Sanatarkat istuntoselostukset

Tiistai 18. tammikuuta 2011 - Strasbourg

18. Ilmaisunvapauden rikkominen ja seksuaalisen suuntautumisen perusteella tapahtuva syrjintä Liettuassa (keskustelu)

  Puhemies. – (IT) Esityslistalla on seuraavana keskustelu

– Renate Weberin , Sophia in ’t Veldin, Leonidas Donskisin, Cecilia Wikströmin, Alexander Alvaron, Sonia Alfanon, Gianni Vattimon, Sarah Ludfordin ja Ramon Tremosa i Balcellsin ALDE-ryhmän puolesta komissiolle esittämästä suullisesta kysymyksestä ilmaisunvapauden rikkomisesta ja seksuaalisen suuntautumisen perusteella tapahtuvasta syrjinnästä Liettuassa (O-0190/2010 – B7-0669/2010),

– Ulrike Lunacekin Verts/ALE-ryhmän puolesta komissiolle esittämästä suullisesta kysymyksestä ilmaisunvapauden rikkomisesta ja seksuaalisen suuntautumisen perusteella tapahtuvasta syrjinnästä Liettuassa (O-0204/2010 – B7-0803/2010),

– Cornelis de Jongin GUE/NGL-ryhmän puolesta komissiolle esittämästä suullisesta kysymyksestä ilmaisunvapauden rikkomisesta ja seksuaalisen suuntautumisen perusteella tapahtuvasta syrjinnästä Liettuassa (O-0207/2010 – B7-0804/2010) ja

– Michael Cashmanin, Monika Flašíková Beňován ja Claude Moraesin S&D-ryhmän puolesta komissiolle esittämästä suullisesta kysymyksestä ilmaisunvapauden rikkomisesta ja seksuaalisen suuntautumisen perusteella tapahtuvasta syrjinnästä Liettuassa (O-0216/2010 – B7-0005/2011).

  Sophia in 't Veld, laatija. – (EN) Arvoisa puhemies, keskustelemme tänään – jälleen kerran – laista, jonka Liettuan parlamentti saattaa hyväksyä ja jolla voisi vaikuttaa erittäin haitallisesti lesbojen, homojen, biseksuaalien ja transsukupuolisten (LHBT-henkilöiden) asemaan Liettuassa. On valitettavaa, että joudumme keskustelemaan tästä aiheesta jälleen, vaikka Euroopan parlamentti on jo antanut tästä päätöslauselman.

Mielestäni päätöslauselma, jota olemme ehdottaneet huomiseen äänestykseen, on hyvin selkeä. Me kehottaisimme Liettuan parlamentin jäseniä pohtimaan tätä asiaa uudelleen ja varmistamaan, että heidän hyväksymänsä lainsäädäntö ei syrji LHBT-henkilöitä.

Minulla ei ole paljon sanottavaa päätöslauselmasta, mutta mielestäni on käymässä yhä selvemmäksi, että Euroopan unionin on laadittava nykyistä vahvempia säädöksiä perusoikeuksien turvaamiseksi. Me keskustelimme hiljattain Unkarin kiistanalaisesta medialaista, ja nyt on kyse hyvin samankaltaisista asioista.

Eurooppalaiset periaatteet – 500 miljoonan kansalaisen yhteiset arvot – on kirjattu EU:n perustamissopimuksiin, mutta kun on aika panna ne täytäntöön, tilanne mutkistuu. Näin ollen, arvoisa komission jäsen, haluaisin kuulla näkemyksenne ehdottamastamme LHBT-henkilöiden oikeuksia koskevasta eurooppalaisesta etenemissuunnitelmasta. Euroopan unioni on tehnyt paljon sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi ja siitä laaditaan säännöllisesti etenemissuunnitelmia. Meillä on monenlaisia strategioita rasismin ja muukalaisvihan torjumiseksi, sosiaalisen syrjäytymisen vähentämiseksi ja perusoikeuksien turvaamiseksi, muttei ainuttakaan LHBT-henkilöiden oikeuksia koskevaa strategiaa. Tällaista strategiaa tarvitaan kipeästi ja sitä tarvitaan nopeasti – strategiaa, joka torjuu ennakkoluuloja, tietämättömyyttä, syrjintää ja vihaa sekä vahvistaa LHBT-henkilöiden oikeuksia.

Tästä ongelmasta on monia esimerkkejä. Me keskustelemme tänään Liettuan parlamentille esitetyistä tarkistuksista, mutta meidän ei pidä unohtaa, että homofobiaa esiintyy kaikissa jäsenvaltioissa.

Arvoisa puhemies, haluaisin kiinnittää huomionne myös erääseen toiseen seikkaan ja kuulla näkemyksenne siitä. Se liittyy EU:n turvapaikkapolitiikkaan. Henkilöt, jotka hakevat eräässä nimeltä mainitsemattomassa jäsenvaltiossa turvapaikkaa sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan vainon vuoksi, joutuvat käymään läpi niin kutsutun fallometrisen testin, minkä he voivat kokea erittäin nöyryyttävänä. Tällaiset menettelyt eivät kuulu Euroopan unioniin, ja haluaisin kuulla, mitä komissio aikoo tehdä tämän suhteen.

  Ulrike Lunacek, laatija. – (EN) Arvoisa puhemies, kollegani jäsen in ’t Veld, selitti, mistä päätöslauselmassa on kyse ja viittasi siihen. Yhdyn täysin kysymykseen, jonka hän esitti teille, arvoisa komission jäsen: Eikö yhteinen Euroopan unionimme tarvitse LHBT-henkilöiden oikeuksien etenemissuunnitelmaa?

Haluaisin kuitenkin tarkastella asiaa toisesta näkökulmasta ja toivon siten voivani vakuuttaa ne jäsenet, jotka eivät ole vielä päättäneet äänestääkö päätöslauselman puolesta. Tiedättekö mitä? Viime vuonna me neljä Euroopan parlamentin jäsentä – minun lisäkseni jäsen in ’t Veld, jäsen Cashman ja jäsen Fjellner – neljästä eri poliittisesta ryhmästä, jotka muodostavat parlamentin enemmistön, olimme Liettuan pääkaupungissa Vilnassa, kun siellä järjestettiin ensimmäistä kertaa Baltic pride -kulkue. Me olimme siellä tukemassa ja kannustamassa Vilnan lesboja, homoja, biseksuaaleja ja transsukupuolisia henkilöitä ja me olimme siellä Euroopan unionin lipun alla kertomassa, että EU:n lippu suojelee meitä lesboja, homoja, biseksuaaleja ja transsukupuolisia henkilöitä ja että se suojelee myös Liettuassa.

