Puhemies. – (EN) Seuraavana keskustellaan julkilausumista, jotka koskevat toimia Nobelin rauhanpalkinnon saajan Liu Xiaobon vapauttamiseksi.
Olivier Chastel, neuvoston puheenjohtaja, Catherine Ashtonin puolesta (komission varapuheenjohtaja ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja). – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, jos olen tällä kertaa ymmärtänyt oikein, käytän nyt puheenvuoron korkean edustajamme Catherine Ashtonin puolesta.
Euroopan unioni seuraa edelleen päivittäin Pekingissä sijaitsevan lähetystönsä ja kahdenvälisten lähetystöjen avulla, mikä on Nobelin rauhanpalkinnon saajan Liu Xiaobon, hänen vaimonsa Liu Xian sekä heidän ystäviensä ja lakimiestensä tilanne. Seuraamme tilannetta herkeämättä. Liu Xian ja monien muiden Kiinan ihmisoikeusaktivistien asettaminen kotiarestiin 8. lokakuuta alkaen huolestuttaa meitä, olemme pettyneitä Kiinan toimintaan ja tuomitsemme sen.
Kuten tiedätte, Euroopan unioni on muistuttanut Kiinan hallitusta siitä, että sen on noudatettava kansainvälisiä sitoumuksiaan sananvapauden alalla jo ennen, kuin Liu Xiaobo sai tämän arvostetun palkinnon. Euroopan unioni on tämän erityistapauksen osalta aina pitänyt Peruskirja 08:aa rauhallisena manifestina, jossa vaaditaan Kiinaa kunnioittamaan ihmisoikeuksia entistä paremmin. Lisäksi unioni on julkaissut joulukuun 2008 jälkeen neljä julkilausumaa, joissa vaaditaan Liu Xiaobon vapauttamista.
Kantamme ei tietenkään poikennut tästä, kun Nobel-komitea ilmoitti 8. lokakuuta päätöksestään, joka oli tehty täysin riippumattomasti, se lienee itsestään selvää. Unioni on onnitellut Liu Xiaoboa unionin ulkoasioiden korkean edustajan Catherine Ashtonin ja Euroopan komission puheenjohtajan José Manuel Barroson välityksellä ja korostanut, kuinka tärkeä hänen vapauttamisensa on unionille. Pahoittelemme sitä, että Kiinan viranomaiset eivät ole ottaneet huomioon kansainvälisen yhteisön jatkuvasti voimistamia vaatimuksia.
Euroopan unioni on valitettavasti jälleen saanut tietää, että Liu Xiaobon vaimo Liu Xia on joutunut pelottelun ja kotiarestin kohteeksi viimeisten kuuden viikon aikana. Unioni on asiasta syvästi huolissaan. Tuomitsemme yhtä voimakkaasti ne uhkaukset, valvonnan ja maastapoistumiskiellot sekä pidätykset, joita on kohdistettu moniin Liu Xiaobon sukulaisiin ja ystäviin Nobelin rauhanpalkinnon myöntämisen jälkeen.
Arvoisa puhemies, Euroopan unioni jatkaa johdonmukaisesti ja sinnikkäästi jo kahden vuoden ajan kestäneitä ponnistelujaan Liu Xiaobon vapauttamiseksi, jotta hän voi käyttää oikeuksiaan ja osallistua haluamallaan tavalla julkiseen keskusteluun, jonka hän on Kiinassa Peruskirja 08:lla aloittanut. Toivomme edelleen, että hän voi henkilökohtaisesti ottaa vastaan Nobelin rauhanpalkinnon 10. joulukuuta. Kehotamme Kiinaa poistamaan ne liikkumis- ja sananvapauden rajoitukset, joita on kohdistettu hänen vaimoonsa Liu Xiaan ja moniin hänen ystävistään.
Dacian Cioloş, komission jäsen. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa ministeri, hyvät parlamentin jäsenet, komissio tukee täysin puheenjohtajavaltio Belgian julkilausumaa. Euroopan unioni on useaan kertaan toistanut, että se pitää Peruskirja 08:aa laillisena sananvapauden käyttönä, ja kuten puheenjohtajavaltio äsken totesi, Euroopan unioni on toistuvasti esittänyt vakavan huolensa Liu Xiaobon pidätyksestä, oikeudenkäynnistä ja vangitsemisesta.
