Sanatarkat istuntoselostukset

Torstai 16. joulukuuta 2010 - Strasbourg

1. Istunnon avaaminen

Puhetta johti
varapuhemies Miguel Angel MARTÍNEZ MARTÍNEZ

(Istunto avattiin klo 9.00.)

2. Euroopan kulttuuriperintötunnus (keskustelu)

  Puhemies. – (EN) Esityslistalla on ensimmäisenä Chrysoula Paliadelin kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan puolesta laatima mietintö (A7-0311/2010) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan kulttuuriperintötunnusta koskevasta Euroopan unionin toimesta (KOM(2010)0076 – C7-0071/2010 – 2010/0044(COD)) (A7-0311/2010).

  Chrysoula Paliadeli, esittelijä. – (EL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, monikulttuurisuuden huomioon ottavan ja sitä vaalivan eurooppalaisen tietoisuuden edistäminen on suuri haaste EU:n toimielimille niiden pyrkiessä Euroopan unionin jäsenvaltioiden kansalaisten väliseen laajaan yhteenkuuluvuuteen ja solidaarisuuteen.

Historiamme tuntemus, perehtyneisyys monikansalliseen kulttuuriperintöömme sekä nuoren sukupolven perehdyttäminen Euroopan unionin rakentamisessa keskeisellä sijalla olleisiin ajatuksiin ja ihmisiin voivat auttaa EU:n ja sen kansalaisten välisen kuilun kaventamisessa.

Euroopan komissio ryhtyi laatimaan Euroopan unionin neuvoston pyynnöstä ehdotusta, jolla hallitustenvälinen Euroopan kulttuuriperintötunnus voitaisiin muuttaa yhteisön tunnukseksi. Laaja julkinen kuuleminen ja vaikutustenarviointi ovat osoittaneet, että Euroopan kulttuuriperintötunnuksen sisällyttäminen osaksi EU:n aloitteita parantaisi tunnuksen imagoa ja uskottavuutta, jos tunnus perustuu selkeästi ennalta määriteltyihin kriteereihin ja jos siinä korostetaan muistomerkkien tai eri kohteiden symbolista luonnetta esteettisyyden sijasta; näin voitaisiin toisin sanoen ilmaista, että Euroopan historia on rikkaan ja toinen toistaan täydentävän yhteisen kulttuuriperinnön tulos ja että Euroopan unioni perustuu vankkoihin arvoihin, kuten vapauteen, demokratiaan, ihmisoikeuksien kunnioitukseen, kulttuuriseen monimuotoisuuteen, suvaitsevaisuuteen ja solidaarisuuteen.

Suhtauduimme aluksi kulttuuriperintötunnukseen hyvin kunnianhimoisesti ja pidimme sitä ulkopoliittisena välineenä, joka ylittäisi Euroopan unionin rajat ja joka voitaisiin myöntää muille Euroopan valtioille ja mahdollisesti myös Euroopan ulkopuolisille valtioille. Nyt näyttäisi realistisemmalta käyttää sitä unionin jäsenvaltioiden välisen yhteenkuuluvuuden syventämiseen ja rajoittaa sen käyttö ensin jäsenvaltioihin.

Hylkäsimme komission ehdotuksen siitä, että tunnus voitaisiin myöntää enintään 27 kohteelle, ja ehdotimme, että menettely pitäisi uusia joka toinen voisi tunnuksen arvon säilyttämiseksi ja jotta kohteiden valinnalle ja seurannalle jäisi riittävästi aikaa tunnuksen myöntämisen jälkeen. Olemme samaa mieltä siitä, että tunnuksen myöntämisellä on symbolista arvoa, jolla voidaan myötävaikuttaa Euroopan yhdentymiseen, minkä vuoksi olisi suosittava ylikansallisia kohteita, koska niillä voidaan tukea yhteenkuuluvuutta, parantaa verkostoitumista ja edistää jäsenvaltioiden tai alueiden välistä yhteistyötä. Tämän vuoksi kohteiden olisi oltava keskeisellä sijalla jäsenvaltioiden kiintiöissä. Käytännön syistä yksi jäsenvaltio toimii EU:n asiantuntijaryhmän ja komission välisenä koordinaattorina.

Tunnuksen muuttamisessa ei mielestämme ollut kyse vanhan ylikansallisen tunnuksen hallinnollisesta muuttamisesta vaan uudesta tunnuksesta, jolla on selkeästi määritellyt valintakriteerit ja jonka säilyttämiseksi tunnuksen saaneiden on tehtävä sitovia sitoumuksia. Asiantuntijaryhmä, verkostoituminen, tunnuksen saavien symbolinen luonne ja seuranta kertovat erilaisesta suhtautumisesta, jota ei pidä sekoittaa aiempaan ylikansalliseen välineeseen. Siksi katsoimme, että komission ehdotuksen 18 artiklaan sisältyvät siirtymäsäännökset ovat tarpeettomia, koska tavoitteena on vanhan tunnuksen säilyttäminen ja uuden tunnuksen pätevyyden parantaminen. Kartoitimme lisäksi keinoja 12-jäsenisen asiantuntijaryhmän roolin vahvistamiseksi komission tekstissä niin, että lisäsimme ryhmään yhden jäsenen, jota alueiden komitea ehdottaa; pyrimme myös varmistamaan, että asiantuntijaryhmä voisi osallistua nykyistä enemmän tunnusten myöntämistä tai peruuttamista koskevaan menettelyyn.

Vaadimme samassa yhteydessä ja Euroopan parlamentin aseman vahvistamiseksi komission velvoittamista julkaisemaan esivalittujen kohteiden täydellinen luettelo ennen lopullista valintaa sekä tiedottamaan asiasta Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Siten Euroopan parlamentilla ja neuvostolla olisi riittävästi aikaa reagoida esille mahdollisesti nouseviin kysymyksiin.

Haluaisin tämän lyhyen esityksen lopuksi kiittää varjoesittelijöitä, komission edustajia sekä neuvostoa heidän luovasta panoksestaan mietintöön, josta teitä pyydetään äänestämään tuota pikaa. Uskon, että yhteistyömme jatkuu samassa hengessä kuulemisen seuraavassa vaiheessa.

  Androulla Vassiliou, komission jäsen. – (EL) Arvoisa puhemies, haluan aluksi kiittää Euroopan parlamenttia ja erityisesti esittelijä Paliadelia sekä varjoesittelijöitä heidän vankasta tuestaan Euroopan kulttuuriperintötunnusta koskevalle komission ehdotukselle. Kuten tiedätte, ehdotus oli ensimmäisiä, jonka komissio hyväksyi virkaan astuttuaan, ja se kuuluu ensisijaisiin kulttuurialan tavoitteisiimme tulevina vuosina.

Pyrimme antamaan tunnuksella Euroopan kansalaisille ja etenkin nuorille uusia mahdollisuuksia perehtyä yhteiseen ja moninaiseen kulttuuriperintöönsä ja historiaansa sekä Euroopan unionin kehitykseen. Olen varma, että näin Euroopan kansalaisia voidaan tuoda lähemmäksi Euroopan unionia. Euroopan kulttuuriperintötunnuksella voidaan myös lisätä kulttuurimatkailua ja saada aikaan konkreettista ja rahallista hyötyä.

Parlamentin ja komission välinen yhteistyö kulttuuriperintötunnuksen parissa viime kuukausina on ollut äärimmäisen rakentavaa, ja olen iloinen siitä, että näkemyksemme yhtyivät monessa peruskysymyksessä. Suurin osa tänään hyväksymistänne tarkistuksista on täysin sopusoinnussa uutta tunnusta koskevien tavoitteidemme kanssa. Olemme samaa mieltä parlamentin näkemyksestä, että aloitteen laatu ja pätevyys ovat elintärkeitä asioita. Kannatamme myös toimianne, joilla olette pyrkineet pitämään säännöt ja menettelyt mahdollisimman selkeinä, yksinkertaisina ja joustavina, jotta kansalaisten olisi helppo ymmärtää niitä ja jotta jäsenvaltiot ja Euroopan unioni voisivat soveltaa niitä vaivattomasti.

Muutamat tarkistuksenne ovat kuitenkin poliittisesti arkaluonteisia. Tarkoitan lähinnä poistettuja siirtymäsäännöksiä. Hallituksenvälisen tunnuksen saavilla kohteilla ja jäsenvaltioilla on valtavia odotuksia siirtymäjaksolta, joka antaa niille mahdollisuuden osallistua uuteen järjestelmään nopeasti, edellyttäen toki, että ne täyttävät uudet laatukriteerit. Tämä on mahdollisesti yksi tärkeimmistä aiheista, joista meidän on keskusteltava neuvoston kanssa tulevina kuukausina järjestettävissä kolmikantakokouksissamme.

Olen kuitenkin varma, että löydämme kompromissit, jotka kaikki osapuolet voivat hyväksyä ja joilla turvataan Euroopan kulttuuriperintötunnuksen menestys pitkällä tähtäimellä. Toivommekin voivamme jatkaa hienoa yhteistyötä parlamentin kanssa näissä asioissa. Kiitoksia vielä kerran erinomaisesta yhteistyöstä.

  Marie-Thérèse Sanchez-Schmid, PPE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, kuten asiaan kuuluu, haluan onnitella esittelijäämme paitsi hänen työstään myös ennen kaikkea hänen kyvystään kuunnella.

Mietintö ei kenties tunnu kovin merkitykselliseltä parlamentin kokonaisvaltaisessa yhteydessä, mutta minusta se on omiaan käynnistämään todelliset yhteisön toimet. Pienistä puroista syntyy iso joki.

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta äänesti Euroopan kulttuuriperintötunnuksen nimen säilyttämisen puolesta (mitä PPE-ryhmä nimenomaisesti halusi) juuri siksi, ettei aloite rajoitu Euroopan unionin historialliseen ajanjaksoon vaan nojautuu suuraatteeseen Euroopasta paljon vanhempana käsitteenä.

Tunnus on hieno vipuväline, jolla pitäisi voida ennen kaikkea edistää Euroopan identiteettiä kulttuurisen monimuotoisuuden kautta. Tunnusta ei pidä nähdä vain siten, että kyse olisi hallituksenvälisen aloitteen muuttamisesta, vaan se olisi miellettävä todelliseksi välineeksi, joka perustuu kokemukseen ja jolla voidaan siten synnyttää todellista lisäarvoa sen impulssin avulla, jota se voi antaa jäsenvaltioille tai paikallisviranomaisille eurooppalaisten arvojen edistämisessä sekä kansalaisten perehtymisessä näihin arvoihin.

Tunnuksen tavoitteena on lujittaa Euroopan kansalaisten tunnetta siitä, että he ovat osa Eurooppaa, ja edistää yhteisen tietoisuuden kehittämistä. Nyt, kun kansalaisten tuen saaminen Eurooppa-aatteelle on edelleen suuri haaste, Eurooppa tarvitsee myös symboleita kehittämään ja lujittamaan aatetta arjessa, sillä eurooppalainen identiteetti on selvä tosiasia, joka odottaa keksimistään.

  Mary Honeyball, S&D-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, olen täysin samaa mieltä kaikkien muiden puhujien kanssa siitä, että tämä on loistava aloite, ja olen hyvin iloinen, että kulttuuri- ja koulutusvaliokunta sekä esittelijä Paliadeli ovat esittäneet sen.

Haluan kiittää erityisesti esittelijäämme, joka on tehnyt erinomaista työtä asian parissa. Tunnus on erinomainen väline, jolla voimme tuoda esille Eurooppaa, yhteistä kulttuuriamme ja historiaamme. Olen varma, että siitä tulee suurmenestys, sillä olemme kehittäneet useita tapoja sen menestyksen varmistamiseksi. Lopullisten kohteiden valinnasta vastaa asiantuntijaraati, jolla on alan erikoistuntemusta, ja kiinnitämme erityistä huomiota (kuten olen aiemmin todennut) rajatylittäviin kohteisiin Eurooppa-aatteen edistämiseksi.

Valituilta ehdokkailta vaaditaan myös erityisten kriteerien täyttämistä: Haluamme lisätä valittujen kohteiden eurooppalaista merkitystä; valittujen ehdokkaiden odotetaan järjestävän koulutustilaisuuksia etenkin nuorille; yhteisten hankkeiden käynnistämisestä muiden tunnuksen saaneiden kohteiden kanssa vaihdetaan ajatuksia; järjestetään taide- ja kulttuuritoimintaa vuoropuhelun edistämiseksi; myös kansalaiset päästetään suurilukuisina tutustumaan kohteisiin.

Eurooppa hyötyykin mielestäni valtavasti kohteista sitten, kun ne ovat valmiita vierailuja varten ja ihmiset voivat tulla nauttimaan niistä; niillä voidaan tuoda esille Eurooppa-aatetta ja toimintaamme parlamentissa ja EU:ssa.

Suosittelen siis mietintöä teille kaikille. Olen varma, että kun ohjelma on valmis ja käynnissä, siitä tulee suurmenestys, ja voin olla hyvin ylpeä saadessani osallistua tähän aloitteeseen.

  Oriol Junqueras Vies, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (ES) Arvoisa puhemies, Euroopan kulttuuriperintötunnus on epäilemättä hyvin tärkeä hanke ainakin kahdesta syystä: ensinnäkin sen avulla Euroopan kansalaiset voivat tuntea entistä suurempaa yhteyttä yhteiseen ja monimuotoiseen historiaansa ja kulttuuriperintöönsä, ja toiseksi se on oiva väline kulttuurimatkailun edistämiseen ja talouden piristämiseen.

Haluankin siten kiittää komission jäsen Androulla Vassiliouta ja esittelijä Paliadelia heidän aloitteestaan ja kovasta työstään ja haluan ottaa tilaisuudesta vaarin sanoakseni, että vaikka aluksi kyse oli jäsenvaltioiden aloitteesta, sille on nyt annettava selkeä EU:n ulottuvuus.

Tämä tarkoittaa, ettei Euroopan kulttuuriperintötunnus voi olla jäsenvaltioiden valitsemien kohteiden tulos vaan pikemminkin sen pitäisi heijastaa yhteistä eurooppalaista visiota. Eurooppalainen visio edellyttää yhteisiä kriteereitä ja ehdottoman avointa jäsenvaltioissa tehtävää esivalintaprosessia. Se tarkoittaa myös sitä, että meidän on kunnioitettava alueellista, kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta.

Tunnuksen onnistuminen on meidän käsissämme.

  Emma McClarkin, ECR-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, Euroopan kulttuuriperintökohteiden vaaliminen ja kehittäminen on tarpeellinen ja tervetullut hanke, joka ansaitsee täyden huomiomme. Euroopan kansalaisten olisi syytä olla ylpeitä rikkaasta ja monimuotoisesta kulttuuriperinnöstämme, joka onkin suurimpia syitä siihen, miksi miljoonat ihmiset ympäri maailman käyvät Euroopassa vuosittain. Hankkeella mahdollistetaan historiallisten kohteiden lisärahoitus sekä voidaan vaalia ja kehittää kohteiden tarjoamia palveluja, mitä tarvitaan kipeästi näinä taloudellisesti vaikeina aikoina, mutta jos lisäämme kansalaisten odotuksia, meillä on velvollisuus vastata niihin.

Mietintö on kuitenkin alusta alkaen laadittu federalistiseen muotoon tekaistun tai väkinäisen eurooppalaisen pullistelun korostamiseksi, ja yritys hankkeen nimeämiseksi uudelleen Euroopan unionin kulttuuriperintötunnukseksi oli poliittinen ja sulkee pois tuhansia mahdollisia kohteita, joiden historia ja perintö ovat vanhempia ja arvokkaampia kuin monen nykyajan kohteen.

Lisäksi minun ja muiden yritykset varmistaa, että tunnuksen pääpaino olisi kulttuuriperinnössä poliittisen yhdentymisen sijasta, hylättiin. Tämä johtaa vääjäämättä siihen, että monet tärkeät kohteet jäävät hankkeen ulkopuolelle, mikä ei ole oikein.

Ohjelman rahoitus herätti myös vakavaa huolta etenkin siksi, että säästötoimet koettelevat kulttuuriministeriöitä kaikkialla Euroopassa. Toivoin, että olisimme voineet hillitä tätä ja mennä eteenpäin. Ongelmia saattavat lisätä myös kohteiden liian suuri määrä ja mahdollinen päällekkäisyys Unescon hankkeen kanssa.

Tunnuksen keskeisinä tavoitteina olisi pitänyt olla yhteisen ja monimuotoisen kulttuuriperintömme vaaliminen ja arvostaminen, mutta valitettavasti lisäarvon luomisesta ei ole takeita. Tähän on kiinnitettävä huomiota.

  Giancarlo Scottà, EFD-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, olen tyytyväinen tähän aloitteeseen, jonka tavoitteena on sisällyttää Euroopan kulttuuriperintötunnus osaksi Euroopan unionin virallista toimintaa tunnuksen tehokkuuden, näkyvyyden, arvostuksen ja uskottavuuden lisäämiseksi.

Tätä varten haluaisin korostaa kohteiden arviointiin nimitettyjen asiantuntijaraadin jäsenten pätevyyden merkitystä sekä tunnuksen myöntämistä ja sen voimassaolon tarkistamista koskevien menettelyjen tiukkuutta. Nämä ovat olennaisen tärkeitä tekijöitä, joilla varmistetaan tunnuksen omaleimaisuus ja ominaisuudet.

Tunnuksessa on kuitenkin keskityttävä täysin kohteiden symboliseen ja kasvatukselliseen arvoon niiden esteettisen ulkomuodon sijasta, jotta ne voidaan erottaa selkeästi muista kulttuuriperinnön edistämisaloitteista, joissa keskitytään lähinnä esteettisyyteen. Siten olen samaa mieltä myös siitä, että ylikansallisiin kohteisiin olisi kiinnitettävä erityistä huomiota niiden symbolisen merkityksen vuoksi.

  Hans-Peter Martin (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, tämäntyyppinen tunnus on järkevä, mutta vain, jos seuraavat kaksi ehtoa täyttyvät: ensinnäkin tunnuksen olisi oltava hyvin näkyvä, jotta varmistetaan, että se huomataan, sillä meillähän on jo runsaasti vastaavia symboleita. Toiseksi tunnukseen liittyvästä byrokratiasta ei saa tulla itsetarkoitus, kuten on käynyt niin monen muun vastaavan aloitteen ja EU:n toimielimen kohdalla. Olisi todella paradoksaalista Euroopan kulttuuriperinteen kannalta, jos jokin meille niin suosiollinen asia, joka saattaa meidät eri asemaan siinä, miten muinaiseen kulttuuriin suhtaudutaan Kiinassa tai Yhdysvalloissa, missä kulttuurikohteita on varsin vähän, nähtäisiin loppujen lopuksi äärimmäisen byrokraattisena ja monimutkaisena välineenä luoda työpaikkoja.

Meidän on tehtävä varsin selväksi seuraava asia: kulttuuri on niiden ideoiden ja visioiden inspiraation lähde, joita täällä otetaan usein esille mutta jotka paljon harvemmin toteutetaan. Tämä erityinen tilaisuus luoda myös toissijaisuusperiaatteen sisältämää identiteettiä voi tarjoutua vain kulttuurin kautta, minkä vuoksi meidän on tehtävä entistä enemmän kulttuurin saralla. Ajattelen myös kirjailijoiden ja muiden taiteilijoiden esille tuomista ilman niitä loputtomia byrokraattisia organisaatioita ja elimiä, joita meillä on tyypillisesti EU:ssa.

  Marco Scurria (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluan tervehtiä komission jäsen Vassiliouta ja kiittää häntä hänen vankasta tuestaan tälle aloitteelle; samoin haluan kiittää esittelijä Paliadelia ja kaikkia varjoesittelijöitä heidän hyvästä työstään.

Euroopan taloudessa ja rahataloudessa on meneillään vaikea kausi. Keskustelemme itse asiassa parhaillaan siitä, miten voisimme auttaa monia vaikeuksissa olevia Euroopan unionin jäsenvaltioita. Auttaminen on toki tärkeää, mutta Eurooppa ei saa unohtaa niiden arvojen merkitystä, joiden avulla unioni on selvinnyt voittajana lukuisista haasteista, joita se on historiansa aikana kohdannut.

Euroopan vauraus perustuu sen historiaan, kulttuuriin, taiteeseen, merkkihenkilöihin, maisemaan, symbolisiin kohteisiin, älymystöön, filosofeihin ja – uskallan jopa väittää – sivistykseen. Tunnus voi edustaa kaikkea tätä ja tuoda esille kaikkia niitä eurooppalaisen identiteetin lukuisia muotoja, joihin jäsenvaltiot ovat ajan saatossa vaikuttaneet.

Nyt meidän on kohdattava neuvoston kanssa käytävät neuvottelut voidaksemme ratkaista muutamia kysymyksiä koskevat tulkinnalliset erimielisyytemme. Uskon, että erimielisyydet saadaan ratkaistua nopeasti ja kenties jopa helposti, koska asia on niin tärkeä. Uskon myös, että mietinnön lopullisen hyväksymisen jälkeen tunnemme kaikki itsemme enemmän eurooppalaisiksi yhteisten arvojemme ja perinteidemme ansiosta. Uskon, että komission sekä parlamentissa ja neuvoston kanssa tehdyn työn kautta teemme todella hyvää työtä kaikkien kansalaistemme hyväksi.

(Puhuja suostui vastaamaan Hans-Peter Martinin esittämään sinisen kortin kysymykseen työjärjestyksen 149 artiklan 8 kohdan mukaisesti.)

  Hans-Peter Martin (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, olen hyvin kiitollinen jäsen Scurrialle. Arvostan suuresti hänen sanottavaansa tässä asiassa. Haluaisin vain kysyä häneltä, miten hän arvioisi parlamentin suurimman puolueen edustajana riskiä siitä, että joudumme liikaa sidotuksi byrokratiaan kulttuuriperintötunnuksen hallinnoinnissa ja toteutuksessa? Onko hänellä ehdotuksia sen varmistamiseksi, että byrokratia pidetään kohtuullisella tasolla, jotta vältytään loputtomilta arvostelupaneelin päätöksiltä ja jotta säilytämme yhteisen tavoitteemme eli hyvin näkyvän tunnuksen, joka saa ansaitsemansa tunnustuksen myös mediassa.

  Marco Scurria (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, vastaan oikein mielelläni Hans-Peter Martinille, koska tiedämme, että byrokratiakysymys vieraannuttaa ja erottaa toisinaan Euroopan kansalaiset EU:n toimielimistä. Tästä näkökulmasta katsottuna mietinnössä viitoitettu tie on mielestäni varsin selkeä. Puhumme tästä myös neuvoston kanssa.

Kunhan jäsenvaltiot ovat valinneet kohteet, joille Euroopan kulttuuriperintötunnus voidaan myöntää, ja kunhan meillä on koossa todellinen asiantuntijapaneeli, jonka jäsenille annetaan tarpeeksi mutta ei liikaa aikaa kohteiden valintaan – tässä pitää vielä selvittää, kenellä on viimeinen sana, mutta aiheesta on keskusteltava vielä sekä neuvoston että komissio kanssa – en näe liikaa byrokratian ongelmia tältä osin. Byrokratia on ongelma monissa muissa toimenpiteissä mutta ei tunnuksessa, jossa voidaan uskoakseni edetä aikataulussa niin, että sen tulokset ovat selvät kaikille Euroopan kansalaisille.

  Maria Badia i Cutchet (S&D). – (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, minäkin haluan onnitella esittelijä Paliadelia hänen erinomaisesta työstään.

Voimme mielestäni sanoa mietinnön hyväksymisen jälkeen, että siinä kiteytyy onnistuneesti uusi sitoutuminen eurooppalaisuuteen, ja eurooppalaisuuteen sitoutuminen ei nykyoloissa ole mielestäni vähäpätöinen seikka.

Olen myös sitä mieltä, että jäsenvaltioiden, komission jäsenen ja komission päätös sisällyttää Euroopan kulttuuriperintötunnus Euroopan unionin yhteyteen lisää tunnuksen näkyvyyttä, arvostusta ja uskottavuutta sekä lujittaa syvään juurtuneita ihanteita Euroopan kansalaisten välisestä yhteenkuuluvuudesta ja solidaarisuudesta.

Tunnus on tärkeä edistysaskel Euroopan yhdentymisessä, koska se lähentää meitä ja kaikkia kansalaisia yhteiseen historiaamme.

On niin monia ääniä, joita on kuunneltava, ääniä, jotka niin usein liittyvät yksilölliseen historiaan – usein kansalliseen historiaan – tämänkaltaisella aloitteella, josta äänestämme tänään vedotaksemme yhteiseen historiaan ja tehdäksemme sitä tunnetuksi, on minusta todellinen ja äärimmäisen tärkeä symbolinen arvo.

Uskon, että sillä, mitä aiomme tehdä Euroopan kulttuuriperintötunnuksella, voimme myös auttaa nuoria sukupolvia ymmärtämään Euroopan unionin perustajien aatteita, jotta nuoret näkisivät, että Euroopan unioni, meneillään oleva Euroopan yhdentymisprosessi on muiden prosessien tavoin prosessi, jonka loppuun saattaminen on sen parissa työskentelevien käsissä. Tässä suhteessa uskon, että Euroopan unionista on tulossa sellainen, joksi kansalaiset sen haluaisivat. Kehotankin kaikkia yhteistyöhön. Kuulin toki jäsen Martinin äskeisen puheen, jossa hän toivoi meidän välttävän byrokratiaa. Totta kai meidän on vältettävä sitä! Meidän on kuitenkin ennen kaikkea sitouduttava yhteiseen historiaamme sen tunnetuksi tekemiseksi.

  Puhemies. – (EN) Jäsen Takkula pyysi lupaa kysymyksen esittämiseen.

Hyvä jäsen Takkula, voitte nyt esittää kysymyksenne jäsen Maria Badia i Cutchetille.

  Hannu Takkula (ALDE). – (FI) Arvoisa puhemies, tarkoituksenani oli ennen muuta pyytää puheenvuoroa, koska olen ALDE-ryhmän koordinaattori ja koska haluaisin ALDE:n puolesta kiittää Paliadelia tästä loistavasta mietinnöstä ja sanoa muutaman sanan kansalaisten historiasta ja Euroopan kulttuuriperintötunnuksesta. Näin ollen oikeastaan kysymykseni kuuluu, että...

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Puhemies. – (EN) Arvoisa jäsen Takkula, hetkinen vain: menettelyssä… saatte pian ylimääräisen puheenvuoron, sillä ryhmänne edustaja ei ollut läsnä.

Kehotamme pian teitä ja muita seuraavaksi puheenvuoron käyttäviä pitämään puheenvuoron, ja teillä on kaksi minuuttia puheaikaa.

  Marek Henryk Migalski (ECR). – (PL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, tulkatessaan hetki sitten jäsen Badia i Cutchetin puhetta tulkki käytti sanaa "europeismi" ilmeisesti vahingossa. Puolan kielessä ei ole tällaista sanaa, ja minusta itse asiassa tuntuu, että puheena olevalla aloitteella ollaan nyt rakentamassa jotakin, mitä ei ole olemassa: "Europeismia" tai keinotekoista luomusta poliittisen pelin pelinappulaksi.

Se, mitä nyt teemme, on mielestäni turhaa. Eräs kuuluisa filosofi on todennut aikoinaan, ettei olioiden määrää pidä lisätä yli tarpeen. Minusta tuntuu, että Euroopan kulttuuriperintötunnus on tällainen tarpeeton olio. En mainitse suurta epätietoisuutta, joka vallitsee siinä, miten tunnus myönnetään ja otetaan pois. En mainitse sitä tosiasiaa, että aloite tulee maksamaan eurooppalaisille veronmaksajille 1 350 000 euroa. Kysymykseni on olennaisen tärkeä ja se on esitetty erikseen muista vakavista aiheista, nimittäin: miksi teemme näin? Onko meidän todella luotava jotakin, joka ei ole eurooppalaista vaan edustaa pikemminkin edellä mainitsemaani "europeismia"?

  João Ferreira (GUE/NGL). – (PT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, nykyinen ajatus kulttuurista ei ole uusi, sillä olemme kuulleet siitä aiemmin keskustellessamme parlamentissa muista mietinnöistä, ja nyt kuulemme siitä jälleen tänään; siitä on tulossa vaikutuksen väline Euroopan unionissa. Tämä näkyy monella eri tavoin: niin sanotun kulttuurisen diplomatian yhteydessä, jossa kulttuuri nähdään ulkopolitiikan välineenä, tai nyt puheena olevan Euroopan unionin kulttuuriperintötunnuksen luomisen yhteydessä, kun tarkoituksena on, kuten esittelijä on asian ilmaissut: "tehostaa eurooppalaisten uskoa Euroopan unioniin ja sen johtajiin", sekä "kaventaa Euroopan unionin ja sen kansalaisten välistä kuilua".

Esittelijä toteaa järkevästi, että tämän saavuttamiseen on muita, tehokkaampia keinoja, joista voitaisiin sanoa vielä paljon enemmän. Haluan huomauttaa, ettei yksikään tunnus riitä poistamaan niitä näkyviä vaikutuksia, joita EU:n toteuttamalla politiikalla ja sen taloushallinnolla on ollut Euroopan kansalaisiin ja kansoihin: toisin sanoen todellista sosiaalista terrorismia edustavia ohjelmia, joita EU on toteuttanut jäsenvaltioiden hallitusten ummistaessa silmänsä.

Meidän olisi pohdittava myös muun muassa yhteisen maatalouspolitiikan tai yhteisen kalastuspolitiikan vaikutuksia tärkeiden kulttuuritunnusten sekä Euroopan kansojen kulttuuriperinnön ja historiallisen perinnön elinvoimaisten osien tuhoutumiseen. Pohtikaamme rannikkoyhteisöjen tai maaseutuyhteisöjen tulevaa hajoamista, joka on vain yhden sukupolven päässä. Tämä aloite, jonka merkitys on enimmäkseen symbolinen, perustuu harhakuvaan yhden eurooppalaisen identiteetin ja yhden eurooppalaisen kulttuurin kehittämisestä sekä arvoihin, kuten vapauteen, demokratiaan, suvaitsevaisuuteen ja solidaarisuuteen; tämä tapahtuu varsin arkaluonteisen aiheen eli kulttuuriperinnön ja historiallisen perinnön kautta, mikä herättää vakavaa huolta siitä, että tämä johtaa lähihistorian vaaralliseen uudelleen kirjoittamiseen.

Kulttuuri, kuten eivät muutkaan historialliset ilmiöt, synny homogeenisesta ja yhteisestä identiteetistä vaan se ilmaisee pikemminkin vihanpitoa, konflikteja ja kulttuurista ylivaltaa. Pohtikaamme jälleen nimen "Euroopan unionin kulttuuriperintötunnus" merkitystä; tunnus myönnetään vain kulttuuriperintökohteiden sijainnin perusteella. Kun tiedämme, että Euroopan kulttuuriin on otettu vaikutteita monista kulttuureista, myös islamilaisesta maailmasta, Välimeren kulttuureista tai Euroopan siirtomaavallan alla olleiden kulttuurien kansoilta, onko kyse Euroopan unionin perinnöstä vai perinnöstä Euroopan unionissa?

Arvoisa puhemies, haluan lopettaa sanomalla, että yleisesti ottaen ja muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta esittelijän jättämät tarkistukset ovat parantaneet komission ehdotusta, mutta tässä tapauksessa mietinnön erityistavoitteet eivät ole lainkaan niin merkittäviä kuin sen taustalla olevat väärinkäsitykset.

  Corneliu Vadim Tudor (NI). – (RO) Arvoisa puhemies, vietämme tänään 16. joulukuuta yhdentyneen Euroopan tunnussävelmän säveltäjän Ludwig van Beethovenin 240-vuotissyntymäpäivää.

Haluaisin tämän kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan erinomaisen mietinnön myötä ehdottaa romanialaisena historioitsijana ja kirjailijana Euroopan kulttuuriperintötunnuksen myöntämistä upealle ja maailmassa ainutlaatuiselle kohteelle, nimittäin St Andrew'n luolalle, joka sijaitsee lähellä paikkaa, jossa Tonava laskee Mustaanmereen. Kuten yksi kristillisen kirkon kirkkoisistä Origenes on vahvistanut (hän kuuli asiasta isältään, joka puolestaan kuuli asiasta Andrew'n opetuslapsilta), ensimmäinen Jeesus Kristuksen kutsuma mies tuli samalle pienelle luolalle skyyttien provinssissa Vähä-Aasiassa ja levitti evankeliumin ilosanomaa. Se on lähes takuuvarmasti ensimmäinen kristillinen kirkko Euroopassa.

Aion vuoden 2011 alkukuukausina ryhtyä tarvittaviin toimiin saadakseni yhteisön tuen eräälle suurhankkeelle. Aion pystyttää suuren patsaan pelastajamme Jeesus Kristuksen kunniaksi Transilvanian romanialaiseen osaan, tarkemmin sanoen Braşovin alueelle. Patsaasta tulee 40 metriä korkea, mikä tekee siitä pidemmän kuin vastaavat patsaat Brasiliassa, Portugalissa ja Puolassa. Patsaan viereen tulee myös kirkko, jossa vietetään merkittäviä kristillisiä juhlia, kuten häitä, kastetilaisuuksia ja jumalanpalveluksia. Tulevina pimeinä päivinä voimme selvitä voittajina vain kristittyjen ristin valon ansiosta.

  Hella Ranner (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, olen hyvin mielissäni siitä, että tämä aloite, joka on jo pantu täytäntöön muutamissa jäsenvaltioissa, on nyt vireillä koko Euroopan unionissa. On oikein ja asianmukaista, että kohteet, joille tunnus voidaan myöntää, valitaan kahden vuoden välein. Haluan kiittää myös esittelijää tästä. Minun on kuitenkin myönnettävä, että suhtaudun hieman varauksellisesti siihen, että meidän pitäisi voida erottaa selkeästi toisistaan Unescon maailmanperintöohjelma ja eurooppalainen kulttuuriperintötunnus. Muutoin kansalaisten on vaikea ymmärtää, miksi tällä erityisellä tunnuksella on erityinen eurooppalainen ulottuvuus.

Olen selvittänyt, mitä kohteita jäsenvaltiot ovat toistaiseksi nimenneet, ja huomasin, että ne ovat lähinnä ihmisten rakentamia rakennelmia, mikä on ihan luonnollista. Ajatuksemme kulttuuri- ja koulutusvaliokunnassa ei ollut vain rakennusten nimeäminen, vaikka ne ovat tärkeä osa kulttuuriperintöä, vaan että nimettäisiin ennen kaikkea arvoesineitä ja muita kohteita tai jopa Euroopan kehittymiseen liittyviä kokeiluja.

Tästä pääsenkin kommenttieni viimeiseen osaan. On erityisen tärkeää valita asiantuntijaraatiin päteviä ihmisiä, jotka ovat sisäistäneet tavoitteet ja edistävät niiden toimeenpanoa ja kehittämistä. Siten pelko mahdollisen byrokratian syntymisestä on aiheeton.

  Silvia Costa (S&D). – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, nyt, kun Euroopassa on meneillään identiteetti- ja tulevaisuuskriisi, Euroopan kulttuuriperintötunnuksen käyttöönotto on minusta erityisen tärkeää, koska sillä voidaan tunnistaa sekä konkreettiset että muut kohteet, joilla on suuri symbolinen ja kasvatuksellinen arvo Euroopan unionin historiassa, kulttuurissa ja luomisessa.

Esitän vilpittömät kiitokseni esittelijä Paliadelille, joka otti tehokkaasti vastaan ehdotuksia ja lisäyksiä, joita monet meistä tekivät kulttuuri- ja koulutusvaliokunnassa, ja joka mahdollisti siten erityisesti menettelyt, jotka ovat entistä varmempia ja joissa noudatetaan entistä paremmin Lissabonin sopimusta suhteessa jäsenvalioiden, komission, neuvoston ja parlamentin väliseen työnjakoon. Kuten jotkut kollegani ovat jo huomauttaneet, pyrimme myös varmistamaan, ettei tunnus menisi päällekkäin YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon aloitteiden tai Euroopan neuvoston historiallisten ja kulttuurimatkailureittien kanssa.

Jäsenvaltiot esittelevätkin joka toinen vuosi hyvin määriteltyjen kriteerien pohjalta enintään kaksi aktiivisesti hoidettua kohdetta. Tämä on tärkeä asia: jäsenvaltioiden on osoitettava uskovansa kohteiden mahdollisuuksiin ja siten voivansa hallita niitä opetusmielessä niin, että kansalaiset voivat tulla mukaan. Tällä välin komissio vastaa kohteiden esivalinnasta kuultuaan asiantuntijaraatia, mutta komissiolla on myös valvontarooli, sillä se arvioi joka kuudes vuosi kohteiden hallinnon tehokkuutta ja sillä on myös oikeus peruuttaa tunnus. Parlamentin asema vahvistuu entisestään, sillä se nimittää asiantuntijaraadin 16 jäsenestä neljä ja sillä on aktiivinen yhteys esivalittujen kohteiden luetteloon.

Kannatan myös ratkaisua, jota on esitetty hankalaan ongelmaan ja koskee useille sellaisille jäsenvaltioille jo aiemmin myönnettyä hallitustenvälisiä tunnuksia, jotka eivät sovellu uuteen järjestelmään eivätkä täytä uusia kriteerejä mutta jotka voivat siitä huolimatta säilyttää vanhan tunnuksensa, minkä vuoksi tunnuksia ei peruuteta.

Suhtaudun myönteisesti myös ylikansallisten kohteiden suosimiseen (tämä on mielenkiintoinen haaste Euroopalle), alueiden komitealle annettuun rooliin läheisyysperiaatteen yhteydessä sekä siihen, että jäsenvaltiot, mukaan lukien kunnat ja alueet, on otettava mukaan esivalintavaiheeseen, jotta estetään niiden pelkkä osittainen osallisuus. Toisaalta myös jäsenvaltioiden lisäponnisteluista olisi minusta hyötyä. Jäsenvaltioiden kannattaisi käynnistää nuorille suunnattuja kilpailuja kouluissa ja yliopistoissa kohteiden kartoittamiseksi; täten voitaisiin myös rakentaa yhteistä eurooppalaista historiaa ja tulevaisuutta uudelleen, jotta myös nuoret voivat antaa panoksensa tunteeseen Euroopan unioniin kuulumisesta ja Euroopan kansalaisuudesta.

  Hannu Takkula, ALDE-ryhmän puolesta. – (FI) Arvoisa puhemies, arvon komissaari, arvoisa esittelijä. Haluan ensinnäkin kiittää mahdollisuudesta käyttää pieni puheenvuoro ryhmäni ALDE:n, liberaali-demokraattien, puolesta tästä tärkeästä mietinnöstä Euroopan kulttuuriperintötunnuksesta.

Kun olen kuunnellut tänään käytyä keskustelua, niin välillä vaikutelmiani on kuvannut se, mitä aikanaan eräs opettaja sanoi, että kaikki, mikä voidaan ymmärtää väärin, myös tulee ymmärretyksi väärin. Tällä tarkoitan sitä, että tämän hyvän hankkeen, jonka tarkoituksena on nostaa eurooppalaisuutta, tuoda esille se, että Euroopan vahvuus on erilaisuudessa, siinä, että se on erilaisuudessa yhdistynyt, jotkut pyrkivät näkemään uhkana kansallisvaltiolle tai uhkana eurooppalaiselle identiteetille tai muulle. Tästä ei ole kyse.

Minusta tämä on erittäin hyvä aloite, ja voin todeta, että me tarvitsemme enemmän Euroopan tuntemusta. Me tarvitsemme toinen toistemme tuntemusta, koska sitä kautta me voimme rakentaa parempaa tulevaisuuden Eurooppaa.

Eurooppa on ennen muuta kansojen mosaiikki, jonka päälle ovat syntyneet yhteiset ajatukset demokratiasta, ihmisarvosta ja mielipiteenvapaudesta. Ne ovat ydinarvoja, joita me haluamme viedä eteenpäin.

Kun puhutaan eurooppalaisesta kulttuuriperinnöstä, on syytä todeta, että meillä on erittäin rikas kulttuuriperintö. Uskon, että tämä pieni satsaus, jota me nyt olemme tekemässä, 1,3 miljoonaa koko tähän ohjelmaan, tulee monin verroin hyödyttämään myös taloudellisesti kohteita, jotka saavat itselleen kulttuuriperintöleiman. Tässä ei olekaan tärkeintä taloudellinen hyöty, vaan ennen kaikkea henkinen hyöty sitä kautta, että eurooppalaisuus vahvistuu ja ymmärrys siitä vahvistuu, millä tavalla tämä mosaiikkien Eurooppa on syntynyt ja mikä tämän mosaiikkien Euroopan pohja ja perusta on. Kun me tunnemme taustamme ja historiamme, silloin me voimme myös kestävästi rakentaa tulevaisuutta.

Arvon puhemies, haluan vielä kiittää esittelijä Paliadelia hänen mietinnöstään. Se on mielestäni erittäin hyvä ja tarpeellinen. Euroopan kulttuuriperintötunnusta on hyvä viedä sen pohjalta eteenpäin.

  Raffaele Baldassarre (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, eurooppalaisen identiteetin luominen sekä kansalaisten Euroopan unionia ja sen alkuperää kohtaan tunteman kiinnostuksen lisääminen ovat kaksi haastetta, joihin EU:n toimielinten on vastattava laaja-alaisen yhteenkuuluvuuden ja solidaarisuuden saavuttamiseksi.

Nämä haasteet muodostavat myös Lissabonin sopimuksen tavoitteiden perustan. Sopimuksen 3 artiklassa nimittäin vahvistetaan EU:n velvollisuus huolehtia Euroopan kulttuuriperinnön kehittämisestä. Se, että eurooppalainen unelma elää parhaillaan vaikeaa vaihetta, ei johdu yksistään EU:n umpikujasta poliittisena hankkeena tai meneillään olevasta talouskriisistä vaan myös vaikeuksista unionissa, jonka perustana oleva identiteetti on vielä muotoutumatta.

Tässä tilanteessa on entistäkin tärkeämpää kaventaa Euroopan unionin ja sen kansalaisten välistä kuilua sekä perehdyttää kansalaiset ja ennen kaikkea tulevat sukupolvet Euroopan unionin monikansalliseen mutta yhteiseen kulttuuriperintöön. Tämä on Euroopan kulttuuriperintötunnuksen tavoite ja merkitys: yhtenäistetään Eurooppaa sen moninaisuudessa, edistetään yhteistä kulttuuria ja suositaan Euroopan alueella sijaitsevien kohteiden välistä integraatiota.

Tämän tavoitteen toteuttamiseksi uudessa tunnuksessa keskitytään sen symboliseen ja opetukselliseen arvoon kohteiden esteettisen ulkomuodin sijasta niin, että edistetään kohteiden välistä yhteistyötä ja tuetaan niiden välisiä yhteishankkeita. Haluaisin siten kiinnittää huomiota esittelijä Paliadelin sekä kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan muiden jäsenten erinomaiseen työhön etenkin kohteiden valintamenettelyssä sekä Euroopan parlamentin roolin vahvistamisessa valintaprosessin kuluessa.

Olen varma, että jäsenvaltioiden päätös sisällyttää tunnus Euroopan unionin toimintakehykseen lisää tunnuksen näkyvyyttä ja arvostusta ja mahdollistaa Euroopan kansalaisten välistä yhteenkuuluvuutta ja solidaarisuutta koskevien tavoitteiden toteutumisen.

  Cătălin Sorin Ivan (S&D). – (RO) Arvoisa puhemies, myös minä haluan ensiksi kiittää esittelijää loistavasta mietinnöstä, jonka hän onnistui laatimaan, sekä hänen johtamistaan neuvotteluista komission ja neuvoston kanssa. Vaikka hän ei onnistunut saamaan aikaan Euroopan unionin kulttuuriperintötunnusta, Euroopan kulttuuriperintötunnus on silti loistava, kuten itse hankekin. Uskon vakaasti, että jos tässä seurataan Euroopan kulttuuripääkaupunkihankkeen jalanjälkiä, siitä tulee suurmenestys. Se on loistava aloite etenkin siksi, että se synnyttää rajatylittäviä hankkeita.

Monet valtiot tekevät yhteistyötä jakaakseen samoja arvoja ja perinteitä, joista ne ovat nauttineet yhdessä satoja vuosia. Tulen Euroopan unionin itärajalla sijaitsevasta kaupungista, joka on kenties itärajan suurin kulttuurikaupunki vain 10 kilometrin päässä rajasta. Olen käynyt kuitenkin myös Santiago de Compostelassa, joka sijaitsee käytännöllisesti katsoen Euroopan unionin länsirajalla; näillä kahdella kulttuurikeskuksella on paljon yhteistä, mutta niillä on myös monia eroja. Toinen on ortodoksien ja toinen katolisten pyhiinvaelluskeskus. Yhteiset arvomme näkyvät parhaiten matkustaessamme Euroopan unionin rajojen ulkopuolelle tai toisiin maanosiin. Tällöin saamme hyvin selkeän käsityksen jo vuosisatojen ajan jakamistamme arvoista sekä siitä, että meillä on yhteinen kulttuuri ja tiettyjä piirteitä, jotka erottavat meidät muista kansoista. Euroopan unionin tai pikemminkin Euroopan kulttuuriperintötunnuksen merkitys näkyykin matkustaessamme Euroopan unionin rajojen ulkopuolelle.

Onnittelen teitä vielä kerran mietinnöstä ja uskon vakaasti, että siitä tulee onnistunut hanke.

  Csaba Sógor (PPE). – (HU) Arvoisa puhemies, olen tyytyväinen siihen, että tämä on nykyisen istuntokauden aikana jo toinen ehdotus, josta äänestämme tarkoituksena kaventaa Euroopan unionin ja sen kansalaisten välistä kuilua. Useiden Euroopan maiden hallitustenvälisistä ohjelmista viralliseksi EU:n toimeksi muutetun Euroopan kulttuuriperintötunnuksen käyttöönotolla lujitetaan kansalaisten tunnetta EU:hun kuulumisesta sekä vahvistetaan erojen tunnustamista ja kulttuurien välistä vuoropuhelua. Näin kansalaiset ja etenkin nuoret saadaan tietoisiksi roolinsa merkityksestä Euroopan historiassa ja Euroopan symboliikassa. Tietoisuutemme yhteisestä kulttuuriperinnöstämme lisääntyy.

Tunnuksen saaneisiin kohteisiin on etenkin nuorten entistä helpompi päästä, ja yhteiseen historiaamme liittyviä esineitä voidaan hyödyntää entistä tarkoituksenmukaisemmin. Itseäni miellyttävät eniten toimen organisatoriset näkökohdat, nimittäin se, että valinta- ja valvontamenettelyt hoidetaan yhteisten, selkeiden ja avoimien kriteerien pohjalta, ja että kokemusten ammattimainen vaihto lisääntyy. Kansallista vähemmistöä edustavana valittuna jäsenenä panen tyytyväisenä merkille, että esimerkiksi Romanian tapauksessa objektiivisten ja kansainvälisten asiantuntijoiden nimeämät kohteet saavat myös mahdollisuuden tulla valituiksi niiden neljän kohteen lisäksi, joilla on jo tunnus. Näitä kohteita ovat Unkarin kulttuurin yhtenä linnakkeena tunnettu Telekin kirjasto Târgu-Mureşissa sekä Braşovin Musta kirkko, jota pidetään saksien ja goottien arkkitehtuurin taidonnäytteenä.

  Olga Sehnalová (S&D). – (CS) Arvoisa puhemies, Euroopan kulttuuriperintötunnus on epäilemättä hyvä aloite, samoin kuin vuodesta 2006 asti toiminnassa olleen hallitustenvälisen hankkeen jatkuminen. Aloitteen tavoitteena on edistää yhteisen eurooppalaisen identiteetin kehittämistä ja lisätä siten kansalaisten kiinnostusta Euroopan unionia ja sen arvoja kohtaan.

Kulttuuriperinnön käsite on hyvin laaja, mikä on hyvä asia. Olen iloinen siitä, että mietintöön hyväksyttiin myös tarkistusehdotus teollisuusperinnön sisällyttämiseksi tähän luokkaan. Teollisuus kuuluu Euroopan yhteisen historian tärkeimpiin osa-alueisiin, sillä Eurooppahan oli 1800-luvun teollisen vallankumouksen kehto; EU:n syntyhistoria puolestaan liittyy Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamiseen. Se liittyy kuitenkin myös kansalais- ja sosiaalisten oikeuksien edistämisliikkeiden yhteiseen historiaan.

Matkailu on yksi aloista, joiden odotetaan hyötyvän Euroopan kulttuuriperintötunnuksesta. Uskon vakaasti, että tunnus antaa tilaisuuden hyödyntää yhteistä eurooppalaista historiaa edustavia muistomerkkejä matkailun edistämiseksi myös niillä alueilla, jotka eivät ole perinteisiä matkailukohteita. Näitä muistomerkkejä aliarvioidaan minusta tarpeettomasti, ja nyt onkin vain löydettävä niiden tarjoamat mahdollisuudet sekä hyödynnettävä niitä. Sen vuoksi kannatan ja tuen voimakkaasti mietintöä ja haluankin tässä yhteydessä kiittää esittelijä Paliadelia.

  Joanna Katarzyna Skrzydlewska (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, ennen Lissabonin sopimuksen laatimista olimme tilanteessa, jossa EU:n kansalaisten kiinnostus EU:n asioita ja toimintaa kohtaan väheni merkittävästi. Lissabonin sopimuksen hyväksymisellä pyrittiin paitsi ratkaisemaan toimielinten toiminnan parantamistarpeeseen liittyvät ongelmat myös ottamaan Euroopan kansalaiset entistä tiiviimmin mukaan EU:n toimintaan esimerkiksi kansalaisaloitteen avulla. Euroopan kulttuuriperintötunnus on edistysaskel eurooppalaisen identiteetin rakentamisessa sekä kansalaisten ja EU:n välisten yhteyksien parantamisessa.

Jäsenvaltiot ovat neljän vuoden aikana nimittäneet 64 kohdetta, joilla on erityinen merkitys Euroopalle. Voimme vahvistaa yhteisömme asukkaiden tunnetta eurooppalaiseen suurperheeseen kuulumisesta EU:n yhteydessä siten, että tutustumme yhteiseen historiaamme ja perehdymme Euroopan unionin asemaan ja sen kulttuuriseen monimuotoisuuteen, joka perustuu yhteisiin demokraattisiin arvoihin ja ihmisoikeuksiin.

  Seán Kelly (PPE). – (GA) Arvoisa puhemies, kannatan näitä ehdotuksia ja uskon, että niillä voidaan kasvattaa ja kehittää matkailualaa, mitä tarvitaan kipeästi nykyään.

Kaikesta EU:ta kohtaan esitetystä kritiikistä huolimatta suurin osa kansalaisista kuitenkin arvostaa käsittääkseni yhä Eurooppaa ja erityisesti Eurooppa-tunnusta. Panin tämän merkille Euroopan urheilupääkaupunki -hankkeen yhteydessä. Vaalipiiriini kuuluva Limerick sai hiljattain tuon tunnuksen, joka sai suurta arvostusta. Sama pätee Euroopan kulttuuripääkaupunkeihin ja varmasti myös Euroopan kulttuuriperintökohteisiin.

Hankkeeseen liittyy myönteisiä asioita, joita on syytä arvostaa. Ensimmäinen on se, että kohdetta on pidettävä kunnossa, sillä tunnusta ei saa loputtomasti varmistamatta, että se on todella ansaittu. Toinen on se, että kuten jäsen Martin totesi ja mihin jäsen Scurria osuvasti vastasi, byrokratian ei saa antaa tukahduttaa hanketta. Voimme mielestäni olla hyvin ylpeitä tästä. Siinä on paljon potentiaalia.

  Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė (PPE). – (LT) Arvoisa puhemies, kansalaisten keskuudessa keskustellaan usein Euroopan unionin tulevaisuudesta. Vahvan unionin ja menestyksekkään tulevaisuuden perustana ovat luottamus ja keskinäinen auttaminen, aivan kuten perheissä. Euroopan kulttuuriperintötunnus tarjoaa ihmisille mahdollisuuden oppia tuntemaan toisiaan paremmin ja tunnistamaan Euroopan rakentamista symboloivia henkilöitä ja tapahtumia. Yhteisen kulttuuriperinnön tunnistamisen ansiosta yhtenäistä ja yhdistynyttä Eurooppaa voidaan vahvistaa. Kaikilla kansoilla ja mailla, meillä kaikilla on erilaiset historialliset ja usein kipeät kokemuksemme, mutta juuri näistä eroista syntyy perhe, josta eurooppalainen identiteettimme muodostuu. Haluan korostaa etenkin sitä, että Eurooppa oli jakautunut vuosikausia ja että demokratian kehittymisen mahdollisuudet vaihtelivat tai puuttuivat kokonaan. Viittaan itäiseen Eurooppaan ja Neuvostoliiton toteuttamaan miehitykseen. Yhdistyneen Euroopan ajatuksen puolesta kuitenkin taisteltiin aina myös siellä, joten meidän on oltava kiitollisia…

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Piotr Borys (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, kukaan ei voi syyttää meitä epäjohdonmukaisuudesta. Loimme Lissabonin sopimuksella EU:n kansalaisuuden sen asukkaita varten ja eilen meillä oli tilaisuus äänestää kansalaisaloitteesta. Tänään otamme käyttöön symbolin, nimittäin Euroopan kulttuuriperintötunnuksen. Se tukee kiistatta EU:n identiteettiä ja kansalaisuutta eli toisin sanoen kaikkia meille niin tärkeitä arvoja. Uskon, että tunnus täydentää merkittävästi sekä Unescon maailmanperintöluetteloa, Euroopan kulttuurireittejä sekä Euroopan kulttuuripääkaupunkihanketta. Kaikki ulkomailla matkustavat ymmärtävät näiden hankkeiden arvon ja merkityksen.

Euroopan kulttuurin edistäminen Euroopan sydämessä ja eurooppalaisten keskuudessa on minusta perustavanlaatuinen näkökohta. Tässä mielessä suuri osa Eurooppaa on yhä löytämättä, mutta eurooppalaisen kulttuurin edistäminen Euroopan ulkopuolella on niin ikään ratkaisevassa asemassa. Tärkeintä on, että komission jäsen ja jäsenvaltiot tekisivät menestyksekkäästi tunnusta tunnetuksi.

  Georgios Papanikolaou (PPE). - (EL) Arvoisa puhemies, minäkin haluan vuorostani onnitella esittelijäämme Chrysoula Paliadelia hänen erinomaisesta mietinnöstään ja tähänastisesta työstä. Uusi Euroopan kulttuuriperintötunnus tuo esille kulttuuriamme ja Euroopan henkeä ja miellyttää meitä kaikkia, jotka käymme säännöllisesti Euroopan eri kohteissa ja pidämme häpeällisenä, ettemme tuo esille Euroopan lisäarvoa, kaikkia näitä historiallisia muistomerkkejä, jotka kaipaavat kipeästi tunnetuksi tekemistä.

Kuten tiedätte, Eurooppa ei ole huolissaan vain talouskriisistä, mikä on aivan luonnollista; Lissabonin jälkeinen Eurooppa haluaa korostaa kulttuurista yhteenkuuluvuuttaan sekä rikasta ja mosaiikkimaista historiaansa. Tämä on luonnollisesti tehtävä Euroopan parlamentin aktiivisen osallistumisen myötä, ja luotan siihen, että 18 artiklaa koskevat neuvottelut neuvoston kanssa päättyvät hyvin.

  Iosif Matula (PPE). – (RO) Arvoisa puhemies, olen tyytyväinen siihen, että Euroopan kulttuuriperintötunnuksesta on tehty virallinen Euroopan unionin aloite nyt, kun ensimmäinen hanke ei saanut ansaitsemaansa korkeaa profiilia ja arvostusta. Hanke avaa meille ovia myös maihin, jotka rikastuttavat maanosamme kulttuuria, vaikka ne eivät kuulukaan Euroopan unioniin.

Hallitustenvälisellä sopimuksella jo aiemmin nimitettyjen kohteiden uudelleen arviointi on yksi avainnäkökohdista, samoin kuten se, että kohdellaan oikeudenmukaisesti maita, joissa on keskinäistä vaihtelua hankkeen alussa rekisteröityjen kohteiden määrässä. Lisäksi jos kohteita ei voida arvioida suoraan uudelleen, on tärkeää, että niille voidaan hakea tunnusta uudelleen, jotta lisätään niiden mahdollisuuksia.

Euroopan kulttuuriperintötunnuksen myöntäminen rajoittamattomaksi ajaksi ilman säännöllistä uudelleen arviointia tehostaisi hankkeeseen osoitettujen rajallisten määrärahojen käyttöä. Euroopan kulttuuriperintöhanke lisäisi kansalaisten tietoisuutta yhteisen kulttuuriperintömme sekä kulttuurimatkailun monipuolisuudesta.

  Elena Băsescu (PPE). – (RO) Arvoisa puhemies, Euroopan identiteetin luominen ja kansalaisten kiinnostuksen lisääminen EU:ta kohtaan ovat suuria haasteita. Niillä voidaan saada aikaan yhteenkuuluvuutta ja solidaarisuutta laajassa mitassa. Euroopan kulttuuriperintötunnus voisi täyttää sille asetetut tavoitteet entistä tehokkaammin, jos sitä hoidettaisiin EU:n aloitteena. Sen on perustuttava samoihin kriteereihin ja sitä varten on perustettava selkeästi määritelty valvontajärjestelmä. Sen ansiosta voidaan muun muassa piristää kulttuurimatkailua. Unescon maailmanperintökohteiden tavoin tunnuksella voidaan kasvattaa matkailijoiden määrää ja luoda uutta puhtia paikallistalouksiin.

Kannatan komission aikomusta hyödyntää Euroopan kulttuuriperintötunnusta yhdessä muiden sellaisten välineiden kanssa, joiden tarkoituksena on EU:n ja sen kansalaisten välisten yhteyksien tiivistäminen. Lopuksi haluan korostaa kulttuurien välisen vuoropuhelun edistämisen tärkeyttä.

  Androulla Vassiliou, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, valtaosa puheenvuoron käyttäneistä jäsenistä korosti näköjään tämän EU:n aloitteen merkitystä ja sen tuomaa lisäarvoa. He korostivat aloitteen tärkeyttä Euroopan, sen yhteisen historian ja perinnön tunnetuksi tekemisessä sekä aloitteen opetuksellista arvoa ja merkitystä kulttuurivuoropuhelun luomisessa ja lisäämisessä.

Olen hyvin tyytyväinen ja kiitollinen, että mietintö hyväksyttiin. Haluan tehdä selväksi, että tätä tärkeää aloitetta koskevien päätösten tekoon nimitetään varmasti ammatillisesti hyvin pätevät asiantuntijat, jotta varmistetaan, että he valitsevat sekä parhaat ja arvokkaimmat kohteet että parhaat ideat. Saanen muistuttaa teitä siitä, ettei kulttuuriperinnössä ole kyse pelkästään kohteista vaan myös aineettomasta kulttuuriperinnöstä. Esimerkiksi Portugalissa meillä on kuolemantuomion poistava asetus, joka oli ensimmäinen Euroopassa. Asetus liitettiin tunnusluetteloon, joten kulttuuriperintö voi olla myös aineetonta.

Haluan tehdä selväksi myös sen, että tavoitteenamme on todellakin yksinkertaistaa menettelyä, sillä laatu on tärkeää, mutta myös yksinkertaisuus. Tämän vuoksi emme ole hyväksyneet neuvoston ehdotusta siitä, että asiantuntijaryhmän jälkeen aloite toimitettaisiin komiteaan, koska tämä toisi mukanaan byrokratiaa ja hukkaisi päätöksen tekemiseen tarvittavaa arvokasta aikaa.

Haluan sanoa lopuksi, että talouskriisissä, joka luo hajontaa Euroopan kansojen välillä poliittisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti, tarvitsemme tämänkaltaisia aloitteita, joilla Euroopan kansat saadaan yhteen. Näin he saavat tunteen identiteetistä, ja meidän on tuotava esille yhteisen kulttuuriperintömme merkitystä, koska sen rikkaus on sen moninaisuudessa. Meidät yhdistää juuri yhteinen ja samalla monimuotoinen kulttuuriperintö.

Haluan kiittää teitä vielä kerran tuestanne, etenkin esittelijä Paliadelia ja varjoesittelijöitä hienosta yhteistyöstämme; odotan kovasti tämän tärkeän aloitteen lopullista hyväksymistä lähiaikoina.

  Chrysoula Paliadeli, esittelijä. – (EL) Arvoisa puhemies, haluan aloittaa sanomalla, että olen samaa mieltä sekä Euroopan kulttuuriperintötunnuksen vaikutustenarvioinnista että tunnuksen kulttuurisesta lisäarvosta esitetyistä näkemyksistä. Tunnuksella ei yksin voida kaventaa kansalaisten ja Euroopan unionin välistä kuilua. Sillä voidaan vain auttaa ongelman ratkaisussa yhdessä muiden aloitteiden kanssa. En tietenkään voi peittää sitä, että kriisin, kuten nyt hiljattain läpikäymämme kriisin vallitessa, jolloin olemme puineet kiivaasti euroa ja Euroopan unionia, kansalaiset eivät odota, että yksistään kulttuurilla ratkaistaan heidän arkipäiväin ongelmansa. Historian tuntemus ja monikulttuurisuuden arvostaminen voivat kuitenkin toimia yhteenkuuluvuuden välineenä sekä paikallisyhteisöjen kasvun kannustimena toimia yhteistyössä paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti ja ylikansallisesti, kuten hyväksymässämme komission ehdotuksessa todetaan. Tästä näkökulmasta katsottuna ajatus Euroopan unionin kulttuuriperintötunnuksesta (kiitän jäsen Cătălin Sorin Ivania, joka otti huomioon alkuperäisen ehdotuksen), jonka tarkoituksena on parantaa Euroopan kansalaisten tietoisuutta yhteisestä perinnöstään sekä samalla tukea kulttuurimatkailua, on myönteinen askel tähän suuntaan. Demokratian ja vapauden kaltaiset Euroopan kulttuurihistoriaan juurtuneet arvot ovat yhtä tärkeitä kuin avoimuus ja solidaarisuus nykyisin, varsinkin jos haluamme kaventaa kuilua EU:n toimielinten ja unionin jäsenvaltioiden kansalaisten välillä sekä jäsenvaltioiden kansalaisten välillä. Toki meidän on ratkaistava myös byrokratiaa koskevat ongelmat, mutta voin vakuuttaa, että Euroopan asiantuntijaryhmän toiminnan avoimuudessa ja kokoonpanossa noudatetaan äärimmäisen selkeitä ehtoja. Hanketta toteutetaan ehdottoman avoimesti, se on varmaa.

  Puhemies. – (EN) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tänään klo 12.00.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  Rareş-Lucian Niculescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Euroopan kulttuuriperintötunnusaloitteen muuttaminen osaksi EU:n virallista toimintaa tuo erityistä lisäarvoa kaikkeen jäsenvaltioiden toimintaan sekä edistää samalla merkittävästi yhteisen eurooppalaisen identiteetin luomista. Kannatan aloitetta ja esiteltyä mietintöä. Haluan myös mainita, että Euroopan kulttuuriperintötunnusta voitaisiin laajentaa hyvin menestyksellisesti ja suotuisin vaikutuksin Euroopan valtioiden kukoistavaan toiminnanalaan eli perinteiseen maaseutumatkailuun liittyvään toimintaan. Tämä onkin yksi niistä ehdotuksista, jonka aion jättää maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokuntaan esittäessäni lausunnon roolista, joka maaseutumatkailulla ja maatalousmatkailulla voi olla pyrittäessä täyttämään EU:n tavoite tehdä Euroopasta maailman tärkein matkailukohde.

  Emil Stoyanov (PPE), kirjallinen. – (BG) Haluan onnitella esittelijä Paliadelia hänen työstään tämän mietinnön parissa. Euroopan kulttuuriperintötunnuksen laatiminen ja myöntäminen on aloite, joka ansaitsee erityistä huomiota. Esitettyjen kohteiden eurooppalainen ulottuvuus ja merkitys auttavat vaalimaan Euroopan identiteettiä ja tunnetta Euroopan kansalaisuudesta. Maanosamme historia on tärkeä tekijä, joka voi edesauttaa Euroopan kansojen yhdentymistä. Nuori sukupolvemme on perehdytettävä kunnolla yhteiseen eurooppalaiseen perintöömme, koska on hyvin tärkeää, ettei sitä yritetä tulkita eri tavoin populistisessa tarkoituksessa, koska kyse on yhteisestä eurooppalaisesta historiastamme, joka kuvastaa kaikilta osin kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuuttamme. Valintamenettelyssä on varmistettava, että vain sopivanlaatuiset kohteet tulevat valituksi. Jäsenvaltioiden olisi minusta jätettävä ehdotuksensa tiiviissä yhteistyössä paikallisten ja alueellisten viranomaisten kanssa. Siten kohteet voidaan kansantajuistaa kansallisesti ja EU:n toimielinten ja Euroopan kansalaisten välistä kuilua voidaan kaventaa. Ainoan demokraattisesti valitun ja kansalaisiaan edustavan Euroopan parlamentin jäsenenä olen sitä mieltä, että parlamentille on annettava nykyistä suurempi rooli aloitteessa.

  Csanád Szegedi (NI), kirjallinen. – (HU) Olen täysin samaa mieltä mietinnössä esitetystä näkemyksestä, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden kansalaisten välillä on valtava kuilu, sillä yli puolella kansalaisista on varsin negatiivinen mielipide EU:sta. Euroopan kulttuuriperintötunnuksen nimen muuttamisella Euroopan unionin kulttuuriperintötunnukseksi sekä siihen liittyvillä muutoksilla olemme käynnistämässä nyt toista suureellista, kallista ja turhaa EU:n mainostamis- ja propagandakampanjaa. Myös tämä uusi aloite epäonnistuu tavoitteessa lähentää kansalaisia ja EU:ta toisiinsa, koska siinä sivuutetaan sellaiset vähäpätöiset yksityiskohdat, kuten Slovakian kansallismieliselle separatistille Milan Rastislav Štefánikille pystytetty muistomerkki, jota pidetään Euroopan unionin yhteistyöperinteen esimerkillisenä ihmiskäden taidonnäytteenä. On myös epäselvää, että jos Euroopan kulttuuriperintötunnuksen ei haluta menevän päällekkäin Unescon maailmanperintöluettelon kanssa, miksi se halutaan ulottaa kolmansiin maihin ja mitä maita mietinnössä esitetään tässä suhteessa?

3. Sveitsin osallistuminen nuorisotoimintaohjelmaan (Youth in Action) ja elinikäisen oppimisen toimintaohjelmaan (keskustelu)

  Puhemies. – (EN) Esityslistalla on seuraavana Doris Packin kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan puolesta laatima suositus (A7-0334/2010) ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton välisen sopimuksen tekemisestä Sveitsin valaliiton osallistumista nuorisotoimintaohjelmaan (Youth in Action) ja elinikäisen oppimisen toimintaohjelmaan (2007–2013) koskevista ehdoista (12818/2010 – C7-0277/2010 – 2010/0231(NLE)).

