Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 24. marraskuuta 2010 - Strasbourg

21. Polkumyyntitapaukset – tilanne ja näkymät (keskustelu)

  Puhemies. – (DE) Esityslistalla on seuraavana keskustelu Daniel Casparyn, Cristiana Muscardinin, Tokia Saïfin, Georgios Papastamkosin, Kader Arifin, Bernd Langen, Gianluca Sustan, Metin Kazakin, Niccolò Rinaldin, Marielle De Sarnezin, Yannick Jadotin, Carl Schlyterin, Helmut Scholzin, Robert Sturdyn, Syed Kamallin ja Jan Zahradilin Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraattien) ryhmän, Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmän, Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmän, Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmän, Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmän / Pohjoismaiden vihreän vasemmiston ja Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmän puolesta komissiolle esittämästä suullisesta kysymyksestä (O-0132/2010 – B7-0562/2010).

  Daniel Caspary, laatija. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, polkumyynnin vastaiset toimet ovat tärkeitä tässä maailmassa. Meille Euroopan parlamentissa, ja uskon voivani puhua jäsenten enemmistön puolesta, kyse ei ole protektionismista vaan polkumyynnin vastaisten toimien järkevästä käytöstä. Meidän on voitava puolustautua, jos muut maat vääristävät kilpailua käyttämällä tukia. Meidän on voitava puolustautua, jos yritykset myyvät markkinoilla tuotteitaan polkuhintaan, toisin sanoen, jos ne myyvät tuotteita alle tuotantokustannusten pakottaakseen kilpailijat pois markkinoilta ja saadakseen laittoman edun.

Tarkastelen erityisesti yhtä asiaa. Olisin kiinnostunut kuulemaan komission vastaukset seuraaviin kysymyksiin. Onko komissiolle kokemusta tai palautetta neuvostolta siitä, miten paljon ulkomaiden hallitukset osallistuvat näihin toimiin? Onko olemassa tapauksia, joissa niiden maiden hallitukset, joissa tietyt yritykset toimivat, yrittävät vaikuttaa polkumyyntikomitean päätöksiin? Onko ollut reaktioita tai jopa vaikutusyrityksiä, jotka ovat johtaneet erilaisiin tuloksiin äänestyksissä? Olisin kiinnostunut kuulemaan siitä, koska yritykset ovat menneisyydessä kääntyneet huolineen minun puoleeni.

Toinen asiani on se, että monta kertaa yritykset ovat lähestyneet minua ja pyytäneet minua ottamaan yhteyttä komissioon ja estämään polkumyynnin vastaiset tutkimukset tietyissä tapauksissa. Jos määräätte polkumyynnin vastaisen tullin, sillä on kielteinen vaikutus eurooppalaisiin yrityksiin, jotka käyvät kauppaa muilla alueilla, kuten Aasiassa. Haluaisin tietää, mikä on komission näkemys asiasta. Millainen on nykytilanne? Onko tällaisia tapauksia olemassa?

  Vital Moreira, laatija. – (PT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haastaisin komission selvittämään perusteellisesti kantansa kaupan suojatoimiin, joihin polkumyynnin vastaiset toimet kuuluvat. Asia on niin, että komissio toteaa tuoreessa tiedonannossaan, että avoin kauppa riippuu oikeudenmukaisesta kilpailusta kansallisten ja ulkomaisten tuottajien välillä, ja lisää: "Komissio suojelee EU:n tuotantoa kansainvälisiltä kaupan vääristymiltä tai häiriöiltä soveltamalla kaupan suojatoimia WTO-sääntöjä noudattaen". Se on hyvä. Hyvän oikeusperustan lisäksi tarvitaan myös tehokasta ja ennakoitavaa päätöksentekomekanismia, niin että kyseiset tavoitteet voidaan saavuttaa.

Kysymykseni on: voiko olla, että neuvoston äskettäinen ehdotus, jonka mukaan jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanosäädöksiä, jotka sisältävät kaupan suojatoimet, vastaa toiveeseen taata, että kaupan suojatoimet todella toteutetaan? Muistan, että kyseinen neuvoston päätös sisältää poikkeuksia yleisistä komiteamenettelyn säännöistä, mikä tarkoittaa, että on mahdollista vaikeuttaa ellei estää, viivyttää ja vähintään politisoida päätöksentekoa asiasta, joka on komission vastuulla. Toinen kysymykseni on: tiedonannossa komissio mainitsee myös, että se aikoo analysoida tavan, jolla edetään kaupan suojatoimien päivityksessä ja uudenaikaistamisessa, ja sen tarkoituksenmukaisuuden. Huoleni on seuraava: jos komissio ei vastusta neuvoston ehdotusta, joka koskee kaupan suojatoimien päätöksentekoprosessia, voiko se taata meille, että kun niitä tarkistetaan, se vastustaa jäsenvaltioita, jotka haluavat heikentää kaupan suojatoimien soveltamista?

