Sanatarkat istuntoselostukset

Tiistai 18. tammikuuta 2011 - Strasbourg

5. EY:n ja Serbian välinen vakautus- ja assosiaatiosopimus - EY:n ja Serbian välinen vakautus- ja assosiaatiosopimus (jatkoa keskustelulle)

  Puhemies. – (DE) Esityslistalla on seuraavana jatkoa yhteiskeskustelulle EY:n ja Serbian välisestä sopimuksesta.

  Maria Eleni Koppa, S&D-ryhmän puolesta. – (EL) Arvoisa puhemies, Minäkin haluan kiittää Jelko Kacinia tasapainoisesta ja seikkaperäisestä tekstistä, jonka hän on esitellyt. Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä tukee vilpittömästi Serbian liittymismahdollisuuksia; maa on saavuttanut suunnatonta edistystä viime vuosina ja on rauhan vakiinnuttamisen ja vakauden kulmakivi Länsi-Balkanilla. Vakautus- ja assosiaatiosopimuksen hyväksyminen tänään parlamentissa on siten historiallisesti merkittävä hetki, ja tuemme sitä. Euroopan parlamentin antamassa päätöslauselmassa hyväksymme myös Serbian jättämän jäsenyyshakemuksen, mutta korostamme, että lisätoimia tarvitaan vielä.

On oltava selvää, että alueyhteistyön kehittäminen on edelleen unionin ensisijainen tavoite Länsi-Balkanilla. Näin ollen Serbian ja kansainvälisen rikostuomioistuimen välinen yhteistyö on ehdoton kansainvälinen velvoite, jonka on edettävä joutuisasti; ei siksi, että Eurooppa haluaa sitä, vaan siksi, että oikeuden jakaminen edellyttää sovinnontekoa menneisyyden kanssa ja mahdollistaa suhteiden parantamisen kaikkien entisen Jugoslavian asukkaiden kanssa.

Emme kuitenkaan saa unohtaa, että serbialaiset olivat tämän sodan uhreja. Serbiassa on nyt eniten maansisäisiä ja muita pakolaisia Euroopassa; nämä ihmiset tarvitsevat huolenpitoa ja asuntoja, ja heidät on sijoitettava työmarkkinoille. Unionin on annettava käytännön tukea kaikille tämänsuuntaisille toimille, etenkin luottokriisin takia. Siksi olemme tyytyväisiä siihen, että Serbian ja Kroatian presidentit sitoutuivat hiljattain etsimään yhteisiä ratkaisuja pakolaisongelmaan.

Päätös vuoropuhelun aloittamisesta viranomaisten kanssa Kosovossa on erityisen tärkeä alueen vakaudelle. Tuemme vuoropuhelua, joka on käynnistettävä mahdollisimman pian kaikkien Kosovon asukkaiden edun vuoksi, ja toivomme, että se edistää kaikkien alueen asukkaiden yhteistä eurooppalaista tulevaisuutta. Lopuksi haluan kiittää Serbian hallituksen varapääministeriä Božidar Đelićiä hänen Euroopan parlamentin ulkoasiainvaliokunnalle eilen antamastaan lausunnosta, jonka mukaan Serbia pyrkii Kosovoa koskevaan historialliseen kompromissiin. Kompromissi on todellakin välttämätön, ja meidän kaikkien on autettava sen saavuttamisessa.

  Norica Nicolai, ALDE-ryhmän puolesta. – (RO) Arvoisa puhemies, liberaalina minun on korostettava, että Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä on aina tukenut laajentumisprosessia, koska me uskomme Eurooppaan, joka muodostuu kaikista sen jäsenistä, nimittäin vaikutusvaltaiseen, yhtenäiseen Eurooppaan. Romanialaisena voin ainoastaan tukea Serbian pyrkimyksiä liittyä Euroopan unioniin samalla kun korostan, että Serbia on eurooppalainen maa ja ettei sen matkaa kohti Eurooppaa saada päätökseen ilman levottomasta menneisyydestä johtuvia vaikeuksia. Serbian on kuitenkin katsottava eteenpäin ja yritettävä unohtaa menneet, sillä sovinnonteko menneisyyden kanssa ei saa olla esteenä eurooppalaiselle tulevaisuudelle.

Haluan korostaa, että Kööpenhaminan arviointiperusteiden asianmukainen, määrätietoinen ja perusteellinen täytäntöönpano on välttämätöntä koko alueen kannalta, mikä tarkoittaa myös Serbiaa, sillä ainoastaan näillä perusteilla voidaan taata eurooppalaisten arvojen kunnioittaminen, oikeusvaltioperiaate ja demokratioiden toimintakyky. Mielestäni viimeiset kaksi vuotta, jotka ovat kuluneet historiallisesta päätöksestä lähteä tavoittelemaan Euroopan unionin jäsenyyttä, osoittavat, että sekä Serbian hallitus että Serbian kansa ovat motivoituneita ja määrätietoisia. He uskovat vilpittömästi Euroopan yhdentymishankkeeseen, sillä mikä muu voi olla tärkeämpää kuin sellaisen hallituksen Eurooppaa koskevat päätökset, joka ei ole tehnyt näitä päätöksiä lakisääteisten vaatimusten tai tämän poliittisen pelin sanelemien sääntöjen pakottamana.

Serbian on myös ratkaisevan tärkeää vakauttaa taloutensa. Serbian taloudessa parhaillaan nähtävissä olevat merkit ovat erinomaisia. Tärkeintä on, että se vakiinnuttaa demokratiansa. Paljon huomiota on kuitenkin kiinnitettävä Balkanin alueen monikulttuurisuuteen, joka on ollut arkaluonteinen kysymys. Tämän alueen vähemmistöjen ongelma ei saa aiheuttaa selkkauksia. Mielestäni malli, jolla edistetään vähemmistöille suunnattua apua ja tukea sekä kulttuurien välistä sovinnontekoa, on täysin välttämätön.

  Marije Cornelissen, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmä on Serbian EU-jäsenyyden vankkumaton kannattaja. Siksi olemme tyytyväisiä nykyisen hallituksen yksiselitteisen Eurooppa-myönteiseen linjaan. Mielestäni kumpikaan osapuoli ei kuitenkaan ansaitse kehuja siitä tavasta, jolla ne ovat hoitaneet liittymisprosessia. EU antaa yksinkertaisesti leikitellä kanssaan.

Serbian Eurooppa-myönteisen politiikan tukemiseksi maalle myönnettiin viisumivapaus ennen kuin se oli täyttänyt perusteet kaikilta osin. Serbia sai lausunnon lokakuussa vastineeksi maltillisesta suhtautumisestaan Kosovon-kysymykseen. EU antaa sellaisen kuvan, että liittymisprosessissa ratkaisee poliittinen peli eikä arviointiperusteiden noudattaminen. Meidän ei pitäisi joutua palkitsemaan Serbiaa siitä, että se käyttäytyy kuin kypsä eurooppalainen demokratia. Itse asiassa meidän pitäisi voida odottaa, että Serbia ottaa itsestään selvästi kantaakseen vastuuta alueellisena johtajana Kosovon ja Bosnian kysymyksissä tarvitsematta palkita sitä samalla tavalla kuin pieni lapsi palkitaan karamellilla kiltteydestä.

Meidän pitäisi vähintäänkin lakata antamasta periksi joka kerta kun tulee puhe Ratko Mladićin ja Goran Hadžićin etsinnästä. He ovat syypäitä kauhistuttaviin sotarikoksiin ja kansanmurhaan. Heidän ei pitäisi päästä murhasyytteestä kuin koira veräjästä. Serbia voi, ja sen täytyy, tehdä paljon enemmän heidän pidättämisekseen. Emme voi sallia sitä, että täysimittaisesta yhteistyöstä ICTY:n kanssa tulee pikkuseikka, joka voidaan sivuuttaa diplomatian nimissä. Päätöksen tästä on oltava niiden harteilla, joilla on valtuudet ratkaista, tekeekö Serbia täysimittaista yhteistyötä, ja sillä tarkoitan syyttäjä Serge Brammertzia. Siitä syystä pyydän teitä äänestämään tarkistuksemme puolesta.

  Charles Tannock, ECR-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, Serbian edistyminen kohti EU:n jäsenyyttä on saamassa vauhtia, mikä on aivan oikein, kuten Jelko Kacinin erinomainen mietintö osoittaa.

Vieraillessani Serbiassa viime lokakuussa olin vaikuttunut Serbian dynaamisen, länsimielisen ja demokraattisen hallituksen sitoutumisesta ja ponnisteluista. Serbialla on todellakin vielä paljon tehtävää oikeuslaitoksen uudistamisen ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan osalta. Me ECR-ryhmän jäsenet toivomme myös, että Ratko Mladić saadaan kiinni ja lähetetään Haagiin, vaikka hänen oleskelunsa Serbian alueella ei suinkaan ole varmaa. On kuitenkin välttämätöntä, että EU ja sen jäsenvaltiot tulevat Serbiaa vastaan ja palkitsevat sen edistymisen esimerkiksi ratifioimalla nyt vakautus- ja kasvusopimuksen, etenkin siksi, että jotkut Serbian naapurivaltiot, kuten Kroatia, ovat edistyneet paljon pidemmälle matkalla kohti EU:n jäsenyyttä.

