Sanatarkat istuntoselostukset

Tiistai 23. marraskuuta 2010 - Strasbourg

18. YMP:n yksinkertaistaminen (keskustelu)

  Puhemies. – (EN) Seuraavaksi käsitellään yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamista koskevaa komissiolle tehtyä suullista kysymystä, jonka ovat esittäneet James Nicholson ja Janusz Wojciechowski ECR-ryhmän puolesta, Albert Deß PPE-ryhmän puolesta ja George Lyon ALDE-ryhmän puolesta (O-0187/2010 – B7-0566/2010).

  Albert Deß, laatija. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa Dacian Cioloş, olen iloinen siitä, että olette täällä tänään vastaamassa kysymyksiin. Euroopan parlamentti antoi 18. toukokuuta 2010 suurella enemmistöllä päätöslauselman yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) yksinkertaistamisesta. Teidän ei tietenkään ole vielä ollut mahdollista panna päätöslauselmaa täytäntöön, mutta haluaisin pyytää teitä, Dacian Cioloş, ottamaan huomioon kaikki päätöslauselmaesityksessä tehdyt vaatimukset, kun alatte uudistaa maatalouspolitiikkaa rakenteellisesti.

Valitettavasti minun on huomautettava eräästä ongelmasta. Olen juuri keskustellut maanviljelijöiden ryhmän kanssa. He olivat huolissaan siitä, että teidän ensimmäistä pilaria koskevat ehdotuksenne eivät vähentäisi byrokratiaa vaan voisivat sen sijaan johtaa byrokratiaan valtavaan lisäykseen, komission jäsen Cioloş.

Euroopan unionia ei voida pitää vastuullisena jokaisesta byrokraattisesta elkeestä, arvoisa komission jäsen. Jäsenvaltiot ovat niistä suurelta osin vastuussa. Tästä syystä pyydän teitä varmistamaan, että voimme käsitellä tulevaa uudistusta yhdessä, jotta se olisi rakenteeltaan mahdollista toteuttaa mahdollisimman pienin hallinnollisin ja valvontaponnistuksin. Näin maanviljelijät voivat keskittyä päätyöhönsä eli ruuan tuottamiseen sen sijaan, että heitä vaaditaan tarkistamaan voimassa oleva lainsäädäntö saadakseen tietää, mistä heidän on oltava tietoisia ennen kuin tekevät mitään pelloillaan tai ladoissaan.

Millään muulla maailman maatalousalueella maanviljelijöitä ei rasiteta niin monilla vaatimuksilla ja säännöillä kuin Euroopan unionissa. Te ette ole vielä vastuussa sitä, Dacian Cioloş. Teillä on mahdollisuus olla ensimmäinen komission jäsen, joka voi virkakautensa päättyessä – en tietenkään tiedä, koska se tapahtuu – todeta, että byrokratian määrä väheni eikä lisääntynyt. Maatalousuudistuksen esittelijänä haluan tarjota teille mahdollisuuden tehdä kanssamme yhteistyötä, jotta voimme löytää ratkaisun, jolla tämä tavoite saavutetaan.

  George Lyon, laatija. – (EN) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, on hyvä nähdä teidät keskellämme tänään. Seuraavan uudistuksen keskeinen tavoite on selvästi yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistaminen ja byrokratian riisuminen, koska ainakin Skotlannissa monet viljelijät ovat turhautuneita ja vihaisia byrokratian ja seuraamusjärjestelmän suhteettoman luonteen vuoksi.

Julkinen raha on käytettävä viisaasti ja sen käyttö on tarkastettava asianmukaisesti, sitä emme kiistä, mutta nykyisessä seuraamusjärjestelmässä ei ole suhteellisuutta sen enempää jäsenvaltioiden kuin viljelijöiden tasolla. Se on asia, jota uudistuksessa on käsiteltävä.

Skotlannissa viljelijöitä rangaistaan tällä hetkellä joissakin tapauksissa pienistä virheistä hyvin, hyvin suurilla sakoilla. Toukokuusta alkaen tarkastuksia on kiihdytetty ja ankaria seuraamuksia jaellaan. Skotlannin hallitus valitettavasti syyttää teitä, hyvä komission jäsen, tästä erityistoimenpiteestä – tarkastusten lisäämisestä ja seuraamusjärjestelmistä.

Toinen selitys saattaa kuitenkin olla, että Euroopan komission tarkastajien oli määrä tulla tekemään tarkastuksia Skotlannissa sekä lokakuussa että marraskuun viimeisellä viikolla. Saattaa hyvin olla, että Skotlannin hallitus joutui lievään paniikkiin ja että viimeisten kolmen tai neljän kuukauden aikana käyttöön otetut valtavat sakot ja julmat seuraamukset ovat vastausta huoleen siitä, että kaikki ei ehkä olisi kunnossa tarkastajien saapuessa Skotlantiin tekemään tarkastuksensa.

Heidän katseensa suuntautuivat ehkä myös meren yli kollegoihin Pohjois-Irlannissa – olen varma, että kollegani Jim Nicholson voisi sanoa pari sanaa siitä – ja hallituksen kohtaloon siellä: sitä uhkaa valtava sakko tukikelpoisia maita koskevasta virheellisestä tulkinnasta. Se saattaa hyvinkin olla Skotlannissa toteutettujen toimenpiteiden takana.

Hyvä komission jäsen, voisitteko päätöspuheenvuorossanne selventää, oletteko todellakin itse vastuussa Skotlannin uudesta julmasta järjestelmästä, ja voitteko vahvistaa, koska saamme tietää tämän vuoden loka- ja marraskuussa toteutettujen tarkastusten lopputuleman?

  James Nicholson, laatija. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan pyytää anteeksi, sillä tapanani ei ole olla poissa paikalta, kun minun pitäisi puhua. Pyydän sitä syvästi anteeksi.

Parlamentti on tietoinen siitä, että kollegani Richard Ashworthin mietintö yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamisesta hyväksyttiin tässä parlamentissa viime toukokuussa. Puolsin Euroopan viljelijöiden taakaksi asetetun tarpeettoman byrokratian poistamista, sillä siitä on nähdäkseni tullut liiallinen rasite, joka syö huomattavasti viljelijöiden mieluummin varsinaiseen viljelyyn käyttämää aikaa.

Mietinnön keskeinen piirre oli, että uudistetun YMP:n olisi oltava entistä yksinkertaisempaa ja keveämpää. Pelkään kuitenkin, että saamme jotain muuta. Saamme lisää byrokratiaa – ja kun puhutte ensimmäisen pilarin vihertämisestä, mitä tarkoitatte? Tarkoitatte lisää byrokratiaa; lisää paperityötä viljelijälle ja lisää tarkastuksia, mitä he nimenomaan eivät halua. Haluamme yhden tarkastuksen jokaiselle tilalle; sen pitäisi riittää tarkastukseksi kaikkialla.

Minun on sanottava teille tämä, hyvä komission jäsen: teillä on jo tällä hetkellä tarpeeksi työkaluja pakissanne täydentävien ehtojen myötä. Emme tarvitse lisää. Tätä erityiskohtaa ei ole tarpeen enää enempää ylikorostaa. Vetoan teihin niiden ihmisten puolesta, jotka yrittävät tuottaa elintarvikkeita. Puhumme Euroopan elintarviketurvasta: jos haluatte elintarviketurvaa, me annamme sen teille – annamme teille turvallisia elintarvikkeita. Annetaan viljelijöiden tuottaa elintarvikkeet.

Voinko kommentoida sitä, mitä Geoge Lyon juuri sanoi? Edustamiani viljelijöitä Pohjois-Irlannissa uhkaa 60 miljoonan euron vähennys kartoituksen takia. Kukaan ei väitä, että monia vuosia sitten laaditut kartat olisivat täydellisiä. Mutta kenenkään ei pidä tulla väittämään, että rajan eteläpuolella Irlannin tasavallassa kartat olisivat sen parempia, tai että ne olisivat yhtään parempia Italiassa – sellaiset kartat, jotka on tehty vuosia sitten. Miksi meille tapahtuu näin? Miksi tällaisia julmia toimenpiteitä kohdistetaan meidän viljelijöihimme, kun he eivät sellaisia tarvitse eivätkä kaipaa ja kun he eivät muuta halua kuin tuottaa hyvää ruokaa?

  Dacian Cioloş, komission jäsen. – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluaisin ensin vastata yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamista koskevaan kirjalliseen kysymykseenne. Aihe on tärkeä, kuten olen toistuvasti sanonut sen jälkeen, kun minusta tuli komission jäsen, ja se otetaan huomioon tulevassa lainsäädännössä.

Haluan aloittaa kysymyksen ensimmäisellä osalla: mitä komissio on tähän mennessä tehnyt viljelijöiden aseman helpottamiseksi? Jos katsotaan, mitä viime vuosina on tehty, vastaus on mielestäni selvä: komissio on jo tehnyt paljon helpottaakseen asioita, ja se on jo toteuttanut monia toimenpiteitä viljelijöiden aseman helpottamiseksi.