Sekä puheenjohtaja Barroso että komission varapuheenjohtaja ja EU:n korkea edustaja Catherine Ashton ovat suhtautuneet myönteisesti Nobelin rauhanpalkinnon myöntämiseen Liu Xiaobolle 8. lokakuuta. Komissio pahoittelee kuitenkin sitä, että Kiinan viranomaiset ovat reagoineet asettamalla hänen vaimonsa Liu Xian kotiarestiin ja rajoittamalla monien hänen ystäviensä liikkumisvapautta.
Komissio toistaa Kiinalle osoittamansa vetoomuksen vapauttaa Liu Xiaobo välittömistä vankilasta ja lopettaa hänen vaimonsa kotiaresti sekä poistaa kaikki hänen ystäviensä liikkumisvapautta koskevat rajoitukset. Kuten komission varapuheenjohtaja ja EU:n korkea edustaja Catherine Ashton on julkilausumassaan todennut, komissio toivoo, että Liu Xiaobo voi henkilökohtaisesti ottaa Oslossa vastaan vuoden 2010 Nobelin rauhanpalkinnon.
Cristian Dan Preda, PPE-ryhmän puolesta. – (RO) Arvoisa puhemies, sanoin tässä parlamentissa kymmenen kuukautta sitten, että 11 vuoden vankilatuomio, jonka Kiinan hallitus langetti Liu Xiaobolle pelkästään mielipiteiden ilmaisemisesta, oli oire siitä, että Kiinan viranomaiset kiihdyttävät ihmisoikeusaktivistien vastaista kampanjaansa.
Tällä hetkellä uskon, että Nobelin rauhanpalkinnon myöntäminen Liu Xiaobolle on asianmukainen tapa korostaa sitä, että vaikka Kiina on suuresti edistynyt taloudellisissa ja osin myös sosiaalisissa asioissa, todellinen edistyksen merkki on ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Maata voidaan ihailla sen taloudellisten saavutusten takia. Se ei kuitenkaan saa muiden maiden kunnioitusta, jos se rajoittaa vapautta sen sijaan että suojelisi sitä.
Katson, että Kiinan hallituksen toimet niiden maiden pelottelemiseksi, jotka on kutsuttu seremoniaan, ovat äärimmäisen huolestuttavia. Yhtä huolestuttavaa on, että jotkin maat ovat antaneet periksi tälle kiristykselle.
Käsissämme on tilanne, jota ei voida hyväksyä, koska yksi maa asettuu kansainvälisissä suhteissaan omaa kansalaistaan vastaan. Kuten sanoin, tosiasiassa Kiina saisi muiden maiden kunnioituksen, jos se sallisi Liu Xiaobon matkustaa Osloon ottamaan vastaan palkintonsa sen sijaan, että se uhkailee muita maita.
Kiinan viranomaisten asenne näyttää toistaiseksi paljon kovemmalta kuin Neuvostoliiton viranomaisten aikoinaan, koska edes Liu Xiaobon perheenjäsen tai hänen lakimiehensä eivät pääse Osloon. Tästä syystä suhtaudun myönteisesti Lech Wałęsan aloitteeseen edustaa symbolisesti kiinalaista toisinajattelijaa Oslossa. Toivon kuitenkin, että Kiinan viranomaiset päättävät viime hetkellä vapauttaa Liu Xiaobon.
Richard Howitt, S&D-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, sosialistien ja demokraattien ryhmä antaa tänään täyden tukensa Euroopan parlamentin vaatimukselle sallia Liu Xiaobon matkustaa Osloon, jotta tämä ei saisi toisenlaista kunniaa olemalla palkinnon satavuotisessa historiassa ensimmäinen palkinnonsaaja tai tämän edustaja, joka ei pysty ottamaan vastaan Nobelin rauhanpalkintoa. Liu Xiaobo pidätettiin mielenosoituksiin osallistumisen takia, häntä kiellettiin opettamasta ja hänet lähetettiin "uudelleenkoulutukseen". Nyt hänet on vangittu, koska hän yritti käyttää sananvapautta, ja kiinalaiset kutsuvat häntä rikolliseksi, kun muu maailma palkitsee hänet kunnianosoituksella toimimisesta rauhan puolesta.