  Doris Pack, esittelijä. – (DE) Arvoisa puhemies, olen hyvin mielissäni tilaisuudestamme käydä tätä keskustelua tänään, sillä muistan, että me molemmat teimme aina yhteistyötä Sveitsin kanssa Eurooppa-neuvostossa ja olemme siten molemmat tietoisia, miten tärkeää Sveitsille on voida osallistua näihin ohjelmiin. Vuonna 2006 ennen ohjelmien uusimista olimme luonnollisesti Euroopan parlamentissa tietoisia siitä, ettemme voi olla olemassa yksinään vaan että meidän olisi yritettävä saada myös kaikki muut mukaan. Vaikka Sveitsi ei ole Euroopan talousalueen jäsen, se halusi osallistua koulutukseen ja opetukseen liittyviin ohjelmiin. Se oli kaikkien muiden tavoin hyvin tyytyväinen tähän kehitykseen. Olin mukana valtuuskunnassa, joka vuonna 2004 vieraili Sveitsin parlamentin koulutusvaliokunnassa. Keskustelimme seikkaperäisesti asiaan liittyvistä kysymyksistä, kuten koulujen ja yliopistojen välisestä liikkuvuudesta ja yhteistyöstä. Minulle oli tuolloin selvää, että esitys lopulta tehtäisiin, ja nyt kannatan sitä.

Laatiessamme näitä ohjelmia emme ajatelleet vain omaa etuamme vaan myös kaikkien naapurimaiden, kuten Länsi-Balkanin maiden ja keskellä sijaitsevan Sveitsin etuja. Tämän ansiosta olemme edenneet mukavasti nykyään. Voin edelliseen keskusteluun liittyen kertoa teille nyt, että myös Sveitsi aikoo hakea kulttuuriohjelmaan. Sveitsi haluaa osallistua myös kulttuuriperintötunnusohjelmaan, mikä on mahdollista vain, jos se osallistuu tähän ohjelmaan.

Hyvät kuulijat, mitä meidän on nyt tehtävä? Voimme sanoa "kyllä" tai "ei". Kukaan meistä ei voisi kuvitella kielteistä vastausta, sillä olemme aina kannattaneet Sveitsin mukaantuloa. Lisäisin vielä, että tarkoitan "mukaantulolla" sitä, että Sveitsin on maksettava osuutensa. Ainoa mahdollisuutemme on 218 artiklan mukaan sanoa kyllä tai ei, ja aiomme luonnollisesti antaa selkeän kyllä-vastauksen.

Mitkä ovat Sveitsin kanssa tehtävän sopimuksen keskeiset kohdat? Niiden hankkeiden ja aloitteiden ehdot, säännöt ja menettelyt, joissa on mukana osanottajia Sveitsistä, ovat luonnollisesti samat kuin jäsenvaltioiden osanottajille ja jäsenvaltioiden esittämille hankkeille. Sveitsin on perustettava kansallinen virasto, kuten me kaikki olemme tehneet kussakin maassa; viraston tehtävänä on ohjelmien täytäntöönpanon kansallinen koordinointi ja sitä tarvitaan hoitamaan kunkin ohjelman rahoittaminen joka vuosi. Vuonna 2011 rahoitusta tarvitaan 1,7 miljoonaa euroa nuorisotoimintaohjelmaan ja 14,2 miljoonaa euroa elinikäisen oppimisen toimintaohjelmaan. Mitä tulee varainhoidon valvontaan ja tilintarkastusta koskeviin säännöksiin, Sveitsiltä vaaditaan Euroopan unionin säännösten noudattamista, myös niiden, jotka liittyvät EU:n toimielinten ja Sveitsin viranomaisten suorittamaan valvontaan. Sopimus on voimassa siihen asti, kunnes jompikumpi osapuoli vetäytyy siitä. En kuitenkaan usko, että kukaan osallistuisi tämänkaltaiseen ohjelmaan tarkoituksenaan vetäytyä siitä. Tämä on Sveitsin nuoren sukupolven ja luonnollisesti Sveitsin naapurimaiden niiden nuorten etujen mukaista, jotka haluavat osallistua kouluvaihto-ohjelmiin Sveitsin kanssa osana Comenius Regio -ohjelmaa tai yksittäisiin koulujen kumppanuuksiin sekä Erasmus-ohjelmaan.

Sveitsin viranomaisten edustajia voi luonnollisesti osallistua ohjelmakomitean kokouksiimme maataan koskevissa asioissa. Haluan sanoa yhden asian tässä yhteydessä: haluaisimme kovasti, että Sveitsi ottaisi tässä ratkaisevan askeleen. Se on ilmaissut kiinnostuksensa tämäntyyppiseen pitkän ajanjakson järjestelyyn. Toivomme, että Eurooppa-tietoisuus Sveitsissä paranisi nuorten saadessa mahdollisuuden vuorovaikutukseen muiden eurooppalaisten nuorten kanssa. Tämä saattaa merkitä sitä, että tulevien kansanäänestysten tulos poikkeaa aiempien kansanäänestysten tuloksesta. Panemme uskomme nuoreen sukupolveen ja näihin kahteen hienoon ohjelmaan. Olen luottavainen sen suhteen, että kulttuuriohjelma tulee mukaan kolmen vuoden sisällä.

  Androulla Vassiliou, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaan Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton välisen sopimuksen tekeminen edellyttää parlamentin suostumuksen tullakseen voimaan.

Haluan kiittää kulttuuri- ja koulutusvaliokuntaa sekä erityisesti sen puheenjohtajaa Doris Packia rakentavasta suhtautumisesta sopimukseen.

Sveitsin kieltäydyttyä liittymästä Euroopan talousalueeseen yksikään sopimus ei ole toistaiseksi mahdollistanut välitöntä tai välillistä koulutusalan yhteistyötä EU:n ja Sveitsin välillä.

Sveitsi on kuitenkin jo pitkään osoittanut kiinnostustaan koulutus- ja nuoriso-ohjelmiamme kohtaan. Se on jopa kehittänyt kansallisen tukijärjestelmän, jolla edistetään kumppanuuksia näissä ohjelmissa aktiivisesti mukana olevien EU:n jäsenvaltioiden järjestöjen kanssa. Lisäksi Sveitsi on osallistunut Bolognan prosessiin sekä Euroopan korkeakoulutusalueen luomiseen.

Sveitsi on myös seurannut tarkoin, tosin ulkopuolelta, keskustelua Euroopan unionin koulutuspolitiikasta. Sveitsi on ensimmäinen ohjelmiimme osallistuva maa, joka ei ole EU:n jäsenvaltio eikä Euroopan talousalueen jäsen eikä myöskään nykyinen tai mahdollinen EU:n ehdokasvaltio.

Komissio kannattaa Sveitsin osallistumista molempiin ohjelmiin. Sopimuksen ansiosta Sveitsin koulutus- ja nuorisojärjestöt sekä yksittäiset opiskelijat, opettajat ja nuoret voivat osallistua EU:n nuorisotoimintaohjelmaan sekä elinikäisen oppimisen toimintaohjelmaan täysin samoin edellytyksin kuin EU:n kansalaiset. Sveitsin osallistujien jättämiin hankkeita ja aloitteita koskeviin ehdotuksiin sovelletaan samoja ehtoja, sääntöjä ja menettelyjä kuin jäsenvaltioiden ehdottamiin hankkeisiin.

Sveitsi on perustanut kansallisen viraston, joka vastaa ohjelmien täytäntöönpanon kansallisesta koordinoinnista. Sveitsi osallistuu vuosittain kunkin ohjelman rahoitukseen ja ottaa osaa ohjelmakomitean kokouksiin tarkkailijan asemassa Sveitsiä koskevissa asioissa.

Arvoisat parlamentin jäsenet, kiitoksia hyvästä työstänne tämän asian parissa.

  Marco Scurria, PPE-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, komission ohella minäkin haluan totisesti kiittää kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan puheenjohtaja Doris Packia hänen työstään ja omistautumisestaan tähän aiheeseen.

Tänään puhumme tärkeästä asiasta, sillä juuri nuorisotoimintaohjelman kaltaisella välineellä voidaan luoda yhteyksiä sekä naapuruus- ja ystävyyssuhteita paitsi Euroopan unionin jäsenvaltioiden myös ennen kaikkea EU:n ulkopuolisten maiden, kuten Sveitsin tai muiden maiden välillä.

Monivuotisten ohjelmiemme suuri rikkaus on siinä, että toimilla, kuten nuorisotoimintaohjelmalla, Erasmuksella, Erasmus Mundus -ohjelmalla, Jatkuva koulutus -ohjelmalla, Media-ohjelmalla, Media Mundus -ohjelmalla ja monilla muilla voidaan rakentaa suhteita Euroopan unionin jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välillä.

Kuten nähdään, näiden ohjelmien avulla olemme puhaltaneet Euroopan unioniin henkeä ja antaneet monille kansalaisille, lähinnä nuorille, mahdollisuuden tavata toisiaan, vaihtaa kokemuksia, tutustua toisiinsa ja tehdä itseään tunnetuksi. Olemme antaneet opettajille ja työntekijöille ylipäätään mahdollisuuden parantaa ammatillista osaamistaan ja olemme antaneet eri maiden elokuvaohjaajille, tuottajille ja yhdistyksille mahdollisuuden entistä parempaan työntekoon.

Ohjelmat ovat siten tärkeitä, ja olimmekin hieman huolissamme, kun emme nähneet niitä komission ensi vuoden työohjelmassa. Tänään ratifioimmekin tärkeän vaiheen, joka saa EU:n kasvamaan, lujittaa Euroopan kansalaisuutta ja (kun otetaan huomioon, että puhuimme siitä hetki sitten Euroopan kulttuuriperintötunnuksen yhteydessä) auttaa yhteisen eurooppalaisen identiteettimme rakentamisessa.

  Joanna Senyszyn, S&D-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, annan Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmän puolesta tukeni esittelijän mietintöluonnokselle Sveitsin valaliiton osallistumisen hyväksymisestä nuorisotoimintaohjelmaan (Youth in Action) ja elinikäisen oppimisen toimintaohjelmaan. Sopimuksesta on neuvoteltu asianmukaisesti ja sillä turvataan EU:n edut, ja oikeusperusta EU:n koulutus- ja nuoriso-ohjelmille mahdollistaa Sveitsin osallistumisen. Osallistumista ohjaavat periaatteet on luonnosteltu yksityiskohtaisesti, mikä takaa ohjelmien asianmukaisen ja oikeudenmukaisen täytäntöönpanon. Sveitsi tekee mielellään yhteistyötä EU:n kanssa koulutus- ja nuorisoasioissa, joten sopimuksemme pitäisi olla itsestäänselvyys.

Olemme iloisia siitä, että EU:n tutkimusohjelmat ovat niin houkuttelevia ja tehokkaita, että muutkin maat osallistuvat niihin. Euroopan komission tuorein tutkimus osoittaa, että nuorisotoimintaohjelma parantaa nuorten kielitaitoa ja heidän mahdollisuuksiaan työmarkkinoilla. Aikuiskoulutuksen mahdollisuuksia ei kuitenkaan ole vielä hyödynnetty täysipainoisesti, vaikka siinä on valtava potentiaali.

  Hannu Takkula, ALDE-ryhmän puolesta. – (FI) Arvoisa puhemies, haluan kiittää heti aluksi meidän valiokuntamme erinomaista puheenjohtajaa Doris Packia, joka on myös tämän mietinnön esittelijä. Voin sanoa, että kun tämä esitys oli Doris Packin käsissä, se oli hyvissä käsissä.

Aivan niin kuin meidän hyvä komissaarimmekin tietää, Doris Pack on pitkän linjan ammattilainen juuri näissä elinikäisen oppimisen kysymyksissä ja nuoriso-ohjelmakysymyksissä. Kun tätä asiaa on valmisteltu, niin on ollut ilo seurata sitä, miten hienolla tavalla tämä työ on edennyt. On hienoa, että myös Sveitsin nuoret pääsevät mukaan menestystarinoihin, joita me Euroopan unionissa olemme rakentaneet.

On aivan totta, että nekin ihmiset, jotka suhtautuvat hyvin kriittisesti Euroopan unioniin, jotka jopa vastustavat sitä, kuitenkin toteavat kuin yhdestä suusta, että kyllä Euroopan unionissa on menestystarinoitakin, kuten elinikäisen oppimisen ohjelma, nuoriso-ohjelma tai kulttuuriohjelma. Tämä on yksi Euroopan unionin parhaista puolista. Tätä puolta meidän pitää voimakkaasti pitää esillä.

Euroopan unionin ja näiden ohjelmien kautta me olemme voineet rohkaista eurooppalaisia nuoria koulutuksen tielle ja kasvattamaan omaa pääomaansa. Toisaalta se on kasvattanut myös kansojen pääomaa.

Tässä suhteessa on erittäin tärkeätä, ettei Sveitsiä millään muotoa jätetä tämän yhteistyön ulkopuolelle siitä huolimatta, ettei Sveitsi ole EU:n eikä ETA:n jäsen,

vaan annetaan sveitsiläisille nuorille mahdollisuus tulla mukaan ohjelmiin ja viedään siten asioita eteenpäin vastavuoroisesti. Uskon, että se synnyttää lisäarvoa kaikilla tavoin.

Arvoisa puhemies, haluan vielä lopuksi kiittää meidän esittelijäämme. Toivon, että tämä ohjelma tulee olemaan sveitsiläistenkin kannalta menestystarina, niin kuin se on ollut meille Euroopan unionin jäsenvaltioiden kansalaisille.

  Marek Henryk Migalski, ECR-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, tämä mietintö hyväksyttiin yksimielisesti kulttuuri- ja koulutusvaliokunnassa, jossa kaikki tunnustivat, että tämä on hyvä ajatus. Se on todella hyvä ajatus, ja sen pitäisi olla täysin kiistaton, koska se kuvastaa nyt puheena olevia arvoja. Tämä voi itse asiassa olla hyvinkin sellainen mietintö, jolle parlamentti voi antaa yksimielisen tuen, vaikka Sveitsin tilanne on ainutkertainen, kuten komission jäsen totesi. Se on hyvin mielenkiintoinen ja poliittisesti hyvin erityinen maa, jossa toteutetaan varsin erikoislaatuista yhteistyötä Euroopan kanssa, vaikka se onkin monen eurooppalaisen sopimuksen ulkopuolella; juuri tästä syystä on aiheellista luoda yhteyksiä Sveitsiin tämänkaltaisten kiistattomien ja yleisesti hyväksyttyjen ohjelmien avulla.

  Jaroslav Paška, EFD-ryhmän puolesta. – (SK) Arvoisa puhemies, vaikka Sveitsi ei ole vielä päättänyt hakea Euroopan unionin jäsenyyttä, se on jo pitkään osoittanut vakavasti otettavaa kiinnostusta laaja-alaiseen yhteistyöhön EU:n kanssa nuorten koulutusta ja ammatillista koulutusta koskevissa asioissa. Sveitsin ja EU:n väliselle koulutusalan yhteistyölle luotiin oikeusperusta nuorisotoimintaohjelman ja elinikäisen oppimisen toimintaohjelman perustamisen jälkeen vuonna 2006.

Euroopan komissio laati sopimuksen niiden suositusten mukaisesti, jotka Eurooppa-neuvosto antoi Sveitsin edustajien kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen; sopimus mahdollistaa tehokkaan yhteistyön kehittämisen sveitsiläisten ystäviemme kanssa nuorten koulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa sekä elinikäisessä oppimisessa. Sopimus on asianmukainen, tasapainoinen ja siinä otetaan huomioon molempien allekirjoittajien halu laajentaa keskinäistä yhteistyötä ja tukea tiedon ja kokemuksen vaihtoa koulutusprosessin laadun parantamiseksi.

Arvoisa komission jäsen, EU:n ja Sveitsin välinen sopimus on minusta siten askel oikeaan suuntaan.

  Justas Vincas Paleckis (S&D). – (LT) Arvoisa puhemies, haluan onnitella esittelijä Doris Packia ja olen täysin samaa mieltä hänen tekemistään suosituksista, jotka koskevat nuorisotoimintaohjelmaa ja elinikäisen oppimisen ohjelmaa sekä Sveitsin osallistumista niihin. Sanoisin, että Sveitsi on paitsi kaunis ja siisti maa myös hyvin kiinnostava Euroopan unionin kannalta sen suoran demokratian ja kantonien muodostaman liiton vuoksi. Toisaalta Euroopan unioni on varmasti kiinnostava Sveitsin kannalta, koska Sveitsi sijaitsee EU:n jäsenvaltioiden keskellä. Sveitsi on suuntaamassa Euroopan unionia kohti. Uskon, että tämän ohjelman hyväksymisen jälkeen tähän on entistä paremmat mahdollisuudet. Sveitsi lähentyy entisestään Euroopan unionia, ja EU ymmärtää Sveitsiä entistä paremmin; kuten kollegamme Doris Pack totesi, voimme odottaa aiempaa parempaa tulosta kansanäänestyksessä.

  Liam Aylward (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, kannatan Sveitsin toimia yhteistyön lisäämiseksi EU:n kanssa opetusta, koulutusta ja nuorisotoimintaa koskevissa asioissa. Nuorisotoimintaohjelma on hyvin tärkeä ohjelma Euroopan nuorille. Ohjelmaa on tuotava entistä enemmän esille ja sen päämäärät ja tavoitteet on toteutettava ottamalla huomioon erityisesti nuorisotoimintaohjelmaan liittyvä eurooppalainen vapaaehtoistyö.

Ensi vuosi on Euroopan vapaaehtoistoiminnan teemavuosi, joten on erityisen tärkeää, että eurooppalaista vapaaehtoistyötä, jolla tuetaan nuorten osallistumista vapaaehtoistoimintaan ja pyritään kehittämään solidaarisuutta ja edistämään nuorten aktiivista kansalaisuutta, vahvistetaan.

Irlannissa ruohonjuuritason urheilujärjestöissä tapahtuva vapaaehtoistyö tarjoaa urheilu- ja johtamismahdollisuuksia tuhansille nuorille. Järjestöt kannustavat nuoria aktiiviseen kansalaisuuteen ja edistävät samalla terveellistä ja aktiivista elämäntapaa sekä kuntoilua. Ohjelmaa ja siihen liittyvää vapaaehtoistoimintaa olisi parannettava, ja Sveitsin kanssa olisi luotava vahvat yhteydet tältä osin.

Nuorisotoimintaohjelma tarjoaa monia mahdollisuuksia, joten olisi syytä tukea ja edistää voimakkaasti kaikkia toimia, joilla voidaan tukea ohjelman päämääriä sekä kannustaa ja tukea nuoria EU:ssa.

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D). – (LT) Arvoisa puhemies, arvoisa esittelijä, haluan kiittää teitä työstänne ja sanoa, että tuen voimakkaasti suositustanne, että Euroopan parlamentti hyväksyisi neuvoston päätöksen Sveitsin osallistumisesta nuorisotoimintaohjelmaan ja elinikäisen oppimisen toimintaohjelmaan, koska komission ja Sveitsin viranomaisten välinen sopimus täyttää kaikki vaatimukset, määräykset ja ehdot. Tämän lisäksi Sveitsin kansallinen virasto tekee yhteistyötä ohjelmien kansallisen täytäntöönpanon parissa ja osallistuu kunkin ohjelman rahoitukseen vuosittain. Kaksipuolinen sopimus on hyvin tärkeä sekä Sveitsille että Euroopan unionille, sillä Sveitsin nuoriso voi hyödyntää nuorisotoimintaohjelman tarjoamia mahdollisuuksia ja päinvastoin: Euroopan unionin nuoret voivat osallistua kaikkiin hankkeisiin sveitsiläisten nuorten rinnalla. Olen siksi iloinen siitä, että vaikka Sveitsi ei kuulu Euroopan talousalueeseen eikä ole EU:n jäsenvaltio, se tekee kuitenkin EU:n kanssa tiivistä yhteistyötä opetuksessa, koulutuksessa ja nuorisotoiminnassa.

  Seán Kelly (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, Euroopan parlamenttiin tuloni jälkeen olen jatkuvasti pohtinut, miksi Sveitsi ja Norja eivät ole liittyneet Euroopan unioniin, ja olen miettinyt, johtuuko se siitä, että tämä on niille paras mahdollinen ratkaisu. Ne ottavat hyödyn irti Euroopan unionista ilman velvollisuuksia. Minulla on tänään myös epäilykseni. Komission jäsen mainitsi, että niiden olisi maksettava. Totta kai niiden olisi maksettava, mutta normaalisti klubien ulkopuoliset jäsenet maksavat enemmän kuin jäsenet.

Nostan kuitenkin hattua Doris Packin erinomaiselle viisaudelle ja kokemukselle, kun hän toteaa, että tämä voi olla yksi tapa edetä asiassa. Siten voidaan mahdollisesti lisätä Sveitsin kansalaisten tietämystä EU:n asioista ja he puolestaan saavat mahdollisuuden liittyä joskus Euroopan unioniin. Jos niin tapahtuu, mitä toivon, kaikki kunnia kuuluu mielestäni komission jäsenen ja Doris Packin avarakatseisuudelle. Olen valmis hyväksymään ehdotukset, onhan tämä hyvän tahdon aikaa.

  Alajos Mészáros (PPE). – (HU) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, Euroopan nuorella sukupolvella on ollut etuoikeus kasvaa rauhanomaisessa ja lähes rajattomassa Euroopassa, jota luonnehtivat liikkuvuus ja monikielisyys ja joka tarjoaa myös laajan kirjon kulttuurisia ja taloudellisia mahdollisuuksia. Meidän on laadittava kestäviä nuorisopoliittisia tukiohjelmia, joilla voidaan varmistaa yhä useamman nuoren sitoutuminen aktiiviseen kansalaisuuteen. On totta, ettei Sveitsi ole Euroopan talousalueen jäsen, mutta se tekee tiivistä yhteistyötä Euroopan unionin kanssa sekä opetus-, koulutus- että nuorisoasioissa. Sveitsi on vuodesta 2008 alkaen osallistunut useisiin hankkeisiin (ja rahoittanut niitä), joilla pyritään vähentämään laajentuneen Euroopan sisäisiä taloudellisia ja sosiaalisia eroja. Sveitsi on osoittanut solidaarisuutta ja sitoutumista Euroopan unionin laajenemiseen ja aikoo luoda tiiviit taloudelliset ja poliittiset suhteet uusien jäsenvaltioiden kanssa. Olen samaa mieltä Sveitsin osallistumista ohjelmaan koskevan sopimuksen keskeisistä kohdista, sillä sopimus tekee siitä tasaveroisen kumppanin…

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Silvia Costa (S&D). - (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, Doris Packin päättäväisyyden ja komission jäsen Vassilioun tahdon ansiosta tämä sopimus toteutuu tänään.

Italian ja Sveitsin kansalaisena olen iloinen siitä, että Sveitsi on ensimmäinen Euroopan unionin ulkopuolinen maa, joka osallistuu nuorille suunnattuihin EU:n opetusohjelmiin sekä korkeakoulutuksessa että täydennyskoulutuksessa. Älkäämme nimittäin unohtako, että vaikka Sveitsi ei ole Euroopan unionin jäsen, se on vaikuttanut suuresti Euroopan mantereen yhteiseen perintöön kuuluvien arvojen ja vapauksien rakentamiseen.

Nuorisotoimintaohjelman kaltaisten ohjelmien menestyksestä kertoo, että Sveitsi toivoo EU:n ohjelmien ulottamista maansa nuorisoon; tämän vuoksi on erityisen tärkeää, ettei Sveitsi pyri pelkästään taloudellisen alueen vaan myös koulutusalueen laajentamiseen. Uskon, että Euroopan unionin ja Sveitsin nuoriso haluaisivat mielellään tutustua toisiinsa entistä paremmin, ja olen varma, että näin luodaan myös Euroopan unionin tulevaisuuteen vaikuttavaa pohjaa.

  Andreas Mölzer (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, on varsin ymmärrettävää, että Sveitsi, joka osallistuu nuorisotoimintaohjelman ja elinikäisen oppimisen toimintaohjelman rahoitukseen, haluaa nyt liittyä näihin ohjelmiin. Oppimisen nimissä olisi kuitenkin myös hyvä, jos EU seuraisi Sveitsin esimerkkiä suorassa demokratiassa. Jos Sveitsin kansa päättää vastustaa minareettien rakentamista, päätöstä myös noudatetaan. Sama pätee ulkomaalaisten rikollisten karkottamista koskevaa tuoretta aloitetta. Sveitsin viranomaiset tietävät, että jos kansalaiset sanovat "ei", he myös tarkoittavat sitä, eivätkä viranomaiset järjestä uusia äänestyksiä kunnes saavat aikaan toivomansa tuloksen, kuten EU:ssa on tehty esimerkiksi Irlannin tapauksessa.

Se, että EU:n perustuslakisopimus alun perin hylättiin, saattoi itse asiassa tehdä osalle sveitsiläisiä helpommaksi äänestää Schengenin sopimuksen ja Dublinin sopimuksen puolesta. He saattoivat kokea, että on helpompi liittoutua löyhän valtioiden liiton kanssa kuin keskusjohtoisen Euroopan unionin kanssa. Tätä ei voida peittää mielipiteillä, joita Sveitsissä esitetään nykyisin EU:hun liittymisen puolesta. Kaikki ei ole ruusuilla tanssimista Euroopan unionissa; keskittämistaipumukset ovat kasvussa ja kehitys kulkee vääjäämättä kohti rahansiirtounionia.

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Piotr Borys (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, haluan kiittää mitä lämpimimmin myös Doris Packia ja komission jäsentä tämän aloitteen tekemisestä. Olen sitä mieltä, että Sveitsin on itse asiassa oltava avoin näille ohjelmille, koska se on erillisalue, jota EU:n jäsenvaltiot ympäröivät joka puolelta. Nuoret eivät mielestäni aina tiedosta, että koska he eivät kuulu vielä Euroopan unioniin, he eivät voi hyötyä tästä ylikansallisesta EU:n ohjelmasta, joka tarjoaa erinomaisen keinon nuorten integroimiseen ja parhaiden käytäntöjen vaihtamiseen sekä takaa, että yhteistyö ja elinikäinen oppiminen ovat aidosti eurooppalaisia hankkeita.

Haluan kiittää ennen kaikkea myös siitä, että voimme tänään siirtää EU:n ohjelmien mallin Euroopan unionin ulkopuoliseen valtioon. Samassa hyväksynnän ja rohkaisun hengessä haluan kehottaa esittelijä Packia ja komission jäsentä mahdollisesti laajentamaan vastaavia ohjelmia ja sisällyttämään niihin muita maita, jotka haluavat osallistua niihin. Tarkoitan nyt lähinnä itäisen kumppanuuden maita ja Balkanin maita eli toisin sanoen maita, jotka eivät ole vielä virallisesti Euroopan unionin jäsenvaltioita.

  Hella Ranner (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, minulla on kaikkien muiden tavoin tunne, että Sveitsi voi lähentyä huomattavasti EU:ta tällä tavoin ja että siitä voi lopulta (toivottavasti pian) tulla Euroopan unionin täysivaltainen jäsen, mitä voidaan varmasti pitää hyvin kannatettavana asiana. Tämä pieni valkoinen piste keskellä Euroopan karttaa voisi olla kannustimme.

Nuorisotoimintaohjelma saavuttaa arvioimme mukaan noin miljoona ihmistä. Tärkeä yleistavoite on, että nuorisojärjestöt ottaisivat osaa ohjelmaan. Tämä on merkki tulevalle sukupolvelle siitä, että heidän aktiivinen osallistumisensa on hyvin toivottavaa. Haluaisin kiittää myös Doris Packia hänen ponnisteluistaan.

Meidän on unionista käsin pyrittävä tavoittamaan muita maita, tässä tapauksessa Sveitsiä, sillä tämä on ainoa tie menestykseen. Näinä aikoina ei kenties riitä, että vain odotamme, kunnes Sveitsi hakee Euroopan unionin jäsenyyttä. Meidän ei pidä myöskään unohtaa, että Sveitsin rahoitustuki varsinkin kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalle antaa aiheen toivoa, että Sveitsi osallistuu piakkoin myös muihin ohjelmiin.

  Androulla Vassiliou, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää kaikkia niitä, jotka ottivat lämpimästi vastaan tämän aloitteen. Minulla oli ilo allekirjoittaa tämä Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton välinen sopimus ensimmäisenä toimenani koulutuksesta, kulttuurista ja nuorisoasioista vastaavana komission jäsenenä. Olen iloinen tästä kehityksestä ja toivoin, että Sveitsi olisi voinut liittyä myös kulttuuriohjelmaamme, mikä ei ollut mahdollista maan sisäisten ja perustuslaillisten syiden vuoksi.

Kuten monet puhujat ovat korostaneet, kannatamme Sveitsin nuorison ja EU:n jäsenvaltioiden nuorison välisten suhteiden tiivistämistä. Näemme tämän keinona tasoittaa tietä entistä suuremmalle Eurooppa-hankkeen tuelle Sveitsissä, mikä toivon mukaan saa Sveitsin muuttamaan tulevaisuudessa mielensä ja päättämään liittyä meihin ja Euroopan unioniin.

Panen myös merkille, että arvoisat jäsenet rohkaisevat EU:n ulkopuolisia jäseniä liittymään ohjelmaan, mitä me luonnollisesti tuemme. Suurkiitokset tuestanne.

  Doris Pack, esittelijä. – (DE) Arvoisa puhemies, olen hyvin tyytyväinen, että jotkut euroskeptiset kollegani äänestivät tämän esityksen puolesta ja myönsivät siten, että on todella hienoa, että Sveitsi ottaa osaa tähän ohjelmaan ja että koulutusalan yhteistyö Euroopassa tiivistyy. Tämä avaa uusia näkymiä kenties myös jäsenvaltioille, mutta niitä avautuu varmasti Sveitsin nuorelle sukupolvelle. Olemme mielissämme tästä.

Jäsen Mölzer on jo lähtenyt, mutta huomasin, ettei hän maininnut, ettei Sveitsissä ole järjestetty kansanäänestystä yhteistyöstä. On todella ainutlaatuista, että Sveitsi päätti olla ryhtymättä siihen juuri tässä asiassa. Se voi kuitenkin olla varma, että nuoret ovat odottaneet jo pitkään tällaisen yhteistyön mahdollisuutta. Jäsen Mölzer ilmeisesti unohti, ettei tässä asiassa järjestetty kansanäänestystä. Ei kansalaisten mielipidettä tarvitse joka asiassa kysyä. Myönteiset asiat, kuten liittyminen Euroopan unioniin, ovat itsestäänselvyyksiä. Toivon, että nuoret hyötyvät koulutus- ja nuoriso-ohjelmien parissa tehtävästä hedelmällisestä yhteistyöstä ja että heistä tulisi todellisia eurooppalaisia, jotka jossakin vaiheessa sanovat: "Nyt myös meidän on aika liittyä Euroopan unioniin ja tehdä muun Euroopan kanssa yhteistyötä kaikilla muilla toiminnan aloilla. Olemme yksi maanosa, joten meidän olisi sovittava yhdessä myös näistä asioista." Olen varma, että koulutusohjelmilla on tärkeä rooli kaikkien sveitsiläisten tietojen lisäämisessä EU:sta.

  Puhemies. – (EN) Kiitoksia, jäsen Pack; haluan onnitella teitä sekä mietinnöstä että kovasta työstänne ja innostuksestanne sekä siitä, että kävitte viikonloppuna Madridissa mainostamassa Lux-palkintoa. En voi olla kanssanne 17. joulukuuta, vaikka olisin sitä kovasti halunnutkin. Voin osallistua 18. ja 19. joulukuuta järjestettäviin kokouksiin. Kiitoksia; totuus on, että parlamentti tarvitsee Doris Packin kaltaisia ihmisiä meidän kaikkien tarvitsemamme tehokkuuden varmistamiseksi.

(Suosionosoituksia)

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tänään klo 12.00.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  Iosif Matula (PPE), kirjallinen. – (RO) Minusta on rohkaisevaa, että Sveitsi haluaa osallistua Euroopan unionin koulutus- ja nuoriso-ohjelmiin etenkin, kun maa ei ole vielä EU:n jäsen eikä edes Euroopan talousalueen jäsen. Osallistuminen EU:n ohjelmiin on tärkeää myös siksi, ettei meiltä on toistaiseksi puuttunut suora kulttuuri- ja koulutusalan sopimus. Sveitsin osallistuminen Bolognan prosessiin ja Euroopan korkeakoulutusalueen luomiseen takaavat kuitenkin, että voimme yhdessä luoda edellytykset vuoden 2020 strategisten tavoitteiden toteuttamiselle niin, että samalla luodaan vahvat yhteydet jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välille. Nuorten väliset tapaamiset, opettajien ja tutkijoiden välinen kokemusten vaihto sekä entistä paremmat mahdollisuudet elinikäiseen oppimiseen auttavat meitä yhteisen eurooppalaisen identiteetin luomisessa. Haluan kuitenkin korostaa, että meidän on harkittava myös muiden EU:n rajavaltioiden mukaan ottamista ohjelmiimme, sillä koulutus ja kulttuuri eivät voi päättyä rajoillemme. Näin voimme rakentaa Eurooppaa uudelleen ja rohkaista nuoria osallistumaan aktiivisesti yhteisen tulevaisuutemme muokkaamiseen.

  Mario Mauro (PPE), kirjallinen. – (IT) Sveitsin, joka päätti olla liittymättä Euroopan unioniin, osallistumista nuorisotoimintaohjelmaan ja elinikäisen oppimisen toimintaohjelmaan ei voida lähtökohtaisesti sulkea pois, mutta sitä pitäisi arvioida tarkoin. Sen vuoksi kannatan komission ja Sveitsin hallituksen välisen sopimuksen ehtoja ja äänestän Doris Packin mietinnön puolesta. On oikein suoda Sveitsille ohjelmien edut, mutta on myös oikein turvata Euroopan unionin kaikki taloudelliset ja muut intressit.

  Joanna Katarzyna Skrzydlewska (PPE), kirjallinen. – (PL) Seitsemänteen tutkimuksen puiteohjelmaan sisältyvän elinikäisen oppimisen toimintaohjelman tavoitteena on kehittää oppimisen eri muotoja ihmisten koko työelämän aikana niin, että tuetaan ohjelmiin osallistuvien maiden välistä opetus- ja koulutusjärjestelmiä koskevaa yhteistyötä. Ohjelman kohderyhmiä ovat paitsi opiskelijat sekä yläasteen ja lukion oppilaat myös aikuiset Grundtvig-aikuiskoulutusohjelman ansiosta sekä opetushenkilökunta, jolle tarjotaan mahdollisuus opintokäynteihin. Jokavuotinen lisäys ohjemaan osoitettuihin määrärahoihin, joiden suuruus on lähes 1 028 miljardia euroa vuonna 2011, on osoitus alan kehittämisen ja yhteistyön perustellusta tarpeesta.

Aikana, jolloin nuorisotyöttömyyden taso on hyvin korkea työmarkkinoiden tarpeisiin vastaavan koulutuksen puuttumisen takia ja koska akateemisen loppututkinnon suorittaneille ei ole olemassa tarkoituksenmukaista ammatillista koulutusta, meidän on keskityttävä siihen, että hyödynnämme maksimaalisesti elinikäisen oppimisen toimintaohjelman meille tarjoamat mahdollisuudet ja että löydämme ratkaisun tähän vaikeaan tilanteeseen. Kannatan aloitetta ottaa Sveitsi mukaan tämän alan yhteistyöhön. Toivon, että kokemusten yhteinen vaihto auttaa nostamaan työllisyystasoa ja lisäämään työmarkkinoiden liikkuvuutta.

4. Munivien kanojen hyvinvointi (keskustelu)

  Puhemies. – (EN) Esityslistalla on seuraavana keskustelu Paolo De Castron maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan puolesta komissiolle esittämästä suullisesta kysymyksestä munivien kanojen suojelusta (O-0178/2010 – B7-0657/2010).

  Paolo De Castro, laatija. – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, meillä on tänään erinomainen tilaisuus keskustella strategisesta aiheesta eli eläinten hyvinvoinnin suojelusta maataloudessa. Munivien kanojen suojelun vähimmäisvaatimuksista annetun neuvoston direktiivin 1999/74/EY ehdot tulevat voimaan 1. tammikuuta 2012; käytännössä direktiivillä lakkautetaan tavanomaiset häkkikanalat munien tuotannon kasvatusjärjestelmänä. Kyseinen eläintenpitomenetelmä siis kielletään ja sen sijaan suositaan eläinten hyvinvoinnin parantamisen varmistavia kasvatusjärjestelmiä.

Arvoisa puhemies, 19. heinäkuuta 1999 pidetty Euroopan unionin maatalousneuvosto on tuoreessa muistissani. Tuo oli tärkeä päivä, jolloin edustin maatani (toimin tuolloin Italian maatalousministerinä) ja olin mukana hyväksymässä tätä tärkeää direktiiviä äänestämällä sen puolesta.

Nyt, kun uuden direktiivin vääjäämättömään voimaantuloon on enää vuosi aikaa, tilastotiedoista ilmenee, että eurooppalaiset tuottajat mukauttavat parhaillaan tuotantojärjestelmiään, mutta tämä ei ole sujunut ongelmitta. Nyt tarvitaan komission konkreettista sitoutumista eläinten hyvinvoinnin turvaamiseen, niiden tuottajien suojelemiseen, jotka ovat mukauttaneet kasvatusjärjestelmänsä neuvoston direktiiviin 1999/74/EY, sekä samalla siihen, että taataan tehokas siirtyminen uuteen lainsäädäntöön markkinoiden kilpailua vääristämättä.

Tämän vuoksi kollegani ja minä katsoimme tarpeelliseksi lisätä tämä tärkeä aihe maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan (jonka puheenjohtajana minulla on kunnia toimia) asialistaan. Viime kuukausina tehty kova työ, johon ottivat osaa kaikki parlamenttiryhmät, kulminoitui 28. lokakuuta 2010 laadittuun suulliseen kysymykseen, jossa komissiolle esitetään kolme tärkeää kysymystä:

Ensinnäkin komissiota pyydetään kertomaan, miten jäsenvaltiot ovat edistyneet uuden lainsäädännön täytäntöönpanossa.

Toiseksi komissiolta kysytään, mitä toimia jäsenvaltioissa toteutetaan, jotta varmistetaan direktiivissä säädettyjen ehtojen noudattaminen tekemällä tarvittaessa myönnytyksiä yrityksille, jotka osoittavat aitoa halua mukautua direktiiviin.

Viimeiseksi tiedustellaan toimenpiteitä ja takeita kananmunamarkkinoiden kriisien estämiseksi tulevina vuosina ja niiden kolmansien maiden harjoittaman vilpillisen kilpailun estämiseksi, joiden ei tarvitse noudattaa Euroopan unionin direktiiviä EU:n sisämarkkinoilla.

Näihin kysymyksiin odotamme komissiolta konkreettisia ja lopullisia vastauksia. Lopuksi kehotamme komission jäsentä varmistamaan entistä avoimemmat markkinat, jotka vastaavat niin sanottujen vastavuoroisuussääntöjen käsitettä, jotta parannetaan eläinten hyvinvointia koskevien Euroopan unionissa sovellettujen vaatimusten kansainvälisen lähentymisen mahdollisuuksia.

On elintärkeää kiinnittää huomiota tähän asiaan (josta olemme keskustelleet lukuisia kertoja valiokunnassa nykyisen parlamenttikauden alusta asti), jotta EU:n ponnistelut eläinten hyvinvoinnin hyväksi, ja jotta omat ponnistelumme, arvoisa komission jäsen, eivät valuisi hukkaan markkinoilla, joilla ei tunnusteta elintarvikkeisiin liittyvää yhteiskunnallista arvoa. Meidän on pyrittävä vähentämään vääristäviä vaikutuksia, joita luo EU:n sääntöjärjestelmän ulkopuolella olevien tuottajien mahdollisuus kääntää kilpailussa edukseen sen, ettei niiden tarvitse noudattaa yhtä tiukkoja rajoituksia kuin meidän.

Arvoisa puhemies, munivien kanojen hyvinvointia käsittelevän päätöslauselmaesityksen, josta äänestämme tänä aamuna, hyväksyminen voisi olla ensimmäinen tärkeä askel tähän suuntaan.

  Androulla Vassiliou, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, komission jäsen John Dalli pyysi minua ennen kaikkea välittämään pahoittelunsa sen johdosta, ettei hän päässyt itse paikan päälle, mutta otin mielelläni hoitaakseni tämän kysymyksen eläinten hyvinvoinnista ja terveydestä vastaavana entisenä komission jäsenenä.

Haluan komission puolesta korostaa, että tavanomaisten häkkien kieltäminen, joka hyväksyttiin vuonna 1999, on merkittävä parannus eläinten hyvinvointiin Euroopan unionissa. Se on lisäksi innoittanut kiivaaseen keskusteluun kaikkialla maailmassa. Haluan myös huomauttaa, että jäsenvaltiot ovat ensisijaisesti vastuussa munivien kanojen suojelua koskevan EU:n lainsäädännön täytäntöönpanosta.

Komissio tekee kaikkensa valvoakseen täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa sekä komission asiantuntijoiden tekemien tarkastusten että niiden tietojen avulla, jotka jäsenvaltiot toimittavat vuosittain tiloilla tehtäviä eläinten hyvinvointitarkastuksia koskevan komission erityispäätöksen perusteella.

Komissio sai marraskuussa 2010 munivien kanojen tuotantoyksiköitä koskevat vuoden 2009 viralliset tiedot 24 jäsenvaltiolta. Tähän mennessä vain 18 jäsenvaltiota on toimittanut täydelliset tiedot. Tiedoista ilmenee, että 66 prosenttia noiden 18 jäsenvaltion tuotantoyksiköistä oli laidunkanaloita, 29 prosenttia lattiakanaloita, 3,5 prosenttia tavanomaisia häkkikanaloita ja prosentti varustettuja häkkikanaloita.

Komissio kuitenkin tiedostaa, että tietojen toimittamisessa on vielä suuria eroja, sillä kolme jäsenvaltiota ei vastannut lainkaan ja kuusi jäsenvaltiota on toimittanut vain osan tiedoista. Siten edellä kuvailemani tilanne ei todellakaan ole lopullinen. Komissio pyytää aina tilaisuuden tullen jäsenvaltioita toimittamaan puuttuvia tietoja myös elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa sekä johtavien eläinlääkintäviranomaisten kokouksissa.

Komissio on lisäksi pyytänyt virallisella kirjeellä jäsenvaltioita toimittamaan kiellon täytäntöönpanoa koskevat kansalliset toimintasuunnitelmansa, jotta koko EU:n tilanteesta saataisiin parempi kuva.

Tässä vaiheessa komissio keskittyy toimissaan varmistamaan, että jäsenvaltiot ryhtyvät tarvittaviin toimenpiteisiin pannakseen täytäntöön tavanomaisten häkkien kiellon säädetyssä määräajassa. Jäsenvaltioiden vastuulle kuuluu sen varmistaminen, ettei munivien kanojen suojelusta annetun direktiivin vastaisesti tuotettuja munia pääse EU:n lainsäädännön nojalla markkinoille.

Saamme paremman kuvan tilanteesta ensi vuonna järjestettävän sidosryhmien kokouksen jälkeen. Sidosryhmien kokous järjestetään tammikuussa 2011.

Kuorellisten munien tuonti on nykyisin hyvin vähäistä tuotteiden huonon säilyvyyden ja EU:n elintarviketurvallisuusvaatimusten vuoksi. EU:n lainsäädännön mukaan niistä kolmansista maista, joissa tuotantovaatimusten vastaavuudesta ei ole riittäviä takeita, peräisin olevia kananmunia sisältävissä pakkauksissa on oltava merkintä, jolla ilmoitetaan, ettei tuotantometodi täytä EU:n vaatimuksia. Merkki erottaa selvästi tuontikananmunat, joita ei ole tuotettu EU:n hyvinvointivaatimusten mukaisesti.

Komissio tutkii tilannetta edelleen kaikkien asianomaisten sidosryhmien kanssa kokouksessa, joka pidetään, kuten totesin, 19. tammikuuta 2011 Brysselissä, missä keskustellaan mahdollisuuksista varmistaa direktiivin kitkaton täytäntöönpano.

  Esther de Lange, PPE-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, olemme menossa päätä pahkaa kohti tilannetta, jossa miljoonat kananmunat eivät täytä EU:n vaatimuksia. Kuten tänään on aiemmin jo todettu, on kuitenkin odotettavissa, että 30 prosenttia kaikista vuonna 2012 tuotetuista munista rikkoo häkkikanalakieltoa, josta sovimme vuonna 1999.

Arvoisa komission jäsen, tämä on puhdasta matematiikkaa. Kasvattajille tulee 8–13 prosenttia kalliimmaksi tuottaa eläinystävällisiä munia kanoilla, joita ei ole suljettu häkkikanaloihin. Toisaalta halusimme tai ei, keskimääräinen kuluttaja valitsee yhä edulliset kananmunat ja on valmis maksamaan vain 3–4 prosenttia enemmän eläinystävällisistä munista. Tästä aiheutuva epäedullinen kilpailuasema näyttää siis hyvin selvältä.

Keskeinen kysymys kuuluu: mitä te, Euroopan komissio, aiotte tehdä sen varmistamiseksi, että sääntöjä asianmukaisesti noudattavat kasvattajat, jotka ovat panostaneet vaihtoehtoisiin kasvatusmenetelmiin, eivät joudu kärsimään jäljessä olevien virkaveljiensä takia. Arvoisa komission jäsen, älkää vain syöttäkö meille samaa vanhaa litaniaa siitä, että jäsenvaltiot vastaavat täytäntöönpanosta ja tarkastuksista. Olette perussopimusten vartija, minkä vuoksi kaikkien meidän katseemme kohdistuu teihin. Minusta on myös hyvin valitettavaa, että keskustelemme yhä tilastotiedoista ja uskomme saavamme asiasta paremman käsityksen ensi vuonna, sillä silloin on liian myöhäistä!

Mitä siis aiomme tehdä? Painetta on lisättävä! Vaadimme päätöslauselmassamme luonnollisesti muun muassa häkkikanaloiden kieltämisen säilyttämistä, tarkastusten lisäämistä, kansallisten toimintasuunnitelmien laatimista sekä vientikiellon asettamista sääntöjen vastaisesti tuotetuille munille.

Komissio, nyt on teidän siirtonne vuoro! Ellette tee mitään, tilanteesta kärsivät paitsi vilpittömät kanankasvattajat mutta myös, pahoin pelkään, uskottavuutenne ja EU:n koko eläinten hyvinvointilainsäädäntö. Tämän me kaikki haluamme uskoakseni estää.

  Luis Manuel Capoulas Santos, S&D-ryhmän puolesta. – (PT) Arvoisa puhemies, kuten maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan puheenjohtajalla Paolo De Castrolla 12 vuotta sitten, myös minulla oli mahdollisuus maatalousministerin roolissa olla osallisena päätöksenteossa, joka koski täällä tänään esillä olevan lainsäädännön antamista. Keskustelu oli hyvin pitkä ja vaikea, koska vastakkain oli kaksi arvoa: edellytysten luominen eläinten hyvinvoinnille ja alan kilpailukyvyn varmistaminen. Sen tuloksena päätettiin edistää eläinten hyvinvointia ja antaa alalle tarpeeksi aikaa sopeutumiseen.

Uusien säännösten voimaantuloon on vielä vuosi aikaa, mutta tiedot tiloilta, jotka eivät ole vielä mukautuneet tilanteeseen, huolestuttavat meitä, kuten komission jäsenkin vahvisti. Emme voi sallia, että yritykset, jotka ovat panostaneet valtavasti noudattaakseen uutta lainsäädäntöä, joutuisivat kärsimään vilpillisestä kilpailusta tai altistumaan sille.

Olen kiitollinen komission jäsenen meille antamasta informaatiosta, mutta haluaisimme lisää yksityiskohtaisia tietoja kunkin jäsenvaltion todellisesta tilanteesta. Haluaisimme myös tietää, mitä muita kuin komission jäsenen mainitsemia erityismenettelyjä komissio harkitsee sen varmistamiseksi, että yritykset voivat yleisesti noudattaa lainsäädäntöä viimeistään 1. tammikuuta 2012, ja ovatko jäsenvaltioiden erilaiset seuraamusjärjestelmät edes jossakin määrin yhteneväiset? Tämä on tänään puheena olevan päätöslauselman tarkoitus, ja uskon, että se saa parlamentin laajan tuen. Ryhmäni aikoo kuitenkin äänestää sitä vastaan, että F, 8, 9 ja 14 kohta poistettaisiin kokonaan tai osittain, koska niiden sanamuoto ja tavoitteet eivät mielestämme ole välttämättä EU:n lainsäädännön mukaisia ja koska ne heikentävät päätöslauselman uskottavuutta, jos ne jätetään.

  George Lyon, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin kiittää komission jäsentä tiedoista, jotka hän antoi meille puheenvuoronsa alussa.

Riippumatta siitä, onko tilanteesta täydellinen kuva vai ei, kylmä totuus on, että ensi vuoden tammikuun 1. päivästä lukien on todennäköistä, että Euroopan unionissa tuotetaan 80 miljoonaa munaa lainvastaisesti häkeissä. Tämä on tosiasia. Munimissykli kestää noin 12 kuukautta. Siihen mennessä tuo luku ei voi muuttua oleellisesti.

Haluaisin tietää, mitä sanon esimerkiksi John Campbell of Glenrath Farmsille ja kaikille Yhdistyneen kuningaskunnan tuottajille, jotka ovat panostaneet keskimäärin kaksi miljoonaa puntaa kukin lainsäädännön noudattamiseksi ja jotka nyt joutuvat maksamaan ylimääräistä, joka on noin 8–10 prosenttia enemmän kuin tavanomaisten häkkikanaloiden järjestelmässä. Mitä sanon kotimaani kuluttajille, joille lupasimme, ettei markkinoilla ole enää tammikuun 1. päivän jälkeen 2012 vanhan tavanomaisen häkkijärjestelmän mukaisesti tuotettuja munia?

Tiedän, mitä haluan parlamentin ja komission sanovan heille. Haluan voida palata kotimaahani ja sanoa kuluttajille, että ryhdymme tiukkoihin toimiin varmistaaksemme lainsäädännön noudattamisen. Poikkeuksia ja lykkäyksiä ei enää sallita. Tuottajilla on kuitenkin ollut 10 vuotta aikaa sopeutua. Haluan, että lainsäädäntöä noudattaneet jäsenvaltiot voivat suojella kuluttajiaan ja tuottajiaan niin, että ne voivat kieltää lainvastaisesti tuotettujen munien tuonnin tuottajilta ja maista, jotka eivät ole noudattaneet lainsäädäntöä. Olen myös sitä mieltä, että komission olisi laadittava "häpeälista" – kunhan se on saanut tarvitsemansa tiedot – johon se nimeää ne jäsenvaltiot, jotka eivät ole noudattaneet lainsäädäntöä. Emme voi vedota siihen, ettemme tienneet uuden lainsäädännön tulosta. Kymmenen vuotta on pitkä aika suhdannesyklissä, jonka aikana alan olisi pitänyt voida valmistautua asiaan ja tehdä tarvittavat panostukset.

Arvoisa komission jäsen, toivon, että annatte tämän keskustelun päätteeksi meille tiukan lausunnon, jossa toteatte ymmärtävänne tuottajien ja kuluttajien huolen ja jossa lupaatte tiukkoja toimia heidän suojelemisekseen.

  Martin Häusling, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, vastauksenne eivät vakuuta minua. Komission maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnassa antamat yksityiskohtaiset tiedot olivat niin ikään kaikkea muuta kuin vakuuttavat. Kuten George Lyon jo totesi, tämä ongelma koskee meitä kautta linjan. Vuodesta 2012 alkaen 30 prosenttia markkinoilla olevista kananmunista on lainvastaisesti tuotettuja. Meillä ei ole kuitenkaan aavistustakaan siitä, mitä niiden kanssa pitäisi tehdä. Meidän on ilmeisesti uskottava ilmoitusvelvollisuudet jäsenvaltioille; saanen kysyä, miksi emme pane vireille rikkomusmenettelyjä tai edes uhkaa niillä, jotta voidaan tehdä täysin selväksi, että EU:n lainsäädäntöä on loppujen lopuksi sovellettava kaikissa jäsenvaltioissa ja kaikkiin maataloustuottajiin? Olemme rakentaneet hyvin suuren uskon eläinten hyvinvoinnin kunnioittamiseen, ja myös tätä on varjeltava. Kansalaisilla on täysi oikeus odottaa näiden vaatimusten täyttämistä. Kansalaiset suhtautuvat hyvin herkästi eläinten hyvinvointia koskeviin kysymyksiin. Mehän rahoitamme ja tuemme julkisin varoin kasvattajayhteisöjä kuitenkin juuri siksi, että ympäristönsuojelua ja eläinten hyvinvointia koskeva lainsäädäntömme on tiukempi kuin muualla. Ei ole kohtuutonta odottaa jotakin vastineeksi kaikilta jäsenvaltioilta. Tästä syystä haluan kysyä seuraavaa: Mitä komissio aikoo nyt tehdä? Olemme jo esittäneet vaatimuksen valiokunnassa. Meidän on itse asiassa pantava välittömästi pöydälle joukko toimenpiteitä. Emme voi sallia aikataulua lykkääviä lisäkeskusteluja. Emme voi sallia sitä, että politiikan täytäntöön panneita rangaistaan sillä, että muiden annetaan yhä jatkaa toimintaa väliaikaisen aikataulun mukaisesti. Siten kasvattajat menettäisivät uskonsa Euroopan unionin toimielimiin.

Esititte merkintöjä koskevan kysymyksen. Mitä tapahtuu esimerkiksi tuotteille, jotka sisältävät nestemäistä kananmunaa tuoreiden sijaan? Miten nämä tuotteet voidaan merkitä? Tätä asiaa on ryhdyttävä välittömästi vähintäänkin sääntelemään.

Täällä on jo moneen kertaan todettu, että 10 vuotta on pitkä aika. Kaikki Euroopan unionissa ovat varmasti olleet tietoisia siitä, että näitä määräaikoja on pitänyt noudattaa. Jäsenvaltiot eivätkä myöskään uudet jäsenvaltiot voi puolustella asiaa toteamalla: "Olemme pahoillamme, mutta aika loppui kesken. Kymmenen vuotta ei todellakaan riittänyt."

Euroopan unioni on keskeisessä asemassa eläinten hyvinvoinnin suhteen. Voimme vedota siihen väitteidemme tueksi kaikkialla maailmassa. Voimme turvautua siihen argumentoidessamme kuluttajien kanssa, minkä vuoksi meidän on oltava johdonmukaisia, jotta parlamentti ja komissio eivät menettäisi uskottavuuttaan EU:n vaatimusten toteuttamisen suhteen. Kehotamme tästä syystä komissiota ryhtymään pikaisesti toimiin sen sijaan, että se tuhlaa vielä enemmän aikaa ja saa aikaan tilanteen, joka ei tyydytä ketään 1. päivästä tammikuuta 2012 lukien.

  James Nicholson, ECR-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, aluksi saanen minäkin sanoa, etten ole täysin vakuuttunut komission jäsenen sanoista tänään. Komission virkamiehiä on kahteen otteeseen käynyt maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnassa, jossa heidän esiintymisensä ja puheensa oli paitsi törkeää myös kohtuutonta ja häpeällistä.

Nyt olen kuunnellut komission jäsenen puhetta ja olen kuunnellut valtavan kiinnostuneena osaa hänen puheestaan, mutta hän ei ole kertonut muuta kuin sen tosiasian, että komissio tapaa sidosryhmien edustajia tammikuussa.

Arvoisa komission jäsen, mitä te siis aiotte sanoa sidosryhmien edustajille tammikuussa? Mitä siitä mahtaa seurata? Haluamme tietää, sillä teidän on ymmärrettävä, että nyt viimeiset kanat ovat jo tavanomaisissa häkeissä, joiden on täytettävä määräaika. Ne ovat jo siellä. Tavanomaisissa häkeissä pidettävien kanojen munimissylki on normaalisti noin 13–14 kuukautta.

Kommentoitte tätä puheessanne ja kenties haluatte nyt vastata tai laajentaa sitä: sanoitte, että EU:n ulkopuolelta tuotavat yhteisten vaatimusten vastaiset kananmunat pitäisi merkitä erikseen. Mitä te tarkoitatte tällä? Otatteko huomioon sen seikan, että EU:ssa lainvastaisesti 1 päivän tammikuuta 2012 jälkeen tuotetut munat joko merkitään samalla tavoin, niiden vienti tuotantomaasta kielletään tai että niitä ei päästetä markkinoille?

Meillä on tässä paha ongelma, sillä tosiasia on, kuten jäsen George Lyonkin totesi, että Euroopan unionissa on 1. tammikuuta 2012 noin 80 miljoonaa lainvastaisesti tuotettua munaa. Tämä on paha tilanne myös meille Euroopassa, jossa ihmiset vaativat munia syödäkseen. Mikä siis neuvoksi?

Olen todella sitä mieltä, että meidän on tiedettävä, mihin suuntaan olemme menossa. Annatteko meille takeet siitä, että palaatte tänne parlamenttiin ensi maaliskuussa kunnon ehdotuksen kanssa siitä, mitä aiotte tehdä – mitä toimia aiotte esittää – tilanteen saamiseksi todella hallintaan? Kuten muut puhujat ovat kertoneet, monet tuottajat ovat panostaneet jo miljoonia puntia vaatimusten täyttämiseen. Ne, jotka eivät ole valmiita samaan, eivät voi nyt vaatia näiltä tuottajilta uusia ponnisteluja.

  John Stuart Agnew, EFD-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, komissio on saanut aikaan valtavan kriisin munantuotannossa. Pidimmepä siitä tai emme, 100 miljoonaa kanaa on yhä häkeissään määräpäivänä, tai sanoisinko hävittämispäivänä. Tämän estämiseen ei ole rahaa eikä logistiikkaa.

Puhuja voi kokea suurta tyytyväisyyttä vaatiessaan säälimättömästi mukavasta nojatuolistaan käsin näiden sääntöjen toteuttamista vuoden kuluessa, mutta se saattaa vaarantaa vakavasti Yhdistyneen kuningaskunnan munantuotannon elinkelpoisuuden pitkällä aikavälillä.

Tarkastelkaamme tämän vaikutuksia käytännössä. Kuinka aiotte hävittää 100 miljoonaa kanaa vuorokaudessa? Toisin sanoen kuinka voidaan turvallisesti murskata ja hävittää 83 miljoonaa munaa päivittäin? Oletetaan, että onnistutte jommassakummassa, mutta mihin kuluttajat palauttavat 83 miljoonaa munaa joka päivä? Ukrainaan, Intiaan, Argentiinaan ja Brasiliaan, missä kaikki munat on munittu häkeissä. Onko yksikään näistä maista korkean eläinten hyvinvointitason maineessa?

Kaupankäynnin alettua se leviää hyvin nopeasti edullisen kilpailuaseman ansiosta. Sitä on hyvin vaikea pysäyttää. Se vesittää täysin Yhdistyneen kuningaskunnan munantuottajakuntien ponnistelut. Viemme itse asiassa maasta suuren osan tuotannostamme, jossa on juuri tehty massiivisia panostuksia, jotta se vastaisi EU:n sääntöjä.

Yhteisön sisäinen kauppakielto ei tule mielestäni missään nimessä onnistumaan. Sen valvominen auki olevien rajojen yli olisi ensinnäkin mahdotonta, mutta myös WTO voisi vastustaa sitä. Siten vähiten huono ratkaisu – ja sanon todella "vähiten huono ratkaisu" – olisi väliaikaisten poikkeusten ehdollinen salliminen tuottajille, jotka eivät ole noudattaneet lainsäädäntöä.

Pidän joidenkin paljaiden kuvien katselusta, mutta en halua katsella kuvia kuorma-autolastillisista merkitsemättömiä paljaita munia, jotka lähtevät ulkomaisista häkkikanaloista kohti Yhdistynyttä kuningaskuntaa vuonna 2012. Merkitsemättömät munat ovat kuin lahja vilpillisille kauppiaille. Olemme oppineet tämän kantapään kautta Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

Yhdistynyt kuningaskunta on ratkaissut asian siten, että munat merkitään mekaanisesti koodinumeroilla, jotka kertovat kanatiloilla käytetyn munien tuotantomenetelmän. Tätä operaatiota toteutetaan parhaillaan omalla tilallani, ja järjestelmä on varma. Komission mukaan heille on aivan liian vaivalloista järjestää vaatimustenvastaisten munien erityinen merkitsemisjärjestelmä, vaikka se olisi ilmiselvästi tarpeen. Nyt tietysti tämä sama komissio vaatii Yhdistyneen kuningaskunnan lampaankasvattajia merkitsemään turhaan kunkin lampaan epäluotettavalla elektronisella laitteella. Tämä on räikeän epäjohdonmukaista toimintaa.

"Vähiten huono ratkaisu" – käytän jälleen tätä ilmaisua – olisi se, että EU vaatisi vaatimuksia laiminlyöviä jäsenvaltioita käyttämään aluerahastonsa merkintäkoneisiin sekä kustantamaan tarkastuslaitoksen, jonka henkilökunta tulee velvoitteensa hoitaneista jäsenvaltioista. Tarkastajat kävisivät myös pakkausasemilla ja kehittäisivät tietokannan jalostajista, jotka käyttävät tuotteissaan häkkikanaloiden munia.

Suurin osa Yhdistyneen kuningaskunnan jälleenmyyjistä haluaa välttää kaupankäyntiä häkkikananmunilla määräajan jälkeen, mutta he onnistuvat tässä vain, jos munat on asianmukaisesti merkitty.

  Mike Nattrass (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, kyse ei ole pelkästään epätarkoituksenmukaisissa häkeissä pidettävistä kanoista vaan myös EU:n kyvystä valvoa sisämarkkinoita.

Jäsenvaltiot saivat 10 vuotta aikaa lainsäädäntöön vastaamiseen viimeistään 1. tammikuuta 2012, tai muussa tapauksessa tuotteet olisivat lainvastaisia. Saksa, Skandinavian maat, Alankomaat, Yhdistynyt kuningaskunta ja muut ovat jo täyttäneet vaatimukset, mutta jotkin suurtuottajat ovat yksinkertaisesti vain kieltäytyneet. Tämä pitää sisällään massiivisia pääomakustannuksia ja rahanlainauskeinojen mukauttamisen. Lainsäädäntö on nostanut munatusinan hintaa noin 15 pennyllä. Lainsäädäntöä laiminlyöville roistoille saatetaan antaa lisäaikaa, mikä tarkoittaisi selvää palkitsemista, koska he saisivat hintaedun.

Lainvastaisista häkkikanaloista peräisin olevat munat heikentävät EU:n lakia noudattaneiden asemaa. Eräs tuottaja lainasi 10 miljoonaa puntaa tämän direktiivin noudattamiseksi. Hän teki aivan oikein.

Aikooko komissio syödä sanansa ja tehdä tämän tuottajan kananmunista kilpailukyvyttömiä? Jos lisäaikaa myönnetään, tarinan opetus on, että jos EU antaa direktiivin, se maksaa sen laiminlyönnistä.

Puhetta johti
varapuhemies Libor ROUČEK

  Esther Herranz García (PPE). – (ES) Arvoisa puhemies, 400 espanjalaista munantuottajaa saattaa hävitä tammikuussa 2012, mikä on noin 30 prosenttia kotimaani kaikista tuottajista yhteensä; tuotannon menetyksessä mitattuna tämä olisi 300 000 tonnia kananmunia.

Euroopan unioni saattaisi pysäyttää 80 miljoonan munan tuotannon, mikä vastaa kahta miljoonaa tonnia, ja ellemme toimi hyvin viisaasti, saisimme aikaan vain sen, että tarve saatettaisiin kattaa sellaisista kolmansista maista tuotavilla munilla, joissa eläinten hyvinvoinnin taso on paljon huonompi kuin Euroopan unionissa.

Tässä vuonna 1999 annetussa direktiivissä, jossa edellytetään munivien kanojen häkkitilan suurentamista, meiltä vaaditaan järkevää ja positiivista toimintaa, sillä muutoin vain heikennämme Euroopan tuotantoa ja annamme ylimääräisiä kaupallisia mahdollisuuksia kolmansille maille, joissa kanoilla on elintilaa huomattavasti vähemmän kuin meillä Euroopan unionissa nykyään.

Direktiivissä vaaditaan Euroopan tuottajilta suuria ponnisteluja, sillä yksistään Espanjassa kustannukset ilmeisesti nousevat noin 600 miljoonaan euroon. Ei pidä myöskään unohtaa, että direktiivillä on taloudelliset vaikutukset, jotka koskevat myös munavalmistetuotantoa sekä elintarviketeollisuutta yleisesti.

Pyydän siten tukeanne Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraattien) ryhmän jättämälle tarkistukselle, joka koskee 2 kohtaa ja jossa perätään ratkaisun löytämistä ainakin vastuullisille tiloille ja yrityksille, jotka muuttavat parhaillaan tilojaan ja saavat tämän työn päätökseen viimeistään tammikuussa 2012. Meidän on tuettava tätä muutostyötä ja annettava näille tiloille ja yrityksille aikaa työn loppuun saattamiseen, jotta tilat eivät kärsisi korjaamattomasta vahingosta ja jotta estetään EU:n markkinoiden yhtäkkinen kananmunavaje, mikä nostaisi kuluttajahintoja.

Meidän on noudatettava direktiiviä, annettava munantuotannolle ja munatuoteteollisuudelle mahdollisuus sekä noudatettava myös eläinten hyvinvoinnin oikeutta sekä kuluttajien oikeutta kohtuuhintoihin.

  Ulrike Rodust (S&D). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, haluaisin tässä vaiheessa muistuttaa vielä kerran, että päätös kanojen häkkikasvatuksen kieltämisestä on jo tehty. Jäsenvaltioilla ja munantuottajilla on ollut runsaasti aikaa panna direktiivi täytäntöön ja luopua tavanomaisesta häkkikasvatuksesta. Aika ei ole ihan vielä lopussa, sillä häkkikanaloiden täydelliseen kieltoon on vielä vuosi aikaa.

Minusta meidän on varmistettava häkkikanaloiden lopullinen kieltäminen viimeistään 1. tammikuuta 2012. Meillä pitää olla mahdollisuus uhata oikeustoimilla, kuten esimerkiksi sakkorangaistuksilla jäsenvaltioita, jotka eivät ole tuohon määräaikaan mennessä panneet direktiiviä täytäntöön.

On myös varmistettava, että EU:n lainsäädännön vastaisilla kasvatusmenetelmillä tuotetut munat eivät päädy EU:n sisämarkkinoille.

  Britta Reimers (ALDE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, olemme tietäneet 12 vuoden ajan, että häkkikanalat kielletään EU:ssa 1. tammikuuta 2012 alkaen. Miten on mahdollista, että joillekin jäsenvaltioille tämä aika ei ole riittänyt kiellon täytäntöön panemiseen ajoissa ja siipikarjatuotannon valmistamiseen sen mukaisesti? Tämä on vain yksi niistä monista esimerkeistä siitä, miten puutteellinen täytäntöönpano voi johtaa turhautumiseen. Muutokset jo hyvissä ajoin toteuttaneiden jäsenvaltioiden munantuottajat kärsivät jo nyt kilpailun vääristymisestä, mikä on vastoin EU:n periaatteita.

Kehotan komissiota vaatimaan, että asiaa koskevaa lainsäädäntöä on noudatettava kaikissa jäsenvaltioissa, ja kehotan komissiota tekemään kaikkensa lainsäädännön täytäntöön panemiseksi. Munien tuotanto häkkikanaloissa kielletään tammikuusta 2012 alkaen, ja lainvastaisia munia ei tämän jälkeen pidä enää päästää kauppoihin; tämä tekee lopun lainvastaisten kananmunien negatiivisista vaikutuksista kilpailuun. Kasvattajia, jotka ovat muuttaneet kasvatusmenetelmänsä EU:n vaatimuksia vastaaviksi, ei pidä päästää taloudellisesti epäsuotuisaan asemaan, samalla kun muutoksista piittaamattomat käärivät voitot.

