Sanatarkat istuntoselostukset

Maanantai 13. joulukuuta 2010 - Strasbourg

1. Istuntokauden uudelleen avaaminen

Puhetta johti
puhemies Jerzy BUZEK

(Istunto avattiin klo 17.05.)

  Puhemies. – (PL) Julistan Euroopan parlamentin torstaina 25. marraskuuta 2010 keskeytetyn istuntokauden uudelleen avatuksi.

2. Edellisen istunnon pöytäkirjan hyväksyminen: ks. pöytäkirja

3. Puhemiehen julkilausumat

  Puhemies. – (PL) Haluaisin esittää joitakin alustavia huomautuksia ennen täysistunnon aloittamista. Muistutan teitä siitä, että puheenjohtajakokous päätti viime torstaina, että huomenna klo 16.00 käydään keskustelu Sidonii Jędrzejewskan ja Helga Trüpelin uutta vuoden 2011 talousarvioesitystä koskevista mietinnöistä. Äänestys mietinnöistä toimitetaan keskiviikkona. Toiseksi huomenna keskustellaan myös COP 16 -ilmastonmuutoskokouksen tuloksista. Kansainvälinen yhteisö saavutti Cancúnissa jonkinlaista edistystä. Neuvotteluihin osallistui myös varsin suuri Euroopan parlamentin valtuuskunta, jossa mukana olleet jäsenet ovat tänään täällä paikalla. Me pohdimme yhdessä komission jäsen Hedegaardin kanssa, miten tyydyttävänä me pidämme saavutettua sopimusta ja mitä toimia pitäisi seuraavaksi toteuttaa tässä asiassa ennen Etelä-Afrikan tasavallassa pidettävää kokousta.

Kolmanneksi me valitsimme 21. lokakuuta tämän vuoden Euroopan parlamentin mielipiteenvapauden Saharov-palkinnon voittajan. Muistanette, että voittaja on kuubalainen toisinajattelija Guillermo Fariñas. Valitettavasti hänen on vaikea matkustaa vastaanottamaan palkintoaan itse ensi keskiviikkona, vaikka kirjoitin asiasta henkilökohtaisesti kirjeen Kuuban presidentille Raul Castrolle. Odotamme, että Catherine Ashton huomaa Guillermo Fariñasin matkustusongelmat ja ottaa ne jatkossa Kuuban-suhteissa huomioon. Me toivomme yhä, että palkintomme voittaja pääsee tänne. Jos hän lähtisi Kuubasta muutaman tunnin kuluessa, hän ehtisi vielä keskiviikon istuntoomme.

Neljänneksi haluaisin muistuttaa teitä myös siitä, että 30 vuotta sitten, tarkalleen ottaen 13. joulukuuta 1981, Puolassa julistettiin sotatila, jonka avulla kommunistiviranomaiset yrittivät tukahduttaa jatkuvasti voimistuvan Solidaarisuus-liikkeen. Tuhansia opposition aktivisteja pidätettiin, ja yli 100 ihmistä kuoli. Lähes kolmekymmentä vuotta noiden tapahtumien jälkeen meidän on muistettava niitä, joilla olivat riittävästi rohkeutta vaarantaa elämänsä Euroopan vapauttamiseksi kommunismin ikeestä. Lopuksi ja viidenneksi liittyen jäsen Bloomin käyttäytymiseen 24. marraskuuta pidetyssä täysistunnossa muistutan, että hän ei ole hyödyntänyt yhtäkään kolmesta hänelle tarjotusta tilaisuudesta pyytääkseen sanojaan anteeksi, ja siksi olen päättänyt työjärjestyksen 9 ja 153 artiklan nojalla antaa hänelle rangaistuksen pidättämällä häneltä päivärahan seitsemän päivän ajalta. Olen jo ilmoittanut päätöksestäni jäsen Bloomille.

Seuraavaksi joitakin ilmoituksia: tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen annettujen säädösten allekirjoittaminen. Ilmoitan täten teille, että neuvoston puheenjohtaja ja minä allekirjoitamme keskiviikkona seuraavat 10 säädöstä, jotka on hyväksytty tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen työjärjestyksen 74 artiklan mukaisesti. Säädösten otsikot julkaistaan tämän täysistunnon pöytäkirjassa. Toiseksi Pascale Gruny on ilmoittanut minulle kirjallisesti, että hänen Euroopan parlamentin jäsenyytensä on päättynyt, koska hänet on valittu Ranskan kansalliskokoukseen. Parlamentti panee tämän merkille ja vahvistaa edustajien valitsemisesta Euroopan parlamenttiin yleisillä, välittömillä vaaleilla annetun säädöksen 7 artiklan 2 kohdan sekä työjärjestyksen 4 artiklan 1 ja 4 kohdan nojalla, että parlamentissa on 14. joulukuuta 2010 alkaen yksi vapaa paikka. Lopuksi ja kolmanneksi: Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä on pyytänyt, että Johannes Cornelis van Baalen nimitettäisiin suhteista Afganistaniin vastaavaan valtuuskuntaan Carl Haglundin tilalle. Onko kenellekään mitään huomautettavaa? Ei näytä olevan. Nimitys on hyväksytty.

4. Tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen annettujen säädösten allekirjoittaminen: ks. pöytäkirja

5. Parlamentin päätöslauselmien johdosta toteutetut toimet: ks. pöytäkirja

6. Parlamentin kokoonpano: ks. pöytäkirja

7. Parlamenttien välisistä suhteista vastaavien valtuuskuntien kokoonpano: ks. pöytäkirja

8. Suulliset kysymykset ja kirjalliset kannanotot (vastaanotetut asiakirjat): ks. pöytäkirja

9. Rauenneet kirjalliset kannanotot: ks. pöytäkirja

10. Neuvoston toimittamat sopimustekstit: ks. pöytäkirja

11. Vetoomukset: ks. pöytäkirja

12. Määrärahojen siirrot: ks. pöytäkirja

13. Vastaanotetut asiakirjat: ks. pöytäkirja

14. Käsittelyjärjestys:

  Puhemies. – (PL) Puheenjohtajakokouksen työjärjestyksen 137 artiklan mukaisesti torstaina 9. joulukuuta 2010 pidetyssä kokouksessa laadittu lopullinen esityslistaluonnos on jaettu.

Siihen on ehdotettu seuraavia muutoksia:

Keskiviikko

Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraattien) ryhmä on pyytänyt lisäämään käsittelyjärjestykseen József Szájerin mietinnön yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä.

  József Szájer (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, olette aivan oikeassa, ryhmämme pyytää lisäämään esityslistaan täytäntöönpanosäädöksiä koskevan asetuksen. Tämä on minulle hieman kiusallista, koska pyyntö ei ole pelkästään oman ryhmäni esittämä, vaan useat muut ryhmät tukevat tätä ajatusta. Äänestimme oikeudellisten asioiden valiokunnassa yksimielisesti mietinnön sekä sen liitteenä olevien eri yhteisten sopimusten ja lausumien puolesta.

Haluaisin muistuttaa kollegoja siitä, että Lissabonin sopimus tuli voimaan vuosi sitten. Tämä säädösten täytäntöönpanoa koskevat asetus on seurausta vuoden ajan käydyistä hyvin tiukoista neuvotteluista alueella, jolla uudet delegoidut säädökset ja täytäntöönpanosäädökset ovat tälle parlamentille hyvin tärkeitä aiheita. Kun vuosi on kulunut, me voimme mielestäni harjoittaa tätä oikeutta täysimääräisesti. Siksi olisi hyvä keskustella tästä uudesta asetuksesta ja hyväksyä se.

Haluaisin myös kertoa teille, että neuvostossa oli hyvin hankala tilanne kahden määrävähemmistön kanssa – kuten kollegamme tietävät. Siksi tämä on hyvin hankala säädös, minkä vuoksi olisi mielestäni hyvä saada se läpi mahdollisimman pian. Tässä mietinnössä täyttyvät kaikki parlamentin oikeudet. Pyydän tukea kaikilta muilta ryhmiltä.

  Puhemies. – (EN) Kiitos, jäsen Szájer. Saako tämä ehdotus tukea?

  Hannes Swoboda (S&D). – (DE) Arvoisa puhemies, me emme vastusta tämän aiheen lisäämistä esityslistalle. Haluaisin kuitenkin kiinnittää huomionne siihen, että joidenkin valiokuntien jäsenet – uskoakseni ei pelkästään minun ryhmästäni – ovat yhä epäileviä näiden nimenomaisten sääntöjen suhteen. Me tarvitsemme todellakin määräajan tarkistusten jättämiselle, jotta voimme äänestää viimeistään torstaina. Haluaisin kuitenkin sanoa, että joitakin keskusteluja on vielä käytävä, enkä voi sanoa etukäteen, äänestääkö ryhmämme puolesta vai vastaan. Keskusteluja on vielä tarkoitus käydä. Me emme kuitenkaan vastusta tämän aiheen ottamista esityslistalle.

  Puhemies. – (EN) Ehdotan, että etenemme seuraavasti. Käymme keskustelun keskiviikkona, ja istunto päättyy klo 21.00. Tarkistusten jättämisen määräaika on keskiviikko klo 10.00. Äänestys toimitetaan torstaina.

(Parlamentti hyväksyi ehdotuksen.)

  Catherine Trautmann (S&D). – (FR) Arvoisa puhemies, minun ryhmäni haluaa itse asiassa, että kaksi Van Rompuyn työryhmän raporttia ja komission talouden ohjausjärjestelmää koskevaa kuutta lainsäädäntöpakettia koskeva suullinen kysymys palautetaan käsittelyjärjestykseen.

Ensinnäkin institutionaalisesta syystä, koska Lissabonin sopimuksen 9 artiklassa annetaan meille tämä oikeus ja toimivalta soveltaa laaja-alaista sosiaalilauseketta ja erityisesti tutkimusta kansalaisiimme vaikuttavien laajamittaisten toimenpiteiden, laajamittaisten direktiivien ja päätösten sosiaalisista vaikutuksista.

Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön pääsihteeri John Monks on juuri kirjoittanut siitä, miten huolissaan hän on nähdessään, että säästösuunnitelmat vaikuttavat suoraan palkansaajien tuloihin, heidän palkkoihinsa ja eläkkeisiinsä. Arvoisa puhemies, poliittinen syy tämän pyynnön esittämiseen ryhmäni puolesta on se, että meidän on osoitettava, että silloin, kun keskustelemme markkinoiden sääntelystä, emme vain ilmaise mielipidettämme markkinoista vaan myös äänestämme ja annamme lainsäädäntöä kansalaistemme hyväksi.

Toivon, että parlamentti tukee näiden suullisten kysymysten palauttamista.

  Puhemies. – (PL) Kuka haluaa käyttää puheenvuoron ehdotuksen puolesta? Kuka haluaa tulla puhumaan sen puolesta?

  Francesco Enrico Speroni (EFD). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, mielestäni on tarkoituksenmukaista tukea kollegan esitystä juuri tämän suhteen vuoksi, joka kolmen toimielimen – neuvoston, komission ja parlamentin – välillä on oltava.

  Puhemies. – (PL) Haluaako joku käyttää puheenvuoron ehdotusta vastaan? Kukaan ei näytä haluavan puhua sitä vastaan. Siirrymme siksi äänestyksiin.

(Parlamentti hyväksyi ehdotuksen.)

(PL) Nämä kaksi suullista kysymystä lisätään käsittelyjärjestykseen keskiviikkoiltapäiväksi. Keskustelu päättyy noin klo 21.00.

(Käsittelyjärjestys hyväksyttiin.)

15. Minuutin puheenvuorot poliittisesti tärkeistä asioista

  Puhemies. – (PL) Esityslistalla on seuraavana minuutin puheenvuorot poliittisesti tärkeistä asioista.

  Teresa Jiménez-Becerril Barrio (PPE). – (ES) Arvoisa puhemies, järjestin viime kuussa tässä parlamentissa terrorismin uhreja koskevan kuulemisen, johon osallistui parlamentin puhemies ja Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraattien) jäseniä.

Uhrit ovat turvautuneet meihin, heidän edustajiinsa Euroopassa, jotta takaisimme heille heidän oikeutensa, joita on poljettu niin monta kertaa heidän omassa maassaan, kuten Espanjassa, missä Rodríguez Zapateron hallitus edelleen valehtelee espanjalaisille neuvotteluprosessista terroristiryhmän kanssa, joka ei vieläkään ole luopunut aseistaan.

Tämän vuoksi niinkin vakavia tapauksia, kuin Bar Faisánin vihjeenantoa, jossa terroristeja varoitettiin heidän suunnitellusta pidätyksestään, ei vieläkään ole tutkittu perusteellisesti.

Demokraattiset hallitukset eivät voi kääntää selkäänsä terrorismin uhreilta, jotka ovat jo maksaneet korkeimman hinnan taistelussa vapaudesta.

Parlamentin on vaadittava eurooppalaista peruskirjaa, jossa tunnustetaan uhrien oikeutetut vaatimukset, kuten se, että terroristien kanssa ei neuvotella ja että varmistetaan, että he kärsivät vankeusrangaistuksensa täysimääräisinä.

  Ádám Kósa (PPE). – (HU) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, haluaisin esittää teille vuoden viimeisellä työviikolla yhteenvedon kokemuksistani Euroopan parlamentin hallinnon kanssa. Olen samaa mieltä kuin Euroopan oikeusasiamies 6. joulukuuta antamassaan lausunnossa siitä, että Euroopan parlamentin työryhmä ja henkilöstö ansaitsevat kiitokset työstään yhtäläisten mahdollisuuksien edistämiseksi ja erityisesti vammaisten tilanteen parantamiseksi. Toivon, että näihin aiheisiin ei tulevaisuudessa ole tarvetta palata. Haluaisin kiittää kolmea henkilöä. Ensinnäkin haluaisin kiittää mukauttamisesta koulutusyksikön johtajia Erica Landia ja Pierre Debatya. Haluaisin kiittää tasa-arvoisuuden ja monimuotoisuuden yksikön johtajaa Rosa Brignonea työpaikan tarjoamisesta 61 vammaiselle Euroopan parlamentissa. Tämän ohjelman ansiosta he saavat työpaikan ja asianmukaista avustusta. Haluaisin pyytää Jerzy Buzekilta, että näihin ohjelmiin kiinnitettäisiin edelleen huomiota Euroopan unionin tulevaisuuden vuoksi.

  Csaba Sógor (PPE). – (HU) Arvoisa puhemies, olen erittäin tyytyväinen siihen, että Euroopan komission myöntämän vuoden 2010 eurooppalaisen journalistipalkinnon romanialainen voittaja on Romanian unkarilaisten kansallisen yhteisön jäsen. Palkinnon voittaja sai komissiolta tunnustusta raportista, jonka hän on kirjoittanut äidinkielellään unkarilla. Unkari ei ole Romanian virallinen kieli, mutta maassa elävälle puolentoista miljoonan unkarilaisen yhteisölle se on kieli, jolla he saavat kuulla tapahtumista heitä ympäröivässä maailmassa. Olen kiitollinen siitä, että komissio ymmärsi, että keneltäkään ei saa evätä oikeutta osallistua kilpailuun julkaisulla, joka on kirjoitettu heidän maansa virallisella kielellä. Silti minusta tuntuu myös, että jotain puuttuu, koska kansallisilla yhteisöillä, jotka eivät puhu jotakin EU:n virallisista kielistä – kuten katalaanit, baskit, korsikalaiset ja niin edelleen – ei ollut mahdollisuutta osallistua kilpailuun jakamalla tietoa yhteisöilleen äidinkielellään. On aika ottaa kaikissa komission päätöksissä huomioon Euroopan todellisuus, monikielisyys ja kulttuurien rinnakkaiselo.

  Antonio Masip Hidalgo (S&D). – (ES) Arvoisa puhemies, kuten Rodríguez Zapateron hallituksen terroristipidätyksistä voidaan nähdä, on sanomattakin selvää, että Espanjan hallitusta kohtaan tänään esitetyt syytökset ovat selvästi epäjohdonmukaisia.

Siirryn kuitenkin omaan aiheeseeni eli runoilija Miguel Hernándezin satavuotisjuhliin. Hänellä oli poikkeuksellinen ääni, joka kumpusi puhtaasti kansan sydämestä, ja hänen kuolemansa Espanjan sisällissodassa oli korvaamaton menetys. Hän oli "vuohien ja murheiden" paimen, Nobelin palkinnon voittaneiden Nerudan ja Aleixandren aikalainen.

Luen hänen runoaan tällä foorumilla, jonka pitäisi olla vapauden, suvaitsevaisuuden, rauhan ja kulttuurin foorumi: "Olen avoin ikkuna joka kuuntelee, / josta voi nähdä elämän synkkyyden. / Taistelussa on kuitenkin valonpilkahdus, / joka voittaa aina varjon."

Näinä synkkinä aikoina meidän on mentävä eteenpäin toivoen runoilijan tavoin valonpilkahdusta, joka voittaa silloisen pimeyden ja ikiaikaisen pimeyden. Lainaten Miguel Hernándezia: "Meidän on puhuttava monista asioista", tai Vallejon runoa niin kuin Vargas Llosa sitä lainasi Tukholmassa viime viikolla: "Veljet, on paljon tehtävää", tässä Euroopassa …

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Daciana Octavia Sârbu (S&D). – (RO) Arvoisa puhemies, Euroopan komissio julkaisi viime viikolla kertomuksen ravitsemusta ja lihavuutta koskevan vuoden 2007 strategian täytäntöönpanosta. Kertomuksessa korostettiin joitakin erityistoimia epäterveellisen ruokavalion ja lihavuuden torjumiseksi Euroopan unionissa sekä sitä, että monia strategian tavoitteita ei ole saavutettu. Strategiassa annettiin sitoumuksia lasten ravintovalituksen laajentamisesta ja tukemisesta. EU:n tasolla on kuitenkin tehty liian vähän näiden sitoumusten täyttämiseksi. Esimerkiksi Euroopan unionin kouluhedelmäjärjestelmässä on kasvatuksellisia osia, mutta se on kohdistettu vain pienelle määrälle lapsia. Vaikka sillä onkin myönteinen vaikutus, se on mielestämme varsin rajallinen.

Toinen tärkeä aihe on lapsille suunnattu ruokamainonta. Komissio laati vuonna 2007 käytännesäännöt lapsille suunnatun elintarviketuotteiden mainonnan sääntelemiseksi. Valitettavasti joissakin jäsenvaltioissa on vieläkin epäterveellisten elintarvikkeiden suoraa mainonta, joka on suunnattu lapsille, ja niissä tulkitaan käytännesääntöjen ohjeita hyvin eri tavoin.

  Ivo Vajgl (ALDE). – (SL) Arvoisa puhemies, haluaisin, että me täällä Euroopan parlamentissa kiinnitämme nyt huomiota ja jossain mielessä otamme huomioon Lähi-idän rauhanprosessia koskevan varoituksen, jonka 26 entistä Euroopan unionin huippuvaltionpäämiestä ja -naista ovat antaneet suurelle yleisölle.

Puhun henkilöistä, joista jokaisella on henkilökohtaista kansainvälistä arvovaltaa ja jotka siksi saavat helposti julkisuutta. Mielestäni olisi oikein, jos me juuri tässä parlamentissa kiinnittäisimme erityistä huomiota tämän varoituksen sanamuotoon. Siinä kehotetaan meitä ponnistelemaan lujemmin rauhan vahvistamiseksi tällä alueella ja tarvittaessa omaksumaan tiukemman kannan, jotta Israel saataisiin neuvottelupöytään ja voitaisiin taata rauha tämän alueen lisäksi myös Israelin valtiossa ja sen kansalaisille.

  Michail Tremopoulos (Verts/ALE). – (EL) Arvoisa puhemies, eurooppalainen tukimekanismi asettaa komissiolle lisävelvoitteita eurooppalaisten oikeusvaltion periaatteiden puolustamisessa. Olin kuitenkin yllättynyt huomatessani, että on tapahtumassa juuri päinvastoin. Minulla on hallussani komission jäsen Rehnin Kreikan yhteistyömuistiota koskeva kirjallinen vastaus. Hän on henkilökohtaisesti ollut mukana allekirjoittamassa tätä vastausta, jossa todetaan, että aloite ja vastuu ehdoista on yksinään Kreikan hallituksella. Minulla on hallussani toinen kirjallinen vastaus komission jäsen Almunialta. Siinä todetaan selvästi, että hän ei pidä häneltä pyydettyjen parlamentaarista valvontaa koskevien tietojen antamista tarpeellisena.

Komissio tuntuu tietoisesti luovan harmaita vyöhykkeitä eurooppalaisten oikeusvaltioperiaatteiden ja politiikan soveltamiseen tietyissä maissa. Demokraattien valvonta syrjäytetään, koska kansalliset hallitukset piilottelevat komission ja troikan takana useimmissa perustoimenpiteissä, kun taas komissio siirtää nämä asiat kansallisten hallitusten hoidettavaksi. Näin ollen komissio on muuttumassa perussopimusten vartijasta itse hiljaisesti julistamansa epävirallisen hätätilan vartijaksi. Tässä vaikeassa vaiheessa tukimekanismin käyttöönotto ei voi tarkoittaa sitä, että eurooppalaista oikeusvaltioperiaatetta ei noudateta.

  Georgios Toussas (GUE/NGL). – (EL) Arvoisa puhemies, Euroopan unionin, Kansainvälisen valuuttarahaston ja jäsenvaltioiden porvarihallitusten ruohonjuuritason vastainen politiikka on laajentunut sodaksi palkkaa ja työtä koskevista sekä sosiaalisista perusoikeuksista, joiden puolesta työväenluokka on käynyt pitkän ja raskaan taistelun.

Suurtyöttömyys, köyhyys, kansallisten työehtosopimusten kumoaminen, jyrkät palkka- ja eläkeleikkaukset, korkeammat eläkeiät, raskaiden ja epäterveellisten ammattien etujen lakkauttaminen, korkeampi arvonlisävero, ruohonjuuritason tulojen pienentäminen 25 prosentilla yksityisellä ja julkisella sektorilla, julkisoikeudellisten yhteisöjen myyminen ja itsevaltiuden laajeneminen sekä työväenluokan ja ruohonjuuritason liikkeen raaka tukahduttaminen. Tyypillisiä esimerkkejä ovat vastenmielinen poliittinen toimenpide eli työttömien merimiesten kutsunnat Kreikassa, poikkeustila työttömien lennonjohtajien kustannuksella Espanjassa, oppilaiden ja opiskelijoiden pahoinpitelyt Englannissa ja yleisesti ruohonjuuritason perusvapauksien kyseenalaistaminen.

Samanaikaisesti on kuitenkin nähty tukipaketti ja loukkaavia verohelpotuksia …

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Nikolaos Salavrakos (EFD). – (EL) Arvoisa puhemies, sekä ihmiskunnan että Euroopan, Euroopan, jonka yhteisvaluuttaa ja yhteenkuuluvuutta on koeteltu, kannalta vaikea vuosi on päättymässä. Uusia suojelu- ja tukivälineitä on suunniteltu ja käytetty puolustamaan yhteisvaluuttaa ja tukemaan kahta tärkeää valtiota, joiden taloudet ovat täysin erilaiset: Kreikkaa ja Irlantia. Uskon, että me kaikki, varsinkin Euroopan johtajat, olemme ottaneet opiksi kriisistä ja tunnemme nyt suurempaa keskinäistä solidaarisuutta. Uskon, että näin on. Mielestäni oikeita toimia ovat siksi sosiaalisen yhteenkuuluvuuden säilyttämiseen vuonna 2011 kohdistuvat toimet ilman kohtuuttomien budjettileikkausten aiheuttamia äärimmäisyyksiä. Haluan korostaa sitä, että Yhdysvalloissa sovelletaan päinvastaista talouspolitiikkaa. Meidän on ymmärrettävä, että euroalueella on ryhdyttävä toimiin sopivien olosuhteiden luomiseksi markkinoiden sujuvalle elpymiselle Kreikassa, Irlannissa ja Portugalissa ja vastaavien ongelmien välttämiseksi Espanjassa.

  Csanád Szegedi (NI). – (HU) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, kahden kolmasosan enemmistö Unkarin hallituksesta on kuuden viime kuukauden aikana käynnistänyt hyökkäyksen demokraattisia instituutioita vastaan. Tässä prosessissa he lakkauttivat aiemman yhdenvertaisuuteen perustuvan median valvontaelimien ja perustivat sen tilalle elimen, joka koostuu hallituspuolueen jäsenistä. Unkarissa hiljattain hyväksytty niin sanottu mediaperustuslaki antaa myös hallitukselle mahdollisuuden halutessaan sensuroida tiettyjä verkkosivustoja jopa Kiinan sensuurin mallin mukaan. Mediaa valvovan elimen puheenjohtaja Annamária Szalai kerskui tästä ylpeänä eräässä haastattelussa. Esimerkkinä hän mainitsi laajimmin luetun oikeistolaisen uutisportaalin www.kuruc.info, joka johti Internetin tarjoaman nimettömyyden ansiosta edellisen hallituksen rikkomusten paljastamista. Pyydän Euroopan parlamenttia ja komissiota kehottamaan Fidesziä lopettamaan Unkarissa käynnissä olevan antidemokraattisen prosessin mahdollisimman pian. Unkarin oppositiolla on jäljellä ainoastaan suuren yleisön valta, ja nyt he aikovat riistää meiltä myös sen.

  Barbara Matera (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, on kulunut yli kuukausi siitä, kun Asia Bibi, katolilainen maalaisnainen Pakistanista, tuomittiin jumalanpilkasta.

Emme saa unohtaa loukkaamattomien ihmisoikeuksien suojelun merkitystä, ja niihin lasketaan perusoikeuskirjassamme sananvapaus.

Pakistanin kaltaisissa maissa jumalanpilkkasyytteet ovat kymmenen viime vuoden aikana johtaneet jo 46 ihmisen kuolemaan, mikä on lietsonut yhä suurempaa uskonnollista suvaitsemattomuutta ja siten islamilaiseen fundamentalismia. Nämä ihmiset tapettiin vankilan ulkopuolella jumalanpilkkasyytteiden esittämisen jälkeen, tai heidät löydettiin kuolleina vankilasta. Asia Bibin elämä on vaarassa Pakistanin lainsäädännön soveltamisen lisäksi fanaatikkojen toiminnan vuoksi. Pakistanin lainsäädäntö lietsoo siten tätä vainon ja oikeudettomien kuolemantapausten ilmapiiriä.

Lopuksi kehotan koko kansainvälistä yhteisöä esittämään tiukkoja vaatimuksia jumalanpilkkasäännöksen poistamiseksi Pakistanin rikoslainsäädännöstä ja varmistamaan, että sananvapautta rajoittavista rikoksista tuomitut vapautetaan mahdollisimman pian.

  Mariya Nedelcheva (PPE). – (BG) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, tänään julkaistaan minun ja neljän kollegani allekirjoittama julkilausuma, jossa vaaditaan maataloustukien tasaista jakamista vanhojen ja uusien jäsenvaltioiden kesken vuoden 2013 jälkeen. Nykyisen yhteisen maatalouspolitiikan mukaan kaikkien Euroopan unionin maanviljelijöiden on täytettävä samat velvollisuudet, mikä tarkoittaa kalliita investointeja. Heidän velvollisuutensa ovat samat mutta oikeutensa eivät. Siksi olen sitä mieltä, että suorien tukien järjestelmän täytyy vuodesta 2013 lähtien taata kaikkien Euroopan unionin maanviljelijöiden oikeudenmukainen kohtelu. Meidän on lopetettava historiallisen mallin soveltaminen, määritettävä yhteiset kriteerit ja otettava huomioon maanviljelyn erityistarpeet yksittäisillä alueilla. Lisäksi meidän on rakennettava järjestelmä, jonka kautta varoja voidaan siirtää toisesta pilarista ensimmäiseen pilariin niin, että suurempi osa uusien jäsenvaltioiden maataloustuottajista voi hyötyä tukitoimista ja -välineistä. On aika lopettaa se, että YMP:ssa erotellaan vanhat uusista jäsenvaltioista, ja toivon todella, että me kaikki tuemme tätä asiaa.

  Maria Da Graça Carvalho (PPE). – (PT) Arvoisa puhemies, Portugaliin viime tiistaina iskenyt pyörremyrsky aiheutti Tomarin alueella valtavat vahingot. Valitettavasti tämäntyyppiset luonnonkatastrofit yleistyvät jatkuvasti. On tärkeää, että käytettävissä on hätämekanismeja, joiden avulla voidaan toimittaa nopeasti apua niiden kohteeksi joutuneille ihmisille.

EU:n osuus on ratkaisevan tärkeä, koska sillä on käytettävissään mekanismeja ja välineitä, kuten solidaarisuusrahasto, jonka tarkoituksena on auttaa tämäntyyppisissä ongelmissa. On kuitenkin ehdottomasti ratkaisevaa, että nämä mekanismit saadaan käyttöön mahdollisimman nopeasti, joustavasti ja helposti. Siksi kehotan komissiota ja neuvostoa muuttamaan solidaarisuusrahastoa entistä joustavammaksi niin, että sen varoja voidaan ottaa käyttöön niin nopeasti kuin tässä tapauksessa ja vastaavissa tapauksissa on tarpeen.

  George Sabin Cutaş (S&D). – (RO) Arvoisa puhemies, ennen Romanian liittymistä Euroopan unioniin Euroopan komissio valvoi tarkasti kansainvälisten adoptioiden tilannetta ja suositteli tämän toiminnan keskeyttämistä sen jälkeen, kun adoption väärinkäytöksiä paljastui. Minä lähetin kuitenkin vuonna 2009 Euroopan komission ja Euroopan neuvoston järjestämän adoptiomenettelyjen haasteita koskevan kokouksen yhteydessä Jacques Barrot'lle kirjeen, jolla halusin kiinnittää huomiota kansainvälisten adoptiomarkkinoiden uudelleen avaamisen jälkivaikutuksiin. Kehotin myös Euroopan komissiota olemaan johdonmukainen.

Romanialaisen sanomalehden tekemän tutkimuksen mukaan on mahdollista, että Euroopan komissio on käyttänyt väärin valtaansa, minkä osoittaa se, että kokouksen virallisen raportin johtopäätöksessä suositellaan eurooppalaisen adoptioviraston perustamista. Mielestäni Euroopan unionin imago kärsii siitä, että EU:n perussopimusten vartija osallistuu virallisen asiakirjan väärentämiseen. Siksi odotan Euroopan komissiolta selvää, perusteltua vastausta, joka poistaa sen vertikaalista rakennetta koskevan epävarmuuden.

  Gianni Pittella (S&D). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, 250 ihmisen ryhmä, johon kuuluu 80 eritrealaista, on ollut yli kuukauden ajan ihmiskauppiaiden panttivankina Siinain autiomaassa Egyptissä. Osa tästä ryhmästä on aiemmin käännytetty takaisin joidenkin Euroopan maiden rannikolta. Kidnappaajat vaativat 8 000 Yhdysvaltojen dollarin lunnaita heidän vapauttamisestaan ja alistavat heidät julmalle väkivallalle ja riistolle. Kuusi ihmistä on jo kuollut, ja huhujen mukaan heistä irrotettuja elimiä myydään pimeillä markkinoilla.

Kansainvälisen yhteisön ja Euroopan unionin on aika sanoa "Nyt riittää!". On puhuttava suoraan turvapaikkaoikeuden takaamisesta kaikkialla, ja joidenkin hallitusten on harkittava uudelleen harhaanjohtavaa palautuspolitiikkaansa. Tätä on pyytänyt paavi samoin kuin eri rahastot, yhdistykset ja poliitikot.

Me vaadimme teitä, arvoisa puhemies, yhdessä komission jäsen Ashtonin kanssa ryhtymään välittömästi toimiin tämän koettelemuksen lopettamiseksi.

  Csaba Sándor Tabajdi (S&D). – (HU) Arvoisa puhemies, Unkari on tammikuusta lähtien kolmas jäsenvaltio, joka toimii EU:n vuorottelujärjestelmän mukaisesti puheenjohtajana. Se on merkittävä testi ja haaste Unkarille. Se aloitetaan samanaikaisesti kuin EU:n talouden ohjausjärjestelmä, ensimmäinen rahoituksen ohjausjakso ja Lissabonin sopimuksen tarkistus pysyvän kriisinhallintamekanismin perustamista varten. Me toivomme, että liittymisneuvottelut Kroatian kanssa saadaan päätökseen ja että Romaniasta ja Bulgariasta tulee osa Schengen-aluetta. Unkarin demokraattiset puolueet äärioikeistoa lukuun ottamatta tekevät yksimielisesti yhteistyötä Unkarin puheenjohtajakauden onnistumisen varmistamiseksi. Tämän parlamentin täytyy kuitenkin myös paneutua siihen ristiriitaan, että samanaikaisesti kun Unkarin pitäisi puheenjohtajavaltiona olla EU:n perusoikeuksien noudattamisen vartija, Unkarin nykyinen hallitus asettaa vakavia rajoituksia demokratialle, sananvapaudelle ja ammattiyhdistysten oikeuksille. Toivon, että Unkarin hallitus toimii Euroopan unionissa eri tavalla kuin kotimaassa.

  Kristiina Ojuland (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, yksi viime viikolla Brysselissä pidetyssä EU:n ja Venäjän huippukokouksessa käsitellyistä asioista oli Venäjän federaation oikeusjärjestys.

Haluaisin muistuttaa teitä siitä, että Mihail Hodorkovskin ja Platon Lebedevin toisen oikeudenkäynnin tuomio annetaan 15. joulukuuta aamulla.

Kansainvälisen yhteisön jäsenet EU mukaan lukien ovat seuranneet oikeudenkäyntiä hyvin tiiviisti, ja olen vakuuttunut siitä, että me voimme oikeudenkäynnin tuloksen perusteella päätellä jotain Venäjän oikeusjärjestyksestä. Koska seuraava EU:n ja Venäjän parlamentaarisen valtuuskunnan kokous pidetään tällä viikolla Strasbourgissa, haluaisin käsitellä tätä asiaa Venäjän valtion duumaa ja federaation neuvostoa edustavien kollegojen kanssa ja rohkaista kollegojani tässä parlamentissa tekemään samoin.

  Pat the Cope Gallagher (ALDE). – (GA) Arvoisa puhemies, Euroopan unioni on ollut tärkeässä asemassa rauhan- ja sovitteluprosessin edistämisessä Pohjois-Irlannissa ja maan raja-alueilla. Euroopan unioni on sijoittanut vuodesta 1994 lähtien yhteensä 1,3 miljoonaa euroa kolmeen PEACE-ohjelmaan. Vuodesta 1989 lähtien unioni on sijoittanut 349 miljoonaa euroa Irlannin kansainväliseen rahastoon. Irlannin kansainvälinen rahasto on antanut tukea yli 6 000 hankkeelle Irlannissa.

– (EN) Pohjois-Irlannin yhteisöt ovat EU:n tuen avulla voineet hyödyntää rauhanprosessin tarjoamat tilaisuudet. Rauhan ja sovinnon rakentaminen on pitkä prosessi, ja olen vahvasti sitä mieltä, että Peace III -ohjelman ja Irlannin kansainvälisen rahaston (IFI) tukea on edelleen jatkettava. Olen tyytyväinen Yhdysvaltojen viimeaikaisiin toimiin, joita Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin viranomaiset tukevat ja joilla tutkitaan mahdollisuutta jatkaa IFI-ohjelmaa vuoden 2010 jälkeen supistetummassa ja kohdennetummassa muodossa. Näin ollen jatkuva tuki rauhanohjelmalle on ehdottoman välttämätöntä.

  Oriol Junqueras Vies (Verts/ALE). – (ES) Arvoisa puhemies, vuoden 1989 "Televisio ilman rajoja" -direktiivissä todettiin, että jäsenvaltiot eivät saa häiritä muiden jäsenvaltioiden audiovisuaalisia lähetyksiä.

Direktiiviin vuonna 2007 tehdyssä tarkistuksessa tämä tavoite vahvistettiin uudelleen ja mukautettiin uusiin tekniikoihin sekä muutoksiin audiovisuaalisten markkinoiden rakenteessa. Pohjois-Katalonian valtionraja on kuitenkin edelleen kulttuurinen ja kielellinen raja, joka on näiden direktiivien vastainen. Tarkemmin sanoen katalaaninkielinen radio ja televisio jätetään järjestelmällisesti säädeltyjen lähetysten soveltamisalan ulkopuolelle teknisiin perusteisiin vedoten.

Siksi Euroopan unionin toimielinten pitäisi valvoa omien direktiiviensä täytäntöönpanoa ja lähetystoiminnan harjoittajien, joilla on rajat ylittävä toimialue, pitäisi kyetä tarjoamaan palveluitaan koko kielelliselle ja kulttuuriselle yhteisölleen silloin, kun se ulottuu useamman valtion rajojen yli, kuten Kataloniassa.

Kiitos paljon.

  Bairbre de Brún (GUE/NGL). – (GA) Arvoisa puhemies, olen tyytyväinen siihen, mitä COP 16 -kokouksessa Cancúnissa sovittiin. Meidän ei kuitenkaan pitäisi pettää itseämme ja uskoa, että olemme päässeet tavoitteeseemme. Nyt on asetettava paljon tiukemmat, selvemmät ja sitovammat tavoitteet.

Hallitusten on jatkettava Cancúnin työtä, jotta Etelä-Afrikassa saadaan ensi vuonna solmittua kunnianhimoinen, sitova sopimus. Meidän on toimittava myös täällä kotona.

On sovittava välittömästi CO2-päästöjen vähentämisestä vähintään 30 prosentilla Euroopassa – ei pelkästään kansainvälisen sopimuksen vaan myös itsemme vuoksi – jotta voimme olla tästä eteenpäin kilpailukykyisiä.

Euroopan täytyy taata, että olemme energiankulutuksen suhteen paljon tehokkaampia. Me emme onnistuneet saavuttamaan 20 prosentin energiatehokkuustavoitetta, joka ei ollut oikeudellisesti sitova. Siihen on tultava nyt muutos.

  Slavi Binev (NI). – (BG) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, haluaisin kiinnittää huomionne Bulgarian kuljetusliikkeiden ongelmiin. Ne jäävät todella puille paljaille, jos me sallimme lisämaksujen määräämiseen ilmansaasteista, melusaasteista ja muusta. Ala on kriisissä, ja näiden maksujen lisääminen uhkaa pahentaa kriisiä, eikä alalla sen vuoksi ole varaa kaluston uusimiseen. Bulgarian kansalaisena vastustan komission laskelmia, joissa ei ole otettu huomioon yksittäisten jäsenvaltioiden erilaisia maantieteellisiä sijainteja. Bulgaria sijaitsee Euroopan unionin reunalla, ja bulgarialaiset kuljetusliikkeet kärsivät näistä lisämaksuista eniten. Tutkimusta tarkastellessamme näemme, että Bulgarian talous häviää kaikissa näissä ennusteissa.

Hyvät kollegat, toivon, että Euroopan parlamentilla on poliittista tahtoa ehkäistä ongelmien paheneminen Euroopan unionin rajavaltioissa.

  Nadezhda Neynsky (PPE). – (BG) Arvoisa puhemies, puheenjohtaja Barroso varoitti muutama päivä sitten Euroopassa nousemassa olevasta populismin ja nationalismin aallosta. Hän vetosi poliittisiin johtajiin, että he torjuisivat ihmisten pelkoihin ja järjettömiin perusteluihin nojautuvan manipuloinnin, mikä hänen mielestään mahdollistaa populismin menestymisen monissa maissa. Hänen lausuntonsa vuoksi haluan tuoda esiin entisten kommunistimaiden demokratiaan kohdistuvat riskit. Juuri niissä enemmän kuin missään muualla Euroopan johtajien täytyy suhtautua tinkimättömästi kaikkiin pyrkimyksiin heikentää oikeutta yksityiseen omaisuuteen. Yksi esimerkki tästä on eläkerahastojen henkilökohtaisten osuuksien osittainen kansallistaminen ja siirtäminen valtion sosiaaliturvaan. Euroopan on myös oltava varuillaan sen suhteen, että oikeus vapaaseen valintaan säilyy, ja estettävä sen kaikenlainen heikentäminen. Euroopan johtajien täytyy ennen kaikkea suhtautua tinkimättömästi yrityksiin manipuloida yleistä mielipidettä sekä erityisten valvontalaitteiden laajaan käyttöön ja salaisten tietojen viralliseen paljastamiseen ihmisten painostamiseksi ja ihmisoikeuksien heikentämiseksi.

  Jim Higgins (PPE). – (GA) Arvoisa puhemies, tämä on hyvin tärkeä kysymys. Maanviljelijöiden saamien voittojen ja supermarketketjujen saamien voittojen välillä on selvästi suuri ero.

Minun maassani maitotalousalalla työskentelee noin 22 000 ihmistä. Yksistään Irlannin maitotalousmarkkinoiden arvo on miljardi euroa vuodessa. Mielestäni Euroopan unioni ei auta maanviljelijöitä riittävästi, millä en tarkoita tukia – tuet ovat riittäviä.

Markkinoilla on moni muu asia vialla. Maanviljelijöille pitäisi esimerkiksi maksaa heidän tuotannostaan 30 vuorokaudessa. Näin ei tapahdu missään. Lisäksi supermarketit myyvät maitoa alennuksella, mutta maanviljelijä menettää rahaa.

Olen pettynyt siihen, että näitä ongelmia ei käsitellä. Meidän on tehtävä paljon enemmän maanviljelijöiden suojelemiseksi supermarketien vallalta.

  Ioan Enciu (S&D). – (RO) Arvoisa puhemies, perusoikeudet muodostavat Euroopan unionin perusperiaatteet. Kaikkien unionin toimielinten on valvottava näiden oikeuksien noudattamista.

Euroopan unionin jäsenvaltiossa Romaniassa me joudumme todistamaan vakavia perusoikeuksien rikkomuksia. Vietyään maan taloudelliseen ja sosiaaliseen konkurssiin Romanian hallitus on nyt toteuttamassa naurettavia toimenpiteitä, joilla rikotaan vakavasti Euroopan unionin tunnustamia perusoikeuksia – oikeutta eläkkeeseen, ammattiyhdistysten oikeuksia, oikeutta palkkaan ja nuorten äitien oikeuksia. Tämän lisäksi haluan korostaa, että myös Romaniassa on valmisteilla vammaisten oikeuksien suojelua ja edistämistä koskevan lain tarkistaminen. Romanian hallituksen käsiteltäväksi jättämän lain hyväksyminen vain tekee vammaisten elämän vaikeammaksi, koska se tekee heidät riippuvaisiksi valtiosta sen sijaan, että se parantaisi heidän suojeluaan ja edistäisi heidän yhteiskunnallista osallisuuttaan. Tällä on kauaskantoinen haitallinen vaikutus vammaisten etuihin ja ihmisarvoon.

  Alexander Mirsky (S&D). – (LV) Arvoisa puhemies, tiedättekö, mitä ilmaus "koelentäjä" tarkoittaa? Se tarkoittaa koelentoon osallistuvaa lentäjää. Mikä on "koematkustaja"? Nämä käsitteet keksi hiljattain latvialainen lentoyhtiö airBaltic. On kuitenkin sääli, että airBaltic ei tiedottanut matkustajille, että he osallistuvat koelentoihin. AirBaltic on esimerkiksi sijoittanut matkustajat istumaan lentokoneeseen, ja myöhemmin heidän ilmassa ollessaan on käynyt ilmi, että lentokoneessa on teknisiä ongelmia, minkä vuoksi se on tehnyt hätälaskun. Minun mielestäni lentokone pitäisi rakentaa valmiiksi ennen lentoa eikä sen aikana, varsinkin jos mukana on matkustajia.

AirBaltic on viime aikoina ilmoittanut hyvin suuresta määrästä hätätilanteita. Haluaisin kiinnittää parlamentin jäsenten ja Euroopan unionin huomion ilmaturvallisuusongelmaan. Kevytmielinen suhtautuminen voi johtaa traagisiin seurauksiin. Kiitos.

  Charles Goerens (ALDE). – (FR) Arvoisa puhemies, minulle on kerrottu nyt kahteen otteeseen, että suullista kysymystä Etelä-Sudanin tulevasta kansanäänestystä ei palauteta käsittelyjärjestykseen.

Haluan muistuttaa teitä siitä, että vuoden 2005 kattavan rauhansopimuksen mukaan Etelä-Sudanilla on mahdollisuus äänestää viiden vuoden kauden lopussa siitä, jääkö se osaksi Sudanin valtiota.

Kansanäänestys on suunniteltu pidettäväksi 9. tammikuuta ensi vuonna. Tässä parlamentissa olisi kuitenkin pitänyt keskustella useista ratkaisemattomista kysymyksistä, kuten äänestysluettelojen laatimisesta sekä Pohjois- ja Etelä-Sudanin välistä rajaa koskevien riitojen ratkaisemisesta puhumattakaan turvallisuustoimenpiteistä, joita on tarvittaessa toteutettava.

Jos lykkäämme keskustelua jatkuvasti, riistämme itseltämme oikeuden ilmaista poliittinen tahtomme. Se on minun näkemykseni. Uskon ehdottomasti, että olisi järkevämpää yrittää estää konfliktitilanteet kuin odottaa tragedioiden syntymistä.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL). – (PT) Arvoisa puhemies, Eurostatin uusimmat luvut osoittavat, että Portugali on yksi maista, joissa työpaikat ovat epävarmimpia: 22 prosenttia työntekijöistä on epävarmassa työsuhteessa, kun Euroopan unionin keskiarvo on 13,5 prosenttia.

Naiset ja nuoret kärsivät tästä eniten. Portugalissa alle 25-vuotiaista työttömänä on yli 23 prosenttia ja köyhien osuus on 18 prosenttia. Heihin kuuluu yhä enemmän köyhiä työntekijöitä, jotka eivät ansaitse riittävästi päästäkseen eroon köyhyydestä.

Miten on siis mahdollistaa ymmärtää Euroopan komission Portugalin hallitukseen kohdistama painostus työlainsäädännön muuttamiseksi ja ihmisten irtisanomisen helpottamiseksi entisestään? Tarvitaan lisää tukea sellaisten työpaikkojen luomiseen, joihin liittyvät asianmukaiset oikeudet ja kunnolliset palkat.

  Miguel Portas (GUE/NGL). – (PT) Arvoisa puhemies, säästöbudjeteista, kansainvälisestä valuuttarahastosta, vakautusrahastosta ja talouden koordinointiin tarkoitetusta rangaistusluonteisesta mekanismista huolimatta euroon kohdistuva hyökkäys jatkuu spekulatiivisella hyökkäyksellä useiden maiden valtionvelkaa vastaan.

On tunnustettava, että virhe täytyy olla tehdyissä poliittisissa päätöksissä. Aina kun liittokansleri Merkel ja presidentti Sarkozy spekuloivat julkisesti, spekuloijat kiittävät heitä heti ja spekuloivat sen mukaisesti. On selvää, että aina kun he sanovat "ei" varsinkin euro-obligaatioille, spekuloijat kiittävät heitä, koska he ovat kiitollisia hinnasta: tämän spekuloinnin hintana on Euroopan jakautuminen.

Tästä Euroopasta puuttuu solidaarisuus ja tässä Euroopassa syrjäiset valtiot muuttuvat entistä syrjäisemmiksi. Tähän on tultava muutos, arvoisa puhemies.

  Hans-Peter Martin (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, olen pitkään puolustanut euroa, mutta nyt sen tulevaisuus on vaakalaudalla. Euroopan hallitusten päämiehillä ei ole rohkeutta lopultakin pysäyttää rahan heittäminen hukkaan. Enää ei pidä sanoa: "Lykätään ongelmaa muutamalla vuodella." Sen sijaan meidän on oltava viimeinkin riittävän rohkeita ja vastuullisia ja leikattava velkaa. Vasta silloin pankit voidaan vetää vastuuseen. Se koskee myös meidän kaltaisiamme ihmisiä – eläkerahastojemme ja henkivakuutustemme kautta. Tässä suhteessa meidän täytyy kuitenkin nyt purra hammasta sen sijaan, että pitkittäisimme tuskaa. Se onkin suuri ongelma. Tässä yhteydessä haluan kehottaa kollegojani osallistumaan talous- ja raha-asioiden valiokunnan aloitteisiin, erityisesti financewatch.org-sivustoon, niin että me voimme tulevaisuudessa löytää keinoja toimia pankkeja vastaan, edunvalvojia vastaan, jotka valitettavasti yhä sanelevat meille täällä asioita, ja saada riippumattomia tietoja.

  Cătălin Sorin Ivan (S&D). – (RO) Arvoisa puhemies, Bulgarian ja Romanian liittyminen Schengen-alueeseen on EU:n itäreunan vakauden kannalta olennaisen tärkeää. Toiseksi yhtä tärkeää saattaa olla se, että tämä on luonnollinen askel sen jälkeen, kun kumpikin maa sai Euroopan unionin täysivaltaisen jäsenyyden vuonna 2007.

Tämän päätöksen täytyy kuitenkin perustua teknisiin käytännön asioihin eikä tunteiluun tai kiihkoiluun. Euroopan unionissa on joitakin hallituspuolueita, jotka uskovat pystyvänsä voittamaan tietyt vaaliargumentit, jos he vastustavat tätä päätöstä ja syyttävät Romaniaa ja Bulgariaa siitä, että romanien integroitumisessa on ongelmia EU:n tasolla.

Toisaalta jos raportissa päädytään suotuisaan tulokseen ja kummassakin jäsenvaltiossa hiljattain tehty tarkastus osoittaa, että ne kumpikin ovat valmiita liittymään Schengen-alueeseen, olisi mielestäni erittäin tärkeää jatkaa niiden tukemista varsinkin, kun annoimme niille aivan hiljattain myönteisen arvion.

  Marisa Matias (GUE/NGL). – (PT) Arvoisa puhemies, taas yhden ilmastonmuutoskokouksen jälkeen meidän pitäisi mielestäni olla itsellemme rehellisiä ja ymmärtää, että voimme enintään sanoa, että se oli parempi kuin Kööpenhaminan kokous, koska siinä saavutettiin joitakin tuloksia ja edistysaskeleita. Se oli parempi, koska siinä saavutettiin kompromissi jälleen kerran Yhdistyneiden Kansakuntien johdolla. Se oli parempi, koska Euroopan unionin tilanne oli Cancúnin konferenssin jälkeen parempi ja prosessi oli paljon aiempaa avoimempi. Sitä yksinään ei kuitenkaan voida pitää lohdutuksena, ja meidän on tunnustettava, että se on vielä hyvin vähän.

Työtä on syytä jatkaa, mutta meidän täytyy myös tunnustaa, että vaikka sen perusta on myönteinen, se perustuu edelleen lupauksiin. Hallitusten täytyy mennä paljon pidemmälle kansalaisten tarpeiden täyttämisessä ja todellisen kriisin ja todellisten uhrien tarpeiden täyttämisessä. Olen iloinen siitä, että me keskustelemme tästä perusteellisemmin täällä huomenna. Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen kunnioittamisesta ei ole paljoa hyötyä, jos jatkamme näiden oikeuksien laiminlyöntiä. Meidän pitäisi jo ymmärtää, että markkinat eivät ratkaise kaikkea ja että on aika asettaa ihmiset etusijalle.

