Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 19. tammikuuta 2011 - Strasbourg

12. Valko-Venäjän tilanne

  Puhemies. – (PL) Esityslistalla on seuraavana Euroopan komission varapuheenjohtajan ja EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Catherine Ashtonin julkilausuma Valko-Venäjän tilanteesta.

  Catherine Ashton, komission varapuheenjohtaja / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja. – (EN) Arvoisa puhemies, Valko-Venäjällä 19. joulukuuta järjestettyjä vaaleja seuranneet tapahtumat olivat järkytys meille kaikille: viranomaisten omia kansalaisiaan vastaan käyttämä voima sai aikaa huolestuneita ja tuomitsevia julkilausumia kaikkialla maailmassa.

Kollegani ja minä olemme tavanneet monia asianosaisia, muun muassa oppositioliikettä, kansalaisyhteiskuntaa, vangittujen perheitä ja yleisesti väestöä. Meillä on ollut tilaisuus ilmaista myötätuntomme ja solidaarisuutemme ja kuunnella. Nyt, arvoisat jäsenet, on kuitenkin tullut aika toimia.

Arvostan suuresti sitä, että tämän parlamentin jäsenet ovat jo voineet osallistua tämän kysymyksen käsittelyyn ja että kollegani komission jäsen Füle pystyi esittämään nykyiset ajatuksemme AFET-valiokunnalle viime viikolla. Odotan tutustumista EU:n päätöslauselmaan, joka perustuu keskusteluihinne. Meille kaikille on tärkeää keskittää ajatuksemme mahdollisimman hyvin käsittelemämme tilanteen kiireellisyys huomioon ottaen.

Olen viettänyt aikaan monien opposition edustajien ja laajemman yleisön kanssa Valko-Venäjällä ja myös, kuten olen maininnut, pidätettyjen sukulaisten kanssa. Olen myös tavannut ulkoministeri Martynovin. Nämä keskustelut ovat tehneet minulle aivan selväksi, että todistamamme tapahtumat olivat täysin vastoin näkemystämme ihmisoikeuksien, perusvapauksien ja demokratian kunnioittamisesta. Kohtuuttoman voimankäytön lisäksi koko vaaliprosessia horjutti selkeästi kansalaisyhteiskunnan ja opposition edustajien pidättäminen. Etyjin demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston arvio tukee tätä päätelmää.

Monet muutamana viime viikkona pidätetyistä on vapautettu. Huomattavaa ryhmää – jopa kolmeakymmentä ihmistä – uhkaavat kuitenkin vielä syytteet, jotka voivat johtaa hyvin huomattaviin vankilatuomioihin ja, kuten arvoisat jäsenet tietävät, ryhmässä on joitakin presidenttiehdokkaita.

Arvoisa puhemies, olen jo tuominnut Minskin viranomaisten toteuttamat sortotoimenpiteet ja olen kehottanut vapauttamaan välittömästi kaikki poliittisen perustein pidätetyt ja avaamaan uudelleen Etyjin toimiston Minskissä. Olen vahvistanut tätä viestiä yhteisessä julkilausumassa yhdysvaltain ulkoministerin Hillary Clintonin kanssa.

Tapaamisessani ulkoministeri Martynovin kanssa korostin, että EU odottaa Valko-Venäjän viranomaisilta välitöntä vastausta kansainvälisen yhteisön vaatimuksiin. Seuraavia askeleitamme määritettäessä meidän on aloitettava perusperiaatteista.

Ensimmäinen näistä periaatteista on se, että rauhallisten aktivistien, myös presidenttiehdokkaiden turvallisuuden ja turvan on oltava koko ajan ensisijaisia huoliamme.

Toinen on se, että valkovenäläiset ovat naapureitamme ja kumppaneitamme, ja heidän etunsa pitäisi olla etusijalla. Vaikka ilmaisemme huolemme viranomaisille, emme voi eristää kansaa.

Kolmas periaate on se, että ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamine on EU:n ulkopolitiikan ja itäisen kumppanuuden ytimessä ja että se on osa yhteisiä arvoja, jotka jaamme lähimpien kumppaniemme kanssa. Teemme työtä noiden kumppanien kanssa, kuten olemme tehneet Yhdysvaltojen kanssa, lisätäksemme kansainvälisen yhteisön Valko-Venäjälle lähettämän viestin voimaa.

Arvoisa puhemies, arvioinnistamme seuraa selkeä päätelmä: meidän pitäisi käyttää kanaviamme lujan ja ripeän vastauksen välittämiseksi. Tuon vastauksen pitäisi antaa Valko-Venäjän viranomaisille selkeä viesti näkemyksistämme eristämättä kansalaisia ja kansalaisyhteiskuntaa. Vastauksemme olisi oltava tasapainoinen. Toisaalta meidän on harkittava kohdennettuja toimenpiteitä Valko-Venäjän viranomaisia vastaan ja, uskoakseni, tehtävä seuraamusten arviointi. Toisaalta meidän on käytävä tiivistä vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisten kanssa ja heidän tuekseen – ja käytännössä se tarkoittaa tukemme jatkamista kansalaisjärjestöille, viestimille ja opiskelijoille ja ehkä enemmän ponnistuksia niiden kansalaisten liikkuvuusmahdollisuuksia, jotka haluavat matkustaa Euroopan unioniin.

Lyhyellä aikavälillä presidentti Lukashenkon matkustuskiellon ottaminen uudelleen käyttöön ja kyseisen kiellon laajentaminen myöhemmin mainittavaiin henkilöihin on ehdottomasti vaihtoehto, jos pidätettyjä ei vapauteta.

Kansalaisyhteiskunnan tuen lisäämisen osalta olen pyytänyt ulkosuhdehallintoa laatimaan yhdessä komission kanssa vaihtoehtoja kansalaisjärjestöille, viestimille ja opiskelijoille tarkoitetuille kiireellisille toimille. Tiedän, että Euroopan parlamentilla on mahdollisuudet antaa stipendejä yliopistosta erotetuille opiskelijoille, ja toivon, arvoisa puhemies, että tätä mahdollisuutta voidaan hyödyntää. Yritämme tietysti saada täydentäviä resursseja muualta, myös jäsenvaltioista.

Mainitsin aiemmin liikkuvuutta koskevan kysymyksen ja ajattelen erityisesti viisumin myöntämisen helpottamista. Haluan kannustaa jäsenvaltioiden konsulaatteja Minskissä helpottamaan viisumien myöntämistä väliaikaisena toimenpiteenä Valko-Venäjän kansalaisten hyödyksi.

Arvoisa puhemies, juuri kuvailemiani lyhyen aikavälin toimia on tietenkin käsiteltävä ulkoasiainneuvostossa 31. tammikuuta, mutta ei ole liian aikaista käsitellä joitakin pidemmän aikavälin näkökohtia suhteissamme Valko-Venäjän kanssa.

Ensinnäkin, sanoin aiemmin, että meidän on tehtävä tämän asian osalta työtä muiden kansainvälisten kumppanien kanssa, ja se on yksi syy, miksi Valko-Venäjän pitäisi edelleen osallistua käytettävissämme olevaan monenväliseen toimintatapaan ja miksi meidän on sitouduttava vahvasti itäisen kumppanuutemme maihin rakentaaksemme yksimielisyyttä tämän asian osalta.

Toiseksi, eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineestä annettavan kahdenvälisen rahoitustuen osalta meidän olisi keskityttävä enemmän väestön tarpeisiin ja kansalaisyhteiskuntaan.

Lopuksi, laadimme viime vuonna välisuunnitelman, jossa kartoitetaan keskipitkän aikavälin kehitys suhteissamme Valko-Venäjään. Minun mielestäni tarvitsemme tauon tässä prosessissa. Se ei tarkoita yhteisen välisuunnitelman hylkäämistä, mutta tarvitsemme lisää kuulemisia, myös kansalaisyhteiskunnan kanssa, ja tarvittaessa tarkistusta.

Arvoisa puhemies, näissä puitteissa me toimimme tällä hetkellä. Nyt kuuntelen kiinnostuneena parlamentin jäsenten näkemyksiä.