Emme kykene perustelemaan Euroopan kansalaisille, miksei EU:n lainsäädäntö päde tasavertaisesti kaikkiin jäsenvaltioihin ja miksi osa jäsenvaltioista näyttää aina vitkuttelevan. Viime aikojen kriisit ovat näyttäneet, mihin tämä voi johtaa. Tarvitsemme yhtenäisesti toimivaa EU:ta, emme sellaista, jossa jokainen voi toimia mielensä mukaan muista piittaamatta.

  Vicky Ford (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, monien muiden äitien tavoin haluan asianmukaisen eläinten hyvinvoinnin tason, mutta haluan myös kohtuuhintaisia munia. En ole kanalintujen asiantuntija, ja tyttäreni kaikki neljä yritystä pitää lemmikkikanoja ovat päätyneet siihen, että paikallinen kettu on vienyt kanat.

Siksi kuuntelen mieluummin asiantuntijoita, kuten erästä kasvattajaa, jolla on 30 000 onnellista EU:n vaatimukset täyttävää kanaa ja jonka luona kävin viime kuussa vaalipiirissäni. Yhdistyneessä kuningaskunnassa tehtiin sikojen kasvatuksessa se kallis virhe, että eläinten hyvinvoinnin tasoa nostettiin yksipuolisesti. Yhdistyneen kuningaskunnan munantuottajat panevat uskonsa komissioon ja he ovat investoineet satoja miljoonia puntia lainsäädäntöön valmistautumiseen.

Kansalaisten luottamus EU:hun on ennätyksellisen alhainen. Lainsäädäntöä hyvässä uskossa noudattaneiden etuja on suojeltava. Munantuottajien kanssa ei ole syytä leikkiä "kuka pelkää" -leikkiä.

  Mairead McGuinness (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää komission jäsentä hänen vastauksestaan, niin epätäydellinen kuin se onkin. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan puheenjohtaja esitti hyvin erityisiä kysymyksiä, joihin ei ole kattavasti vastattu.

Kysyisin erityisesti luvuista, ja voitte kenties selventää niitä? Sanoitteko, että 66 prosenttia tuotannosta tapahtuisi nykyisin laidunkanaloissa? Minulla ei ole samaa tietoa. Rohkenen sanoa, että tietonne on siten valikoivaa ja että tapaamisenne sidosryhmien edustajien kanssa olisi syytä olla hyvin perusteellinen, sillä nämä luvut ovat varsin kaunisteltuja, sanoisin. Ne eivät anna lainkaan todenmukaista kuvaa Euroopan unionin munantuotannosta.

Saanen sanoa lisäksi, että jos kyseisen lainsäädännön noudattaminen olisi ollut helppoa ja kuluttajamme olisivat todella halunneet – ja tarkoitan "todella" – eläinystävällisiä kasvatusjärjestelmiä, he olisivat maksaneet niistä. He vain haluavat ne. He eivät kuitenkaan arvosta niitä eivätkä ole valmiita maksamaan niistä. Koko sinä aikana, jona olen ollut täällä Euroopan parlamentissa vuodesta 2004, en ole saanut yhtään kysymystä kuluttajilta, jotka olisivat anoneet minua varmistamaan lainsäädännön toteutuminen.

Muistakaa tämä, ihmiset. Tämä on tosiasiallinen tilanne. Näin ollen on tärkeää, että tämä parlamentin hyväksymä lainsäädäntö pannaan kokonaisuudessaan täytäntöön ja että sen noudattamiseksi valtavia summia investoineiden etuja suojellaan Euroopan unionissa. Uskon komission ymmärtävän, että sillä on edessään lainopillinen ongelma.

Puhuisin seuraavaksi markkinoiden tilanteesta. Munavuoret ovat tosiasia: 83 miljoonaa niistä on lainvastaisia 1. tammikuuta 2012! Moraali ja etiikka estävät meitä heittämästä pois noita munia. Se olisi hirvittävä teko, siitä kärsisivät myös markkinat, kuluttajahinnat nousisivat ja se tietäisi mielenosoituksia ja kapinointia.

Komission on kerrottava meille, mitä tuona päivänä tapahtuu, sillä nuo munat ovat vääjäämättä silloin markkinoilla, ja myös pimeitä markkinoita tulee jossakin muodossa olemaan, joten asiaan on saatava selvennystä.

Myös siirtymävaiheessa oleville on kerrottava, ettei hintoja lasketa, sillä nyt he ovat saaneet ristiriitaista tietoa.

Tämä on kaikista tämän viikon puheenaiheista ratkaisevan tärkeä asia sekä kuluttajille että tuottajillemme. Tarvitsemme vastauksia komissiolta.

  Iratxe García Pérez (S&D). – (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, kuten näette, me täällä parlamentissa valvomme lainsäädännön noudattamista, myös lainsäädännön, joka ei ole tullut voimaan. Jos ulottaisimme valvonnan myös muille aloille, joilla määräajat eivät ole vielä umpeutuneet, täysistuntomme pitäisi olla kaksiviikkoisia.

Keskustelemme tänään alasta, joka ei saa tukea yhteisestä maatalouspolitiikasta ja joka on vaikeuksissa rehunhinnan nousun vuoksi. Alalla on vaikeuksia selvitä lisäkustannuksista, mutta sen on selvittävä voidakseen noudattaa EU:ssa asettamiamme tiukkoja tuotantovaatimuksia.

Kaikki näyttää viittaavan siihen, että monien jäsenvaltioiden tuottajat eivät ole täyttäneet 100-prosenttisesti vaatimuksia asetettuun määräaikaan 1. tammikuuta 2012 mennessä. EU:n markkinatarpeiden tyydyttäminen aiheuttaa laskelmien mukaan 30 prosentin tuotantovajeen.

Tämän seurauksena tuoreet munat tuotetaan täällä Euroopassa ja kuluttajahinnat nousevat varmasti. Ostamme munia ja jalostamme ne muualla sekä lopetamme EU:n tuotannon sen osan, joka suuntautui jalostusmarkkinoille. Toivon, että olemme siihen mennessä onnistuneet paremmin vaatimuksissamme vastavuoroisista suhteista kolmansien maiden kanssa.

Lopuksi sanon vielä: lainsäädäntö tulee pakolliseksi vuodesta 2012 alkaen. Sitä ennen komissio valvoo toisen voimassa olevan lainsäädännön noudattamista, kuten lampaiden ja vuohien elektronista tunnistamista, mikä tuo lisäarvoa jäljitettävyyteen ja hyvään eläinlääkinnälliseen tilanteeseen ja millä on suora vaikutus myös eläinten hyvinvointiin.

  Jarosław Kalinowski (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, puheena olevassa päätöslauselmassa sanotaan varsin selvästi, ettei poikkeuksia sallita. Euroopan komission on valmisteltava välineitä lain noudattamisen valvomiseksi ja vaatimusten vastaisesta tuotannosta rankaisemiseksi. Mitään ei valitettavasti seuraa myöskään päätöslauselman johdanto-osan toteamuksesta, että joillakin tuottajilla on ollut 12 vuotta aikaa sopeutua, mutta toisilla kahdeksan tai vain viisi vuotta. Lisäisin vielä, että tuottajat, joille annettiin vähiten aikaa sopeutumiseen, vastasivat vanhojen EU:n jäsenvaltioiden kollegoidensa sopeuttamisponnisteluista ostamalla heidän varustelemattomat häkkinsä tietämättöminä itselleen aiheuttamista ongelmista. Asiantuntijat ovat löytäneet näyttöä siitä, että pöytämunien kysyntä Euroopan unionissa ylittää tarjonnan munivia kanoja koskevan direktiivin täytäntöönpanon jälkeen, mikä tietää käytännössä sellaisten munien tuontia kolmansista maista, jotka on tuotettu häkeissä, joita ei taatusti ole mukautettu. Kehotan täten komissiota arvioimaan 1. tammikuuta 2012 voimaan tulevan tavanomaisten häkkien kiellon säilyttämisen toteuttamiskelpoisuutta sekä kartoittamaan ratkaisuja ja selvästi määriteltyjä kriteerejä tuottajille, jotka eivät ole saattaneet uudistusprosessia päätökseen viimeistään 1. tammikuuta 2012, kuten ryhmäni tukemissa kahdessa tarkistuksessa viitataan.

Päätöslauselman laatijoiden mukaan keskeisin peruste päätöslauselman hyväksymisen puolesta on se – jos ei oteta huomioon eläinten hyvinvointia ja kilpailukykyä – että mukautusten tekemisen mahdollistava siirtymäjakso oli hyvin tiedossa ja direktiivillä vahvistettu ja ettei määräaikaa voida muuttaa. Toivon, että jäsenvaltiot, jotka hyväksyvät nämä perustelut ja äänestävät päätöslauselman puolesta, olisivat yhtä päättäväisiä ja yksimielisiä äänestettäessä sen puolesta, ettei siirtymäjaksoa jatketa vuoden 2013 jälkeen suorien tukien eriyttämiseksi Euroopan unionissa, koska siirtymäjaksoa koskeva vuoden 2013 määräaika on vahvistettu perussopimuksessa. Se on näin vahvistettu, eikä sitä pidä mielestäni muuttaa.

  Csaba Sándor Tabajdi (S&D). – (HU) Arvoisa puhemies, tähänastisesta keskustelusta on käynyt selväksi vakava eturistiriita uuteen järjestelmään siirtymisen loppuun saattaneiden sekä niiden välillä, jotka eivät sitä ole vielä tehneet. Vakava eturistiriita vallitsee toisaalta myös vanhojen ja uusien jäsenvaltioiden välillä. Olen täysin samaa mieltä jäsen Kalinowskin kanssa siitä, että vanhoilla jäsenvaltioilla oli paljon enemmän aikaa uuteen järjestelmään siirtymiseen ja että ne itse asiassa siirsivät vanhat ja vanhanaikaiset rakenteensa uusille jäsenvaltioille ennen näiden liittymistä unioniin. On silti selvää, että sääntöjä on noudatettava ja että jälleen kerran Euroopan unioni saattaa omat tuottajansa epäedulliseen kilpailuasemaan määräämällä heille tiukempia sääntöjä kuin unionin ulkopuolisille tuojille. EU paitsi vaatii näiden sääntöjen noudattamista myös varsin usein laiminlyö niiden noudattamisen tehokasta valvontaa. Näin ollen olen sitä mieltä, että Euroopan komissio on jälleen tekemässä päätöstä, joka saattaa EU:n tuottajat epäedulliseen asemaan EU:n ulkopuolisiin markkinoihin nähden.

  Georgios Papanikolaou (PPE). – (EL) Arvoisa puhemies, tunnustan täysin tarpeen turvata yhtäläiset kilpailun ehdot unionissa niiden tuottajien hyväksi, jotka ovat noudattaneet direktiivissä vaadittuja tehostettuja vaatimuksia. Samaan aikaan on kuitenkin tuettava myös tuottajia, jotka ovat sitoutuneet vaatimusten noudattamiseen mutta joilla ei ole varaa tehdä mukautuksia asetetussa määräajassa niiden korkeiden kustannusten takia. On esitetty, että lainsäädännön vastaisesti tuotettuja tuotteita ei ole lupa saattaa lain mukaan markkinoille ja myyntiin yhteisössä 1 päivästä tammikuuta 2012 alkaen.

Kolmansista maista tuodaan kuitenkin samaan aikaan tuotteita, jotka on tuotettu vähemmän tiukkojen eläinten hyvinvointivaatimusten mukaisesti. Toisin sanoen samaan aikaan, kun lukuisia unionin tiloja uhkaa toiminnan loppuminen tiukennettujen eläinten hyvinvointivaatimusten takia, tuotteita tuodaan kolmansista maista, jotka eivät edes täytä unionissa nykyisin sovellettavia vaatimuksia. Eläinten hyvinvointia on toki vaalittava ja eläinten asianmukainen kohtelu on varmistettava, mutta meidän on vaalittava myös Euroopan yhteiskunta- ja tuotantorakenteita.

  Spyros Danellis (S&D) . – (EL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, kaikkien Euroopan tuottajien olisi noudatettava yhteisön lainsäädäntöä ja tehtävä ajoissa tarvittavat mukautukset, mutta arvioiden mukaan 30 prosenttia munantuottajista ei ole tehnyt niitä 1. tammikuuta 2012 mennessä. Tämä tilanne osoittaa valitettavasti sen, ettei Euroopan komissio ole onnistunut vakuuttamaan tuottajia siitä, että tämä on heidän etujensa mukaista; lisäksi politiikalla, jolle ei ole saatu asianosaisten tukea, on onnistumisen vaikeuksia toimenpiteistä riippumatta. Uskomme, että yhdennetty lähestymistapa, jossa investointikustannukset yhdistetään hyötyyn, jota sekä tuottajat että kuluttajat saavat varustettujen häkkien käytöstä, vakuuttaisi tuottajat paremmin toimenpiteestä, ja toki tällaisella lähestymistavalla varmistettaisiin selvän eron tekeminen Euroopan tuottajien välillä laatua, turvallisuutta ja eläinten hyvinvointia koskevien vaatimusten suhteen sekä suojeltaisiin heitä kolmansista maista tulevalta vilpilliseltä ja epätasa-arvoiselta kilpailulta, jota me nimenomaan pelkäämme.

  Giovanni La Via (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, eläinten hyvinvointi on aihe, jota on puitu täällä parlamentissa lukuisia kertoja, ja minusta parlamentti on yhdessä komission ja neuvosoton kanssa tehnyt harkitun ja tasapuolisen päätöksen. En usko, että tässä voidaan enää perääntyä.

Siksi velvollisuutemme on kartoittaa parhaita tapoja soveltaa päätöstä, ja tässä tapauksessa meidän on muokattava sitä vastuullisesti ja ottamalla huomioon kaikkien niiden taloudellisten toimijoiden vastuu, jotka mukauttavat tuotantoprosessejaan. On selvää, ettemme voi lykätä määräaikaa ja sallia lisäaikaa siirtymiselle vastuulliseen eläinten hyvinvointijärjestelmään. Velvollisuutemme on ottaa huomioon kaikki ne ihmiset, jotka ovat käynnistäneet siirtymäjärjestelyt ja toteuttavat niitä kriisin ja investointivaikeuksien vallitessa.

Haluan siksi korostaa siirtymävaihetta koskevaa kysymystä, joka koskee kaikkia niitä maataloustuottajia, jotka ovat aloittaneet eläinten hyvinvoinnin huomioon ottavan mukauttamisprosessin mutta eivät ole vielä saattaneet sitä päätökseen. Näinä vaikeina kriisin aikoina minusta meidän olisikin kiinnitettävä erityistä huomiota myös näihin tuottajiin.

  Rareş-Lucian Niculescu (PPE). – (RO) Arvoisa puhemies, minustakin on epäoikeudenmukaista puhua, että jäsenvaltioille olisi annettu aikaa 10 vuotta. Romania ja Bulgaria esimerkiksi liittyivät Euroopan unioniin vasta kolme vuotta sitten, mutta säännöt ovat sääntöjä ja kaikkien on noudatettava niitä.

Haluan kuitenkin kehottaa kollegoita äänestämään Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) jättämän tarkistuksen 2 puolesta. Suuri määrä tuottajia on jo aloittanut investoinnit kasvatusjärjestelmiensä uudistamiseksi tai ovat aloittelemassa niitä. Investointeja ei kuitenkaan voida toteuttaa hetkessä, ja tuottajien rankaiseminen siitä olisi epäreilua. Haluan korostaa vielä kerran, että tarkistus koskee vain tuottajia, jotka ovat jo käynnistäneet kasvatusjärjestelmiensä muutokset ja että sillä viitataan tiettyjen selkeästi määriteltyjen ehtojen noudattamiseen.

  Andrew Henry William Brons (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, Yhdistyneen kuningaskunnan tuottajat ovat investoineet valtavia rahasummia (mikä on nostanut heidän tuotantokustannuksiaan) direktiivin täytäntöönpanon valmisteluun, sillä he tietävät, että Yhdistynyt kuningaskunta noudattaa lakia. Miksi heidän pitäisi kärsiä niiden maiden taholta tulevasta vilpillisestä kilpailusta, jotka eivät noudata lakia tai joille mahdollisesti myönnetään poikkeuksia tai lisäaikaa lain täytäntöönpanoon?

Toimenpide on suunniteltu niin, että toimeenpano on rajattu minimiin ja jätetty 27 jäsenvaltiolle, joiden vaatimustaso vaihtelee suuresti. Sanamuoto tuskin kielii yhtäläisen tiukasta toimeenpanosta. On käytetty sanoja, kuten "suhteellinen" tai "varoittava".

En kannata lainkaan sitä, että EU säätää lakeja jäsenvaltioiden puolesta. Jos lakeja kuitenkin säädetään, ei voida hyväksyä, että jotkin maat pakotetaan noudattamaan niitä ja toisille annetaan tosiasiallisia poikkeuksia. Varmistaako komissio, että lainsäädäntöä laiminlyöneitä maita kielletään viemästä munia lainsäädäntöä noudattaneisiin maihin tai vähintäänkin että kielletään munien tuonti lainvastaisista tuotantoyksiköistä? Tuottajamme vaativat, että heitä suojellaan vilpilliseltä kilpailulta.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE). – (PT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, saanen aloittaa toistamalla tänään puheena olevasta aiheesta, että olen ensinnäkin sitä mieltä, että direktiivejä on todella noudatettava ja että sama pätee yhtä lailla direktiiviin 1999/74/EY, ja toiseksi, että huoli eläinten hyvinvoinnista on keskeinen kysymys, jota Euroopan unionin olisi vaalittava. Näin ollen on tärkeää korostaa, että direktiiviin mukautuminen on varsin kallista alan yrityksille: 30 prosenttia kanaa kohti Portugalissa. Maaseudun kehittämisohjelmasta ei lisäksi ole luvassa erityistä tukea tähän tarkoitukseen.

Alan pääomapuutteen, rajallisten pankkiluottojen ja yleensäkin talouskriisin vuoksi on ehdottoman tärkeää tunnustaa välittömästi, että monien yritysten mukautustoimet ovat viivästyneet. Siksi on tärkeää antaa lisäaikaa yrityksille (ja vain niille yrityksille), jotka ovat jo aloittaneet vaaditut mukautustoimet.

  Sergio Paolo Francesco Silvestris (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, ei kukaan meistä halua kyseenalaistaa tarvetta panna vuonna 1999 annettu direktiivi täytäntöön, sillä kyseessä on myös tämän toimielimen uskottavuus, eikä kukaan halua kyseenalaistaa myöskään eläinten hyvinvoinnin suojelun tarvetta.

Direktiivien antamisessa on kuitenkin käytettävä myös tervettä järkeä, joten haluan tänään täällä istuntosalissa tehdä muutamia terveen järjen mukaisia huomioita. Ensinnäkin meillä on vuodesta 1999 alkaen ollut syvä talouskriisi, joka on horjuttanut yrityksiä, teollisuutta ja kulutusta, minkä vuoksi monet yritykset eivät ole kyenneet tekemään mukautuksia. Eikö tämä pitäisi ottaa huomioon?

Toiseksi direktiivin tiukka soveltaminen 1. tammikuuta 2012 alkaen suistaisi monet yritykset pois markkinoilta ja tasoittaisi tietä sellaisten munien tuonnille, jotka on tuotettu menetelmin, joissa eläinten suojelun taso on paljon heikompi kuin Euroopan unionissa vaadittujen ja käytössä olevien menetelmien, tai mahdollistaisi Euroopan tuotantorakenteiden siirtymisen Euroopan unionin ulkopuolelle.

Jos tämä on sitä, mitä haluamme kriisin vallitessa, toisin sanoen edistää työllisyyden heikkenemistä ja lisätä sellaisten munien tuontia Euroopan ulkopuolelta, joiden tuotannossa vaaditaan eri kriteereitä kuin omilta tuottajiltamme, toimimme mielestäni epäoikeudenmukaisesti.

Teimme paljon töitä kunnon siirtymäjaksoa koskevan ehdotuksen parissa, joten haluan tukea sitä. Arvoisa komission jäsen, kehotan myös teitä tukemaan sitä.

  Diane Dodds (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, kuten monet kollegat eri puolueryhmistä ovat todenneet, lainsäädäntöä noudattaneiden ja suuria summia rahaa investoineiden tuottajien etujen suojelu on ehdottomasti oikein ja komission velvollisuus tässä vaiheessa.

On kuitenkin yksi asia, jonka komission olisi minusta ymmärrettävä. Olen keskustellut monien kotimaani maataloustuottajien kanssa, joilla on vaikeuksia hankkia rahaa investointeihin tässä taloudellisesti ja rahataloudellisesti vaikeassa tilanteessa. Olen kiinnostunut munien merkitsemiseen tai leimaamiseen tehdystä viittauksesta. Sain hiljattain komissiolta kirjeen, jossa itse asiassa todetaan, että ylimääräisestä merkinnästä olisi vain vähän tai ei ollenkaan hyötyä, sillä komissio ei usko, että kuluttajat todella tekisivät eron eri munien välillä.

Pyytäisinkin komissiota kertomaan meille, onko se muuttanut mielensä asiassa vai onko vain niin, että se on tietämätön? Pyytäisin komissiota myös kertomaan, aikooko se valita EU:n sisäisen kauppakiellon tien. Vaalipiirissäni on yrityksiä, jotka ovat riippuvaisia Euroopan muista maista peräisin olevien munien tuonnista. Pakotetaanko nämä yritykset vain turvautumaan tuontiin kolmansista maista? Kolmansissa maissa tuotetaan munia taatusti paljon höllempien eläintensuojelujärjestelmien puitteissa.

  Czesław Adam Siekierski (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, maataloustuottajien on mukauduttava vuonna 1999 annettuun direktiiviin, siitä ei voi olla epäilystäkään. Ymmärrämme niitä maataloustuottajia, jotka ovat jo investoineet rahaa häkkien nykyaikaistamiseen. Kyse ei ole siitä, että joillekin tuottajille olisi annettu enemmän aikaa kuin toisille, kuten eräs edellisistä puhujista väitti, vaan että kaikille annetaan yhtä paljon aikaa heille asetettujen vaatimusten sekä normien täyttämiseksi.

Ilmaisuilla, kuten "lainvastainen tuotanto" ja "kuluttajavalvonta", on myönteinen kaiku, mutta haluaisin tietää, miksi emme suojele yhtä päättäväisesti kuluttajia maahantuoduilta munilta, jotka on tuotettu oloissa, jotka eivät täytä EU:ssa käyttöön otettuja vaatimuksia. Pyrin aina ymmärtämään yksittäisten maiden maataloustuottajaryhmien tilannetta ja kannatan heitä tukevia ratkaisuja, koska tiedän, että tämän ammattiryhmän tulonhankkimistilanne on poikkeuksellisen vaikea. On harmillista, etteivät kaikki täällä parlamentissa ole samaa mieltä.

  Paul Rübig (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, meille kaikille on oltava selvää, että eläintemme terveyden ja siihen liittyen myös ihmisten terveyden on oltava pääasiallinen huolenaiheemme. Tieteellisten ja teknisten vaihtoehtojen arvioinnin (STOA) yksikön tiedekomiteassa, jossa teemme teknisten vaihtoehtojen arviointeja, on kehitetty myös Better Life -hanke, jossa kartoitetaan tapoja parantaa ravitsemusta ja rehuja koskevia oloja tulevaisuudessa. Tästä syystä ja erityisesti tutkimuksen kahdeksannen puiteohjelman yhteydessä haluaisin kehottaa komission jäsentä varmistamaan elintarvikkeita tai rehuja koskevien tutkimusohjelmien vahvistaminen niin, että voidaan parantaa elintarvikkeiden turvallisuutta sekä eläinten ja ihmisten terveyttä koskevaa alan tutkimusta ja jotta voimme laatia asianmukaisia asiakirjoja Euroopan kansalaisille tulevaisuudessa.

  Mairead McGuinness (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, kiitoksia joustavuudestanne. Haluan mainita puheenvuorossani kaksi muuta asiaa. Kuorellisten munien kysymys on varsin ilmeinen ja selvä. Makeisteollisuudessa on kuitenkin laajat jalostettujen munien markkinat, ja meidän on tiedettävä, millaisia merkintävaatimuksia näille tuotteille tullaan asettamaan.

Tässä meillä on mielestäni suurin aihe huoleen, sillä yhä suurempi osa munista suunnataan jalostussektoriin, ja pahoin pelkään, että viemme häkkimme pois Euroopan unionin alueelta ja tuomme sitten nestemäisiä munia ja kuivattuja munatuotteita, jotka ovat peräisin juuri näistä samoista kolmansissa maissa käytössä olevista järjestelmistä.

Näen teidän nyökkäilevän myöntämisen merkiksi. Tämä on todellinen ongelma Euroopan unionille.

Toinen huolenaiheeni koskee vastaavia tuotantojärjestelmiä ja markkinoiden valtaisaa ongelmaa, jos olemme varustaneet tuotantoon tulevat häkit nykyisten järjestelmien jäädessä tuotantoon. Tämä saattaisi aiheuttaa suuria ongelmia tuottajille ja viime kädessä kuluttajille. Komissiolla on siis edessään valtava tasapainottamistyö asian korjaamiseksi.

  Androulla Vassiliou, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, on selvää, ettei asiasta vallitse yksimielisyyttä. Olen kuullut jäsenten ajavan täällä poikkeusten kieltämistä, mutta toisaalta osa jäsenistä kannattaa poikkeuksia. Tämä riippuu siitä, mistä maasta jäsen tulee ja kunkin yksittäisen jäsenvaltion kehitysvaiheesta.

Saanen tuoda esille komission kannan. Haluan toistaa, että tavanomaiset häkit on korvattava viimeistään tammikuussa 2012 varustetuilla häkeillä tai vaihtoehtoisilla järjestelmillä. Tavanomaisissa häkeissä tuotettujen munien markkinointi ei siten ole lain mukaan enää sallittu tammikuusta 2012 alkaen. Tämä on kantamme.

Komissio tekee kaikkensa ja keskitämme ponnistelumme tukeaksemme jäsenvaltioita direktiivin noudattamisessa. Mitä me sitten teemme? Ensinnäkin kannustamme jäsenvaltioita kehittämään ja saattamaan päätökseen kansallisia suunnitelmia yhteistyössä teollisuuden ja tärkeimpien sidosryhmien kanssa ja hyväksymme kansallisia suunnitelmia, joihin sisältyy myös sanktioita direktiiviä laiminlyöville teollisuudenaloille tai maataloustuottajille.

Toiseksi vaihdamme tietoja jäsenvaltioiden kanssa hyvistä valvontakäytännöistä, jotka koskevat raportointia lain noudattamisessa saavutetusta edistyksestä. Järjestämme komission asiantuntijoiden suorittamia valvontakäyntejä, joilla varmistetaan direktiivin täytäntöönpano, ja järjestämme myös tarkoituksenmukaisia tapaamisia sidosryhmien kanssa. Kuten jo sanoin, meillä on 19. tammikuuta 2011 laaja-alainen sidosryhmien tapaaminen, jossa jäsenvaltioiden edustajat voivat keskustella nykytilanteesta ja jonka avulla saamme selville, miten voisimme parhaiten tukea jäsenvaltioita, jotka eivät ole vielä mukautuneet direktiiviin, jotta ne voivat viedä päätökseen mukautumisprosessin vuoden 2011 loppuun mennessä.

Tämä on kantamme. Jos lainvastaisesti tuotettuja munia on vielä tammikuun 2012 jälkeen jäljellä, niitä ei voida saattaa markkinoille, ja jos lainvastaisuus voidaan näyttää toteen, komissio voi luonnollisesti ryhtyä kaikkiin nykyisen lainsäädäntökehyksen sallimiin toimenpiteisiin sekä aloittaa rikkomusmenettelyt EU:n lainsäädännön asianmukaisen toimeenpanon varmistamiseksi. Vaihtoehtoja rikkomusmenettelyille tutkitaan niin ikään, jotta estetään tavanomaisissa häkeissä tuotettujen munien mahdollinen lainvastainen jakelu tammikuun 2012 jälkeen.

Arvoisat jäsenet esittivät monia muita kommentteja, ja pidän huolen siitä, että välitän kaikki huolenaiheenne komission jäsen Dalille, joka tutkii varmasti huolella kommenttinne.

  Esther de Lange (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, tiedän, että on varsin epätavallista käyttää puheenvuoro komission jäsenen puheenvuoron jälkeen. Olen hyvin iloinen komission jäsenen sanoista. Päätelmä sitä, että olemme asiassa eri mieltä täällä parlamentissa, on kuitenkin perusteeton. Pyytäisin kohteliaasti komission jäsentä katsomaan lopullisen äänestyksen tulosta ennen sen arvioimista, onko parlamentti asiassa eri mieltä vai ei.

  Puhemies. (EN) Olen vastaanottanut neljä työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätettyä päätöslauselmaesitystä⁽¹⁾.

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan pian.

  James Nicholson (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, saanen ensiksi sanoa tukevani jäsen Esther de Langen äskeistä puheenvuoroa. Saanen myös pyytää, että jos komission jäsen ei voi puhua tänään, saisimme luvan kirjalliseen lausumaan, sillä en usko, että parlamentti on erimielinen.

Voisiko hän selvittää lisää sitä, mitä hän totesi Euroopan unionin ulkopuolelta tulevista kananmunista, jotka eivät täytä EU:n normeja vastaavia vaatimuksia ja joille ei sallita erillistä merkkiä. Mitä merkkiä komission jäsen ehdottaa niille EU:ssa oleville munille, joille ei sallita lainmukaista merkkiä 1. tammikuuta 2012 jälkeen?

  Puhemies. – (EN) Hyvä jäsen Nicholson, tämä ei ollut työjärjestyspuheenvuoro. Kuten sanoin, keskustelu on päättynyt. Teillä oli tilaisuus esittää huolenaiheitanne ennen keskustelun päättymistä.

  Paul Rübig (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, halusin vain kiittää parlamentin yksiköitä, sillä lopetimme esimerkillisesti tänään 15 minuuttia ennen äänestystä, jotta välttyisimme täysistunnon sekasorrolta. Säntillinen menettely antaa oikean signaalin yleisölle. Haluan esittää erityiset kiitokseni parlamentin yksiköille.

  Puhemies. – (EN) Kunpa asiat olisivatkin aina näin. Paljon kiitoksia.

(Istunto keskeytettiin klo 11.40 ja sitä jatkettiin klo 12.00.)

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  Paolo Bartolozzi (PPE), kirjallinen. – (IT) Neuvoston direktiivillä 1999/74/EY säädetään munivien kanojen suojelun vähimmäisvaatimuksista erilaisissa kasvatusjärjestelmissä sekä asetetaan tavoitteeksi suojella eri jäsenvaltioiden tuottajia keskinäiseltä vilpilliseltä kilpailulta. Kannatan direktiivin periaatteita, mutta meidän ei pidä aliarvioida sitä, että yhä nykyään hyvin monilla eurooppalaisilla tuottajilla, jotka ovat käynnistäneet kasvatusjärjestelmiensä muutostyöt, on käytännön ongelmia muutostöiden loppuun saattamisessa, ja vaarana on, etteivät he ole valmiita 1. tammikuuta 2012 mennessä, mikä on direktiivin täytäntöönpanon lopullinen määräaika.

Kun otamme huomioon myös ne todelliset vaikeudet, joita monilla tuottajilla on rahoituksen saamisessa muutostöitä varten, sekä heidän vakavat taloudelliset ongelmansa, joita heillä on yhä tänä päivänä (millä on vakavia vaikutuksia heidän yritystensä toiminnan jatkumiseen sekä heidän omaan työllisyyteensä), olen vakuuttunut, että jotakin on tehtävä. Jäsenvaltioiden olisi puututtava asiaan ja edistettävä toimia, joilla voidaan auttaa Euroopan siipikarjantuottajia, jotka uuteen EU:n lainsäädäntöön mukautuakseen ovat käynnistäneet tuotantorakenteidensa muutostyöt mutta jotka eivät suurella todennäköisyydellä saa niitä päätökseen ennen vuoden 2012 alkua.

Puhetta johti
varapuhemies Roberta ANGELILLI

(1) Ks. pöytäkirja.

5. Euroopan unionin haiden eväpyynnille asettaman kiellon tiukentamisen tukeminen – Perusurheilulajeille annettavan Euroopan unionin tuen lisääminen – Asunnottomia koskeva EU:n strategia (kirjalliset kannanotot)

  Puhemies. – (EN) Parlamentin jäsenten enemmistö on allekirjoittanut kirjalliset kannanotot 0071/2010, 0062/2010 ja 0061/2010, joten ne toimitetaan vastaanottajilleen ja julkaistaan tämän istunnon hyväksytyissä teksteissä yhdessä allekirjoittajien nimien kanssa.

  Seán Kelly (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, muiden allekirjoittajien eli Ivo Beletin, Hannu Takkulan, Mary Honeyballin ja Joanna Senyszynin puolesta kiitän kaikkia jäseniä tämän kannanoton allekirjoittamisesta. Oli merkille pantavaa, että lähes puolet allekirjoittaneista oli naisia, joten annan heille suurkiitokset heidän yhteistyöstään ja erityiskiitokset Joanna Senyszynille. Hän teki vankkumatonta työtä ja haluaa kenties myös sanoa muutaman sanan.

Kiitän siis teitä kaikkia ja toivon teille kaikkea hyvää ja oikein hauskaa joulua.

  Puhemies. – (EN) Esityslistalla on seuraavana kirjallinen kannanotto N:o 61/2010.

  Karima Delli (Verts/ALE). – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, tunnen pientä liikutusta esittäessäni lämpimät kiitokseni kollegoideni Britta Thomsen, Liz Lynne, Ilda Figueiredo ja Jacek Protasiewicz siitä tuesta, jonka annoitte kirjalliseen kannanottoon N:o 61/2010, joka käsittelee asunnottomia koskevaa EU:n strategiaa.

Euroopan komission esitellessä tänään lippulaiva-aloitettaan (Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalainen foorumi), parlamentti lähettää tällä kannanotollaan voimakkaan viestin Euroopan komissiolle ja jäsenvaltioille.

Kauniiden puheiden aika on ohi. Nyt on aika toimia. Käytännön ehdotuksia voidaan nyt toteuttaa. Pitäkäämme huoli siitä, että vuonna 2015 yksikään ihminen ei nuku kadulla.

Toivotan kaikille hyvää joulua, ja pääsemme varmasti hyvään alkuun ensi vuonna.

(Suosionosoituksia)

  Puhemies. (EN) Jäsen Besset on pyytänyt puheenvuoroa. Olkaa hyvä vain.

  Jean-Paul Besset (Verts/ALE). – (FR) Arvoisa puhemies, haluan kolmen kollegani eli Sirpa Pietikäisen, Octavia Sârbun ja Chris Daviesen puolesta kiittää vilpittömästi Euroopan parlamentin niitä 410 jäsentä, jotka allekirjoittivat jättämämme kirjallisen kannanoton 71/2010, joka koskee Euroopan unionin haiden eväpyynnille asettaman kiellon tiukentamisen tukemista.

Tämä uhanalainen laji on monen muun lajin tavoin todellisen merellä tapahtuvan teurastuksen uhri; haiden evät leikataan, minkä jälkeen eläimen runneltu ruho heitetään takaisin mereen.

Kiitos siitä, että allekirjoititte suurilukuisina tämän kirjallisen kannanoton. Tämä on vankka viesti komissiolle tarpeesta tiukentaa lainsäädäntöä haiden suojelemiseksi.

(Suosionosoituksia)

6. Äänestykset

  Puhemies. – (EN) Esityslistalla on seuraavana äänestykset.

(Äänestysten tulokset ja niiden kulkua koskevat yksityiskohdat: ks. pöytäkirja.)

6.1. Euroopan kulttuuriperintötunnus (A7-0311/2010, Chrysoula Paliadeli) (äänestys)

6.2. Sveitsin osallistuminen nuorisotoimintaohjelmaan (Youth in Action) ja elinikäisen oppimisen toimintaohjelmaan (A7-0334/2010, Doris Pack) (äänestys)

6.3. Yleiset säännöt ja periaatteet, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (A7-0355/2010, József Szájer) (äänestys)

6.4. Vuosittainen ihmisoikeusraportti 2009 sekä EU:n ihmisoikeuspolitiikka (A7-0339/2010, Laima Liucija Andrikienė) (äänestys)

– Tarkistuksesta 12 toimitetun äänestyksen jälkeen:

  Sergio Paolo Francesco Silvestris (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, osa kollegoistani yrittää vihjata (nythän on torstai ja tämä on viimeinen äänestys), että jos vain toteatte "hyväksytty" tai "hylätty", se riittää. Ei ole tarpeen sanoa "452 ääntä, joista 53 vastaan ja 22 puolesta ja niin edelleen".

– Ennen 54 kohdasta toimitettua äänestystä:

  Richard Howitt (S&D). – (EN) Arvoisa puhemies, tämä on tosiasia. Haluamme vain poistaa sanan "Kroatiassa". En usko, että tämä olisi kiistanalainen kysymys muille ryhmille.

(Suullinen tarkistus hyväksyttiin.)

– Ennen tarkistuksesta 25 toimitettua äänestystä:

  Hannes Swoboda (S&D). – (DE) Arvoisa puhemies, haluaisin vain huomauttaa, että – tätä ei ole vielä ilmoitettu äänestyslistassamme – tämän esityksen toisesta osasta ja kustakin seuraavasta järjestetään vapaa äänestys. Kiitoksia.

– Ennen tarkistuksesta 7 toimitettua äänestystä:

  Barbara Lochbihler (Verts/ALE). – (EN) Arvoisa puhemies, tekstiin on tehty kaksi lisäystä. Ilmaukseen "luettelon ihmisoikeusloukkauksista" lisätään sana "vakavista". Sitten virkettä muutetaan seuraavasti: "ihmisoikeusloukkauksista, kuten kidutuksesta, sensuurista, raiskauksista ja laittomista teloituksista".

(Suullinen tarkistus hyväksyttiin.)

  Laima Liucija Andrikienė, esittelijä. – (EN) Arvoisa puhemies, olemme tehneet suullisen tarkistuksen tarkistukseen 7. Se kuuluu seuraavasti: "Kehottaa komissiota laatimaan kiireellisesti luettelon vakavista ihmisoikeusloukkauksista, kuten kidutuksesta, sensuurista, raiskauksista ja laittomista teloituksista, vastuussa olevista henkilöistä Iranissa, etenkin vuoden 2009 vaalien jälkeen, ja harkitsemaan pakotteiden määräämistä varojen jäädyttämisen ja matkustuskieltojen muodossa."

(Suullinen tarkistus hyväksyttiin.)

– Ennen kohdasta 140 toimitettua äänestystä:

  Laima Liucija Andrikienė, esittelijä. – (EN) Arvoisa puhemies, koska Venäjällä on tapahtunut jonkin verran myönteistä kehitystä, haluaisimme muuttaa virkettä, joka alkaa seuraavasti: "pitää valitettavana sitä, että tähän mennessä viranomaiset ovat kieltäneet kaikki Strategia 31-mielenosoitukset". Ehdotuksen mukaan korvataan sanat "tähän mennessä" ilmauksella "aivan viimeisintä, 31. lokakuuta 2010 järjestettyä lukuun ottamatta".

(Suullinen tarkistus hyväksyttiin.)

6.5. Afganistania koskeva uusi strategia (A7-0333/2010, Pino Arlacchi) (äänestys)

– Ennen 30 kohdasta toimitettua äänestystä:

  Nicole Kiil-Nielsen (Verts/ALE). – (FR) Arvoisa puhemies, Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmä haluaa muuttaa 30 kohdan viimeisen virkkeen ensimmäistä sanaa niin, että sana "kannattaa" korvataan sanoilla "panee merkille".

(Suullinen tarkistus hyväksyttiin.)

– Ennen kohdasta 66 toimitettua äänestystä:

  Pino Arlacchi, esittelijä. – (EN) Arvoisa puhemies, muiden puolueryhmien kanssa käymieni keskustelujen perusteella ehdotan 66 kohdan muuttamista seuraavasti: "Tuomitsee jyrkästi Pakistanin tiedustelupalvelun osallistumisen kapinaan, vaikka sen pyrkimyksenä on varmistaa, että mahdollinen rauhanratkaisu on myös Pakistanin kannalta tyydyttävä."

(Suullinen tarkistus hyväksyttiin.)

– Ennen kohdasta 71 toimitettua äänestystä:

  Pino Arlacchi, esittelijä. – (EN) Ehdotan, että 71 kohdan kolmannen osan koko teksti muutetaan seuraavasti: "ja varmistamaan, että miehittämättömiä tiedustelukoneita, erikoisjoukkoja sekä paikallisia aseistettuja joukkoja käytetään taliban-johtajia vastaan noudattaen kenraali Petraeuksen määräystä, jonka mukaan viattomien siviiliuhrien aiheuttamiseen sovelletaan nollatoleranssia".

(Suullinen tarkistus hyväksyttiin.)

6.6. Pysyvän kriisimekanismin perustaminen euroalueen rahoitusvakauden turvaamiseksi (äänestys)

– Ennen äänestystä:

  Antolín Sánchez Presedo (S&D). – (ES) Arvoisa puhemies, tarkistuksen 9 yhteislaatijana esitän teknisen täsmennyksen kohtaan, jossa lukee "ESM", siinä pitäisi lukea "ESM/EMF".

Hyvää joulua kaikille!

– Ennen tarkistuksesta 12 toimitettua äänestystä:

  Stephen Hughes (S&D). – (EN) Arvoisa puhemies, muuttaisin tätä tarkistusta S&D-, PPE-, ALDE- sekä Verts/ALE-ryhmien nimissä seuraavasti: – (EN) "Kehottaa Eurooppa-neuvostoa antamaan tarvittavan poliittisen signaalin, jotta komissio ryhtyisi tutkimaan tulevaa euro-obligaatiojärjestelmää niin, että määritellään selvästi olosuhteet, joissa tällainen järjestelmä olisi edullinen kaikille osallistuville jäsenvaltioille ja koko euroalueelle."

(Suullinen tarkistus hyväksyttiin.)

6.7. Norsunluurannikon tilanne (B7-0707/2010) (äänestys)

6.8. Munivien kanojen hyvinvointi (äänestys)

7. Äänestysselitykset

Suulliset äänestysselitykset

Mietintö: Chrysoula Paliadeli (A7-0311/2010)

  Hannu Takkula (ALDE). – (FI) Arvoisa puhemies, haluan osaltani kertoa, että äänestin tämän erittäin hyvän mietinnön puolesta. Paliadeli on tehnyt erittäin hyvää työtä eurooppalaisen kulttuuriperinnön ja sen tunnuksen rakentamisessa.

Mielestäni tämä on yksi hyvä osoitus siitä, kuinka loppujen lopuksi melko pienellä kustannuksella voidaan saada erityistä lisäarvoa aikaan Euroopan unionissa. Nimittäin uskon, että nämä kohteet, jotka tulevat saamaan Euroopan kulttuuriperintötunnuksen, tulevat varmasti siitä hyötymään. Se tulee näkymään niiden matkailussa, ja sitä kautta se tulee tekemään Eurooppaa paremmin tunnetuksi.

On erittäin tärkeää, että me muistamme sen, että Eurooppa on erilaisuudessaan yhdistynyt, ja meidän on tärkeää huolehtia siitä, että laajemminkin eri Euroopan maiden kansalaiset voivat tutustua eurooppalaiseen mosaiikkimaiseen identiteettiin.

Arvoisa puhemies, tässä puheenvuoroni. Kun täällä väki poistuu salista, on hieman vaikea keskittyä, mutta toivon mukaan tämä tuli kuulluksi.

  Antonello Antinoro (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, Euroopan kulttuuriperintötunnus on äärimmäisen tärkeä Euroopassa, jossa on suurin osa Unescon kohteista, ja sillä tuodaan vihdoin esille ne luontokohteet, arkeologiset kohteet, kaupunki- ja kulttuurikohteet, joilla on tärkeä rooli Euroopan unionin historiassa, kulttuurissa ja yhdentymisessä.

Tunnuksen hyväksyminen on tärkeä askel EU:n koheesioprosessissa ja sillä on myös kasvatuksellinen ja kehittävä rooli kulttuurisessa vuoropuhelussa. Voimme myös nähdä, että tämä päätös on hyvä enne tuleville sukupolville, joiden yhteinen visio Euroopan kulttuuriperinnöstä vahvistuu ja he voivat siten lähentyä toisiaan historian ja kulttuurin saralla.

Kiitän esittelijää hänen ponnisteluistaan ja haluan samalla onnitella häntä lämpimästi komission kanssa käydyistä neuvotteluista, joiden tavoitteena oli viedä onnistuneesti läpi tämä aloite, jolla on suuri merkitys Euroopan kulttuurin vaalimiselle tulevaisuudessa.

Suositus: Doris Pack (A7-0334/2010)

  Hannu Takkula (ALDE). – (FI) Arvoisa puhemies, haluan todeta, että elinikäisen oppimisen ohjelma on yksi eurooppalaisia menestystarinoita, ja edustaja Doris Packia on syytä kiittää hänen hyvästä työstään. Äänestin tämän mietinnön puolesta, ja minua ilahdutti erityisesti se, että myös ne voimat, jotka ovat hyvin voimakkaasti Euroopan integraatiota vastaan, pystyvät näkemään, että elinikäisen oppimisen ohjelman tyyppisiä hankkeita tarvitaan.

On erittäin tärkeätä, että tätä ohjelmaa voidaan laajentaa ulospäin, ja nyt Sveitsi tulee mukaan. Lisäksi tästä ei tule kustannuksia meille Euroopan unionin veronmaksajille, vaan Sveitsi maksaa itse mukaantulonsa. On tärkeää, että tällä tavoin laajennetaan näitä parhaita käytäntöjä ja parhaita ohjelmia, joita meillä Euroopan unionissa on. Elinikäisen oppimisen ohjelma, samoin kuin nuoriso-ohjelma, ovat juuri tällaisia. Tässä suhteessa haluan myös osaltani toivottaa Sveitsin tervetulleeksi mukaan eurooppalaisiin nuoriso- ja kulttuuriohjelmiin.

  Daniel Hannan (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan esittää parlamentille yhden kysymyksen. Miksi Sveitsi pärjää niin hyvin? Olisi voitu ajatella, että erityisesti rahoitusalalla altis maa olisi kärsinyt harvinaisia takaiskuja viimeaikaisessa pankkikriisissä, mutta Sveitsin liittovaltion BKT henkeä kohti vuonna 2009 oli 214 prosenttia EU:n BKT:sta. Sveitsin kansalaiset ovat kaksi kertaa rikkaampia kuin jäsenvaltioiden kansalaiset.

Tämä johtuu toki osaksi Sveitsin tekemästä sopimuksesta Brysselin kanssa. Sveitsi on muun muassa mukana vapailla markkinoilla ja se voi nauttia tavaroiden ja palveluiden vapaasta liikkuvuudesta, mutta se ei osallistu yhteiseen maatalouspolitiikkaan tai yhteiseen kalastuspolitiikkaan, se valvoo itse rajojaan, hoitaa itse kaikki ihmisoikeusasiansa, maksaa vain nimellisen osuuden talousarvioon ja sillä on oikeus allekirjoittaa kauppasopimuksia kolmansien maiden kanssa.

Tämä olisi hieno malli Yhdistyneelle kuningaskunnalle! Jos seitsemän miljoonan ihmisen Sveitsi, joka on riippuvainen kahdenvälisistä vapaakauppasopimuksista, kykenee tarjoamaan kansalaisilleen Euroopan korkeimman elintason, kuinka paljon me voisimme nostaa elintasoa 60-miljoonaisena kansakuntana sekä merenkulun ja kaupankäynnin valtiona, joka on perustanut siirtokuntia ja yrityksiä maailman joka kolkkaan?

Tätä ei pidä jättää Brysselin-suhteisiimme! Saatuamme voimamme takaisin voisimme matkia Sveitsin nurkkakuntaista ja suoran demokratian järjestelmää sekä ajaa vallankäyttö niin alas kuin se on käytännössä mahdollista.

Mietintö: József Szájer (A7-0355/2010)

  Cristiana Muscardini (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, äänestin tänään tyhjää tätä komiteoita käsittelevää mietintöä koskevassa äänestyksessä, koska jälleen kerran polkumyynnin vastaisten menettelyjen soveltaminen pyritään estämään tai liittämään poliittiseen harkintavaltaan perustuviin päätöksiin, vaikka nämä menettelyt ovat yhä harvoja päteviä välineitä, joilla voimme suojautua vilpilliseltä kilpailulta.

Vaikka esittelijä József Szájer löysi kompromissin neuvoston kanssa, en voi olla nostamasta esille, ettei esityksellä kyetty sovittamaan yhteen kauppapolitiikkaa ja komiteamenettelyitä etenkään kauppapolitiikkaa koskevilta osin, mikä vahingoittaa eurooppalaisia yrityksiä vakavan kriisin vallitessa sekä lisää työttömyyttä ja tuotannon siirtoa.

Puheet Euroopan talouden elvyttämistoimista ovat turhia ilman tarkoituksenmukaisia sääntöjä väärennösten estämiseksi.

  Daniel Hannan (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, esitän asiani mahdollisimman yksinkertaisesti. Irlannin ja EU:n veronmaksajia on huijattu pönkittämään Euroopan pankkijärjestelmää ja yhtenäisvaluuttaa. Yhdistyneen kuningaskunnan alahuone äänesti eilen kahdenvälisen Irlannin lainapaketin puolesta, ja pakettia oli käsittääkseni tukemassa parlamentin jäsenten vilpitön ja jalomielinen ajatus siitä, että he auttavat ystävällismielistä maata.

Velkaantunutta ystävää ei kuitenkaan auteta syytämällä lisää lainaa mielettömän korkealla lainakorolla. Yhtenäisvaluutta on vienyt Irlannin perikatoon. Irlannin reaalikorko oli vuosina 1998–2007 –1 prosenttia. Jokainen irlantilainen ekonomisti saattoi ennakoida romahduksen tulon, mutta he eivät voineet tehdä asialle mitään, koska Irlannin korkoja ei enää ollut. Ei ollut enää korkoja, mitä olisi voitu nostaa. Nyt tulevaa romahdusta pahentaa devalvoinnin mahdottomuus. Irlanti on tuomittu mahdollisesti kokonaisen sukupolven ajan kestävään deflaatioon, velkaantumiseen ja maastamuuttoon maan hengissä pysymiseksi.

Sen sijaan, että Irlantia autetaan pelastamaan euro, sitä pitäisi auttaa pääsemään eroon eurosta ja palauttamaan oman valuuttansa mahdollisesti sitomalla se väliaikaisesti puntaan, jolloin maa voisi maksaa velkansa ja tulla jälleen riippumattomaksi ja vauraaksi valtioksi.

Mietintö: Laima Liucija Andrikienė (A7-0339/2010)

  Cristian Dan Preda (PPE). – (RO) Haluaisin aluksi kiittää esittelijä Laima Liucija Andrikienėa hänen työstään tämän mietinnön laatimiseksi. Haluan sanoa myös, että äänestin tarkistuksen 25 puolesta kokonaisuudessaan, koska olen sitä mieltä, että rankaisematta jättämisen ilmapiiri Venäjällä on äärimmäisen vaarallinen asia.

Euroopan unionin aikomuksena on puolustaa kansainvälisesti niitä samoja periaatteita, jotka ohjaavat sen toimintaa myös unionin sisällä, toisin sanoen demokratiaa, oikeusvaltion periaatetta sekä ihmisoikeuksia. On joka tapauksessa täysin selvää, että Venäjällä on tapettu viime vuosina lukuisia ihmisoikeusaktivisteja, mikä herättää kysymyksen Venäjän todellisesta demokratiakehityksestä.

Viesti, jonka halusimme välittää Venäjän viranomaisille tarkistuksella 25, on se, että heidän on kiireesti tutkittava Sergei Magnitskyn kuolemantapaus. Moskovan viranomaisten vastauksesta tähän aloitteeseen itse asiassa käy ilmi, että Venäjä ottaa vaarin Euroopan parlamentin viesteistä. Sitä suuremmalla syyllä meidän on tuomittava voimakkaasti tapauksen tutkimatta jättäminen. Kehotamme neuvostoa seuraamaan tarkoin asiaa sekä ryhtymään tarvittaviin toimiin, jos edistystä ei tapahdu.

  Jarosław Kalinowski (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, Euroopan unioni puolustaa yhteiskunnan heikoimpia jäseniä ja syrjittyjä sekä auttaa köyhimpiä ja hädänalaisia. Myönnämme Saharov-palkinnon henkilöille eri puolilta maailmaa. Euroopan unioni laiminlyö kuitenkin jatkuvasti ihmisoikeuksien noudattamisen valvontaa omalla alueellaan. Haluaisin kiinnittää huomionne vähemmistöjen, myös Liettuan puolalaisvähemmistön, jatkuvan syrjinnän ongelmaan; Liettua on EU:n jäsenvaltiona allekirjoittanut ihmisoikeuksien ja vähemmistöjen suojelua koskevia kansainvälisiä sopimuksia. Liettuan parlamentin oli määrä tehdä tänään päätös siitä, voidaanko vähemmistöjen mahdollisuuksia saada opetusta äidinkielellään rajoittaa. Parlamentti on nyt lykännyt päätöstä lähitulevaisuuteen.

Kehotan jälleen kerran Euroopan parlamentin jäseniä, parlamentin puhemiestä sekä Euroopan komissiota varmistamaan, että EU:n jäsenvaltioissa valvotaan tehokkaasti demokratian ja vähemmistöjen oikeuksien periaatteiden noudattamista. Äidinkielellä kouluissa annettavan opetuksen tuntimäärien rajoittaminen ja toimenpiteet puolalaisten koulujen sulkemiseksi Liettuassa ovat puhdasta kansallisen vähemmistön syrjintää.

  Tunne Kelam (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, myös minä kannatin tarkistusta 25 ja etenkin sen jälkimmäistä osaa, jossa Euroopan parlamentti kehottaa harkitsemaan maahantulokiellon asettamista tapauksessa osallisina olleille venäläisvirkamiehelle sekä rohkaisee EU:n jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisia toimimaan yhteistyössä ja jäädyttämään kyseisten venäläisvirkamiesten pankkitilit ja muut varat kaikissa EU:n jäsenvaltioissa.

Tämä on mielestäni ratkaisevan tärkeä kysymys sekä Venäjälle että Euroopan unionille ja kehotan voimakkaasti komissiota ja neuvostoa noudattamaan Euroopan parlamentin neuvoja. Euroopan parlamentin toimivaltaa on lisätty hiljattain. Nyt on aika lopettaa puheet ja ryhtyä toimiin ihmisoikeusrikkomuksiin syyllistyneiden saattamiseksi ahdinkoon.

Venäjän ja Euroopan unionin välisellä yhteistyöllä on todelliset onnistumisen mahdollisuudet vain, jos Sergei Magnitskyn ja Mihail Hodorkovskin tapauksiin löytyy avoin ratkaisu ja syylliset saavat rangaistuksensa.

  Hannu Takkula (ALDE). – (FI) Arvoisa puhemies, minä äänestin Andrikienėn mietinnön puolesta. Pidän erittäin tärkeänä sitä, että me puhumme ihmisoikeuskysymyksistä ja nostamme ne esille. Se on Euroopan unionin keskeinen ydin.

Meidän pitää myös huolehtia siitä, että me itse elämme niin kuin opetamme. Tämä on ehkä jonkinlainen ongelma. Meillä on kyllä paljon päätöslauselmia, mutta miten elää ne todeksi.

Se lähtee ihan käytännön todellisuudesta. Ehkä minun olisi pitänyt ottaa työjärjestyspuheenvuoro Arlacchin mietintöä koskevassa asiassa. Nimittäin runsaat 50 ihmistä nousi tuolla puolella salia seisomaan, minä laskin kollegoiden kanssa. Totesimme, että heitä on alle 40, ei aiheuta mitään toimia. Jos me kohtelemme tällä tavalla tämän salin sisällä joitakin ihmisiä, joiden mielipiteet eivät ehkä vastaa meidän omia mielipiteitämme tai enemmistön mielipiteitä, silloin me emme luo oikeanlaista perustaa ja pohjaa sille, että me voisimme kritisoida niitä maita, joissa on demokratiavaje.

Meidän on oltava Euroopan unionissa erittäin tarkkoja siitä, että kaikki meidän toimintamme täällä on lain ja asetusten mukaista ja kaikkien ihmisoikeussäännösten mukaista. Sen vuoksi katson, että meillä on tässä kohdin parantamisen varaa, jotta me olemme uskottavia selittäessämme asioita niin Venäjälle kuin muulle maailmalle. Meidän pitää itse huolehtia siitä, että me emme syrji yhtään vähemmistöä. Kaikilla, jotka Euroopan unionissa toimivat, on oltava mahdollisuus täysiin ihmisoikeuksiin.

Mietintö: Pino Arlacchi (A7-0333/2010)

  Peter van Dalen (ECR). – (NL) Arvoisa puhemies, parlamentti noudattelee jälleen tässäkin keskustelussa varsin tuttua linjaa. Yhdysvaltain Nato-joukot riehuvat Afganistanissa, ja Euroopan unionin on nyt riennettävä hätiin auttamaan ja tehtävä aloite asiassa.

Monen parlamentin jäsenen vakioreaktio asiaan on: jos EU vain tekisi vähän enemmän, kaikki olisi jälleen hyvin! Arvoisa puhemies, ajattelumalli vain pahenee luettaessa mietinnön 63 kohtaa, jossa suositellaan Iranin osallistumista Afganistanin ongelmien ratkaisuun. Arvoisa puhemies, minun piti lukea tämä kohta kolme kertaa varmistuakseni siitä, etten ollut kuvitellut omiani, mutta kyllä siinä niin todetaan: suosittaa Iranin osallistumista prosessiin! Harvoin olen törmännyt näin erikoiseen suositukseen. Sehän olisi sama jos Beelzebubia pyydettäisiin manaamaan pois paholaista. Äänestin siten ehdottomasti mietintöä vastaan.

  Daniel Hannan (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, minulla oli kunnia käydä Afganistanissa aiemmin tänä vuonna brittijoukkojen luona. Tapasin paitsi omia sotilaitamme myös virolaisia ja tanskalaisia sotilaita, jotka olivat samalla leirillä. Haluaisin sanoa ensinnäkin, etten voi kyllin ilmaista kiitollisuuttani niille eri jäsenvaltioistamme tuleville miehille ja naisille sekä merentakaisille liittolaisillemme, jotka antavat kaikkensa saadakseen aikaan rauhan tuohon onnettomaan mutta niin kauniiseen maahan.

Haluaisin sanoa vain yhden asian tästä mietinnöstä. Näyttää siltä, että me länsiliittolaiset olemme tekemässä virhettä, joka liittyy politiikkaamme unikkoviljelmien tuhoamiseksi. Maaseudun vaalipiirejä edustavat jäsenemme tietävät, että pienviljelijöitä konservatiivisempia ihmisiä on vaikea löytää, mutta unikkosatojen tuhoamiseen Afganistanissa tähtäävällä politiikallamme olemme tehneet ihmisistä, joilla oli aiemmin vahva rooli järjestyksenpidossa ja maanomistuksessa, roistoja ja ryöväreitä, koska tuhoamme politiikallamme unikkosatoja, joille on kysyntää: opiaateista ja morfiinista on maailmanlaajuinen pula.

Jos vain voisimme palauttaa omistusoikeudet, voisimme ryhtyä luomaan Afganistanille pohjaa kukoistavalle kansalaisyhteiskunnalle, jossa olisi itsenäinen poliisilaitos ja ajan mittaan edustuksellinen hallitus.

Päätöslauselma B7-0733/2010

  Joe Higgins (GUE/NGL). – (EN) Arvoisa puhemies, äänestin pysyvän kriisinhallintamekanismin perustamista euroalueelle käsittelevää päätöslauselmaa vastaan, sillä Irlannin ja Kreikan kokemuksista tiedämme, että näiden mekanismien tarkoituksena on pelastaa keinottelijoiden ja kaikenlaisten voittoa tavoittelevien huijareiden hallitsema ja kriisien kyllästämä rahoitusjärjestelmä työtä tekevän kansan, eläkeläisten ja köyhien kustannuksella.

Eurooppa-neuvosto päättää tänään Brysselissä mitä suurimmalla todennäköisyydellä muuttaa Lissabonin sopimusta suodakseen itselleen lisää valtuuksia vaatia tiukkoja ehtoja kaikelle jäsenvaltioille annettavalle rahoitustuelle, millä se tekee yleisen käytännön opista, jonka mukaan yhteiskunnan on maksettava kriiseistä. Varoitan Irlannin hallitusta kuvittelemasta, että se voisi tyrkyttää Lissabonin sopimukseen tehtävän muutoksen Irlannin kansalle ilman kansanäänestystä. Irlannin hallitus on jo tehnyt maastamme IMF:n vasallivaltion, joka toimii häikäilemättömästi keinottelijoiden ja rahoitusmarkkinoiden hyväksi. Vaadimme kansanäänestystä jokaisesta Lissabonin sopimukseen tehtävästä muutoksesta, jotta Irlannin kansalaiset saavat mahdollisuuden estää joutumasta rahoitusmarkkinoiden kokopäiväisiksi orjiksi.

Kirjalliset äänestysselitykset

Mietintö: Chrysoula Paliadeli (A7-0311/2010)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin komission ehdotuksen puolesta; ehdotus koskee Euroopan kulttuuriperintötunnuksen alkuperäisen käsitteen laajentamista muuttamalla hallitustenvälinen toimi viralliseksi EU:n toimeksi panoksena eurooppalaisen identiteetin vahvistamiseen. Äänestin näin, koska uskon, ettei tunnuksen tavoitteena ei pidä olla pelkästään Euroopan unionin sisäisen yhteenkuuluvuuden edistäminen vaan myös Euroopan yhtenäisyyden sekä arvojen esille tuominen unionin rajojen ulkopuolella. Tunnusta pitäisi arvioida ja toteuttaa käytännössä tulosten tosiasiallisen näytön perusteella EU:ssa.

  Laima Liucija Andrikienė (PPE), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämä päätöslauselman puolesta; se koskee komission ehdotusta käyttää Euroopan kulttuuriperintötunnusta yhtenä entistä tehokkaampana välineenä kaventaa EU:n ja sen kansalaisten välistä kuilua sekä keinona tuoda esiin, että Euroopan historia on monimuotoisen mutta rikkaan ja toinen toistaan täydentävän yhteisen kulttuuriperinnön tulos. Olen samaa mieltä siitä, että jäsenvaltioiden päätös sisällyttää Euroopan kulttuuriperintötunnus EU:n toimintakehykseen paitsi lisää tunnuksen näkyvyyttä, arvostusta ja uskottavuutta myös auttaa toteuttamaan kauan kaivattuja ihanteita Euroopan kansalaisten välisestä yhteenkuuluvuudesta ja solidaarisuudesta. Kannatan esittelijän kantaa, että koska tunnuksen symbolinen arvo edistää Euroopan integraatiota, olisi syytä suosia ylikansallisia kohteita, sillä ne edistävät yhteisöllisyyttä ja verkostoitumista sekä kannustavat valtioiden tai alueiden väliseen yhteistyöhön. Ajatus Euroopan unionin kulttuuriperintötunnuksesta, jolla pyritään vahvistamaan Euroopan kansalaisten tunnetta yhteisen perinnön jakamisesta (historian tuntemuksen kautta ja osallistumalla kulttuurienvälistä vuoropuhelua tukeviin toimiin), ja EU:n rakentamisen mieltäminen edelleen käynnissä olevaksi prosessiksi, merkitsevät askeleita tähän suuntaan.

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Vuonna 2007 monet Euroopan unionin jäsenvaltiot liittyivät yhteen luodakseen Euroopan kulttuuriperintötunnuksen. Aloitteen tavoitteena oli lujittaa Euroopan kansalaisten tunnetta yhteisestä eurooppalaisesta identiteetistä sekä edistää tunnetta yhteiseen kulttuurialueeseen kuulumisesta valitsemalla joukko huomattavia kohteita eri puolilta Eurooppaa. Euroopan unionin neuvosto esitteli vuonna 2008 komissiolle päätelmänsä, joissa se kehotti komissiota laatimaan lainsäädäntöpäätöslauselman, jonka avulla hallituksenvälisestä aloitteesta voitaisiin tehdä aito Euroopan unionin tunnus kulttuuripääkaupunkihankkeen tapaan. Komissio pani neuvoston ehdotuksesta alulle vaikutustenarvioinnin ja julkisen kuulemisen. Komissio jätti kuulemisen päätteeksi ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan kulttuuriperintötunnusta koskevasta Euroopan unionin toimesta. Tuin tätä päätöstä.

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, sillä Euroopan historia on moninaisen ja silti rikkaan ja toinen toistaan täydentävän kulttuuriperinnön tulos.

Tämä osoittaa jälleen, että EU perustuu vahvoihin arvoihin, kuten vapauteen, demokratiaan, ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, kulttuurin monimuotoisuuteen, suvaitsevaisuuteen ja solidaarisuuteen.

Euroopan kulttuurin panosta arvostetaan laajalti maailmassa, minkä vuoksi Euroopan parlamentti hyväksyy ajatuksen siitä, että tunnus voitaisiin ulottaa Euroopan unionin rajojen ulkopuolelle ja että sitä voitaisiin käyttää kunnianhimoisena välineenä ulkosuhteissa. Tämän poliittisen tavoitteen saavuttamiseksi uudessa Euroopan kulttuuriperintötunnuksessa olisi keskityttävä perintökohteiden symboliseen arvoon tai koulutukselliseen arvoon. Lisäksi olisi edellytettävä tiivistä yhteistyötä tunnuksen saaneiden kohteiden välillä, jotta voidaan jakaa parhaita käytänteitä ja käynnistää yhteisiä hankkeita. Haluaisin korostaa, että jäsenvaltioiden päätös sisällyttää Euroopan kulttuuriperintötunnus EU:n toimintakehykseen paitsi lisää tunnuksen näkyvyyttä, arvostusta ja uskottavuutta myös auttaa toteuttamaan kauan kaivattuja ihanteita Euroopan kansalaisten välisestä yhteenkuuluvuudesta ja solidaarisuudesta.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan rikkaus on sen kulttuurin moninaisuudessa, mikä näkyy täydellisen hyvin sen kulttuurin, taiteen, arkkitehtuurin ja kielellisen perinnön moninaisuudessa. Tämä moninaisuus yhdessä rikkaan historian sekä kulttuuriperinnön ja sen vaalimisen arvostamisen myötä tekevät Euroopasta ainutlaatuisen. Me kaikki jaamme hyvin rikkaan ja suhteellisen pienen alueen, mutta totuus siitä huolimatta on, että monissa tapauksissa emme oikein tunne toisiamme tai ole kiinnostuneita toisistamme. Niinpä uskonkin, että tämä aloite voisi johtaa Euroopan kansalaisten välisten yhteyksien tiivistymiseen sekä parantaa tietämystä eurooppalaisesta perinnöstä sekä yhteisistä arvoistamme, jolloin Euroopasta voisi tulla aidosti moninainen unioni.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Esittelijän ehdottamat tarkistukset ovat yleisesti ottaen parantaneet komission alkuperäistä ehdotusta. Negatiivisia näkökohtiakin kuitenkin löytyy. Esittelijän ehdottamat monikielisyyden edistämistä koskevat tarkistukset eivät liity keskeiseen kysymykseen eivätkä siten korjaa alkuperäisen ehdotuksen vakavaa puutetta. Monikielisyyttä ei nimittäin voida todella ja tehokkaasti edistää "käyttämällä unionin monia kieliä" vaan pikemminkin käyttämällä unionin useita eri kieliä. Mietinnön erityistavoitteita merkittävämpää on kuitenkin se, että tähän käsitteeseen liittyy useita eri väärinkäsityksiä. Euroopan kulttuuriperintötunnus (tai Euroopan unionin kulttuuriperintötunnus) perustuu harhakuvaan yhden eurooppalaisen identiteetin ja yhden eurooppalaisen kulttuurin kehittämisestä sellaisten arvojen, kuten vapauden ja demokratian pohjalta.