  Niccolò Rinaldi, laatija. – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, meitä on täällä tänä iltana vähän puhumassa polkumyynnin vastaisista toimista, jotka ovat kuitenkin asia, josta puhumme paljon kotimaissamme. Uskon, ettei kansainvälisessä kaupassa ole asiaa, josta liikemiehet, pk-yritykset, ammattiliitot ja kuluttajat välittävät enemmän kuin polkumyynnistä. Polkumyynnin torjunta on päivittäinen tehtävä suurelle osalle tuotantotalouttamme.

Komissio tekee kovasti töitä ja täyttää varmasti velvollisuutensa polkumyynnin vastaisten toimien suhteen, mutta me vaadimme toimia, jotka perustuvat seuraaviin periaatteisiin.

Ensinnäkin toiminnan avoimuus, menettelyjen, hyväksyttyjen arviointikriteerien ja niiden tulosten täysi avoimuus ja sitten viestintä ja viestintästrategia, koska Euroopan komission polkumyynnin vastustamiseksi toteuttamilla toimilla voidaan rauhoittaa eurooppalaisia liikemiehiä ja työntekijöitä.

Toiseksi polkumyynnin vastaisissa menettelyissä voidaan nyt käyttää harkintaa. Se on järkevää, mutta joskus minulla on sellainen vaikutelma, että tehdyissä päätöksissä käytetään liikaa harkintaa.

Kolmanneksi Lissabonin sopimuksen takia on lisättävä Euroopan parlamentin integroitumista ja osallistumista sekä tiedotusta parlamentille. Minusta vaikuttaa siltä, että komissiolle on vaikea tunnustaa Euroopan parlamentin roolia kansainvälisessä kaupassa – vaikka se onkin ponnistellut kovasti, mistä olemme kiitollisia komission jäsenelle – ja parlamentin on varmasti saatava äänensä paremmin kuuluviin polkumyynnin vastaisessa toiminnassa.

Viimeisenä on kysymys vuoropuhelusta yhteiskunnan kanssa. Jälleen kerran komissiolla taitaa vielä olla paljon tehtävää asiassa. Euroopan parlamentti ei voi vain istua ja kuunnella yhteiskunnan toimijoita, ei myöskään polkumyynnin vastaisissa asioissa. Tässä suhteessa komission pitäisi todennäköisesti panna merkille uudet vaatimukset, jotka koskevat sille Lissabonin sopimuksessa tunnustettua yksinomaista toimivaltaa kansainvälisessä kaupassa.

Meille on selvää, että polkumyynnin vastaisen toiminnan on oltava osa johdonmukaista kaupallista strategiaa ja integroitua politiikkaa, joka perustuu rehellisyyttä ja avoimuutta koskeviin kriteereihin. Jos tämä pidetään mielessä, EU voi edetä pää pystyssä.

  Carl Schlyter, laatija. – (SV) Arvoisa puhemies, me voimme nyt nähdä seuraukset. On häpeä, että komissio ei käyttänyt hyväkseen tilaisuutta uudistaa kaupan suojatoimia vuonna 2007, kun me puhuimme Globaalista Euroopasta, joka oli kenties alkuperäinen aie. Kysymyksessä Lissabonin sopimuksesta ja siitä, millainen päätöksentekoprosessi meillä pitäisi olla, katson, että ehkä mikään olemassa oleva prosessi ei sovellu asianmukaisesti meidän tarkoituksiimme. Meillä vihreillä ei itse asiassa ole mitään ongelmaa täytäntöönpanon kanssa edellyttäen, että säännöt ovat selvät, avoimet ja oikeudenmukaiset.