Komissio esitteli maaliskuussa 2009 tiedonannon "YMP:n yksinkertaistaminen EU:ssa – menestys kaikkien kannalta". Tiedonannossa korostetaan toimia, joita viime vuosina on toteutettu, ja annetaan tietoa hallinnollisen taakan vähenemisestä.

En halua toistaa tiedonannon kaikkia osia, mutta haluaisin mainita siitä joitakin esimerkkejä.

Ensinnäkin maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä vuonna 2007 annettu neuvoston asetus on johtanut merkittävään byrokratian vähenemiseen yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevan EU:n lainsäädännön sovelluspuitteissa.

Koska yhteistä markkinajärjestelyä koskeva asetus on luonteeltaan tekninen, asetuksella ei muuteta politiikan perimmäistä sisältöä vaan yhdenmukaistetaan säännöksiä. Näin YMP:n säännöt ovat aiempaa helpompia hallita, ne ovat keveämpiä, selkeämpiä ja niiden soveltaminen on vaivattomampaa.

Yksinkertaistaminen oli myös yksi tärkeimmistä syistä, joiden vuoksi komissio esitti terveystarkastusta koskevat ehdotukset. Vuonna 2009 annetulla asetuksella yksinkertaistetaan tilatukijärjestelmää koskevia säännöksiä ja tehostetaan siten YMP:n vuoden 2003 uudistusta.

Lisäksi haluaisin esimerkkinä maatalousalalla saavutetusta edistyksestä mainita hallinnollisen rasituksen keventämiseen Euroopan unionissa tähtäävän toimintaohjelman. Ohjelman yhteydessä on tehty useita arviointeja. Arviointien tulokset osoittavat, että hallinnollista taakkaa on maatalousalalla vähennetty 36 prosenttia, mikä on paljon enemmän kuin ohjelman yleistavoite 25 prosenttia.

Edeltäjäni esitteli viime vuonna komission yksiköiden alustavan vastauksen luetteloon, johon sisältyi 13 jäsenvaltion huhtikuussa 2009 esittämät 39 yksinkertaistamisehdotusta. Jotkin 39 ehdotuksesta toteutettiin vuoden 2009 lopussa ja vuoden 2010 alussa. Muut on otettu komission juuri hyväksymään yksinkertaistamispakettiin, joka liittyy suoriin tilatukiin ja maaseudun kehittämiseen, ja asetukset on esitelty neuvostolle ja parlamentille.

Toisen pilarin osalta komissio on aloittanut tutkimuksen hallinnollisesta taakasta, joka kohdistuu maaseudun kehittämisohjelmien edunsaajiin. Tutkimuksessa keskityttiin kahteen toimenpideluokkaan: ympäristöä säästäviin maatalousmenetelmiin ja maatilojen nykyaikaistamiseen. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään, kun harkitaan vuoden 2013 jälkeisellä jaksolla sovellettavaa yhteistä maatalouspolitiikkaa.

Lopetan tämän ensimmäisen kohdan käsittelyn ilmoittamalla teille, että jatkamme ohjelmaa, jonka osana maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston henkilöstö tutustuu maatiloihin. Ohjelma, jota kutsutaan myös nimellä Harvest experience, auttaa meitä saamaan suoran kosketuksen siihen, mitä kentällä todella tapahtuu ja käyttämään kokemuksia hyödyksi päätösten valmistelussa.

Nyt kysymyksenne toiseen osaan: kuinka komissio aikoo ottaa huomioon Euroopan parlamentin suositukset vuoden 2013 jälkeisen yhteisen maatalouspolitiikan käsittelyssä? Voin tältäkin osin vakuuttaa teille, että nämä kysymykset ovat minulle tärkeitä ja että otamme huomioon kaikki jo tehdyt analyysit YMP:n yksinkertaistamiseksi. Teemme ehdotuksia, joiden tarkoituksena ei suinkaan ole lisätä byrokratiaa vaan tarjota veronmaksajille lisävakuudet, että rahat käytetään hyvin.

Suhtaudun tässäkin kohdin avoimesti mahdollisesti tekemiinne teknisiin ehdotuksiin. Menen joulukuun alussa kollegojenne kuultavaksi talousarvion valvontavaliokuntaan, joka kysyy myös komissiolta, mitä komissio tekee varmistaakseen, että julkiset rahat käytetään hyvin. Tässä tapauksessa komissio voi vain soveltaa asetuksia, jotka neuvosto on antanut, useassa tapauksessa parlamentin lausunnon perusteella.

Komissio ei lisää hallinnollisia tehtäviä. Komissio vain soveltaa voimassa olevia neuvoston asetuksia. Voin siltä osin vakuuttaa teille, että tulevaisuudessa emme tee ehdotuksia, jotka monimutkaistavat asioita tarpeettomasti. Päinvastoin, teemme ehdotuksia, joiden ansiosta yhteisen maatalouspolitiikan sisällöstä tulee aiempaa uskottavampi. Maanviljelijöiden päätehtävä on maataloustuotanto, kuten jo totesin. He käsittelevät luonnonvaroja, ja osa yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta on tämän toiminnan ansiota.

Haluan vuoden 2013 jälkeisten suunnitelmien osalta ilmoittaa teille, että samanaikaisesti, kun valmistelemme YMP:n lainsäädäntöpakettia vuoden 2103 jälkeen, olen päättänyt perustaa korkean tason teknisen työryhmän komission ja jäsenvaltioiden kanssa, jotta voimme varmistaa, että lainsäädäntöpaketti ei lisää byrokratiaa vaan sen sijaan yksinkertaistaa asioita siellä missä mahdollista.

Kuten George Lyon totesi, usein maanviljelijän kentällä kohtaama byrokratia ei ole peräisin pelkästään komissiosta. Tiedätte, että hallinto on jaettu jäsenvaltioiden kanssa, ja usein sovellukset vaihtelevat jäsenvaltiosta toiseen nimenomaan kansallisten hallintojen takia. Niiden osalta yksinkertaistaminen ei ole komission tehtävä. Kuten jo sanoin, komissio on jo yksinkertaistanut asioita. Jäsenvaltioiden tasolla yksinkertaistaminen on edelleen tarpeen.

Vastatakseni George Lyonin Skotlantia koskevaan kysymykseen voin vain todeta, että sielläkin komissio vain noudattaa sääntöjä, joiden mukaan niihin viljelijöihin on sovellettava seuraamuksia ei ainoastaan Skotlannissa, vaan myös Pohjois-Irlannissa ja muualla Euroopassa, jotka eivät noudata täydentäviä ehtoja. Kyseessä on tässäkin sääntö, joka, jos jätämme noudattamatta sitä, pilaa maineemme niiden viljelijöiden silmissä, jotka ovat sitoutuneet noudattamaan EU:n lainsäädäntöä, sillä täydentävät ehdot eivät ole komission, jäsenvaltion tai jonkin muun elimen lisäämä vaatimus, vaan ne juontuvat EU:n lainsäädännöstä, jota nämä säännöt vastaavat. Hallitukset saavat yksityiskohtaisia tietoja joulukuun alussa, kun komissio esittelee tarkastusten tulokset.

  Michel Dantin, PPE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, te osaatte hyvin ranskan kieltä ja tunnette maani hyvin. Ranskassa on ilmaisu, joka kuvaa sellaista, josta uneksitaan mutta joka ei koskaan toteudu, Arlésienne.

Maanviljelijöille yksinkertaistaminen on epäilemättä yksi Arlésiennen muodoista, yksi sen kasvoista. Kuten sanoitte, komissio on jo toteuttanut toimia yrittääkseen yksinkertaistaa menettelyjä. Haluaisin käsitellä tätä hieman yksityiskohtaisemmin. Mielestäni kysymykseen liittyy kaksi näkökohtaa.

Ensinnäkin kaikki, mikä liittyy tukihakemuksiin. Mielestäni on tunnustettava, että viime vuosina ja kuukausina on pyritty yksinkertaistamaan paperityötä, ja annamme teille tunnustuksen siitä. Toiseksi on mainittava ehtoihin liittyvät rajoitukset ja viljelijöiden ikuisesti jatkuva raportointi kaikesta, mitä he tekevät, olipa kyse lantaa täynnä olevan perävaunun viemisestä pellolle, lannoiteannoksen käyttämisestä toisella pellolla, kasvinsuojeluaineen käyttämisestä kolmannella pellolla jne., ja jos he tekevät virheen, siitä määrätään seuraamus.

Mielestäni meidän on tässä tilanteessa pakko keksiä ratkaisuja, hyvä komission jäsen. Kun te viime viikolla esittelitte tulevaa yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevaa ehdotusta, mainitsitte joitakin integroivia toimenpiteitä, joita voitaisiin toteuttaa siten, että suuri yleisö, viljelijät ja komissio voivat valvoa toimenpiteiden tuloksena saatavia toimenpiteitä, joiden tieteellisestä vaikutuksesta voimme olla varmoja. Ajattelen esimerkiksi viljelykiertoa. Toimenpiteiden avulla pitäisi olla mahdollista yksinkertaistaa viljelijöihin kohdistuvia velvoitteita. Siinä riittää meille tulevaisuudessa työmaata.