Serbian suhteet Kosovoon ovat ongelmalliset, mutta eivät ratkaisemattomat. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että osiin jakamiseen ja Lähi-idässä noudatettuun "maata rauhan vastineeksi" -periaatteeseen perustuva oikeudenmukainen, kaikinpuolinen ja lopullinen ratkaisu olisi paras etenemistapa. Nähdäkseni EU:n olisi arvioitava tämä vaihtoehto asianmukaisesti tulevassa vuoropuhelussa, jossa välittäjänä toimii korkea edustaja. Sen hylkääminen suoralta kädeltä olisi vaarallisen lyhytnäköistä ja ainoastaan pahentaisi Kosovon epävarmuutta sen kansainvälisestä tunnustamisesta EU:ssa, Natossa ja YK:ssa.

  Miloslav Ransdorf, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (CS) Arvoisa puhemies, Serbian historian tärkein merkkihenkilö, pyhä Sava, sanoi, että serbit ovat sekä idän että lännen kansa. Tästä seuraa se ongelma, että he eivät luota lännen kansoihin, koska pitävät itseään idän kansana, eivätkä idän kansoihin, koska pitävät itseään lännen kansana. Tosiasiassa Serbia on silta Itä- ja Länsi-Euroopan välillä, Euroopan yhtenäisyyden kannalta avainasemassa oleva maa, ja pohjimmiltaan jopa suuren serbikirjailijan Dobrica Ćosićin romaani "Vreme smrti" (Kuoleman aika) osoittaa, että Serbia on ratkaisevan tärkeässä asemassa kun kyseessä on Euroopan yhtenäisyys tai hajoaminen.

Mielestäni meidän on aika ymmärtää Serbian olennainen merkitys Euroopan yhtenäisyyden kannalta. Se on Balkanin alueen merkittävin talous, eikä Euroopan yhtenäisyys toteudu ilman Balkanin aluetta. Haluan korostaa, että meillä on yhteisiä tehtäviä, jotka voidaan hoitaa suhteellisen nopeasti, kuten Serbian pakolaisongelma (Serbian alueella on noin 750 000 pakolaista), ympäristöongelmat (joista osa juontuu 1990-luvulta) ja Tonavan kuljetusväylien toiminta (Euroopan parlamentissa toimii Tonavan asioita käsittelevä laajennettu työryhmä), ja meidän pitäisi myös pyrkiä auttamaan Serbiaa oikeuslaitoksen rohkeassa uudistamisessa ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumisessa.

  Nikolaos Salavrakos, EFD-ryhmän puolesta. – (EL) Arvoisa puhemies, mielestäni Jelko Kacinin mietintö on täydellisen tasapuolinen, mistä onnittelen häntä. Serbian edistyminen tarvittavissa uudistuksissa käy mietinnöstä ilmi realistisella tavalla. Juuri eilen Serbian varapääministeri antoi ulkoasiainvaliokunnalle hyväksyttävän selvityksen tilanteen kehityksestä.

Kaikesta huolimatta ratkaistavana on vielä tärkeä kysymys kansainvälisen rikostuomioistuimen kanssa tehtävästä yhteistyöstä ja viimeisten karkureiden luovuttamisesta Haagiin, mikä on perusedellytys Serbian liittymisvalmistelujen edistymiselle.

Lehdistön vapaus on yksi merkittävimmistä ongelmista, joka Serbian hallituksen on ratkaistava; serbialaistoimittajien riippumattomuutta eivät saa haitata poliittinen painostus tai muunlainen vaikuttaminen.

Toinen Serbiaa vaivaava ongelma on maansisäisten ja muiden pakolaisten suuri määrä; heillä on asuinoloista ja köyhyydestä johtuvia ongelmia, ja työttömyysprosentti on lähes 19. Mielestäni meidän on autettava Serbiaa, emmekä saa unohtaa, että maa on hiljattain selviytynyt sodasta.

  Barry Madlener (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, meidän ei pitäisi keskittyä vain sotarikollinen Ratko Mladićin pidättämiseen ja syytteeseen asettamiseen. Järjestäytynyt rikollisuus on Serbialle valtava ongelma. Muutamat puhujat ovat jo maininneet tämän, emmekä saa aliarvioida noita ongelmia. Edistystä on tosiaankin saavutettu, mutta ei riittävästi hyväksyttävän tason saavuttamiseen, ei sinne päinkään.

Toinen asia on tietenkin se, että Serbia on köyhä maa, kuten kaikki ehdokasmaat. Nämä ovat köyhiä maita, ja niiden liittyminen tulee Euroopan kansalaisille hyvin kalliiksi. Serbia on vielä korruptoituneempi kuin Romania ja Bulgaria. Romaniaa ja Bulgariaa ei koskaan olisi pitänyt hyväksyä unionin jäseniksi. Tämä johtaa lukuisiin ongelmiin korruption takia, ja Serbia on vieläkin korruptoituneempi. Nähdäkseni se on erittäin itsepintainen ongelma, jota ei ratkaista noin vain. Siksi pyydän, ettette aliarvioisi sitä.

Lisäksi Serbian mahdollinen jäsenyys, aivan kuten viisumivapauskin, lisää entisestään maastamuuttoa Länsi-Eurooppaan, maastamuuttoa, josta ei ole meille hyötyä.

  Adrian Severin (S&D). – (EN) Arvoisa puhemies, vakautus- ja assosiaatiosopimus ja Serbian yhdentyminen Euroopan unioniin ovat tärkeitä sekä Serbialle että Euroopan unionille.

Esittäisin kaksi huomautusta. Jotta sopimuksesta voidaan neuvotella kunnolla ja yhdentymisprosessi hoitaa asianmukaisesti, Euroopan unionin pitäisi aloittaa määrittelemällä ja hyväksymällä omat etunsa. Euroopalla on ratkaisematon albaaniongelma, sen etelälaita on geopoliittisesti epäyhtenäinen ja sen Balkaniin kuuluvalla alueella on valtava määrä rikollisuutta ja korruptiota. Näin ollen unionin keskiosiin tarvitaan laajemmat, toimivat ja yhtenäiset markkinat sekä parempia liikennekäytäviä. Mitään näistä ongelmista ei voida ratkaista ilman Serbian panosta.

Toiseksi emme saa kohdella Serbiaa vähempiarvoisena eurooppalaisena maana ja läksyttää sitä aina tilaisuuden tullen. Serbia on todellakin syyllistynyt moniin rikoksiin, mutta myös euroatlanttinen tuki rikoksille oli varsin merkittävää. Vuosi 2011 on todellakin haastavien mahdollisuuksien vuosi sekä Serbialle että Euroopan unionille. Emme pysty tarttumaan näihin mahdollisuuksiin ellemme luovu kaikesta narsismista ja kohtele Serbiaa vertaisenamme.

Vain kunnioitusta herättävä Serbia voi olla luotettava kumppani Balkanin alueen historiallisessa sovinnonteossa ja historiallisessa jälleenyhdistymisessä Euroopan unioniin. Jelko Kacinin mietintö antaa merkittävän panoksen tähän suuntaan.

  Sarah Ludford (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, olen yhtä mieltä niiden kanssa, jotka ovat kiittäneet ja ottaneet innostuneesti vastaan kollegani Jelko Kacinin mietinnön, ja olen täysin samaa mieltä hänen huomioistaan, että Serbian tulevaisuus on Euroopan unionissa ja että Serbiasta tulee merkittävä tekijä Länsi-Balkanin alueen turvallisuuden ja vakauden varmistamisessa.

Olen tukenut Länsi-Balkanin maiden EU-jäsenyystavoitetta viimeisen kymmenen vuoden ajan, myös toimiessani suhteista Balkanin alueen valtioihin vastaavan valtuuskunnan varapuheenjohtajana. Tein esittelijämme kanssa tiivistä yhteistyötä viisumivapaan matkustamisen puolesta ja olin iloinen, kun se saatiin varmistettua muun muassa Serbian osalta vuosi sitten. Mielestäni tällä on todella ratkaiseva merkitys henkilökohtaiselle kanssakäymiselle ja tulevaisuudennäkymien parantamiselle ja viime kädessä turvallisuuden takaamiselle sen laajemmassa merkityksessä.

Jotkut Serbian kohtaamista haasteista on jo mainittu. Haluaisin esittää lisähuomautuksen oikeuslaitoksen uudistamisesta. Komissio toi viimesyksyisessä edistymiskertomuksessa esiin huolensa siitä, ettei uudelleenvalintoja toteuteta avoimesti, mikä vaarantaa oikeuslaitoksen riippumattomuuden periaatteen ja luo suuren poliittisen vaikuttamisen riskin. Tämä on selkeästi avainkysymys oikeusvaltioperiaatteen kannalta.

