16. Viisumien myöntämisen helpottamista koskeva sopimus Euroopan unionin ja Georgian välillä - Euroopan unionin ja Georgian välinen sopimus luvattomasti maassa oleskelevien henkilöiden takaisinottamisesta - Viisumivapaus Serbiassa ja entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa - EU:n ja Venäjän välisen viisumin saannin helpottamista koskevan sopimuksen täytäntöönpano (keskustelu)
Puhemies. – (EN) Esityslistalla on seuraavana yhteiskeskustelu
– kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan suosituksesta, joka koskee luonnosta neuvoston päätökseksi viisumien myöntämisen helpottamista koskevan sopimuksen tekemisestä Euroopan unionin ja Georgian välillä (11324/2010 – C7-0391/2010 – 2010/0106(NLE)) (esittelijä: Nathalie Griesbeck) (A7-0345/2010)
– kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan suosituksesta, joka koskee ehdotusta neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Georgian välisen luvattomasti maassa oleskelevien henkilöiden takaisinottamista koskevan sopimuksen tekemisestä (15507/2010 – C7-0392/2010 – 2010/0108(NLE)) (esittelijä: Nathalie Griesbeck) (A7-0346/2010)
– Kristiina Ojulandin Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmän puolesta laatimasta komissiolle esitetystä suullisesta kysymyksestä, joka koskee EU:n ja Venäjän välisen viisumin saannin helpottamista koskevan sopimuksen täytäntöönpanoa (O-0140/2010 – B7-0568/2010)
– Manfred Weberin, Simon Busuttilin, Elmar Brokin ja Alojz Peterlen Euroopan kansanpuolueen ryhmän puolesta laatimasta komissiolle esitetystä suullisesta kysymyksestä, joka koskee EU:n ja Venäjän välinen viisumimenettelyn helpottamista koskevaa sopimusta (O-0172/2010 – B7-0656/2010)
– Simon Busuttilin, Manfred Weberin, Anna Maria Corazza Bildtin ja Monika Hohlmeierin Euroopan kansanpuolueen ryhmän puolesta laatimasta komissiolle esitetystä suullisesta kysymyksestä, joka koskee EU:n viisumivapauden asianmukaista soveltamista Serbiassa ja entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa (O-0181/2010 – B7-0654/2010).
Nathalie Griesbeck, esittelijä. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kuulijat, olen iloinen voidessani esitellä tänään nämä kaksi unionin ja Georgian välisiä sopimuksia koskevaa mietintöä, jotka esittelen yhdessä. Ensimmäinen koskee viisumien myöntämisen helpottamista ja toinen luvattomasti maassa oleskelevien henkilöiden takaisinottamista.
Muistutan, että ensimmäisessä sopimuksessa takaisinottamiseen liittyvistä velvollisuuksista määrätään, että omiin kansalaisiin ja kolmansien maiden kansalaisiin on sovellettava täydellistä vastavuoroisuutta. Siinä määritetään takaisinottomenettelyt – takaisinottopyynnöt, tiedotus, tarvittavat asiakirjat, todisteet, todistusvälineet, määräajat, siirtokeinot, kuljetus, kauttakulku ja niin edelleen – toisin kuin Euroopan unionin ja Pakistanin välisessä takaisinottosopimuksessa, jonka te ehkä muistatte ja jota vastustin voimakkaasti kuukausi sitten. Tässä tapauksessa voin sanoa olevani täysin tyytyväinen tähän sopimukseen siitä syystä, että siinä todellakin kunnioitetaan ihmisoikeuksia ja sen soveltamisen takaamisen pitäisi olla mahdollista, koska Georgia on allekirjoittanut Geneven pakolaissopimuksen ja Euroopan ihmisoikeusyleissopimuksen. Nämä ovat mielestäni kaksi olennaista perusedellytystä sille, että tällainen sopimus hyväksytään.
Toinen sopimus keskittyy viisumien myöntämisen helpottamiseen, ja sen ansiosta Georgian kansalaisten, erityisesti matkustajien, kuten opiskelijoiden ja toimittajien, voivat saada helpommin lyhytaikaisen viisumin Euroopan unioniin matkustamiseen. Se yksinkertaistaa huomattavasti vaatimuksia tämäntyyppisen hakemuksen tueksi tarvittavista asiakirjoista.
Haluaisin muistuttaa teitä myös siitä, että nämä kaksi sopimusta liittyvät luonnollisesti tiiviisti yhteen, koska yhteisen lähestymistavan mukaisesti sopimus viisumien myöntämisen helpottamisesta voidaan periaatteessa tehdä vain, jos on olemassa takaisinottosopimus.
Siksi on tuotava esiin kaksi tärkeää asiaa. Olemme nyt ratkaisevassa vaiheessa unionin ja Georgian välisten suhteiden lujittamisessa. Georgia onkin viime vuosina osoittanut selvästi haluavansa tiivistää suhteitaan meihin. Nämä sopimukset ovat ensimmäinen askel kohti etuoikeutettuja suhteita, vahva signaali unionilta Georgialle.
Nämä sopimukset ovat tietysti myös alueellisesti kiinnostavia. Ne vaikuttavat unionin toimiin myös yhteistyön lujittamisessa Etelä-Kaukasian alueen muiden maiden kanssa. Uskon meidän kaikkien tavoin vahvasti, että tämä on myös keino rohkaista Georgiaa toteuttamaan kaikki tarvittavat muutokset, joita puheenjohtaja vain muutama päivä sitten meitä muistutti tarvittavan vapauden, turvallisuuden ja oikeudenmukaisuuden alueilla. Sen ansiosta voimme ehkä yhdessä torjua vielä tehokkaammin laitonta maahanmuuttoa ja edistää demokratian kehittymistä tiivistetysti.
Siksi kehotan teitä, hyvät kollegat, hyväksymään nämä kaksi Georgian kanssa tehtävää sopimusta. Lopuksi haluaisin muistuttaa teitä hyvä komission jäsen siitä, että vaikka me teemme oikein hyvää yhteistyötä, muutama kuukausi sitten, kun me keskustelimme Pakistanin kanssa tehtävästä takaisinottosopimuksesta, te annoitte juhlallisen julkistuksen siitä, että sitoutuisitte tekemään arvioinnin nykyisistä takaisinottosopimuksista ja antamaan parlamentille myös säännöllisesti kertomuksen näistä sopimuksista, sekä jo solmituista että vielä neuvottelun kohteena olevista. Haluaisin teidän vahvistavan jälleen kerran tälle parlamentille joko juhlallisesti tai muulla tavoin, että meitä ei pidetä kokonaan sivussa tai oteta vain liian vähän mukaan eikä meille tiedoteta puutteellisesti sopimusneuvottelujen aloittamisesta ja etenemisestä julkilausumanne jälkeen. Mielestäni tämä on ratkaisevaa, jos haluamme siirtyä arvojamme noudattaen tehokkaasti eteenpäin.
Kristiina Ojuland, laatija. – (EN) Arvoisa puhemies, täytyy sanoa, että olen erittäin iloinen siitä, että tässä parlamentissa keskustellaan tänään EU:n ja Venäjän välisestä viisumivapaussopimuksesta, koska tämä aihe on ollut niin pitkään EU:n ja Venäjän federaation yhteisellä poliittisella asialistalla.
Olen tyytyväinen kaikkeen viime viikon huippukokouksessa savutettuun poliittiseen edistykseen tässä asiassa. Seuraan kuitenkin valppaasti, miten se toteutuu käytännössä.
Mitä tulee kysymykseeni EU:n ja Venäjän välisen viisumien myöntämisen helpottamista koskevan sopimuksen täytäntöönpanosta, jonka esitin komissiolle ALDE-ryhmän puolesta, haluaisin kuulla, miten siinä on tähän mennessä edistytty ja olemmeko tällä hetkellä sellaisessa asemassa, että voimme odottaa läpimurtoa teknisissä kysymyksissä, kuten siinä, että EU:n kansalaisia vaaditaan rekisteröitymään viranomaisen luona kolmen päivän kuluessa, jos he asuvat Venäjällä yksityiskodissa.
Tuen täysin suunniteltua viisumivapaussopimusta toimenpiteenä, jonka ansiosta Venäjän kansalaiset voivat matkustaa Euroopan unioniin mahdollisimman pienin muodollisuuksin, mutta odotan, että myös Venäjä soveltaa samaa asennetta Euroopan unionin kansalaisiin.
Toinen käsiteltävä asia on turvallisuus Venäjän federaation ulkorajoilla ajatellen erityisesti laittomia maahanmuuttovirtoja etelästä ja muualta. Venäjän puolen pitäisi turvata täydellinen valvonta sen rajoilla, samoin kuin Euroopan unionin on tehtävä perusteellisia rajatarkastuksia. Tulevassa viisumivapaussopimuksessa on suljettava pois kaikki Euroopan unioniin kohdistuvat lisäuhkat.
Arvoisa komission jäsen, odotan kovasti vastaustanne.
Manfred Weber, laatija. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kuulijat, Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraattien) ryhmä haluaisi myös hyödyntää tämänpäiväistä keskustelua ja tarkastella yleisesti Euroopan unionin viisumipolitiikkaa.
Ensinnäkin on tärkeää korostaa sitä ja tiedostaa se, miten suuri arvo tällä viisumipolitiikalla on Euroopan unionille. Koska olemme yhteinen Eurooppa, ihmisten yhteinen tila, me kykenemme luomaan yhteisen viisumipolitiikan. Meidän viisumipolitiikkamme on siten myös merkki Euroopan yhtenäisyydestä – hyvin onnistunut merkki Euroopan yhtenäisyydestä – ja sitä on tärkeää korostaa erityisesti kriisiaikoina.
Toiseksi me vaadimme selviä pelisääntöjä viisuminsaannin helpottamiseen. Tekniset standardit, joita on noudatettava – ulkorajoilla sekä passeja ja henkilöpapereita myönnettäessä – on määritetty selvästi. Me emme voi tehdä poliittisia myönnytyksiä näiden standardien noudattamisessa. Havaitsimme vuonna 2010, että Balkanin maissa painotettiin aluksi teknisiä standardeja mutta sitten kehitettiin entistä tarmokkaammin poliittisia perusteluja. Mitä tulee viisuminsaannin helpottamiseen, sitä ei voida kuitenkaan lopettaa yhdessä maassa, vaan aluetta on tarkasteltava kokonaisuudessaan. Meidän on tosiaankin aina vaikea punnita asioita yksittäistapauksissa. Silti asian ydin on se, että teknisiä standardeja on noudatettava ja kriteerit on säilytettävä. Siksi tuen komission jäsentä, kun hän sanoo, että nämä vaatimamme standardit on myös toteutettava käytännössä. Tämä on tärkeä tehtävä komissiolle, koska vasta silloin kansalaiset hyväksyvät viisumipolitiikkamme.