Mitä meille ja niille liettualaisille, jotka osallistuvat Vilnan Pride-kulkueeseen yhdenvertaisten oikeuksiemme puolustamiseksi tapahtuu ensi vuonna, jos tämä laki hyväksytään Seimasissa? Jokainen meistä voisi saada jopa 2 900 euron sakon sukupuolisen suuntautumisen julkisesta edistämisestä; tässä tapauksessa homoseksuaalisuuden edistämisestä, sillä laki ei ilmeisesti koske heteroseksuaalisuuden edistämistä. Tätäkö parlamentti todella haluaa? Sitäkö Liettuan parlamentti haluaisi – Liettuan, jonka kansalaiset 20 vuotta sitten taistelivat maansa vapauden puolesta, lesbot ja homot samoin kuin heterotkin?

Olen siis hyvin iloinen siitä, että Liettuan presidentti, Dalia Grybauskaitė, entinen komission jäsen, ja Liettuan parlamentti ovat jo todenneet tämän ehdotuksen olevan vastoin Liettuan omaa perustuslakia. Toivon kaikille olevan selvää, että erilaiset seksuaalisuuden muodot, sukupuolisen suuntautumisen muodot ja asumismuodot ovat kuuluneet kaikkiin kulttuureihin ja yhteiskuntiin ja kuuluvat myös Liettuaan. Toivon myös olevan selvää, että tällaisten tosiasioiden salaaminen yleisöltä ja erityisesti nuorilta on omiaan lisäämään vihaa, vihapuhetta ja viharikoksia. En usko, että kukaan täällä Euroopan parlamentissa tai Liettuan parlamentissa haluaa sitä.

Toivon siis, että päätöslauselma saa Euroopan parlamentin ja komission jäsenen tuen. Me emme tarvitse teidän tukeanne, mutta me toivomme saavamme sen.

  Cornelis de Jong, laatija. – (NL) Arvoisa puhemies, yhdyn edellisten puhujien sanoihin, mutta haluan tuoda esiin myös erään uuden näkökulman: Ehdotetun tarkistuksen loppuun vieminen voi aiheuttaa vakavia seurauksia myös Liettuan LHBT-yhteisön ulkopuolisille henkilöille. Tämä on jälleen yksi esimerkki lainsäädännöstä, jonka avulla voidaan kieltää toisessa jäsenvaltiossa parisuhteensa virallistaneiden samaa sukupuolta olevien pariskuntien parisuhteen asema. Tästä on jo keskusteltu Euroopan parlamentissa viime vuoden syyskuussa; tuolloin osa kysymyksistä jäi ilman vastausta, joten lähetin yhdessä muutaman muun jäsenen kanssa komissiolle kirjeen lisätietojen saamiseksi. Komission jäsenenne lähetti meille vastauksen, jossa hän muun muassa totesi, että tällaisten pariskuntien asumisoikeudet on tunnustettu EU:n lainsäädännössä. Kysyn teiltä: Aiotteko te haastaa Liettuan myös tapauksissa, joissa toinen parisuhteen jäsenistä ei ole jonkin jäsenvaltion kansalainen? Toivoisin saavani tähän selvän vastauksen.

Luin komission työohjelmasta, että vuonna 2013 komissio aikoo laatia lainsäädäntöehdotuksen joidenkin väestörekisterijärjestelmän otteiden vastavuoroisesta tunnustamisesta. Kysymykseni kuuluu: Kattaako ehdotus myös avioliittojen ja rekisteröityjen parisuhteiden vastavuoroisen tunnustamisen? Jos kattaa, se on sinällään hyvä uutinen, mutta miksi vasta vuonna 2013?

Komissio on ilmoittanut, että se ryhtyy tarvittaviin toimiin sen virkamiesten analysoitua Liettuan lainsäädännön. Kysymykseni kuuluu: Onko tarkastelu jo tehty ja tarkastelivatko komission virkamiehet sen yhteydessä lainsäädännön mahdollisia vaikutuksia muista jäsenvaltioista tulevien samaa sukupuolta olevien pariskuntien tunnustamiseen?

Mihin toimenpiteisiin komissio aikoo ryhtyä Liettuaa vastaan ja mitä se aikoo tehdä esimerkiksi Romanialle, jonka lainsäädäntö sulkee tunnustamisen pois yksiselitteisesti?

Arvoisa komission jäsen, te lupasitte syyskuun keskustelussa, että vastaisitte nopeasti Euroopan perusoikeusviraston homofobiaa käsittelevään raporttiin. Kirjeessänne te kuitenkin viittasitte ainoastaan komission vuosikertomukseen. Oletteko yhtä mieltä siitä, että Liettuan tapahtumien valossa tämä asia ansaitsisi paljon enemmän huomiota? Voisitteko luvata myös laatia erillisen kertomuksen homofobiasta Euroopan unionissa mahdollisimman pian?

  Monika Flašíková Beňová, laatija. – (SK) Arvoisa puhemies, minun täytyy sanoa, että en ymmärrä, mitä Liettuassa oikein tapahtuu tai pikemminkin, miksi me olemme pettyneitä ja järkyttyneitä näiden uutisten vuoksi.

Juuri kun vaikutti siltä, että Euroopan unionissa ollaan menossa eteen päin ainakin sen suhteen, että me olemme tietoisia perusihmisoikeuksista, me saimme yhdestä jäsenvaltiosta täysin päinvastaisen viestin.

Ajatus, jonka mukaan esimerkiksi muiden kuin heteroseksuaalisten suhteiden edistäminen on tarpeen kieltää lailla, vaikuttaa meistä uskomattoman taantuneelta. Se on täysin vastoin kaikkea sitä, mitä me Euroopan parlamentissa ja yhteistyössä komission kanssa olemme saaneet viime vuosina aikaiseksi ihmisoikeuksien alalla.

Lasten henkisen terveyden varjeleminen on vain pelokkaiden poliitikkojen käyttämä häpeällinen tekosyy. Meidän täytyy ja me haluamme suojella lapsia. Meidän on suojeltava heitä erityisesti väkivallalta ja köyhyydeltä ja me haluamme tarjota suotuisat olosuhteet heidän koulunkäynnilleen, turvallisuudelleen ja persoonansa kehittymiselle. Kaikki tietävät tai ainakin suurin osa meistä tietää omasta kokemuksestaan, että lapsia eivät vahingoita hellyyden ja rakkauden osoitukset tai muiden kuin heteroseksuaalisten suhteiden edistäminen.