Ei ole olemassa vain yhtä "Euroopan kulttuuriperintöä". Euroopan koko kulttuurihistoria (samoin kuten sen historia ylipäätään) rakentuu paitsi moninaisuuteen ja ihailtavan luovaan ja edistykselliseen tarmokkuuteen myös väkivaltaisiin ja vihamielisiin konflikteihin, suvaitsemattomuuteen sekä lukuisiin kulttuurisen valta-aseman vaiheisiin. Kulttuuriperintö on erityisen arkaluonteinen aihe, koska se liittyy niin läheisesti historiaan, mikä herättää vakavaa huolta siitä, että tämä ruokkii historian uudelleen kirjoittamista, kuten olemme viime aikoina nähneet.

  Jarosław Kalinowski (PPE), kirjallinen. – (PL) Se, millainen kuva kansalaisilla on Euroopan unionista ja sen toimielimistä, on äärimmäisen tärkeä asia. Mielipidetutkimuksista valitettavasti ilmenee, että tunne eurooppalaisesta identiteetistä ja yhtenäisyydestä on yhä harvinaisempaa Euroopan kansalaisten keskuudessa ja että sama koskee luottamusta EU:n toimielimiin. Tiedon lisääminen yhteisestä historiastamme ja yhteisestä kulttuurisesta alkuperästämme voisi olla erityisen hyödyllistä pyrkiessämme tuomaan kansalaisia lähemmäksi EU:ta sekä luomaan yhteenkuuluvuuden ja solidaarisuuden tunnetta heidän välillään. Uusi Euroopan kulttuuriperintötunnus voisi olla hyödyksi juuri tässä suhteessa. Menettelyjen yksinkertaistaminen sekä tunnuksen myöntämisperusteiden standardointi lisäävät tunnuksen arvostusta ja parantavat mielikuvaa EU:sta sekä lisäävät kansalaisten luottamusta EU:n toimielimiin, kuten Euroopan parlamenttiin.

  Jacek Olgierd Kurski (ECR), kirjallinen. – (PL) Äänestän tänään tämän mietinnön puolesta; mietinnössä käsitellään ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan kulttuuriperintötunnusta koskevasta Euroopan unionin toimesta. Tämä on mielestäni mielenkiintoinen ja hyödyllinen aloite, jolla voimme tuoda esiin Euroopan kulttuuria ja saavutuksia sekä edistää matkailun ja eri alueiden kehittämistä. On myönteistä, että olemme parlamentissa korostaneet, että Euroopan kulttuuriperintötunnus täydentää muita kulttuuriperintöaloitteita, kuten Unescon maailmanperintöluetteloa sekä Euroopan neuvoston kulttuurireittejä mutta ei mene päällekkäin näiden aloitteiden kanssa.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Kannatan komission ehdotusta käyttää Euroopan kulttuuriperintötunnusta yhtenä entistä tehokkaampana välineenä kaventaa EU:n ja sen kansalaisten välistä kuilua sekä keinona tuoda esiin, että Euroopan historia on monimuotoisen mutta rikkaan ja toinen toistaan täydentävän yhteisen kulttuuriperinnön tulos; tunnus on myös keino antaa tunnustus sille, että EU perustuu vahvoihin arvoihin, kuten vapauteen, demokratiaan, ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, kulttuurin monimuotoisuuteen, suvaitsevaisuuteen ja solidaarisuuteen. Jäsenvaltioiden päätös sisällyttää Euroopan kulttuuriperintötunnus EU:n toimintakehykseen paitsi lisää tunnuksen näkyvyyttä, arvostusta ja uskottavuutta myös auttaa toteuttamaan kauan kaivattuja ihanteita Euroopan kansalaisten välisestä yhteenkuuluvuudesta ja solidaarisuudesta.

  Clemente Mastella (PPE), kirjallinen. – (IT) Iloitsemme komission ehdotuksesta käyttää Euroopan kulttuuriperintötunnusta (muiden aloitteiden rinnalla) välineenä kaventaa EU:n ja sen kansalaisten välistä kuilua sekä keinona tuoda esiin, että Euroopan historia on monimuotoisen mutta rikkaan ja toinen toistaan täydentävän yhteisen kulttuuriperinnön tulos. Tunnuksella annetaan arvostusta sille, että EU perustuu vahvoihin arvoihin, kuten vapauteen, demokratiaan, ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, kulttuurin monimuotoisuuteen, suvaitsevaisuuteen ja solidaarisuuteen.

Jäsenvaltioiden päätös sisällyttää Euroopan kulttuuriperintötunnus EU:n toimintakehykseen paitsi lisää tunnuksen näkyvyyttä, arvostusta ja uskottavuutta myös auttaa vihdoin toteuttamaan laajasti kauan kaivattuja ihanteita Euroopan kansalaisten välisestä yhteenkuuluvuudesta ja solidaarisuudesta, mikä puolestaan luo yhteistä eurooppalaista identiteettiä ja lisää kansalaisten kiinnostusta unionia ja sen alkuperää kohtaan – nämä ovat EU:n toimielinten kaksi keskeistä haastetta.

Uudessa tunnuksessa olisi kuitenkin keskityttävä perintökohteiden symboliseen ja koulutukselliseen arvoon esteettisten näkökohtien sijasta sekä korostettava tiivistä yhteistyötä tunnuksen saaneiden kohteiden välillä, jotta voidaan jakaa parhaita käytänteitä ja käynnistää yhteisiä tutkimus- ja kehityshankkeita.

  Louis Michel (ALDE), kirjallinen. – (FR) Euroopan kulttuuriperintötunnus on muiden aloitteiden ohella lisäkeino tuoda Euroopan unionia lähemmäksi sen kansalaisia sekä lisätä kansalaisten tunnetta siitä, että he kuuluvat Eurooppaan. Tunnuksen avulla voimme myös parantaa kansalaisten tietämystä Euroopan yhteisestä historiasta ja perinnöstä. Tunnuksella voidaan edistää monikielisyyttä ja kulttuurien välistä vuoropuhelua sekä Euroopan kulttuuriperinnön esille tuomiseen tarkoitettujen verkostojen luomista. Sillä voidaan parantaa taloudellista houkuttelevuutta erityisesti kulttuurimatkailun kautta. Tunnuksen tukemisella voimme parantaa myös kulttuurien välistä vuoropuhelua.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Minusta näyttää siltä, että Euroopan kulttuuriperintötunnuksen teho voidaan kyseenalaistaa juuri sen vuoksi, että jäsenvaltiot voivat itse päättää hankkeeseen osallistumisesta. Lisäksi ehdotetut valintakriteerit – jaan tältä osin esittelijän näkemyksen – ja lukuisat tunnuksen saamiselle sopivat kohteet saattavat heikentää tunnuksen laatua ja arvostusta. Siten saattaisi olla hyödyllisempää harjoittaa tiivistä yhteistyötä nykyisten kulttuuriperintöaloitteiden, kuten Unescon maailman kulttuuriperintöluettelon, yhteydessä. Äänestin mietintöä vastaan, koska siinä ei pureuduta tarpeeksi yksityiskohtaisesti tarpeeseen ottaa käyttöön erityistavoitteisiin pohjautuva kulttuuriperintötunnus.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Päätöksellä sisällyttää Euroopan kulttuuriperintötunnus Euroopan unionin toimintakehykseen voidaan varmistaa, että kansalaisten tunne Euroopan unioniin kuulumisesta vahvistuu, mikä auttaa toteuttamaan ihanteita yhteenkuuluvuudesta, solidaarisuudesta ja yhdentymisestä. Äänestin Euroopan kulttuuriperintötunnusta käsittelevän mietinnön puolesta, sillä Eurooppa on asettanut tavoitteekseen luoda yhteistä identiteettiä sekä kaventaa EU:n ja sen kansalaisten välistä kuilua lisäämällä tietämystä tästä Euroopan rikkaasta ja moninaisesta historiallisesta ja kulttuuriperinnöstä, johon jokainen voi samastua ja jonka kautta nuoret voivat oppia omasta identiteetistään ja jakaa sitä muiden eurooppalaisten nuorten kanssa. Tunnuksen virallistamisella voidaan myös tuoda esille Euroopan rakentamiseen liittyviä historiallisia kohteita.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Kannatan voimakkaasti ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan kulttuuriperintötunnuksen luomisesta. Tavoite luoda yhteistä eurooppalaista identiteettiä ja ajaa unionin etuja on ratkaisevan tärkeä rauhan ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kannalta.

Euroopan kulttuuriperinnön edistämiseksi ehdotettu toimi ylikansallisen verkkosivuston avulla on Euroopan nuorisolle mieleen ja voisi kannustaa heitä hakemaan lisää tietoa maanosamme historiasta, perehtymään monikansalliseen perintöön ja yhteiseen kulttuuriperintöön sekä kartuttamaan tietoja Euroopan unionin syntymisen taustalla olevista ihmisistä ja aatteista.

Toimella on suuri symbolinen ja koulutuksellinen arvo ja se edustaa Euroopan historiaa ja kulttuuria kokonaisvaltaisesti. Kannatan mietinnössä esitettyjä tavoitteita varmistaa Euroopan parlamentin ja neuvoston tosiasiallinen osallistuminen kohteiden valintaan ja sisältöön aloitteen riittävän avoimuuden ja demokraattisuuden varmistamiseksi.

  Crescenzio Rivellini (PPE), kirjallinen. – (IT) Haluaisin onnitella esittelijä Paliadelia hänen erinomaisesta työstään. Euroopan parlamentti on näyttänyt tänään vihreää valoa Euroopan kulttuuriperintötunnukselle, ylikansallista merkitystä olevien historiallisten kohteiden rekisteröinnille. Euroopan unionissa on noin 500 miljoonaa asukasta, joista suurin osa pitää itseään ennen kaikkea oman maansa kansalaisena eikä Euroopan kansalaisena. Vahvan eurooppalaisen identiteetin puuttuminen voidaan nähdä esteenä Euroopan yhdentymiselle, mutta tämähän ei ole yllättävä tieto. Euroopan mantere on kielten ja tapojen laaja tilkkutäkki, ja Euroopan muodostavien maiden väliset erot ovat usein yhtäläisyyksiä selvemmät.

Aloitteella voidaan lujittaa Eurooppaan kuulumisen tunnetta sekä lisätä eri maiden kansalaisten välistä yhteenkuuluvuutta. Siksi on tärkeää korostaa paitsi Euroopan yhdentymistä esille tuovia ja symboloivia kohteita myös kohteita, joilla tuodaan esiin Euroopan unionin aatteita ja arvoja. Unescon maailmanperintöluetteloon kuuluvien kohteiden lailla myös Euroopan tunnuksen saavat kohteet houkuttelevat varmasti lisää matkailijoita, millä on suotuisa vaikutus paikallistalouksiin.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Yhteisen eurooppalaisen identiteetin muodostaminen sekä mielenkiinnon lisääminen Euroopan unionia ja sen alkuperää kohtaan ovat haasteita, joihin EU:n toimielinten on vastattava pyrkiessään laajaan yhteenkuuluvuuteen ja solidaarisuuteen. On varmasti muita paljon perusteellisempia ja luontaisempia keinoja lisätä eurooppalaisten luottamusta Euroopan unioniin ja sen johtajiin (viimeaikainen rahoituskriisi on osoittanut, että hallinnon ylätasolla on vielä paljon parannettavaa). Maanosamme historian tuntemus, perehtyneisyys sen monikansalliseen mutta yhteiseen kulttuuriperintöön sekä nuoren sukupolven perehdyttäminen entistä paremmin Euroopan unionin rakentamisen taustalla olleisiin ajatuksiin ja ihmisiin voivat todella auttaa EU:n ja sen kansalaisten välisen kuilun kaventamisessa.

  Joanna Senyszyn (S&D), kirjallinen. – (PL) Äänestän kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan jäsenenä parlamentin päätöslauselman puolesta; siinä käsitellään ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan kulttuuriperintötunnusta koskevasta Euroopan unionin toimesta. Ajatus EU:n tunnuksen perustamisesta on tärkeä siinä mielessä, että sen avulla voidaan lisätä kansalaisten tietämystä Euroopan unionin historiasta ja kulttuuriperinnöstä sekä rakentaa eurooppalaista identiteettiä sekä maiden välisiä yhteyksiä.

Kun valitsemme kohteita EU:n kulttuuriperintötunnusta hakeneissa yksittäisissä jäsenvaltioissa, voimme lisätä kansalaisten tietoisuutta siitä, että Euroopan historia on meidän kaikkien asia elinpaikastamme, kielestämme tai kulttuuristamme riippumatta. Euroopan kulttuuriperintötunnuksen muuttaminen EU:n aloitteeksi lisää tunnuksen uskottavuutta, näkyvyyttä ja arvostusta. Tästä on puolestaan taloudellista ja sosiaalista hyötyä muun muassa siten, että tunnuksen saaneiden kohteiden houkuttelevuus matkailukohteena lisääntyy. Tunnuksen saavien kohteiden valinnalla voidaan myös lisätä nuoren sukupolven kiinnostusta Euroopan ajatuksiin ja ihmisiin sekä tietämystä niistä ja siten lähentää Euroopan kansalaisia toisiinsa.

  Czesław Adam Siekierski (PPE), kirjallinen. – (PL) Euroopan kulttuuriperintötunnusta koskevalla aloitteella on tarkoitus tuoda esille kaupunkeja, ihmisiä ja toimintaa, jotka ovat olleet vaikuttamassa Euroopan yhdentymisprosessiin. Tunnuksen tavoitteena on lisätä kansalaisten tietoisuutta yhteisömme perustana olevista perusarvoista, kuten demokratiasta, solidaarisuudesta, kulttuurisesta monimuotoisuudesta sekä suvaitsevaisuudesta. Euroopan kulttuuriperintötunnuksen saaneiden kohteiden luettelo toimii ikään kuin karttana maanosamme perinteistä ja kulttuurista sekä karttana paikoista, joilla on ollut merkittävä rooli eurooppalaisen identiteetin luomisessa. Euroopan yhteinen mutta monimuotoinen kulttuuriperintö voi lujittaa kansalaisten tunnetta eurooppalaisesta identiteetistä sekä lisätä yhteenkuuluvuutta Euroopassa. Aloite tarjoaa foorumin Euroopan eri maiden ja alueiden väliselle yhteistyölle. Se voi lisäksi vaikuttaa suotuisasti matkailuun lisäämällä alueiden houkuttelevuutta ja parantamalla samalla niiden taloustilannetta. Olen samaa mieltä siitä, että tunnuksesta olisi tultava EU:n virallinen aloite, sillä siten laajennetaan sen saamaa tunnustusta, uskottavuutta ja arvostusta. Tunnuksen näkyvyyden kasvaminen puolestaan mahdollistaa, että yhä useampi kansalainen voi samastua tunnukseen, joka symboloi Euroopan yhdentymistä ja vaalii sen muistoa.

Tunnuksen pitäisi toimia rinnakkain Unescon kansainvälisen aloitteen sekä Euroopan kulttuuripääkaupunkihankkeen rinnalla ja täydentää niitä, sillä Euroopan kulttuuriperintötunnus toimii sekä koulutuksellisena että symbolisena sekä vähemmässä määrin esteettisenä ja arkkitehtonisena välineenä. Meidän olisi kartoitettava tapoja lujittaa kansalaisten tunnetta Eurooppaan kuulumisesta.

  Csanád Szegedi (NI), kirjallinen. – (HU) Eurooppalaiset arvot, kuten vanha unkarilainen riimukirjoitus, ovat mielestäni äärimmäisen tärkeitä ja niiden tunnustaminen ja arvostus tunnuksilla on välttämätöntä. Tässä tapauksessa meidän on kuitenkin vaalittava perinnettä, jonka mukaan tunnus myönnetään EU:n alueella oleville arvokohteille. Emme voi hyväksyä tunnuksen ulottamista kolmansiin maihin, sillä se tietäisi vain Unescon maailmanperintöluettelon toistoa. Toisaalta toivon, että voimme tunnuksen ansiosta palauttaa perinteisiä eurooppalaisia arvoja ja että tunnuksen myöntäminen olisi aito tunnustuksen ilmaus. Pidättäydyin äänestämästä edellä mainituista mietinnön ristiriitaisuuksista johtuen.

Suositus: Doris Pack (A7-0334/2010)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän suosituksen puolesta (se koskee Sveitsin nuorisotoimintaohjelmaan ja elinikäisen oppimisen toimintaohjelmaan osallistumisen ehtoja), koska se on minusta myönteinen tekijä Euroopan nuorisostrategiassa osana yhteistyön sitä vaihetta, jossa Sveitsi tekee Euroopan unionin kanssa yhteistyötä alakohtaisilla politiikanaloilla. Koska Sveitsi on halukas osallistumaan tähän nuorisohankkeeseen humaaniselta, taloudelliselta ja sosiaaliselta kannalta, Euroopan unioni voi vain hyötyä kolmansien maiden, kuten Sveitsin, nuorten mukaan tulosta hankkeeseen, jossa tavoitteena on nuoren sukupolven tietojen lisääminen EU:n yhdentymisestä.

  Laima Liucija Andrikienė (PPE), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän suosituksen puolesta, koska uskon, että EU:n ja Sveitsin välinen yhteistyö koulutuksen, tieteen ja nuorisoasioiden saralla on molemmille osapuolille hyödyksi näiden alojen politiikan parantamisen ja tehokkaan toimeenpanon osalta. Sveitsin osallistuminen nuorisotoimintaohjelmaan ja elinikäisen oppimisen toimintaohjelmaan (2007–2013) antaa ohjelmille lisävauhtia sekä luo osanottajille mahdollisuuksia opiskelijavaihtoihin ja kokemusten vaihtoon kuitenkin niin, että varmistetaan EU:n taloudellisten ja muiden etujen vaaliminen.

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Nuorisotoimintaohjelman tavoitteena on kehittää ja tukea nuorisotoiminnan yhteistyötä Euroopan unionissa. Ohjelmalla pyritään edistämään nuorten ja erityisesti huono-osaisten ja vammaisten nuorten osallistumista julkiseen elämään sekä heidän aloitteellisuuttaan, yrittäjyyttään ja luovuuttaan. Elinikäisen oppimisen toimintaohjelmalla puolestaan voidaan myötävaikuttaa unionin kehittämiseen edistyneeksi ja tietopohjaiseksi yhteiskunnaksi Lissabonin strategian tavoitteiden mukaisesti. Ohjelman tavoitteena on jäsenvaltioiden toimintaa tukien ja täydentäen edistää opiskelijavaihtoa, yhteistyötä ja liikkuvuutta yhteisön koulutusjärjestelmien välillä niin, että järjestelmistä tulee maailmanlaajuisia esimerkkejä laadukkuudesta. EU:n ulkopuolinen valtio Sveitsi ei ota osaa näihin toimiin. Minusta meidän olisi päinvastoin saatava sveitsiläisen naapurimme mukaan näihin toimiin avoimen unionin puitteissa. Tästä syystä äänestin tämän lainsäädäntöpäätöslauselman puolesta, koska se ottaa Sveitsin mukaan näihin tärkeisiin toimiin.

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän Euroopan parlamentin laatiman suosituksen puolesta, sillä hyväksyn ehdotuksen neuvoston päätökseksi Sveitsin osallistumisesta nuorisotoimintaohjelmaan ja elinikäisen oppimisen toimintaohjelmaan. Sveitsi ei ole halunnut liittyä Euroopan talousalueeseen, mutta se tekee silti tiivistä yhteistyötä Euroopan unionin kanssa opetusta, koulutusta ja nuorisoasioita koskevissa kysymyksissä. Sopimus on tarkoituksenmukainen, sillä Sveitsi on sitoutunut noudattamaan Euroopan komission säätämiä ehtoja ja säännöksiä. Lisäksi Sveitsin osallistujien jättämiin eri hankkeita ja aloitteita koskeviin ehdotuksiin sovelletaan samoja ehtoja, sääntöjä ja menettelyjä kuin jäsenvaltioiden esittämiin hankkeisiin. Sveitsi noudattaa myös varainhoidon valvontaa ja tilintarkastusta koskevia EU:n säännöksiä. Sveitsi perustaa kahdenvälisen sopimuksen mukaisesti kansallisen viraston koordinoimaan ohjelmien toimeenpanoa kansallisesti sekä osallistuu kunkin ohjelman rahoitukseen vuosittain (vuonna 2011 rahoituksen osuus on 1,7 miljoonaa euroa nuorisotoimintaohjelmaan ja 14,2 miljoonaa euroa elinikäisen oppimisen toimintaohjelmaan).

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) EU:n ja Sveitsin välinen koulutusalan yhteistyö on tärkeä vaihe EU:n ja Sveitsin välisissä suhteissa. Näillä kahdella ohjelmalla tuetaan elinikäistä oppimista sekä nuorten mukaan ottamista Euroopan yhdentymisprosessiin lisäämällä eurooppalaisten nuorten välistä suvaitsevaisuutta ja solidaarisuutta. Komission ja Sveitsin välinen sopimus on tarkoituksenmukainen, koska sveitsiläiset voivat osallistua ohjelmiin tasavertaisesti kaikkien muiden Euroopan nuorten kanssa ja koska Sveitsi on sitoutunut noudattamaan EU:n sääntöjä, mukautumaan niiden valvontaan sekä osallistumaan molempien ohjelmien rahoitukseen.

  Pat the Cope Gallagher (ALDE), kirjallinen. – (EN) Suhteista Sveitsiin vastaavan Euroopan parlamentin valtuuskunnan puheenjohtajana suhtaudun myönteisesti tämän mietinnön hyväksymiseen. Euroopan komissio, Euroopan parlamentti sekä Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat sopineet nuorisotoimintaohjelman perustamisesta; ohjelmalla pannaan täytäntöön oikeudellinen kehys nuorten epämuodollisen oppimisen tukemiseksi. Ehdotuksen tavoitteena on mahdollistaa Sveitsin osallistuminen nuorisotoimintaohjelmaan ja elinikäisen oppimisen toimintaohjelmaan. Sveitsi on Euroopan maista ainoa, joka ottaa osaa näihin ohjelmiin mutta ei kuulu ETAan, ei ole ehdokasvaltio eikä mahdollinen ehdokasvaltio. Sveitsi ei ole halunnut liittyä Euroopan talousalueeseen, mutta se on silti osoittanut jatkuvaa kiinnostustaan yhteistyön tiivistämiseen EU:n kanssa opetuksen, koulutuksen ja nuorisotoiminnan saralla.

  Jarosław Kalinowski (PPE), kirjallinen. – (PL) Olemme kaikki vallan hyvin tietoisia, että hyvä koulutusjärjestelmä, joka takaa nuorille parhaan mahdollisen koulutuksen, on äärimmäisen tärkeä kaikissa maissa. Hyvä ammattipätevyyden, tiedon ja koulutuksen taso vaikuttaa suoraan kulttuuriin ja työmarkkinoihin sekä sitä kautta kansalaisten elintasoon. Jokainen maa haluaa olla ylpeä nuorisostaan, ja jokainen nuori haluaa mahdollisuuden tutustua uusiin kulttuureihin ja kieliin sekä hankkia työkokemusta ulkomailla. Euroopan unioni voi olla ylpeä hyvin kehitetyistä opiskelijavaihtojärjestelmistään ja avoimista työmarkkinoistaan, minkä ansiosta kaikilla Euroopan nuorilla on oivia mahdollisuuksia älylliseen ja ammatilliseen kehittymiseen. Sveitsin osallistuminen nuorisotoimintaohjelmaan osoittaa, että yhteistyö Euroopan unionin kanssa varsinkin koulutuksessa on hyvin merkittävä asia tälle maalle. Meidän ei pidä riistää sveitsiläisiltä nuorilta mahdollisuutta nauttia yhteisön tarjoamista etuoikeuksista ja mahdollisuuksista koulutuksessa.

  Petru Constantin Luhan (PPE), kirjallinen. – (RO) Opetukseen ja koulutukseen, tutkimukseen sekä erityisesti Euroopan unionille tarjottuihin nuorisotoiminnan resursseihin kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Haluamme uusia oppimismahdollisuuksia luomalla tarjota kansalaisillemme entistä enemmän mahdollisuuksia. Opetus-, koulutus-, kulttuuri-, tutkimus- ja nuoriso-ohjelmat ovat avainasemassa tässä strategiassa. Nuorisotoimintaohjelman tavoitteena on inspiroida tunnetta aktiivisesta Euroopan kansalaisuudesta sekä edistää eurooppalaisten välistä solidaarisuutta ja suvaitsevaisuutta nuoresta aikuisikään asti.

Ohjelmalla tuetaan liikkuvuutta sekä EU:n rajojen sisällä että ulkopuolella ja rohkaistaan kaikkien nuorten mukaan ottamista riippumatta heidän koulutustaustastaan tai sosiaalisesta ja kulttuuritaustastaan. Suhteista Sveitsiin ja Norjaan vastaavan valtuuskunnan jäsenenä äänestin mietinnön puolesta, koska komission ja Sveitsin viranomaisten välillä allekirjoitettu sopimus on mielestäni täysin asianmukainen sekä molempien osapuolten etujen mukainen. Voimme sopimuksen avulla auttaa mahdollisimman monia nuoria hankkimaan uusia taitoja sekä tarjota heille oppimismahdollisuuksia eurooppalaisessa yhteydessä.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Sveitsi ei ole halunnut liittyä Euroopan talousalueeseen, mutta se on silti osoittanut jatkuvaa kiinnostustaan yhteistyön tiivistämiseen EU:n kanssa opetuksen, koulutuksen ja nuorisotoiminnan saralla. EU:n opetus-, koulutus- ja nuoriso-ohjelmia koskevat oikeusperustat eivät aluksi mahdollistaneet Sveitsin osallistumista, mutta tilanne muuttui vuonna 2006, jolloin parlamentti ja neuvosto tekivät päätökset nuorisotoimintaohjelman ja elinikäisen oppimisen ohjelman perustamisesta ajanjaksoksi 2007–2013. Neuvosto valtuutti helmikuussa 2008 komission aloittamaan neuvottelut Sveitsin osallistumisesta näihin kahteen ohjelmaan. Sopimus tehtiin elokuussa 2009, ja neuvosto on jo tehnyt päätöksen sopimuksen allekirjoittamisesta ja väliaikaisesta soveltamisesta vuodesta 2011 alkaen. Tuin tätä ehdotusta.

  Mario Mauro (PPE), kirjallinen. – (IT) Sveitsin, joka päätti olla liittymättä Euroopan unioniin, osallistumista nuorisotoimintaohjelmaan ja elinikäisen oppimisen toimintaohjelmaan ei voida lähtökohtaisesti sulkea pois, mutta sitä pitäisi arvioida tarkoin. Sen vuoksi kannatan komission ja Sveitsin hallituksen välisen sopimuksen ehtoja ja äänestin Doris Packin mietinnön puolesta. On oikein suoda Sveitsille ohjelmien edut, mutta on myös oikein turvata Euroopan unionin kaikki taloudelliset ja muut intressit.

  Louis Michel (ALDE), kirjallinen. – (FR) Sveitsi ei kuulu Euroopan talousalueeseen, mutta se on silti osoittanut jatkuvaa kiinnostustaan tiivistää yhteistyötä unionin kanssa opetusta, koulutusta ja nuorisoasioita koskevissa kysymyksissä. Sopimuksen tekeminen Sveitsin osallistumisesta nuorisotoimintaohjelmaan ja elinikäisen oppimisen toimintaohjelmaan on myönteinen seuraus tästä kiinnostuksesta. Elinikäisen oppimisen käsite onkin elintärkeä tietopohjaisen talouden kilpailukyvylle.

Sitä voitaan soveltaa koulutuksen kaikilla tasoilla, se liittyy kaikkiin elämänvaiheisiin ja koskee kaikkia oppimisen muotoja. Opiskelijavaihtoja, yhteistyötä ja liikkuvuutta onkin lisättävä. Lisäksi on tärkeää kannustaa nuoria ja varsinkin huono-osaisia ja vammaisia ottamaan osaa julkiseen elämään sekä edistää heidän aloitteellisuuttaan, yrittäjyyttään ja luovuuttaan, jotta voidaan vahvistaa heidän tunnettaan aktiivisena Euroopan kansalaisena, kehittää yhteisvastuullisuutta sekä edistää suvaitsevaisuutta.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Arvoisa puhemies, on varsin ymmärrettävää, että Sveitsi, joka osallistuu nuorisotoimintaohjelman ja elinikäisen oppimisen toimintaohjelman rahoitukseen, haluaa nyt liittyä näihin ohjelmiin. Oppimisen nimissä myönteistä kehitystä osoittaisi kuitenkin, jos EU seuraisi Sveitsin esimerkkiä suorassa demokratiassa. Jos Sveitsin kansa päättää vastustaa minareettien rakentamista, päätöstä myös noudatetaan. Sama pätee ulkomaalaisten rikollisten karkottamista koskevaa tuoretta aloitetta. Sveitsin viranomaiset tietävät, että jos kansalaiset sanovat "ei", he myös tarkoittavat sitä, eivätkä viranomaiset järjestä uusia äänestyksiä kunnes saavat aikaan toivomansa tuloksen, minkä jälkeen he ihmettelevät äänestysvilkkauden laskemista. Sveitsin esimerkin olisi saatava meidät pysähtymään ja pohtimaan kansalaisten huolenaiheita. En ole täysin samaa mieltä mietinnössä kuvailluista järjestelmistä, joten äänestin sitä vastaan.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän suosituksen puolesta; se koskee ehdotusta neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton välisen sopimuksen tekemisestä Sveitsin valaliiton osallistumista nuorisotoimintaohjelmaan (Youth in Action) ja elinikäisen oppimisen toimintaohjelmaan (2007–2013) koskevista ehdoista, sillä olen sitä mieltä, että Sveitsin viranomaisten ja komission neuvottelema sopimus on varsin positiivinen, lisää sopimuksen hyötyjä Sveitsissä sekä varmistaa Euroopan unionin etujen ja etenkin taloudellisten etujen turvaamisen.

  Crescenzio Rivellini (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestimme tänään täysistunnossa luonnoksesta lainsäädäntöpäätöslauselmaksi, joka koskee Sveitsin osallistumista nuorisotoimintaohjelmaan ja elinikäisen oppimisen toimintaohjelmaan. Sveitsi ei ole halunnut liittyä Euroopan talousalueeseen, mutta se on silti osoittanut jatkuvaa kiinnostustaan yhteistyön tiivistämiseen Euroopan unionin kanssa opetuksen, koulutuksen ja nuorisotoiminnan saralla. Olemme tämän suosituksen avulla tehneet EU:n ja Sveitsin välillä sopimuksen, joka takaa Sveitsille mahdollisuuden osallistua nuorisotoimintaohjelmaan ja elinikäisen oppimisen toimintaohjelmaan.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Sveitsi ei ole halunnut liittyä Euroopan talousalueeseen, mutta se on silti osoittanut jatkuvaa kiinnostustaan yhteistyön tiivistämiseen EU:n kanssa opetuksen, koulutuksen ja nuorisotoiminnan saralla. EU:n opetus-, koulutus- ja nuoriso-ohjelmia koskevat oikeusperustat eivät aluksi mahdollistaneet Sveitsin osallistumista, mutta tilanne muuttui vuonna 2006, jolloin parlamentti ja neuvosto tekivät päätökset nuorisotoimintaohjelman ja elinikäisen oppimisen ohjelman perustamisesta ajanjaksoksi 2007–2013. Neuvosto valtuutti helmikuussa 2008 komission aloittamaan neuvottelut Sveitsin osallistumisesta näihin kahteen ohjelmaan. Sopimus tehtiin elokuussa 2009, ja neuvosto on jo tehnyt päätöksen sopimuksen hyväksymisestä ja väliaikaisesta soveltamisesta vuodesta 2011 alkaen. SEUT:n 218 artiklan 6 kohdan mukaan sopimuksen voimaantulo edellyttää, että Euroopan parlamentin antaa suostumuksensa neuvostolle. Parlamentin ja neuvoston vuonna 2006 tekemät päätökset nuorisotoimintaohjelman ja elinikäisen oppimisen ohjelman perustamisesta mahdollistivat jo periaatteessa Sveitsin osallistumisen. Komission Sveitsin viranomaisten kanssa neuvottelema sopimus riittää vallan hyvin: se ulottaa ohjelmien hyödyt koskemaan myös Sveitsiä ja turvaa samalla EU:n taloudelliset ja muut intressit. Esittelijä suosittelee siten, että parlamentti hyväksyisi luonnoksen neuvoston päätökseksi.

  Czesław Adam Siekierski (PPE), kirjallinen. – (PL) Sveitsi on maa, joka joutuu kamppailemaan eriarvoisten korkeakoulumahdollisuuksien ongelman kanssa erinomaisista koulutusohjelmista huolimatta. Toivottavasti yhteistyö EU:n kanssa tarkoittaa, että Sveitsin nuoriso ja etenkin nuoret maahanmuuttajat saavat entistä paremmat mahdollisuudet kouluttautumiseen. Jäsenvaltioiden kokemukset nuorten koulutusvaihtoa koskevista ohjelmista osoittavat selvästi, että ohjelmilla paitsi edistetään hyvää koulutusta myös vaikutetaan myönteisesti Euroopan yhdentymiseen yksittäisten maiden kielten, kulttuurien ja perinteiden oppimisen kautta. Elinikäisen oppimisen ohjelma tarjoaa myös loistavan tilaisuuden kiinnittää huomiota naisten asemaan Sveitsissä. Sveitsi myönsi 1970-luvulla viimeisenä Euroopan maana naisille äänioikeuden liittovaltion vaaleissa, ja naiset ovat pitkään olleet se yhteiskuntaryhmä, jonka on vaikea osallistua täysipainoisesti kansalaisyhteiskuntaan ja päästä osalliseksi koulutuksesta ja työelämästä.

Työmarkkinoille haluavat keski-ikäiset naiset törmäävät nykyisin usein riittämättömän koulutuksen tai työkokemuksen ongelmaan, sillä valtaosa heistä on jäänyt kotiin hoitamaan perheitään korkeiden päivähoitomaksujen takia.

Mietintö: Laima Liucija Andrikienė (A7-0339/2010)

  Charalampos Angourakis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Nämä kaksi mietintöä ihmisoikeuksista EU:ssa ja maailmassa muodostavat haasteen niille työntekijöille, jotka kapitalismin kriisin laajentuessa tukehtuvat EU:n, pääomavallan ja porvarihallitusten hyökätessä heidän oikeuksiaan ja elämäänsä vastaan yrittäen saada työntekijät maksamaan kriisin kustannukset ja pelastaman monopolien voitot. Pääomavallan poliittisilla edustajilla on melkoisesti otsaa väittää, että EU suojelee ihmisoikeuksia samalla kun se aikoo hyväksyä uuden ja yhä taantumuksellisemman NATO 2020 -opin ja on ensimmäisenä käyttämässä ihmisiä ja luonnonvaroja hyväkseen ja tukemassa taantumuksellisia hallituksia ja nukkehallituksia. Samaan aikaan kovilla ja verisillä taisteluilla hankittuja työntekijöiden oikeuksia ja sosiaalisia oikeuksia lahdataan kaikissa EU:n jäsenvaltioissa, ruhonjuuritason ja työläisten taisteluja tukahdutetaan raa'asti, maahanmuuttajien jahtaaminen ja rasismi lisääntyy, ruohonjuuritason perusoikeuksia ja demokraattisia oikeuksia rajoitetaan ja kommunistipuolueita julistetaan laittomiksi ja kommunistisia symboleja kielletään monissa maissa. Yleisillä viittauksilla väitettyihin ihmisoikeusloukkauksiin Kuubassa ja muissa maissa, joissa imperialistisia suunnitelmia vastustetaan, julmasti uhataan, pakotetaan ja painostetaan kansalaisia, jotta heidän tahtonsa murtuisi ja jotta he luopuisivat oikeudestaan päättää omasta kohtalostaan.

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Joulukuun täysistunto on perinteisesti omistettu osittain ihmisoikeuksille. Yksi tavanomaisista tapahtumista, jotka höystävät istuntoa Saharov-palkinnon myöntämisen lisäksi, on ihmisoikeuksia maailmassa ja Euroopan unionin ihmisoikeuspolitiikkaa koskevaa vuosittaista raporttia käsittelevän päätöslauselman hyväksyminen. Yksi unionin kansainvälisistä sitoumuksista on todellakin demokratian ja ihmisoikeuksien edistäminen kaikkialla maailmassa. Tämänvuotisessa raportissa pannaan merkille vakavien rikkomusten jatkuminen tällä alalla ja tilanteen paheneminen talouskriisin, ilmastonmuutoksen, uusien teknologioiden ja terrorismin vastaisen taistelun seurauksena. Siinä suositetaan, että Lissabonin sopimuksen tavoitteet pannaan täytäntöön erityisesti uuden Euroopan ulkosuhdehallinnon avulla. Asiakirjan esittelijä Andrikienė toteaa, että johdonmukaisessa EU:n ulkopolitiikassa demokratian ja ihmisoikeuksien edistäminen on asetettava etusijalle.

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin vuosittaisen ihmisoikeusraporttia 2009 ja Euroopan ihmisoikeuspolitiikkaa koskevan mietinnön puolesta, koska siinä tarkastellaan, arvioidaan ja tietyissä tapauksissa analysoidaan Euroopan unionin työtä ihmisoikeuksien ja demokratian aloilla sekä tulevia haasteita. Naisiin kohdistuvan väkivallan osalta Euroopan parlamentti on erittäin huolestunut syvään juurtuneesta sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä sekä perheväkivallasta monissa maissa ja toteaa, että maaseudulla asuvat naiset muodostavat erityisen haavoittuvan ryhmän. Tästä syystä hyväksyn parlamentin vaatimuksen, jonka mukaan kaikissa ihmisoikeuskeskusteluissa on nimenomaisesti käsiteltävä naisten oikeuksia ja erityisesti naisiin ja tyttöihin kohdistuvan kaikkinaisen syrjinnän ja väkivallan torjuntaa ja estämistä, kaikenlaisia vahingollisia perinteisiä tai tavanomaisia käytäntöjä, kuten naisten sukupuolielinten silpomista ja lapsi- tai pakkoavioliittoja, kaikenlaista ihmiskauppaa, perheväkivaltaa ja naismurhia, hyväksikäyttöä työssä ja taloudellista hyväksikäyttöä. Koska miljoonat lapset joutuvat edelleen raiskausten ja perheväkivallan sekä fyysisen, henkisen ja seksuaaliväkivallan kohteiksi, olen samaa mieltä siitä, että EU:n on toteutettava kiireellisesti lapsityön vastaisia lisätoimenpiteitä ja sovellettava tehokkaammin käytössään olevia välineitä.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Ihmisoikeuksien puolustaminen on Euroopan unionille perustavanlaatuinen tehtävä, josta toimielimet eivät saa luopua ja joka on säilytettävä diplomaattisen työn ensisijaisena tavoitteena. Mietinnön liite I on paras todiste tästä, koska siinä luetellaan kaikki ne tilanteet, joissa on loukattu ihmisoikeuksia ja jotka olemme EU:ssa tuoneet esiin tai jotka olemme epäröimättä tuominneet, Afganistanista Somaliaan ja Venäjältä Iraniin. Emme käännä katsettamme tai pistä päätämme pensaaseen silloinkaan, kun strategiset kumppanuudet ovat vaakalaudalla, sillä yksilön etu ei voi mennä vapauden ja ihmisoikeuksien puolustamisen edelle.

Mielestäni unionin kannan on oltava interventionistinen ja rohkea, ihmisoikeuksia ja demokratiaa puolustava.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Mietintö on osa enemmistön toistuvasti harjoittamaa puhtaasti tekopyhää toimintaa, jossa pääasiassa oikeisto ja sosiaalidemokraatit vaativat itselleen ihmisoikeuksien puolustamisen "lähettilään" roolia. Tämä toiminta paljastaa itse itsensä, kun siihen sisältyvät ilmeiset ristiriitaisuudet tulevat esiin, etenkin silloin, kun ihmisoikeuksien puolustamista käytetään tekosyynä asioihin puuttumiselle maissa, joissa omat edut ovat vaakalaudalla, peitellen ja tukien liittolaisia, etenkin Yhdysvaltoja.

Esimerkkinä tästä voidaan mainita niin sanotut CIA-lennot, monien EU:n jäsenvaltioiden hallitusten osallisuus vankien kidnappaukseen, kidutukseen ja laittomaan siirtämiseen Guantánamo Bayhin, Nato-joukkojen jatkuva miehitys Afganistanissa sekä toistuvat siviiliväestöön kohdistuvat verilöylyt terrorismin torjumisen varjolla. Muita esimerkkejä ovat Israelin palestiinalaisväestöön kohdistaman apartheid-politiikan tukeminen ja Marokon jatkuvan miehityksen tukeminen Länsi-Saharassa sekä 18 peräkkäisessä Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksessa tuomitun Yhdysvaltojen Kuuban vastaisen laittoman kauppasaarron tukeminen. Nämä toimintatavat, samoin kuin niitä kannattava enemmistö, jättävät pahan maun suuhun: tulee vielä aika, jolloin kansalaiset voivat hylätä ne.

  Louis Grech (S&D), kirjallinen. – (EN) Direktiivillä ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta pyritään luomaan vihamielisempi ympäristö ihmiskauppiaille rankaisemalla rikollisia ja takaamalla uhreille vahvempia ehkäisy- ja suojatoimia. On mahdotonta hyväksyä sitä, että ihmiskauppa on edelleen tosiasia, joka koskee Euroopassa satojatuhansia enimmäkseen haavoittuviin yhteiskuntaryhmiin kuuluvia ihmisiä, kuten vähemmistöjä, naisia ja lapsia, muun muassa seksuaalisen hyväksikäytön, pakkotyön ja nykyaikaisen orjuuden muodossa. Tuomitsen jyrkästi ihmiskaupan uhrien kaikenlaisen hyväksikäytön, ja sen vuoksi kannatan uhrien suojelun vahvistamista ja ihmiskauppiaille annettavien tuomioiden kiristämistä. EU:n jäsenvaltioiden välisen yhteistyön parantaminen ja eri toimielinten ja organisaatioiden välisen koordinoinnin vahvistaminen Euroopan unionissa, jäsenvaltioissa ja paikallistasolla on direktiivin onnistuneen täytäntöönpanon kannalta erityisen tärkeää. EU:n olisi käytettävä kansainvälisiä suhteitaan saadakseen kumppaninsa sitoutumaan ihmiskaupan hillitsemiseen ja varmistaakseen, että uhrien oikeuksia kunnioitetaan kaikkialla maailmassa. Lisäksi EU:n on sisällytettävä kolmansien maiden kanssa käymiinsä vuoropuheluihin ihmiskaupan torjumiseen ja ehkäisemiseen liittyviä kansainvälisen ihmisoikeusjärjestelmän menettelyohjeita, vaatimuksia ja periaatteita.

  Sandra Kalniete (PPE), kirjallinen. – (LV) Äänestän tämän päätöslauselman ja sen ehdotuksen puolesta, että Venäjän viranomaisia on vaadittava ehdottomasti saattamaan venäläinen lakimies Sergei Magnitskyn murhaan syyllistyneet henkilöt oikeuden eteen, ja pyydän parlamenttia harkitsemaan mahdollisuutta, että tapaukseen liittyviltä venäläisiltä evätään pääsy Euroopan unioniin ja että näiden virkamiesten pankkitilit ja muut varat jäädytetään kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Tällainen vaatimus antaisi Venäjän viranomaisille voimakkaan signaalin siitä, etteivät Euroopan unionin kansalaiset voi hyväksyä Venäjän oikeusjärjestelmän vakavia puutteita, lakien valikoivaa soveltamista viranomaisten edun mukaisesti eivätkä sitä, että henkilöt, jotka ovat syyllistyneet ihmisoikeuksien puolustajia, riippumattomia toimittajia ja lakimiehiä vastaan tehtyihin hyökkäyksiin tai jopa heidän surmaamiseensa, jäävät edelleen aivan liian usein ilman rangaistusta. Tämä signaali vahvistaisi EU:n tukevan Venäjällä erityisen vaikeissa olosuhteissa työskenteleviä ihmisoikeuksien puolustajia.

  Bogusław Liberadzki (S&D), kirjallinen. – (PL) Ihmisoikeuksien kunnioittaminen on yksi EU:n perusarvoista, ja Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä kiinnittää siihen erityistä huomiota, sillä se sisältyy käytännössä jokaisen ryhmämme kokouksen esityslistaan. Myös koko parlamentille on tärkeää kiinnittää huomiota tähän aiheeseen. Tilanteessa voidaan nähdä jonkin verran parantumista kaikkialla maailmassa, joskin se on hidasta. On edelleen maita, joiden hallitukset loukkaavat jatkuvasti ihmisoikeuksia, mutta on myös maita, joissa muutos on alkanut. Esittelijän suullisessa tarkistuksessa viitattiin tähän myönteiseen kehitykseen Venäjällä. Kuuban tilanne on kuitenkin edelleen huolestuttava, kuten vuoden 2010 Saharov-palkinnon myöntämisseremonia osoitti. Äänestin epäröimättä tämän mietinnön puolesta.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Vuosittainen ihmisoikeusraportti on kieltämättä katsaus taaksepäin, mutta olen siihen silti tyytyväinen. Raportissa käsitellään heinäkuun 2008 ja joulukuun 2009 välistä ajanjaksoa, juuri ennen Lissabonin voimaantuloa. Olen erittäin tyytyväinen siihen, että Catherine Ashton on sitoutunut ihmisoikeuksiin ja että hän vakuutti keskustelun aikana, että ihmisoikeusasiat sisällytetään Euroopan ulkosuhdehallinnon työhön. Toivon tämä tarkoittavan sitä, että kun ensi vuonna keskustelemme ihmisoikeusraportista, voimme raportoida EU:n yhdenmukaisemmasta lähestymistavasta ihmisoikeuksiin.

  Clemente Mastella (PPE), kirjallinen. – (IT) Tässä vuosittaisessa mietinnössä pyritään korostamaan Euroopan parlamentin vahvaa päättäväisyyttä ja pitkän aikavälin ponnistuksia ihmisoikeuksien ja demokratian puolustamiseksi maailmassa kehittämällä yhä yhtenäisempää ja tehokkaampaa eurooppalaista politiikkaa, jonka avulla voidaan taata eri politiikan alojen yhtenäisyyden ja johdonmukaisuuden lisääntyminen joko kahdenvälisissä suhteissa kolmansiin maihin tai tukemalla kansainvälisiä ja paikallisia kansalaisjärjestöjä. Korostamme erityisesti sitä, kuinka tärkeää on laatia Euroopan naapuruuspolitiikan (ENP) ihmisoikeusnäkökulmista perinpohjainen arvio, jossa käsitellään eritoten olemassa olevien mekanismien, kuten toimintasuunnitelmien, edistymiskertomusten, ihmisoikeusvuoropuhelujen ja suhteiden parantamista kolmansiin maihin koskevan päätöksentekoprosessin johdonmukaisuutta ja tehokkuutta.

Haluaisimme antaa enemmän näkyvyyttä Euroopan unionin tulevalle liittymiselle Euroopan ihmisoikeussopimuksen sopimuspuoleksi, sillä se tarjoaa EU:lle mahdollisuuden todistaa sitoutumisensa ihmisoikeuksien puolustamiseen sekä EU:ssa että rajojensa ulkopuolella. Siksi kehotamme kaikkia jäsenvaltioita kannattamaan liittymistä ja sitouttamaan kansalaisensa siihen.

  Mario Mauro (PPE), kirjallinen. – (IT) Vuosittainen ihmisoikeusraportti 2009 ja Euroopan unionin ihmisoikeuspolitiikka muodostavat äärimmäisen tärkeän työkalun, jolla vahvistetaan Euroopan ulkosuhdehallinnon roolia ihmisoikeuspolitiikassa. Nämä asiat ovat todellakin olleet aina se tunnusomainen piirre, jonka avulla Euroopan unioni erottuu maailmalla muiden joukosta.

Yhdyn jäsen Andrikienėn kantaan korostaessani, että uskonnon- ja vakaumuksenvapaus muodostaa kaikkien ihmisoikeuksien joukossa keskeisen ja perustavanlaatuisen oikeuden, jota on kunnioitettava, ja että EU:n ulkopuolisten maiden kanssa tehtyihin kahdenvälisiin sopimuksiin sisältyviä ihmisoikeusehtoja on valvottava tiiviimmin ja tehokkaammin. Tämän vuoksi on oikein kehottaa korkeaa edustajaa sisällyttämään uskonnon- ja vakaumuksenvapaus EU:n ihmisoikeustoimintaan ja arvioimaan uskonnonvapaustilannetta perusteellisesti vuosittaisessa ihmisoikeusraportissa. Äänestän Laima Andrikienėn mietinnön puolesta.

  Kyriakos Mavronikolas (S&D), kirjallinen. – (EL) Euroopan unionin on tehtävä kaikkensa varmistaakseen, että ihmisoikeuksiin liittyviä periaatteita ja vapauksia sovelletaan, niin että se voi olla alan johtava toimija. On luotava erityinen ihmisoikeusyksikkö, ja sitäkin tärkeämpää on, että unioni valvoo alueita, joilla on EU:n edustajia. Euroopan unionin on myös valvottava ja seurattava tarkasti omissa jäsenvaltioissaan tapahtuvia ihmisoikeusloukkauksia.

  Willy Meyer (GUE/NGL), kirjallinen. – (ES) En kannattanut tätä mietintöä, koska siinä ei pidetä valitettavana eikä kritisoida EU:n ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja edistämiseen liittyvää kaksinaismoralismia sekä jäsenvaltioissa että niissä kolmansissa maissa, joihin sillä on erityiset poliittiset ja taloudelliset suhteet. Näin ollen mietinnössä ei todeta, että EU:n hallitukset ovat laatineet ja toteuttaneet toimenpiteitä, jotka ovat jyrkässä ristiriidassa ihmisoikeuksien kanssa esimerkiksi maahanmuuton alalla, jolla on toteutettu joukkokarkotuksia ja -pidätyksiä rotuun tai turvallisuuteen liittyvin perustein ja mahdollistettu vakavat ihmisoikeusloukkaukset, kuten ihmisten pidättäminen laittomasti ja heidän siirtämisensä salaisiin vankiloihin, joissa heitä kidutetaan.

EU on itse hyväksynyt direktiivejä, jotka ovat ihmisoikeuksien vastaisia, esimerkiksi palauttamista koskevan direktiivin. Se on myös luonut tai kehittänyt erityisiä kauppasuhteita tai poliittisia suhteita Marokon, Kolumbian tai Israelin kaltaisten maiden hallitusten kanssa, vaikka näissä maissa ihmisoikeuksia loukataan järjestelmällisesti. Vaikka arvostankin sitä, että ensimmäistä kertaa Länsi-Saharan epäitsenäisten alueiden ihmisoikeustilanne on otettu asiakirjaan mukaan, en kannata sitä, koska kaikki edellä mainitut seikat ja EU:n vapaakauppasopimusten kielteiset vaikutukset ihmisoikeuksiin on jätetty siitä pois, puhumattakaan siitä, että asiakirjassa kritisoidaan perusteettomasti ja liioitellusti Kuubaa ja Venezuelaa.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Vuosittainen ihmisoikeusmietintö 2009 on hyvin seikkaperäinen, ja siinä käsitellään hyvin monenlaisia kysymyksiä. Valitettavasti saan jostain syystä sen vaikutelman, että tässä on yritetty epätoivoisesti mahduttaa mukaan kaikki mahdolliset kysymykset ilman selkeää strategiaa. Totuus on se, että Euroopan unionin on pidettävä demokratian edistämistä kaikkialla maailmassa tärkeänä asiana. Tämä kuitenkin edellyttää selkeää lähestymistapaa ja tarkkaa, johdonmukaista strategiaa näiden kysymysten ratkaisemiseksi, joista osa on äärimmäisen vaikeita. Koska mitään merkkejä tällaisesta strategiasta ei ole, äänestin lopullisessa äänestyksessä tyhjää.

  Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė (PPE), kirjallinen. – (LT) Vaikka ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus allekirjoitettiin yli 60 vuotta sitten, maailmassa on edelleen monia paikkoja, joissa julistus on pelkkä paperinpala. Surullista kyllä monia tällaisia paikkoja on myös Euroopassa, maanosassa, jossa ihmisoikeuksien suojelu yhtenä demokratian periaatteista syntyi. Euroopan unioni, jonka voimme ylpeinä sanoa olevan johtavassa asemassa maailman ihmisoikeuskysymyksissä, ponnistelee merkittävällä tavalla varmistaakseen, että muualla maailmassa taataan ainakin ihmisoikeuksien suojelun vähimmäisvaatimukset. Sen vuoksi onnittelen kollegaani Andrikienėa siitä, että hän on laatinut todella kattavan mietinnön ja kiinnittänyt huomiota monimutkaiseen tilanteeseen koko maailmassa. Toivon, että tämä mietintö auttaa parantamaan tilannetta ja että jatkossa tällaiset mietinnöt ovat lyhyempiä.

  Justas Vincas Paleckis (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämänvuotisen Euroopan parlamentin ihmisoikeuksia käsittelevän mietinnön puolesta, koska siinä käsitellään EU:ta lähellä olevia ja myös siitä kaukana sijaitsevia maita. Euroopan parlamentti kehottaa mietinnössä Kiinaa – maata, jossa toteutetaan eniten teloituksia – julkaisemaan maassa suoritettujen teloitusten lukumäärän, jotta aihetta voidaan analysoida ja siitä voidaan keskustella avoimesti. Tämän pitäisi kannustaa maata kiirehtimään tämän raakalaismaisen rangaistuksen lakkauttamista. Toisaalta on häpeällistä, että kuolemanrangaistusta käytetään vielä nykyäänkin demokraattisessa Amerikan Yhdysvalloissa. Mietinnössä ilmaistaan huoli lasten asemasta aseellisten konfliktien yhteydessä ja siitä, että lapsia jopa pakotetaan osallistumaan niihin. Minun mietintöön esittämissäni tarkistuksissa, jotka hyväksyttiin Euroopan parlamentin ulkoasiainvaliokunnassa, kehotan komissiota ja neuvostoa varmistamaan, että suhteissa kolmansiin maihin lapsia aseellisten selkkauksien yhteydessä koskevien EU:n suuntaviivojen noudattaminen on pakollista. Pyydän myös EU:n ja YK:n toimielimiä ryhtymään välittömiin toimiin, jotta sotaan aktiivisesti osallistuneet lapset voidaan riisua aseista, kuntouttaa ja palauttaa yhteiskuntaan.

Kehotan Pohjois-Korean viranomaisia ryhtymään konkreettisiin toimenpiteisiin ihmisoikeusolojen parantamiseksi. Kehotan Pohjois-Korean johtoa antamaan kansainvälisille asiantuntijoille luvan tarkastaa kaikentyyppiset pidätyskeskukset ja päästämään YK:n erityisraportoijat maahan. Kehotan myös Pohjois-Korean viranomaisia poistamaan rajoitukset, jotka koskevat kansainvälisten työntekijöiden mahdollisuuksia valvoa avun jakamista, ja varmistamaan, että kansainvälinen apu saavuttaa ne, jotka sitä tarvitsevat.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Mietinnössä vuosittaisesta ihmisoikeusraportista 2009 ja Euroopan unionin ihmisoikeuspolitiikasta selostetaan yksityiskohtaisesti ihmisoikeusloukkauksia kaikkialla maailmassa. Tässä kohtaa olisi muistettava, että Euroopan parlamentti puolustaa horjumattomasti ja päättäväisesti ihmisoikeuksia ja demokratiaa kaikkialla maailmassa toteuttamalla päättäväistä ja tehokasta politiikkaa ihmisoikeuksien puolustamiseksi EU:ssa.

Lissabonin sopimuksen voimaantulo tarjoaa historiallisen mahdollisuuden korjata EU:n ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevassa politiikassa vielä jäljellä olevat puutteet. Näin ollen kehotan esittelijän tavoin Euroopan ulkosuhdehallintoa toimimaan täysin Lissabonin sopimuksen tavoitteen ja hengen mukaisesti varmistaakseen, että unionin ulkopolitiikan perustana eri aloilla on ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja edistäminen.

  Frédérique Ries (ALDE), kirjallinen. – (FR) Eilen Euroopan parlamentti myönsi Saharov-mielipiteenvapauspalkinnon Kuuban kansalaiselle Guillermo Fariñasille, joka ei ollut tilaisuudessa läsnä. Hänen tuolinsa oli tyhjä, koska Kuuban hallitus ei olisi antanut hänen palata enää kotiinsa. Tämä on järkyttävä ja symbolinen esimerkki, joka muistuttaa meitä julmalla tavalla siitä, ettei maailman ihmisoikeustilanne ole parantunut. Kuolemanrangaistuksen käyttäminen aivan lähellämme Valko-Venäjällä, hirttämiset ja kivitykset Iranissa, naisten sukuelinten silpominen Somaliassa, joukkoraiskaukset Kongon demokraattisessa tasavallassa, toimittajien murhaaminen Venäjällä, 215 miljoonaa lapsityöläistä, mielivaltaiset pidätykset, epäoikeudenmukaiset oikeudenkäynnit, sensuuri ja niin monet muut julmuudet edellyttävät Euroopan unionilta päättäväisyyttä ja tinkimättömyyttä.

Tänään hyväksytyssä mietinnössä meitä vaaditaan asettamaan ihmisoikeudet EU:n ulkoisten toimien ytimeen kehitysyhteistyö-, puolustus-, kauppa-, kalastus-, maahanmuutto- ja oikeuspolitiikan aloilla. Näiden arvojen yleismaailmallisuutta on pidettävä tärkeämpänä kuin geopolitiikkaa, joka nosti jälleen kerran kyynisesti päätään 10. joulukuuta 2010, kun 15 maata vastasi pelkurimaisesti Kiinan pyyntöön boikotoida tilaisuutta, jossa Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin Kiinan kansalaiselle Lu Xiaobolle.

  Crescenzio Rivellini (PPE), kirjallinen. – (IT) Haluaisin onnitella Laima Andrikienėa hänen erinomaisesta työstään. Parlamentin vuosittainen ihmisoikeusraportti – joka tällä kertaa koskee vuotta 2009 – on viitekohta kaikille asiasta kiinnostuneille. Tämänvuotinen mietintö on entistäkin tärkeämpi, koska se on ensimmäinen sen jälkeen laadittu, kun Euroopan unionille enemmän ulkopoliittista toimivaltaa antava Lissabonin sopimus tuli voimaan. Itse asiassa Lissabonin sopimuksen täytäntöönpano ulkopolitiikan alalla antaa eniten toivoa ihmisoikeusalalle, sillä Euroopan ulkosuhdehallinnon on noudatettava sopimuksen henkeä ja ensisijaisia tavoitteita.

Yhtenä yhtenäisen ulkopolitiikan ensisijaisista tavoitteista on oltava demokratian ja ihmisoikeuksien edistäminen. Lopuksi totean, että Euroopan parlamentin vuosittainen ihmisoikeuksia käsittelevä mietintö ei tarjoa ainoastaan pitkää ongelmaluetteloa, vaan siinä ehdotetaan myös ratkaisuja. Mietinnössä pannaan merkille, että kuolemanrangaistus on poistettu monessa maassa ja että edistystä on tapahtunut muun muassa naisiin kohdistuvan väkivallan, lasten suojelun, kidutuksen torjunnan, ihmisoikeusaktivistien suojelun sekä demokratian ja uskonnonvapauden edistämisen aloilla.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Kuten tavallista, lopullisessa tekstissä on sekä hyviä että huonoja uutisia. Myönteisiä seikkoja ovat seuraavat: ensinnäkin Magnitskyyn liittyvä kaksiosainen tarkistus hyväksyttiin laajalla enemmistöllä (318 puolesta, 163 vastaan ja 95 tyhjää). Kaikki S&D- ja ALDE-ryhmien tarkistukset hyväksyttiin (homo- ja biseksuaalit sekä transseksuaalit, kuolemanrangaistus/kuolettava ruiske). GUE/NGL-ryhmän tarkistuksista hyväksyttiin kaksi (yhtäläiset mahdollisuudet saada terveydenhoitoa ja Kolumbia). Huonoista puolista on kuitenkin mainittava se, että esittelijän (PPE) kaksi tarkistusta, jotka liittyvät demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevaan eurooppalaiseen rahoitusvälineeseen sekä tarpeeseen lisätä ihmisoikeuksia koskevien hankkeiden sijasta hankkeita, jotka koskevat demokratiaa, hyväksyttiin.

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin Andrikienėn mietinnön puolesta, koska mielestäni meidän on jälleen kerran korostettava, että ihmisoikeuksien puolustaminen kuvastaa nykyaikaista yhteiskuntaa. Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasa-arvoisina, ja velvollisuutemme on tietenkin tehdä kaikkemme varmistaaksemme, että näin on kaikkialla maailmassa. Vaikka Euroopan unionin ulkopolitiikassa on viime vuosina otettu muutamia merkittäviä harppauksia, ihmisoikeuksien edistämistä koskevan yhteisen ja yhtenäisen politiikan hyväksymiseen on vielä pitkä matka.

Ensinnäkin neuvoston ja komission on parannettava Euroopan unionin nopean toiminnan valmiuksia kolmansissa maissa tapahtuvien ihmisoikeusloukkauksien varalle. Meidän on pyrittävä vahvistamaan ihmisoikeuksia päivittäin ja aloitettava siitä, että tuomitsemme kuolemanrangaistuksen jyrkästi kaikkialla Euroopan unionissa. Tässä hengessä haluan lopuksi todeta Mahatma Gandhin sanoin, että ihmisoikeuksien suojeleminen on välttämätön rauhan edellytys. Tätä ei saa koskaan unohtaa.

  Bart Staes (Verts/ALE), kirjallinen. – (NL) Vuosittaista ihmisoikeusraporttia 2009 ja EU:n ihmisoikeuspolitiikkaa koskevassa mietinnössä luodaan lähes täydellinen katsaus ihmisoikeusongelmiin kaikkialla maailmassa. Mietinnössä otetaan esiin myös uudentyyppisiä ihmisoikeuskysymyksiä, kuten ihmisoikeuksien suojelu ja terrorismin torjunta. Vihreät/Euroopan vapaa allianssi -ryhmän tarkistusten ansiosta tekstiin on lisätty kohta, jossa käsitellään ihmisoikeuksien roolia äskettäin perustetussa Euroopan ulkosuhdehallinnossa. Tämä on erittäin tärkeää, kun otetaan huomioon, että uutena välineenä ulkosuhdehallinto pystyy tarjoamaan meille mahdollisuuden tarkistaa EU:n ihmisoikeuspolitiikkaa ja puolustaa ihmisoikeuksia kaikkialla maailmassa yhtenäisemmin ja määrätietoisemmin. Tämän vuoksi kannatan sataprosenttisesti ehdotusta nimittää korkea edustaja, joka yhdessä yksikkönsä kanssa koordinoi jatkuvasti unionin ihmisoikeuspolitiikkaa. Keskeinen viesti on selvä: ihmisoikeuksien on oltava keskeisessä asemassa Euroopan unionin ulkopolitiikassa. Matkaa on vielä paljon, mutta parlamentti pysyy jatkossakin tapahtumien tasalla. Tämä on poikkeuksellinen myönteinen asia.

Mietintö: Pino Arlacchi (A7-0333/2010)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin Afganistania koskevaa uutta strategiaa käsittelevän mietinnön puolesta. Mielestäni kansainvälinen apu olisi kanavoitava suoraan Afganistanin viranomaisille ja kierrettävä näin välikädet. Rauhanprosessia ajatellen EU:n roolin pitäisi tarjota Karzain hallitukselle mahdollisuus valita itsenäisesti vuoropuhelukumppaninsa seuraavin ennakkoedellytyksin: Al-Qaidan toiminta kielletään, unikonviljely lopetetaan ja perusihmisoikeuksien kunnioittaminen halutaan varmistaa. Poliisivoimien ammatillisen koulutuksen osalta olen samaa mieltä siitä, että poliisien ja sotilaiden määrän lisäämisen ohella tavoitteena on oltava ennen kaikkea keskittyminen koulutukseen, organisaatioon ja poliisivoimien suhteisiin rinnakkaisiin oikeuslaitoksiin.

  Laima Liucija Andrikienė (PPE), kirjallinen. – (EN) Äänestin päätöslauselman puolesta ja kannatin käytännönläheistä lähestymistapaa Afganistaniin ja uutta kapinallisten vastaista politiikkaa, jolla pyritään suojelemaan paikallista väestöä ja jälleenrakentamaan alueita, joiden turvallisuus on taattu. Uudelle kapinallisten vastaisella politiikalle on annettava aikaa tuottaa tuloksia. Olisi löydettävä poliittinen ratkaisu, ja neuvotteluja olisi käytävä kaikkien osapuolten kanssa. Olen vakuuttunut siitä, että pitkän aikavälin ratkaisuun on sisällytettävä konkreettisia toimia köyhyyden, alikehittyneisyyden ja naisten syrjinnän poistamiseksi, ihmisoikeuksien kunnioittamisen ja oikeusvaltion edistämiseksi, sovittelujärjestelmien vahvistamiseksi, oopiumin tuotannon lopettamisen varmistamiseksi, vahvojen valtiorakenteiden kehittämiseksi ja Afganistanin integroimiseksi täysimääräisesti kansainväliseen yhteisöön sekä Al-Qaidan karkottamiseksi maasta. Meidän on osoitettava kunnioitusta liittouman joukkojen kaikille mies- ja naissotilaille, jotka ovat menettäneet henkensä puolustaessaan vapautta, ja ilmaistava osanottomme heidän perheilleen samoin kuin kaikkien viattomien afganistanilaisuhrien perheille.

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Afganistanin tilanne on edelleen huolestuttava. Länsiliittouma syöksi talibanit vallasta lähes 10 vuotta sitten, mutta rauha ja kukoistus ovat edelleen kaukana Afganistanin arkitodellisuudesta. Maassa vuosien ajan sovellettu strategia on väärä, ja sitä on muutettava. Unionin on puolustettava näkemyksiään asiasta ja otettava huomioon Yhdysvaltojen sotilaspoliisin epäonnistuminen alueella. Joukkomme ovat pattitilanteessa, eikä nykyisissä olosuhteissa ole toivoa ulospääsystä. Näistä syistä kannatin parlamentin päätöslauselmaa, jossa vaaditaan uutta Afganistania koskevaa strategiaa. Tähän asti noudatettua järjestelmää on muutettava. Meidän on puututtava korruptioon ja tuhlaukseen, jotta kansainvälinen apu voi vihdoin täyttää tehtävänsä. Rauha saavutetaan kansalaistoiminnan avulla. Liittouman on valvottava näitä varoja tarkemmin. Toisaalta meidän on lakattava puuttumasta Afganistanin asioihin. Afganistanin hallituksen on annettava vapaasti löytää oma tapansa elää kaikkien Afganistanin yhteiskunnan muodostavien ryhmien kanssa. Kehityksen tie on vielä pitkä, emmekä saa vaarantaa tätä haurasta tasapainoa.