Haagissa toimivan entisen Jugoslavian alueen kansainvälisen rikostuomioistuimen kanssa tehtävän yhteistyön osalta Jelko Kacin kertoi ulkoasiainvaliokunnalle edellisiltana, että Serbia tekee aivan kaiken voitavansa kahden viimeisen syytetyn löytämiseksi ja pidättämiseksi ja heidän siirtämisekseen Haagiin, mutta pääsyyttäjä Serge Brammertz totesi YK:n turvallisuusneuvostolle syyskuussa pitämässään puheessa, että Serbian on kurottava umpeen eroa pidätyksistä antamansa sitoumuksen ja paikalla toteuttamiensa toimien tehokkuuden välillä. Tuloksia ei ole nähtävissä. Serbian on toteutettava aktiivisempia toimia karkureiden pidättämiseksi, joten pelkään, että puheiden ja tekojen välillä on kuilu, ja tuota kuilua on ehdottomasti kavennettava.

  Franziska Katharina Brantner (Verts/ALE). – (DE) Arvoisa puhemies, mekin kannatamme Länsi-Balkanin maiden, ja tietenkin myös Serbian, liittymistä Euroopan unioniin. Jokainen maa on tietenkin itsenäinen, mutta alueella on sisäiset yhteydet, ja kunkin alueeseen kuuluvan maan toiminnalla on ratkaiseva vaikutus varsinaisen prosessin onnistumiseen.

Tässä yhteydessä haluan jälleen kerran huomauttaa, että meidän mielestämme Serbian liittymisprosessi ei voi edetä pidemmälle ilman kansainvälisen rikostuomioistuimen antamaa selvää toimintalupaa eikä, kuten kollegani juuri totesi, ilman tuomioistuimen kanssa paikalla tehtävää aktiivisempaa ja ennen kaikkea tehokkaampaa yhteistyötä.

Myönteistäkin kehitystä on tapahtunut. Yksi tällainen edistysaskel oli tasa-arvolain hyväksyminen, josta olimme hyvin iloisia. Nyt vaadimmekin lain todella nopeaa täytäntöönpanoa ja pyydämme komissiota myöntämään varoja tämän prosessin tukemiseen. Jos tämän alueen tavoitteena on yhteinen kasvu, on lisättävä myös mahdollisuuksia alueelle suuntautuvaan ja sen kautta kulkevaan julkiseen liikenteeseen. Tältäkin osin kehotan komissiota myöntämään tälle alueelle enemmän tukea ja rahoitusta liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA) kautta, sillä olemme vakuuttuneita siitä, että johtajien välisten yhteyksien lisäksi tarvitaan ihmisten välisiä yhteyksiä. Alueen väestön liikkuvuuden helpottuminen tukisi tätä tavoitetta suuresti.

Ennen kuin lopetan, haluan vain nopeasti mainita liikkuvuuteen liittyvän kysymyksen erityisesti niiden rekisterikilpien osalta, joita Serbian hallitus edelleen jakaa seitsemälle Kosovon pohjoisosan alueelle. Kehotamme Serbian hallitusta vihdoinkin lopettamaan näiden rekisterikilpien jakamisen Kosovolle.

  Ryszard Czarnecki (ECR). – (PL) Arvoisa puhemies, Serbia on eurooppalainen maa. Serbia on osa Euroopan historiaa. Serbia on osa Euroopan kulttuuria. Serbia ei kuulu Eurooppaan vain maantieteellisesti. Siksi Serbian on oltava osa Euroopan poliittista karttaa, joten älkäämme etsikö tekosyitä pitkittääksemme Serbian liittymistä Euroopan unioniin. Minusta vaikuttaa siltä, että EU on toisinaan torjunut Serbian, ja joitakin Balkanin alueen maita ja Serbiaa on kohdeltu eriarvoisesti. Tästä eriarvoisuudesta on kerta kaikkiaan tehtävä loppu. Älkäämme etsikö tekosyitä – ja korostan tätä jälleen kerran – pitkittääksemme Serbian liittymistä Euroopan unioniin. Serbian valtio on tehnyt riittävästi ansaitakseen paikan Euroopan valtioiden joukossa mahdollisimman pian.

  Bastiaan Belder (EFD). – (NL) Arvoisa puhemies, tällä hetkellä Serbian ja Länsi-Balkanin alueen talouskriisi on ratkaisuvaiheessa. Tähän epävakaaseen tilanteeseen liittyy populististen ja nationalististen asenteiden uuden nousun vaara. Arvoisa komission jäsen Štefan Füle, eikö nyt olisi aika perustaa Länsi-Balkanin alueen kehitysrahasto sodanjälkeisen Marshallin suunnitelman esimerkkiä noudattaen?

Arvoisa komission jäsen, esitän teille toisen kysymyksen. Sain eilen sisäpiiritietoa mahdollisesta uudesta pesäkkeestä Serbiassa. Se koskee radikaalien islamilaisten voimien toimia Sandžakissa. Yksi nimi, josta on tässä yhteydessä huhuttu, on alueen mufti Muamer Zukorlić. Mitä konkreettista tietoa Euroopan komissiolla on tästä asiasta ja mitä vastatoimenpiteitä komissio harkitsee?

  Dimitar Stoyanov (NI). – (BG) Arvoisa puhemies, Serbian itäosassa, Bosilegradin ja Caribrodin ympäristössä, elää kymmeniätuhansia bulgarialaisia. He ovat etninen vähemmistö, joka jäi Serbiaan ensimmäisen maailmansodan päättymisen jälkeen.

Ei olisi liian kaukana totuudesta sanoa, että he kuuluvat Euroopan köyhimpiin ihmisiin. Serbian hallitus ei ole ainoastaan laiminlyönyt kaikkia tähän asiaan liittyviä toimia, kuten investointeja, joilla alueen talous saataisiin hieman vauhtiin, mutta viime vuoden marraskuussa se selityksittä ja kansainvälisten sitoumustensa vastaisesti pysäytti ryhmän Bulgarian kansalaisia, jotka olivat tuomassa apua Bulgariaan kouluun tuleville alueen lapsille.

Haluan muistuttaa Serbian hallituksen edustajille, että ihmisten vapaa liikkuvuus ja avoimet rajat kuuluvat Euroopan unionin perusarvoihin. Teille on tilaa täällä vasta sitten, kun opettelette noudattamaan ja soveltamaan tätä periaatetta.

  Elmar Brok (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja Enikő Győri, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, haluaisin kiittää Jelko Kacinia hänen ehdotuksestaan. On selvää, että äänestämme hänen mietintönsä puolesta.

Kaikkien niiden kysymysten takia, joissa jatkamme Serbian arvostelemista, kaikkien välttämättömien sisäisten uudistusprosessien takia, entisen Jugoslavian alueen kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICTY) kanssa tehtävän pakollisen yhteistyön takia, korruption torjuntaan liittyvien kysymysten takia – korruptio on varsinkin Serbiassa erityisen laajakantoista ja siihen liittyy mafian toimintaa, jolla on vaikutusta talouselämään – kaikkia näitä asioita on mielestäni torjuttava vuosien mittaan, ja tämä on edellytys sille, että Serbia jatkaa selvästi Eurooppa-myönteisellä linjalla kohti Euroopan unionin jäsenyyttä, kuten sille selvästi luvattiin Thessalonikissa, ja tuosta lupauksesta on pidettävä kiinni.

Haluan kuitenkin myös sanoa, että yhteistyön tekeminen Serbian kanssa on välttämätöntä. Pelkästään tarkastelemalla alueen historiaa käy ilmi, että kestävä rauhanomainen kehitys on mahdollista ainoastaan, jos Serbia on mukana, ja että meidän on siksi nähtävä Serbia paitsi tulevaa Euroopan unionin jäsenyyttä tavoittelevana ehdokasvaltiona myös keskeisenä strategisena kumppanina koko alueen järkevässä kehityksessä, ja että tästä syystä meidän pitäisi toimia rohkaisijana, emmekä saisi kohdella Serbiaa huonommin kuin Euroopan unionin jäsenvaltioita tai sellaisia valtioita, jotka ovat jo edenneet pitkälle jäsenyystavoitteissaan joistakin historiaan liittyvistä syistä, olivatpa ne pitkä- tai lyhytaikaisia. Kun otetaan huomioon se, että presidentti Boris Tadić on taistellut rohkeasti eurooppalaisen linjan puolesta ja se, miten suurissa vaikeuksissa hän on Serbiassa, meidän on välttämätöntä tukea näitä poliittisia voimia ja rohkaista niitä, jotta ne pystyvät osoittamaan väestölleen, että nationalismin tien sijasta tie Eurooppaan on oikea tie myös kansalaisille.

Tästä syystä haluan kehottaa kaikkia, ja erityisesti jäsenvaltioita, viemään ratifiointiprosessia nopeasti eteenpäin ja siten antamaan signaalin, että niitä askelia, joita Serbia ottaa kohti Eurooppaa, on tuettava, jotta voimme taata alueen turvallisuuden pitkällä aikavälillä.