Korostaisin tässä yhteydessä sitä, että on myös tärkeää turvata tuottajien etujen lisäksi myös kuluttajien edut ja itse prosessi, aivan kuten Daniel Caspary sanoi, eli lopettaa polkumyynti alle tuotantohintojen. Tässä suhteessa korostaisin kuitenkin sitä, että todellisten kustannusten on sisällettävä ympäristöperusteinen polkumyynti. Taloudellisen edun hankkiminen kiertämällä ympäristölainsäädäntöä on sama kuin saisi muunlaista tukea kuin taloudellista polkumyyntiä, mutta ympäristön muodossa. Se on voitava sisällyttää polkumyyntikysymykseen.

Puhuimme aikaisemmin kauppapolitiikasta välineenä muiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Siinä tapauksessa voisi olla vieläkin tehokkaampaa käyttää polkumyynnin vastaisia toimia hiilidioksidivuodon torjumiseen päästökauppajärjestelmässä. Nykyisessä järjestelmässä on satoja liiketoiminta-aloja käsittävä pitkä luettelo, joka sisältävää kymmeniätuhansia yrityksiä, ja siinä on neljä erilaista kriteeriä siitä, milloin niille myönnetään poikkeus päästökauppajärjestelmästä tai milloin ne saavat ilmaisen allokaation. On tietysti paljon helpompaa käynnistää polkumyynnin vastaisia menettelyjä, kun eurooppalainen yritys on joutunut epäoikeudemukaisen kilpailun uhriksi sen takia, että muissa maissa ei ole ympäristövastuuta.

  Helmut Scholz, laatija. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa Karel De Gucht, hyvät parlamentin jäsenet, olemme jo edellisessä keskustelussa käsitelleet tarvetta sisällyttää kauppapolitiikka laajempaan yhteyteen sekä noudattaa ja suojella kansainvälistä lainsäädäntöä ja panna se täytäntöön. Yksi oikeuskehys, johon Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot kuuluvat, on Maailman kauppajärjestö. Ryhmäni on kuitenkin suhtautunut kriittisesti sen puutteisiin alusta alkaen sekä erityisesti tässä yhteydessä. Komission velvollisuutena on suojella eurooppalaisia yrityksiä ja niiden työntekijöitä epäoikeudenmukaiselta kilpailulta käyttämällä polkumyynnin vastaisia välineitä, jotka Maailman kauppajärjestö on sallinut. Konkreettisesti kyse on tuotteiden myynnistä alle kustannusten. Kehotamme teitä laajentamaan tuotantokustannusten määritelmää ja soveltamaan tätä määritelmää monenvälisesti, koska sosiaalinen polkumyynti ja ympäristöperusteinen polkumyynti, kuten toiset puhujat ovat jo korostaneet, saavat tuotantokustannukset alenemaan. Siitä seuraa eurooppalaisille yrityksille epäoikeudenmukainen kilpailupaine, joka voi vaarantaa niiden olemassaolon. Meitä uhkaa maailmanlaajuinen kierre alaspäin, mitä me emme voi hyväksyä.

Tätä taustaa vasten meidän on edelleen määriteltävä objektiivisia kriteereitä välineiden käyttöä varten, koska niillä on tällä hetkellä EU:n sisä- ja ulkopuolisissa valtioissa mielivaltaisen välineen maine. Yksi syy siihen on toimivan valituselimen puuttuminen. Jotkut pk-yritykset EU:ssa valittavat, että niiden etuja pidetään vähemmän tärkeinä kuin suurten yritysten etuja, kun polkumyynnin vastaisia välineitä käytetään. Se pätee erityisesti eurooppalaisten valmistusteollisuuden yritysten maailmanlaajuiseen työnjakoon. Ne kysyvät onko komissiolle vielä selvää näkemystä määräämiensä toimien seurauksista. Haluaisin komission käsittelevän asiaa käyttämällä esimerkkinä tapausta AD549 avainsanana eurooppalainen Saint-Gobain-konserni. Komission päätös kyseisestä yrityksestä voi hyvinkin auttaa tukemaan sitä, mutta meidän näkökulmastamme se vaarantaa monia valmistusteollisuuden pk-yritysten työpaikkoja. Kysymykseni teille, Karel De Gucht, on: Tehtiinkö riittävästi tutkimuksia, oliko riittävästi tilaisuuksia esittää vastalause, käytettiinkö tilaisuuksia ja annettiinko pk-yrityksille riittävästi tietoa menettelyistä?