  Rui Tavares (GUE/NGL). – (PT) Arvoisa puhemies, edustaja Ron Paul esitti Yhdysvaltojen kongressissa muutama päivä sitten ratkaisevan kysymyksen: kun sota alkaa valheella, onko tärkeämpää säilyttää salaisuus vai kertoa yleisölle totuus? Olen Atlantin toisen puolen kollegojemme tavoin huolestunut WikiLeaks-tapauksesta. Jotkin salaisuudet ovat perusteltuja ja tarpeellisia. Ongelma syntyy, kun salaisuuksista tulee sääntö eikä poikkeus, ja viime vuosina olemme nähneet salaisuuksien kulttuurin yleistyneen ja syventyneen niin, että siinä kierretään demokraattinen valvonta. Nyt sitten puolustetaan kiivaasti etuoikeuksia, kuten olemme nähneet joidenkin hallitusten ja yritysten suhtautumisessa WikiLeaks-tapaukseeen.

Poliittisen painostuksen seurauksena Amazon, Visa, MasterCard ja jopa sveitsiläiset pankit, jotka ovat aiemmin toimineet WikiLeaksin kanssa, ovat perääntyneet yhteistyöstä. Eräs ranskalainen ministeri on vaatinut, että Ranskan ei pitäisi sallia verkkosivuston toimintaa Ranskan maaperällä. Hyvät kuulijat, tällaiselle painostukselle ei ole minkäänlaista oikeudellista perustaa. Luottamus on molemminpuolista, ja hallitukset voivat vaatia kansalaisten luottamusta vain, jos ne ovat itse valmiita luottamaan kansalaisiin.

  Philip Claeys (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, täsmälleen kuusi kuukautta sitten Belgiassa pidettiin liittovaltion parlamenttivaalit. Minun on tuotava tämä esiin, koska emme ole koskaan olleet siinä tilanteessa, että EU:n puheenjohtajavaltiolla on ollut koko kuuden kuukauden ajan toimitushallitus.

Neuvosto ei ole täällä tänään poliittisesti edustettuna. Se on hieman valitettavaa, koska tämä epätodellinen tilanne ansaitsee tulla mainituksi. Keinotekoinen rakennelma, Belgia, on yhä ilman hallitusta, kuten se oli kuusi kuukautta sitten, eikä sille ole mitään tehtävissä, koska Flanderi ja Vallonia ovat muotoutuneet kahdeksi eri maaksi, joilla on täysin erilaiset poliittiset ja sosioekonomiset kulttuurit.

Arvoisa puhemies, koska Belgian tilanne on päätynyt täydelliseen umpikujaan, Euroopan unionin pitäisi valmistautua kahden uuden jäsenvaltion syntymiseen: Flanderin ja Vallonian.

  Corina Creţu (S&D). – (RO) Arvoisa puhemies, Romanian työlainsäädäntöön hiljattain tehdyt muutokset pahentavat laman uhreiksi jo joutuneiden työntekijöiden tilannetta entisestään. Työntekijöiltä vaadittavaa irtisanomisaikaa ja koeaikaa aiotaan pidentää, mikä tarkoittaa, että työsopimukset voidaan päättää ilman eri ilmoitusta tänä aikana tai sen päättyessä, ja tänä aikana yli kolme ihmistä voidaan palkata peräkkäin samaan tehtävään. Kaikkein loukkaavin on kuitenkin perusihmisoikeuksia räikeästi rikkova toimenpide, jolla työntekijän henkilökohtainen työsopimus voidaan lain mukaan lopettaa, jos hän osallistuu lakkoon.

Haluan vain esittää vastalauseen sitä vastaan, että työntekijät yritetään muuttaa johtajien orjiksi. Kehotan myös Euroopan poliittisia voimia ja instituutioita puuttumaan tilanteeseen ja lopettamaan työntekijöiden aseman heikentämisen Romaniassa.

  Puhemies. – (EN) Keskustelu on päättynyt.

Puhetta johti
varapuhemies Libor ROUČEK

16. Viisumien myöntämisen helpottamista koskeva sopimus Euroopan unionin ja Georgian välillä - Euroopan unionin ja Georgian välinen sopimus luvattomasti maassa oleskelevien henkilöiden takaisinottamisesta - Viisumivapaus Serbiassa ja entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa - EU:n ja Venäjän välisen viisumin saannin helpottamista koskevan sopimuksen täytäntöönpano (keskustelu)

  Puhemies. – (EN) Esityslistalla on seuraavana yhteiskeskustelu

– kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan suosituksesta, joka koskee luonnosta neuvoston päätökseksi viisumien myöntämisen helpottamista koskevan sopimuksen tekemisestä Euroopan unionin ja Georgian välillä (11324/2010 – C7-0391/2010 – 2010/0106(NLE)) (esittelijä: Nathalie Griesbeck) (A7-0345/2010)

– kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan suosituksesta, joka koskee ehdotusta neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Georgian välisen luvattomasti maassa oleskelevien henkilöiden takaisinottamista koskevan sopimuksen tekemisestä (15507/2010 – C7-0392/2010 – 2010/0108(NLE)) (esittelijä: Nathalie Griesbeck) (A7-0346/2010)

– Kristiina Ojulandin Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmän puolesta laatimasta komissiolle esitetystä suullisesta kysymyksestä, joka koskee EU:n ja Venäjän välisen viisumin saannin helpottamista koskevan sopimuksen täytäntöönpanoa (O-0140/2010 – B7-0568/2010)

– Manfred Weberin, Simon Busuttilin, Elmar Brokin ja Alojz Peterlen Euroopan kansanpuolueen ryhmän puolesta laatimasta komissiolle esitetystä suullisesta kysymyksestä, joka koskee EU:n ja Venäjän välinen viisumimenettelyn helpottamista koskevaa sopimusta (O-0172/2010 – B7-0656/2010)

– Simon Busuttilin, Manfred Weberin, Anna Maria Corazza Bildtin ja Monika Hohlmeierin Euroopan kansanpuolueen ryhmän puolesta laatimasta komissiolle esitetystä suullisesta kysymyksestä, joka koskee EU:n viisumivapauden asianmukaista soveltamista Serbiassa ja entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa (O-0181/2010 – B7-0654/2010).

  Nathalie Griesbeck, esittelijä. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kuulijat, olen iloinen voidessani esitellä tänään nämä kaksi unionin ja Georgian välisiä sopimuksia koskevaa mietintöä, jotka esittelen yhdessä. Ensimmäinen koskee viisumien myöntämisen helpottamista ja toinen luvattomasti maassa oleskelevien henkilöiden takaisinottamista.

Muistutan, että ensimmäisessä sopimuksessa takaisinottamiseen liittyvistä velvollisuuksista määrätään, että omiin kansalaisiin ja kolmansien maiden kansalaisiin on sovellettava täydellistä vastavuoroisuutta. Siinä määritetään takaisinottomenettelyt – takaisinottopyynnöt, tiedotus, tarvittavat asiakirjat, todisteet, todistusvälineet, määräajat, siirtokeinot, kuljetus, kauttakulku ja niin edelleen – toisin kuin Euroopan unionin ja Pakistanin välisessä takaisinottosopimuksessa, jonka te ehkä muistatte ja jota vastustin voimakkaasti kuukausi sitten. Tässä tapauksessa voin sanoa olevani täysin tyytyväinen tähän sopimukseen siitä syystä, että siinä todellakin kunnioitetaan ihmisoikeuksia ja sen soveltamisen takaamisen pitäisi olla mahdollista, koska Georgia on allekirjoittanut Geneven pakolaissopimuksen ja Euroopan ihmisoikeusyleissopimuksen. Nämä ovat mielestäni kaksi olennaista perusedellytystä sille, että tällainen sopimus hyväksytään.

Toinen sopimus keskittyy viisumien myöntämisen helpottamiseen, ja sen ansiosta Georgian kansalaisten, erityisesti matkustajien, kuten opiskelijoiden ja toimittajien, voivat saada helpommin lyhytaikaisen viisumin Euroopan unioniin matkustamiseen. Se yksinkertaistaa huomattavasti vaatimuksia tämäntyyppisen hakemuksen tueksi tarvittavista asiakirjoista.

Haluaisin muistuttaa teitä myös siitä, että nämä kaksi sopimusta liittyvät luonnollisesti tiiviisti yhteen, koska yhteisen lähestymistavan mukaisesti sopimus viisumien myöntämisen helpottamisesta voidaan periaatteessa tehdä vain, jos on olemassa takaisinottosopimus.

Siksi on tuotava esiin kaksi tärkeää asiaa. Olemme nyt ratkaisevassa vaiheessa unionin ja Georgian välisten suhteiden lujittamisessa. Georgia onkin viime vuosina osoittanut selvästi haluavansa tiivistää suhteitaan meihin. Nämä sopimukset ovat ensimmäinen askel kohti etuoikeutettuja suhteita, vahva signaali unionilta Georgialle.

Nämä sopimukset ovat tietysti myös alueellisesti kiinnostavia. Ne vaikuttavat unionin toimiin myös yhteistyön lujittamisessa Etelä-Kaukasian alueen muiden maiden kanssa. Uskon meidän kaikkien tavoin vahvasti, että tämä on myös keino rohkaista Georgiaa toteuttamaan kaikki tarvittavat muutokset, joita puheenjohtaja vain muutama päivä sitten meitä muistutti tarvittavan vapauden, turvallisuuden ja oikeudenmukaisuuden alueilla. Sen ansiosta voimme ehkä yhdessä torjua vielä tehokkaammin laitonta maahanmuuttoa ja edistää demokratian kehittymistä tiivistetysti.

Siksi kehotan teitä, hyvät kollegat, hyväksymään nämä kaksi Georgian kanssa tehtävää sopimusta. Lopuksi haluaisin muistuttaa teitä hyvä komission jäsen siitä, että vaikka me teemme oikein hyvää yhteistyötä, muutama kuukausi sitten, kun me keskustelimme Pakistanin kanssa tehtävästä takaisinottosopimuksesta, te annoitte juhlallisen julkistuksen siitä, että sitoutuisitte tekemään arvioinnin nykyisistä takaisinottosopimuksista ja antamaan parlamentille myös säännöllisesti kertomuksen näistä sopimuksista, sekä jo solmituista että vielä neuvottelun kohteena olevista. Haluaisin teidän vahvistavan jälleen kerran tälle parlamentille joko juhlallisesti tai muulla tavoin, että meitä ei pidetä kokonaan sivussa tai oteta vain liian vähän mukaan eikä meille tiedoteta puutteellisesti sopimusneuvottelujen aloittamisesta ja etenemisestä julkilausumanne jälkeen. Mielestäni tämä on ratkaisevaa, jos haluamme siirtyä arvojamme noudattaen tehokkaasti eteenpäin.

  Kristiina Ojuland, laatija. – (EN) Arvoisa puhemies, täytyy sanoa, että olen erittäin iloinen siitä, että tässä parlamentissa keskustellaan tänään EU:n ja Venäjän välisestä viisumivapaussopimuksesta, koska tämä aihe on ollut niin pitkään EU:n ja Venäjän federaation yhteisellä poliittisella asialistalla.

Olen tyytyväinen kaikkeen viime viikon huippukokouksessa savutettuun poliittiseen edistykseen tässä asiassa. Seuraan kuitenkin valppaasti, miten se toteutuu käytännössä.

Mitä tulee kysymykseeni EU:n ja Venäjän välisen viisumien myöntämisen helpottamista koskevan sopimuksen täytäntöönpanosta, jonka esitin komissiolle ALDE-ryhmän puolesta, haluaisin kuulla, miten siinä on tähän mennessä edistytty ja olemmeko tällä hetkellä sellaisessa asemassa, että voimme odottaa läpimurtoa teknisissä kysymyksissä, kuten siinä, että EU:n kansalaisia vaaditaan rekisteröitymään viranomaisen luona kolmen päivän kuluessa, jos he asuvat Venäjällä yksityiskodissa.

Tuen täysin suunniteltua viisumivapaussopimusta toimenpiteenä, jonka ansiosta Venäjän kansalaiset voivat matkustaa Euroopan unioniin mahdollisimman pienin muodollisuuksin, mutta odotan, että myös Venäjä soveltaa samaa asennetta Euroopan unionin kansalaisiin.

Toinen käsiteltävä asia on turvallisuus Venäjän federaation ulkorajoilla ajatellen erityisesti laittomia maahanmuuttovirtoja etelästä ja muualta. Venäjän puolen pitäisi turvata täydellinen valvonta sen rajoilla, samoin kuin Euroopan unionin on tehtävä perusteellisia rajatarkastuksia. Tulevassa viisumivapaussopimuksessa on suljettava pois kaikki Euroopan unioniin kohdistuvat lisäuhkat.

Arvoisa komission jäsen, odotan kovasti vastaustanne.

  Manfred Weber, laatija. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kuulijat, Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraattien) ryhmä haluaisi myös hyödyntää tämänpäiväistä keskustelua ja tarkastella yleisesti Euroopan unionin viisumipolitiikkaa.

Ensinnäkin on tärkeää korostaa sitä ja tiedostaa se, miten suuri arvo tällä viisumipolitiikalla on Euroopan unionille. Koska olemme yhteinen Eurooppa, ihmisten yhteinen tila, me kykenemme luomaan yhteisen viisumipolitiikan. Meidän viisumipolitiikkamme on siten myös merkki Euroopan yhtenäisyydestä – hyvin onnistunut merkki Euroopan yhtenäisyydestä – ja sitä on tärkeää korostaa erityisesti kriisiaikoina.

Toiseksi me vaadimme selviä pelisääntöjä viisuminsaannin helpottamiseen. Tekniset standardit, joita on noudatettava – ulkorajoilla sekä passeja ja henkilöpapereita myönnettäessä – on määritetty selvästi. Me emme voi tehdä poliittisia myönnytyksiä näiden standardien noudattamisessa. Havaitsimme vuonna 2010, että Balkanin maissa painotettiin aluksi teknisiä standardeja mutta sitten kehitettiin entistä tarmokkaammin poliittisia perusteluja. Mitä tulee viisuminsaannin helpottamiseen, sitä ei voida kuitenkaan lopettaa yhdessä maassa, vaan aluetta on tarkasteltava kokonaisuudessaan. Meidän on tosiaankin aina vaikea punnita asioita yksittäistapauksissa. Silti asian ydin on se, että teknisiä standardeja on noudatettava ja kriteerit on säilytettävä. Siksi tuen komission jäsentä, kun hän sanoo, että nämä vaatimamme standardit on myös toteutettava käytännössä. Tämä on tärkeä tehtävä komissiolle, koska vasta silloin kansalaiset hyväksyvät viisumipolitiikkamme.

Kolmanneksi haluaisin mainita, että olemme tyytyväisiä siihen, että viimeisin EU:n oikeus- ja sisäasioiden neuvosto keskusteli viisuminsaannin helpottamisen nopeasta lopettamisesta tai peruuttamisesta yksittäisiltä valtioilta, jos ne eivät täytä standardeja. Serbian esimerkki osoitti meille, miten sen tuloksena oli suuri turvapaikanhakijoiden virta.

Viimeisenä asiana toistaiseksi – Ukrainasta ja Venäjästä puhuttaessa – ryhmämme on erittäin epäileväinen sen suhteen, että ovet avataan nopeasti, koska näimme juuri Serbian tapauksessa, että sillä on myös kielteisiä vaikutuksia. Siksi meidän pitäisi edetä viisumipolitiikassa hyvin varovasti.

  Cecilia Malmström, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, arvoisat jäsenet, aion käsitellä kaikkia kysymyksiä. Kiitän teitä tämän hyvin tärkeän keskustelun ottamisesta esityslistalle.

Haluan aluksi kiittää Nathalie Griesbeckiä hänen EU:n ja Georgian välistä sopimusta koskevasta tuestaan ja työstään kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa, joka antoi siitä myöntävän lausunnon. Georgian kesän 2008 kriisin jälkeen Euroopan unionin neuvoston ylimääräisessä kokouksessa päätettiin lujittaa suhteita Georgiaan viisuminsaannin helpottamistoimet mukaan lukien.

Kuten mainitsitte, jäsen Griesbeck, EU:n standardipolitiikkaan kuuluu, että viisumien myöntämisen helpottamista koskevaa sopimusta ei voida tarjota kolmannelle maalle ilman takaisinottosopimusta, joten Eurooppa-neuvoston päätös tarkoitti, että näistä kahdesta pitäisi neuvotella ja ne pitäisi solmia samanaikaisesti.

Olen kiitollinen jäsen Griesbeckille siitä, että hän huomasi myös sen, miten tärkeitä edistysaskeleita nämä kaksi sopimusta ovat Georgian ja EU:n välisissä suhteissa. Sopimus on hyvin pitkälle EU:n vakiomuotoisen takaisinottosopimuksen mukainen, joka kattaa sekä omat että kolmansien maiden kansalaiset ja takaa myös – kuten todettiin – ihmisoikeuksien kunnioittamisen "rajoittamattomuuslausekkeella" ja tietosuojaa koskevalla artiklalla.

Sopimuksessa määrätään myös takaisinoton sekakomitean perustamisesta, jonka tehtävänä on valvoa sopimuksen täytäntöönpanoa. Tämä on tärkeä askel kohti sujuvampaa liikkuvuutta Georgian ja Euroopan unionin kansalaisten välillä.

Georgia on jo poistanut viisumivaatimuksen EU:n kansalaisilta, ja tämä sopimus helpottaa Georgian kansalaisten liikkuvuutta. Sopimus todella tekee Schengen-viisumin – yli 60 000 viisumia vuodessa – hankkimisen Georgian kansalaisille helpommaksi, halvemmaksi ja nopeammaksi.

Siitä on muitakin käytännön hyötyjä: hakemusten käsittelylle asetetaan 10 päivän määräaika, ja viisumimaksua pienennetään 60 eurosta 35 euroon. Tietyt hakijaryhmät saavat vapautuksen maksusta: opiskelijat, toimittajat, lapset, eläkeläiset, vammaiset ja niin edelleen. Heille on myös matkustamisessa hyötyä yksinkertaistetusta lisäasiakirjavaatimuksesta ja toistuvaisviisumista. Myös diplomaattipassien haltijat vapautetaan kokonaan viisumivelvollisuuksista, mikä vahvistaa edelleen EU:n ja Georgian välisiä virallisia yhteyksiä.

Jäsen Griesbeck mainitsi arvioinnin. Se on viivästynyt hieman, mutta esittelen sen ensi vuoden alkuun mennessä – toivottavasti viimeistään helmikuussa. Keskustelen siitä mielelläni kansalaisvapauksien valiokunnan ja parlamentin kanssa. Viittasitte myös Pakistanin ohjelmaan. Se on ollut toiminnassa vasta 13 päivää, joten on hieman liian aikaista arvioida sitä, mutta pidämme teidät tietysti mielellämme ajan tasalla.

Kristiina Ojulandin esittämään kysymykseen viisumien myöntämisen helpottamista koskevasta EU:n ja Venäjän välisestä sopimuksesta, voin vastata, että se on ollut voimassa 1. tammikuuta 2007 lähtien. Se on yksi kahdeksasta solmitusta viisumien myöntämisen helpottamista koskevasta sopimuksesta. Erityisen tärkeää on, että se koskee vastavuoroisesti myös EU:n kansalaisia, koska heillä on tällä hetkellä viisumipakko Venäjälle matkustettaessa.

Se on myös määrällisesti tärkeä sopimus. Venäjän ilmoittamien tilastotietojen mukaan EU:n kansalaisille myönnettiin vuonna 2008 yli 1,5 miljoonaa viisumia ja samana vuonna jäsenvaltioiden konsulaatit myönsivät 3,5 miljoonaa viisumia Venäjän kansalaisille. Se on yli neljäsosa kaikista koko maailmassa myönnetyistä Schengen-viisumeista.

Kaikki EU:n ja Venäjän kansalaiset hyötyvät tämän viisumien myöntämisen helpottamista koskevan sopimuksen tarjoamista yleisistä helpotuksista, kuten maksun pienentämisestä 35 euroon. Tietyille ryhmille myönnetään myös erityishelpotuksia: viisumivapauksia ja toistuvaisviisumeja.

Komissio on arvioinut nämä helpotukset ja on todennut, että ne toimivat varsin hyvin. Joitakin puutteita kuitenkin on, kuten mainittiin. Niiden korjaamiseksi hyväksyimme kuukausi sitten suosituksen ohjeiksi viisumien myöntämisen helpottamista koskeviin uudelleenneuvotteluihin Venäjän kanssa. Tämä liittyy kokonaan lisähelpotuksiin, jotka koskevat asiakirjatodisteita ja viisumin hakumenettelyn pituutta, toistuvaisviisumien myöntämistä koskevien sääntöjen laajentamista ja viisumivapautta useille tarkasti määritetyille hakijaryhmille.

Viisumien myöntämisen helpottamista koskevan sopimuksen 10 artiklassa määrätään rekisteröintimenettelyn yksinkertaistamisesta, ja sen täytäntöönpanoon liittyen totesimme arvioinnissamme, että Venäjä oli hyväksynyt joitakin yksinkertaistuksia: nyt on esimerkiksi mahdollista rekisteröityä postitse. Rekisteröintimaksu poistetaan ensi vuonna, mutta eräät muut toimet, kuten rekisteröintien kääntäminen englanniksi ja mahdollisuus rekisteröityä verkossa, eivät ole vielä toteutuneet käytännössä. Käsittelemme tätä asiaa Venäjän kanssa eri foorumeilla, ja me toivomme, että se tapahtuu hyvin pian.

Itäisen kumppanuuden maiden kanssa on myös toteutettu muita toimia. Tämäkin sisältyi kysymykseenne. Meillä on ollut 1. tammikuuta 2008 lähtien viisumien myöntämisen helpottamista koskevat sopimukset Moldovan ja Ukrainan kanssa, mutta ne neuvottelemme myös näistä sopimuksista uudelleen.

Valko-Venäjään liittyen komissio hyväksyi viisumien myöntämisen helpottamista koskevien sopimusten neuvotteluohjeiden luonnokset kuukausi sitten, ja me suosittelemme vilpittömässä mielessä matkustaville toistuvaisviisumeja, joilla on pitkä voimassaoloaika, sekä määräaikojen asettamista viisumihakemusten käsittelylle samoin kuin mahdollisia viisumivapauksia diplomaattipassin haltijoille.

Me hyväksymme myös neuvotteluohjeiden luonnokset Azerbaidžanin ja Armenian kanssa solmittavaa viisumien myöntämisen helpottamista koskevaa sopimusta varten ensi vuodeksi.

Viisumivapausjärjestelmän asianmukaisesta soveltamisesta, mihin jäsen Weber viittasi, eli siitä, jota sovelletaan Serbiaan ja entiseen Jugoslavian tasavaltaan, neuvosto on päättänyt, kuten myös jo todettiin, myöntää viisumivapauden entiselle Jugoslavian tasavallalle Makedonialle, Montenegrolle ja Serbialle vuonna 2009. Päätös tehtiin tiiviin vuoropuhelun jälkeen, kun nämä maat olivat edistyneet huomattavasti tärkeimmissä asioissa, joita oli käsitelty viisumivapaudesta käytävissä vuoropuheluissa. Vuoropuhelut ovat osoittautuneet tehokkaiksi monien tärkeiden uudistusten toteuttamisessa, mutta, kuten myös tuotiin esiin, viisumivapausjärjestelmään liittyy vastuita ja kyseisten maiden pitäisi ryhtyä asianmukaisiin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että viisumivapautta ei käytetä väärin.

Jotkin jäsenvaltiot ovat saaneet entistä suuremman määrän turvapaikkahakemuksia näistä maista – erityisesti Serbiasta ja entisestä Jugoslavian tasavallasta Makedoniasta. Ne on arvioitava yksilöllisesti meidän lainsäädäntömme mukaan. Me olemme ryhtyneet useisiin toimiin tämän tilanteen selvittämiseksi: olemme pitäneet sisäministerien kanssa korkean tason kokouksia näistä kahdesta kysymyksestä, ja puheenjohtajavaltio Belgia sekä komissio ovat vierailleet näiden kahden maan pääkaupungeissa.

Näiden kahden maan viranomaiset ovat toteuttaneet joitakin toimia. Kansalaisille on järjestetty uusia tiedotuskampanjoita. Rajapoliisi on saanut ohjeet tehdä lisätarkastuksia maasta poistuville ihmisille ja tiedottaa matkustajille perusteettomien turvapaikkahakemusten riskeistä.

Kun ehdotimme aiemmin tänä syksynä viisumipakon poistamista Albanian sekä Bosnia ja Hertsegovinan kansalaisilta, kumpikin maa sitoutui järjestämään kansalaisilleen tiedotuskampanjoita viisumivapauteen liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista, ja ne ovatkin toteutuneet. Kampanjat ovat erittäin kunnianhimoisia. Lisäksi komissio sitoutui tehostamaan kaikkien Länsi-Balkanin maiden viisumivapauden jälkeistä valvontaa asialle saatuaan Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksynnän.

Siinä on kaksi osaa. Toisaalta me jatkamme näiden maiden uudistusten kestävän toteutuksen arvioimista vakautus- ja assosiaatioprosessin avulla – erityisesti oikeuden, vapauden ja turvallisuuden alueilla. Toisaalta me pyrimme myös ehkäisemään sellaisten uusien tilanteiden syntymistä, joissa alueelta tulisi erittäin paljon ihmisiä. Aiemmin tänä vuonna kerättiin tarvittavia toiminnallisia tietoja, jotka voisivat auttaa ehkäisemään näiden tilanteiden syntymistä, ja toimintaan osallistuvat aktiivisesti Frontex, Europol, maahanmuuton yhteyshenkilöt, Länsi-Balkanin poliisin yhteyshenkilöt sekä Kaakkois-Euroopan poliisiyhteistyötä koskevan yleissopimuksen sihteeristö tukenaan tulevat puheenjohtajavaltiot Unkari ja Puola.

EU:n jäsenvaltiot jakavat kaikki vaihdetut ja kerätyt tiedot keskenään ja tarvittaessa luonnollisesti myös Länsi-Balkanin maiden kanssa. Nämä tiedot otetaan huomioon myös komission arvioinnissa, joka tehdään ensi vuoden ensimmäisellä puoliskolla viisumivapautuksen jälkeisestä valvonnasta. Mielestäni näiden toimenpiteiden pitäisi auttaa välttämään viisumivapaan matkustusjärjestelmän väärinkäyttöä, ja olen varma, että komission tukema tiivis yhteistyö alkuperämaiden ja EU:n kohdemaiden välillä on toimiva ratkaisu. Me tietysti raportoimme edelleen säännöllisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle tämän valvontamekanismin tuloksista, ensimmäisen kerran kesäkuussa 2011.

  Krzysztof Lisek, ulkoasiainvaliokunnan lausunnon valmistelija. – (PL) Arvoisa puhemies, Euroopan parlamentin Euroopan unionin yhteistyötä Georgian kanssa koskevan lausunnon pysyvänä valmistelijana sekä kollega Griesbeckin mietinnöistä annettavan ulkoasiainvaliokunnan lausunnon valmistelijana haluaisin vielä lausua muutaman sanan näistä kahdesta sopimuksesta – Euroopan unionin ja Georgian välisestä takaisinottoa koskevasta sopimuksesta ja viisumien myöntämisen helpottamista koskevasta sopimuksesta. Katson velvollisuudekseni sanoa, että nämä kaksi sopimusta hyväksyttiin ulkoasiainvaliokunnassa ylivoimaisella enemmistöllä.

Haluaisin lisätä, että edellisessä parlamentin istunnossa täällä Strasbourgissa me kuuntelimme presidentti Saakašvilin puhetta, jota kuvailivat asialliseksi, tasapuoliseksi ja järkeväksi nekin, jotka eivät pidä itseään hänen ihailijoinaan. Presidentti Saakašvili selvitti puheessaan luopumistaan voimankäytöstä ja tahtoaan keskustella Venäjän kanssa vaikeista aiheista ja selitti myös, että Georgian ulkopolitiikan päätavoitteena on luonnollisesti yhdentyminen Euroopan unioniin ja Nato-jäsenyys.

Mielestäni meidän on muistettava, että Georgia ja georgialaiset ovat tällä hetkellä Eurooppa-myönteisin maa ja kansa niiden joukossa, jotka kuuluvat itäiseen kumppanuusohjelmaan, vaikka meidän ei tietenkään pidä puhua määräajoista, koska niistä puhuminen nyt olisi varma merkki järjettömyydestä. Euroopan unionin pitäisi vastata myönteisesti ja asiallisesti Georgian tavoitteisiin. Meidän pitäisi suhtautua avoimesti yhteistyöhön Georgian kanssa.

Tämänpäiväisen keskustelumme aiheena olevat sopimukset eivät ole mullistavia, mutta meidän kaikkien mielestä ne ovat askel oikeaan suuntaan. Tärkeintä on saattaa ne voimaan mahdollisimman pian, koska mielestäni olisi väärin, jos Abhasiassa tai Etelä-Ossetiassa, alueilla, jotka ovat irtautuneet Georgiasta ja joiden asukkailla on Venäjän passit, asuvien ihmisten viisuminsaanti olisi nyt helpompaa kuin Georgiassa asuvien.

  Monica Luisa Macovei, PPE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, PPE-ryhmä kannattaa kahta ehdotusta EU:n ja Georgian välisistä sopimuksista: takaisinottoa koskevasta sopimuksesta ja viisumien myöntämisen helpottamista koskevasta sopimuksesta. Haluan puhua jälkimmäisestä, viisumien myöntämisen helpottamista koskevasta sopimuksesta.

Se yksinkertaistaa georgialaisten viisumin hakemista. Jäsenvaltiot soveltavat yhdenmukaisia ja yksinkertaistettuja menettelyjä. Viisumi maksaa 35 euroa, vähemmän kuin tällä hetkellä, ja sallii enintään 90 päivän oleskelun kuuden kuukauden välein. Viisumihakemukset käsitellään 10 päivän kuluessa, joissakin ryhmissä kolmen päivän kuluessa ja hätätilanteissa nopeammin. Diplomaattipassin haltijoilta ei vaadita viisumia.

Vapaa liikkuminen on yksi keino oppia demokratiaa ja nähdä, miten se toimii. Ihmisten välinen suora yhteys tarkoittaa arvojen ja tosiasioiden jakamista. Se synnyttää luottamusta. Siksi toivon, että entistä useammat EU:n kansalaiset matkustavat Georgiaan ja entistä useammat georgialaiset matkustavat Euroopan unioniin.

  Kinga Göncz, S&D-ryhmän puolesta. – (HU) Arvoisa puhemies, me haluaisimme kiittää komission jäsen Malmströmiä hänen antamistaan tiedoista. Viisumipolitiikka on meille hyvin tärkeä väline, koska se voi auttaa meitä helpottamaan ihmisten välisten yhteyksien luomista ja lähentää kyseisiä maita Euroopan unioniin. Tästä näkökulmasta tämä Euroopan unionin ja Georgian välinen sopimus on hyvin tärkeä. Haluaisin sanoa muutaman sanan Länsi-Balkanin maiden viisumivapaudesta, lähinnä ongelmista, joita on syntynyt Serbian ja Makedonian yhteydessä. Me parlamentissa tuimme tätä sopimusta ylivoimaisella äänten enemmistöllä, ja mielestämme se on edellä mainituista syistä hyvin tärkeä.

Nämä maat pyrkivät kaikin tavoin täyttämään odotukset, vaikka niiden poliittinen elämän onkin usein hajaantunutta. Olemme nähneet yhteistyötä tehtävän näissä maissa tällä alueella. On tyydyttävää nähdä, että Euroopan unioniin matkustavien määrä on kasvanut. Meillä on sellainen vaikutelma, että Serbian ja Makedonian ongelmat johtuvat suurelta osin ihmiskaupasta, ja vaikka se aiheuttaakin vakavia ongelmia, se koskee varmasti vain pientä määrää ihmisiä. Mielestäni meillä on yhteinen vastuu. Olemme yhdessä vastuussa sen varmistamisesta, että nämä maat tekevät myös kaiken voitavansa sekä tiedottamisessa kansalaisilleen että määrätietoisiin toimiin ryhtymisessä. Serbia on muuten tehnyt niin hyvin nopeasti ja tehokkaasti.

Mielestäni meillä on tästä kuitenkin myös melko suuri vastuu. Komission vastuulla on avustaa näitä maita ihmiskaupan torjumisessa ja tiedottamisessa, valvoa alueen tapahtumia ja tehdä todella paljon toimivammaksi tämä muuten hyvin tärkeä väline, jota me aiomme käyttää edelleen tulevaisuudessa suhteissa sekä Länsi-Balkaniin että muihin maihin. Lisäksi haluan ilmaista vielä muutamalla sanalla tyytyväisyytemme siihen, että Albania sekä Bosnia ja Hertsegovina liittyvät myös viisumivapaiden maiden ryhmään tänä vuonna, vaikkakin vähän myöhemmin ja vuoden viipeellä.

  Sarah Ludford, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, olen PPE-ryhmän jäsenen Weberin kanssa samaa mieltä siitä, että EU:n viisumipolitiikka on äärimmäisen hyödyllistä ja että tekniset standardit ja viisumien myöntämisen helpottamisen ja viisumivapauden ehdot on täytettävä.

Mielestäni Balkanin viisumivapauden tapauksessa poliittiset näkökohdat eivät kuitenkaan ole olleet näitä teknisiä standardeja tärkeämpiä. Komissio on tehnyt paljon töitä saadakseen asiakirjojen aitouden, lainvalvonnan ja rajatarkastukset vaaditulle tasolle. Aliarvioisimme omaa asemaamme, jos ajattelisimme, että tekniset standardit eivät täyttyneet, koska me äänestimme tämän viisumivapauden puolesta.

On tietysti huolestuttavaa, jos myönnytyksiä käytetään väärin, mutta vastatoimien on oltava harkittuja ja oikeasuhteisia. Kyseisillä mailla on – kuten komission jäsen Malmström sanoi – vastuita ja niitä on muistutettava niistä. Komission jäsen on kertonut meille, että työtä on tehty varsin tiiviisti: on järjestetty korkean tason kokouksia sisäministerien kanssa, vierailtu pääkaupungeissa, kannustettu järjestämään tiedotuskampanjoita ja Bosnia ja Hertsegovina sekä Albania ovat erityisesti sitoutuneet tiedottamaan asiasta kansalaisilleen. Jos yhden viisumivapaussopimuksen kanssa on ongelmia, se tietysti heikentää muita, joten on olemassa tietty velvollisuus kantaa vastuuta ja olla solidaarinen, ja kaikkien kansalaisten on oltava tietoisia siitä, että he voivat vaikeuttaa muiden ihmisten mahdollisuuksia matkustaa vapaasti.

Itse olen – ja uskon ryhmäni myös olevan – vakuuttunut siitä, että komissio tiivistää sopimusehtojen noudattamisen valvontaa ja luo mekanismin ongelmien selvittämiseksi tekemällä tiivistä yhteistyötä kumppaniemme kanssa. Toivon, että se on kaikkien ryhmien mielestä rohkaisevaa ja asianmukaista. Kuten naapurini PPE-ryhmän jäsen Macovei sanoi, ihmisten väliset suorat yhteydet synnyttävät luottamusta. Se on tärkeintä. Siksi me tuemme viisumien myöntämisen helpottamista ja viisumivapautta.

Tämä ehdotus on saanut parlamentissa laajaa tukea eri ryhmiltä, koska se perustuu omaan EU-kokemukseemme ja omiin arvoihimme. Siksi meidän ei pidä ylireagoida. Ongelmia on ollut, mutta komissio selvittää niitä. Meidän on varmistettava, että turvapaikkaoikeutta tai viisumivapaussopimuksia ei heikennetä.

  Tatjana Ždanoka, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, poliittinen ryhmämme tukee viisumien myöntämisen helpottamista koskevaa EU:n ja Georgian välistä sopimusta.

Meillä on kuitenkin joitakin varauksia takaisinottoa koskevaan sopimukseen. Me äänestimme sitä vastaan kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa ja jätimme vähemmistön kirjallisen mielipiteen, koska sopimuksessa on useita epäselvyyksiä, jotka voitaisiin selvittää takaisinoton sekakomiteassa. Siihen ei sisälly perusoikeuksien rikkomista koskevia tiukkoja suojatoimia, jotka takaisivat takaisinoton korkeat standardit, joiden tilanne on Georgiassa huono. Sen tarkoituksena on palauttaa ihmisiä maahan, jossa seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva väkivalta on yleistä ja poliisin harjoittama pahoinpitely suvaitaan. Se koskee myös entisiä Abhasian ja Etelä-Ossetian asukkaita, joilla ei ole mitään tosiasiallisia yhteyksiä Georgiaan.

Seuraavaksi muutama sana viisumisopimuksesta Venäjän kanssa. Kolme vuotta sitten hyväksyttiin mietintö viisumien myöntämisen helpottamisesta Venäjän kanssa. Siihen hyväksyttiin minun tarkistukseni, jonka mukaan vaatimus pakollisesta rekisteröintimenettelystä on vakava este matkustamiselle Venäjällä ja EU:ssa. Valitettavasti mikään ei ole muuttunut noista ajoista, ja tämä on ratkaisevan tärkeää minun äänestäjilleni, jotka matkustavat Venäjälle yksityisvierailuille.

  Paweł Robert Kowal, ECR-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, Georgia on nykyään maa, jossa monista ongelmista huolimatta tapahtuu hyvin dynaamisia sosiaalisia ja taloudellisia muutoksia. Meidän pitäisi yksiselitteisesti suhtautua myönteisesti kaikkiin keinoihin osoittaa Georgian yhteiskunnalle, että näiden muutosten voimakkuus näkyy reaktioissamme Euroopan unionin toimieliminä. Venäjän suhteen meidän pitäisi pohtia, missä yhteydessä tarkastelemme viisumijärjestelmää Venäjän kanssa. Minusta tuntuu, että sitä ei pitäisi käsitellä viranomaisten arvovaltakysymyksenä – eli että jos viisumivaatimus poistettaisiin, Venäjän viranomaisten ja Euroopan unionin väliset keskustelut onnistuisivat hyvin. Meidän pitäisi suhtautua siihen eri tavalla modernisoinnin varmistamisen yhteydessä ja suhteissamme tavallisiin venäläisiin.

Tästä syystä pitäisi ilmaista selvästi, että viisumien poistoprosessi, avautuminen vahvistettujen ehtojen mukaisesti, on hyvin myönteinen prosessi, joka vaikuttaa myönteisesti suhteisiimme Idän yhteiskuntien kanssa. Uskomus, jonka mukaan viisumit ovat jonkinlaisia turvallisuutemme oleellisia osatekijöitä, pitäisi kumota. Lisäksi pitäisi sanoa ehkäpä erityisen selvästi Euroopan parlamentissa ja toistaa kaikissa tilaisuuksissa, että viisumeilla vain rakennetaan muureja, tarpeettomia muureja. EU:n ja Ukrainan parlamentaarisessa yhteistyövaliokunnassa, jonka puheenjohtaja olen, me olemme laatineet kansallisjärjestöjen kanssa erityiskertomukseen, jossa tätä aihetta tutkitaan. Kertomus osoittaa selvästi, että viisumit eivät itse asiassa ole tärkeä turvallisuutta edistävä väline vaan keino erottaa Euroopan unionin yhteiskunnat itäisistä, kun meidän pitäisi sitä vastoin aina olla avoimia. Se on meidän velvollisuutemme parlamentaarikkoina.

  Alfreds Rubiks, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (LV) Arvoisa puhemies, voin ryhmäni puolesta sanoa, että me tuemme viisumien myöntämisen helpottamista, mutta samalla on tehtävä kaikki mahdollinen sen varmistamiseksi, että asetuksissa säädettyjä teknisiä vaatimuksia noudatetaan. Latvialaisten äänestäjieni puolesta tuen myös Venäjältä Euroopan unioniin matkustamiseen liittyviä helpotuksia, koska ne ovat hyvin tärkeää tilanteissa, joissa esimerkiksi perhe voidaan yhdistää, sillä Latviassa on paljon sekaperheitä ja sukulaisia, joista osa asuu yhdessä maassa ja osa toisessa. Ne ovat tärkeitä myös matkailun kannalta, joka on viime aikoina kehittynyt huomattavasti. Lisäksi on jo saatu myönteistä palautetta siitä, mitä viisuminsaannin helpottamisella on saavutettu. Tämä on tärkeää myös yrityksille. Jos tarkastellaan Latvian liikesuhteita Venäjään, ne ovat seitsemän kertaa suurempia tuonnin ja kahdeksan kertaa suurempia viennin alalla. Tämä kaikki on erittäin myönteistä. Toivon komissiolle menestystä kaiken tämän toteuttamisessa.

  Nikolaos Salavrakos, EFD-ryhmän puolesta. – (EL) Arvoisa puhemies, kuten me kaikki tiedämme, viisumivapautta on sovellettu biometrisen passin haltijoihin EJTM:ssa, Serbiassa ja Montenegrossa 19. joulukuuta 2009 lähtien. Silti Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat ilmaisseet huolensa – samoin kuin komission jäsen Malmström tänään – Serbian ja ETJT:n kansalaisten turvapaikkahakemusten määrän kasvusta sekä mahdollisuudesta, että syntyy tilanne, joka vaarantaa viisumien myöntämisen ja toimenpiteen tarkoituksen.

Minun maani Kreikka antoi tukensa mahdollisuudelle poistaa viisumivaatimukset kaikilta Länsi-Balkanin mailta todellisena todistuksena niiden mahdollisuuksista liittyä Euroopan unioniin. Tätä esitettiin ensimmäisen kerran Thessalonikin toimintasuunnitelmassa kesäkuussa 2003 vuoden 2014 toimintasuunnitelmaa koskevan Kreikan aloitteen hengessä. Siitä huolimatta olen huolestunut siitä, onko etenemissuunnitelman vaatimuksia sovellettu näissä maissa ja valvotaanko näistä maista Euroopan unioniin kohdistuvia maahanmuuttovirtoja erityisesti nyt, kun Euroopan unionia ravistelee rahoituskriisi eikä se kestä enempää maahanmuuttajia. Meidän on ymmärrettävä, että uudet viisumien myöntämisen helpottamista koskeva sopimukset on tarkoitettu helpottamaan matkustamista Euroopan unionissa, ei maahanmuuttoa tai mutta muita laittomia toimia, kuten ihmiskauppaa.

  Daniël van der Stoep (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, Euroopan komissio lähetti viime kuussa oikeutetusti Serbian ja Makedonian hallituksille varoituskirjeen, joka koski näistä kahdesta maasta tulevien turvapaikkahakemusten hälyttävää kasvua. Arvoisa puhemies, erityisen hapan maku suuhun jää siitä, että juuri samassa kuussa tämä parlamentti päätti myöntää viisumivapauden Albanialle ja Bosnialle. Nämä kaksi maat alkoivat myös selvästi heti toimia vastaavalla tavalla kuin se, joka johti ensimmäiseen varoituskirjeeseen.

Arvoisa puhemies, sitä ei olisi pitänyt koskaan sallia tapahtuvan, mutta vielä ei ole myöhäistä. Viisumivaatimuksen poistamiseen liittyy myös tietty vastuu, ja jos tätä vastuuta ei kanneta, meidän on toimittava. Komission on vaadittava Serbian ja Makedonian suurlähettiläitä kantamaan vastuunsa ja ryhtymään toimiin. Jos se olisi minusta kiinni, viisumivapaus kumottaisiin tänään, mutta komissio ei luultavasti kannata sitä. Siksi minä haluan komission sanovan, että sillä on rohkeutta rangaista näitä Balkanin maita jatkuvista väärinkäytöksistä.

Serbia ja Makedonia ovat Bosnian ja Albanian tiennäyttäjiä. Meidän on aika lähettää selvä viesti näille kahdelle Balkanin maalle, mikä olisi hyvä asia.

  Agustín Díaz de Mera García Consuegra (PPE). – (ES) Arvoisa puhemies, Serbian ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kansalaisten esittämien turvapaikkahakemusten lisääntyminen edellyttää toimenpiteitä, joilla suojataan asetuksen (EY) N:o 539/2001 tarkistamista.

Viisumit ovat maahanmuuttopolitiikan kehykseen kuuluva väline. Niiden tarkoituksena on laillistaa maahantulo ja tilapäinen oleskelu maassa, jonka kansalainen tai asukas hakija ei ole.

Asetuksessa (EY) N:o 539/2001 säädetään viisumin jatkamisen arviointimekanismista, jossa on täytettävä tietyt laittomaan maahanmuuttoon, yleiseen järjestykseen ja kansanterveyteen, unionin ulkosuhteisiin, alueelliseen yhtenäisyyteen ja vastavuoroisuuden periaatteeseen liittyvät vaatimukset. Tämä mekanismi voisi toimia myös vastakkaiseen suuntaan.

Toisaalta turvapaikka on suojeluväline, jota ei voi käyttää väärin. On syytä korostaa, että Euroopan unionin tätä aluetta koskevan yhteisen politiikan tarkoituksena on säilyttää turvapaikan koskemattomuus vainottujen suojeluvälineenä niin, että asetetaan etusijalle Geneven yleissopimus ja New Yorkin pöytäkirja, sovelletaan yhteisiä perusteita kansainvälistä suojelua todella tarvitsevien ihmisten tunnistamiseen ja taataan tietty etuuksien vähimmäistaso kaikissa jäsenvaltioissa näiden ihmisten hyvinvoinnin varmistamiseksi.

Turvapaikka on siten humanitaarinen ja solidaarinen väline ja näin ollen tarkoitukseltaan ja luonteeltaan valikoiva. Siksi on tärkeää, että Euroopan unioni toimii ja auttaa Serbian ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian viranomaisia ottamaan käyttöön riittävästi toimenpiteitä koskien vaatimuksia, jotka on täytettävä, jotta voi hyödyntää pakolaisasemaa tai toissijaiseen suojeluun oikeuttavaa asemaa. Näin voidaan estää niiden epäasianmukainen tai vilpillinen käyttö.

  Corina Creţu (S&D). – (RO) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, kiitän teitä tiedoista, jotka annoitte meille viisumien myöntämisen helpottamista koskevista asetuksista erityisesti koskien Georgiaa, Moldovan tasavaltaa ja entisen Jugoslavian tasavaltoja. Keskustelumme ajoitus todellakin osuu yksiin sen kanssa, että Bosnia ja Hertsegovinan sekä Albanian kansalaisille myönnetään viisumivapaus, johon liittyy se vaihtoehto, että sopimusta lykätään nopeasti, jos ilmenee ongelmia, kuten turvapaikkahakemusten tulva.

Mielestäni kaikki yritykset kääntää kelloa taaksepäin Euroopan unionin Länsi-Balkanin maiden politiikassa olisi virhe. Vapaan liikkuvuuden esteiden poistaminen voi vaikuttaa merkittävästi menneisyyden haavojen umpeutumiseen. Samanaikaisesti uskon, että tarvitaan tiivistä yhteistyötä Euroopan unionin ja näiden valtioiden välillä, jotta voidaan rajoittaa turvapaikkahakemusten tulvaa, tiivistää rajatarkastuksia, antaa oikeaa tietoa paikallisille asiakkaille ja torjua ihmiskauppaan sekä rikosten ja prostituution levittämiseen osallistuvat järjestäytyneet rikollisverkostot. Kaikki nämä toimenpiteet voivat auttaa vähentämään tällaista toimintaa.

  Marije Cornelissen (Verts/ALE). – (NL) Arvoisa puhemies, olemme tilanteessa, jossa useat harhaan johdetut serbit ja makedonialaiset ovat viisumivapauden myöntämisen jälkeen hakeneet turvapaikkaa Belgiasta, Ruotsista tai Saksasta. Tuen Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraattien) vaatimusta sen varmistamisesta, että Balkanin maiden asukkaille tiedotetaan asiasta paremmin, mutta tähän liittyen on muistettava jotain muuta tärkeää.

Ensinnäkin on muitakin ihmisiä, jotka eivät ymmärrä, mitä viisumivapaus tosiasiassa tarkoittaa. Olen kuullut tämän parlamentin alankomaisten jäsenien sanovan täysin vakavissaan, että tänne tulee nyt joukoittain turvapaikanhakijoita viemään meiltä työpaikat niin kuin puolalaiset tekivät, enkä tarkoita nyt edes Alankomaiden Vapauspuolueen (PVV) valtuuskuntaa. Tämä vihjaus ei ole vain ehdottoman naurettava vaan voi myös aiheuttaa paljon haittaa. He käyttävät hyväkseen kansalaistemme pelkoa ja tietämättömyyttä.

Toiseksi nämä turvapaikanhakijat olivat melkein pelkästään etnisten vähemmistöjen jäseniä. Jos haluamme vaatia Serbiaa ja Makedoniaa tilille jostakin, se on se, että niiden on tehtävä paljon enemmän näiden etnisten vähemmistöjen aseman parantamiseksi. Joten kyllä, meidän on varmistettava, että Balkanin maiden asukkaat saavat enemmän tietoa, mutta meidän on myös varmistettava, että tämän parlamentin jäsenet ja EU:n kansalaiset ja ministerit saavat enemmän tietoa siitä, mitä viisumivapaa matkustaminen tosiasiassa tarkoittaa.

  Jaroslav Paška (EFD). – (SK) Arvoisa puhemies, me pohdimme, täyttääkö Venäjän ja Euroopan unionin välinen nykyinen sopimus odotuksemme ja vastaako ihmisten kaksisuuntainen liikkuminen heidän matkustamiseen kohdistuvaa kiinnostustaan.

Hyvä komission jäsen, voin kertoa teille ilman pienintäkään epäröintiä, että nykyinen viisumijärjestelmä on puutteellinen ja erityisen haitallinen EU:lle. Venäjä on muuttunut valtavasti entisen Neuvostoliiton ajoista. Keskiluokka on vakavarainen ja haluaa tutustua maailmaan, matkustaa, rentoutua ja tehdä ostoksia. Kun minun maani liittyi Schengen-alueeseen, meidän oli asetettava EU:n sääntöjen mukaisesti rajoituksia Slovakiaan matkustaville Venäjän kansalaisille. Taloudellinen vaikutus oli huomattava, kun matkanjärjestäjät ja kaupat menettivät paljon hyviä asiakkaita. Euroopan viisumijärjestelmä estää kunniallisia venäläisiä matkustamasta Slovakiaan mutta ei rajoita mitenkään vähemmän kunniallisten muuttamista. Siksi uskon vakaasti, että jos me välitämme yhtään kunniallisista venäläisistä, meidän on yritettävä avata talousalueemme ja hyödyntää Venäjän mahdollisuudet, jotta voimme laajentaa ja tehostaa maidemme välistä yhteistyötä.