Kolmanneksi haluaisin mainita, että olemme tyytyväisiä siihen, että viimeisin EU:n oikeus- ja sisäasioiden neuvosto keskusteli viisuminsaannin helpottamisen nopeasta lopettamisesta tai peruuttamisesta yksittäisiltä valtioilta, jos ne eivät täytä standardeja. Serbian esimerkki osoitti meille, miten sen tuloksena oli suuri turvapaikanhakijoiden virta.
Viimeisenä asiana toistaiseksi – Ukrainasta ja Venäjästä puhuttaessa – ryhmämme on erittäin epäileväinen sen suhteen, että ovet avataan nopeasti, koska näimme juuri Serbian tapauksessa, että sillä on myös kielteisiä vaikutuksia. Siksi meidän pitäisi edetä viisumipolitiikassa hyvin varovasti.
Cecilia Malmström, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, arvoisat jäsenet, aion käsitellä kaikkia kysymyksiä. Kiitän teitä tämän hyvin tärkeän keskustelun ottamisesta esityslistalle.
Haluan aluksi kiittää Nathalie Griesbeckiä hänen EU:n ja Georgian välistä sopimusta koskevasta tuestaan ja työstään kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa, joka antoi siitä myöntävän lausunnon. Georgian kesän 2008 kriisin jälkeen Euroopan unionin neuvoston ylimääräisessä kokouksessa päätettiin lujittaa suhteita Georgiaan viisuminsaannin helpottamistoimet mukaan lukien.
Kuten mainitsitte, jäsen Griesbeck, EU:n standardipolitiikkaan kuuluu, että viisumien myöntämisen helpottamista koskevaa sopimusta ei voida tarjota kolmannelle maalle ilman takaisinottosopimusta, joten Eurooppa-neuvoston päätös tarkoitti, että näistä kahdesta pitäisi neuvotella ja ne pitäisi solmia samanaikaisesti.
Olen kiitollinen jäsen Griesbeckille siitä, että hän huomasi myös sen, miten tärkeitä edistysaskeleita nämä kaksi sopimusta ovat Georgian ja EU:n välisissä suhteissa. Sopimus on hyvin pitkälle EU:n vakiomuotoisen takaisinottosopimuksen mukainen, joka kattaa sekä omat että kolmansien maiden kansalaiset ja takaa myös – kuten todettiin – ihmisoikeuksien kunnioittamisen "rajoittamattomuuslausekkeella" ja tietosuojaa koskevalla artiklalla.
Sopimuksessa määrätään myös takaisinoton sekakomitean perustamisesta, jonka tehtävänä on valvoa sopimuksen täytäntöönpanoa. Tämä on tärkeä askel kohti sujuvampaa liikkuvuutta Georgian ja Euroopan unionin kansalaisten välillä.
Georgia on jo poistanut viisumivaatimuksen EU:n kansalaisilta, ja tämä sopimus helpottaa Georgian kansalaisten liikkuvuutta. Sopimus todella tekee Schengen-viisumin – yli 60 000 viisumia vuodessa – hankkimisen Georgian kansalaisille helpommaksi, halvemmaksi ja nopeammaksi.
Siitä on muitakin käytännön hyötyjä: hakemusten käsittelylle asetetaan 10 päivän määräaika, ja viisumimaksua pienennetään 60 eurosta 35 euroon. Tietyt hakijaryhmät saavat vapautuksen maksusta: opiskelijat, toimittajat, lapset, eläkeläiset, vammaiset ja niin edelleen. Heille on myös matkustamisessa hyötyä yksinkertaistetusta lisäasiakirjavaatimuksesta ja toistuvaisviisumista. Myös diplomaattipassien haltijat vapautetaan kokonaan viisumivelvollisuuksista, mikä vahvistaa edelleen EU:n ja Georgian välisiä virallisia yhteyksiä.
Jäsen Griesbeck mainitsi arvioinnin. Se on viivästynyt hieman, mutta esittelen sen ensi vuoden alkuun mennessä – toivottavasti viimeistään helmikuussa. Keskustelen siitä mielelläni kansalaisvapauksien valiokunnan ja parlamentin kanssa. Viittasitte myös Pakistanin ohjelmaan. Se on ollut toiminnassa vasta 13 päivää, joten on hieman liian aikaista arvioida sitä, mutta pidämme teidät tietysti mielellämme ajan tasalla.
Kristiina Ojulandin esittämään kysymykseen viisumien myöntämisen helpottamista koskevasta EU:n ja Venäjän välisestä sopimuksesta, voin vastata, että se on ollut voimassa 1. tammikuuta 2007 lähtien. Se on yksi kahdeksasta solmitusta viisumien myöntämisen helpottamista koskevasta sopimuksesta. Erityisen tärkeää on, että se koskee vastavuoroisesti myös EU:n kansalaisia, koska heillä on tällä hetkellä viisumipakko Venäjälle matkustettaessa.
Se on myös määrällisesti tärkeä sopimus. Venäjän ilmoittamien tilastotietojen mukaan EU:n kansalaisille myönnettiin vuonna 2008 yli 1,5 miljoonaa viisumia ja samana vuonna jäsenvaltioiden konsulaatit myönsivät 3,5 miljoonaa viisumia Venäjän kansalaisille. Se on yli neljäsosa kaikista koko maailmassa myönnetyistä Schengen-viisumeista.
Kaikki EU:n ja Venäjän kansalaiset hyötyvät tämän viisumien myöntämisen helpottamista koskevan sopimuksen tarjoamista yleisistä helpotuksista, kuten maksun pienentämisestä 35 euroon. Tietyille ryhmille myönnetään myös erityishelpotuksia: viisumivapauksia ja toistuvaisviisumeja.
Komissio on arvioinut nämä helpotukset ja on todennut, että ne toimivat varsin hyvin. Joitakin puutteita kuitenkin on, kuten mainittiin. Niiden korjaamiseksi hyväksyimme kuukausi sitten suosituksen ohjeiksi viisumien myöntämisen helpottamista koskeviin uudelleenneuvotteluihin Venäjän kanssa. Tämä liittyy kokonaan lisähelpotuksiin, jotka koskevat asiakirjatodisteita ja viisumin hakumenettelyn pituutta, toistuvaisviisumien myöntämistä koskevien sääntöjen laajentamista ja viisumivapautta useille tarkasti määritetyille hakijaryhmille.
Viisumien myöntämisen helpottamista koskevan sopimuksen 10 artiklassa määrätään rekisteröintimenettelyn yksinkertaistamisesta, ja sen täytäntöönpanoon liittyen totesimme arvioinnissamme, että Venäjä oli hyväksynyt joitakin yksinkertaistuksia: nyt on esimerkiksi mahdollista rekisteröityä postitse. Rekisteröintimaksu poistetaan ensi vuonna, mutta eräät muut toimet, kuten rekisteröintien kääntäminen englanniksi ja mahdollisuus rekisteröityä verkossa, eivät ole vielä toteutuneet käytännössä. Käsittelemme tätä asiaa Venäjän kanssa eri foorumeilla, ja me toivomme, että se tapahtuu hyvin pian.
Itäisen kumppanuuden maiden kanssa on myös toteutettu muita toimia. Tämäkin sisältyi kysymykseenne. Meillä on ollut 1. tammikuuta 2008 lähtien viisumien myöntämisen helpottamista koskevat sopimukset Moldovan ja Ukrainan kanssa, mutta ne neuvottelemme myös näistä sopimuksista uudelleen.
Valko-Venäjään liittyen komissio hyväksyi viisumien myöntämisen helpottamista koskevien sopimusten neuvotteluohjeiden luonnokset kuukausi sitten, ja me suosittelemme vilpittömässä mielessä matkustaville toistuvaisviisumeja, joilla on pitkä voimassaoloaika, sekä määräaikojen asettamista viisumihakemusten käsittelylle samoin kuin mahdollisia viisumivapauksia diplomaattipassin haltijoille.
Me hyväksymme myös neuvotteluohjeiden luonnokset Azerbaidžanin ja Armenian kanssa solmittavaa viisumien myöntämisen helpottamista koskevaa sopimusta varten ensi vuodeksi.
Viisumivapausjärjestelmän asianmukaisesta soveltamisesta, mihin jäsen Weber viittasi, eli siitä, jota sovelletaan Serbiaan ja entiseen Jugoslavian tasavaltaan, neuvosto on päättänyt, kuten myös jo todettiin, myöntää viisumivapauden entiselle Jugoslavian tasavallalle Makedonialle, Montenegrolle ja Serbialle vuonna 2009. Päätös tehtiin tiiviin vuoropuhelun jälkeen, kun nämä maat olivat edistyneet huomattavasti tärkeimmissä asioissa, joita oli käsitelty viisumivapaudesta käytävissä vuoropuheluissa. Vuoropuhelut ovat osoittautuneet tehokkaiksi monien tärkeiden uudistusten toteuttamisessa, mutta, kuten myös tuotiin esiin, viisumivapausjärjestelmään liittyy vastuita ja kyseisten maiden pitäisi ryhtyä asianmukaisiin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että viisumivapautta ei käytetä väärin.
Jotkin jäsenvaltiot ovat saaneet entistä suuremman määrän turvapaikkahakemuksia näistä maista – erityisesti Serbiasta ja entisestä Jugoslavian tasavallasta Makedoniasta. Ne on arvioitava yksilöllisesti meidän lainsäädäntömme mukaan. Me olemme ryhtyneet useisiin toimiin tämän tilanteen selvittämiseksi: olemme pitäneet sisäministerien kanssa korkean tason kokouksia näistä kahdesta kysymyksestä, ja puheenjohtajavaltio Belgia sekä komissio ovat vierailleet näiden kahden maan pääkaupungeissa.
Näiden kahden maan viranomaiset ovat toteuttaneet joitakin toimia. Kansalaisille on järjestetty uusia tiedotuskampanjoita. Rajapoliisi on saanut ohjeet tehdä lisätarkastuksia maasta poistuville ihmisille ja tiedottaa matkustajille perusteettomien turvapaikkahakemusten riskeistä.
Kun ehdotimme aiemmin tänä syksynä viisumipakon poistamista Albanian sekä Bosnia ja Hertsegovinan kansalaisilta, kumpikin maa sitoutui järjestämään kansalaisilleen tiedotuskampanjoita viisumivapauteen liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista, ja ne ovatkin toteutuneet. Kampanjat ovat erittäin kunnianhimoisia. Lisäksi komissio sitoutui tehostamaan kaikkien Länsi-Balkanin maiden viisumivapauden jälkeistä valvontaa asialle saatuaan Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksynnän.
