Sanatarkat istuntoselostukset

Maanantai 13. joulukuuta 2010 - Strasbourg

21. Mainonnan vaikutus kuluttajien käyttäytymiseen (lyhyt esittely)

  Puhemies. – (ES) Esityslistalla on seuraavana Philippe Juvinin sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan puolesta laatima mietintö mainonnan vaikutuksesta kuluttajien käyttäytymiseen (2010/2052(INI)) (A7-0338/2010).

  Philippe Juvin, esittelijä. – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, miksi tarvitsemme mietintöä mainonnasta? Koska mainonta voi yksi parhaista, mutta myös yksi kauhistuttavimmista asioista.

Se voi olla kauhistuttavaa, jos se on harhaanjohtavaa, jos se on tunkeilevaa, jos se on petollista, jos siinä ei noudateta sääntöjä ja jos sillä ei anneta kuluttajille sitä, mitä he odottavat, eli tietoa. Se voi olla yksi parhaista asioista, koska mainonta on myös talouskehityksen uskomaton väline. Mainonta toimii taloudellisen toiminnan voiteluöljynä, ja kuten jotkut ihmiset ovat todenneet, jos se on tehty hyvin, se myös antaa kuluttajalle mahdollisuuden vertailla tuotteita, joten se myös tietyllä tasolla edistää kilpailua.

Mainonta ei ole uusi asia. Miksi siis laatia uusi teksti, kun aiempiakin on olemassa? Siihen on useita syitä. Ensinnäkään mainonta ei enää ole entisellään. Luin äskettäin Yhdysvalloissa laaditusta selvityksestä – ja asiathan ovat melko samalla tolalla Euroopassa – että viime vuoden marraskuun 29 päivänä, yhtenä päivänä, verkkokaupan liikevaihto oli yli miljardi Yhdysvaltain dollaria. Tämä tarkoittaa verkkokaupan ja verkkomainonnan välineiden merkittävää lisääntymistä. Mietinnön yhtenä perusteena on se, että mainontaa säänteleviä tekstejä ei toisinaan voida soveltaa välineisiin, joita viime vuosina on otettu käyttöön.

Mainonta voi olla tungettelevaa, ja sitä se yhä enemmän on. Se loukkaa oikeutta yksityisyyteen. Mainontaan on myös ilmestynyt uusia ilmiöitä, jotka eivät kuulu tekstien soveltamisalaan. Mainonta voi olla piilomainontaa. Mainonnasta ei välttämättä tehdä numeroa. Yhtenä hyvin tunnettuna esimerkkinä on Facebook, yksi sosiaalisista verkostoista – uusi väline, jota ei säännellä lainsäädännöllä – jossa ihmisjoukot kertovat joidenkin tuotteiden vioista. Tällainen toiminta voi kirjaimellisesti tuhota tuotemerkin vain muutamassa päivässä tai viikossa.

Tämän takia on selvää, että nykyinen mainonta poikkeaa täysin aiemmasta mainonnasta. Siinä käytetään myös uusia välineitä. Tarkoitan tällä käyttötutkimuksiin perustuvaa mainontaa, kohdistettua mainontaa sekä yksityisten sähköpostien lukemista. Haluaako tai hyväksyykö joku täällä, että hänen yksityiset sähköpostinsa luetaan? Juuri sitä nykyisin tehdään mainonnan takia.

Hyvät kollegat, uskon, että meidän on tarkasteltava joitakin erittäin yksinkertaisia arvoja: yksityisyyden kunnioittamista sekä heikoimmassa asemassa olevien suojelemista, koska tiedämme varsin hyvin, että lapset kuuluvat niihin heikoimmassa asemassa oleviin, joille niin sanottua käyttötottumuksiin perustuvaa eli heidän tapoihinsa kohdistuvaa mainontaa kohdistetaan. Nämä lapset eivät ymmärrä, että mainontaa ei ole esitetty heille vain sattumalta. Tällä mainonnalla keskitytään heidän henkilökohtaisiin valintoihinsa. Aikuinen saattaisi tämän vielä ymmärtää, mutta lapsi ei.

