Puheenvuorot

Torstai 20. tammikuuta 2011 - Strasbourg

3. Kilpailupolitiikkaa koskeva kertomus 2009 (keskustelu)

  Puhemies. – (ES) Esityslistalla on ensimmäisenä Derk Jan Eppinkin talous- ja raha-asioiden valiokunnan puolesta laatima mietintö kilpailupolitiikkaa koskevasta kertomuksesta 2009 (2010/2137(INI)) (A7-0374/2010).

  Derk Jan Eppink, esittelijä. – (EN) Arvoisa puhemies, kilpailu katsotaan usein tekijäksi, joka vaikeuttaa elämää. Jotkut suosivat mukavuusjärjestelyjä ja ilman suurempaa hälinää tehtävien sopimusten tyyniä vesiä suojana maailmanlaajuisen kilpailun kovaa maailmaa vastaan. Arvoisa komission jäsen, kilpailu ei kuitenkaan ole EU:n talouden pilaaja vaan sen pelastaja. Eurooppa on tullut tienhaaraan. Luoko se siirtotalouden, jossa kasvu on vähäistä ja rakenteellinen työttömyys suurta, vai valitseeko se vaurautta lisäävän talouden, joka kestää maailmanlaajuisen kilpailun painetta?

Arvoisa komission jäsen, kilpailukyvytön jalkapallojoukkue häviää peli pelin jälkeen. Kilpailukyvytön talous menettää sijoituksia, työpaikkoja ja lopulta yhteiskunnallisten järjestelyjensä perustan. Koska EU:n kilpailupolitiikka kuuluu Euroopan komission yksinomaiseen toimivaltaan, ratkaisevassa asemassa olette te, arvoisa komission jäsen – tai ennemmin komission jäsen Almunia, jonka puolesta täällä nyt olette.

Tällä viikolla Yhdistyneet Kansakunnat julkaisi tietoja ulkomaisista suorista sijoituksista vuonna 2010. Yhdysvaltoihin tehtiin 43 prosenttia enemmän sijoituksia kuin vuonna 2009. Ulkomaisia suoria sijoituksia tehtiin Latinalaisessa Amerikassa 21 prosenttia enemmän ja Aasiassa 10 prosenttia enemmän. Euroopan unionissa sijoitukset vähenivät 20 prosenttia – mutta miksi näin kävi? Rahat menevät sinne, missä tapahtuu. Investoijat ilmeisesti ovat sitä mieltä, että Eurooppa on tapahtumaköyhä maanosa, jonka kasvutaso on heikko. Tämä osoittaa, että Euroopan unionin kilpailukyky ei ole riittävä.

Arvoisa komission jäsen, teidän on varmistettava, että toimintaedellytykset yritystoiminnalle ovat EU:ssa yhtäläiset, jotta maanosallamme olisi mahdollisuuksia osallistua maailmanlaajuiseen kilpailuun. Me kaikki tunnemme Kiinan.

Haluaisin kiinnittää huomionne useisiin vuoden 2009 kilpailupolitiikan näkökohtiin, joista monet ovat havaittavissa nykyisin. Tärkeimpänä kysymyksenä ovat nyt valtavan valtiontuen vaikutukset rahoitusalaan: valtiot käyttivät veronmaksajien varoja estääkseen rahoitusalan romahtamisen. Jos olisimme sallineet rahoitusalan täyden romahtamisen, miljoonat Euroopan unionin kansalaiset olisivat samalla menettäneet säästönsä ja eläkkeensä. On kuitenkin itsestään selvää, että näinkin suuri valtiontuki vääristää kilpailua. Siksi sen myöntäminen on lopetettava mahdollisimman pikaisesti ja kyseiset varat on maksettava takaisin EU:n veronmaksajille.

Arvoisa komission jäsen, ensimmäinen kysymykseni onkin seuraava: miten väliaikaisia kyseiset väliaikaiset puitteet ovat ja miten ne aiotaan lakkauttaa vähitellen? Toivon, että kerrotte tästä asiasta tarkemmin komission jäsenen Almunian puolesta.

Toisena kysymyksenä on Euroopan keskuspankin rahoituksen maksuvalmiustuki tietyille pankeille, jotta ne selviäisivät. Olen sitä mieltä, että tässä liikuttiin raha- ja kilpailupolitiikan rajamailla – mutta vääristikö tämän vaikutus kilpailua? Tämä on kysymykseni.

Yhtenä kysymyksenä ovat divestointisäännöt. Yritysten työntekijöiden vähentämiseen sovellettavat kriteerit ovat riittävän selviä ja oikeudenmukaisia. Nyt meidän on kuitenkin katsottava eteenpäin. Mitä tapahtuu seuraavaksi, arvoisa komission jäsen? Jäsenvaltiot ovat pyrkineet kaikin voimin korottamaan rahoitusalan pääomaa kansallistamalla laitoksia osittain tai kokonaan veronmaksajien varoilla. Tähän on puututtava. Kun jäsenvaltiot alkavat vetäytyä rahoituslaitoksista, jotta niiden yksityinen asema voidaan palauttaa, on vaarana, että ne jättävät laitoksiin tukipakettinsa, ikään kuin myötäjäiset. Tukipaketilla voidaan edistää rahoituslaitosten asemaa yksityisillä markkinoilla.