Siinä on kaksi osaa. Toisaalta me jatkamme näiden maiden uudistusten kestävän toteutuksen arvioimista vakautus- ja assosiaatioprosessin avulla – erityisesti oikeuden, vapauden ja turvallisuuden alueilla. Toisaalta me pyrimme myös ehkäisemään sellaisten uusien tilanteiden syntymistä, joissa alueelta tulisi erittäin paljon ihmisiä. Aiemmin tänä vuonna kerättiin tarvittavia toiminnallisia tietoja, jotka voisivat auttaa ehkäisemään näiden tilanteiden syntymistä, ja toimintaan osallistuvat aktiivisesti Frontex, Europol, maahanmuuton yhteyshenkilöt, Länsi-Balkanin poliisin yhteyshenkilöt sekä Kaakkois-Euroopan poliisiyhteistyötä koskevan yleissopimuksen sihteeristö tukenaan tulevat puheenjohtajavaltiot Unkari ja Puola.
EU:n jäsenvaltiot jakavat kaikki vaihdetut ja kerätyt tiedot keskenään ja tarvittaessa luonnollisesti myös Länsi-Balkanin maiden kanssa. Nämä tiedot otetaan huomioon myös komission arvioinnissa, joka tehdään ensi vuoden ensimmäisellä puoliskolla viisumivapautuksen jälkeisestä valvonnasta. Mielestäni näiden toimenpiteiden pitäisi auttaa välttämään viisumivapaan matkustusjärjestelmän väärinkäyttöä, ja olen varma, että komission tukema tiivis yhteistyö alkuperämaiden ja EU:n kohdemaiden välillä on toimiva ratkaisu. Me tietysti raportoimme edelleen säännöllisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle tämän valvontamekanismin tuloksista, ensimmäisen kerran kesäkuussa 2011.
Krzysztof Lisek, ulkoasiainvaliokunnan lausunnon valmistelija. – (PL) Arvoisa puhemies, Euroopan parlamentin Euroopan unionin yhteistyötä Georgian kanssa koskevan lausunnon pysyvänä valmistelijana sekä kollega Griesbeckin mietinnöistä annettavan ulkoasiainvaliokunnan lausunnon valmistelijana haluaisin vielä lausua muutaman sanan näistä kahdesta sopimuksesta – Euroopan unionin ja Georgian välisestä takaisinottoa koskevasta sopimuksesta ja viisumien myöntämisen helpottamista koskevasta sopimuksesta. Katson velvollisuudekseni sanoa, että nämä kaksi sopimusta hyväksyttiin ulkoasiainvaliokunnassa ylivoimaisella enemmistöllä.
Haluaisin lisätä, että edellisessä parlamentin istunnossa täällä Strasbourgissa me kuuntelimme presidentti Saakašvilin puhetta, jota kuvailivat asialliseksi, tasapuoliseksi ja järkeväksi nekin, jotka eivät pidä itseään hänen ihailijoinaan. Presidentti Saakašvili selvitti puheessaan luopumistaan voimankäytöstä ja tahtoaan keskustella Venäjän kanssa vaikeista aiheista ja selitti myös, että Georgian ulkopolitiikan päätavoitteena on luonnollisesti yhdentyminen Euroopan unioniin ja Nato-jäsenyys.
Mielestäni meidän on muistettava, että Georgia ja georgialaiset ovat tällä hetkellä Eurooppa-myönteisin maa ja kansa niiden joukossa, jotka kuuluvat itäiseen kumppanuusohjelmaan, vaikka meidän ei tietenkään pidä puhua määräajoista, koska niistä puhuminen nyt olisi varma merkki järjettömyydestä. Euroopan unionin pitäisi vastata myönteisesti ja asiallisesti Georgian tavoitteisiin. Meidän pitäisi suhtautua avoimesti yhteistyöhön Georgian kanssa.
Tämänpäiväisen keskustelumme aiheena olevat sopimukset eivät ole mullistavia, mutta meidän kaikkien mielestä ne ovat askel oikeaan suuntaan. Tärkeintä on saattaa ne voimaan mahdollisimman pian, koska mielestäni olisi väärin, jos Abhasiassa tai Etelä-Ossetiassa, alueilla, jotka ovat irtautuneet Georgiasta ja joiden asukkailla on Venäjän passit, asuvien ihmisten viisuminsaanti olisi nyt helpompaa kuin Georgiassa asuvien.
Monica Luisa Macovei, PPE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, PPE-ryhmä kannattaa kahta ehdotusta EU:n ja Georgian välisistä sopimuksista: takaisinottoa koskevasta sopimuksesta ja viisumien myöntämisen helpottamista koskevasta sopimuksesta. Haluan puhua jälkimmäisestä, viisumien myöntämisen helpottamista koskevasta sopimuksesta.
Se yksinkertaistaa georgialaisten viisumin hakemista. Jäsenvaltiot soveltavat yhdenmukaisia ja yksinkertaistettuja menettelyjä. Viisumi maksaa 35 euroa, vähemmän kuin tällä hetkellä, ja sallii enintään 90 päivän oleskelun kuuden kuukauden välein. Viisumihakemukset käsitellään 10 päivän kuluessa, joissakin ryhmissä kolmen päivän kuluessa ja hätätilanteissa nopeammin. Diplomaattipassin haltijoilta ei vaadita viisumia.
Vapaa liikkuminen on yksi keino oppia demokratiaa ja nähdä, miten se toimii. Ihmisten välinen suora yhteys tarkoittaa arvojen ja tosiasioiden jakamista. Se synnyttää luottamusta. Siksi toivon, että entistä useammat EU:n kansalaiset matkustavat Georgiaan ja entistä useammat georgialaiset matkustavat Euroopan unioniin.
Kinga Göncz, S&D-ryhmän puolesta. – (HU) Arvoisa puhemies, me haluaisimme kiittää komission jäsen Malmströmiä hänen antamistaan tiedoista. Viisumipolitiikka on meille hyvin tärkeä väline, koska se voi auttaa meitä helpottamaan ihmisten välisten yhteyksien luomista ja lähentää kyseisiä maita Euroopan unioniin. Tästä näkökulmasta tämä Euroopan unionin ja Georgian välinen sopimus on hyvin tärkeä. Haluaisin sanoa muutaman sanan Länsi-Balkanin maiden viisumivapaudesta, lähinnä ongelmista, joita on syntynyt Serbian ja Makedonian yhteydessä. Me parlamentissa tuimme tätä sopimusta ylivoimaisella äänten enemmistöllä, ja mielestämme se on edellä mainituista syistä hyvin tärkeä.
Nämä maat pyrkivät kaikin tavoin täyttämään odotukset, vaikka niiden poliittinen elämän onkin usein hajaantunutta. Olemme nähneet yhteistyötä tehtävän näissä maissa tällä alueella. On tyydyttävää nähdä, että Euroopan unioniin matkustavien määrä on kasvanut. Meillä on sellainen vaikutelma, että Serbian ja Makedonian ongelmat johtuvat suurelta osin ihmiskaupasta, ja vaikka se aiheuttaakin vakavia ongelmia, se koskee varmasti vain pientä määrää ihmisiä. Mielestäni meillä on yhteinen vastuu. Olemme yhdessä vastuussa sen varmistamisesta, että nämä maat tekevät myös kaiken voitavansa sekä tiedottamisessa kansalaisilleen että määrätietoisiin toimiin ryhtymisessä. Serbia on muuten tehnyt niin hyvin nopeasti ja tehokkaasti.
Mielestäni meillä on tästä kuitenkin myös melko suuri vastuu. Komission vastuulla on avustaa näitä maita ihmiskaupan torjumisessa ja tiedottamisessa, valvoa alueen tapahtumia ja tehdä todella paljon toimivammaksi tämä muuten hyvin tärkeä väline, jota me aiomme käyttää edelleen tulevaisuudessa suhteissa sekä Länsi-Balkaniin että muihin maihin. Lisäksi haluan ilmaista vielä muutamalla sanalla tyytyväisyytemme siihen, että Albania sekä Bosnia ja Hertsegovina liittyvät myös viisumivapaiden maiden ryhmään tänä vuonna, vaikkakin vähän myöhemmin ja vuoden viipeellä.
Sarah Ludford, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, olen PPE-ryhmän jäsenen Weberin kanssa samaa mieltä siitä, että EU:n viisumipolitiikka on äärimmäisen hyödyllistä ja että tekniset standardit ja viisumien myöntämisen helpottamisen ja viisumivapauden ehdot on täytettävä.
Mielestäni Balkanin viisumivapauden tapauksessa poliittiset näkökohdat eivät kuitenkaan ole olleet näitä teknisiä standardeja tärkeämpiä. Komissio on tehnyt paljon töitä saadakseen asiakirjojen aitouden, lainvalvonnan ja rajatarkastukset vaaditulle tasolle. Aliarvioisimme omaa asemaamme, jos ajattelisimme, että tekniset standardit eivät täyttyneet, koska me äänestimme tämän viisumivapauden puolesta.
On tietysti huolestuttavaa, jos myönnytyksiä käytetään väärin, mutta vastatoimien on oltava harkittuja ja oikeasuhteisia. Kyseisillä mailla on – kuten komission jäsen Malmström sanoi – vastuita ja niitä on muistutettava niistä. Komission jäsen on kertonut meille, että työtä on tehty varsin tiiviisti: on järjestetty korkean tason kokouksia sisäministerien kanssa, vierailtu pääkaupungeissa, kannustettu järjestämään tiedotuskampanjoita ja Bosnia ja Hertsegovina sekä Albania ovat erityisesti sitoutuneet tiedottamaan asiasta kansalaisilleen. Jos yhden viisumivapaussopimuksen kanssa on ongelmia, se tietysti heikentää muita, joten on olemassa tietty velvollisuus kantaa vastuuta ja olla solidaarinen, ja kaikkien kansalaisten on oltava tietoisia siitä, että he voivat vaikeuttaa muiden ihmisten mahdollisuuksia matkustaa vapaasti.
Itse olen – ja uskon ryhmäni myös olevan – vakuuttunut siitä, että komissio tiivistää sopimusehtojen noudattamisen valvontaa ja luo mekanismin ongelmien selvittämiseksi tekemällä tiivistä yhteistyötä kumppaniemme kanssa. Toivon, että se on kaikkien ryhmien mielestä rohkaisevaa ja asianmukaista. Kuten naapurini PPE-ryhmän jäsen Macovei sanoi, ihmisten väliset suorat yhteydet synnyttävät luottamusta. Se on tärkeintä. Siksi me tuemme viisumien myöntämisen helpottamista ja viisumivapautta.
