Puhemies. – (EN) Esityslistalla on ensimmäisenä Chrysoula Paliadelin kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan puolesta laatima mietintö (A7-0311/2010) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan kulttuuriperintötunnusta koskevasta Euroopan unionin toimesta (KOM(2010)0076 – C7-0071/2010 – 2010/0044(COD)) (A7-0311/2010).
Chrysoula Paliadeli, esittelijä. – (EL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, monikulttuurisuuden huomioon ottavan ja sitä vaalivan eurooppalaisen tietoisuuden edistäminen on suuri haaste EU:n toimielimille niiden pyrkiessä Euroopan unionin jäsenvaltioiden kansalaisten väliseen laajaan yhteenkuuluvuuteen ja solidaarisuuteen.
Historiamme tuntemus, perehtyneisyys monikansalliseen kulttuuriperintöömme sekä nuoren sukupolven perehdyttäminen Euroopan unionin rakentamisessa keskeisellä sijalla olleisiin ajatuksiin ja ihmisiin voivat auttaa EU:n ja sen kansalaisten välisen kuilun kaventamisessa.
Euroopan komissio ryhtyi laatimaan Euroopan unionin neuvoston pyynnöstä ehdotusta, jolla hallitustenvälinen Euroopan kulttuuriperintötunnus voitaisiin muuttaa yhteisön tunnukseksi. Laaja julkinen kuuleminen ja vaikutustenarviointi ovat osoittaneet, että Euroopan kulttuuriperintötunnuksen sisällyttäminen osaksi EU:n aloitteita parantaisi tunnuksen imagoa ja uskottavuutta, jos tunnus perustuu selkeästi ennalta määriteltyihin kriteereihin ja jos siinä korostetaan muistomerkkien tai eri kohteiden symbolista luonnetta esteettisyyden sijasta; näin voitaisiin toisin sanoen ilmaista, että Euroopan historia on rikkaan ja toinen toistaan täydentävän yhteisen kulttuuriperinnön tulos ja että Euroopan unioni perustuu vankkoihin arvoihin, kuten vapauteen, demokratiaan, ihmisoikeuksien kunnioitukseen, kulttuuriseen monimuotoisuuteen, suvaitsevaisuuteen ja solidaarisuuteen.
Suhtauduimme aluksi kulttuuriperintötunnukseen hyvin kunnianhimoisesti ja pidimme sitä ulkopoliittisena välineenä, joka ylittäisi Euroopan unionin rajat ja joka voitaisiin myöntää muille Euroopan valtioille ja mahdollisesti myös Euroopan ulkopuolisille valtioille. Nyt näyttäisi realistisemmalta käyttää sitä unionin jäsenvaltioiden välisen yhteenkuuluvuuden syventämiseen ja rajoittaa sen käyttö ensin jäsenvaltioihin.
Hylkäsimme komission ehdotuksen siitä, että tunnus voitaisiin myöntää enintään 27 kohteelle, ja ehdotimme, että menettely pitäisi uusia joka toinen voisi tunnuksen arvon säilyttämiseksi ja jotta kohteiden valinnalle ja seurannalle jäisi riittävästi aikaa tunnuksen myöntämisen jälkeen. Olemme samaa mieltä siitä, että tunnuksen myöntämisellä on symbolista arvoa, jolla voidaan myötävaikuttaa Euroopan yhdentymiseen, minkä vuoksi olisi suosittava ylikansallisia kohteita, koska niillä voidaan tukea yhteenkuuluvuutta, parantaa verkostoitumista ja edistää jäsenvaltioiden tai alueiden välistä yhteistyötä. Tämän vuoksi kohteiden olisi oltava keskeisellä sijalla jäsenvaltioiden kiintiöissä. Käytännön syistä yksi jäsenvaltio toimii EU:n asiantuntijaryhmän ja komission välisenä koordinaattorina.
Tunnuksen muuttamisessa ei mielestämme ollut kyse vanhan ylikansallisen tunnuksen hallinnollisesta muuttamisesta vaan uudesta tunnuksesta, jolla on selkeästi määritellyt valintakriteerit ja jonka säilyttämiseksi tunnuksen saaneiden on tehtävä sitovia sitoumuksia. Asiantuntijaryhmä, verkostoituminen, tunnuksen saavien symbolinen luonne ja seuranta kertovat erilaisesta suhtautumisesta, jota ei pidä sekoittaa aiempaan ylikansalliseen välineeseen. Siksi katsoimme, että komission ehdotuksen 18 artiklaan sisältyvät siirtymäsäännökset ovat tarpeettomia, koska tavoitteena on vanhan tunnuksen säilyttäminen ja uuden tunnuksen pätevyyden parantaminen. Kartoitimme lisäksi keinoja 12-jäsenisen asiantuntijaryhmän roolin vahvistamiseksi komission tekstissä niin, että lisäsimme ryhmään yhden jäsenen, jota alueiden komitea ehdottaa; pyrimme myös varmistamaan, että asiantuntijaryhmä voisi osallistua nykyistä enemmän tunnusten myöntämistä tai peruuttamista koskevaan menettelyyn.
Vaadimme samassa yhteydessä ja Euroopan parlamentin aseman vahvistamiseksi komission velvoittamista julkaisemaan esivalittujen kohteiden täydellinen luettelo ennen lopullista valintaa sekä tiedottamaan asiasta Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Siten Euroopan parlamentilla ja neuvostolla olisi riittävästi aikaa reagoida esille mahdollisesti nouseviin kysymyksiin.
Haluaisin tämän lyhyen esityksen lopuksi kiittää varjoesittelijöitä, komission edustajia sekä neuvostoa heidän luovasta panoksestaan mietintöön, josta teitä pyydetään äänestämään tuota pikaa. Uskon, että yhteistyömme jatkuu samassa hengessä kuulemisen seuraavassa vaiheessa.
Androulla Vassiliou, komission jäsen. – (EL) Arvoisa puhemies, haluan aluksi kiittää Euroopan parlamenttia ja erityisesti esittelijä Paliadelia sekä varjoesittelijöitä heidän vankasta tuestaan Euroopan kulttuuriperintötunnusta koskevalle komission ehdotukselle. Kuten tiedätte, ehdotus oli ensimmäisiä, jonka komissio hyväksyi virkaan astuttuaan, ja se kuuluu ensisijaisiin kulttuurialan tavoitteisiimme tulevina vuosina.
Pyrimme antamaan tunnuksella Euroopan kansalaisille ja etenkin nuorille uusia mahdollisuuksia perehtyä yhteiseen ja moninaiseen kulttuuriperintöönsä ja historiaansa sekä Euroopan unionin kehitykseen. Olen varma, että näin Euroopan kansalaisia voidaan tuoda lähemmäksi Euroopan unionia. Euroopan kulttuuriperintötunnuksella voidaan myös lisätä kulttuurimatkailua ja saada aikaan konkreettista ja rahallista hyötyä.
Parlamentin ja komission välinen yhteistyö kulttuuriperintötunnuksen parissa viime kuukausina on ollut äärimmäisen rakentavaa, ja olen iloinen siitä, että näkemyksemme yhtyivät monessa peruskysymyksessä. Suurin osa tänään hyväksymistänne tarkistuksista on täysin sopusoinnussa uutta tunnusta koskevien tavoitteidemme kanssa. Olemme samaa mieltä parlamentin näkemyksestä, että aloitteen laatu ja pätevyys ovat elintärkeitä asioita. Kannatamme myös toimianne, joilla olette pyrkineet pitämään säännöt ja menettelyt mahdollisimman selkeinä, yksinkertaisina ja joustavina, jotta kansalaisten olisi helppo ymmärtää niitä ja jotta jäsenvaltiot ja Euroopan unioni voisivat soveltaa niitä vaivattomasti.
Muutamat tarkistuksenne ovat kuitenkin poliittisesti arkaluonteisia. Tarkoitan lähinnä poistettuja siirtymäsäännöksiä. Hallituksenvälisen tunnuksen saavilla kohteilla ja jäsenvaltioilla on valtavia odotuksia siirtymäjaksolta, joka antaa niille mahdollisuuden osallistua uuteen järjestelmään nopeasti, edellyttäen toki, että ne täyttävät uudet laatukriteerit. Tämä on mahdollisesti yksi tärkeimmistä aiheista, joista meidän on keskusteltava neuvoston kanssa tulevina kuukausina järjestettävissä kolmikantakokouksissamme.
