Sanatarkat istuntoselostukset

Tiistai 18. tammikuuta 2011 - Strasbourg

8. Äänestysselitykset

  Puhemies. – (ES) Siirrymme nyt äänestysselityksiin.

Suulliset äänestysselitykset

Suositus toiseen käsittelyyn: Catherine Stihler (A7-0343/010)

  Jarosław Kalinowski (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, rakennusteollisuus muodostaa jokaisessa valtiossa tärkeän taloudenalan. Tällaista olennaista osaa markkinoita ei voida sivuuttaa, kun tavoitteena on talouskasvu ja elinolojen parantaminen. Jokainen on tietoinen, kuinka tärkeää on turvallisuuden ja mukavuuden kannalta, että rakennukset on rakennettu tai uudistettu oikein. Samalla pyrimme vähentämään asuntojen sekä teollisuuden ja julkisen sektorin rakennusten kustannuksia. Mietinnöllä pyritään poistamaan markkinoiden esteitä, tekemään mahdolliseksi rakennusmateriaalien tehokkaan myynnin ja varmistamaan kilpailukykyiset hinnat alalla. Tämän aloitteen edut tuntuvat kaikkialla Euroopassa. Tuen myös täysin esittelijän ehdotuksia alan työntekijöiden turvallisuuden lisäämisestä.

  Alfredo Antoniozzi (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, Catherine Stihlerin mietinnöstä käy selvästi ilmi, miten tärkeä rakennusalan asema on Euroopassa. Meidän oli pakko puuttua ongelmiin, joihin joutui 12 miljoonaa tällä alalla suoraan työssä olevaa henkilöä.

Catherine Sthilerin mietintö on arvokas väline, jolla puretaan kansalliset hallinnolliset ja tekniset esteet, jotka haittaavat rakennusalan tuotteiden kaupan pitämistä Euroopan unionissa, ja jolla jatketaan sisämarkkinoiden rakentamista tällä alalla.

Tuen rakennusalan pienille ja keskisuurille yrityksille annettua tunnustusta. Tuen myös sitä, että kiinnitetään erityistä huomiota tarpeeseen kierrättää rakennusalan tuotteita, mikä on erittäin tärkeä kysymys ilmastonmuutoksen torjunnassa. Haluaisin kuitenkin käyttää tämän tilaisuuden hyväkseni ja kiinnittää huomion rakennusalan työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta koskevaan kysymykseen. Esittelijän tästä asiasta antamat ohjeet ovat hyödyllisiä, mutta niitä on laajennettava.

Meidän tehtävämme on keskustella näistä ehdotuksista ja kehittää niitä edelleen lähitulevaisuudessa, jotta varmistetaan rakennusalan työntekijöiden korkealaatuinen suoja. Työhön liittyvät kuolemantapaukset ovat kysymys, joka koskee koko Eurooppaa. Toivon, että voimme työmme ansiosta estää niiden sattumista.

  Hannu Takkula (ALDE). – (FI) Arvoisa puhemies, ensinnäkin haluaisin kiittää Catherine Stihleriä tästä erittäin hyvästä mietinnöstä. On erittäin tärkeätä kiinnittää huomiota rakennustuotteiden kaupan yhdenmukaistamiseen, koska tarvitsemme tulevaisuudessa entistä parempaa ja laadukkaampaa rakentamista.

Täytyy muistaa, että vaikka on kyse hyvin kilpailutetusta alasta, tärkeintä ei ole vain kilpailu itsessään vaan lopputulos. On tärkeää, että ne rakennukset, joita Euroopassa rakennetaan, voisivat olla turvallisia niiden käyttäjille ja että ne olisivat turvallisia myös rakentamisprosessin aikana rakentajille ja muille työntekijöille.

On erittäin tärkeää, että yhdenmukaistamista tapahtuu myös rakennustuotteiden kaupan alalla ja tätä kautta voidaan vaihtaa parhaita käytäntöjä. On totta, että tällä hetkellä monessa Euroopan maassa käytetään vielä sellaisia materiaaleja, jotka eivät ole terveellisiä asukkaille. Meillä on esimerkiksi laaja homeongelma monessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa ja siksi on tärkeätä parhaita käytäntöjä ja innovaatioita käyttäen pyrkiä siihen, että voimme saada rakennustuotteiden kaupan sellaiseksi, että tuotteet ovat terveellisiä ja hyviä niiden käyttäjille.

Arvoisa puhemies, haluan siis kiittää esittelijä Stihleriä tästä hyvästä mietinnöstä. Euroopassa tarvitaan hyviä rakennustuotteita ja sellaista kauppaa, jossa otetaan huomioon nimenomaan turvallisuusmääräykset.

.

  Daniel Hannan (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, Ranskan pääministeri kävi viime viikolla Lontoossa ja totesi, että meidän olisi liityttävä euron tukemista koskeviin toimiin. Voimme jättää hetkeksi kysymyksen siitä, pitääkö meidät taas vetää mukaan joidenkin toisten valtioiden ongelmien vuoksi: sen sijaan olisi keskityttävä pääasialliseen loogiseen virheeseen. Hän totesi, että Euroopan yhdentyminen ei toimi, joten tarvitsemme enemmän Euroopan yhdentymistä. Olen varma, että voitte panna merkille ongelman hänen perusteluissaan. Veneeni on keikahtamassa kumoon, joten haluaisin vastata valtamerilaivasta. Mikroautoni on törmännyt, joten laittakaa minut kuorma-auton rattiin. Vaikuttaa siltä, että mikä tahansa ongelma on, vastaus on aina se, että Euroopan yhdentymistä syvennetään.

EU on ratkaisu ongelmiin, mutta varmasti koittaa se päivä, kun emme voi enää määrätä markkinoita ja julkista mielipidettä. Lumous särkyy ja šamanistiset loitsut menettävät voimansa.

Mietintö: Michèle Striffler (A7-0375/2010)

  Clemente Mastella (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, Euroopan unioni on maailman suurin humanitaarisen avun antaja, kun otetaan huomioon, että sen osuus on yli 40 prosenttia kaikesta kansainvälisestä humanitaarisesta avusta. Unionin humanitaarinen politiikka on käytännön osoitus sen sitoumuksesta tukea ihmisiä avun tarpeessa olevissa kolmansissa valtioissa, kun niiden tilanne on erityisen heikko.

Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajan, Euroopan parlamentin puhemiehen ja komission puheenjohtajan 18. joulukuuta allekirjoittama yhteisön humanitaarista apua koskeva konsensus merkitsee huomattavaa edistysaskelta. Minun on huomautettava tässä yhteydessä, että konsensuksesta johtuvia sitoumuksia sovelletaan jäsenvaltioihin ja komissioon.

Olemme voineet viime vuosina panna merkille, että muut kuin humanitaarisen avun järjestöt osallistuvat yhä enemmän humanitaarisista kriiseistä aiheutuviin toimiin. On tärkeää, että poliittiset elimet ja samassa ympäristössä toimivat sotilaalliset tai humanitaariset järjestöt oppivat enemmän toisistaan ja ryhtyvät vuoropuheluun samalla kuin otetaan huomioon niiden tehtävät ja toimivaltuudet, mitä ei saa asettaa kyseenalaisiksi. On selvää, että kun väestönsuojelun voimavaroja käytetään, niiden on oltava yhteisön konsensuksen mukaisten kansainvälisten ohjeiden mukaisia.

  Antonello Antinoro (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, uskon, että tänään hyväksytty mietintö – josta kiitän ja onnittelen esittelijä Striffleriä – on asiakirja, jonka perusteella humanitaarisesta avusta saadaan tehokkaampaa ja yhdenmukaisempaa.

Euroopan parlamentti pyytää tänään unionia toimimaan yhdessä tiiviimmin, jotta päästään yhteisymmärrykseen, jonka tarkoituksena on vahvistaa yhteistä vastaustamme humanitaarisiin kriiseihin ja erityisesti vaalia sitä, että kansainvälistä humanitaarista oikeutta noudatetaan täysimääräisesti.

Meidän on sen vuoksi varmistettava, että humanitaarinen apu ja sitä tarjoavat työntekijät pääsevät paremmin hädässä olevien henkilöiden luo, ja koska tällaisia henkilöitä on näinä päivinä enemmän, meidän on saatava aikaan enemmän kuin tähän asti komission tai kahdenvälisten ohjelmien välityksellä. Vaikka tarpeet ovat valtavat, avunanto on yhä hankalampaa ja myös riskialtista ja vaarallista yhä monimutkaisemman kansainvälisen tilanteen vuoksi.

Näiden vaatimusten vuoksi tässä sopimuksessa edistetään yhteisön konsensusta, jossa vahvistetaan, että EU:n apu perustuu yksiselitteisesti puolueettomuuden ja riippumattomuuden humanitaarisiin periaatteisiin ja että sitä on tarjottava nopeasti ja tehokkaasti kriisin uhreille tunnistettujen tarpeiden mukaisesti.

  Alfredo Antoniozzi (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, luonnononnettomuuksien määrän ja vakavuuden dramaattinen lisääntyminen ja yhä lukuisampien monimutkaisten kriisien esiintyminen merkitsevät, että meillä on edessämme kansainvälisen humanitaarisen oikeuden rikkomuksien lisääntyminen ja kutistuva "humanitaarinen toimitila".

Hiljattain Haitissa ja Pakistanissa sattuneet murhenäytelmät osoittavat jälleen kerran, että EU:n käytössä olevia välineitä luonnononnettomuuksiin vastaamiseksi on parannettava. Olen samaa mieltä mietinnön yleisen lähestymistavan ja erityisesti sen näkökannan kanssa, että Euroopan unionin on edistettävä väsymättömästi humanitaarisia periaatteita. Euroopan unionin ulkoisesta toiminnasta säädetään Lissabonin sopimuksessa; sen olisi heijastettava unionin poliittista painoarvoa ja vaikutusvaltaa tärkeimpänä kansainvälisenä rahoittajana.

Äänestin esittelijä Strifflerin mietinnön puolesta, koska olen samaa mieltä siitä, että meidän on välttämättä pyrittävä vahvistamaan yhteisön konsensuksen ja siihen liittyvän toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa sekä maailmanlaajuista koordinointia ja taakan jakamista ottaen huomioon niiden valtioiden alueellinen vastuu, joilla on mahdollisuus olla tärkeimpiä humanitaarisen avun tarjoajia.

Mietintö: Daciana Octavia Sârbu (A7-0376/2010)

  Jim Higgins (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, minulla oli ilo äänestää juuri tämän mietinnön puolesta, koska siinä vahvistetaan, että elintarviketurva on perusihmisoikeus. Maatalousalan on täytettävä kasvavan väestön turvallisen ja riittävän ravinnon tarve huolimatta rajallisten luonnonvarojen, energian korkeiden hintojen ja ilmastonmuutoksen muodostamista esteistä. Yhdistyneiden Kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön mukaan elintarvikkeiden tuotantoa on lisättävä vähintään 70 prosenttia, jotta vastataan maailman väestön, jonka odotetaan ylittävän 9 miljardin hengen rajan vuoteen 2050 mennessä, kasvava tarve.

Lisäksi noin 900 miljoonaa henkeä eri puolilla maailmaa kärsii äärimmäisen köyhyyden vuoksi kroonisesta nälästä, ja jopa 2 miljardilla hengellä ei ole todellista pitkän aikavälin elintarviketurvaa eriasteisen köyhyyden vuoksi. Euroopassa 16 prosenttia kansalaisista elää edelleen köyhyysrajan alapuolella. Periaatteessa tarkoitan seuraavaa: Meidän on puututtava välittömästi tähän kysymykseen. On välttämätöntä, että tämä tunnustetaan uuden yhteisen maatalouspolitiikan vuoden 2013 jälkeisessä rahoituksessa, ja tämä talousarvio olisi säilytettävä vähintäänkin nykyisellä tasolla.

  Jens Rohde (ALDE). – (DA) Arvoisa puhemies, Euroopan parlamentti on tänään päättänyt tunnustaa, että maatalous on elintarviketurvan yhteydessä strateginen ala. Tämä on jotain, jonka olemme tunnustaneet Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmässä jo monien vuosien ajan. Samoin tunnustamme myös, että maatalous on myös elintarvikkeiden laadun, kansanterveyden ja kestävän talouskasvun kannalta strateginen ala. Tämä ei kuitenkaan ole peruste koulujen hedelmien ja maidon tarjoamista koskeville ohjelmille. Sillä ei voida myöskään puolustaa markkinoiden enemmän tukemia maidon tukiohjelmia. Haluaisimme huomauttaa, että äänestimme näitä ehdotuksia vastaan, ja olemme pahoillamme siitä, että ne hyväksyttiin äänestyksessä.

Tämän ei saa kuitenkaan tuhota kokonaiskuvaa, mikä on se seikka, että meidän on tarjottava maataloudelle hyvät edellytykset. Voivuoret, viinijärvet ja koulujen ohjelmat eivät ole kuitenkaan edistysaskelia. Maanviljelijöiden tuloja ei varmisteta interventiotoimilla ja markkinoiden vääristämisellä. Meidän on sen sijaan sijoitettava tutkimukseen ja tarjottava maanviljelijöille mahdollisuus käyttää uutta teknologiaa vaihtoehtoisia tulolähteitä varten. Me pidämme mietintöä kaiken kaikkiaan myönteisenä, ja äänestimme sen puolesta.

  Clemente Mastella (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, elintarviketurva on perusihmisoikeus ja se saadaan toteutettua ainoastaan, kun kaikilla ihmisillä on aina fyysinen, sosiaalinen ja taloudellinen mahdollisuus saada riittävästi elintarvikkeita.

EU:n uuden yhteisen maatalouspolitiikan on heijastettava näitä uusia edellytyksiä: sen on siten vastattava selkeästi ja yksiselitteisesti elintarviketurvallisuuteen ja muihin haasteisiin, erityisesti ilmastonmuutokseen, talouskriisiin ja alueellisen tasapainon ylläpitoon EU:ssa.

Meidän on edistettävä tuotteidemme kilpailukyvyn lisäksi perinteistä maataloutta, pienimuotoista viljelyä, luonnonmukaista viljelyä ja paikallista jakelua. Nämä maatalouden mallit ovat aina edistäneet ja edistävät edelleen elintarviketurvaa, koska ne merkitsevät kaikkein tehokkainta tapaa käyttää maata EU:n eri maantieteellisillä alueilla sellaisten menetelmien käytön avulla, joita on erityisesti kehitetty pitkän aikavälin kuluessa tietyillä alueilla.

  Jarosław Kalinowski (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, tehtävämme Euroopan parlamentin jäseninä on toimia kansalaistemme elämän parantamiseksi. Se, että he voivat saada turvallisia ja kaikkein korkealaatuisimpia elintarvikkeita, pitäisi olla etusijalla. Elintarvikepulaan ja korkeisiin hintoihin liittyy usein yhteiskunnallinen levottomuus, emmekä voi antaa tämän tilanteen vallita mantereellamme. Kun otetaan huomioon väestömäärän kasvu, ilmastonmuutos ja luonnonkatastrofit, maailmanlaajuinen elintarviketurva on uhattuna. Monet ihmiset näkevät jo nälkää, ja jotta tämä seikka voidaan korjata, tarvitaan järkevää ja oikeudenmukaista yhteistä maatalouspolitiikkaa sekä taloudellista tukea alalle. Maataloudelle pitäisi antaa erityinen asema, jonka perusteella voidaan elintarvikekriisin esiintyessä toteuttaa erityistoimia ja soveltaa asianmukaisia välineitä.

  Mario Pirillo (S&D). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, elintarviketurva ja väestön taattu elintarvikehuolto ovat edelleen pääasiallisia haasteita maataloudelle Euroopan lisäksi kaikkialla maailmassa.

Olen erittäin tyytyväinen tämän mietinnön sisältöön, erityisesti koska elintarviketurva vahvistetaan perusihmisoikeudeksi. Elintarviketurvaa koskeva tavoite voidaan saavuttaa ainoastaan, jos kaksi tärkeää kysymystä – markkinat ja hintojen heilahtelu sekä hupenevat elintarvikevarastot – otetaan vakavasti huomioon. EU:n on voitava puuttua asiaan yhteisillä ja tehokkailla toimilla, joilla varmistetaan elintarviketurva ja estetään vakava epäsymmetrisyys, joka esiintyy edelleen EU:n ja EU:n ulkopuolisten tuotteiden turvallisuusvaatimusten välillä.

  Peter Jahr (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, haluaisin todeta, että olin erittäin tyytyväinen mietintöön, jossa tunnustetaan, että maatalous on strateginen ala elintarviketurvan yhteydessä, koska tämä palauttaa maaseudun talouden merkityksen takaisin keskeiseksi näkökohdaksi. Ensimmäinen päätelmäni on se, että tarvitsemme edelleenkin vahvaa EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa. Haluaisin myös kiittää esittelijää.

Oli kuitenkin yksi näkökohta, jonka vuoksi en äänestänyt mietinnön mukaisesti. Se koski eurooppalaisen elintarvikeapuohjelman luomista Euroopan unionissa. Mielestäni tuen myöntäminen kentällä, toisin sanoen avun tarjoaminen sen varmistamiseksi, että kenenkään Euroopan unionissa ei tarvitse kärsiä nälästä, on oltava jäsenvaltioiden toimivallan piirissä yksinkertaisesti sen vuoksi, että tällaiset ongelmat olisi ratkaistava siellä, missä niitä esiintyy, eli jäsenvaltioissa.

  Diane Dodds (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, mietinnössä korostetaan elintarviketurvan merkitystä kansalaisille, joita me edustamme. Siinä korostetaan myös tärkeitä julkisia tuotteita, joita maanviljelijät tuottavat ja mistä he saavat vain vähän tai ei ollenkaan tunnustusta. Olen kuitenkin sitä mieltä, että tässä asiassa syntyy ongelma.

Olen viime aikoina kuullut merkittäviä puheita, joiden mukaan yhteisestä maatalouspolitiikasta pitäisi itse asiassa tehdä ympäristöpolitiikkaa. Tämä johtaa mielestäni lopulta siihen, että uskomme virheellisesti voivamme selvitä ilman Euroopan maanviljelijöitä ja vain tuoda elintarvikkeita EU:n ulkopuolelta.

Tämä ei pidä paikkansa. Maanviljelijöitämme pitäisi tukea, jotta he tuottavat elintarvikkeita ympäristöä säästävällä tavalla. Kun kyseessä on elintarvikkeiden tuonti, maailmanmarkkinat ovat yksinkertaisesti liian epävakaat niin hintojen kun tarjonnan jatkuvuuden kannalta.

On monia asioita, joita meidän on saatava aikaan. Meillä on oltava vahva talousarvio yhteiselle maatalouspolitiikalle. Meidän on kannustettava nuoria viljelijöitä alalle, jotta sen turvallisuus varmistetaan. Meillä on oltava enemmän tutkimusta ja innovointia, jotta tuotantomenettelyistä tehdään tehokkaampia, ja meillä on oltava vähemmän hallinnollista taakkaa eikä mitään vihreää byrokratiaa, jolla maanviljelijöitämme kahlitaan.

  Giommaria Uggias (ALDE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, parlamentin yhteistä maatalouspolitiikkaa käsittelevät eri valiokunnat ovat tarkastelleet vuoden 2013 jälkeistä uudistusta koskevaa asiaa.

Elintarviketurva on selkeästi yksi tärkeimmistä maatalouden alan näkökohdista. Tätä kysymystä on näin ollen tarkasteltava tänään äänestettävän mietinnön perusteella. Elintarviketurva määritellään siinä perusoikeudeksi, joka on näin ollen varmistettava kaikin mahdollisin tavoin.

Tällaista huomiota on kiinnitettävä, arvoisa puhemies, aina hätätilanteessa, kuten tämänhetkisen dioksiiniskandaalin yhteydessä, kun havaittiin, että dioksiinia on käytetty eläinrehussa. Sillä on myös varmistettava, että meillä on yhteiset tuotantoprosessit, joissa kunnioitetaan koko tuotannon alaa, maanviljelijöiden työn laatua, ympäristöä sekä kaupan pitämistä ja siten kuluttajia.

Tämä mietintö muodostaa osan toimenpidepakettia, jonka Euroopan parlamentti laati maatalouden edistämiseksi, ja voin siten todeta, että olen asiaan tyytyväinen.

  Alajos Mészáros (PPE). – (HU) Arvoisa puhemies, elintarviketuotannolla on tällä hetkellä edessään yhä enemmän erilaisia haasteita. Yksi tällainen haaste on ilmastonmuutos, joka voi valitettavasti aiheuttaa arvaamattoman elintarvikepulan ja siten vaarantaa maapallon väestön, jonka määrän arvioidaan olevan yli 9 miljardia vuoteen 2050 mennessä, kasvavan kysynnän tyydyttämisen. Yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava yksiselitteisesti elintarviketurvan, ilmastonmuutoksen ja talouskriisin aiheuttamiin haasteisiin. Kilpailukyvyn lisäksi perinteistä maataloutta, pienimuotoista ja luonnonmukaista viljelyä ja paikallisia arvoja on edistettävä. Ilmastonmuutoksen tuloksena on yhä enemmän luonnononnettomuuksia, jotka vähentävät mahdollisuutta käyttää suuria alueita maatalousmaata, mikä heikentää elintarviketurvaa. YMP:n talousarvio on säilytettävä vähintään nykyisellä tasolla, jotta edellä mainitut tavoitteet saavutetaan, jotta elintarvikkeiden hinnat ovat järkevät ja maataloustuottajat saavat kohtuulliset tulot. Tästä syystä maataloutta on tärkeää käsitellä elintarviketurvan kannalta strategisena alana. Tästä syystä minäkin tuen mietintöä.

  Hannu Takkula (ALDE). – (FI) Arvoisa puhemies, ensinnäkin haluan sanoa, että on erittäin hyvä asia, että Euroopan parlamentti tunnustaa maatalouden strategiseksi alaksi elintarviketurvallisuuden yhteydessä.

Meidän on erittäin tärkeä huolehtia siitä, että Euroopan unionin alueella tuottamamme elintarvikkeet ovat ennen muuta terveellisiä ja puhtaita. Olen hieman huolissani siitä, että meillä on kiinnitetty enemmän huomiota määrään kuin laatuun. Tehokkuusvaatimus on tavallaan sivuuttanut nämä terveellisyysvaatimukset. Puhuttaessa elintarviketurvallisuudesta on erittäin tärkeää huolehtia, että eurooppalaisille kuluttajille tarjottavat elintarvikkeet ovat turvallisia, hyviä ja ravitsevia.

On erittäin tärkeää huolehtia myös siitä, että Euroopan unionin eri jäsenvaltioissa säilyy kansallinen maatalous. Kohdatessamme luonnonkatastrofeja on tärkeää, että meillä on omavaraista maataloutta. Tällöin voimme vastata lähiruokaperiaatteella niihin kysymyksiin, jotka saattavat nousta esiin erilaisten katastrofien yhteydessä.

Arvoisa puhemies, haluan korostaa ennen muuta näitä terveydestä nousevia periaatteita, jotka ovat tärkeitä. Toivon, että tällaiseen lähiruokakehitykseen voidaan päästä. Euroopan laajuisesti on tärkeää huolehtia siitä, että maataloudella on hyvät toimintaedellytykset ja että jokaisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa voidaan harjoittaa maataloutta. Se on elinehto ja vahva tulevaisuuden pohja ja perusta, minkä me tarvitsemme nimenomaan elintarvikesektorilla.

  Salvatore Tatarella (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat äänestin vakaasti tämän tärkeän mietinnön puolesta. Haluaisin korostaa erityisesti ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan hyvin jäsennellyn lausunnon 35 kohtaa, jossa katsotaan, että "Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA on keskeisessä asemassa elintarvikeketjuun liittyvien riskien arvioimisessa ja niistä ilmoittamisessa osana kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin suojelemiseksi tarkoitettuja toimenpiteitä" ja jossa toivotaan, että "kaikki jäsenvaltiot perustavat vastaavia kansallisia elimiä, jotka tekevät yhteistyötä Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen kanssa".

Kuten viimeaikaiset vakavat tapahtumat Saksassa osoittavat, kaikkien jäsenvaltioiden on perustettava nyt kansallisia elintarviketurvallisuusviranomaisia. On yllättävää, että Italian hallitus on viraston perustamisen jälkeen muuttanut mieltään talousarviota koskevista syistä. Minun mielestäni elintarviketurvallisuus ei saisi pudota kelkasta talousarviota koskevista syistä.

Kirjalliset äänestysselitykset

Mietintö: Jiři Maštálka (A7-0363/2010)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Koska Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuvan neuvoa-antavan ryhmän mukaan käsillä olevassa ehdotuksessa ainoastaan kodifioidaan aikaisemmat säädökset niiden asiasisältöä muuttamatta, olen samaa mieltä siitä, että ne hyväksytään ensimmäisessä käsittelyssä.

  Laima Liucija Andrikienė (PPE), kirjallinen. – (LT) Olen samaa mieltä tästä mietinnöstä ja komission ehdotuksesta, koska minusta on erittäin tärkeää yksinkertaistaa ja selkeyttää yhteisön lainsäädäntöä, jotta se on yksiselitteisempää ja paremmin kaikkien kansalaisten ulottuvilla. Tavoitetta ei voida saavuttaa niin kauan kuin on moneen kertaan ja usein merkittävästi muutettuja lukuisia säännöksiä, jotka pysyvät hajallaan. Nykyisten säännöksien selvittämiseksi tarvitaan merkittävää tutkimustyötä, jossa vertaillaan monia eri välineitä. Lainsäädännön kodifiointi on erityisen tärkeää liiketoiminnan alalla, jotta varmistetaan henkilöiden ja tavaroiden vapaata liikkuvuutta koskevan yhteisön lainsäädännön sujuvuus ja jatkuvuus. Osakeyhtiöiden sulautumista koskevan lainsäädännön konsolidointi on myönteinen askel, jolla parannetaan yhteisön lainsäädäntöä.

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Euroopassa on hyvin monia yrityksiä; ne ovat hyvin erilaisia ja niihin sovelletaan hyvin monenlaisia sääntöjä. Kuitenkin vuodesta 1978 lähtien on ollut voimassa eurooppalainen lainsäädäntö, jonka perusteella säännellään samasta jäsenvaltiosta peräisin olevien osakeyhtiöiden sulautumista. Sulautumisten säänteleminen on tärkeää, koska tällä voidaan vaikuttaa huomattavasti näiden yritysten työntekijöiden, osakkeenomistajien ja velkojien etuun. Niille voi aiheutua haittaa esimerkiksi, jos sulautuminen myöhemmin perutaan. Tarvitsemme tässä samoin kuin muissa EU:ta koskevissa asioissa selkeyttä ja oikeusvarmuutta. Pyrimme tähän tämän direktiivin kodifioinnilla. Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska uskon, että luottamus edistää merkittävästi kasvua.

  George Becali (NI), kirjallinen. – (RO) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska ehdotuksessa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi, jolla kodifioidaan osakeyhtiöiden sulautumisesta 9. lokakuuta 1978 annettu kolmas neuvoston direktiivi 78/855/ETY, komissio on ottanut huomioon oikeudellisista yksiköistä koostuvan neuvoa-antavan ryhmän ehdottamat toimitukselliset tai muodolliset tarkistukset, jotka ovat osoittautuneet perustelluiksi. Neuvoa-antava ryhmä katsoo esimerkiksi, että on erityisen tärkeää, että sulautuvien yhtiöiden osakkeenomistajille annetaan tietoa asianmukaisesti ja mahdollisimman puolueettomasti ja että heidän oikeutensa suojataan asianmukaisesti. Ei ole kuitenkaan tarpeen, että riippumaton asiantuntija suorittaa sulautumissuunnitelman tarkastelun. Lisäksi kunkin sulautuvan yrityksen hallinto- tai johtoelin tiedottaa yhtiökokouksesta toiselle yritykselle ja asiaan osallistuvien muiden yritysten hallinto- ja johtoelimille kaikista tärkeistä materiaalisista muutoksista, joita on esiintynyt sulautumissuunnitelman valmistelupäivämäärän ja sen päivämäärän välillä, jolloin yhtiökokouksessa päätetään sulautumissuunnitelmasta.

  Mara Bizzotto (EFD), kirjallinen. – (IT) Äänestin Jiři Maštálkan mietinnön puolesta, koska Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuva neuvoa-antava ryhmä on tarkastellut huolellisesti kyseessä olevaa ehdotusta ja on katsonut yhteisesti, että kyseessä on kodifiointi, eli pelkästään nykyisen tekstin selkeytetty versio.

  Lara Comi (PPE), kirjallinen. – (IT) Juuri eilen Italiassa esitettiin tutkimus, jossa osoitettiin, että tällä hetkellä kriisiä parhaiten kestäneet yritykset ovat olleet niitä, jotka ovat pystyneet vahvistamaan varallisuuttaan. Arvostettu italialainen yliopisto teki maan kaikkein aktiivisimman liikealan järjestön puolesta tutkimuksen, jonka mukaan sulautuminen on keskeisin konsolidointikeino. Ei ole sattumaa, että suurimmat taloudelliset toimet, mukaan lukien sulautumat, liittyvät läheisesti uudelleenjärjestelyyn ja tehostamistoimiin kaikilla talouden aloilla. EU:n toimielinten on sen vuoksi otettava sisämarkkinoilla käyttöön sääntöjä, joilla voidaan varmistaa takeet kaikille asiaan osallistuville sekä tehdä mahdolliseksi se, että asianmukaisemmin toimivat yritykset kilpailevat paremmin ilman oikeudellisia epävarmuustekijöitä, byrokratiaa ja väärinkäsitysten vuoksi aiheutettuja velvoitteita. Uudenaikainen, liberaali ja tehokas talous – joka meidän taloutemme olisi mielestäni oltava – edellyttää erityistä yritysten sulautumista koskevaa lainsäädäntöä, mutta ainoastaan jos, kuten tänään ehdotettu direktiivi, se on tehokas, jos sillä ei aiheuteta häiriötekijöitä ja sillä suojellaan niiden henkilöiden vapauksia ja oikeuksia, joille voisi aiheutua haittaa näistä toimista.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Parlamentti on tarkastellut tässä istunnossa – parlamentin ja neuvoston tekemän tarkistetun ehdotuksen jälkeen – luonnosta lainsäädäntöpäätöslauselmaksi osakeyhtiöiden sulautumisesta (kodifioitu toisinto) sen jälkeen, kun se hyväksyi komission tekemän ehdotuksen. Koska tämän ehdotuksen tarkoituksena on säädöstekstien "yksinkertainen kodifiointi" ilman, että niiden sisältöä muutetaan millään tavalla, ja koska työmenettelyjä parannetaan sekä siihen sisällytetään oikeudellisista yksiköistä koostuvan neuvoa antavan ryhmän ehdottamat ja vahvistamat näkökohdat, äänestän tämän ehdotuksen puolesta. Panen merkille, että sen perusteella parannetaan merkittävästi osakeyhtiöiden toimintaa, koska niitä uudistetaan ja tehostetaan.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuvan neuvoa-antavan ryhmän mukaan tässä ehdotuksessa kodifioidaan aikaisemmat säännökset niiden asiasisältöä muuttamatta. Voimassa olevat asiakirjat pitäisi kodifioida selkeyden ja järkeistämisen vuoksi.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuvan neuvoa-antavan ryhmän mukaan tässä ehdotuksessa kodifioidaan aikaisemmat säännökset niiden asiasisältöä muuttamatta.

