Puhemies. – (IT) Esityslistalla on seuraavana Kinga Gálin kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan puolesta laatima mietintö perusoikeuksien tilanteesta Euroopan unionissa (2009) ja tehokkaasta täytäntöönpanosta Lissabonin sopimuksen jälkeen (2009/2161(INI) (A7-0344/2010).
Kinga Gál, esittelijä. – (HU) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, Lissabonin sopimuksen hyväksymisen myötä syntyi näkemys ja ajatus vahvasta Euroopasta yhteisön toimivallan suhteen. Kansalaisille sopimus tarjoaa lupauksen tämän näkemyksen täyttymisestä. Tämä koskee myös perusoikeuksien suojelua, ja näin ollen toisin kuin edellisinä vuosina tämän vuoden mietinnössä käsitellään tätä uutta oikeudellista perustaa sekä vahvistettuja ja hiljattain perustettuja toimivaltuuksia ja instituutioita. Lisäksi siinä tarkastellaan tarkasti tämän myötä syntynyttä tilannetta. Mietinnön tavoitteena on tarjota uusi ja kokonaisvaltainen lähestymistapa perusoikeuksien suojelussa.
Joulukuusta 2009 lähtien perusoikeuksien suojelu on perustunut Euroopan unionissa useisiin eri pilareihin. Toisaalta se perustuu Lissabonin sopimukseen ja perusoikeuskirjaan, josta on nyt tullut oikeudellisesti sitova. Perusoikeuskirjasta on muodostunut mittapuu, jonka perusteella sekä EU:n toimielimet että jäsenvaltiot antavat EU:n laajuisia lakeja ja soveltavat niitä. Vastaava yhteisön oikeusjärjestelmän pilari on liittymisemme Euroopan ihmisoikeusyleissopimukseen. Tämä prosessi on edelleen käynnissä, mutta jäsenvaltioiden omissa oikeusjärjestelmissä vahvistettu ihmisoikeuksien takuujärjestelmä säilyy samanlaisena pilarina. Myös näitä oikeusperustoja vahvistetaan Euroopan unionin vahvistetuissa toimielimissä sekä unionin että jäsenvaltioiden laajuisesti. Euroopan unionista puhuttaessa haluan mainita komission, perusoikeuksista vastaavan komission jäsenen salkun, neuvoston työryhmän, parlamentin sekä virastojen roolin sekä korostaa perusoikeusviraston roolia.
Mietintöni tavoitteena on lisätä tietoisuutta sen varmistamiseksi, että nykyiset toimielimet ja mekanismit toimivat tehokkaasti ja avoimesti, olipa kysymys päätöksenteon tai lainsäädännön seurannasta, tiedonkeruusta tai tietojen siirrosta. Ne eivät liioin aseta joitakin oikeuksia etusijalle, kun samalla laiminlyödään muita. On tärkeää, että yksittäiset toimielimet raportoivat asioiden tilasta, mutta lisäksi niiden on myös vastattava ja kommentoitava asioita toisilleen. Niiden pitäisi hyödyntää toistensa työtä ja perustaa sille toimensa ihmisoikeuksien suojelun alalla, ja niiden olisi tehtävä päätöksensä johdonmukaisesti, puolueettomasti sekä tosiasioiden pohjalta.
Näin ollen tarkastelimme mietinnössä sitä, mitä parlamentti odottaa näiltä toimielimiltä. Esitimme huomioita komission lokakuussa antamasta tiedonannosta, jossa noudatettiin samanlaista ajatusmallia. Yksi tämän mietinnön tärkeimmistä tavoitteista on korostaa sitä, että nykyisen perusoikeusrakenteen pitää alkaa yksilöstä ja päättyä yksilöön eli kansalaiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että meidän on tarjottava kansalaisille riittävästi tietoa varmistaaksemme, että he ovat tietoisia mahdollisuuksistaan ja ymmärtävät sekä kykenevät hyödyntämään niitä. Perusoikeuksien suojelujärjestelmän on oltava kokonaisvaltainen, helposti lähestyttävä ja todella hyödyllinen, koska koko rakenne on arvokas vain, jos EU:n kansalaiset voivat luottaa siihen. Pyrkiessään saavuttamaan nämä tavoitteet edellä mainittujen toimielinten ja jäsenvaltioiden on omaksuttava tasapainottava rooli varmistaakseen, että EU voi lisätä uskottavuuttaan kansalaisten silmissä. Mietinnössäni keskitytään myös niihin aloihin, joilla pelkät nopeat toimet eivät riitä, vaan tarvitaan myös keskipitkän ja pitkän aikavälin strategioita. Niistä ovat esimerkkinä romanien integroiminen, lasten köyhyyden torjunta sekä kielen käyttäminen vähemmistöjen keskuudessa muutamia mainitakseni.
Toivon, että tämän huomenna hyväksyttävän mietinnön myötä kykenemme antamaan ymmärrettävän ja selkeän sanoman edellä mainituille toimielimille, siis komissiolle, neuvostolle, virastoille, jäsenvaltioiden elimille ja tuomioistuimille, jotta voisimme tehdä tästä järjestelmästä entistä tehokkaamman. Tähän pyydän tukeanne huomenna, jotta Lissabonin sopimuksen jälkeisenä aikana voimme toimia tässä hengessä nyt, kun meillä on jo tarvittavat perustat ja instituutiot.
Viviane Reding, komission varapuheenjohtaja. – (EN) Arvoisa puhemies, tänään käytävä keskustelu perusoikeuksien tilanteesta Euroopan unionissa on hyvin tärkeä, koska perusoikeuskirjan julistamisesta on kulunut 10 vuotta – perusoikeuskirjan vuosipäivää vietettiin tämän kuun alussa – mutta lisäksi se on tärkeä sen vuoksi, että tämä on ensimmäinen parlamentissa käytävä keskustelu, jota esittelijä Kinga Gál, kutsuu uudeksi Lissabonin sopimuksen jälkeiseksi perusoikeusrakenteeksi. Hän on aivan oikeassa. Olemme käynnistäneet uuden alun ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien merkitykselle Euroopassa. Haluan kiittää kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan esittelijää ja jäseniä heidän antamastaan hyvin arvokkaasta panoksesta tähän keskusteluun.
Meillä on nyt oikeudellisesti sitova peruskirja, joka on osa EU:n primaarilainsäädäntöä. Meidän on nyt pantava tämä peruskirja täytäntöön. Juuri tämän vuoksi komissio antoi lokakuussa tiedonannon Euroopan unionin strategiasta perusoikeuskirjan panemiseksi tehokkaasti täytäntöön. Komission avaintavoite on kirjata oikeudet peruskirjaan mahdollisimman tehokkaasti kaikkien EU:ssa asuvien kansalaisten hyväksi, ja Euroopan parlamentin edustajina te edustatte näitä kansalaisia.
Perusoikeuskirjan on oltava ohjenuoramme, ja meidän on näytettävä esimerkkiä etenkin silloin, kun annamme lainsäädäntöä. Tämä koskee komission sisäistä valmistelutyötä sekä lainsäädännön hyväksymistä Euroopan parlamentissa ja neuvostossa sekä uusien sääntöjen soveltamista jäsenvaltioissa.
Komissio on käynnistänyt järjestelmällisen arvioinnin perusoikeuksien vaikutuksesta uusiin lainsäädäntöehdotuksiin perusoikeuksien tarkistuslistan kautta, jota kaikkien komission osastojen on tarkoitus käyttää. Olen iloinen huomatessani, että jäsen Gálin mietinnössä tuetaan tätä lähestymistapaa. Siinä korostetaan erityisesti sitä, miten tärkeää on, että Euroopan parlamentti ja neuvosto kiinnittävät huomiota perusoikeuskirjan noudattamiseen koko lainsäädäntöprosessin ajan. Käsiteltävänä olevan asiakirjan on noudatettava perusoikeuskirjaa, mutta lisäksi on otettava huomioon myös siihen myöhemmin tehtyjen tarkistusten vaikutukset. Näin ollen jokaisen toimielimen on pohdittava, miten varmistaa se, että lainsäädäntöehdotuksiin tehtyjä tarkistuksia arvioidaan perusteellisesti. Suhtaudun myönteisesti mietinnössä esitettyyn vaatimukseen lisätä toimielinten välistä yhteistyötä.
Meidän on myös nähtävä, miten perusoikeuskirjaa sovelletaan, kun jäsenvaltiot panevat täytäntöön EU:n lainsäädännön. Haluan toistaa täällä parlamentin istuntosalissa, että en aio välttää rikkomismenettelyjen aloittamista aina, kun se on tarpeen.
Mietinnössä korostetaan myös Euroopan unionin liittymistä Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Komissio pitää erittäin tärkeänä Euroopan unionin nopeaa liittymistä kyseiseen sopimukseen. Neuvottelut ovat käynnistyneet hyvin, ja siirrymme eteenpäin ripeästi ja rakentavasti. Mikäli kaikki menee hyvin, kuten vaikuttaa tapahtuvan, toivon, että saamme lopullisen sopimuksen aikaan vuoden 2011 ensimmäisen alkupuoliskon aikana. Asiat siis etenevät nopeasti ja ne etenevät hyvin.
Kannatan myös täysin tavoitetta jouhevan yhteistyön varmistamisesta kansainvälisten järjestöjen kanssa. Toteutamme tätä tietenkin päivittäin. Komissio ottaa jo nyt huomioon YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen, kun se valmistelee sellaisia uusia ehdotuksia, jotka voivat vaikuttaa lapsiin. Kävimme myös hiljattain keskustelua vammaisista, ja on selvää, että tälläkin alalla sovellamme YK:n yleissopimusta niin jäsenvaltioissa kuin Euroopan unionissa.
Esittelijä puhui perusoikeusvirastosta, jolla on keskeinen asema sen tarjotessa meille vertailukelpoista ja luotettavaa tietoa 27 jäsenvaltion tilanteesta aloilla, joilla EU voi toimia. Tässäkään asiassa emme halua toimia pelkästään teoriassa vaan myös käytännössä. Olen esimerkiksi pyytänyt virastoa osallistumaan romanityöryhmän työhön. Komissio kannattaa sitä, että viraston toimivaltuuksia laajennetaan niin, että se voi tarjota asiantuntemustaan myös oikeudellisen yhteistyön alalla rikosasioissa ja poliisiyhteistyössä. Tämän mahdollistamiseksi komissio hyväksyi 2. joulukuuta ehdotuksen, jolla tarkistetaan monivuotista kehystä. Siinä luetellaan ne aihealueet, joiden parissa virasto voi työskennellä.
Haluaisin siirtyä nyt eteenpäin johonkin uuteen, joka noudattaa mielestäni täydellisesti mietinnön esittelijän linjaa. Se on Lissabonin sopimuksen myötä alkanut vauhti, jota meidän on pidettävä yllä. Komissio pitää tämän mielessään ja keväällä 2011 julkistaa ensimmäisen vuosikertomuksensa perusoikeuskirjan soveltamisesta. Tarkoitus on, että se julkistetaan vuosikertomuksena joka kevät. Katson, että tämä olisi oikea hetki parlamentille tulla esiin ja herättää todellista keskustelua siitä, miten perusoikeuskirjaa sovelletaan käytännössä. Kun valmistelemme ensimmäistä vuosikertomustamme perusoikeuskirjan soveltamisesta keväällä 2011, kiinnitän erityistä huomiota Euroopan parlamentin mietintöön ja parlamentin muihin perusoikeuksia koskeviin toimiin. Tämän ansiosta voimme käydä keskustelua ihmisoikeuksista Euroopan unionin ulkopuolella, kuten parlamentissa on tapana, mutta lisäksi voimme käydä vuosittaista keskustelua perusoikeuksista ja siitä, miten eri hallitukset soveltavat niitä Euroopan unionissa. Tämän ohella voimme nähdä, tekevätkö Euroopan unionin toimielimet työnsä niin kuin niiden pitää tehdä.
Simon Busuttil, PPE-ryhmän puolesta. – (MT) Arvoisa puhemies, haluan aloittaa puheenvuoroni kiittämällä Kinga Gália hänen mietinnöstään ja erityisesti siitä, miten hän painotti tätä tärkeää aihetta, toisin sanoen perusoikeuskirjan merkitystä Euroopan unionille ja sen täytäntöönpanoa. Mielestäni Kinga Gálin tavalla keskittyä tähän asiaan oli ratkaiseva merkitys tänä vuonna. Haluan korostaa, miten tärkeää on, että katsomme ihmisoikeuksien jatkossakin olevan perusihmisoikeuksia, koska minulla on joskus pelko siitä, että kaikki eivät tulkitse perusoikeuskäsitettä samalla tavalla. Ensinnäkin on tehtävä selväksi, että ihmisoikeudet eivät tarkoita sitä, ettemme piittaa esimerkiksi toissijaisuudesta tai että poljemme niitä erilaisia arvoja, joita jäsenvaltiot taas tukevat. Valitettavasti jotkut yrittävät manipuloida perusoikeuksiin liittyvää kysymystä tehdäkseen juuri niin. Euroopan unionin pitäisi jättää jäsenvaltioiden tehtäväksi eutanasian ja abortin kaltaisten eettisten kysymysten käsittely. Toinen asia on se, että meidän olisi tehtävä kaikkemme varmistaaksemme, että perusoikeudet ovat todella perusoikeuksia. Niiden ei pitäisi myöskään sisältää muita oikeuksia, jotka ovat toki tärkeitä mutta jotka eivät ole perustavanlaatuisia, ja sen vuoksi tähän liittyy se vaara, että ne ovat epärealistisia, kun niitä tarkastellaan tämän päivän näkökulmasta. Hyvä esimerkki ovat oikeudet, jotka liittyvät maahanmuuttokysymyksiin. Ne ovat erittäin tärkeitä, mutta ne eivät kuitenkaan aina ole perusoikeuksia. Päätteeksi totean, että meidän on pyrittävä omaksumaan järkevät kannat esimerkiksi turvallisuudesta ja tietosuojan merkityksestä. Näin ollen päätän puheenvuoroni toteamalla, että mielestäni tarvitsemme perusoikeuksia, mutta samalla meidän on varmistettava, että ne ovat sekä johdonmukaisia että järkeviä.
Monika Flašíková Beňová , S&D-ryhmän puolesta. – (SK) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, minäkin haluan kiittää esittelijää Kinga Gália, koska hän on mielestäni onnistunut saavuttamaan mietinnön tavoitteen. Tarkoituksena on etenkin selventää niitä rooleja, joissa yksittäiset instituutiot ja mekanismit toimivat uudessa Lissabonin sopimuksen jälkeisessä perusoikeusjärjestelmässä.
Mielestäni mietinnön sisältämät alat ovat keskeisen tärkeitä. Unionin on hyvin tärkeää suojella kansalaistensa oikeuksia tai alueensa asukkaita, mutta lisäksi sen on tärkeää toimia maailmanlaajuisesti johtavassa asemassa tällä alalla. Hiljattain perustettu Euroopan ulkosuhdehallinto voi toimia avainasemassa tässä yhteydessä. Sen vuoksi vetoan komissioon, jotta se varmistaisi, että ulkosuhdehallinnon rakenne, resurssit ja toiminta vakiinnutetaan niin, että Euroopan diplomatialla voidaan tehokkaasti edistää perusoikeuksia myös ulkomailla.
Toinen asia on se, että Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen demokratia ja ihmisoikeudet ilmenevät uudella tavalla Euroopan kansalaisaloitteen kautta. Aloite vauhdittaa EU:n kansalaisten asemaa, kun he voivat käyttää sitä pannakseen alulle Euroopan lainsäädännön hyväksymisprosessin. Kolmantena asiana haluan kertoa olevani tyytyväinen siihen, että mietinnössä kehotetaan EU:n jäsenvaltioita ja toimielimiä voimistamaan toimiaan lisätäkseen yleistä tietoisuutta perusoikeuksista.
Lopuksi haluan kiittää esittelijää siitä, että hän oli niin avoin kommenteillemme, sekä siitä, että mietintö sisältää myös erityisen viittauksen pyyntöömme torjua köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä siinä osassa, jossa mainitaan perusoikeuksien suojelun kannalta tärkeät toimet.
Renate Weber, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, huomenna iltapäivällä voimme jakaa ajatuksiamme maailman ihmisoikeustilanteesta, mutta tänä aamuna keskitymme näiden oikeuksien tilaan Euroopan unionissa. On oikein käydä ensin keskustelua Euroopan unionin tilanteesta ja sen jälkeen maailmanlaajuisesta tilanteesta, koska ennen kuin voimme arvostella muita, meidän olisi pantava omat asiamme kuntoon. Jos todella haluamme, että meihin suhtaudutaan vakavasti, meidän ei pidä kääntää selkäämme omalla maaperällämme tapahtuville ihmisoikeusrikkomuksille.
Tässä päätöslauselmassa, josta haluan kiittää esittelijää Kinga Gália, keskitytään tapaan, jolla EU:n toimissa edistetään ihmisoikeuksien suojelua ja edetään asioissa Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen. Siinä käsitellään sitä, kuka kantaa vastuun mistäkin, mutta lisäksi siinä keskitytään aiheisiin, joiden pitäisi olla ajatustemme keskipisteenä tulevaisuudessa.
Haluan korostaa kahta asiaa. Annoin mielihyvin tukeni kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan ajatukselle eräänlaisesta keskeyttämismekanismista, jonka perusteella komissio voisi keskeyttää jotkin jäsenvaltioiden toimet tai päätökset, kunnes se on tehnyt virallisen päätöksen siitä, aloittaako se rikkomismenettelyn. Katson, että tällainen mekanismi tuo lisäarvoa, kun Euroopan unionissa luodaan nykyistä uskottavampi ihmisoikeuspolitiikka. Näin ollen toivon, että koko parlamentti antaa tukensa tälle mekanismille huomisessa äänestyksessä.
Toinen tekijä liittyy parlamentin oikeuteen ja velvollisuuteen tarkkailla jatkuvasti ihmisoikeustilannetta jäsenvaltioissa ja ilmaista kriittisesti näkemyksiään, myös syyllisten nimeämisellä tarvittaessa.
Hélène Flautre, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, tämä on erinomainen mietintö, ja se on ensimmäinen laatuaan Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen. Aloitan puheenvuoroni kiittämällä esittelijää Kinga Gália hänen tekemästään kovasta työstä, hänen vastaanottavaisuudestaan ja hedelmällisestä yhteistyöstään. Haluan ottaa esiin neljä mietinnössä esitettyä sanomaa.
Ensimmäinen koskee komissiolle esittämäämme vaatimusta täyttää tehtävänsä ja ottaa huomioon käytössään olevat uudet resurssit ja perusoikeuskirjan voimaantulo. Romanien tilanne on valitettavasti ollut ensimmäinen käytännön esimerkki, ja komissio on loppujen lopuksi vain edennyt puoliväliin tässä asiassa ja perustellut näkemyksiään pelkästään vapaata liikkuvuutta koskevalla direktiivillä.
Komissio on väistänyt syrjimättömyyteen liittyvän asian perusoikeuskirjan 21 artiklan nojalla, mutta se ei voi toimia niin ponnettomasti tulevaisuudessa, kun unionin ratifioi Euroopan ihmisoikeussopimuksen. Olen iloinen voidessani todeta, että unioni sitoutuu tämän läpi viemiseen.
Mietinnön tuoma lisäarvo liittyy myös siihen, että siinä korostetaan tarvetta havaita mahdolliset perusoikeuksien loukkaukset varhaisessa vaiheessa panemalla ennakkovaroitusjärjestelmä täytäntöön. Tämä järjestelmä antaa mahdollisuuden muun muassa keskeyttää sellaiset toimet, joiden epäillään olevan rikkomuksia, ja samalla nopeutetaan menettelyä sen määrittämiseksi, ovatko toimet perusoikeuksien vastaisia.
Haluan myös painottaa tarvetta perustaa ennaltaehkäisyjärjestelmä esimerkiksi yleisen määräaikaisarviointiin liittyvän mallin mukaisesti Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeusneuvostossa.
Jälleen kerran haluan korostaa sitä, että sisäisten ja ulkoisten prosessien välillä on noudatettava johdonmukaisuutta, kuten komission jäsen Reding jo mainitsi. Tässä yhteydessä EU:n takaisinottosopimusten allekirjoittaminen on todellinen haaste.
Kannatamme sokeasti näitä sopimuksia, vaikka niiden täytäntöönpanoa koskevista todellisista ehdoista päätetään yhteiskomiteoissa, joiden ulkopuolelle parlamentti jätetään.
Konrad Szymański, ECR-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, nyt, kun perusoikeuskirjasta on tullut oikeudellisesti sitova Euroopassa, meillä on ihmisoikeuksien suojelemiseksi kaksi järjestelmää, jotka jossakin määrin kilpailevat keskenään. Yksi näistä järjestelmistä perustuu perusoikeuskirjaan ja Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöön, ja toinen perustuu Euroopan ihmisoikeussopimukseen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Mielestäni jäsen Gálin mietinnössä tunnistettu keskeinen haaste on se, että pyritään varmistamaan järjestelmien välinen johdonmukaisuus sekä sisällöllisesti että institutionaalisesti.
Perusoikeuskirjaa ei pidä tulkita sellaisella tavalla, että sen seurauksena Euroopan unionille oletetaan syntyvän uusia toimivaltuuksia. Perusoikeuskirjan 51 artiklassa tämä vahvistetaan hyvin selvästi, mutta mielestäni on syytä muistuttaa kaikille, etenkin Euroopan parlamentin jäsenille, että avioliittolakiin, rikoslakiin ja syntymättömän elämän oikeudelliseen suojeluun liittyviä asioita ei voida säädellä EU:n laajuisesti, ei suoraan eikä minkään oikeus- tai tuomioistuimen päätöksin. Tämä ihmisoikeuksien suojeluvälineiden politisointi voi johtaa ainoastaan yhteen asiaan, eli kansainväliselle oikeusjärjestelmälle osoitetun luottamuksen vähenemiseen.
Marie-Christine Vergiat, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, haluan vuorostani kiittää mietinnön esittelijää hänen kuuntelemisen halustaan ja hänen työstään, ja lisäksi kiitän varjoesittelijöitä, jotka osallistuivat tämän laadukkaan mietinnön laatimiseen.
Tämä mietintö on mielestämme tärkeä, koska siinä tehdään johtopäätökset yhdestä niistä harvoista myönteisistä tuloksista, joita Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanolla on, mikäli se pannaan täytäntöön tehokkaasti. Perusoikeuksien tehokas täytäntöönpano Euroopan unionissa on todella tärkeä, jopa keskeisen tärkeä, asia Euroopan unionin tulevaisuudelle. Kauniit sanat eivät kuitenkaan yksin riitä.
Perussopimus, perusoikeuskirja ja pian myös Euroopan ihmisoikeussopimukseen liittyminen tarjoavat meille tällä alalla uusia välineitä, joiden avulla Euroopan unionin ja sen jäsenet voivat saavuttaa uuden vaiheen.
Useiden mielestä ihmisoikeudet ovat osa Euroopan unionin perusarvoja, mutta harva tunnustaa niiden olevan todella yleismaailmallisia ja jakamattomia. Jakamattomalla tarkoitetaan sitä, että kaikilla ihmisoikeuksilla, jotka on vahvistettu perusoikeuskirjassa ja myös Euroopan ihmisoikeuskirjassa sekä kaikissa ihmisoikeuksien yleismaailmallisesta julistuksesta johtuvissa kansainvälisissä sopimuksissa, on sama arvo, mitä ne sitten ovatkin.
Kansalaisoikeudet ja poliittiset oikeudet eivät ole sen tärkeämpiä kuin taloudelliset oikeudet tai sosiaaliset oikeudet. Oikeus elää ihmisarvoista elämää on aivan yhtä tärkeä asia kuin esimerkiksi uskonvapaus.
Yleismaailmallinen tarkoittaa sitä, että ihmisoikeudet ovat samat kaikille ihmisille riippumatta heidän kansallisuudestaan ja riippumatta heidän oikeudellisesta asemastaan. Tiedämme kuitenkin, että myös oikeutta koulutukseen ja oikeutta perhe-elämään uhmataan jatkuvasti jokaisessa jäsenvaltiossa. Romanien tilanne on valitettavasti oire tästä. Komission on siis todella tehtävä päätös aloittaa rikkomismenettelyt ja olla edelleen yhtä tiukkana talousasioissa.
Yleismaailmallinen antaa myös ymmärtää, että ihmisoikeuksilla on sama arvo kaikkialla maailmassa, mikä tarkoittaa sitä, että Euroopan unionin on osoitettava ulkopolitiikassaan ja kumppanuusohjelmissaan sama merkitys ihmisoikeuksille kuin talouskysymyksille tai diplomaattisille kysymyksille. Näin ei ole Tunisian, Libyan ja Kolumbian kaltaisissa maissa, ja voisin mainita vielä monta muutakin maata. Niinpä voidaan todeta, että tämä on keskeisen tärkeä asia, jossa on kysymys Euroopan unionin uskottavuudesta ja sen ulkopolitiikan tulevaisuudesta.
Krisztina Morvai (NI). – (HU) Arvoisa puhemies, unkarilaisena ja naispoliitikkona olen ylpeä siitä, että unkarilainen naispuolinen parlamentin jäsen Kinga Gál sai huomattavalla panoksellaan aikaan tämän hyvin merkittävän työn, jolla vahvistetaan entistä paremmin ihmisoikeuksia, ja toi sen Euroopan unionin käsiteltäväksi. Haluan kiittää häntä siitä.
Pidän kuitenkin riittämättömänä sitä tapaa, jolla perinteisiä kansalaisvapauksia ja poliittisia vapauksia on korostettu, ja EU:ssa tuskin kukaan muu voi meitä unkarilaisia paremmin korostaa, että Euroopan unionissa ihmisoikeuksiin liittyvä ongelma ei liity ainoastaan vähemmistöjen syrjintään tai romanien integrointiin, vaan myös ilmaisunvapauteen, kokoontumisvapauteen ja sananvapauteen, eikä mikään ei kuvaa tätä tilannetta paremmin kuin tilanne Unkarissa vuosina 2002–2010. Unkarin parlamentin ihmisoikeusvaliokunta hyväksyi hyvin seikkaperäisen ja yksityiskohtaisen mietinnön, jossa osoitetaan oikeuden päätösten, oikeusasiamiehen raporttien kautta ja muilla keinoin, että vuosina 2002–2010 Unkarin sosialistihallitukset säilyttivät valtansa rikkomalla ihmisoikeuksia törkeästi ja jatkuvasti. Toisaalta haluan kysyä esittelijältä, voitaisiinko kyseinen Unkarin parlamentin mietintö vihdoin esitellä Euroopan unionille nykyisessä tilanteessa ja tutkisiko Euroopan unioni sitä, koska se olisi todella realistinen osoitus siitä, että ihmisoikeuksien alalla on tapahtunut jonkinlaista muutosta. Toisaalta on kysyttävä, että jos ylipäänsä voimme puhua entistä paremmasta mahdollisuudesta vahvistaa ihmisoikeuksia Euroopan unionissa, miten voisimme paremmin välttää sen kaltaisia tapahtumia, kuten Unkarin tapahtuma, jossa ihmisiä kohti ammuttiin vuonna 2006, etenkin jos LIBE-valiokunnan varapuheenjohtaja on edelleen henkilö, joka siihen aikaan oli ihmisiä kohti ampuneen hallituksen jäsen?
Salvatore Iacolino (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, suhtaudun ilman muuta myönteisesti tämänkaltaiseen mietintöön, jonka esittelijä Kinga Gál niin taitavasti laati. Mietinnön vahvuutena on se, että siinä kuvaillaan perusoikeuksien täytäntöönpanon tilannetta sekä huolellisesti että yksityiskohtaisesti.
Haluan ottaa esiin muutaman pienen asian, jotka liittyvät itse täytäntöönpanoon. Nyt pakollisen perusoikeuskirjan ja jo väistämättä etenevän Lissabonin prosessin ansiosta ei ole epäilystäkään siitä, että hyvinvoinnin ja ihmisen tukeminen juontaa juurensa joukosta arvoja, jotka kaikki voivat todella jakaa, kuten saavutetut tulokset konkreettisesti osoittavat.
Siksi meidän on pidettävä mielessä Lissabonin sopimus, Tukholman ohjelma sekä perusperiaatteet, kuten yhteisvastuu, integrointi sekä järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin torjuminen. Meidän on pidettävä mielessä, että toissijaisuusperiaate ei tietenkään voi olla perusoikeuksien täytäntöönpanon tiellä kansojen Euroopassa.
Muutaman päivän päästä hyväksymme uuden asiakirjan ja uuden asetuksen, joka koskee kansalaisten hyväksi tehtävää lainsäädäntöaloitetta. Nämä asiakirjat liitetään yhteen, ja ne muodostavat ehdottomasti lähtökohtana toimivan ajantasaistetun oikeudellisen kehyksen. Kaikilla toimilla on täsmällinen tavoite eli ihmisarvon kunnioittaminen.
Arvoisa puhemies, päätän puheenvuoroni toteamalla, että valta tehdä tarkistuksia ja soveltaa asianmukaisia seuraamuksia on pantava perusteellisesti täytäntöön vuonna 2013, joka on Euroopan kansalaisuuden teemavuosi. Tämä voisi varmasti olla tärkeä tekijä, jolla arvioida toimenpiteen merkitystä.
Michael Cashman (S&D). – (EN) Arvoisa puhemies, Lissabonin sopimusta ennen ja Lissabonin sopimuksen jälkeen meillä on hyvin vähän aihetta olla ylpeitä. Euroopassa ihmistä voidaan edelleen syrjiä, jos hän on nainen. Olemme kuulleet tämän tänään täällä istuntosalissa. Nainen ei voi päättää, mitä hän tekee kehollaan. Ihmistä voidaan syrjiä iän, vamman, uskonnon, uskomuksen tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella. Tuotteiden ja palvelujen toimituksesta puhuttaessa neuvoston direktiiviin ei ole juuri koskettu. Jos ihmisen kumppani edustaa samaa sukupuolta tai on rekisteröidyssä parisuhteessa tai avioliitossa tällaisen henkilön kanssa, kyseistä ihmistä voidaan syrjiä jäsenvaltiossa toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Tämän perusteella voidaan todeta, että eriarvoisuutta on mahdollista edistää.
Meillä on kahden nopeuden Eurooppa, jossa jotkut ihmiset ovat samanveroisia ja toiset eivät. Istumme täällä tekemättä mitään samalla, kun muukalaisviha, rasismi ja antisemitismi, homofobia ja transfobia lisääntyvät koko ajan, ja meidän pitää myös katsoa, mitä romaneille parhaillaan tapahtuu.
Emmekö ole oppineet mitään toisesta maailmansodasta? Olemmeko oppineet jotakin 1930-luvulta, jolloin käänsimme selkämme, emmekä tehneet mitään, koska ihmiset olivat erilaisia kuin me? Emmekö kykene näkemään, että uskontoa, säädyllistä uskontoa, käytetään tekosyynä erityisesti homojen, lesbojen, biseksuaalien ja transseksuaalien vastaisen syrjinnän lisäämiseksi? Emmekö kykene näkemään, että toisen oikeuksien kaventaminen tarkoittaa viime kädessä omien oikeuksiemme kaventamista? Meillä ei ole mitään syytä olla ylpeitä.
Daniël van der Stoep (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, on ilmiselvää, että Lissabonin sopimuksessa ihmisoikeuksia lähestytään toisin kuin aikaisemmin on tehty. Ensinnäkin tämä johtuu tietenkin Euroopan unionin liittymisestä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, mikä on aiheuttanut oudon tilanteen, kun tuomioistuimet kilpailevat keskenään. On edelleen epäselvää, mihin suuntaan asiat tarkalleen ottaen kehittyvät tässä mielessä. Pelkään, että EU:n liittymisellä ihmisoikeussopimukseen olemme saattaneet astua oikeudelliseen sudenkuoppaan. Voisiko komissio kommentoida asiaa?
Toinen asiani koskee perusoikeuskirjan pysyvää vaikutusta Euroopan lainsäädäntöön. Haluan esittää komission jäsenelle erityiskysymyksen, joka koskee Euroopan unionin tuomioistuimen 9. marraskuuta 2010 antamaa tuomiota. Kysymys on Volker ja Hartmut Eifertia koskevista yhdistetyistä asioista C 92/09 ja C 93/09. Näissä tapauksissa oli lyhyesti kysymys oikeudesta yksityisyyteen sen oikeuden yhteydessä, joka liittyy Euroopan rahoituksen julkiseen saatavuuteen.
Kyseissä päätöksissä tuomioistuin päätti, että oikeus yksityisyyteen on tärkeämpi kuin Euroopan yleinen avoimuuteen liittyvä etu. Olen hyvin yllättynyt tästä tuomiosta, ja haluaisin hyvin mielelläni kuulla komission jäsenen näkemyksen asiasta, kun otetaan huomioon perusoikeuskirjassa taattujen perusoikeuksien pysyvä vaikutus EU:n nykyiseen ja tulevaan lainsäädäntöön.
Milan Zver (PPE). – (SL) Arvoisa puhemies, haluan ensinnäkin onnitella kollegaani Kinga Gália erinomaisen mietinnön laatimisesta. On totta, että Euroopan unionissa on uusi tilanne ihmisoikeuksien suojeluasiassa. Minusta vaikuttaa siltä, että vapautta laajennetaan ja että se on hyvä asia. Mietintö on melko nykyaikainen tai moderni, ja siinä puhutaan muun muassa jopa ihmisoikeuksien kolmannesta sukupolvesta.
Ihmisoikeuksien ja vapauksien suojeluun sisältyy myös menneisyyden virheiden korjaaminen.
Olemme kyllä korostaneet useita kolmannen sukupolven oikeuksia, jollaisiksi niitä mietinnössä kutsutaan, mutta olemme unohtaneet eräitä asioita, kuten totalitaaristen hallintojen takavarikoiman omaisuuden palauttamisen omistajilleen tai arvokkaiden hautajaisten pitämisen niille monille ihmisille, jotka surmattiin julmasti Keski- ja Itä-Euroopassa vuonna 1945 ja joille osoitettiin tuolloin vain tilapäiset haudat.
Sen vuoksi me nykysukupolven poliittiset päätöksentekijät olemme vastuussa näiden menneiden virheiden korjaamisesta. Vasta sitten voimme puhua puhtaalla omallatunnolla uusista, kolmannen sukupolven ihmisoikeuksista ja vapauksista, kuten niitä kutsutaan, nykyisyyttä ja myös tulevaisuutta ajatellen.
Kinga Göncz (S&D). – (HU) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, Lissabonin sopimuksen myötä perusoikeuskirjasta on tullut myös oikeudellisesti sitova, ja se antoi mahdollisuuden aloittaa rikkomismenettelyjä siinä tapauksessa, että sitä rikotaan. Joissakin jäsenvaltioissa kriisin alkamisen yhteydessä syntyneet sosiaaliset jännitteet ovat rajoittaneet demokraattisia oikeuksia sen sijaan, että niitä olisi edistetty. Ne ovat rajoittaneet lehdistönvapautta, ne ovat rajoittaneet lakko-oikeutta, aiheuttaneet sosiaalisen vuoropuhelun välttämistä ja rajoittamista, lisänneet syrjintää ja murtaneet oikeusvaltioperiaatteen ja oikeusvarmuuden perustat. Komissiolla on perussopimusten valvojan asemassa velvollisuus olla tietoinen tällaisista merkeistä. Pidämme perusoikeuksista vastaavan komission jäsenen salkun perustamista tärkeänä askeleena. Kehotammekin komission jäsen Redingiä seuraamaan säännöllisesti jäsenvaltioiden toimia ja kiinnittämään huomiota tapauksiin, joissa perusoikeuksia ja demokratian perusperiaatteita on rikottu, jotta voidaan varmistaa, että ne eivät ole pakollisia vain ehdokasvaltioille ennen niiden liittymistä, mutta myös myöhemmin, muuten EU:n uskottavuus vaarantuu.
Monica Luisa Macovei (PPE). – (RO) Arvoisa puhemies, haluan aluksi onnitella Kinga Gália hänen mietinnöstään.
Meillä on arvojen ja periaatteiden yhteisö, ja se kuvastuu ihmisoikeuksien suojelun monimuotoisena järjestelmänä, johon sisältyy perusoikeuskirja, joka on kaikkein edistyksellisin ihmisoikeuksien alueellinen koodisto. Jäsenvaltioiden on noudatettava perusoikeuskirjan määräyksiä soveltaessaan EU:n lainsäädäntöä. Perusoikeuskirjan määräyksiä voidaan soveltaa suoraan jäsenvaltioiden tuomioistuimiin, jolloin niille annetaan myös suurta vastuuta.
Toiseksi totean, että meillä on Euroopan ihmisoikeusyleissopimus ja Strasbourgissa toimivan Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö. Ne takaavat yksilön oikeudet jäsenvaltioissa. Euroopan unionin liittyminen yleissopimukseen takaa sen, että Euroopan ihmisoikeusyleissopimusta sovelletaan myös niihin toimiin, joihin EU ryhtyy instituutiona, sekä EU:n lainsäädäntöä soveltavaan jäsenvaltioon. Meidän on tietenkin seurattava tarkoin Strasbourgin tuomioistuimen uudistusta ja sen vaikutusta menettelyjen lyhentämiseen.
Kolmas asia on se, että jäsenvaltioilla on omassa maassaan velvollisuus ja tilaisuus panna suoraan täytäntöön määräykset, jotka takaavat perusoikeudet, sekä soveltaa niitä omissa maissaan niiden omien instituutioiden tekemien päätösten kautta.
Siksi voidaan todeta, että sekä oikeudelliset että institutionaaliset mekanismit ovat olemassa. Avainsana on täytäntöönpano, jonka on oltava nopea ja tehokas uhrien hyväksi. Toinen avainsana on instituutioiden välinen koordinointi, kun ne keskustelevat ihmisoikeusrikkomuksista ja määräävät tuomioita aiheutetuista vahingoista.
Joanna Senyszyn (S&D). – (PL) Arvoisa puhemies, perusoikeuskirjan sisällyttäminen osaksi EU:n lainsäädäntöä ei laajenna EU:n toimivaltuuksien soveltamisalaa, ja se noudattaa toissijaisuusperiaatetta, koska perusoikeuskirja on keskeinen osa EU:n politiikkaa. Sen vuoksi kehotan jälleen kerran Puolan viranomaisia täyttämään velvollisuutensa ja hyväksymään perusoikeuskirjan. Puolan jättäytymisellä pois perusoikeuskirjasta ei ole mitään todellista perustelua. Se on poliittinen päätös, joka saattaa maani huonoon valoon ja on vahingollinen Puolan kansalaisille.
Perusoikeuskirjan hyväksyminen on erityisen tärkeää, kun otetaan huomioon Puolan tuleva puheenjohtajakausi. Kaikilla eurooppalaisilla on oltava yhdenveroiset oikeudet riippumatta siitä, missä he asuvat ja missä määrin papisto pitää heidän kotimaassaan valtaa. Valitettavasti Puolan perustuslakituomioistuin ei aina ymmärrä tätä. Olen sitä mieltä, että naisten oikeuksien kunnioittaminen on erityisen tärkeää, kun se on ainoa enemmistöryhmä, jota syrjitään. Sen vuoksi esitän jälleen kerran vetoomuksen, että annetaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa koskeva Euroopan unionin direktiivi, joka koskee myös seksuaalista ja lisääntymiseen liittyvää väkivaltaa, jollaista eräät jäsenvaltiot harjoittavat soveltaessaan täysipainoisesti omaa lainsäädäntöään.
Ádám Kósa (PPE). – (HU) Arvoisa puhemies, useat kollegani ovat jo ottaneet esiin mietinnön eteenpäin suuntautuvan osan. Tämä mietintö kattaa useita ihmisoikeuksiin liittyviä kysymyksiä asettamatta etusijalle jotakin tiettyä aihetta, mikä on vahingoksi muille. Olen erityisen iloinen siitä, että mietinnössä korostetaan erityisesti syrjimättömyyttä ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia. Mietintö perustuu perusoikeuskirjaan. Tässä on puheenvuoroni tarkoitus. Perusoikeuskirjaan liittyminen ja sen täytäntöönpano voivat onnistua ainoastaan, jos eurooppalainen yhteiskunta tunnustaa, että kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia ja että tämä tasa-arvo voidaan toteuttaa ainoastaan tasa-arvoisen kohtelun kautta. Jos jotkut ihmiset asetetaan epäedulliseen asemaan ilman omaa syytä, heille on tarjottava asianmukaista ja kohtuullista apua, jotta heistä voi tulla samanarvoisia ihmisiä ja samanarvoisia kansalaisia. Tähän tavoitteeseen johtava tie on vaikea, ja sen saavuttaminen edellyttää tietoista työtä. Jäsen Gálin mietintö on tärkeä merkkipaalu tällä tiellä. Olen kiitollinen hänen hyvin merkittävästä työstään.
Anna Záborská (PPE). – (SK) Arvoisa puhemies, haluan tuoda esiin erään vaaran. Erilaisten syrjinnän torjuntamuotojen yhdistäminen saattaa johtaa syrjintään. Tästä keskusteltiin myös viime viikolla Wienissä pidetyssä Etyjin kokouksessa.
Tämä on ristiriitainen asia, mutta kun syrjinnän vastaisesta politiikasta tulee ideologia, ihmiset alkavat syrjiä toisia. Voimme nähdä, miten nykyinen syrjinnän käsite on laajempi kuin tämä määritelmä. Jos Euroopan unionissa ilmenee vakavia puutteita tällä alalla, sen on palautettava sanan "syrjintä" alkuperäinen merkitys, koska sitä ei enää ymmärretä ihmisoikeusaktivistien tai joskus jopa Euroopan ihmisoikeusviraston keskuudessa. Sen vuoksi vaadin kyseisen elimen demokraattista valvontaa. Jos näin ei tapahdu, siitä voi koitua jopa taloudellisesti hintava taakka, joka vahingoittaa Euroopan komission maineen lisäksi epäsuoraan myös koko Euroopan unionia.
Csaba Sándor Tabajdi (S&D). – (HU) Arvoisa puhemies, esittelijä on tehnyt mielestäni erinomaista työtä. Haluan lainata unkarilaista sanontaa ja todeta kuitenkin, että mikäli sitä ei panna täytäntöön, se on sama kuin jos kengittäisi kuolleen hevosen. En näe Euroopan komissiolla poliittista tahtoa panna nämä oikeudet täytäntöön ja aloittaa rikkomismenettelyjä jäsenvaltioita vastaan. Luotan vahvasti komission jäsen Redingiin. Hänellä on enemmän rohkeutta kuin kaikilla miespuolisilla komission jäsenillä yhteensä, koska hän uskalsi panna vastaan presidentti Sarkozylle, vaikka puheenjohtaja Barroso yritti pitkään taivutella häntä olemaan tekemättä niin. Tulevan kauden aikana hänellä on edessään huomattava haaste, kun EU:n puheenjohtajuuden tehtäväkseen ottava Unkarin hallitus syyllistyy vakaviin perusoikeuksien rikkomisiin. Se rajoittaa lehdistönvapautta, se on lakkauttanut ammattiliittojen virkamiehiin liittyvät oikeudet, ja lisäksi se ei suojele yksityistä omaisuutta omiessaan kolmen miljoonan kansalaisen yksityisen eläkesäästöt. Arvoisa komission jäsen Reding, nykyinen hallitus rikkoo perusoikeuksia, ja teillä on oltava rohkeutta aloittaa rikkomismenettely.
Sonia Alfano (ALDE). – (IT) Arvoisa puhemies, Euroopan ihmisoikeussopimuksesta, perusoikeuskirjasta, Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 ja 7 artiklasta sekä jäsenvaltioiden perustuslaeista huolimatta Euroopan unionissa ja jäsenvaltioissa tapahtuu päivittäin vakavia ihmisoikeusrikkomuksia.
Kotimaassani Italiassa on voimassa järjestelmä, jossa rikotaan lehdistönvapautta, poliittiset puolueet osallistuvat vaaleihin väärennetyillä allekirjoituksilla, valtionsalaisuudella peitetään väkivaltaiset iskut (myös mafian tekemät), pääministerimme – toivottavasti ei enää kovin pitkään – käyttää hyväkseen kansainvälistä yhteistyötä Venäjän ja Libyan kaltaisten valtioiden kanssa, kuten myös WikiLeaks vahvisti. Euroopan unionilla ei ole varaa sulkea silmiään kaikelta tältä.
Näistä syistä tuen tätä mietintöä, joka sisältää useita niistä tarkistuksista, joita itse esitin ja jotka hyväksyttiin kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa. Niistä haluaisin korostaa kappaleita 20 ja 40, joissa vaaditaan, että ihmisoikeusrikkomuksia valvotaan ja niistä rangaistaan ja että kansalliset lainsäädäntöehdotukset, jotka mahdollisesti rikkovat ihmisoikeuksia, pysäytetään ennen kuin niistä tulee laki ja ennen kuin EU hyväksyy ne.
Annoin tukeni myös kannustimelle hyödyntää Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 ja 7 artiklaa ihmisoikeusrikkomusten käsittelyssä ja Euroopan ihmisoikeusviraston toimivaltuuksien vahvistamisessa.
Mietinnössä esitetään useita hyviä viittauksia vähemmistöihin, oikeuksiin, lesboihin, homoseksuaaleihin, biseksuaaleihin ja transsukupuolisiin henkilöihin, maahanmuuttajiin ja turvapaikanhakijoihin, lehdistönvapauteen ja kansalaisoikeuksiin. Näistä syistä pyydän kollegojani äänestämään tämän mietinnön puolesta.
Ilda Figueiredo (GUE/NGL). – (PT) Arvoisa puhemies, olemme kaikki tietoisia siitä, että Euroopan unionin jäsenvaltioissa esiintyy edelleen monenlaista syrjintää, joka vahingoittaa erilaisia väestönosia ja kulttuurisia vähemmistöjä. Emme voi kuitenkaan unohtaa, että naisia kohtaan harjoitetaan yleistä syrjintää.
Naisiin kohdistuvaa syrjintää harjoitetaan edelleen enemmän tai vähemmän useilla eri alueilla EU:n jäsenvaltioissa. Naispuolisilla työntekijöillä on edelleen vaikeuksia saada työtä ja edetä urallaan, ja he joutuvat vieläkin kärsimään alhaisista palkoista ja muista syrjinnän muodoista, jotka ovat aina vahingollisia heille. Sukupuolten välinen palkkaero on EU:ssa noin 18 prosenttia. Siksi tarvitaan kiireellisiä toimia tällaisten syrjivien kohteluiden torjumiseksi.
Franz Obermayr (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, EU:n liittyminen ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien suojelusta tehtyyn eurooppalaiseen yleissopimukseen kätkee taakseen riskin siitä, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin voi antaa tuomion mistä tahansa EU:n oikeustoimesta. Euroopan unionin tuomioistuimen tuomarit ovat jo varoittaneet ottamasta tätä askelta.
Epäilen hyvin vahvasti sitä, antaako Euroopan ihmisoikeustuomioistuin aina puolueettomia ja asianmukaisia tuomioita. Sen puheenjohtaja on itse myöntänyt, että hän haluaisi tutkia turvapaikanhakijoiden esittämiä tapauksia tarkemmin kuin muita tapauksia. Tiettyjen kantelijoiden suosituimmuuskohtelu ei ole puolueettomalta tuomarilta sopivaa käytöstä. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin pyrkii parhaillaan keskeyttämään Dublinin yleissopimuksen ja torjumaan Itävallasta Kreikkaan suuntautuvat karkotukset. Miksi? Eikö Kreikka ole turvallinen maa? Haluammeko todella alistua tuomioistuimelle, joka haluaa kieltää ristin luokkahuoneissa? Risti on kristinuskon symboli, ja kristinusko on yksi Euroopan perustoista ja perusarvoistamme.
Mikäli Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ei selkeästi kunnioita millään tavalla tällaisia ihmisoikeuksia, en katso, että sitä on mahdollista tunnustaa täällä hyväksyttynä ja asianmukaisena päätöksentekoelimenä.
Alajos Mészáros (PPE). – (HU) Arvoisa puhemies, Euroopan unioni on aina ollut valmis arvostelemaan alueensa ulkopuolella olevia maita edistääkseen ihmisoikeuksia. Sen sijaan puhuttaessa sen omista jäsenvaltioista, se on kuitenkin usein ollut voimaton sen jälkeen, kun nämä maat ovat liittyneet Euroopan unioniin. Tilanteen ei pitäisi enää olla näin, koska nykyään meitä eivät yhdistä toisiimme pelkästään taloudelliset periaatteet. Kinga Gálin mietinnössä esitetään lyhyesti kaikkein kiireellisimmät ja tärkeimmät toimet sisäisten perusoikeuksien suojelun kehittämisessä. Tarvitsemme tehokasta oikeuksien suojelujärjestelmää ja Lissabonin sopimuksen ansiosta meillä on nyt mahdollista perustaa sellainen. Kansalaisten perusoikeuksien rikkomuksia ei pidä jättää vaille seuraamuksia. Meidän on voitava saattaa rikkomuksiin syyllistyneet henkilöt tilille sekä jäsenvaltioissa että Euroopan unionissa.
Olen vahvasti samaa mieltä komission jäsen Redingin kanssa siitä, että komission olisi käytettävä oikeuttaan aloittaa rikkomismenettelyjä kaikissa perustelluissa tapauksissa. Käytössä oleviin menettelyihin lisättävä menettely, jolla voidaan pysäyttää jokin toimi, voi toimia tehokkaana välineenä oikeuksien suojelussa sellaista jäsenvaltiota vastaan, joka rikkoo perusoikeuksia. Meidän on ilman muuta suojeltava vammaisia, meidän on poistettava syrjintä ja lopuksi totean, että meidän on suojeltava Euroopan kielellistä monimuotoisuutta.
Vilija Blinkevičiūtė (S&D). – (LT) Arvoisa puhemies, ihmisoikeuskysymystä on käsiteltävä Euroopan laajuisesti ja jäsenvaltioiden on itse myös otettava vastuu kansalaistensa perusoikeuksien turvaamisesta. Euroopan laajuisesti on esimerkiksi hyvin tärkeää luoda eurooppalainen strategia lastenoikeuksista, koska kaikki jäsenvaltiot eivät kykene turvaamaan lastenoikeuksien suojelua omassa maassaan. Siksi on kehitettävä käytännön keinoja lasten hyväksikäytön, seksuaalisen hyväksikäytön ja lasten pornografian torjumiseksi.
Painopisteeksi on asetettava myös vammaiset, jotka kärsivät edelleen syrjinnästä sosiaalisessa elämässään, ammatillisessa elämässään ja kulttuurielämässään. Sen vuoksi meidän on perustettava EU:n lainsäädännöstä koostuva vammaisten oikeuksia koskeva konkreettinen järjestelmä sekä perustettava EU:n laajuinen vammaisia koskeva strategia.
Haluan korostaa, että ihmiskaupan ja etenkin naisia ja lapsia koskevan ihmiskaupan torjunta on edelleen suuri ongelma, ja ihmiskauppa on yksi pahimmista ihmisoikeusrikkomuksista.
On myös hyvin tärkeää torjua köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä, etenkin vanhusten kohdalla, koska he ovat kärsineet kaikkein eniten taantuman aikana.
Viviane Reding, komission varapuheenjohtaja. – (FR) Arvoisa puhemies, haluan kiittää niitä valiokunnan jäseniä, jotka tekivät työtä esittelijän, Kinga Gálin rinnalla näiden asioiden parissa. Lisäksi kiitän kaikkia niitä parlamentin jäseniä, jotka käyttivät tänään puheenvuoron ja osoittivat, että perusoikeudet ovat hyvin tärkeitä. Tuen ehdottomasti sitä, mitä useat parlamentin jäsenet ovat jo todenneet, eli sitä, että meidän on korkea aika keskittyä Euroopan unionissa perusoikeuksiin, jotta olisimme uskottavia ja jotta kykenisimme puhumaan perusoikeuksista Euroopan unionin ulkopuolella. Tätä asiaa on jokseenkin laiminlyöty. Näin ei ole enää tulevaisuudessa.
Olen sitä mieltä, että komission laatima perusoikeuskirjan soveltamista koskeva vuosikertomus, jossa käsitellään kaikkien esittämiä kaikenlaisia huomioita syrjinnän muodoista, antaa meille todellisen mahdollisuuden keskustella joka vuosi siitä, mikä ei toimi ja miten voisimme korjata tilanteen.
Kysymys kuuluu, miten tilanteen voi korjata. On esitetty ajatus niin kutsutusta jäädytysmekanismista, jollaiseksi esittelijä kutsui sitä, ja tässä ennaltaehkäisyjärjestelmässä puututaan johonkin jäsenvaltiossa aloitettuun toimeen siihen asti, kunnes se pannaan täytäntöön. Olen pyytänyt asiantuntijoitani analysoimaan tätä asiaa, ja tällaiseen mekanismiin liittyvät institutionaaliset kysymykset ovat hyvin monimutkaisia. Vaikka meidän on jatkettava analyysia ja katsottava, mitä oikein tapahtuu, toistaiseksi minusta vaikuttaa siltä, että tällaiseen toimintaan ei ole oikeudellisia perusteita ja että tarvittaisiin perussopimukseen tehtävää muutosta tällaisen ehkäisymekanismin aktivoimiseksi. Se ei ole houkutteleva ajatus. Aiomme edelleen etsiä mekanismia, jota voitaisiin käyttää muuttamatta perussopimusta voidaksemme käsitellä kaikkein kiireellisimpiä kysymyksiä.
Haluan kuitenkin kiinnittää huomionne siihen, että perusoikeuskirjaa ei voida soveltaa absoluuttisesti, koska tämä on yleinen väärinkäsitys. Sitä voidaan soveltaa vain silloin, kun jäsenvaltiot panevat täytäntöön eurooppalaiset säännöt, esimerkiksi direktiiviin, josta on päätetty neuvoston ja parlamentin välillä ja saatettu sitten osaksi Euroopan unionin lainsäädäntöä. Siinä tilanteessa perusoikeuskirjaa voidaan soveltaa, mutta ei absoluuttisesti. Absoluuttisesti tarkoittaa siis sitä, että kaikissa muissa tapauksissa sovelletaan jäsenvaltioiden tuomioistuimien oikeuskäytäntöä.
Kun Euroopan unionista tulee Euroopan neuvoston yleissopimuksen osapuoli, siihen liittyy ylimääräinen ulottuvuus, joka meidän on pantava täytäntöön, ja se koskee sitä tapaa, jolla meidän on hoidettava oikeuksiin liittyvää politiikkaamme. Tämä on minusta erittäin tärkeä asia, joka ohittaa tärkeydessään kaikki esitetyt erityiskysymykset. Vastaan erikseen kysymyksen esittäneille parlamentin jäsenille. Lisään, että mielestäni tämä pääasia on erittäin keskeinen.
EU:n ulkopuolella, jäsenvaltioissamme ja hallituksissamme perusoikeuskirjan merkitystä ei ole vielä täysin ymmärretty. Näin ollen meidän on tehtävä jonkin verran työtä lisätäksemme tietoisuutta siitä, että tämä oikeuksien kulttuuri ja tämä arvojen politiikka on voimassa kaikkialla Euroopassa. Kun laki hyväksytään ja kun lakia sovelletaan, ihmiset pohtivat sitten, vastaako se niitä arvoja, joihin olemme sitoutuneet. Tämä tarkoittaa sitä, että meidän poliittisten päättäjien on toimiessamme kysyttävä itseltämme miltei järjestelmällisesti, vastaavatko toimemme niitä perusoikeuksia, joihin olemme sitoutuneet.
Tämä on mielestäni kaikkien tärkein seikka. Itse asiassa voin kertoa teille, että komission on määrä tehdä tänään päätös eksekvatuurimenettelyn lopettamisesta. Toisin sanoen esitellään ehdotus siitä, että tuomioistuinten päätöksistä tehdään voimassa olevia kaikkialla Euroopassa. Tämä on hyvin tärkeä päätös, ja ensimmäistä kertaa, kun ehdotamme tätä uutta lainsäädäntöä, keskitymme ihmisoikeuksien kunnioittamiseen. Emme laatineet pelkästään talousanalyysiä tai tutkineet markkinoihin kohdistuvaa vaikutusta, vaan selvitimme myös sitä, miten tämä asia vaikuttaa arvoihin.
Kuten voitte huomata, siirrymme asteittain kohti uutta politiikkaa, ja mielestäni meidän, siis komission, neuvoston ja parlamentin, olisi keskenämme varmistettava, että tämä komission puolesta esittelemäni perusoikeuskirjan soveltamisesta laadittava vuosikertomus, jota parlamentti joko moittii tai jonka hyväksyy, on suuri totuuden hetki ja tilaisuus tarkastella tarkemmin näitä asioita. Tässä on kysymys myös siitä, että näytämme todella muulle maailmalle ja äänestäjillemme, että perusoikeuskirja on elävä kokonaisuus. Perusoikeuskirja ei ole pelkkä teksti, vaan se on tarkoitettu pantavaksi täytäntöön. Mikäli sitä sitten ei panna täytäntöön, kansan valitsemat edustajat sanovat sen kovaan ääneen ja selvästi.
Tämä meidän on pyrittävä saamaan aikaan kahden tai kolmen vuoden aikana ennen seuraavia vaaleja. Mielestämme voimme saavuttaa tämän tavoitteen asteittain niin, että ensimmäinen tehtävä suoritetaan keväällä, ja sitten tästä tehdään parlamentissa käytäntö. Kun sitten tarkastelette keskiviikkoisin tai torstaisin unionin ulkopuolista ihmisoikeustilannetta, kukaan ei voi sitten enää todeta, että emme ole hoitaneet omia asioitamme kuntoon. Toimikaamme näin yhdessä.
Kinga Gál, esittelijä. – (HU) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, kiitos rohkaisevista sanoista ja tukevista sanoista. Haluan kiittää erityisesti komission jäsen Redingiä avoimuudesta ja yhteistyöstä, jonka pohjalta olemme tehneet yhdessä työtä jo jonkin aikaa, ja lisäksi haluan kiittää selkeistä ja täsmällisistä vastauksista ja viesteistä. Uskon, että varjoesittelijöiden ja kollegoiden huomiot ovat loppujen lopuksi kaikki tässä mietinnössä ja että olemme onnistuneet saavuttamaan hyväksyttäviä kompromisseja. Sen vuoksi en voi hyväksyä tarkistuksia, jotka on nyt jätetty uudelleen täysistunnon tarkistettavaksi, koska mielestäni tämä mietintö on hyväksyttävä tällaisena. Haluan korostaa, että meidän ei pitäisi missään nimessä heittää lasta pesuveden mukana, kun puhutaan perusoikeuksien yleisestä suojelujärjestelmästä, minkä vuoksi meidän olisi aina otettava huomioon konkreettiset tekijät ja pyrittävä muuttamaan ne odotukset, joista tänään keskustelemme, joksikin todella kouraantuntuvaksi.
Siksi olen iloinen, että tämänpäiväisessä täysistunnossa näemme nämä konkreettiset tekijät ihmiskaupan torjuntaa käsittelevässä aiheessa. Siinä tarvitaan erityistä suojelua, jota on tarjottava lapsiuhreille uhrien suojelun yhteydessä. Tästä keskustellaan nyt myös kansalaisaloitteen hyväksymisen yhteydessä, ja sen seurauksena voimme todella puhua kansalaisten Euroopasta, koska nämä Euroopan kansalaiset voivat vaikuttaa lainsäädäntömenettelyyn. Pidän kuitenkin myös symbolisena sitä, että keskustelemme maailman ihmisoikeuksien tilannetta käsittelevästä mietinnöstä ja hyväksymme sen huomenna. Suhtaudun myönteisesti siihen, että puheenjohtajavaltio Unkari asettaa tavoitteensa samansuuntaisesti ja korostaa sellaisen EU:n vahvistamista, joka on lähellä kansalaisia. Haluan kuitenkin muistuttaa kollegojani, että meidän olisi vältettävä kaksinaismoraalia täällä parlamentissa. Sanon tämän niille kollegoilleni, jotka avustivat kenties vuosia – ja puhun nyt kollegoilleni Unkarin sosialistista puoluetta edustaville jäsenille – kaikkein vakavimmissa ihmisoikeusrikkomustapauksissa, ja nyt he arvostelevat muita perusteettomin syytöksin vain palauttaakseen äänestäjän luottamuksen, jonka he ovat saattaneet menettää juuri näiden ihmisoikeusrikkomusten vuoksi. Kiitän heitä kaikkia yhteistyöstä ja tuesta.
Michael Cashman (S&D). – (EN) Arvoisa puhemies, minun on osoitettava vääräksi se halveksunta, jota jäsen Gál esitti sosialisteja kohtaan, kun hän totesi heidän vaarantaneen ihmisoikeudet. Ette voi kyseenalaistaa asioita sillä tavalla olematta täysin täsmällinen väitteissänne ja esittämättä todella ratkaisevia ja todenmukaisia todisteita.
Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (EN) Haluan ilmaista vilpittömän kiitollisuuteni mietinnön esittelijälle Kinga Gálille hänen pyrkimyksistään pureutua ihmisoikeuksien rikkomisongelmaan Euroopan unionissa. Miten voimme moittia tai opettaa jotakuta EU:n ulkopuolista tahoa, jos lakia rikotaan säännöllisesti omassa yhteisössämme? Tähän mennessä EU:n jäsenvaltio Latvia ei ole pannut täytäntöön Euroopan parlamentin 11. maaliskuuta 2004 antamaa päätöslauselmaa, jossa parlamentti "ehdottaa Latvian viranomaisille, että nämä harkitsisivat mahdollisuutta tarjota henkilöille, jotka eivät ole maan kansalaisia mutta jotka ovat asuneet maassa kauan, mahdollisuutta osallistua paikallisvaaleihin". Latvian 335 000 pysyvän asukkaan (15 prosenttia) oikeudet ovat puutteelliset, mutta tämä ei huolestuta ketään. Euroopan parlamentti voi keskustella ihmisoikeusrikkomustapauksista missä tahansa muualla paitsi omalla alueellaan. Äänestin Kinga Gálin aloitteen puolesta. Osoitan täyden tukeni ja kiitollisuuteni 335 000 ihmiselle.
Kristiina Ojuland (ALDE), kirjallinen. – (EN) Haluan käyttää tilaisuutta kiittääkseni esittelijää siitä, että hän toi selvyyttä tähän tärkeään asiaan. Lissabonin sopimus on määritellyt uudelleen toimivaltuudet ja vastuut monilla aloilla, ja niistä yksi on se, että perusoikeuskirjasta on tullut oikeudellisesti sitova. Euroopan parlamentti on toiminut perusoikeuksien vahtikoirana, ja Lissabonin sopimus on vahvistanut asian. Tuen vahvasti ajatusta Euroopan parlamentin aseman parantamisesta lainsäädäntöesitysten ja -tarkistusten järjestelmällisen käsittelyn yhteydessä. Suhtaudumme kaikki kriittisesti ihmisoikeusrikkomuksiin kaikkialla maailmassa, mutta samalla meidän on samalla tavalla tarkkailtava sitä, mitä Euroopan unionin rajojen sisäpuolella tapahtuu. Ei ole mitään syytä olla kovin tyytyväinen, koska näemme jäsenvaltioissa aivan liian usein merkkejä rasismista, muukalaisvihasta, seksismistä ja muista syrjinnän muodoista. Meillä on edessämme valtavasti töitä, mutta olen hyvin varma siitä, että johdonmukainen työskentely perusoikeuksien ylläpitämiseksi EU:ssa auttaa meitä onnistumisessa.