  Anna Maria Corazza Bildt (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, olen niin iloinen siitä, että kahden päivän kuluttua Albanian sekä Bosnia ja Hertsegovinan kansalaiset voivat viimeinkin juhlia viisumivapaata matkustamista EU:n Schengen-alueelle – juuri ennen joulua. Kun he ovat onnellisia, minä olen onnellinen. Olen sitoutunut täysin tukemaan ja nopeuttamaan kaikkien Länsi-Balkanin maiden viisumivapausprosessia, ja lopultakin suurin osa heistä pystyy hyödyntämään mahdollisuuden vierailla ja opiskella maissamme kolmen kuukauden ajan.

Suullinen kysymyksemme komissiolle on nähtävä myönteisessä hengessä. Sen tarkoituksena on varmistaa, että tätä uutta vapautta ei vaaranneta. Viisumivapaudessa ei ole kyse poliittisista tai taloudellisista syistä myönnettävästä turvapaikasta. Siinä ei ole kyse pysyvästä oleskelusta. Siinä ei ole kyse työluvasta.

Olen tyytyväinen komission jäsen Malmströmin – erityisesti Serbian ja EJTM:n viranomaisten kanssa – jo toteuttamiin toimiin, jotka osoittavat komission pyrkivän määrätietoisesti pitämään prosessin käynnissä ja varmistamaan järjestelmän asianmukaisen soveltamisen. Kiitos vastauksestanne.

Nyt meidän on jatkettava yhteistyötä väärintulkintojen, väärinymmärrysten ja väärinkäytösten estämiseksi ja selvittämiseksi. Vastuu on edelleen alueen viranomaisilla. Olemme tyytyväisiä siihen, että Albania ja EJTM ovat jo onnistuneesti käynnistäneet tiedotuskampanjan, ja me kannustamme kaikkia Länsi-Balkanin alueen maita tekemään samoin ja lisäämään toimia väärinkäytösten estämiseksi.

Me pyydämme komissiota jatkamaan valvontaa, jota se harjoittaa jo nyt, ja raportoimaan siitä meille. Kuten jo totesitte, ihmisten välisten yhteyksien kehittäminen on alueen demokratian ja vakauden kannalta ratkaisevaa. Sitä ei pidä vaarantaa eurooppalaisesta näkökulmasta. Minä olen edelleen täydestä sydämestäni sitoutunut tähän asiaan.

  Elena Băsescu (PPE). – (RO) Arvoisa puhemies, yksi olennainen ehto täydelle viisumivapaudelle Venäjän federaation ja Euroopan unionin välillä on vuoden 2007 sopimuksessa annettujen sitoumusten täyttäminen. Venäjän viranomaiset ovat toistuvasti vaatineet, että lyhytaikaisen oleskelun viisumivaatimukset poistettaisiin. Toisaalta EU on pitänyt parempana asteittaista lähestymistapaa, jota luettelo yhteisistä toimenpiteistä kuvastaa. Mielestäni ennen viisumivapautta koskevan päätöksen täytäntöönpanoa on tärkeää täyttää kaikki tekniset ehdot, kuten rajavalvonnan standardien parantaminen, asiakirjojen turvallisuus ja korruption torjuminen.

Venäjän täytyy myös vahvistaa teoilla aikomuksensa saavuttaa käsinkosketeltavia tuloksia alueensa ratkaisemattomien konfliktien selvittämisessä. Sillä on tässä asiassa suuri vastuu. Transnistrian konfliktin ratkaiseminen on minun maalleni poliittinen painopiste. Me tuemme virallisten keskustelujen jatkamista osana 5+2-neuvotteluja tavoitteenamme löytää kestävä ratkaisu. Sen on oltava täysin kansainvälisen oikeuden mukainen ja Moldovan tasavallan itsemääräämisoikeutta kunnioittava.

Haluaisin myös mainita itäisen kumppanuuden maiden eli Georgian ja Moldovan tasavallan tilanteen. Ne ovat odottaneet pitkään viisumivapautta ja ovat toteuttaneet sen vuoksi useita uudistuksia. Haluan korostaa, että Moldovan tasavalta puoltaa tätä toimenpidettä erityisesti itäisen kumppanuuden puitteissa. Painotan sitä, että jos Venäjän viisumijärjestelmää helpotetaan aiemmin kuin EU:n lähinaapureiden, se olisi niiden mielestä lannistavaa. Se osoittaisi, että kumppanuusmaiden asemalla ei ole suurtakaan merkitystä, kun on kyse unionin strategisista myönnytyksistä.

  Marek Siwiec (S&D). – (PL) Arvoisa puhemies, meidän on tarkoitus puhua viisumeista. Meidän on tarkoitus puhua viisumeista tilastollisessa mielessä sekä siitä, mitä Euroopan unioni on tehnyt. Tässä täysistunnossa vallitsee yleinen tyytyväisyys. Haluaisin, että kaikki tänään tyytyväisinä puheenvuoron käyttäneet yrittäisivät kuvitella, miltä tuntuisi seistä ainakin kymmenen tuntia jonossa, kestää nöyryytystä ja epämukavuutta ja seisoa sateessa surkeassa säässä viisumin saadakseen. Ihmiset joutuvat seisomaan jonossa ja maksamaan kolmanneksen palkastaan saadakseen viisumin. He saavat myös kuulla, että heidän maansa diplomaatit eivät tarvitse viisumia. Kun he sitten ovat yrittäneet useita kertoja saada tarvitsemansa viisumin, he saavat kertaviisumin, vaikka haluaisivat Schengen-viisumin, mutta onnistuvat kuitenkin saamaan jonkin viisumin kyseiseen maahan.

Viisumimenettelyn pitäisi painaa raskaasti omaatuntoamme. Se tarkoittaa sanalla sanoen miljoonien ihmisten nöyryyttämistä – näissä jonossa seisovien ihmisten. Meidän on syytä muistaa tämä, kun ilmaisemme tässä istunnossa niin yleisesti vallitsevan tyytyväisyytemme asian tilaan. Ymmärrän, että me käytämme viisumimenettelyä keppinä ja porkkanana, mutta sen pitäisi koskea hallituksia ja meidän pitäisi olla myötämielisiä jonoissa seisovia ihmisiä kohtaan.

(EN) Arvoisa puhemies, te olette ruotsalainen. Kuten tiedätte, teidän maanne ja Itävalta olivat 1970-luvulla ainoat maan, joilla ei ollut viisumijärjestelmää kommunistimaiden kanssa. Kävin maassanne Puolan kansalaisena vuonna 1976. Miksi? Koska Ruotsiin pystyi matkustamaan ilman viisumia. Pidän tietysti paljon kuninkaastanne, ruotsalaisesta vapaudesta ja taloudesta, mutta pyydän teitä muistamaan, että tilanne ei ole mukava niin kauan kuin meillä on viisumit käytössä.

  Simon Busuttil (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, puhun PPE-ryhmän puolesta, ja me suhtaudumme viisumien myöntämisen helpottamista ja viisumivapautta koskevaan politiikkaan myönteisesti, koska meidän mielestämme tämä on hyvin myönteinen väline toimittaessa kolmansien maiden kanssa, erityisesti lähinaapuriemme kanssa. Siksi asenteemme on lähtökohtaisesti selvästi myönteinen.

Helpompi viisumin saanti on ensimmäinen vaihe, johon siirrymme tällä viikolla Georgian kanssa. Se on ensimmäinen mutta tärkeä askel siinä, mitä kollegani Anna Maria Corazza Bildt on kutsunut ihmisten väliseksi yhteydeksi. Viisumien myöntämisen helpottaminen on yleensä sidoksissa takaisinottosopimuksiin. Arvoisa komission jäsen, me kiinnitämme myös paljon huomiota takaisinottosopimusten merkitykseen, koska haluamme varmistaa, että EU:n alueella laittomasti oleskelevien käsketään poistumaan. Tämä on ainoa keino voittaa yleisön luottamus viisumien myöntämisen helpottamista ja mahdollista viisumivapautta kohtaan. Nämä kaksi liittyvät yhteen, joten me pyydämme teitä tekemään enemmän töitä kolmansien maiden kanssa solmittavien takaisinottosopimusten verkoston laajentamiseksi.

Viisumivapaus myönnettiin viime vuonna Serbialle, Makedonialle ja Montenegrolle. On hyvä huomata, että ystävämme Albaniasta sekä Bosnia ja Hertsegovinasta hyötyvät siitä myös nyt. Me hyväksymme tämän varauksettomasti ja olemme sitä mieltä, että tämä on oikein hyvä askel kohti Euroopan yhdentymisen laajenemista ja näiden maiden kansalaisten lähentämistä meihin.

Kun me teemme näistä asiakirjoista päätöksen, olemme aina hyvin varovaisia tehdessämme päätöksen, joka ei ole poliittinen vaan tehdään ensisijaisesti teknisin perustein – maiden on esimerkiksi täytettävä ensin tekniset kriteerit, ennen kuin ne saavat myönteisen päätöksen. Päätös olisi tietysti myös poliittinen, mutta sen on perustuttava ensisijaisesti teknisiin arviointeihin.

Painotan tätä, koska on lähinnä komission tehtävä kertoa meille, kun jokin tietty maa on täyttänyt tekniset kriteerit. Kun meillä ilmenee väärinkäyttötapauksia viisumivapausmaista, kuten Serbiasta ja Makedoniasta, lähtöisin olevien ihmisten kanssa, jotka hakevat turvapaikkaa EU-maista, meidän on kysyttävä, onko tekninen arviointi tehty täydellisesti ja oikein, koska ei selvästikään ole viisumivapausperiaatteen mukaista, että joku tulee Euroopan unioniin pyytämään turvapaikkaa. Se osoittaa meille, että jokin asia on mennyt jossain vikaan. Meillä on oikeus kysyä, mikä meni vikaan, ja saada siihen vastaus.

Lopuksi meidän on hyödynnettävä tämä tilaisuus ja lähetettävä kyseisille maille – varsinkin esimerkiksi väärinkäytöstapauksiin liittyville Serbialle ja Makedonialle – selvä viesti siitä, että niiden pitäisi kertoa kansalaisilleen selvästi, mistä viisumivapaudessa on kyse. Kyse ei ole siitä, että he voisivat matkustaa EU-maihin asettuakseen sinne pysyvästi tai etsiäkseen töitä vaan yksinkertaisesta viisumivapaudesta rajatuksi ajaksi – vain vierailua varten. Tämä koskee myös Euroopan komissiota. On tärkeää, että komissio toimii yhteistyössä näiden maiden ja varmistaa tämän viestin perillemenon.

  Lara Comi (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, tuen kollegojeni komissiolle esittämää pyyntöä arvioinnin tekemistä EU:n ja Venäjän välisen viisumien myöntämisen helpottamista koskevan sopimuksen täytäntöönpanosta.

Se osoittaa, että osapuolet pyrkivät yhdessä poistamaan viisumivaatimukset kokonaan pitkällä aikavälillä, ottaen huomioon, miten viisumimenettelyjen helpottamista ja yksinkertaistamista koskevien tavoitteiden asianmukainen täytäntöönpano voisi vaikuttaa ihmisiin sekä talous- ja kauppasuhteiden kehittymiseen.

Siksi on mielestäni tärkeää valvoa tämän sopimuksen täytäntöönpanoa. Se mahdollistaisi käytännössä Euroopan unionin ja sen tärkeimmän länsieurooppalaisen neuvottelukumppanien välisten henkilökohtaisten, kulttuuristen, tieteellisten ja taloudellisten yhteyksien huomattavan kehittymisen.

  Csaba Sándor Tabajdi (S&D). – (HU) Arvoisa puhemies, komission jäsen Malmströmin vastaus oli Serbian ja Makedonian suhteen sikäli rohkaiseva, että me emme aio heittää lasta pesuveden mukana pois. Olisi suuri erehdys palauttaa Serbian ja Makedonian viisumivelvollisuus vain siksi, että näiden kahden maan kanssa on ollut ongelmia. Komission jäsen Malmström on ilmaissut tämän, ja olen vakuuttunut siitä, että puheenjohtajavaltio Unkari on ensi toimikaudella tässä asiassa kumppanina, koska Unkarille on Serbian naapurina tärkeää ratkaista nämä ongelmat hyvin naapurisuhteiden vuoksi samoin kuin Serbiassa asuvien 300 000 unkarilaisen vuoksi. On selvää, että Serbiana ja Makedonian hallitusten on suoritettava suurin osa tehtävistä, ja kuten komission jäsen Malmström totesi, juuri niiden on annettava tietoja kansalaisilleen. Haluaisin kuitenkin vielä korostaa, että vanhojen jäsenvaltioiden, joita nämä turvapaikkakysymykset koskevat, täytyy myös tarkistaa, onko niiden turvapaikkapolitiikat asianmukaisia, koska ne myöntävät turvapaikan myös sellaisille hakijoille, joille sitä ei pitäisi myöntää.

Puhetta johti
varapuhemies Silvana KOCH-MEHRIN

  Andrew Henry William Brons (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, viisumien myöntämisen helpottaminen ja viisumivapaus on epäilemättä tarkoitettu myönteisiksi asioiksi. Niitä puolustetaan aina sillä perusteella, että ne eivät liity mitenkään maahanmuuttoon vaan ainoastaan koulutukseen ja matkailuun – kahteen vieläkin suositumpaan asiaan.

Voitte sanoa minua kyyniseksi, mutta opiskelijat eivät aina tule opiskelemaan eivätkä matkailijat aina tule käymään vain lyhyeksi ajaksi. Osa heistä tulee Euroopan unioniin työskentelemään ja asumaan. Kuvitelma, että ihmiset kertovat aina aikomuksistaan rehellisesti, ei perustu kokemukseen.

Nykyisessä kriisissä työpaikat ovat vähissä – etenkin vähän koulutusta vaativat – ja asuntojen kysyntä on aina suurempaa kuin tarjonta. Laittomien maahanmuuttajien täyttämät työpaikat ovat usein sellaisia, jotka jäsenvaltioiden kansalaiset voisivat täyttää ja joiden työehdot ja palkat ovat usein vähimmäistason alapuolella. Me emme saa edes teeskennellä, että silmien sulkeminen laittomalta maahanmuutolta olisi anteliaisuuden osoitus. Se johtaa köyhyysrajan alittaviin palkkoihin, turvattomiin työsuhteisiin, riistoon ja väärinkäyttöön.

  Georgios Papanikolaou (PPE). – (EL) Arvoisa puhemies, minäkin käytän puheenvuoron tukeakseni sitä, mitä kollegani ovat sanoneet hyväksymisestämme periaatteessa sekä myönteisestä suhtautumisesta viisumivapauksiin. On sanomattakin selvää, että olemme nähneet väärinkäytöksiä ja huonoja esimerkkejä, huonosti muotoiltuja tekstejä, jotka olemme tunnistaneet ja pikaisesti korjanneet, viisumivapauksien myöntämisen alusta lähtien. On olennaista, että komissio ja komission jäsen henkilökohtaisesti tekevät yhteistyötä niiden maiden viranomaisten kanssa, joista ongelmat ovat saaneet alkunsa. Tarkoitan luonnollisesti sekä entistä Jugoslavian tasavaltaa Makedoniaa että Serbiaa. Juuri siksi, että me olemme siirtymässä kohti muidenkin maiden viisumivapautta – ja toistan, että se on askel oikeaan suuntaan – ohjeenamme pitäisi ehkä olla tämä: tiiviimpi yhteistyö näiden maiden viranomaisten kanssa ja mahdollisesti myös erityinen toiminta, joka voi ohjata meitä tulevaisuudessa näiden valvontasopimusten soveltamisen yhteydessä.

  Csanád Szegedi (NI). – (HU) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, Venäjän ja EU:n väliset suhteet ovat aina olleet erityiset ajatellen kummankin osapuolen asemaa suurvaltana. Ei ole epäilystäkään siitä, että ne ovat tämän aseman vuoksi tietyistä aiheista eri mieltä ja suhtautuvat moniin asioihin eri tavoin. Haluan erityisesti korostaa sitä, että emme kuitenkaan saa unohtaa, että Venäjä kuuluu Eurooppaan niin geopoliittisesti kuin kulttuurinsa ja historiansa puolesta. Näiden siteiden vuoksi näiden kahden osapuolen viisumien myöntämisen helpottamista koskevat toimenpiteet ovat välttämättömiä, ja paremman Unkarin puolesta toimiva Jobbik-liike tukee niitä. Tiettyjen EU:n jäsenvaltioiden tavoin Venäjä voi määrittää itsenäisesti omat viisumia koskevat hallinnolliset velvoitteensa, ja niiden on perustuttava vastavuoroisuuteen. Serbian tilanne on kaikkea muuta kuin yksiselitteinen, koska unkarilaiset vähemmistöt ja muut vähemmistöryhmät valitettavasti vielä tänä päivänä kärsivät monista epäkohdista. Euroopan parlamentin ja Euroopan unionin täytyy tutkia tätä asiaa joka tapauksessa.

  Lena Kolarska-Bobińska (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, samanaikaisesti kun viisumijärjestelmä vapautetaan, meidän pitäisi myös lähettää selviä viestejä arvoistamme. Kyse ei ole vain ovien avaamisesta, koska meidän pitäisi avata ne mahdollisimman levälleen. Kyse on myös demokratian edistämisestä Euroopan unionin naapurimaissa. Siksi meidän pitäisi tukea maita, jotka todella pyrkivät demokratiaan ja oikeusjärjestykseen ja kunnioittavat eurooppalaisia arvoja. Olen kuitenkin siltä mieltä. että meidän pitäisi myöntää viisumivapaus ensin entisen Neuvostoliiton maille ja vasta sen jälkeen Venäjälle.

Olen tässä samaa mieltä niiden kanssa, jotka ovat sanoneet, että jos me myönnämme Venäjälle viisumivapauden aikaisemmin kuin Ukrainan ja muiden entisen Neuvostoliiton maiden kansalaisille, se on meiltä hyvin huono viesti. Georgiassa tilanne voi olla se, että tällä hetkellä Venäjän miehittämillä alueilla monet ihmiset haluavat saada Venäjän kansalaisuuden, koska se tarkoittaa vapaata pääsyä Venäjälle. Meidän on pidettävä viisumijärjestelmää myös keinona edistää demokratiaa.

  Cecilia Malmström, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää kunnianarvoisia parlamentin jäseniä tästä keskustelusta. Olen kanssanne täysin samaa mieltä siitä, että viisumien myöntämisen helpottaminen ja viisumivapaus ovat hyvin tehokkaita keinoja lisätä ihmisten välisiä yhteyksiä. Tavallisten kansalaisten, opiskelijoiden ja matkailijoiden lisäksi se lisää myös liiketoiminnan mahdollisuuksia, mikä on erittäin hyvä asia.

Me Euroopan unionissa olemme päättäneet siirtyä kohti viisumivapautta Länsi-Balkanin maiden kanssa. Se on sinällään poliittinen päätös. Se osoittaa poliittista tahtoa, mikä on hyvin tärkeää, mutta tämän tavoitteen saavuttaminen voi vain olla hyvin teknistä ja tiukkaa. Me emme voi poistaa viisumeja, ellei meillä ole hyvin tiukkoja kriteerejä.

Nämä kriteerit ovat avoimia. Ne ovat läpinäkyviä. Ne ovat kaikille samat, ja ne edistävät tärkeitä uudistuksia maissa, jotka haluavat saavuttaa viisumien myöntämisen helpotuksia ja viisumivapauden. Jäsen Busuttil, komissio valvoo tätä kyllä hyvin tiiviisti, ja jäsenvaltioiden asiantuntijoista muodostetaan asiantuntijavaltuuskuntia. Kaikki nämä raportit ja kaikki tämä työ tehdään hyvin avoimesti.

Joka tapauksessa on ilmennyt joitakin väärinkäyttötapauksia, varsinkin Serbiassa ja entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa. Sen ei kuitenkaan pitäisi varjostaa tätä liikaa, sillä suurimmaksi osaksi se toimii hyvin, vaikka väärinkäytöksiä onkin. Komissio on puuttunut asiaan. Me olemme käyneet siellä. Me olemme puhuneet neuvottelukumppaniemme kanssa. Puheenjohtajavaltio Belgia on ollut hyvin aktiivinen.

Me yritämme arvioida tätä ongelmaa. Pääasiassa pieni rikollisverkostojen ryhmä kannustaa syrjäseutujen ihmisiä matkustamaan Euroopan unioniin vilpillisin perustein turvapaikan saamisen toivossa. Me tietysti tutkimme kaikki nämä sovellukset yksilöllisesti, mutta hyvin monet niistä ovat perusteettomia, ja siksi meidän on puututtava näiden verkostojen toimintaan. Näin tehdään, ja me käymme vuoropuhelua näiden maiden viranomaisten kanssa.

Olin henkilökohtaisesti Tiranassa ja Sarajevossa vain kuukausi sitten yhdessä Belgian ministerin kanssa, ja meidän tarkoituksenamme oli vahvistaa viestiä siitä, että tämä on hyvin tärkeää mutta on varottava väärinkäytöksiä. Me sanoimme sen kaikille ministereille, parlamentin jäsenille, kansalaisyhteiskunnan jäsenille, yliopistoille ja uskoakseni kaikille TV-kanaville, jotka löysimme näistä maista, jotta saisimme hyvin selvästi esitetyksi, että tämä on loistava tilaisuus mutta älkää käyttäkö sitä väärin.

Meillä on arviointi- ja valvontamekanismi, ja olen tyytyväinen voidessani raportoida teille myöhemmin tänä keväänä sen toimivuudesta.

Venäjän osalta tämä on todellakin johtanut moniin hyviin asioihin, kuten liikkuvuuden lisääntymiseen maidemme välillä. Kaikkien jäsenvaltioiden vahvistamien arvioiden mukaan ei ole mitään merkkejä siitä, että viisuminsaannin helpottaminen olisi lisännyt turvallisuusuhkia tai laitonta maahanmuuttoa. Me laadimme nyt luetteloa Venäjän ja Euroopan unionin yhteisistä toimista, joilla pyritään avaamaan mahdollisuuksia jatkokeskusteluille siirtymisestä kohti viisumivapautta.

Georgiasta haluaisin takaisinottosopimuksen osalta vain toistaa vihreille ystävilleni saman, mitä esittelijäkin jo sanoi, eli sen, että maa on liittynyt Euroopan neuvostoon ja Euroopan ihmisoikeussopimukseen. EU:n lainsäädäntö edellyttää myös, että jäsenvaltiot arvioivat turvapaikkahakemukset yksilöllisesti, ja jos tarvitaan kansainvälistä suojelua, niiden täytyy EU:n lainsäädännön mukaan kunnioittaa sitä samoin kuin palautuskieltoa koskevaa periaatetta. Se tarkoittaa, että henkilöä ei saa palauttaa maahan, jos on mahdollista, että hän joutuu vainon kohteeksi tai se aiheuttaa hänelle suurta vahinkoa.

Yleisesti ottaen tämä on mielestäni ollut oikein hyvä keskustelu. Odotan innolla saavani raportoida teille takaisinottosopimuksen arvioinnista. Niistä on todella hyvin vaikea neuvotella, jäsen Busuttil, mutta siihen me pyrimme. Kuten sanoin aiemmin tässä keskustelussa, ensi vuoden alussa tehdään arviointi, ja tulen mielelläni parlamenttiin keskustelemaan sen tuloksista sekä siitä, miten me voimme edetä tällaisten kolmansien maiden kanssa tehtävien sopimusten helpottamisessa.

  Nathalie Griesbeck, esittelijä. – (FR) Arvoisa puhemies, minä olen komission jäsenen tavoin tyytyväinen keskustelumme laatuun, koska siinä on osoitettu toimielintemme kantavan aidosti vastuuta.

Tämä vastuu käy ilmi myös komission jäsenen vastauksista ja sitoumuksista ja toistetaan eri arviointikokouksissa, jotka järjestetään helmi- ja kesäkuussa 2011. Minä en tietystikään halunnut, että yksi pidettäisiin heti koskien Pakistania. Aioin itse asiassa muistuttaa teitä periaatteellisista kannoistamme. Haluaisin myös kiittää komission jäsentä siitä, että hän on ilmaissut halukkuutensa liittyen vastavuoroiseen turvallisuuteen, kysymyksiin vastaamiseen, avoimuuteen ja yhteistyöhön, muutosten ja väärinkäytösten torjumiseen sekä näiden erilaisten oikeudellisen olosuhteiden kunnioittamiseen.

Vaikka nämä sopimukset aivan oikeutetusti muodostavat kehykset viisumien myöntämisen helpottamisen ja takaisinottomenettelyjen järjestämiseksi tarkoilla ja tiukoilla ehdoilla, tätä ei pidä sekoittaa siihen, että meidän on ehdottomasti määriteltävä myös eurooppalaisen turvapaikkaoikeuden ehdot ja parametrit.

Näin ollen olen sitä mieltä, että tämä politiikka on hieman kuin kaksikasvoinen jumala Janus. Me olemme puhuneet politiikasta ja menettelystä. Mitä minuun tulee, Janus edustaa yksien kasvojen kahta sivukuvaa, menettelyä ja politiikkaa. Sillä on tekniset kasvot, menettelyjen, lain ja kunnioituksen ehtojen kasvot, mutta sillä on myös poliittiset kasvot, joille on eräiden kollegojeni sanojen mukaan ominaista vakautus, yhteistyö, unionin avautuminen kolmansia maita kohti, mikä on merkki arvoistamme, mutta kyse on myös tietynlaisesta vastauksesta eurooppalaisten halukkuuteen tällaiseen avautumiseen.

Päätän puheenvuoroni sanomalla, että meidän on saatava nämä osat tasapainoon ja tehtävä kaikkemme, että saamme ne ilmaistua selvästi kansalaisillemme. Heille on ilmaistava selvästi, mitä kolmen kuukauden viisumi todella tarkoittaa, jotta vältetään mahdolliset epäselvyydet ja väärinymmärrykset. Luotan teihin, komission jäsen.

  Puhemies. – (DE) Yhteiskeskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tiistaina 14. joulukuuta.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  Kinga Gál (PPE) , kirjallinen. – (HU) Viisumivapauden säilyttäminen ei ole pelkästään tekninen vaan selvästi myös poliittinen kysymys. Viisumivapaus on aina perustunut keskinäiseen luottamukseen ja sitoutumiseen. Tämänpäiväisessä keskustelussa välitetään kyseisille maille viesti siitä, että niiden sitoutumisensa vuoksi saamat monet tehtävät eivät pääty viisumivapauden myöntämisen jälkeen ja että niiden on edelleen tiedotettava kansalaisilleen, mitä viisumivapaa matkustaminen tarkoittaa, jotta ehkäistään tämän mahdollisuuden väärinkäyttö. Serbialle ja Montenegrolle myönnetty viisumivapaus tarjoaa mahdollisuuden saada eurooppalainen näkökulma ensisijaisesti nuorille, joiden varaan tulevaisuuden Eurooppaa rakennetaan. Kaksi vuotta sitten myönnetty viisumivapaus sisälsi tärkeän poliittisen viestin näille maille, ja sen kumoamisella olisi vakavia seurauksia. Vastaavasti tärkeää on Vojvodinassa asuvien unkarilaisten viisumivapauden säilyttäminen, sillä nämä rajan kummallakin puolella asuvat kansalaiset puhuvat samaa kieltä ja vaalivat läheisiä perhe- ja kulttuurisiteitä. EU:n jäsenyyttä kiirehtiville maille on erityisen tärkeää luoda rinnakkaiselon edellyttämät olosuhteet rajoista huolimatta.

  Elżbieta Katarzyna Łukacijewska (PPE), kirjallinen. – (PL) Kaikki viisumivapaudet edistävät vapautuksen kohteena olevissa maissa elävien ihmisten odotusten täyttymistä. Haluaisin korostaa sitä, että EU:n ja Georgian välistä viisumien myöntämisen helpottamista koskevaa sopimusta ei voida tarkastella erillään laittomien maahanmuuttajien takaisinottoa koskevasta sopimuksesta. Olemme puhuneet tästä Euroopan unionissa pitkään, koska viisumipolitiikka on unionille erityisen tärkeää.

Viisumivapaus tarkoittaa, että EU-maat avautuvat Balkanin maiden kansalaisille ja luovat siten mahdollisuuksia osallistua EU:n vuoropuheluun ja demokratian oppimiseen. Vapauttamisen lisäksi meidän on kuitenkin otettava huomioon se tosiasia, että rajojen ylittämisen helpottaminen saattaa helpottaa laittomien maahanmuuttajien ja rikollisryhmien elämää. Jäsenvaltioilla pitäisi olla viisumien myöntämisessä yhdenmukaiset menettelyt, koska Albania sekä Bosnia ja Hertsegovina odottavat vuoroaan. Euroopan komission täytyy noudattaa viisumivapautuksen ehtoja ja seurata tilannetta niin, että hyvät ratkaisut eivät aiheuta ongelmia EU:n jäsenvaltioissa. Lisäksi on tärkeää, että maat tekevät yhteistyötä ja hyödyntävät viisumimenettelystä tähän mennessä saatuja kokemuksia.

  Marian-Jean Marinescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Mielestäni Serbia on tähän mennessä täyttänyt hyvin EU:n odotukset ja edennyt kohti yhdentymistä. Vuosina 2009 ja 2010 toteutuivat seuraavat toimenpiteet: viisumivapaus, vakautus- ja assosiaatiosopimusta koskevan ratifiointiprosessin käynnistyminen ja Euroopan unionin hyväksyntä Serbian EU-jäsenhakemusta koskevan lausunnon laatimiselle.

On kuitenkin valitettavaa, että Serbian viranomaiset eivät ole tiedottaneet mediassa ja selittäneet asianmukaisesti, mitä vuonna 2009 käyttöönotettu viisumivapausjärjestelmä tarkoittaa, niin että maan kansalaiset eivät väärinkäyttäisi järjestelmää. Toivon, että tämä hälyttävä Serbian kansalaisten EU:lle esittämien turvapaikkahakemusten määrän kasvu ei haittaa Serbian yhdentymisprosessia. Uskon vakaasti, että Serbian viranomaiset ryhtyvät pikaisesti vastatoimiin. Muistuttaisin myös, että tie kohti liittymistä on riippuvainen siitä, miten Serbia noudattaa Kööpenhaminan kriteerejä ja vakautus- ja assosiaatiosopimusta.

  Jiří Maštálka (GUE/NGL), kirjallinen. – (CS) Liittyen tämän keskustelun yleiseen aiheeseen (viisumeihin) haluaisin puhua kahdesta yksityiskohdasta, jotka ovat mielestäni erittäin tärkeitä. Kumpikin on Euroopan unionin naapuruspolitiikan onnistuneen toteuttamisen näkökulmasta hyvin arkaluonteinen. Ensimmäinen niistä on EU:n ja Venäjän välisen viisumien myöntämisen helpottamista koskevan sopimuksen täytäntöönpano. Mielestäni ei riitä, että vain arvostellaan – sopimuksen toimintaa koskevan yleisarvion näkökulmasta – tiettyjä toimenpiteitä, joita Venäjän on valitettavasti täytynyt soveltaa EU-maista tuleviin matkustajiin. Se on välttämätöntä maan yleisen turvallisuustilanteen vuoksi, ja sellaiset toimenpiteet kuin esimerkiksi rekisteröitymisvelvollisuus eivät oleellisesti vaikeuta viisuminsaannin helpottamista. Toinen asia on ilmeinen huoli EU:n viisumijärjestelmän höllentämisjärjestelmän asianmukaisesta käyttöönotosta Serbiassa, Makedoniassa ja Montenegrossa. Tämä huoli johtuu saatujen tietojen mukaan näiden maiden kansalaisten turvapaikkahakemusten lisääntymisestä, ja ratkaisuksi on esitetty näiden maiden asiaankuuluvien elinten vastaisia toimia. Se on harhaanjohtavaa ja asiaankuulumatonta. EU:lla ja Natolla on ollut pitkään huomattava vaikutus Balkanin maiden yleiseen poliittiseen tilanteeseen. Näiden järjestöjen pitäisi ensisijaisesti toteuttaa Balkanin maissa sellaisia toimenpiteitä ja sellaista politiikkaa, jotka eivät pakota ihmisiä lähtemään tältä ankarasti koetellulta alueelta.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Meidän ei ole syytä mennä asioiden edelle. Me uskomme Moskovan kanssa tehtävään sopimukseen kaupan esteiden poistamisesta vasta, kun se on ratifioitu ja pantu täytäntöön. Tässä yhteydessä meidän on yksinkertaisesti ajateltava Venäjän päätöstä vetäytyä energiaperuskirjan solmimisesta. Aika näyttää myös, aikooko Kreml todella noudattaa EU:n vaatimuksia viisuminsaannin helpottamisesta. Viisumivapaus Länsi-Balkanin maille, jotka ovat pinta-alaltaan yhteensä vain murto-osa Venäjän pinta-alasta, on johtanut turvapaikanhakijoiden aaltoon, joten mitä me voimme odottaa tapahtuvan, jos väestöltään maailman seitsemänneksi suurimmalta maalta poistetaan viisumirajoitukset? Jos suurella määrällä Kaukasian alueen islamisteja on Venäjän kansalaisuus, sallimmeko mahdollisten terroristien saapuvan maahan ilman viisumia? Puhummepa me Serbiasta, Georgiasta tai Makedoniasta meidän tarkasteltava tilannetta tiiviisti ja tarvittaessa jatkettava asianmukaisten takaisinottosopimusten työstämistä. Meidän on arvioitava Balkanin maiden viisumivapaudesta saatuja kokemuksia, saatettava toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmä (SIS II) ajan tasalle ja seurattava viisumivaatimusten toteutumista Moskovassa. Meidän on myös tarkkailtava Kaukasian ja Keski-Aasian maista Venäjälle lähtevien pakolaisten määrän kasvua sekä niistä maista lähtöisin olevien turvapaikanhakijoiden määrän kasvua, joiden viisumirajoitukset halutaan poistaa.

  Justas Vincas Paleckis (S&D), kirjallinen. – (LT) Venäjän tilastoviraston tietojen mukaan EU:n kansalaisille myönnettiin vuonna 2008 yli 1,5 miljoonaa Venäjän viisumia ja Venäjän kansalaisille 3,5 miljoonaa EU:n viisumia. Se on yli neljäsosa kaikista koko maailmassa myönnetyistä Schengen-viisumeista. EU:n ja Venäjän viisumipolitiikka on tärkeä väline, jolla voidaan syventää ihmisten välisiä suhteita ja mahdollistaa Venäjän ja EU:n lähentyminen. Haluaisin kiinnittää huomion Venäjän federaatioon kuuluvan Kaliningradin alueen asukkaiden vaikeuksiin. Enemmistö tämän EU:n jäsenvaltioiden ympäröimän Venäjän saarekkeen asukkaista saa kertaluonteisia ja lyhytaikaisia Schengen-viisumeita. Useimmat Kaliningradin asukkaat, jotka matkustavat EU-naapurimaiden läpi, joutuvat joka kerta maksamaan viisumimaksun ja seisomaan jonossa EU:n jäsenvaltioiden konsulaateissa. Hiljattain Kaliningradin yhteiskunnallisten järjestöjen edustajat osoittivat mieltään Euroopan komission rakennuksessa Brysselissä ja vaativat ottamaan käyttöön erityisehdot erillisalueen asukkaiden matkustamiselle EU:n jäsenvaltioihin sitomatta tätä aihetta EU:n ja Venäjän välisiin keskusteluihin viisumivapausjärjestelmästä.

  Iuliu Winkler (PPE), kirjallinen. – (HU) Viime vuosina Länsi-Balkanin maissa on nähty aloitettavan suotuisia prosesseja, jotka tuntuvat pyyhkivän muiston siitä, että alue oli viisitoista vuotta sitten vielä Euroopan sisäinen sotavyöhyke. Tähän kehityskulkuun vaikutti epäilemättä EU:n esimerkillinen apu demokratian kehitysprosessissa Länsi-Balkanin maissa ja se, että se säilytti avoimena tämän alueen maiden liittymismahdollisuuden. Vuosi sitten tehty päätös viisumivapautuksesta aloitti EU:n vapaan liikkuvuuden käytännön soveltamisen Makedoniaan, Montenegroon ja Serbiaan, mikä on selvä merkki siitä, että Euroopan unioni huolehtii asiasta. Maahanmuuttokysymyksestä on epäilemättä jälleen kerran muodostumassa vakava kotimainen poliittinen kysymys joissakin jäsenvaltioissa, ja sitä pahentaa talouskriisi. Mielestäni Euroopan unionin täytyy kuitenkin olla kriisistä huolimatta solidaarinen, jos me haluamme välttää nationalismin ja protektionismin uuden tulemisen. Vaikka Länsi-Balkanin maat eivät vielä kuulu Euroopan unioniin, Kaakkois-Euroopan vakaus voidaan saavuttaa vain laajentamalla EU:ta Balkanin maihin. EU:n täytyy tiukasti valvoa rajavalvontaan liittyvien teknisten vaatimusten täyttymistä, mutta samanaikaisesti sen täytyy tarjota apua sen varmistamiseksi, että Länsi-Balkanin valtioiden kansalaiset näkevät realistisen mahdollisuuden elämän parantumiselle ja että he pitävät EU:n jäsenyyttä saavutettavissa olevana tavoitteena. Meidän täytyy auttaa tätä aluetta matkalla kohti sosiaalista ja taloudellista kehitystä tehokkaalla tiedottamisella, entistä suuremmalla solidaarisuudella sekä lisärahoituksella, niin että nämä kansalaiset voivat saavuttaa hyvinvoinnin omassa maassaan.

17. Maahanmuuttoalan yhteyshenkilöverkoston perustaminen (keskustelu)

  Puhemies. – (DE) Esityslistalla on seuraavana Agustín Díaz de Mera García Consuegran kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan puolesta laatima mietintö ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi maahanmuuttoalan yhteyshenkilöverkoston perustamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 377/2004 muuttamisesta (KOM(2009)0322 – C7-0055/2009 – 2009/0098(COD)) (A7-0342/2010).

  Agustín Díaz de Mera García Consuegra, esittelijä. – (ES) Arvoisa puhemies, haluaisin aluksi kiittää kollegojani Sylvie Guillaumea, Stanimir Ilcheviä, Franziska Kelleriä, Cecilia Wikströmiä ja Rui Tavaresia. Heiltä saamani tuki on parantanut mietintöäni.

Haluaisin erityisesti kiinnittää neuvoston ja komission huomion terminologiaan. Minun mielestäni olisi tarkoituksenmukaisempaa käyttää termiä "sääntöjen vastainen maahanmuutto". Tähän asti luvattomasta maahanmuutosta on puhuttu "laittomana maahanmuuttona" kaikissa EU:n antamissa säädöksissä.

Vaikka on totta, että joissakin jäsenvaltioissa sääntöjen vastainen maahantulo tai maassa oleskelu on rikos ja joissakin termillä "sääntöjen vastainen" ei ole oikeudellista tai semanttista merkitystä, monissa muissa jäsenvaltioissa sääntöjen vastainen maahantulo tai maassa oleskelu ei ole laitonta, minkä vuoksi meidän ei pitäisi yleisesti kriminalisoida niitä.

Tämän vuoksi mietinnön perusteluissa pyydetään toimielimiä tarkistamaan käytettyä terminologiaa ja korostetaan tarvetta löytää tarkempi ja asianmukaisempi määritelmä luvattoman maahanmuuton ilmiölle.

Siirryn nyt käsittelemään tämän aiheen sisältöä eli maahanmuuttoalan yhteyshenkilöverkostoa, joka on luotu neuvoston asetuksella (EY) N:o 377/2004. Tässä asetuksessa todetaan, että yhteyshenkilöt ovat jäsenvaltion edustajia, jotka maahanmuuttoviranomaiset tai muut toimivaltaiset viranomaiset ovat lähettäneet solmimaan ja ylläpitämään yhteyksiä vastaanottavan maan viranomaisiin edistääkseen laittoman maahanmuuton ehkäisemistä ja torjuntaa, laittomien maahanmuuttajien paluuta ja laillisen maahanmuuton hallintoa.

Asetuksen hyväksymisen jälkeen on perustettu Frontex-virasto, jonka tehtävänä on koordinoida jäsenvaltioiden välistä operatiivista yhteistyötä ulkorajojen hallinnassa, auttaa jäsenvaltioita kansallisten rajavartioiden kouluttamisessa, laatia riskianalyysejä, seurata ulkorajojen valvontaa ja vartiointia koskevan tutkimuksen kehitystä, auttaa jäsenvaltioita tilanteissa, joissa ulkorajoilla tarvitaan aiempaa enemmän teknistä ja operatiivista apua, ja tarjota niille tarvittavaa tukea yhteisten palautusoperaatioiden järjestämisessä.

On selvää, että Frontex voisi toteuttaa saamansa tärkeän tehtävän tehokkaammin, jos se voisi hyödyntää maahanmuuttoalan yhteyshenkilöverkoston tietämystä ja kokemusta erityisesti, jos otetaan huomioon se, että tällä erillisvirastolla ei ole toimistoja tai edustajia EU:n alueen ulkopuolella.

Ehdotuksella asetuksen (EY) N:o 337/2004 muuttamisesta pyritään hyödyntämään maahanmuuttoviranomaisten tietoa ja kokemusta Frontexin hyväksi ja toisin päin. Tätä asiaa ei ole otettu huomioon alkuperäisessä asetuksessa.

Lisäksi ehdotetussa muutoksessa esitetään, että käytetään yhteyshenkilöverkostojen saamia tietoja ICONetin (maahanmuuton hallinnasta vastaavia jäsenvaltioiden viranomaisia varten perustettu suojattu tieto- ja koordinointiverkosto) välityksellä, annetaan oikeus käyttää ulkorajarahastoa yhteyshenkilöverkostojen perustamisen edistämiseen ja helpotetaan verkoston toimintaa koskevien kertomusten esittämisen mekanismia ja nimetään maahanmuuton kannalta kiinnostavat alueet.

Ehdotuksen oikeusperustana ovat Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 63 artiklan 3 kohdan b alakohta ja 66 artikla.

Lopetan tähän, arvoisa puhemies, ja esitän lisää huomioita toisella kierroksella.

  Cecilia Malmström, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokuntaa yleisesti ja erityisesti esittelijää Díaz de Mera García Consuegraa sekä varjoesittelijöitä heidän tämän hyvin tärkeän asiakirjan puolesta tekemästään työstä, ja olen tyytyväinen neuvoston kanssa tehtyyn sopimukseen.

Ehdotettu muutos mahdollistaa Frontexin ja maahanmuuttoalan yhteyshenkilöverkoston välisen tiiviimmän yhteistyön, mikä parantaa tiedonvaihtoa verkkoteknologiaan perustuvan suojatun tietotekniikka-alustan kautta ja varmistaa, että neuvostolle ja parlamentille tiedotetaan asianmukaisesti näiden verkostojen toimista.

Olen tyytyväinen myös siihen, että parlamentin esittämien tarkistusten ansiosta mukaan saadaan ihmisoikeuksiin perustuva lähestymistapa raportoitaessa sääntöjen vastaiseen maahanmuuttoon liittyvien asioiden tilanteesta tietyissä kolmansissa maissa. Olen täysin samaa mieltä esittelijän kanssa siitä, että meidän pitäisi käyttää sanaa "sääntöjen vastainen" maahanmuutto. Valitettavasti perustamissopimuksen 79 artiklassa puhutaan "laittomasta", joten siksi sitä on käytetty tässä, mutta itse käytän myös aina termiä "sääntöjen vastainen" maahanmuutto, joten olen täysin samaa mieltä kanssanne.

Sääntelykehykseen esittämienne tarkistusten ansiosta ja Tukholman ohjelman mukaisesti yhteyshenkilöverkostoa mukautetaan niin, että se auttaa heitä ymmärtämään paremmin maahanmuuttoliikkeiden perimmäisiä syitä ja paneutumaan asianmukaisesti näihin ilmiöihin. Siksi toivon, että kun te äänestätte huomenna muutetusta asetuksesta, se hyväksytään viipeettä, jolloin voimme hyödyntää tätä hyvin tärkeää yhteistyövälinettä tehokkaammin maahanmuuton hallintaan.

  Carlos Coelho, PPE-ryhmän puolesta. – (PT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kuulijat, me parlamentissa tuemme aina ehdotuksia, joiden tarkoituksena on vastata niin laillisten kuin laittomien tai luvattomienkin maahanmuuttajavirtojen asianmukaisen hallinnan tarpeeseen. Tämä ehdotus on myös osa tätä dynamiikkaa, ja sen tarkoituksena on esittää muutoksia – joista kollega Díaz de Mera jo antoi asiantuntevan yhteenvedon – neuvoston asetukseen (EY) N:o 377/2004 maahanmuuttoalan yhteyshenkilöverkoston perustamisesta, jotta voidaan luoda tarvittavia yhteisvaikutuksia tämän tärkeän yhteistyövälineen ja vasta myöhäisemmässä vaiheessa perustetun Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston Frontexin välille.

Jäsenvaltioiden edustajina ulkomailla – tällä hetkellä yli 130 kolmannessa maassa – yhteyshenkilöiden tehtävänä ylläpitää tarvittavia yhteyksiä kohdemaan viranomaisiin laittoman maahanmuuton ehkäisemiseksi ja torjumiseksi laittomien maahanmuuttajien palauttamista ja laillisen maahanmuuton hallintaa varten. Koska Frontexilla ei ole pysyviä edustajia unionin alueen ulkopuolella, ei ole enää epäilystäkään siitä, miten tärkeäksi tällainen yhteistyö on muodostunut. Frontexin on yhteyshenkilöiden keräämien tietojen perusteella tehtävä riskianalyysejä ja vahvistettava jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välistä operatiivista yhteistyötä.

Näiden verkostojen hankkimat tiedot välitetään ICONetin – suojatun tietoverkon, jolla koordinoidaan jäsenvaltioiden maahanmuuttajavirtojen hallinnasta vastaavia viranomaisia – kautta, mikä samanaikaisesti mahdollistaa sen, että nämä verkostot hyötyvät Euroopan ulkorajarahastosta saatavista varoista.

Koska kollega Díaz de Mera varmasti jo ihmettelee, miksi en ole vielä maininnut tätä, haluan painottaa, että hän on tehnyt erinomaista työtä sekä laadun että ponnistelujensa suhteen, kuten hän aina tekee mietintöjä laatiessaan, mutta myös siksi, että hän on työskennellyt niin ahkerasti sopimuksen pääsemiseksi tästä tärkeästä sopimuksesta ensimmäisessä käsittelyssä.

  Claude Moraes, S&D-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, hyödynnän tämän tilaisuuden puhua S&D-ryhmän varjoesittelijä Sylvie Guillaumen puolesta ja kiitän esittelijä Díaz de Mera García Consuegraa siitä, että hän on tavalliseen tapaansa aktiivisesti kysynyt neuvoa kaikilta varjoesittelijöiltä ja vienyt onnistuneesti eteenpäin neuvotteluja neuvoston kanssa.

Komission ehdotus koostuu enimmäkseen teknisistä muutoksista, kun taas tässä mietinnössä on mielestäni ymmärretty paremmin ja tarkasteltu lähemmin yhteyshenkilöiden toiminnan monimuotoisuutta ja laajuutta. Maahanmuuttoalan yhteyshenkilöiden toiminta on todellakin varsin monitahoista ja vaikeaselkoista. Siksi on ehdottoman välttämätöntä – avoimuuden vuoksi – edistää parempaa tiedonvaihtoa toisaalta Euroopan parlamentin ja toisaalta eri järjestöjen, kuten UNHCR:n ja turvapaikanhakijoiden tukiviraston kanssa. On myös oleellista sisällyttää ihmisoikeuslähtöinen lähestymistapa maahanmuuttoalan yhteyshenkilöiden tehtävään ja edistää sitä, kuten komission jäsen juuri mainitsi. On varmasti tarpeetonta muistuttaa, että paneuduttaessa erilaisiin maahanmuuttoliikkeisiin maahanmuuttoalan yhteyshenkilöiden lähettäminen kolmansiin maihin voi aiheuttaa monia huolia perusoikeuksien näkökulmasta, erityisesti koskien henkilöiden oikeutta lähteä jostain maasta oma maansa mukaan lukien, ja turvapaikanhakijoiden oikeutta paeta ja saada suojaa vainoa vastaan.

Lopuksi haluaisin sanoa terminologiaa koskevasta kiivaasta keskustelusta, että meillä on perustelussa tyydyttävä kompromissi tästä loppumattomalta vaikuttavasta keskustelusta. Kiitän vielä lopuksi Díaz de Mera García Consuegraa ja totean, että meidän ryhmämme tukee hänen mietintöään täysin.

  Stanimir Ilchev, ALDE-ryhmän puolesta. – (BG) Arvoisa puhemies, minäkin haluan yhtyä niihin, jotka ovat ilmaisseet kiitoksensa esittelijä Díaz de Meran työstä, sillä hän on luonut ilmapiirin, jossa me pystyimme onnistuneesti keskustelemaan ehdotetuista muutoksista, muokkaamaan monimutkaisimpia ehdotuksia ja saavuttamaan kompromisseja, minkä ansiosta voimme nyt olla tyytyväisiä työhömme.

ALDE-ryhmän edustajana haluaisin ensinnäkin korostaa sitä, että saavuttamamme tulokset ovat pitkälti sen ansiota, että tässä tilanteessa ihmisoikeuskysymys sisällytettiin laajempaan maahanmuuton ja maahanmuuttoprosessien hallinnan aiheeseen. Tällä tavoin voimme ihmisoikeudet huomioiden taata, että sekä maahanmuuttovirkailijoiden että Frontexin henkilökunnan suhtautuminen on aina humaania ja asianmukaista.

Toiseksi yksi työmme suuri ansio on se, että yhteistyö paranee sekä yhteyshenkilöiden kesken että heidän ja Frontexin välillä. Frontex myös luo yhdistettyjen toimiemme avulla uutta ja laaja-alaisempaa tietämystä moniin eri tarkoituksiin. Tätä tietämystä vastuulliset toimielimet ja henkilöt voivat hyödyntää tehostaakseen maahanmuuttoprosessien valvomista. Entä miksi tehokkaampi maahanmuuttoprosessien hallinta on välttämätöntä? Siksi, että maahanmuuttoprosessit jatkuvat ja todennäköisesti voimistuvat lähitulevaisuudessa.

  Franziska Keller, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, minäkin haluaisin kiittää esittelijä Díaz de Mera García Consuegraa hänen hienosta työstään. Maahanmuuttoalan yhteyshenkilöitä ei pidä nähdä vain "maastakarkoitusten helpottajina" – jollaisina en tosiasiassa haluaisi heitä pidettävän – vaan heidän pitäisi seurata tiiviimmin kohdemaansa ihmisoikeustilannetta ja erityisesti turvapaikanhakijoille ja palautetuille tarjottua suojelua.