  Andreas Mölzer (NI) , kirjallinen. – (DE) Kodifioinnin toteuttaminen, jotta eri tarkistusten jälkeen säilytetään selkeys, helpottaa varmasti asioita. Meidän on kuitenkin yleisesti tarkasteltava, ovatko tällaiset lukuisat säännökset ja määräykset ollenkaan tarpeellisia. Joillain aloilla niitä on liikaa, ja kuluttajien kannalta tämä ei ole enää järkevää. Joillakin muilla aloilla määräyksiin sisältyy esimerkiksi nimenmuutoksia elintarvikkeisiin. Jotta suojellaan osakkeenomistajien ja kolmansien osapuolten etua, jäsenvaltioiden osakeyhtiötä koskevan lainsäädännön koordinointi on sopiva tapa varmistaa, että tiedottamista koskevia oikeuksia noudatetaan. En voinut itse äänestää tiettyjen tarkistusten puolesta, joten sen vuoksi äänestin koko mietintöä vastaan.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska sillä pyritään ainoastaan kodifioimaan voimassa olevia osakeyhtiöiden sulautumista koskevia säännöstekstejä. Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisten yksiköiden edustajista koostuva neuvoa-antava komitea tarkasteli 21. syyskuuta 2010 muutettua ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi, jolla kodifioidaan osakeyhtiöiden sulautumisesta 9. lokakuuta 1978 perustamissopimuksen 54 artiklan 3 kohdan g alakohdan perusteella annettu kolmas neuvoston direktiivi 78/855/ETY, ja totesi yksimielisesti, että ehdotuksessa ainoastaan kodifioidaan aikaisemmat säädökset niiden asiasisältöä muuttamatta.

  Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. – (IT) Arvioidessani luonnosta lainsäädäntöpäätöslauselmaksi osakeyhtiöiden sulautumisesta tarkastelin seuraavia säädöksiä: komission ehdotusta Euroopan parlamentille ja neuvostolle; ensimmäisessä käsittelyssä 17. kesäkuuta 2008 vahvistettua yhteistä kantaa; Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklaa ja 50 artiklaa, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille; nopeutetusta menetelmästä säädöstekstien viralliseksi kodifioimiseksi 20. joulukuuta 1994 tehtyä toimielinten välistä sopimusta; parlamentin työjärjestyksen 86 ja 55 artiklaa; ja lopuksi oikeudellisten asioiden valiokunnan mietintöä.

Päätin tämän perusteella noudattaa parlamentin ensimmäisen käsittelyn kantaa, koska se on Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuvan neuvoa-antavan ryhmän suositusten mukainen, ja aikaisemmat säädökset pelkästään kodifioidaan niiden asiasisältöä merkittävästi muuttamatta.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuvan neuvoa-antavan ryhmän mukaan osakeyhtiöiden sulautumista koskevaa direktiiviä koskevassa ehdotuksessa ainoastaan kodifioidaan aikaisemmat säädökset niiden asiasisältöä muuttamatta. Äänestin sen vuoksi tämän mietinnön puolesta.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Oikeudellisen neuvonnan jälkeen yksiköt ilmoittivat, että otettuaan huomioon nopeutetusta menetelmästä säädöstekstien viralliseksi kodifioimiseksi 20. joulukuuta 1994 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen ja erityisesti sen 4 kohdan, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuva neuvoa-antavaa ryhmä kokoontui 21. syyskuuta 2010 tarkastelemaan muun muassa komission tekemää ehdotusta.

Tässä kokouksessa tarkasteltiin muutettua ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi, jolla kodifioidaan osakeyhtiöiden sulautumisesta 9. lokakuuta 1978 perustamissopimuksen 54 artiklan 3 kohdan g alakohdan perusteella annettu kolmas neuvoston direktiivi 78/855/ETY, ja neuvoa-antava ryhmä totesi yksimielisesti, että ehdotuksessa ainoastaan kodifioidaan aikaisemmat säädökset niiden asiasisältöä muuttamatta. Tämän vuoksi päätimme kannattaa ehdotusta.

Suositus: Gabriele Albertini (A7-0373/010)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Olen samaa mieltä siitä, että Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan välisestä assosiaatiosta tehdään Euro–Välimeri-sopimus, jotta otetaan huomioon Bulgarian tasavallan ja Romanian liittyminen Euroopan unioniin 1. tammikuuta 2007.

  George Becali (NI), kirjallinen. – (RO) Äänestin kollegojeni tavoin mietinnön puolesta. Se on muotoseikkojen lisäksi tärkeä, kun otetaan huomioon yhdentyneen Euroopan maailmanlaajuinen rooli eri alueilla: ei ainoastaan taloudellinen vaan myös sen poliittinen rooli. Niillä on varmistettu, että Välimeren alue on ollut ja on edelleen strategisesti merkittävä alue.

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Olen tyytyväinen, että tämä päätöslauselma hyväksyttiin. Tuen sitä, että luonnoksesta neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan välisestä assosiaatiosta tehtyyn Euro–Välimeri-sopimukseen liitetään pöytäkirja Bulgarian tasavallan ja Romanian Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestimme lainsäädäntöpäätöslauselman tekstistä työjärjestyksen 46 artiklan mukaisen yksinkertaistetun menettelyn perusteella. Minusta tämä on perusteltua, kun otetaan huomioon, että sen aihe ei aiheuta ristiriitoja. Euroopan yhteisöjen ja Jordanian välillä tehtyyn Euro–Välimeri-sopimukseen on kuuluttava Bulgaria ja Romania, joten ehdotetun pöytäkirjan on syytä olla voimassa ja se ansaitsee Euroopan parlamentin yksimielisen tuen.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Euro–Välimeri-sopimuksessa vahvistetaan Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan välinen assosiaatio, ja pöytäkirjalla ajantasaistetaan tätä sopimusta siten, että Bulgarian tasavallan ja Romanian Euroopan unioniin liittyminen otetaan huomioon. Sitä on sovellettu väliaikaisesti 1. tammikuuta 2007 lähtien. Neuvosto pyytää tässä lainsäädäntöpäätöslauselmassa parlamentin suostumusta pöytäkirjaan. Koska minulla ei ole mitään sen hyväksymistä vastaan, äänestin sen puolesta.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Kyse on pelkästään nykyisen sopimuksen rutiininomaisesta päivittämisestä, jotta Bulgarian ja Romanian liittyminen otetaan huomioon. Ehdotuksella ei ole mitään vaikutusta EU:n talousarvioon ja se ei aiheuta ristiriitaa.

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Tämä pöytäkirja saattaa EU:n ja Jordanian välistä assosiaatiota koskevan Euro–Välimeri-sopimuksen 1. tammikuuta 2007 lähtien vallinneen todellisen tilanteen mukaiseksi. Kyseessä on todellinen pettymys. Kiire toteuttaa Euro–Välimeri-vapaakauppa-alue vuoteen 2015 mennessä näyttää oikeuttavan sen, että demokratian periaatteita ei noudateta millään tavalla. Tällaiset epäselvät menettelyt ovat juuri osoittaneet rajallisuutensa Tunisiassa. Minä äänestän tätä asiakirjaa vastaan.

  Andreas Mölzer (NI) , kirjallinen. – (DE) Äänestin sen puolesta, että luonnokseen neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan välisestä assosiaatiosta tehtyyn Euro–Välimeri-sopimukseen liitetään pöytäkirja Bulgarian tasavallan ja Romanian Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi, koska kaikki edellytykset on täytetty ja kyseessä on lähinnä muodollinen toimi.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Kannatan äänestyksessä tätä luonnosta neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan välisestä assosiaatiosta tehtyyn Euro–Välimeri-sopimukseen liitettävästä pöytäkirjasta Bulgarian tasavallan ja Romanian Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi. On tärkeää pyrkiä vahvaan, johdonmukaiseen ja tehokkaaseen naapuruuspolitiikkaan. Koska neuvosto on perustamissopimuksissa laillisesti määrättyjen ehtojen mukaisesti esittänyt pyynnön, että parlamentti antaa suostumuksensa tämän pöytäkirjan tekemisestä, sen hyväksymiselle ei ole mitään estettä.

  Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. – (IT) Euro–Välimeri-sopimukset ovat saamassa yhä enemmän merkitystä EU:n assosiaatiotoimissa. Sen vuoksi tässä tapauksessa tuen luonnosta Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselmaksi Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan välisestä assosiaatiosta tehtyyn Euro–Välimeri-sopimukseen Bulgarian tasavallan ja Romanian Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi liitettävän pöytäkirjan tekemisestä. Parlamentti on jo hyväksynyt sen, joten pöytäkirja voidaan tehdä.

Myönteisen ääneni tukena on useita asiakirjoja, kuten luonnos neuvoston päätökseksi, luonnos pöytäkirjaksi Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan välisestä assosiaatiosta tehtyyn Euro–Välimeri-sopimukseen Bulgarian tasavallan ja Romanian Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi, neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 217 artiklan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti esittämä pyyntö hyväksynnästä, työjärjestyksen 81 artikla, 90 artiklan 8 kohta ja 46 artiklan 1 kohta sekä ulkoasiainvaliokunnan suositus.

Kun otetaan huomioon kaikki nämä seikat, kannatan EU:n harjoittamaa yhteistyöhön perustuvaa lähestymistapaa.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän pöytäkirjan tekemisen puolesta. Se on täysin perusteltua, kun otetaan huomioon, että Bulgarian tasavalta ja Romania on sisällytettävä sopimuspuoliksi Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan välisestä assosiaatiosta tehtyyn Euro–Välimeri-sopimukseen, joka tehtiin Brysselissä 24. marraskuuta 1997 ja joka tuli voimaan 1. toukokuuta 2002.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Kun otetaan huomioon luonnos pöytäkirjaksi Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan välisestä assosiaatiosta tehtyyn Euro–Välimeri-sopimukseen Bulgarian tasavallan ja Romanian Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi (09373/2008), neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 217 artiklan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti esittämä pyyntö hyväksynnästä (C7-0384/2010), työjärjestyksen 81 artikla, 90 artiklan 8 kohta ja 46 artiklan 1 kohta sekä ulkoasiainvaliokunnan suositus (A7-0373/2010), Verts / ALE -ryhmä katsoi, että parlamentin pitäisi antaa suostumuksensa pöytäkirjan tekemisestä.

Mietintö: Dieter-Lebrecht Koch (A7-0361/2010)

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Kyseessä on ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön ja Länsi-Afrikan talous- ja rahaliiton välisen tiettyjä lentoliikenteen näkökohtia koskevan sopimuksen tekemisestä. Kannatin äänestyksessä päätöslauselmaa, joka koskee ehdotusta neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön ja Länsi-Afrikan talous- ja rahaliiton välisen tiettyjä lentoliikenteen näkökohtia koskevan sopimuksen tekemisestä. Tällä hetkellä yhteisöllä on yksinomainen toimivalta ilmailualan ulkosuhteisiin liittyvissä eri kysymyksissä. Sen vuoksi neuvosto valtuutti kesäkuussa 2003 komission aloittamaan neuvottelut kolmansien maiden kanssa voimassa olevien kahdenvälisten sopimusten tiettyjen määräysten korvaamisesta yhteisön kanssa tehtävillä sopimuksilla. Komissio on neuvotellut Länsi-Afrikan talous- ja rahaliiton kanssa sopimuksen, jolla vältetään EU:n jäsenvaltioiden lentoliikenteen harjoittajien välinen syrjintä, jonka perusteella sallitaan lentopolttoaineen verotus Euroopan unionin alueella tapahtuvissa toiminnoissa ja jonka nojalla saatetaan kahdenvälisiin sopimuksiin sisältyvät kilpailua selkeästi rajoittavat määräykset, kuten lentoyhtiöiden pakolliset kaupalliset sopimukset, EU:n kilpailulainsäädännön mukaisiksi.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Jäsenvaltioiden toimivallan siirtäminen Euroopan unionille on peruste korvata kahdenväliset lentoliikennesopimukset uusilla sopimuksilla, joissa unioni on sopimuspuolena.

Päätöslauselmassa on kyse tämänkaltaisista erityiskysymyksistä, ja sen tavoitteena on yhdenmukaistaa voimassa olevia kansainvälisen oikeuden välineitä sekä mukauttaa niitä EU:n lainsäädännöstä johtuviin täydentäviin edellytyksiin. Kyseessä oleva aihe on erittäin tekninen, ja se koskee aikaisemmin voimassa olleiden sopimusten korvaamista toisilla ilman, että tähän liittyy minkäänlaista erimielisyyttä tai merkittäviä ideologisia muutoksia. Se, että valiokunta äänesti yksimielisesti tämän puolesta, vahvistaa tällaisen tulkinnan. Täysistunnossa on siten ainoastaan ratifioitava yhteisymmärrykseen perustuva päätös. Äänestin sen puolesta.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Dieter-Lebrecht Kochin esittämässä mietinnössä ehdotetaan Euroopan yhteisön ja Länsi-Afrikan talous- ja rahaliiton välisen tiettyjä lentoliikenteen näkökohtia koskevan sopimuksen tekemistä. Euroopan unionin perustamissopimuksien hengen perusteella menettelyjä on yhtenäistettävä kaikkialla EU:ssa. Euroopan unionin tuomioistuin on todennut, että ei ole mitään syytä, että EU:n jäsenvaltioilla on kahdenvälisiä lentoliikennesopimuksia Länsi-Afrikan talous- ja rahaliiton jäsenvaltioiden kanssa. Sen vuoksi olen tyytyväinen tämän sopimuksen hyväksymisestä, koska sillä vahvistetaan alueellisen yhteenkuuluvuuden siteitä Euroopassa ja sen perusteella noudatetaan EU:n kilpailulainsäädäntöä.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Meistä tämä sopimusluonnos herättää siviili-ilmailualan tämänhetkisessä tilanteessa vakavia epäilyjä sen soveltamisalasta ja mahdollisista vaikutuksista. Tähän asti tällä alalla – joka on strateginen, kun otetaan huomioon monet syyt turvata kansalliset edut – jäsenvaltiot pystyivät tekemään itsenäisesti päätöksiä siitä, miten nämä sopimukset, joilla on selkeä vaikutus lentoyhtiöihin, pitäisi järjestää ja mikä niiden soveltamisala on. Tästä lähtien pyrkimys on kuitenkin se, että markkinat ovat hallitsevassa asemassa myös tällä alalla. Emme voi erityisesti aliarvioida sitä, että oletettujen tasapuolisten toimintaedellytysten luominen eri eurooppalaisia yrityksiä varten voisi helpottaa alan monopolistista keskittymistä – mikä on jo käynnissä – ja vähentää jäsenvaltioiden valmiuksia puolustaa omia lentoyhtiöitään.

Kaikkialla läsnä olevaa ja loukkaamatonta "vapaata kilpailua" puolustetaan hinnalla millä hyvänsä ja se on jälleen kerran tukipylväs, jolla tätä aloitetta pönkitetään. Tälle alalle aiheutettavat vaikutukset eivät poikkea olennaisesti muista aloista: tällaisissa tapauksissa määrätään aina lopulta monopolistisista keskittymistä. Näistä syistä emme äänestäneet tämän mietinnön puolesta.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska yhteisöllä on yksinomainen toimivalta monissa ilmailualan ulkosuhteisiin liittyvissä kysymyksissä, joita on yleensä säännelty jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden kahdenvälisillä lentoliikennesopimuksilla. Yhteisön sopimuksilla on korvattava EU:n jäsenvaltioiden ja Länsi-Afrikan talous- ja rahaliiton jäsenvaltioiden voimassa olevien 47 kahdenvälisen lentoliikennesopimuksen tietyt määräykset. EU:n jäsenvaltioiden lentoliikenteen harjoittajien välisen syrjinnän estämiseksi perinteiset nimeämislausekkeet, jotka koskevat kahdenvälisen sopimuksen osapuolena olevan jäsenvaltion lentoliikenteen harjoittajia, korvataan kaikkia EU-maiden lentoliikenteen harjoittajia koskevalla EU:n nimeämislausekkeella Vaikka perinteisillä kahdenvälisillä sopimuksilla yleensä myönnetään lentopolttoaineelle vapautus veroista, energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan yhteisön kehyksen uudistamisesta annetun neuvoston direktiivin 2003/96/EY perusteella sallitaan Euroopan unionin alueella tapahtuvien toimintojen verotus. Lisäksi kahdenvälisiin sopimuksiin sisältyvät kilpailua rajoittavat määräykset (lentoyhtiöiden väliset pakolliset kaupalliset sopimukset) saatetaan EU:n kilpailulainsäädännön mukaisiksi.

  Jarosław Kalinowski (PPE), kirjallinen. – (PL) Erityisen vaikeissa maantieteellisissä ja ilmasto-olosuhteissa olevilla alueilla sijaitsevat Afrikan valtiot tarvitsevat erityiskohtelua. Siellä asuvat ihmiset eivät tarvitse kuitenkaan ainoastaan ruokaa ja vettä; he tarvitsevat myös koulutusta ja he haluavat työskennellä ihmisarvoisesti ja liikkua. EU:n ja Länsi-Afrikan talous- ja rahaliiton välinen sopimus, jolla korvataan aikaisempien sopimusten tietyt määräykset, helpotetaan huomattavasti ja saatetaan markkinoiden kannalta oikeudenmukaisemmiksi lentoliikenteen sopimuspuolten väliset lentoliikenteen menettelyt. Sillä estetään epäoikeudenmukaisia ja monopolistisia käytäntöjä sekä helpotetaan tavallisten kansalaisten matkustamista. Uusia mahdollisuuksia tarjotaan kaikkialta maailmasta peräisin oleville matkailijoille ja tähän taloudenalaan liittyvälle kehitykselle Afrikassa.

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. – (PT) Kannatin äänestyksessä suositusta Euroopan yhteisön ja Länsi-Afrikan talous- ja rahaliiton välisen tiettyjä lentoliikenteen näkökohtia koskevan sopimuksen tekemisestä. Komission neuvotteleman sopimuksen tavoitteena on korvata EU:n jäsenvaltioiden ja Länsi-Afrikan talous- ja rahaliiton jäsenvaltioiden välillä tehtyjen kahdenvälisten sopimuksien tietyt määräykset. Tärkeämpien tänään äänestämiemme muutosten joukosta minun on mainittava määräykset, jotka koskevat syrjinnän välttämistä Euroopan unionin lentoliikenteen harjoittajien välillä. Tätä tarkoitusta varten perinteiset nimeämislausekkeet, jotka koskevat kahdenvälisen sopimuksen osapuolena olevan jäsenvaltion lentoliikenteen harjoittajia, korvataan kaikkia EU-maiden lentoliikenteen harjoittajia koskevalla EU:n nimeämislausekkeella

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Kannatin äänestyksessä, että tämä sopimus hyväksytään. Kyseessä on yksi horisontaalisista lentoliikennesopimuksista, jonka tavoitteena on saattaa voimassa olevat kahdenväliset lentoliikennesopimukset EU:n lainsäädännön mukaisiksi. Tämä johtuu Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen vuonna 2003 tekemästä päätöksestä, jonka perusteella unionille annettiin yksinomainen toimivalta monissa ilmailualan ulkosuhteisiin liittyvissä kysymyksissä, joita on yleensä säännelty kahdenvälisillä lentoliikennesopimuksilla. Aivan kuten muissa horisontaalisissa lentoliikennesopimuksissa, tähänkin sopimukseen sisältyy EU:n nimeämislauseke, jonka ansiosta EU:n kaikki lentoliikenteen harjoittajat voivat nauttia sijoittautumisoikeudesta, käsitellä turvallisuuskysymyksiä, lentopolttoaineen verotusta ja ratkaista mahdollisia ristiriitoja EU:n kilpailusääntöjen kanssa.

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Euroopan unioni, jolle ei riitä se, että se epäsuorasti aiheuttaa hajaannusta Afrikan alueellisen yhdentymisen edistymisessä, kuten muualla maailmassa, tyrkyttää nyt uusliberaalisia määräyksiään jopa Afrikan ilmatilaa varten. Komission käyttöönottamat kannustimet eivät peitä näitä seikkoja millään tavalla.

Onko totta, että tällä sopimuksella "ei ole tarkoitus lisätä lentoliikenteen kokonaismäärää"? Mutta on varmaa, että liikenteen määrän kasvua koskevia tarkastuksia ei tehdä ollenkaan!

Onko totta, että tällä sopimuksella ei estetä jäsenvaltioita määräämästä polttoaineita koskevia veroja, tulleja, korvauksia tai maksuja? Siinä määrätyt rajoitukset alentavat ekotehokkuuden kuitenkin nollaan!

Aikaisemmin jäsenvaltiot päättivät itse, miten ne järjestävät yritykset, mutta nyt päätöksen tekevät ainoastaan markkinavoimat.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) EU:n jäsenvaltioiden ja Länsi-Afrikan talous- ja rahaliiton jäsenvaltioiden voimassa olevilla 47 kahdenvälisellä lentoliikennesopimuksella ei selvästikään voida kattaa kaikkia lentoliikenteen näkökohtia. Tämä sopimus on sen vuoksi myönteinen, koska sillä korvataan voimassa olevien kahdenvälisten sopimusten tietyt määräykset yhteisön kanssa tehtävillä sopimuksilla. On syytä korostaa, että tässä sopimuksessa viitataan siihen, että on estettävä EU:n lentoliikenteen harjoittajien välistä syrjintää ja lentopolttoaineen verotusta energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan direktiivin mukaisesti. On myös korostettava, että sopimuksen määräykset ovat EU:n kilpailulainsäädännön mukaisia.

  Louis Michel (ALDE), kirjallinen. – (FR) Tämän sopimuksen tavoitteena on korvata EU:n jäsenvaltioiden ja Länsi-Afrikan talous- ja rahaliiton jäsenvaltioiden voimassa olevien 47 kahdenvälisen lentoliikennesopimuksen tietyt määräykset. On asianmukaista, että voimassa olevien sopimusten eri määräyksiä yhdenmukaistetaan horisontaalisella yhteisön sopimuksella. Sillä palautetaan Länsi-Afrikan talous- ja rahaliiton jäsenvaltioiden ja EU:n jäsenvaltioiden välisten kahdenvälisten lentoliikennesopimusten oikeusvarmuus ja sen perusteella voidaan varmistaa, että niihin EU:n jäsenvaltioihin, jotka eivät ole tehneet kahdenvälistä sopimusta Länsi-Afrikan talous- ja rahaliiton jäsenvaltion kanssa, ei vaikuteta kielteisesti. Sillä estetään lentoyhtiöiden välinen syrjintä nimeämisen tai lentopolttoaineen verotuksen osalta.

Kahdenvälisten sopimusten kilpailunvastaiset määräykset saatetaan EU:n kilpailulainsäädännön mukaisiksi. Tämä sopimus vahvistaa EU:n ja Afrikan välisiä ilmailualan suhteita sekä edistää EU:n ja Länsi-Afrikan talous- ja rahaliiton yhteistyötä lentoliikenteen alalla monista tärkeistä näkökohdista, kuten ilmailun turvallisuudesta.

  Andreas Mölzer (NI) , kirjallinen. – (DE) Jotta luodaan yhtenäinen perusta lennoille EU:n ulkopuolisiin valtioihin ja jotta jälkeenpäin voidaan taata oikeusvarmuus, kaikkia kahdenvälisiä sopimuksia on tarkistettava. Komissio neuvotteli neuvoston luvalla Länsi-Afrikan talous- ja rahaliiton kanssa sopimuksen, jolla korvataan EU:n jäsenvaltioiden ja Länsi-Afrikan talous- ja rahaliiton jäsenvaltioiden voimassa olevat 47 kahdenvälistä lentoliikennesopimusta. Äänestän tämän mietinnön puolesta, koska yleisesti sovellettava sopimus on tässä yhteydessä erittäin järkevä.

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen. – (DE) Tällä sopimuksella yksinkertaisesti korvataan usean jäsenvaltion välillä tehdyt 47 kahdenvälistä sopimusta, ja siten EU saa lisää ulkopolitiikan toimivaltaa. Äänestin sen vuoksi tätä mietintöä vastaan.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Tässä mietinnössä viitataan neuvoston päätökseen Euroopan yhteisön ja Länsi-Afrikan talous- ja rahaliiton välisen tiettyjä lentoliikenteen näkökohtia koskevan sopimuksen tekemisestä. Koska EU:lla on tällä hetkellä yksinomainen toimivalta tällä alalla, neuvosto on valtuuttanut komission aloittamaan neuvottelut kolmansien maiden kanssa perinteisten lentoliikenteen palveluja koskevien jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden kahdenvälisten sopimusten korvaamisesta. Liikenne- ja matkailuvaliokunta tarkasteli sopimusluonnosta ja antoi myönteisen lausunnon. Tämän vuoksi haluaisin korostaa muiden seikkojen ohella yhteisön nimeämislausekkeen käyttöönottoa, jotta vältetään EU:n lentoliikenteen harjoittajien välinen syrjintä ja sallitaan lentopolttoaineen verottaminen Euroopan unionin alueella tapahtuvista toiminnoista. Haluaisin korostaa näitä kahta näkökohtaa liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnossa, sillä äänestin niiden vuoksi tämän mietinnön puolesta.

  Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. – (IT) Euroopan unionilla on yksinomainen toimivalta ilmailualan ulkosuhteissa, joita on perinteisesti säännelty jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisillä kahdenvälisillä lentoliikennesopimuksilla.

Komissio aloitti kesäkuussa 2003 neuvottelut kolmansien maiden kanssa voimassa olevien kahdenvälisten sopimusten tiettyjen määräysten korvaamisesta yhteisön kanssa tehtävillä sopimuksilla. Niihin sisältyy sopimus, jolla korvataan EU:n jäsenvaltioiden ja Länsi-Afrikan talous- ja rahaliiton jäsenvaltioiden voimassa olevat 47 kahdenvälistä lentoliikennesopimusta. Sopimuksen pääkohtia ovat: nimeämislauseke, jolla korvataan kahdenväliset sopimukset ja vältetään EU:n lentoliikenteen harjoittajien välinen syrjintä; lentopolttoaineen yleinen verottaminen EU:n alueella; ja 6 artikla, jonka perusteella lentoyhtiöiden väliset kaupalliset sopimukset saatetaan EU:n kilpailulainsäädännön mukaisiksi.

Komission neuvottelemaa sopimusta on sovellettu väliaikaisesti 30. marraskuuta 2009 lähtien. Koska unionin tuomioistuin on tehnyt päätöksen yhteisön yksinomaisesta toimivallasta, voin todeta, että kannatan näiden sopimusten neuvottelemista uudelleen, sillä ne suuntautuvat sitä vastaan, että eurooppalaisen suvereniteetin merkitystä lisätään, ja koska tämä päätösluonnos on EU:n kilpailu- ja talousarviolainsäädännön mukainen.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän sopimuksen tekemisen puolesta. Koska unionilla on yksinomainen toimivalta monissa ilmailualan ulkosuhteisiin liittyvissä kysymyksissä, sopimuksella pyritään korvamaan EU:n jäsenvaltioiden ja Länsi-Afrikan talous- ja rahaliiton jäsenvaltioiden voimassa olevien 47 kahdenvälisen lentoliikennesopimuksen tietyt määräykset, jotta ne ovat EU:n lainsäädännön mukaisia.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (IT) Kuten Euroopan unionin tuomioistuin on todennut, unionilla on yksinomainen toimivalta monissa ilmailualan ulkosuhteisiin liittyvissä kysymyksissä, joita on yleensä säännelty jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden kahdenvälisillä lentoliikennesopimuksilla. Sen vuoksi neuvosto valtuutti kesäkuussa 2003 komission aloittamaan neuvottelut kolmansien maiden kanssa voimassa olevien kahdenvälisten sopimusten tiettyjen määräysten korvaamisesta yhteisön kanssa tehtävillä sopimuksilla. Komissio on neuvotellut Länsi-Afrikan talous- ja rahaliiton kanssa sopimuksen, jolla korvataan EU:n jäsenvaltioiden ja Länsi-Afrikan talous- ja rahaliiton jäsenvaltioiden voimassa olevien 47 kahdenvälisen lentoliikennesopimuksen tietyt määräykset.

Parlamentilla on oikeus antaa suostumuksensa sopimuksen tekemisestä työjärjestyksen 81 artiklan mukaisesti. Parlamentti tekee päätöksensä yhdessä äänestyksessä, ja itse sopimukseen ei voida esittää mitään tarkistuksia. Edellä mainituista syistä esittelijä ehdotti, että ensin liikenne- ja matkailuvaliokunnan ja sen jälkeen koko parlamentin pitäisi antaa puoltava lausunto tämän sopimuksen tekemisestä. Verts / ALE -ryhmä toimi näin.