  Nikolaos Chountis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Äänestin tyhjää Afganistania koskevaa uutta strategiaa käsittelevää mietintöä koskevassa äänestyksessä. Mietinnössä on todellakin useita myönteisiä näkökohtia, ja siinä tunnustetaan nykyisen tilanteen erittäin valitettavat piirteet ja kansainvälisen yhteisön, erityisesti Naton, EU:n ja jäsenvaltioiden, vastuu, sillä nämä ovat osallisina monin tavoin Afganistanin sodassa ja maan "jälleenrakennuksen hoitamisessa". Mietinnössä myös korostetaan sitä, että raha ja kansainvälinen apu eivät saavuta Afganistanin kansalaisia. Siinä myös tuodaan esiin, miten kielteistä ja järjetöntä on jatkaa ulkomaalaisten joukkojen läsnäoloa Afganistanissa, kun otetaan huomioon, että ihmisuhreihin liittyvän näkökohdan lisäksi asiakirjassa todistetaan, että tilanne on huonontunut afganistanilaisten köyhyyden, naisten oikeuksien kunnioittamisen, oopiuminviljelyn jatkuvan lisääntymisen ja jopa sen osalta, että Yhdysvaltojen käyttämä yksityinen turvallisuusjärjestelmä on mahdollistanut mafiaorganisaatioiden syntymisen ja korruption. Valitettavasti alkuperäisen tekstin kanssa ristiriidassa olevat konservatiivien tarkistukset ovat kuitenkin muuttaneet tekstiä. Siinä suhtaudutaan myönteisesti "uuteen kapinallisten vastaiseen politiikkaan", hyväksytään presidentti Obaman aikataulu, kehotetaan EU:ta samaistumaan enemmän Natoon ja Yhdysvaltoihin ja tunnustetaan joukkojen tehokkuus ja tarve jatkaa niiden alueen turvaamista koskevaa tehtävää.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Afganistanin sotilasoperaatio on yhdeksän vuotta käynnistymisensä jälkeen ehkä suurin haaste Euroopan unionille ja sen liittolaisille sekä ulkomaisena operaationa että maailman turvallisuuden kannalta. Totuus on se, että vahvasta – ja keskeytymättömästä – kansainvälisestä läsnäolosta huolimatta Afganistanin turvallisuustilanne on pahentunut viimeisten kymmenen vuoden aikana. Terroristeja tuetaan ja koulutetaan edelleen, ja tämän lisäksi tärkeimmät talousindikaattorit ovat epätyydyttäviä. Tämän vuoksi nyt kansainvälisen yhteisön ja Euroopan unionin tärkeimpänä tavoitteena on edistää vahvan ja vakaan hallituksen luomista, jotta rauhanprosessin tukemista voidaan edelleen jatkaa sikäli kuin seuraavat kolme mietinnössä mainittua edellytystä täyttyvät: (i) Afganistan sitoutuu kieltämään Al-Qaidan toiminnan maassa, (ii) unikonviljely lopetetaan ja huumekauppaa torjutaan sekä (iii) perusihmisoikeuksien kunnioittaminen halutaan varmistaa.

Tässä tilanteessa ja Natossa tehtyjen kansainvälisten sitoumusten mukaisesti sotilaallista läsnäoloa Afganistanissa pitäisi asteittain vähentää, ja samalla olisi jatkettava rauhanturvaamisen ja turvallisuuden tukemista kansainvälisesti operaation päättymisen jälkeistä vakautta ajatellen.

  Carlo Fidanza (PPE) , kirjallinen. – (IT) Tämä mietintö on ehkä paras kompromissi, johon Afganistania koskevasta uudesta Euroopan unionin strategiasta voidaan tällä hetkellä päästä. Tämä on osittain niiden Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ryhmän esittämien monien ja ratkaisevien tarkistusten ansiota, joilla vähennettiin mietinnön ideologisuutta ja lisättiin sen käytännöllisyyttä. Tarkistusten ansiosta mietinnössä voidaan myös tunnistaa yhdeksän vuotta Afganistanin alueella toteutetuissa operaatioissa ilmenneet heikot kohdat ja nähdä myös ne myönteiset asiat ja kehityslinjat, joiden avulla voidaan tehostaa kansainvälisen yhteisön läsnäoloa ja edistää itsemääräämisoikeuden antamista kokonaisuudessaan Afganistanin viranomaisille.

Yksinomaan sotilaalliset toimet eivät voi olla riittäviä, se on totta. Ne ovat kuitenkin välttämättömiä, jotta taliban-ryhmiä voidaan heikentää ja jotta ne saadaan katkaisemaan kaikki yhteytensä Al-Qaidaan ja istumaan sen vuoksi neuvottelupöytään. Siviiliväestöön kohdistuvien joukkosurmien ennaltaehkäisy on tietenkin edelleen ensisijaisena tavoitteenamme, mutta meidän on sallittava itsellemme miehittämättömien tiedustelukoneiden käyttö, sillä ne tuottavat hyviä tuloksia Pakistanin rajan läheisyydessä olevilla alueilla.

Sitoutumista Euroopan unionin Afganistanissa toteuttamaan poliisioperaatioon (EUPOLiin) on vahvistettava, jotta voidaan jatkaa sellaisten poliisivoimien kouluttamista, jotka pystyvät pitämään yllä yleistä järjestystä. Tuomareiden ja viranomaisten kouluttamista on tehostettava, jotta voidaan edelleen vahvistaa Afganistanin toimielimiä, vähentää korruptiota ja luoda edellytykset Afganistanin palauttamiselle afganistanilaisille.

  Joe Higgins (GUE/NGL), kirjallinen. – (EN) Mietinnössä tuodaan esiin monia Afganistanissa kohdattuja ongelmia. Mietinnössä suhtaudutaan kriittisesti Naton ja Yhdysvaltojen miehitykseen ja ihmisoikeusloukkauksiin Afganistanissa, etenkin lisääntyneeseen naisten alistamiseen ja köyhyyden lisääntymiseen. Sotaa vastustavat liikkeet ovat varoittaneet näistä ongelmista sodan alusta lähtien. Äänestin kuitenkin tyhjää, koska en voinut kannattaa sitä, että mietinnössä kannatetaan miehitystä ja Obaman hallituksen lisäjoukkojen lähettämistä. Äänestin tyhjää niistä tarkistuksista, joissa Afganistanin valtiolle pyydetään lisää tukea. Kannatan Afganistanin kansan itsemääräämisoikeuden kunnioittamista, mutta Karzain hallitus on turmeltunut eikä se edusta Afganistanin kansalaisten enemmistön etuja. Vaadin, että pienviljelijät, työläiset ja köyhät afganistanilaiset valvovat demokraattisesti kaikkea apua. Panen merkille sen, että mietinnössä osoitetaan kunnioitusta tavallisille sotilaille, jotka ovat menettäneet henkensä, ja Afganistanin kansalaisille, jotka ovat tämän sodan uhreja. En voi kuitenkaan hyväksyä toteamusta, että sotilaat kuolivat "puolustaessaan vapautta". Tätä sotaa käydään suurimpien imperialististen valtojen etujen nimissä eikä tavallisten ihmisten etujen nimissä.

  Anneli Jäätteenmäki (ALDE), kirjallinen. – (FI) Mihin rahamme katoavat Afganistanissa? Olen tyytyväinen päätöslauselmaesitykseen Afganistania koskevasta uudesta strategiasta. Mietintö tuo erinomaisesti esiin lukuisat Afganistania koskevat ongelmat.

Afganistaniin ei ole olemassa sotilaallista ratkaisua, minkä mietintö myös toteaa. Jos sotilaat eivät ole pystyneet tuomaan rauhaa Afganistaniin, niin sitä ei ole tehnyt myöskään meidän sinne antamamme raha. Mietinnössä todetaankin, että Afganistanille kanavoitiin vuosina 2002–2009 yli 40 miljardia Yhdysvaltain dollaria kansainvälistä apua. Tästä 40 miljardin dollarin summasta Afganistanin hallitukselle päätyi vain 6 miljardia, ja loput 34 miljardia dollaria kanavoitiin maahan muuta kautta. Tästä avusta 70–80 prosenttia ei koskaan saapunut tarkoitetuille avunsaajille, Afganistanin kansalle.

Tämän lisäksi Afganistanin sodan kustannukset olivat vuosina 2001–2009 yli 300 miljardia Yhdysvaltojen dollaria. Nämä valtavat summat eivät siis hyödytä afganistanilaisia, vaan esimerkiksi aseteollisuutta, palkkasotilaita ja kansainvälisiä yrityksiä, jotka pääsevät hyötymään Afganistanissa käytetystä rahasta. Onkin tärkeää, että mietintö tuo nämä epäkohdat esille.

  Sandra Kalniete (PPE) , kirjallinen. – (LV) Kannatan täysin mietinnössä sitä, että siinä vaaditaan toimenpiteitä Afganistanin jälleenrakentamiseksi ja parannusta maan ihmisoikeustilanteeseen. On myönnettävä, että turvallisuustilanne Afganistanissa on nykyisin paljon parempi kuin yhdeksän vuotta sitten. Ihmiset elävät vapaammassa yhteiskunnassa, tytöillä on mahdollisuus käydä koulua, ja lääkintäpalvelujen saatavuus on parempi kuin taliban-hallinnon aikana. On kuitenkin vielä vakavia ongelmia, joiden ratkaisemisessa ei ole edistytty. Näin voidaan sanoa erityisesti huumeiden vastaisesta sodasta, kuten mietinnössä perustellusti painotetaan. Asiantuntijoiden mukaan 92 prosenttia maailman oopiumista on peräisin Afganistanista, josta se leviää ympäri maailmaa, myös Euroopan unioniin. Meidän on otettava huomioon, että oopiumiunikon viljely muodostaa merkittävän tulonlähteen maaseudulla, jossa muita elinkeinomuotoja on vaikea löytää. Tämän vuoksi oopiumiunikkoviljelmien tuhoaminen tarjoamatta vaihtoehtoisia elinkeinomuotoja ei ole tehokas ratkaisu.

Afganistanin hallituksen on hyödynnettävä määrätietoisemmin kansainvälistä apua pienten yritysten ja maatalouden kehittämiseen niillä alueilla, joilla oopiumiunikkoa nykyisin viljellään. Euroopan unioni on investoinut Afganistanin jälleenrakentamiseen merkittävällä tavalla, mutta työtä on vielä paljon. Kaikkein tärkeintä on taata turvallisuus. Haluan korostaa, että ennenaikainen joukkojen vetäminen Afganistanista olisi vaaraksi paikallisväestölle ja uhka demokraattiselle maailmalle, mutta tämän lisäksi se myös tuhoaisi kaiken sen hyvän, mitä Afganistanissa on saavutettu. Ihmiset ovat maksaneet Afganistanissa korkean hinnan rauhasta, emmekä saa tuottaa heille pettymystä.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Esittelijä päätti keskittyä yksinomaan seuraavaan neljään alueeseen, joilla hän uskoo, että kohdennetuilla toimenpiteillä saadaan todellista muutosta aikaan: kansainvälinen apu, äskettäin käynnistetyn rauhanprosessin vaikutukset, poliisikoulutuksen vaikutukset ja oopiumiviljelmien tuhoaminen. Vaikken kannatakaan kaikkia hänen johtopäätöksiään, äänestin tämän asiakirjan puolesta, joka tuo harkitun ja hyödyllisen lisän Afganistania koskevaan keskusteluun.

  Mario Mauro (PPE), kirjallinen. – (IT) Afganistania koskevaa uutta strategiaa käsittelevää mietintöä on pidettävä kokonaisuudessaan myönteisenä, joten äänestän sen puolesta. Afganistanissa jäljellä olevia suuria ongelmia, joista jokainen on erilainen ja erittäin tärkeä tämän Lähi-idän maan tulevaisuuden kannalta, on lähestyttävä uudella tavalla määrittelemällä painopisteet eri tavoin kuin tähän asti on tehty.

Tärkein kysymys – kuten pian äänestettävässä mietinnössä asianmukaisesti todetaan – on se, että "Afganistanissa ei voida saavuttaa vakautta ja rauhaa ennen kuin valtio ensin takaa kansalaistensa turvallisuuden omalla vastuullaan". Tältä osin toivon, että esittelijä harkitsee uudelleen kohtaa, jossa hän puhuu miehittämättömien tiedustelukoneiden käyttämisestä, esimerkiksi suullisen tarkistuksen muodossa.

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Mietinnössä maalataan katastrofaalinen kuva Naton johtaman Afganistanin sodan seurauksista, sodan, johon EU on osallistunut ja jota se on myös tukenut. On valitettavaa, ettei mietinnössä tuomita itse sotaa ja että siinä emmitään, olisiko Naton joukot pidettävä maassa vai ryhdyttävä vetämään niitä pois. Tästä huolimatta, kun otetaan huomioon kaikki tärkeä tekstiin sisältyvä kritiikki, äänestän tyhjää.

  Willy Meyer (GUE/NGL), kirjallinen. – (ES) Yksi tärkeimmistä syistä, miksi en kannattanut mietintöä, on se, että siinä sekä ehdotetaan EU:n joukkojen välitöntä pois vetämistä että "pidetään myönteisenä ja tuetaan" EU:n toiminnan vahvistamista koskevia suunnitelmia. Lisäksi siinä kyseenalaistetaan tuskin lainkaan kansainvälisten turvallisuusjoukkojen (ISAF) roolia ja vakavia ihmisoikeusloukkauksia. Olen tyytyväinen siihen, että mietinnössä on kenraali Stanley McChrystalin lausunto, jossa hän toteaa, ettei Afganistanissa oleva Al-Qaidan läsnäolo ole niin laajaa, että se edellyttäisi joukkojen lähettämistä maahan. Myös se on mielestäni myönteistä, että mietinnössä vaaditaan poliisikoulutuksen siirtämistä mahdollisimman pian pois yksityisiltä toimeksisaajilta ja että johdanto-osan kappaleessa todetaan, ettei Afganistanin sodalle ole selkeää ratkaisua näköpiirissä tähänastisen militarismin ja sodanlietsonnan vuoksi. En kannattanut mietintöä, koska luja ja johdonmukainen sitoutumiseni rauhaa edistäviin arvoihin saa minut kritisoimaan tätä mietintöä, jonka henki ja painopiste ovat täydellisessä ristiriidassa EU:n ulkopolitiikan ja ulkosuhteiden demilitarisoimistarpeen kanssa.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Yleisesti ottaen esittelijä on tunnistanut Afganistanin tilanteen varsin hyvin. Hän tietää, että resursseja ja joukkoja käytetään Afganistanissa täysin väärin ja että lisäresurssit ja -joukot eivät muuta tätä tilannetta millään tavoin. Hän on ymmärtänyt oikein, että liittoutuman läsnäolo ja halveksiva käyttäytyminen on tärkein syy siihen, ettei paikallinen väestö hyväksy sitä lainkaan. Hän tietää myös, ettei demokratiaa ja länsimaisia arvoja voida tyrkyttää afganistanilaisille. Esittelijää on kuitenkin kritisoitava siitä, että hän jankuttaa esimerkiksi naisten oikeuksien kaltaisista asioista, jotka ovat toki tärkeitä mutta joiden tilannetta ei voida missään tapauksessa hyväksyä paikallisella tasolla ja jotka tekevät näin ollen koko rauhanprosessista yhä epätodennäköisemmän.

Lisäksi esittelijä vaatii lisää joukkoja ja resursseja Afganistaniin, vaikka myöntääkin niiden kielteiset vaikutukset. Olen vakuuttunut siitä, että Afganistanin konflikti on epäoikeudenmukainen sota ja että maan jatkuvasta miehityksestä ei ole mitään hyötyä Euroopan unionille eikä myöskään itse Afganistanille. Euroopan unionin ensimmäinen puolustuslinja ei ole Hindu Kushissa. Tästä syystä äänestin mietintöä vastaan.

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen. – (DE) Niiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden, jotka taistelevat Yhdysvaltain rinnalla Afganistanin sodassa, olisi vedettä joukkonsa pois tästä maasta mahdollisimman pian. Pian Afganistanin sota on kestänyt yhdeksän vuotta, eikä turvallisuustilanne näytä vieläkään parantuneen yhtään. Päinvastoin islamistinen taliban-liike vahvistuu. Euroopan unioni tuhlaa resurssejaan sen sijaan, että toimittaisi niitä sinne, missä niitä tarvitaan kiireellisesti, esimerkiksi EU:n rajalle Balkanilla. On vaikea ymmärtää, mitä Euroopan unionin etuja Hindu Kushissa oikein puolustetaan. Näyttää siltä, ettei päällimmäisenä huolena ole länsimaalaisen demokratiamallin juurruttaminen Afganistaniin, kuten yhdysvaltalaiset väittävät. Sen sijaan taloudelliset edut ovat keskeisessä asemassa varsinkin sen vuoksi, että New York Times -lehden mukaan Afganistanin maaperän arvioidaan kätkevän noin miljardin Yhdysvaltain dollarin arvosta luonnonvaroja. Totta kai EU:n on autettava yhdysvaltalaisia yhtiöitä hyödyntämään näitä rikkauksia ilman häiriöitä. Tästä syystä äänestin mietintöä vastaan.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Mietintö Afganistania koskevasta uudesta strategiasta laadittiin ulkoasiainneuvoston kokouksen jälkeen. Tässä kokouksessa keskusteltiin siitä, miten edetä Afganistania ja Pakistania koskevan EU:n toimintasuunnitelman täytäntöönpanossa, ja esitettiin ensimmäinen puolivuosittainen täytäntöönpanokertomus.

Kannatan täysin strategiaa, jolla pyritään suojelemaan väestöä ja jälleenrakentamaan alueita, joilla turvallisuus on taattu, sekä poliittisia ratkaisuja, joissa kaikki asianomaiset osapuolet kutsutaan neuvotteluihin. Olen tyytyväinen tavoitteeseen, että vastuu siirretään vähitellen Afganistanin joukoille vuoteen 2014 mennessä.

Kannatan varauksetta parlamentin komissiolle esittämää kehotusta varmistaa täydellinen avoimuus, kun Afganistanin hallitukselle, kansainvälisille järjestöille ja paikallisille kansalaisjärjestöille myönnetään taloudellista tukea. Vain avoimen järjestelmän avulla voimme säilyttää tuen johdonmukaisuuden ja onnistua Afganistanin jälleenrakentamisessa ja kehittämisessä, mikä on perimmäisenä tavoitteenamme.

  Crescenzio Rivellini (PPE), kirjallinen. – (IT) Haluan onnitella Pino Arlacchia. Tänään hyväksytyssä mietinnössä ehdotetaan, että Afganistania koskevan EU:n uuden strategian pitäisi perustua seuraavaan neljään tekijään: Karzain hallituksen, talibanien ja muiden kapinallisryhmien välisten rauhanneuvottelujen täydelliseen tukemiseen, Afganistanin poliisivoimien kattavaan koulutussuunnitelmaan, oopiumiviljelmien tuhoamiseen ja kansainvälisen avustusskandaalin pysäyttämiseen, sillä 80 prosenttia avusta katoaa matkalla avunantajamaista Afganistaniin. Viimeksi mainitun tekijän osalta todetaan, että kansainvälinen apu Afganistanille päätyy käytettäväksi lahjuksina ja "laillisen korruption" muotoina sekä varastettavaksi, usein vihollisen rahoittamista varten.

Vuodesta 2002 alkaen yksinomaan EU on käyttänyt 8 miljardia euroa tähän piinattuun maahan, ja siitä huolimatta lapsikuolleisuus on kasvanut, lukutaito heikentynyt ja köyhyysrajan alapuolella elävien ihmisten määrä on kasvanut 130 prosenttia ainoastaan viimeisten kuuden vuoden aikana. Parantaakseen puuttuvaa koordinointia ja viestintää kansainvälisten avunantajien välillä EU aikoo perustaa kaikkea EU:n antamaa apua koskevan keskitetyn tietokannan ja osoittaa varat suoraan tiettyihin hankkeisiin, joita toteutetaan yhdessä Afganistanin viranomaisten kanssa.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Tänään hyväksytty mietintö perustuu laajoihin kuulemisiin Afganistanin tilanteesta ja maan suhteista kansainväliseen yhteisöön, joita esittelijä on toteuttanut kuluneen puolen vuoden aikana selvittääkseen, miksi Afganistanissa on saatu niin vähän aikaan niistä valtavista rahasummista ja ponnistuksista huolimatta, joita kuluneiden yhdeksän vuoden aikana uhrattu. Toivon ja todellisuuden välinen kuilu Afganistanissa on nyt syvempi kuin koskaan, ja tämän on oltava lähtökohtana maata koskevalle uudelle EU:n strategialle. Mietinnössä keskitytään yksinomaan neljään alueeseen, joihin kohdennetuilla toimilla voidaan saada todellista muutosta aikaan: kansainväliseen apuun, äskettäin käynnistetyn rauhanprosessin vaikutuksiin, poliisikoulutuksen vaikutuksiin ja oopiumiviljelmien tuhoamiseen.

  Geoffrey Van Orden (ECR), kirjallinen. – (EN) Mietinnössä on joitakin hyödyllisiä viittauksia Naton/ISAFin operaatioon, lukutaidottomuuteen ja naisten huonoon kohteluun liittyviin vakaviin ongelmiin, paikalliseen korruptioon ja uusien ajatusten tarpeeseen. Tämä olisi voinut riittää. Mietinnössä ei kuitenkaan voitu vastustaa kiusausta kritisoida jatkuvasti liittoutumaa ja sanattomasti myös Yhdysvaltoja. Siinä yritetään löytää keinoja EU:n roolin vahvistamiseksi. Siinä puhutaan EU:n rahoituksen lisäämisestä, kun maassa selvästikään ei tarvita lisää rahaa vaan parempaa valvontaa ja jo annettujen valtavien summien hyödyntämistä. Sen vuoksi ECR-ryhmä äänestää tyhjää.

Mietintö: József Szájer (A7-0355/2010)

  Laima Liucija Andrikienė (PPE), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska uskon, että tällä asiakirjalla Euroopan parlamentti vahvistaa rooliaan suhteissaan komissioon. Yhdyn ulkoasiainvaliokunnan lausuntoon siitä, että parlamentin on erittäin tärkeää voida käyttää valtaoikeuksiaan täysimääräisesti ja oikeaan aikaan ja että komissio tiedottaa aktiivisesti parlamentille kaikista ehdotuksista toimenpiteiksi, tarkistetuista ehdotuksista toimenpiteiksi sekä lopullisista ehdotuksista toimenpiteiksi, jotka se aikoo hyväksyä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 291 artiklan mukaisesti. Artiklassa määrätään, että jos unionin oikeudellisesti velvoittavat säädökset edellyttävät yhdenmukaista täytäntöönpanoa ja jos täytäntöönpanovaltaa siirretään komissiolle, komission täytäntöönpanovallan käytön valvonta on yksinomaan jäsenvaltioiden vastuulla. Mielestäni parlamentilla pitäisi olla mahdollisuus osallistua ulkoisten rahoitusapuvälineiden puitteissa hyväksyttävien täytäntöönpanosäädösehdotusten sisällön määrittelyyn johtavaan prosessiin, kun otetaan huomioon ulkoisten rahoitusapuvälineiden puitteissa hyväksyttävien täytäntöönpanosäädösten erityisluonne ja poliittinen arkaluonteisuus sekä yhdenmukaisuuden noudattaminen demokraattista valvontaa koskevan vuoropuhelun myötä vakiintuneen käytännön kanssa.

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Euroopan unionin organisaatiossa komission rooli muistuttaa tavallisen valtion hallituksen roolia. Komissiolla on lainsäädännöllinen aloiteoikeus mutta myös asetusten, direktiivien ja päätösten täytäntöönpanovalta. Tämän vuoksi komission voidaan katsoa olevan unionin täytäntöönpanoelin. Sillä on valtuudet, joiden avulla se voi ryhtyä toimenpiteisiin tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen annettujen asiakirjojen täytäntöön panemiseksi. Samoin kuin säännösten ja yleiskirjeiden on Ranskassa oltava voimassa olevan lainsäädännön mukaisia, myöskään komission täytäntöönpanotoimet eivät ole EU:n lainsäädännöstä riippumattomia. On kuitenkin mahdollista, että harjoittaessaan tätä varsin luonnollista täytäntöönpanovaltaansa komissio ylittää valtuutensa useimmiten kuitenkin sitä tarkoittamatta. Demokraattisista syistä on muiden EU:n toimielinten tehtävä valvoa komission toimintaa, jotta vallanjakoa noudatetaan. Tästä syystä kannatin äänestyksessä tätä ehdotusta asetukseksi yleisistä periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) En voinut äänestää tämän mietinnön puolesta, koska osa Euroopan parlamentin kovalla työllä saavuttamasta uudesta toimivallasta kansainvälisen kaupan alalla uhrataan siinä neuvoston kanssa tehdyn täytäntöönpanovaltaa muilla aloilla koskevan sopimuksen tarkoituksenmukaisuuden hyväksi.

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Komission ehdotus on keskitetty hyökkäys demokratiaa vastaan. Mietinnössä tyydytään muuttamaan asiakirjaa tuomitsematta todella tätä tosiasiaa. Komissio on ainoa virkamiesryhmä maailmassa, joka jää hallituksensa (neuvoston) valvonnan ulkopuolelle. Äänestän tätä viimeisintä autoritaarista toimenpidettä vastaan.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Euroopan unionissa on aina pyritty keskittämään valvontaa. Nämä pyrkimykset ovat näköjään viime aikoina lisääntyneet samaan tahtiin byrokratian kanssa kaikista päinvastaisista väitteistä huolimatta. Jäsenvaltioiden on voitava jatkossakin päättää siitä, mitä valtuuksia ne haluavat antaa EU:lle ja/tai komissiolle. Tätä ei voida muuttaa Euroopan unionin tuomioistuimen päätöksillä, joissa tuomioistuin näyttää noudattaneen keskusjohtoisen valtion periaatetta jo vuosien ajan. Myöskään Lissabonin sopimusta ei voida hyödyntää tähän tarkoitukseen, eikä tällaisiin tavoitteisiin voida pyrkiä käyttämällä tekosyynä kriisinhallintaa. Teoriassa toissijaisuusperiaate hyväksytään selvästi. Käytännössä periaate jätetään kuitenkin usein huomiotta tai sitä väistellään. Äänestin mietinnön puolesta, sillä pohjimmiltaan siinä vastustetaan tätä suuntausta.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Saavutettu kompromissi tarkoittaa, että kauppapolitiikka, myös kaupan suojatoimet, voidaan sisällyttää komitologiamenettelyjen piiriin. Tämä lähestymistapa on täysin yhdenmukainen sekä Lissabonin sopimuksen hengen että sen kirjaimen kanssa. Kannatan erityisesti tarvetta vahvistaa päätöksenteko- ja täytäntöönpanoprosessia tarjoamalla komissiolle tarvittavat välineet Euroopan unionin, jäsenvaltioiden ja kaikkien taloudellisten toimijoiden yhteisen edun nimissä. Kannatan periaatetta, että komissio hyväksyy lopulliset polkumyynti- tai tasoitustoimenpiteet ja että jäsenvaltiot tekevät päätöksen määräenemmistöllä.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Mietintö ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, perustuu Lissabonin sopimukseen sisältyviin täytäntöönpanosäädöksiä koskeviin uusiin sääntöihin.

Tämä on arkaluonteinen asia etenkin maataloutta ja kalastusta koskevien kysymysten osalta. Nykyisessä komiteamenettelyyn perustuvassa järjestelmässä suurin osa säädöksistä koskee yhteistä maatalouspolitiikkaa.

Lissabonin sopimuksen voimaantulon myötä komiteamenettelysäännökset on korvattava SEUT-sopimuksen 290 ja 291 artiklassa tarkoitetuilla delegoiduilla säädöksillä ja täytäntöönpanosäädöksillä.

Voimassa olevan lainsäädännön mukauttaminen Lissabonin sopimuksen määräyksiin on erittäin tärkeää erityisesti – maatalous- ja kalastuspolitiikan kaltaisilla – politiikan aloilla, joilla ei ole sovellettu yhteispäätösmenettelyä.

Vain Euroopan parlamentin ja neuvoston olennaisesti muuttaman uuden lainsäädännön kokeilu käytännössä voi näyttää, parantaako valittu suunta EU:n politiikan tehokkuutta ja täytäntöönpanoa.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Yleisesti ottaen kaikki poliittiset ryhmät ottivat tämän mietinnön hyvin vastaan, ja valiokunnan esittämät tarkistukset kuvastavat neuvoston ja komission kanssa saavutettua yhteisymmärrystä, jonka pohjalta sopimukseen päästään ensimmäisessä käsittelyssä. Ryhmämme kannattaa tätä yhteisymmärrystä.

Päätöslauselma B7-0733/2010

  Laima Liucija Andrikienė (PPE), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska pysyvää kriisimekanismia euroalueen rahoitusvakauden turvaamiseksi tarvitaan. Euroopan vakautusmekanismin ja/tai Euroopan valuuttarahaston on perustuttava yhteisvastuun periaatteeseen, sille on luotava tiukat ehdolliset säännöt ja sitä on rahoitettava muiden lähteiden ohella sakkomaksuilla, joita määrätään jäsenvaltioille liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn tai ylivelkaantumiseen tai liialliseen epätasapainoon liittyvien toimenpiteiden tuloksena. Mielestäni on myös tärkeää, että pysyvän kriisimekanismin rahoitus perustuu "saastuttaja maksaa" -periaatteeseen, mikä tarkoittaa sitä, että niiden jäsenvaltioiden, jotka aiheuttavat alijäämänsä ja velkataakkansa vuoksi suurempia riskejä, on osallistuttava muita suuremmalla osuudella mekanismin rahoitukseen. Nämä rangaistukset olisivat yksi keino välttää euroalueen maissa sellaisia rahoitus- ja talouskriisejä, jollainen syntyi muutama kuukausi sitten Kreikassa ja joka jatkuu edelleen.

  Charalampos Angourakis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Työntekijöiden, itsenäisten ammatinharjoittajien ja pienviljelijöiden vastainen taistelu on porvarihallitusten ja EU:n strateginen valinta, jolla ne tukevat pääoman tuottavuutta. Velka ja alijäämä ovat vain tekosyitä. Kaikkia euroalueen ja EU:n jäsenvaltioiden hallituksia kehotetaan jouduttamaan EU:n, EKP:n ja IMF:n koordinoimien entistä julmempien ja raaempien sekä työvoiman ja ruohonjuuritason etujen vastaisten toimenpiteiden hyväksymistä ja soveltamista. Huippukokouksessa luodaan "tukijärjestelmä", joka on pohjimmiltaan konkurssijärjestelmä. Resursseja ja yksityisen pääoman osallistumista koskevalla keskustelulla hämätään työntekijöitä. Tavoitteena on varmistaa, ettei rahavalta romahda. Pääomavalta lisää markkinoiden näkyvyyttä yhteisön mekanismien rajattomalle sääntelijälle ja muuttaa Lissabonin sopimusta tähän suuntaan turvatakseen voittonsa käyttämällä hyväksi työntekijöitä ja ryöstämällä heidän tuottamansa rikkaudet. Meille tyrkytetään parempaa taloushallintoa, jotta voidaan hallita kapitalistisia uudelleenjärjestelyjä ja lisätä työntekijöiden elämään ja oikeuksiin puuttumista. Tämän pääoman ja rahavallan murskaavan hyökkäyksen edessä tarvitaan kiireellisesti ruohonjuuritason laajempaa järjestäytymistä, jotta voimasuhteita voidaan muuttaa radikaalisti ruohonjuuritason liittouman eduksi, löytää ulospääsy EU:sta sekä saavuttaa ruohonjuuritason valta ja ruohonjuuritason talous.

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Torstaina 16. joulukuuta 2010 valtioiden ja hallitusten päämiehet päättivät säilyttää taloudelliset yhteisvastuumekanismit, jotka otettiin käyttöön muutama kuukausi sitten kriisiin vastaamiseksi. Tällä tavoin varmistetaan koko euroalueen vakaus siinä tapauksessa, että yksi tai useampi euroalueen jäsenvaltio ajautuu ongelmiin. Rahoitustukea myönnetään kuitenkin tiukoin ehdoin, mikä on mielestäni välttämätöntä. Parlamentin päätöslauselman tavoin olen tyytyväinen tähän jäsenvaltioiden sitoumukseen, joka on osoitus todellisesta eurooppalaisesta yhteisvastuusta. Vankkumaton yhteisvastuu on tällä hetkellä paras vastaus, jonka voimme antaa markkinoille.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Tänä vuonna tehtiin tärkeitä päätöksiä, joiden tavoitteena on luoda EU:n talouden ohjausta ja hallintaa sekä rahoitusvalvontaa koskeva kehys. EU perustaa järjestelmäriskikomitean, joka vastaa rahoitusjärjestelmän makrotason vakauden valvonnasta, jotta voidaan välttää finanssialan häiriöiden leviäminen laajemmalle ja edistää sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa ja varmistaa näin, että rahoitusala edistää talouskasvua kestävällä tavalla. Hyväksyn ehdotuksen, jolla perustetaan pysyvä Euroopan vakautusmekanismi ja vahvistetaan näin talouden ohjausjärjestelmää, jotta voidaan varmistaa toimiva ja tiukka talouden seuranta ja koordinointi ja kohdistaa huomio ennaltaehkäisyyn. Kannatan päätöslauselmassa esitettyä ehdotusta, että euroalueeseen kuulumattomien jäsenvaltioiden olisi voitava osallistua tällaisen mekanismin perustamiseen ja niillä olisi oltava mahdollisuus saada tarvittaessa taloudellista tukea.

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän Euroopan parlamentin päätöslauselman puolesta, jossa käsitellään jäsenvaltioiden tarvetta perustaa pysyvä kriisimekanismi koko euroalueen rahoitusvakauden turvaamiseksi. Välineellä pyritään toimivaan ja tiukkaan talouden seurantaan ja koordinointiin, jossa kohdistetaan huomio ennaltaehkäisyyn ja vähennetään tuntuvasti kriisin syntymisen todennäköisyyttä tulevaisuudessa. Talouspolitiikan nykyisten koordinointiprosessien virtaviivaistamiseksi ja päällekkäisyyksien poistamiseksi ja sen varmistamiseksi, että markkinatoimijat ja kansalaiset kykenevät ymmärtämään EU:n strategiaa, on tarpeen soveltaa entistä yhdennetympiä menettelytapoja ja saada muutoksia päätöksentekomenettelyihin. Olen samaa mieltä siitä, että meidän on tehostettava Euroopan parlamentin osallistumista kriisimekanismia koskeviin lainsäädäntömenettelyihin lisätäksemme näin demokraattista vastuullisuutta sekä hyödynnettävä komission asiantuntemusta, riippumattomuutta ja puolueettomuutta. Koska Euroopan vakautusmekanismi on tarkoitettu täydentämään uutta vahvistettua talouden ohjausjärjestelmää, Euroopan parlamentti kehottaa komissiota esittämään Euroopan keskuspankkia kuultuaan tiedonannon, johon sisältyy pysyvän kriisimekanismin kattava kuvaus.

  George Sabin Cutaş (S&D), kirjallinen. – (RO) Äänestin tämän Euroopan parlamentin päätöslauselman puolesta, joka koskee pysyvän kriisimekanismin perustamista euroalueen rahoitusvakauden turvaamiseksi, koska nykyisessä talous- ja finanssikriisissä tällainen mekanismi on välttämätön.

Kannatan päätöslauselmaa myös siksi, että sen mukaan mekanismin on perustuttava yhteisömetodiin, jossa päätöksenteko tapahtuu EU:n tasolla. Koska Euroopan kansantaloudet ovat toisistaan riippuvaisia, pysyvästä kriisimekanismista on hyötyä kaikille jäsenvaltioille, myös niille, jotka eivät ole vielä ottaneet euroa käyttöön.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Äänestimme tätä päätöslauselmaa vastaan, koska emme ole samaa mieltä siinä esitetyistä jäsenvaltioiden tämänhetkisiin rahoitusongelmiin liittyvistä kannoista, joissa ei oteta huomioon näiden ongelmien syitä eikä esitetä perustavanlaatuisia toimenpiteitä, joilla ongelmiin voidaan löytää täydellinen ratkaisu. Näitä ratkaisuja ovat seuraavat: vakaus- ja kasvusopimus kumotaan välittömästi, Euroopan keskuspankin yhtiöjärjestystä ja toimintaohjeita tarkistetaan välittömästi, pääoma- ja johdannaismarkkinoiden vapauttaminen lopetetaan välittömästi ja veroparatiisit lopetetaan välittömästi.

Koska Euroopan unioni ei halua ryhtyä mihinkään näistä toimenpiteistä, se valitsee kantoja, jotka eivät pienennä nykyistä ongelmaa juuri lainkaan vaan ovat edelleen vahvasti riippuvaisia rahoitusmarkkinoista ja rikkaista maista.

Päätöslauselmassa vaaditaan myös rangaistuksia jäsenvaltioille, jotka eivät noudata etenkin vakaus- ja kasvusopimuksessa annettuja sääntöjä, mikä pahentaa kokonaistilannetta heikon talouden maissa.

Tämä tarkoittaa sitä, että tärkeimpiä ovat Saksan kaltaisten suurten valtioiden edut ja että paljon mainostetusta yhteisvastuusta on edelleen puutetta.

  Jim Higgins, Seán Kelly, Mairead McGuinness ja Gay Mitchell (PPE), kirjallinen. – (EN) Äänestimme yhteistä yhtenäistettyä yhtiöveropohjaa vastaan mutta emme halunneet romuttaa muita tärkeitä näkökohtia tässä mietinnössä. Vaikka kannatamme yleisiä säännöksiä, emme kannata yhteistä yhtenäistettyä yhtiöveropohjaa.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (LT) Kannatin näitä päätöslauselmaehdotuksia, koska meidän on perustettava pysyvä kriisimekanismi, joka on uskottava, järeä, kestävä ja teknisiin tosiasioihin perustuva ja joka nojautuu yhteisömetodiin ja varmistaa näin markkinoiden vakauden ja suuremman varmuuden.

  Iliana Ivanova (PPE), kirjallinen. – (EN) Äänestin pysyvän kriisimekanismin perustamista koskevan Euroopan parlamentin päätöslauselman puolesta erityisesti sen vuoksi, että talous- ja raha-asioiden valiokunnassa käytyjen keskustelujen aikana siitä poistettiin tekstit, jotka koskivat 25 prosentin yritysverotuksen vähimmäisasteen käyttöönottoa EU:ssa. Kannatan vahvasti ajatusta, että jäsenvaltiot toteuttavat jatkossakin kansallista verotuspolitiikkaa. On erittäin tärkeää säilyttää verokilpailu yhteenkuuluvuutta edistävänä ja EU:n talouskasvua kiihdyttävänä välineenä. Miten muussa tapauksessa hoidamme EU:n kilpailukykyä, jos poistamme yhden parhaista välineistä sen parantamiseksi, ja mitä ratkaisemme, jos yhdenmukaistamme verotuksen selkeästi ilman kaikkien jäsenvaltioiden suostumusta? Kannatan myös ehdotusta, että ne jäsenvaltiot, jotka aiheuttavat alijäämänsä ja velkataakkansa vuoksi suurempia riskejä, maksavat suuremman osuuden kriisimekanismin rahoituksesta, koska tämä varmasti kannustaisi tiukkaan julkisen talouden kurinalaisuuteen ja parantaisi asianmukaisen talous- ja finanssipolitiikan tuottamaa lisäarvoa.

  Bogusław Liberadzki (S&D), kirjallinen. – (PL) Olen erittäin huolissani pysyvän kriisimekanismin perustamisesta euroalueen rahoitusvakauden turvaamiseksi. Tämä on erittäin tärkeä asia sekä euroalueeseen kuuluville että muille Euroopan unionin jäsenvaltioille. Yli 150 miljoonaa EU:n kansalaista asuu euroalueen ulkopuolella. Euron vakauttaminen auttaa niitä toteuttamaan euroalueeseen liittymistä koskevat pyrkimyksensä ja saattaa suojella koko järjestelmää tulevalta epävakaudelta. Päätöslauselmassa ei sinänsä ratkaista mitään ongelmaa, mutta se voi antaa vahvan signaalin neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioille. Päätöslauselma antaa äänen parlamentin vahvalle pyrkimykselle vahvistaa unionin lähestymistapaa ja Euroopan yhteisvastuullisuutta. Äänestin päätöslauselman puolesta ja odotan siltä paljon.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Olen tyytyväinen tähän päätöslauselmaan ja erityisesti Stephen Hughesin suulliseen tarkistukseen, jossa "kehotetaan Eurooppa-neuvostoa antamaan tarvittava poliittinen signaali, jotta komissio ryhtyisi tutkimaan tulevaa euro-obligaatiojärjestelmää niin, että määritellään selvästi olosuhteet, joissa tällainen järjestelmä olisi edullinen kaikille osallistuville jäsenvaltioille ja koko euroalueelle".

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Mietinnössä kannatetaan eurooppalaisen mekanismin perustamista rahoitusvakauden turvaamiseksi sekä niitä sosiaalisia leikkauksia, joita tämä tuo mukanaan. Siinä vaaditaan täydellistä yhdenmukaisuutta Kansainvälisen valuuttarahaston säännösten kanssa ja vahvistetaan Euroopan komission jäsenvaltioiden talousarvioita koskevaa valvontavaltaa. Tästä syystä aion äänestää tätä mietintöä vastaan ja myös tuomitsen sen.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Tänään esitelty päätöslauselmaesitys, jolla on päällisin puolin uskottava otsikko "Pysyvän kriisimekanismin perustaminen", on itse asiassa EU:n imperialistien epätoivoinen yritys sitoa kaikki jäsenvaltiot yhteen yhteiseen Euroopan kohtaloon periaatteen "yhdessä seisomme, yhdessä kaadumme" mukaisesti. Euro oli alusta lähtien täysin väärin arvioitu rakennelma, joka oli tuomittu epäonnistumaan. Valtioita, joiden kansantaloudet ovat täysin erilaisia, ei voida niputtaa yhden yhteisen valuutan piiriin. Koska tahtoa läheisempään yhdentymiseen tai Euroopan kansojen väliseen veronsiirtoon ei ole, on välttämätöntä purkaa nykyinen rahaliitto ja luoda kovan valuutan unioni. Tästä syystä kannatan, että tämä asia saatetaan loppuun sen sijaan, että sen annetaan hoiperrella katastrofista toiseen. Äänestän näin ollen päätöslauselmaesitystä vastaan.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Haluan toistaa sen, mitä sanottiin eilisessä keskustelussa, ja todeta olevani erittäin iloinen tarkistuksen 12 hyväksymisestä, vaikka itse olisin lisännyt vieläkin suoremman viittauksen. Meidän on löydettävä uusia ja innovatiivisia välineitä kriisimekanismin rahoittamiseksi. Laskemalla liikkeeseen euro-obligaatioita kriisimekanismia rahoitettaisiin turvautumalla markkinoilla ulkomaiseen pääomaan ja investointihaluisiin henkilöihin ilman kansallisille talousarvioille aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia. Mekanismi, jota rahoitetaan ainoastaan määräsuhteessa suoritettavilla maksuilla ja joka perustuu yksinomaan varauksiin, rasittaisi suunnattomasti jäsenvaltioita, joiden olisi löydettävä tarvittava käteinen tai pääoma ilman että ne saavat siitä tuottoa tai voittoa. Nykyisen kaltaisessa tilanteessa, jossa jäsenvaltioita pyydetään toisaalta toteuttamaan ankaraa budjettipolitiikkaa alijäämän ja velan vähentämiseksi ja toisaalta maksamaan osuuksia vakautusrahastoon, on olemassa todellinen romahtamisen riski.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Päätöslauselmassa muun muassa kehotetaan Eurooppa-neuvostoa selvittämään mahdollisimman pian, mitä perussopimusmuutoksia tarvitaan Euroopan pysyvän vakautusmekanismin luomiseksi. Parlamentti muistuttaa, että se on ollut tyytyväinen talouden vakautusjärjestelmään, jonka avulla varaudutaan valtionvelan takaisinmaksun laiminlyömiseen liittyviin riskeihin ja jossa suunnitelman oikeusperustana on osittain SEUT-sopimuksen 122 artikla. Parlamentti muistuttaa myös, että se on pannut merkille demokratiavajeen ja puutteellisen vastuuvelvollisuuden pelastuspakettia koskevassa neuvoston päätöksenteossa, jossa ei kuultu Euroopan parlamenttia. Parlamentti myös vaatii, että se otetaan lainsäätäjänä mukaan tulevia kriisejä koskevien pelastusehdotusten laatimiseen ja päätöksentekoon ja korostetaan, että rationaalisista ja käytännön syistä sekä demokratian turvaamiseksi talouden ohjausjärjestelmää koskevaa säädöspakettia ei voida erottaa Eurooppa-neuvoston päätöksestä luoda pysyvä kriisimekanismi.

Päätöslauselma B7-0707/2010

  Laima Liucija Andrikienė (PPE), kirjallinen. – (LT) Kannatin äänestyksessä tätä päätöslauselmaa, jossa vaaditaan demokratian palauttamista Norsunluurannikon demokraattiseen tasavaltaan 28. marraskuussa 2010 pidettyjen presidentinvaalien jälkeen. Norsunluurannikon väistyvän presidentin nimittämistä jäsenistä koostuvan perustuslakituomioistuimen laiton päätös muuttaa keskusvaalilautakunnan ilmoittamaa tulosta vastoin sitä lakia, jota perustuslakituomioistuin on velvollinen panemaan täytäntöön, on ristiriidassa Norsunluurannikon kansan vaaleissa ilmaisemaa tahtoa. Päätös on kumottava, koska muutoin maa ei pysty vapautumaan vaalien jälkeisestä poliittisesta pattitilanteesta ja jo nyt raportoidut väkivaltaisuudet lisääntyvät. Norsunluurannikon kansan hyvinvoinnin ja maan rauhan edun nimissä kannatan sitä, että vedotaan Laurent Gbagboon ja kehotetaan häntä väistymään ja luovuttamaan valta Alassane Ouattaralle, jolle äänestäjät antoivat äänensä luottamuksen osoituksena.

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Monen vuoden ajan Norsunluurannikko oli hyvän dekolonisaation esikuva. Maassa, joka oli uuden itsenäisyyden mallioppilas, tapahtui 1970- ja 1980-luvuilla huomattavaa kasvua. Valitettavasti piilevä poliittinen kriisi on vähitellen heikentänyt Norsunluurannikkoa. Viimeisimmissä presidentinvaaleissa valtaan nousi oppositiojohtaja Ouattara. Väistyvä presidentti Gbagbo ei suostunut luopumaan vallastaan. Tämän jälkeen maa vajosi käsittämättömään kaaokseen. Kaksi puoluetta taistelee vallasta, ja vakavissa välikohtauksissa on kuollut kummankin kannattajia. Äänestin Euroopan parlamentin päätöslauselman puolesta, koska siinä kehotetaan Laurent Gbagboa kunnioittamaan vaalien tulosta ja väistymään välittömästi legitiimin seuraajansa paikalta. Asiakirjassa kannatetaan myös Afrikan unionin toimintaa. Unioni painostaa parhaillaan maata varmistaakseen sen palaamisen demokratian.

  Corina Creţu (S&D), kirjallinen. – (RO) Se tapa, jolla Norsunluurannikon presidentinvaalien toinen kierros toteutettiin, on valitettava. Kuolemiin ja tapaturmiin johtaneet väkivaltaisuudet johtivat lopulta kansainvälisten tarkkailijoiden evakuointiin, mikä kyseenalaistaa erittäin vahvasti vaalien oikeellisuuden sekä maassa tapahtuvan kehityksen vaalien jälkeen.

Toivon, että tämä maa, joka oli kerran esikuva demokratialle Afrikan mantereella, onnistuu pääsemään ulos tästä vaaliselkkauksen aiheuttamasta umpikujasta.

Huomattava äänestysaktiivisuus jännitteistä huolimatta on osoitus siitä, että Norsunluurannikon kansalaiset ovat erittäin huolissaan maansa tulevaisuudesta. Sen vuoksi on mielestäni erittäin tärkeää kunnioittaa kansalaisten tahtoa, jonka se on ilmaissut vaaleissa, jotka on peruttu aiemmin kuusi kertaa.

Norsunluurannikolla on mahdollisuus tehdä loppu kymmenen vuotta kestäneestä poliittisesta, sotilaallisesta ja väliaikaista hallitusta koskevasta kriisistä, joka on jakanut maan lojalistien etelään ja kapinallisten pohjoiseen. Ainoa toteuttamiskelpoinen ratkaisu on kunnioittaa äänestäjien tahtoa.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Norsunluurannikon tilanne on tuomittava kaikilla tasoilla. On huolestuttavaa huomata, ettei äänestäjien riippumatonta tahtoa kunnioiteta ja että perustuslakituomioistuin estää Norsunluurannikon riippumattoman keskusvaalilautakunnan mukaan vaalit voittanutta presidenttiehdokasta ottamasta virkaansa vastaan. Vaalien toisella kierroksella vapauksia loukattiin vakavasti, puhumattakaan jännittyneestä ja väkivaltaisesta ilmapiiristä, joka johti useiden ihmisten kuolemaan ja loukkaantumiseen. Norsunluurannikon tilanne on kestämätön, perustuslakituomioistuimen asennetta ei voida hyväksyä, ja Laurent Gbagbon vastahakoinen suhtautuminen häviöönsä loukkaa demokratian ja oikeusvaltion periaatteita.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Kannatan täysin päätöslauselmaesityksessä esitettyä kehotusta, että Laurent Gbagbon on väistyttävä ja luovutettava valta Alassane Ouattaralle, Norsunluurannikon demokraattisesti valitulle presidentille.

  Louis Michel (ALDE), kirjallinen. – (FR) Meillä on velvollisuus varmistaa, että äänestyspaikoilta saatuja tuloksia kunnioitetaan, sillä ne edustavat Norsunluurannikon kansan tahtoa. Norsunluurannikon perustuslakituomioistuimen julistama tulos ei ole kansalaisten tahdon mukainen. Emme voi hyväksyä tätä perustuslain ja demokratian vastaista viivytystä. Norsunluurannikon riippumaton keskusvaalilautakunta ja lähes koko kansainvälinen yhteisö julistivat 28. marraskuuta 2010 Alassane Ouattaran presidentinvaalien oikeutetuksi voittajaksi. Maan ja koko alueen vakauden kannalta on välttämätöntä, että Laurent Gbagbon käyttämästä viivytystaktiikasta tehdään loppu mahdollisimman pian.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Norsunluurannikon poliittinen tilanne on äärimmäisen kriittinen. Periaatteessa olen sitä mieltä, ettei Euroopan unionin tehtävä ole toimia maailman poliisina, koska kolmansien maiden on voitava itse päättää kohtalostaan tarvitsematta siihen EU:n tai Yhdysvaltojen siunausta. Tässä tapauksessa vastassamme ei kuitenkaan ole Norsunluurannikon kansalaisten tahto vaan pikemminkin se, että vakiintunut eliitti alistaa kansaa tyrannin ottein. Muutama vuosi sitten Euroopassa oli tilanne, jossa poliittiset voimat, joilla oli käytettävissään riittävät sotilaalliset keinot, pakottivat kansalaiset hyvin arveluttavaan valtiomuotoon. On tärkeää, ettei näitä vallanpitäjiä syöstä asemastaan väkivaltaisin keinoin. On kuitenkin yhtä tärkeää, että näitä henkilöitä painostetaan rauhanomaisin keinoin, jotta heidän olisi vaikea jatkaa epäoikeudenmukaisia menettelyjään. Tästä syystä äänestin päätöslauselmaesityksen puolesta.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Päätöslauselman motiivina on Norsunluurannikolla 28. marraskuuta 2010 järjestettyjen presidentinvaalien toisen kierroksen jälkeen syntynyt vakava poliittinen ja institutionaalinen kriisi.

Vaalit, joita Yhdistyneet Kansakunnat ja Euroopan unioni tarkkailivat, toteutettiin yleisesti ottaen tyydyttävällä tavalla. Norsunluurannikon perustuslakituomioistuin kuitenkin hylkäsi riippumattoman keskusvaalilautakunnan julistaman tuloksen, jonka mukaan Ouattara oli voittaja. Tuomioistuin kumosi tuloksen väittäen eräillä alueilla esiintyneen vaalipetoksia ja julisti nykyisen presidentin Laurent Gbagbon vaalien voittajaksi.

Koska demokraattisen legitiimiyden ainoa lähtökohta on yleiset vaalit, joiden tulokset YK on vahvistanut, Euroopan parlamentti kehottaa tässä päätöslauselmassa, jonka puolesta äänestän, Laurent Gbagboa väistymään ja luovuttamaan vallan Alassane Ouattaralle sekä tuomitsee jyrkästi EU:n tarkkailijoihin kohdistuneen uhkailun. Tässä päätöslauselmassa parlamentti suhtautuu myönteisesti neuvoston päätökseen hyväksyä erityistoimenpiteitä niitä henkilöitä vastaan, jotka haittaavat rauhanprosessia ja kansallista sovinnontekoa, ja kannattaa EU:n päätöstä asettaa Laurent Gbagboon kohdistuvia sanktioita.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Tämänpäiväisessä äänestyksessä Norsunluurannikon tilanteesta saavutettiin huomattava yksimielisyys. Euroopan parlamentin päätöslauselmassa, joka hyväksyttiin laajalla enemmistöllä, todetaan, että parlamentti pitää demokraattisen legitiimiyden ainoana lähtökohtana yleisiä vaaleja, joiden tulokset YK on vahvistanut, ja kehottaa täten Laurent Gbagboa väistymään ja luovuttamaan vallan Alassane Ouattaralle. Parlamentti kehottaa kaikkia Norsunluurannikon poliittisia ja sotilaallisia voimia kunnioittamaan kansan tahtoa, joka kävi ilmi 28. marraskuuta toteutetun äänestyksen tuloksista, jotka riippumaton vaalilautakunta on ilmoittanut ja YK:n pääsihteerin erityisedustaja vahvistanut. Lisäksi parlamentti pitää hyvin valitettavina Norsunluurannikon presidentinvaalien toisen kierroksen tulosten julistamista edeltäneitä väkivaltaisia yhteenottoja ja ilmaisee syvän myötätuntonsa uhreja ja heidän perheitään kohtaan. Parlamentti pitää valitettavana myös poliittista häirintää ja yrityksiä pelotella riippumattoman vaalilautakunnan jäseniä, jotka viime kädessä viivästyttivät alustavien tulosten julistamista ja haittasivat siten demokraattisen äänestysprosessin asianmukaista läpivientiä.

Päätöslauselmaesitys B7-0705/2010

  Sonia Alfano (ALDE), kirjallinen. – (IT) Mielestäni oli hyvä ajatus komissiolta tulla tänään parlamenttiin raportoimaan tammikuussa 2012 voimaan tulevasta varustelemattomien häkkien käyttökiellosta munivien kanojen kasvatuksessa. Täytäntöönpanoa koskevat tiedot eivät ole kovin rohkaisevia, ja sen vuoksi on ryhdyttävä ankariin toimenpiteisiin niitä jäsenvaltioita vastaan, jotka laiskuuttaan eivät ole edistyneet asiassa pitkään aikaan. Näiden häkkien kieltäminen on ollut tiedossa vuodesta 1999 lähtien, ja myöhemmin liittyneet jäsenvaltiot tiesivät varsin hyvin, että niiden on ryhdyttävä tässä asiassa toimiin tarkan aikataulun mukaisesti. Viivästymistä ei voida hyväksyä. Määräaikoja on noudatettava, jotta Euroopan unionin toimet olisivat uskottavia. Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa EU velvoitetaan toteuttamaan politiikkaansa unohtamatta eläinten hyvinvointia tuntevina olentoina. Emme saa aina paeta kilpailukykyä koskevan ongelman taakse, emmekä saa pitää sitä vain määrää ja hintaa koskevana ongelmana vaan myös ennen kaikkea laatuun, ympäristön kestävyyteen ja etiikkaan liittyvänä ongelmana. Kriittisen ja tiedostavan kuluttajan on oltava sen uuden talousmallin ytimessä, jota EU:n on johdettava. Tämän vuoksi toivon, että komissio ryhtyy ripeästi ja päättäväisesti panemaan täytäntöön neuvoston direktiiviä 1999/74/EY suojellakseen sekä eläimiä että kuluttajia.

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, sillä suosin jonkinasteista joustavuutta niille, jotka ovat jo aloittaneet tämän mukautumisprosessin mutta eivät ole vielä nykyisen kriisin vuoksi pystyneet saattamaan sitä loppuun. Munivien kanojen kasvattaminen varustelemattomissa häkeissä kielletään 1. tammikuuta 2012 alkaen, ja tämä on jatkossa munivien kanojen suojeluun liittyvä vähimmäisvaatimus. Sen vuoksi on tärkeää tietää, että komissio voi osoittaa, millä tavoin jäsenvaltiot ovat edistyneet valmistautumisessaan 1. tammikuuta 2012 voimaan tulevaan munivien kanojen kasvattamista perinteisissä häkeissä koskevaan kieltoon, mihin toimenpiteisiin se ryhtyy niitä jäsenvaltioita vastaan, joiden tuottajat eivät noudata kieltoa, ja mihin toimenpiteisiin se ryhtyy estääkseen mahdollisen kolmansien maiden aiheuttaman epäreilun kilpailun EU:n kananmunamarkkinoilla 1. tammikuuta 2012 alkaen.

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Vähän yli 10 vuotta sitten Euroopan unioni hyväksyi direktiivin, jonka tarkoituksena oli suojella munivia kanoja niiltä hirvittäviltä kasvatusoloilta, joissa liian monet kasvattajat kanoja pitivät. Monet jäsenvaltiot ovat pyytäneet tarkistamaan direktiiviä, koska alan tilanne on selvästi huonontunut, mikä johtuu rehun hintojen noususta viljamarkkinoilla esiintyvän keinottelun seurauksena. Kieltoa on sovellettava viimeistään vuonna 2012. Kaksi vuotta ennen määräajan päättymistä monet maatilat ovat hyvin kaukana uusien vaatimusten täyttämisestä. Parlamentin päätöslauselmassa komissiota kehotetaan pysymään lujana tässä asiassa. Päätöslauselmassa suhtaudutaan myönteisesti kuulemiseen, jonka komissio on aloittanut alan ammattilaisten kanssa, mutta kehotetaan komissiota kieltäytymään joidenkin tuottajien pyytämästä jatkoajasta. Direktiivi on ollut voimassa jo 10 vuoden ajan.

  Marielle De Sarnez (ALDE), kirjallinen. – (FR) 1. tammikuuta 2012 alkaen sellaisten kanojen munia, joita pidetään pinta-alaltaan alle 550 neliösenttimetrin häkeissä, ei enää myydä. Monet tehdaskanalat eivät kuitenkaan vieläkään täytä vaatimuksia. Mikäli osa jäsenvaltioista ei ole valmis noudattamaan kieltoa, munista voi tulla pulaa ja kuluttajahinnat voivat nousta. Tämä johtaisi myös lisääntyneeseen kananmunien tuontiin kolmansista maista, jotka eivät aina noudata eurooppalaisia terveysvaatimuksia. Tämän vuoksi parlamentti on soittanut hälytyskelloja. Tuottajia ja jäsenvaltioita on kehotettu palaamaan ruotuun ja toimimaan nopeasti, ottaen erityisesti huomioon sen, että tähän mennessä heillä on ollut yli 12 vuotta aikaa noudattaa lainsäädäntöä. Tuottajat, jotka ovat jo tehneet investointeja noudattaakseen määräyksiä, ja ulkokanojen kasvattajien on voitava nauttia oikeudenmukaisesta kilpailusta Euroopan unionissa.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Esiin otettu kysymys on erittäin tärkeä paitsi eläinten hygienian ja hyvinvoinnin myös sen kannalta, että direktiivin 1999/74/EY sovellettavuus ja tehokkuus on varmistettava, sillä se estää mahdollisia kilpailun vääristymiä. Muissa eläinten kuljetukseen liittyvissä tilanteissa on jo osoitettu, että kun jotkut tuottajat ja jälleenmyyjät eivät sovella eivätkä noudata EU:n sääntöjä, syntyy epäreilua kilpailua ja markkinavääristymiä. Sen vuoksi unionin on kiireellisesti osoitettava pystyvänsä pakkotoimiin, jotta sen direktiivejä sovelletaan ja noudatetaan koko EU:n alueella, niin että markkinat toimivat tehokkaammin ja ilman poikkeamia ja vääristymiä, kun näitä sääntöjä noudatetaan.

  Peter Jahr (PPE), kirjallinen. – (DE) Perinteisten kanahäkkien kieltäminen vuonna 2012 on valtava edistysaskel eläinten hyvinvoinnin alalla. Näitä yhtenäisiä vaatimuksia on kuitenkin noudatettava koko Euroopan unionissa, muuten ne ovat hyödyttömiä. On erittäin tärkeää, että puolustamme tätä koko Euroopan unionia koskevaa määräaikaa sekä eläinten että niiden tuottajien edun nimissä, jotka ovat jo investoineet vaihtoehtoisiin tuotantokäytäntöihin. Voidaksemme luoda tasa-arvoista kilpailua, komission on varmistettava, ettei Euroopan unionin markkinoille päästetä kananmunia, joita ei ole tuotettu oikein. Kuluttajien on ainakin voitava tunnistaa ne kananmunat ja munatuotteet, jotka on tuotettu EU:n vaatimusten mukaisesti. Kun parlamentti päätti tästä kiellosta, puhuin Saksan liittopäivillä eläinten hyvinvoinnin puolesta kristillisdemokraattien edustajana. Silloin puolustin päätöslauselmaa, koska sitä oli tarkoitus soveltaa kaikkialla Euroopan unionissa. Odotan komission ryhtyvän asianmukaisiin toimenpiteisiin varmistaakseen, että määräaikaa noudatetaan kaikissa jäsenvaltioissa. Tämä tarkoittaa sitä, ettei vuoden 2012 jälkeen Euroopan unionissa pitäisi olla enää yhtään kanahäkkiä käytössä.

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. – (IT) Häkkien käyttämistä munivien kanojen kasvatuksessa koskeva kielto tulee voimaan tammikuussa 2012. Olemme huolissamme siitä, että monet yritykset eivät ehkä noudata kieltoa. Pelkäämme myös, että kananmunista voi tulla pulaa ja niiden hinnat voivat nousta, koska sellaisilta maatiloilta, jotka eivät noudata neuvoston direktiiviä 1999/74/EY, peräisin olevien munien myynti kielletään. Äänestin päätöslauselman puolesta, koska lykkääminen ei tule kysymykseenkään, mutta olemme kannattaneet sitä, että Espanjan ja Portugalin kaltaisissa maissa otetaan käyttöön väline, jolla taataan "pehmeä" siirtyminen sellaisille yrityksille, jotka ovat aloittaneet tuotantojärjestelmän muuttamisen mutta jotka eivät saa prosessia päätökseen määräaikaan mennessä. En halua vahingoittaa eläinten hyvinvointia ja pyytää lykkäystä, mutta korostan muutamaa keskeistä kohtaa, jotka on toistettava painokkaasti. Ensinnäkin vastavuoroisuuden periaatteen mukaisesti Euroopan komissiota pyydetään soveltamaan seurantajärjestelmää, jolla valvotaan Euroopan unioniin tuotavien munien laatua ja taataan se, että Euroopan unionin vaatimuksia ja sääntöjä noudatetaan täydellisesti. Näin ollen jäsenvaltioita pyydetään sisällyttämään alueellisiin kehityssuunnitelmiinsa toimenpiteitä, joilla munivien kanojen kasvatusta voidaan tukea näinä vaikeina aikoina.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Kannatan vahvasti tätä päätöslauselmaa, jossa vaaditaan, että kaikki direktiivin 1999/74/EY munivien kanojen hyvinvointia koskevat säännökset pannaan kokonaisuudessaan täytäntöön kaikissa jäsenvaltioissa 1. tammikuuta 2012 mennessä. Siinä todetaan, ettei yhdellekään jäsenvaltiolle voida myöntää lykkäystä tähän määräaikaan tai "siirtymäaikaa" – kun otetaan huomioon, että tuottajilla on ollut jo 10 vuotta aikaa noudattaa direktiiviä – koska tällä olisi vakavia seurauksia eläinten hyvinvointia koskevien sääntöjen onnistuneelle ja oikea-aikaiselle täytäntöönpanolle tulevaisuudessa. Päätöslauselmassa myös vaaditaan komissiota käynnistämään pikaisesti tehokkaita rikkomismenettelyjä ja määräämään ankaria ja varottavia sakkoja niille, jotka eivät noudata direktiiviä kaikilta osin.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) On vaikea ymmärtää, miten vähän on tehty säädöksen täytäntöön panemiseksi, vaikka sen hyväksymisestä on kulunut jo 11 vuotta. Vastuu voidaan sälyttää pääasiassa komission niskoille, sillä se on aikaisemmin usein vesittänyt säännöksiään niin, ettei niihin enää suhtauduttu vakavasti. Jos tälläkin kertaa todella käy niin, että päästään vain ponnettomaan kompromissiin, EU menettää jälleen kerran uskottavuuttaan. Toivon kovasti, ettei 1. tammikuuta 2012 mennessä markkinoilla ole enää laittomia kanahäkkejä käyttäviä maatiloja tai että ainakin niille on määrätty niin rankaisevia veroja, etteivät ne saa enää minkäänlaista kilpailuetua. Äänestin tästä syystä mietinnön puolesta.

  Rareş-Lucian Niculescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Äänestin Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ryhmän esittämän tarkistuksen 2 puolesta, koska suuri osa tuottajista on jo alkanut tehdä investointeja tuotantojärjestelmiensä uudistamiseksi tai ovat juuri käynnistämässä tällaisia investointeja. Näitä investointeja ei voida toteuttaa hetkessä, ja tuottajien rankaiseminen siitä olisi epäreilua. Kyseinen tarkistus antaa huomattavan monelle romanialaiselle – eikä vain romanialaiselle – tuottajalle mahdollisuuden aloittaa uudistustyöt tulevalla kaudella, niin ettei heidän tarvitse lopettaa toimintaansa.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Neuvoston direktiivissä 1999/74/EY säädetään, että 1. tammikuuta 2012 alkaen varustelemattomia häkkejä ei voi enää käyttää. Euroopan unionin tuottajien on valittava, alkavatko he käyttää järjestelmässään varusteltuja häkkejä – jotka ovat tilavampia ja parantavat eläinten hyvinvointia – vai kasvattavatko he munivia kanoja lattialla, ulkona vai luonnonmukaisesti. Viimeaikaisten tutkimusten perusteella arvioidaan, että 30 prosenttia Euroopan unionin maatiloista käyttää vielä varustelemattomia häkkejä. On havaittu, että uuteen järjestelmään siirtymisessä ennen direktiivissä säädetyn määräajan päättymistä on todellisia ongelmia. Tämä koskee esimeriksi Italiaa. Euroopan komissio totesi 22. helmikuuta 2010 pidetyssä maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksessa, ettei kiellon soveltamisesta myönnetä poikkeuksia. Päätöslauselmaan tehty tarkistus kuitenkin tarkoitti sitä, että niitä tuottajia varten, jotka ovat ryhtyneet muuttamaan tuotantojärjestelmäänsä korvaamalla vanhat häkit uusilla, löydettiin mahdollinen vaihtoehtoinen ratkaisu. Tämän vuoksi äänestin päätöslauselman puolesta.