Olemme havainneet tämän usein yksityistämisen yhteydessä. Muistan ilmiön vielä varsin hyvin postialan osalta. Hallitukset pönkittivät postipalvelujen tarjoajiensa asemaa juuri ennen yksityistämistä. Muistutin eräässä kirjeessä komission jäsenelle Almunialle Saksan postipalvelujen tarjoajaan kohdistuneesta pitkäaikaisesta tutkinnasta. Komissio on myös käynnistämässä tutkimuksia, jotka koskevat Yhdistyneen kuningaskunnan, Ranskan ja Belgian postipalvelujen tarjoajia, koska kyseiset postialan markkinat vapautetaan tänä vuonna.

Arvoisa komission jäsen, pyydänkin teitä kiinnittämään huomiota tukipaketteihin rahoitusalalla. Ongelman ehkäiseminen on järkevämpää kuin pitkäaikainen muutoksenhaku oikeudessa.

Arvoisa komission jäsen – ja komission jäsen Almunia – kiitos yhteistyöstänne. Esitän myös kiitokseni kilpailun pääosastolle, joka – kuten tiedämme – on yksi komission parhaista.

  Štefan Füle, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, varapuheenjohtaja Almunia ei päässyt tänne tänään. Haluankin hänen puolestaan esittää aluksi kiitokseni esittelijälle Derk Jan Eppinkille hänen työstään kilpailupolitiikkaa koskevasta kertomuksesta 2009 annetun mietinnön osalta. Haluan myös kiittää teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan, sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan sekä liikenne- ja matkailuvaliokunnan valmistelijoita Silvana Koch-Mehriniä, Cristian Silviu Buşoita ja Michael Crameria.

Komissio on tyytyväinen mietinnön myönteiseen sävyyn ja tukeen, jota on annettu kilpailupolitiikan alalla vuonna 2009 toteutetuille toimillemme erityisesti talous- ja rahoitusalan kriisien osalta. Olemme samaa mieltä siitä, että kilpailu on olennaista yhdenvertaisten toimintamahdollisuuksien varmistamiseksi yhtenäismarkkinnoilla sekä kestävän ratkaisun löytämiseksi kriisiin. Tämän takia komissio sitoutuu edelleen noudattamaan tiukkaa kantaansa, joka koskee kilpailun vastaista toimintaa ja sulautumisia.

Komissio panee merkille useat pyynnöt tietyistä kertomuksista tai tutkimuksista – pyyntöjä on yhteensä yli kymmenen. Komissio ei kuitenkaan voi laatia kaikkia näitä kertomuksia painopistealojemme ja rajattujen resurssiemme takia. Kuten varapuheenjohtaja Almunia ilmoitti talous- ja raha-asioiden valiokunnalle marraskuussa, komissio kuitenkin arvioi kriisin yhteydessä toteutettujen väliaikaisten valtiontukeen liittyvien toimenpiteiden vaikutusta kilpailuun. Työ on vaikeaa, mutta kriisi antaa meille mahdollisuuden oppia jotain, emmekä voi jättää mahdollisuutta käyttämättä.

Haluan myös korostaa täällä uudelleen, että nämä toimenpiteet todella ovat väliaikaisia. Komissio jatkoi kriisinaikaisia valtiontuen puitteita vuoden 2011 loppuun asti, koska taloustilanne on edelleen epävakaa. Näiden toimenpiteiden asteittainen lakkauttaminen on kuitenkin jo käynnissä. Jotkut toimenpiteet on lakkautettu ja toisia toteutetaan tiukemmin ehdoin.

Kilpailusääntöjen yksityisen noudattamisen osalta komissio panee merkille, että parlamentti tukee eurooppalaisen ryhmäkanteen luomista ja pyytää erityistä EU:n lainsäädäntöä korvausten varmistamiseksi EU:n kilpailulainsäädännön rikkomisen uhreille. Komissio käynnistää vuoden 2011 alussa julkisen kuulemisen ryhmäkanteita koskevasta eurooppalaisesta lähestymistavasta. Komissio aikoo antaa tiedonannon kuulemisen tulosten perusteella.

Lopuksi haluan viitata huolenaiheisiin, jotka koskevat kilpailua tietyillä aloilla, esimerkiksi energian, liikenteen, elintarvikkeiden tuotantoketjujen ja kehittyvän digitaalisen teollisuuden aloilla. Myös komissio on huolestunut näistä aloista. Toteutammekin edelleen vaikuttavia toimenpiteitä näillä aloilla tehden tiivistä yhteistyötä kansallisten kilpailuviranomaisten kanssa.