Arvoisa komission jäsen, olen tästä syystä vakuuttunut, että tänä päivänä ei ole enää tarpeen keskustella tällaisten näkemysten puolustajien kanssa tai yrittää selittää heille, mistä syystä heidän näkemyksensä ovat valitettavasti täysin virheellisiä.

Mielestäni nyt on tarpeen ryhtyä ratkaiseviin toimiin. Meidän on ilmaistava selväsanaisesti, että yritykset laatia homojen vastaista lainsäädäntöä ovat yksinkertaisesti vastoin Euroopan unionin perusperiaatteita sekä perussopimuksia, perusoikeuskirjaa ja Euroopan ihmisoikeussopimusta. Ne rikkovat sananvapautta, tiedonvapautta, kokoontumisvapautta sekä sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän kieltoa.

Arvoisa komission jäsen, haluaisin kysyä myös seuraavaa: mikäli tällainen laki tulee voimaan, aikooko komissio käynnistää rikkomismenettelyn Liettuaa vastaan?

  Viviane Reding, komission varapuheenjohtaja. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan aloittaa korostamalla, että komissio tuomitsee ehdottomasti homofobian, sillä se on räikeä loukkaus vastoin ihmisarvoa.

Tästä syystä vierailin 22. marraskuuta 2010 Liettuassa ja keskustelin presidentti Dalia Grybauskaitėn ja oikeusministerin kanssa hallintolain tarkistusehdotuksesta, jolla asetettaisiin uusi sakkotuomiolla rangaistava rikkomus "homoseksuaalisten suhteiden edistämisestä tai tällaisen edistämisen rahoittamisesta julkisilla paikoilla", sekä vastaavasta rikoslain tarkistusehdotuksesta.

Viimeisimpien tietojeni mukaan hallintolain tarkistusehdotuksen hyväksymistä Liettuan parlamentissa on lykätty tämän vuoden kevääseen. Tarkistus on siis edelleen käsiteltävänä.

Komissio tutkii ovatko ehdotukset Liettuan hallinto- ja rikoslain tarkistamisesta sekä yleensä Liettuan lainsäädäntö EU:n asiaa koskevan lainsäädännön mukaisia.

Komissio ilmoitti vuonna 2009 Liettuan viranomaisille, että Liettuan laki alaikäisten suojelemisesta julkisen tiedottamisen haittavaikutuksilta ei ole täysin EU:n lainsäädännön ja perusoikeuksien mukainen. Komission ilmoituksen seurauksena lakia tarkistettiin joulukuussa 2009.

Laissa määritellään alaikäisille haitalliseksi tiedottaminen, joka "suhtautuu halveksivasti perhearvoihin, edistää ajatusta avioliitosta ja perheen perustamisesta muulla tavoin kuin Liettuan tasavallan perustuslaissa ja Liettuan tasavallan siviililaissa säädetyllä tavalla". Tämän lain käytännön soveltaminen voi tuoda esiin ristiriitaisuuksia sähköistä kaupankäyntiä sekä audiovisuaalisia mediapalveluja koskevien direktiivien suhteen ja syrjimättömyyden periaatteen suhteen. Komissio jatkaa asian tarkastelua.

Saamieni tietojen mukaan tiedottamista koskevaan lakiin on tehty 18. lokakuuta 2010 voimaan tullut tarkistus. Tarkistuksessa säädetään, että "mainontaan tai audiovisuaaliseen kaupalliseen tiedottamiseen [...] ei pidä sisältyä sukupuolisen suuntautumisen ilmaisua tai edistämistä". Jos nämä säädökset jäävät osaksi lainsäädäntöä, myös ne voivat olla vastoin audiovisuaalisia mediapalveluja koskevaa direktiiviä ja mahdollisesti myös EU:n perusoikeuskirjan 21 artiklaa.

Komissio kirjoitti Liettuan hallitukselle toukokuussa 2010 ilmaistakseen huolensa Baltic Gay Pride -tapahtuman kieltämisestä viime hetkellä. Te muistatte varmasti tämän tapauksen. Komissio muistutti kirjeessään, että oikeus rauhanomaiseen kokoontumisvapauteen, josta on määrätty Euroopan ihmisoikeussopimuksessa ja perusoikeuskirjan 12 artiklassa, kuuluu Euroopan unionin perusperiaatteisiin. Tällä perusteella Baltic Gay Pride pidettiin 8. toukokuuta 2010; tähän tapahtumaan yksi aiemmista puhujista viittasi.

Mitä tulee mahdolliseen homofobian vastaiseen eurooppalaiseen strategiaan, komission ensisijaisena tavoitteena on taata, että EU:n lainsäädäntö on täysin EU:n perusoikeuskirjan mukainen, mukaan lukien perusoikeuskirjan 21 artikla, jossa kielletään sukupuoliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä. Se, miten tämä on tarkoitus toteuttaa, on selitetty hyvin selväsanaisesti 19. lokakuuta 2010 annetussa komission tiedonannossa, joka koskee strategiaa perusoikeuskirjan panemiseksi tehokkaasti täytäntöön. Me palaamme tähän asiaan perusoikeuskirjan soveltamisesta laadittavassa vuosikertomuksessa, joka kattaa myös 21 artiklan soveltamisen muutokset. Tämä tapahtuu tämän vuoden keväällä.

Tämän periaatteen mukaan fallometriset testit osana turvapaikkapolitiikkaa ovat tietenkin EU:n lainsäädännön alaisia ja yhteydessä suoraan perusoikeuskirjan 21 artiklaan, jossa kielletään sukupuoliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä. Tämä tarkoittaa yksiselitteisesti sitä, että jos EU:n lainsäädännössä tai sen kansallisessa soveltamisessa esiintyy syrjintää, niin unionilla on valtuudet puuttua tilanteeseen. On selvää, että unioni voi puuttua tähän tapaukseen.

Haluan lopuksi toistaa, että komissio on vahvasti sitoutunut homofobian ja sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän torjumiseen perussopimusten sille antamien toimivaltuuksien rajoissa.