Tämä ehdotus on saanut parlamentissa laajaa tukea eri ryhmiltä, koska se perustuu omaan EU-kokemukseemme ja omiin arvoihimme. Siksi meidän ei pidä ylireagoida. Ongelmia on ollut, mutta komissio selvittää niitä. Meidän on varmistettava, että turvapaikkaoikeutta tai viisumivapaussopimuksia ei heikennetä.
Tatjana Ždanoka, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, poliittinen ryhmämme tukee viisumien myöntämisen helpottamista koskevaa EU:n ja Georgian välistä sopimusta.
Meillä on kuitenkin joitakin varauksia takaisinottoa koskevaan sopimukseen. Me äänestimme sitä vastaan kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa ja jätimme vähemmistön kirjallisen mielipiteen, koska sopimuksessa on useita epäselvyyksiä, jotka voitaisiin selvittää takaisinoton sekakomiteassa. Siihen ei sisälly perusoikeuksien rikkomista koskevia tiukkoja suojatoimia, jotka takaisivat takaisinoton korkeat standardit, joiden tilanne on Georgiassa huono. Sen tarkoituksena on palauttaa ihmisiä maahan, jossa seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva väkivalta on yleistä ja poliisin harjoittama pahoinpitely suvaitaan. Se koskee myös entisiä Abhasian ja Etelä-Ossetian asukkaita, joilla ei ole mitään tosiasiallisia yhteyksiä Georgiaan.
Seuraavaksi muutama sana viisumisopimuksesta Venäjän kanssa. Kolme vuotta sitten hyväksyttiin mietintö viisumien myöntämisen helpottamisesta Venäjän kanssa. Siihen hyväksyttiin minun tarkistukseni, jonka mukaan vaatimus pakollisesta rekisteröintimenettelystä on vakava este matkustamiselle Venäjällä ja EU:ssa. Valitettavasti mikään ei ole muuttunut noista ajoista, ja tämä on ratkaisevan tärkeää minun äänestäjilleni, jotka matkustavat Venäjälle yksityisvierailuille.
Paweł Robert Kowal, ECR-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, Georgia on nykyään maa, jossa monista ongelmista huolimatta tapahtuu hyvin dynaamisia sosiaalisia ja taloudellisia muutoksia. Meidän pitäisi yksiselitteisesti suhtautua myönteisesti kaikkiin keinoihin osoittaa Georgian yhteiskunnalle, että näiden muutosten voimakkuus näkyy reaktioissamme Euroopan unionin toimieliminä. Venäjän suhteen meidän pitäisi pohtia, missä yhteydessä tarkastelemme viisumijärjestelmää Venäjän kanssa. Minusta tuntuu, että sitä ei pitäisi käsitellä viranomaisten arvovaltakysymyksenä – eli että jos viisumivaatimus poistettaisiin, Venäjän viranomaisten ja Euroopan unionin väliset keskustelut onnistuisivat hyvin. Meidän pitäisi suhtautua siihen eri tavalla modernisoinnin varmistamisen yhteydessä ja suhteissamme tavallisiin venäläisiin.
Tästä syystä pitäisi ilmaista selvästi, että viisumien poistoprosessi, avautuminen vahvistettujen ehtojen mukaisesti, on hyvin myönteinen prosessi, joka vaikuttaa myönteisesti suhteisiimme Idän yhteiskuntien kanssa. Uskomus, jonka mukaan viisumit ovat jonkinlaisia turvallisuutemme oleellisia osatekijöitä, pitäisi kumota. Lisäksi pitäisi sanoa ehkäpä erityisen selvästi Euroopan parlamentissa ja toistaa kaikissa tilaisuuksissa, että viisumeilla vain rakennetaan muureja, tarpeettomia muureja. EU:n ja Ukrainan parlamentaarisessa yhteistyövaliokunnassa, jonka puheenjohtaja olen, me olemme laatineet kansallisjärjestöjen kanssa erityiskertomukseen, jossa tätä aihetta tutkitaan. Kertomus osoittaa selvästi, että viisumit eivät itse asiassa ole tärkeä turvallisuutta edistävä väline vaan keino erottaa Euroopan unionin yhteiskunnat itäisistä, kun meidän pitäisi sitä vastoin aina olla avoimia. Se on meidän velvollisuutemme parlamentaarikkoina.
Alfreds Rubiks, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (LV) Arvoisa puhemies, voin ryhmäni puolesta sanoa, että me tuemme viisumien myöntämisen helpottamista, mutta samalla on tehtävä kaikki mahdollinen sen varmistamiseksi, että asetuksissa säädettyjä teknisiä vaatimuksia noudatetaan. Latvialaisten äänestäjieni puolesta tuen myös Venäjältä Euroopan unioniin matkustamiseen liittyviä helpotuksia, koska ne ovat hyvin tärkeää tilanteissa, joissa esimerkiksi perhe voidaan yhdistää, sillä Latviassa on paljon sekaperheitä ja sukulaisia, joista osa asuu yhdessä maassa ja osa toisessa. Ne ovat tärkeitä myös matkailun kannalta, joka on viime aikoina kehittynyt huomattavasti. Lisäksi on jo saatu myönteistä palautetta siitä, mitä viisuminsaannin helpottamisella on saavutettu. Tämä on tärkeää myös yrityksille. Jos tarkastellaan Latvian liikesuhteita Venäjään, ne ovat seitsemän kertaa suurempia tuonnin ja kahdeksan kertaa suurempia viennin alalla. Tämä kaikki on erittäin myönteistä. Toivon komissiolle menestystä kaiken tämän toteuttamisessa.
Nikolaos Salavrakos, EFD-ryhmän puolesta. – (EL) Arvoisa puhemies, kuten me kaikki tiedämme, viisumivapautta on sovellettu biometrisen passin haltijoihin EJTM:ssa, Serbiassa ja Montenegrossa 19. joulukuuta 2009 lähtien. Silti Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat ilmaisseet huolensa – samoin kuin komission jäsen Malmström tänään – Serbian ja ETJT:n kansalaisten turvapaikkahakemusten määrän kasvusta sekä mahdollisuudesta, että syntyy tilanne, joka vaarantaa viisumien myöntämisen ja toimenpiteen tarkoituksen.
Minun maani Kreikka antoi tukensa mahdollisuudelle poistaa viisumivaatimukset kaikilta Länsi-Balkanin mailta todellisena todistuksena niiden mahdollisuuksista liittyä Euroopan unioniin. Tätä esitettiin ensimmäisen kerran Thessalonikin toimintasuunnitelmassa kesäkuussa 2003 vuoden 2014 toimintasuunnitelmaa koskevan Kreikan aloitteen hengessä. Siitä huolimatta olen huolestunut siitä, onko etenemissuunnitelman vaatimuksia sovellettu näissä maissa ja valvotaanko näistä maista Euroopan unioniin kohdistuvia maahanmuuttovirtoja erityisesti nyt, kun Euroopan unionia ravistelee rahoituskriisi eikä se kestä enempää maahanmuuttajia. Meidän on ymmärrettävä, että uudet viisumien myöntämisen helpottamista koskeva sopimukset on tarkoitettu helpottamaan matkustamista Euroopan unionissa, ei maahanmuuttoa tai mutta muita laittomia toimia, kuten ihmiskauppaa.
Daniël van der Stoep (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, Euroopan komissio lähetti viime kuussa oikeutetusti Serbian ja Makedonian hallituksille varoituskirjeen, joka koski näistä kahdesta maasta tulevien turvapaikkahakemusten hälyttävää kasvua. Arvoisa puhemies, erityisen hapan maku suuhun jää siitä, että juuri samassa kuussa tämä parlamentti päätti myöntää viisumivapauden Albanialle ja Bosnialle. Nämä kaksi maat alkoivat myös selvästi heti toimia vastaavalla tavalla kuin se, joka johti ensimmäiseen varoituskirjeeseen.
Arvoisa puhemies, sitä ei olisi pitänyt koskaan sallia tapahtuvan, mutta vielä ei ole myöhäistä. Viisumivaatimuksen poistamiseen liittyy myös tietty vastuu, ja jos tätä vastuuta ei kanneta, meidän on toimittava. Komission on vaadittava Serbian ja Makedonian suurlähettiläitä kantamaan vastuunsa ja ryhtymään toimiin. Jos se olisi minusta kiinni, viisumivapaus kumottaisiin tänään, mutta komissio ei luultavasti kannata sitä. Siksi minä haluan komission sanovan, että sillä on rohkeutta rangaista näitä Balkanin maita jatkuvista väärinkäytöksistä.
Serbia ja Makedonia ovat Bosnian ja Albanian tiennäyttäjiä. Meidän on aika lähettää selvä viesti näille kahdelle Balkanin maalle, mikä olisi hyvä asia.
Agustín Díaz de Mera García Consuegra (PPE). – (ES) Arvoisa puhemies, Serbian ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kansalaisten esittämien turvapaikkahakemusten lisääntyminen edellyttää toimenpiteitä, joilla suojataan asetuksen (EY) N:o 539/2001 tarkistamista.
Viisumit ovat maahanmuuttopolitiikan kehykseen kuuluva väline. Niiden tarkoituksena on laillistaa maahantulo ja tilapäinen oleskelu maassa, jonka kansalainen tai asukas hakija ei ole.
Asetuksessa (EY) N:o 539/2001 säädetään viisumin jatkamisen arviointimekanismista, jossa on täytettävä tietyt laittomaan maahanmuuttoon, yleiseen järjestykseen ja kansanterveyteen, unionin ulkosuhteisiin, alueelliseen yhtenäisyyteen ja vastavuoroisuuden periaatteeseen liittyvät vaatimukset. Tämä mekanismi voisi toimia myös vastakkaiseen suuntaan.
Toisaalta turvapaikka on suojeluväline, jota ei voi käyttää väärin. On syytä korostaa, että Euroopan unionin tätä aluetta koskevan yhteisen politiikan tarkoituksena on säilyttää turvapaikan koskemattomuus vainottujen suojeluvälineenä niin, että asetetaan etusijalle Geneven yleissopimus ja New Yorkin pöytäkirja, sovelletaan yhteisiä perusteita kansainvälistä suojelua todella tarvitsevien ihmisten tunnistamiseen ja taataan tietty etuuksien vähimmäistaso kaikissa jäsenvaltioissa näiden ihmisten hyvinvoinnin varmistamiseksi.
Turvapaikka on siten humanitaarinen ja solidaarinen väline ja näin ollen tarkoitukseltaan ja luonteeltaan valikoiva. Siksi on tärkeää, että Euroopan unioni toimii ja auttaa Serbian ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian viranomaisia ottamaan käyttöön riittävästi toimenpiteitä koskien vaatimuksia, jotka on täytettävä, jotta voi hyödyntää pakolaisasemaa tai toissijaiseen suojeluun oikeuttavaa asemaa. Näin voidaan estää niiden epäasianmukainen tai vilpillinen käyttö.
