on hankittava toiminnalleen lupa tai rekisteröidyttävä, heidän on noudatettava toimintaa ja toiminnan järjestämistä koskevia vaatimuksia sekä menettelytapoja ja avoimuutta koskevia sääntöjä. Direktiivi antaa jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja EAMV:lle valtuudet valvoa vaihtoehtoisten rahastojen hoitajia ja langettaa heille rangaistuksia. Myöhemmässä vaiheessa eurooppalaisia rahastoja koskevia sääntöjä ryhdytään soveltamaan myös Euroopan unionin ulkopuolella sijaitsevien rahastojen hoitajiin.
Vito Bonsignore (PPE), kirjallinen. – (IT) Haluan onnitella jäsen Gauzèsia hänen erinomaisesta työstään. Äänestin mietinnön puolesta, sillä mielestäni on tärkeää tarjota eurooppalaisille säästäjille selkeitä ja turvallisia rahoitusvälineitä. Olen vakuuttunut, että markkinoiden vakaus voidaan jatkossa turvata vain tiukan ja tarkan sääntelyn avulla. Mietintö, josta olemme äänestäneet tänään, on näin ollen osa laajempaa talous- ja rahoitussääntelyn kehystä, jota Euroopan unioni parhaillaan toteuttaa. Tässä mielessä sijoitusrahastojen perusteltu sääntely on myös tehokas väline järjestelmän häiriöiden, kuten järjestelmän kannalta keskeisten tekijöiden liiallisen riskeille altistumisen, ehkäisemiseen. Kannatan myös ajatusta eurooppalaisesta luvasta, jota toteutetaan valvomalla kaikkia unionin alueelle sijoittautuneita ja siellä toimivia vaihtoehtoisten rahastojen hoitajia ja tekemällä heidän toimintansa luvanvaraiseksi. Haluan vielä sanoa, että olen tyytyväinen vaatimuksiin, jotka koskevat valvontaviranomaisille avoimuuden lisäämiseksi toimitettavia tietoja.
Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Rahoitusmarkkinoiden viimeaikaiset vaikeudet ovat osoittaneet, että monet vaihtoehtoisten rahastojen hoitajien käyttämistä strategioista ovat herkkiä joillekin tai jopa monille riskeille, jotka vaikuttavat sijoittajiin, muihin markkinoiden toimijoihin ja itse markkinoihin. Äänestin parlamentin ehdotuksen puolesta, sillä olen yhtä mieltä siitä, että vaihtoehtoisten rahastojen hoitajien toimintaa on valvottava tiiviisti hallinnon osalta. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajiin liittyvissä johtamis- ja organisaatiojärjestelyissä olisi minimoitava eturistiriidat. Olen yhtä mieltä siitä, että tässä direktiivissä asetettujen toiminnan järjestämistä koskevien vaatimusten ei pidä vaikuttaa kansallisen lainsäädännön mukaisiin järjestelmiin ja valvontatoimiin, jotka koskevat sijoitusyrityksissä tai sijoitusyrityksille työskentelevien henkilöiden rekisteröitymistä. On tarpeen selkeyttää tämän direktiivin täytäntöönpanosta vastaavien toimivaltaisten viranomaisten toimivaltuuksia ja tehtäviä sekä vahvistaa mekanismeja, joilla varmistetaan tehokas rajatylittävä valvontayhteistyö.
Nikolaos Chountis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Liian suureksi paisunut rahoitusjärjestelmä sekä sen keinottelutoimet ja avoimuuden puute aiheuttivat rahoituskriisin. Tähän kriisiin – kuten yleensäkin kaikkiin kriiseihin – on vastattava rakenteellisin muutoksin, muuttamalla toimintatapoja ja asettamalla rajoja, jotka estävät ongelmallisten tuotteiden pääsyn markkinoille. Myös valvontatoimet ovat tärkeitä ja niitä on yhtenäistettävä. Kumpikaan näistä asiakirjoista – ei komission direktiivi eikä Euroopan parlamentin mietintö – ei kuitenkaan takaa riskirahastojen ja pääomarahastojen todellista valvontaa. Mietinnössä asetetut lukuisat poikkeukset ja valvontaa koskevat ehdot johtavat vain keinottelun ja avoimuuden puutteen jatkumiseen. Sen vuoksi äänestin mietintöä vastaan.
Christine De Veyrac (PPE), kirjallinen. – (FR) Vaikka Euroopan unionin talouskasvu kärsii yhä vuoden 2008 talouskriisin seurauksista, äänestin jäsen Gauzèsin mietinnön puolesta, sillä se auttaa järkeistämään rahoitusjärjestelmää parantamalla sijoitusrahastojen valvontaa. Spekulatiivisten rahastojen on todella todettu edistäneen kriisin kärjistymistä. Luomalla eurooppalaisen lupajärjestelmän Euroopan unioni asettaa näille rahoituselimille eräänlaiset menettelytapasäännöt, joiden nojalla niiden on täytettävä Euroopan alueella tiettyjä edellytyksiä. Tämän ansiosta sisämarkkinoiden avoimuus ja tehokkuus lisääntyvät.
Harlem Désir (S&D), kirjallinen. – (FR) Parlamentin äänestyksen tuloksena Euroopan unioni on viimeinkin ryhtymässä sääntelemään eniten keinottelua harjoittavien sijoitusrahastojen toimintaa. Kauan on jo kulunut Poul Rasmussenin vuonna 2008 laatimasta valiokunta-aloitteisesta mietinnöstä, jossa ehdotettiin tiukkojen rajojen asettamista näille "rahoitusmarkkinoiden mustille aukoille". Vasta rahoituskriisi on saanut jäsenvaltiot ja parlamentin enemmistön taipumaan ja hyväksymään vaihtoehtoisia rahastoja koskevaa sitovaa lainsäädäntöä. Nämä rahastot joutuvat nyt ensimmäistä kertaa valvonnan, toimintarajoitusten ja avoimuusvaatimusten kohteeksi huolimatta siitä, ovatko ne sijoittautuneet Eurooppaan vai eivät. Yritysten nylkeminen elävältä ei ole enää mahdollista, ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen valvontavaltuuksia laajennetaan. Paljon on vielä tehtävänä ennen kuin rahoitusalaa voidaan valvoa Euroopassa tehokkaasti. EAMV:n pitäisi olla ainoa valvonnasta vastaava viranomainen kansallisten viranomaisten sijaan, ja yrityksiä pitäisi suojella keinottelulta vieläkin paremmin. Jos konservatiivit eivät olisi suhtautuneet asiaan varauksella, Euroopan unioni olisi voinut hyväksyä tiukempaa ja tehokkaampaa lainsäädäntöä. Tämä on vasta ensimmäinen askel. Asiakirja, jonka olemme hyväksyneet, tarkistetaan neljän vuoden kuluttua. Silloin saamme tilaisuuden viedä arvioinnin perusteella suojelua vielä pidemmälle ja turvata talous ja työpaikat keinottelun aiheuttamilta haitoilta.
Marielle De Sarnez (ALDE), kirjallinen. – (FR) Talouden ohjausjärjestelmän uusia sääntöjä pannaan täytäntöön yhä, mutta se ei riitä. Hyväksymällä laajalla enemmistöllä mietinnön vaihtoehtoisista rahastoista ja pääomarahastoista Euroopan parlamentti jatkaa talouden ohjausjärjestelmän uusien sääntöjen täytäntöönpanoa. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajilla, jotka hoitavat noin 1 000 miljardin dollarin arvosta sijoitettuja varoja, on merkittävä rooli Euroopan talouden rahoituksessa. Vaikka nämä rahastot eivät olleet suoraan yhteydessä rahoituskriisin alkusyihin, niiden hoitoa ei pidä jättää rahoituspalveluiden kaikkien toimijoiden sääntelyn ulkopuolelle. Parlamentti on saanut sisällytettyä direktiiviin uusia lukuja yrityksen varojen ryöväämisestä hankintavelan lyhentämiseksi ja on pyrkinyt vaikuttamaan merkittävällä tavalla sääntöihin, jotka koskevat lupajärjestelmää, säilytysyhteisön vastuuta, omille varoille asetettuja vaatimuksia sekä vivutusjärjestelyiden käyttöä.
Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tämä on ensimmäinen eurooppalainen direktiivi, joka sääntelee korkean riskin sijoitusrahastoja – hedge-rahastoja. Samalla se on yli vuoden kestäneen neuvotteluprosessin tulos. Kuten asiakirjassa todetaan, uusien sääntöjen tarkoituksena on valvoa rahastojen hoitajien toimia, lisätä rahastojen hoidon avoimuutta, suojella sijoittajia ja edistää rahoitusmarkkinoiden vakautta.
Todellisuudessa me emme ole kuitenkaan menneet asiassa loppuun asti. Keinottelua harjoittavia rahastoja ei ole poistettu ja johdannaismarkkinat ovat yhä paikoillaan, joten keinottelun mahdollistavat mekanismit ovat yhä olemassa. Me olemme hukanneet erinomaisen tilaisuuden säännellä rahoitusmarkkinoita asianmukaisesti. Neuvosto ja Euroopan parlamentin enemmistö taipuivat rahoitusalan massiivisen lobbauksen edessä.
Rahoituskriisi on osoittanut, että maailmanlaajuisen rahoitusjärjestelmän häiriöiden syyt ovat ennen kaikkea liiallisessa riskeille altistumisessa – nämä rahastot ovat siitä hyvä esimerkki – ja toiseksi näitä riskejä hallitsevien järjestelmien heikkoudessa. Uudet Euroopan unionin säännökset asettavat yhteisiä vaatimuksia riskirahastojen lupien myöntämiselle ja valvonnalle, mutta ne eivät todellakaan estä vakavan järjestelmäriskin säilymistä. Tästä syystä me emme voi äänestää tämän ehdotuksen puolesta.
Uusista direktiiveistä kuitenkin keskustellaan ja neuvotellaan parhaillaan, joten meillä on vielä mahdollisuus selvittää tämä asia perinpohjaisesti ja ennen kaikkea tehdä loppu spekulatiivisista rahastoista. Tämä jää nähtäväksi.
Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Äänestin tämän kuukausien neuvotteluiden tuloksena aikaansaadun vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien sääntelyä koskevan kompromissiratkaisun puolesta. Äänestin ratkaisun puolesta sen puutteista huolimatta, sillä olisi järjetöntä antaa tiettyjen sijoitusrahastojen jatkaa toimintaansa rangaistuksetta, kun tiedetään, että ne ovat osaltaan edistäneet kriisin kärjistymistä ja leviämistä. Pidän erityisen puutteellisina vivutusta koskevia säännöksiä, offshore-rahastoja koskevien takuita, jotka mahdollistavat toimiluvan saannin, sekä noteeraamattomien yritysten varojen ryöväämisessä kunnostautuneita pääomasijoitusrahastoja koskevia vähäisiä velvoitteita. Pidän valitettavana sitä, että meidän on siedettävä näitä saalistajia, jotka toimivat kaikkialla EU:ssa pelkän rekisteröitymisen ja vähäisten tarkistusten turvin. Toisaalta tekstiltä, jonka tarkoituksena on säännellä spekulatiivisten rahastojen sijaan niiden hoitajia ja jonka pyrkimyksenä on hallita riskejä keinottelun estämisen sijaan, ei kenties voi odottaakaan enempää.
Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. – (FR) Äänestin vaihtoehtoisten rahastojen hoitajia koskevan asiakirjan puolesta, sillä on ehdottoman tärkeää säännellä tätä rahoitusmarkkinoiden osaa, joka noudattaa äärimmäisen riskialttiita ja työllisyyden ja reaalitalouden kannalta haitallisia strategioita. Asiakirja tuo mukanaan monia hyviä parannuksia, yhtenä esimerkkinä voisin mainita rahastojen hoitajien palkkauksen valvonnan, joka ehkäisee kohtuuttoman riskinoton kannustamista tai palkitsemista. Direktiivi on selvästi oikeansuuntainen, vaikka siinä onkin joitain vakavia puutteita. Olen erityisesti pettynyt siihen, että valvonta on jätetty kansallisten viranomaisten tehtäväksi sen sijaan, että se olisi uskottu Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle, joka perustettiin hiljattain rahoitusalan valvontapaketista äänestettäessä. Meidän on oltava tarkkanäköisiä ja ryhdyttävä jo nyt valmistelemaan seuraavia askeleita markkinoiden palauttamiseksi talouden palvelukseen ja uusien rahoituskriisien ehkäisemiseksi.
Alan Kelly (S&D), kirjallinen. – (EN) Tämä direktiivi on EU:n ensimmäisiä lainsäädännöllisiä vastauksia rahoituskriisiin. Tämä direktiivi on askel kohti rahoitusmarkkinoiden uutta sääntely- ja valvontakehystä. Se on ensiaskel oikeaan suuntaan. Toivon, että tämä lainsäädäntöprosessi saadaan päätökseen kohtuullisen nopeasti. Nämä järjestelmät on tärkeää saada toimintaan, jotta vuoden 2008 sääntelykriisin toistuminen voidaan estää.
Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista koskevan mietinnön puolesta, sillä mielestäni rahastojen hoitajat on rekisteröitävä ja heidän on noudatettava joitain perusmenettelytapasääntöjä. He hoitavat itse asiassa noin 1 000 miljardin Yhdysvaltain dollarin arvoista liiketoimintaa ja ovat siis johtavia Euroopan talouden rahoittajia. Heidän toimintansa, kuten mietinnössä on taitavasti kerrottu, koskee hyvin monenlaisia yhteisöjä ja tuotteita, muun muassa vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja, pääomasijoitusrahastoja, omaisuusrahastoja ja raaka-ainerahastoja. Näiden ominaispiirteiden vuoksi EU:n on ensisijaisen tärkeää ryhtyä toimenpiteisiin laatimalla selkeää erityislainsäädäntöä, joka koskee kaikkia rahoituspalveluiden tarjoajia: asetus, joka on laadittu parantamaan rahoitusjärjestelmän vakautta ja sijoittajien suojaa, välineet, joiden avulla voidaan toteuttaa eurooppalaisten rahoitustuotteiden todelliset sisämarkkinat.
Patrick Le Hyaric (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Jäsen Gauzèsin mietintö heittää valitettavasti hukkaan tilaisuuden säännellä tehokkaasti spekulatiivisia rahastoja, jotka ovat osa kriisin alkusyitä. Näiden rahastojen aiemmasta tuhoisasta toiminnasta ja niiden nykyiselle rahoitusjärjestelmälle aiheuttamista riskeistä huolimatta neuvosto ja parlamentti ovat antaneet periksi rahoitusalan jatkuvalle lobbaukselle ja ovat jättäneet rauhaan nämä pienelle vähemmistölle erittäin tuottoisat välineet. Äänestin siis tätä mietintöä vastaan, sillä se mahdollistaa EU:n ulkopuolella sijaitsevien vaihtoehtoisten rahastojen markkinoimisen EU:n sisällä ilman velvollisuutta noudattaa uusia eurooppalaisia sääntöjä. Tämä puute on ammottava aukko, joka tuhoaa kaiken tämän uuden lainsäädännön aikaansaaman edistyksen.
Elżbieta Katarzyna Łukacijewska (PPE), kirjallinen. – (PL) Hyvät parlamentin jäsenet, tämänpäiväinen äänestys on tärkeä edistysaskel vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja koskevan lainsäädännön alalla. Se merkitsee ennen kaikkea avoimuuden lisääntymistä, rahoitusalaa sääntelevien olennaisten sääntöjen asettamista sekä nykyistä tehokkaampaa lainsäädäntöä. Uskon, että aikana, jona rahoitusvaikeudet koettelevat kaikkia maita, vaihtoehtoiset sijoitukset voivat oikein ymmärrettyinä ja oikein käytettyinä olla hyödyllinen väline ja vaikuttaa taloustilanteeseen myönteisesti.
Véronique Mathieu (PPE), kirjallinen. – (FR) Haluan kiittää jäsen Gauzèsia tästä erinomaisesta mietinnöstä, joka koskee direktiiviä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista. Tämän mietinnön ansiosta rahoitusmarkkinoiden sääntelyyn saadaan lisää avoimuutta, valvontaa ja menettelytapasääntöjä. Tämä on onnistunut ensiaskel. Toivon, että myöhemmin tulee uusia aloitteita, joilla voidaan uudistaa koko rahoitusjärjestelmä perusteellisesti.
Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Äänestin tätä asiakirjaa ja sen sisältämiä Euroopan parlamentin tarkistuksia vastaan. Tämä asiakirja ei lupauksistaan huolimatta sääntele mitään. Sen puolesta äänestäminen olisi yhtä kuin julistaa rahoitusalan lobbareiden voittaneen ja kansan yleisen edun hävinneen.
Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Vuoden 2007 rahoituskriisiä johtivat suuret sijoituspankit, joilla oli useita vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja, tai riskirahastoja, osakesalkussaan. Näitä rahastoja ei valvottu, ja ne koostuivat usein sijoituskohteista, joiden arvo oli kyseenalainen. Kriisi kuvasti tätä tilannetta. Nyt on tarpeen toteuttaa konkreettisia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että rahoitusalan mekanismit, joita kukaan ei valvo ja joita usein mahdotonta kvantifioida, eivät pääse tulevaisuudessa aiheuttamaan uusia kriisejä. Tässä direktiivissä hyväksytään joitain standardeja, jotka täyttyessään lisäävät rahoitusalan mekanismien avoimuutta ja valvottavuutta; sitä kautta ne voivat toimia Euroopan talouden lisärahoituslähteenä sen sijaan, että aiheuttaisivat sen romahduksen.
Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (LV) Talouskriisi on kylvänyt tuhoa kaikkialla maailmassa; sen vuoksi pidän perusteltuna, että Euroopan parlamentti pyrkii valvomaan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen toimintaa. Näiden rahastojen valtavan 1 000 miljardin euron liikevaihdon huomioon ottaen yksikin virhe niiden hoidossa voi vaikuttaa erittäin vahingollisesti Euroopan talouden vakauteen. Tämä direktiivi on äärimmäisen tärkeä ja oikea-aikainen, sillä rahoitusalan ja arvopaperimarkkinoiden keinottelijat ja epärehelliset sijoittajat pyrkivät aina hyödyntämään näitä rahastoja rikastuakseen itse. Direktiivissä määrätään tietyistä rajoituksista ja tarjotaan EU:lle mahdollisuus estää näiden rahastojen häikäilemätön hyväksikäyttö. Toivon, että tämä on vasta ensimmäinen askel tähän suuntaan.
Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Sijoitusrahastot auttavat rahoittamaan Euroopan taloutta. Kuhunkin rahastotyyppiin, kuten pääomarahastoihin, kiinteistörahastoihin ja hyödykerahastoihin, liittyy kuitenkin tietysti omanlaisiaan järjestelmäriskejä. Pankki- ja rahoituskriisin seurauksena rahoitusalalle asetettavien aiempaa tiukempien säännösten pitää kattaa kaikki eri rahoitusvälinetyypit. Toisaalta on tärkeää vähentää tappioriskiä ja minimoida johtotasolla tehtävien virheellisten päätösten todennäköisyys. Toisaalta tämä ei saa johtaa tarpeettoman byrokratian lisääntymiseen. Me tarvitsemme myös lyhyeksi myyntiä koskevaa sääntelyä, sillä lyhyeksi myynnillä oli merkittävä osa rahoituskriisin puhkeamisessa. Tästä syystä äänestin mietinnön puolesta.
Franz Obermayr (NI), kirjallinen. – (DE) Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajilla, jotka hoitavat noin 1 000 miljardin Yhdysvaltain dollarin arvosta sijoitettuja varoja, on merkittävä rooli Euroopan talouden rahoituksessa. Tämä ala koostuu hyvin monenlaisista toimijoista ja rahoitustuotteista, kuten vaihtoehtoisista rahastoista, pääomarahastoista ja kiinteistörahastoista. On erityisen tärkeää huomioida pääomarahastoihin liittyvä erityinen järjestelmäriski. Näiden rahastojen hoidon ei pitäisi jäädä koko rahoituspalvelualaa koskevien säännösten ulkopuolelle. Nykyinen rahoituskriisi osoittaa, että maailmanlaajuisen rahoitusjärjestelmän häiriöt ovat seurausta toisaalta järjestelmän keskeisten toimijoiden liiallisesta altistumisesta riskeille ja toisaalta näiden riskien hallintajärjestelmien puutteista. Komission ehdotuksen ja mietinnön tavoitteena on lisätä rahoitusjärjestelmän vakautta ja parantaa sijoittajien suojaa. Tästä syystä äänestin mietinnön puolesta.
Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin parlamentin kannan puolesta, koska mielestäni:
– tässä direktiivissä ei määrätä vaihtoehtoisista sijoitusrahastoista, joita voidaan jatkossakin säännellä ja valvoa kansallisella tasolla;
– vaihtoehtoisten rahastojen hoitajien toimintaa on valvottava tiiviisti hallinnon osalta;
– on tarpeen asettaa yksiselitteinen velvoite laatia ja ylläpitää politiikkoja ja käytäntöjä, jotka ovat sopusoinnussa moitteettoman ja tehokkaan riskienhallinnan kanssa, sellaisia henkilöstöryhmiä varten, joiden ammatillisella toiminnalla on olennainen vaikutus niiden hoitamien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen riskiprofiileihin;
– tiedonanto- ja julkistamisvelvoitteiden ja erityisten yrityksen varojen ryöväämisen vastaisten takeiden pitäisi olla pienten ja keskisuurten yritysten valvontaa koskevan yleisen poikkeuksen alaisia;
– on tarpeen selkeyttää tämän direktiivin täytäntöönpanosta vastaavien toimivaltaisten viranomaisten toimivaltuuksia ja tehtäviä sekä vahvistaa mekanismeja, joilla varmistetaan tehokas rajatylittävä valvontayhteistyö.
Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. – (IT) Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajilla on Euroopassa hoidossaan huomattava määriä sijoitettuja varoja. He edustavat merkittävää osaa rahoitusvälinemarkkinoiden kaupasta ja heillä on huomattavasti vaikutusvaltaa markkinoihin ja yrityksiin, joihin he sijoittavat. Olen varma, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajilla on merkittävä vaikutus markkinoihin, joilla he toimivat. Viimeaikaiset rahoitusalan vaikeudet ovat kuitenkin osoittaneet, että sijoitusrahastojen hoitajien toimet voivat myös laajentaa ja kylvää riskejä kaikille rahoitusjärjestelmän ja talouden alueille. Tämän direktiivin pitää pyrkiä luomaan aloitteita offshore-rahastojen siirtämiseksi unionin alueelle. Se toisi mukanaan sääntelyyn ja sijoittajien suojaan liittyviä hyötyjä ja samalla asettaisi sopivan tulotason hoitajille, rahastoille ja vaihtoehtoisille sijoittajille. Haluaisin tässä istunnossa korostaa, että koordinoimattomat kansalliset toimet näiden riskien välttämiseksi vaikeuttaisivat riskien tehokasta hallintaa.
Miguel Portas (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Äänestän tätä mietintöä vastaan, sillä siinä tyydytään sääntelemään vain vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja hoitavien yritysten käyttäytymistä puuttumatta kyseisten rahoitusvälineiden luonteeseen tai koostumukseen. Tämä sitoutuminen rahoitusalan "luovuuteen" jättää varjoonsa keinottelun luonteeltaan tuhoisan ja kyltymättömän laajuuden, jolla on ratkaiseva merkitys tämäntyyppisissä rahastoissa. Myös ehdotetut säännökset ovat harvinaisen heikkoja. Niihin sisältyy niin paljon Euroopan tasoa koskevia poikkeuksia, että ne eivät aidosti murra voimassa olevaa erillisen kansallisen sääntelyn mallia. Mietinnössä ei myöskään tehdä selvää eroa tämäntyyppisten rahastojen parissa työskentelevien ja perinteisissä pankkialan tehtävissä toimivien henkilöiden välillä eikä estetä veroparatiiseissa sijaitsevien spekulatiivisten rahastojen toimia. Sen sijaan asettamalla raja-arvoja "järjestelmän kannalta tärkeiden" varojen arvolle mietintö avaa tietä muodollisille sirpaloitumisprosesseille, jotka poistavat direktiivin soveltamisalasta useita siihen kuuluvaksi tarkoitettuja sijoitusyhtiöitä. Tavallisten eurooppalaisten rahoitusvarojen turvallisuus on niin tärkeä yleinen etu, että sitä ei voida uskoa ehdotetun direktiivin arkojen säännösten varaan.
Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Rahoituskriisi on osoittanut, että rahoitusmarkkinoiden eri tahojen toimet on asetettava tiukkaan valvontaan; tämä koskee erityisesti vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoidosta ja hallinnoinnista vastaavia tahoja. Todellisuudessa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien vaikutus markkinoihin, joilla he toimivat, on suurelta osin myönteinen. Rahoitusmarkkinoiden viimeaikaiset ongelmat ovat kuitenkin osoittaneet, että heidän toimensa ovat alttiita lukuisille riskeille, joiden asianmukainen hallinta edellyttää yhtenäisiä puitteita kaikkialla Euroopan unionissa. Yhtenäisten sääntely- ja valvontapuitteiden laatiminen yhteisön tasolla on osoittautunutkin sopivaksi vastaukseksi vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien toiminnalle tyypillisiin rajatylittäviin riskeihin; tätä kautta voidaan vahvistaa sisämarkkinoita. Äänestin parlamentin kannan puolesta näistä syistä.
Crescenzio Rivellini (PPE), kirjallinen. – (IT) Haluan onnitella jäsen Gauzèsia hänen erinomaisesta työstään. EU:n riskirahastoja, pääomarahastoja ja muita vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja koskeva direktiivi, jonka Euroopan komissio esitteli huhtikuussa 2009 vastauksena rahoituskriisiin ja G20-huippukokouksessa sovittujen suuntaviivojen mukaisesti, on vihdoinkin hyväksytty hyvin laajalla enemmistöllä. Se on askel eteenpäin kohti rahoitushallinnon käyttöön ottamista vuoden 2011 alussa eurooppalaisen tavoitteen mukaisesti. Nämä uudet säännöt tekisivät kansainvälisestä rahoitusjärjestelmästä vastuullisemman ja avoimemman sekä mahdollistaisivat keinottelun rajoittamisen. Direktiivin nojalla EU:n ulkopuolisiin valtioihin sijoittautuneiden spekulatiivisten rahastojen sijoittajien (riskirahastojen hoitajat asuvat usein veroparatiiseissa) on noudatettava kaikille eurooppalaisille yrityksille asetettuja yhteisiä vaatimuksia voidakseen toimia EU:n markkinoilla. Saadakseen toimivaltaisilta EU:n valvontaviranomaisilta luvan toimia EU:n alueella vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on hyväksyttävä selkeät säännöt, keinottelua koskevat rajoitukset ja avoimuusvaatimukset.
Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Verts/ALE-ryhmä äänesti tätä mietintöä vastaan, vaikka ryhmään kuuluvat parlamentin jäsenet äänestivätkin jäsen Gauzèsin mietinnön puolesta talous- ja raha-asioiden valiokunnassa. Syynä tähän on se, että valiokuntaäänestyksen aikana asiakirja oli huomattavasti kunnianhimoisempi kuin lopullinen neuvoston kanssa saavutettu sopimus. Tämä asiakirja on tietenkin ensimmäinen askel oikeaan suuntaan, sillä riskirahastoilla ei aiemmin ollut avoimuusvelvoitteita. Neuvoston laatima toisinto ei kuitenkaan tyydytä parlamenttia joidenkin keskeisten vaatimusten osalta ja se heikentää joitain komission alkuperäisessä ehdotuksessa säädettyjä järjestelyitä.
Catherine Stihler (S&D), kirjallinen. – (EN) Olen ilahtunut siitä, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevassa asiassa on päästy ratkaisuun, että sijoitusyhtiöiden ongelma otettiin huomioon ja että lainsäädäntöehdotuksia esiteltäessä asiaa tarkastellaan lähemmin.
Marie-Christine Vergiat (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmä / Pohjoismaiden vihreä vasemmisto äänesti spekulatiivisia rahastoja koskevaa mietintöä vastaan.
Mietintö on sivumääränsä puolesta vankka ja esittelijä on ilmeisesti nähnyt sen laatimisessa paljon vaivaa, mutta tästä huolimatta kokonaisuus on uskomattoman heikko. Mietinnön sisältö ei todellakaan ole kovin kummoinen vastine niille haasteille, joita meillä on edessämme.
Mietinnössä ehdotetut toimet ovat suurelta osin jopa täysin vastakkaisia niille toimille, joita meidän todellisuudessa pitäisi toteuttaa estääksemme syksyn 2008 subprime-rahoituskriisin toistuminen.
Mietintö ei siis anna Euroopan parlamentille välineitä painostaa komissiota ja neuvostoa, jotta nämä tekisivät lopun nykyisestä budjettikuripolitiikasta, joka on pikkuhiljaa tuhoamassa kaikki sosiaalipoliittiset välineemme.
Meidän ei pitäisi antaa tällaista viestiä juuri Nicolas Sarkozyn isännöimän G20-huippukokouksen alla.
Anna Záborská (PPE), kirjallinen. – (SK) Meidän on syytä pyrkiä oppimaan virheistä, jotka johtivat maailmalaajuiseen rahoituskriisiin. Vaikka sääntely on olennaisen tärkeää joillain aloilla, pidän itse tärkeämpänä avoimuutta ja tiedonantovelvollisuutta. Jos pankeilla olisi velvollisuus kertoa asiakkailleen, miten ne käsittelevät näiden rahoja ja mitä se tarkoittaa näiden kannalta, kriisiä ei pääsisi syntymään. Sääntelyä, joka rajoittaa yritysten toimintaa, pitäisi käyttää ratkaisuna vain, jos kyseessä olevaa virhettä ei voida korjata – esimerkiksi jos kyse on ihmisen terveydestä tai hengestä. Meidän on siis oltava varovaisia sääntelyn suhteen. Julkisten elinten tehtävänä ei ole poistaa kansalaisilta vastuuta näiden omista päätöksistä, vaan varmistaa, että nämä saavat päätöksenteossa tarvitsemansa tiedot. Meidän ei pidä unohtaa, että tutkimus ja koulutus saavat luonnollista tukea yksityisistä lähteistä tai sijoitusrahastoista, jotka lainaavat rahaa lupaaville yrityshankkeille ja investoivat uusien teknologioiden kehittämiseen harkiten ja tietoisena mahdollisista riskeistä. Jos pyrkimyksemme maksimoida turvallisuus vähentää sijoittajien kiinnostusta etsiä uusia mahdollisuuksia EU:sta, me tulemme aina olemaan riippuvaisia tehottomista ja byrokraattisista julkisista sijoitusohjelmista. Siinä tapauksessa me jäämme yhä kauemmas jälkeen teknologian kehittämisen alalla. Pidän laadittua mietintöä kompromissiratkaisuna, joka ratkaisee osan ongelmallisina pitämistäni seikoista tämän alan sääntelyssä. Olen sen vuoksi antanut sille tukeni.
Mietintö: Agustín Díaz de Mera García Consuegra (A7-0294/2010)
Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Asetuksessa (EY) N:o 539/2001 vahvistetaan luettelo kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi Euroopan unionin ulkorajoja ylittäessään. Taiwanin saari ja Pohjois-Mariaanien saaret kuuluivat asetuksen liitteeseen I aivan viime aikoihin saakka ja niiden kansalaisilla oli näin ollen viisumipakko. Ottaen huomioon, että taiwanilaiset eivät aiheuta laittoman maahanmuuton riskiä eivätkä uhkaa yleistä järjestystä Euroopan unionissa ja että Pohjois-Mariaanien kansalaisilla on Yhdysvaltain passit ja he ovat Yhdysvaltojen kansalaisia, on osoittautunut tarpeelliseksi siirtää nämä alueet liitteen I rajoitusten alaisuudesta liitteen II vähäisempien rajoitusten alaisuuteen. Näin ollen annoin tukeni esittelijän kannalle, joka tukee tätä siirtoa.
Elena Băsescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Se, että jäsen Agustin Díaz de Meran mietintö sai laajan enemmistön tuen, korostaa Taiwania koskevan viisumipakon poistamisen hyödyllisyyttä. Näin Euroopan parlamentti vahvistaa luottavansa Taiwanissa viime vuosina käynnistyneeseen kattavaan demokratiakehitykseen. Haluaisin korostaa Taiwanissa tapahtunutta poikkeuksellista taloudellista kehitystä. Taiwan on EU:n merkittävä kauppakumppani ja se on maailman talouksien joukossa 25. sijalla; sen talouden vuotuinen kasvu on yli 13 prosenttia. Tämän jatkuvan kehityksen vuoksi on epätodennäköistä, että Taiwanista tulisi EU:hun suuria määriä laittomia maahanmuuttajia. Tästä syystä uskon, että ihmisten liikkuvuuden helpottamisen pitäisi olla yksi kahdenvälisen yhteistyön keskeisiä piirteitä. Päätöksessä poistaa viisumipakko Taiwanin kansalaisilta on huomioitu myös matkustusasiakirjojen teknisten vaatimusten täyttyminen. Biometristen passien käyttöönotto vuonna 2008 on yksi tähän mennessä toteutetuista rakentavista toimenpiteistä. Toivon, että neuvosto hyväksyy Euroopan parlamentin päätöksen ja että uudet säännökset tulevat voimaan tämän vuoden aikana. Lisäksi pidän Taiwanin viranomaisten päätöstä poistaa viisumipakko Romanian, Bulgarian ja Kyproksen kansalaisilta perusteltuna vastavuoroisuuden vaatimuksen noudattamiseksi.
Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Tässä asetuksessa luetellaan ne kolmannet maat, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ylittäessään Euroopan unionin ulkorajoja, ja ne maat, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske. Päätökset kolmansien maiden kansalaisten viisumipakosta tai sen poistamisesta tehdään tapauskohtaisesti. Ehdotuksen tavoitteena on poistaa Taiwanin kansalaisten viisumipakko. Euroopan parlamentti tuki ehdotuksen tavoitetta. On hyvin tärkeää laatia yhteinen maahanmuuttopolitiikka ja samalla kehittää Euroopan unionin ja Taiwanin välisiä kauppa- ja taloussuhteita. Taiwanin talous on kasvanut huomattavasti viime vuosien aikana, ja sen tulo asukasta kohti on tällä hetkellä maailman korkein. Taiwan on lisäksi erinomainen yhteistyökumppani tieteen, investointien, uuden teknologian, koulutuksen, kulttuurin ja matkailun alalla. Näin ollen taiwanilaisten viisumipakon poistaminen edistää Taiwanin ja EU:n välisiä kauppa- ja taloussuhteita.
Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin mietinnön puolesta, sillä mielestäni Taiwan pitäisi siirtää positiiviseen luetteloon viisumipakon poistamiseksi. Ottaen huomioon EU:n ja Taiwanin väliset kauppasuhteet uskon, että tällä päätöksellä on myönteisiä vaikutuksia. Useimmilta saman alueen mailta, joiden kehitystaso on vastaavanlainen, on jo poistettu viisumipakko. Tämä päätös tukee EU:n päätöstä asettaa ensisijalle politiikat, jotka edistävät talouskasvua sekä uusien ja parempien työpaikkojen luomista, sekä politiikat, jotka edistävät kilpailukykyä.
Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. – (PT) Kannatan viisumipakon poistamista Taiwanin kansalaisilta ja siis Taiwanin siirtämistä positiiviseen luetteloon. Taiwan on jo nyt EU:n tärkeimpien kauppakumppanien joukossa 19. sijalla, ja tämä päätös vaikuttaa myönteisesti EU:n ja Taiwanin taloussuhteisiin. EU on lisäksi Taiwanin tärkein ulkomainen sijoittaja. Viisumivapauden pitäisi edistää matkailua; EU on jo nyt yksi Taiwanin kansalaisten tärkeimmistä kohdealueista. Viisumivapaus ei sen sijaan lisää laittoman maahanmuuton riskiä, sillä keskimääräinen lukumäärä vuosina 2006–2008 oli 45 henkilöä, mikä on erittäin vähän; se ei myöskään uhkaa yleistä turvallisuutta. Viisumivapaus lisää alueellista johdonmukaisuutta, sillä valtaosa saman alueen valtioista ja yhteisöistä, joiden talouskehitys on verrattavissa Taiwaniin, on jo siirretty viisumivapauden piiriin. Nämä valtiot ovat Hong Kong, Macao, Japani, Etelä-Korea ja Singapore. Olen tyytyväinen Taiwanin päätökseen toteuttaa tarvittavat toimenpiteet passien ja henkilökorttien turvallisuuden takaamiseksi ja biometristen passien käyttöön ottamiseksi. Olen myös tyytyväinen ilmoitettuihin toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on estää eri jäsenvaltioista tulevien EU:n kansalaisten eriarvoinen kohtelu.
Mário David (PPE), kirjallinen. – (PT) Olen ilahtunut voidessani äänestää sen puolesta, että EU tunnustaa Taiwanin olosuhteiden olevan otolliset viisumivapauden myöntämiselle. Taiwanissa viime vuosikymmeninä tapahtunut demokratiakehitys ja talouskasvu on ollut huomattavaa, ja alue on nyt saavuttanut maailmanlaajuisessa vertailussa 25. sijan. EU ja Taiwan pitävät yllä talous- ja kauppasuhteita ja tekevät yhteistyötä tutkimuksen, tieteen, teknologian, koulutuksen ja ympäristön alalla. Näin ollen Taiwanin viisumivapauden myöntäminen tukee kahdenvälisiä EU-Taiwan-suhteita, vahvistaa kumppanuutta monilla aloilla ja edistää molemminpuolista matkailua.
Ioan Enciu (S&D), kirjallinen. – (RO) Tuin äänestyksessä tätä asetuksen (EY) N:o 539/2001 tarkistusta, joka mahdollistaa Yhdysvaltoihin kuuluvien Pohjois-Mariaanien saarten sekä Taiwanin siirtämisen positiiviseen luetteloon ja siten poistaa niiden kansalaisilta viisumipakon näiden saapuessa Euroopan unioniin. Äänestin mietinnön puolesta, sillä uskon sen lisäävän Euroopan kansalaisten liikkumisvapautta. Toivon, että Taiwan vastaavasti toteuttaa lupauksensa ja poistaa Romanian ja Bulgarian niiden valtioiden luettelosta, joita koskee viisumipakko.
Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Jokainen, joka on joskus matkustanut Euroopan unionin ulkopuolella, on varmasti huomannut, että EU:n sisällä noudatettu liikkumisvapaus helpottaa elämäämme merkittävästi. Sisärajojen poistuminen on tärkeä kannustin tavaroiden ja ihmisten liikkuvuudelle. Mahdollisuus matkustaa suhteellisen helposti unionin sisällä asettaa aiempaa enemmän painoarvoa EU:n ulkorajoille. Se myös edellyttää, että Eurooppaan tuloa koskevien vaatimusten pitää vastata ennen kaikkea ja ilman omantunnonvaivoja jäsenvaltioiden kansalaisten tarpeita. Jäsenvaltioihin pyrkiviä tulee aina kohdella inhimillisesti ja kunnioittaen heidän ihmisoikeuksiaan. Uskon kuitenkin, että EU on oikeassa pohtiessaan tarkkaan, mitkä valtiot se siirtää positiiviseen luetteloon. Tässä suhteessa pidän Taiwanin siirtämistä positiiviseen luetteloon perusteltuna ottaen huomioon Taiwanin inhimillisen ja taloudellisen kehityksen sekä sen, että alueella noudatetaan oikeusjärjestystä.
Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Taiwanin siirtäminen luetteloon kolmansista maista, joiden kansalliset on vapautettu viisumipakosta, on selvää Kiinan kansantasavallan provosointia, joka loukkaa Kiinan instituutioiden suvereniteettia niiden omalla alueella. Se on häpeämätön yritys lietsoa kahtiajakautumista ja loukkaus Kiinan alueellista koskemattomuutta kohtaan.
Tämän päätöksen vahvistaminen merkitsee Taiwanin hiljaista tunnustamista ja loukkaa kansainvälistä lainsäädäntöä ja YK:n peruskirjaa, sillä Taiwan ei ole koskaan ollut itsenäinen valtio. Itse asiassa YK:n yleiskokous on todennut tämän toistuvasti eikä ole koskaan hyväksynyt Taiwania YK:n jäseneksi.
Näinä kapitalismin syventyvän kriisin aikoina Euroopan parlamentin enemmistö haluaa jälleen kerran ilmaista, että tarkoitus pyhittää keinot. Tässä tapauksessa tarkoituksena on hillitä Kiinan nopeaa taloudellista kehitystä muun muassa tukemalla separatismia sen rajojen sisäpuolella. Tämä on jälleen uusi yhdysvaltalaismielinen, Kiinan suvereniteettia loukkaava kanta; toinen tuore esimerkki Kiinan suvereniteetin loukkaamisesta oli erään jäsenvaltion päätös myydä aseita Taiwanin niin kutsutuille "viranomaisille".
On kestämätöntä, että Euroopan parlamentin enemmistö tukee yhä kolmannen maan suvereniteetin ja alueellisen koskemattomuuden loukkaamista, kuten tehtiin Kosovon ja Serbian tapauksessa ja kuten parhaillaan tehdään Etelä-Sudanin ja Sudanin tapauksessa.
Nathalie Griesbeck (ALDE), kirjallinen. – (FR) Euroopan parlamentti äänesti 11. marraskuuta Taiwanin siirtämiseksi luetteloon kolmansista maista, joiden kansalaisilla ei ole viisumipakkoa ulkorajoja ylittäessään, ja pidän tätä ratkaisua erittäin tervetulleena. Ensinnäkin monet samalla maantieteellisellä alueella sijaitsevista maista, kuten Hong Kong, Macao, Japani ja Etelä-Korea, ovat saaneet tämän viisumivapauden jo jonkin aikaa sitten. Sen lisäksi ja ennen kaikkea viisumivapaus on erinomainen tapa edistää suhteita ja lähentymistä ihmisten – opiskelijoiden, tutkijoiden ja vaikkapa tavanomaisten matkailijoiden – välillä. Olen vakuuttunut, että se tulee lähentämään Euroopan unionin ja Taiwanin välistä yhteistyötä koulutuksen, kulttuurin, tutkimuksen ja jopa matkailun alalla.
Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. – (IT) Luettelo kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi, laaditaan huolellisen tapauskohtaisen arvioinnin perusteella. Arvioinnissa tarkastellaan kyseisen maan tilannetta huomioiden muun muassa laiton maahanmuutto, turvallisuuskysymykset, Euroopan unionin ulkosuhteet ja vastavuoroisuuden periaate. Koska nämä olosuhteet voivat ajan kuluessa tietenkin muuttua, viisumivapautta koskevassa lainsäädännössä säädetään menettelystä, jonka perusteella luetteloa voidaan tarkistaa ja viisumivapaudesta nauttivien maiden lukumäärää voidaan muuttaa. Jäsen Díaz de Mera García Consuegran ehdotus, joka hyväksyttiin tänään, koskee Taiwanin saaren siirtämistä positiiviseen luetteloon. Taiwanissa on viimeisten vuosikymmenten kuluessa tapahtunut huomattavaa demokratiakehitystä, jonka seurauksena Taiwan on luonut merkittävät talous- ja kauppasuhteet Euroopan unioniin. Uskon, että tämänpäiväinen päätös on tärkeä päätös ja että se on johdonmukainen EU:n niiden viimeaikaisten päätösten kanssa, jotka ovat tehneet Taiwanista EU:n neljänneksi tärkeimmän kumppanin Aasiassa.
Krzysztof Lisek (PPE), kirjallinen. – (PL) Taiwanissa on viime vuosikymmeninä tapahtunut paljon muutoksia. Toimielinuudistukset, kansalaisyhteiskunnan aktiivisuus sekä vapauksien ja kansalaisoikeuksien kunnioittaminen ovat edistäneet Taiwanin poliittista vakautumista. Tämän lisäksi Taiwan osallistuu aktiivisesti moniin kansainvälisiin toimiin, kuten luonnononnettomuuksien uhrien auttamiseen. Taiwanin talouskasvu on nykypäivänä nopeaa ja työllisyysaste on korkea. Taiwanissa on 1950-luvun jälkeen toteutettu monia onnistuneita uudistuksia. Poliittisesti katsottuna Taiwan on vienyt päätökseen kattavan demokratisaatioprosessin. 1980-luvulla toteutetut muutokset mahdollistivat saaren ensimmäisten demokraattisten vaalien järjestämisen vuonna 1996. EU ja Taiwan ylläpitävät laaja-alaisia talous- ja kauppasuhteita. EU on Taiwanin tärkein ulkomainen sijoittaja. Taiwan on EU:n neljänneksi tärkein kauppakumppani Aasiassa. Yhteistyötä on myös tutkimuksen ja koulutuksen, kulttuurin sekä ympäristöasioiden alalla. Taiwanista EU:hun pyrkivien laittomien maahanmuuttajien määrä on hyvin pieni. Useimpien EU:n jäsenvaltioiden kansalaiset – Kyprosta, Romaniaa ja Bulgariaa lukuun ottamatta – eivät tarvitse viisumia matkustaakseen Taiwaniin. Myös kolmen jäljellä olevan jäsenvaltion kansalaiset sisällytetään viisumivapauden piiriin lähitulevaisuudessa. Olen varma, että viisumivapauden myöntäminen Taiwanin kansalaisille kohentaa entisestään EU:n ja Taiwanin välisiä kauppasuhteita sekä yhteistyötä tutkimuksen, koulutuksen, kulttuurin ja ympäristöasioiden alalla sekä lisää matkailua.
Clemente Mastella (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, sillä ehdotuksen ensisijaisena tavoitteena on kehittää yhteinen maahanmuuttopolitiikka, mikä vahvistaisi samalla Euroopan unionin ja Taiwanin kauppasuhteita.
Taiwanissa vuonna 1996 järjestettyjen ensimmäisten demokraattisten vaalien jälkeen saarella käynnistyi merkittävä demokratiakehitys, jonka yhteydessä toteutettiin tärkeitä toimielinuudistuksia kansalaisvapauksien ja -oikeuksien kunnioittamiseksi; tämä on edistänyt saaren poliittista vakautta. Talouden alalla Taiwanissa on tapahtunut huomattavaa kasvua ja se pitää yllä tärkeitä talous- ja kauppasuhteita Euroopan unioniin. Lisäksi Taiwan ja EU tekevät yhteistyötä tutkimuksen, tieteen, teknologian, koulutuksen ja ympäristöasioiden alalla.
Viisumivapauden myöntäminen on perusteltua, sillä riski Taiwanin kansalaisten laittomasta maahanmuutosta Euroopan unioniin on vähäinen. Viisumivapauden myöntäminen Taiwanille lujittaa kauppasuhteitamme ja lähentää yhteistyötämme kulttuurin, koulutuksen, ympäristöasioiden ja tutkimuksen alalla sekä kannustaa molemminpuolisen matkailun lisääntymistä. Me olemme tämän velkaa Taiwanin kansalaisille osin alueellisen johdonmukaisuuden vuoksi, sillä viisumivapaus on jo myönnetty muille samalla maantieteellisellä alueella sijaitseville maille ja yhteisöille, joiden talouskehitys on verrattavissa Taiwanin kehitykseen.
Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Niitä kolmansia maita, joiden kansalaisilla on oltava viisumi, koskevat edellytykset tarkistetaan tapauskohtaisen arvioinnin perusteella. Arvioinnissa tarkastellaan kyseisen maan tilannetta huomioiden muun muassa laiton maahanmuutto, yleinen järjestys ja turvallisuuskysymykset; lisäksi tarkastellaan Euroopan unionin ulkosuhteita, alueellista johdonmukaisuutta ja vastavuoroisuuden periaatetta. Luetteloiden tarkistamisessa komissiota avustavat jäsenvaltiot. Kolmannen maan siirtäminen positiiviseen tai negatiiviseen luetteloon on niiden velvollisuus. Komissio tekee päätelmänsä jäsenvaltioiden komissiolle toimittamien tietojen sekä rajanylitys- ja maahanmuuttoasioiden tiedotus-, tarkastelu- ja tietojenvaihtokeskuksen (CIREFI) toimittamien arvokkaiden tietojen perusteella. Taiwanin siirtäminen positiiviseen luetteloon on täysin oikeudenmukainen ratkaisu, joka palkitsee Taiwanin sen saavuttamasta talous- ja demokratiakehityksestä.
Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (LV) Pidän tässä yhteydessä ongelmallisena Taiwanin ja Kiinan välisten suhteiden epäselvää tilaa. Antamalla taiwanilaisille mahdollisuuden ylittää EU:n ulkorajat vapaasti me edistämme Kiinan ja Taiwanin välisten suhteiden etääntymistä. Kiina on merkittävä tekijä kansainvälisessä politiikassa ja Taiwan on sille "arka paikka"; tästä syystä meidän ei pitäisi tehdä ennenaikaisia ja harkitsemattomia päätöksiä. Äänestin mietintöä vastaan.
Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Kun on kyse viisumivapauden myöntämisestä kolmannelle maalle, on tärkeää tutkia jokaisen maan tilanne tapauskohtaisesti. Ennen viisumeita myytiin yleisesti. Meidän on tärkeää tehdä loppu näistä skandaaleista ja varmistaa, että Schengenin sääntöjä noudatetaan. Vastavuoroisuuden periaatteen pitäisi aina päteä viisumivaatimuksiin; Yhdysvallat, jotka uhkailevat viisumivaatimuksilla avoimesti neuvottelujen aikana, ovat kuitenkin esimerkki siitä, että näin ei aina ole. On myös tärkeää tehdä ero eri kolmansien maiden välillä. Taiwan on erityistapaus. Sen talouskasvu on tähän asti ollut suhteellisen nopeaa, minkä vuoksi EU olettaa, että laittoman maahanmuuton riski on vähäinen. En voi kuitenkaan sallia sitä, että henkilöt, joilla ei ole pysyvää asuinpaikkaa Taiwanissa ja joilla ei ole henkilökorttia, asetetaan samaan asemaan. Tästä syystä en äänestänyt mietinnön puolesta.
Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Hyvät parlamentin jäsenet, äänestin asetusehdotuksen puolesta, sillä mielestäni on oikein ja perusteltua siirtää Taiwanin saari positiiviseen luetteloon. Taiwan on EU:lle tärkeä kauppakumppani. Sen sosiaaliset normit ja elintaso ovat korkeat ja vastaavat pitkälti EU:n kehittyneimpien alueiden tasoa. Viisumivapauden myöntäminen Taiwanille vahvistaa Taiwanin ja EU:n välisiä kauppasuhteita, lähentää yhteistyötä kulttuurin, koulutuksen, ympäristöasioiden ja tutkimuksen alalla sekä edistää matkailun molemmin puolin. Kuten esittelijä, jäsen Díaz de Mera García Consuegra, mietinnössä selkeästi osoittaa, muita mietinnössä lueteltuja maita ei pidä siirtää positiiviseen luetteloon, sillä ne eivät Taiwanista poiketen täytä tarvittavia normeja ja vaatimuksia.
Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin mietinnön puolesta, sillä mielestäni Taiwanin siirtäminen luetteloon kolmansista maista, joiden kansalaisilla ei ole viisumipakkoa, niin kutsuttuun "positiiviseen luetteloon", on perusteltua Taiwanissa tapahtuneen erinomaisen demokratia-, talous- ja koulutuskehityksen ansiosta. Tämä päätös edistää Euroopan unionin ja Taiwanin välisten kauppasuhteiden vahvistumista. Lisäksi on syytä huomauttaa, että viisumivapaus ei lisää laittoman maahanmuuton riskiä eikä vaaranna yleistä turvallisuutta, ja korostaa, että Taiwanin hallitus on sitoutunut laajentamaan viisumivapauden koskemaan kaikkia EU:n jäsenvaltioita vuoden 2010 loppuun mennessä.
Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Me olemme antaneet tukemme tälle asiakirjalle. Tämän asetukseen (EY) N:o 539/2001 tehtävän tarkistuksen päätavoitteena on vapauttaa EU:hun saapuvat Taiwanin passin haltijat viisumivaatimuksesta. Kuten komission ehdotuksessa hyvin yksityiskohtaisesti selvitetään, poikkeus viisumivaatimuksesta on varmasti perusteltu, sillä talouskehityksen, koulutustason ja demokraattisen hallinnon suhteen Taiwan on verrattavissa alueen OECD-maihin, Etelä-Koreaan ja Japaniin. Vuosikymmeniä kestäneiden jännitteiden jälkeen Taiwanin nykyisen hallituksen ja Kiinan kansantasavallan välisten poliittisten suhteiden ilmapiiri on hyvin positiivinen, mistä ovat osoituksena suorien lentoyhteyksien avaaminen ja ennennäkemättömän vilkkaat kaupalliset ja henkilökohtaiset yhteydet Taiwanin ja Kiinan kansantasavallan välillä, ja näin ollen on mahdollista toteuttaa tämä toimi ongelmitta.
Oreste Rossi (EFD), kirjallinen. – (IT) Taiwan ei aiheuta Euroopan unionille uhkaa laittoman maahanmuuton (vuosina 2006–2008 tavattiin vain 45 taiwanilaista laiton maahanmuuttajaa) eikä yleisen turvallisuuden suhteen.
Esittelijän, jäsen Díaz de Mera García Consuegran, tämänaamuisen ilmoituksen mukaan Taiwanin viranomaiset ovat vapauttaneet virallisesti kaikki EU:n kansalaiset viisumivaatimuksesta. Yhdyn esittelijän näkemykseen, sillä on tärkeää kehittää yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa, joka voi edistää kauppasuhteita Taiwaniin. Taiwan on Euroopan unionin neljänneksi tärkein aasialainen kumppani sekä poliittisesti vakaa maa, jossa on toteutettu toimielinuudistuksia ja jossa kansalaisvapauksia ja -oikeuksia kunnioitetaan.
Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Mielestäni tällaisen tuen myöntäminen energia-alan hankkeisiin on tärkeää erityisesti kriisin aikana, sillä se saa Euroopan talouden liikkeelle luomalla uusia työpaikkoja. Pidän parlamentin pyyntöä sisällyttää energiatehokkuutta edistävät hankkeet rahoitusvälineen soveltamisalaan perusteltuna. Niiden sisällyttäminen edellyttää jossain määrin huomion siirtämistä pääasiassa rajatylittävistä hankkeista alueellisiin hankkeisiin, joilla on laaja-alaisempia vaikutuksia kaikkialla Euroopassa. On syystä muistaa, että välttämättömien alkuinvestointien kustannukset ovat yksi alueellisten pienten ja keskisuurten yritysten suurimmista ongelmista niiden investoidessa uusiutuvan energian alan hankkeisiin; tämä on mainittu tässä asetuksessa. Teknisen tuen tarjoaminen näiden hankkeiden täytäntöönpanoon on tervetullut parannus. Haluan myös korostaa sitä esittelijän mainitsemaa seikkaa, että alueellisen viranomaisen vaikea taloudellinen tilanne kriisin aikana ei saa estää rahoituksen käyttöön ottamista. Soveltamisalan osalta pidän ehdotettua tukea hankkeille, jotka koskevat paikallisympäristöihin sulautettuja hajautettuja uusiutuvan energian lähteitä ja niiden integrointia sähköverkkoihin, yhtä tärkeinä.
Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 663/2009 perustettiin talouden elpymisen tukemiseksi Euroopan energia-alan elvytysohjelma (EEPR), jolle varattiin vuosiksi 2009 ja 2010 3,98 miljardia euroa varoja. Kun investointituki kestävään energiaan kohdennetaan paikallistasolle, se on kaikkein tehokkainta ja kannattavinta. Tämän vuoksi äänestin asiakirjan puolesta. Siinä säädetyn rahoitusvälineen tarkoituksena on tukea sellaisia energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa edistäviä aloitteita, joilla on nopea, mitattavissa oleva ja merkittävä vaikutus EU:n talouden elpymiseen, energian toimitusvarmuuden parantumiseen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen. Rahoitusvälineen tuensaajia ovat viranomaiset ensisijaisesti paikallis- ja aluetasolla sekä viranomaisten puolesta toimivat julkiset tai yksityiset tahot.
Vito Bonsignore (PPE), kirjallinen. – (IT) Haluan onnitella esittelijää hänen erinomaisesta työstään ja kannustavista tuloksista. Äänestin tämän asiakirjan puolesta. Ad hoc -rahaston perustaminen energiariippuvuuden vähentämiseksi ja uusiutuvan energian ja paikallisen energian käytön lisäämiseksi – vaikka kyse onkin vain 146 miljoonasta eurosta – on poliittiselle ryhmälleni tärkeä viesti siitä, miten Euroopan unionin talousarviota voidaan panna täytäntöön älykkäämmin. Olen itse asiassa vakuuttunut siitä, että tämä rahoitusväline nousee aivan erityiseen arvoon rahoituskriisin aikana, sillä se voi auttaa yrityksiä elpymään tehokkaammin ja se voi tulevaisuudessa muodostaa kokeiluhankkeen vielä avokätisemmän rahaston perustamiseksi. Uskon myös, että tämä toimenpide mahdollistaa sellaisten hankkeiden täytäntöönpanon, jotka voivat edistää talouden elpymistä ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi asetettujen energiatavoitteiden saavuttamista. Energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden asettaminen etusijalle on tärkeä askel eteenpäin. Lopuksi toivon, että ohjelmat jakautuvat maantieteellisesti katsoen tasapuolisesti ja että koko oikeudellinen rakenne – ja tukien myöntämispäätöksistä vastaavan raadin kokoonpano – määritellään tarkemmin.
Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Uusiutuvien energialähteiden kehittämisellä ja energiatehokkuuden edistämisellä voitaisiin tukea "vihreää" kasvua, rakentaa kilpailukykyistä ja kestävää taloutta ja hillitä ilmastonmuutosta. Näitä aloja tukemalla EU:hun voidaan luoda uusia työpaikkoja ja vihreitä markkinamahdollisuuksia, jotka edesauttavat kilpailukykyisen, vakaan ja kestävän talouden kehittymistä. On ratkaisevan tärkeää lisätä julkista rahoitusta energian säästämisen, energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian alan hankkeiden kehittämiseksi. Euroopan on luotava olosuhteet, jotka suosivat energia-alan tieteelliseen tutkimukseen, teknologian kehittämiseen ja demonstrointiin kohdistuvien yksityisten investointien lisäämistä. Haluaisin myös muistuttaa, että energiavarmuus, ilmastonmuutoksen torjunta ja ympäristö ovat kahdeksannen tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelman päätavoitteita. Tämä on ainoa keino säilyttää teollisuutemme kilpailukyky, edistää talouskasvua ja luoda työpaikkoja.
Giles Chichester (ECR), kirjallinen. – (EN) Parlamentin konservatiivijäsenet katsovat, että uusia EU:n menoja koskevat ehdotukset on nykyisessä rahoitus- ja taloustilanteessa tutkittava tarkasti. Tämän nimenomaisen välineen osalta olimme huolissamme EU:n talousarvion talousarvioperiaatteista ja budjettikurista. Konservatiivijäsenet panevat kuitenkin merkille tämän ehdotuksen edustaman mahdollisen lisäarvon ja sen keskittymisen ensisijaisiin politiikan aloihin. Näin ollen konservatiivijäsenet voivat poikkeuksellisesti tukea kompromissiehdotusta tämän asettamatta kuitenkaan minkäänlaista ennakkotapausta.
Lara Comi (PPE), kirjallinen. – (IT) Paras ratkaisu maailman taloutta viime vuosina koetelleeseen kysynnän laskuun on stimuloida olemassa olevien varojen liikkumista. Julkinen sektori on varmasti paras paikka tämän toteuttamiseen. On itse asiassa toivottavaa, että julkinen sektori saa lisäpotkua, jonka ansiosta se voi saada aikaan säästöjä työntämällä Euroopan taloutta eteenpäin tehokkaan kulutuksen tiellä ja luomalla samaan aikaan työpaikkoja, joita ei voida siirtää muualle. On kuitenkin painotettava, että tätä säännöstä tarvitaan kiireesti. Ennusteiden mukaan tällainen toimenpide saattaa olla pian vain yksi vaihtoehto monien elpymistä edistävien suunnitelmien joukossa, minkä vuoksi se saisi nykyistä vähemmän huomiota. Tämä vaara voidaan välttää ripeällä toiminnalla, joka takaisi samalla mahdollisimman hyvän tehokkuuden.
Vasilica Viorica Dăncilă (S&D), kirjallinen. – (RO) Uusiutuviin energianlähteisiin ja energiatehokkuuteen liittyvien investointihankkeiden rahoittamiseen tarvittavien varojen saatavuutta paikallisten ja alueellisten viranomaisten kannalta pitäisi kehittää. Uskon, että jäsenvaltioiden paikallis- ja alueviranomaisten välinen kokemustenvaihto auttaa kehittämään toteuttamiskelpoisia energiatehokkuushankkeita, jotka samalla tukevat ilmastonmuutoksen torjuntaa koskevia sitoumuksia. Euroopan unionin on kuitenkin pantava täytäntöön rahoitusjärjestelmät, joita Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttaminen edellyttää.
Mário David (PPE), kirjallinen. – (PT) Tuin äänestyksessä tässä mietinnössä esitettyjä ehdotuksia, joiden tarkoituksena on edistää Euroopan talouden elpymistä tarjoamalla energia-alan hankkeille nykyistä enemmän rahoitustukea. Pidän myönteisenä ehdotusta kanavoida käyttämättömät Euroopan energia-alan elvytysohjelman (EEPR) määrärahat uuteen energiatehokkuutta tukevaan välineeseen sekä uusiutuvia energialähteitä koskeviin hankkeisiin. Rahoituksellisten kannustinten avulla nämä hankkeet paitsi tukevat Euroopan talouden elpymistä, ne myös parantavat energian toimitusvarmuutta ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä EU:ssa. Mahdollisuus lisätä tuen tehokkuutta käyttämällä varat paikallis- tai aluetasolla on myönteinen lisätekijä. Tämä mahdollistaa heijastusvaikutusten hallitsemisen, kuten paikallisten tai alueellisten talouksien dynaamisuuden lisäämisen pienten ja keskisuurten yritysten, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tai alueiden vetovoimaisuuden avulla.
Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, sillä siinä kannatetaan energiatehokkuushankkeille tai uusiutuvia energialähteitä edistäville hankkeille myönnettävien tukitoimenpiteiden sisällyttämistä Euroopan energia-alan elvytysohjelmaan. Energiatehokkuutta ja uusiutuvia energianlähteitä edistävien hankkeiden rahoittaminen stimuloi talouden elpymistä, luo työllistymismahdollisuuksia ja auttaa torjumaan ilmastonmuutosta; siitä voi myös tulla keskeinen ratkaisu rahoituskriisiin.
Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) EU:n energiariippuvuus on hyvin tiedossa samoin kuin se, että jäsenvaltiot ovat pyrkineet vähentämään sitä monipuolistamalla energiantuotantomenetelmiä ja suosimalla uusiutuvaa energiaa. Maailmaa nyt koetteleva talous- ja rahoituskriisi on hidastanut näitä toimia huomattavasti. Ohjelma, josta myönnetään unionin tukea energiahankkeisiin talouden elpymisen edistämiseksi, voisi olla keino kääntää viimeaikainen kehityssuunta ja palauttaa aloitteellisuus jäsenvaltioiden energiaomavaraisuuden lisäämiseksi. On hyvin tiedossa, että tämäntyyppisillä hankkeilla on yleensä suuret käynnistyskustannukset ja että niiden tahojen tukeminen, jotka päättävät ottaa riskin ja investoida tähän alaan, tuo yleistä hyötyä. Tällä alalla on potentiaalia, ei vain ympäristönsuojelun kannalta, vaan myös uusien työpaikkojen luomiseksi Euroopassa, joka haluaa vähentää riippuvaisuuttaan muusta maailmasta. Toivon, että ohjelma osoittautuu hedelmälliseksi, että se palvelee aidosti alkuperäistä tarkoitustaan ja että turhalta byrokratialta ja liiallisilta menoilta vältytään.
Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tämä on tarkistus asetukseen Euroopan energia-alan elvytysohjelmasta, jolle varattiin vuosiksi 2009 ja 2010 3,98 miljardia euroa varoja. Haluan muistuttaa, että tätä rahasummaa ei käytetty ja että komission ehdottamaa kestävän energian rahoitusaloitetta valmistellaan parhaillaan vielä käytettävissä olevien varojen hyödyntämiseksi.
Käyttämättömät varat – 146 miljoonaa euroa – kanavoidaan tähän uuteen rahoitusvälineeseen, joka kohdennetaan kestäviin energiahankkeisiin erityisesti kaupunkialueilla. Se tulee kattamaan
– julkisia ja yksityisiä rakennuksia koskevat hankkeet, joissa toteutetaan uusiutuvaan energiaan ja/tai energiatehokkuuteen liittyviä ratkaisuja;
– investoinnit erittäin energiatehokkaisiin ja varsinkin uusiutuvia energialähteitä käyttäviin sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksiin, mikroyhteistuotantoyksiköt mukaan luettuina, ja kaukolämpö-/-jäähdytysverkkoihin;
– paikallisympäristöihin sulautetut hajautetut uusiutuvan energian lähteet ja niiden integrointi sähköverkkoihin;
– puhdas kaupunkiliikenne, jolla tuetaan energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä ja joka painottuu julkiseen liikenteeseen, sähkö- ja vetyajoneuvoihin sekä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen;
– paikallisinfrastruktuuri, mukaan luettuina julkisen infrastruktuurin ulkovalaistus.
Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (LT) Haluan kiittää mietinnön laatijaa erinomaisesta lainsäädäntöaloitteesta, jolle annoin tukeni, koska energiatehokkuutta ja uusiutuvia energianlähteistä edistävien hankkeiden rahoittaminen stimuloi talouden elpymistä, luo työpaikkoja sekä edistää sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja alueiden vetovoimaisuutta. Nämä hankkeet ovat tehokkaimpia silloin, kun ne toteutetaan kunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa voi olla kuitenkin tarkoituksenmukaisempaa kohdentaa hankkeet kansalliselle tasolle. Nykyinen rahoitus- ja talouskriisi sekä niistä johtuva budjettivarojen lasku vaikuttavat erityisen haitallisesti paikallisten ja alueellisten viranomaisten taloustilanteeseen; on kuitenkin varmistettava, ettei näiden viranomaisten vaikea taloudellinen tilanne estä heitä saamasta rahaston varoja. Pidän myönteisenä sitä, että taloudellisten vaikutusten edellytetään olevan lyhytaikaisia ja että hanketta koskevan hakemuksen vastaanottamisen ja hakemusta koskevan lopullisen päätöksen tekemisen välinen aika saisi olla pidempi kuin kuusi kuukautta. Kuten tiedämme, EU:n riippuvuus öljyn ja kaasun tuottajamaista lisääntyy. Joissain maissa rakennusten kunnostushankkeet, kaasu- ja sähköinfrastruktuuriin liittyvät hankkeet eli rajayhdysjohdot, tuulipuistot sekä hiilen talteenotto- ja varastointihankkeet etenevät hyvin hitaasti. Näiden hankkeiden käyttämättömät varat voidaan kohdentaa tälle alalle. Mietintö on erityisen tärkeä Liettualle, jonka riippuvuus Venäjän tuottamasta energiasta on kasvussa. Toivon näin ollen, että hallitus tekee kaikkensa saadakseen rahoitusta ja kohdentaa varat paikalliselle tasolle tuodakseen lisäarvoa ja välitöntä hyötyä kansalaisille energiaköyhyyden vähentämiseksi. Toivon myös, että mietintö ei huku liialliseen byrokratiaan.
Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Energiatehokkuuden ja energiavarmuuden kehittäminen ovat EU:lle keskeisiä painopistealueita. Eurooppa 2020 -strategiassa asetetaan näille aloille hyvin kunnianhimoisia tavoitteita. Ylijäämävarojen käyttäminen Euroopan energia-alan elvytysohjelmaan kuuluvien energiatehokkuutta ja uusiutuvia energianlähteitä edistävien hankkeiden tukemiseen on näin ollen perusteltua erityisesti nykyisen rahoituskriisin aikana. Investointihankkeiden esiin tuleminen näillä aloilla on elintärkeää talouskasvun ja puhtaamman talouden kannalta.
Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (LV) Kannatan ehdottomasti ajatusta 146 miljoonan euron kohdentamisesta energia-alan hankkeisiin. Tämän avulla saadaan aikaan kouriintuntuvia vaikutuksia, mikäli varat käytetään järkevästi. Ensinnäkin tämä päätös näyttää vihreää valoa teollisuuden, liikenteen ja kauttakulun alalla kaikille niille, jotka pyrkivät vähentämään merkittävästi kustannuksiaan. Kustannukset putoavat ja sen seurauksena tulot nousevat. Noudattamalla tasapainoista veropolitiikkaa EU:n jäsenvaltiot voivat puolestaan toipua maailmanlaajuisen rahoituskriisin vaikutuksista nopeammin. EU:n varojen kohdentaminen energia-alan hankkeisiin on hyvä kannustin EU:n hallitusten päämiehille, paikallisviranomaisille ja yrityksille.
Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Tutkimus ja kehitys ovat olennaisia terveen talouskasvun moottoreita ja välttämättömiä EU:n ilmastonmuutosta ja energiatehokkuutta koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä on yksi niistä syistä, joiden vuoksi tutkimus ja innovaatio ovat Eurooppa 2020 -strategian keskeisiä osatekijöitä. Toisaalta on tärkeää, että tukilainsäädäntö on selkeää, jotta väärinkäytöksiltä voidaan välttyä mahdollisimman hyvin. Toisaalta valvonta ei saa kuitenkaan johtaa siihen, että pienet yritykset ja pk-yritykset jäävät tahattomasti ulkopuolelle tukimenettelyn monimutkaisuuden vuoksi. Tukilainsäädäntöä pitää tästä syystä tarkistaa parin vuoden välein nämä seikat mielessä pitäen ja sitä on yksinkertaistettava aina kun mahdollista. Suunniteltu tarkistus ei vastaa näitä kriteereitä, minkä vuoksi äänestin sitä vastaan.
Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, sillä erityisesti kriisin aikana on mielestäni tärkeää tukea ja elvyttää taloutta keskittyen sellaisiin aloihin, jotka eivät ole vielä kyllästyneitä, vaan vaativat kehitystyötä ja investointeja. Yhdyn myös sääntöön, jonka mukaan välineellä pitäisi rahoittaa vain toimenpiteitä, joilla on nopea, mitattavissa oleva ja merkittävä vaikutus EU:n talouden elpymiseen, energian toimitusvarmuuden parantumiseen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen. Käynnissä oleva rakenteellinen kriisi on, paradoksaalista kyllä, erinomainen mahdollisuus ottaa tämä asia uudelleen puheeksi. Tärkeimpiä talousjärjestelmiä koetelleet vaikeudet voivat antaa Euroopalle tilaisuuden elpyä. Se edellyttää kuitenkin uutta strategiaa, jossa on näkemystä, kykyä ja rohkeutta. Nykytilanteessa ainoa strategia, joka voi yhä onnistua, on sijoittaminen innovatiivisiin ratkaisuihin nykyisten teknisten ja tieteellisten kaavojen murtamiseksi.
Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, sillä mielestäni meidän on syytä tukea Euroopan energia-alan elvytysohjelman käyttämättömien varojen kohdentamista sellaisen erityisen rahoitusvälineen luomiseen, josta tuetaan energiatehokkuutta ja uusiutuvia energianlähteitä edistäviä aloitteita. Tämäntyyppisten hankkeiden rahoittaminen on täysin Eurooppa 2020 -strategian mukaista ja se edistää merkittävällä tavalla kestävää taloutta, ilmastonmuutoksen torjuntaa ja työllisyyttä; se on myös erityisen sopiva menetelmä nykyisinä talous- ja rahoituskriisin aikoina.
Crescenzio Rivellini (PPE), kirjallinen. – (IT) Onnittelen jäsen Van Bremptia erinomaisesta työstä. Euroopan energia-alan elvytysohjelmaa koskevan lainsäädännön tarkistaminen mahdollistaa käytettävissä olevien varojen hyödyntämisen muun muassa seuraavanlaisten hankkeiden rahoittamiseen: julkisten ja yksityisten rakennusten kunnostaminen energiatehokkuuden parantamiseksi tai uusiutuvien energianlähteiden käyttöön ottamiseksi; uusiutuvia energianlähteitä käyttävien tuotantolaitosten rakentaminen ja niiden integrointi sähköverkkoihin; puhtaan kaupunkiliikenteen, kuten sähkö- ja vetyajoneuvojen, kehittäminen; paikallisinfrastruktuurin kehittäminen, mukaan luettuina tehokas katuvalaistus, sähkön varastointiratkaisut, älykkäät sähkönkulutuksen mittausmenetelmät ja älykäs sähköverkko. Varat kohdennetaan paikallis- ja alueviranomaisille hankkeisiin, joiden pitäisi olla taloudellisesti ja rahoituksellisesti tehokkaita, jotta sijoituksesta saadaan rahat takaisin mahdollisimman pian. Tammikuun 2011 ja 31. maaliskuuta 2014 välisenä aikana otetaan käyttöön kaikkiaan 146,34 miljoonaa euroa. Tukea voidaan antaa lainan, takuun, oman pääoman ja muiden rahoitustuotteiden muodossa. Enintään 15 prosenttia rahoituksesta voidaan käyttää julkisten viranomaisten tukemiseen hankkeiden valmistelussa; hankkeet valitaan osittain maantieteellistä tasapainoa noudattaen.
Robert Rochefort (ALDE), kirjallinen. – (FR) Nykyisessä vaikeassa taloustilanteessa tämä rahoitusväline, joka kohdentaa 146 miljoonaa euroa sitomattomia varoja hankkeisiin, jotka edistävät energiansäästöä, energiatehokkuutta ja uusiutuvia energianlähteitä vuoteen 2014 asti, auttaa tukemaan kasvua ja kannustaa talouden elpymistä Euroopan unionissa torjuen samalla ilmastonmuutosta ja edistäen ympäristönsuojelua. Kannatan tätä muutosta ja äänestän kollegani, jäsen Van Bremptin, laatiman mietinnön puolesta.
Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) EU hyväksyi vuonna 2009 ohjelman, jolla tuetaan talouden elpymistä Euroopassa (EEPR) myöntämällä 3,98 miljardia euroa energiahankkeisiin vuoden 2010 loppuun mennessä. Tämä yhteisön rahoitus kohdennettiin kolmeen alaohjelmaan kaasu- ja sähköinfrastruktuurin, merituulisähkön sekä hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin alalla. Vihreiden ansiosta me saimme säännöksen, joka mahdollistaa erityisen rahoitusvälineen luomisen sitomattomilla varoilla energiatehokkuuden ja uusiutuvien energia-aloitteiden tukemiseksi erityisesti kaupungeissa. Hajautettujen investointien lukumäärän nostamiseksi edunsaajina toimivat kunnalliset, paikalliset ja alueelliset viranomaiset.
Oreste Rossi (EFD), kirjallinen. – (IT) Nykyisenlaisen kriisin aikana me emme voi hyväksyä sitä, että Euroopan unionin energiahankkeisiin kohdentamia varoja jätetään käyttämättä. Kaasuun, sähköön ja tuulivoimainfrastruktuuriin varatuista varoista yli 146 miljoonaa euroa jäi käyttämättä. Tämän toimenpiteen tarkoituksena on palauttaa nämä varat käyttöön ja rahoittaa hankkeita, joilla kunnostetaan ja kehitetään kotien ja julkisten rakennusten energiatehokkuutta, katuvalaistusta ja kaupunkien liikennejärjestelmiä. Nämä varat voivat luoda uusia työpaikkoja, jotka edistävät talouden kilpailukykyä ja kestävyyttä.
Salvatore Tatarella (PPE), kirjallinen. – (IT) Tämänpäiväisen äänestyksen tuloksena syntyy uusi ja tärkeä rahasto, josta rahoitetaan hankkeita uusiutuvien energianlähteiden ja energiatehokkuuden alalla innovatiivisten rahoitusvälineiden kautta. Rahastolla on kaksi tavoitetta: edistää energiansäästöä ja ympäristön tilaa sekä antaa uusia virikkeitä Euroopan talouden elpymiselle. Rahastosta rahoitetaan aloitteita ja energiahankkeita noudattaen aiemmasta poikkeavaa filosofiaa: aiemmin surkeasti epäonnistuneiden suorien avustusten sijaan keskitytään nyt sijoituksen tuottavuuteen. Uskon, että oikein käytettynä tämä uusi malli voi olla ensiaskel kohti Euroopan talouden elvyttävää myönteistä kierrettä. Lisäksi uusi rahoitusväline on tärkeä tilaisuus ennen kaikkea Etelä-Italiassa sijaitsevien paikallisten yhteisöjen kehittämisen kannalta. Rahasto voitaisiin itse asiassa yhdistää myös muihin EU:n rahastoihin, kuten Euroopan aluekehitysrahastoon. Äänestämällä määrätietoisesti tämän uuden rahaston puolesta ilmaisen toivoni sen suhteen, että tämäntyyppinen rahoitus voitaisiin tulevaisuudessa laajentaa myös monille muille aloille alkaen tie-, rautatie-, satama- ja lentokenttäinfrastruktuureista.
Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. – (PT) Energiatehokkuuteen ja energiavarmuuteen sitoutuminen on yksi Euroopan unionin tämänhetkisistä painopistealueista. Eurooppaa tällä hetkellä koetteleva laaja talous- ja rahoituskriisi pakottaa meidät etsimään ratkaisuja, jotka voivat tarjota tasapainoisen vastauksen nykymaailman vaatimuksiin eritoten hyödyntäen olemassa olevia varoja. Kannatan ehdotusta kanavoida Euroopan energia-alan elvytysohjelman yhteydessä energia-alalle kohdennetut mutta käyttämättä jääneet 114 miljoona euroa aloitteisiin, jotka tukevat energiatehokkuutta ja uusiutuvia energianlähteitä Eurooppa 2020 -strategian hengessä. Tavoitteena on, että nämä uudet investointihankkeet edistävät työpaikkojen luomista ja lisäävät alan kilpailukykyä. Mietinnössä korostetaan mielestäni aivan oikein hajautettujen investointien lisäämisen tärkeyttä, sillä aloitteiden edunsaajat ovat julkisia viranomaisia hallinnon eri tasoilla, joko kunnallisella, alueellisella tai kansallisella tasolla. Eri osapuolten roolia siis tullaan tukemaan ja arvostamaan, mikä on osoitus kaupunginjohtajien ilmastosopimuksen puitteissa toteutetun koordinaation onnistumisesta.
Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin kyseisen yhteispäätöslauselman puolesta, koska transatlanttiset suhteet muodostavat eurooppalaisille epäilemättä kaikkein tärkeimmät ulkosuhteet. Tulevassa EU:n ja Yhdysvaltojen välisessä huippukokouksessa kummankin osapuolen on tehtävä yhteistyötä, jotta edettäisiin yhteisessä toimintaohjelmassa, joka perustuu yhteisiin arvoihin, kuten demokratian puolustamiseen, oikeusvaltioperiaatteeseen ja ihmisoikeuksiin. Koska vallalla on vakava kriisi ja pian järjestetään olennaisen tärkeä G20-kokous, sekä EU:n että Yhdysvaltojen, joiden osuus maailmantaloudesta on puolet, on sitouduttava paremmin kuin koskaan aiemmin työskentelemään tiiviisti yhdessä globaalin talouden elvyttämiseksi ja maailmanlaajuisen rahoitusjärjestelmän sääntelemiseen tarkoitettujen toimenpiteiden laatimiseksi. Maailman kohtaamien suurien haasteiden – ilmastonmuutoksen torjunta, vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttaminen, Lähi-idän rauhanprosessi, Afganistanin ja Irakin erityistilanteet ja jopa ydinaseiden leviämisen estäminen – käsittelemiseen tarvitaan yhteistoimia. Tällaisia toimia pitää syntyä EU:n ja Yhdysvaltojen lisääntyneen strategisen vuoropuhelun ja yhteistyön seurauksena monenvälisten järjestöjen, erityisesti Yhdistyneiden kansakuntien, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön ja Naton kanssa. Tämä edistää ratkaisujen löytämistä.
Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Euroopan unionin ja Yhdysvallat yhdistävät ainutlaatuiset suhteet muodostavat yhden Euroopan unionin strategisista peruskivistä. Transatlanttiset suhteet, jotka yhdessä muodostavat puolet maailmantaloudesta ja joita yhdistävät demokratian ja ihmisoikeuksien yhteiset arvot, takaavat lisäksi maailmanlaajuisen vakauden. Seuraava Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välinen huippukokous on olennaisen tärkeä vaihe tässä yhteistyössä. Äänestin käsiteltävänä olevan tekstin puolesta, koska siinä korostetaan tätä yhteistyötä odottavia haasteita velvoitteita, jotka nojaavat siihen. Kahden mahtivallan välisen vuoropuhelun elpyminen ja Obaman uudelle hallinnolle luonteenomaisten monenvälisten neuvottelujen edistäminen niin ikään lisäävät tämän tekstin merkitystä. Tästä näkökulmasta katsottuna siinä tarjotaan suuntaviivat seuraavaa huippukokousta varten, erityisesti käsiteltäessä Israelin ja Palestiinan välistä konfliktia, Iranin ydinaseongelmaa, ydinaseiden riisuntaa ja transatlattista turvallisuuspakettia. Siinä kehotetaan myös vahvistamaan transatlanttista talousneuvostoa ja korostetaan tarvetta uudistaa kansainvälinen rahoitusjärjestelmä. Lisäksi tekstissä pyydetään kehittämään energia-, ympäristö-, teollis- ja tekijänoikeus- ja kuluttajansuojayhteistyötä sekä oikeudellista ja poliisiyhteistyötä.
Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Kannatan tätä päätöslauselmaa. Lissabonin sopimuksen voimaantulon myötä Euroopan unionista tuli kansainvälisesti tärkeä toimija. Samalla kun Euroopan unioni ja Yhdysvallat muodostavat maailmantalouden vahvimmat mahdit, rahoitus- ja talouskriisin vakavat seuraukset ovat johtaneet aikaisempaa yhdentyneempien transatlanttisten markkinoiden syntyyn, mikä saattaa synnyttää nykyistä edullisemmat olosuhteet talouskasvulle ja kestävälle sosiaaliselle kehitykselle. Tästä syystä on kehitettävä kahdenkeskistä yhteistyötä yhteisen energiastrategian valmistelussa, mikä tukisi energianturvan ja toimitusreittien monipuolistamista ja edistäisi ekologisesti tehokasta taloutta. Uutta liiketoimintakulttuuria luotaessa on lisäksi vahvistettava innovaatioiden, luovuuden sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttöä ja lisätä koulutus-, tutkimus- ja tiedealan yhteistyötä.
Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Kun otetaan huomioon, että kyseiset kaksi kumppania ovat sitoutuneet tekemään yhteistyötä lisätäkseen kasvua ja työpaikkoja taloudessaan ja että parlamentti kannattaa transatlanttisten markkinoiden – jotka perustuvat sosiaalisen markkinatalouden periaatteeseen – toteutumista vuoteen 2015 mennessä, tämä tulee EU:n omien sisämarkkinoiden toteutumisen ohella olemaan avaintekijä uuden kasvun ja globaalien markkinoiden elpymisessä. Äänestin päätöslauselman puolesta, sillä olen samaa mieltä siitä, että transatlanttinen talousneuvosto on sopivin mekanismi transatlanttisten taloussuhteiden hallinnoimiseksi ja että kumppanien olisi hyödynnettävä talousneuvostoa taloudellisen yhdentymisen esteiden voittamiseksi ja transatlanttisten markkinoiden luomiseksi vuoteen 2015 mennessä. Markkinoiden olisi perustuttava sosiaalisen markkinatalouden periaatteeseen, joka toimii myönteisenä vastauksena nykyisiin taloudellisiin ja sosiaalisiin kriiseihin. Kannatan myös kehotusta tehdä yhteistyötä transatlanttisen talousneuvoston kanssa kaikissa asioissa, jotka koskevat yritysten sääntely-ympäristöä, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten sääntely-ympäristöä. Tässä olisi toimittava pk-yrityksiä tukevan EU:n aloitteen lähestymistavan mukaisesti kaavailtaessa lainsäädäntöä, jolla on transatlanttista vaikutusta.
Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. – (PT) Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin välinen kumppanuus perustuu yhteiseen historiaan, kulttuuriin, etuihin ja arvoihin, ja kumppanit jakavat myös vastuuta käsitellessään maailmanlaajuisia ongelmia ja yhteisiä haasteita. Yhdysvallat ja Euroopan unioni integroituine talouksineen edustavat noin puolta globaalista taloudesta: transatlanttinen kumppanuus on maailmanlaajuisen taloudellisen vaurauden päämoottori. On olennaisen tärkeää, että tulevassa huippukokouksessa voidaan hahmotella johdonmukainen yhteinen strategia, johon kuuluu uusia menettelytapoja ja välineitä, joiden avulla voidaan vastata talouskasvun ja työpaikkojen luonnin uusiin haasteisiin strategian ja turvallisuuden kannalta. Toivon, että huippukokouksen tuloksena lähetetään viesti, jonka mukaan Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen on tehtävä yhteistyötä ennenkuulumattomalla tavalla markkinoidensa ja rahoituslaitostensa uudistamisessa, opittava äskettäisen talous- ja rahoituskriisin virheistä ja luotava olosuhteet elpymiselle ja työpaikkojen luomiselle. Pyydän myös avointa vuoropuhelua osapuolten välille siitä, miten lisätään suvaitsevaisuutta ja moninaisuuden kunnioitusta eri yhteisöissä, kun on kyse kaikkien perusihmisoikeuksien kunnioittamista.
Lara Comi (PPE), kirjallinen. – (IT) Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin maailmanlaajuinen valta-asema tuo mukanaan vastuun, jota emme voi pakoilla. Tarkoituksena ei ole puolustaa omaksumiamme asemia tai yrittää turhaan estää historiallisia prosesseja kyseisen valta-aseman säilyttämisen tekosyyllä. Tarkoituksena on ennemminkin sellaisten edistysaskelten vahvistaminen sivistyneessä maailmassa, jotka ovat olleet luonteenomaisia maillemme vuosikymmenten ajan. Halu saavuttaa hyvinvointia kansoillemme demokraattisin keinoin – vapaiden markkinoiden, nykyistä inhimillisimpien työskentelyolosuhteiden, toimivien sosiaaliturvajärjestelmien ja kaikkien muiden saavutusten avulla, jotka ovat tehneet maistamme sellaisia, kuin ne tällä hetkellä ovat – on paljon tärkeämpää kuin hallitsevan aseman saavuttaminen kansainvälisessä sarjataulukossa, joka voi tarjota raakaa tietoa, mutta ei voi välittää tunteita tai ilmentää elämisen laatua. Kaikki tämä koskee paitsi maailmanlaajuisten taloussuhteiden hallintaa myös arkaluonteisempia asioita esimerkiksi ulkopolitiikassa tai ympäristöpolitiikassa (yhdessä teollisuus- ja energiapolitiikalle aiheutuvien seuraamusten kanssa). Koordinoinnin lisääminen tänään voi parantaa huomista maailmaa, ja meidän aikomuksenamme ei ole luopua tästä kunnianhimoisesta tavoitteesta.
Christine De Veyrac (PPE), kirjallinen. – (FR) Yhdysvallat ja Euroopan unionin yhdistävät siteet ovat ainutlaatuiset ja historialliset. Tänään parlamentin äänestämässä päätöslauselmassa, jota kannatin, korostetaan entistä suuremman yhteistyön merkitystä maidemme välillä ja suhteidemme jatkuvaa vahvistamista, erityisesti talouskriisin ja länttä vastaan esitettyjen terrorismin uhkien yhteydessä. Suhtaudun lisäksi myönteisesti siihen, että päätöslauselmassa käsitellään myös valuuttaongelmaa, sillä tämä osoittaa haluamme tarkistaa kansainvälistä valuuttajärjestelmää aikana, jolloin niin kutsutut valuuttasodat vahingoittavat Euroopan unionin kasvua. Tämä on ystävällinen mutta päättäväinen viesti, jonka lähetämme transatlanttisille liittolaisillemme juuri ennen G20-huippukokouksen avajaisia.
Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välistä tulevaa huippukokousta ja transatlanttista talousneuvostoa koskevan yhteisen päätöslauselmaesityksen puolesta, koska minusta on välttämätöntä, että EU:n tämänhetkinen puheenjohtajamaa pyrkii saamaan Yhdysvalloilta kunnianhimoisen sitoumuksen tulevassa Cancúnin huippukokouksessa. Yhdysvalloilta tarvitaan nykyistä parempaa yhteistyötä myös, kun pyritään tehostamaan sen päästökauppajärjestelmän ja Euroopan unionin soveltaman järjestelmän yhteensovittamista.
Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Päätöslauselma käsittelee melko selvästi tulevan huippukokouksen päämääriä ja Yhdysvaltojen ja EU:n välisen "strategisen dialogin" syventämistä.
Maailmassa vallalla olevat haasteet – kapitalismin kriisi ja kohtuullisen voimakkaiden talouksien, erityisesti Brasilian, Venäjän, Intian ja Kiinan eli niin kutsuttujen "BRIC-maiden" nousu – merkitsevät vakavaa uhkaa imperialistiselle hegemonialle. Yhdysvallat ja Euroopan unioni yrittävät koordinoida strategioitaan käyttäen talouden, diplomatian ja aseistuksen kaikkia mahtikeinoja kyseisen kehityssuunnan muuttamiseksi. Tämän parlamentin enemmistö ei poikkea uusliberalismin valinnastaan; sen sijaan se vahvistaa sitä toivoen, että huippukokouksen seurauksena otetaan uusia askeleita, jotka edistävät taloudellista integraatiota ja transatlanttisten markkinoiden syntyä. Näillä vaihtoehdoilla on taipumusta johtaa työntekijöiden ja ihmisten entistä suurempaan hyväksikäyttöön ja näin pahentaa EU:n jäsenvaltioiden välistä taloudellista ja sosiaalista epäsuhtaa.
Sotilaallisen vaihtoehdon merkitys luonnonvarojen markkinoiden valta-aseman varmistamisessa kasvaa vaarallisesti sen lisäksi, että "transatlanttista turvallisuutta" koskevaa "strategista yhteistyötä" vahvistetaan Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin välillä Naton puitteissa.
Ihmiset ovat vastanneet hyväksikäytön ja sodan valitsemiseen taistelulla. Uskomme, että 20. marraskuuta järjestettävässä Naton vastaisessa mielenosoituksessa ja CGTP–IN-järjestön ehdottamassa yleislakossa 24. marraskuuta portugalilaiset vauhdittavat taistelua kyseistä politiikkaa vastaan.
Lorenzo Fontana (EFD), kirjallinen. – (IT) On tärkeää hyödyntää poliittisia ja taloudellisia transatlanttisia suhteita, jotka ovat jatkuvasti vahvistuneet viime vuosina ja jotka ovat vaikuttaneet sijoitusvaihtoehtoihin ja yritysten liiketoimiin. Uskon, että Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välisiä suhteita voidaan entisestään parantaa, kuten todetaan yhteisessä päätöslauselmaesityksessä, vahvistamalla taloudellista yhteistyötä ja henkilötietojen suojaa koskevia sääntöjä ja pyytämällä Yhdysvaltojen viranomaisilta lisää avoimuutta ulko- ja puolustuspolitiikkaan. On tärkeää tehostaa Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välisiä suhteita erityisesti kaupan alalla. On myös tärkeää ottaa suhteissa huomioon sekä yhteiset arvot että ristiriitaiset kannat, joihin liittyvää rakentavaa vuoropuhelua on kehitettävä. Yleisesti ottaen minulla on myönteinen käsitys yhteisestä päätöslauselmaesityksestä, ja tästä syystä äänestän sen puolesta toivoen, että se tarjoaa sysäyksen yhteistyön lisäämiseen näiden maailmanpolitiikassa ja talouden alalla tärkeiden kahden toimijan välillä.
Nathalie Griesbeck (ALDE), kirjallinen. – (FR) Euroopan unioni ja Yhdysvallat ovat kaksi aluetta, joita talous- ja rahoituskriisi ovat heikentäneet vakavalla tavalla. Aikana, jolloin vaikutukset edelleen tuntuvat, olemme Euroopan parlamentissa vakuuttaneet jälleen haluavamme löytää yhteisen vastauksen tähän kriisiin ja ilmaisseet tarpeen lujittaa taloudellista yhteistyötä selviytyäksemme tästä vaikeasta ajasta. Uskon, että transatlanttisten markkinoiden toteuttaminen vuoteen 2015 mennessä on hyvä keino kehittää edelleen kahden alueen välisiä taloudellisia suhteita. Niiden avulla voimme myös olla vahvempia maailmantalouden suhdannevaihteluja vastaan. Koska Yhdysvallat ja Euroopan unioni ovat vanhoja kumppaneita ja koska niitä yhdistävät monet arvot (demokratia, ihmisoikeuksien kunnioittaminen), haluaisimme lisäksi laatia transatlanttisen selvityksen valottamaan Irakin kidutusepäilyjä. Nyt kun terrorismin uhka näyttää olevan ilmeinen, toivon, että Euroopan unioni ja Yhdysvallat tekevät kaikilta osin yhteistyötä tällä alalla ryhtymättä kuitenkaan toimenpiteisiin, jotka saattavat olla liian tungettelevia kansalaisten yksityiselämän kannalta. Tämä on näkökohta, jonka halusimme tuoda esille EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokouksen lähestyessä.
Tunne Kelam (PPE) , kirjallinen. – (EN) Kannatin transatlanttista talousneuvostoa käsittelevää päätöslauselmaa joitakin ALDE-ryhmän esittämiä tarkistuksia lukuun ottamatta. Haluan käyttää tilaisuutta hyväkseni ja kehottaa kumpaakin transatlanttista kumppania viipymättä käyttämään kokonaisvaltaisesti transatlanttisen talousneuvoston potentiaalia. Transatlanttinen talousneuvosto tulee olemaan olennaisen tärkeä väline pyrittäessä voittamaan toistaiseksi vielä olemassa olevia vapaakaupan esteitä ja toteutettaessa transatlanttisia vapaakaupan markkinoita tulevien viiden vuoden aikana. Ainoastaan tällaiset markkinat, joita Euroopan parlamentti on kannattanut useaan otteeseen, voivat muodostaa perustan pitkäkestoiselle ja luotettavalle Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin väliselle yhteistyölle. Poliittisesti Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin olisi ponnisteltava päättäväisesti sopiakseen yhteisestä toimintaohjelmasta, jonka avulla käsitellään globaaleja haasteita.
Alan Kelly (S&D), kirjallinen. – (EN) Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen väliset suhteet kuuluvat Euroopan unionin tärkeimpiin suhteisiin. Yhdysvallat on niin huomattava kauppakumppani, että kaikki, mikä auttaa meitä työskentelemään tiiviimmin yhdessä, on tervetullutta. Kannatan päätöslauselmaa, jossa kehotetaan selvittämään kahden kaupparyhmittymän väliset erot mm. viisumivapautta ja matkustajarekisteritietoja koskevissa ongelmissa. Päätöslauselmassa pyydetään kummaltakin puolelta Atlanttia myös rahoitusuudistusten parempaa lähentämistä, mikä minusta on erittäin tärkeää, jotta tulevaisuudessa voitaisiin välttää tällä hetkellä meneillään olevan kriisin kaltaisia kriisejä syntymästä uudelleen.
Constance Le Grip (PPE) , kirjallinen. – (FR) Kannatin päätöslauselmaa, jossa Euroopan parlamentti esittelee neuvostolle suosituksensa tavasta, jolla transatlanttisia ongelmia olisi käsiteltävä tulevassa EU:n ja Yhdysvaltojen välisessä huippukokouksessa. Kun otetaan huomioon Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen painoarvo globaalissa taloudessa ja tämänhetkinen taloudellinen tilanne, vaikuttaa siltä, että kummankin kumppanin kannalta on erittäin tärkeää lujittaa yhteistyötä kasvun edistämiseksi ja työpaikkojen lisäämiseksi. Tästä syystä kannatin erityisesti kollegani, jäsen Brokin, esittämää kahta tarkistusta, joissa korostettiin tarvetta koordinoida rahapolitiikkaa nykyistä paremmin transatlanttisten suhteiden yhteydessä. Näitä kahta tarkistusta olisi harkittava keskustelussa, joka alkaa G20-kokouksessa ja käsittelee riskejä, joita niin sanottu valuuttasota on tuonut kaikkiin maailman talouksiin, ja kansallisia valuutta-aloitteita, jotka voivat saattaa valuuttakurssit epätasapainoon. Kaikkea "kilpailukykyistä devalvointia" ja "kilpailukykyistä arvon alentamista" olisi vältettävä, koska nämä heikentävät välttämätöntä kansainvälistä talous- ja valuuttayhteistyötä.
Patrick Le Hyaric (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Transatlanttisia suhteita koskeva päätöslauselma, sellaisena kuin se hyväksyttiin, on vetoomus erityissuhteiden puolesta Yhdysvaltojen kanssa. Siinä kehotetaan luomaan taloudelliset erityissuhteet toteuttamalla transatlanttiset markkinat nykyhetken ja vuoden 2015 välisenä aikana ja poliittiset suhteet, joiden tarkoituksena on "yhteisen asian puolustaminen". Koska tähän yhteiseen asiaan sisältyy lisääntynyt yhteistyö Afganistanissa, paljon nykyistä tiiviimpi integroituminen Pohjois-Atlantin puolustusliiton (Nato) operaatioihin ja alistuminen amerikkalaisten vaatimuksiin ilmoittaa Euroopan unionin kansalaisten pankkitietoja Swift-sopimuksen myötä, äänestin päätöslauselmaa vastaan.
Jiří Maštálka (GUE/NGL), kirjallinen. – (CS) Kun tarkastelemme Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välistä henkilötietojen suojaan liittyvää sopimusluonnosta, joka koskee poliisiyhteistyössä ja oikeudellisessa yhteistyössä esiin tulevien tietojen käsittelyä ja siirtoa meidän on syytä esittää perustavaa laatua oleva kysymys: ovatko kummankin osapuolen intressit sopimuksessa yhtä suuret. Minusta näin ei ole asianlaita, sillä Yhdysvaltojen intressit saada tietoa Euroopan unionin kansalaisista ovat etusijalla. Jos tarkastelemme lähemmin kummankin osapuolen järjestelmien välisiä eroja henkilötietojen suojaamisessa, toteamme nopeasti, että on lähes mahdotonta päästä tämänkaltaiseen sopimukseen, jos haluamme säilyttää sellaiset henkilötietojen suojaamista koskevat standardit, joista määrätään Euroopan ihmisoikeusyleissopimuksessa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa. Lisäksi on ehdottoman välttämätöntä, että ennen kyseisestä sopimuksesta EU:n ja Yhdysvaltojen välillä käytäviä neuvotteluja hyväksytään säädöksiä yksityishenkilöiden suojelusta tilanteissa, joissa EU:n ja jäsenvaltioiden elimet, toimielimet ja muut laitokset käsittelevät henkilötietoja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 16 artiklan mukaisesti.
Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Tämän päätöslauselman ainoa hyvä puoli on, että siinä suositellaan kuolemantuomion yleistä lakkauttamista ja kehotetaan Yhdysvaltoja liittymään kansainvälisen rikostuomioistuimen jäseneksi. Muutoin päätöslauselmaa ei voi hyväksyä. Miten parlamentti voi julistaa kannattavansa suurten transatlanttisten markkinoiden toteuttamista, tuota valtavaa hanketta, jota toteutetaan Euroopan unionin kansalaisten selän takana? Miten se voi suhtautua myönteisesti Swift-sopimukseen, matkustajarekisteritietojen (PRN) luovuttamiseen, Avoin taivas -sopimukseen Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välillä, kasvihuonekaasujen päästökauppaan sekä demokratian vastaisiin laitoksiin, jotka ovat terrorismia torjuvan kansainvälisesti toimivan monialaisen ryhmän (GMT) takana? Äänestin tätä yleisen edun ja demokratian petosta vastaan.
Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen väliset suhteet perustuvat yhteiseen sitoutumiseen demokratiaan, oikeusvaltioperiaatteeseen ja ihmisoikeuksiin sekä terrorismin torjuntaan ja joukkotuhoaseiden leviämisen estämiseen. Nämä ovat yhteiset etumme ja arvomme. Emme saa unohtaa, että EU:n ja Yhdysvaltojen osuus maailmantaloudesta on lähes puolet: kyse on maailman yhdentyneemmästä ja pisimpään jatkuneesta taloussuhteesta sekä globaalin taloudellisen vaurauden keskeisestä veturista. Transatlanttisten suhteiden voima ja sitoutuminen siihen ovat entistä tärkeämpiä tämänhetkisen kansainvälisen rahoitus- ja talouskriisin vallitessa. Tämän vuoksi huippukokouksessa on erittäin tärkeää vahvistaa kyseisiä suhteita entisestään siten, että vuodeksi 2015 asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa.
Louis Michel (ALDE), kirjallinen. – (FR) Päätöslauselma, joka käsittelee tulevaa EU:n ja Yhdysvaltojen välistä huippukokousta ja transatlanttista talousneuvostoa, on laadittu vahvistamaan transatlanttista toimintasuunnitelmaa ja lujittamaan EU:n ja Yhdysvaltojen välistä yhteistyötä yhteistä etua koskevissa asioissa. Näillä suhteilla on etusija Euroopan unionin toiminnassa. Sen lisäksi, että Euroopan unionilla ja Yhdysvalloilla on useita yhteisiä etuja ja arvoja, kuten rauhan edistäminen, demokratia, ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja markkinatalous, niillä on maailman tärkeimmät kahdenväliset kauppa- ja investointisuhteet: transatlanttisen talouden arvo on 4 280 miljardia US-dollaria. Yhä tiiviimpi taloudellinen integraatio muodostaa todellisuutemme. Näiden suhteiden kokonaisvaltainen merkitys voidaan nähdä myös kehitysyhteistyön alalla, kun otetaan huomioon, että Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin osuus kehitysavusta on lähes 80 prosenttia. Lisäksi kumppanuutemme on elintärkeää pyrittäessä tekemään maailmasta nykyistä vakaampi ja keskusteltaessa laajoista monenvälisistä ongelmista, kuten ilmastonmuutos, energia, talous- ja rahoituskriisi, kriisinhallinta, kehitysyhteistyö, alueelliset asiat, ydinaseiden leviämisen estäminen ja aseriisunta sekä turvallisuus.
Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė (PPE), kirjallinen. – (LT) Euroopan unionilla ja Yhdysvalloilla on monia yhtymäkohtia, ja niillä on hallitseva rooli globaalien ongelmien ratkaisemisessa. Meidän on kuitenkin opittava hyviä käytäntöjä toisiltamme ja vahvistettava kumppanuuttamme toimien tehokkuuden varmistamiseksi. Ongelmat ovat olennaisia, kun on kyse ilmastonmuutoksesta, terveellisestä ympäristöstä ja elintarviketurvallisuudesta. Meksikonlahdella tapahtunut valtaisa ympäristökatastrofi antoi toivoa siitä, että Yhdysvaltojen hallinto ryhtyisi asianmukaisiin toimiin varmistaakseen, että ympäristöstä pidetään huolta ja että työtä tehdään ilmastonmuutoksen haasteiden ratkaisemiseksi. Euroopan unionin on omaksuttava aktiivinen rooli Cancúnin ilmastonmuutoskonferenssissa. On tärkeää, että Yhdysvallat liittyy tähän sopimukseen. Toisinaan kuitenkin tuntuu, että olisi helpompaa päästä sopimukseen kehitysmaiden kuin Yhdysvaltojen kanssa. On löydettävä keinoja lisätä yhteyksiä Euroopan unionin päästökauppajärjestelmän ja Yhdysvaltojen alueellisten tai liittovaltion päästökauppajärjestelmien välillä. Meidän on myös pyrittävä luomaan transatlanttinen kumppanuus strategisissa energia-asioissa – energian toimitusvarmuudessa ja menettelytavoissa, joiden avulla lisätään vähähiilisten energialähteiden käyttöä. Yksi transatlanttiseen yhteistyöhön liittyvä ongelma koskee terveellistä ympäristöä – uuselintarvikkeita ja uusien tekniikoiden käyttöä elintarviketuotannossa. Euroopan unionin yhteiskunnat eivät ole täysin valmiita innovaatioihin, joten maiden on kunnioitettava toistensa valintoja. Vahvan Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välisen kumppanuuden on oltava hyödyksi kummallekin osapuolelle globaalisti. Toivon, että tuleva Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välinen huippukokous tarjoaa askeleen kohti tätä tavoitetta.
Franz Obermayr (NI), kirjallinen. – (DE) Päätöslauselmaesitys sisältää joitakin myönteisiä kohtia, ja Euroopan unionin olisi yritettävä vahvistaa asemaansa näissä asioissa, kuten globaalin talous- ja rahoituskriisin torjunnassa ja liikennettä ja teollisuutta koskevassa yhteistyössä. Toisaalta päätöslauselmaesityksessä on edelleen myös joitakin puutteita, jotka koskevat ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, erityisesti kansainvälisen terrorismin torjuntaa. Näin ollen äänestin tyhjää.
Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin päätöslauselman puolesta, koska uskon sen olevan oikeudenmukainen ja tasapuolinen asiakirja. On tärkeää, että parlamentti saa kuuluviin mielipiteensä suurimman liittolaisemme kanssa järjestettävässä tärkeässä huippukokouksessa. Transatlanttiset suhteet ovat aina olleet olennainen osa eurooppalaista ulkopolitiikkaa. Jopa globaalissa maailmassa, jossa jotkut asiantuntijat näkevät akselin siirtyvän lännestä kohti idän mahteja, olen edelleen hyvin vakuuttunut siitä, että EU:n ja Yhdysvaltojen väliset suhteet ovat ratkaisevan tärkeitä vakauden, kasvun ja vaurauden kannalta paitsi Atlantin valtameren molemmin puolin myös kaikkialla maailmassa. Meillä on vahvat yhteiset juuret: meitä yhdistävät kulttuuri, elämäntapa, ajattelutapa ja markkinat. Lisäksi olemme ennen kaikkea aina pitäneet kiinni arvoista, ihanteista ja tarpeista, olivatpa ne ideologisia, taloudellisia tai sosiaalisia, ja ne ovat antaneet meille johtavan roolin kansainvälisissä asioissa. Uuden globaalin skenaarion ja voimatasapainon vuoksi meidän on minusta kuitenkin tehtävä Yhdysvaltojen kanssa toteutettavasta yhteistyöstä toimivampaa, ja jotta Euroopan unioni voisi vakuuttaa olevansa luotettava kumppani, on hyvin tärkeää ilmaista yhteenkuuluvuutta mutta myös kykyä tehdä konkreettisia sitoumuksia.
Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin päätöslauselman puolesta, sillä olen sitä mieltä, että:
– transatlanttinen talousneuvosto muodostaa tarkoituksenmukaisimman mekanismin transatlanttisten taloussuhteiden hallintaan, ja kumppaneiden olisi käytettävä talousneuvostoa koko laajuudessaan taloudellisen integraation esteiden poistamiseksi ja transatlanttisten markkinoiden toteuttamiseksi vuoteen 2015 mennessä, mikä tarjoaa myönteisen vastauksen tämänhetkiseen talous- ja yhteiskuntakriisiin;
– transatlanttisella talousneuvostolla olisi oltava nykyistä parempia strategioita, jotta se voisi vastata asianosaisten osapuolten huoliin;
– pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen menettelytapaa olisi valvottava, koska sitä pidetään säädöksenä, jolla on transatlanttista vaikutusta;
– kriisin alussa olemassa olleet kansainväliset ja Yhdysvalloissa ja Euroopan unionissa vallalla olleet talouden ja rahoituksen hallintarakenteet eivät tarjonneet kansainväliselle rahoitusjärjestelmälle riittävää vakautta, joten ymmärretään, että talous- ja rahoitusalan riippumattomuuden lisäämisen myötä on tärkeää vahvistaa johtavien talouksien yhteistyötä makrotalouspolitiikassa ja valvonnassa.
Pidän myös myönteisenä sitä, että Euroopan unionia ja Yhdysvaltoja kehotetaan tekemään yhteistyötä Kiinan kanssa, jotta valuuttakursseja koskeva kansainvälinen ongelma voitaisiin ratkaista soveltamatta protektionistisia toimenpiteitä tai kostotoimenpiteitä. Tässä yhteydessä on otettava huomioon myös, että Euroopan unionin jäsenvaltioihin kohdistuva markkinoiden paine on erilaista kuin Yhdysvaltojen kokema paine, erityisesti siinä tapauksessa, kun on kyse valtion velvoitteista ja rahaliiton olemassaolosta.
Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen väliset suhteet ovat ainutlaatuiset ja historialliset. Tänään Euroopan parlamentissa hyväksytyssä päätöslauselmassa – jota minä kannatin – korostetaan yhteistyön vahvistamisen merkitystä ja strategisen vuoropuhelun tiivistämistä Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välillä talous- ja rahoituskriisiä sekä terrorismin uhan torjuntaa koskevissa asioissa. Ottaen huomioon kansainvälisten asioiden tärkeyden nykyään, on välttämätöntä vedota yhteisiin periaatteisiin, etuihin ja arvoihin, jotta voidaan ottaa päättäväisiä askelia tulevassa EU:n ja Yhdysvaltojen välisessä huippukokouksessa ja edetä laajassa yhteisessä toimintaohjelmassa, joka mahdollistaa näiden haasteiden tehokkaan käsittelyn. On myös olennaisen tärkeää, että transatlanttisen talousneuvoston potentiaalia hyödynnetään kaikilta osin, jotta voidaan poistaa esteet transatlanttisten markkinoiden toteuttamiselta vuoteen 2015 mennessä sekä tukea integroitua lähestymistapaa valvonnan ja makrotalouspolitiikan alalla sekä EU:n ja Yhdysvaltojen kauppasuhteissa kolmansien maiden kanssa.
Robert Rochefort (ALDE), kirjallinen. – (FR) Transatlanttiset suhteet ovat olennaisen tärkeät Euroopan unionille, ja kannatin EU:n ja Yhdysvaltojen lähestyvän huippukokouksen tulevaisuuden painopistealoja käsittelevää päätöslauselmaa. Etenkin globaalin ohjausjärjestelmän osalta olisi tehostettava ponnisteluja, joiden tavoitteena on YK:n uudistusohjelman täytäntöönpano. Lisäksi on erittäin tärkeää saavuttaa kunnianhimoinen ja sitova kasvihuonekaasupäästöjä koskeva järjestelmä vuoden 2012 jälkeistä aikaa varten. Rahoitusvakauden ollessa kyseessä tilinpäätösstandardien maailmanlaajuinen vertailtavuus on ratkaisevaa, ja edistystä on tehtävä tämän saavuttamiseksi. Lisäksi yhdellä alueella käyttöön otettujen lakisääteisten vaatimusten olisi toimittava esimerkkinä muille alueille, ja näin kansainvälisten rahoitusalan säännösten määrä voisi lisääntyä.
Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Äänestin lopullisessa äänestyksessä tyhjää. Yksi tämän päätöslauselman keskeisistä myönteisistä seikoista (josta kaikki ryhmässämme eivät ole samaa mieltä), jota olisi korostettava, on kohdassa 29, jossa Euroopan parlamentti toteaa, että vuosituhattavoitteita koskevia kansainvälisiä sitoumuksia – joista monien saavuttaminen on aikataulusta jäljessä – voidaan noudattaa ainoastaan, jos teollisuusmaat pitävät kiinni sitoumuksistaan ja myöntävät BKT:staan 0,7 prosenttia merentakaiseen kehitysapuun vuoteen 2015 mennessä. Tästä syystä parlamentti kehottaa Euroopan unionia ja Yhdysvaltoja sekä muita kansainvälisiä lahjoittajia pitämään kiinni sitoumuksistaan ja ryhtymään toimenpiteisiin, joiden avulla vauhditetaan kehitystä vuosituhattavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2015 mennessä.
Geoffrey Van Orden (ECR), kirjallinen. – (EN) Yhdistyneen kuningaskunnan ja muiden Euroopan unionin maiden suhteet Yhdysvaltoihin kuuluvat edelleen tärkeimpiin strategisiin painopistealoihin tulevina vuosikymmeninä. Euroopan unioni saattaa myös pystyä antamaan hyödyllisen panoksen joillakin toiminta-aloilla. Tämän vuoksi kannatin EU:n ja Yhdysvaltojen suhteita käsittelevää päätöslauselmaa. En kuitenkaan ole vakuuttunut YTPP:n arvosta, ja Irania koskevaa politiikkaa on vahvistettava.
Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Lentoliikenteen turvallisuusvaatimukset ovat saaneet EU:n allekirjoittamaan eri valtioiden kanssa matkustajarekisteritietojen (PNR) vaihtoa koskevia sopimuksia. Lisäksi Lissabonin sopimuksessa annetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjalle sitova oikeusvaikutus, joten sillä suojataan Euroopan kansalaisten henkilötietoja. Kun on kyse näiden tietojen siirtoa koskevista sopimuksista, parlamentin on hyväksyttävä kaikki uudet neuvoteltavat sopimukset. Asiaan liittyy kaksi ristiriitaista vaatimusta. Toisaalta on torjuttava järjestäytynyttä rikollisuutta ja terrorismia, jota uudet viestimet edistävät, ja toisaalta on suojeltava yksityisyyttä ja perusoikeuksia, jotka nämä samat viestimet vaarantavat. Katsoin tärkeäksi tukea tätä tekstiä, jolla ylläpidetään järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin vastaista transatlanttista yhteistyötä, samalla kun suuri osa siitä omistetaan Euroopan kansalaisten vapauksien tarpeellisille takeille.
Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Kannatan tätä päätöslauselmaa. Terroriteot, jotka ovat järkyttäneet koko maailmaa, sekä alati kasvava järjestäytynyt rikollisuus huumeiden ja ihmiskaupan aloilla edellyttävät suurempia ponnistuksia rikollisuuden ja terrorismin torjumiseksi. Jotta tällaiset toimet voivat toimia, niiden lisäksi tarvitaan entistä tehokkaampaa, kohdennettua ja entistä nopeampaa tiedonvaihtoa niin Euroopan sisällä kuin kansainvälisestikin. Suurin ongelma on kuitenkin edelleen henkilötietojen suojaaminen, sen varmistaminen, ettei näitä tietoja käytetä mihinkään muuhun tarkoitukseen kuin rikosten ehkäisemiseen, tutkimiseen tai selvittämiseen. Minusta komission on varmistettava, että jokainen henkilötietojen siirtoa koskeva sopimus tai toimenpide läpäisee myös oikeudellisen suhteellisuustestin ja siinä suojataan henkilötietojen luottamuksellisuutta. Komission on tiedotettava Euroopan kansalaisia edustavalle toimielimelle, Euroopan parlamentille, tässä prosessissa kaikista henkilötietojen siirtoon liittyvistä seikoista, jotta se voi esittää kantansa suunnitelluista sopimuksista. Tällä tavalla voimme löytää optimaaliset ratkaisut, joissa kansalaisten tietoja käytetään ainoastaan tiukasti säädettyjen sääntöjen mukaisesti ja heidän henkilötietojensa suoja on taattu.
Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Parlamentti pyrkii vahvistamaan tietosuojaa matkustajarekisteritietojen siirrossa kolmansien maiden toimielimille. On hyvin tärkeää, että henkilötietoja käytetään tehokkaasti ja riittävän joustavasti ja että myös kansalaisten yksityisyyttä suojataan. Parlamentti vaatii valmistelemaan matkustajarekisteritietojen standardimallin sekä takeet siitä, että tietoja siirretään ja käsitellään rikosten, mukaan luettuna terrorismi, ehkäisemiseksi, tutkimiseksi ja havaitsemiseksi tai niistä syytteeseen asettamiseksi. On hyvin tärkeää, että matkustajarekisteritietoja ei missään tapauksessa käytetä tietojen louhintaan tai profilointiin ja ettei tietoja tarkastella pelkästään sähköisen järjestelmän avulla, vaan että päätöksiä tekevät ihmiset. Tätä silmällä pitäen on hyvin tärkeää tehdä yhteistyötä ja vaihtaa tietoja toimivaltaisten ja riippumattomien toimielinten kanssa sen varmistamiseksi, että ne tekevät tehokkaita ja itsenäisiä päätöksiä henkilötietojen siirrosta.
Nikolaos Chountis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Terrorismin torjunnan tarkoituksessa jokainen kansalainen katsotaan mahdolliseksi terroristiksi, ja tämän seurauksena heidän henkilötietonsa rekisteröidään vastoin perustavaa laatua olevia ihmisoikeuksia ja institutionaalisia takeita oikeuksien kunnioittamisesta. Valitettavasti Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmän / Pohjoismaiden vihreän vasemmiston esittämät tarkistukset, jotka olisivat jossain määrin parantaneet tilannetta, hylättiin. Tästä syystä äänestin päätöslauselmaesitystä vastaan.
Lara Comi (PPE), kirjallinen. – (IT) Vapaus on yksi perusperiaatteista, joihin tämä parlamentti perustuu. Tämä arvo on se perustus, jolle yhteisön toimielimet on rakennettu, voimanlähde, jonka ansiosta markkinat pyörittävät monimuotoista ja monimutkaista taloutta, ja sitä ilmaa, jota kansalaisemme hengittävät matkustaessaan opiskelemaan tai työskentelemään kaupunkeihin, joihin he ennen tarvitsivat passia tai jopa viisumia. Sen merkitystä ei voida kyseenalaistaa. Tässä asiakirjassa korostetaankin sen vapauden suhdetta turvallisuuteen. Ongelmaan ei ole helppoa ratkaisua Tiedot on todellakin kerättävä ja analysoitava oikeissa paikoissa, mutta meidän on valvottava sitä huolellisesti ehkäistäksemme väärinkäyttöä. Menettelyä on tarkkailtava jatkuvasti ja tietojen vuotaminen on ehkäistävä. Ihmiset eivät saa katsoa tätä haluksi luopua vapaudesta, emmekä saa antaa vapauteen kohdistuvan paineen vaarantaa Euroopan kansalaisten turvallisuutta. Minusta asiakirjassa esitetään erinomainen kompromissi näiden kahden vastakkaisen periaatteen tasapainottamiseksi.
Corina Creţu (S&D), kirjallinen. – (RO) Olen tyytyväinen matkustajarekisteritietojen (PNR) siirtoa kolmansiin maihin koskevasta kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta sekä komission suosituksista neuvostolle luvan antamiseksi neuvottelujen aloittamiselle Euroopan unionin sekä Australian, Kanadan ja Yhdysvaltojen välillä laaditun Euroopan parlamentin päätöslauselman hyväksymiseen, ja äänestin sen puolesta. Lähestymistavalla saadaan aikaan oikea tasapaino Euroopan unionin jäsenvaltioiden turvallisuusvaatimusten sekä kansalaisten oikeuksien ja vapauksien tiukan kunnioittamisen välille. Matkustajarekisteritiedot ovat hyvin arkaluontoinen tietokanta, jota on tämän vuoksi suojeltava, ja on ehkäistävä minkään haitan aiheutuminen henkilöille, joiden nimet se sisältää. Minusta meidän on tärkeää varmistaa, osana Yhdysvaltojen, Australian ja Kanadan kanssa käytäviä sopimusneuvotteluja, ettei tietoja voida käyttää profilointiin hakemalla rekisteristä tiettyjä tietoja. Minusta on olemassa ero turvallisuusriskien arvioinnin ja mahdollisesti väärien profiilien luomisen välillä, sillä se voi perustua tietojen virheelliseen tulkintaan. Toivon, että komission kyseisten valtioiden kanssa neuvottelemat sopimukset täyttävät päätöslauselmassa esitetyt vaatimukset.
Vasilica Viorica Dăncilă (S&D), kirjallinen. – (RO) Tänä digitaalisena aikakautena tietosuojasta, tietoja koskevasta itsemääräämisoikeudesta, henkilökohtaisista oikeuksista ja oikeudesta yksityisyyteen on tullut arvoja, joilla on suuri merkitys ja joita on sen vuoksi suojeltava erityisen huolellisesti. Ottaen tämän huomioon katson, että EU:n on kunnioitettava ja edistettävä tietosuojapolitiikan keskeistä periaatetta ja että kaikkien sopimusten ja poliittisten toimenpiteiden on myös läpäistävä oikeudellinen suhteellisuustesti osoittaen näin, että niillä pyritään saavuttamaan perussopimuksen tavoitteet.
Mário David (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestän laajasti sen puolesta, mitä päätöslauselmaesityksessä ehdotetaan. Terrorismin ja muiden rajat ylittävien rikosmuotojen torjumisen ja ehkäisemisen nimissä olen tyytyväinen tähän aloitteeseen sekä EU:n, Yhdysvaltojen, Australian ja Kanadan väliseen yhteistyöhenkeen ja sitoumuksiin. Katson kuitenkin suhteellisuuden olevan perustavaa laatua oleva periaate tietosuojapolitiikassa. Tämän vuoksi on noudatettava huolellisesti ja puolustettava sopimuksen tavoitetta taata se, että tietojen siirto tapahtuu eurooppalaisten tietosuojastandardien mukaisesti. Haluan myös korostaa, että on tärkeää aloittaa neuvottelut henkilötietojen siirtoa ja suojelua koskevasta sopimuksesta Yhdysvaltojen kanssa laajentuneen poliittisen ja oikeudellisen yhteistyön yhteydessä. Haluan kuitenkin toistaa, että tarpeellisuus ja suhteellisuus ovat perustavaa laatua olevia periaatteita varmistettaessa tehokas terrorismin torjunta.
Christine De Veyrac (PPE), kirjallinen. – (FR) Matkustajarekisteritietojen (PNR) siirto on merkittävä osatekijä terrorismin ja rajat ylittävän rikollisuuden torjunnassa. Lentoyhtiöiden matkustajarekisteritietojen siirtoa pyytävien valtioiden määrä kuitenkin kasvaa jatkuvasti, joten tarvitaan tiivistä seurantaa sen varmistamiseksi, että Euroopan kansalaisten henkilötietoja ei käytetä muuhun kuin siihen tarkoitukseen, jota varten ne on kerätty, ja että niiden siirrossa sovelletaan eurooppalaisia tietosuojastandardeja. Kannatan tämän vuoksi täysin tänään hyväksyttyä Euroopan parlamentin päätöslauselmaa, jolla pyritään luomaan tiukka kehys matkustajarekisteritietojen siirrolle kolmansiin maihin. Näiden maiden on tarjottava takeet tietojen käytöstä, varastoinnista ja keruusta, ja tämän on estettävä tietojen väärinkäyttö ja varmistettava se, että kansalaisten oikeuksia kunnioitetaan.
Harlem Désir (S&D), kirjallinen. – (FR) Kansainvälisen liikenteen jatkuvan turvallisuuden varmistamiseksi erityisesti terrorismiuhalta on tärkeää, että valtiot voivat vaihtaa lentoyhtiöiden keräämiä matkustajarekisteritietoja. On kuitenkin aivan yhtä tärkeää varmistaa, etteivät nämä määräykset vaaranna kansalaisten perusvapauksia tai johda joidenkin henkilöiden syrjintään heidän alkuperänsä tai uskontonsa perusteella. Tämän vuoksi on taattava henkilötietojen parempi suojelu. Euroopan parlamentilla on yksi selkeä pyyntö, ennen kuin komissio aloittaa neuvottelut PNR-tietojen siirtotavoista Yhdysvaltojen, Kanadan ja Australian kanssa: henkilötietojen suoja on liian arkaluontoinen aihe, jotta neuvotteluja voitaisiin käydä yksinomaan jäsenvaltioiden kesken suljetuin ovin. Neuvottelut on käytävä avoimesti EU:n tasolla. Siirrettyä tietoa on käytettävä vain tiukkaan määritetyssä yhteydessä eikä sitä saa siirtää kolmanteen maahan. Kerättävien tietojen ulkopuolelle on suljettava monenlaisia tietoja, erityisesti etnistä alkuperää tai uskonnollisia näkemyksiä koskevat tiedot.
Marielle De Sarnez (ALDE), kirjallinen. – (FR) Henkilötietojen suojelu on arkaluontoinen aihe EU:n ja Yhdysvaltojen välisissä suhteissa, kuten kävi ilmi pankkitietojen siirtoa koskevan sopimuksen (SWIFT-sopimus) yhteydessä. Parhaillaan neuvotellaan EU:n ja Yhdysvaltojen välisestä yleisestä tietosuojasopimuksesta sekä uudesta matkustajarekisteritietojen (PNR) vaihtoa koskevasta sopimuksesta. Äänestäessään tänään yhteisestä päätöslauselmasta parlamentti toisti vaatimuksensa, jonka mukaan kerättyjä PNR-tietoja ei missään olosuhteissa saa käyttää louhintaan tai profilointiin. Lopuksi parlamentti kehottaa jälleen kerran komissiota esittämään parlamentille tosiasiallista näyttöä siitä, että matkustajarekisteritietojen kerääminen, tallentaminen ja käsittely on välttämätöntä ja kehottaa myös komissiota tarkastelemaan vähäisempää puuttumista edellyttäviä vaihtoehtoja. Jos parlamentin tahtoa ei oteta huomioon, sillä on mahdollisuus käyttää veto-oikeuttaan.
Ioan Enciu (S&D), kirjallinen. – (RO) Äänestin mietinnön puolesta, koska katson, että Euroopan unionilta tarvitaan johdonmukainen ja yhdenmukainen näkemys tulevien PNR-sopimusten allekirjoittamisesta. Tämä auttaa varmistamaan henkilötietojen paremman suojan ja edistää myös näiden tietojen käyttöä terrorismin ja merkittävän rajat ylittävän rikollisuuden torjunnassa.
Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin päätöslauselman puolesta, koska katson komission suositusten luvan antamiseksi matkustajarekisteritietojen siirtoa ja käyttöä koskevia sopimuksia koskevien neuvottelujen aloittamiselle Euroopan unionin sekä Australian, Kanadan ja Yhdysvaltojen välillä olevan hyvin tärkeä. Näillä sopimuksilla on varmistettava, ettei terrorismin ja rikollisuuden määrätietoinen torjunta kyseenalaista kansalaisvapauksien ja perusoikeuksien suojelua, varsinkaan oikeuden yksityisyyteen, tietoja koskevan itsemääräämisoikeuden ja tietosuojan.
Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Henkilötiedot, niiden suojaaminen ja yksilön oikeus samaan suojeluun ovat aiheita, jotka kiinnostavat yhä enemmän poliittisten päätösten tekijöitä ja kansalaisyhteiskuntaa itseään. Nykyisin käytettävissä olevat tekniset keinot muodostavat merkittävän haasteen yksityisyyden kunnioittamiselle. Tämäkin käsite on kyseenalaistettu vapaaehtoisten ja pakollisten tietojen paljastamisessa, joka nyt kohdistuu eurooppalaisiin. Eurooppalaiset kohtaavat myös kasvavat paineet yksilön oikeuden yksityisyyteen ja kollektiivisen oikeuden turvallisuuteen välillä. Kaikki nämä seikat ovat saaneet huolestuttavia mittasuhteita sitten syyskuun 11. päivän vuonna 2001, ja ovat edelleen huolenaiheita. Terrorismia ja muita järjestäytyneen rikollisuuden muotoja torjutaan nykyisin nopealla ja tehokkaalla pikemminkin turvallisuusvirastojen kuin tavanomaisten poliisivoimien välisellä tiedonvaihdolla. Ilman tätä vaihtoa, me altistuisimme keskitetylle, rajat ylittävälle rikolliselle toiminnalle ilman mahdollisuutta vastata siihen asianmukaisesti. Kaikista näistä syistä katson, että on tärkeää aloittaa neuvottelut kumppaniemme kanssa, jotta voimme kohdata kollektiiviset uhat yhdessä, ja varmistaa, että osapuolten välillä vaihdetut tiedot ovat asianmukaisuuden ja suhteellisuuden periaatteen mukaisia käyttötarkoitukseen nähden.
João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Päätöslauselmassa seurataan Yhdysvaltojen luomaa dynamiikkaa "terrorismin uhan" torjumiseksi, joten siinä pyritään sitomaan Euroopan unionin jäsenvaltiot tähän samaan dynamiikkaan. Sen sijaan, että pyrittäisiin torjumaan ongelman piileviä syitä, tätä uhkaa pyritään käyttämään verukkeena eurooppalaisten oikeuksien, vapauksien ja takeiden tuomittavalle rajoittamiselle. Ne, jotka ovat vastuussa tästä Euroopan parlamentin alistumisesta, joka on vastoin sen aiempia kantoja, pyrkivät nyt sävyttämään sitä viittaamalla oletettuihin suhteellisuuden ja välttämättömyyden periaatteisiin, joista voidaan aina keskustella ja joita voidaan aina arvioida. Väite, jonka mukaan matkustajarekisteritietoja jo siirretään kolmansiin maihin ilman mitään tarkastuksia, ei ole pätevä. Jos tietoja käytetään tai käsitellään asiattomasti, asia on tutkittava, siitä on raportoitava ja se on torjuttava tiukasti. Päätöslauselma merkitsee alistumista, jolla pyritään ainoastaan laillistamaan jotain sellaista, joka on tällä hetkellä laillisuuden rajoilla.
Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. – (FR) Äänestin lentoliikenteen matkustajatietojen siirtoon kolmansiin maihin liittyvästä kattavasta strategiasta annetun päätöslauselman puolesta, sillä on perustettava sitova oikeudellinen kehys näitä siirtoja varten, koska niitä käytetään yhä enemmän osana terrorismin torjuntaa. Samalla kun näitä neuvotteluja valmistellaan Yhdysvaltojen, Kanadan ja Australian kanssa, parlamentti on esittänyt vaatimuksia. Vaadimme muun muassa, että tietoja ei saa käyttää profilointiin ja että neuvottelut on käytävä täysin avoimesti suhteessa parlamenttiin. Lisäksi Euroopan parlamentin jäsenten on voitava seurata tiiviisti tilannetta. Yksityisyyden suoja on arkaluontoinen asia, jota ei pidä uhrata toisen vaatimuksen, terrorismin torjunnan vuoksi. Kuten SWIFT-sopimusta koskevissa neuvotteluissa, parlamentti tulee menestymään kansalaisten yksityisyyden turvaamisessa.
Véronique Mathieu (PPE), kirjallinen. – (FR) Äänestin EU:n matkustajarekisteritietoja (PNR) koskevasta ulkoisesta strategiasta laaditun päätöslauselman puolesta, koska katson, että on hyvin tärkeää kansainvälisen turvallisuuden kannalta tehdä sopimuksia PNR-tietojen siirrosta Euroopan unionin sekä Kanadan, Yhdysvaltojen ja Australian kanssa. Siksi suhtaudun hyvin myönteisesti komission suositukseen neuvottelujen aloittamisesta näiden sopimusten tekemiseksi. On todellakin jo useamman vuoden ajan ollut ilmeistä, että näiden tietojen vaihtaminen auttaa torjumaan terrorismia ja kansainvälistä rikollisuutta. Nämä PNR-tietojen kansainväliset siirrot tarjoavat omien valtioidemme lainvalvontavirastoille arvokkaan keinon torjua terrorismin uhkaa. Lisäksi haluan korostaa, että komission lokakuussa esittelemä uusi globaali lähestymistapa PNR-tietoihin, jolla pyritään määrittämään kaikkia PNR-sopimuksia koskevat yleiset kriteerit, on mielestäni hyvin myönteinen. Sillä luodaan näille sopimuksille entistä järjestelmällisemmät ja johdonmukaisemmat puitteet ja tarjotaan merkittävät takeet henkilötietojen suojan kannalta.
Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Tämä päätöslauselma on täysin ristiriidassa parlamentin toukokuussa hyväksymän päätöslauselman kanssa. Siinä toivotetaan tervetulleeksi komission syyskuussa esittämä ehdotus. Ehdotuksessa tuetaan PNR-tietojen siirtämistä kolmansiin maihin eikä se sisällä tyydyttäviä takeita tavasta, jolla näitä tietoja käytetään. Vieläkin pahempaa on se, että siinä katsotaan perustelluksi varastoida näitä tietoja rajaamattomaksi ajaksi profilointitarkoituksiin. Mitä järkeä on päätöslauselman omahyväisessä soimauksessa sellaista käytäntöä vastaan, joka on siinä kannatetun hankkeen keskiössä? Äänestin tätä päätöslauselmaa vastaan, jossa rikotaan jokaisen ihmisen oikeutta henkilötietojensa kunnioitukseen.
Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Matkustajarekisteritiedot ovat yksi ase terrorismin torjunnassa. Lissabonin sopimuksen nojalla parlamentin on autettava uuden ulkoisen strategian laatimisessa EU:n, Yhdysvaltojen, Australian ja Kanadan välistä uutta PNR-sopimusta koskevia neuvotteluja varten. Terrorismin torjunnan vankkumattomana kannattajana EU on valmis neuvottelemaan kaikista sopimuksista, jotka saattavat olla tehokkaita tässä taistelussa. Unioni ei kuitenkaan vaaranna kansalaisvapauksia ja perusoikeuksia.
Louis Michel (ALDE), kirjallinen. – (FR) Kannatan täysimääräisesti terrorismin ja muun vakavan rajat ylittävän rikollisuuden ehkäisyä ja torjuntaa koskevaa tavoitetta. Yhä useammat valtiot käyttävät matkustajatietoja tähän tarkoitukseen. Digitaalisella aikakaudella on kuitenkin tärkeää kiinnittää erityistä huomiota kansalaisvapauksien ja perusoikeuksien, myös oikeuden yksityisyyteen ja tietosuojan, valvontaan ja suojeluun. Ensisijaisiksi tällä alalla katsottavat keskeiset periaatteet ovat tarpeellisuus ja suhteellisuus. Ei riitä, että matkustajatietojen kerääminen on hyödyllistä, sen on myös oltava tarpeellista. On myös vedottava suhteellisuusperiaatteeseen niiden suunniteltujen toimenpiteiden ehkäisemiseksi, jotka ylittävät sen, mikä on tarpeen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ei siis tule kysymykseenkään, että tietoja käytettäisiin louhintaan tai profilointiin. Lissabonin sopimuksen voimaantulosta lähtien Euroopan parlamentti on edistänyt merkittävästi osaltaan pyrkimyksiä näiden sopimusten tekemiseen, joten sille on tiedotettava täysimääräisesti ja säännöllisesti kaikesta PNR-tietoja koskevasta kehityksestä.
Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Viime vuosina on karsittu yhä useampia perusvapauksia niin kutsutun terrorismin vastaisen taistelun nimessä. Tämän perustelut ovat hyvin kyseenalaisia. Vaikka matkustajat tutkitaan lähes alusvaatteisilleen eivätkä he saa kuljettaa matkatavaroissaan kynsiviiloja tai deodoranttia, rahdin tarkastaminen jää usein itse kuljetusyrityksille. Jos tämän on määrä muuttua tulevaisuudessa, on tärkeää säilyttää vapauden ja turvallisuuden välinen tasapaino. Matkustajien turvatarkastusten osalta tasapaino on suurelta osin jo menetetty, joten terrorismia ympäröivän hysterian väistyessä säännökset voivat taas olla löyhempiä. Aivan yhtä kyseenalaista on se, tarvitseeko FBI:n tietää Yhdysvaltoihin matkustavan henkilön nimi, osoite, sähköpostiosoite, luottokortin numero ja laukkujen määrä sekä se, voidaanko sallia näiden tietojen säilyttäminen jopa 15 vuoden ajan. Tietoja pitäisi säilyttää vain harvoissa poikkeustapauksissa. Jos perusoikeuksia rikotaan turvallisuudentunteen luomiseksi, rikkomisen on oltava mahdollisimman tarkkaan rajattua ja sen kohteena olevien oikeuksia on tuettava. Valitettavasti tämä on hyvin epätodennäköistä tällä hetkellä, joten äänestin esitystä vastaan.