Mitä tulee siviilisäädyn tunnustamiseen, meillä ei ole aikomusta ehdottaa lainsäädäntöä, joka vaikuttaisi jäsenvaltioiden oman perhelainsäädäntöön tai muuttaisi kansallisia määritelmiä avioliitosta. Tässä on kyse toissijaisuusperiaatteesta. Komission vihreä kirja väestörekisteritietojen tunnustamisesta koskee rajatylittäviä tilanteita, kuten syntymätodistusten tunnustamista, eikä se näin ollen vaikuta samaa sukupuolta olevien avioliittojen tunnustamiseen. Meidän ei pidä sekoittaa asioita. On kunkin jäsenvaltion tehtävä määritellä, mitä avioliitolla tarkoitetaan. Euroopan unionin tehtävänä on mahdollistaa vapaa liikkuvuus ja syrjimättömyys. Ne ovat kaksi aivan eri asiaa. Tämä on EU:n lainsäädännön kanta ja sitä me sovellamme tositilanteissa.

  Simon Busuttil, PPE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, EPP on sitoutunut Euroopan unionin perusarvojen ja periaatteiden ylläpitämiseen erityisesti ihmisoikeuksien kunnioittamiseen. Euroopan tulee vastustaa kaikkia syrjinnän muotoja ja niihin kuuluu myös sukupuoliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä. Samaan aikaan meidän on kunnioitettava jokaisen demokraattisen valtion oikeutta käsitellä, tarkistaa ja hyväksyä kansallista lainsäädäntöä – niin kauan kun lainsäädäntö kunnioittaa ihmisoikeuksia ja syrjimättömyyden periaatetta – puuttumatta kansallisten parlamenttien keskusteluihin, rikkomatta toissijaisuusperiaatetta ja toimimatta tai tuomitsematta jäsenvaltiota hätiköidysti.

Me emme kannata ajatusta jäsenvaltion tuomitsemisesta etenkään tässä nimenomaisessa tapauksessa, kun ehdotetuista tarkistuksesta ei ole vielä edes äänestetty Liettuan parlamentissa, vaan ne ovat vielä Liettuan viranomaisten tarkasteltavina. Tämän lisäksi Liettuan viranomaiset ovat itsekin todenneet, että ehdotetut tarkistukset ovat ristiriidassa EU:n lainsäädännön kanssa. Viranomaiset ovat ilmoittaneet ryhtyvänsä toimiin tilanteen korjaamiseksi ja sukupuolista suuntautumista koskevan syrjimättömyyden kunnioittamiseksi. Tämä lainsäädäntöehdotus ei siis todennäköisesti edes pääse Liettuan asetuskokoelmaan, joten Liettuaa ei ole mitään tarvetta tuomita.

Toivon kuitenkin, että EPP voi huomenna tukea yhteistä päätöslauselmaa sillä edellytyksellä, että siinä ei tuomita yksittäistä jäsenvaltiota ja että sitä tarkistetaan tasapainoisemmaksi.

  Sarah Ludford, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, toivon todella, että Liettua ottaa opikseen Yhdistyneen kuningaskunnan esimerkistä; Yhdistynyt kuningaskunta sai käydä oman taistelunsa säätäessään lakia, joka kielsi homoseksuaalisuuden edistämisen kouluissa. David Cameron, silloinen konservatiivipuolueen johtaja ja nykyinen pääministeri, totesi puolitoista vuotta sitten, että hänen puolueensa oli väärässä tukiessaan tuota vuonna 1988 käsiteltyä lakia, joka sittemmin kumottiin. David Cameron jopa ennusti, että Yhdistyneen kuningaskunnan ensimmäinen avoimesti homo pääministeri tulisi konservatiivien riveistä. Tämä jää nähtäväksi, mutta niin hän ennusti.

Kahden vuosikymmenen aikana on siis tapahtunut valtava asennemuutos. Tämä asennemuutos, josta kollegani Charles Tannock tietää paljon minua enemmän, ja tämä keskustaoikeiston muutos näkyvät EPP:n varsin vaatimattomassa ja maltillisessa päätöslauselmassa ja toden totta myös Simon Busuttilin avauspuheenvuorossa. Olen toiveikas sen suhteen, että EPP saattaa pystyä kokoamaan joukkonsa ensisijaisen päätöslauselman taakse, mikäli suurin osa sen jäsenten tarkistuksista hyväksytään huomisessa äänestyksessä.

Tilanne Yhdistyneessä kuningaskunnassa on muuttunut siinä määrin, että pienen majatalon omistajat joutuivat tänään maksamaan korvauksia homopariskunnalle, jolta he olivat lainvastaisesti kieltäneet yösijan. Kuten tuomari totesi, omistajilla oli oikeus henkilökohtaisiin näkemyksiinsä homoseksuaalisuudesta ja niistä keskustelemiseen, mutta se, mitä he eivät lainsäädännön nojalla olisi saaneet tehdä, oli harjoittaa syrjintää näiden näkemysten perusteella. Liettuan lainsäädäntöehdotukset rajoittaisivat puhumista, keskustelemista ja kokoontumisvapautta.

Homoseksuaalisuuden edistämisen tai levittämisen kieltäminen vaikuttaisi todennäköisesti lamaannuttavasti vapaaseen ilmaisuun ja keskusteluihin, kuten perusoikeusvirasto on todennut. Yhdyn Sophie in ’t Veldin kehotukseen laatia eurooppalainen etenemissuunnitelma homofobian ja syrjinnän torjumiseksi ja kehotan kaikkia tämän parlamentin jäseniä puoluerajoihin katsomatta yhdistämään voimansa kaikkien ihmisoikeuksien puolustamiseksi.

  Marije Cornelissen, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Liettua loukkaa EU:n perusarvoja ja EU:n perustamissopimusta. Liettuan parlamentti polkee homojen oikeuksia yhä häikäilemättömämmin.

Meidän on ryhdyttävä toimiin ja tehtävä tästä loppu. EU:n arvoja ja lakeja ei voi valikoida kuin ruokalajeja ravintolassa – me otamme tämän ruokalajin, mutta emme tuota. Jokaisen valtion, joka haluaa EU:n jäseneksi tai haluaa pysyä jäsenenä, on noudatettava kaikkea EU:n lainsäädäntöä. Tämä koskee Liettuaa, mutta myös Ranskaa ja Alankomaita. Oletetaanpa, että Alankomaat alkaa jonain päivänä polkea maahanmuuttajien oikeuksia. Meidän on toimittava. Jos me emme toimi, niin kukaan Euroopan unionissa ei voi tuntea olevansa aidosti turvassa.

Olen ilahtunut siitä, että komission jäsen käynnisti välittömästi lainsäädännöllisen tarkastelun, ja toivon, että sitä seurataan hyvin pian. Me emme tietenkään voi sallia tilannetta, jossa kansalaiset joutuvat ensin näiden lakien uhreiksi ja joutuvat sitten lähtemään toiseen jäsenvaltioon ajaakseen oikeuksiaan EU:n kansalaisina Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen kautta.

