Sanatarkat istuntoselostukset

Maanantai 22. marraskuuta 2010 - Strasbourg

22. Julkinen yleisradiotoiminta digitaaliaikana: kaksoisjärjestelmän tulevaisuus (lyhyt esittely)

  Puhemies. – (IT) Esityslistalla on seuraavana Ivo Beletin kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan puolesta laatima mietintö, jonka aiheena on julkinen yleisradiotoiminta digitaaliaikana: kaksoisjärjestelmän tulevaisuus (2010/2028(INI)) (A7-0286/2010).

  Ivo Belet, esittelijä. – (NL) Arvoisa puhemies, hyvää iltaa, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, päätöslauselma, joka meidän on määrä hyväksyä täällä torstaina, antaa mielestäni erittäin tärkeän merkin, joka osoittaa, että parlamentista löytyy paljon tukea tyypilliselle eurooppalaiselle mediamallille, jossa on tilaa yhtäältä sekä kaupallisille lähetystoiminnan harjoittajille että toisaalta julkisille lähetystoiminnan harjoittajille eli julkisille mediayrityksille. Arvoisa puhemies, tämä malli on tyypillisesti eurooppalainen, koska sellaista ei löydy, tai löytyy hyvin harvoin, Yhdysvalloista tai Japanista, Kiinasta puhumattakaan. Suurimmassa osassa Euroopan unionin jäsenvaltioita tämän kaksoisjärjestelmän on todettu tarjoavan parhaat takuut median moniarvoisuudesta, toimituksellisesta itsenäisyydestä ja yleisestä lehdistönvapaudesta. Tähän malliin kohdistuu kuitenkin valitettavasti kovia paineita Euroopan unionissa. Paineita asettavat eri tahot. Paineita syntyy myös suurista leikkauksista, jotka kohdistuvat sekä kansallisiin että paikallisiin toimivaltaisiin viranomaisiin, ja yksityiset mediayritykset aiheuttavat myös huomattavia paineita julkisille lähetystoiminnan harjoittajille. Ne katsovat, että julkiset lähetystoiminnan harjoittajat edustavat epäoikeudenmukaista kilpailua erityisesti Internetissä. Tämän yleistilanteen seurauksena julkisilla lähetystoiminnan harjoittajilla useissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa on käytännössä vaikeuksia selviytyä. Tämä kyseenalaistaa herkän tasapainon kaksoisjärjestelmässä, joka vaarantuu. Meidän on tehtävä kaikki voitavamme sen varmistamiseksi, että eurooppalainen mediamallimme säilyy ennallaan näinä myrskyisinä aikoina ja että voimme myös luoda sille vakaan pohjan tulevaisuutta varten. Tämä vaatii useita toimenpiteitä ja olemme muotoilleet ne julkilausumaan. Ensimmäinen asia, jonka haluan mainita, enkä tiedä, onko tämä foorumi tietoinen siitä, on se, että yhdessä vaiheessa Euroopan unionin jäsenvaltiot sitoutuivat virallisesti takaamaan lehdistönvapauden Euroopan neuvoston puitteissa. Tämä sisältää tarkasti määritetyn vastuualueen ja rahoituksen julkiselle yleisradiotoiminnalle. Pitkän aikavälin rahoitus on tärkeää. On tullut aika, että me Euroopan parlamentissa muistutamme kaikkia 27 jäsenvaltiota siitä, että ne tekivät kyseiset sitoumukset ja että niiden on myös noudatettava niitä. Toinen asiani on se, että tiedotusvälineiden moniarvoisuus ja yleinen lehdistönvapaus muodostavat oleellisen osan demokratiaamme. Tästä syystä haluamme ottaa käyttöön median moniarvoisuutta valvovan järjestelmän. Arvoisa komission jäsen, kyseessä on komission aloitteesta kehitetty väline. Se on erittäin hyödyllinen väline ja voi toimia johtotähtenä useissa jäsenvaltioissa ja useilla alueilla, joilla tiedotusvälineiden monimuotoisuus ja median moniarvoisuus uhkaavat jäädä paineen alle. Viimeisenä muttei vähäisimpänä asiana katson, että kaikkien tiedotusvälineiden suurin haaste on varmistaa itselleen läsnäolo verkossa eli digitaalinen läsnäolo Internetissä. Kasvava hermostuneisuus – tai voisimme jopa sanoa kasvava vihamielisyys – joka kohdistuu julkisten lähetystoiminnan harjoittajien toimiin Internetissä, on huolestuttavaa. Jotkut politiikan alalla toimivat henkilöt, erityisesti kansalliset poliitikot, sekä jotkut tiedotusvälineissä toimivat näyttävät unohtaneen, että viime vuonna tehtiin selkeät sopimukset julkisten lähetystoiminnan harjoittajien verkkotoiminnasta, ja on erittäin tärkeää, että niitä kunnioitetaan. Jos käytämme tällaista perustelua, arvoisa puhemies, katson, että meidän on kehitettävä myös malleja, joissa hakukoneet ja Internet-palveluntarjoajat voivat tehdä osansa. Lopuksi totean, että mielestäni meillä ei ole enää varaa jäädä sivustakatsojiksi, koska silloin saamme yhtäkkiä huomata, että Google, YouTube ja myös Apple ovat valloittaneet mediakenttämme. Se olisi luonnollisesti todella epäsuotuisa tilanne.