Olen iloinen siitä, että esittelijämme onnistui sisällyttämään mietinnön useaan kohtaan viittauksen ihmisoikeuksiin ja ihmisoikeuksia koskevaan raportointiin – tämä näkökohta puuttui alkuperäisestä ehdotuksesta kokonaan.

Olen myös tyytyväinen Euroopan parlamentin aseman parantamiseen, koska se on ainoa suoraan valittu toimielin EU:n tasolla ja on nyt Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen merkittävämmässä asemassa – vaikka kaikki eivät sitä ole vielä huomannetkaan.

  Rui Tavares, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (PT) Arvoisa puhemies, haluaisin ensinnäkin onnitella, kuten jo monet muut minua ennen, esittelijä Díaz de Meraa hänen erinomaisesta työstään sekä hänen yhteistyöstään ja vuoropuhelustaan meidän kanssamme koko prosessin ajan: erityisesti hankalasta aiheesta eli siitä, viitataanko tässä tekstissä ja muissa teksteissä "sääntöjen vastaisiin maahanmuuttajiin" vai "laittomiin maahanmuuttajiin". Esittelijä Díaz de Meralla oli tähän aiheeseen hyvin rakentava ja dynaaminen asenne. On myös totta, että perussopimukset ja neuvoston itsensä kanta eivät sallineet hänen menevän tässä asiassa pidemmälle ja luovan määritelmää, joka olisi laaja-alaisempi ja teknisesti oikeampi sääntöjen vastaisen maahanmuuton ja rekisteröimättömien maahanmuuttajien tapauksissa.

Mielestäni tässä ja monissa Euroopan parlamentissa käydyissä maahanmuuttoa koskevissa keskusteluissa on ollut kyse siitä, että meillä harjoitetaan maahanmuuton suhteen sortopolitiikkaa, jota on toteutettu lähes täydellisesti mitään unohtamatta: Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston (Frontexin), Schengenin sopimuksen samoin kuin yhteyshenkilöiden ensisijaisena tehtävänä – jota parhaillaan muutetaan niin kuin sille on tehty aiemminkin – on valvoa rajoja, mikä on sortavaa toimintaa.

Lisäksi me kaikki täällä parlamentissa vasemmalla ja entistä enemmän myös oikealla tiedämme, että maahanmuuttopolitiikka, joka koostuu vain sortotoimenpiteistä, ei ole mitään maahanmuuttopolitiikkaa, koska tämän nimen ansaitseva maahanmuuttopolitiikka edellyttäisi myös laillisia maahanmuuttokanavia koskevaa lainsäädännöllistä osaa.

Jos me äänestäisimme pelkästään kollega Díaz de Meran mietinnöstä sellaisenaan sen sisältämine ajatuksineen, kannattaisin sitä täysin. Sen sijaan me äänestämme neuvoston kanssa tehdystä kompromissista ensimmäisessä käsittelyssä, joten me emme mielestäni ole käsitelleet tässä asiassa niin perusteellisesti kuin olisimme voineet.

  Paul Nuttall, EFD-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, yksi suvereenin valtion merkeistä on se, että se valvoo sitä, kuka saa tulla maahan ja kuka ei. Valitettavasti useat Yhdistyneen kuningaskunnan hallitukset ovat luovuttaneet tämän oikeuden Brysselin kasvottomille byrokraateille, joita ei ole valittu vaaleilla. Se on osoittautunut varsinaiseksi katastrofiksi. Me olemme nyt tilanteessa, jossa EU-maahanmuutto maahamme on hallitsematonta, mikä on johtanut palkkojen alenemiseen ja ihmisten – alkuperäisväestön – joutumiseen työttömiksi. Mielestäni tällä EU:n maahanmuuttoalan yhteyshenkilöverkostolla ei ole mitään mahdollisuuksia estää tämän tapahtumista.

Meidän maassamme on myös kaksitasoinen maahanmuuttojärjestelmä, joten Australiasta tai Uudesta-Seelannista tai mistä tahansa muualta tulijoille on olemassa yläraja. Jos on lähtöisin Latviasta tai Puolasta tai mistä tahansa EU-maasta, voi tulla maahamme esteettä. Tässä on jotain perusteellisesti vialla. Väitetään, että tämä verkosto auttaa valvomaan laitonta maahanmuuttoa, mutta mitä tapahtuu, jos esimerkiksi Romanian kaltainen maa periaatteessa antaa kansalaisuuden sadoilletuhansille laittomille maahanmuuttajille? Se tekee koko järjestelmän naurunalaiseksi.

Kannatan sitä, että Yhdistyneen kuningaskunnan vaaleilla valitut poliitikot valvovat omia rajojamme. En kannata sitä, että niin tekevät tehtäväänsä nimitetyt henkilöt, joilla ei ole mitään vastuuta ja joita ei ole valittu vaaleilla. Mielestäni tämän verkoston vahvistaminen ei olisi tarpeen, jos jokaisella yksittäisellä jäsenvaltiolla olisi valta valvoa sitä, kuka tulee ja kuka ei tule sen maaperälle. Siksi pyydän hartaasti kaikkia hylkäämään tämän mietinnön.

(Puhuja suostui vastaamaan sinisen kortin kysymykseen työjärjestyksen 149 artiklan 8 kohdan mukaisesti.)

  Krisztina Morvai (NI). – (HU) Arvoisa puhemies, kollegani Yhdistyneestä kuningaskunnasta puhui maansa työntekijöiden vaikeuksista, jotka johtuvat maahanmuutosta hänen maahansa. Minä tulen Unkarista, maasta, josta suuri määrä ihmisiä on valitettavasti joutunut muuttamaan Yhdistyneeseen kuningaskuntaan etsimään töitä esimerkiksi sairaanhoitajina tai lääkäreinä tai muina ammattitaitoisina terveydenhuoltoalan työntekijöinä, koska Unkarissa palkat ovat erittäin pieniä. Nämä ihmiset ovat saaneet erittäin korkeatasoisen koulutuksen Unkarissa, ja Unkarissa on nähtävissä romahdus …

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Paul Nuttall (EFD). – (EN) Arvoisa puhemies, jos lääkärit ja hammaslääkärit ja vastaavat henkilöt haluavat tulla Yhdistyneeseen kuningaskuntaan töihin – me tarvitsemme heidän ammattitaitoaan – heidän pitäisi kaikin mokomin antaa tulla, mutta tällä hetkellä markkinamme ovat kyllästyneet: me emme voi valvoa, kuka tulee EU:sta ja kuka ei. Siinä on jotain perusteellisesti vialla. Se on väärin, ja ihmiset joutuvat työttömiksi.

Kerron teille tästä esimerkin. Minut aamulla lentokentälle tuonut taksinkuljettaja oli muurari, joka oli sanottu irti, koska työmaalle oli tullut Puolasta ihmisiä, jotka polkevat brittiläisten työntekijöiden palkkoja, ja nyt hän ajaa taksia. Se ei voi olla oikein.

  Philip Claeys (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, on sanomattakin selvää, että jokainen laittoman maahanmuuton torjumiseen osallistuva virasto voi laskea minun tukeni varaan. Jos maahanmuuttoalan yhteyshenkilöt voivat tehostaa esimerkiksi Frontexin työtä, se on myönteinen asia.

Haluan korostaa sitä, että meidän ei pitäisi jäädä tuijottamaan institutionaalisia ja byrokraattisia prosesseja niin pitkään, että emme enää näe metsää puilta. Laittoman maahanmuuton ongelma on poliittinen, ja ratkaisujen löytäminen siihen vaatii poliittista tahtoa.

Tänään meille on selvinnyt, että jotkin jäsenvaltiot, kuten Belgia, palkitsevat yhä laittomasta maahanmuutosta poliittisista ja ideologisista syistä. Nämä maat palkitsevat laittomia maahanmuuttajia laillistamalla heidän asemansa tai myöntämällä heille oleskeluluvan. Näin laitonta maahanmuuttoa ei torjuta vaan siihen kannustetaan aktiivisesti. Meillä voi olla vaikka kuinka paljon maahanmuuttoalan yhteyshenkilöitä ja Frontexin henkilökuntaa, mutta ongelma vain pahenee.

Eniten minua ärsyttää käsiteltävänä olevassa mietinnössä suositus, jonka mukaan meidän ei enää pitäisi puhua "laittomasta maahanmuutosta" vaan "sääntöjen vastaisesta maahanmuutosta", joksi sitä nyt kutsutaan. Minä en vain voi ymmärtää sitä: ihan kuin me haluaisimme ratkaista ongelman antamalla sille uuden nimen tai teeskentelemällä, että ongelmaa ei enää ole olemassakaan. Se on myönteistä orwellilaisuutta. Meidän pitää kutsua lapiota lapioksi, puhua selvin sanoin laittomasta maahanmuutosta ja laittomista maahanmuuttajista.

  Georgios Papanikolaou (PPE). – (EL) Arvoisa puhemies, se tosiasia, että lähes kaikki ovat tänään onnitelleet esittelijäämme Díaz de Mera García Consuegraa ja kaikkia varjoesittelijöitä, jotka ovat tehneet töitä tämän saavuttamiseksi, kuvaa sitä, miten paljon sen laatimiseen on panostettu ja miten loistavia tuloksia on saavutettu, ja minä haluan tietysti myös onnitella heitä kaikkia. Tämänpäiväinen keskustelu on äärimmäisen tärkeä, koska se kuvaa pyrkimystämme hallita unionin tasolla laillisia ja laittomia maahanmuuttovirtoja, pyrkimystämme koordinoida ja todella osoittaa jäsenvaltioiden välistä solidaarisuuttamme ja hyödyntää paremmin kaikki käytettävissämme olevat välineet.

Me olemme perustaneet maahanmuuttoalan yhteyshenkilöverkoston. Kuten olemme jo kuulleet, tähän verkostoon kuuluu noin 130 maata, ja sen avulla voimme hankkia luotettavaa tietoa. Me olemme perustaneet Frontexin, me olemme hiljattain perustaneet Euroopan turvapaikanhakijoiden tukiviraston, me olemme allekirjoittaneet takaisinottosopimuksen, me hyödynnämme kaikkia käytettävissämme olevia EU:n rahastoja ja vahvistamme niitä vuosi vuodelta mahdollisimman paljon. Se, että olemme nyt päässeet vaiheeseen, jossa hyödynnämme ja yhdistämme näitä välineitä – toisin sanoen näemme, mitkä ovat Frontexin vaatimukset, teemme yhteistyötä yhteyshenkilöverkoston kanssa ja yhdistämme kaikki käytettävissämme olevat keinot ja välineet vieläkin tiiviimmin – osoittaa, että menemme entistä tehokkaammin eteenpäin.

Kukaan ei tietystikään voi sanoa, että olisimme saavuttaneet tavoitetasomme. Kun 90 prosenttia Eurooppaan tulevista laittomista maahanmuuttajista tulee Kreikkaan, se yksin osoittaa, että meillä on paljon tehtävää. Tämä yhteistyö ja käytettävissämme olevat keinot ja välineet osoittavat kuitenkin, että me voimme edetä vieläkin tehokkaammin. Niiden ansiosta voimme olla mahdollisimman optimistisia sen suhteen, että Euroopalla on keinot ja välineet ja että solidaarisuuden ja tiiviin yhteistyön avulla voimme kaiken kaikkiaan saavuttaa vieläkin parempia tuloksia tulevaisuudessa. Hyvä komission jäsen, voitte luottaa siihen, että me tuemme kaikkia tällaisia komission toimia. Ei ole epäilystäkään siitä, että me tuemme kaikkia vastaavia tekemiänne aloitteita.

  Andreas Mölzer (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, kuten tiedämme, rajavalvontavirasto Frontexin virkailijat tekevät tärkeää työtä osana jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välistä operatiivista yhteistyötä laittoman maahanmuuton torjumiseksi. Mielestäni sitä on torjuttava tehokkaasti myös erityisesti kauttakulkumaissa. Siksi tiivis maahanmuuttoalan yhteyshenkilöverkosto ja heidän tiivis yhteistyönsä on järkevä toimenpide, jolla voimme torjua tehokkaasti Euroopan unioniin suuntautuvaa joukkomaahanmuuttoa ja kaikkia sen unionin kansalaisille aiheuttamia kielteisiä seurauksia. On kuitenkin varmistettava, että yhteyshenkilöiden antamat tiedot ja arvioinnit ovat Frontexin ja kansallisten viranomaisten käytettävissä mahdollisimman nopeasti ja ilman byrokratiaa.

Yleisesti ottaen me tarvitsemme maahanmuuttoasioissa varmasti enemmän kaikkien toimijoiden välistä yhteistyötä. Mielestäni Frontexin valtuuksia pitäisi laajentaa mahdollisimman nopeasti – jäsenvaltioiden suostumuksella – jotta voidaan varmistaa, että työ on yhdenmukaista ja tehokasta erityisesti ulkorajoilla.

  Simon Busuttil (PPE). – (MT) Arvoisa puhemies, Frontex-asetusta koskevan mietinnön esittelijänä olen tyytyväinen viimeaikaiseen kehitykseen, jota on tapahtunut käsiteltävänä olevan lain suhteen, koska se auttaa meitä Frontex-viraston vahvistamisprosessissa. Minun mietintöni virastosta ja sen vastuualueeseen tehtävistä muutoksista esiteltiin itse asiassa viime kuussa, ja määräaika tarkistusten jättämiselle siihen on juuri tällä viikolla. Siksi ennakoin, että tulevina kuukausina – tammi- ja helmikuussa – LIBE-valiokunta hyväksyy Frontex-mietintöön tehtävät tarkistukset ja me saamme sen päätökseen valiokunnassa. Toivon sitten, että me voisimme aloittaa prosessin kohti tämän asian käsittelyn päättämistä mahdollisimman nopeasti. Silti se tosiasia, että meillä tulee olemaan nämä maahanmuuttoalan yhteyshenkilöt, jotka auttavat välittämään tietoa Frontexille, on erittäin myönteinen kehityssuunta.

  Oreste Rossi (EFD). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, tämä mietintö olisi voinut saada yhden puoltavan äänen, mutta valitettavasti sitä on muutettu mielestämme vältettävissä olevilla ja tarpeettomilla tarkistuksilla, joilla on vaihdettu sanat "laiton" ja "luvaton" sanaan "sääntöjen vastainen", ikään kuin pelättäisiin sanoa, miten asiat oikeasti ovat.

Myönteistä kuitenkin on, että mietinnössä esitetään konsulaatteihin ja kansainvälisiin järjestöihin lähetettyjen maahanmuuttoalan yhteyshenkilöiden verkoston perustamista. Sen vastuulla olisi laittoman maahanmuuton ehkäisy ja laittomien maahanmuuttajien palauttamisen helpottaminen.

Lisäksi suora tiedonvaihto laittomista maahanmuuttovirroista valtioiden, suurlähetystöjen ja kansainvälisten järjestöjen välillä voi osoittautua hyödylliseksi rikollisverkostojen toiminnan torjumisessa. Liian monta elämää on tuhottu. Ihmiskaupan estäminen on yksi haasteista, jotka EU:n täytyy voittaa.

  Franz Obermayr (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, jäsenvaltiot lähettävät maahanmuuttoalan yhteyshenkilöitä kolmansiin maihin torjuakseen laitonta maahanmuuttoa yhdessä näiden maiden viranomaisten kanssa. Siksi pidän näiden yhteyshenkilöiden ja Frontexin välistä yhteistyötä todella välttämättömänä. Tarvitsemme mielekästä tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa, ja meidän on myös vältettävä kaksinkertaisten rakenteiden syntyminen. Toivon, että tällaiset yhteisvaikutukset auttavat tehostamaan rajatarkastuksia – erityisesti siksi, että Frontexilla ei ole omia virkailijoita kolmansissa maissa.

Yhtenä tämän yhteistyön tärkeänä osana on oltava takaisinottosopimusten johdonmukainen käsittely niin Itä-Euroopassa kuin Afrikan mantereella, koska EU:ssa tilanne laittomien maahanmuuttajien palauttamisen suhteen on kaoottinen. Osa jäsenvaltioista toimii hyvin tarmokkaasti, kun taas osa on hyvin hitaita. Tästä on luonnollisesti kielteisiä seurauksia kaikille jäsenvaltioille.

Siksi on ryhdyttävä kiireesti toimiin. Frontexia on vahvistettava, ja EU:n on myös pakotettava jäsenvaltioiden viranomaiset kantamaan vastuunsa.

  Csanád Szegedi (NI). – (HU) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, mietintö ja sen taustalla oleva ehdotus palvelevat selvästi ja niillä on tarkoitus valmistella maahanmuuton edistämistä ja helpottamista, mitä ei meidän mielestämme voida hyväksyä. Maahanmuuttoalan yhteyshenkilöverkoston luominen on jälleen yksi askel kohti Euroopan unionin valvomaa keskitettyä toimenpidettä, joka lisää maahanmuuttajien ja pakolaisten leviämistä. Sitä ei myöskään voida hyväksyä, että he aikovat korvata termin "laiton maahanmuutto" termillä "sääntöjen vastainen maahanmuutto" ja pyrkivät siten edelleen oikeuttamaan tämän muuten laittoman toiminnan. Euroopan unionin kansalaiset ovat saaneet tarpeekseen maahanmuuttajien virrasta, ja me olisimme tyytyväisiä, jos tässä parlamentissa istuvat vaaleilla valitut jäsenet myös tunnustaisivat sen. Valitettavasti en voi sanoa tästä mietinnöstä mitään muuta, kuin että se on itsensä irvikuva. Tässä mietinnössä ruumiillistuu Euroopan parlamentin irvikuva.

  Andrew Henry William Brons (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, asetuksen muuttaminen helpottaa laillisen ja laittoman maahanmuuton hallintaa koskevaa tiedonvaihtoa. En halua hallita sitä: haluan lopettaa sen. Maahanmuutto perustuu väärään oletukseen siitä, että me olemme kulttuurimme tuotteita ja että altistuminen eurooppalaiselle kulttuurille muuttaa muut kuin eurooppalaiset eurooppalaisiksi toisessa sukupolvessa, ellei ensimmäisessä. Erilaiset ihmiset eivät ole erilaisten kulttuurien tuotos: erilaiset kulttuurit ovat erilaisten ihmisten tuotos.

Jos tuodaan kolmannen maailman väestöä Eurooppaan, tuodaan kolmas maailma Eurooppaan – ei väliaikaisesti vaan iäksi. Niin me olemme tehneet kuudenkymmenen viime vuoden ajan.

  Krisztina Morvai (NI). – (HU) Arvoisa puhemies, meidän olisi nyt aika lopulta yrittää löytää ja korjata maahanmuutto-ongelman perimmäiset syyt. Ehdotan inhimillisistä syistä, että kaikille annetaan oikeus elää omassa maassaan, kotimaassaan, ja luodaan maailmaan, myös toisen luokan EU-jäsenvaltioihin, asianmukaiset taloudelliset ja muut olosuhteet sen varmistamiseksi, että ihmiset voivat elää kotimaassaan. Jatkaakseni aiempaa ajatuksenkulkuani haluan todeta, että Unkarin terveydenhuoltojärjestelmä on romahtanut tai on romahtamaisillaan, koska unkarilaiset lääkärit, sairaanhoitajat ja muut terveydenhuollon ammattilaiset joutuvat muuttamaan suurin joukoin maasta Euroopan unioniin, esimerkiksi Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja muihin maihin, ja heistä tulee periaatteessa talouspakolaisia. Olisi aika tutkia tätä ilmiötä ja ryhtyä toimiin sen torjumiseksi esimerkiksi vaatimalla tarvittaessa jäsenvaltioita varmistamaan riittävä toimeentulo päteville lääkäreille ja sairaanhoitajille.

  Cecilia Malmström, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, vaikka keskustelu ei sitä osoittanutkaan, teidän ehdotuksellanne, esittelijä Díaz de Mera, on ymmärtääkseni hyvin vahva tuki. Onnittelen teitä siitä, koska se osoittaa, että olette tehnyt hyvin tärkeää työtä.

Haluan myös ilmaista uudelleen olevani iloinen siitä, että te olette vahvistanut sen ihmisoikeusnäkökohtia valiokunnan tekemillä tarkistuksilla. Se takaa, että kaikki asiaankuuluvat näkökohdat, erityisesti ihmisoikeudet, otetaan huomioon, kun tarkastellaan maata tai aluetta ja kun raportoimme sääntöjen vastaiseen maahanmuuttoon liittyvistä asioista kyseisessä maassa tai kyseisellä alueella. Me tiedämme, että ihmisoikeustilanteen ja maahanmuuttajien tai turvapaikanhakijoiden määrän välillä on selvä vastaavuussuhde. Se on tärkeä asiaa vauhdittava tekijä.

Tämä on myös yksi turvapaikka-asioiden tukiviraston tehtävä. Se kerää näitä tietoja turvapaikanhakijoiden alkuperä- ja kauttakulkumaista. Yhteyshenkilöiden perustehtävänä on luoda yhteyksiä kohdemaiden viranomaisiin ja ylläpitää niitä laittoman maahanmuuton estämiseksi ja torjumiseksi. Kohdemaan ihmisoikeustilanteen täydellinen arvioiminen ei kuitenkaan kuulu heidän toimivaltaansa, vaikka se onkin tärkeysjärjestyksellä korkealla.

Mielestäni teidän ehdotuksenne ovat parantaneet tekstiä, ja odotan innolla huomista äänestystänne. Kiitän teitä ja varjoesittelijöitä vielä kerran tärkeästä työstänne.

  Agustín Díaz de Mera García Consuegra, esittelijä. – (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, kiitän teitä sanoistanne ja sitoutumisestanne. Haluan vielä kerran ilmaista ihailuni siitä, miten hyvin te hallitsette vastuualueenne.

Tänä iltapäivänä on käytetty 18 puheenvuoroa, ja suurin osa ryhmistä on tukenut tätä mietintöä. Siksi haluan toistaa syvän ja vilpittömän kiitollisuuteni, koska he ovat osallistuneet aktiivisesti ja rikastuttaneet ja täydentäneet oleellisia asioita, jotka pitäisi ottaa mukaan ja on nyt otettu.

Viittaan erityisesti ihmisoikeuslukuun, Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirastoon ja Yhdistyneiden Kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutettuun.

Tietysti näin laajassa ja monimuotoisessa täysistunnossa meillä ei ole velvollisuutta olla samaa mieltä muiden kanssa, minkä vuoksi kaikki ponnistelumme erittäin laajan konsensuksen saavuttamiseksi ovat erityisen tärkeitä. Hyvät kuulijat, keskusta-oikeiston ja kristillisdemokraattien näkökulmasta sanon todellakin, että kannatan yksiselitteisesti ilmausta "sääntöjen vastainen" ja hylkään ilmauksen "laiton" oikeudellisesti, semanttisesti ja eettisesti epäasianmukaisena.

Esitän suuret kiitokseni kaikille kollegoille heidän tuestaan samoin kuin puheenvuoroistaan, mukaan lukien eriävät puheenvuorot.

  Puhemies. – (DE) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tiistaina 14. joulukuuta.

18. Menettely oleskelu- ja työluvan saamiseksi yhden hakemuksen perusteella (keskustelu)

  Puhemies. – (DE) Esityslistalla on seuraavana Véronique Mathieun kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan puolesta laatima mietintö ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi kolmansien maiden kansalaisille jäsenvaltion alueella oleskelua ja työskentelyä varten myönnettävää yhdistelmälupaa koskevasta yhden hakemuksen menettelystä sekä jäsenvaltiossa laillisesti oleskelevien kolmansista maista tulleiden työntekijöiden yhtäläisistä oikeuksista (KOM(2007)0638 – C6-0470/2007 – 2007/0229(COD) (A7-0265/2010)).

  Véronique Mathieu, esittelijä. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kuulijat, kuten tiedätte, Euroopan unioni on nyt jo kymmenen vuoden ajan pyrkinyt ottamaan käyttöön taloudellisista syistä tapahtuvaa maahanmuuttoa koskevia oikeudellisia välineitä.

Alkuperäisen kokonaisvaltaisen lähestymistavan sijasta komissio on pitänyt parempana alakohtaista lähestymistapaa. Tämä direktiiviluonnos tuo esiin sen, että laillista maahanmuuttoa ja erityisesti taloudellisista syistä tapahtuvaa maahanmuuttoa koskeva yhteinen politiikka on tarpeen.

Tähän asti olemme säätäneet lakeja, jotka koskevat laitonta maahanmuuttoa, rajavalvontaa, viisumipolitiikkaa. On aika siirtyä yhdessä eteenpäin taloudellisista syistä tapahtuvan maahanmuuton kysymyksessä, koska Euroopan unionin on voitava kohdata sen kaikille jäsenvaltioille yhteiset haasteet, ja nämä haasteet vaativat yhteisiä EU:n tason ratkaisuja.

Nämä haasteet ovat väestön väheneminen ja Euroopan väestön ikääntyminen. Näiden kahden koko Eurooppaa koskettavan ongelman takia yleiset työllisyysennusteet osoittavat itse asiassa tuntuvaa työvoimapulaa tulevina vuosina. Siksi on löydettävä unionin tason ratkaisuja työmarkkinoiden tarpeiden täyttämiseksi, ja taloudellisista syistä tapahtuva maahanmuutto on yksi ratkaisu, jota meidän on tutkittava.

Älkäämme kuitenkaan menkö tässä harhateille. Määritettäessä laillisen maahanmuuton hallintaa koskevaa eurooppalaista lähestymistapaa on itsestään selvää, että maahanmuutto on järjestettävä ottaen huomioon kunkin jäsenvaltion tarpeet ja vastaanottokyky. Kuten tämän direktiiviluonnoksen 1 ja 8 artiklassa todetaan, valtiot säilyttävät määräysvallan siinä, minkä verran maahanmuuttajia ne haluavat päästää alueelleen.

Hallituksemme ovat toimineet eri tavoin säännelläkseen taloudellisista syistä tapahtuvaa maahanmuuttoa. Keinoina ovat olleet muun muassa kahdenväliset sopimukset, kiintiöt ja sääntelytoimenpiteet. Mikään näistä toimenpiteistä ei ole osoittautunut todella tehokkaaksi pyrkimyksessä hallita laillisen maahanmuuton virtoja ja samalla torjua laitonta maahanmuuttoa. Näiden kahden välinen yhteys on kuitenkin ilmeinen. Laillisen maahanmuuton järjestäminen parhaalla mahdollisella tavalla on se, millä voimme tehdä lopun laittomasta maahanmuutosta. Siinä on koko ydin tämän toimenpidepaketin antamisen ydin, ja näitä toimenpiteitä komissio esitti jo viisi vuotta sitten.

Mitä tämä yhdistelmälupaa koskeva direktiivi toisi taloudellisista syistä tapahtuvan maahanmuuton nykyiseen oikeudelliseen tilanteeseen? Toisin kuin niin sanottu sinistä korttia koskeva direktiivi, tämä direktiivi ei koske kolmansista maista tulevien työntekijöiden maahantulon edellytyksiä. Sen tavoitteena on poistaa erot, joita eri kansallisten lainsäädäntöjen kesken on työlupa- ja oleskelulupamenettelyjen soveltamisessa ja ulkomaalaisten oikeuksissa työskennellä laillisesti Euroopan unionissa.

Yhäkään ei ole mitään eurooppalaista välinettä, jonka piiriin kuuluisivat kaikki unionissa työskentelevien ja laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten käytettävissä olevat oikeudet. Siksi tämän direktiivin avulla tehdään loppu näiden työntekijöiden suojelun eroista, kun sillä taataan kotimaisiin työntekijöiden nähden yhdenvertainen kohtelu merkittävällä määrällä aloja: ehdoissa, koulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa, sosiaaliturvassa, tavaroiden ja palvelujen saannissa, verotuksessa.

Siten tämä yhteinen perusta antaa näille ihmisille suojan hyväksikäytöltä ja takaa heille vakaan oikeudellisen aseman. Se on myös keino torjua epäoikeudenmukaista kilpailua, joka koituu eurooppalaisten työntekijöiden vahingoksi. Tällä suojelun suhteen olevalla erolla on taipumus innostaa vähemmän koulutetun ja alipalkatun työvoiman värväämistä eurooppalaisten työntekijöiden kustannuksella.

Lisäksi tässä direktiivissä yksinkertaistetaan menettelyjä, jotka koskevat maahanpääsyä työntekotarkoituksessa. Kaikilla jäsenvaltioilla on jatkossa yhdenmukaistettu menettely, joka on yksinkertaisempi, nopeampi ja vähemmän työläs. Tämän direktiivin hyväksyminen tuo siten merkittäviä etuja maahanmuuttajille, työnantajille ja kansallisille hallinnoille. Lisäksi se mahdollistaa laillisten muuttovirtojen paremman hallinnan.

Parlamentti toimii nyt yhteislainsäätäjänä, mikä tarkoittaa, että sen on myös osoitettava vastuullisuutta – idealistinen ja vanhentunut käsitys – ja meidän on osoitettava, että olemme nousseet Lissabonin sopimuksen meille antamien uusien velvollisuuksien tasolle. Tehkäämme osamme uskottavina neuvottelukumppaneina, jotka ovat valmiit vastaamaan siihen mittavaan haasteeseen, jota Euroopan rajoilla tuntuvan muuttopaineen hallinta merkitsee. Me tiedämme, että hyvin hallitut muuttovirrat ovat eduksi kaikkien kannalta.

  Cecilia Malmström, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, aivan ensin haluan kiittää molempia esittelijöitä eli jäsen Mathieuta ja jäsen Cercasta, ja molempia valiokuntia, sekä puheenjohtajavaltio Belgiaa tämän ehdotuksen parissa tehdystä kovasta työstä.

Kuten tiedätte, ja kuten esittelijä kertoi, komissio esitteli tämän asian jo vuonna 2007. Tavoitteenamme oli ja on yhä yksinkertaistaa menettelyjä ottamalla käyttöön yksi lupa, joka koskee oleskelua ja työntekoa. Samalla on tarkoitus taata työsidonnaiset oikeudet laillisesti oleskeleville kolmansien maiden kansalaisille, joita nimenomainen EU:n lainsäädäntö tai komission ehdotukset eivät kata. Tällä ehdotuksella emme puutu luvan myöntämisen tai peruuttamisen edellytyksiin. Kyseiset edellytykset kuuluvat jäsenvaltioiden toimivaltaan, mikä pätee myös päätökseen, mitä määriä maahan päästetään, jos päästetään.

Tämä ehdotus on yksi Euroopan unionin työvoima- ja maahanmuuttopolitiikan rakennuspalikoista. Jos parlamentti ja neuvosto hyväksyvät sen, tällä direktiivillä vahvistetaan, että Euroopan unioni arvostaa sitä tärkeää panosta, joka kolmansien maiden kansalaisilla on annettavana maidemme talouksille ja yhteiskunnille. Se myös osoittaisi, että olemme valmiita ja pystyviä sopimaan työvoima- ja maahanmuuttolainsäädännöstä.

Tämä ehdotus on hyvin monitahoinen, ja siinä on sekä maahanmuuttopuoli että sosiaalinen ja työllisyyteen liittyvä puoli. Komissio voi tukea valtaosaa parlamentin valiokunnissa äänestetyistä tarkistuksista, sillä ne vahvistavat sekä maahanmuuttajien että työnantajien menettelyllisiä takeita. Tämä koskee tarkistuksia, joilla pyritään edelleen yksinkertaistamaan hakemusmenettelyjä ja tiukentamaan yhdenvertaista kohtelua koskevia säännöksiä – esimerkkinä suhteellisuusperiaate menettelyihin liittyvissä maksuissa ja verotuksellisiin etuihin liittyvät yhdenvertaista kohtelua koskevat säännökset.

Toisaalta tarkistus, joka tekee hankittujen eläkkeiden maastaviennin riippuvaksi kahdenvälisen sopimuksen olemassaolosta, on paljon rajoittavampi kuin komission ehdottama lähestymistapa.

Olen tyytyväinen nähdessäni, että sekä puheenjohtajavaltio että parlamentti ovat ponnistelleet kovasti saadakseen kantansa lähentymään. Puheenjohtajavaltio Belgia on yrittänyt saada jäsenvaltiot lähemmäs Euroopan parlamentin kantaa, ja tiedän, että parlamentti on ottanut huomioon monia neuvoston huolenaiheita ja pyyntöjä.

Kompromississa, jonka me kaikki pyrimme saavuttamaan, noudatetaan tiettyjä periaatteita. Sen tavoitteena on esimerkiksi suojella siirtotyöläisiä ja tarjota heille joukko työsidonnaisia sekä sosiaalisia ja taloudellisia oikeuksia, periaatteena mahdollisimman pitkälle EU:n työntekijöihin nähden yhdenvertainen kohtelu heti työsuhteen alettua. Siinä myös otetaan huomioon se, että on tärkeää luoda näille työntekijöille yhtäläiset edellytykset koko EU:ssa, ja kolmanneksi se, että on tärkeää osoittaa kumppanimaillemme, että olemme valmiit huolehtimaan jäsenvaltioissamme laillisesti oleskelevien ja työskentelevien kolmansien maiden kansalaisten oikeudenmukaisesta kohtelusta.

Me emme voi jättää huomiotta jäsenvaltioiden huolta tiettyihin tasavertaista kohtelua koskevista säännöksistä, erityisesti kun katsotaan talousarvioseuraamuksia. Mielestäni on tärkeää, että juuri korostamiani kriteereitä kunnioitetaan, vaikka lopputulos ei olisi yhtä ihanteellinen kuin halusimme ja yhtä kunnianhimoinen kuin olimme toivoneet. Kuten jäsen Mathieu sanoi, tämä on kompromissi. Se on hyvä kompromissi. Se merkitsee tärkeää edistysaskelta laillisen maahanmuuton alalla, ja se on Euroopan unionissa työskentelevien kannalta tulevaisuudessa erittäin tärkeä.

Toivoisin siis, että pääsemme sopimukseen tästä ehdotuksesta mahdollisimman pian. Kiitän jälleen esittelijöitä ja varjoesittelijöitä heidän tekemästään työstä.

  Alejandro Cercas, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon valmistelija. – (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvä jäsen Mathieu, hyvät kuulijat, maahanmuutto on Euroopassa epäilemättä äärimmäisen tärkeä ja merkittävä poliittinen, taloudellinen ja sosiaalinen kysymys.

Siihen sisältyy suunnattomat mahdollisuudet, mutta se vaatii järkevää ja oikeudenmukaista asioidenhoitoa, koska muussa tapauksessa siitä tulee ongelma, ei vain saapujille, koska heitä ei kohdeltaisi oikeudenmukaisesti, vaan myös täällä oleville työntekijöille, koska heidän työpaikkansa olisivat uhattuina. Vaihtoehto on, että työmarkkinat sirpaloituisivat ja jakautuisivat, ja että olisi halpatyöntekijöitä, jotka uhkaisivat niitä sosiaalisia voittoja, jotka Euroopan sosiaalisen mallin rakentamisen vuosisadalla on saatu aikaan.

Näin ollen, arvoisa komission jäsen, hyvä kollega Mathieu, yhdenvertainen kohtelu on järkevän ja oikeudenmukaisen politiikan kulmakivi, kun kyse on maahanmuutosta taloudellisin perustein. Komissio totesi niin vihreässä kirjassaan Tampereella 11 vuotta sitten, ja huomenna parlamentin on äänestettävä ehdotuksesta lainsäädäntöaloitteeksi. Tähän yhdenvertaisen kohtelun kysymykseen keskitetään huomio direktiivin III luvussa. Kyseessä ei ole vain byrokraattinen direktiivi. Siinä määritellään oikeudet ja velvollisuudet, joiden pitäisi päteä kaikkiin laillisiin maahanmuuttajiin, ja sen tulisi käsittää kaikki oikeudet, jotka liittyvät yhdenvertaiseen kohteluun ja syrjimättömyyteen.

Arvoisa komission jäsen, direktiivi ei valitettavasti ole kuitenkaan se, mikä meille luvattiin. Tätä mieltä emme ole vain minä ja työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta, vaan poikkeuksetta kaikki humanitaariset kansalaisjärjestöt, kaikki Euroopan kirkot ja kaikki työntekijäjärjestöt. Tämä direktiivi on puutteellinen ja jopa vaarallinen, koska se sulkee pois juuri ne ryhmät, jotka eniten tarvitsevat suojelua. Se sulkee pois vuokratyöntekijät, siirtymään joutuneet henkilöt, yritystensä siirtämät henkilöt ja vähemmän kehittyneiden maiden työntekijät, jotka tulevat tänne tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen toimitusmuodon 4 nojalla.

Satojatuhansia työntekijöitä saapuu siten kolmansista maista alkuperämaaperiaatteen mukaisesti, koska tässä direktiivissä heitä ei kohdella yhdenvertaisesti. Jäsenvaltioille myös annetaan vaihtoehto olla soveltamatta yhdenvertaista kohtelua, kun kyseessä on eläkkeiden maksu heidän palattuaan kotimaahansa, perhe-etuudet ja työttömien sosiaalietuudet, kaikki nuo itse työttömyysetuutta lukuun ottamatta. Tämä pätee myös työtekijöihin, ovat yhdenvertaisen kohtelun periaatteen alaisia ja joita koskee se, mitä jäsen Mathieu sanoi. He eivät voi myöskään saada apurahoja eivätkä mitään tukea korkeakoulutusta tai ammatillista koulutusta varten.

Kaikista näistä syistä komissio ilmoittaa perusteluissa ja vaikutustenarvioinnissa, että se aikoo tehdä lopun kuilusta oikeuksien välillä, mutta käytännössä se ei tee niin. Arvoisa komission jäsen, tämä ei riitä.

Lisäksi meillä on valitettavasti huomenna parlamentin oikeisto- ja oikeisto-keskustaryhmien esittämiä tarkistuksia, joissa, kuten sanoitte, mennään pidemmälle, ja joissa hyväksytään neuvoston äärimmäisimmätkin kannat tarkoituksena tuhota se yhteisymmärrys, jonka olimme työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnassa rakentaneet.

Siksi, arvoisa komission jäsen, hyvä jäsen Mathieu, hyvät kuulijat, olen sitä mieltä, että meidän on käytävä tästä kysymyksestä sekä muista direktiiveistä paljon laajempi keskustelu, joka on avoin Euroopan kansalaisyhteiskunnalle, kansalaisjärjestöille, kirkoille ja työntekijäjärjestöille. Meidän ei pidä käsitellä tätä kysymystä niin kiireellä ja niin vastuuttomasti kuin tekisimme, jos hyväksyisimme neuvoston tekstin huomenna.

Uskon, että enemmistö kollegoistani yli puoluerajojen hyväksyisi laajan keskustelun käymisen, niin että parlamentissa saavutetaan laaja yksimielisyys, jossa kunnioitetaan perusoikeuskirjamme periaatteita ja jossa noudatetaan Yhdistyneiden kansakuntien, Kansainvälisen työjärjestön ja Euroopan neuvoston suosituksia.

Puhumme ihmisarvosta, mutta myös Euroopan tulevaisuudesta, ja uskon, että kaikilla työntekijöillä, kaikilla poikkeuksetta ja heidän alkuperästään riippumatta, on oltava syrjimättömästi kaikki oikeudet, jos he elävät Euroopassa laillisesti. Tämä on keino torjua muukalaisvihaa ja rasismia ja taistella ihmisarvoisen Euroopan puolesta.

  Ria Oomen-Ruijten, PPE-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, haluaisin aivan ensiksi onnitella jäsen Mathieuta siitä, että hän on ottanut hoitaakseen asian, joka oli ajelehtinut ympäriinsä jo vuosia. Arvoisa komission jäsen Malmström, jos olen ymmärtänyt teidät oikein, ehdotus direktiiviksi, joka koskee kolmansien maiden kansalaisten Euroopan unionissa työn vuoksi tapahtuvan oleskelun ehtoja, tehtiin jo vuonna 2001. Kyseinen ehdotus vedettiin pois vuonna 2006, minkä jälkeen vuonna 2007 jätettiin tämä ehdotus, jonka aiheena on siis yhden hakemuksen menettely EU:hun työhön tulevien kolmansien maiden kansalaisten osalta. Näin ollen oleskelu- ja työluvat ollaan yhdistämässä yhdeksi luvaksi.

Arvoisa puhemies, nyt esillä oleva ehdotus – en muuten ole täysin samaa mieltä jäsen Cercasin kanssa – osoittaa, että kolmansien maan kansalaisilla, joilla on yhdistelmälupa, on sosiaaliset oikeudet, jotka ovat itse asiassa samat kaikille. Keskustelu sosiaaliasioiden valiokunnassa – ja kiitän kollegaani Cercasia, koska olen tyytyväinen voituani keskustella tästä hänen kanssaan – kävi kuumaksi kahdessa asiassa. Ennen muuta kyse oli soveltamisalasta, kun lähetetyt työntekijät eivät voi tai saata täyttää yhdistelmäluvan vaatimuksia – asia, josta olen yhtä mieltä. Asia on kuvattu direktiivin 96/71/EY 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa, joka direktiivi tunnetaan myös lähetettyjä työntekijöitä koskevana direktiivinä.

Mielestäni lähetettyjen kolmansien maiden kansalaisten sosiaalista asemaa on ja oli kuvattu asiaankuuluvasti tuossa direktiivissä. Mielestäni oli silloin ja on yhä tärkeää, että luomme tasavertaiset toimintaedellytykset, niin että vuokratyöntekijöiden ei sallita työskennellä alhaisemmilla palkoilla kuin tavanomaisen henkilökunnan. Jättämällä mainitsematta lähetettyjä työntekijöitä koskevan direktiivin saatamme kuitenkin aiheuttaa itsellemme ongelmia tulevaisuudessa.

Toinen asia, jonka kanssa olen kamppaillut melkoisesti ja jota on nyt tarkistukseni tuloksena muutettu, on yhdenvertaisen kohtelun periaatteen murtamisen periaate. Olin ja olen yhä sitä mieltä, että tämän periaatteen, josta on säädetty asetuksessa (EY) N:o 883, on oltava lähtökohtanamme myös tämän yhdistelmäluvan yhteydessä. Mielestäni neuvoston saavuttama kompromissi on hyvä, koska se takaa sekä yhtäläiset oikeudet että yhtäläisen kohtelun.

  Vilija Blinkevičiūtė, S&D-ryhmän puolesta. – (LT) Arvoisa puhemies, yhdistettyä oleskelu- ja työlupaa koskeva direktiivi on erittäin tärkeä. On ollut monia keskusteluja, monia kantoja ja monia arvioita, mutta yhteistä päätöstä, joka olisi hyväksyttävissä kaikkien EU:n jäsenvaltioissa laillisesti oleskelevien ja työskentelevien kolmansien maiden kansalaisten osalta, ei ole saavutettu. Tämän direktiivin pitäisi olla yleinen puitedirektiivi kolmansien maiden kansalaisten oikeuksista, ja sen pitäisi toimia kehyksenä erityisdirektiiveille, koska vain siten voimme edistää Euroopan unionin yhteisen maahanmuuttopolitiikan tavoitetta. Ongelmana tässä on kuitenkin se, että meille luvattu direktiivin kehys oli poistettu jo komission ehdotuksesta, koska tietyt työntekijäryhmät, kuten kausityöntekijät, yritysten sisäisen siirron saaneet työntekijät ja pakolaiset poistettiin sen sisällöstä. Toisin sanoen tämä direktiivi ei lujita kolmansien maiden työntekijöiden oikeudellisen samanarvoisuuden periaatetta. Jotta tämä direktiivi toimisi lähtökohtana ja kehyksenä, on välttämätöntä sisällyttää direktiivin soveltamisalaan kaikki työntekijät, erityisesti tilapäistyöntekijät. Muussa tapauksessa Euroopan unionissa laillisesti oleskelevilla ja työskentelevillä siirtolaisilla ei olisi oikeudenmukaisuuden, yhtäläisyyden ja tasa-arvon periaatteeseen perustuvia työoloja ja työehtoja. On syytä panna merkille, että siirtotyöläiset antavat työllään ja veroillaan ja maksamillaan sosiaaliturvamaksuilla panoksen EU:n talouteen. Siksi heille on taattava samat vähimmäisoikeudet, ja heitä on kohdeltava työmarkkinoilla samalla tavalla. Jos me äänestämme tästä direktiivistä huomenna, meidän on oltava yhtenäisiä, koska vain silloin voimme voittaa tämän taistelun sen puolesta, että kaikki työntekijäryhmät sisällytetään tähän direktiiviin ja että heillä on yhtäläiset oikeudet. Haluaisin korostaa, että on mahdotonta luoda kaksitasoisia työmarkkinoita, ei Euroopan unionin sisällä eikä sen ulkopuolella. Meidän ei pidä luoda työntekijöiden alaluokkaa, jonka osaksi tulee syrjintä ja jota eivät koske mitkään oikeudet tai takuut. Jos me niin teemme, me poljemme kaikkia aikaisemmin saavuttamiamme sosiaalisia standardeja.

  Sophia in 't Veld, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin aloittaa pienellä työjärjestyshuomautuksella: Totean, että vaikka kyseessä on näin tärkeä keskustelu, neuvottelukumppanimme neuvosto on poissa. Mielestäni sitä ei voi hyväksyä. Se ei ole ensimmäinen kerta, ja pyydän puhemiehistöä kirjoittamaan neuvostolle ja valittamaan tästä.

(Suosionosoituksia)

Sitten haluaisin jatkaa ja kollegojeni tavoin onnitella jäsen Mathieuta hänen erittäin hyvästä työstään vaikean, monimutkaisen ja herkän asian parissa. Ryhmäni, ALDE-ryhmä, kantaa vastuunsa, ja mekin haluamme päästä sopimukseen, koska olemme ymmärtäneet, että se on erittäin tärkeää. Me emme tee sitä kuitenkaan mitenkään ilomielin, koska tässä ehdotuksessa ei mennä läheskään niin pitkälle kuin olisi välttämätöntä – asia, jonka nähdäkseni kaikki parlamentin ryhmät ja komissio ovat eri tavoin ilmaisseet.

Minun ryhmäni pysyy lisäasiakirjoja koskevassa kannassaan, koska jos sallimme sen, että jäsenvaltiot vaativat lisäasiakirjoja, se mitätöi koko yhdistelmäluvan periaatteen; siis yhdistelmälupa joko on tai sitä ei ole, mutta jos yhdistelmälupa on, ei lisäasiakirjoja tarvita.

Mitä tulee vastaavuustaulukoihin, ryhmäni ei sopimukseen pääsemisen vuoksi äänestä vastaavuustaulukkojen mukaan ottamisen puolesta. Minun on kuitenkin sanottava – tämä on henkilökohtainen huomautus – että pidän tätä jäsenvaltioilta aivan häpeällisenä asiana, koska jos jäsenvaltioilla on aikomus panna direktiivi täytäntöön ja toimia siinä avoimesti, niiden pitäisi, omasta tahdostaan, ottaa mukaan vastaavuustaulukot.

Lopuksi toteaisin, että vuonna 1999 Tampereella jäsenvaltiot ilmoittivat suurella julkilausumallaan, että ne halusivat yhteistä turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkaa. No niin, paljonko me olemme tässä edistyneet? Tuskin lainkaan. On sangen selvää, että jäsenvaltiot eivät halua yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa.

  Jean Lambert, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, myös me kannamme huolta EU:n 27 jäsenvaltiossa ja näiden 27 jäsenvaltion sisällä vallitsevista vaihtelevista työmarkkinoista, mutta huolenamme on, miten siirrymme pois tästä, johonkin yhtenäisempään ja vahvempaan.

Me haluamme olla varmoja, että meillä on sovittu perusta niille oikeuksille, jotka koskevat kolmansien maiden kansalaisten enemmistöä, eli asia, jota komissio alun perin esitti ja jota työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta yleisesti paransi.

Emme halua nähdä näitä oikeuksia yhä enemmän rajoitettavan ja kahlittavan, joten tuemme huomisessa äänestyksessä laajinta ja vankinta mahdollista oikeuksien asteikkoa. Haluamme muistuttaa neuvostoa, että tässä ovat kysymyksessä yksilöt, joiden pitäisi olla mahdollista hyödyntää taitojaan ja koulutustaan, hyötyä maksamansa sosiaaliturvan eduista ja odottaa saavansa eläkkeensä, kun otetaan huomioon, että – kuten ehdotuksessa todetaan – heidän työnsä tukee maidemme taloutta ja yhteiskuntaa.

Ryhmälle on tärkeää myös sitoutuminen 11 artiklan a alakohdassa mainittuun kiertomuuttoon. Soveltamisala on hankala kysymys, koska meillä on käsiteltävänä muita olemassa olevia välineitä, joihin toisinaan liittyy jännitteitä. Me myös petämme itseämme, jos luulemme, että se, mikä täällä on esillä, todella täyttää aivan jokaisen Euroopan unionissa olevan siirtotyöläisen tarpeet. Tarvitsemme monivivahteisempaa lähestymistapaa, jolla varmistetaan, että maahanmuutto toimii heidän hyväkseen. Siten emme aio äänestää esimerkiksi humanitaarisen suojelun saajien sisällyttämisen puolesta.

  Patrick Le Hyaric, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, kuten jäsen Cercas asian niin hyvin ilmaisi, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan kesken on näkemysero. Parlamentin tulee siksi äänestää tätä yhdistelmälupaa koskevaa direktiiviä vastaan. Pohjimmiltaan tällä tekstillä on vain yksi tavoite, joka on helppo havaita. Sen tavoite on saada EU:n työntekijät kilpailemaan Euroopan ulkopuolisista maista peräisin olevien työntekijöiden kanssa, ja saada myös maahanmuuttajatyöntekijät kilpailemaan asemallaan toisiaan vastaan..

Jos tämä direktiivi jää sellaiseksi kuin se nyt on, tuloksena on erilaisia statuksia: vakinaisen asukkaan, kausityöntekijän ja yrityksen sisällä siirtyvän työntekijän status. Direktiivi virallistaisi EU:ssa työntekijöiden eri luokat. Tämän hyväksyminen rikkoisi perusoikeuskirjan periaatteita.

Hyvä jäsen Mathieu, päinvastoin kun te sanoitte, tällaiset henkilöiden oikeusaseman erot johtaisivat Euroopan unionin kaikkien palkansaajien pysyvään elinolojen, työolojen ja -ehtojen madalluspaineeseen. Tasa-arvoa ei voi rajoittaa pelkäksi työoloista muistuttavaksi maininnaksi.

Kuten jäsen Cercas sanoi, yhdenvertaisuuteen on kuuluttava palkat, työajat, työllisyysturva, terveys, lomat, sosiaaliturva, julkisten palvelujen saanti ja koulutus. Ilman tätä yhteistä minimiä meillä on kilpailun, leimautumisen, syrjäytymisen ja hyväksikäytön rajaton viidakko. Yhdenvertaisuuden pitää koskea kaikkia työtätekeviä heidän alkuperästään riippumatta. Älkäämme hyväksykö uudentyyppisten kilpailun muotojen tuomista työntekijöiden välille niiden lisäksi, jotka on otettu käyttöön pöyristyttävällä Bolkesteinin direktiivillä. Tavoitteena on oltava työntekijöiden yhdenvertaisuus, ja tämä periaate on vahvistettava yhdessä selkeässä direktiivissä. Kun sitä ei ole, me työläisten Euroopan, sosiaalisen Euroopan ja humanistisen Euroopan edustajina ja kannoistamme riippumatta, me kaikki yhdessä täällä parlamentissa hylkäämme tämän direktiivin.