Kävin Kiinassa henkilökohtaisesti tämän parlamentin puolesta, ja näin, että siellä on ihmisiä, jotka ovat valmiita aloittamaan kanssamme vuoropuhelun työntekijöiden oikeuksista ja yritysten sosiaalisesta vastuusta. Mutta tosiasia on, että kun parlamentin ihmisoikeuksien alavaliokunta haki viisumeita Kiinaan, meille ei koskaan vastattu, ja kun EU painosti järjestämään ihmisoikeuksia koskevaan vuoropuheluun liittyvän kokouksen Kiinan kanssa, kiinalaiset tarjosivat tarkoituksella päivämäärää joulun ja uudenvuoden väliltä. Näyttää siis lähes varmalta, että tämän puheenjohtajavaltion kaudella kokousta ei järjestetä.
Tämä ei ole vakavaa. Kaikkien, jotka haluavat ilmaista solidaarisuuttaan Liulle, hänen vaimolleen Liu Xialle ja kaikille mielipidevangeille Kiinassa, on myönnettävä, että muu maailma on liian usein asettanut kauppasuhteet Kiinan kanssa etusijalle ihmisoikeuksia koskevien vastavuoroisten velvoitteidemme sijasta. Tästä on hyvä esimerkki Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri David Cameron, joka vei tässä kuussa 48-miehisen kauppavaltuuskunnan Pekingiin eikä ottanut mukaan ketään, joka olisi edustanut köyhyyden vähentämistä, ympäristön heikentämiseen liittyviä kysymyksiä tai työntekijöiden oikeuksia taikka omannut asiantuntemusta jossakin viimeksi mainituista.
Totuus on, että palkintokomitean Norjassa muodostavat viisi yhteiskunnallisesti tiedostavaa henkilöä ovat kiistämättä tehneet enemmän kuin Euroopan unioni, Yhdysvallat tai muu kansainvälinen yhteisö painostaakseen Kiinan hallitusta uudistumaan. Muistakaamme, että Andrei Saharov, Lech Wałęsa ja Nelson Mandela olivat kaikki Nobelin palkinnonsaajia, jotka kerran asuivat sortomaissa. Ne muuttuivat myöhemmin, joten toivokaamme tänään, että Liu Xiaobo liittyy tähän luetteloon ei pelkästään nyky-Kiinassa vaan tulevaisuuden Kiinassa, jossa noudatetaan ihmisoikeuksia täysimääräisesti.
Edward McMillan-Scott, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, tavallaan tähän keskusteluun tiivistyy monien läsnä olevien parlamentin jäsenten ja useiden muiden monivuotiset ponnistukset saada huomio kiinnittymään todelliseen Kiinaan. Neuvoston ja komission sekä Oslossa olevien diplomaattisten edustajien osoittama yhtenäisyys 10. joulukuuta mahdollisesti pidettävää seremoniaa kohtaan on rohkaisevaa. Toivomme tietenkin, että Liu Xiaobo on läsnä, mutta se on epätodennäköistä.
Diplomaattiselta kannalta olemme viime viikkoina saaneet todistaa Pekingin järjestää yhteentörmäystä. Se on eräs diplomatian historian tuhoisimmista ja kömpelöimmistä episodeista. Perimmäisenä syynä on vapaan maailman ja diktatuurin välinen yhteentörmäys.
Viimeisellä käynnilläni Pekingissä kaikki ihmiset, joihin olin yhteydessä, pidätettiin myöhemmin ja vangittiin, ja joissakin tapauksissa heitä kidutettiin. Eri puolilla Kiinaa on vangittuna seitsemän–kahdeksan miljoonaa ihmistä, ja joka vuosi järjestetään vähintään 5 000 teloitusta. Olen nähnyt luettelon 3 400 ihmisestä, jotka ovat viimeisten kymmenen vuoden aikana kuolleet kidutukseen uskonnollisten vakaumustensa takia.