Uusi teknologia tuo uusia haasteita: huomattavia taloudellisia haasteita. Huomaamme, että pohjimmiltaan tässä keskustelussa on kyse politiikasta. Asia on tiettyjen asiantuntijoiden mukaan ratkaistu. Samat asiantuntijat eivät missään nimessä halua, että mainonnan maailma muuttuu. On myös totta, että jotkut asiantuntijat kertovat meille, että kuluttajia kyllä varoitetaan verkkosivustoilla pitkillä ja erittäin yksityiskohtaisilla luottamuksellisuussopimuksilla. Todellisuudessa emme tiedä, lukeeko kukaan näitä pitkiä, käsittämättömiä luottamuksellisuussopimuksia. Vaikka niitä luettaisiinkin, niitä ei ymmärretä, koska niitä ei itse asiassa ole mahdollista ymmärtää. Kuten huomaatte, päädymme aina puhumaan samasta asiasta. Mainonnan on oltava oikeudenmukaista, sillä on kunnioitettava muita ihmisiä ja sillä on kunnioitettava oikeutta yksityisyyteen. Kuluttajia ei pidä vakoilla, eikä kuluttajia saa ottaa kohteeksi ilman, että he tietävät siitä. Kuluttajia, kansalaisia, on kunnioitettava.

Arvoisa puhemies, totean lopuksi, että meidän on pyrittävä kahteen tavoitteeseen: mainonnan pitää olla oikeudenmukaista – entistä oikeudenmukaisempaa, kunnioittavampaa ja näin ollen vaikuttavampaa, ja sillä on kunnioitettava paremmin oikeutta yksityisyyteen. Myös kansalaisten eli kuluttajina toimivien kansalaisten on tiedostettava asia paremmin ja heille on tiedotettava asiasta, eikä heitä saa manipuloida tai syrjiä enemmän. Tämä on mietinnön tarkoituksena.

Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, toivon, että hyväksytte mietinnön ja äänestätte parlamentissa yleisesti sen puolesta.

  Zuzana Roithová (PPE). – (CS) Arvoisa puhemies, olen tyytyväinen tähän mietintöön, joka koskee mainonnan vaikutusta kuluttajien käyttäytymiseen. Koska mietinnössä ei käsitellä uhkapelien mainonnan sääntelyä, haluan sanoa, että erityisesti Internet-rahapelejä ja niiden mainoksia ei rajoiteta Internetissä millään tavalla ja että ne ovat helposti lasten ja nuorten saatavilla. Uhkapelien pelaaminen verkossa on kielletty seitsemässä jäsenvaltiossa, mutta ne ovat edelleen saatavilla kyseisissä valtioissa. Uskon vakaasti, että uhkapeliriippuvuuden kielteisiä vaikutuksia on pyrittävä estämään. Meidän on edistettävä lapsille ja nuorille kohdistettujen uhkapelimainosten kieltämistä koko Euroopassa. Kun altistamme lapset virtuaalipelien mainosten vaikutukselle, vaarannamme heidän elämänsä samalla tavalla kuin altistamalla heidät alkoholin, savukkeiden ja muiden riippuvuutta aiheuttavien aineiden rajoittamattomalle mainonnalle. Kasinoihin ja uhkapelien mainontaan ei välttämättä sovelleta rajoituksia edes Internetin ulkopuolella, joten kasinoita ja mainoksia on usein sijoitettu koulujen lähelle. Toivon, että tämänpäiväinen keskustelu antaa komissiolle uutta pontta ehdottaa uhkapelimainonnan kieltämistä eittämättömän julkisen edun mukaisesti.

  Antigoni Papadopoulou, (S&D). – (EL) Arvoisa puhemies, onnitteluni esittelijälle Philippe Juvinille hänen mietinnöstään, joka koskee mainonnan vaikutusta kuluttajien käyttäytymiseen.

Mietinnössä arvioidaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, korostetaan lainsäädännön soveltamiseen liittyviä ongelmia ja epäoikeudenmukaisia kauppamenettelyjä ja painotetaan itsesääntelyn ja lasten, nuorten ja vanhusten kaltaisten heikommassa asemassa olevien kuluttajien suojelun merkitystä sekä tarvetta mainonnan käyttämiseen stereotypioiden ja ennakkoluulojen tehokkaana torjujana.

Laadin naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnon ja olen tyytyväinen ja kiitollinen siitä, että esittelijä on sisällyttänyt mietintöön kaikki ehdotuksemme sukupuolten tasa-arvon ja ihmisarvon suojelemisesta. Kehotan kaikkia osapuolia tekemään tiivistä yhteistyötä sellaisen halventavan tai harhaanjohtavan mainonnan estämiseksi, jolla heikennetään naisten asemaa, ja edistämään terveitä normeja, jotta mainonnalla voitaisiin vaikuttaa myönteisesti yhteiskunnan käsityksiin ihmisarvosta sekä miesten ja naisten tehtävistä.

