Hannu Takkula (ALDE). – (FI) Arvoisa puhemies, haluan osaltani kertoa, että äänestin tämän erittäin hyvän mietinnön puolesta. Paliadeli on tehnyt erittäin hyvää työtä eurooppalaisen kulttuuriperinnön ja sen tunnuksen rakentamisessa.
Mielestäni tämä on yksi hyvä osoitus siitä, kuinka loppujen lopuksi melko pienellä kustannuksella voidaan saada erityistä lisäarvoa aikaan Euroopan unionissa. Nimittäin uskon, että nämä kohteet, jotka tulevat saamaan Euroopan kulttuuriperintötunnuksen, tulevat varmasti siitä hyötymään. Se tulee näkymään niiden matkailussa, ja sitä kautta se tulee tekemään Eurooppaa paremmin tunnetuksi.
On erittäin tärkeää, että me muistamme sen, että Eurooppa on erilaisuudessaan yhdistynyt, ja meidän on tärkeää huolehtia siitä, että laajemminkin eri Euroopan maiden kansalaiset voivat tutustua eurooppalaiseen mosaiikkimaiseen identiteettiin.
Arvoisa puhemies, tässä puheenvuoroni. Kun täällä väki poistuu salista, on hieman vaikea keskittyä, mutta toivon mukaan tämä tuli kuulluksi.
Antonello Antinoro (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, Euroopan kulttuuriperintötunnus on äärimmäisen tärkeä Euroopassa, jossa on suurin osa Unescon kohteista, ja sillä tuodaan vihdoin esille ne luontokohteet, arkeologiset kohteet, kaupunki- ja kulttuurikohteet, joilla on tärkeä rooli Euroopan unionin historiassa, kulttuurissa ja yhdentymisessä.
Tunnuksen hyväksyminen on tärkeä askel EU:n koheesioprosessissa ja sillä on myös kasvatuksellinen ja kehittävä rooli kulttuurisessa vuoropuhelussa. Voimme myös nähdä, että tämä päätös on hyvä enne tuleville sukupolville, joiden yhteinen visio Euroopan kulttuuriperinnöstä vahvistuu ja he voivat siten lähentyä toisiaan historian ja kulttuurin saralla.
Kiitän esittelijää hänen ponnisteluistaan ja haluan samalla onnitella häntä lämpimästi komission kanssa käydyistä neuvotteluista, joiden tavoitteena oli viedä onnistuneesti läpi tämä aloite, jolla on suuri merkitys Euroopan kulttuurin vaalimiselle tulevaisuudessa.
Hannu Takkula (ALDE). – (FI) Arvoisa puhemies, haluan todeta, että elinikäisen oppimisen ohjelma on yksi eurooppalaisia menestystarinoita, ja edustaja Doris Packia on syytä kiittää hänen hyvästä työstään. Äänestin tämän mietinnön puolesta, ja minua ilahdutti erityisesti se, että myös ne voimat, jotka ovat hyvin voimakkaasti Euroopan integraatiota vastaan, pystyvät näkemään, että elinikäisen oppimisen ohjelman tyyppisiä hankkeita tarvitaan.
On erittäin tärkeätä, että tätä ohjelmaa voidaan laajentaa ulospäin, ja nyt Sveitsi tulee mukaan. Lisäksi tästä ei tule kustannuksia meille Euroopan unionin veronmaksajille, vaan Sveitsi maksaa itse mukaantulonsa. On tärkeää, että tällä tavoin laajennetaan näitä parhaita käytäntöjä ja parhaita ohjelmia, joita meillä Euroopan unionissa on. Elinikäisen oppimisen ohjelma, samoin kuin nuoriso-ohjelma, ovat juuri tällaisia. Tässä suhteessa haluan myös osaltani toivottaa Sveitsin tervetulleeksi mukaan eurooppalaisiin nuoriso- ja kulttuuriohjelmiin.
Daniel Hannan (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan esittää parlamentille yhden kysymyksen. Miksi Sveitsi pärjää niin hyvin? Olisi voitu ajatella, että erityisesti rahoitusalalla altis maa olisi kärsinyt harvinaisia takaiskuja viimeaikaisessa pankkikriisissä, mutta Sveitsin liittovaltion BKT henkeä kohti vuonna 2009 oli 214 prosenttia EU:n BKT:sta. Sveitsin kansalaiset ovat kaksi kertaa rikkaampia kuin jäsenvaltioiden kansalaiset.
Tämä johtuu toki osaksi Sveitsin tekemästä sopimuksesta Brysselin kanssa. Sveitsi on muun muassa mukana vapailla markkinoilla ja se voi nauttia tavaroiden ja palveluiden vapaasta liikkuvuudesta, mutta se ei osallistu yhteiseen maatalouspolitiikkaan tai yhteiseen kalastuspolitiikkaan, se valvoo itse rajojaan, hoitaa itse kaikki ihmisoikeusasiansa, maksaa vain nimellisen osuuden talousarvioon ja sillä on oikeus allekirjoittaa kauppasopimuksia kolmansien maiden kanssa.
Tämä olisi hieno malli Yhdistyneelle kuningaskunnalle! Jos seitsemän miljoonan ihmisen Sveitsi, joka on riippuvainen kahdenvälisistä vapaakauppasopimuksista, kykenee tarjoamaan kansalaisilleen Euroopan korkeimman elintason, kuinka paljon me voisimme nostaa elintasoa 60-miljoonaisena kansakuntana sekä merenkulun ja kaupankäynnin valtiona, joka on perustanut siirtokuntia ja yrityksiä maailman joka kolkkaan?
Tätä ei pidä jättää Brysselin-suhteisiimme! Saatuamme voimamme takaisin voisimme matkia Sveitsin nurkkakuntaista ja suoran demokratian järjestelmää sekä ajaa vallankäyttö niin alas kuin se on käytännössä mahdollista.
Cristiana Muscardini (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, äänestin tänään tyhjää tätä komiteoita käsittelevää mietintöä koskevassa äänestyksessä, koska jälleen kerran polkumyynnin vastaisten menettelyjen soveltaminen pyritään estämään tai liittämään poliittiseen harkintavaltaan perustuviin päätöksiin, vaikka nämä menettelyt ovat yhä harvoja päteviä välineitä, joilla voimme suojautua vilpilliseltä kilpailulta.
Vaikka esittelijä József Szájer löysi kompromissin neuvoston kanssa, en voi olla nostamasta esille, ettei esityksellä kyetty sovittamaan yhteen kauppapolitiikkaa ja komiteamenettelyitä etenkään kauppapolitiikkaa koskevilta osin, mikä vahingoittaa eurooppalaisia yrityksiä vakavan kriisin vallitessa sekä lisää työttömyyttä ja tuotannon siirtoa.
Puheet Euroopan talouden elvyttämistoimista ovat turhia ilman tarkoituksenmukaisia sääntöjä väärennösten estämiseksi.
Daniel Hannan (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, esitän asiani mahdollisimman yksinkertaisesti. Irlannin ja EU:n veronmaksajia on huijattu pönkittämään Euroopan pankkijärjestelmää ja yhtenäisvaluuttaa. Yhdistyneen kuningaskunnan alahuone äänesti eilen kahdenvälisen Irlannin lainapaketin puolesta, ja pakettia oli käsittääkseni tukemassa parlamentin jäsenten vilpitön ja jalomielinen ajatus siitä, että he auttavat ystävällismielistä maata.
Velkaantunutta ystävää ei kuitenkaan auteta syytämällä lisää lainaa mielettömän korkealla lainakorolla. Yhtenäisvaluutta on vienyt Irlannin perikatoon. Irlannin reaalikorko oli vuosina 1998–2007 –1 prosenttia. Jokainen irlantilainen ekonomisti saattoi ennakoida romahduksen tulon, mutta he eivät voineet tehdä asialle mitään, koska Irlannin korkoja ei enää ollut. Ei ollut enää korkoja, mitä olisi voitu nostaa. Nyt tulevaa romahdusta pahentaa devalvoinnin mahdottomuus. Irlanti on tuomittu mahdollisesti kokonaisen sukupolven ajan kestävään deflaatioon, velkaantumiseen ja maastamuuttoon maan hengissä pysymiseksi.
Sen sijaan, että Irlantia autetaan pelastamaan euro, sitä pitäisi auttaa pääsemään eroon eurosta ja palauttamaan oman valuuttansa mahdollisesti sitomalla se väliaikaisesti puntaan, jolloin maa voisi maksaa velkansa ja tulla jälleen riippumattomaksi ja vauraaksi valtioksi.
Cristian Dan Preda (PPE). – (RO) Haluaisin aluksi kiittää esittelijä Laima Liucija Andrikienėa hänen työstään tämän mietinnön laatimiseksi. Haluan sanoa myös, että äänestin tarkistuksen 25 puolesta kokonaisuudessaan, koska olen sitä mieltä, että rankaisematta jättämisen ilmapiiri Venäjällä on äärimmäisen vaarallinen asia.
Euroopan unionin aikomuksena on puolustaa kansainvälisesti niitä samoja periaatteita, jotka ohjaavat sen toimintaa myös unionin sisällä, toisin sanoen demokratiaa, oikeusvaltion periaatetta sekä ihmisoikeuksia. On joka tapauksessa täysin selvää, että Venäjällä on tapettu viime vuosina lukuisia ihmisoikeusaktivisteja, mikä herättää kysymyksen Venäjän todellisesta demokratiakehityksestä.
Viesti, jonka halusimme välittää Venäjän viranomaisille tarkistuksella 25, on se, että heidän on kiireesti tutkittava Sergei Magnitskyn kuolemantapaus. Moskovan viranomaisten vastauksesta tähän aloitteeseen itse asiassa käy ilmi, että Venäjä ottaa vaarin Euroopan parlamentin viesteistä. Sitä suuremmalla syyllä meidän on tuomittava voimakkaasti tapauksen tutkimatta jättäminen. Kehotamme neuvostoa seuraamaan tarkoin asiaa sekä ryhtymään tarvittaviin toimiin, jos edistystä ei tapahdu.
Jarosław Kalinowski (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, Euroopan unioni puolustaa yhteiskunnan heikoimpia jäseniä ja syrjittyjä sekä auttaa köyhimpiä ja hädänalaisia. Myönnämme Saharov-palkinnon henkilöille eri puolilta maailmaa. Euroopan unioni laiminlyö kuitenkin jatkuvasti ihmisoikeuksien noudattamisen valvontaa omalla alueellaan. Haluaisin kiinnittää huomionne vähemmistöjen, myös Liettuan puolalaisvähemmistön, jatkuvan syrjinnän ongelmaan; Liettua on EU:n jäsenvaltiona allekirjoittanut ihmisoikeuksien ja vähemmistöjen suojelua koskevia kansainvälisiä sopimuksia. Liettuan parlamentin oli määrä tehdä tänään päätös siitä, voidaanko vähemmistöjen mahdollisuuksia saada opetusta äidinkielellään rajoittaa. Parlamentti on nyt lykännyt päätöstä lähitulevaisuuteen.
Kehotan jälleen kerran Euroopan parlamentin jäseniä, parlamentin puhemiestä sekä Euroopan komissiota varmistamaan, että EU:n jäsenvaltioissa valvotaan tehokkaasti demokratian ja vähemmistöjen oikeuksien periaatteiden noudattamista. Äidinkielellä kouluissa annettavan opetuksen tuntimäärien rajoittaminen ja toimenpiteet puolalaisten koulujen sulkemiseksi Liettuassa ovat puhdasta kansallisen vähemmistön syrjintää.
Tunne Kelam (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, myös minä kannatin tarkistusta 25 ja etenkin sen jälkimmäistä osaa, jossa Euroopan parlamentti kehottaa harkitsemaan maahantulokiellon asettamista tapauksessa osallisina olleille venäläisvirkamiehelle sekä rohkaisee EU:n jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisia toimimaan yhteistyössä ja jäädyttämään kyseisten venäläisvirkamiesten pankkitilit ja muut varat kaikissa EU:n jäsenvaltioissa.
Tämä on mielestäni ratkaisevan tärkeä kysymys sekä Venäjälle että Euroopan unionille ja kehotan voimakkaasti komissiota ja neuvostoa noudattamaan Euroopan parlamentin neuvoja. Euroopan parlamentin toimivaltaa on lisätty hiljattain. Nyt on aika lopettaa puheet ja ryhtyä toimiin ihmisoikeusrikkomuksiin syyllistyneiden saattamiseksi ahdinkoon.
Venäjän ja Euroopan unionin välisellä yhteistyöllä on todelliset onnistumisen mahdollisuudet vain, jos Sergei Magnitskyn ja Mihail Hodorkovskin tapauksiin löytyy avoin ratkaisu ja syylliset saavat rangaistuksensa.
Hannu Takkula (ALDE). – (FI) Arvoisa puhemies, minä äänestin Andrikienėn mietinnön puolesta. Pidän erittäin tärkeänä sitä, että me puhumme ihmisoikeuskysymyksistä ja nostamme ne esille. Se on Euroopan unionin keskeinen ydin.
Meidän pitää myös huolehtia siitä, että me itse elämme niin kuin opetamme. Tämä on ehkä jonkinlainen ongelma. Meillä on kyllä paljon päätöslauselmia, mutta miten elää ne todeksi.
Se lähtee ihan käytännön todellisuudesta. Ehkä minun olisi pitänyt ottaa työjärjestyspuheenvuoro Arlacchin mietintöä koskevassa asiassa. Nimittäin runsaat 50 ihmistä nousi tuolla puolella salia seisomaan, minä laskin kollegoiden kanssa. Totesimme, että heitä on alle 40, ei aiheuta mitään toimia. Jos me kohtelemme tällä tavalla tämän salin sisällä joitakin ihmisiä, joiden mielipiteet eivät ehkä vastaa meidän omia mielipiteitämme tai enemmistön mielipiteitä, silloin me emme luo oikeanlaista perustaa ja pohjaa sille, että me voisimme kritisoida niitä maita, joissa on demokratiavaje.
Meidän on oltava Euroopan unionissa erittäin tarkkoja siitä, että kaikki meidän toimintamme täällä on lain ja asetusten mukaista ja kaikkien ihmisoikeussäännösten mukaista. Sen vuoksi katson, että meillä on tässä kohdin parantamisen varaa, jotta me olemme uskottavia selittäessämme asioita niin Venäjälle kuin muulle maailmalle. Meidän pitää itse huolehtia siitä, että me emme syrji yhtään vähemmistöä. Kaikilla, jotka Euroopan unionissa toimivat, on oltava mahdollisuus täysiin ihmisoikeuksiin.
Peter van Dalen (ECR). – (NL) Arvoisa puhemies, parlamentti noudattelee jälleen tässäkin keskustelussa varsin tuttua linjaa. Yhdysvaltain Nato-joukot riehuvat Afganistanissa, ja Euroopan unionin on nyt riennettävä hätiin auttamaan ja tehtävä aloite asiassa.
Monen parlamentin jäsenen vakioreaktio asiaan on: jos EU vain tekisi vähän enemmän, kaikki olisi jälleen hyvin! Arvoisa puhemies, ajattelumalli vain pahenee luettaessa mietinnön 63 kohtaa, jossa suositellaan Iranin osallistumista Afganistanin ongelmien ratkaisuun. Arvoisa puhemies, minun piti lukea tämä kohta kolme kertaa varmistuakseni siitä, etten ollut kuvitellut omiani, mutta kyllä siinä niin todetaan: suosittaa Iranin osallistumista prosessiin! Harvoin olen törmännyt näin erikoiseen suositukseen. Sehän olisi sama jos Beelzebubia pyydettäisiin manaamaan pois paholaista. Äänestin siten ehdottomasti mietintöä vastaan.
Daniel Hannan (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, minulla oli kunnia käydä Afganistanissa aiemmin tänä vuonna brittijoukkojen luona. Tapasin paitsi omia sotilaitamme myös virolaisia ja tanskalaisia sotilaita, jotka olivat samalla leirillä. Haluaisin sanoa ensinnäkin, etten voi kyllin ilmaista kiitollisuuttani niille eri jäsenvaltioistamme tuleville miehille ja naisille sekä merentakaisille liittolaisillemme, jotka antavat kaikkensa saadakseen aikaan rauhan tuohon onnettomaan mutta niin kauniiseen maahan.
Haluaisin sanoa vain yhden asian tästä mietinnöstä. Näyttää siltä, että me länsiliittolaiset olemme tekemässä virhettä, joka liittyy politiikkaamme unikkoviljelmien tuhoamiseksi. Maaseudun vaalipiirejä edustavat jäsenemme tietävät, että pienviljelijöitä konservatiivisempia ihmisiä on vaikea löytää, mutta unikkosatojen tuhoamiseen Afganistanissa tähtäävällä politiikallamme olemme tehneet ihmisistä, joilla oli aiemmin vahva rooli järjestyksenpidossa ja maanomistuksessa, roistoja ja ryöväreitä, koska tuhoamme politiikallamme unikkosatoja, joille on kysyntää: opiaateista ja morfiinista on maailmanlaajuinen pula.
Jos vain voisimme palauttaa omistusoikeudet, voisimme ryhtyä luomaan Afganistanille pohjaa kukoistavalle kansalaisyhteiskunnalle, jossa olisi itsenäinen poliisilaitos ja ajan mittaan edustuksellinen hallitus.
Joe Higgins (GUE/NGL). – (EN) Arvoisa puhemies, äänestin pysyvän kriisinhallintamekanismin perustamista euroalueelle käsittelevää päätöslauselmaa vastaan, sillä Irlannin ja Kreikan kokemuksista tiedämme, että näiden mekanismien tarkoituksena on pelastaa keinottelijoiden ja kaikenlaisten voittoa tavoittelevien huijareiden hallitsema ja kriisien kyllästämä rahoitusjärjestelmä työtä tekevän kansan, eläkeläisten ja köyhien kustannuksella.
Eurooppa-neuvosto päättää tänään Brysselissä mitä suurimmalla todennäköisyydellä muuttaa Lissabonin sopimusta suodakseen itselleen lisää valtuuksia vaatia tiukkoja ehtoja kaikelle jäsenvaltioille annettavalle rahoitustuelle, millä se tekee yleisen käytännön opista, jonka mukaan yhteiskunnan on maksettava kriiseistä. Varoitan Irlannin hallitusta kuvittelemasta, että se voisi tyrkyttää Lissabonin sopimukseen tehtävän muutoksen Irlannin kansalle ilman kansanäänestystä. Irlannin hallitus on jo tehnyt maastamme IMF:n vasallivaltion, joka toimii häikäilemättömästi keinottelijoiden ja rahoitusmarkkinoiden hyväksi. Vaadimme kansanäänestystä jokaisesta Lissabonin sopimukseen tehtävästä muutoksesta, jotta Irlannin kansalaiset saavat mahdollisuuden estää joutumasta rahoitusmarkkinoiden kokopäiväisiksi orjiksi.
Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin komission ehdotuksen puolesta; ehdotus koskee Euroopan kulttuuriperintötunnuksen alkuperäisen käsitteen laajentamista muuttamalla hallitustenvälinen toimi viralliseksi EU:n toimeksi panoksena eurooppalaisen identiteetin vahvistamiseen. Äänestin näin, koska uskon, ettei tunnuksen tavoitteena ei pidä olla pelkästään Euroopan unionin sisäisen yhteenkuuluvuuden edistäminen vaan myös Euroopan yhtenäisyyden sekä arvojen esille tuominen unionin rajojen ulkopuolella. Tunnusta pitäisi arvioida ja toteuttaa käytännössä tulosten tosiasiallisen näytön perusteella EU:ssa.
Laima Liucija Andrikienė (PPE), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämä päätöslauselman puolesta; se koskee komission ehdotusta käyttää Euroopan kulttuuriperintötunnusta yhtenä entistä tehokkaampana välineenä kaventaa EU:n ja sen kansalaisten välistä kuilua sekä keinona tuoda esiin, että Euroopan historia on monimuotoisen mutta rikkaan ja toinen toistaan täydentävän yhteisen kulttuuriperinnön tulos. Olen samaa mieltä siitä, että jäsenvaltioiden päätös sisällyttää Euroopan kulttuuriperintötunnus EU:n toimintakehykseen paitsi lisää tunnuksen näkyvyyttä, arvostusta ja uskottavuutta myös auttaa toteuttamaan kauan kaivattuja ihanteita Euroopan kansalaisten välisestä yhteenkuuluvuudesta ja solidaarisuudesta. Kannatan esittelijän kantaa, että koska tunnuksen symbolinen arvo edistää Euroopan integraatiota, olisi syytä suosia ylikansallisia kohteita, sillä ne edistävät yhteisöllisyyttä ja verkostoitumista sekä kannustavat valtioiden tai alueiden väliseen yhteistyöhön. Ajatus Euroopan unionin kulttuuriperintötunnuksesta, jolla pyritään vahvistamaan Euroopan kansalaisten tunnetta yhteisen perinnön jakamisesta (historian tuntemuksen kautta ja osallistumalla kulttuurienvälistä vuoropuhelua tukeviin toimiin), ja EU:n rakentamisen mieltäminen edelleen käynnissä olevaksi prosessiksi, merkitsevät askeleita tähän suuntaan.
Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Vuonna 2007 monet Euroopan unionin jäsenvaltiot liittyivät yhteen luodakseen Euroopan kulttuuriperintötunnuksen. Aloitteen tavoitteena oli lujittaa Euroopan kansalaisten tunnetta yhteisestä eurooppalaisesta identiteetistä sekä edistää tunnetta yhteiseen kulttuurialueeseen kuulumisesta valitsemalla joukko huomattavia kohteita eri puolilta Eurooppaa. Euroopan unionin neuvosto esitteli vuonna 2008 komissiolle päätelmänsä, joissa se kehotti komissiota laatimaan lainsäädäntöpäätöslauselman, jonka avulla hallituksenvälisestä aloitteesta voitaisiin tehdä aito Euroopan unionin tunnus kulttuuripääkaupunkihankkeen tapaan. Komissio pani neuvoston ehdotuksesta alulle vaikutustenarvioinnin ja julkisen kuulemisen. Komissio jätti kuulemisen päätteeksi ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan kulttuuriperintötunnusta koskevasta Euroopan unionin toimesta. Tuin tätä päätöstä.
Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, sillä Euroopan historia on moninaisen ja silti rikkaan ja toinen toistaan täydentävän kulttuuriperinnön tulos.
Tämä osoittaa jälleen, että EU perustuu vahvoihin arvoihin, kuten vapauteen, demokratiaan, ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, kulttuurin monimuotoisuuteen, suvaitsevaisuuteen ja solidaarisuuteen.
Euroopan kulttuurin panosta arvostetaan laajalti maailmassa, minkä vuoksi Euroopan parlamentti hyväksyy ajatuksen siitä, että tunnus voitaisiin ulottaa Euroopan unionin rajojen ulkopuolelle ja että sitä voitaisiin käyttää kunnianhimoisena välineenä ulkosuhteissa. Tämän poliittisen tavoitteen saavuttamiseksi uudessa Euroopan kulttuuriperintötunnuksessa olisi keskityttävä perintökohteiden symboliseen arvoon tai koulutukselliseen arvoon. Lisäksi olisi edellytettävä tiivistä yhteistyötä tunnuksen saaneiden kohteiden välillä, jotta voidaan jakaa parhaita käytänteitä ja käynnistää yhteisiä hankkeita. Haluaisin korostaa, että jäsenvaltioiden päätös sisällyttää Euroopan kulttuuriperintötunnus EU:n toimintakehykseen paitsi lisää tunnuksen näkyvyyttä, arvostusta ja uskottavuutta myös auttaa toteuttamaan kauan kaivattuja ihanteita Euroopan kansalaisten välisestä yhteenkuuluvuudesta ja solidaarisuudesta.
Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan rikkaus on sen kulttuurin moninaisuudessa, mikä näkyy täydellisen hyvin sen kulttuurin, taiteen, arkkitehtuurin ja kielellisen perinnön moninaisuudessa. Tämä moninaisuus yhdessä rikkaan historian sekä kulttuuriperinnön ja sen vaalimisen arvostamisen myötä tekevät Euroopasta ainutlaatuisen. Me kaikki jaamme hyvin rikkaan ja suhteellisen pienen alueen, mutta totuus siitä huolimatta on, että monissa tapauksissa emme oikein tunne toisiamme tai ole kiinnostuneita toisistamme. Niinpä uskonkin, että tämä aloite voisi johtaa Euroopan kansalaisten välisten yhteyksien tiivistymiseen sekä parantaa tietämystä eurooppalaisesta perinnöstä sekä yhteisistä arvoistamme, jolloin Euroopasta voisi tulla aidosti moninainen unioni.
João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Esittelijän ehdottamat tarkistukset ovat yleisesti ottaen parantaneet komission alkuperäistä ehdotusta. Negatiivisia näkökohtiakin kuitenkin löytyy. Esittelijän ehdottamat monikielisyyden edistämistä koskevat tarkistukset eivät liity keskeiseen kysymykseen eivätkä siten korjaa alkuperäisen ehdotuksen vakavaa puutetta. Monikielisyyttä ei nimittäin voida todella ja tehokkaasti edistää "käyttämällä unionin monia kieliä" vaan pikemminkin käyttämällä unionin useita eri kieliä. Mietinnön erityistavoitteita merkittävämpää on kuitenkin se, että tähän käsitteeseen liittyy useita eri väärinkäsityksiä. Euroopan kulttuuriperintötunnus (tai Euroopan unionin kulttuuriperintötunnus) perustuu harhakuvaan yhden eurooppalaisen identiteetin ja yhden eurooppalaisen kulttuurin kehittämisestä sellaisten arvojen, kuten vapauden ja demokratian pohjalta.
Ei ole olemassa vain yhtä "Euroopan kulttuuriperintöä". Euroopan koko kulttuurihistoria (samoin kuten sen historia ylipäätään) rakentuu paitsi moninaisuuteen ja ihailtavan luovaan ja edistykselliseen tarmokkuuteen myös väkivaltaisiin ja vihamielisiin konflikteihin, suvaitsemattomuuteen sekä lukuisiin kulttuurisen valta-aseman vaiheisiin. Kulttuuriperintö on erityisen arkaluonteinen aihe, koska se liittyy niin läheisesti historiaan, mikä herättää vakavaa huolta siitä, että tämä ruokkii historian uudelleen kirjoittamista, kuten olemme viime aikoina nähneet.
Jarosław Kalinowski (PPE), kirjallinen. – (PL) Se, millainen kuva kansalaisilla on Euroopan unionista ja sen toimielimistä, on äärimmäisen tärkeä asia. Mielipidetutkimuksista valitettavasti ilmenee, että tunne eurooppalaisesta identiteetistä ja yhtenäisyydestä on yhä harvinaisempaa Euroopan kansalaisten keskuudessa ja että sama koskee luottamusta EU:n toimielimiin. Tiedon lisääminen yhteisestä historiastamme ja yhteisestä kulttuurisesta alkuperästämme voisi olla erityisen hyödyllistä pyrkiessämme tuomaan kansalaisia lähemmäksi EU:ta sekä luomaan yhteenkuuluvuuden ja solidaarisuuden tunnetta heidän välillään. Uusi Euroopan kulttuuriperintötunnus voisi olla hyödyksi juuri tässä suhteessa. Menettelyjen yksinkertaistaminen sekä tunnuksen myöntämisperusteiden standardointi lisäävät tunnuksen arvostusta ja parantavat mielikuvaa EU:sta sekä lisäävät kansalaisten luottamusta EU:n toimielimiin, kuten Euroopan parlamenttiin.
Jacek Olgierd Kurski (ECR), kirjallinen. – (PL) Äänestän tänään tämän mietinnön puolesta; mietinnössä käsitellään ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan kulttuuriperintötunnusta koskevasta Euroopan unionin toimesta. Tämä on mielestäni mielenkiintoinen ja hyödyllinen aloite, jolla voimme tuoda esiin Euroopan kulttuuria ja saavutuksia sekä edistää matkailun ja eri alueiden kehittämistä. On myönteistä, että olemme parlamentissa korostaneet, että Euroopan kulttuuriperintötunnus täydentää muita kulttuuriperintöaloitteita, kuten Unescon maailmanperintöluetteloa sekä Euroopan neuvoston kulttuurireittejä mutta ei mene päällekkäin näiden aloitteiden kanssa.
David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Kannatan komission ehdotusta käyttää Euroopan kulttuuriperintötunnusta yhtenä entistä tehokkaampana välineenä kaventaa EU:n ja sen kansalaisten välistä kuilua sekä keinona tuoda esiin, että Euroopan historia on monimuotoisen mutta rikkaan ja toinen toistaan täydentävän yhteisen kulttuuriperinnön tulos; tunnus on myös keino antaa tunnustus sille, että EU perustuu vahvoihin arvoihin, kuten vapauteen, demokratiaan, ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, kulttuurin monimuotoisuuteen, suvaitsevaisuuteen ja solidaarisuuteen. Jäsenvaltioiden päätös sisällyttää Euroopan kulttuuriperintötunnus EU:n toimintakehykseen paitsi lisää tunnuksen näkyvyyttä, arvostusta ja uskottavuutta myös auttaa toteuttamaan kauan kaivattuja ihanteita Euroopan kansalaisten välisestä yhteenkuuluvuudesta ja solidaarisuudesta.
Clemente Mastella (PPE), kirjallinen. – (IT) Iloitsemme komission ehdotuksesta käyttää Euroopan kulttuuriperintötunnusta (muiden aloitteiden rinnalla) välineenä kaventaa EU:n ja sen kansalaisten välistä kuilua sekä keinona tuoda esiin, että Euroopan historia on monimuotoisen mutta rikkaan ja toinen toistaan täydentävän yhteisen kulttuuriperinnön tulos. Tunnuksella annetaan arvostusta sille, että EU perustuu vahvoihin arvoihin, kuten vapauteen, demokratiaan, ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, kulttuurin monimuotoisuuteen, suvaitsevaisuuteen ja solidaarisuuteen.
Jäsenvaltioiden päätös sisällyttää Euroopan kulttuuriperintötunnus EU:n toimintakehykseen paitsi lisää tunnuksen näkyvyyttä, arvostusta ja uskottavuutta myös auttaa vihdoin toteuttamaan laajasti kauan kaivattuja ihanteita Euroopan kansalaisten välisestä yhteenkuuluvuudesta ja solidaarisuudesta, mikä puolestaan luo yhteistä eurooppalaista identiteettiä ja lisää kansalaisten kiinnostusta unionia ja sen alkuperää kohtaan – nämä ovat EU:n toimielinten kaksi keskeistä haastetta.
Uudessa tunnuksessa olisi kuitenkin keskityttävä perintökohteiden symboliseen ja koulutukselliseen arvoon esteettisten näkökohtien sijasta sekä korostettava tiivistä yhteistyötä tunnuksen saaneiden kohteiden välillä, jotta voidaan jakaa parhaita käytänteitä ja käynnistää yhteisiä tutkimus- ja kehityshankkeita.
Louis Michel (ALDE), kirjallinen. – (FR) Euroopan kulttuuriperintötunnus on muiden aloitteiden ohella lisäkeino tuoda Euroopan unionia lähemmäksi sen kansalaisia sekä lisätä kansalaisten tunnetta siitä, että he kuuluvat Eurooppaan. Tunnuksen avulla voimme myös parantaa kansalaisten tietämystä Euroopan yhteisestä historiasta ja perinnöstä. Tunnuksella voidaan edistää monikielisyyttä ja kulttuurien välistä vuoropuhelua sekä Euroopan kulttuuriperinnön esille tuomiseen tarkoitettujen verkostojen luomista. Sillä voidaan parantaa taloudellista houkuttelevuutta erityisesti kulttuurimatkailun kautta. Tunnuksen tukemisella voimme parantaa myös kulttuurien välistä vuoropuhelua.
Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Minusta näyttää siltä, että Euroopan kulttuuriperintötunnuksen teho voidaan kyseenalaistaa juuri sen vuoksi, että jäsenvaltiot voivat itse päättää hankkeeseen osallistumisesta. Lisäksi ehdotetut valintakriteerit – jaan tältä osin esittelijän näkemyksen – ja lukuisat tunnuksen saamiselle sopivat kohteet saattavat heikentää tunnuksen laatua ja arvostusta. Siten saattaisi olla hyödyllisempää harjoittaa tiivistä yhteistyötä nykyisten kulttuuriperintöaloitteiden, kuten Unescon maailman kulttuuriperintöluettelon, yhteydessä. Äänestin mietintöä vastaan, koska siinä ei pureuduta tarpeeksi yksityiskohtaisesti tarpeeseen ottaa käyttöön erityistavoitteisiin pohjautuva kulttuuriperintötunnus.
Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Päätöksellä sisällyttää Euroopan kulttuuriperintötunnus Euroopan unionin toimintakehykseen voidaan varmistaa, että kansalaisten tunne Euroopan unioniin kuulumisesta vahvistuu, mikä auttaa toteuttamaan ihanteita yhteenkuuluvuudesta, solidaarisuudesta ja yhdentymisestä. Äänestin Euroopan kulttuuriperintötunnusta käsittelevän mietinnön puolesta, sillä Eurooppa on asettanut tavoitteekseen luoda yhteistä identiteettiä sekä kaventaa EU:n ja sen kansalaisten välistä kuilua lisäämällä tietämystä tästä Euroopan rikkaasta ja moninaisesta historiallisesta ja kulttuuriperinnöstä, johon jokainen voi samastua ja jonka kautta nuoret voivat oppia omasta identiteetistään ja jakaa sitä muiden eurooppalaisten nuorten kanssa. Tunnuksen virallistamisella voidaan myös tuoda esille Euroopan rakentamiseen liittyviä historiallisia kohteita.
Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Kannatan voimakkaasti ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan kulttuuriperintötunnuksen luomisesta. Tavoite luoda yhteistä eurooppalaista identiteettiä ja ajaa unionin etuja on ratkaisevan tärkeä rauhan ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kannalta.
Euroopan kulttuuriperinnön edistämiseksi ehdotettu toimi ylikansallisen verkkosivuston avulla on Euroopan nuorisolle mieleen ja voisi kannustaa heitä hakemaan lisää tietoa maanosamme historiasta, perehtymään monikansalliseen perintöön ja yhteiseen kulttuuriperintöön sekä kartuttamaan tietoja Euroopan unionin syntymisen taustalla olevista ihmisistä ja aatteista.
Toimella on suuri symbolinen ja koulutuksellinen arvo ja se edustaa Euroopan historiaa ja kulttuuria kokonaisvaltaisesti. Kannatan mietinnössä esitettyjä tavoitteita varmistaa Euroopan parlamentin ja neuvoston tosiasiallinen osallistuminen kohteiden valintaan ja sisältöön aloitteen riittävän avoimuuden ja demokraattisuuden varmistamiseksi.
Crescenzio Rivellini (PPE), kirjallinen. – (IT) Haluaisin onnitella esittelijä Paliadelia hänen erinomaisesta työstään. Euroopan parlamentti on näyttänyt tänään vihreää valoa Euroopan kulttuuriperintötunnukselle, ylikansallista merkitystä olevien historiallisten kohteiden rekisteröinnille. Euroopan unionissa on noin 500 miljoonaa asukasta, joista suurin osa pitää itseään ennen kaikkea oman maansa kansalaisena eikä Euroopan kansalaisena. Vahvan eurooppalaisen identiteetin puuttuminen voidaan nähdä esteenä Euroopan yhdentymiselle, mutta tämähän ei ole yllättävä tieto. Euroopan mantere on kielten ja tapojen laaja tilkkutäkki, ja Euroopan muodostavien maiden väliset erot ovat usein yhtäläisyyksiä selvemmät.
Aloitteella voidaan lujittaa Eurooppaan kuulumisen tunnetta sekä lisätä eri maiden kansalaisten välistä yhteenkuuluvuutta. Siksi on tärkeää korostaa paitsi Euroopan yhdentymistä esille tuovia ja symboloivia kohteita myös kohteita, joilla tuodaan esiin Euroopan unionin aatteita ja arvoja. Unescon maailmanperintöluetteloon kuuluvien kohteiden lailla myös Euroopan tunnuksen saavat kohteet houkuttelevat varmasti lisää matkailijoita, millä on suotuisa vaikutus paikallistalouksiin.
Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Yhteisen eurooppalaisen identiteetin muodostaminen sekä mielenkiinnon lisääminen Euroopan unionia ja sen alkuperää kohtaan ovat haasteita, joihin EU:n toimielinten on vastattava pyrkiessään laajaan yhteenkuuluvuuteen ja solidaarisuuteen. On varmasti muita paljon perusteellisempia ja luontaisempia keinoja lisätä eurooppalaisten luottamusta Euroopan unioniin ja sen johtajiin (viimeaikainen rahoituskriisi on osoittanut, että hallinnon ylätasolla on vielä paljon parannettavaa). Maanosamme historian tuntemus, perehtyneisyys sen monikansalliseen mutta yhteiseen kulttuuriperintöön sekä nuoren sukupolven perehdyttäminen entistä paremmin Euroopan unionin rakentamisen taustalla olleisiin ajatuksiin ja ihmisiin voivat todella auttaa EU:n ja sen kansalaisten välisen kuilun kaventamisessa.
Joanna Senyszyn (S&D), kirjallinen. – (PL) Äänestän kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan jäsenenä parlamentin päätöslauselman puolesta; siinä käsitellään ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan kulttuuriperintötunnusta koskevasta Euroopan unionin toimesta. Ajatus EU:n tunnuksen perustamisesta on tärkeä siinä mielessä, että sen avulla voidaan lisätä kansalaisten tietämystä Euroopan unionin historiasta ja kulttuuriperinnöstä sekä rakentaa eurooppalaista identiteettiä sekä maiden välisiä yhteyksiä.
Kun valitsemme kohteita EU:n kulttuuriperintötunnusta hakeneissa yksittäisissä jäsenvaltioissa, voimme lisätä kansalaisten tietoisuutta siitä, että Euroopan historia on meidän kaikkien asia elinpaikastamme, kielestämme tai kulttuuristamme riippumatta. Euroopan kulttuuriperintötunnuksen muuttaminen EU:n aloitteeksi lisää tunnuksen uskottavuutta, näkyvyyttä ja arvostusta. Tästä on puolestaan taloudellista ja sosiaalista hyötyä muun muassa siten, että tunnuksen saaneiden kohteiden houkuttelevuus matkailukohteena lisääntyy. Tunnuksen saavien kohteiden valinnalla voidaan myös lisätä nuoren sukupolven kiinnostusta Euroopan ajatuksiin ja ihmisiin sekä tietämystä niistä ja siten lähentää Euroopan kansalaisia toisiinsa.
Czesław Adam Siekierski (PPE), kirjallinen. – (PL) Euroopan kulttuuriperintötunnusta koskevalla aloitteella on tarkoitus tuoda esille kaupunkeja, ihmisiä ja toimintaa, jotka ovat olleet vaikuttamassa Euroopan yhdentymisprosessiin. Tunnuksen tavoitteena on lisätä kansalaisten tietoisuutta yhteisömme perustana olevista perusarvoista, kuten demokratiasta, solidaarisuudesta, kulttuurisesta monimuotoisuudesta sekä suvaitsevaisuudesta. Euroopan kulttuuriperintötunnuksen saaneiden kohteiden luettelo toimii ikään kuin karttana maanosamme perinteistä ja kulttuurista sekä karttana paikoista, joilla on ollut merkittävä rooli eurooppalaisen identiteetin luomisessa. Euroopan yhteinen mutta monimuotoinen kulttuuriperintö voi lujittaa kansalaisten tunnetta eurooppalaisesta identiteetistä sekä lisätä yhteenkuuluvuutta Euroopassa. Aloite tarjoaa foorumin Euroopan eri maiden ja alueiden väliselle yhteistyölle. Se voi lisäksi vaikuttaa suotuisasti matkailuun lisäämällä alueiden houkuttelevuutta ja parantamalla samalla niiden taloustilannetta. Olen samaa mieltä siitä, että tunnuksesta olisi tultava EU:n virallinen aloite, sillä siten laajennetaan sen saamaa tunnustusta, uskottavuutta ja arvostusta. Tunnuksen näkyvyyden kasvaminen puolestaan mahdollistaa, että yhä useampi kansalainen voi samastua tunnukseen, joka symboloi Euroopan yhdentymistä ja vaalii sen muistoa.
Tunnuksen pitäisi toimia rinnakkain Unescon kansainvälisen aloitteen sekä Euroopan kulttuuripääkaupunkihankkeen rinnalla ja täydentää niitä, sillä Euroopan kulttuuriperintötunnus toimii sekä koulutuksellisena että symbolisena sekä vähemmässä määrin esteettisenä ja arkkitehtonisena välineenä. Meidän olisi kartoitettava tapoja lujittaa kansalaisten tunnetta Eurooppaan kuulumisesta.
Csanád Szegedi (NI), kirjallinen. – (HU) Eurooppalaiset arvot, kuten vanha unkarilainen riimukirjoitus, ovat mielestäni äärimmäisen tärkeitä ja niiden tunnustaminen ja arvostus tunnuksilla on välttämätöntä. Tässä tapauksessa meidän on kuitenkin vaalittava perinnettä, jonka mukaan tunnus myönnetään EU:n alueella oleville arvokohteille. Emme voi hyväksyä tunnuksen ulottamista kolmansiin maihin, sillä se tietäisi vain Unescon maailmanperintöluettelon toistoa. Toisaalta toivon, että voimme tunnuksen ansiosta palauttaa perinteisiä eurooppalaisia arvoja ja että tunnuksen myöntäminen olisi aito tunnustuksen ilmaus. Pidättäydyin äänestämästä edellä mainituista mietinnön ristiriitaisuuksista johtuen.
Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän suosituksen puolesta (se koskee Sveitsin nuorisotoimintaohjelmaan ja elinikäisen oppimisen toimintaohjelmaan osallistumisen ehtoja), koska se on minusta myönteinen tekijä Euroopan nuorisostrategiassa osana yhteistyön sitä vaihetta, jossa Sveitsi tekee Euroopan unionin kanssa yhteistyötä alakohtaisilla politiikanaloilla. Koska Sveitsi on halukas osallistumaan tähän nuorisohankkeeseen humaaniselta, taloudelliselta ja sosiaaliselta kannalta, Euroopan unioni voi vain hyötyä kolmansien maiden, kuten Sveitsin, nuorten mukaan tulosta hankkeeseen, jossa tavoitteena on nuoren sukupolven tietojen lisääminen EU:n yhdentymisestä.
Laima Liucija Andrikienė (PPE), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän suosituksen puolesta, koska uskon, että EU:n ja Sveitsin välinen yhteistyö koulutuksen, tieteen ja nuorisoasioiden saralla on molemmille osapuolille hyödyksi näiden alojen politiikan parantamisen ja tehokkaan toimeenpanon osalta. Sveitsin osallistuminen nuorisotoimintaohjelmaan ja elinikäisen oppimisen toimintaohjelmaan (2007–2013) antaa ohjelmille lisävauhtia sekä luo osanottajille mahdollisuuksia opiskelijavaihtoihin ja kokemusten vaihtoon kuitenkin niin, että varmistetaan EU:n taloudellisten ja muiden etujen vaaliminen.
Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Nuorisotoimintaohjelman tavoitteena on kehittää ja tukea nuorisotoiminnan yhteistyötä Euroopan unionissa. Ohjelmalla pyritään edistämään nuorten ja erityisesti huono-osaisten ja vammaisten nuorten osallistumista julkiseen elämään sekä heidän aloitteellisuuttaan, yrittäjyyttään ja luovuuttaan. Elinikäisen oppimisen toimintaohjelmalla puolestaan voidaan myötävaikuttaa unionin kehittämiseen edistyneeksi ja tietopohjaiseksi yhteiskunnaksi Lissabonin strategian tavoitteiden mukaisesti. Ohjelman tavoitteena on jäsenvaltioiden toimintaa tukien ja täydentäen edistää opiskelijavaihtoa, yhteistyötä ja liikkuvuutta yhteisön koulutusjärjestelmien välillä niin, että järjestelmistä tulee maailmanlaajuisia esimerkkejä laadukkuudesta. EU:n ulkopuolinen valtio Sveitsi ei ota osaa näihin toimiin. Minusta meidän olisi päinvastoin saatava sveitsiläisen naapurimme mukaan näihin toimiin avoimen unionin puitteissa. Tästä syystä äänestin tämän lainsäädäntöpäätöslauselman puolesta, koska se ottaa Sveitsin mukaan näihin tärkeisiin toimiin.
Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän Euroopan parlamentin laatiman suosituksen puolesta, sillä hyväksyn ehdotuksen neuvoston päätökseksi Sveitsin osallistumisesta nuorisotoimintaohjelmaan ja elinikäisen oppimisen toimintaohjelmaan. Sveitsi ei ole halunnut liittyä Euroopan talousalueeseen, mutta se tekee silti tiivistä yhteistyötä Euroopan unionin kanssa opetusta, koulutusta ja nuorisoasioita koskevissa kysymyksissä. Sopimus on tarkoituksenmukainen, sillä Sveitsi on sitoutunut noudattamaan Euroopan komission säätämiä ehtoja ja säännöksiä. Lisäksi Sveitsin osallistujien jättämiin eri hankkeita ja aloitteita koskeviin ehdotuksiin sovelletaan samoja ehtoja, sääntöjä ja menettelyjä kuin jäsenvaltioiden esittämiin hankkeisiin. Sveitsi noudattaa myös varainhoidon valvontaa ja tilintarkastusta koskevia EU:n säännöksiä. Sveitsi perustaa kahdenvälisen sopimuksen mukaisesti kansallisen viraston koordinoimaan ohjelmien toimeenpanoa kansallisesti sekä osallistuu kunkin ohjelman rahoitukseen vuosittain (vuonna 2011 rahoituksen osuus on 1,7 miljoonaa euroa nuorisotoimintaohjelmaan ja 14,2 miljoonaa euroa elinikäisen oppimisen toimintaohjelmaan).
Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) EU:n ja Sveitsin välinen koulutusalan yhteistyö on tärkeä vaihe EU:n ja Sveitsin välisissä suhteissa. Näillä kahdella ohjelmalla tuetaan elinikäistä oppimista sekä nuorten mukaan ottamista Euroopan yhdentymisprosessiin lisäämällä eurooppalaisten nuorten välistä suvaitsevaisuutta ja solidaarisuutta. Komission ja Sveitsin välinen sopimus on tarkoituksenmukainen, koska sveitsiläiset voivat osallistua ohjelmiin tasavertaisesti kaikkien muiden Euroopan nuorten kanssa ja koska Sveitsi on sitoutunut noudattamaan EU:n sääntöjä, mukautumaan niiden valvontaan sekä osallistumaan molempien ohjelmien rahoitukseen.
Pat the Cope Gallagher (ALDE), kirjallinen. – (EN) Suhteista Sveitsiin vastaavan Euroopan parlamentin valtuuskunnan puheenjohtajana suhtaudun myönteisesti tämän mietinnön hyväksymiseen. Euroopan komissio, Euroopan parlamentti sekä Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat sopineet nuorisotoimintaohjelman perustamisesta; ohjelmalla pannaan täytäntöön oikeudellinen kehys nuorten epämuodollisen oppimisen tukemiseksi. Ehdotuksen tavoitteena on mahdollistaa Sveitsin osallistuminen nuorisotoimintaohjelmaan ja elinikäisen oppimisen toimintaohjelmaan. Sveitsi on Euroopan maista ainoa, joka ottaa osaa näihin ohjelmiin mutta ei kuulu ETAan, ei ole ehdokasvaltio eikä mahdollinen ehdokasvaltio. Sveitsi ei ole halunnut liittyä Euroopan talousalueeseen, mutta se on silti osoittanut jatkuvaa kiinnostustaan yhteistyön tiivistämiseen EU:n kanssa opetuksen, koulutuksen ja nuorisotoiminnan saralla.
Jarosław Kalinowski (PPE), kirjallinen. – (PL) Olemme kaikki vallan hyvin tietoisia, että hyvä koulutusjärjestelmä, joka takaa nuorille parhaan mahdollisen koulutuksen, on äärimmäisen tärkeä kaikissa maissa. Hyvä ammattipätevyyden, tiedon ja koulutuksen taso vaikuttaa suoraan kulttuuriin ja työmarkkinoihin sekä sitä kautta kansalaisten elintasoon. Jokainen maa haluaa olla ylpeä nuorisostaan, ja jokainen nuori haluaa mahdollisuuden tutustua uusiin kulttuureihin ja kieliin sekä hankkia työkokemusta ulkomailla. Euroopan unioni voi olla ylpeä hyvin kehitetyistä opiskelijavaihtojärjestelmistään ja avoimista työmarkkinoistaan, minkä ansiosta kaikilla Euroopan nuorilla on oivia mahdollisuuksia älylliseen ja ammatilliseen kehittymiseen. Sveitsin osallistuminen nuorisotoimintaohjelmaan osoittaa, että yhteistyö Euroopan unionin kanssa varsinkin koulutuksessa on hyvin merkittävä asia tälle maalle. Meidän ei pidä riistää sveitsiläisiltä nuorilta mahdollisuutta nauttia yhteisön tarjoamista etuoikeuksista ja mahdollisuuksista koulutuksessa.
Petru Constantin Luhan (PPE), kirjallinen. – (RO) Opetukseen ja koulutukseen, tutkimukseen sekä erityisesti Euroopan unionille tarjottuihin nuorisotoiminnan resursseihin kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Haluamme uusia oppimismahdollisuuksia luomalla tarjota kansalaisillemme entistä enemmän mahdollisuuksia. Opetus-, koulutus-, kulttuuri-, tutkimus- ja nuoriso-ohjelmat ovat avainasemassa tässä strategiassa. Nuorisotoimintaohjelman tavoitteena on inspiroida tunnetta aktiivisesta Euroopan kansalaisuudesta sekä edistää eurooppalaisten välistä solidaarisuutta ja suvaitsevaisuutta nuoresta aikuisikään asti.
Ohjelmalla tuetaan liikkuvuutta sekä EU:n rajojen sisällä että ulkopuolella ja rohkaistaan kaikkien nuorten mukaan ottamista riippumatta heidän koulutustaustastaan tai sosiaalisesta ja kulttuuritaustastaan. Suhteista Sveitsiin ja Norjaan vastaavan valtuuskunnan jäsenenä äänestin mietinnön puolesta, koska komission ja Sveitsin viranomaisten välillä allekirjoitettu sopimus on mielestäni täysin asianmukainen sekä molempien osapuolten etujen mukainen. Voimme sopimuksen avulla auttaa mahdollisimman monia nuoria hankkimaan uusia taitoja sekä tarjota heille oppimismahdollisuuksia eurooppalaisessa yhteydessä.
David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Sveitsi ei ole halunnut liittyä Euroopan talousalueeseen, mutta se on silti osoittanut jatkuvaa kiinnostustaan yhteistyön tiivistämiseen EU:n kanssa opetuksen, koulutuksen ja nuorisotoiminnan saralla. EU:n opetus-, koulutus- ja nuoriso-ohjelmia koskevat oikeusperustat eivät aluksi mahdollistaneet Sveitsin osallistumista, mutta tilanne muuttui vuonna 2006, jolloin parlamentti ja neuvosto tekivät päätökset nuorisotoimintaohjelman ja elinikäisen oppimisen ohjelman perustamisesta ajanjaksoksi 2007–2013. Neuvosto valtuutti helmikuussa 2008 komission aloittamaan neuvottelut Sveitsin osallistumisesta näihin kahteen ohjelmaan. Sopimus tehtiin elokuussa 2009, ja neuvosto on jo tehnyt päätöksen sopimuksen allekirjoittamisesta ja väliaikaisesta soveltamisesta vuodesta 2011 alkaen. Tuin tätä ehdotusta.
Mario Mauro (PPE), kirjallinen. – (IT) Sveitsin, joka päätti olla liittymättä Euroopan unioniin, osallistumista nuorisotoimintaohjelmaan ja elinikäisen oppimisen toimintaohjelmaan ei voida lähtökohtaisesti sulkea pois, mutta sitä pitäisi arvioida tarkoin. Sen vuoksi kannatan komission ja Sveitsin hallituksen välisen sopimuksen ehtoja ja äänestin Doris Packin mietinnön puolesta. On oikein suoda Sveitsille ohjelmien edut, mutta on myös oikein turvata Euroopan unionin kaikki taloudelliset ja muut intressit.
Louis Michel (ALDE), kirjallinen. – (FR) Sveitsi ei kuulu Euroopan talousalueeseen, mutta se on silti osoittanut jatkuvaa kiinnostustaan tiivistää yhteistyötä unionin kanssa opetusta, koulutusta ja nuorisoasioita koskevissa kysymyksissä. Sopimuksen tekeminen Sveitsin osallistumisesta nuorisotoimintaohjelmaan ja elinikäisen oppimisen toimintaohjelmaan on myönteinen seuraus tästä kiinnostuksesta. Elinikäisen oppimisen käsite onkin elintärkeä tietopohjaisen talouden kilpailukyvylle.
Sitä voitaan soveltaa koulutuksen kaikilla tasoilla, se liittyy kaikkiin elämänvaiheisiin ja koskee kaikkia oppimisen muotoja. Opiskelijavaihtoja, yhteistyötä ja liikkuvuutta onkin lisättävä. Lisäksi on tärkeää kannustaa nuoria ja varsinkin huono-osaisia ja vammaisia ottamaan osaa julkiseen elämään sekä edistää heidän aloitteellisuuttaan, yrittäjyyttään ja luovuuttaan, jotta voidaan vahvistaa heidän tunnettaan aktiivisena Euroopan kansalaisena, kehittää yhteisvastuullisuutta sekä edistää suvaitsevaisuutta.
Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Arvoisa puhemies, on varsin ymmärrettävää, että Sveitsi, joka osallistuu nuorisotoimintaohjelman ja elinikäisen oppimisen toimintaohjelman rahoitukseen, haluaa nyt liittyä näihin ohjelmiin. Oppimisen nimissä myönteistä kehitystä osoittaisi kuitenkin, jos EU seuraisi Sveitsin esimerkkiä suorassa demokratiassa. Jos Sveitsin kansa päättää vastustaa minareettien rakentamista, päätöstä myös noudatetaan. Sama pätee ulkomaalaisten rikollisten karkottamista koskevaa tuoretta aloitetta. Sveitsin viranomaiset tietävät, että jos kansalaiset sanovat "ei", he myös tarkoittavat sitä, eivätkä viranomaiset järjestä uusia äänestyksiä kunnes saavat aikaan toivomansa tuloksen, minkä jälkeen he ihmettelevät äänestysvilkkauden laskemista. Sveitsin esimerkin olisi saatava meidät pysähtymään ja pohtimaan kansalaisten huolenaiheita. En ole täysin samaa mieltä mietinnössä kuvailluista järjestelmistä, joten äänestin sitä vastaan.
Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän suosituksen puolesta; se koskee ehdotusta neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton välisen sopimuksen tekemisestä Sveitsin valaliiton osallistumista nuorisotoimintaohjelmaan (Youth in Action) ja elinikäisen oppimisen toimintaohjelmaan (2007–2013) koskevista ehdoista, sillä olen sitä mieltä, että Sveitsin viranomaisten ja komission neuvottelema sopimus on varsin positiivinen, lisää sopimuksen hyötyjä Sveitsissä sekä varmistaa Euroopan unionin etujen ja etenkin taloudellisten etujen turvaamisen.
Crescenzio Rivellini (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestimme tänään täysistunnossa luonnoksesta lainsäädäntöpäätöslauselmaksi, joka koskee Sveitsin osallistumista nuorisotoimintaohjelmaan ja elinikäisen oppimisen toimintaohjelmaan. Sveitsi ei ole halunnut liittyä Euroopan talousalueeseen, mutta se on silti osoittanut jatkuvaa kiinnostustaan yhteistyön tiivistämiseen Euroopan unionin kanssa opetuksen, koulutuksen ja nuorisotoiminnan saralla. Olemme tämän suosituksen avulla tehneet EU:n ja Sveitsin välillä sopimuksen, joka takaa Sveitsille mahdollisuuden osallistua nuorisotoimintaohjelmaan ja elinikäisen oppimisen toimintaohjelmaan.
Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Sveitsi ei ole halunnut liittyä Euroopan talousalueeseen, mutta se on silti osoittanut jatkuvaa kiinnostustaan yhteistyön tiivistämiseen EU:n kanssa opetuksen, koulutuksen ja nuorisotoiminnan saralla. EU:n opetus-, koulutus- ja nuoriso-ohjelmia koskevat oikeusperustat eivät aluksi mahdollistaneet Sveitsin osallistumista, mutta tilanne muuttui vuonna 2006, jolloin parlamentti ja neuvosto tekivät päätökset nuorisotoimintaohjelman ja elinikäisen oppimisen ohjelman perustamisesta ajanjaksoksi 2007–2013. Neuvosto valtuutti helmikuussa 2008 komission aloittamaan neuvottelut Sveitsin osallistumisesta näihin kahteen ohjelmaan. Sopimus tehtiin elokuussa 2009, ja neuvosto on jo tehnyt päätöksen sopimuksen hyväksymisestä ja väliaikaisesta soveltamisesta vuodesta 2011 alkaen. SEUT:n 218 artiklan 6 kohdan mukaan sopimuksen voimaantulo edellyttää, että Euroopan parlamentin antaa suostumuksensa neuvostolle. Parlamentin ja neuvoston vuonna 2006 tekemät päätökset nuorisotoimintaohjelman ja elinikäisen oppimisen ohjelman perustamisesta mahdollistivat jo periaatteessa Sveitsin osallistumisen. Komission Sveitsin viranomaisten kanssa neuvottelema sopimus riittää vallan hyvin: se ulottaa ohjelmien hyödyt koskemaan myös Sveitsiä ja turvaa samalla EU:n taloudelliset ja muut intressit. Esittelijä suosittelee siten, että parlamentti hyväksyisi luonnoksen neuvoston päätökseksi.
Czesław Adam Siekierski (PPE), kirjallinen. – (PL) Sveitsi on maa, joka joutuu kamppailemaan eriarvoisten korkeakoulumahdollisuuksien ongelman kanssa erinomaisista koulutusohjelmista huolimatta. Toivottavasti yhteistyö EU:n kanssa tarkoittaa, että Sveitsin nuoriso ja etenkin nuoret maahanmuuttajat saavat entistä paremmat mahdollisuudet kouluttautumiseen. Jäsenvaltioiden kokemukset nuorten koulutusvaihtoa koskevista ohjelmista osoittavat selvästi, että ohjelmilla paitsi edistetään hyvää koulutusta myös vaikutetaan myönteisesti Euroopan yhdentymiseen yksittäisten maiden kielten, kulttuurien ja perinteiden oppimisen kautta. Elinikäisen oppimisen ohjelma tarjoaa myös loistavan tilaisuuden kiinnittää huomiota naisten asemaan Sveitsissä. Sveitsi myönsi 1970-luvulla viimeisenä Euroopan maana naisille äänioikeuden liittovaltion vaaleissa, ja naiset ovat pitkään olleet se yhteiskuntaryhmä, jonka on vaikea osallistua täysipainoisesti kansalaisyhteiskuntaan ja päästä osalliseksi koulutuksesta ja työelämästä.
Työmarkkinoille haluavat keski-ikäiset naiset törmäävät nykyisin usein riittämättömän koulutuksen tai työkokemuksen ongelmaan, sillä valtaosa heistä on jäänyt kotiin hoitamaan perheitään korkeiden päivähoitomaksujen takia.
Charalampos Angourakis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Nämä kaksi mietintöä ihmisoikeuksista EU:ssa ja maailmassa muodostavat haasteen niille työntekijöille, jotka kapitalismin kriisin laajentuessa tukehtuvat EU:n, pääomavallan ja porvarihallitusten hyökätessä heidän oikeuksiaan ja elämäänsä vastaan yrittäen saada työntekijät maksamaan kriisin kustannukset ja pelastaman monopolien voitot. Pääomavallan poliittisilla edustajilla on melkoisesti otsaa väittää, että EU suojelee ihmisoikeuksia samalla kun se aikoo hyväksyä uuden ja yhä taantumuksellisemman NATO 2020 -opin ja on ensimmäisenä käyttämässä ihmisiä ja luonnonvaroja hyväkseen ja tukemassa taantumuksellisia hallituksia ja nukkehallituksia. Samaan aikaan kovilla ja verisillä taisteluilla hankittuja työntekijöiden oikeuksia ja sosiaalisia oikeuksia lahdataan kaikissa EU:n jäsenvaltioissa, ruhonjuuritason ja työläisten taisteluja tukahdutetaan raa'asti, maahanmuuttajien jahtaaminen ja rasismi lisääntyy, ruohonjuuritason perusoikeuksia ja demokraattisia oikeuksia rajoitetaan ja kommunistipuolueita julistetaan laittomiksi ja kommunistisia symboleja kielletään monissa maissa. Yleisillä viittauksilla väitettyihin ihmisoikeusloukkauksiin Kuubassa ja muissa maissa, joissa imperialistisia suunnitelmia vastustetaan, julmasti uhataan, pakotetaan ja painostetaan kansalaisia, jotta heidän tahtonsa murtuisi ja jotta he luopuisivat oikeudestaan päättää omasta kohtalostaan.
Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Joulukuun täysistunto on perinteisesti omistettu osittain ihmisoikeuksille. Yksi tavanomaisista tapahtumista, jotka höystävät istuntoa Saharov-palkinnon myöntämisen lisäksi, on ihmisoikeuksia maailmassa ja Euroopan unionin ihmisoikeuspolitiikkaa koskevaa vuosittaista raporttia käsittelevän päätöslauselman hyväksyminen. Yksi unionin kansainvälisistä sitoumuksista on todellakin demokratian ja ihmisoikeuksien edistäminen kaikkialla maailmassa. Tämänvuotisessa raportissa pannaan merkille vakavien rikkomusten jatkuminen tällä alalla ja tilanteen paheneminen talouskriisin, ilmastonmuutoksen, uusien teknologioiden ja terrorismin vastaisen taistelun seurauksena. Siinä suositetaan, että Lissabonin sopimuksen tavoitteet pannaan täytäntöön erityisesti uuden Euroopan ulkosuhdehallinnon avulla. Asiakirjan esittelijä Andrikienė toteaa, että johdonmukaisessa EU:n ulkopolitiikassa demokratian ja ihmisoikeuksien edistäminen on asetettava etusijalle.
Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin vuosittaisen ihmisoikeusraporttia 2009 ja Euroopan ihmisoikeuspolitiikkaa koskevan mietinnön puolesta, koska siinä tarkastellaan, arvioidaan ja tietyissä tapauksissa analysoidaan Euroopan unionin työtä ihmisoikeuksien ja demokratian aloilla sekä tulevia haasteita. Naisiin kohdistuvan väkivallan osalta Euroopan parlamentti on erittäin huolestunut syvään juurtuneesta sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä sekä perheväkivallasta monissa maissa ja toteaa, että maaseudulla asuvat naiset muodostavat erityisen haavoittuvan ryhmän. Tästä syystä hyväksyn parlamentin vaatimuksen, jonka mukaan kaikissa ihmisoikeuskeskusteluissa on nimenomaisesti käsiteltävä naisten oikeuksia ja erityisesti naisiin ja tyttöihin kohdistuvan kaikkinaisen syrjinnän ja väkivallan torjuntaa ja estämistä, kaikenlaisia vahingollisia perinteisiä tai tavanomaisia käytäntöjä, kuten naisten sukupuolielinten silpomista ja lapsi- tai pakkoavioliittoja, kaikenlaista ihmiskauppaa, perheväkivaltaa ja naismurhia, hyväksikäyttöä työssä ja taloudellista hyväksikäyttöä. Koska miljoonat lapset joutuvat edelleen raiskausten ja perheväkivallan sekä fyysisen, henkisen ja seksuaaliväkivallan kohteiksi, olen samaa mieltä siitä, että EU:n on toteutettava kiireellisesti lapsityön vastaisia lisätoimenpiteitä ja sovellettava tehokkaammin käytössään olevia välineitä.
Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Ihmisoikeuksien puolustaminen on Euroopan unionille perustavanlaatuinen tehtävä, josta toimielimet eivät saa luopua ja joka on säilytettävä diplomaattisen työn ensisijaisena tavoitteena. Mietinnön liite I on paras todiste tästä, koska siinä luetellaan kaikki ne tilanteet, joissa on loukattu ihmisoikeuksia ja jotka olemme EU:ssa tuoneet esiin tai jotka olemme epäröimättä tuominneet, Afganistanista Somaliaan ja Venäjältä Iraniin. Emme käännä katsettamme tai pistä päätämme pensaaseen silloinkaan, kun strategiset kumppanuudet ovat vaakalaudalla, sillä yksilön etu ei voi mennä vapauden ja ihmisoikeuksien puolustamisen edelle.
Mielestäni unionin kannan on oltava interventionistinen ja rohkea, ihmisoikeuksia ja demokratiaa puolustava.
Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Mietintö on osa enemmistön toistuvasti harjoittamaa puhtaasti tekopyhää toimintaa, jossa pääasiassa oikeisto ja sosiaalidemokraatit vaativat itselleen ihmisoikeuksien puolustamisen "lähettilään" roolia. Tämä toiminta paljastaa itse itsensä, kun siihen sisältyvät ilmeiset ristiriitaisuudet tulevat esiin, etenkin silloin, kun ihmisoikeuksien puolustamista käytetään tekosyynä asioihin puuttumiselle maissa, joissa omat edut ovat vaakalaudalla, peitellen ja tukien liittolaisia, etenkin Yhdysvaltoja.
Esimerkkinä tästä voidaan mainita niin sanotut CIA-lennot, monien EU:n jäsenvaltioiden hallitusten osallisuus vankien kidnappaukseen, kidutukseen ja laittomaan siirtämiseen Guantánamo Bayhin, Nato-joukkojen jatkuva miehitys Afganistanissa sekä toistuvat siviiliväestöön kohdistuvat verilöylyt terrorismin torjumisen varjolla. Muita esimerkkejä ovat Israelin palestiinalaisväestöön kohdistaman apartheid-politiikan tukeminen ja Marokon jatkuvan miehityksen tukeminen Länsi-Saharassa sekä 18 peräkkäisessä Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksessa tuomitun Yhdysvaltojen Kuuban vastaisen laittoman kauppasaarron tukeminen. Nämä toimintatavat, samoin kuin niitä kannattava enemmistö, jättävät pahan maun suuhun: tulee vielä aika, jolloin kansalaiset voivat hylätä ne.
Louis Grech (S&D), kirjallinen. – (EN) Direktiivillä ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta pyritään luomaan vihamielisempi ympäristö ihmiskauppiaille rankaisemalla rikollisia ja takaamalla uhreille vahvempia ehkäisy- ja suojatoimia. On mahdotonta hyväksyä sitä, että ihmiskauppa on edelleen tosiasia, joka koskee Euroopassa satojatuhansia enimmäkseen haavoittuviin yhteiskuntaryhmiin kuuluvia ihmisiä, kuten vähemmistöjä, naisia ja lapsia, muun muassa seksuaalisen hyväksikäytön, pakkotyön ja nykyaikaisen orjuuden muodossa. Tuomitsen jyrkästi ihmiskaupan uhrien kaikenlaisen hyväksikäytön, ja sen vuoksi kannatan uhrien suojelun vahvistamista ja ihmiskauppiaille annettavien tuomioiden kiristämistä. EU:n jäsenvaltioiden välisen yhteistyön parantaminen ja eri toimielinten ja organisaatioiden välisen koordinoinnin vahvistaminen Euroopan unionissa, jäsenvaltioissa ja paikallistasolla on direktiivin onnistuneen täytäntöönpanon kannalta erityisen tärkeää. EU:n olisi käytettävä kansainvälisiä suhteitaan saadakseen kumppaninsa sitoutumaan ihmiskaupan hillitsemiseen ja varmistaakseen, että uhrien oikeuksia kunnioitetaan kaikkialla maailmassa. Lisäksi EU:n on sisällytettävä kolmansien maiden kanssa käymiinsä vuoropuheluihin ihmiskaupan torjumiseen ja ehkäisemiseen liittyviä kansainvälisen ihmisoikeusjärjestelmän menettelyohjeita, vaatimuksia ja periaatteita.
Sandra Kalniete (PPE), kirjallinen. – (LV) Äänestän tämän päätöslauselman ja sen ehdotuksen puolesta, että Venäjän viranomaisia on vaadittava ehdottomasti saattamaan venäläinen lakimies Sergei Magnitskyn murhaan syyllistyneet henkilöt oikeuden eteen, ja pyydän parlamenttia harkitsemaan mahdollisuutta, että tapaukseen liittyviltä venäläisiltä evätään pääsy Euroopan unioniin ja että näiden virkamiesten pankkitilit ja muut varat jäädytetään kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Tällainen vaatimus antaisi Venäjän viranomaisille voimakkaan signaalin siitä, etteivät Euroopan unionin kansalaiset voi hyväksyä Venäjän oikeusjärjestelmän vakavia puutteita, lakien valikoivaa soveltamista viranomaisten edun mukaisesti eivätkä sitä, että henkilöt, jotka ovat syyllistyneet ihmisoikeuksien puolustajia, riippumattomia toimittajia ja lakimiehiä vastaan tehtyihin hyökkäyksiin tai jopa heidän surmaamiseensa, jäävät edelleen aivan liian usein ilman rangaistusta. Tämä signaali vahvistaisi EU:n tukevan Venäjällä erityisen vaikeissa olosuhteissa työskenteleviä ihmisoikeuksien puolustajia.
Bogusław Liberadzki (S&D), kirjallinen. – (PL) Ihmisoikeuksien kunnioittaminen on yksi EU:n perusarvoista, ja Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä kiinnittää siihen erityistä huomiota, sillä se sisältyy käytännössä jokaisen ryhmämme kokouksen esityslistaan. Myös koko parlamentille on tärkeää kiinnittää huomiota tähän aiheeseen. Tilanteessa voidaan nähdä jonkin verran parantumista kaikkialla maailmassa, joskin se on hidasta. On edelleen maita, joiden hallitukset loukkaavat jatkuvasti ihmisoikeuksia, mutta on myös maita, joissa muutos on alkanut. Esittelijän suullisessa tarkistuksessa viitattiin tähän myönteiseen kehitykseen Venäjällä. Kuuban tilanne on kuitenkin edelleen huolestuttava, kuten vuoden 2010 Saharov-palkinnon myöntämisseremonia osoitti. Äänestin epäröimättä tämän mietinnön puolesta.
David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Vuosittainen ihmisoikeusraportti on kieltämättä katsaus taaksepäin, mutta olen siihen silti tyytyväinen. Raportissa käsitellään heinäkuun 2008 ja joulukuun 2009 välistä ajanjaksoa, juuri ennen Lissabonin voimaantuloa. Olen erittäin tyytyväinen siihen, että Catherine Ashton on sitoutunut ihmisoikeuksiin ja että hän vakuutti keskustelun aikana, että ihmisoikeusasiat sisällytetään Euroopan ulkosuhdehallinnon työhön. Toivon tämä tarkoittavan sitä, että kun ensi vuonna keskustelemme ihmisoikeusraportista, voimme raportoida EU:n yhdenmukaisemmasta lähestymistavasta ihmisoikeuksiin.
Clemente Mastella (PPE), kirjallinen. – (IT) Tässä vuosittaisessa mietinnössä pyritään korostamaan Euroopan parlamentin vahvaa päättäväisyyttä ja pitkän aikavälin ponnistuksia ihmisoikeuksien ja demokratian puolustamiseksi maailmassa kehittämällä yhä yhtenäisempää ja tehokkaampaa eurooppalaista politiikkaa, jonka avulla voidaan taata eri politiikan alojen yhtenäisyyden ja johdonmukaisuuden lisääntyminen joko kahdenvälisissä suhteissa kolmansiin maihin tai tukemalla kansainvälisiä ja paikallisia kansalaisjärjestöjä. Korostamme erityisesti sitä, kuinka tärkeää on laatia Euroopan naapuruuspolitiikan (ENP) ihmisoikeusnäkökulmista perinpohjainen arvio, jossa käsitellään eritoten olemassa olevien mekanismien, kuten toimintasuunnitelmien, edistymiskertomusten, ihmisoikeusvuoropuhelujen ja suhteiden parantamista kolmansiin maihin koskevan päätöksentekoprosessin johdonmukaisuutta ja tehokkuutta.
Haluaisimme antaa enemmän näkyvyyttä Euroopan unionin tulevalle liittymiselle Euroopan ihmisoikeussopimuksen sopimuspuoleksi, sillä se tarjoaa EU:lle mahdollisuuden todistaa sitoutumisensa ihmisoikeuksien puolustamiseen sekä EU:ssa että rajojensa ulkopuolella. Siksi kehotamme kaikkia jäsenvaltioita kannattamaan liittymistä ja sitouttamaan kansalaisensa siihen.
Mario Mauro (PPE), kirjallinen. – (IT) Vuosittainen ihmisoikeusraportti 2009 ja Euroopan unionin ihmisoikeuspolitiikka muodostavat äärimmäisen tärkeän työkalun, jolla vahvistetaan Euroopan ulkosuhdehallinnon roolia ihmisoikeuspolitiikassa. Nämä asiat ovat todellakin olleet aina se tunnusomainen piirre, jonka avulla Euroopan unioni erottuu maailmalla muiden joukosta.
Yhdyn jäsen Andrikienėn kantaan korostaessani, että uskonnon- ja vakaumuksenvapaus muodostaa kaikkien ihmisoikeuksien joukossa keskeisen ja perustavanlaatuisen oikeuden, jota on kunnioitettava, ja että EU:n ulkopuolisten maiden kanssa tehtyihin kahdenvälisiin sopimuksiin sisältyviä ihmisoikeusehtoja on valvottava tiiviimmin ja tehokkaammin. Tämän vuoksi on oikein kehottaa korkeaa edustajaa sisällyttämään uskonnon- ja vakaumuksenvapaus EU:n ihmisoikeustoimintaan ja arvioimaan uskonnonvapaustilannetta perusteellisesti vuosittaisessa ihmisoikeusraportissa. Äänestän Laima Andrikienėn mietinnön puolesta.
Kyriakos Mavronikolas (S&D), kirjallinen. – (EL) Euroopan unionin on tehtävä kaikkensa varmistaakseen, että ihmisoikeuksiin liittyviä periaatteita ja vapauksia sovelletaan, niin että se voi olla alan johtava toimija. On luotava erityinen ihmisoikeusyksikkö, ja sitäkin tärkeämpää on, että unioni valvoo alueita, joilla on EU:n edustajia. Euroopan unionin on myös valvottava ja seurattava tarkasti omissa jäsenvaltioissaan tapahtuvia ihmisoikeusloukkauksia.
Willy Meyer (GUE/NGL), kirjallinen. – (ES) En kannattanut tätä mietintöä, koska siinä ei pidetä valitettavana eikä kritisoida EU:n ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja edistämiseen liittyvää kaksinaismoralismia sekä jäsenvaltioissa että niissä kolmansissa maissa, joihin sillä on erityiset poliittiset ja taloudelliset suhteet. Näin ollen mietinnössä ei todeta, että EU:n hallitukset ovat laatineet ja toteuttaneet toimenpiteitä, jotka ovat jyrkässä ristiriidassa ihmisoikeuksien kanssa esimerkiksi maahanmuuton alalla, jolla on toteutettu joukkokarkotuksia ja -pidätyksiä rotuun tai turvallisuuteen liittyvin perustein ja mahdollistettu vakavat ihmisoikeusloukkaukset, kuten ihmisten pidättäminen laittomasti ja heidän siirtämisensä salaisiin vankiloihin, joissa heitä kidutetaan.
EU on itse hyväksynyt direktiivejä, jotka ovat ihmisoikeuksien vastaisia, esimerkiksi palauttamista koskevan direktiivin. Se on myös luonut tai kehittänyt erityisiä kauppasuhteita tai poliittisia suhteita Marokon, Kolumbian tai Israelin kaltaisten maiden hallitusten kanssa, vaikka näissä maissa ihmisoikeuksia loukataan järjestelmällisesti. Vaikka arvostankin sitä, että ensimmäistä kertaa Länsi-Saharan epäitsenäisten alueiden ihmisoikeustilanne on otettu asiakirjaan mukaan, en kannata sitä, koska kaikki edellä mainitut seikat ja EU:n vapaakauppasopimusten kielteiset vaikutukset ihmisoikeuksiin on jätetty siitä pois, puhumattakaan siitä, että asiakirjassa kritisoidaan perusteettomasti ja liioitellusti Kuubaa ja Venezuelaa.
Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Vuosittainen ihmisoikeusmietintö 2009 on hyvin seikkaperäinen, ja siinä käsitellään hyvin monenlaisia kysymyksiä. Valitettavasti saan jostain syystä sen vaikutelman, että tässä on yritetty epätoivoisesti mahduttaa mukaan kaikki mahdolliset kysymykset ilman selkeää strategiaa. Totuus on se, että Euroopan unionin on pidettävä demokratian edistämistä kaikkialla maailmassa tärkeänä asiana. Tämä kuitenkin edellyttää selkeää lähestymistapaa ja tarkkaa, johdonmukaista strategiaa näiden kysymysten ratkaisemiseksi, joista osa on äärimmäisen vaikeita. Koska mitään merkkejä tällaisesta strategiasta ei ole, äänestin lopullisessa äänestyksessä tyhjää.
Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė (PPE), kirjallinen. – (LT) Vaikka ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus allekirjoitettiin yli 60 vuotta sitten, maailmassa on edelleen monia paikkoja, joissa julistus on pelkkä paperinpala. Surullista kyllä monia tällaisia paikkoja on myös Euroopassa, maanosassa, jossa ihmisoikeuksien suojelu yhtenä demokratian periaatteista syntyi. Euroopan unioni, jonka voimme ylpeinä sanoa olevan johtavassa asemassa maailman ihmisoikeuskysymyksissä, ponnistelee merkittävällä tavalla varmistaakseen, että muualla maailmassa taataan ainakin ihmisoikeuksien suojelun vähimmäisvaatimukset. Sen vuoksi onnittelen kollegaani Andrikienėa siitä, että hän on laatinut todella kattavan mietinnön ja kiinnittänyt huomiota monimutkaiseen tilanteeseen koko maailmassa. Toivon, että tämä mietintö auttaa parantamaan tilannetta ja että jatkossa tällaiset mietinnöt ovat lyhyempiä.
Justas Vincas Paleckis (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämänvuotisen Euroopan parlamentin ihmisoikeuksia käsittelevän mietinnön puolesta, koska siinä käsitellään EU:ta lähellä olevia ja myös siitä kaukana sijaitsevia maita. Euroopan parlamentti kehottaa mietinnössä Kiinaa – maata, jossa toteutetaan eniten teloituksia – julkaisemaan maassa suoritettujen teloitusten lukumäärän, jotta aihetta voidaan analysoida ja siitä voidaan keskustella avoimesti. Tämän pitäisi kannustaa maata kiirehtimään tämän raakalaismaisen rangaistuksen lakkauttamista. Toisaalta on häpeällistä, että kuolemanrangaistusta käytetään vielä nykyäänkin demokraattisessa Amerikan Yhdysvalloissa. Mietinnössä ilmaistaan huoli lasten asemasta aseellisten konfliktien yhteydessä ja siitä, että lapsia jopa pakotetaan osallistumaan niihin. Minun mietintöön esittämissäni tarkistuksissa, jotka hyväksyttiin Euroopan parlamentin ulkoasiainvaliokunnassa, kehotan komissiota ja neuvostoa varmistamaan, että suhteissa kolmansiin maihin lapsia aseellisten selkkauksien yhteydessä koskevien EU:n suuntaviivojen noudattaminen on pakollista. Pyydän myös EU:n ja YK:n toimielimiä ryhtymään välittömiin toimiin, jotta sotaan aktiivisesti osallistuneet lapset voidaan riisua aseista, kuntouttaa ja palauttaa yhteiskuntaan.
Kehotan Pohjois-Korean viranomaisia ryhtymään konkreettisiin toimenpiteisiin ihmisoikeusolojen parantamiseksi. Kehotan Pohjois-Korean johtoa antamaan kansainvälisille asiantuntijoille luvan tarkastaa kaikentyyppiset pidätyskeskukset ja päästämään YK:n erityisraportoijat maahan. Kehotan myös Pohjois-Korean viranomaisia poistamaan rajoitukset, jotka koskevat kansainvälisten työntekijöiden mahdollisuuksia valvoa avun jakamista, ja varmistamaan, että kansainvälinen apu saavuttaa ne, jotka sitä tarvitsevat.
Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Mietinnössä vuosittaisesta ihmisoikeusraportista 2009 ja Euroopan unionin ihmisoikeuspolitiikasta selostetaan yksityiskohtaisesti ihmisoikeusloukkauksia kaikkialla maailmassa. Tässä kohtaa olisi muistettava, että Euroopan parlamentti puolustaa horjumattomasti ja päättäväisesti ihmisoikeuksia ja demokratiaa kaikkialla maailmassa toteuttamalla päättäväistä ja tehokasta politiikkaa ihmisoikeuksien puolustamiseksi EU:ssa.
Lissabonin sopimuksen voimaantulo tarjoaa historiallisen mahdollisuuden korjata EU:n ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevassa politiikassa vielä jäljellä olevat puutteet. Näin ollen kehotan esittelijän tavoin Euroopan ulkosuhdehallintoa toimimaan täysin Lissabonin sopimuksen tavoitteen ja hengen mukaisesti varmistaakseen, että unionin ulkopolitiikan perustana eri aloilla on ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja edistäminen.
Frédérique Ries (ALDE), kirjallinen. – (FR) Eilen Euroopan parlamentti myönsi Saharov-mielipiteenvapauspalkinnon Kuuban kansalaiselle Guillermo Fariñasille, joka ei ollut tilaisuudessa läsnä. Hänen tuolinsa oli tyhjä, koska Kuuban hallitus ei olisi antanut hänen palata enää kotiinsa. Tämä on järkyttävä ja symbolinen esimerkki, joka muistuttaa meitä julmalla tavalla siitä, ettei maailman ihmisoikeustilanne ole parantunut. Kuolemanrangaistuksen käyttäminen aivan lähellämme Valko-Venäjällä, hirttämiset ja kivitykset Iranissa, naisten sukuelinten silpominen Somaliassa, joukkoraiskaukset Kongon demokraattisessa tasavallassa, toimittajien murhaaminen Venäjällä, 215 miljoonaa lapsityöläistä, mielivaltaiset pidätykset, epäoikeudenmukaiset oikeudenkäynnit, sensuuri ja niin monet muut julmuudet edellyttävät Euroopan unionilta päättäväisyyttä ja tinkimättömyyttä.