Toisin sanoen kyseessä on terrorivaltio. Haluamme onnitella Nobel-komiteaa rohkeudesta palkinnon jakamisessa. Toivon, että jos seremonia järjestetään Oslossa 10. joulukuuta, Euroopan unionilla on siellä vahva edustus, joka puolustaa ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevia unionin ulkopoliittisia painopisteitä. Maailman väkirikkain maa ansaitsee sen, mitä meillä Euroopassa jo on.
Reinhard Bütikofer, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, Liu Xiaobolle on myönnetty Nobelin rauhanpalkinto, mistä olemme hyvin mielissämme, koska se todistaa ihmisoikeuksien yleismaailmallisuudesta. Se on poliittisen itseymmärryksemme ytimessä. Olemme myös tyytyväisiä siitä, että iloomme on yhtynyt monia maailman maita ja myös paljon ihmisiä Kiinassa.
Kiinan hallitus on reagoinut kovaotteisesti Nobelin rauhanpalkinnon myöntämiseen. Se on reagoinut suhteettoman kovaotteisesti sekä maan sisällä että ulkoisesti. Mielestäni tämä on valitettavaa. Ei ehkä ole hyvä ajatus arvostaa tätä kielteistä reagointia, jos voin ilmaista asian näin, pilkkaamalla Kiinan nykyistä asemaa. Haluan tehdä selväksi, että vaikka olen samaa mieltä edellisen puhujan kanssa sen suhteen, että tuemme Liu Xiaobon vapautusvaatimusta, mielestäni on paitsi väärin myös haitallista kuvata nykypäivän Kiinaa terrorivaltiona. Oman näkemykseni mukaan se ei ole totta eikä auta kehittämään meille tärkeitä myönteisiä suhteita Kiinaan.
Kiinan on hyväksyttävä se, että tuemme yleismaailmallisia ihmisoikeuksia, koska teemme niin jatkossakin. Tätä ei kuitenkaan pidä sekoittaa vastakkainasettelun strategiaan. Kukaan ei hyötyisi siitä, kaikkein vähiten ihmisoikeuksien kannattajat Kiinassa.
Olen jo sanonut sen ja totean yhteenvetona uudelleen, että Kiina on reagoinut suhteettoman kovaotteisesti Nobelin rauhanpalkinnon myöntämiseen. Se yrittää muun muassa painostaa muita maita diplomaattisesti, jotta nämä eivät osallistuisi seremoniaan Oslossa. Tätä on mahdotonta hyväksyä. Parlamentti ei hyväksy tätä ja siksi olenkin tyytyväinen siitä, että puhemies on jo sopinut siitä, että Euroopan parlamentti on edustettuna Oslossa.
Marek Henryk Migalski, ECR-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, tulen maasta, jota vain 20 vuotta sitten hallitsi kommunistinen diktatuuri. Elin epäonnekseni siinä järjestelmässä, joten tiedän, millainen tilanne sen kaltaisessa maassa vallitsee. Muistan, kuinka tärkeä niin sanottu "vapaan maailman" ääni oli meille. Tarkoitan ääntä, joka kuuluu täältä – Länsi-Euroopasta ja Yhdysvalloista. Muistan, kuinka se sai aikanaan tehtävämme – vapauden ja demokratian puolesta kamppailun – tuntumaan mielekkäältä.
Tänään meillä on velvollisuus auttaa Liu Xiaobon kaltaisia ihmisiä. Hän viittaakin tietoisesti demokratiakokemukseen ja niihin, jotka taistelivat demokratian puolesta Keski-Euroopassa. Nimi Peruskirja 08 on tietoinen viittaus Peruskirjaan 77. Luulen, että edustamme täällä monenlaisia taloudellisia ja poliittisia näkemyksiä, mutta ihmisoikeuskysymyksissä meidän pitäisi olla täysin yksimielisiä. Toivon, että tämä parlamentti on juuri sitä.