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. – (PT) Asiassa "avoin taivas" vuonna 2003 annetun tuomion mukaan komissio voi neuvotella sopimuksista kolmansien maiden kanssa mukauttaakseen Euroopan ilmailualan markkinoita ja EU:n sääntöjä sekä tehdäkseen samalla markkinoista kilpailukykyiset ja avoimet. Pidän myönteisenä tätä Länsi-Afrikan talous- ja rahaliiton jäsenvaltioiden kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymistä, koska minusta on tärkeää, että Euroopan unioni soveltaa johdonmukaista politiikkaa ilmailualan ulkosuhteissa ja vähentää asteittain molempien osapuolten välillä tehtyjen nykyisten kahdenvälisten lentoliikennesopimusten eri säännöksiä.

Haluaisin tässä sopimuksessa korostaa EU:n lentoliikenteen harjoittajien välisen syrjinnän estämistä koskevaa lauseketta, lentopolttoaineen verotusta, energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevaan direktiiviin liittyvää lauseketta ja sitä, että se saattaa kahdenvälisten sopimusten säännökset EU:n kilpailulainsäädännön mukaisiksi ja lakisääteisen valvonnan alaisiksi. Näillä toimilla on mahdollista avata markkinat ja siten luoda investointimahdollisuuksia molemmille osapuolille. Näitä sopimuksia on pidettävä keinona vahvistaa kummankin järjestön välistä strategista yhteistyötä.

Suositus toiseen käsittelyyn: Catherine Stihler (A7-0343/010)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Olen samaa mieltä siitä, että on toteutettava rakennusalaa koskevia toimia, koska tämä toimiala on erittäin tärkeä Euroopan taloudelle: sen osuus bruttokansantuotteesta on 10 prosenttia, se koostuu lähes 65 000 pienestä ja keskisuuresta yrityksestä, joissa on vähemmän kuin 250 työntekijää. Tämän ehdotuksen tavoitteena on ensinnäkin varmistaa rakennusalan tuotteiden turvallisuuden korkea taso ja toiseksi parantaa toimialan työntekijöiden terveys- ja turvallisuusoloja. Sisämarkkinoiden kauppaa vaikeutetaan tällä hetkellä kansallisilla teknisillä säännöillä, joilla ohjataan tavaroiden ja palveluiden vapaata liikkuvuutta rakennusalalla. Tämä edellyttää siten rakennusalan tuotteista annetun direktiivin 89/106/ETY tarkistamista.

Kun otetaan huomioon uudet markkinavalvonnan olosuhteet, mukaan lukien uudet lainsäädäntöpuitteet, rakennustuotteiden kaupan pitämistä koskevien ehtojen yhdenmukaistamisesta annettu asetusehdotus voi olla tärkeä virstanpylväs direktiivin päivittämiseksi, yksinkertaistamiseksi ja korvaamiseksi.

  Laima Liucija Andrikienė (PPE), kirjallinen. – (LT) Olin samaa mieltä tästä asiakirjasta, koska on tärkeää ryhtyä välittömiin toimiin, kun otetaan huomioon rakennustuotteiden kaupan pitämisen laajuus EU:ssa ja rakennusalan kaupalle aiheutetut esteet. Koska rakennusala on yksi Euroopan suurimmista teollisuudenaloista, koska sen osuus on 10 prosenttia bruttokansantuotteesta ja koska se työllistää suoraan 12 miljoonaa EU:n kansalaista, asianmukainen sääntely on välttämätöntä. Uskon, että tämä rakennustuotteiden kaupan pitämistä koskevien ehtojen yhdenmukaistamisesta annettu asetus helpottaa rakennustuotteita koskevan direktiivin ajantasaistamista, yksinkertaistamista ja korvaamista, koska esimerkiksi markkinavalvontaviranomaisia koskevat olosuhteet muuttuvat mukaan lukien uusi lainsäädäntökehys.

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Vaikka työolot ovat parantuneet viime vuosikymmeninä rakennusalalla, Euroopan unionin on annettava itselleen keinot asettaa korkealaatuiset tavoitteet tällä alalla. Äänestin tämän vuoksi rakennustuotteiden kaupan pitämistä koskevien ehtojen yhdenmukaistamisesta annetun asetuksen puolesta. Jotta varmistetaan työntekijöiden ja muiden rakennustuotteiden käyttäjien korkeatasoinen terveyden ja turvallisuuden suojeleminen, uuteen rakennustuotteiden kaupan pitämistä koskevaan lainsäädäntöön on sisällyttävä haitallisten aineiden merkitseminen. Tällä asetuksella ajantasaistetaan ja korvataan voimassa olevia sääntöjä, jotta byrokratiaa vähennetään ja avoimuutta lisätään, etenkin pienyritysten uusien yksinkertaistettujen suorituskykyä koskevien arviointimenettelyjen avulla.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän asiakirjan puolesta. Rakennusala on Euroopan suurimpia aloja ja sen osuus BKT:stä on kymmenen prosenttia ja kiinteästä bruttopääomasta 50,5 prosenttia. Ala työllistää suoraan 12 miljoonaa EU:n kansalaista, ja 26 miljoonaa henkeä työskentelee tehtävissä, jotka ovat riippuvaisia rakennusalasta. Talouden laskusuhdanne on koetellut rakennusalaa voimakkaasti, ja kaikkialla Euroopan unionissa yrityksiä on joutunut konkurssiin ja työntekijät ovat menettäneet toimeentulonsa. EU:ssa on edelleen kaupan esteitä rakennusalalla, koska jäsenvaltiot soveltavat edelleen kansallisia teknisiä sääntöjä, joilla estetään tavaroiden ja palveluiden vapaa liikkuvuus rakennusalalla. Tässä yhteydessä rakennustuotteita koskevan direktiivin tarkistaminen antaa tarvittavaa pontta, jonka pitäisi auttaa alaa, koska valmistajille aiheutettuja kaupan esteitä poistetaan ja siten yrityksiä tuetaan jatkamaan toimintaansa ja työntekijöitä pysymään työssä. Hallinnollisia esteitä purkaessa on tärkeää varmistaa teknisestä arvioinnista vastuussa olevien laitosten riippumattomuus ja avoimuus, ja sen vuoksi tuen ehdotusta ottaa käyttöön avoimuutta koskevat standardit ja varmistaa kaikkien sidosryhmien osallistuminen Euroopan standardointielinten teknisiin komiteoihin eturistiriitojen välttämiseksi.

  George Becali (NI), kirjallinen. – (RO) Kuten korostin eilisessä puheessani, äänestin tämän mietinnön puolesta. Meidän on edistyttävä toimissamme maailmanlaajuisten rakennusmarkkinoiden yhdenmukaistamiseksi. Viittaan asioihin, jotka koskevat työntekijöiden turvallisuuden ja siirtymisen lisäksi rakennusmateriaalien turvallisuutta terveytemme kannalta. Kun on kyse tulevaisuuden rakennustuoteyhteyspisteistä, haluaisin, että ne tarjoavat riippumatonta tietoa ja ovat mahdollisimman pian toiminnassa jäsenvaltioissa sekä saavat taloudellista tukea, jotta ne voivat olla hyödyllisiä kansalaisille ja asianomaisille yrityksille. Toivon, että uudella asetuksella on mahdollisimman nopeasti vaikutusta, että me tavalliset kansalaiset voimme panna merkille edistymisemme ja että rakennusala kokonaisuudessaan ei ole enää yksi vaarallisimmista toimialoista.

  Jean-Luc Bennahmias (ALDE), kirjallinen. – (FR) Yksi Euroopan unionin saavutuksista on se, että kaikenalaisiin tuotteisiin sisältyvät vaaralliset aineet, oli kyse kemiallisista tai rakennustuotteista, merkitään ja niistä annetaan tietoa.

Aina siitä lähtien kun REACH-asetus tuli voimaan, EU on osoittanut sen tarjoamaa lisäarvoa, kun on kyse vaarallisten aineiden turvallisuudesta ja niitä koskevasta avoimuudesta. Hyväksyimme jälleen kerran Strasbourgissa asetuksen, jolla yhdenmukaistetaan rakennustuotteiden kaupan pitämistä koskevat ehdot ja varmistetaan, että kunkin tuotteen suoritustasoilmoitukseen sisältyvät vaarallisia aineita koskevat tiedot.

Terveys ja turvallisuus ovat painopisteitä, ja meidän olisi oltava tyytyväisiä siihen, että eurooppalaiset standardit mahdollistavat tämän korkealaatuisen avoimuuden ja turvallisuuden. Vaikka sisämarkkinamme on nyt suojattu, voimmeko sanoa samaa maailmanlaajuisista markkinoista? Meidän on käytettävä vaikutusvaltaamme EU:n ulkopuolella oleviin kumppaneihin, joilla ei ole välttämättä samantasoisia standardeja.

  Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. – (RO) Rakennustuotteiden markkinoilla pitämistä koskevien toimien tarpeellisuus EU:ssa on erittäin tärkeää tämän alan laajuuden vuoksi. Rakennusala on yksi Euroopan suurimmista teollisuudenaloista, sen osuus bruttokansantuotteesta on 10 prosenttia ja 50,5 prosenttia kiinteästä bruttopääomasta. Ala työllistää suoraan 12 miljoonaa EU:n kansalaista, ja 26 miljoonaa henkeä työskentelee tehtävissä, jotka ovat riippuvaisia rakennusalasta. Talouden laskusuhdanne on koetellut rakennusalaa voimakkaasti, ja koko Euroopan unionissa useita yrityksiä on joutunut konkurssiin ja työntekijät ovat menettäneet toimeentulonsa. Tämä pitää paikkansa myös Romaniassa, jolla on rakennusmarkkinoiden nousukauden jälkeen edessään tilausten voimakas vähentyminen. Asiantuntijoiden mukaan rakennusmarkkinoiden nousu ei ala vuoden 2011 aikana. Itse asiassa he arvelevat jopa, että se voi laskea alemmalle tasolle viime vuosikymmeneen verrattuna.

Tällaisessa tilanteessa kaikki toimet, joilla voidaan edistää rakennusalaa, tarjoavat myönteisen piristysruiskeen. Rakennustuotteita koskevan direktiivin tarkistamisella pitäisi edistää alaa, koska sillä poistetaan valmistajiin kohdistuvia kaupan esteitä ja siten autetaan yrityksiä jatkamaan toimintaansa ja työntekijöitä pysymään työssä.

  Zuzana Brzobohatá (S&D), kirjallinen. – (CS) Rakennusteollisuuden osuus bruttokansantuotteesta vastaa kymmentä prosenttia Euroopan unionin taloudellisesta tuotosta. Rakennusalan markkinoilla on edelleen monenlaisia haittoja, joilla estetään yhtenäisten markkinoiden täydellinen kehittyminen. Asetuksen tavoitteena on tarkistaa voimassa olevaa direktiiviä ja siten yksinkertaistaa rakennustuotteiden kaupan pitämistä koskevia ehtoja. Siinä on kyse pääasiassa markkinoiden valvonnasta ja rakennustuotteiden kaupan pitämistä koskevista yhteisistä puitteista. Direktiiviin tehtävän tarkistuksen tavoitteena on auttaa rakennusalaa poistamaan talouden laskusuhdanteen aikana kaupallisia esteitä, säilyttämään siten työpaikkoja, ja tukea monia rakennusalan yrityksiä, jotka eivät muuten selviäisi talouden taantumasta. Neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannasta poistettiin parlamentin tarkistusehdotukset, joilla pyrittiin ottamaan käyttöön velvoite ilmoittaa rakennustuotteisiin sisältyvistä vaarallisista aineista (esimerkiksi asbestista). Pidän tätä erittäin vaarallisena ja sen vuoksi tuen esitettyä mietintöä, koska siinä ehdotetaan jälleen kerran, että rakennusyrityksiin sovelletaan velvoitetta ilmoittaa rakennustuotteisiin sisältyvistä vaarallisista aineista. Meidän on turvattava kansalaistemme terveys. Haluaisin lopuksi kiittää ponnisteluista varmistaa, että jäsenvaltiot takaavat rakennusalan pysyvän komitean edustajien riippumattomuuden. He arvioivat ja tarkastavat rakennusalan tuotteiden ominaisuudet. Mietintöön sisältyy muun muassa tarkistusehdotuksia, joilla tehostetaan rakennusalan työntekijöiden lisäksi rakennusten käyttäjien terveyden ja turvallisuuden suojelua. Näistä ja muista syistä päätin kannattaa mietintöä.

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän asetusehdotuksen vuoksi, koska siinä vahvistetaan rakennustuotteiden kaupan pitämistä koskevat yhdenmukaistetut ehdot ja koska sillä pyritään ajantasaistamaan ja yksinkertaistamaan rakennustuotedirektiiviä ja korvaamaan se, koska olosuhteet ovat muuttuneet esimerkiksi markkinoiden valvonnan vuoksi, mukaan lukien uudet sääntelypuitteet. Kun otetaan huomioon rakennusalan laajuus, on tärkeää, että EU:ssa toteutetaan rakennusalan tuotteiden markkinoilla pitämistä koskevia toimia. Kannatan korkealaatuisten terveys- ja turvallisuusstandardien tunnustamisen tarvetta tällä alalla. Tässä ehdotuksessa poistetaan valmistajiin kohdistuvat kaupan esteet ja autetaan yrityksiä jatkamaan toimintaansa sekä edistetään sitä, että työntekijät pitävät työpaikkansa.

  Vasilica Viorica Dăncilă (S&D), kirjallinen. – (RO) Rakennustuotteiden kaupan pitämistä koskevien ehtojen yhdenmukaistamisesta annettu asetus on askel eteenpäin tämän alan sisämarkkinoiden toiminnan ja rakennustuotteiden vapaan liikkuvuuden parantamiseksi. On mainittava yksi tärkeä asia, eli että asetuksen täytäntöönpanon ansiosta voidaan vähimmäistää rakennustuotteiden tahattomien poikkeaminen esiintyminen, koska niiden suoritustasosta ilmoitetaan ja tällä vähimmäistetään aineelliset vahingot. Vaatimustenvastaisuutta koskevan riskin ehkäiseminen on tarpeen, jotta vältetään, että markkinoille saatetaan tuotteita, jotka eivät täytä tämän asetuksen vaatimuksia. Näin varmistetaan, että rakennustuotteiden toiminta on oikeanlaista ja että rakennustöihin sovellettavat perusvaatimukset täyttyvät.

  Robert Dušek (S&D), kirjallinen. – (CS) Ehdotus suositukseksi, jossa esitetään rakennustuotteiden kaupan pitämistä koskevat yhdenmukaiset ehdot, edellyttää työntekijöiden ja rakennuksia käyttävien henkilöiden korkeatasoista suojaa. Olen samaa mieltä esittelijän kannasta, että valtuudet valvoa rakennustuotteiden mahdollisesti vaarallisia aineita ovat erityisen tarpeelliset, ja tuen tarkistusehdotusta siitä, että rakennustuotteiden vaarallisia aineita koskevat tiedot on ilmoitettava. En voi ymmärtää neuvoston kantaa, sillä se poisti tämän kokonaan alkuperäisestä ehdotuksesta. Jotta voidaan lisätä tietoisuutta uusista ja olemassa olevista rakennustuotteista, olisi perustettava yhteyspisteitä, joiden olisi toimittava puolueettomasti, toisin sanoen riippumattomana niiden elinten rahoituksesta ja henkilöstöstä, jotka ovat yhteydessä CE-merkintöjen saamista koskevaan menettelyyn. Neuvosto on ehdottanut liian monta poikkeusta velvollisuuteen varustaa tuote CE-merkinnällä. On välttämätöntä tarkistaa ja rajoittaa tätä mahdollisimman pitkälle, koska muutoin koko CE-järjestelmä menettää merkityksensä. Kannatin asetusehdotusta tarkistetussa muodossaan, ja aion äänestää sen hyväksymisen puolesta.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska siinä suositellaan rakennusteollisuuden kaupan esteiden purkamista. Tämänhetkinen talouden taantuma on vahingoittanut vakavasti tätä alaa. Ehdotettu asetus, jolla korvataan voimassa oleva direktiivi, auttaa muuttamaan tilannetta. Valmistajiin kohdistuvien kaupan esteiden poistaminen auttaa yrityksiä jatkamaan toimintaansa ja edistää sitä, että työntekijät pitävät työpaikkansa.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Lainaan mietinnössä esitettyjä tietoja: "rakennusala on Euroopan suurimpia aloja ja sen osuus BKT:stä on kymmenen prosenttia ja kiinteästä bruttopääomasta 50,5 prosenttia. Ala työllistää suoraan 12 miljoonaa EU:n kansalaista, ja 26 miljoonaa henkeä työskentelee tehtävissä, jotka ovat riippuvaisia rakennusalasta. Lisäksi noin 92 prosenttia rakennusmateriaalien valmistajista eli 65 000 yritystä on pk-yrityksiä (pieniä ja keskisuuria yrityksiä), joissa on alle 250 työntekijää". Nämä luvut ovat osoitus rakennusalan merkityksestä Euroopan taloudelle. Juuri tämän vuoksi tarvitaan koko alaa koskevia yhteisiä sääntöjä, joiden perusteella sisämarkkinat voivat toimia moitteettomasti.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Ehdotuksella asetukseksi on tarkoitus yhdenmukaistaa rakennustuotteiden markkinoilla pitämistä, ajantasaistaa ja yksinkertaistaa voimassa olevaa direktiiviä sekä ottaa huomioon uudet sääntelypuitteet (asetus N:o 765/2008/EY ja päätös N:o 768/2008/EY). Siinä keskitytään useisiin näkökohtiin, kuten suoritustasoilmoitukseen ja CE-merkintään, vaarallisten aineiden kuljetukseen, kansallisiin yhteyspisteisiin rakennustuotetiedon saamiseksi ja kaikkien tällä alalla toimivien tahojen avoimuuteen, rakennustuotteiden kierrättämiseen, terveys- ja turvallisuustietojen painottamisen lisäämiseen, sähköisen viestinnän parantamiseen ja uusien tietotekniikan menetelmien käyttöönottoon. Äänestin tämän asetuksen puolesta, koska sillä lisätään näiden tuotteiden kuljetuksen turvallisuutta, suojellaan terveyttä ja tehostetaan alan kaikkien työntekijöiden turvallisuusoloja. Sillä edistetään ympäristölle vahingollisista käytännöistä luopumista, vaikkakin vähitellen.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) vaikka mietinnön toiseen käsittelyyn ja neuvoston kanssa tehtyyn lopulliseen sopimukseen sisältyy joitain myönteisiä näkökohtia, emme saa unohtaa, että siinä keskitytään sisämarkkinoiden vahvistamista koskevaan periaatteeseen.

Kyseessä on sellaisen asetuksen hyväksyminen, jolla pyritään ottamaan käyttöön yhdenmukaiset ehdot rakennustuotteiden kaupan pitämiseksi. Siinä vahvistetaan säännöt, joita jäsenvaltioiden on noudatettava, jotta niiden tuotteet voidaan saattaa Euroopan unionin markkinoille.

Uskon, että voimme olla kaikki samaa mieltä tietyistä näkökohdista, jotka koskevat erityisesti terveyden ja turvallisuuden edistämistä mukaan lukien työntekijät, mutta myös sitä, että tuotetta käytetään koko sen elinkaaren ajan erityisesti vaarallisten aineiden osalta.

Emme voi kuitenkaan olla samaa mieltä päätöksistä, jotka saattavat vaarantaa näiden tuotteiden tuotannon valtioissa, joiden talous on heikompi, tai pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, joiden on vaikea sopeutua, ellei tarjota jonkinlaista etukäteen annettavaa tukea, ja jos ainoastaan puolustetaan markkinoita hallitsemaan pyrkivien eurooppalaisten taloudellisten ryhmittymien etua.

  Lorenzo Fontana (EFD), kirjallinen. – (IT) Rakennusalan rakennustuotteiden vapauttamispyrkimykset ovat näkökohta, jonka herkkyyden pienet ja keskisuuret yritykset ovat pyytäneet ottamaan huomioon. Kun otetaan huomioon rakennusalan merkitys kaikissa jäsenvaltioissa, uskon, että vapauttamisen jatkaminen on välttämätön edistysaskel. Olen erityisen tyytyväinen siihen, että useat byrokraattiset vaatimukset poistetaan ja että tuotteet, joihin sisältyy ihmisille mahdollisesti vaarallisia aineita, jäljitetään. Päätin tästä syystä tukea Catherine Stihlerin mietintöä.

  Małgorzata Handzlik (PPE), kirjallinen. – (PL) Sisämarkkinoiden toimintaa haittaavat edelleen lukuisat esteet. Tästä syystä hyväksyn tyytyväisenä rakennustuotteiden kaupan pitämistä koskevien ehtojen yhdenmukaistamisesta annetun päätöslauselman. Päätöslauselman olisi johdettava siihen, että rakennustuotteet liikkuvat helpommin jäsenvaltioiden välillä.

Päätöslauselmassa otetaan lisäksi käyttöön tärkeitä sääntöjä, joilla helpotetaan yritysten liiketoimintaa. Ensinnäkin siinä edellytetään, että jäsenvaltiot luovat rakennustuoteyhteyspisteitä, joista yritykset voivat saada tietoa rakennustuotteista. Lainsäädäntöä koskevaa tietoa on myös saatavilla, jotta pienimmätkin yritykset täyttävät uudet käyttäjävaatimusten laadintaa ja CE-merkintöjä koskevat vaatimukset. Emme saa kuitenkaan unohtaa, että päätöslauselmaan sisältyy useita uusia vaatimuksia CE-merkintöjen asettamisesta ja käyttäjävaatimusten laatimisesta. Niihin on myös sisällyttävä tietoja rakennustuotteissa olevista vaarallisista aineista.

Toivon, että komissio ja jäsenvaltiot tekevät kaikkensa, jotta valmistajat saavat uusia asetuksia koskevat tiedot mahdollisimman nopeasti ja jotta ne voivat aloittaa päätöslauselman uusia säännöksiä koskevat valmistelu- ja mukautustoimet mahdollisimman nopeasti.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (LT) Olin samaa mieltä tästä ehdotuksesta, koska rakennusala on yksi Euroopan suurimmista teollisuudenaloista, sen osuus on 10 prosenttia bruttokansantuotteesta, se työllistää suoraan 12 miljoonaa EU:n kansalaista ja 26 miljoonaa työntekijää on siitä riippuvainen. Lisäksi noin 92 prosenttia rakennustuotteita valmistavista yrityksistä on pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä). Pk-yritykset ovat taloutemme selkäranka, joten tässä ehdotuksessa on otettava huomioon niiden rooli ja tarpeet. Rakennustuotteita koskevan direktiivin (89/106/ETY) tarkistaminen antaa tarvittavaa vauhtia, jonka pitäisi auttaa alan valmistajille aiheutettujen kaupan esteiden poistamisessa ja siten auttaa yrityksiä jatkamaan toimintaansa ja työntekijöitä pysymään työssä. Ehdotuksella asetukseksi rakennustuotteiden kaupan pitämistä koskevien ehtojen yhdenmukaistamisesta (KOM(2008)0311) on tarkoitus ajantasaistaa ja yksinkertaistaa rakennustuotedirektiiviä ja korvata se muuttuneiden olosuhteiden johdosta. Olen tyytyväinen, että näihin tuotteisiin sisältyviin vaarallisiin aineisiin on kiinnitetty huomioita ja että niistä on esitetty erityisiä huolenaiheita. Myös tarve kyetä jäljittämään näiden tuotteiden vaaralliset aineet on ensiarvoisen tärkeä näkökohta. Jos tiedettäisiin, missä kohdissa rakennuksissa on asbestia, rakennuksessa toimivien työntekijöiden ja sen asukkaiden ei tarvitsisi kärsiä esimerkiksi mesotelioomasta. Vaarallisia aineita koskevien tarkistusten (tarkistukset 7, 17 ja 49) uudelleen esittäminen on tärkeää terveyden, turvallisuuden ja avoimuuden tulevaisuudelle.

  Eija-Riitta Korhola (PPE), kirjallinen. – (FI) Arvoisa puhemies, on korkea aika uudistaa ja korvata rakennusalan tuotteita koskeva direktiivi toimivammalla asetuksella, jolla voimme konkreettisesti varmistaa rakennustuotteiden vapaan liikkuvuuden sisämarkkinoilla. Komissio on oikeassa aloitteessaan helpottaa olemassa olevan direktiivin käytännön toteutusta ja tehostaa sen täytäntöönpanoa. Rakennustuotteet poikkeavat selkeästi muista tuotteista, joiden liikkuvuutta sisämarkkinoilla on direktiivein ohjattu. Siinä missä direktiiveissä yleensä yhdenmukaistetaan tuotteen turvallisuusvaatimuksia, rakennustuotteet ovat välituotteita, jotka on tarkoitus liittää rakennuskohteeseen, ja tästä erityispiirteestä johtuen rakennustuotedirektiivin tavoitteet saavutetaan määrittelemällä onnistuneesti yhdenmukaistetut keinot, joilla tuotteen suoritustaso ilmaistaan tarkasti ja luotettavasti. Tältä osin uusi asetus tuo ison parannuksen.

Erilaiset olosuhteet eri puolilla Eurooppaa on tärkeää ottaa huomioon myös paikallisesti toimivien mikroyritysten elinkelpoisuuden säilyttämiseksi. Jäsenmaat asettavat luonnollisesti toisistaan poikkeavia rakennuskohdetta koskevia vaatimuksia ilmastollisista olosuhteista johtuen. On kuitenkin tärkeää kiinnittää huomiota turhiin testausvaatimuksiin ja poistaa niitä, jotta voimme vähentää tarpeetonta hallinnollista taakkaa. Uskon, että tämä asetus sekä tehostaa sisämarkkinoiden toimintaa että parantaa rakennustuotteiden standardisointiprosessia Euroopassa. Tämän vuoksi äänestin asetuksen puolesta.

  Edvard Kožušník (ECR), kirjallinen. – (CS) Kannatan tätä uutta lähestymistapaa, koska oikeudellisen mukautuksen tavoitteena ei ole määritellä tuoteturvallisuutta vaan luoda avoin ympäristö, jossa voidaan tarjota luotettavaa tietoa tuotteiden ominaisuuksista. Olen myös tyytyväinen siihen, että Euroopan parlamentti on päättänyt asettaa etusijalle sähköiset asiakirjat erityisesti kaupan pidettävien tuotteiden ominaisuuksia koskevien ilmoitusten osalta. Minulla on epäilyksiä ehdotetun tarkistuksen 45, joka koskee 17 artiklaa, mukaisesta lainsäädäntömenettelystä. Vaikka kannatan ehdotettua periaatetta eri osallistujien oikeudenmukaisesta ja tasapainoisesta edustuksesta yhdenmukaisten standardien luomista koskevassa menettelyssä, minusta tämä asia olisi ratkaistava kattavasti Euroopan standardointijärjestelmän uudistamisen yhteydessä eikä paloittain yksittäisissä säädöksissä. Mielestäni valittu lähestymistapa johtaa epäselvään lainsäädäntöön.

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. – (IT) Kannatin Catherine Stihlerin rakennustuotteiden kaupan pitämistä koskevien ehtojen yhdenmukaistamista koskevaa mietintöä, koska minusta rakennusala on erittäin tärkeä Euroopan taloudelle. Tässä yhteydessä rakennustuotteita koskevien sääntöjen laajan yhdenmukaistamisen aikaansaaminen on tavoite, joka EU:n olisi pyrittävä saamaan aikaan mahdollisimman nopeasti. Tällä hetkellä, kun meidän on edistettävä talouskasvua, emme voi laiminlyödä tämän alan strategista asemaa. Ehdotuksen tarkoituksena on varmistaa tarkat ja luotettavat tiedot rakennustuotteiden suositustasosta. Siten voidaan luottaa turvallisiin rakennuksiin, jotka on rakennettu materiaaleista, joilla ei ole mitään kielteisiä vaikutuksia ihmisten terveyteen. Lisäksi pidän työturvallisuuden alalla toteutettuja toimia välttämättöminä, jotta suojellaan miljoonia tällä alalla työssä olevia EU:n kansalaisia ja taataan heille asianmukainen suojelun taso.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Haluaisin onnitella skottilaista kollegaani Catherine Stihleriä hyvästä työstään tässä erittäin teknisessä asiassa. Äänestin mietinnön puolesta. Sillä pitäisi varmistaa rakennusalan standardien luomisesta vastaavien elinten laajempi avoimuus. Mietinnössä korostetaan kierrätystä ja tarjotaan pk-yrityksille helpompi pääsy yhtenäismarkkinoille yksinkertaistettujen menettelyjen ansiosta.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Se, että rakennusala muodostaa suuren osan Euroopan unionin bruttokansantuotteesta, esittelijän mukaan noin 10 prosenttia BKT:stä ja 50,5 prosenttia kiinteästä bruttopääomasta, osoittaa oikeaksi yhdenmukaistetut ehdot, jotka täällä hyväksyttiin. Viimeaikainen talouden taantuma on aiheuttanut vakavia ongelmia tälle alalla. Yrityksissä on ollut irtisanomisia ja työntekijät ovat jääneet työttömiksi. Sen vuoksi kaikki toimet, joita voidaan toteuttaa tämän alan auttamiseksi, ovat erittäin tärkeitä. Tässä yhteydessä rakennustuotteita koskevan direktiivin 89/106/ETY tarkistaminen antaa tarvittavaa vauhtia, jonka pitäisi tukea alaa erityisesti valmistajille aiheutettujen kaupan esteiden poistamisessa ja siten auttaa yrityksiä jatkamaan toimintaansa ja työntekijöitä pysymään työssä.