  Charles Tannock, ECR-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, EU:n keskeisenä periaatteena on, että kaikki sen kansalaiset voivat nauttia yhdenvertaisista oikeuksista ja vapauksista. Jokaisen EU-jäsenyyttä hakevan maan on noudatettava tätä periaatetta ja allekirjoitettava Euroopan ihmisoikeussopimus, muun muassa sukupuolisen suuntautumisen osalta.

Kun Liettua liittyi EU:hun 7 vuotta sitten, se lupasi ylläpitää yhteisiä arvojamme, kuten suvaitsevaisuutta ja yhdenvertaisuutta. EU:n perusoikeuskirja – ja ymmärtääkseni sen 12 ja 21 artikla – ovat tulleet sittemmin voimaan vahvistaen EU:n toimielinten tasolla edelleen kansalaisten vapautta sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvasta syrjinnästä.

Puolueeni edustajana ja unionin ulkopuolisia ihmisoikeusasioita käsittelevän ryhmän edustajana voin sanoa hyvin painokkaasti, että ECR ylläpitää ja tukee yhdenvertaisuuden, suvaitsevaisuuden ja moninaisuuden periaatteita kaikkialla.

Monien eurooppalaisten käsitys homoseksuaalisuudesta on kuitenkin varsin perinteinen, usein uskonnollisista syistä. Aivan kuten me pyrimme pitämään yllä LHBT-henkilöitä suojaavaa lainsäädäntöä, meidän pitäisi myös pyrkiä takaamaan, että he, jotka haluavat ilmaista päinvastaisia käsityksiä kiihottamatta kansanryhmää vastaan ja ilmaisuvapautta koskevan lainsäädännön mukaisesti, voivat tehdä niin.

Liettualainen yhteiskunta on epäilemättä yleisesti ottaen hyvin konservatiivinen, ja meidän pitäisi ymmärtää tämä. Jokaisella on oikeus henkilökohtaisiin mielipiteisiin, mutta toimielinten ja lainsäädännön tasolla meidän kaikkien on noudatettava yhdenvertaisuuden periaatetta. Yhdenvertaisuus on eurooppalaisen yhteiskunnan edistyksellisyyden tunnusmerkki, ja uskon, että EU:n turvaamat lainsäädännölliset takeet ja yksilön oikeudet toimivat eräänlaisena magneettina Liettuan kaltaisille maille niiden vapautuessa totalitaarisen kommunismin vallasta.

Tästä syystä kehotan Liettuan viranomaisia muistamaan, että EU on sitoutunut torjumaan vähemmistöjen syrjäytymistä, mustamaalausta ja vainoa, joka oli hyvin yleistä kaikkialla Euroopassa 1900-luvun alkupuoliskolla. Komission pitäisi todellakin katsoa Liettuan lainsäädäntöehdotusta ja ilmoittaa, onko se komission mielestä EU:n lainsäädännön mukainen vai ei, vaikka – kuten Simon Busuttil totesi – onkin täysin mahdollista, että tästä ehdotuksesta ei koskaan tule lakia, sillä Liettua on demokraattinen valtio ja hyvin tietoinen kaikista niistä ongelmista, joista keskustelemme tänä iltana.

  Joe Higgins, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, lakiehdotus homosuhteiden niin sanotun julkisen edistämisen kieltämiseksi Liettuassa on jälleen uusi tekosyy polkea maassa asuvien homojen, lesbojen, biseksuaalien ja transsukupuolisten henkilöiden oikeuksia.

On julmaa ironiaa, että maa, joka vapautui stalinistisen diktatuurin vallasta vasta 20 vuotta sitten on ryhtynyt toistamaan yhtä stalinistisen järjestelmän monista rikoksista: ihmisten oikeutta elää vapaasti ja rauhassa oman sukupuolisen identiteettinsä mukaisesti.

Ihailen niiden satojen homojen ja tukijoiden rohkeutta, jotka uhmasivat heihin kohdistettua vihakampanjaa ja osallistuivat Liettuan pääkaupungissa Vilnassa viime vuoden toukokuussa järjestettyyn Baltic Pride -kulkueeseen. On kuvottavaa nähdä Liettuan oikeistopoliitikkojen tekevän homoista syntipukkeja. Liettuan poliittinen järjestelmä on pettänyt kansansa ja erityisesti nuorison. Aivan kuin Irlannissa, markkinakapitalismi ja taloudellinen keinottelu ovat tuhonneet Liettuan ja muiden Baltian maiden taloudet; työttömyysaste on sinkoutunut 18 prosenttiin ja nuorten työttömyysaste on järkyttävät 35 prosenttia. Näissä olosuhteissa vähemmistöjen, kuten homojen, käyttäminen syntipukkeina on tavanomainen, kyyninen tapa siirtää kansalaisten huomio pois järjestelmän virheistä.

Aivan kuten Ugandassa järjestetyssä homojen vastaisessa vihakampanjassa, myös Liettuassa annetaan ymmärtää, että homot olisivat uhka lapsille, ja vihjaillaan lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Tämä on myrkyllistä panettelua, jonka tavoitteena on aiheuttaa hämmennystä ja johtaa ihmisiä harhaan. Se on panettelua, jota kuuntelevat vanhemmat pyrkivät suojelemaan lapsiaan vääriltä uhkilta. Irlantilaisena voin ikävä kyllä vahvistaa, että lapsiin kohdistuvat uhkat tulevat perinteisesti niistä instituutioista, joiden huomassa lasten pitäisi olla turvassa, toisin sanoen joistain perheistä ja joistain katolisen kirkon osista.

Me emme voi hyväksyä sitä, että liettualaiset nuoret, jotka kohtaavat heräävän seksuaalisuutensa – joka on hyvin haastava elämänvaihe –, joutuvat nyt elämään tämän vaiheen läpi suvaitsemattomuuden ja pelon ilmapiirissä. Meidän on siis oltava solidaarisia ja autettava kaikkia ihmisiä Liettuassa, Venäjällä, ympäri Euroopan unionia ja muualla maailmassa, elämään rauhassa ja oman identiteettinsä mukaisesti.

  Dimitar Stoyanov (NI). – (BG) Arvoisa puhemies, päällimmäinen viesti, jonka olen ymmärtänyt edeltävistä puheenvuoroista, on se, että puhujat olettavat ehdotettujen muutosten syrjivän homoseksuaaleja. He eivät ole tästä kuitenkaan varmoja. Se on vain oletus. Tämän vuoksi mieleeni tuli elokuva Minority Report, jossa paikallinen poliisi käyttää selvännäkijöitä tuomitakseen ihmisiä jo ennen kun nämä syyllistyvät rikokseen.