  Robert Sturdy, laatija. – (EN) Arvoisa puhemies, sanoisin komission jäsenelle seuraavaa: talouden taantuman alusta lähtien komissio on toistuvasti luvannut välttää protektionistista politiikkaa ja jatkaa liberalisointia – jota te itse olette kovasti suosineet – luoda mahdollisuuksia eurooppalaisille yrityksille ja tehdä EU:sta entistä houkuttelevampi paikka investoinneille.

Vaikka olenkin samaa mieltä siitä, että polkumyynnin vastaisia toimia on käytettävä silloin kun ne ovat välttämättömiä, ongelmana on tietysti se, käytetäänkö niitä protektionistisina toimina. Pelkkä polkumyynnin vastaisten tutkimusten määrä viittaa tällä hetkellä siihen, että niitä käytetään protektionistisina toimina.

Tässä asiassa, arvoisa komission jäsen, pyydän saada olla eri mieltä teidän kanssanne tietystä ongelmasta, belgialaisesta sähköalan yrityksestä, josta puhuin teille vain kolme tai neljä viikkoa sitten. Itse asiassa se on päässyt sopimukseen ja on ratkaissut ongelman itse, mutta kuitenkaan te ette ole poistanut polkumyynnin vastaista lainsäädäntöä kyseistä yritystä vastaan. Kyse oli kiinalaisesta yrityksestä ja belgialaisesta sähköalan yrityksestä. Ne ovat ratkaisseet asian ja tekevät itse asiassa yhteistyötä tarjotakseen työllistymismahdollisuuksia Euroopan unionissa.

Annan teille toisen esimerkin. Meillä on Yhdistyneessä kuningaskunnassa – ja itse asiassa EU:ssa – tilanne, joka koskee lasikuitua, jolla on tällä hetkellä 43,6 prosentin tuontitulli (minua on oikaistu tässä asiassa). Tuote on hyödyllinen ja sitä käytetään kaikkialla Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja EU:ssa lukuisien tuotteiden valmistamiseen.

Arvoisa komission jäsen, lopuksi muistutan teitä siitä, että se ette ollut te eikä teidän edeltäjänne vaan edeltäjänne edeltäjä, joka määräsi polkumyynnin vastaisesta lainsäädännöstä lannoitteille. Olemme tällä hetkellä erittäin huolestuneita elintarvikkeiden tuotannosta, toimituksista ja turvallisuudesta. Kuitenkin lannoitteiden kustannukset ovat kasvaneet 173 prosenttia – koska te olette säätäneet polkumyynnin vastaisesta lainsäädännöstä. Miksi niin tapahtuu? Meidän on avattava markkinamme. Luotan teihin, kaikista ihmisistä, jotta te teette lopun protektionismille EU:ssa. Odotan innolla vastauksianne.

  Karel De Gucht, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, olen iloinen siitä, että Euroopan parlamentti yhtyy näkemykseemme, että EU:n tuotannon puolustaminen kansainvälisen kaupan vääristymiä vastaan pitäisi nähdä avoimen ja oikeudenmukaisen kauppastrategian välttämättömänä osatekijänä.

Yhdyn näkemykseenne, jonka mukaan kaupan suojatoimia koskevien päätösten on edelleen perustuttava teknisiin ja tosiasiallisiin tekijöihin, ja olen varma siitä, että meillä on yksi tehokkaimmista ja oikeudenmukaisimmista kaupan suojajärjestelmistä maailmassa. Tiedän, että polkumyynnin ja tukien vastaisissa tutkimuksissa on kyse monista eduista ja että jotkut sidosryhmät yrittävät vaikuttaa päätöksiin. Voin kuitenkin vakuuttaa, että päätöksentekoprosessi on tehokas, avoin ja perustuu tosiasialliseen näyttöön sekä perusteelliseen analyysiin.

Tunnustan, että kolmannet osapuolet ovat viime aikoina yrittäneet vaikuttaa päätöksentekoomme painostamalla teollisuutta tai jopa jäsenvaltioita ja yrityksiä, jotka toimivat kyseisissä kolmansissa valtioissa. Tuomitsen jyrkästi tällaiset toimet. Tässä yhteydessä Lissabonin sopimuksen voimaantulo tarjoaa mahdollisuuden käsitellä kyseistä ongelmaa.