  Miroslav Mikolášik (PPE). – (SK) Arvoisa puhemies, Euroopan unionissa on ryhdyttävä toimiin, jotta voidaan varmistaa näkemysten tasapainoisuus ja moniarvoisuus, ja julkisten ja kaupallisten tiedotusvälineiden tasapaino markkinoilla edistää tätä merkittävästi. Mitä tulee kulttuurisen monimuotoisuuden, ilmaisunvapauden ja terveen kilpailun edistämiseen, emme saa tietenkään valita vain yhtä ratkaisua, ja meidän on näin ollen kunnioitettava yksittäisten jäsenvaltioiden ponnisteluja julkisten tiedotusvälineiden kasvavaa osuutta koskevan kysymyksen käsittelemiseksi kansallisella tasolla.

Mielestäni julkisten ja kaupallisten tiedotusvälineiden välisen tasapainon myös Internetissä olisi oltava sekä kansallisten strategioiden että EU:n viestintäpolitiikan ensisijainen tavoite lähitulevaisuudessa. On myös tarpeen kannustaa kiinnostuneita osapuolia tekemään yhteistyötä viestintämarkkinoilla tarjottavien tietojen laadun parantamiseksi ja innovaatioiden tuottamiseksi tällä alalla. Haluan lopettaa toteamalla, että tiedotusvälineiden moniarvoisuus ja vapaus ovat demokratian kulmakiviä.

  Martin Ehrenhauser (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, minäkin olen sitä mieltä, että tiedotusvälineiden kaksoisjärjestelmä voi myös menestyä täällä Euroopassa ja että on tärkeää, että meillä on sekä julkisia lähetystoiminnan harjoittajia että yksityisiä kanavia, jotka kilpailevat vapaasti vapaassa markkinataloudessa. Valitettavasti todellisuus on hiukan toisenlainen. On todisteita myös valtavasta monopolisointisuuntauksesta erityisesti yksityisellä sektorilla. Meidän on ryhdyttävä toimiin tämän estämiseksi. Tämä suuntaus on erityisen vaarallinen, koska se syntyy vakavien talousvaikeuksien seurauksena.

Toisaalta meillä on julkisia yleisradioyhtiöitä, jotka epäonnistuvat julkisen palvelun velvoitteissaan sallimalla puolueiden imagonrakentajien ja toimijoiden päättää niiden toimitukselliset aiheet ja sisällöt. Tätä ei tietenkään voi sallia. Käytän esimerkkinä itävaltalaista ORF-yhtiötä: kyseinen yleisradioyhtiö toimii kuin julkishallinnon osa, mutta ei taloudellisen tehokkuuden osalta. Tiedotusväline ei edusta liberalismia eikä moniarvoisuutta, eikä ainakaan tällä hetkellä toimituksellista vapautta, tai ainakaan niin paljon kuin pitäisi. Mitä EU voi tehdä asian hyväksi? Olen vakuuttunut, että Euroopan parlamentissa jo jonkin aikaa sitten esitelty monopolit tunnistava ennakkovaroitusjärjestelmä on hyvä ratkaisu tähän ongelmaan.

  Zuzana Roithová (PPE). – (CS) Arvoisa puhemies, haluan esittää kaksi muuta huomautusta keskustelusta. Aiemmin hyväksytty audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi parantaa yhteistyötä valvontaelinten välillä ja tarjoaa lapsille korkeatasoisen suojan epäasiallisia ohjelmia ja mainoksia vastaan. Jäsenvaltiot eivät ole kuitenkaan toimineet kurinalaisesti sen täytäntöönpanossa. Omassa maassani se on esimerkiksi ollut voimassa vasta kesäkuusta alkaen. Toinen asia on tekijänoikeuslainsäädännön puutteellinen yhdenmukaistaminen. Meidän on sekä helpotettava rajatylittävien lisenssien hankkimista useilta tekijöiltä että julkaistava niiden audiovisuaalisten teosten arkisto, joiden tekijänoikeus on epäselvä niin kutsuttujen orpojen teosten osalta. Olen varmistanut, että komissio laatii uuden lainsäädännön ensi vuonna, mutta se haluaa rajata lainsäädännön koskemaan vain musiikkiteoksia eikä audiovisuaalisia teoksia. Kehotankin komissiota kertomaan, aikooko se korjata tämän perustavanlaatuisen virheen, vai onko meidän valiokuntien jäseninä korjattava se. Tätä ongelmaa käsitellään mietinnön 33. kohdassa.