Liettua on tällä hetkellä juuri tällaisessa asemassa: sitä ollaan tuomitsemassa jostain, mitä se ei ole vielä edes tehnyt. Tässä piilee myös eräs toinen oleellinen ongelma, joka tulee vainoamaan meitä vielä vuosien ajan, nimittäin eri ryhmien oikeuksien väliset ristiriidat.

Te tiedätte esimerkiksi, että kokoontumisoikeus, josta parhaillaan keskustelemme, ei ole rajoittamaton tai absoluuttinen oikeus. Kokouksen tulee olla rauhanomainen; se on järjestettävä tiettyjen edellytysten mukaisesti vaarantamatta yleistä järjestystä.

Tiedän, että tämä ylittää tämän nimenomaisen tapauksen puitteet, mutta haluan kuitenkin varoittaa teitä: älkää unohtako, että tällaiset oikeuksien väliset ristiriidat tulevat olemaan Euroopan unionissa yhä toistuvampi ja valtava ongelma ja että, jos me jatkossa laajennamme niin kutsuttuja kansalaisoikeuksia ja -vapauksia edelleen, niin me päädymme lopulta tilanteeseen, jossa me joudumme päättämään, kenen oikeudet ja vapaudet ovat ensisijaisia.

  Joanna Katarzyna Skrzydlewska (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, Liettuassa on tällä hetkellä tilanne, jossa keskustellaan toisaalta jokaisen demokraattisesti valitun hallituksen oikeudesta laatia omassa maassaan omat lakinsa ja toisaalta velvollisuudesta kunnioittaa Euroopan unionin lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten takaamia ihmisoikeuksia. Euroopan parlamentin tehtäviin kuuluu kiistämättä tarkastella jokaista tapausta, jossa voidaan epäillä ihmisoikeusloukkausta, joka voi olla seurausta esimerkiksi tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisesta. Parlamentti on ehdottanut ihmisoikeusloukkauksia koskevia päätöslauselmia useissa tapauksissa. Se on aina vastustanut ihmisoikeuksien loukkaamista.

Tämänpäiväinen keskustelu on myös seurausta siitä pelosta, että Liettuan lainsäädäntöön ehdotettu muutos voisi johtaa maassa esimerkiksi ilmaisunvapauden rajoittamiseen sukupuolisen suuntautumisen perusteella. Tämä pelko on perusteltu sikäli, että Euroopan parlamentti on nostanut toistuvasti esiin tapauksia, joissa Liettuan hallitus on suhtautunut ihmisoikeuksiin valikoivasti. Tarkoitan tässä erityisesti etnisiä vähemmistöjä, joille ei ole Liettuan lainsäädännössä taattu yhdenvertaisia oikeuksia. Tämän vuoksi on syytä painottaa, että kansallisten lainsäädäntöehdotusten tulee noudattaa sovittuja sääntöjä ja Euroopan unionin lainsäädäntöä, jolla taataan tiettyjen vähemmistöjen, kuten etnisten vähemmistöjen, yhdenvertainen kohtelu.

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D). – (LT) Arvoisa puhemies, keskustelemme tänään aiheesta, joka on kotimaalleni Liettualle arkaluontoinen. Haluan ennen kaikkea korostaa, että EU:n jäsenvaltiona Liettua kunnioittaa ihmisoikeuksia, vapauksia ja EU:n arvoja. Valitettavasti Liettuassa on ollut tapauksia, joissa maan parlamentin yksittäiset jäsenet ovat tehneet lakialoitteita, jotka loukkaavat ihmisoikeuksia ja syrjivät eri kansalaisryhmiä. Haluan kuitenkin ilmoittaa, että viime keskiviikkona Liettuan hallitus antoi kielteisen päätöksen Liettuan parlamentissa käsitellystä ehdotuksesta, joka asettaisi seuraamuksia homoseksuaalisten suhteiden julkisesta edistämisestä, koska ehdotus on vastoin kansainvälistä ja Euroopan unionin lainsäädäntöä sekä Liettuan tasavallan perustuslain säännöksiä ja koska se katsottiin sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaksi syrjinnäksi. Lisäksi Liettuan on Lissabonin sopimuksen ratifioituaan noudatettava Euroopan unionin perusoikeuskirjaa, joka kieltää kaikki syrjinnän muodot, mukaan lukien sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän. Lakialoitteen tuomitsi Liettuan tasavallan presidentti Dalia Grybauskaitė. Haluan huomauttaa, että lakialoitteeseen ehdotettuja tarkistuksia ei ole vielä hyväksytty Liettuan tasavallan parlamentissa. Lisäksi Liettuan parlamentin ihmisoikeusvaliokunnan on vielä esitettävä päätelmänsä ehdotetuista tarkistuksista. Toivon, että Liettua ottaa pian huomioon eurooppalaisen ja kansainvälisen kritiikin, Liettuan tasavallan hallituksen kielteisen päätöksen ja Euroopan parlamentin päätöslauselman, että Liettuan parlamentilla on poliittista tahtoa hylätä lakialoite, joka loukkaisi ihmisoikeuksia ja vapauksia, ja että kaikesta syrjinnästä tehdään loppu, mukaan lukien sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvasta syrjinnästä.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE). – (EN) Arvoisa puhemies, uskoakseni viesti, jonka haluamme välittää Liettuan parlamentille – ja yleensä ottaen kaikille niille, jotka haluavat yhä kiistellä selvistä tosiasioista – on tarpeellisempi kuin koskaan ennen. Meidän on mielestäni muistutettava joitakin jäseniä kahdesta tosiasiasta, jotka nämä ovat kenties unohtaneet. Ensimmäinen on se, että homoseksuaalisuus on poistettu psyykkisten sairauksien luettelosta, ja toinen tässä yhteydessä erityisen oleellinen asia on se, että luotettavaa tutkimustietoa homoseksuaalisuutta koskevan kasvatuksen vaikutuksista lasten sukupuoliseen suuntautumiseen ei ole.

Nämä ovat tosiasioita, eikä mikään lakiteksti tai lakialoite voi kumota niitä. Viesti, jonka haluamme välittää huomenna, on yksinkertaisesti muistuttaa kollegojamme siitä, että nämä tosiasiat eivät ole keskusteltavissa. Tästä syystä meidän on hyväksyttävä tämä päätöslauselma ja tästä syystä meidän on myös tuettava Liettuan presidentin pyrkimyksiä tämän lakialoitteen pysäyttämiseksi. Korostan: osoitamme sanamme paitsi liettualaisille, myös kaikille muille, jotka olettavat voivansa kyseenalaistaa tällaiset tosiasiat.