  Andreas Mölzer (NI) , kirjallinen. – (DE) Rakennusteollisuus on itse asiassa yksi suurimmista talouden alan toimijoista kaikkialla Euroopassa. Kriisi on kuitenkin vaikuttanut tälle alalle voimakkaasti. Pienet ja keskisuuret yritykset, jotka toimivat usein jakelijoina, ovat kärsineet erityisen paljon ja ovat jopa joutuneet lopettamaan toimintansa. Kaupan esteet olisi poistettava, jotta yritysten elinkelpoisuus ja työpaikat varmistetaan. Näin voidaan luoda tasapuolisemmat edellytykset, jotka hyödyttäisivät kaikkia osapuolia. Äänestin tästä syystä valiokunnan toisessa käsittelyssä tekemiä esityksiä vastaan.

  Cristiana Muscardini (PPE), kirjallinen. – (IT) Rakennusala on tärkeä eurooppalainen ala työllisyyden sekä pienten ja keskisuurten yritystemme kehityksen kannalta.

Sen vuoksi on tärkeää tukea asetusta, jossa vahvistetaan yhdenmukaiset ehdot rakennustuotteiden markkinoilla pitämiseksi, jotta varmistetaan käytettävien materiaalien turvallisuus ja työntekijöiden terveys. Fyysisiä vammoja ja terveyden vahingoittumista koskevia tapauksia pannaan edelleen merkille varsinkin, kun on kyse kansalaisista, jotka ovat päivittäin kosketuksissa kaupunkirakennusten rakentamisessa käytettävien vaarallisten aineiden, kuten asbestin kanssa.

Kannatan sen vuoksi Catherine Stihlerin mietintöä, joka hyväksyttiin tänään toisessa käsittelyssä. Siinä korostetaan, että globalisoituneessa maailmassa on tärkeää ottaa käyttöön yhteisiä sääntöjä käytettävien aineiden ja tuotteiden merkinnöistä, jotta varmistetaan turvallisuus ja luotettavuus ja jotta samaan aikaan vähennetään tuottajille ja erityisesti pk-yrityksille aiheutuvia kustannuksia.

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen. – (DE) Mietintöön sisältyvät yhdenmukaistamistoimet ovat liian laajoja. Rakennusala on herkkä ala: se on välttämätön infrastruktuurin kehittämiselle ja siten myös yksittäisille jäsenvaltioilla liikekohteina. Työllisyys-, sosiaali- ja ympäristöalan standardit ovat usein tärkeitä ihmisten ja ympäristön suojelemiselle tällä alalla. Kunkin jäsenvaltion olisi tehtävä suurelta osin omat päätöksensä tässä asiassa. Äänestin sen vuoksi tätä mietintöä vastaan.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Rakennustuotteiden kaupan pitämistä koskevien ehtojen yhdenmukaistamista koskevalla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusehdotuksella pyritään varmistamaan rakennustuotteiden vapaa liikkuvuus sisämarkkinoilla. Äänestin asetusehdotuksen puolesta, koska selkeiden ja luotettavien tietojen tarjoaminen kaupan pidettävien rakennustuotteiden CE-merkinnän avulla merkitsee askelta eteenpäin sellaisia vapaita ja kilpailukykyisiä markkinoita kohden, joilla voidaan suojella pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Koska rakennustuotteet ovat lopullisen rakenteen välituotteita, uusien eurooppalaisten sääntöjen yhdenmukaistaminen takaa rakenteen turvallisuuden ja laadun, tarjoaa rakennusalan kaikille yrityksille tasapuoliset toimintamahdollisuudet, parantaa markkinoilla olevien materiaalien valvontaa ja lopuksi johtaa laajempaan avoimuuteen rakennustuotteiden kaupassa.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska minusta on tärkeää vähentää esteitä, joilla haitataan kaupankäynnin parempaa sujuvuutta rakennusalalla. Tämänhetkinen talouskriisi on vaikuttanut erityisen voimakkaasti rakennusteollisuuteen, ja ehdotetun asetuksen tarkoituksena on edistää tavaroiden ja palveluiden vapaata, tehokasta ja avointa liikkuvuutta rakennusalalla. Rajatylittävän toiminnan esteiden ja kansallisten hallinnollisten ja teknisten esteiden poistaminen ovat erittäin tärkeitä rakennusalalle. Jäsenvaltiot itse asiassa piiloutuvat rakennusalalla kansallisten teknisten standardien taakse, jotta tavaroiden ja palveluiden vapaa liikkuvuus estetään. Koska rakennusalan osuus EU:n bruttokansantuotteesta on kymmenen prosenttia ja se on tällä hetkellä vakavassa taantumassa, kaikki toimet, joilla voidaan piristää rakentamista, ovat myönteisiä ja ansaitsevat ääneni. Näiden toimien ansiosta yritykset voivat jatkaa toimintaansa ja työntekijät voivat pysyä työssä.

  Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. – (IT) EU:ssa on edelleen liian monia kaupan esteitä rakennusalalla, koska jäsenvaltiot soveltavat edelleen teknisiä sääntöjä, joilla estetään tavaroiden ja palveluiden vapaa liikkuvuus.

Tämä nopeasti laajeneva ala tuottaa kymmenen prosenttia BKT:stä ja 50,5 prosenttia kiinteästä bruttopääomasta. Se tarjoaa työpaikkoja 12 miljoonalle EU:n kansalaiselle, ja 92 prosenttia siitä koostuu pienistä ja keskisuurista yrityksistä, jotka ovat taloutemme selkäranka.

Sen vuoksi minusta on tarpeen ottaa käyttöön menettelyitä, joilla yhdenmukaistetaan näiden tuotteiden markkinoita sekä varmistetaan alan työntekijöiden terveys ja turvallisuus. Kun otetaan huomioon talouden taantuma – joka aiheutti alalla monia merkittäviä ongelmia, kuten yritysten vararikkoja – tarvitsemme vapauttamistoimenpiteitä, joilla varmistetaan yritysten taloudellinen selviytyminen ja säilytetään työpaikat.

Tällä asetusehdotuksella on tarkoitus ajantasaistaa ja yksinkertaistaa rakennustuotedirektiiviä ja korvata se muuttuneiden olosuhteiden, jotka koskevat esimerkiksi markkinoiden valvontaa, johdosta. Sen tarkoituksena on myös tarjota parempi suoja, koska siinä säädetään CE-merkinnästä, vaarallisista aineista, kansallisista rakennustuoteyhteyspisteistä, riippumattomuudesta ja avoimuudesta, terveydestä ja turvallisuudesta sekä sähköisestä viestinnästä.

  Rovana Plumb (S&D), kirjallinen. – (RO) Rakennustuotteiden kaupan pitämistä koskevien toimien tarpeellisuus EU:ssa on erittäin tärkeää tämän alan laajuuden vuoksi. Euroopan standardointikomitean mukaan rakennusala on Euroopan suurimpia aloja ja sen osuus BKT:stä on kymmenen prosenttia ja kiinteästä bruttopääomasta 50,5 prosenttia. Ala työllistää suoraan 12 miljoonaa EU:n kansalaista, ja 26 miljoonaa henkeä työskentelee tehtävissä, jotka ovat riippuvaisia rakennusalasta. Lisäksi noin 92 prosenttia rakennusmateriaalien valmistajista eli 65 000 yritystä on pk-yrityksiä (pieniä ja keskisuuria yrityksiä), joissa on alle 250 työntekijää. Pk-yritykset ovat taloutemme selkäranka, joten tässä ehdotuksessa on otettava huomioon niiden rooli ja tarpeet. Tässä yhteydessä on myös otettava huomioon tarve varmistaa alan työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden korkea taso. Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska ehdotuksella autetaan lisäämään alan kilpailukykyä yksinkertaistamalla nykyistä lainsäädäntöä, lisäämällä avoimuutta ja vähentämällä yritysten hallinnollista taakkaa. Sillä tuetaan myös Romanian etuja, koska sen perusteella otetaan käyttöön yhdenmukaistettujen standardien mukaisten tuotteiden pakollinen suoritustason arviointi, annetaan suoritustasoilmoitus ja asetetaan CE-merkintä.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Kun otetaan huomioon rakennusalan merkitys Euroopan taloudelle, on tärkeää poistaa rakennustuotteiden kaupan tekniset esteet, jotta niiden vapaata liikkuvuutta sisämarkkinoilla tehostetaan. Sen vuoksi on tärkeää tukea yhdenmukaistettujen teknisten eritelmien käyttöönottoa, ja niiden perusteella on myös mahdollista lujittaa sisämarkkinoita, kun otetaan huomioon terveys- ja turvallisuuskysymysten tarpeellinen painottaminen.

  Crescenzio Rivellini (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestimme tänään täysistunnossa rakennustuotteiden kaupan pitämistä koskevien ehtojen yhdenmukaistamista koskevasta suosituksesta.

Kun otetaan huomioon alan merkitys, on erittäin tärkeää kehittää toimia rakennustuotteiden kaupan pitämiseksi EU:ssa. Euroopan standardointikomitean mukaan rakennusala on Euroopan suurimpia aloja ja sen osuus BKT:stä on kymmenen prosenttia ja kiinteästä bruttopääomasta 50,5 prosenttia.

Tässä asetusehdotuksessa vahvistetaan yhdenmukaistetut ehdot rakennustuotteiden kaupan pitämiseksi siten, että otetaan käyttöön yhteiset säännöt merkinnöistä. Tällä pyritään vahvistamaan tuoteturvallisuuteen ja luotettavuuteen liittyviä takeita sekä samalla alentamaan tuottajille, erityisesti pk-yrityksille, aiheutuvia kustannuksia.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Tämä asetus käsitellään parlamentissa toisessa käsittelyssä sen lopullista hyväksymistä varten. Parlamentin ensimmäinen käsittely järjestettiin viime vaalikaudella. Neuvosto vahvisti kantansa vuonna 2010, ja sen jälkeen Belgian puheenjohtajakaudella käytiin intensiivinen epävirallinen kolmikantaneuvottelu kompromissiratkaisun aikaansaamiseksi. Tämä asetus on erittäin tekninen, mutta se on poliittisesti erittäin tärkeä vihreille, koska sen pääasiallinen tarkoitus on yhdenmukaistaa rakennustuotteiden kaupan pitämistä koskevia ehtoja.

Verts / ALE -ryhmän pääasiallisena huolenaiheena on varmistaa, että muun muassa i) menettelyjen olisi oltava avoimia (standardointielimissä ei pitäisi olla pelkästään suurteollisuuden edustajia ja pk-yritysten tai muiden sidosryhmien näkemykset olisi otettava huomioon); ii) rakentamisvaatimuksilla ja -menettelyillä olisi voitava edistää innovatiivisempia ja ekologisempia malleja; iii) ei saisi olla mahdollista, että mikroyrityksiä koskevien erityisten menettelyjen avulla voidaan kiertää ehtoja tai menettelyjä.

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska minusta rakennusalan kaupassa Euroopassa on vielä liian monia esteitä. Tämän direktiivin tarkistamisen ansiosta pitäisi olla mahdollista poistaa kaupalle aiheutetut esteet ja siten suojella rakennusyritysten – joihin vaikuttaa edelleen maailmanlaajuinen talouskriisi – työpaikkoja. On esitetty suunnitelmia ottaa käyttöön erityisiä uusia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että rakennusalan tuotteita kierrätetään ja että niiden uudelleenkäyttöä edistetään keinona vastata EU:n ilmastotavoitteisiin.

Työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelua varten tarvitaan uusia suojatoimia tällä alalla, jolla valitettavasti vieläkin esiintyy paljon työhön liittyviä kuolemantapauksia. Lopuksi pyynnöllä korvata vähitellen asiakirjojen paperiversiot tietotekniikan keinoilla pyritään yhdenmukaistamaan enemmän rakennustuotteiden markkinoita.

  Oreste Rossi (EFD), kirjallinen. – (IT) Äänestämme asetuksen puolesta huolimatta siitä, että sen johdantoon sisältyy joitain sopimattomia yleisiä näkemyksiä erityisesti rakennusalan palveluiden täydellisen vapaasta liikkuvuudesta. Emme voi tukea tätä, koska on olemassa riski vilpillisestä kilpailusta ennen kuin työvoimakustannukset on yhdenmukaistettu eri jäsenvaltioiden välillä.

Toimimme näin, koska asetus koskee yksinomaan rakennusalan tuotteiden kaupan pitämistä koskevaa lainsäädäntöä. Alalle on aiheutunut tämän talouslaman aikana hyvin vakavia seurauksia, ja monia yrityksiä on suljettu ja työpaikkoja menetetty. Ehdotuksessa säädetään vaarallisia aineita sisältävien tuotteiden yhdenmukaistamisesta ja merkitsemisestä ja siinä myös yksinkertaistetaan ja ajantasaistetaan nykyiset säännöt tai korvataan ne, jotta voidaan poistaa tietyt lainsäädännölliset esteet työntekijöiden ja pienten ja keskisuurten yritysten eduksi.

  Catherine Stihler (S&D), kirjallinen. – (EN) Olen erittäin tyytyväinen, että kollegani kannattivat rakennusalan mietintöä, jonka esittelijänä toimin, ja äänestivät sen lainsäädännöksi. Vaaralliset aineet on lueteltava mietinnön perusteella rakennustuotteiden merkinnöissä, ja komissio tekee asiasta täydentäviä tutkimuksia. Siihen sisältyy myös säännöksiä, joiden perusteella pk-yritysten on helpompi saattaa tuotteitaan sisämarkkinoille. Mietinnössä on vastattu myös tarpeeseen laajemmasta avoimuudesta siinä yhteydessä, kun tuotteet hyväksytään CE-merkinnöillä, ja odotan innolla, että toimenpiteet otetaan käyttöön heinäkuussa 2013.

  Silvia-Adriana Ţicău (S&D), kirjallinen. – (RO) Äänestin sen puolesta, että asetusehdotus rakennustuotteiden kaupan pitämistä koskevien ehtojen yhdenmukaistamisesta hyväksytään ja neuvoston direktiivi 89/106/ETY kumotaan. Rakennusala on laaja teollisuudenala Euroopassa. Se työllistää suoraan 12 miljoonaa EU:n kansalaista, ja 26 miljoonaa työntekijää on siitä riippuvaisia. Talouden taantuma on vaikuttanut EU:n rakennusteollisuuteen voimakkaasti, ja monet työntekijät ovat menettäneet työpaikkansa. Tämän on johtanut siihen, että alan toiminta on supistunut 14,2 prosenttia vuoden 2008 ja 2009 välillä. Rakennusalan tuotteita koskevan direktiivin (89/106/ETY) uudelleentarkastelu tarjoaa rakennusalalle tukitoimenpiteen, koska sillä poistetaan valmistajiin vaikuttavat kaupan esteet ja sillä autetaan yrityksiä jatkamaan toimintaansa ja työntekijöitä pysymään työssä. Rakennustöiden on kokonaisuudessaan ja erillisiltä osiltaan oltava sopivia tarkoitukseensa nähden, ja niissä on otettava huomioon erityisesti niiden henkilöiden terveys ja turvallisuus, jotka osallistuvat töihin koko niiden keston aikana. Rakennustöiden on oltava myös energiatehokkaita, niiden keston aikana on käytettävä mahdollisimman vähän energiaa, ja siten niistä on aiheuduttava käyttäjille pienimmät mahdolliset kustannukset.

  Viktor Uspaskich (ALDE), kirjallinen. – (LT) Rakennusalan tilanne vastaa mielestäni pääpiirteittäin taloudellista tilannetta. Liettuan rakennusalan tuotanto supistui vuoden 2010 toisella neljänneksellä 42,9 prosenttia, mikä on yksi jyrkimmistä laskuista Euroopassa. Sen jälkeen tilanne on parantunut jonkin verran, mutta asiasta ei ole harhakuvitelmia: kestää kauan ennen kuin Liettuan rakennusala elpyy. Sen vuoksi on liian aikaista puhua vakaasta elpymisestä. On vielä parantamisen varaa. Esimerkiksi kotimaani rakennusala elpyisi nopeammin, jos EU:n tuen käyttöastetta parannettaisiin. Rakennusala on yksi suurimmista Liettuan ja Euroopan teollisuudenaloista. Ala työllistää suoraan 12 miljoonaa EU:n kansalaista, ja 26 miljoonaa työntekijää on riippuvaisia siitä. Rakennusala on erittäin tärkeä Liettualle, koska se luo paljon työpaikkoja, vahvistaa sisäistä kysyntää ja tuo rahaa talousarvioon. Tämä ala on myös tärkeä pienille ja keskisuurille yrityksille, jotka ovat taloutemme kulmakivi. Noin 92 prosenttia rakennustarvikkeita tuottavista yrityksistä on pk-yrityksiä, joissa on alle 250 työntekijää. Olen myös samaa mieltä esittelijän ehdotuksesta käyttää sähköistä viestintää ja tietotekniikan keinoja rakennustuotteiden sisämarkkinoiden parantamiseksi. Tämä on tärkeää, kun luomme katseen tulevaisuuteen.

  Derek Vaughan (S&D), kirjallinen. – (EN) Rakennusteollisuudella on monia tärkeitä tehtäviä Euroopan unionissa, koska se vaikuttaa huomattavasti talouteen sekä EU:n kansalaisten turvallisuuteen kodeissa ja työpaikoilla. Äänestin rakennustuotteita koskevan asetuksen puolesta, koska tarvitaan ajantasaistettu, turvallinen ja avoin rakennustuotteita koskeva säännös. Ehdotuksessa pyydetään parantamaan terveyttä ja turvallisuutta koskevia menettelyjä koko alalla ja selkeitä ilmoituksia vaarallisista aineista. Lisäksi tuotteiden luotettavuuteen liittyvä CE-merkintää koskeva säännös antaa omia hankkeita toteuttaville varmuuden siitä, että heidän käyttämänsä materiaalit ovat turvallisia. Euroopan talous perustuu pitkälti rakennusalaan, jonka osuus EU:n bruttokansantuotteesta on kymmenen prosenttia ja joka tarjoaa työpaikan suoraan 12 miljoonalle EU:n kansalaiselle. Suurin osa näistä työntekijöistä toimii pk-yrityksissä, jotka ovat tärkeä osa Euroopan taloutta. Rakennusala on kuitenkin yksi kaikkein vaarallisimmista toimialoista. Sen vuoksi tuen tätä asetusta, jolla parannetaan Euroopan kansalaisten turvallisuutta työpaikalla ja kotona riippumatta siitä, toteuttavatko he hankkeensa itsenäisesti vai ammattinsa vuoksi.

Mietintö: Michèle Striffler (A7-0375/2010)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Kannatin äänestyksessä tätä mietintöä, jonka perusteella EU:n humanitaarisesta avusta pyritään saamaan tehokkaampaa. Yhteisön humanitaarista apua koskeva konsensus on tärkeä edistysaskel. Sen toimintasuunnitelman väliarvioinnin on kuitenkin oltava johdonmukaisempaa, ja siinä on käytettävä enemmän mitattavissa olevia tavoitteita ja luotettavampia indikaattoreita. Tämä on ainoa tapa, jonka perusteella voimme toimittaa apua tehokkaammin. Kun otetaan huomioon ilmastonmuutoksen aiheuttamien luonnononnettomuuksien määrän ja vakavuuden lisääntyminen, olen samaa mieltä esitetystä kannasta, että on tärkeää, että kertaluonteisen tuen myöntämisen lisäksi annetaan tukea yhteisöjen omille katastrofivalmiuksille: Hyogon toimintasuunnitelmaa on vahvistettava.

On keskitettävä myös toimia sisäisistä konflikteista ja monimutkaisista kriiseistä johtuviin ihmisoikeuskysymyksiin parantamalla asiaan osallistuvien elinten valmiuksia saavuttaa väestö; tämä on mahdollista ainoastaan, kun tehdään selvä ero sotilaallisen, poliittisen ja humanitaarisen roolin välillä. Olen myös samaa mieltä Euroopan nopean toiminnan valmiuksien tehokkaasta toteuttamisesta.

  Laima Liucija Andrikienė (PPE), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän asiakirjan puolesta, koska se on erittäin tärkeä humanitaarisen avun tehokkaammalle toimittamiselle. Yhteisön humanitaarista apua koskeva konsensus on ensimmäinen yhteinen poliittinen asiakirja humanitaarisen avun politiikasta, joka on laadittu vuoden 1996 asetuksen hyväksynnän jälkeen. Kyseessä on perusolemukseltaan tärkeä väline erityisesti, kun otetaan huomioon huomattava muutos humanitaarisen alan asioissa, joihin sisältyvät monet luonnononnettomuudet ja aseelliset konfliktit, jotka johtuvat muun muassa valtavien ihmismäärien siirroista. Toivon, että yhteisön humanitaarista apua koskeva konsensus on tärkeä askel tehokkaamman yhteisön toiminnan aikaansaamiseksi humanitaarisen avun alalla ja että sillä edistetään humanitaarisia periaatteita ja kansainvälistä humanitaarista oikeutta sekä yhteisön tarjoaman humanitaarisen avun koordinointia ja johdonmukaisuutta, sotilas- ja pelastuspalveluvarojen ja -valmiuksien käytön selventämistä, katastrofiriskin vähentämistä ja hätäavun, kunnostustoimien ja kehitystyön yhteyksien vahvistamista.

  Elena Oana Antonescu (PPE), kirjallinen. – (RO) EU sitoutuu tekemään tällä alalla tiivistä yhteistyötä humanitaarista apua koskevan yhteisen näkemyksen mukaisesti. Luonnonkatastrofien voimistuminen johtuu mielestäni myös ihmisten toiminnasta, joka on pohjimmainen syy ilmastonmuutokselle. Kannustan jäsenvaltioita osallistumaan tämän yhteisön humanitaarista apua koskevan konsensuksen täytäntöönpanoon. Tuen tällä alalla edistettäviä toimia: humanitaaristen periaatteiden ja humanitaarisen oikeuden noudattamisen edistämistä sekä yhteisön tarjoaman humanitaarisen avun koordinoinnin ja johdonmukaisuuden laadun parantamista, sotilas- ja pelastuspalveluvarojen ja -valmiuksien käytön selvittämistä, katastrofiriskin vähentämistä ja hätäavun, kunnostustoimien ja kehitystyön yhteyksien vahvistamista. Äänestin sen vuoksi tämän mietinnön puolesta.

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Euroopan unioni on maailmanlaajuinen toimija. Lissabonin sopimuksen laatijat vahvistivat tämän vahvan näkemyksen mukaisesti Euroopan pyrkimyksiä maailmanpolitiikassa. Humanitaarisella ulottuvuudella on tärkeä asema tässä merkittävässä hankkeessa. Unioni on jo maailman suurin avunantaja, ja se tarjoaa 40 prosenttia kaikesta avusta. Tämä yhteinen julistus "perustuu yhteisiin periaatteisiin ja lähestymistapoihin, ja sillä pyritään kannustamaan yhteisiä ja koordinoituja toimintoja EU:n sisällä ja muiden toimijoiden kanssa ja siten parantamaan yhteistä vastausta humanitaarisiin kriiseihin". Äänestin sen vuoksi tämän päätöslauselman puolesta. Siinä muistutetaan, että humanitaarista apua on tarjottava asianmukaisesti ja tehokkaasti; korostetaan hyvän koordinoinnin merkitystä; korostetaan sotilas- ja pelastuspalvelujen tarjoaman tuen toissijaisuutta sekä luonnonkatastrofien aiheuttamien riskien vähentämisen keskeistä merkitystä; ja lopuksi siinä kehotetaan unionia tehostamaan hätäavun, kunnostustoimien ja kehitystyön yhteyksiä.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Euroopan unioni on maailman suurin humanitaarisen avun antaja. Sen osuus virallisesta kansainvälisestä humanitaarisesta avusta on yli 40 prosenttia. Erityisesti ilmastonmuutoksesta johtuvien luonnonkatastrofien määrä on kasvanut kaikkialla maailmassa ja nämä katastrofit ovat voimistuneet. Humanitaarinen tilanne on muuttunut perusteellisesti viime vuosina, minkä vuoksi EU:n katastrofivalmiuksia on parannettava. Euroopan unionin on mielestäni pyrittävä vähentämään ponnekkaammin katastrofiriskiä ja tarjoamaan tukea – kertaluonteisen tuen lisäksi – paikallisten yhteisöjen omiin katastrofien varautumista koskeviin valmiuksiin. On huolestuttavaa, että kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkaukset ovat yhä yleisempiä ja että tilanne kentällä huonontuu. Olen samaa mieltä siitä, että Euroopan unionin on toteutettava toimia humanitaarisen avun koordinoinnin parantamiseksi ja päätettävä tämän avun kaikenlainen väärinkäyttö.

  Jean-Luc Bennahmias (ALDE), kirjallinen. – (FR) Vuonna 2010 oli monia humanitaarisia kriisejä: Haiti, Pakistan, ja voisin jatkaa luetteloa. Murhenäytelmät, joita usein heikoimmassa asemassa olevat väestöt kokevat eri puolilla maailmaa, edellyttävät nopeaa ja tehokasta toimintaa kansainvälisiltä järjestöiltä, mutta myös Euroopan unionilta, joka on merkittävä toimija kehitysavun ja kriisinhallinnan aloilla.

Hyväksyimme tänään 18. tammikuuta Michèle Strifflerin mietinnön, jonka perusteella kehotetaan lisäämään humanitaarisen avun rahoitusta. Meidän pitäisi myös luoda EU:n nopean toiminnan joukot kaikkia näitä kriisejä varten. Komissio suhtautuu myönteisesti tähän ajatukseen, ja sen pitäisi tehdä ehdotus, jonka tarkoituksena on optimoida nykyistä pelastuspalvelujärjestelmää.

On selvää, että meidän on käytettävä rahoitusta, jota on saatavilla jäsenvaltioissa, mutta meidän on samalla koordinoitava toimiamme paljon tehokkaammin ja käytännöllisemmin. Hidas vastaaminen, päällekkäiset tuet ja epäjohdonmukaisuudet kentällä ovat asioita, jotka meidän on poistettava. On paljon parantamisen varaa, ja parlamentissa hyväksytyllä päätöslauselmalla on tarkoitus antaa ensimmäinen tämänsuuntainen vastaus.

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Tuin äänestyksessä Euroopan parlamentin mietintöä "yhteisön humanitaarista apua koskevan konsensuksen täytäntöönpanosta: toimintasuunnitelman väliarviointi ja tulevat toimet". EU sitoutuu yhteisön humanitaarista apua koskevan konsensuksen perusteella tekemään tiivistä yhteistyötä humanitaarista apua koskevan yhteisen näkemyksen mukaisesti. Konsensuksella pyritään parantamaan Euroopan unionin tehokkuutta, puolustamaan ja edistämään inhimillisyyttä, puolueettomuutta, tasapuolisuutta ja riippumattomuutta koskevia humanitaarisia perusperiaatteita sekä edistämään kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattamista. Kun väliarviointi tehtiin, todettiin, että toteutetuista tai toteutettavista toimista ei ole tarpeeksi erityistietoa ja että humanitaarisen työn parissa työskentelevien edustajien lisäksi harvat olivat tietoisia konsensuksesta. Sen vuoksi tarvitaan suuria ponnisteluja, jotta konsensuksen näkyvyys paranee ja että jäsenvaltiot, muut toimielimet ja sotilaalliset elimet ovat siitä enemmän tietoisia. Humanitaarinen tilanne on muuttunut perusteellisesti viime vuosina, minkä vuoksi humanitaarista apua koskevaa konsensusta on entistäkin tärkeämpää soveltaa tiukasti ja tehokkaasti.

Mielestäni on pyrittävä vähentämään ponnekkaammin katastrofiriskiä ja tarjoamaan tukea – kertaluonteisen tuen lisäksi – paikallisten yhteisöjen omiin valmiuksiin varautua katastrofeihin. Lisäksi on tehtävä merkittävää työtä sen eteen, että sukupuolinäkökohdat ja seksuaaliselta väkivallalta, jota käytetään yhä useammin sodankäynnin aseena, suojeleminen otetaan huomioon humanitaarisissa yhteyksissä

  Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. – (RO) Euroopan unioni on maailman suurin humanitaarisen avun antaja, ja sen osuus kansainvälisestä avusta on yli 40 prosenttia. Euroopan komissio toimitti vuonna 2009 humanitaarisen avun pääosaston kautta humanitaarista apua noin 115 miljoonalle hengelle yli 70 maassa yli 950 miljoonan euron edestä. Valitettavasti me kuitenkin usein kannatamme avustuksien antamista valtioille, jotka ottavat myöhemmin vastaan Kiinasta peräisin olevia suoria ulkomaisia sijoituksia. Lahjoituksia ja sijoituksia pitäisi ehkä ainakin koordinoida sen sijaan, että valittelemme sitä, että Kiinasta on tullut toiseksi suurin talous maailmassa. Humanitaarinen tilanne on muuttunut perusteellisesti viime vuosina, minkä vuoksi humanitaarista apua koskevaa konsensusta on entistäkin tärkeämpää soveltaa tiukasti ja tehokkaasti.

Tilanteen muuttumisesta on ensinnäkin todettava, että erityisesti ilmastonmuutoksesta johtuvien luonnonkatastrofien määrä on kasvanut ja nämä katastrofit ovat voimistuneet. Siksi on syytä tehostaa katastrofiriskien vähentämiseen tähtääviä toimia ja ennakoida – täsmällisen avun toimittamisen lisäksi – sitä, miten voidaan parantaa yhteisöjen omia valmiuksia varautua katastrofeihin. Poliittisia sitoumuksia on tehty – esimerkkeinä asiaa koskeva EU:n strategia ja Hyogon toimintasuunnitelma – mutta niiden täytäntöönpanossa on puutteita.

  David Campbell Bannerman (EFD), kirjallinen. – (EN) UKIP katsoo, että paras vastaus humanitaariseen katastrofiin on se, että itsenäiset kansallisvaltiot koordinoivat tukeaan vapaaehtoisesti eikä se, että demokratian vastainen EU määrää niistä keskitetysti. Panemme merkille EU:n toimien hitauden ja vähäpätöisyyden Haitissa, ja katsomme, että EU:hun ei voida luottaa tulevissa humanitaarisissa kriiseissä.