  Silvana Koch-Mehrin, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan lausunnon valmistelija. – (DE) Arvoisa puhemies, kilpailupolitiikka on yksi EU:n tärkeimmistä ja keskeisimmistä EU:n politiikanaloista. Hyvän kilpailupolitiikan ansiosta markkinat voivat toimia asianmukaisesti. Hyvällä kilpailupolitiikalla myös annetaan kuluttajille mahdollisuus hankkia useita erilaisia tuotteita kohtuulliseen ja edulliseen hintaan. Hyvällä kilpailupolitiikalla edistetään uutta kasvua EU:ssa. Arvoisa komission jäsen, tämän takia on tärkeää, että kaikki mainitsemanne alat sisällytetään kilpailupolitiikkaan. On myös tärkeää vahvistaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä, koska ne edistävät kasvua EU:ssa. Markkinoiden esteitä on poistettava, mikä tarkoittaa myös liiallisten kustannusten poistamista aloilla, joilla kilpailu ei toimi, esimerkiksi matkapuhelinten verkkovierailumaksujen alalla, jolla kilpailua ei esiinny. Siihen on puututtava.

Haluan lopuksi esittää vilpittömät kiitokseni esittelijälle Derk Jan Eppinkille hänen erinomaisesta työstään. Komissiolle haluan todeta seuraavaa: asettakaa itsellenne kunnianhimoisia tavoitteita.

(Suosionosoituksia)

  Cristian Silviu Buşoi, sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan lausunnon valmistelija. – (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin aluksi onnitella komissiota siitä, miten joustavasti se sovelsi kilpailusääntöjä nykyisen rahoitus- ja talouskriisin aikana. On erittäin tärkeää, että kriisiä ei käytetä tekosyynä kilpailun hävittämiselle. Komissio on jo osoittanut suhtautuvansa tiukasti kartelleihin, mikä on hyvä asia. Meidän on varmistettava, että käytössä on irtautumismekanismeja ja että pääsemme tavalliseen markkinatilanteeseen mahdollisimman pian.

Joillakin aloilla – kuten te, arvoisa komission jäsen, huomautitte – kilpailua voidaan tehostaa. Yhtenä esimerkkinä ovat energiamarkkinat, joilla energian säännellyt hinnat vääristävät edelleen kilpailua. Rautateiden yhtenäismarkkinoiden toteuttaminen puolestaan hyödyttäisi merkittävästi eurooppalaisia matkustajia. Komission on myös toimittava erityisen varovasti lääkemarkkinoiden kilpailun osalta, varsinkin niiden alkuperäisten valmistajien käytäntöjen osalta, jotka rajoittavat geneeristen lääkkeiden markkinoillepääsyä.

Kehotan myös komissiota varmistamaan päättäväisesti, että yksityisten ja julkisten sairaaloiden välillä esiintyy kilpailua, toteuttamalla rohkeita toimenpiteitä sellaisia päällekkäisiä tukia vastaan, joilla suositaan julkisia sairaaloita. Komission on tiedotettava kuluttajille paremmin kilpailupolitiikan hyödyistä.

  Michael Cramer, liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon valmistelija. – (DE) Arvoisa puhemies, haluan aluksi kiittää esittelijää hänen erinomaisesta yhteistyöstään.

Myös liikenne on ratkaiseva tekijä kilpailun kannalta. Liikennehän aiheuttaa 30 prosenttia hiilidioksidipäästöistä. Siksi olen tyytyväinen siihen, että on tunnustettu, että liikenne on sisällytettävä Eurooppa 2020 -strategian keskeisiin vaatimuksiin.

Kilpailumme ei kuitenkaan vielä ole oikeudenmukaista. Komission onkin toteutettava toimenpiteitä tämän asian osalta. Esimerkiksi lentoliikenteen ala, joka nimenomaan tuhoaa ilmastoa, on saanut vapautuksen arvonlisäverosta ja polttoaineverosta. Tämä tarkoittaa, että EU:n veronmaksajat maksavat joka vuosi 30 miljardia euroa lentoliikenteelle vain sen takia, että lentoyhtiöt voivat tarjota kaupunkien välisiä lentoja lyhyiden taksimatkojen hintaan. Rautateiden on otettava niistä vastuu. Olemme ottaneet käyttöön pakollisen rautatiemaksun jokaisen veturin jokaiselle matkustuskilometrille. Kyseessä on pakollinen maksu, jolla ei ole ylärajaa. Maanteiden osalta jää jäsenvaltioiden päätettäväksi, perivätkö ne maksuja ollenkaan. Maksuja käytetään yleensä vain moottoriteillä, ja niitä peritään vain raskailta hyötyajoneuvoilta, jotka painavat vähintään 12 tonnia. Toisin sanoen jotkut jäsenvaltioistamme perivät suuren rautatiemaksun, mutta eivät mitään tiemaksua. Emme voi sallia tätä, koska tämä on täysin vastoin tavoitteitamme. Jos emme muuta liikkuvuuteen liittyviä toimintatapoja, emme saa ilmastonmuutosta koskaan pysäytettyä. Se on kuitenkin tavoite, johon meidän on pyrittävä. Siksi meidän on varmistettava oikeudenmukainen kilpailu myös liikenteen alalla.