  Hannes Swoboda (S&D). – (DE) Arvoisa puhemies, vierailin muutama päivä sitten Kroatiassa, eikä siellä ole koskaan puhuttu Serbiasta yhtä paljon kuin viime päivinä, ja erityisen myönteiseen sävyyn juuri sen takia, mitä Elmar Brok totesi; tarkoitan Boris Tadićin yhdessä presidentti Ivo Josipovićin kanssa toteuttamia rohkeita toimia – ja olen tietoinen myös siitä, että varapääministeri Božidar Đelić on tässä asiassa vahvasti mukana – jotka ovat merkittäviä askelia kohti Eurooppaa. Nämä ovat alueyhteistyön osatekijöitä, mutta sellaisen alueyhteistyön, jolla on sekä suuri poliittinen että humanitaarinen merkitys. Siksi on erittäin tärkeää – ja tässä suhteessa tuen täysin sitä, mitä Elmar Brok ja muut jäsenet ovat todenneet – että rohkaisemme Serbiaa jatkamaan tällaisten toimien toteuttamista.

On selvää, että tämä pätee myös suhteisiin Bosnia ja Hertsegovinan kanssa. Tiedämme kaikki, miten tärkeää Serbian myönteinen sitoutuminen on – ja sama koskee Kroatiaa – jotta maa pysyy koossa ja toteuttaa tarkoituksenmukaiset uudistukset. Tässä suhteessa Serbia todellakin on erittäin rohkea, ja se on aivan ratkaisevaa alueyhteistyön kannalta.

Yksi ratkaiseva osatekijä, jonka haluan kaikesta huolimatta nostaa esiin, on yhteistyö entisen Jugoslavian alueen kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICTY) kanssa. Olin tietenkin kutsunut Serge Brammertzin osallistumaan johtamaani ulkoasiainvaliokunnan työryhmään. Emme ole tällä alalla täysin tyytyväisiä – enemmän on tehtävissä. Tästä asiasta antamiamme suosituksia ei oikeastaan ole noudatettu. Siksi pyydän kaikkia harjoittamaan painostusta, jotta niin tapahtuisi.

Kuten Maria-Eleni Koppa jo totesi, tämä kysymys ei koske vain Eurooppaa. Serbian on myös työstettävä näitä asioita itsensä takia. Aivan kuten Vukovarissa on esitetty anteeksipyyntö, joka epäilemättä jää maan historiaan, myös taistelua niitä vastaan, jotka ovat syyllistyneet vakaviin rikoksiin, on jatkettava.

  Anna Ibrisagic (PPE). – (SV) Arvoisa puhemies, emme voi olla huomaamatta, että Serbia on saavuttanut valtavasti edistystä viime aikoina. Annan tästä joitakin esimerkkejä: viisumivapausmenettelyn onnistunut päätökseen saattaminen, sekä liikenteen että energia-alan alueyhteistyö, poliittinen tahto osallistua alueen sovinnontekoprosessiin ja uusi poliittinen johtajuus, joka ilmeni parhaiten presidentti Boris Tadićin Srebrenicaan ja Vukovariin tekemästä vierailusta.

Kaikki nämä asiat ovat osoitus paitsi tiettyjen yksilöiden hyvästä johtajuudesta ja Serbian valtavasta halusta päästä lähemmäs EU-jäsenyyttä myös serbien päätöksestä valita nimenomaan tällainen johtajisto.

Siksi olemme tyytyväisiä siihen, että EU:n ja Serbian välinen vakautus- ja assosiaatiosopimus on nyt tehty ja että lähetämme Serbialle selviä signaaleja osoittaaksemme, että voimme nähdä heidän ponnistelujensa tulokset ja että Serbialla on paikka EU:n perheessä.

On selvää, että jäljellä on monia haasteita: järjestäytyneen rikollisuuden torjuminen, jatkuvat lainsäädäntöuudistukset ja ratkaisun löytäminen vähemmistöongelmaan. Useimmat näistä ongelmista eivät kuitenkaan koske vain Serbiaa, vaan ovat yhteisiä muiden Balkanin alueen maiden kanssa.

Yksi asia, joka on melko ainutlaatuinen ja on mainittava tässä yhteydessä, on kuitenkin yhteistyö Haagissa toimivan entisen Jugoslavian alueen kansainvälisen rikostuomioistuimen kanssa. Serbian hallituksesta löytyy poliittista tahtoa. Lisäksi hallituksessa ollaan tietoisia siitä, että yhteistyö tuomioistuimen kanssa on välttämätöntä. Toivokaamme nyt, että Ratko Mladić palaa pian takaisin Haagiin.

  María Muñiz De Urquiza (S&D). – (ES) Arvoisa puhemies, minulla on yksi minuutti aikaa korostaa, miten tärkeää on, että täydennämme Euroopan unionin kokoonpanoa Serbian jäsenyydellä, joka voidaan toivoakseni vahvistaa tänä vuonna maan saavuttaman merkittävän edistymisen perusteella. Neuvosto on antanut tunnustusta tälle edistymiselle liittymisprosessin jatkamista koskevassa päätöksessään ja parlamentti Jelko Kacinin laatimassa mietinnössä, josta häntä kiitän.

Minuutin aikana minun on myös huomautettava, että Euroopan unionissa Kosovosta esitetyt erilaiset kannanotot ovat rohkaisseet Serbiaa antamaan Euroopalle selkeän sitoumuksen, joka on välttämätön rauhan ja demokratian vakiinnuttamiseksi Balkanilla ja alueellista yhdentymistä koskevan rakentavan lähestymistavan aikaansaamiseksi, kuten Sarajevossa 2. kesäkuuta Espanjan johdolla pidetty korkean tason kokous osoitti.

Toivon, että Serbialla on EU:n täysi tuki kun se toteuttaa oikeudenkäyttöön, korruption torjuntaan ja alueen sisäiseen vuoropuheluun liittyviä tarpeellisia uudistuksia.

  Eduard Kukan (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, ilokseni huomaan, että Serbia on osoittanut voimakasta määrätietoisuutta ja saavuttanut tuntuvaa edistystä yhdentymisprosessissa. Vakautus- ja assosiaatiosopimuksen tekeminen ja sen täytäntöönpano ovat seuraavia tärkeitä toimia tässä kehityskulussa.

Serbian hallitusta pitäisi kiittää toimista, joita on toteutettu tähän vaiheeseen pääsemiseksi. Olen varma, että vakautus- ja assosiaatiosopimus tuo Serbialle konkreettisia taloudellisia ja kauppaan liittyviä hyötyjä esimerkiksi ympäristöasioiden, energian ja liikenteen alalla sekä monilla muilla aloilla. Toistaiseksi 13 maata on ratifioinut tämän sopimuksen. Toivon, että sen ratifiointi Euroopan parlamentissa rohkaisee jäljellä olevia maita saattamaan prosessin päätökseen pian.

Sekä Serbialla että EU:lla on kuitenkin vielä edessään haasteita. Serbian on sitouduttava täysipainoiseen yhteistyöhön entisen Jugoslavian alueen kansainvälisen rikostuomioistuimen kanssa, jotta loput sotarikolliset saadaan oikeuden eteen. Myös korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumisessa sekä oikeusasioiden ja julkishallinnon lisäuudistuksissa on edistyttävä kiireesti. Samoin Serbian parlamentin on luovuttava avointen valtuutusten käytännöstä ja parlamentin edustajanpaikkojen mielivaltaisesta jakamisesta.

Lopuksi totean toivovani, että Serbian ja Kosovon välinen vuoropuhelu palautetaan oikeille raiteille ja että se takaa tavallisille ihmisille paremmat tulevaisuudennäkymät. Euroopan parlamentti on aina ollut Länsi-Balkanin alueen yhdentymisen vankkumaton kannattaja. Serbia on keskeinen osa sitä sitoutuessaan…

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Emine Bozkurt (S&D). – (NL) Arvoisa puhemies, tämä on tärkeä hetki Balkanin alueen vakaudelle. Serbia on selvästi osoittanut, että se on päättänyt työskennellä eurooppalaisen tulevaisuuden hyväksi, mutta se joutuu työskentelemään lujasti saavuttaakseen sen. Mahdollisen EU-jäsenyyden tiellä on monia kompastuskiviä. Sen lisäksi kahta viimeistä ICTY:n epäiltyä, Goran Hadžićia ja Ratko Mladićia, ei ole vieläkään pidätetty. Kuten pääsyyttäjä Serge Brammertzin raportista valitettavasti ilmenee, Serbia ei ole onnistunut vakuuttamaan kansainvälistä yhteisöä siitä, että se tekee näiden rikollisten etsinnöissä kaikkensa.

Sen sijaan että Serbian hallitus tekisi parhaansa epäiltyjen pidättämiseksi, se on Serge Brammertzin mielestä itse asiassa tehnyt vain kaikkein välttämättömimmän, mitä siltä edellytetään. Me sitä vastoin tarvitsemme selvän ja yksimielisen viestin Serbian hallitukselta. Samoin on tärkeää, että Euroopan komissio on valmis harjoittamaan paljon enemmän painostusta. On myös tärkeää pitää naisten ja homoseksuaalien oikeudet ajankohtaisina keskustelunaiheina Serbiassa. Odotan Serbian tekevän kaikkensa, jotta prosessi olisi avoin.