  Mara Bizzotto, EFD-ryhmän puolesta.

– (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, käsillä oleva mietintö epäilemättä sisältää myönteisiäkin asioita, ja sen yleisenä tavoitteena on yksinkertaistaa ja vähentää byrokraattisia toimenpiteitä niiden kolmansien maiden työntekijöiden osalta, joilla on oleskelulupa jossain jäsenvaltiossa.

Yhtenä keskustelu näkökohtana haluaisin kuitenkin mainita sen seikan, että nykypäivän Euroopassa kymmenet miljoonat kansalaiset, monet heistä nuoria, ovat vailla työtä, mikä on tulosta eurooppalaisen tuotantojärjestelmän rakenteellisista puutteista ja kriisistä, joka nyt vaikuttaa loputtomalta.

Kuuluu unionin vastuulle – jo ennen ryhtymistä auttamaan kolmansien maiden kansalaisia asettumaan unionin maihin – toteuttaa sellaisia taloudellisia poliittisia ja sosiaalisia toimenpiteitä, jotka auttavat ennen muuta omia kansalaisiamme saamaan työtä tai työllistymään uudelleen. Jos unioni pystyy tarjoamaan työtä sen omille kansalaisille, luodaan luja sosiaalinen perusta ottaa asianmukaisesti vastaan ulkoapäin tulevia muuttovirtoja.

Oleellista on varmistaa ennen kaikkea, että unioni kasvaa itsenäisesti ja seisoo omilla jaloillaan. Sen jälkeen unionin maat ovat kyllin vahvoja tarjoamaan työtä myös muille.

  Daniël van der Stoep (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, puolueeni on aina tehnyt selväksi, että vastustamme EU:n turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkaa. Meillä Alankomaissa on nyt suurenmoinen hallitus, joka on pystynyt aikaisempaa paremmin toteuttamaan kansan tahtoa turvapaikka- ja maahanmuuttoasioissa. Nyt meidät on kuitenkin pantu yksinkertaisesti tapahtuneiden tosiasioiden eteen.

Siitä huolimatta puolueeni Alankomaiden vapauspuolue pyrkii aina varmistamaan, että nämä valtuudet siirretään takaisin jäsenvaltioille. Sillä välin on tietenkin tärkeää lieventää vahinkoa, mutta se ei ole tämän mietinnön pyrkimys. Uusi yhden hakemuksen menettely itse asiassa helpottaa ihmisten pääsyä Euroopan unioniin, eikä tiukenna sitä.

Arvoisa puhemies, vain elitistinen poliittinen luokka, joka on täysin etääntynyt kansalaisistaan, voi onnistua jättämään pulaan ne kansalaiset, jotka päivittäin kokevat länsimaiden ulkopuolelta tulevan massamuuton tuhoisat vaikutukset. Äänestän tätä mietintöä vastaan, koska minut ovat valinneet alankomaalaiset eivätkä mitkään onnenonkijat, jotka haluavat maistaa länsimaiden iloja hyväksymättä juutalais-kristillisiä arvoja.

  Simon Busuttil (PPE). – (MT) Arvoisa puhemies, haluaisin aloittaa kiittämällä Véronique Mathieuta kaikesta siitä työstä, jota hän on tehnyt tämän tuloksen saavuttamiseksi. Hän on tehnyt hyvin tärkeää työtä äärimmäisen mutkikkaan aiheen parissa, kuten komission jäsen Malmström sanoi. Me, Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraattien) ryhmä, tuemme yhteistyötä laillisen maahanmuuton alalla, kunhan vain teemme selväksi, että samaan aikaan terävöitämme kritiikkiämme laitonta maahanmuuttoa kohtaan. Mielestäni yhtä ei voi olla ilman toista. Siitä huolimatta myönnämme, että yksi keino, jota voidaan käyttää laittoman maahanmuuton torjumiseksi, on se, että tarjotaan hyvät ja selkeät mahdollisuudet laillistettuun maahanmuuttoon, juuri niin kuin olemme tässä tapauksessa tekemässä. Haluaisin kuitenkin myös muistuttaa, kuten Véronique Mathieu sanoi, että Lissabonin sopimuksen meille tällä alalla antamat uudet valtuudet toivat myös uusia velvoitteita. Kun kerran meitä vaaditaan ottamaan harteillemme nämä uudet velvollisuudet, siksi tämän parlamentin tulee tehdä juuri niin osoittamalla, että se pystyy tekemään kompromisseja ministerineuvoston kanssa. Tämä vaatii joidenkin neuvoston kantojen hyväksymistä, esimerkkinä tästä suojatoimenpiteet, jotka se haluaa säilyttää näitä lupia tämän direktiivin mukaisesti myönnettäessä. Mielestäni tämä nostaa esiin yhdenvertaisen kohtelun ongelman. Meidän on tunnustettava, että sopimuksen aikaansaamiseksi neuvoston kanssa meidän on väistämättä hyväksyttävä, että ehdot eivät välttämättä ole aina samat. Samaan aikaan kuitenkin – ja lopetan tähän – niiden, jotka väittävät meidän turhaan kiirehtivän tai jotka ovat valmiit äänestämään vastaan, olisi ymmärrettävä, että ilman tällaista direktiiviä me päädymme laittomaan tilanteeseen, jossa ei ehdottomasti anneta arvoa yhdellekään työntekijälle, joka siinä tilanteessa on.

  Claude Moraes (S&D). – (EN) Arvoisa puhemies, kollegani S&D-ryhmästä, Alejandro Cercas ja Vilija Blinkevičiūtė, viittasivat nähdäkseni molemmat ryhmämme kannalta keskeiseen ongelmaan, joka tähän pakettiin liittyy. Voimakasta keskustelua ei ole käyty vain yhdenvertaisesta kohtelusta tai alkuperämaaperiaatteesta, kuten jäsen Oomen-Ruijten sanoi. Kyse on siitä, että meillä on tällä hetkellä myös epäjohdonmukaisuuden ongelma. Meillä on yhdistelmälupaa koskeva ehdotus, joka tulee ammattitaitoisia työntekijöitä koskevan ehdotuksen, sinisen kortin jälkeen, ja se tulee työnantajia koskevien sanktioiden jälkeen. Se tarkoittaa, että meillä on paketti, jossa on monia tarkoituksenmukaisia aikomuksia, esimerkkinä horisontaalinen lähestymistapa. Meillä ei kuitenkaan ole horisontaalista lähestymistapaa, ja jäsen Mathieu on kyllä tehnyt hyvää työtä, mutta – kuten hän puheenvuorossaan sanoi – me halusimme kokonaisvaltaista lähestymistapaa, mutta meillä on nyt alakohtainen lähestymistapa, ja tämä alakohtainen lähestymistapa on juuri sitä, mistä jäsen Lambert oli huolissaan.

Siis, missä olemmekaan tänään? Ryhmämme on vakavasti huolissaan työllisyyskysymyksestä alkuperämaaperiaatteen yhteydessä, ja kuten kollegani Blinkevičiūtė sanoi, meillä on todellinen ongelma tähän ehdotukseen sisällytettyjen työntekijöiden luokkien suhteen. Siten meillä on tilanne, jossa lähetetyt työntekijät, yritysten sisällä siirtyvät työntekijät, kausityöntekijät ja – kyllä vain – kansainvälistä suojelua saavat henkilöt, nämä kaikki on suljettu pois. Esitämme jälleen huomenna ryhmämme puolesta nämä tarkistukset.

Jos meillä on yhdistelmälupa, joka ei toimi nimensä mukaan – toisin sanoen jos siinä ei toteudu kohtuullisesti laaja-alainen lähestymistapa kolmansien maiden kansalaisten pääsyssä Euroopan unioniin – eteemme tulee yhdenvertaiseen kohteluun ja kaksitasoiseen työvoimaan liittyviä ongelmia ja muita ongelmia, jotka me haluamme ratkaista yhteisin menettelytavoin.

Toisaalta erityisesti me kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa ymmärrämme, että alakohtainen lähestymistapa on se lähestymistapa, jonka kanssa meidän on työskenneltävä. Näin ollen vastedeskin on direktiivejä, jotka koskevat kausityöntekijöitä ja yritysten sisällä siirtyviä työntekijöitä, mutta ette voi moittia ryhmäämme, sillä yhdenvertainen kohtelu alkuperämaaperiaatteen yhteydessä on sen toiminnan ytimessä sen pyrkiessä ratkaisemaan näitä ongelmia. Me kerromme totuuden, joka on se, että teemme asioita väärällä tavalla, ja me teemme niin niiden ihmisten vuoksi, jotka eivät ole tänään läsnä kuulemassa perusteitamme, eli neuvoston edustajien vuoksi. Neuvosto ei halunnut hoitaa tätä horisontaalisella tavalla, ja meille jäi tällainen palapelilähestymistapa.

Siten mitä tulee yhdistelmälupaan, ymmärrämme esittelijän hyviä aikomuksia ja kokonaisvaltaista lähestymistapaa ja hänen työtään hänen pyrkiessään saamaan tästä toimivan, mutta esitämme huomenna tarkistuksemme vilpittömässä mielessä toivossa, että saamme todellisen yhdistelmäluvan, yhden luvan, joka kattaa hyvin monenlaiset ihmiset, jotka haluavat työskennellä Euroopan unionissa. Me haluamme tehdä siitä realistisen yhdistelmäluvan, joka todella toimii kaikkien jäsenvaltioiden hyväksi ja joka kestää aikaa.

  Gesine Meissner (ALDE). – (DE) Arvoisa puhemies, olen ollut nyt parlamentissa vuoden ja hoitanut erilaisia asioita, mutta mikään niistä ei ole ollut yhtä vaikea kuin tämä nyt käsillä oleva. Tässä yhteydessä haluaisin vielä kerran sanoa vilpittömät kiitokseni asiaa käsitelleiden valiokuntien esittelijöille Véronique Mathieulle ja Alejandro Cercasille.

Tämä on todella vaikea asia, ja syy siihen on se, että meillä Euroopassa on luonnollisesti hyvin korkeat ihanteet. Me haluamme kohdella jokaista täällä asuvaa ja työskentelevää oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti. Tuo on periaatteessa asia, josta me kaikki voimme olla lähtökohtaisesti samaa mieltä. Se, miten pitkälle me voimme todella soveltaa tätä, on epävarmaa.

Täällä on jo muistutettu siitä, että me nyt Lissabonin sopimuksen myötä haluamme toteuttaa yhteistä turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkaa. Turvapaikkapolitiikka on sydäntämme lähellä oleva asia myös perusoikeuskirjan vuoksi. Tarvitsemme maahanmuuttopolitiikkaa myös taloudellisista syistä, koska käynnissä on väestörakenteen muutos ja tarvitsemme hyvin kiireesti sekä korkeasti koulutettuja että vähemmän koulutettuja työntekijöitä.

Nyt edessämme on vaikea kysymys siitä, mitä tehdä. Kuten täällä jo mainittiin – Sophia in 't Veld sen mainitsi – jäsenvaltiot ilmaisivat jo vuonna 1990 Tampereella, halunsa kehittää yhteistä rakennetta. Tähän mennessä sellaista ei ole tuotu käsittelyyn. Toisin sanoen meillä on tässä tänään kompromissi, johon emme ole täysin tyytyväisiä, mutta joka minun näkökulmastani antaa tien edetä. Henkilökohtaisesti ymmärrän, miksi jotkut sanovat, että tarvitsemme enemmän aikaa keskusteluun. En minäkään ole siihen kaikilta osin tyytyväinen. Minulle on esimerkiksi erityisen tärkeää, että kaikilla ihmisillä on pääsy perus- ja jatkokoulutukseen, koska se on ratkaisevan tärkeää – ei vain kyseisille henkilöille, jotta heillä on kyky työskennellä työmarkkinoilla, vaan myös meille, jotka todella tarvitsemme työntekijöitä. Sosiaaliturvan alalla, jossa meillä jäsenvaltioissa on jo muutenkin niin monia erilaisia järjestelmiä, joita ei ole yhdenmukaistettu edes EU:n sisällä, nousee kysymys siitä, miten me todella pystymme luomaan kolmansien maiden kansalaisille kaikissa tapauksissa samat oikeudet, vaikka niin haluaisimme?

Se on vaikeaa, ja siksi pidän tätä nyt esillä olevaa kompromissia hyvänä. Meidän pitäisi todella äänestää sen puolesta; silloin meillä on ainakin jotain.

  Hélène Flautre (Verts/ALE). – (FR) Arvoisa puhemies, on myönnettävä, että on äärimmäisen outoa, että direktiivi joka on tarkoitettu takaamaan oikeudellinen kehys, jonka puitteissa kaikki työntekijät voivat asianmukaisesti toteuttaa oikeuksiaan, aloitetaan pitkällä listalla työntekijöiden luokkia, jotka on suljettu direktiivistä pois. Syntyy vaikutelma laillisen maahanmuuton hankkeesta mutta myös monitasoisista eurooppalaisista työmarkkinoista, missä jokaiselle työntekijöiden luokalle osoitetaan, kunkin luokan arvon mukaan, jonkinlainen oikeuksien salkku. Olemme siksi kaukana horisontaalisesta ja universaalista suhtautumisesta työntekijöiden oikeuksiin.

Luulen, että Euroopan asioista vastaavat eivät ole yhäkään ymmärtäneet, että kun lisätään työntekijöiden oikeuksia, lisätään talouden tehokkuutta ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta, ja saadaan tietenkin aikaan parempia yksilöllisiä ja kollektiivisia etuja muuttajille, vastaanottaville maille ja alkuperämaille. Tämän on todella osoittanut London School of Economicsin tutkimus, jossa sanotaan, että jos Yhdistyneessä kuningaskunnassa laillistettaisiin 600 000 laitonta työntekijää, joilla ei ole pääsyä tähän yhden hakemuksen menettelyyn, se toisi Yhdistyneen kuningaskunnan kirstuun kolme miljardia puntaa. Mielestäni emme ole lainkaan haasteiden tasolla.

  Csaba Sógor (PPE). – (HU) Arvoisa puhemies, me kaikki tiedämme, että taloudellisista syistä tapahtuva maahanmuutto on Euroopan unionin jäsenvaltioissa todellinen ilmiö. Kolmansien maiden työntekijöiden läsnäoloa on kuitenkin arvioitava ainakin kahdesta näkökulmasta. Kyse on ennen muuta taloudellisesta välttämättömyydestä, koska väestötieteelliset ja työmarkkinoihin liittyvät suuntaukset osoittavat, että eurooppalaiset yhteiskunnat tarvitsevat maahanmuuttajatyövoimaa. Siten on etujemme mukaista varmistaa, että maahanmuutto tapahtuu laillisesti, säännellyissä olosuhteissa, ja että jäsenvaltioilla on mahdollisuus valvoa prosessia. Samalla maahanmuuttajat kokevat oikeusvarmuutta, mikä merkitsee, ettei mitään etuja pitäisi olla saatavissa laillisten menettelyjen kiertämisestä.

Mielestäni direktiivin se osa, joka koskee yhteisiä oikeuksia, toisin sanoen maahanmuuttajien ja kyseisen jäsenvaltion kansalaisiin kuuluvien työntekijöiden yhtäläisiä oikeuksia, on hyvin tärkeä. Tässä yhteydessä haluaisin myös kiinnittää huomioni asian toiseen, kulttuuriseen näkökohtaan. Tavoiltaan ja traditioiltaan hyvin erilaisten maahanmuuttajien läsnäolo luo monissa jäsenvaltioissa jännitteitä. Olen vakuuttunut siitä, että yhtäläisten oikeuksien tarjoaminen ei voi pysähtyä syrjinnän kieltämiseen työmarkkinoilla. Mielestäni asia vaatii hienovaraisempaa lähestymistapaa. Näin siksi, että laillisesti työskentelevät maahanmuuttajat eivät ainoastaan ole vain Euroopan kannalta täydentävä työvoiman lähde, he eivät ainoastaan halua työskennellä täällä, vaan he haluavat myös opiskella, perustaa perheitä, kasvattaa lapsia ja ylipäätään elää täällä elämäänsä. Siksi jos EU:ssa päätettäisiin, että taloudellisista syistä tapahtuva maahanmuutto on ratkaisu demografisen tilanteen aiheuttamaan epätasapainoon, ei asian kulttuurista ulottuvuutta saisi jättää huomiotta. Monikulttuurisuuden onnistuminen vaatii suvaitsevaisuutta, keskinäistä kunnioitusta ja solidaarisuutta.

  Sergio Gaetano Cofferati (S&D). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, mielestäni ratkaisu, josta me tänään keskustelemme, on väärä ratkaisu. Se on erittäin epäoikeudenmukainen monille heikossa asemassa oleville ihmisille, ja se on myös jollain tavoin itsetuhoista, koska ei keneltäkään ole voinut jäädä huomaamatta – tästähän on jo huomautettukin – ristiriita, joka on olemassa siinä, että keskustellaan yhdestä luvasta mutta aloitetaan poikkeuksilla.

Lähetettyjen työntekijöiden, kausityöntekijöiden ja pakolaisten jättäminen kyseisen ratkaisun ulkopuolelle heikentää oikeuksien yhdenmukaisuutta, mikä koskee sekä työntekijöiden oikeuksia että kansalaisten oikeuksia. Ja siihen liittyy vielä tätäkin kielteisempi kehityssuunta: Emme ole vain sellaisen ratkaisun edessä, joka voi tasoittaa tietä polkumyynnin muodoille, koska kustannukset ovat kussakin tapauksessa erilaiset, mutta siinä tehdään ero myös kansalaisten kesken.

Tämän parlamentin on keskusteltava kausityöntekijöiden työolojen ja -ehtojen kysymyksestä myöhemmin. Arvoisa komission jäsen, kausityöntekijät eivät ole vain ulkomaan kansalaisia, vaan myös eurooppalaisia, ja jos aineelliset edellytykset ja kansalaisoikeudet eroavat toisistaan, on väistämätöntä, että yritykset pyrkivät toisen luokan ratkaisuihin heitä työllistäessään.

Mitä lähetettyihin työntekijöihin tulee, voitteko kuvitella tilannetta, joka syntyy globaaleilla markkinoillamme, jos suuret monikansalliset yritykset saavat luvan pestata ihmisiä unionimaihin töihin, mutta niillä ehdoilla, joita heidän alkuperämaissaan sovelletaan? Silloin syntyy uusi, mutta äärimmäisen negatiivinen tilanne. Polkumyynti ei silloin ole ainoa jokapäiväinen ilmiö; eroja tehdään myös kansalaisten kesken, ja tätä Euroopassa ei ole ennen koettu, ei edes sen uusimman historian aikana.

Yhtenäisyys on olennaista, ja tästä syystä säännöstä on perusteellisesti tarkistettava.

  Carlos Coelho (PPE). – (PT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kuulijat, tehkäämme nyt selväksi se, onko tämä nyt sopimus, jota me halusimme. Vastaus on: ei ole. Monet meistä parlamentissa olisivat halunneet mennä pidemmälle, mutta mielestäni nyt on otettu askel oikeaan suuntaan, ja näin erityisesti kahdesta syystä. Ensinnäkin, olemme nyt luomassa uutta välinettä, jonka on tarkoitus hyödyttää kolmansien maiden kansalaisia, jotka haluavat muuttaa jäsenvaltioiden alueelle, ja siis myönnämme heille lukuisia oikeuksia. Toiseksi, kuten jäsen Mathieu jo sanoi, lähetämme sillä ulkomaille poliittisen viestin, jolla torjumme ajatusta sellaisesta Euroopan linnakkeesta, jossa kyetään ainoastaan tukahduttaviin toimiin ja turvallisuuden vahvistamiseen. Samalla vastaamme niihin huolenaiheisiin, jotka on ilmaistu Tukholman ohjelmassa, jossa todetaan unionin talouskehitystä edistävän joustavan maahanmuuttopolitiikan tarpeellisuus.

Siksi olen yhtä mieltä jäsen Mathieun kanssa siitä, että on välttämätöntä saavuttaa pikaisesti sopimus neuvoston kanssa, ja vaikka jaan jäsen in ’t Veldin näkemyksen siitä, että monet jäsenvaltiot eivät halua keskustella minkäänlaisesta yhteisestä maahanmuuttopolitiikasta, on tärkeää ottaa tämä ensimmäinen askel.

Haluan sanoa tämän selvästi: Jäsenvaltioiden sisärajojen poistaminen on tehnyt välttämättömäksi yhdenmukaistaa kolmansien maiden kansalaisten maahanpääsyä ja oleskelua koskevia kansallisia lainsäädäntöjä, taata näille henkilöille yhdenvertainen kohtelu, ja varmistaa, että heille turvataan vastaavat oikeudet ja velvollisuudet kuin EU:n kansalaisille. Lisäksi katson, että työ- ja oleskeluluvan myöntämistä koskevan yhden hakemuksen menettelyn luominen on sekä muuttajien että työnantajien kannalta tehokkuutta lisäävä tekijä, ja että se myös helpottaa heidän oleskelunsa ja työskentelynsä lainmukaisuuden valvontaa.

  Debora Serracchiani (S&D). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, tähän saakka työmarkkinoille pääsyä on säännelty vain kolmansien maiden kansalaisten muutamassa tietyssä luokassa. On todellakin niin, etteivät kaikki hyödy yhdenvertaisen kohtelun yleisestä periaatteesta mahdollisuuksissaan työhön.

Näin ollen Euroopan unionin on 29. huhtikuuta 2004 annetun neuvoston direktiivin 2004/83 nojalla ryhdyttävä toimiin taatakseen yhdenvertaisen kohtelun sekä jäsenvaltiossa laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisille että pakolaisaseman saaneille tai kansainvälistä suojelua tarvitseville henkilöille.

Meidän on estettävä esimerkiksi kausityöntekijöiden kysynnän kasvu, koska näille työntekijöille voidaan maksaa vähemmän ja koska heistä koituvat kustannukset ovat erilaiset – alemmat – kuin samaa työtä tekemään palkatuista EU:n kansalaisista koituvat kustannukset. Meidän on myös vältettävä esimerkiksi se riski, että monikansalliset yritykset siirtäisivät pääkonttorinsa Marokon tai Turkin kaltaisiin maihin ja lähettäisivät työntekijänsä työskentelemään yritysten eurooppalaisiin tytäryhtiöihin, koska se on halvempaa.

Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vuoksi meidän on varmistettava se, että EU:n kansalaisia kohdellaan yhdenvertaisesti niin palkkauksessa, työoloissa ja -ehdoissa kuin sosiaaliturvassakin. Tästä syystä on mielestäni oikein sisällyttää kausityöntekijät, lähetetyt työntekijät, pakolaiset ja itsenäiset ammatinharjoittajat tähän direktiiviin. Erojen tekeminen olisi äärimmäisen vaarallista.

Puhetta johti
varapuhemies László TŐKÉS

  Liisa Jaakonsaari (S&D). - (FI) Arvoisa puhemies, Euroopasta on vuosisatojen aikana lähtenyt ihmisiä Euroopan ulkopuolelle töihin sekä sotaa, poliittisia ja uskonnollisia vainoja pakoon, ja nyt Eurooppa houkuttelee vakaudellaan ihmisiä Euroopan ulkopuolelta, ja se on hyvä asia. On erittäin hyvä asia, että EU:n alueella yhtenäistetään laillisen maahanmuuton sääntöjä niin, että oleskelu- ja työlupa yhdistetään yhdeksi luvaksi. Tämä on hyvä asia.

Komission lähestymistapa on minusta kuitenkin vähemmän viisas, kun on valittu sektorikohtainen lähestymistapa. Tämä lähestymistapa takaa eri oikeuksia eri ryhmille. Tästä on tullut sellainen viidakko, josta jopa asiantuntijoitten on vaikea saada selvää, että mikä on eurooppalainen maahanmuuttopolitiikka. Meillä on lähetettyjä työntekijöitä, on sinisellä kortilla olevia työntekijöitä, on tutkijoita, on kausityöntekijöitä ja yritysten sisäisillä siirroilla tulevia työntekijöitä ja niin edelleen. Miksi komissio ei voi soveltaa samoja sääntöjä kaikkiin työntekijöihin?

On käynyt jo monta kertaa ilmi, että monet maahanmuuttajaryhmät jäävät tasavertaisen kohtelun ulkopuolelle, ja sitä on erittäin vaikea hyväksyä. Kyllä ohjenuorana pitäisi olla tasavertainen kohtelu. Ei ole perusteltua, että tasavertainen kohtelu koskee ainoastaan tiettyjä henkilöitä ja että toiset jäävät sen ulkopuolelle.

S&D-ryhmä on jättänyt tässä hengessä muutosesityksiä, joiden toivon saavan parlamentin hyväksynnän huomisessa äänestyksessä. Tämä on erittäin tärkeää, ja samalla kun toivotamme maahanmuuttajat tervetulleiksi, haluamme, että näistä säännöistä tehdään tasa-arvoisempia ja johdonmukaisempia.

  Evelyn Regner (S&D). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, yhden luukun ideaa on pidettävä myönteisenä, mutta se merkitsee ajattelutavan muutosta joillekin Euroopan maille, myös minun kotimaalleni Itävallalle, missä oleskeluluvat myöntää ulkomaalaisviranomainen ja työluvat julkinen työvoimapalvelu AMS (Arbeitsmarktservice Österreich), työmarkkinaosapuolia kuullen. Työmarkkinoille pääsyn sääntely koskee suoraan työmarkkinaosapuolia, ja siksi niiden pitäisi voida vaikuttaa myös sen sisältöön. Tähän asti käytyihin keskusteluihin ammattijärjestöt on otettu aivan liian vähän mukaan, samoin kansalaisjärjestöt ja kirkot. Monet aikaisemmat puhujat ovat sen sanoneet: maahanmuuttopolitiikkaa on tarkasteltava kokonaisuutena. Niin ollen vastustan komission pirstaleista menettelytapaa, jossa paketti pilkotaan ja jossa yritetään siten takaoven kautta ottaa käyttöön alkuperämaaperiaate ja mahdollisesti peräti sosiaalinen polkumyynti, kuten täällä jo mainittiin.

Haluaisin tehdä lisäasiakirjan oikeudelliseen luonteeseen liittyvän huomautuksen. Pankkikorttimuodossa ei ole tilaa kaikille virallisille määräyksille ja tiedoille, joten myös lisäasiakirjan pitäisi olla luonteeltaan normatiivinen. Vain silloin tehokas valvonta on mahdollista. Tämä tuo suojaa työntekijöille ja estää kilpailun vääristymisen niiden yrittäjien eduksi, jotka viime kädessä pyrkivät rikastumaan laittomien työntekijöiden avulla.

  Ria Oomen-Ruijten (PPE). – (NL) Arvoisa puhemies, olen heiluttanut sinistä korttiani jo kaksi tai kolme kertaa voidakseni tehdä muutaman kysymyksen. Saan tästä keskustelusta vaikutelman, etten olisikaan ollut täällä kuukausikaupalla edistämässä tämän käsiteltävänämme olevan asian sosiaalista puolta.

On siis kysymys siitä – ja toistan tämän kaikille jäsenille täällä – että olen tehnyt tarkistuksen, jolla pyrin varmistamaan yhdenvertaisen kohtelun jokaiselle, joka saapuu jäsenvaltioon tämän oleskelua ja työskentelyä varten myönnetyn yhdistelmäluvan kautta. Sen on taattua. Miten te voitte esittää, ettei se ole taattua? Minäkin olen lukenut lehtien kirjoituksia ja saanut vähitellen vaikutelman, että me olemme tässä kansankiihottajina. Ette voi myöskään esittää samaa väittämää kausityöntekijöiden suhteen, ja siinähän te käsittääkseni aioitte tehdä ehdotuksen.

Mitä lähetettyihin työntekijöihin tulee, asia ei ole niin, että voisi perustaa yrityksen kolmanteen maahan ja sitten siirtää työntekijät sinne tekemään työtä heikoin ehdoin. Arvoisa puhemies, tuo ei yksinkertaisesti ole totta!

  Marian-Jean Marinescu (PPE). – (RO) Arvoisa puhemies, yhdistelmälupa helpottaa hallinnollisia menettelyjä, parantaa taloudellisista syistä tapahtuvan maahanmuuton valvontaa ja hallintaa sekä työmarkkinoiden tarpeita koskevaa tiedonvaihtoa. Tämä säädösehdotus kuitenkin tarjoaa vain puolittaisen ratkaisun, koska se koskee vain niiden henkilöiden oikeuksia, joille on jo myönnetty pääsy Euroopan unioniin ja jäsenvaltioiden työmarkkinoille. Siihen ei sisälly kahta muuta näkökulmaa eli kausityöntekijöiden ja yritysten sisällä siirtyvien työntekijöiden työskentelyoikeuden myöntämisen ja poissulkemisen kriteereitä.

Haluaisin myös meidän muistavan, että olemme sääntelemässä kolmansien maiden työntekijöiden oikeuksia, mutta emme yhä ole saaneet aikaan kaikkia EU:n kansalaisia koskevia vapaita työmarkkinoita.

  Marita Ulvskog (S&D). – (SV) Arvoisa puhemies, tässä keskustelussa on ollut paljon puhetta yhtäläisistä oikeuksista. Kyse on myöskin tasapainosta tai konfliktista, koska niistä meidän on valittava, ja kyse on myös pitkän aikavälin tai lyhyen aikavälin toimintamallista.

Poissulkemiset johtavat pahimmassa tapauksessa uuteen orjuuden muotoon. Me tiedämme, mitä työntekijöiden lähettämistä koskeva direktiivin muuttaminen minimidirektiivistä maksimidirektiiviksi on merkinnyt: se on rikkonut työmarkkinoiden järjestyksen ja tasapainon. Nämä poissulkemiset eivät paranna tilannetta, vaan pahentavat sitä. Se johtaa sosiaalisiin katastrofeihin. Kokonaiset toimialat päätyvät kausityöntekijöiden palkkaamiseen, mikä vaikuttaa koko työmarkkinoihin, alentaa palkkoja ja luo konflikteja.

Vetoan muita poliittisia ryhmiä edustaviin kollegoihini, kuten Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmän ja Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraattien) ryhmän kollegoihini, että he tukisivat Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmän esittämää tarkistusta. Se on ainoa tapa varmistaa, että poissulkemiset eivät luo tällaisia vakavia sosiaalisia konflikteja.

  Sonia Alfano (ALDE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat YK hyväksyi 18. joulukuuta 1990 kansainvälisen yleissopimuksen siirtotyöläisten ja heidän perheenjäsentensä oikeuksista. Tämä yleissopimus on yksi YK:n ihmisoikeuksia koskevasta yhdeksästä keskeisestä välineestä. Valitettavasti 20 vuotta on kulunut, eikä yksikään Euroopan unionin jäsenvaltio ole allekirjoittanut tai ratifioinut tuota sopimusta.

Katson, että Euroopan unionissa laillisesti oleskelevien ja työskentelevien kolmansien maiden kansalaisten oikeuksien tunnustamisen on asetettava ensisijaiseksi tavoitteeksi Euroopassa, jolla on edessään integrointia, syrjimättömyyttä ja ihmisoikeuksien suojelua koskevat uudet haasteet.

Tästä syystä pyydän kaikkia jäseniä tukemaan tarkistusta 16 ja allekirjoittamaan kirjallisen kannanoton 96, jonka allekirjoittaja olen yhdessä Cornelia Ernstin, Sylvie Guillaumen ja Franziska Kellerin kanssa, ja näin vetoamaan jäsenvaltioihin, jotta ne ratifioisivat YK:n siirtotyöläisiä koskevan yleissopimuksen.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL). – (PT) Arvoisa puhemies, on totta, että tässä direktiiviehdotuksessa käsitellään hyvin monenlaisia asiantiloja, kuten kolmansien maiden työntekijöitä, kausityöntekijöitä ja lähetettyjä työntekijöitä, mutta totuus on, että käytännössä siinä on kyse sosiaalisen polkumyynnin laillistamisesta, työn turvattomuuden lisäämisestä ja syrjinnän pahentamisesta, verukkeena yhden säädöksen malli. Tästä syystä sanomme, että tätä direktiiviehdotusta ei voida hyväksyä.

Euroopan unionissa työskentelevien oikeuksia on parannettava, onpa kyse sitten lähetetyistä työntekijöistä, kausityöntekijöistä, kokopäiväisistä työntekijöistä tai maahanmuuttajatyöntekijöistä. Meidän on tunnustettava heidän oikeutensa samoin kuin siirtotyöläisten ja heidän perheenjäsentensä oikeuksia koskeva YK:n kansainvälinen yleissopimus. Olisi myönteinen asia, jos komissio sitoutuisi hyväksymään ja ratifioimaan kaikkien jäsenvaltioiden puolesta tämän yleissopimuksen.

  Jaroslav Paška (EFD). – (SK) Arvoisa puhemies, taloudellisista syistä tapahtuva maahanmuutto on enemmän tai vähemmän tuttu asia kaikille vauraammille Euroopan unionin maille.

Niiden maahanmuuttajien ohella, jotka tulevat EU:n jäsenvaltioihin laillisesti, niiden lakeja ja säännöksiä noudattaen, on kuitenkin paljon laittomia maahanmuuttajia, joihin kohdistuu syrjintää tai jopa vainoa, kun työntekijät usein käyttävät hyödykseen heidän laittomasti oleskelevan henkilön asemaansa.

Tässä direktiivissä pyritään järjestämään paremmin sekä ottamaan käyttöön selvät yhteiset säännöt tämän ongelman ratkaisemiseksi, joten se voi auttaa säilyttämään EU:n jäsenvaltioihin työtä etsimään tulevien ihmisten ihmisarvon, jos he ovat halukkaat hyväksymään EU:n maahanmuuttoa koskevat säännöt. Minulla ei ole mitään harhakuvitelmia siitä, että tämä direktiivi ratkaisisi kaikki työperäisen maahanmuuton ongelmat. Se saattaa kuitenkin parantaa nykyistä maahanmuuttajien työllistämisjärjestelmää ja poistaa joitakin tällä alalla näkemiämme kielteisiä kehityssuuntia. Siksi meidän on perusteltua pitää tätä direktiiviluonnosta askeleena oikeaan suuntaan. Näin se pitäisi nähdä.

  Seán Kelly (PPE). – (GA) Arvoisa puhemies, irlantilainen sananlasku sanoo: niin monta miestä kuin mieltä. Se jos mikä pätee tähän kiistanalaiseen ja monimutkaiseen asiaan. Siksi voin sanoa, että esittelijä on tehnyt erittäin hyvää työtä ja hän ansaitsee kiitokset.

(EN) Koska Euroopan unionin perusperiaatteena ovat rauha ja hyvinvointi, on vain oikein, että se pyrkii viemään tuota ajatusta koko Euroopan unioniin ja koko maailmaan. Koska olemme maailman suurin avunantaja kolmansille maille, on oikein, että yritämme varmistaa, että rajojemme sisällä laillisesti oleskelevia henkilöitä kohdellaan yhtä ihmisarvoisesti ja kunnioittavasti kuin haluaisimme meidän kansalaisiamme kohdeltavan, jos he olisivat unionin ulkopuolisissa maissa. Vaikka tämä ei ole täydellinen, se on askel oikeaan suuntaan. Olen siihen tyytyväinen, joten kannatan sitä.

  Alejandro Cercas, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon valmistelija. – (ES) Arvoisa puhemies, en halua aloittaa uudelleen keskustelua kollegani Oomen-Ruijtenin kanssa, vaan pikemminkin vain niin sanotusti panna pisteet i:n päälle.

Keskustelu ei ole ollut millään tavoin henkilökohtaista, eikä kukaan ole kyseenalaistanut hänen työtään. Jos sitä olisi kyseenalaistettu, sanoisin heti, että hän on tehnyt erinomaista työtä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnassa.

Jos kuitenkin jäsen Oomen-Ruijten sanoo jättäneensä huomiseen istuntoon tarkistuksia, jotka parantavat tekstiä ja lisäävät yhdenvertaisuutta, minun on sanottava, että asia ei ole niin. Jäsen Oomen-Ruijten on pannut nimensä tekstin muutoksiin – jotka minulla on täällä –, joita neuvosto ei onnistunut sisällyttämään siihen neuvoston kanssa käymämme keskustelun aikana. Nämä eivät ole jäsen Oomen-Ruijtenin tarkistuksia, ne ovat sanasta sanaan neuvoston tekstiä. Työntekijöiden lähettämistä koskevassa kysymyksessä neuvostolla on paljon epätasa-arvoisempi kanta kuin komissiolla.

Me olisimme valmiit hyväksymään komission alkuperäisen tekstin, mutta neuvoston tekstissä todetaan, että kaikki lähetetyt työntekijät, eli myös ne, joita koskee vuoden 1996 direktiivi, jäävät tämän direktiivin ulkopuolelle. Tämä tarkistus ei siksi lisää tasa-arvoisuutta vaan pikemminkin eriarvoisuutta.

Haluaisin toistaa, että henkilökohtaisesti arvostan jäsen Oomen-Ruijtenia. Hän on epäilemättä erinomainen parlamentin jäsen, joka tekee hyvää työtä, mutta loppujen lopuksi hän on asettunut neuvoston näkemyksen kannalle.

  Cecilia Malmström, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, tämä on todella ollut oikein hyvä keskustelu. Direktiivin soveltamisalasta totean, ettei ole mikään salaisuus, että komission mieleen olisi ollut kokonaisvaltainen menettelytapa. Edeltäjäni ehdottivat sitä useita vuosia sitten. Se oli mahdoton. Se on sitä yhä, joten nyt meillä on tämä alakohtainen menettelytapa. En minä siitä pidä, mutta se on ainoa keino päästä eteenpäin.

Direktiivi on välttämätön, koska meillä on kolmansien maiden työntekijöitä. He antavat tärkeää panosta maittemme talouksille. Meidän on suojeltava heitä. Siten korostaisin – vastoin sitä, mitä joissakin näkemyksissä on tänään täällä tuotu esiin –, että esillä olevassa direktiivissä vahvistetaan siirtotyöläisten yhdenvertaisen kohtelun periaate kaikilla työllisyyteen liittyvillä aloilla, myös työehdoissa ja palkoissa. Siinä ei luoda syrjintää. Kun direktiivi hyväksytään, siitä tulee hyvin tärkeä väline pyrkimyksessä suojella siirtotyöläisiä ja estää sosiaalinen polkumyynti. Kukaan ei halua sosiaalista polkumyyntiä. Me haluamme suojella näitä ihmisiä.

Muita työntekijöiden luokkia, kuten kausityöntekijöitä ja yritysten sisällä siirtyviä työntekijöitä ei ole sisällytetty tähän ehdotukseen. Yhdyn näkemykseenne siitä, että meidän on suojeltava heitä. Siksi komissio ehdotti ennen kesää kahta erillistä välinettä, jotka koskevat yritysten sisällä siirtyviä työntekijöitä ja kausityöntekijöitä ja jotka on siis tarkoitettu nimenomaan suojaamaan heitä. Olen varma, että kun esittelijät, varjoesittelijät ja valiokunnat alkavat todella työskennellä noiden ehdotusten parissa, he tekevät kaikkensa varmistaakseen sen, että myös näitä luokkia suojellaan ja että me voimme edetä myös näillä alueilla.

Olen tietoinen myös siitä, että jotkut henkilöt tai ryhmät täällä olisivat halunneet sisällyttää tähän myös lähetetyt työntekijät – jotka on nyt suljettu pois. Tänään keskusteltavanamme olevan direktiivin pitäisi välttää syrjintä, ei aiheuttaa uutta syrjintää, joten käsitelkäämme lähetettyjen työntekijöiden kysymys erillisenä eikä tässä yhteydessä. Komissio on aikeissa käynnistää asiassa vaikutustenarvioinnin. Se on ilmoittanut lähetettyjä työntekijöitä koskevan direktiivin tarkistuksesta ensi vuoden lopulla. Kysymystä lähetettyjä työntekijöitä koskevan direktiivin piiriin kuuluvista henkilöistä voitaisiin käsitellä osana kyseisen direktiivin tulevaa tarkistusta.

Mitä tulee jäsen in ‘t Veldin mainitsemiin vastaavuustaulukoihin, komissio on yhtä mieltä hänen kanssaan, eikä vain tämän direktiivin suhteen. Siinä olisi ollut, ja toivottavasti vielä on, tärkeä väline, jota jäsenvaltiot voisivat käyttää sääntelyn parantamiseen ja avoimuuden lisäämiseen, kun ne panevat eri direktiivejä täytäntöön. Ne tulevat olemaan hyvä asia teille, hyvä meille, kansallisille parlamenteille ja kansalaisille. Me toistamme tätä jatkuvasti neuvostolle. Jos asiaa helpottaa, komissio on valmis antamaan tästä julkilausuman. Emme kuitenkaan halua vaarantaa direktiiviä, jos on mahdollista päästä ratkaisuun huomenna, kun te äänestätte tästä asiasta. Me kuitenkin jatkamme taistelua tämän puolesta ja palaamme siihen monien muiden säädösten yhteydessä.

Kiitän teitä tästä keskustelusta. Kiitän jäseniä, erityisesti Véronique Mathieuta ja Alejandro Cercasia heidän tekemästään kovasta työstä. Toivon, että pääsemme sopimukseen ja huomenna myönteiseen äänestystulokseen.

  Véronique Mathieu, esittelijä. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, voin vain antaa vilpittömän tukeni teille, sillä olettehan antanut kattavat vastaukset tekstiämme koskevan puheenvuoron käyttäneille 23 kollegalle, jäsen Cercasille ja minulle.

Haluan kiittää kaikkia tämän tekstin parissa työskennelleitä eri ryhmien esittelijöitä, joiden kanssa meillä on ollut paljon keskusteluja ja hyvä yhteistyö koko tämän vuoden ajan, jolloin olemme yhdessä tämän hyväksi työskennelleet. Aloitimme vuoden alussa, ja lopetamme nyt Belgian puheenjohtajakauden myötä. Kiitos teille, komission jäsen Malmström, koska te samoin kuin yksikkönne olette paneutuneet hyvin tarkoin tähän tekstiin. Kiitän myös neuvostoa, sillä se on kuunnellut meitä hyvin valppaana, ja kiitokseni myös tänä iltana puhuneille kollegoille.

Haluaisin todeta, että huomenna sitten äänestämme ensimmäisessä käsittelyssä. Tämä on kompromissi. Kompromissi ei ole koskaan sataprosenttisen tyydyttävä asia, ja jos kollegat eivät vielä ole täysin vakuuttuneita, toivon, että joka tapauksessa käyttämänne puheenvuorot vakuuttavat heidät.

Kun me jäsen Flautren mielestä aloitamme mietinnön tekstin direktiivin ulkopuolelle jäävien luettelolla, on syytä muistaa, että kaikki ulkopuolelle jäävät työntekijät kuuluvat joka tapauksessa erityisesti heitä koskevien direktiivien piiriin. Siksi kyse ei ollut siitä, että tietty määrä kolmansien maiden työntekijöitä olisi suljettu pois.

Toivon, että tämän mietintö, jonka me esittelijät yhdessä olemme laatineet ja jonka me esitämme huomenna kollegoillemme, on suuri askel eteenpäin kolmansista maista oleville kansalaisille.

  Puheenjohtaja – (HU) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tiistaina 14. joulukuuta 2010.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  Proinsias De Rossa (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tätä vaarallisesti muotoiltua komission ja neuvoston direktiiviluonnosta vastaan, jolla yritetään luoda EU:hun siirtotyöläisten matalapalkkatyömarkkinat. Maahanmuuttoon on pädettävä oikeudenmukaisuus. Jokaista EU:ssa työskentelevää pitäisi kohdella yhdenvertaisesti, henkilön alkuperämaasta riippumatta. Tämä ehdotus, jonka aiheena on EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisille työskentelyä varten myönnettävä yhdistelmälupa, oli menetetty tilaisuus myötävaikuttaa ihmisarvoisiin työoloihin ja -ehtoihin, joissa maahanmuuttajien vastaanotto perustuu yhdenvertaiseen kohteluun. Sen sijaan ehdotus olisi johtanut syrjivään kohteluun EU:sta olevien työntekijöiden ja EU-maihin työskentelemään lähetettyjen EU:n ulkopuolisten maiden työntekijöiden välillä. Esimerkiksi yritykset voisivat pitää edullisempana sijoittaa pääkonttorinsa virallisesti EU:n ulkopuolelle ja lähettää sitten työntekijänsä eurooppalaisiin tytäryhtiöihinsä välttääkseen antamasta työntekijöilleen samoja oikeuksia ja ehtoja, joita lain mukaan on sovellettava EU:ssa työskenteleviin EU:n kansalaisiin. Euroopan parlamentti torjui tämän ehdotuksen. Se varmistaa, että komissio jäsenvaltiot joutuvat menemään takaisin piirustuslautansa ääreen ja esittämään viisumiehdotuksen, joka ei tue kilpailua alimmista mahdollisista oikeuksista.

19. Direktiivin 2003/109/EY soveltamisalan laajentaminen koskemaan kansainvälistä suojelua saavia henkilöitä (keskustelu)

  Puhemies. – (HU) Esityslistalla on seuraavana Claude Moraesin kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan puolesta laatima mietintö direktiivin 2003/109/EY soveltamisalan laajentamisesta koskemaan kansainvälistä suojelua saavia henkilöitä (KOM(2007)0298 – C6-0196/2007 – 2007/0112(COD) (A7-0347/2010)).

  Claude Moraes, esittelijä. – (EN) Arvoisa puhemies, pelkäänpä, että päästessäni puheenvuoroni ensimmäiseen kohtaan täällä parlamentissa ei ole enää paikalla muita kuin minä, PPE-ryhmän koordinaattori ja komission jäsen. Ihailen sisukkuuttanne, arvoisa komission jäsen. Minun ei pitäisi viedä puheaikaani tällä, mutta en voinut muuta. Kiitokset myös PPE-ryhmälle läsnäolosta täällä tähän aikaan illasta.

Komission jäsen, te ja neuvosto olette tehneet suuren työn ja pelastaneet tämän ehdotuksen, joka nyt hyödyttää niitä, joita ei olisi koskaan pitänyt sulkea pois alkuperäisestä pitkään oleskelleiden kolmansien maiden kansalaisten asemasta annetusta direktiivistä. Vuonna 2008 oli toinen tilaisuus sisällyttää heidät, ja taaskaan sitä ei valitettavasti tapahtunut, koska neuvostossa ei päästy asiasta yksimielisyyteen. Siksi tänään on hyvin onnellinen päivä, koska ehdotuksesta, jonka Martine Roure, edeltäjäni ryhmäni koordinaattorina, on ottanut asiakseen, on nyt päästy yhteisymmärrykseen. Olen hyvin kiitollinen myös neuvostolle. Huomautin edellisessä keskustelussa siitä, ettei se ollut läsnä, mutta jos se olisi läsnä tänään, kiittäisin myös neuvostoa, koska Belgian puheenjohtajakaudella edistyimme asiassa hyvin. Olen hyvin kiitollinen siitä.

Ehdotuksesta on suoranaista etua kaikille kansainvälistä suojelua saaville henkilöille, jotka ovat oleskelleet EU:n alueella yli viiden vuoden ajan mutta jotka eivät tällä hetkellä voi saada pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen asemaa. Se lopettaa vihdoin heidän erilaisen kohtelunsa verrattuna muihin kolmannen maan kansalaisiin ja antaa heille suuremman varmuuden heidän tilanteestaan EU:ssa.

Neuvottelujen kiperimmäksi kysymykseksi muodostui se, miten viiden vuoden laillisen oleskelun aika tulisi laskea. Me tuimme komissiota siinä, että menettelyn koko kesto olisi otettava huomioon. Neuvosto kuitenkin vastusti tätä voimakkaasti. Me olimme erityisen huolestuneita tästä, koska turvapaikkamenettely voi joissakin jäsenvaltioissa kestää vuosia. Neuvotteluissa saavuttamamme kompromissi on, että vähintään puolet turvapaikkamenettelystä otetaan huomioon, ja jos menettely kestää yli 18 kuukautta, koko menettely otetaan huomioon.

En nyt välttämättä haluaisi mennä vastaavuustaulukoihin, mutta velvollisuuteni on sanoa niistä jotain – mieluiten en tekisi niin. Kehottaisin kuitenkin toimielimiä pääsemään horisontaaliseen sopimukseen tässä asiassa. Kehottaisin erityisesti neuvostoa myöntämään vastaavuustaulukkojen tärkeyden lainsäädännön täytäntöönpanon tarkkailun kannalta. Meillä oli hyvin vaikea tilanne, kun monet parlamentin eri ryhmien tärkeänä pitämät asiat uhkasivat viivästyä tämän takia.

Olen hyvin tyytyväinen myös siihen, että ehdotuksen piiriin kuuluvat sekä pakolaiset että toissijaisen suojeluaseman saaneet henkilöt. Se on olennaisen tärkeää, jotta voidaan jatkaa suuntausta kohti suojelun normien ja kummallekin ryhmälle myönnettyjen oikeuksien yhdenmukaistamista, kun aseman määrittelyä koskevaa direktiiviä muotoillaan uudelleen. Sopimus sisältää myös monia takuita palauttamista vastaan. Kun otetaan huomioon, että hakijat voivat nyt liikkua jäsenvaltioiden välillä, on tärkeää, ettei hakijoiden taustalla olevaa suojelun tarvetta unohdeta. Siksi jäsenvaltioiden on sisällytettävä kansainvälistä suojelua saavien pitkään oleskelleiden kolmannen maan kansalaisten oleskelulupaan huomautus, ja niillä on velvollisuus kuulla suojelun myöntänyttä jäsenvaltiota mahdollisen karkottamisen tapauksessa. Ehdotuksessa otetaan huomioon myös tapaus, että suojelu siirtyy toiselle jäsenvaltiolle kansallisten järjestelyjen mukaisesti. Pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen oleskelulupaa on vastaavasti muutettava, jotta suoja palauttamista vastaan taataan.

Olemme myös varmistaneet sen, että perheiden yhtenäisyyden periaate säilytetään tapauksessa, että henkilö karkotetaan toiseen jäsenvaltioon. Samalla on kuitenkin selvää, että tämän ei pitäisi olla automaattista tapauksissa, joissa perheenjäsenten poistuminen karkotetun henkilön mukana ei olisi heidän etujensa mukaista.

Sopimus, johon olemme tässä päässeet, on merkki uudesta yhteistyöstä, jota kolmen toimielimen kesken voi turvapaikka-asioiden ja laillisen maahanmuuton alalla olla Lissabonin sopimuksen antaman uuden kehyksen ansiosta. Se osoittaa, että voimme päästä sopimukseen jäsenvaltioiden kanssa edistyksellisestä turvapaikka-asioita koskevasta lainsäädännöstä.