  Arturs Krišjānis Kariņš , PPE-ryhmän puolesta. – (LV) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, me kaikki olemme laiskureita. Jos meidän ei ole pakko tehdä mitään, useimmat meistä eivät tee mitään. Liiketoiminta ei poikkea tästä millään tavalla. Useimmat yrittäjät – ja tästä olen vakuuttunut – haaveilevat mahdollisuudesta monopoliasemaan, jolloin ne voivat sanella ehdot sen sijaan, että kuluttajat sanelisivat niille kyseiset ehdot. Juuri kilpailulla varmistetaan, että kuluttajat saavat edullisten hintojen lisäksi myös parhainta mahdollista laatua. Valitettavasti meillä Euroopan unionissa on vielä useita aloja, joilla aitoa kilpailua ei esiinny. Ensimmäinen niistä on energia-ala. Useilla EU:n alueilla on vielä erillismarkkinoita, joilla kilpailua ei oikeudellisesti pätevistä teknisistä syistä esiinny lainkaan. Mikä on tuloksena? Keinotekoisen korkeat kuluttajahinnat. Käytännön esimerkkinä tästä ovat Baltian maat ja kaasumarkkinat. Kuten komission jäsen Oettinger on itse myöntänyt, kuluttajat Saksassa maksavat nykyisin maakaasusta 30 prosenttia vähemmän kuin kuluttajat Baltian maissa. Miksi kilpailua esiintyy yhtäällä, mutta ei lainkaan Baltian maissa? Tähän on saatava muutos. Myöskään eräällä toisella alalla ei esiinny aitoa kilpailua. Kyseessä on maatalousala. Ilman että edes mainitaan, mikä vaikutus tuilla sinällään on maatalousalaan, maatalousmaksut tai -tuet ovat erittäin epätasa-arvoisia jäsenvaltioiden välillä. Mitä tämä merkitsee? Tämä merkitsee, että EU:n kuluttajat maksavat useissa paikoissa keinotekoisen korkeita hintoja – ja tietenkin myös maanviljelijät kärsivät. Hyvät kollegat, pyydän teitä kannattamaan tätä mietintöä, joka koskee komission työtä kilpailun edistämisessä vuonna 2009. Muistutan kuitenkin, että työ ei pääty tähän ja että meidän on ulotettava kilpailu myös uusille aloille. Kiitän teitä huomiostanne.

  Antolín Sánchez Presedo, S&D-ryhmän puolesta. – (ES) Arvoisa puhemies, mietintö kilpailupolitiikkaa koskevasta kertomuksesta 2009 on kenties yksi laajimmista ja kattavimmista mietinnöistä, jotka parlamentissa on tähän mennessä laadittu. Talous- ja raha-asioiden valiokunta on onnistunut yhdistämään siihen parlamentin kolmen muun valiokunnan lausunnot. Mietintö on laadittu viiden vuoden kuluttua kahden merkittävän asetuksen, uudistamista koskevan asetuksen ja yrityssulautumia koskevan asetuksen, täytäntöönpanosta. Kyseiset asetukset ovat vaikuttaneet myönteisesti kilpailupolitiikkaan. Asetusten täytäntöönpanoa voitaisiin kuitenkin tehostaa, mikäli painopistealoja mukautettaisiin paremmin, yhteistyötä lisättäisiin ja hallinnollista taakkaa vähennettäisiin ja mikäli kansallista lainsäädäntöä ja EU:n lainsäädäntöä yhdenmukaistettaisiin.

Mietinnössä käsitellään myös julkisten palvelujen merkitystä kansalaisten perustarpeiden täyttämisessä. Meidän mielestämme tätä on korostettava Lissabonin sopimuksella luoduissa uusissa puitteissa. Siksi, ja ottaen huomioon tietoyhteiskunnan merkityksen, kannatusta saa tuki, jolla kansalaisillemme pyritään tarjoamaan asianmukaiset yleiset laajakaistayhteydet edulliseen hintaan. Pyydämmekin, että tulevissa mietinnöissä kiinnitetään huomiota verkkovierailumaksujen kehitykseen televiestintäalalla.