  Kinga Gál (PPE). – (HU) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja Enikő Győri, arvoisa komission jäsen, ensinnäkin sekä esittelijä että varjoesittelijä ansaitsevat kiitokset tässä tekstissä saavutetuista tarkoituksenmukaisista kompromisseista ja hyvän mietinnön laatimisesta. Viime vuonna Serbia toteutti monessa suhteessa tärkeitä yhdentymistoimia, jotka otetaan mietinnössä myös huomioon, ja näin ollen haluan mainita vain muutaman seikan.

Yksi niistä on kysymys viisumivapaasta matkustamisesta, johon Serbian viranomaisten on suhtauduttava erittäin vakavasti, ja tulevaisuudessa niiden on tehtävä parhaansa varoittaakseen kansalaisia väärinkäyttämästä tätä tilaisuutta, sillä muuten heikennetään tulevia EU:n jäsenyysmahdollisuuksia nuorten osalta; viisumivapaassa matkustamisessa, jota olemme aina kannattaneet, on nimittäin kyse juuri siitä, että nuoret sukupolvet liittyvät Eurooppaan ja kurovat umpeen sen etumatkan, eikä tätä pidä riskeerata. Samalla Serbian on välittömästi edistyttävä kansainvälisen tuomioistuimen kanssa tehtävässä yhteistyössä ja saatava aikaan tuloksia Kosovon kanssa käytävissä neuvotteluissa.

Itse haluan kuitenkin korostaa Kööpenhaminan arviointiperusteisiin kirjattua kysymystä vähemmistöjen oikeuksista. Olen iloinen siitä, että mietinnössä on ajoissa kiinnitetty huomiota näihin asioihin, sillä Serbian on jatkettava toimiaan tällä alalla: Vojvodinan asemaa ja kansallisneuvostoja koskevat lait on pantava täytäntöön siten, että niillä voi olla tosiasiallista vaikutusta. Euroopan unionin on kuitenkin opittava vuosien 2004 ja 2007 liittymisistä, että nämä…

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Elena Băsescu (PPE). – (RO) Arvoisa puhemies, neuvoston päätös vakautus- ja assosiaatiosopimuksen ratifiointimenettelyn aloittamisesta kannustaa Serbiaa jatkamaan uudistuksiaan Kööpenhaminan arviointiperusteiden täyttämiseksi. Sopimuksen voimaantulo aloittaa EU:n ja Serbian välisen kaupan ja tarjoaa todelliset liittymismahdollisuudet.

Tähän mennessä on saavutettu huomattavaa edistystä erityisesti EULEX-operaatiota koskevassa yhteistyössä oikeuslaitoksen uudistamisen ja korruption torjunnan aloilla. Samanaikaisesti olen sitä mieltä, ettei Serbian kieltäytyminen tunnustamasta Kosovon itsenäisyyttä saa olla este Serbian euroatlanttisille pyrkimyksille. Ennen kaikkea Serbian hallitus on osoittanut halukkuutensa uudenlaisen vuoropuhelun aloittamiseen Kosovon kanssa EU:n puitteissa.

Haluan myös mainita Serbian keskeisen merkityksen Balkanin alueen rauhan turvaamisessa. Tässä suhteessa on mielestäni ensiarvoisen tärkeää jatkaa avoimien ovien politiikkaa kaikkia Länsi-Balkanin maita kohtaan. Romania on tukenut varauksetta tämän alueen laajentumista EU:n ja Naton suuntaan mainiten erityisesti Serbian.

Lopuksi korostan, että Euroopan valtioiden on tunnustettava Serbian toimet ja tavoitteet ja samanaikaisesti tuettava niitä. On meidän velvollisuutemme tukea kumppaneitamme Balkanin alueella jatkamaan euroatlanttisella tiellä, jonka ne ovat jo valinneet.

  Andrey Kovatchev (PPE). – (BG) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja Enikő Győri, arvoisa komission jäsen, haluan aluksi kiittää esittelijä Jelko Kacinia hänen erinomaisesta työstään tämän mietinnön parissa. Serbian ja Länsi-Balkanin tulevaisuus on Euroopan unionissa. Olen vakuuttunut siitä, että Balkanin historiassa viime vuosisadalla tapahtuneista virheistä ja epäoikeudenmukaisuuksista voidaan selviytyä vain Euroopan yhdentymisen avulla.

Yhteisenä tavoitteenamme on muuttaa nykyiset erottavat rajalinjat yhdistäviksi rajalinjoiksi. Kansalaisten etnisestä taustasta riippumatta ei pitäisi olla merkitystä, millä puolella rajaa he elävät: olivatpa he Nišissä tai Kalotinassa, Caribrodissa tai Sofiassa, Prištinassa tai Leskovacissa, Euroopan yhdentyminen on ainoa tie vakauteen, turvallisuuteen ja vaurauteen sekä Serbian kansalaisille että heidän naapurikansoilleen.

Tohtori Jelko Kacinin mietintöön sisältyy Serbian saavutuksiin ja vielä tekemättä olevaan työhön liittyviä näkökohtia. Tuemme Serbiaa sen yhdentymispyrkimyksissä nyt ja jatkossakin. Ne meistä, jotka ovat kotoisin Itä-Euroopasta, voivat kuitenkin antaa serbialaisille ystävillemme hyödyllisiä neuvoja, jotta he eivät toistaisi tekemiämme virheitä.

Yksi tällainen neuvo olisi Jugoslavian kommunistisen sortohallinnon arkistojen avaaminen. Bulgariassa meillä on karvaita kokemuksia siitä, mitä arkistojen avaamisen pitkittämisestä seuraa. Entisellä salaisella palvelulla on tiiviit yhteydet korruptioon ja alueen järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Kiitän Serbiaa sen pyrkimyksistä vähentää kommunististen rakenteiden vaikutusta sen hallintoon. Totalitaarisen menneisyyden ei pitäisi hallita demokraattisen maan tulevaisuutta.

Me itäisessä Euroopassa olemme selvästi tietoisia entisten kommunistien harjoittamasta manipuloinnista. He tekevät kaikkensa, jotta heidän toimensa näyttäisivät kansallisten etujen puolustamiselta. Älkää antako huijata itseänne. Ainoa asia, joka heitä kiinnostaa, ovat heidän omat etunsa.

Se, joka hallitsee menneisyyttä, hallitsee myös tulevaisuutta. Kommunistien salaisen palvelun arkistojen avaaminen on selvä merkki Euroopalle, että Serbia haluaa tehdä pesäeron hallintoon, joka eristi sen Euroopasta vuosikymmeniksi. Entisen Jugoslavian kansalaisilla on oikeus tuntea lähihistoriansa.

Toivon Serbialle menestystä sen pyrkiessä yhdentymään Eurooppaan, missä tuemme sitä. Odotamme innokkaasti sen liittymistä Euroopan demokraattisten valtioiden perheeseen.

  Georgios Koumoutsakos (PPE). – (EL) Arvoisa puhemies, haluan aluksi kiittää esittelijää hänen erinomaisesta työstään ja hänen esittelemästään Serbiaa koskevasta tekstistä. EU:n ja Serbian välisen vakautus- ja assosiaatiosopimuksen allekirjoittaminen on ratkaisevan tärkeä vaihe sekä Serbialle että Euroopan unionille. Nyt seuraava vaihe, seuraava tärkeä askel, on ehdokasvaltion aseman saaminen. Mielestäni meidän pitäisi päättää siitä ensi joulukuussa. Älkäämme unohtako, että vuosi 2011 on vaaleja edeltävä vuosi Serbialle, kun parlamentti- ja paikallisvaalit on määrä pitää maaliskuussa 2012.

Ne meistä, joilla oli eilen tilaisuus kuunnella ulkoasiainvaliokunnassa varapääministeri Božidar Đelićiä, todistivat Serbian tekevän määrätietoisesti kaikkensa täyttääkseen eurooppalaiset arviointiperusteet ja edellytykset. Saimme myös todisteen Serbian ja Serbian hallituksen myönteisestä ja rakentavasta suhtautumisesta Kosovon hallituksen kanssa käytävään tärkeään vuoropuheluun. Meidän on rohkaistava Serbiaa.

  Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė (PPE). – (LT) Arvoisa puhemies, kun otetaan huomioon neuvoston päätelmät Serbian uudistusten alalla saavuttamasta edistyksestä, meidän pitäisi onnitella sitä, mutta valitettavasti meillä on joitakin huolenaiheita. Serbian toteuttaessa Euroopan unioniin liittymistä valmistelevia toimia siltä edellytetään joillakin aloilla valtavia ponnistuksia, erityisesti Serbian liiketoimintaympäristön parantamista. Liettualaisten sijoittajien kokemus herättää aiheellisia kysymyksiä liiketoimintaympäristöstä ja sijoitusten suojelusta Serbiassa. Serbian hallitus syytti liettualaisyhtiöitä, joiden sijoitusten arvo oli 34 miljoonaa euroa, laiminlyönnistä, ja päätti yksityistämissopimuksen vastoin Serbian ja Liettuan välillä investointien edistämisestä ja vastavuoroisesta suojelusta tehtyä sopimusta. Serbian on löydettävä keinot avoimen ja ennustettavissa olevan liiketoimintaympäristön varmistamiseksi ja puututtava byrokratian aiheuttamiin rajoituksiin, oikeudelliseen epävarmuuteen ja vastaaviin asioihin. On selvää, että tuemme Serbian tavoitteita, jotka koskevat yhdentymistä Euroopan unioniin, ja toivomme, että Serbia ratkaisee ongelmakysymykset.

  Csaba Sándor Tabajdi (S&D). – (HU) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja Enikő Győri, arvoisa komission jäsen Štefan Füle, emme ole ainoastaan päättämässä prosessia, vaan toivon, että pystymme myös aloittamaan liittymisneuvottelut tänä vuonna, sillä Serbian viimeaikaiset saavutukset ovat huomattavia. Haluan mainita, että pääsyyttäjä Serge Brammertz itse pitää yhteistyötä Haagin kansainvälisen tuomioistuimen kanssa moitteettomana. Tämä oli pitkään arkaluonteinen kysymys. Sama koskee Naton jäsenyyttä, ja itse pidän Länsi-Balkanin tapauksessa erityisen tärkeänä sitä, että Serbialla on erinomainen vähemmistöpolitiikka, joka voisi toimia esimerkkinä monille EU:n jäsenvaltioille, sillä laaja-alainen kulttuurinen itsehallinto, joka käy ilmi useiden kansallisten vähemmistöneuvostojen avoimesta toiminnasta, turvaa vähemmistöjen olemassaolon jatkumisen. Lisäksi edistyminen Kosovon kysymyksessä, joka on tunnetasolla erittäin monimutkainen ja vaikea, on äärimmäisen tärkeää, mutta Serbia on valitsemassa erittäin hyvän toimintatavan…

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Ivo Vajgl (ALDE). – (SL) Arvoisa puhemies, kollegani Jelko Kacinin mietintö on yhtäläisesti realistinen ja rohkaiseva.

Serbian täydellinen yhdentyminen Euroopan unioniin on eduksi Euroopan vakaudelle ja turvallisuudelle. Sen yhdentyminen merkitsee myös Kaakkois-Euroopan harmaan vyöhykkeen poistamista, tai tärkeän askelen ottamista sen poistamiseksi.

Tuen Serbiaa ja sen strategisia tavoitteita, jotka varapääministeri Božidar Đelić on meille ilmoittanut.

Avaimet ovat Serbian käsissä ja Serbian on täytettävä edellytykset. Tämä saattaisi olla myös tilaisuus saada Serbian kansalaisille välitetyksi viesti, että kenraali Ratko Mladićin pitäisi olla Serbian valtiolle häpeän eikä ylpeilyn aihe.

Haluan korostaa, että tuen kaikkia Serbian hallituksen ja Serbian kansan toteuttamia toimia hyvien naapuruussuhteiden luomiseksi. Samanaikaisesti minun on huomautettava, että raja on yksi avainkysymyksistä kun on kyse naapuruussuhteista.

  Ulrike Lunacek (Verts/ALE). – (DE) Arvoisa puhemies, minäkin haluan ilmaista tukeni Serbian liittymiselle Euroopan unioniin ja ajatukselle, että Serbian kansalla on tulevaisuus yhteisessä Euroopassa, kuten koko Länsi-Balkanillakin. Henkilökohtaisesti näytän vihreää valoa myös vakautus- ja assosiaatiosopimukselle, vaikka minusta tuntuu, että minun on samalla huomautettava, että Serbian yhteistyö entisen Jugoslavian alueen kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICTY) kanssa ei edelleenkään ole sellaista, kuin sen pitäisi olla. Minäkin toivon, että tässä täysistunnossa tarkistuksellemme saadaan enemmistön tuki ja että Serge Brammertzin sanat pätevät tulevaisuudessakin.

Haluan kiittää Jelko Kacinia hänen mietinnöstään ja hänen paikoitellen hyvin myönteisestä selvityksestään, joka koskee Serbiassa tapahtunutta edistymistä ja samalla niitä osatekijöitä, jotka ovat edelleen ongelmallisia.

Käsittelen seuraavaksi suhteita Kosovon tasavaltaan. Kosovon kysymyksestä vastaavana parlamentin esittelijänä esitän vetoomuksen Serbian hallinnolle. Kuuntelin hyvin tarkasti, mitä varapääministeri Božidar Đelićillä oli eilen sanottavaa, kun hän totesi, että halukkuutta tämän historiallisen sopimuksen tekemiseen on, mutta että on myös selvästi todettava, että Serbian tasavallan ja Kosovon tasavallan välinen vuoropuhelu…

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Jaroslav Paška (EFD). − (SK) Arvoisa puhemies, haluaisin aloittaa ilmaisemalla tukeni Serbian kanssa tehtävälle assosiaatiosopimukselle.

Serbia oli, ja on edelleen, vaikutusvaltainen Balkanin maa. Tämän maan kansalaiset ovat kuitenkin vuosikausia saaneet maksaa poliittisten johtajiensa virheistä. Maa joutui vaikeaan poliittiseen tilanteeseen heidän tekemiensä arveluttavien poliittisten päätösten takia. Jos kuitenkin haluamme vakiinnuttaa poliittisen tilanteen Balkanilla pitkällä aikavälillä, meidän on luotava avoimet ja asianmukaiset suhteet kaikkiin alueen maihin.

Siksi Serbian on oltava meille yhtä varteenotettava kumppani kuin muut alueen vakaat maat, jotta voimme avoimen vuoropuhelun ja hyvän yhteistyön avulla edistää maan asukkaiden yhdentymistä mahdollisimman pian ja mahdollisimman hyvin vapaiden, demokraattisten Euroopan maiden yhteisöön.

  Krisztina Morvai (NI). – (HU) Arvoisa puhemies, unkarilaisena olen erittäin iloinen Unkarin puheenjohtajuudesta ja toivotan neuvostolle menestystä, vaikka tämä puheenvuoro Serbian liittymisestä EU:hun saikin minut hieman surulliseksi ja antoi vaikutelman, että jotakin puuttuu. Tämä johtui siitä, että poikkeuksellisen karkeat ihmisoikeusloukkaukset unkarilaisia maanmiehiämme vastaan Vojvodinassa jätettiin kokonaan mainitsematta, ja haluan kysyä, ovatko puheenjohtajavaltio Unkari tai komissio tietoisia ihmisoikeusjärjestöjen ja tarkkailijoiden raporteista, ensiksikin Temerinin nuorten miesten tapauksessa. Temerinin nuorten miesten tapaus on osoitus räikeästä ihmisoikeusloukkauksesta, johon syyllistyttiin määräämällä viidelle nuorelle miehelle kapakkatappelusta yhteensä 61 vuoden kohtuuttoman ankara vankilatuomio, jonka he joutuvat suorittamaan kehitysmaan kaltaisissa olosuhteissa, kidutuksen ja epäinhimillisen julman kohtelun uhreina. Tätä pahentaa se, että samanaikaisesti erittäin julmat rikokset unkarilaisia vastaan jätetään tutkimatta. Tiedättekö…

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Andreas Mölzer (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, vastoin niiden EU:n kannattajien näkemyksiä, jotka katsovat maailmaa ruusunpunaisten lasien läpi, pelkästään liittymällä unioniin ei pystytä noin vain ratkaisemaan kaikkia konflikteja. Erityisesti hakijavaltio Turkin tapauksessa voidaan huomata, että EU toimii kaksinaismoralistisesti. Serbia on kuitenkin valmis käynnistämään neuvottelut Kosovon kanssa, vaikka EU:n asenne on ilmiselvästi epäjohdonmukainen: Bosniassa lukuisat etniset ryhmät aiotaan pakottaa monikulttuuriseen valtioon, kun taas Kosovossa pidetään oikeutettuna sitä, että yksi ainoa etninen ryhmä erottautuu omaksi valtiokseen.

Serbia ei ole ainoastaan ilmaissut halukkuuttaan neuvotella Kosovon kanssa, vaan se on myös pyytänyt anteeksi Srebrenican kansanmurhaa. Tästä huolimatta Serbian hallitusta syytetään edelleen siitä, ettei se ole tehnyt riittävästi yhteistyötä Haagissa toimivan entisen Jugoslavian alueen kansainvälisen rikostuomioistuimen kanssa. Kuitenkin ihmisoikeusloukkaukset Turkissa, jossa jo pelkkä keskusteleminen armenialaisten kansanmurhasta on rangaistavaa, voidaan ilmeisesti jättää huomiotta.