Csaba Sógor (PPE), kirjallinen. – (HU) Euroopan unioni tarjoaa valtiosta koostuvana yhteisönä korkean ihmisoikeuksien suojan, ja se korottaa aina rohkeasti äänensä, kun muualla maailmassa tapahtuu ihmisoikeusrikkomuksia. Euroopan parlamentti tuomitsee yleensä kiitettävän yksimielisesti toimet, joissa on täysin laiminlyöty ihmisoikeuksiin liittyvät yleismaailmalliset perusoikeudet, tapahtuipa tämä missä tahansa. Harvemmin puutumme kuitenkaan yhtä päättäväisesti rikkomuksiin, joita tapahtuu EU:n rajojen sisäpuolella, vaikka sen pitäisi olla kaikkein tehokkain tapa välittää viesti niille maailman maille, jotka eivät kunnioita ihmisoikeuksia. EU:n yhteisillä toimilla voitaisiin saavuttaa parhaimmat tulokset, jos tuomme julki tyytymättömyytemme yhtä päättäväisesti ja ehdottomasti omalla alueellamme ihmisoikeuksien ja perusvapauksien puolustamisessa. Hyvin harvoissa tapauksissa vaadimme itseämme tilille näistä ihanteista, jotka ovat Euroopan hengen olennainen osa ja jotka ovat olleet oikeudellisesti sitovia vuoden ajan perusoikeuskirjan ansiosta. Siinä tapauksessa, että todella teemme näin, osoittaudumme yhtä voimattomiksi ja kyvyttömiksi asianmukaisten seuraamusten puuttuessa. Tämä puolestaan vaikuttaa väistämättä sen kritiikkimme voimaan ja uskottavuuteen, jota kohdistamme kolmansia maita ja ulkopoliittisia toimiamme kohtaan ihmisoikeuksien ja demokratian edistämiseksi. En katso, että Eurooppa voi luopua näistä periaatteista tulevaisuudessa.
Puhemies. – (IT) Esityslistalla on seuraavana Teresa Jiménez-Becerril Barrion ja Carmen Romero Lópezin naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan puolesta laatima mietintö (A7-0354/2010) esityksestä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi eurooppalaisesta suojelumääräyksestä (00002/2010 – C7-0006/2010 – 2010/0802(COD)).
Teresa Jiménez-Becerril Barrio, esittelijä. – (ES) Arvoisa puhemies, tämä on tärkeä päivä kaikille uhreille, koska tänään hyväksymme Euroopan suojelumääräyksen, joka on merkittävä askel eteenpäin heidän oikeuksiensa edistämisessä. Uhrit unohdetaan epäoikeudenmukaisesti, ja on ristiriitaista, että rikoksentekijöillä on usein enemmän oikeuksia ja että rikoksentekijöiden oikeuksista puhutaan enemmän kuin uhrien oikeuksista.
Tänään parlamentti kunnioittaa kaikkia uhreja muistuttamalla niitä, jotka uskovat rajojen suojelevan heitä heidän vainotessa uhrejaan, että Euroopan suojelumääräys suojelee kaikkia uhreja tasapuolisesti Euroopan unionissa tästä päivästä lähtien.
Aloitimme yli vuosi sitten työn saavuttaaksemme tämän tavoitteen ja saavuttaaksemme edistystä Tukholman ohjelmassa mainitun vapauteen ja turvallisuuteen perustuvan alueen alalla. Nyt voimme todeta jopa ylpeinä, että tie ei ole ollut helppo, koska ihmiset ovat usein ymmärtäneet määräyksen väärin ja epäilleet sen tehokkuutta ja selkeyttä, mutta siitä huolimatta olemme saavuttaneet tavoitteemme.
Puheenjohtajavaltio Belgian kanssa käymiemme kolmenvälisten keskustelujen perusteella minun on todettava, että olemme saaneet aikaan tekstin, johon miltei kaikki poliittiset ryhmät ovat tyytyväisiä. Sen vuoksi valtava enemmistö hyväksyi tämän mietinnön, eikä sitä vastaan äänestetty kansalaisvapauksien, oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa eikä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnassa.
Toivon, että parlamentti ottaa tänään päätöksessään huomioon näiden valiokuntien päätökset sekä tämän valtaenemmistöllä hyväksytyn mietinnön laatineiden jäsenten päätökset. Tällä lähetetään selkeä viesti neuvostolle siitä, mitä eurooppalaiset haluavat. He haluavat vain elää turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvalla alueella ja tulla suojelluiksi. He haluavat, että uhrin, jota varten on tehty pidätysmääräys häntä kohtaan rikoksen tehnyttä vastaan hänen omassa maassaan, ei tarvitse aloittaa uutta oikeusmenettelyä, kun hän muuttaa toiseen maahan.
Meillä on velvollisuus helpottaa sitä, että eurooppalaiset saavat oikeutta ja erityisesti tämä koskee uhreja, jotka ovat kaikkein haavoittuvaisimpia. Uhrien suojelu on poikkeuksetta ollut johtotähteni koko tämän mietinnön laadinnan ajan. Sen vuoksi halusin sisällyttää mietintöön terrorismin, ihmiskaupan, järjestäytyneen rikollisuuden ja kunniarikosten uhrit sekä alaikäisiä koskevan erityiskappaleen, koska ovat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia uhreja, emmekä koskaan mieti sitä, miten heitä pitäisi suojella.
Vaikka tämä määräys suojelee kaikkia uhreja, naiset, jotka kärsivät perheväkivallasta, hyötyvät eniten tästä oikeudellisen yhteistyön välineestä, koska heitä kohtaan rikoksen tehneet eivät voi matkustaa ilman rangaistusta Euroopassa. Nämä tekijät tietävät, että heitä etsitään samalla tavalla kaikkialla kuin siinä maassa, jossa he kävivät uhriensa kimppuun.
Sen vuoksi parlamentin on tänään lähetettävä selkeä viesti neuvostolle siitä, mitä me haluamme. Sen vuoksi äänestämme niin, että pidämme tiukasti mielessämme uhrit, ne, jotka kärsivät, ja ne, jotka tarvitsevat suojeluamme. Pidämme mielessämme ne, jotka pelkäävät, sekä ne, jotka haluavat elää vapaudessa ja toivossa.
Emme aio luovuttaa näin oikeudenmukaisesta ja välttämättömästä tavoitteesta, jota valtaosa eurooppalaisista tukee, vain siksi, että jotkut pelkäävät, eivätkä koskaan uskalla ottaa askelia eteenpäin. Meidän on oltava rohkeita ja jäsenvaltioiden on oltava rohkeita. Toivon, että tämänpäiväisessä äänestyksessä valtaosa äänestää esityksen puolesta ja rohkaisee niitä, joilla on vielä epäilyjä siitä, avaako tämä väline oven kaikille uhreille. Toivon myös, että lähitulevaisuudessa komissio esittelee laaja-alaisen lainsäädännön uhrien oikeuksien hyväksi. Antaisin sille täyden tukeni ja olen varma siitä, että myös parlamentti tukisi sitä.
Toistan: tämä pieni mutta merkittävä edistysaskel, jollainen eurooppalainen suojelumääräys on, parantaa kaikkien uhrien suojelua ja ehkäisee samalla uusien rikosten tekemistä sekä lieventää jo tehtyjen rikosten seurauksia.
Tänään meillä on velvollisuus poistaa ne esteet, jotka ovat tähän mennessä jarruttaneet todellisen suojelun toteutumista kaikkialla Euroopassa. Tämänpäiväisellä äänestyksellämme meillä on tilaisuus pelastaa ihmishenkiä, sillä näin me teemme, ja meidän olisi syytä olla siitä aidosti ylpeitä.
Carmen Romero López, esittelijä. – (ES) Arvoisa puhemies, tämä esitys direktiiviksi, jonka esittelemme tänään täysistuntokäsittelyyn, on selkeä viesti, joka parlamentin on lähetettävä eurooppalaiselle yhteiskunnalle ja neuvostolle. Sen tarkoituksena on pitää pois rikoksentekijät, jotka jahtaavat uhrejaan, kunnes surmaavat nämä riippumatta siitä, missä he piileskelevät.
Emme aio olla enää puolustuskyvyttömiä sellaisten rikosten edessä, joita tehdään edelleen päivittäin Euroopan maissa ja jotka jäävät piiloon ihmisten kotien varjoon. Nämä rikokset jäävät myös tilastojen varjoon, aivan kuin kaikkein vahvimpia koskeva eloonjäämiseen liittyvä laki olisi yksin etusijalla yhteiselon ytimessä. Pyrimme kuitenkin saattamaan voimaan perusoikeuskirjan, jonka hyväksyimme Lissabonin sopimuksessa.
Eikö perusoikeuskirjan I luvun laatijoiden mielessä käynyt se, että julkiset laitokset ja valtio saattavat uhata fyysistä koskemattomuutta ja ihmisarvoa, mutta sen lisäksi se saatetaan naamioida huolenpidoksi? Eurooppalaisista naisista 25 prosenttia kärsii jonkinlaisesta väkivallasta, ja heidän kiduttajansa ovat yksityishenkilöitä, eivätkä he saa mahdollisuutta olla kansalaisia pyrkiessään puolustamaan itseään hyökkäyksiltä.
Kansalaisjärjestöjen mukaan yli 2 500 naista kuolee joka vuosi Euroopan unionissa ilman, että olemme kysyneet itseltämme, olisiko nämä rikokset voitu ehkäistä tai välttää. Eurooppalaiset naiset ottavat näin ollen tyytyväisinä vastaan tämän jäsenvaltioiden ja puheenjohtajavaltio Espanjan aloitteen esitellä eurooppalainen suojelumääräys parlamentille.
Luomme Euroopassa turvallisuuteen perustuvan alueen. Eurooppalainen pidätysmääräys tarkoittaa sitä, että yksikään maistamme ei voi olla rikollisten paratiisi. Meidän on luotava keskinäisen luottamuksen ilmapiiri. Suojelumääräyksen avulla perustamme oikeuteen ja vapauteen perustuvan alueen, koska näiden rikosten uhrit voidaan vastaanottaa mihin maahan tahansa ilman, että he joutuvat käymään läpi uusia oikeuskäsittelyjä, kuten toinen yhteisesittelijäni Teresa Jiménez-Becerril totesi.
Hyvät kuulijat, puhumme nyt "yksityisestä terrorismista", nimitys, joka on annettu nyt jatkuvalle hyökkäysrikollisuudelle, joka on piilossa kodin yksityisyyden suojassa. Puhumme myös eri tahojen ennaltaehkäisevistä toimista. Kaikilla mailla ei ole nyt eikä myöhemmin samanlaisia oikeudellisia perinteitä. Mitä enemmän saavutamme edistystä, sitä enemmän meidän eromme huomioon ottava väline on nyt ja myöhemmin välttämätön. Neuvoston oikeudellinen yksikkö on esittänyt tämän kannan samoin kuin parlamentin oikeudellinen yksikkö. Mihin tämä vastustus perustuu? Hyvät kuulijat, se ei liity mutkikkaaseen oikeusjärjestelmämme, jonka olemassaolo jatkuu edelleen.
Laki ei ole väline, jolla luodaan konflikteja vaan jolla ratkaistaan niitä. Tämä on ollut sellaisten konservatiivihallitusten näkemys, jotka ovat tukeneet varmaan arviointikykyyn perustuvaa aloitetta. Jos puhuisimme takuista ja perusoikeuksista puhuessamme terrorismista, miten olisimme muuten voineet panna täytäntöön kansainväliset sopimukset, ellemme olisi puhuneet turvallisuudesta? Eivätkö 2 500 naista vuosittain ole turvallisuusongelma Euroopalle?
Tämä ei ole ensimmäinen kerta historiassa, kun laissa on kohdattu haaste. Sen vuoksi olemme pahoillamme komission koko menettelyn aikana omaksumasta kannasta, koska emme voi puhua oikeusperustasta silloin, kun puhumme poliittisesta tahdosta. Meidän ei pidä turvautua lakiin vain silloin, kun se sopii meille.
Tämä asiakirja on tulos sopimuksesta. Asiakirjaan sisällyttämissämme parannuksissa, jotka liittyvät oikeuteen saada tietoa, käännöksiin ja menettelytakuisiin, on otettu huomioon se, että tämä on tunnustamisen väline, ja parlamentti on päättänyt, että jäsenvaltioiden painopisteenä on esittää kaikkien nähtäväksi saatavilla olevat tiedot.
Emme ole unohtaneet uhrien oikeutta psykologiseen apuun ja oikeudelliseen apuun. Jatkamme edelleen työtä näiden asioiden edistämiseksi, ja toivomme, että ne sisällytetään seuraavaan uhreja käsittelevään pakettiin.
Haluamme kiittää puheenjohtajavaltio Belgiaa sen tekemästä työstä yhdessä varjoesittelijöidemme ja työryhmämme kanssa. Tämänpäiväisellä äänestyksellämme haluamme lähettää neuvostolle sen viestin, että tämä on parlamentin tahto ja että nyt neuvoston on aika kantaa oma vastuunsa. Emme onnistu käsittelemään ennaltaehkäisyyn liittyvää ongelmaa, jos jotkut jäsenvaltiot ovat sitä mieltä, että meillä ei ole ongelmaa, koska meillä ei ole tietoa.
Nyt neuvoston on päätettävä siitä, paneutuuko Eurooppa todella väkivallan torjuntaan ja perusoikeuksien puolustamiseen.
Viviane Reding, komission varapuheenjohtaja. – (EN) Arvoisa puhemies, sellaisten kansalaisten ja käytännössä useimmiten naisten suojelu, jotka ovat väkivallan uhreja tai joita väkivallan vaara uhkaa, on hyvin tärkeällä sijalla kaikkien tämän asian parissa työskentelevien toimielinten asialistalla.
On tärkeää, että se on asialistalla, koska meillä on yhteinen tavoite eli suojelun tarjoaminen uhreille parhain mahdollisin ehdoin kaikkialla EU:n rajojen sisäpuolella. Myös tämän vuoksi annoin alusta alkaen tukeni tätä suojelua koskevalle tavoitteelle, ja tästä syystä valmistelen myös uhrien oikeuksia koskevaa kunnianhimoista pakettia, joka on määrä hyväksyä keväällä 2011.
Olen täysin tietoinen siitä työstä, jota yhteisesittelijät Teresa Jiménez-Becerril Barrio ja Carmen Romero López sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta ja kansalaisvapauksien ja oikeus- ja sisäasioiden valiokunta ovat tehneet lisätessään huomattavasti meneillään olevan työn arvoa uhrien suojelun parantamiseksi. Tarkastelen joitakin tekemiänne ehdotuksia. Yksi ehdotus on se, että uhrien ei tarvitse vastata kustannuksista, joita heille koituu käännös- ja tulkkauspalveluista, tai että tunnustusmenettelyissä ilmeneviä viipeitä vähennetään. Olen valmis tekemään työtä sellaisen tehokkaan ja oikeudellisesti vahvan mekanismin hyväksi, joka auttaa uhreja saamaan hyötyä siviilioikeudellisista suojelutoimista kaikkialla Euroopassa.
Olemme tehneet työtä syytettynä olevien ihmisten prosessuaalisten oikeuksien hyväksi. Tämän seuraus on se, että teemme työtä uhreiksi joutuneiden ihmisten oikeuksien hyväksi, koska hyvin usein puhumme syytetyistä oikeusmenettelyissä, mutta unohdamme, että asiassa on ollut uhri, joten meidän on ikään kuin palautettava uhri huomion keskipisteeksi.
Tästä syystä komission tulevat uhreja koskevat paketit rakennetaan ja kehitetään sen erinomaisen työn pohjalta, jota puheenjohtajavaltio Espanja, puheenjohtajavaltio Belgia, neuvosto ja tietenkin Euroopan parlamentti ovat tehneet. Kaikki tämä työ on hyvin tärkeää. Se kootaan yhteen niin, että kun saamme käsiteltäväksi uhreja koskevan paketin, se on kattava ja se on täydellinen, ja se todella parantaa kaikkien uhrien – olivatpa he sitten naisia, lapsia tai miehiä, vaikka useimmiten he ovat naisia ja lapsia – asemaa, ja sen ansiosta kykenemme laatimaan nopeasti konkreettisia toimia, jotka ovat sovellettavissa eivätkä aiheuta oikeudellista epävarmuutta. Kiitän teitä tästä työstä. Se otetaan huomioon, kun valmistelemme uhreja koskevaa lainsäädäntöpakettia.
Monica Luisa Macovei, PPE-ryhmän puolesta. – (RO) Arvoisa puhemies, arviolta 8 000 romanialaista naista Espanjassa on hyötynyt tänä vuonna uhrien ominaisuudessa suojelumääräyksistä, jotka ovat voimassa Espanjassa. Määräykset on ulotettava myös Romaniaan ja muihin jäsenvaltioihin, joihin he matkustavat.
Epävirallisten arvioiden mukaan Euroopassa on noin 100 000 naista, jotka voivat nauttia suojelumääräyksistä, jotka ovat voimassa ne antaneessa valtiossa. Direktiiviluonnos muuttaa näiden suojelutoimien rajoitettua ja alueellista näkökulmaa. Nyt käyttöön otettu väline varmistaa sen, että yhdessä jäsenvaltiossa annettu suojelumääräys tunnustetaan niissä jäsenvaltioissa, joihin uhri matkustaa, joten vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueesta tulee todellisuutta, ja väkivallan uhrit tai muut uhrit voivat asua ja matkustaa joutumatta pelkäämään.
Parlamentin toive on se, että uhrien suojelua laajennetaan. Tästä syystä pyydämme ja odotamme kovasti tämän direktiivin jälkeen komissiolta sitä, että seuraava askel on laajennettu suojelu uhreille tällä yhteisellä oikeuden ja turvallisuuden alueella. Sen vuoksi odotamme innokkaina ja kiinnostuneina lainsäädäntöpakettia keväällä 2011.
Haluan päättää puheenvuoroni toistamalla sen, että Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmä antaa tukensa uhrien suojelulle, tälle direktiiviluonnokselle sekä uhrien laajennetulle suojelulle.
Silvia Costa, S&D-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, tämän direktiiviehdotuksen kautta – haluan kiittää siitä esittelijöitä, joiden kanssa tein työtä varjoesittelijänä – parlamentti tukee ja laajentaa neuvoston esitystä. Sen laadinnan tavoitteena oli suojella kaikissa 27 jäsenvaltioissa ihmisiä, jotka kärsivät erilaisista vainojen muodoista tai vakavista ja toistuvista uhista, joita aiheuttavat uhrien tuntemat tai aikaisemmin tunnistetut henkilöt. Usein nämä henkilöt ovat entisiä poikaystäviä, aviomiehiä tai kumppaneita, jotka uhkaavat uhrien fyysistä ja seksuaalista koskemattomuutta, arvokkuutta ja henkilökohtaista vapautta.
Lukuisat hyökkäykset ja surmat etenkin naisia kohtaan ovat kasvussa. Poliisi ja oikeuslaitos suhtautuvat harvoin vakavasti heidän valituksiinsa, ja suojelumääräykset ja rikoksentekijää vastaan aloitetut toimet ovat tällä hetkellä voimassa vain siinä maassa, jossa ne on annettu. Arvoisa komission jäsen Reding, hyväksyttävänä oleva toimi ei ehkä ole täydellinen, mutta se täyttää lainsäädännöllisen tyhjiön.
Luodessamme vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvaa aluetta olemme loppujen lopuksi toimineet empiirisesti ja yrittäneet joskus ajaa läpi asioita, kun se on ollut tarpeen. Mielestämme tämä aloite on tärkeä, koska se antaa kaikille Euroopan unionin kansalaisille, niin miehille kuin naisille, ja kaikille Euroopan asukkaille mahdollisuuden matkustaa vapaasti rajojen yli ja säilyttää samalla ihmisoikeutensa ja oikeutensa saada suojelua ja turvaa, kuten Lissabonin sopimuksen 3 artiklassa on todettu. Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä piti Lissabonin sopimusta oikeusperustana saadakseen esityksen rakenteeseen johdonmukaisemman merkityksen.
Perustamalla eurooppalainen pidätysmääräys suojeltaville henkilöille taataan se, että heistä huolehditaan myös toisissa jäsenvaltioissa nopean ja maksuttoman menettelyn kautta. Jokaisen jäsenvaltion on nimettävä toimivaltainen viranomainen, joka tiedottaa uhreille heidän oikeuksistaan, toteuttaa kampanjoita, kerää tilastotietoja ja ilmoittaa henkilölle heti, kun tätä koskeva maanlaajuinen suojelumääräys on annettu. Lisäksi tällä vauhditetaan Euroopan oikeudellisen alueen perustamista sekä vapaan liikkuvuuden toteutumista, ja lisäksi sovelletaan ensimmäistä kertaa tavallista lainsäätämisjärjestystä neuvoston ja parlamentin välisellä yhteispäätösmenettelyllä.
Toivon, että neuvosto vahvistaa tämän päätöksen, ja toivon, että vaikka komissio kiinnittää erityistä huomiota tulevaan "turvaa uhreille" -pakettiin, se ei jättäisi huomiotta tätä erityismahdollisuutta puuttua heti tähän hyvin vakavaan tilanteeseen, joka näkyy myös Euroopan laajuisissa ja jäsenvaltioiden tilastoissa. Tämä voi muun muassa johtaa merkittävään oikeudelliseen lähentymiseen jäsenvaltioiden keskuudessa.
Sen vuoksi ehdotan, että vältämme kaikenlaista viivyttelyä ja teemme erityissitoumuksen tähän erityislaatuiseen uhrien suojeluesitykseen.
Izaskun Bilbao Barandica, ALDE-ryhmän puolesta. – (ES) Arvoisa puhemies, haluan eurooppalaisen suojelumääräyksen olevan erityisen tehokas, kun se ehkäisee naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja toimii hyödyllisenä alkusoittona sille esitykselle, jota komissio valmistelee, jotta meillä olisi samankaltainen väline kaikkia rikostyyppejä varten.
Pahoittelen sitä, että tämän asiakirjan laatiminen on ollut niin vaikeaa ja monimutkaista huolimatta siitä, että kaikki kannatamme sen keskeistä tavoitetta.
Olisin myös toivonut tämän määräyksen sisältävän kaksi asiaa. Ensimmäinen on eurooppalainen suojelumääräysten rekisteri, johon sisältyy vastaavat yksityisyystakeet, jotta voitaisiin vähentää edunsaajia rasittavaa byrokratiaa ja varmistaa se, että määräyksiä sovelletaan välittömästi. Lisäksi tämä vähentäisi toimivaltaisten viranomaisten toteuttamien prosessien kustannuksia ja tarjoaisi viime kädessä standardoituja ja jatkuvasti päivitettyjä tilastotietoja.
Toinen asia on se, että mielestäni meidän olisi pyrittävä tunnustelemaan mahdollista yhteistyötä tällä alalla kolmansien maiden kanssa, etenkin jos kiinnitämme huomiota tilastoihin, jotka koskevat uhrien alkuperää ja heidän mahdollisia asuinpaikan vaihdoksia.
Alkuasteella oleva Euroopan ulkosuhdehallinto on näin ollen menettänyt tilaisuuden esitellä itsensä julkisesti tällaisessa tehtävässä, jonka eurooppalaiset ymmärtävät ja joka ratkaisee kaikille eurooppalaisille tällä hetkellä todellisia ongelmia.
Haluan kiittää esittelijöitä kaikesta heidän tekemästään työstä, ja toivon, että komission jäsen Redingin osoittavan ymmärtäväisyyttä tämän aloitteen yhteydessä.
Raül Romeva i Rueda, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (ES) Arvoisa puhemies, mielestäni parlamentin on oltava hyvin vastuullinen ja toimittava sille myönnettyjen toimivaltuuksien puitteissa, mikä kertoo siitä, että meidän on myös Euroopan laajuisesti suojeltava väkivallan uhriksi joutuvia naisia ja tehtävä murhista loppu.
Kuten on todettu, nyt halutaan torjua eräänlaista sosiaalista terrorismia, joka on sovinistista väkivaltaa. Meidän ei pidä näin ollen takertua tilastoihin tai oikeudellisiin päätöksiin ja niistä vetäytymisiin. Puhumme nyt oikeudenmukaisuudesta, perusoikeuksista, elämästä ja kuolemasta puolustamalla samalla niitä, joita on puolustettava rikoksentekijöiltä, ja mikä tärkeintä, joutumatta pahoittelemaan sitä, että joka vuosi 2 500 naista on sellaisen oikeudellisen pysähtyneisyyden uhreja, johon olemme kaikki hukkuneet.
Olemme kaikki tietoisia oikeudellisista vaikeuksista ja siitä, että tämä on uudenlainen toimenpide Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeisessä toimielinten välisessä dynaamisessa toiminnassa. Näiden vaikeuksien ei pitäisi kuitenkaan missään oloissa olla tekosyy sille, ettei asioissa edistytä. Sellaisten naisten oikeuksien suojelun, jotka ovat olleet tai voisivat olla väkivallan ja murhaajien uhreja, ja tällaisten tekojen ehkäisemisen ei pidä antaa olla riippuvainen muutamasta oikeudellisesta kysymyksestä. Meidän on omaksuttava poliittinen tahto tämän tapauksen kiireellisyyden ja tärkeyden vuoksi.
On sanomattakin selvää, että on tärkeää tehdä asiat hyvin, mutta ennen kaikkea on olennaista, että teemme ne. Mielestäni tämä on se keskeinen näkemys, jonka voimme välittää sekä neuvostolle että komissiolle tällä asiakirjalla, jonka toivon meidän hyväksyvän. On ymmärrettävä, että emme missään oloissa voi lamaannuttaa aloitteita, koska on eräitä teknisiä vaikeuksia, joita emme ole kyenneet ratkaisemaan aikaisemmin.
Haluan käyttää tätä tilaisuutta kiittääkseni kahta esittelijää ja sekä puheenjohtajavaltio Espanjaa ja puheenjohtajavaltio Belgiaa niiden tekemästä työstä, jotta asioita edistettäisiin edelleen, tehtäisiin työtä ja selvittäisiin siitä vitsauksesta, joka on, toistan, sovinistista väkivaltaa.
Timothy Kirkhope, ECR-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, olen seurannut kolmenvälisiä keskusteluja tiiviisti ja haluaisin kiittää kollegojani, erityisesti PPE-ryhmän ja S&D-ryhmän jäseniä, heidän tekemästään työstä.
Yhdistyneessä kuningaskunnassa toimivana asianajajana olen saanut kokemusta oikeudellisen neuvonnan ja tuen tarjoamisesta ihmisille, jotka ovat joutuneet perheväkivallan, vaanimisen tai ahdistelun uhriksi sukulaisen tai entisen kumppanin tekojen vuoksi. Olen henkilökohtaisesti nähnyt sen ahdingon, jota fyysinen, psyykkinen ja seksuaalinen hyväksikäyttö voivat aiheuttaa, sekä sen uhrien haavoittuvaisuuden tilan.
Tuen täysin tämän esityksen päämääriä ja tavoitteita. Minun on kuitenkin myös ilmaistava huoleni oikeusperustasta ja soveltamisalasta. Minusta on selvää, että tällä esityksellä on vain rikokseen liittyvä perusta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 82 artiklan käytön kautta. Jotkut niistä rikoksista, jotka tällä esityksellä pyritään kattamaan, ovat luonteensa ja lain vuoksi siviilioikeuteen kuuluvia asioita, ja siitä huolimatta havaittavissa on 81 artiklan käytön puutetta.
En vastusta EU:n oikeudellista yhteistyötä, mutta olen silti vahvasti sitä mieltä, että meidän on varmistettava se, että EU:n laajuisesti antamamme lainsäädäntö on oikeudellisesti vankka, vakaa ja että sitä voidaan tehokkaasti toteuttaa jäsenvaltioissa vaarantamatta jäsenvaltioiden nykyisiä oikeusjärjestelmiä.
Paul Nuttall, EFD-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, tuen uhrien suojelua. Kun ensimmäistä kertaa törmäsin ajatukseen eurooppalaisesta suojelumääräyksestä, ajattelin sen kuulostavan pelottavalta eurooppalaisen pidätysmääräyksen tapaan. Se on mielestäni yksi päällekäyvimmistä ja määräilevistä lainsäädäntötoimista, joita Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisille on koskaan määrätty.
Esityksessä ylistetystä eurooppalaisesta suojelumääräyksestä todetaan, että siinä on kysymys naisten suojelusta. Meille kerrottiin, että eurooppalaisen pidätysmääräyksen tarkoituksena oli torjua terrorismia, ja kaikki tiedämme, että siitä on muodostunut jotakin paljon enemmän. Meidän on oltava selkeitä ja rehellisiä tässä asiassa: perimmäinen tavoite on luoda lähtökohdat yleiseurooppalaiselle oikeusjärjestelmälle, joka epäilemättä heikentää Yhdistyneen kuningaskunnan lakia. Mikäli tarvitaan todisteita, riittää, kun katsomme eurooppalaista pidätysmääräystä.
Mielestäni näitä määräyksiä on myös hyvin vaikea panna täytäntöön Yhdistyneessä kuningaskunnassa, koska päädymme tilanteeseen, jossa vieraalla maalla määräyksen antaa ulkomainen tuomari, joka ei tiedä mitään Yhdistyneessä kuningaskunnassa sijaitsevan kaupungin oloista tai elämäntavastamme. Meillä on Yhdistyneessä kuningaskunnassa sanonta, jonka mukaan huonoista kokemuksista viisastutaan. Olemme saaneet kerran huonoja kokemuksia eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä. Ehdotan, että vältämme eurooppalaista pidätysmääräystä.
Jarosław Leszek Wałęsa (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, kun ehdotetut tarkistukset otetaan huomioon, ei voida erehtyä siitä, että kyseinen direktiivi on yksi ensimmäisistä aloitteista, jolla pyritään saavuttamaan nämä tärkeät tavoitteet. Meidän olisi varmistettava, että väkivallan uhrit ovat turvassa, jottei heille koituisi lisää vahinkoa heidän omassa maassaan, mutta lisäksi on varmistettava, että he voivat hyötyä tällaisista suojelutoimista kaikkialla Euroopan unionissa. Tästä syystä olen sitä mieltä, että meidän olisi tuettava esittelijän kantaa.
Lisäksi on syytä panna merkille, että tällä aloitteella on tarkoituksellisesti kapea soveltamisala. Vaikka valtaosa suojelumääräyksistä liittyy naisiin, jotka ovat sukupuoleen perustuvan väkivallan uhreja, aloite voi kattaa kaikki väkivallan uhrit, lapset ja molempia sukupuolia edustavat aikuiset, kunhan rikoksentekijä on tunnistettu. Tässä yhteydessä Tukholman ohjelmassa todetaan, että erityistä tukea ja oikeudellista suojaa tarvitsevat rikoksen ja myös terrorismin uhrit, jotka ovat kaikkien haavoittuvaisimpia tai altistuvat eniten väkivallalle. Heitä ovat esimerkiksi läheisissä suhteissa jatkuvalle väkivallalle alttiiksi joutuvat, sukupuoleen perustuvan väkivallan uhrit tai henkilöt, jotka ovat muunlaisten rikosten uhreja jäsenvaltiossa, jonka kansalaisia tai asukkaita he eivät ole.
Edellä esitetyn perusteella eurooppalaisen suojelumääräyksen pitäisi koskea kaikkien rikosten uhreja, myös ihmiskaupan, naisten sukuelinten silpomisen uhreja, pakkoavioliittojen, kunniamurhien, insestin ja muiden tämänkaltaisten rikosten uhreja. Näin ollen tätä aloitetta olisi tuettava, ja osoitan täyden tukeni esittelijälle.
Emine Bozkurt (S&D). – (NL) Arvoisa puhemies, 100 000 ihmistä hyötyy tällä hetkellä eurooppalaisesta suojelumääräyksestä. Yksi heistä on muuan Rasja, joka haluaisi muuttaa Espanjaan lastensa kanssa. Jos hänen ahdistelijaansa vastaan Alankomaissa julistettua määräystä ei siirretä hänen mukaansa Espanjaan, hän ja myös hänen lapsensa ovat helppo kohde, mikäli Espanjan viranomaiset eivät tunnusta tai pane täytäntöön samaa määräystä. Kaikeksi onneksi Espanja kyllä tunnustaa sen.
Suojelu koskee myös niitä, joita vainotaan sen vuoksi, että he toteuttavat sananvapautta koskevaa oikeuttaan. Heidän on voitava puhua muissa Euroopan valtioissa niin, että he tietävät, että heitä uhanneet eivät istu heidän kanssaan oikeuskäsittelyssä. Eurooppalainen suojelumääräys mahdollistaa sen, ja se on hieno aloite, jota Alankomaiden hallitus on tukenut. Valitettavasti uuden koalitioon myötä tällaista suojelua saavien ihmisten asema on kääntynyt ylösalaisin. Naiset, miehet ja lapset, jotka joutuvat elämään pelossa joka päivä, jätetään tunteettomasti pulaan. On täysin tuomittavaa, että henkilön turvallisuus päättyy rajalle.
Satojen tuhansien ihmisten vuoksi sanon nyt "kyllä" eurooppalaiselle suojelumääräykselle. Odotan kaikkien hallitusten, myös oman maani hallituksen, tekevän kaikkensa lisätäkseen kansalaistensa turvallisuutta, suojelua ja vapautta, jotta kaikki ihmiset voivat elää vapaudessa ja turvallisuudessa.
Nathalie Griesbeck (ALDE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kuulijat, haluan tietenkin ensimmäiseksi kiittää kahta yhteisesittelijää, jotka kolmenvälisissä keskusteluissa käytyjen vaikeiden neuvottelujen jälkeen ehdottavat kompromissisopimusta, jonka pyydän teitä tietenkin hyväksymään kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan varjoesittelijänä ja ryhmäni puolesta.
Toiseksi totean, että kuten jotkut ovat tänään ilmaisseet, pahoittelen, ettei eräitä seikkoja, kuten uhria koskevien asiakirjojen kääntämistä, ole sisällytetty sopimustekstiin, ja sitä, että yksinkertaistamiskysymyksiä ei ole eritelty riittävästi. Luotan siihen, että "uhripaketilla" niitä hiotaan. Haluan korostaa, että viime kädessä tämä kaikki kuulostaa nyt hyvin järkevältä, kuin loogiselta jatkolta yhä suuremman vapauteen ja oikeuteen perustuvan eurooppalaisen alueen integroitumiselle ja perimmiltään vastaavan oikeusjärjestelmän perustamiselle.
Tämä on todiste tietynlaisesta poliittisesta uskalluksesta ja tahdosta jättää poliittinen teeskentely valtaosan meistä keskuudessa, jotta saisimme selkeän välineen rikosasioita koskevalle yhteistyölle. Kuten komission jäsen Reding aikaisemmin korosti, tämä väline edustaa tietyssä määrin todellista oikeuksien politiikkaa Euroopassa eli todellista politiikkaa, joka on suunnattu ihmisille ja erityisesti naisille, joiden fyysistä koskemattomuutta saatetaan uhata. Tässä politiikassa noudatetaan vapaan liikkumisen periaatetta, joka on ollut olemassa jo kauan, eli siten tämä on niin kutsuttua oikeuksien politiikkaa.
Puhetta johti varapuheenjohtaja Roberta ANGELILLI
Véronique Mathieu (PPE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kuulijat, haluan aivan ensimmäiseksi todeta, että pidän valitettavana neuvoston jäämistä pois eilisistä neuvotteluista. Neuvosto on yleensä aina ollut läsnä kaikissa sellaisissa neuvotteluissa, joissa käsitellään kaikkia niitä kysymyksiä, joita olemme eilisestä lähtien keskustelleet, kuten kansalaisvapauksiin, oikeus- ja sisäasioihin liittyviä kysymyksiä. Pahoittelemme sitä, että neuvosto ei ole täällä kuuntelemassa parlamentin ääntä, se on todella sääli.
Haluan onnitella kahta yhteisesittelijää, jotka ovat tehneet valtavasti töitä tämän asiakirjan hyväksi, tästä kaikenlaisia uhreja koskevasta huomattavasta edistyksestä. He ovat ensinnäkin perheväkivallan uhreja. Tiesittekö, että 45 prosenttia eurooppalaisista naisista on perheväkivallan uhreja, ja heidän joukossa on myös miehiä, ja meidän ei pidä unohtaa niitä miehiä, jotka ovat naisten harjoittaman väkivallan uhreja. Sitten ovat terrorismin uhrit, myös lapset, jotka ovat tietenkin kaikkein heikoimpia.
Meillä tänään esitelty asiakirja on erittäin tärkeä, ja haluan vielä kerran esittää onnitteluni. Arvoisa komissio jäsen, Odotamme innokkaasti "uhripakettia", jonka esittelette meille ensi vuonna ja joka täydentää tekstiä, josta äänestämme huomenna.
Antigoni Papadopoulou (S&D). – (EN) Arvoisa puhemies, perheväkivalta, sukupuolielinten silpominen, kunniamurhat, pakkoavioliitot ja ihmiskauppa ovat vain eräitä väkivallan muotoja, joita kohdistuu 45 prosenttiin naisista kaikkialla Euroopassa.
Naisten ja alaikäisten suojelua on parannettava. Eurooppalainen pidätysmääräys on hyvä askel eteenpäin tämän edistämisessä, ja se noudattaa täysin Tukholman ohjelman sisältämää näkemystä yhdentyneestä Euroopasta. Se on kansalaisia palveleva vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuva alue.
Rikoksentekijää vastaan yhdessä Euroopan maassa annetut suojelumääräykset tulevat näin ollen voimaan kaikissa muissa 26 jäsenvaltiossa. Puheenjohtajavaltio Espanjan aloitteessa, jota me kaikki olemme tänään tukeneet, korostetaan uhrien suojelua ja heihin kohdistuvien rikosten ennaltaehkäisyä, ja siinä edistetään lakimääräysmenettelyjen yhdenmukaisuutta. Se antaa uhreille mahdollisuuden rikkoa hiljaisuus heidän yrittäessä saada suojelua maantieteellisten rajojen yli Euroopassa.
Toivon, että komissio tukee tätä kahden yhteisesittelijän mietintöä uhrien oikeuksia koskevassa kunnianhimoisessa paketissaan.
Salvatore Iacolino (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, ei ole epäilystäkään siitä, että tämä uhrien suojelua koskeva eurooppalainen suojelumääräys on jälleen uusi merkki tärkeästä muutoksesta todellisissa takuissa, ennen muuta kaikkien naisten hyväksi, mutta ei pelkästään heidän, kuten on jo todettu.
Tämän lainsäädäntötoimen suuntaviivoja on jo kehitetty, ensin Lissabonin sopimuksella ja sitten Tukholman ohjelmalla. Haluan erityisesti kiittää kahta esittelijää Teresa Jiménez-Becerril Barrio'ta ja Carmen Romero Lópezia heidän uutterasta työstään ja heidän paneutumisestaan neuvostossa kohtaamiinsa ongelmiin, kun he ovat pyrkineet tasoittamaan tietä tälle erityisen tärkeälle esitykselle sellaisen vapauden, oikeuden ja turvallisuuden alueen hyväksi, joka voi todella palvella kansalaisia.
Esityksessä torjutaan lujasti ja päättäväisesti perheväkivaltaa, ja se sisältää merkittävän kirjon toimia ja soveltamisalan, joka vaikuttaa olevan täysin johdonmukainen. Nämä valmiit, hyvin ajoitetut ja tehokkaat ennaltaehkäisevät toimet antavat meille aihetta uskoa, että tätä esitystä voitaisiin käyttää tehokkaasti myös uhrien perheiden suojeluun. Odotamme kiinnostuneesti komission jäsen Redingin ilmoittamaa väkivallan uhrien suojelua koskevaa jäsennettyä pakettia, joka valmistuu tulevina viikkoina.
Arvoisa puhemies, haluan päätteeksi vahvistaa, miten tärkeää on harjoittaa jäsenvaltioiden välillä tiivistä yhteistyötä ja vahvaa ymmärrystä tämän lainsäädäntötoimen soveltamisessa käytännössä. Yhtä kaikki on keskeistä, ettei unohdeta uhrien psyykkisen tukemisen merkitystä. Olen varma, että komissio pitää tämän hyvin mielessä lainsäädäntöprosessin viimeisessä vaiheessa.
Heidi Hautala (Verts/ALE). – (FI) Arvoisa puhemies, eurooppalainen suojelumääräys on tärkeä askel kohti eurooppalaista uhrien suojelua. Käsissämme on nyt vahva signaali neuvostolle ja komissiolle siitä, että Euroopan parlamentti todella haluaa tätä suojelumääräystä ja että se on saatava pian voimaan. Meidän tulisi voittaa nyt se vastustus, joka neuvostossa on, ja kaikki nämä oikeudelliset vastustuksen aiheet, joita komissiossa on.
On tärkeää, että direktiiviä sovelletaan laajasti. Sen täytyy pitää sisällään paitsi rikosoikeudelliset määräykset, myös muut erilaiset suojelumääräykset. Eikä tästä tule tehdä mitään juridista hiusten halkomista. Tämän suojelumääräyksen tulisi myös olla joustava siten, että siinä otetaan huomioon erot kansallisessa lainsäädännössä.
On tärkeää, että parlamentin kannassa korostetaan paitsi seksuaalisen eli gender based -väkivallan uhrien asemaa, myös muita väkivallan uhreja. Direktiiviin täytyy selvästi kirjata, mitkä ovat uhrin oikeudet ja valituskeinot, ja näitä seikkoja olen itse pyrkinyt parlamentin kannassa vahvistamaan. On myös tärkeää, että valtio, josta pyydetään suojelumääräystä, tiedottaa näistä keinoista kansalaisille.
Kun suojelumääräys saadaan voimaan, työ ei todellakaan lopu siihen. Viranomaisia täytyy kouluttaa, emmekä voi olla täysin tyytyväisiä siihen, että tiedottaminen tehtäisiin vain olemassa olevien kampanjoiden puitteissa.
Joanna Katarzyna Skrzydlewska (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, tänään keskusteltavana olevan mietinnön sisältämät säännökset luovat minuun suurta toivoa. Uhreille taataan, että yhdessä maassa annettava suojelu koskee myös toista Euroopan unionin jäsenvaltiota, jonne he joutuvat matkustamaan pelätessään väkivallan toistumista, ja tämä tarjoaa heille mahdollisuuden elää normaalia elämää. Eurooppalainen suojelumääräys tarkoittaa sitä, että yhdessä jäsenvaltiossa hyväksytyt toimet voidaan tunnustaa, niitä voidaan soveltaa ja panna täytäntöön toisen jäsenvaltion tuomioistuimissa.
Lisäksi direktiivin soveltamisalan ulottaminen kaikenlaisen väkivallan uhreihin, eikä pelkästään sukupuoleen perustuvan väkivallan uhreihin, on uusi merkkipaalu. Kaikki uhrit ansaitsevat kunnioitusta ja odottavat, että heidän kärsimyksensä aiheuttaneita rikoksentekijöitä rangaistaan asianmukaisesti. Minusta vaikuttaa siltä, että ainoastaan sellainen suojelumekanismi, joka seuraa uhria, voi olla täysin tehokas ja estää samaa rikosta uusiutumasta, ja lisäksi sellainen tarjoaa todellista suojaa uhrille. Olen iloinen siitä, että Puola oli yksi niistä maista, jotka esittelivät tämän aloitteen.
Monika Flašíková Beňová (S&D). – (SK) Arvoisa puhemies, jos Euroopan unionista halutaan tehdä aito vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue, meidän on poistettava ne erot, jotka edelleen vallitsevat jäsenvaltioiden välillä tässä asiassa.
Väkivallan uhreja on suojeltava rikoksentekijöiltä heidän omassa maassaan, mutta lisäksi heille on oltava saatavilla suojelutoimia kaikkialla EU:ssa. Vaikka tämä on yleinen esitys, se koskee suoraan naisia, jotka ovat perheväkivallan uhreja. On hyvä, että tämä tarjoaa myös tilaisuuden käsitellä muita mahdollisia uhreja koskevaa tilannetta, olipa kyse sitten ihmiskaupan, pakkoavioliittojen, kunniamurhien tai insestin urheista, tai terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden todistajien tai uhrien tilannetta. Ylistän itse kovasti pyrkimyksiä tarjota parasta mahdollista suojelua uhreille myös varmistamalla tarvittava oikeudellinen varmuus muiden asioiden ohella. Uhrien olisi voitava luottaa selkeisiin sääntöihin, ja heille olisi aina kerrottava näistä toimista, jotka ovat heidän saatavillaan heidän kotimaassaan sekä maassa, jonne he haluavat siirtyä tai jonne he ovat jo siirtyneet.
Sonia Alfano (ALDE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, arvostan suuresti kahden esittelijän tekemää työtä. Tähän direktiiviehdotukseen liittyvä ongelma perustuu kuitenkin mitä epätavallisimpaan vaanimisen muotoon, jossa joku henkilö on joutunut toisen henkilön käyttämän väkivallan uhriksi, ja sen vuoksi häntä pitää suojella siltä, että mikä tahansa häneen kohdistunut fyysinen tai henkinen väkivalta toistuu. Tämä on tietenkin erittäin tärkeä asia sadoille tuhansille naisille Euroopan unionissa, ja sen vuoksi tuen esityksen sisältöä.
Valitettavasti näissä toimissa ei oteta huomioon järjestäytyneen rikollisuuden uhreja, joita ei valtaosassa tapauksia tarvitse suojella tunnistetulta tai tunnistettavalta henkilöltä, vaan järjestöiltä, joita vastaan lähestymiskieltoa ei voida tietenkään soveltaa. Näin ollen olen sitä mieltä, että Euroopan parlamentin olisi pidettävä tätä direktiiviä ensimmäisenä askeleena Tukholman ohjelman täytäntöönpanossa. Siinä puhutaan erityisesti toimista, joilla suojellaan uhreja rikolliselta toiminnalta, ja minusta vaikuttaa siltä, että jäsen Jiménez ja komission jäsen Reding ovat asiasta samaa mieltä.
Kehotan Euroopan komissiota varmistamaan, että uhrien suojelua koskevalla toimenpidepaketilla, jota suunnitellaan vuodeksi 2011, suojellaan myös Euroopan laajuisesti järjestäytyneen rikollisuuden uhreja ja uhreja, jotka ovat vahingoittuneet työtehtävän aikana.
Cornelia Ernst (GUE/NGL). – (DE) Arvoisa puhemies, eurooppalainen suojelumääräys on askel oikeaan suuntaan. Periaatteessa on tunnustettava, että väkivallan uhreille tarjotaan sama suojelun taso kaikissa jäsenvaltioissa. Paras ratkaisu olisi asiaa koskevien jäsenvaltioiden lakien yhdenmukaistaminen, mutta tätä ei ollut mahdollista toteuttaa. Suojelumääräyksen myönteinen näkökulma on se, että sen on tarkoitus hyödyttää jokaista väkivallan uhria mahdollisimman paljon ja sen soveltamisala on laaja. Se koskee seksuaalista väkivaltaa, vainoamista ja ennen kaikkea alaikäisten hyväksikäyttöä, mitä pidän erittäin tärkeänä. Siksi se välittää myönteisen viestin väkivallan uhreille ja erityisesti naisille. Tässä on kuitenkin vielä yksi mutka matkassa. Direktiivin 9 artiklassa tarkoitettu peruste kieltäytyä tunnustamisesta on hyvin laaja, ja se saattaa jossakin määrin olla jäsenvaltioille keino välttää direktiivin noudattamista. Sen vuoksi meidän on vuoden päästä arvioitava hyvin huolellisesti, miten voimme viedä tätä keskustelua eteenpäin, koska kaikki uhrit kaikissa maissa tarvitsevat samanlaista suojelua.
Jaroslav Paška (EFD). – (SK) Arvoisa puhemies, haluan tukea eurooppalaisesta suojelumääräyksestä laaditun esityksen sisältämää ajatusta.
Uhattujen henkilöiden suojelu yksittäisissä jäsenvaltioissa vaikuttaa olevan riittämätöntä useissa tapauksissa. Eurooppalaisen alueen avoimuuden ansiosta nuoret voivat nykyään usein solmia kansainvälisiä avioliittoja ja antaa kansainvälisiä avioliittositoumuksia. Kaikki nämä sitoumukset eivät kuitenkaan kestä pitkään, ja lapset joutuvat usein heidän vanhempiensa välisten kiistojen vangeiksi. Vihamieliset vanhemmat kieltäytyvät usein noudattamasta muiden maiden antamia päätöksiä, joilla myönnetään lapsen huoltajuus toiselle heistä, ja he ottavat yksinkertaisesti oikeuden omiin käsiinsä ja vievät entisten kumppaniensa lapset omaan maahansa käyttämällä hyväksi yksittäisten jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmien välisiä eroja voimassaolevien oikeuden päätösten sivuuttamiseksi. Euroopan oikeudellisen anarkian uhrit ovat usein pieniä, viattomia lapsia. Toivon, että tämä ongelma ratkaistaan eurooppalaisella suojelumääräyksellä.
Andreas Mölzer (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, vaikka viime vuosina on suoritettu joitakin toimenpiteitä uhrien suojelemiseksi, useat asianosaiset jätetään usein pulaan. Vaikka asianajajat ja tuomarit kuulevat koulutuksensa aikana paljon vastaajien oikeuksista, he oppivat hyvin vähän asioiden käsittelystä uhrien kanssa. Tämä ei ole ainoa ala, jolla tarvitaan nykyistä enemmän valveutuneisuutta. Lisäksi tarvitaan lääkintäalan koulutusta, jotta väkivallan käyttö voitaisiin tunnistaa nykyistä paremmin. Lasten hyväksikäyttötapausten kohdalla siviiliasioiden korvauskanteiden vanhentumisajan kysymys on keskeinen. Ainoastaan ne, joilla on puhdas rikosrekisteri, voivat työskennellä lasten kanssa. Jos esimerkiksi pakkoavioliitoista nostetaan nyt syyte Liechtensteinissa, myös ilman uhrin lupaa, ja on mahdollista ryhtyä oikeustoimiin alaikäisen sukupuolielinten silpomisen seurauksena, tämä osoittaa selvästi paljon kiitetyn monikulttuurisen rikastumisen mahdolliset vaarat. Mielestäni on tärkeää ottaa tämä tilanne huomioon EU:ssa samoin kuin sen merkitys ihmiskaupan torjunnassa.
Krisztina Morvai (NI). – (HU) Arvoisa puhemies, olen asianajajana käsitellyt naisiin ja lapsiin kohdistuneita väkivaltatapauksia yli kymmenen vuoden ajan, ja kysymys on ollut niin perheväkivallasta, raiskauksesta kuin naiskaupasta. Minulla on ollut myös tilaisuus nähdä itse, että suojelumääräys, joka on tämänpäiväisen keskustelunaihe, on yksi tärkeimmistä ja välttämättömimmistä keinoista suojella uhreja, mutta se ei suinkaan ole ainoa keino. Tarvitaan monimuotoisia toimia, kuten oikeudellista neuvontaa, psyykkistä tukea uhreiksi joutuneille lapsille, ja on hyvän tärkeää kuunnella uhreja, jotka ovat valitettavasti kaikkein suurimpia asiantuntijoita siinä, mitä he tarvitsevat.
Minulla on kaksi kysymystä komission jäsen Redingille ja esittelijöille. Haluaisin ensinnäkin tietää, missä määrin he ottavat naisiin kohdistuvan väkivallan uhrit huomioon tässä työssä, jotta he voisivat jakaa kokemuksensa. Toiseksi haluaisin tietää, miten paljon komission jäsen Reding ja esittelijät tietävät naisiin kohdistuvaa väkivaltaa koskevasta sopimuksesta, jota Euroopan unionin kaksonen, Eurooppa-neuvosto, parhaillaan valmistelee, ja missä määrin osallistumme tämän työn valmisteluun.
Angelika Werthmann (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, uhreiksi joutuneiden naisten turvallisuuden olisi todella oltava asia, josta me kaikki kannamme huolta. Riippumatta siitä, missä uhrit ovat, nyt ei ole kysymys pelkästään siitä, että heitä suojellaan fyysisesti heitä kohtaan rikoksen tehneiltä, vaan myös heidän ihmisarvonsa on otettava huomioon. Tämän eurooppalaisen suojelumääräyksen olisi koskettava kaikkia väkivallan uhreja heidän iästään tai sukupuolestaan riippumatta.
Antonyia Parvanova (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, minäkin haluan kiittää esittelijää. Elämän, fyysisen ja psyykkisen koskemattomuuden sekä seksuaalisen koskemattomuuden ja vapauden turvaaminen ovat keskeisiä tavoitteita, jotka koskevat uhrin suojelua. Eurooppalaiselle suojelumääräysdirektiiville antamallamme poliittisella tuella olemme antaneet aiheelle sen ansaitsemaa näkyvyyttä ja tarjonneet Euroopan laajuisen ymmärrettävän paketin erityisiä suojelutoimia, jotka ovat tehokkaita unionissa ja takaavat laillista suojelua ja tukea rikoksen ja erityisesti väkivaltarikosten uhreille.
Oikeus tulla suojelluksi väkivallalta on ihmisen perusoikeus etnisestä taustasta, oikeudellisesta asemasta tai maahanmuuttajataustasta riippumatta, ja sen vuoksi on meidän kaikkien moraalinen velvollisuus ylläpitää tätä oikeutta maidemme rajojen sisä- ja ulkopuolella. Olen vakuuttunut siitä, että tämä uusi lähestymistapa haavoittuvien uhrien suojeluun on hyvin vahva poliittinen sanoma, jonka tavoitteena on vahvistaa vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta Euroopan unionissa.
Teresa Jiménez-Becerril Barrio, esittelijä. – (ES) Arvoisa puhemies, olemme mielestäni nähneet tässä keskustelussa selvästi, että olemme kaikki yhtä mieltä tämän mietinnön sisältämän tavoitteen tukemisesta.
Eri poliittiset ryhmät ovat osoittaneet tukeaan tälle direktiiville, joka tarjoaa nykyistä vahvempaa suojelua uhreille. Näin ollen kysyn seuraavaa: mitä esteitä tämän välineen hyväksymisellä on? Toistan: mitä pelkoja on siitä, että niinkin tärkeästä ja yksinkertaisesta asiasta kuin uhrien suojelusta yhdenveroisesti koko Euroopassa tulee vihdoin todellisuutta?
Toivoessani, että parlamentin enemmistö hyväksyy tämän mietinnön, haluaisin muistuttaa neuvostoa ja komissiota siitä, että olemme voittaneet valtavia oikeudellisia esteitä neuvotteluissamme. Suhtaudun myönteisesti siihen, että komissio tunnustaa työmme, aivan kuten me tunnustamme sen työn, jota se tekee tulevaisuudessa.
Meidän ei pitäisi näin ollen sulkea itseämme pois vaan pikemmin auttaa itseämme hyväksymällä tämä täsmällisempi väline tänään ja hyväksymällä huomenna uhrien auttamiseksi laadittu laajempi toimenpidepaketti, jonka komissio esittelee. Lupaan tehdä yhteistyötä komission kanssa tässä asiassa.
Olkaamme siis rohkeita ja vastuuntuntoisia ja auttakaamme kaikkia niitä, joilla on oikeus elää turvallisemmassa Euroopassa. Toistan: auttakaamme kaikkia, olivatpa he miehiä, naisia tai lapsia. Auttakaamme niitä, jotka kääntävät katseemme meihin, antaaksemme heille paremman elämän, joka palauttaa heidän vapautensa, turvallisuutensa ja ennen kaikkea heidän arvokkuutensa.
Carmen Romero López, esittelijä. – (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, tiedämme, että tämä uhrien hyväksi valmisteltava paketti ei sisällä oikeudellisia toimia. Eurooppalaisten naisten eturyhmä on arvostellut juuri tätä asiaa parlamentissa. Puhutaan hyvistä käytännöistä ja yhteistyöstä, mutta meillä on edelleen pitkä matka edessämme.
Lisäksi haluan todeta, että kohtaamamme väkivallan alkuperä ei ole mitenkään eksoottinen: kysymys on omasta väkivallastamme. Haluan sanoa neuvostolle ja jäsenvaltioille, että myös muista kulttuureista tuleva väkivalta edellyttää lainsäädäntövälinettä. Ilman tämänkaltaista välinettä ei ole mahdollista torjua sukuelinten silpomista, kunniarikoksia ja kaikkea sitä häirintää, josta muista kulttuureista tulevat naiset kärsivät.
Tämän vuoksi on niin tärkeää, että myös nämä ihmiset sisällytetään tähän välineeseen, ja parlamentti on tehnyt kaikkien varjoesittelijöiden antamien tarkistusten kautta työtä varmistaakseen, että myös kaikki nämä uhrit sisällytetään tähän lainsäädäntövälineeseen.
Tästä syystä on niin tärkeää, että teemme yhdessä työtä tämän asian parissa, ja sen vuoksi olemme pahoillamme siitä, että parlamentti ja komissio eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen samasta tekstistä tämän menettelyn aikana. Vaikka parlamentti ja komissio olisivat päässeet yksimielisyyteen samasta tekstistä, meillä olisi silti taistelu taisteltavanamme.
Arvoisa komission jäsen, väkivallan uhreja ei auta kovin paljon se ajatus, että aloitteen viivyttäminen kaksi, kolme tai neljä vuotta olisi heidän kannaltaan parempi asia, koska asia ei ole näin.
Totesitte edellisen puheenvuoronne aikana, että emme olleet ymmärtäneet perusoikeuskirjan merkitystä. Kyllä me ymmärsimme sen merkityksen. Ongelma on se, että sitä on sovellettava. Ongelma on se, että meidän on ryhdyttävä toimiin, ja joskus, kun toimiin on ryhdyttävä, ne ovat oikeudellisia toimia, ja joskus niiden tiellä on esteitä. Kaikkein suurin este on poliittinen tahto.
Sen vuoksi on niin tärkeää, että olemme kaikki yksimielisiä tämänkaltaisesta aloitteesta, ja nyt asia riippuu neuvostosta. Nyt on jäsenvaltioiden tehtävä päättää, onko tämä väline todella sellainen, joka on tehokas uhrien kannalta ja tarpeellinen. Meidän mielestämme se on, minkä vuoksi olemme puolustaneet tätä välinettä ja minkä vuoksi olemme täällä. Puhumme myös sen kiireellisyyden puolesta.
Sen vuoksi halusimme parlamentissa äänestää valtaenemmistöllä, jotta ne maat, jotka eivät ole vielä päättäneet tästä aloitteesta tai jotka ovat päättäneet vastustaa sitä, näkevät sen ainoana menettelynä, jota voidaan käyttää nyt ja tulevaisuudessa. Se on luonteeltaan vaikea ja monimutkainen väline, mutta se avaa mahdollisuuksia ja suojelee kansalaisia ja naisten kansalaisuutta.
Viviane Reding, komission varapuheenjohtaja. – (EN) Arvoisa puhemies, minulla ei ollut aikomusta käyttää enää puheenvuoroa, mutta sitä, mitä olin sanonut, on korjattava. Toimet, joiden on määrä olla osa uhreja koskevaa pakettia, sisältävät kaikkia koskevan tiedonannon, uhrin asemasta rikosoikeudenkäyntimenettelyissä vuonna 2001 annetun puitepäätöksen "lissabonisoinnin", esityksen pelastuspalvelutoimista ja tarpeen mukaan esityksen rikoksiin liittyvistä suojelutoimista. Tämä asia annetaan parlamentin käsiteltäväksi ensi vuoden toukokuussa.
Emme voi vain edetä ja laittaa ajatuksiamme paperille. Kaikkiin esityksiimme on kuuluttava perusteellinen vaikutustenarviointi. Meidän on suhtauduttava tähän hyvin vakavasti ja pyrittävä toteuttamaan vankkoja tutkimuksia, joissa on todellista lisäarvoa. Tämä on se, mitä teemme parhaillaan. Viimeistelemme vaikutustenarviointia määritelläksemme kaikkia lainsäädännöllisiä ja käytännön toimia koskevat yksityiskohdat, ja tämän tavoitteena on toteuttaa oikeudellinen varmuus sekä nopeat ja tehokkaat suojelutoimet.
Haluaisin kuitenkin myös ilmoittaa parlamentille, että tähän mennessä jäsenvaltioiden parlamenteista on ilmoitettu neljä kantaa suojelumääräyksestä. Myönteisen kannan ovat ilmoittaneet Italian, Kreikan ja Portugalin parlamentit ja kielteisen kannan Saksan Bundesrat, joka väittää, että direktiivi ulottuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 82 artiklan soveltamisalan ulkopuolelle, koska se kattaa muut kuin rikosoikeudelliset toimet ja rikosten ennaltaehkäisyn. Se on hylätty toissijaisuusperiaatteen perusteella. Olemme keskellä hyvin monimutkaista asiaa. Suorittamalla vakavasti otettava analyysi ennen lainsäädäntöehdotusten ja muiden kuin lainsäädännöllisten ehdotusten esittelyä käsiteltäväksi pyrin esittämään toimia, jotka ovat riittävän vankkoja niin, että ne eivät sorra uhreja toistamiseen, kun on kysymys suojelutoimista.
Rovana Plumb (S&D), kirjallinen. – (RO) Romaniassa perheväkivaltatapauksien on arvioitu koskevan 1 200 000 ihmistä joka vuosi, mutta vain 1 prosentti väkivallan uhreista on riittävän rohkeita tehdäkseen asiasta ilmoituksen viranomaisille. Yleinen kodin jännittyneisyys, tappelut ja lyönnit tekevät perheenjäsenistä traumatisoituneita uhreja, jotka joutuvat hyväksymään tilanteen normaalina. Väkivalta vaikuttaa lasten normaaliin ja sopusuhtaiseen kehitykseen. Tutkimukset osoittavat, että väkivaltaisen käyttäytymisen malli siirtyy sukupolvelta toiselle 75 prosentissa tapauksia. Tukholman syndroomaa on hoidettava, mutta sitä ei pidä hoitaa vaimein uudistuksin, kuten Romaniassa tapahtuu. Tarvitaan ennakoivia toimia tämän ilmiön torjumiseksi sen lisäksi, että tarkistetaan asiaa koskevaa lainsäädäntökehystä ja käynnistetään keskustelu ja yhteistyö kaikkien tällä alalla vaikuttavien valtiollisten instituutioiden ja kansalaisyhteiskunnan välillä. Tämän vuoksi eurooppalaisen suojelumääräyksen on oltava voimakas oikeusväline, jolla väkivallan uhreille voidaan taata parempi turvapaikka jäsenvaltioiden rajojen yli. Tämä sisältää myös suojelun ryhmien tekemää väkivaltaa vastaan ja koskee kaikkia rikosten uhreja, kuten ihmiskaupan, naisten sukuelinten silpomisen, pakkoavioliittojen, kunniamurhien, insestin, sukupuoleen perustuvan väkivallan sekä terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden uhreja.