Kilpailupolitiikka on avainasemassa rahoituspalveluissa. Annetulla tuella on autettu vakauttamaan ja lieventämään talouskriisin vaikutuksia. Mietinnössä korostetaan tuen väliaikaista luonnetta ja sitä, että tuen antamista on jatkettava tiukemmin ehdoin. Lisäksi korostetaan, että tukitoimista irtautumista koskevaa menettelyä varten on luotava yhtäläiset toimintaedellytykset, jotta vältetään moraaliset riskit ja ennen kaikkea jotta rahoituslaitokset, jotka eivät ole pyytäneet valtiontukea, eivät menetä omaa kilpailuasemaansa.

Rahoituksen alalla korostetaan myös kolmea muuta näkökohtaa: rahoitustietojen avoimuutta, tarvetta eurooppalaisen maksujärjestelmän saatavuuteen, avoimuuteen ja sen syrjimättömään ja tehokkaaseen toimintaan sekä tarvetta epätavallisen korkeiden hintojen torjumiseen rajatylittävissä, maksukorttien avulla tehtävissä maksutapahtumissa. Mietinnössä myös esitetään huolestuneita huomautuksia pienistä ja keskisuurista yrityksistä ja energiasta, ja siinä otetaan huomioon maitoalan korkean ryhmän suositukset. Kyseinen korkea ryhmä katsoo, että tuottajien neuvotteluvaltuuksien vahvistamisen ja uusien sopimussuhteiden on vastattava kilpailulainsäädäntöä. Mietinnössä myös kehotetaan komissiota tekemään lainsäädäntöaloite, jolla helpotettaisiin yksittäisiä ja yhteisiä vaateita korvauksen saamiseksi kilpailuoikeuden rikkomisesta aiheutuneista vahingoista, kuitenkin niin, että siinä vältetään Yhdysvaltojen järjestelmän ylilyönnit.

Tämän perusteella onnittelen esittelijää Derk Jan Eppinkiä hänen erinomaisesta työstään.

  Sophia in 't Veld, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan aluksi onnitella esittelijää. Olemme tehneet töitä yhdessä – olinhan viime vuonna esittelijänä. Tästä pääsenkin ensimmäiseen huomautukseeni.

Yllätyn näissä kilpailupolitiikasta käytävissä vuotuissa keskusteluissa siitä, että mielipiteitä vaihdetaan varsin ystävällisesti ja kohteliaasti, mutta komissio kuitenkin jatkaa toimintaansa samaan malliin, koska komissiolla on tällä alalla yksinomaiset toimivaltuudet. Uskon, että kun nyt keskustelemme Euroopan unionin taloushallinnosta, tilanteen on muututtava. Euroopan parlamentilla olisi oltava paljon suurempi asema kilpailupolitiikan laatimisessa. Siksi kehotan komissiota noudattamaan etenkin kolmatta ja neljättä suositusta ja esittämään Euroopan parlamentille sen jälkeen vakavissaan oman suosituksensa.

Lisäksi katson, että mietinnön pitäisi olla muutakin kuin vain pelkkä tiivistelmä toteutetuista toimenpiteistä. Sen pitäisi olla analyysi kilpailupolitiikan vaikutuksesta, ja juuri se nykyisestä mietinnöstä puuttuu. Te sanotte, että te teette analyysin väliaikaisen valtiontuen puitteissa, koska se on painopistealanne, mutta olemme pyytäneet tällaisia analyysejä jo vuosien ajan – vihreästä elvytyksestä, innovointiin osoitettavasta valtiontuesta ja julkisille palveluille osoitettavasta valtiontuesta. Analyysi olisi pitänyt tehdä jo kauan sitten, joten pyydän komissiota tekemään syvällisemmän analyysin asiasta.

Lopuksi toistan kiireellisesti pyynnöt, joita olemme – jo vuosien ajan – esittäneet verkkomarkkinointia ja hakukoneita koskevasta alakohtaisesta tutkimuksesta. Tutkimus olisi pitänyt tehdä jo aikaa sitten. Haluaisinkin kuulla komissiolta, milloin tällainen tutkimus aiotaan tehdä.

  Philippe Lamberts, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, haluan aluksi kiittää komission jäsentä Almuniaa, joka ei ole täällä tänään, mutta joka – vaikka asia ei kuulu Euroopan parlamentin toimialaan – viettää huomattavan paljon aikaa kanssamme talous- ja raha-asioiden valiokunnassa ja näin ollen käyttää aikaa käydäkseen parlamentin kanssa jatkuvaa keskustelua näistä asioista.

Haluan myös kiittää esittelijää. Hoidamme tämän usein virallisesti, mutta hyvä Derk Jan Eppink, vaikka ryhmämme ovat usein eri mieltä useista asioista, minun täytyy todeta, että tämän mietinnön laatimisen aikana keskusteluissamme ei ollut kiellettyjä aiheita. Kaikkia kysymyksiä käsiteltiin erittäin rakentavasti, ja sitä on korostettava.