  Frédérique Ries (ALDE), kirjallinen. – (FR) Eläinten yleensä ja erityisesti munivien kanojen hyvinvointi on vakava asia. Osoituksena tästä Euroopan unioni säänteli asiaa vuonna 1999 direktiivillä, jossa kielletään häkkien käyttö munivien kanojen kasvattamisessa 1. tammikuuta 2012 alkaen, ja direktiivin saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä aiheutti erimielisyyksiä vallonien ja flaamien välillä vuonna 2004. Tässä keskustelussa on tärkeää olla järkevä ja löytää ratkaisu, jossa otetaan huomioon sekä eläinten hyvinvointi että vaakalaudalla olevat taloudelliset etunäkökohdat. Ne, jotka sanovat, että yhteisön sääntöjä on noudatettava, että epäreilu kilpailu tuottajien välillä on estettävä ja että 12 vuoden siirtymäaika on täysin riittävä aika tehdä poistoja investoinneista, ovat oikeassa.

Oikeassa ovat kuitenkin myös vastustajat, jotka vaativat sääntöihin vähän joustavuutta etenkin näinä ankarina aikoina ja sanovat, että varusteltuihin häkkeihin tai häkittömiin järjestelmiin siirtyminen tulee yhteisen maatalouspolitiikan suorien tukien piiriin kuulumattomalle siipikarja-alalle todella kalliiksi. Tämän vuoksi kannatin Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ryhmän esittämää kolmea tarkistusta, jotka heijastavat kaikkien Euroopan unionin tuottajien arkitodellisuutta.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Hyväksymällä tämän päätöslauselman Euroopan parlamentti kehottaa komissiota pitämään kiinni vaatimuksesta kieltää häkit 1. tammikuuta 2012 alkaen, kuten munivien kanojen hyvinvoinnista annetussa direktiivissä (1999/74/EY) säädetään, ja vastustamaan vakaasti jäsenvaltioiden mahdollisia yrityksiä saada lykkäystä tähän määräaikaan. Parlamentti painottaa periaatteellista kantaansa, jonka mukaan kaikenlaiset kiellon lykkäykset tai kieltoon tehtävät poikkeukset vahingoittaisivat vakavasti munivien kanojen hyvinvointia, vääristäisivät markkinoita ja rankaisisivat niitä tuottajia, jotka ovat jo investoineet häkittömiin järjestelmiin tai varusteltuihin häkkeihin. Parlamentti on syvästi huolestunut niiden jäsenvaltioiden ja kananmunantuottajien huomattavasta määrästä, jotka ovat jäljessä vuoden 2012 aikataulusta.

  Csanád Szegedi (NI), kirjallinen. – (HU) Kannatan ehdottomasti ajatusta, että on löydettävä ratkaisu niihin tapauksiin, joissa tuottaja on jo aloittanut häkkien korvaamisen, muttei oletettavasti saa tätä prosessia päätökseen ennen kuin 12 vuoden suoja-aika kuluu umpeen. Tällaisia maanviljelijöitä on avustettava, jotta voidaan varmistaa, että he voivat saattaa loppuun maatilansa uudistamisen mahdollisimman pian vähäisistä resursseistaan huolimatta. Tästä syystä äänestin ehdotetun tarkistuksen puolesta.

  Artur Zasada (PPE), kirjallinen. – (PL) Äänestin päätöslauselmaa vastaan, vaikka kannatankin vahvasti eläinten hyvinvoinnin suojelua. On täysin selvää, että maatiloja on välttämätöntä mukauttaa niin, että ne vastaavat häkkien kieltoa koskevan direktiivin vaatimuksia, mutta kaikille jäsenvaltioille on annettava saman verran aikaa panna direktiivi täytäntöön. Koska Euroopan unionin tuottajat ovat kuitenkin kohdanneet ongelmia 1. tammikuuta 2012 voimaan tuleviin säännöksiin mukautumisessa, markkinoilla tulee puutetta pöytämunista ja näiden munien hinta nousee huomattavasti, alan kilpailukyky heikkenee verrattuna kolmansista maista tuotaviin kananmuniin ja todennäköisesti kananmunien tuotanto lakkaa tai vähenee huomattavasti. Ennen kuin kielto otetaan lopullisesti käyttöön, on arvioitava direktiivin täytäntöönpanon etenemistä, sillä tällainen arviointi voi johtaa siirtymäajan ratkaisuja koskeviin ehdotuksiin varustelemattomien häkkien asteittaisesta poistamisesta ilman että säännöksiä jo noudattavat tuottajat joutuvat epäsuotuisaan asemaan.

(Istunto keskeytettiin klo 13.00, ja sitä jatkettiin klo 15.00.)

8. Äänestyskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset: ks. pöytäkirja

Puhetta johti
varapuhemies Rainer WIELAND

9. Tervetulotoivotukset

  Puhemies. – (DE) Hyvät parlamentin jäsenet, toivotan teidät kaikki tervetulleiksi tämän iltapäivän istuntoon. Istunto jatkuu, ja tämä on viimeinen istunto ennen joulutaukoa ja uutta vuotta. Haluan käyttää tilaisuutta hyväkseni ja toivottaa tervetulleeksi Baden-Württembergin sotilashaudoista huolehtivan yhdistyksen (Volksbund Deutsche Kriegsgräberfürsorge) toimeenpanokomitean, jota johtaa Norbert Nothelfer. Yhdistyksen päämaja on Baden-Württembergissa, ja se hoitaa 90 000:ta sodan ja tyrannian uhrin hautaa yksinomaan Baden-Württembergissa. Kiitämme teitä työstänne ja toivotamme teidät tervetulleiksi Euroopan parlamenttiin.

10. Keskustelut ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkauksia koskevista tapauksista(keskustelu)

10.1. Malesia: raipparangaistuskäytäntö

  Puhemies. - (DE) Esityslistalla on seuraavana keskustelu kuudesta Malesiaa koskevasta päätöslauselmaesityksestä⁽¹⁾.

  Barbara Weiler, laatija. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisat komission jäsenet, hyvät kollegat, Malesia on upea maa, jossa on ikivanhat perinteet ja rikas kulttuuriperintö. Aseanin valtuuskunnan jäseninä olemme usein itse päässeet näkemään, kuinka nopeasti ja vaikuttavalla tavalla tämä valtio on kasvanut. Tämä taloudellisen voiman lisääntyminen on johtanut siihen, että Malesia on maailman kymmenen parhaan valtion joukossa kasvuvauhdin osalta, mikä on tehnyt meihin suuren vaikutuksen. Tästä syystä haluan tuoda esille oman ryhmäni eli Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmän puolesta, samoin kuin niiden paikalla olevien puolesta, jotka allekirjoittivat päätöslauselman, että meidän on mahdoton ymmärtää, miksi Malesia edelleen turvautuu tähän vanhanaikaiseen rangaistukseen, joka juontaa juurensa maan kolonialistiseen menneisyyteen ja vaikuttaa meistä eurooppalaisista lähinnä keskiaikaiselta.

Emme ole yksin kritiikkimme kanssa: malesialaiset lakimiehet vastustavat käytäntöä yhtä lailla. Raipparangaistus on vastoin kaikkia Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeussopimuksia, ja mielestämme tilanteeseen on saatava nopeasti muutos.

Pidimme hyvänä Asean-valtioiden peruskirjaa, jonka useissa artikloissa ja johdanto-osassa painotetaan – tässä kohtaa lainaan –, että "ihmisoikeuksien suojelu ja edistäminen" on eräs keskeinen vaatimus Aseanin peruskirjassa, jonka myös Malesia on ratifioinut.

Malesiassa on jo pitkään vaalittu demokratian periaatteita. Tähän liittyy kuitenkin myös oikeusvaltioperiaate yleismaailmallisine normeineen. Tämän haluamme kerta toisensa jälkeen tuoda esille Malesiassa ja Asean-valtioissa vieraillessamme, ja Euroopan parlamentti vahvistaa tämän tällä päätöslauselmallaan.

  Marietje Schaake, laatija. – (EN) Arvoisa puhemies, raipparangaistuskäytäntö – ihmisen lyöminen raipalla – on Malesiassa usein käytetty ruumiillisen rankaisemisen muoto, mikä antaa aihetta huoleen, koska kymmenet tuhannet ihmiset, etenkin maahanmuuttajat, kärsivät tästä rangaistuksesta, ja sen voi saada yhä useammasta syystä. Malesia toimii siis vastoin sitoutumistaan YK:n ihmisoikeusneuvoston päätöslauselmaan 8/8, jonka mukaan ruumiillinen rangaistus voi käytännössä vastata kidutusta.

Kyseiseen rangaistukseen päädytään usein ilman oikeudellista menettelyä ja maahanmuuttajille ei tiedoteta, mistä heitä syytetään, tai heiltä evätään oikeus saada oikeusapua.

Pidämme hyvänä 8 000:ta asianajajaa edustavan Malesian asianajajaliiton kehotusta luopua raipparangaistuksesta. Euroopan parlamentti kehottaa Malesian viranomaisia keskeyttämään raipparangaistusten ja kaikenlaisten ruumiillisten rangaistusten käytön pyrittäessä lain kumoamiseen niin muodollisesti kuin käytännössäkin.

Malesian ihmisoikeustoimikunnan ja Malesian lakiuudistuskomitean olisi esitettävä hallitukselle asianmukaisia suosituksia ruumiillista rankaisemista koskevien lakien poistamisesta.

  Barbara Lochbihler, laatija. – (DE) Arvoisa puhemies, tässä päätöslauselmassa tuomitaan raipparangaistuskäytäntö Malesiassa. Termiä raipparangaistus ei pidä ymmärtää vanhanaikaisena, harmittomana kasvatuksellisena välineenä, vaan kauhistuttavana, alentavana ja nöyryyttävänä rangaistuksena, joka on kielletty kidutuksen vastaisessa YK:n yleissopimuksessa. Jokaisen, jolla on asian osalta epäilyjä, olisi katsottava video, josta näkyy, miten tätä rangaistusta jaetaan Malesiassa. Raakalaismaisuudessaan ja kauhistuttavuudessaan kuvat ovat nimenomaan todisteita kidutuksesta. Malesiassa tähän nöyryyttävään rangaistukseen turvaudutaan ainakin 66 rikoksessa, ja noin 1 000 ihmistä hakataan maan vankiloissa vuosittain. Lisäksi viime vuosina tämä julma kohtelu on ulotettu koskemaan maahan ilman papereita saapuvia siirtolaisia ja huumeidenkäyttäjiä. Arvioiden mukaan asia koskee 350 000–900 000 ihmisen joukkoa. Tämän vuoksi vaadimme painokkaasti, että Malesian hallitus luopuu välittömästi tästä kauheasta, alentavasta ja nöyryyttävästä käytännöstä ja kumoaa asiaa koskevat lait keskipitkällä aikavälillä.

Malesia on YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsen. Kuten edellinen puhuja totesi, myös kyseinen elin rinnastaa ruumiillisen rankaisemisen kidutukseen. Malesian olisi kyllä syytä pysyä jäsenenä kyseisessä elimessä mutta myös pitää kiinni siellä ajetuista periaatteista.

  Charles Tannock, laatija. – (EN) Arvoisa puhemies, Malesia on viime vuosina siirtynyt kohti islamistisempaa hallintoa. Tämä on jossain määrin huolestuttavaa, koska Malesia voisi olla EU:lle tärkeä liittolainen, sillä se on strategisella paikalla sijaitseva demokraattinen Aasian valtio, jolla on kehittynyt talous.

Valitettavasti länsimaiset ihmisoikeuskäsitykset eivät kanna Malesiassa kovin pitkälle. Minulle on kuitenkin epäselvää, miksi olemme ottaneet tarkastelun kohteeksi juuri Malesian. Malesia on valtio, jossa on muslimienemmistö, ja tällaiset rangaistukset ovat arkipäivää monissa sharia-lakiin nojaavissa maissa ja perustuvat Koraaniin, joka edustaa korkeinta oikeudellista auktoriteettia kaikille muslimeille.

Raipparangaistus on itse asiassa melko lievä rangaistus verrattuna joihinkin muihin joissakin muslimivaltioissa käytössä oleviin äärimmäisen raakoihin rangaistusmenetelmiin, amputointi, kivittäminen ja mestaus mukaan luettuina. Raipparangaistusta olisi sitä paitsi tarkasteltava aasialaisessa kulttuurikontekstissa: esimerkiksi naapurissa sijaitsevassa maallisessa Singaporessakin rikollisia tuomitaan raipparangaistukseen ja indonesialaisessa Acehin maakunnassa raipparangaistus on hiljan otettu osaksi sharia-lakipolitiikkaa.

EU:n jäsenvaltioissa perinteinen ruumiillinen rankaiseminen on aiheellisesti kielletty, ja toivokaamme, että Malesia noudattaa jonakin päivänä valistunutta esimerkkiämme. Silti minulle ei ole lainkaan selvää, että raipparangaistus olisi kielletty kansainvälisen oikeuden nojalla, kuten päätöslauselmassa väitetään.

  Bernd Posselt, laatija. – (DE) Arvoisa puhemies, kun rakastaa jotakuta, häneen kohdistaa tiettyjä odotuksia. Sama pätee valtioiden välisiin suhteisiin. Valtiot, joihin meillä on erityisen läheinen suhde, eivät kuulu samaan kategoriaan kuin hirveät diktatuurit muilla mantereilla.

Malesia on Euroopan unionille arvostettu ja läheinen kumppani. Sen perustuslaki on joiltakin osin esimerkki eurooppalaiselle perustuslaille. Tämän vuoksi suhtaudumme Malesian tapahtumiin niin vakavasti.

Arvoisa jäsen Tannock, raipparangaistus ei tullut Malesiaan sharia-lain myötä, vaan se on jäänne brittiläisestä siirtomaa-ajasta. Brittiläistä siirtomaavaltaa ei enää ole ja Iso-Britannia on muuttunut. Samalla tavoin Malesiankin on muututtava ja pyrittävä kumoamaan tämä vanhentunut ja julma rangaistus, joka rikkoo kansainvälistä oikeutta ja ihmisoikeuksia.

Haluan tehdä tämän asian täysin selväksi. Vuosikymmenien ajan Malesia on ollut valtio, jolle on ollut tunnusomaista erilaisten etnisten ryhmien ja uskonnollisten yhteisöjen välinen suvaitsevaisuus. Maan olisi pysyteltävä tällä tiellä ja sen se tekeekin erityisen läheisenä kumppanina Euroopan unionille, jonka toivomme onnistuvan tämän julman rangaistusmuodon kieltämisessä.

(Puhuja suostui vastaamaan sinisen kortin kysymykseen työjärjestyksen 149 artiklan 8 kohdan mukaisesti.)

  Charles Tannock (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan esittää kysymyksen jäsen Posseltille, jota pidän suuressa arvossa.

En ole kansainvälinen asianajaja, mutta en näe minkäänlaisia todisteita siitä, että kansainvälinen oikeus kieltäisi raipparangaistuksen. On erittäin selvää, että se kieltää sotarikokset, rikokset ihmisyyttä vastaan, kansanmurhan jne., mutta kansainvälinen oikeus ei nähdäkseni kiellä raipparangaistusta. Kiduttamista koskevassa yleissopimuksessa, jota Malesia ei itse asiassa ole ratifioinut, sanotaan, että raipparangaistus voidaan katsoa kidutukseksi, mutta se ei aina ole väistämättä kidutusta. Voiko Bernd Posselt siis mahdollisesti selittää minulle, miksi raipparangaistus on laitonta – kuten hän itse jälleen totesi ja kuten päätöslauselmassa sanotaan – ja vastoin kansainvälistä oikeutta? Jos emme pitäydy tosiasioissa, vaarannamme nähdäkseni tämän parlamentin maineen.

  Puhemies. – (DE) Hyvä jäsen Posselt, tuo ei oikeastaan ollut kysymys jäsen Tannockilta.

  Bernd Posselt, laatija. – (DE) Arvoisa puhemies, tulkitsen viimeisen osuuden kysymykseksi ja haluan vastata sanomalla, että raipparangaistus on kuin onkin kidutusta ja että kidutuksen kieltäminen on olennainen osa ihmisoikeuksia ja kansainvälistä oikeutta riippumatta siitä, onko jokin valtio ratifioinut nämä periaatteet vai ei.

  Marie-Christine Vergiat, laatija. – (FR) Arvoisa puhemies, Malesia on yksi niistä valtioista, joiden yhteistyö Euroopan unionin kanssa, huolimatta siitä, että se on hiljattaista ja melko vaatimatonta, vaikuttaa pikemminkin myönteiseltä. Tämä on totta etenkin talouden kannalta, mutta myös yhteiskunnallisesti, koulutuksen, naisten oikeuksien ja haavoittuvimpien väestönosien osalta.

Demokratian ja ihmisoikeuksien kannalta tilanne on kuitenkin kaukana ihanteellisesta. Huolestuttavia merkkejä on yhä jäljellä. Tilanne, josta tänään keskustelemme, on valitettava esimerkki tästä.

Vaikka Malesia on allekirjoittanut joukon kansainvälisiä sopimuksia, ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus, kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus ja lapsen oikeuksien yleissopimus mukaan luettuina, se kieltäytyy yhä allekirjoittamasta toisia yleissopimuksia, ja etenkin kidutuksen vastaista yleissopimusta. Malesia on yksi kuolemanrangaistusta soveltavista valtioista; se on jopa pakollinen rangaistus huumekauppaan liittyvissä tuomioissa. Ruumiillinen rankaiseminen on yleinen käytäntö Malesiassa ja sitä sovelletaan kaikkiin: miehiin, naisiin – etenkin niihin, joita syytetään laittomista sukupuolisuhteista – ja jopa lapsiin, kun kyse on koululaisista, jotka syyllistyvät vakavaan tottelemattomuuteen. Mikä pahinta, lääkärit osallistuvat raipparangaistukseen tuomittujen rankaisemiseen lääketieteen etiikan vastaisesti, sillä lääkärien tehtävänä on antaa tuomituille hoitoa ennen kuin he kärsivät rangaistuksensa loppuun. Vieläkin pahempaa on se, että Malesian parlamentti on viime vuosina laajentanut luetteloa rikkomuksista, joista voidaan määrätä raipparangaistus. Tätä nykyä tällaisia rikkomuksia on yli 60, laiton maahantulo mukaan luettuna. Lisäksi siitä lähtien, kun tästä vuonna 2002 tehtiin rikos, tuhannet pakolaiset ovat joutuneet tämän rangaistuksen, tämän kidutuksen uhreiksi.

Malesian hallituksen on lopetettava nämä käytännöt. Euroopan unionin vuoropuhelu Malesian kanssa näyttää kantavan hedelmää, joten eikö Euroopan unionin pitäisi turvautua kaikkiin mahdollisiin keinoihin Malesian taivuttelemiseksi etenemään tässä asiassa?

  Cristian Dan Preda, PPE-ryhmän puolesta. – (RO) Arvoisa puhemies, haluan aluksi lainata joitakin tietoja Amnesty Internationalin tässä kuussa, joulukuussa 2010 tekemästä tutkimuksesta. Ainakin 10 000 tuomittua ja ainakin 6 000 pakolaista saa vuosittain Malesiassa raipparangaistuksen. Pidätyskeskuksissa suoritetaan lukemattomia raipparangaistuksia, ja jäsen Tannock on kertonut, että valitettavasti Malesia ei ole ainoa valtio, jossa tämäntyyppisiä vanhentuneita rangaistuksia sovelletaan: myös Singapore on tapetilla.

Malesian tapauksessa ongelmallista on kuitenkin se, että raipparangaistusta sovelletaan yhä lukuisampiin eri rikoksiin ja rikkomuksiin. Jos ollaan tarkkoja, tällaisia rikoksia on Malesiassa 66, kun taas Singaporessa niitä on 30. Kyse ei ole ainoastaan väkivalta- tai seksuaalirikoksista, vaan myös huumeidenkäytöstä ja etenkin maahanmuuttosäännösten rikkomuksista. Toisaalta yhdyn ajatukseen, jonka kollegani Bernd Posselt otti esille sanoessaan, että kyse on kidutuksesta, joka on ehdottomasti kielletty kansainvälisen oikeuden nojalla.

  Anneli Jäätteenmäki , ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, parlamentin päätöslauselma tulee oikeaan aikaan ja on tärkeä. Tuhannet ihmiset kärsivät raipparangaistuksen Malesiassa joka vuosi. Raipparangaistus on epäinhimillinen ja halventava rangaistusmuoto, josta olisi luovuttava kaikkialla maailmassa. Raipparangaistus on eräs kidutuksen muoto.

Amnesty Internationalin mukaan eräs musliminainen sai viime vuonna raipparangaistuksen Malesiassa, jossa sovelletaan sharia-lakia. Rangaistuksen syynä oli oluen juominen. Amnesty International on raportoinut myös pakolaisten ja maahanmuuttajatyöntekijöiden raipparangaistuksista Malesiassa.

Vaadimme Malesian hallitusta kumoamaan raipparangaistuksen rangaistusmuotona. Lisäksi kehotamme Malesian hallitusta ratifioimaan kidutuksen vastaisen YK:n yleissopimuksen pöytäkirjan sekä kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen.

  Zbigniew Ziobro, ECR-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, olemme tyytyväisiä Malesian talouskehitykseen ja malesialaisten parantuneisiin elinoloihin. Samanaikaisesti suhtaudumme ihmetyksellä Amnesty Internationalin raporttiin, jossa kuvataan raipparangaistuksen laajalle levinnyttä käyttöä Malesiassa. Se on tosiaankin julma rangaistus, jonka käyttö on usein liioiteltua, sillä joskus se seuraa vähäpätöisistä ja hyvin kyseenalaisista rikkomuksista. Mielestäni on erityisen julmaa käyttää tätä rangaistusta laittomiin siirtolaisiin tai ihmisiin, jotka löydetään Malesian alueelta ilman voimassa olevia asiakirjoja, Burmasta tulevat poliittiset pakolaiset mukaan luettuina.

Rangaistuksen julmuuteen kätkeytyy kuitenkin ääneen lausumaton totuus, joka liittyy perinteisiin oloihin ja raipparangaistuksen luonteeseen Malesiassa. Monet väärinkäytöksistä, joista rangaistaan raipparangaistuksella, liittyvät islamilaisen uskonnollisen lain ja kyseiseen lakiin nojaavien tapojen rikkomuksiin. Esimerkki tällaisesta tapauksesta on Kartika Sari Dewi Shukarno, jolle langetettiin raipparangaistus vuonna 2009 oluen juomisesta baarissa. Tilanne edellyttää sitä, että puutumme siihen.

  Jaroslav Paška, EFD-ryhmän puolesta. – (SK) Arvoisa puhemies, perinteisessä islamilaisessa sharia-laissa, jota sovelletaan jopa monissa maltillisissa islamilaisissa maissa, sallitaan ruumiillinen rangaistus silloin, kun rikotaan lakia.

Malesiassa sattui surullisen kuuluisa tapaus, jossa malli Kartika Sari Dewi Shukarnolle määrättiin kuusi raipaniskua hänen syyllistyttyään oluen juomiseen. Kun rangaistuksesta, joka oli tarkoitus panna täytäntöön rottinkiraipalla naisvankilassa ja jonka kohteena oli 32-vuotias kahden lapsen äiti, oli ilmoitettu, se kuitenkin muutettiin kolmen kuukauden yhdyskuntapalvelukseksi. Perusteena oli islamilaisten sääntöjen noudattamista Malesiassa valvovan Malesian sulttaanin Ahmed Shahin päätös.

46-vuotiaalle indonesialaiselle Nasarudin Kamaruddinille, joka sai kuusi raipaniskua ja vuoden vankeutta samaisesta rikkomuksesta, kävi kuitenkin huonommin. Tuomari Abdul Rahman Mohamed Yunos, joka langetti myös Kartika Shukarnon tuomion, sanoi tuomiosta, että "päätöksen tarkoituksena ei ole rangaista vaan opettaa".

Samanlaista argumenttia käytti myös opetusministerin sijainen Wee Ka Siong päätöksiään puolustellakseen, kun kyseessä oli lasten ruumiillisen rankaisemisen oikeuttaminen kouluissa. Hän lisäsi, että rangaistuksen saisivat suorittaa vain koulujen rehtorit tai valtuutetut henkilöt, että vanhemmat saisivat tiedon rangaistuksesta ja että rankaisemisen hetkellä läsnä olisi todistajia.

Hyvät kollegat, se mistä nyt keskustelemme, ei ole mitenkään ihmeellistä. Kyse on jokapäiväisestä elämästä niin kutsutussa maltillisessa islamilaisessa maailmassa. Emme siis saa epäröidä tarjota apua näiden maiden ihmisille tällaisten keskiaikaisten rangaistusten ja tapojen kumoamiseksi, jos voimme tehdä sen diplomatian keinoin tai jollain muulla tavalla.

  Bogusław Sonik (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, meidän olisi ehdottomasti tuomittava raipparangaistuksen käyttö ja kaikki muut ruumiillisen rankaisemisen ja epäinhimillisen kohtelun muodot. Malesia ei voi tukeutua omaan kansalliseen lainsäädäntöönsä, jossa ainakin 66 rikoksesta saa raipparangaistuksen, oikeuttaakseen julmat menetelmänsä, jotka käytännössä vastaavat kidutusta ja jotka katsotaan kansainvälisessä oikeudessa ja yleissopimuksissa laittomiksi. Amnesty Interationalin raportit yhä useammista pakolaisista ja siirtolaisista, joihin sovelletaan raipparangaistusta malesialaisissa vankiloissa, ovat myös hälyttäviä.

Euroopan unionin, jolla Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen on ollut käytettävissään tehokkaampia menetelmiä ihmisoikeuksien suojelun edistämiseksi, olisi osoitettava suurempaa aloitteellisuutta torjuttaessa ihmisten julmaa kohtelua eri puolilla maailmaa. Lisäksi ihmisoikeuksien noudattamisen olisi oltava keskeinen Euroopan unionin asettama ehto poliittisen yhteistyön kehittämiseksi edelleen Malesian kanssa.

  Ryszard Czarnecki (ECR). – (PL) Arvoisa puhemies, Malesia on talouden tiikeri. Se on erittäin kehittynyt valtio, joka toimii mallina koko Kaakkois-Aasian alueelle. Tällä tiikerillä on nyt kuitenkin iso ongelma, nimittäin raipparangaistuksen käyttäminen rangaistuskeinona. Voidaan tietysti puhua kulttuuri-identiteetin kunnioittamisesta ja siitä, että meidän eurooppalaisten pitäisi olla erityisen varovaisia, kun kyse on omien malliemme tyrkyttämisestä muille mantereille. Tässä tapauksessa kyse on kuitenkin todellakin ihmisoikeuksista, jotka ovat jakamattomia ja ylittävät mantereiden, rotujen ja uskontojen rajat. Olen sitä mieltä, että Euroopan parlamentin ei ainoastaan pitäisi vaan sen täytyy päättäväisesti puolustaa ihmisarvoon liittyvää perustavaa oikeutta, ja raipparangaistus loukkaa tätä arvoa aivan varmasti.

  Monica Luisa Macovei (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, fyysisen kivun tuottaminen on vastoin ihmisarvoa. Raipparangaistus on räikeä ihmisoikeusloukkaus. Se on vastoin oikeutta olla tulematta kidutetuksi mutta myös vastoin oikeutta olla joutumatta epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen uhriksi.

Malesiassa yli 10 000 ihmistä joutuu tämän ruumiillisen rangaistuksen kohteeksi vuosittain. Selvityksistä käy ilmi, että kipu on niin valtava, että uhrit eivät usein pysy tajuissaan. Raporttien mukaan osa henkilöistä, jotka suorittavat rangaistuksen, on valmis ottamaan vastaan lahjuksia uhrit säästääkseen. Räikeiden ihmisoikeusrikkomusten lisäksi törmäämme siis hallituksen virkamiehiin, jotka syyllistyvät rikokseen käyttäessään hyväksi ihmisten kärsimystä.

Vetoan komissioon ja neuvostoon sekä Malesian hallitukseen, jotta pyrittäisiin kiireesti välittömään raipparangaistuskäytännön lakkauttamiseen ja sen jälkeen kyseisen käytännön poistamiseen laista. Hallituksen luvalla tapahtuvan ihmisten hakkaamisen ja ruoskimisen on loputtava.

  Elena Băsescu (PPE). – (RO) Arvoisa puhemies, mielestäni on valitettavaa, että raipparangaistuskäytäntö on saanut Malesiassa näin merkittävät mittasuhteet ja se on yleistymässä vielä entisestään. Sen sijaan, että Malesian hallitus rajoittaisi kyseistä käytäntöä, se kannustaa siihen.

Viranomaiset turvautuvat perusteettomaan argumenttiin, jonka mukaan raipparangaistus on laillinen ja sillä on merkittävää vaikutusta siinä mielessä, että se vähentää rikollista toimintaa. Sitä paitsi vankilatyöntekijät saavat rahapalkkioita vankien ruoskimisesta raipalla. Arviot vahvistavat, että tilanne on huolestuttava: yli 6 000 pakolaista ja 10 000 tuomittua joutuu tämän käytännön uhriksi vuosittain. Mielestäni on hyvin tärkeää, että muilla kuin Malesiasta tulevilla uhreilla olisi oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Tätä nykyä heiltä evätään peruspalvelut, kuten tulkkaus tai oikeusapu.

  Mitro Repo (S&D). – (FI) Arvoisa puhemies, tuomioistuimen määräämä raipparangaistus, jossa rangaistava sidotaan telineeseen ja hänen selkäänsä ja takamuksiaan hakataan kepillä, on epäeettistä ja ihmisarvoa alentava. Malesiassa tämä käytäntö on jo epidemian mittasuhteissa.

Valtio, joka katsoo, että ruumiillinen rangaistus ja kuritus on tehokas keino rikollisuuden estämiseksi, ei ole oikeusvaltio, eikä EU:n tule antaa lisää kauppaetuuksia tällaiselle valtiolle. Tällaiset julmat ja epäinhimilliset rangaistusmuodot tulee lopettaa, tapahtuivat ne missä maassa tahansa.

Tämän päätöslauselman myötä parlamentti aivan oikein kehottaa Malesian viranomaisia lopettamaan välittömästi ruumiillisen rangaistuksen ja kidutuksen niin lainsäädännössä kuin käytännössä.

  Lidia Joanna Geringer de Oedenberg (S&D). – (PL) Arvoisa puhemies, raipparangaistusta on harjoitettu Malesiassa 1800-luvulta alkaen, jolloin Iso-Britannia alisti alueen siirtomaakseen. Malesian hallitus on hiljattain lisännyt vielä lisää rikoksia niiden rikosten luetteloon, joista raipparangaistus voidaan langettaa, ja rangaistuksen voi saada jo 66:sta eri väärinkäytöksestä. Vankeja, joille on langetettu raipparangaistus, pidetään vankilassa ilman minkäänlaista tietoa siitä, milloin heidän rankaisemisensa tapahtuu. Amnesty International arvioi, että joka vuosi langetetaan noin 10 000 raipparangaistustuomiota ja että 60 prosenttia tuomituista on laittomia siirtolaisia, jotka eivät edes ymmärrä rangaistusta kielimuurin vuoksi. Maan viranomaiset eivät kuitenkaan näe minkäänlaista tarvetta lainmuutokseen, sillä he pitävät raipparangaistusta tehokkaana keinona torjua rikollisuutta.

Euroopan unioni on tehnyt tiivistä yhteistyötä Malesian kanssa kahdeksan vuoden ajan. Vuosien 2007–2013 rahoitusnäkymiin on varattu 17 miljoonaa euroa Malesian talouden kehittämiseen. Tämän vuoksi on oikeutettua kehottaa kumppaniamme ratifioimaan kidutuksen vastainen YK:n yleissopimus ja ilmoittaa selvin sanoin, että raipparangaistuskäytäntö ei sovi yksiin YK:n ihmisoikeusneuvoston kannan kanssa.

  Corina Creţu (S&D). – (RO) Arvoisa puhemies, vuosittain yli 10 000 kansalaista joutuu ruoskinnan tai raipparangaistuksen uhriksi Malesiassa, jonka lainsäädännössä tämä rangaistus liitetään virallisesti 66 rikkomukseen. Rikosten luetteloa on viime vuosina laajennettu, mikä on merkki huolestuttavasta suuntauksesta. Uhrit ovat sekä paikallisia että ulkomaalaisia, ja jälkimmäisiin kohdistuu lukuisia vakavia rikkomuksia puutteellisesta tiedottamisesta tai tulkin puuttumisesta lääkärin ammattietiikan rikkomiseen ja oikeusavun puuttumiseen.

Minäkin vaadin EU:n toimielimiä pyrkimään pontevammin kumoamaan tämän rangaistuksen, joka kansainvälisen oikeuden mukaan on rinnastettavissa kidutukseen, ja käyttämään painostusta, jotta Malesiassa noudatettaisiin oikeutta objektiiviseen ja puolueettomaan oikeudenkäyntiin ja lopetettaisiin siirtolaisten ja turvapaikanhakijoiden julma kohtelu.

  Andris Piebalgs, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, komissio tuomitsee ruumiillisen rangaistuksen käyttämisen. Se on ristiriidassa Yhdistyneiden Kansakuntien asettamien kansainvälisten ihmisoikeusperiaatteiden ja -normien kanssa. Nämä periaatteet näkyvät myös EU:n politiikan suuntaviivoissa suhteissa kolmansiin maihin kidutukseen ja muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rangaistukseen liittyvissä kysymyksissä.

Amnesty Internationalin äskettäinen raportti raipparangaistuskäytännöstä Malesiassa on huolestuttava. Komissio haluaa kuitenkin ehdottaa, että päätöslauselmaa laajennetaan käsittämään kaikki valtiot, joissa oikeuden hyväksymä raipparangaistus on valitettavasti yhä käytössä.

Euroopan unioni on yhdessä Yhdistyneiden Kansakuntien kanssa ottanut raipparangaistuskysymyksen varsin säännöllisesti esille Malesian kanssa. Jotkut jäsenvaltiot tekivät niin myös ratifioitaessa kidutuksen vastaista YK:n yleissopimusta ja YK:n ihmisoikeusneuvoston määräaikaisarvioinnin yhteydessä helmikuussa 2009.

Juuri viime viikolla, Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeuspäivään liittyneen seminaarin yhteydessä, Malesiaa kehotettiin ratifioimaan lisää YK:n yleissopimuksia, etenkin kidutuksen vastainen YK:n yleissopimus. Alkuvuodesta 2010 EU:n edustuston päällikkö otti saman kysymyksen esille suoraan ulkoasiainministerin kanssa.

Kyse on asiasta, johon kiinnitämme paljon huomiota. Euroopan unioni ja Malesia aloittavat pian neuvottelut kumppanuus- ja yhteistyösopimuksesta, johon sisältyy ihmisoikeuksia koskevia määräyksiä. Kun sopimus tulee voimaan, se antaa vankan muodollisen perustan ihmisoikeuksia koskevalle vahvistetulle ja säännölliselle vuoropuhelulle Malesian kanssa. Sitä odotellessa nostamme jatkossakin asian esille Malesian viranomaisten kanssa.

  Puhemies. – (DE) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan keskustelujen päätteeksi.

(1) Ks. pöytäkirja.

10.2. Uganda: Bahatin lakiesitys ja homo- ja biseksuaalien sekä transseksuaalien syrjintä

  Puhemies. – (DE) Esityslistalla on seuraavana keskustelu kuudesta Ugandaa koskevasta päätöslauselmaesityksestä: Bahatin lakiesitys ja homo- ja biseksuaalien sekä transseksuaalien syrjintä⁽¹⁾.

  Véronique De Keyser, laatija. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, tasan vuosi sitten hyväksyimme tässä parlamentissa päätöslauselman, joka koskee homoja ja lesboja sekä Bahatin lakiesitystä Ugandassa.

Miksi annamme vuotta myöhemmin lähes samanlaisen päätöslauselman?

Siksi, että ongelmaa ei ole lähellekään loppuunkäsitelty. Ensinnäkin evankelinen liike "The Family", joka oli Bahatin lakiesityksen takana, ei ole antanut periksi, ja laki saatetaan ottaa uudelleen esille Ugandassa.

Toinen syy on se, että viime loka- ja marraskuussa ugandalainen Rolling Stone -sanomalehti järjesti julkisen häpäisykampanjan ja julkaisi luettelon Ugandan homoseksuaaleista. Heidät jäljitettiin välittömästi, heidän kimppuunsa käytiin ja he pysyttelevät edelleen hyljeksittyinä piilossa. Ugandan perustuslakituomioistuin on lakkauttanut kyseisen sanomalehden julkaisemisen, mutta on selvää, että ilmapiiri on kärsinyt. Kyse on ihmismetsästyksestä.

Kolmanneksi, ainoastaan 13 Afrikan valtiota tunnustaa homoseksuaalien oikeudet. Muilla valtioilla on hyvin erilaisia lakeja, mutta joissakin niistä – Sudanissa, Pohjois-Nigeriassa, Mauritaniassa – homoseksuaalit tuomitaan edelleen kuolemaan.

Tästä huolimatta, ja tähän päätän puheenvuoroni, hyvin hiljan AKT-valtiot antoivat lausunnon – mielestäni jokseenkin yksipuolisen sellaisen –, jonka mukaan kyseisissä maissa ollaan selvillä siitä, että homoseksuaalikysymys vaivaa meitä jossain määrin mutta että kyse on kulttuuriin liittyvistä seikoista. Ei, kyse on ihmisoikeuksista, kyse on yleismaailmallisista arvoista, ja me todella haluamme, että komissio ja koko Euroopan unioni puolustavat näitä yleismaailmallisia arvoja pontevasti.

  Charles Tannock, laatija. – (EN) Arvoisa puhemies, yhteiskunnat Afrikassa ovat yleensä yhteiskunnallisesti konservatiivisia. Monissa Afrikan valtioissa homoseksuaalisuus on tosiaan vastoin lakia. Monet ihmiset Afrikassa kokevat pyrkimykset edistää homoseksuaalisuutta uhkana, etenkin kun ponnisteluja johtavat länsimaiset kansalaisjärjestöt ja organisaatiot. Joissakin osissa Afrikkaa ollaan laajalti sitä mieltä, että liberaalit demokratiat yrittävät tyrkyttää omia, suvaitsevaisempia arvojaan yhteiskunnille, joilla on hyvin erilaiset ja vanhat perinteet.

Mutta olipa asia miten hyvänsä, se ei ole selitys tai oikeutus monissa osissa Afrikkaa laajalti vallitsevalle homofobialle. Valitettavaa kyllä, hallitukset ja niiden ohjauksessa olevat tiedotusvälineet usein vahvistavat homofobiaa entisestään. Uganda on jälleen otsikoissa sen vuoksi, että osa maan lainsäätäjistä menee äärimmäisyyksiin ja käyttäytyy hysteerisesti. He tukevat lakiesitystä, jolla homoseksuaaleille langetetaan kuolemanrangaistus tai elinkautinen vankeus sen mukaan, millainen heidän niin kutsuttu rikoksensa on. ECR-ryhmän tavoin tuomitsen tämän julman lakiesityksen, joka merkitsisi yksilön oikeuksien vakavaa loukkausta, ja kehotan presidentti Musevenia käyttämään veto-oikeuttaan. Uganda on valtio, jossa suurin osa ihmisistä elää dollarilla päivässä: maan lainsäätäjät pystyvät varmasti löytämään parempia tapoja palvella ugandalaisen yhteiskunnan etua kuin syytteiden nostaminen homoja vastaan.

  Marietje Schaake, laatija. – (EN) Arvoisa puhemies, Ugandan parlamentille jätetyn homoseksuaalisuuden vastaisen lakiesityksen mukaan homoseksuaalisista teoista voidaan määrätä seitsemästä vuodesta elinikäiseen ulottuva vankeusrangaistus tai jopa kuolemantuomio. Euroopan parlamentti tuomitsee lakiesityksen voimakkaasti ja tehdessämme niin, emme tyrkytä eurooppalaisia arvoja muille valtioille, kuten jotkut ovat väittäneet pyrkiessään välttelemään vastuuta ihmisoikeusloukkauksista sekä vastuuta suojella kansalaisia joutumasta hyökkäyksen kohteeksi sukupuolisen suuntautumisensa vuoksi.

Todellinen uhka ja pelon ilmapiiri korostuivat paikallisen Rolling Stone -sanomalehden loka- ja marraskuun numeroissa, joissa lueteltiin homoseksuaaleiksi väitettyjen henkilöiden nimiä ja henkilötietoja ja yllytettiin lukijoita vahingoittamaan heitä tai hirttämään heidät. Useat ihmiset joutuivatkin hyökkäyksen kohteiksi.

Homoseksuaalisuus on itse asiassa laillista vain 13 afrikkalaisessa valtiossa ja 38 muussa valtiossa se on rikos. Mauritaniassa, Sudanissa ja Pohjois-Nigeriassa siitä voi saada kuolemantuomion.

Ugandan viranomaisten täytyy Cotonoun sopimuksen mukaisesti noudattaa kansainvälistä oikeutta ja ihmisoikeuksia, ja komission, Euroopan unionin neuvoston ja ulkosuhdehallinnon olisi myös kaikin tavoin hyödynnettävä keinoja edistää ja suojella sitä, että kaikki homo- ja biseksuaalit sekä transseksuaalit voivat nauttia ihmisoikeuksia.

  Raül Romeva i Rueda , laatija. – (EN) Arvoisa puhemies, David Bahatin Ugandan parlamentille jättämä homoseksuaalisuuden vastainen lakiesitys, jonka mukaan homoseksuaalisista teoista voidaan määrätä rangaistukseksi seitsemästä vuodesta elinkautiseen ulottuva vankeusrangaistus tai kuolemantuomio, ei yksinkertaisesti ole hyväksyttävissä.

Pitäkäämme mielessä, että Afrikassa homoseksuaalisuus on laillista vain 13 valtiossa, se on rikos 38 valtiossa ja Mauritaniassa, Sudanissa ja Pohjois-Nigeriassa homoseksuaalisuudesta rangaistaan kuolemantuomiolla.

Tämän vuoksi meidän on jälleen kerran toistettava, että sukupuolinen suuntautuneisuus on asia, joka kuuluu henkilökohtaista yksityisyyttä suojaavan oikeuden piiriin. Oikeus yksityisyyteen on taattu kansainvälisessä ihmisoikeuslainsäädännössä, jonka perusteella olisi edistettävä yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä samalla, kun taataan sananvapaus. Tästä syytä meidän on jälleen kerran tuotava julki kaikki yritykset lietsoa vihaa ja yllyttää väkivaltaan jotakin vähemmistöryhmää kohtaan, myös sukupuolen tai sukupuolisen suuntautuneisuuden perusteella. Meidän on muistutettava Ugandan viranomaisia heidän kansainvälisen oikeuden ja Cotonoun sopimuksen mukaisista velvoitteistaan.

Tämän vuoksi myös pyydän, että komissio, Euroopan unionin neuvosto ja myös ulkosuhdehallinto hyödyntäisivät yhteydenpidossaan Ugandan kanssa kaikin tavoin keinoja edistää ja suojella sitä, että lesbot, homot, biseksuaalit ja transseksuaalit voivat nauttia kaikkia ihmisoikeuksia.

  Filip Kaczmarek, laatija. – (PL) Arvoisa puhemies, yrityksissä syrjiä Ugandan kansalaisia heidän sukupuolisen suuntautuneisuutensa perusteella on kyse vakavasta asiasta. Tässä asiassa Uganda saa tukea monilta Afrikan valtioilta, jotka eivät halua kansainvälisen yhteisön tai Euroopan unionin painostavan niitä homoseksuaalisuuden dekriminalisointiin.

Väärinkäsitys perustuu siihen, että uskomme tätä asiaa koskevan syrjintäkiellon olevan yleismaailmallinen ihmisoikeus, kuten Véronique De Keyser sanoi aiemmin. Suurin osa Afrikan valtioista ei näe asiaa samalla tavoin, ja tämän vuoksi vuoropuhelu on niin vaikeaa. Me sanomme, ettemme voi pysyä hiljaa tällaisissa asioissa, ja he sanovat meidän puuttuvan asioihin, jotka eivät millään tavalla kuulu meille.

Luonnokset tarkistuksiksi Ugandan lainsäädäntöön merkitsevät tosiaan radikaalia muutosta. Ne antavat mahdollisuuden turvautua kuolemantuomioon jo olemassa oleviin säännöksiin liittyvien toistuvien rikkomusten osalta tai silloin, kun kyse on vakavasta homoseksuaalisuudesta, vaikka itse asiassa ei ole selvää, mitä tällä tarkoitetaan. Emme ole samaa mieltä ehdotuksista ja toivomme, etteivät ne mene läpi.

  Marie-Christine Vergiat, laatija. – (FR) Arvoisa puhemies, Uganda on yksi niistä Afrikan valtioista, joissa homoseksuaalisuus tukahdutetaan edelleen voimakkaasti. Kyse on jopa eräästä asiaan kovimmin ottein suhtautuvasta valtiosta, koska Uganda on lähellä valtionpäämiestään olevien amerikkalaisten fundamentalistievankelistien johdolla aloittanut oikean ristiretken homoseksuaaleja vastaan. Emme enää pysy laskuissa mukana niiden ihmisten osalta, jotka ovat joutuneet vainon ja kidutuksen kohteiksi pelkästään sukupuolisen suuntautumisensa vuoksi.

Muslimit ja kristityt ovat – ihkaensimmäistä kertaa tässä maassa – liittoutuneet tuomitakseen tämän kauhistuttavan tilanteen. Christopher Senyonjo, 70-vuotias anglikaanipiispa, sai ylemmältä taholta kiellon toimittaa jumalanpalveluksia oltuaan yksi harvoista homoseksuaaleja puolustamaan nousseista.

Edellä mainittu lakiesitys saattaa tosiaan putkahtaa uudelleen esiin hetkellä millä hyvänsä. Se antaa mahdollisuuden jopa kuolemantuomion langettamiseen homoseksuaaleille, joita epäillään HIV-positiivisiksi tai joilla arvellaan olevan suhteita alaikäisten kanssa. Siinä vaaditaan heidän ilmiantamistaan.

Paikallinen sanomalehti "Rolling Stone", jolla ei ole mitään tekemistä samannimisen aikakauslehden kanssa, julkaisi luettelon homojohtajien nimistä ja osoitteista inhottavan otsikon "Hirttäkää heidät!" alla. Tämän roskalehden julkaiseminen on toistaiseksi kielletty, mutta vahinko on jo tapahtunut, kuten jo todettiin.

Homoseksuaalisuutta pidetään Afrikassa usein länsimaista tulevana pahana. Länsimaat katsotaan syypääksi siihen, että Afrikka kadottaa ikiaikaiset arvonsa. Kansalaisjärjestöjen mukaan Ugandan 32 miljoonasta asukkaasta 500 000 on homoseksuaaleja. Monet heistä hakevat turvapaikkaa eurooppalaisista valtioista. Voisimmeko edes yrittää varmistaa, että hakemuksiin kiinnitetään erityistä huomiota, kuten olisi oltava kaikkien sorron ja kidutuksen uhreiksi joutuvien miesten ja naisten kohdalla?

  Monica Luisa Macovei , PPE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, pidän hälyttävänä sitä, että samaa sukupuolta olevien yksityisiä sukupuolisuhteita ei hyväksytä rikoslain nojalla. Näin on jo Ugandan laissa ja rangaistuksena voi olla elinkautinen vankeus. Tästä huolimatta Bahatin lakiesitys pahentaisi tilannetta entisestään. Se merkitsisi kuolemantuomion mahdollisuutta ja sitä, että yhdistyminen ja homo- ja biseksuaaleihin sekä transseksuaaleihin liittyvien kysymysten julkituominen kiellettäisiin tehokkaasti.

Uusi lakiesitys lisäisi pelkoa ja vihamielisyyttä maassa, jossa homo- ja biseksuaaleja sekä transseksuaaleja vainotaan jo ennestään. Ihmisiä vaadittaisiin raportoimaan toistensa yksityisasioista. Näiden ihmisten henki olisi vaarassa. Ihmisarvolla ei ole merkitystä Ugandassa, jos tällainen laki hyväksytään. Älkäämme antako näin käydä.

  Michael Cashman , S&D-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, paljon on tietysti muuttunut viimeksi kuluneen vuoden aikana. 23. marraskuuta tämä parlamentti otti itse jälleen esille ihmisoikeuksien ja syrjimättömyyden periaatteen perustana, jonka avulla vahvistetaan kumppanuuttamme yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen kanssa. Lisäksi Euroopan parlamentti kehotti vahvistamaan kiistämättömien ihmisoikeuslausekkeiden periaatetta ja näiden lausekkeiden noudattamatta jättämiseen liittyviä sanktioita, esimerkiksi sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän osalta.

Tosiasia on, että nämä valtiot tekevät kanssamme yhteistyötä omasta halustaan. Ne valitsevat kumppanuuden kanssamme. Meillä on AKT:n yhteinen edustajakokous, meillä on Cotonoun sopimukset. Vaadimme siis näitä valtioita sitoutumaan kanssamme yhteisiin, yleismaailmallisiin periaatteisiin. Niistä ei voi käydä neuvotteluja. Jos halua toimia tältä pohjalta ei löydy, kehotan komissiota ja neuvostoa ottamaan käyttöön tarpeelliset sanktiot sen selventämiseksi, että meillä on periaatteita, joita puolustamme. Myös EU:n ja Afrikan strategisessa kumppanuudessa ajamme jatkossa sitä, että kaikki toimet, joihin ryhdytään erilaisten kumppanuuksien osalta, toteutetaan harjoittamatta syrjintää millään perusteella, sukupuolinen suuntautuminen mukaan luettuna.

Ei ole kolonialismia nousta puolustamaan muiden oikeuksia. Ihmisoikeudet ovat yleismaailmallisia ja jakamattomia, ja syrjäänvetäytyminen ja toimimatta jättäminen, kun toisten perusihmisoikeuksiin puututaan, merkitsee osallistumista kyseiseen toimintaan. Homoseksuaalisuutta Afrikassa ei voi ajaa. Jos joku Afrikassa herätessään sanoisi: "Tänään minusta tulee homoseksuaali", häntä pidettäisiin hulluna. Tällaisten henkilöiden henki olisi vaarassa ja heidän perheidensä olisi ilmiannettava heidät poliisille. Kuvitelkaa itsenne tällaisen henkilön asemaan ja ryhtykää tarpeellisiin toimiin kyseisten oikeuksien puolustamiseksi.

  Alexandra Thein, ALDE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeussopimuksessa, eurooppalaisessa yleissopimuksessa ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien suojelusta sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjassa kielletään syrjintä sukupuolisen suuntautumisen perusteella. Euroopan unionilla ei ole ihmisoikeuksiin liittyviä velvoitteita ainoastaan omalla alueellaan, vaan sillä on myös kansainvälinen velvollisuus vaatia näiden oikeuksien noudattamista ja kritisoida väärinkäytöksiä pitäessämme yhteyttä kolmansiin maihin, etenkin antaessamme Euroopan kehitysrahaston kautta taloudellista tukea Ugandan kaltaisille kolmansille maille, jotka ovat tehneet kanssamme kumppanuussopimuksia.

Tämän vuoksi meillä on myös oikeus ilmaista kantamme, kun kyseiset kolmannet maat eivät kykene täyttämään tällaisissa kumppanuussopimuksissa asetettuja ihmisoikeusklausuuleja. Ugandan on siis noudatettava kansainvälisiä ihmisoikeusnormeja, koska se on osallisena Cotonoun sopimuksessa, jolla säännellään järjestelmällistä kehitysapuamme AKT-maille.

Vasta vuosi sitten kehotimme Ugandaa luopumaan sen suunnittelemasta laista ja homoseksuaalien kriminalisoinnista. Nyt vuoden kuluttua tilanne on huonontunut. Pitkät vankeusrangaistukset tai jopa kuolemantuomio ovat edelleen uhkana. Itse olin muiden mukana osoittamassa mieltä Ugandan suurlähetystön edustalla tämän vuoden toukokuussa. Sillä ei ollut vaikutusta. Haluamme vielä kerran korostaa, että EU on yleisesti vastaan kuolemantuomiota ja tämänkaltaista homofobista lainsäädäntöä.

  Ryszard Czarnecki, ECR-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, tämä on mielenkiintoinen ja tärkeä keskustelu. Haluaisin kiinnittää huomionne kahteen ongelmaan: ensinnäkin siihen tosiasiaan, että Uganda ei ole syrjinnän saareke ihmisoikeuksien noudattamisen merellä. Kolmella neljäsosalla Afrikan valtioista on asiasta hyvin kovia säännöksiä, jotka vastaavat lähes syrjintää. Kyse ei eittämättä ole niinkään Ugandan ongelmasta kuin laajemmasta ongelmasta, joka koskee koko mannerta ja afrikkalaista kulttuuria. Toinen seikka on seuraava: sanomattakin on selvää, että Uganda ei ole kärjessä ihmisoikeuksien noudattamisessa Afrikassa. Tiedossamme on monia esimerkkejä ihmisoikeusloukkauksista, mikä tarkoittaa sitä, että tämä on osa laajempaa ongelmaa, ja meidän on tietysti puhuttava tästä ongelmasta avoimesti.

  Corina Creţu (S&D). – (RO) Arvoisa puhemies, päätöslauselmamme kohdistuu äärimmäisen vakaviin ihmisoikeusloukkaustapauksiin, ja valitettavasti homoseksuaalisuudesta rankaiseminen rikoksena on Afrikassa säännönmukaista. Tämä näkyy 38 valtion lainsäädännössä, sillä vain 13 afrikkalaisessa valtiossa sitä pidetään laillisena.

Tätä taustaa vasten lakiesitys, jolla Ugandassa pyritään toteuttamaan tiettyjä sanktioita vankeusrangaistuksista kuolemantuomioon, on merkittävä hyökkäys vastoin ihmisoikeuksia, oikeus yksityisyyteen mukaan luettuna. Se että paikallinen sanomalehti julkaisi mustan listan 100 henkilöstä, joita syytetään homoseksuaalisuudesta, ja lukijoiden yllyttäminen hirttämään heidät, on esimerkki konkreettisesta uhkasta yhteisölle, jota syytetään sen sukupuolisen suuntautumisen vuoksi.

Kuten päätöslauselmassamme todetaan, toimenpiteemme tarkoituksena ei ole, kuten usein väitetään, erityisesti eurooppalaisten arvojen läpiajaminen, vaan ihmisoikeuksien puolustaminen, mikä on yksi Euroopan unionin tärkeimmistä tavoitteista. Mielestäni tässä mielessä Euroopan ulkosuhdehallinnon ja muiden EU:n toimielinten on otettava käyttöön ankarampia sanktioita sen varmistamiseksi, että Ugandan allekirjoittamia kansainvälisiä sopimuksia noudatetaan.

  Cristian Dan Preda (PPE). – (RO) Arvoisa puhemies, keskustelimme jo Ugandasta ja homoseksuaalisuudesta tässä parlamentissa kuukausia sitten. Sen jälkeen ei ole tapahtunut mitään merkittävää. On totta, että joskus sanotaan, että jos uutiskynnys ei ylity, kaikki on hyvin. Tässä tapauksessa tämä ei kuitenkaan pidä paikkansa, sillä vaikka David Bahatin hankkeesta ei äänestetty, sitä ei ole myöskään peruttu. Se on juuttunut oikeudellisten ja parlamentaaristen asioiden valiokuntaan, ja kaikesta kansainvälisestä painostuksesta huolimatta loppujen lopuksi ei ole onnistuttu pääsemään tavoiteltuun tulokseen eli perumaan hanketta.

Se, mikä on todella kauhistuttavaa ja mitä jotkut kollegani ovat jo käsitelleetkin, on maassa käynnissä oleva homovastainen kampanja. Ilmeisesti jaksamme edelleen uskoa viranomaisten järkeen ja "Ei syrjinnälle" -ajatuksen mukaisen periaatteen voittoon.

  Joe Higgins (GUE/NGL). – (EN) Arvoisa puhemies, homoihin ja lesboihin kohdistuva vihakampanja Ugandassa on todella luotaantyöntävä. Joidenkin uskonnollisten seikkojen ja tiedostusvälineiden avulla lietsottu ilkeä ja taantumuksellinen homofobinen kampanja, johon liittyy uhkauksia homoseksuaalien surmaamisesta, tarkoittaa sitä, että monet Ugandan homot, lesbot, biseksuaalit ja transseksuaalit elävät suuressa epävarmuudessa ja pelossa. On halveksittavaa, että jotkut poliitikot myös käyttävät asiaa hyväkseen ja lietsovat vihaa esittämällä jopa homoseksuaalien teloittamista.

Nostan hattua Ugandan homoyhteisöön kuuluvien rohkeudelle heidän taistellessaan päivittäin tätä heidän identiteettiinsä ja jopa henkeensä kohdistuvaa uhkaa vastaan. Homofobinen kampanja perustuu mustamaalaukseen, valheisiin ja vääristelyyn siitä, mitä homot ovat ja mitä merkitsee olla homo. Vahvin viesti on suunnattava Ugandan hallitukselle – avun tarkistaminen mukaan luettuna, vaikka emme tietenkään halua vahingoittaa tavallisia ugandalaisia.

Meidän on rohkaistava ihmisiä yhdessä tukemaan aktiivisesti Ugandassa toimivia järjestöjä, jotka ajavat homoseksuaalien oikeuksia, auttaaksemme kyseisiä järjestöjä tässä keskeisen tärkeässä taistelussa oikeudenmukaisuuden ja ihmisoikeuksien sekä sen perusoikeuden puolesta, että jokainen saa olla oma itsensä.

  Andris Piebalgs, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, Ugandan parlamentille esitelty luonnos homoseksuaalisuuden vastaiseksi lakiesitykseksi nostaa esille vakavia ihmisoikeuskysymyksiä. Lesbojen, homojen, biseksuaalien ja transseksuaalien ihmisoikeuksien suojeleminen on ensisijainen tavoite EU:lle. Yhdyn täysin Euroopan parlamentin kantamaan huoleen tilanteesta paitsi Ugandassa myös muissa valtioissa, joissa on hyväksytty tai ollaan harkitsemassa homo- ja biseksuaaleja sekä transseksuaaleja syrjivää lainsäädäntöä.

Komissio katsoo, että homoseksuaalisuuden kriminalisointi lakiesitysluonnoksen mukaisesti on vastoin YK:n ihmisoikeussopimusta, jossa Uganda on osapuolena ja jota sen siis on noudatettava.

Luonnos lakiesitykseksi on myös vastoin sukupuolista suuntautumista ja sukupuoli-identiteettiä koskevaa Yhdistyneiden Kansakuntien julistusta. EU:n puheenjohtajavaltio ja EU:n Ugandan edustuston päällikkö ottivat asian useaan otteeseen puheeksi Ugandan hallituksen kanssa virallisen poliittisen vuoropuhelun yhteydessä järjestetyissä tapaamisissa presidentin, pääministerin, ulkoasianministerin ja oikeusministerin kanssa, mutta myös Ugandan ihmisoikeustoimikunnan kanssa.

Rolling Stone -sanomalehdessä 2. lokakuuta 2010 julkaistu valokuvia, nimiä ja osoitteita sisältävä luettelo ihmisistä, joita pidetään homoina, yhdessä "Hirttäkää heidät" -otsikon kanssa, on julkea teko, joka vaaransi näiden ihmisten hengen, ja me tuomitsemme sen täysin.

Euroopan unionin valtuuskunta jatkaa tilanteen seuraamista tiiviisti yhdessä EU:n jäsenvaltioiden Ugandassa toimivien edustustojen sekä sellaisten kumppanimaiden kuin Norja ja Yhdysvallat kanssa sekä YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston kanssa.

Asiaa on käsitelty myös teknisessä ihmisoikeuksien työryhmässä, joka on Ugandassa toimivien kehityskumppanien foorumi keskustelua, seurantaa, koordinointia ja konkreettisia toimia varten ihmisoikeuksiin liittyvissä kysymyksissä. Komissio aikoo jatkossakin tuoda kaikissa mahdollisissa tilanteissa esille huolen, jota se kantaa homoseksuaalisuuden vastaista lakiesitystä koskevan luonnoksen ja muiden homo- ja biseksuaalien sekä transseksuaalien vainoamiseen liittyvien toimien osalta.

Komissio jatkaa paikallisten ihmisoikeusjärjestöjen tukemista niiden pyrkimyksissä asenteiden muuttamiseksi maassa ja homo- ja biseksuaalien sekä transseksuaalien oikeudellisen aseman parantamiseksi.

  Puhemies. – (DE) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan seuraavan keskustelun päätteeksi.

(1) Ks. pöytäkirja.

10.3. Siinailla panttivankeina pidetyt eritrealaiset pakolaiset

  Puhemies. – (DE) Esityslistalla on seuraavana keskustelu kuudesta Siinailla panttivankeina pidettyjä eritrealaisia pakolaisia käsittelevästä päätöslauselmaesityksestä⁽¹⁾.

  Marietje Schaake, laatija. – (EN) Arvoisa puhemies, noin 250:tä eritrealaista maahanmuuttajaa uskotaan pidettävän panttivankeina Siinain autiomaassa, ja tiedot kertovat epäinhimillisestä kohtelusta ja raiskauksista näiden ihmisten odotellessa lunnaita, jotka ihmiskauppiaille on maksettava näiden ihmisten vapauttamisesta.

Viimeaikaiset tapahtumat liittyvät maahanmuuttajia Saharan eteläpuolisesta Afrikasta Egyptin ja Israelin kautta salakuljettavaan verkostoon, joka on toiminut Siinailla vuodesta 2007 lähtien. Egyptin viranomaiset ovat onneksi ryhtyneet ponnisteluihin tutkiakseen UNHCR:ltä saatuja tietoja. YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun on tarkoitus vauhdittaa diplomaattisia menettelyjä Egyptin viranomaisten kanssa ihmiskauppaverkostojen poistamiseksi ja ihmisten salakuljetuksen estämiseksi.

Egyptin olisi samanaikaisesti parannettava pakolaisten kohtelua kansainvälisten normien mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että rajojen oikeutettuun puolustamiseen ei saisi liittyä liiallisen tai jopa kuolettavan voiman käyttöä maahanmuuttajia tai pakolaisia vastaan, ja tästä neuvosta voisimme mekin EU:ssa silloin tällöin ottaa vaarin.

  David-Maria Sassoli, laatija. – (IT) Arvoisa puhemies, tilanne on hyvin vakava. Olemme sitä mieltä, että tätä asiaa – jota myös eurooppalaiset tiedotusvälineet seuraavat – olisi käsiteltävä Euroopan unionissa ja parlamentissa, sekä myös saatava komissio kiinnittämään siihen huomiota, sillä kyse on todellisesta humanitaarisesta hätätilanteesta.

Tässä tapauksessa jäsenvaltioiden on tehtävä kaikkensa voidakseen auttaa näitä pakolaisia pääsemään pois alueelta, ja mielestämme heidät voitaisiin päästää eurooppalaisiin valtioihin. Kehotamme komissiota tekemään kaikkensa tämän asian hyväksi, Euroopan pakolaisrahaston varojen käyttäminen mukaan luettuna.

  Charles Tannock, laatija. – (EN) Arvoisa puhemies, ECR-ryhmä tuomitsee sen kauhean kohtelun, josta nämä viattomat ja pääosin eritrealaiset uhrit kärsivät ja joka on uudenaikainen, ihmiskauppiaista johtuva orjuuden muoto. Pidämme myös hyvänä Egyptin hallituksen pyrkimyksiä tutkia väitteet ja varmistaa pakolaisten vapauttaminen, mutta meidän olisi myös keskityttävä siihen, miksi nämä ihmispolot alun pitäen pakenevat.

Vastaus on se, että Eritrean presidentti Afewerki on yksi ahdasmielisimmistä ihmisistä, joita maa päällään kantaa. Kaikki, jotka kykenevät pakenemaan hänen diktatuuriaan, tekevät niin, ja jotkut onnistuvat rakentamaan itselleen paremman elämän toisaalla. Ne, jotka eivät kykene lähtemään Eritreasta, joutuvat joko määrittelemättömäksi ajaksi armeijaan tai heidän on hankittava elantonsa kitkuttelemalla taloudessa, joka on ajautunut vararikkoon naapurimaa Etiopian kanssa vuosikausia käydyn turhan sodan, laajalle levinneen korruption ja talouden huonon hallinnoinnin vuoksi. Eritreassa ei ole koskaan pidetty kansallisia vaaleja.

WikiLeaksin viimeaikaisten paljastusten mukaan amerikkalaiset diplomaatit ovat kuvailleet Afewerkia julmaksi ja uhmakkaaksi johtajaksi. Minun ei ole vaikea lausua tätä ääneen. Meidän olisi tehtävä kaikkemme suistaaksemme vallasta tämä luotaantyöntävä afrikkalainen tyranni, meidän olisi lopetettava kaikki EU:n tuki hänen hallinnolleen ja lakkautettava ne Cotonoun sopimuksen mukaiset etuudet, joita tämä valtio nauttii.

  Cristian Dan Preda, laatija. – (RO) Arvoisa puhemies, joka vuosi tuhannet ihmiset yrittävät ylittää Egyptin ja Israelin välisen rajan Afrikan sarvessa vallitsevan vaikean tilanteen vuoksi. Monet näistä ihmisistä päätyvät valitettavasti beduiinikaupustelijoiden käsiin. Kyse on rikollisverkostoista, jotka eivät pidä ihmisarvoa minään näiden ihmisten hengen ollessa pelkkiä pelinappuloita. Maastamuuttajien suojelemiseen pyrkiviltä kansalaisjärjestöaktivisteilta saatujen tietojen mukaan summat, joita vaaditaan, ovat uskomattomia, jopa 8 000 Yhdysvaltain dollaria yhden ihmisen vapauttamista kohden.

On selvää, ettemme voi suhtautua välinpitämättömästi näiden poikkeuksellisen julman kohtelun uhreiksi joutuneiden ihmisten kärsimykseen. Lisäksi haluan kiinnittää huomionne siihen, miten haavoittuvia ovat naiset, jotka joutuvat toistuvasti raiskauksen uhreiksi. Toisaalta olen sitä mieltä, että meidän on suhtauduttava tilanteeseen rakentavasti. Tämä tarkoittaa sitä, että meidän olisi tunnustettava pyrkimykset, joihin Egyptin viranomaiset ovat ryhtyneet heidän vapauttamisekseen, ja etenkin kyseisen maan tukemiseksi ihmiskaupan torjunnassa. Tämän vuoksi pelkät kovat sanat eivät riitä, vaan tässä äärimmäisen monimutkaisessa kysymyksessä, johon yksi valtio ei kykene löytämään ratkaisua, tarvitaan myös yhteistyötä ja konkreettisia toimia.

  Rui Tavares, laatija. – (PT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, Siinain autiomaassa tällä hetkellä olevien eritrealaisten pakolaisten tilanne on hyvin vakava, kuten useat kollegat ovat jo kertoneet. Meidän on luonnollisesti kohdeltava ankarasti ihmiskauppiaita, jotka parhaillaan pitävät näitä pakolaisia panttivankeina ja pyytävät heistä äärimmäisen korkeita lunnaita. Samanaikaisesti meidän on kuitenkin myös suojeltava uhreja, koska emme voi ainoastaan haluta toimia tiukasti ihmiskauppiaiden kanssa ja unohtaa sitten uhrit kokonaan. Meidän on myös tunnustettava syyt, jotka johtivat heidät Siinain autiomaahan: heidän muuttoreittinsä kulki ennen Libyan kautta, mutta Italian ja Libyan väliset ja EU:n ja Libyan väliset sopimukset, joita komissio on niin usein pitänyt täällä hyvänä asiana, merkitsevät sitä, että ihmisillä, jotka tulevat tästä "jättimäiseksi keskitysleiriksi" tai "Afrikan Pohjois-Koreaksi" aivan oikeutetusti nimitetystä kolkasta, ei ole paikkaa mihin mennä.