Kosovon pääministeriä Hashim Thaçia vastaan esitetyt syytökset ihmisen elinten laittomasta kaupasta osoittavat myös, ettei sotarikoksia voida tarkastella yksipuolisesti. Nämä syytökset on selvitettävä perusteellisesti. EU:hun liittymisen kannalta on erittäin tärkeää, että Serbia ja Kosovo ratkaisevat ensin kiistansa.

  Victor Boştinaru (S&D). – (EN) Arvoisa puhemies, Serbian kanssa tehtävä vakautus- ja assosiaatiosopimus on jälleen yksi tärkeä vaihe Serbian käynnistämässä yhdentymisprosessissa EU:hun. Puhumme maasta, jonka edistyminen on jo viime vuosina ollut vaikuttavaa, ja mielestäni vakautus- ja assosiaatiosopimukseen perustuva tiiviimpi poliittinen ja taloudellinen yhdentyminen antaa Serbian tarvitseman lopullisen sysäyksen sen lähentymiseksi EU:hun.

Kun otetaan huomioon Serbian merkittävä asema Länsi-Balkanilla, vakautus- ja assosiaatiosopimus vaikuttaa myönteisesti paitsi EU:hun ja Serbiaan myös koko alueeseen parantamalla sen turvallisuutta, vakautta ja kehitystä sekä luomalla vankan perustan laajentumisprosessille Länsi-Balkanilla.

Toivon, että sen jälkeen kun vakautus- ja assosiaatioprosessi on hyväksytty Euroopan parlamentissa, se voidaan saattaa päätökseen mahdollisimman pian. Siksi pyydän jäsenvaltioita varmistamaan, että ratifiointimenettely tapahtuu mahdollisimman joustavasti ja nopeasti.

  Jarosław Kalinowski (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, yhteistyö eurooppalaisten naapurivaltioiden kanssa on olennainen osa EU:n politiikkaa. Serbia on kaikkien Balkanin niemimaalla sijaitsevien maiden tavoin erityistapaus. Jugoslavian 1990-luvulla tapahtuneen hajoamisen ja alueella käytyjen sotien takia nämä maat kamppailevat vielä tänä päivänäkin taloudellisten ja poliittisten ongelmien kanssa. Euroopan unionin tehtävä on tukea näitä maita ja auttaa niitä. Historia on opettanut meille, että Balkanin alueen poliittinen tilanne vaikuttaa koko maanosaan ja että sen seuraukset vaikuttavat meihin kaikkiin pitkään.

Eurooppa on jossakin määrin osavastuussa tapahtumista. Tästä syystä meillä on laajempi moraalinen velvoite noita maita kohtaan, ja sopimukset, joista tänään puhumme – yhteistyö kaikilla aloilla ja toimenpiteet, joilla helpotetaan noiden maiden kansalaisten elämää – ovat välttämättömiä etenkin sen varmistamiseksi, ettei historia toista itseään.

  Zoran Thaler (S&D). – (SL) Arvoisa puhemies, tänään on jälleen todistettu, että demokraattisella ja eurooppalaisella Serbialla on monia tukijoita Euroopan unionissa.

On tosiasia, että vain demokraattisella ja Eurooppa-myönteisellä Serbialla on mahdollisuus kuroa umpeen 20 vuoden viive demokratian, talouden ja kansalaisten elämänlaadun kehityksessä.

Serbian demokraattinen hallitus ja presidentti Boris Tadić ansaitsevat tukemme. Serbian merkitys Balkanin alueen vakaudelle on keskeinen. Nykyaikaisella eurooppalaisella Serbialla on tästä päävastuu.

Se on ensinnäkin vastuussa vakaan, eurooppalaisen, rauhanomaisen ja paremman tulevaisuuden turvaamisesta naapurivaltiolleen Bosnia ja Hertsegovinalle ja toiseksi historiallisen sovitteluratkaisun aikaansaamisesta naapurivaltio Albanian kanssa.

Serbian nykyinen hallitus on asettanut itselleen nämä molemmat tavoitteet, joten tehkäämme sen kanssa yhteistyötä ja tukekaamme sen tavoitteita.

  Andrzej Grzyb (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, komission jäsen Štefan Füle totesi, että oikeiden valintojen tekeminen oli kokonaan Serbian päätettävissä. Asia on epäilemättä näin, mutta samanaikaisesti meidän on ymmärrettävä – ja uusina jäsenvaltioina tiedämme tämän – että tätä prosessia on vahvistettava. Serbia teki oikean ratkaisun allekirjoittamalla vakautus- ja assosiaatiosopimuksen. Se sitoutui toteuttamaan monia kiistatta vaikeita uudistuksia. Euroopan parlamentin on vahvistettava näitä uudistuksia, koska hallituksen lisäksi ennen kaikkea yhteiskunnan on tehtävä tämä todellinen eurooppalainen valinta. Ollessani tarkkailijana perustuslakia koskevassa kansanäänestyksessä sanoin serbeille ja kollegoilleni EU:ssa: "Katsokaa Belgradia ja näitä ihmisiä, serbejä – he ovat eurooppalaisia, ja meidän pitäisi auttaa heitä uudistusten toteuttamisessa". Mielestäni kaikki vakautus- ja assosiaatiosopimuksen ratifiointiprosessiin liittyvät tapahtumat, samoin kuin Euroopan parlamentin päätöslauselma, voivat auttaa Serbiaa suuresti tuossa tehtävässä.

  Štefan Füle, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää parlamentin jäseniä tästä värikkäästä keskustelusta, joka on ollut osoitus parlamentin rakentavasta tuesta Serbian yhdentymiselle Euroopan unioniin. Parlamentin vakautus- ja assosiaatiosopimuksen ratifioinnille antama tuki on tärkeä signaali Serbialle, ja sen myötävaikutuksella Serbia tehostaa Euroopan unionin jäsenyyteen tähtääviä toimiaan.

Käsittelen lyhyesti joitakin kysymyksiä, jotka tuotiin esiin keskustelun aikana. Ensiksi totean Bastiaan Belderille Sandžakia koskevasta asiasta, että puhuisin mieluummin muslimiedustusta koskevan kysymyksen politisoimisesta kuin radikaalin islamilaisuuden noususta. Tässä yhteydessä odotamme innokkaasti tämän vuoden huhtikuussa pidettäviä bosniakkien kansallisneuvoston seuraavia vaaleja, joiden pitäisi olla rauhanomaiset ja syrjimättömät ja jotka auttavat edistämään vuoropuhelua ja torjumaan radikalisoitumista.

Kehitysrahastoa koskevasta kysymyksestä totean, että käymme Serbian ja muiden Länsi-Balkanin alueen maiden kanssa tiivistä vuoropuhelua siitä, miten parhaiten hyödyntää liittymistä valmistelevaa tukivälinettä (IPA) ja miten tehdä siitä vieläkin tehokkaampi. Parhaillaan pohditaan teknologisen kehittämisen tukemista.

Krisztina Morvain esittämän kysymyksen osalta totean, että kiinnitämme erityistä huomiota ihmisoikeuksiin ja myös vähemmistöjen oikeuksien suojeluun. Aion hänelle osoitetussa kirjeessä käsitellä yhtä konkreettista tapausta, johon hän viittasi puheenvuorossaan.

Olen itse hyvin innoissani Serbian vakavasta ja rakentavasta suhtautumisesta laajentumisprosessin nykyiseen vaiheeseen. Eilen puhuimme huolenaiheista, kun taas tänään puhumme siitä, että Serbia on oikeilla jäljillä keskittyessään esimerkiksi oikeuslaitoksen uudistamista koskevaan tärkeään kysymykseen. Serbialle tämä on hyvä perusta hyödyntää täysimääräisesti vuoden 2011 tarjoamia yhdentymismahdollisuuksia.

  Enikő Győri, neuvoston puheenjohtaja. – (HU) Arvoisa puhemies, arvoisa varapääministeri Božidar Đelić, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, suuret kiitokset tästä erinomaisesta keskustelusta. Erinomaisesta mietinnöstä on tehty erinomaisia huomioita, ja se, että suurin osa täällä esiin tuoduista kysymyksistä on sisällytetty mietintöön, on minulle osoitus mietinnön erinomaisuudesta, joten mielestäni tämä oli loistava pohja keskustelulle.

Olette kaikki vahvistaneet, että tässä ei ole kyseessä päätökseen saatettu prosessi vaan pikemminkin alku. Tämän alun jälkeen uskon, että myös kaikkia niitä kysymyksiä, jotka te olette tuoneet esiin keskustelussa, käsitellään. On saavutettu huomattavaa edistystä, ja siitä syystä olemme päässeet prosessissa sen nykyiseen vaiheeseen, ja tehtävää on vielä paljon jäljellä. Te itse olette tuoneet esiin erittäin monia kysymyksiä, kuten demokratian syventämisen, pakolaiset, liiketoimintaympäristön kehittämisen, viisumivapaaseen matkustamiseen liittyvät ongelmat ja vähemmistöjen tilanteen.