Corina Creţu (S&D). – (RO) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, kiitän teitä tiedoista, jotka annoitte meille viisumien myöntämisen helpottamista koskevista asetuksista erityisesti koskien Georgiaa, Moldovan tasavaltaa ja entisen Jugoslavian tasavaltoja. Keskustelumme ajoitus todellakin osuu yksiin sen kanssa, että Bosnia ja Hertsegovinan sekä Albanian kansalaisille myönnetään viisumivapaus, johon liittyy se vaihtoehto, että sopimusta lykätään nopeasti, jos ilmenee ongelmia, kuten turvapaikkahakemusten tulva.
Mielestäni kaikki yritykset kääntää kelloa taaksepäin Euroopan unionin Länsi-Balkanin maiden politiikassa olisi virhe. Vapaan liikkuvuuden esteiden poistaminen voi vaikuttaa merkittävästi menneisyyden haavojen umpeutumiseen. Samanaikaisesti uskon, että tarvitaan tiivistä yhteistyötä Euroopan unionin ja näiden valtioiden välillä, jotta voidaan rajoittaa turvapaikkahakemusten tulvaa, tiivistää rajatarkastuksia, antaa oikeaa tietoa paikallisille asiakkaille ja torjua ihmiskauppaan sekä rikosten ja prostituution levittämiseen osallistuvat järjestäytyneet rikollisverkostot. Kaikki nämä toimenpiteet voivat auttaa vähentämään tällaista toimintaa.
Marije Cornelissen (Verts/ALE). – (NL) Arvoisa puhemies, olemme tilanteessa, jossa useat harhaan johdetut serbit ja makedonialaiset ovat viisumivapauden myöntämisen jälkeen hakeneet turvapaikkaa Belgiasta, Ruotsista tai Saksasta. Tuen Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraattien) vaatimusta sen varmistamisesta, että Balkanin maiden asukkaille tiedotetaan asiasta paremmin, mutta tähän liittyen on muistettava jotain muuta tärkeää.
Ensinnäkin on muitakin ihmisiä, jotka eivät ymmärrä, mitä viisumivapaus tosiasiassa tarkoittaa. Olen kuullut tämän parlamentin alankomaisten jäsenien sanovan täysin vakavissaan, että tänne tulee nyt joukoittain turvapaikanhakijoita viemään meiltä työpaikat niin kuin puolalaiset tekivät, enkä tarkoita nyt edes Alankomaiden Vapauspuolueen (PVV) valtuuskuntaa. Tämä vihjaus ei ole vain ehdottoman naurettava vaan voi myös aiheuttaa paljon haittaa. He käyttävät hyväkseen kansalaistemme pelkoa ja tietämättömyyttä.
Toiseksi nämä turvapaikanhakijat olivat melkein pelkästään etnisten vähemmistöjen jäseniä. Jos haluamme vaatia Serbiaa ja Makedoniaa tilille jostakin, se on se, että niiden on tehtävä paljon enemmän näiden etnisten vähemmistöjen aseman parantamiseksi. Joten kyllä, meidän on varmistettava, että Balkanin maiden asukkaat saavat enemmän tietoa, mutta meidän on myös varmistettava, että tämän parlamentin jäsenet ja EU:n kansalaiset ja ministerit saavat enemmän tietoa siitä, mitä viisumivapaa matkustaminen tosiasiassa tarkoittaa.
Jaroslav Paška (EFD). – (SK) Arvoisa puhemies, me pohdimme, täyttääkö Venäjän ja Euroopan unionin välinen nykyinen sopimus odotuksemme ja vastaako ihmisten kaksisuuntainen liikkuminen heidän matkustamiseen kohdistuvaa kiinnostustaan.
Hyvä komission jäsen, voin kertoa teille ilman pienintäkään epäröintiä, että nykyinen viisumijärjestelmä on puutteellinen ja erityisen haitallinen EU:lle. Venäjä on muuttunut valtavasti entisen Neuvostoliiton ajoista. Keskiluokka on vakavarainen ja haluaa tutustua maailmaan, matkustaa, rentoutua ja tehdä ostoksia. Kun minun maani liittyi Schengen-alueeseen, meidän oli asetettava EU:n sääntöjen mukaisesti rajoituksia Slovakiaan matkustaville Venäjän kansalaisille. Taloudellinen vaikutus oli huomattava, kun matkanjärjestäjät ja kaupat menettivät paljon hyviä asiakkaita. Euroopan viisumijärjestelmä estää kunniallisia venäläisiä matkustamasta Slovakiaan mutta ei rajoita mitenkään vähemmän kunniallisten muuttamista. Siksi uskon vakaasti, että jos me välitämme yhtään kunniallisista venäläisistä, meidän on yritettävä avata talousalueemme ja hyödyntää Venäjän mahdollisuudet, jotta voimme laajentaa ja tehostaa maidemme välistä yhteistyötä.
Anna Maria Corazza Bildt (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, olen niin iloinen siitä, että kahden päivän kuluttua Albanian sekä Bosnia ja Hertsegovinan kansalaiset voivat viimeinkin juhlia viisumivapaata matkustamista EU:n Schengen-alueelle – juuri ennen joulua. Kun he ovat onnellisia, minä olen onnellinen. Olen sitoutunut täysin tukemaan ja nopeuttamaan kaikkien Länsi-Balkanin maiden viisumivapausprosessia, ja lopultakin suurin osa heistä pystyy hyödyntämään mahdollisuuden vierailla ja opiskella maissamme kolmen kuukauden ajan.
Suullinen kysymyksemme komissiolle on nähtävä myönteisessä hengessä. Sen tarkoituksena on varmistaa, että tätä uutta vapautta ei vaaranneta. Viisumivapaudessa ei ole kyse poliittisista tai taloudellisista syistä myönnettävästä turvapaikasta. Siinä ei ole kyse pysyvästä oleskelusta. Siinä ei ole kyse työluvasta.
Olen tyytyväinen komission jäsen Malmströmin – erityisesti Serbian ja EJTM:n viranomaisten kanssa – jo toteuttamiin toimiin, jotka osoittavat komission pyrkivän määrätietoisesti pitämään prosessin käynnissä ja varmistamaan järjestelmän asianmukaisen soveltamisen. Kiitos vastauksestanne.
Nyt meidän on jatkettava yhteistyötä väärintulkintojen, väärinymmärrysten ja väärinkäytösten estämiseksi ja selvittämiseksi. Vastuu on edelleen alueen viranomaisilla. Olemme tyytyväisiä siihen, että Albania ja EJTM ovat jo onnistuneesti käynnistäneet tiedotuskampanjan, ja me kannustamme kaikkia Länsi-Balkanin alueen maita tekemään samoin ja lisäämään toimia väärinkäytösten estämiseksi.
Me pyydämme komissiota jatkamaan valvontaa, jota se harjoittaa jo nyt, ja raportoimaan siitä meille. Kuten jo totesitte, ihmisten välisten yhteyksien kehittäminen on alueen demokratian ja vakauden kannalta ratkaisevaa. Sitä ei pidä vaarantaa eurooppalaisesta näkökulmasta. Minä olen edelleen täydestä sydämestäni sitoutunut tähän asiaan.
Elena Băsescu (PPE). – (RO) Arvoisa puhemies, yksi olennainen ehto täydelle viisumivapaudelle Venäjän federaation ja Euroopan unionin välillä on vuoden 2007 sopimuksessa annettujen sitoumusten täyttäminen. Venäjän viranomaiset ovat toistuvasti vaatineet, että lyhytaikaisen oleskelun viisumivaatimukset poistettaisiin. Toisaalta EU on pitänyt parempana asteittaista lähestymistapaa, jota luettelo yhteisistä toimenpiteistä kuvastaa. Mielestäni ennen viisumivapautta koskevan päätöksen täytäntöönpanoa on tärkeää täyttää kaikki tekniset ehdot, kuten rajavalvonnan standardien parantaminen, asiakirjojen turvallisuus ja korruption torjuminen.
Venäjän täytyy myös vahvistaa teoilla aikomuksensa saavuttaa käsinkosketeltavia tuloksia alueensa ratkaisemattomien konfliktien selvittämisessä. Sillä on tässä asiassa suuri vastuu. Transnistrian konfliktin ratkaiseminen on minun maalleni poliittinen painopiste. Me tuemme virallisten keskustelujen jatkamista osana 5+2-neuvotteluja tavoitteenamme löytää kestävä ratkaisu. Sen on oltava täysin kansainvälisen oikeuden mukainen ja Moldovan tasavallan itsemääräämisoikeutta kunnioittava.
Haluaisin myös mainita itäisen kumppanuuden maiden eli Georgian ja Moldovan tasavallan tilanteen. Ne ovat odottaneet pitkään viisumivapautta ja ovat toteuttaneet sen vuoksi useita uudistuksia. Haluan korostaa, että Moldovan tasavalta puoltaa tätä toimenpidettä erityisesti itäisen kumppanuuden puitteissa. Painotan sitä, että jos Venäjän viisumijärjestelmää helpotetaan aiemmin kuin EU:n lähinaapureiden, se olisi niiden mielestä lannistavaa. Se osoittaisi, että kumppanuusmaiden asemalla ei ole suurtakaan merkitystä, kun on kyse unionin strategisista myönnytyksistä.
Marek Siwiec (S&D). – (PL) Arvoisa puhemies, meidän on tarkoitus puhua viisumeista. Meidän on tarkoitus puhua viisumeista tilastollisessa mielessä sekä siitä, mitä Euroopan unioni on tehnyt. Tässä täysistunnossa vallitsee yleinen tyytyväisyys. Haluaisin, että kaikki tänään tyytyväisinä puheenvuoron käyttäneet yrittäisivät kuvitella, miltä tuntuisi seistä ainakin kymmenen tuntia jonossa, kestää nöyryytystä ja epämukavuutta ja seisoa sateessa surkeassa säässä viisumin saadakseen. Ihmiset joutuvat seisomaan jonossa ja maksamaan kolmanneksen palkastaan saadakseen viisumin. He saavat myös kuulla, että heidän maansa diplomaatit eivät tarvitse viisumia. Kun he sitten ovat yrittäneet useita kertoja saada tarvitsemansa viisumin, he saavat kertaviisumin, vaikka haluaisivat Schengen-viisumin, mutta onnistuvat kuitenkin saamaan jonkin viisumin kyseiseen maahan.
Viisumimenettelyn pitäisi painaa raskaasti omaatuntoamme. Se tarkoittaa sanalla sanoen miljoonien ihmisten nöyryyttämistä – näissä jonossa seisovien ihmisten. Meidän on syytä muistaa tämä, kun ilmaisemme tässä istunnossa niin yleisesti vallitsevan tyytyväisyytemme asian tilaan. Ymmärrän, että me käytämme viisumimenettelyä keppinä ja porkkanana, mutta sen pitäisi koskea hallituksia ja meidän pitäisi olla myötämielisiä jonoissa seisovia ihmisiä kohtaan.