Tänään hyväksytyssä mietinnössä meitä vaaditaan asettamaan ihmisoikeudet EU:n ulkoisten toimien ytimeen kehitysyhteistyö-, puolustus-, kauppa-, kalastus-, maahanmuutto- ja oikeuspolitiikan aloilla. Näiden arvojen yleismaailmallisuutta on pidettävä tärkeämpänä kuin geopolitiikkaa, joka nosti jälleen kerran kyynisesti päätään 10. joulukuuta 2010, kun 15 maata vastasi pelkurimaisesti Kiinan pyyntöön boikotoida tilaisuutta, jossa Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin Kiinan kansalaiselle Lu Xiaobolle.
Crescenzio Rivellini (PPE), kirjallinen. – (IT) Haluaisin onnitella Laima Andrikienėa hänen erinomaisesta työstään. Parlamentin vuosittainen ihmisoikeusraportti – joka tällä kertaa koskee vuotta 2009 – on viitekohta kaikille asiasta kiinnostuneille. Tämänvuotinen mietintö on entistäkin tärkeämpi, koska se on ensimmäinen sen jälkeen laadittu, kun Euroopan unionille enemmän ulkopoliittista toimivaltaa antava Lissabonin sopimus tuli voimaan. Itse asiassa Lissabonin sopimuksen täytäntöönpano ulkopolitiikan alalla antaa eniten toivoa ihmisoikeusalalle, sillä Euroopan ulkosuhdehallinnon on noudatettava sopimuksen henkeä ja ensisijaisia tavoitteita.
Yhtenä yhtenäisen ulkopolitiikan ensisijaisista tavoitteista on oltava demokratian ja ihmisoikeuksien edistäminen. Lopuksi totean, että Euroopan parlamentin vuosittainen ihmisoikeuksia käsittelevä mietintö ei tarjoa ainoastaan pitkää ongelmaluetteloa, vaan siinä ehdotetaan myös ratkaisuja. Mietinnössä pannaan merkille, että kuolemanrangaistus on poistettu monessa maassa ja että edistystä on tapahtunut muun muassa naisiin kohdistuvan väkivallan, lasten suojelun, kidutuksen torjunnan, ihmisoikeusaktivistien suojelun sekä demokratian ja uskonnonvapauden edistämisen aloilla.
Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Kuten tavallista, lopullisessa tekstissä on sekä hyviä että huonoja uutisia. Myönteisiä seikkoja ovat seuraavat: ensinnäkin Magnitskyyn liittyvä kaksiosainen tarkistus hyväksyttiin laajalla enemmistöllä (318 puolesta, 163 vastaan ja 95 tyhjää). Kaikki S&D- ja ALDE-ryhmien tarkistukset hyväksyttiin (homo- ja biseksuaalit sekä transseksuaalit, kuolemanrangaistus/kuolettava ruiske). GUE/NGL-ryhmän tarkistuksista hyväksyttiin kaksi (yhtäläiset mahdollisuudet saada terveydenhoitoa ja Kolumbia). Huonoista puolista on kuitenkin mainittava se, että esittelijän (PPE) kaksi tarkistusta, jotka liittyvät demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevaan eurooppalaiseen rahoitusvälineeseen sekä tarpeeseen lisätä ihmisoikeuksia koskevien hankkeiden sijasta hankkeita, jotka koskevat demokratiaa, hyväksyttiin.
Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin Andrikienėn mietinnön puolesta, koska mielestäni meidän on jälleen kerran korostettava, että ihmisoikeuksien puolustaminen kuvastaa nykyaikaista yhteiskuntaa. Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasa-arvoisina, ja velvollisuutemme on tietenkin tehdä kaikkemme varmistaaksemme, että näin on kaikkialla maailmassa. Vaikka Euroopan unionin ulkopolitiikassa on viime vuosina otettu muutamia merkittäviä harppauksia, ihmisoikeuksien edistämistä koskevan yhteisen ja yhtenäisen politiikan hyväksymiseen on vielä pitkä matka.
Ensinnäkin neuvoston ja komission on parannettava Euroopan unionin nopean toiminnan valmiuksia kolmansissa maissa tapahtuvien ihmisoikeusloukkauksien varalle. Meidän on pyrittävä vahvistamaan ihmisoikeuksia päivittäin ja aloitettava siitä, että tuomitsemme kuolemanrangaistuksen jyrkästi kaikkialla Euroopan unionissa. Tässä hengessä haluan lopuksi todeta Mahatma Gandhin sanoin, että ihmisoikeuksien suojeleminen on välttämätön rauhan edellytys. Tätä ei saa koskaan unohtaa.
Bart Staes (Verts/ALE), kirjallinen. – (NL) Vuosittaista ihmisoikeusraporttia 2009 ja EU:n ihmisoikeuspolitiikkaa koskevassa mietinnössä luodaan lähes täydellinen katsaus ihmisoikeusongelmiin kaikkialla maailmassa. Mietinnössä otetaan esiin myös uudentyyppisiä ihmisoikeuskysymyksiä, kuten ihmisoikeuksien suojelu ja terrorismin torjunta. Vihreät/Euroopan vapaa allianssi -ryhmän tarkistusten ansiosta tekstiin on lisätty kohta, jossa käsitellään ihmisoikeuksien roolia äskettäin perustetussa Euroopan ulkosuhdehallinnossa. Tämä on erittäin tärkeää, kun otetaan huomioon, että uutena välineenä ulkosuhdehallinto pystyy tarjoamaan meille mahdollisuuden tarkistaa EU:n ihmisoikeuspolitiikkaa ja puolustaa ihmisoikeuksia kaikkialla maailmassa yhtenäisemmin ja määrätietoisemmin. Tämän vuoksi kannatan sataprosenttisesti ehdotusta nimittää korkea edustaja, joka yhdessä yksikkönsä kanssa koordinoi jatkuvasti unionin ihmisoikeuspolitiikkaa. Keskeinen viesti on selvä: ihmisoikeuksien on oltava keskeisessä asemassa Euroopan unionin ulkopolitiikassa. Matkaa on vielä paljon, mutta parlamentti pysyy jatkossakin tapahtumien tasalla. Tämä on poikkeuksellinen myönteinen asia.
Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin Afganistania koskevaa uutta strategiaa käsittelevän mietinnön puolesta. Mielestäni kansainvälinen apu olisi kanavoitava suoraan Afganistanin viranomaisille ja kierrettävä näin välikädet. Rauhanprosessia ajatellen EU:n roolin pitäisi tarjota Karzain hallitukselle mahdollisuus valita itsenäisesti vuoropuhelukumppaninsa seuraavin ennakkoedellytyksin: Al-Qaidan toiminta kielletään, unikonviljely lopetetaan ja perusihmisoikeuksien kunnioittaminen halutaan varmistaa. Poliisivoimien ammatillisen koulutuksen osalta olen samaa mieltä siitä, että poliisien ja sotilaiden määrän lisäämisen ohella tavoitteena on oltava ennen kaikkea keskittyminen koulutukseen, organisaatioon ja poliisivoimien suhteisiin rinnakkaisiin oikeuslaitoksiin.
Laima Liucija Andrikienė (PPE), kirjallinen. – (EN) Äänestin päätöslauselman puolesta ja kannatin käytännönläheistä lähestymistapaa Afganistaniin ja uutta kapinallisten vastaista politiikkaa, jolla pyritään suojelemaan paikallista väestöä ja jälleenrakentamaan alueita, joiden turvallisuus on taattu. Uudelle kapinallisten vastaisella politiikalle on annettava aikaa tuottaa tuloksia. Olisi löydettävä poliittinen ratkaisu, ja neuvotteluja olisi käytävä kaikkien osapuolten kanssa. Olen vakuuttunut siitä, että pitkän aikavälin ratkaisuun on sisällytettävä konkreettisia toimia köyhyyden, alikehittyneisyyden ja naisten syrjinnän poistamiseksi, ihmisoikeuksien kunnioittamisen ja oikeusvaltion edistämiseksi, sovittelujärjestelmien vahvistamiseksi, oopiumin tuotannon lopettamisen varmistamiseksi, vahvojen valtiorakenteiden kehittämiseksi ja Afganistanin integroimiseksi täysimääräisesti kansainväliseen yhteisöön sekä Al-Qaidan karkottamiseksi maasta. Meidän on osoitettava kunnioitusta liittouman joukkojen kaikille mies- ja naissotilaille, jotka ovat menettäneet henkensä puolustaessaan vapautta, ja ilmaistava osanottomme heidän perheilleen samoin kuin kaikkien viattomien afganistanilaisuhrien perheille.
Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Afganistanin tilanne on edelleen huolestuttava. Länsiliittouma syöksi talibanit vallasta lähes 10 vuotta sitten, mutta rauha ja kukoistus ovat edelleen kaukana Afganistanin arkitodellisuudesta. Maassa vuosien ajan sovellettu strategia on väärä, ja sitä on muutettava. Unionin on puolustettava näkemyksiään asiasta ja otettava huomioon Yhdysvaltojen sotilaspoliisin epäonnistuminen alueella. Joukkomme ovat pattitilanteessa, eikä nykyisissä olosuhteissa ole toivoa ulospääsystä. Näistä syistä kannatin parlamentin päätöslauselmaa, jossa vaaditaan uutta Afganistania koskevaa strategiaa. Tähän asti noudatettua järjestelmää on muutettava. Meidän on puututtava korruptioon ja tuhlaukseen, jotta kansainvälinen apu voi vihdoin täyttää tehtävänsä. Rauha saavutetaan kansalaistoiminnan avulla. Liittouman on valvottava näitä varoja tarkemmin. Toisaalta meidän on lakattava puuttumasta Afganistanin asioihin. Afganistanin hallituksen on annettava vapaasti löytää oma tapansa elää kaikkien Afganistanin yhteiskunnan muodostavien ryhmien kanssa. Kehityksen tie on vielä pitkä, emmekä saa vaarantaa tätä haurasta tasapainoa.
Nikolaos Chountis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Äänestin tyhjää Afganistania koskevaa uutta strategiaa käsittelevää mietintöä koskevassa äänestyksessä. Mietinnössä on todellakin useita myönteisiä näkökohtia, ja siinä tunnustetaan nykyisen tilanteen erittäin valitettavat piirteet ja kansainvälisen yhteisön, erityisesti Naton, EU:n ja jäsenvaltioiden, vastuu, sillä nämä ovat osallisina monin tavoin Afganistanin sodassa ja maan "jälleenrakennuksen hoitamisessa". Mietinnössä myös korostetaan sitä, että raha ja kansainvälinen apu eivät saavuta Afganistanin kansalaisia. Siinä myös tuodaan esiin, miten kielteistä ja järjetöntä on jatkaa ulkomaalaisten joukkojen läsnäoloa Afganistanissa, kun otetaan huomioon, että ihmisuhreihin liittyvän näkökohdan lisäksi asiakirjassa todistetaan, että tilanne on huonontunut afganistanilaisten köyhyyden, naisten oikeuksien kunnioittamisen, oopiuminviljelyn jatkuvan lisääntymisen ja jopa sen osalta, että Yhdysvaltojen käyttämä yksityinen turvallisuusjärjestelmä on mahdollistanut mafiaorganisaatioiden syntymisen ja korruption. Valitettavasti alkuperäisen tekstin kanssa ristiriidassa olevat konservatiivien tarkistukset ovat kuitenkin muuttaneet tekstiä. Siinä suhtaudutaan myönteisesti "uuteen kapinallisten vastaiseen politiikkaan", hyväksytään presidentti Obaman aikataulu, kehotetaan EU:ta samaistumaan enemmän Natoon ja Yhdysvaltoihin ja tunnustetaan joukkojen tehokkuus ja tarve jatkaa niiden alueen turvaamista koskevaa tehtävää.
Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Afganistanin sotilasoperaatio on yhdeksän vuotta käynnistymisensä jälkeen ehkä suurin haaste Euroopan unionille ja sen liittolaisille sekä ulkomaisena operaationa että maailman turvallisuuden kannalta. Totuus on se, että vahvasta – ja keskeytymättömästä – kansainvälisestä läsnäolosta huolimatta Afganistanin turvallisuustilanne on pahentunut viimeisten kymmenen vuoden aikana. Terroristeja tuetaan ja koulutetaan edelleen, ja tämän lisäksi tärkeimmät talousindikaattorit ovat epätyydyttäviä. Tämän vuoksi nyt kansainvälisen yhteisön ja Euroopan unionin tärkeimpänä tavoitteena on edistää vahvan ja vakaan hallituksen luomista, jotta rauhanprosessin tukemista voidaan edelleen jatkaa sikäli kuin seuraavat kolme mietinnössä mainittua edellytystä täyttyvät: (i) Afganistan sitoutuu kieltämään Al-Qaidan toiminnan maassa, (ii) unikonviljely lopetetaan ja huumekauppaa torjutaan sekä (iii) perusihmisoikeuksien kunnioittaminen halutaan varmistaa.
Tässä tilanteessa ja Natossa tehtyjen kansainvälisten sitoumusten mukaisesti sotilaallista läsnäoloa Afganistanissa pitäisi asteittain vähentää, ja samalla olisi jatkettava rauhanturvaamisen ja turvallisuuden tukemista kansainvälisesti operaation päättymisen jälkeistä vakautta ajatellen.
Carlo Fidanza (PPE) , kirjallinen. – (IT) Tämä mietintö on ehkä paras kompromissi, johon Afganistania koskevasta uudesta Euroopan unionin strategiasta voidaan tällä hetkellä päästä. Tämä on osittain niiden Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ryhmän esittämien monien ja ratkaisevien tarkistusten ansiota, joilla vähennettiin mietinnön ideologisuutta ja lisättiin sen käytännöllisyyttä. Tarkistusten ansiosta mietinnössä voidaan myös tunnistaa yhdeksän vuotta Afganistanin alueella toteutetuissa operaatioissa ilmenneet heikot kohdat ja nähdä myös ne myönteiset asiat ja kehityslinjat, joiden avulla voidaan tehostaa kansainvälisen yhteisön läsnäoloa ja edistää itsemääräämisoikeuden antamista kokonaisuudessaan Afganistanin viranomaisille.
Yksinomaan sotilaalliset toimet eivät voi olla riittäviä, se on totta. Ne ovat kuitenkin välttämättömiä, jotta taliban-ryhmiä voidaan heikentää ja jotta ne saadaan katkaisemaan kaikki yhteytensä Al-Qaidaan ja istumaan sen vuoksi neuvottelupöytään. Siviiliväestöön kohdistuvien joukkosurmien ennaltaehkäisy on tietenkin edelleen ensisijaisena tavoitteenamme, mutta meidän on sallittava itsellemme miehittämättömien tiedustelukoneiden käyttö, sillä ne tuottavat hyviä tuloksia Pakistanin rajan läheisyydessä olevilla alueilla.
Sitoutumista Euroopan unionin Afganistanissa toteuttamaan poliisioperaatioon (EUPOLiin) on vahvistettava, jotta voidaan jatkaa sellaisten poliisivoimien kouluttamista, jotka pystyvät pitämään yllä yleistä järjestystä. Tuomareiden ja viranomaisten kouluttamista on tehostettava, jotta voidaan edelleen vahvistaa Afganistanin toimielimiä, vähentää korruptiota ja luoda edellytykset Afganistanin palauttamiselle afganistanilaisille.
Joe Higgins (GUE/NGL), kirjallinen. – (EN) Mietinnössä tuodaan esiin monia Afganistanissa kohdattuja ongelmia. Mietinnössä suhtaudutaan kriittisesti Naton ja Yhdysvaltojen miehitykseen ja ihmisoikeusloukkauksiin Afganistanissa, etenkin lisääntyneeseen naisten alistamiseen ja köyhyyden lisääntymiseen. Sotaa vastustavat liikkeet ovat varoittaneet näistä ongelmista sodan alusta lähtien. Äänestin kuitenkin tyhjää, koska en voinut kannattaa sitä, että mietinnössä kannatetaan miehitystä ja Obaman hallituksen lisäjoukkojen lähettämistä. Äänestin tyhjää niistä tarkistuksista, joissa Afganistanin valtiolle pyydetään lisää tukea. Kannatan Afganistanin kansan itsemääräämisoikeuden kunnioittamista, mutta Karzain hallitus on turmeltunut eikä se edusta Afganistanin kansalaisten enemmistön etuja. Vaadin, että pienviljelijät, työläiset ja köyhät afganistanilaiset valvovat demokraattisesti kaikkea apua. Panen merkille sen, että mietinnössä osoitetaan kunnioitusta tavallisille sotilaille, jotka ovat menettäneet henkensä, ja Afganistanin kansalaisille, jotka ovat tämän sodan uhreja. En voi kuitenkaan hyväksyä toteamusta, että sotilaat kuolivat "puolustaessaan vapautta". Tätä sotaa käydään suurimpien imperialististen valtojen etujen nimissä eikä tavallisten ihmisten etujen nimissä.
Anneli Jäätteenmäki (ALDE), kirjallinen. – (FI) Mihin rahamme katoavat Afganistanissa? Olen tyytyväinen päätöslauselmaesitykseen Afganistania koskevasta uudesta strategiasta. Mietintö tuo erinomaisesti esiin lukuisat Afganistania koskevat ongelmat.
Afganistaniin ei ole olemassa sotilaallista ratkaisua, minkä mietintö myös toteaa. Jos sotilaat eivät ole pystyneet tuomaan rauhaa Afganistaniin, niin sitä ei ole tehnyt myöskään meidän sinne antamamme raha. Mietinnössä todetaankin, että Afganistanille kanavoitiin vuosina 2002–2009 yli 40 miljardia Yhdysvaltain dollaria kansainvälistä apua. Tästä 40 miljardin dollarin summasta Afganistanin hallitukselle päätyi vain 6 miljardia, ja loput 34 miljardia dollaria kanavoitiin maahan muuta kautta. Tästä avusta 70–80 prosenttia ei koskaan saapunut tarkoitetuille avunsaajille, Afganistanin kansalle.
Tämän lisäksi Afganistanin sodan kustannukset olivat vuosina 2001–2009 yli 300 miljardia Yhdysvaltojen dollaria. Nämä valtavat summat eivät siis hyödytä afganistanilaisia, vaan esimerkiksi aseteollisuutta, palkkasotilaita ja kansainvälisiä yrityksiä, jotka pääsevät hyötymään Afganistanissa käytetystä rahasta. Onkin tärkeää, että mietintö tuo nämä epäkohdat esille.
Sandra Kalniete (PPE) , kirjallinen. – (LV) Kannatan täysin mietinnössä sitä, että siinä vaaditaan toimenpiteitä Afganistanin jälleenrakentamiseksi ja parannusta maan ihmisoikeustilanteeseen. On myönnettävä, että turvallisuustilanne Afganistanissa on nykyisin paljon parempi kuin yhdeksän vuotta sitten. Ihmiset elävät vapaammassa yhteiskunnassa, tytöillä on mahdollisuus käydä koulua, ja lääkintäpalvelujen saatavuus on parempi kuin taliban-hallinnon aikana. On kuitenkin vielä vakavia ongelmia, joiden ratkaisemisessa ei ole edistytty. Näin voidaan sanoa erityisesti huumeiden vastaisesta sodasta, kuten mietinnössä perustellusti painotetaan. Asiantuntijoiden mukaan 92 prosenttia maailman oopiumista on peräisin Afganistanista, josta se leviää ympäri maailmaa, myös Euroopan unioniin. Meidän on otettava huomioon, että oopiumiunikon viljely muodostaa merkittävän tulonlähteen maaseudulla, jossa muita elinkeinomuotoja on vaikea löytää. Tämän vuoksi oopiumiunikkoviljelmien tuhoaminen tarjoamatta vaihtoehtoisia elinkeinomuotoja ei ole tehokas ratkaisu.
Afganistanin hallituksen on hyödynnettävä määrätietoisemmin kansainvälistä apua pienten yritysten ja maatalouden kehittämiseen niillä alueilla, joilla oopiumiunikkoa nykyisin viljellään. Euroopan unioni on investoinut Afganistanin jälleenrakentamiseen merkittävällä tavalla, mutta työtä on vielä paljon. Kaikkein tärkeintä on taata turvallisuus. Haluan korostaa, että ennenaikainen joukkojen vetäminen Afganistanista olisi vaaraksi paikallisväestölle ja uhka demokraattiselle maailmalle, mutta tämän lisäksi se myös tuhoaisi kaiken sen hyvän, mitä Afganistanissa on saavutettu. Ihmiset ovat maksaneet Afganistanissa korkean hinnan rauhasta, emmekä saa tuottaa heille pettymystä.