  Jacek Protasiewicz, PPE-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, kansainvälisten tarkkailijoiden mielestä siitä ei ollut mitään epäilystä, eikä meidänkään mielestämme siitä pitäisi olla mitään epäilystä. Valko-Venäjällä joulukuussa järjestetyt presidentinvaalit eivät olleet oikeudenmukaiset. Ne eivät olleet oikeudenmukaiset, ja siksi politiikka, jota olemme vuodesta 2008 alkaen harjoittaneet Valko-Venäjän viranomaisten osalta, Valko-Venäjän kanssa käytävän vuoropuhelun ja ojennetun käden politiikka, ei voi enää jatkua. Nyt ei ole aika "tavanomaiselle toiminnalle", nyt on aika uusille päätöksille, uudelle politiikalle ja kovalle linjalle toiminnassa Valko-Venäjän hallinnon kanssa, millä tarkoitan myös poliittisia seuraamuksia ja viisumeihin liittyviä seuraamuksia, jättämättä huomiotta taloudellisia seuraamuksia. Meidän pitäisi tietenkin hyödyntää älykkäästi kyseisiä seuraamuksia ja kohdentaa niitä siten, että varmistetaan, etteivät ne vaikuta tavallisten valkovenäläisten elämään, mutta meidän ei pitäisi empiä niiden määräämistä, mukaan luettuna Valko-Venäjän jäsenyyden peruuttaminen itäisessä kumppanuudessa.

Koska vaalit olivat epäoikeudenmukaiset, vaalien tulokset eivät ole uskottavia. Voimme siksi todeta, tyynesti ja tosiasiat täysin tiedostaen, että Valko-Venäjän demokraattinen opposition voi sanoa olevansa näiden vaalien moraalinen voittaja. Meidän pitäisi siksi tukea oppositiota sen pyrkimyksissä perustaa poliittinen edustusto tänne Brysseliin edustamaan sekä sen etuja että koko vapaan Valko-Venäjän etuja sen toimissa Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden kanssa poliittisella tasolla. Lopuksi, meidän pitäisi vaatia vapauttamaan pidätetyt, sekä presidenttiehdokkaat että poliittiset aktivistit, riippumattomat toimittajat, opiskelijat ja yliopisto-opettajat. Heidät kaikki on vapautettava ennen kuin aloitamme mitään uusia keskusteluja Valko-Venäjän valtion edustajien kanssa.

  Kristian Vigenin, S&D-ryhmän puolesta. – (BG) Arvoisa puhemies, arvoisa korkea edustaja Ashton, hyvät kollegat, Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä ilmaisee suuret pahoittelunsa siitä, että nämä presidentinvaalit ovat osoittautuneet jälleen maan uudeksi hukatuksi tilaisuudeksi suunnata lujasti ja sitoutuneesti demokratian tielle.

Voimme kuitenkin sanoa, että pääasiassa Euroopan unionin politiikka, jossa Valko-Venäjä otetaan asteittain ja tietyin ehdoin mukaan, on saanut aikaan tiettyjä tuloksia, joten meidän pitäisi suhtautua varoen kehotuksiin tehdä jyrkkiä muutoksia politiikkaamme.

Sanon tämän siksi, että meidän sitoutumisemme takia presidentinvaalikampanjassa loppujen lopuksi saatiin aikaan jonkin verran edistystä, ja voi olla, että juuri siksi myös aukiolle Minskissä kerääntyi paljon enemmän ihmisiä kuin järjestäjät odottivat. Toisin sanoen, olimme luultavasti saaneet aikaan suuremman vapauden ilmapiirin, jonka Valko-Venäjän kansalaiset pystyivät tulkitsemaan oikein.

Tästä alkaen meidän on kuitenkin oltava ennen kaikkea riittävän selkeistä ja lujia Valko-Venäjän viranomaisille osoittamissamme vaatimuksissa vapauttaa pidätetyt ja lopettaa välittömästi niiden kaikkien häirintä, jotka osallistuivat protesteihin tai järjestivät niitä muodossa tai toisessa. Siitä emme voi tehdä kompromisseja, ja meidän on osoitettava selkeästi, mitä haluamme.

Toinen näkökohta on kuitenkin se, mitä me voimme tehdä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Ensinnäkin meidän on vältettävä suistamasta maata takaisin eristykseen, koska sillä tavalla, kuten opposition ja kansalaisyhteiskunnan edustajat korostivat, Valko-Venäjän eristäminen tarkoittaa maan kansalaisten eristämistä.

Meidän on siis sen politiikan puitteissa, jota jo sovellamme Valko-Venäjään, yritettävä toteuttaa tiettyjä toimenpiteitä mukauttaaksemme politiikkaamme, jotta se hyödyttää maan kansalaisia ja tukee sen viestimiä, kansalaisyhteiskuntaa ja oppositiota. Sillä tavalla voimme luoda ympäristön, jossa oikeudenmukaiset ja demokraattiset vaalit ovat mahdolliset.

Mielestäni meidän pitäisi tehdä sitä varten työtä Valko-Venäjän EU:hun kuulumattomien naapurien, Venäjän ja Ukrainan, kanssa, ja parlamentin pitäisi yrittää käyttää itäisen kumppanuuden ja Euronestin tarjoamia mahdollisuuksia saada kumppanuuden viisi muuta maata mukaan yhteisiin toimiin Valko-Venäjän demokratisoimiseksi.

(Puhuja suostui vastaamaan sinisen kortin kysymykseen työjärjestyksen 149 artiklan 8 kohdan mukaisesti.)

  Marek Henryk Migalski (ECR). – (PL) Arvoisa puhemies, tiedän, että minulla on vain 30 sekuntia.

Ehkä tulkkaus ei ollut tässä kovin selkeä, arvoisa Kristian Vigenin, mutta kuulinko todella teidän sanovan, että te katsotte, että vaalien jälkeen järjestetty mielenosoitus tai toisin sanoen mielenosoitus, joka itse asiassa järjestettiin vastustamaan näiden vaalien väärentämistä ja kaikkia tapahtuneita säännönvastaisuuksia, on todiste siitä, että vaalit ja tilanne ovat paranemassa? Siltä se kuulosti. Mielestäni olisi hyvin vaikeaa hyväksyä, että sananne todella olisi tulkittu oikein.

  Kristian Vigenin (S&D). – (BG) Ehkä en ilmaissut itseäni kyllin selväksi tai tulkkauksessa kadotettiin joitakin vivahteita. Halusin sanoa, että Valko-Venäjän tilanne on muuttunut siinä mielessä, että yhä useammat ihmiset ymmärtävät demokratian tarpeellisuuden ja demokratian puolesta on taisteltava. Siinä mielessä katson, että se, että odotettua useammat ihmiset tulivat aukiolle Minskissä, on myönteinen merkki.

Sitä minä tarkoitin, enkä millään muotoa sitä, että Valko-Venäjän hallinto olisi mahdollistanut sen.

  Puhemies. – (EN) Ehkä englannin tulkkauksessa on ongelma. Onko englannin tulkkauksessa ongelma? Olkaa hyvä ja tarkastakaa se. Ei, se ei ole tulkkaus. Ongelma on mikrofonissa. Onko se nyt kunnossa?

  Kristian Vigenin (S&D). – (EN) Arvoisa puhemies, yritän aina puhua äidinkielelläni, mutta joskus minusta tuntuu, että ei pitäisi näin arkaluontoisista asioista.

Yritin sanoa, että mielestäni tilanne on paranemassa siinä mielessä, että yhä useammat ihmiset Valko-Venäjällä ymmärtävät, että Valko-Venäjä tarvitsee demokratiaan ja yhä useammat ihmiset ymmärtävät, että heidän on taisteltava demokratian puolesta Valko-Venäjällä. Siksi sanoin, että minusta on myönteinen merkki, että niin monet ihmiset, useammat kuin järjestäjä odotti, olivat Minskin aukiolla. Toivon, että tämä selittää, mitä tarkoitin.

  Kristiina Ojuland, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, olimme tyytyväisiä siihen, mitä korkea edustaja sanoi, ja olemme täysin samaa mieltä siitä, mitä hän sanoi. On hyvin tärkeää, että Euroopan unioni on pystynyt vastaamaan Valko-Venäjän presidentinvaalien epäonnistumiseen.

Toivon, että meillä olisi myös rohkeutta olla yhtä pontevia, lujia ja periaatteellisia Valko-Venäjän naapurimaan osalta, maan, jossa demokraattisen opposition sorrosta ja oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien loukkauksista on myös tullut yleistä.

Demokratian heikentyminen Venäjällä saattaa myös olla juuri se syy, miksi Kreml on tunnustanut Valko-Venäjän presidentinvaalit ja sanonut väkivaltaista sortoa Valko-Venäjän "sisäiseksi asiaksi". Tällainen välinpitämättömyys Valko-Venäjän kauhistuttavasta tilanteesta on merkityksellinen merkki suuntauksista Venäjällä.