  Jaroslav Paška (EFD). – (SK) Arvoisa puhemies, haluan aloittaa esittämällä tukeni esittelijän pyrkimyksille käynnistää Euroopan parlamentissa keskustelu mediaympäristöstä. Tämä on mielestäni erittäin hyödyllinen aihe, erityisesti digitalisoinnin aikakaudella eli aikana, jolloin ympäristössä on käynnissä vallankumouksellisia uudistuksia.

Mediaympäristö todellakin vaihtelee yksittäisten maiden välillä. On maita, joiden mediaympäristöä hallitsevat kaupalliset tiedotusvälineet ja joissa julkiset tiedotusvälineet muodostavat vain eräänlaisen taustan. Joissakin maissa kaupalliset tiedotusvälineet ovat heikompia tai hajanaisia, jolloin ne eivät muodosta keskittynyttä painetta tai keskittynyttä mediaympäristöä, ja julkiset tiedotusvälineet voivat näin ollen tarjota enemmän tietoja ja vaikuttaa laajemmin yleiseen mielipiteeseen.

Näemme kuitenkin usein, että poliittiset elimet sekaantuvat erityisesti julkisten tiedotusvälineiden toimintaan, aivan kuten omistajat sekaantuvat kaupallisten tiedotusvälineiden toimintaan, ja tällä on merkittävää vaikutusta saamiimme tietoihin ja yleiseen tietoisuuteen.

Jotta voidaan saavuttaa tiedotusvälineiden vapaus, aito vapaus, joka ei ole riippuvainen rahasta, olivat kyseessä yksityiset tai julkiset varat, on tärkeää ponnistella sen eteen, että toimittajat olisivat vapaita eivätkä minkään sellaisen valvonnan tai omavalvonnan alaisia, joka pakottaisi heidät käytännössä olemaan lojaaleja työnantajilleen. Tämä on mielestäni suurin oman aikamme mediassa ilmennyt ongelma, ja meidän on tehtävä tähän muutoksia tulevaisuudessa.

  Maria Damanaki, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, komissio on tyytyväinen Euroopan parlamentin mietintöön Julkinen yleisradiotoiminta digitaaliaikana: kaksoisjärjestelmän tulevaisuus. Mietintö on tasapainoinen teksti, koska se tukee olemassa olevaa kaksoisjärjestelmää, joka perustuu julkisten lähetystoiminnan harjoittajien ja kaupallisten lähetystoiminnan harjoittajien rinnakkaiseloon Euroopassa. Kuten audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin yhdessä kappaleessa todetaan, tämä rinnakkaiselo erottaa eurooppalaiset audiovisuaaliset mediamarkkinat muista, ja mietinnössä tämä otetaan täysin huomioon.

Jäsenvaltioiden julkisen palvelun yleisradiotoimintaa koskevassa pöytäkirjassa, joka on EU:n perussopimusten liite, tunnustetaan jäsenvaltioiden vapaus määrittää julkisen palvelun tehtävä julkisen yleisradiotoiminnan ja sen rahoituksen järjestämiseksi siinä määrin, kuin rahoitus ei vaikuta yhteisön kauppa- ja kilpailuolosuhteisiin. Näin ollen jäsenvaltiot määrittävät julkisten tiedotusvälineidensä rahoituksen muodon ja ehdot edellyttäen, että EU:n valtiontukisääntöjä noudatetaan.

Olemme samaa mieltä mietinnön pääsisällöstä eli siitä, että julkisten lähetystoiminnan harjoittajien pitäisi voida käyttää digitalisoinnin ja jakelutapojen monipuolistumisen tarjoamia mahdollisuuksia teknisen neutraaliuden periaatteen mukaisesti. Tämä tunnustettiin myös komission vuonna 2009 antamassa tarkistetussa tiedonannossa valtiontukisääntöjen soveltamisesta julkiseen yleisradiotoimintaan. Haluamme esittää muutamia huomautuksia erityisesti kahdesta mietinnön seikasta.

Ensinnäkin Euroopan neuvoston normeista totean, ettei EU ole vastuussa julkisten tiedotusvälineiden poliittisesta itsenäisyydestä. Lisäksi EU:n jäsenvaltiot eivät voi antaa Euroopan audiovisuaaliselle observatoriolle valtuutusta ilman EU:n ulkopuolisten jäsenten hyväksyntää. Komissiokaan ei voi tehdä niin.