Rui Tavares, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (PT) Arvoisa puhemies, Aung San Suu Kyin vapauttamisen jälkeen Liu Xiaobo on nyt ainoa Nobelin palkinnonsaaja, joka on vangittuna, vankilassa. Puheista, joita olemme jo kuulleet neuvostolta ja täällä parlamentissa, voimme päätellä, että me kaikki toivomme, että hän voi vapaana ottaa vastaan Nobelin palkinnon tai että hänet vapautetaan mahdollisimman pian. Se osoittaisi kunnioitusta häntä kohtaan ihmisenä, joka on sitoutunut Kiinan rauhanomaiseen muutokseen, kirjallisuuskriitikkona, opettajana ja kirjailijana, joka on aina pyrkinyt tuomaan sananvapauden ja demokratian Kiinaan ideoiden ja sanojen kautta. Peruskirja 08, jonka takia Liu Xiaobo vangittiin, on kuten Olivier Chastel jo muistutti, rakentava ja rauhanomainen asiakirja, ja kuitenkin se aiheutti Liu Xiaobon vangitsemisen.
Tiedämme, mitä meidän on tehtävä: työskenneltävä Liu Xiaobon ja kaikkien Kiinan poliittisten vankien vapauttamiseksi. Meidän on myös työskenneltävä kotiarestissa olevan Liu Xiaobon vaimon Liu Xian vapauttamiseksi ja lopetettava hänen perheensä, ystäviensä ja lakimiestensä piiritystila. Jotta tämä voitaisiin saavuttaa, Kiinan olisi kysyttävä itseltään, miksi se muun muassa reagoi Aung San Suu Kyin äskettäiseen vapauttamiseen nimittämällä häntä tärkeäksi poliittiseksi hahmoksi, vaikka se ei tunnusta sitä, että monet ihmiset ympäri maailmaa pitävät myös Liu Xiaoboa tärkeänä poliittisena hahmona. Ennen kaikkea Kiinan on ymmärrettävä, kuinka surullisen ja kammottavan kuvan se loi itsestään katkeralla maailmanlaajuisella diplomaattisella hyökkäykselläään, jolla se yritti estää maailman korkeita diplomaattisia edustajia olemasta läsnä Oslossa Nobelin palkinnonjakoseremoniassa. Kiinaa johtavat ihmiset haluavat selvästi elää fantasiamaailmassa, ja ymmärrämme kyllä miksi, sillä fantasiamaailmassa ei ole oppositiota. Mutta he eivät voi pakottaa meitä elämään tuon fantasiamaailman sääntöjen mukaan. Tästä on mielestäni viime kädessä kysymys. Meidän on tässä istuntosalissa helppoa esittää suuttumuksemme Kiinan viranomaisille ja valittaa heille, mutta mielestäni meidän on ensin tutkittava eurooppalaisia viranomaisia ja aloitettava omista hallituksistamme. Kun oma maani, Portugali, otti äskettäin vastaan korkea-arvoisia kiinalaisia vieraita, hallitus ohjasi Amnesty Internationalin mielenosoituksen pois paikasta, josta saattueen oli määrä kulkea, muutaman sadan metrin päähän. Sama tapahtui Ranskassa, jossa mielenosoitus siirrettiin Eiffelin tornille. Lisäksi, kuten olemme jo havainneet, David Cameron matkusti äskettäin Kiinaan tehdäkseen kauppaa maan kanssa ja unohti tehdä pienintäkään vakuuttavaa viittausta ihmisoikeuksiin.
Tiedämme, että Euroopassa vallitsee kaksinaismoraali. Sanomme ohimennen jotakin Liu Xiaobosta, mutta hallituksemme haluavat tehdä kauppaa. Siivous on siis aloitettava kotoa.
Gerard Batten, EFD-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, meidän on vaikea kuvitella, kuinka paljon fyysistä ja moraalista rohkeutta Liu Xiaobolta vaadittiin nousta vastustamaan Kiinan kommunistisen puolueen murhanhimoista tyranniaa. Meillä on sananvapaus, kokoontumisvapaus ja muut demokraattiset poliittiset perusvapaudet, ja velvollisuutemme on puhua Liu Xiaobon ja muiden hänen kaltaistensa ihmisten puolesta. Liu Xiaobo haluaa vain Kiinaan ne samat perusvapaudet ja kansalaisoikeudet, joita me pidämme itsestään selvinä.
Hänen kannattamansa arvot ovat Kiinan vapauden, rauhan ja demokratian paras toivo, ja on oikein, että hänelle on myönnetty Nobelin rauhanpalkinto tunnustukseksi hänen ponnistuksistaan ja uhrauksistaan. Hän haluaa vain demokraattisia uudistuksia ja kommunistisen yksipuoluejärjestelmän lopettamista Kiinassa. Kenenkään ei pitäisi yllättyä siitä, että Kiinan kommunistinen puolue estää häntä ja hänen perheensä edustajaa ottamasta palkintoa vastaan.