Euroopan parlamentti on laatinut voimakkaan päätöslauselman, jossa ehdotetaan Lukashenkon rikollista hallintoa vastaan suunnattuja viisumeihin ja talouteen liittyviä seuraamuksia. On olennaisen tärkeää, että Euroopan unioni pysyy tässä yhtenäisenä ja että jäsenvaltiot lakkaavat pyrkimästä kahdenvälisiin hankkeisiin Lukashenkon ja hänen hallintonsa kanssa. Meidän on lykättävä itäistä kumppanuutta ja muuta yhteistyötä, kunnes poliittiset vangit vapautetaan. Meidän on kuitenkin lisättävä tukeamme kansalaisyhteiskunnalle, kansalaisjärjestöille ja riippumattomille viestimille Valko-Venäjällä, jotta ne voivat valmistautua Valko-Venäjän rakentamiseen Lukashenkon kaaduttua, mikä toivottavasti tapahtuu demokraattisten vaalien avulla.

Siksi, arvoisa puhemies, pyytäisin teitä tukemaan kehotusta järjestää paneurooppalainen foorumi Valko-Venäjän tulevaisuudesta.

  Heidi Hautala, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, uskon, että korkea edustaja on kuvannut täydellisesti tuntojamme sanoessaan järkyttyneensä.

Me todellakin järkytyimme joulukuun 19. päivän jälkeen, koska monet meistä olivat toivoneet etukäteen, että Valko-Venäjä avautuisi vähitellen Euroopan unionia kohti. Nyt luulen, että suuri osa noista toiveista on tällä erää haihtunut. On hyvin huolestuttavaa kuulla – miltei joka tunti – uutisia Minskissä ja muualla Valko-Venäjällä käynnissä olevasta sorrosta.

Vasta eilen ihmisoikeusjärjestö Viasnan häirintää jatkettiin kotietsinnöillä, aresteilla ja pidätyksillä. Tuo järjestö on puolustanut erittäin urheasti ihmisoikeuksia Valko-Venäjällä. Viranomaiset eivät ole sallineen sen rekisteröityä.

Valko-Venäjän Helsinki-komitea sai varoituksen sen jälkeen, kun se oli ottanut yhteyttä tuomareiden ja lakimiesten riippumattomuutta käsittelevään YK:n erityisraportoijaan. Sillä on hyvä syy uskoa, että näistä vakavista rikoksista syytetyille ei suoda oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä.

Tänään saimme myös uutisia aiemmasta presidenttiehdokkaasta Andrei Sannikovista, hänen puolisostaan Iryna Khalipista, toimittajasta ja Novaya Gazetan -lehden Minskin kirjeenvaihtajasta ja heidän lapsestaan – ja se oli kansainvälinen sensaatio. Olemme kuulleet, että lapsen annetaan ehkä jäädä isovanhempiensa luo, koska vanhemmat on pidätetty. Haluaisin kuitenkin varoittaa, että se ei ole vielä hyvä uutinen. Tarvitsemme vielä vahvistuksen, joka voi tulla ensi viikolla.

Miksi tämä "isku" siis tapahtuu Valko-Venäjällä? Meidän on todella vaadittava riippumatonta kansainvälistä tutkimusta siitä, mitä tapahtui, jotta voimme ymmärtää kaikki taustat ja ymmärtää, käynnistivätkö provokaattorit todella tämän väkivallan – joka nyt on julistettu rikolliseksi – eivätkä ne, jotka itse asiassa vain vaativat demokratiaa Valko-Venäjälle. Minun mielestäni asianmukaisin elin kyseisen tutkimuksen tekemiseen olisi Etyj, ja jos se ei onnistu, Yhdistyneet Kansakunnat.

Entä uudet vaalit? Meidän pitäisi olla varovaisia, ettemme vaadi uusia vaaleja liian pian, koska meidän on turvattavat demokraattisiin uudistuksiin johtava etenemissuunnitelma. Meidän on taattava lehdistönvapaus ja yhdistymis- ja kokoontumisvapaus. Ilman niitä emme saavuta mitään, vaikka Valko-Venäjällä pidettäisiin vaalit tänään.

Puhetta johti
varapuhemies Stavros LAMBRINIDIS

  Ryszard Czarnecki , ECR-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, puhumme Valko-Venäjän tilanteesta, mutta ei siirretä vastuuta. On helppoa esittää syytöksiä Lukashenkon hallintoa vastaan, sillä se ansaitsee kyseiset syytökset, ja meidän pitää todella syyttää sitä ja tuomita se. EU:n pitäisi kuitenkin kantaa osansa vastuusta. Eikö olekin niin, että Italian pääministerin Berlusconin vierailu auttoi antamaan jonkinlaista uskottavuutta hallinnolle? Eikö olekin niin, että Liettuan presidentin Grybauskaitėn vierailu auttoi antamaan uskottavuutta hallinnolle? Eikö olekin niin, että Saksan ulkoasiainministerin Westerwellen ja Puolan ulkoasianministerin Sikorskin vierailu auttoi antamaan uskottavuutta hallinnolle ja oli itse asiassa hallinnolle erittäin hyödyllinen? Tosiasia on, että Euroopan unionin jäsenvaltioiden poliitikot ovat antaneet presidentti Lukashenkolle tietyn määrän poliittista liikkumavaraa pyytämättä mitään vastineeksi. Nyt meidän on vaadittava ihmisoikeuksien kunnioittamista mutta myös kannettava vastuu, kun se on paikallaan.

  Helmut Scholz, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa korkea edustaja Ashton, minun ryhmäni ei ole osallistunut kompromissipäätöslauselmaan Valko-Venäjästä. Haluaisin kuitenkin tehdä selväksi, että siihen ei pitäisi suhtautua siten, että hyväksymme vaalien tulokset, pidätykset ja eri tavalla ajattelevien tuomiot. Meille oikeudenmukaiset, avoimet ja demokraattiset vaalit – toisinajattelijoiden vapaus, Rosa Luxemburgia lainatakseni – ovat perusedellytys suhteiden luomiselle Valko-Venäjään ja kaikkiin muihin valtioihin. Se kattaa myös kaikkien poliittisin perusteiden pidätettyjen välittömän vapauttamisen.

Minua kuitenkin epäilyttää, ovatko seuraamukset todella tehokas keino poliittisten vankien vapauttamiseksi välittömästi ja radikaalien muutosten aikaansaamiseksi Valko-Venäjän demokraattisessa järjestelmässä. Seuraamuksilla on ollut vain vähän vaikutusta aiemmin Valko-Venäjällä ja muualla. Hyvät kollegat, tiedätte tämän aivan yhtä hyvin kuin minäkin. Minusta näyttää, että parempi lähestymistapa olisi kohdata väitteinemme ja perusteinemme ne, joilla on poliittinen valta, poliittisen vuoropuhelun puitteissa, eikä antaa heille tilaisuutta horjuttaa kansalaisyhteiskunnan esittämää arvostelua viittaamalla ulkoiseen arvosteluun, perustaa avoin poliittinen järjestelmä ja sovittaa toimemme yhteen kaikkien ulkopolitiikan kumppaniemme ponnistusten kanssa Valko-Venäjällä. Se näyttäisi myös olevan rehellisempää suhteessa omiin perusteluihimme, kuten tämän aamun keskustelu puheenjohtajavaltio Unkarin kanssa on osoittanut.

  Bastiaan Belder, EFD-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, kaikkien presidentti Lukashenkon hallinnon poliittisten vaihtoehtojen raaka tukahduttaminen 19. joulukuuta 2010 pidettyjen vaalien jälkeen on selkeästi vähentänyt Minskin liikkumavaraa ulkomaailmassa. Valko-Venäjä on omasta aloitteestaan katkaissut jyrkästi sukkuladiplomatian, jota se oli harjoittanut Moskovan ja Brysselin välillä kolme viime vuotta. Tällä hetkellä presidentti Lukashenko pyrkii säilyttämään vahvat poliittiset ja taloudelliset siteet Kremlin kanssa. Juuri tämä riippuvuussuhde edellyttää, että EU osallistuu enemmän Valko-Venäjän kansalaisyhteiskuntaan.

Jatkakaa siis kaikin mokomin edelleen strategiaa, jolla pyritään muuttamaan mielipiteitä tarpeellisena ennakkoedellytyksenä hallinnon muutokselle. Osoittakaa aktiivisesti eurooppalaista solidaarisuutta. Vähentäkää esimerkiksi valkovenäläisten viisumikustannuksia mahdollisimman pian. Käynnistäkää seuraavaksi strateginen keskustelu Valko-Venäjän poliittisen opposition kanssa ja kiinnittäkää tuon prosessin osana erityistä huomiota uudistusmielisiin voimiin valtakoneistossa. Se on tasapainoista politiikkaa. Bryssel ei saa hylätä nyt Minskiä. Älkää jättäkö valkovenäläisiä Venäjän tai Kiinan lain valtaan; laatikaa heille itsenäinen tie kohti vapaata yhteiskuntaa ja demokraattista oikeusvaltiota.