(EN) Arvoisa puhemies, te olette ruotsalainen. Kuten tiedätte, teidän maanne ja Itävalta olivat 1970-luvulla ainoat maan, joilla ei ollut viisumijärjestelmää kommunistimaiden kanssa. Kävin maassanne Puolan kansalaisena vuonna 1976. Miksi? Koska Ruotsiin pystyi matkustamaan ilman viisumia. Pidän tietysti paljon kuninkaastanne, ruotsalaisesta vapaudesta ja taloudesta, mutta pyydän teitä muistamaan, että tilanne ei ole mukava niin kauan kuin meillä on viisumit käytössä.
Simon Busuttil (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, puhun PPE-ryhmän puolesta, ja me suhtaudumme viisumien myöntämisen helpottamista ja viisumivapautta koskevaan politiikkaan myönteisesti, koska meidän mielestämme tämä on hyvin myönteinen väline toimittaessa kolmansien maiden kanssa, erityisesti lähinaapuriemme kanssa. Siksi asenteemme on lähtökohtaisesti selvästi myönteinen.
Helpompi viisumin saanti on ensimmäinen vaihe, johon siirrymme tällä viikolla Georgian kanssa. Se on ensimmäinen mutta tärkeä askel siinä, mitä kollegani Anna Maria Corazza Bildt on kutsunut ihmisten väliseksi yhteydeksi. Viisumien myöntämisen helpottaminen on yleensä sidoksissa takaisinottosopimuksiin. Arvoisa komission jäsen, me kiinnitämme myös paljon huomiota takaisinottosopimusten merkitykseen, koska haluamme varmistaa, että EU:n alueella laittomasti oleskelevien käsketään poistumaan. Tämä on ainoa keino voittaa yleisön luottamus viisumien myöntämisen helpottamista ja mahdollista viisumivapautta kohtaan. Nämä kaksi liittyvät yhteen, joten me pyydämme teitä tekemään enemmän töitä kolmansien maiden kanssa solmittavien takaisinottosopimusten verkoston laajentamiseksi.
Viisumivapaus myönnettiin viime vuonna Serbialle, Makedonialle ja Montenegrolle. On hyvä huomata, että ystävämme Albaniasta sekä Bosnia ja Hertsegovinasta hyötyvät siitä myös nyt. Me hyväksymme tämän varauksettomasti ja olemme sitä mieltä, että tämä on oikein hyvä askel kohti Euroopan yhdentymisen laajenemista ja näiden maiden kansalaisten lähentämistä meihin.
Kun me teemme näistä asiakirjoista päätöksen, olemme aina hyvin varovaisia tehdessämme päätöksen, joka ei ole poliittinen vaan tehdään ensisijaisesti teknisin perustein – maiden on esimerkiksi täytettävä ensin tekniset kriteerit, ennen kuin ne saavat myönteisen päätöksen. Päätös olisi tietysti myös poliittinen, mutta sen on perustuttava ensisijaisesti teknisiin arviointeihin.
Painotan tätä, koska on lähinnä komission tehtävä kertoa meille, kun jokin tietty maa on täyttänyt tekniset kriteerit. Kun meillä ilmenee väärinkäyttötapauksia viisumivapausmaista, kuten Serbiasta ja Makedoniasta, lähtöisin olevien ihmisten kanssa, jotka hakevat turvapaikkaa EU-maista, meidän on kysyttävä, onko tekninen arviointi tehty täydellisesti ja oikein, koska ei selvästikään ole viisumivapausperiaatteen mukaista, että joku tulee Euroopan unioniin pyytämään turvapaikkaa. Se osoittaa meille, että jokin asia on mennyt jossain vikaan. Meillä on oikeus kysyä, mikä meni vikaan, ja saada siihen vastaus.
Lopuksi meidän on hyödynnettävä tämä tilaisuus ja lähetettävä kyseisille maille – varsinkin esimerkiksi väärinkäytöstapauksiin liittyville Serbialle ja Makedonialle – selvä viesti siitä, että niiden pitäisi kertoa kansalaisilleen selvästi, mistä viisumivapaudessa on kyse. Kyse ei ole siitä, että he voisivat matkustaa EU-maihin asettuakseen sinne pysyvästi tai etsiäkseen töitä vaan yksinkertaisesta viisumivapaudesta rajatuksi ajaksi – vain vierailua varten. Tämä koskee myös Euroopan komissiota. On tärkeää, että komissio toimii yhteistyössä näiden maiden ja varmistaa tämän viestin perillemenon.
Lara Comi (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, tuen kollegojeni komissiolle esittämää pyyntöä arvioinnin tekemistä EU:n ja Venäjän välisen viisumien myöntämisen helpottamista koskevan sopimuksen täytäntöönpanosta.
Se osoittaa, että osapuolet pyrkivät yhdessä poistamaan viisumivaatimukset kokonaan pitkällä aikavälillä, ottaen huomioon, miten viisumimenettelyjen helpottamista ja yksinkertaistamista koskevien tavoitteiden asianmukainen täytäntöönpano voisi vaikuttaa ihmisiin sekä talous- ja kauppasuhteiden kehittymiseen.
Siksi on mielestäni tärkeää valvoa tämän sopimuksen täytäntöönpanoa. Se mahdollistaisi käytännössä Euroopan unionin ja sen tärkeimmän länsieurooppalaisen neuvottelukumppanien välisten henkilökohtaisten, kulttuuristen, tieteellisten ja taloudellisten yhteyksien huomattavan kehittymisen.
Csaba Sándor Tabajdi (S&D). – (HU) Arvoisa puhemies, komission jäsen Malmströmin vastaus oli Serbian ja Makedonian suhteen sikäli rohkaiseva, että me emme aio heittää lasta pesuveden mukana pois. Olisi suuri erehdys palauttaa Serbian ja Makedonian viisumivelvollisuus vain siksi, että näiden kahden maan kanssa on ollut ongelmia. Komission jäsen Malmström on ilmaissut tämän, ja olen vakuuttunut siitä, että puheenjohtajavaltio Unkari on ensi toimikaudella tässä asiassa kumppanina, koska Unkarille on Serbian naapurina tärkeää ratkaista nämä ongelmat hyvin naapurisuhteiden vuoksi samoin kuin Serbiassa asuvien 300 000 unkarilaisen vuoksi. On selvää, että Serbiana ja Makedonian hallitusten on suoritettava suurin osa tehtävistä, ja kuten komission jäsen Malmström totesi, juuri niiden on annettava tietoja kansalaisilleen. Haluaisin kuitenkin vielä korostaa, että vanhojen jäsenvaltioiden, joita nämä turvapaikkakysymykset koskevat, täytyy myös tarkistaa, onko niiden turvapaikkapolitiikat asianmukaisia, koska ne myöntävät turvapaikan myös sellaisille hakijoille, joille sitä ei pitäisi myöntää.
Puhetta johti varapuhemies Silvana KOCH-MEHRIN
Andrew Henry William Brons (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, viisumien myöntämisen helpottaminen ja viisumivapaus on epäilemättä tarkoitettu myönteisiksi asioiksi. Niitä puolustetaan aina sillä perusteella, että ne eivät liity mitenkään maahanmuuttoon vaan ainoastaan koulutukseen ja matkailuun – kahteen vieläkin suositumpaan asiaan.
Voitte sanoa minua kyyniseksi, mutta opiskelijat eivät aina tule opiskelemaan eivätkä matkailijat aina tule käymään vain lyhyeksi ajaksi. Osa heistä tulee Euroopan unioniin työskentelemään ja asumaan. Kuvitelma, että ihmiset kertovat aina aikomuksistaan rehellisesti, ei perustu kokemukseen.
Nykyisessä kriisissä työpaikat ovat vähissä – etenkin vähän koulutusta vaativat – ja asuntojen kysyntä on aina suurempaa kuin tarjonta. Laittomien maahanmuuttajien täyttämät työpaikat ovat usein sellaisia, jotka jäsenvaltioiden kansalaiset voisivat täyttää ja joiden työehdot ja palkat ovat usein vähimmäistason alapuolella. Me emme saa edes teeskennellä, että silmien sulkeminen laittomalta maahanmuutolta olisi anteliaisuuden osoitus. Se johtaa köyhyysrajan alittaviin palkkoihin, turvattomiin työsuhteisiin, riistoon ja väärinkäyttöön.
Georgios Papanikolaou (PPE). – (EL) Arvoisa puhemies, minäkin käytän puheenvuoron tukeakseni sitä, mitä kollegani ovat sanoneet hyväksymisestämme periaatteessa sekä myönteisestä suhtautumisesta viisumivapauksiin. On sanomattakin selvää, että olemme nähneet väärinkäytöksiä ja huonoja esimerkkejä, huonosti muotoiltuja tekstejä, jotka olemme tunnistaneet ja pikaisesti korjanneet, viisumivapauksien myöntämisen alusta lähtien. On olennaista, että komissio ja komission jäsen henkilökohtaisesti tekevät yhteistyötä niiden maiden viranomaisten kanssa, joista ongelmat ovat saaneet alkunsa. Tarkoitan luonnollisesti sekä entistä Jugoslavian tasavaltaa Makedoniaa että Serbiaa. Juuri siksi, että me olemme siirtymässä kohti muidenkin maiden viisumivapautta – ja toistan, että se on askel oikeaan suuntaan – ohjeenamme pitäisi ehkä olla tämä: tiiviimpi yhteistyö näiden maiden viranomaisten kanssa ja mahdollisesti myös erityinen toiminta, joka voi ohjata meitä tulevaisuudessa näiden valvontasopimusten soveltamisen yhteydessä.
Csanád Szegedi (NI). – (HU) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, Venäjän ja EU:n väliset suhteet ovat aina olleet erityiset ajatellen kummankin osapuolen asemaa suurvaltana. Ei ole epäilystäkään siitä, että ne ovat tämän aseman vuoksi tietyistä aiheista eri mieltä ja suhtautuvat moniin asioihin eri tavoin. Haluan erityisesti korostaa sitä, että emme kuitenkaan saa unohtaa, että Venäjä kuuluu Eurooppaan niin geopoliittisesti kuin kulttuurinsa ja historiansa puolesta. Näiden siteiden vuoksi näiden kahden osapuolen viisumien myöntämisen helpottamista koskevat toimenpiteet ovat välttämättömiä, ja paremman Unkarin puolesta toimiva Jobbik-liike tukee niitä. Tiettyjen EU:n jäsenvaltioiden tavoin Venäjä voi määrittää itsenäisesti omat viisumia koskevat hallinnolliset velvoitteensa, ja niiden on perustuttava vastavuoroisuuteen. Serbian tilanne on kaikkea muuta kuin yksiselitteinen, koska unkarilaiset vähemmistöt ja muut vähemmistöryhmät valitettavasti vielä tänä päivänä kärsivät monista epäkohdista. Euroopan parlamentin ja Euroopan unionin täytyy tutkia tätä asiaa joka tapauksessa.