Puhemies. – (IT) Esityslistalla on seuraavana jäsen Bauerin ja jäsen Hedhin laatima kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietintö ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta, uhrien suojelemisesta ja puitepäätöksen 2002/629/YOS kumoamisesta (KOM(2010)0095 – C7-0087/2010 – 2010/0065(COD)) (A7-0348/2010).
Edit Bauer, yhteisesittelijä. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan aivan aluksi kiittää toista yhteisesittelijää jäsen Hedhiä, neuvostoa, komissiota ja kaikkia niitä, jotka osallistuivat tähän vaativaan työhön.
Nykyinen ihmiskauppatilanne on huolestuttava. Arvioiden mukaan Euroopassa on useita satoja tuhansia uhreja. Ihmiskauppa on toiseksi suurin rikollisuuteen liittyvä liiketoiminta-ala, ja sen arvioidaan tuottavan 32 miljoonaa Yhdysvaltojen dollaria. Ihmiskaupassa esiintyy uusia suuntauksia. Pakkotyötarkoituksiin käytävän ihmiskaupan määrä on kasvanut. Yhä useampi uhri tulee EU:n jäsenvaltioista, ja lisäksi uhrien joukossa on entistä enemmän lapsia. Lasten osuus ihmiskaupan uhreista koko maailmassa on arviolta 40–50 prosenttia. ETYJ:n viimeaikaisessa raportissa kehotettiin maita muuttamaan käsitystään ihmiskaupasta marginaalisena ilmiönä ja tunnustamaan sen olevan nykyajan orjuutta, jota tapahtuu valtavassa mittaluokassa.
Ihmiskaupan torjuminen edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa, mutta meillä on käytettävissämme välineitä vain rajallisesti. Tehtävänämme on muuttaa lainsäädäntöä. Saimme Lissabonin sopimuksen myötä uuden oikeusperustan, 83 artiklan. Sen avulla voimme ottaa käyttöön yhteisen lähestymistavan vaikeuttaaksemme ihmiskaupan harjoittajien toimintaympäristöä ja parantaaksemme samalla uhrien suojelua.
Ehdotus on konsolidoitu teksti, josta on sovittu neuvoston ja komission kanssa, ja siinä laajennetaan ihmiskaupan määritelmää pitäen mielessä, että ihmiskaupan muodot ja suuntaukset muuttuvat. Luonnos tarjoaa tilaisuuden koventaa rangaistuksia, siinä määritellään rangaistusten enimmäiskeston vähimmäismäärä ja siinä kannustetaan ihmiskaupan tuottaman hyödyn ja ihmiskaupalla saadun omaisuuden takavarikointiin ja menetetyksi tuomitsemiseen. Ehdotuksessa otetaan esiin uhrien lisäkärsimykset ja annetaan tuomioistuimille oikeus olla rankaisematta uhreja pakonalaisena tehdyistä rikoksista.
Uhreille pitäisi antaa apua ja tukea ennen rikosoikeudenkäyntiä, sen aikana ja sopiva aika sen jälkeen, eikä uhreille annettavan avun ja tuen ehdoksi pidä asettaa uhrin halukkuutta tehdä yhteistyötä rikostutkinnassa, syytettä nostettaessa ja oikeudenkäynnissä. Ehdotuksessa on erityinen säännös lasten suojelun parantamisesta rikostutkinnan ja avunannon aikana.
Direktiiviluonnoksessa on myös säännös EU:n ihmiskaupan torjunnan koordinaattorista, joka voisi lisätä tulevaisuudessa ihmiskaupan vastaisen politiikan kokonaisvaltaisuutta, johdonmukaisuutta ja koordinointia.
Anna Hedh, yhteisesittelijä. – (SV) Arvoisa puhemies, Euroopassa käydään vuonna 2010 orjakauppaa, vaikka orjuus kiellettiin yli 250 vuotta sitten. Nämä ihmiset pakotetaan harjoittamaan prostituutiota, tekemään pakkotyötä tai kerjäämään. Yhtäkkiä heillä on omistaja, jolle he uskovat järjettömän usein olevansa velkaa. Ihmiskauppa on yksi vakavimmista rikoksista maailmassa, ja valitettavasti se kasvaa kaiken aikaa. Se loukkaa vakavalla tavalla ihmisoikeuksia, joita me EU:ssa puolustamme kiihkeästi ja joiden kunnioittamisen puolesta me kamppailemme joka päivä.
Haluan siksi kiittää aivan aluksi komission jäsen Malmströmiä siitä, että hän sai niin nopeasti aikaan säädösehdotuksen ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta. Haluan myös kiittää naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnassa toimivaa kollegaani jäsen Baueria erinomaisesta yhteistyöstä sekä kaikkia varjoesittelijöitä, jotka ovat työskennelleet tämän direktiivin parissa. Lisäksi haluan kiittää lämpimästi kaikkia muita työntekijöitä, jotka ovat tehneet loistavaa työtä.
Ihmiskauppa on tällä hetkellä nopeimmin kasvava rajat ylittävän rikollisuuden muoto. YK on julkaissut ihmiskauppaa koskevan raportin vuodelta 2009, ja sen mukaan ihmiskauppa tuottaa rikollisverkostoille toiseksi suurimmat tulot asekaupan jälkeen. On täysin selvää, ettei yksikään maa voi ratkaista ihmiskauppaongelmaa yksinään. Ihmiskauppaa harjoitetaan Euroopan kaikissa maissa, ja ihmiskaupan harjoittajat kuljettavat uhrejaan maiden rajojen yli joka päivä.
Siksi meidän on tehtävä yhteistyötä ja lainsäädäntöämme tällä alalla on yhtenäistettävä mahdollisimman paljon. Siksi ehdotus EU:n ihmiskaupan torjunnan koordinaattorista, joka arvioisi ja koordinoisi EU:n työtä yhdessä kansallisten koordinaattoreiden kanssa, on hyvä ehdotus.
Voidaksemme torjua ihmiskauppaa tarvitsemme rangaistuksia, jotka vastaavat rikoksen vakavuutta ja jotka ihmiskaupalla rikastuvat todella tuntevat nahoissaan. Pidän säädösehdotuksen sisältämiä ehdotuksia rangaistuksista edistysaskeleena. Lisäksi on ehdotettu, että jäsenvaltioiden pitäisi takavarikoida laillisesti ihmiskaupan tuottama rikoshyöty.
Rikoksentekijöiden rankaiseminen ei kuitenkaan riitä. Myös ihmiskaupan uhrien suojelua on parannettava. Ilman uhrien suojelua emme kykene milloinkaan nostamaan syytteitä ihmiskaupan harjoittajia vastaan. Uhrien on saatava tarvitsemaansa apua, ja heille on ennen kaikkea tärkeää luoda turvallinen ympäristö, joka tarjoaa heille mahdollisuuden tehdä yhteistyötä poliisin kanssa.
Ehdotukseen sisältyy myös kohta, joka koskee ihmiskaupan uhreiksi joutuneiden lasten suojelun parantamista. Olen tähän erittäin tyytyväinen. Koska 79 prosenttia ihmiskaupan uhreista on naisia ja koska suurin osa ihmiskaupasta suuntautuu seksuaalisen hyväksikäytön tarkoituksiin, on hyvin tärkeää tarkastella lainsäädäntöä ja analysoida kaikkia ehdotettuja toimenpiteitä sukupuolinäkökulmasta.
Viime kädessä jos haluamme saada otteen tästä ongelmasta, meidän on puututtava vallan epätasaiseen jakautumiseen miesten ja naisten välillä. Miesten ja naisten epätasa-arvo on yksi niistä tekijöistä, jotka lisäävät suojattomuutta, joka puolestaan johtaa ihmiskauppaan.
Voidaksemme todella puuttua ihmiskauppaongelmaan kaikkien jäsenvaltioiden on panostettava kunnolla ennaltaehkäisevään työhön. Periaatteessa kyse on ihmiskaupan uhrien tarjoamien palvelujen kysynnän pienentämisestä maissamme. Jos voimme pienentää kysyntää, myös palvelujen saatavuus vähenee. Tämä tarkoittaa sitä, että meidän on kohdistettava toimemme niihin, jotka tekevät ihmiskaupasta tuottoisaa. Siksi ehdotimme, että kaikkien jäsenvaltioiden pitäisi kriminalisoida ihmiskaupan uhrien palvelujen tietoinen käyttö. EU:n nykyisen lainsäädännön nojalla työnantajat syyllistyvät rangaistavaan rikokseen käyttäessään hyväksi ihmiskaupan uhreja. Samaa periaatetta pitäisi soveltaa uhreja hyväksi käyttäviin yksityishenkilöihin.
Valitettavasti tätä ehdotusta ei hyväksytty. Jäsenvaltioiden ei siis tarvitse kriminalisoida tällaista toimintaa, mutta niiden on ilmoitettava toimenpiteistä, joita ne ovat toteuttaneet pienentääkseen ihmiskaupan uhrien tarjoamien palvelujen kysyntää.
Olemme kuitenkin ottaneet tämän asian esityslistalle ja saaneet EU:ssa ehdotuksellemme tukea parlamentin asiaankuuluvilta valiokunnilta, asiantuntijoilta, poliisilta ja vapaaehtoisjärjestöiltä. Sopimus, josta meidän on määrä äänestää tänään, on mielestäni hyvä edistysaskel. Pankaamme nyt piste Euroopassa tapahtuvalle ihmiskaupalle, joka on nykyaikainen orjuuden muoto.
Emme saa antaa periksi, koska ihmisten oikeus päättää omasta elämästään ja kehostaan on ihmisoikeus, jota ei voi ostaa rahalla niin kuin kengännauhoja tai banaaneja.
Cecilia Malmström, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan aluksi muistuttaa, että teksti, jonka toivottavasti hyväksymme tänään äänestyksessä muutaman minuutin päästä, on todellakin historiallinen.
Se on EU:n ensimmäinen rikosoikeudellinen väline Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen. Voimme mielestäni olla tyytyväisiä sopimukseen, joka meillä on tänään edessämme.
Se on toimielinten välinen tasapainoinen kompromissi. Olen toki tietoinen siitä, että parlamentti, jota esittelijät edustavat, ja komissio olisivat halunneet tiettyihin kohtiin erilaiset sanamuodot. Yleisesti tämä on kuitenkin hyvä tulos, joka vastaa täysin parlamentin, neuvoston ja komission tavoitetta torjua ihmiskauppaa, kauhistuttavaa nykyajan orjuuden muotoa, hirvittävää rikosta, jota Euroopassa ei pitäisi olla vuonna 2010 ja joka rikkoo vakavasti monien kansalaisten perusoikeuksia.
Olen tavannut näitä uhreja: seksiorjiksi joutuneita lapsia, miehiä ja lukuisia naisia. Heidän tarinansa ovat tietenkin hirvittäviä. Tämän direktiivin hyväksymisen myötä saamme nyt paremmat keinot auttaa heitä. Tämä on todellakin erinomainen joululahja.
Haluan todella kiittää parlamenttia, erityisesti yhteisesittelijöitä jäsen Baueria ja jäsen Hedhiä, varjoesittelijöitä ja kaikkia muita, jotka mahdollistivat sopimuksen saavuttamisen.
On useita esimerkkejä siitä, miten Euroopan parlamentti auttoi parantamaan direktiiviä. Haluan mainita erityisesti yhden säännöksen, 14 artiklan, joka koskee ihmiskaupan lapsiuhrien asemaa. Tämä artikla lisättiin pyynnöstänne, ja olemme samaa mieltä siitä, että se paransi direktiiviä. Esimerkkejä on myös muita.
Haluan mainita yhden asian, jossa oli mielestäni valitettavaa, ettei neuvosto kannattanut komission ehdotusta, vaikka parlamentti antoikin sille tukensa. Emme kyenneet pääsemään neuvostossa sopimukseen ekstraterritoriaalisesta lainkäyttövallasta sellaisten rikosten yhteydessä, joissa tekijänä on EU:n jäsenvaltion vakituinen asukas.
Uskon edelleen, että säännös, jolla olisi taattu, että henkilö, joka asuu täällä EU:ssa ja syyllistyy ihmiskaupparikokseen muussa maassa, voitaisiin panna syytteeseen EU:ssa, olisi tuonut huomattavaa lisäarvoa. Tämä ei kuitenkaan ollut mahdollista. Palaamme asiaan jälleen käsitellessämme direktiiviä lasten hyväksikäytöstä ja lapsipornografiasta. EU:n vakituisiin asukkaisiin kohdistuvan ekstraterritoriaalisen lainkäyttövallan merkitys kasvaa, kun keskustelemme mahdollisuudesta saattaa pedofiliaan syyllistyvät seksituristit oikeuden eteen.
Katson, että meidän pitäisi jatkossakin keskusteluissamme neuvoston kanssa vaatia tällaisen säännöksen sisällyttämistä direktiiviin. Kuten sanoin, olemme kaikki tehneet erinomaista yhteistyötä. Saamme tänään erittäin tärkeän välineen, jolla voimme torjua ihmiskauppaa, suojella uhreja ja varmistaa, että viestitämme, että kyseessä on hyvin vakava rikos. Tästä rikoksesta pitäisi määrätä sen vakavuutta vastaavia rangaistuksia, ja nyt se on määritelty samalla tavalla kaikissa jäsenvaltioissa. Kiitän teitä vielä kerran panoksestanne.
Agustín Díaz de Mera García Consuegra, PPE-ryhmän puolesta. – (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, ihmiskauppa on Euroopan unionin karua todellisuutta.
Rikollisliigat harjoittavat ihmiskauppaa ensisijaisesti seksuaalisen hyväksikäytön tarkoituksiin. Muita tarkoituksia – muita vitsauksia ja ongelman muita puolia – ovat pakkotyö, kotityö, pakkoavioliitot, lasten hyväksikäyttö kerjäämiseen, laiton adoptio ja elinten poistaminen.
Lissabonin sopimuksen 63 artiklassa parlamentille annettuja uusia valtuuksia on käytettävä EU:n lainsäädännön vahvistamiseksi tällä alalla. Tähän kuuluu muun muassa se, että vaadimme luokittelemaan rikokset, joista ei vielä säädetä eurooppalaisessa rikoslainsäädännössä.
Voidaksemme suojella ihmiskaupan uhreja meidän on vahvistettava lainsäädäntöä kahdesta näkökulmasta. Ne ovat ennaltaehkäisy ja suojelu sekä kotoutuminen yhteiskuntaan ja työmarkkinoille. Meidän on otettava käyttöön täsmällisiä toimenpiteitä suojellaksemme alaikäisiä, kriminalisoitava ihmiskaupan harjoittajat ja välikädet, toteutettava toimenpiteitä kysynnän pienentämiseksi ja rikoshyödyn takavarikoimiseksi, vahvistettava ihmiskaupan johonkin vaiheeseen osallistuvien oikeushenkilöiden rikosvastuu, lisättävä työpaikkatarkastuksia ja tiukennettava työntekijöiden hyväksikäytöstä ja laittomien maahanmuuttajien laittomasta palkkaamisesta langetettavia rangaistuksia, vahvistettava Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston ja maahanmuuttoalan yhteyshenkilöiden roolia ihmiskaupan harjoittajien käyttämien kanavien ja toimintatapojen tunnistamiseen tähtäävässä työssä sekä vahvistettava Europolin yhteisten tutkintaryhmien roolia rikollisryhmien torjunnassa.
Lopuksi haluan lisätä, että EU:n ihmiskaupan torjunnan koordinaattori voisi auttaa merkittävällä tavalla saavuttamaan mainitsemani tavoitteet, mutta hänen valtuutensa ja asemansa on määritettävä tarkkaan, jotta hänen toimintansa ei ole päällekkäistä Europolin toiminnan kanssa eikä häiritse Europolin toimintaa.
Monika Flašíková Beňová, S&D-ryhmän puolesta. – (SK) Arvoisa puhemies, haluan aivan aluksi kiittää jäsen Baueria ja jäsen Hedhiä siitä, miten kattavasti he ovat käsitelleet tätä äärimmäisen tärkeää aihetta.
Ihmiskauppa on tuomittava ilmiö nykypäivän sivistysyhteiskunnassa. Se on kolmanneksi tuottoisin laittoman kaupan muoto maailmassa ase- ja huumekaupan jälkeen. Tämä niin sanottu nykyajan orjuus on vakava rikos, joka loukkaa perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia. Lissabonin sopimus on tehostanut Euroopan unionin toimintaa rikosoikeuden monilla aloilla, myös ihmiskaupan torjunnan alalla. Euroopan parlamentilla on tässä tärkeä rooli toisena lainsäädäntövallan käyttäjänä. Kokemus on kuitenkin osoittanut, ettei nykyinen oikeuskehys ole riittävän tehokas vaan meidän on tehtävä entistä enemmän suojellaksemme ihmisoikeuksia. Meidän on toteutettava ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, jotka kohdistuvat juuri ihmiskauppaan. Eniten huomiota on kiinnitettävä heikoimmassa asemassa oleviin ryhmiin eli lapsiin ja naisiin. Meidän on tehtävä kaikki voitavamme tarjotaksemme säälliset elinolosuhteet potentiaalisille ihmiskaupan uhreille, jotka ovat usein syrjäytyneet yhteiskunnasta.
Antonyia Parvanova, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, vaikka ihmiskauppaa pyritään torjumaan enenevässä määrin, tämä monitahoinen ongelma jatkaa kukoistustaan ja leviämistään Euroopassa. Siksi meidän on tehostettava toimia ja toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä yksilöiden suojelemiseksi eri tarkoituksiin käytävältä ihmiskaupalta, ihmiskaupan harjoittajien panemiseksi syytteeseen ja tehokkaiden oikeussuojakeinojen tarjoamiseksi uhreille jäsenvaltioissa ja EU:ssa.
Nykyisellä oikeuskehyksellä puututaan tehokkaasti monimutkaisiin rajat ylittäviin ongelmiin ja koordinoidaan jäsenvaltioissa ja EU:ssa yhteisiä toimia, joilla pyritään puuttumaan tähän vakavaan ihmisoikeusloukkaukseen ja naisiin kohdistuvan väkivallan erityiseen muotoon. Tämän oikeusvälineen myötä sitoudumme varmistamaan yhdessä, että naisten oikeudet asetetaan koko Euroopassa etusijalle, sillä ilmiö kaikessa laajuudessaan koskettaa kiistatta suhteettoman voimakkaasti juuri naisia ja tyttöjä.
Haluan tuoda esiin toisen tärkeän seikan, joka pitäisi mielestäni sisällyttää tähän säädökseen. Se koskee tämän laaja-alaisen ongelman sosioekonomisia näkökohtia Euroopan maissa ja alueilla, joissa suurin yksittäinen ihmiskaupan syy on sosiaalinen ja taloudellinen eriarvoisuus. Olemme yhteisten toimiemme ansiosta päässeet hyvään lopputulokseen käsitellessämme säännöstä, joka koskee laittoman adoption kaltaisia käytäntöjä.
Haluan lopuksi korostaa voimakkaasti, että jäsenvaltiot ovat päävastuussa ihmiskaupan torjunnasta. Niiden pitäisi toteuttaa konkreettisia toimia ehkäistäkseen ihmiskauppaa ja suojellakseen sen uhreiksi joutuneiden henkilöiden ihmisoikeuksia ja toteuttaa merkittävämpiä toimia puuttuakseen tähän suureen ongelmaan.
Judith Sargentini, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, haluan aluksi kiittää jäsen Hedhiä ja jäsen Baueria kovasta työstä, jota he ovat tehneet yhteisesittelijöinä.
Tämä direktiivi koskee syytteeseenpanoa, ennaltaehkäisyä ja suojelua ihmiskaupan alalla. Vihreiden / Euroopan vapaan allianssin ryhmä olisi toivonut jokseenkin perusteellisempaa työtä, erityisesti ihmiskaupan uhrien suojelun alalla. Viittaan erityisesti oikeuteen oleskella maassa sen jälkeen, kun uhri on joutunut ihmiskaupan uhriksi ja kenties pelastettu. Miten varmistamme, että uhrit voivat todella aloittaa uuden elämän?
Tässä direktiivissä ei vielä säädetä riittävästi tästä asiasta. Puhumme vain eräänlaisesta tilapäisestä oleskeluluvasta, jonka voimassaolon päätyttyä henkilö ei tiedä, lähetetäänkö hänet takaisin paikkaan, jossa hän joutui ihmiskaupan uhriksi. Panemme siksi toivomme siihen, että direktiivi laaditaan uudelleen, jotta saamme aikaan jonkinlaisen ratkaisun. Toivomme, että voimme näin todella alkaa auttaa uhreja.
Toinen seikka, joka on kuumentanut keskustelua täällä parlamentissa, koskee sitä, pitäisikö ihmiskaupan uhrin palvelujen käyttäjiä rangaista. Vihreiden / Euroopan vapaan allianssin ryhmän enemmistö kuitenkin katsoo, että näiden palvelujen käytön kriminalisointi vain pahentaisi ihmiskaupan uhrien kurjuutta, sillä heidän toiminnastaan tulisi tällöin täysin laitonta.
Minua ilahduttaa myös se, että jäsenvaltiot säilyttävät tässä direktiivissä valinnanvapauden asian suhteen, mutta haluaisin kysyä jokaiselta näitä kysymyksiä käsittelevältä jäsenvaltiolta, mitä meidän pitäisi sitten tehdä uhrien voimaannuttamiseksi.
Andrea Češková, ECR-ryhmän puolesta. – (CS) Arvoisa puhemies, paranneltu säädös ihmiskaupan torjumiseksi ja eurooppalainen suojelumääräys ovat mielestäni äärimmäisen tärkeitä, sillä ne ovat uusi askel kohti varsinkin naisten ja lasten suojelemista väkivallalta. Suuri osa tekstistä koskee lapsiuhrien suojelua ja tämän heikoimmassa asemassa olevan väestönryhmän auttamista. Olen iloinen siitä, että neuvoston kanssa saatiin aikaan kompromissi ja että tämä teksti on riittävän painokas ja mahdollistaa samalla keskeisen rikoslainsäädännön keskeisten säännösten säilyttämisen. Mielestäni ihmiskaupan uhrien palvelujen käytön kriminalisoiva EU:n säädös voisi olla erittäin ongelmallinen. Haluan siksi lausua kiitokseni tästä direktiivistä, joka ansaitsee täyden tukemme.
Cornelia Ernst, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, aivan aluksi haluan kiittää kumpaakin esittelijää. He ovat tehneet valtavasti työtä ja saavuttaneet sen seurauksena huomattavaa edistystä. Direktiiviluonnoksen voidaan sanoa olevan äärimmäisen tärkeä sadoille tuhansille ihmiskaupan uhreille, ja sen pitäisi panna piste heidän laittomalle asemalleen. Siinä jopa todetaan, että uhrien suojelun ja ihmiskaupan ennaltaehkäisyn lisäksi uhreille pitäisi maksaa korvauksia.
Sitä voidaan soveltaa ihmiskauppaan laaja-alaisesti. Tämä on mielestämme oikein, vaikka toki kerjääminen – myönnän sen avoimesti – ja monin osin myös laiton maahanmuutto aiheuttavatkin meille ongelmia.
On oikein, että koko direktiivi sisältää viittauksia sukupuolikysymykseen ja että – mikä mielestäni tärkeintä – ihmiskaupan lapsiuhrien hyvinvointi otetaan huomioon. Saksan näkökulmasta haluan sanoa, että meillä on tältä osin paljon parantamisen varaa, ja olen hyvin iloinen siitä, että tämä lapsia koskeva näkökohta on hyvin tärkeässä osassa tässä direktiiviluonnoksessa.
Toinen huomionarvoinen seikka on se, että tätä ongelmaa käsiteltäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota raskaana oleviin naisiin sekä sairaisiin ja vammaisiin ihmisiin. Ennaltaehkäisevät toimenpiteet, kuten virkamiesten kouluttaminen ja koordinaattoreiden nimittäminen jäsenvaltioissa, ovat merkittäviä askeleita oikeaan suuntaan. Voimme onnitella itseämme, jos äänestämme tänään tämän tekstin puolesta.
Toivon myös, että tämä asia otetaan vakavammin jäsenvaltioissa, sillä niiden on nyt joka tapauksessa toimitettava raportit. Ehkäpä tämä myös auttaa osaltaan saavuttamaan tavoitteen.
Mara Bizzotto, EFD-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, kansainvälisten järjestöjen ja poliisivoimien arvioiden mukaan ihmiskauppa on nykyisin järjestäytyneen rikollisuuden toiseksi suurin rahanlähde huumekaupan jälkeen. Elinkauppa-, prostituutio- ja pakkotyötarkoituksiin käytävän ihmiskaupan uhreja uskotaan olevan noin 30 miljoonaa.
Tämä tarkoittaa sitä, että tämän valtavan rikollisen ilmiön torjunta on ennen kaikkea taistelua kansalaistemme turvallisuuden puolesta laitonta maahanmuuttoa ja rikollisuutta synnyttävää rikollisuutta vastaan. Näin valtavan ongelman edessä EU:n on ryhdyttävä äärimmäisiin toimenpiteisiin ihmisiä eri tavoin riistäviä rikollisia vastaan.
Tämän ilmiön torjuminen edellyttää jäsenvaltioiden välistä ja poliisivoimien välistä yhteistyötä ja ennen kaikkea varmuutta ihmiskaupan harjoittajien rankaisemisesta. On myös muistettava, että monet joutuvat hyväksikäytön uhreiksi siksi, ettei heillä ole alkuperämaassaan säällisiä elinoloja: he elävät köyhyydessä ja epätoivossa ja ovat valmiita tekemään mitä tahansa – jopa lähtemään kotimaastaan etsimään parempaa elämää, jota he eivät ikävä kyllä koskaan löydä.
Rikollisuuden ennaltaehkäisyn ja ihmiskaupan uhrien suojelun lisäksi EU:n on myös toteutettava lisää entistä määrätietoisempia toimia varmistaakseen, että näiden ihmisten elinolot heidän kotimaissaan ovat tyydyttävät. EU:n poliittisten toimien täytyy perustua siihen periaatteeseen, että näitä ihmisiä autetaan heidän kotimaissaan, jotta toimillamme paitsi torjutaan myös ehkäistään ongelmaa.
Andrew Henry William Brons (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, ihmiskauppa on, ja syystäkin, sävyltään kielteinen termi, sillä se kuvaa vastenmielistä ilmiötä. Ihmisiä, suhteettomassa määrin naisia, kohdellaan ikään kuin he olisivat kauppatavaraa, jopa karjaa, jota kuljetetaan, käytetään ja kohdellaan usein kaltoin.
Termiä käytetään kuitenkin liian kapeasti. Taloudellisista syistä johtuva laillinen maahanmuutto on vain hyvin harvoin aidosti vapaaehtoista. Jos kaikki muut seikat pysyisivät ennallaan, useimmat haluaisivat jäädä omaan kotimaahansa maanmiestensä keskuuteen. He lähtevät kotimaastaan vaurastumisen toivossa tai siksi, että talouden voimat ovat riistäneet heiltä heidän toimeentulonsa.
Muuttoliike on globaalin kapitalismin sivutuote. Globaalissa kapitalismissa ihmisiä ei nähdä ihmisinä, vaan korvattavissa olevina tuotannontekijöinä. Taloudellisista syistä tapahtuva maahanmuutto on ihmiskaupan muoto sinä missä rikollisverkostojen järjestämä laitonkin maahanmuutto. Ihmiskauppaa harjoittavat tällöin hallitukset, jotka tieten tahtoen vapauttavat sokeina pidetyt talousvoimat palvelemaan globaalia kapitalismia. Talouden pitäisi olla kansalaisia varten, ei päinvastoin.
Barbara Matera (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, tämän direktiiviehdotuksen sukupuolinäkökulma auttaa sitä puolustamaan heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä. Lissabonin sopimuksen lukuiset viittaukset ihmiskauppaan vahvistavat ongelman olevan välitön ja vakava. Euroopan unionin perusoikeuskirjan 5 artiklan 3 kohdassa kielletään ihmiskauppa ja todetaan sen olevan orjuuden ja pakkotyön muoto.
Esittelijät ovat laajentaneet suojelua kiinnittäen erityistä huomiota naisiin ja lapsiin sekä vaikeisiin tilanteisiin, jotka helpottavat tämän eräänlaisen orjuuden harjoittamista. Mietinnössä todetaan myös aivan oikein, että ihmiskaupan päämääränä voi myös olla laiton adoptio tai pakkoavioliitto.
Minun on tuotava esiin ongelmat, joita EU:n rajajäsenvaltiot kohtaavat torjuessaan laitonta maahanmuuttoa. Ennen kaikkea kotimaani Italian maanteillä kuljetetaan päivittäin ihmiskaupan uhreja ja sen alueilla harjoitetaan päivittäin ihmiskauppaa. Meidän on tiedotettava ja lisättävä siten tietoisuutta ongelmasta saadaksemme kansalaisyhteiskunnan mukaan. Mietinnössä, sellaisena kuin se on esitetty, vaaditaan uhreille tehokasta suojelua, ja sen tavoitteena on poistaa tämä ilmiö. Haluan siksi antaa tukeni tälle ehdotukselle, sellaisena kuin se on esitetty, ja kiittää lisäksi kumpaakin esittelijää.
Silvia Costa (S&D). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluan varjoesittelijänä kiittää esittelijöitä ja todeta uskovani tämän direktiivin olevan poikkeuksellisen tärkeä, sillä tämä on ensimmäinen kerta, kun Euroopan unioni on ryhtynyt oikeudellisesti sitoviin toimiin torjuakseen ihmiskauppaa.
Vaikka YK:n yleissopimuksen tekemisestä on kulunut 50 vuotta, sivistyneessä Euroopassamme on edelleen satoja tuhansia orjuuteen pakotettuja ihmisiä – pääasiassa naisia ja lapsia. EU:lla on ensimmäistä kertaa yhteinen väline, jolla torjua ihmiskauppaa, harjoitettiinpa sitä seksuaalisen hyväksikäytön tai pakkotyön, kuten kerjäämiseen pakottamisen tarkoituksiin.
Ryhmällämme oli kolme päätavoitetta: asettaa ihmiskaupan harjoittajille yhtenäisiä, tiukempia rangaistuksia, mukaan luettuna omaisuuden takavarikointi ja käyttö ihmiskaupan uhrien auttamiseen, taata uhreille tehokas suojelu ja tasokas sosiaalinen kuntoutus, maksuton oikeudellinen edustus ja syytesuoja ihmiskaupan uhrina tehdyistä rikoksista sekä tukea uhreja auttavien sekulaaristen ja uskonnollisten kansalaisjärjestöjen tärkeää roolia.
Toivon kuitenkin, että vuonna 2004 annettua direktiiviä ihmiskaupan uhrien oleskeluluvista tarkistetaan. Korostan myös, että pyydämme ehdotuksessa tehostamaan toimenpiteitä lasten suojelemiseksi, ja kannatan komission jäsen Malmströmin vaatimusta seksiturismin ja lapsipornografian vastaisista lisätoimenpiteistä.
Nadja Hirsch (ALDE). – (DE) Arvoisa presidentti, arvoisa komission jäsen, Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmän varjoesittelijänä minäkin haluan esittää vilpittömät kiitokseni kummallekin esittelijälle. Kiitän heitä yhteistyöstä. Olemme mielestäni saaneet aikaan hyvän asiakirjan. Voimme tehdä tänään päätöksen asiasta, joka voi todella tehdä lopun ihmiskaupasta. Haasteena on kuitenkin saada jäsenvaltiot toteuttamaan tätä direktiiviä käytännössä. On ratkaisevan tärkeää, että valvontaviranomaiset, kuten poliisi ja tuomioistuimet, tietävät, miten tämä rikos voidaan tunnistaa ja miten siitä nostetaan syytteitä. Tämä on hyvin tärkeää – ja lisäksi on hyvin tärkeää lisätä yleisön tietoisuutta, kuten jäsen Matera jo mainitsi, jotta ihmiset ovat tietoisia siitä, että EU:ssa tapahtuu ihmiskauppaa. Se ei ole asia, jota tapahtuu vain jossakin muualla, vaan teoriassa ihmiskauppaa voidaan harjoittaa suoraan kotioveni takana.
Toinen merkittävä seikka, joka oli ongelma erityisesti Saksan liberaaleille – vaikka asia onkin nyt ratkaistu myönteisellä tavalla valtuuttamalla jäsenvaltiot – oli tällaisten palvelujen käytön kriminalisointi, sillä jos jotakuta vastaan voidaan nostaa syyte, hän voi kieltäytyä antamasta lausuntoa oikeudenkäynnissä. Jos joku, esimerkiksi ihmiskaupan uhriksi joutuneen prostituoidun palveluja käyttänyt mies, käyttää oikeuttaan kieltäytyä todistamasta, menetetään tietoa, jota voitaisiin käyttää edelleen ihmiskauppaverkoston paljastamiseksi. Siksi on hyvä, että tämä asia jää jäsenvaltioiden käsiin, ja haluan kiittää teitä suuresti yhteistyöstä.
Peter van Dalen (ECR). – (NL) Arvoisa puhemies, nykyajan monien tapahtumien perusta luotiin jo satoja vuosia sitten. Viittaan teolliseen vallankumoukseen, edustuksellisen demokratian tuloon ja orjuuden poistamiseen.
Nykyinen ihmiskaupan torjunta on jatkoa William Wilberforcen muinoin aloittamalle työlle. Valitettavasti ihmiskauppa on yksi pahimmista piiloon jäävistä ongelmista Euroopan unionissa. Se horjuttaa kansalaistemme perusoikeuksia ja demokratiamme perusteita. Siksi annan tälle mietinnölle täyden tukeni.
Silti, niin kuin asian ymmärrän, rangaistustaulukon mukaan rikoksenuusijoille langetettavat rangaistukset pysyvät valitettavasti lievinä. Nykyisessä ehdotuksessa ei vaadita, että monta kertaa pidätetyille ihmiskaupan harjoittajille määrättäisiin erityisen kovia rangaistuksia. Tämä on mielestäni valitettavaa. Kannatan sitä, että toisesta tai kolmannesta rikoksesta pidätetty ihmiskaupan harjoittaja tuomittaisiin elinikäiseen vankeusrangaistukseen.
Ilda Figueiredo (GUE/NGL). – (PT) Arvoisa puhemies, ihmiskaupan poistamiseksi on tärkeää, että kaikki osallistuvat sen torjuntaan. Tämän nykypäivän orjuuden tiedetään olevan hyvin tuottoisaa rikollisjärjestöille, jotka harjoittavat sitä monin eri tavoin. Ihmiskaupan tarkoitukset vaihtelevat seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja pakkotyöstä laittomaan elinkauppaan tai jopa kotitaloustyöhön ja muuhun pimeään työhön.
Siksi näitä käytäntöjä, jotka koskettavat erityisesti naisia ja enenevässä määrin myös lapsia, on torjuttava tehokkaasti rankaisemalla rikostentekijöitä ja auttamalla uhreja, jotta he voivat katkaista riippuvuussuhteensa rikollisjärjestöihin. Samasta syystä on hyvin tärkeää puuttua ongelman syihin luomalla edellytykset auttaa ihmisiä pois köyhyydestä, edistämällä oikeudenmukaista tulonjakopolitiikkaa, takaamalla mahdollisuus käyttää keskeisiä julkisia palveluja ja edistämällä sellaisten työpaikkojen luomista, joissa työntekijöillä on oikeuksia ja säällisen elintason turvaava palkkataso. Tätä etenemistapaa on tärkeää edistää täällä Euroopan unionissa.
Niki Tzavela (EFD). – (EL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, on osoitettu, että tehokkain tapa torjua ihmiskauppaa on näyttää esimerkkiä määräämällä ihmiskaupan harjoittajille kovia rangaistuksia. Suosittelen voimakkaasti, että kun me täällä parlamentissa asetamme tavoitteita ja puhumme 20 prosentista tai 30 prosentista, suosittelemme vakiomuotoista EU:n lainsäädäntöä, jossa ihmiskaupan harjoittajien vähimmäisvankeusrangaistukseksi asetetaan 10–15 vuotta, jota ei voida lyhentää tai muuttaa sakkorangaistukseksi. Huomaatte, miten tehokasta tämä – vakiomuotoinen EU:n lainsäädäntö ja 10–15 vuoden vähimmäisvankeusrangaistus – on. Uskon, että tästä tulee kaikkein aikojen tehokkain toteuttamamme toimenpide. Emme voi hyväksyä täällä ilmastonmuutosta ja ympäristön saastumista koskevia toimenpiteitä asettamatta tämän rikoksen torjunnalle mitattavissa olevia tavoitteita.
Regina Bastos (PPE). – (PT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, haluan aivan aluksi kiittää jäsen Baueria ja jäsen Hedhiä erinomaisesta työstä, jota he ovat tehneet tämän mietinnön parissa. Ihmiskauppa on häpeä yhteiskunnallemme ja edellyttää kaikilta vahvoja yhteistoimia.
Seksuaalisen hyväksikäytön, pakkotyön, elinkaupan ja muiden alhaisten käytäntöjen takana vaikuttavaa järjestäytynyttä rikollisuutta on torjuttava tehokkaasti, mutta ennen kaikkea tätä kaikkea on ehkäistävä. Vaakalaudalla ovat ihmisoikeuksien puolustaminen sekä heikoimmassa asemassa olevien yksilöiden, erityisesti naisten ja lasten suojelu. Kokemus on osoittanut, että voimassa oleva oikeuskehys ei ole riittävän tehokas ja että EU:n on työskenneltävä lujemmin.
On hyvin tärkeää tiivistää rajat ylittävää yhteistyötä ja jakaa tehokkaasti tietoja ja hyviä käytäntöjä. Tässä ehdotuksessa painotetaan aivan oikein uhreihin keskittyvää lähestymistapaa. Tämän alan politiikassa pitäisi ottaa huomioon sosiaaliasioihin ja sosiaaliseen osallisuuteen, kuten uhrien sosiaaliseen kuntoutukseen, liittyvät näkökohdat.
Claude Moraes (S&D). – (EN) Arvoisa puhemies, tämä ei ole parlamentille mikään tavallinen päivä. Meidän pitäisi olla ylpeitä siitä, että olemme ottaneet tänään historiallisen askeleen sekä ihmiskaupan että ennen kaikkea eurooppalaisen suojelumääräyksen alalla. Olemme hyödyntäneet ensimmäistä kertaa rikosoikeutta ja kaikkia välineitä, jotka meillä on käytettävissämme Lissabonin sopimuksen myötä, käsitellessämme yhtä monimutkaisimmista ja hirvittävimmistä ongelmista, jotka meidän on kohdattava yhdessä.
Olemme Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmässä ylpeitä jäsen Hedhin ja hänen yhteisesittelijänsä jäsen Bauerin tekemästä työstä sekä siitä, että tämä mietintö on monin tavoin ensimmäinen laatuaan. EU asettaa ensimmäistä kertaa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävässä sitovassa säädöksessä kovia seuraamuksia ihmiskaupasta. Saamme ensimmäistä kertaa vahvat takeet uhrien suojelusta, erityisen huomion kiinnittämisestä lapsiuhreihin, orjuuttamisensa vuoksi lakia rikkoneiden uhrien syytesuojasta sekä kansalaisjärjestöjen roolin ja tuen tunnistamisesta tässä prosessissa.
Lisäksi oli tärkeää, ettei asian pulmallisuus naisten ja lasten kannalta – rikoslain puolelle siirtymisen vuoksi – estänyt erinomaisen mietinnön laatimista. Olemme ryhmässämme varsin ylpeitä siitä, että näin tapahtui koko Euroopan parlamentissa. Tämä on loistelias päivä koko parlamentille.
Axel Voss (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, otamme tällä direktiivillä valtavan askeleen kohti ihmiskaupan tehokasta torjuntaa. Esittelijät ovat saaneet aikaan hyviä tuloksia tuomioiden vähimmäisrajojen, lainkäyttövallan, syytesuojan ja vanhentumisajan suhteen. Tämä kaikki ei ehkä aivan vastaa sitä, mitä olisimme toivoneet, mutta ratkaisu on silti varsin käyttökelpoinen. Kaikki muu olisi myös häirinnyt jossakin määrin jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmien kansallista rikosoikeutta. Meidän on oltava tältä osin maltillisempia. Olen myös vakuuttunut siitä, että olisimme tehneet itsellemme karhunpalveluksen kriminalisoimalla prostituoitujen palvelujen käytön, sillä emme olisi kriminalisoineet sitä muuten.
Haluan kuitenkin palata yleiseen kysymykseen rikosoikeudesta ja rikosasioiden käsittelystä jäsenvaltioissa. Tämä on hyvin arkaluonteinen kansallisen lainsäädännön ala, joka on kehittynyt satojen vuosien mittaan. Siksi meidän pitäisi edetä hyvin varovaisesti siihen liittyvissä asioissa. Mainitsen tämän tulevan eurooppalaisen tutkintamääräyksen valossa.
Olemme kuitenkin luoneet tänään hyvän perustan rajat ylittävälle yhteistyölle rikosasioissa. Olen iloinen siitä, että olemme nyt ottaneet tämän askeleen.
Britta Thomsen (S&D). – (DA) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, meillä on velvollisuus toimia, kun tiedämme, että Länsi-Eurooppaan myydään joka vuosi orjiksi monta sataa tuhatta ihmistä. Olen siksi erittäin iloinen siitä, että neuvosto ja parlamentti ovat onnistuneet saamaan aikaan sopimuksen tästä uudesta direktiivistä, joka koskee ihmiskaupan ehkäisemistä ja torjuntaa. Uusi lainsäädäntö on huomattavasti nykyistä vahvempaa, mikä on suuri voitto työssä, jonka tavoitteena on taata parempaa apua ja suojelua uhreille. Samalla ilmiön takana vaikuttavien häikäilemättömien ihmisten ajojahti tehostuu ja siitä tulee entistä kohdennetumpaa.
Olen iloinen siitä, että direktiivissä painotetaan sitä, että uhreja on suojeltava syytteeseenpanolta ja rankaisemiselta. Kun uhri pakotetaan syyllistymään rikoksiin, ei pidä rangaista häntä, vaan asian taustalla vaikuttavia henkilöitä. Euroopan parlamentista on myös tärkeää, että uhreille annetaan apua heidän ymmärtämällään kielellä ja ymmärrettävässä muodossa. Emme saa myöskään unohtaa, että vapaaehtoisjärjestöt ja voittoa tavoittelemattomat järjestöt toimivat keskeisessä roolissa ihmiskaupan ehkäisyssä ja torjunnassa. Tämä voi olla säädyllisyyden näkökulmasta merkittävä päivä, sillä Euroopan parlamentti toivottavasti hyväksyy tämän uuden säädöksen, jonka myötä uhreille ojennetaan heidän kipeästi kaipaamansa auttava käsi ja joka johtaa näiden rikosten tekijöiden tiiviiseen ajojahtiin.
Miroslav Mikolášik (PPE). – (SK) Arvoisa puhemies, oikeushenkilöiden rankaiseminen ihmiskauppaan liittyvistä rikoksista auttaa tehostamaan tämän nykyaikaisen orjuuden torjuntaa.
Oikeushenkilön rankaiseminen ei saa tietenkään sulkea pois mahdollisuutta rangaista tiettyjä luonnollisia henkilöitä, jotka ovat osallistuneet jollakin tavalla tällaiseen toimintaan. Taloudellisten seuraamusten lisäksi tehokkaita oikeushenkilöihin kohdistuvia toimenpiteitä ovat mielestäni muun muassa oikeuden menettäminen julkisiin etuuksiin tai tukiin, liiketoimintakielto ja ennen kaikkea tuomioistuimen määräys kyseisen oikeushenkilön purkamisesta. Jäsenvaltioiden on taattava, että ne hyväksyvät oikeudellisia toimenpiteitä, jotta kansalliset elimet voivat päättää olla hakematta tai langettamatta rangaistuksia ihmiskaupan uhreille ja jotta ne voivat jatkaa tutkimuksiaan, vaikka uhrit peruisivat lausuntonsa. Viimeisenä muttei vähäisimpänä haluan huomauttaa, että näiden hirvittävien rikosten uhrit joutuvat usein uudelleen uhreiksi ja päätyvät hyvin arveluttaviin tilanteisiin, minkä vuoksi he tarvitsevat erityistä suojelua ja apua. Erityistä huomiota on kiinnitettävä myös alaikäisiin uhreihin, joiden kohdalla on pyrittävä entistä kokonaisvaltaisempiin ja pysyvämpiin ratkaisuihin.
Olga Sehnalová (S&D). – (CS) Arvoisa puhemies, kaikilla tänä aamuna käsitellyillä mietinnöillä on jotakin yhteistä, nimittäin perustavanlaatuisten ihmisoikeuksien suojelu Euroopan unionissa sekä EU:n yhteinen prosessi kyseisellä alalla. On lähestulkoon uskomatonta, että 2000-luvun EU:ssa ihmiskaupan uhriksi joutuu joka vuosi monta sataa tuhatta ihmistä. Useimmat heistä ovat naisia ja lapsia. On surullinen tosiasia, että tämä ongelma on nykyisin varsin ajankohtainen eivätkä tilastot valitettavasti osoita sen olevan laskussa – päinvastoin. Tähän vakavaan rikokseen syyllistyvät henkilöt ansaitsevat ihmiskaupalla tähtitieteellisiä summia, arviolta jopa 32 miljardia Yhdysvaltojen dollaria vuodessa. Ihmisoikeuksien ja ihmisarvon suojelun on oltava selvä painopiste työssämme, ja jäsenvaltioiden yhteinen lähestymistapa on välttämätön. Tuen siksi täysin direktiiviehdotusta, jolla otetaan käyttöön uusia välineitä tällaisen rikollisuuden torjumiseksi ja uhrien suojelemiseksi tehokkaammin nykyisiin säädöksiin verrattuna ja jonka tavoitteena on saavuttaa koordinoidumpi lähestymistapa EU:ssa.
Sonia Alfano (ALDE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, olen erittäin tyytyväinen siihen, että mietinnön lopullisessa versiossa osallistumista ihmiskaupparikoksiin rikollisjärjestössä pidetään raskauttavana asianhaarana, joka kaksinkertaistaa vähimmäisrangaistuksen viidestä kymmeneen vankilavuoteen. Lisäksi 6 a artiklassa viitataan nimenomaisesti tällaisten rikosten tekovälineiden ja rikoshyödyn takavarikoimiseen ja menetetyksi tuomitsemiseen.
Tässä lähestymistavassa – jota pidän täysin oikeana ja joka toivoakseni voidaan siirtää myös muuhun lainsäädäntöön – katsotaan asioita silmästä silmään ja tunnustetaan, että kansainväliset rikollisjärjestöt harjoittavat ihmiskauppaa eri hyväksikäyttötarkoituksiin, kuten prostituutio-, rikostenteko- ja elinkauppatarkoituksiin.
Olen myös iloinen 7 artiklasta, jossa jäsenvaltioita kehotetaan olemaan syyttämättä ihmisiä heidän osallistumisestaan rikoksiin, joihin heidät on pakotettu ihmiskaupan uhreina. Itse asiassa ihmiskaupan uhrit kärsivät usein paitsi saamistaan vammoista myös siitä, että heidät pannaan syytteeseen siitä, mitä heidät on pakotettu tekemään. Tyypillinen esimerkki tästä on prostituutio. Kannatan siksi mietintöä ja haluan kiittää kumpaakin esittelijää.
Elie Hoarau (GUE/NGL). – (FR) Arvoisa puhemies, kannatan ehdottomasti esittelijöidemme direktiiviluonnosta, jota pitäisi laajentaa kaikkiin jäsenvaltioihin, jotta saamme vahvemman ja vakaamman tuomiovallan voidaksemme syyttää ihmiskauppaan syyllistyneitä rikollisia ja määrätä heille kovempia rangaistuksia sekä suojella, auttaa ja kuntouttaa uhreja, joista valtaosa on naisia ja lapsia.
Voidakseen kuitenkin torjua ihmiskauppaa tehokkaammin ja uskottavammin Euroopan unionin – Euroopan valtioiden historian perillisen – pitäisi tunnustaa orjakaupan ja orjuuden olevan rikoksia ihmisyyttä vastaan, niin kuin jotkin jäsenvaltiot, erityisesti Ranska, ovat tehneet.
Oreste Rossi (EFD). – (IT) Arvoisa puhemies, ihmiskauppa on vitsaus, joka saavuttanut erityisen huolestuttavat mittasuhteet. Siinä, missä alun perin kyse oli lähinnä naisten ja lasten kauppaamisesta prostituoiduiksi, nykyisin uhrit ovat kaikenikäisiä ja kumpaakin sukupuolta ja joutuvat paitsi seksuaalisen myös taloudellisen hyväksikäytön kierteeseen. Järjestäytyneet rikollisverkostot hyödyntävät sosiaalista huono-osaisuutta, perheongelmia, kotiväkivaltaa ja vammaisuutta lisätäkseen maahanmuuttoa riistäen asianosaisia voimakeinoin, väkivalloin ja uhkailemalla.
Kannatamme direktiiviehdotusta. Meidän on kovennettava ihmiskaupan harjoittajien rangaistuksia ja takavarikoitava heidän omaisuutensa. Lisäksi kaikkien jäsenvaltioiden pitäisi pyrkiä yhteistyössä tehostamaan politiikkaa, jolla pyritään ehkäisemään ihmiskauppaa ja kouluttamaan ihmisiä tunnistamaan uhrit tai potentiaaliset uhrit.
Krisztina Morvai (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, tämä mietintö oli epäilemättä suuri askel eteenpäin yleisesti ihmiskaupan ja erityisesti naiskaupan torjumisen tiellä. Seuraava suuri askeleemme pitäisi olla se, että tutkisimme naiskaupan ja prostituution välistä päivänselvää suhdetta.
Puhumme yhtäältä naiskaupasta perustellusti raakalaismaisena, hirvittävänä rikoksena, jota meidän pitäisi torjua. Toisaalta puhumme prostituutiosta "seksityönä", ikään kuin palveluammattina. Puhumme parittajista ja bordellinpitäjistä yrittäjinä ja normalisoimme prostituution.
Tarkoitan sitä, että bordellissa käyvä asiakas tai prostituoidun palveluja ostava asiakas ei voi periaatteessa mitenkään tietää, onko kyseessä "normaali" prostituoitu – jos sellaisia edes on, sillä se, ryhtyykö kukaan prostituoiduksi omasta tahdostaan, on kysymys erikseen – vai ihmiskaupan uhriksi joutunut nainen.
Emme siksi kykene puuttumaan kunnolla ihmiskauppaan puuttumatta seksiteollisuuteen.
Cecilia Malmström, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, kiitos tästä tärkeästä keskustelusta. Haluan kertoa teille, että komissio nimittää tänään ihmiskaupan torjunnan koordinaattorin, joka aloittaa työnsä ensi kuussa. Hän lisää EU:n toimielinten ja virastojen toimien koordinointia ja johdonmukaisuutta, auttaa varmistamaan parhaiden käytäntöjen jakamisen eri jäsenvaltioissa, kehittää nykyistä ja tulevaa politiikkaa ja toimii kolmansien maiden yhteyshenkilönä. Tämä on hyvin tärkeää. Yhdistämällä ihmiskaupan ehkäisyn, lainvalvonnan ja uhriksi joutumisen ehkäisyn hän voi taata, että käytössä on ja käyttöön otetaan sopivia menetelmiä ihmiskaupan torjumiseksi. Pyydän ihmiskaupan torjunnan koordinaattoria pitämään tiiviisti yhteyttä Euroopan parlamenttiin ja pitämään teidät ajan tasalla näiden tapahtumien suhteen.
Kriminalisointia koskevasta kysymyksestä pitäisi käydä oma keskustelunsa, mutta direktiivin 19 artiklassa todetaan, että komissio esittää muutaman vuoden kuluessa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jossa "arvioidaan sellaisen voimassa olevan kansallisen lainsäädännön, jossa kriminalisoidaan ihmiskaupan hyväksikäytön kohteena olevien palvelujen käyttäjät, vaikutusta ihmiskaupan ehkäisyyn", sekä liittää siihen tarvittaessa asianmukaisia ehdotuksia. Palaamme varmasti tähän asiaan, enkä sulje pois sitä mahdollisuutta, että esitämme aiheesta lisää ehdotuksia.
Tämän todettuani katson, että voimme olla nyt ylpeitä tästä direktiivistä. Se on hyvin tärkeä keino torjua ihmiskauppaa ja suojella uhreja. Se on antanut käyttöömme tärkeät keinot, se on osoittanut maailmalle, että olemme sitoutuneet torjumaan nykypäivän orjuutta, ja se tehostaa pyrkimyksiämme.
Haluan kiittää vilpittömästi kumpaakin yhteisesittelijää, jäsen Baueria ja jäsen Hedhiä. Tämänpäiväinen keskustelu on osoittanut, miten tärkeää työtä olette tehneet, sillä kaikki ryhmät tukevat teitä. Haluan onnitella teitä siitä.
Edit Bauer, esittelijä. – (HU) Arvoisa puhemies, haluan kiittää komission jäsen Malmströmiä erityisesti siitä, että hän kutsui mietintöä historialliseksi tekstiksi. Se pitää luultavasti paikkansa, sillä hyväksymme ensimmäistä kertaa Lissabonin sopimukseen perustuvaa rikoslainsäädäntöä, mutta toivon myös, että tämä on suuri askel eteenpäin kohti sen varmistamista, ettei yksikään rikollinen, yksikään ihmiskaupan harjoittaja, jää vaille rangaistusta. Täällä käydyssä keskustelussa oli erityisen rohkaisevaa nähdä se, että jäsenillä on poliittista tahtoa. Olen nähnyt itse pelottavan usein ja ollut joskus itsekin sitä mieltä, että poliittisen tahdon puute estää todellisen edistymisen tällä alalla. Tänään kuulemani on kuitenkin täysin päinvastaista, ja haluan kiittää kollegoitani siitä, että he ovat osoittaneet poliittista tahtoa ottaa valtava askel eteenpäin ihmiskaupan torjumiseksi.
EFD-ryhmä on esittänyt kaksi tarkistusta, ja pyydän kollegoiltani, etteivät he antaisi niille tukeaan, sillä ne tähtäävät mahdollisimman vähäisiin rangaistuksiin. Haluan myös kiittää jäsen Tzavelaa siitä, että hän pyysi juuri päinvastaista eli rangaistuksen koventamista entisestään. Olen vakuuttunut siitä, että tämä on tärkeä askel, mutta tämänpäiväisen askeleen lisäksi tarvitaan joukko uusia askeleita. Kysynnän vähentäminen vaatii meiltä paljon työtä. Emme kykene varmastikaan ratkaisemaan kaikkia tarjontaan liittyviä ongelmia, mutta kysynnälle voimme tehdä paljon, ja minusta tuntuu siltä, ettei aika ole tältä osin vielä otollinen – että tältä osin poliittista tahtoa ei kenties ole vielä riittävästi, jotta voisimme ottaa askeleen eteenpäin. Olen vakuuttunut siitä, että lain soveltamisalaa on ennemmin tai myöhemmin laajennettava kolmansista maista tuleviin rikollisiin, jotka oleskelevat EU:ssa oleskeluluvan turvin, ja olen myös vakuuttunut siitä, että meidän on tarkistettava tilapäisistä oleskeluluvista annettua direktiiviä taataksemme lainsäädännön johdonmukaisuuden tällä alalla. Kiitän teitä lämpimästi tuestanne.
Anna Hedh, esittelijä. – (SV) Arvoisa puhemies, haluan kiittää kaikkia erinomaisista puheenvuoroista ja tuesta, jota olemme saaneet täällä parlamentissa tälle ihmiskaupan torjuntaa koskevalle säädökselle. Toivon nyt, että voimme tulevaisuudessa parantaa tätä säädöstä entisestään ja tiukentaa EU:n yhteisiä ihmiskaupan vastaisia sääntöjä.
Emme saa kuitenkaan unohtaa, että meidän on tehtävä jatkuvasti työtä puuttuaksemme ihmiskaupan todellisiin syihin ja sen juuriin eli köyhyyteen, sosiaaliseen syrjäytymiseen ja kysyntään. Meidän on käytettävä energiamme ennen kaikkea näihin ongelmiin voidaksemme ratkaista ihmiskauppaa koskevan ongelman.
Kuten sanoin aiemmin, emme saa antaa periksi. Ihmisten oikeus päättää omasta elämästään ja kehostaan on ihmisoikeus, jota ei voi ostaa rahalla niin kuin mitä tahansa tavaraa. Ihmiskaupan torjunta jatkuu Euroopan unionissa ja muualla maailmassa. Kiitän teitä kaikesta tuestanne.
Puhemies. – (IT) Keskustelu on päättynyt.
Äänestys toimitetaan tänään parin minuutin päästä.
Sergio Berlato (PPE), kirjallinen. – (IT) Ihmiskaupalla on eri muotoja, kuten seksuaalinen hyväksikäyttö, laiton elinkauppa, pakkotyö ja laiton adoptio, ja se rikkoo vakavalla tavalla Euroopan perusoikeuskirjassa vahvistettuja ihmisoikeuksia.
Kyse on hätkähdyttävän laajasta ongelmasta, ja kokemus on osoittanut, että Euroopan unionin nykyinen asiaa koskeva oikeuskehys ei ole riittävän tehokas. Siksi parlamentin, komission ja neuvoston välinen yhteistyö on strategisessa asemassa kehitettäessä EU:n politiikkaa, jolla tähän ongelmaan puututaan tehokkaasti.
Lissabonin sopimuksessa vahvistettiin Euroopan unionin toimivaltaa rikosasioissa tehtävän jäsenvaltioiden välisen oikeudellisen yhteistyön ja poliisiyhteistyön alalla. Katson kuitenkin, että ihmiskaupan harjoittajien rangaistuksia on vielä kovennettava ja että väkivallan uhreille annettavaa apua on kehitettävä edelleen.
Olen samaa meiltä siitä, että kysynnän vähentämiseksi EU:n ja jäsenvaltioiden olisi hyvä sitoutua tiiviimmin ihmiskaupan lähtö-, kauttakulku- ja kohdemaissa toteutettaviin tiedotuskampanjoihin. Lisäksi kannatan sitä, että EU:lle nimitetään ihmiskaupan torjunnan koordinaattori, joka ohjaa EU:n työtä ja politiikkaa tällä alalla.
Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Haluan kiittää kumpaakin esittelijää heidän tekemästään työstä, sillä tämä historiallinen direktiivi on hyvin tärkeä askel ihmiskaupan torjunnan kannalta, koska siinä asetetaan rangaistuksille ja seuraamuksille selvä taso. Vaikka EU:ssa ja jäsenvaltioissa on jo hyväksytty monia lakeja ja tällä alalla on tehty monivuotisia poliittisia sitoumuksia, EU:ssa ja sen rajojen yli käydään yhä ihmiskauppaa, jonka uhriksi on laskettu joutuvan vuosittain monia satoja tuhansia ihmisiä. Tämä osoittaa, että ihmiskauppa, erityisesti nais- ja lapsikauppa, on yhä valtava ongelma ja yksi pahimmista ihmisoikeusloukkauksista. Haluan korostaa, että lapset ovat heikoimmassa asemassa ja suurimmassa vaarassa joutua ihmiskaupan uhreiksi, minkä vuoksi tähän ryhmään pitäisi kiinnittää erityistä huomiota. Koska ihmiskauppa on nykyajan orjuutta ja äärimmäisen kannattavaa toimintaa järjestäytyneelle rikollisuudelle, ennaltaehkäiseviin toimiin, uhrien suojeluun ja sosiaalisiin kysymyksiin on kiinnitettävä enemmän huomiota. Lisäksi ihmiskaupan harjoittajille on luotava torjuva toimintaympäristö. Heille langetettavien rangaistusten ja seuraamusten pitäisi vastata rikoksen vakavuutta ja toimia tehokkaana pelotteena, joka saa heidät luopumaan ajatuksesta ryhtyä tällaiseen toimintaan. Rangaistusten lisäksi jäsenvaltioiden pitäisi ottaa käyttöön muita seuraamuksia, kuten omaisuuden takavarikointi, ja toteuttaa tarvittavat toimenpiteet rikosten tekovälineiden ja rikoshyödyn takavarikoimiseksi ja menetetyksi tuomitsemiseksi, sillä tämä heikentäisi näiden rikosten taloudellista kannattavuutta.
Nessa Childers (S&D), kirjallinen. – (EN) Tämänpäiväinen äänestys ihmiskaupasta toimitetaan ratkaisevassa vaiheessa toimiamme tämän nykypäivän orjuuden muodon torjumiseksi. Kuten irlantilainen elokuvasohjaaja Ciarán O'Connor esitti viime vuonna elokuvassaan nimeltä "Trafficked", jossa dokumentoitiin ihmiskaupan nykyisiä vaikutuksia Irlannissa, ihmiskauppa on rikos, joka kehittyy ja muuttuu yhä säälimättömämmäksi viranomaisten yrittäessä torjua sitä tehokkaammin. Tämänkaltaiset toimenpiteet ovat äärimmäisen tärkeitä, jotta viranomaiset saavat keinot ja yhteisen tavoitteen, joita he tarvitsevat torjuakseen tätä Euroopan laajuista ongelmaa. Jäsenvaltioissa lainsäädäntöelinten on suhtauduttava tiukasti tuomittuihin ja poliisille on varattava resursseja, jotta ihmiskaupan ei anneta jatkua raha- tai henkilöstöpulan vuoksi. Tämä rikollisuuden muoto ei tunne rajoja, ja siksi orjuuden lopettamiseksi Euroopan tarvitaan niin EU:n lainsäädäntöä kuin kansallisiakin lakeja.
Giovanni Collino (PPE), kirjallinen. – (IT) Torjuessaan ihmiskauppaa Euroopan unioni ei voi tyytyä vain tuomitsemaan sitä, vaan sen on tunnustettava, että tarvitaan täsmällisiä jälkitoimia, joilla varmistetaan, että tällaisiin raakalaismaisiin rikoksiin syyllistyneet todella saavat rangaistuksen.
Tällaisia toimia ovat muun muassa rangaistusten yhdenmukaistaminen sekä se, että EU:n toimenpiteet sovitetaan yhteen muiden kansainvälisten järjestöjen, kuten YK:n, jo toteuttamien toimien kanssa. Jälkitoimet on yhdistettävä ennaltaehkäiseviin toimiin, jotka ovat aivan yhtä tärkeitä. Ennen kaikkea oikeusviranomaisten ja rahoitusasioita tutkivien poliisiviranomaisten on tehtävä tiivistä yhteistyötä, jotta tähän rikollisuuteen liittyvät rahoituskanavat onnistutaan tyrehdyttämään niiden alkulähteillä ja kaikki niiden haarat saadaan katkaistua.
Lisäksi on yhä tärkeämpää, että käytettävissä on täsmällisiä ja luotettavia tietokantoja, joissa eri erityspiirteet erotetaan toisistaan ja joiden pohjalta voidaan toteuttaa erilaisia toimia, jotka auttavat puuttumaan läpikotaisin kuhunkin yksittäistapaukseen. Tällä direktiiviehdotuksella Euroopan unioni pyrkii puuttumaan periaatteitaan ja perusarvojaan rikkovan epäinhimillisen kaupan koko toimitusketjuun.