  Traian Ungureanu (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, Alexandr Lukashenko ei ole jättänyt käyttämättä yhtään tilaisuutta todistaakseen olevansa diktaattori. Joulukuun vaalit olivat itse asiassa uudelleennimittämisrituaali. Me EU:ssa kuitenkin takerruimme harhakuvitelmaan, että Lukashenko ihmeen lailla muuttuisi. Todellakin, me sanoimme odottavamme joulukuun vaaleja. Vaalit tulivat ja Lukashenko on siinä missä ennenkin ja opposition on joko sairaalassa tai vankilassa.

Minun mielestäni EU:n on aika harkita uudelleen lähestymistapaansa Valko-Venäjään. Valko-Venäjälle ei selvästikään ole paikkaa itäisessä kumppanuudessa. Valko-Venäjä pitäisi erottaa määräajaksi. Kansalaisyhteiskunnan pitäisi olla ainoa kumppanimme. Odotan tuloksia 31. tammikuuta järjestettävästä ulkoasiainneuvostosta ja toivon, että sekä korkea edustaja Ashton että komission jäsen Füle suosittelevat erottamista määräajaksi.

Lopuksi, Euronestin parlamentaarisen edustajakokouksen osalta emme enää voi antaa Lukashenkolle veto-oikeutta Euronestissä. Valko-Venäjällä oli tapana pysäyttää Euronest. Johtopäätös on siksi se, että Euronest pitäisi käynnistää kiireellisesti.

  Justas Vincas Paleckis (S&D). – (LT) Arvoisa puhemies, arvoisa korkea edustaja, Euroopan parlamentin päätöslauselmalla, josta äänestämme huomenna, olisi lähetettävä voimakas viesti valkovenäläisille, koko Euroopalle ja maailmalle. Vähintään on palautettava mahdollisimman pian joulukuun 19. päivää edeltänyt tilanne ja on toteutettava yhteisiä ponnisteluja sen varmistamiseksi, että Valko-Venäjä seuraa tietä kohti demokratiaa ja ihmisoikeuksien vahvistamista. Tärkein tavoite on nyt poliittisten vankien vapauttaminen ja oppositioon, kansalaisjärjestöihin ja vapaaseen lehdistöön kohdistuvien iskujen lopettaminen. Olen kuitenkin samaa mieltä korkean edustajan kanssa siitä, että läimäyttäessämme hallintoa emme saa lyödä Valko-Venäjän kansalaisia. Meidän on laskettava millimetrin tarkkuudelle, vahingoitammeko valkovenäläisiä sekä molempia hyödyttäviä siteitä EU:n jäsenvaltioiden kanssa yritystoiminnan, kulttuurin, koulutuksen ja matkailun aloilla, jotka ovat olennaisia Valko-Venäjän avaamisessa Eurooppaan.

Viimeaikainen vuoropuhelun politiikka Valko-Venäjän kanssa on kantanut jonkin verran hedelmää: nyt miltei puolet kaikista valkovenäläisistä kannattaa tiiviimpiä suhteita Euroopan unioniin. Meidän on reagoitava Minskin tapahtumiin, jotta ensi vuodesta alkaen tuo luku kasvaa vielä enemmän. Se olisi konkreettisen tuskallinen palkkio joulukuun 19. päivän järjestäjille. Lopuksi haluaisin jälleen mainita taloudellisen, viisumeihin liittyvän Berliinin muurin, joka valitettavasti on noussut Euroopan unionin ja sen itäisten naapureiden välille ja joka on vaikein ylittää Valko-Venäjällä. On korkea aika repiä tuo muuri alas ja mahdollistaa se, että tavalliset ukrainalaiset, valkovenäläiset, georgialaiset ja venäläiset voivat hankkia ja saada viisumin Euroopan unioniin ilman mitään vaikeuksia. Noita miljoonia euroja, jotka otetaan käsittämättömän korkeina viisumimaksuina, ei todella saada takaisin, koska ne syventävät menneisyydestä peräisin olevia kuiluja, tällä kertaa Euroopan unionin jäsenvaltioiden ja niiden naapureiden välillä. Niin ei todellakaan pitäisi olla.

  Gerben-Jan Gerbrandy (ALDE). – (NL) Arvoisa puhemies, elämässä ja etenkin politiikassa toivo on hyvin tärkeää. Toivo antaa jotakin, mitä odottaa, toivo antaa ihmisille uskoa, että asiat ovat tulevaisuudessa paremmin, ja toivo on se, mitä on Valko-Venäjällä ei ole paljon ollut joulukuun 19. päivän jälkeen. Toivoa siitä, että nämä vaalit olisivat demokraattisemmat kuin aiemmat vaalit. Toivoa siitä, että oppositiolla olisi tällä kertaa ollut paremmat mahdollisuudet, ja toivoa siitä, että Valko-Venäjän viestimissä annettaisiin tasapainoisempi kuva Valko-Venäjän kansalaisille. Kaikki tuo toivo on nyt murskattu.

Juuri siksi EU:n pitäisi muuttaa Valko-Venäjää koskevaa politiikkaansa. Hallinnon lähentymistä koskeva politiikka ei valitettava ole toiminut. EU:n on määrättävä seuraamuksia Valko-Venäjän johdolle. Seuraamuksia, jotka eivät vaikuta sen kansalaisiin vaan sen johtajiin. Seuraamuksia, joita ovat esimerkiksi viisumien epääminen johtajilta ja heidän perheiltään. Tämä viimeinen kohta on tärkeä, jos aiomme rikkoa monimutkaiset siteet poliittisen ja taloudellisen vallan välillä Valko-Venäjällä.

Onneksi korkea edustaja Ashton näyttää olevan oikealla tiellä. Komissio on myös vastannut asianmukaisesti vaatimalla kaikkien poliittisten vankien välitöntä vapauttamista. Myös tämä parlamentti voisi tehdä osansa lähettämällä mahdollisimman pian valtuuskunnan Valko-Venäjälle osoittaakseen oppositiolle, vapaille viestimille ja kansalaisjärjestöille, että tuemme niitä. Vain niiden avulla ja niiden ponnistusten kautta voi muotoutua uusi Valko-Venäjä.

Lopuksi, EU:n pitäisi antaa uutta vauhtia naapuruusohjelmalle. Tähän mennessä ohjelma ei ole juuri vastannut odotuksia. Meidän ei pitäisi vain tukea kansalaisuuden kehittymistä Moldovassa, Ukrainassa, Georgiassa, Armeniassa ja Azerbaidžanissa. Samaa lähestymistapaa käyttämällä voisimme myös osoittaa valkovenäläisille, miten tärkeää myös heidän maalleen on tulevaisuudessa pyrkiä lähentymään EU:ta. Jos teemme sen, varmistamme, että toivo palaa jälleen kerran Valko-Venäjän kansalle.

  Werner Schulz (Verts/ALE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa korkea edustaja Ashton, toiveemme siitä, että Valko-Venäjä siirtyisi presidentinvaalien jälkeen lähemmäksi demokratiaa, on murentunut katkerasti. Huolimatta kaikista kielteisistä kokemuksistamme ja varautuneisuudestamme presidentti Lukashenkon hallintoa kohtaan, EU on kuitenkin viime kuukausien aikana ojentanut kätensä Valko-Venäjälle. Se, että ehdotetun yhteistyön laajuus riippuisi näistä vaaleista, tehtiin aivan selväksi, ja hetken aikaa näytti siltä, että vaalit olisivat ainakin osittain oikeudenmukaiset, rehelliset ja vapaat.

Pienet myönnytykset ovat kuitenkin ilmeisesti järisyttäneet sortojärjestelmäänsä niin, että presidentti on jälleen kerran paljastanut todellisen karvansa säälimättömänä diktaattorina. Hänen vaaleiksi kutsumansa ovat kauhea huijaus, hänen valtansa ei ole enää legitiimiä ja hänen oppositioon kohdistamansa väkivalta on julma rikos. Vaalipetos ja vastalauseiden tukahduttaminen ovat Valko-Venäjälle huomattava askel taaksepäin. Maassa on taas pelon ja sorron ilmapiiri. Vaalihuijarit väittivät häpeämättömästi, että ulkomaiset tiedustelupalvelut ja diplomaatit olivat puuttuneet asioihin, kun itse asiassa järjestelmä itse oli lähettänyt kiihottajat. On myös törkeää, että salainen palvelu, jota presidentti valvoo ja jonka nimi on edelleen KGB, käyttää Stalinin aikaisia menetelmiä terrorisoidakseen oppositiota ja kansalaisyhteiskuntaa.