Haluan seuraavaksi käsitellä kolmea näkökohtaa, joita komission olisi mielestäni käsiteltävä tarkemmin. Yhtenä näkökohtana on – kuten aiemmin todettiin – rahoitusalan merkitys. Itse asiassa sille on annettu liikaa painoarvoa taloudessa.

Tiedämme, että rahoitusalan kriisi on tarkoittanut, että siitä selvinneet rahoitusalan ryhmät ovat entistä suurempia ja voimakkaampia. Alan ongelmana todella on markkinoiden vääristyminen, eikä tämä koske vain jäsenvaltioiden toteuttamia valtiontukeen liittyviä erityisiä toimenpiteitä, joilla on pyritty auttamaan kyseisten valtioiden rahoitusalaa, vaan myös – ja tätä korostimme mietinnössä – Euroopan keskuspankin erilaisia suoria tukimuotoja, jotka eivät valitettavasti ole kovinkaan avoimia.

Siksi kehotamme komissiota tarkastelemaan tarkemmin sitä, miten EKP on auttanut pankkeja, koska on selvää, että pankit, jotka kääntyivät EKP:n puoleen saadakseen apua, saivat tukea, jota paremmin hallinnoidut pankit eivät pyytäneet. Tämän takia asianmukaisesti hallinnoidut pankit ovat jostain syystä joutuneet markkinahäiriöiden uhreiksi.

Toisena alana on raaka-aineiden, erityisesti elintarvikehyödykkeiden ala. Tiedämme, että suuret maatalousteollisuuden yritykset ja suuret jälleenmyyjät ovat markkina-asemassa, jossa ne voivat vaikuttaa liian paljon hinnanmuodostukseen. On olennaista, että tästä asiasta tehdään markkinatutkimus.

Yhtenä näkökohtana, eikä merkitykseltään vähäisimpänä, on verokilpailu. Tiedätte, että useimmat jäsenvaltiot, myös oma kotimaani ja monet muut valtiot, käyvät tietynlaista verokilpailua, joka on erittäin haitallista EU:n yleisten etujen kannalta tarkasteltuna. Nämä kilpailun muodot on lopetettava. Tiedän, että komissio on jälleen kiinnostumassa tästä aiheesta, mutta kehotan painokkaasti komission jäsentä Almuniaa ja komission jäsentä Šemetaa puuttumaan tähän ongelmaan.

Viimeisenä näkökohtanani totean, että panimme tyytyväisiä merkille, että komission jäsen Almunia on jo antanut sakkorangaistuksia useilla aloilla oman virkakautensa aikana, erityisesti lentorahdin alalla. Olemme myös tyytyväisiä siihen, että Googlea koskeva tutkimus on käynnistetty. Uskon, että tämä vastaa osittain kysymykseen, jonka Sophia in ’t Veld esitti hetki sitten.

(Puhuja suostui vastaamaan sinisen kortin kysymykseen työjärjestyksen 149 artiklan 8 kohdan mukaisesti)

  Puhemies. – (ES) Hyvä Philippe Lamberts, Hans-Peter Martin on käyttänyt sinistä korttiaan ilmaistakseen, että hän haluaa esittää teille kysymyksen. Suostutteko kuuntelemaan häntä? Paljon kiitoksia.

Hyvä Hans-Peter Martin, teillä on 30 sekuntia aikaa kysyä asiasta Philippe Lambertsilta.

  Hans-Peter Martin (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, Philippe Lamberts viittasi erityistukiin, joita pankit ovat saaneet Euroopan keskuspankilta. Voisiko hän kertoa yksityiskohtaisemmin, mitä hän tarkoittaa ja miten tämä on tapahtunut? Hän viittasi myös siihen, että tämä tuki olisi lopetettava. Miten me voisimme hänen mielestään ottaa asian vastuullemme ja varmistaa, että väärät ihmiset eivät saa hyviä voittoja

  Puhemies. – (ES) Tämä on iso kysymys vastattavaksi vain 30 sekunnissa. Luotan kuitenkin vankasti Philippe Lambertsin tiivistämistaitoihin.

  Philippe Lamberts, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, tuollaiseen kysymykseen vastaaminen 30 sekunnissa on lähes mahdoton tehtävä.

Mistä tässä on oikein kyse? Euroopan keskuspankki suostuu takaamaan rajattoman maksuvalmiuden pankeille, jotka sitä pyytävät, ja se hyväksyy kaikki varat kyseisen likviditeetin vakuutena. Meillä ei kuitenkaan ole selvää kuvaa kyseisten varojen luonteesta. Epäilemme myös vahvasti, että useimmat niistä ovat – kuten sanotaan – vahingoittavia tai vaarallisia varoja, joiden markkina-arvoa on erittäin vaikea määrittää. Jotkut varoista voivat jopa olla arvottomia.

Tällaisissa olosuhteissa kyseessä on näin ollen suora tukimuoto. Jos EKP ei ole taannut tätä likviditeettiä kyseisiä takuita vastaan – ja takuut ovat itse asiassa melko lyhytaikaisia – on tietenkin mahdollista, että jotkut kyseisistä rahoituslaitoksista joutuvat konkurssiin.