Lisäksi mainitsitte tänään kuten viime viikollakin jäsenvaltioiden velvollisuuksista, ja mielestäni olette oikeassa. Joka vuosi komission valvojat vierailevat jäsenvaltioissa ennen maatilakäyntejä. He menevät kriittisin silmin löytääkseen virheet. Emmekö kuitenkin voisi hieman muuttaa heidän toimeksiantoaan, hyvä komission jäsen, ja pyytää heitä luetteloimaan myös alueet, joilla jäsenvaltiot menevät liian pitkälle EU:n lainsäädäntöä soveltaessaan? Tämä hyödyttäisi jäsenvaltioita. Liian pitkälle menemisellä tarkoitan viljelijöille asetettavia velvoitteita, jotka ovat sääntöjen kannalta merkityksettömiä. Näin voisitte parantaa Euroopan kuvaa kansalaisten silmissä.

  Luis Manuel Capoulas Santos, S&D-ryhmän puolesta. – (PT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistaminen on tavoite, jota olemme kaikki äänekkäästi vaatineet jo vuosia. Tavoite on silti vielä kaikkea muuta kuin saavutettu huolimatta komission ponnisteluista, joille on annettava tunnustusta. Haluaisin kuitenkin tehdä aivan selväksi, että Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmän mielestä yksinkertaistamista ei missään merkityksessä voida ymmärtää niin, että se mahdollistaisi vaatimuksista tinkimisen tai julkisen avun seurannan tai valvonnan höllentämisen. Tämän avoimuuden kannalta keskeisen vaatimuksen kiertämiseen ei saa esittää mitään tekosyitä. Meilllä on nyt erinomaiset mahdollisuudet saavuttaa tavoite, kun aloitamme uudet keskustelut yhteisestä maatalouspolitiikasta vuoden 2013 jälkeen. Yksinkertaistamisessa ei kuitenkaan voida merkittävästi edistyä yksinkertaistamatta yhteisen maatalouspolitiikan rakennetta, ja siitä aiheesta sosialistien ja demokraattien ryhmä on ilmaissut mielipiteensä.

Julkaisimme huhtikuussa asiakirjan, jossa puollettiin kahden pilarin uudelleenjärjestelyä, ja olemme tyytyväisiä huomatessamme, että komissio on hyväksynyt joitakin tämän suuntaisia ehdotuksiamme. En ymmärrä, kuinka on mahdollista, että tukeen, joka ei ole sidottu tuotantoon ja johon sovelletaan samanlaisia luonteeltaan ensisijaisesti ympäristöön liittyviä kriteerejä, – kuten suoraan tilatukeen, maatalouden ympäristötoimenpiteisiin tai heikossa asemassa oleville alueille maksettaviin korvauksiin – voidaan soveltaa erilaisia byrokraattisia käsittelyjä ja tarkastuksia sen sijaan, että ne olisi sisällytetty yhteen yhtenäiseen järjestelmään. Minun on myös hyvin vaikea ymmärtää sitä, kuinka monet niistä, jotka puhuvat yksinkertaistamisesta, ovat nimenomaan ihmisiä, jotka ovat kaikkein vastahakoisimpia muuttamaan yhteisen maatalouspolitiikan nykyistä rakennetta.

Odotan siitä syystä mielihyvällä työtänne ja ohjausasiakirjaa, jonka olette juuri esitellyt meille, arvoisa komission jäsen. Haluan myös käyttää tätä tilaisuutta toivoakseni, että kaikki ne, jotka haluavat todellista yksinkertaistamista, osoittavat sen ottamalla osaa keskusteluun, jonka juuri aloitamme yhteisen maatalouspolitiikan tulevaisuudesta.

  Britta Reimers, ALDE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa Dacian Cioloş, hyvät kollegat, eräs Euroopan parlamentin jäsenten tärkeimmistä prioriteeteista on vähentää byrokratiaa ja yksinkertaistaa lainsäädäntöä ja sääntelyä kaikilla Euroopan unionin politiikan aloilla. Vain siten voimme hallinnoida veronmaksajien rahoja tehokkaasti ja lisätä poliittisten päätöstemme hyväksyttävyyttä Euroopan unionin kansalaisten keskuudessa. Tästä syystä on tärkeää, että viljelijät voivat suoraan tuntea tämän kaltaisten yksinkertaistamistoimenpiteiden vaikutuksen maatalousalalla. Heidän tehtävänsä on tuottaa ruokaa, ei kirjoittaa kirjoja.

Aikana, jolloin paikallisviranomaisten talousarvioista tulee yhä niukempia, on meidän myös tärkeää vähentää hallintohenkilöstön työmäärää. Säännöt on laadittava niin, että heitä ei turhaan kuormiteta. Lisäksi meidän on varmistettava, että asettamamme seuraamukset ovat oikeassa suhteessa rikkomukseen. Tehokasta pitkän aikavälin politiikkaa luonnehtii, että neuvonnalle pannaan enemmän painoa kuin rankaisemiselle. Tämä on ainoa tapa, jolla voimme antaa kansalaisille ja viljelijöille kannustimia toteuttaa uusia keksintöjä ja täyttää yhteiskunnan vaatimukset. Kaikki tämä meidän on otettava huomioon, kun keskustelemme tulevasta yhteisestä maatalouspolitiikasta. Meidän on myös entistä tarkemmin keskityttävä varmistamaan, että muodollisuudet ja tarkastukset eivät ole päällekkäisiä ja että lomakkeita on täytettävä vain, kun hallintoelimet ja viljelijät itse saavat niistä todellista lisäarvoa. Meidän on lopultakin opittava työskentelemään yhdessä eikä toisiamme vastaan.

  Alyn Smith, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, kiitän Verts/ALE-ryhmän puolesta komission jäsentä siitä, että hän on tullut tänne tänään, ja kiitän myös kollegoja, erityisesti Richard Ashworthia, alkuperäisestä päätöslauselmasta, joka on ryydittänyt tämän illan keskusteluja.

Arvoisa komission jäsen, haluan viitata erityisesti alkuperäisen päätöslauselman 52 ja 53 kohtaan, jotka koskevat seuraamusten avoimuutta. Mielestäni, kun kotimaista kiusantekoa ei oteta lukuun, meillä on Skotlannissa ja koko EU:ssa ongelmana se, miten viljelijät kokevat valvonnan avoimuuden erityisesti täydentävien ehtojen osalta. Jotta pääsisimme eteenpäin, meidän on mielestäni paljon aiempaa selkeämmin ilmaistava, mitä viljelijöiltä vaaditaan ja odotetaan ja mitkä ovat sääntöjen rikkomisen seuraukset.

Edistymiseen tarvitsemme myös paljon lisää ymmärtämystä ja joustavuutta. Arvostan kyllä sitä, että teidän on tultava sääntöjen kanssa toimeen sellaisina, kuin ne on kirjoitettu, mutta me olemme täällä, jotta voimme kirjoittaa ne uusiksi – ja sitä me odotammekin. Vahinko ja petos ovat valovuosien päässä toisistaan, mutta tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että viljelijöitä kohdellaan kutakuinkin samoin kummassakin tapauksessa, vaikka todellisessa maailmassa toimintatavat eroavat paljon toisistaan.

Edelleen päätöslauselman 66 kohdan osalta, mennäksemme eteenpäin, olisin hyvin kiitollinen, jos te arvoisa komission jäsen, ilmoittaisitte kantanne esittämäämme vetoomukseen, että lampaiden ja vuohien sähköiseen tunnistamiseen liittyviä täydentäviä ehtoja koskevia seuraamuksia ei panna täytäntöön kolmeen vuoteen. Me yritämme Skotlannissa saada tekniikan toimimaan, mutta se on kaikkea muuta kuin täydellinen. Olisi sama kuin hieroisi suolaa haavoihin, jos sähköiseen tunnistamiseen liittyviä täydentäviä ehtoja käsiteltäisiin suhteettoman ankarasti. Yritämme saada tekniikan toimimaan, ja te sanoitte joustavanne. Olisin kiitollinen, jos voisitte vielä tänään vahvistaa, että näin on asian laita.

  Richard Ashworth, ECR-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, minä olen kirjoittanut alkuperäisen mietinnön. Puhuin mietinnössä maatalouden haasteista ja korostin tapoja, joilla yhteisen maatalouspolitiikan on muututtava, jotta haasteisiin voidaan vastata. Kiinnitin mietinnössä huomiota siihen, että monet maatalouden alat, erityisesti karjankasvatusala, ovat tällä hetkellä rahoitusvaikeuksissa, ja taakkaa, joka viljelijöihin kohdistuu yhteiseen maatalouspolitiikkaan sisältyvästä tarpeettomasta ja suhteettomasta sääntelystä, on kiireellisesti kevennettävä sekä ajan että kustannusten osalta.

Annoin monia tapausesimerkkejä, joissa sääntely ja seuraamukset ovat suhteettomia – ja monessa tapauksessa jopa epäoikeudenmukaisia. Puhuin vaikutustenarvioinnin tarpeesta, tarkastusvaatimusten yhdenmukaistamisen tarpeesta, ja viittasin siihen, ettei ole mitään syytä, miksei itsesääntely voisi toimia maataloudessa. Ennen kaikkea vaadin muutosta yhteisen maatalouspolitiikan kulttuuriin.