Tätä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) jäsenen harjoittamaa perusoikeuksien rikkomista ei voida hyväksyä. Jälkikommunistisesta hallinnosta on tullut sietämätön. Olemme laatineet parlamentin päätöslauselman, joka on hyvä perusta EU:n ulkoasiainministerien välisille keskusteluille. Päätöslauselmassa keskitytään ensisijaisesti pidätettyjen välittömään vapauttamiseen, loukkaantuneiden lääkehoitoon, järjettömien syytösten perumiseen ja riippumattoman tutkintakomission perustamiseen sekä kohdennettuihin poliittisiin ja taloudellisiin seuraamuksiin, jotka vaikuttavat valtaapitäviin mutta eivät väestöön.

Meidän on nyt tuettavaa maan Eurooppaa kannattavia voimia, joiden toiveet olemme herättäneet, jotka haluavat vaihtaa hallituksen ja jotka ovat antaneet äänensä. He näkevät maansa tulevaisuuden EU:ssa eikä tiiviissä suhteessa Venäjän kanssa. Se, että ensimmäiset johtajat, jotka onnittelivat presidentti Lukashenkoa hänen vaalivoitostaan, olivat Venäjän presidentti Medvedev, Venäjän pääministeri Putin ja Ukrainan presidentti Janukovitch, osoittaa heidän näkemyksensä demokratiasta ja siinä suunnassa Valko-Venäjää odottavat synkät tulevaisuudennäkymät.

  Marek Henryk Migalski (ECR). – (PL) Arvoisa puhemies, haluaisin aloittaa uutisilla Heidi Hautalalle. Toivon, että hän panee kuulokkeet taas korviinsa. Niin, hyvä Heidi Hautala, vielä on yksi asia sanottavana niiden tietojen lisäksi, mitä annoitte meille Viasna-järjestöstä. Sen lisäksi, että järjestön ei ole sallittu rekisteröityä, äskettäin poliisi poisti kaikki heidän tietokoneensa, ja maanantaina – tämä on se uutinen, jonka haluan kertoa teille – aloin kerätä Puolassa kannettavia tietokoneita lähettääkseni ne heille.

Nyt sitten asiaan, arvoisa komission jäsen. Aloitan toistamalla, että teidän mielestänne "nyt on tullut aika toimia". Se on totta. Toinen hyvin tärkeä asia, jonka sanoitte, oli se, että emme saa eristää Valko-Venäjän yhteiskuntaa. Toteuttamissamme toimenpiteissä olisi noudatettava tätä periaatetta, ja niiden on todella oltava "pehmeitä" toimenpiteitä eli toisin sanoen kansalaisyhteiskunnan rakentamista, viestimien ja opiskelijoiden tukemista ja viisumien poistamista. Meidän pitäisi tukea kyseisiä toimenpiteitä ja erityisesti osoittaa enemmän rahoitusta niille. Olen kuitenkin myös samaa mieltä, että ankarampiakin toimenpiteitä olisi oltava, sellaisia, joita Jacek Protasiewicz ja Kristiina Ojuland ehdottivat. Tämä on asia, jossa pitäisi yhdistää molempia toimenpiteitä.

  Jacek Saryusz-Wolski (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, että tehty diagnoosi ja suunniteltu hoito ovat asianmukaisia. Ongelma ei ole siinä, että meillä olisi aiemmin ollut niin erilainen diagnoosi ja hoitosuunnitelma, vaan se, että teimme niin vähän. Ehkäpä siis voisimme kysyä itseltämme, olemmeko riittävän määrätietoisia toimiaksemme tällä kertaa eri tavalla.

Meidän pitäisi ehdottomasti antaa tuomio ja vaatia vapauttamista, määrätä seuraamuksista ja harkita määräaikaista erottamista, mutta jos emme mene tätä sanallista tuomitsemista ja moraalista tukea pidemmälle, tästä toiminnasta ei ole hyötyä. Tarvitsemme pitkän aikavälin strategian ja toimintaa, ja se on todellakin testi uudelle ulkopolitiikalle, jota korkea edustaja Ashton nyt johtaa.

Kyse ei ole vain Valko-Venäjästä. Se, miten käsittelemme Valko-Venäjän kysymystä, määrittää todellisen poliittisen dynamiikan koko alueella: Moldovassa, Ukrainassa, myös Venäjän suhteen ja muualla. Tällä hetkellä, geopoliittisesti ilmaistuna tapahtumien kulku etäännyttää Valko-Venäjää EU:sta, ja EU vetäytyy, kuten se tekee Ukrainassa. Olemme tietysti oikeassa suositellessamme kaksoisvarmistuksen mallia: rankaise ja eristä hallinto, avaa yhteiskunnalle lisää apua. Sanoisin seuraavasti: korvataan tähän mennessä hallinnolle suunnattu keppi- ja porkkanapolitiikka "kepillä hallinnolle ja porkkanalla yhteiskunnalle". Paljon tärkeämpää on kuitenkin muistaa, että kumppanimme on yhteiskunta, ei hallinto.

Korkea edustaja Ashton sanoi, että meidän pitäisi jatkaa auttamista. Meidän pitäisi lakata tekemästä niin vähän kuin teimme aiemmin. Teimmekö kaiken, mitä meidän olisi pitänyt tehdä? Emme, se oli naurettavan vaatimatonta apua, ja meidän on muutettava se.

  Richard Howitt (S&D). – (EN) Arvoisa puhemies, keskustellessamme täällä tänään näyttää siltä, että Alexander Lukashenko kiirehtii suunnitelmaansa virkaanastujaisiksi täksi perjantaiksi, eikä kansainvälisiä vieraita ole juuri siksi, että kansainvälinen yhteisö ei tunnusta Valko-Venäjän vaaleja vapaiksi, oikeudenmukaisiksi ja avoimiksi. Jos suunnitelma toteutuu, se on musta perjantai sen jälkeen, mitä on alettu kutsua "veriseksi sunnuntaiksi", 19. joulukuuta, jolloin 700 demokraattista äänestäjää pidätettiin, mukaan luettuna seitsemän vaalien yhdeksästä presidenttiehdokkaasta, joista yhden molemmat jalat olivat poikki ja toista mellakkapoliisi hakkasi aivovammaan asti.

Pyydän varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ja EU:n jäsenvaltioita tukemaan Puolan ehdotuksia viisumikiellosta ja, kuten päätöslauselmassamme tehdään selväksi, tukemaan periaatetta uusista kohdennetuista talouspakotteista.

Tässä yhteydessä yksi asioista, joita Euroopan unioni voi tehdä, on ilmaista selkeät ja yksinkertaiset vaatimukset kaikkien poliittisten vankien vapauttamisesta, siitä, että viranomaiset poistavat kaikki uhat Valko-Venäjän Helsinki-komitean kieltämisestä tai rajoittamisesta, ja nopeasta toiminnasta uusien vaalien järjestämiseksi.

Tulevaisuuden osalta olen samaa mieltä siitä, mitä sekä Catherine Ashton että oma ryhmäni ovat sanoneet siitä, että meidän on pidettävä monenvälinen tie auki ja meidän on korostettava kansalaisyhteiskuntaa ja sen tukemista. Sanon kuitenkin, että tämä ei ole vain käännekohta Valko-Venäjän demokratialle ja ihmisoikeuksille: se on testi EU:n omalle naapuruuspolitiikalle. Kyllä, me pyrimme selkeään ja tiiviimpään yhteistyöhön ja kumppanuuteen naapuriemme kanssa edistääksemme yhtenäisyyttä naapureidemme kanssa, kun sen tekemiseen on todellinen vastavuoroinen sitoumus, mutta se ei toimi, jos siihen liittyy toimia, joista tuo vastavuoroinen sitoumus puuttuu ja asiat menevät vikaan.

Kipu, josta meidän pitäisi tässä keskustelussa olla huolissaan, ei ole kipu, joka johtuu EU:n Valko-Venäjälle ehdottamista älykkäistä seuraamuksista vaan fyysinen kipu, joka johtuu niiden ihmisten hakkaamisesta, jotka jakavat EU:n sitoutumisen demokratiaan ja ihmisoikeuksiin ja joiden rinnalla meidän on seisottava solidaarisesti, jotta Valko-Venäjän pitkät kivun vuodet voivat loppua.