Ioan Enciu (S&D), kirjallinen. – (EN) Järjestäytynyt rikollisuus on ilmiö, johon Euroopan unionin on puututtava päättäväisesti. Meidät on nähtävä toimijana, joka pikemminkin ennakoi ihmiskauppaa kuin reagoi siihen. On tärkeää, että tutkimme kehittyviä ihmiskauppareittejä voidaksemme katkaista ne ja estää niiden kehittymisen. S&D-ryhmän jäsenenä haluan korostaa, että yhtenä päätavoitteenamme on torjua rajat ylittävää rikollisuutta. Äänestin siksi tämän säädösaloitteen puolesta. Euroopan unionin lainsäätäjinä meidän on varmistettava, että oikeutta ihmisarvoiseen elämään ja koskemattomuuteen kunnioitetaan ja että kidutuksen sekä epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen kieltoa ja orjuutta ja pakkotyötä koskevaa kieltoa noudatetaan. Emme saa antaa ihmiskaupan ja lasten huutokauppaamisen jatkua. Ihmiskaupan harjoittajat hankkivat uhreja myös Internetin kautta. Tämä on erittäin hälyttävää, sillä monilla lapsilla on mahdollisuus käyttää Internetiä.
Zita Gurmai (S&D), kirjallinen. – (EN) Ihmiskauppa on ihmisarvoa loukkaava rikos, joka tuhoaa monien lasten ja naisten elämän eri puolilla maailmaa. Tämä ehdotus on läpimurto, koska siinä asetetaan uhrit etusijalle ja puututaan ongelmaan monitahoisella, rajat ylittävällä tavalla. Nämä uudet toimenpiteet helpottavat ihmiskauppatapausten tunnistamista ja syytteiden nostamista ja kannustavat uhreja tekemään yhteistyötä viranomaisten kanssa. Tästä tulee sitova säädös, joka jäsenvaltioiden on pantava täytäntöön. Heikossa asemassa olevien, ihmiskaupan potentiaalisten uhrien tilannetta voidaan muuttaa vain tällaisella säädöksellä. Kehotan myös jäsenvaltioita noudattamaan tämän tekstin mukaista ehdotusta ja rankaisemaan niitä, jotka ostavat tietoisesti palveluja ihmiskaupan uhrilta. Kysynnän torjuminen on keskeinen osa ihmiskaupan syiden torjuntaa. Tämä mietintö on sekä moraalisesti että ammatillisesti erinomainen ehdotus, josta haluan kiittää arvoisia kollegoitani, jäsen Baueria ja jäsen Hedhiä. Olen erityisen iloinen siitä, että neuvosto, naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta onnistuivat saamaan aikaan tekstin, jota EU:n kaikki asiaankuuluvat toimielimet kannattavat. Toivon, että se hyväksytään pian muodollisesti ja siirretään osaksi kansallista lainsäädäntöä. Uhrit toivovat tätä todella.
Anneli Jäätteenmäki (ALDE), kirjallinen. – (FI) Ihmiskauppadirektiivi on tärkeä askel, koska ihmiskauppa on todellisuutta myös Euroopassa. Tärkeintä on ennaltaehkäistä ihmiskauppaa puuttumalla köyhyyteen ja epätasa-arvoisuuteen sekä lisäämällä ihmisten tietoisuutta asiasta.
Ensisijaisen tärkeää on ihmiskaupan tunnistaminen ja uhrin auttaminen. Uhri voi olla nainen tai mies, lapsi tai aikuinen. Työntekijä rakennustyömaalla voi olla ihmiskaupan uhri. Myös romanikerjäläisen tilanne voi täyttää ihmiskaupan kriteerit, jos taustalla on järjestäytynyttä toimintaa ja pakottamista.
Valitettavan usein ihmiskauppaan liittyy sukupuolittuneita käytäntöjä; naisia ja tyttöjä päätyy prostituoiduiksi tai heitä pakkonaitetaan. On tärkeää, että ihmiskaupan uhrille annetaan mahdollisuus suojeluun ja lainopilliseen neuvontaan.
Lívia Járóka (PPE), kirjallinen. – (EN) Romaniyhteisöihin vaikuttavat haitalliset ilmiöt, kuten matala koulutustaso, vaikea köyhyys, syrjäytyminen ja syrjintä, tekevät romaninaisista ja -lapsista äärimmäisen alttiita ihmiskaupalle. Tämän nykypäivän orjuuden juuret ovat vahvasti köyhyydessä ja syrjäytymisessä, ja siksi monien romanien sietämättömien elinolojen muuttaminen on otettava tärkeäksi strategiseksi tavoitteeksi. Lisäksi EU:n ja jäsenvaltioiden viranomaisten on toteutettava paljon tehokkaampia toimia torjuakseen tätä ilmiötä, varsinkin järjestäytynyttä rikollisuutta, ja suojellakseen riskiryhmiä, erityisesti vähemmistöihin kuuluvia naisia ja lapsia.
Tämän aloitteen tavoitteena on laajentaa ihmiskaupan määritelmää, ja katson, että siihen pitäisi sisällyttää myös hyväksikäyttö kerjäämistarkoituksiin, mikä käsittää myös ihmiskaupan uhrista riippuvaisen henkilön käytön kerjäämiseen riippumatta hänen suhteestaan rikoksentekijöihin. Lisäksi rangaistusten pitäisi olla kovempia, kun rikoksen uhrina on henkilö, joka on heikossa asemassa ikänsä, sukupuolensa, raskautensa, terveydentilansa tai vammansa vuoksi, ja erityistä huomiota on kiinnitettävä tapauksiin, joissa uhria on kidutettu, hänet on pakotettu ottamaan huumeita tai lääkkeitä, hänet on raiskattu tai hänelle on tehty muuta vakavaa psykologista, fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa.
Debora Serracchiani (S&D), kirjallinen. – (IT) Euroopassa myydään joka vuosi satoja tuhansia ihmisiä kuin kauppatavaraa, ja olen iloinen siitä, että me tunnemme nyt kasvavaa tarvetta suojella ihmiskaupan uhreja väärien asiakirjojen käytöltä, prostituutiolta ja maahanmuutolta.
Puhuessamme ihmiskaupasta meidän on ajateltava paitsi seksuaalista hyväksikäyttöä, pakkotyötä ja laittomia adoptioita myös elinkauppaa, joka on jatkuvasti yleistyvä rikos. EU:n oikeudellinen rakenne ei ole riittävän tehokas, ja EU:n ja jäsenvaltioiden on tehtävä enemmän. Tarvitsemme vakiintuneen koordinointirakenteen EU:n toimielinten ja virastojen välille sekä jäsenvaltioiden toimielinten ja virastojen ja kansainvälisten kumppaneiden välille.
Artur Zasada (PPE), kirjallinen. – (PL) Haluan ottaa tämänpäiväisessä keskustelussa esiin lapsikauppaa koskevan ongelman. Meidän pitäisi tehdä kaikkemme kehittääksemme ja parantaaksemme kaikkien jäsenvaltioiden oikeus- ja toimielinjärjestelmiä sekä lastenhoitojärjestelmiä. Sanan "ihmiskauppa" määritelmää pitäisi tarkistaa ja laajentaa. Vain tällä tavoin voimme ehkäistä muun muassa 1) kaupallista adoptiota eli yksityistä adoptiota, jossa vanhemmat luopuvat oikeuksistaan lapseen perhetuomioistuimessa, useimmiten maksua vastaan, 2) sitä, että raskaana olevat naiset lähtevät maasta ja palaavat ilman lasta, ja 3) sitä, että maista, joissa on käynnissä tai on ollut aseellinen selkkaus, katoaa lapsia, joiden vanhemmat ovat kuolleet.
Koska monet rikokset tehdään nykyisin Internetiä käyttäen, on perustettava monialaisia erityisryhmiä, jotka erikoistuvat tällaisen rikollisuuden torjuntaan. Ne valvoisivat rikosten tapahtumaympäristöä ja keräisivät näyttöä seuraamalla lapsikauppaan osallistuvien henkilöiden taloudellista tilannetta. Meidän pitäisi kouluttaa viranomaisia ja valistaa heitä lasten tilanteesta perheissä, joista lapsia saattaa joutua lapsikaupan uhreiksi. Tämä koskee erityisesti yksiköitä, jotka työskentelevät sellaisten perheiden parissa, jotka saavat valtion tukea taloudellisten vaikeuksien vuoksi. Saamme mahdollisuuden ihmiskaupan ja erityisesti lapsikaupan kitkemiseen tai ainakin niiden rajoittamiseen vain toteuttamalla 27 jäsenvaltiossa monenvälisiä ja yhtenäisiä toimenpiteitä.
Puhemies. – (ES) Minulla on ilo ilmoittaa, että istuntosalissa on seuranamme virallinen valtuuskunta, johon kuuluu uskonnollisia johtajia erityisesti Lähi-idän, Irakin ja Libanonin kristillisistä yhteisöistä.
(Suosionosoituksia)
Me olemme tietoisia monien alueen kristillisten yhteisöjen vaikeasta tilanteesta ja olemme siksi iloisia voidessamme ilmaista heille tukemme. Toivotan teidät lämpimästi tervetulleiksi Euroopan parlamenttiin.
Licia Ronzulli (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluan käyttää pienen hetken ilmaistakseni pettymykseni neuvoston päätökseen hylätä jäsen Estrelan äitiyslomaa koskeva mietintö.
Puhun nyt miljoonien sellaisten eurooppalaisten äitien ja isien puolesta, jotka ovat pettyneet neuvoston päätökseen. Tämä päätös kertoo arvotyhjiöstä, johon en voi yhtyä ja jota vastustan jokaisella solullani. Minkälaista Eurooppaa me oikein rakennamme? Tämän ehdotuksen hylkääminen loukkaa nykypäivän perheitä, mutta se loukkaa myös ja ennen kaikkea huomispäivän perheitä.
Puhemies. – (ES) Siirrymme nyt äänestyksiin.
(Äänestysten tulokset ja niiden kulkua koskevat yksityiskohdat: ks. pöytäkirja.)
9.2. Lisätalousarvioesitys nro 9/2010: EU:n solidaarisuusrahasto (Portugali/tulvat – Ranska/Xynthia-myrsky) – Talouden elpyminen: Euroopan tuulipuistoverkosto merellä (A7-0341/2010, László Surján) (äänestys)
9.3. Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotto: SI/Mura, Slovenia (A7-0336/2010, Barbara Matera) (äänestys)
9.4. Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotto: Heidelberger Druckmaschinen AG/Saksa (A7-0337/2010, Barbara Matera) (äänestys)
9.5. Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotto: Wielkopolskie Automotive, Puola (A7-0359/2010, Barbara Matera) (äänestys)
9.6. Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotto: Aragón Retail trade, Espanja (A7-0358/2010, Barbara Matera) (äänestys)
9.7. Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotto: Comunidad Valenciana Textiles, Espanja (A7-0357/2010, Barbara Matera) (äänestys)
9.8. Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotto: Comunidad Valenciana Natural Stone, Espanja (A7-0356/2010, Barbara Matera) (äänestys)
9.9. Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotto: Lear, Espanja (A7-0351/2010, Barbara Matera) (äänestys)
9.10. Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotto: H. Cegielski-Poznań, Puola (A7-0352/2010, Barbara Matera) (äänestys)
9.11. Direktiivin 2003/109/EY soveltamisalan laajentaminen koskemaan kansainvälistä suojelua saavia henkilöitä (A7-0347/2010, Claude Moraes) (äänestys)
9.12. Viisumien myöntämisen helpottamista koskeva sopimus Euroopan unionin ja Georgian välillä (A7-0345/2010, Nathalie Griesbeck) (äänestys)
9.13. Euroopan unionin nopeiden avustustehtävien valmiuksien luominen (A7-0332/2010, Iva Zanicchi) (äänestys)
9.14. Rahoitusvälineillä käytävän kaupan sääntely – "dark pools" jne. (A7-0326/2010, Kay Swinburne) (äänestys)
9.15. Kemiallisen, biologisen sekä säteily- ja ydinturvallisuuden edistäminen Euroopan unionissa – EU:n CBRN-toimintasuunnitelma (A7-0349/2010, Ana Gomes) (äänestys)
– Ennen äänestystä:
Ana Gomes, esittelijä. – (PT) Arvoisa puhemies, terroristi-iskuihin, teollisuusonnettomuuksiin sekä luonnonkatastrofeihin voi aina liittyä kemiallisia, biologisia tai säteily- ja ydinturvallisuutta koskevia riskejä eli CBRN-riskejä. CBRN-onnettomuudet, olivat ne sitten tahattomia tai seurausta rikollisesta toiminnasta, eivät tunne rajoja ja ne voivat aiheuttaa huomattavaa inhimillistä tuhoa sekä vahingoittaa infrastruktuureja, ympäristöä ja kansanterveyttä. Nämä onnettomuudet eivät tapahdu syrjäisillä alueilla; tästä ovat esimerkkeinä Unkarissa hiljattain tapahtunut tehtaan myrkkylietevuoto sekä Jemenistä Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan lähetetty kirjepommien sarja.
Euroopan unionin on ehdottoman tärkeää pyrkiä kaikin tavoin kehittämään jäsenvaltioiden siviili- ja sotilastahojen välistä tarpeellista yhteistyötä, jotta CBRN-iskuja ja -onnettomuuksia voidaan ehkäistä, tunnistaa ja torjua tehokkaasti. Tällainen yhteistyö edellyttää eurooppalaista kriisinhallintajärjestelmää, joka toimii yhdessä eurooppalaisten pelastuspalvelujoukkojen kanssa. Euroopan parlamentti on itse asiassa jo pitkään vaatinut pelastuspalvelujoukkojen perustamista.
EU:n toimintasuunnitelmaa on siis lujitettava. Nykyinen suunnitelma, jonka neuvosto hyväksyi vuonna 2009, on heikko, eivätkä kaikki jäsenvaltiot ole panneet sitä käytännössä täytäntöön. Jos yksikin toimintaketjun lenkeistä katkeaa, koko ketjun toiminta epäonnistuu. Komission asemaa toiminnan valvonnassa, ohjauksessa ja koordinoinnissa on ehdottomasti vahvistettava, ja kaikkien jäsenvaltioiden on pantava suunnitelma täytäntöön pikaisesti.
Tässä mietinnössä ehdotetaan siviili- ja sotilasyhteistyön kehittämistä kokoamalla yhteen erilaiset toimet CBRN-onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja tunnistamiseksi sekä toiminnan valmistelemiseksi ja toteuttamiseksi. EU:n on tuotava kaikki jäsenvaltiot yhteen luomaan integroituja kansallisia järjestelmiä, joiden avulla suunnitelma voidaan panna täytäntöön. Tässä suhteessa CBRN-toimintasuunnitelma tarjoaa mahdollisuuden tehdä Lissabonin sopimuksen yhteisvastuulausekkeesta totta käytännössä.
9.16. Hyvä hallintotapa ja EU:n aluepolitiikka (A7-0280/2010, Ramona Nicole Mănescu) (äänestys)
9.17. Maahanmuuttoalan yhteyshenkilöverkoston perustaminen (A7-0342/2010, Agustín Díaz de Mera García Consuegra) (äänestys)
9.18. Menettely oleskelu- ja työluvan saamiseksi yhden hakemuksen perusteella (A7-0265/2010, Véronique Mathieu) (äänestys)
Francesco Enrico Speroni (EFD). –(IT) Arvoisa puhemies, olisiko tarkistusten luettelo mahdollista palauttaa näytölle?
Puhemies. – (ES) Kyllä, jäsen Speroni, he tutkivat parhaillaan, mistä tämä johtuu.
Näkyykö luettelo pikkunäytöllänne? Näkyy? Onpa kummallista.
Neelie Kroes, komission varapuheenjohtaja. – (EN) Arvoisa puhemies, kuten tiedätte, minä vain kuuntelen ja katselen teitä. Ymmärsin, että minun on kuunneltava teitä ja toimitettava viestinne – hyvin selkeä viestinne – komission muille jäsenille. Lupaan välittää tämän viestin. Viesti on tietenkin puolueeton, sillä tässä on tapahtunut hyvin paljon. Kollegani palaa tähän asiaan kunhan olemme keskustelleet tästä komission jäsenten kesken.
Puhemies. – (ES) Ehdotus siis palautetaan komission käsittelyyn.
Alejandro Cercas (S&D). – (ES) Arvoisa puhemies, työjärjestyksen 175 artiklan 56 kohdan vuoksi meidän on saatava tietää, aikooko komissio peruuttaa tämän lainsäädäntöehdotuksen. Näin ollen ehdotusta ei lähetetä automaattisesti takaisin asiasta vastaavalle valiokunnalle. Komission on päätettävä nyt, aikooko se peruuttaa ehdotuksensa ja jättää parlamentille uuden ehdotuksen.
Puhemies. – (ES) Hyvä jäsen Cercas, päättelin komission jäsenen sanoista, että ehdotus palaa komission käsittelyyn. Ymmärsin hänen sanansa näin. Me pyydämme kuitenkin komission jäsentä selventämään komission kantaa.
Arvoisa komission jäsen, olkaa hyvä ja selventäkää komission kantaa.
Véronique Mathieu, esittelijä. – (FR) Arvoisa puhemies, täytyy sanoa, että olen yllättynyt.
(Melua)
Me olemme neuvotelleet tästä tekstistä jo vuoden ajan. Haluan ensiksi sanoa, että me olimme päässeet tästä yksimielisyyteen Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmän kanssa. Viime hetkellä sain kuitenkin tietää, että jäsenille oli annettu äänestysohjeita, jotka olivat täysin saavutetun kannan vastaisia. Sain tietää, että ALDE-ryhmän kanssa tehtyä sopimusta ei noudatettu. Täysistunnossa ei noudatettu tehtyjä sopimuksia.
Toiseksi haluan sanoa, että jäsen Cercas ehdottaa, että tarkistaisimme – haluaisin pitää puheenvuoroni rauhassa, muuten tässä ei ole mitään mieltä – sosialistiryhmä ja jäsen Cercas erityisesti ehdottavat, että komissio tarkistaisi ehdotustaan.
Hyvä jäsen Cercas, me olemme keskustelleet tästä asiasta jo vuoden ajan. Te ehdotatte useita muutoksia. Me olemme vuoden ajan pyrkineet sopimukseen siinä onnistumatta. Minkä ihmeen vuoksi nämä keskustelut pitäisi aloittaa taas alusta? Vaikka keskusteluja käytäisiin 10 vuotta, te, jäsen Cercas, olisitte yhä eri mieltä. Me olemme yrittäneet kaikkia mahdollisia ratkaisuja, mutta te ette ole hyväksynyt niistä yhtäkään.
En siis ymmärrä, miten uusien ehdotusten jättäminen voisi viedä tätä asiaa eteenpäin. Se on todella sääli! Te vastustitte maahanmuuttajien pääsyä Euroopan unioniin. Sosialistiryhmä kieltää näiltä maahanmuuttajilta oikeuden samaan kohteluun, jota eurooppalaiset työntekijät saavat.
(Vastalauseita)
Olen sanonut sanottavani. Tämä tilanne on todella valitettava, sillä ryhmä oli hyväksynyt tämän yhdenvertaista kohtelua koskevan ehdotuksen.
(Suosionosoituksia)
Puhemies. – (ES) Hyvät parlamentin jäsenet, pyydän hetken hiljaisuutta, sillä me aiomme noudattaa työjärjestystä.
Komission on kerrottava meille, aikooko se säilyttää ehdotuksensa.
Antakaa siis komission jäsenen kertoa, aikooko hän säilyttää ehdotuksensa; asialliset kommentit ovat toki tervetulleita.
Neelie Kroes, komission varapuheenjohtaja. – (EN) Arvoisa puhemies, tällaisen keskustelun jälkeen, joka ei ollut täysin yksiselitteinen, ymmärrätte varmasti, että minun on tarkasteltava tämän keskustelun tuloksia vielä Brysselissä. Otan tämän asian puheeksi komission jäsenten kanssa. Komissio ilmoittaa keskustelujensa tuloksista myöhemmin.
Puhemies. – (ES) Komission jäsenen vastaus on selkeä: toistaiseksi hänellä ei ole aikomusta peruuttaa ehdotusta.
Näin hän sanoi; meidän on seurattava, mitä jatkossa tapahtuu.
Toistaiseksi komissiolla ei ole aikomusta peruuttaa ehdotusta.
9.19. Eurooppalainen suojelumääräys (A7-0354/2010, Teresa Jiménez-Becerril Barrio) (äänestys)
– Ennen muutetusta ehdotuksesta toimitettua äänestystä:
Teresa Jiménez-Becerril Barrio, esittelijä. – (ES) Arvoisa puhemies, pyysin puheenvuoroa muistuttaakseni teitä tämänpäiväisen äänestyksen tärkeydestä. Meidän on annettava selkeä viesti neuvostolle ja erityisesti niille maille, jotka eivät ole vielä varmistaneet turvallisuutta tällä alalla. Uskon, että meillä on tänään tilaisuus puolustaa uhrien asemaa ja taata, että he voivat elää vapaudessa ilman pelkoa. Tämä on hyvin tärkeää ei ainoastaan naisille, vaan myös miehille, lapsille, terroristien uhreille, järjestäytyneen rikollisuuden uhreille, naiskaupan uhreille ja muille uhreille.
Carmen Romero López, esittelijä. – (ES) Arvoisa puhemies, meitä esittelijöitä on kaksi. Haluaisin vain muistuttaa Euroopan unionin liberaaliministereitä siitä, että tällä hetkellä tätä mietintöä on hyvin tärkeää tukea naisten perusoikeuksien turvaamiseksi. Mietintö on liberaaliministerin käsissä, mutta myös muiden sellaisten hallitusten käsissä, jotka eivät ole vielä antaneet sille tukeaan. Saamme nähdä, tukevatko he tätä aloitetta nyt.
9.21. Euroopan unionin ja Georgian välinen sopimus luvattomasti maassa oleskelevien henkilöiden takaisinottamisesta (A7-0346/2010, Nathalie Griesbeck) (äänestys)
9.22. Alueellinen, sosiaalinen ja taloudellinen yhteenkuuluvuus (A7-0309/2010, Petru Constantin Luhan) (äänestys)
Daniel Hannan (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, tämä ei ole ensimmäinen kerta tässä istuntosalissa, kun minusta tuntuu kuin olisin hypännyt ajassa taakse päin jonkinlaisen avaruus-aika-jatkumon kieroutuman tai tunnelin läpi ja tipahtanut takaisin 1970-luvulle. Me olemme jälleen maailmassa, jossa teollisuus on valtion valvonnassa, jossa hinta- ja tulopolitiikkoja sorvataan, jossa työtunteja rajoitetaan ja jossa kannattamattomille yhtiöille syydetään valtion tukea.
Tästä kertoo hyvin tämänpäiväisten äänestysten luettelo, jonka luen ääneen: tukivarojen myöntäminen SI/Muralle Sloveniassa, Heidelberger Druckmaschinen AG:lle Saksassa, autoteollisuudelle Wielkopolskiessa, Puolassa, vähittäiskaupalle Aragónissa, Espanjassa, tekstiilialalle Comunidad Valencianassa, Espanjassa, luonnonkivituotteiden valmistukselle Comunidad Valencianassa, Espanjassa, Learille Espanjassa ja H. Cegielski-Poznańille Puolassa. 1970-luvulla puhuttiin voittajien valitsemisesta. Nyt me itse asiassa valitsemme häviäjiä. Me syydämme EU:n varoja sinne, missä vapaa markkinatalous on julistanut tappion.
Miksi me toimimme näin? Koska EU on nyt järjestelmä, joka jakaa vaurautta onnekkaille asiakasryhmille. Arvoisa puhemies, te tiedätte yhtä hyvin kuin minä, että tässä ei ole mitään järkeä. Te olitte poikkeuksellisen menestynyt konservatiivijohtaja Kataloniassa. Te ymmärrätte ihmisten ja markkinoiden vapauden merkityksen, ja sen ymmärtävät myös äänestäjämme. Rahat ovat loppumassa. Pian koittaa hetki, jolloin – George Orwellin erinomaista vertausta käyttääkseni – kansa puistaa järjestelmän tiehensä niin kuin hevonen puistaa pois kärpäset.
Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė (PPE). – (LT) Arvoisa puhemies, Euroopan parlamentti on tänään omaksunut selkeän kannan ja astunut askeleen lähemmäs Euroopan unionin ja Etelä-Kaukasuksen välisen yhteistyön tiivistämistä. Etelä-Kaukasus ja Georgia ovat EU:lle strategisesti merkittäviä alueita. Kotimaallani Liettualla on aina ollut erityiset suhteet Georgiaan. Me tuimme Georgiaa sen vaikeimpina aikoina emmekä ainoastaan valtion tasolla hallituksena; myös suuri yleisö antoi Georgialle vahvan tukensa. Uskon, että koko Euroopan unioni haluaa Georgian liittyvän eurooppalaisten kansojen joukkoon. Georgia on tehnyt valtavia uhrauksia ollakseen osa Eurooppaa, ja meidän on annettava sille sen ansaitsema tunnustus. Viisumien myöntämisen helpottaminen lisää ihmisten liikkuvuutta ja yhteistyötä sekä vahvistaa samalla taloudellisia ja kulttuurisia siteitä. Haluan toivottaa Georgian ja georgialaiset tervetulleiksi tällä Euroopan parlamentin tämänpäiväisellä päätöksellä. EU välittää Georgialle viestin siitä, että me toivomme maan liittyvän Euroopan unionin jäseneksi.
Jarosław Kalinowski (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, me emme voi sallia koheesiopolitiikkaan investoitujen valtavien varojen hukkaamista tai haaskaamista. On siis ehdottoman tärkeää kehittää sitä tapaa, jolla näitä varoja hallinnoidaan, ja varmistaa, että varoja käytetään tehokkaammin. Paikallisviranomaiset, jotka tuntevat alueensa tarpeet parhaiten, ovat tässä suhteessa avainasemassa. Huomiota tulisi kiinnittää myös valtioiden rajat ylittäviin alueisiin niiden yhdentymisen helpottamiseksi. Jotta vertikaalista ja horisontaalista yhteistyötä voidaan tehdä onnistuneesti, menettelyitä on yksinkertaistettava ja kansallisten toimeenpanevien elinten palveluksessa toimivien asiantuntijoiden koulutukseen on kohdennettava enemmän varoja. Myös tietoteknisen järjestelmän uudistamista ja laajentamista on tuettava, jotta kaikki edunsaajat voivat saada tietoa helposti ja yhdenvertaisella tavalla.
Mario Pirillo (S&D). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, olen esittelijän kanssa yhtä mieltä siitä, että meidän on edistettävä monitasoista hallintoa vahvistaaksemme alueviranomaisten osallistumista kehityspolitiikan suunnitteluun erityisesti lähentymistavoitteen kohdealueilla, jotka haluavat kehittyä noustakseen jäsenvaltioiden alueiden tasolle ja kilpaillakseen globaaleilla markkinoilla.
Aluekehityspolitiikkojen tehostaminen edellyttää niiden tahojen osallistumista, jotka tuntevat oman alueensa ja voivat auttaa kehittämään niitä. Tämä on monitasoisen hallinnon ja alueellisen koheesion välinen yhteys, jota esittelijä korostaa.
Säännösten yksinkertaistamisen osalta haluan sanoa, että mitä enemmän hallinnollista taakkaa kevennetään, sitä nopeammin ja paremmin aluekehitykseen investoidaan Euroopassa. Jos komissio avustaisi hallintoviranomaisia nykyistä enemmän, ensimmäisen tason valvonnassa aiemmin tehtyjä virheitä voitaisiin vähentää.
Alajos Mészáros (PPE). – (HU) Arvoisa puhemies, aluepolitiikan valvottavuus ja tehokkuus edistää EU:n kansalaisten taloudellisen ja sosiaalisen aseman turvaamista. Tuin äänestyksessä Euroopan parlamentin ehdotusta hyvästä hallintotavasta, sillä olen yhtä mieltä siitä, että alueellisen yhteistyön tiivistäminen on maidemme kehityksen avain. On siis syytä kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään nykyistä paremmin käytettävissä olevia alueiden välisen yhteistyön muotoja. Ensisijainen monitasoinen hallinto voi olla juuri oikea keino auttaa paikallisviranomaisia sekä yksityisiä ja julkisia tahoja löytämään toisensa.
Täytäntöönpanon suhteen myös ajatus paikallis- ja alueviranomaisten osallistumisesta päätöksentekoon ansaitsee tukemme. Yhteisön, jäsenvaltioiden, alueiden ja kuntien tasolla päätöksentekoon osallistuvien viranomaisten suuri määrä tuo mukanaan sekä mahdollisuuksia että epätietoisuutta. EU:n tulee luoda kehykset, jotka takaavat sopivan tasapainon näiden kahden tekijän välille.
Hannu Takkula (ALDE). – (FI) Arvoisa puhemies, ensinnäkin haluan kiittää esittelijä Ramona Mǎnescua erittäin hyvästä mietinnöstä. On erittäin tärkeää todeta, että aluepolitiikan alalla tarvitaan hyvää hallintoa. Minun mielestäni hyvään hallintoon kuuluvat ennen muuta oikeudenmukaisuuden ja tasapuolisuuden periaatteet. Meidän täytyy katsoa Euroopan unionia kokonaisuutena eikä niin, että vain otetaan rusinoita pullasta ja tuetaan joitakin tiettyjä alueita. Koko Eurooppaa pitää kehittää tasapuolisesti, ja on huolehdittava siitä, että aluepolitiikan välineitä käyttäen niin myöskin voidaan tehdä ja tehdään.
Kannan myös erityistä huolta siitä, että kun aluepolitiikan kriteereitä ja rahoituskriteereitä käydään läpi, ei katsottaisi pelkästään bruttokansantuotetta. Se ei ole yksistään kestävä kriteeri, kun tarkastelemme syrjäisiä alueita Euroopan unionissa, ja sen vuoksi on tärkeää, että myös harva asutus ja pitkät etäisyydet otetaan huomioon.
Arvoisa puhemies, kun puhutaan hyvästä hallinnosta, niin silloin puhutaan ennen muuta tasapuolisesta ja oikeudenmukaisesta hallinnosta Euroopan unionin aluepolitiikassa.
Mietintö: Agustín Díaz de Mera García Consuegra (A7-0342/2010)
Hannu Takkula (ALDE). – (FI) Arvoisa puhemies, maahanmuuttokysymys on tällä hetkellä erittäin ajankohtainen koko Euroopan unionin alueella. Sen vuoksi on erittäin tärkeää, että luodaan yhteishenkilöiden verkosto. Meidän täytyy pyrkiä toimimaan sillä tavalla, että me kehitämme myöskin tältä osin Eurooppaa tasapuolisesti.
Valitettavasti viime aikoina on tullut esille huolestuttavia esimerkkejä siitä, että me emme ole onnistuneet kaikilta osin maahanmuuttopolitiikassa. Ihmiset, jotka ovat saapuneet Eurooppaan ja asettuneet tänne, eivät ole olleet valmiita hyväksymään eurooppalaisia perusarvoja. Sen vuoksi meidän on eurooppalaisina ennen muuta huolehdittava siitä, että ne ydinarvot, joiden varaan koko Euroopan unioni on rakentunut, säilyvät ja että me pidämme niistä kiinni. Niitä ovat demokratia, ihmisoikeudet ja mielipiteenvapaus. Näistä arvoista on erityisesti pidettävä kiinni.
Sen vuoksi luotaessa yhteyshenkilöverkostoa on myös tärkeää luoda sille eettinen ja arvopohjainen koodisto, jonka pohjalta toimitaan, kun maahanmuuttopolitiikkaa tehdään. On tärkeää, että maahanmuuttajat voivat integroitua ja hyväksyä eurooppalaiset perusarvot asuessaan Euroopan unionin alueella.
Mietintö: Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Carmen Romero López (A7-0354/2010)
Andrea Češková (ECR). – (CS) Arvoisa puhemies, haluaisin kommentoida eurooppalaista suojelumääräystä koskevaa äänestystä, sillä pidän suojelumääräystä äärimmäisenä tärkeänä asiana. Voin hyvin ymmärtää niiden naisten tilanteen, joita suojelumääräys pääasiassa koskee; he ovat joutuneet käytännössä katsoen vainon kohteeksi, he haluavat muuttaa toisaalle ja tarvitsevat suojelua. Tästä syystä pidän huolestuttavana sitä, että asiakirjalla, josta olemme äänestäneet, ei ole pitävää oikeusperustaa. Olen kuitenkin vakuuttunut, että tekstiä voidaan muuttaa, ja uskon, että tämä ilman muuta hyvä ajatus voidaan toteuttaa kokonaisuudessaan. Tällä kertaa äänestin kuitenkin näistä syistä tyhjää.
Jens Rohde (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan vain sanoa, että äänestyslaitteeni ei toiminut eurooppalaista suojelumääräystä koskevan äänestyksen aikana. Olisin äänestänyt suojelumääräyksen puolesta, sillä kyseessä on hyvin tärkeä asia ja Euroopan parlamentin oli tärkeää hyväksyä eurooppalainen suojelumääräys tänään.
Tämä säädös on Euroopalle ratkaisevan tärkeä. Tuomioiden ja oikeusviranomaisten päätösten vastavuoroinen tunnustaminen on ehdottoman tärkeää vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen kannalta. Toimeenpanevalla valtiolla on nyt oikeusperusta, jonka nojalla se voi tunnustaa toisessa jäsenvaltiossa tehdyn päätöksen ja estää suojeltavaan henkilöön kohdistuvat rikokset tai uudet rikokset.
Tätä säädöstä tarvitaan naisiin ja muihin henkilöihin kohdistuvan väkivallan estämiseksi. Se on ehdottoman tärkeä, jotta uhrit voivat asua tai oleskella haluamassaan jäsenvaltiossa ja nauttia sitä kautta vapaasta liikkuvuudesta.
Diane Dodds (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, ihmiskauppa on hyvin vakava ongelma. Vaalipiirissäni, Pohjois-Irlannissa, on vuodesta 2008 lähtien pelastettu 35 hyväksikäytön uhria. Heistä 25 pelastettiin vuoden 2009 aikana. Ketään ei ole kuitenkaan vielä tuomittu ihmiskaupasta. Ihmiskauppa on moderni orjuuden muoto, vakava rikos ja loukkaus perusihmisoikeuksia kohtaan. Monet Pohjois-Irlannissa pelastetuista naisista olivat kotoisin Kaukoidästä ja he olivat tulleet maahan järjestäytyneiden rikollisliigojen avustuksella. Nämä liigat tekevät valtavaa voittoa ja käyttävät hyväksi uhrejaan pakottamalla nämä seksiorjuuteen tai muuhun pakkotyöhön.
Mietinnössä on monia arvokkaita näkökohtia, ja mielestäni tällä alalla voidaan tehdä laajaa rajat ylittävää poliisiyhteistyötä; Pohjois-Irlannin poliisivoimat ovatkin näyttäneet tässä tietä. Äänestin kuitenkin tyhjää, sillä mielestäni vähimmäisvaatimusten asettaminen on yksin jäsenvaltioiden tehtävä.
Hannu Takkula (ALDE). – (FI) Arvoisa puhemies, ihmiskauppa on tällä hetkellä yksi keskeisimpiä, isoimpia kysymyksiä ja vakavimpia uhkia Euroopan unionissa. Meidän on pakko tämä tunnistaa ja tunnustaa, vaikka monesti me ikään kuin suojaudumme sen ajatuksen taakse, että olemme nämä ongelmat jo ratkaisseet. Näin ei valitettavasti ole. Meidän täytyy huolehtia siitä, että jokaisen ihmisen perusoikeudet voivat toteutua.
Kun tämä ihmiskaupan termi englanniksi on human trafficking, niin on pakko todeta, että tässä toiminnassa ei ole mitään humaania. Tämä on järkyttävää toimintaa, jolla riistetään ihmisiltä ainutkertaisen elämän mahdollisuus ja ihmisarvo. Erityisessä riskiryhmässä ovat naiset ja lapset. Prostituutio ja elinkauppa ovat tästä räikeimmät esimerkit.
Haluankin peräänkuuluttaa sitä, että tämän mietinnön pohjalta Euroopan unioni todellakin alkaisi toimia, ei vain puhua, vaan toimia, jotta ihmiskauppa saadaan Euroopan unionin alueelta kokonaan loppumaan ja jotta sitä vastaan voidaan kunnolla taistella sellaisilla sanktioilla, joiden ansiosta todellakin jokaisella ihmisellä olisi mahdollisuus ihmisarvoiseen ja hyvään elämään.
Anna Záborská (PPE). – (SK) Arvoisa puhemies, tuin direktiiviä, sillä ihmiskauppa on vastoin vapautta sen laajimmassa merkityksessä.
On hyvä, että uusi direktiivi velvoittaa valtiot parantamaan lainsäädäntöään ihmiskaupan torjumisen tehostamiseksi. Haluan kuitenkin myös muistuttaa, että hyväksikäyttö on tuomittava kaikkialla yhteisössä ennen kuin ihmiskaupan järjestäjiä ryhdytään ajamaan takaa. Kaupankäynti edellyttää aina ostajia, ja nämä ovat usein rikkaiden, demokraattisten maiden asukkaita; he voivat olla meidän naapureitamme. Mietinnössä kiinnitetään huomiota uhreihin, mutta meidän on tehtävä enemmän. Meidän on avattava silmämme ja nähtävä, mitä ympärillämme tapahtuu, jotta köyhyydessä kamppailevat ihmiset eivät koskaan ajaudu uhreiksi.
Meidän on panostettava lasten ja nuorten opetukseen, meidän on jaettava tietoa vanhemmille ja opettajille ja meidän on puhuttava tästä tiedotusvälineissä, sillä tehokkain tapa ehkäistä hyväksikäyttöä on kysynnän poistaminen.
Äänestin ilman muuta jäsen Bauerin mietinnön puolesta, sillä ihmiskaupan torjuminen on ja sen täytyy myös jatkossa olla yksi pääpainopisteistämme. Ihmiskaupan ongelma on kasvanut sellaisiin mittasuhteisiin, että voidaan puhua nykypäivän orjuudesta. Yhteiskunnan haavoittuvimpia jäseniä – naisia ja lapsia – viedään pois kotimaastaan ja heitä käytetään hyväksi prostituution, orjuuden ja pornografian alhaisiin tarkoituksiin.
Maailmassa on vuosittain miljoona ihmiskaupan uhria ja yksistään Euroopassa heitä on 500 000. Ihmiskaupasta hyötyvät tahot toimivat rikollisesti, he rahoittavat ihmiskauppaa ja kohtelevat ihmisiä kauppatavarana.
Kuten mietinnössä korostetaan, meidän on ryhdyttävä toimiin maissa, joista ihmiskaupan uhrit tulevat ja joihin heidät viedään. Ratkaisujen löytäminen edellyttää yhteistyötä. Meidän on lisättävä yhdessä yleistä tietoisuutta ihmiskaupasta sekä tuettava ja autettava sen uhreja. Ennen kaikkea meidän on kuitenkin puututtava ihmiskaupan perimmäisiin syihin, jotta nämä maat voivat laatia lainsäädäntöä kaikkien orjuuden muotojen kieltämiseksi.
Peter Jahr (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, olen iloinen siitä, että Euroopan parlamentissa on tänään keskusteltu paitsi Euroopan unionin ja Georgian välisestä viisumien myöntämisen helpottamista koskevasta sopimuksesta, myös Euroopan ja Georgian välisestä sopimuksesta luvattomasti maassa oleskelevien henkilöiden takaisinottamiseksi.
Meidän ei pidä tyytyä käsittelemään vain elämän mukavampia puolia, vaan meidän on puututtava myös vakaviin aiheisiin. Toivon, että Euroopan parlamentti saa kenties vuoden kuluessa väliraportin tämän Euroopan unionin ja Georgian välisen sopimuksen täytäntöönpanosta ja ennen kaikkea sen tuloksellisuudesta. Toivoisin myös, että Euroopan parlamentti voisi seuraavalla kerralla osallistua huomattavasti tiiviimmin alkukeskusteluihin.
Nirj Deva (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin selittää, mistä syystä ryhmäni ja minä äänestimme tyhjää EU:n nopeiden valmiuksien luomista koskevassa äänestyksessä. Laajojen katastrofien lisääntyminen EU:n ulkopuolella viime vuosina on johtanut lisääntyviin vaatimuksiin EU:n katastrofivalmiuksien kehittämisestä. Tässä mietinnössä on monia erinomaisia näkökohtia, joihin voin yhtyä, mutta en voi kuitenkaan tukea vaatimusta uusien Euroopan pelastuspalvelujoukkojen perustamisesta.
Tuen vaatimusta, jonka mukaan EU:n pitäisi humanitaaristen katastrofien yhteydessä sovittaa toimensa yhteen muiden kansainvälisten avuntarjoajien kanssa, mutta voin tukea tällaista yhteistyötä ainoastaan, jos se tapahtuu jo olemassa olevien mekanismien puitteissa, kuten EU:n pelastuspalvelumekanismin puitteissa. EU:n on äärimmäisen tärkeää reagoida tehokkaasti humanitaarisiin katastrofeihin, mutta on kuitenkin yhtä tärkeää varmistaa, että me emme ole ainoa taho, joka reagoi.
Sen lisäksi, että panostamme EU:n avustusvalmiuksien kehittämiseen, meidän on panostettava myös katastrofin koettelemien kehitysmaiden ja alueiden valmiuksien vahvistamiseen, jotta voimme toimia yhdessä kansainvälisenä yhteisönä. Muutoin me saamme tehdä kaiken raskaan työn, ja he eivät tee mitään.
Jarosław Kalinowski (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, monet EU:n kansalaiset eivät ole vieläkään tietoisia koheesiopolitiikan merkityksestä yksittäisten alueiden ja jopa kokonaisten maiden kehitykselle. Koheesiopolitiikan päätehtävänä on luoda Euroopan unionin eri alueille tasapuoliset toimintaedellytykset. Sen ansiosta heikommassa asemassa olevilla alueilla asuvat kansalaiset, jotka kärsivät vaikeista maanviljelyolosuhteista tai heikosta viestintäinfrastruktuurista, saavat käyttöönsä samat sosiaali-, koulutus-, kuljetus- ja energiapalvelut kuin paremmassa sosiaalisessa ja taloudellisessa tilanteessa olevien alueiden asukkaat. Koheesion merkitystä ei voi siis yliarvioida.
Tästä syystä meidän on tuettava kaikkia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on kehittää rakennerahastoista myönnettävien varojen käyttöä ja tehostaa sen yhdistävän vaikutuksen hyödyntämistä. Tämä on erityisen tärkeää siksi, että koheesiopolitiikan toimenpiteiden vaikutukset tuntuvat ennen kaikkea paikallistasolla ja sitä kautta merkittävissä määrin myös maaseutualueilla. Näiden syiden vuoksi äänestin tämän mietinnön puolesta.
Miroslav Mikolášik (PPE). – (SK) Arvoisa puhemies, haluaisin kommentoida jäsen Luhanin mietintöä, joka on tämänpäiväisen keskustelun viimeinen aihe.
Kilpailukyky ja koheesio ovat toisiaan täydentäviä ja tukevia voimia. Koko EU:n kilpailukyky voidaan kuitenkin turvata vain, jos talouden kasvu on aidosti kestävää. Monet rakennerahastojen tukemat investoinnit, kuten erityisesti infrastruktuurihankkeet, ovat osoittautuneet onnistuneiksi, sillä ne ovat houkutelleet monille alueille ulkomaisia sijoittajia, mikä on edistänyt talouden kehitystä. Koheesiopolitiikka on rahoituskriisin aikana osoittautunut kuitenkin tehokkaaksi välineeksi myös uusien sosiaalis-taloudellisten haasteiden lievittämiseen.
Olen esittelijän kanssa yhtä mieltä myös siitä, että EU:n alueiden taloudellinen kilpailukyky on tiiviisti sidoksissa keskimääräiseen työllisyyteen, työvoiman koulutukseen ja pätevyyteen, sosiaaliturvaan sekä julkisten palveluiden saatavuuteen, sillä sosiaalisen koheesion tukeminen on äärimmäisen tärkeää alueellisen kehityksen kannalta, jopa kansainvälisellä tasolla.
Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Tuin äänestyksessä mietintöä Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta Portugalin Madeiralla tapahtuneiden tulvatuhojen ja Ranskassa tapahtuneiden myrskytuhojen korjaamiseksi. Portugali haki solidaarisuusrahastolta tukea poikkeuksellisten sateiden aiheutettua Madeiran saarella helmikuussa 2010 maanvyörymiä ja tulvia, joista seurasi suuria vahinkoja julkiselle ja yksityiselle infrastruktuurille, yrityksille ja maataloudelle. Portugalin viranomaisten virallisten arvioiden mukaan tulvat aiheuttivat Madeiralla 1,08 miljardin euron tuhot. Solidaarisuusrahasto myöntää Portugalille tukea noin 31 miljoonaa euroa. Kävin itse Madeiralla ja sain todeta, että solidaarisuusrahaston olisi syytä myöntää tukea joustavammin ja avokätisemmin; erityisesti lisätukea kaipaavat syrjäiset alueet ja saaret, jotka kärsivät säännöllisesti vaikeista sääolosuhteista.
Jean-Pierre Audy (PPE), kirjallinen. – (FR) Tuin äänestyksessä kunnianarvoisan saksalaiskollegani jäsen Bögen laatiman mietinnön perusteella ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta ja 67 miljoonan euron suuruisen tuen myöntämisestä helmikuussa 2010 maanvyörymistä ja tulvista kärsineelle Madeiralle (Portugali) ja Xynthia-myrskyä seuranneista tulvista kärsineelle Ranskalle. Haluan muistuttaa, että tuen määrä vastaa 2,7:ää prosenttia kaikista välittömistä vahingoista, joiden suuruudeksi on arvioitu 2,5 miljardia euroa. Tämä on tietenkin varsin huomattava avustussumma. Ottaen huomioon, että se kuitenkin kattaa vain suhteellisen pienen osan (2,7 prosenttia) kokonaisvahingoista, mietin, eikö Euroopan unionin olisi parempi käyttää nämä varat eurooppalaisten pelastuspalvelujoukkojen perustamiseen. Nämä joukot voisivat ryhtyä auttamaan katastrofien uhreja välittömästi ja puuttua äärimmäisen kiireellisiin ongelmiin, jotka ovat kansallisten joukkojen kykyjen yläpuolella. Pelastuspalvelujoukot eivät tulisi kovin kalliiksi, sillä alun perin niissä olisi kyse olemassa olevien kansallisten pelastuspalvelujoukkojen toiminnan yhteensovittamisesta. Niitä voitaisiin lisäksi hyödyntää myös ulkomailla toteutettavissa operaatioissa, kuten Haitilla.
Regina Bastos (PPE), kirjallinen. – (PT) Olen tyytyväinen siihen, että parlamentti on hyväksynyt mietinnön 31 255 790 euron tuen myöntämisestä Portugalille Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta Madeiraa viime helmikuussa koetelleiden tulvien vuoksi. Madeiran saarta koetelleet kaatosateet aiheuttivat kaaoksen ja valtavia materiaalisia tuhoja; niistä seurasi maanvyörymiä, siltoja romahti, moottoriteitä suljettiin ja tulvat veivät mukanaan taloja ja autoja.
Madeiraa koetellut katastrofi maksoi 43 ihmisen hengen ja kadoksissa on yhä 13 ihmistä. Euroopan parlamentti on tänään täällä Strasbourgissa osoittanut aitoa eurooppalaista yhteisvastuuta, joka on yksi Eurooppa-hankkeen tärkeimmistä arvoista ja jota on syytä korostaa.
Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, sillä olen yhtä mieltä siitä, että Euroopan unionin yleiseen talousarvioon varainhoitovuodeksi 2010 on syytä ottaa käyttöön Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varoja 66 891 540 euroa maksusitoumus- ja maksumäärärahoina, jotka myönnetään hakemuksesta Portugalille maanvyörymien ja tulvien Madeiran saarella aiheuttamien tuhojen korjaamiseksi sekä Ranskalle Xynthia-myrskyn aiheuttamien tuhojen korjaamiseksi.
Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. – (PT) Tuen tietenkin solidaarisuusrahastojen varojen käyttöönottoa Madeiralla rankkasateiden seurauksena tapahtuneen luonnonkatastrofin uhrien auttamiseksi. Haluan kiittää kollegaani jäsen Teixeiraa taitavasta ja pitkäjänteisestä työstä, jota hän on tehnyt EU:n toimielinten sisällä katastrofia koskevan tietoisuuden lisäämiseksi ja perustan luomiseksi tarvittavalle tuelle. Haluan jälleen kerran painottaa, että menettelyitä on yksinkertaistettava, jotta solidaarisuusrahaston varat voidaan jatkossa saada käyttöön nopeammin. Liian myöhään saapuva hätäapu tahraa käsityksen unionista tehokkaana toimijana ja nakertaa eurooppalaista yhteisvastuun tunnetta.
Mário David (PPE), kirjallinen. – (PT) Portugali haki solidaarisuusrahastolta tukea poikkeuksellisten sateiden aiheutettua Madeiran saarella helmikuussa 2010 maanvyörymiä ja tulvia, joista seurasi suuria vahinkoja julkiselle ja yksityiselle paikallisinfrastruktuurille, yrityksille ja maataloudelle. Portugalin viranomaisten yhdessä Madeiran paikallishallinnon kanssa laatimien arvioiden mukaan tulvat aiheuttivat 1,08 miljardin euron välittömät tuhot; tämä vastaa 0,68:aa prosenttia Portugalin bruttokansantuotteesta. Tulvat aiheuttivat merkittävää tuhoa monille kodeille, maatiloille, teille ja vesijohdoille. Sosiaalirahastosta myönnettävä tuki auttaa Portugalin viranomaisia ja erityisesti Madeiran paikallisviranomaisia kattamaan osan tuhojen korjaustöistä. Äänestin tämän mietinnön puolesta velvollisuuden tunteen vuoksi, jotta luonnonkatastrofien koettelemille Portugalin ja Ranskan alueille voidaan myöntää rahoitusapua ilman tarpeetonta viivytystä.
Marielle De Sarnez (ALDE), kirjallinen. – (FR) Xynthia-myrsky iski Ranskan rannikolle 10 kuukautta sitten jättäen jälkeensä 53 kuolonuhria ja 80 loukkaantunutta sekä huomattavia materiaalisia vahinkoja. Euroopan parlamentti on nyt hyväksynyt talousarvion tarkistuksen, jonka avulla EU:n solidaarisuusrahaston varoja voidaan ottaa käyttöön 35,6 miljoonan euron verran. Tuhojen korjaaminen on toki tarpeen, mutta kuinka monta tragediaa vielä tarvitaan, ennen kuin saamme viimein aikaiseksi luonnonkatastrofien ehkäisemiseen sovellettavan yhteisön lähestymistavan? Luonnonkatastrofit ja ihmisen aiheuttamat katastrofit yleistyvät jatkuvasti, minkä vuoksi meidän täytyy varmistaa, että kansalliset toimenpiteet ovat tehokkaampia ja niitä koordinoidaan paremmin ja että unionin toimenpiteet ovat joustavampia kuin nyt. Haluan muistuttaa, että meillä on ollut vuodesta 2006 lähtien Michel Barnier'n raportti luonnonkatastrofeihin vastaamiseen tarkoitettujen nopean toiminnan joukkojen perustamisesta. Mikä estää meistä hyväksymästä sitä? Mikä estää meistä hyödyntämästä sitä?
Christine De Veyrac (PPE), kirjallinen. – (FR) Äänestin tämän mietinnön puolesta, jotta EU:n solidaarisuusrahaston varat voidaan ottaa käyttöön vuonna 2010 Portugalissa sattuneiden tulvavahinkojen ja Ranskan Xynthia-myrskyn aiheuttamien tuhojen korjaamiseksi. Varojen käyttöönotto on osoitus unionin jäsenvaltioiden välisten siteiden vahvuudesta ja muistutus siitä, että luonnononnettomuuksien koettelemia alueita on tärkeää auttaa. Olen iloinen siitä, että solidaarisuusrahaston varoista on otettu käyttöön yli 35 miljoonaa euroa niiden tuhojen korjaamiseksi, joita Xynthia-myrsky aiheutti joillain Ranskan rannikkoalueilla, pääasiassa Charente-Maritimen, Vendéen ja Côtes-d’Armorin departementeissa.
Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Komissio ehdottaa solidaarisuusrahaston varojen käyttöönottoa yhteensä 66 891 540 euron suuruisen tukisumman myöntämiseksi Portugalille ja Ranskalle; tukea on tarkoitus myöntää 31 255 790 euroa Portugalille ja 35 635 750 euroa Ranskalle. Portugali haki tukea Madeiralla helmikuussa 2010 raivonneen myrskyn jälkeen; rankkasateet aiheuttivat laajaa vahinkoa julkiselle ja yksityiselle infrastruktuurille, yrityksille ja maatiloille. Ranska puolestaan haki solidaarisuusrahaston tukea Xynthia-myrskyn seurauksena. Xynthia koetteli helmikuussa 2010 merkittävää osaa maasta. Se jätti jälkeensä 53 kuolonuhria ja 80 loukkaantunutta sekä aiheutti merkittäviä vahinkoja padoille ja valleille, julkiselle ja yksityiselle infrastruktuurille, tie- ja rautatieverkostoille sekä maatiloille ja yrityksille.
Tuen täysin varojen käyttöönottoa, enkä vähiten siksi, että niillä on valtava merkitys Madeiran autonomiselle alueelle. Olen kuitenkin pettynyt siihen, että varat saadaan käyttöön vasta joulukuussa, toisin sanoen 10 kuukautta Ranskan rannikkoa ja Madeiran saarta koetelleiden katastrofien jälkeen. Meidän on kiireesti löydettävä nopeampia tapoja saada solidaarisuusrahaston menettelyt toimimaan ja meidän on panostettava erityisesti tähän.
João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Me tuimme tietenkin äänestyksessä tätä mietintöä, jossa ehdotetaan solidaarisuusrahaston varojen käyttöönottoa Madeiran saarella helmikuussa 2010 raivonneen myrskyn valtavien tuhojen korjaamiseksi. Me haluamme kuitenkin esittää joitain huomioita.
Solidaarisuusrahaston perustamisesta annetun asetuksen mukaan "Silloin, kun suurkatastrofeja tapahtuu, yhteisön olisi osoitettava solidaarisuutta asianomaisten alueiden väestöä kohtaan myöntämällä taloudellista tukea kaikkien katastrofin vaikutuksista kärsineiden alueiden normaalien elinolosuhteiden palauttamiseksi mahdollisimman nopeasti." Asetuksessa todetaan myös, että rahaston pitäisi antaa yhteisölle mahdollisuudet "toteuttaa kiireellisiä ja tehokkaita toimia, joilla myötävaikutetaan siihen, että väestön välittömiin tarpeisiin vastaavat pelastuspalvelut saadaan toimimaan mahdollisimman nopeasti, ja edistetään tärkeimpien tuhoutuneiden infrastruktuureiden lyhyen aikavälin jälleenrakentamista."
Rahaston varojen käyttöönottoa koskevat säännöt ja menettelyt ovat kuitenkin jo osoittaneet, että väestön kiireellistä avustamista koskevaa periaatetta ei noudateta käytännössä. Tässä tapauksessa Euroopan parlamentti äänestää varojen käyttöönotosta vasta 10 kuukautta katastrofin jälkeen. Tästä syystä me olemme vaatineet – ja vaadimme jälleen kerran –, että solidaarisuusrahaston varojen käyttöönottoa koskevia sääntöjä tarkistetaan, jotta varat voidaan jatkossa ottaa käyttöön joustavammin ja nopeammin ja jotta myönnettävät varat saadaan toimitettua niitä tarvitseville nykyistä pikemmin katastrofin jälkeen.
Estelle Grelier (S&D), kirjallinen. – (FR) Mielestäni EU:n solidaarisuusrahasto kuuluu globalisaatiorahaston ohella niihin talousarviovälineisiin, joissa konkretisoituu kaikkein selkeimmin se yhteisvastuun ajatus, jota me Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmän jäsenet pyrimme puolustamaan yhteisön politiikkoja laadittaessa. Helmikuun 27. ja 28. päivänä vuonna 2010 raivonnut Xynthia-myrsky jätti jälkeensä 53 kuolonuhria ja noin 80 loukkaantunutta Vendéen ja Charente-Maritimen departementeissa. Myrsky oli aidosti traumaattinen kokemus alueelle ja koko kansakunnalle, ja sen psykologiset ja taloudelliset vaikutukset tuntuvat yhä 10 kuukautta tapahtumien jälkeen. Euroopan parlamentti ryhtyi toimeen maaliskuun 2010 täysistunnossa ja hyväksyi erittäin suurella enemmistöllä päätöslauselman, jossa vaadittiin rahaston käyttämistä myrskyn uhrien auttamiseksi.
Tämänpäiväinen äänestys, jossa vahvistettiin 35,6 miljoonan euron tuen myöntäminen näille alueille sekä 31,2 miljoonan euron tuen myöntäminen Portugalille, jolle kuuluva Madeiran saari kärsi myrskyn aiheuttamista tulvista, on osoitus Euroopan kansalaisten välisestä aidosta yhteisvastuusta. Juuri tällaista Eurooppaa me haluamme rakentaa – Eurooppaa, joka on lähellä kansalaisiaan, joka kuulee kansalaistensa ongelmat ja kykenee puuttumaan niihin yhteistyössä.
Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin Euroopan solidaarisuusrahaston varojen käyttöönoton puolesta. Olen itse asiassa sitä mieltä, että rahasto on tärkeä väline, jolla Euroopan unioni voi osoittaa solidaarisuutta luonnonkatastrofien koettelemien alueiden asukkaita kohtaan myöntämällä rahoitustukea; sen avulla autetaan takaamaan nopea paluu tavanomaisiin elinoloihin. Tämänpäiväinen äänestys koski kahta tukihakemusta. Ensimmäisen hakemuksen teki Portugali poikkeuksellisten sateiden aiheutettua Madeiran saarella maanvyörymiä ja tulvia, joista seurasi suuria vahinkoja julkiselle ja yksityiselle infrastruktuurille, yrityksille ja maataloudelle.
Toisen hakemuksen teki Ranska Xynthia-myrskyn seurauksena; myrsky aiheutti 53 kuolonuhria ja laajoja tulvia muun muassa asuinalueilla sekä sai aikaan merkittäviä vahinkoja padoille ja valleille, julkiselle ja yksityiselle infrastruktuurille, tie- ja rautatieverkostoille sekä maatiloille ja yrityksille. Haluan vielä mainita, että rahaston varoja otettiin käyttöön 31 255 790 euroa Madeiran tulvatuhoihin ja 35 635 750 euroa Xynthia-myrskyn vahinkojen korjaamiseen; yhteensä varoja otettiin siis käyttöön 66 891 540 euroa.
David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Tuen tätä mietintöä, jolla myönnetään EU:n solidaarisuusrahastosta 31 miljoonaa euroa Portugalille ja 35 miljoonaa euroa Ranskalle. Tämä on merkittävä tuenilmaus Portugalissa helmikuussa koettujen tulvien ja maanvyörymien sekä Ranskan länsirannikkoa koetelleen Xynthia-myrskyn tuhojen johdosta.
Véronique Mathieu (PPE), kirjallinen. – (FR) Tuin äänestyksessä Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönottoa Portugalin tulva-alueille sekä Xynthia-myrskyn Ranskassa helmikuussa 2010 koettelemille alueille. Myrskystä kärsivät eniten Atlantin rannikolla olevat alueet. Myrsky aiheutti tulvia laajoilla alueilla, myös asuinalueilla, saaden aikaan vakavia inhimillisiä ja materiaalisia vahinkoja. Tämänpäiväinen äänestystulos on vastaus Ranskan viranomaisille, jotka pyysivät näille alueille muun muassa EU:n taloudellista tukea sen nojalla, että aluetta oli koetellut "poikkeuksellinen katastrofi, pääasiassa luonnonkatastrofi, jolla on vakavia ja pitkäaikaisia vaikutuksia huomattavan väestönosan elinoloille ja talouden vakaudelle alueella." Katastrofin välittömien vahinkojen rahalliseksi arvoksi on arvioitu 1 425,43 miljoonaa euroa; tästä summasta Ranskalle myönnetään 35 635 750 euroa. Solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotto on käytännön osoitus siitä, että Eurooppa on lähellä kansalaisiaan, ja tätä kansalaiset myös odottavat. EU:n toimielinten on yhä pyrittävä nopeuttamaan menettelyitään ja toimiaan, joita luonnononnettomuuden aiheuttamien tuhojen kiireellisyys ja laajuus edellyttävät.
Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Apu, jota Euroopan unioni on päättänyt myöntää Portugalille ja Ranskalle helmikuun 2010 myrskytuhojen korjaamiseksi, on hyvä uutinen. On kuitenkin valitettavaa, että EU ei toimi ilmastonmuutoksen seurauksista kärsivien kansalaisten auttamiseksi yhtä ripeästi kuin se toimi pelastaakseen kriisin koettelemat pankit.
Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan unioni on yhteisvastuun alue ja Euroopan solidaarisuusrahasto on osa sitä. Solidaarisuusrahaston tuki on elintärkeää luonnonkatastrofien koettelemille alueille, kuten tulvien koettelemalle Madeiralle (Portugali) ja Xynthia-myrskyn koettelemalle Ranskalle. Tarkistettuaan, että molempien maiden hakemukset täyttivät asetuksessa (EY) N:o 2012/2002 asetetut edellytykset, komissio ehdotti solidaarisuusrahaston varojen käyttöönottoa myöntääkseen Portugalille Madeiran tulvista 31 255 790 euroa ja Ranskalle Xynthia-myrskystä 35 635 750 euroa. Yhteensä tukea on tarkoitus myöntää 66 891 540 euroa ja se vähennetään maksusitoumus- ja maksumäärärahojen 1 miljardin euron enimmäismäärästä. Haluan kuitenkin korostaa, että tuen käyttöönottoon liittyvää viivettä on lyhennettävä. Menettelystä on tehtävä vähemmän byrokraattinen ja yksinkertaisempi, jotta tuleviin katastrofitilanteisiin voidaan vastata ajoissa.
Willy Meyer, (GUE/NGL) kirjallinen. – (ES) Äänestin tuen myöntämistä koskevan ehdotuksen puolesta, mutta pidän tätä kuitenkin vain kapitalistisen mallin seurauksia lievittävänä toimenpiteenä, joka ei millään tavoin edistä kriisin perussyiden kitkemistä. Kannatan Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönottoa sellaisten kansalaisten auttamiseksi, jotka on irtisanottu kaupallisissa malleissa tapahtuneiden rakenteellisten muutosten seurauksena tai nykyisen talous- ja rahoituskriisin välittömänä seurauksena. Uskon, että pyydetty yli 250 miljoonan euron lisätukisumma Alankomaissa vähittäismyynnin alalla irtisanottujen yli 600 työntekijän auttamiseksi voi osaltaan helpottaa näiden työntekijöiden paluuta työmarkkinoille. Äänestin ehdotuksen puolesta myös siksi, että uskon tämän tuen täydentävän kansallisessa lainsäädännössä ja työehtosopimuksissa taattuja irtisanomistukia. Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotto ei voi siis missään olosuhteissa korvata hallitusten ja yritysten oikeudellisia velvoitteita irtisanottuja työntekijöitä kohtaan tai edistää näiden velvoitteiden väistämistä.
Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (LV) Tuki on tällaisissa olosuhteissa ehdottoman tärkeää, jotta kaikki EU:n jäsenvaltiot voivat tuntea kuuluvansa samaan perheeseen. Kävisi huomattavasti edullisemmaksi, jos Euroopan unionin varoja myönnettäisiin hankkeisiin, joilla voidaan rajoittaa luonnonkatastrofien seurauksia. Tällaisia hankkeita olisivat patojen ja suojavallien rakentaminen sekä investoiminen suuren yleisön tiedottamiseen ja varoitusjärjestelmiin. Mielestäni olisi hyödyllistä laatia myös riskialttiille alueille tarkoitettuja rakentamisvaatimuksia. Jos Euroopan unioni ainoastaan tarjoaa varoja eikä pyri estämään luonnonkatastrofeja, tulevaisuudessa tästä voi aiheutua vakavampia seurauksia.
Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (PT) Portugali haki solidaarisuusrahastolta tukea poikkeuksellisten sateiden aiheutettua Madeiran saarella helmikuussa 2010 maanvyörymiä ja vakavia tulvia, joista seurasi suuria vahinkoja julkiselle ja yksityiselle infrastruktuurille, yrityksille ja maataloudelle. Portugalin viranomaiset arvioivat, että katastrofi on aiheuttanut kaikkiaan 1 080 miljoonan euron välittömät vahingot. Ranska haki solidaarisuusrahaston tukea Xynthia-myrskyn koeteltua suurta osaa maasta helmikuussa 2010; eniten katastrofista kärsi Atlantin rannikko ja ennen kaikkea Charente-Maritimen ja Vendéen departementit. Myrsky vaati 53 ihmishenkeä ja aiheutti lähes 80 ihmisen loukkaantumisen. Ranskan viranomaiset ovat arvioineet tuhoalueen välittömien vahinkojen kustannuksiksi 1 425,43 miljoonaa euroa.
Tarkistettuaan, että molempien maiden hakemukset täyttivät asetuksessa (EY) N:o 2012/2002 asetetut edellytykset, komissio ehdotti solidaarisuusrahaston varojen käyttöönottoa myöntääkseen Portugalille Madeiran tulvista 31 255 790 euroa ja Ranskalle Xynthia-myrskystä 35 635 750 euroa. Yhteensä tukea on siis tarkoitus myöntää 66 891 540 euroa. Tapaukset täyttävät kaikki tuen myöntämisedellytykset, joten äänestin mietinnön puolesta osoittaakseni solidaarisuuteni katastrofien uhreille ja niiden koettelemille maille.
Elisabeth Morin-Chartier (PPE), kirjallinen. – (FR) Yhdyin Euroopan parlamentissa tänään, tiistaina 14. joulukuuta 2010, toimitetun äänestyksen tulokseen ja siis hyväksyin 35,6 miljoonan euron tuen myöntämisen Ranskalle, jonka länsirannikko tuhoutui osittain helmikuisen Xynthia-myrskyn seurauksena. Tukivaroilla rahoitetaan katastrofin tuhoaman infrastruktuurin korjaustöitä. Vaalipiirini sijaitsee pahiten tuhoutuneilla alueilla ja olen siksi erityisen kiitollinen näistä varoista, joiden avulla myrskyn tuhoja voidaan korjata. Tuen myöntäminen on todellinen helpotus kaikille myrskyn koettelemille Ranskan departementeille. Varojen käyttöönotto osoittaa, että yhteisvastuu ei ole Euroopan unionissa vain pelkkää sanahelinää.
Haluan lopuksi muistuttaa, että helmikuussa 2010 raivonnut Xynthia-myrsky koetteli suurta osaa Ranskasta ja aiheutti tuhoa erityisesti Charente-Maritimen ja Vendéen departementeissa. Myrsky vaati 53 ihmishenkeä ja aiheutti 80 henkilön loukkaantumisen. Materiaalisten vahinkojen suuruudeksi arvioitiin 1 425,43 miljoonaa euroa. Näiden tuhojen korjaamiseksi on EU:n solidaarisuusrahastosta otettu käyttöön kaikkiaan 35,6 miljoonaa euroa.
Franz Obermayr (NI), kirjallinen. – (DE) Jäsen Bögen mietinnön mukaan Ranskan ja Portugalin vakavien luonnononnettomuuksien seurausten korjaamiseen on varattu 66,9 miljoonaa euroa. Äänestin näin ollen mietinnön puolesta.
Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, sillä olen yhtä mieltä siitä, että Euroopan unionin yleiseen talousarvioon varainhoitovuodeksi 2010 on syytä ottaa käyttöön Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varoja 66 891 540 euroa maksusitoumus- ja maksumäärärahoina, jotka myönnetään hakemuksesta
– Portugalille maanvyörymien ja tulvien Madeiran saarella aiheuttamien tuhojen korjaamiseksi sekä
Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Pidän erittäin myönteisenä päätöstä hyväksyä tämä mietintö, joka tarjoaa Portugalille 31 255 790 euroa tukea Madeiran saarta helmikuussa 2010 koetelleen katastrofin laajojen tuhojen korjaamiseksi. Haluan muistuttaa teitä Partido Social Democrata -puoluetta edustavan portugalilaisen valtuuskunnan huomattavasta työstä ja erityisesti jäsen Teixeiran työstä, jonka ansiota tämä lopputulos suurelta osin on.
Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Komissio ehdottaa Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönottoa tuen myöntämiseksi Portugalille ja Ranskalle talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 26 kohdan mukaisesti. Toimielinten välisen sopimuksen perusteella solidaarisuusrahaston varoja voidaan ottaa käyttöön vuosittain enintään 1 miljardi euroa. Komissio on tehnyt vuoden 2010 aikana vain yhden ehdotuksen solidaarisuusrahaston varojen käyttöön ottamisesta; tämä oli 24. syyskuuta 2010 tehty ehdotus 13,02 miljoonan euron käyttöönotosta Irlannissa marraskuussa 2009 tapahtuneiden tulvien seurauksena (KOM(2010)0534). Tämä ehdotus ja sitä vastaava lisätalousarvioesitys (LTE nro 8/2010) ovat yhä kahden budjettivaltaa käyttävän toimielimen hyväksyttävinä. Komissio on esittänyt samanaikaisesti solidaarisuusrahaston varojen käyttöönottoa Portugalin ja Ranskan hyväksi koskevan ehdotuksen kanssa lisätalousarvioesityksen (LTE nro 9/2010, 13.10.2010), jotta vuoden 2010 talousarvioon voidaan ottaa vastaavat maksusitoumus- ja maksumäärärahat, kuten toimielinten sopimuksen 26 kohdassa edellytetään.
Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. – (PT) Solidaarisuusrahaston tarkoituksena on osoittaa Euroopan unionin solidaarisuutta luonnononnettomuuksien koettelemien alueiden asukkaille. Tämän vuoden helmikuussa Madeiran aluetta, jolta olen kotoisin, koetteli maanvyörymien ja tulvien aiheuttama katastrofi. Portugali jätti katastrofin seurauksena hakemuksen solidaarisuusrahaston varojen käyttöön ottamisesta vahinkojen korjaamiseksi, erityisesti infrastruktuurin korjaamiseksi ja tuhoutuneiden alueiden rakentamiseksi uudelleen.
Myös Ranskan viranomaiset hakivat rahaston varojen käyttöönottoa Xynthia-myrskyn jälkeen. Näiden katastrofien tuhojen yhteenlasketuksi suuruudeksi on arvioitu 66 891 540 euroa, ja tämä summa otetaan käyttöön heti, kun talousarviota on muutettu varojen myöntämisen edellyttämällä tavalla. Helmikuun katastrofien vaikutukset olivat välittömiä; kansalaisille, julkiselle ja yksityiselle infrastruktuurille sekä yrityksille ja sadolle aiheutui laajoja ja vakavia vahinkoja. Alueilla riehuneiden tuhojen vakavuudesta huolimatta EU ei tarjonnut apuaan ripeästi. Katastrofeista on kulunut nyt 10 kuukautta. Varojen käyttöönottomenettelyitä tulee nopeuttaa. Tästä syystä kannatin äänestyksessä varojen käyttöönottoa kyseisten alueiden tukemiseksi ja toivon, että varat otetaan käyttöön mahdollisimman pian.
Bernadette Vergnaud (S&D), kirjallinen. – (FR) Talousarvion tarkistuksen hyväksyminen tämänpäiväisessä täysistunnossa EU:n solidaarisuusrahaston varojen käyttöön ottamiseksi ja 35,6 miljoonan euron tuen myöntämiseksi komission ehdotuksen pohjalta on hyvä uutinen. Varojen käyttöönotto on vastaus Ranskan hallituksen tekemään hakemukseen, joka koski Xynthia-myrskyn aiheuttamia tuhoja Ranskan rannikolla 27. ja 28. helmikuuta 2010. Myrsky vaati 53 ihmishenkeä ja aiheutti 80 ihmisen loukkaantumisen Vendéen ja Charente-Maritimen departementeissa. Myöntämismenettely on toki pitkä ja kaipaa kehittämistä. Olen kuitenkin mielissäni siitä, että katastrofin uhreille osoitetaan eurooppalaista solidaarisuutta tällä tavoin. Kirjoitin komission jäsen Hahnille tukeakseni Ranskan hallituksen avunpyyntöä, ja hän noudatti lupausta, jonka hän teki minulle vieraillessaan La Rochellen kaupungissa maaliskuun alussa. Solidaarisuusrahasto merkitsee paljon enemmän kuin pelkkää taloudellista tukea; se kuvastaa mantereemme yhteisiä arvoja.
Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Tuen tätä mietintöä. Perustan kantani aluekehitysvaliokunnan lausuntoon sekä ehdotukseen vähennyksien tekemisestä budjettikohdan "Talouden elpymistä edistävät energiahankkeet – Euroopan merituulivoimaverkko" maksumäärärahoihin luonnonkatastrofien koettelemien maiden – Portugalin ja Ranskan – auttamiseksi solidaarisuusrahaston kautta. Huomioin myös sen, että tämä päätös asettaa perusedellytykset solidaarisuusrahaston toiminnalle.
Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Me kaikki muistamme yhä Xynthia-myrskyn, joka kylvi tuhoa Vendéen departementin rannikolla lähes vuosi sitten. Sittemmin jälleenrakennus on alkanut alueilla, joilla vesi tuhosi kaiken. Euroopan unionin solidaarisuusrahasto on ihanteellinen väline paikallisten toimien tukemiseen. Äänestämällä tämän asiakirjan puolesta olen ollut osaltani ottamassa käyttöön 35 635 750 euron summaa, jota ei ole tarkoitettu yksityisten ihmisten kärsimien vahinkojen korvaamiseen, vaan infrastruktuurin jälleenrakentamiseen. Solidaarisuusrahasto luotiin Saksaa, Itävaltaa, Tšekin tasavaltaa ja Ranskaa vuonna 2002 koetelleiden tulvien jälkeen. Sen tehtävänä on tukea eurooppalaisia alueita, joita on koetellut ennalta arvaamaton katastrofi. Tällä asiakirjalla myönnetään vastaava tukisumma myös viimeaikaisten tulvien koettelemille Portugalin alueille.
Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. – (PT) Tuen tietenkin solidaarisuusrahastojen varojen käyttöönottoa Madeiralla rankkasateiden seurauksena tapahtuneen luonnonkatastrofin uhrien auttamiseksi. Haluan kiittää kollegaani jäsen Teixeiraa hänen taitavasta ja pitkäjänteisestä työstään EU:n toimielinten sisällä katastrofia koskevan tietoisuuden lisäämiseksi ja perustan luomiseksi tarvittavalle tuelle. Haluan jälleen kerran painottaa, että menettelyitä on yksinkertaistettava, jotta solidaarisuusrahaston varat voidaan jatkossa saada käyttöön nykyistä nopeammin. Liian myöhään saapuva hätäapu tahraa käsityksen unionista tehokkaana toimijana ja nakertaa eurooppalaista yhteisvastuun tunnetta.
Mário David (PPE), kirjallinen. – (PT) Lisätalousarvioesityksen nro 9/2010 ainoa tarkoitus on sisällyttää vuoden 2010 talousarvioon virallisesti Euroopan unionin solidaarisuusrahaston käyttöönotosta aiheutuvat talousarvion muutokset. Tuin äänestyksessä jo rinnakkaista mietintöluonnosta, jossa suositellaan solidaarisuusrahaston käyttöönottoa varojen myöntämiseksi Portugalille Madeiran tulvista ja Ranskalle Xynthia-myrskystä. Tuin äänestyksessä saman vastuuntunnon vuoksi myös tätä mietintöä, jolla muutetaan talousarviota 31 255 790 euron tuen myöntämiseksi Portugalille ja 35 635 750 euron myöntämiseksi Ranskalle. Tukea myönnetään yhteensä siis 66 891 540 euroa ja tämä summa vähennetään rahaston enimmäismäärästä.
Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Energiainfrastruktuuriin ja erityisesti tuulivoimaan investoiminen on tärkeää. Tästä huolimatta tuen äänestyksessä budjettikohdan 06 04 14 03 maksumäärärahojen vähentämistä varojen kohdentamiseksi uudelleen 66 891 540 euron maksumäärärahoihin (budjettikohta 13 06 01), joita tarvitaan Euroopan unionin solidaarisuusrahaston käyttöön ottamiseksi.
João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Äänestäessämme lisätalousarvioesityksestä, joka mahdollistaa solidaarisuusrahaston käyttöönoton madeiralaisten ja Xynthia-myrskyn koettelemien ranskalaisten auttamiseksi – mitä tietenkin tuimme –, on tärkeää ottaa puheeksi muutama asia jo mainitun varojen käyttöönoton hitauden lisäksi.
Komissio katsoo, että vahinkojen vakavuutta koskevat myöntämisedellytykset täyttyvät erityisesti Madeiran tapauksessa. On kuitenkin syytä muistaa, että nyt myönnettävä unionin tuki kattaa vain 2,89 prosenttia kaikista katastrofin aiheuttamista tuhoista. Madeira on syrjäinen alue, joka joutuu kantamaan tästä johtuvat rajoitteet. Lisäksi Madeira pyrkii toteuttamaan lähentymistavoitteita (huolimatta viimeisimmän laajentumisen haitallisista vaikutuksista tässä suhteessa). Nämä erityispiirteet olisi syytä huomioida ja alueelle olisi myönnettävä enemmän tukea joko solidaarisuusrahaston kautta tai muiden välineiden kautta.
Näin ollen kun rahaston toimintasäännöistä keskusteltiin, me ehdotimme taloudellisen tuen lisäämistä koheesiomaille ja lähentymisalueille tuomalla välttämättömän koheesio-ulottuvuuden tähän luonnononnettomuuksien aiheuttamien tuhojen korvaamista koskevaan kysymykseen. Samalla tämä vähentäisi Euroopan unionin eri alueiden ja jäsenvaltioiden välisiä eroja.
Nathalie Griesbeck (ALDE), kirjallinen. – (FR) Luonnononnettomuudet koettelevat Eurooppaa tänä päivänä yhä useammin, ja Euroopan unionin on voitava tarjota sopivaa tukea niistä kärsiville jäsenvaltioille. On siis ainoastaan luonnollista, että tuen Euroopan solidaarisuusrahaston käyttöönottoa maaliskuussa Charente-Maritimen ja Vendéen departementtien rannikolla riehuneen Xynthia-myrskyn ja Portugalille kuuluvaa Madeiran saarta helmikuussa koetelleiden tulvien aiheuttamien vahinkojen korjaamiseksi. Katson, että tämä äänestystulos kuvastaa Euroopan kansojen välistä yhteisvastuun tunnetta, joka olisi tarpeen myös monilla muilla aloilla.
Jarosław Kalinowski (PPE), kirjallinen. – (PL) Luonnonkatastrofin sattuessa – ja niitä sattuu yhä useammin – on ehdottoman tärkeää, että Euroopan unioni tarjoaa tukea jäsenvaltioille ja alueille, jotka joutuvat kärsimään katastrofien pitkäaikaisista vaikutuksista. EU:n solidaarisuusrahasto perustettiin juuri tätä tarkoitusta varten.
Rahaston ansiosta luonnonmullistusten koettelemille alueille, kuten Portugaliin kuuluvalle, tulvien tuhoamalle Madeiran saarelle sekä Xynthia-myrskyn tuhoamille Ranskan alueille, voidaan myöntää taloudellista tukea. Muistan yhä elävästi Puolassa ja muissa Euroopan osissa tänä vuonna koetut tulvat ja siksi yhdyn ehdotukseen tuen myöntämisestä luonnonmullistuksista kärsineille maille. Meidän on osoitetta solidaarisuutta näistä katastrofeista kärsineille tuhansille kansalaisille.
David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Tuin tätä mietintöä, jossa hyväksytään 66 miljoonan euron siirtäminen Euroopan merituulivoimaverkon määrärahoista EU:n solidaarisuusrahastoon Portugalin tulvien ja Ranskan myrskyn uhrien auttamiseksi.
Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Tämä lisätalousarvioesitys on perusteltu, sillä solidaarisuusrahaston kautta käyttöön otettuja varoja käytetään maanvyörymien ja vakavien tulvien Madeiran saarella, Portugalissa, aiheuttamien tuhojen ja Ranskassa riehuneen Xynthia-myrskyn vahinkojen korjaamiseen. Tarkistettuaan, että molempien maiden hakemukset täyttivät asetuksessa (EY) N:o 2012/2002 asetetut edellytykset, komissio ehdotti solidaarisuusrahaston varojen käyttöönottoa myöntääkseen Portugalille Madeiran tulvista 31 255 790 euroa ja Ranskalle Xynthia-myrskystä 35 635 750 euroa. Yhteensä tukea on siis tarkoitus myöntää 66 891 540 euroa ja se vähennetään maksusitoumus- ja maksumäärärahojen 1 miljardin euron enimmäismäärästä. Haluan kuitenkin korostaa, että tuen käyttöönottoon liittyvää viivettä on lyhennettävä. Menettelystä on tehtävä vähemmän byrokraattinen ja yksinkertaisempi, jotta tuleviin katastrofitilanteisiin voidaan vastata ajoissa.
Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Rahoitus- ja talouskriisin aikana talousarvioon ehdotetut lisäykset olisi periaatteessa hylättävä. Tässä tapauksessa kyse on kuitenkin mukautuksesta Xynthia-myrskyn Ranskassa ja Portugalissa aiheuttamien vahinkojen huomioimiseksi. Keskinäinen apu ja tuki luonnonkatastrofin sattuessa on osoitus todellisesta eurooppalaisesta solidaarisuudesta, ja sitä on siis kannatettava. Tästä syystä äänestin mietinnön puolesta.
Franz Obermayr (NI), kirjallinen. – (DE) Mietinnön mukaan on varmistettava, että Portugalille ja Ranskalle myönnettävät varat käytetään infrastruktuurin jälleenrakentamiseen ja että niitä käytetään "uudelleenrahoituksen välineenä". Äänestin sen vuoksi mietinnön puolesta. Luonnonkatastrofista kärsiviä ihmisiä on autettava ja heidän elinolosuhteitaan ja alueen taloudellista vakautta on kohennettava.
Wojciech Michał Olejniczak (S&D), kirjallinen. – (PL) Tuen täysin EU:n solidaarisuusrahaston käyttöönottoa Ranskassa ja Portugalissa sattuneiden luonnonkatastrofien korvaamiseksi. Mielestäni solidaarisuusrahasto on yksi tärkeimpiä välineitä eurooppalaisen identiteetin ja kansalaisten välisen yhteisöllisyydentunteen rakentamiseksi. Puola kuului vuonna 2010 solidaarisuusrahaston tukea saaneisiin maihin, ja tämä sai tiedotusvälineiltä myönteisen vastaanoton. Olisi erittäin tärkeää lisätä yleisön tietoisuutta solidaarisuusrahastosta ja sen käytön tuloksista.
Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, sillä olen yhtä mieltä siitä, että Euroopan unionin yleiseen talousarvioon varainhoitovuodeksi 2010 on syytä ottaa käyttöön Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varoja 66 891 540 euroa maksusitoumus- ja maksumäärärahoina, jotka myönnetään hakemuksesta
– Portugalille maanvyörymien ja tulvien Madeiran saarella aiheuttamien tuhojen korjaamiseksi sekä
Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Kannatan tätä lisätalousarvioesitystä, joka mahdollistaa Euroopan unionin solidaarisuusrahaston käyttöönoton yhteensä 66 891 540 euron tuen myöntämiseksi maksusitoumus- ja maksumäärärahojen muodossa. Tästä summasta 31 255 790 euroa tarkoitettu Portugalille, joka haki tukea Madeiran autonomisella alueella helmikuussa 2010 tapahtuneiden laajojen myrskyvahinkojen vuoksi.
Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Varainhoitoasetuksen 37 artiklan 1 kohdan mukaan komissio voi tehdä lisätalousarvioesityksiä "väistämättömissä, poikkeuksellisissa tai odottamattomissa olosuhteissa". Tässä suhteessa ja EU:n solidaarisuusrahaston käyttöönoton suhteen komissio ehdottaa Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönottoa tuen myöntämiseksi Portugalille ja Ranskalle talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 26 kohdan mukaisesti. Toimielinten välisen sopimuksen perusteella solidaarisuusrahaston varoja voidaan ottaa käyttöön vuosittain enintään 1 miljardi euroa. Rahaston käyttöönoton edellytykset on esitetty tässä sekä solidaarisuusrahaston perustamisesta annetussa neuvoston asetuksessa N:o 2012/2002. On tärkeää todeta, että rahaston tavoitteena ei ole yksityisten vahinkojen vaan infrastruktuurin korjaaminen ja että rahasto on uudelleenrahoituksen väline. Komissio on tehnyt vuoden 2010 aikana vain yhden ehdotuksen solidaarisuusrahaston varojen käyttöön ottamisesta; tämä oli 24. syyskuuta 2010 tehty ehdotus 13,02 miljoonan euron käyttöönotosta Irlannissa marraskuussa 2009 tapahtuneiden tulvien seurauksena (KOM(2010)0534).
Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. – (PT) Tämän Euroopan parlamentin asiakirjan tarkoituksena on hyväksyä neuvoston kanta lisätalousarvioesityksestä nro 9/2010 solidaarisuusrahaston käyttöönoton edellyttämisen muutosten toteuttamiseksi. Komissio katsoi Madeiralla tapahtuneen katastrofin "luonnonmullistukseksi" ja Ranskan tapahtumat "poikkeukselliseksi alueelliseksi katastrofiksi" ja hyväksyi molempien maiden viranomaisten tekemät varojen käyttöönottoa koskevat hakemukset.
Varainhoitoasetuksen mukaan komissio voi tehdä lisätalousarvioesityksiä "väistämättömissä, poikkeuksellisissa tai odottamattomissa olosuhteissa". Tässä tapauksessa komissio ehdotti solidaarisuusrahaston käyttöönottoa 31 255 790 euron tuen myöntämiseksi Portugalille ja 35 635 750 euron tuen myöntämiseksi Ranskalle. Tuen yhteismäärä on siis 66 891 540 euroa. Me hyväksymme tänään eurooppalaisen yhteisvastuun nimissä tämän summan vähentämisen budjettikohdan 06 04 14 03 – Talouden elpymistä edistävät energiahankkeet – Euroopan merituulivoimaverkko – maksumäärärahoista infrastruktuurin korjausten ja jälleenrakentamisen rahoittamiseksi katastrofien koettelemilla alueilla.
Kannatan hyväksyttyä toimenpidettä, mutta pidän valitettavana rahaston käyttöönottomenettelyn hitautta, sillä kotialuettani, Madeiran autonomista aluetta, on koetellut tuhoisa tragedia.
Jean-Pierre Audy (PPE), kirjallinen. – (FR) Kannatin äänestyksessä erinomaisen italialaisen kollegani Barbara Materan mietintöä ehdotuksesta päätökseksi ottaa käyttöön 2,2 miljoonaa euroa Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) varoja Slovenian auttamiseksi, koska maa kärsii irtisanomisista tekstiilialalla. Kyseessä on yritys nimeltä Mura European Fashion Design, joka on irtisanonut 2 554 työntekijää. Mielestäni on kummallista, että irtisanotuista 2 554 työntekijästä 583:lla – toisin sanoen 22,8 prosentilla – on pitkäaikainen terveysongelma tai vamma. En tiedä, täyttävätkö he EGR:n myöntämisedellytykset. On syytä huomata, että 1 114 työntekijää 2 554 irtisanotusta työntekijästä ei ole suorittanut "ei ole suorittanut peruskoulun ala-astetta". On perusteltua asettaa kyseenalaiseksi työntekijöiden koulutustaso ja sopivuus nykyisten alan normien kannalta. Asetan kyseenalaiseksi niiden Slovenian työ-, perhe- ja sosiaaliasioista vastaavan ministeriön virkamiesten riippumattomuuden, jotka toimivat näitä kustannuksia valvovina sääntelyviranomaisina.
Jean-Luc Bennahmias (ALDE), kirjallinen. – (FR) Jäsen Materan päätöslauselmat, jotka puoltavat Euroopan globalisaatiorahaston käyttöönottoa kuudessa eri tapauksessa, ovat täysin perusteltuja hänen viime täysistunnossa esittämiensä ehdotusten tapaan. Globalisaatiorahasto tarjoaa tukea työntekijöille, jotka kärsivät globalisaation haittavaikutuksista Sloveniassa, Saksassa, Puolassa ja Espanjassa. Olen aina pitänyt globalisaatiorahaston käyttöä tehokkaana, sillä se saa aikaan konkreettisia tuloksia ja vastaa tarkkaan määriteltyihin ja tunnistettaviin tarpeisiin. Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan jäsenenä minun oli yksinkertaisesti pakko äänestää näiden päätöslauselmien puolesta.
Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Koska Slovenia on esittänyt tukihakemuksen, jossa on kyse 2 554 työntekijän irtisanomisesta vaatealalla toimivassa yrityksessä nimeltä Mura European Fashion Design, äänestin päätöslauselman puolesta, koska olen samaa mieltä komission esityksen ja parlamentin siihen esittämien tarkistusten kanssa. Katson myös, että komission ehdotuksen perusteluosassa annetaan selvät ja yksityiskohtaiset tiedot hakemuksesta, analysoidaan tukikelpoisuuskriteerejä ja selitetään, mitkä syyt ovat johtaneet hyväksymiseen parlamentin määrittämien vaatimusten mukaisesti.
Mário David (PPE), kirjallinen. – (PT) Rakenneuudistusten ja tuotannonsiirtojen vuoksi irtisanottujen työntekijöiden tuen on oltava dynaamista ja joustavaa, jotta sitä voidaan antaa nopeasti ja tehokkaasti. Kansainvälisen kaupan rakenneuudistusten valossa on tärkeää, että EU:n talous voi nopeasti panna täytäntöön politiikkoja, joilla tuetaan tällaisten muutosten uhreiksi joutuneita työntekijöitä samalla kun annetaan heille taidot, joita nopea paluu työmarkkinoille edellyttää. Tästä syystä taloudellista tukea olisi myönnettävä tapauskohtaisesti. On myös tärkeää korostaa, ettei tuella korvata tavallisesti yrityksille kuuluvaa vastuuta eikä sitä ole tarkoitettu yritysten rahoittamiseen ja rakennemuutoksiin. Koska Slovenia on esittänyt tukihakemuksen, jossa on kyse 2 554 työntekijän irtisanomisesta Pomurjen NUTS III -alueella vaatealalla toimivassa yrityksessä nimeltä Mura European Fashion Design, koska 7 prosenttia Pomurjen alueen työssä käyvästä väestöstä oli Muran palveluksessa ja koska alueen tulotaso oli jo ennestään Slovenian keskimääräistä tulotasoa matalampi, äänestän Euroopan globalisaatiorahaston käyttöönottoa Sloveniassa koskevan mietinnön puolesta.
Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan parlamentti on viime kuukausien aikana antanut hyväksyntänsä maailmankaupan merkittävien rakennemuutosten seurauksista kärsivien työntekijöiden tukemiseksi perustetun Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) käyttöönotolle useita kertoja; mielestäni tämä kertoo hyvin Eurooppaa koettelevan kriisin vakavuudesta. EGR ei ole ratkaisu kriisiin, mutta sen tarjoama apu on erittäin merkittävää. Tässä tapauksessa avun tarkoituksena on puuttua slovenialaisen Mura European Fashion Designin irtisanomisten seurauksiin; tämä vaatealan yritys irtisanoi 2 554 työntekijää. Maailmankaupan rakennemuutokset ovat vaikuttaneet erityisen raskaasti vaatealaan, joka kärsii vaatteiden halpatuonnin vaikutuksista.
José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Ottaen huomioon maailmanlaajuisen talouskriisin sosiaaliset vaikutukset erityisesti työllisyyteen Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) asianmukainen käyttö on hyvin tärkeää monien eurooppalaisten ihmisten ja perheiden hädän lieventämisessä sekä heidän sosiaalisen integroitumisensa ja ammattikehityksensä tukemisessa samalla kun kehitetään uutta koulutettua työvoimaa yritysten tarpeisiin ja vauhditetaan taloutta. Sloveniaa koskeva toimintasuunnitelma on laadittu tässä tilanteessa; se koskee slovenialaisen vaatealan yrityksen Mura European Fashion Designin päätöstä irtisanoa 2 554 työntekijää. Toivon tämän vuoksi, että EU:n toimielimet kaksinkertaistavat ponnistelunsa sellaisten toimenpiteiden täytäntöön panemiseksi, joilla nopeutetaan niinkin merkittävän resurssin kuin EGR:n käyttöä ja parannetaan sen käyttöastetta, sillä tällä hetkellä käyttöaste on hyvin matala. Tänä vuonna haettiin vain 11:tä prosenttia saatavilla olleista 500 miljoonasta eurosta.
João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Kuukausi toisensa jälkeen jätetään hakemuksia Euroopan globalisaatiorahaston käyttöön ottamiseksi. Nyt meillä on kahdeksan uutta hakemusta neljältä jäsenvaltiolta: Slovenialta, Saksalta, Puolalta ja Espanjalta. Sadat muut eri alojen yritykset ovat sulkemassa oviaan niin autoteollisuudessa kuin tekstiilialalla ja vähittäiskaupan alalla. Kaikkiaan on irtisanottu yli 6 500 työntekijää (tarkkaan ottaen 6 592). Jos tähän vielä lisätään kuukausi sitten keskustelun aiheena olleet irtisanomiset, irtisanottuja on yhteensä lähes 10 000.
Antaessamme hyväksyntämme rahaston käyttöönotolle en voi olla toistamatta, että tässä tilanteessa me todella tarvitsisimme peräeroa uusliberaaleihin politiikkoihin, jotka ovat aiheuttaneet Euroopan unionin maissa näkyvän taloudellisen ja sosiaalisen katastrofin. Lievittäviä toimenpiteitä tarvitaan toki, mutta myös tilanteen perimmäisiin syihin on puututtava.
Meidän on kiireesti pantava täytäntöön ehdotus, jonka esitimme keskusteltaessa vuoden 2011 talousarviosta. Meidän on perustettava työllisyyttä ja kestävää kehitystä koskeva eurooppalainen ohjelma, johon kohdennetaan 1 prosentti EU:n bruttokansantuotteesta ja jäsenvaltioilta saatavia lisävaroja. Ohjelman tavoitteena on saavuttaa todellinen lähentyminen edistämällä kunkin valtion mahdollisuuksia, sen resurssien kestävää käyttöä, investointeja tuotantoon ja sellaisten työpaikkojen luomista, joihin kuuluu oikeuksia.
Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) varojen käyttöönottoa Slovenian hyväksi koskevan ehdotuksen puolesta, koska minusta väline on arvokas resurssi talouskriisin vuoksi vaikeuksiin joutuneiden työntekijöiden tukemiseksi. EGR perustettiin vuonna 2006 tarjoamaan käytännön tukea yritysten uudelleensijoittautumisen tai vuoden 2009 tarkistuksen jälkeen talouskriisin vuoksi työttömiksi joutuneille työntekijöille ja heidän auttamisekseen integroitumaan uudelleen työmarkkinoille.
Tämänpäiväisessä äänestyksessä oli kyse avusta slovenialaisen vaatealan yrityksen Mura European Fashion Designin irtisanomille 2 554 työntekijälle; EGR:n rahoittaman tuen määrä on 2 247 940 euroa. Totean lopuksi olevani tyytyväinen mietinnön hyväksymiseen, sillä se osoittaa, että EGR on hyödyllinen ja tehokas resurssi globalisaation ja talouskriisin aiheuttaman työttömyyden torjumisessa.
David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Kannatan Euroopan globalisaatiorahaston käyttöönottoa slovenialaisyritys Mura European Fashion Designin irtisanomien 2 554 työntekijän auttamiseksi. Toivon, että 2,2 miljoonan euron tuki auttaa työntekijöitä ja aluetta toipumaan nopeasti niitä kohdanneista rakennemuutoksista.
Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Äänestän tyhjää huomaavaisuudesta Mura-konsernin slovenialaisia työntekijöitä kohtaan, jotka on uhrattu globalisaation alttarille. Tilanteessa, johon Euroopan unionin puoltama uusiliberalistinen politiikka on heidät ajanut, voisi tuntea houkutusta äänestää mietintöä vastaan ottaen huomioon tämän avustuksen mitättömän määrän. Silti sekin vähä, mitä annetaan, voi helpottaa heidän kärsimystään. Se ei vähennä Euroopan globalisaatiorahaston logiikan sietämättömyyttä. Rahasto tukee ajattelua, jonka perusteella konsernin omistavat sijoitusrahastot ja konserniin investoineet pankit tekevät voittoa heidän kustannuksellaan.
Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) EU on solidaarisuuden alue ja Euroopan globalisaatiorahasto (EGR) on osa sitä. Tämä tuki on välttämätöntä työttömien ja globalisoituneessa maailmassa tapahtuvien tuotannonsiirtojen uhrien auttamiseksi. Yhä useammat yritykset siirtävät tuotantoaan käyttäen hyväksi monien maiden, varsinkin Kiinan ja Intian, alhaisempia työvoimakustannuksia, ja tämä on vahingoksi maille, jotka kunnioittavat työntekijöiden oikeuksia. EGR:n tarkoituksena on auttaa yritysten tuotannonsiirtojen uhreiksi joutuneita työntekijöitä ja se on erittäin tärkeä toimija helpotettaessa heidän työllistymistään uudelleen. Muut EU:n jäsenvaltiot ovat aiemmin käyttäneet EGR:n varoja, joten nyt on syytä myöntää tukea Slovenialle, joka on esittänyt tukihakemuksen. Slovenian hakemus koskee vaatealan yrityksen Mura European Fashion Designin päätöstä irtisanoa 2 554 työntekijää.
Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (LV) Äänestin mietinnön puolesta, kuten olen tehnyt aiemminkin Euroopan globalisaatiorahaston käyttöönottoa koskevissa äänestyksissä. Meidän on tuettava irtisanottuja työntekijöitä ja annettava heille mahdollisuus käyttää osaamistaan eri aloilla. On todella sääli, että Latvia ei ole käyttänyt tätä tilaisuutta hyväkseen, vaikka 15 prosenttia Latvian väestöstä on vailla työtä ja vaikka olen ollut henkilökohtaisesti yhteydessä Latvian tasavallan pääministeriin ja kertonut hänelle mahdollisuudesta hakea Euroopan globalisaatiorahaston tukea. Näyttää siltä, että Latvian tasavallan johtajien toimettomuudesta on ilmoitettava Euroopan komissiolle. Yli 100 000 latvialaista on jo lähtenyt kotimaastaan. Näyttää siltä, että Latvian hallitus ei välitä lainkaan näiden ihmisten kohtalosta.
Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Slovenialainen vaatealan yritys Mura European Fashion Design joutui irtisanomaan 21. lokakuuta 2009 ja 20. helmikuuta 2010 välisenä aikana 2 554 työntekijää talous- ja rahoituskriisin seurauksena. Tästä syystä Slovenia hakee 2 247 940 euroa Euroopan globalisaatiorahastolta voidakseen toteuttaa toimenpiteitä, joiden avulla irtisanotut työntekijät voivat pian palata työmarkkinoille. Äänestin mietinnön puolesta, koska rahaston käyttöönotto on täysin perusteltua.
Franz Obermayr (NI), kirjallinen. – (DE) Jäsen Materan mietinnön mukaan meidän on tuettava globaalin rahoitus- ja talouskriisin seurauksena irtisanottujen slovenialaistyöntekijöiden paluuta työmarkkinoille. Mielestäni tällaista aloitetta on tuettava, ja äänestin siksi mietinnön puolesta.
Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Koska Slovenia on esittänyt tukihakemuksen, jossa on kyse 2 554 työntekijän irtisanomisesta vaatealalla toimivassa yrityksessä nimeltä Mura European Fashion Design, äänestin päätöslauselman puolesta, koska olen samaa mieltä komission esityksen ja parlamentin siihen esittämien tarkistusten kanssa.
Olen samaa mieltä myös seuraavista seikoista:
– Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR) pitäisi tukea yksittäisten irtisanottujen työntekijöiden uudelleen integroitumista työelämään, ja toistaisin, että EGR:n tuki ei korvaa toimia, jotka kuuluvat kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten nojalla yritysten vastuulle, eikä EGR:stä rahoiteta myöskään yritysten tai toimialojen rakenneuudistuksia,
– EGR:n toimivuutta ja lisäarvoa on arvioitava 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen mukaisten ohjelmien ja muiden välineiden yleisarvioinnissa.
Kannatan komission ehdotusta, joka koskee vaihtoehtoisen maksumäärärahojen lähteen perustamista käyttämättä jääneiden Euroopan sosiaalirahaston varojen sijaan ottaen huomioon, että Euroopan parlamentti on useita kertoja muistuttanut, että EGR luotiin erilliseksi erityisvälineeksi, jolla on omat tavoitteet ja määräajat, ja että siirtoja varten on näin ollen yksilöitävä asianmukaiset budjettikohdat.
Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Slovenian hakemus Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) käyttöön ottamiseksi tilanteessa, jossa vaatealan yritys Mura European Fashion Design on irtisanonut 21. lokakuuta 2009 ja 20. helmikuuta 2010 välisenä aikana 2 554 työntekijää, täyttää kaikki myöntämisedellytykset. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 546/2009, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2009, Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1927/2006 muuttamisesta määrätään, että EGR:n toimialaa laajennetaan tilapäisesti tällaisten tilanteiden kattamiseksi, joissa "vähintään 500 työntekijää vähennetään neljän kuukauden aikana jäsenvaltiossa sijaitsevasta yhdestä yrityksestä" globaalin rahoitus- ja talouskriisin välittömän seurauksena. Tästä syystä äänestin päätöslauselman puolesta ja toivon, että EGR:n varojen käyttöönotto auttaa näitä työntekijöitä palaamaan työmarkkinoille.
Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Koska Saksa on esittänyt tukihakemuksen, jossa on kyse yhteensä 1 181 työntekijän irtisanomisesta Baden-Württembergin osavaltiossa toimivan, painokoneita valmistavan Heidelberger Druckmaschinen'in neljässä tuotantoyksikössä, äänestin päätöslauselman puolesta, koska olen samaa mieltä komission esityksen ja parlamentin siihen esittämien tarkistusten kanssa. Pidän myös tärkeänä varmistaa, että Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR) tuetaan yksittäisten irtisanottujen työntekijöiden uudelleen integroitumista työelämään. Haluan toistaa, että EGR:n tuki ei korvaa toimia, jotka kuuluvat kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten nojalla yritysten vastuulle, eikä EGR:stä rahoiteta myöskään yritysten tai toimialojen rakenneuudistuksia,
Mário David (PPE), kirjallinen. – (PT) Rakenneuudistusten ja tuotannonsiirtojen vuoksi irtisanottujen työntekijöiden tuen on oltava dynaamista ja joustavaa, jotta sitä voidaan antaa nopeasti ja tehokkaasti. Kansainvälisen kaupan rakenneuudistusten valossa on tärkeää, että EU:n talous voi nopeasti panna täytäntöön politiikkoja, joilla tuetaan tällaisten muutosten uhreiksi joutuneita työntekijöitä samalla kun annetaan heille taidot, joita nopea paluu työmarkkinoille edellyttää. Tästä syystä taloudellista tukea olisi myönnettävä tapauskohtaisesti. On myös tärkeää korostaa, ettei tuella korvata tavallisesti yrityksille kuuluvaa vastuuta eikä sitä ole tarkoitettu yritysten rahoittamiseen ja rakennemuutoksiin. Koska Saksa on esittänyt tukihakemuksen, jossa on kyse yhteensä 1 181 työntekijän irtisanomisesta Baden-Württembergin osavaltiossa toimivan, painokoneita valmistavan Heidelberger Druckmaschinen'in neljässä tuotantoyksikössä, äänestän tämän Euroopan globalisaatiorahaston käyttöönottoa Saksassa koskevan mietinnön puolesta.
Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Olemme tänään hyväksymässä 8 308 555 euron tukipaketin myöntämistä Euroopan globalisaatiorahastosta Saksalle niiden ongelmien ratkaisemiseksi, joita on aiheutunut yhteensä 1 181 työntekijän irtisanomisesta Baden-Württembergin osavaltiossa toimivan, painokoneita valmistavan Heidelberger Druckmaschinen'in neljässä tuotantoyksikössä. Kuten olen aina muistuttanut, vaikka tällainen apu on hyvin tärkeää tämänhetkisten vaikeuksien lievittämiseksi, se ei ole lopullinen ratkaisu eurooppalaista teollisuutta vaivaaviin ongelmiin, jotka liittyvät sekä kohtaamaamme talouskriisiin että Euroopan tarpeeseen mukautua muuttuvaan maailmaan, jossa kilpailukyky on keskeinen edellytys.
José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Ottaen huomioon maailmanlaajuisen talouskriisin sosiaaliset vaikutukset erityisesti työllisyyteen Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) asianmukainen käyttö on hyvin tärkeää monien eurooppalaisten ihmisten ja perheiden hädän lieventämisessä sekä heidän sosiaalisen integroitumisensa ja ammattikehityksensä tukemisessa samalla kun kehitetään uutta koulutettua työvoimaa yritysten tarpeisiin ja vauhditetaan taloutta. Saksaa koskeva toimintasuunnitelma on laadittu tässä tilanteessa; se koskee yhteensä 1 181 työntekijän irtisanomista Baden-Württembergin osavaltiossa toimivan, painokoneita valmistavan Heidelberger Druckmaschinen'in neljässä tuotantoyksikössä. Toivon tämän vuoksi, että EU:n toimielimet kaksinkertaistavat ponnistelunsa sellaisten toimenpiteiden täytäntöön panemiseksi, joilla nopeutetaan niinkin merkittävän resurssin kuin EGR:n käyttöä ja parannetaan sen käyttöastetta, sillä tällä hetkellä käyttöaste on hyvin matala. Tänä vuonna haettiin vain 11:tä prosenttia saatavilla olleista 500 miljoonasta eurosta.
Peter Jahr (PPE), kirjallinen. – (DE) Tämänpäiväisellä päätöksellä myönnetään Baden-Württembergin osavaltiossa toimivan Heidelberger Druckmaschinen AG:n irtisanomisuhan alaisille työntekijöille noin 8 miljoonaa euroa tukea Euroopan globalisaatiorahastosta. Varoilla on autettava työntekijöitä työllistymään uudelleen mahdollisimman nopeasti. Pidän hyvin tärkeänä sitä, että varat saadaan näiden ihmisten käyttöön nopeasti ja ilman merkittävää byrokraattista kitkahäviötä. Apua tarvitaan nyt eikä kuuden kuukauden tai vuoden päästä. Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden on myös rohjettava tekemään muutakin kuin vain lievittämään globalisaation kielteisiä vaikutuksia. Globalisaatio on prosessi, jonka kehitykseen me voimme ja jonka kehitykseen meidän täytyy vaikuttaa.
Wolf Klinz (ALDE), kirjallinen. – (DE) Äänestin tyhjää siitä syystä, että Saksan vapaa demokraattipuolue suhtautuu Euroopan globalisaatiorahastoon varauksellisesti mutta myös siitä syystä, että Heidelberger Druckmaschinen AG:n osakkeenomistajana olisin mahdollisesti joutunut eturistiriitaan.
Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) varojen käyttöönottoa Saksan hyväksi koskevan ehdotuksen puolesta, koska minusta väline on arvokas resurssi talouskriisin vuoksi vaikeuksiin joutuneiden työntekijöiden tukemiseksi. EGR perustettiin vuonna 2006 tarjoamaan käytännön tukea yritysten uudelleensijoittautumisen tai vuoden 2009 tarkistuksen jälkeen talouskriisin vuoksi työttömiksi joutuneille työntekijöille ja heidän auttamisekseen integroitumaan uudelleen työmarkkinoille.
Tämänpäiväisessä äänestyksessä oli kysymys tukihakemuksesta, joka koskee yhteensä 1 181 työntekijän irtisanomista Baden-Württembergin osavaltiossa toimivan, painokoneita valmistavan Heidelberger Druckmaschinen'in neljässä tuotantoyksikössä. Tuen määrä on 8 308 555 euroa ja sen rahoittaa EGR. Totean lopuksi olevani tyytyväinen mietinnön hyväksymiseen, sillä se osoittaa, että EGR on hyödyllinen ja tehokas resurssi globalisaation ja talouskriisin aiheuttaman työttömyyden torjumisessa.
David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Euroopan globalisaatiorahasto on perustettu sellaisten työntekijöiden tukemiseksi, jotka kärsivät maailmankaupassa tapahtuneiden merkittävien rakennemuutosten seurauksista. 1 181 työntekijän irtisanominen Baden-Württembergin osavaltiossa toimivan, painokoneita valmistavan Heidelberger Druckmaschinen AG:n neljässä tuotantoyksikössä vastaa täysin tätä tarkoitusta. Tästä syystä kannatin 8 308 555 euron käyttöönottoa irtisanottujen tukemiseksi.
Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Äänestän tyhjää huomaavaisuudesta Heidelberger Druckmaschinen konsernin saksalaisia työntekijöitä kohtaan, jotka on uhrattu globalisaation alttarille. Tilanteessa, johon Euroopan unionin puoltama uusiliberalistinen politiikka on heidät ajanut, voisi tuntea houkutusta äänestää mietintöä vastaan ottaen huomioon tämän avustuksen mitättömän määrän. Silti sekin vähä, mitä annetaan, voi helpottaa heidän kärsimystään. Se ei vähennä Euroopan globalisaatiorahaston logiikan sietämättömyyttä. Rahasto tukee ajattelua, jonka perusteella tämä konserni – maailman johtava painokoneiden valmistaja – siirtää toimintonsa muualle lisätäkseen voittojaan.
Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) EU on solidaarisuuden alue ja Euroopan globalisaatiorahasto (EGR) on osa sitä. Tämä tuki on välttämätöntä työttömien ja globalisoituneessa maailmassa tapahtuvien tuotannonsiirtojen uhrien auttamiseksi. Yhä useammat yritykset siirtävät tuotantoaan käyttäen hyväksi monien maiden, varsinkin Kiinan ja Intian, alhaisempia työvoimakustannuksia, ja tämä on vahingoksi maille, jotka kunnioittavat työntekijöiden oikeuksia. EGR:n tarkoituksena on auttaa yritysten tuotannonsiirtojen uhreiksi joutuneita työntekijöitä ja se on erittäin tärkeä toimija helpotettaessa heidän työllistymistään uudelleen. Muut EU:n jäsenvaltiot ovat aiemmin käyttäneet EGR:n varoja, joten nyt on syytä myöntää tukea Saksalle, joka on hakenut tukea Baden-Württembergin osavaltiossa toimivan, painokoneita valmistavan Heidelberger Druckmaschinen'in irtisanottua yhteensä 1 181 työntekijää neljässä tuotantoyksikössä.
Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Talouskriisin vaikutukset tuntuvat yhä kaikkialla Euroopassa. Myös Saksassa osa yrityksistä taistelee selviytyäkseen ja irtisanoo huomattavia määriä työntekijöitä. Painokoneita valmistava Druckmaschinen AG, jonka toimii Heidelbergissä, joutui kriisin seurauksena irtisanomaan 26. tammikuuta 2010 ja 26. toukokuuta 2010 välisenä aikana 1 181 työntekijää. Saksan liittotasavalta on tästä syystä hakenut Euroopan globalisaatiorahastolta tukea 8 308 555 euroa. Äänestän mietinnön puolesta, sillä kaikki varojen käyttöönoton edellytykset täyttyvät.
Franz Obermayr (NI), kirjallinen. – (DE) Kannatan rahaston käyttöönottoa tämän hakemuksen yhteydessä, sillä varoilla voidaan tarjota lisätukea työntekijöille, jotka kärsivät maailmankaupan suurten rakennemuutosten seurauksista sekä auttamaan heidän palaamistaan työmarkkinoille. Äänestin sen vuoksi mietinnön puolesta.
Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Koska Saksa on esittänyt tukihakemuksen, jossa on kyse yhteensä 1 181 työntekijän irtisanomisesta Baden-Württembergin osavaltiossa toimivan, painokoneita valmistavan Heidelberger Druckmaschinen'in neljässä tuotantoyksikössä, äänestin päätöslauselman puolesta, koska olen samaa mieltä komission esityksen ja parlamentin siihen esittämien tarkistusten kanssa.
Olen samaa mieltä myös seuraavista seikoista:
– Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR) pitäisi tukea yksittäisten irtisanottujen työntekijöiden uudelleen integroitumista työelämään, ja toistaisin, että EGR:n tuki ei korvaa toimia, jotka kuuluvat kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten nojalla yritysten vastuulle, eikä EGR:stä rahoiteta myöskään yritysten tai toimialojen rakenneuudistuksia,
– EGR:n toimivuutta ja lisäarvoa on arvioitava 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen mukaisten ohjelmien ja muiden välineiden yleisarvioinnissa.
Kannatan komission ehdotusta, joka koskee vaihtoehtoisen maksumäärärahojen lähteen perustamista käyttämättä jääneiden Euroopan sosiaalirahaston varojen sijaan ottaen huomioon, että Euroopan parlamentti on useita kertoja muistuttanut, että EGR luotiin erilliseksi erityisvälineeksi, jolla on omat tavoitteet ja määräajat, ja että siirtoja varten on näin ollen yksilöitävä asianmukaiset budjettikohdat.
Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Saksa on hakenut Euroopan globalisaatiorahastolta tukea Baden-Württembergin osavaltiossa toimivan, painokoneita valmistavan Heidelberger Druckmaschinen'in irtisanottua 26. tammikuuta ja 26. toukokuuta 2010 välisenä aikana yhteensä 1 181 työntekijää neljässä tuotantoyksikössä, ja Saksan hakemus täyttää kaikki lainmukaiset tukikelpoisuusvaatimukset. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 546/2009, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2009, Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1927/2006 muuttamisesta määrätään, että EGR:n toimialaa laajennetaan tilapäisesti tällaisten tilanteiden kattamiseksi, joissa "vähintään 500 työntekijää vähennetään neljän kuukauden aikana jäsenvaltiossa sijaitsevasta yhdestä yrityksestä" globaalin rahoitus- ja talouskriisin välittömän seurauksena. Tästä syystä äänestin päätöslauselman puolesta ja toivon, että EGR:n varojen käyttöönotto auttaa näitä työntekijöitä palaamaan työmarkkinoille.
Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. – (DE) Heidelberger Druckmaschinen'in hakemusta lukuun ottamatta olen äänestänyt varauksetta kaikkien tänään käsiteltyjen Euroopan globalisaatiorahaston käyttöönottoa koskevien hakemusta puolesta, sillä kannatan Euroopan globalisaatiorahaston perusideaa ja pidän erityisen tärkeänä tukea ihmisiä, jotka ovat menettäneet työnsä globalisaation seurauksena ilman omaa syytään. Edellä mainitsemani yrityksen, Heidelberger Druckmaschinen'in, kohdalla äänestin kuitenkin tyhjää, sillä suhtaudun sen hakemukseen varauksella. Heidelberger Druckmaschinen on saksalaisen konetekniikan huippuesimerkki. Se teki huomattavaa voittoa useiden vuosien ajan.
Pari–kolme viime vuotta ovat kieltämättä olleet taloudellisesti vaikeita. Heidelberger Druckmaschinen reagoi suuryrityksille ominaiseen tapaan. Se vähensi työntekijöitä korkean palkkatason alueilla, toisin sanoen Saksassa, ja samanaikaisesti investoi ja lisäsi työntekijöitä Kiinassa, jossa palkat ovat matalat. Jos tällaisen prosessin yhteydessä haetaan Euroopan globalisaatiorahaston käyttöönottoa, niin kyse on hyvin kielteisestä esimerkistä, jossa kansainvälinen yritys keplottelee itsensä eroon sosiaalisesta vastuusta käyttämällä väärin sosiaalisesti merkittävää ja hyvin vastuullista EU:n välinettä.
Jean-Pierre Audy (PPE), kirjallinen. – (FR) Kannatin äänestyksessä italialaisen kollegani Barbara Materan mietintöä ehdotuksesta päätökseksi ottaa käyttöön 0,6 miljoonaa euroa Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) varoja Puolan auttamiseksi, koska maa kärsii irtisanomisista autoteollisuudessa. Kaksi autoteollisuuden yritystä on irtisanonut Puolassa yhteensä 590 työntekijää. Kannatan sitä, että tätä tukea hallinnoivat ja valvovat Puolassa Euroopan sosiaalirahastosta vastaavat tahot, minkä ansiosta hallinnointi- ja valvontakulut jäävät 2 000 euroon. Haluan jäsen Materan tavoin onnitella komissiota siitä, että se on EGR:n käyttöönoton yhteydessä ehdottanut vaihtoehtoista maksusitoumusmäärärahojen rahoituslähdettä käyttämättä jääneiden Euroopan sosiaalirahaston varojen sijaan. Pidän kuitenkin valitettavana sitä, että EGR:n käyttöönotto rahoitetaan tässä tapauksessa vähentämällä pk-yritysten ja innovoinnin tukemiseen tarkoitettuja maksumäärärahoja. On valitettavaa, että komissio on epäonnistunut kilpailukykyä ja innovointia tukevien ohjelmien täytäntöönpanossa erityisesti talouskriisin aikana, jolloin tuen tarve todennäköisesti kasvaa huomattavasti.
Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Ottaen huomioon, että Puola on esittänyt tukihakemuksen, jossa on kyse 590 työntekijän irtisanomisesta kahdessa samalle NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolle 29 (moottoriajoneuvojen, perävaunujen ja puoliperävaunujen valmistus) luokiteltavassa yrityksessä Wielkopolskien NUTS II -alueella, äänestin päätöslauselman puolesta, koska olen samaa mieltä komission esityksen ja parlamentin siihen esittämien tarkistusten kanssa. Kannatan myös komission EGR:n käyttöönoton yhteydessä tekemää ehdotusta, joka koskee vaihtoehtoisen maksumäärärahojen lähteen perustamista käyttämättä jääneiden Euroopan sosiaalirahaston varojen sijaan ottaen huomioon, että Euroopan parlamentti on useita kertoja muistuttanut, että EGR luotiin erilliseksi erityisvälineeksi, jolla on omat tavoitteet ja määräajat, ja että siirtoja varten on näin ollen yksilöitävä asianmukaiset budjettikohdat.
Mário David (PPE), kirjallinen. – (PT) Rakenneuudistusten ja tuotannonsiirtojen vuoksi irtisanottujen työntekijöiden tuen on oltava dynaamista ja joustavaa, jotta sitä voidaan antaa nopeasti ja tehokkaasti. Maailmankaupan rakennemuutokset huomioon ottaen on tärkeää, että Euroopan talous kykenee panemaan tehokkaasti täytäntöön välineitä, jotka on suunniteltu muutoksista kärsivien työntekijöiden tukemiseksi ja tarjoamaan heille uusia taitoja, jotta he voivat integroitua nopeasti uudelleen työmarkkinoille. Tästä syystä taloudellista tukea olisi myönnettävä tapauskohtaisesti. On myös tärkeää korostaa, ettei tuella korvata tavallisesti yrityksille kuuluvaa vastuuta eikä sitä ole tarkoitettu yritysten rahoittamiseen ja rakennemuutoksiin. Ottaen huomioon, että Puola on esittänyt tukihakemuksen, jossa on kyse 590 työntekijän irtisanomisesta kahdessa samalle NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolle 29 (moottoriajoneuvojen, perävaunujen ja puoliperävaunujen valmistus) luokiteltavassa yrityksessä Wielkopolskien alueella, äänestän tämän mietinnön puolesta ja sitä kautta Euroopan globalisaatiorahaston käyttöön ottamiseksi Puolaa varten.
Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Talous- ja rahoituskriisi, jota käymme läpi, sekä maailmankaupan rakenteen vaihteluiden aiheuttamat jatkuvat työmarkkinoiden muutokset ovat ajaneet lukuisia ihmisiä työttömyyteen, joka on monissa tapauksissa pitkäaikaista. Euroopan globalisaatiorahasto luotiin toimimaan tämänkaltaisissa tilanteissa. Tässä nimenomaisessa tapauksessa on kyse yli 600 000 euron käyttöön ottamisesta Puolaa varten tukemaan 613 henkilöä, jotka on irtisanottu kahdesta autoteollisuusyrityksestä 1. maaliskuuta 2009 ja 30. marraskuuta 2009 välisenä aikana. Komissio katsoi hakemuksen arvioinnissaan asianmukaiseksi, totesi sen täyttävän annetut vaatimukset ja suosittelee siksi sen hyväksymistä. Tästä syystä äänestin mietinnön puolesta.
José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Ottaen huomioon maailmanlaajuisen talouskriisin sosiaaliset vaikutukset erityisesti työllisyyteen Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) asianmukainen käyttö on hyvin tärkeää monien eurooppalaisten ihmisten ja perheiden hädän lieventämisessä sekä heidän sosiaalisen integroitumisensa ja ammattikehityksensä tukemisessa samalla kun kehitetään uutta koulutettua työvoimaa yritysten tarpeisiin ja vauhditetaan taloutta. Tässä yhteydessä Puolalle esitetään toimintasuunnitelmaa, joka koskee 613 irtisanomista kahdessa samalle NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolle 29 (moottoriajoneuvojen, perävaunujen ja puoliperävaunujen valmistus) luokiteltavassa yrityksessä Wielkopolskien NUTS II -alueella. Toivon tämän vuoksi, että EU:n toimielimet kaksinkertaistavat ponnistelunsa sellaisten toimenpiteiden täytäntöön panemiseksi, joilla nopeutetaan niinkin merkittävän resurssin kuin EGR:n käyttöä ja parannetaan sen käyttöastetta, sillä tällä hetkellä käyttöaste on hyvin matala. Tänä vuonna haettiin vain 11:tä prosenttia saatavilla olleista 500 miljoonasta eurosta.
Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) varojen käyttöönottoa Puolan hyväksi koskevan ehdotuksen puolesta, koska minusta väline on arvokas resurssi talouskriisin vuoksi vaikeuksiin joutuneiden työntekijöiden tukemiseksi. EGR perustettiin vuonna 2006 tarjoamaan käytännön tukea yritysten uudelleensijoittautumisen tai vuoden 2009 tarkistuksen jälkeen talouskriisin vuoksi työttömiksi joutuneille työntekijöille ja heidän auttamisekseen integroitumaan uudelleen työmarkkinoille.
Tukihakemus koski 1 104 henkilön irtisanomista (joista tuen piiriin on rajattu 590 henkilöä) kahdessa samalle NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolle 29 (moottoriajoneuvojen, perävaunujen ja puoliperävaunujen valmistus) luokiteltavassa yrityksessä. Tuen määrä on 633 077 euroa ja sen rahoittaa EGR. Totean lopuksi olevani tyytyväinen mietinnön hyväksymiseen, sillä se osoittaa, että EGR on hyödyllinen ja tehokas resurssi globalisaation ja talouskriisin aiheuttaman työttömyyden torjumisessa.
David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Komissio on ehdottanut 633 077 euron myöntämistä Euroopan globalisaatiorahastosta kahden moottoriajoneuvoja, perävaunuja ja puoliperävaunuja valmistavan yrityksen irtisanomien 1 104 työntekijän auttamiseksi Puolassa. Äänestin tämän esityksen puolesta.
Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Äänestän tyhjää huomaavaisuudesta Puolan autoteollisuuden työntekijöitä kohtaan, jotka on uhrattu globalisaation alttarille. Tilanteessa, johon Euroopan unionin puoltama uusiliberalistinen politiikka on heidät ajanut, voisi tuntea houkutusta äänestää mietintöä vastaan ottaen huomioon tämän avustuksen mitättömän määrän. Silti sekin vähä, mitä annetaan, voi helpottaa heidän kärsimystään. Se ei vähennä Euroopan globalisaatiorahaston logiikan sietämättömyyttä. Se tukee logiikkaa, jonka perusteella SEWSin ja Leoni Atokabelin kaltaiset yhtiöt siirtävät häpeilemättä toimintojaan muualle lisätäkseen voittojaan.
Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) EU on solidaarisuuden alue ja Euroopan globalisaatiorahasto (EGR) on osa sitä. Tämä tuki on välttämätöntä työttömien ja globalisoituneessa maailmassa tapahtuvien tuotannonsiirtojen uhrien auttamiseksi. Yhä useammat yritykset siirtävät tuotantoaan käyttäen hyväksi monien maiden, varsinkin Kiinan ja Intian, alhaisempia työvoimakustannuksia, ja tämä on vahingoksi maille, jotka kunnioittavat työntekijöiden oikeuksia. EGR:n tarkoituksena on auttaa yritysten tuotannonsiirtojen uhreiksi joutuneita työntekijöitä ja se on erittäin tärkeä toimija helpotettaessa heidän työllistymistään uudelleen. Muut EU:n jäsenvaltiot ovat aiemmin käyttäneet EGR:n varoja, joten nyt on syytä myöntää tukea Puolalle. Puola on esittänyt tukihakemuksen, joka koskee 613 irtisanomista kahdessa samalle NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolle 29 (moottoriajoneuvojen, perävaunujen ja puoliperävaunujen valmistus) luokiteltavassa yrityksessä Wielkopolskien NUTS II -alueella.
Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Voidakseen estää työllisyyttä lisääntymästä huomattavasti rahoitus- ja talouskriisin seurauksena EU:n jäsenvaltiot tarvitsevat varoja, joiden avulla ne voivat panna poliittisia toimenpiteitä täytäntöön nopeasti. Euroopan globalisaatiorahasto tarjoaa niiden käyttöön vuosittain 500 miljardia euroa tätä tarkoitusta varten. Rahaston käyttöönottoa voidaan hakea, jos yhdestä tai useammasta yrityksestä irtisanotaan tietyn ajanjakson sisällä yli 500 työntekijää. Äänestän mietinnön puolesta, sillä 633 077 euron suuruisen tuen myöntäminen NACE Rev. 2:n kaksinumerotason 29 yrityksistä irtisanottujen 1 104 puolalaistyöntekijän tukemiseksi on aidosti perusteltua.
Franz Obermayr (NI), kirjallinen. – (DE) Äänestin mietinnön puolesta, sillä se koskee toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on auttaa talouskriisistä ja sen seurauksista kärsiviä työntekijöitä.
Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Ottaen huomioon, että Puola on esittänyt tukihakemuksen, jossa on kyse 590 työntekijän irtisanomisesta kahdessa samalle NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolle 29 (moottoriajoneuvojen, perävaunujen ja puoliperävaunujen valmistus) luokiteltavassa yrityksessä Wielkopolskien NUTS II -alueella, äänestin päätöslauselman puolesta, koska olen samaa mieltä komission esityksen ja parlamentin siihen esittämien tarkistusten kanssa.