Totta kai ymmärrän moitteettoman varainhoidon välttämättömyyden, mutta tilintarkastustuomioistuin on tehnyt täysin selväksi, että ongelmien syynä on hyvin usein ollut liiallinen monimutkaisuus. Ymmärrän tietenkin myös sen, että sääntöjen hallinto ja tulkinta vaihtelevat aivan liikaa valtiosta toiseen.

Mietinnön kirjoittamisen jälkeen minua on innostanut huomata, että monet kansalliset hallitukset ja johtavat maatalousorganisaatiot ovat vaatineet yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamista. Arvoisa komission jäsen, nyt kun neuvottelemme yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksesta, on varmaan parempi hetki kuin koskaan todistaa, että voimme auttaa toimialaa emmekä haittaa sitä tarpeettomalla byrokratialla ja tarpeettomilla kustannuksilla.

Ymmärrän täysin toteuttamanne edistysaskeleet ja olen niistä kiitollinen, mutta minua lannistaa se, että tästä ei puhuta maatilojen porteilla maassa, josta tulen.

  João Ferreira, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (PT) Arvoisa puhemies, toukokuussa, kun tässä parlamentissa äänestettiin yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamista koskevasta päätöslauselmasta, huomautimme, että yksinkertaistaminen ei saa johtaa viljelijöiden tukien vähenemiseen eikä markkinajärjestelyjen poistamiseen. Muistutan, että tämä varoitus sisältyi myös hyväksymäämme päätöslauselmaan. Päätöslauselman antamisesta on kuusi kuukautta, ja meillä on edelleen vakavia huolenaiheita, joita äskettäin annettu komission tiedonanto vain pahensi.

Niin sanottuja perinteisiä markkinajärjestelytapoja, kuten julkista interventiota ynnä muita, ei pidä eikä niitä voikaan poistaa käyttämällä tekosyynä väitettyä järkeistämistä ja yksinkertaistamista, koska se merkitsisi sitä, että monissa maissa käynnissä oleva pienen ja keskisuuren maatalouden tuhoaminen jatkuisi ja tehostuisi. Yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamisessa on paljon tehtävää, ja suuri osa siitä on myönteistä ja jopa välttämätöntä. Viittaan muiden mahdollisuuksien ohessa tarpeeseen muuttaa seuraamuksia, ei vähiten silloin, kun ne liittyvät rikkomuksiin, jotka eivät ole viljelijän vika, ja tarpeeseen yksinkertaistaa soveltamisprosessia sekä muutoksiin eläinten tunnistamisessa. Ennen kaikkea tarvitsemme kuitenkin yksinkertaistamista, joka hyödyttäisi kaikkia viljelijöitä ja erityisesti pienten ja keskisuurten tilojen viljelijöitä. Yhteinen maatalouspolitiikka on perin pohjin uudistettava siten, että vahvistetaan interventiovälineitä, taataan viljelijöille oikeudenmukaiset hinnat ja palautetaan käyttöön tuotantoa sääntelevät välineet, kuten kiintiöt ja tuotanto-oikeudet. Lisäksi – kun puhumme yksinkertaistamisesta – jokaiselle maalle on taattava jotain niin yksinkertaista kuin oikeus tuotantoon, samoin kuin oikeus elintarviketurvaan ja itsemääräämiseen. On vahvistettava tuen mallintamis- ja rajoittamisperiaatteet, jotta päästään eroon nykyisestä epätasapainosta tuottajamaiden ja tuotantotasojen välillä.

Arvoisa komission jäsen, olemme hyvin huolissamme siitä, että komissio haluaa välttämättä alistaa maatalouden ja elintarviketuotannon markkinoille ja kilpailulle. Tällaisen vapauttamispolitiikan tulokset on jo nähty: miljoonat pienten ja keskisuurten tilojen viljelijät luopuvat koko ajan tuotannosta, tulot ovat epävarmoja ja hinnat vaihtelevat yhä enemmän, ja lukuisat maat ja alueet ovat yhä enemmän riippuvaisia elintarvikkeiden tuonnista. Me kannatamme yksinkertaistamista, joka palvelee viljelijöiden etuja – erityisesti pienten ja keskisuurten tilojen viljelijöiden – ja mahdollistaa niiden tuotannon jatkumisen. Vastustamme yksinkertaistamista, joka tappaa tuotantoa ja tuottajia, ja aiomme jatkossakin vastustaa sitä tässä parlamentissa.

  John Bufton, EFD-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, yhteisen maatalouspolitiikan uudistusta koskeva mietinnön keskeisenä sisältönä on vaihtoehdossa 2 kuvattujen toimenpiteiden pääpiirteinen hahmottelu. Luulen, että tämä on komission suosima lähestymistapa.

Olen huolissani selkeyden puutteesta ja hyväksymisaikataulusta. Odotetaanko meidän valitsevan yhteisen maatalouspolitiikan paras vaihtoehto ennen ehdotusten viimeistelyä? Pelkään, että viljelijöiden byrokraattinen taakka kasvaa huolimatta siitä, että mietinnössä vaaditaan aiempaa yksinkertaisempaa ja tarkemmin kohdistettua tukijärjestelmää, myös täydentäviä ehtoja koskevien sääntöjen yksinkertaistamista.

Mietinnössä keskitytään pieniin toimiviin tiloihin määrittämättä, kuinka koko ja toiminta mitataan ja kuinka sitä seurataan. Mietinnön mukaan yhteisen maatalouspolitiikan kahdessa pilarissa olisi keskityttävä tehokkuuteen, mutta pelkään, että pienten tilojen kannustaminen samalla, kun palkitaan ympäristökehittämistä, voisi johtaa kotiviljelijöiden siirtymiseen pois tuotantokeskeisestä viljelystä voidakseen hyötyä yhteisestä maatalouspolitiikasta. Pelkään, että vaikka mietinnössä tunnustetaan pitkäaikaisen elintarviketurvan tärkeys ja kasvava maailmanlaajuinen kysyntä, meidän maataloutemme kilpailukyky supistuu.

Mietinnössä puhutaan Euroopan piilevän tuotantopotentiaalin tehostamisesta siten, että noudatetaan EU:n sitoumuksia kansainvälisessä kaupassa. Siinä huomautetaan, että maatalouden osuus elintarvikeketjussa on pienentynyt, samalla kun tukkukaupan ja jakelualan osuus on kasvanut. Kahdenväliset sopimukset Mercosurin kanssa myös maatalouden jälleentuonnin osalta voivat heikentää eurooppalaisten viljelijöiden kykyä käydä kauppaa oikeudenmukaisella markkinahinnalla.

Mietinnössä tunnustetaan, että EU:n viljelijät kohtaavat maailmanlaajuista kilpailua, samalla kun niiden on noudatettava ympäristöä, elintarvikkeiden turvallisuutta ja laatua sekä hyvinvointia koskevia tavoitteita. Kuitenkin eräät eteläamerikkalaiset viljelijät hyödyntävät metsien hävittämistä ja voivat harjoittaa massatuotantoa ja siten hinnoitella eurooppalaiset viljelijät ulos markkinoilta vähemmän tiukan sääntelyn takia.

  Krisztina Morvai (NI). – (HU) Arvoisa puhemies, Euroopan unioni on varsin epäsuosittu unkarilaisten viljelijöiden, varsinkin pientilallisten, keskuudessa. Tämä ei johdu ainoastaan siitä, että markkinamme oli sataprosenttisesti uhrattava ulkomaisen elintarviketuonnin hyväksi ja vastineeksi saatiin pieni murto-osa siitä maataloustuesta, jota vanhoissa jäsenvaltioissa annetaan viljelijöille. Se johtuu myös tämänpäiväisen istuntomme aiheesta, liioitellusta byrokratiasta ja kammottavasta hallinnollisesta taakasta, joka tosiaankin, kuten on jo lukuisia kertoja todettu, estää myös unkarilaisia viljelijöitä tekemästä varsinaista työtään – viljelyä.

Sallikaa minun huomauttaa, että vanhoissa jäsenvaltioissa ja siten myös Unkarissa on toinenkin merkittävä komplikaatio. Valtiososialistisen tai kommunistisen tradition mukaan eräät virkamiehet katsovat, että he eivät ole olemassa kansalaisia ja tässä tapauksessa viljelijöitä varten, vaan päinvastoin ovat sitä mieltä, että kansalaiset ovat olemassa valtiota ja byrokraattisia virkamiehiä varten. Tällaiset virkamiehet tekevät viljelijöiden elämästä entistä hankalampaa täysin turhaan nöyryyttävällä ja halveksivalla tavalla sääntelemällä viljelijöitä enemmän kuin jo voimassa olevat säännöt edellyttävät.

Hukumme jatkuvasti valituksiin. Viimeinen esimerkki on, kun toisen pilarin mukaisen tarjouskilpailun voittajan järjestämän tapahtuman kustannusten maksusta kieltäydyttiin sillä perusteella, että kyseinen viljelijä ei ollut saanut osallistujille tarjoamistaan teeleivistä kolmea hintatarjousta. Tämä on tyyppiesimerkki nöyryyttämisestä, turhanaikaisesta sääntelystä ja vallan väärinkäytöstä.