Lena Kolarska-Bobińska (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, samanaikaisesti kun viisumijärjestelmä vapautetaan, meidän pitäisi myös lähettää selviä viestejä arvoistamme. Kyse ei ole vain ovien avaamisesta, koska meidän pitäisi avata ne mahdollisimman levälleen. Kyse on myös demokratian edistämisestä Euroopan unionin naapurimaissa. Siksi meidän pitäisi tukea maita, jotka todella pyrkivät demokratiaan ja oikeusjärjestykseen ja kunnioittavat eurooppalaisia arvoja. Olen kuitenkin siltä mieltä. että meidän pitäisi myöntää viisumivapaus ensin entisen Neuvostoliiton maille ja vasta sen jälkeen Venäjälle.
Olen tässä samaa mieltä niiden kanssa, jotka ovat sanoneet, että jos me myönnämme Venäjälle viisumivapauden aikaisemmin kuin Ukrainan ja muiden entisen Neuvostoliiton maiden kansalaisille, se on meiltä hyvin huono viesti. Georgiassa tilanne voi olla se, että tällä hetkellä Venäjän miehittämillä alueilla monet ihmiset haluavat saada Venäjän kansalaisuuden, koska se tarkoittaa vapaata pääsyä Venäjälle. Meidän on pidettävä viisumijärjestelmää myös keinona edistää demokratiaa.
Cecilia Malmström, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää kunnianarvoisia parlamentin jäseniä tästä keskustelusta. Olen kanssanne täysin samaa mieltä siitä, että viisumien myöntämisen helpottaminen ja viisumivapaus ovat hyvin tehokkaita keinoja lisätä ihmisten välisiä yhteyksiä. Tavallisten kansalaisten, opiskelijoiden ja matkailijoiden lisäksi se lisää myös liiketoiminnan mahdollisuuksia, mikä on erittäin hyvä asia.
Me Euroopan unionissa olemme päättäneet siirtyä kohti viisumivapautta Länsi-Balkanin maiden kanssa. Se on sinällään poliittinen päätös. Se osoittaa poliittista tahtoa, mikä on hyvin tärkeää, mutta tämän tavoitteen saavuttaminen voi vain olla hyvin teknistä ja tiukkaa. Me emme voi poistaa viisumeja, ellei meillä ole hyvin tiukkoja kriteerejä.
Nämä kriteerit ovat avoimia. Ne ovat läpinäkyviä. Ne ovat kaikille samat, ja ne edistävät tärkeitä uudistuksia maissa, jotka haluavat saavuttaa viisumien myöntämisen helpotuksia ja viisumivapauden. Jäsen Busuttil, komissio valvoo tätä kyllä hyvin tiiviisti, ja jäsenvaltioiden asiantuntijoista muodostetaan asiantuntijavaltuuskuntia. Kaikki nämä raportit ja kaikki tämä työ tehdään hyvin avoimesti.
Joka tapauksessa on ilmennyt joitakin väärinkäyttötapauksia, varsinkin Serbiassa ja entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa. Sen ei kuitenkaan pitäisi varjostaa tätä liikaa, sillä suurimmaksi osaksi se toimii hyvin, vaikka väärinkäytöksiä onkin. Komissio on puuttunut asiaan. Me olemme käyneet siellä. Me olemme puhuneet neuvottelukumppaniemme kanssa. Puheenjohtajavaltio Belgia on ollut hyvin aktiivinen.
Me yritämme arvioida tätä ongelmaa. Pääasiassa pieni rikollisverkostojen ryhmä kannustaa syrjäseutujen ihmisiä matkustamaan Euroopan unioniin vilpillisin perustein turvapaikan saamisen toivossa. Me tietysti tutkimme kaikki nämä sovellukset yksilöllisesti, mutta hyvin monet niistä ovat perusteettomia, ja siksi meidän on puututtava näiden verkostojen toimintaan. Näin tehdään, ja me käymme vuoropuhelua näiden maiden viranomaisten kanssa.
Olin henkilökohtaisesti Tiranassa ja Sarajevossa vain kuukausi sitten yhdessä Belgian ministerin kanssa, ja meidän tarkoituksenamme oli vahvistaa viestiä siitä, että tämä on hyvin tärkeää mutta on varottava väärinkäytöksiä. Me sanoimme sen kaikille ministereille, parlamentin jäsenille, kansalaisyhteiskunnan jäsenille, yliopistoille ja uskoakseni kaikille TV-kanaville, jotka löysimme näistä maista, jotta saisimme hyvin selvästi esitetyksi, että tämä on loistava tilaisuus mutta älkää käyttäkö sitä väärin.
Meillä on arviointi- ja valvontamekanismi, ja olen tyytyväinen voidessani raportoida teille myöhemmin tänä keväänä sen toimivuudesta.
Venäjän osalta tämä on todellakin johtanut moniin hyviin asioihin, kuten liikkuvuuden lisääntymiseen maidemme välillä. Kaikkien jäsenvaltioiden vahvistamien arvioiden mukaan ei ole mitään merkkejä siitä, että viisuminsaannin helpottaminen olisi lisännyt turvallisuusuhkia tai laitonta maahanmuuttoa. Me laadimme nyt luetteloa Venäjän ja Euroopan unionin yhteisistä toimista, joilla pyritään avaamaan mahdollisuuksia jatkokeskusteluille siirtymisestä kohti viisumivapautta.
Georgiasta haluaisin takaisinottosopimuksen osalta vain toistaa vihreille ystävilleni saman, mitä esittelijäkin jo sanoi, eli sen, että maa on liittynyt Euroopan neuvostoon ja Euroopan ihmisoikeussopimukseen. EU:n lainsäädäntö edellyttää myös, että jäsenvaltiot arvioivat turvapaikkahakemukset yksilöllisesti, ja jos tarvitaan kansainvälistä suojelua, niiden täytyy EU:n lainsäädännön mukaan kunnioittaa sitä samoin kuin palautuskieltoa koskevaa periaatetta. Se tarkoittaa, että henkilöä ei saa palauttaa maahan, jos on mahdollista, että hän joutuu vainon kohteeksi tai se aiheuttaa hänelle suurta vahinkoa.
Yleisesti ottaen tämä on mielestäni ollut oikein hyvä keskustelu. Odotan innolla saavani raportoida teille takaisinottosopimuksen arvioinnista. Niistä on todella hyvin vaikea neuvotella, jäsen Busuttil, mutta siihen me pyrimme. Kuten sanoin aiemmin tässä keskustelussa, ensi vuoden alussa tehdään arviointi, ja tulen mielelläni parlamenttiin keskustelemaan sen tuloksista sekä siitä, miten me voimme edetä tällaisten kolmansien maiden kanssa tehtävien sopimusten helpottamisessa.
Nathalie Griesbeck, esittelijä. – (FR) Arvoisa puhemies, minä olen komission jäsenen tavoin tyytyväinen keskustelumme laatuun, koska siinä on osoitettu toimielintemme kantavan aidosti vastuuta.
Tämä vastuu käy ilmi myös komission jäsenen vastauksista ja sitoumuksista ja toistetaan eri arviointikokouksissa, jotka järjestetään helmi- ja kesäkuussa 2011. Minä en tietystikään halunnut, että yksi pidettäisiin heti koskien Pakistania. Aioin itse asiassa muistuttaa teitä periaatteellisista kannoistamme. Haluaisin myös kiittää komission jäsentä siitä, että hän on ilmaissut halukkuutensa liittyen vastavuoroiseen turvallisuuteen, kysymyksiin vastaamiseen, avoimuuteen ja yhteistyöhön, muutosten ja väärinkäytösten torjumiseen sekä näiden erilaisten oikeudellisen olosuhteiden kunnioittamiseen.
Vaikka nämä sopimukset aivan oikeutetusti muodostavat kehykset viisumien myöntämisen helpottamisen ja takaisinottomenettelyjen järjestämiseksi tarkoilla ja tiukoilla ehdoilla, tätä ei pidä sekoittaa siihen, että meidän on ehdottomasti määriteltävä myös eurooppalaisen turvapaikkaoikeuden ehdot ja parametrit.
Näin ollen olen sitä mieltä, että tämä politiikka on hieman kuin kaksikasvoinen jumala Janus. Me olemme puhuneet politiikasta ja menettelystä. Mitä minuun tulee, Janus edustaa yksien kasvojen kahta sivukuvaa, menettelyä ja politiikkaa. Sillä on tekniset kasvot, menettelyjen, lain ja kunnioituksen ehtojen kasvot, mutta sillä on myös poliittiset kasvot, joille on eräiden kollegojeni sanojen mukaan ominaista vakautus, yhteistyö, unionin avautuminen kolmansia maita kohti, mikä on merkki arvoistamme, mutta kyse on myös tietynlaisesta vastauksesta eurooppalaisten halukkuuteen tällaiseen avautumiseen.
Päätän puheenvuoroni sanomalla, että meidän on saatava nämä osat tasapainoon ja tehtävä kaikkemme, että saamme ne ilmaistua selvästi kansalaisillemme. Heille on ilmaistava selvästi, mitä kolmen kuukauden viisumi todella tarkoittaa, jotta vältetään mahdolliset epäselvyydet ja väärinymmärrykset. Luotan teihin, komission jäsen.
Kinga Gál (PPE) , kirjallinen. – (HU) Viisumivapauden säilyttäminen ei ole pelkästään tekninen vaan selvästi myös poliittinen kysymys. Viisumivapaus on aina perustunut keskinäiseen luottamukseen ja sitoutumiseen. Tämänpäiväisessä keskustelussa välitetään kyseisille maille viesti siitä, että niiden sitoutumisensa vuoksi saamat monet tehtävät eivät pääty viisumivapauden myöntämisen jälkeen ja että niiden on edelleen tiedotettava kansalaisilleen, mitä viisumivapaa matkustaminen tarkoittaa, jotta ehkäistään tämän mahdollisuuden väärinkäyttö. Serbialle ja Montenegrolle myönnetty viisumivapaus tarjoaa mahdollisuuden saada eurooppalainen näkökulma ensisijaisesti nuorille, joiden varaan tulevaisuuden Eurooppaa rakennetaan. Kaksi vuotta sitten myönnetty viisumivapaus sisälsi tärkeän poliittisen viestin näille maille, ja sen kumoamisella olisi vakavia seurauksia. Vastaavasti tärkeää on Vojvodinassa asuvien unkarilaisten viisumivapauden säilyttäminen, sillä nämä rajan kummallakin puolella asuvat kansalaiset puhuvat samaa kieltä ja vaalivat läheisiä perhe- ja kulttuurisiteitä. EU:n jäsenyyttä kiirehtiville maille on erityisen tärkeää luoda rinnakkaiselon edellyttämät olosuhteet rajoista huolimatta.