Olen kuitenkin varma, että löydämme kompromissit, jotka kaikki osapuolet voivat hyväksyä ja joilla turvataan Euroopan kulttuuriperintötunnuksen menestys pitkällä tähtäimellä. Toivommekin voivamme jatkaa hienoa yhteistyötä parlamentin kanssa näissä asioissa. Kiitoksia vielä kerran erinomaisesta yhteistyöstä.
Marie-Thérèse Sanchez-Schmid, PPE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, kuten asiaan kuuluu, haluan onnitella esittelijäämme paitsi hänen työstään myös ennen kaikkea hänen kyvystään kuunnella.
Mietintö ei kenties tunnu kovin merkitykselliseltä parlamentin kokonaisvaltaisessa yhteydessä, mutta minusta se on omiaan käynnistämään todelliset yhteisön toimet. Pienistä puroista syntyy iso joki.
Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta äänesti Euroopan kulttuuriperintötunnuksen nimen säilyttämisen puolesta (mitä PPE-ryhmä nimenomaisesti halusi) juuri siksi, ettei aloite rajoitu Euroopan unionin historialliseen ajanjaksoon vaan nojautuu suuraatteeseen Euroopasta paljon vanhempana käsitteenä.
Tunnus on hieno vipuväline, jolla pitäisi voida ennen kaikkea edistää Euroopan identiteettiä kulttuurisen monimuotoisuuden kautta. Tunnusta ei pidä nähdä vain siten, että kyse olisi hallituksenvälisen aloitteen muuttamisesta, vaan se olisi miellettävä todelliseksi välineeksi, joka perustuu kokemukseen ja jolla voidaan siten synnyttää todellista lisäarvoa sen impulssin avulla, jota se voi antaa jäsenvaltioille tai paikallisviranomaisille eurooppalaisten arvojen edistämisessä sekä kansalaisten perehtymisessä näihin arvoihin.
Tunnuksen tavoitteena on lujittaa Euroopan kansalaisten tunnetta siitä, että he ovat osa Eurooppaa, ja edistää yhteisen tietoisuuden kehittämistä. Nyt, kun kansalaisten tuen saaminen Eurooppa-aatteelle on edelleen suuri haaste, Eurooppa tarvitsee myös symboleita kehittämään ja lujittamaan aatetta arjessa, sillä eurooppalainen identiteetti on selvä tosiasia, joka odottaa keksimistään.
Mary Honeyball, S&D-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, olen täysin samaa mieltä kaikkien muiden puhujien kanssa siitä, että tämä on loistava aloite, ja olen hyvin iloinen, että kulttuuri- ja koulutusvaliokunta sekä esittelijä Paliadeli ovat esittäneet sen.
Haluan kiittää erityisesti esittelijäämme, joka on tehnyt erinomaista työtä asian parissa. Tunnus on erinomainen väline, jolla voimme tuoda esille Eurooppaa, yhteistä kulttuuriamme ja historiaamme. Olen varma, että siitä tulee suurmenestys, sillä olemme kehittäneet useita tapoja sen menestyksen varmistamiseksi. Lopullisten kohteiden valinnasta vastaa asiantuntijaraati, jolla on alan erikoistuntemusta, ja kiinnitämme erityistä huomiota (kuten olen aiemmin todennut) rajatylittäviin kohteisiin Eurooppa-aatteen edistämiseksi.
Valituilta ehdokkailta vaaditaan myös erityisten kriteerien täyttämistä: Haluamme lisätä valittujen kohteiden eurooppalaista merkitystä; valittujen ehdokkaiden odotetaan järjestävän koulutustilaisuuksia etenkin nuorille; yhteisten hankkeiden käynnistämisestä muiden tunnuksen saaneiden kohteiden kanssa vaihdetaan ajatuksia; järjestetään taide- ja kulttuuritoimintaa vuoropuhelun edistämiseksi; myös kansalaiset päästetään suurilukuisina tutustumaan kohteisiin.
Eurooppa hyötyykin mielestäni valtavasti kohteista sitten, kun ne ovat valmiita vierailuja varten ja ihmiset voivat tulla nauttimaan niistä; niillä voidaan tuoda esille Eurooppa-aatetta ja toimintaamme parlamentissa ja EU:ssa.
Suosittelen siis mietintöä teille kaikille. Olen varma, että kun ohjelma on valmis ja käynnissä, siitä tulee suurmenestys, ja voin olla hyvin ylpeä saadessani osallistua tähän aloitteeseen.
Oriol Junqueras Vies, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (ES) Arvoisa puhemies, Euroopan kulttuuriperintötunnus on epäilemättä hyvin tärkeä hanke ainakin kahdesta syystä: ensinnäkin sen avulla Euroopan kansalaiset voivat tuntea entistä suurempaa yhteyttä yhteiseen ja monimuotoiseen historiaansa ja kulttuuriperintöönsä, ja toiseksi se on oiva väline kulttuurimatkailun edistämiseen ja talouden piristämiseen.
Haluankin siten kiittää komission jäsen Androulla Vassiliouta ja esittelijä Paliadelia heidän aloitteestaan ja kovasta työstään ja haluan ottaa tilaisuudesta vaarin sanoakseni, että vaikka aluksi kyse oli jäsenvaltioiden aloitteesta, sille on nyt annettava selkeä EU:n ulottuvuus.
Tämä tarkoittaa, ettei Euroopan kulttuuriperintötunnus voi olla jäsenvaltioiden valitsemien kohteiden tulos vaan pikemminkin sen pitäisi heijastaa yhteistä eurooppalaista visiota. Eurooppalainen visio edellyttää yhteisiä kriteereitä ja ehdottoman avointa jäsenvaltioissa tehtävää esivalintaprosessia. Se tarkoittaa myös sitä, että meidän on kunnioitettava alueellista, kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta.
Tunnuksen onnistuminen on meidän käsissämme.
Emma McClarkin, ECR-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, Euroopan kulttuuriperintökohteiden vaaliminen ja kehittäminen on tarpeellinen ja tervetullut hanke, joka ansaitsee täyden huomiomme. Euroopan kansalaisten olisi syytä olla ylpeitä rikkaasta ja monimuotoisesta kulttuuriperinnöstämme, joka onkin suurimpia syitä siihen, miksi miljoonat ihmiset ympäri maailman käyvät Euroopassa vuosittain. Hankkeella mahdollistetaan historiallisten kohteiden lisärahoitus sekä voidaan vaalia ja kehittää kohteiden tarjoamia palveluja, mitä tarvitaan kipeästi näinä taloudellisesti vaikeina aikoina, mutta jos lisäämme kansalaisten odotuksia, meillä on velvollisuus vastata niihin.
Mietintö on kuitenkin alusta alkaen laadittu federalistiseen muotoon tekaistun tai väkinäisen eurooppalaisen pullistelun korostamiseksi, ja yritys hankkeen nimeämiseksi uudelleen Euroopan unionin kulttuuriperintötunnukseksi oli poliittinen ja sulkee pois tuhansia mahdollisia kohteita, joiden historia ja perintö ovat vanhempia ja arvokkaampia kuin monen nykyajan kohteen.
Lisäksi minun ja muiden yritykset varmistaa, että tunnuksen pääpaino olisi kulttuuriperinnössä poliittisen yhdentymisen sijasta, hylättiin. Tämä johtaa vääjäämättä siihen, että monet tärkeät kohteet jäävät hankkeen ulkopuolelle, mikä ei ole oikein.
Ohjelman rahoitus herätti myös vakavaa huolta etenkin siksi, että säästötoimet koettelevat kulttuuriministeriöitä kaikkialla Euroopassa. Toivoin, että olisimme voineet hillitä tätä ja mennä eteenpäin. Ongelmia saattavat lisätä myös kohteiden liian suuri määrä ja mahdollinen päällekkäisyys Unescon hankkeen kanssa.
Tunnuksen keskeisinä tavoitteina olisi pitänyt olla yhteisen ja monimuotoisen kulttuuriperintömme vaaliminen ja arvostaminen, mutta valitettavasti lisäarvon luomisesta ei ole takeita. Tähän on kiinnitettävä huomiota.
Giancarlo Scottà, EFD-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, olen tyytyväinen tähän aloitteeseen, jonka tavoitteena on sisällyttää Euroopan kulttuuriperintötunnus osaksi Euroopan unionin virallista toimintaa tunnuksen tehokkuuden, näkyvyyden, arvostuksen ja uskottavuuden lisäämiseksi.