Olen samaa mieltä myös seuraavista seikoista:
– Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR) pitäisi tukea yksittäisten irtisanottujen työntekijöiden uudelleen integroitumista työelämään, ja toistaisin, että EGR:n tuki ei korvaa toimia, jotka kuuluvat kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten nojalla yritysten vastuulle, eikä EGR:stä rahoiteta myöskään yritysten tai toimialojen rakenneuudistuksia,
– EGR:n toimivuutta ja lisäarvoa on arvioitava 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen mukaisten ohjelmien ja muiden välineiden yleisarvioinnissa.
Kannatan komission ehdotusta, joka koskee vaihtoehtoisen maksumäärärahojen lähteen perustamista käyttämättä jääneiden Euroopan sosiaalirahaston varojen sijaan ottaen huomioon, että Euroopan parlamentti on useita kertoja muistuttanut, että EGR luotiin erilliseksi erityisvälineeksi, jolla on omat tavoitteet ja määräajat, ja että siirtoja varten on näin ollen yksilöitävä asianmukaiset budjettikohdat.
Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Puolan esittämä hakemus Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) tuen myöntämiseksi asiassa, joka koskee 590 irtisanomista Wielkopolskien NUTS II -alueella NACE Revision 2:n kaksinumerotasolle 29 (moottoriajoneuvojen, perävaunujen ja puoliperävaunujen valmistus) luokiteltavissa kahdessa yrityksessä, täyttää kaikki lainmukaiset tukikelpoisuusvaatimukset. Asetuksessa (EY) N:o 546/2009, joka on annettu 18 päivänä kesäkuuta 2009, Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1927/2006 muuttamisesta, säädetään EGR:n toimialan tilapäisestä laajentamisesta, jotta EGR voisi puuttua tämänkaltaisiin tilanteisiin, jotka ovat välitöntä seurausta maailmanlaajuisesta rahoitus- ja talouskriisistä ja joiden tuloksena "vähintään 500 työntekijää vähennetään NACE 2 -alan yrityksissä, etenkin pk-yrityksissä, yhdeksän kuukauden aikana jollakin NUTS II -tason alueella tai kahdella vierekkäisellä alueella". Tästä syystä äänestin päätöslauselman puolesta ja toivon, että EGR:n varojen käyttöönotto auttaa näitä työntekijöitä palaamaan työmarkkinoille.
Izaskun Bilbao Barandica (ALDE), kirjallinen. – (ES) Äänestin Aragonialle myönnettävän tuen puolesta. Aragonian itsehallintoalueen väestötiheys on matalampi kuin EU:n keskiarvo (112 asukasta/km2). Sen talous perustuu perinteisesti viljakasvien viljelyyn ja lampaankasvatukseen. Aragonian vähittäiskaupan alalla on irtisanottu 1 154 työntekijää 593 yrityksestä yhdeksän kuukauden aikana. Helmikuussa 2010 palvelusektorin työntekijöistä 56 prosenttia oli työttöminä; heistä 73 prosenttia oli naisia. 73,9 prosenttia irtisanotuista työntekijöistä oli kauppojen ja markettien myyntityöntekijöitä; 14,4 prosenttia toimi vähän koulutusta vaativissa tehtävissä. On valitettavaa, että ongelmiin ryhdyttiin puuttumaan liian myöhään, 11 kuukautta ensimmäisten irtisanomisten jälkeen.
Olisi mielenkiintoista tarkastella niiden tilapäisten ja poikkeuksellisten tukitoimenpiteiden tuloksia, joiden tarkoituksena on auttaa irtisanottuja integroitumaan takaisin työmarkkinoille. On kuitenkin erittäin tärkeää, että nämä toimenpiteet eivät korvaa niitä toimenpiteitä, jotka kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten mukaan kuuluvat yritysten vastuulle.
Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Ottaen huomioon, että Espanja on esittänyt tukihakemuksen, jossa on kyse 1 154 työntekijän irtisanomisesta 593:ssa samalle NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolle 47 (vähittäiskauppa, pl. moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa) luokiteltavassa yrityksessä Aragonian NUTS II -alueella, äänestin päätöslauselman puolesta, koska olen samaa mieltä komission esityksen ja parlamentin siihen esittämien tarkistusten kanssa. Olen myös samaa mieltä siitä, että EGR:n toimivuutta ja lisäarvoa olisi arvioitava 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen mukaisten ohjelmien ja muiden välineiden yleisarvioinnissa samalla, kun kauden 2007–2013 monivuotisesta rahoituskehyksestä tehdään väliarviointi.
Mário David (PPE), kirjallinen. – (PT) Rakenneuudistusten ja tuotannonsiirtojen vuoksi irtisanottujen työntekijöiden tuen on oltava dynaamista ja joustavaa, jotta sitä voidaan antaa nopeasti ja tehokkaasti. Maailmankaupan rakennemuutokset huomioon ottaen on tärkeää, että Euroopan talous kykenee panemaan tehokkaasti täytäntöön välineitä, jotka on suunniteltu muutoksista kärsivien työntekijöiden tukemiseksi ja tarjoamaan heille uusia taitoja, jotta he voivat integroitua nopeasti uudelleen työmarkkinoille. Tästä syystä taloudellista tukea olisi myönnettävä tapauskohtaisesti. On myös tärkeää korostaa, ettei tuella korvata tavallisesti yrityksille kuuluvaa vastuuta eikä sitä ole tarkoitettu yritysten rahoittamiseen ja rakennemuutoksiin. Ottaen huomioon, että Espanja on esittänyt tukihakemuksen, jossa on kyse 1 154 työntekijän irtisanomisesta 593:ssa samalle NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolle 47 (vähittäiskauppa, pl. moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa) luokiteltavassa yrityksessä Aragonian alueella, äänestän tämän mietinnön puolesta ja sitä kautta Euroopan globalisaatiorahaston käyttöön ottamiseksi Espanjan hyväksi.
Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Talous- ja rahoituskriisi, jota käymme läpi, sekä maailmankaupan rakenteen vaihteluiden aiheuttamat jatkuvat työmarkkinoiden muutokset ovat ajaneet lukuisia ihmisiä työttömyyteen, joka on monissa tapauksissa pitkäaikaista. Euroopan globalisaatiorahasto luotiin toimimaan tämänkaltaisissa tilanteissa. Tässä nimenomaisessa tapauksessa on kyse yli 1,5 miljoonan euron käyttöön ottamisesta Espanjaa varten tukemaan 1 154 henkilöä, jotka on irtisanottu 593:sta vähittäiskaupan yrityksestä 1. kesäkuuta 2009 ja 28. helmikuuta 2010 välisenä aikana. Komissio katsoi hakemuksen arvioinnissaan asianmukaiseksi, totesi sen täyttävän annetut vaatimukset ja suosittelee siksi sen hyväksymistä. Tästä syystä äänestin mietinnön puolesta.
José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Ottaen huomioon maailmanlaajuisen talouskriisin sosiaaliset vaikutukset erityisesti työllisyyteen Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) asianmukainen käyttö on hyvin tärkeää monien eurooppalaisten ihmisten ja perheiden hädän lieventämisessä sekä heidän sosiaalisen integroitumisensa ja ammattikehityksensä tukemisessa samalla kun kehitetään uutta koulutettua työvoimaa yritysten tarpeisiin ja vauhditetaan taloutta. Tässä yhteydessä Espanjalle esitetään toimintasuunnitelmaa, joka koskee 1 154 irtisanomista 593:ssa samalle kaksinumerotasolle 47 (vähittäiskauppa, pl. moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa) luokiteltavassa yrityksessä Aragonian NUTS II -alueella. Toivon tämän vuoksi, että EU:n toimielimet kaksinkertaistavat ponnistelunsa sellaisten toimenpiteiden täytäntöön panemiseksi, joilla nopeutetaan niinkin merkittävän resurssin kuin EGR:n käyttöä ja parannetaan sen käyttöastetta, sillä tällä hetkellä käyttöaste on hyvin matala. Tänä vuonna haettiin vain 11:tä prosenttia saatavilla olleista 500 miljoonasta eurosta.
Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) varojen käyttöönottoa Espanjan hyväksi koskevan ehdotuksen puolesta, koska minusta väline on arvokas resurssi talouskriisin vuoksi vaikeuksiin joutuneiden työntekijöiden tukemiseksi. EGR perustettiin vuonna 2006 tarjoamaan käytännön tukea yritysten uudelleensijoittautumisen tai vuoden 2009 tarkistuksen jälkeen talouskriisin vuoksi työttömiksi joutuneille työntekijöille ja heidän auttamisekseen integroitumaan uudelleen työmarkkinoille.
Tämänpäiväinen tukihakemus koskee 1 154 työntekijän irtisanomista 593:ssa samalle NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolle 47 (vähittäiskauppa, pl. moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa) luokiteltavassa yrityksessä. Tuen määrä on 1 560 000 euroa ja sen rahoittaa EGR. Lopuksi haluan korostaa, että EGR on osoittautunut hyödylliseksi ja tehokkaaksi resurssiksi globalisaation ja talouskriisin aiheuttaman työttömyyden torjumisessa.
David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Maailmanlaajuisen taantuman vakavuus näkyy tässä Espanjan tekemässä hakemuksessa, joka koskee 1 560 000 euron käyttöönottoa Euroopan globalisaatiorahaton kautta 593:sta vähittäismyyntialan yrityksestä yhdeksän kuukauden kuluessa irtisanottujen 1 154 työntekijän auttamiseksi. Annoin tukeni hakemukselle.
Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) EU on solidaarisuuden alue ja Euroopan globalisaatiorahasto (EGR) on osa sitä. Tämä tuki on välttämätöntä työttömien ja globalisoituneessa maailmassa tapahtuvien tuotannonsiirtojen uhrien auttamiseksi. Yhä useammat yritykset siirtävät tuotantoaan käyttäen hyväksi monien maiden, varsinkin Kiinan ja Intian, alhaisempia työvoimakustannuksia, ja tämä on vahingoksi maille, jotka kunnioittavat työntekijöiden oikeuksia. EGR:n tarkoituksena on auttaa yritysten tuotannonsiirtojen uhreiksi joutuneita työntekijöitä ja se on erittäin tärkeä toimija helpotettaessa heidän työllistymistään uudelleen. Muut EU:n jäsenvaltiot ovat aiemmin käyttäneet EGR:n varoja, joten nyt on syytä myöntää tukea Espanjalle. Espanja on esittänyt tukihakemuksen, joka koskee 1 154 irtisanomista 593:ssa samalle NACE Revision 2:n kaksinumerotasolle 47 (vähittäiskauppa, pl. moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa) luokiteltavassa yrityksessä Aragonian NUTS II -alueella.
Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Espanjassa on irtisanottu 1 154 työntekijää NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolla 47 (vähittäiskauppa, pl. moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa) toimivissa 593 yrityksessä NUTS II -alueella Aragoniassa. Rahoitus- ja talouskriisi on johtanut vähittäiskaupan myynnin jyrkkään laskusuuntaukseen. Tällä tilanteella on vakavia seurauksia erityisesti Aragonian alueella, jonka väestöntiheys on EU:n keskitasoa alhaisempi. On mahdollista, että alueelta pois päin suuntautuva muuttoliike, joka oli jo kääntynyt hienoiseen laskuun, lähtee uuteen kasvuun. Äänestän mietinnön puolesta, sillä työttömyyden lisääntymiseen on puututtava ripeästi erityisesti pienillä, talousvaikeuksissa olevilla alueilla.
Franz Obermayr (NI), kirjallinen. – (DE) Mietintö koskee lisätuen myöntämistä työntekijöille, jotka ovat menettäneet työnsä globaalin rahoitus- ja talouskriisin seurauksena, jotta nämä voisivat lisävarojen turvin integroitua helpommin takaisin työmarkkinoille. Tästä syystä äänestin mietinnön puolesta.
Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Ottaen huomioon, että Espanja on esittänyt tukihakemuksen, jossa on kyse 1 154 työntekijän irtisanomisesta 593:ssa samalle NACE Revision 2:n kaksinumerotasolle 47 (vähittäiskauppa, pl. moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa) luokiteltavassa yrityksessä Aragonian NUTS II -alueella, äänestin päätöslauselman puolesta, koska olen samaa mieltä komission esityksen ja parlamentin siihen esittämien tarkistusten kanssa.
Olen samaa mieltä myös seuraavista seikoista:
– Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR) pitäisi tukea yksittäisten irtisanottujen työntekijöiden uudelleen integroitumista työelämään, ja toistaisin, että EGR:n tuki ei korvaa toimia, jotka kuuluvat kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten nojalla yritysten vastuulle, eikä EGR:stä rahoiteta myöskään yritysten tai toimialojen rakenneuudistuksia,
– EGR:n toimivuutta ja lisäarvoa on arvioitava 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen mukaisten ohjelmien ja muiden välineiden yleisarvioinnissa.
Kannatan komission ehdotusta, joka koskee vaihtoehtoisen maksumäärärahojen lähteen perustamista käyttämättä jääneiden Euroopan sosiaalirahaston varojen sijaan ottaen huomioon, että Euroopan parlamentti on useita kertoja muistuttanut, että EGR luotiin erilliseksi erityisvälineeksi, jolla on omat tavoitteet ja määräajat, ja että siirtoja varten on näin ollen yksilöitävä asianmukaiset budjettikohdat.
Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Espanjan esittämä hakemus Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) tuen myöntämiseksi asiassa, joka koskee 1 154 irtisanomista Aragonian NUTS II -alueella NACE Revision 2:n kaksinumerotasolle 47 (vähittäiskauppa, pl. moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa) luokiteltavissa 593 yrityksessä, täyttää kaikki lainmukaiset tukikelpoisuusvaatimukset. Asetuksessa (EY) N:o 546/2009, joka on annettu 18 päivänä kesäkuuta 2009, Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1927/2006 muuttamisesta, säädetään EGR:n toimialan tilapäisestä laajentamisesta, jotta EGR voisi puuttua tämänkaltaisiin tilanteisiin, jotka ovat välitöntä seurausta maailmanlaajuisesta rahoitus- ja talouskriisistä ja joiden tuloksena "vähintään 500 työntekijää vähennetään NACE 2 -alan yrityksissä, etenkin pk-yrityksissä, yhdeksän kuukauden aikana jollakin NUTS II -tason alueella tai kahdella vierekkäisellä alueella". Tästä syystä äänestin päätöslauselman puolesta ja toivon, että EGR:n varojen käyttöönotto auttaa näitä työntekijöitä palaamaan työmarkkinoille.
Izaskun Bilbao Barandica (ALDE), kirjallinen. – (ES) Kannatin äänestyksessä Euroopan globalisaatiorahaston tuen myöntämistä Valencialle. Maailmankaupan rakennemuutosten ja rahoituskriisin seurauksena 143 valencialaisesta tekstiilialan yrityksestä irtisanottiin odottamatta yhteensä 544 työntekijää 13. huhtikuuta 2009 ja 12. tammikuuta 2010 välisenä aikana; irtisanomisilla on ollut vakavia paikallisia vaikutuksia. Irtisanotuista 61,7 prosenttia oli miehiä, 22 prosenttia oli yli 55-vuotiaita, 79,9 prosenttia oli suorittanut ainoastaan peruskoulutuksen ja neljä oli vammaisia.
Uskon, että koulutus, jota he saavat 14 kuukautta kestävän palkallisen, osa-aikaisen työharjoittelun aikana, kohentaa heidän ammatillista pätevyyttään ja auttaa heitä pääsemään takaisin työmarkkinoille. Kuten edellisessä tapauksessa, myös tässä tapauksessa on valitettavaa, että toimenpiteisiin ryhdyttiin liian myöhään, vuosi ja kaksi kuukautta ensimmäisten irtisanomisten jälkeen.
Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Ottaen huomioon, että Espanja on esittänyt tukihakemuksen, jossa on kyse 350 työntekijän irtisanomisesta 143:ssa samalle NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolle 13 (tekstiilien valmistus) luokiteltavassa yrityksessä Valencian itsehallintoalueen NUTS II -alueella, äänestin päätöslauselman puolesta, koska olen samaa mieltä komission esityksen ja parlamentin siihen esittämien tarkistusten kanssa. Katson myös, että komission ehdotuksen perusteluosassa annetaan selvät ja yksityiskohtaiset tiedot hakemuksesta, analysoidaan tukikelpoisuuskriteerejä ja selitetään, mitkä syyt ovat johtaneet hyväksymiseen parlamentin määrittämien vaatimusten mukaisesti.
Mário David (PPE), kirjallinen. – (PT) Rakenneuudistusten ja tuotannonsiirtojen vuoksi irtisanottujen työntekijöiden tuen on oltava dynaamista ja joustavaa, jotta sitä voidaan antaa nopeasti ja tehokkaasti. Maailmankaupan rakennemuutokset huomioon ottaen on tärkeää, että Euroopan talous kykenee panemaan tehokkaasti täytäntöön välineitä, jotka on suunniteltu muutoksista kärsivien työntekijöiden tukemiseksi ja tarjoamaan heille uusia taitoja, jotta he voivat integroitua nopeasti uudelleen työmarkkinoille. Tästä syystä taloudellista tukea olisi myönnettävä tapauskohtaisesti. On myös tärkeää korostaa, ettei tuella korvata tavallisesti yrityksille kuuluvaa vastuuta eikä sitä ole tarkoitettu yritysten rahoittamiseen ja rakennemuutoksiin. Ottaen huomioon, että Espanja on esittänyt tukihakemuksen, jossa on kyse 350 työntekijän irtisanomisesta 143:ssa samalle NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolle 13 (tekstiilien valmistus) luokiteltavassa yrityksessä Valencian itsehallintoalueella, äänestän tämän mietinnön puolesta ja sitä kautta Euroopan globalisaatiorahaston käyttöön ottamiseksi Espanjan hyväksi.
Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Talous- ja rahoituskriisi, jota käymme läpi, sekä maailmankaupan rakenteen vaihteluiden aiheuttamat jatkuvat työmarkkinoiden muutokset ovat ajaneet lukuisia ihmisiä työttömyyteen, joka on monissa tapauksissa pitkäaikaista. Euroopan globalisaatiorahasto luotiin toimimaan tämänkaltaisissa tilanteissa. Tässä nimenomaisessa tapauksessa on kyse yli 2 miljoonan euron käyttöön ottamisesta Espanjaa varten tukemaan 544 henkilöä, jotka on irtisanottu 143:sta tekstiilialan yrityksestä 13. huhtikuuta 2009 ja 12. tammikuuta 2010 välisenä aikana. Komissio katsoi hakemuksen arvioinnissaan asianmukaiseksi, totesi sen täyttävän annetut vaatimukset ja suosittelee siksi sen hyväksymistä. Tästä syystä äänestin mietinnön puolesta.
José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Ottaen huomioon maailmanlaajuisen talouskriisin sosiaaliset vaikutukset erityisesti työllisyyteen Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) asianmukainen käyttö on hyvin tärkeää monien eurooppalaisten ihmisten ja perheiden hädän lieventämisessä sekä heidän sosiaalisen integroitumisensa ja ammattikehityksensä tukemisessa samalla kun kehitetään uutta koulutettua työvoimaa yritysten tarpeisiin ja vauhditetaan taloutta. Tässä yhteydessä Espanjalle esitetään toimintasuunnitelmaa, joka koskee 350 irtisanomista 143:ssa samalle NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolle 13 (tekstiilien valmistus) luokiteltavassa yrityksessä Valencianan itsehallintoalueen NUTS II -alueella. Toivon tämän vuoksi, että EU:n toimielimet kaksinkertaistavat ponnistelunsa sellaisten toimenpiteiden täytäntöön panemiseksi, joilla nopeutetaan niinkin merkittävän resurssin kuin EGR:n käyttöä ja parannetaan sen käyttöastetta, sillä tällä hetkellä käyttöaste on hyvin matala. Tänä vuonna haettiin vain 11:tä prosenttia saatavilla olleista 500 miljoonasta eurosta.
Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) varojen käyttöönottoa Espanjan hyväksi koskevan ehdotuksen puolesta, koska minusta väline on arvokas resurssi talouskriisin vuoksi vaikeuksiin joutuneiden työntekijöiden tukemiseksi. EGR perustettiin vuonna 2006 tarjoamaan käytännön tukea yritysten uudelleensijoittautumisen tai vuoden 2009 tarkistuksen jälkeen talouskriisin vuoksi työttömiksi joutuneille työntekijöille ja heidän auttamisekseen integroitumaan uudelleen työmarkkinoille.
Tänään äänestettävänä oleva tukihakemus koskee 544 henkilön irtisanomista (joista tuen piiriin on rajattu 350 henkilöä) 143:ssa samalle NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolle 13 (tekstiilien valmistus) luokiteltavassa yrityksessä. Tuen määrä on 2 059 466 euroa ja sen rahoittaa EGR. Totean lopuksi olevani tyytyväinen mietinnön hyväksymiseen, sillä se osoittaa, että EGR on hyödyllinen ja tehokas resurssi globalisaation ja talouskriisin aiheuttaman työttömyyden torjumisessa.
David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Tekstiiliteollisuus elää haastavia aikoja kaikkialla Euroopassa. Komissio ehdottaa 1 422 850 euron käyttöön ottamista 33:ssa tekstiilialan yrityksessä Espanjassa tehtyjen 528 irtisanomisen vuoksi. Äänestin ehdotuksen puolesta.
Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) EU on solidaarisuuden alue ja Euroopan globalisaatiorahasto (EGR) on osa sitä. Tämä tuki on välttämätöntä työttömien ja globalisoituneessa maailmassa tapahtuvien tuotannonsiirtojen uhrien auttamiseksi. Yhä useammat yritykset siirtävät tuotantoaan käyttäen hyväksi monien maiden, varsinkin Kiinan ja Intian, alhaisempia työvoimakustannuksia, ja tämä on vahingoksi maille, jotka kunnioittavat työntekijöiden oikeuksia. EGR:n tarkoituksena on auttaa yritysten tuotannonsiirtojen uhreiksi joutuneita työntekijöitä ja se on erittäin tärkeä toimija helpotettaessa heidän työllistymistään uudelleen. Muut EU:n jäsenvaltiot ovat aiemmin käyttäneet EGR:n varoja, joten nyt on syytä myöntää tukea Espanjalle. Espanja on esittänyt tukihakemuksen, joka koskee 350 irtisanomista 143:ssa samalle NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolle 13 (tekstiilien valmistus) luokiteltavassa yrityksessä Valencianan itsehallintoalueen NUTS II -alueella.
Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Espanjassa irtisanottiin 13. huhtikuuta 2009 ja 12. tammikuuta 2010 välisenä aikana 544 työntekijää 143:ssa samalle NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolle 13 (testiilien valmistus) luokiteltavassa yrityksessä. Voidakseen auttaa 350:ttä näistä irtisanotuista työntekijöistä Espanja on pyytänyt 2 059 466 euron käyttöön ottamista Euroopan globalisaatiorahaston kautta. Äänestin mietinnön puolesta, koska kaikki EGR:n käyttöönoton edellytykset ovat täyttyneet.
Franz Obermayr (NI), kirjallinen. – (DE) Valtaosa Valencian itsehallintoalueen yrityksistä on pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jotka ovat erikoistuneet lähinnä huonekalujen, kenkien, tekstiilien, keramiikan ja lelujen valmistukseen. Alueen kaikista työpaikoista 60 prosenttia on tuotantosektorilla. Tästä syystä kahden viime vuoden aikana tehdyt lukuisat irtisanomiset ovat vaikuttaneet sektoriin erityisen raskaasti. Irtisanomisten paikallinen vaikutus on huomattava. Tästä syystä on erityisen tärkeää vahvistaa tekstiilialaa ja jatkaa sen tukemista. Äänestin sen vuoksi tukihakemuksen puolesta.
Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Ottaen huomioon, että Espanja on esittänyt tukihakemuksen, jossa on kyse 350 työntekijän irtisanomisesta 143:ssa samalle NACE Revision 2:n kaksinumerotasolle 13 (tekstiilien valmistus) luokiteltavassa yrityksessä Valencian itsehallintoalueen NUTS II -alueella, äänestin päätöslauselman puolesta, koska olen samaa mieltä komission esityksen ja parlamentin siihen esittämien tarkistusten kanssa.
Olen samaa mieltä myös seuraavista seikoista:
– Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR) pitäisi tukea yksittäisten irtisanottujen työntekijöiden uudelleen integroitumista työelämään, ja toistaisin, että EGR:n tuki ei korvaa toimia, jotka kuuluvat kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten nojalla yritysten vastuulle, eikä EGR:stä rahoiteta myöskään yritysten tai toimialojen rakenneuudistuksia,
– EGR:n toimivuutta ja lisäarvoa on arvioitava 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen mukaisten ohjelmien ja muiden välineiden yleisarvioinnissa.
Kannatan komission ehdotusta, joka koskee vaihtoehtoisen maksumäärärahojen lähteen perustamista käyttämättä jääneiden Euroopan sosiaalirahaston varojen sijaan ottaen huomioon, että Euroopan parlamentti on useita kertoja muistuttanut, että EGR luotiin erilliseksi erityisvälineeksi, jolla on omat tavoitteet ja määräajat, ja että siirtoja varten on näin ollen yksilöitävä asianmukaiset budjettikohdat.
Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Espanja on esittänyt hakemuksen Euroopan globalisaatiorahaston tuen myöntämiseksi asiassa, joka koskee 544 työntekijän (joista 350 työntekijää on oikeutettuja tukeen) irtisanomista 143:ssa samalle NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolle 13 (tekstiilien valmistus) luokiteltavassa yrityksessä Valencian itsehallintoalueen NUTS II -alueella. Komission arvioinnin perusteella hakemus täyttää lainmukaiset tukikelpoisuusvaatimukset. Asetuksessa (EY) N:o 546/2009, joka on annettu 18 päivänä kesäkuuta 2009, Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1927/2006 muuttamisesta, säädetään EGR:n toimialan tilapäisestä laajentamisesta, jotta EGR voisi puuttua tämänkaltaisiin tilanteisiin, jotka ovat välitöntä seurausta maailmanlaajuisesta rahoitus- ja talouskriisistä ja joiden tuloksena "vähintään 500 työntekijää vähennetään NACE 2 -alan yrityksissä, etenkin pk-yrityksissä, yhdeksän kuukauden aikana jollakin NUTS II -tason alueella tai kahdella vierekkäisellä alueella". Tästä syystä äänestin päätöslauselman puolesta ja toivon, että EGR:n varojen käyttöönotto auttaa näitä työntekijöitä palaamaan työmarkkinoille.
Izaskun Bilbao Barandica (ALDE), kirjallinen. – (ES) Äänestin tämän esityksen puolesta, jotta 330 työntekijää niistä 528 työntekijästä, jotka irtisanottiin yhdeksän kuukauden kuluessa 66 valencialaisesta luonnonkiveä jalostavasta yrityksestä, voivat saada lisätukea päästäkseen takaisin työmarkkinoille. Irtisanotuista 62 prosenttia on yli 45-vuotiaita, kolme on vammaisia, 51 prosentilla ei ole minkäänlaista koulutusta ja 34,4 prosentilla on vain peruskoulutus.
Tämä alue on jo saanut muuta tukea valmistusalan irtisanomisten vuoksi. Sen vuoksi on hyväksyttävä kiireesti muita toimenpiteitä. Euroopan globalisaatiorahaston käyttöönotto voi olla vain yksi näistä toimenpiteistä. Haluan lopuksi vielä toistaa, että on valitettavaa, että Espanjan valtio haki tukea vasta vuosi ja kolme kuukautta irtisanomisten jälkeen, kun tämän tyyppiset toimenpiteet pitäisi panna täytäntöön välittömästi ja kiireesti.
Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Ottaen huomioon, että Espanja on esittänyt tukihakemuksen, jossa on kyse 300 työntekijän irtisanomisesta 66:ssa samalle NACE Revision 2:n kaksinumerotasolle 23 (muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus) luokiteltavassa yrityksessä Valencian itsehallintoalueen NUTS II -alueella, äänestin päätöslauselman puolesta, koska olen samaa mieltä komission esityksen ja parlamentin siihen esittämien tarkistusten kanssa. Olen myös samaa mieltä siitä, että EGR:n toimivuutta ja lisäarvoa olisi arvioitava 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen mukaisten ohjelmien ja muiden välineiden yleisarvioinnissa samalla, kun kauden 2007–2013 monivuotisesta rahoituskehyksestä tehdään väliarviointi.
Mário David (PPE), kirjallinen. – (PT) Rakenneuudistusten ja tuotannonsiirtojen vuoksi irtisanottujen työntekijöiden tuen on oltava dynaamista ja joustavaa, jotta sitä voidaan antaa nopeasti ja tehokkaasti. Kansainvälisen kaupan rakenneuudistusten valossa on tärkeää, että EU:n talous voi nopeasti panna täytäntöön välineitä, joilla tuetaan tällaisten muutosten uhreiksi joutuneita työntekijöitä samalla kun annetaan heille taidot, joita vaaditaan nopeaan uudelleen integroitumiseen työmarkkinoille. Tästä syystä taloudellista tukea olisi myönnettävä tapauskohtaisesti. On myös tärkeää korostaa, ettei tuella korvata tavallisesti yrityksille kuuluvaa vastuuta eikä sitä ole tarkoitettu yritysten rahoittamiseen ja rakennemuutoksiin. Ottaen huomioon, että Espanja on esittänyt tukihakemuksen, jossa on kyse 300 työntekijän irtisanomisesta 66:ssa samalle NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolle 23 (muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus) luokiteltavassa yrityksessä Valencian itsehallintoalueella, äänestän tämän mietinnön puolesta ja sitä kautta Euroopan globalisaatiorahaston käyttöön ottamiseksi Espanjan hyväksi
Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Me keskustelemme yhteensä 1 422 850 euron apupaketin käyttöönoton hyväksymisestä Euroopan globalisaatiorahaston kautta Espanjan hyväksi. Espanja on kärsinyt pahoin maailmanlaajuisesta talouskriisistä ja sen työttömyys on noussut Euroopan keskitason yläpuolelle. Tässä nimenomaisessa tapauksessa on kyse 528 irtisanomisesta NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolla 23 (muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus) toimivassa 66 yrityksessä. Toivon, että Espanjan talous pystyy reagoimaan kriisiin asianmukaisella tavalla, sillä rahaston käyttöönotto on vain osa ratkaisua.
José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Ottaen huomioon maailmanlaajuisen talouskriisin sosiaaliset vaikutukset erityisesti työllisyyteen Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) asianmukainen käyttö on hyvin tärkeää monien Euroopan kansalaisten ja perheiden hädän lieventämisessä, heidän sosiaalisen integroitumisensa ja ammattikehityksensä tukemisessa samalla kun tarjotaan uusia laadukkaita resursseja yritysten tarpeisiin ja vauhditetaan taloutta. Tämä interventiosuunnitelma Espanjan hyväksi on suunniteltu tällaisessa kontekstissa. Suunnitelma koskee 66:tta samalle NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolle 23 (muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus) luokiteltavaa yritystä Valencian itsehallintoalueen NUTS II -alueella. Toivon tämän vuoksi, että yhteisön toimielimet vahvistavat pyrkimykset sellaisten toimenpiteiden täytäntöönpanoon, joilla nopeutetaan ja parannetaan niinkin merkittävän resurssin kuin EGR:n käyttöä, sillä tällä hetkellä käyttöaste on hyvin matala. Tänä vuonna haettiin vain 11:tä prosenttia saatavilla olleista 500 miljoonasta eurosta.
Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) varojen käyttöönottoa Espanjan hyväksi koskevan ehdotuksen puolesta, koska minusta väline on arvokas resurssi talouskriisin vuoksi vaikeuksiin joutuneiden työntekijöiden tukemiseksi. EGR perustettiin vuonna 2006 tarjoamaan käytännön tukea yritysten uudelleensijoittautumisen tai vuoden 2009 tarkistuksen jälkeen talouskriisin vuoksi työttömiksi joutuneille työntekijöille ja heidän auttamisekseen integroitumaan uudelleen työmarkkinoille.
Tänään äänestettävänä oleva tukihakemus koskee 528 henkilön irtisanomista (joista tuen piiriin on rajattu 300 henkilöä) 66:ssa samalle NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolle 23 (muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus) luokiteltavassa yrityksessä. Tuen määrä on 1 422 850 euroa ja sen rahoittaa EGR.
David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Tämä hakemus koskee yhteensä 1 422 850 euron käyttöön ottamista EGR:n varoista Espanjan hyväksi. Kyse on 528 henkilön irtisanomisesta 66:ssa samalle NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolle 23 (muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus) luokiteltavassa yrityksessä yhdeksän kuukauden viiteajanjakson aikana maaliskuun 31. päivästä joulukuun 30. päivään 2009. Komission arvio perustui seuraaviin tekijöihin: työntekijöiden vähentämisen ja maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten tai rahoituskriisin välisen yhteyden arviointiin, työntekijöiden vähentämisten ennakoimattomaan luonteeseen, vähennettyjen työntekijöiden määrän ja 2 artiklan a alakohdan mukaisten kriteerien täyttymisen osoittamiseen, selvitykseen työntekijöiden vähentämisen ennakoimattomasta luonteesta, tietoihin irtisanovista yrityksistä ja tuen kohteena olevista työntekijöistä, asianomaisen alueen ja sen viranomaisten ja sidosryhmien kuvaukseen, työntekijöiden vähentämisten vaikutukseen paikalliseen, alueelliseen tai kansalliseen työllisyyteen, rahoitettavaksi tulevaan koordinoituun yksilöllisten palvelujen pakettiin, mukaan luettuna toimien täydentävyys rakennerahastoista rahoitettavien toimien kanssa, päivämääriin, jolloin yksilöllisten palvelujen tarjoaminen kyseisille työntekijöille aloitettiin tai on tarkoitus aloittaa, menettelyihin työmarkkinaosapuolten kuulemiseksi sekä tietoihin hallinnointi- ja valvontajärjestelmistä. Komission arvion perusteella hakemus täyttää EGR:sta annetussa asetuksessa annetut tukikelpoisuusvaatimukset ja äänestin sen vuoksi hakemuksen puolesta.
Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Äänestän tyhjää huomaavaisuudesta Levantinan kaltaisten yritysten espanjalaisia työntekijöitä kohtaan, jotka on uhrattu globalisaation alttarille. Tilanteessa, johon Euroopan unionin puoltama uusiliberalistinen politiikka on heidät ajanut, voisi tuntea houkutusta äänestää mietintöä vastaan ottaen huomioon tämän avustuksen mitättömän määrän. Silti sekin vähä, mitä annetaan, voi helpottaa heidän kärsimystään. Se ei vähennä Euroopan globalisaatiorahaston logiikan sietämättömyyttä. Se tukee logiikkaa, jonka perusteella Charterhouse ja Impala Funds voivat kasvattaa pääomaansa Valencianan itsehallintohallintoalueella toimivan Levantinan työntekijöiden kustannuksella.
Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) EU on solidaarisuuden alue ja Euroopan globalisaatiorahasto (EGR) on osa sitä. Tämä tuki on välttämätöntä työttömien ja globalisaatioon liittyvien tuotannonsiirtojen uhrien auttamiseksi. Yhä useammat yritykset siirtävät tuotantoaan käyttäen hyväksi monien maiden, varsinkin Kiinan ja Intian, alhaisempia työvoimakustannuksia, ja tämä on vahingoksi maille, jotka kunnioittavat työntekijöiden oikeuksia. EGR:n tarkoituksena on auttaa yritysten tuotannonsiirtojen uhreiksi joutuneita työntekijöitä ja se on erittäin tärkeä toimija helpotettaessa heidän työllistymistään uudelleen. Muut EU:n jäsenvaltiot ovat aiemmin käyttäneet EGR:n varoja, joten nyt on syytä myöntää tukea Espanjalle. Espanja on esittänyt tukihakemuksen, joka koskee 300 irtisanomista 66:sta samalle NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolle 23 (muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus) luokiteltavassa yrityksessä Valencianan itsehallintoalueen NUTS II -alueella.
Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Euroopan globalisaatiorahaston kautta voidaan vuosittain ottaa käyttöön enintään 500 miljoonaa euroa. Espanjassa irtisanottiin 31. maaliskuuta 2009 ja 30. joulukuuta 2009 välisenä aikana 66 yrityksestä yhteensä 528 työntekijää. Näin ollen ei ole lainkaan yllättävää, että Euroopan globalisaatiorahaston kautta ollaan ottamassa käyttöön 1 422 850 euroa. Äänestän mietinnön puolesta, sillä Euroopan globalisaatiorahastoa on suositeltavaa hyödyntää täysin.
Franz Obermayr (NI), kirjallinen. – (DE) Tuen tätä hakemusta, jonka tavoitteena on lievittää alalla tehtyjen lukuisien irtisanomisten vaikutuksia sekä tukea globaalin rahoitus- ja talouskriisin seurauksena irtisanottujen työntekijöiden paluuta työmarkkinoille.
Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Ottaen huomioon, että Espanja on esittänyt tukihakemuksen, jossa on kyse 300 työntekijän irtisanomisesta 66:ssa samalle NACE Revision 2:n kaksinumerotasolle 23 (muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus) luokiteltavassa yrityksessä Valencian itsehallintoalueen NUTS II -alueella, äänestin päätöslauselman puolesta, koska olen samaa mieltä komission esityksen ja parlamentin siihen esittämien tarkistusten kanssa.
Olen samaa mieltä myös seuraavista seikoista:
– Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR) pitäisi tukea yksittäisten irtisanottujen työntekijöiden uudelleen integroitumista työelämään, ja toistaisin, että EGR:n tuki ei korvaa toimia, jotka kuuluvat kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten nojalla yritysten vastuulle, eikä EGR:stä rahoiteta myöskään yritysten tai toimialojen rakenneuudistuksia,
– EGR:n toimivuutta ja lisäarvoa on arvioitava 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen mukaisten ohjelmien ja muiden välineiden yleisarvioinnissa.
Suhtaudun myönteisesti Euroopan komission ehdotukseen perustaa muu rahoituslähde kuin käyttämättömät Euroopan globalisaatiorahaston varat, jotta voidaan vastata Euroopan parlamentin toistuviin lausuntoihin, joiden mukaan on löydettävä asianmukaisia budjettimekanismeja varojen siirtämiseksi ottaen huomioon, että EGR perustettiin erityiseksi ja erilliseksi välineeksi, jolla on omat tavoitteensa ja rahoituskautensa.
Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Espanjan esittämä hakemus Euroopan globalisaatiorahaston käyttöön ottamiseksi tapauksessa, jossa on kyse kaikkiaan 528 työntekijän ja 300 tukikelpoisen työntekijän irtisanomisesta 66:ssa samalle NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolle 23 (muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus) luokiteltavassa yrityksessä Valencian itsehallintoalueen NUTS II -alueella, täyttää kaikki lainmukaiset tukikelpoisuusvaatimukset. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 546/2009, Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1927/2006 muuttamisesta säädetään EGR:n toimialan tilapäisestä laajentamisesta. Asetuksen nojalla EGR voisi puuttua tämänkaltaisiin tilanteisiin, jotka ovat välitöntä seurausta maailmanlaajuisesta rahoitus- ja talouskriisistä ja joiden tuloksena "vähintään 500 työntekijää vähennetään NACE 2 -alan yrityksissä, etenkin pk-yrityksissä, yhdeksän kuukauden aikana jollakin NUTS II -tason alueella tai kahdella vierekkäisellä alueella". Tästä syystä äänestin päätöslauselman puolesta ja toivon, että EGR:n varojen käyttöönotolla edistetään näiden työntekijöiden menestyksellistä integroitumista uudelleen työmarkkinoille.
Izaskun Bilbao Barandica (ALDE), kirjallinen. – (ES) Autojen rekisteröinnit ovat vähentyneet 28 prosenttia kriisin myötä. Terras del Ebressä (Katalonia) työllisyysaste palvelualalla on 60 prosenttia. Lear Automotiven lakkauttaminen nosti alueen työttömyysastetta, joka vuonna 2009 oli 22,7 prosenttia, vielä neljällä prosentilla.
Tuella on määrä tarjota yksilöllisten palvelujen paketti, joka vastaa muuta samalla alueella ja samalle alalle myönnettyä tukea, joka eräässä toisessa tapauksessa koski tukea 1 429 henkilölle kaikkiaan 2 330 irtisanotusta. Tässä tapauksessa tuki koskee 508 henkilöä Lear Automotiven lakkauttamisen vuoksi neljän kuukauden aikana vuonna 2010 irtisanotuista 515 henkilöstä. Äänestin aloitteen puolesta, jotta sen soveltamisella voidaan auttaa näiden ihmisten palaamista työmarkkinoille ja auttaa vähentämään työttömyyttä.
Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Koska Espanja on esittänyt tukihakemuksen, jossa on kyse 508 työntekijän irtisanomisesta autoalalla toimivassa Lear Automotive (EEDS) Spain, S.L. Sociedad Unipersonalissa, äänestin päätöslauselman puolesta, koska olen samaa mieltä komission esityksen ja parlamentin siihen esittämien tarkistusten kanssa. Katson myös, että komission ehdotuksen perusteluosassa annetaan selvät ja yksityiskohtaiset tiedot hakemuksesta, analysoidaan tukikelpoisuuskriteerejä ja selitetään, mitkä syyt ovat johtaneet hyväksymiseen parlamentin määrittämien vaatimusten mukaisesti.
Mário David (PPE), kirjallinen. – (PT) Rakenneuudistusten ja tuotannonsiirtojen vuoksi irtisanottujen työntekijöiden tuen on oltava dynaamista ja joustavaa, jotta sitä voidaan antaa nopeasti ja tehokkaasti. Ottaen huomioon maailmankaupan rakennemuutokset on tärkeää, että Euroopan talous kykenee panemaan tehokkaasti täytäntöön välineitä, jotka on suunniteltu tästä kärsivien työntekijöiden tukemiseksi ja tarjoamaan heille uusia taitoja, jotta he voivat integroitua nopeasti uudelleen työmarkkinoille. Tästä syystä taloudellisen tuen olisi oltava yksilökohtaista. On myös tärkeää korostaa, ettei tuella korvata tavallisesti yrityksille kuuluvaa vastuuta eikä sitä ole tarkoitettu yritysten rahoittamiseen ja rakennemuutoksiin. Koska Espanja on esittänyt tukihakemuksen, jossa on kyse 508 työntekijän irtisanomisesta Kataloniassa autoalalla toimivassa Lear Automotive (EEDS) -yrityksessä, äänestin yleisesti mietinnön puolesta, toisin sanoen Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönoton puolesta Espanjassa.
Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Meidän on jälleen tänään määrä hyväksyä Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotto yhteensä 382 000 euron tukipaketin osoittamiseksi Espanjan autoteollisuudelle. Tässä nimenomaisessa tapauksessa tuki koskee Kataloniassa autoalalla toimivasta Lear Automotive (EEDS) Spain, S.L. Sociedad Unipersonal -yrityksestä irtisanottuja 515 työntekijää. Espanjan autoala oli ennen kriisiä Espanjan merkittävin vientilähde. Koska näiden tuotteiden kysyntä on kuitenkin vähentynyt Euroopan unionissa kriisin seurauksena, uhkana on, että työpaikkoja menetetään yhä enemmän, eikä pelkästään Espanjassa vaan kaikkialla unionissa, joten on tärkeää, että Euroopan globalisaatiorahaston käytöllä voidaan tehokkaasti auttaa alaa, joka on niin merkittävä Euroopan taloudelle.
José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Ottaen huomioon maailmanlaajuisen talouskriisin sosiaaliset vaikutukset erityisesti työllisyyteen Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) asianmukainen käyttö on hyvin tärkeää monien Euroopan kansalaisten ja perheiden hädän lieventämisessä, heidän sosiaalisen integroitumisensa ja ammattikehityksensä tukemisessa samalla kun tarjotaan uusia laadukkaita resursseja yritysten tarpeisiin ja vauhditetaan taloutta. Tämä interventiosuunnitelma Espanjan hyväksi on suunniteltu tällaisessa kontekstissa, ja sillä on määrä tukea autoalalla toimivasta Lear Automotive (EEDS) Spain, S.L. Sociedad Unipersonal -yrityksestä irtisanottuja 508 työntekijää. Toivon tämän vuoksi, että yhteisön toimielimet vahvistavat pyrkimykset sellaisten toimenpiteiden täytäntöönpanoon, joilla nopeutetaan ja parannetaan niinkin merkittävän resurssin kuin EGR:n käyttöä, sillä tällä hetkellä käyttöaste on hyvin matala. Tänä vuonna haettiin vain 11:tä prosenttia saatavilla olleista 500 miljoonasta eurosta.
Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) varojen käyttöönottoa Espanjan hyväksi koskevan ehdotuksen puolesta, koska minusta väline on arvokas resurssi talouskriisin vuoksi vaikeuksiin joutuneiden työntekijöiden tukemiseksi. EGR perustettiin vuonna 2006 tarjoamaan käytännön tukea yritysten uudelleensijoittautumisen tai vuoden 2009 tarkistuksen jälkeen talouskriisin vuoksi työttömiksi joutuneille työntekijöille ja heidän auttamisekseen integroitumaan uudelleen työmarkkinoille.
Tänään hyväksytty mietintö koski tukihakemusta, jossa on kyse 515 työntekijän (joista 508 työntekijää rahaston tuki koskee) vähentämisestä Kataloniassa autoalalla toimivasta Lear Automotive (EEDS) Spain -yrityksestä. Hakemus koskee yhteensä 382 200 euron käyttöönottoa EGR:stä. Totean lopuksi olevani tyytyväinen mietinnön hyväksymiseen, sillä se osoittaa, että EGR on hyödyllinen ja tehokas resurssi globalisaation ja talouskriisin aiheuttaman työttömyyden torjumisessa.
David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Taloudellinen taantuma autoalalla on johtanut 515 työntekijän irtisanomiseen Lear Automotive -yrityksessä (Espanja). Kannatan 382 200 euron käyttöönottoa Euroopan globalisaatiorahastosta heidän auttamisekseen.
Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Äänestän tyhjää huomaavaisuudesta Lear Automotiven espanjalaisia työntekijöitä kohtaan, jotka on uhrattu globalisaation alttarille. Tilanteessa, johon Euroopan unionin puoltama uusiliberalistinen politiikka on heidät ajanut, voisi tuntea houkutusta äänestää mietintöä vastaan ottaen huomioon tämän avustuksen mitättömän määrän. Silti sekin vähä, mitä annetaan, voi helpottaa heidän kärsimystään. Se ei vähennä Euroopan globalisaatiorahaston logiikan sietämättömyyttä. Sillä tuetaan logiikkaa, jonka mukaan tämä yhdysvaltalainen monikansallinen yritys ja sen suurimmat osakkaat, Pezna Investment Management ja Kalifornian opettajien eläkerahasto, siirtävät toimintansa ottamatta huomioon niitä, jotka ovat niiden vaurastumisen takana.
Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) EU on solidaarisuuden alue ja Euroopan globalisaatiorahasto (EGR) on osa sitä. Tämä tuki on välttämätöntä työttömien ja globalisaatioon liittyvien tuotannonsiirtojen uhrien auttamiseksi. Yhä useammat yritykset siirtävät tuotantoaan käyttäen hyväksi monien maiden, varsinkin Kiinan ja Intian, alhaisempia työvoimakustannuksia, ja tämä vahingoittaa maita, jotka kunnioittavat työntekijöiden oikeuksia. EGR:n tarkoituksena on auttaa yritysten tuotannonsiirtojen uhreiksi joutuneita työntekijöitä ja se on erittäin tärkeä toimija helpotettaessa heidän työllistymistään uudelleen. Muut EU:n jäsenvaltiot ovat jo aiemmin käyttäneet EGR:n varoja, joten nyt meidän tulisi myöntää tämä apu Espanjalle, joka on hakenut tukea tilanteessa, jossa Kataloniassa autoalalla toimiva Lear Automotive (EEDS) Spain, S.L. Sociedad Unipersonal -yritys on irtisanonut 508 työntekijää.
Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Tiettyjen tarkkaan määritettyjen edellytysten on täytyttävä, jotta tukea voidaan hakea Euroopan globalisaatiorahastosta ja jotta hakemus voidaan hyväksyä. Tuella on autettava maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin seurauksena irtisanottuja työntekijöitä toteuttamalla toimenpiteitä, joilla taataan heidän nopea uudelleen integroitumisensa työmarkkinoille. Rahastosta tarjotaan vuosittain 500 miljoonaa euroa tällaisia tapauksia varten. Jotta Espanja voi hakea näitä varoja, yrityksen on kuitenkin irtisanottava vähintään 500 työntekijää – kuten espanjalainen Lear Automotive -yritys, joka täyttää kaikki edellytykset. Äänestän mietinnön puolesta, sillä Euroopan globalisaatiorahaston varat on tarkoitettu juuri tähän.
Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Koska Espanja on esittänyt tukihakemuksen, jossa on kyse 508 työntekijän irtisanomisesta autoalalla toimivassa Lear Automotive (EEDS) Spain, S.L. Sociedad Unipersonalissa, äänestin päätöslauselman puolesta, koska olen samaa mieltä komission esityksen ja parlamentin siihen esittämien tarkistusten kanssa.
Olen samaa mieltä myös seuraavista seikoista:
– Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR) pitäisi tukea yksittäisten irtisanottujen työntekijöiden uudelleen integroitumista työelämään, ja toistaisin, että EGR:n tuki ei korvaa toimia, jotka kuuluvat kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten nojalla yritysten vastuulle, eikä EGR:stä rahoiteta myöskään yritysten tai toimialojen rakenneuudistuksia,
– EGR:n toimivuutta ja lisäarvoa on arvioitava 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen mukaisten ohjelmien ja muiden välineiden yleisarvioinnissa.
Suhtaudun myönteisesti Euroopan komission ehdotukseen perustaa muu rahoituslähde kuin käyttämättömät Euroopan globalisaatiorahaston varat, jotta voidaan vastata Euroopan parlamentin toistuviin lausuntoihin, joiden mukaan on löydettävä asianmukaisia budjettimekanismeja varojen siirtämiseksi ottaen huomioon, että EGR perustettiin erityiseksi ja erilliseksi välineeksi, jolla on omat tavoitteensa ja rahoituskautensa.
Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Espanjan esittämä hakemus Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) varojen käyttöönottamiseksi tapauksessa, jossa autoalalla toimiva Lear Automotive (EEDS) Spain, S.L. Sociedad Unipersonal -yritys on irtisanonut 508 työntekijää, täyttää kaikki lainmukaiset tukikelpoisuusvaatimukset. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 546/2009 Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1927/2006 muuttamisesta säädetään EGR:n toimialan tilapäisestä laajentamisesta: EGR:n odotettiin voivan puuttua tämänkaltaisiin tilanteisiin, jotka ovat välitöntä seurausta maailmanlaajuisesta rahoitus- ja talouskriisistä ja joiden tuloksena "vähintään 500 työntekijää vähennetään neljän kuukauden aikana jäsenvaltiossa sijaitsevasta yhdestä yrityksestä". Tästä syystä äänestin päätöslauselman puolesta ja toivon, että EGR:n varojen käyttöönotolla edistetään näiden työntekijöiden menestyksellistä integroitumista uudelleen työmarkkinoille.
Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Ottaen huomioon, että Puola on esittänyt tukihakemuksen, jossa on kyse 189 työntekijän irtisanomisesta H. Cegielski-Poznań -yrityksessä ja sen neljässä alihankkijassa, jotka toimivat meridieselmoottorien valmistamisen alalla, äänestin päätöslauselman puolesta, koska olen samaa mieltä komission esityksen ja parlamentin siihen esittämien tarkistusten kanssa. Katson myös, että meidän on varmistettava, että Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR) tuetaan yksittäisten irtisanottujen työntekijöiden uudelleen integroitumista työelämään, ja toistaisin, että EGR:n tuki ei korvaa toimia, jotka kuuluvat kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten nojalla yritysten vastuulle, eikä EGR:stä rahoiteta myöskään yritysten tai toimialojen rakenneuudistuksia,
Mário David (PPE), kirjallinen. – (PT) Rakenneuudistusten ja tuotannonsiirtojen vuoksi irtisanottujen työntekijöiden tuen on oltava dynaamista ja joustavaa, jotta sitä voidaan antaa nopeasti ja tehokkaasti. Kansainvälisen kaupan rakenneuudistusten valossa on tärkeää, että EU:n talous voi nopeasti panna täytäntöön välineitä, joilla tuetaan tällaisten muutosten uhreiksi joutuneita työntekijöitä samalla kun annetaan heille taidot, joita vaaditaan nopeaan uudelleen integroitumiseen työmarkkinoille. Tämän vuoksi taloudellisen tuen olisi oltava yksilökohtaista. On myös tärkeää korostaa, ettei tuella korvata tavallisesti yrityksille kuuluvaa vastuuta eikä sitä ole tarkoitettu yritysten rahoittamiseen ja rakennemuutoksiin. Koska Puola on esittänyt tukihakemuksen, jossa on kyse 189 työntekijän irtisanomisesta aluksissa käytettäviä dieselmoottoreita ja sähkökeskuksia tuottavassa H. Cegielski-Poznań -yrityksessä ja sen neljässä alihankkijassa, äänestän yleisesti mietinnön puolesta, toisin sanoen Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönoton puolesta Puolan tukemiseksi.
Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Meidän on tänään määrä hyväksyä Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) 114 250 euron tukipaketti Puolalle, jotta se voi puuttua meridieselmoottoreita valmistavan H. Cegielski-Poznań -yrityksen neljässä tuotantolaitoksessa ja neljässä alihankkijassa Poznańin kaupungissa ja Poznańin hallintopiirissä toteutettujen 658 irtisanomisen seurauksiin. Kuten olen aina varottanut, vaikka tällainen apu on hyvin tärkeää tämänhetkisten oireiden hoitamisessa, se ei ole lopullinen ratkaisu eurooppalaista teollisuutta vaivaaviin ongelmiin, jotka liittyvät sekä kohtaamaamme talouskriisiin että Euroopan tarpeeseen mukautua muuttuvaan maailmaan, jossa kilpailukyky on olennaista.
José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Ottaen huomioon maailmanlaajuisen talouskriisin sosiaaliset vaikutukset erityisesti työllisyyteen Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) asianmukainen käyttö on hyvin tärkeää monien Euroopan kansalaisten ja perheiden hädän lieventämisessä, heidän sosiaalisen integroitumisensa ja ammattikehityksensä tukemisessa samalla kun tarjotaan uusia laadukkaita resursseja yritysten tarpeisiin ja vauhditetaan taloutta. Tämä interventiosuunnitelma Puolan hyväksi on suunniteltu tällaisessa kontekstissa, ja se koskee meridieselmoottoreiden alalla toimivasta H. Cegielski-Poznań -yrityksestä ja sen neljästä alihankkijasta irtisanottuja 189 työntekijää. Toivon tämän vuoksi, että yhteisön toimielimet vahvistavat pyrkimykset sellaisten toimenpiteiden täytäntöönpanoon, joilla nopeutetaan ja parannetaan niinkin merkittävän resurssin kuin EGR:n käyttöä, sillä tällä hetkellä käyttöaste on hyvin matala. Tänä vuonna haettiin vain 11 prosenttia saatavilla olleista 500 miljoonasta eurosta.
Jarosław Kalinowski (PPE), kirjallinen. – (PL) Maailmanlaajuinen talouskriisi on saanut aikaan merkittäviä rakennemuutoksia monissa yrityksissä, ja tämän seurauksena valtava määrä ihmisiä menettää työpaikkansa. Nyt tarkasteltavana oleva ehdotus koskee tukea suurelle määrälle Puolan Wielkopolskien alueella irtisanottuja työntekijöitä. Toinen rahoitustukea koskeva ehdotus, josta tänään äänestämme, koskee vielä satoja muita irtisanomisia samalla alueella. Tämän Puolan alueen paikallisilla markkinoilla on siis menossa valtaisa mullistus. Olen iloinen siitä, että Euroopan komissio on vahvistanut hakemuksen täyttävän rahoitustuen myöntämisen edellytykset. Tämän seurauksena irtisanotut työntekijät voivat joko saada entisen työpaikkansa takaisin tai löytää uuden työpaikan, ja yritysten omistajat hyödyntävät tukea maailmalaajuisen kriisin kielteisten vaikutusten lieventämiseen ja markkina-asemansa säilyttämiseen.
Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) varojen käyttöönottoa Puolalle koskevan ehdotuksen puolesta. EGR perustettiin vuonna 2006 tarjoamaan käytännön tukea yritysten uudelleensijoittautumisen tai vuoden 2009 tarkistuksen jälkeen talouskriisin vuoksi työttömiksi joutuneille työntekijöille ja heidän auttamisekseen integroitumaan uudelleen työmarkkinoille. Tänään toimitettu äänestys koski tukihakemusta, jossa on kyse 658 työntekijän (joista 189 työntekijää rahaston tuki koskee) irtisanomisesta H. Cegielski-Poznań -yrityksessä ja sen neljässä alihankkijassa, jotka toimivat meridieselmoottorien valmistamisen alalla, Poznańin kaupungissa ja hallintopiirissä. Hakemus koskee yhteensä 114 250 euron käyttöönottoa EGR:stä.
Lopuksi haluan todeta, että tämänpäiväisten mietintöjen hyväksyminen osoittaa jälleen kerran EGR:n merkityksen, sillä se on arvokas resurssi talouskriisin vuoksi vaikeuksiin joutuneiden työntekijöiden auttamiseksi sekä tehokas väline työttömyyden torjumisessa.
David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin Euroopan globalisaatiorahastolle osoitetun tukihakemuksen puolesta, joka koskee H. Cegielski-Poznań -yrityksessä ja sen neljässä alihankkijassa, jotka toimivat meridieselmoottorien valmistamisen alalla Poznańin kaupungissa ja sen ympäristössä, irtisanottujen 658 työntekijän tukemista. Komissio ehdotti 114 250 euron käyttöönottoa, ja minä kannatan ehdotusta.
Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Äänestän tyhjää huomaavaisuudesta Puolan autoteollisuuden työntekijöitä kohtaan, jotka on uhrattu globalisaation alttarille. Tilanteessa, johon Euroopan unionin puoltama uusiliberalistinen politiikka on heidät ajanut, voisi tuntea houkutusta äänestää mietintöä vastaan ottaen huomioon tämän avustuksen mitättömän määrän. Silti sekin vähä, mitä annetaan, voi helpottaa heidän kärsimystään. Se ei vähennä Euroopan globalisaatiorahaston logiikan sietämättömyyttä. Se tukee logiikkaa, joka johtaa Ciegielski-Poznańin kaltaisten valtio-omisteisten yritysten yksityistämiseen.
Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) EU on solidaarisuuden alue ja Euroopan globalisaatiorahasto (EGR) on osa sitä. Tämä tuki on välttämätöntä työttömien ja globalisaatioon liittyvien tuotannonsiirtojen uhrien auttamiseksi. Yhä useammat yritykset siirtävät tuotantoaan käyttäen hyväksi monien maiden, varsinkin Kiinan ja Intian, alhaisempia työvoimakustannuksia, ja tämä vahingoittaa maita, jotka kunnioittavat työntekijöiden oikeuksia. EGR:n tarkoituksena on auttaa yritysten tuotannonsiirtojen uhreiksi joutuneita työntekijöitä ja se on erittäin tärkeä toimija helpotettaessa heidän uudelleen työllistymistään. Muut EU:n jäsenvaltiot ovat aiemmin käyttäneet EGR:n varoja, joten on syytä myöntää tukea Puolalle, joka on esittänyt tukihakemuksen, joka koskee 189 työntekijän vähentämistä H. Cegielski-Poznań -yrityksessä ja sen neljässä alihankkijassa, jotka toimivat meridieselmoottorien valmistamisen alalla.
Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Euroopan unioni on perustanut Euroopan globalisaatiorahaston, jotta valtiot, joissa maailmanlaajuinen rahoitus- ja talouskriisi on johtanut työntekijöiden irtisanomiseen, voivat tarjota näille työntekijöille käytännön tukea. Rahaston varojen käyttöönotolla on määrä helpottaa kyseisten työntekijöiden uudelleen integroitumista työmarkkinoille. Äänestän mietinnön puolesta, koska Puolan on tuettava H. Cegielski-Poznán -yrityksen irtisanomia 658 työntekijää.
Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Ottaen huomioon, että Puola on esittänyt tukihakemuksen, jossa on kyse 189 työntekijän irtisanomisesta H. Cegielski-Poznań -yrityksessä ja sen neljässä alihankkijassa, jotka toimivat meridieselmoottorien valmistamisen alalla, äänestin päätöslauselman puolesta, koska olen samaa mieltä komission esityksen ja parlamentin siihen esittämien tarkistusten kanssa.
Olen samaa mieltä myös seuraavista seikoista:
– Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR) pitäisi tukea yksittäisten irtisanottujen työntekijöiden uudelleen integroitumista työelämään, ja toistaisin, että EGR:n tuki ei korvaa toimia, jotka kuuluvat kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten nojalla yritysten vastuulle, eikä EGR:stä rahoiteta myöskään yritysten tai toimialojen rakenneuudistuksia,
– EGR:n toimivuutta ja lisäarvoa on arvioitava 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen mukaisten ohjelmien ja muiden välineiden yleisarvioinnissa.
Suhtaudun myönteisesti Euroopan komission ehdotukseen perustaa muu rahoituslähde kuin käyttämättömät Euroopan globalisaatiorahaston varat, jotta voidaan vastata Euroopan parlamentin toistuviin lausuntoihin, joiden mukaan on löydettävä asianmukaisia budjettimekanismeja varojen siirtämiseksi ottaen huomioon, että EGR perustettiin erityiseksi ja erilliseksi välineeksi, jolla on omat tavoitteensa ja rahoituskautensa.
Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Puolan esittämä hakemus Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) varojen käyttöönottamiseksi tapauksessa, jossa meridieselmoottorien valmistamisen alalla toimiva H. Cegielski-Poznań -yritys ja sen neljä alihankkijaa ovat irtisanoneet 1. syyskuuta 2009 – 1. tammikuuta 2010 189 työntekijää, täyttää kaikki lainmukaiset tukikelpoisuusvaatimukset. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 546/2009 Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1927/2006 muuttamisesta säädetään EGR:n toimialan tilapäisestä laajentamisesta: EGR:n odotettiin voivan puuttua tämänkaltaisiin tilanteisiin, jotka ovat välitöntä seurausta maailmanlaajuisesta rahoitus- ja talouskriisistä ja joiden tuloksena "vähintään 500 työntekijää vähennetään neljän kuukauden aikana jäsenvaltiossa sijaitsevasta yhdestä yrityksestä, mukaan luettuna työntekijät, jotka vähennetään sen toimittajien tai jatkojalostajien palveluksesta". Tästä syystä äänestin päätöslauselman puolesta ja toivon, että EGR:n varojen käyttöönotolla edistetään näiden työntekijöiden menestyksellistä integroitumista uudelleen työmarkkinoille.
Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Hyväksymällä tämän tekstin Euroopan parlamentti pyytää asianomaisia toimielimiä ryhtymään tarvittaviin toimiin EGR:n varojen käyttöönoton nopeuttamiseksi. Se palauttaa myös mieleen toimielinten sitoumuksen sen varmistamiseen, että EGR:n varojen käyttöönottoa koskevien päätösten tekemiseen sovelletaan sujuvaa ja nopeaa menettelyä, jotta globalisaation ja rahoitus- ja talouskriisin seurauksena irtisanotuille yksittäisille työntekijöille voidaan tarjota kertaluonteista ja ajallisesti rajoitettua tukea. Parlamentti korostaa, että EGR:n rooli irtisanottujen työntekijöiden uudelleen integroitumisessa työmarkkinoille voi olla ratkaiseva. Lopuksi se korostaa, että Euroopan globalisaatiorahastosta annetun asetuksen 6 artiklan mukaisesti on varmistettava, että EGR:sta tuetaan irtisanottuja työntekijöitä integroitumaan uudelleen työmarkkinoille, ja toistaa, ettei EGR:n tuen pidä korvata niitä toimenpiteitä, jotka kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten mukaan kuuluvat yritysten vastuulle, tai yritysten tai alojen rakennemuutostoimenpiteitä.
Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) On valitettavaa, että tätä vuodelta 2003 peräisin olevaa ehdotusta, jolla pyritään antamaan pakolaisille pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen aseman oleskeltuaan viisi vuotta laillisesti ja jatkuvasti jäsenvaltiossa, ei ole pantu täytäntöön kuluneena aikana. Euroopan parlamentin huhtikuussa 2008 esittämillä tarkistuksilla, jotka koskevat muun muassa pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen asemaa koskevaa hakemusta edeltävän viiden vuoden oleskeluajan laskemista, ja koska neuvostossa ei ole päästy yksimielisyyteen, uudella ehdotuksella tuetaan suoraan kansainvälistä suojelua saavia henkilöitä, jotka ovat oleskelleet EU:n alueella yli viisi vuotta, mutta joilla ei vieläkään ole pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen asemaa.
Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, jossa kannatetaan ehdotuksen soveltamista sekä Geneven sopimuksen alaisiin pakolaisiin että toissijaisen suojeluaseman saaneisiin henkilöihin. Mietinnössä Euroopan parlamentti kannattaa Euroopan komission ehdotusta ja ottaa huomioon sitoumuksen kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden etujen suojelemiseen. Haluaisin kiinnittää huomiota siihen, että tällä hetkellä kansainvälistä suojelua saavien kolmansien maiden kansalaisten tilanne on hämmentävä ja epäselvä, koska aseman myöntämistä koskevia edellytyksiä ei ole yhdenmukaistettu. Komission ehdotuksen mukaan aseman myöntämistä koskevat edellytykset ja menettely tulevat yksinkertaisemmiksi ja selkeämmiksi Euroopan unionissa. Lisäksi uudella direktiivillä annetaan kansainvälistä suojelua saaville henkilöille, joista tulee pitkään oleskelleita kolmansien maiden kansalaisia, mahdollisuus asettua toiseen jäsenvaltioon kuin siihen, jossa heidän asemansa tunnustetaan.
Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. – (PT) Tämä aloite esitettiin jatkona vuoden 2007 ehdotukselle direktiiviksi pitkään oleskelleiden kolmansien maiden kansalaisten aseman soveltamisalan laajentamista pakolaisiin ja kansainvälistä suojelua saaviin henkilöihin, joka ei koskaan saanut Lissabonin sopimuksen edellyttämää yksimielisyyttä neuvostossa tullakseen voimaan. Sillä pyritään antamaan kansainvälistä suojelua saaville henkilöille, jotka ovat oleskelleet laillisesta jäsenvaltiossa viiden vuoden ajan, oikeudellinen varmuus oleskeluoikeuksistaan jäsenvaltiossa sekä EU:n kansalaisten oikeuksia vastaavat oikeudet.
Nyt saavutettu kompromissi on hyvin merkittävä, ei pelkästään siksi, että se mahdollistaa pakolaisille EU:ssa korkean tason suojelun ja oikeusvarmuuden, vaan myös koska kaikkien EU:n ulkopuolisten valtioiden kansalaisten syrjivä kohtelu on lopultakin lakkautettu.
Tämä on myös merkittävä poliittinen viesti, koska tämän kaikkiaan kuuden lainsäädäntötekstin ensimmäisen aloitteen hyväksyminen on sekä ensimmäinen askel että osoitus rakentavasta lähestymistavasta, jota kolme toimielintä soveltaa luodakseen yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän vuoteen 2012 mennessä.
Ioan Enciu (S&D), kirjallinen. – (RO) Äänestin direktiivin hyväksymisen puolesta. Direktiiviehdotuksella muutetaan toista, vuodelta 2003 peräisin olevaa direktiiviä, jotta myös kansainvälistä suojelua saavat henkilöt (erityisesti pakolaiset) saavat oikeuden pitkäaikaiseen oleskelulupaan EU:ssa, jos kyseinen henkilö on jo laillisesti asunut EU:ssa vähintään viisi vuotta. Saatuaan tämän luvan heillä on vastaavanlaiset oikeudet kuin muilla kansalaisilla ja he voivat esimerkiksi liikkua EU:ssa ja asettua mihin tahansa EU:n jäsenvaltioon (lukuun ottamatta Yhdistynyttä kuningaskuntaa, Tanskaa ja Irlantia). Lisäksi direktiivissä säädetään, että kansainvälistä suojelua saavat henkilöt voidaan edelleen karkottaa EU:sta, mutta ainoastaan hyvin tiukkojen sääntöjen mukaisesti, ottaen huomioon palauttamiskiellon periaatteen ja pääasiassa perusoikeuskirjassa taatut oikeudet.
Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Ehdotuksella pyritään laajentamaan pitkään oleskelleiden kolmansien maiden kansalaisten asemasta annetun neuvoston direktiivin 2003/109/EY soveltamisalaa koskemaan kansainvälistä suojelua saavia henkilöitä, jotka ovat oleskelleet laillisesti jäsenvaltiossa yli viisi vuotta. Toimenpiteellä lakkautetaan eriarvoisuudet, joita on esiintynyt jäsenvaltioiden välillä, kohtelemalla kansainvälistä suojelua saavia henkilöitä yhdenvertaisesti kaikissa jäsenvaltioissa. Sillä annetaan myös näille henkilöille oikeus oleskella toisessa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa heidän asemansa on laillisesti tunnustettu, mitä ei ole tapahtunut aikaisemmin. Toimenpiteet ovat tärkeitä nimenomaan sen vuoksi, että me rakennamme Eurooppaan yhteistä vapauteen ja turvallisuuteen perustuvaa aluetta, aluetta, jossa niillä, joiden on asianmukaisesti tunnustettu saavan kansainvälisen oikeuden suojelua, on oltava samat oikeudet eri jäsenvaltioissa.
Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. – (FR) Ensimmäisen yrityksen epäonnistuttua kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden oli jo korkea aika saada yhdenvertainen kohtelu muiden pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisten kanssa. Ei todellakaan ole mitään syytä siihen, että heitä olisi kohdeltava eri tavalla tai että heidän asemansa unionissa olisi oltava näin epävarma. Kannatin tämän vuoksi Claude Moraesin mietintöä, jolla muun muassa tehdään mahdolliseksi vahvistaa entisestään takeita "palauttamista" vastaan ja esitetyistä varauksista huolimatta päädytään viiden oleskeluvuoden myönteiseen lukuun. Toinen merkittävä seikka, johon on syytä olla tyytyväinen, on se, että tämä on ainoa turvapaikkapaketin teksti, joka on lopulta hyväksytty Belgian toimiessa Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajana, huolimatta sitoumuksista sen toimikauden alussa. Meidän on siis jatkettava kovaa työtä sen varmistamiseksi, että muun muassa yhteisiin vastaanottomenettelyihin ja -edellytyksiin perustuva yhteinen eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä lopultakin toteutuu unionissa. Nyt on selvästi nähtävissä, mistä on kyse: ainoastaan parantamalla ja yhdenmukaistamalla kansallisia turvapaikkajärjestelmiä, jotka tällä hetkellä poikkeavat suuresti toisistaan, voimme saada aikaan yhteisen järjestelmän.
Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivin 2003/109/EY muuttamisesta sen soveltamisalan laajentamiseksi koskemaan kansainvälistä suojelua saavia henkilöitä puolesta. Tein näin, koska minusta on tärkeää taata pakolaisille samat oikeudet kuin pitkään oleskelleille kolmannen maan kansalaisille.
Tämänpäiväisellä äänestyksellä Euroopan parlamentti on täyttänyt aukon Euroopan unionin lainsäädännössä, joka koskee pitkään oleskelleiden kolmansien maiden kansalaisten oikeudellista asemaa, jota ei sovellettu pakolaisiin ja kansainvälistä suojelua saaviin henkilöihin. Näiden uusien sääntöjen ansiosta nämä ihmiset saavat suuremman varmuuden oikeudellisesta asemastaan Euroopan unionissa, eikä heitä voida kohdella eriarvoisesti verrattuna kolmansien maiden kansalaisiin.
David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän ehdotuksen puolesta, jolla pyritään antamaan EU:n alueella laillisesti yli viiden vuoden ajan oleskelleille kansainvälistä suojelua saaville henkilöille pitkään oleskelleen kolmansien maiden kansalaisten asema. Tämä antaa heille todellisen mahdollisuuden integroitua, mikä tarkoittaa kommunikointia ainakin yhdellä asuinjäsenvaltion virallisella kielellä, sekä mahdollisuuden lisätä tietoisuutta heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan sekä asuinjäsenvaltion ydinarvoista. Siksi jäsenvaltion olisi tarjottavaa kielenopetusta pitkään oleskelleille henkilöille. Jäsenvaltioita olisi myös kannustettava kehittämään koulutusohjelmia, jotka koskevat asuinpaikkajäsenvaltion perustavaa laatua olevia lakeja ja ydinarvoja sekä demokratian, ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden periaatteita sekä yksilön oikeuksia ja velvollisuuksia kyseisessä jäsenvaltiossa.
Clemente Mastella (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska olen vakuuttunut siitä, että sillä on myönteisiä vaikutuksia kaikkiin kansainvälistä suojelua saaviin henkilöihin, jotka ovat oleskelleet EU:n alueella laillisesti yli viiden vuoden ajan, mutta joilla ei tällä hetkellä ole pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen asemaa.
Olemme vakuuttuneita tarpeesta taata suurempi varmuus heidän oikeudellisesta asemastaan EU:ssa ja välttää kaikki mahdollinen eriarvoinen kohtelu suhteessa muihin kolmansien maiden kansalaisiin. Jaamme joidenkin jäsenvaltioiden vakavan huolen siitä, että niissä saattaa olla erityisen maantieteellisen tai väestöpoliittisen tilanteen vuoksi suhteettoman paljon kansainvälistä suojelua saavia henkilöitä.
Tämän vuoksi vaikuttaa siltä, että tarvitaankin muita toimia näiden epätoivottujen seurausten välttämiseksi, kuten esimerkiksi toimia, joilla helpotetaan näiden henkilöiden oikeutta siirtyä ja asettua muuhun kuin kansainvälisen suojan myöntäneeseen jäsenvaltioon. Tämän vuoksi kannatamme kaikki mahdollisia ehdotettuja takeita palauttamista vastaan (vain kansainvälisen suojan myöntäneellä jäsenvaltiolla on oltava oikeus karkottaa), koska on pyrittävä säilyttämään perheiden yhtenäisyys.
Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Tarkoituksena on, että tämän mietinnön hyväksynnällä laajennetaan pitkään oleskelleiden kolmansien maiden kansalaisten asemasta annetun neuvoston direktiivin 2003/109/EY soveltamisalaa koskemaan kansainvälistä suojelua saavia henkilöitä, jotka ovat oleskelleet laillisesti jäsenvaltiossa yli viisi vuotta. Tämä mahdollistaa tästä lähtien kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden yhdenvertaisen kohtelun kaikissa jäsenvaltioissa, ja kyseiset henkilöt voivat oleskella toisessa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa heidän asemansa on laillisesti tunnustettu, mitä ei ole tapahtunut aikaisemmin. Toimenpiteet ovat tärkeitä nimenomaan sen vuoksi, että niillä pyritään rakentamaan Eurooppaan yhteistä vapauteen ja turvallisuuteen perustuvaa aluetta, aluetta, jossa niillä, joiden on asianmukaisesti tunnustettu saavan kansainvälisen oikeuden suojelua, on oltava samat oikeudet eri jäsenvaltioissa.
Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (LV) Kansainvälinen oikeus ja eettiset periaatteet antavat Euroopan unionille mahdollisuuden nopeuttaa oikeudellisen aseman myöntämistä henkilöille, joille elämä synnyinmaassaan Euroopan ulkopuolella on mahdotonta. Jokaisella ihmisellä on oikeus ihmisarvoiseen kohteluun. Pakolaisasema on kuitenkin määritettävä siten, että otetaan huomioon kaikki olosuhteet ja kieltämällä kaikki keinottelusopimukset, olipa kyse taloudellisista sopimuksista tai maahanmuuttopolitiikkaan liittyvistä. Euroopan unionissa ja Euroopan parlamentissa hyväksytään valitettavasti tosiseikkoina asioita, joita ei ole tarkistettu perusteellisesti. Toisinaan oikeuksien puolustajien ja eri henkilöiden esittämät valheelliset lausunnot hyväksytään tosina. On tärkeää, ettei populismia suvaita. Muutoin kokonaiset kansat voivat asettua Eurooppaan pakolaisasemassa.
Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Se, missä olosuhteissa ja kuinka pitkän laillisen oleskelun jälkeen pakolaisille myönnetään pitkään oleskelleiden kolmannen maan kansalaisten oleskelulupa, on asia, josta päättävät jäsenvaltiot, eikä EU saa sanella tätä. Se, että ehdotus hyväksyttiin kaksi vuotta myöhässä ja tarkistetussa muodossaan, ei ole täysin ongelmatonta, sillä paljon lainatun Geneven yleissopimuksen asianmukainen tulkinta johtaisi siihen, että vain murto-osa turvapaikkahakemuksista hyväksyttäisiin. Ongelmia ja kysymyksiä herättääkin, että viiden vuoden laillisen oleskelun jälkeen kansainvälistä suojelua saavilla henkilöillä olisi vastaavat oikeudet kuin EU:n kansalaisilla, erityisesti niissä EU:n jäsenvaltioissa, joiden sosiaaliturvajärjestelmät ovat vankkoja, mikä aiheuttaa valtaisia kustannuksia
Soveltamisen ulottaminen pakolaisiin ja toissijaista suojelua saaviin henkilöihin voi vain aiheuttaa lisää julkisia menoja. Meidän on erityisesti aina otettava huomioon pakolaisten houkutteleminen, toisin sanoen se, että toimenpiteet, joilla on määrä tarjota suojelua ja taloudellista turvaa, ovat nimenomaan monille taloudellisille siirtolaisille kannustin muuttaa laittomasti Eurooppaan sillä verukkeella, että haetaan turvapaikkaa epäinhimillisistä ja hengenvaarallisista oloista. Yhtä kyseenalainen on ajatus turvapaikkamenettelyn keston huomioimisesta laskettaessa oikeutta oleskelulupaan. Näistä syistä äänestin mietintöä vastaan.
Franz Obermayr (NI), kirjallinen. – (DE) Pakolaisille on myönnettävä pitkään oleskelleiden kolmannen maan kansalaisten oleskelulupa sen jälkeen, kun nämä ovat oleskelleet jäsenvaltiossa viisi vuotta, ja oleskelulupa koskee koko EU:ta. Koska eri jäsenvaltioiden turvapaikkajärjestelmät poikkeavat toisistaan tiukkuudessa, asiaan perehtynyt pakolainen asettuu ensin jäsenvaltioon, jonka turvapaikkalainsäädäntö on höllin ja jossa on eniten porsaanreikiä. Viiden vuoden kuluttua hän voi lähteä oleskelumaastaan ja siirtyä vapaasti valitsemaansa Euroopan unionin jäsenvaltioon. Tämän seurauksena syntyy toissijaista maahanmuuttoa matalien kynnysten jäsenvaltioista avokätisten sosiaaliturvajärjestelmien valtioihin. Henkilöt valitsevat ensin jäsenvaltion sen turvapaikkalainsäädännön tiukkuuden mukaan ja sitten sosiaalisten palvelujen tason mukaan. Tästä seuraa tietenkin erityinen taakka Itävallan, Saksan ja Alankomaiden kaltaisille valtioille. Mietinnössä omaksuttu lähestymistapa ei todellakaan ole järkevä tapa tarkastella turvapaikkoja koskevia haasteita EU:ssa ja noudattaa asianmukaista yhdentymispolitiikkaa. Äänestin siis mietintöä vastaan.
Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin mietinnön puolesta, koska kannatan sitä, että laajennetaan pitkään oleskelleiden kolmansien maiden kansalaisten asemasta annetun neuvoston direktiivin 2003/109/EY soveltamisalaa koskemaan kansainvälistä suojelua saavia henkilöitä, jotka ovat oleskelleet laillisesti jäsenvaltiossa yli viisi vuotta.
Haluan erityisesti korostaa tämän ehdotuksen seurauksena toteutettavan politiikan osallistavaa luonnetta. Pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen asema tarjoaa mahdollisuuden integroida nämä ihmiset, erityisesti koska jäsenvaltioiden on tarjottava kielenopetusta pitkään oleskelleille henkilöille.
Kannatan samasta syystä esittelijän ehdotusta jäsenvaltioiden kannustamisesta kehittämään koulutusohjelmia, jotka koskevat asuinpaikkajäsenvaltion perustavaa laatua olevia lakeja ja ydinarvoja sekä demokratian ja ihmisoikeuksien periaatteita sekä yksilön oikeuksia ja velvollisuuksia.
Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. – (IT) Haluan kiittää jäsen Moraesia tämän erinomaisesta työstä, ja olen samaa mieltä hänen kanssaan rakentavan lähestymistavan omaksumisesta, johon sisältyy suurin osa komission ehdottamista tarkistuksista sekä lukuisia välinettä koskeneissa neuvotteluissa neuvostossa hyväksyttyjä tarkistuksia. Mietintöluonnoksessa esitetään halu ottaa tarkasteltavaksi joitakin jäsenvaltioiden huolenaiheita, jotta päästäisiin sopimukseen ensimmäisessä käsittelyssä, sekä sitoumus suojella kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden etuja ennen pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen aseman saamista sekä sen jälkeen.
Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin mietinnön puolesta, sillä katson, että pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen aseman laajentaminen kansainvälistä suojelua saaviin henkilöihin, jotka ovat oleskelleet jäsenvaltiossa laillisesti yli viiden vuoden ajan, on täysin perusteltua, koska se takaa yhdenvertaisen kohtelun kaikille kolmansien maiden kansalaisille ja edistää Euroopan unionin taloudellista ja sosiaalista koheesiota.
Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Komissio esitti vuonna 2001 ehdotuksen direktiiviksi pitkään oleskelleiden kolmansien maiden kansalaisten asemasta. Ehdotetussa direktiivissä säädettiin alun perin, että pakolaiset voisivat saada pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen aseman oleskeltuaan viisi vuotta laillisesti ja jatkuvasti jäsenvaltiossa. Neuvottelujen aikana jäsenvaltiot päättivät kuitenkin sulkea pakolaiset direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Oikeus- ja sisäasioiden neuvoston 8. toukokuuta 2003 antamassa neuvoston ja komission yhteisessä lausumassa sovittiin sitten, että komissio esittäisi ehdotuksen direktiiviksi, jolla pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen asema ulotetaan pakolaisiin ja toissijaisen suojelun piiriin kuuluviin henkilöihin.
Komissio esitti tämän ehdotuksen kesäkuussa 2007 käyttäen samaa oikeusperustaa kuin säädöksessä, jota sen oli määrä muuttaa, toisin sanoen EY:n perustamissopimuksen 63 artiklan 3 kohdan a alakohtaa ja 63 artiklan 4 kohtaa. Ehdotuksen pääasiallisena tavoitteena oli antaa kansainvälistä suojelua saaville henkilöille, jotka ovat laillisesti oleskelleet jäsenvaltiossa viiden vuoden ajan, oikeusvarmuus heidän oleskeluoikeudestaan jäsenvaltiossa ja oikeudet, jotka ovat verrattavissa EU:n kansalaisten oikeuksiin.
Laima Liucija Andrikienė (PPE), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, jossa hyväksytään viisumien myöntämisen helpottamista koskevan sopimuksen tekeminen Georgian kanssa. Georgian ja Euroopan unionin suhteita halutaan hyvin selvästi lähentää, mikä käy ilmi viime vuosien aikana tehdyistä poliittisista toimista. Esimerkiksi Euroopan unionin ja Georgian kahdenvälistä yhteistyötä on vahvistettu ja Georgia on liittynyt Euroopan neuvostoon ja Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Kannatin päätöslauselmaa, koska uskon vankasti, että viisumien myöntämisen helpottamista koskevalla sopimuksella edesautetaan kansalaisten välisiä henkilökohtaisia suhteita, mikä on ratkaiseva tekijä, joka takaa muun muassa taloudellisten, humanitaaristen, kulttuurialan ja tiedemaailman suhteiden syntymisen.
Uskon, että viisumipakon poistaminen Georgian kansalaisilta on tärkeä edistysaskel maan tiellä kohti Euroopan unionia. Viisumin saannin helpottamisella on suuri merkitys ihmisten elämään, sillä se vahvistaa kansojen välisiä yhteyksiä ja toteuttaa ajatusta siitä, että vapaa liikkuminen kuuluu jokaisen eurooppalaisen perusoikeuksiin.
Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin Euroopan parlamentin viisumien myöntämisen helpottamisesta Georgian osalta antaman suosituksen puolesta, koska Euroopan unionin laajentuminen oli unionille mahdollisuus luoda uusi yhteistyökehys itäisten ja eteläisten naapuriensa kanssa. Viisumien myöntämisen helpottamista koskevalla sopimuksella edesautetaan erityisesti kansalaisten välisiä henkilökohtaisia suhteita, mikä on ratkaiseva tekijä, joka takaa muun muassa taloudellisten, humanitaaristen, kulttuurialan ja tiedemaailman suhteiden syntymisen. Lisäksi viisumin saannin helpottamisella on suuri merkitys ihmisten elämään, sillä se vahvistaa kansojen välisiä yhteyksiä ja toteuttaa ajatusta siitä, että vapaa liikkuminen kuuluu jokaisen eurooppalaisen perusoikeuksiin. Viisumipakon poistaminen Georgian kansalaisilta on tärkeä myös edistysaskel maan tiellä kohti Euroopan unionia. Hyväksyn Euroopan parlamentin kannan, jonka mukaan unionin ja Georgian välillä tehdyt sopimukset, kuten sopimus laittomasti maassa oleskelevien palauttamisesta ja sopimus viisumien myöntämisen helpottamisesta, ovat ensinnäkin erittäin tärkeä edistysaskel Euroopan unionin ja Georgian välisissä suhteissa. Sopimukset ovat merkittäviä myös alueelliselta kannalta, ja ne tukevat EU:n pyrkimyksiä lisätä yhteistyötä muiden alueen maiden kanssa.
Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. – (RO) Itä-Eurooppaan laajentumisestaan alkaen Euroopan unioni on vauhdittanut avautumisprosessia Etelä-Kaukasuksen maille aikana, jona alueesta on tullut äärimmäisen merkittävä niin strategisesta kuin vakautta ja turvallisuutta koskevasta näkökulmasta. Euroopalla on nyt velvollisuutensa alueen valtioita kohtaan. Sen sitoutuminen on selkeää, erityisesti kun otetaan huomioon, kuinka lähellä EU:n itärajaa nämä valtiot sijaitsevat. Näiden valtioiden tarjoaman taloudellisen ja kaupallisen potentiaalin lisäksi EU:n ja Georgian välinen Georgian kansalaisten viisumien myöntämisen helpottamista koskeva sopimus on myös demokratiaa valtiossa rohkaiseva toimenpide. On tärkeää, että EU vie hyvän hallintotavan periaatetta, oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeuksien kunnioittamista. Toimintaa vauhditetaan kahdella Georgian kanssa hiljattain allekirjoitetulla sopimuksella. Niistä toinen on sopimus laittomasti maassa oleskelevien palauttamisesta ja toinen on sopimus viisumien myöntämisen helpottamisesta.
Viisumipakon poistaminen Georgian kansalaisilta on tärkeä edistysaskel maan tiellä kohti Euroopan unionia. Viisumin saannin helpottamisella on suuri merkitys ihmisten elämään, sillä se lisää kansojen välisiä yhteyksiä ja toteuttaa ajatusta siitä, että vapaa liikkuminen kuuluu jokaisen eurooppalaisen perusoikeuksiin.
Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan unionin toimien on perustuttava hyvää hallintotapaa sekä demokratian ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskeviin periaatteisiin. Suhteissa Etelä-Kaukasuksen alueeseen EU:n on toimittava kumppanina, tuettava alueen taloudellista ja kaupallista kehitystä, turvallisuutta, vakautta, vaurauden edistämistä ja konfliktien ratkaisemista. Viisumien myöntämisen helpottamista koskeva sopimus Georgian kanssa edistää osaltaan EU:n laajempaa naapuruuspolitiikkaa lisäämällä yhteistyötä ja molempien osapuolten kansalaisten välistä vaihtoa. Siksi äänestin tämän päätöslauselman puolesta.
Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. – (PT) Tämä sopimus merkitsee epäilemättä merkittävää edistymistä EU:n ja Gerogian välisissä suhteissa. Sen jälkeen kun Euroopan unionin ja Georgian kahdenvälistä yhteistyötä on vahvistettu ja Georgia on liittynyt Euroopan neuvostoon ja Euroopan ihmisoikeussopimukseen, sopimus on jälleen askel kohti oikeusalan parempaa toimintaa ja perusvapauksien yhä suurempaa kunnioittamista Georgiassa. Sopimuksen toivotaan tarjoavan Georgialle kannustimen uudistusten toteuttamiseksi vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aloilla.
Samalla sopimuksen on määrä edesauttaa molempien osapuolten kansalaisten välisiä henkilökohtaisia suhteita, mikä on ratkaiseva tekijä, joka takaa muun muassa taloudellisten, humanitaaristen, kulttuurialan ja muiden suhteiden syntymisen. Toivon myös, että Georgiassa toteutetaan tarvittavat tiedotuskampanjat, joilla tiedotetaan Georgian kansalaisille sekä viisumien myöntämisen helpottamisesta tehdystä sopimuksesta että niistä uusista mahdollisuuksista, joita he voivat nyt hyödyntää.
Marielle De Sarnez (ALDE), kirjallinen. – (FR) Euroopan unionin ja Georgian välisistä suhteista on juuri tehty kaksi merkittävää sopimusta: sopimus laittomasti maassa oleskelevien palauttamisesta ja sopimus viisumien myöntämisen helpottamisesta. Nämä kaksi sopimusta ovat ensimmäinen askel Euroopan unionin ja Georgian välisten suhteiden vahvistamisessa. EU haluaa näin kannustaa Georgiaa toteuttamaan tarvittavia uudistuksia vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alalla. Sopimukset ovat merkittäviä myös alueelliselta kannalta. Ne tukevat unionin pyrkimyksiä vahvistaa yhteistyötä Armenian ja Azerbaidžanin kaltaisten muiden Etelä-Kaukasuksen maiden kanssa.
Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) On aihetta olla tyytyväinen lukuisten viimeaikaisten toimien todistamaan Georgian ja Euroopan unionin välisten suhteiden vahvistumiseen. Viisumien myöntämisen helpottamista koskeva sopimus on jälleen merkittävä askel kohti Georgian yhdentymistä Eurooppaan. Henkilöiden vapaa liikkuvuus on yksi merkittävimmistä EU:n kansalaisilleen tarjoamista oikeuksista, ja tämän vuoksi suhtaudun myönteisesti EU:n ja Georgian väliseen yhteistyöhön. Laittoman maahanmuuton torjunta ja kannustinten tarjoaminen uudistuksille turvallisuuden, vapauden ja oikeuden aloilla voi tuottaa hedelmää, jos molemmin puolin löytyy sitoutumishalukkuutta.
Sandra Kalniete (PPE), kirjallinen. – (LV) Olen aina korostanut sitä, että Euroopan unioni on velvollinen tarjoamaan auttavan kätensä kansoille, jotka tuntevat kuuluvansa ja haluavat kuulua länteen ja hyväksyä meidän arvomme. Ruusujen vallankumouksessa Georgian kansa tuomitsi pysähtyneisyyden, epärehellisen hallinnon, aiemman ja myöhemmän kommunismin ja valitsi kehityksen, tulevaisuuden ja läntiset arvot. Toimillaan valtio vahvisti toiveensa kuulua nykyaikaiseen kansainväliseen yhteisöön ja sen, ettei se vältä vastuunottoa. Georgia on saavuttanut paljon lyhyessä ajassa. Se on parantanut merkittävästi hallintorakenteitaan, houkutellut merkittäviä investointeja ja vähentänyt huomattavasti korruptiota. Minusta viisumien myöntämisen helpottaminen on merkittävä askel uusien mahdollisuuksien tarjoamisessa Georgian kansalle tutustuttavaksi, ja sillä annetaan georgialaisille yrittäjille mahdollisuus luoda uusia yhteyksiä yrittäjiin Euroopan unionin jäsenvaltioissa. Näin kaikki voittavat, mutta eniten kuitenkin Georgian kansalaiset. Georgialaisetkin ovat ylpeitä valtiostaan, sen luonnonkauneudesta ja ikivanhasta kulttuurista, aivan kuten me eurooppalaisetkin olemme ylpeitä saavutuksistamme, historiastamme ja kulttuurisista arvoistamme. Toivon, että EU:n ja Georgian välinen viisumien myöntämisen helpotettu järjestelmä rohkaisee myös eurooppalaisia tutustumaan Georgiaan.
David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Kannatin mietintöä EU:n ja Georgian välisestä viisumien myöntämisen helpottamista koskevasta sopimuksesta. EU:n ja Etelä-Kaukasuksen maiden, myös Georgian, välisten suhteiden syveneminen parantaa varmasti oikeuskäsittelyjen toteutumista ja vapausoikeuksien noudattamista. Georgian kanssa on tehty hiljattain kaksi sopimusta, sopimus laittomasti maassa oleskelevien palauttamisesta ja sopimus viisumien myöntämisen helpottamisesta, ja nämä sopimukset edistävät täysin mainittuja tavoitteita.
Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Georgia on ponnistellut huomattavasti kehittääkseen tiiviimpiä suhteita Euroopan unioniin, kuten useat viimeaikaiset toimet osoittavat. Tämä viisumien myöntämisen helpottamista koskeva sopimus onkin jälleen merkittävä askel kohti Georgian yhdentymistä Eurooppaan. Henkilöiden vapaa liikkuvuus on yksi merkittävimmistä EU:n kansalaisilleen tarjoamista oikeuksista, ja tämän vuoksi EU:n ja Georgian välinen yhteistyö on hyvin merkittävää. On kuitenkin tärkeää jatkaa laittoman maahanmuuton torjumista ja tarjota Georgialle edelleen kannustimia uudistuksiin turvallisuuden, vapauden ja oikeuden aloilla.
Louis Michel (ALDE), kirjallinen. – (FR) Etelä-Kaukasia on Euroopan unionille strategisesti merkittävä alue. Euroopan unionin ja Etelä-Kaukasuksen maiden, myös Georgian, välisten suhteiden vahvistaminen parantaa varmasti oikeuskäsittelyjen toteutumista ja vapausoikeuksien noudattamista. Sopimuksen tekeminen on merkittävä vaihe Euroopan unionin ja Georgian välisissä suhteissa ja rohkaiseva askel eteenpäin, ottaen huomioon Georgian Eurooppaan liittyvät pyrkimykset. Sopimus on merkittävä myös alueelliselta kannalta, ja se tukee unionin pyrkimyksiä lisätä yhteistyötä muiden alueen maiden kanssa.
Georgialle tämä on myös edistysaskel, joka rohkaisee entistä laajempaan yhteistyöhön naapurien ja Euroopan unionin kanssa. Lisäksi tällainen sopimus rohkaisee Georgiaa panemaan täytäntöön tarvittavat uudistukset vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aloilla, kuten laittoman maahanmuuton torjunnassa sekä demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien vahvistamisessa.
Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (LV) Äänestin tyhjää, sillä olen täysin tietoinen tilanteesta Georgiassa sekä Georgian presidentin määrätietoisesta pyrkimyksestä lisätä arvovaltaansa tämän sopimuksen allekirjoittamisella. Pidän presidentti Saakashvilia sotarikollisena. Hänen hallintonsa on vastuussa tuhansien viattomien siviilien kuolemasta. Näin tämän omin silmin elokuussa 2008 Tskhinvalin kaupungissa. Vähäinenkin flirttailu rikollisen kanssa kannustaa tätä uusiin rikoksiin.
Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Sopimus Georgian kanssa saisi aikaan valheellisten turvapaikanhakijoiden aallon. Meidän on näin ollen hälvennettävä ensin turvallisuuttamme koskevat huolet. Kuten kokemukset Balkanin osalta osoittavat, viisumivapaata matkustamista ei hyödynnetä pelkästään matkailuun EU:ssa, vaan se käynnistää ilmiön, jossa turvapaikanhakijat etsivät edullisimman kohtelun tarjoavaa maata. On aihetta pelätä, että tämä toistuu Georgian kansalaisten viisumihelpotusten myötä. Yleisesti ottaen muiden kuin EU:n jäsenvaltioiden kansalaisten viisumien myöntämisen helpottamiseen ei pidä ryhtyä hätiköiden. Ennen kuin niin tehdään, on tarkasteltava mahdollisimman huolellisesti, voidaanko vilpillisiä turvapaikanhakijoita ja taloudellisista syistä maahan muuttavia koskevilla asianmukaisilla takaisinottosopimuksilla estää järjestelmän väärinkäyttö.
Myös toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmään liittyvät ongelmat on ratkaistava etukäteen. Lopuksi, viisumivapaan matkailun ei pidä hyödyttää ensisijaisesti turvapaikan hakijoita tai jopa rikollisia. Edellä mainitut ennakkoedellytykset eivät ole täyttyneet, joten tuomitsen voimakkaasti viisumivapaan alueen laajentamisen.
Franz Obermayr (NI), kirjallinen. – (DE) Mietinnön mukaan viisumivapaussopimuksen toivotaan tarjoavan Georgialle kannustimen uudistusten toteuttamiseksi vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aloilla. Sen lisäksi, että avautuu mahdollisuuksia viisumivapausjärjestelmän väärinkäyttöön, tämä päättely on käännettävä päälaelleen: ei viisumineuvotteluja ennen kuin kaikki tarvittavat uudistukset on pantu täytäntöön. Loppujen lopuksi on kyse Euroopan kansalaisten turvallisuudesta, joita on suojeltava viisumituristeja ja järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan. Äänestin siis mietintöä vastaan.
Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan unionin ja Etelä-Kaukasuksen maiden, myös Georgian, välisten suhteiden vahvistaminen on tärkeää, jos haluamme luoda vankkaa, johdonmukaista ja tehokasta ulkopolitiikkaa. Sopimuksen tekeminen viisumimenettelyn yksinkertaistamisesta on selvästi edistänyt osaltaan tämän tavoitteen toteuttamista.
Viisumien myöntämisen helpottamista koskevasta sopimuksesta tehty päätösluonnos sisältää viisumien myöntämisen helpottamista koskevien EU:n sopimusten vakio-osat, joissa määritetään viisumin myöntämispäätöksen tekemisen määräajat, maksut ja maksuvapautukset ja vaaditut asiakirjat sekä yhteisen julistuksen matkustusasiakirjoja koskevasta yhteistyöstä. Kannatan ehdotusta sisällyttää ehdotukseen Euroopan unionin julistus viisumien myöntämisen helpottamisesta perheenjäsenten osalta, koska Georgia on sitä erityisesti pyytänyt, ja koska sillä helpotetaan useampien sellaisten henkilöiden liikkuvuutta, joilla on perhesiteitä jäsenvaltioiden alueella laillisesti oleskeleviin Georgian kansalaisiin.
Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. – (IT) Mitä tulee Georgian kanssa hiljattain tehtyjen kahden sopimuksen täytäntöönpanoon, tuen täysin jäsen Griesbeckin näkemystä, että ihmisille on tiedotettava uudesta tilanteesta, jotta he voivat hyödyntää sen tarjoamia uusia mahdollisuuksia. Lisäksi muutosten viisumipolitiikassa on näyttävä mahdollisimman pian unionin toimielinten verkkosivuilla.
Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin sopimuksen allekirjoittamisen puolesta, koska uskon, että yhdessä laittomasti maassa oleskelevien palauttamisesta tehdyn sopimuksen kanssa se merkitsee hyvin merkittävää edistymistä EU:n ja Georgian välisissä suhteissa, on merkki tärkeästä vaiheesta Georgian Eurooppaan yhdentymisessä ja tarjoaa samalla valtiolle kannustimen edistää tarvittavia uudistuksia vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aloilla.
Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Euroopan unionin laajentuminen 25 jäsenvaltioon vuonna 2004 ja sitten 27 jäsenvaltioon vuonna 2007 oli unionille mahdollisuus luoda uusi yhteistyökehys itäisten ja eteläisten naapuriensa kanssa. Näin Euroopan unioni sitoutui laajentuneeseen naapuruuspolitiikkaan, joka ulottuu aina Etelä-Kaukasuksen alueen valtioihin asti ja jolla pyritään syventämään suhteita EU:n ulkorajoilla sijaitseviin valtioihin, edistämään niiden turvallisuutta, vakautta ja kehitystä sekä ehkäisemään Euroopan maanosan uusia jakautumisia. Eurooppa osoitti näin kasvavan mielenkiintonsa Etelä-Kaukasuksen valtioita kohtaan, ja sen on nyt noudatettava sitoumuksiaan alueen valtioita kohtaan lähellä rajojaan sijaitsevana suojeltavana alueena.
EU:n ja Etelä-Kaukasuksen maiden, myös Georgian, välisten suhteiden syveneminen parantaa varmasti oikeuskäsittelyjen toteutumista ja vapauksien kunnioittamista. Georgian kanssa on tehty hiljattain kaksi sopimusta – sopimus laittomasti maassa oleskelevien palauttamisesta ja sopimus viisumien myöntämisen helpottamisesta – ja nämä sopimukset edistävät täysin mainittuja tavoitteita.
Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin ehdotuksesta Euroopan parlamentin suositukseksi neuvostolle Euroopan unionin nopeiden avustustehtävien valmiuksien luomisesta laaditun mietinnön puolesta. Tarkoituksena on tarkastella EU:n ulkopuolella viime vuosina tapahtuneita luonnon tai ihmisen aiheuttamia suuronnettomuuksia. Katson nimittäin, että on parannettava EU:n katastrofivalmiuksien tehokkuutta ja että tarvitaan kipeästi ehkäiseviä toimia koskevaa suunnitelmaa EU:n globaalina ja yhdennettynä toimintana. Haitin katastrofi osoitti tarpeen toteuttaa perustavaa laatua olevia uudistuksia EU:n katastrofivalmiuksissa, jotta voidaan toimia nopeasti ja tehokkaasti. Jotta toimet olisivat nopeita ja tehokkaita, katson, että tarvitaan myös enemmän poliittista tahtoa eri osapuolilta. On myös muotoiltava uudelleen toimivaltaa, jotta EU:n katastrofivalmiuksien johdonmukaisuutta ja koordinointia voidaan lisätä. Katson, että on tärkeää panna täytäntöön vuoden 2006 Barnier'n Euroopan pelastuspalvelujoukkoja käsitelleessä selonteossa esitettyjä konkreettisia ehdotuksia.
Laima Liucija Andrikienė (PPE), kirjallinen. – (EN) Kannatin päätöslauselmaa, sillä on ilmeistä, että laajojen katastrofien lisääntyminen EU:n ulkopuolella viime vuosina on johtanut vaatimuksiin EU:n katastrofivalmiuksien kehittämisestä. Yksi merkittävimmistä askeleista kohti entistä yhtenäisempiä valmiuksia oli pelastuspalvelun ja humanitaarisen avun sisällyttäminen yhden komission jäsenen vastuualaan, mikä mahdollistaa entistä johdonmukaisemman ja koordinoidun Euroopan unionin katastrofiavun. On kuitenkin valitettavaa, että kaksi vuotta komission tiedonannon julkaisemisen jälkeen vuonna 2008 monet toimintasuunnitelmat toimet odottavat edelleen täytäntöönpanoa, vaikka EU:n toimet hiljattaisissa kriiseissä ovat paljastaneet nykyjärjestelmän rajoitukset.
Vaikka viime aikoina on pyritty vahvistamaan pelastuspalvelun ja humanitaarisen avun välistä johdonmukaisuutta ja koordinointia, edistyminen Euroopan pelastuspalvelujoukkojen perustamisessa on ollut hyvin vähäistä. Tarvitaan siis voimakasta poliittista tahtoa, jotta hätätilanteisiin voidaan vastata tehokkaasti ja nopeasti.
Elena Oana Antonescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Kannatan sitä, että EU:n on tarjottava koordinoitua, johdonmukaista ja korkean profiilin toimintaa katastrofeissa. Tämän vuoksi minusta on tärkeää kehittää EU:n katastrofivalmiuksia, jotka ovat saatavissa pysyvästi ja toimivat sotilaallisista rakenteista riippumattomasti. Minusta nykyisiä välineitä olisi vahvistettava EU:n pelastuspalvelujoukoilla, joko katastrofivalmiuskoulutuksella tai katastrofihallinnolla kehittämällä aloitteita valmistelevien toimien aikana.
Jean-Pierre Audy (PPE), kirjallinen. – (FR) Koska pääasiassa ilmastonmuutoksen aiheuttamia vakavia katastrofeja on tapahtunut paljon ja yhä useammin, äänestin italialaisen kollegani Zanicchin erinomaisen mietinnön puolesta, joka sisältää Euroopan parlamentin suosituksen neuvostolle nopeiden avustustehtävien valmiuksien luomisesta. On aika parantaa EU:n katastrofivalmiuksia tehokkuuden, koordinoinnin ja näkyvyyden kannalta. On yhä tärkeämpää luoda nopeiden avustustehtävien valmiuksia, tai kuten Barnier'n mietinnössä suositeltiin, EU:n pelastuspalvelujoukot. Kansallisten pelastuspalvelujoukkojen koordinointi vaikuttaa selvästi hyödylliseltä keinolta auttaa jäsenvaltiota, joka ei kykene selviytymään yksinään suurimittaisesta katastrofista (tulipalo, tulva, luonnonkatastrofi jne.). Euroopan pelastuspalvelujoukot olisivat myös hyvin hyödyllisiä Haitin kaltaisissa ulkopuolisissa onnettomuuksissa toimimisessa. Viettäessämme Euroopan vapaaehtoistyön teemavuotta 2011 tällaiset toimet herättäisivät Euroopassa mielenkiintoa ja voisivat vahvistaa Euroopan kansalaisuutta.
Zigmantas Balčytis (S&D) , kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Inhimillistä, taloudellista ja ympäristövahinkoa aiheuttavat katastrofit lisääntyvät kaikkialla maailmassa, ja tällaiset kriisit ovat tulevaisuudessa voimakkaampia, yleisempiä ja ulottuvat laajemmille alueille maailmassa. Vaikka viime vuosina on edistytty Euroopan unionin katastrofiavun johdonmukaistamisessa, on edelleen tehtävä työtä EU:n tämän alan toimien tehokkuuden, johdonmukaisuuden ja koordinoinnin takaamiseksi.
On kehitettävä toimintasuunnitelma, joka käsittää konkreettisia toimia, joilla vähitellen kehitetään katastrofiavun eri välineiden koordinointia yhdenmukaisemmaksi, ja tarkasteltava EU:n ja jäsenvaltioiden mahdollisia valmiuksia. Hiljattain perustettu Euroopan ulkosuhdehallinto on otettava mukaan näihin toimiin EU:n ulkopuolella annettavan tuen koordinoimiseksi entistä tehokkaammin. Lisäksi on varmistettava riittävät rahavarat tarvittavien tukitoimenpiteiden rahoittamiseksi.
Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Kannatin päätöslauselmaa, sillä on ilmeistä, että luonnon tai ihmisen aiheuttamien laajojen katastrofien lisääntyminen EU:n ulkopuolella viime vuosina on johtanut vaatimuksiin EU:n katastrofivalmiuksien uudistamisesta ja nykyisten katastrofivalmiuksien tehokkuuden lisäämisestä. Esimerkiksi EU:n katastrofiavun näkyvyyden puutetta on korostettu yhtenä katastrofivalmiuksien pääasiallisena puutteena. On luotava selkeät sopimukset ja menettelyt kaksinkertaisen näkyvyyden (sekä jäsenvaltioiden että Euroopan unionin) varmistamiseksi jäsenvaltioiden ottaessa käyttöön pelastuspalveluresursseja EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta. Toinen ongelma koskee koordinointia, ja tämän vuoksi Euroopan parlamentti odottaa tulevaisuudessa Euroopan ulkosuhdehallinnolta yhteisiä toimia kriisien suhteen, mikä edellyttää olemassa olevien kriisifoorumien järkeistämistä. On laadittava myös selkeät koordinointimekanismit komission ja neuvoston välille, myös mitä tulee EU:n sotilasresurssien käyttöön ja koordinointiin katastrofitilanteissa.
Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. – (RO) Nopeiden avustustehtävien valmiuksien luominen hätätilanteita varten johdonmukaistaisi ja tehostaisi paljon Euroopan unionin toimia luonnonkatastrofeissa tai onnettomuuksissa. Haitin tuhoisan maanjäristyksen yhteydessä Euroopan unionin toimet olivat nopeita ja niillä vastattiin todellisiin tarpeisiin. On kuitenkin yhtä ilmeistä, että meidän on opittava tositilanteista ja parannettava aina tarjoamaamme apua. Haitin maanjäristystä seurasi välittömästi sekaannus siitä, kuka johtaa EU:n toimien yleistä koordinointia. Vastaisuudessa Euroopan ulkosuhdehallinnolta odotetaan yhteisiä toimia kriisien suhteen, mikä edellyttää olemassa olevien kriisifoorumien järkeistämistä.
On määritettävä selvästi jokaisen jäsenvaltion vastuuala katastrofitilanteessa ja tehtävä tarvittavat logistiset valmistelut, jotta korkeimman mahdollisen standardin mukaiset valmiudet ovat käytettävissä mahdollisimman nopeasti. Toimet Haitissa osoittivat, että ne ovat tehokkaita silloin, kun jokainen jäsenvaltio erikoistuu tiettyyn palveluun, kuten esimerkiksi Ranskan tarjoamiin vedenpuhdistusyksiköihin ja Italian toimittamaan erikoistuneeseen lääketieteelliseen yksikköön.
Jan Březina (PPE), kirjallinen. – (CS) Odotan suosituksen EU:n nopean toiminnan valmiuksien luomisesta muodostavan entistä suuremmat paineet parantaa EU:n nykyisten katastrofivalmiuksien tehokkuutta niin ihmisen kuin luonnonkin aiheuttamissa katastrofeissa. Pidän yhteisön nykyistä pelastuspalvelumekanismia tärkeänä, mutta riittämättömänä askeleena kohti aidosti toimintakykyistä mahdollisimman tehokasta pelastuspalvelumekanismia. Nykyisen pelastuspalvelumekanismin rajoitukset olivat ilmeisiä esimerkiksi Haitin tämänvuotiseen kriisiin vastaamisessa, jossa toisaalta toimittiin suhteellisen joustavasti ja kattavasti, mutta josta toisaalta puuttui tehokkuutta, koordinointia ja näkyvyyttä. Oli myös epäselvää, kenen kuului johtaa EU:n toiminnan yleistä koordinointia. Kriisin laajuus huomioon ottaen EU:n apua koordinoi loppujen lopuksi korkea edustaja Ashton tiiviissä yhteistyössä kansainvälisestä yhteistyöstä, humanitaarisesta avusta ja kriisinhallintatoimista vastaavan komission jäsenen Georgievan kanssa. Katson, että EU:n katastrofivalmiuksia on laajennettava, erityisesti luomalla jatkuvasti saatavilla olevia siviilivalmiuksia, jotka toimivat riippumattomina sotilaallisista rakenteista. On myös korotettava tutkimusbudjetteja ja kehitettävä teollisuuskapasiteettia (esimerkiksi satelliittikuvausta GMES-ohjelman yhteydessä).
Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Inhimillistä, taloudellista ja ympäristövahinkoa aiheuttavien katastrofien lisääntyessä Euroopan parlamentin suositus neuvostolle Euroopan unionin nopeiden avustustehtävien valmiuksien luomisesta on erityisen tärkeä. Äänestin ehdotuksen puolesta, koska katson, että se kattaa tarkasteltavat perustavaa laatua olevat seikat. Näitä ovat muun muassa se, että siinä toistetaan jäsenvaltioiden välisen yhteistyön toiminnalliset ja rahoitusta koskevat edut ja tunnustetaan, että kokonaisvaltainen toimintatapa katastrofien hallinnassa sisältää avun lisäksi niiden ehkäisemisen ja toimintavalmiudet sekä katastrofin jälkeisen jälleenrakentamisen. Lisäksi katson, että on tärkeää parantaa Euroopan valmiuksien koordinointia ja tehokkuutta, eikä vähiten luomalla Euroopan pelastuspalvelujoukot.
Nikolaos Chountis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Äänestin tyhjää EU:n nopeiden avustustehtävien valmiuksien luomista koskevasta mietinnöstä, vaikka siihen sisältyy myönteisiä ajatuksia ja osatekijöitä, koska siinä yhdistetään näihin valmiuksiin myös sotilaalliset keinot ja läsnäolo. On oikein hyvä, että mietinnössä todetaan, että "pelastuspalveluresurssien käytön humanitaarisessa kriisissä olisi oltava tarvelähtöistä ja humanitaarista apua täydentävää sekä johdonmukaista sen kanssa […] jotta voidaan taata sitoutumattomuutta, humaanisuutta, puolueettomuutta ja riippumattomuutta koskevien humanitaaristen periaatteiden noudattaminen". Mietinnössä on kuitenkin kohtia, jotka ovat täysin päinvastaisia tämän kanssa, ja tämän vuoksi äänestin tyhjää. Tällainen on esimerkiksi se, että valmiuksilla olisi vastattava myös "sotilaallisiin kriiseihin" tai "sotilasresurssien ja sotilaallisten valmiuksien käyttö katastrofiavussa", vaikka se olisikin "poikkeuksellista".
Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. – (PT) Maailmaa hiljattain koetelleet luonnonkatastrofit korostavat valtavaa tarvetta nopeisiin ja tehokkaisiin valmiusmekanismeihin tuhoisien sosiaalisten, taloudellisten ja kulttuuristen vaikutusten vähentämiseksi alueilla.
Aiempien Euroopan parlamentin päätöslauselmien jälkeen, erityisesti niiden, jotka koskivat Haitin maanjäristystä sekä luonnon tai ihmisen aiheuttamien katastrofien ehkäisemistä, parlamentti painii taas saman aiheen kanssa. Kannatan yleisesti kollegani Zanicchin mietintöä, ja korostan, että EU:n tulevien katastrofivalmiuksien on perustuttava Euroopan ja kansainvälisen tason saatavilla oleviin mekanismeihin ja että on vältettävä päällekkäisyyksiä, hyödynnettävä resursseja parhaalla mahdollisella tavalla ja perustettava Euroopan pelastuspalvelujoukot nykyisen yhteisön pelastuspalvelumekanismin pohjalle.
Olen tyytyväinen siihen, että Haitin tragedian jälkeen on löytynyt entistä suurempaa poliittista halukkuutta ja pyrkimyksiä vahvistaa pelastuspalvelun ja humanitaarisen avun alan välistä johdonmukaisuutta ja koordinointia. Olen tyytyväinen myös osapuolten tekemään työhön tämän tavoitteen saavuttamiseksi. On kuitenkin valitettavaa, että Euroopan parlamentin aiempia ehdotuksia, erityisesti Barnier'n mietinnössä esitettyjä, ei ole vieläkään pantu täysimääräisesti täytäntöön.
Marielle De Sarnez (ALDE), kirjallinen. – (FR) Olipa kyse Haitista tammikuun maanjäristyksen jälkeen tai Pakistanista tämänkesäisten tulvien jälkeen, Eurooppa kyllä tekee paljon, mutta epäorganisoidulla tavalla. Jokainen jäsenvaltio lähettää omaa henkilöstöään, omat pelastuskoiransa, omat lentokoneensa ja niin edelleen. Yhdistettyinä hätiköidysti järjestetyt yksittäiset toimet eivät kuitenkaan koskaan voita suunniteltuja ja organisoituja eurooppalaisia toimia. Euroopan unioni, jonka 27 jäsenvaltiota toimivat yhdessä, on maailman suurin humanitaarisen avun ja kehitysavun antaja. Meillä on käytössämme laaja valikoima siviili- ja sotilasresursseja hätäapu- ja jälleenrakennustarpeisiin vastaamiseksi. Niin kauan kun toimitaan kansallisten tilapäistoimien kautta, emme kuitenkaan valitettavasti voi todella hyödyntää tätä mahdollista kollektiivista voimaa. Tarvitsemme aitoja nopeiden avustustehtävien valmiuksia. Hätätilanteessa toimiminen tehokkaasti ja nopeasti edellyttää yhtä lailla enemmän voimakasta poliittista tahtoa kaikilta osapuolilta.
Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Nopea vastaus on olennaista katastrofeissa ja luonnonkatastrofeissa, sillä usein tällaisen tapahtuman jälkeisinä ensimmäisinä tunteita voidaan pelastaa suurin määrä ihmisiä. Lisäksi viime vuosina olemme todistaneet joko luonnon tai ihmisen aiheuttamien katastrofien merkittävää lisääntymistä, ja nämä edellyttävät korkea tason teknistä asiantuntemusta ja katastrofivalmiuksien koordinointia. Yhteisön pelastuspalvelumekanismin perustaminen voi olla ensimmäinen askel, mutta olen esittelijän kanssa samaa mieltä siitä, että asiassa on tehtävä enemmän. EU:n nopeiden ja tehokkaiden katastrofivalmiuksien koordinointi ja yhteistyö voivat olla hyvin menestyksekkäitä, kuten Haitin maanjäristyksessä tammikuussa 2010. On tärkeää, että valmiudet ovat tällaiset.
João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Luonnonkatastrofeja voidaan ja niitä tuleekin ehkäistä. Tehomaankäytön, heikosti suunnitellun kaupunkien kasvun, maaseudun autioitumisen ja aavikoitumisen kaltaiset tekijät muiden muassa aiheuttavat lisääntyvää katastrofivaaraa. Järkevän maankäytön edistäminen ja luonnon kanssa sopusoinnussa oleva talous- ja yhteiskuntakehitys ovat keskeinen tekijä katastrofien ehkäisyssä. Ennen kaikkea tässä Euroopan parlamentin on tehostettava pyrkimyksiään, pantava täytäntöön parlamentin mietinnössä hiljattain esitetyt suositukset ja vahvistettava tätä yhteistyöpolitiikan näkökohtaa.
Niiden valmiuksien osalta, joilla vastataan ennakoimattomiin katastrofeihin, on myös selvästi vahvistettava yhteistyötä, vastavuoroista tukea ja interventioita jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välillä.
Parhaat keinot ja muodot tämän toteuttamiseen on löydettävä keskustelussa, johon osallistuvat kansalliset pelastuspalveluviranomaiset ja muut viranomaiset samalla jokaisen jäsenvaltion suvereeniutta kunnioittaen.. Tämä tie mietinnössä olisi pitänyt esittää, ei pelastuspalvelujoukkojen välitöntä perustamista tai sotilaskeinojen käyttöä humanitaarista apua vaativissa tilanteossa, joita mietinnön mukaan voitaisiin toteuttaa ilman YK:n mandaattia ja koordinointia.
Elisabetta Gardini (PPE), kirjallinen. – (IT) Tämä äänestys on merkittävä askel kohti sellaisten Euroopan pelastuspalvelujoukkojen perustamista, jotka voivat toimia nopeasti ja tehokkaasti vakavissa hätätilanteissa.
Kuten me kaikki muistamme, vaikka Euroopan valmiudet avun tarjoamiseksi Haitin kansalle toimivatkin nopeasti ja kattavasti, tapaus osoitti lukuisia kriittisiä ongelmia toiminnan hallinnossa, koordinoinnissa ja näkyvyydessä, jotka perustuvat nykyisen järjestelmän mekanismiin, sillä se perustuu erillisten kansallisten päätöksentekoprosessien mukaan päätettäviin vapaaehtoisiin ja tilapäisiin panoksiin.
Euroopan komission hiljattaisessa tiedonannossa pelastuspalvelujen ja humanitaarisen avun tehtävästä pyrittiin nimenomaan luomaan perustaa tehokkaalle ja johdonmukaiselle synergialle kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason jo toteutettujen toimien välille. Lissabonin sopimus tarjoaa mahdollisuuden kehittää entistä perusteellisempia, koordinoituja ja toiminnallisia nopeiden avustustehtävien valmiuksia. On aika nopeuttaa niitä menettelyjä, joilla varustetaan EU nykyaikaisilla ja tehokkailla pelastuspalveluvalmiuksilla.
Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin Euroopan parlamentin suosituksen neuvostolle Euroopan unionin nopeiden avustustehtävien valmiuksien luomisesta sisältävän mietinnön puolesta, koska minusta Euroopan unionin on pyrittävä voimakkaasti varmistamaan koordinoidut ja tehokkaat valmiudet viimeaikaisten kaltaisiin suuriin katastrofeihin vastaamisessa.
Tällaisten sitoumusten tarvetta korostettiin komission viimeisimmässä tiedonannossa Euroopan unionin katastrofivalmiuksien lujittamisesta, joka sisälsi toimintasuunnitelman yhdennetyn koordinoinnin perustamiseksi katastrofivalmiuksia koskevien eri välineiden välille. Lisäksi olen samaa mieltä esittelijä Zanicchin kanssa siitä, että meidän on korkea aika tunnustaa Euroopan unionin nopeiden avustustehtävien valmiuksien vahvistamisen poliittinen merkitys, ja että tähän tavoitteeseen on pyrittävä kaikin keinoin.
David Martin (S&D), kirjallinen. – Suhtaudun myönteisesti mietintöön, jossa:
muistutetaan korkean edustajan / varapuheenjohtajan keskeisestä asemasta Euroopan unionin operaatioiden koordinoinnissa kolmansissa maissa ja niiden alueilla;
painotetaan, että Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) rakenteen ja työtapojen pitäisi tähdätä Euroopan unionin toiminnan johdonmukaisuuteen ja yhtenäisyyteen kriisitilanteissa;
kehotetaan siksi neuvostoa myöntämään korkealle edustajalle / varapuheenjohtajalle pysyvät valtuudet aktivoida kriisitoimintaryhmä, johon on koottu edustajia komission ja neuvoston kaikista asiaan liittyvistä yksiköistä ja kaikista EU:n suunnitteluyksiköistä (seuranta- ja tiedotuskeskus MIC, kriisinhallinta- ja suunnittelulinja CMPD, EU:n sotilasesikunta EUMS, siviilialan suunnittelu- ja toteutusvoimavara CPCC), EU:n toiminnan koordinoimiseksi katastrofien tapahduttua, jotta toimeen voidaan ryhtyä nopeasti ilman, että on käännyttävä järjestelmällisesti neuvoston puoleen;
ehdotetaan, että tämän toimintaryhmän tueksi voitaisiin perustaa joukkue, joka voidaan siirtää muutaman tunnin kuluttua kriisin puhkeamisesta, joka koostuu siviili- (SVR, MIC), sotilas- ja siviili-sotilasyksiköiden (EUMS, CPCC) asiantuntijoista ja jonka tukemisessa voidaan myös hyödyntää WEU:n kriisien tarkkailukeskuksen (SITCEN) ja WEU:n satelliittikeskuksen (SATCEN) keräämiä tietoja;
korostetaan, että EU:n katastrofivalmiuden ja muiden välineiden yhteistyö on koordinoitava mahdollisimman hyvin – tämä koskee erityisesti yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) siviili- tai sotilasoperaatioita ja välineitä (eli taisteluryhmiä).
Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Nopean vastauksen keinojen löytäminen on olennaista katastrofeissa ja luonnonkatastrofeissa, sillä usein tällaisen tapahtuman jälkeisinä ensimmäisinä tunteita voidaan pelastaa suurin määrä ihmisiä. Lisäksi viime vuosina olemme valitettavasti todistaneet joko luonnon tai ihmisen aiheuttamien katastrofien merkittävää lisääntymistä, ja nämä edellyttävät valmiuksia mielekkäisiin ja nopeisiin toimiin. Yhteisön pelastuspalvelumekanismin perustaminen on tämän vuoksi hyvin tärkeää, mutta asiassa on tehtävä vielä paljon enemmän.
Louis Michel (ALDE), kirjallinen. – (FR) Suurten katastrofien määrä kasvaa jatkuvasti yhtä lailla EU:n jäsenvaltioissa kuin kolmansissa maissa, eikä vähiten ilmastonmuutoksen ja lisääntyneen kaupungistumisen vuoksi. Katastrofit koettelevat pahiten kehitysmaita, joissa kuolonuhrien määrät ovat erityisen suuria. Myös tällaisten katastrofien taloudelliset kustannukset ovat kehitysmaissa suurempia. Nopeiden avustustehtävien valmiuksien luominen antaa EU:lle ja jäsenvaltioille mahdollisuuden koordinoida paremmin pyrkimyksiään ja antaa EU:n toiminnalle laajempaa näkyvyyttä. Tämän vuoksi kannatin suositusta. Sen laatijan tavoin vaadin Barnier'n mietinnössä esitettyjen monien erinomaisten käytännön ehdotusten ottamista huomioon.
Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (LV) Esittelijä Zanicchi on nostanut esiin nopeiden avustustehtävien valmiuksien luomisen merkittävän viivästymisen jälkeen, mutta aiheen ajankohtaisuus ei ole vähentynyt. Olen vakuuttunut siitä, että Euroopan unionin velvollisuus on lisätä merkittävästi nopean toiminnan joukkojen valmistelun, varustamisen ja laajentamisen rahoitusta. Luonnonkatastrofeja tapahtuu yhä useammin ilmastonmuutoksen seurauksena. Me emme selviydy ilman ammattimaisia pelastusjoukkoja, joiden ammatilliset valmiudet mahdollistavat nopean siirtymisen ja tehokkaan valvonnan tulipaloissa ja teollisissa katastrofeissa. Äänestin mietinnön puolesta.
Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Nopea pelastuspalveluyksikkö olisi hyvä asia ja auttaisi Euroopan ja muiden valtioiden kansalaisia kaikkein vaikeimpina aikoina. Valitettavasti esittelijää ei vaikuta huolettavan humanitaarisen avun tai EU:n pelastuspalveluohjelman vahvistaminen, vaan pikemminkin EU:n leiman näkyväksi tekeminen. Nopeiden avustustehtävien valmiuksien yksikön tehtävän ei pidä olla EU:n mainostaminen maailmalla. Yhdistyneiden Kansakuntien johtoaseman ja sotavoimien hätäavun tarjoamiseen osallistumisen vuoksi vaarana on myös riippumattomuutemme menettäminen, mitä en halua kannattaa. Äänestin tästä syystä mietintöä vastaan.