  Christian Engström (Verts/ALE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan keskustella 25 kohdan viimeisestä luetelmakohdasta, josta äänestämme erikseen ja jonka toivottavasti voimme poistaa mietinnöstä. Tässä luetelmakohdassa todetaan, että kun hakukoneet näyttävät mainoksia tiettyjen hakusanojen yhteydessä – esimerkiksi joku kirjoittaa hakusanaksi sanan, joka on tuotenimi – tähän on saatava etukäteen merkin oikeuksien omistajan lupa.

Tämä saattaa kuulostaa järkevältä pinnallisesti, mutta tämä olisi täysin vastoin nykyistä tuotemerkeistä annettua lainsäädäntöä. Ensinnäkin tuotemerkit on rekisteröity 45 eri tuote- ja palveluluokkaan, ja sama tuotemerkki voi esiintyä rekisterissä eri luokissa. Tämä tarkoittaisi, että jos joku esimerkiksi haluaisi esittää mainoksensa sanan "golf" yhteydessä, siihen tarvittaisiin aina Volkswagenin lupa.

Toisena ongelmana on jo pelkkä tuotemerkkien määrä. Euroopassa on miljoonia tuotemerkkejä. Jo pelkällä Alicantessa toimivalla OHIM-virastolla on kirjattuna 600 000 tuotemerkkiä, joten jos joku haluaisi mainostaa jotain sanan "hopea" yhteydessä, hänen pitäisi luultavasti pyytää lupaa tuhansilta tavaramerkkien oikeuksien omistajilta. Tämä ei vain ole käytännössä mahdollista. Jos tästä säädetään – minkä en toivo tapahtuvan – hakukoneisiin liittyvä liiketoiminta olisi Euroopassa käytännössä kannattamatonta, ja samalla lakkaisivat myös sääntöjenmukainen mainonta ja oikeutettu kilpailu. Siksi pyydän kollegoita äänestämään...

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Jaroslav Paška (EFD). – (SK) Arvoisa puhemies, haluan aluksi sanoa, että on hienoa, että Euroopan parlamentissa käydään keskustelua mainonnan harhaanjohtavista käytännöistä, etenkin uusien markkinointikeinojen ja -teknologioiden kehittämisen osalta.

Sähköisen viestinnän uudet välineet ovat antaneet valtavia mahdollisuuksia mainostoimistoille. Uusiin mainontamahdollisuuksiin on kuitenkin liittynyt uusia ongelmia, joissa on kyse pakkomyynnistä, harhaanjohtamisesta ja herkkäuskoisten lasten ja nuorten hyväksikäyttämisestä vetoamalla voimakkaasti heidän tunteisiinsa. Internetissä tapahtuvaa mainontaa koskevalla säädöksellä on rajoitettava tekstisuunnittelijoiden kekseliäisyyttä. On myös olennaista rajoittaa menetelmiä ja tekniikoita, joilla rikotaan yksityisyyttä tai etnisiä puitteita tai joilla puututaan lasten kehityksen erityisluonteeseen. Tämän takia meidän on analysoitava ja tutkittava nykyisiä suuntauksia perusteellisesti ja keskityttävä uusien sääntöjen käyttämiseen niiden teknologioiden ja niiden mahdollisuuksien rajoittamiseksi, joilla loukataan perheiden yksityisyyttä ja lasten yksityisyyttä ja joilla vahingoitetaan perheen tervettä kehitystä, ja meidän on sovellettava näitä sääntöjä johdonmukaisesti.

  Csanád Szegedi (NI). – (HU) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluan aivan ensimmäiseksi esittää kiitokseni esittelijälle. Kannattamieni arvojen kannalta tarkasteltuna keskustelemme yhdestä nykyajan tärkeimmistä aiheista. Olen surullinen siitä, että tätä keskustelua käydään näin myöhäisenä ajankohtana. Kuten mietinnössä korostetaan, lapset ja nuoret ovat muita alttiimpia mainonnalle, koska heidän oma tahtonsa ei ole vielä tarpeeksi vahva ja heihin on helppo vaikuttaa. Tämä ei koske vain epäsäännöllisiä, valheellisia ja aggressiivisia mainoksia, vaan myös mainoksia yleensä, koska elämme uudessa maailmassa, jossa ihmiset kokevat suurta tarvetta sulautua kuluttajayhteiskuntaan jo varhaisessa vaiheessa. Kaikenlaisten mainokset on yksiselitteisesti kiellettävä lastenohjelmissa.