Haluan jälleen kiittää eri ryhmiä edustavia varjoesittelijöitäni, jäsen Nedelchevaa, jäsen Wikströmiä ja muita kollegoja, jotka auttoivat tekemään tästä minulle miellyttävän trialogin – aika ristiriitainen ilmaus! Kiitän kaikkia asianosaisia siitä, että tästä on tullut todellisuutta.

  Cecilia Malmström, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin aluksi kiittää Euroopan parlamentin esittelijää Claude Moraesia. Hän on tehnyt loistavan työn yhdessä varjoesittelijöidensä kanssa. Parlamentti, komissio ja neuvosto ovat todella päässeet sopimukseen. Myös ministeri oli hyvin avulias.

Saavuttamamme kompromissi on hyvin tasapainoinen, ja se on linjassa vuoden 2007 ehdotuksen kanssa. Pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen aseman myöntäminen kansainvälistä suojaa saaville henkilöille takaa Euroopan pakolaisille paremman suojelun tason ja oikeusvarmuuden ja mahdollistaa heille paremman integroitumisen yhteiskuntaan.

Tämä on myös turvapaikkapakettimme ensimmäinen rakennuspalikka – ensimmäinen kuudesta säädöksestä – ja ensimmäinen askel kohti yhteistä tavoitettamme, joka on yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän aikaansaaminen vuoteen 2012 mennessä. Se antaa vahvan poliittisen signaalin siitä, että me pystymme sopimaan, että me haluamme kulkea tätä vaikeaa mutta tarpeellista tietä ja edistyä, ja että me voimme toimia tässä järkevästi ja rakentavasti. Haluan todella kiittää teitä siitä.

Paljon esillä olleesta vastaavuustaulukkojen kysymyksestä komissio antoi neuvostolle lausuman. Saanen lukea sen tässä. [Komissio muistuttaa lupauksestaan varmistaa, että jäsenvaltiot laativat vastaavuustaulukot, joilla osoitetaan jäsenvaltioiden toteuttamien täytäntöönpanotoimien ja EU:n direktiivien välinen yhteys, ja tiedottavat niistä komissiolle osana EU:n lainsäädännön saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä; tämä on kansalaisten edun mukaista, edistää lainsäädännön parantamista ja lisää oikeudellista avoimuutta sekä auttaa tarkastelemaan, ovatko kansalliset säännöt EU:n säännösten mukaisia.

Komissio pitää valitettavana, ettei se saanut tukea säännökselle, joka sisältyi komission vuoden 2007 ehdotukseen pitkään oleskelleiden kolmansien maiden kansalaisten asemasta annetun direktiivin muuttamisesta ja jolla pyrittiin tekemään vastaavuustaulukoista pakollisia.

Komissio voi kompromissin hengessä ja varmistaakseen pitkään oleskelleiden kolmansien maiden kansalaisten asemaa koskevan ehdotuksen välittömän hyväksymisen suostua tekstiin sisällytettyjen vastaavuustaulukkojen pakollisuutta koskevan säännöksen korvaamiseen asiaankuuluvalla johdanto-osalla, jossa kannustetaan jäsenvaltioita noudattamaan tätä käytäntöä.

Komission tässä asiakirjassa noudattamaa kantaa ei tule kuitenkaan pitää ennakkotapauksena. Komissio jatkaa ponnistelujaan pyrkimyksenä löytää yhdessä Euroopan parlamentin ja komission kanssa tarkoituksenmukainen ratkaisu tähän horisontaaliseen kysymykseen.]

Uskoakseni voimme olla yhtä mieltä tästä. On tärkeää, että tämän julkilausuma on pöytäkirjassa ja että se on kuultu. Kuten aikaisemmassa keskustelussa sanoin, komissio toistaa tämän argumentin.

Siitä huolimatta on hyvin tärkeää, että olemme päässeet sopimukseen tästä mietinnöstä. Kiitokset kaikille vielä kerran panoksestanne.

  Mariya Nedelcheva, PPE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvä jäsen Moraes, hyvät kuulijat, haluaisin ensinnäkin onnitella esittelijä Moraesta hänen tekemästään erinomaisesta työstä ja siitä esimerkillisestä yhteistyöstä, jota hän on osoittanut työskentelyssä varjoesittelijöiden, komission ja neuvoston kanssa.

Olemme tämän mietinnön myötä päässeet merkittävän askeleen eteenpäin kohti yhdenmukaistettua turvapaikkajärjestelmää. Neuvoston kanssa saavutettu sopimus oli välttämätön, ja olen hyvin tyytyväinen, että olemme onnistuneet edistymään tässä asiassa. Turvapaikkapaketti on hyvin paljon laajempi, ja siinä on todellakin vielä paljon tehtävää. Siksi me emme saa nyt luovuttaa, ja toivon, että neuvosto omaksuu saman yhteistyöhaluisen asenteen neuvotteluissa tulevista kysymyksistä. Tämän halusin sanoa johdantona.

Mitä tulee itse asiaan, en halua toistaa esittelijän sanoja, mutta haluan palata kahteen kysymykseen. Ensinnäkin haluaisin korostaa sitä, että on tärkeää, että integroimme kolmansien maiden kansalaiset yhteiskuntaan. Maahanmuuttajista on valtavasti etua talouksillemme. Me emme voi kuitenkaan ottaa vastaan kaikkia ja millä tahansa ehdoilla. Useat hallitukset ovat viime kuukausina huomanneet, että niiden integraatiomalli on epäonnistunut.

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Cecilia Wikström, ALDE-ryhmän puolesta. – (SV) Arvoisa puhemies, ensinnäkin haluaisin kiittää jäsen Moraesia, joka on laatinut tämän mietinnön, johon meidän on määrä ottaa kantaa, hänelle ominaisella laadukkaalla tavalla ja osoittaen vilpitöntä tahtoa ylläpitää humanitaarisia ja lähimmäisen kunnioituksen periaatteita.

Jäsenvaltiossa kansainvälistä suojelua saavat henkilöt jäävät sinne usein hyvin pitkäksi aikaa, ehkä loppuelämäkseen, koska heidän suojattomuudellaan ja heihin kohdistuvalla vainolla maassa, josta he ovat paenneet, on taipumus kestää pitkään. Monet kansainvälistä suojelua saavat henkilöt ovat siksi samassa tilanteessa kuin pakolaisiksi luokitellut henkilöt. On myös järkevää luokitella ihmiset maan asukkaiksi heidän asuttuaan maassa viisi vuotta. Tämä oli myös sekä komission että parlamentin omaksuma lähestymistapa. Neuvosto halusi omaksua erilaisen lähestymistavan, mitä pidän valitettavana.

Korostaisin myös, että kansainvälistä suojelua saavan henkilön perheenjäsenten täytyy voida järjestää omaa elämäänsä. Esimerkiksi karkotuksen tapahtuessa perheen on voitava valita, seuraako se mukana vai jääkö se olinpaikkaansa. Olen tyytyväinen, että parlamentti nyt hyväksyy tämän mietinnön. On valitettavaa, että neuvosto ei ole hyväksynyt vastaavuustaulukkoja, mutta olen tyytyväinen siihen, että me etenemme nyt näiden mietintöjen avulla, jotka on määrä sisällyttää yhteiseen eurooppalaiseen turvapaikkajärjestelmään.

On syytä toivoa, että neuvosto omaksuu nyt kuuntelevamman asenteen. Meillä kaikilla on sama määräaika, ja se on vuosi 2012. Meidän on nyt luovuttava vanhoista piintyneistä asenteistamme ja omaksuttava yleiseurooppalaista asennetta ja katsottava, mikä on kaikille parhaaksi turvapaikka- ja maahanmuuttokysymyksissä. Muussa tapauksessa sanasta "solidaarisuus" tulee pian sisällyksetön.

Haluan vielä kerran kiittää esittelijä Moraesta hänen hienosta, sanoisinko erinomaisesta yhteistyöstään tämän mietinnön parissa.

  Judith Sargentini, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, viime viikolla kävimme kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan kanssa Ateenassa, ja siellä ollessani keskustelin Mamuthin kanssa. Mamuth on 26-vuotias ja kotoisin Eritreasta. Hän tuli Euroopan unionin alueelle Kreikan kautta ja matkusti sieltä edelleen Alankomaihin. Hän olisi halunnut jäädä sinne, koska hänellä oli siellä tuttavia, mutta hänet lähetettiin takaisin Kreikkaan. Mamuth sanoi, että jos hän mahdollisesti saa pakolaisaseman Kreikasta, hän ei voi matkustaa vapaasti ja että kestäisi ikuisuuden, ennen kuin hänelle myönnettäisiin Kreikan kansalaisuus.

Mamuthin kaltaisten nuorten miesten takia, joilla on oikeus uuteen elämään ja jotka eivätkä ansaitse tulla pallotelluksi edestakaisin yli rajojen, olen tyytyväinen siihen, että tämä parlamentti aikoo nyt muuttaa tuota tilannetta ja että esittelijä Claude Moraes on onnistunut ottamaan tämän turvapaikkapakettiemme ensimmäisen askeleen. On myös tärkeää, että Mamuthille, joka itse asiassa mieluiten eläisi uutta elämäänsä Alankomaissa, suodaan kunnollinen vertailuperusta, koska tällä nuorella miehellä on oikeus nähdä, miten eri asioita hoidetaan Kreikassa ja Alankomaissa, tai minne tahansa hän haluaakin rakentaa elämänsä.

Kiitos teille, jäsen Moraes, kiitos yhteistyöstänne. Nähtäväksi jää, miten kauan menettely Mamuthin osalta kestää.

  Simon Busuttil (PPE). – (MT) Arvoisa puhemies, haluaisin aluksi kiittää ja onnitella Claude Moraesia hänen mietinnöstään. Kannatan mietintöä ja olen siihen tyytyväinen, koska siinä suodaan uusia oikeuksia niille, jotka hakevat kansainvälistä suojelua, myös pakolaisille. Siinä annetaan heille oikeudet, jotka joka tapauksessa on jo annettu kolmansien maiden kansalaisille, jotka ovat oleskelleet viiden vuoden ajan laillisesti jossain Euroopan unionin maassa. Tähän mietintöön on kuitenkin liittynyt joitain ongelmia. Olen kotoisin maasta, joka on kokenut nämä vaikeudet, nimittäin sen, että viisi vuotta on aivan liian pitkä aika odottaa sitä oikeutta, joka tällä lailla myönnetään. Tämä pätee erityisesti niihin maihin, joissa oleskelee valtava määrä ihmisiä, jotka ovat juuttuneet sinne; he ovat jumissa siinä maassa, jonne he ensiksi saapuivat. Minun maani lisäksi on muitakin maita, joissa on koettu samaa. Kreikka on yksi niistä. Siellä oleskelee suunnaton määrä ihmisiä, joita vaaditaan odottamaan viisi vuotta, ennen kuin he voivat hyötyä näistä tämän lain mukaisista oikeuksista. He luonnollisesti perimmältään hyötyvät siitä, että voivat oleskella maassa pitkäaikaisesti, mutta he eivät esimerkiksi voi siirtyä muihin Euroopan unionin maihin – asia, mikä voisi auttaa suuresti sellaisia maita kuin Kreikka, Malta, Kypros ja muut. Siksi mielestäni tätä lakia, vaikka se hyvä onkin, olisi voitu parantaa alentamalla vaadittua viiden vuoden odotusaikaa. Niinpä haluaisinkin lopuksi kiittää esittelijä Claude Moraesia siitä, että hän on tunnistanut tämän ja tehnyt mitä voinut eli ottanut tämän sentään symbolisesti esiin perustelujensa loppuosassa.

  Ioan Enciu (S&D). – (RO) Arvoisa puhemies, minäkin aloitan onnittelemalla kollegaani Claude Moraesia hänen mietinnöstään. Haluan kiittää häntä myös hänen poikkeuksellisesta panoksestaan kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan koordinaattorina.

Mielestäni on erinomaista, että tämä uusi direktiivi vihdoin täyttää sen oleskeluoikeuden osalta vallinneen oikeudellisen tyhjiön, jossa kansainvälistä suojelua saavat henkilöt ovat kaikkialla Euroopan unionissa olleet. Näiden johonkin Euroopan unionin jäsenvaltioon asettuneiden henkilöiden asema on tällä hetkellä oikeusvarmuuden kannalta epävarma, koska he eivät ole nykyisissä olosuhteissa oikeutettuja pitkäaikaiseen oleskelulupaan, mihin muut kolmannen maan kansalaiset ovat oikeutettuja. Heille on myönnettävä syrjimättömästi oikeus pitkäaikaiseen oleskeluun, ainoan ehdon ollessa aikaisempi laillinen oleskelu, mikä pätee myös muihin kolmansien maiden kansalaisiin. Mielestäni olisi ollut parempi ottaa tässä laskennassa huomioon kokonaisuudessaan se aika, jonka henkilö on oleskellut laillisesti Euroopan unionissa, laskettuna kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen jättämisen ajankohdasta.

Samaan aikaan on otettava huomioon se, että nämä ihmiset ovat Euroopan unionin ulkopuolella pysyvästi suojattomia, joten kaikki kansainvälisen suojelun lakkauttamista tai oleskeluoikeutta koskevat toimet on toteutettava heidän perusoikeuksiaan ja palauttamiskiellon periaatetta tinkimättömästi kunnioittaen.

Tällä direktiivillä annetaan välttämättömät uudet määräykset menettelyistä, joita voidaan soveltaa, jos kyseeseen tulee karkotus tai kansainvälisen suojelun lopettaminen. Mielestäni meidän tulee äänestää Claude Moraesin mietinnön puolesta, koska se on osa Euroopan unionin turvapaikka- ja maahanmuuttojärjestelmää koskevaa kokonaispakettia.

  Franz Obermayr (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, en katso tätä mietintöä vaaleanpunaisten silmälasien läpi. Katson sitä tietoisena kotivaltioittemme kansalaisten huolenaiheista, sillä pakolaisille, jotka ovat asuneet viisi vuotta jossain jäsenvaltiossa, on sitten tarkoitus myöntää pitkään oleskelleen henkilön asema. Tämä pätee koko EU:n alueella. Jos pakolainen on asettunut asumaan maahan, jossa on suhteellisen pehmeä turvapaikkalainsäädäntö, hän voi viiden vuoden kuluttua siirtää asuinpaikkansa mihin tahansa muuhun jäsenvaltioon. Hän tietenkin etsii alun perin jäsenvaltion, jossa säännöstössä on aukkoja, ja asettuu asumaan pitkäaikaisesti sinne, missä on hyvä sosiaaliturva. Seurauksena on henkilöiden siirtymistä maasta toiseen ja hyväksikäyttöä. Myös turvapaikkamenettelyn keston tulkinta on ongelmallista, koska usein hallinnollisia menettelyjä ja tutkimuksia tahallisesti viivytetään. Direktiivin laajentaminen toisi entistäkin suuremman taakan niille jäsenvaltioille, joissa on hyvä sosiaaliturva ja joilla on jo muutenkin vakavia ongelmia. Tämä vaikeuttaisi entisestään pakolaisten integrointia. Olen tämän mietinnön suhteen erittäin kriittinen.

  Cecilia Malmström, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, minulla ei ole paljon lisättävää. Täällä on suuri yksimielisyys tuesta tätä tärkeää direktiiviä koskevalle esittelijä Moraesin työlle.

Haluaisin vain vielä kerran vakuuttaa esittelijä Moraesille ja muille, että tämä on tärkeä rakennuspalikka. Uskon, että se saa vahvan tuen huomisessa äänestyksessä. Tämä on ensimmäinen askel yhteisessä matkassamme kohti vuotta 2012 ja turvapaikkapakettia. Toivon vain, että tämä rakentavan yhteistyön henki säilyy, koska tarvitsen – ja odotan – tukeanne jäljellä oleville direktiiveille.

  Claude Moraes, esittelijä. – (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin aivan virallisesti kiittää komission jäsentä hänen tätä koskevasta työstään.

Yksi syy, miksi me toivomme, että turvapaikka-asioita koskeva ensimmäinen askel saadaan päätökseen huomisessa äänestyksessä – ja toivon sen olevan menestyksekäs äänestys – on se, että vaikka turvapaikka-asiat ovat edelleen yksi arkaluonteisimmista asioista täällä parlamentissa, kuten jäsen Busuttil totesi, ja erityisesti pienemmille maille, jokaisella yksittäisellä säädöksellä voi olla suhteeton vaikutus paitsi pieniin maihin myös sellaisiin levottomuuspesäkkeisiin kuin Kreikka.

Meidän kaikkien olisi edettävä hyvin harkitsevaisesti, kuten teimme tässä mietinnössä, ja perusteluissa on kohtia, jotka takaavat sen, että jäsenvaltioiden huolenaiheet otetaan vakavasti, erityisesti kun ne tulevat vakavasti otettavilta jäseniltä. Saatoimme esimerkiksi ottaa mukaan jäsen Nedelchevan integroitumista koskevat huolenaiheet ja jäsen Wikströmin huolenaiheet, kun hän puhui perheenjäsenistä ja karkotuksista, samoin kuin muun muassa perheväkivaltaa koskevat kysymykset. Kun meillä on tällaista yhteistyötä, neuvottelut sujuvat hyvin ylemmällä tasolla eli komissiossa ja neuvostossa sen työn ansiosta, jota me parlamentissa kollegoiden kesken teemme.

Lopuksi totean, hyvä jäsen Sargentini, että halusin todella löytää luovan tavan sanoa, että vastaavuustaulukot ovat äärimmäisen tärkeitä. Kun sanon, että turvapaikanhakijat odottavat nyt vastaavuustaulukkoja täytäntöönpantavaksi, on luultavasti luovinta ja kekseliäintä lobbausta vastaavuustaulukkoja koskevan päätöksen puolesta, joten toivon, että neuvosto kuunteli. Kiitokset vielä kerran kaikille kollegoilleni heidän tuestaan tämän mietinnön yhteydessä.

  Puhemies. – (HU) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tiistaina 14. joulukuuta 2010.

20. Alueellinen, sosiaalinen ja taloudellinen yhteenkuuluvuus – Hyvä hallintotapa ja EU:n aluepolitiikka (keskustelu)

  Puhemies. – (HU) Esityslistalla on seuraavana yhteiskeskustelu seuraavista mietinnöistä:

– Petru Constantin Luhanin aluekehitysvaliokunnan puolesta laatima mietintö alueellisesta, sosiaalisesta ja taloudellisesta yhteenkuuluvuudesta [2009/2233(INI)] (A7-0309/2010) ja

– Ramona Nicole Mănescun aluekehitysvaliokunnan puolesta laatima mietintö hyvästä hallintotavasta ja EU:n aluepolitiikasta [2009/2231(INI)] (A7-0280/2010).

  Petru Constantin Luhan, esittelijä. – (RO) Arvoisa puhemies, olemme tässä mietinnössä pyrkineet vastaamaan otsikon kysymykseen eli siihen, onko taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden vakiinnuttaminen EU:n maailmanlaajuisen kilpailukyvyn ehdoton edellytys, ja erityishuomio on ollut koheesiopolitiikan tehtävässä tässä suhteessa.

On hälyttävää, että Euroopan unionin 271 alueen kesken on niin suuria eroavuuksia. Kaikkein kehittyneimmän alueen BKT asukasta kohti on 334 prosenttia EU:n 27 jäsenvaltion keskiarvosta, kun se köyhimmällä alueella se on vain 26 prosenttia eli 13 kertaa pienempi.

Toinen epäsuotuisa tekijä on Euroopan unionin talouskasvu, joka on kansainvälisten kilpailijoidemme talouskasvua hitaampi. Siksi meidän on, kuten EU 2020 -strategiassakin on mainittu, voimaamme lisätäksemme kehitettävä strategisia aloja ja katsottava Euroopan unionin ulkopuolelle.

Euroopalla on edessään vaikea tehtävä, koska sen on selviydyttävä paitsi ajankohtaisen kriisin vaikutuksista myös muista suurista haasteista, kuten sopeutumisesta globalisaatioon, väestörakenteen muutoksesta, ilmastonmuutoksesta ja energiavarmuuskysymyksistä.

Koheesiopolitiikan rooli EU 2020 -strategiassa on kiistaton. Katson, että tämän politiikan ensisijaisten tavoitteiden on kuljettava rinta rinnan tulevan strategian tavoitteiden kanssa, mutta on syytä mainita, että sen on silti pysyttävä itsenäisenä politiikanalana. Strategian tavoitteet voidaan saavuttaa helpommin lisäämällä synergiaa yhtäältä tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelmien ja toisaalta koheesio-ohjelmien kesken. Meidän on tuettava laajoja, EU:n tason vaikutusten kannalta merkittäviä hankkeita, joilla saadaan aikaan talouskasvua, luodaan työpaikkoja ja turvataan alueiden kestävä kehitys.

Erityistä huomiota on kiinnitettävä myös investointeihin kaikenlaisiin infrastruktuureihin, olipa niissä kyse liikenteestä, tieto- ja viestintätekniikasta, sosiaali- ja opetusalasta, tutkimuksesta ja kehityksestä tai ympäristöstä. Ne auttavat saavuttamaan kaikkien EU:n kansalaisten kannalta sopivan saatavuustason ja antavat heille tasa-arvoiset mahdollisuudet hyödyntää potentiaaliaan.

Paikallisen ja alueellisen tason suuntaviivat määräytyvät alueen erityspiirteiden mukaan ja tarjoavat mahdollisuuden tuottaa välitöntä lisäarvoa. Hajauttamisperiaatteen soveltamista on edistettävä aina paikallisviranomaisten tasolle saakka, jotta parannetaan EU:n varojen käyttöastetta.

Edistettäessä talouden kilpailukykyä ja luotaessa työpaikkoja ei pidä jättää huomiotta sitä hyvin tärkeää roolia, joka pk-yrityksillä on. EU:n rahoitusta, uusia rahoitusjärjestelyjä koskevia välineitä ja muita luottolähteitä on oltava paremmin niiden saatavilla. Koheesiopolitiikan vaikutuksen maksimointi on ehdottoman tärkeää talouden kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Tässä vaiheessa haluaisin korostaa, että on jatkettava EU:n varojen käyttöä koskevien menettelyjen yksinkertaistamista, taattava varojen joustava käyttö, käytettävä edelleen BKT:tä pääkriteerinä alueiden koheesiopolitiikkakelpoisuuden määrittämisessä, ja että komission on tehtävä konkreettinen ehdotus julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien käytöstä.

Mielestäni Euroopan unionin globaalin kilpailukyvyn parantamiseksi osa koheesiopolitiikkaan osoitetuista varoista olisi käytettävä luomaan Euroopalle maailmanlaajuista johtoasemaa ja ylläpitämään sitä niillä aloilla, joilla sillä jo on kilpailuetua, ja aloilla, joilla sillä on mahdollisuuksia päästä maailmanlaajuiseen johtoasemaan.

Siksi, hyvät kollegat, taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen koheesion saavuttaminen on strategisten investointien ohella ehdoton edellytys sille, että Euroopan unionin maailmanlaajuinen taloudellinen kilpailukyky voidaan turvata.

  Ramona Nicole Mănescu, esittelijä. – (RO) Arvoisa puhemies, nykyinen maailmanlaajuinen kriisi on nostanut jälleen kerran esiin sen, miten tärkeä on kaikkia tasoja koskeva hyvä hallinto, sekä sen, että paikallisten ja alueellisten viranomaisten on osallistuttava jatkuvasti ja tasaveroisina kumppaneina EU:n politiikan ja strategioiden laatimiseen ja täytäntöönpanoon. Se on tärkeää erityisesti siksi, että ne panevat täytäntöön lähes 70 prosenttia EU:n lainsäädännöstä.

Koheesiopolitiikalla on keskeinen rooli sovellettaessa monitasoista hallintoa. Kun otetaan huomioon se merkittävä vaikutus, joka sillä on Euroopan alueellisen koheesion saavuttamisessa, monitasoisen hallinnon periaatteesta pitäisi tulla kaikille jäsenvaltioille pakollinen. Paikallisten ja alueellisten viranomaisten aktiivinen osallistuminen päätöksentekoprosessiin, myös ennen lainsäädäntövaihetta, sekä asianmukainen analyysi jaetun hallinnoinnin mekanismeista ja niistä eri velvollisuuksista, jotka komissiolla ja jäsenvaltioilla on, todella takaavat sen, että tulevalla ohjelmakaudella unionin varojen käytössä päästään parempiin tuloksiin.

Käytännön todellisuus on osoittanut meille, että kokonaisvaltainen lähestymistapa suhteessa aluepolitiikkaan on saavutettujen tulosten kannalta paljon tehokkaampi. Juuri tästä syystä tämän lähestymistavan pitäisi tulla pakolliseksi. Tarvitsemme kumppanuuden käsitteelle yhteisen määritelmän. Tästä totean, että olen pyytänyt Euroopan komissiota esittämään määritelmän, jonka avulla voidaan rakentaa todellisia kumppanuuksia alue- ja paikallisviranomaisten kanssa.

Siksi jäsenvaltioiden käytettävissä oleva ratkaisu on, että käytetään paikallisia kehityksen menetelmiä, jotka perustuvat paikalliseen kumppanuuteen, kun halutaan kasvattaa paikallis- ja alueviranomaisten roolia EU:n ohjelmien hallinnoinnissa ja täytäntöönpanossa, erityisesti kun kyseessä ovat kaupunkien ja maaseudun sekä rajatylittävän kehittämisen ohjelmat. EU:n ja kansallisen tason säännösten yksinkertaistaminen, ei ainoastaan talouskriisin seurauksena, vaan myös tulevan koheesiopolitiikan yleisenä periaatteena, on koheesiopolitiikan paremman hallintotavan ennakkoehto, koska se on ainoa tapa, jolla voimme kannustaa mahdollisia tuensaajia.

Mielestäni tulevalle ohjelmakaudelle tarvitaan lisäksi EU:n varojen käyttöä koskeva säännöstö, joka on sovellettavissa kaikkiin jäsenvaltioihin, jotta poistetaan se mahdollisuus, että jäsenvaltiot ottavat käyttöön lisäehtoja, jotka tosiasiallisesti rajoittavat rahoituksen saantia.

Jos pitkän aikavälin pyrkimyksenämme on politiikka, joka on selkeämpää, tuloshakuisempaa ja paljon helpompaa soveltaa, komission on parannettava sekä paikallis- ja alueviranomaisille annettavan tuen kapasiteettia että niitä järjestelmiä, joilla kansallisella tasolla toteutettavaa toimintaa valvotaan. Katson, että näiden viranomaisten koulutus ja ohjaus läpi ohjelmien täytäntöönpanoprosessin auttaa alentamaan korkeaa virhetasoa erityisesti tukeen oikeuttamattomien menojen ja julkisten hankintojen osalta. Jotta vältettäisiin tarkastusten päällekkäisyys ja kohtuuton tarkastaminen, joka nykyisin tulee edunsaajien osaksi, olemme pyytäneet komissiota tuottamaan yhtenäisen tarkastusohjekirjan, joka helpottaisi yhtenäisen tarkastusmallin soveltamista yhtäläisesti kaikilla tasoilla. Viimeisenä muttei vähäisimpänä haluan todeta, että meidän on ryhdyttävä toimiin, joilla tuetaan yksityisen sektorin osallistumista EU:n hankkeisiin. Ensimmäinen askel tähän suuntaan on se, että yksinkertaistetaan säännöksiä, jotka koskevat pienille ja keskisuurille yrityksille tarkoitettujen rahoitusjärjestelyjä koskevien välineiden käyttöä.

Lopuksi haluan mainita hyvän yhteistyön, joka minulla on ollut komission edustajien kanssa neuvottelujen aikana, samoin kuin myötämielisyyden ja tuen, jota he ovat osoittaneet kannattamalla voimakkaasti tässä mietinnössä esitettyjä toimenpiteitä, mikä on lisätakuu sille, että komissio lopulta hyväksyy nämä toimenpiteet.

  Johannes Hahn, komission jäsen. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät Euroopan parlamentin jäsenet, erityisesti esittelijät Mănescu ja Luhan, haluan sanoa teille molemmille erityiskiitokset mietinnöistänne, joissa oli jälleen hyvin rakentavia ja myönteisiä ajatuksia aluepolitiikasta. Ne osuvat myös ehdottomasti oikeaan ajankohtaan, kun otetaan huomioon parhaillaan käynnissä olevat neuvottelut aluepolitiikan tulevasta rakenteesta ja ennen muuta tammikuun lopulla/helmikuun alussa järjestettävä koheesiofoorumi.

On tärkeä nähdä aluepolitiikka yhä uudelleen investointipolitiikkana, politiikkana, jolla investoidaan alueisiin, ihmisiin, EU:n kansalaisiin. Innovaatio- ja aluepolitiikan alalle on tällä rahoituskaudella jo korvamerkitty kaikkiaan 86 miljardia euroa, minkä on tarkoitus auttaa erityisesti pk-yrityksiä parantamaan työntekijöidensä, tuotantomenetelmiensä ja tarjoamiensa palvelujen laatua. Kyse on kuitenkin siitä – ja tässä molemmat ovat täysin oikeassa –, että meidän on tulevaisuudessa parannettava strategiaamme, niin että tarkastusten lisäksi, jotka tulevaisuudessa ovat edelleen välttämättömiä, toisin sanoen moitteettoman varainhoidon ohella, keskitämme huomiomme paljon voimakkaammin työmme tulossuuntautuneisuuteen. Sanon aina – tämä on myös koheesiokertomuksen ja sen päätelmien ydin –, että keskittyminen joihinkin harvoihin EU 2020 -strategiassa vahvistettuihin painopistealoihin ja joustavuus täytäntöönpanossa Euroopan eri alueilla eivät ole keskenään ristiriidassa.

Alueellisen yhteenkuuluvuuden merkitys on suunnattoman suuri. Minulle se on ehdottoman tärkeä asia, ja se antaa meille tietoa siitä, miten voimme edelleen parantaa alueiden elinoloja – mikä on tehtävämme – ja varmistaa, että ihmisillä on tulevaisuudennäkymät myös niillä alueilla, jonne he ovat syntyneet. Myös tämä edistää Euroopan sisäisen yhteenkuuluvuuden lujittumista.

Tässä yhteydessä on tärkeää – ja tätä olisi tulevalla ohjelmakaudella korostettava – keskittää huomio jälleen kaupunkien rooliin, kun otetaan huomioon, että noin 70 prosenttia eurooppalaisista asuu kaupunkiympäristössä, mutta samalla on ehdottoman tärkeää, ettei unohdeta kaupungin ja maaseudun välistä suhdetta. Tässä on käytettävä muuta rahoitusta ja pyrittävä edelleen parantamaan yhtymäkohtia ja estämään tarpeettomia päällekkäisyyksiä.

Tärkeää on myös se, että – asia, josta keskustelimme hyvin laajasti ja mielestäni hyvällä tavalla täällä parlamentissa jokin aika sitten – kiinnitämme huomion maantieteellisiltä ominaispiirteiltään erityisiin alueisiin, ja että luonnollisesti pohdimme myös Euroopan väestörakenteen kysymystä – asia, jonka kohtaamme vielä hyvin usein ja joka meidän on otettava käsiteltäväksi. Tässä on yhtäältä nähtävissä suuntaus, jossa juuri maaseutualueiden väestö vähenee merkittävästi, ja jossa toisaalta kaupunkien vetovoima suuresti kasvaa. Siten yhä suurempi määrä ihmisiä elää yhä pienemmällä alueella, ja toisaalta alueita tyhjenee väestöstä. Tätä vastaan voidaan tietyssä määrin vaikuttaa investoimalla uuteen ja vanhaan infrastruktuuriin. Sillä on keskeinen osuus kasvun varmistamisessa.

Hyvin tärkeä on kumppanuusasia, yhteistyö, kuten erityisesti jäsen Mănescun mietinnössä mainittiin. Kyllä, on tärkeää, että kehitetään monitasoista hallintoa. Haluaisin kuitenkin juuri täällä parlamentissa sanoa, että on tärkeää, että myös alueet ottavat mukaan paikallistason. Kun olen alueilla keskustelemassa asioista, minulla on joskus vaikutelma, että alueelliset edustajat eivät ota mukaan paikallisia edustajia, ja kansalliset edustajat eivät ota mukaan alueellisia edustajia. Tässä on välttämätöntä kehittää välineitä.

Yhdyn näkemykseenne, mutta minun on toisaalta sanottava teille, että meidän on tietenkin kunnioitettava kunkin jäsenvaltion perustuslaillista kehystä ja tehtävä sille oikeutta. Annan teille tukeni siinä, että niin pitkälle kuin mahdollista kaikki tasot, mutta mahdollisuuksien mukaan myös kaikki sidosryhmät, myös kansalaisjärjestöt, tulee ottaa mukaan kumppanuus- ja investointiohjelmiemme kehittämiseen.

Palaan varainhoidon valvonnan kysymykseen ehkä vielä loppupuheenvuorossani, sillä olen jo ylittänyt puheaikani. Haluan myös toivottaa tervetulleeksi uuden puhemiehen, joka nyt johtaa puhetta.

Puhetta johti
varapuhemies Miguel Angel MARTÍNEZ MARTÍNEZ

  Iosif Matula, PPE-ryhmän puolesta. – (RO) Arvoisa puhemies, koheesiopolitiikka on yksi EU:n tärkeimmistä ja menestyksekkäimmistä politiikanaloista. Lissabonin sopimus mahdollistaa alueellisten viranomaisten tiiviimmän osallistumisen päätöksentekoprosessiin, mikä on tärkeä askel kohti monentasoista hallintoa. Tämän on oltava avainasemassa, ei vain tulevalla ohjelmakaudella, vaan myös Eurooppa 2020 -strategian suunnittelun ja täytäntöönpanon kaikissa vaiheissa.

Jäsen Mănescun mietinnössä, jonka puolesta aluekehitysvaliokunnassa äänestettiin yksimielisesti, halutaan kohdistaa huomio alue- ja paikallisviranomaisten toimivaltaan ja rooliin koheesiopolitiikan täytäntöönpanoprosessissa. Mietinnössä korostetaan, että monitasoista lähestymistapaa on sovellettava horisontaalisesti kaikessa EU:n politiikassa. Monitasoinen hallinto on alueellisen koheesion edellytys ja sen mahdollisuuksien vahvistaja. Sen tulisi perustua alhaalta ylöspäin suuntautuvaan lähestymistapaan ja ottaa huomioon jäsenvaltioiden nykyisten hallintojärjestelmien moninaisuus.

Suurempaa huomiota on kiinnitettävä integroituun lähestymistapaan nykyisellä ohjelmakaudella ja tulevaisuudessa, ja tämä ei päde vain hallinnollisten valmiuksien parantamiseen vaan myös rahoitusjärjestelyjä koskevien välineiden käyttöön. Paikallis- ja alueviranomaisten roolia on laajennettava ottamalla käyttöön paikallisia kehityksen menetelmiä, jotka perustuvat alueellisiin kumppanuuksiin, erityisesti hankkeissa, joihin liittyy kaupunki- ja maaseutu-ulottuvuuksia ja rajatylittäviä ulottuvuuksia. Näiden kumppanuuksien tehtävä on auttaa saavuttamaan tasapainoista kehitystä, ja ne ulottuvat kansallisten kehysten ulkopuolelle ja edistävät siten unionin alueellisen koheesion lisäämistä. Lisäksi ne eivät tuo esiin vain yhteisiä kehitysmahdollisuuksia, vaan myös erityisiä paikallisia näkökohtia.

Selkeisiin, avoimiin menettelyihin perustuva monitasoinen hallinto johtaa siten myös hajauttamiseen, joka on joissakin jäsenvaltioissa yhä tarpeellista. Alue- ja paikallisviranomaisten roolin laajentaminen sisältää sen, että niille annetaan vastuu hankkeiden tehostamisesta, mikä tarkoittaa enemmän tuloksiin perustuvan lähestymistavan käyttöönottoa.

Onnittelen jäsen Mănescua ja jäsen Luhania heidän esittämistään erinomaisista mietinnöistä, jotka tuottavat merkittävää lisäarvoa koheesiopolitiikan tulevaisuudelle.

  Evgeni Kirilov, S&D-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan sanoa kollegoilleni Luhanille ja Mănesculle kiitokset heidän erinomaisesta työstään. Me kaikki olemme yhtä mieltä siitä, että koheesiopolitiikalla on Euroopan alueiden kilpailukyvyn kannalta tärkeä tehtävä. Kun kyse on tämän politiikan ja sen saavutusten jatkumisesta, haluamme nähdä riittävästi resursseja tai emme ainakaan vähempää määrää rahaa koheesiopolitiikan käyttöön kuin mitä meillä on nykyään.

Emme myöskään halua lisätaakkaa tuensaajille. Koheesiopolitiikan tuleva malli riippuu päätöksestä, jonka yhdessä teemme. Komissiolla kuitenkin on tärkeä osa tekemänsä ehdotuksen kautta, ja tässä me luotamme teihin, arvoisa komission jäsen Hahn, koska mielestäni muutamat näistä ehdotuksista – kuten ehdotetut jäsenvaltioita koskevat EU:n rahoitustuen saannin ennakkoehdot – tarvitsevat vielä korjausta.

Kaikkia alueita koskeva koheesiopolitiikka tarvitsee tukea, eikä meidän pidä sallia sellaisen tilanteen syntymistä, jossa alueet kärsivät joidenkin kansallisten hallitusten tehottomuuden takia. Tässäkin, arvoisa komission jäsen, olen yhtä mieltä siitä, että on tärkeää kehittää näitä tasoja. Siksi on ratkaisevan tärkeää, ettei monimutkaisuutta korvata ehdollisuudella, ja ettei lopullisten tuensaajien elämää tehdä taas vaikeaksi. Jotta voimme varmistaa, että koheesiopolitiikka johtaa myönteisiin tuloksiin, sallikaamme alueiden osallistua aktiivisesti, antakaamme niiden tuntea prosessi omakseen, suokaamme niille asianmukaiset resurssit ja varmistakaamme, että ne käyttävät niitä tehokkaimmalla mahdollisella tavalla.

  Riikka Manner, ALDE-ryhmän puolesta. – (FI) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, aluksi haluan kiittää esittelijöitä erinomaisista mietinnöistä. Nämä kaksi mietintöä muodostavat todellakin perustavanlaatuisen pohjan koheesiopolitiikan tulevaisuuttakin ajatellen.

Toimiva ja koko Euroopan kattava koheesiopolitiikka on varmasti maailmanlaajuisen kilpailukykymme ehdoton edellytys. Kuten komissaari totesi, aluepolitiikka on nimenomaan investointipolitiikkaa. Tähän meidän pitää myös tulevaisuudessa pyrkiä. Koheesiopolitiikan avulla voimme myös vastata hyvin vahvasti Eurooppa 2020 -ohjelman strategian tavoitteisiin. Jos me haluamme parantaa tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita, meidän tulee myös huomioida koheesiopolitiikka hyvin tiiviinä osana näitä tavoitteita. Meidän pitää saada laajempi katsantokanta näihin tavoitteisiin.

Koheesiopolitiikka ei todellakaan ole ainoastaan solidaarisuutta. Toki se on myös osa sitä, mutta jo nyt koheesiopolitiikan avulla olemme hyvin vahvasti rahoittaneet tutkimusta, kehitystä ja innovaatiotoimintaa. Sen takia on hyvin perusteltua, että myös tulevalla rahoituskaudella saamme vähintäänkin samansuuruisen summan rahaa myös koheesiopolitiikalle, kuin tähänkin saakka. Viidennessä koheesiokertomuksessa otetaan erinomaisesti nämä äsken mainitut tekijät huomioon, ja on myös hyvin tärkeää, että tuloksellisuuteen panostetaan entistä enemmän.

Mǎnescun mietintö pureutuu myös koheesiopolitiikan erääseen hyvin tärkeään ydinkysymykseen siitä, kuinka luodaan hyvää, jokaisen tason huomioivaa koheesiopolitiikkaa. Meillä on ollut joitakin ikäviäkin tuloksia muun muassa implementaatiolukuja koskevassa asiassa ja niin edespäin. Meidän pitää koheesiopolitiikassa aluepolitiikan toimijoina ottaa nämä ongelmat todesta ja pyrkiä löytämään ratkaisuja myös niihin. Mielestäni Mǎnescun mietintö myös erittäin hyvin pureutuu näihin kysymyksiin.

  Jean-Paul Besset, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, keskittyisin puheenvuorossani jäsen Luhanin mietintöön.

Olemme jäsen Luhanin kanssa yhtä mieltä ainakin yhdestä asiasta: alueellinen koheesiopolitiikka on avainasemassa Euroopan tasapainoisessa, sosiaalisesti sopusointuisessa ja ekologisesti tehokkaassa talouskehityksessä, joka loppujen lopuksi on myös maailmanlaajuisesti kilpailukykyistä.

Kiitän jäsen Luhania siitä, että hän on ottanut mukaan tarkistuksiamme, joiden tavoitteena on perustaa kestävä vähähiilinen talous, joka turvaa elollisen luonnon monimuotoisuuden. Emme kaikesta huolimatta voi äänestää hänen päätöslauselmansa puolesta, koska siinä edistetään visiota koheesiopolitiikasta globaalin kilpailukyvyn välineenä, mikä meistä vaikuttaa yhä liian kapealta, liian rajoittuneelta ja riittämättömältä.

Meidän on huomautettava kahdesta silmiinpistävästä seikasta. Ensinnäkin esittelijä luottaa miltei yksinomaan määrällisiin mittapuihin kysymyksessä infrastruktuurista kasvun liikkeellepanevana voimana, kasvun ollessa hänen pääkriteerinsä. Mielestämme se ei ole nykytilanteen kannalta asianmukaista. Hän esimerkiksi mainitsee 246 tutkimus- ja kehitystoiminnan toimenpideohjelmaa ja on ylpeä niistä, muttei kysele niiden sisältöä. Tutkimus on hyvä asia, mutta meidän on myös tiedettävä, mitä me tutkimme.

Toinen silmiinpistävä seikka on, ettei esittelijä esitä riittävän selviä suunnitelmia. Olisimme halunneet, että hän olisi tehnyt määrätietoisen valinnan mietinnössään esitettyihin haasteisiin vastaamiseksi, valinnut vihreän talouden, uuden vihreän sopimuksen, joka on ainoa pätevä vaihtoehto liikuttaa Eurooppaa ja sen alueita ylöspäin.

  Charalampos Angourakis, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (EL) Arvoisa puhemies, nämä mietinnöt noudattavat samaa ruohonjuuritason vastaista linjaa kuin Euroopan unionin monopoliasemassa olevien ryhmien ja niitä palvelevien porvarillisten hallitusten strategiset suunnitelmat. Euroopan unionissa ei ole koskaan ollut yhteenkuuluvuutta, eikä siellä voi sitä koskaan ollakaan, huolimatta nähdyistä pyrkimyksistä käyttää poliittista koheesiota kansalaisten manipuloimiseen. Euroopan unionin politiikkaa värittävät kaksi perustekijää. Ensimmäinen on syvälle juurtunut epätasa-arvoisuus, joka on kapitalistisen järjestelmän kehitykseen olennaisesti kuuluva piirre. Toinen perustekijä on se, että yhteisön varoja ei osoiteta ruohonjuuritason tarpeisiin, vaan ne käytetään julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien kautta rakenteisiin ja infrastruktuureihin, kasvattaman pääoman tuottoa ja kuumaa rahaa monopoliasemassa oleville ryhmille.

Tänä päivänä, kun kapitalismin kriisi jatkuu, myös tämä harhaanjohtavasti nimetty yhteisön solidaarisuuden periaate on hylätty ja korvattu pääoman kilpailukyvyllä. Pääoman edustajien tulevaisuuden koheesiopolitiikkaa koskevat mietinnöt ja suunnitelmat palvelevat yrityskeskittymien tämänhetkisiä tarpeita, nopeuttavat ruohonjuuritason vastaisen EU 2020 -strategian kautta kapitalistista rakennemuutosta ja merkitsevät brutaalia hyökkäystä työväenluokan työtä, turvaa ja sosiaalisia oikeuksia kohtaan. Euroopan unioni ja kapitalistinen järjestelmä eivät kykene vastaamaan polttaviin tarpeisiin, kuten tarjoamaan suojaa maanjäristyksiltä, tai koulutusta, terveyttä ja hyvinvointia. Siksi irtautuminen Euroopan unionista on nyt välttämättömämpää kuin koskaan ennen, ja sitä on myös taistelu sosialistisen suunnitelmatalouden puolesta.

  Trevor Colman, EFD-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, käytän tänä iltana puheenvuoron sairastuneen kollega Buftonin sijasta. Puhun täällä hänen puolestaan. Kuten tiedämme, YMP:n ohella aluerahastot vievät suurimman osan EU:n talousarviosta. Brittiläiset veronmaksajat on vuosikymmenten ajan pakotettu maksamaan laskun ympäri EU:ta toteutetuista hankkeista, joista useimmat eivät ole millään tavoin hyödyttäneet Yhdistyneen kuningaskunnan veronmaksajia.

Yhdistyneessä kuningaskunnassa toimiva tutkivan journalismin toimisto paljasti hiljattain tosiasian, että EU:n aluevaroilla on tuettu itäeurooppalaisia asefirmoja. Jotkut hankkeet ovat saaneet miljoonien eurojen verran rahoitusta, vaikka kyse on rikkaimpiin kuuluvista yrityksistä. Tarvitsevatko ne todella EU:n tukia? Kun otetaan huomioon tähän budjettikohtaan yleisesti liittyvä huijaus ja tuhlaus sekä se, ettei rahoja edes käytetä siihen tarkoitukseen, johon sen kannattajat väittävät niitä käytettävän, vaadin koalitiota Yhdistyneessä kuningaskunnassa vetämään pois rahoituksen. Me tarvitsemme kyseisen rahan kotona – vielä yksi syy erota EU:sta.

  Csanád Szegedi (NI). – (HU) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, Unkari on epäilemättä erityisasemassa kysymyksessä rajatylittäviä taloudellisia yksiköitä muodostavien alueiden luomisesta ja tukemisesta. Historiallisesti katsoenhan tässä on kyse muinoin Karpaattien altaan piiriin kuuluneista alueista. Siksi Jobbikin jäsenet tukevat alueiden välistä yhteistyötä ja pitävät sitä välttämättömänä myös nykytilanteessa, mikä voisi edelleen lieventää myös unkarilaisten välille luotuja ajoittaisia esteitä.

Sen sijaan, että varat maksetaan ja niitä valvotaan suoraan Brysselistä, voimme kuitenkin vain kuvitella mielessämme, että rahoitettaisiin hankkeita, jotka on käynnistetty ja hyväksytty keskinäisessä yhteistyössä ja kyseisten maiden kumppanuuden pohjalta. Ongelmien tunnistaminen ja niiden hoitaminen voi olla tehokkaampaa, kun se tapahtuu paikallis- ja aluetasolla, kun otetaan huomioon esimerkkinä mainittujen taloudellisesti kytköksissä olevien alueiden rajatylittävä luonne. Tätä pitäisi tukea, vaikka ottaisimme huomioon vain taloudelliset näkökohdat. Samoin pitäisi tukea sääntöjen yksinkertaistamista, pk-yritysten osallistumista EU:n hankkeisiin sekä prosessia, jolla autetaan taloudellisesti vähemmän kehittyneitä alueita pääsemään lähemmäs muiden tasoa. Kaikkea tätä pitäisi tukea, elleivät nämä suositut toimenpiteet toisi mukanaan Brysselin ja komission toimivallan ja valvojanroolin laajentamista kansallisen valvonnan kustannuksella. Se, että alueet asetettaisiin etusijalle ja niille myönnettäisiin suoraa taloudellista tukea, voisi jopa käynnistää uuden aikakauden Karpaattien altaan unkarilaisille.

  Jan Olbrycht (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, on harvoja EU:n poliittisia strategioita, jotka nostattavat niin paljon kiihtymystä ja polemiikkia. Koheesiopolitiikkaa jotkut pitävät nimenomaan sosialistisena politiikkana, kun taas toiset pitävät sitä kapitalistisena politiikkana.. Joidenkin mielestä se on oikeudenmukaista politiikkaa, toisten mielestä epäoikeudenmukaista. Jotkut näkevät sen keinona epäsuhtien tasoittamiseksi, kun toiset näkevät sen kilpailun voimistajana.

Itse asiassa tuohon politiikkaan ei sisälly ristiriitaisuuksia. Se on perimmiltään tarkoitettu lujittamaan Euroopan unionin alueiden välistä yhteenkuuluvuutta, ei vain sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kautta vaan myös kilpailukykyä koskevien yhtäläisten mahdollisuuksien kautta. Toisin sanoen se on yhteenkuuluvuutta kilpailukyvyn hyväksi. Molemmissa mietinnöissä puhutaan tästä ja osoitetaan tiettyjä näkökulmia, jotka ovat tärkeitä paitsi tämänhetkisessä tilanteessa myös keskustelussa koheesiopolitiikan tulevaisuudesta. Haluaisin kiinnittää huomion siihen seikkaan, että molemmissa mietinnöissä kohdistetaan huomio erityisesti kumppanuusperiaatteeseen.

Vaadin komission jäsentä harkitsemaan vakavasti, olisiko ehdotetussa kehittämissopimuksessa asetettava jäsenvaltioille muuan vaatimus. Kyseisessä vaatimuksessa todettaisiin, että ennen sopimuksen allekirjoittamista jäsenvaltio sopii paikallisten ja alueellisten kumppanien kanssa kaikista kehittämisen ja painopisteiden suunnista ja periaatteista. Tämän pitäisi olla pakollista, niin että Euroopan komissio voi selkeästi osoittaa kullekin jäsenvaltiolle sen osavastuun koheesiopolitiikan täytäntöönpanossa.

  Georgios Stavrakakis (S&D). – (EL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, haluaisin aluksi onnitella ja kiittää esittelijä Mănescua hänen erinomaisesta yhteistyöstään sekä siitä, että hän oli koko ajan valmis keskustelemaan ja ottamaan huomioon kollegojeni mietinnön sisällön yhteydessä tekemät ehdotukset. Keskusteltavanamme olevan mietinnön sisällön osalta totean, että on selvää, että hyvä hallinto on olennaisen tärkeä menestymiselle millä tahansa politiikanalalla, erityisesti koheesiopolitiikassa, joka perustuu yhteiseen hallintoon, missä suurin vastuu on siirretty kansallisille ja alueellisille viranomaisille. Tämän monimutkaisen hallintojärjestelmän haasteisiin on vain yksi vastaus: monitasoinen hallinto.