Kiinan kommunistinen puolue on murhanhimoisten roistojen puolue, jolla ei ole muuta tarkoitusta kuin oman olemassaolonsa jatkaminen. Kiina on suuri ja voimakas maa, ja on väistämätöntä, että meidän hallitustemme on pidettävä siihen yllä poliittisia, diplomaattisia ja kauppasuhteita. Kiinan kommunistinen puolue varoittaa ulkomaisia hallituksia osallistumasta seremoniaan. Hallitustemme on lähetettävä sinne edustajansa ja osoitettava tukensa ja meidän tukemme Liu Xiaobolle ja Kiinan demokraattiselle liikkeelle kokonaisuudessaan. Edustan monia kiinalaisia maanpakolaisia Lontoossa, ja olen tyytyväinen voidessani antaa edes vähän tukea Liu Xiaobolle ja heidän demokraattisille ponnisteluilleen puhumalla heidän puolestaan.
Róża Gräfin von Thun und Hohenstein (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, on todella erittäin hyvä, että parlamentti ja komissio ovat päättäneet, että Liu Xiaobon tilanteesta olisi keskusteltava Euroopan parlamentin täysistunnossa. On sääli, että meitä keskusteluun osallistuvia on niin vähän. Kansainvälisen yhteisön, jonka eräs tärkeimpiä jäseniä me olemme, pitäisi lopultakin olla yhtenäinen tällaisissa tilanteissa ja tukea ihmisoikeuksien puolesta käytävää taistelua yhdessä, koska solidaarisuus on keskustelun avainkysymys.
Vuonna 1989, jolloin oma maani lopulta voitti kommunistisen diktatuurin, Liu Xiaobo osoitti mieltään Tiananmenin aukiolla ja vaati täsmälleen niitä demokraattisia vapauksia, joista lähes koko Eurooppa pääsi pian nauttimaan. Hän ei ole luopunut ponnisteluistaan – huolimatta vuosista vankilassa hän allekirjoitti vetoomuksen maan demokratisoitumisen puolesta, ja sen takia hänet tuomittiin vielä 11 vuodeksi vankilaan. Samoin kuin Liu, meidän johtajamme Lech Wałęsa pyrki verettömään siirtymään ja vapauteen. Saimme tukea demokraattisilta mailta. Wałęsakaan ei voinut ottaa Nobelin rauhanpalkintoa vastaan henkilökohtaisesti, mutta siitä huolimatta palkinto merkitsi meille puolalaisille toivoa vapaudesta. Nobelin palkinnosta tuli muutoksen liikkeellepanija.
Nyt on hyvä aika kiinnittää maailman yleinen huomio Liu Xiaobon kaltaisiin ihmisiin. Ei pidä unohtaa, että hänen kaltaistensa johtavien hahmojen lisäksi on monia muita, joista ei puhuta, kuten ihmisoikeusaktivisti Mao Hengfeng, joka on tällä hetkellä uudelleen koulutettavana eli työleirillä nimenomaan sen takia, että hän osoitti mieltään Liu Xiaobon vangitsemista vastaan. Euroopan unionin olisi yhteyksissään Kiinan kanssa nostettava ihmisoikeudet etusijalle. Niiden pitäisi olla painopisteessa kokouksissa, kuten 6. lokakuuta järjestetyssä Euroopan unionin ja Kiinan huippukokouksessa. Haluan ilmaista pettymykseni siitä, että tämä perustavanluonteinen asia jätettiin pois. Meidän on osoitettava, ettemme ole sokeita ihmisoikeuksille. Tähän tulee tilaisuus Nobelin palkinnonjakoseremoniassa Oslossa, jossa on toivottavasti läsnä koko maailma ja kaikki suurlähettiläät.