  Konrad Szymański (ECR). – (PL) Arvoisa puhemies, näyttää siltä, että Euroopan parlamentti on maailman parlamenteista kaikkein herkkänahkaisin sukupuolivähemmistöjen oikeuksista keskusteltaessa. Liettuan lakialoite, joka on äänestyksen alaisessa päätöslauselmassamme käännetty huonosti, ei ole vielä mennyt läpi. Euroopan parlamentti on kuitenkin jo aloittanut yhden jäsenvaltionsa arvostelemisen. Liettua on suvereeni valtio, jonka suvereeneihin lainsäädäntömenettelyihin meidän ei pidä sotkeutua.

Meidän tulisi luottaa Liettuan lainsäädäntöjärjestelmään nykyistä enemmän ja ymmärtää paremmin niitä Liettuan parlamentin jäseniä, jotka haluavat todellisuudessa kiinnittää huomion siihen, että erityisesti lapsia ja nuoria pitäisi suojella nykyistä paremmin toistuvalta altistumiselta aggressiiviselle seksuaaliselle materiaalille. Tämä keskustelu on täysin luonnollinen. Lasten oikeudet on tässä keskustelussa sivuutettu mielestäni täysin. Tästä päätöslauselmasta ei löydy luottamusta, valtion suvereniteetin kunnioitusta, maltillisuutta eikä lasten oikeuksien huomioimista. Tämän vuoksi emme voi tukea tätä päätöslauselmaa.

  Joanna Senyszyn (S&D). – (PL) Arvoisa puhemies, valtaosa Euroopan unionin kansalaisista uskoo, että kaikki ovat yhdenvertaisia ja että jokaisella on samat oikeudet. Joissain Euroopan maissa seksuaalivähemmistöihin ei kuitenkaan vieläkään suhtauduta riittävän suvaitsevasti. Euroopassa on nähty tapauksia, joissa on kiihotettu homoseksuaalien vastaiseen vihaan, kielletty yhdenvertaisuutta puolustavia kulkueita ja jopa laadittu Euroopan unionin lainsäädännön vastaisia lakialoitteita, joista Liettuan syrjivä lakialoite on yksi esimerkki. EU:n kattavan yhtenäisen vähimmäissuojan perustaminen henkilöille, jotka kärsivät ikään, sukupuoliseen suuntautumiseen, vammaisuuteen, uskontaan ja maailmankatsomukseen perustuvasta syrjinnästä, tekisi lopun tällaisista toimista. Milloin tämä aiotaan toteuttaa? Kirkon ja valtion täydellinen erottaminen on tärkeää, sillä homofobia leviää alueilla, joilla uskonnolla on liian vahva asema. Yhä tänä päivänä homoseksuaalisuus on rikos 76:ssa maailman maassa, ja kahdeksassa islamilaisessa maassa homoseksuaalisista suhteista rangaistaan kuolemalla. Euroopassa meillä on korkeintaan säännöksiä tai lakialoitteita, jotka ovat häpeäksi vapaalle maailmalle. Tästä syystä meidän päätöslauselmamme ja EU:n syrjinnän vastainen direktiivi ovat niin tärkeitä.

  Catherine Trautmann (S&D). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, parhaillaan Liettuan parlamentin käsiteltävänä oleva tarkistus, joka tekisi homoseksuaalisuuden julkisesta edistämisestä rangaistavan teon, laadittiin samassa yhteydessä kuin laki, joka suojelee alaikäisiä julkisen tiedottamisen haittavaikutuksilta.

Miten me voimme – muka alaikäisten suojelun nimissä – rajoittaa sekä ilmaisun- että tiedonvapautta ja ennen kaikkea hyväksyä sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän? Me tiedämme hyvin, että tämäntyyppiset tekstit johtavat sukupuolisen suuntautumisen salailuun ja on vastoin lesbojen, homojen, biseksuaalien ja transsukupuolisten henkilöiden (LHBT) oikeuksia, joita me olemme puolustaneet ja joita Euroopan parlamentti on puolustanut. Lisäksi aikana, jolloin joudumme todistamaan homoseksuaaleihin kohdistuvaa väkivaltaa ja vihaa, tämä lakialoite kannustaa kriminalisoimaan homoseksuaalisuuden ja kehottaa väkivaltaan. Me emme saa antaa nuorille sellaista käsitystä, että eurooppalainen yhteiskunta on sulkeutunut, suvaitsematon, sisään päin kääntynyt ja piittaamaton kanssaihmisiä kohtaan.

Tämä laki on mielestämme siis täysin niiden eurooppalaisten arvojen vastainen, jotka on esitetty Euroopan unionin perusoikeuskirjassa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksessa. Kuten sanottu, se on myös vastoin koko unionin syrjinnän vastaista tapausoikeutta, joka on lisännyt merkittävällä tavalla kansallisten lainsäädäntöjen yhdenvertaisuutta monilla jokapäiväisen elämän alueilla työllisyydestä tiedonsaantiin ja koulutukseen.

Haluan kiittää teitä, arvoisa komission jäsen, hyvin selväsanaisesta lausunnostanne ja toivon kaikkien ryhmien ymmärtävän teidän perustelunne ja myös oman ryhmäni jäsenten perustelut. Kehotan kaikkia parlamentin jäseniä kaikista poliittista ryhmistä yhtymään Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmään (S&D), Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmään (ALDE), Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmään (Verts/ALE) sekä Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmään / Pohjoismaiden vihreään vasemmistoon (GUE/NGL), jotka ovat laatineet tämän päätöslauselman.

  Anna Záborská (PPE). – (SK) Arvoisa puhemies, mistä syystä Euroopan parlamentti ottaa kantaa lakialoitteeseen, jonka on laatinut yksi erään kansallisen parlamentin jäsen? Haluan kysyä: onko meidän tehtävämme sanella jäsenvaltioiden päättäjille, mistä he saavat keskustella ja mistä eivät?

Tässä keskustelussa tai huomenna äänestettävässä päätöslauselmassa ei kummassakaan ole kyse tällä hetkellä voimassa olevasta lainsäädännöstä. Ne koskevat ei-sitovaa tekstiä, joka on parhaillaan käsiteltävänä erään jäsenvaltion parlamentissa. Laki, joka saattaa uhata tiedotusvälineiden vapautta Unkarissa, on tällä hetkellä voimassa.