Miten tämä voidaan korjata? Varmistamalla, että tämän kaltaista väärinkäyttöä koskevat valitukset voidaan tehdä paitsi päätöksentekijälle, jonka tiedämme täysin turhaksi yritykseksi, myös suoraan Euroopan unionille, nyt kun olemme liittyneet siihen ja Euroopan unioni myöntää tällaista maksutukea. Euroopan unionin olisi perustettava valvontamenettely, jonka puoleen ihmiset voivat kääntyä ja jossa tämän kaltaiset nöyryytykset ja väärinkäytökset tutkittaisiin ja rangaistaisiin.

  Rareş-Lucian Niculescu (PPE). – (RO) Arvoisa puhemies, haluan ensinnäkin kiittää komission äskettäisessä tiedonannossaan ilmaisemaa sitoumusta jatkaa yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamisprosessia. Liiallinen sääntely heikentää kilpailukykyä, ja liiallinen joustamattomuus merkitsee tehotonta toimintaa.

Eräs yhteisen maatalouspolitiikan nykyisen uudistusvaatimuksen syistä on epäilemättä tarve yksinkertaistaa sitä. Haluan mainita eräitä äärimmäisen tärkeitä näkökohtia tämän parlamentin antamassa yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamista koskevassa päätöslauselmassa.

Kollegani Michel Dantin mainitsi valtiot, jotka menevät liian pitkälle EU:n lainsäädännön soveltamisessa. Mielestäni hallinnolliset muodollisuudet on vähennettävä olennaiseen paitsi EU:n tasolla, myös jäsenvaltioiden tasolla.

Komission olisi harkittava vaadittavaa dokumentaatiota koskevien yhteisten sääntelypuitteiden mahdollisuutta. Kuvaisin tällaista suositusta byrokratian suurimpana siedettävänä tasona. Tiedetään hyvin, että kun EU:n byrokratiassa edellytetään hyväksyntää varten kolmea allekirjoitusta, kansalliset byrokratiat lisäävät vuorostaan siihen viisi allekirjoitusta. Vain sellaisten sääntöjen ja ehtojen soveltamista on jatkettava, jotka ovat asiaankuuluvia ja ehdottomasti välttämättömiä.

Yksinkertaistaminen ei itsessään riitä. On myös lisättävä toimenpiteitä, joilla mahdollisille edunsaajille annetaan koulutusta ja tietoa. Olisi muun muassa säädettävä pakolliseksi osoittaa kiinteä osuus maaseudun kehittämisvaroista tähän tarkoitukseen.

Koska yksinkertaistaminen on suorassa yhteydessä avoimuuteen, haluan käyttää hyödykseni komission jäsenen läsnäoloa täysistunnossa esittääkseni hänelle toista asiaa koskevan kysymyksen. Kun otetaan huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen äskettäin antama tuomio EU:n maatalousrahastojen edunsaajista, mitä toimenpiteitä komissio harkitsee voidakseen jatkossa varmistaa, että tiedot näistä ihmisistä julkistetaan?

  Marc Tarabella (S&D). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, kuten Rareş-Lucian Niculescu, minäkin olen tyytyväinen siihen, että komissio aikoo jatkaa ponnisteluja yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamiseksi, mutta olen myös huolissani hallinnollista yksinkertaistamista koskevan Richard Ashworthin mietinnön jatkotoimista.

Kun otetaan huomioon vaikea taloudellinen tilanne, jossa viljelijät tällä hetkellä ovat, haluaisin, että yhteinen maatalouspolitiikka antaisi vuoden 2103 jälkeen viljelijöille tilaisuuden keskittyä päätavoitteeseen eli turvallisten ja laadukkaiden elintarvikkeiden tuottamiseen, samalla kun heitä kannustetaan jatkamaan muiden kuin kaupallisten julkisten palvelujen tarjoamista. On korkea aika keventää tuottajien hallinnollista taakkaa, poistaa tarpeeton lainsäädäntö ja antaa 27 jäsenvaltion viljelijöille samat mahdollisuudet ymmärtää paitsi, mitkä heidän velvollisuutensa ovat, myös, mitkä heidän oikeutensa ovat. Yhteisen maatalouspolitiikan on oltava aiempaa yksinkertaisempaa ja herkemmin reagoivaa.

Aikana, jolloin pidetään väistämättömänä, että viljelijät eri puolilla maailmaa asetetaan mittelemään keskenään huolimatta peräkkäisistä maanviljelys- ja ruokakriiseistä sekä pohjoisessa että etelässä, aikana, jolloin viljelijöiden on taisteltava saadakseen oikeudenmukaiset hinnat, aiempaa oikeudenmukaisemman korvauksen työstään, vähintä, mitä me voimme tehdä, on pyytää komissiota kuulemaan maatalousalan sidosryhmiä säännöllisesti voidakseen arvioida, mitä vaikutuksia sääntelyllä on kentällä, ja määritelläkseen yksinkertaisia ja avoimia käytännön sääntöjä viljelijöitä ja veronmaksajia varten.

Lopuksi lainaan Charles Baudelairea, jonka mukaan äärimmäinen yksinkertaisuus on paras tapa erottautua joukosta. Niinpä kehotan Euroopan komissiota omistautumaan tälle elintärkeälle tehtävälle, ja siihen liittyen luotan luonnollisesti täysin siihen, että Dacian Cioloş saavuttaa tuon tavoitteen.

  Marian Harkin (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, minulle päätöslauselman tärkein yksittäinen lause on 7 kohta, jonka mukaan Euroopan parlamentti "toivoo, että paremman sääntelyn periaatteen mukaisesti kaikkeen tulevaan lainsäädäntöön liitetään täydellinen vaikutustenarviointi, jossa otetaan huomioon sääntelyn ja hallinnon aiheuttamat rasitteet, ja varmistetaan, että uusi sääntely on oikeasuhtaista verrattuna tavoitteisiin, joita sillä pyritään saavuttamaan".

Haluan kysyä teiltä, voimmeko toivoa, että näin tapahtuu. Voitteko sanoa, arvoisa komission jäsen, että nämä periaatteet ovat keskeisessä asemassa, kun käsittelemme vuoden 2013 jälkeistä yhteistä maatalouspolitiikkaa?

Katselin viime viikolla esittämäänne mainiota asiakirjaa. Eräissä otsikoissa kerrotaan, että maatalouden on taattava elintarviketurva ja jäljitettävyys. Sen on määrä tarjota EU:n kansalaisille monipuolinen valikoima arvokkaita laatuelintarvikkeita ja monenlaisia taloudellisia, sosiaalisia, ympäristöön liittyviä ja alueellisia etuja. Sen on varmistettava entistä vaikuttavampi julkinen politiikka. Sen on oltava entistä vihreämpää ja edistettävä ilmastonmuutoksen lieventämistä. Sen on käsiteltävä sellaisia asioita kuin kestävä maankäyttö ja biologisen monimuotoisuuden katoaminen, edistettävä uusiutuvia energiamuotoja sekä eläinten ja kasvien terveyttä ja taattava eläinten hyvinvointi. Sen on täytettävä täydentävät ehdot sekä noudatettava eläinlääkinnällisiä ja kasvinsuojelua koskevia sääntöjä. Sen on tultava toimeen markkinavaihteluiden kanssa ja selviydyttävä elintarvikeketjun heikoimpana lenkkinä. Sen on kilpailtava kolmansien maiden elintarviketuonnin kanssa, vaikka elintarvikkeet on siellä tuotettu täysin erilaisin ehdoin. Kaikki tämä ehkä yhdessä pienenevän budjetin kanssa.

Arvoisa komission jäsen, sanoitte, että ensi viikolla teidän on perusteltava yhteistä maatalouspolitiikkaa talousarvion valvontavaliokunnassa. Mielestäni teillä on paljonkin arsenaalia.

  Oldřich Vlasák (ECR). – (CS) Arvoisa puhemies, paisuneen ja tarpeettoman byrokratian karsiminen on luonnollisesti jokaisen intresseissä, ja se on erityisesti viljelijöiden täysin oikeutettu vaatimus. He tarvitsevat mahdollisimman paljon aikaa ja energiaa omaan työhönsä – sadon tuottamiseen ja karjan kasvatukseen – sen sijaan, että kahlaavat byrokratian viidakoissa ja täyttelevät lomakkeita.

Euroopan komissio sitoutui vuonna 2005 yksinkertaistamaan yhteistä maatalouspolitiikkaa. Se asetti tuolloin kunnianhimoisen tavoitteen vähentää hallinnollista taakkaa 25 prosentilla vuoteen 2012 mennessä. Vaikka komission ponnisteluja ei voidakaan kieltää, tähänastisilla toimilla ei ole saatu aikaan odotettua yksinkertaistamista tai jäsenvaltioiden välisten epätasa-arvoisuuksien tosiasiallista poistamista. Samaan aikaan on ehdottoman tärkeää varmistaa, että yhteisen maatalouspolitiikan ja erityisesti suoran tilatukijärjestelmän puitteet ovat riittävän joustavat. Monipuolisuuden tukemisen yhteydessä on myös välttämätöntä minimoida se riski, että tuetaan vain Euroopan unionin kilpailukyvyttömiä ja tehottomia tuotantoalueita. Yksinkertaistamisen tavoite ja mahdollisimman suureen tehokkuuteen tähtäävä työ on saatava tasapainoon.