  Elisabeth Schroedter (Verts/ALE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa korkea edustaja Ashton, haluaisin kiittää teitä nopeasta vastauksestanne Minskin tapahtumiin.. Ihailen myös luonnosta, jonka olette saanut aikaan. Siinä ovat hyvässä tasapainossa seuraamukset niille, jotka ovat vastuussa vakavista ihmisoikeusrikkomuksista, ja tukitoimenpiteet Valko-Venäjän väestön tueksi.

Haluaisin myös kiittää Münchenin turvallisuuskonferenssia, joka peruutti presidentti Lukashenkon kutsun. Se antoi selkeän viestin, että diktaattoreilla ei ole sijaa kansainvälisissä komiteoissa ja että heitä ei pitäisi tunnustaa kutsumalla heitä kokouksiin.

Itse itsensä presidentiksi julistaneen tunnustaminen kansainvälisesti heikentäisi kyseisen maan oppositiota, ja se voitaisiin katsoa myös epädemokraattisten vaalien kansainväliseksi tunnustukseksi. Siksi konferenssin vastaus oli juuri oikea.

Tiedämme, että meidän on odotettava kauan ennen kuin tässä maassa nähdään poliittisia muutoksia. Olemme myös tietoisia siitä, että presidentti Lukashenko on ollut vallassa kauan ja että hänen reaktionsa on tyypillinen. Emme voi kuitenkin odottaa Valko-Venäjän humanitaarisen tilanteen vuoksi, arvoisa korkea edustaja Ashton. Meidän on reagoitava hyvin nopeasti ja varmistettava, että poliittiset vangit vapautetaan, että vanhemmat palautetaan lapsilleen ja lapset vanhemmilleen. He eivät ole tehneet muuta kuin osoittaneet mieltä demokraattisten oikeuksiensa tueksi ja ilmaisseet tunteensa selkeästi kadulla. Vastaus heidän toimiinsa oli perusteeton.

Arvoisa korkea edustaja Ashton, kehotan teitä toimimaan nopeasti ja tekemään kaikissa lausunnoissa selväksi, että nämä ovat poliittisia vankeja eivätkä rikollisia. Haluaisin lähettää terveisiä Andrei Sannikoville ja muille vankilassa. Heidän pitäisi olla tietoisia solidaarisuudestamme.

  Edvard Kožušník (ECR). – (CS) Arvoisa puhemies, viime kuussa Kuuban totalitaristinen hallinto kielsi Saharov-palkinnon saajaa, Guillermo Farinasia, matkustamaan Strasbourgiin. Muutama päivä sen jälkeen todistimme Valko-Venäjällä presidentinvaaleja seurannutta tukahduttamista. Kukaan ei luultavasti epäile, että Lukashenkon hallinto on autoritaarinen hallinto, mutta se on myös totalitaristinen, aivan kuten Castron hallinto Kuubassa.

Käymme täällä tänään keskustelua siitä, estetäänkö Lukashenkon hallinnon johtavia edustajia tulemasta EU:hun. Kannatan sitä, että olemme avoimempia Valko-Venäjän tavallisille ihmisille, jotka eivät ole ikinä saaneet tietää, miltä vapaus demokratia näyttävät. Kaikki poliittisen eristämisen muodot auttavat vain Lukashenkoa. Valko-Venäjän kansalaiset olisi toivotettava tervetulleiksi unioniin. Sitä vastoin meidän pitäisi kohdella kylmästi Lukashenkon totalitaristisen hallinnon edustajia, ja meidän pitäisi olla heille hyvin ankaria. Ihmisillä, jotka eivät kunnioita demokraattisia arvoja, ei yksinkertaisesti ole sijaa säädyllisessä yhteiskunnassa.

  Jacek Olgierd Kurski (ECR). – (PL) Arvoisa puhemies, politiikka, jota tietyt EU:n hallitukset, mukaan luettuna valitettavasti kotimaani Puolan hallitus, ovat viime aikoina harjoittaneet Valko-Venäjää kohtaan, on päättynyt täydelliseen katastrofiin. Presidentti Lukashenko, Euroopan viimeinen diktaattori, pitää meitä pilkkanaan oman apatiamme tuella ja vainoaa poliittisia vastustajiaan ja panee heitä vankilaan. Sopimisen ja suvaitsevaisuuden politiikka ei saanut aikaan toivottua tulosta. Jälleen kerran on käynyt ilmi, että diktatuurin kanssa neuvottelu on Valko-Venäjällä tulkittu tueksi Lukashenkolle ja meidän harhakuvitelmamme romahtivat joulukuussa satojen oppositioaktivistien raakojen hakkaamisten, iskujen ja pidätysten myötä.

On olennaista, että me, Euroopan parlamentin jäsenet, lähetämme selkeän viestin Valko-Venäjälle. EU ei suvaitse Valko-Venäjän diktatuurin tekemää vapauden tukahduttamista. Seuraamusten on oltava hyvin kohdennettuja, ja niiden on vaikutettava hallinnon edustajiin, ei tavallisiin kansalaisiin. Päinvastoin, ihmiset tarvitsevat apuamme, kuten myös yhteisön järjestöt, riippumattomat viestimet ja oppositio. Voimme antaa todellista apua koulutuksen ja viisumien myöntämisen helpottamisen myötä. Itäistä kumppanuutta on joko lykättävä Valko-Venäjän osalta, tai sitä on tiukennettava, jotta voidaan varmistaa, että hallintoa ei näe euroakaan. Mitä enemmän EU:ta Valko-Venäjällä on, sitä nopeammin maanosamme viimeinen diktaattori kaatuu.

  Seán Kelly (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, minun mielestäni yksi nykyaikaisen maailman suurista kehitysvaiheista on ollut Itä-Euroopan maiden siirtyminen totalitarismista demokratiaan. Unkari, jonka merkityksellisestä puheenjohtajakaudesta keskustelimme tänä aamuna, on siitä esimerkki, ja oma puhemiehemme, Jerzy Buzek, on loistava esimerkki tuosta kehityksestä.

On kuitenkin muita maita, joissa siirtymä ei ole ollut niin sujuva. Valko-Venäjä on valitettavasti siitä esimerkki, ja korkea edustaja Ashton erityisesti teki yhteenvedon siitä, mitä tuon tilanteen käsittelemiseksi on tehtävä.

Parhaimmillaan voisi sanoa, että he ovat omaksuneet demokratian ottamalla kaksi askelta eteenpäin ja yhden taaksepäin. Äskettäisissä vaaleissa he luultavasti ottivat kolme askelta taaksepäin eikä yhtään eteenpäin, mutta mielestäni hän on oikeassa sanoessaan, että meidän on tehtävä työtä kansalaisyhteiskunnan, kansalaisjärjestöjen ja kansainvälisten kumppaniemme kanssa painostaaksemme presidentti Lukashenkoa lopettamaan sortonsa ja diktatuurinsa.

  Andrzej Grzyb (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, se, mitä Valko-Venäjällä tapahtui 19. joulukuuta, oli vapauden ja demokraattisten vapauksien loukkaamista. 700 henkilön, muun muassa kaikkien presidenttiehdokkaiden pidättäminen, ei ansaitse kommentteja. Vaalit olivat epäoikeudenmukaiset. Tämä on nyt testi EU:lle ja myös niille maille, joihin EU soveltaa etuuskohtelua, esimerkiksi Venäjä, joka on tunnustanut vaalien tuloksen.

Meidän on tuettava oppositiota ja lähetettävä voimakas viesti siitä, että vangit on vapautettava ennen kuin keskustelemme mistään suhteissa Valko-Venäjään ja erityisesti Valko-Venäjän hallitukseen. Mitkään säädetyt rajoitukset eivät kuitenkaan saa haitata maan kansalaisia. Meidän on seurattava Puolan esimerkkiä ja lievennettävä viisumijärjestelyjä. Meidän pitäisi tarjota apua niille, jotka ovat menettäneet työnsä ja sallia yliopistosta erotettujen opiskelijoiden tulla opiskelemaan muihin maihin. Riippumattomat viestimet, mukaan luettuna molemmat radioasemat ja Belsat-televisio, tarvitsevat tukeamme. Se ei ole vain Liettuan ja Puolan tehtävä, vaan myös muiden jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten. Haluaisin esittää tästä erittäin vahvan vetoomuksen.