Lisäksi haluan korostaa erityisesti sitä, että suurinta uhkaa lapsille eivät ehkä aiheuta perinteiset tiedotusvälineet, kuten televisio tai radio. Suurimpana uhkana on Internetin maailma. Mainonta on siellä aggressiivisemmillaan, ja juuri siellä se voi aiheuttaa suurimmat vahingot kohderyhmään kuuluvissa kuluttajissa. Häikäilemättömimmät yritykset eivät välitä edes henkilötiedoista, ja ne loukkaavat ihmisten yksityisyyttä sosiaaliseen verkostoitumiseen käytettävien sivustojen välityksellä. Tämä on ehdottomasti kiellettävä ja tehtävä rangaistavaksi. Meidän kaikkien on vaadittava, että Euroopan unionissa ryhdytään toimiin tämän asian osalta.

  Lara Comi (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, annan täyden tukeni Philippe Juvinin esittämälle päätöslauselmaehdotukselle mainonnan vaikutuksesta kuluttajien käyttäytymiseen. Kun otetaan huomioon mainonnan vaikutus talouden lisäksi myös kotimaisiin markkinoihin ja kuluttajiin, mielestäni on tärkeää toteuttaa toimenpiteitä sen kielteisen vaikutuksen estämiseksi, joka jollakin mainontakäytännöillä niihin on.

Arvostan erityisesti esittelijän arviointia voimassa olevasta lainsäädännöstä ja muista kuin lainsäädäntöpuitteista sekä puutteista, joita sen tulkinnassa ja täytäntöönpanossa on havaittu ja jotka ovat estäneet yhdenmukaistamisen halutun tason saavuttamisen.

Meidän on keskitettävä ponnistelumme epäoikeudenmukaisten kaupallisten käytäntöjen torjumiseksi mainonnan alalla laajentamalla voimassa olevien sääntöjen soveltamisalaa.

Ehdotuksessa esitetään asianmukainen ratkaisu nykyiseen ongelmaan, joka koskee tasapainoisen ratkaisun löytämistä kilpailevien painopistealojen, kuten ilmaisunvapauden ja kuluttajansuojan välillä.

Haluan vielä kerran onnitella esittelijää ja varjoesittelijöitä.

  Miroslav Mikolášik (PPE). – (SK) Arvoisa puhemies, mainonnan erilaiset muodot, jotka ovat viime vuosina levinneet uusien viestintävälineiden välityksellä, ovat muuttuneet sosiaaliseksi ilmiöksi, ja näin ollen niihin liittyy vaara tavallisen kuluttajan luottamuksen väärinkäyttöön.

Mielestäni kuluttajansuojaa tällä alalla on korostettava lainsäädännössä vähintään vähimmäistasolla. Olen esittelijän kanssa samaa mieltä ja onnittelen häntä mietinnöstä ja siitä, että hän on tarkastellut asiaa niin rakentavasti, heikossa asemassa olevien ryhmien, erityisesti lasten ja nuorten etujen mukaisesti, kuten jotkut puheenvuoron käyttäjät ovat aiemmin todenneet. Lääkärinä tuen tätä vahvasti. Meidän on estettävä tietoisia huijauksia, joissa kuluttajat tekevät päätöksiä sellaisten tietojen perusteella, joiden he olettavat perustuvan puolueettomiin tosiasioihin tai vahvistettuihin tutkimuksiin, vaikka tiedot ovat luonteeltaan pelkästään myyntiä edistäviä tai kaupallisia. Olen huolestunut erityisesti yksityisiin kuluttajiin kohdistettujen mainontakäytäntöjen kehityksestä, kuten siitä, että kolmannet osapuolet lukevat sähköposteja ja käyttävät niiden sisältöä hyväkseen kaupallisiin tarkoituksiin. Yritysten käyttämillä mainontakäytännöillä on poikkeuksetta kunnioitettava yksityisen kirjeenvaihdon luottamuksellisuutta, ja niiden on vastattava yksityisyyttä suojaavaa lainsäädäntöä.

  Seán Kelly (PPE). – (GA) Arvoisa puhemies, tähän asiaan on vaikeaa suhtautua varmuudella, etenkin kun kyseessä on mainonnan vaikutus kuluttajien käyttäytymiseen. Tutkimuksia tutkimusten jälkeen ilmestyy koko ajan, ja niissä kaikissa tulokset ovat erilaisia.