Tätä varten haluaisin korostaa kohteiden arviointiin nimitettyjen asiantuntijaraadin jäsenten pätevyyden merkitystä sekä tunnuksen myöntämistä ja sen voimassaolon tarkistamista koskevien menettelyjen tiukkuutta. Nämä ovat olennaisen tärkeitä tekijöitä, joilla varmistetaan tunnuksen omaleimaisuus ja ominaisuudet.
Tunnuksessa on kuitenkin keskityttävä täysin kohteiden symboliseen ja kasvatukselliseen arvoon niiden esteettisen ulkomuodon sijasta, jotta ne voidaan erottaa selkeästi muista kulttuuriperinnön edistämisaloitteista, joissa keskitytään lähinnä esteettisyyteen. Siten olen samaa mieltä myös siitä, että ylikansallisiin kohteisiin olisi kiinnitettävä erityistä huomiota niiden symbolisen merkityksen vuoksi.
Hans-Peter Martin (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, tämäntyyppinen tunnus on järkevä, mutta vain, jos seuraavat kaksi ehtoa täyttyvät: ensinnäkin tunnuksen olisi oltava hyvin näkyvä, jotta varmistetaan, että se huomataan, sillä meillähän on jo runsaasti vastaavia symboleita. Toiseksi tunnukseen liittyvästä byrokratiasta ei saa tulla itsetarkoitus, kuten on käynyt niin monen muun vastaavan aloitteen ja EU:n toimielimen kohdalla. Olisi todella paradoksaalista Euroopan kulttuuriperinteen kannalta, jos jokin meille niin suosiollinen asia, joka saattaa meidät eri asemaan siinä, miten muinaiseen kulttuuriin suhtaudutaan Kiinassa tai Yhdysvalloissa, missä kulttuurikohteita on varsin vähän, nähtäisiin loppujen lopuksi äärimmäisen byrokraattisena ja monimutkaisena välineenä luoda työpaikkoja.
Meidän on tehtävä varsin selväksi seuraava asia: kulttuuri on niiden ideoiden ja visioiden inspiraation lähde, joita täällä otetaan usein esille mutta jotka paljon harvemmin toteutetaan. Tämä erityinen tilaisuus luoda myös toissijaisuusperiaatteen sisältämää identiteettiä voi tarjoutua vain kulttuurin kautta, minkä vuoksi meidän on tehtävä entistä enemmän kulttuurin saralla. Ajattelen myös kirjailijoiden ja muiden taiteilijoiden esille tuomista ilman niitä loputtomia byrokraattisia organisaatioita ja elimiä, joita meillä on tyypillisesti EU:ssa.
Marco Scurria (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluan tervehtiä komission jäsen Vassiliouta ja kiittää häntä hänen vankasta tuestaan tälle aloitteelle; samoin haluan kiittää esittelijä Paliadelia ja kaikkia varjoesittelijöitä heidän hyvästä työstään.
Euroopan taloudessa ja rahataloudessa on meneillään vaikea kausi. Keskustelemme itse asiassa parhaillaan siitä, miten voisimme auttaa monia vaikeuksissa olevia Euroopan unionin jäsenvaltioita. Auttaminen on toki tärkeää, mutta Eurooppa ei saa unohtaa niiden arvojen merkitystä, joiden avulla unioni on selvinnyt voittajana lukuisista haasteista, joita se on historiansa aikana kohdannut.
Euroopan vauraus perustuu sen historiaan, kulttuuriin, taiteeseen, merkkihenkilöihin, maisemaan, symbolisiin kohteisiin, älymystöön, filosofeihin ja – uskallan jopa väittää – sivistykseen. Tunnus voi edustaa kaikkea tätä ja tuoda esille kaikkia niitä eurooppalaisen identiteetin lukuisia muotoja, joihin jäsenvaltiot ovat ajan saatossa vaikuttaneet.
Nyt meidän on kohdattava neuvoston kanssa käytävät neuvottelut voidaksemme ratkaista muutamia kysymyksiä koskevat tulkinnalliset erimielisyytemme. Uskon, että erimielisyydet saadaan ratkaistua nopeasti ja kenties jopa helposti, koska asia on niin tärkeä. Uskon myös, että mietinnön lopullisen hyväksymisen jälkeen tunnemme kaikki itsemme enemmän eurooppalaisiksi yhteisten arvojemme ja perinteidemme ansiosta. Uskon, että komission sekä parlamentissa ja neuvoston kanssa tehdyn työn kautta teemme todella hyvää työtä kaikkien kansalaistemme hyväksi.
(Puhuja suostui vastaamaan Hans-Peter Martinin esittämään sinisen kortin kysymykseen työjärjestyksen 149 artiklan 8 kohdan mukaisesti.)
Hans-Peter Martin (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, olen hyvin kiitollinen jäsen Scurrialle. Arvostan suuresti hänen sanottavaansa tässä asiassa. Haluaisin vain kysyä häneltä, miten hän arvioisi parlamentin suurimman puolueen edustajana riskiä siitä, että joudumme liikaa sidotuksi byrokratiaan kulttuuriperintötunnuksen hallinnoinnissa ja toteutuksessa? Onko hänellä ehdotuksia sen varmistamiseksi, että byrokratia pidetään kohtuullisella tasolla, jotta vältytään loputtomilta arvostelupaneelin päätöksiltä ja jotta säilytämme yhteisen tavoitteemme eli hyvin näkyvän tunnuksen, joka saa ansaitsemansa tunnustuksen myös mediassa.
Marco Scurria (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, vastaan oikein mielelläni Hans-Peter Martinille, koska tiedämme, että byrokratiakysymys vieraannuttaa ja erottaa toisinaan Euroopan kansalaiset EU:n toimielimistä. Tästä näkökulmasta katsottuna mietinnössä viitoitettu tie on mielestäni varsin selkeä. Puhumme tästä myös neuvoston kanssa.
Kunhan jäsenvaltiot ovat valinneet kohteet, joille Euroopan kulttuuriperintötunnus voidaan myöntää, ja kunhan meillä on koossa todellinen asiantuntijapaneeli, jonka jäsenille annetaan tarpeeksi mutta ei liikaa aikaa kohteiden valintaan – tässä pitää vielä selvittää, kenellä on viimeinen sana, mutta aiheesta on keskusteltava vielä sekä neuvoston että komissio kanssa – en näe liikaa byrokratian ongelmia tältä osin. Byrokratia on ongelma monissa muissa toimenpiteissä mutta ei tunnuksessa, jossa voidaan uskoakseni edetä aikataulussa niin, että sen tulokset ovat selvät kaikille Euroopan kansalaisille.
Maria Badia i Cutchet (S&D). – (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, minäkin haluan onnitella esittelijä Paliadelia hänen erinomaisesta työstään.
Voimme mielestäni sanoa mietinnön hyväksymisen jälkeen, että siinä kiteytyy onnistuneesti uusi sitoutuminen eurooppalaisuuteen, ja eurooppalaisuuteen sitoutuminen ei nykyoloissa ole mielestäni vähäpätöinen seikka.
Olen myös sitä mieltä, että jäsenvaltioiden, komission jäsenen ja komission päätös sisällyttää Euroopan kulttuuriperintötunnus Euroopan unionin yhteyteen lisää tunnuksen näkyvyyttä, arvostusta ja uskottavuutta sekä lujittaa syvään juurtuneita ihanteita Euroopan kansalaisten välisestä yhteenkuuluvuudesta ja solidaarisuudesta.
Tunnus on tärkeä edistysaskel Euroopan yhdentymisessä, koska se lähentää meitä ja kaikkia kansalaisia yhteiseen historiaamme.
On niin monia ääniä, joita on kuunneltava, ääniä, jotka niin usein liittyvät yksilölliseen historiaan – usein kansalliseen historiaan – tämänkaltaisella aloitteella, josta äänestämme tänään vedotaksemme yhteiseen historiaan ja tehdäksemme sitä tunnetuksi, on minusta todellinen ja äärimmäisen tärkeä symbolinen arvo.
Uskon, että sillä, mitä aiomme tehdä Euroopan kulttuuriperintötunnuksella, voimme myös auttaa nuoria sukupolvia ymmärtämään Euroopan unionin perustajien aatteita, jotta nuoret näkisivät, että Euroopan unioni, meneillään oleva Euroopan yhdentymisprosessi on muiden prosessien tavoin prosessi, jonka loppuun saattaminen on sen parissa työskentelevien käsissä. Tässä suhteessa uskon, että Euroopan unionista on tulossa sellainen, joksi kansalaiset sen haluaisivat. Kehotankin kaikkia yhteistyöhön. Kuulin toki jäsen Martinin äskeisen puheen, jossa hän toivoi meidän välttävän byrokratiaa. Totta kai meidän on vältettävä sitä! Meidän on kuitenkin ennen kaikkea sitouduttava yhteiseen historiaamme sen tunnetuksi tekemiseksi.