Toiseksi mietinnössä väitetään, että tietyt jäsenvaltiot eivät ole tehneet mitään eurooppalaisten ohjelmien asettamiseksi etusijalle yleisradiotoiminnassa. Komission hiljattain direktiivin säännösten soveltamisesta antaman mietinnön luvut eivät tue väitettä. Mietinnön mukaan EU:n lähetystoiminnan harjoittajat ovat onnistuneet yleisesti ottaen hyvin eurooppalaisten ohjelmien edistämisessä.

Julkisten lähetystoiminnan harjoittajien tulisi olla innovoinnin eturintamassa uusien muotojen ja laadun liikkeellepanevana voimana sekä itse ohjelmien että tekniikan osalta, jos ne aikovat pysyä muualta tulevien suuntausten ja haasteiden tahdissa. Näyttää siltä, että olemme täysin samaa mieltä näistä seikoista, ja odotan innolla yhteistyötä parlamentin kanssa näiden kysymysten osalta perussopimuksissa määritetyissä lainsäädännöllisissä puitteissa.

  Puhemies. – (IT) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan torstaina 25. marraskuuta 2010.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  Iosif Matula (PPE), kirjallinen. – (RO) Aikana, jona siirrytään analogisesta televisiosta digitaalitelevisioon ja jona uuden median, kuten esimerkiksi 3D-muodon, tärkeys kasvaa, meidän on muistettava useita tekijöitä, jotka liittyvät nyt työn alla oleviin politiikkoihin. Ensinnäkin uskon, että meidän on hyvä ryhtyä toimenpiteisiin helpottaaksemme siirtymistä digitaaliseen järjestelmään ja harkita samalla mahdollisuutta tarjota seteleitä tai muita keinoja muutoksen korvaamiseksi kansalaisille. Toinen tärkeä toimenpide olisi harjoittelujen järjestäminen toimittajille ja julkisen yleisradiotoiminnan johtajille, kun otetaan huomioon summat, joita yksityiset tiedotusvälineet myöntävät säännöllisesti tähän toimintaan. Lisäksi olen sitä mieltä, että meidän on hyödyllistä harkita tulevaisuudessa mahdollisuutta luoda eurooppalainen julkisen palvelun yleisradio. Samaan aikaan katson, että jäsenvaltioiden julkisten televisiotoiminnan harjoittajien olisi hyödyllistä tuottaa eurooppalaisia kiinnostavaa ohjelmaa Euronews-kanaville. Kun otetaan huomioon, kuinka yleisiä 3D-tuotannoista on tullut, sekä myös lääkärien antamat varoitukset vaikutuksista katsojien terveyteen, kehotan Euroopan komissiota laatimaan nopeasti tutkimuksen, jossa otetaan huomioon mahdolliset riskit, joita 3D-televisio saattaa aiheuttaa eurooppalaisten terveydelle nykyisissä teknisissä olosuhteissa.

  Emil Stoyanov (PPE), kirjallinen. – (BG) Haluan ensinnäkin onnitella Ivo Beletiä hänen erinomaisesta mietinnöstään, joka koskee erittäin tärkeää aihetta. Haluan myös kiittää häntä siitä, että hän hyväksyi siihen liittyvät ideani ja ehdotukseni. Uskon, että olemme saaneet aikaan tasapainoisen mietinnön, jonka tarkoituksena on taata tasapuolinen kilpailu julkisten ja yksityisten tiedotusvälineiden välille.

Kansallisilla talousarvioilla eli veronmaksajien rahoilla tuetaan pitkäaikaisten perinteiden mukaisesti julkisia televisiotoiminnan harjoittajia sillä oletuksella, että julkiset televisiotoiminnan harjoittajat vain suojelevat yleistä etua, ja yksityiset televisiotoiminnan harjoittajat puolestaan yksityisiä ja kaupallisia etuja. Bulgariassa ja kaikkialla Euroopassa valittu toimintatapa on kuitenkin osoittanut jo kauan sitten, ettei tämä pidä täysin paikkaansa julkisten sen enempää kuin yksityistenkään tiedotusvälineiden suhteen.

Koska minulla on useiden vuosien kokemus media-alalta, ehdotin mietintöön joitakin muutoksia, joiden tarkoituksena on asettaa julkiset ja yksityiset tiedotusvälineet tasaveroiseen asemaan, jotta niitä voidaan auttaa tarjoamaan parempilaatuisia ja yleisölle tärkeitä tietoja. EU:n kansalaisilla on oikeus saada parhaat tiedot sekä eurooppalaisista että kansainvälisistä aiheista. Tämä vaatii sekä julkisten että yksityisten tiedotusvälineiden panostusta, ja sääntelyviranomaisten puolestaan on varmistettava, että niillä on tasavertaiset edellytykset. Kiitän mielenkiinnostanne.