(EN) Mainonta kuitenkin kannattaa. Yksityisyritykset käyttävät miljoonia radio-, TV- ja sanomalehtimainoksiin sekä sponsoroinnin kaltaiseen piilomainontaan. Mainonnan arvioiminen on kuitenkin ongelmallista. On ihmisiä, jotka sanovat, että yhtenä alkoholismin hoitokeinona on mainonnan kieltäminen. Olemme kuitenkin todistaneet huumeiden käytön nopeaa lisääntymistä viime vuosikymmeninä, ja koska huumeet ovat laittomia, niitä ei saa mainostaa, eikä myöskään ostaa laillisesti.

Siksi katson, että EU:n tasolla on laadittava riippumaton analyysi ja asianmukainen tutkimus, jonka tarkoitusperät eivät ole epäselviä ja jolla todella määritetään, mikä on hyväksi tai pahaksi ja mikä on hyödyllistä ja mikä ei. Sitten voimme säännellä alaa asianmukaisesti. Ilman tätä saamme jatkuvasti uusia tutkimuksia, joiden tulokset vastaavat vain tutkimusten tilaajien tarkoituksia.

  Johannes Hahn, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan komission ja erityisesti komission varapuheenjohtajan Redingin puolesta kiittää esittelijää tästä arvokkaasta mietinnöstä, jossa analysoidaan useita keskeisiä näkökohtia nykymainonnan vaikutuksesta ja kuluttajakäyttäytymisestä. Sen selvittämiseksi, miten Internetin ja uusien teknologioiden kehityksestä aiheutuviin haasteisiin voitaisiin puuttua parhaiten, komissio on vuosina 2009 ja 2010 järjestänyt kattavia kuulemisia tietosuojaa koskevista voimassa olevista sääntelypuitteista.

Kuulemisissa on vahvistettu, että EU:n voimassa olevan tietosuojaa koskevan lainsäädännön perusperiaatteet ovat edelleen varsin päteviä. On kuitenkin käynyt yhtäläisen selväksi, että EU tarvitsee kattavampaa ja yhtenäisempää lähestymistapaa politiikassaan, joka koskee henkilötietojen suojaa EU:ssa ja sen ulkopuolella. Tämän perusteella komissio antoi 4. marraskuuta tiedonannon kattavasta lähestymistavasta henkilötietojen suojaan Euroopan unionissa.

Verkkomainonta hyödyttää EU:n kansalaisia monella tavalla, varsinkin antamalla heille vapaan pääsyn palveluihin. Useisiin kohdistamistekniikoihin – näyttömainontaan, sisältöön tai hakuihin liittyviin mainoksiin ynnä muihin – ei liity seurantaa, eivätkä ne anna aihetta suureen huolestumiseen. Kollegani, varapuheenjohtaja Neelie Kroes, on kehottanut alaa luomaan itsesääntelypuitteet käyttötottumuksiin perustuvalle verkkomainonnalle EU:n sääntelykehyksen ja neljän periaatteen eli tehokkaan avoimuuden, asianmukaisen suostumuksen tai luvan, käyttäjäystävällisyyden ja tehokkaan valvonnan mukaisesti. Komissio seuraa alan ponnisteluja arvioidakseen, ovatko sääntelevämmät toimet tarpeen.

Sähköpostimainosten ja viestinnän luottamuksellisuuden osalta vuosi sitten hyväksytyssä televiestintäalan uudistuksessa vahvistettiin ja selkeytettiin yksityisyyttä koskevia EU:n sääntöjä. Sillä myös asetettiin jäsenvaltioille selvä velvollisuus panna täytäntöön pelotteina toimivia rangaistuksia ja varmistaa, että toimivaltaisilla viranomaisilla on tarvittavat valtuudet niiden täytäntöönpanemiseksi ja että niille myös annetaan siihen asianmukaiset resurssit. Jäsenvaltioiden on saatettava nämä säännökset osaksi kansallista lainsäädäntöä toukokuuhun 2011 mennessä.

Komissio tunnustaa, että jäsenvaltioiden välillä on vielä tiettyjä eroja, kun kyseessä on sopimattomista kaupallisista menettelyistä annetun direktiivin saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä. Komissio katsoo, että tällaiset eroavaisuudet, joista osan komissio ratkaisee tekemällä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa, ovat marginaalisia ja että haluttu yhdenmukaistamisen taso on saavutettu.