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska Euroopan unioni on maailman suurin humanitaarisen avun antaja ja sen osuus virallisesta kansainvälisestä humanitaarisesta avusta on yli 40 prosenttia. Euroopan komissio toimitti vuonna 2009 humanitaarista apua noin 115 miljoonalle hengelle yli 70 maassa yli 950 miljoonan euron edestä. Euroopan unioni osoittaa humanitaarisen avun politiikallaan konkreettisesti olevansa sitoutunut auttamaan EU:n ulkopuolisten maiden väestöä, joka tarvitsee apua äärimmäisessä ahdingossaan. Olen samaa mieltä humanitaarista apua koskevan konsensuksen väliarviosta, koska minusta on tärkeää lisätä sen näkyvyyttä jäsenvaltioissa, muissa toimielimissä ja sotilaallisten toimijoiden keskuudessa. Kehotan komissiota kaksinkertaistamaan ponnistelunsa katastrofiriskin vähentämiseksi ja kiinnittämään huomiota kansainvälisen humanitaarisen lain rikkomuksiin ja heikoimmassa asemassa oleviin ryhmiin, kuten naisiin, lapsiin ja siirtymään joutuneisiin henkilöihin. On myös tärkeää edistää vuoropuhelua samalla alalla toimivien poliittisten, sotilaallisten ja humanitaaristen elinten kanssa sekä luoda eurooppalaiset nopeiden avustustehtävien valmiudet eli Euroopan pelastuspalvelujoukot.

  Nikolaos Chountis (GUE/NGL), kirjallinen. − (EL) Äänestin humanitaarista apua koskevaa mietintöä vastaan kahdesta syystä. Ensinnäkin koska siinä vaaditaan yhdistämään pelastuspalvelutoimet ja humanitaarinen apu Euroopan ulkosuhdehallinnon ja sen ulkopolitiikan kanssa, vaikka interventioperusteiden olisi oltava selkeästi pelkästään humanitaarisia. En myöskään usko, että siviili- ja sotilaallisten valmiuksien yhdistäminen humanitaariseen kriisitilanteeseen vastaamiseen on askel oikeaan suuntaan. Tietyissä olosuhteissa tarvitaan tietysti erityisosaamista ja sellaisten erikoislaitteiden hyödyntämistä, joita armeija on aina omistanut ja käyttänyt. Sen vuoksi, jotta suojellaan humanitaaristen operaatioiden siviilitoiminnallista luonnetta, pelastuspalveluja voitaisiin rahoittaa niin, että niillä on tällaisia erikoislaitteita, ja pelastuspalvelijoiden työntekijöitä voitaisiin kouluttaa sen sijaan, että pidetään ennallaan tällaiset sotilasmenot. Tämä on ainoa tapa tarjota todellista ja tehokasta apua humanitaarisiin kriiseihin ilman sotilaallisen läsnäolon vaaraa.

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. – (PT) En voi olla huomauttamatta yhteisön humanitaarista apua koskevan konsensuksen väliarvion yhteydessä, että on valitettavaa, että yleisön tietoisuus siitä ei ole halutulla tasolla ja että jäsenvaltioiden osuus sen toteutuksessa on ollut vähäinen. Sen sijaan, että etsitään moittimisen aihetta, meidän on edistettävä ja luotava tie, jota meidän pitäisi seurata, kun on kyse humanitaarisesta avusta. Humanitaarinen tilanne on muuttunut melkoisesti viime vuosina luonnonkatastrofien, lukuisempien siirtymään joutuneiden henkilöiden, erilaisten sisäisten konfliktien moninkertaistumisen, elintarvikekriisin ja muiden asioiden vuoksi. Nyt tarvitaan entistä enemmän ja kiireellisesti tasapainoista ja tehokasta maailmanlaajuista vastausta, joka perustuu erityistarpeisiin, joka on tulossuuntautunut ja jota ohjaa periaate, että toimeentuloa koskevien keinojen turvaaminen merkitsee ihmiselämän suojelemista. Samalla on pidettävä mielessä alueiden omaa kehitystä ja omavaraisuutta koskeva tarve. Tämän saavuttamiseksi on tärkeää, että tällä konsensuksella edistetään näitä humanitaarisia arvoja ja että useat toimijat optimoivat voimavarat.

Esitän jälleen kerran, että on luotava kiireellisesti Euroopan pelastuspalvelujoukot Michel Barnierin vuonna 2006 julkaiseman kertomuksen pohjalta. Haluaisin kiittää kollegani Michèle Striffleriä ehdotuksiensa myönteisestä sisällöstä, ja haluaisin toistaa kantani, että tämä konsensus on keskeinen väline, jolla on suuri merkitys nykyiseen tilanteeseen.

  Corina Creţu (S&D), kirjallinen. – (RO) Humanitaarista apua koskeva konsensus on tärkeä väline, joka osoittaa merkityksensä erityisesti nykyisissä nopeasti muuttuvissa humanitaarisissa olosuhteissa. Olemme voineet panna merkille, että luonnonkatastrofien määrä ja voimakkuus on kasvanut merkittävästi pääasiassa ilmastonmuutoksen vaikutuksen vuoksi. Lisäksi monimutkaisten kriisien, erityisesti sisäisten konfliktien, määrä kasvaa ja konfliktien luonne muuttuu, mihin liittyy usein suurten ihmismäärien siirtymistä.

Kansainvälisen humanitaarisen lain loukkaukset ovat yhä yleisempiä. Tällaisten loukkausten yksi erityisen järkyttävä näkökohta on se, että seksuaalista väkivaltaa käytetään yhä useammin sodankäynnin aseena. Yhdyn esittelijän kantaan ja katson, että tarvitaan voimakkaita toimia, joilla tehostetaan seksuaaliselta väkivallalta suojelemista humanitaarisissa tilanteissa. Yhdyn mietinnön esittelijän kantaan, jonka mukaan Haitin ja Pakistanin viimeaikaiset humanitaariset tragediat ovat osoittaneet uudelleen, että EU:n valmiuksia vastata katastrofeihin on lujitettava tehokkuuden, vastauksen nopeuden, koordinoinnin ja näkyvyyden kannalta.

Kannatan myös Euroopan unionin nopean toiminnan valmiuksien (EU:n pelastuspalvelujoukkojen) luomista.

  Mário David (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 18. joulukuuta 2007 aikaansaama humanitaarista apua koskeva konsensus oli huomattava edistysaskel Euroopan humanitaarisen avun määrittelemisen, soveltamisalan ja laajuuden kannalta. Jatkamme työtä tekemällä tästä mietinnöstä, jonka päätelmiä tuen voimakkaasti, väliarvion, mitä suunniteltiin toukokuun 2008 toimintasuunnitelmassa. Haluaisin tässä vaiheessa kiittää Michèle Striffleriä erinomaisesta työstään. Tässä mietinnössä ilmaistujen ajatusten osalta haluaisin ottaa esille sen, että siinä korostetaan avunsaajien tehokasta ja jatkuvaa mukanaoloa avun hallinnoinnissa. Olen kannattanut tätä periaatetta, jonka mukaan EU:n olisi keskitettävä toimensa yhä enemmän kansalaisyhteiskuntaan ja paikallisiin viranomaisiin. Tällä vähennetään keskittymistä EU:n jäsenvaltioiden suhteisiin: niillä pitäisi olla jatkossakin oma roolinsa, mutta ei erityissuhteena, missä asemassa ne ovat usein olleet tähän saakka. Haluaisin myös korostaa tarvetta antaa ehdotuksia, joilla pyritään "yhteisön nykyisen pelastuspalvelujärjestelmän optimointiin ja kansallisten olemassa olevien voimavarojen yhteiskäyttöön perustuvien eurooppalaisten pelastuspalvelujoukkojen perustamiseen". Tämä merkitsee, että yhteisvaikutukseen, joka on saatu aikaan jäsenvaltioissa käytössä olevan kapasiteetin avulla, liittyvät marginaalikustannukset lisääntyvät.

  Luigi Ciriaco De Mita (PPE), kirjallinen. – (IT) Humanitaarisella avulla on nyt laajempi ja merkittävämpi tehtävä kuin aiemmin. Eritasoinen kehitys, mahdollisuuksia koskevan eriarvoisuuden lisääntyminen ja voimavarojen jako maantieteelliseltä, yhteiskunnalliselta ja sukupolvinäkökohtien kannalta, lisääntyvä ilmastonmuutos (johon ihmiset ovat osasyynä) ja siihen liittyvä luonnonkatastrofien ja ympäristön ilmansaasteen lisääntyminen, suurille kaupunkialueille epätasapainoisesti keskittynyt ihmisten aiheuttama paine ja epätasainen väestönkasvu joillakin maapallon alueilla ovat aiheuttaneet yhä lukuisampia humanitaarisia katastrofeja. Avun tarjoaminen on keskeisessä asemassa, kun peruselinolot ja ihmisarvoisuus palautetaan. Tästä syystä humanitaarista apua tarvitaan avustamaan katastrofeista kärsiviä ihmisiä. EU:n ulkopolitiikasta – joka on vielä määriteltävä – aiheutuvia interventioita ei voida jakaa kunkin jäsenvaltion kiinnostuksen ja vaikutusvallan perusteella vaan eurooppalaisen ulottuvuuden mukaisesti.

  Proinsias De Rossa (S&D), kirjallinen. – (EN) Kannatan tätä mietintöä yhteisön humanitaarista apua koskevan konsensuksen täytäntöönpanosta. Unionin humanitaarinen politiikka on käytännön osoitus sen sitoumuksesta tukea apua tarvitsevia ihmisiä, kun heidän tilanteensa on erityisen heikko. Euroopan unioni on maailman suurin humanitaarisen avun antaja. Sen osuus kaikesta virallisesta kansainvälisestä humanitaarisesta avusta on yli 40 prosenttia. Toimitimme vuonna 2009 humanitaarista apua noin 115 miljoonalle hengelle yli 70 maassa yli 950 miljoonan euron edestä. Yhteisön humanitaarista apua koskevassa konsensuksessa, joka allekirjoitettiin 18. joulukuuta 2007, korostetaan Euroopan unionin pyrkimystä tehdä tällä alalla tiivistä yhteistyötä, jotta sen toiminta on mahdollisimman tehokasta, jotta puolustetaan ja edistetään inhimillisyyttä, puolueettomuutta, tasapuolisuutta ja riippumattomuutta koskevia humanitaarisia perusperiaatteita sekä tuetaan tarmokkaasti kansainvälisen humanitaarisen oikeuden kunnioittamista. Edessä on monta haastetta. Hiljattain Haitissa ja Pakistanissa sattuneet murhenäytelmät osoittavat jälleen kerran, että EU:n käytössä olevia välineitä luonnononnettomuuksiin vastaamiseksi on parannettava. Katastrofiriskien vähentäminen on otettava kokonaan osaksi kehitysapua ja humanitaarista apua koskevaa politiikkaa. Meidän on selkeytettävä sotilas- ja pelastuspalvelujen voimavarojen ja valmiuksien käyttöä konsensuksen ja YK:n suuntaviivojen mukaisesti.

  Anne Delvaux (PPE), kirjallinen. – (FR) Haitin ja Pakistanin viimeaikaiset humanitaariset murhenäytelmät ovat osoittaneet jälleen, että EU:n valmiuksia vastata katastrofeihin on lujitettava tehostamalla välineitä, parantamalla niiden koordinointia ja lisäämällä niiden näkyvyyttä.

Sen vuoksi äänestin tämän mietinnön puolesta. Siinä kannatetaan EU:n nopean toiminnan valmiuksien (Euroopan pelastuspalvelujoukkojen) kehittämistä. Kyseessä on ajatus, jonka Michel Barnier esitti Aasian tsunamin jälkeen ja jonka Euroopan parlamentti on ottanut monta kertaa esiin.

Näiden valmiuksien pitäisi perustua käytettävissä olevien välineiden optimointiin ja tehostamiseen sekä niiden näkyvyyden lisäämiseen, ja tavoitteena olisi se, että kaikki tarvittavat voimavarat voitaisiin ottaa käyttöön välittömästi tiiviimmän yhteistyön avulla.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska minusta yhteisön konsensuksen toimintasuunnitelmaa on tarkistettava. Humanitaarinen tilanne on muuttunut huomattavasti viime vuosina, ja erityisesti ilmastonmuutoksesta johtuvien luonnonkatastrofien määrä on kasvanut kaikkialla maailmassa ja nämä katastrofit ovat voimistuneet. On erittäin tärkeää, että katastrofiriskien vähentäminen otetaan kokonaan osaksi kehitysapupolitiikkaa ja humanitaarisen avun politiikkaa, minkä vuoksi on erityisen tärkeää, että humanitaarista apua koskevaa konsensusta sovelletaan tiukasti ja tehokkaasti.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) On selvää, että katastrofitilanteet ja humanitaariset kriisit lisääntyvät tällä hetkellä kaikkialla maailmassa. Euroopan unionilla on ollut merkittävä tehtävä näiden vitsauksien torjunnassa, ja toivon, että se jatkaa tätä edelleen ja että se vahvistaa mahdollisimman paljon tätä tehtävää. Ei kuitenkaan riitä, että nälkäiselle henkilölle annetaan kala: hänet on opetettava kalastamaan.

Minusta se, että huonommassa asemassa oleville valtioille tarjotaan inhimillisiä ja aineellisia voimavaroja, joilla voidaan vastata tuleviin kriiseihin, on lähes yhtä tärkeää kuin hätätilanteeseen vastaaminen. Tuen yhteisön humanitaarista apua koskevaa konsensusta ja toivon, että EU:n toimielinten välinen kompromissi johtaa siihen, että unionin käytössä olevia varoja hyödynnetään paremmin ja että annetaan aina etusija niille, joilla on vähiten ja jotka kärsivät eniten, poliittisista tai ideologisista seikoista täysin riippumatta.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Katastrofit ovat lisääntyneet viime vuosina huomattavasti, oli kyse sitten maantieteellisestä vaikutusalueesta tai uhrien määrästä. Ilmastonmuutoksen vaikutus näihin onnettomuuksiin on erittäin tärkeä asia, mutta se ei liity tähän keskusteluun. Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajan, Euroopan parlamentin puhemiehen ja komission puheenjohtajan 18. joulukuuta allekirjoittama yhteisön humanitaarista apua koskeva konsensus merkitsi huomattavaa edistysaskelta erityisesti sen vuoksi, että toimintasuunnitelma laadittiin viideksi vuodeksi ja siinä vahvistettiin väliarvio. Se on tämän mietinnön tavoite. Koko maailma tietää ja tunnustaa EU:n humanitaarisen avun keskeisen merkityksen. Parlamentti on käsitellyt asiaa useassa istunnossa erityisesti puheidemme välityksellä. Brasiliassa, Haitissa, Pakistanissa, Madeiralla ja muualla viime aikoina sattuneiden tapausten vuoksi olemme joutuneet miettimään pelastuspalvelun ja humanitaarisen avun tuen tehokkuutta. Kuten tässä mietinnössä esitettiin, tietojen vähäisyydestä huolimatta EU:n tasolla on myönteistä kehitystä, mistä on osoituksena humanitaarista apua ja elintarvikeapua käsittelevä neuvoston työryhmä. On kuitenkin vielä paljon tehtävää.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) EU:n niin sanotulla "humanitaarisella avulla" ei ole merkityksetön rooli siinä, mikä yhä useammin määritellään ulkopolitiikaksi. Siinä hyödynnetään usein todellisia avun ja yhteistyön tarpeita, joihin on tärkeää vastata, ja etenkin hätätilanteita, mutta käytännössä sillä pyritään hyvin monenlaisiin tavoitteisiin. Toteutetuilla toimilla ja käytetyillä menettelyillä, joihin sisältyvät sotilaalliset interventio- ja miehitystoimet, pyritään lisäämään ja syventämään poliittisen ja taloudellisen ylivallan muotoja. Niiden perusteella yritetään hallita myös kehitysmaiden markkinoita ja luonnonvaroja. Kapitalismin syvenevän kriisin taustalla näihin aikeisiin sisältyy aina toimia, joilla pyritään hillitsemään kansojen taistelua oikeudenmukaisuudesta ja sosiaalisesta edistyksestä, ja tällaisia toimia esiintyy eri muodoissa ympäri maailmaa.

Väitettyjen "humanitaaristen" näkökohtien varjolla monet valtioista riippumattomat järjestöt, logistiikkayritykset ja muut ovat näiden toimintalinjojen edunsaajia ja rikoskumppaneita, ja niillä edistetään niiden omia ja tukijoidensa etua; etunäkökohdat voivat olla julkisia tai yksityisiä, ja niihin voi sisältyä muun muassa poliittisia, rahoituksellisia ja uskonnollisia perusteita. Me kannatamme periaatteessa solidaarisuuden osoittamista kaikenlaisten katastrofien tai selkkauksien uhreille. Tämän on kuitenkin perustuttava näiden kansojen etuun, kansainvälisen oikeuden kunnioittamiseen ja näiden maiden riippumattomuuteen ja suvereniteettiin.

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. – (FR) Minun mielestäni meidän on parannettava Euroopan unionin käytössä olevia välineitä Haitin katastrofin kaltaisiin tilanteisiin vastaamiseksi. Vuosi sitten sattunutta maanjäristystä seurasi äskettäin koleraepidemia. Minä ja ryhmäni katsomme, että meidän on edistettävä humanitaariseen apuun myönnettävää lisärahoitusta, jotta voidaan toteuttaa enemmän toimia erityisesti heikoimmassa asemassa olevien ihmisten auttamiseksi. Meidän on näin varmistettava, että teemme selvän eron sotilaallisten ja humanitaaristen elinten toimeksiantojen välillä, koska sotilaallisia voimavaroja olisi käytettävä mahdollisimman vähän ja viimeisenä keinona.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Euroopan unioni on kokonaisuudessaan maailman suurin humanitaarisen avun antaja. Äskettäin sattuneet katastrofit ovat kuitenkin osoittaneet tiettyjä puutteita EU:n valmiudessa toimia nopeasti, tehokkaasti ja koordinoidusti. Michèle Strifflerin mietinnössä korostetaan jotain näistä näkökohdista, ja on toivottavaa, että tämänpäiväisestä äänestyksestä saadaan myönteisiä toimia koskevia tuloksia.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (LT) Olin samaa mieltä tästä mietinnöstä, koska se ei ole ainoastaan pelkkä muodollinen toimi vaan myös mahdollisuus pohtia humanitaarista apua tällä ajankohdalla. Humanitaarinen tilanne on muuttunut perusteellisesti viime vuosina. Tilanteen muuttumisesta on ensinnäkin todettava, että erityisesti ilmastonmuutoksesta johtuvien luonnonkatastrofien määrä on kasvanut ja nämä katastrofit ovat voimistuneet. Siksi on syytä tehostaa katastrofiriskien vähentämiseen tähtääviä toimia ja ennakoida – täsmällisen avun toimittamisen lisäksi – sitä, miten voidaan parantaa yhteisöjen omia valmiuksia varautua katastrofeihin. Lisäksi monimutkaisten kriisien, erityisesti sisäisten konfliktien, määrä kasvaa ja konfliktien luonne muuttuu, mihin liittyy usein suurten ihmismäärien siirtymistä (pakolaisia, evakkoja jne.) ja väestöön kohdistuvaa kasvavaa väkivaltaa. Kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkaukset yleistyvät, ja tilanne kentällä pahenee. Tällaisten loukkausten yksi erityisen järkyttävä näkökohta on se, että seksuaalista väkivaltaa käytetään yhä useammin sodankäynnin aseena. Onkin tehtävä merkittävää työtä sen eteen, että sukupuolinäkökohdat ja seksuaaliselta väkivallalta suojeleminen otetaan keskeisellä tavalla huomioon humanitaarisissa yhteyksissä. Heikommassa asemassa oleviin ryhmiin, kuten naisiin, lapsiin ja siirtymään joutuneisiin henkilöihin (evakkoihin ja pakolaisiin), on kiinnitettävä enemmän erityistä huomiota. Haitin ja Pakistanin viimeaikaiset humanitaariset tragediat ovat osoittaneet uudelleen, että EU:n valmiuksia vastata katastrofeihin on lujitettava tehostamalla välineitä, parantamalla niiden koordinointia ja lisäämällä niiden näkyvyyttä.

  Jarosław Kalinowski (PPE), kirjallinen. – (PL) Voimme nähdä vuoden kuluttua Haitin maajäristyksestä, että toteuttamamme toimet tai tapa, jolla tarjoamme apua, eivät ole täydellisiä. Tästä syystä yhteisön konsensusta, jonka perusteella helpotetaan humanitaarisen avun tarjoamista, ei pidä jättää soveltamatta. EU:lla, joka on yksi kehittyneimmistä ja rikkaimmista alueista maailmassa, on moraalinen velvollisuus auttaa heikkoja ja tarpeessa olevia. Meidän on erityisesti oltava solidaarisia luonnonkatastrofien ja onnettomuuksien uhreille, jotka eivät ole valmistautuneet siihen, mitä heille tapahtuu.

Meidän olisi sen vuoksi toteutettava toimia yhteistyön vahvistamiseksi jäsenvaltioiden välillä tällä alalla ja helpotettava parhaiden käytäntöjen jakamista. Meidän pitäisi tehdä kaikkemme, jotta tukijärjestelmä on tehokas ja jotta senttiäkään ei joudu hukkaan. Sen vuoksi tarvitaan yhteistyötä muiden apua tarjoavien kansainvälisten ja valtioista riippumattomien elinten ja järjestöjen välillä, jotta tätä voidaan tehostaa.

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin Michèle Strifflerin mietinnön puolesta, koska tämän asian merkitystä ja herkkyyttä on edelleen korostettava.

Parlamentin äänestyksen tavoitteena oli korostaa, että Euroopan unionin päämäärä on puolustaa puolueettomuutta, tasapuolisuutta ja riippumattomuutta koskevia ihmisoikeuksia. Kun on kyse solidaarisuudesta, emme ole koskaan täysin valmistautuneita, tai meillä ei ole loistavia suunnitelmia. Meidän on yhä enemmän kehotettava kaikkia eurooppalaisia toimijoita, mukaan lukien komissiota ja eri jäsenvaltioita, kannustamaan ihmisoikeuksien yleismaailmallisen kunnioittamisen edistämistä. Aion omalta osaltani jatkaa tämän yhteistoimintatavan tukemista myös budjettivaliokunnassa, jonka jäsen olen, sekä edistää kaikkia toimia, joilla pyritään lisäämään rahoitustuen myöntämistä toimiin, joilla pyritään erityisesti turvaamaan nämä tärkeät oikeudet. Euroopan unioni jatkaa siten toimiaan auttaakseen ja tukeakseen eniten avun tarpeessa olevia väestöryhmiä.

  Petru Constantin Luhan (PPE), kirjallinen. – (RO) Ihmisten aiheuttamien tai muiden luonnonkatastrofien määrä ja voimakkuus ovat lisääntyneet viime aikoina dramaattisesti. Samoin ovat lisääntyneet kansainvälisen humanitaarisen lainsäädännön rikkomuksien ja huonon hallinnon aiheuttamat haittavaikutukset. Kuten hyvin tiedetään, Euroopan unioni on maailman suurin humanitaarisen avun antaja. Sen osuus virallisesta kansainvälisestä humanitaarisesta avusta on noin 40 prosenttia. Sitä on saanut 115 miljoonaa avunsaajaa noin 70 maassa yhteensä lähes miljardin euron edestä. Äänestin tämän konsensuksen puolesta, koska mielestäni EU osoittaa humanitaarisen politiikan toiminnallaan sitoumusta ihmisille, jotka ovat todellisessa avun tarpeessa. Tarvitsemme tämän vuoksi riittävästi inhimillisiä ja aineellisia voimavaroja, ja meidän on tuettava tähän prosessiin osallistuvien instituutioiden ja järjestöjen välisen koordinoinnin parantamista.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Olen erittäin tyytyväinen tähän mietintöön, jossa ehdotetaan, miten humanitaarista apua koskevaa konsensusta voidaan vahvistaa. Siinä korostetaan monia aloja, jotka vaativat enemmän huomiota, kuten humanitaaristen periaatteiden ja humanitaarisen oikeuden edistäminen; yhteisön tarjoaman humanitaarisen avun laatu, koordinointi ja johdonmukaisuus; sotilas- ja pelastuspalveluvarojen ja -valmiuksien käytön selvittäminen konsensuksen ja YK:n ohjeiden mukaisesti sekä hätäavun, kunnostustoimien ja kehitystyön yhteyksien vahvistaminen.

  Jiří Maštálka (GUE/NGL), kirjallinen. – (CS) Mietintö on hyvin ajankohtainen vastaus viime vuosina kokemiimme moniin luonnonkatastrofeihin. On tärkeää, että EU oppii tehokkaan avun tarjontaa koskevasta kokemuksesta esimerkiksi Australiassa, Haitissa ja Venäjällä, jotta käytössä on täysin selkeät menettelyt ja rahoitus tehokkaan humanitaarisen avun tarjoamiseksi. Euroopan manner on välttänyt toistaiseksi näin laajamittaiset katastrofit, mutta tämä ei merkitse, että meidän ei pitäisi valmistella tehokkaita rakenne- ja rahoitustoimia. Viime vuosien kokemukset osoittavat, että kuljetuksen varmistaminen tuhoalueille ei ole mahdollista ilman sotilaallisten yksiköiden teknistä ja organisatorista tukea. Kansalaisjärjestöillä ei ole näitä valmiuksia.

On selvää, että tuhoalueiden asukkaat eivät pysty käyttämään maan liikenneyhteyksiä, ja siviili-ilmailun kapasiteetin mahdollisuudet ovat rajalliset. Sotilasvoimien käyttö on perusteltua ja hyväksyttävää erityisesti humanitaaristen ja luonnonkatastrofien yhteydessä.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Viime aikoina on esiintynyt yhä vaikeampia luonnonkatastrofeja. On myös totta, että EU on yksi tärkeimmistä humanitaarisen avun alan kansainvälisistä toimijoista, ja on tärkeää, että tämä asema säilytetään kokemistamme kriiseistä huolimatta. Katson kuitenkin, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ja kaikkien näistä katastrofeista kärsineiden auttamisen lisäksi köyhimmille maille – jotka ovat alttiimpia tällaiselle tilanteelle – olisi tarjottava inhimillisiä voimavaroja ja rahoitusta, jotta ulkoinen apu ei olisi niin kriittistä. Tämä saadaan aikaan ainoastaan näitä valtioita koskevilla kehityspolitiikoilla ja kehitysavulla keskipitkän ja pitkän aikavälin näkökulman perusteella.

  Louis Michel (ALDE), kirjallinen. – (FR) Humanitaarinen ala on yhä monimutkaisempi ja vaikeampi: humanitaarista oikeutta rikotaan yhä useammin; tehtävänjaon sekavuus merkitsee, että avustustyöntekijät joutuvat yhä useammin kohteeksi, ja luonnonkatastrofien määrä ja voimakkuus lisääntyvät. Jouduimme todistamaan vuonna 2010 kolme viime vuosien suurinta humanitaarista katastrofia: Haitin maanjäristyksen, Sahelin kuivuuden ja Pakistanin tulvat. Kuten komission jäsen Kristalina Georgieva totesi, "humanitaarisen apumme laatu on erittäin tärkeä". Sillä pelastetaan noin 140 miljoonaa henkilöä vuodessa.

Kun nämä seikat otetaan huomioon, olen samaa mieltä esittelijän kanssa, kun hän pyytää lisäämään huomattavasti humanitaarisen avun rahoitusta ja kun hän toteaa, että humanitaarista apua koskevaa konsensusta ei tunneta tarpeeksi. Meidän on lisättävä edelleen tietoisuutta humanitaarisista ja kansainvälisen oikeuden periaatteista ja edistettävä niitä. Meidän pitäisi – kuten minulla on jo henkilökohtaisesti ollut tilaisuus – edistää EU:n nopean toiminnan valmiuksia. Meidän on pyrittävä keskittymään enemmän katastrofiriskien ehkäisemiseen.

  Andreas Mölzer (NI) , kirjallinen. – (DE) Yhteisön humanitaarista apua koskevan konsensuksen täytäntöönpanoa koskevaan mietintöön sisältyy joitain tärkeitä ehdotuksia, joiden vuoksi tulevaisuudessa on toteutettava toimia. Yksi esimerkki on pelastuspalveluvarojen ja -valmiuksien kehittäminen, minkä keskeisenä ajatuksena on Euroopan pelastuspalvelujoukkojen luominen. Merkittävää on myös koordinaation parantaminen eikä ainoastaan jäsenvaltioiden välillä vaan myös kansainvälisellä tasolla Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä. Järkevä ajatus on myös lähestymistapa elintarvikkeiden ja muiden hyödykkeiden hankkimisesta kriisitilanteessa ja siten paikallisen talouden tukemisesta. Valitettavasti mietintö ei ole tarpeeksi tarkka tai kunnianhimoinen tietyillä aloilla, minkä vuoksi äänestin tyhjää.

  Rolandas Paksas (EFD), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska Euroopan unionin on maailman suurimpana humanitaarisen avun antajana kiinnitettävä enemmän huomiota humanitaarisen apuun alueilla, joissa sitä tarvitaan kiireellisesti. On otettava huomioon, että luonnonkatastrofien ja sisäisten konfliktien määrä on kasvanut dramaattisesti. Jäsenvaltioiden olisi tuettava tehokkaammin tämän konsensuksen täytäntöönpanoa koskevaa prosessia sisällyttämällä se kansallisiin humanitaarisiin strategioihin. Kun otetaan huomioon humanitaarisen avun tarve, on lisättävä sen rahoitusta ja tehtävä mahdolliseksi operaatioiden nopea ja tehokas rahoitus.