Vakuutan teille, että kaupan suojatoimia koskevien tapausten määrä säilyy vakaana keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä: joten vastauksena Robert Sturdylle, se ei kasva. Olemme onnistuneet välttämään merkittävän kasvun, joka olisi voinut toteutua maailmanlaajuisen taantuman seurauksena, ja olemme varmistaneet, että polkumyynnin vastaisia toimia ei käytetä protektionistisiin tarkoituksiin.

Useimmat tilastot osoittavat, että tapausten määrä EU:ssa säilyy alhaisempana kuin tärkeimmillä kauppakumppaneillamme. Yleisesti ottaen Kiina on edelleen epäoikeudenmukaisen kaupan suurin lähde (noin 35 prosenttia EU:n käynnistämistä tapauksista on Kiinaa vastaan). Ryhdyn päättäväisesti toimeen, kun se on tarpeellista, ja se sisältää myös tukien vastaiset toimet.

Robert Sturdy kysyi myös yhdestä viimeaikaisesta tapauksesta, niin kutsutusta modeemi-tapauksesta, jossa komissio oli itse asiassa tarkastellut kolmea näkökohtaa: polkumyyntiä, tukia ja myös suojatoimia. Polkumyyntiä ja tukia tutkittiin kyseisen yrityksen valitusten perusteella, ja perussäännösten mukaisesti valituksen tekijät voivat perua valituksensa. EU:n lainsäädännössä säädetään, että jos tapaus perutaan, menettely voidaan päättää, ellei peruminen ole vastoin yhteisön etuja. Me tutkimme parhaillaan perumisen vaikutuksia. On huomautettava, että komissio on hyväksynyt aikaisemmin tällaisia perumisia ja on sitten päättänyt tutkimukset ilman toimenpiteitä.

Kolmannessa tapauksessa, joka koskee suojatoimia, kyse on itse asiassa valituksesta, jonka on tehnyt hallitus – Belgian hallitus – niin että menettely on hieman erilainen. Kyseinen yritys (Option NV) on nyt ilmoittanut komissiolle, että se on pyytänyt Belgian hallitusta perumaan pyynnön määrätä suojatoimia, mutta Belgian hallitus ei ole vielä ilmoittanut komissiolle aikooko se noudattaa Optionin pyyntöä, niin että me odotamme Belgian hallituksen päätöstä omasta kannastaan. Juuri näin on tapahtunut tässä tapauksessa.

Sitten siirryn laajempiin kysymyksiin, kaupan suojatoimet ovat olemassa hyvästä syystä. Koska kansainvälisiä kilpailusääntöjä tai muita sääntöjä, jotka koskevat asianmukaisesti toimivia markkinoita, ei ole, kaupan suojatoimet ovat ainoa mahdollinen keino suojella teollisuuttamme epäoikeudenmukaisesti myydyiltä tuotteilta. Pyrimme käyttämään kyseisiä sääntöjä tavalla, joka on mahdollisimman tehokas teollisuutemme kannalta. Aikarajoilla varmistetaan nopea toiminta teollisuudelle ja ennakoitavuus viejille. Aion pitää välineet tehokkaina ja oikeudenmukaisina kaikkien talouden toimijoiden hyväksi.

Kaupan suojatoimia koskevista kansainvälisistä säännöistä neuvotellaan Maailman kauppajärjestössä (WTO). EU:n kanta siellä on selvä: haluamme säilyttää toimiemme tehokkuuden ja suojella samalla yrityksiämme muiden protektionistisilta toimilta. Kyseiset WTO-neuvottelut sekä Lissabonin sopimuksen aiheuttamat muutokset ovat tärkeitä mahdollisille sääntöjemme tarkistuksille, joita haluamme tehdä.

Kaupan suojatoimet ovat todellakin haaste pk-yrityksille kustannusten ja monimutkaisuuden takia. Pk-yritysten hallinnollista taakkaa on vähennettävä kaupan suojatoimia koskevissa tutkimuksissa. Siksi olen käynnistänyt tutkimuksen, jossa tarkastellaan erityisiä vaikeuksia, joita pk-yritykset kokevat kun ne ovat tekemisissä kaupan suojatoimien kanssa, sekä mahdollisia ratkaisuja, joilla vaikeuksia lievitetään.

Institutionaalisista seikoista olette huomanneet, että komiteamenettelyä koskevassa ehdotuksessa, jonka komissio antoi maaliskuussa, esitetään täysimääräistä tiedottamista Euroopan parlamentille komiteamenettelystä. Komissio antaa tietoja myös ehdotetuista toimista, joista komiteoita pyydetään antamaan lausunto, lopullisista toimista ja komission lopullisesta hyväksynnästä. Parlamentti voi koska tahansa saada pyynnöstä lisätietoja.