Franz Obermayr (NI), kirjallinen. – (DE) On totta, että matkustajarekisteritietojen (PNR) arviointi ja käsittely kansainvälisellä tasolla voi auttaa torjumaan terrorismia ja järjestäytynyttä rikollisuutta. Tällaiset sopimukset kuitenkin aiheuttavat usein tietosuojaongelmia. Tämän vuoksi Euroopan parlamentin on sovellettava asiaan johdonmukaista lähestymistapaa (kuten SWIFTin osalta), EU:n kansalaisten perusoikeuksien suojaamiseksi. Tällä hetkellä on lukuisia säädöksiä PNR-tietojen siirtämisestä kolmansiin maihin, joiden kanssa EU on tehnyt sopimuksia. Mitä useammat valtiot näitä tietoja pyytävät, sitä suurempi on riski, että erilaisilla järjestelmillä on kielteinen vaikutus oikeudelliseen selvyyteen, henkilötietojen suojaan ja lentoyhtiöille koituviin kustannuksiin. Tämän vuoksi EU:n on luotava yhdenmukaiset tiukat turvallisuusstandardit, joilla taataan johdonmukainen lähestymistapa tulevaisuudessa. Tätä minä odotan tehokkaalta EU:n PNR-tietojen siirtoa koskevalta ulkopoliittiselta strategialta. Tällä päätöslauselmaesityksellä sitä ei taata, joten äänestin sitä vastaan.
Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Kannatan komission tiedonannossaan ehdottamia tavoitteita. Syyt, joiden vuoksi on tarpeen ja hyödyllistä käyttää ja vaihtaa matkustajarekisteritietoja (PNR) kolmansien maiden kanssa turvallisuussyistä, on esitettävä avoimesti ja ymmärrettävästi. Samalla osapuolten on osoitettava, että ne ovat täysin tietoisia vaikutuksista, joita näillä toimilla voi olla yksityiselämään, sekä tarpeesta toteuttaa ne yhdenmukaisten, selkeiden ja tiukkojen tietosuojasääntöjen mukaan, joita on valvottava myös siirrettäessä tietoja muihin maihin. PNR-tietojen käyttö ja vaihto ei pelkästään paranna ihmisten turvallisuutta, vaan se myös helpottaa heidän elämäänsä ja liikkumistaan yli rajojen. PNR-tietojen avulla poliisin tarkastuksia voidaan vähentää huomattavasti ja valvonta voidaan keskittää niihin matkustajiin, joiden voidaan hyvin perustelluista syistä katsoa saattavan tosiasiassa olla uhka, ja näin säästetään muita turhilta tarkastuksilta.
Georgios Papanikolaou (PPE), kirjallinen. – (EL) Euroopan parlamentti äänesti tänään täysistunnossa PNR-sopimuksia koskevista uusista neuvotteluista ja tiukoista tiedonsiirtokriteereistä laaditun yhteisen päätöslauselmaesityksen puolesta, jotta voidaan saada aikaan matkustajien turvallisuus ja säilyttää henkilötietojen suojelu. Päätavoitteena on kerätä, siirtää ja käsitellä tietoja rajatusti, jotta niitä ei voida käyttää tiedon louhintaan tai profilointiin.
Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin matkustajarekisteritietoja osana Euroopan unionin ulkoista strategiaa koskevan päätöslauselmaesityksen puolesta, koska vahvistamalla useita perustavaa laatua olevia perusperiaatteita kolmansien maiden kanssa tehtäviä sopimuksia varten sillä turvataan eurooppalaiset tietosuojastandardit. Samalla päätöslauselmaesitys täyttää lainmukaisuuden ja turvallisuuden vahvistamisen tavoitteet, eikä vähiten terrorismin torjunnan osalta.
Samalla Euroopan parlamentti toistaa pyyntönsä, jotta sille tiedotetaan kaikesta alaa koskevasta kehityksestä ja että sillä on aktiivinen asema, joka on sille kuuluva oikeus.
Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Terrorismin ja muiden rajat ylittävien ja järjestäytyneen rikollisuuden muotojen torjunta on mahdotonta ilman entistä tehokkaampaa, ohjatumpaa ja nopeampaa tietojen vaihtoa niin Euroopassa kuin kansainvälisellä tasolla. Tämän vuoksi on olennaista, että hyväksytyt turvallisuustoimenpiteet eivät vaaranna kansalaisvapauksien ja perusvapauksien suojaa tai yksityiselämän ja tietosuojan mahdollisimman laajaa kunnioitusta. Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti on siis tärkeää varmistaa, että ainoastaan turvallisuustarkoituksessa välttämättömät tiedot kerätään ja niitä käsitellään.
Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Useat ryhmät hyväksyivät tämän tekstin, jossa pääasiassa muistutetaan parlamentin määrätietoisesta pyrkimyksestä torjua terrorismia sekä järjestäytynyttä ja rajat ylittävää rikollisuutta ja samalla sen vankasta käsityksestä tarpeesta suojata kansalaisvapauksia ja perusoikeuksia, myös oikeutta yksityisyyteen, tietoja koskevaa itsemääräämisoikeutta ja tietosuojaa. Parlamentti korostaa, että Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7 ja 8 artiklassa määritellyt tarpeellisuuden ja suhteellisuuden periaatteet ovat avainasemassa, kun pyritään varmistamaan terrorismin vastaisten toimien tehokkuus. Se pitää tervetulleena komission tiedonantoa matkustajarekisteritietojen siirtoa kolmansiin maihin koskevasta kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta sekä komission suositusta neuvostolle luvan antamiseksi neuvottelujen aloittamiselle Euroopan unionin sekä Australian, Kanadan ja Yhdysvaltojen välisistä sopimuksista, jotka koskevat matkustajarekisteritietojen siirtämistä ja käyttöä terrorismin ja muun vakavan kansainvälisen rikollisuuden torjumiseksi. Parlamentti suhtautuu myös myönteisesti neuvoston päätökseen aloittaa kaikki neuvottelut samanaikaisesti, vaikka se myöntääkin, että neuvottelut voivat vaihdella kestoltaan.
Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. – (DE) Euroopan komissio esitteli 21. syyskuuta 2010 tiedonannon matkustajarekisteritietojen (PNR) siirtoa kolmansiin maihin koskevasta kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta. Matkalippuja koskevien tietojen, paikkanumeron, matkatavaratietojen, reitin ja maksutavan kaltaisten tietojen siirron ja käsittelyn tarkoituksena on rikosten, mukaan luettuna terrorismi, ehkäiseminen, tutkiminen ja havaitseminen tai niistä syytteeseen asettaminen rikosasioita koskevan poliisiyhteistyön ja oikeudellisen yhteistyön puitteissa. Tämän kokonaisvaltaisen lähestymistavan on määrä toimia suuntaviivana tulevissa kolmansien maiden kanssa käytävissä neuvotteluissa. Neuvottelut Yhdysvaltojen, Kanadan ja Australian kanssa aloitetaan lähiaikoina, ja muut valtiot ovat ilmaisseet vastaavanlaisia aikomuksia. Euroopan parlamentin päätöslauselmaesityksessä vahvistetaan jälleen kerran suhteellisuusperiaatteen merkitys. Turvallisuuden ja vapauksien tarpeiden välillä on hienovarainen tasapaino. Kehotamme komissiota esittämään tosiasiallista näyttöä siitä, että matkustajarekisteritietojen kerääminen, tallentaminen ja käsittely on välttämätöntä kuhunkin esitettyyn tarkoitukseen, ja kehotamme komissiota myös tarkastelemaan vähäisempää puuttumista edellyttäviä vaihtoehtoja. Euroopan parlamentti toistaa kantansa, että matkustajarekisteritietoja ei missään tilanteessa saa käyttää tietojen louhintaan tai profilointiin.
Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin innovaatiokumppanuuksia koskevan päätöslauselmaesityksen puolesta, sillä pidän niitä olennaisena osatekijänä toimia tämän lippulaiva-aloitteen osalta. Nykyisessä julkisen talouden tiukan kurinalaisuuden, merkittävän demografisen muutoksen ja yhä lisääntyvän globaalin kilpailun ilmapiirissä Euroopan kilpailukyky ja ennen kaikkea tuleva elintasomme ovat riippuvaisia kyvystämme integroida innovaatiot tuotteisiin, palveluihin, yrityksiin sekä yhteiskunnallisiin prosesseihin ja sosiaalimalleihin. Minusta on tämän vuoksi ratkaisevan tärkeää, että innovointi on asetettu Eurooppa 2020 -strategian keskiöön. Innovointi on paras keinomme vastata kohtaamiimme suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen, energia- ja resurssipulaan tai terveyteen ja ikääntymiseen. On olennaista, että näihin haasteisiin löydettävät vastaukset auttavat luomaan Eurooppaa, joka on oikeudenmukainen taloudelliselta, yhteiskunnalliselta ja ympäristön kestävyyden kannalta.
Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Olen tyytyväinen Innovaatiounionialoitteeseen, jonka tavoitteena on yhdentää Eurooppaa innovoinnin kannalta tekemällä hyvin koordinoitua yhteistyötä alueellisella, kansallisella ja Euroopan tasolla. Olen tyytyväinen eurooppalaisiin innovaatiokumppanuuksiin, jotka ovat innovatiivinen synergioiden luomiseen nykyisten aloitteiden välillä tähtäävä konsepti, jolla mahdollisesti saadaan aikaan myös uusia jäsenvaltioiden tai yhteisön aloitteita innovoinnin alalla. Olen tyytyväinen myös ensimmäiselle pilottikumppanuudelle ehdotettuun teemaan: aktiiviseen ja terveeseen ikääntymiseen. Eräät Euroopan kohtaamista vakavimmista yhteiskunnallisista haasteista, kuten väestön ikääntyminen, edellyttävät useita aloja koskevia radikaaleja innovaatioita. Ikääntymiseen vastaaminen edellyttää muutoksia kaikilla tasoilla, oikeudesta työhön ja eläkkeeseen aina uusiin palvelumalleihin, myös itsehoitoon ja uusiin asumismuotoihin. Taistelu uusia riskejä ja eriarvoisuutta vastaan edellyttää innovatiivisia lähestymistapoja sosiaalialalla, ei pelkästään uuden teknologian muodossa vaan myös innovatiivisten organisaatioiden kautta. Kehotan komissiota takaamaan kumppanuuksien rahoituksen saattamalla yhteen Euroopan unionin, jäsenvaltioiden, alueiden sekä muiden julkisten ja yksityisten toimijoiden resurssit tätä tarkoitusta varten selkeiden ja avointen kriteerien mukaisesti.
Lara Comi (PPE), kirjallinen. – (IT) Euroopan innovointipotentiaalia on hyödynnettävä täysimääräisesti. Tämä ei voi olla pelkkä periaatteellinen lausunto, ja olen iloinen siitä, että olemme viimein saaneet tällaisen ehdotuksen. Monet pyrkimykset ja ajatukset, jotka sellaisenaan jäävät abstrakteiksi, voivat nyt olla osa järjestelmää ja ne voidaan toteuttaa täyttämään erityisiä tarpeita. Aiheet ovat nyt erittäin olennaisia, ja on pyrittävä kaikin keinoin varmistamaan, että kaikki asianosaiset toimijat osallistuvat tähän. Olen erityisen tyytyväinen byrokratian vähentämiseen sekä pienten ja keskisuurten yritysten aktiiviseen osallistumiseen, sillä ne ovat täynnä innovatiivista energiaa, joka on vain vapautettava koko unionin hyödyksi. Toivon vain, että ohjelma pannaan asianmukaisesti täytäntöön.
Corina Creţu (S&D), kirjallinen. – (RO) Euroopan parlamentin päätöslauselma eurooppalaisista innovaatiokumppanuuksista Innovaatiounioni-lippulaivahankkeen puitteissa on erityinen aloite, jolla pyritään laatimaan yhdennettyä eurooppalaista innovaatiopolitiikkaa. Siitä tekee vieläkin tärkeämmän se, että meidän on tunnustettava, ettemme ole saavuttaneet kaikkia vuoden 2000 Lissabonin ohjelmaan sisältyneitä tavoitteitamme. Innovoinnin ja T&K-sektorin laajentamisen on todellakin oltava yksi tulevaisuuden talouskasvun moottoreita. Olen tyytyväinen eurooppalaisten innovaatiokumppanuuksien innovatiiviseen konseptiin, sillä niiden on määrä luoda synergiaa nykyisten innovaatioaloitteiden välille. Meidän on seurattava tarkkaan, kuinka alan ensimmäinen pilottiohjelma edistyy, sillä se koskee teemaa, joka on koko Euroopan huolenaihe: ikääntyvän väestön ja entistä pidemmän työelämän vaikutuksia. Äänestin päätöslauselman hyväksymisen puolesta ottaen huomioon myös muut teemat, joita tarkastellaan pilottihankkeen arvioinnin jälkeen. Teemat koskevat yleistä etua.
Ioan Enciu (S&D), kirjallinen. – (RO) Äänestin päätöslauselman puolesta, koska katson, että julkisen ja yksityisen alan innovaatiokumppanuuksien periaate voi vauhdittaa tutkimus- ja innovointitoimintaa ja auttaa elvyttämään kysyntää kriisin aikana. Niillä on myös merkittävä tehtävä Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamisessa entistä kilpailukykyisemmän talouden ja oikeudenmukaisemman vihreän yhteiskunnan luomiseksi.
Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Eurooppalaiset innovaatiokumppanuudet ovat innovatiivinen käsite, jonka tavoitteena on luoda synergiaa olemassa olevien ja tarpeen mukaan uusien eurooppalaisten aloitteiden ja jäsenvaltioiden aloitteiden välille innovaatioalalla sekä maksimoida ja nopeuttaa tuloksien saavuttamista ja etujen tuottamista yhteiskunnalle. Ne ovat näin ollen tärkeä väline aikana, jona jäsenvaltiot kamppailevat merkittävien taloudellisten ongelmien kanssa, ja uskon, että sitoutuminen innovointiin voisi olla tässä tehokas strategia. Olen tyytyväinen myös ensimmäiselle pilottikumppanuudelle ehdotettuun teemaan: aktiiviseen ja terveeseen ikääntymiseen. Euroopan väestön ikääntyessä, ja koska tätä pidetään kielteisenä tekijänä, on tärkeää, että Eurooppa kykenee hyödyntämään inhimillistä pääomaansa, erityisesti ikääntyneitä ihmisiä, joilla on enemmän kokemusta ja usein merkittävää tietoa edelleen välitettäväksi.
Alan Kelly (S&D), kirjallinen. – (EN) Eurooppalaisten innovaatiokumppanuuksien käsite on merkittävä osa lippulaiva-aloitteen sitoumuksia. Ryhmäni Euroopan parlamentissa, S&D-ryhmä, kannattaa koko sydämestään aktiivista ja tervettä ikääntymistä koskevaa ensimmäistä eurooppalaista innovaatiokumppanuutta. Ehdotamme kahden muun kumppanuuden perustamista aloille, joista olisi nopeasti etua lisäarvon kautta.
Elżbieta Katarzyna Łukacijewska (PPE), kirjallinen. – (PL) Hyvät kollegat, olin iloinen kuullessani innovaatiokumppanuuksia koskevasta päätöslauselmaesityksestä tänään toimitetun äänestyksen tuloksen. Minusta työskentelymme asiakirjan parissa johti yksiselitteisen ja kunnianhimoisen kannan löytämiseen. Innovaatiounionialoite on hyvin tärkeä ja tällä hetkellä konkreettisin pyrkimys kohti yhdennettyä eurooppalaista innovointipolitiikkaa. Haluan korostaa, että on tärkeää ottaa työssämme huomioon Eurooppa 2020 -strategia, sillä siihen sisältyy entistä suurempi huomion kiinnittäminen tutkimukseen, innovointiin ja koulutukseen tulevaisuudessa.
Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Innovointi on yksi talouden moottoreista ja sillä on merkittävä osa EU 2020 -strategian toteuttamisessa. Nyt edistettävät kumppanuudet voivat olla tässä hyvin vaikuttavia, sillä ne luovat merkittäviä synergioita innovointiprosessien maksimoimiseksi ja nopeuttamiseksi. Minusta on tärkeää myös, että ensimmäinen hanke on omistettu aktiiviselle ja terveelle ikääntymiselle, sillä Euroopan väestön ikääntyminen on kiistaton tosiasia. EU:n on myös edelleen tuettava muita innovoinnin aloja nyt kokemastamme rahoituskriisistä huolimatta, sillä ilman sitä emme onnistu saavuttamaan menestyksekkäästi EU 2020 -strategiassa jo asetettuja kunnianhimoisia tavoitteita.
Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Innovaatiounioni on innovointistrategia, jota edistetään korkeimmalla poliittisella tasolla. Tämä on yksi Eurooppa 2020 -strategian keskeisistä aloitteista. Sen taustalla oleva ajatus on antaa meille keinot vastata tuleviin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen, energia- ja elintarvikevarmuuteen, terveydenhoitotarpeisiin ja ikääntyvään väestöön asianmukaisella tavalla ja kohottaa ne kansainväliselle tasolle. Ratkaisu on sallia rahoitusongelmien aiheuttamien esteiden, hajanaisten tutkimusjärjestelmien ja -markkinoiden, innovoinnin riittämättömän tukemisen julkisissa hankinnoissa ja hitaan standardoinnin entistä tehokkaampi hallinnointi. Äänestin päätöslauselman puolesta, sillä innovaatiokumppanuuksien kaltaisesta yhteisestä käsitteestä on etua jokaiselle jäsenvaltiolle.
Franz Obermayr (NI), kirjallinen. – (DE) Uuden innovaatiokumppanuuksia koskevan käsitteen edut piilevät jokaisen niihin osallistuvan kumppanin selkeästi määritetyssä toimi- ja vastuualoissa. Siihen sisältyy myös tarkat määräajat yksittäisten hankkeiden täytäntöönpanolle sekä mitattavat ja saavutettavissa olevat tavoitteet. Lisäksi siihen sisältyy yksinkertaistetut hallinnolliset menettelyt hankkeiden täytäntöönpanoa varten sekä tutkimustulosten entistä parempaa levittämistä varten. Äänestin sen vuoksi mietinnön puolesta.
Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin päätöslauselman puolesta, koska katson, että nykyisessä ilmapiirissä innovaatiokumppanuudet ovat merkittävä väline rakennettaessa taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävää Eurooppaa. Olen tyytyväinen myös ensimmäiselle kumppanuudelle valittuun aiheeseen: aktiiviseen ja terveeseen ikääntymiseen.
Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Hyväksymällä tämän tekstin parlamentti osoittaa, että Innovaatiounionialoite on tähän mennessä tärkein ja konkreettinen pyrkimys saada aikaan yhdennettyä eurooppalaista innovaatiopolitiikkaa, jonka menestys on riippuvainen hyvin koordinoidusta yhteistyöstä alueellisella, kansallisella ja Euroopan tasolla, ja kaikkien asianosaisten on osallistuttava täysimääräisestä jokaisella tasolla. Eurooppalaiset innovaatiokumppanuudet ovat innovatiivinen käsite, jonka tavoitteena on luoda synergiaa olemassa olevien ja tarpeen mukaan uusien eurooppalaisten aloitteiden ja jäsenvaltioiden aloitteiden välille innovaatioalalla sekä maksimoida ja nopeuttaa tuloksien saavuttamista ja etujen tuottamista yhteiskunnalle. Näin ollen parlamentti pitää myönteisenä ensimmäiseksi ehdotettua eurooppalaisia innovaatiokumppanuuksia koskevaa aihetta aktiivisesta ja terveestä ikääntymisestä ja komission ehdottamaa linjausta sellaisen pilottihankkeen käynnistämisestä, jossa testattaisiin näiden kumppanuuksien kannalta sopivinta muotoa ennen lisähankkeiden käynnistämistä ja kehottaa komissiota aktiivista ja tervettä ikääntymistä koskevan ensimmäisen pilottihankkeen yhteydessä sisällyttämään siihen sosiaalisen innovoinnin, jonka avulla voidaan parantaa elämänlaatua, ehkäistä sairauksia ja parantaa julkisen sektorin ja työmarkkinaosapuolten sosiaalisia verkkoja sekä edistää elämänlaatua tukevien uusien tekniikoiden käyttöönotto.
Czesław Adam Siekierski (PPE), kirjallinen. – (PL) Tällä hetkellä, kun olemme selviytymässä kriisistä ja odotamme EU:n vuoden 2013 jälkeen kohtaamia uusia haasteita, innovaatio on yksi merkittävimmistä tavoista – ellei peräti merkittävin – vahvistaa EU:n asemaa maailmassa. Voimavarojen innovatiivinen käyttö voi osoittautua parhaaksi tavaksi poistaa eroavuuksia valtioiden tai alueiden väliltä. Se myös edistää osaltaan näiden alueiden moninaisuuden säilyttämistä, kun hyödynnetään muiden osapuolten parhaita käytäntöjä ja kokemusta. Uusien tuotantotapojen tai palveluiden kehittäminen ja voimavarojen innovatiivinen käyttö edistävät osaltaan paikallisten, alueellisten ja kansallisten markkinoiden järkevää ja tehokasta kehittämistä.
Innovaatio on ihmisen luovuutta. Etsimällä innovatiivisia ratkaisuja me edistämme osaltamme hyvinvointia yhteiskunnassa. Aikana, jona talous, teknologia ja tietojenkäsittelytiede kehittyvät vauhdikkaasti, emme saa unohtaa kaikkein merkittävintä tekijää – inhimillistä pääomaa. Innovointi ei ole pelkästään esimerkiksi paikallisten tuotteiden uusia tuotantotapoja tai uusia käyttötapoja. Se on tämän lisäksi ja ennen kaikkea inhimillistä pääomaa. Uusien tapojen löytäminen yhteiskunnan osallistamiseksi monien elämän alojen kehitysprosesseihin on olennainen edellytys menestykselle. Yhteistyöstä hyvin monilla yhteiskunnallisilla tasoilla on hitaasti muodostumassa olennainen vaatimus, erityisesti tutkimuksen ja koulutuksen aloilla. Innovaatiokumppanuudet ovat seuraava – myös hyvin luonnollinen – vaihe Euroopan kehittämisessä.
Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. – (PT) Innovointi on paras tapa vastata Euroopan unionin parhaillaan kohtaamiin haasteisiin. Tiukan talouskurin, demografisen muutoksen ja globalisaation uhkien aikana se on keino, jolla Euroopasta tehdään entistä kilpailukykyisempi ja jolla luodaan enemmän työpaikkoja, jotka ovat aivan ensisijaisia tavoitteita. Innovaatiounionilippulaiva-aloitteen EU 2020 -strategiassa suunniteltu tavoite on käynnistää innovaatiokumppanuuksia tutkimuksen, kehittämisen ja keksintöjen markkinoille saamisen vauhdittamiseksi, alkaen terveestä ikääntymisestä pilottihankkeena. Minusta sen on katettava myös muita aloja, kuten nuoret, tutkijat sekä pienet ja keskisuuret yritykset. On myös suotavaa, että työ toteutetaan paremmin kumppanuuksissa, sillä meillä on ainutlaatuista potentiaalia arvojen, luovuuden ja moninaisuuden kannalta. Tämän vuoksi kehotan investoimaan enemmän ja paremmin koulutukseen, tutkimukseen ja kehittämiseen: näitä painopistealoja on suojeltava määrärahaleikkauksilta, ja niiden määrärahoja on jopa lisättävä.
Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. – (DE) Äänestin mietinnön puolesta, sillä Innovaatiounionialoite on konkreettinen pyrkimys saada aikaan yhdennettyä eurooppalaista innovaatiopolitiikkaa. Ensimmäiseksi ehdotetulla eurooppalaisia innovaatiokumppanuuksia koskevalla aiheella aktiivisesta ja terveestä ikääntymisestä pyritään lisäämään elämän laatua ja parantamaan julkisen sektorin sosiaalisia verkostoja. Se, käynnistetäänkö muita vastaavia aloitteita, riippuu tämän pilottihankkeen tuloksista. Tänään hyväksyttyyn päätöslauselmaesitykseen sisältyy ehdotuksia, jotka tarjoavat suuria mahdollisuuksia lisäarvoon, kuten älykkäät kaupungit, joissa painopisteenä on energiatehokkuuden sekä liikenteen ja infrastruktuurin tehokkuuden ja hallinnan parantaminen, ja raaka-aineet, jossa pyritään raaka-aineiden toimitusvarmuuteen, mukaan lukien niiden kestävä hyödyntäminen, käsitteleminen, kierrättäminen ja korvaaminen. Euroopan parlamentti haluaa myös osaltaan edistää tämän lupaavan aloitteen menestyksekästä täytäntöönpanoa ja kehottaa siksi komissiota sekä ilmoittamaan parlamentille tämän pilottihankkeen etenemisestä että ilmoittamaan selkeästi parlamentin osallistumisesta tulevien kumppanuuksien strategisten suuntaviivojen määrittämiseen.
Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Kannatin tätä päätöslauselmaa. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (Etyj) on erottamaton osa euroatlanttista ja euraasialaista turvallisuusrakennetta, jota kuvastaa sen yleinen turvallisuuskäsite, joka kattaa poliittis-sotilaalliset, taloudelliset, ympäristölliset ja inhimilliset ulottuvuudet. Merkityksestään huolimatta Etyj on ainoa Euroopan alueen turvallisuuskysymyksiä käsittelevä järjestö, jolta puuttuu kansainvälinen oikeushenkilöys, joten tällä on useita poliittisia ja käytännön oikeudellisia seurauksia. Järjestö on edelleen merkittävässä asemassa monissa kysymyksissä, joita ovat esimerkiksi aseiden leviämisen estäminen, aseistariisunta, taloudellinen yhteistyö, ihmisoikeuksien suojelu ja edistäminen. Oikeushenkilöyden puute ja ongelmat päätöksentekomekanismissa kuitenkin heikentävät järjestöä, sillä se ei aina kykene vastaamaan kriiseihin asianmukaisesti tai oikea-aikaisesti. Kannatan päätöslauselmassa esitettyjä ehdotuksia tarpeesta jatkaa vuoropuhelua Etyjin oikeudellisesta kehyksestä ja Liettualle, joka toimii Etyjin puheenjohtajana vuonna 2011, esitettyä kehotusta varmistaa, että Etyjin vahvistaminen jatkuu ja että siinä edistytään.
Lara Comi (PPE), kirjallinen. – (IT) Turvallisuus on epäilemättä kompastuskivi EU:n poliittisen yhdentymisprosessin vahvistamisen yhteydessä. Erityisesti on syytä korostaa sellaista yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan asianmukaista täytäntöönpanoa, jossa otetaan huomioon yksittäisten valtioiden erityinen luonne ja saavutetaan silti sellainen tehokkuustaso, joka soveltuu Euroopan unionin tulevaan asemaan kansainvälisellä näyttämöllä. Rooman sopimuksessa ja sitä seuranneissa sopimuksissa julistettujen rauhan ja vapauden periaatteiden on edelleen ohjattava kaikkia tehtäviä päätöksiä. Tähän mennessä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö on osoittanut, että sen tapa toteuttaa tehtäviään on täysin yhteensopiva näiden periaatteiden kanssa, joten EU:n toimielinten entistä laajempi osallistuminen järjestön toimintaan olisi suotavaa. Uskon myös, että suuremman vastuun omaksuminen voisi auttaa jäsenvaltioita löytämään yhteisiä kantoja, mikä lujittaisi 27 jäsenvaltion välisiä suhteita myös näiden aiheiden osalta.
Corina Creţu (S&D), kirjallinen. – (RO) Äänestin Etyjin vahvistamisen puolesta, jonka on perustuttava järjestön kolmen ulottuvuuden väliseen harmoniaan: poliittis-sosiaalisen ulottuvuuden, talous- ja ympäristöulottuvuuden ja inhimillisen ulottuvuuden. Etyjin vahvistamisella on luotava kehys sellaisen tasapainon saavuttamiseksi, jossa mitään näistä ulottuvuuksista ei tueta toisten kustannuksella. Turvallisuusuhkiin ja haasteisiin vastaamiseksi toteutettujen toimien tehokkuus riippuu asianmukaisesta koordinoinnista ja näiden kolmen ulottuvuuden toiminnasta. Etyjin on oltava ratkaiseva tekijä pääasiassa järjestäytyneen rikollisuuden, terrorismin, verkkohyökkäysten sekä ihmis- ja huumekaupan kaltaisiin uusiin uhkiin vastaamisessa sekä toiminnassa, jolla pyritään varoittamaan konflikteista, ehkäisemään ja ratkaisemaan niitä. Toinen syy, jonka vuoksi äänestin Etyjin vahvistamisen puolesta, on ihmisoikeusnäkökohta, joka kattaa vähemmistöjen oikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen, jotka ovat olennainen osa Etyjin yhdennettyä turvallisuuskonseptia.
Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska kannatan Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön ponnistelujen tehostamista ihmisen toiminnan vaikutusten lieventämiseksi maapallon lämpenemisen osalta. Jäsenvaltioiden ja Etyjin entistä tehokkaampi yhteistyö taloudellisten ja ympäristötekijöiden aiheuttamien uhkien ja ongelmien torjumiseksi voisi edistää merkittävästi alueen turvallisuutta, vakautta, demokratiaa ja vaurautta, sillä konfliktien taustalla on taloudellisia ja ympäristöä koskevia tekijöitä.
Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Elämme maailmassa, jossa turvallisuudesta on tullut perustavaa laatua oleva käsite, olipa kyse sitten turvallisuudesta sen perinteisessä puolustukseen liittyvässä merkityksessä tai taloudellisesta, ympäristön, energiatoimitusten tai liikenteen turvallisuudesta. Tämän vuoksi Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (Etyj) on ratkaisevassa asemassa entistä globaalimmalla asteikolla olennaisena osana euroatlanttisen ja Euraasian alueen turvallisuusarkkitehtuuria, Vancouverista Vladivostokiin. Olen samaa mieltä viimeisestä suosituksesta, jonka mukaan parlamentin olisi tarkasteltava osallistumistaan Etyjin parlamentaariseen yleiskokoukseen ja tutkittava mahdollisuutta perustaa pysyvä valtuuskunta tähän yleiskokoukseen. Tässä vaiheessa haluan korostaa, että EU:n on ajettava Etyjissä arkaluontoisia asioita, kuten ihmisoikeuksien puolustamista ja kansainvälisen oikeuden noudattamista.
Barbara Matera (PPE), kirjallinen. – (IT) Euroopan unioni ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (Etyj) jakavat samat periaatteet ja arvot ihmisoikeuksien edistämisen, konfliktien ehkäisyn, demokratiakehityksen, vähemmistöjen suojelun sekä viime aikoina myös ilmastonmuutoksen kaltaisilla aloilla. On hyvin tärkeää kehittää EU:n ja Etyjin välille synergiaa näiden yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Etyj on ainoa Euroopan alueen turvallisuuskysymyksiä käsittelevä järjestö, jolta puuttuu kansainvälinen oikeushenkilöys. Tämän vuoksi on tärkeämpää kuin koskaan ennen vahvistaa Etyjin nykyistä rakennetta siten, että varmistetaan hedelmällinen yhteistyö yhteisön toimielinten kanssa, erityisesti Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen ja tulevan Euroopan ulkosuhdehallinnon kannalta. EU:n pysyvän valtuuskunnan perustaminen Etyjin parlamentaariseen yleiskokoukseen auttaisi vahvistamaan EU:n ja Etyjin välistä yhteistyötä ja helpottaisi sen toiminnan tiivistä seurantaa sekä yhteisten periaatteiden ja arvojen noudattamista.
Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Mitään EU:n turvallisuuteen liittyvää näkökohtaa ei voida sivuuttaa. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (Etyj) on tästä hyvä esimerkki, sillä se on erottamaton osa euroatlanttista ja euraasialaista turvallisuusrakennetta, jota kuvastaa sen yleinen turvallisuuskäsite, joka kattaa poliittis-sotilaalliset, taloudelliset, ympäristölliset ja inhimilliset ulottuvuudet. Myös Etyjin jäsenet ovat hyvin moninaisia, ja valtiot ulottuvat Vancouverista Vladivostokiin. Tämän vuoksi katson, että EU:n on tärkeää pyrkiä vahvistamaan asemaansa Etyjissä, ottaen huomioon sen globaalin luonteen ja jäsenten moninaisuuden.
Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (Etyj), joka perustettiin kylmän sodan aikana toimielimeksi rauhanvalvonnan ja luottamuksen rakentamisen tehtäviin, on jo joitakin vuosia kärsinyt identiteettikriisistä. Kriitikoiden mukaan järjestö ei ole varustautunut vastaamaan 2000-luvun haasteisiin, kuten globaaliin talouskriisiin tai ilmastonmuutoksen kaltaisiin ympäristöasioihin. Teoriassa Etyjin kolme suurta toimijaa ovat Yhdysvallat, Venäjä ja EU. Vaikka tilanne onkin hieman parantunut uuden presidentin myötä, Yhdysvaltojen ulkopolitiikassa ei juuri osoiteta kiinnostusta monenkeskisiä järjestöjä kohtaan. Venäjä vaikuttaa yhtä vähän kiinnostuneelta, ja se katsoo EU:n ja Naton laajentumisen tunkeutumiseksi historialliseen vaikutuspiiriinsä. Tämän vuoksi on ymmärrettävää, että Moskova vaatii Etyjiltä uutta suuntaa ja painopisteen siirtämistä ihmisoikeuksista ja demokratiakehityksestä eurooppalaisen turvallisuusrakenteen luomiseen. Venäjä on EU:lle tärkeä, eikä pelkästään energiatarjonnan vuoksi, vaan myös strategisena kumppanina. Jos EU haluaa muuttaa asemaansa Etyjissä, sen on ryhdyttävä Yhdysvaltojen vastapuoleksi voimattoman kassanhoitajan sijaan. Viime kädessä järkevää lähestymistapaa tarvitaan sekä suhteessa Venäjään että suhteessa kaikkiin Etyjissä edustettuihin Euraasian valtioihin, jotka eivät ole EU:n jäseniä. Koska tämä otetaan huomioon mietinnössä, äänestin sen puolesta.