David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Esittelijä päätti keskittyä yksinomaan seuraavaan neljään alueeseen, joilla hän uskoo, että kohdennetuilla toimenpiteillä saadaan todellista muutosta aikaan: kansainvälinen apu, äskettäin käynnistetyn rauhanprosessin vaikutukset, poliisikoulutuksen vaikutukset ja oopiumiviljelmien tuhoaminen. Vaikken kannatakaan kaikkia hänen johtopäätöksiään, äänestin tämän asiakirjan puolesta, joka tuo harkitun ja hyödyllisen lisän Afganistania koskevaan keskusteluun.
Mario Mauro (PPE), kirjallinen. – (IT) Afganistania koskevaa uutta strategiaa käsittelevää mietintöä on pidettävä kokonaisuudessaan myönteisenä, joten äänestän sen puolesta. Afganistanissa jäljellä olevia suuria ongelmia, joista jokainen on erilainen ja erittäin tärkeä tämän Lähi-idän maan tulevaisuuden kannalta, on lähestyttävä uudella tavalla määrittelemällä painopisteet eri tavoin kuin tähän asti on tehty.
Tärkein kysymys – kuten pian äänestettävässä mietinnössä asianmukaisesti todetaan – on se, että "Afganistanissa ei voida saavuttaa vakautta ja rauhaa ennen kuin valtio ensin takaa kansalaistensa turvallisuuden omalla vastuullaan". Tältä osin toivon, että esittelijä harkitsee uudelleen kohtaa, jossa hän puhuu miehittämättömien tiedustelukoneiden käyttämisestä, esimerkiksi suullisen tarkistuksen muodossa.
Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Mietinnössä maalataan katastrofaalinen kuva Naton johtaman Afganistanin sodan seurauksista, sodan, johon EU on osallistunut ja jota se on myös tukenut. On valitettavaa, ettei mietinnössä tuomita itse sotaa ja että siinä emmitään, olisiko Naton joukot pidettävä maassa vai ryhdyttävä vetämään niitä pois. Tästä huolimatta, kun otetaan huomioon kaikki tärkeä tekstiin sisältyvä kritiikki, äänestän tyhjää.
Willy Meyer (GUE/NGL), kirjallinen. – (ES) Yksi tärkeimmistä syistä, miksi en kannattanut mietintöä, on se, että siinä sekä ehdotetaan EU:n joukkojen välitöntä pois vetämistä että "pidetään myönteisenä ja tuetaan" EU:n toiminnan vahvistamista koskevia suunnitelmia. Lisäksi siinä kyseenalaistetaan tuskin lainkaan kansainvälisten turvallisuusjoukkojen (ISAF) roolia ja vakavia ihmisoikeusloukkauksia. Olen tyytyväinen siihen, että mietinnössä on kenraali Stanley McChrystalin lausunto, jossa hän toteaa, ettei Afganistanissa oleva Al-Qaidan läsnäolo ole niin laajaa, että se edellyttäisi joukkojen lähettämistä maahan. Myös se on mielestäni myönteistä, että mietinnössä vaaditaan poliisikoulutuksen siirtämistä mahdollisimman pian pois yksityisiltä toimeksisaajilta ja että johdanto-osan kappaleessa todetaan, ettei Afganistanin sodalle ole selkeää ratkaisua näköpiirissä tähänastisen militarismin ja sodanlietsonnan vuoksi. En kannattanut mietintöä, koska luja ja johdonmukainen sitoutumiseni rauhaa edistäviin arvoihin saa minut kritisoimaan tätä mietintöä, jonka henki ja painopiste ovat täydellisessä ristiriidassa EU:n ulkopolitiikan ja ulkosuhteiden demilitarisoimistarpeen kanssa.
Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Yleisesti ottaen esittelijä on tunnistanut Afganistanin tilanteen varsin hyvin. Hän tietää, että resursseja ja joukkoja käytetään Afganistanissa täysin väärin ja että lisäresurssit ja -joukot eivät muuta tätä tilannetta millään tavoin. Hän on ymmärtänyt oikein, että liittoutuman läsnäolo ja halveksiva käyttäytyminen on tärkein syy siihen, ettei paikallinen väestö hyväksy sitä lainkaan. Hän tietää myös, ettei demokratiaa ja länsimaisia arvoja voida tyrkyttää afganistanilaisille. Esittelijää on kuitenkin kritisoitava siitä, että hän jankuttaa esimerkiksi naisten oikeuksien kaltaisista asioista, jotka ovat toki tärkeitä mutta joiden tilannetta ei voida missään tapauksessa hyväksyä paikallisella tasolla ja jotka tekevät näin ollen koko rauhanprosessista yhä epätodennäköisemmän.
Lisäksi esittelijä vaatii lisää joukkoja ja resursseja Afganistaniin, vaikka myöntääkin niiden kielteiset vaikutukset. Olen vakuuttunut siitä, että Afganistanin konflikti on epäoikeudenmukainen sota ja että maan jatkuvasta miehityksestä ei ole mitään hyötyä Euroopan unionille eikä myöskään itse Afganistanille. Euroopan unionin ensimmäinen puolustuslinja ei ole Hindu Kushissa. Tästä syystä äänestin mietintöä vastaan.
Franz Obermayr (NI), kirjallinen. – (DE) Niiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden, jotka taistelevat Yhdysvaltain rinnalla Afganistanin sodassa, olisi vedettä joukkonsa pois tästä maasta mahdollisimman pian. Pian Afganistanin sota on kestänyt yhdeksän vuotta, eikä turvallisuustilanne näytä vieläkään parantuneen yhtään. Päinvastoin islamistinen taliban-liike vahvistuu. Euroopan unioni tuhlaa resurssejaan sen sijaan, että toimittaisi niitä sinne, missä niitä tarvitaan kiireellisesti, esimerkiksi EU:n rajalle Balkanilla. On vaikea ymmärtää, mitä Euroopan unionin etuja Hindu Kushissa oikein puolustetaan. Näyttää siltä, ettei päällimmäisenä huolena ole länsimaalaisen demokratiamallin juurruttaminen Afganistaniin, kuten yhdysvaltalaiset väittävät. Sen sijaan taloudelliset edut ovat keskeisessä asemassa varsinkin sen vuoksi, että New York Times -lehden mukaan Afganistanin maaperän arvioidaan kätkevän noin miljardin Yhdysvaltain dollarin arvosta luonnonvaroja. Totta kai EU:n on autettava yhdysvaltalaisia yhtiöitä hyödyntämään näitä rikkauksia ilman häiriöitä. Tästä syystä äänestin mietintöä vastaan.
Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Mietintö Afganistania koskevasta uudesta strategiasta laadittiin ulkoasiainneuvoston kokouksen jälkeen. Tässä kokouksessa keskusteltiin siitä, miten edetä Afganistania ja Pakistania koskevan EU:n toimintasuunnitelman täytäntöönpanossa, ja esitettiin ensimmäinen puolivuosittainen täytäntöönpanokertomus.
Kannatan täysin strategiaa, jolla pyritään suojelemaan väestöä ja jälleenrakentamaan alueita, joilla turvallisuus on taattu, sekä poliittisia ratkaisuja, joissa kaikki asianomaiset osapuolet kutsutaan neuvotteluihin. Olen tyytyväinen tavoitteeseen, että vastuu siirretään vähitellen Afganistanin joukoille vuoteen 2014 mennessä.
Kannatan varauksetta parlamentin komissiolle esittämää kehotusta varmistaa täydellinen avoimuus, kun Afganistanin hallitukselle, kansainvälisille järjestöille ja paikallisille kansalaisjärjestöille myönnetään taloudellista tukea. Vain avoimen järjestelmän avulla voimme säilyttää tuen johdonmukaisuuden ja onnistua Afganistanin jälleenrakentamisessa ja kehittämisessä, mikä on perimmäisenä tavoitteenamme.
Crescenzio Rivellini (PPE), kirjallinen. – (IT) Haluan onnitella Pino Arlacchia. Tänään hyväksytyssä mietinnössä ehdotetaan, että Afganistania koskevan EU:n uuden strategian pitäisi perustua seuraavaan neljään tekijään: Karzain hallituksen, talibanien ja muiden kapinallisryhmien välisten rauhanneuvottelujen täydelliseen tukemiseen, Afganistanin poliisivoimien kattavaan koulutussuunnitelmaan, oopiumiviljelmien tuhoamiseen ja kansainvälisen avustusskandaalin pysäyttämiseen, sillä 80 prosenttia avusta katoaa matkalla avunantajamaista Afganistaniin. Viimeksi mainitun tekijän osalta todetaan, että kansainvälinen apu Afganistanille päätyy käytettäväksi lahjuksina ja "laillisen korruption" muotoina sekä varastettavaksi, usein vihollisen rahoittamista varten.
Vuodesta 2002 alkaen yksinomaan EU on käyttänyt 8 miljardia euroa tähän piinattuun maahan, ja siitä huolimatta lapsikuolleisuus on kasvanut, lukutaito heikentynyt ja köyhyysrajan alapuolella elävien ihmisten määrä on kasvanut 130 prosenttia ainoastaan viimeisten kuuden vuoden aikana. Parantaakseen puuttuvaa koordinointia ja viestintää kansainvälisten avunantajien välillä EU aikoo perustaa kaikkea EU:n antamaa apua koskevan keskitetyn tietokannan ja osoittaa varat suoraan tiettyihin hankkeisiin, joita toteutetaan yhdessä Afganistanin viranomaisten kanssa.
Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Tänään hyväksytty mietintö perustuu laajoihin kuulemisiin Afganistanin tilanteesta ja maan suhteista kansainväliseen yhteisöön, joita esittelijä on toteuttanut kuluneen puolen vuoden aikana selvittääkseen, miksi Afganistanissa on saatu niin vähän aikaan niistä valtavista rahasummista ja ponnistuksista huolimatta, joita kuluneiden yhdeksän vuoden aikana uhrattu. Toivon ja todellisuuden välinen kuilu Afganistanissa on nyt syvempi kuin koskaan, ja tämän on oltava lähtökohtana maata koskevalle uudelle EU:n strategialle. Mietinnössä keskitytään yksinomaan neljään alueeseen, joihin kohdennetuilla toimilla voidaan saada todellista muutosta aikaan: kansainväliseen apuun, äskettäin käynnistetyn rauhanprosessin vaikutuksiin, poliisikoulutuksen vaikutuksiin ja oopiumiviljelmien tuhoamiseen.
Geoffrey Van Orden (ECR), kirjallinen. – (EN) Mietinnössä on joitakin hyödyllisiä viittauksia Naton/ISAFin operaatioon, lukutaidottomuuteen ja naisten huonoon kohteluun liittyviin vakaviin ongelmiin, paikalliseen korruptioon ja uusien ajatusten tarpeeseen. Tämä olisi voinut riittää. Mietinnössä ei kuitenkaan voitu vastustaa kiusausta kritisoida jatkuvasti liittoutumaa ja sanattomasti myös Yhdysvaltoja. Siinä yritetään löytää keinoja EU:n roolin vahvistamiseksi. Siinä puhutaan EU:n rahoituksen lisäämisestä, kun maassa selvästikään ei tarvita lisää rahaa vaan parempaa valvontaa ja jo annettujen valtavien summien hyödyntämistä. Sen vuoksi ECR-ryhmä äänestää tyhjää.
Laima Liucija Andrikienė (PPE), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska uskon, että tällä asiakirjalla Euroopan parlamentti vahvistaa rooliaan suhteissaan komissioon. Yhdyn ulkoasiainvaliokunnan lausuntoon siitä, että parlamentin on erittäin tärkeää voida käyttää valtaoikeuksiaan täysimääräisesti ja oikeaan aikaan ja että komissio tiedottaa aktiivisesti parlamentille kaikista ehdotuksista toimenpiteiksi, tarkistetuista ehdotuksista toimenpiteiksi sekä lopullisista ehdotuksista toimenpiteiksi, jotka se aikoo hyväksyä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 291 artiklan mukaisesti. Artiklassa määrätään, että jos unionin oikeudellisesti velvoittavat säädökset edellyttävät yhdenmukaista täytäntöönpanoa ja jos täytäntöönpanovaltaa siirretään komissiolle, komission täytäntöönpanovallan käytön valvonta on yksinomaan jäsenvaltioiden vastuulla. Mielestäni parlamentilla pitäisi olla mahdollisuus osallistua ulkoisten rahoitusapuvälineiden puitteissa hyväksyttävien täytäntöönpanosäädösehdotusten sisällön määrittelyyn johtavaan prosessiin, kun otetaan huomioon ulkoisten rahoitusapuvälineiden puitteissa hyväksyttävien täytäntöönpanosäädösten erityisluonne ja poliittinen arkaluonteisuus sekä yhdenmukaisuuden noudattaminen demokraattista valvontaa koskevan vuoropuhelun myötä vakiintuneen käytännön kanssa.
Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Euroopan unionin organisaatiossa komission rooli muistuttaa tavallisen valtion hallituksen roolia. Komissiolla on lainsäädännöllinen aloiteoikeus mutta myös asetusten, direktiivien ja päätösten täytäntöönpanovalta. Tämän vuoksi komission voidaan katsoa olevan unionin täytäntöönpanoelin. Sillä on valtuudet, joiden avulla se voi ryhtyä toimenpiteisiin tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen annettujen asiakirjojen täytäntöön panemiseksi. Samoin kuin säännösten ja yleiskirjeiden on Ranskassa oltava voimassa olevan lainsäädännön mukaisia, myöskään komission täytäntöönpanotoimet eivät ole EU:n lainsäädännöstä riippumattomia. On kuitenkin mahdollista, että harjoittaessaan tätä varsin luonnollista täytäntöönpanovaltaansa komissio ylittää valtuutensa useimmiten kuitenkin sitä tarkoittamatta. Demokraattisista syistä on muiden EU:n toimielinten tehtävä valvoa komission toimintaa, jotta vallanjakoa noudatetaan. Tästä syystä kannatin äänestyksessä tätä ehdotusta asetukseksi yleisistä periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä.
David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) En voinut äänestää tämän mietinnön puolesta, koska osa Euroopan parlamentin kovalla työllä saavuttamasta uudesta toimivallasta kansainvälisen kaupan alalla uhrataan siinä neuvoston kanssa tehdyn täytäntöönpanovaltaa muilla aloilla koskevan sopimuksen tarkoituksenmukaisuuden hyväksi.
Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Komission ehdotus on keskitetty hyökkäys demokratiaa vastaan. Mietinnössä tyydytään muuttamaan asiakirjaa tuomitsematta todella tätä tosiasiaa. Komissio on ainoa virkamiesryhmä maailmassa, joka jää hallituksensa (neuvoston) valvonnan ulkopuolelle. Äänestän tätä viimeisintä autoritaarista toimenpidettä vastaan.
Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Euroopan unionissa on aina pyritty keskittämään valvontaa. Nämä pyrkimykset ovat näköjään viime aikoina lisääntyneet samaan tahtiin byrokratian kanssa kaikista päinvastaisista väitteistä huolimatta. Jäsenvaltioiden on voitava jatkossakin päättää siitä, mitä valtuuksia ne haluavat antaa EU:lle ja/tai komissiolle. Tätä ei voida muuttaa Euroopan unionin tuomioistuimen päätöksillä, joissa tuomioistuin näyttää noudattaneen keskusjohtoisen valtion periaatetta jo vuosien ajan. Myöskään Lissabonin sopimusta ei voida hyödyntää tähän tarkoitukseen, eikä tällaisiin tavoitteisiin voida pyrkiä käyttämällä tekosyynä kriisinhallintaa. Teoriassa toissijaisuusperiaate hyväksytään selvästi. Käytännössä periaate jätetään kuitenkin usein huomiotta tai sitä väistellään. Äänestin mietinnön puolesta, sillä pohjimmiltaan siinä vastustetaan tätä suuntausta.
Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Saavutettu kompromissi tarkoittaa, että kauppapolitiikka, myös kaupan suojatoimet, voidaan sisällyttää komitologiamenettelyjen piiriin. Tämä lähestymistapa on täysin yhdenmukainen sekä Lissabonin sopimuksen hengen että sen kirjaimen kanssa. Kannatan erityisesti tarvetta vahvistaa päätöksenteko- ja täytäntöönpanoprosessia tarjoamalla komissiolle tarvittavat välineet Euroopan unionin, jäsenvaltioiden ja kaikkien taloudellisten toimijoiden yhteisen edun nimissä. Kannatan periaatetta, että komissio hyväksyy lopulliset polkumyynti- tai tasoitustoimenpiteet ja että jäsenvaltiot tekevät päätöksen määräenemmistöllä.
Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Mietintö ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, perustuu Lissabonin sopimukseen sisältyviin täytäntöönpanosäädöksiä koskeviin uusiin sääntöihin.
Tämä on arkaluonteinen asia etenkin maataloutta ja kalastusta koskevien kysymysten osalta. Nykyisessä komiteamenettelyyn perustuvassa järjestelmässä suurin osa säädöksistä koskee yhteistä maatalouspolitiikkaa.
Lissabonin sopimuksen voimaantulon myötä komiteamenettelysäännökset on korvattava SEUT-sopimuksen 290 ja 291 artiklassa tarkoitetuilla delegoiduilla säädöksillä ja täytäntöönpanosäädöksillä.
Voimassa olevan lainsäädännön mukauttaminen Lissabonin sopimuksen määräyksiin on erittäin tärkeää erityisesti – maatalous- ja kalastuspolitiikan kaltaisilla – politiikan aloilla, joilla ei ole sovellettu yhteispäätösmenettelyä.
Vain Euroopan parlamentin ja neuvoston olennaisesti muuttaman uuden lainsäädännön kokeilu käytännössä voi näyttää, parantaako valittu suunta EU:n politiikan tehokkuutta ja täytäntöönpanoa.
Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Yleisesti ottaen kaikki poliittiset ryhmät ottivat tämän mietinnön hyvin vastaan, ja valiokunnan esittämät tarkistukset kuvastavat neuvoston ja komission kanssa saavutettua yhteisymmärrystä, jonka pohjalta sopimukseen päästään ensimmäisessä käsittelyssä. Ryhmämme kannattaa tätä yhteisymmärrystä.
Laima Liucija Andrikienė (PPE), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska pysyvää kriisimekanismia euroalueen rahoitusvakauden turvaamiseksi tarvitaan. Euroopan vakautusmekanismin ja/tai Euroopan valuuttarahaston on perustuttava yhteisvastuun periaatteeseen, sille on luotava tiukat ehdolliset säännöt ja sitä on rahoitettava muiden lähteiden ohella sakkomaksuilla, joita määrätään jäsenvaltioille liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn tai ylivelkaantumiseen tai liialliseen epätasapainoon liittyvien toimenpiteiden tuloksena. Mielestäni on myös tärkeää, että pysyvän kriisimekanismin rahoitus perustuu "saastuttaja maksaa" -periaatteeseen, mikä tarkoittaa sitä, että niiden jäsenvaltioiden, jotka aiheuttavat alijäämänsä ja velkataakkansa vuoksi suurempia riskejä, on osallistuttava muita suuremmalla osuudella mekanismin rahoitukseen. Nämä rangaistukset olisivat yksi keino välttää euroalueen maissa sellaisia rahoitus- ja talouskriisejä, jollainen syntyi muutama kuukausi sitten Kreikassa ja joka jatkuu edelleen.
Charalampos Angourakis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Työntekijöiden, itsenäisten ammatinharjoittajien ja pienviljelijöiden vastainen taistelu on porvarihallitusten ja EU:n strateginen valinta, jolla ne tukevat pääoman tuottavuutta. Velka ja alijäämä ovat vain tekosyitä. Kaikkia euroalueen ja EU:n jäsenvaltioiden hallituksia kehotetaan jouduttamaan EU:n, EKP:n ja IMF:n koordinoimien entistä julmempien ja raaempien sekä työvoiman ja ruohonjuuritason etujen vastaisten toimenpiteiden hyväksymistä ja soveltamista. Huippukokouksessa luodaan "tukijärjestelmä", joka on pohjimmiltaan konkurssijärjestelmä. Resursseja ja yksityisen pääoman osallistumista koskevalla keskustelulla hämätään työntekijöitä. Tavoitteena on varmistaa, ettei rahavalta romahda. Pääomavalta lisää markkinoiden näkyvyyttä yhteisön mekanismien rajattomalle sääntelijälle ja muuttaa Lissabonin sopimusta tähän suuntaan turvatakseen voittonsa käyttämällä hyväksi työntekijöitä ja ryöstämällä heidän tuottamansa rikkaudet. Meille tyrkytetään parempaa taloushallintoa, jotta voidaan hallita kapitalistisia uudelleenjärjestelyjä ja lisätä työntekijöiden elämään ja oikeuksiin puuttumista. Tämän pääoman ja rahavallan murskaavan hyökkäyksen edessä tarvitaan kiireellisesti ruohonjuuritason laajempaa järjestäytymistä, jotta voimasuhteita voidaan muuttaa radikaalisti ruohonjuuritason liittouman eduksi, löytää ulospääsy EU:sta sekä saavuttaa ruohonjuuritason valta ja ruohonjuuritason talous.
Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Torstaina 16. joulukuuta 2010 valtioiden ja hallitusten päämiehet päättivät säilyttää taloudelliset yhteisvastuumekanismit, jotka otettiin käyttöön muutama kuukausi sitten kriisiin vastaamiseksi. Tällä tavoin varmistetaan koko euroalueen vakaus siinä tapauksessa, että yksi tai useampi euroalueen jäsenvaltio ajautuu ongelmiin. Rahoitustukea myönnetään kuitenkin tiukoin ehdoin, mikä on mielestäni välttämätöntä. Parlamentin päätöslauselman tavoin olen tyytyväinen tähän jäsenvaltioiden sitoumukseen, joka on osoitus todellisesta eurooppalaisesta yhteisvastuusta. Vankkumaton yhteisvastuu on tällä hetkellä paras vastaus, jonka voimme antaa markkinoille.
Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Tänä vuonna tehtiin tärkeitä päätöksiä, joiden tavoitteena on luoda EU:n talouden ohjausta ja hallintaa sekä rahoitusvalvontaa koskeva kehys. EU perustaa järjestelmäriskikomitean, joka vastaa rahoitusjärjestelmän makrotason vakauden valvonnasta, jotta voidaan välttää finanssialan häiriöiden leviäminen laajemmalle ja edistää sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa ja varmistaa näin, että rahoitusala edistää talouskasvua kestävällä tavalla. Hyväksyn ehdotuksen, jolla perustetaan pysyvä Euroopan vakautusmekanismi ja vahvistetaan näin talouden ohjausjärjestelmää, jotta voidaan varmistaa toimiva ja tiukka talouden seuranta ja koordinointi ja kohdistaa huomio ennaltaehkäisyyn. Kannatan päätöslauselmassa esitettyä ehdotusta, että euroalueeseen kuulumattomien jäsenvaltioiden olisi voitava osallistua tällaisen mekanismin perustamiseen ja niillä olisi oltava mahdollisuus saada tarvittaessa taloudellista tukea.
Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän Euroopan parlamentin päätöslauselman puolesta, jossa käsitellään jäsenvaltioiden tarvetta perustaa pysyvä kriisimekanismi koko euroalueen rahoitusvakauden turvaamiseksi. Välineellä pyritään toimivaan ja tiukkaan talouden seurantaan ja koordinointiin, jossa kohdistetaan huomio ennaltaehkäisyyn ja vähennetään tuntuvasti kriisin syntymisen todennäköisyyttä tulevaisuudessa. Talouspolitiikan nykyisten koordinointiprosessien virtaviivaistamiseksi ja päällekkäisyyksien poistamiseksi ja sen varmistamiseksi, että markkinatoimijat ja kansalaiset kykenevät ymmärtämään EU:n strategiaa, on tarpeen soveltaa entistä yhdennetympiä menettelytapoja ja saada muutoksia päätöksentekomenettelyihin. Olen samaa mieltä siitä, että meidän on tehostettava Euroopan parlamentin osallistumista kriisimekanismia koskeviin lainsäädäntömenettelyihin lisätäksemme näin demokraattista vastuullisuutta sekä hyödynnettävä komission asiantuntemusta, riippumattomuutta ja puolueettomuutta. Koska Euroopan vakautusmekanismi on tarkoitettu täydentämään uutta vahvistettua talouden ohjausjärjestelmää, Euroopan parlamentti kehottaa komissiota esittämään Euroopan keskuspankkia kuultuaan tiedonannon, johon sisältyy pysyvän kriisimekanismin kattava kuvaus.
George Sabin Cutaş (S&D), kirjallinen. – (RO) Äänestin tämän Euroopan parlamentin päätöslauselman puolesta, joka koskee pysyvän kriisimekanismin perustamista euroalueen rahoitusvakauden turvaamiseksi, koska nykyisessä talous- ja finanssikriisissä tällainen mekanismi on välttämätön.
Kannatan päätöslauselmaa myös siksi, että sen mukaan mekanismin on perustuttava yhteisömetodiin, jossa päätöksenteko tapahtuu EU:n tasolla. Koska Euroopan kansantaloudet ovat toisistaan riippuvaisia, pysyvästä kriisimekanismista on hyötyä kaikille jäsenvaltioille, myös niille, jotka eivät ole vielä ottaneet euroa käyttöön.
Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Äänestimme tätä päätöslauselmaa vastaan, koska emme ole samaa mieltä siinä esitetyistä jäsenvaltioiden tämänhetkisiin rahoitusongelmiin liittyvistä kannoista, joissa ei oteta huomioon näiden ongelmien syitä eikä esitetä perustavanlaatuisia toimenpiteitä, joilla ongelmiin voidaan löytää täydellinen ratkaisu. Näitä ratkaisuja ovat seuraavat: vakaus- ja kasvusopimus kumotaan välittömästi, Euroopan keskuspankin yhtiöjärjestystä ja toimintaohjeita tarkistetaan välittömästi, pääoma- ja johdannaismarkkinoiden vapauttaminen lopetetaan välittömästi ja veroparatiisit lopetetaan välittömästi.
Koska Euroopan unioni ei halua ryhtyä mihinkään näistä toimenpiteistä, se valitsee kantoja, jotka eivät pienennä nykyistä ongelmaa juuri lainkaan vaan ovat edelleen vahvasti riippuvaisia rahoitusmarkkinoista ja rikkaista maista.
Päätöslauselmassa vaaditaan myös rangaistuksia jäsenvaltioille, jotka eivät noudata etenkin vakaus- ja kasvusopimuksessa annettuja sääntöjä, mikä pahentaa kokonaistilannetta heikon talouden maissa.
Tämä tarkoittaa sitä, että tärkeimpiä ovat Saksan kaltaisten suurten valtioiden edut ja että paljon mainostetusta yhteisvastuusta on edelleen puutetta.
Jim Higgins, Seán Kelly, Mairead McGuinness ja Gay Mitchell (PPE), kirjallinen. – (EN) Äänestimme yhteistä yhtenäistettyä yhtiöveropohjaa vastaan mutta emme halunneet romuttaa muita tärkeitä näkökohtia tässä mietinnössä. Vaikka kannatamme yleisiä säännöksiä, emme kannata yhteistä yhtenäistettyä yhtiöveropohjaa.
Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (LT) Kannatin näitä päätöslauselmaehdotuksia, koska meidän on perustettava pysyvä kriisimekanismi, joka on uskottava, järeä, kestävä ja teknisiin tosiasioihin perustuva ja joka nojautuu yhteisömetodiin ja varmistaa näin markkinoiden vakauden ja suuremman varmuuden.
Iliana Ivanova (PPE), kirjallinen. – (EN) Äänestin pysyvän kriisimekanismin perustamista koskevan Euroopan parlamentin päätöslauselman puolesta erityisesti sen vuoksi, että talous- ja raha-asioiden valiokunnassa käytyjen keskustelujen aikana siitä poistettiin tekstit, jotka koskivat 25 prosentin yritysverotuksen vähimmäisasteen käyttöönottoa EU:ssa. Kannatan vahvasti ajatusta, että jäsenvaltiot toteuttavat jatkossakin kansallista verotuspolitiikkaa. On erittäin tärkeää säilyttää verokilpailu yhteenkuuluvuutta edistävänä ja EU:n talouskasvua kiihdyttävänä välineenä. Miten muussa tapauksessa hoidamme EU:n kilpailukykyä, jos poistamme yhden parhaista välineistä sen parantamiseksi, ja mitä ratkaisemme, jos yhdenmukaistamme verotuksen selkeästi ilman kaikkien jäsenvaltioiden suostumusta? Kannatan myös ehdotusta, että ne jäsenvaltiot, jotka aiheuttavat alijäämänsä ja velkataakkansa vuoksi suurempia riskejä, maksavat suuremman osuuden kriisimekanismin rahoituksesta, koska tämä varmasti kannustaisi tiukkaan julkisen talouden kurinalaisuuteen ja parantaisi asianmukaisen talous- ja finanssipolitiikan tuottamaa lisäarvoa.
Bogusław Liberadzki (S&D), kirjallinen. – (PL) Olen erittäin huolissani pysyvän kriisimekanismin perustamisesta euroalueen rahoitusvakauden turvaamiseksi. Tämä on erittäin tärkeä asia sekä euroalueeseen kuuluville että muille Euroopan unionin jäsenvaltioille. Yli 150 miljoonaa EU:n kansalaista asuu euroalueen ulkopuolella. Euron vakauttaminen auttaa niitä toteuttamaan euroalueeseen liittymistä koskevat pyrkimyksensä ja saattaa suojella koko järjestelmää tulevalta epävakaudelta. Päätöslauselmassa ei sinänsä ratkaista mitään ongelmaa, mutta se voi antaa vahvan signaalin neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioille. Päätöslauselma antaa äänen parlamentin vahvalle pyrkimykselle vahvistaa unionin lähestymistapaa ja Euroopan yhteisvastuullisuutta. Äänestin päätöslauselman puolesta ja odotan siltä paljon.
David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Olen tyytyväinen tähän päätöslauselmaan ja erityisesti Stephen Hughesin suulliseen tarkistukseen, jossa "kehotetaan Eurooppa-neuvostoa antamaan tarvittava poliittinen signaali, jotta komissio ryhtyisi tutkimaan tulevaa euro-obligaatiojärjestelmää niin, että määritellään selvästi olosuhteet, joissa tällainen järjestelmä olisi edullinen kaikille osallistuville jäsenvaltioille ja koko euroalueelle".
Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Mietinnössä kannatetaan eurooppalaisen mekanismin perustamista rahoitusvakauden turvaamiseksi sekä niitä sosiaalisia leikkauksia, joita tämä tuo mukanaan. Siinä vaaditaan täydellistä yhdenmukaisuutta Kansainvälisen valuuttarahaston säännösten kanssa ja vahvistetaan Euroopan komission jäsenvaltioiden talousarvioita koskevaa valvontavaltaa. Tästä syystä aion äänestää tätä mietintöä vastaan ja myös tuomitsen sen.
Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Tänään esitelty päätöslauselmaesitys, jolla on päällisin puolin uskottava otsikko "Pysyvän kriisimekanismin perustaminen", on itse asiassa EU:n imperialistien epätoivoinen yritys sitoa kaikki jäsenvaltiot yhteen yhteiseen Euroopan kohtaloon periaatteen "yhdessä seisomme, yhdessä kaadumme" mukaisesti. Euro oli alusta lähtien täysin väärin arvioitu rakennelma, joka oli tuomittu epäonnistumaan. Valtioita, joiden kansantaloudet ovat täysin erilaisia, ei voida niputtaa yhden yhteisen valuutan piiriin. Koska tahtoa läheisempään yhdentymiseen tai Euroopan kansojen väliseen veronsiirtoon ei ole, on välttämätöntä purkaa nykyinen rahaliitto ja luoda kovan valuutan unioni. Tästä syystä kannatan, että tämä asia saatetaan loppuun sen sijaan, että sen annetaan hoiperrella katastrofista toiseen. Äänestän näin ollen päätöslauselmaesitystä vastaan.
Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Haluan toistaa sen, mitä sanottiin eilisessä keskustelussa, ja todeta olevani erittäin iloinen tarkistuksen 12 hyväksymisestä, vaikka itse olisin lisännyt vieläkin suoremman viittauksen. Meidän on löydettävä uusia ja innovatiivisia välineitä kriisimekanismin rahoittamiseksi. Laskemalla liikkeeseen euro-obligaatioita kriisimekanismia rahoitettaisiin turvautumalla markkinoilla ulkomaiseen pääomaan ja investointihaluisiin henkilöihin ilman kansallisille talousarvioille aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia. Mekanismi, jota rahoitetaan ainoastaan määräsuhteessa suoritettavilla maksuilla ja joka perustuu yksinomaan varauksiin, rasittaisi suunnattomasti jäsenvaltioita, joiden olisi löydettävä tarvittava käteinen tai pääoma ilman että ne saavat siitä tuottoa tai voittoa. Nykyisen kaltaisessa tilanteessa, jossa jäsenvaltioita pyydetään toisaalta toteuttamaan ankaraa budjettipolitiikkaa alijäämän ja velan vähentämiseksi ja toisaalta maksamaan osuuksia vakautusrahastoon, on olemassa todellinen romahtamisen riski.
Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Päätöslauselmassa muun muassa kehotetaan Eurooppa-neuvostoa selvittämään mahdollisimman pian, mitä perussopimusmuutoksia tarvitaan Euroopan pysyvän vakautusmekanismin luomiseksi. Parlamentti muistuttaa, että se on ollut tyytyväinen talouden vakautusjärjestelmään, jonka avulla varaudutaan valtionvelan takaisinmaksun laiminlyömiseen liittyviin riskeihin ja jossa suunnitelman oikeusperustana on osittain SEUT-sopimuksen 122 artikla. Parlamentti muistuttaa myös, että se on pannut merkille demokratiavajeen ja puutteellisen vastuuvelvollisuuden pelastuspakettia koskevassa neuvoston päätöksenteossa, jossa ei kuultu Euroopan parlamenttia. Parlamentti myös vaatii, että se otetaan lainsäätäjänä mukaan tulevia kriisejä koskevien pelastusehdotusten laatimiseen ja päätöksentekoon ja korostetaan, että rationaalisista ja käytännön syistä sekä demokratian turvaamiseksi talouden ohjausjärjestelmää koskevaa säädöspakettia ei voida erottaa Eurooppa-neuvoston päätöksestä luoda pysyvä kriisimekanismi.
Laima Liucija Andrikienė (PPE), kirjallinen. – (LT) Kannatin äänestyksessä tätä päätöslauselmaa, jossa vaaditaan demokratian palauttamista Norsunluurannikon demokraattiseen tasavaltaan 28. marraskuussa 2010 pidettyjen presidentinvaalien jälkeen. Norsunluurannikon väistyvän presidentin nimittämistä jäsenistä koostuvan perustuslakituomioistuimen laiton päätös muuttaa keskusvaalilautakunnan ilmoittamaa tulosta vastoin sitä lakia, jota perustuslakituomioistuin on velvollinen panemaan täytäntöön, on ristiriidassa Norsunluurannikon kansan vaaleissa ilmaisemaa tahtoa. Päätös on kumottava, koska muutoin maa ei pysty vapautumaan vaalien jälkeisestä poliittisesta pattitilanteesta ja jo nyt raportoidut väkivaltaisuudet lisääntyvät. Norsunluurannikon kansan hyvinvoinnin ja maan rauhan edun nimissä kannatan sitä, että vedotaan Laurent Gbagboon ja kehotetaan häntä väistymään ja luovuttamaan valta Alassane Ouattaralle, jolle äänestäjät antoivat äänensä luottamuksen osoituksena.
Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Monen vuoden ajan Norsunluurannikko oli hyvän dekolonisaation esikuva. Maassa, joka oli uuden itsenäisyyden mallioppilas, tapahtui 1970- ja 1980-luvuilla huomattavaa kasvua. Valitettavasti piilevä poliittinen kriisi on vähitellen heikentänyt Norsunluurannikkoa. Viimeisimmissä presidentinvaaleissa valtaan nousi oppositiojohtaja Ouattara. Väistyvä presidentti Gbagbo ei suostunut luopumaan vallastaan. Tämän jälkeen maa vajosi käsittämättömään kaaokseen. Kaksi puoluetta taistelee vallasta, ja vakavissa välikohtauksissa on kuollut kummankin kannattajia. Äänestin Euroopan parlamentin päätöslauselman puolesta, koska siinä kehotetaan Laurent Gbagboa kunnioittamaan vaalien tulosta ja väistymään välittömästi legitiimin seuraajansa paikalta. Asiakirjassa kannatetaan myös Afrikan unionin toimintaa. Unioni painostaa parhaillaan maata varmistaakseen sen palaamisen demokratian.
Corina Creţu (S&D), kirjallinen. – (RO) Se tapa, jolla Norsunluurannikon presidentinvaalien toinen kierros toteutettiin, on valitettava. Kuolemiin ja tapaturmiin johtaneet väkivaltaisuudet johtivat lopulta kansainvälisten tarkkailijoiden evakuointiin, mikä kyseenalaistaa erittäin vahvasti vaalien oikeellisuuden sekä maassa tapahtuvan kehityksen vaalien jälkeen.
Toivon, että tämä maa, joka oli kerran esikuva demokratialle Afrikan mantereella, onnistuu pääsemään ulos tästä vaaliselkkauksen aiheuttamasta umpikujasta.
Huomattava äänestysaktiivisuus jännitteistä huolimatta on osoitus siitä, että Norsunluurannikon kansalaiset ovat erittäin huolissaan maansa tulevaisuudesta. Sen vuoksi on mielestäni erittäin tärkeää kunnioittaa kansalaisten tahtoa, jonka se on ilmaissut vaaleissa, jotka on peruttu aiemmin kuusi kertaa.
Norsunluurannikolla on mahdollisuus tehdä loppu kymmenen vuotta kestäneestä poliittisesta, sotilaallisesta ja väliaikaista hallitusta koskevasta kriisistä, joka on jakanut maan lojalistien etelään ja kapinallisten pohjoiseen. Ainoa toteuttamiskelpoinen ratkaisu on kunnioittaa äänestäjien tahtoa.
Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Norsunluurannikon tilanne on tuomittava kaikilla tasoilla. On huolestuttavaa huomata, ettei äänestäjien riippumatonta tahtoa kunnioiteta ja että perustuslakituomioistuin estää Norsunluurannikon riippumattoman keskusvaalilautakunnan mukaan vaalit voittanutta presidenttiehdokasta ottamasta virkaansa vastaan. Vaalien toisella kierroksella vapauksia loukattiin vakavasti, puhumattakaan jännittyneestä ja väkivaltaisesta ilmapiiristä, joka johti useiden ihmisten kuolemaan ja loukkaantumiseen. Norsunluurannikon tilanne on kestämätön, perustuslakituomioistuimen asennetta ei voida hyväksyä, ja Laurent Gbagbon vastahakoinen suhtautuminen häviöönsä loukkaa demokratian ja oikeusvaltion periaatteita.
David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Kannatan täysin päätöslauselmaesityksessä esitettyä kehotusta, että Laurent Gbagbon on väistyttävä ja luovutettava valta Alassane Ouattaralle, Norsunluurannikon demokraattisesti valitulle presidentille.
Louis Michel (ALDE), kirjallinen. – (FR) Meillä on velvollisuus varmistaa, että äänestyspaikoilta saatuja tuloksia kunnioitetaan, sillä ne edustavat Norsunluurannikon kansan tahtoa. Norsunluurannikon perustuslakituomioistuimen julistama tulos ei ole kansalaisten tahdon mukainen. Emme voi hyväksyä tätä perustuslain ja demokratian vastaista viivytystä. Norsunluurannikon riippumaton keskusvaalilautakunta ja lähes koko kansainvälinen yhteisö julistivat 28. marraskuuta 2010 Alassane Ouattaran presidentinvaalien oikeutetuksi voittajaksi. Maan ja koko alueen vakauden kannalta on välttämätöntä, että Laurent Gbagbon käyttämästä viivytystaktiikasta tehdään loppu mahdollisimman pian.
Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Norsunluurannikon poliittinen tilanne on äärimmäisen kriittinen. Periaatteessa olen sitä mieltä, ettei Euroopan unionin tehtävä ole toimia maailman poliisina, koska kolmansien maiden on voitava itse päättää kohtalostaan tarvitsematta siihen EU:n tai Yhdysvaltojen siunausta. Tässä tapauksessa vastassamme ei kuitenkaan ole Norsunluurannikon kansalaisten tahto vaan pikemminkin se, että vakiintunut eliitti alistaa kansaa tyrannin ottein. Muutama vuosi sitten Euroopassa oli tilanne, jossa poliittiset voimat, joilla oli käytettävissään riittävät sotilaalliset keinot, pakottivat kansalaiset hyvin arveluttavaan valtiomuotoon. On tärkeää, ettei näitä vallanpitäjiä syöstä asemastaan väkivaltaisin keinoin. On kuitenkin yhtä tärkeää, että näitä henkilöitä painostetaan rauhanomaisin keinoin, jotta heidän olisi vaikea jatkaa epäoikeudenmukaisia menettelyjään. Tästä syystä äänestin päätöslauselmaesityksen puolesta.
Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Päätöslauselman motiivina on Norsunluurannikolla 28. marraskuuta 2010 järjestettyjen presidentinvaalien toisen kierroksen jälkeen syntynyt vakava poliittinen ja institutionaalinen kriisi.
Vaalit, joita Yhdistyneet Kansakunnat ja Euroopan unioni tarkkailivat, toteutettiin yleisesti ottaen tyydyttävällä tavalla. Norsunluurannikon perustuslakituomioistuin kuitenkin hylkäsi riippumattoman keskusvaalilautakunnan julistaman tuloksen, jonka mukaan Ouattara oli voittaja. Tuomioistuin kumosi tuloksen väittäen eräillä alueilla esiintyneen vaalipetoksia ja julisti nykyisen presidentin Laurent Gbagbon vaalien voittajaksi.
Koska demokraattisen legitiimiyden ainoa lähtökohta on yleiset vaalit, joiden tulokset YK on vahvistanut, Euroopan parlamentti kehottaa tässä päätöslauselmassa, jonka puolesta äänestän, Laurent Gbagboa väistymään ja luovuttamaan vallan Alassane Ouattaralle sekä tuomitsee jyrkästi EU:n tarkkailijoihin kohdistuneen uhkailun. Tässä päätöslauselmassa parlamentti suhtautuu myönteisesti neuvoston päätökseen hyväksyä erityistoimenpiteitä niitä henkilöitä vastaan, jotka haittaavat rauhanprosessia ja kansallista sovinnontekoa, ja kannattaa EU:n päätöstä asettaa Laurent Gbagboon kohdistuvia sanktioita.
Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Tämänpäiväisessä äänestyksessä Norsunluurannikon tilanteesta saavutettiin huomattava yksimielisyys. Euroopan parlamentin päätöslauselmassa, joka hyväksyttiin laajalla enemmistöllä, todetaan, että parlamentti pitää demokraattisen legitiimiyden ainoana lähtökohtana yleisiä vaaleja, joiden tulokset YK on vahvistanut, ja kehottaa täten Laurent Gbagboa väistymään ja luovuttamaan vallan Alassane Ouattaralle. Parlamentti kehottaa kaikkia Norsunluurannikon poliittisia ja sotilaallisia voimia kunnioittamaan kansan tahtoa, joka kävi ilmi 28. marraskuuta toteutetun äänestyksen tuloksista, jotka riippumaton vaalilautakunta on ilmoittanut ja YK:n pääsihteerin erityisedustaja vahvistanut. Lisäksi parlamentti pitää hyvin valitettavina Norsunluurannikon presidentinvaalien toisen kierroksen tulosten julistamista edeltäneitä väkivaltaisia yhteenottoja ja ilmaisee syvän myötätuntonsa uhreja ja heidän perheitään kohtaan. Parlamentti pitää valitettavana myös poliittista häirintää ja yrityksiä pelotella riippumattoman vaalilautakunnan jäseniä, jotka viime kädessä viivästyttivät alustavien tulosten julistamista ja haittasivat siten demokraattisen äänestysprosessin asianmukaista läpivientiä.
Sonia Alfano (ALDE), kirjallinen. – (IT) Mielestäni oli hyvä ajatus komissiolta tulla tänään parlamenttiin raportoimaan tammikuussa 2012 voimaan tulevasta varustelemattomien häkkien käyttökiellosta munivien kanojen kasvatuksessa. Täytäntöönpanoa koskevat tiedot eivät ole kovin rohkaisevia, ja sen vuoksi on ryhdyttävä ankariin toimenpiteisiin niitä jäsenvaltioita vastaan, jotka laiskuuttaan eivät ole edistyneet asiassa pitkään aikaan. Näiden häkkien kieltäminen on ollut tiedossa vuodesta 1999 lähtien, ja myöhemmin liittyneet jäsenvaltiot tiesivät varsin hyvin, että niiden on ryhdyttävä tässä asiassa toimiin tarkan aikataulun mukaisesti. Viivästymistä ei voida hyväksyä. Määräaikoja on noudatettava, jotta Euroopan unionin toimet olisivat uskottavia. Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa EU velvoitetaan toteuttamaan politiikkaansa unohtamatta eläinten hyvinvointia tuntevina olentoina. Emme saa aina paeta kilpailukykyä koskevan ongelman taakse, emmekä saa pitää sitä vain määrää ja hintaa koskevana ongelmana vaan myös ennen kaikkea laatuun, ympäristön kestävyyteen ja etiikkaan liittyvänä ongelmana. Kriittisen ja tiedostavan kuluttajan on oltava sen uuden talousmallin ytimessä, jota EU:n on johdettava. Tämän vuoksi toivon, että komissio ryhtyy ripeästi ja päättäväisesti panemaan täytäntöön neuvoston direktiiviä 1999/74/EY suojellakseen sekä eläimiä että kuluttajia.
Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, sillä suosin jonkinasteista joustavuutta niille, jotka ovat jo aloittaneet tämän mukautumisprosessin mutta eivät ole vielä nykyisen kriisin vuoksi pystyneet saattamaan sitä loppuun. Munivien kanojen kasvattaminen varustelemattomissa häkeissä kielletään 1. tammikuuta 2012 alkaen, ja tämä on jatkossa munivien kanojen suojeluun liittyvä vähimmäisvaatimus. Sen vuoksi on tärkeää tietää, että komissio voi osoittaa, millä tavoin jäsenvaltiot ovat edistyneet valmistautumisessaan 1. tammikuuta 2012 voimaan tulevaan munivien kanojen kasvattamista perinteisissä häkeissä koskevaan kieltoon, mihin toimenpiteisiin se ryhtyy niitä jäsenvaltioita vastaan, joiden tuottajat eivät noudata kieltoa, ja mihin toimenpiteisiin se ryhtyy estääkseen mahdollisen kolmansien maiden aiheuttaman epäreilun kilpailun EU:n kananmunamarkkinoilla 1. tammikuuta 2012 alkaen.
Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Vähän yli 10 vuotta sitten Euroopan unioni hyväksyi direktiivin, jonka tarkoituksena oli suojella munivia kanoja niiltä hirvittäviltä kasvatusoloilta, joissa liian monet kasvattajat kanoja pitivät. Monet jäsenvaltiot ovat pyytäneet tarkistamaan direktiiviä, koska alan tilanne on selvästi huonontunut, mikä johtuu rehun hintojen noususta viljamarkkinoilla esiintyvän keinottelun seurauksena. Kieltoa on sovellettava viimeistään vuonna 2012. Kaksi vuotta ennen määräajan päättymistä monet maatilat ovat hyvin kaukana uusien vaatimusten täyttämisestä. Parlamentin päätöslauselmassa komissiota kehotetaan pysymään lujana tässä asiassa. Päätöslauselmassa suhtaudutaan myönteisesti kuulemiseen, jonka komissio on aloittanut alan ammattilaisten kanssa, mutta kehotetaan komissiota kieltäytymään joidenkin tuottajien pyytämästä jatkoajasta. Direktiivi on ollut voimassa jo 10 vuoden ajan.
Marielle De Sarnez (ALDE), kirjallinen. – (FR) 1. tammikuuta 2012 alkaen sellaisten kanojen munia, joita pidetään pinta-alaltaan alle 550 neliösenttimetrin häkeissä, ei enää myydä. Monet tehdaskanalat eivät kuitenkaan vieläkään täytä vaatimuksia. Mikäli osa jäsenvaltioista ei ole valmis noudattamaan kieltoa, munista voi tulla pulaa ja kuluttajahinnat voivat nousta. Tämä johtaisi myös lisääntyneeseen kananmunien tuontiin kolmansista maista, jotka eivät aina noudata eurooppalaisia terveysvaatimuksia. Tämän vuoksi parlamentti on soittanut hälytyskelloja. Tuottajia ja jäsenvaltioita on kehotettu palaamaan ruotuun ja toimimaan nopeasti, ottaen erityisesti huomioon sen, että tähän mennessä heillä on ollut yli 12 vuotta aikaa noudattaa lainsäädäntöä. Tuottajat, jotka ovat jo tehneet investointeja noudattaakseen määräyksiä, ja ulkokanojen kasvattajien on voitava nauttia oikeudenmukaisesta kilpailusta Euroopan unionissa.
Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Esiin otettu kysymys on erittäin tärkeä paitsi eläinten hygienian ja hyvinvoinnin myös sen kannalta, että direktiivin 1999/74/EY sovellettavuus ja tehokkuus on varmistettava, sillä se estää mahdollisia kilpailun vääristymiä. Muissa eläinten kuljetukseen liittyvissä tilanteissa on jo osoitettu, että kun jotkut tuottajat ja jälleenmyyjät eivät sovella eivätkä noudata EU:n sääntöjä, syntyy epäreilua kilpailua ja markkinavääristymiä. Sen vuoksi unionin on kiireellisesti osoitettava pystyvänsä pakkotoimiin, jotta sen direktiivejä sovelletaan ja noudatetaan koko EU:n alueella, niin että markkinat toimivat tehokkaammin ja ilman poikkeamia ja vääristymiä, kun näitä sääntöjä noudatetaan.
Peter Jahr (PPE), kirjallinen. – (DE) Perinteisten kanahäkkien kieltäminen vuonna 2012 on valtava edistysaskel eläinten hyvinvoinnin alalla. Näitä yhtenäisiä vaatimuksia on kuitenkin noudatettava koko Euroopan unionissa, muuten ne ovat hyödyttömiä. On erittäin tärkeää, että puolustamme tätä koko Euroopan unionia koskevaa määräaikaa sekä eläinten että niiden tuottajien edun nimissä, jotka ovat jo investoineet vaihtoehtoisiin tuotantokäytäntöihin. Voidaksemme luoda tasa-arvoista kilpailua, komission on varmistettava, ettei Euroopan unionin markkinoille päästetä kananmunia, joita ei ole tuotettu oikein. Kuluttajien on ainakin voitava tunnistaa ne kananmunat ja munatuotteet, jotka on tuotettu EU:n vaatimusten mukaisesti. Kun parlamentti päätti tästä kiellosta, puhuin Saksan liittopäivillä eläinten hyvinvoinnin puolesta kristillisdemokraattien edustajana. Silloin puolustin päätöslauselmaa, koska sitä oli tarkoitus soveltaa kaikkialla Euroopan unionissa. Odotan komission ryhtyvän asianmukaisiin toimenpiteisiin varmistaakseen, että määräaikaa noudatetaan kaikissa jäsenvaltioissa. Tämä tarkoittaa sitä, ettei vuoden 2012 jälkeen Euroopan unionissa pitäisi olla enää yhtään kanahäkkiä käytössä.
Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. – (IT) Häkkien käyttämistä munivien kanojen kasvatuksessa koskeva kielto tulee voimaan tammikuussa 2012. Olemme huolissamme siitä, että monet yritykset eivät ehkä noudata kieltoa. Pelkäämme myös, että kananmunista voi tulla pulaa ja niiden hinnat voivat nousta, koska sellaisilta maatiloilta, jotka eivät noudata neuvoston direktiiviä 1999/74/EY, peräisin olevien munien myynti kielletään. Äänestin päätöslauselman puolesta, koska lykkääminen ei tule kysymykseenkään, mutta olemme kannattaneet sitä, että Espanjan ja Portugalin kaltaisissa maissa otetaan käyttöön väline, jolla taataan "pehmeä" siirtyminen sellaisille yrityksille, jotka ovat aloittaneet tuotantojärjestelmän muuttamisen mutta jotka eivät saa prosessia päätökseen määräaikaan mennessä. En halua vahingoittaa eläinten hyvinvointia ja pyytää lykkäystä, mutta korostan muutamaa keskeistä kohtaa, jotka on toistettava painokkaasti. Ensinnäkin vastavuoroisuuden periaatteen mukaisesti Euroopan komissiota pyydetään soveltamaan seurantajärjestelmää, jolla valvotaan Euroopan unioniin tuotavien munien laatua ja taataan se, että Euroopan unionin vaatimuksia ja sääntöjä noudatetaan täydellisesti. Näin ollen jäsenvaltioita pyydetään sisällyttämään alueellisiin kehityssuunnitelmiinsa toimenpiteitä, joilla munivien kanojen kasvatusta voidaan tukea näinä vaikeina aikoina.
David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Kannatan vahvasti tätä päätöslauselmaa, jossa vaaditaan, että kaikki direktiivin 1999/74/EY munivien kanojen hyvinvointia koskevat säännökset pannaan kokonaisuudessaan täytäntöön kaikissa jäsenvaltioissa 1. tammikuuta 2012 mennessä. Siinä todetaan, ettei yhdellekään jäsenvaltiolle voida myöntää lykkäystä tähän määräaikaan tai "siirtymäaikaa" – kun otetaan huomioon, että tuottajilla on ollut jo 10 vuotta aikaa noudattaa direktiiviä – koska tällä olisi vakavia seurauksia eläinten hyvinvointia koskevien sääntöjen onnistuneelle ja oikea-aikaiselle täytäntöönpanolle tulevaisuudessa. Päätöslauselmassa myös vaaditaan komissiota käynnistämään pikaisesti tehokkaita rikkomismenettelyjä ja määräämään ankaria ja varottavia sakkoja niille, jotka eivät noudata direktiiviä kaikilta osin.
Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) On vaikea ymmärtää, miten vähän on tehty säädöksen täytäntöön panemiseksi, vaikka sen hyväksymisestä on kulunut jo 11 vuotta. Vastuu voidaan sälyttää pääasiassa komission niskoille, sillä se on aikaisemmin usein vesittänyt säännöksiään niin, ettei niihin enää suhtauduttu vakavasti. Jos tälläkin kertaa todella käy niin, että päästään vain ponnettomaan kompromissiin, EU menettää jälleen kerran uskottavuuttaan. Toivon kovasti, ettei 1. tammikuuta 2012 mennessä markkinoilla ole enää laittomia kanahäkkejä käyttäviä maatiloja tai että ainakin niille on määrätty niin rankaisevia veroja, etteivät ne saa enää minkäänlaista kilpailuetua. Äänestin tästä syystä mietinnön puolesta.
Rareş-Lucian Niculescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Äänestin Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ryhmän esittämän tarkistuksen 2 puolesta, koska suuri osa tuottajista on jo alkanut tehdä investointeja tuotantojärjestelmiensä uudistamiseksi tai ovat juuri käynnistämässä tällaisia investointeja. Näitä investointeja ei voida toteuttaa hetkessä, ja tuottajien rankaiseminen siitä olisi epäreilua. Kyseinen tarkistus antaa huomattavan monelle romanialaiselle – eikä vain romanialaiselle – tuottajalle mahdollisuuden aloittaa uudistustyöt tulevalla kaudella, niin ettei heidän tarvitse lopettaa toimintaansa.
Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Neuvoston direktiivissä 1999/74/EY säädetään, että 1. tammikuuta 2012 alkaen varustelemattomia häkkejä ei voi enää käyttää. Euroopan unionin tuottajien on valittava, alkavatko he käyttää järjestelmässään varusteltuja häkkejä – jotka ovat tilavampia ja parantavat eläinten hyvinvointia – vai kasvattavatko he munivia kanoja lattialla, ulkona vai luonnonmukaisesti. Viimeaikaisten tutkimusten perusteella arvioidaan, että 30 prosenttia Euroopan unionin maatiloista käyttää vielä varustelemattomia häkkejä. On havaittu, että uuteen järjestelmään siirtymisessä ennen direktiivissä säädetyn määräajan päättymistä on todellisia ongelmia. Tämä koskee esimeriksi Italiaa. Euroopan komissio totesi 22. helmikuuta 2010 pidetyssä maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksessa, ettei kiellon soveltamisesta myönnetä poikkeuksia. Päätöslauselmaan tehty tarkistus kuitenkin tarkoitti sitä, että niitä tuottajia varten, jotka ovat ryhtyneet muuttamaan tuotantojärjestelmäänsä korvaamalla vanhat häkit uusilla, löydettiin mahdollinen vaihtoehtoinen ratkaisu. Tämän vuoksi äänestin päätöslauselman puolesta.
Frédérique Ries (ALDE), kirjallinen. – (FR) Eläinten yleensä ja erityisesti munivien kanojen hyvinvointi on vakava asia. Osoituksena tästä Euroopan unioni säänteli asiaa vuonna 1999 direktiivillä, jossa kielletään häkkien käyttö munivien kanojen kasvattamisessa 1. tammikuuta 2012 alkaen, ja direktiivin saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä aiheutti erimielisyyksiä vallonien ja flaamien välillä vuonna 2004. Tässä keskustelussa on tärkeää olla järkevä ja löytää ratkaisu, jossa otetaan huomioon sekä eläinten hyvinvointi että vaakalaudalla olevat taloudelliset etunäkökohdat. Ne, jotka sanovat, että yhteisön sääntöjä on noudatettava, että epäreilu kilpailu tuottajien välillä on estettävä ja että 12 vuoden siirtymäaika on täysin riittävä aika tehdä poistoja investoinneista, ovat oikeassa.
Oikeassa ovat kuitenkin myös vastustajat, jotka vaativat sääntöihin vähän joustavuutta etenkin näinä ankarina aikoina ja sanovat, että varusteltuihin häkkeihin tai häkittömiin järjestelmiin siirtyminen tulee yhteisen maatalouspolitiikan suorien tukien piiriin kuulumattomalle siipikarja-alalle todella kalliiksi. Tämän vuoksi kannatin Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ryhmän esittämää kolmea tarkistusta, jotka heijastavat kaikkien Euroopan unionin tuottajien arkitodellisuutta.
Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Hyväksymällä tämän päätöslauselman Euroopan parlamentti kehottaa komissiota pitämään kiinni vaatimuksesta kieltää häkit 1. tammikuuta 2012 alkaen, kuten munivien kanojen hyvinvoinnista annetussa direktiivissä (1999/74/EY) säädetään, ja vastustamaan vakaasti jäsenvaltioiden mahdollisia yrityksiä saada lykkäystä tähän määräaikaan. Parlamentti painottaa periaatteellista kantaansa, jonka mukaan kaikenlaiset kiellon lykkäykset tai kieltoon tehtävät poikkeukset vahingoittaisivat vakavasti munivien kanojen hyvinvointia, vääristäisivät markkinoita ja rankaisisivat niitä tuottajia, jotka ovat jo investoineet häkittömiin järjestelmiin tai varusteltuihin häkkeihin. Parlamentti on syvästi huolestunut niiden jäsenvaltioiden ja kananmunantuottajien huomattavasta määrästä, jotka ovat jäljessä vuoden 2012 aikataulusta.
Csanád Szegedi (NI), kirjallinen. – (HU) Kannatan ehdottomasti ajatusta, että on löydettävä ratkaisu niihin tapauksiin, joissa tuottaja on jo aloittanut häkkien korvaamisen, muttei oletettavasti saa tätä prosessia päätökseen ennen kuin 12 vuoden suoja-aika kuluu umpeen. Tällaisia maanviljelijöitä on avustettava, jotta voidaan varmistaa, että he voivat saattaa loppuun maatilansa uudistamisen mahdollisimman pian vähäisistä resursseistaan huolimatta. Tästä syystä äänestin ehdotetun tarkistuksen puolesta.
Artur Zasada (PPE), kirjallinen. – (PL) Äänestin päätöslauselmaa vastaan, vaikka kannatankin vahvasti eläinten hyvinvoinnin suojelua. On täysin selvää, että maatiloja on välttämätöntä mukauttaa niin, että ne vastaavat häkkien kieltoa koskevan direktiivin vaatimuksia, mutta kaikille jäsenvaltioille on annettava saman verran aikaa panna direktiivi täytäntöön. Koska Euroopan unionin tuottajat ovat kuitenkin kohdanneet ongelmia 1. tammikuuta 2012 voimaan tuleviin säännöksiin mukautumisessa, markkinoilla tulee puutetta pöytämunista ja näiden munien hinta nousee huomattavasti, alan kilpailukyky heikkenee verrattuna kolmansista maista tuotaviin kananmuniin ja todennäköisesti kananmunien tuotanto lakkaa tai vähenee huomattavasti. Ennen kuin kielto otetaan lopullisesti käyttöön, on arvioitava direktiivin täytäntöönpanon etenemistä, sillä tällainen arviointi voi johtaa siirtymäajan ratkaisuja koskeviin ehdotuksiin varustelemattomien häkkien asteittaisesta poistamisesta ilman että säännöksiä jo noudattavat tuottajat joutuvat epäsuotuisaan asemaan.
(Istunto keskeytettiin klo 13.00, ja sitä jatkettiin klo 15.00.)