Olen samaa mieltä siitä ehdotuksesta, että sotilaallisten ja humanitaaristen elinten välillä on tehtävä erittäin selkeä ero, jotta sotilaallisia voimavaroja ja valmiuksia käytetään vain hyvin harvoissa tapauksissa ja viimeisenä keinona erityisesti alueilla, jotka kärsivät aseellisista konflikteista. Lisäksi, jotta varmistetaan humanitaarisen avun asianmukainen ja tehokas koordinointi, on luotava Euroopan pelastuspalvelujoukot ja EU:n nopean toiminnan valmiudet.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Euroopan unioni on maailman suurin humanitaarisen avun antaja. Sen osuus kaikesta virallisesta kansainvälisestä humanitaarisesta avusta on yli 40 prosenttia. EU:n humanitaarisella politiikalla osoitetaan sitoumusta apua tarvitsevien maiden kansalaisille. Yhteisön humanitaarista apua koskevan konsensuksen allekirjoittamisen jälkeen tällä alalla on toteutettu monia yhteistyötoimia, jotta sen tehokkuutta optimoidaan ja jotta edistetään inhimillisyyttä, puolueettomuutta ja tasapuolisuutta koskevia humanitaarisia periaatteita kaikkein eniten apua tarvitsevien auttamiseksi. Tästä huolimatta vaikuttaa siltä, että konsensuksesta ei olla vielä tietoisia. Meidän on siten pyrittävä tarmokkaammin vahvistamaan sen näkyvyyttä. Katson, että humanitaarisen avun kaltaisella herkällä alalla on tärkeää, että olemme tietoisia siitä, miten olosuhteet ovat muuttuneet vuosien varrella. On pidettävä mielessä luonnononnettomuuksien määrän ja voimakkuuden lisääntyminen. Tämän vuoksi meidän olisi mielestäni pyrittävä panostamaan enemmän katastrofiriskin vähentämiseen ja tarjoamaan tältä osin tukea yhteisöjen omille valmiuksille. Jotta varmistetaan humanitaarisen avun vakaa tarjonta aina siihen saakka, että se saadaan käyttöön, meidän on jatkettava sinnikkäästi "humanitaarisen toimitilan" suojelua. Toivon, että voimme Michèle Strifflerin mietinnön puolesta äänestämällä siirtyä nyt käytännön toimintasuunnitelman hyväksymiseen.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan unioni on – komission ja jäsenvaltioiden välityksellä – maailman suurin humanitaarisen ja kehitysavun antaja. Sen osuus kaikesta virallisesta kansainvälisestä humanitaarisesta avusta on yli 40 prosenttia. Yhteisön humanitaarista apua koskevan konsensuksen täytäntöönpanon väliarviossa on todettava, että on tarpeellista edistää tietoisuutta tästä mekanismista ja varmistaa kaikkien siihen osallistuvien parempi keskinäinen koordinointi ja tehokkuus. Taloudellinen tuki ei yksinään riitä, jos siihen ei liity tiivistä ja tehokasta koordinointia kaikissa vaiheissa ja kaikenlaisen EU:n tuen osalta. Elämme vaikealla ajankohdalla: humanitaarinen tilanne on muuttunut perusteellisesti viime vuosina, minkä vuoksi humanitaarista apua koskevaa konsensusta on entistäkin tärkeämpää soveltaa tiukasti ja tehokkaasti. Äänestän tämän mietinnön puolesta. Haluaisin pyytää politiikkaa järjestelmällisestä vuoropuhelusta, paremmasta yhteistyöstä kentällä, paremmasta hallinnoinnista ja sitoumusta estää katastrofit. Tuen Euroopan pelastuspalvelujoukkojen luomista Michel Barnierin toukokuussa 2006 julkaiseman kertomuksen perusteella.

  Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. – (IT) Euroopan unioni on maailman suurin humanitaarisen avun antaja. Sen osuus virallisesta kansainvälisestä humanitaarisesta avusta on yli 40 prosenttia.

Neuvosto, parlamentti ja komissio allekirjoittivat 18. joulukuuta 2007 yhteisön humanitaarista apua koskevan konsensuksen viisivuotisen toimintasuunnitelman perusteella, jonka mukaan EU ja jäsenvaltiot sitoutuvat tiiviiseen yhteistyöhön tällä alalla. Toimenpide nro 33 koskee toimintasuunnitelman väliarviota, jossa käsitellään humanitaarista alaa koskevaa tietoisuuden puutetta, vaikeaa ilmastonmuutosta, monimutkaisten kriisien yleistymistä ja väkivallan lisääntymistä.

Kannatamme sen vuoksi Euroopan nopean toiminnan valmiuksia (Euroopan pelastuspalvelujoukkoja) Michel Barnierin suunnitelmien mukaisesti, jotta käytössä olevia välineitä optimoidaan ja jotta tavoitteina on se, että tiiviimmän koordinoinnin ansiosta voidaan ottaa välittömästi käyttöön kaikki tarpeelliset voimavarat.

Kun otetaan huomioon esitetyt lukumäärät ja se, että Lissabonin sopimuksessa otettiin käyttöön kunnollinen EU:n humanitaarisen avun politiikka, olen täysin samaa mieltä siitä, että tarvitsemme väliarvion, jossa keskitytään vahvistamaan toimintasuunnitelmaa, kun kyse on humanitaaristen periaatteiden edistämisestä, humanitaarisen avun tarjoamisesta, sotilas- ja siviilipuolustusvalmiuksien käytön selventämisestä ja katastrofiriskin vähentämisestä sekä hätäavun ja kehityksen välisen yhteyden vahvistamisesta.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Siinä tarkastellaan yhteisön humanitaarista apua koskevan konsensuksen täytäntöönpanoa ja tehdään ehdotuksia, joilla pyritään vahvistamaan sen näkyvyyttä ja edistämään sen tehokkuutta tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä väline on entistäkin tärkeämpi tämänhetkisessä humanitaarisessa tilanteessa, jossa luonnonkatastrofien määrä ja voimakkuus on lisääntynyt huomattavasti, ja on tärkeää, että sen mukaiset sitoumukset pyritään toteuttamaan täysimääräisesti ja että jäsenvaltiot osallistuvat paremmin sen täytäntöönpanoon.

  Crescenzio Rivellini (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestimme tänään täysistunnossa mietinnöstä, joka koskee yhteisön humanitaarista tukea koskevaa konsensusta.

Euroopan unioni on – komission ja jäsenvaltioiden välityksellä – maailman suurin humanitaarisen avun antaja. Sen osuus kaikesta virallisesta kansainvälisestä humanitaarisesta avusta on yli 40 prosenttia. Unionin humanitaarinen politiikka on käytännön osoitus sen sitoumuksesta tukea ihmisiä apua tarvitsevissa kolmansissa valtioissa, kun niiden tilanne on erityisen heikko.

On tärkeää korostaa, että apua on annettava yksinomaan tarpeen ja haavoittuvuuden asteen perusteella ja että avun laatuun ja määrään vaikuttaa ennen kaikkea alkuarviointi, jota on vielä parannettava, erityisesti haavoittuvuusperusteiden soveltamisen osalta, varsinkin kun on kyse naisista, lapsista ja vammaisista henkilöistä.

Lisäksi avunsaajien tehokas ja jatkuva mukanaolo avun hallinnoinnissa – ja jos mahdollista osallistuminen siihen – on yksi olennaisista edellytyksistä humanitaaristen toimien laadulle etenkin pitkäkestoisissa kriiseissä.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Lissabonin sopimuksen tultua voimaan 1. joulukuuta 2009 unionin humanitaariseen toimintaan on sovellettu SEUT:n 214 artiklaa, jossa vahvistetaan erityinen EU:n humanitaarisen avun politiikka, joka kuluu jäsenvaltioiden ja unionin jaetun toimivallan piiriin. Siten humanitaarisesta avusta 20. kesäkuuta 1996 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1257/96 saa oman oikeusperustan, kun sitä tarkistetaan yhteispäätösmenettelyssä. Lissabonin sopimuksessa määrätään myös Euroopan ulkosuhdehallinnosta. Kehitysyhteistyövaliokunta ilmaisee huolensa siitä, että humanitaarista apua ei saisi välineellistää ulkosuhdehallinnossa, ja kannattaa humanitaarisen avun pääosaston riippumattomuuden säilyttämistä. Se pyytää, että komission jäsenten Ashtonin ja Georgievan tehtävänjakoa olisi selvennettävä.

Koska väliarvio tarjoaa mahdollisuuden tehostaa EU:n toimia monilla aloilla, mietinnössä kiinnitetään huomiota muun muassa seuraaviin seikkoihin: humanitaaristen periaatteiden ja humanitaarisen oikeuden noudattamisen edistämiseen; yhteisön tarjoaman humanitaarisen avun laadun, koordinoinnin ja johdonmukaisuuden parantamiseen; sotilas- ja pelastuspalveluvarojen ja -valmiuksien käytön selvittämiseen konsensuksen ja YK:n ohjeiden mukaisesti; katastrofiriskin vähentämiseen ja hätäavun, kunnostustoimien ja kehitystyön yhteyksien vahvistamiseen.

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Euroopan unioni on – komission ja jäsenvaltioiden välityksellä – maailman suurin humanitaarisen avun antaja ja sen osuus virallisesta kansainvälisestä humanitaarisesta avusta on yli 40 prosenttia.

Vuonna 2009 komissio toimitti humanitaarista apua noin 115 miljoonalle hengelle yli 70 maassa yli 950 miljoonan euron edestä. Unionin humanitaarinen politiikka on käytännön osoitus sen aidosta sitoumuksesta tukea ihmisiä, kun heidän tilanteensa on erityisen heikko. Tavoitteenamme on suunnitella koordinoidumpi siviili- ja sotilaallinen vastaus, jotta luonnonkatastrofeja koskevista toimistamme saadaan yhä tehokkaampia. Nämä traagiset tapahtuvat yleistyvät, ja ne ovat aiheuttaneet satoja tuhansia kuolonuhreja kaikkialla maailmassa viime vuosina.

Olisi kiinnitettävä erityistä huomiota naisiin ja lapsiin, erityisesti pakolaisiin ja siirtymään joutuneisiin henkilöihin, koska heihin liittyvät kansainvälisen oikeuden rikkomukset ovat yleistymässä. Tehokkaampien toimien varmistamisen lisäksi on tehtävä paljon työtä aktiivisen ja passiivisen ehkäisytyön alalla. Riskialttiimpien yhteisöjen on oltava paremmin valmistautuneita tällaiseen ilmiöön edistämällä kaikkia kestävän kehityksen toimintalinjoja, joilla pyritään vähimmäistämään vahinkoja.

Mietintö: Daciana Octavia Sârbu (A7-0376/2010)

  John Stuart Agnew ja David Campbell Bannerman (EFD), kirjallinen. – (EN) 14 kohta/1: Äänestimme tämän puolesta, koska tämä merkitsee mielestämme EU:n lainsäädännön heikentämistä, ja tämän perusteella on helpompi tuoda ei-muuntogeenisiä soijapapuja Yhdistyneeseen kuningaskuntaan. Tämä on tärkeä asia siipikarja-alallemme.

14 kohta/2: Äänestimme tämän puolesta, koska tällä vähennetään EU:n lainsäädännön kielteisiä vaikutuksia Yhdistyneeseen kuningaskuntaan tuotaviin ei-muuntogeenisten soijapapujen lasteihin.

14 kohta/3: Äänestimme tyhjää tästä kohdasta, koska vaikka tämä voi olla toivottava seikka (Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus ei ole EU:n valvonnan alainen), kyseessä ei ole mielestämme vielä ratkaiseva kysymys. Emme halua laajentaa EU:n valtaa.

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) EU:n pitäisi alkaa soveltaa innovatiivisia aloitteita, joilla ensinnäkin hyödynnetään elintarvikkeiden ylijäämää ja toiseksi annetaan puutteessa oleville henkilöille ravintoa: tästä asiasta olisi säädettävä yhteisen maatalouspolitiikan tarkistamisen yhteydessä. Keinottelu on aiheuttanut lähes 50 prosenttia viimeaikaisista hinnankorotuksista, joten G20-ryhmän yhteistä strategiaa olisi sovellettava, jotta kansainvälisissä yhteyksissä kannustetaan hintojen vakautta koskevien välineiden luomista. EU:n on johdettava kansainvälistä liikettä, jonka tavoitteena on luoda YK:ssa sopimus, jonka perusteella puutteessa oleville maille tarjotaan jatkuvasti ja tehokkaasti elintarvikkeita.

Haluaisin myös korostaa, että on tärkeää tukea maatalousalan luotettavuutta erityisesti edistämällä sitä koulutettujen ja yritteliäiden nuorten keskuudessa toimintana, jota voidaan yhdistää innovointiin ja tutkimukseen.

  Laima Liucija Andrikienė (PPE), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta. Siinä tunnustetaan, että elintarviketurva on ihmisoikeus. Se toteutuu silloin, kun kaikilla ihmisillä on koko ajan fyysinen, sosiaalinen ja taloudellinen mahdollisuus saada riittävästi turvallisia ja ravitsevia elintarvikkeita, joiden avulla voidaan tyydyttää ravinnon tarve ja tarjota mieluista ruokaa aktiivista ja terveellistä elämää varten. On tärkeää kiinnittää huomiota siihen seikkaan, että maailman peruselintarvikevarastot ovat paljon pienemmät kuin aikaisemmin, sillä niiden määrä putosi vuoden 2007 elintarvikekriisin aikana ennätysmäisen alhaalle ja riittää maailmanlaajuisesti 12 viikoksi. Maailman elintarviketuotanto on lisäksi yhä haavoittuvampi ilmastonmuutokseen liittyville äärimmäisille ilmastotapahtumille, jotka saattavat aiheuttaa äkillisistä ja odottamatonta elintarvikepulaa. EU:n olisi siten panostettava tähän maailmanlaajuiseen elintarvikevarastojärjestelmään.

Minun mielestäni maatalousalan kilpailukyvyn lisäksi on edistettävä perinteistä maataloutta, pienimuotoista viljelyä, luonnonmukaista viljelyä ja paikallista jakelua. Koska maaseudun väestö ikääntyy, mielestäni on lisäksi erittäin tärkeää, että nuoret viljelijät saavat luottoja ja viljelymaata.

  Elena Oana Antonescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Elintarvikkeiden ja peruselintarviketuotteiden hinnan viimeaikainen heilahtelu on herättänyt vakavia epäilyksiä elintarvikeketjun toimimisesta EU:n ja kansainvälisellä tasolla. Elintarvikkeiden hinnannousu on vaikuttanut eniten haavoittuvimpiin väestöryhmiin. Tässä mietinnössä kehotetaan varmistamaan terveellisten ja laadukkaiden elintarvikkeiden tarjonta kuluttajille kohtuullisin hinnoin ja turvaamaan maataloustuottajien toimeentulo. Nämä ovat Euroopan unionin keskeisiä tavoitteita. Äänestin tämän mietinnön puolesta. EU voi edistää maailmanlaajuista elintarviketurvaa tulemalla kilpailukykyisemmäksi.

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Maatalous on ensimmäinen täytäntöönpantu politiikka ja tärkein menoala viime aikoihin sakka, joten sillä on keskeinen asema eurooppalaisessa hankkeessa. Tämä ala on jäänyt viime vuosikymmeninä vähemmälle huomiolle muiden tärkeiden alojen vuoksi, mutta emme saa unohtaa, että Euroopan maatalouden riippumattomuus on merkittävä strateginen haaste. Kuten Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ryhmän puheenjohtaja Joseph Daul korosti tämän uuden vuoden alussa, elintarviketurva on keskeinen kysymys vuonna 2011. Maailman elintarvikepula ja siitä aiheutuvat kriisit antavat meille varoituksen tilanteen vakavuudesta: jyrkästä hintojen noususta ja välttämättömien resurssien niukasta tarjonnasta. EU:n on vastattava tähän uuteen haasteeseen. Ympäristöasiat lisäävät ongelman monimutkaisuutta ja laajuutta. Äänestin tästä syystä tämän päätöslauselman puolesta. Siinä pyritään varmistamaan, että tämän kysymyksen strateginen luonne tunnustetaan. Siinä korostetaan tehtävää, joka unionilla voi olla maailman elintarvikevarastojen hallinnassa, ja YMP:n soveltuvuutta näihin haasteisiin vastaamiseksi. Siinä kiinnitetään myös huomiota hyödykkeiden hintakeinottelun haitallisiin vaikutuksiin.

  Liam Aylward (ALDE), kirjallinen. – (GA) Tällä hetkellä noin 900 miljoonaa henkeä eri puolilla maailmaa kärsii äärimmäisen köyhyyden vuoksi kroonisesta nälästä, ja jopa 2 miljardia henkeä ei voi olla varmoja elintarviketurvastaan, koska heitä uhkaa köyhyys.

Maatalousalaa on vahvistettava, koska tarvitaan ainakin 70 prosentin lisäystä vastaamaan maailman kasvavan väestön tarpeisiin. Tämän vuoksi kannatan maataloutta ja elintarviketurvaa koskevaa tärkeää mietintöä. On kehitettävä vahva ja vakautettu yhteinen maatalouspolitiikka, jolla tarjotaan kohtuullisilla kustannuksilla korkealaatuisia elintarvikkeita, koska elintarvikkeiden kysyntä kasvaa EU:ssa ja maailmanlaajuisesti.

On vahvistettava vähäosaisten kouluhedelmä- ja koulumaito-ohjelmia. EU:n kansalaisten on saatava riittävästi terveellistä ruokaa taloudellisista vaikeuksista huolimatta.

On huolestuttavaa, että maailman ruokavarastot eivät ole yhtä runsaat kuin aiemmin, ja kun otetaan huomioon ilmastonmuutoksen ja luonnononnettomuuksien aiheuttama uhka, tuen sitä, mitä tässä mietinnössä todetaan maailmanlaajuisesta järjestelmästä, jolla pyritään kehittämään elintarvikevarastoja.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän asiakirjan puolesta. Maatalousalan on vastattava maailman nopeasti kasvavan väestön vuoksi turvallisen ja riittävän ravinnon tarpeeseen huolimatta esteistä, joita aiheutuu rajallisten luonnonvarojen, energian korkeiden hintojen ja ilmastonmuutoksen vuoksi. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAO:n mukaan elintarvikkeiden tuotannon on kasvettava ainakin 70 prosentilla, jotta voidaan tyydyttää kasvava kysyntä maailman väestöltä, jonka odotetaan ylittävän yhdeksän miljardin rajan vuoteen 2050 mennessä. Lisäksi noin 900 miljoonalla ihmisellä maailmassa on jatkuva nälkä äärimmäisen köyhyyden takia, ja kahdelta miljardilta puuttuu pitkäaikainen elintarviketurva eriasteisen köyhyyden vuoksi. Elintarvikkeiden saatavuus on sen vuoksi edelleen keskeinen ratkaistava ongelma. Olen samaa mieltä siitä, että vuonna 2013 käyttöön otettavassa yhteisessä maatalouspolitiikassa on tuettava elintarviketurvan edistämiseksi kilpailukyvyn ohella perinteistä maataloutta, pienimuotoista viljelyä, luonnonmukaista viljelyä ja paikallista jakelua. Lisäksi maaseudun väestön ikääntyessä mielestäni on erittäin tärkeää, että nuoret viljelijät saavat luottoja ja viljelymaata ja että varmistetaan kohtuulliset elintarvikkeiden hinnat sekä riittävät tulot maanviljelijöille.

  George Becali (NI), kirjallinen. – (RO) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska köyhyyttä ja nälkää esiintyy edelleen Euroopan unionissa. EU:ssa elää yhä 70 miljoonaa henkeä köyhyysrajan alapuolella. Tarkistuksissani korostetaan sitä seikkaa, että oikeus saada elintarvikkeita on perusihmisoikeus, ja se toteutuu silloin, kun kaikilla ihmisillä on koko ajan fyysinen, sosiaalinen ja taloudellinen mahdollisuus saada riittävästi turvallisia ja ravitsevia elintarvikkeita, joiden avulla voidaan tyydyttää ravinnon tarve, jotta he voivat elää aktiivista ja terveellistä elämää. Haluaisin korostaa erityisesti Euroopan maatalouden monimuotoisuuden ja erilaisten maatalouden mallien rinnakkaiselon varmistamisen merkitystä sekä elintarvikkeiden ja ravitsemuksen monipuolisuutta ja laatua kaikkialla Euroopassa.

  Bastiaan Belder (EFD), kirjallinen. – (NL) Äänestin päätöslauselman puolesta. Puolueeni Alankomaiden reformoidun poliittisen puolueen (SPG:n) valtuuskunta on selkeästi korostanut maatalousalan strategista etua, ja maataloutta on myös kutsuttu elintarviketurvan perustaksi. Vaikka ajatukset ovat jaloja, minun on kuitenkin esitettävä kaksi pientä huomautusta asiakirjaan. EU:n ei pitäisi puuttua koulumaitoa tai kouluhedelmiä koskeviin ohjelmiin. Tästä päättäminen pitäisi jättää jäsenvaltioille, jos ne niin haluavat. Tämän lisäksi äänestin vastaan kohtaa, joka koskee vapauttamista ja muuntogeenisten organismien (GMO) tuonnin edistämistä. Puolueeni katsoo, että GMO:t eivät ole ratkaisu maailman elintarvikehuoltoa varten. Minkäänlaista yhteyttä ei ole vielä osoitettu geenimuuntelun ja korkeamman tuottavuuden välillä. Meidän on mielestäni myös mietittävä geneettiseen muunteluun liittyviä eettisiä kysymyksiä.

Olen kuitenkin tyytyväinen päätöslauselman yleiseen sävyyn. Se on osoittanut jälleen kerran, kuinka tärkeää on varmistaa vuoden 2013 jälkeisen YMP:n tehokas ja riittävä rahoitus. Lisäksi olen sitä mieltä siitä, että kehitysmaille esitetty kehotus käyttää maataan varmistaakseen etusijaisesti oman väestönsä elintarvikehuolto, on erittäin tärkeä ja erittäin kiireellinen näkökohta.

  Jean-Luc Bennahmias (ALDE), kirjallinen. – (FR) Elintarvikkeiden saatavuuden varmistaminen kaikille ihmisille kasvavan maailmanlaajuisen kysynnän ja miljardeihin henkilöihin kaikkialla maailmassa vaikuttavan elintarvikepulan vuoksi on valtava ja keskeinen haaste. Pelkästään Euroopan unionissa 16 prosenttia ihmisistä elää köyhyysrajan alapuolella, ja heidän on kamppailtava täyttääkseen perustarpeensa: asumis-, terveys- ja elintarviketarpeensa.

Juuri tästä syystä ja keskustelun edistämiseksi äänestimme päätöslauselmasta, jossa maatalous tunnustetaan strategiseksi alaksi elintarviketurvan yhteydessä. Samaan aikaan, kun pohdimme yhteisen maatalouspolitiikan tulevaisuutta, emme saa unohtaa tätä tarvetta ja oikeutta – jonka pitäisi olla yleismaailmallinen oikeus – että kaikkien pitäisi saada elintarvikkeita.

Yksi tavoitteistamme on torjua keinottelua maatalousalalla: kehotamme tarkistamaan rahoitusvälineitä koskevaa lainsäädäntöä. Tarvitsemme vähemmän hintojen vaihtelua ja lisää avoimuutta. Ehdotimme myös ajatusta "maailmanlaajuisesta elintarvikevarastojärjestelmästä", jotta kriisit voidaan hallita tehokkaammin, ja kehotamme komissiota harkitsemaan tällaista toimenpidettä.

  Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. – (RO) Euroopan unionin velvollisuus on vastata haasteisiin, joita aiheuttavat elintarviketurva, laadukkaiden elintarvikkeiden tarjonta, ympäristön suojeleminen, maaseutualueiden monimuotoisuus ja alueellisen tasapainon ylläpitäminen maaseudun elinoloja parantamalla. Yhteinen maatalouspolitiikka tarjoaa vastauksia ja ratkaisuja näihin tulevaisuuden haasteisiin. On tärkeää, että tämän politiikan tavoitteilla ja välineillä pyritään vastaamaan mahdollisimman hyvin tarpeeseen yhdistää erityinen kansallinen ulottuvuus yhteisen maatalouspolitiikan rakenteeseen. Maanviljelijät tarvitsevat luonnollisesti merkittävää suoraa tukea myös tulevaisuudessa. Nykyistä jäsenvaltioiden välistä eroa suorissa maksuissa ei voida kuitenkin ylläpitää, koska tällä on suora vaikutus maataloustuotteiden kilpailukykyyn sisämarkkinoilla.

YMP:ssä on otettava vastuuta siitä, miten EU:n varoja käytetään. Siinä on keskityttävä ainoastaan viljelymaita koskeviin maksuihin ja karjankasvatusalan tapauksessa ainoastaan eläimiin, jotka ovat maatilalla maksuihin liittyvänä vuonna. YMP:n ensimmäisen pilarin olisi katettava korvaukset maatalouden kannalta epäsuotuisille alueille ja maatalouden ympäristötuille, jolloin autetaan estämään maatalousmaasta luopumista, ja palkittava laajaperäisen maatalouden käytännöistä saatavat ympäristöhyödyt.

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska elintarviketurva on ihmisoikeus, joka toteutuu silloin, kun kaikilla ihmisillä on koko ajan mahdollisuus saada sopivia, turvallisia ja ravitsevia elintarvikkeita, joiden avulla voidaan tyydyttää tarpeet aktiivista ja terveellistä elämää varten. Euroopan asukkaista 16 prosenttia elää yhä köyhyydessä, ja elintarvikkeiden saatavuus on edelleen keskeinen ratkaistava ongelma. Elintarviketurva edellyttää siis vahvaa yhteistä maatalouspolitiikkaa (YMP). Uuden YMP:n, jonka olisi tultava voimaan vuoden 2013 jälkeen, on vastattava elintarviketurvallisuuteen ja muihin haasteisiin, erityisesti ilmastonmuutokseen, talouskriisiin ja alueellisen tasapainon ylläpitoon EU:ssa. EU:n kunnianhimoiset energiatavoitteet ovat edistäneet laajamittaista biopolttoaineiden viljelyä, mutta biopolttoaineiden tuotanto kilpailee maasta elintarvikkeiden tuotannon kanssa, millä saattaa olla kielteinen vaikutus elintarviketurvaan.

  Nikolaos Chountis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Äänestin mietintöä vastaan huolimatta siitä, että siihen sisältyy erityisen myönteisiä näkökohtia ja siinä tunnustetaan maatalouden merkitys elintarviketurvan ja elintarvikkeiden riittävyyden varmistamisessa. Mietinnössä on kuitenkin yksi vakava haittapuoli, jota ei voida sivuuttaa. Yksi erityinen kohta hyväksyttiin, ja siinä Euroopan parlamentti "kehottaa komissiota ehdottamaan uuden muuntogeenisen rehulajikkeen nopeutettua hyväksymisprosessia EU:ssa, kun se on todettu turvalliseksi". Kantamme kaikkien muunnettujen materiaalien, elintarvikkeiden tai rehujen tuontia ja käyttöä vastaan pysyy tiukkana. En voi missään nimessä äänestää sellaisen mietinnön puolesta, jossa Euroopan parlamentti esittää ensimmäisen kerran myönteisen kannan muunnelluista organismeista, joita komission puheenjohtaja Barroso yrittää niin innokkaasti saada EU:hun.

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. – (PT) Elintarviketurva on perusihmisoikeus. Tällä hetkellä on arvioitu, että noin 900 miljoonalla ihmisellä maailmassa on jatkuva nälkä äärimmäisen köyhyyden takia ja monilta puuttuu pitkäaikainen elintarviketurva eriasteisen köyhyyden vuoksi. Elintarviketurva voidaan toteuttaa, kun kaikilla ihmisillä on koko ajan fyysinen ja taloudellinen mahdollisuus saada riittävästi turvallisia ja ruokavalionsa mukaisia elintarvikkeita. Elintarviketurva edellyttää vahvaa yhteistä maatalouspolitiikkaa, mutta sen on oltava johdonmukaista ja sillä on vastattava sosiaalisiin näkökohtiin. Sen on oltava johdonmukainen sen vuoksi, että sillä ei saada sallia ylijäämiä, jotka vääristävät markkinoita ja aiheuttavat ympäristöongelmia. Sillä on oltava myös sosiaalinen tehtävä varmistaa, että laadukkaat elintarvikkeet ovat kaikkien sosiaaliryhmien saatavilla.

Olen toisaalta tyytyväinen tapaan, jolla Euroopan maatalouden monimuotoisuutta painotetaan: kilpailukyky ja innovointi voivat – ja niiden pitäisi – kulkea käsi kädessä perinteisen maatalouden, pienimuotoisen viljelyn, luonnonmukaisen viljelyn ja paikallisen jakelun kanssa. Taloudelliset investoinnit näille alueille ovat ratkaisevan tärkeitä maan tehokkaaksi käyttämiseksi eri alueilla energiaan tehtävien investointien lisäksi. Tällä vähennetään elintarviketurvan ja energiavarmuuden välistä riippuvuutta.

  Corina Creţu (S&D), kirjallinen. – (RO) Päätöslauselmaesitys maatalouden tunnustamiseksi strategiseksi alaksi elintarviketurvallisuuden yhteydessä on erittäin tarpeellinen ja ajankohtainen asiakirja, koska se laaditaan juuri silloin kun hyvin monien elintarviketuotteiden hinnat nousevat nopeasti. Mietintöön sisältyvät suositukset ovat realistisia ja asianmukaisia, ja niissä käsitellään tämän alan todellisia ongelmia. Haluaisin mainita koulutuksen merkityksen ja EU:n maanviljelijöiden uusien sukupolvien kannustamisen, mikä on erittäin tärkeää väestön ikääntymisen yhteydessä. Haluan mainita myös maatalouden monipuolisuuden ylläpidon unionissa, jotta myös perinteiselle maataloudelle annetaan edelleen mahdollisuus.

  Vasilica Viorica Dăncilă (S&D), kirjallinen. – (RO) Koska elintarviketurvaa koskeva oikeus on perusihmisoikeus, mielestäni Euroopan unionin on luotava paremmat edellytykset ravitsemusohjelmien ja kouluhedelmä- ja koulumaitojärjestelmien toteuttamiseksi jäsenvaltioissa.