Puhemies. – (EN) Jäsen Takkula pyysi lupaa kysymyksen esittämiseen.
Hyvä jäsen Takkula, voitte nyt esittää kysymyksenne jäsen Maria Badia i Cutchetille.
Hannu Takkula (ALDE). – (FI) Arvoisa puhemies, tarkoituksenani oli ennen muuta pyytää puheenvuoroa, koska olen ALDE-ryhmän koordinaattori ja koska haluaisin ALDE:n puolesta kiittää Paliadelia tästä loistavasta mietinnöstä ja sanoa muutaman sanan kansalaisten historiasta ja Euroopan kulttuuriperintötunnuksesta. Näin ollen oikeastaan kysymykseni kuuluu, että...
(Puhemies keskeytti puhujan.)
Puhemies. – (EN) Arvoisa jäsen Takkula, hetkinen vain: menettelyssä… saatte pian ylimääräisen puheenvuoron, sillä ryhmänne edustaja ei ollut läsnä.
Kehotamme pian teitä ja muita seuraavaksi puheenvuoron käyttäviä pitämään puheenvuoron, ja teillä on kaksi minuuttia puheaikaa.
Marek Henryk Migalski (ECR). – (PL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, tulkatessaan hetki sitten jäsen Badia i Cutchetin puhetta tulkki käytti sanaa "europeismi" ilmeisesti vahingossa. Puolan kielessä ei ole tällaista sanaa, ja minusta itse asiassa tuntuu, että puheena olevalla aloitteella ollaan nyt rakentamassa jotakin, mitä ei ole olemassa: "Europeismia" tai keinotekoista luomusta poliittisen pelin pelinappulaksi.
Se, mitä nyt teemme, on mielestäni turhaa. Eräs kuuluisa filosofi on todennut aikoinaan, ettei olioiden määrää pidä lisätä yli tarpeen. Minusta tuntuu, että Euroopan kulttuuriperintötunnus on tällainen tarpeeton olio. En mainitse suurta epätietoisuutta, joka vallitsee siinä, miten tunnus myönnetään ja otetaan pois. En mainitse sitä tosiasiaa, että aloite tulee maksamaan eurooppalaisille veronmaksajille 1 350 000 euroa. Kysymykseni on olennaisen tärkeä ja se on esitetty erikseen muista vakavista aiheista, nimittäin: miksi teemme näin? Onko meidän todella luotava jotakin, joka ei ole eurooppalaista vaan edustaa pikemminkin edellä mainitsemaani "europeismia"?
João Ferreira (GUE/NGL). – (PT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, nykyinen ajatus kulttuurista ei ole uusi, sillä olemme kuulleet siitä aiemmin keskustellessamme parlamentissa muista mietinnöistä, ja nyt kuulemme siitä jälleen tänään; siitä on tulossa vaikutuksen väline Euroopan unionissa. Tämä näkyy monella eri tavoin: niin sanotun kulttuurisen diplomatian yhteydessä, jossa kulttuuri nähdään ulkopolitiikan välineenä, tai nyt puheena olevan Euroopan unionin kulttuuriperintötunnuksen luomisen yhteydessä, kun tarkoituksena on, kuten esittelijä on asian ilmaissut: "tehostaa eurooppalaisten uskoa Euroopan unioniin ja sen johtajiin", sekä "kaventaa Euroopan unionin ja sen kansalaisten välistä kuilua".
Esittelijä toteaa järkevästi, että tämän saavuttamiseen on muita, tehokkaampia keinoja, joista voitaisiin sanoa vielä paljon enemmän. Haluan huomauttaa, ettei yksikään tunnus riitä poistamaan niitä näkyviä vaikutuksia, joita EU:n toteuttamalla politiikalla ja sen taloushallinnolla on ollut Euroopan kansalaisiin ja kansoihin: toisin sanoen todellista sosiaalista terrorismia edustavia ohjelmia, joita EU on toteuttanut jäsenvaltioiden hallitusten ummistaessa silmänsä.
Meidän olisi pohdittava myös muun muassa yhteisen maatalouspolitiikan tai yhteisen kalastuspolitiikan vaikutuksia tärkeiden kulttuuritunnusten sekä Euroopan kansojen kulttuuriperinnön ja historiallisen perinnön elinvoimaisten osien tuhoutumiseen. Pohtikaamme rannikkoyhteisöjen tai maaseutuyhteisöjen tulevaa hajoamista, joka on vain yhden sukupolven päässä. Tämä aloite, jonka merkitys on enimmäkseen symbolinen, perustuu harhakuvaan yhden eurooppalaisen identiteetin ja yhden eurooppalaisen kulttuurin kehittämisestä sekä arvoihin, kuten vapauteen, demokratiaan, suvaitsevaisuuteen ja solidaarisuuteen; tämä tapahtuu varsin arkaluonteisen aiheen eli kulttuuriperinnön ja historiallisen perinnön kautta, mikä herättää vakavaa huolta siitä, että tämä johtaa lähihistorian vaaralliseen uudelleen kirjoittamiseen.
Kulttuuri, kuten eivät muutkaan historialliset ilmiöt, synny homogeenisesta ja yhteisestä identiteetistä vaan se ilmaisee pikemminkin vihanpitoa, konflikteja ja kulttuurista ylivaltaa. Pohtikaamme jälleen nimen "Euroopan unionin kulttuuriperintötunnus" merkitystä; tunnus myönnetään vain kulttuuriperintökohteiden sijainnin perusteella. Kun tiedämme, että Euroopan kulttuuriin on otettu vaikutteita monista kulttuureista, myös islamilaisesta maailmasta, Välimeren kulttuureista tai Euroopan siirtomaavallan alla olleiden kulttuurien kansoilta, onko kyse Euroopan unionin perinnöstä vai perinnöstä Euroopan unionissa?
Arvoisa puhemies, haluan lopettaa sanomalla, että yleisesti ottaen ja muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta esittelijän jättämät tarkistukset ovat parantaneet komission ehdotusta, mutta tässä tapauksessa mietinnön erityistavoitteet eivät ole lainkaan niin merkittäviä kuin sen taustalla olevat väärinkäsitykset.
Corneliu Vadim Tudor (NI). – (RO) Arvoisa puhemies, vietämme tänään 16. joulukuuta yhdentyneen Euroopan tunnussävelmän säveltäjän Ludwig van Beethovenin 240-vuotissyntymäpäivää.
Haluaisin tämän kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan erinomaisen mietinnön myötä ehdottaa romanialaisena historioitsijana ja kirjailijana Euroopan kulttuuriperintötunnuksen myöntämistä upealle ja maailmassa ainutlaatuiselle kohteelle, nimittäin St Andrew'n luolalle, joka sijaitsee lähellä paikkaa, jossa Tonava laskee Mustaanmereen. Kuten yksi kristillisen kirkon kirkkoisistä Origenes on vahvistanut (hän kuuli asiasta isältään, joka puolestaan kuuli asiasta Andrew'n opetuslapsilta), ensimmäinen Jeesus Kristuksen kutsuma mies tuli samalle pienelle luolalle skyyttien provinssissa Vähä-Aasiassa ja levitti evankeliumin ilosanomaa. Se on lähes takuuvarmasti ensimmäinen kristillinen kirkko Euroopassa.
Aion vuoden 2011 alkukuukausina ryhtyä tarvittaviin toimiin saadakseni yhteisön tuen eräälle suurhankkeelle. Aion pystyttää suuren patsaan pelastajamme Jeesus Kristuksen kunniaksi Transilvanian romanialaiseen osaan, tarkemmin sanoen Braşovin alueelle. Patsaasta tulee 40 metriä korkea, mikä tekee siitä pidemmän kuin vastaavat patsaat Brasiliassa, Portugalissa ja Puolassa. Patsaan viereen tulee myös kirkko, jossa vietetään merkittäviä kristillisiä juhlia, kuten häitä, kastetilaisuuksia ja jumalanpalveluksia. Tulevina pimeinä päivinä voimme selvitä voittajina vain kristittyjen ristin valon ansiosta.