Vakuutan, että komissio on todella valmiina esittämään ehdotuksen kaupan suojatoimien mukauttamisesta delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten uuteen valvontajärjestelmään (kyseessä on niin kutsuttu "kaupan kokoomaehdotus"). Kuitenkin, kuten te tiedätte, toimielimet keskustelevat paljon koko täytäntöönpanosäädöksiä koskevasta kysymyksestä. Komissio seuraa keskustelua tiiviisti ja arvioi muista toimielimistä saatujen tietojen perusteella milloin sen pitäisi hyväksyä tällainen ehdotus. Haluan kuitenkin tehdä selväksi, että ainoa kysymys on se, milloin ehdotus annetaan, eikä se, annetaanko sitä lainkaan.

Vital Moreira esitti myös erityisen kysymyksen komiteamenettelystä. Haluan antaa siihen selvän vastauksen. En näe Lissabonin sopimuksessa mitään perustetta sille, että komiteamenettely saisi erityiskohtelua kaupan alalla, emmekä me ole siitä samaa mieltä. Päätös on tietysti Euroopan parlamentin ja neuvoston käsissä, vaikka komissiollakin voisi olla roolinsa, kuten loppujen lopuksi unionin tuomioistuimella. Me ja varsinkaan minä emme voi hyväksyä sitä, että otetaan käyttöön erilainen enemmistö komission kannan hylkäämiseksi kauppaa koskevissa kysymyksissä.

Sitten me olemme havainneet talouskriisin alusta lähtien, että kolmannet valtiot ovat lisänneet kaupan suojatoimien käyttöä.

Vakuutan teille, että seuraamme tiiviisti kolmansien valtioiden toteuttamia kaupan suojatoimia ja ryhdymme toimiin, kun se on tarpeellista – mukaan luettuna tiivis seuranta, tehokas tuki EU:n viejille ja riitojenratkaisumenettelyjen käynnistäminen Maailman kauppajärjestössä.

Monissa tapauksissa komission toimet johtavat tutkimusten päättymiseen ilman toimien määräämistä. Muissa tapauksissa interventiot johtavat usein lievempiin toimiin, joita määrätään kyseisille EU:n viejille.

Esitettiin myös kysymys mahdollisista kostotoimista kolmansille valtioille sen painostuksen takia, joita nämä kohdistavat eurooppalaisiin yrityksiin. Olemme saaneet asiasta vetoomuksia eurooppalaisilta yrityksiltä, mutta emme paljasta niiden nimiä suojellaksemme niitä. Esimerkiksi yhdessä tuoreessa tapauksessa, joka koski Kiinaa, Kiina vastusti riitojenratkaisua Maailman kauppajärjestössä ja paneeli tuki meitä, mutta emme ole julkaisseet kyseessä olevien yritysten nimiä, ja myös se johtui nähdäkseni yritysten suojelemisesta.

Kaksi viimeistä kysymystä koskivat sitä, tarkistammeko me kaupan suojatoimia. Emme tarkista, koska en todellakaan pidä sitä tarpeellisena. Kaupan alalla on valtavasti työtä tehtävänä tulevina vuosina, ja minun on sanottava, etten halua aloittaa uudelleen tiettyjä keskusteluja tarkistusprosessissa. Voin harkita sitä vasta, kun Dohan kierros on ohi.

Vihreä parlamentin jäsen esitti myös erityisen kysymyksen. Carl Schlyter, minun on sanottava, että teidän kysymyksenne on kiinnostava, koska kuten useimmat todennäköisesti tietävät, yritykset nostavat esiin polkumyynnin vastaiset tapaukset. Ne käynnistetään yrityksen tekemän valituksen perusteella. Joten jos yritys nostaisi esiin hiilivuotoa koskevan asian, jonka te mainitsitte, niin komission olisi tietysti tutkittava se ja katsottava olisiko tapauksen perusteella määrättävä toimia. Asia ei kuitenkaan jää meidän käsittelemiemme perusteiden soveltamisalan ulkopuolelle. Käsittelemme väitteet, joita yritykset esittävät, niin että jos joku yritys esittäisi kyseisen asian meille, meidän olisi tietysti tutkittava se.