Rareş-Lucian Niculescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Monissa viime vuosina kokemissamme tilanteissa on osoittautunut tarpeelliseksi parantaa EU:n nykyisiä katastrofivalmiuksia. Mainitsen vain monia Euroopan valtioita koetelleet tuhoisat tulvat ja metsäpalot. Toinen esimerkki on Unkarissa hiljattain tapahtunut laaja-alainen ympäristöonnettomuus. Tällaisissa tilanteissa yhdelläkään valtiolla ei ole valmiuksia riittävän korkeatasoisiin toimiin yksinään. EU:n jäsenvaltioiden välillä on myös solidaarisuusvelvoite. Mietinnössä esitetään kriteerit, jotka nopeiden valmiusjoukkojen on täytettävä, sekä edellytykset sille, että ne voivat toteuttaa toimia.
Franz Obermayr (NI), kirjallinen. – (DE) Vaikuttaa siltä, että mietinnössä ei olla niinkään kiinnostuneita lisäämään kehitysavun tehokkuutta tai kansalaisten suojelua kuin edistämään EU:n brändiä ja kiinnittämään huomiota siihen. Äänestin tästä syystä mietintöä vastaan.
Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Euroopan unionin toimintavalmiuksien tarve viime vuosina lisääntyneisiin suurkatastrofeihin vastaamiseksi tehokkaasti sai minut äänestämään mietinnön puolesta. Viime vuosina on usein vaadittu, että EU tehostaisi valmiuksiaan, ja tällä hetkellä on vielä paljon tehtävää johdonmukaisen ja näkyvän edistymisen varmistamiseksi. Minusta meidän on otettava käyttöön kaikki saatavilla olevat resurssit tämän tavoitteen saavuttamiseksi, koska olemme vuoden 2008 ja komission viimeisimmän asiaa koskevan tiedonannon jälkeen edenneet kohti EU:n kattavia ja yhdennettyjä valmiuksia. Me kaikki odotamme, että tämän mietinnön täytäntöönpano johtaa konkreettiseen toimintasuunnitelmaan entistä yhdennetymmän koordinoinnin aikaansaamiseksi asteittain katastrofivalmiuksia koskevien eri välineiden välillä.
Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Kannatan ehdotusta Euroopan parlamentin suositukseksi neuvostolle Euroopan unionin nopeiden avustustehtävien valmiuksien luomisesta luonnonkatastrofeja varten. Itse asiassa Haitin kokemuksista saadut opetukset osoittavat tarpeen uudistaa jälleen EU:n katastrofivalmiuksia, kuten itse asiassa jo totesin lausunnossani luonnonkatastrofien ja ihmisen aiheuttamien katastrofien ennaltaehkäisyyn sovellettavasta yhteisön lähestymistavasta.
Nopeat ja tehokkaat toimet hätätilanteissa ovat aivan olennaisia, jos haluamme varmistaa, että EU osoittaa solidaarisuutta joko jäsenvaltioita tai kolmansia maita kohtaan, ja tämä edellyttää eri päätöksentekoelimiltä voimakasta poliittista tahtoa.
Yleisesti tunnustetaan, että parhaillaan on meneillään merkittäviä pyrkimyksiä pelastuspalvelujoukkojen ja humanitaarisen avun eri alojen välisen johdonmukaisuuden ja koordinoinnin vahvistamiseksi. On kuitenkin toteutettava järkeviä toimia Euroopan pelastuspalvelujoukkojen perustamiseksi, kuten myös todetaan lausunnossani luonnonkatastrofien ja ihmisen aiheuttamien katastrofien ehkäisyyn sovellettavasta yhteisön lähestymistavasta. Olen esittelijän kanssa samaa mieltä: on aika edistyä pidemmälle tässä asiassa, erityisesti Barnier'n mietinnön konkreettisten ehdotusten täytäntöönpanossa.
Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. – (IT) Olen samaa mieltä esittelijä Zanicchin kanssa siitä, että meidän on korkea aika tunnustaa Euroopan unionin nopeiden avustustehtävien valmiuksien vahvistamisen poliittinen merkitys, ja että tähän tavoitteeseen on pyrittävä kaikin keinoin. Olen samaa mieltä esittelijä Zanicchin kanssa myös siitä, että valmistelutoimen 2008 kannustavia tuloksia olisi edelleen arvioitava ja että ajatusta jäsenvaltioiden resurssien vapaaehtoisesta keskinäisestä jakamisesta varallaolojärjestelmällä välitöntä käyttöä varten EU-operaatioissa olisi edelleen kehitettävä.
Tässä yhteydessä esittelijä halusi muistuttaa neuvostoa ja komissiota Barnier'n selonteon suosituksesta, jonka mukaan eurooppalaisten pelastuspalvelujoukkojen luominen edellyttää ennakoivaa organisoitumista ja olemassa olevien resurssien keskinäistä jakamista.
Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin mietinnön puolesta, sillä olen samaa mieltä siitä, että meidän on tärkeää pyrkiä toteuttamaan toimia vahvistaaksemme EU:n valmiuksia vastata katastrofeihin edistämällä näiden toimien tehokkuutta, koordinointia ja näkyvyyttä.
Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Laajojen (luonnon tai ihmisen aiheuttamien) katastrofien lisääntyminen Euroopan unionin ulkopuolella viime vuosina on johtanut vaatimuksiin EU:n katastrofivalmiuksien tehokkuuden lisäämisestä. Vaikka EU:n katastrofivalmiudet ovatkin jatkuvasti kehittyneet yhteisön pelastuspalvelumekanismin perustamisen jälkeen vuonna 2001, esittelijä katsoo, että on vielä paljon tehtävää EU:n koordinoidun, johdonmukaisen ja näkyvän toimintavalmiuden varmistamiseksi. Johdonmukaisten toimintavalmiuksien tarvetta korostettiin myös komission viimeisimmässä tiedonannossa Euroopan unionin katastrofivalmiuksien lujittamisesta, joka annettiin maaliskuussa 2008. Tiedonannon oli määrä olla ensimmäinen askel kohti EU:n kattavia ja yhdennettyjä valmiuksia. Se sisälsi toimintasuunnitelman lukuisine käytännön toimineen yhdennetyn koordinoinnin kehittämiseksi vaiheittain katastrofivalmiuksien eri välineiden välillä. Nyt meillä on parlamentin vastaus tähän ongelmaan.
Bart Staes (Verts/ALE), kirjallinen. – (NL) Nyt kun inhimillistä, taloudellista ja ympäristövahinkoa aiheuttavat katastrofit lisääntyvät kaikkialla maailmassa ilmastonmuutoksen takia, on tärkeää, että Euroopan unioni kykenee toimimaan nopeasti. Euroopan pelastuspalvelujoukkojen perustaminen tarjoaa selkeän rakenteen nopeiden avustustehtävien valmiuksien luomiselle. Olemme oppineet Haitin maanjäristyksen jälkeen, että meidän on lisättävät unionin tehokkuutta, koordinointia ja näkyvyyttä. Kannatan tämän vuoksi pelastuspalvelun ja humanitaarisen avun yhdistämistä yhden komission jäsenen vastuualueeseen. Katson myös, että humanitaariset toimet on aina toteutettava YK:n koordinoinnin alaisuudessa.
Tässä mietinnössä komissiota kehotetaan laatimaan ohjelmia katastrofialueita varten yhteistyössä kansallisten hallitusten, paikallisviranomaisten ja kansalaisjärjestöjen kanssa paikallisyhteisöjen auttamiseksi ehkäisemään ja hallitsemaan katastrofeja. Sotilaallisia ja siviilipuolustusta koskevia resursseja on hyödynnettävä katastrofeissa vasta viimeisenä keinona.
Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. – (PT) Ihmisen ja luonnon aiheuttamat katastrofit ovat lisääntyneet sekä määrältään että laajuudeltaan ja näin myös niiden inhimilliset, sosioekonomiset ja ympäristöä koskevat vaikutukset. Tämä velvoittaa EU:n tarkastelemaan uudelleen katastrofistrategiaansa sekä ennaltaehkäisyn, hallinnon että tuen osalta, jotta siitä tulee toiminnaltaan yhdennetympää ja tehokkaampaa.
Olen tyytyväinen tämän mietinnön hyväksymiseen, koska siinä käytetään Haitin hiljattaista katastrofia esimerkkinä ja kehotetaan perustamaan sellaiset Euroopan unionin pelastuspalvelujoukot, jotka kykenevät luomaan synergiaa jäsenvaltioiden ja yhteisön toimielinten välille katastrofien ehkäisemiseksi ja kolmansien maiden auttamiseksi, erityisesti katastrofista kärsivän kehitysmaan. Tämän aloitteen humanitaarinen luonne kuvastaa EU:n solidaarisuuden ulkoisen ulottuvuuden yhä konkreettisempaa luonnetta.
Katson kuitenkin, että on hyvin tärkeää, että samalla aloitteella pyritään koordinoimaan ja hallinnoimaan myös Euroopan unionissa tapahtuvia katastrofeja. Muistan Madeiraa viime helmikuussa tuhonneen katastrofin, ja katson tämän perusteella, että on tärkeää perustaa pelastuspalvelujoukot hyödyntämällä samalla parhaalla mahdollisella tavalla nykyisiä mekanismeja.
Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Työt jatkuvat rahoitussääntelyn alalla. Äänestin tämän Euroopan parlamentin valiokunta-aloitteisen mietinnön puolesta, jolla pyritään saamaan kaikki rahoitustuotteet markkinaviranomaisten valvontaan. Avoimuuden puute on haitallista markkinoiden tehokkuudelle ja se on ollut rahoituskriisiä pahentava tekijä. Rahoitusvälineiden markkinoista annetulla direktiivillä helpotettiin siirtymistä kohti entistä säännellympiä ja avoimempia kauppapaikkoja. Mietinnössä toistetaan syyskuussa 2009 Pittsburghissa tehdyt G20-päätökset, joiden mukaan kaikilla standardoiduilla OTC-johdannaissopimuksilla olisi käytävä kauppaa pörsseissä tai sähköisillä kaupankäyntipaikoilla.
Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Rahoitusvälineiden markkinoista annetun direktiivin käyttöönoton jälkeen Euroopan pääomamarkkinat ovat viime aikoina kokeneet ennennäkemättömiä muutoksia, niin direktiivin kuin muiden kriisiin liittyvien syiden vuoksi. Tämän vuoksi toivottujen sääntelytavoitteiden saavuttaminen ei ole ollut mahdollista. Rahoitusvälineiden markkinoista annetun direktiivin voimaantulo on johtanut markkinoiden pirstoutumiseen, mikä puolestaan on edistänyt HFT-strategioiden käytön räjähdysmäistä kasvua. Markkinat ovat mukautuneet laajojen toimeksiantojen nimettömänä käytävään kauppaan ("Broker crossing networks") ja rahoitusvälineiden markkinoista annettuun direktiiviin sisältyvien poikkeusten käyttöön tällaisiin toimiin, silloin kun niiden suorittajina ovat järjestäytyneet kauppapaikat ("dark transactions"), kun toimeksiannot ennen tapahtuivat säännellyillä markkinoilla. Tekniikan kehittyminen edellyttää asianmukaista lainsäädäntöä, jotta sen käytön sääntelyyn ei jää aukkoja ja varmistetaan, ettei siitä vahingossa aiheudu riskejä markkinoiden yleiselle toiminnalle.
Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Euroopan parlamentti jatkaa mietintöjen hyväksymistä rahoituksen sääntelyn tietyistä osatekijöistä, muttei koskaan pääse asian ytimeen. On tietenkin hyvä, että säännellään jonkin verran yksityisten välittäjien ja/tai rahoituslaitosten kauppoja. Se ei nyt kuitenkaan ole pohjimmainen asia.
Mietinnössä ei mennä pidemmälle kuin esitetään argumentteja kauppapaikkojen sääntelystä, viitaten tarpeeseen "lisätä rahoitusvälineiden markkinoiden avoimuutta ja turvallisuutta" sekä "yhtäläisen kohtelun" tarpeeseen monenkeskisten kaupankäyntijärjestelmien ja säänneltyjen markkinoiden osalta.
Pohjimmiltaan tässä on kysymys saman vanhan keinottelujärjestelmän jatkuvasta olemassaolosta, mutta mietinnössä puututaan ainoastaan keinottelun muotoon eikä sen tärkeimpään näkökohtaan: sisältöön.
Omalta osaltamme vaadimme edelleen johdannaiskaupan ja veroparatiisien lakkauttamista sekä poliittisten voimien tehokasta valtaa rahoitusvallasta, ei päinvastoin. Siihen asti, kunnes tämä toteutuu, muut toimet ovat lähinnä kosmeettisia.
David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Vaikuttaa siltä, että merkittävin seuraus rahoitusvälineiden markkinoista annetun direktiivin täytäntöönpanosta on markkinoiden pirstoutuminen, joka puolestaan on edistänyt HFT-strategioiden käytön räjähdysmäistä kasvua. Asetuksessa on otettava huomioon, että tekniikan kehittyminen edellyttää asianmukaista lainsäädäntöä, jotta sen käytön sääntelyyn ei jää aukkoja ja ettei siitä vahingossa aiheudu riskejä markkinoiden toiminnalle.
Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Rahoitusvälineiden markkinoista annetun direktiivin käyttöönoton jälkeen Euroopan pääomamarkkinat ovat viime aikoina kokeneet ennennäkemättömiä muutoksia, niin direktiivin kuin muiden kriisiin liittyvien syiden vuoksi. Tämän vuoksi rahoitusvälineiden markkinoista annetun direktiivin toivottujen sääntelytavoitteiden saavuttaminen ei ole ollut mahdollista. Markkinat ovat mukautuneet laajojen toimeksiantojen nimettömänä käytävään kauppaan ("Broker crossing networks") ja rahoitusvälineiden markkinoista annettuun direktiiviin sisältyvien poikkeusten käyttöön tällaisiin toimiin, silloin kun niiden suorittajina ovat järjestäytyneet kauppapaikat ("dark transactions"), kun toimeksiannot ennen tapahtuivat säännellyillä markkinoilla. Tämän vuoksi on tärkeää alkaa soveltaa tekniikan kehittymisen edellyttämää asianmukaista lainsäädäntöä, jotta sen käytön sääntelyyn ei jää aukkoja ja varmistetaan, ettei siitä vahingossa aiheudu riskejä markkinoiden yleiselle toiminnalle.
Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Tietojen kustannukset ovat liian korkeita Euroopassa. Ne ovat toisinaan kymmenen kertaa suurempia kuin Yhdysvalloissa. Mietinnössä on joitakin hyviä ehdotuksia näiden ja muiden tarpeettomien kustannusten vähentämiseksi. Pelkään kuitenkin esittelijän olevan väärillä jäljillä hänen suunnitelmissaan vähentää kustannuksia ottamalla käyttöön lukuisia lisäsäännöksiä. Tähän liittyy vaara, että yksi byrokraattinen este vain korvataan toisella. Äänesti siksi tyhjää.
Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Päätin äänestää mietinnön A7-0326/2010 puolesta Euroopan pääomamarkkinoiden tilanteen vuoksi, sillä tekniikan kehittymisen ansiosta niillä on käynnissä ennennäkemätön mullistus. Rahoitusvälineiden markkinoista annetun direktiivin ansiosta, jolla edistetään toimeksiantojen toteutusta koskevan kauppapaikkojen välistä kilpailua, hinnanmuodostusprosessi on tehostunut ja sijoittajien valinnanvapaus lisääntynyt. Markkinoiden pirstoutuminen on kuitenkin johtanut OTC-kaupan kaupan jälkeisen avoimuuden vähenemiseen, ja tilanne edellyttää kaupan jälkeisiä konsolidoituja tietoja varten tehokkaampaa sääntelykehystä. Minusta sääntelyviranomaisten on varmistettava, että ne voivat milloin tahansa rekonstruoida toimeksiantoluettelon voidakseen ymmärtää markkinadynamiikkaa ja markkinaosapuolten toimintaa. Uusi teknologia ja uusien markkinaosapuolten tulo markkinoille on nopeuttanut kaupankäyntiä ja parantanut kauppapaikkojen jäsenten asiakkaiden suoraa pääsyä markkinoille. Vaikka rahoitusvälineiden markkinoista annetulla direktiivillä saatiin aikaan uudistuksia, vaikuttaa siltä, että se on myös osaltaan edistänyt markkinoiden sirpaloitumista. Äänestin mietinnön puolesta, koska katson, että tekniikan kehittyminen edellyttää asianmukaista lainsäädäntöä, jotta sen käytön sääntelyyn ei jää aukkoja ja ettei siitä vahingossa aiheudu riskejä markkinoiden toiminnalle.
Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Kannatan sitä, että komissiota kehotetaan vahvistamaan kaikkia kauppapaikkoja ja selvitysjärjestelmiä koskevia markkinainfrastruktuureja, niin että ne selviytyvät tulevista riskeistä avoimuuden lisäämisen, suuremman joustavuuden ja kaikkien liiketoimien valvonnan avulla. Äänestinkin parlamentin päätöslauselman puolesta, koska siinä kannatetaan ajatusta, jonka mukaan:
– monenkeskisiin kaupankäyntijärjestelmiin on sovellettava samantasoista valvontaa ja siksi samanlaista sääntelyä,
– sijoituspalveluyritysten, jotka tarjoavat salkunhoitopalveluja ja toimivat salkunhoitajina, on saatava "paras toteutus" sijoitusyhtiöiltä,
– komission olisi tutkittava, miten toimeksiannon vähimmäiskoon määrittäminen vaikuttaa kaikkiin dark pool -kauppoihin ja
– on tutkittava yrityksiä, jotka käyttävät HFT-strategioita, jotta varmistetaan, että niillä on vakaat järjestelmät ja valvontamekanismit ja että ne tarkistavat käyttämiään algoritmeja säännöllisesti.
Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. – (IT) Tuen täysimääräisesti esittelijä Swinburnea ja hänen ajatustaan kilpailun edistämisestä toimeksiantojen toteutusta koskevien kauppapaikkojen välillä. Tämä on lisännyt sijoittajien valinnanvapautta, madaltanut kustannuksia ja auttanut lisäämään hinnanmuodostusprosessin tehokkuutta. EU:ssa toimii nyt pääpörssien lisäksi 136 monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää, jotka yhdessä muodostavat järjestäytyneet kauppapaikat.
Nämä järjestäytyneet kauppapaikat vastaavat noin 60 prosentista kaupasta. Lopusta huolehtivat välittäjä-myyjät, ja tästä kaupasta käytetään yhteisnimitystä OTC-kauppa. Kahdenvälisistä liiketoimista, joissa asiakas antaa välittäjälle toimeksiannon ja tämä etsii sopivan vastapuolen ja jotka aikaisemmin olivat pääasiallisesti suullisia toimeksiantoja, on suurimmaksi osaksi tullut sähköisiä toimeksiantoja. Vaikka kauppaa edeltävää avoimuutta ei ole määritelty OTC-toimeksiantojen osalta, niistä on rahoitusvälineiden markkinoista annetun direktiivin mukaan kuitenkin ilmoitettava.
Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Olen samaa mieltä siitä, että komission olisi tutkittava, miten toimeksiannon vähimmäiskoon määrittäminen vaikuttaa kaikkiin dark pool -kauppoihin ja sitä, voitaisiinko vähimmäiskoon noudattamista valvoa tiukasti, jotta ylläpidetään riittävää kauppavirtaa avoimilla kauppapaikoilla hintatietojen selvittämiseksi.
Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Vaikuttaa siltä, että merkittävin seuraus rahoitusvälineiden markkinoista annetun direktiivin täytäntöönpanosta on markkinoiden pirstoutuminen, joka puolestaan on edistänyt HFT-strategioiden käytön räjähdysmäistä kasvua. Asetuksessa on otettava huomioon, että tekniikan kehittyminen edellyttää asianmukaista lainsäädäntöä, jotta sen käytön sääntelyyn ei jää aukkoja ja ettei siitä vahingossa aiheudu riskejä markkinoiden toiminnalle. Tässä oli lyhyt yhteenveto Euroopan parlamentin tänään hyväksymän tekstin sisältämästä ehdotuksesta.
Peter Skinner (S&D), kirjallinen. – (EN) Valiokunta-aloitteisessa mietinnössä asetetaan keskustelukehys rahoitusvälineiden markkinoista annetusta direktiivistä, johon OTC-direktiivi, Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen perustaminen ja tietenkin myös yhdennetty tietojenhallintajärjestelmä EMIR liittyvät. Jo mietinnön nimi auttaa ihmisiä ymmärtämään tarvittavien, usein monimutkaisten sääntelymuutosten luonteen.
Sääntelemättömillä markkinoilla on ollut suodattamaton pääsy virallisille kauppapaikoille sponsorien kautta. Tähän on saatava muutos.
Olen myös samaa mieltä esittelijän kanssa siitä, että kauppaa edeltävään ja niitä seuraavan avoimuuteen on saatava aikaan parannus, ja että erityisesti kaupan jälkeisen tiedot muiden kuin osakkeisiin liittyvien rahoitusvälineiden osalta on tarjottava konsolidoidussa muodossa.
On tärkeää ymmärtää markkinadynamiikkaa ja varustaa sääntelijät välineillä sekä tiedoilla.
Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. – (DE) Pankit, pörssit ja rahastot kehittävät uusia rahoitustuotteita ja kauppatapoja niin nopeasti, että rahoitusvälineiden markkinoista annettu direktiivi on jo vanhentunut. Avoimuussääntöjen soveltamisalaa on laajennettava kattamaan myös pankkien sisäiset kauppajärjestelmät, ja poikkeukset on rajattava niin tiukasti, että rahoituslaitokset ja rahoitustuotteet eivät voi välttää tehokasta valvontaa.
Kauppaa edeltävien ja sitä seuraavien tietojen paljastaminen, josta aiemmin säädettiin vain osakkeiden osalta, laajennetaan nyt obligaatioihin, keskusvastapuoliselvitykseen soveltuviin johdannaisiin, strukturoituihin tuotteisiin, rahastoihin ja sertifikaatteihin, mikä lisää hinnanmuodostusprosessin tehokkuutta ja avoimuutta.
Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin mietinnön puolesta, koska minusta on tärkeää, että EU valmistautuu kemiallisiin, biologisiin sekä säteily- ja ydinalan (CBRN) riskeihin, jotka ovat mahdollisten terrori-iskujen, onnettomuuksien ja luonnonkatastrofien uusi ulottuvuus niiden ylikansallisen ja runsaasti uhreja aiheuttavan luonteen vuoksi. EU:n tällaisiin vaaroihin reagoimiseen ei sisälly ainoastaan jälkikäteen toteutettavia toimenpiteitä koskevia ohjelmia, vaan sen on alettava jo paljon aikaisemmin kyseisten materiaalien, niiden asianmukaisen varastoinnin, saatavuuden rajoittamisen ja valvonnan ollessa kyseessä. Minusta on olennaista, että onnettomuuden jälkeisiä toimia täydentää merkittävä koordinointi jäsenvaltion eri viranomaisten (pelastuspalvelu, sotavoimat, poliisi jne.) välillä sekä eri jäsenvaltioiden ja unionin toimielimien välillä. Toisin sanoen minusta tärkeintä on koordinoitu ja kattava lähestymistapa. Komissio esitti kesäkuussa 2009 EU:n kolmivuotisen CBRN-toimintasuunnitelman vuosiksi 2010–2012, ja siihen kuuluivat seuraavat osatekijät: ennaltaehkäisy, havaitseminen sekä valmistautuminen ja valmiudet. Katson tämän osalta, että jokaisen vaiheen merkityksen tunnustaminen on ratkaisevaa, jotta varmistetaan riskinarviointiselvitysten, valmiuksien ja vastatoimien asianmukainen täytäntöönpano.
Laima Liucija Andrikienė (PPE), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän merkittävän mietinnön puolesta, koska on korkea aika kiinnittää huomiota kemiallisiin, biologisiin sekä säteily- ja ydinalan (CBRN) riskeihin, jotka ovat mahdollisten terrori-iskujen, onnettomuuksien, luonnonkatastrofien ja/tai pandemioiden uusi ulottuvuus niiden ylikansallisen ja runsaasti uhreja aiheuttavan luonteen vuoksi. Tällaisiin vaaroihin reagoimiseen asianmukaisella tavalla ei sisälly ainoastaan jälkikäteen toteutettavia toimenpiteitä koskevia ohjelmia, vaan sen on alettava jo paljon aikaisemmin kyseisten materiaalien, niiden asianmukaisen varastoinnin, saatavuuden rajoittamisen ja valvonnan ollessa kyseessä. Samalla jälkikäteen toteutettavat toimenpiteet edellyttävät laaja-alaista yhteistyötä eri viranomaisten välillä jäsenvaltion sisällä. Tämän vuoksi CBRN-toimintasuunnitelman olisi mahdollistettava jäsenvaltioiden ja EU:n aloitteiden tehokas koordinointi CBRN-riskeihin varautumisessa ja tarvittavien reagointitapojen valmistelussa.
Koska CBRN-onnettomuudet ja -terrori-iskut aiheuttavat vakavan uhan EU:n väestön turvallisuudelle ja voivat häiritä keskeisten infrastruktuurien toimintaa ja ylipäätään yhteiskunnan normaalia toimintaa yhdessä tai useammassa EU:n jäsenvaltiossa rajojen yli, kannatan sitä, että Euroopan parlamentin päätöslauselmassa kehotetaan neuvostoa ja komissiota tarkastelemaan toimintasuunnitelmaa pikaisesti uudelleen ja vahvistamaan sitä tämän mietinnön suositusten mukaisesti sekä varmistamaan sen nopean täytäntöönpanon.
Elena Oana Antonescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Kemialliset, biologiset sekä säteily- ja ydinalan (CBRN) riskit ovat yhteiskunnan uusi haaste, sekä pohja mahdollisille terroristi-iskuille, teollisuusonnettomuuksille, luonnonkatastrofeille tai pandemioille. Haluan tässä yhteydessä kiittää jäsen Gomesia tämän mietinnöstä, sillä siinä tarjotaan meille perusta asianmukaiselle kriisivalmiusmekanismille. Tarkastellessamme uudelleen EU:n CRBN-toimintasuunnitelmaa meidän on tarkasteltava myös parlamentin ehdotuksia, joilla pyritään parantamaan tällaisten riskien yhteydessä turvallisuutta parantavia perusaloja. Minusta on tärkeää jakaa parhaita käytäntöjä niiden valtioiden kanssa, jotka ovat kehittäneet asiantuntemusta CBRN-riskin arvioinnissa, ehkäisyssä, havaitsemisessa, tiedonvälityksessä ja reagoinnissa.
Minusta on tärkeää ylläpitää hyvin hallinnoituja varastoja, jotta varmistetaan, että lääkinnällisistä tai muun tyyppisistä välineistä koostuvat reagointiresurssit ovat täysin toimintavalmiudessa, nykyaikaisia ja ajan tasalla. Tämän vuoksi äänestin mietinnön puolesta.
Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Onnettomuuksien tai terrori-iskujen seurauksena kemialliset, biologiset, säteily- tai ydinkatastrofit ovat vakava uhka EU:n kansalaisten turvallisuudelle ja terveydelle ja aiheuttavat ympäristön pilaantumista ja saastumista. Vaikka CBRN-materiaalia käsittävien tapausten, terroriteot mukaan luettuina, määrä on tähän mennessä ollut suhteellisen alhainen ja suurin osa katastrofeista, joissa CBRN-aineita on ollut mukana, on aiheutunut teollisuusonnettomuuksista tai vaarallisten patogeenien lisääntymisestä ja maailmanlaajuisesta leviämisestä, on olemassa suunnittelemattomien tai tarkoituksellisten CBRN-katastrofien riski. Äänestin mietinnön puolesta, koska olen samaa mieltä esittelijän kanssa siitä, että Euroopan komission ehdottamassa CBRN-toimintasuunnitelmassa, jolla pyritään varmistamaan CBRN-riskejä koskevien kansallisten ja EU:n aloitteiden tehokas vuorovaikutus ja valmistelemaan tarvittavia valmiuksia, aliarvioidaan riskejä, jotka eivät kunnioita EU:n rajoja. Katson, että myös kansainvälisiä CBRN-riskejä olisi arvioitava ja ne olisi sisällytettävä CBRN-toimintasuunnitelmaan, ja tämän vuoksi ennaltaehkäisevissä toimissa on varmistettava kansainvälinen ulottuvuus ja korostettava ydinaseita ja kemiallisia aseita koskevien kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa.
Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. – (PT) On tärkeää, että hyväksymme tehokkaan toimintasuunnitelman, jotta voimme vastata nykyisiin ja jatkuviin kemiallisten, biologisten, säteily- ja ydinalan (CBRN) katastrofien riskiin EU:n alueella. Niin suunnittelemattomat kuin tarkoituksellisetkin katastrofit ovat vakava uhka, ja niillä saattaa olla tuhoisia ja kauaskantoisia vaikutuksia Euroopan kansalaisten turvallisuuteen, hyvinvointiin ja terveyteen sekä ympäristöön, kulttuuriperintöömme ja perusinfrastruktuuriin. CBRN-materiaalia käsittävien tapausten, terroriteot mukaan luettuina, määrä on tähän mennessä ollut onneksi suhteellisen alhainen.
Toimintasuunnitelma osoittaa kattavien ja rajat ylittävien valmiuksien tarpeen, sillä CBRN-katastrofin vaikutukset eivät tunnusta rajoja, ja tällaisen suunnitelman on perustuttava seuraaviin tekijöihin: ennaltaehkäisy, havaitseminen sekä valmistautuminen ja valmiudet. Toimintasuunnitelman avulla pitäisi voida varmistaa jäsenvaltioiden ja EU:n aloitteiden tehokas koordinointi CBRN-riskeihin varautumisessa ja tarvittavien reagointitapojen valmistelussa sekä vaikutusten rajoittamisessa. Olen esittelijän tavoin varma siitä, että meidän on hyväksyttävä EU:n toimintasuunnitelma, mutta pahoittelen komission kunnianhimon puutetta, sillä esitetystä toimintasuunnitelmasta puuttuu tietyissä asioissa voimaa ja johdonmukaisuutta.
Cornelis de Jong (GUE/NGL), kirjallinen. – (EN) Vaikka hyväksyn pääosin Gomesin mietinnön, äänestin sitä vastaan, koska siinä keskitytään liikaa siihen, että EU koordinoisi siviili- ja sotilasalan yhteistyötä. Sotilaallisen toimivallan on kuuluttava jäsenvaltioille eikä EU:lle tai komissiolle. Minulle ei ole ongelma, että jäsenvaltiot tekevät yhdenvertaista yhteistyötä CBRN-materiaalien ollessa kyseessä – ja se on ratkaisevaa silloin, kun tällaisesta seuraa ympäristökatastrofi – mutta minulle on valtava ongelma se, että mietinnöllä mahdollisesti avataan ovi EU:n militarisoinnille.
Ioan Enciu (S&D), kirjallinen. – (RO) Äänestin mietinnön puolesta, koska katson, että siinä ehdotetaan tehokkaita toimenpiteitä CBRN-materiaalia käsittävien tapausten ennaltaehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi. On ehdottoman tärkeää, että mietinnössä edistetään nopean valmiusmekanismin käsitettä tapauksessa, jossa yhdessä jäsenvaltiossa tapahtuisi CBRN-katastrofi. Lisäksi mekanismi perustuu kaikkien EU:n jäsenvaltioiden solidaarisuudesta muodostuviin valmiuksiin. Toinen aivan yhtä merkittävä seikka on se, että parlamentin hyväksymässä mietinnössä ehdotetaan eurooppalaisten kriisiryhmien perustamista, joihin kuuluisi hoitohenkilökuntaa, lainvalvontahenkilöstöä sekä sotilashenkilöstöä, ja jotka mahdollistaisivat tehokkaat valmiudet kemialliseen, biologiseen sekä säteily- ja ydinturvallisuuteen liittyvissä katastrofeissa.
Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ryhmän varjoesittelijän, kollegani Hankissin aikaansaamien kompromissien tuloksena äänestämme tänään paljon yksityiskohtaisemmasta ja tasapainoisemmasta tekstistä, jossa katsotaan merkittävimmiksi monet kemiallisiin, biologisiin, säteily- ja ydinalaan liittyvät erityisseikat, eikä pelkästään onnettomuuksien ennalta ehkäisemiseksi ja asianmukaisten valmiuksien aikaansaamiseksi luonnonkatastrofeihin, vaan myös viittaamalla tällaisen terrorismin asettamaan selkeään ja olemassa olevaan uhkaan. Olemme kohdanneet yhä enemmän erilaisia ja epätavanomaisia uhkia ja tämän vuoksi Euroopalla on oltava asianmukainen niiden ennaltaehkäisyä, jäljittämistä ja niiltä suojautumista koskeva strategia, jotta eurooppalaisten turvallisuus ja terveys voidaan taata. Komission on jatkettava näillä linjoilla, joten äänestän puolesta.
José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Kemialliset, biologiset sekä säteily- ja ydinalan (CBRN) riskit ovat mahdollisten terrori-iskujen, onnettomuuksien, luonnonkatastrofien ja pandemioiden uusi ulottuvuus niiden ylikansallisen ja runsaasti uhreja aiheuttavan luonteen vuoksi. Komissio esitti kesäkuussa 2009 EU:n CBRN-toimintasuunnitelman, jota neuvosto muutti marraskuussa. Suunnitelma pannaan täytäntöön seuraavien kolmen vuoden aikana – 2010–2012 – ja se perustuu kolmeen pääasialliseen osatekijään: ennaltaehkäisy, havaitseminen sekä valmistautuminen ja valmiudet. Neuvoston toimintasuunnitelmaan tekemät muutokset ovat kuitenkin tehneet siitä vähemmän vankan sekä muuttaneet sekä suunnitellut toimenpiteet että niiden soveltamisen seurannan ja valvonnan vähemmän sitoviksi. Olen tämän vuoksi tyytyväinen tämän mietinnön hyväksymiseen, koska sillä pyritään antamaan komissiolle vahvempi sääntelyasema, sillä katson, että se on ainoa mahdollinen tapa täyttää eri jäsenvaltioiden tällä alalla myöntämän toimivallan nykyiset aukot.
Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Jos ilmenisi aitoja huolia kemiallisista, biologisista, säteily- ja ydinalan (CBRN) uhkista, tietyt EU:n jäsenvaltiot eivät vaatisi säilyttämään äärimmäisen voimakkaita ydinasevarastoja, joita voitaisiin hyödyntää sotilaallisissa hyökkäyksissä. Myöskään Yhdysvaltojen ydinaseet eivät olisi sijoitettuina moniin Euroopan valtioihin, mikä on räikeästi vastoin yhtä ydinsulkusopimuksen kolmesta pilarista, jota meidän oletetaan tukevan.
Mietinnössä ei mainita tiettyjä päätöksiä, kuten esimerkiksi Yhdistyneen kuningaskunnan hiljattain tekemää päätöstä myydä ydinteknologiaa Intialle, valtiolle, joka ei ole allekirjoittanut ydinsulkusopimusta, tai Ranskan ja Saksan päätöstä tehdä yhteistyötä ydinaseidensa ylläpidossa, jota perustellaan tekopyhästi kustannusten järkeistämisellä. Mitään ei sanota myöskään suurimpien EU-valtojen ja Naton antamasta tuesta hankkeelle, joka koskee ohjuspuolustusjärjestelmän asentamista Eurooppaan, tai Naton päätöksestä säilyttää asemansa ydinaseliittona.
Aikana, jona kapitalismin kriisi on tehostunut, mietinnössä tehdään selväksi, että tärkeintä ovat konkreettiset toimet, eivät aiejulistukset: Nämä toimet osoittavat, että sotilaallinen voima on edelleen talouden kapitalistisen globalisaation resurssi.
Kartika Tamara Liotard (GUE/NGL) , kirjallinen. – (EN) Äänestysselitys Gomesin mietinnöstä "kemiallisen, biologisen sekä säteily- ja ydinturvallisuuden edistämisestä Euroopan unionissa – EU:n CBRN-toimintasuunnitelma" (A7-0349/2010). Vaikka hyväksyn pääosin Gomesin mietinnön, äänestin sitä vastaan, koska siinä keskitytään liikaa siihen, että EU koordinoisi siviili- ja sotilasalan yhteistyötä. Sotilaallisen toimivallan on kuuluttava jäsenvaltioille eikä EU:lle tai komissiolle. Minulle ei ole ongelma, että jäsenvaltiot tekevät yhdenvertaista yhteistyötä CBRN-materiaalien ollessa kyseessä – ja se on ratkaisevaa silloin, kun tällaisesta seuraa ympäristökatastrofi – mutta minulle on valtava ongelma se, että mietinnöllä mahdollisesti avataan ovi EU:n militarisoinnille.
David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Kemialliset, biologiset sekä säteily- ja ydinalan (CBRN) riskit ovat mahdollisten terrori-iskujen, onnettomuuksien, luonnonkatastrofien ja/tai pandemioiden uusi ulottuvuus niiden ylikansallisen ja runsaasti uhreja aiheuttavan luonteen vuoksi. Tällaisiin vaaroihin reagoimiseen asianmukaisella tavalla ei sisälly ainoastaan jälkikäteen toteutettavia toimenpiteitä koskevia ohjelmia, vaan sen on alettava jo paljon aikaisemmin kyseisten materiaalien, niiden asianmukaisen varastoinnin, saatavuuden rajoittamisen ja valvonnan jne. ollessa kyseessä. Samalla jälkikäteen toteutettavat toimenpiteet edellyttävät laaja-alaista yhteistyötä eri viranomaisten välillä jäsenvaltion sisällä (pelastuspalvelu-, sotilas- ja lainvalvontaviranomaiset jne.) sekä eri jäsenvaltioiden viranomaisten ja EU:n elinten välillä. Tämän vuoksi tarvitaan kaikkiin onnettomuuksiin sovellettavaa koordinoitua lähestymistapaa. Äänestin tämän mietinnön puolesta, jossa esitetään tällainen koordinoitu lähestymistapa.
Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Meidän on epäilemättä suojauduttava kemiallisten, biologisten, säteily- ja ydintuotteiden, materiaalien ja organismien pahantahtoiselta käytöltä. Meidän on kuitenkin oltava eniten huolissamme niiden jokapäiväisestä käytöstä. Tässä tekstissä ei mainita kertaakaan tarvetta löytää vaihtoehtoja ydinenergialle. Tällä hetkellä se aiheuttaa vakavan uhan kaikille kansalaisille. Mitä tulee tässä mietinnössä keskeiseen asemaan nostettuun terrorismiin, miksi apuun pyydetään Natoa, järjestöä, joka on suurin uhka maailmanrauhalle? Kaikki nämä epäjohdonmukaisuudet estävät minua äänestämästä tekstin puolesta.
Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Minusta EU:lla on oltava valmiudet kohdata mikä tahansa eurooppalaisten turvallisuutta ja terveyttä uhkaava hyökkäys tai onnettomuus. Tämän vuoksi tarvitaan CBRN-toimintasuunnitelma, sekä ennaltaehkäisemään kaikenlaisia EU:n alueella ilmeneviä uhkia tai onnettomuuksia että tarjoamaan valmiudet niissä toimimiseksi. Nykyuhat ovat monenlaisia, mikä tarkoittaa, että asia on luonteeltaan monimutkainen, mutta meillä on nyt asianmukainen ja riittävä mekanismi hyvin monenlaisiin tilanteisiin vastaamiseksi. Siksi äänestin tällä tavalla.
Louis Michel (ALDE), kirjallinen. – (FR) Kemialliset, biologiset sekä säteily- ja ydinalan (CBRN) riskit ovat mahdollisten terrori-iskujen, onnettomuuksien, luonnonkatastrofien ja/tai pandemioiden uusi ulottuvuus niiden ylikansallisen ja runsaasti uhreja aiheuttavan luonteen vuoksi. Tällaisiin vaaroihin vastaamisen on alettava jo kyseisten materiaalien, niiden asianmukaisen varastoinnin, saatavuuden rajoittamisen ja valvonnan ollessa kyseessä. Jälkikäteen toteutettavat toimenpiteet edellyttävät laaja-alaista yhteistyötä eri viranomaisten välillä jäsenvaltion sisällä sekä eri jäsenvaltioiden viranomaisten ja EU:n elinten välillä. Tärkeintä on vahvistaa sulkujärjestelyjä ja aseriisuntaa panemalla yleisesti ja täysimittaisesti täytäntöön kaikki asiaa koskevat yleissopimukset ja kansainväliset sopimukset.
On myös tärkeää ottaa huomioon terroristien toiminnasta aiheutuva CBRN-materiaalien leviäminen. Myös Euroopan kriisinhallintavalmiuksien nopea perustaminen on tarpeen. Niissä olisi koordinoitava siviilien ja sotilaskapasiteettia sen varmistamiseksi, että Euroopan unionilla on nopeat valmiudet puuttua CBRN-katastrofeihin. Lopuksi on hyväksyttävä myös eurooppalaiset laatu- ja turvallisuusstandardit.
Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (LV) Äänestin puolesta, koska tällä hetkellä Euroopan unioni ei valitettavasti olisi täysin tietoinen mahdollisista seurauksista, jos kemiallista, biologista, säteily- ja ydinturvallisuutta ei paranneta. Mietintö on eräänlainen selitys, ei toimintasuunnitelma. Kattavan asiakirjan laatimiseksi ydinturvallisuudesta tarvitaan kattavaa ydinenergiaosaamista ja ydinteknologian käyttöä koskevaa osaamista omaavien asiantuntijoiden osallistumista. Tällainen työ voi vaatia useita vuosia, mutta se on tehtävä. Euroopan unioni ja varsinkaan Euroopan parlamentti ei voi laatia tällaista asiakirjaa yksinään. Äänestin puolesta, mutta katson, että tämä mietintö on lähinnä esipuhe EU:n ydinturvallisuutta koskevaan kirjaan. Toivon, että tällaista kirjaa aletaan laatia lähitulevaisuudessa.
Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Siviiliväestön turvallisuus kemiallisen, biologisen, säteily- tai ydinalan mahdollisissa tapahtumissa on hyvin tärkeä asia ja tätä koskevia kunnianhimoisia tavoitteita on tuettava. Valitettavasti tämän mietinnön osalta minusta tuntuu, että pyrkimyksenä on torjua sellaista terrorismia, jota ei onneksi hyvin järjestäytyneessä muodossaan ole olemassa Euroopassa. Pyrkimyksenä on siis saada aikaan enemmän paniikkia, jotta voidaan panna täytäntöön erityisiä toimia. Lisäksi mietinnössä tarkastellaan hyvin paljon solidaarisuutta. Minusta meidän on jossain vaiheessa osattava sanoa, että nykyinen taso on riittävä terrorismin vastaisissa toimissa, ja sama koskee EU:n solidaarisuutta. Tämän vuoksi äänestin tyhjää tästä mietinnöstä.
Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė (PPE), kirjallinen. – (LT) Äänestin kemiallisen, biologisen, säteily- ja ydinturvallisuuden lisäämisen puolesta Euroopan unionissa, ja olen iloinen siitä, että sain toimia varjoesittelijänä tässä asiassa. Vaikka kyseisten aineiden aiheuttamien katastrofien ennalta ehkäiseminen ja niiltä suojautuminen kuuluu jäsenvaltioille, tarvitsemme yhteisen lähestymistavan. Euroopan komission tiedonanto on askel kohti yhteistä toimintasuunnitelmaa kansalaisten suojelemiseksi erilaisilta katastrofeilta EU:ssa. Elämme suhteellisen epävakaita aikoja, ja uhkia syntyy sekä ihmisten vastuuttomista toimista että suunnitelmallisista toimista. Asia on hyvin ajankohtainen kotimaassani Liettuassa, jota kemialliset onnettomuudet ja ydinonnettomuudet ympäröivät. Ensinnäkin Itämeren pohjassa on edelleen toisen maailmansodan aikaisia kemiallisia aseita, ja toiseksi Liettuan rajan lähelle suunnitellaan kahden ydinvoimalan rakentamista. Meidän on arvioitava tilannetta, nykyisiä turvallisuusstandardeja ja niiden soveltuvuutta nykytarpeisiin. Vain arvioimalla nykyisen tilanteen voimme määrittää, tarvitaanko uusia turvallisuusstandardeja. Arvioinnin ja standardien asettamisen kehyksen on oltava riittävän joustava, jotta sitä voidaan mukauttaa kehittyvään teknologiaan, joka sekä helpottaa elämäämme että voi muuttua tappavaksi aseeksi terroristien käsissä. Toisaalta turvallisuuden takaamisesta ei saa tulla syy tai veruke kansalaisten suojelemisen keskittämiselle. Vaikka yhteisten turvallisuusstandardien laatiminen ja valvonta auttaa takaamaan turvallisuutta, meidän ei missään tapauksessa pidä luoda uusia toimielimiä tai saada aikaan perusteettoman monimutkaisia menettelyjä.
Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin kemiallisen, biologisen sekä säteily- ja ydinturvallisuuden edistämisestä Euroopan unionissa – EU:n CBRN-toimintasuunnitelmasta laaditun mietinnön puolesta Euroopan kansanpuoleen (kristillisdemokraatit) ryhmän esittämistä syistä. Haluan korostaa EU:n tason lähestymistavan tarvetta hyökkäyksien ja/tai onnettomuuksien ennalta ehkäisemiseksi ja jäljittämiseksi, koska CBRN-hyökkäysten uhka on globaali, ja koska on kiinnitettävä huomiota CBRN-turvallisuuden vahvistamiseen, jos aiomme ehkäistä terrorihyökkäyksiä.
Haluan myös korostaa kahden suurimman poliittisen ryhmän aikaansaaman kompromissin merkitystä siinä, missä määrin koko kemianteollisuutta velvoitettiin korvaamaan hyvin riskialttiita materiaaleja riippumatta niitä koskevista riskeistä.
Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. – (IT) Voin vain tukea esittelijä Gomesia, ja olen täysin samaa mieltä hyväksytyn kemiallisen, biologisen, säteily- ja ydinalan (CBRN) toimintasuunnitelman tavoitteista. Sen olisi mahdollistettava jäsenvaltioiden ja EU:n aloitteiden tehokas koordinointi CBRN-riskeihin varautumisessa ja tarvittavien reagointitapojen valmistelussa.
Olen kuitenkin samaa mieltä siitä, että hyväksytty EU:n CBRN-toimintasuunnitelma on heikko ja joiltain osin epäjohdonmukainen. On ratkaisevan tärkeää korostaa, että CBRN-toimintasuunnitelma tarjoaa arvokkaan mahdollisuuden panna täytäntöön Lissabonin sopimuksessa vaalittu solidaarisuuslauseke. Valitettavasti neuvoston hyväksymässä toimintasuunnitelmassa ei edes viitata solidaarisuuslausekkeeseen.
Rovana Plumb (S&D), kirjallinen. – (RO) Kemialliset, biologiset sekä säteily- ja ydinalan (CBRN) riskit ovat mahdollisten terrori-iskujen, onnettomuuksien, luonnonkatastrofien ja/tai pandemioiden uusi ulottuvuus niiden ylikansallisen ja runsaasti uhreja aiheuttavan luonteen vuoksi. Tällaisiin vaaroihin reagoimiseen asianmukaisella tavalla ei sisälly ainoastaan jälkikäteen toteutettavia toimenpiteitä koskevia ohjelmia, vaan sen on alettava jo paljon aikaisemmin kyseisten materiaalien, niiden asianmukaisen varastoinnin, saatavuuden rajoittamisen ja valvonnan jne. ollessa kyseessä. Samalla jälkikäteen toteutettavat toimenpiteet edellyttävät laaja-alaista yhteistyötä eri viranomaisten välillä jäsenvaltion sisällä (pelastuspalvelu-, sotilas- ja lainvalvontaviranomaiset jne.) sekä eri jäsenvaltioiden viranomaisten ja EU:n elinten välillä. Tämän vuoksi tarvitaan kaikkiin onnettomuuksiin sovellettavaa koordinoitua lähestymistapaa.
Äänestin mietinnön puolesta, koska siinä kehotetaan neuvostoa ja komissiota tarkastelemaan toimintasuunnitelmaa pikaisesti uudelleen ja vahvistamaan sitä tämän mietinnön suositusten mukaisesti sekä varmistamaan sen nopean täytäntöönpanon, sillä CBRN-onnettomuudet ja -terrori-iskut aiheuttavat vakavan uhan EU:n väestön turvallisuudelle ja voivat häiritä keskeisten infrastruktuurien toimintaa ja ylipäätään yhteiskunnan normaalia toimintaa yhdessä tai useammassa EU:n jäsenvaltiossa rajojen yli.
Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Kemiallisia, biologisia, säteily- tai ydinmateriaaleja hyödyntävät terroristi-iskut ovat vakava uhka Euroopan kansalaisille. Tämän vuoksi on tunnustettava tarve panna täytäntöön tehokas toimintasuunnitelma asianmukaisten yhteyksien varmistamiseksi eri jäsenvaltioiden ja EU:n aloitteiden välille CBRN-onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja tunnistamiseksi sekä toiminnan valmistelemiseksi ja toteuttamiseksi.
Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Kemialliset, biologiset sekä säteily- ja ydinalan (CBRN) riskit ovat mahdollisten terrori-iskujen, onnettomuuksien, luonnonkatastrofien ja/tai pandemioiden uusi ulottuvuus niiden ylikansallisen ja runsaasti uhreja aiheuttavan luonteen vuoksi. Tällaisiin vaaroihin reagoimiseen asianmukaisella tavalla ei sisälly ainoastaan jälkikäteen toteutettavia toimenpiteitä koskevia ohjelmia, vaan sen on alettava jo paljon aikaisemmin kyseisten materiaalien, niiden asianmukaisen varastoinnin, saatavuuden rajoittamisen ja valvonnan jne. ollessa kyseessä. Samalla jälkikäteen toteutettavat toimenpiteet edellyttävät laaja-alaista yhteistyötä eri viranomaisten välillä jäsenvaltion sisällä (pelastuspalvelu-, sotilas- ja lainvalvontaviranomaiset jne.) sekä eri jäsenvaltioiden viranomaisten ja EU:n elinten välillä. Tämän vuoksi tarvitaan kaikkiin onnettomuuksiin sovellettavaa koordinoitua lähestymistapaa. Tähän me pyrimme hyväksymällä tämän mietinnön.
Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin mietinnön puolesta, ja minusta se on hyvin merkittävä talous- ja rahoitusalan kriisin aikana, koska on tärkeää varmistaa, että kaikki Euroopan unionin alueet kehittyvät sopusointuisesti. Kannatan yleistä aikomusta saada aikaan EU:n jäsenvaltioiden ja alueiden välinen kolmikantasopimus, sillä nykyaikaistaminen, toisiinsa liittyvät infrastruktuurit sekä jokaisen alueen erityispiirteitä kunnioittavien investointisuunnitelmien ja kehityshankkeiden tukeminen on ratkaisevan tärkeää. Katson myös, että on tärkeää jatkaa investointeja infrastruktuuriin monilla Euroopan alueilla, erityisesti etelässä ja idässä. Koska Euroopan alueilla hajauttamisen taso vaihtelee, on löydettävä tasapaino suunniteltaessa horisontaalista lähestymistapaa hallinnon eri tasojen välillä ja kaikkien toimialojen välillä. Pyrkimykset hallinnon nykyaikaistamiseen ja alueiden uudistamiseen yhdistettyinä komission korkealaatuiseen tekniseen tukeen ovat olennaisia ennakkoedellytyksiä EU:n investointien tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantamiselle. Rakennerahastojen ja koheesiorahaston menettelyjen ja varojen myöntämisen yksinkertaistaminen kaikkien asianosaisten kannalta on olennaista. Tämä takaa toisaalta kaikkien yhteiskunnan toimijoiden osallistumisen ja toisaalta EU:n ohjelmien, välineiden ja politiikan paremman soveltamisen.
Laima Liucija Andrikienė (PPE), kirjallinen. – (EN) Äänestin tärkeän päätöslauselman puolesta, koska koheesiopolitiikan toteuttaminen on laajalti hajautettu ja perustuu siihen, että alueviranomaiset ottavat vastuun. Olen samaa mieltä siitä, että monitasoista lähestymistapaa tulisi soveltaa paitsi vertikaalisesti myös horisontaalisesti saman tason toimijoiden keskuudessa kaikissa unionin politiikoissa, joissa toimivalta on jaettu, myös koheesiopolitiikassa, joka on edelläkävijä monitasoisen hallinnon soveltamisessa ja väline, jolla parannetaan päätöksentekoprosessien laatua siten, että alueellisen tason viranomaiset osallistuvat aktiivisesti lainsäädännön suunnitteluvaiheen vuoropuheluun.
On myös tärkeää korostaa, että rahoituksen hakumenettelyt ovat liian monimutkaisia ja päällekkäisiin tarkastuksiin liittyy riski, että mahdolliset edunsaajat kääntävät huomionsa pois koheesiopolitiikasta eikä varoja voida hyödyntää tehokkaasti ja varmistaa mahdollisimman laajaa vaikutusta. Tämän vuoksi tarvitaan riittäviä hallinnollisia valmiuksia koheesiopolitiikan tuoman lisäarvon kasvattamiseksi ja varmistamaan toimien kestävyyden.
Antonello Antinoro (PPE), kirjallinen. – (IT) Päätin äänestää mietinnön puolesta, koska meidän on lähetettävä voimakas viesti siitä, että EU haluaa tehdä yhteistyötä paikallisen ja erityisesti alueellisen hallinnon kanssa.
Aikana, jona hajauttaminen on eriasteista jäsenvaltioissa, meidän on osoitettava, että myös Euroopan parlamentti on täysin sitoutunut tekemään aluepolitiikasta Euroopan paremman hallinnon välineen.
Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Minusta aluepolitiikka on yksi EU:n tärkeimmistä politiikanaloista. Sen kautta kaikkialle Eurooppaan jaettavilla varoilla edistetään eri alueiden välistä koheesiota ja autetaan niitä tulemaan kilpailukykyisiksi. Tiettyjä asioita voidaan kuitenkin parantaa edelleen, erityisesti monitasoisen hallinnon osalta; toisin sanoen unionin, sen jäsenvaltioiden sekä alueellisten ja paikallisten tahojen välisiä koordinoituja toimia. Aluepolitiikkaa vaivaa sen menettelyjen monimutkaisuus, joka usein estää paikallisia toimijoita turvautumasta siihen. Näistä menettelyistä huolimatta sääntöjenvastaisuuksia ilmenee kuitenkin edelleen liian paljon. Äänestin Euroopan parlamentin aloitteen puolesta, koska siinä korostetaan sitä ratkaisevaa asemaa, joka paikallisviranomaisilla on aluepolitiikan täytäntöönpanossa, ja vaaditaan samalla parantamaan monitasoista hallintoa. Siinä myös suositellaan, että komissio toimisi paremmin niin alueellisten toimijoiden tukemiseksi että sen varmistamiseksi, että varat käytetään hyvin.
Jean-Pierre Audy (PPE), kirjallinen. – (FR) Äänestin romanialaisen kollegani Ramona Nicole Mănescun aiheesta "Hyvä hallintotapa EU:n aluepolitiikan kannalta: Euroopan komission tuki- ja valvontamenettelyt" laatiman valiokunta-aloitteisen mietinnön puolesta. Kannatan yksinkertaistamisvaatimusta, sillä se on ennakkoedellytys sille, että paikallisviranomaiset ymmärtävät ja käyttävät paremmin unionin varoja. Kollegojeni ylivoimaisen enemmistön tavoin kannatan vahvaa koheesiopolitiikkaa, jonka rahoitusvarat säilytetään vielä vuoden 2013 jälkeenkin, ja torjun uudelleenkansallistamiseen tähtäävät pyrkimykset. Omasta puolestani haluan lisätä, että paras tapa estää koheesiopolitiikan uudelleenkansallistaminen on "eurooppalaistaa" se. Minusta on valitettavaa, että koheesiopolitiikan resursseja aivan liian usein käytetään alueellisen tai toisinaan kansallisen ulottuvuuden hankkeisiin, mutta harvemmin eurooppalaisen ulottuvuuden hankkeisiin.
Zigmantas Balčytis (S&D) , kirjallinen. – (LT) Euroopan unionin koheesiopolitiikka on ensisijainen keino varmistaa kestävä alueellinen kehitys. Koheesiopolitiikan toteuttaminen on laajalti hajautettu ja perustuu siihen, että alueviranomaiset ottavat vastuun. Lissabonin sopimuksen myötä alueelliset viranomaiset voivat osallistua entistä laajemmin päätöksentekomenettelyihin ja helpottaa koheesiopolitiikan toimenpiteiden entistä parempaa ja tehokkaampaa täytäntöönpanoa yksittäisten alueiden ja niiden väestöjen tarpeiden mukaisesti. Äänestin tämän mietinnön puolesta. Minusta on tarpeen maksimoida alueellisen yhteistyön mahdollisuudet, jotka tähän mennessä ovat joillain alueilla jääneet hyödyntämättä, ja edistää kumppanuusperiaatteen aktiivisempaa soveltamista, koska sillä varmistetaan yksityisen ja julkisen sektorin tehokas yhteistyö.
Jean-Luc Bennahmias (ALDE), kirjallinen. – (FR) Jäsen Mănescun mietinnöllä pyritään tuomaan EU:ta lähemmäksi kansalaisiaan. Siinä kannatetaan sitä, että komissio valvoo paremmin paikallisviranomaisten osallistumista koheesiopolitiikan kehittämiseen. Asiakirja on osa prosessia, jolla pyritään yksinkertaistamaan hyvin monimutkaisia alueiden kehittämiseen tähtääviä menettelyjä ja lisäämään paikallisviranomaisten välistä yhteistyötä eri jäsenvaltioissa. Se, että mietintö hyväksyttiin suurella enemmistöllä, vahvistaa sitä, kuinka merkittävänä unionin varojen käyttöä pidetään.
Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin mietinnön puolesta, koska koheesiopolitiikassa päätöksentekomenettelyjä parannetaan soveltamalla monitasoista hallintoa ja ottamalla alueelliset viranomaiset mukaan päätöksentekoon. Komission tämän hetkinen valvonta katsotaan riittämättömäksi, eikä sillä voida korvata kansallisen tason tehottomia valvontajärjestelmiä koko monivuotisen ajanjakson aikana. Valvontajärjestelmän parantamiseksi ja alueellisten viranomaisten tuen lisäämiseksi komission on siis vahvistettava valvontatehtäviään ja menettelyjään. Suuremmilla investoinneilla niin rahoitustukeen kuin koulutukseen on varmistettava kansallisten ja alueellisten hallintojen valmiuksien lisääminen ja ohjelmahallinnosta vastaavien viranomaisten sääntöjen tuntemus. On myös pantava merkille, että liian monimutkaisiin rahoituksen hakumenettelyihin liittyy riski, että mahdolliset edunsaajat kääntävät huomionsa pois koheesiopolitiikasta. Meidän on siis vastaisuudessa kehitettävä käyttäjäystävällisempää politiikkaa ja entistä koordinoidumpia rakennerahastosääntöjä.
Philip Bradbourn (ECR), kirjallinen. – (EN) Euroopan parlamentin konservatiivijäsenet äänestivät tyhjää Mănescun mietintöä koskevassa lopullisessa äänestyksessä seuraavista syistä:
Ensinnäkin mietinnössä luvataan säilyttää voimakkaasti rahoitettu koheesiopolitiikka, kun taas me katsomme, että koheesio- ja sosiaalivaroja ei pidä sitoa ja että EU:n olisi pikemminkin keskityttävä ohjaamaan varoja kohtaamiinsa uusiin haasteisiin kuin koheesiopolitiikan kaltaisiin vanhoihin tavoitteisiin. Olemme myös sitä mieltä, että mietinnössä ei esitetä mielekästä edistymistä entistä tiukemmassa ja laajemmassa näiden ohjelmien rahoitusvalvonnassa. Korkeintaan mietinnön ehdotuksilla peitellään entistä enemmän rahoitusmekanismeja ja sotketaan asioita.
Olisimme myös toivoneet, että mietinnössä olisi vakuuttavasti arvioitu Euroopan tilintarkastustuomioistuimen esittämiä rahoitusta koskevia seikkoja, mitä siinä ei yksinkertaisesti tehdä. Näin ollen Euroopan parlamentin konservatiivijäsenet äänestivät tyhjää lopullisessa äänestyksessä.
Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Jäsenvaltioiden toimivallan hajauttaminen perustuu vastuunjakoon hallinnon eri tasojen välillä. Tämän vuoksi alue- ja paikallisviranomaisten valmiuksia panna täytäntöön EU:n politiikkaa on vahvistettu. Kannatan tämän päätöslauselman hyväksymistä, koska siinä keskitytään paikallisten ja alueellisten haasteiden erityisluonteeseen, korostetaan tarvetta tarkastella yhdennettyjä lähestymistapoja, joissa painotetaan alueiden erityispiirteitä, kuten maantieteellisiä haittoja ja luonnonhaittoja, väestökatoa ja syrjäisimpien alueiden erityispiirteitä, mutta tunnustetaan myös eri jäsenvaltioiden erilaiset hallintomenettelyt. Näiden lähestymistapojen on myös mahdollistettava eri toimijoiden intressien koordinointi monitahoisen hallinnon helpottamiseksi. Mietinnössä korostetaan myös sitä, että rahoituksen hakumenettelyt ovat liian monimutkaisia ja niihin liittyy liikaa tarkastuksia, jotka kenties saavat mahdolliset edunsaajat kääntämään huomionsa pois koheesiopolitiikasta. Siinä myös korostetaan sitä, että on kuultava kansalaisia päätöksentekomenettelyn legitimoimiseksi. Olen samaa mieltä myös siitä, että alueellisen ja paikallisen tason entistä vahvempaa asemaa on vastattava myös komission entistä voimakkaamman valvontatehtävän ja että koheesio- ja rakennepolitiikan välistä koordinointia on lisättävä.
George Sabin Cutaş (S&D), kirjallinen. – (RO) Äänestin tämän mietinnön puolesta, jossa ehdotetaan monitasoisen hallinnon vahvistamista, jotta saadaan lisättyä alueellisten ja paikallisten viranomaisten osallistumista politiikan kehittämisvaiheeseen. Katson, että kansalaisten edut tulevat paljon paremmin edustetuiksi, jos alueelliset ja paikalliset viranomaiset osallistuvat alusta alkaen päätöksentekomenettelyihin.
Lisäksi Euroopan komission asema rakennerahastojen hallinnoinnissa on kiistaton. Tätä Euroopan komission valvonta-asemaa on kuitenkin vielä vahvistettava.
Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Koheesiorahasto vastaa yli kolmannesta EU:n talousarviosta. Sen keskeisenä tavoitteena on eri alueiden välisten taloudellisten kehityserojen vähentäminen suuntaamalla resursseja erityisesti kasvuun ja työllisyyteen. Financial Times -sanomalehti julkaisi kuitenkin hiljattain selvityksen siitä, kuinka koheesiorahaston varat todellisuudessa käytetään, ja kuvattu kaava on hyvin huolestuttava: rahastoa käytetään kategorisesti sellaisiin tarkoituksiin, johon sitä ei ole tarkoitettu. Samasta syystä katson, että koheesiorahaston soveltamista ja käyttöä koskevia komission valvontamenettelyjä on tärkeää vahvistaa, ja on lujitettava hyvän hallintotavan mekanismeja.