Useimmat meistä ovat kuitenkin sitä mieltä, että ennen kun puutumme asiaan, meidän pitäisi antaa Unkarin hallitukselle aikaa tarvittaessa tarkistaa lakia. Meidän pitäisi yrittää olla vähintäänkin johdonmukaisia.

Hyvät parlamentin jäsenet, jättäkäämme tämä päätöslauselma odottamaan ainakin siihen asti, kunnes Liettuan parlamentti saa asian käsittelyn päätökseen.

  Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė (PPE). – (LT) Arvoisa puhemies, olen kotoisin Liettuasta, ja tänään käsiteltävänä oleva päätöslauselma perustuu hallintolain yhteen tarkistukseen. Haluan korostaa, että kyseessä on kansallisen parlamentin keskeneräinen lainsäädäntömenettely, johon Euroopan parlamentti yrittää puuttua. Aloite on vasta käsittelyvaiheessa, ei päätösvaiheessa, eikä siitä ole vielä edes keskusteltu valiokunnassa. Oikeuden nimissä on sanottava, että toimielimet, joiden piti arvioida parlamentaarisen ryhmämme tarkistus, esittivät päätelmiä, jotka eivät tue aloitetta; tämä tarkoittaa, että tänään käsiteltävänä oleva ennuste lopputuloksesta ei todennäköisesti edes ole se, josta keskustelemme nyt. Näin ollen en voi tukea päätöslauselmaa, sillä pidän sitä liioiteltuna reaktiona. Haluan jälleen kerran osoittaa sanani ystävälleni jäsen Higginsille: Älä puhu sellaisesta, mitä et ole itse kokenut. Nyky-Liettuan vertaaminen Neuvostoliittoon on yksinkertaisesti käsittämätöntä.

  Alexandra Thein (ALDE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, eurooppalaisessa yleissopimuksessa ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien suojelusta sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjassa kielletään syrjintä sukupuolisen suuntautumisen perusteella. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 ja 7 artiklassa ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 19 artiklassa velvoitetaan EU:n ja kaikkien jäsenvaltioiden elimet torjumaan sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää.

Liettua on EU:n jäsenvaltio ja on siis päättänyt jakaa nämä unionin 500 miljoonan asukkaan yhteiset arvot. Ensinnäkin olen tyytyväinen siihen, että vuonna 2009 antamamme ensimmäisen päätöslauselman seurauksena lakialoite astui Liettuassa voimaan aiempaa lievemmässä muodossa, että tietoomme ei ole vielä tullut yhtään tapausta, jossa tätä lakia olisi sovellettu, ja että sen soveltaminen Christopher Street Day Parade -tapahtuman kieltämiseksi epäonnistui ja tapahtuma järjestettiin. Olen sitäkin yllättyneempi nyt kuullessani, että Liettuassa on ehdotettu uusia lainsäädännöllisiä toimia, joiden nojalla julkinen puhuminen homoseksuaalisista suhteista tai tiedon välittäminen niistä voisi johtaa jopa 2 900 euron sakkoihin, ja että homoseksuaaleille ei ole enää yhdenvertaisia oikeuksia – mutta naisilla sentään.

Olen näin ollen tyytyväinen komission strategiaan homofobian torjumiseksi ja haluan erityisesti kiittää komission jäsen Redingiä siitä, että hän on korostanut näiden perusoikeuksien puolustamisen tärkeyttä osallistumalla tähän täysistuntoon, vaikka kello lähenee jo puolta yötä.

  Viviane Reding, komission varapuheenjohtaja. – (EN) Arvoisa puhemies, olen pannut merkille, että Euroopan parlamentin kaikki suuret poliittiset ryhmät ovat hyvin yksimielisiä syrjimättömyyden periaatteesta. Uskon, että jos meillä olisi päätöslauselma, joka aidosti korostaa syrjimättömyyden periaatetta ja sen soveltamista kansallisessa lainsäädännössä – mihin jäsenvaltiot ovat sitoutuneet EU:n sääntöjen suhteen –, niin tämä olisi hyvin tärkeä hetki.

Ne parlamentin jäsenet, jotka ovat painottaneet, että kyse ei ole laista, vaan ainoastaan joidenkin kansallisen parlamentin jäsenten tekemästä lakialoitteesta, ovat oikeassa korostaessaan tätä. Haluaisin kuitenkin muistuttaa, että sekä Liettuan presidentti että hallitus ovat vastustaneet hyvin selväsanaisesti näitä joidenkin jäsenten ehdotuksia.

Toivon, että lähes yksimielinen päätös huomisessa äänestyksessä korostaa näitä periaatteita, joita 27 jäsenvaltiota on päättänyt itse tukea, jotka toimivat EU:n direktiivien perustana ja jotka on vahvistettu perusoikeuskirjassa. Voin vain tukea Euroopan parlamentin enemmistön kantaa.

  Puhemies. – (IT) Olen vastaanottanut kaksi työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätettyä päätöslauselmaesitystä⁽¹⁾.

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan keskiviikkona 19. tammikuuta 2011.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  Kristiina Ojuland (ALDE), kirjallinen. – (EN) Kritisoidessamme kansalaisvapauksien loukkauksia kolmansissa maissa meidän on suhtauduttava yhtä tarkkaavaisesti myös omiin jäsenvaltioihimme. On suuri pettymys, että Liettuan parlamentti on mennyt niin pitkälle, että se keskustelee sukupuolista suuntautumista koskevan tiedon levittämisen kriminalisoinnista alaikäisten suojelun, uskonnollisten tunteiden ja poliittisten näkemysten varjolla. Se on selvästi vastoin ilmaisunvapautta eikä sitä voida perustella edes väestön enemmistön kannatuksella. Vähemmistöjen oikeuksien loukkaamattomuus on aina demokratian tunnusmerkki, mutta Liettuan parlamentti on erehtynyt luulemaan populismia demokratiaksi. Toivon, Liettuan parlamentti tarkistaa tai kumoaa lait, jotka ovat perusluonteeltaan homofobisia ja vastoin Liettuan perustuslakia, Euroopan ihmisoikeussopimusta, EU:n perusoikeuskirjaa sekä kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaa kansainvälistä yleissopimusta. Ihailen Liettuan presidentti Dalia Grybauskaitėn rohkeutta, sillä hän on noussut vastustamaan syrjintää julkisesti, ja toivon, että muut seuraavat hänen esimerkkiään. Jos Liettuan parlamentti ei noudata kansainvälisiä velvoitteitaan, Euroopan unionin on kuitenkin puututtava tilanteeseen.

(1) Ks. pöytäkirja.