  Mário David (PPE), kirjallinen. – (PT) Tämä on maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan valiokunta-aloitteinen mietintö, johon sisältyy ajatuksia ja ehdotuksia kaikista poliittisista ryhmistä. Jotta pääsemme toteuttamiskelpoiseen kompromissiin, olemme saaneet aikaan hyvin kattavan asiakirjan, jota yhdistää yhteinen nimittäjä. Olen siitä yleisesti ottaen samaa mieltä. Sen lisäksi, että pidän elintarviketurvaa perusihmisoikeutena, pidän maataloutta strategisena alana, joka on ehdottoman tärkeä mantereellemme. Toisin sanoen pidän sitä luovuttamattomana osana kansojen ja valtioiden unionin suvereniteettiamme. Haluaisin siten puolustaa sitä, että elintarviketurvaa koskeva oikeus – sen lisäksi, että se on perusihmisoikeus – pitäisi varmistaa sisäisellä tuotannollamme. Yhteinen maatalouspolitiikka (YMP) on siten välttämätön tämän tavoitteen varmistamiseksi. Haluaisin sen vuoksi todeta jälleen, että YMP:n tavoitteena pitäisi olla Euroopan maatalouden kilpailukyvyn ylläpito ja EU:n maatalouden tukeminen, jotta varmistetaan elintarviketuotanto pääasiassa paikallisella tasolla ja tasapainoinen alueellinen kehitys. Minusta maaseudun alalla olisi varmistettava oikeudenmukainen tuotto, koska kestäviä ja eettisiä tuotantojärjestelmiä on mahdollista edistää ainoastaan, kun maanviljelijät saavat asianmukaisen korvauksen tekemistään sijoituksista ja sitoumuksista.

  Luigi Ciriaco De Mita (PPE), kirjallinen. – (IT) Maatalous on keskeisessä asemassa yhteisöjen kehittämisessä. Kun sen tuotantokykyä alkutuotannon alana määritellään taloudellisin termein, huomioon ei oteta ainoastaan sen historiallista kehitystä vaan ennen kaikkea sen asema yhteiskuntien ja niiden talouksien vakauttamisessa Tasapainoisessa maataloustuotannossa on kiinnitettävä huomiota tuotantomäärien lisäksi ennen kaikkea tuotannon laatuun, jotta sillä tuetaan väestön tervettä kehitystä. Tästä näkökulmasta elintarviketurvalla on keskeinen tehtävä ja sen suojeleminen – erityisesti perinteisten ja paikallisten tuotteiden osalta – lisää kehitysmahdollisuuksia koko alueella. Elintarviketurvallisuuden sekä maataloustuotteiden laadun ja terveellisyyden väliseen myönteiseen vastaavuussuhteeseen liittyy myös tuotteiden ympäristöystävällisyyden lisääminen. On kiinnitettävä erityistä huomiota muuntogeenisten organismien hallitsemattoman käyttöönoton aiheuttamaan ketjureaktioon, jotta ensiksi tarjotaan tarvittavat takeet niistä keskipitkän ja pitkän aikavälin vaikutuksista, joita näillä tuotteilla voi olla terveyteen ja paikalliseen talouteen.

  Marielle De Sarnez (ALDE), kirjallinen. – (FR) Olemme tienristeyksessä, kun määrittelemme, minkälaisen yhteisen maatalouspolitiikan tulevan uudistuksen pitäisi olla. Tämä on kysymys, joka koskee luonnollisesti eurooppalaisia, mutta myös kaikkia maailman kansalaisia. Tämä uuden politiikan olisi oltava siten osa globaalia näkemystä. On yksi suuri haaste: se, että pystymme vastaamaan elintarviketuotannon ja -tarjonnan kaksinkertaistumiseen vuoteen 2050 mennessä tilanteessa, jossa vedestä on pulaa, viljelyskelpoista maata on vähemmän ja ilmastonmuutoksen torjunta sanelee uuden energiatilanteen. Maatalousmarkkinoiden maailmanlaajuista järjestelyä on harkittava uudelleen, ja on otettava huomion yhteisen maatalouspolitiikan kaksi pääasiallista ajatusta: elintarviketurvan sekä pienviljelijöiden ja heidän perheidensä toimeentulon varmistaminen kotimaassa ja maailman köyhimmissä valtioissa. Tämä riippuu myös maailmanlaajuisesta elintarvikevarastojärjestelmästä, joka koostuu hätävarastoista nälän torjumista varten ja varastoista, raaka-ainehintojen sääntelemistä varten. YK:n pitäisi hoitaa tätä järjestelmää sen elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAOn) välityksellä.

  Anne Delvaux (PPE), kirjallinen. – (FR) Noin 900 miljoonalla ihmisellä maailmassa on jatkuva nälkä äärimmäisen köyhyyden takia. Huolimatta elintarvikkeiden ilmeisestä riittävyydestä huomattavalla osalla maailman väestöstä ei ole varaa tarvitsemiinsa peruselintarvikkeisiin; elintarvikkeiden saatavuus on edelleen keskeinen ratkaistava ongelma.

Elintarviketurvan tavoitetta ei voida saavuttaa hoitamatta kahta nykypäivän suurinta ongelmaa: markkinoiden ja hintojen vaihtelua sekä hupenevia elintarvikevarastoja. Meidän olisi tuettava tässä yhteydessä voimassa olevan rahoitusvälinelainsäädännön uudistusta, jossa olisi säädettävä avoimemmasta kaupankäynnistä ja minimikynnyksistä toimijoille, jotka käyvät kauppaa näillä markkinoilla.

Lisäksi maailman peruselintarvikevarastot ovat paljon pienemmät kuin aikaisemmin, sillä niiden määrä putosi ennätysmäisen alhaalle. Lopuksi YMP:llä on vastattava selkeästi ja yksiselitteisesti elintarviketurvallisuuteen ja muihin haasteisiin, erityisesti ilmastonmuutokseen ja talouskriisiin EU:ssa.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän mietinnön, jossa maatalous tunnustetaan strategiseksi alaksi elintarviketurvallisuuden yhteydessä, puolesta, koska siinä esitetään tärkeitä ehdotuksia muun muassa siitä, miten vuoden 2013 jälkeen käyttöön otettavassa YMP:ssa olisi vastattava elintarviketurvan, ilmastonmuutoksen ja talouskriisin asettamaan haasteeseen sekä alueellisen tasapainon säilyttämiseen EU:ssa.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO varoitti äskettäin mahdollisesta elintarvikkeiden hinnannoususta vuonna 2011 sen jälkeen, kun niiden hinta nousi ennätyksellisen korkealle vuonna 2010 kesäkuussa 2008 sattuneen ruokakriisin vanavedessä. FAOn elintarvikehintaindeksi 55 peruselintarvikkeesta on noussut jo kuudennen perättäisen kuukauden aikana, ja on nyt 214,7 pistettä, mikä on korkeampi kuin aikaisempi 213,5 pisteen ennätys kesäkuussa 2008.

Sokerin ja lihan hinta on ennätyksellisen korkealla, ja ellei viljantuotanto lisäänny vähintään kaksi prosenttia, näiden tuotteiden hinnat nousevat edelleen. Näitä aloitteita olisi sen vuoksi pidettävä myönteisinä. Kuten korostin viime viikolla komissiolle esittämässäni kysymyksessä, koska hintavaihtelut vaikuttavat kaikkiin markkinoiden toimijoihin, katson, että olisi toteutettava yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevia erityistoimia tuotannon lisäämiseksi, markkinoiden paremman tarjonnan ja suuremman hintavakauden varmistamiseksi sekä sen takaamiseksi, että tuotanto vastaa Euroopan tuotantotarpeita. Kuten olen esittänyt, maataloutta olisi pidettävä strategisena alana erityisesti kriisiaikoina.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Koska elintarviketurva on ihmisoikeus, siihen olisi kiinnitettävä erityistä huomiota Euroopan unionin toimielimissä. Maatalouden on tarjottava turvallinen elintarvikehuolto, ja on tärkeää, että se on myös riittävä. Emme voi näistä syistä unohtaa Yhdistyneiden Kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n suosituksia kasvattaa elintarviketuotantoa ainakin 70 prosentilla, jotta voidaan tarjota ravintoa maailman väestölle, jonka odotetaan ylittävän yhdeksän miljardin rajan vuoteen 2050 mennessä. Olen tyytyväinen, että tämä päätöslauselma hyväksyttiin, koska siinä tunnustetaan, että Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen on vastuussa elintarvikeketjuun liittyvien riskien arvioimisesta ja niistä ilmoittamisesta ja koska siinä kehotetaan jäsenvaltioita perustamaan vastaavia elimiä tekemään yhteistyötä sen kanssa. Haluaisin myös panna merkille tunnustuksen, jota annetaan perinteiselle maataloudelle, etenkin luonnonmukaiselle ja pienimuotoiselle viljelylle, jota harjoitetaan heikommassa asemassa olevilla alueilla. Se on taloudellisen voimavaran lisäksi ympäristölle edullista, koska se on välttämätön biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Toivon, että uusi yhteinen maatalouspolitiikka vastaa tehokkaasti tämän alan ongelmiin: ilmastonmuutokseen, kuluttajahintojen vakauden ylläpitämiseen ja viljelijöiden tulojen takaamiseen.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Esittelijä käsittelee erittäin ajankohtaista kysymystä ja muistuttaa elintarviketurvaa uhkaavista ongelmista, kuten taloudellisen keinottelun aikaansaamasta hintavaihtelusta, maan anastamisesta kehitysmaissa tai riittämättömistä strategisista varastoista. Kuitenkin lähestymistapa kaikkiin näihin ongelmiin samoin kuin elintarviketurvaa koskeviin ongelmiin on erittäin puutteellinen, toisinaan ristiriitainen ja joissakin tapauksessa väärä. Nykyisten maatalouspolitiikkojen – yhteisen maatalouspolitiikan ja sen perättäisten uudistusten – vaikutukset on jätetty ulkopuolelle, samoin kuin markkinoiden vapauttaminen ja sääntelyvälineiden purkaminen, mikä tuhoaa tuhansia pieniä ja keskisuuria tuottajia, koska heidän on maksettava tuotteistaan hintoja, jotka eivät usein kata tuotantokustannuksia.

Yhä useammin väitetään, että "meidän pitäisi hyödyntää kaikenlaisia tuotantotapoja, jotta voidaan tarjota elintarvikkeita EU:ta ja kolmansia maita varten": tämä on ehdoton peruste kestämättömille tuotantomalleille, joiden perustella tuotetaan intensiivisesti ja vientiä varten sekä muuntogeenisille viljelykasveille; mietinnössä ehdotetaan myös, että näiden muuntogeenisten viljelykasvien tuonnin hyväksymismenettelyä on tehostettava ja nopeutettava. Lopuksi esittelijä pitää "ilahduttavana komission ehdotusta asetukseksi OTC-johdannaisista", mikä on ehdotus, jonka oikeutta riittävään ravintoon käsittelevä Yhdistyneiden Kansakuntien erityisedustaja tuomitsee, koska sillä ei pystytä estämään keinottelua.

  Carlo Fidanza (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin Daciana Octavia Sârbun mietinnön puolesta. Tällä hetkellä, kun valmistelemme vuoden 2013 jälkeisen yhteisen maatalouspolitiikan uudistamista, tämänpäiväinen äänestys osoittaa parlamentin pyrkimysten suunnan. Jotta varmistetaan kohtuuhintaisten elintarvikkeiden toimitusvarmuus, EU:lla on oltava vahva yhteinen maatalouspolitiikka (YMP), jolla ei kannusteta keinottelemaan elintarvikkeilla ja jolla autetaan nuoria työskentelemään maataloudessa. Minusta on tärkeää korostaa, että tulevan YMP:n on tarjottava kansalaisille riittävien elintarvikkeiden saatavuus, mahdollistettava ravitsemuksellisten tietojen levittäminen ja luotava paremmat edellytykset koulumaito- ja kouluhedelmäohjelmien toteuttamiselle. Lisäksi tämänpäiväisessä äänestyksessä neuvotaan komissiota siitä, miten toteutetaan kohdennettu maailmanlaajuinen elintarvikevarastojärjestelmä, joka koostuu hätävarastoista nälän torjumista varten ja muista varastoista raaka-ainehintojen sääntelemistä varten. Olisi kiinnitettävä lisäksi erityistä huomiota muuntogeenisiä organismeja koskevaan kysymykseen. Koska tämä on arkaluonteinen asia, tarvitaan varotoimia niiden mielivaltaisen ja rajoittamattoman käyttöönoton estämiseksi.

  Lorenzo Fontana (EFD), kirjallinen. – (IT) Elintarviketurvallisuuden ja -riippumattomuuden aikaansaaminen Euroopassa on ehdottoman tärkeää, minkä vuoksi äänestin tämän mietinnön puolesta. Pidän myönteisenä sitä, että siinä viitataan yhteistä maatalouspolitiikkaa (YMP:tä) koskevaan kunnianhimoiseen näkemykseen. Meidän on pidettävä mielessä, että YMP on välttämätön maanviljelijöiden – jotka tuotteiden ja julkisten hyödykkeiden tuotannon lisäksi ylläpitävät ja huolehtivat maistamme – tukemiseksi. Jotta tulevaisuudessa kohtaamiimme uusiin elintarvikehaasteisiin tarjotaan vastaus, meidän on varmistettava, että meistä tulee omavaraisia ja että tuomme yhä vähemmän maataloustuotteita kolmansista valtioista, koska ne eivät noudata ympäristö- ja terveysalan lainsäädännön lisäksi työntekijöiden oikeuksia.

  Elisabetta Gardini (PPE), kirjallinen. – (IT) Elintarviketurvan parantaminen on yksi haasteista, joita on käsiteltävä vuoden 2013 jälkeistä yhteistä maatalouspolitiikkaa (YMP:tä) koskevassa uudistuksessa.

Riittävien elintarvikevarastojen varmistamisessa EU:n kansalaisille on otettava huomioon maailman elintarvikekysynnän voimakas lisääntyminen vuoteen 2050 mennessä. Tästä syystä on ensisijaisen tärkeää, että EU jatkaa tämän perusihmisoikeuden turvaamista rajojensa sisäpuolella ja alueellaan, pyrkii lisäämään maatalouden tuottavuutta ja samalla varmistaa kohtuuhintaisten elintarvikkeiden toimitusvarmuuden ja nykyään välttämättömän tarpeen suojella Euroopan maaseutuympäristöä.

Emme saa sallia sitä, että keinottelu nostaa edelleen hallitsemattomasti hintoja ja lisää elintarvikkeiden maailmanmarkkinoiden heilahteluja. Meidän on palautettava eurooppalaisen tuotannon turvaamiseksi tuottajien ja nykyaikaisten jakelujärjestelmien sopimussuhteiden tasapaino.

Emme saa aliarvioida sitä seikkaa, että epätasa-arvoinen neuvotteluasema, kilpailunvastaiset käytännöt ja avoimuuden puute ovat usein syynä markkinoiden vääristymille, mistä aiheutuu merkittäviä vaikutuksia koko elintarviketoimitusketjun kilpailukyvylle.

  Bruno Gollnisch (NI) , kirjallinen. – (FR) On totta, että maatalousala on strateginen ala ja että elintarviketurva on välttämättömyys. Kesti vuosikymmenen ennen kuin EU ymmärsi tämän. Mietinnön otsikko on kuitenkin harhaanjohtava. Siinä ei missään vaiheessa tuomita maailmanlaajuisen vapaakaupan ja markkinoiden logiikan tuhoisia seurauksia.

Syömme edelleen mansikoita talvella, vaikka ne ovat peräisin eteläiseltä pallonpuoliskolta taikka energiaa ja vettä haaskaavista kasvihuoneista. Edistämme edelleen afrikkalaisten papujen tuontia paikallisen elintarviketuotannon kustannuksella ja omien tuottajiemme kanssa kilpaillen.

Vaadimme edelleen maataloustuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden markkinoiden sääntelyä, vaikka johdettuja tuotteita koskeva käsite on absurdi. Meidän pitäisi edistää korkealaatuista maataloutta ja lyhyitä elintarvikeketjuja sekä soveltaa sääliä tuntematta toimia välittäjien ja suurten vähittäismyyjien väärinkäytösten vuoksi.

Seuraamme voimattomina, kun omat mahdollisuutensa hukanneet kolmannet maat ottavat haltuunsa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien valtioiden viljelykelpoiset maat. Olemme tästä yhä enemmän huolissamme, mutta emme vastaa tähän tilanteeseen, joka on mahdollisesti räjähdysaltis.

Olette edistyneet asiassa, mutta vielä on toteutettava toimia. Koska kieltäydytte puuttumasta järjestelmään, joka on luonut nämä ongelmat, olette tuomittu epäonnistumaan.

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. – (FR) Elintarviketurva on keskeinen kysymys, johon Euroopan unionin on vastattava tehokkaasti. Tuin tämän vuoksi sosiaalidemokraattikollegani mietintöä. Sillä edistetään vahvaa ja vastuullista YMP:tä, joka on suunnattu nuorille viljelijöille; siinä ehdotetaan maatalousmarkkinoiden keinottelun ja siitä aiheutuvien hintavaihtelujen torjumista; ja vahvistetaan, että köyhyyden torjunnan EU:ssa ja kaikkialla maailmassa on oltava etusijalla, koska elintarviketurva ja elintarvikkeiden saatavuus ovat perusihmisoikeuksia. EU:n on vastattava nykypäivän elintarvikehaasteisiin ja ennakoitava tulevia ongelmia tällä alalla. Sen vuoksi ajatus kohdennetusta maailmanlaajuisesta elintarvikevarastojärjestelmästä on mielestäni täysin asianmukainen, vaikka sitä ei ole helppo toteuttaa.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Äänestin Sârbun mietintöä vastaan, vaikka siihen sisältyi monia hyviä näkökohtia. Ruoka on perustavan tärkeä asia, ja sen merkitys vain kasvaa. On välttämätöntä, että EU:n kanta maatalousalaan on koordinoitu, jotta voidaan vastata tulevaisuuden haasteisiin. En kuitenkaan katso, että muuntogeenisillä organismeilla on oikeutettu tehtävä elintarviketurvaan pyrittäessä, ja en voinut kannattaa mietintöä, jonka perusteella geneettinen muuntelu sallitaan.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (LT) Olin samaa mieltä tästä mietinnöstä, koska elintarviketurva on ihmisoikeus, ja se takaa aktiivisen ja terveen elämän. Monilla ihmisillä ympäri maailmaa on jatkuva nälkä tai heiltä puuttuu pitkäaikainen elintarviketurva. Huolimatta elintarvikkeiden ilmeisestä riittävyydestä huomattavalla osalla maailman väestöstä ei ole varaa tarvitsemiinsa peruselintarvikkeisiin, ja elintarvikkeiden saatavuus on edelleen keskeinen ongelma, joka on ratkaistava kiireellisesti. On tärkeää varmistaa, että elintarvikkeita on kaikkien sosiaaliryhmien saatavilla. Elintarviketurvan tavoitetta ei voida saavuttaa torjumatta kahta nykypäivän suurinta ongelmaa: markkinoiden ja hintojen vaihtelua (joihin keinottelu raaka-ainemarkkinoilla vaikuttaa voimakkaasti) sekä hupenevia elintarvikevarastoja. Emme saa missään tapauksessa sallia elintarvikkeiden hinnoilla keinottelua. Kilpailukyvyn lisäksi perinteistä maataloutta, pienimuotoista ja luonnonmukaista viljelyä ja paikallisia arvoja, joilla varmistetaan kaikkialla Euroopassa maatalouden monimuotoisuus, on edistettävä. Lisäksi maaseudun väestön ikääntyessä mielestäni on erittäin tärkeää, että nuoret viljelijät saavat luottoja ja viljelymaata. Tavoitteemme on varmistaa kohtuulliset elintarvikkeiden hinnat ja kunnolliset tulot viljelijöille. Emme kuitenkaan missään tapauksessa hyväksy muuntogeenisten materiaalien käyttöä, niiden tuontia kuluttajille ja muita tällaisia toimintoja, tai mahdollisuuksia kolmansissa maissa sovellettujen tuotantomenetelmien käytön sallimiseksi, koska ei ole mitään tietoja, joiden perusteella voimme kohtuudella olettaa, että ne eivät aiheuta vahinkoa ihmisten terveydelle tai ympäristölle.

  Karin Kadenbach (S&D), kirjallinen. – (DE) Valitettavasti konservatiivipuolueiden jäsenten äänien vuoksi tähän asiakirjaan sisällytettiin lauseke uuden muuntogeenisen rehulajikkeen nopeutetusta hyväksymisprosessista EU:ssa, kun se on todettu turvalliseksi. Missään tapauksessa elintarvikkeiden kysyntään ei saa vastata geenitekniikan menetelmillä. Vastustan edelleen jyrkästi muuntogeenisiä elintarvikkeita ja haluaisin muistuttaa komissiota ennalta varautumisen periaatteesta: vaikka on tieteellisiä tutkimuksia, joiden mukaan muuntogeeniset elintarvikkeet eivät ole terveydelle haitallisia, meillä ei ole ehkä oikeita testausmenetelmiä tämän vahvistamiseksi. Meidän on loppujen lopuksi kunnioitettava kuluttajien toiveita, ja he torjuvat tällaiset elintarvikkeet.

  Elisabeth Köstinger (PPE), kirjallinen. – (DE) Maatalous on erittäin tärkeä maailman elintarviketurvan kannalta, ja meidän on toteutettava toimia sen vuoksi. Maanviljelijöiden tulojen ja korkealaatuisten elintarvikkeiden riittävän tarjonnan turvaamisen on oltava yhteisen maatalouspolitiikan keskeisiä tavoitteita. Maatalousalan vaihtelevat markkinahinnat ovat myös epävarmuustekijöitä, ja niihin on puututtava. Kannatan mietintöä, missä osoitetaan selkeästi, että elintarviketurva on keskeinen huolenaihe myös Euroopan unionissa ja että tämä edellyttää yksittäisten politiikanalojen koordinointia. Parannuksia saadaan aikaan ainoastaan, jos maatalouspolitiikan, kehityspolitiikan, kauppapolitiikan, talouspolitiikan ja energiapolitiikan sekä tutkimuksen alat toimivat yhdessä.

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin Sârbun mietinnön puolesta, koska jatkuvien ja turvallisten elintarvikevarastojen varmistaminen on yhteiskunnan maatalousalalle antama pääasiallinen tehtävä. Elintarviketurva on perusihmisoikeus, ja tämä merkitsee, että kaikilla ihmisillä on oltava koko ajan fyysinen, sosiaalinen ja taloudellinen mahdollisuus saada riittävästi turvallisia ja ravitsevia elintarvikkeita aktiivista elämää varten. Tietyissä osissa maailmaa tämä oikeus on usein itsestäänselvyys, mutta jossain muualla sitä tuskin taataan monien sellaisten syiden ja näkökohtien vuoksi, jotka yhdessä muodostavat vakavan uhan kuluttajien terveydelle. Tällä hetkellä keskustellaan vuoden 2013 jälkeisestä yhteisestä maatalouspolitiikasta, joten tämä mietintö antaa meille mahdollisuuden kartoittaa joitain suuntaviivoja, jotka koskevat eettistä, sosiaalista ja taloudellista tehtävää, joka maataloudella on oltava. Tähän sisältyy lyhyellä aikavälillä sitä uhkaavien riskitekijöiden yksilöinti ja mahdollisuuksiin tarttuminen, jotta siitä tehdään linnake maailmanlaajuisen nälän torjumiseksi.

  Bogusław Liberadzki (S&D), kirjallinen. – (PL) Äänestin Sârbun mietinnön puolesta. Siinä tunnustetaan, että maatalous on elintarviketurvan yhteydessä strategisesti merkittävä ala. Elintarviketurva on ollut vuosisatojen ajan yksi tärkeimmistä kaikkien hallitusten painopisteistä. Rahoitukselliset ja taloudelliset perusteet eivät voi siten olla määrääviä tekijöitä.

Kohtuuhintaisten, mutta kunnollisten elintarvikkeiden tuotanto on markkinoiden ja ihmisten, erityisesti vähätuloisten, ostovoiman kannalta erittäin tärkeää. Vieläkin tärkeämpää on kyky tuottaa elintarvikkeita. Emme voi sallia sellaista tilannetta, että tuomme elintarvikkeita ainoastaan, koska joku voi myydä niitä meille huokeammin tiettyyn aikaan. Voimme tuoda ruokaa, mutta meidän on säilytettävä kyky tuottaa tarvitsemamme määrä elintarvikkeita.

  Petru Constantin Luhan (PPE), kirjallinen. – (RO) Tällä hetkellä, kun elintarvikkeiden hinnat ovat jatkuvassa nousussa ja puhutaan yhä enemmän tulevasta elintarvikekriisistä, yhä suurempi määrä Euroopan unionin väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella. On tärkeää, että huolehdimme siitä, että elintarvikkeita on yhteiskunnan kaikkien ryhmien saatavilla. Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska katson, että Euroopan unioni tarvitsee vahvaa maatalouspolitiikkaa, joka perustuu innovointiin ja jolla pyritään ensisijaisesti tuomaan vakautta markkinoille sekä kannustamaan ja tukemaan maanviljelijöitä. Samaan aikaan eurooppalaisilla kuluttajilla on oikeus nauttia terveellisistä ja laadukkaista kohtuuhintaisista elintarvikkeista. Nämä ovat yhteisen maatalouspolitiikan tärkeimpiä tavoitteita ja Euroopan unionin keskeisiä päämääriä.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta, mutta äänestin tyhjää 14 kohtaan tehtävän tarkistuksen kolmesta eri osasta, jotka koskevat muuntogeenisiä organismeja. En vastusta sinänsä muuntogeenisiä elintarvikkeita, mutta suhtauduin epäillen pyrkimykseen nopeuttaa muuntogeenisten materiaalien maahantuontia ja kolmansien maiden tuotantomenetelmien käyttöä. Tieteellisen näytön siitä, että muuntogeeniset organismit ovat turvallisia, on oltava vahvaa, ja kansalaisten on voitava olla täysin varmoja, että asianomaiset viranomaiset ovat noudattaneet kaikkia varotoimenpiteitä ja tehneet perusteellisia testejä. Tätä ei voi kiirehtiä.

  Marisa Matias (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tässä mietinnössä vahvistetaan, että elintarviketurva on perusihmisoikeus. Tältä osin kaksi keskeistä kysymystä, joita tämän oikeuden yhteydessä olisi käsiteltävä, ovat markkinoiden hintavaihtelut, joihin keinottelu vaikuttaa merkittävästi, ja ruokavarastojen hupeneminen. Mietinnössä pannaan merkille, että keinottelun osuus äskettäisestä hintojen noususta on jopa 50 prosenttia ja siinä kannatetaan rahoitusvälineitä koskevan nykyisen lainsäädännön tarkistamista avoimuuden vuoksi. Rahoitusvälineiden pitäisi siten palvella taloutta ja maataloustuotantoa sekä estää se, että keinottelulla vaarannetaan tehokkaasti toimivat maatilat. Mietinnössä ehdotetaan rajoittamaan pääsyä maatalousalan markkinoille tilanteessa, jossa keinottelijat – joilla ei ole minkäänlaista kiinnostusta maataloutta kohtaan – vaikuttavat merkittävästi elintarvikkeiden hintoihin.

Maatalousmarkkinoiden finanssitaloutta ei kuitenkaan kyseenalaisteta rakenteellisessa mielessä. Mietinnössä ehdotetaan myös ottamaan käyttöön YK:n hallinnoima maailmanlaajuinen elintarvikevarastojärjestelmä. Lisäksi siinä kehotetaan komissiota jouduttamaan muuntogeenisten elintarvikkeiden tuonnin hyväksymistä, mistä olen täysin eri mieltä. Kun nämä näkökohdat otetaan huomioon, mutta jotta kannustetaan mietintöön sisältyviä hyviä aikomuksia ja ehdotuksia, äänestin siitä tyhjää.

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Näkemykset siitä, että elintarviketurva on perusihmisoikeus, joka on taattava, että viljelijöille kehotetaan maksamaan heidän ponnisteluistaan ja että ehdotetaan Yhdistyneiden Kansakuntien hallinnoimaa elintarvikevarastointijärjestelmää, osoittavat asennemuutosta. Pidän niitä myönteisinä. Se, että otetaan huomioon rahoitustuotteiden tai hyödykejohdannaisten erilaisuus ja se, että maataloustuotantoon liittyvien toimijoiden pääsyä maatalouden rahoitusmarkkinoille rajoitetaan, ovat osoituksena asennemuutoksesta.

Kuitenkin elintarvikkeiden omavaraisuudelle ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiselle tärkeä tuotannon siirto ja produktivismin päättäminen ovat vielä tästä kaukana. Maatalousmarkkinoiden finanssitaloutta ei aseteta pohjimmiltaan kyseenalaiseksi. Vieläkin pahempaa on se, että muuntogeenisten lajikkeiden lupia otetaan käyttöön. Halusin edistää hyviä aikomuksia ja äänestin sen vuoksi tyhjää.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Elintarviketurvaa koskeva käsitys on hyvin selkeä, ja se toteutuu silloin, kun kaikilla ihmisillä on koko ajan fyysinen, sosiaalinen ja taloudellinen mahdollisuus saada riittävästi turvallisia ja ravitsevia elintarvikkeita, joiden avulla voidaan tyydyttää ravinnon tarve ja tarjota mieluista ruokaa aktiivista ja terveellistä elämää varten. Sen vuoksi ei ole epäilystäkään, että elintarvikkeiden hintojen jatkuva kasvu raaka-aineiden hinnannousun vuoksi on yhä kiireellisempi huolenaihe EU:lle. Maatalousalan on toisaalta vastattava yhä suuremman väestömäärän tarpeisiin, vaikka se joutuu kamppailemaan hupenevien luonnonvarojen ja korkeiden tuotantokustannusten kanssa. Tulevaisuuden tarpeiden kannalta ei ole epäilystäkään siitä, että maataloudesta on tultava strateginen ala tai jopa ratkaiseva ala EU:n ja koko maailman taloudelliselle kehitykselle.