Tarvitaankin toimia: ei ainoastaan toimia Egyptissä, joka tekee selvästi paljon vähemmän kuin sen pitäisi, vaan myös itse Euroopan unionin alueella. Aluksi pyydän Euroopan komissiota lähettämään nopeasti valtuuskunnan Egyptiin selvittämään, mikä tilanne on paikan päällä. Toimintaa tarvitaan myös kaikissa toimielimissämme, koska eritrealaiset ovat selkeä kohde uudelleensijoittamista varten. Kyse on politiikasta, jota harjoitamme Euroopan pakolaisrahaston rinnalla. Pakolaiset eivät voi palata Eritreaan, eivätkä he voi jäädä kauttakulkumaahan: ainoa ratkaisu on uudelleensijoittaminen. Hyvät kollegat, tiedättekö miksi uudelleensijoittamispaketti ei etene? Se ei etene siksi, että toukokuussa parlamentti oli jo hoitanut osuutensa uudelleensijoittamista koskevasta yhteispäätösmenettelystä, mutta kuuluisan delegoituihin säädöksiin liittyvän kiistan vuoksi neuvosto kieltäytyi hoitamasta omaa osuuttaan. Jos uudelleensijoittamispaketti olisi hyväksytty, meillä olisi nyt käytettävissä kiireellisyysmenettely, jonka parlamentti lisäsi laatimaani mietintöön, joka hyväksyttiin täällä 500 äänen turvin; Euroopan komissio voisi käynnistää kiireellisyysmenettelyn näiden pakolaisten uudelleensijoittamiseksi. Koska neuvosto ei hoitanut omaa osuuttaan menettelyssä, jota pitäisi kutsua "yhteispäättämättömyysmenettelyksi", kyseiset ihmiset ovat Siinain autiomaassa ties kuinka kauan. Tästä yhteispäättämättömyysmenettelystä aiheutuu seurauksia oikeiden ihmisten oikeaan elämään ja neuvoston on aika hoitaa oma osuutensa velvollisuuksista.

  Barbara Lochbihler, laatija. – (DE) Arvoisa puhemies, on Italiassa asuvan eritrealaisen papin ja eritrealaisen pakolaisen välisen puhelinkeskustelun ansiota, että Euroopassa ylipäätään saatiin tietää, että järkeä vailla olevat ihmiskauppiaat uhkaavat nyt ampua pulaan jääneet eritrealaiset pakolaiset, jos lunnaita ei makseta. Panttivankien ottajat eivät ole osoittaneet minkäänlaisia tunnontuskia, ja he ovat jo hakanneet ja ampuneet joitakin ihmisiä.

Tämä julma rikos sai kiinnittämään lähemmin huomiota siihen, mitä tapahtuu Egyptin ja Israelin rajalla. Se on alue, jolle yhä useammat pakolaiset jäävät jumiin pyrkiessään pääsemään Eurooppaan tai Israeliin ilman, että heillä on tarvittavia papereita. Egyptin puolella on armeijan alue. Jokainen alueelle saapuva joutuu vastaamaan asiasta sotarikostuomioistuimessa. Human Rights Watch -järjestön mukaan alueella on vuoden 2007 jälkeen ammuttu ainakin 85 aseetonta rajan yli pyrkinyttä pakolaista. Israelin hallitus puhuu yli 1 000 maahanmuuttajasta, jotka pyrkivät maahan joka kuukausi ilman papereita, ja se on alkanut suojata ja valvoa rajaa paremmin. Lisäksi Negevin autiomaahan on perustettu suuri pidätyskeskus.

Kehotamme asianosaisia hallituksia tekemään yhteistyötä YK:n pakolaisviraston kanssa ja takaamaan pakolaisten suojelun ja oikeudet rajoillaan. Tästä huolimatta tunnustamme kuitenkin selkeästi, että me Euroopassa olemme vastuussa niiden maahanmuuttajien kohtalosta, jotka käännytetään takaisin ulkorajoiltamme ja jotka eivät kykene palaamaan koteihinsa ja kärsivät siis ihmisoikeusloukkauksista, kuten näiden eritrealaisten pakolaisten tapauksessa.

  Filip Kaczmarek, PPE-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, eritrealaisten pakolaisten tilanne Siinailla on järkyttävä. He hakevat parempaa elämää, mutta kohtaavat usein kuolemaa, kidutusta ja sortoa. Heitä käytetään hyväksi ja petetään. Egyptin viranomaiset yrittävät torjua ihmiskauppaongelmaa, mutta heidän toimensa eivät aina ole tehokkaita. Meidän on autettava pakolaisia, panttivankeja ja kaikkia apuamme tarvitsevia. Meidän olisi tuettava Israelin ja Egyptin viranomaisia heidän pyrkiessään torjumaan ihmiskauppaa.

On myös syytä pysähtyä miettimään, mitä syitä näiden vaarallisten tapahtumien taustalla on. Mielestäni meidän olisi pyrittävä parantamaan tilannetta itse Eritreassa ja muissa Afrikan sarven valtioissa, koska tilanteen parantaminen Afrikan valtioissa saattaa vähentää muuttopainetta. Emme pysty ratkaisemaan ongelmaa torjumalla sosiaalisia epäkohtia, jotka myös johtuvat muuttoliikkeestä. Voimme ainoastaan rajoittaa epätoivottuja vaikutuksia, ja pakolaisten määrätietoisuuden hyväksikäytön laajuutta. Kehotan teitä kannattamaan Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ryhmän päätöslauselmaesitystä. Olemme vakuuttuneita siitä, että päätöslauselmaesityksemme merkitsee parannusta yhteiseen päätöslauselmaesitykseen.

  Ana Gomes, S&D-ryhmän puolesta. – (PT) Arvoisa puhemies, Egypti ei ainoastaan sulje silmiään omasta maastaan, etenkin Somaliasta ja Eritreasta, Siinain kautta Israeliin pyrkivien afrikkalaisten pakolaisten kauhealta kohtalolta ja hyväksikäytöltä. Egypti myös karkottaa heitä, vaikka he ovat ilmiselvästi pakolaisia ja turvapaikanhakijoita tullessaan joko valtiosta, jossa käydään kauheaa kamppailua terrorismia vastaan ilman yleistä järjestystä, tai toisesta valtiosta – Eritreasta –, joka on yksi niistä maailman valtioista, joissa turvaudutaan eniten painostukseen ja tyranniaan. Egyptin viranomaiset harjoittavat itse asiassa politiikkaa, jossa ammutaan tappamistarkoituksessa, ja Human Rights Watch -järjestön mukaan 85 maahanmuuttajaa onkin jo kuollut Siinailla vuoden 2007 jälkeen.

Kehotamme Egyptin viranomaisia noudattamaan ihmisoikeuksiin ja etenkin maahanmuuttajiin ja pakolaisiin liittyviä velvoitteitaan ja tekemään yhteistyötä Yhdistyneiden Kansakuntien pakolaisvaltuutetun toimiston kanssa. Lisäksi kehotamme eurooppalaisia viranomaisia toimimaan samoin ja antamaan täyden tuen sille, mitä Rui Tavares sanoi asiasta uudelleensijoittamismahdollisuuden osalta.

  Judith Sargentini, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, olkaamme rehellisiä. Päätöslauselmat nykyisessä sanamuodossaan ovat vesitetty versio siitä, mikä oli lähtökohtanamme tämän viikon alussa.

Selvyyden vuoksi totean jälleen kerran, että tilanne on vakava. Korostamme myös sitä seikkaa, että eritrealaisia pakolaisia Siinailla pidetään panttivankeina. Silti emme ole valmiita keskustelemaan Italian ja Libyan välisistä yhteyksistä ja Euroopan sulkemisesta maahanmuuttajilta, minkä seurauksena poliittisten pakolaisten on pitänyt paeta muualle. Nyt heidän on käytettävä reittejä, jotka ovat jopa aiempaa vaarallisempia.

Jokaisesta, joka lähtee Eritreasta, tulee automaattisesti poliittinen pakolainen, koska on mahdotonta palata, ja jos sen tekee, saattaa perheensä vaaraan. Minua ärsyttää se, että me tässä parlamentissa emme ole valmiita sanomaan, että jos Eurooppa kerran haluaa niin kovasti suojella itseään pakolaisilta, sen on avattava lähetystönsä Eritreassa tehdäkseen turvapaikan hakemisen helpommaksi ihmisille. Emme saaneet sisällyttää tätä ehdotusta tähän päätöslauselmaan.

Kun kuulen Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ryhmän viittaavan kaikkiin asioihin, joita Egyptissä on tapahduttava, ajattelen mitä meidän on tehtävä ja kuinka voimme kieltäytyä hyväksymästä sitä, että ihmisiä on vaarassa, vain sen vuoksi, että olemme vastahakoisia kantamaan vastuuta? Suljemme ihmisiä ulkopuolelle ja tehdessämme niin vaarannamme ihmishenkiä.

  Jaroslav Paška, EFD-ryhmän puolesta. – (SK) Arvoisa puhemies, Siinain rajasta on tullut reitti, jota pitkin tuhannet eritrealaiset, jotka pakenevat omasta maastaan, yrittävät päästä parempaan elämään.

Laittomalla vaelluksellaan vapauteen he ovat kuitenkin riippuvaisia salakuljettajien avusta. Salakuljettajat ovat valmiita maksua vastaan auttamaan pakolaiset Siinain rajan yli jopa ilman tarvittavia papereita. Tässä laittomassa kaupankäynnissä salakuljettajajengien armoilla olevilla pakolaisilla ei ole juuri mitään oikeuksia, ja he ovat riippuvaisia kohtalon käänteistä ja niiden henkilöiden oikuista, joiden käsiin he ovat maksua vastaan antaneet oman kohtalonsa.

Egyptin ja Israelin välisellä rajalla surmattujen seitsemän eritrealaisen pakolaisen kuolema paljastaa meille jotakin laittomasti vapauden perässä matkaavien pakolaisten ahdingosta. Hyvät parlamentin jäsenet, tämän vuoksi on ihan oikein, että sitoudumme etsimään ratkaisua tähän ongelmaan, ja pyrimme yhdessä asianosaisten maiden hallitusten kanssa löytämään sivistyneen ratkaisun eritrealaisia pakolaisia koskevaan ongelmaan.

  Monica Luisa Macovei (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, UNHCR toi 7. joulukuuta esille huolensa siitä, että beduiinisalakuljettajat pidättelevät noin 250:tä eritrealaista pakolaista Siinailla.

Olemme selvillä siitä, että näiden pakolaisten oli pakko maksaa tietty rahasumma toiveestaan elää paremmissa oloissa. Tietojen mukaan pakolaisia pidetään autiomaassa sijaitsevissa konteissa ja usein heitä hakataan. Eritrean hallituksen oma asenne on hälyttävä: sen sijaan, että se suojelisi omia kansalaisiaan, se pitää heitä ei-toivottuina toisinajattelijoina.

Vaadimme etenkin Egyptiltä ja Israelilta nopeita ja yhteisiä toimia ihmiskauppiaiden pysäyttämiseksi, tämän järjestäytyneen rikollisuuden verkoston purkamiseksi ja tietysti nykyisten ja tulevien pakolaisten suojelemispyrkimysten vahvistamiseksi panemalla UNHCR:n määräykset ja normit täytäntöön.

  Elena Băsescu (PPE). – (RO) Arvoisa puhemies, heti aluksi haluan painottaa, että tuen varauksetta Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) jättämää päätöslauselmaesitystä. Tekstin selkeydestä huolimatta muiden ryhmien kanssa ei ole päästy sopuun yhteisen päätöslauselman hyväksymisestä, mikä on valitettavaa. Afrikan sarven tilanne on hälyttävä. Tästä alueesta on tullut yksi järjestäytynyttä rikollisuutta edustavien ryhmien tärkeistä toimintapisteistä, sillä alueen läpi kulkee paljon afrikkalaisia maastamuuttajia.

250 panttivankia on kärsinyt epäinhimillisestä ja halventavasta kohtelusta, ja heidän tilanteensa on pahenemassa. Lisäksi edellytyksiä välittömälle vapauttamiselle ei ole, koska panttivankien perheet eivät pysty maksamaan vaadittuja lunnaita. Euroopan parlamentin olisi siis lähetettävä selkeä viesti heidän vapauttamisensa puolesta. Rikollisjärjestöjä vastaan on ryhdyttävä kiireesti toimiin, ne olisi saatettava oikeuden eteen ja kidutusleirit olisi suljettava pysyvästi.

  Csanád Szegedi (NI). – (HU) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, tuomitsen luonnollisesti vahvasti sen, miten eritrealaisia pakolaisia kohdellaan, ja samoin tietysti tuen sitä, että Euroopan unionin olisi ryhdyttävä toimiin näiden pakolaisten tilanteen ratkaisemiseksi mahdollisimman nopeasti. Tässä mietinnössä omaksuttu suunta on kuitenkin yksinkertaisesti sanottuna umpikuja. Kahta seikkaa pidän erityisen hämmentävinä. Sitä, että perustamme rahaston auttaaksemme näitä pakolaisia, on minusta täysin mahdotonta hyväksyä, koska EU:ssa on miljoonia kansalaisia, jotka elävät perustavassa epävarmuudessa ja äärimmäisessä köyhyydessä. Unkarissa yli kolme miljoonaa ihmistä elää köyhyysrajan alapuolella, suurimmalla osalla eläkeläisistä ei ole varaa maksaa lääkkeitään ja itse asiassa tämä kehityssuunta on ollut nousussa kaikkialla Euroopassa. Meidän olisi näin ollen ensiksi pyrittävä auttamaan ihmisiä Euroopassa, samalla kun tietysti ilmaisemme myötätuntomme pakolaisia kohtaan. Toinen seikka on se, että jäsenvaltioiden olisi otettava pakolaiset vastaan vapaaehtoisesti. Koska oikein tajuatte, että Euroopan unioni pullistelee pakolaisista? EU:n olisi toimittava välittäjänä Eritrean ja eritrealaisten pakolaisten välillä heidän turvallisen kotiinpaluunsa varmistamiseksi.

  Corina Creţu (S&D). – (RO) Arvoisa puhemies, valtaosa Siinain autiomassa parhaillaan olevista Eritrean kansalaisista on paennut sortohallintoa ja siten heitä olisi YK:n normien mukaan pidettävä pakolaisina. Mielestäni meidän on vaadittava, että Egypti täyttää kansainväliset velvoitteensa tarjota heille apua. Suurin huolenaihe on kuitenkin mielestäni se epäinhimillinen kohtelu, jota nämä maahanmuuttajat saavat osakseen, kun heitä pidetään panttivankeina autiomassa lunnaita odoteltaessa. Etenkin kymmenien naisten esittämät raiskaussyytökset ovat ikäviä ja niiden olisi saatava kansainvälinen yhteisö liikkeelle.

Ihmiskauppa Afrikassa on saanut myös hälyttävät mittasuhteet. Egyptin turvallisuuspalvelu on surmannut viime vuosina kymmeniä maahanmuuttajia heidän pyrkiessään laittomasti Israelin puolelle. Mielestäni ihmiskauppaa alueella olisi torjuttava toisin keinoin, ja olen sitä mieltä, että YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun (UNHCR) on päästävä alueelle, jotta elintärkeä apu näille ihmisille kyetään varmistamaan.

  Zbigniew Ziobro (ECR). – (PL) Arvoisa puhemies, eritrealaisten pakolaisten tilanne on karmaiseva. Kun käsittelemme tätä murhenäytelmää, meidän olisi kuitenkin myös muistettava, mikä on syynä tähän asiaintilaan. Tosiasia on, että perusihmisoikeuksia rikotaan laajalti Eritreassa. Joukkovainoa esiintyy laajalti, ja sen uhreiksi joutuvat poliittiset vastustajat, kristityt ja myös tuhannet tavalliset ihmiset. Tämä on todellinen syy sen traagisen ongelman taustalla, josta tänään keskustelemme, ja tämän vuoksi meidän on tehtävä kaikkemme muuttaaksemme EU:n politiikkaa Eritrean viranomaisten osalta – varsinkin kun muistamme, että Euroopan komissio otti maan nykyisen johtajan lämpimästi vastaan Brysselissä vuonna 2007. Näin tapahtui, vaikka hän on vastuussa siitä, että niin monet ihmiset kärsivät suuresti, mikä pakottaa heidät pakenemaan ja aiheuttaa entistä enemmän tämänkaltaisia surullisia kohtaloita. Nyt on siis aika turvautua käytännönläheiseen ja päättäväiseen politiikkaan tämän tyrannin osalta.

  Andris Piebalgs, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, komissio jakaa Euroopan parlamentin kantaman huolen. Saaduissa raporteissa puhutaan Eritreasta, Etiopiasta, Sudanista ja Somaliasta tulleista sadoista pakolaista, joita ihmiskauppiaat ilmeisesti pitävät panttivankeina Siinailla vaatien heidän vapauttamisestaan suuria rahasummia.

Olemme seuranneet tapausta ensimmäisestä ilmoituksesta lähtien selvittämällä tosiasioita, arvioimalla tilannetta ja tukeutumalla asianmukaisiin toimiin. Euroopan unionin edustustolla Kairossa on tiiviit yhteydet paikallisten kansalaisjärjestöjen kanssa ja se tekee yhteistyötä YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun Kairossa sijaitsevan alueellisen toimiston kanssa.

Kyseiset tahot seuraavat tilannetta tarkasti. Egyptin ulkoasianministeriöön on otettu yhteyttä yhdessä EU:n jäsenvaltioiden suurlähetystöjen kanssa. EU on tuonut esiin huolestuneisuutensa samoin kuin sen, että uskomme vahvasti, että Egyptin viranomaisten olisi ryhdyttävä asianmukaisiin toimiin, jotta nämä ihmiset vapautettaisiin ja heille taattaisiin asianmukainen suojelu. Pakolaisryhmän löytämiseksi käynnissä olevista tutkimuksista on raportteja, ja toivomme, että tilanteeseen saadaan selvyyttä lähipäivien aikana.

Tämä tapaus ei ole ainoa huolenaihe. Egyptin maahanmuuttajat ja pakolaiset kärsivät monista aukoista suojelussa. Vakavimmat tapaukset sattuvat Siinailla. Monia maahanmuuttajia, joiden tarkoituksena on päästä Israeliin Siinain rajan kautta, kohdellaan kaltoin. Olemme ottaneet asian esille useaan otteeseen egyptiläisten kollegojemme kanssa säännöllisissä alakomitean kokouksissa, joissa keskustellaan joko maahanmuuttokysymyksistä tai poliittisista asioista, ihmisoikeudet mukaan luettuina.

Viimeksi asia otettiin esille EU:n ja Egyptin assosiaatiokomitean kokouksessa, joka pidettiin Kairossa 14. joulukuuta. EU on säännöllisesti kehottanut Egyptin viranomaisia parantamaan turvapaikanhakijoille ja pakolaisille tarjotun avun ja suojelun laatua, ja se on tarjonnut tätä varten rahoitusapua ja teknistä tukea. EU on myös kehottanut Egyptin viranomaisia varmistamaan, että palauttamiskieltoa noudatetaan kaikkien kansainvälistä suojelua tarvitsevien maahanmuuttajien kohdalla, eritrealaiset mukaan luettuina.

EU on pyytänyt, että UNHCR saisi täydet valtuudet käyttää valtuuksiaan kaikkialla Egyptin alueella, Siinain alue mukaan luettuna. Jonkin verran myönteistä, huomionarvoista kehitystä on saatu aikaan. Tämän vuoden keväällä Egyptissä hyväksyttiin uutta lainsäädäntöä, jolla kriminalisoidaan ihmiskauppa ja suojellaan sen uhreja.

Toinen osoitus myönteisestä kehityksestä oli myös elinsiirtolaki, joka tekee elinten kauppaamisen rangaistavaksi teoksi. Toivomme, että Egyptin hallinto ryhtyy nyt tehokkaisiin toimiin tämän oikeudellisen kehyksen tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi, ja olemme tarjoutuneet tekemään yhteistyötä kyseisellä alalla.

Me jatkamme UNHCR:n ja kansalaisjärjestöjen työn tukemista parempien elinolojen sekä kunnollisen oikeussuojan varmistamiseksi maassa asuville maahanmuuttajille ja pakolaisille. Seuraamme jatkossakin tarkasti Siinain panttivankipakolaisten tapausta ja jatkamme tähän liittyvää yhteydenpitoamme Egyptin viranomaisiin.

Toivon hartaasti, että tilanne laukeaa pian, ja pahoittelen, että raporttien mukaan tähän mennessä on menetetty kahdeksan ihmishenkeä.

  Rui Tavares (GUE/NGL). – (EN) Arvoisa puhemies, komission jäsen luki hyvin valmistellun vastauksensa aivan kuin kellään ei olisi ollut esittää komissiolle mitään erityisiä huomioita.

  Puhemies. – (EN) Pyysitte työjärjestykseen liittyvän puheenvuoron. Teidän olisi puhuttava sen mukaisesti eikä jostain muusta.

  Rui Tavares (GUE/NGL). – (EN) Arvoisa puhemies, totta kai kyse on työjärjestyspuheenvuorosta. Me pyysimme komissiota nimenomaan kertomaan, aikooko se lähettää Egyptiin valtuuskunnan tarkastamaan tilanteen paikan päällä. Komissio voisi edes pyytää uudelleensijoittamisen toteuttamista. Yhteispäätösmenettely antaa valtuudet…

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Puhemies. – (DE) Valitettavasti tämä ei ole työjärjestyspuheenvuoro. Luonnollisesti voitte vapaasti esittää tämän kysymyksen komissiolle, ja komissio saa päättää, vastaako se teille. Kyse ei kuitenkaan ole työjärjestysasiasta.

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan keskustelun päätteeksi.

(1) Ks. pöytäkirja.

11. Edellisen istunnon pöytäkirjan hyväksyminen: ks. pöytäkirja

12. Äänestykset

  Puhemies. – (DE) Esityslistalla on seuraavana äänestykset.

(Äänestysten tulokset ja niiden kulkua koskevat yksityiskohdat: ks. pöytäkirja.)

12.1. Malesia: raipparangaistuskäytäntö (B7-0708/2010)

– Ennen äänestystä:

  Cristian Dan Preda (PPE). – (RO) Arvoisa puhemies, ennen äänestyksen toimittamista haluan ryhmäni puolesta pyytää, että äänestäessämme eritrealaisten pakolaisten tilanteesta luovumme nimenhuutoäänestyksestä yhteisen päätöslauselman osalta ja toimitamme nimenhuutoäänestyksen Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ryhmän esittämästä päätöslauselmasta.

  Puhemies. – (DE) Kuulitte kolleganne pyynnön. Jos vastalauseita ei ole, toimimme ehdotetulla tavalla. En havaitse vastalauseita.

12.2. Uganda: Bahatin lakiesitys ja homo- ja biseksuaalien sekä transseksuaalien syrjintä (B7-0709/2010)

12.3. Siinailla panttivankeina pidetyt eritrealaiset pakolaiset (B7-0712/2010)

– Ennen 7 kohdasta toimitettua äänestystä:

  Carlo Casini (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, tarkistuksen avulla pyritään siihen, että tuomitsisimme Egyptin toimet tiukemmin. Kyse ei ole ainoastaan sen tunnustamisesta, että Egypti on jo tehnyt ainakin jotain, vaan siitä, että sitä pyydetään toimimaan nopeasti ja välittömästi näiden panttivankien vapauttamiseksi, ja sen vaatimisesta, ettei maa tukeudu kuolettavaan voimankäyttöön torjuakseen Siinain kautta saapuvat ihmiset. Lisäksi YK:n pakolaisvaltuutetun toimistoa kehotetaan luomaan välittömästi yhteys ihmisiin, joita parhaillaan pidetään panttivankeina.

"kehottaa Egyptin viranomaisia välttämään kuolettavan voiman käyttämistä maan rajatylittäviä laittomia maahanmuuttajia vastaan, suojelemaan heidän ihmisarvoaan sekä fyysistä ja psyykkistä koskemattomuutta ja varmistamaan, että pidätetyillä maahanmuuttajilla on mahdollisuus ottaa yhteyttä UNHCR:ään, ja sallimaan UNHCR:n pääsyn kaikkien turvapaikanhakijoiden ja huostassa olevien pakolaisten luo".

(Suullinen tarkistus hyväksyttiin.)

– 7 kohdan jälkeen:

  David-Maria Sassoli, laatija. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, haluaisin lisätä päätöslauselmaan yhden kohdan, jota pidämme tärkeänä ja joka ei vaikuta sen rakenteeseen liikaa. Se koskee yhteisen päätöslauselman 9 kohtaa.

Luen sen: "kehottaa jäsenvaltioita hoitamaan tämän humanitaarisen hätätilanteen sijoittamalla vapaaehtoisesti EU:hun kaikki tässä kriisissä osallisina olevat turvapaikanhakijat; pyytää Euroopan komissiota koordinoimaan tätä operaatiota ja käyttämään Euroopan pakolaisrahastosta saatavilla olevaa rahoitusta".

  Carlo Casini (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, haluan pyytää tarkistuksen esittäjää selventämään erästä seikkaa.

Ääneen luetun tekstin mukaan vaaditut toimet koskevat kaikkia turvapaikkaoikeutta pyytäviä. Puhuisin mieluummin "niistä, joilla on turvapaikkaoikeus", koska "hakijat" on liian vaarallinen muotoilu, sillä vaarana on, että kuka tahansa voi hakea turvapaikkaoikeutta.

Sen sijaan, liittämällä tämä tarkistus YK:n pakolaisvaltuutetun toimiston toimiin, asian arvioiminen kuuluu sille.

Joka tapauksessa ehdotan, että esittäjä muuttaa tarkistuksen sanamuodoksi "ne, joilla on turvapaikkaoikeus".

  Puhemies. – (DE) Tiedän, että yleensä kymmenen prosenttia riittää. Tässä tapauksessa se ei olisi kuitenkaan riittänyt. Sitä paitsi esitin pyynnön etukäteen ja teillä oli aivan riittävästi aikaa. Äänestämme tästä tarkistuksesta nyt.

(Suullinen tarkistus hyväksyttiin.)

13. Äänestymiskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset: ks. pöytäkirja

14. Neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannat: ks. pöytäkirja

15. Tiettyjä asiakirjoja koskevat päätökset: ks. pöytäkirja

16. Vastaanotetut asiakirjat: ks. pöytäkirja

17. Luetteloon kirjatut kirjalliset kannanotot (työjärjestyksen 123 artikla): ks. pöytäkirja

18. Tämän istuntojakson aikana hyväksyttyjen tekstien edelleen välittäminen: ks. pöytäkirja

19. Seuraavien istuntojen aikataulu: ks. pöytäkirja

20. Istuntokauden keskeyttäminen

  Puhemies. – (DE) Julistan Euroopan parlamentin istuntokauden keskeytetyksi. Toivotan kaikille kollegoille turvallista kotimatkaa vallitsevissa sääoloissa. Toivotan kaikille hyvää joulua ja hyvää alkua vuodelle 2011, josta toivottavasti tulee menestyksellinen.

(Istunto keskeytettiin kello 16.35.)

Miten neuvosto katsoo kulttuuria raja-alueilla edistävien EU-ohjelmien onnistuneen kokonaisuutena ja erityisesti monikielisyyden tukemisessa ja naapurikielien edistämisessä lastentarhoissa ja kouluissa?

Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa tai sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa joulukuussa 2010 pidetyllä istuntojaksolla.

(FR) Vaikka ensisijainen vastuu opetuksen sisällöstä – ja siten opetettavien kielten ja niiden opetustason valinnasta – kuuluu yksinomaan jäsenvaltioille, olisi pantava merkille, että neuvosto on aina kannattanut aloitteita ja toimenpiteitä, joilla pyritään edistämään kielten oppimista ja kielellistä moninaisuutta. Näitä aloitteita ja toimenpiteitä ovat muun muassa Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä 1720/2006/EY⁽¹⁾; perustettuun elinikäisen oppimiseen ohjelmaan kuuluva poikittaisohjelma, vuonna 2006 annettu suositus elinikäisen oppimisen avaintaidoista⁽²⁾, jossa viestintä vierailla kielillä on erityisen merkittävässä asemassa, toukokuussa 2008 annetut neuvoston päätelmät monikielisyydestä⁽³⁾ ja neuvoston 21. marraskuuta 2008 antama päätöslauselma Euroopan monikielisyysstrategiasta⁽⁴⁾.

Arvoisan parlamentin jäsenen huomio kiinnitetään lisäksi siihen, että edellä mainitun elinikäisen oppimisen ohjelman 15 artiklan 5 kohdan mukaisesti komissio toimittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle väliarviointiraportin ohjelman täytäntöönpanon laadullisista ja määrällisistä näkökohdista viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2011.

Puheenjohtajavaltio Belgian työohjelmassa mainitaan erityisesti, että puheenjohtajavaltio kiinnittää huomiota kulttuuriteollisuuden mahdolliseen hyödyntämiseen sekä sen vaikutukseen jäsenvaltioiden bruttokansantuloon. Tarkemmin sanoen siinä mainitaan, että tämän kuuden kuukauden aikana neuvosto aikoo kiinnittää erityishuomiota toimintalinjoihin, joilla aiotaan kehittää ja tukea kulttuuriteollisuuden aloitteita, jotka tulevat erityisesti pk-yritysten taholta.

Kun otetaan huomioon, että taloudellinen kriisi edellyttää innovoinnin ja aikaisemmin jokseenkin hyödyntämättömien kehittyvien alojen hyödyntämistä, kysyn neuvostolta seuraavaa:

Mikä on neuvoston kanta siihen, onko kulttuuriteollisuuden ja tällä alalla toimivien pk-yritysten tukemisessa ja kannustamisessa saavutettu tyydyttävää edistystä Belgia puheenjohtajuuskauden aikana?

Onko neuvostolla käytössään tarkkoja tietoja, joiden perusteella voitaisiin osoittaa, kuinka suuri kulttuuriteollisuuden alan osuus on jäsenvaltioiden bruttokansantulosta? Missä jäsenvaltioissa kulttuuriteollisuuden vaikutus bruttokansantuloon on huomattava?

Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa tai sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa joulukuussa 2010 pidetyllä istuntojaksolla.

(FR) Puheenjohtajavaltio Belgia totesi kuuden kuukauden ohjelmassaan aikovansa korostaa Eurooppa 2020 -strategian puitteissa kulttuurin ja luovien alojen mahdollisuuksia ja niiden osuutta EU:n bruttokansatuotteessa (BKT), kasvussa ja työllisyydessä. Neuvosto hyväksyi 18. marraskuuta kulttuurin työsuunnitelmansa, jossa määritellään tämän alan ensisijaiset tavoitteet seuraavaksi neljäksi vuodeksi, ja kulttuuri ja luovat alat ovat ensisijaisten painopistealojen joukossa. Puheenjohtajavaltio järjesti lisäksi lokakuussa epävirallisen kulttuuriministerien kokouksen kulttuuria ja luovia aloja koskevasta aiheesta. Kyseisessä kokouksessa ministerit korostivat, että näitä aloja varten EU:ssa kehitettävissä strategioissa ja toimenpiteissä olisi otettava huomioon pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset), koska niitä on alan yrityksistä suurin osa. Neuvosto antoi 26. marraskuuta päätelmät Eurooppa 2020 -strategian lippulaiva-aloitteesta: Innovaatiounionista. Päätelmissä tunnustetaan, että kulttuuri ja luovat alat ovat merkittävä teknisten ja muiden kuin teknisten innovaatioiden lähde ja että tämä potentiaali on vapautettava täysimääräisesti.

Vaikka neuvosto ei ole laatinut asiasta omia tilastojaan, vihreän kirjan "Kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden mahdollisuudet käyttöön"⁽¹⁾, mukaan uusimmat kulttuuria ja luovia aloja koskevat tutkimukset vahvistavat, että nämä alat työllistävät noin viisi miljoonaa ihmistä koko EU:ssa ja että niiden osuus EU:n BKT:stä on arvioiden mukaan 2,6 prosenttia. Sen lisäksi, että kulttuurilla ja luovilla on suora osuus BKT:ssä, ne ovat myös merkittäviä liikkeellepanevia voimia monilla muilla talouden aloilla. Eurostat on parhaillaan laatimassa yksityiskohtaisempia ja yhtenäisempiä tilastoja kulttuurialan verkostohankkeen "ESS-net-culture" puitteissa arvioidakseen täsmällisemmin kulttuurin ja luovien alojen taloudellista merkitystä. ESS-net-culture-hankkeen tulokset on määrä julkaista vuoden 2011 loppuun mennessä.

Voiko neuvosto kommentoida Cancúnin ilmastonmuutosneuvottelujen tuloksia? Mitä toimia neuvosto aikoo toteuttaa seuraavan 12 kuukauden aikana Cancúnin ilmastokokouksen pohjalta?

Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa tai sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa joulukuussa 2010 pidetyllä istuntojaksolla.

(FR) Kolme vuotta kestäneiden Balin toimintasuunnitelmaa koskevien neuvottelujen jälkeen Cancúnin ilmastokokous oli huomattava edistysaskel kohti uutta kansainvälistä ilmastosopimusta.

Cancúnin kokouksessa todellakin onnistuttiin tekemään päätöksiä, jotka ensinnäkin mahdollistavat välittömät toimen itse paikalla ja joilla toisekseen luodaan perusta vuoden 2012 jälkeiselle kansainväliselle sopimukselle, joka perustuu lujasti tavoitteeseen pitää maailman lämpötilan nousu alle kahdessa celsiusasteessa verrattuna teollistumista edeltävään tasoon.

Välittömiä toimia koskevien alojen osalta voidaan mainita sopeutuminen ilmastonmuutokseen, teknologia, metsäkadon torjunta ja rahoitus.

Cancúnin sopeutumiskehys on hyväksytty ja sopeutuskomitea perustettu vahvistamaan ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevaa johdonmukaista toimintaa, jonka tarkoituksena on lieventää jo tapahtuneiden muutosten vaikutuksia. Tällä uudella elimellä pitäisi auttaa tukemaan maita, jotka ovat alttiimpia ilmastonmuutoksen vaikutuksille.

On myös perustettu uusi tekninen väline, jonka tarkoituksena on tukea ilmastonmuutoksen lieventämistä (kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen) ja siihen sopeutumista koskeva toimia. Tämän alan toimien täytäntöönpanon edistämiseksi on luotu kaksi uutta elintä: teknologian täytäntöönpanokomitea ja ilmastoteknologiakeskus ja -verkosto. Näiden uusien elinten odotetaan edistävän edelleen aiempaa tehokkaammin tutkimuksen ja tekniikan käyttöönottoa, levittämistä ja siirtoa.

Lisäksi on otettu käyttöön järjestelmä metsäkadon torjumiseksi. Taloudellisia kannustimia koskevia toimenpiteitä on kehitettävä kehitysmaiden kansallisten strategioiden tai toimintasuunnitelmien perusteella.

Lopuksi, vihreä ilmastorahasto on perustettu auttamaan saavuttamaan tavoite antaa luvattu sata miljardia Yhdysvaltain dollaria kehitysmaille vuoteen 2020 mennessä.

Cancún on kuitenkin vasta alkua. Cancúnin teksteillä luodaan perusta vuoden 2012 jälkeiselle kansainväliselle sopimukselle. Niillä lujitetaan avoimuusjärjestelmään kehittyneiden maiden osalta ja luodaan kyseisen järjestelmän periaatteet kehitysmaita varten. Ensi vuonna jatkuva suuri keskustelu koskee oikeudellista muotoa: kyse on siitä, onko mahdollista saada kaikki Kioton pöytäkirjan osapuolina olevat kehittyneet maat sopimaan toisesta velvoitekaudesta ja sopivatko Yhdysvallat ja suuret kehittyvän talouden maat uudesta oikeudellisesta välineestä ja yleissopimuksesta.

Koko ensi vuoden ajan neuvosto aloittaa tulosten täytäntöönpanoa koskevaa tehtävää ja keskittyy siihen, että tästä prosessista saadaan aikaan velvoittava kansainvälinen sopimus, josta voitaisiin neuvotella Durbanissa, Etelä-Afrikassa. Ennen kaikkea on välttämätöntä varmistaa, että eri osapuolten toteuttamat ponnistukset todella vastaavat kahden celsiusasteen tavoitetta.

Euroopan parlamentille tiedotetaan säännöllisesti neuvottelujen etenemisestä.

Irlannissa on 38 000 dementiaa sairastavaa ihmistä, ja väestön ikääntyessä tämän luvun arvellaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2026 mennessä. Dementiapotilailla on yli 50 000 hoitajaa, ja yli 100 000 ihmisen lähipiirissä joku sairastaa dementia. He joutuvat seuraamaan, miten heidän läheisensä joutuvat sosiaalisen osattomuuden ja syrjinnän kohteiksi.

Miten neuvosto aikoo toimia lisätäkseen kansalaisten tietoa dementiasta ja päästäkseen eroon dementian häpeilystä?

Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa tai sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa joulukuussa 2010 pidetyllä istuntojaksolla.

(FR) Neuvosto antoi 3. kesäkuuta 2003 päätelmät mielenterveyteen liittyvän leimaamisen ja syrjinnän torjumisesta. Kyseisissä päätelmissä neuvosto kehotti jäsenvaltioita kiinnittämään erityistä huomiota mielisairauksista johtuvien leimaamiseen ja syrjintään liittyvien ongelmien vaikutukseen kaikissa ikäryhmissä ja varmistamaan, että nämä ongelmat tunnistetaan sekä ryhtymään toimiin leimaamisen torjumiseksi ja sosiaalisen osallisuuden edistämiseksi aktiivisessa yhteistyössä ja vuoropuhelussa kaikkien sidosryhmien kanssa. Se kehotti myös komissiota kiinnittämään erityistä huomiota aktiiviseen yhteistyöhön kaikilla yhteisön politiikanaloilla ja kaikissa toimissa ja erityisesti toimissa, jotka liittyvät työllisyyteen, syrjimättömyyteen, sosiaaliseen suojeluun, koulutukseen ja terveydenhuoltoon, jotta leimaamista ja syrjintää voidaan vähentää mielisairauksien osalta.

Koska yleisin dementian laji Euroopan unionissa on Alzheimerin tauti (70 prosenttia tapauksista), neuvosto antoi 26. syyskuuta 2008 päätelmät jäsenvaltioiden yhteisestä sitoutumisesta hermoston rappeutumissairauksien ja erityisesti Alzheimerin taudin torjumiseen.

Brysselissä järjestettiin 13. kesäkuuta 2008 henkistä hyvinvointia käsittelevä EU:n korkean tason konferenssi (Together for Mental Health and Well-being). Konferenssissa vahvistettiin mielenterveyden ja henkisen hyvinvoinnin eurooppalainen sopimus. Sen tuloksena luotiin mielenterveysyhteistyötä koskevat EU:n puitteet, joissa toimia toteutetaan viidellä ensisijaisella alalla. Vuoden 2010 aikana järjestettiin näiden alojen aihekohtaista konferenssia – iäkkäiden ihmisten mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistäminen (Madrid, 28.–29. kesäkuuta 2010) ja leimaamisen torjunta ja sosiaalisen osallisuuden edistäminen (Lissabon, 8.–9. marraskuuta 2010) – joissa komissio ja jäsenvaltiot toimivat tukijoina.

Puheenjohtajavaltio Belgia järjesti aivan äskettäin iäkkäiden ihmisten mielenterveyttä koskevan painopistealan osalta dementiaa käsittelevän korkean tason konferenssin, joka järjestettiin Brysselissä 25.–26. marraskuuta 2010. Se seurasi lokakuussa 2008 puheenjohtajavaltio Ranskan Alzheimerin taudin ja siihen liittyvien tautien torjunnasta järjestämää konferenssia, ja se oli Alzheimerin tautia ja muita dementioita koskevasta eurooppalaisesta aloitteesta vuonna 2009 annetun komission tiedonannon mukainen⁽¹⁾.

Euroopan merenkulkualan myötävaikutus Euroopan talouden elpymiseen tunnetaan, ja se on merkittävä. Euroopan merenkulkualan on kuitenkin selvittävä monista haasteista pysyäkseen kilpailukykyisenä. Yksi näistä haasteista – ja ehkä suurin – on välttämättömän ja sopivan henkilöstön houkutteleminen merenkulkualan ammatteihin. Taitotiedon korkean tason varmistamiseen tarvitaan yhtenäistä politiikkaa, jolla nuoria houkutellaan merenkulkualan ammatteihin ja alalle jäämiseen. Merenkulkualan laadukkuus ei ole vain Euroopan merenkulkualan tavoite vaan myös sen kilpailukyvyn edellytys. Kuitenkin kasvava puute merenkulkijoista ja merenkulkualan tietotaidon vähentyminen muodostavat todellisen uhan, joka kohdistuu merenkulkualaan ja sen ammatteihin. Tätä taustaa vasten kysyn neuvostolta seuraava:

Onko puheenjohtajavaltio pohtinut henkilöiden houkuttelemista merenkulkualalle ja alalla pysymiseen sekä merenkulkijoiden koulutusta ja heidän elämänlaatunsa parantamista koskevaa kysymystä? Katsooko se, että tämä on asia, jota sen on vietävä eteenpäin ja joka sen on otettava työohjelmaansa?

Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa tai sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa joulukuussa 2010 pidetyllä istuntojaksolla.

(FR) Arvoisan parlamentin kysymyksessä tarkoitetulla alalla neuvosto ei voi antaa lainsäädäntöä ilman komission ehdotusta. Neuvosto tutkii kaikki komission mahdolliset ehdotukset tällä alalla.

Euroopassa on miljoonia kansalaisia, joilla on lukemiseen liittyviä ongelmia. Sokeat ja lukihäiriöiset eivät voi lukea tavanomaisia kirjoja, joten heille on tarjottava kirjoja sellaisessa muodossa, jota he voivat käyttää: ääninauhana, sokeainkirjoituksena ja suurikokoisena tekstinä. Valitettavasti sellaisessa muodossa julkaistut kirjat, jotka ovat näkövammaisten luettavissa, eivät yleensä kiinnosta kustantajia, ja vain viisi prosenttia maailman julkaisuista on saatavilla tällaisessa muodossa.

Katsooko neuvosto, että tämän tilanteen ratkaisemiseksi olisi muutettava kansainvälistä tekijänoikeuslainsäädäntöä siten, että olisi mahdollista lainsäädäntöä noudattaen levittää kirjakokoelmia koko Euroopan unionissa ja sen ulkopuolella? Tällä tavoin henkilöt, joilla on lukemiseen liittyvä ongelma mutta jotka osaavat jotakin unionin kielistä, voisivat lukea enemmän kirjoja sekä unionissa että sen ulkopuolella. Mitä mieltä neuvosto on ajatuksesta antaa sitova säädösehdotus, joka koskee kirjojen saatavuutta sellaisessa muodossa, että ne ovat näkövammaisten ja lukihäiriöisten luettavissa, ja jolla kannustettaisiin unionin jäsenvaltioita ja kolmansia maita vaihtamaan tällaisessa muodossa julkaistuja kirjoja?

Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa tai sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa joulukuussa 2010 pidetyllä istuntojaksolla.

(FR) Vammaisten henkilöiden yhdenvertaista kohtelua koskevan yleisemmän kysymyksen osalta neuvosto antoi kesäkuussa 2010 päätöslauselman uusista eurooppalaisista vammaisuuden puitteissa⁽¹⁾, jossa se toteaa muun muassa, että mahdollisuus päästä työelämään, hankkia koulutus, pääsy sosiaaliseen ja julkiseen elämään sekä tavaroiden ja palveluiden saatavuus ovat muiden alojen ohella edellytyksenä vammaisten henkilöiden kokonaisvaltaiselle osallisuudelle ja osallistumiselle yhteiskunnassa⁽²⁾. Tämän osalta neuvosto tutkii parhaillaan komission esittämää ehdotusta neuvoston direktiiviksi yhdenvertaisen kohtelun periaatteen panemisesta täytäntöön uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumatta yhdenvertaisen kohtelun takaamiseksi muilla aloilla kuin työllisyydessä, mukaan luettuna tavaroiden ja palvelujen saatavuus.

Erityisesti olisi pantava merkille, että näkövammaisten henkilöiden teosten saatavuutta koskevan kysymyksen osalta komissio allekirjoitti 14. syyskuuta 2010 "yhteisymmärryspöytäkirjan, joka koskee EU:n ja sidosryhmien välistä vuoropuhelua teosten saattamisesta lukemisesteisten saataville" Neuvosto tutkii varmasti kaikki komission mahdolliset ehdotukset tällä alalla.

Kansainvälisesti Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot ovat ehdottaneet Maailman henkisen omaisuuden (WIPO) tekijänoikeutta ja siihen liittyviä oikeuksia käsittelevälle pysyvälle komitealle luonnosta yhteiseksi suositukseksi tekijänoikeudella suojattujen teosten saattamisesta paremmin lukemisesteisten saataville. Tämän ehdotuksen tarkoituksena on tarjota nopea ja käytännöllinen ratkaisu käsiteltävänä olevaan ongelmaan.

Neuvosto hyväksyi 28. lokakuuta 2010 useita "asiantuntijaryhmän" (Task Force) ehdottamia institutionaalisia muutoksia. Se aikoo muun muassa ottaa käyttöön rahoitusvakauden turvaamiseen tarkoitetun pysyvän mekanismin, johon myös yksityinen sektori osallistuu. EKP:n pääjohtaja ja Eurogroupin puheenjohtaja ilmaisivat varauksensa siitä, että yksityiset pankit osallistuisivat pysyvään mekanismiin, ja korostivat, että jos tämä toteutuu, heikossa asemassa olevien maiden luotonoton kustannukset nousevat. Kysyn neuvostolta seuraavaa:

Miksi yksityisen sektorin osallistuminen rahoitusvakauden turvaamismekanismiin hyväksytään? Mitä tarkoitusta se palvelee? Avataanko näillä päätöksillä tietä mekanismille, jolla voidaan valvoa euroalueen maita vararikkotapauksissa? Käsitteleekö neuvosto Jean-Claude Trichet'n ja Jean-Claude Junckerin esittämiä epäilyjä?

Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa tai sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa joulukuussa 2010 pidetyllä istuntojaksolla.

(FR) Neuvosto ei ole tutkinut arvoisan parlamentin jäsenen esiin ottamia kysymyksiä.

Arvoisa parlamentin jäsenen huomio kiinnitetään euroryhmän ja valtiovarainministerien tästä aiheesta 28. marraskuuta 2010 antamaan lausuntoon siitä, että Irlannin lainaohjelman rahoituspaketti rahoitetaan Irlannin maksuilla valtionkassan käteispuskuriin ja Irlannin kansallisen eläketurvarahaston investoinneilla. Kokonaispaketin jäljellä oleva osa jaetaan yhdenvertaisesti Euroopan rahoituksenvakausmekanismin ja Euroopan rahoitusvakausvälineen sekä Yhdistyneen kuningaskunnan, Tanskan ja Ruotsin antamien kahdenvälisten lainojen sekä Kansainvälisen valuuttarahaston välillä.

Lausunnon mukaan euroryhmä tutkii nopeasti tarpeen Kreikan rahoituksen maturiteettien mukauttamista Irlannin rahoituksen maturiteetteihin.

Eurooppa-neuvoston on 16.–17. joulukuuta järjestettävässä kokouksessaan määrä antaa päätöksensä uuden tulevan vakausmekanismin suuntaviivoista ja perussopimukseen tehtävistä pienistä muutoksista kyseisen mekanismin perustamiseksi.

Äskettäin Deauvillessa pidetty Ranskan, Saksan ja Venäjän huippukokous voi merkitä uuden aikakauden alkua EU:n ja Venäjän suhteissa. Onko neuvostolla EU:n ja Venäjän välisten suhteiden vahvistamista koskevia suunnitelmia?

Neuvoston vastaus

15.12.2010

Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa tai sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa joulukuussa 2010 pidetyllä istuntojaksolla.

(FR) Euroopan unionin mielestä on erittäin tärkeää ylläpitää tiiviitä ja tuottavia suhteita Venäjään, yhteen sen strategiseen kumppaniin. Nämä suhteet kattavat hyvin monia eri aloja, esimerkiksi taloussuhteet, oikeuteen, vapauteen ja turvallisuuteen liittyvä asiat, ulkoisen turvallisuuden, tutkimuksen, koulutuksen ja kulttuurin. Kaikki nämä alat katetaan ensinnäkin keväällä 2005 hyväksytyissä neljää yhteistä aluetta koskevissa etenemissuunnitelmissa ja toiseksi tietenkin EU:n ja Venäjän välisen uuden sopimuksen neuvotteluissa, joissa on juuri aloitettu 13. kierros. Venäjän ja EU:n välillä 24. marraskuuta aikaansaadun sopimuksen kahdenvälisistä kysymyksistä, jotka ovat edelleen ratkaisematta Venäjän WTO:hon liittymisen osalta, pitäisi edistää huomattavasti meneillään olevia neuvotteluja.

Rostovin huippukokouksessa, joka järjestettiin 31. toukokuuta ja 1. kesäkuuta 2010, EU ja Venäjä käynnistivät nykyaikaistamista koskevan kumppanuuden antaakseen poliittisesti uutta vauhtia neljän etenemissuunnitelman täytäntöönpanolle ja auttaakseen ratkaisemaan kaikki jäljellä olevat kysymykset EU:n ja Venäjän suhteissa. Huippukokouksessa annetussa lausunnossa esitetään laaja suunnitelma menettelyistä. Kumppanuuden tarkoituksena on perustaa joustava puitteet uudistusten edistämiseksi, kasvun säilyttämiseksi ja kilpailukyvyn kohentamiseksi neljän alueen perusteella sekä täydentämällä nykyaikaistamista koskevia kumppanuuksia, joita on kehitetty kahdenvälisesti monien jäsenvaltioiden ja Venäjän välillä korvaamatta sillä kuitenkaan EU:n ja Venäjän uudesta sopimuksesta käynnissä olevia neuvotteluja.

Nykyaikaistamista koskevan kumppanuuden tavoitteena on kaupan ja investointien edistämisen lisäksi ennen kaikkea – sanan "nykyaikaistaminen" erittäin laajan määritelmän perusteella – edistää demokratiaa ja oikeusvaltion periaatetta, joita ilman yhteiskuntaa ei voida todella nykyaikaistaa. Yhteisessä lausunnossa keskitytään siksi oikeusalan tehokkaan hallinnon, korruption torjunnan vahvistamisen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa käytävän vuoropuhelun kaltaisiin aloihin. Venäjän koordinaattorit ja komissio ovat kehittäneet työsuunnitelmaa, ja se esitettiin Brysselissä 7. joulukuuta 2010 järjestetyssä EU:n ja Venäjän välisessä huippukokouksessa. Kyseinen työsuunnitelma on joustava välinen, jota olisi päivitettävä säännöllisesti.

Myös muita hankkeita, joilla pyritään vahvistamaan suhteitamme, on meneillään, erityisesti keskustelut EU:n ja Venäjän välisestä pitkäaikaisesta viisumivapaudesta. Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden pysyvän kumppanuusneuvoston 19. marraskuuta 2010 järjestetyssä kokouksessa ministerimme sopivat "yhteisten askelten" lähestymistavasta, jonka perusteella voitaisiin neuvotella mahdollisesta viisumijärjestelmän poistamisesta. Molemmat osapuolet vahvistivat tämän lähestymistavan korkeimmalla tasolla edellisessä EU:n ja Venäjän huippukokouksessa Brysselissä.

Lopuksi, kriisinhallintaa koskeva yhteistyö on myös erittäin hyvää, ja se on ollut onnistunutta Tšadissa ja Somalian rannikolla. Asiantuntijamme tutkivat parhaillaan tapoja virallistaa kyseinen yhteistyö jo voimassa olevien sopimusten perusteella kunnioittaen tietysti samalla EU:n päätöksenteko koskevaa riippumattomuutta.

Kaikilla näillä toimenpiteillä täydennetään tiivistä poliittista ja teknistä vuoropuhelua, jota EU:n ja Venäjän välillä käydään, myös korkeimmalla tasolla, ja jonka avulla voimme työskennellä väsymättä lähentääksemme kantojamme hyvin monista erilaisista asioista, jotka katetaan voimassa olevassa EU:n ja Venäjän sopimuksessa ja neljässä yhteisessä alueessa.

Neuvosto on myös aloittanut keskustelun suhteista strategisiin kumppaneihin, erityisesti Euroopan ulkosuhdehallinnon perustamisen puitteissa, ja Venäjä on, tietysti, yksi tärkeimmistä maista, joihin valtion tai hallitusten päämiehet tällä hetkellä kiinnittävät huomionsa.

Turkki pitää edelleen voimassa Kyproksen tasavallan aluksia ja ilma-aluksia koskevan maahantulokiellon, vaikka se näin rikkoo EU:n ja ICAO:n päätöksiä sekä lisäpöytäkirjan määräyksiä. Aikooko neuvoston puheenjohtajavaltio ryhtyä toimiin Turkin asenteen muuttamiseksi, ja millä tavoin, kun otetaan huomioon joulukuussa tulossa oleva Eurooppa-neuvoston kokous?

Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa tai sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa joulukuussa 2010 pidetyllä istuntojaksolla.

(FR) Neuvoston toistuvista kehotuksista huolimatta ja kuten erityisesti korostetaan Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden 21. syyskuuta 2005 antamassa julkilausumassa ja neuvoston päätelmissä, erityisesti joulukuussa 2006 ja joulukuussa 2009 annetuissa päätelmissä, Turkki kieltäytyy edelleen täyttämästä velvoitteitaan assosiaatiosopimuksen lisäpöytäkirjan panemiseksi täytäntöön täysimääräisesti ja syrjimättömästi, eikä se ole poistanut kaikkia esteitä tavaroiden vapaalta liikkumiselta, mukaan luettuna rajoitukset suoriin liikenneyhteyksiin Kyprokseen.

Turkki ei ole myöskään edistynyt suhteidensa normalisoimisessa Kyproksen tasavaltaan. Se on edelleen käyttänyt veto-oikeuttaan estääkseen Kyproksen jäsenyyden tietyissä kansainvälisissä järjestöissä, esimerkiksi OECD:ssä, sekä sen osallistumisen tavanomaisten aseiden ja kaksikäyttötuotteiden vientivalvontajärjestelyyn.

EU:n kanta tähän aiheeseen on selkeä, eikä se ole muuttunut: assosiaatiosopimuksen lisäpöytäkirjan täysimääräinen ja syrjimätön täytäntöönpano on sopimusvelvoite, joka Turkin on täytettävä. Tämä viesti on osoitettu selkeästi Turkille neuvoston joulukuussa 2010 antamissa päätelmissä laajentumisesta. Neuvoston päätelmissä todettiin selkeästi, että mikäli tässä asiassa ei edistytä, neuvosto säilyttää vuoden 2006 toimenpiteensä, millä olisi jatkuva vaikutus Turkin kanssa käymiemme neuvottelujen yleiseen edistymiseen. Edistystä odotetaan nyt välittömästi.

Neuvosto seuraa edelleen tiiviisti tätä asiaa sekä muita näkökohtia, jotka liittyvät uudistustoimiin, jotka Turkin on toteutettava, ja ottaa ne esiin tarvittaessa kaikilla tasoilla, koska assosiaatiosopimuksen lisäpöytäkirjan täytäntöönpano ja suhteiden normalisoiminen Kyproksen tasavaltaan ovat vaatimuksia, joiden perusteella Turkin edistymistä neuvotteluissa mitataan.

Euroopan unionin ja Kuuban suhteet ovat tunnetusti vaikeutuneet vuonna 1996 hyväksytyn neuvoston yhteisen kannan vuoksi.

Tällainen kanta on ainoa laatuaan, sillä Euroopan unionilla ei ole samanlaista kantaa mihinkään muuhun valtioon maailmassa, mikä jo osoittaa, että yhteinen kanta on syrjivä. Tähän kantaan pitäytyminen ei ole Euroopan unionin etujen mukaista vaan palvelee ainoastaan USA:ta. USA jatkaa edelleen laitonta taloussaartoaan, jota ainoastaan Israel tukee ja jota 187 valtiota vastusti viimeisimmässä tätä asiaa koskevassa YK:n keskustelussa.

Käydäänkö neuvostossa keskustelua tämän Kuuban vastaisen yhteisen kannan pikaisesta kumoamisesta?

Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa tai sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa joulukuussa 2010 pidetyllä istuntojaksolla.

(FR) Belgian puheenjohtajakauden alusta alkaen "Kuuba" on ollut kahdesti ulkoasiainneuvoston esityslistalla: heinäkuussa (26. heinäkuuta 2010) ja lokakuussa (25. lokakuuta 2010).

Lokakuussa neuvoston jäsenet kävivät lounaskeskustelun viimeisimmistä poliittisista ja taloudellisista tapahtumista Kuubassa ja EU:n vaihtoehdoista Kuubaa koskevan politiikan osalta. He sopivat tarkistavansa tilanteen ja pyytävänsä korkeaa edustajaa selvittämään EU:n Kuubaa koskevan yhteisen kannan puitteissa mahdollisuuksia edetä suhteissa Kuubaan ja tiedottaa siitä neuvostolle mahdollisimman pian.

Voiko neuvosto esitellä pääpiirteittäin sitä, missä määrin EU on saavuttanut Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuoteen 2010 liittyvät tavoitteensa?

Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa tai sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa joulukuussa 2010 pidetyllä istuntojaksolla.

(FR) Eurooppa-neuvosto hyväksyi kesäkuussa 2010 osana Eurooppa 2020 -strategian sosiaalisen osallisuuden tavoitetta tavoitteen, jonka mukaan vuoteen 2020 mennessä saadaan vähintään 20 miljoonaa ihmistä pois köyhyys- ja syrjäytymisriskin piiristä⁽¹⁾. Kyseistä tavoitetta olisi mitattava kolmen sellaisen indikaattorin perusteella, jotka ilmentävät köyhyyden ja syrjäytymisen eri ulottuvuuksia: köyhyysriskin taso, aineellista puutetta koskeva taso ja työtä vailla olevissa kotitalouksissa asuvien ihmisten osuus.

Eurooppa 2020 -strategia sisältää myös seitsemän lippulaiva-aloitetta, muun muassa Euroopan köyhyydentorjuntafoorumin, joilla taataan sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus, esimerkiksi, että kasvun ja työpaikkojen tulokset jaetaan laajasti ja että köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä kokeville ihmisille mahdollistetaan ihmisarvoinen elämä ja aktiivinen osa yhteiskunnassa. Euroopan komissio esittelee tämän foorumin joulukuun 2010 loppuun mennessä.

Neuvosto teki 21. lokakuuta 2010 Eurooppa 2010 -strategian täytäntöönpanon puitteissa päätöksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista⁽²⁾, mukaan luettuna suuntaviiva 10, joka liittyy erityisesti sosiaalisen osallisuuden edistämiseen ja köyhyyden torjumiseen. Koska Eurooppa 2020 -strategiassa korostetaan erityisesti periaatetta laadukkaiden, kohtuuhintaisten ja kestävien palvelujen saatavuudesta kaikille, neuvosto antoi 7. joulukuuta 2010 myös päätelmät yleishyödyllisistä sosiaalipalveluista⁽³⁾.

Neuvosto antoi 6. joulukuuta julkilausuman Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuodesta: Yhteistyö köyhyyden torjunnassa vuonna 2010 ja sen jälkeen⁽⁴⁾ varmistaakseen, että kyseisen teemavuoden saavutukset saavat jatkoa. Näiden saavutusten painoarvon lisäämiseksi edelleen jäsenvaltioiden asiaankuuluvia ministerejä pyydetään allekirjoittamaan julkilausuma teemavuoden päätöskonferenssissa, joka järjestetään Brysselissä 16. ja 17. joulukuuta 2010.

Voiko neuvosto kertoa, mihin toimiin se aikoo ryhtyä ehkäistäkseen Irakin kristittyjen yhteisöihin kohdistuvien ihmisoikeusrikkomusten jatkumisen, pitäen mielessä Euroopan parlamentin 25. marraskuuta 2010 hyväksymän päätöslauselman Irakista (P7_TA(2010)0448)?

Neuvoston vastaus

15.12.2010

Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa tai sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa joulukuussa 2010 pidetyllä istuntojaksolla.

(FR) Neuvosto on erittäin huolissaan Irakissa vallitsevasta väkivallasta, erityisesti vähemmistöihin kohdistuvasta väkivallasta, ja se seuraa tiiviisti tilanteen kehittymistä maassa. Bagdadin Pyhän Marian kirkossa seurakuntaa vastaan tehty hyökkäys, jossa monet syyttömät siviilit haavoittuivat tai kuolivat, oli todellinen murhenäytelmä. Korkea edustaja Catherine Ashton tuomitsi välittömästi tuon suvaitsemattoman hyökkäyksen syyttömiä uskonnonharjoittajia kohtaan.

EU on erittäin huolissaan kaikesta ihmisten uskonnon tai vakaumuksen perusteella heitä kohtaan osoitetusta väkivallasta ja tuomitsee sen riippumatta siitä, missä se tehdään. Monissa maissa uskonnollisiin vähemmistöihin kuuluvien ihmisten perusoikeuksia ei vieläkään kunnioiteta. EU torjuu ehdottoman päättäväisesti uskontoon tai vakaumukseen perustuvaa syrjintää, kuten vahvistettiin marraskuussa 2009 annetuissa neuvoston päätelmissä, joissa EU:n ministerit päättivät vahvistaa EU:n ponnistuksia uskonnon tai vakaumuksen vapautta kahdenvälisissä suhteissa ja monenvälisissä puitteissa.

Neuvosto käsitteli uskonnollisiin vähemmistöihin kohdistuvaa väkivaltaa koskevaa kysymystä yleisesti ja erityisesti Irakissa marraskuun kokouksensa aikana ja antoi päätelmät kyseisestä maasta. Se ilmaisi syvän huolensa viimeaikaisista kristittyihin ja muslimeihin kohdistuneista iskuista Irakissa ja tuomitsi ne ankarasti. Se tuomitsi kaiken yllyttämisen väkivaltaan ja kaikki väkivallan teot, mukaan luettuna ne, joiden vaikuttimena on uskontoon tai etnisyyteen liittyvä viha.

Siinä yhteydessä neuvosto myös korosti tarvetta saada aikaan vakaa ja edustavan Irakin hallitus, joka pystyy keskittymään kansallisen sovinnon edistämiseen. Se suhtautui myönteisesti kattavan uuden hallituksen muodostamiseen Irakissa. Tämän uuden hallituksen on puututtava jatkuvaan väkivaltaan Irakissa sekä moniin muihin merkittäviin haasteisiin. Neuvosto ilmaisee, tietysti, edelleen kantansa ja se odottaa toimintaa uuden Irakin hallituksen kanssa, erityisesti ihmisoikeuskysymysten osalta.

EU ottaa edelleen esiin ihmisoikeuskysymykset, mukaan luettuna vähemmistöihin kuuluvien ihmisten suojelua, aina tilaisuuden tullessa ja kaikilla tasoilla, ja korostaa kaikkien kansainvälisesti tehtyjen sitoumusten kunnioittamisen merkitystä, erityisesti niiden, jotka Irakin hallitus teki Genevessä vuonna 2010 ihmisoikeusneuvoston yleisen määräaikaisarvioinnin yhteydessä.

EU valmistautuu allekirjoittamaan kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen Irakin kanssa. Neuvosto toivoo, että maassa on pian uusi hallitus, jotta suhteidemme vahvistamisprosessia voidaan jatkaa. EU antaa edelleen kehitysapua Irakiin, ja kyseiseen apuun kuuluu huomattava oikeusvaltion periaatetta koskeva osa, ja neuvosto laajensi äskettäin kesäkuuhun 2012 asti EUJUST LEX -operaation oikeusvaltio-tehtävää, joka sisältää koulutusohjelman Irakissa.

Irakin hallitus on ilmoittanut aikovansa täyttää kansainväliset velvoitteensa ihmisoikeuksien alalla; vähemmistöjä suojellaan Irakin perustuslain nojalla. Teemme edelleen rakentavaa yhteistyötä Irakin kanssa tukeaksemme ponnistuksia, joita maa tällä alalla tekee.

Voiko neuvosto kommentoida viimeisintä ETYJ-huippukokousta, joka järjestettiin 1. ja 2. joulukuuta 2010? Mitkä ovat tämän huippukokouksen tulokset? Onko ETYJin uudistamisessa edistytty? Koordinoivatko EU:n jäsenvaltiot toimintaansa merkittävästi ennen huippukokousta?

Neuvoston vastaus

15.12.2010

Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa tai sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa joulukuussa 2010 pidetyllä istuntojaksolla.

(FR) Astanassa 1. ja 2. joulukuuta 2010 järjestetyssä huippukokouksessa järjestön jäsenet antoivat poliittisen julistuksen. Julistuksessa vahvistetaan täysimääräisesti ja yksiselitteisesti kaikki periaatteet, normit ja sitoumukset, jotka ETYJin osallistujavaltiot ovat tehneet järjestön puitteissa Helsingin päätösasiakirjasta alkaen. Poliittisessa julistuksessa on lisäksi osallistujavaltioiden sitoumus siitä, että ne edistävät ETYJiä ja työskentelevät vahvistaakseen sen tehokkuutta ja vaikuttavuutta.

Olisi pantava merkille, että Astanan huippukokouksessa ei ollut mahdollista hyväksyä ETYJin toimintasuunnitelmaa; se oli ja on edelleen Euroopan unionin ensisijainen tavoite. EU:n ponnistusten ansiosta poliittisessa julistuksessa kuitenkin annetaan ETYJin tulevan puheenjohtajavaltion (Liettua) tehtäväksi järjestää seurantaprosessi, jossa on tavoitteena laatia konkreettinen toimintasuunnitelma järjestölle kaikkien sen elinten ja osallistujavaltioiden tuella.

Lopuksi, EU:n koordinointi ennen huippukokousta ja sen aikana oli erinomaista. Sen ansiosta EU:n asema oli keskeinen ja rakentava. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Van Rompuy piti myös EU:n puolesta puheenvuoron, jossa hän kertoi sen näkemyksestä ETYJin tulevaisuudesta ja vahvisti sen tuen järjestölle.

Onko neuvosto huolissaan siitä mahdollisuudesta, että eräiden jäsenvaltioiden tavoittelema EU:n ytimen lujittaminen ja vähäisemmäksi katsottavien jäsenvaltioiden ajaminen sivuraiteelle saattaa johtaa kaikkia jäsenvaltioita vahingoittavaan EU-hanketta kohtaan tunnettuun pettymykseen?

Onko tämä asiaintila sekä poliittisesti että taloudellisesti vahingollista ja mitä toimia toteutetaan tilanteen oikaisemiseksi

Neuvoston vastaus

15.12.2010

Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa tai sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa joulukuussa 2010 pidetyllä istuntojaksolla.

(FR) Neuvosto ei ole keskustellut asiasta, eikä pysty siksi vastaamaan arvoisalle parlamentin jäsenelle.

Euroopan vapaaehtoistyön teemavuosi 2011 alkaa muutaman viikon päästä. Niinpä esitän komissiolle seuraavat kysymykset

Mitkä ovat komission suunnitelmat edistää jatkossakin vapaaehtoistyötä aktiivisen unionin kansalaisuuden ilmaisukeinona

Aikooko komissio varmistaa, että Euroopan vapaaehtoistyön teemavuodesta 2011 jää jälkeen jotain pysyvää, laatimalla kattavan EU:n toimintaa koskevan asiakirjan vapaaehtoistyöstä, kuten valkoisen kirjan vapaaehtoistyöstä?