Franz Obermayr (NI), kirjallinen. – (DE) On säilytettävä tasapaino Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (ETYJ) kolmen ulottuvuuden välillä. Joka tapauksessa turvallisuusuhkia on tarkasteltava kaikkien kolmen ulottuvuuden kannalta. Tämä koskee myös nykyisiä järjestäytyneen rikollisuuden, terrorismin, verkkouhkien, ihmis- ja huumekaupan sekä energiavarmuuden kaltaisia uhkia sekä ennakkovaroitusjärjestelmiin ja konfliktien ehkäisyyn ja ratkaisemiseen liittyviä toimia. On sekä järkevää että hyödyllistä vahvistaa EU:n ja Etyjin välistä vuorovaikutusta ja edistää synergiaa. Tästä syystä äänestin päätöslauselmaesityksen puolesta.
Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Euroopan unionia ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestöä (Etyj) on vahvistettava. Viimeksi mainitun asema on merkittävä ja keskeinen hyvin monilla aloilla, erityisesti sen turvallisuuden ja demokratian puolustamisen alan aseman vuoksi. Vaikka näillä kahdella organisaatiolla on erilaiset tarpeet, tavoitteet ja rakenteet, on tärkeää, ettei muodostu ristiriitaisia kantoja tai päällekkäisyyksiä, jotka saattaisivat aiheuttaa toimivaltakiistoja. Niiden asemat on määritetty ja ne poikkeavat toisistaan, mutta joillakin aloilla on joka tapauksessa päällekkäisyyden vaara. Äänestin päätöslauselman puolesta, koska kannatan sekä sen henkeä että sisältöä. Katson todellakin, että Etyj on keskeinen järjestö, joka toimii foorumina ja ottaa huomioon niin EU:n ja Aasian kuin EU:n ja Yhdysvaltojen väliset suhteet. Ottaen huomioon sen jäsenvaltiot, EU on selvästi sekä Etyjin ydin että sen perusta, joten toivon sen saavan järjestössä johtoaseman.
Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin päätöslauselman puolesta, sillä ymmärrän, että Etyjin koko potentiaalia olisi hyödynnettävä. Tämän vuoksi on tarkasteltava syvällisesti sitä, kuinka Euroopan unioni voisi ottaa enemmän vastuuta ja osallistua aktiivisemmin yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen.
Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Hyväksymällä tämän päätöslauselman parlamentti korostaa tarvetta säilyttää tasapaino Etyjin kolmen ulottuvuuden välillä sekä kehittää niitä johdonmukaisesti ja kattavasti sen pohjalta, mitä jo on saavutettu. Se korostaa, ettei yhtään ulottuvuutta saa vahvistaa toisen vahingoksi. Se korostaa, että turvallisuusuhkia ja -haasteita on tarkasteltava kaikkien kolmen ulottuvuuden osalta, jos toimien on määrä olla todella tehokasta. Tämä koskee myös nykyisiä järjestäytyneen rikollisuuden, terrorismin, verkkouhkien, ihmis- ja huumekaupan sekä energiavarmuuden kaltaisia uhkia sekä ennakkovaroitusjärjestelmiin ja konfliktien ehkäisyyn ja ratkaisemiseen liittyviä toimia. Se korostaa, että Etyjiä ei pitäisi vahvistaa nykyisten instituutioiden ja mekanismien, etenkään demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (ODIHR), työn ja niiden riippumattomuuden heikkenemisen kustannuksella, jos niitä ei ole vielä uudistettu tai vaihtoehdoista ei ole sovittu. Lopuksi se kehottaa Etyjiä vahvistamaan edelleen valmiuksiaan sen varmistamiseksi, että sen osallistujamaat noudattavat ja soveltavat kaikkien kolmen ulottuvuuden alalla periaatteitaan ja sitoumuksiaan, muun muassa tehostamalla seurantamekanismeja.
Viktor Uspaskich (ALDE), kirjallinen. – (LT) Hyvät kollegat, kuten monet teistä jo tietävät, Liettua toimii Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) puheenjohtajana tammikuusta 2011 alkaen. Puheenjohtajuus voi olla kotimaalleni ainutlaatuinen mahdollisuus tehdä aloitteita alueellisen yhteistyön vahvistamiseksi, energiavarmuuden lisäämiseksi ja korruption torjumiseksi. On tärkeää myös olla aliarvioimatta Etyj-yhteistyön inhimillistä ulottuvuutta. Poliittis-sosiaalisen ulottuvuutensa lisäksi Etyjillä on merkittävä asema ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen edistämisessä. Myös EU:lla on oltava tärkeä asema tällä alalla. EU:n ja Etyjin toiminnan koordinointi ihmisoikeuksien alalla on meidän kaikkien yhteinen etu. Meidän on muistettava ne olosuhteet, joissa Etyj perustettiin. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 35 vuotta Etyjin perustamiskonferenssista ja Helsingin päätösasiakirjasta, jolloin järjestön perusta luotiin. Tapahtuma symboloi tuolloin moraalista ja poliittista sitoutumista demokratian ja ihmisoikeuksien periaatteisiin. On valitettavaa, että tämä Helsingin henki on viime vuosina heikentynyt. Tähän on saatava muutos. Odotankin kärsimättömänä joulukuussa Astanassa pidettävän Etyj-huippukokouksen tuloksia.
Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. – (DE) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (Etyj) on menettänyt merkittävästi vaikutusvaltaansa viimeisten kymmenen vuoden aikana. Päätöslauselmaesityksessä Euroopan parlamentti kehuu Etyjin toimia menneisyydessä ja kehottaa jäsenvaltioita, komissiota sekä ulko- ja turvallisuusasioiden korkeaa edustajaa laatimaan ehdotuksia siitä, kuinka unioni voisi tehokkaasti osallistua Etyjin toimintaan ja edistää osaltaan rakentavasti yhteisten tavoitteiden saavuttamista. Jokaisen, joka haluaa välttää sotilaallista väliintuloa kriiseissä, on toteutettava ennaltaehkäiseviä poliittisia toimia hyvissä ajoin.
Anna Záborská (PPE), kirjallinen. – (SK) Historia on opettanut meille, että aseelliset selkkaukset ovat seurausta taistelijoiden kyvyttömyydestä puhua kiistanalaisista asioista ja löytää kompromissiratkaisuja. Etyj on foorumi tällaisten ratkaisujen löytämiseen. Samalla Etyjiä kunnioitetaan nykyisin riippumattomana välittäjänä, joka arvioi vaalien demokraattista toteuttamista ja demokraattisia standardeja. Kannatan tämän vuoksi Etyjin vahvistamista erityisesti demokratian levittämisen ja ihmisoikeuksien noudattamisen osalta. Etyjin valvontatehtävät ja kenttäoperaatiot ovat merkittävä osa vapaan maailman laajentamista. EU:n näkökulmasta tässä on kuitenkin joidenkin toimintojen osalta päällekkäisyyttä. Kun keskustellaan Etyjin vahvistamisesta, meidän on samaan aikaan pohdittava sitä, missä määrin Etyj voi korvata EU:n edustajien toimia eri konfliktialueilla. Ylistäessämme Etyjin työtä ihmisoikeuksien alalla tarjoutuu myös mahdollisuus keskustella siitä, missä määrin Etyjin ja Euroopan neuvoston asemat ovat päällekkäisiä. Tällä keskustelulla olisi pyrittävä saamaan aikaan tehokkuutta julkisten varojen käytössä, joka tänä kustannusleikkausten aikana on epäilemättä painopisteala äänestäjillemme.
Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin väestörakenteen muutokseen vastaamisesta ja sukupolvien välisestä solidaarisuudesta laaditun mietinnön puolesta, koska nykyoloissa, joissa kasvava elinajanodote ja laskeva syntyvyys aiheuttavat ennenäkemättömiä demografisia ongelmia, ne ovat yksi tulevien vuosien kiireellisimmistä sosiaalipoliittisista haasteista. On tehtävä nopeasti päätöksiä, varsinkin aikana, jona nuorten työpaikat ja ikääntyneiden ihmisten eläkejärjestelmien kestävyys ovat vaarassa. Tarvitaan sukupolvien välistä solidaarisuutta, jotta molempien sukupolvien panokset voidaan optimoida. Tämä on mahdollista vain takaamalla vapaa ja yhtäläinen työn saatavuus, elinikäinen oppiminen ja kaikenikäisten uralla eteneminen. Tämä on mahdollista ensinnäkin, jos varmistetaan että nuorille taataan työpaikat, ja toiseksi hyödyntämällä sitä panosta, jonka ikääntyneet voivat vielä tarjota yhteiskunnalle, erityisesti vapaaehtoistyön ja työssä jatkamisen osalta eläkeiän saavuttamisen jälkeen.
Elena Oana Antonescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Sen lisäksi, että mietinnössä korostetaan ihmisarvoa kunnioittavan yhteiskunnan perustuvan sukupolvien tasa-arvoisuuteen, katson sen olevan tärkeä myös kaikenlaisten ja kaikkiin yhteiskunnan ryhmiin kohdistuvien ennakkoluulojen ja syrjinnän torjumisen kannalta. Väitän, että ihmisten muuttaminen, heidän onnistunut integroimisensa, myös talouselämään, ja heidän sosiaalinen osallistamisensa voivat tarjota keinoja selviytyä väestörakenteen muutoksesta. Näistä syistä katson, että tarvitaan avointa keskustelua erilaisista maahanmuuttopolitiikoista. Erilaisiin kulttuurisiin malleihin kohdistuvien ennakkoluulojen poistaminen on ennakkoedellytys maahanmuuttajien menestyksekkäälle kotouttamiselle, mikä myös täydentää sukupolvien ja kulttuurien välistä solidaarisuutta. Mietinnössä ehdotetaan myös ikään perustuvaa syrjintää tavaroiden ja palvelujen saannissa koskevaa uutta lainsäädäntöä. Tämän vuoksi äänestin Thomas Mannin mietinnön puolesta.
Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Komission arvioiden mukaan on vaarana, että demografiset muutokset muuttavat syvällisesti väestörakennetta ja ikäryhmiä. Arvioiden mukaan 0–14-vuotiaiden nuorten määrä laskisi 100 miljoonasta 66 miljoonaan vuonna 2050. Työikäisen väestön määrä nousisi vuonna 2010 331 miljoonaan ja laskisi sitten tasaisesti noin 268 miljoonaan vuonna 2050. Tässä tilanteessa EU:n on tarjottava asianmukainen ratkaisu suojatakseen niin ikääntyneiden kuin nuortenkin työllisyyttä. Äänestin tämän Euroopan parlamentin valiokunta-aloitteisen mietinnön puolesta, jossa kehotetaan jäsenvaltioita tutkimaan mahdollisuuksia hylätä pakolliset eläkeiät, mutta jossa myös esitetään laajat suuntaviivat sellaiselle politiikalle, jonka avulla voimme torjua syrjintää, asettaa tavoitteeksi elinikäisen oppimisen, edistää uusia tapoja järjestää työ yrityksissä – erityisesti stressin vähentämiseksi. Lisäksi päätöslauselmaan sisältyy useita aloitteita, joissa korostetaan esimerkiksi nuorisotyöttömyyden torjuntaa tai kohtuullista eläkettä, ja ehdotetaan yli 50-vuotiaita koskevaa eurooppalaista sopimusta.
Liam Aylward (ALDE), kirjallinen. – (GA) Kannatan voimakkaasti sitä, mitä mietinnössä todetaan osaamistason nostamisesta, jotta yhteiskunnan jokaisella luokalla ja sukupolvella on saatavilla laadukasta koulutusta ja paremmat mahdollisuudet elinikäiseen oppimiseen. Olen tyytyväinen mietinnössä annettuun tunnustukseen kaikkien vapaaehtoistyöhön osallistuneiden EU:n yhteiskunnalle tuottamaan hyvään ja hyötyyn, kun on työskennelty paikallisen yhteisön kehittämiseksi ja hoivapalvelujen tarjoamiseksi yhteisölle tai perheelle. Lisäksi kannatan Euroopan parlamentin aloitetta, jossa kehotetaan tarkastelemaan tervettä vanhuutta edistäviä toimia ja antamaan vuonna 2011 toimintasuunnitelma, jolla edistetään ikääntyneiden ihmisarvoa, terveyttä ja elämänlaatua. Kiitän komissiota, joka ehdottaa toimia ikääntyneiden oikeuksien rikkomiseen puuttumiseksi sekä ikääntyneiden suojelemiseksi yhteisössä ja vanhainkodeissa.
Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Kannatan tätä mietintöä. Kohtaamme kaksiosaisen kriisin – nuorten korkean työttömyysasteen, joka yhdistyy vanhuuseläkkeiden rahoittamiseen liittyvään kysymysmerkkiin. Nämä kaksi ilmiötä liittyvät toisiinsa, joten niitä on tarkasteltava yhdessä. Väestörakenteen muutos on hallittavissa ja kestävä, jos se ennakoidaan asianmukaisesti ja kaikki suhtautuvat siihen vakavasti. Parhaat välineet sukupolvien välisen tasapainon varmistamiseen ja epäreilun syrjinnän lakkauttamiseen on jäsenvaltioilla. Jos eläkejärjestelmien, kansallisten talousarvioiden, terveydenhoidon, koulutus- ja työllisyyspolitiikan seuranta on riittämätöntä, on toteutettava rakenneuudistuksia ja etsittävä uusia, kestäviä ratkaisuja. Samalla EU:n on vastattava jäsenvaltioiden välisestä parhaiden käytäntöjen vaihdosta, EU:n lainsäädännön täytäntöönpanon seurannasta jäsenvaltioissa sekä aloitteiden tekemisestä uuden lainsäädännön laatimiseksi näillä aloilla.
Jean-Luc Bennahmias (ALDE), kirjallinen. – (FR) Jäsen Mannin valiokunta-aloitteisessa mietinnössä väestörakenteen muutokseen vastaamisesta ja sukupolvien välisestä solidaarisuudesta oli joitakin hyviä seikkoja, jotka koskivat erityisesti sukupolvien välistä sopimusta nyky-yhteiskunnissamme, nuorten työttömyyttä sekä tarvetta tarkastella ikääntyneiden kohtaamia haasteita rinnakkain nuorten kohtaamien haasteiden kanssa. Äänestin kuitenkin päätöslauselmaa vastaan, sillä en voinut hyväksyä joitakin, erityisesti eläkkeitä koskevia kohtia. Onneksi parlamentin suuri enemmistö hylkäsi kohdan, jossa selkeästi mainittiin tarve korvata jakojärjestelmä pääomarahoitteisilla järjestelmillä. Toinen kohta, jossa kehotetaan "jäsenvaltioita tutkimaan jälleen mahdollisuuksia hylätä pakolliset eläkeiät", kuitenkin hyväksyttiin. Tämä on todella käsittämätöntä! Kyllä, eläkejärjestelmiin tarvitaan lisää joustoa, mutta eläkeiän on oltava sen perustavaa laatua oleva pilari! Komission päätellessä Euroopan tulevia eläkkeitä koskevaa kuulemistaan parlamentin viestillä on erityisen suuri merkitys. Tästä syystä päätin äänestää päätöslauselmaa vastaan.
Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska sukupolvien välisten konfliktien ja kilpailun sijaan meidän on pyrittävä yhtäläisiin mahdollisuuksiin ja solidaarisuuteen. En kuitenkaan tukenut Euroopan parlamentin esittelijän kantaa, jonka mukaan varhaisesta eläköitymisestä olisi luovuttava. Itse asiassa ikääntyneet joutuvat nykyisin varhaiseläkkeelle tietyissä olosuhteissa, eikä kyse ole valinnasta. Ottaen huomioon talouskriisin seuraukset, mahdollisuus varhaiseläkkeeseen on usein irtisanotuille iäkkäille ainoa mahdollisuus selvitä. Tämän vuoksi, ja koska eläkejärjestelmät eroavat toisistaan eri jäsenvaltioissa, meidän on otettava huomioon niistä jokaisessa sovellettavat käytännöt, emmekä voi seurata vain yhden tai muutaman valtion esimerkkiä. Jäsenvaltioiden on itse päätettävä varhaiseläkettä koskevien säännösten täytäntöönpanosta ottaen huomioon valtion tilanteen ja käytännöt. Haluan jälleen kerran kiinnittää huomiota siihen, että sekä väestörakenteen muutokset että ikään perustuva syrjintä vaarantavat sukupolvien välisen solidaarisuuden ja talouskasvun. Tällainen syrjintä rajoittaa vakavasti niin iäkkäiden kuin nuorten työntekijöiden pääsyä työmarkkinoille.
Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. – (RO) Viime vuosina EU:n jäsenvaltiot, joissa syntyvyysaste on laskenut dramaattisesti, ovat joutuneet selviytymään yhä iäkkäämmän väestön turvin. Elinajanodotteen kasvu on myönteistä kehitystä, koska ihmiset ovat fyysisesti ja henkisesti aktiivisia pidempään. Näissä oloissa on selvää, että meidän on kohdattava vielä vakavamman tilanteen mahdollisuus, jolloin demografisella epätasapainolla on vaikutusta jäsenvaltioiden talouteen ja talousarviomäärärahoihin. Tällä olisi vaikutusta myös koko EU:hun. On siis mahdollista, että tulevat sukupolvet kantavat rahoitustaakan näistä demografisista muutoksista. Tilanteen vuoksi Lissabonin strategian tavoite, jonka mukaan puolet 55–64-vuotiaista olisi työelämässä, on aivan olennainen, vaikka tämä vuosi onkin menetetty. Tähän ilmiöön vastaamiseksi on toteutettava nopeita ja määrätietoisia toimenpiteitä sellaisessa elinkaareen suuntautuneessa lähestymistavassa, jossa saatetaan niin nuoria kuin iäkkäitä työmarkkinoille. Työttömien 15–24-vuotiaiden osuus on huomattavasti suurempi kuin minkään muun ikäryhmän EU:ssa. Tämän vuoksi eurooppalaista nuorisotakuualoitetta koskevaa ehdotusta on kannatettava.
Vito Bonsignore (PPE), kirjallinen. – (IT) Ensinnäkin haluan kiittää Thomas Mannia tämän mietinnön laatimisesta, sillä sen ansiona on, että siinä ehdotetaan erityisiä toimenpiteitä sukupolvien välisen hyödyllisen vuoropuhelun käynnistämiseksi. Äänestin sen puolesta, sillä uskon, että oikeudenmukaisen tasapainon luominen sukupolvien välille on ainoa tapa, jolla nuorempi sukupolvi voidaan todella saada vakuutettua ja jolla voidaan lisätä heidän osallistumistaan työmarkkinoille. Uskon myös, että Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden on aika tarkastella sukupolvihaasteen asettamia uusia kysymyksiä. Eurooppa kohtaa itse asiassa pian todellisia ongelmia, jotka johtuvat väestön hitaasta kasvusta, ja asianmukaista politiikkaa tarvitaan nopeasti, jotta koko eurooppalainen sosiaaliturvajärjestelmä ei vaarannu. Tämän osalta minusta on tärkeää arvioida uudelleen yli 60-vuotiaisiin kohdistuvaa sosiaalipolitiikkaa. Tämä ikäryhmä tuo työelämään lisäarvoa, joten on toteutettava valmistelevia toimenpiteitä heidän osallistamisekseen entistä enemmän. Kannatan tämän vuoksi ehdotusta tarkistaa sosiaaliturvajärjestelmiä, jotta yli 60-vuotiaat voivat jatkaa työssään saavutettuaan eläkeiän.
Zuzana Brzobohatá (S&D), kirjallinen. – (CS) Minusta esittelijä ehdottaa aivan perustellusti kahta toimenpidettä, jotka koskevat epätasaisen demografisen kehityksen vaikutuksia sosiaalimenojen rahoitukseen sekä eläkejärjestelmien tilannetta kaikissa jäsenvaltioissa. Ensimmäisellä toimenpiteellä pyritään lisäämään nuorten työllisyyttä, ja toisella lykkäämään eläkeikää. Olen esittelijän kanssa samaa mieltä siitä, että iäkkäät eivät ole taloudelle ja yhteiskunnalle taakka, vaan pikemminkin suuri etu heidän elämän kokemuksensa ja tietämyksensä vuoksi. Päätin äänestää mietinnön puolesta, koska siitä poistettiin kiistanalainen osuus, jossa kannatettiin ajatusta nykyisen jatkuvan järjestelmän korvaamisesta pääomavaroihin perustuvalla järjestelmällä.
Nikolaos Chountis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Äänestin mietintöä vastaan. Siinä tarkastellaan demografista ongelmaa ja sukupolvien välistä solidaarisuutta hyvin konservatiivisella tavalla. Monissa yhteyksissä, kuten työelämän lähes rajattomassa pitkittämisessä, sillä pyyhitään tyhjiin työntekijöiden työ- ja vakuutusoikeudet ja näännytetään heidät täysin. Nuorten työttömyysongelma kasvaa. Eliniänodotteen kasvu ja elinolojen paraneminen alkavat muodostua pikemminkin yleisinhimilliseksi ja näin yleiseurooppalaiseksi ongelmaksi kuin tavoitteeksi.
Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. – (PT) Kohtaamme nyt suurta nuorisotyöttömyyttä ja alirahoitettuja eläkejärjestelmiä. Meidän on löydettävä yhteinen ratkaisu, sillä nuoret on katsottava arvokkaaksi ja olennaiseksi voimavaraksi, joka on mobilisoitava sosiaalisten ja taloudellisten tavoitteiden tavoitteluun, erityisesti ikääntyvässä yhteiskunnassa. Jos emme onnistu kääntämään nykyistä suuntausta, väestörakenteen muutoksen seurauksena työelämässä mukana olevien ja sen ulkopuolella olevien välisen suhteen arvioidaan olevan 2:1 vuoteen 2030 mennessä. Vaikka sukupolvien välisen tasa-arvon edistämisen tärkeimmät välineet kuuluvatkin jäsenvaltioiden toimivaltaan, EU:lla on ratkaiseva asema valvonnassa, unionin syrjinnän vastaisen lainsäädännön asianmukaisen ja tehokkaan täytäntöönpanon seurannassa sekä parhaiden käytäntöjen ja toimintasuunnitelmien edistämisessä. On hyvin tärkeää, että EU ja jäsenvaltiot edistävät uusia aloitteita aktiivisen, terveen ja ihmisarvoisen ikääntymisen edistämiseksi. On myös luotava pitkän ajanjakson näkymiä nuorille ja toteutettava toimenpiteitä liikkuvuuden edistämiseksi heidän opintojensa aikana, taattava korkealaatuinen ammatillinen koulutus ja luotava uusia työpaikkoja, sillä näin taataan heidän täysimääräinen osallistumisensa yhteiskuntaan.
Lara Comi (PPE), kirjallinen. – (IT) Mietinnössä yhdistetään useita aiheita, jotka ovat kaikki valtavan tärkeitä, erityisesti väestön vähävaraisimmille osille. Minun on korostettava ehdotusten ja aloitteiden monialaisia näkökohtia: meidän on hyväksyttävä yhä nopeammin muuttuva maailma, ja tällä on suuria vaikutuksia sosiaaliturvajärjestelmiin. Olemme kaikki tietoisia siitä, etteivät aiemmin nauttimamme takeet enää turvaa tulevaisuuttamme, ja meidän on oltava valmiita muovaamaan yhteiskuntaa, joka kykenee edelleen kukoistamaan oloissa, jotka eivät ole samat kuin nyt tai aiemmin. Kannatan koko sydämestäni solidaarisuutta koskevaa vetoomusta sekä sukupolvien tasa-arvon määritelmää. Aion myös tehdä kaiken mahdollisen ratkaisun löytämiseksi niihin epävarmuuksiin, jotka koskevat sukupolveni vanhuuseläkkeen määrää kotimaassani.
Vasilica Viorica Dăncilă (S&D), kirjallinen. – (RO) Jäsenvaltioiden saatavilla on tärkeimmät välineet sukupolvien välisen tasapainon edistämiseen ja ikään perustuvan syrjinnän lakkauttamiseen. Yli 60-vuotiaiden määrä Euroopan unionin alueella kasvaa ennennäkemättömästi, ja kasvun huippu saavutetaan vuosien 2015 ja 2035 välillä, kun tämä ikäryhmä kasvaa vuosittain 2 miljoonalla ihmisellä. Tämän vuoksi katson, että EU:n on laadittava tehokasta politiikkaa, jotta työntekijät voivat jäädä työmarkkinoille eikä heihin kohdisteta ikään perustuvaa syrjintää. Kaikkien ikäryhmien naisten on todellakin osallistuttava mahdollisimman paljon elinikäisen oppimisen ohjelmiin.
Mário David (PPE), kirjallinen. – (PT) Sukupolvien välisestä tasa-arvosta ja solidaarisuudesta Euroopan unionissa on tulossa yksi eurooppalaisen sosiaalipolitiikan merkittävimmistä haasteista tulevina vuosikymmeninä. Tämän vuoksi äänestän yleisesti mietinnössä ehdotettujen toimenpiteiden puolesta. On tapahduttava muutos siinä kaavassa, kuinka yhteiskunnat ja taloudet tarkastelevat väestön ikääntymistä. Sen sijaan, että ikääntyneet katsotaan taakaksi ja synonyymiksi kasvaville kustannuksille, heidän kokemuksensa ja tietämyksensä ansiosta heidät olisi nähtävä arvokkaaksi voimavaraksi yrityskulttuurissa. Tämän vuoksi yrityksiä olisi rohkaistava kehittämään ikääntymisen hallintaa koskevia strategioita, jotka lisäisivät niiden kilpailukykyä, kun vanhempien työntekijöiden kokemusta ja erityisominaisuuksia hyödynnettäisiin. Katson myös, että väestön ikääntyminen tarjoaa merkittävän mahdollisuuden parantaa kilpailukykyä ja rohkaista innovointiin, mikä edistäisi kasvua ja loisi työpaikkoja. Lopuksi haluan ilmaista huoleni EU:n korkeasta nuorisotyöttömyysasteesta ja korostaa tarvetta luoda lisää työpaikkoja ja tarjota pitkän ajanjakson näkymiä, mikä auttaisi varmistamaan nuorten täysimääräisen yhteiskunnallisen osallistumisen.
Luigi Ciriaco De Mita (PPE), kirjallinen. – (IT) Tasa-arvo sukupolvien välisissä suhteissa on uusi globaali haaste, johon on vastattava asianmukaisesti. Nykyaikaiset yhteiskunnat ovat havainneet hallitsevansa jatkuvan kasvun ajanjaksoa, jossa varsinkin parin viime vuosikymmenen aikana uusilla sukupolvilla on ollut edessään paremmat olosuhteet ja tulevaisuudennäkymät kuin aiemmilla sukupolvilla. Nyt on ylitetty loputtoman kasvun raja, ja käymme keskustelua oikeuksista ja rajallisista resursseista. Kaikkien valtioiden, alkaen kehittyneistä ja demokraattisista valtioista ja niiden organisaatioista (kuten EU:sta), on tehtävä määrätietoisesti ja vakuuttavasti työtä laatiakseen politiikkaa, tehdäkseen valintoja ja täytäntöönpannakseen ne johdonmukaisesti paremman tasapainon aikaansaamiseksi nykyisen ja tulevien sukupolvien välille, jotta voidaan vähentää jakoa ja välimatkaa niiden välillä joilla on oikeuksia ja resursseja ja niiden joilla niitä ei ole. Minusta väestörakenteen muutokseen vastaamisesta ja sukupolvien välisestä solidaarisuudesta laadittu mietintö, josta äänestimme, on tämän suuntainen.
Proinsias De Rossa (S&D), kirjallinen. – (EN) Kannatan mietintöä, jossa esitetään useita merkittäviä ehdotuksia kohtaamaamme väestörakenteen muutokseen vastaamiseksi sukupolvien välisen solidaarisuuden hengessä. Riittämättömän sosiaaliturvalainsäädäntö, riittämättömät sosiaalipalvelut sekä korkea nuorisotyöttömyys vaikuttavat osaltaan myöhäiseen avioitumiseen ja lasten saamiseen, mikä nopeuttaa väestön ikääntymistä. Niin nuoret kuin vanhatkin kokevat ikään perustuvaa syrjintää sen eri muodoissa, erityisesti työmarkkinoille pääsyssä ja tiettyjen sosiaalipalveluiden saatavuudessa. Vaikka keskeiset välineet, kuten kansalliset talousarviot, eläkejärjestelmät ja terveydenhoitopalvelut, ovat jäsenvaltioiden valvonnassa, EU voi edistää syrjinnän vastaisen lainsäädännön kattavuutta, erityisesti suojatakseen ikääntyviä naisia työmarkkinoilla. Lisäksi kaiken ikäiset naiset hoitavat usein nuoria ja vanhoja avusta riippuvaisia. Heidän työnsä on itsessään esimerkki sukupolvien välisestä tuesta ja ansaitsee yhteiskunnallistaloudellista tunnustusta, vaikkakaan ei laadukkaiden hoitopalveluiden kehittämisen korvikkeena. Koska epätyypilliset ja epävarmat työsuhteen muodot yleistyvät jatkuvasti, oikeus ihmisarvoiseen eläkkeeseen eläkeiässä on uhattuna. Tämä suuntaus on torjuttavissa vain kasvuun, työntekijöiden oikeuksien kunnioittamiseen ja laadukkaisiin julkisiin palveluihin keskittyvällä talouspolitiikalla.
Martin Ehrenhauser (NI), kirjallinen. – (DE) Haluan todeta 24 kohdan osalta, että mahdollisuuden tarjoaminen ikääntyneille työntekijöille jatkaa halutessaan työtä pakollisen eläkeiän jälkeen ei saa johtaa näihin työntekijöihin kohdistuvaan painostukseen, joka johtaisi eläkeikäisten työllistämisen yleistymiseen. Ikääntyneiden työntekijöiden on edelleen voitava jäädä eläkkeelle lakisääteisessä eläkeiässä ilman syrjinnän kohteeksi joutumisen vaaraa.
Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Kuten olen aiemmin todennut, eurooppalainen yhteiskunta ikääntyy, ja tämä nähdään taloudellisissa analyyseissä usein kielteisenä. Väestöpyramidin kääntyminen päälaelleen valtioissa, joissa hyvinvointivaltio on edelleen voimissaan, merkitsee luonnollisesti sitä, että yhä harvemmat tuovat panoksensa sosiaaliturvajärjestelmään, josta yhä useammat ovat riippuvaisia. Hyvin selkeästi sanottuna suurempi määrä ikääntyneitä merkitsee suurempia eläke- ja terveydenhoitomenoja. Solidaarinen yhteiskunta ei kuitenkaan voi tarkastella ikääntymistä tällä tavalla. On tärkeää kehittää aktiivisen ikääntymisen ratkaisuja sekä keinoja ikääntyneiden valtavan inhimillisen potentiaalin hyödyntämiseksi, sillä jopa Euroopan kaltaisilla kilpailukykyisillä markkinoilla he omaavat edelleen lisäarvoa suuremman kokemuksensa ja tietämyksensä ansiosta. Toisaalta emme myöskään voi puhua ikääntyvästä väestöstä puhumatta perhepolitiikasta, jolla rohkaistaan lasten tekemiseen Euroopan unionissa. Keskimääräinen syntyvyys on Euroopan unionissa 1,5 lasta, yksi maailman alhaisimpia. Tämä voidaan muuttaa vain vankalla perheitä tukevalla politiikalla, jossa ei rangaista miehiä ja naisia, jotka päättävät saada lapsia, taloudellisesti, verotuksellisesti eikä ammatillisesti.
Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tämä mietintö on täynnä ristiriitaisuuksia. Toisaalta siinä käytetään hyvin kohteliasta kieltä ikääntyneistä. Toisaalta siinä kuitenkin esitetään perustoimenpiteitä, jotka käytännössä vaarantavat ikääntyneiden ja yleensä työntekijöiden oikeudet. Mainitsen joitain esimerkkejä:
– yksityisten eläkejärjestelmien tukeminen, jolloin suositaan rahoitusalaa ja unohdetaan ne vakavat seuraukset, joita näillä käytännöillä on jo ollut erityisesti Yhdysvalloissa, jossa miljoonat eläkeläiset joutuivat puutteeseen, ja valtion oli pakko puuttua asiaan,
– rohkaistaan valtiota lisäämään osa-aikaista ja joustavaa työtä lakaisemalla sivuun näiden käytäntöjen seuraukset, kuten työn arvon vähättely, matalat palkat, epävarmat työsuhteet ja jatkuvasti kasvava sellaisten työntekijöiden joukko, joiden tulot jäävät alle köyhyysrajan,
– rohkaistaan nostamaan eläkeikää.
Äänestimme mietintöä vastaan kaikista näistä syistä, vaikka tunnustammekin, että se sisältää joitakin myönteisiäkin näkökohtia, jotka mietinnössä ajettu uusliberalistinen politiikka kuitenkin vaarantaa.
Elisabetta Gardini (PPE), kirjallinen. – (IT) Euroopan pyrkiessä selviytymään rahoitus-, talous- ja sosiaalialan kriisistä se kohtaa vakavan ongelman: työttömyyden. Tämä ahdinko vaikuttaa erityisen pahasti nuoriin ja saa aikaan huolestuttavan tilanteen, jolla tulee olemaan huonoja vaikutuksia Euroopan tulevaan kilpailukykyyn. Äänestin päätöslauselman puolesta, koska vaikka tunnustetaan toissijaisuusperiaate ja jäsenvaltioiden toimivalta tällä alalla, minusta Euroopan unionin on annettava oma panoksensa rohkaisemalla eri toimijoiden välistä vuoropuhelua sukupolvien välisestä solidaarisuudesta. Tulevaisuuden työvoima tehdään tämän päivän nuorista. Jos he lykkäävät työmarkkinoille tulemistaan, se merkitsee viivästynyttä urakehitystä, matalampia palkkoja ja palkkakuilua verrattuna muihin sukupolviin. Meidän on autettava enemmän nuoria ja tuettava yrittäjyyttä sekä nuorten työllistymistä. Vain näin voimme varmistaa nuoremmille sukupolville vähemmän epävarman tulevaisuuden.
Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, on häpeällistä, että jäsen Mannin mietinnössä, joka tosin sisältää joitakin perheystävällisen politiikan edistämisen, työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen, ikääntyneiden ja nuorten työntekijöiden työmarkkinoille pääsyn jne. kaltaisia hyviä seikkoja, esitetään maahanmuutto ratkaisuna, joskin osittaisena, valtioidemme väestön ikääntymiseen ja jopa eläkkeiden rahoittamiseen. Jokaisessa valtiossa, myös Ranskassa, tutkimukset osoittavat, ettei tämä onnistu, ei väestökehityksen eikä rahoituksen kannalta. Jopa ranskalainen väestötieteilijä Tribalat, jota tuskin voi syyttää suopeudesta Kansallista rintamaa kohtaan, on tullut samaan tulokseen. Olen hyvin tietoinen siitä, että täällä parlamentissa halutaan uskoa SOS Racisme -järjestön iskulauseeseen "Mohamed maksaa Mauricen eläkkeen"… sekä Karlin, Matthewn ja Juanin eläkkeen. Tämä ei kuitenkaan ole totta missään. Jäsen Mannin olisi myös oltava varovainen suositellessaan nykyisten jakojärjestelmien korvaamista pääomarahoitteisilla järjestelmillä. Maailman rahoituskriisin taustaa vasten tällainen ehdotus voi aiheuttaa iäkkäiden ihmisten perikatoon joutumisen, ja ainoastaan Madoffin kaltaiset hyötyisivät siitä.
Nathalie Griesbeck (ALDE), kirjallinen. – (FR) Sukupolvien välinen solidaarisuus on yksi yhteisön politiikan ja kansallisen politiikan merkittävimpiä sosiaalisia haasteita tulevina vuosina, kun Euroopan väestö ikääntyy. Mietinnössä korostetaan aivan perustellusti solidaarisuuden arvoa, sukupolvien välisen solidaarisuuden tarvetta ja sukupolvien välisen sopimuksen merkitystä. Siihen sisältyy hyvin myönteisiä kohtia esimerkiksi työ- ja perhe-elämän tasapainottamisesta, erityisesti naisten joustavista työajoista, nuorten ja ikääntyneiden työn saannista, syrjinnän torjumisesta ja niin edelleen. Mietintöön sisältyy kuitenkin useita seikkoja, joita en hyväksy, kuten 24 kohta, jossa kehotetaan luopumaan pakollisesta eläkeiästä, useat työn joustavaa järjestämistä ja sosiaalilainsäädännön yksinkertaistamista koskevat kohdat sekä varhaiseläkejärjestelmistä luopumista koskeva kohta. Katsoin parhaaksi äänestää tätä mietintöä koskevassa äänestyksessä tyhjää. Olen kuitenkin tyytyväinen siihen, että Euroopan parlamentti hylkäsi kohdan, jossa vaadittiin eläkkeiden jakojärjestelmän korvaamista pääomarahoitteisilla järjestelmillä.
Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. – (FR) Äänestin väestörakenteen muutokseen vastaamisesta ja sukupolvien välisestä solidaarisuudesta laadittua mietintöä vastaan, sillä se sisältää kantoja, joita en voi hyväksyä. Teksti sisältää erityisen mielenkiintoisia seikkoja, kuten sen, ettei nuorisotyöttömyyttä pidä asettaa yli 50-vuotiaiden työmarkkinoilla pysymistä vastaan. Siinä myös korostetaan elinikäistä oppimista sekä ikään ja sukupuoleen perustuvan syrjinnän torjuntaa työmarkkinoilla. Tekstiin sisältyy kuitenkin useita eläkejärjestelmiä koskevia suosituksia, joita en voi tukea. Tekstissä muun muassa kehotetaan jäsenvaltioita luopumaan lakisääteisestä eläkeiästä ja korostetaan suuresti tarvetta vähentää julkista velkataakkaa, mikä merkitsee yksityisrahoitteisten eläkejärjestelmien tukemista, jotka ovat erityisen epäoikeudenmukaisia. Mietinnössä myös kehotetaan jäsenvaltioita korottamaan työllisyysasteita lisäämällä osa-aikatyötä, mikä vain pahentaa entisestään työn epävarmuutta. Tässä oli joitakin syitä sille, miksi äänestin tekstiä vastaan.
Jiří Havel (S&D), kirjallinen. – (CS) Väestörakenteen kehityksen nykyisellä epätasaisuudella on merkittäviä vaikutuksia sosiaalimenojen rahoitukseen ja kaikkien jäsenvaltioiden eläkejärjestelmien rahoitustilanteeseen. Valiokunta-aloitteisessa mietinnössään Thomas Mann ehdottaa kahta toimenpidettä, toisaalta nuorten työllisyyden lisäämistä ja toisaalta eläkeiän korottamista. Olen esittelijän kanssa samaa mieltä siitä, että iäkkäät eivät ole taloudelle ja yhteiskunnalle taakka, vaan pikemminkin suuri etu heidän kokemuksensa, elämäntyönsä ja tietämyksensä vuoksi. Tämän osalta olen samaa mieltä esittelijän kanssa, kun tämä ehdottaa konkreettisia toimenpiteitä perustan luomiseksi avoimelle vuoropuhelulle ja kehottaa komissiota ja neuvostoa saamaan aikaan sukupolvien välisen tasapainon kaikissa jäsenvaltioissa ja EU:n tasolla.
Peter Jahr (PPE), kirjallinen. – (DE) Sukupolvien tasa-arvon periaate on yksi tulevien vuosien merkittävimmistä poliittisista haasteista. Väestörakenteen muutos vaikuttaa suhteisiin yhteiskunnassamme, joten on erityisen tärkeää, ettei yksi sukupolvi elä toisen kustannuksella. Tämä koskee rahoitus- ja talousarviopolitiikkaa, mutta myös ympäristön suojelua, käytettävissä olevia voimavaroja ja ilmastoa. Sen varmistamiseksi, että yhteiskuntamme pysyy yhtenäisenä, meidän on kaikessa politiikassamme pyrittävä sukupolvien tasa-arvoon. Näin ollen meidän on tarkasteltava kaikkia poliittisia päätöksiämme tässä valossa. On tärkeää, että kiinnitämme huomiotamme tähän aiheeseen säilyttääksemme solidaarisuuden tunteen yhteiskunnassamme tulevaisuudessakin.
Karin Kadenbach (S&D), kirjallinen. – (DE) Äänestin väestörakenteen muutokseen vastaamisesta laaditun mietinnön puolesta, mutta sitä kohtaa vastaan, jossa jäsenvaltioita kehotetaan "tutkimaan työntekijöiden säänneltyä maahanmuuttoa (maahanmuutto kolmansista maista EU:hun)". Minusta sanamuotoon sisältyy myönteinen arvio työntekijöiden maahanmuutosta kolmansista maista. Äänestin Thomas Mannin mietinnön puolesta, koska Euroopan parlamentti ei hyväksynyt alkuperäisessä mietinnössä esitettyä suositusta muuttaa eläkejärjestelmien rahoitusta. Vastustan kuitenkin vankasti vaatimusta rohkaista yksityisten eläkkeiden tarjoamiseen ja sen varmistamista, että julkisen sektorin eläkkeet yleensä eivät ole avokätisempiä kuin vastaavat yksityisen sektorin eläkkeet. Lisäksi vastustan sitä, että yksityisen sektorin eläkerahastoilla olisi merkittävämpi asema valtioeläkkeiden tarjoamisesta aiheutuvan tulevan taakan pienentämisessä. Minusta nykyinen jakojärjestelmä on taloudellisesti järkevin ja kestävin järjestelmä.
Alan Kelly (S&D), kirjallinen. – (EN) Arvoisa puhemies, Irlannin yhteiskunta ikääntyy ennennäkemätöntä vauhtia. Tähän aloitteeseen sisältyy useita ehdotuksia komissiolle, ja niillä voidaan auttaa valtioiden kaikkialla Euroopassa tulevina vuosina kohtaamien ongelmien ratkaisemisessa. Mietinnössä korostetaan huolellisesti sukupolvien välistä solidaarisuutta, ja siinä varmistetaan älykkäästi, ettei kukaan ajattele, että olisi olemassa yksi yksittäinen ratkaisu ikääntyvään yhteiskuntaan ja siihen liittyviin ongelmiin.
Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. – (IT) Kannatin Thomas Mannin mietintöä, koska katson, että väestörakenteen muutokseen vastaamisen on oltava poliittinen painopisteala yhteisön tulevissa toimissa. Nuoret ovat kiistatta keskeinen voimavara, johon meidän on investoitava elvyttääksemme koko Euroopan unionin taloutta. Minusta he ansaitsevat erityistä huomiota. Minusta on tärkeää korostaa myös koulutus- ja työllisyyspolitiikan merkitystä. Itse asiassa kasvun ja työllisyyden vahvistaminen, joka on määrä saada aikaan tasapuolisella koulutukseen ja työmarkkinoille pääsyllä, on mielestäni askel, joka meidän on otettava, jotta saavuttaisimme joitain merkittäviä kasvutavoitteita, kuten kilpailukyvyn ja innovointimahdollisuuksien parantaminen.
Patrick Le Hyaric (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Äänestin Thomas Mannin mietintöä vastaan, sillä se liittyy erottamattomasti liberalistiseen ajatteluun, jossa Euroopan ikääntyvää väestöä käytetään verukkeena Euroopan julkisten sosiaaliturvajärjestelmien uudistamiselle ja vaarannetaan erityisesti terveydenhoito ja eläkkeiden jakojärjestelmä rohkaisemalla niiden yksityistämiseen ja eläkeiän nostoon, joita en hyväksy.
Elżbieta Katarzyna Łukacijewska (PPE), kirjallinen. – (PL) Hyvät kollegat, haluan kiinnittää huomionne siihen, että kannatin Thomas Mannin mietintöä väestörakenteen muutokseen vastaamisesta ja sukupolvien välisestä solidaarisuudesta, koska katson, että yksi Euroopan unionin nyt kohtaamista vaikeimmista ongelmista on yhteiskuntien ikääntyminen jäsenvaltioissa. Se on haaste, josta Euroopan unionin on selviydyttävä, jos luodaan edellytykset, joilla rohkaistaan äitiyteen, jos suunnitellaan entistä parempia keinoja sovittaa yhteen työ- ja perhe-elämä ja jos hyödynnetään oikein entistä tuottavamman elämän tarjoamat mahdollisuudet. Vuosi 2012 on julistettava aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalaiseksi teemavuodeksi, ja katson, että meidän Euroopan parlamentin jäsenten on edistettävä aktiivisen ikääntymisen politiikkaa ja kiinnitettävä huomiota väestörakenteen muutoksen uusiin haasteisiin.
Barbara Matera (PPE), kirjallinen. – (IT) Jäsen Mannin mietintö on yksityiskohtainen ja hyvin jäsennelty, ja siihen sisällytettiin täysimääräisesti naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan esittämät ehdotukset, joilla tuotiin esiin sukupuolten tasa-arvo ja merkitys tällä alalla. Parlamentti alkaa tulla tunnetuksi erityisen politiikan noudattamisesta kaikkien ihmisten yhtäläisen ihmisarvon ja elämänlaadun parantamiseksi kaikissa jäsenvaltioissa, samalla kun tunnustamme myös alueiden väliset tunnetut erot. Tämän vuoksi arvostan ja kiinnitän huomiota erityisesti siihen, että on kiinnitetty huomiota ja annettu tilaa perhe-, työ- ja yksityiselämän tasapainottamiselle sekä naisille, myös ikääntyneille naisille, sukupolvien tasa-arvon periaatetta sovellettaessa. Meidän on vastattava kaikilla tasoilla – on tärkeää, että myös kansalaisyhteiskunta sekä maalliset ja uskonnolliset yhdistykset osallistuvat tähän – asianmukaisella politiikalla, jotta voimme luoda vankan Euroopan, jossa ei ole ikään tai sukupuoleen perustuvaa syrjintää, Euroopan, joka ei pelkästään vanhene, vaan näkee myös voimakkaiden uusien sukupolvien nousun.
Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Mietinnössä esitetään, että kasvava elinajanodote ei saa vähentää työntekijöiden oikeuksia. Kuitenkin tätä siinä ajetaan, alusta loppuun. Eläkeiän nostaminen mahdollisimman korkealle 64 vuodesta, kuten EU 2020 -strategiassa luvataan, väliaikaisen työn edistäminen ja eläkkeiden jakojärjestelmän korvaaminen pääomarahoitteisilla eläkejärjestelmillä ovat joitakin toimenpiteitä, joihin Euroopan parlamentti sitoutuu, jos se äänestää mietinnön puolesta. Äänestän tätä sanoinkuvaamatonta sosiaalista taantumaa vastaan.
Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Väestörakenteen muutokseen vastaaminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus ovat paremman tulevaisuuden keskeisiä haasteita. Meidän on tämän vuoksi vakaasti torjuttava kaikkia väestön kasvua vähentäviä tekijöitä, erityisesti riittämätöntä sosiaaliturvaa, työmarkkinoille integroitumisen hitautta ja hankaluutta, epävarmassa tai väliaikaisessa työsuhteessa vietettyjä pitkiä ajanjaksoja sekä nuorten parien jäämistä ilman tukea, sillä nämä ovat syitä, joiden vuoksi nuoret lykkäävät perheen perustamista ja lasten hankkimista. Lisäksi yhä korkeampi elinajanodote merkitsee ikääntyneiden määrän lisääntymistä seurauksineen. On siis vahvistettava sukupolvien välistä solidaarisuutta, jotta yhteiskunnastamme voi tulla oikeudenmukaisempi ja entistä tasapainoisempi.
Louis Michel ja Frédérique Ries (ALDE), kirjallinen. – (FR) Euroopan kansalaisten jatkuvasti nouseva elinajanodote on erinomainen uutinen, joka puoltaa sukupolvien välistä dynamiikkaa ja vaihtoa. Toisaalta, kun tarkastelemme sitä eläkejärjestelmiemme tulevaisuuden kannalta, ikääntyvä väestö aiheuttaa poliittisten päätösten tekijöille ja tasapainoisten talousarvioiden ajajille todellista päänsärkyä. Kun tähän lisätään matala syntyvyysaste useissa EU:n 27 jäsenvaltiosta, sukupolvien välinen solidaarisuus on eräänlainen proustilainen Madeleine, jossa eurooppalaiset yhteiskunnat muistelevat menneitä. Jäsen Mannin erinomaista mietintöä mukaillen: Euroopan on vastattava väestörakenteen muutokseen, ja Jean Bodinin kuuluisa toteamus "ainoa rikkaus on ihminen" on nyt täysin järkevä. Oikeudenmukaisen ja solidaarisesti toimivan yhteiskunnan säilyttämiseksi, toisin sanoen sellaisen yhteiskunnan, joka kieltäytyy siirtämästä julkisen velan taakkaamme tuleville sukupolville ja jossa suositaan tasapainoa eläkeläisten ja työssäkäyvän väestön määrässä, on vain yksi ratkaisu. Se edellyttää välttämättä toimia useita lähestymistapoja noudattaen: työn ja eläkkeen joustavuus, inhimillinen ja realistinen maahanmuuttopolitiikka, jakojärjestelmän ja pääomarahoitteisen järjestelmän selkeä täydentävyys, ja tämän vuoksi Mouvement Réformateur -valtuuskunta äänesti 99 kohtaa vastaan.
Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (LV) Kannatin jäsen Mannin mietintöä kokonaisuudessaan, mutta haluan korostaa, että mietintö kattaa liian monia aiheita eikä siinä tarjota ratkaisuja ongelmiin. Haavoittuvien etnisten ryhmien syrjintää koskeva kysymys on hyvin tärkeä ja ansaitsee erillisen tarkastelun. Esimerkiksi Latviassa on yli 200 000 latgallia, jotka eivät saa edes peruskoulutusta latgallin kielellä. Olemme kiinnittäneet asiaan huomiota useita kertoja Latvian tasavallan kansallisessa parlamentissa, mutta yksikään Latvian vallassa olevaan eliittiin kuuluva ei ole valmis edes keskustelemaan asiasta.
Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Euroopan unionin väestö ikääntyy jatkuvasti. Vuoteen 2060 mennessä jokaista yli 65-vuotiasta kohden on kaksi työikäistä aikuista. Tällä hetkellä suhde on 4:1. Tämän seurauksena vanhemmasta sukupolvesta voi tulla suuri taakka työssäkäyvälle väestölle, joka on vastuussa talouden tukemisesta. Koska on odotettavissa, että eläkeikä nousee, ikääntyneiden työoloja on mukautettava ja niistä on tehtävä houkuttelevampia. Vanhemmille työntekijöille on annettava paremmat mahdollisuudet osallistua työmarkkinoille. Yhteiskunnassa tarvitaan myös uutta lähestymistapaa sen varmistamiseksi, ettei ikääntyneitä enää syrjitä esimerkiksi heidän rajoittuneiden kykyjensä vuoksi. Äänestän tyhjää, koska vaikka olen hyvin tyytyväinen terveenä ikääntymistä koskeviin ehdotuksiin, epäselvyyttä on edelleen joillakin pidentyneeseen työelämään liittyvillä aloilla.
Franz Obermayr (NI), kirjallinen. – (DE) Väestömme kutistuu ja sen seurauksena se myös ikääntyy ja aiheuttaa näin yhä suuremman taakan eläkejärjestelmille. Tulevaan väestörakenteen muutokseen vastaamiseksi tarvitaan johdonmukaista perheystävällistä politiikkaa. Hallitsematon joukkomaahanmuutto EU:hun on kuitenkin väärä lähestymistapa. Näin ollen äänestin tyhjää.
Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin Thomas Mannin mietinnön puolesta. Euroopan unionissa ja sen eri jäsenvaltioissa viime vuosikymmeninä tapahtunut kehitys on saanut aikaan muutoksia ja seurauksia, jotka ovat sosiaalisesti ilmeisiä ja edellyttävät yhteisön toimielinten tukea. Kehityksen käsite yhdistetään välttämättä taloudellisiin, sosiaalisiin ja kulttuurisiin seikkoihin, joten näitä aloja ei voida erottaa toisistaan puhuttaessa globalisaatiosta ja kehityksestä. Tässä yhteydessä yhteisön toimielinten on hillittävä tätä eriarvoisuutta ja tarjottava tukea, sillä se aiheuttaa sosiaalisen koheesion rapautumista. Tämä yhteinen ihanne lisäisi sosiaalista koheesiota, vähentäisi taloudellista eriarvoisuutta ja takaisi yksityisen sekä yhteiskunnan kollektiivisen tasapainoisen kehityksen. Kehityksen ja sosiaalisen koheesion ei pidä olla edistyksen vihollisia, vaan olennainen osa sitä, jotta rinnakkaiselo yhteiskunnassa olisi vahvemmin yhdentynyt. Tässä yhteydessä väestön ikääntymisen aiheuttama väestörakenteen muutos merkitsee sitä, että meidän on nopeutettava prosessia ja tarkasteltava uudelleen joitakin sosiaalisia rakenteita ja ohjelmia niiden mukauttamiseksi tähän uuteen maisemaan.
Georgios Papanikolaou (PPE), kirjallinen. – (EL) Demografinen ongelma tekee sukupolvien välisen solidaarisuuden aikaansaaman elinikäisen oppimisen entistäkin merkittävämmäksi ja ajankohtaisemmaksi. Taidoilla, oppimisella, koulutuksella ja tiedoilla ei ole ikärajaa. Vuoden 2011 talousarviossa elinikäisen oppimisen ohjelmien määrärahoja lisättiin kuitenkin vain mitättömästi EU 2020 -strategian vaatimuksista ja jäsenvaltioiden kaikenikäisten kansalaisten koulutukseen lupaamista investoinneista huolimatta. Mietinnössä tunnustetaan, että meidän on luotava välineitä kansalaisten jatkuvan koulutuksen tukemiseksi ja tuettava Grudtvigin ja Leonardo da Vincin kaltaisia nykyisiä ohjelmia. Tämä mietintö on askel tähän suuntaan ja sen vuoksi äänestin sen puolesta.
Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan unionissa, jossa yhä useammat ihmiset elävät yhä pidempään, jossa syntyvyysaste on yleisesti alhainen ja jossa väestöpyramidi on jo kääntynyt nurinpäin, meidän on tärkeää tarkastella väestörakenteen muutokseen vastaamista ja sukupolvien välistä solidaarisuutta. Suhtaudun tämän vuoksi myönteisesti tähän oikea-aikaiseen mietintöön.
Lisäksi sen sisältö ansaitsee yleisesti hyväksyntäni, varsinkin mitä tulee seniorikansalaisten tulevaan oikeuteen jatkaa halutessaan työskentelyä, mikä itse asiassa sopii yhteen tässä korostetun aktiivisen ikääntymisen kanssa. Kannatan myös nuorten työllistämisen edistämistä, sillä heiltä kuluu yli neljä kuukautta työn löytämiseen.
Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. – (IT) Toisaalta väestörakenteen muutos johtaa siihen, että ihmiset elävät ilahduttavasti yhä vanhemmiksi ja pysyvät pidempään fyysisesti ja henkisesti aktiivisina. Toisaalta syntyvyys on vähentynyt jäsenvaltioissa usean vuosikymmenen ajan. Ikäjakauma muuttuu jatkuvasti vanhempien sukupolvien hyväksi. Sukupolvien välinen sopimus raukeaa. Aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan ihmisten mahdollisuudet säilyttää vielä myöhemmällä iällä terveys, osallistua sosiaalisen ympäristön elämään sekä parantaa elämänlaatua. Olen täysin vakuuttunut siitä, että vuosi 2012 on julistettava "aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalaiseksi teemavuodeksi", jotta nuorten ja iäkkäiden ihmisten myötävaikutus yhteiskuntaan havainnollistuisi. Tämän vuoksi olen tehnyt täällä kaikkeni antaakseni Euroopalle sen tarvitseman tuen tähän haasteeseen vastaamiseksi.
Rovana Plumb (S&D), kirjallinen. – (RO) Ikäsyrjintä heikentää sukupolvien välistä solidaarisuutta, ja se on kielletty perussopimuksessa mutta edelleen hyvin yleistä. Se rajoittaa ankarasti iäkkäämpien ja nuorten työntekijöiden mahdollisuutta päästä työmarkkinoille ja sosiaaliturvan ja tiettyjen palvelujen piiriin. Äänestin sen puolesta, että ryhdytään jäsenvaltioiden voimakkaisiin toimiin "sääntelemättömän" työvoiman hallitsemien, enemmän kielteisiä vaikutuksia EU:n työmarkkinoille aiheuttavien pimeiden ja harmaiden talousalojen torjumiseksi, joiden uhrit ovat useimmiten naisia, millä on hyvin kielteiset vaikutukset EU:n työmarkkinoihin, sen sijaan, että jäsenvaltiot edistävät toimia, joiden tarkoituksena on suojella maan omaa työvoimaa. Samaan aikaan on torjuttava laitonta työntekoa työnantajiin ja/tai välittäjiin kohdistuvilla toimenpiteillä/seuraamuksilla, jotka todella toimivat pelotteina. Äänestin myös sen puolesta, että jäsenvaltiot ja komissio parantaisivat yhteistyötään hoitopalveluiden valvonnan alalla, ja tämän yhteistyön puitteissa jäsenvaltiot voisivat luoda kansallisten hoitopalveluiden yhteyteen yhteysverkoston, jonka välityksellä olisi mahdollista saada kansallisesti ja EU:n alueella tietoja tarjolla olevista palveluista ja niiden laadusta sekä valittaa palvelujen laadusta.
Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Sukupolvien tasa-arvon periaate on yksi eurooppalaisen sosiaalipolitiikan tulevien vuosien merkittävimmistä poliittisista haasteista. On siis todellakin syytä olla tyytyväinen tähän oikea-aikaiseen mietintöön, koska siinä korostetaan tarvetta taata sukupolvien välinen solidaarisuus ja esitetään keinoja tämän saavuttamiseksi, erityisesti mitä tulee aktiivista ikääntymistä koskevan politiikan edistämiseen.
Evelyn Regner (S&D), kirjallinen. – (DE) Äänestin väestörakenteen muutokseen vastaamisesta ja sukupolvien välisestä solidaarisuudesta laaditun mietinnön puolesta, koska Euroopan parlamentti ei hyväksynyt alkuperäisessä mietinnössä esitettyä suositusta muuttaa eläkejärjestelmien rahoitusta. Vastustan vankasti vaatimusta rohkaista yksityisten eläkkeiden tarjoamiseen ja sen varmistamista, että julkiset eläkemaksut ja -etuudet eivät keskimäärin ole suurempia kuin vertailukelpoiset yksityisen sektorin eläkkeet. Lisäksi vastustan sitä, että yksityisen sektorin eläkerahastoilla olisi merkittävämpi asema valtion eläkejärjestelmän kuormittumisen vähentämisessä tulevaisuudessa. Jakojärjestelmää ei missään tapauksessa pidä korvata pääomarahoitteisilla järjestelmillä. Minusta nykyinen jakojärjestelmä on taloudellisesti järkevin ja kestävin järjestelmä. Äänestin kuitenkin sitä kohtaa vastaan, jossa jäsenvaltioita kehotetaan "tutkimaan työntekijöiden säänneltyä maahanmuuttoa (maahanmuutto kolmansista maista EU:hun)". Minusta sanamuotoon sisältyy myönteinen arvio työntekijöiden maahanmuutosta kolmansista maista.
Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Me vihreät kannatimme tekstiä, koska (yksityistä/julkista rahoitusta koskeva) 99 kohta poistettiin, ja koska muussa tekstissä on otettu mukaan joitakin hyvin myönteisiä vihreitä seikkoja. Esimerkiksi eläkeikää koskevat toimenpiteet pitäisi toteuttaa asianomaisten henkilöiden tarpeiden perusteella, työssä, opiskelussa, hoitotyössä tai vapaaehtoistyössä käytetyt ajanjaksot täydentävät toisiaan ja antavat arvokasta kokemusta kaiken ikäisille, on torjuttava ikäsyrjintää koulutukseen pääsyä ja elinikäistä oppimista koskevien maakohtaisten tavoitteiden asettamisella ikääntyneitä työntekijöitä varten ikäryhmittäin ja sukupuolen mukaan. Ikääntyvien työssäolomahdollisuudet perustuvat myös riippumattomuuteen ja työntekijöiden omiin valintoihin sekä työn ja yksityiselämän tasapainoin parantamiseen. Työn ja hoitotyön yhdistäminen on mahdollistettava kaikissa jäsenvaltioissa niin miehille kuin naisillekin ja työ ja hoito on jaettava oikeudenmukaisesti naisten ja miesten kesken, jotta naisten työtaakka ei kasva suhteettomaksi ikääntyvän yhteiskunnan hoitotyön tarpeen lisääntyessä.
Oreste Rossi (EFD), kirjallinen. – (IT) Se osa mietintöä, jossa ehdotetaan yritysten verotuksellisen ja hallinnollisen taakan vähentämistä, on myönteinen, koska tämä on hyvin tärkeä tavoite niiden kolmansien maiden kilpailun vähentämiseksi, joissa vero-, tuotanto- ja työvoimakustannukset ovat selvästi alhaisempia kuin Euroopassa.
Mietintö on myönteinen myös niiltä osin, joissa ehdotetaan vanhuuseläkevelvoitteiden rajaamista, koska elinajanodote on kasvanut ja terveyden taso parantunut, joten halutessaan ihmiset voivat jatkaa työssä. On harmillista, että tarkistuksilla joita emme hyväksy, on sisällytetty mietintöön osia, jotka eivät ole sen kanssa johdonmukaisia ja joilla pyritään rohkaisemaan Euroopan unionin ulkopuolelta tulevien ihmisten kotouttamiseen. Tämä parlamentin enemmistön kannattama päätös pakotti meidät valitettavasti äänestämään mietintöä vastaan.
Marco Scurria (PPE), kirjallinen. – (IT) Käytän tilaisuutta hyväkseni ja korostan, että inhimillinen yhteiskunta perustuu luonnollisesti sukupolvien tasa-arvon periaatteeseen ja että ikäsyrjintä vaarantaa sukupolvien välisen solidaarisuuden, johtaa köyhyyteen ja on perustamissopimuksissa kiellettyä.
Työ ei ole pelkästään ansiotyötä, ja niin nuoret kuin iäkkäätkin ihmiset myötävaikuttavat suuresti aiempaa inhimillisemmän yhteiskunnan muodostumiseen ja palvelujen ja työelämän vakauttamiseen perhe- ja yhteisötasolla tapahtuvan toimintansa kautta.
Mietinnössä me kehotamme hallituksia helpottamaan vapaaehtoistoimintaa ja yhteisöjen ja perheen sisäistä hoitotyötä ja tunnustamaan mainitut toiminnat sekä selvittämään viipymättä asiaan liittyvät oikeudellista vastuuta koskevat kysymykset. Kiitän mietintöä myös siitä, että siinä kehotetaan jäsenvaltioita toteuttamaan toimenpiteitä antaakseen tunnustusta eri-ikäisten perheenjäsenten (pääasiassa naisten) sukupolvien solidaarisuuden hyväksi tekemälle näkymättömälle ja epäviralliselle työlle.
Czesław Adam Siekierski (PPE), kirjallinen. – (PL) On totta, että koko Eurooppaa kohtaa väestörakenteen muutos, johon sisältyy yhteiskunnan ikääntyminen, matalat syntyvyysasteet, väestön muutto köyhemmistä valtioista rikkaampiin, pidemmät elinajanodotteet, viivästynyt työmarkkinoille tulo, yhden hengen ja lapsettomien kotitalouksien kasvava määrä jne. Kaikki tämä yhdessä luo valtavan tarpeen muutokseen, jota uudet väestörakenteen muutoksen haasteet ja sukupolvien yhdistämisen kasvava merkitys meiltä edellyttävät. On tullut välttämättömäksi ottaa käyttöön huolellisesti ajateltu sukupolvitilinpitojärjestelmä sekä uudistaa sosiaaliturva- ja verotusjärjestelmiä Euroopassa, myös eläkejärjestelmiä, taata vanhemman sukupolven asianmukainen hoiva ja välttää prosessia, joka muodostaa nuoremmille sukupolville kasvavan velkataakan. Tämän vuoksi on uudistettava vakaus- ja kasvusopimusta, jotta jäsenvaltiot voivat täyttää velvoitteensa tehdäkseen eläkejärjestelmistään kestävämpiä.
Marc Tarabella (S&D), kirjallinen. – (FR) Thomas Mannin mietinnössä väestörakenteen muutokseen vastaamisesta ja sukupolvien välisestä solidaarisuudesta valaistaan väestörakenteen muutoksen aiheuttamia haasteita, erityisesti työttömyyttä ja epävarmoja työsuhteita, haavoittuvien ryhmien koulutusta ja syrjintää. Siinä korostetaan sukupolvien välisen solidaarisuuden tarvetta ja esitetään joitakin asiaankuuluvia ehdotuksia, muun muassa aloite yli 50-vuotiaita koskevasta eurooppalaisesta sopimuksesta, joka käsittää ikäsyrjinnän torjumisen, täystyöllisyystavoitteen lailliseen eläkeikään asti sekä ikääntyneiden ja jostakin vammasta kärsivien ihmisten uudelleen integroimisen tukemisen. Syy sille, että äänestin lopulta tyhjää tästä enemmän kuin tyydyttävästä mietinnöstä, on se, että 24 kohta, jolla halutaan hylätä pakolliset eläkeiät, säilytettiin. On nimittäin niin, että jos emme kykene turvaamaan seniorikansalaisille mahdollisuutta päästä eläkkeelle, emme enää kykene takaamaan heille hyvää loppuelämää. En halua nähdä ikääntyneiden tekevän työtä kuolemaansa asti, kuten 1800-luvulla.
Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. – (PT) Solidaarisuus on yksi Euroopan unionia ohjaavista arvoista, joten on hyvin tärkeää toteuttaa sitä sukupolvien tasa-arvon osalta. Jäsenvaltiot kohtaavat lukuisia väestörakenteeseen kohdistuvia ja sosiaalisia haasteita, joiden vuoksi on välttämätöntä luoda sukupolvien välistä solidaarisuutta. Yhä korkeammalla elinajanodotteella ja laskeneella syntyvyysasteella on kauheita seurauksia Euroopan sosiaaliturvajärjestelmissä, jos erityisiä toimenpiteitä ei toteuteta.
Ottaen huomioon nykyisen tilanteen Euroopan parlamentti uskoo tarpeeseen käynnistää vuoropuhelu sukupolvien välisestä suhteesta. Mietintö kattaa monia aloja, koulutuksesta työllisyyteen niin ikääntyneiden kuin nuortenkin osalta, terveyspolitiikasta sosiaaliturvamaksuihin, perhe- ja syntyvyysastepolitiikkaan ja jopa sosiaaliturvajärjestelmien parantamiseen kulminoituen maahanmuuttopolitiikkaan ikääntyvän yhteiskunnan ongelmien ratkaisemiseksi.
Toivon, että mietinnön sisältämät aloitteet voidaan toteuttaa ja että sukupolvien välinen tasa-arvo ja vuoropuhelu voivat toteutua Euroopan unionissa.