Olemme kuulleet, että Serbia on ottanut tärkeän edistysaskeleen vähemmistöpolitiikassa, kuten myös Csaba Sándor Tabajdi huomautti, mutta Kööpenhaminan arviointiperusteet ovat silti samanaikaisesti voimassa, ja komissio on kiinnittänyt tähän huomiota. Tämä on meille tärkeä osviitta, ja aiomme seurata sitä tarkasti kaikissa toteuttamissamme toimenpiteissä ja arvioinneissa.

On myös todettu, että tilanne on epävakaa. Olen siitä täysin samaa mieltä, ja tästä syystä on erityisen tärkeää, että rohkaisemme Serbiaa jatkamaan tällä tiellä. Myös Elmar Brok ja Hannes Swoboda korostivat tätä. Mielestäni kaikkein olennaisin asia on se – kuten Norica Nicolai myös mainitsi – että tämä on Serbian itsenäisesti tekemä päätös, että Serbia on sitoutunut Euroopan unioniin ja EU:n jäsenyyteen, ja aiomme edistää tätä prosessia kaikin tavoin. Mielestäni se seikka, että he ovat valinneet tämän tien omasta vapaasta tahdostaan, on tae siitä, että Serbia toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet. Arvoisa puhemies, suhtaudun hyvin luottavaisesti siihen, että tämän monipuolisen keskustelun jälkeen parlamentti hyväksyy vakautus- ja assosiaatiosopimuksen.

  Jelko Kacin, esittelijä. – (SL) Arvoisa puhemies, tämänpäiväinen värikäs keskustelu kuvaa parhaiten sitä aitoa kiinnostusta ja tukea, jota täällä Euroopan parlamentissa ja muissa unionin toimielimissä osoitetaan Serbiaa kohtaan.

Kaikkien 1990-luvulla käydyistä sodista perinnöksi saamiensa haasteiden keskellä Serbia luo nyt ensisijaisesti perustaa oikeusvaltiolle.

Oikeuslaitoksen uudistaminen, joka alkoi vuonna 2009, on edelleen monin tavoin kesken, mutta asia vaatii järjestelmällistä oikaisua.

Oikeusvaltioperiaate on keskeinen Kööpenhaminan arviointiperuste. Serbian on huolehdittava oikeusviranomaistensa riippumattomuudesta, pätevyydestä ja tehokkuudesta, jotta se voi taata oikeusvarmuuden ja talouden kehityksen.

Olemme tyytyväisiä Serbian hallituksen viimeaikaisiin ponnisteluihin näiden haasteiden ymmärtämiseksi. Yksi osatekijä tässä on palautus, toisin sanoen takavarikoidun omaisuuden palauttaminen ja yksityisomaisuuden suojelu.

Odotan innokkaasti Serbian kansalliskokouksen puhemiehen saapumista; hän vierailee Euroopan parlamentissa jo tässä kuussa. Meidän on vahvistettava Serbian parlamentin ja kaikkien sen jäsenten asemaa ja vastuuta.

Meidän on myös onnistuttava herättämään kiinnostusta Serbian oppositiossa, jonka on kannettava enemmän vastuuta Serbian yhdentymisprosessin onnistumisesta.

Se, että pääministeri Mirko Cvetković luovuttaa Serbian hallituksen Euroopan komission kyselyyn antamat vastaukset hyväksyttäväksi komission jäsenelle Štefan Fülelle tässä kuussa, on historiallisesti merkittävä askel Serbian valtiolle ja kaikille sen kansalaisille.

Uskon, että tämä on erittäin merkittävä ja tuloksekas askel, ja siksi toivotan myös puheenjohtajavaltio Unkarille menestystä Serbian Eurooppa-myönteisten voimien tukemisessa.

Tiedän, että Milica Delevićin johtama Serbian hallituksen EU-integraatiovirasto tekee erinomaista työtä, ja siksi yhteistyö ei ole vaikeaa.

Lisäksi Serbian varapääministerin ja tiedeministerin Božidar Đelićin läsnäolo täällä tänään on osoitus Serbian hallituksen aidosta kiinnostuksesta parlamentin työhön ja Serbian tulevaisuuteen Euroopan unionissa.

Lopuksi haluan jättää teille pohdittavaksi yhden ajatuksen.

Alle kolme vuotta sitten Serbia oli itse aiheutetun eristäytymisen partaalla. Nykyisin tuo vaara on ohi ja Serbia on määrätietoisesti matkalla kohti Euroopan unionin jäsenyyttä. Sen edistymisvauhti riippuu vain Serbiasta itsestään.

Tällä päätöslauselmalla tuemme Serbiaa sen historiallisesti merkittävällä tiellä ja viestitämme sille selvästi, että arvostamme sen menestystä ja ymmärrämme kaikki sen kohtaamat haasteet.

  Puhemies. – (DE) Yhteiskeskustelu on päättynyt.

Olen vastaanottanut keskustelun päätteeksi yhden ulkoasiainvaliokunnan puolesta käsiteltäväksi jätetyn päätöslauselmaesityksen. Siitä toimitetaan äänestys huomenna klo 12.30.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  Jiří Maštálka (GUE/NGL), kirjallinen. – (CS) Suhtaudun myönteisesti kaikkiin toimiin, jotka edistävät Serbian nopeaa yhdentymistä EU:hun, ja tuen niitä, sillä serbien enemmistö kannattaa yhdentymistä. Samanaikaisesti haluan kuitenkin todeta, että useimpien puutteiden, joista serbejä arvostellaan Euroopan parlamentin päätöslauselmaluonnoksessa, voidaan katsoa johtuvan joidenkin jäsenvaltioiden aiempien vuosien tuhoisista toimista Balkanilla ja Naton Serbiaan kohdistamista suorista hyökkäyksistä. Meidän pitäisi helpottaa Serbian liittymistä EU:hun, sillä jäsenyys ei ole palkinto Serbialle, vaan tarjoaa EU:lle mahdollisuuden edistää monien sellaisten ongelmien ratkaisemista, jotka se on itse asiassa suoraan tai epäsuorasti aiheuttanut. Haluan kiireesti kiinnittää huomiota siihen, että etnisiä vähemmistöjä koskeva hyvin harkittu ja tasapainoinen lähestymistapa on Serbiassa tarpeen. Euroopan parlamentin päätöslauselmaluonnoksessa tunnustetaan albanialaisvähemmistön lisätoiveet Serbiassa ja puhutaan sen oikeudesta alueelliseen autonomiaan. Jos vähemmistöjen ongelmat aiotaan "ratkaista" yhteisellä lainsäädännöllä, jolla niille annetaan erityisoikeuksia, siitä tulee "ratkaisu", jolla on tuhoisat seuraukset osallisena olevalle valtiolle, eikä se koske ainoastaan Serbiaa. Ainoa tapa varmistaa vähemmistöjen oikeudet on edistää ja puolustaa johdonmukaisesti yksilöiden ihmisoikeuksia.

  Csanád Szegedi (NI), kirjallinen. – (HU) Unkari ratifioi EU:n ja Serbian välisen vakautus- ja assosiaatiosopimuksen 16. marraskuuta 2010. Unkari, joka tuolloin valmisteli EU-puheenjohtajakauttaan, ei ottanut opiksi historiallisesta virheestään, kun se olisi voinut asettaa Romanian liittymisen edellytykseksi Transilvanian unkarilaisen alkuperäisvähemmistön alueellisen itsehallinnon. Tämän menetetyn tilaisuuden seuraukset tuntuvat vielä tänäkin päivänä: unkarilaisten hautausmaita häpäistään, Transilvaniassa on käynnissä unkarilaisten hiljainen kansanmurha. Euroopan unionin ja Unkarin ulkoministeriön on varmistettava vähemmistöjen suojelu EU:n ja Serbian välisen vakautus- ja assosiaatiosopimuksen avulla. Euroopan unionilla on suuria paineita osoittaa jäsenehdokasvaltioille, että EU:hun liittyminen on saavutettavissa oleva päämäärä, ja sen se tekee solmimalla assosiaatiosopimuksia ja nopeuttamalla niitä. Vaikka Jobbik-puolue tukee esimerkiksi Kroatian liittymistä, koska maa täyttää liittymisedellytykset, se vastustaa tiukasti Serbiaa koskevia harkitsemattomia lisätoimia. Liittymisprosessin jatkamisen edellytykseksi on asetettava Serbiassa elävän unkarilaisen alkuperäisvähemmistön paljon laajempi autonomia, johon kuuluu täysi alueellinen ja kulttuurinen itsemääräämisoikeus. Emme myöskään saa hylätä ajatusta siitä, että annamme Vojvodinan asukkaiden ilmaista tahtonsa alueellisesta asemastaan kansanäänestyksessä ja että lievitämme samalla jossain määrin niitä pysyviä vahinkoja, joita unkarilaisille aiheutettiin Trianonin sopimuksella.

(Istunto keskeytettiin klo 10.25, ja sitä jatkettiin klo 10.30.)

Puhetta johti
puhemies Jerzy BUZEK