  Diane Dodds (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, suhtaudun myönteisesti tähän suulliseen kysymykseen ja siihen, että tähän hyvin tärkeään asiaan on uudelleen palattu. Olen viime kuukausien aikana järjestänyt useita tapaamisia Pohjois-Irlannin maaseudulla. Pyysin jokaisessa tapahtumassa viljelijöitä nimeämään alalla tarvittavat tärkeimmät muutokset. Byrokratian vähentämistä pidettiin valtavan tärkeänä, sillä sen nähdään sekä lisäävän tarpeettomia kustannuksia että vievän arvokasta aikaa. Tarvittavan paperityön määrä ja tietojen monimutkaisuus luovat viljelijöille valtavan taakan ja lisäävät pelkoja seuraamuksista.

Tapasin äskettäin myös maaseudun kehittämisohjelmaa Pohjois-Irlannissa toteuttavien paikallisten ryhmien puheenjohtajat. He syyttävät vakaasti tarkastusvaatimusten raskasta ja byrokraattista luonnetta siitä, että ohjelman kesken jättäneitä on niin paljon.

Kuten tekin, arvoisa komission jäsen, minä katson, että meillä on tilintekovelvollisuus sen suhteen, kuinka käytämme veronmaksajien rahoja, mutta tällainen byrokraattinen taakka haittaa ohjelmaa ja niitä ihmisiä, joita ohjelma oli tarkoitettu auttamaan.

  Daciana Octavia Sârbu (S&D). – (RO) Arvoisa puhemies, EU:n tasolla on paljon puhetta yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamisesta. Viljelijämme valittavat kuitenkin edelleen heitä haittaavista hallinnollisista ongelmista, kun heidän on saatava varoja tai sovellettava EU:n lainsäädäntöä.

Komission lisäksi myös jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteitä yhteiseen maatalouspolitiikkaan liittyvän byrokratian vähentämiseksi. Katson olevan elintärkeää, että EU:n lainsäädäntö pannaan jäsenvaltioissa täytäntöön siten, että viljelijöitä ei lannisteta olemaan jatkamatta maanviljelyä.

Monet viljelijät omassa maassani valittavat, että he saavat huonosti tietoa ja että tämän alan hankkeita on vaikea aloittaa tai että on äärimmäisen vaikeaa saada varoja maatalousrahastoista. Haluan pyytää komissiota edelleen kannustamaan jäsenvaltioita käyttämään tekniikkaa entistä tehokkaammin, jotta viljelijöille tiedottaminen olisi tehokkaampaa ja jotta alan hallinnollisia tehtäviä voitaisiin vähentää. Toivon myös, että uusi yhteinen maatalouspolitiikka on entistä yksinkertaisempaa, avoimempaa ja tasapuolisempaa.

  Jan Mulder (ALDE). – (NL) Arvoisa puhemies, parlamentissa on keskusteltu byrokratian vähentämisestä vuosien ajan. Komissio on muodostanut korkeista virkamiehistä sisäisen työryhmän, jonka tehtävänä on varmistaa, että sääntely ei ole liiallista. Kyseessä on melko erikoinen asetelma, vähän kuin teurastaja tarkastaisi oman lihansa laatua. Tilanteeseen vastattiin parlamentin aloitteesta muodostamalla komission ulkoinen työryhmä, jonka johtajana toimii Baijerin entinen pääministeri, Edmund Stoiber. Nyt kun Stoiberin ryhmä on toiminut neljän vuoden ajan, voiko komissio sanoa, kumpi lähestymistapa on parempi ja tehokkaampi? Komission sisäinen työryhmä vai komission ulkoinen Edmund Stoiberin työryhmä?

Nyt itse sääntelyyn, joka toteutetaan jäsenvaltioissa, joskus siten, että jäsenvaltioissa toimii 5–11 eri valvontaviranomaista. Se on aivan liikaa. Eikö komissio voisi aloittaa yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa, joka myös asettaa tiukkoja vaatimuksia ja joka siitä syystä useissa tapauksissa tekee jäsenvaltioiden valvonnasta tarpeetonta?

  Tadeusz Cymański (ECR). – (PL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, Euroopan parlamentti antoi toukokuussa päätöslauselman yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamisesta. Voiko komissio selittää, mitä toimia on toistaiseksi toteutettu tavoitteena vähentää viljelijöihin koko Euroopan unionissa kohdistuvaa byrokraattista taakkaa? Voiko komissio kertoa, kuinka se aikoo mukautua Euroopan parlamentin päätöslauselmassa esitettyihin suosituksiin yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamisesta, kun politiikkaa on tarkoitus uudistaa?

Viljelijät vaativat yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamista, koska heitä kiusataan sekä Puolassa että muissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa. Euroopan parlamentti on ilmaissut kantansa tästä asiasta moneen kertaan, myös äskettäin yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamista koskevassa Richard Ashworthin mietinnössä. On aika toimia mietinnön pohjalta. Byrokratia ei saa tuhota meitä. Jos Euroopan unioni haluaa kehittyä, se ei saa luoda esteitä, ei varsinkaan byrokraattisia esteitä.

  Silvia-Adriana Ţicău (S&D). – (RO) Arvoisa puhemies, YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö julkaisi viime viikolla raportin, jossa korostetaan, että ihmiskunta on vaarallisen lähellä uutta maailmanlaajuista ruokakriisiä. Tästä syystä maataloustuottajia on pyydetty lisäämään erityisesti vehnän ja maissin tuotantoa ja kasvattamaan ruokavarastoja jälleen vuonna 2012.

Maailman elintarvikkeiden kysyntä kasvaa myös tulevaisuudessa. Euroopan unionin pitäisi voida auttaa maailmanlaajuisen elintarvikkeiden kysynnän täyttämisessä. Näin ollen on elintärkeää, että unionin maatalousala säilyttää tuotantokapasiteettinsa ja kehittää sitä.

Erityisesti pienet ja keskisuuret sekä perhetilat tarvitsevat entistä yksinkertaisempia ja helppokäyttöisempiä välineitä sekä tukien että suorien tilatukien muodossa tavoitteena houkutella heidät markkinoille.

Pitkäaikaisen elintarviketurvan kannalta on keskeistä kannustaa investointeja maatalouteen erityisesti yksinkertaistamalla viljelijöihin kohdistuvaa byrokratiaa. Tämän saavuttamiseksi meidän on tärkeää helpottaa eurooppalaisten viljelijöiden pankkilainojen saantia suotuisin ehdoin ja antaa tukea viljelijöille.

Pyydän teitä, arvoisa komission jäsen, tukemaan meitä, samoin kuin energian verotusta koskevan direktiivin uudelleentarkastelussa, jotta kastelussa käytettävälle sähkölle saataisiin pienempi alv-aste.

  Jarosław Kalinowski (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, yhteisen maatalouspolitiikan tulevaisuutta koskevan komission tiedonannon yksi ehdotus Euroopan maatalouden uudistamiseksi on hallinnollinen yksinkertaistaminen. Tietyssä mielessä ehdotus on Euroopan parlamentissa tämän vuoden toukokuussa annetun päätöslauselman suositusten mukainen. Hallinnollisen ja byrokraattisen taakan pienentämisen ansiosta viljelijöiden on helpompi saada varoja, ja se parantaa tiedonkulkua ja lisää paikallisviranomaisten tekemien tarkastusten tehoa. Tämä puolestaan varmistaa entistä turvallisempien elintarvikkeiden riittävän määrän tarjonnan ja lisää myös alan kilpailukykyä. Meidän on kuitenkin varmistettava, että yksinkertaistamisprosessi todella toteutetaan sekä EU:n että kansallisella tasolla, että yksinkertaistamisehdotukset eivät jälleen kerran osoittaudu jokseenkin arvottomaksi yritykseksi peitellä totuutta ja että yksinkertaistaminen johtaa hallintokulujen pienenemiseen eikä niiden lisäykseen.

  Herbert Dorfmann (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa Dacian Cioloş, hyvät kollegat, on äärimmäisen vaarallista puhua byrokratian lisäämisestä, sillä sen tapaiset puheet kostautuvat varsin usein. Toivon, että niin ei käy tällä kertaa.

Dacian Cioloş, olen erittäin tyytyväinen siitä, että olette yhteisen maatalouspolitiikan uudistamista koskevassa tiedonannossa ehdottanut yksinkertaistettuja sääntöjä erityisesti pientiloja varten. Se on erittäin kiitettävää. Paljon on tehtävissä. Esimerkiksi maatalouden ympäristöohjelman monivuotisten sitoumusten tapauksessa viljelijöiden on joka vuosi toimitettava uudet hakemukset samoista maa-aloista. Tämä on yksinkertaisesti naurettavaa. Meidän on mentävä paljon pidemmälle ja tehtävä järjestelmästä paljon yksinkertaisempi, erityisesti pientilojen kannalta, unohtamatta sitä tosiseikkaa, että meidän on saavutettava myös petosten torjuntaa koskeva tavoite. Viime kädessä haluamme yhteisen maatalouspolitiikan, joka lisää kukkien määrää kedolla, ei paperimäärää työpöydällä.