Viktor Uspaskich (ALDE), kirjallinen. – (LT) Hyvät kollegat, mietinnössä todetaan asianmukaisesti, että Euroopan unionin väestön jatkuva väheneminen ja matalan syntyvyysasteen jatkuva suuntaus luovat useita haasteita Euroopan taloudelle ja yhteiskunnalle. Näistä syistä EU:n työmarkkinoilla tullaan kokemaan pääasiassa kielteisiä rakennemuutoksia. Liettuassa näitä väestörakenteeseen liittyviä ongelmia pahentaa entisestään liettualaisten nuorten joukkopako ulkomaille työskentelemään. Olemme pieni kansakunta, ja menetämme kovaa vauhtia aktiivisimpia 25–40-vuotiaita, joiden kasvatukseen ja koulutukseen on investoitu. Liettua tarvitsee näiden nuorten lahjakkuutta, kokemusta ja uutteruutta selvitäkseen mainituista väestörakenteen muutoksista. Kannatan tämän vuoksi esittelijän ehdottamaa eurooppalaista nuorisotakuuta koskevaa aloitetta, jonka mukaan kaikille EU:n nuorille tarjottaisiin työtä, työharjoittelua tai lisäkoulutusta kuuden kuukauden työttömyysjakson jälkeen. Myös syntyvyysasteen nostamiseen on panostettava. Helposti saatavilla oleva laadukas lastenhoito, pienten lasten koulutus ja ohjaus ovat ensimmäisiä askelia oikeaan suuntaan. Meidän on myös lopetettava ikääntyneiden ihmisten sosiaalinen syrjäytyminen. Meidän on vakuutettava talous ja yhteiskunta siitä, että ikääntyneet eivät ole taakka. Heidän kokemuksensa, saavutuksensa ja valtavat tietonsa voivat olla kaikille sukupolville hyödyksi.
Marie-Christine Vergiat (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Äänestin tätä mietintöä vastaan, joka jälleen kerran osoittaa, että Eurooppaa johtava enemmistö ei kykene kuuntelemaan Euroopan kansalaisten vaatimuksia.
Vaikka Euroopan unionilla ei ole näissä asioissa toimivaltaa, joka kuuluu yksinomaan jäsenvaltioille, jäsen Mann haluaa rikkoa niin saavutetut sosiaaliset tavoitteet kuin toissijaisuusperiaatteen.
Mietinnössä muun muassa rohkaistaan jäsenvaltioita edistämään työntekoa laillisen eläkeiän jälkeen, ja siinä halutaan jäsenvaltioiden tarjoavat kannustimia yli 60-vuotiaille, jotta nämä jäisivät töihin, mukauttamalla työpaikkoja heidän terveydentilansa mukaan.
Ikääntyneillä ihmisillä on ennen kaikkea oltava oikeus kohtuulliseen eläkkeeseen, joka mahdollistaa ihmisarvoisen elämän.
Lisäksi uransa loppupuolella olevien tarpeita vastaaviin järjestelyihin käytetään pääasiassa varhaiseläkejärjestelmiä, ja kuitenkin jäsen Mann haluaa yksinkertaisesti purkaa ne.
Olen kuitenkin tyytyväinen siihen, että Euroopan parlamentti hylkäsi kohdan, jossa selkeästi vaadittiin jakojärjestelmän korvaamista pääomarahoitteisilla järjestelmillä.
Sukupolvien välisen solidaarisuuden verukkeella jäsen Mann jopa katsoo tarpeelliseksi muistuttaa meitä siitä, että myös ikääntyneitä ihmisiä on kohdeltava ihmisinä, joilla on perusoikeudet. Asia tuli selväksi.
Hermann Winkler (PPE), kirjallinen. – (DE) Jäsen Mann on tapansa mukaan tehnyt hyvää työtä arkaluontoisen aiheen osalta. Tämän vuoksi äänestin mietinnön puolesta. Haluan lyhyesti lisätä keskusteluun vielä yhden näkökulman. Euroopan parlamentin saksilaisena jäsenenä, alueen, jolla väestörakenteen muutos tuntuu voimakkaana, sekä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan jäsenenä ja EU:n tulevaa innovointipolitiikkaa koskevan valiokunta-aloitteisen mietinnön esittelijänä haluan todeta, että meidän on EU:n tasolla ja jäsenvaltioissa tietenkin edelleen pyrittävä torjumaan väestörakenteen muutosta ja tekemään alueista houkuttelevampia nuorille erityisesti lisäämällä talouskasvua, luomalla uusia työpaikkoja ja kehittämällä räätälöityä koulutuspolitiikkaa. Haluan kuitenkin myös korostaa pk-yritysten iäkkäämpien työntekijöiden merkitystä innovoinnissa. EU on lopultakin tunnustanut, että erityisesti pk-yrityksissä innovatiivisia eivät ole pelkästään uudet tekniset keksinnöt, vaan myös esimerkiksi kyky mukauttaa tuote asiakkaan erityistarpeita vastaavaksi tai palveluprosessien parantaminen. Erityisesti tällä alalla juuri ikääntyneillä työntekijöillä on runsaasti kokemusta ja he voivat tehdä yrityksestä innovatiivisen. Tästä syystä meidän on torjuttava ikäsyrjintää työpaikoilla. EU:n ja jäsenvaltioiden on otettava tämä huomioon kaikessa sosiaali- ja työlainsäädännössään.
Anna Záborská (PPE), kirjallinen. – (SK) Älkäämme antako terminologian hämätä itseämme – nyt hyväksymässämme mietinnössä on kyse ennemminkin uusien työvoimaresurssien löytämisestä kuin solidaarisuudesta. Demografinen kriisi ei ole hiljattain havaittu asia. Jotkut meistä ovat kiinnittäneet siihen huomiota jo hyvin pitkään. Olemme jo vuosia kertoneet, että Eurooppa ikääntyy ja kuolee. Se tapahtuu hyvin pian, ja me etsimme hätääntyneinä ratkaisua. Kylmästi päätellen niitä on paljon. Lykätään eläkeikää, nostetaan syntyvyysastetta, tuodaan enemmän naisia viralliseen työhön, kasvatetaan maahanmuuttajavirtaa ja kotoutetaan maahanmuuttajat yhteiskuntaamme. Olemme halukkaita kaikkeen tähän, ja mietinnössä puhutaan kaikesta tästä. En kuitenkaan ole täysin varma siitä, auttaako se – ja jos auttaa, niin kuinka kauan. Tämä johtuu siitä, että tarkastelemme seurauksia, emme syitä. Me toimimme kuin pyramidijärjestelmään osallistuvat, jotka havaitsevat pyramidin perustan laajentumisen pysähtyneen. Etsimme uusia pelaajia laajentaaksemme perustaa. Antamalla tarkoituksellisesti uusia merkityksiä solidaarisuuden tai työn ja perhe-elämän tasapainon kaltaisille käsitteille me kuitenkin tuhoamme aidon solidaarisuuden ja viemme lapset pois vanhemmiltaan. Äänestin tästä huolimatta mietinnön puolesta. Minusta se on merkittävä panos eurooppalaisen kulttuurin eloonjääntiä koskevaan perustavaa laatua olevaan keskusteluun.
Elena Oana Antonescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Tutkimus edistää keskeisellä tavalla talouskasvua, työpaikkojen syntymistä ja ympäristöystävällistä ja kestävää energiaa. Kannatan tutkimusrahoituksen lisäämistä, sillä on tärkeää luoda Euroopan tutkimusalue, joka takaa tiukimmat osaamista, vaikuttavuutta ja tehokkuutta koskevat vaatimukset, jotta parhaat tieteentekijät saadaan houkuteltua Eurooppaan ja pysymään Euroopassa ja jotta edistetään innovatiivisempaa sekä tietoon ja asiantuntemukseen perustuvaa EU:n taloutta. Euroopan on investoitava tutkimukseen, jotta voidaan kehittää uusia tuotteita ja palveluja, joilla parannetaan kansalaisten elämänlaatua. Äänestin puiteohjelman puolesta, koska uskon sen rohkaisevan tiedeyhteisöä, yliopistoja, kansalaisyhteiskunnan organisaatioita, liike-elämää ja teollisuutta osallistumaan tutkimushankkeisiin.
Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Tutkimus ja kehittäminen ovat Euroopan unionin kaksi merkittävää tulevaisuutta koskevaa haastetta nykyisessä globaalissa ympäristössä. Kannatin tämän vuoksi Euroopan parlamentin aloitetta, jolla pyritään yksinkertaistamaan Euroopan unionin tutkimuksen puiteohjelmien täytäntöönpanoa. Olemme kollegojeni kanssa arvioineet, että Euroopan komission tiedonannossa tutkimuspuiteohjelmien täytäntöönpanon yksinkertaistamisesta esitetään vakavasti otettavia ja luovia toimenpiteitä, joilla pyritään poistamaan puiteohjelmiin osallistuvien kohtaamia esteitä. On kyse yhteisön rahoituksen luottamuksesta ehdokkaita kohtaan ja riskinsietokyvystä suhteessa hankkeiden osallistujiin niiden kaikissa vaiheissa joustavin yhteisön säännöin. Päätöslauselmassa todetaan, että nykyinen järjestelmä keskittyy liiaksi valvontaan, jolloin menetetään resursseja ja osallistuminen vähenee. Lopuksi pidämme keskimääräisten käsittely- ja maksuaikojen lyhentämisen yleistä suuntausta myönteisenä, vaikka tässä onkin vielä parantamisen varaa.
Liam Aylward (ALDE), kirjallinen. – (GA) Kannatan voimakkaasti sitä, mitä mietinnössä todetaan toimien toteuttamisesta tutkimuspuiteohjelmien täytäntöönpanon yksinkertaistamiseksi. Byrokratia ja työläät hallinnolliset ja sääntelyä koskevat vaatimukset lisäävät hakumenettelyn monimutkaisuutta ja edistävät osaltaan pienten organisaatioiden ja pk-yritysten kohtaamia vaikeuksia niiden yrittäessä saada rahoitusta tutkimukseen, johon ovat sitoutuneet. Koska tutkimusyhteisö itse pyytää sääntöjen mukauttamista, menettelyjen ja vaatimusten yksinkertaistamista ja suurempaa luottamusta EU:n tutkimusrahoitukseen, on nyt täysin selvää, että tutkimuksen rahoitusta ja hallinnointia on kevennettävä sen varmistamiseksi, että tutkimus ja innovointi on tehokasta ja että sitä on kaikkialla Euroopassa. Yksinkertaistaminen ja tehokkuus vaikuttaisivat myönteisesti EU:n tutkimustilanteeseen, ja se olisi eduksi myös sidosryhmille. Kannatan parlamentin vaatimusta yksinkertaistamisprosessin toteuttamisesta vakauden ja oikeusvarmuuden luomiseksi.
Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Tiede, koulutus ja innovaatio ovat talouskasvun ja työpaikkojen syntymisen pilareita. Euroopan on investoitava innovaatioon, jos se aikoo kehittää uusia tuotteita ja palveluja. Näiden avulla luodaan uusia työllistymisen ja kasvun lähteitä, mikä lisää Euroopan kilpailukykyä ja parantaa elämänlaatua. Tutkimusyhteisö on jo jonkin aikaan ilmaissut huolensa siitä, että tutkimusohjelmien täytäntöönpano ja innovaatioiden kehittäminen eivät edisty niin nopeasti kuin toivottiin, osittain erityisen monimutkaisten ja byrokraattisten vaatimusten vuoksi. Tämä on ongelma erityisesti pienille organisaatioille, kuten pk-yrityksille, uusille huipputeknologiayrityksille, pienille laitoksille, yliopistoille ja tutkimuskeskuksille. Tutkimusrahoitusta ja hallintoa on todella kohennettava ja virtaviivaistettava. Nykyisellään sovelletaan erilaisia sääntöjä ja menettelyjä puiteohjelman eri välineisiin, ja tämä rajoittaa vakavasti sidosryhmien mahdollisuuksia esittää hakemuksia. Olen samaa mieltä siitä, että keskusteltaessa tutkimuksen kahdeksannesta puiteohjelmasta on kiinnitettävä eniten huomiota hallinnollisten menettelyjen yksinkertaistamiseen sen varmistamiseksi, että sääntöjä ja menettelyjä tulkitaan ja sovelletaan yhdenmukaisesti kaikissa ohjelmissa ja välineissä.
Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. – (RO) Euroopan unioni on täysin tietoinen siitä, että tutkimus ja innovaatio ovat keskeisiä tulevaisuudessa, jolloin ne uusien tuotteiden lisäksi luovat myös uusia työpaikkoja ja uusia resursseja ja tätä kautta talouskasvua. Kehitys auttaa varmasti parantamaan Euroopan kilpailukykyä ja näin myös elämänlaatua. Näissä olosuhteissa rahoituksen saamiseen liittyvän byrokratian lisääminen tutkimus- ja innovaatio-ohjelmiin osallistuvien osalta ainoastaan hillitsee ja vähentää niiden osallistujien innokkuutta, jotka ovat jo osoittaneet merkkejä siitä, että alkavat menettää luottamustaan tätä menettelyä kohtaan. Nykyinen järjestelmä on korvattava sellaisella, jossa hakijoihin luotetaan enemmän. Tähän voitaisiin päästä yksinkertaistamalla hankkeiden rahoitus- ja hallintoseikkojen seurantaa samalla kun vahvistetaan tieteen ja teknologian arviointiprosessia. Olisi ensinnäkin voitava sietää suurempia riskitasoja ja toiseksi on luotettava enemmän tiedeyhteisöön ja liikemaailmaan. Luottamus ja valvonta – riskinotto ja riskiin sisältyvät vaarat – on tasapainotettava varmistamalla EU:n tutkimusrahoituksen moitteeton varainhoito.
Vito Bonsignore (PPE), kirjallinen. – (IT) Onnittelen esittelijä Carvalhoa hänen tekemästään työstä. Olen täysin vakuuttunut siitä, että tiede, innovaatio ja tutkimus ovat talouskasvun ja uusien työpaikkojen perusta Euroopassa. Ei ole sattumaa, että tutkimus ja innovaatio muodostavat Euroopan unionin Eurooppa 2020 -aloitteen ytimen. Euroopan on siis aika investoida enemmän näille aloille: voidakseen kilpailla maailmanlaajuisesti Euroopan unionin on kehitettävä innovatiivisia tuotteita ja nykyaikaisia palveluja. Tämän seurauksena rahoitushakemusten määrä kasvaa jatkuvasti, mikä tarkoittaa, että tarvitaan taloudellista vastuuvelvollisuutta koskevien vaatimusten yleistä yksinkertaistamista sekä nykyisin hyvin moninaisten sääntöjen ja menettelyjen yhdenmukaistamista. Äänestin mietinnön puolesta, sillä olen samaa mieltä siitä, että meidän on vastattava nopeasti tutkimusyhteisölle, joka on vaatinut näitä muutoksia. Kannatan esittelijän valitsemaa lähestymistapaa, jossa rahoitusjärjestelmä ei perustu tuloksiin, mikä voi pikemminkin heikentää tutkijoiden tieteellistä kunnianhimoa, vaan tieteellisiin kriteereihin ja näin siis osaamiseen. Hallinnollinen yksinkertaistaminen on yksi ensisijaisista painopisteistä, johon yhteisön on panostettava, ja puiteohjelman kansainvälisyyden lisääminen voi luoda uusia mahdollisuuksia sekä yhteistyötilaisuuksia kolmansien maiden, myös kehitysmaiden, kanssa.
Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Mietinnössä ehdotetaan hankkeiden rahoitus- ja hallintoseikkojen seurannan yksinkertaistamista samalla kun vahvistetaan tieteen ja teknologian arviointiprosessia vertaisarvioinnin ja osaamisen perusteella. Mietintö on kuitenkin vasta kaikkea muuta kuin yksinkertaisen prosessin alku. Suositusten täytäntöönpano kuuluu komissiolle, ja parlamentin ja neuvoston on seurattava sitä ja annettava poliittista tukea, jotta se selviytyisi tehtävästä menestyksekkäästi. Tulevaisuudessa yksinkertaistamisprosessia voidaan laajentaa muihin yhteisön ohjelmiin, erityisesti rakennerahastoihin. Yksinkertaisempien sääntöjen ansiosta ohjelmista tulee myös avoimempia ja tehokkaampia. Haluan myös kiittää kollegojani, puheenjohtajavaltio Belgian edustaja Cerexhea ja kaikkia julkiseen kuulemiseen osallistuneita heidän tuestaan. On hyvin tärkeää yksinkertaistaa tutkimusrahoituksen saatavuutta kehittämällä vastavuoroisen luottamuksen ilmapiiri kaikkien sidosryhmien välille. Näin tehostetaan tutkimusta ja innovaatiota samalla kun Euroopasta tehdään houkuttelevampi paikka asua, työskennellä ja olla onnellinen.
Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. – (PT) Tutkimuksella ja kehittämisellä on ratkaiseva merkitys niiden tavoitteiden saavuttamisessa, joihin Euroopan unioni on sitoutunut Eurooppa 2020 -strategiassa. Euroopan tutkimus- ja innovaatio-ohjelmia koskevat hakemukset ja talousarviot ovat paisuneet vuosien mittaan. Pienten ja keskisuurten organisaatioiden on kuitenkin vaikea selvitä näihin ohjelmiin liittyvästä monimutkaisuudesta ja byrokratiasta. Ohjelmiin pääsy ja niitä koskevien hakemusten valmistelu ovat edelleen hyvin vaikeita erityisesti ensikertalaisille. Hankkeiden hallinnointiin ja kirjanpitoon liittyvä hallinnollinen taakka katsotaan liian suureksi, ja keskimääräinen aika tuen myöntämisen ja maksamisen välillä on edelleen liian pitkä. Tutkimuksen puiteohjelmia koskevia mekanismeja onkin kiireesti päivitettävä ja yksinkertaistettava yksinkertaistamalla hankkeiden rahoitus- ja hallintoseikkojen seurantaa samalla kun vahvistetaan tieteen ja teknologian arviointiprosessia. Olen tyytyväinen Euroopan komission aloitteeseen tilanteen korjaamiseksi ja onnittelen esittelijä Carvalhoa hänen erinomaisesta työstään, kun hän on ehdottanut konkreettisia toimenpiteitä nykyisen järjestelmän parantamiseksi.
Lara Comi (PPE), kirjallinen. – (IT) Euroopan unionin tutkimuksen puiteohjelmilla saavutetut mittakaavaedut ovat EU:n toimielinten merkittävimpiä panoksia jäsenvaltioiden hyvinvoinnin ja pitkän ajanjakson kasvun edistämiseksi. Se ei kuitenkaan riitä nykyisenä kiihkeän kansainvälisen kilpailun aikana. Itse asiassa on aina tarpeen seurata tuloksia, arvioida mahdollisuuksien toteutettavuutta ja säilyttää tiiviit yhteydet tiedeyhteisöön, joka tekee yhteiskunnalle valtavan palveluksen. Byrokratian vähentäminen ja tarjouskilpailumenettelyjen virtaviivaistaminen antaisi tutkijoille mahdollisuuden keskittyä omiin ammatillisiin tavoitteisiinsa käyttämällä voimavaroja ja taitoja, jotka muuten menisivät hukkaan. Meidän ei pidä unohtaa, että näitä varoja on käytettävä tehokkaasti. Vaikka ansiot ovat olennainen tehokkuuden osatekijä, ei voida hyväksyä sitä, että tutkimustoiminta estyy, koska tutkijoiden on noudatettava byrokraattisia vaatimuksia, joiden arvo on epäselvä.
António Fernando Correia De Campos (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän merkittävän mietinnön puolesta, jolla pyritään yksinkertaistamaan seitsemännen puiteohjelman rahoitusta ja täytäntöönpanoa koskevia sääntöjä. Mietinnöllä on laaja kannatus, koska yksinkertaistaminen on oleellista tutkimuksen kilpailukyvyn ja vaikutuksen parantamiseksi Euroopassa. Unionissa, jonka strategia keskittyy osaamistalouden kehittämiseen, on tärkeää, että T&K:n rahoittamisen keskeiset yhteisön välineet vastaavat suoraan tiedeyhteisön tarpeisiin ja huolenaiheisiin: • on tehtävä ohjelmasta helppopääsyisempi, • on lisättävä Euroopan tutkimusalueen houkuttelevuutta, • on keskityttävä entistä enemmän osaamiseen, • tarvitaan vankempi tukiperusta teknologisille innovaatioille ja teknologian siirtämiselle eurooppalaisiin yrityksiin. Mietinnössä esitetään komissiolle selkeät suuntaviivat ja vaihtoehtoja seitsemännen puiteohjelman yksinkertaistamiseksi. Komission olisi jatkettava näitä pyrkimyksiä tulevan kahdeksannen puiteohjelman valmisteluissa, joissa käyttäjän on oltava keskeisessä asemassa. Eurooppalaista tutkimusta ei saa enää painaa sellaisten menettelyvirheiden taakka, jotka ovat tähän mennessä vaikuttaneet puiteohjelmiin.
Corina Creţu (S&D), kirjallinen. – (RO) Äänestin tutkimuksen puiteohjelmien täytäntöönpanon yksinkertaistamisen puolesta, koska se on ratkaiseva näkökohta pyrittäessä helpottamaan tieteellistä ja koulutuksellista kehitystä. Tämä voi puolestaan synnyttää uusia työpaikkoja ja vauhdittaa talouskasvua, mikä lisää EU:n kilpailukykyä ja parantaa kansalaisten elämänlaatua. Nykyinen järjestelmä on korvattava sellaisella, jossa hakijoihin luotetaan enemmän. Rahoitusta koskevat pyynnöt ovat lisääntyneet sellaisten valvontamenetelmien lisääntyessä, joilla pyritään varmistamaan EU:n varojen asianmukainen käyttö. On löydettävä tasapaino luottamuksen ja valvonnan välillä sekä riskinoton ja riskiin sisältyvien vaarojen välillä sen varmistamiseksi, että EU:n tutkimusrahoituksen varainhoito on moitteetonta taloudelliselta kannalta. Toinen syy, jonka vuoksi äänestin tämän puolesta, on myös uusien itäeurooppalaisten jäsenvaltioiden rohkaiseminen, jotta asiaankuuluvat varat olisivat mahdollisimman helposti niiden saatavilla, jotta niiden tutkimustaso saadaan nostettua läntisten standardien tasolle.
Ioan Enciu (S&D), kirjallinen. – (RO) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska katson, että tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman täytäntöönpanossa oli puutteita, jotka estivät sen toteuttamisen käytännössä ihanteellisissa olosuhteissa. Katson, että tällä parlamentin ehdotuksella tarjotaan tarvittavat ratkaisut määrärahojen myöntämismenettelyjen yksinkertaistamiseksi sekä pienten yritysten ja järjestelmään hiljattain tulleiden osallistamiseksi enemmän. Näin myös lisätään seitsemännen puiteohjelman ja muiden yhteisön rahastojen, myös rakennerahastojen, välistä synergiaa.
Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin ehdotuksen puolesta, koska mielestäni tutkimuksella on ratkaiseva merkitys talouskasvuun, työpaikkojen luomiseen ja ympäristön kestävyyteen. Ehdottamansa yksinkertaistamisen lisäksi Euroopan unionin on laadittava yksityiskohtainen suunnitelma eri jäsenvaltioiden tutkimusinfrastruktuurin kehittämiseksi, jotta varmistetaan yhtäläiset mahdollisuudet rahoituksen saamiseen.
Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Haluan aluksi onnitella jäsen Carvalhoa hänen tämän mietinnön parissa tekemästään työstä sekä äänestystuloksesta niin teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnassa kuin täällä täysistunnossakin. Tämä menestys oli tietenkin seurausta hänen työstään ja paneutumisestaan innovaatioon, tutkimukseen ja tieteeseen. Tiedän, että tutkimus ja innovaatio edistävät oleellisesti talouskasvua ja uusien työpaikkojen luomista, jotka ovat keskeisiä EU:n taloudellisen elpymisen kannalta nykytilanteessa, ja että ne edistävät osaltaan myös Eurooppa 2020 -strategiaa. Virallinen keskustelu tutkimuksen ja innovaation kannustamisesta ei riitä tämän saavuttamiseen. Kuten esittelijä toteaa, vastikään 13 000 tutkijaa allekirjoitti vetoomuksen, että EU:n tutkimusrahoitusta on yksinkertaistettava ja että luottamusta on lisättävä. Kuten esittelijä toteaa, tämän vuoksi on tärkeää edetä yksinkertaistamalla rahoitus- ja hallintoseikkojen seurantaa. Mietinnössä viitoitetaan oikea suunta: toivon, että sitä seurataan.
Françoise Grossetête (PPE), kirjallinen. – (FR) Meidän on tärkeää tarjota tutkijoille ja sijoittajille kannustimia, jotta nämä jäävät Eurooppaan. Aivovuodon torjunnan on oltava Euroopan unionin ensisijainen tavoite.
Tämä edellyttää tutkimuspuiteohjelmien hallinnoinnin ja rahoituksen yksinkertaistamista. Rahoitusta on myönnettävä suoremmin, jotta siitä on etua yrityksillemme, yliopistoille ja tutkimuslaboratorioille.
Liiaksi valvontaan suuntautuva tutkimustulospainotteinen rahoitusjärjestelmä johtaa resurssien tuhlaamiseen.
Kuten mietinnössä korostetaan, yleisen suuntauksen on käännyttävä keskimääräisten käsittely- ja maksuaikojen lyhentämiseen, sillä näin rohkaistaan enemmän osallistujia tutkimusohjelmiin. On ratkaisevan tärkeää, että luovumme hallinnollisesta pakkopaidasta, joka haittaa näiden ohjelmien tehokasta toimintaa.
Alan Kelly (S&D), kirjallinen. – (EN) Yhteisön tutkimus- ja innovaatio-ohjelmien ja hakijoiden määrän lisääntyessä on tärkeää, ettei hakijoita jumiteta prosessiin, ja tämä askel kohti ohjelman yksinkertaistamista on todella tervetullut.
Petru Constantin Luhan (PPE), kirjallinen. – (RO) Äänestin mietinnön puolesta kolmesta syystä. Niistä ensimmäinen liittyy aiempaan toimintaani. Mainitsin kansalaisten kiinnittämän erityishuomion syövän varhaisen havaitsemisen ja torjunnan alan tutkimukseen. On tullut selväksi, että tutkimus on ratkaisevassa asemassa ihmisten elämän parantamisessa, kunhan sillä on näkyvä yhteys. Katson tämän vuoksi, että mietintöä, jolla pyritään yksinkertaistamaan tapaa, jolla varoja myönnetään seitsemännestä puiteohjelmasta tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin, on kannatettava. Toinen tekijä liittyy siihen, miten tärkeänä itse pidän pk-yrityksiä talouskehityksen ja Euroopan unionin globaalin kilpailukyvyn kehittämisen keskeisinä osatekijöinä. Mietinnön säännökset tiedon saannista ja pk-yritysten osallistumisen helpottamisesta yhden yhteyspisteen lähestymistavalla ja vapaan saatavuuden pilottihankkeen kehittämisellä sekä tiedotuskampanjoiden avulla saivat minut tyytyväiseksi ja äänestämään mietintöä. Viimeisenä muttei vähäisimpänä olen tyytyväinen kahdeksatta puiteohjelmaa koskevasta osuudesta, sillä sen on oltava entistä avoimempi, joustavampi ja helppokäyttöisempi. Tässä mietinnössä esitetyt ehdotukset tulosten yksinkertaistamisesta, selittämisestä ja arvioinnista ovat kiitettäviä.
Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Tutkimuksen puiteohjelmiin pääsyä on tärkeää yksinkertaistaa, jotta mahdollisesti kiinnostuneet osapuolet motivoituisivat osallistumaan niihin ja jotta ei hukata merkittäviä varoja. Emme saa unohtaa sitä, että tutkimus edistää keskeisellä tavalla talouskasvua, työpaikkojen syntymistä ja ympäristöystävällistä ja kestävää energiaa. Tämän vuoksi on aika koordinoida kansallista, alueellista ja yhteisön tutkimuspolitiikkaa, jotta kustannustehokkaiden ratkaisujen saavuttamiselle ei muodostu merkittäviä esteitä. Meidän on siis tähdättävä sääntöjen ja menettelyjen laajaan yksinkertaistamiseen ja yhdenmukaistamiseen, sillä yksinkertaistaminen ei ole erillinen tavoite, vaan pikemminkin keino varmistaa EU:n tutkimusrahoituksen houkuttavuus ja saatavuus.
Louis Michel (ALDE), kirjallinen. – (FR) Tutkijat, tutkimuslaitokset, yliopistot ja yritykset ovat yhä epätoivoisempia tutkimuksen puiteohjelmien kanssa Euroopan komission tarjouskilpailumenettelyjen monimutkaisen luonteen vuoksi. Eurooppa 2020 -strategialla pyritään kuitenkin parantamaan toimintaedellytyksiä sekä tutkimuksen ja innovaation rahoituksen saatavuutta sen varmistamiseksi, että innovatiiviset ajatukset voidaan muuttaa kasvua ja työpaikkoja luoviksi tavaroiksi ja palveluiksi. Tehokkuuden nimissä ja edistääksemme mahdollisimman korkealaatuista tutkimusta oli siis hyvin suotavaa yksinkertaistaa tutkimuksen puiteohjelmien täytäntöönpanoa. Meidän oli toteutettava nämä toimenpiteet, jotta säilyttäisimme houkuttavuutemme ja saisimme houkuteltua ja pidettyä parhaat tutkijat Euroopassa ja säilyttäisimme näin kilpailukykymme globaalissa taloudessa. Olen tyytyväinen mietintöluonnokseen, jolla on määrä tasapainottaa luottamusta ja valvontaa, riskinottoa ja riskien ehkäisyä varmistamalla samalla moitteeton varainhoito.
Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (LV) Olen samaa mieltä siitä, että näiden ohjelmien rahoitusta on yksinkertaistettava, mutta yhdellä ehdolla – saavutettujen tulosten on oltava ilmaiseksi kaikkien EU:n jäsenvaltioiden käytettävissä. Muutoin tapahtuu seuraavaa: yksi EU:n jäsenvaltio toteuttaa tutkimushankkeen EU:n rakennerahaston rahoilla, siis EU:n yhteisillä varoilla, mutta sitten, saavutettuaan tuloksia – olipa kyse uusista tuotteista tai uudesta teknologiasta – valtio myy sen muille EU:n jäsenvaltioille. Tätä ei voida hyväksyä. On tärkeää, että kaikki, jotka osallistuvat rahoitukseen, voivat saada yhteisin EU-varoin toteutetun tutkimushankkeen tulokset ilmaiseksi.
Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Rahoitusalan kriisistä kehittyneen talouskriisin aikana 4–5 miljardia euroa EU:n talousarviosta suunnattiin energiahankkeisiin muista tukirahastoista, joissa vielä oli rahaa saatavilla, jotta autettaisiin taloutta elpymään. Kuten komissio selitti esitellessään EU:n 2020-energiastrategiaa, Euroopan vanhentuneen sähköverkon kehittämiseen on investoitava muutaman seuraavan vuoden aikana biljoona euroa. On odotettavissa, että tämän kustannukset maksavat pikemminkin kuluttajat kuin energia-ala. Tämän osalta energiatutkimus on hyvin merkittävä osatekijä, kun siinä keskitytään aidosti kustannustehokkaampaan teknologiaan. Meidän on saatava ydinenergiaan painottuminen päättymään, sillä ympäristökatastrofien vaaran lisäksi se ei todellakaan ole kustannustehokasta, kun kustannuksiin sisällytetään kallis lopullinen varastointi, ongelma, jota ei vielä ole ratkaistu. Meidän on siirrettävä huomiomme vihreään teknologiaan. Äänestin mietinnön puolesta.
Franz Obermayr (NI), kirjallinen. – (DE) Mietinnöllä pyritään yksinkertaistamaan menettelyjä ja vähentämään kustannuksia. Sillä luodaan myös kannustimia yksityisen sektorin osallistumisen laajentamiseen. Tästä syystä äänestin mietinnön puolesta.
Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Elämme globaalissa taloudessa, jossa kilpailua eivät enää edusta paikalliset, kansalliset tai edes eurooppalaiset yritykset. Yrityksemme, tutkijamme, tiedemiehemme ja yliopistomme joutuvat kaikki kilpailemaan globaalilla tasolla sellaisten markkinoiden kanssa, joilla on saatavilla valtavia voimavaroja usein paljon alhaisemmin kustannuksin kuin meillä. Tämän vuoksi meidän on investoitava enemmän innovaatioon ja tutkimukseen ja vähemmän laajasti kouluttamattomaan työväestöön, sillä kustannuksemme eivät tule koskaan olemaan kilpailukykyisiä uusien talousmahtien kanssa. Meidän on luotava uusia, korkean tason asemia, edistettävä kestävää liikkuvuutta, parannettava koulutusta ja teknisiä taitoja sekä koordinoitava niitä työmarkkinoiden tarpeiden kanssa. Toivon, että seuraavassa puiteohjelmassa kaikki tarvittavat resurssit ovat saatavilla sen varmistamiseksi, että Euroopan unioni on johtoasemassa tällä alalla, että se pysyy aina kärjessä ja että se kykenee houkuttelemaan resursseja ja inhimillistä pääomaa. Tämä on todella tulevien vuosien haaste.
Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Olen hyvin tyytyväinen tämän mietinnön hyväksymiseen, sillä se koskee tutkimuksen ja innovaation edistämistä, jotka ovat Euroopan unionin nykyisen ja tulevan kasvun moottoreita, ja siinä annetaan ääni niiden ihmisten yleisille tuntemuksille, joihin se eniten vaikuttaa. He kokevat, että on yksinkertaistettava hankkeiden rahoitus- ja hallintoseikkojen seurantaa samalla kun vahvistetaan tieteen ja teknologian arviointiprosessia.
Tämä Euroopan parlamentin mietintö on otettava huolellisesti huomioon seitsemännen ja kahdeksannen tutkimusta, teknologista kehittämistä ja esittelyä koskevien puiteohjelmien ja kaikkien Euroopan komission tieteen ja tutkimuksen alan ohjelmien välttämättömän yksinkertaistamisen yhteydessä.
Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. – (IT) Olen tyytyväinen komission jo esittämiin yksinkertaistamistoimenpiteisiin seitsemännen puiteohjelman täytäntöönpanossa ja tuen komissiota sen pyrkiessä edelleen yksinkertaistamaan ja selventämään sääntöjä, jotta vältetään ristiriitaiset tulkinnat ja vähennetään virheriskiä, sillä näin leikataan tarkastuskustannuksia. Nykyisiä sääntöjä on yksinkertaistettava ja selvennettävä. Nyt syntyneiden tutkimuselinten, yhteistyömallien ja hallintomekanismien kohtuuton määrä ja siitä seuraava monimutkaisuus, joka aiheuttaa ongelmia avoimuudessa suhteessa budjettivallan käyttäjään sekä edunsaajien erilaista kohtelua, ovat valitettavia.