Tähän ei ole helppoa löytää vastausta. Joka tapauksessa ensimmäisenä askeleena on tehdä kyseisistä varoista avoimia.

  Puhemies. – (ES) Kiitos, hyvä Philippe Lamberts, tästä selvästä vastauksesta näinkin monimutkaisessa asissa.

  Kay Swinburne, ECR-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan aluksi onnitella kollegaani Derk Jan Eppinkiä hänen kattavasta ja keskustelun huomioon ottavasta mietinnöstään, jossa käsitellään useita eri aiheita. Kilpailupolitiikan pitäisi pohjimmiltaan olla EU:n yhtenäismarkkinoiden keskiössä ja kaikessa EU:n lainsäädnnössä pitäisi ottaa huomioon kilpailun pysyvät periaatteet. Kilpailun on luotava vahvat markkinat EU:n kansalaisille ja annettava EU:lle mahdollisuus suurempaan kilpailukykyyn maailmanlaajuisesti.

Rahoituspalveluja koskevan lainsäädännön viimeisimmän vyöryn vaarana on, että tämä periaate unohtuu. Meidän on hyödynnettävä kaikki mahdollisuudet lisätä kilpailua markkinoilla, joita suuret markkinatoimijat hallitsevat, ja luoda elinkykyiset markkinat. Johdannaisia koskevalla lainsäädännöllä, josta tällä hetkellä käydään neuvotteluja, voimme varmistaa, että emme luo tai vahvista monopoleja. Tämä on mahdollista tukemalla avointa pääsyä keskusvastapuoliyhteisöihin ja muihin vastaaviin sekä varmistamalla, että tärkeät tietovirrat ovat kaikkien toimijoiden saatavilla.

Rahoitusvälineiden markkinoita koskevan direktiivin tarkistuksen yhteydessä meidän on muistettava, että sen alkuperäisenä tavoitteena oli avata EU:n pääomamarkkinat kilpailulle. Kun sen soveltamisalaa laajennetaan koskemaan uusia varallisuusluokkia, meidän on varmistettava, että kilpailun periaatteet pysyvät ennallaan, koska niiden yhdistelmä on itse asiassa laskenut merkittävästi sijoittajien pääomakauppojen maksuja viimeisen kolmen vuoden aikana.

Kun harkitsemme uudistuksia tilintarkastajien, luottoluokituslaitosten ja muiden rahoituspalvelujen tarjoajien osalta, voimme tarkastella, missä markkinoille pääsyn esteet sijaitsevat, ja voimme yrittää poistaa ne kokonaan. Uskon, että kilpailun tukeminen keskeisillä teollisuudenaloilla on oikea keino luoda todellisia kasvumahdollisuuksia EU:lle ja elvyttää talouksiamme tässä alati muuttuvassa maailmassa.

  Thomas Händel, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, tämän mietinnön mukaan komissio panee täytäntöön menestyksekästä kilpailupolitiikkaa. Emme kuitenkaan saa unohtaa, että sääntelemätön kilpailu voi myös johtaa työllisyyden lisääntymiseen, jolloin rikkaiden ja köyhien väliset erot kasvavat entisestään.

Vapaa kilpailu on Euroopan unionissa edelleen tärkeämpää kuin kansalaistemme sosiaaliset tarpeet. Vankka luottamus vapaisiin markkinoihin ei häivytä sitä tosiasiaa, että nämä markkinat pettävät kerta toisensa jälkeen ja että niillä ei voida luoda pysyvää yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta. Tätä ongelmaa ei voida korjata vain muutamalla kilpailun häiriöiden ja hintojen määrittelyn torjumiseen tähtäävällä menettelyllä. Oikeudenmukaiset ja sosiaaliset sisämarkkinat toimivat vain tiukan ja oikeudenmukaisen sääntelyn avulla. Tässä asiassa on kiireellisesti toteutettava uusia toimia. Ei esimerkiksi voida hyväksyä sitä, että yhä useammat laitokset, jotka tarjoavat yleishyödyllisiä palveluita, kohtaavat yksityistä kilpailua.

Mietinnössä esitetään suosituksia komission tulevaa kilpailupolitiikkaa varten. Kuluttajansuojaa on tehostettava kiireellisesti, yleishyödyllisiä palveluita on suojattava kilpailusäännöiltä ja ne on poistettava kartellien hallinnasta. On myös erittäin tärkeää laatia sopimuslauseke, jolla edistetään varmaa sosiaalista kehitystä ja joka katsotaan EU:ssa yhtä tärkeäksi kuin kilpailusäännöt.