Hella Ranner (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, olen hyvin mielissäni siitä, että tämä aloite, joka on jo pantu täytäntöön muutamissa jäsenvaltioissa, on nyt vireillä koko Euroopan unionissa. On oikein ja asianmukaista, että kohteet, joille tunnus voidaan myöntää, valitaan kahden vuoden välein. Haluan kiittää myös esittelijää tästä. Minun on kuitenkin myönnettävä, että suhtaudun hieman varauksellisesti siihen, että meidän pitäisi voida erottaa selkeästi toisistaan Unescon maailmanperintöohjelma ja eurooppalainen kulttuuriperintötunnus. Muutoin kansalaisten on vaikea ymmärtää, miksi tällä erityisellä tunnuksella on erityinen eurooppalainen ulottuvuus.
Olen selvittänyt, mitä kohteita jäsenvaltiot ovat toistaiseksi nimenneet, ja huomasin, että ne ovat lähinnä ihmisten rakentamia rakennelmia, mikä on ihan luonnollista. Ajatuksemme kulttuuri- ja koulutusvaliokunnassa ei ollut vain rakennusten nimeäminen, vaikka ne ovat tärkeä osa kulttuuriperintöä, vaan että nimettäisiin ennen kaikkea arvoesineitä ja muita kohteita tai jopa Euroopan kehittymiseen liittyviä kokeiluja.
Tästä pääsenkin kommenttieni viimeiseen osaan. On erityisen tärkeää valita asiantuntijaraatiin päteviä ihmisiä, jotka ovat sisäistäneet tavoitteet ja edistävät niiden toimeenpanoa ja kehittämistä. Siten pelko mahdollisen byrokratian syntymisestä on aiheeton.
Silvia Costa (S&D). – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, nyt, kun Euroopassa on meneillään identiteetti- ja tulevaisuuskriisi, Euroopan kulttuuriperintötunnuksen käyttöönotto on minusta erityisen tärkeää, koska sillä voidaan tunnistaa sekä konkreettiset että muut kohteet, joilla on suuri symbolinen ja kasvatuksellinen arvo Euroopan unionin historiassa, kulttuurissa ja luomisessa.
Esitän vilpittömät kiitokseni esittelijä Paliadelille, joka otti tehokkaasti vastaan ehdotuksia ja lisäyksiä, joita monet meistä tekivät kulttuuri- ja koulutusvaliokunnassa, ja joka mahdollisti siten erityisesti menettelyt, jotka ovat entistä varmempia ja joissa noudatetaan entistä paremmin Lissabonin sopimusta suhteessa jäsenvalioiden, komission, neuvoston ja parlamentin väliseen työnjakoon. Kuten jotkut kollegani ovat jo huomauttaneet, pyrimme myös varmistamaan, ettei tunnus menisi päällekkäin YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon aloitteiden tai Euroopan neuvoston historiallisten ja kulttuurimatkailureittien kanssa.
Jäsenvaltiot esittelevätkin joka toinen vuosi hyvin määriteltyjen kriteerien pohjalta enintään kaksi aktiivisesti hoidettua kohdetta. Tämä on tärkeä asia: jäsenvaltioiden on osoitettava uskovansa kohteiden mahdollisuuksiin ja siten voivansa hallita niitä opetusmielessä niin, että kansalaiset voivat tulla mukaan. Tällä välin komissio vastaa kohteiden esivalinnasta kuultuaan asiantuntijaraatia, mutta komissiolla on myös valvontarooli, sillä se arvioi joka kuudes vuosi kohteiden hallinnon tehokkuutta ja sillä on myös oikeus peruuttaa tunnus. Parlamentin asema vahvistuu entisestään, sillä se nimittää asiantuntijaraadin 16 jäsenestä neljä ja sillä on aktiivinen yhteys esivalittujen kohteiden luetteloon.
Kannatan myös ratkaisua, jota on esitetty hankalaan ongelmaan ja koskee useille sellaisille jäsenvaltioille jo aiemmin myönnettyä hallitustenvälisiä tunnuksia, jotka eivät sovellu uuteen järjestelmään eivätkä täytä uusia kriteerejä mutta jotka voivat siitä huolimatta säilyttää vanhan tunnuksensa, minkä vuoksi tunnuksia ei peruuteta.
Suhtaudun myönteisesti myös ylikansallisten kohteiden suosimiseen (tämä on mielenkiintoinen haaste Euroopalle), alueiden komitealle annettuun rooliin läheisyysperiaatteen yhteydessä sekä siihen, että jäsenvaltiot, mukaan lukien kunnat ja alueet, on otettava mukaan esivalintavaiheeseen, jotta estetään niiden pelkkä osittainen osallisuus. Toisaalta myös jäsenvaltioiden lisäponnisteluista olisi minusta hyötyä. Jäsenvaltioiden kannattaisi käynnistää nuorille suunnattuja kilpailuja kouluissa ja yliopistoissa kohteiden kartoittamiseksi; täten voitaisiin myös rakentaa yhteistä eurooppalaista historiaa ja tulevaisuutta uudelleen, jotta myös nuoret voivat antaa panoksensa tunteeseen Euroopan unioniin kuulumisesta ja Euroopan kansalaisuudesta.
Hannu Takkula, ALDE-ryhmän puolesta. – (FI) Arvoisa puhemies, arvon komissaari, arvoisa esittelijä. Haluan ensinnäkin kiittää mahdollisuudesta käyttää pieni puheenvuoro ryhmäni ALDE:n, liberaali-demokraattien, puolesta tästä tärkeästä mietinnöstä Euroopan kulttuuriperintötunnuksesta.
Kun olen kuunnellut tänään käytyä keskustelua, niin välillä vaikutelmiani on kuvannut se, mitä aikanaan eräs opettaja sanoi, että kaikki, mikä voidaan ymmärtää väärin, myös tulee ymmärretyksi väärin. Tällä tarkoitan sitä, että tämän hyvän hankkeen, jonka tarkoituksena on nostaa eurooppalaisuutta, tuoda esille se, että Euroopan vahvuus on erilaisuudessa, siinä, että se on erilaisuudessa yhdistynyt, jotkut pyrkivät näkemään uhkana kansallisvaltiolle tai uhkana eurooppalaiselle identiteetille tai muulle. Tästä ei ole kyse.
Minusta tämä on erittäin hyvä aloite, ja voin todeta, että me tarvitsemme enemmän Euroopan tuntemusta. Me tarvitsemme toinen toistemme tuntemusta, koska sitä kautta me voimme rakentaa parempaa tulevaisuuden Eurooppaa.
Eurooppa on ennen muuta kansojen mosaiikki, jonka päälle ovat syntyneet yhteiset ajatukset demokratiasta, ihmisarvosta ja mielipiteenvapaudesta. Ne ovat ydinarvoja, joita me haluamme viedä eteenpäin.
Kun puhutaan eurooppalaisesta kulttuuriperinnöstä, on syytä todeta, että meillä on erittäin rikas kulttuuriperintö. Uskon, että tämä pieni satsaus, jota me nyt olemme tekemässä, 1,3 miljoonaa koko tähän ohjelmaan, tulee monin verroin hyödyttämään myös taloudellisesti kohteita, jotka saavat itselleen kulttuuriperintöleiman. Tässä ei olekaan tärkeintä taloudellinen hyöty, vaan ennen kaikkea henkinen hyöty sitä kautta, että eurooppalaisuus vahvistuu ja ymmärrys siitä vahvistuu, millä tavalla tämä mosaiikkien Eurooppa on syntynyt ja mikä tämän mosaiikkien Euroopan pohja ja perusta on. Kun me tunnemme taustamme ja historiamme, silloin me voimme myös kestävästi rakentaa tulevaisuutta.
Arvon puhemies, haluan vielä kiittää esittelijä Paliadelia hänen mietinnöstään. Se on mielestäni erittäin hyvä ja tarpeellinen. Euroopan kulttuuriperintötunnusta on hyvä viedä sen pohjalta eteenpäin.
Raffaele Baldassarre (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, eurooppalaisen identiteetin luominen sekä kansalaisten Euroopan unionia ja sen alkuperää kohtaan tunteman kiinnostuksen lisääminen ovat kaksi haastetta, joihin EU:n toimielinten on vastattava laaja-alaisen yhteenkuuluvuuden ja solidaarisuuden saavuttamiseksi.
Nämä haasteet muodostavat myös Lissabonin sopimuksen tavoitteiden perustan. Sopimuksen 3 artiklassa nimittäin vahvistetaan EU:n velvollisuus huolehtia Euroopan kulttuuriperinnön kehittämisestä. Se, että eurooppalainen unelma elää parhaillaan vaikeaa vaihetta, ei johdu yksistään EU:n umpikujasta poliittisena hankkeena tai meneillään olevasta talouskriisistä vaan myös vaikeuksista unionissa, jonka perustana oleva identiteetti on vielä muotoutumatta.