  Luís Paulo Alves (S&D) . – (PT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, uutta yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevista yleisperiaatteista tiedottaminen on antanut uutta toivoa pienten ja keskisuurten tilojen viljelijöille koko Euroopassa korostamalla heidän korvaamatonta rooliaan Euroopan maanviljelyn tulevaisuudessa. Tämä toivo on saatava toteutumaan. Tämä on toinen seikka, jonka takia yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistaminen on erityisen tärkeää. Viljelijöiden vapauttaminen kaikkein monimutkaisimmista byrokraattisista tehtävistä, joihin heillä on vain vähän aikaa, on tavoite, joka meidän täytyy saavuttaa, jotta he voivat omistautua maanviljelykselle ja jotta tuhlataan vähemmän aikaa ja aiheutetaan vähemmän kustannuksia. Tämän lisäksi annamme monien sellaisten pienviljelijöiden käyttöön entistä käyttäjälähtöisemmän järjestelmän, jotka eivät tällä hetkellä byrokratian takia hae tukia, ja siten ehkäisemme nämä menetykset. Tämän suuntaiset ponnistelut ovat epäilemättä vaivan arvoisia, hyvä komission jäsen.

  Mairead McGuinness (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää komission jäsentä hänen mielestäni erittäin voimakkaasti ja aidosti esittämästään toiveesta toteuttaa yksinkertaistaminen, vaikka en olekaan koskaan tavannut viljelijää, joka olisi pyytänyt minua yksinkertaistamaan yhteistä maatalouspolitiikkaa. He pyytävät aiempaa vähemmän tarkistuksia ja tarkastuksia ja helpompia tapoja hoitaa asiat.

Haluan toistaa viime torstaina esittämäni huomautukset. Huijaamme itseämme tässä parlamentissa. Jos alamme muotoilla yhteisen maatalouspolitiikan ensimmäisestä pilarista ympäristöystävällistä, valitettavasti lisäämme täydentäviä ehtoja, laskemme luontoa, lähetämme ihmisiä tiloille, emmekä saavuta yksinkertaistamista. Kuvailin sitä sanoilla "vihreä byrokratia". Se on aivan yhtä hankalaa kuin tavallinenkin byrokratia; meillä vain on sitten molemmat. Tiedän, että pidätte tätä seikkaa tärkeänä, mielestäni meidän on oltava tietoisia siitä.

Mielestäni on kyse myös Euroopan unionin uskottavuudesta. Viljelijät näkevät, kuinka pankkiirit pääsevät pälkähästä pelkällä metelillä ilman tarkistuksia ja taseita, kun taas viljelijöitä rangaistaan sadasta eurosta. Viimeinen huomautukseni on, että viljelijöitä koskevat moninkertaiset tarkistukset: jälleenmyyjät tekevät niitä, elintarvikkeiden jalostajat tekevät niitä, Euroopan unioni tekee niitä ja toimivaltaiset viranomaiset tekevät niitä. Vallitsee pelon ilmapiiri. Arvoisa komission jäsen, te pelkäätte isoa, pahaa sutta – talousarvion valvontaa – ja viljelijät pelkäävät tarkastuksia. Jäsenvaltiotkin ovat pelokkaita. Pelon ilmapiiri on särjettävä.

  Czesław Adam Siekierski (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, yhteisen maatalouspolitiikan hallintojärjestelmän olennainen osa on valvonta. Hallinto- ja valvontajärjestelmän kehittämis- ja ylläpitokustannukset, samoin kuin näiden järjestelmien hallintokustannukset, muodostavat merkittävän rasitteen jäsenvaltioiden talousarvioille. Tähän asti saadun kokemuksen perusteella voidaan nähdä, että tuen saamisen monimutkaiset kriteerit ja niiden jatkuva muuttaminen johtaa monenlaisiin täytäntöönpanovaiheen ongelmiin paitsi viljelijöiden myös hallinnon kannalta.

Paitsi viljelijöiden, myös veronmaksajien on voitava ymmärtää tuleva yhteinen maatalouspolitiikka. Ilman yhteisen maatalouspolitiikan edelleen yksinkertaistamista tämä ei ole mahdollista. Näyttää siltä, että joka kerran, kun yritämme uudistaa yhteistä maatalouspolitiikkaa, luomme yhä lisää byrokratiaa. Vetoan myös jäsenvaltioihin, että nämä eivät lisäisi usein tarpeettomia lisäsääntöjä EU:n ohjeisiin. Ehdotan, että tulevaisuudessa maksupyynnöt koskisivat koko budjettikautta. Ne pitäisi antaa kaksivuotiselle kaudelle, mutta niitä pitäisi tietenkin olla mahdollista muuttaa.

  Jaroslav Paška (EFD). – (SK) Arvoisa puhemies, vuosien mittaan EU:n maatalouspolitiikasta on kasvanut monimutkainen sääntöjen, tukien ja tarkistusten mekanismi, jolla maataloustuotannon tehokkuuden arviointi siirretään pelloilta Brysselin byrokraattien toimistoihin.

Maanviljelyksen harjoittaminen tehokkaalla ja mielekkäällä tavalla on yhä enemmän riippuvaista tukimekanismeista ja tukisäännöistä, jotka laaditaan Euroopan komissiossa. Maatalousmarkkinoiden vääristymistä on entisestään pahentanut tukimekanismi uusille jäsenvaltioille, jotka eivät saa edes puolta alkuperäisten jäsenvaltioiden tuesta.

Siitä syystä on oikein ja asianmukaista tarkastella lähemmin Euroopan unionissa tällä hetkellä käytössä olevaa sääntöjen ja mekanismien järjestelmää ja yrittää ottaa käyttöön entistä yksinkertaisempia, nykyaikaisempia ja tasapuolisempia sääntöjä viljelijöitämme varten. Arvoisa komission jäsen, uskon vakaasti, että Euroopan parlamentti auttaa teitä mielellään tässä tehtävässä.

  Seán Kelly (PPE). – (GA) Arvoisa puhemies, olen täysin samaa mieltä ajatuksesta yksinkertaistaa yhteistä maatalouspolitiikkaa. Kiitän erityisesti komission jäsentä siitä, mitä hän on tehnyt. Hän sanoi saaneensa 39 suositusta. Mitä pikemmin suositukset pannaan täytäntöön, sen parempi.

  Giovanni La Via (PPE). - (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, arvoisa komission jäsen, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen kertomuksessa paljastetaan valitettavasti joka vuosi, että yhteiseen maatalouspolitiikkaan osoitettuja varoja ei aina käytetä oikein ja avoimella tavalla.

Tästä syystä meidän on sovitettava yhteen kaksi erilaista tarvetta: toisaalta tarve valvontaan, jolla varmistetaan, että eurooppalaisten veronmaksajien varoja käytetään parhaalla ja asianmukaisimmalla tavalla, ja toisaalta tarve yksinkertaistaa mahdollisimman paljon viljelijöidemme elämää; he haluavat käyttää aikansa viljellen maitaan ja hoitaen karjaansa, mikä onkin oikein.

Haluan tarjota vain yhden ehdotuksen arvoisalle komission jäsenelle, koska hän sanoi olevansa halukas kuulemaan tämän parlamentin ehdotuksia. Kaikki jäsenvaltioiden ja alueiden toteuttamat maaseudun kehittämistoimenpiteet eivät aina tähtää yksinkertaistamiseen vaan päinvastoin lisäävät kerroksittain byrokratiaa. Komission jäsenen olisi siirrettävä alueilla ja Euroopan maissa toteutetut parhaat toimintatavat kaikkiin muihin maihin ja muille alueille.

  Dimitar Stoyanov (NI). – (BG) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, on selvää, että tähän astiset toimet eivät riitä, sillä siinä tapauksessa olisimme keskustelleet tänä iltana jostain muusta. Haluan kiinnittää huomionne keskustelunaiheemme sosiaaliseen näkökohtaan, koska kun tuottajat valmistelevat hankkeitaan, he ottavat lainaa, kiinnittävät maansa, ja kun heidän hankkeensa sitten jonkin muotoseikan takia hylätään, he ovat tuhon omia.

Olen nyt kuuden kuukauden ajan käynyt puunilaissotaa Bulgarian maatalousrahastoa vastaan. Se on hylännyt yli sadan bulgarialaisen viljelijän yksittäisiä hankkeita asetuksen epäselvän tekstin takia. Bulgarian hallinto haluaa pelata varmaan päälle ja hylkää hankkeita pienimmästäkin tekosyystä (koska kuten tiedätte, Bulgaria on erityistarkkailussa oleva maa). Olen syvästi vakuuttunut siitä, että useimmat viljelijät ovat tunnollisia ja rehellisiä. Ymmärrän myös tarkastusten tarpeellisuuden, mutta niiden ei pitäisi tuhota tunnollisia viljelijöitä pelkästään huijarien takia.