Seikka, jota haluan painottaa, on se, että jos tarkastelemme koheesiopolitiikan tulevaa suuntaa vaikkapa sellaisena kuin se näyttäytyy viidennessä koheesiokertomuksessa, voimme todeta, että monitasoinen hallinto sekä horisontaalisessa että vertikaalisessa ulottuvuudessaan on keskeinen paitsi minkä tahansa kehitysaloitteen toteuttamiskelpoisuuden myös politiikan menestyksen kannalta. Pidän hyvänä asiana myös vaatimusta yksinkertaisemmista säännöistä ja Euroopan komission teknisen tuen lisäämisestä paikallisviranomaisille tekijöinä, jotka takaavat mahdollisten tuensaajien vahvemman osallistumisen ohjelmiin ja sen, että ne käyttävät varoja kestävällä tavalla. Euroopan komission nyt tekemät arviot antavat meille tietoa siitä, millä elimillä on jatkuvasti ongelmia hallinnollisissa valmiuksissaan poliittisten koheesio-ohjelmien täytäntöönpanossa. Kuten mietinnössä todetaan, tekninen apu näille elimille yhdessä kouluttajakoulutusta koskevan hankkeen vahvistamisen kanssa vahvistavat paikallistason pienimpienkin elinten hallinnollisia valmiuksia. Lopuksi totean, että mielestäni yhtenäisemmät ja yhdenmukaisemmat rakennerahastosäännöt tarjoavat vakaan perustan pyrkimyksille kohti yksinkertaista ja moitteetonta varainhoitoa.

  Filiz Hakaeva Hyusmenova (ALDE). – (BG) Arvoisa puhemies, vain päiviä sitten komissio äänesti Tonavan alueen strategiaa koskevasta toimintasuunnitelman puolesta, joten katson jäsen Luhanin mietintöä tämän tapahtuman prisman kautta, erityisesti koska hän sanoo perusteluissaan, että hänen tavoitteenaan on kiihdyttää keskustelua Euroopan ja jäsenvaltioiden tason toimien keskinäisen riippuvuuden ja täydentävyyden luonteesta. Tähän haluaisin lisätä alueellisen tason. Mietinnössä hahmotellaan kehys, jonka puitteissa koheesiopolitiikka voisi toimia unionin kilpailukyvyn vahvistajana. Siinä ei nimenomaan tuoda julki makroalueiden roolia tässä prosessissa, mutta analyysi osoittaa, että Tonavan strategia on täsmälleen sellainen kehys pienemmässä mittakaavassa, ja sitä oli myös Itämeren aluetta koskeva strategia ennen sitä. Mielestäni mietinnössä olevat ehdot osuvat yhteen Tonavan alueen toimintasuunnitelman tosiasioiden kanssa. Lisäksi mietintöön sisältyvät kilpailukyvyn lisäämisen periaatteet ovat strategian kannalta keskeisiä. Mietinnössä esimerkiksi pidetään hyvin tärkeänä yhteyksiä muiden alueiden kanssa. Siinä korostetaan, että jäsenvaltioiden tulee tukea paikallislähtöistä lähestymistapaa koheesiopolitiikkan muotoilussa ja toteuttamisessa. Ja kaikki nämä ovat toimintamenetelmiä, jotka on vahvistettu Tonavan makroaluetta koskevassa uudessa politiikassa.

Ihailen myös mietinnön teesiä jatkuvan avun tarjoamisen tärkeydestä erityisesti epäsuotuisien alueiden tapauksessa. Tämä tekee Tonavan strategiasta erityistapauksen jäsen Luhanin mietinnössä, joka noudattaa täysin sen päätelmiä. Vertailuni tarkoitus on osoittaa koheesiopolitiikan oikea tie. Uskon, että nämä periaatteet ja toimintamenetelmät ovat koheesiopolitiikan perustana seuraavalla ohjelmakaudella ja että niihin liittyy makroalueiden kautta tuloshakuinen paikallinen politiikka.

  Elisabeth Schroedter (Verts/ALE). – (DE) Arvoisa puhemies, kiitän esittelijää, jonka aiheena oli hyvä hallintotapa, ja kiitän häntä ennen muuta hyvästä yhteistyöstä sekä onnittelen häntä tästä erinomaisesta mietinnöstä. Tämä mietintö osoittaa komissiolle, mitä nimenomaan kumppanuusperiaatteen alalla pitäisi lähiaikoina tapahtua. Siinä todetaan, että on huolehdittava siitä, että myös paikallis- ja aluetasot saadaan mukaan, ja että talouselämän ja työmarkkinaosapuolten edustajat ja myös kansalaisyhteiskunta saadaan mukaan kaikkiin vaiheisiin eli myös rakennerahastojen täytäntöönpanoon ja niiden arviointiin. Tämä merkitsee jäsenvaltioiden sitoutumista aitoon kumppanuuteen. Se merkitsee, että kumppaneille annetaan mahdollisuudet puhua hallinnon kanssa tasaveroisina toimijoina, minkä vuoksi ne tarvitsevat koulutusta ja taloudellista tukea, ja tämä tarkoittaa, että kumppaneilla tulee olla aidosti mahdollisuus vaikuttaa ohjelmien muotoiluun. Toistaiseksi komissio on valitettavasti osoittanut vähäistä sitoutumista. Se koskee yhtä lailla nykyistä kautta kuin sen tekemiä asiaa koskevia ehdotuksia. Pidän hyvänä sitä, että jäsen Olbrycht sanoi, että jos tähän kehittämis- ja investointisopimukseen päästään, se on mahdollista vain, jos on olemassa kumppanuus ja jos kumppanit osallistuvat näiden suunnitelmien kehittämiseen tasavertaiselta pohjalta. Muussa tapauksessa on olemassa vaara, että meistä tulee alueiden Euroopan sijasta jäsenvaltioiden Eurooppa, ja se ei ole tavoitteemme. Tavoitteenamme on alueellinen kehittäminen ja alueellisen ja paikallisen tason, talouselämän ja työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan osallistuminen siihen.

  João Ferreira (GUE/NGL). – (PT) Arvoisa puhemies, tämä keskustelu käydään hyvään aikaan siinä mielessä, että taloudelliset, sosiaaliset ja alueelliset erot Euroopan unionin sisällä ovat pahentumassa huolestuttavalla tavalla: eriarvoisuus maiden ja alueiden välillä sekä maiden sisällä lisääntyy. Olemme selvästi epäonnistuneet alueellisen yhteenkuuluvuuden saavuttamisessa.

Koheesiopolitiikka ei ole erillään muista politiikanaloista: se vaikuttaa vallitseviin poliittisiin linjauksiin ja makrotaloudellisiin puitteisiin, ja ne vaikuttavat syvästi siihen. Hyökkäykset työntekijöiden palkkoja ja oikeuksia kohtaan, julkisten palvelujen purkaminen ja heikentäminen, hyökkäys valtion yhteiskunnallisia tehtäviä sekä julkisten investointien leikkaukset ovat keskeinen osa sitä talous- ja rahapolitiikkaa, jonka Euroopan unioni on määrännyt jäsenvaltioille. Tämä politiikka johtaa köyhyyden ja eriarvoisuuden lisääntymiseen ja etäännyttää meitä joka päivä yhteenkuuluvuuden saavuttamisesta.

Totuus on, että koheesiopolitiikalla ei ole torjuttu sitä vaikutusta tai epätasapainoa, jonka kehitystasoltaan hyvin erilaisten talouksien yhdentyminen sisämarkkinoihin tai talous- ja rahaliittoon on aiheuttanut. Koheesiovarojen riittämättömyys ja makrotaloudellisen politiikan epäjohdonmukaisuus – politiikan, jossa on pakkomielteenomaisesti keskitytty nimelliseen lähentymiseen, mutta joka tekee todellisen lähentymisen mahdottomaksi – ovat merkittäviä syitä, jotka on korjattava, eli on lisättävä talousarvion koheesiomäärärahoja ja muutettava perusteellisesti makrotalouspolitiikkaa.

Kunkin maan ja alueen tuotannon tukeminen ja tuotantokapasiteetin kehittäminen, niillä kullakin niiden resurssien kestävän käytön vuoksi olevan paikallisen potentiaalin täysi hyödyntäminen, ympäristön säilyttäminen ja kunnon oikeudet tarjoavien työpaikkojen luominen sekä sosiaaliturvajärjestelmien ja julkisten palvelujen vahvistaminen ovat todellisen taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden kannalta strategisesti olennaisia.

  Giancarlo Scottà (EFD). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, olen tyytyväinen Ramona Nicole Mănescun mietintöön.

Monitasoinen hallinto on keskeisessä asemassa koheesiopolitiikassa. Tämän takia monitasoista lähestymistapaa, jolla mahdollistetaan yhteistyö ja vastuun jakaminen hallinnon eri tasoilla, on ryhdytty soveltamaan aluerahastojen hallinnassa. Komissio edistää aloitteita, joilla tuetaan alueellisia ja paikallisia viranomaisia. Tällaisten ehdotusten tukemiseen on kannustettava voimakkaammin, jotta varmistetaan EU:n ohjelmien todellinen koordinointi ja tehokas täytäntöönpano.

Kumppanuuden taustalla tarvitaan kulttuuria, jossa eri osapuolet käyvät vuoropuhelua. Alueellisella tasolla tehtävän yhteistyön on oltava avointa, ja on varmistettava, että kaikki osapuolet ovat edustettuina oikeudenmukaisesti.

Tämän takia on tärkeää, että alueellisille edustajille tarjotaan asianmukaista koulutusta Erasmus-ohjelman kaltaisten, alueellisille ja paikallisille viranomaisille suunnattujen aloitteiden avulla, ja komission on vastattava niiden kustannuksista. Tästä on hyötyä myös hyvien käytäntöjen vaihtamisessa ja koheesiorahaston hallinnon laadun ja tehokkuuden kehittämisessä.

  Joachim Zeller (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, mielestäni on valitettavaa, että tärkeä keskustelu koheesiopolitiikasta on jälleen kerran jätetty lähes viimeiseksi esityslistan kohdaksi. Sillä vähätellään tätä politiikanalaa ja sen merkitystä. Haluan kiittää esittelijöitä heidän mietinnöistään, joissa on korostettu sitä politiikanalaa, jolla Euroopan unioni on onnistunut hyvin – nimittäin koheesiopolitiikkaa – sekä sitä tosiasiaa, että tätä toimintaa on jatkettava monitasoisessa poliittisessa järjestelmässä – toisin sanoen monitasoisen hallinnon avulla.

Koheesiopolitiikan hankkeet antavat EU:n toimille suoraa näkyvyyttä kansalaisten keskuudessa. Niitä ovat infrastruktuurihankkeet, yhteiskunnalliset hankkeet, tutkimukselle ja innovoinnille annettava tuki sekä alueiden kilpailukyvyn ja työllisyyden ylläpitäminen. Kun keskustelemme Euroopan unionin tulevaisuudesta sekä valuutasta ja rahoituksesta, meidän pitäisi keskustella yhtä ponnekkaasti siitä, miten Euroopan unioni voi varmistaa sisäisen yhdentymisen niin, että valtiot ja alueet eivät ajaudu erilleen taloudellisesti, sosiaalisesti tai poliittisesti. Koska vastassamme on maailmanlaajuisia haasteita ja koska maailmanmarkkinoille tulee uusia kilpailijoita, tarvitsemme suurempaa liittoutumista ja yhteisöllisyyttä. Koheesiopolitiikalla voidaan edistää tätä merkittävästi.

Jotta tämä olisi mahdollista, koheesiopolitiikassa on keskityttävä enemmän niihin hankkeisiin ja hankealoihin, joilla EU:ta edistetään kokonaisuutena, joiden avulla vahvat pysyvät vahvoina ja jotka antavat heikommille mahdollisuuden kuroa umpeen eroa vahvoihin nähden. Jos tähän tavoitteeseen halutaan päästä, mielestäni on tarpeen ylläpitää ja laajentaa koheesiopolitiikan niitä tavoitteita, joita on tähän mennessä sovellettu. Mielestäni on myös tärkeää tehdä rahoituksesta ehdollisempaa ja keskittää sitä keskeisiin EU:n hankkeisiin, olipa kyse liikennealasta, energia-alasta, alue- tai kaupunkikehityksestä tai tutkimuksesta ja innovoinnista. Keino, jota komissio kuvaa viidennessä koheesioraportissa, on mielestäni tärkeä – toisin sanoen varat on yhdennettävä yhteisiin strategisiin puitteisiin, jolloin komissio, jäsenvaltiot ja alueiden edustajat voivat tehdä kehittämiseen ja innovointiin liittyvää yhteistyötä. Myös paikalliset ja alueelliset viranomaiset on kuitenkin otettava menettelyyn mukaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Mikäli näin tehdään, alueellisen yhteistyön uudet muodot voisivat todella tukea aidosti monitasoisen hallinnon kehitysprosessia.

Arvoisa puhemies, toivottavasti saan esittää vielä yhden huomautuksen siitä, mitä Trevor Colman totesi. Valitettavasti hän on jo poistunut istuntosalista. Haluaisin muistuttaa hänelle, että Euroopan unioni on valtioiden vapaaehtoinen liittouma. Jos valtiot haluavat siitä erota, niillä on siihen oikeus. En kuitenkaan usko, että Skotlannin, Walesin, Pohjois-Irlannin ja Englannin kansalaiset haluavat sitä.

  Erminia Mazzoni (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisat komission jäsenet, hyvät kollegat, luomme perustaa vuoden 2020 EU:lle kuvitellen sen osallistavaksi, älykkääksi ja innovatiiviseksi. Näin ollen meidän on myös selvästi määritettävä haasteet, joita koemme maailmanlaajuisessa yhteydessä.

Voimme osallistua kilpailukyvystä käytävään kilpailuun ja voittaa sen vain, jos voimme luoda yhtenäiset luokat Euroopan unionin sisällä. Koheesiopolitiikan kolme osa-aluetta – sosiaalinen, taloudellinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus – sekä rakennerahastot ovat välineitä, joihin meidän on keskityttävä. Emme saa missään nimessä harkita tekevämme koheesiopolitiikkaan niitä leikkauksia, joita tarvitaan rahoitusalan kriisistä selviämiseksi. Meidän on päinvastoin otettava vastuu sen täytäntöönpanosta, sen kehittämisestä tilanteissa, joissa se ei ole onnistunut.

Kerättyjen tietojen ja saatujen tulosten analysoinnin perusteella aluekehitysvaliokunta korostaa Petru Constantin Luhanin mietinnössä kilpailun ja yhteenkuuluvuuden välistä tiivistä suhdetta ja ehdottaa korjaavia toimenpiteitä seuraavaksi ohjelmakaudeksi. On täysin selvää, että EU:sta voi tulla kilpailukykyinen vain, jos se voi menestyksekkäästi korjata alueelliset eroavaisuudet, joita eri alueiden välillä esiintyy.

Tässä yhteydessä kiitän Petru Constantin Luhania siitä, että hän on hyväksynyt tarkistukseni, joilla pyritään antamaan uudelleen mahdollisuus ottaa käyttöön edullista verotusta koskevia säännöksiä enintään viiden vuoden siirtymäkaudeksi – tämä mahdollisuus annetaan jo päätöslauselmassa, josta parlamentti äänesti helmikuussa 2006. Tämä on erittäin hyödyllinen tapa välttää joitakin koheesiopolitiikan soveltamiseen liittyvistä ongelmista, kuten monimutkaisista menettelyistä, riittämättömistä tarkastuksista ja tarpeesta tehokkaampaan valvontaan.

Näistä näkökohdista on esitetty useita tarkistuksia, joilla halutaan optimoida koheesiopolitiikan vaikutusta ja näin ollen lisätä unionin taloudellista kilpailukykyä. Kuten Petru Constantin Luhanin mietinnössä korostetaan, monialaisia ja alakohtaisia kumppanuuksia paikallisten viranomaisten välillä sekä yhteisrahoitusta on painotettava, koska ne ovat tekijöitä, jotka on katsottava perusperiaatteiksi.

On myös tärkeää nopeuttaa menettelyjen yksinkertaistamista ja rahoituksen saatavuutta, samoin kuin toimia yhdennetysti varojen jakamisen osalta ja säilyttää siirtymäkauden järjestelmät, erityisesti tällä vaikealla kaudella. Alhaalta ylöspäin -päätöksentekomenettelyllä, johon asianosaiset alueet osallistuvat, varmistetaan kehityksen tukeminen hyödyntämällä alueellisia erityiskysymyksiä.

Mietinnössä korostetaan tämän osalta kahta päätavoitetta: innovointia ja infrastruktuuria. Uskon, että tämä mietintö on tärkeä, koska sillä annetaan meille kaikille selvä strategia, jolla voimme täysimääräisesti ratkaista mietinnön otsikossa esitettyyn ongelman.

  Puhemies. – (ES) Haluan kertoa teille, että tulkkaus- ja käännösasioista vastaavana puhemiehistön jäsenenä pyydän sytyttämään jokaisella istuntosalin työpisteellä valon, jonka minä näen ja joka ilmaisee, että tulkit eivät voi seurata teitä jokaisella paikalla. Heille ei ole hyötyä siitä, että tästä ilmoitetaan vain minulle. Voin tietenkin ilmoittaa asiasta itse, mutta mielestäni on järkevämpää sytyttää valo kaikilla työpöydillä.

  Nuno Teixeira (PPE). – (PT) Arvoisa puhemies, haluan aluksi onnitella Petru Constantin Luhania ja Ramona Nicole Mănescua merkittävästä työstä, jonka he ovat tehneet kussakin mietinnössä. Molemmat ovat osallistuneet merkittävällä tavalla käynnissä olevaan keskusteluun uudesta koheesiopolitiikasta vuosiksi 2014–2020.

Nyt on entistä tärkeämpää saada aikaan taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta, jolla lisätään Euroopan unionin maailmanlaajuista kilpailukykyä. Tämä tavoite saavutetaan, kunhan tiedostamme, että voimme saada sisäisesti yhtenäisen ja ulkoisesti kilpailukykyisen EU:n vain vahvistamalla ja kehittämällä alueellista ulottuvuutta.

Haluan korostaa erityisesti seuraavaa kolmea näkökohtaa, jotka mielestäni ovat olennaisia: Ensimmäisenä näkökohtana on hallinnon hajauttaminen, sen varmistaminen, että erityisesti lainsäädäntövaltuudet saaneet paikalliset ja alueelliset viranomaiset osallistuvat enemmän ja vaikuttavat koheesiopolitiikan parempaan täytäntöönpanoon. Toisena näkökohtana on se, että jäsenvaltioita kehotetaan pyytämään alueellisia ja paikallisia viranomaisia osallistumaan kansallisten viranomaisten ja edustajien kanssa yhtäläisin mahdollisuuksin neuvotteluihin rakennerahastojen tulevaisuudesta. Viimeisenä näkökohtana on alueellisten viranomaisten aseman vahvistaminen ohjelmien valmistelussa, hallinnoinnissa ja täytäntöönpanossa. Toissijaisuusperiaatetta voidaan noudattaa vasta sitten, kun nämä viranomaiset osallistuvat tiiviimmin koko menettelyyn.

Toisena mielestäni olennaisena näkökohtana on se, että rahastoille on kehitettävä yksinkertaisempi rakenne vuoden 2013 jälkeen. Syynä ei ole talouskriisi, vaan ennemminkin yleinen periaate tulevasta koheesiopolitiikasta, jolla autetaan varojen osoittamista. Lissabonin sopimuksen taustalla oli huoli siitä, että EU:ta olisi tuotava lähemmäs kansalaisia. Voimme tämän lisäksi helpottaa kansalaisten elämää estämällä tarpeetonta hallinnollista taakkaa, joka estää viranomaisten osallistumista. Vain tällä tavalla voimme saavuttaa tavoitteen aidosta alueellisesta yhteenkuuluvuudesta. Vain tällä tavalla voimme tasoittaa jyrkkiä eroja, joita Euroopan unionissa nykyisin esiintyy, ja kuroa umpeen suurta kuilua rikkaiden ja köyhien alueiden välillä. Tiiviimpi osallistuminen tarkoittaa myös suurempaa vastuuta, ja tämä vastuu olisi annettava ja jaettava kaikille, jotta EU:sta voidaan paremmin ja tehokkaammin tehdä vahvempi ja kilpailukykyisempi.

  Hermann Winkler (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, myös minä haluan onnitella ja kiittää kahta esittelijää heidän menestyksekkäästä työstään. Erityisen tyytyväinen olen huomautuksiin, jotka Petru Constantin Luhan esittää vuoden 2013 jälkeisen koheesiopolitiikan tulevasta rakenteesta. Vaikka aihetta koskeviin komission alkuperäisiin ajatuksiin viitataan jo viidennen koheesioraportin päätelmissä, Petru Constantin Luhanin mietintö on tärkeä panos määritettäessä parlamentin kantaa komissioon nähden. Siksi katson esittelijän tavoin, että on ilmeisen järkevää, että koheesiopolitiikka vastaa jatkossa EU 2020 -strategian tavoitteita. Yksittäisten alueiden on kuitenkin edelleen voitava päättää omista painopistealoistaan.

Kaikki alueet eivät ole samanlaisia – alueet poikkeavat toisistaan jopa yhden jäsenvaltion sisällä. Jos painopistealoja on enintään kaksi tai kolme – joista yksi on kenties jo pakollinen – alueille ei juuri jää liikkumavaraa. Alueille on annettava mahdollisuus tehdä sijoituksia infrastruktuuriinsa ja kansalaisiinsa omien painopistealojensa mukaisesti. Tämän lähestymistavan avulla ei välttämättä oteta riittävästi huomioon demografisten muutosten kaltaisia erityiskysymyksiä. Silloin ei voida puhua alueiden tarpeisiin mukautetusta aluepolitiikasta, josta komissio aina puhuu. Tämän takia katson, että meidän parlamentissa on tehtävä alusta asti selväksi, että alueita ei saa jättää heikompaan asemaan kuin jäsenvaltioita. Kumppanuuden periaatetta on vahvistettava entisestään.

EU:n alueiden merkitys vaihtelee suuresti valtion rakenteen mukaisesti. Tämän takia erityistä painoarvoa on annettava toissijaisuusperiaatteelle. Tämä on otettava huomioon, kun komissio esittää innovointi- ja kehityskumppanuuksien perustamista jatkossa komission ja jäsenvaltioiden välille.

Jos en mene yksityiskohtiin, saanen sanoa muutaman sanan kolmannen tavoitteen merkityksestä. Olen täysin samaa mieltä esittelijän kanssa, kun hän tarkastelee ongelmia EU:n raja-alueilla – sisä- ja ulkorajoilla. Tähän tavoitteeseen on kiinnitettävä enemmän huomiota jatkossa. Mielestäni kolmannelle tavoitteelle annetaan liian vähän painoarvoa nykyisessä keskustelussa koheesiopolitiikan tulevaisuudesta. Erityisesti yhteistyötä EU:n entisillä ulkorajoilla sijaitsevien alueiden välillä – ja viittaan tällä kotiseutuuni Saksin osavaltioon – on kehitettävä pidemmälle.

  Barbara Matera (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, vuonna 2006 ja 2008 annetuissa Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksissa toimitetut tiedot koheesiopolitiikkaa koskevista, käytössä olevista valvontajärjestelmistä ovat todella hälyttäviä.

Järjestelmät eivät olleet yhtä tehokkaita kuin niiden olisi pitänyt olla; niiden virheosuus oli 12 prosenttia vuonna 2006 korvatuista kuluista ja 11 prosenttia vuonna 2008 korvatuista kuluista. Jos tätä virheosuutta halutaan alentaa, Euroopan komission on vahvistettava asemaansa paikallisen ja alueellisen politiikan valvojana.

Julkisille ja yksityisille toimijoille tarkoitetun oppaan laatiminen ja koulutus- ja liikkuvuusohjelman kehittäminen sen osalta, miten monitasoista hallintopolitiikkaa on sovellettava käytännössä, voisivat auttaa tehokkaasti aluepolitiikan kehittämistä.

Jäsenvaltioiden on myös vahvistettava alueellisten ja paikallisten viranomaisten asemaa, erityisesti Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen.

Lisäksi on tarpeen helpottaa alueiden rajatylittävää yhteistyötä. Useilla Euroopan unionin alueilla on erinomaiset mahdollisuudet tehdä yhteistyötä rajan toisella puolella olevien jäsenvaltioiden alueiden ja kuntien kanssa, erityisesti matkailun, maatalouden, teollisuuden ja ympäristön kaltaisilla aloilla.

Koska olen päättänyt puheenvuoroni annetussa ajassa, haluan käyttää tämän tilaisuuden kiittääkseni tulkkeja, jotka tekevät aina kaikkensa meidän puolestamme.

  Jan Kozłowski (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, haluan aluksi korostaa, että mietintö on mielestäni erityisen tärkeä, ja haluan onnitella esittelijää Petru Constantin Luhania erinomaisesta työstä. Mielestäni koheesiopolitiikan pitäisi olla Euroopan unionin politiikanalojen kärjessä, ja sen merkityksen pitäisi kasvaa tulevina vuosina. Sillä pitäisi monialaisena politiikanalana antaa ohjeita alakohtaisille politiikanaloille, ja sillä pitäisi edistää EU:n alueiden kilpailukykyä ja vahvistaa Euroopan unionin asemaa maailmanlaajuisilla markkinoilla. Koheesiopolitiikan täytäntöönpanojärjestelmän on oltava nykyaikainen ja joustava, ja sen on perustuttava monitasoiseen hallintomalliin, kuten on monta kertaa todettu. Sillä on myös edistettävä rakennerahastojen koordinointia muiden EU:n välineiden ja kansallisten rahastojen kanssa.

Hallinnoin kahden virkakauden ajan aluetta, jolla asuu 2 200 000 ihmistä, ja vastasin koheesiopolitiikan välineiden täytäntöönpanosta keskitetyn mallin mukaisesti vuosina 2004–2006 ja hajautetun mallin – alueellisen toimintaohjelman – mukaisesti vuosina 2007–2013. Näiden kokemusten perusteella voin ottaa täyden vastuun sanoistani todetessani, että hajautetun mallin avulla paikallisia valmiuksia voidaan hyödyntää toista mallia paremmin strategisten ratkaisujen täytäntöönpanossa ja myönteisten muutosten aikaansaamisessa. Tämän takia olen vakuuttunut siitä, että tavoitteista olisi sovittava EU:n tasolla, mutta niiden saavuttaminen olisi määritettävä toissijaisuusperiaatteen mukaisesti asianmukaisimmalla tasolla, jolla koheesiopolitiikassa tarkoitetaan alueellista ja paikallista tasoa. Samalla on erittäin tärkeää liittää varastojen kulut mitattavissa olevien tavoitteiden ja tulosten saavuttamiseen: talouskasvuun sekä suurempaan työllisyyteen ja sosiaaliseen osallisuuteen.

  Elena Băsescu (PPE). – (RO) Arvoisa puhemies, minäkin haluan onnitella kollegaani Petru Constantin Luhania hänen ponnisteluistaan tämän mietinnön laatimiseksi. Mietintö on erityisen tärkeä myös Romanialle. Katson, että Eurooppa 2020 -strategialla on edistettävä kestävää kehityssuunnitelmaa. Tässä yhteydessä tarvitaan vahvempaa ulkoista edustusta ja tehokkaampaa sisäistä koordinointia.

Mietintö on tärkeä, koska siinä mainitaan koheesiopolitiikan saavutukset. Alueiden kilpailukyvyn edistäminen maailmanlaajuisesti on tärkeässä asemassa. Varojen osoittaminen investointi- ja kehityshankkeille hyödyttää kotimaatamme merkittävästi. On syytä huomauttaa, että Romania saattaa olla oikeutettu merkittäviin varoihin sekä nyt että vuoden 2013 jälkeisellä jaksolla.

Tämän osalta kansallisella tasolla on ollut...

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Luís Paulo Alves (S&D) . – (PT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, on totta, että koheesiopolitiikka on tärkeässä asemassa kasvun ja hyvinvoinnin sekä alueiden välisen tasapainoisen kehityksen edistämisessä. On totta, että alueiden välinen tasapainoinen kehitys on edellytyksenä sisämarkkinoiden ja itse Euroopan unionin toiminnalle ja että koheesiopolitiikka on olennaisessa asemassa pyrittäessä saavuttamaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet. On myös totta, että koheesiopolitiikalla edistetään ympäristöä, työpaikkojen luomista sekä nykyaikaisen liikenneverkon kehittämistä ja luomista. Kaikkien näiden näkökohtien perusteella, arvoisa puhemies ja komission jäsen, ei voida hyväksyä sitä, että komissio aikoo nyt käyttää hyväkseen näiden alueiden menestystä ja että se aikoo käyttää näitä alueita uhkakeinona niitä jäsenvaltioita vastaan, jotka eivät vastaa makrotaloudellisia vaatimuksia. Tämä pitää paikkansa erityisesti, kun otetaan huomioon, että alueita ei näissä tilanteissa edes osallistettu, eikä niillä ole suoria velvollisuuksia, ja että rakennerahastojen käytön rajoitukset vaikuttavat erityisesti kyseisiin alueisiin. Arvoisa komission jäsen, tämä ei ole oikein, ja haluaisinkin kuulla teidän vastauksenne.

  Alfreds Rubiks (GUE/NGL). – (LV) Arvoisa puhemies, haluaisin kiinnittää parlamentin huomion sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen. Kun keskustelen äänestäjien kanssa, minun on vaikea saada heidät vakuuttuneeksi siitä, että me teemme täällä päätöksiä perustavanlaatuisesti ja tiedostavasti, vaikka heidän elintasonsa on heikentynyt Euroopan unioniin liittymisen jälkeen. Puhun Latviasta. Latvian väestöstä 34 prosenttia elää tällä hetkellä vähimmäistulojen varassa köyhyysrajalla. Vähimmäispalkka on 64 Latvian latia, ja sitä saa 12 prosenttia väestöstä. En voi itse antaa tukeani sille, mitä näen ja kuulen täällä istuntosalissa, mitä mietinnössä todetaan, koska mielestäni sosiaalisiin kysymyksiin ei juuri ole kiinnitetty huomiota. Me keskustelemme jälleen kerran markkinoiden suuremmasta vapauttamisesta, kilpailukyvystä...

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Peter Jahr (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, haluaisin esittää neljä huomautusta näistä mietinnöistä.

Ensinnäkin Euroopan unionilla on jotain merkitystä kansalaisille, jos se pyrkii lieventämään taloudellisia, sosiaalisia ja alueellisia eroja.

EU:n koheesiopolitiikka on ratkaiseva poliittinen rahoitusväline tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

Politiikkaa arvostelevien olisi keksittävä jokin vaihtoehto. Jos vaihtoehtoa ei ole esittää, olisi parempi pysyä vaiti.

Kotialueeni – olen kotoisin Itä-Saksasta – on alue, jolla talouskehitystä on edistetty tällä politiikalla. Olemme menossa oikeaan suuntaan, mutta meillä on vielä paljon tehtävää. Siksi tarvitsemme lisää tukea vuoden 2013 jälkeen, jos aiomme edistyä myös jatkossa.

  Seán Kelly (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, tunnettu irlantilais-amerikkalainen poliitikko Tip O’Neill totesi kerran, että "kaikki politiikka on paikallista". Samaa voitaisiin sanoa Euroopan unionista ja kehityksestä. Kaikki kehitys on ollut alueellista.

Erinomaisena esimerkkinä on erityisesti oman kotimaani menestys koheesiopolitiikan ansiosta siitä lähtien, kun liityimme Euroopan unioniin. BKT:mme oli vain hieman yli puolet keskimääräisestä, kun liityimme unioniin vuonna 1973, mutta nyt BKT:mme on puolitoistakertainen keskiarvoon nähden, vaikkakin valtiolla on nykyisin rahoitusongelmia.

Jatkossa yhtenä keskeisenä tavoitteenamme on yksinkertaistaa menettelyjä, korostaa tuloksia ja lisäarvoa sekä pyrkiä vähentämään byrokratiaa ja sääntelyä. Lomakkeita voidaan varmasti täyttää koko parlamentin loppuun asti, mutta jos se ei tuo lisäarvoa, siitä ei ole mitään hyötyä. Jos pääsemme tavoitteeseemme, voimme edistyä jatkossakin. Odotankin innolla, että aluepolitiikkaa...

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Miroslav Mikolášik (PPE). – (SK) Arvoisa puhemies, tällä hetkellä erittäin hajautetun koheesiopolitiikan tehokas soveltaminen edellyttää, että alueellisen ja paikallisen tason elinten vastuuta lisätään, koska juuri kyseiset elimet ymmärtävät tietyn alueen ja sen asukkaiden tarpeet parhaiten.

Uskon vakaasti, että todellisen kumppanuuden luominen alueellisten ja paikallisten elinten välille edellyttää niin sanotun kumppanuuden selvempää määrittämistä sekä paikallisten ja alueellisten elinten aktiivista osallistumista Euroopan unionin aluepolitiikkaa koskeviin kuulemisiin. Haluaisin korostaa, että sääntelyn parantamisen varmistaminen yksittäisten valvontatasojen välillä, suurempi joustavuus sekä avoimet ja selvät menettelyt paitsi ovat osa julkisten asioiden hyvää hallintotapaa, myös ennen kaikkea edistävät rahoituksen vähentämistä ja lisäävät mahdollisten kumppaneiden osallistumista hankkeisiin.

  Johannes Hahn, komission jäsen. – (DE) Arvoisa puhemies, haluan esittää kiitokseni erittäin vilkkaasta keskustelusta. Haluan myös käyttää tilaisuuden ja sanoa muutaman sanan varainhoidon valvonnasta. Kuten tilaisuuden tullen jatkuvasti korostan, meidän on todella puututtava asiaan ja yksinkertaistettava asioita, erityisesti kun otetaan huomioon, että meidän on ponnisteltava enemmän sen varmistamiseksi, että myös pienet ja keskisuuret yritykset hyödyntävät mahdollisuuksia, joita me haluamme tarjota EU:n rahoituksen ja esimerkiksi sen kiertävän rahoituksen avulla, jota haluamme tarjota entistä enemmän jatkossa. Meidän on myös todella tarkasteltava sitä, miten voimme pitää byrokratian mahdollisimman vähäisenä.

Toisaalta minun täytyy jatkuvasti huomauttaa, että suuri osa byrokratiasta johtuu kansallisesta tasosta. Toisin sanoen kaikki EU:n hankkeissa esiintyvä byrokratia ei ole lähtöisin Brysselistä, vaan se on ennemminkin yhdistelmä kansallisen tason ja EU:n tason menettelyjen vaikutuksista. Meidän on tehtävä yhdessä työtä tämän eteen. Hyvä Ramona Nicole Mănescu, olen samaa mieltä kanssanne siitä, että meidän on pyrittävä kehittämään normeja tällä alalla – mutta en tietenkään voi jättää kansallista lainsäädäntöä ja olosuhteita täysin huomiotta. Periaatteessa olen kuitenkin täysin samaa mieltä kanssanne.

Myös ehdollisuus on asia, jota on tarkasteltava huolellisesti, mutta johon meillä ei ole nyt riittävästi aikaa. Se voitaisiin eittämättä toteuttaa määrittämällä kunkin yksittäisen valtion ja tarvittaessa kunkin yksittäisen alueen syyt hankkeiden täytäntöönpanon viivästymiseen. Yleisellä tasolla me jo tiedämme, mitkä nämä syyt ovat. Useimmissa tapauksissa asialla ei ole mitään tekemistä rahan kanssa – ei ainakaan ensisijaisesti – vaan lähinnä kyse on muista puutteista. Ehdollisuuden taustalla on ajatus näiden puutteiden poistamisesta etukäteen, jotta nopeampi käsittely voidaan varmistaa myöhemmin, sillä se on kaikkien osapuolien etujen mukaista.

Olen myös kiitollinen niille puheenvuoron käyttäneille, jotka viittasivat kehitys- ja kumppanuussopimukseen ja siihen, että se antaa meille tilaisuuden – kuten Jan Olbrycht totesi – osallistaa alueellisia ja paikallisia viranomaisia entistä tiiviimmin. Asiaa on pohdittava uudelleen sen osalta, miten voimme panna sen varsinaisesti täytäntöön edes jotensakin institutionalisoidulla tavalla ja – tätä ei pidä unohtaa – tavalla, jonka jäsenvaltiot hyväksyvät. Luotan tässä yhteydessä Euroopan parlamentin tukeen ja apuun ja pidän sitä näkemykseni lähtökohtana, koska Euroopan parlamentti, komissio ja alueiden komitea ovat kaikki samaa mieltä tästä asiasta. On kuitenkin muistettava, että myös jäsenvaltiot osallistuvat asiaan. Meidän on vakuutettava jäsenvaltiot siitä, että myös ne saavat lisäarvoa, jos ne osallistavat useampia ihmisiä ohjelmasuunnitteluun, jolloin nämä ihmiset myös kokevat sen entistä enemmän omaksi asiakseen.

Olen myös kiitollinen kasvua koskevista huomauksista – jotka Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmä nähdäkseni esitti. Kannatan laadullista ja määrällistä kasvua. Tarvitsemme molempia. Tarkastelkaamme vaikkapa tutkimusta: se kuuluu itse asiassa laadullisen kasvun luokkaan. Yhtenä tärkeimmistä tavoitteistamme on esimerkiksi lisätä uusiutuvan energian osuutta, mutta pohjimmiltaan haluamme myös olla energiatehokkaampia. Näin ollen yhtenä erittäin tärkeänä tutkimuskohteena voisi olla "Miten voin varastoida sähköä, pitää sitä valmiina ja ottaa sen käyttöön, kun sitä tarvitsen?", niin että me voimme tehdä sähköntuotannosta entistä tehokkaampaa.

Kaiken kaikkiaan yksi asia on käynyt selväksi: me voimme saavuttaa tavoitteemme vain, jos todella harjoitamme aluepolitiikkaa, joka kattaa kaikki EU:n alueet. Kuten tänään on jo sanottu, jos haluamme panna EU 2020 -strategian täytäntöön, voimme tehdä sen vain, jos voimme ulottaa tämän politiikan koskemaan kaikkia alueita ja panna sen täytäntöön kaikilla alueilla. Meidän on kuitenkin otettava huomioon paikalliset tarpeet ja vaatimukset.

Vielä kerran suuret kiitokset – erityisesti kahdelle esittelijälle – tästä erittäin arvokkaasta työstä.

  Petru Constantin Luhan, esittelijä. – (RO) Arvoisa puhemies, haluan aluksi kiittää kaikkia kollegoitani, jotka ovat antaneet korvaamattoman panoksensa tähän mietintöön ja pohjimmiltaan koheesiopolitiikkaan ja sen tulevaisuuteen. Haluan myös kiittää varjoesittelijöitä, jotka ovat esittäneet tarkistuksia ja huomautuksia, jotka ovat olleet aivan yhtä tärkeitä, mutta kiitän myös siitä, että pääsimme asiasta yhteisymmärrykseen erittäin helposti.

En ryhdy erittelemään tarkemmin, mitä kukakin sanoi. Haluan kiittää teitä esittämistänne ystävällisistä huomautuksista. Haluan kuitenkin korostaa erityisesti komission jäsenen huomautuksia – huomautuksia, jotka ansaitsevat hyväksynnän. Hän totesi, että koheesiopolitiikka on politiikanala, jolla investointeja tehdään alueisiin ja ihmisiin, mikä on edellytyksenä elinolojen parantamiselle Euroopan unionin alueilla. Olen tästä täysin samaa mieltä.

Samaa mieltä olen myös siitä, että annatte tukenne – mistä olemme teille kiitollisia – entistä suuremmille investoinneille kaikenlaisiin infrastruktuureihin, sillä se on ehdottomana ennakkoedellytyksenä eroavaisuuksien poistamiselle Euroopan unionissa.

Jean-Paul Besset'n esittämän näkemyksen osalta haluan vain sanoa, että jos hän olisi lukenut mietinnön huolellisesti, hän olisi huomannut, että myös siinä mainitaan vihreään talouteen perustuva talouskasvu. Lisäksi olen viitannut suoraan myös EU 2020 -strategiaan, jossa vihreän talouden käsite on esitetty. Tämän takia haluan kertoa teille, että tällä hetkellä mietintöä tukee määräenemmistö.

Vielä kerran kiitos teille kaikille. Toivomme, että tulevaa koheesiopolitiikkaa kehitetään oikeaan suuntaan.

  Ramona Nicole Mănescu, esittelijä. – (RO) Arvoisa puhemies, haluan kiittää kollegoitani heidän merkittävästä osallistumisesta tämän mietinnön ja varsinkin sen lopullisen version laatimiseen. Lisäksi haluan kiittää varjoesittelijöitä ja muita kollegoita, jotka ovat esittäneet tarkistuksia, sekä niitä, jotka ovat käyttäneet täysistunnossa puheenvuoron näinkin myöhään pidettävässä keskustelussa.

Kun otetaan huomioon, että aluekehitysvaliokunnassa järjestetyssä äänestyksessä poliittiset ryhmät olivat laajasti yksimielisiä siitä, että mietinnössä esitetyt periaatteet ja toimenpiteet on pantava täytäntöön, voin vain olla tyytyväinen siihen, että tämänpäiväistä keskustelua on käyty samassa hengessä.

Työasiakirja laadittiin Euroopan komission, alueiden komitean ja edunsaajien edustajien kuulemisen jälkeen. Haluan kiittää vielä kerran myös näitä tahoja niiden panoksesta. Kuten jo aiemmassa puheenvuorossani totesin, uskon vakaasti, että Euroopan komissiosta löytyy tarvittavaa vastaanottavaisuutta ja päättäväisyyttä sen varmistamiseksi, että ratkaisut, jotka on määritetty ja joita me aluekehitysvaliokunnassa olemme ehdottaneet, eivät jää pelkkien ehdotusten tasolle. Arvoisa komission jäsen, olemme laatineet yksityiskohtaisia ehdotuksia. Teidän pitää vain tarkastella niitä huolellisesti. Mainitsen tämän, koska varsinkin tulevina kuukausina Euroopan unionin on määritettävä ja mukautettava tulevaa koheesiopolitiikkaansa ja 2020-strategiaa sekä edellytyksiä niiden menestyksekkäälle täytäntöönpanolle.

Toivomme, että monitasoista hallintoa tarkastellaan uudella tavalla, joka vastaa asianmukaisesti EU:n olennaisia tavoitteita. Toivomme myös kansalaisten EU:ta, jonka ominaispiirteitä ovat talouskasvu, sosiaalinen edistyminen ja kestävä kehitys.

  Puhemies. – (ES) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna klo 12.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  Slavi Binev (NI) , kirjallinen. – (BG) Jotta jäsenvaltioiden keskuudessa saataisiin aikaan todellista sosiaalista ja taloudellista yhteenkuuluvuutta, meidän on ensin tarkasteltava niiden eroavaisuuksia, ei vain talouskasvun ja kehityksen kannalta, vaan niiden fyysisen sijainnin perusteella. Tässä vaiheessa ei mielestäni ole järkeä keskustella yhteisistä toimenpiteistä. Kutakin jäsenvaltiota koskevien toimenpiteiden on oltava erilaisia, koska niiden tarpeet ovat erilaisia. Kun kyseessä on komission asema tuen antamista ja hyvän hallintotavan valvomista koskevissa aluepolitiikan menettelyissä, olen sitä mieltä, että meidän on ensin selvästi suunniteltava ja määritettävä sen sitoumukset. Omat kokemukseni kysymysten esittämisestä komissiolle osoittavat, että joko saan välttelevän vastauksen tai minulle vain todetaan, että kysymys ei kuulu sen toimialaan. Olen kotoisin valtiosta, jossa syy on ollut tapana vierittää toisten niskoille jo useiden vuosien ajan. Toivon, että komission toimivalta määritetään selvästi, jotta voimme saada selviä vastauksia ja täsmällisiä toimia tietyissä olosuhteissa.

  Alain Cadec (PPE), kirjallinen. – (FR) Tällä hetkellä vaikutuskynnys niiden alueiden välillä, jotka ovat tai eivät ole kelpoisia saamaan rahoitusta lähentymistavoitteen nojalla, on erittäin suuri. Tämä on erityisen vahingollista tietyille alueille, jotka eivät ole köyhiä, mutta jotka eivät todellakaan ole rikkaita. Olisi hyödyllistä lieventää tätä kynnysvaikutusta luomalla alueille väliluokka lähentymistavoitteen ja alueellista kilpailukykyä ja työllisyyttä koskevan tavoitteen välille. Olen iloinen siitä, että tämä on yksi ehdotuksista, jotka esitetään viidennen koheesiokertomuksen päätelmissä. Tämä väliluokka voitaisiin omistaa alueille, joiden BKT henkeä kohden on 75–90 prosenttia EU:n keskiarvosta. Toivon myös, että tällä järjestelmällä korvattaisiin siirtymämekanismi ja katettaisiin myös muut alueet kuin ne, jotka jäävät lähentymistavoitteen ulkopuolelle. Tämän uudistetun koheesiopolitiikan talousarvio on pidettävä entisellään seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskevien neuvottelujen yhteydessä. On kuitenkin syytä mainita, että hieman yli 20 aluetta on vapautettava lähentymistavoitteesta, millä saataisiin 10 miljardin euron säästöt vuodessa. Nämä varat voitaisiin tietenkin osoittaa alueiden uudelle väliluokalle.

  Tamás Deutsch (PPE), kirjallinen. – (HU) Onnittelen Petru Constantin Luhania työstä, jonka hän on tehnyt tätä mietintöä varten. Haluaisin mietinnön osalta kiinnittää huomiota kahteen seikkaan: EU 2020 -strategian täytäntöönpanon ja paremman kilpailukyvyn välisen yhteyden osalta on tärkeää huomauttaa, että yhteenkuuluvuus ja suurempi kilpailukyky ovat menettelyjä, jotka edellyttävät ja jopa vahvistavat toisiaan. Emme voi keskittyä tukemaan kehittyneimpiä alueita, jotta niiden kilpailukyky EU:ssa voitaisiin enimmäistää, koska tämä aiheuttaisi vaaran siihen, että heikommin kehittyneet alueet jäävät entistä enemmän jälkeen. Tämä puolestaan johtaisi merkittäviin sosiaalisiin jännitteisiin ja koko Euroopan unionin epävakauteen. On myös tärkeää korostaa, että vaikka koheesiopolitiikalla edistetään merkittävästi EU 2020 -strategian toteutumista, se ei ole yksin vastuussa kyseisen strategian tavoitteiden saavuttamisesta. Siksi meidän on toteutettava EU 2020 -strategian ja koheesiopolitiikan tavoitteita yhdenmukaisesti Myös muilla politiikanaloilla on asianmukaisesti autettava strategian tavoitteiden saavuttamisessa. Toisena huomautuksena haluan korostaa, että olen esittelijän kanssa täysin samaa mieltä siitä, että BKT:n on edelleen oltava perusteena jäsenvaltioiden kelpoisuuden määrittämiselle, koska BKT on tähän asti ollut tiettävästi luotettavin kehitystason indikaattori. Kansalliset viranomaiset voivat jäsenvaltioiden tasolla käyttää muita indikaattoreita, kun ne jakavat varoja, mutta EU:n tasolla BKT:n on pysyttävä tukikelpoisuuden määrittäjänä.

  Robert Dušek (S&D), kirjallinen. – (CS) Aluepolitiikan asianmukaista toimintaa koskevalla mietinnöllä vahvistetaan alueellisten ja paikallisten elinten toimivaltaa EU:n politiikan toimeenpanossa. Parlamentti on pitkään tukenut muiden kuin kansallisella tasolla toimivien julkisten elinten suurempaa osallistumista yhteisön politiikan suunnitteluun. Kumppanuuden periaatetta, joka esitetään monitasoista hallintoa koskevassa alueiden komitean valkoisessa kirjassa, on vahvistettava EU:n keskustelujen puitteissa käytävien neuvottelujen ensivaiheista lähtien. Mietinnössä tuetaan säädösehdotusten ja muiden ehdotusten suurempaa yksinkertaistamista. Tässä yhteydessä on kuitenkin korostettava, että jotkut jäsenvaltiot ja erityisesti niiden julkiset elimet luovat hallinnollista taakkaa, jota yhteisön säädökset eivät edellytä. Tilannetta on korjattava entisestään. Tukiohjelmien sääntöjä on yksinkertaistettava, jotta yksittäiset menettelyt ovat ymmärrettävämpiä ja jotta mahdollisia edunsaajia kannustetaan osallistumaan hankkeisiin. Ohjelmien täytäntöönpanon ja rahoituksen yhteydessä maksettujen kulujen osalta on raportoitu suuresta virheosuudesta (12 prosenttia). Selvitysten mukaan virheosuus on aina suurin julkisten hankintojen ja niin sanottujen oikeuttamattomien kulujen osalta. Euroopan komission toteuttama valvonta on riittämätöntä, ja on selvää, että komissio ei voi luoda valvontajärjestelmää kaikilla kansallisilla tasoilla. Komission valvontatehtävän kannalta on olennaista, että sitä jatketaan ja tuetaan ohjelmien alkaessa, mutta jäsenvaltioille ja niiden alueellisille ja paikallisille elimille voitaisiin siirtää enemmän varoja ohjelmien aikana.

  Sandra Kalniete (PPE), kirjallinen. – (LV) Jotta koheesiopolitiikan vaikutusta voitaisiin laajentaa, tietyt päättäväiset uudistukset ovat tarpeen. Koheesiopolitiikalla annettavaa tukea on keskitettävä kolmeen pääsuuntaan. Olennaisin on maantieteellinen keskittäminen. Sen jälkeen tulevat tuen laajuuden keskittäminen ja hallinnollinen keskittäminen. Tämä tarkoittaa, että rahoitustukea on enimmäkseen osoitettava niille EU:n jäsenvaltioille, niille alueille, joissa sitä tarvitaan eniten. Toisin sanoen sosioekonomisen tilanteen parantaminen ei ole mahdollista ilman EU:n koheesiopolitiikalta saatavaa varmaa tukea. Tämä tarkoittaa, että sen sijaan, että kaikki mahdolliset alat nimitetään ilman sen syvällisempiä analyysejä, kaikkien alueiden on arvioitava aloja, joilla tukea tarvitaan kiireellisimmin. Jokaisen alueen on valittava komission esittämästä kymmenestä alasta kolmesta viiteen alaa, joille käytettävissä oleva tuki keskitetään kokonaisuudessaan. Tämä tarkoittaa, että hallinnollista taakkaa on edelleen vähennettävä. Meidän on lisättävä asianosaisten elinten luottamusta, jotta kyseisten elinten hoitamien tehtävien määrää voidaan rajata mahdollisimman pieneksi. Haluan korostaa, että EU:n koheesiopolitiikasta annettavan tuen nykyinen jakoperuste – BKT ostovoimapariteettiin verrattuna henkeä kohti (enintään 75 prosenttia EU:n keskiarvosta) – on asianmukainen, testattu ja turvallinen peruste lähentymisen osalta tukikelpoisten alueiden joukon määrittämiseksi, koska se heijastelee aitoja eroja EU:n jäsenvaltioiden ja alueiden välillä.