Elżbieta Katarzyna Łukacijewska (PPE), kirjallinen. – (PL) Kaikki viisumivapaudet edistävät vapautuksen kohteena olevissa maissa elävien ihmisten odotusten täyttymistä. Haluaisin korostaa sitä, että EU:n ja Georgian välistä viisumien myöntämisen helpottamista koskevaa sopimusta ei voida tarkastella erillään laittomien maahanmuuttajien takaisinottoa koskevasta sopimuksesta. Olemme puhuneet tästä Euroopan unionissa pitkään, koska viisumipolitiikka on unionille erityisen tärkeää.
Viisumivapaus tarkoittaa, että EU-maat avautuvat Balkanin maiden kansalaisille ja luovat siten mahdollisuuksia osallistua EU:n vuoropuheluun ja demokratian oppimiseen. Vapauttamisen lisäksi meidän on kuitenkin otettava huomioon se tosiasia, että rajojen ylittämisen helpottaminen saattaa helpottaa laittomien maahanmuuttajien ja rikollisryhmien elämää. Jäsenvaltioilla pitäisi olla viisumien myöntämisessä yhdenmukaiset menettelyt, koska Albania sekä Bosnia ja Hertsegovina odottavat vuoroaan. Euroopan komission täytyy noudattaa viisumivapautuksen ehtoja ja seurata tilannetta niin, että hyvät ratkaisut eivät aiheuta ongelmia EU:n jäsenvaltioissa. Lisäksi on tärkeää, että maat tekevät yhteistyötä ja hyödyntävät viisumimenettelystä tähän mennessä saatuja kokemuksia.
Marian-Jean Marinescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Mielestäni Serbia on tähän mennessä täyttänyt hyvin EU:n odotukset ja edennyt kohti yhdentymistä. Vuosina 2009 ja 2010 toteutuivat seuraavat toimenpiteet: viisumivapaus, vakautus- ja assosiaatiosopimusta koskevan ratifiointiprosessin käynnistyminen ja Euroopan unionin hyväksyntä Serbian EU-jäsenhakemusta koskevan lausunnon laatimiselle.
On kuitenkin valitettavaa, että Serbian viranomaiset eivät ole tiedottaneet mediassa ja selittäneet asianmukaisesti, mitä vuonna 2009 käyttöönotettu viisumivapausjärjestelmä tarkoittaa, niin että maan kansalaiset eivät väärinkäyttäisi järjestelmää. Toivon, että tämä hälyttävä Serbian kansalaisten EU:lle esittämien turvapaikkahakemusten määrän kasvu ei haittaa Serbian yhdentymisprosessia. Uskon vakaasti, että Serbian viranomaiset ryhtyvät pikaisesti vastatoimiin. Muistuttaisin myös, että tie kohti liittymistä on riippuvainen siitä, miten Serbia noudattaa Kööpenhaminan kriteerejä ja vakautus- ja assosiaatiosopimusta.
Jiří Maštálka (GUE/NGL), kirjallinen. – (CS) Liittyen tämän keskustelun yleiseen aiheeseen (viisumeihin) haluaisin puhua kahdesta yksityiskohdasta, jotka ovat mielestäni erittäin tärkeitä. Kumpikin on Euroopan unionin naapuruspolitiikan onnistuneen toteuttamisen näkökulmasta hyvin arkaluonteinen. Ensimmäinen niistä on EU:n ja Venäjän välisen viisumien myöntämisen helpottamista koskevan sopimuksen täytäntöönpano. Mielestäni ei riitä, että vain arvostellaan – sopimuksen toimintaa koskevan yleisarvion näkökulmasta – tiettyjä toimenpiteitä, joita Venäjän on valitettavasti täytynyt soveltaa EU-maista tuleviin matkustajiin. Se on välttämätöntä maan yleisen turvallisuustilanteen vuoksi, ja sellaiset toimenpiteet kuin esimerkiksi rekisteröitymisvelvollisuus eivät oleellisesti vaikeuta viisuminsaannin helpottamista. Toinen asia on ilmeinen huoli EU:n viisumijärjestelmän höllentämisjärjestelmän asianmukaisesta käyttöönotosta Serbiassa, Makedoniassa ja Montenegrossa. Tämä huoli johtuu saatujen tietojen mukaan näiden maiden kansalaisten turvapaikkahakemusten lisääntymisestä, ja ratkaisuksi on esitetty näiden maiden asiaankuuluvien elinten vastaisia toimia. Se on harhaanjohtavaa ja asiaankuulumatonta. EU:lla ja Natolla on ollut pitkään huomattava vaikutus Balkanin maiden yleiseen poliittiseen tilanteeseen. Näiden järjestöjen pitäisi ensisijaisesti toteuttaa Balkanin maissa sellaisia toimenpiteitä ja sellaista politiikkaa, jotka eivät pakota ihmisiä lähtemään tältä ankarasti koetellulta alueelta.
Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Meidän ei ole syytä mennä asioiden edelle. Me uskomme Moskovan kanssa tehtävään sopimukseen kaupan esteiden poistamisesta vasta, kun se on ratifioitu ja pantu täytäntöön. Tässä yhteydessä meidän on yksinkertaisesti ajateltava Venäjän päätöstä vetäytyä energiaperuskirjan solmimisesta. Aika näyttää myös, aikooko Kreml todella noudattaa EU:n vaatimuksia viisuminsaannin helpottamisesta. Viisumivapaus Länsi-Balkanin maille, jotka ovat pinta-alaltaan yhteensä vain murto-osa Venäjän pinta-alasta, on johtanut turvapaikanhakijoiden aaltoon, joten mitä me voimme odottaa tapahtuvan, jos väestöltään maailman seitsemänneksi suurimmalta maalta poistetaan viisumirajoitukset? Jos suurella määrällä Kaukasian alueen islamisteja on Venäjän kansalaisuus, sallimmeko mahdollisten terroristien saapuvan maahan ilman viisumia? Puhummepa me Serbiasta, Georgiasta tai Makedoniasta meidän tarkasteltava tilannetta tiiviisti ja tarvittaessa jatkettava asianmukaisten takaisinottosopimusten työstämistä. Meidän on arvioitava Balkanin maiden viisumivapaudesta saatuja kokemuksia, saatettava toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmä (SIS II) ajan tasalle ja seurattava viisumivaatimusten toteutumista Moskovassa. Meidän on myös tarkkailtava Kaukasian ja Keski-Aasian maista Venäjälle lähtevien pakolaisten määrän kasvua sekä niistä maista lähtöisin olevien turvapaikanhakijoiden määrän kasvua, joiden viisumirajoitukset halutaan poistaa.
Justas Vincas Paleckis (S&D), kirjallinen. – (LT) Venäjän tilastoviraston tietojen mukaan EU:n kansalaisille myönnettiin vuonna 2008 yli 1,5 miljoonaa Venäjän viisumia ja Venäjän kansalaisille 3,5 miljoonaa EU:n viisumia. Se on yli neljäsosa kaikista koko maailmassa myönnetyistä Schengen-viisumeista. EU:n ja Venäjän viisumipolitiikka on tärkeä väline, jolla voidaan syventää ihmisten välisiä suhteita ja mahdollistaa Venäjän ja EU:n lähentyminen. Haluaisin kiinnittää huomion Venäjän federaatioon kuuluvan Kaliningradin alueen asukkaiden vaikeuksiin. Enemmistö tämän EU:n jäsenvaltioiden ympäröimän Venäjän saarekkeen asukkaista saa kertaluonteisia ja lyhytaikaisia Schengen-viisumeita. Useimmat Kaliningradin asukkaat, jotka matkustavat EU-naapurimaiden läpi, joutuvat joka kerta maksamaan viisumimaksun ja seisomaan jonossa EU:n jäsenvaltioiden konsulaateissa. Hiljattain Kaliningradin yhteiskunnallisten järjestöjen edustajat osoittivat mieltään Euroopan komission rakennuksessa Brysselissä ja vaativat ottamaan käyttöön erityisehdot erillisalueen asukkaiden matkustamiselle EU:n jäsenvaltioihin sitomatta tätä aihetta EU:n ja Venäjän välisiin keskusteluihin viisumivapausjärjestelmästä.
Iuliu Winkler (PPE), kirjallinen. – (HU) Viime vuosina Länsi-Balkanin maissa on nähty aloitettavan suotuisia prosesseja, jotka tuntuvat pyyhkivän muiston siitä, että alue oli viisitoista vuotta sitten vielä Euroopan sisäinen sotavyöhyke. Tähän kehityskulkuun vaikutti epäilemättä EU:n esimerkillinen apu demokratian kehitysprosessissa Länsi-Balkanin maissa ja se, että se säilytti avoimena tämän alueen maiden liittymismahdollisuuden. Vuosi sitten tehty päätös viisumivapautuksesta aloitti EU:n vapaan liikkuvuuden käytännön soveltamisen Makedoniaan, Montenegroon ja Serbiaan, mikä on selvä merkki siitä, että Euroopan unioni huolehtii asiasta. Maahanmuuttokysymyksestä on epäilemättä jälleen kerran muodostumassa vakava kotimainen poliittinen kysymys joissakin jäsenvaltioissa, ja sitä pahentaa talouskriisi. Mielestäni Euroopan unionin täytyy kuitenkin olla kriisistä huolimatta solidaarinen, jos me haluamme välttää nationalismin ja protektionismin uuden tulemisen. Vaikka Länsi-Balkanin maat eivät vielä kuulu Euroopan unioniin, Kaakkois-Euroopan vakaus voidaan saavuttaa vain laajentamalla EU:ta Balkanin maihin. EU:n täytyy tiukasti valvoa rajavalvontaan liittyvien teknisten vaatimusten täyttymistä, mutta samanaikaisesti sen täytyy tarjota apua sen varmistamiseksi, että Länsi-Balkanin valtioiden kansalaiset näkevät realistisen mahdollisuuden elämän parantumiselle ja että he pitävät EU:n jäsenyyttä saavutettavissa olevana tavoitteena. Meidän täytyy auttaa tätä aluetta matkalla kohti sosiaalista ja taloudellista kehitystä tehokkaalla tiedottamisella, entistä suuremmalla solidaarisuudella sekä lisärahoituksella, niin että nämä kansalaiset voivat saavuttaa hyvinvoinnin omassa maassaan.