  Dacian Cioloş, komission jäsen. – (FR) Arvoisa puhemies, minua ilahduttaa nähdä, että huolimatta myöhäisestä ajankohdasta, läsnä on niin paljon ihmisiä puhuakseen yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamisesta. Mielestäni yksinkertaisuus tulee selkeyden myötä ja kun tiedämme täsmälleen, mitä haluamme, ja tämä heijastuu myös laatimissamme sitovissa säädöksissä.

Ehdotukset tulevat tietenkin komissiolta, ja neuvosto ja parlamentti hyväksyvät ne. Tästä syystä olen täysin luottavainen, että kun laadimme säädöspakettia yhdessä, tiedämme hyvin, selkeällä ja yksinkertaisella tavalla, mitä haluamme. Siten voimme välttää erityispoikkeukset ja lisäykset, jotka merkitsevät, että komission pitää jatkossa tarkastaa ne kentällä, sillä samainen komissio on myös tilivelvollinen teille – parlamentille – siitä, kuinka julkiset rahat käytetään.

En tietenkään usko, että yhteinen maatalouspolitiikka estää viljelijöitä työnteosta, päinvastoin. Monissa tapauksissa yhteinen maatalouspolitiikka auttaa viljelijöitä työssään. On vain niin, että aina kun julkista rahaa käytetään, jokaisen on voitava tehdä selkoa siitä, kuinka tuo julkinen raha on käytetty. EU:n lainsäädännön tuloksena vaatimukset koskevat maatalousalaa, ja on sanottava, että maatalousala on ehkä ainoa talouden aloista, jolla EU:n tason lainsäädäntöä tosiasiassa tarkastetaan kentällä. En tiedä, onko näin muilla aloilla, mutta olemme yhdessä päättäneet, että näin on asian laita. Paljon huomiota saavat vaatimukset ovat vain EU:n lainsäädännön soveltamista kentällä.

Monimutkaisena pidetään nimenomaan ympäristöä ja eläinten hyvinvointia koskevaa lainsäädäntöä. On myös erityistoimenpiteitä koskevia menettelyjä, kuten maatalouden ympäristötoimenpiteitä, joita varten on olemassa erityistä rahoitusapua, sekä investointitoimenpiteitä, joita on usein investointiohjelmissa, kuten maaseudun kehittämisohjelmassa.

Olen täysin samaa mieltä siitä, että käytännössä sovellettavan lainsäädännön suhteen voidaan tehdä paljon enemmän sen selkiyttämiseksi, mitä viljelijöiden on tehtävä. Kuitenkin, mitä tulee erityistoimenpiteitä koskeviin menettelyihin, meidän on myös oltava selkeitä: niin kauan kuin vaadimme erityistoimenpiteitä, joissa otetaan huomioon alueelliset erikoispiirteet, meidän on myös harjoitettava erityisvalvontaa, muuten meillä ei ole uskottavuutta.

Luis Manuel Capoulas Santos, olen kanssanne täysin samaa mieltä siitä, että meidän on yksinkertaistettava mahdollisimman paljon. En halua kuitenkaan mennä niin pitkälle, että menetämme kaiken uskottavuuden, kun emme enää voi asianmukaisesti hallinnoida yhteiseen maatalouspolitiikkaan osoitettuja varoja, ja haluan tämän talousarvion olevan myös tulevaisuudessa yhtä johdonmukainen. Johdonmukaisuus riippuu myös kyvystämme oikeuttaa varojen käyttö ja tehdä selkoa siitä.

Avoimuudesta on annettu unionin tuomioistuimen päätös. Voin sanoa, että kannatan edelleen avoimuutta. Tällä hetkellä voimassa olevaa asetusta muutetaan siten, että tuomio otetaan huomioon.

En käsittele asiaa sen enempää, mutta voin vakuuttaa teille, että teen jatkossakin yksinkertaistamiseen tähtääviä päätöksiä tai ainakin varmistan, että yhteisestä maatalouspolitiikasta ei tule entistä monimutkaisempaa. Kuten jo sanoin, meidän on tehtävä tässä työtä yhdessä ja jäsenvaltioiden kanssa, koska puhuin toimenpiteistä, joita on toteutettu byrokratian vähentämiseksi, ja viittasin siihen, mitä komissio pyytää jäsenvaltioilta. Yhteisen maatalouspolitiikan hallinto on nyt jaettu jäsenvaltioiden kanssa, ja se mitä kentällä tapahtuu edunsaajalle eli viljelijälle, riippuu tavasta, jolla jäsenvaltiot ja alueet käytännössä toteuttavat EU:n lainsäädäntöä.

Koska hyviä toimintatapoja koskevat oppaat ovat hyödyllisiä, valmistelemme myös sellaisia, mutta yrittäkäämme ennen kaikkea tehdä yhteisestä maatalouspolitiikasta yksinkertaista ja selkeää 27 jäsenvaltiolle. Tästä eteenpäin teillä on yhteispäätösmenettelyn myötä tällä alalla sama vastuu kuin neuvostolla, ja olen vakuuttunut siitä, että pystymme erittäin hyvin työskentelemään yhdessä.

  Puhemies. – (EN) Keskustelu on päättynyt.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  Liam Aylward (ALDE), kirjallinen. – (GA) Parlamentin aiemmin tänä vuonna hyväksymässä päätöslauselmassa viitataan siihen, kuinka tärkeää on vähentää viljelijöihin kohdistuvaa byrokratiaa. Tärkeä huomio on se, että on yhtä tärkeää yksinkertaistaa yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanoa kuin itse yhteistä maatalouspolitiikkaa.

Tässä suhteessa sekä komissiolla että jäsenvaltioilla on tärkeä tehtävä. Yhteisen maatalouspolitiikan uudelleentarkastelussa on keskityttävä menetelmiin, joiden ansiosta viljelijät voivat käyttää enimmän osan ajastaan tärkeimpään, eli viljelyyn.

Viime viikolla julkaistussa komission tiedonannossa viitattiin yksinkertaistamisen ja byrokratian vähentämisen tärkeyteen. Maatalousalan kilpailukyvyn parantamiseksi on varmistettava, että nyt käytössä olevia toimenpiteitä uudistetaan ja yksinkertaistetaan tulevassa yhteisessä maatalouspolitiikassa ja että viljelijöille ei aseteta lisää taakkaa.

Olen tyytyväinen siitä, mitä komission jäsen sanoi viime viikolla vaikutustenarvioinneista, joita vaaditaan, ennen kuin uusi ehdotus lähetetään eteenpäin. Kaikessa uudessa lainsäädännössä on otettava huomioon suhteellisuusperiaate ja viljelijöillä jo nyt oleva hallinnollinen taakka.

  Gerard Batten (EFD), kirjallinen. – (EN) Saanen esittää yksinkertaisen kysymyksen. Mihin yhteistä maatalouspolitiikka ylipäätään tarvitaan? Euroopassa on runsain määrin hedelmällistä maatalousmaata. Meillä on edelleen viljelijöitä, jotka haluavat tuottaa ruokaa ja pystyvät tekemään sen. Euroopassa ja maailmassa on runsaasti ihmisiä, joiden on ostettava ruokaa. Markkinamekanismi sovittaisi yhteen kysynnän ja tarjonnan tarpeet kilpailukykyiseen hintaan, jos sen annettaisiin toimia. Yhteinen maatalouspolitiikka on viljelijöille ja kuluttajille asetettu keinotekoinen, kallis ja tarpeeton taakka. Saanen ehdottaa mitä helpointa yksinkertaistamistapaa: poistetaan yhteinen maatalouspolitiikka!

  Csaba Sándor Tabajdi (S&D), kirjallinen. – (HU) Komission tiedonanto, "Yhteinen maatalouspolitiikka vuoteen 2020", sisältää vain vähän käytännön yksityiskohtia hallinnollisen taakan vähentämisen käytännön toimintatavoista. Jopa sana "yksinkertaistaminen" esiintyy tekstissä vain muutamassa paikassa, kun viitataan täydentäviä ehtoja koskeviin sääntöihin. Yhteinen maatalouspolitiikka on liian monimutkaista myös muilla aloilla, ja viljelijöiden mielestä se on usein hämärää ja käsittämätöntä. Eräs tärkeimmistä tehtävistä on lopettaa päällekkäinen sääntely. Useat jäsenvaltiot asettavat tiukempia kansallisia vaatimuksia kuin Euroopan unionin lainsäädännössä. Tämä jo sinällään vääristää kilpailua sisämarkkinoilla. Olisi hyödyllistä, jos täydentäviä ehtoja seuraavat eri kansalliset viranomaiset ja niiden osastot yhdenmukaistaisivat työnsä sen varmistamiseksi, että viljelijöitä ei alisteta lyhyen aikavälin sisällä peräkkäin useille erilaisille tarkastuksille. Kun otetaan huomioon televiestinnässä ja tietotekniikassa saavutettu edistys, tämä olisi mahdollista yhteisen tietokannan avulla. Komission ehdottamassa uudistuksessa ympäristönsuojelulle annettava tuki pidetään edelleen toisessa pilarissa, kun samaan aikaan ympäristötukia on sisällytetty ensimmäisen pilarin mukaisiin suoriin tilatukiin. Vielä ei tiedetä, kuinka nämä tuet maksetaan. Olisi hyvä, jos tämä myönteinen askel ei toisi mukanaan uutta hallinnollista taakkaa.