  Kyriakos Mavronikolas (S&D). – (EL) Arvoisa puhemies, asiat ovat selvästi kehittyneet erittäin huonosti Valko-Venäjällä periaatteidemme ja vakaumuksemme osalta. Lukashenko johtaa maata ja oppositio on vankilassa. Ihmiset odottavat siksi meiltä, että toimimme kansalaisyhteiskunnan kanssa, sillä siellä, kuten aiemmin aivan oikein selitettiin, Euroopan unionia ja sen periaatteita arvostetaan, vaadimme lehdistönvapautta ja vangittujen oppositiojohtajien vapauttamista ja, mikä tärkeintä, rakennamme sellaisen politiikan, johon korkea edustajat Ashton viittasi ja josta olen täysin samaa mieltä, jotta voimme luoda uudet edellytykset suhteillemme Valko-Venäjän kanssa.

  Charles Tannock (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, Valko-Venäjän presidentinvaalit osoittautuvat valtavaksi pettymykseksi niille meistä, jotka ovat seuranneet kyseistä maata monta vuotta. Tapasin Valko-Venäjän Lontoon-suurlähettilään, joka vakuutti minulle, että tällä kertaa kaikki olisi toisin, että kaikki vastaisi kansainvälisiä vaatimuksia ja että Etyj voisi sanoa, että kaikki oli oikeudenmukaista ja vapaata.

Valitettavasti Lukashenkon Homo Sovieticus -vaistot osoittautuivat kaikkea muuta kestävämmiksi. Hänen johtavat virkamiehensä tai hänen suurlähettiläänsä eivät pystyneet ennustamaan hänen villiä käytöstään. Myös minä yhdyn nyt kehotukseen vapauttaa kaikki poliittiset vangit välittömästi ja järjestää vaalit uudelleen niin, että itse paikalla on pitkäaikainen EU:n tarkkailuvaltuuskunta ja että Etyj on täysin samaa mieltä siitä, että ne vastaavat kaikkia normeja ollakseen pääasiassa vapaat ja oikeudenmukaiset.

On todella epätodennäköistä, että Minsk suostuu, mutta meidän on ainakin yritettävä. Muuten on välitettävästi säädettävä uudelleen suuremmista ja kohdennetuista seuraamuksista, jäädytettävä presidentti Lukashenkon varat – jos löydämme ne – säädettävä matkustuskielto hänelle ja hänen johtaville virkamiehilleen.

  Alfreds Rubiks (GUE/NGL) . – (LV) Arvoisa puhemies, haluaisin omasta puolestani tukea korkean edustajan Ashtonin julkilausumaa Valko-Venäjän tapahtumia kohtaan omaksutusta punnitusta asenteesta. Turvaudumme hyvin usein vain tunnepohjaisiin arvoihin ja perustamme ne tunteillemme. Puhumme poliittisista vangeista, jotka on vapautettava. Oikeudenkäynti on kuitenkin vielä käymättä. Emme tiedä vielä, mikä tuomio on. Siksi pyydän nyt kollegoitani jälleen kerran omaksumaan hyvin punnitun asenteen tällaiseen tapahtumaan. Kaksi vuotta aiemmin sama tapahtui Latviassa – ennen kuin kokous järjestettiin, ketään ei kielletty järjestämästä kokouksia. Kun kansanjoukko, selvästi provokaattorin kiihottamana, oli kuitenkin tullut ja alkanut tuhota parlamenttirakennusta, poliisi puuttui asiaan. Niin myös Valko-Venäjällä Haluaisin erittäin kovasti tietää – ja lopetan aivan kohta – mistä Valko-Venäjän oppositiota pystyssä pitävä raha tulee. Siten voisimme auttaa heitä. Kiitos.

  Andreas Mölzer (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, luemme toistuvasti lehdistä, että jos otamme presidentti Lukashenkoa vastaan uudelleen käyttöön seuraamukset, joita lievennettiin yli kaksi vuotta sitten, se tarkoittaisi, että myönnämme pitkäaikaisten lähentymisponnistustemme epäonnistuneen.

Minun mielestäni nämä ponnistukset olivat jo epäonnistuneet viimeistään presidentinvaalien aikaan tai kun Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Minskin toimisto suljettiin.

Euroopan viimeisen diktaattorin käytös osoittaa jälleen kerran, että EU:lla on ongelma ihmisoikeusloukkausten osalta. CIA-lentoja koskeva skandaali tai epäjohdonmukainen suhtautuminen valtioiden alueellisen eheyden ja sen kansojen itsemääräämisoikeuden väliseen ristiriitaan esimerkiksi Balkanilla ovat vahingoittaneet EU:n kuvaa ihmisoikeuksien puolustajana. Unionin uskottavuus vahingoittuu myös, kun se toimii vastoin ihailtavia Kööpenhaminan kriteerejä ja käy liittymisneuvotteluja Turkin kanssa, maan, jonka ihmisoikeustilastot ovat onnettomat.

Valko-Venäjän osalta arpa on kuitenkin heitetty, epäilemättä itse presidentti Lukashenkon avulla.

  Jarosław Kalinowski (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, koska Lukashenkon hallinnon harjoittama sorto vain lisääntyy, meidän velvollisuutemme on osoittaa solidaarisuutta Valko-Venäjän kansaa kohtaan. Apumme pitäisi kohdentaa riippumattomien viestinten tukeen muun muassa antamalla niiden toimia EU:n alueella, ja tästä on hyvä esimerkki Belsat-televisio Puolassa. Opiskelijoiden ja oppilaiden apurahat ovat myös hyvä tapa tarjota tukea, koska monia nuoria on erotettu yliopistoista ja kouluista niin sanotun oppositiotoiminnan takia. Sama koskee viisumeita, jotka ovat valkovenäläisille tällä hetkellä aivan liian kalliita, ja se olisi korjattava viipymättä. Valko-Venäjän kansalaisilla olisi oltava täydellinen vapaus matkustaa EU:ssa, poikkeuksena tietenkin hallinnon edustajat. Kansalaisyhteiskunnan tuki on ehdoton painopisteala, koska todellinen kansalaisyhteiskunta tuo muutokset Valko-Venäjälle ja takaa paremman tulevaisuuden kaikille Valko-Venäjällä.

  Elena Băsescu (PPE). – (RO) Arvoisa puhemies, 19. joulukuuta järjestetyt presidentinvaalit olivat askel taaksepäin, sekä Valko-Venäjän demokratian kehityksen kannalta että sen suhteissa EU:hun. Voimankäyttö ja opposition edustajien pidättäminen eivät ole mitään keinoja poliittisten selkkausten ratkaisemiseen. Päinvastoin, opposition parlamentaarisen edustusoikeuden kieltäminen lisää yhteiskunnallisia jännitteitä.

Tämän perusteella katson, että Minskin autoritaarisella hallinnolla ei ole oikeutta nauttia itäisestä kumppanuudesta johtuvista eduista. Valko-Venäjä ei ole myöskään vahvistanut sitoutumistaan tähän politiikkaan alueen muiden maiden lailla, erityisesti Georgian ja Moldovan tasavallan. Valko-Venäjän erottaminen määräajaksi itäisestä kumppanuudesta olisi todellakin suora ja konkreettinen seuraamus hallitukselle. Toivon, että seuraava ulkoasiainneuvosto mainitsee omasta puolestaan kyseiset seuraamukset yhteisessä kannassa.

  Krzysztof Lisek (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, arvoisa korkea edustaja Ashton, haluaisin kysyä korkealta edustajalta hieman tahdittoman kysymyksen. Tiedättekö, mitä Jerzy Buzekilla oli tapana tehdä iltaisin vuonna 1982? Tai mitä Janusz Lewandowskilla oli tapana tehdä tai mitä Donald Tuskilla oli tapana tehdä? He kaikki panivat radionsa päälle ja kuuntelivat Radio Free Europea tai Voice of Americaa tai BBC:tä saadakseen tietää totuuden siitä, mitä Puolassa tapahtui. Minulla on teille myös toinen tärkeä kysymys; miten Lech Wałęsa olisi voinut selviytyä ja miten kukaan oppositioaktivisti olisi voinut selviytyä sen jälkeen, kun Puolan kommunistihallinto antoi heille potkut heidän työpaikoistaan? He kaikki selviytyivät, koska Yhdysvaltojen ammattiliittojen jäsenet lähettivät taloudellista tukea. Ne, jotka kuuntelivat radiota, pystyivät tekemään niin, koska radioasemille oli annettu tukea ja rahoitusta. Tänään on meidän velvollisuuteemme varmistaa, että totuus tavoittaa valkovenäläiset ja että taloudellinen tuki tavoittaa Valko-Venäjän opposition.

  Peter Šťastný (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, olen täysin samaa mieltä kollegojeni kanssa seuraamusten ehdottamisesta Lukashenkon parhaille kavereille ja tuen ja avun tarjoamisesta Valko-Venäjän oppositiolle, kansalaisjärjestöille ja tavallisille ihmisille.