  Siiri Oviir (ALDE), kirjallinen. – (ET) Olen esittelijän kanssa samaa mieltä siitä, että Euroopan unionin koheesiopolitiikka on yksi tärkeimmistä politiikanaloista, joilla pyritään lisäämään alueen kilpailukykyä ja varmistamaan kestävä kehitys. Koska kansainvälinen rahoituskriisi on vaikuttanut enemmän tai vähemmän kielteisesti kaikkiin EU:n alueisiin, lisäarvoa tuova koheesiopolitiikka on tärkeässä asemassa sen varmistamisessa, että alueet voivat selvitä taantumasta vahvempina. On surullista, että useiden EU:n jäsenvaltioiden hallitukset eivät ymmärrä tätä asemaa tai alueiden – paikallisviranomaisten – merkitystä riittävän hyvin, koska ne pelkäävät menettävänsä omat valtuutensa alueille. Esimerkiksi kotimaani, Viron tasavallan hallitus antaa usein paikallisviranomaisia koskevia tärkeitä lakeja ilman, että se huomioi kyseisen viranomaisen päätöksentekomenettelyt. Jotta eri alueita ei syrjitä toisiinsa nähden, enemmän huomiota on kiinnitettävä jäsenvaltioiden hallitusten toteuttamiin säätämistoimiin. Näin varmistetaan, että niiden toimet eivät ole vastoin jäsenvaltioiden omia säädöksiä ja EU:n arvoja. On totta, että EU:ssa on useita alueita, jotka ovat saaneet merkittävää poliittista tukea alueiden komitealta, Euroopan unionin tuomioistuimelta ja komissiolta tilanteissa, joissa jäsenvaltioiden hallitukset ovat jättäneet paikallisviranomaisten oikeudet täysin huomiotta. Uskon, että EU:n tehokkaalla koheesiopolitiikalla ja direktiivissä asetettujen tavoitteiden saavuttamisella autetaan varmistamaan alueiden elinvoimaisuus. Elinvoimaiset alueet lisäävät koko Euroopan unionin elinvoimaisuutta, mikä myös auttaa estämään raja-alueiden syrjäytymistä.

  Marie-Thérèse Sanchez-Schmid (PPE), kirjallinen. – (FR) Petru Constantin Luhanin ja Ramona Nicole Mănescun mietinnöissä esitetään täysin oikeutetusti periaatteet, joihin koheesiopolitiikkaamme pitäisi perustua. Haluan kuitenkin korostaa kolmea alaa, joilla meidän on toimittava kunnianhimoisemmin. Ensimmäinen ala on alueellinen yhteenkuuluvuus. Käsitteeseen viitataan usein, mutta se toteutuu harvoin käytännössä. Meidän on esimerkiksi kiinnitettävä erityistä huomiota raja-alueisiin. Näiden alueiden kokemat puutteet ja ongelmat kuvaavat EU:n yhdentymisen rajoitteita. Näistä alueista, joilla yhteydet katkeavat, olisi tehtävä alueita, joiden avulla luodaan yhteyksiä. Seuraavana alana on niiden alueiden eriarvoinen kohtelu, jotka kuuluvat toisinaan tavoitteen 1 ja toisiaan tavoitteen 2 soveltamisalaan. Tietyille alueille, joiden BKT on sama, saatetaan antaa tukea jopa kymmenkertaisesti muihin nähden. On aika luoda siirtymämekanismi, jolla taataan kaikkien niiden alueiden yhtäläinen kohtelu, joiden BKT on 75–90 prosenttia EU:n keskiarvosta. Meidän on myös kehitettävä uudet tulosindikaattorit. Tiettyjen alueiden kohtaamat kehityshaasteet liittyvät niiden omiin paikallisiin rajoitteisiin. Meidän on työstettävä kriteerejä kaikilla hallinnon tasoilla, jotta voimme täsmällisesti arvioida aluekehityksen tarpeita ja tavoitteita.

  Richard Seeber (PPE), kirjallinen. – (DE) EU:n koheesiopolitiikkaan on kiinnitettävä erityistä huomiota suuremman kestävän kasvun ja paremman kilpailukyvyn takaamiseksi. Alueiden Euroopassa BKT:n on edelleen oltava pääkriteerinä alueellisen tukikelpoisuuden määrittämisessä. EU:n aluepolitiikalla on kuitenkin katettava kaikki alueet, mutta riittävän joustavasti, jotta alueelliset ja paikalliset erot voidaan ottaa huomioon. Jos halumme hyödyntää alueiden kasvumahdollisuudet täysimääräisesti ja saada aikaan taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta Euroopan unionissa, on olennaista kiinnittää erityistä huomiota kilpailukykyyn. Tässä yhteydessä on myös otettava huomioon pienimuotoiset ongelmat varakkaissa jäsenvaltioissa. Erityisesti tutkimuksen ja innovoinnin on oltava kaikilla alueilla tärkeässä asemassa EU:n kilpailukyvyn kehittäjänä, ja tämän takia näitä aloja on edistettävä myös jatkossa. Vaikka EU 2020 -strategian tavoitteet on määritetty yhteisön tasolla, on erittäin tärkeää, että paikallisia ja alueellisia viranomaisia osallistetaan enemmän niiden täytäntöönpanoon. Alhaalta ylöspäin -lähestymistapa on olennainen, jos haluamme saavuttaa EU 2020 -strategian taloudelliset tavoitteet tehokkaasti.

  Monika Smolková (S&D), kirjallinen. – (SK) Koheesiopolitiikan on edelleen oltava EU:n keskeisenä politiikanalana vuoden 2013 jälkeen. Sille on annettava riittävästi rahoitusta, ja siihen on sovellettava seuraavia ehtoja: yksinkertaistetaan menettelyjä, joilla varoja myönnetään rakennerahastoista, kehitetään julkisen ja yksityisen sektorin välisen yhteistyön puitteita, luodaan maailmanlaajuisen kilpailukyvyn perusedellytyksenä olevaa infrastruktuuria, edellytetään kumppanuuksia, joilla kehitetään alueellisten ja paikallisten elinten sekä kansalaisjärjestöjen välisiä todellisia kumppanuuksia ja jolla rakennerahastojen ohjelmasuunnittelu- ja hyödyntämisvaiheista saadaan vaikuttavia, lakisääteisiä ja avoimia, ja sovelletaan monitasoista hallintoa alakohtaisesti ja monialaisesti. Muitakin ehtoja tietenkin on, mutta jos haluamme täyttää 2020-strategian velvollisuudet, mielestäni on tärkeää noudattaa edellä mainittuja ehtoja.

  Zbigniew Ziobro (ECR), kirjallinen. – (PL) Euroopassa on tällä hetkellä käynnissä vaikea ajanjakso. Vuosien 2008–2009 rahoituskriisi vaikuttaa edelleen voimakkaasti talouteen, ja tämä aiheuttaa entistä suurempia eroja Länsi-Euroopan varakkaiden alueiden ja Keski- ja Etelä-Euroopan köyhempien alueiden välillä. Tämän takia on vahvistettava mekanismeja, joilla kriisiä voidaan torjua tehokkaasti. EU:n tasolla mekanismeista tärkeimpiä ovat koheesiopolitiikka ja aluerahastot. Koska investoinneille annetaan yhteisrahoitusta paikallisella tasolla, niistä on tullut vaikuttava esimerkki eurooppalaisesta yhteistyöstä, jossa ei takerruta kansallisiin etuihin. Niillä on myös merkittävästi laajennettu aluetta, jossa on tapahtunut talouskasvua vuosina 2004–2007, sekä kurottu umpeen kuilua vanhan ja uuden Euroopan välillä.

Tämän takia on tärkeää, että koheesiopolitiikkaan osoitettavia unionin varoja lisätään vuosien 2013–2020 rahoituskehyksessä, lähentyminen pidetään edelleen ensisijaisena tavoitteena ja nykyistä mekanismia käytetään edelleen edunsaajien valitsemiseksi eri alueiden BKT:n tasojen perusteella. Mielestäni on myös tärkeää, että investointien yhteisrahoituksen tasoa voidaan nostaa 70 prosentista 80 prosenttiin, samalla kun syrjäisten alueiden rahoitusta vähennetään. Länsi-Euroopan valtioiden kannalta tarkasteltuna on mielestäni myös tärkeää jatkaa infrastruktuuri-investointien rahoittamista, erityisesti pitkittäisellä kaistaleella, joka yhdistää Euroopan pohjois- ja eteläosat toisiinsa.

21. Mainonnan vaikutus kuluttajien käyttäytymiseen (lyhyt esittely)

  Puhemies. – (ES) Esityslistalla on seuraavana Philippe Juvinin sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan puolesta laatima mietintö mainonnan vaikutuksesta kuluttajien käyttäytymiseen (2010/2052(INI)) (A7-0338/2010).

  Philippe Juvin, esittelijä. – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, miksi tarvitsemme mietintöä mainonnasta? Koska mainonta voi yksi parhaista, mutta myös yksi kauhistuttavimmista asioista.

Se voi olla kauhistuttavaa, jos se on harhaanjohtavaa, jos se on tunkeilevaa, jos se on petollista, jos siinä ei noudateta sääntöjä ja jos sillä ei anneta kuluttajille sitä, mitä he odottavat, eli tietoa. Se voi olla yksi parhaista asioista, koska mainonta on myös talouskehityksen uskomaton väline. Mainonta toimii taloudellisen toiminnan voiteluöljynä, ja kuten jotkut ihmiset ovat todenneet, jos se on tehty hyvin, se myös antaa kuluttajalle mahdollisuuden vertailla tuotteita, joten se myös tietyllä tasolla edistää kilpailua.

Mainonta ei ole uusi asia. Miksi siis laatia uusi teksti, kun aiempiakin on olemassa? Siihen on useita syitä. Ensinnäkään mainonta ei enää ole entisellään. Luin äskettäin Yhdysvalloissa laaditusta selvityksestä – ja asiathan ovat melko samalla tolalla Euroopassa – että viime vuoden marraskuun 29 päivänä, yhtenä päivänä, verkkokaupan liikevaihto oli yli miljardi Yhdysvaltain dollaria. Tämä tarkoittaa verkkokaupan ja verkkomainonnan välineiden merkittävää lisääntymistä. Mietinnön yhtenä perusteena on se, että mainontaa säänteleviä tekstejä ei toisinaan voida soveltaa välineisiin, joita viime vuosina on otettu käyttöön.

Mainonta voi olla tungettelevaa, ja sitä se yhä enemmän on. Se loukkaa oikeutta yksityisyyteen. Mainontaan on myös ilmestynyt uusia ilmiöitä, jotka eivät kuulu tekstien soveltamisalaan. Mainonta voi olla piilomainontaa. Mainonnasta ei välttämättä tehdä numeroa. Yhtenä hyvin tunnettuna esimerkkinä on Facebook, yksi sosiaalisista verkostoista – uusi väline, jota ei säännellä lainsäädännöllä – jossa ihmisjoukot kertovat joidenkin tuotteiden vioista. Tällainen toiminta voi kirjaimellisesti tuhota tuotemerkin vain muutamassa päivässä tai viikossa.

Tämän takia on selvää, että nykyinen mainonta poikkeaa täysin aiemmasta mainonnasta. Siinä käytetään myös uusia välineitä. Tarkoitan tällä käyttötutkimuksiin perustuvaa mainontaa, kohdistettua mainontaa sekä yksityisten sähköpostien lukemista. Haluaako tai hyväksyykö joku täällä, että hänen yksityiset sähköpostinsa luetaan? Juuri sitä nykyisin tehdään mainonnan takia.

Hyvät kollegat, uskon, että meidän on tarkasteltava joitakin erittäin yksinkertaisia arvoja: yksityisyyden kunnioittamista sekä heikoimmassa asemassa olevien suojelemista, koska tiedämme varsin hyvin, että lapset kuuluvat niihin heikoimmassa asemassa oleviin, joille niin sanottua käyttötottumuksiin perustuvaa eli heidän tapoihinsa kohdistuvaa mainontaa kohdistetaan. Nämä lapset eivät ymmärrä, että mainontaa ei ole esitetty heille vain sattumalta. Tällä mainonnalla keskitytään heidän henkilökohtaisiin valintoihinsa. Aikuinen saattaisi tämän vielä ymmärtää, mutta lapsi ei.

Uusi teknologia tuo uusia haasteita: huomattavia taloudellisia haasteita. Huomaamme, että pohjimmiltaan tässä keskustelussa on kyse politiikasta. Asia on tiettyjen asiantuntijoiden mukaan ratkaistu. Samat asiantuntijat eivät missään nimessä halua, että mainonnan maailma muuttuu. On myös totta, että jotkut asiantuntijat kertovat meille, että kuluttajia kyllä varoitetaan verkkosivustoilla pitkillä ja erittäin yksityiskohtaisilla luottamuksellisuussopimuksilla. Todellisuudessa emme tiedä, lukeeko kukaan näitä pitkiä, käsittämättömiä luottamuksellisuussopimuksia. Vaikka niitä luettaisiinkin, niitä ei ymmärretä, koska niitä ei itse asiassa ole mahdollista ymmärtää. Kuten huomaatte, päädymme aina puhumaan samasta asiasta. Mainonnan on oltava oikeudenmukaista, sillä on kunnioitettava muita ihmisiä ja sillä on kunnioitettava oikeutta yksityisyyteen. Kuluttajia ei pidä vakoilla, eikä kuluttajia saa ottaa kohteeksi ilman, että he tietävät siitä. Kuluttajia, kansalaisia, on kunnioitettava.

Arvoisa puhemies, totean lopuksi, että meidän on pyrittävä kahteen tavoitteeseen: mainonnan pitää olla oikeudenmukaista – entistä oikeudenmukaisempaa, kunnioittavampaa ja näin ollen vaikuttavampaa, ja sillä on kunnioitettava paremmin oikeutta yksityisyyteen. Myös kansalaisten eli kuluttajina toimivien kansalaisten on tiedostettava asia paremmin ja heille on tiedotettava asiasta, eikä heitä saa manipuloida tai syrjiä enemmän. Tämä on mietinnön tarkoituksena.

Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, toivon, että hyväksytte mietinnön ja äänestätte parlamentissa yleisesti sen puolesta.

  Zuzana Roithová (PPE). – (CS) Arvoisa puhemies, olen tyytyväinen tähän mietintöön, joka koskee mainonnan vaikutusta kuluttajien käyttäytymiseen. Koska mietinnössä ei käsitellä uhkapelien mainonnan sääntelyä, haluan sanoa, että erityisesti Internet-rahapelejä ja niiden mainoksia ei rajoiteta Internetissä millään tavalla ja että ne ovat helposti lasten ja nuorten saatavilla. Uhkapelien pelaaminen verkossa on kielletty seitsemässä jäsenvaltiossa, mutta ne ovat edelleen saatavilla kyseisissä valtioissa. Uskon vakaasti, että uhkapeliriippuvuuden kielteisiä vaikutuksia on pyrittävä estämään. Meidän on edistettävä lapsille ja nuorille kohdistettujen uhkapelimainosten kieltämistä koko Euroopassa. Kun altistamme lapset virtuaalipelien mainosten vaikutukselle, vaarannamme heidän elämänsä samalla tavalla kuin altistamalla heidät alkoholin, savukkeiden ja muiden riippuvuutta aiheuttavien aineiden rajoittamattomalle mainonnalle. Kasinoihin ja uhkapelien mainontaan ei välttämättä sovelleta rajoituksia edes Internetin ulkopuolella, joten kasinoita ja mainoksia on usein sijoitettu koulujen lähelle. Toivon, että tämänpäiväinen keskustelu antaa komissiolle uutta pontta ehdottaa uhkapelimainonnan kieltämistä eittämättömän julkisen edun mukaisesti.

  Antigoni Papadopoulou, (S&D). – (EL) Arvoisa puhemies, onnitteluni esittelijälle Philippe Juvinille hänen mietinnöstään, joka koskee mainonnan vaikutusta kuluttajien käyttäytymiseen.

Mietinnössä arvioidaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, korostetaan lainsäädännön soveltamiseen liittyviä ongelmia ja epäoikeudenmukaisia kauppamenettelyjä ja painotetaan itsesääntelyn ja lasten, nuorten ja vanhusten kaltaisten heikommassa asemassa olevien kuluttajien suojelun merkitystä sekä tarvetta mainonnan käyttämiseen stereotypioiden ja ennakkoluulojen tehokkaana torjujana.

Laadin naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnon ja olen tyytyväinen ja kiitollinen siitä, että esittelijä on sisällyttänyt mietintöön kaikki ehdotuksemme sukupuolten tasa-arvon ja ihmisarvon suojelemisesta. Kehotan kaikkia osapuolia tekemään tiivistä yhteistyötä sellaisen halventavan tai harhaanjohtavan mainonnan estämiseksi, jolla heikennetään naisten asemaa, ja edistämään terveitä normeja, jotta mainonnalla voitaisiin vaikuttaa myönteisesti yhteiskunnan käsityksiin ihmisarvosta sekä miesten ja naisten tehtävistä.

  Christian Engström (Verts/ALE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan keskustella 25 kohdan viimeisestä luetelmakohdasta, josta äänestämme erikseen ja jonka toivottavasti voimme poistaa mietinnöstä. Tässä luetelmakohdassa todetaan, että kun hakukoneet näyttävät mainoksia tiettyjen hakusanojen yhteydessä – esimerkiksi joku kirjoittaa hakusanaksi sanan, joka on tuotenimi – tähän on saatava etukäteen merkin oikeuksien omistajan lupa.

Tämä saattaa kuulostaa järkevältä pinnallisesti, mutta tämä olisi täysin vastoin nykyistä tuotemerkeistä annettua lainsäädäntöä. Ensinnäkin tuotemerkit on rekisteröity 45 eri tuote- ja palveluluokkaan, ja sama tuotemerkki voi esiintyä rekisterissä eri luokissa. Tämä tarkoittaisi, että jos joku esimerkiksi haluaisi esittää mainoksensa sanan "golf" yhteydessä, siihen tarvittaisiin aina Volkswagenin lupa.

Toisena ongelmana on jo pelkkä tuotemerkkien määrä. Euroopassa on miljoonia tuotemerkkejä. Jo pelkällä Alicantessa toimivalla OHIM-virastolla on kirjattuna 600 000 tuotemerkkiä, joten jos joku haluaisi mainostaa jotain sanan "hopea" yhteydessä, hänen pitäisi luultavasti pyytää lupaa tuhansilta tavaramerkkien oikeuksien omistajilta. Tämä ei vain ole käytännössä mahdollista. Jos tästä säädetään – minkä en toivo tapahtuvan – hakukoneisiin liittyvä liiketoiminta olisi Euroopassa käytännössä kannattamatonta, ja samalla lakkaisivat myös sääntöjenmukainen mainonta ja oikeutettu kilpailu. Siksi pyydän kollegoita äänestämään...

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Jaroslav Paška (EFD). – (SK) Arvoisa puhemies, haluan aluksi sanoa, että on hienoa, että Euroopan parlamentissa käydään keskustelua mainonnan harhaanjohtavista käytännöistä, etenkin uusien markkinointikeinojen ja -teknologioiden kehittämisen osalta.

Sähköisen viestinnän uudet välineet ovat antaneet valtavia mahdollisuuksia mainostoimistoille. Uusiin mainontamahdollisuuksiin on kuitenkin liittynyt uusia ongelmia, joissa on kyse pakkomyynnistä, harhaanjohtamisesta ja herkkäuskoisten lasten ja nuorten hyväksikäyttämisestä vetoamalla voimakkaasti heidän tunteisiinsa. Internetissä tapahtuvaa mainontaa koskevalla säädöksellä on rajoitettava tekstisuunnittelijoiden kekseliäisyyttä. On myös olennaista rajoittaa menetelmiä ja tekniikoita, joilla rikotaan yksityisyyttä tai etnisiä puitteita tai joilla puututaan lasten kehityksen erityisluonteeseen. Tämän takia meidän on analysoitava ja tutkittava nykyisiä suuntauksia perusteellisesti ja keskityttävä uusien sääntöjen käyttämiseen niiden teknologioiden ja niiden mahdollisuuksien rajoittamiseksi, joilla loukataan perheiden yksityisyyttä ja lasten yksityisyyttä ja joilla vahingoitetaan perheen tervettä kehitystä, ja meidän on sovellettava näitä sääntöjä johdonmukaisesti.

  Csanád Szegedi (NI). – (HU) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluan aivan ensimmäiseksi esittää kiitokseni esittelijälle. Kannattamieni arvojen kannalta tarkasteltuna keskustelemme yhdestä nykyajan tärkeimmistä aiheista. Olen surullinen siitä, että tätä keskustelua käydään näin myöhäisenä ajankohtana. Kuten mietinnössä korostetaan, lapset ja nuoret ovat muita alttiimpia mainonnalle, koska heidän oma tahtonsa ei ole vielä tarpeeksi vahva ja heihin on helppo vaikuttaa. Tämä ei koske vain epäsäännöllisiä, valheellisia ja aggressiivisia mainoksia, vaan myös mainoksia yleensä, koska elämme uudessa maailmassa, jossa ihmiset kokevat suurta tarvetta sulautua kuluttajayhteiskuntaan jo varhaisessa vaiheessa. Kaikenlaisten mainokset on yksiselitteisesti kiellettävä lastenohjelmissa.

Lisäksi haluan korostaa erityisesti sitä, että suurinta uhkaa lapsille eivät ehkä aiheuta perinteiset tiedotusvälineet, kuten televisio tai radio. Suurimpana uhkana on Internetin maailma. Mainonta on siellä aggressiivisemmillaan, ja juuri siellä se voi aiheuttaa suurimmat vahingot kohderyhmään kuuluvissa kuluttajissa. Häikäilemättömimmät yritykset eivät välitä edes henkilötiedoista, ja ne loukkaavat ihmisten yksityisyyttä sosiaaliseen verkostoitumiseen käytettävien sivustojen välityksellä. Tämä on ehdottomasti kiellettävä ja tehtävä rangaistavaksi. Meidän kaikkien on vaadittava, että Euroopan unionissa ryhdytään toimiin tämän asian osalta.

  Lara Comi (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, annan täyden tukeni Philippe Juvinin esittämälle päätöslauselmaehdotukselle mainonnan vaikutuksesta kuluttajien käyttäytymiseen. Kun otetaan huomioon mainonnan vaikutus talouden lisäksi myös kotimaisiin markkinoihin ja kuluttajiin, mielestäni on tärkeää toteuttaa toimenpiteitä sen kielteisen vaikutuksen estämiseksi, joka jollakin mainontakäytännöillä niihin on.

Arvostan erityisesti esittelijän arviointia voimassa olevasta lainsäädännöstä ja muista kuin lainsäädäntöpuitteista sekä puutteista, joita sen tulkinnassa ja täytäntöönpanossa on havaittu ja jotka ovat estäneet yhdenmukaistamisen halutun tason saavuttamisen.

Meidän on keskitettävä ponnistelumme epäoikeudenmukaisten kaupallisten käytäntöjen torjumiseksi mainonnan alalla laajentamalla voimassa olevien sääntöjen soveltamisalaa.

Ehdotuksessa esitetään asianmukainen ratkaisu nykyiseen ongelmaan, joka koskee tasapainoisen ratkaisun löytämistä kilpailevien painopistealojen, kuten ilmaisunvapauden ja kuluttajansuojan välillä.

Haluan vielä kerran onnitella esittelijää ja varjoesittelijöitä.

  Miroslav Mikolášik (PPE). – (SK) Arvoisa puhemies, mainonnan erilaiset muodot, jotka ovat viime vuosina levinneet uusien viestintävälineiden välityksellä, ovat muuttuneet sosiaaliseksi ilmiöksi, ja näin ollen niihin liittyy vaara tavallisen kuluttajan luottamuksen väärinkäyttöön.

Mielestäni kuluttajansuojaa tällä alalla on korostettava lainsäädännössä vähintään vähimmäistasolla. Olen esittelijän kanssa samaa mieltä ja onnittelen häntä mietinnöstä ja siitä, että hän on tarkastellut asiaa niin rakentavasti, heikossa asemassa olevien ryhmien, erityisesti lasten ja nuorten etujen mukaisesti, kuten jotkut puheenvuoron käyttäjät ovat aiemmin todenneet. Lääkärinä tuen tätä vahvasti. Meidän on estettävä tietoisia huijauksia, joissa kuluttajat tekevät päätöksiä sellaisten tietojen perusteella, joiden he olettavat perustuvan puolueettomiin tosiasioihin tai vahvistettuihin tutkimuksiin, vaikka tiedot ovat luonteeltaan pelkästään myyntiä edistäviä tai kaupallisia. Olen huolestunut erityisesti yksityisiin kuluttajiin kohdistettujen mainontakäytäntöjen kehityksestä, kuten siitä, että kolmannet osapuolet lukevat sähköposteja ja käyttävät niiden sisältöä hyväkseen kaupallisiin tarkoituksiin. Yritysten käyttämillä mainontakäytännöillä on poikkeuksetta kunnioitettava yksityisen kirjeenvaihdon luottamuksellisuutta, ja niiden on vastattava yksityisyyttä suojaavaa lainsäädäntöä.

  Seán Kelly (PPE). – (GA) Arvoisa puhemies, tähän asiaan on vaikeaa suhtautua varmuudella, etenkin kun kyseessä on mainonnan vaikutus kuluttajien käyttäytymiseen. Tutkimuksia tutkimusten jälkeen ilmestyy koko ajan, ja niissä kaikissa tulokset ovat erilaisia.

(EN) Mainonta kuitenkin kannattaa. Yksityisyritykset käyttävät miljoonia radio-, TV- ja sanomalehtimainoksiin sekä sponsoroinnin kaltaiseen piilomainontaan. Mainonnan arvioiminen on kuitenkin ongelmallista. On ihmisiä, jotka sanovat, että yhtenä alkoholismin hoitokeinona on mainonnan kieltäminen. Olemme kuitenkin todistaneet huumeiden käytön nopeaa lisääntymistä viime vuosikymmeninä, ja koska huumeet ovat laittomia, niitä ei saa mainostaa, eikä myöskään ostaa laillisesti.

Siksi katson, että EU:n tasolla on laadittava riippumaton analyysi ja asianmukainen tutkimus, jonka tarkoitusperät eivät ole epäselviä ja jolla todella määritetään, mikä on hyväksi tai pahaksi ja mikä on hyödyllistä ja mikä ei. Sitten voimme säännellä alaa asianmukaisesti. Ilman tätä saamme jatkuvasti uusia tutkimuksia, joiden tulokset vastaavat vain tutkimusten tilaajien tarkoituksia.

  Johannes Hahn, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan komission ja erityisesti komission varapuheenjohtajan Redingin puolesta kiittää esittelijää tästä arvokkaasta mietinnöstä, jossa analysoidaan useita keskeisiä näkökohtia nykymainonnan vaikutuksesta ja kuluttajakäyttäytymisestä. Sen selvittämiseksi, miten Internetin ja uusien teknologioiden kehityksestä aiheutuviin haasteisiin voitaisiin puuttua parhaiten, komissio on vuosina 2009 ja 2010 järjestänyt kattavia kuulemisia tietosuojaa koskevista voimassa olevista sääntelypuitteista.

Kuulemisissa on vahvistettu, että EU:n voimassa olevan tietosuojaa koskevan lainsäädännön perusperiaatteet ovat edelleen varsin päteviä. On kuitenkin käynyt yhtäläisen selväksi, että EU tarvitsee kattavampaa ja yhtenäisempää lähestymistapaa politiikassaan, joka koskee henkilötietojen suojaa EU:ssa ja sen ulkopuolella. Tämän perusteella komissio antoi 4. marraskuuta tiedonannon kattavasta lähestymistavasta henkilötietojen suojaan Euroopan unionissa.

Verkkomainonta hyödyttää EU:n kansalaisia monella tavalla, varsinkin antamalla heille vapaan pääsyn palveluihin. Useisiin kohdistamistekniikoihin – näyttömainontaan, sisältöön tai hakuihin liittyviin mainoksiin ynnä muihin – ei liity seurantaa, eivätkä ne anna aihetta suureen huolestumiseen. Kollegani, varapuheenjohtaja Neelie Kroes, on kehottanut alaa luomaan itsesääntelypuitteet käyttötottumuksiin perustuvalle verkkomainonnalle EU:n sääntelykehyksen ja neljän periaatteen eli tehokkaan avoimuuden, asianmukaisen suostumuksen tai luvan, käyttäjäystävällisyyden ja tehokkaan valvonnan mukaisesti. Komissio seuraa alan ponnisteluja arvioidakseen, ovatko sääntelevämmät toimet tarpeen.

Sähköpostimainosten ja viestinnän luottamuksellisuuden osalta vuosi sitten hyväksytyssä televiestintäalan uudistuksessa vahvistettiin ja selkeytettiin yksityisyyttä koskevia EU:n sääntöjä. Sillä myös asetettiin jäsenvaltioille selvä velvollisuus panna täytäntöön pelotteina toimivia rangaistuksia ja varmistaa, että toimivaltaisilla viranomaisilla on tarvittavat valtuudet niiden täytäntöönpanemiseksi ja että niille myös annetaan siihen asianmukaiset resurssit. Jäsenvaltioiden on saatettava nämä säännökset osaksi kansallista lainsäädäntöä toukokuuhun 2011 mennessä.

Komissio tunnustaa, että jäsenvaltioiden välillä on vielä tiettyjä eroja, kun kyseessä on sopimattomista kaupallisista menettelyistä annetun direktiivin saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä. Komissio katsoo, että tällaiset eroavaisuudet, joista osan komissio ratkaisee tekemällä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa, ovat marginaalisia ja että haluttu yhdenmukaistamisen taso on saavutettu.

Yleisten lausekkeiden käyttäminen antaa jäsenvaltioille tiettyä liikkumavaraa, mutta sillä myös varmistetaan, että direktiivi on vahva myös jatkossa. Tässä yhteydessä ohjeet sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin soveltamisesta ovat yksi komission aloitteista sen varmistamiseksi, että täysimääräinen yhdenmukaistaminen toteutuu. Toisin sanoen niillä halutaan varmistaa, että samoja sääntöjä tulkitaan ja sovelletaan samalla tavalla kaikissa jäsenvaltioissa. Kuten mietintöluonnoksessa ehdotetaan, me todella jatkamme ohjeiden laatimista ja asiakirjan saattamista ajan tasalle niin, että uudet kysymykset ja kehitys otetaan huomioon. Komissio on myös kehittämässä lainsäädännölle, oikeuskäytännölle ja tieteelliselle työlle oikeudellista tietokantaa, jolla edistetään direktiivin yhdenmukaista soveltamista kaikissa jäsenvaltioissa.

Sosiaalisten verkostojen, keskustelufoorumeiden ja blogien yhteydessä kommenttien muodossa esitettäviin mainoksiin liittyvien huomautusten osalta on tärkeää panna merkille, että mikäli kuluttajat toimivat kauppiaan puolesta tai saavat kauppiaalta mitä tahansa korvausta tiettyjen kommenttien esittämisestä ilman, että tästä mainitaan selvästi mielipiteessä tai kommentissa, asia itse asiassa kuuluu sopimattomista kaupallisista menettelyistä annetun direktiivin soveltamisalaan yhtenä piilomaininnan muotona. Pelkkiä mielipiteitä ei tietenkään katsota mainonnaksi.

Tässä yhteydessä komissio katsoo, että markkinointia koskeva lainsäädäntö ei ole asianmukaisin väline, koska kyseessä on ilmaisunvapauteen liittyvä asia. Direktiivissä kuitenkin säädetään erityisistä suojakeinoista heikommassa asemassa olevien kuluttajien osalta. Ikä on tekijä, joka kansallisten viranomaisten on otettava huomioon, kun ne arvioivat menettelyn asiallisuutta. Sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin soveltamisesta laaditaan vuonna 2011 selvitys, jossa tarkastellaan jäsenvaltioiden kokemuksia, myös lapsille ja nuorille suunnatun mainonnan alalla, siinä määrin kuin tietoja näistä näkökohdista on saatavilla.

  Puhemies. – (ES) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan keskiviikkona klo 12.30.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  Tiziano Motti (PPE), kirjallinen. – (IT) Olen Philippe Juvinin kanssa samaa mieltä näkemyksistä, jotka koskevat mainonnan vaikutusta kuluttajien käyttäytymiseen. Katson kuitenkin, että kommenttien levittäminen sosiaalisissa verkostoissa, keskustelufoorumeissa ja blogeissa – jotka jo luonteensa takia ovat vaarassa muuttua piilomainonnan uudeksi muodoksi – voidaan estää määrittämällä Internetissä yleisten rikkomusten uudet muodot ja laajentamalla tietojen säilyttämistä koskevien sääntöjen soveltamisalaa koskemaan myös verkkosisällön tarjoajia. Me emme saa turvautua sensuuriin, koska mielestäni on tärkeää kunnioittaa myös jokaisen oikeutta esittää omat mielipiteensä Internetissä, ellei ole osoitettu, että sillä rikotaan lainsäädäntöä. Olen hämmästynyt siitä, että jotkut haluavat sensuroida kommentteja foorumissa, jonka he uskovat vaikuttavan kuluttajien ostopäätöksiin, mutta silti he katsovat yksityisyyden loukkaamiseksi sen, että voimassa olevan, tietojen säilyttämisestä annetun direktiivin 2006/24/EY soveltamisalaa laajennettaisiin niin, että sosiaalisista foorumeista lapsia vikittelevät pedofiilit voitaisiin tunnistaa. Eikö tässä ole kyse kaksinaismoraalista? Kuluttajia, etenkin nuorimpia kuluttajia, on suojeltava piilomainonnalta. On kuitenkin yhtä tärkeää suojata ilmaisunvapaus, joka on yksi demokratioidemme peruspilareista. Siksi toivon, että asiasta vastaaville viranomaisille annetaan tarvittavat välineet Internetissä tapahtuviin rikoksiin syyllistyvien tahojen tunnistamiseksi laajentamalla direktiivin 2006/24/EY soveltamisalaa niin, että se koskee myös sisällöntuottajia, kuten 23. kesäkuuta 2010 annetussa parlamentin kannanotossa P7_DCL(2010)0029 pyydetään.

22. Rahoitusvälineillä käytävän kaupan sääntely – "dark pools" jne. (lyhyt esittely)

  Puhemies. – (ES) Esityslistalla on seuraavana Kay Swinburnen talous- ja raha-asioiden valiokunnan puolesta laatima mietintö rahoitusvälineillä käytävän kaupan sääntelystä – "dark pools" jne. (2010/2075 (INI)) (A7-0326/2010).

  Kay Swinburne, esittelijä. – (EN) Arvoisa puhemies, minun on vaikeaa selittää niille, jotka eivät tunne rahoitusalan terminologiaa, mistä nimettömänä käytävää kauppaa koskevassa mietinnössä oikein on kyse. Mietinnössä viitataan virallisesti rahoitusvälineillä käytävään kauppaan, johon kuuluu myös nimettömänä käytävä kauppa, jolla tarkoitetaan rahoitustapahtumia ja osakekauppoja, jotka tehdään ilman kauppaa edeltäviä avoimuusvaatimuksia. Toisinaan tähän viitataan myös julkistamattomana kauppana. Mietintö on yleisemmin arvio rahoitusvälineiden markkinointia koskevan vuonna 2007 annetun direktiivin täytäntöönpanosta osakekaupan osalta. Sillä pyritään käsittelemään rakenteellisia kysymyksiä, joita osakemarkkinoilla tällä hetkellä esiintyy.

Vaikka kyseessä on erittäin tekninen mietintö, olen ilahtunut keskustelusta, jota valiokunnassa on runsaasti käyty. Olen iloinen siitä, että kollegoideni ahkeran työn ansiosta olemme saaneet laajan tuen kaikilta poliittisilta ryhmiltä. Esitetyistä 194 tarkistuksesta tehtiin 26 kompromissia, joihin useimmat ryhmistä saattoivat sitoutua.

Kun otetaan huomioon tämän valiokunta-aloitteisen mietinnön antamisen ajankohta ja sen käsittelyn huipentuminen täysistunnossa tällä viikolla järjestettävään äänestykseen, uskon myös, että Euroopan parlamentti on osallistunut merkittävällä tavalla komission äskettäin julkaisemaan tausta-asiakirjaan rahoitusvälineiden markkinoista annetun direktiivin toisesta tarkistamisesta, koska siinä otetaan huomioon useita valiokunnassa käydyissä keskusteluissa esille otettuja kysymyksiä. Euroopan parlamentti on tällä mietinnöllä pyytänyt tekemään useita tutkimuksia erilaisista kauppapaikoista, joita nykyisin säännellään rahoitusvälineiden markkinoista annetulla direktiivillä. Mietinnöllä pyydetään yksityiskohtaisempaa analyysiä sen varmistamiseksi, että yhdenvertaisia palveluja tarjoavia paikkoja säännellään yhdenvertaisesti.

Uskon, että komissio on tausta-asiakirjassaan saattanut mennä vielä pidemmälle ja laajentanut järjestäytyneiden kaupankäyntijärjestelmien määritelmää niin, että se koskee myös kaikkia paikkoja, joissa ostajat ja myyjät kohtaavat. Tämä tarkoittaa, että merkittävä porsaanreikä paikataan. Tällä ratkaisulla kuitenkin varmistetaan oikeasuhtaisuuden säilyminen, koska säänneltyjen markkinoiden, monenkeskisten kaupankäyntijärjestelmien, sisäisten toteuttajien, broker crossing networks -verkostojen ja johdannaiskauppapaikkojen luokkien välillä sallitaan merkittävätkin erot.

Investoijien pitäisi suhtautua myönteisesti nimettömänä käytävän kaupan harjoittajille ehdotettuun uuteen valvontatasoon. Vaikka ne nykyisin tarjoavat suojaa suurempia markkinoita vastaan, niillä kuitenkin on mahdollisuus väärinkäyttöön. Kun sääntelyviranomaisille annetaan suora pääsy liiketoimintamalleihin, varmistetaan, että asiakkaiden tilaukset voivat edelleen kulkea niiden kautta ilman, että niiden annetaan kasvaa sellaisiin mittasuhteisiin, että ne vaikuttavat hinnan muodostumiseen. Niillä ei myöskään voida peitellä markkinoiden manipulointia.

Kuten tässäkin asiassa, Euroopan parlamentti ja komissio ovat myös rahoitusvälineiden markkinoista annetun direktiivin poikkeusten osalta samaa mieltä siitä, että ne on määriteltävä uudelleen ja niiden täytäntöönpano on yhdenmukaistettava koko EU:n alueella. Nykyistä mahdollisuutta siihen, että sääntelyn katvealueita EU:n jäsenvaltioissa hyödynnetään tietyn säännön parhaan tulkinnan löytämiseksi, ei saa enää antaa. Tämän mietinnön ja sen tarkistuksen laatimisen aikana oli selvää, että suurin puute rahoitusvälineiden markkinoista annetun direktiivin täytäntöönpanossa on ollut eurooppalaisen liiketoiminnan ilmoittamisjärjestelmän puuttuminen markkinoilta. Yhdysvaltain investoijat eivät voi käsittää, miten me EU:ssa voimme toimia ilman kyseistä välinettä. Sen tarpeellisuus on tunnustettu alalla, erityisesti investoijaryhmissä, mutta markkinaosapuolet eivät vielä kolmenkaan vuoden kuluttua rahoitusvälineiden markkinoista annetun direktiivin täytäntöönpanosta ole yhdistäneet voimiaan ja laatineet eurooppalaista liiketoiminnan ilmoittamisjärjestelmää. Komission tavoin myöskään talous- ja raha-asioiden valiokunta ei ole valmis tekemään muuta kuin valtuuttamaan hyväksytyt julkaisujärjestelyt, mutta jos markkinoilla ei löydetä asiaan ratkaisua, sitä on tuettava lainsäädännöllä.

Osakemarkkinoihin tällä hetkellä vaikuttavat mikrorakenteelliset kysymykset ovat herättäneet valiokunnassa kiivasta keskustelua. On katsottu, että pikatoimeksiantojen, osakekurssien manipulointiin tähtäävien valetarjousten ja markkinoiden tilannetta testaavien välittömästi poisvedettävien tarjousten kaltaiset käytännöt ovat epäoikeudenmukaisia tai jopa väärinkäytöksiä. Valiokunnassa oli kuitenkin paljon vaikeampaa päästä yhteisymmärrykseen tiettyjen markkinaosapuolten asemasta, erityisesti ohjelmoidun nopean pörssikaupan strategioiden mahdollisista hyödyistä. Selvien tietojen puuttuessa on vaikeaa tehdä mitään pysyviä johtopäätöksiä niiden asemasta – myönteisestä tai kielteisestä. Näin ollen, ennen kuin ehdotamme lainsäädäntötoimia, meidän on varmistettava, että meillä on tarpeelliset tiedot, jotta emme anna lainsäädäntöä, joka voi haitata EU:n markkinoiden tehokasta toimintaa.

Tärkeintä on varmistaa rahoitusmarkkinoidemme yhtenäisyys. Niissä ei ole kyse vain välittäjien tai tungettelijoiden mahdollisuudesta olla tekemisissä toistensa kanssa. Niillä tarjotaan investoijille kauppapaikka, jossa ne voivat ohjata pääomaa yrityksille ja yhtiöille, jotka toimivat reaalitaloudessamme. Tämä markkinoiden perustehtävä on pidettävä tarkasti mielessä, kun toteutamme rahoitusvälineiden markkinoita koskevan toisen direktiivin lainsäädäntömenettelyn.

  Philippe Juvin (PPE). – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, hyvä Kay Swinburne, tämä teksti on todella monimutkainen, mutta mistä siinä pohjimmiltaan on kyse? Jälleen kerran on kyse siitä, että otamme opiksemme kriisistä. Ei, me emme saa tehdä samoin kuin ennen. Kyllä, meidän on muutettava pelin sääntöjä ja palautettava järjestys tähän järjestelmään.

Euroopan unionin eri jäsenvaltioissa on nyt ihmisiä, jotka käyttävät hyväkseen kriisiä ja ihmisten hätääntyneisyyttä vierittääkseen kaiken syyn EU:n niskoille. Kaikkialla ihmiset sanovat, että "On EU:n syytä, että asiat eivät toimi; se on euron syytä, ja tässä on ratkaisu: meidän on erottava EU:sta, meidän on lopetettava euron käyttäminen…". Meidän on jatkuvasti muistutettava kaikille näille ihmisille, että kyllä, me tarvitsemme yhteisiä sääntöjä. Meidän on jatkuvasti muistutettava, että jos Euroopan valtiot eivät olisi liittoutuneet keskenään, jos ne toimisivat erillään muista, niitä ei enää olisi. Kyllä, me tarvitsemme sääntelyä, yhteistä politiikkaa ja yhteisiä sääntöjä, ja sääntöjämme on uudistettava ja järjestelmä saatava toimimaan paremmin.

Hyvät kollegat, pohjimmiltaan tämä asia on melko yksinkertainen: yhdessä olemme vahvoja, yksin joudumme kadotukseen!

  Csanád Szegedi (NI). – (HU) Arvoisa puhemies, haluaisin kiittää teitä siitä, että olette antaneet aikaa avokätisesti. Tästä lähtien kiinnitän erityistä huomiota siihen, mitä istuntoja te johdatte, ja yritän osallistua niihin kaikkiin. Kay Swinburnen mietintö on erittäin tärkeä siksi, että me lopultakin keskustelemme rahoitusvälineillä käytävän kaupan sääntelystä. Ensimmäinen ja merkittävin virhe mietinnön osalta on se, että mietintö ja täydentävien säädösten pyytäminen ovat myöhässä. Toiseksi, jos sääntelykehys on tähän asti ollut epäselvä, meidän on takautuvasti ja perusteellisesti tutkittava, mitä on tapahtunut. Uskon, että suurien investointien jättäminen tiukemman valvonnan soveltamisalan ulkopuolelle on merkityksetöntä ja askel väärään suuntaan. On tutkittava kaupankäynnin luonnetta, mutta myös liikkellelaskettuja johdannaisia, ja uusia näkökohtia on säänneltävä tiukemmin.

Rahoitusmarkkinoiden johdannaistuotteet itse asiassa nopeuttavat inflaatiota. Taakka jää kansalaisten kannettavaksi, ja voitot kertyvät erilaisille kansainvälisille oikeushenkilöille, joiden taustat eivät aina ole puhtoisia. Ei myöskään olisi järkevää ohjata tällä tavalla saatuja voittoja reaalitalouteen. Silloin koko maapallo voisi sujahtaa rikkaimpien taskuun.

  Elena Băsescu (PPE). – (RO) Arvoisa puhemies, Kay Swinburnen mietinnössä keskitytään varmistamaan, että monenkeskisillä kaupankäyntijärjestelmillä on kaikilla yhtäläiset toimintamahdollisuudet. Mielestäni on yhtä tärkeää soveltaa niihin samaa valvontatasoa. Haluaisin korostaa tarvetta soveltuvampaan lainsäädäntöön, jolla pyrittäisiin vähentämään systeemistä riskiä ja varmistamaan oikeudenmukainen kilpailu markkinoilla.

Tällä hetkellä on huolestuttavaa, että kauppakäytännöistä ei ole saatavilla tietoa. Ainoa tapa varmistaa, että markkinat toimivat asianmukaisesti, on se, että sääntelyviranomaisilla on riittävästi tietoa asiasta. EAMV:n on luotava yhteiset ilmoitusnormit ja -muodot, joita sovelletaan kaikkiin tietoihin sekä järjestäytyneiden kauppapaikkojen että OTC-kauppojen osalta.

Mielestäni olisi hyödyllistä tutkia, miten toimeksiannon vähimmäiskoon määrittäminen dark pool -kauppojen osalta vaikuttaisi. Näin voitaisiin määrittää, käydäänkö kauppaa riittävästi.

  Johannes Hahn, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, vastaan komission ja erityisesti komission jäsenen Barnierin puolesta toteamalla, että nykyisen komission ja G20-ryhmän keskeisenä tavoitteena on avoimuuden lisääminen rahoitusmarkkinoilla sekä sen varmistaminen, että kaikkiin asianosaisiin markkinatoimijoihin sovelletaan asianmukaista sääntelytasoa.

Haluan onnitella tohtori Swinburnea ja talous- ja raha-asioiden komiteaa mietinnöstä, jonka aiheena on rahoitusvälineillä käytävä kauppa – "dark pools" jne. Mietintö on tärkeä askel rahoitusvälineiden markkinoita koskevan direktiivin käynnissä olevassa tarkistamisessa. Komissio ottaa mietinnön suositukset huolellisesti huomioon, kun se valmistelee ehdotusta voimassa olevan direktiivin tarkistamisesta vuonna 2011. Rahoitusvälineiden markkinoista annetun direktiivin tarkistaminen on tärkeä osa komission tavoitetta vakaammasta ja avoimemmasta rahoitusjärjestelmästä, joka auttaa yhteiskuntaa ja edistää yleisesti taloutta. Monet osat ovat jo paikoillaan. Hyvänä esimerkkinä on EU:n uuden valvontaviranomaisen perustaminen ensi kuussa.

Komissio on sitoutunut antamaan muista aloista ehdotuksia kesään 2011 mennessä. Luotamme Euroopan parlamentin tukeen ja siihen, että se hyväksyy tarvittavat uudistukset nopeasti, jotta varmistetaan, että niitä sovelletaan mahdollisimman pian.

Kuten tiedätte, rahoitusvälineiden markkinoista annettu direktiivi on EU:n rahoitusmarkkinoiden sääntelykehyksen kulmakivi. Se on annettu ennen rahoituskriisiä, mutta sen on osoitettu toimivan yleisesti hyvin myös viime vuosien vaikeina ja epävakaina aikoina.

Joitakin puutteita on kuitenkin havaittu. Myös teknologian kehittyminen ja rahoitusmarkkinoiden nopea kehitys ovat vaikuttaneet siihen, että muutama vuosi sitten huipputasoa olevat säädökset ovat nyt selvästi vanhanaikaisia.

Komissio antoi 8. joulukuuta luonnoksia kuulemisia koskeviksi ehdotuksiksi. Aiomme vastata kaikkiin haasteisiin kunnianhimoisesti ja kattavasti. Vaikka on totta, että rahoitusvälineiden markkinoista annetun direktiivin alkuperäiset tavoitteet ovat edelleen päteviä, ratkaisevana kysymyksenä on se, miten rahoitusmarkkinamme toimivat, miten saatavilla ja avoimia niiden pitäisi olla ja miten investoijille voidaan tarjota rahoitusvälineitä ja investointimahdollisuuksia.

Katsomme talousasioista vastaavan valiokunnan mietinnön tavoin, että uudenlaisten kauppapaikkojen ja kauppamenettelyjen sääntelyä on kehitettävä. Liiketoiminnan luonne on otettava tässä yhteydessä asianmukaisesti huomioon, jotta kaikille toimijoille taataan yhtäläiset toimintaedellytykset ja investoijia suojataan asianmukaisesti. Lisäksi on torjuttava markkinahäiriöitä aiheuttavia käytäntöjä.

Olemme myös samaa mieltä siitä, että on kehitettävä osakkeilla käytävään kauppaan sovellettavia avoimuussääntöjä ja asetettava uusia vaatimuksia muilla välineillä käytävälle kaupalle. Tohtori Swinburnen mietinnössä käsitellään myös toista tärkeää asiaa eli hyödykkeiden johdannaismarkkinoiden toiminnan ja sääntelyn parantamista G20-ryhmän periaatteiden mukaisesti.

Pyrimme myös tekemään kohdistettuja parannuksia investoijien suojelua koskeviin nykyisiin sääntöihin. Jotta investoijien luottamus voidaan palauttaa, on erittäin tärkeää, että kaikkia tuotteita ja myyntikäytäntöjä säännellään yhtäläisillä säännöillä.

Tällä tarkistuksella myös vahvistetaan valvontaa ja toimeenpanoa koko rahoitusmarkkinoilla, missä keskeisessä asemassa on uusi Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen. Komission yksiköt tekevät tässä asiassa tiivistä yhteistyötä kansainvälisten kumppaneidemme kanssa, erityisesti asiasta vastaavien, samoja kysymyksiä tarkastelevien Yhdysvaltain sääntelyviranomaisten kanssa, jotta kansainvälinen lähentyminen voidaan varmistaa ja sääntelyn mahdolliset katvealueet välttää.

Kay Swinburnen mietintö on annettu sääntelyuudistuksen tärkeässä käännekohdassa. Olemme kiitollisia parlamentin jäsenten ilmaisemasta sitoumuksesta ja siitä, että analyysinne ja suosituksenne vastaavat erittäin vahvasti omiamme. Tällä mietinnöllä vahvistetaan tulevaa työtämme.

  Puhemies. – (ES) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna klo 12.

Seuraava istunto pidetään huomenna, torstaina 14. joulukuuta 2010, klo 9.00–13.00, 15.00–20.30 ja 21.00–24.00.

Esityslista on julkaistu, ja se on saatavilla Euroopan parlamentin Internet-sivustolla.

Istunto on päättynyt.

23. Seuraavan istunnon esityslista: ks. pöytäkirja

24. Istunnon päättäminen

(Istunto päättyi klo 23.15.)