  Cristiana Muscardini, PPE-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, polkumyynnin vastaiset toimet ovat tiukimpia toimia, joilla puolustetaan kaupallisia käyttäytymissääntöjä Euroopan unionissa, jotta markkinoilla voidaan kilpailla reilusti. Uuden komiteamenettelyn puitteissa tarvitaan selviä ja täytäntöönpanokelpoisia sääntöjä.

Lissabonin sopimuksessa todetaan selvästi, että komissio vastaa täytäntöönpanosäädöksistä. Neuvostolla ja Euroopan parlamentilla on valta valvoa komission työtä. Tänään tarkasteltavana olevalla kompromissilla poistetaan Lissabonin sopimuksella parlamentille annettu rooli, ja voitaisiin siten lisätä demokratiavajetta toimielimissä.

Tarkkaan ottaen me emme ymmärrä ehdotusta, joka koskee erilliskohtelun soveltamista polkumyynnin vastaisiin toimiin, ja me hylkäämme sen. Ehdotuksessa menettelyihin sisällytetään harkinnanvaraisen päätöksenteon, politisoinnin ja oikeudellinen epävarmuuden tekijöitä, vaikka sillä pitäisi pyrkiä suojelemaan yritysten oikeutettuja etuja, joita on vahingoitettu epäoikeudenmukaisen kilpailulla.

Vakavan talouskriisin aikaan, kuten nyt, vaikuttaa kohtuuttomalta ja masokistiselta tehdä polkumyynnin vastaisista menettelyistä monimutkaisia ja kenties epäkäytännöllisiä. Se olisi todellakin nykyisen ehdotuksen seuraus, jos sitä ei tarkistettaisi.

Vetoamme jäsenvaltioiden ja komission vastuuntuntoon, koska yhteisenä etuna täytyy olla kehityksen edistäminen. Kehitys on mahdollista vain, kun on säännöt, joilla torjutaan markkinoiden vääristymistä, kunnioitetaan toimielinten rooleja ja tehdään menettelyistä nopeita.

  Mario Pirillo, S&D-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, viime vuosina Euroopan komission soveltamien polkumyynnin vastaisten menettelyjen määrä on kasvanut. Se on merkki siitä, että muiden valtioiden eurooppalaisiin yrityksiin soveltamat epäoikeudenmukaiset käytännöt lisääntyvät. Talous- ja rahoituskriisistä huolimatta kansainväliset kumppanimme ovat toteuttaneet noin 332 protektionistista toimenpidettä kahden viime vuoden aikana.

Me uskomme vapaaseen mutta oikeudenmukaiseen kauppaan, joka perustuu kaikille samojen sääntöjen soveltamiseen. On tärkeää turvata EU:n toimien tehokkuus kaupallisessa suojelussa, jota käytetään laittoman tilanteen korjaamiseen.

Olen erittäin huolestunut vaikutuksista, joita nykyisillä pyrkimyksillä korjata komiteamenettely voi olla kyseisten toimien tehokkuuteen. Jos jätetään poliittisille ja diplomaattisille neuvotteluille valta päättää polkumyynnin vastaisten toimien soveltamisesta, se uhkaa vääristää prosessin, jonka pitäisi edelleen perustua konkreettiseen, objektiiviseen tietoon.

  Jan Zahradil, ECR-ryhmän puolesta. – (CS) Arvoisa puhemies, palaisin siihen, mitä kollegani Robert Sturdy sanoi täällä. Polkumyynnin vastainen toiminta on hyvä renki mutta huono isäntä. Aivan kuten se auttaa suojelemaan EU:n yrityksiä ja taloutta epäoikeudenmukaiselta kilpailulta ja epäoikeudenmukaisilta kaupallisilta menettelyiltä, sitä voidaan valitettavasti käyttää väärin protektionistisesti sulkemaan EU:n markkinat kolmansien valtioiden tuonnilta. Siksi kehotan komissiota ja teitä, komission jäsen, estämään tällaisen kehityksen ja meitä varoittamaan siitä, että polkumyynnin vastaisia toimia käytetään protektionismin hyväksi ja EU:n talouden ja markkinoiden sulkemiseksi muulta maailmalta. Mielestäni se ei olisi meille hyödyksi ja mielestäni suljettu Euroopan linnake ei hyödyttäisi ketään ja mielestäni historia on aina osoittanut, että jos Eurooppa on avoin ja tekee yhteistyötä muun maailman kanssa, niin se vain hyötyy siitä. Pitäkää se mielessänne.