Ana Gomes (S&D). – (PT) Arvoisa puhemies, Nobelin palkinnonsaaja Liu Xiaobo on johdonmukaisesti ja rohkeasti puolustanut ihmisoikeuksia aina Tiananmenin aukion joukkomurhasta lähtien. Tästä syystä parlamentti yhtyy korkea edustaja Ashtonin ja komission vaatimukseen, että hänet on vapautettava välittömästi, jotta hän voi joulukuussa matkustaa Osloon vastaanottamaan Nobelin palkinnon, ja vaatii liikkumisvapautta hänen vaimolleen, perheelleen ja ystävilleen, joiden liikkumisvapautta on erityisesti rajoitettu sen jälkeen, kun Nobelin palkinnosta ilmoitettiin 8. lokakuuta.
Kiinan viranomaisten uhkaukset ja pelottelutoimet Oslon seremonian estämiseksi ovat häpeällisiä. Mikään hallitus, joka antaa periksi tällaiselle halveksuttavalle kiristykselle, ei ansaitse kunnioitusta. Kiina on Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston pysyvä jäsen, ja YK:n peruskirjan mukaan sillä on erityisvastuu kunnioittaa ja edistää ihmisoikeuksia kotimaassa ja ulkomailla. Kiina on jo tehnyt paljon miljoonien kiinalaisten taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen oikeuksien hyväksi nostamalla heidät köyhyydestä ja puutteesta, mutta se ei voi pysähtyä tähän. Sen on kunnioitettava ja edistettävä kansalaistensa kansalais- ja poliittisia oikeuksia: ellei se tee niin, sen oma kehitys mahdollisesti estyy.
Liu Xiaobo ei ole rikollinen; hän on rohkea ja sitoutunut kansalainen, joka tuo arvonantoa Kiinalle ja Kiinan kansalle koko maailmassa, ja Kiinan kansan tulisi olla hänestä pelkästään ylpeä. Pekingin on vapautettava Liu Xiaobo, hänen vaimonsa ja ystävänsä. Sen on vapautettava Saharovin palkinnonsaaja, Hu Jia, ja kaikki muut rohkeat Kiinan kansalaiset, jotka ovat uskaltaneet taistella demokratian, vapauden ja perusoikeuksien puolesta. Jos heitä ei vapauteta, Kiina menettää tuon arvonannon. Kiinan hallinto on osoittanut kykenemättömyytensä muuttaa maansa kunnioitettavaksi ja vaikutusvaltaiseksi voimaksi kansainvälisellä näyttämöllä.
Vaadimme edelleen äänekkäästi Liu Xiaobon ja kaikkien Kiinan vapauden puolesta taistelevien vapauttamista.
Heidi Hautala (Verts/ALE). – (EN) Arvoisa puhemies, vuoden 2010 Nobelin rauhanpalkinnon myöntäminen Liu Xiaobolle on osoitus ihmisoikeuksien puolesta tehdyistä henkilökohtaisista uhrauksista nykypäivän Kiinassa. Hänet ja kaikki muut ihmisoikeuksien puolustajat Kiinassa on ehdottomasti vapautettava välittömästi. Avoinna on muitakin asioita. Olen edelleen tuskallisen tietoinen tiibetiläisen elokuvantekijän Dhondup Wangchenin tilanteesta. Hän kärsii hepatiitti B:stä ja tarvitsee vankilassa kiireellistä lääkinnällistä hoitoa.
Päätöstä myöntää Nobelin rauhanpalkinto Liu Xiaobolle on pidettävä voimakkaana tuen osoituksena sananvapaustaistelulle Kiinassa. Samalla se kuitenkin muistuttaa kansainvälistä yhteisöä Kiinan uudistustarpeesta. Jopa Kiinan pääministeri Wen Jiabao on varoittanut, että Kiina voi menettää sen, mitä se on jo saavuttanut talouden rakenneuudistuksella, ellei sitä seuraa poliittinen rakenneuudistus. Hyvät kollegat, Kiinan tiedotusvälineet sensuroivat häntä.
Uudistuksen viivästyttämisellä on hirvittävät inhimilliset kustannukset. Lisäksi muiden maiden painostaminen pysymään poissa rauhanpalkintoseremoniasta osoittaa, että Kiina ei ole vielä kypsynyt kansainväliseksi toimijaksi. Kiina on supervalta, ja sen pitäisi alkaa käyttäytyä vastuullisesti ja asemansa mukaisesti. Otan nöyrästi vastaan saamani kutsun osallistua seremoniaan yhtenä niistä 50 henkilöstä, jotka edustavat seremoniassa Liu Xiaoboa.