Yleisten lausekkeiden käyttäminen antaa jäsenvaltioille tiettyä liikkumavaraa, mutta sillä myös varmistetaan, että direktiivi on vahva myös jatkossa. Tässä yhteydessä ohjeet sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin soveltamisesta ovat yksi komission aloitteista sen varmistamiseksi, että täysimääräinen yhdenmukaistaminen toteutuu. Toisin sanoen niillä halutaan varmistaa, että samoja sääntöjä tulkitaan ja sovelletaan samalla tavalla kaikissa jäsenvaltioissa. Kuten mietintöluonnoksessa ehdotetaan, me todella jatkamme ohjeiden laatimista ja asiakirjan saattamista ajan tasalle niin, että uudet kysymykset ja kehitys otetaan huomioon. Komissio on myös kehittämässä lainsäädännölle, oikeuskäytännölle ja tieteelliselle työlle oikeudellista tietokantaa, jolla edistetään direktiivin yhdenmukaista soveltamista kaikissa jäsenvaltioissa.

Sosiaalisten verkostojen, keskustelufoorumeiden ja blogien yhteydessä kommenttien muodossa esitettäviin mainoksiin liittyvien huomautusten osalta on tärkeää panna merkille, että mikäli kuluttajat toimivat kauppiaan puolesta tai saavat kauppiaalta mitä tahansa korvausta tiettyjen kommenttien esittämisestä ilman, että tästä mainitaan selvästi mielipiteessä tai kommentissa, asia itse asiassa kuuluu sopimattomista kaupallisista menettelyistä annetun direktiivin soveltamisalaan yhtenä piilomaininnan muotona. Pelkkiä mielipiteitä ei tietenkään katsota mainonnaksi.

Tässä yhteydessä komissio katsoo, että markkinointia koskeva lainsäädäntö ei ole asianmukaisin väline, koska kyseessä on ilmaisunvapauteen liittyvä asia. Direktiivissä kuitenkin säädetään erityisistä suojakeinoista heikommassa asemassa olevien kuluttajien osalta. Ikä on tekijä, joka kansallisten viranomaisten on otettava huomioon, kun ne arvioivat menettelyn asiallisuutta. Sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin soveltamisesta laaditaan vuonna 2011 selvitys, jossa tarkastellaan jäsenvaltioiden kokemuksia, myös lapsille ja nuorille suunnatun mainonnan alalla, siinä määrin kuin tietoja näistä näkökohdista on saatavilla.

  Puhemies. – (ES) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan keskiviikkona klo 12.30.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  Tiziano Motti (PPE), kirjallinen. – (IT) Olen Philippe Juvinin kanssa samaa mieltä näkemyksistä, jotka koskevat mainonnan vaikutusta kuluttajien käyttäytymiseen. Katson kuitenkin, että kommenttien levittäminen sosiaalisissa verkostoissa, keskustelufoorumeissa ja blogeissa – jotka jo luonteensa takia ovat vaarassa muuttua piilomainonnan uudeksi muodoksi – voidaan estää määrittämällä Internetissä yleisten rikkomusten uudet muodot ja laajentamalla tietojen säilyttämistä koskevien sääntöjen soveltamisalaa koskemaan myös verkkosisällön tarjoajia. Me emme saa turvautua sensuuriin, koska mielestäni on tärkeää kunnioittaa myös jokaisen oikeutta esittää omat mielipiteensä Internetissä, ellei ole osoitettu, että sillä rikotaan lainsäädäntöä. Olen hämmästynyt siitä, että jotkut haluavat sensuroida kommentteja foorumissa, jonka he uskovat vaikuttavan kuluttajien ostopäätöksiin, mutta silti he katsovat yksityisyyden loukkaamiseksi sen, että voimassa olevan, tietojen säilyttämisestä annetun direktiivin 2006/24/EY soveltamisalaa laajennettaisiin niin, että sosiaalisista foorumeista lapsia vikittelevät pedofiilit voitaisiin tunnistaa. Eikö tässä ole kyse kaksinaismoraalista? Kuluttajia, etenkin nuorimpia kuluttajia, on suojeltava piilomainonnalta. On kuitenkin yhtä tärkeää suojata ilmaisunvapaus, joka on yksi demokratioidemme peruspilareista. Siksi toivon, että asiasta vastaaville viranomaisille annetaan tarvittavat välineet Internetissä tapahtuviin rikoksiin syyllistyvien tahojen tunnistamiseksi laajentamalla direktiivin 2006/24/EY soveltamisalaa niin, että se koskee myös sisällöntuottajia, kuten 23. kesäkuuta 2010 annetussa parlamentin kannanotossa P7_DCL(2010)0029 pyydetään.