  Elisabeth Köstinger (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, halpa työvoima ja sosiaalinen polkumyynti ovat menetelmiä, joita käytetään hyvin usein kehitysmaissa ja kehittyvissä maissa. Polkumyyntiongelma osoittaa miten tärkeää on vaatia ympäristö- ja sosiaalinormeja ja myös kaupan suojatoimia neuvotteluissa vapaakauppasopimuksista kolmansien valtioiden kanssa. Eurooppalaisia yrityksiä ei saa millään tuotannonalalla saattaa muita huonompaan asemaan niiden korkeiden laatunormien takia. Normit tietysti näkyvät niiden hinnoissa. Nykyisten Mercosur-neuvottelujen kehitys aiheuttaa minulle tässä suhteessa suurta huolta.

Emme saa avata ovea sosiaaliselle polkumyynnille vaan sen sijaan meidän on sisällytettävä kestävä lähestymistapa kauppasopimuksiin. Polkumyynti on suuri ongelma maataloudessa, erityisesti kun se hävittää pieniä, riippumattomia maatiloja, jotka korvataan maatalouden palkkatyövoimalla.

Korostaisin tässä yhteydessä valiokunta-aloitteista mietintöä EU:n ja Latinalaisen Amerikan kauppasuhteista. Kyseisessä mietinnössä selitetään selvästi Euroopan unionin huolet, jotka koskevat sosiaali-, ympäristö- ja tuotantonormeja. Kiitän parlamentin jäseniä, jotka nostivat esiin tämän tärkeän kysymyksen komission kanssa.

  Karel De Gucht, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, tästä vastauksesta tulee lyhyt. Minun on vielä vastattava Helmut Scholzin kysymykseen Saint-Gobainin lasikuitutapauksesta.

Polkumyynnin vastainen tulli voi tehdä toimituksista entistä kalliimpia – myös pk-yrityksille. Komissio laskee mahdollisen vaikutuksen yleistä etua koskevalla kokeella. Pk-yritykset voivat osallistua menettelyyn. Meillä on pk-yritysten puhelinpalvelu, joka tekee yhteistyöstä helpompaa. Tässä tapauksessa vaikutus on kuitenkin pieni, koska Kiinalla on vain 14 prosenttia EU:n markkinoista.

Jan Zahraldilin kysymykseen kaupan suojatoimien käytöstä protektionistisena välineenä ja riskistä että niin tapahtuu, vastaan, että ainoa tekijä, joka vaikuttaa tapausten määrään, on komission vastaanottamien valitusten määrä ja todisteiden laatu. Komission kaupan suojapolitiikka on sääntöihin perustuva järjestelmä, jossa noudatetaan Maailman kauppajärjestön sääntöjä. Jos valitus jätetään ja polkumyynnistä on riittävästi näyttöä, niin komissiolla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin käynnistää tutkimus.

  Puhemies. – (DE) Keskustelu on päättynyt.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  Jarosław Kalinowski (PPE), kirjallinen. – (PL) EU:n talouden suojelemiseksi on ryhdyttävä rajoittamaan tehokkaasti prosessia, jota käytetään kolmansista valtioista tulevien tuotteiden lobbaukseen. Kyseiset tuotteet on hyvin usein tehty materiaaleista, jotka sisältävät aineita, jotka ovat haitallisia ympäristölle ja kuluttajille. Huomattava esimerkki ovat lasten lelut – maalien tai muoviosien sisältämät ainesosat voivat aiheuttaa terveysongelmia, ja huono ammattitaito voi aiheuttaa onnettomuuden, joka päättyy sairaalakäyntiin. Juuri tällä tavalla – käyttämällä halpoja materiaaleja ja kiinnittämättä huomiota ammattitaitoon – on tietysti mahdollista päästä alhaisiin vähittäismyyntihintoihin ja vallata markkinat. Meidän on lisättävä voimakkaasti tuontitavaroiden tuotannon valvontaa ja pantava tehokkaasti täytäntöön lainsäädäntöä, jolla hallitaan halpojen tuotteiden tuontia kolmansista valtioista EU:n markkinoille. Kaupan suojatoimien on oltava tehokkaita ja niillä on taattava, että kaikilla yrityksillämme on oikeudenmukaiset kilpailuehdot.