Roberta Angelilli (PPE). - (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, rauhanpalkinnon perustaja Alfred Nobel kirjoitti testamentissaan, että ihmisoikeudet ovat kansakuntien välisen veljeyden edellytys ja että näin suuri palkinto olisi annettava jollekulle, joka on taistellut ja tehnyt uhrauksia vapauden, demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta.
Liu Xiaobo, Nobelin rauhanpalkinnon voittanut kiinalainen toisinajattelija, on loistavalla tavalla puolustanut näiden arvojen soveltamista koko elämänsä ajan. Pitkän väkivallattoman taistelunsa aikana hän on aina korostanut sitä, kuinka Kiinassa loukataan väkivaltaisilla sortomenetelmillä kaikkia näitä oikeuksia jatkuvasti. Hänellä on oman käden kokemusta tuomitsemisesta vankilaan ja pakkotyöhön ilman mahdollisuutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin tai vuorovaikutukseen ulkopuolisen maailman kanssa.
Tästä nimenomaisesta syystä meidän on Euroopan unionin toimieliminä tehtävä kaikkemme turvataksemme hänen vapautensa. Oikeudet ensin, sitten vasta taloudelliset ja kauppasuhteet, muuten meidän eurooppalaisten on myös pidettävä itseämme lyötyinä.
Ulrike Lunacek (Verts/ALE). – (DE) Arvoisa puhemies, Euroopan unionin ja Kiinan suhde ei ole aina yksinkertainen. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että ymmärrämme eri tavoin ihmisoikeuksien, vapauden ja sananvapauden merkityksen. Euroopan unioni on ottanut tehtäväkseen edistää näitä arvoja koko maailmassa ja siitä syystä tukea ihmisoikeuksien puolustajia muissa valtioissa, kuten Liu Xiaoboa Kiinassa, jotta he voivat saada aikaan muutoksia omien maidensa tilanteessa. Tästä syystä katson olevan erittäin tärkeää, että parlamentti, neuvosto ja komissio sitoutuvat selkeästi olemaan läsnä Nobelin rauhanpalkinnon jakoseremoniassa. Heidi Hautala osallistuu yksityishenkilönä, mutta toivon todella paljon, että eurooppalaiset hallitukset, neuvosto, puheenjohtajavaltio Belgia ja komissio ovat edustettuina korkeimmalla tasolla. Tämä on ainoa tapa, jolla voimme tehdä selväksi, että perustelumme ovat rationaalisia ja että vaatimuksemme noudattaa ihmisoikeuksia koko maailmassa on uskottava.
Olivier Chastel, neuvoston puheenjohtaja. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin jäsenet, haluan tämän tärkeän keskustelun yhteenvetona ja vastatakseni kysymyksiin, joita monilla jäsenillä on, sanoa kaksi asiaa.
Ensinnäkin Euroopan unioni on tietenkin kokonaisuutena läsnä, kun Nobelin rauhanpalkinto annetaan Liu Xiaobolle Oslossa 10. joulukuuta, samoin kuin se on ollut joka vuosi ja samalla edustuksella kuin viime vuonna – kuten kaikki unionin diplomaattiset valtuuskunnat. Tämä on ensimmäinen asia, jonka halusin teille sanoa.
Toiseksi Euroopan unioni on käynyt Kiinan kanssa säännöllistä vuoropuhelua ihmisoikeuskysymyksistä 15 vuoden ajan, ja vaikka tässä asiassa aina on mahdollista tehdä enemmän, pidämme tätä tehtävää erittäin tärkeänä. Se vaikuttaa aina vain merkittävämmältä nyt, kun ihmiset Kiinassa alkavat korottaa ääntään ja vaatia ihmisoikeuksien laajentamista. Meitä innoittaa keskinäinen kunnioitus ja syvä ymmärrys Kiinan poliittisesta tilanteesta, ja otamme jatkossakin Kiinan viranomaisten kanssa esiin yleismaailmallisia ihmisoikeuskysymyksiä ja erityisesti Nobelin rauhanpalkinnon voittajan Liu Xiaobon tapauksen.