  Andreas Mölzer (NI) , kirjallinen. – (DE) Elintarviketurvaa koskevassa kysymyksessä esiintyy erityisesti se ongelma, että EU:n jäsenvaltiot menettävät yhä enemmän omavaraisuuttaan. Tähän saakka ei ole kuitenkaan ollut mahdollista pysäyttää sitä huolestuttavaa suuntausta, että maanviljelijät pyrkivät pois kokopäiväisestä viljelystä sivutoimiseen maatalousliiketoimintaan tai että he jättävät maatilansa. Kun keskustelemme elintarviketurvasta, meidän on esitettävä suunnitelmia, miten tämä huolestuttava suuntaus voidaan pysäyttää ja miten lisätään kuluttajien tietoisuutta alueellisista tuotteista. Tässä yhteydessä on tutkittava EU:n tukia sen osalta, miten ristiin rastiin unionin alueelle vietävien elintarvikkeiden kuljetusta voidaan vähentää. Tämä on ympäristölle edullista, koska se auttaa toteuttamaan Kioton päästönvähennystavoitteita, ja sen lisäksi se vähentää erityisesti niiden henkilöiden melusaastetta, jotka asuvat tai työskentelevät kuljetusreittien varrella.

Lopuksi meidän olisi harkittava, missä määrin voisimme edistää paremmin vaihtoehtoehtoisia voimalähteitä, koska biopolttoaineiden tuotanto alkaa uhata perinteistä maataloutta, mikä johtaa elintarvikepulaan ja korkeimpiin hintoihin. Näitä näkökohtia ei käsitelty mietinnössä, ja sen vuoksi päätin äänestää tyhjää.

  Claudio Morganti (EFD), kirjallinen. – (IT) Esittelijä korostaa maatalouden merkitystä suhteessa uusiin elintarvikehaasteisiin.

Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO on ilmoittanut, että elintarviketuotannon pitää kasvaa 70 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, koska maailman väkiluvun on oletettu kasvavan seitsemästä 9,1 miljardiin. Elintarviketurvaa varten tarvitaan siis edelleen yhteistä maatalouspolitiikkaa.

YMP:n pääasialliset tavoitteet ovat olleet: maatalouden tuottavuuden lisääminen, se, että autetaan viljelijöitä saavuttamaan kohtuullinen elintaso, markkinoiden vakauttaminen ja kohtuuhintaisten elintarvikkeiden toimitusvarmuuden varmistaminen. YMP:n menestys johti kuitenkin tahattomaan ylituotantoon ja ylijäämiin, jotka vääristivät markkinoita ja aiheuttivat huolta ympäristöstä. Uudella YMP:llä olisi parannettava elintarviketurvaa tuottavuutta lisäämällä ja samalla edistettävä ympäristön kannalta kestävää elintarvikkeiden tuotantoa. Mietinnössä korostetaan, että YMP:n rahoituksen on heijastettava YMP:n kunnianhimoista näkemystä ja poliittisia tavoitteita.

YMP olisi säilytettävä nykyisellä tasolla kohtuullisten elintarvikehintojen ja maanviljelijöiden kunnollisten tulojen ylläpitämiseksi ja elintarviketurvan varmistamiseksi. Elintarvikkeiden turvallisuuden valvonnan parantaminen ja vahvistaminen unionissa ja kolmansissa maissa on tärkeää, ja kannatan näin ollen päätöslauselmaa.

  Cristiana Muscardini (PPE), kirjallinen. – (IT) Elintarviketurva on ihmisoikeus, ja yhteisen maatalouspolitiikan yhtenä tavoitteena on varmistaa, että kaikkien ihmisten saatavilla on helposti elintarvikkeita, ja ottaa huomioon väestönkasvu, ilmastonmuutos, korkeat energiakustannukset ja rajallisten luonnonvarojen muodostamat esteet.

Olen samaa mieltä esittelijä Sârbun kanssa ja tuen hänen suunnitelmaansa varmistaa, että uudella vuoden 2013 jälkeisellä yhteisellä maatalouspolitiikalla voidaan vastata elintarviketurvan edellytyksiin ja haasteisiin. Sen vuoksi on tärkeää edistää maataloustuotannon monimuotoisuutta. Se käsittää suuret kauppaketjut, perinteisen maatalouden ja pienimuotoisen viljelyn; taata lainan saanti nuorille viljelijöille; ja kannustaa elintarvikevarastojen hallintaa koskevia ohjelmia, jotta maailmankauppaa helpotetaan ja maailmanmarkkinahinnat saadaan alas.

Vastustan kuitenkin muuntogeenisten organismien kehitystä ja niiden käyttämistä rehun vaihtoehtona ennen kuin katsotaan, että ne ovat turvallisia karjalle ja eurooppalaisille kuluttajille.

  Rareş-Lucian Niculescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Pahoittelen kuitenkin, että muutamat tärkeät säännökset poistettiin äänestyksessä, kuten säännös, jonka perusteella tutkittiin mahdollisuutta sallia geenimuunneltujen organismien osalta kolmansissa maissa sovellettujen tuotantomenetelmien käyttö. Eräät valtiot ovat edistyneet valtavasti tällä alalla, kun taas Euroopan unioni on jäänyt jälkeen eikä hyödynnä kaikkia käytössä olevia mahdollisuuksia. Olen myös pahoillani, että pois jätettiin kohta, jossa viitataan ongelmaan, jonka muodostavat joidenkin jäsenvaltioiden valtavat viljelemättömät maatalousalueet.

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen. – (DE) Mietintöön sisältyy joitain erittäin hyviä aloitteita, kuten kannustimet perinteiselle ja luonnonmukaiselle viljelylle, tuki pienviljelijöille ja kotimaisten viljelijöiden suojelu sellaisten kolmansien maiden kilpailupaineelta, joilla on alemmat laatuvaatimukset. Esittelijä kuitenkin kannattaa toisaalta muuntogeenisten organismien käyttöä. Äänestin sen vuoksi tyhjää.

  Wojciech Michał Olejniczak (S&D), kirjallinen. – (PL) Elintarviketurva on keskeinen haaste maataloudelle Euroopan unionin lisäksi kaikkialla maailmassa, erityisesti kehitysmaissa. FAO:n mukaan elintarvikkeiden kysyntä kaksinkertaistuu maailmassa vuoteen 2050 mennessä, ja maailman väkiluku kasvaa nykyisestä seitsemästä miljardista yhdeksään miljardiin henkeen. Maailmanlaajuisen elintarviketuotannon on sen vuoksi kasvettava vastaavasti, vaikka luonnonvaroihin kohdistuu painetta. Maailmanlaajuisen elintarviketuotannon on lisäännyttävä samalla kun veden, energian, lannoitteiden sekä torjunta-aineiden käyttö ja maankäyttö vähenee. On huolestuttavaa kuulla, että yli miljardi ihmistä näkee nälkää ja että Euroopan unionissa yli 40 miljoonaa köyhyydessä elävää henkilöä joutuu näkemään nälkää. Katson tästä syystä, että tieteen kehitystä on hyödynnettävä, jos sillä voidaan tarjota asianmukaisia ratkaisuja, joilla pyritään vähentämään nälkää kaikkialla maailmassa erityisesti voimavarojen tehokkaamman käytön ansiosta. EU:n on jatkossakin taattava kansalaisilleen elintarvikkeiden turvallisuus ja pyrittävä toimittamaan elintarvikkeita kaikkialle maailmaan. Yhteistyö muun maailman ja erityisesti kehitysmaiden kanssa on oltava tiiviimpää ja johdonmukaisempaa, jotta niitä autetaan maatalousalan pitkän aikavälin kestävässä kehittämisessä. Muun muassa tästä syystä kannatin mietintöä maatalouden tunnustamisesta strategiseksi alaksi elintarviketurvan yhteydessä.

  Rolandas Paksas (EFD), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän maatalouden tunnustamista strategiseksi alaksi elintarviketurvan yhteydessä koskevan Euroopan parlamentin päätöslauselman puolesta, koska kuluttajien lisääntyvän määrän, nälkää näkevien henkilöiden suuren määrän, maanviljelijöiden tilanteen, elintarvikkeiden hintavaihteluiden ja osakekeinottelun vuoksi on erityisen tärkeää soveltaa tiettyjä toimia maatalousalan sääntelemiseksi. Ennen kaikkea on pyrittävä edistämään taloudellisten houkuttimien avulla perinteistä, pienimuotoista tai luonnonmukaista viljelyä, jotta varmistetaan jatkuva elintarviketurva. Kun otetaan huomioon muuntogeenisten organismien kansanterveydelle aiheuttama vaara, en ole samaa mieltä ehdotuksesta sallia ei-muuntogeenisten tuotteiden tuonti silloin, kun siihen sisältyy vähäisiä määriä muuntogeenistä materiaalia.

Meidän on toteutettava kaikki tarpeelliset toimet sen varmistamiseksi, että uuden muuntogeenisen rehun tuontia EU:hun ja mahdollisuutta käyttää kolmansissa maissa sovellettuja tuotantomenetelmiä ei hyväksytä. Emme voi ratkaista elintarvikkeiden saatavuutta koskevia ongelmia rikkomalla elintarvikkeiden turvallisuutta koskevia vaatimuksia ja asettamalla ihmisten terveyden vaaraan. Kun otetaan huomioon ikääntyvän maaseutuväestön koko ja jotta houkutellaan ja rohkaistaan nuoria harjoittamaan maataloutta, nuorille maanviljelijöille on tarjottava suotuisat ehdot luottojen saamiseksi.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Elintarviketurva on perusihmisoikeus ja se saadaan aikaan ainoastaan, kun kaikilla ihmisillä on aina fyysinen, sosiaalinen ja taloudellinen mahdollisuus saada riittävästi elintarvikkeita. Huolimatta elintarvikkeiden ilmeisestä riittävyydestä huomattavalla osalla maailman väestöstä ei ole varaa tarvitsemiinsa peruselintarvikkeisiin, ja noin 900 miljoonalla ihmisellä maailmassa on jatkuva nälkä äärimmäisen köyhyyden vuoksi. Elintarvikkeiden saatavuus on edelleen keskeinen ratkaistava ongelma. Elintarviketurva edellyttää siis edelleen vahvaa yhteistä maatalouspolitiikkaa, jolla voidaan lisätä maatalouden tuottavuutta, vakauttaa markkinoita ja erityisesti varmistaa kohtuuhintaisten elintarvikkeiden toimitusvarmuus. Tätä tavoitetta ei kuitenkaan saavuteta puuttumatta markkinoiden ja hintojen heilahteluun. Koska elintarvikekysymys on tärkeä, äänestin Sârbun mietinnön puolesta. Siinä hyväksytään uuden muuntogeenisen rehulajikkeen tuontia koskeva nopeutettu prosessi EU:ssa ja tarkastellaan mahdollisuuksia kolmansissa maissa sovellettujen tuotantomenetelmien käytön sallimiseksi. Äänelläni on tarkoitus tukea myös sitä, että EU:hun tuotaviin tuotteisiin voi sisältyä pieniä määriä muuntogeenisiä organismeja.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin Sârbun mietinnön puolesta, koska maatalous on tärkeä ja kasvava ala, jonka pitäisi olla etusijalla poliittisella asialistalla sen elintarviketurvaan liittyvän strategisen roolinsa vuoksi. Yhteisen maatalouspolitiikan tarkistamisessa vuonna 2013 olisi tehtävä ehdotuksia tästä aiheesta. Elintarvikkeiden ja perustuotteiden viimeaikainen hintavaihtelu on herättänyt merkittävästi huolta Euroopassa ja maailmassa. Rahoituskriisi ja vuonna 2010 esiintyneet yhä vakavammat sääilmiöt – kuten pitkään jatkunut kuivuus ja metsäpalot Venäjällä sekä suurtulvat Pakistanissa – ovat vaikuttaneet merkittävästi epävakauteen. EU ei voi olla riippuvainen Venäjän ja Ukrainan kaltaisten valtioiden, jotka vievät 30 prosenttia maapallon vehnästä, tai Argentiinan, joka on maailmanlaajuisesti suuri lihantuottaja, protektionistisista päätöksistä. Katson, että EU:lla on velvollisuus tarjota ruokaa Euroopan kansalaisille ja maailman väestölle, jonka määrän odotetaan kasvavan 2 miljardilla hengellä, ja sen vuoksi tarvitaan 70 prosentin lisäystä elintarviketarjonnassa vuoteen 2050 mennessä. Lisääntyneen tuotannon olisi täytettävä ympäristöä, elintarvikkeiden turvallisuutta, eläinten hyvinvointia ja työllisyysnäkökohtia koskevat vaatimukset. Jakelu on siirtynyt vähiten kehittyneisiin valtioihin, mutta niillä ei näytä olevan valmiuksia täyttää näitä vaatimuksia.

  Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. – (IT) Elintarviketurva on perusoikeus, jota vaikeuttavat rajalliset luonnonvarat, energian korkea hinta ja ilmastonmuutos.

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAO:n mukaan tuotannon on lisäännyttävä 70 prosentilla vuoteen 2050 mennessä, koska noin 900 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä, ja pelkästään Euroopan asukkaista 16 prosenttia elää köyhyysrajan alapuolella. Vahva yhteinen maatalouspolitiikka on välttämätön, ja YMP noudattaa tätä linjaa, mutta sitä on uudistettava, jotta siitä saadaan kestävä ja jotta elintarviketurvaa parannetaan. Tämä tavoite voidaan saavuttaa ainoastaan ratkaisemalla (keinottelun aiheuttamaa) hintavaihtelua ja hupenevia elintarvikevarastoja koskeva kysymys.

Tässä yhteydessä mietinnössä tuetaan tarvetta muuttaa nykyistä rahoitusvälineitä koskevaa lainsäädäntöä ja luoda maailmanlaajuinen elintarvikevarastojen järjestelmä maailmankaupan helpottamiseksi hintapiikkien ja protektionismin yhteydessä. Vuoden 2013 jälkeisen YMP:n on oltava valmis tähän kaikkeen, ja sen vuoksi tuen tätä mietintöä, jossa edistetään kilpailukykyä, perinteistä maataloutta, viljelymaan saatavuutta ja luottoja nuorille maanviljelijöille sekä elintarvikkeiden ja energiantuotannon parempaa integroimista.

  Marit Paulsen, Olle Schmidt ja Cecilia Wikström (ALDE), kirjallinen. – (SV) Tulevaisuuden elintarviketurva on keskeinen kysymys maapallolla, jolla asuu pian yhdeksän miljardia ihmistä. Tässä mietinnössä keskitytään tähän valtavaan haasteeseen ja siinä esitetään useita tärkeitä kysymyksiä esimerkiksi maananastusta koskevasta ongelmasta, joten luonnollisesti tuemme tätä. Mietintöön sisältyy kuitenkin valitettavasti vaatimuksia useista yhteisistä toimista, kuten eurooppalaista ravintoa, koulumaitoa ja kouluhedelmiä koskevista ohjelmista ja näiden ohjelmien talousarvion lisäämisestä. Meidän mielestämme kunkin jäsenvaltion olisi päätettävä tästä itse. Päätimme sen vuoksi äänestää tyhjää lopullisessa äänestyksessä.

  Rovana Plumb (S&D), kirjallinen. – (RO) FAO:n mukaan elintarvikkeiden tuotannon on kasvettava ainakin 70 prosentilla, jotta voidaan tyydyttää kasvava kysyntä maailman väestöltä, jonka odotetaan ylittävän yhdeksän miljardin rajan vuoteen 2050 mennessä. Lisäksi noin 900 miljoonalla ihmisellä maailmassa on jatkuva nälkä äärimmäisen köyhyyden takia ja kahdelta miljardilta puuttuu pitkäaikainen elintarviketurva eriasteisen köyhyyden vuoksi. Koska Euroopan asukkaista 16 prosenttia elää yhä köyhyydessä, oikeudesta elintarvikkeisiin ja niiden saatavuudesta on tulossa ensisijaisia kysymyksiä. Tämän vuoksi, jotta elintarviketurva voidaan saavuttaa, tarvitsemme jatkuvasti vahvaa, markkinasuuntautunutta, tuotannosta irrotettua ja ympäristötietoista yhteistä maatalouspolitiikkaa (YMP:tä), jossa myös maaseudun kehittämisellä on huomattava osuus ja jolla vastataan muihin haasteisiin, kuten erityisesti ilmastonmuutokseen, talouskriisin ja alueellisen tasapainon säilyttämiseen EU:ssa. Elintarviketurvan tavoitetta ei voida saavuttaa torjumatta kahta nykypäivän suurinta ongelmaa: markkinoiden ja hintojen vaihtelua sekä hupenevia elintarvikevarastoja.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Olen korostanut elintarviketurvaa koskevan kysymyksen perustavaa luonnetta useaan otteeseen. Jäsenvaltioiden ei pitäisi tämänhetkisessä tilanteessa pitää maataloutta pelkästään taloudellisena kysymyksenä vaan strategista puolustusta koskevana kysymyksenä. Sen vuoksi on tärkeää, kuten esittelijä korostaa, että uudella vuoden 2013 jälkeisellä yhteisellä maatalouspolitiikalla voidaan antaa asianmukainen vastaus maatalousalan tämänhetkisiin vaativiin haasteisiin erityisesti, kun on kyse hintojen vakaudesta, ja että sillä voidaan turvata maanviljelijöiden edut ja vahvistaa elintarvikevarastoja.

  Crescenzio Rivellini (PPE), kirjallinen. – (IT) Onnittelen Daciana Octavia Sârbua. EU:lla on oltava kohtuuhintaisten elintarvikkeiden toimitusvarmuuden varmistamiseksi vahva yhteinen maatalouspolitiikka (YMP), jolla ei kannusteta keinottelemaan elintarvikkeilla ja jolla autetaan nuoria työskentelemään maataloudessa.

Tulevan YMP:n on tehtävä enemmän nuorten maanviljelijöiden hyväksi. Vain seitsemän prosenttia maanviljelijöistä EU:ssa on alle 35-vuotiaita, mutta EU tarvitsee 4,5 miljoonaa maanviljelijää seuraavan kymmenen vuoden aikana. Sen vuoksi vaadin, että vahvistetaan nykyisiä toimia nuorten houkuttelemiseksi maatalouteen. Niitä ovat esimerkiksi perustamispalkkiot ja lainojen korkotuet.

Sen lisäksi on varmistettava, että olemassa olevilla rahoitusvälineillä autetaan maanviljelijöitä selviytymään kriisistä sen sijaan, että keinottelijoita autetaan aiheuttamaan äärimmäistä hintavaihtelua. Kehotan siten tarkistamaan rahoitustuotteita koskevaa EU:n lainsäädäntöä, jotta neuvotteluista saataisiin avoimempia. Kehotan myös komissiota toteuttamaan vahvoja ja pysyviä toimia viivyttelemättä, jotta keinottelulle asetetaan selkeät rajat ja jotta torjutaan elintarvikkeiden raaka-ainemarkkinoiden epävakautta.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Mietintö hyväksyttiin ilman Verts / ALE -ryhmän tukea, joka äänesti vastaan. Syy kielteiselle äänelle oli 14 kohta, joka jätettiin tekstiin. Siinä kehotetaan "komissiota ehdottamaan teknistä ratkaisua siihen, että tuontituotteet, jotka eivät ole muuntogeenisiä, sisältävät vähäisiä määriä muuntogeenistä materiaalia, ja ehdottamaan uuden muuntogeenisen rehulajikkeen nopeutettua hyväksymisprosessia EU:ssa, kun se on todettu turvalliseksi".

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Elintarviketurva on perusoikeus, ja se saadaan toteutettua, kun voidaan tyydyttää henkilöiden ravinnon tarve ja tarjota mieluista ruokaa aktiivista ja terveellistä elämää varten.

Kun tarkastellaan yhteisen maatalouspolitiikan uudistusta, jota suunnitellaan vuodelle 2013, Euroopan maanviljelijöiden on voitava heille annettavan tuen perusteella täyttää täysimääräisesti elintarvikkeiden turvallisuutta ja ympäristönäkökohtia koskevat vaatimukset. Euroopan tuotannon tehokkuudesta huolimatta noin 80 miljoonaa henkeä elää tällä hetkellä köyhyysrajan alapuolella, ja monia heistä autetaan elintarvikeapuohjelmilla. Vahva YMP säilyttää maanviljelijöiden taloudellisen aseman elintarvikkeiden tuottajina, mutta se myös takaa toimeentulon yli 28 miljoonalle Euroopan maaseutualueilla työssä olevalle kansalaiselle.

Kun otamme huomion talouskriisin, suorat tuet maanviljelijöille on säilytettävä vuoden 2013 jälkeen, jotta heidän tulojaan vakautetaan ja heitä autetaan kestämään markkinoiden heilahtelua. Lopuksi toteutetaan erityisiä aloitteita, joilla kannustetaan nuoria aloittamaan työ maatalousalalla, esimerkiksi varmistamalla lainojen saanti helpommin ja edistämällä ammatillista koulutusta ja erityistä teknistä koulutusta samalla, kun "hyviä maatalouskäytäntöjä" levitetään kaikkialla Euroopassa.

  Oreste Rossi (EFD), kirjallinen. – (IT) Kun jätetään sivuun kyseenalaiset viittaukset maailman väestönkasvua koskeviin tietoihin, joissa ei heijasteta viimeaikaista syntyvyyden vähenemistä Euroopan ulkopuolisissa maissa, elintarviketurva liittyy epäilemättä maatalouden asianmukaiseen käyttöön.

Sellainen maatalouspolitiikka, jolla pyritään lisäämään laatua, ympäristöystävällistä maanviljelyä ja autetaan maanviljelijöitä saavuttamaan kohtuullinen elintaso, on toivottava. Kun otamme huomioon energiapolitiikan, joka liittyy maatalousalaan biopolttoaineiden vuoksi, niin meidän pitäisi tarkastella enemmän tätä näkökohtaa, koska biopolttoaineiden tuotanto kilpailee elintarviketuotannon kanssa. Mietinnön päätelmä on myös asianmukainen: emme voi kuvitella, että YMP:n talousarviota pienennetään.

  Bart Staes (Verts/ALE), kirjallinen. – (NL) Tämä mietintö on kaiken kaikkiaan melko arvokas väline keskustelussa maatalouden tehtävästä elintarvikehuollossa. Parlamentti on aivan oikein todennut ongelmat, joiden kanssa maanviljelijöiden on kamppailtava markkinoiden ja hintojen äärimmäisen heilahtelun aikana, ja se kiinnittää huomiota ongelmiin, joita maanviljelijät kokevat tässä yhteydessä. Komission on laadittava vahvoja ja kestäviä toimia, joilla puututaan maatalousmarkkinoiden heilahteluun. Se on tärkeää tuotannon säilyttämiseksi EU:ssa. Maataloushyödykkeiden valtavat hinnankorotukset rahoitusmarkkinoilla johtuvat suurelta osin keinottelusta. Keinottelun osuus äskettäisestä hintojen noususta on lähes 50 prosenttia.

On hyvä, että Euroopan parlamentti tukee oikeutta riittävään ravintoon käsittelevän Yhdistyneiden kansakuntien erityisedustajan päätelmiä suurten yhteisösijoittajien kuten hedgerahastojen, eläkerahastojen ja investointipankkien tuhoisista toimista, koska niiden toimilla johdannaismarkkinoilla on vaikutusta raaka-aineindekseihin. Parlamentti on tehnyt yleisesti hyvän arvion tilanteesta, mutta se epäonnistui täysin, koska se ei määritellyt asianmukaisesti muuntogeenisten organismien tehtävää tässä mietinnössä. Tämä keskustelu käydään muualla ja se ei kuulu tänne, mistä syystä äänestin lopulta mietintöä vastaan.

  Csanád Szegedi (NI), kirjallinen. – (HU) En voi tukea aloitetta, jolla helpotetaan tai nopeutetaan minkäänlaisten geneettisesti muunneltujen kasvien tuontia. Euroopan unionin maatalousmaan erinomaisten ominaisuuksien ansiosta monet maat, kuten Unkari, Puola, Italia ja Ranska, voivat tuottaa hyvänlaatuista rehua. Emme tarvitse muuntogeenisiä rehutuotteita. En tue myöskään muuntogeenisten tuotteiden tuontia Euroopan unioniin niiden terveydelle aiheuttamien pitkän aikavälin haitallisten vaikutusten vuoksi.

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. – (PT) Käsitteessä elintarviketurva korostetaan tarvetta toteuttaa konkreettisia toimia maailmanlaajuisten elintarvikevarastojen lisäämiseksi: kyseessä on ihmisoikeus, johon sisältyy fyysinen ja taloudellinen mahdollisuus saada terveellistä, riittävää ja ravitsevaa ruokaa. Pidän tämän maatalousalaa koskevan mietinnön hyväksymistä erittäin tärkeänä. Ennustettu väestönkasvu ja jatkuva köyhyys merkitsevät, että tarvitaan ainakin 70 prosentin lisäystä elintarviketuotannossa väestön tarpeiden tyydyttämiseksi. Sääilmiöt, keinottelu ja hintojen heilahtelu ovat vaikuttaneet kielteisesti maanviljelijöiden kapasiteettiin.

Vuoden 2013 jälkeen tarvitaan sellaista yhteistä maatalouspolitiikkaa, jolla voidaan varmistaa oikeus elintarviketurvaan. Siinä sitoudutaan vahvasti kilpailukykyyn ja innovointiin ja lisätään sellaisten nuorten maanviljelijöiden määrää, jotka voivat vastata uusiin maailmanlaajuisiin haasteisiin. Maatalouspolitiikkaa on mukautettava edistämällä perinteistä ja paikallista taloutta ja etenkin luonnonmukaisia ja lähellä tuotettuja elintarvikkeita.

  Marie-Christine Vergiat (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Euroopan parlamentti hyväksyi mietinnön maatalouden tunnustamisesta, josta itse äänestin tyhjää. Mietinnössä otetaan huomioon monia huolenaiheita, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä maanviljelijöille, kuten tuki pienimuotoiseen tuotantoon, nuoret maanviljelijät ja hintakeinottelun torjuminen. Mietinnössä myös korostetaan, että tulevaa yhteistä maatalouspolitiikkaa varten tarvitaan huomattavaa rahoitusta.

Vaikka tämä mietintö on kaiken kaikkeaan myönteinen, siihen sisältyy yksi tuomittava toimi: se, että komissio nopeuttaa muuntogeenisten organismien hyväksymismenettelyitä.

Tässä toimessa ei oteta huomioon kunnolla tuotteiden tarkastelua ennen kuin ne saatetaan markkinoille, ja siinä ei mainita ollenkaan muuntogeenisten organismien kaupan pitämiseen liittyviä vaaroja, mikä on tuomittu kerta toisensa jälkeen.

Tässä toimessa ei oteta ollenkaan huomioon elintarvikkeiden turvallisuutta ja ennalta varautumisen periaatetta. Kyseessä on vaarallinen toimenpide, ja on pöyristyttävää, että se on sisällytetty mietintöön, jonka tarkoituksena on ottaa huomioon maatalouden strateginen merkitys.

Muuntogeenisiä organismeja koskevasta aiheesta olisi keskusteltava erillään, mistä EU:n toimielimet kieltäytyvät.

  Dominique Vlasto (PPE), kirjallinen. – (FR) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta. Siinä korostetaan, että eurooppalaisessa politiikassa on annettava etusija maataloudelle. Euroopan kansalaiset esittävät yhä enemmän elintarviketurvaan liittyviä vaatimuksia, jotka on varmistettava koko tuotanto-, jalostus- ja jakeluketjun aikana. Haasteita, joihin on vastattava kestävän, turvallisen ja oikeudenmukaisen maatalouden varmistamiseksi, on monia: ilmastonmuutokseen sopeutuminen, globalisaation vaikutusten sääteleminen, luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, viljelijöiden elintason ylläpito ja elintarvikkeiden omavaraisuutemme varmistaminen maailmanlaajuisilla markkinoilla, joihin kohdistuu kova paine. Maatalous on olennainen osa perintöämme, ja se on aina muokannut identiteettiämme, elämäntapaamme ja maisemaa. Pidän myönteisenä maatalouteen liittyviä EU:n toimia, mutta YMP:n uudistamista koskevia tärkeitä toimia on vielä toteutettava. Kehotan sen vuoksi EU:ta keskittämään toimensa pienviljelijöihin, jotka ovat suurin, mutta erityisesti kaikkein haavoittuvin ryhmä. Kun maatalous tunnustetaan strategiseksi alaksi, olisi myös käytettävä tilaisuutta hyväksi vahvistaa sen sosiaalista ulottuvuutta. Siihen ei ole kiinnitetty tähän saakka tarpeeksi huomiota. Myös maanviljelijät tarvitsevat turvallisuutta.

  Artur Zasada (PPE), kirjallinen. – (PL) Olen melko varma siitä, että kun maatalous tunnustetaan strategiseksi alaksi, voidaan luoda paremmat edellytykset tuki- ja tiedotusohjelmien toteuttamiselle. Ei ole epäilystäkään siitä, että olisi luotava elintarvikeapuohjelmia yhteiskunnan köyhimpiä varten. Unohdamme usein, että lähes 80 miljoonaa henkeä Euroopan unionissa elää köyhyysrajan alapuolella.

Meidän pitäisi tukiohjelmien lisäksi kehittää terveellisiä ruokailutottumuksia edistäviä ohjelmia erityisesti lapsille ja ylemmän perusasteen oppilaille. Tällaisten asioiden laiminlyönnin vaikutukset voidaan nähdä hyvin selvästi Yhdysvalloissa, missä liikalihavien nuorten määrä on kolminkertaistunut viime vuosina. On erityisen tärkeä toteuttaa hedelmien ja maidon kulutusta koskevia ohjelmia oppilaitoksissa, koska oikeiden ruokailutottumusten oppimisella on myönteinen vaikutus nuorten eurooppalaisten terveyteen, ja siten terveys- ja sosiaalimenoja vähennetään tulevaisuudessa. Mahdollisimman monien paikallisten elintarviketuottajien ja -jakelijoiden olisi osallistuttava tämänkaltaisten ohjelmien toteuttamiseen, koska tällä vahvistetaan pienten ja keskisuurten maatilojen asemaa.