Tässä tilanteessa on entistäkin tärkeämpää kaventaa Euroopan unionin ja sen kansalaisten välistä kuilua sekä perehdyttää kansalaiset ja ennen kaikkea tulevat sukupolvet Euroopan unionin monikansalliseen mutta yhteiseen kulttuuriperintöön. Tämä on Euroopan kulttuuriperintötunnuksen tavoite ja merkitys: yhtenäistetään Eurooppaa sen moninaisuudessa, edistetään yhteistä kulttuuria ja suositaan Euroopan alueella sijaitsevien kohteiden välistä integraatiota.
Tämän tavoitteen toteuttamiseksi uudessa tunnuksessa keskitytään sen symboliseen ja opetukselliseen arvoon kohteiden esteettisen ulkomuodin sijasta niin, että edistetään kohteiden välistä yhteistyötä ja tuetaan niiden välisiä yhteishankkeita. Haluaisin siten kiinnittää huomiota esittelijä Paliadelin sekä kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan muiden jäsenten erinomaiseen työhön etenkin kohteiden valintamenettelyssä sekä Euroopan parlamentin roolin vahvistamisessa valintaprosessin kuluessa.
Olen varma, että jäsenvaltioiden päätös sisällyttää tunnus Euroopan unionin toimintakehykseen lisää tunnuksen näkyvyyttä ja arvostusta ja mahdollistaa Euroopan kansalaisten välistä yhteenkuuluvuutta ja solidaarisuutta koskevien tavoitteiden toteutumisen.
Cătălin Sorin Ivan (S&D). – (RO) Arvoisa puhemies, myös minä haluan ensiksi kiittää esittelijää loistavasta mietinnöstä, jonka hän onnistui laatimaan, sekä hänen johtamistaan neuvotteluista komission ja neuvoston kanssa. Vaikka hän ei onnistunut saamaan aikaan Euroopan unionin kulttuuriperintötunnusta, Euroopan kulttuuriperintötunnus on silti loistava, kuten itse hankekin. Uskon vakaasti, että jos tässä seurataan Euroopan kulttuuripääkaupunkihankkeen jalanjälkiä, siitä tulee suurmenestys. Se on loistava aloite etenkin siksi, että se synnyttää rajatylittäviä hankkeita.
Monet valtiot tekevät yhteistyötä jakaakseen samoja arvoja ja perinteitä, joista ne ovat nauttineet yhdessä satoja vuosia. Tulen Euroopan unionin itärajalla sijaitsevasta kaupungista, joka on kenties itärajan suurin kulttuurikaupunki vain 10 kilometrin päässä rajasta. Olen käynyt kuitenkin myös Santiago de Compostelassa, joka sijaitsee käytännöllisesti katsoen Euroopan unionin länsirajalla; näillä kahdella kulttuurikeskuksella on paljon yhteistä, mutta niillä on myös monia eroja. Toinen on ortodoksien ja toinen katolisten pyhiinvaelluskeskus. Yhteiset arvomme näkyvät parhaiten matkustaessamme Euroopan unionin rajojen ulkopuolelle tai toisiin maanosiin. Tällöin saamme hyvin selkeän käsityksen jo vuosisatojen ajan jakamistamme arvoista sekä siitä, että meillä on yhteinen kulttuuri ja tiettyjä piirteitä, jotka erottavat meidät muista kansoista. Euroopan unionin tai pikemminkin Euroopan kulttuuriperintötunnuksen merkitys näkyykin matkustaessamme Euroopan unionin rajojen ulkopuolelle.
Onnittelen teitä vielä kerran mietinnöstä ja uskon vakaasti, että siitä tulee onnistunut hanke.
Csaba Sógor (PPE). – (HU) Arvoisa puhemies, olen tyytyväinen siihen, että tämä on nykyisen istuntokauden aikana jo toinen ehdotus, josta äänestämme tarkoituksena kaventaa Euroopan unionin ja sen kansalaisten välistä kuilua. Useiden Euroopan maiden hallitustenvälisistä ohjelmista viralliseksi EU:n toimeksi muutetun Euroopan kulttuuriperintötunnuksen käyttöönotolla lujitetaan kansalaisten tunnetta EU:hun kuulumisesta sekä vahvistetaan erojen tunnustamista ja kulttuurien välistä vuoropuhelua. Näin kansalaiset ja etenkin nuoret saadaan tietoisiksi roolinsa merkityksestä Euroopan historiassa ja Euroopan symboliikassa. Tietoisuutemme yhteisestä kulttuuriperinnöstämme lisääntyy.
Tunnuksen saaneisiin kohteisiin on etenkin nuorten entistä helpompi päästä, ja yhteiseen historiaamme liittyviä esineitä voidaan hyödyntää entistä tarkoituksenmukaisemmin. Itseäni miellyttävät eniten toimen organisatoriset näkökohdat, nimittäin se, että valinta- ja valvontamenettelyt hoidetaan yhteisten, selkeiden ja avoimien kriteerien pohjalta, ja että kokemusten ammattimainen vaihto lisääntyy. Kansallista vähemmistöä edustavana valittuna jäsenenä panen tyytyväisenä merkille, että esimerkiksi Romanian tapauksessa objektiivisten ja kansainvälisten asiantuntijoiden nimeämät kohteet saavat myös mahdollisuuden tulla valituiksi niiden neljän kohteen lisäksi, joilla on jo tunnus. Näitä kohteita ovat Unkarin kulttuurin yhtenä linnakkeena tunnettu Telekin kirjasto Târgu-Mureşissa sekä Braşovin Musta kirkko, jota pidetään saksien ja goottien arkkitehtuurin taidonnäytteenä.
Olga Sehnalová (S&D). – (CS) Arvoisa puhemies, Euroopan kulttuuriperintötunnus on epäilemättä hyvä aloite, samoin kuin vuodesta 2006 asti toiminnassa olleen hallitustenvälisen hankkeen jatkuminen. Aloitteen tavoitteena on edistää yhteisen eurooppalaisen identiteetin kehittämistä ja lisätä siten kansalaisten kiinnostusta Euroopan unionia ja sen arvoja kohtaan.
Kulttuuriperinnön käsite on hyvin laaja, mikä on hyvä asia. Olen iloinen siitä, että mietintöön hyväksyttiin myös tarkistusehdotus teollisuusperinnön sisällyttämiseksi tähän luokkaan. Teollisuus kuuluu Euroopan yhteisen historian tärkeimpiin osa-alueisiin, sillä Eurooppahan oli 1800-luvun teollisen vallankumouksen kehto; EU:n syntyhistoria puolestaan liittyy Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamiseen. Se liittyy kuitenkin myös kansalais- ja sosiaalisten oikeuksien edistämisliikkeiden yhteiseen historiaan.
Matkailu on yksi aloista, joiden odotetaan hyötyvän Euroopan kulttuuriperintötunnuksesta. Uskon vakaasti, että tunnus antaa tilaisuuden hyödyntää yhteistä eurooppalaista historiaa edustavia muistomerkkejä matkailun edistämiseksi myös niillä alueilla, jotka eivät ole perinteisiä matkailukohteita. Näitä muistomerkkejä aliarvioidaan minusta tarpeettomasti, ja nyt onkin vain löydettävä niiden tarjoamat mahdollisuudet sekä hyödynnettävä niitä. Sen vuoksi kannatan ja tuen voimakkaasti mietintöä ja haluankin tässä yhteydessä kiittää esittelijä Paliadelia.
Joanna Katarzyna Skrzydlewska (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, ennen Lissabonin sopimuksen laatimista olimme tilanteessa, jossa EU:n kansalaisten kiinnostus EU:n asioita ja toimintaa kohtaan väheni merkittävästi. Lissabonin sopimuksen hyväksymisellä pyrittiin paitsi ratkaisemaan toimielinten toiminnan parantamistarpeeseen liittyvät ongelmat myös ottamaan Euroopan kansalaiset entistä tiiviimmin mukaan EU:n toimintaan esimerkiksi kansalaisaloitteen avulla. Euroopan kulttuuriperintötunnus on edistysaskel eurooppalaisen identiteetin rakentamisessa sekä kansalaisten ja EU:n välisten yhteyksien parantamisessa.