Yhteisessä päätöslauselmaesityksessä mainitaan mahdollinen vuoden 2014 jääkiekon maailmanmestaruuskisojen siirtäminen pois Valko-Venäjältä, jos poliittisia vankeja ei vapauteta. Se on järkevä ja erittäin tehokas väline. Lukashenko on innokas jääkiekkofani, ja niin ovat myös Valko-Venäjän kansalaiset. Kyseinen liike herättäisi varmasti huomiota ja monia kysymyksiä ympäri maata.

Kansainvälinen jääkiekkoliitto vastaa kyseisestä päätöksestä. Se voisi olla heille tilaisuus puhdistaa tahriintunutta imagoaan, joka johtuu siitä, että IHHF:n neuvostoon otettiin entinen korkea-arvoinen KGB:n virkailija ja kommunistivakooja Yhdysvalloissa ja henkilö, joka auttoi huijaamaan sadoilta tuhansilta kansalaisilta miljardeja dollareita. Kun sen aika tulee, toivon, että IHHF tekee oikean päätöksen.

  Sari Essayah (PPE). – (FI) Arvoisa puhemies, on hyvä, että olemme täällä usealla suulla myöntäneet että EU:n ja monien jäsenvaltioiden niin kutsuttu vuoropuhelun politiikka on epäonnistunutta. Lukashenko on taitavana poliittisena pelurina pystynyt hyödyntämään kumppanuusohjelmaa ja nauttinut kaikesta poliittisesta ja taloudellisesta hyödystä ja samanaikaisesti jatkanut demokratian ja ihmisoikeuksien halventamista. Hän on onnistunut jopa hurmaamaan muutamia politiikkoja täällä, kuten kollegan Rubiks, jonka suurin huoli tässä tilanteessa tuntuu olevan se, että saako oppositio apua ulkomailta.

Päätöslauselmassa vaaditut sanktiot on ehdottomasti pistettävä täytäntöön poliittista johtoa kohtaan. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, että autetaan niitä tavallisia kansalaisia, jotka demokratian toivossa ovat menettäneet työ- ja opiskelupaikkansa. Nyt on todellakin EU:lla viimeinen aika näyttää värinsä ja osoittaa, että me tuemme Valko-Venäjän kansaa heidän taistelussaan demokratian puolesta ja haluamme Euroopan viimeisen diktaattorin ulos.

  Puhemies. – (EN) Hyvät kollegat, haluaisin sanoa yleisesti, että arvostaisin suuresti, jos ne, jotka pyytävät puheenvuoroa catch-the-eye-menettelyssä, olisivat läsnä koko keskustelun ajan. Olisi paljon helpompaa vastata käynnissä olevaan keskusteluun.

  Piotr Borys (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, tänään on totuuden hetki Valko-Venäjälle osoitettavan solidaarisuuden osalta. Kuten me kaikki tiedämme, Valko-Venäjä on Euroopan viimeinen diktatuuri, ja meidän pitäisi osoittaa täydellistä solidaarisuutta. Kuten me kaikki myös tiedämme, Yhdysvallat tarjoaa vain rajallisia varoja tällä alueella, ja ehdotus, jonka haluaisimme tänään esittää, on hyvin merkittävä rahoitusohjelma, jolla pyritään tukemaan sekä oppositiota, viestimiä että kansalaisjärjestöjä mutta myös ja ennen kaikkea nuorta eliittiä. Puhun tässä ensisijaisesti sadoista tai jopa tuhansista valkovenäläisistä nuorista, jotka eivät tällä hetkellä pysty jatkamaan opintojaan, ja haluaisin tehdä erittäin konkreettisen ehdotuksen, eli että laaditaan jo toiminnassa olevan Erasmus-järjestelmän puitteisiin erityinen Erasmus-ohjelma ainoastaan valkovenäläisille opiskelijoille. Tiedämme, että voimme saada aikaan valtavat säästöt käyttämällä tätä ohjelmaa ja että se ei vaadi paljon vaivaa, mutta nykyaikaisen nuoren tulevaisuuden luominen demokraattiselle valtiolle voi osoittautua tehokkaaksi pitkällä aikavälillä, ja pyytäisin komission jäsentä varmistamaan, että näin käy.

  Catherine Ashton, komission varapuheenjohtaja / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan todella kiittää teitä ja kaikki arvoisia jäseniä, jotka ovat osallistuneet tähän erittäin merkittävään, keskittyneeseen ja harkittuun keskusteluun tänään. Tutkin tietenkin parlamentin tästä merkittävästä ja haastavasta aiheesta laatiman päätöslauselman.

Tämän kriisin alkamisesta on vasta kuukausi, ja tapahtumat kulkevat nopeasti. Toivon tietysti, että nyt ne kulkevat myönteiseen suuntaan meidän kaikkien yhteisten tavoitteidemme mukaisesti. Pidätetyt olisi vapautettava, ja Valko-Venäjän olisi laadittava perusta kattavan uudistusprosessin käynnistämiseksi. Korostan toivovani, että parlamentaarisella yhteistyöllä on edelleen merkittävä asema tuossa prosessissa.

Monet arvoisat jäsenet ovat kannattaneet alussa esittämiäni ajatuksia: sitä, että on tehtävä aivan selväksi, että tapahtunutta ei voida hyväksyä, että on ilmoitettava selkeästi, että haluamme edetä tässä ja että on ilmoitettava selkeästi, että haluamme tukea kansalaisyhteiskuntaa, nuoria, viestimiä ja opiskelijoita – luokkia, joista monet arvoisat jäsenet ovat puhuneet.

Olen erittäin iloinen esitetyistä huomioista. Nyt me etenemme varmistaaksemme, että teemme tämän.

Lopuksi, kun tapasin perheitä ja oppositiojohtajia, jotka tulivat tapaamaan minua, ilmoitin heille täysin selkeästi, että odotamme, että ihmiset vapautetaan vankilasta ja että Valko-Venäjä etenee tavalla, jota me kaikki toivomme, kohti todellista demokratiaa.

Esitin myös erittäin suoria huomautuksia ulkoasiainministerille. He voivat vaihtaa suuntaansa ja tehdä sen, minkä he tietävät, että heidän täytyy tehdä. Jos he eivät tee, sitten kansainvälisen yhteisön on toimittava ja se toimii.

  Puhemies. − (EL) Olen vastaanottanut kuusi työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätettyä päätöslauselmaesitystä.

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan torstaina 20. tammikuuta 2011.

– (EL) Arvoisa varapuheenjohtaja / korkea edustaja, ymmärtääkseni te olette ollut parlamentissa kello 15:stä alkaen ja nyt kello on 18.15. Haluaisitteko, että pidämme viiden minuutin lepotauon? Te saatte päättää, muuten me vain jatkamme.

  Catherine Ashton, komission varapuheenjohtaja / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja. – (EN) Arvoisa puhemies, minun on lähdettävä matkustamaan Turkkiin keskustelemaan Iranin kanssa, joten hyvä kollegani ja ystäväni Stefan Füle vastaa keskustelun loppuosasta.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  Indrek Tarand (Verts/ALE), kirjallinen. – (FR) Valko-Venäjän tilanne on erittäin huolestuttava, ja EU:n on ryhdyttävä asianmukaisiin toimiin. Haluaisin tässä yhteydessä kertoa teille kiertävästä salaliittoteoriasta, jonka minulle kertoi eilen valkovenäläinen liikemies.

Hän väitti, että tämä tilanne ei ole sellainen kuin presidentti Lukashenko itse halusi vaalien jälkeen mutta että se oli tulosta Valko-Venäjän ja Venäjän salaisten palvelujen yhteistyöstä, jolla pyritään heikentämään kaikki pyrkimyksiä EU:n ja Valko-Venäjän väliseen yhteistyöhön.

On tietysti mahdotonta todistaa oikeiksi tällaisia teorioita, mutta meidän pitäisi joka tapauksessa ottaa huomioon se, että määräämällä seuraamuksia Valko-Venäjän vastuullisille toimijoille, saatamme myös vahingoittaa Valko-Venäjän kansalaisia, kansalaisyhteiskuntaa ja niin edelleen. Kun otetaan huomioon Venäjän todennäköinen vaikkakin hiljainen osallistuminen tähän tilanteeseen, haluaisin toistaa jotakin, jonka olen sanonut tälle parlamentille jo aiemmin. Muuten olen sitä mieltä, että Ranska päätti myydä Mistral-luokan sota-aluksen Venäjälle, ja olen vakuuttunut, että se katuu tekoaan.