(EN) Euroopan vapaaehtoistyön teemavuosi näkyy Euroopan unionin tasolla ja kansallisella ja alueella tasolla kansalaisjärjestöjen täysimääräisenä osallistumisena. Tapahtumia on konferensseista, keskusteluista, hyvien käytäntöjen vaihdosta ja teemavuoden kiertueesta vapaaehtoistyön esittelyyn kaikissa jäsenvaltioissa ja tiedotusvälineissä koko EU:ssa esitettäviin tapahtumiin.

Vapaaehtoistyö on arvokas osa Euroopan yhdentymistä. Vuosi 2011 on valistuksen vuosi, ja siinä on neljä päätavoitetta:

Ensimmäinen on esteiden vähentäminen vapaaehtoistyöltä, joka usein edellyttää lainsäädännöllistä ja hallinnollista toimintaa kansallisella tasolla. Euroopan unioni edistää poliittista kehitystä saadakseen sen toteutumaan käynnistämällä vuoropuhelun jäsenvaltioissa ja jäsenvaltioiden ja vapaaehtoisjärjestöjen kanssa.

Toinen tavoite on antaa mahdollisuuksia vapaaehtoisjärjestöille ja parantaa vapaaehtoistyön laatua esimerkiksi parhaita käytäntöjä vaihtamalla. Äskettäinen ehdotuspyyntö⁽¹⁾ lippulaivahankkeista on yksi konkreettinen askel, johon komissio on ryhtynyt käsitelläkseen tätä tavoitetta.

Kolmas tavoite on vapaaehtoistoimien palkitseminen ja tunnustaminen. "Tunnustamisessa" on kaksi näkökulmaa: toinen vapaaehtoisalan taloudelle ja yhteiskunnalle antamaan panoksen mittaaminen eli kansainvälisesti vertailukelpoisten vapaaehtoistyötä koskevien tilastojen saatavuuden parantaminen. Toinen näkökulma koskee niiden taitojen ja valmiuksien vahvistamista tai tunnustamista, joita ihminen voi vapaaehtoistyön avulla saada.

Neljäntenä tavoitteena on sen varmistaminen, että sekä EU:ssa että sen ulkopuolella lisääntyy tieto vapaaehtoistyön arvosta ja sen panoksesta taloudelle, yhteiskunnalle ja ihmisten elämälle.

Komissio haluaa vakuuttaa arvoisalle parlamentin jäsenelle, että se on sitoutunut vahvasti takaamaan, että teemavuodesta saadaan tarkoituksenmukainen, kestävä ja myönteinen perintö vapaaehtoistyölle vuoden 2011 loppumisen jälkeen. Komissio kerää eri konferenssien ja tapahtumisen tulokset teemavuoden aikana, ja niitä käytetään perustana vapaaehtoistyön ulottuvuuden, sisällön ja laadun laajentamiselle ja syventämiselle. Emme tiedä vielä teemavuoden poliittisten tulosten täsmällistä luonnetta – saamme tietää enemmän itse teemavuoden aikana. Teemavuodesta tehdyn neuvoston päätöksen (neuvoston päätös 2010/37/EY, tehty 27. marraskuuta 2009⁽²⁾) nojalla komissiolla on kuitenkin velvollisuus laatia kertomus muille EU:n elimille (parlamentti, alueiden komitea, Euroopan talous- ja sosiaalikomitea, neuvosto) ennen teemavuoden päättymistä. Kyseisen kertomuksen avulla voidaan määritellä tulevia toimintalinjoja vapaaehtoistyön alalla.

Perusoikeusvirasto esitteli äskettäin raportin homofobiasta, transfobiasta ja seksuaaliseen suuntautumiseen ja seksuaali-identiteettiin perustuvasta syrjinnästä.

Raportissa käsiteltiin perusteellisesti seuraavia asioita: oikeus elämään ja suojeluun vihalta ja väkivallalta; uhkat kokoontumis- ja sananvapaudelle; uusin neuvostossa käsiteltävänä oleva syrjinnän vastainen direktiivi; seksuaali-identiteettiin liittyvää syrjintää koskevan EU:n oikeuskäytännön ja politiikan kehitys; samaa sukupuolta olevien henkilöiden liittojen keskinäinen tunnustaminen sekä kansainvälistä suojelua hakevien lesbojen, homojen, biseksuaalien ja transsukupuolisten suojelu

Aikooko komissio ehdottaa kattavaa tasa-arvosuunnitelmaa lesboille, homoille, biseksuaaleille ja transsukupuolisille viraston suositusten viemiseksi eteenpäin kaikilla näillä aloilla?

(EN) Komissio tuomitsee homofobian ja transfobian törkeänä ihmisarvon loukkauksena.

Komissio pyrkii päättäväisesti varmistamaan, että EU:n lainsäädäntö noudattaa aina täysimääräisesti EU:n perusoikeuskirjan 21 artiklaa, jossa kielletään yksiselitteisesti sukupuoliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä. Kyseinen perusoikeuskirjan säännös velvoittaa jäsenvaltioita niiden pannessa EU:n lainsäädäntöä täytäntöön.

Siksi komissio suhtautuu myönteisesti perusoikeusviraston Euroopan parlamentin LIBE-valiokunnalle 30. marraskuuta 2010 esittämään raporttiin homofobiasta, transfobiasta ja seksuaaliseen suuntautumiseen ja seksuaali-identiteettiin perustuvasta syrjinnästä. Komissio tutkii tarkasti tämän päivitetyn raportin sisältämät viraston mielipiteet.

Euroopan parlamentti hyväksyi 11. maaliskuuta 2004 päätöslauselman kymmenen valtion, muun muassa Latvian ja Viron, liittymisestä Euroopan unioniin ((P5_TA(2004)0180, A5-0111/2004). Tässä päätöslauselmassa vahvistetaan selkeästi, että Latvian on helpotettava kansalaisuuden myöntämistä ikääntyneille ja myönnettävä ilman maan kansalaisuutta oleville mutta maassa pitkään asuneille henkilöille oikeuden äänestää ja asettua ehdolle kunnallisvaaleissa

Korostan tässä yhteydessä, että Viro on noudattanut tätä päätöslauselmaa, kun taas Latvia ei ole ottanut sitä lainkaan huomioon. Latviassa elää tänä päivänä 335 000 ilman Latvian kansalaisuutta olevaa henkilöä eli 15 prosenttia sen väkiluvusta – suurin osa heistä on syntynyt ja elänyt koko elämänsä Latviassa – jotka ovat vailla perusoikeuksia: ilman Latvian kansalaisuutta olevilla henkilöillä ei ole oikeutta äänestää eikä asettua ehdolle kunnallisvaaleissa. Missä määrin sitä, että 15 prosentilla väestöstä ei ole oikeutta äänestää, voidaan pitää Euroopan unionin lainsäädännön mukaisena? Millä tavalla komissio olisi valmis tukemaan Latvian valtiota, jotta se korjaisi sen kaikilta osin epäoikeudenmukaista asennetta maansa asukkaita kohtaan?

(EN) Komission on tietoinen siitä, että venäjänkielisen vähemmistön tilanne Latviassa on arkaluontoinen kysymys. Se saa aikaan paljon huolta, joka on myös ilmaistu monissa aiemmissa parlamentin kysymyksissä. Vastauksissa korostettiin, että liittymistä valmistelevan strategian puitteissa on toteutettu ponnistuksia kyseisten henkilöiden kansalaistamisen ja integroinnin edistämiseksi Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (ETYJ) ja Eurooppa-neuvoston suositusten mukaisesti. Komissio itse on toiminut merkittävästi tukeakseen Latviaa sen ponnistuksissa integraation edistämiseksi.

Samalla on kuitenkin otettava asianmukaisesti huomioon, että jäsenvaltioiden kansalaisuuden saamista ja menettämistä koskevista ehdoista säädetään yksinomaan yksittäisten jäsenvaltioiden kansallisessa lainsäädännössä. Jokainen jäsenvaltio voi siis vapaasti määritellä ehdot kansalaisuutensa saamiselle. EU:n lainsäädännön mukaan komissiolla ei ole valtuuksia puuttua näihin asioihin.

Vaalioikeuksien osalta EU:n lainsäädännössä annetaan EU:n kansalaisille oikeus osallistua kunnallisvaaleihin ja Euroopan parlamentin vaaleihin kotijäsenvaltiossa, jossa he oleskelevat mutta eivät ole maan kansalaisia⁽¹⁾. Muut vaalien järjestämiseen jäsenvaltioissa liittyvät näkökohdat kuuluvat jäsenvaltioiden toimivaltaan, mukaan luettuna erioikeus niiden alueella oleskeleville kansalaisille, jotka eivät ole EU:n kansalaisia.

Voiko komissio antaa lausunnon, jossa se esittelee pääpiirteittäin tähän mennessä saavutettua edistystä ja jäljellä olevia haasteita, jotka liittyvät EU:n huumeidenvastaisen toimintasuunnitelman 2009–2012 täytäntöönpanoon?

(EN) Arvoisa parlamentin jäsen pyytää yhteenvetoa edistymisestä EU:n huumeidenvastaisen toimintasuunnitelman 2009–2012⁽¹⁾ täytäntöönpanon osalta saavutetusta edistyksestä sekä jäljellä olevista haasteista.

Komissio vastaa EU:n huumeidenvastaisen toimintasuunnitelman täytäntöönpanon valvonnasta. Se julkaisi ensimmäisen arviointinsa EU:n huumeidenvastaisen toimintasuunnitelman (2009–2012) täytäntöönpanosta 5. marraskuuta 2010. Tämä arviointi⁽²⁾ on lähetetty parlamentille ja neuvostolle.

Arviointi osoittaa, että suurimmassa osassa huumeidenvastaisen toimintasuunnitelman toimia on saavutettu edistystä. Huomattavia saavutuksia ovat muun muassa

– uusien hiv-tartuntojen määrän väheneminen huumeidenkäyttäjien keskuudessa;

– huumausainekaupan torjunnassa tehtävän yhteistyön tehostaminen ja

– huumeisiin liittyvää tutkimusta koskevan strategian vahvistaminen.

Vielä on kuitenkin puututtava myös moniin haasteisiin, joita ovat muun muassa

– kokaiinin yliannostuksesta johtuvien kuoleminen määrän lisääntyminen;

– sellaisten uusien psykoaktiivisten aineiden nopea ilmaantuminen, joita markkinoidaan laillisina vaihtoehtoinen laittomille huumeille ("lailliset psykotroopit") ja jotka voivat aiheuttaa terveydellisiä ja sosiaalisia riskejä;

– laillisten ja laittomien aineiden yhdistetyn käytön (sekakäyttö) lisääntyminen;

– huumausainekaupan reittien nopea muuttuminen, kun järjestäytyneet rikollisryhmät pyrkivät kiertämään EU:n jäsenvaltioiden niiden kaupan esteeksi asettamia esteitä ja

– ulkoisen avun osalta on keskityttävä enemmän toimiin, joilla vähennetään huumeiden kysyntää kolmansissa maissa.

Komission käynnistää ensi vuonna laajan riippumattoman arvioinnin EU:n huumausainestrategiasta vuosille 2005–2012 ja sen täytäntöönpanoa koskevat kaksi toimintasuunnitelmaa. Se on tähän mennessä kattavien EU:n huumepolitiikan arviointi, jossa kartoitetaan kahdeksan vuotta EU:n huumepolitiikkaa.

Parhaillaan käynnissä oleva Valko-Venäjän presidentinvaalikampanja on hieman avoimempi ja demokraattisempi kuin edellinen, vaikkei se vielä vastaakaan eurooppalaisia kriteerejä. Euroopan unioni on luvannut Valko-Venäjän viranomaisille noin kolme miljardia euroa lainojen ja tukien muodossa, jos vaalit sujuvat demokraattisesti. Valko-Venäjän talous saattaa kohdata lyhyellä aikavälillä merkittäviä vaikeuksia. Talouskriisistä johtuviin haasteisiin vastaamiseksi useat Euroopan unionin jäsenvaltiot, kuten Liettua, ovat päättäneet käynnistää Valko-Venäjän ja Ukrainan kanssa energian, liikenteen ja kulttuurin aloilla joukon yhteisiä hankkeita, jotka on tarkoitus toteuttaa Euroopan unionin tuella. Valko-Venäjän ja Puolan, Liettuan sekä Latvian välisten sopimusten, joilla helpotetaan raja-alueiden asukkaiden rajanylitysmuodollisuuksia, on määrä tulla voimaan pian. Euroopan unionin ja Valko-Venäjän neuvottelut viisumikustannusten alentamisesta ja takaisinotosta käynnistynevät ensi vuoden alussa.

Miten komission mielestä Euroopan unionin jäsenvaltiot ja erityisesti Valko-Venäjän naapureina olevat jäsenvaltiot voivat myötävaikuttaa Euroopan unionin ja Valko-Venäjän suhteiden kehittämiseen? Millä tavalla tämän pitäisi ilmetä Valko-Venäjän presidentinvaalien jälkeen?

(EN) Siitä alkaen, kun Valko-Venäjällä vapautettiin vuonna 2008 poliittiset vangit, EU on kehittänyt politiikkaa, jossa lisätään asteittain ja kriittisesti yhteistyötä maan kanssa. Tämän politiikan nojalla on voitu jatkaa korkean tason kokouksia, laajentaa alakohtaisia vuoropuheluja, Valko-Venäjä on voinut osallistua itäiseen kumppanuuteen. EU laatii tällä hetkellä luonnosta yhteiseksi uudistuksia koskevaksi väliaikaiseksi suunnitelmaksi (siitä neuvotellaan ja Valko-Venäjä panee sen täytäntöön) ja keskustelee neuvotteluvaltuuksista viisumien myöntämisen helpottamiselle ja takaisinottosopimuksille, joilla vahvistetaan ihmisten välisiä yhteyksiä.

Ymmärtääksemme Valko-Venäjä aikoo muiden itäisen kumppanuuden maiden ja joidenkin jäsenvaltioiden kanssa esittää tarkistettuja ehdotuksia yhteisistä hankkeista, joita tuetaan itäisen kumppanuuden nojalla. Kun ne saapuvat, tutkimme niitä huolellisesti ja arvioimme, voivatko ne saada itäisen kumppanuuden tukea.

Yksittäisten EU:n jäsenvaltioiden, myös maan naapurimaiden, tuki Valko-Venäjälle on myönteistä, jos se annetaan neuvoston sopiman EU:n Valko-Venäjää koskevan lähestymistavan mukaisesti. Lisäksi ollaan viimeistelemää paikallisen rajaliikenteen sopimuksia Valko-Venäjän ja sen naapureina olevien kolmen jäsenvaltion välillä. Komissio suhtautuu kyseisten sopimusten allekirjoittamiseen myönteisesti, koska niillä vahvistetaan ihmisten välisiä rajatylittäviä yhteyksiä.

Komissio piti mielenkiintoisina viimeksi annettuja lausuntoja, joiden mukaan Valko-Venäjä voisi saada yli kolme miljardia euroa tukea seuraavan kolmen vuoden aikana, jos se järjestää vapaat ja oikeudenmukaiset vaalit ja parantaa suhteitaan EU:hun. Vaikka komissio ei pysty antamaan lukuja, EU:n tuen lisääminen edelleen vastaisi ulkoasiainneuvoston Valko-Venäjästä 25. lokakuuta 2010 antamissa päätelmissä esitettyä lähestymistapaa.

Vaalien osalta olemme samaa mieltä siitä, että edellisiin vaaleihin verrattuna on voitu havaita jonkin verran edistystä. ETYJin demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston suositusten mukaisesti komissio on välittänyt Valko-Venäjälle EU:n pyynnöt vaalien järjestämisestä. Seuraamme tiiviisti tulevien vaalien järjestämistä. Selkeä ja mitattavissa oleva edistys vaalien järjestämisessä edellisiin vaaleihin verrattuna antaisi uutta vauhtia, jolla EU:n sitoutumista Valko-Venäjään koskevaa politiikkaa voitaisiin edistää.

Turkkilaisen Milliyet-sanomalehden julkaisemien tietojen mukaan komissio ja Turkki käyvät "salaisia neuvotteluja" Turkin satamien avaamisesta kyproslaisille aluksille ja miehitetyllä alueella sijaitsevan Ercanin lentokentän avaamisesta EU-maista tuleville lennoille.

Voiko komissio vahvistaa tai kieltää edellä mainitut lehtitiedot? Mikäli neuvotteluja todella käydään, onko Turkin erillinen velvollisuus avata lentokentät ja satamat kyproslaisille aluksille sidoksissa Ercanin lentokentän avaamiseen EU-maista tuleville lennoille? Mikä on komission kanta Euroopan parlamentin oikeudellisten asioiden valiokunnan lausuntoon JURI_AL(2010)450882, jossa todetaan, että Kyproksen alue kuuluu kokonaisuudessaan EU:n tulliliittoon, minkä vuoksi siihen ei voida soveltaa yhteisen kauppapolitiikan sääntöjä, sillä tämä "merkitsisi, että tosiasiassa Kyproksen alueen jakava linja tarkoittaisi käytännössä samaa kuin unionin ulkoraja"? Aikooko se noudattaa Euroopan parlamentin asiasta vastaavan valiokunnan lausuntoa?

Voiko komissio vahvistaa, että se käy salaisia neuvotteluja Turkin kanssa varmistaakseen, että Turkki voi avata käsiteltäväksi uusia neuvottelukuja ja lopulta liittyä Euroopan unioniin⁽¹⁾?

Jos asia voidaan vahvistaa, miten komissio selittää neuvottelut? Jos asiaa ei voida vahvistaa, miksi ei?

Julkisuuteen on tullut tietoja, jotka koskevat komission jäsenen Štefan Fülen salaisia neuvotteluja turkkilaisten viranomaisten kanssa. Komission jäsen Füle ei ole kiistänyt eikä vahvistanut näitä tietoja. Vaatiiko komissio Turkin täyttävän täysin velvoitteensa vai voitaisiinko hyväksyä myös vain niiden osittainen täyttäminen? Voisiko Euroopan komissio hyväksyä mallin, jonka mukaisesti Turkki yksinkertaisesti avaisi ilmatilansa avaamatta lentokenttiään tai avaten yhden tai kaksi satamaa ja lentokenttää sen sijaan, että se avaisi ne kaikki? Katsooko komissio edelleen, että turkkilaisten lentokenttien ja Turkin ilmatilan avaamisen vastineeksi voidaan avata Timvoun laiton lentokenttä?

(EN) Komissio tukee täysimääräisesti meneillään olevia ponnistuksia Kyproksen ongelman ratkaisemiseksi, sillä se hyödyttäisi Kyprosta ja EU:ta yleisesti. Komissio odottaa lisäksi Turkin panevan täysimääräisesti täytäntöön assosiaatiosopimuksen lisäpöytäkirjan.

Laajentumisesta vastaava komission jäsen on säännöllisesti yhteydessä kaikkiin sidosryhmiin ja seuraa tiiviisti Kyproksen kysymystä koskevia tapahtumia.

Kaikkien sidosryhmien kanssa käydään vuoropuhelua neuvoston 21. syyskuuta 2005 antaman julistuksen ja sen 11. joulukuuta 2006 antamien päätelmien ehtojen mukaisesti.

Toisen kysymyksessä esiin otetun asian osalta komissio ottaa asianmukaisesti huomioon kysymyksessä tarkoitetun JURI-valiokunnan lausunnon. Komission mielestä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 207 artikla on kuitenkin asianmukainen oikeusperusta niin sanotulle suoraa kauppa koskevalle asetukselle.

Ehdottaessaan suoraa kauppaa Kyproksen pohjoisosan kanssa koskevia sääntöjä komissio käytti oikeusperustaa, joka vastaa toimenpiteiden sisältöä. Komission ehdotuksen tarkoituksena luoda perinteinen kauppamyönnytysjärjestelmä, ei poistaa lykkäystä ja soveltaa osaa yhteisön säännöstöstä Kyproksen pohjoisosaan. Yhteisön säännöstön laajentaminen on mahdollista vain maan ongelmien ratkaisemisen ja yhdistymisen jälkeen. Yhteisön säännöstö ei siis selvästikään ole voimassa noilla alueilla ennen yhdistymistä.

Komissio ehdotti siksi tämän asetuksen hyväksymistä EY:n perussopimuksen 133 artiklan (nyt SEUT-sopimuksen 207 artikla) nojalla, sillä se on asiaankuuluva oikeusperusta kyseisille kauppajärjestelmille.

Se, että kyseiset alueet ovat osa jäsenvaltiota (Kypros) eivät tee tästä oikeusperustasta epäasianmukaista. Kyseiset alueet ovat EU:n tulli- ja talousalueen ulkopuolella, mikä johtuu yhteisön säännöstön lykkäämisestä siellä.

Komission ehdotuksella ei ole mitään tekemistä Kyproksen "vihreän linjan" kanssa, eikä se mitenkään johda sen käsittelyyn EU:n ulkorajana.

Komissio puolustaa ehdotustaan ja katsoo, että parlamentin oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunto on välivaihe meneillään olevassa parlamentaarisessa menettelyssä. Komissio toimii virallisesti, kun parlamentti antaa lausuntonsa.

Voisiko komissio vastata seuraaviin kysymyksiin: Missä määrin komissiota huolestuttaa Turkkia koskevaan vuoden 2010 edistymiskertomukseen sisällytetty arvio niiden alaikäisten lasten, erityisesti tyttöjen, suuresta määrästä (tiettävästi heitä on yli 200 000), joiden on jätettävä julkisen koulun käyminen kesken, sekä tyttöjen terveysturvan huolestuttavan alhainen taso näissä kouluissa?

Mitä toimia komissio aikoo toteuttaa ratkaistakseen tämän ongelman?

(EN) Komissio on tietoinen koulun keskeyttämisestä aiheutuvan ongelman merkityksestä, erityisesti tyttöjen osalta Itä- ja Kaakkois-Turkissa, ja se seuraa tiiviisti Turkin tämän ongelman ratkaisemiseksi toteuttamia ponnistuksia. Vaikka koulunsa keskeyttäneiden määrä on edelleen huomattava, Turkissa on tällä alalla havaittavissa myönteinen suuntaus.

Kuten komission vuonna 2010 Turkista laatimassa edistymiskertomuksessa todettiin, niiden 18–24-vuotiaiden osuus väestöstä, joilla on enintään perusasteen koulutus eikä jatkokoulutusta, väheni tasaisesti 58,1 prosentista vuonna 2000 44,6 prosenttiin vuonna 2010. Koulussa käyvien osuus Turkissa perusopetuksessa nousi huomattavasti vuoden 1997 perusopetuslain ansiosta. Koko Turkissa koko peruskoulun koulunkäyntiaste (luokat 1–8) nousi 98,47 prosenttiin poikien osalta ja 97,84 prosenttiin tyttöjen osalta lukuvuonna 2009–2010. Nämä luvut osoittavat myös, että perusopetuksessa sukupuolten välinen ero on käytännöllisesti katsoen kurottu umpeen kansallisella tasolla. Ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulutuksessa (luokat 9–12) koko koulunkäyntiaste nousi 64,95 prosenttiin lukuvuonna 2009–2010. Siinä on kuitenkin valtavia maantieteellisiä vaihteluja: koulunkäyntiaste yksittäisissä provinsseissa vaihteli 27 prosentista 89 prosenttiin, ja itäisissä provinsseissa aste oli matalin, koska ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulutus ei ole Turkissa pakollista. Myös sukupuolten välinen epätasapaino on huomattava, kun kokonaiskoulunkäyntitaso poikien osalta on 67,55 prosenttia ja tyttöjen osalta 62,21 prosenttia.

Komissio tukee Turkin ponnistuksia nostaa lasten koulunkäyntiastetta alemmassa ja ylemmässä perusopetuksessa liittymistä valmistelevan tukivälineen puitteissa. Sen osalta haluaisin mainita kaksi komission äskettäin hyväksymää hanketta:

Ensimmäinen hanke on nimeltään Lasten peruskoulun suorittamisasteen nostaminen Turkissa", ja siinä pyritään vähentämään koulun keskeyttämisiä, erityisesti Kaakkois-Turkissa. EU:n kokonaisosuus tässä hankkeessa on 2,88 miljoonaa euroa. Hankkeen täytäntöönpanon odotetaan alkavan vuoden 2011 lopulla.

Toinen hanke on nimeltään "Erityisesti tyttöjen koulunkäyntiasteen nostaminen keskiasteen koulutuksessa". EU:n kokonaisosuus tässä hankkeessa on 16 miljoonaa euroa. Nostamalla tyttöjen koulunkäyntiastetta keskiasteen koulutuksessa komissio pyrkii myös helpottamaan naisten pääsyä työmarkkinoille. Hankkeen täytäntöönpanon odotetaan alkavan vuonna 2011.

Voiko komissio antaa ajantasaisen arvion parhaillaan Islannin ja Euroopan unionin välillä käynnissä olevista liittymisneuvotteluista

(EN) Komission ensimmäinen Islantia koskeva edistymiskertomus on lähetetty parlamentille 9. marraskuuta 2010, ja sitä käsiteltiin samana päivänä ulkoasiainvaliokunnassa (AFET).

Poliittisten kriteerien osalta edistyttiin, koska Islanti oli ryhtynyt toimenpiteisiin käsitelläkseen tuomareiden nimittämisestä ja eturistiriidasta annetussa lausunnossa määritettyjä puutteita. Kertomuksessa arvioitiin myönteisesti erityistutkintalautakunnan päätelmien jatkotoimia. Komission on nyt seurattava tiiviisti näiden toimenpiteiden vaikutusta itse paikalla.

Taloudellisten kriteerien osalta tilanne on monimutkaisempi: vaikka talous on ollut vakautumassa, rahoitussektorin asianmukaisen toiminnan takaaminen ja velkatasojen vähentäminen ovat edelleen haaste.

Lopuksi kertomuksessa vahvistetaan lausunnon arviointi liittymisneuvottelujen suurimmista haasteista: kalastuksesta, ympäristöstä, maataloudesta ja rahoitussektorin uudistuksesta.

Liittymisneuvottelujen osalta olemme edelleen suhteellisen varhaisessa vaiheessa. Tällä hetkellä komission yksiköt ovat keskellä niin sanottua arviointitehtävää – yhteisön säännöstön analyyttistä tutkimista – joka alkoi 15. marraskuuta 2010 ja jatkuu kesäkuun 2011 puoliväliin.

Komission yksiköt ovat avanneet monimutkaisempia lukuja, esimerkiksi rahoituspalvelut, ympäristö, maatalous, kalastus (arviointiohjelmassa 16. ja 17. joulukuuta 2010) rinnakkain yksinkertaisempien lukujen kanssa, erityisesti sellaisten, jotka katetaan Euroopan talousalueella (ETA). Komission ensimmäinen mielikuva noin neljä viikkoa kestäneiden Islannin asiantuntijoiden kanssa pidettyjen arviointikokousten jälkeen on se, että Islannin viranomaiset ovat valmistautuneet hyvin tehtävään ja että he ovat täysin tietoisia siihen kuuluvista tehtävistä.

"Kunnolliset neuvottelut" eivät ole vielä alkanet – komissio arvioi tällä hetkellä Islannin valmiustasoa ja määrittelee mahdolliset sellaiset puutteet yhteisön säännöstön täytäntöönpanossa, joita on käsiteltävä liittymisneuvotteluissa.

Arviointikokouksissa saatujen tietojen perusteella komissio arvioi, milloin neuvottelut voivat edetä ja tekee vastaavasti ehdotuksen jäsenvaltioille. Komissio toivoo, että liittymisneuvottelujen avaaminen muutamalla poliittisella alalla on mahdollista vuoden 2011 puoliväliin mennessä.

Yleisesti Islanti on hyvin valmistautunut ottamaan jäsenyyden velvoitteet vastaan keskipitkällä aikavälillä, erityisesti Euroopan talousalueen (ETA) ja Schengen-alueen kattamilla aloilla.

Milloin komissio julkaisee yksityiskohtaiset tiedot siitä, miten kukin jäsenvaltio on edistynyt ilmastonmuutoslainsäädäntöä koskevien vaatimusten täyttämisessä, ja arvionsa edistymisestä vuoteen 2020 mennessä saavutettavien hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteiden saavuttamisessa

(EN) Komission 12. lokakuuta 2010 edistymisestä Kioton tavoitteiden saavuttamisessa julkaisema kertomus (http://ec.europa.eu/clima/policies/g-gas/reports_en.htm" ) osoittaa, että taloudellisen taantuman ja vuodesta 2009 alkaen täytäntöönpantujen kansallisten toimien vaikutuksen sisältävien komission uusimpien ennusteiden mukaan nykyiset päästöjenvähentämistoimet eivät riitä siihen, että EU:n kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevat tavoitteet saavutetaan vuonna 2020.

Eurooppa 2020 -strategian puitteissa komissio lisäksi tiedottaa vuosittain edistyksestä vuoden 2020 ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamisessa jäsenvaltioiden tasolla. Tämä arviointi on osa vuotuista kasvuselvitystä, joka julkaistaan tammikuussa vuosittain vuodesta 2011 alkaen.

Syyskuusta 2008 lähtien komissio on hyväksynyt 15 pankkien pääomapohjan vahvistamisohjelmaa, kaksi arvoltaan alentuneiden omaisuuserien hoito-ohjelmaa, kuusi pankkien likviditeetin lisäämistä koskevaa ohjelmaa ja 21 takausohjelmaa. Onko komissio tarkastellut lukuisten pankkien pelastusohjelmien pitkäaikaisvaikutuksia, esimerkiksi sitä, kuinka paljon veronmaksajien varoja on menetetty lopullisesti huolimattoman pankkitoiminnan vuoksi? Mitä komissio pitää parhaimpana käytäntönä eri jäsenvaltioiden hallitusten esittämistä lukuisista ohjelmista, joilla veronmaksajia suojellaan pankkien myrkyllisten omaisuuserien vakavilta vaikutuksilta?

(EN) Komissio haluaisi panna merkille, että päätöksen julkisten varojen käyttämisestä rahoituslaitosten tukemiseksi tekevät jäsenvaltiot oman politiikkansa ja niiden omien hallintoelinten tekemien päätösten perusteella. Komissio valvoo tiiviisti kyseistä osoittamista, kun se katsotaan valtiontueksi, sen perusteella, että Euroopan unionin eri markkinoilla on säilytettävä oikeudenmukaisuus. Komissio haluaisi korostaa, että EU:n rahoitusalalla tarjottujen huomattavien tukimäärien aiheuttamien kilpailun vääristymien rajoittaminen on komission ensisijainen tavoite.

Komissio on hyväksynyt arvoisan parlamentin jäsenen kysymyksessään tarkoittamat ohjelmat Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan nojalla. Tämän oikeusperustan avulla komissio voi havaita, että tuki, jota on myönnetty korjaamaan vakavia häiriöitä jäsenvaltion taloudessa, on yhdenmukaista SEUT-sopimuksen kanssa. Kun arvioidaan, ovatko tukitoimenpiteet säännönmukaisia tällä perusteella, komission on myös tarkistettava, onko tuki asianmukaista, tarpeellista ja oikeasuhteista. Siinä yhteydessä komissio voi ottaa huomioon ohjelman kautta osoitetun tuen.

Komissio haluaisi lisäksi panna merkille, että useimmissa ohjelmissa on ehtoja, joilla varmistetaan, että ohjelmaa käyttävään pankkiin sovelletaan rakenneuudistusta. Arvioidessaan rakenneuudistussuunnitelmaa komissio keskittyy elinkelpoisuuden palauttamisesta ja rahoitusalalla tämänhetkisessä kriisissä toteutettujen rakenneuudistustoimenpiteiden arvioinnista valtiontukisääntöjen perusteella annetussa komission tiedonannossa (jäljempänä "tiedonanto") määritettyihin kriteereihin. Rakenneuudistussuunnitelman on siksi osoitettava 1) miten kyseinen pankki palauttaa elinkelpoisuuden, 2) että saadaan aikaan riittävä vastuunjako ja 3) että tuen aiheuttamat kilpailun vääristymät korjataan.

Komissio on arvioinut monia erilaisia ohjelmia ja yksittäisiä toimenpiteitä ennen kuin jäsenvaltiot ovat panneet ne täytäntöön. Kyseisillä toimenpiteillä pyritään käsittelemään eri ongelmia, joita rahoituslaitoksilla voi olla. Komissio ei suosi mitään tiettyä toimenpidettä edellyttäen, että niissä noudatetaan sisämarkkinoiden sääntöjä ja että ne ovat yhdenmukaisia komission valtiontuen alalla antamien ohjeiden kanssa.

Viime lokakuun täysistunnossa Euroopan parlamentti hyväksyi Rapkayn mietinnön, joka koski Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen muuttamista Euroopan ulkosuhdehallinnon perustamisen yhteydessä. Maantieteellistä jakaumaa koskevan periaatteen noudattaminen oli yksi niistä kysymyksistä, jotka herättivät eniten keskustelua. Tavoitteena on jäsenvaltioiden riittävän edustuksen lisäksi, että ne voivat tuoda lisäarvoa uudelle hallinnolle ja toimia alueilla, joista niillä todistetusti on tietoa ja kokemusta. Voiko komissio sitoutua tähän menettelytapaan?

(EN) Olen sitoutunut luomaan todella eurooppalaisen hallinnon, joka koostuu komissiosta, neuvostosta ja jäsenvaltioiden diplomaateista. Haasteena on saada nämä erilaiset työkulttuurit toimimaan yhdessä, mutta sen hyödyt tekevät siitä erittäin kannattavan.

Aion noudattaa tiukasti neuvoston päätöksen säännöksiä erityisesti sen vaatimuksen osalta, että Euroopan ulkosuhdehallinnon henkilöstöä perustetaan avoimet valintamenettelyt, jotka perustuvat ansioihin, ja samalla taataan asianmukainen maantieteellinen tasa-arvo ja sukupuolten tasa-arvo. Euroopan ulkosuhdehallinto voisi siten hyötyä unionin eri ulkoasiainhallinnoissa saadun kokemuksen moninaisuudesta ja rikkaudesta.

Jos ulkosuhdehallinnon halutaan onnistuvan, on keskityttävä diplomaattiemme alueelliseen asiantuntemukseen. Katson kuitenkin, että olisi väärin yhdistää tiettyä alueellista asiantuntemusta tiettyyn jäsenvaltioon tai jäsenvaltioiden ryhmään. Se rajoittaisi käytännössä tiettyä asemaa koskevien mahdollisten ehdokkaiden joukkoa sen sijaan, että voisimme luottaa ehdokkaiden ominaisuuksiin ja mahdollisimman laajaan maantieteelliseen perustaan pohjautuvaan ehdokasvalintaan, ja se olisi vastoin sen ansioihin perustuvan valintamenettelyn ydinajatusta, johon pyrimme.

Viime huhtikuussa Espanjan perustuslakituomioistuin määräsi keskeytettäväksi historiallisessa Cabanyalin merimieskaupunginosassa tehtävät purkutyöt, joihin Valencian itsehallintoalueen hallitus oli antanut luvan. Valencian hallitus pyrki näin vastustamaan Espanjan kulttuuriministeriön viime vuonna antamaa määräystä, jolla kiellettiin käynnistämästä kunnallista suunnitelmaa Avenida Blasco Ibáñezin pidentämiseksi kohti merta, koska se tuhoaisi kulttuuriperinnön kaupunginosasta, joka on yksi parhaita esimerkkejä 1800-luvun teollisuus- ja siviiliarkkitehtuurista EU:ssa. Valencian itsehallintoyhteisön oikeusasiamies ja jopa EU:n tuomioistuin ovat äskettäin ottaneet käsiteltäväksi suunnitelmasta tehtyjä kansalaisten valituksia, joissa tuodaan julki summittaiset purkutyöt ja kaupunginvaltuuston kielteinen kanta rakennusten kunnostamista koskevien lupien myöntämiseen.

Komissio on ottanut käsiteltäväkseen myös hankkeen ympäristöarvioinnin puuttumista koskevan luonnonsuojelujärjestöjen valituksen. Aikooko komissio edellä kuvattujen uusien tietojen perusteella ryhtyä joihinkin toimenpiteisiin varmistaakseen eurooppalaisen kulttuuriperinnön suojelemisen Cabanyalin kaupunginosaa koskevassa tapauksessa?

(EN) Komissio on arvoisan parlamentin jäsenen kanssa täysin samaa mieltä erittäin merkittävän kulttuuriperinnön säilyttämisestä. Komissio edistää aktiivisesti näitä periaatteita, esimerkiksi kulttuuripolitiikkaa koskevan yhteistyön, kulttuuria koskevan Euroopan toimintasuunnitelman ja EU:n vuosien 2007–2013 kulttuuriohjelman puitteissa.

Arvoisan parlamentin jäsenen kuvailema tapaus ei kuitenkaan kuulu komission kulttuurin alan toimivaltaan, josta on säädetty Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 167 artiklassa. Komissio ei voi siksi puuttua arvoisan parlamentin jäsenen kuvailemaan tapaukseen.

Komissio kuitenkin kysyi toimivaltaisilta alueviranomaisilta, onko rakennerahasto mukana Avenida Blasco Ibáñezin pidentämistä kohti merta koskevissa suunnitelmissa Valenciassa. Vastaus oli kielteinen.

Arvoisan parlamentin jäsenen viittauksesta valitukseen siitä, että ympäristövaikutustenarviointia ei ole tehty ja että rakennuksia puretaan, komission tekemän selvityksen mukaan tässä vaiheessa suunnitelmaa tai hanketta ei ole hyväksytty ja espanjalaiset tuomioistuimet ovat lykänneet väitettyä rakennusten purkamista.

Tämän vuoden alussa komission jäsen Reding lupasi vastustaa vartaloskannereiden käyttöä. Kuten olemme tämän vuoden kuluessa nähneet, terrorismin uhka ei ole vähentynyt. Onko komission näkemys asiasta muuttunut vuoden alun jälkeen?

(EN) Komissio kokonaisuudessaan antoi 15. kesäkuuta 2010 turvaskannereiden käytöstä EU:n lentoasemilla tiedonannon ⁽¹⁾, jossa se totesi, että vain EU:n lähestymistapa tällaisten laitteiden käytössä voisi taata oikeudellisesti sekä ilmailun turvaamisen korkean tason että perusoikeuksien ja terveyden parhaan mahdollisen suojelun.

Komissio kuitenkin totesi, että ennen kuin tällä alalla ehdotetaan lainsäädäntöä, joka voisi tarkoittaa turvallisuusskannereiden sisällyttämistä hyväksyttävien tarkistusmenetelmien luetteloon, on välttämätöntä arvioida lisää tällaisten laitteiden käytön vaikutusta tunnistamisen tehokkuuteen, perusoikeuksiin ja terveyteen.

Komissio tekee parhaillaan tätä vaikutustenarviointi, jonka tuloksia odotetaan vuoden 2011 alussa.

Euroopan unionin ja Kuuban suhteet ovat tunnetusti vaikeutuneet vuonna 1996 hyväksytyn neuvoston yhteisen kannan vuoksi.

Tällainen kanta on ainoa laatuaan, sillä Euroopan unionilla ei ole samanlaista kantaa mihinkään muuhun valtioon maailmassa, mikä jo osoittaa, että yhteinen kanta on syrjivä. Tähän kantaan pitäytyminen ei ole Euroopan unionin etujen mukaista vaan palvelee ainoastaan USA:ta. USA jatkaa edelleen laitonta taloussaartoaan, jota ainoastaan Israel tukee ja jota 187 valtiota vastusti viimeisimmässä tätä asiaa koskevassa YK:n keskustelussa.

Mitä toimia unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja toteuttaa, jotta tämä tuomittava Kuuban vastainen yhteinen kanta voitaisiin kumota ja luoda jälleen tavanomaiset kahdenväliset suhteet Kuubaan?

(EN) Ulkoasiainneuvosto päätti 25. lokakuuta aloittaa pohdinta-ajan ja antoi korkealle edustajalle / varapuheenjohtajalle Ashtonille valtuudet selvittää mahdollisuuksia edetä suhteissa Kuubaan ja tiedottamaan siitä neuvostolle mahdollisimman pian. Tämä prosessi on käynnissä. Tavoitteena on määritellä tehokkain tapa edistää EU:n arvoja ja etuja Kuubassa ja se, miten tulevaisuudessa osallistutaan Kuubassa käynnissä olevan prosessin tukemiseen (poliittisten vankien vapauttaminen ja talousuudistuksista ilmoittaminen). Vuoden 1996 yhteisen kannan kumoaminen edellyttää kaikkien 27 jäsenvaltion yksimielisyyttä.

Voiko komissio antaa selvityksen aiemmin hyväksymistään pankkien stressitesteistä?

Komissiohan antoi näissä testeissä tukensa Allied Irish Bank ja Bank of Ireland -pankkien toiminnan jatkamiselle. Aikooko komissio nyt kuitenkin järjestää näiden pankkien rakenteen radikaalisti uudelleen liiallista velkaantumista koskevan ongelman takia

Nyt kun yritysten talletuksia on poistunut näistä pankeista edelleen, miten komissio aikoo varmistaa Irlannin pankkijärjestelmän täysimääräisen toiminnan, kun otetaan huomioon, että näiden pankkien katsotaan olevan Irlannin järjestelmän kannalta keskeisiä?

(EN) Euroopan pankkivalvontaviranomaisten komitean koordinoimissa EU:n laajuisissa stressitesteissä heinäkuussa 2010 keskityttiin lähinnä luotto- ja markkinariskeihin, ja ne sisälsivät haitallisia skenaarioita, jotka olivat äärimmäisiä mutta mahdollisia testien tekoaikaan.

Irlannissa taloustilanne muuttui nopeasti, ja haitallisista riskeistä on tullut totta. Vaikka testatut pankit täyttivät testin sovitut vertailuarvot (eivät tosin kovin reilusti), EU:n stressitestien jälkeen huonontunut tilanne lisäsi markkinoiden odotuksia vakavaraisuussuhteen osalta.

Irlannin viranomaisten tekemässä PCAR-testissä käsiteltiin kyseisiä markkinoiden odotuksia soveltamalla korkeampia pääoman kohdetasoja kuin oli sovittu EU:n laajuisessa stressitestissä. EU:n laajuisessa stressitestissä ei sovellettu yksittäistä pääoman kohdetasoa kullekin jäsenvaltiolle, koska testin tulos ei olisi ollut vertailukelpoinen. Sen sijaan sovittiin sellaisen julkisen talouden sääntelyn vertailuarvon soveltamisesta, joka oli huomattavasti yli vähimmäisvakavaraisuussuhdeluvun. On kuitenkin sekä oikeutettua että asianmukaista, että Irlannin viranomaiset päättivät olla kunnianhimoisempia ja nostaa Irlannin pankkijärjestelmän pääomatasoja yli sovittujen tasojen, jotta markkinat saataisiin vakuuttuneiksi.

Arvoisan parlamentin jäsenen Irlannin pankkijärjestelmän tulevaisuutta koskevan kysymyksen osalta on todettava, että komissio on kriisin alusta alkaen vaatinut jatkuvasti, että heikossa asemassa olevien luottolaitosten elinkelpoisuus on varmistettava eikä vain lisättävä pääomaa. Rahoituslaitoksen vakavaraisuuden vahvistamisella puututaan tehokkaasti välittömimpiin riskeihin, mutta sillä ei taata kyseisen laitoksen pitkän aikavälin elinkelpoisuutta. Tässä yhteydessä komission on yhdessä Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF), Euroopan keskuspankin (EKP) ja Irlannin viranomaisten kanssa sitoutunut toteuttamaan Irlannin rahoitusjärjestelmän perusteellisen rakenneuudistuksen, jotta sen koko pienenee ja tehokkuus ja vakaus lisääntyvät.

Komission tiedonannossa "Energia 2020 – Strategia kilpailukykyisen, kestävän ja varman energiansaannin turvaamiseksi" korostetaan, että unionin energiaomavaraisuus riippuu toki suurelta osin sisäisen energiainfrastruktuurin toimivuudesta, mutta sen lisäksi myös siitä, miten jäsenvaltiot pystyvät takaamaan energiatehokkuuden etenkin rakennus- ja liikennealalla. Komissio ilmoittaa tiedonannossaan olevansa tyytymätön jäsenvaltioiden esittämiin energiatehokkuutta koskeviin kansallisiin toimintasuunnitelmiin sen vuoksi, että alan kehitys on liian hidasta.

Pitäisikö komission mielestään omaksua näkyvämpi rooli kansallisten toimintasuunnitelmien laatimisessa ja koordinoida niiden laatimista entistä paremmin jäsenvaltioiden kanssa sekä valvoa tarkemmin niiden täytäntöönpanoa, jotta Euroopan unioni pystyisi täyttämään antamansa sitoumukset vuoteen 2020 mennessä?

(EN) Komission analyysi jäsenvaltioiden vuosina 2006–2008 toimittamien kansallisten energiatehokkuutta koskevien toimintasuunnitelmien vaikutuksesta ja niiden EU 2020 -prosessin mukaisten kansallisten uudistusohjelmien luonnosten energiatehokkuutta koskevista tavoitteista osoittaa todellakin, että tarvitaan enemmän ponnistuksia EU:n 20 prosentin energiansäästöä koskevan tavoitteen saavuttamiseksi vuoteen 2020 mennessä.

Energiapalveludirektiivissä⁽¹⁾ määritetään, että jäsenvaltioiden on toimitettava toiset energiatehokkuutta koskevat toimintasuunnitelmansa viimeistään 30. kesäkuuta 2011. Komissio on arvoisan parlamentin jäsenen kanssa samaa mieltä siitä, että olisi hyödyllistä, jos se omaksuisi aktiivisemman roolin, ja tukee sitä

keskitetyllä toiminnalla, jolla helpotetaan energiatehokkuustoimenpiteiden täytäntöönpanoa koskevien hyvien käytäntöjen vaihtoa kaikkien jäsenvaltioiden asiaankuuluvien viranomaisten välillä;

ehdotuksella kansallisten energiatehokkuutta koskevien toimintasuunnitelmien malliksi;

tarjoamalla koulutuskursseja jäsenvaltioiden asiantuntijoille, joiden odotetaan laativan kansallisia energiatehokkuutta koskevia toimintasuunnitelmia ja

perustamalla neuvontapalvelun tarjoamaan tietoa Internetissä kansallisten energiatehokkuutta koskevien toimintasuunnitelmien laatimisesta.

Tulevan energiatehokkuussuunnitelman puitteissa komissio tekee myös työtä laatiakseen ehdotuksen energiapalveludirektiivin mahdollisesta tarkistamisesta ja vahvistamisesta. Sen avulla voitaisiin järkevöittää ja selkeyttää kansallisia energiatehokkuutta koskevia toimintasuunnitelmia koskevia vaatimuksia ja antaa niille suurempi asema, joka kattaa koko energia-alan ja tarjoaa perustan edistyksen vuotuiselle tarkistamiselle.

Alankomaalaisten tiedotusvälineiden mukaan komissio on käynnistänyt alustavat tutkimukset selvittääkseen, ovatko tietyt jalkapalloseurat saaneet kiellettyä valtiontukea infrastruktuuriaan varten. Kyse lienee seuroista Vitesse, Willem II ja MVV Maastricht.

Komissio toteaa verkkosivuillaan, että suurin osa urheilun infrastruktuurista on periaatteessa luonteeltaan paikallista ja että se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan lähinnä poikkeustilanteissa. Kun on kyse mittavista urheilun infrastruktuurihankkeista, komissio suosittelee, että paikalliset viranomaiset valitsevat rakennusyrityksen julkista hankintamenettelyä noudattaen, että stadionia hallinnoidaan julkisesti (tai että yksityinen haltija ei saa ylimitoitettua korvausta tehtävän hoitamisesta), ja että kyseinen laitos tarjoaa palveluita erilaisia toimintoja ja käyttäjäryhmiä varten markkinahintaista vuokraa vastaan.

Voiko komissio kertoa, mihin kriteereihin se aikoo keskittyä tutkimuksessaan?

Mihin konkreettisiin toimiin asianomaiset seurat voivat ryhtyä / asianomaisten seurojen on ryhdyttävä välttääkseen seuraamusten määräämisen?

Onko komissio valmis selventämään tätä kysymystä tiedonannossaan Euroopan tulevasta urheilupolitiikasta, jota on se on parhaillaan laatimassa?

(EN) Komissio on saanut monia valituksia arvoisan parlamentin jäsenen kysymyksessä mainitusta mahdollisesta valtiontuesta alankomaalaisille jalkapalloseuroille. Mahdollinen valtiontuki ei kuitenkaan koskenut infrastruktuurihankkeita vaan pikemminkin toimenpiteitä, joilla estettiin kyseisiä seuroja joutumasta vararikkoon ja autettiin niitä selviämään taloudellisista vaikeuksista. Tällä hetkellä komissio tekee alustavaa arviointia näistä valituksista.

Arvoisan parlamentin jäsenen toisen kysymyksen osalta todetaan, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 107 artiklan mukaisesti, jotta tuki voidaan katsoa valtiontueksi, siinä on oltava mukana valtion varojen siirtoa. Siten mahdollinen valtiontuki voisi johtua viranomaisten puuttumisesta eikä välttämättä seuran. Valtiontuen määritelmän täyttämiseksi kyseiseen toimenpiteeseen on vielä liityttävä tuensaajan taloudellinen etu, kilpailun vääristymä tai uhka siitä sekä vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Periaatteessa viranomaisten ja kyseisen jalkapalloseuran välillä tehtyjen siirtojen luonne on mahdollinen tapa välttää kysymyksiä valtiontuesta.

Koska tällä alalla on tehty vähän päätöksiä, parhaillaan valmisteltavana olevaan urheilua koskevaan komission tiedonantoon ei todennäköisesti sisälly kyseistä ohjausta. Ei ole kuitenkaan poissuljettua, että komissio voisi laatia kyseiset suuntaviivat myöhemmin.

Komissio esitti lokakuussa Eurooppa 2020-strategian puitteissa teollisuuden kilpailupolitiikkaa koskevan uuden strategian. Vakaa teollisuustuotanto on tärkeä perusta talouden kasvumallille Euroopassa. Tiedonannossaan komissio toteaa selvästi, että energiaa runsaasti käyttävillä teollisuudenaloilla on oltava olosuhteet, joissa ne voivat kilpailukykyisesti harjoittaa tuotantoa Euroopassa.

Onko komissio tässä yhteydessä tietoinen siitä, että tulevat päätökset, jotka koskevat päästökauppajärjestelmän arviointiperusteita, ovat vakava uhka runsaasti energiaa kuluttavan teollisuuden kilpailukyvylle niissä jäsenvaltioissa, jotka ovat riippuvaisia tietystä energialähteiden yhdistelmästä?

Pitääkö komissio perusteltuna sitä, että näiden jäsenvaltioiden valmistajat joutuvat kantamaan määräysten noudattamisesta aiheutuvat erittäin korkeat kustannukset ainoastaan siksi, että ne ovat maantieteellisesti ja historiallisesti riippuvaisia tietystä energialähteiden yhdistelmästä?

Katsooko komissio, että näille valtioille pitäisi antaa mahdollisuus osallistua kilpailuun maailmantaloudessa, jotta voidaan suojella työllisyyttä ja tulevia teollisuusinvestointeja Euroopan unionissa?

(EN) Suunniteltu vertailuarvoja koskeva päätös on tekninen täytäntöönpanoasetus, joka perustuu päästökauppadirektiivin (2003/87/EY) 10 a artiklaan sellaisena kuin se on muutettuna ilmasto- ja energiapaketilla. Direktiivin 10 a artiklassa annetaan ohjeita siitä, miten vertailuarvot olisi määritettävä. Periaatteessa unionin laajuiset yhdenmukaistetut vertailuarvot olisi laadittava tehokkaimpaan 10 prosentin joukkoon kuuluvien laitosten keskimääräisen tehokkuuden perusteella, jotta voidaan varmistaa, että oikeuksien jakamisessa palkitaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä. Direktiivin mukaan vertailuarvioissa olisi myös otettava huomioon tehokkaimmat tekniikat, korvaavat ratkaisut, vaihtoehtoiset tuotantomenetelmät, tehokas yhteistuotanto, prosessikaasujen energian tehokas talteenotto, biomassan käyttö sekä hiilidioksidin talteenotto ja varastointi.

Erityisesti direktiivissä edellytetään, että vertailuarvot lasketaan tuotteille eikä tuotantopanoksilla, jotta kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset ja energiatehokkuus kunkin tuotantoprosessin aikana kyseisellä toimialalla tai toimialan osalla ovat mahdollisimman suuret. Yksittäisten laitosten paikallisen polttoaineen saatavuuden huomioon ottaminen heikentäisi siksi päästökauppajärjestelmädirektiivissä yhteisesti sovittuja vertailuarvojen perusperiaatteita.

On myös tärkeää muistaa, että päästökauppajärjestelmä on toimenpide, jolla tuotantoprosessien hiilidioksiditehokkuus sisällytetään hiilidioksidin ja tuotteiden hintaa, millä pyritään saamaan aikaan päästöjen vähennyksiä kustannustehokkaasti ja taloudellisesti tehokkaasti. Vertailuarvoihin perustuva vapaa jakaminen ei olla tämän tavoitteen vastainen.

Ilmasto- ja energiapakettia koskevan poliittisen sopimuksen osana päästökauppadirektiivillä myös taataan huutokaupan tulojen suuren osan jakaminen takaisin tietyille jäsenvaltioille, ja siinä aiempi polttoainevalikoima on merkittävä kriteeri. Huutokauppatuloja voi ja niitä pitäisi käyttää tukemaan siirtymistä vähähiiliseen talouteen. Jäsenvaltiot voivat käyttää monia eri toimenpiteitä edistääkseen tätä prosessia, keskittyen infrastruktuuriin, kuluttajiin tai tuottajiin, ja tämä voi koskea teollisuusalan lisäksi energiantuotantoa. Vaikka tuki rajoitetaan tietyille yhtiöille, valtiontukisäännöt mahdollistavat tietyin ehdoin monia toimenpiteitä, esimerkiksi toimenpiteitä energiatehokkuuden lisäämiseksi.

Joka vuosi maailmaan valtameriin ja muihin meriin päätyy arviolta kymmenen miljardia tonnia jätettä, minkä vuoksi meret ovat maailman suurin kaatopaikka. Vastauksessaan parlamentin kysymyksiin E-0825/2010 ja E-0104/2010 komissio myönsi erityisesti Tyynenmeren jätepyörteeseen kerääntyvän, suuren ja yhä kasvavan muovijätelautan, jota kutsutaan myös muovikeitoksi, sekä Euroopan rannikoille kerääntyvän jätteen aiheuttamat ongelmat. Viime kuussa komissio otti ongelman pahenemisen huomioon ja järjesti meriympäristön roskaantumista käsittelevän seminaarin.

Voiko komissio esitellä parlamentille seminaarin johtopäätökset ja ehdotukset, jotka se aikoo esittää merien saastumisen torjumiseksi?

Onko komissio edistynyt niin kutsuttua muovikeittoa koskevan ongelman ratkaisemisessa sekä biologisesti hajoavan muovin mahdollista käyttöä koskevassa kysymyksessä?

(EN) Komissio tunnusti meriympäristön jätettä koskevan kasvavan ongelman ja järjesti seminaarin: Merten jätteet: muovikeittoa ynnä muuta, marraskuussa 2010. Komissio on hyvin tyytyväinen mielenkiintoon, jota osoittivat monet arvoisat parlamentin jäsenet ja edustajat monista eri sidosryhmistä: tieteestä, muovin tuottajista, ympäristöä käsittelevistä kansalaisjärjestöistä, paikallisista yhdistyksistä sekä jäsenvaltioista, YK:n ympäristöohjelmasta ja Yhdysvaltain kansallisesta meri- ja ympäristöhallinnosta.

Raportti kokouksesta ja alustukset ovat saatavilla ympäristöasioiden pääosaston verkkosivulla.

Seminaarin päätelmiä olivat seuraavat:

- Molempia jätteen lähteitä on käsiteltävä: sekä maalta että merten käyttäjistä tulevaa jätettä. Asiaankuuluvien sidosryhmien, kuten laivateollisuuden, kalastajien, offshore-teollisuuden, paikallisviranomaisten ja muovituotteiden tuottajien kanssa on perustettava kumppanuuksia.

- Polymeerien suunnittelua ja käyttöä koskevat innovaatiot, hyvien käytäntöjen vaihto ja pilottihankkeet opettavat meille lisää. Velvoittavien ja muiden kuin velvoittavien toimenpiteiden kehittämisen olisi oltava tasapainossa. Sataman vastaanottolaitteista annetun direktiivin tuleva tarkistaminen on hyvä tilaisuus tarkastella mahdollisia muutoksia tämän velvoittavan toimenpiteen vahvistamiseksi.

- Yhteistyö ja sopimukset muoviteollisuuden kanssa ovat olennaisia vähennystavoitteiden asettamiseksi niin, että myös markkinapohjaisia välineitä voidaan hyödyntää. Vuotuinen korkean tason tapahtuma voisi edistää sitä.

- Edelleen on kuitenkin tietopuutteita, jotka on täytettävä. Euroopan talousalueella ja alueellisten merisopimusten alueilla tarvitaan enemmän ja paremmin standardoitua merten jätteiden valvontaa. Jätteiden ja erityisesti muovisten mikrohiukkasten vaikutusta ja myrkyllisyyttä on tutkittava enemmän.

- Valistusta tarvitaan enemmän ja sitä on kohdennettava erityisryhmille, kuten nuorille, kuluttajille, kunnille ja satamaviranomaisille on. "Muovijalanjälkeä" koskeva käsite tai muovituotteiden ympäristömerkinnät voisivat auttaa tässä vaikeassa ja haastavassa tehtävässä.

- Lopuksi, alueellisten merien tasolla on olemassa YK:n ympäristöohjelman kanssa yhteistyössä kansainvälinen ohjelma, jossa käsitellään Kansainvälisen merenkulkujärjestön kansainvälistä yleissopimusta aluksista aiheutuvan meren pilaantumisen ehkäisemisestä ja yhteistyössä Yhdysvaltojen kanssa maailmanlaajuinen ohjelma.

Biologisesti hajoavan muovin mahdollista käyttöä koskevan kysymyksen osalta opimme, että tällainen muovi hajoaa hyvin valvotuissa oloissa mutta ei niin hyvin ympäristössä. Se on siksi kerättävä asianmukaisesti, eikä se ratkaise itsessään jäteongelmaa rannoillamme ja merillämme.

Miten komissio suhtautuu Venäjän pääministeri Vladimir Putinin viimeaikaisiin lausuntoihin Venäjän aikomuksesta liittyä Maailman kauppajärjestöön (WTO) vuoden 2011 loppuun mennessä ja mahdollisuudesta perustaa "yhtenäinen talousyhteisö, joka ulottuu Lissabonista Vladivostokiin?

Voiko komissio kertoa käsityksensä siitä, onko Venäjän, Kazakstanin ja Valko-Venäjän välinen tulliliitto tosiasiallisesti toimiva järjestelmä ja siitä, onko Venäjän hanke liittyä WTO:hon toteuttamiskelpoinen maan ollessa kyseisen tulliliiton jäsen?

(EN) EU on aina ollut yksi suurimmista Venäjän Maailman kauppajärjestöön (WTO) liittymisen tukijoista ja tukee sitä edelleen ja sitoutuu siihen täysimääräisesti jäljellä olevissa monenvälisissä neuvotteluissa. EU ja Venäjä saivat 24. marraskuuta aikaan tyydyttävä kahdenvälisen sopimuksen Venäjän WTO:hon liittymisen puitteissa. Tällä sopimuksella Venäjän liittyminen WTO:hon tulee lähemmäksi ja antaa Venäjälle mahdollisuuden liittyä vuonna 2011 edellyttäen, että jäljellä olevat monenväliset neuvottelut saadaan loppuun. EU tukee edelleen Venäjää sen teknisessä työssä tämän päämäärän saavuttamiseksi.

EU on kiinnostunut syventämään edelleen taloudellista integraatiota Venäjän kanssa. Tiiviimmät taloussuhteet hyödyttäisivät molempia osapuolia, jos se johtaisi parempaan vastavuoroiseen markkinoille pääsyyn, poistaisi kaupan esteitä, parantaisi edelleen liiketoimintaympäristöä ja avaisi mahdollisuuksia investoinneille.

EU:n ja Venäjän meneillään olevissa neuvotteluissa uudesta kahdenvälisestä sopimuksesta, jolla korvataan ja ajanmukaistetaan voimassa oleva kumppanuus- ja yhteistyösopimus, EU haluaisi sisällyttää huomattavat kauppaan ja investointiin liittyvät säännökset molempien osapuolten eduksi, koska se voisi olla tärkeä ensimmäinen askel tiiviimmän talousyhteisön edistämisessä EU:n ja Venäjän välillä.

EU kannattaa myös tulevaa kahdenvälistä etuusmenettelyä. Tässä yhteydessä Venäjän on kuitenkin selkeytettävä Venäjän, Valko-Venäjän ja Kazakstanin välisen tulliliiton vaikutuksia.

Venäjä, Kazakstan ja Valko-Venäjä etenevät erittäin nopeasti tulliliiton oikeus- ja sääntelypuitteiden luomisessa. Se on johtanut huomattaviin muutoksiin aiemmassa kauppajärjestelmässä, esimerkiksi uuteen yhteiseen ulkoiseen tulliin ja uuteen tullikoodeksiin. Myös teknistä sääntelyä ja terveys- ja eläinterveystoimenpiteitä yhdenmukaistetaan, ja yhdenmukaistamisen laajentamista muille aloille suunnitellaan myös. Komissio seuraa etenemistä ja keskittyy vaikutuksiin, joka näillä uusilla säännöillä on sen kahdenväliseen kauppa- ja investointisuhteisiin ja niiden yhdenmukaisuuteen WTO:n sääntöjen kanssa.

Tulliliitto itsessään ei ole este WTO:hon liittymisessä edellyttäen, että se on yhdenmukainen WTO:n sääntöjen kanssa. Venäjä on äskettäin ilmoittanut, että se aikoo liittyä WTO:hon erikseen ja että se takaa, että kaikki sen WTO:ta koskeva velvoitteet pannaan liityttäessä täytäntöön. EU tekee Venäjän kanssa työtä sen aikaansaamiseksi.

Käsite "aktiiviviljelijä" mainitaan ensimmäistä kertaa komission tiedonannossa "Yhteinen maatalouspolitiikka vuoteen 2020: Ruoka, luonnonvarat ja alueiden käyttö – miten hallita tulevat haasteet?" (KOM(2010)0672, 18. marraskuuta 2010). Tyypillisiä esimerkkejä edellä mainitun käsitteen käyttöyhteyksistä ovat muun muassa seuraavat: "Edellä kuvatut suorien tukien mallia koskevat muutokset olisi tehtävä samassa tahdissa kuin tuen parempi määrittely ja sen kohdentaminen kokonaan aktiiviviljelijöille" (s. 10; kohta 6.1.) ja "tuen kohdentaminen kokonaan aktiiviviljelijöille ja heidän palkitsemisensa siitä, että he tarjoavat kollektiivisia palveluja yhteiskunnalle …" (s. 3; johdanto).

Kun otetaan huomioon, että köyhät viljelijät joutuvat hankkimaan lisätienestejä maanviljelyyn liittymättömällä toiminnalla täydentääkseen maataloudesta saamiaan niukkoja tuloja, kysyn komissiolta seuraavaa: Millä arviointiperusteilla se erottaa viljelijät "aktiivisiin" ja "passiivisiin?

(FR) YMP:n tulevaisuuden legitimiteetin, uskottavuuden ja tehokkuuden kannalta on tärkeää, että ensinnäkin tuet menevät aktiiviviljelijöille (toisin sanoen viljelijöille, jotka toimivat aktiivisesti maataloustuotannossa tai julkisten hyödykkeiden tuotannossa ja jotka todella edistävä YMP:n tavoitteita) ja toisekseen, että voimme jättää sen ulkopuolelle niin sanotut nojatuoliviljelijät, jotka saavat tukia tekemättä mitään.

Tämä on erittäin monimutkainen kysymys, koska liian laajoilla ja liian yleisillä poissulkemista koskevilla säännöillä voitaisiin rangaista huomaamatta oikeita viljelijöitä, erityisesti osa-aikaisia.

Komissio tutkii parhaillaan tapoja ilmaista tämä poliittinen tahto oikeudellisin käsittein. Monia sellaisia kriteerejä tutkitaan, joita voitaisiin käyttää EU:n tasolla. Tehtiinpä mikä päätös tahansa, se ei saisi vaarantaa tukien tuotannosta irrottamista tai niiden luokittelua WTO:n vihreässä laatikossa, eivätkä ne saisi johtaa viljelijöiden epätasa-arvoiseen kohteluun.

Asiasta vastaavien viranomaisten mukaan maatalousrahaston entisen toimeenpanevan johtajan tutkintotodistus HTW Berlin (Hochschule für Technik und Wirtschaft Berlin) -korkeakoulusta on väärennetty.

Seuraako komission mukaan kyseisen henkilön hyväksymän hankkeen rahoituksen lainmukaisuudesta ongelmia?

Onko hänen nimittäminen asetuksen (EY) No 885/2006 säännösten (liite I, "Sisäinen ympäristö", kohdat B i–v) vastainen

Mitä toimenpiteitä komissio vaatii jäsenvaltioilta tulevaisuudessa varmistaakseen, että korkeita asemia, joissa käsitellään eurooppalaisten veronmaksajien rahoja, ei myönnetä tehtävään ammatillisesti epäpäteville henkilöille?

(FR) Bulgarian viranomaiset tiedottivat komissiolle lokakuussa 2010, että Kalina Ilieva oli erotettu virastaan 7. lokakuuta 2010.

Yhteisön säännöissä todetaan, että maksajavirastojen on varmistettava, että toimien toteuttamiseen on osoitettu asianmukaiset henkilöresurssit ja että käytettävissä on eri toiminnan tasoilla vaadittava tekniset taidot.

Kansallisten maksajavirastojen johtajien nimittäminen ja hallinnointi on kuitenkin jäsenvaltioiden vastuulla. Komissio ei voi puuttua tähän asiaan.

Edellyttäen, että Kalina Ilieva (virallisesti nimitettynä toimitusjohtajana) oli hyväksynyt tukihakemukset sen jälkeen, kun oli tehty tyydyttävät tarkistukset yhteisön sääntöjen vastaavuuden tarkistamiseksi, maksut, jotka maksettiin hänen ollessaan virassa, on katsottava hyväksytyiksi voimassa olevien menettelyjen mukaisesti.

Bulgarian viranomaiset ovat vahvistaneet komissiolle, että maksajaviraston toiminta jatkuu. Yksi sen varapuheenjohtajista (Svetoslav Simeonov, Sapard-ohjelmasta ja kalastuksesta vastaava varapuheenjohtaja) onkin nimitetty maksajaviraston virkaa tekeväksi johtajaksi ennen seuraavan puheenjohtajan nimittämistä.

Vastuu kyseisen maksajaviraston akkreditoinnista ja sen jatkuvasta valvonnasta sen varmistamiseksi, että se noudattaa akkreditointiperusteita on kansallisen tason "toimivaltaisella viranomaisella" (tässä tapauksessa maatalous- ja elintarvikeministeriöllä). Täydentävänä turvatoimenpiteenä riippumaton tarkastuselin (sertifiointielin) tutkii, noudattaako maksajavirasto akkreditointiperusteita, ja tiedottaa siitä vuosittain.

Sertifiointielimen on määrä toimittaa selontekonsa varainhoitovuodelta 2010 viimeistään 1. helmikuuta 2011.

Sen päätelmät arvioidaan, kuten aina, huolellisesti komission yksiköissä, ja puutteiden havaitseminen johtaa tarkastuselinten tarkastuksiin itse paikalla.