Jäsenvaltiot ovat neljän vuoden aikana nimittäneet 64 kohdetta, joilla on erityinen merkitys Euroopalle. Voimme vahvistaa yhteisömme asukkaiden tunnetta eurooppalaiseen suurperheeseen kuulumisesta EU:n yhteydessä siten, että tutustumme yhteiseen historiaamme ja perehdymme Euroopan unionin asemaan ja sen kulttuuriseen monimuotoisuuteen, joka perustuu yhteisiin demokraattisiin arvoihin ja ihmisoikeuksiin.
Seán Kelly (PPE). – (GA) Arvoisa puhemies, kannatan näitä ehdotuksia ja uskon, että niillä voidaan kasvattaa ja kehittää matkailualaa, mitä tarvitaan kipeästi nykyään.
Kaikesta EU:ta kohtaan esitetystä kritiikistä huolimatta suurin osa kansalaisista kuitenkin arvostaa käsittääkseni yhä Eurooppaa ja erityisesti Eurooppa-tunnusta. Panin tämän merkille Euroopan urheilupääkaupunki -hankkeen yhteydessä. Vaalipiiriini kuuluva Limerick sai hiljattain tuon tunnuksen, joka sai suurta arvostusta. Sama pätee Euroopan kulttuuripääkaupunkeihin ja varmasti myös Euroopan kulttuuriperintökohteisiin.
Hankkeeseen liittyy myönteisiä asioita, joita on syytä arvostaa. Ensimmäinen on se, että kohdetta on pidettävä kunnossa, sillä tunnusta ei saa loputtomasti varmistamatta, että se on todella ansaittu. Toinen on se, että kuten jäsen Martin totesi ja mihin jäsen Scurria osuvasti vastasi, byrokratian ei saa antaa tukahduttaa hanketta. Voimme mielestäni olla hyvin ylpeitä tästä. Siinä on paljon potentiaalia.
Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė (PPE). – (LT) Arvoisa puhemies, kansalaisten keskuudessa keskustellaan usein Euroopan unionin tulevaisuudesta. Vahvan unionin ja menestyksekkään tulevaisuuden perustana ovat luottamus ja keskinäinen auttaminen, aivan kuten perheissä. Euroopan kulttuuriperintötunnus tarjoaa ihmisille mahdollisuuden oppia tuntemaan toisiaan paremmin ja tunnistamaan Euroopan rakentamista symboloivia henkilöitä ja tapahtumia. Yhteisen kulttuuriperinnön tunnistamisen ansiosta yhtenäistä ja yhdistynyttä Eurooppaa voidaan vahvistaa. Kaikilla kansoilla ja mailla, meillä kaikilla on erilaiset historialliset ja usein kipeät kokemuksemme, mutta juuri näistä eroista syntyy perhe, josta eurooppalainen identiteettimme muodostuu. Haluan korostaa etenkin sitä, että Eurooppa oli jakautunut vuosikausia ja että demokratian kehittymisen mahdollisuudet vaihtelivat tai puuttuivat kokonaan. Viittaan itäiseen Eurooppaan ja Neuvostoliiton toteuttamaan miehitykseen. Yhdistyneen Euroopan ajatuksen puolesta kuitenkin taisteltiin aina myös siellä, joten meidän on oltava kiitollisia…
(Puhemies keskeytti puhujan.)
Piotr Borys (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, kukaan ei voi syyttää meitä epäjohdonmukaisuudesta. Loimme Lissabonin sopimuksella EU:n kansalaisuuden sen asukkaita varten ja eilen meillä oli tilaisuus äänestää kansalaisaloitteesta. Tänään otamme käyttöön symbolin, nimittäin Euroopan kulttuuriperintötunnuksen. Se tukee kiistatta EU:n identiteettiä ja kansalaisuutta eli toisin sanoen kaikkia meille niin tärkeitä arvoja. Uskon, että tunnus täydentää merkittävästi sekä Unescon maailmanperintöluetteloa, Euroopan kulttuurireittejä sekä Euroopan kulttuuripääkaupunkihanketta. Kaikki ulkomailla matkustavat ymmärtävät näiden hankkeiden arvon ja merkityksen.
Euroopan kulttuurin edistäminen Euroopan sydämessä ja eurooppalaisten keskuudessa on minusta perustavanlaatuinen näkökohta. Tässä mielessä suuri osa Eurooppaa on yhä löytämättä, mutta eurooppalaisen kulttuurin edistäminen Euroopan ulkopuolella on niin ikään ratkaisevassa asemassa. Tärkeintä on, että komission jäsen ja jäsenvaltiot tekisivät menestyksekkäästi tunnusta tunnetuksi.
Georgios Papanikolaou (PPE). - (EL) Arvoisa puhemies, minäkin haluan vuorostani onnitella esittelijäämme Chrysoula Paliadelia hänen erinomaisesta mietinnöstään ja tähänastisesta työstä. Uusi Euroopan kulttuuriperintötunnus tuo esille kulttuuriamme ja Euroopan henkeä ja miellyttää meitä kaikkia, jotka käymme säännöllisesti Euroopan eri kohteissa ja pidämme häpeällisenä, ettemme tuo esille Euroopan lisäarvoa, kaikkia näitä historiallisia muistomerkkejä, jotka kaipaavat kipeästi tunnetuksi tekemistä.
Kuten tiedätte, Eurooppa ei ole huolissaan vain talouskriisistä, mikä on aivan luonnollista; Lissabonin jälkeinen Eurooppa haluaa korostaa kulttuurista yhteenkuuluvuuttaan sekä rikasta ja mosaiikkimaista historiaansa. Tämä on luonnollisesti tehtävä Euroopan parlamentin aktiivisen osallistumisen myötä, ja luotan siihen, että 18 artiklaa koskevat neuvottelut neuvoston kanssa päättyvät hyvin.
Iosif Matula (PPE). – (RO) Arvoisa puhemies, olen tyytyväinen siihen, että Euroopan kulttuuriperintötunnuksesta on tehty virallinen Euroopan unionin aloite nyt, kun ensimmäinen hanke ei saanut ansaitsemaansa korkeaa profiilia ja arvostusta. Hanke avaa meille ovia myös maihin, jotka rikastuttavat maanosamme kulttuuria, vaikka ne eivät kuulukaan Euroopan unioniin.
Hallitustenvälisellä sopimuksella jo aiemmin nimitettyjen kohteiden uudelleen arviointi on yksi avainnäkökohdista, samoin kuten se, että kohdellaan oikeudenmukaisesti maita, joissa on keskinäistä vaihtelua hankkeen alussa rekisteröityjen kohteiden määrässä. Lisäksi jos kohteita ei voida arvioida suoraan uudelleen, on tärkeää, että niille voidaan hakea tunnusta uudelleen, jotta lisätään niiden mahdollisuuksia.
Euroopan kulttuuriperintötunnuksen myöntäminen rajoittamattomaksi ajaksi ilman säännöllistä uudelleen arviointia tehostaisi hankkeeseen osoitettujen rajallisten määrärahojen käyttöä. Euroopan kulttuuriperintöhanke lisäisi kansalaisten tietoisuutta yhteisen kulttuuriperintömme sekä kulttuurimatkailun monipuolisuudesta.
Elena Băsescu (PPE). – (RO) Arvoisa puhemies, Euroopan identiteetin luominen ja kansalaisten kiinnostuksen lisääminen EU:ta kohtaan ovat suuria haasteita. Niillä voidaan saada aikaan yhteenkuuluvuutta ja solidaarisuutta laajassa mitassa. Euroopan kulttuuriperintötunnus voisi täyttää sille asetetut tavoitteet entistä tehokkaammin, jos sitä hoidettaisiin EU:n aloitteena. Sen on perustuttava samoihin kriteereihin ja sitä varten on perustettava selkeästi määritelty valvontajärjestelmä. Sen ansiosta voidaan muun muassa piristää kulttuurimatkailua. Unescon maailmanperintökohteiden tavoin tunnuksella voidaan kasvattaa matkailijoiden määrää ja luoda uutta puhtia paikallistalouksiin.
Kannatan komission aikomusta hyödyntää Euroopan kulttuuriperintötunnusta yhdessä muiden sellaisten välineiden kanssa, joiden tarkoituksena on EU:n ja sen kansalaisten välisten yhteyksien tiivistäminen. Lopuksi haluan korostaa kulttuurien välisen vuoropuhelun edistämisen tärkeyttä.
Androulla Vassiliou, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, valtaosa puheenvuoron käyttäneistä jäsenistä korosti näköjään tämän EU:n aloitteen merkitystä ja sen tuomaa lisäarvoa. He korostivat aloitteen tärkeyttä Euroopan, sen yhteisen historian ja perinnön tunnetuksi tekemisessä sekä aloitteen opetuksellista arvoa ja merkitystä kulttuurivuoropuhelun luomisessa ja lisäämisessä.
Olen hyvin tyytyväinen ja kiitollinen, että mietintö hyväksyttiin. Haluan tehdä selväksi, että tätä tärkeää aloitetta koskevien päätösten tekoon nimitetään varmasti ammatillisesti hyvin pätevät asiantuntijat, jotta varmistetaan, että he valitsevat sekä parhaat ja arvokkaimmat kohteet että parhaat ideat. Saanen muistuttaa teitä siitä, ettei kulttuuriperinnössä ole kyse pelkästään kohteista vaan myös aineettomasta kulttuuriperinnöstä. Esimerkiksi Portugalissa meillä on kuolemantuomion poistava asetus, joka oli ensimmäinen Euroopassa. Asetus liitettiin tunnusluetteloon, joten kulttuuriperintö voi olla myös aineetonta.
Haluan tehdä selväksi myös sen, että tavoitteenamme on todellakin yksinkertaistaa menettelyä, sillä laatu on tärkeää, mutta myös yksinkertaisuus. Tämän vuoksi emme ole hyväksyneet neuvoston ehdotusta siitä, että asiantuntijaryhmän jälkeen aloite toimitettaisiin komiteaan, koska tämä toisi mukanaan byrokratiaa ja hukkaisi päätöksen tekemiseen tarvittavaa arvokasta aikaa.
Haluan sanoa lopuksi, että talouskriisissä, joka luo hajontaa Euroopan kansojen välillä poliittisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti, tarvitsemme tämänkaltaisia aloitteita, joilla Euroopan kansat saadaan yhteen. Näin he saavat tunteen identiteetistä, ja meidän on tuotava esille yhteisen kulttuuriperintömme merkitystä, koska sen rikkaus on sen moninaisuudessa. Meidät yhdistää juuri yhteinen ja samalla monimuotoinen kulttuuriperintö.
Haluan kiittää teitä vielä kerran tuestanne, etenkin esittelijä Paliadelia ja varjoesittelijöitä hienosta yhteistyöstämme; odotan kovasti tämän tärkeän aloitteen lopullista hyväksymistä lähiaikoina.
Chrysoula Paliadeli, esittelijä. – (EL) Arvoisa puhemies, haluan aloittaa sanomalla, että olen samaa mieltä sekä Euroopan kulttuuriperintötunnuksen vaikutustenarvioinnista että tunnuksen kulttuurisesta lisäarvosta esitetyistä näkemyksistä. Tunnuksella ei yksin voida kaventaa kansalaisten ja Euroopan unionin välistä kuilua. Sillä voidaan vain auttaa ongelman ratkaisussa yhdessä muiden aloitteiden kanssa. En tietenkään voi peittää sitä, että kriisin, kuten nyt hiljattain läpikäymämme kriisin vallitessa, jolloin olemme puineet kiivaasti euroa ja Euroopan unionia, kansalaiset eivät odota, että yksistään kulttuurilla ratkaistaan heidän arkipäiväin ongelmansa. Historian tuntemus ja monikulttuurisuuden arvostaminen voivat kuitenkin toimia yhteenkuuluvuuden välineenä sekä paikallisyhteisöjen kasvun kannustimena toimia yhteistyössä paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti ja ylikansallisesti, kuten hyväksymässämme komission ehdotuksessa todetaan. Tästä näkökulmasta katsottuna ajatus Euroopan unionin kulttuuriperintötunnuksesta (kiitän jäsen Cătălin Sorin Ivania, joka otti huomioon alkuperäisen ehdotuksen), jonka tarkoituksena on parantaa Euroopan kansalaisten tietoisuutta yhteisestä perinnöstään sekä samalla tukea kulttuurimatkailua, on myönteinen askel tähän suuntaan. Demokratian ja vapauden kaltaiset Euroopan kulttuurihistoriaan juurtuneet arvot ovat yhtä tärkeitä kuin avoimuus ja solidaarisuus nykyisin, varsinkin jos haluamme kaventaa kuilua EU:n toimielinten ja unionin jäsenvaltioiden kansalaisten välillä sekä jäsenvaltioiden kansalaisten välillä. Toki meidän on ratkaistava myös byrokratiaa koskevat ongelmat, mutta voin vakuuttaa, että Euroopan asiantuntijaryhmän toiminnan avoimuudessa ja kokoonpanossa noudatetaan äärimmäisen selkeitä ehtoja. Hanketta toteutetaan ehdottoman avoimesti, se on varmaa.
Rareş-Lucian Niculescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Euroopan kulttuuriperintötunnusaloitteen muuttaminen osaksi EU:n virallista toimintaa tuo erityistä lisäarvoa kaikkeen jäsenvaltioiden toimintaan sekä edistää samalla merkittävästi yhteisen eurooppalaisen identiteetin luomista. Kannatan aloitetta ja esiteltyä mietintöä. Haluan myös mainita, että Euroopan kulttuuriperintötunnusta voitaisiin laajentaa hyvin menestyksellisesti ja suotuisin vaikutuksin Euroopan valtioiden kukoistavaan toiminnanalaan eli perinteiseen maaseutumatkailuun liittyvään toimintaan. Tämä onkin yksi niistä ehdotuksista, jonka aion jättää maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokuntaan esittäessäni lausunnon roolista, joka maaseutumatkailulla ja maatalousmatkailulla voi olla pyrittäessä täyttämään EU:n tavoite tehdä Euroopasta maailman tärkein matkailukohde.
Emil Stoyanov (PPE), kirjallinen. – (BG) Haluan onnitella esittelijä Paliadelia hänen työstään tämän mietinnön parissa. Euroopan kulttuuriperintötunnuksen laatiminen ja myöntäminen on aloite, joka ansaitsee erityistä huomiota. Esitettyjen kohteiden eurooppalainen ulottuvuus ja merkitys auttavat vaalimaan Euroopan identiteettiä ja tunnetta Euroopan kansalaisuudesta. Maanosamme historia on tärkeä tekijä, joka voi edesauttaa Euroopan kansojen yhdentymistä. Nuori sukupolvemme on perehdytettävä kunnolla yhteiseen eurooppalaiseen perintöömme, koska on hyvin tärkeää, ettei sitä yritetä tulkita eri tavoin populistisessa tarkoituksessa, koska kyse on yhteisestä eurooppalaisesta historiastamme, joka kuvastaa kaikilta osin kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuuttamme. Valintamenettelyssä on varmistettava, että vain sopivanlaatuiset kohteet tulevat valituksi. Jäsenvaltioiden olisi minusta jätettävä ehdotuksensa tiiviissä yhteistyössä paikallisten ja alueellisten viranomaisten kanssa. Siten kohteet voidaan kansantajuistaa kansallisesti ja EU:n toimielinten ja Euroopan kansalaisten välistä kuilua voidaan kaventaa. Ainoan demokraattisesti valitun ja kansalaisiaan edustavan Euroopan parlamentin jäsenenä olen sitä mieltä, että parlamentille on annettava nykyistä suurempi rooli aloitteessa.
Csanád Szegedi (NI), kirjallinen. – (HU) Olen täysin samaa mieltä mietinnössä esitetystä näkemyksestä, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden kansalaisten välillä on valtava kuilu, sillä yli puolella kansalaisista on varsin negatiivinen mielipide EU:sta. Euroopan kulttuuriperintötunnuksen nimen muuttamisella Euroopan unionin kulttuuriperintötunnukseksi sekä siihen liittyvillä muutoksilla olemme käynnistämässä nyt toista suureellista, kallista ja turhaa EU:n mainostamis- ja propagandakampanjaa. Myös tämä uusi aloite epäonnistuu tavoitteessa lähentää kansalaisia ja EU:ta toisiinsa, koska siinä sivuutetaan sellaiset vähäpätöiset yksityiskohdat, kuten Slovakian kansallismieliselle separatistille Milan Rastislav Štefánikille pystytetty muistomerkki, jota pidetään Euroopan unionin yhteistyöperinteen esimerkillisenä ihmiskäden taidonnäytteenä. On myös epäselvää, että jos Euroopan kulttuuriperintötunnuksen ei haluta menevän päällekkäin Unescon maailmanperintöluettelon kanssa, miksi se halutaan ulottaa kolmansiin maihin ja mitä maita mietinnössä esitetään tässä suhteessa?