  William (The Earl of) Dartmouth, EFD-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, minulla ei useimmiten ole mitään hyvää sanottavaa Gordon Brownista, mutta itse asiassa hän toimi pikaisesti, päättäväisesti ja tehokkaasti pankkikriisin ratkaisemiseksi Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Haluan kuitenkin todeta, että tilannetta pahensi hänen katastrofaalinen virkakautensa valtiovarainministerinä kymmenen vuoden ajan.

Pankkeja pelastettiin Yhdistyneessä kuningaskunnassa hitaammin kuin olisi ollut mahdollista. Tämä johtui EU:n kilpailupolitiikan seurauksista. Arvostettu kollegani, professori Tim Congdon on kirjoittanut tästä pamfletin. Tosiasiassa näitä asioita pitäisi käsitellä kansallisella tasolla, ei komission tasolla. Komissio ei yksinkertaisesti tiedä, mitä sen pitäisi tehdä, joten sen olisi pysyttävä erossa tästä asiasta.

Jäljellä olevien 15 sekunnin aikana minun on otettava esille Philippe Lambertsin epätavallisen masentava puheenvuoro, jossa hän käsitteli verokilpailua. Verokilpailun ansiosta veromme ovat alhaisemmat. Itse asiassa hän kannatti EU:n laajuista veropolitiikkaa, jonka seurauksena verot olisivat EU:n laajuisesti korkeammat. Siitä tässä on kyse. Pyydänkin Philippe Lambertsia ja hänen kollegoitaan puhumaan asiasta seuraavan kerran sen oikealla nimellä.

  Puhemies. – (ES) Tässä ei ole niinkään kyse sinisen kortin menettelyn nojalla käytetystä puheenvuorosta, vaan ennemminkin henkilökohtaisesta näkemyksestä. Hyvä Philippe Lamberts, pyydän, että pidätte vastauksen lyhyenä, mutta voisitteko kertoa kollegallenne näkemyksenne vain 30 sekunnissa?

  Philippe Lamberts (Verts/ALE). – (EN) Arvoisa puhemies, William Dartmouth maalailee, että vihreät kannattaisivat korkeita veroja vain korkeiden verojen takia. Hyvä William Dartmouth, haluan kysyä teiltä yhden yksinkertaisen kysymyksen. Jos koulutuksen, terveydenhuollon ja turvallisuuden kaltaisilla palveluilla on arvoa, teidän täytynee löytää niille rahoitusta. Olenko oikeassa?

  Puhemies. – (ES) Ei, me emme käy tästä nyt keskustelua.

Hyvä William Dartmouth, voitte vastata Philippe Lambertsille myöhemmin käytävässä. Säännösten mukaan kysymykseen ei voi vastata toisella kysymyksellä.

Teillä on 15 sekuntia aikaa.

  William (The Earl of) Dartmouth (EFD). – (EN) (puhetta ei kuulu, koska mikrofoni ei ole päällä) ...kysymyksen esittäneellä henkilöllä on oikeus vastata. Olette puhemiehenä luoneet uudet säännöt – omat sääntönne. Olette täysin väärässä.

  Puhemies. – (EN) Kyllä, minä keksin sääntöjä. Me keksimme sääntöjä koko ajan ja autamme parlamenttia kehittämään demokraattista toimintaansa. Kiitos, että tunnustitte tämän.

  Hans-Peter Martin (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, haluan aluksi kiittää teitä tällaisen keskustelun sallimisesta. Valitettavasti William the Earl of Dartmouth ei ymmärtänyt, että olitte antaneet hänelle mahdollisuuden vastaamiseen. Mielestäni on erittäin myönteistä, että Philippe Lambertsin kaltaiset jäsenet esittävät näinkin konkreettisia ehdotuksia ja että meillä on mahdollisuus osallistua vilkkaaseen keskusteluun, jossa ihmiset voivat esittää mielipiteensä suoremmin. Juuri sitä me täällä parlamentissa haluamme. Ehkäpä annatte hänelle myöhemmin mahdollisuuden vastata lyhyesti.

Haluaisin jatkaa siitä, mihin Philippe Lamberts jäi. On täysin selvää, että pankkijärjestelmässä tarvitaan avoimuutta. Kansalaiset eivät edelleenkään tiedä, että rahoitusalan kriisin seurauksena annetut tuet ovat itse asiassa vaikuttaneet tavalla, jota EU:n normien mukaisesti ei ole odotettu. Ne ovat osoittaneet, että kilpailu ei sinällään voi aina selvitä ilman tukea, jos taustalla on suurempia kysymyksiä. Tämä koko asia on katkera niellä siksi, että tukea saaneet pankit tekevät taas tuottoa ja tietyissä tapauksissa niiden toiminta ei enää vastaa EU:n yleisiä etuja. Tämä riittänee rahoitusalan markkinoista.

Toiseksi haluaisin käsitellä asiaa, josta olen puhunut jo aiemmin – lääkkeitä. Mielestäni on erittäin valitettavaa, että emme ole vieläkään saavuttaneet kehitystasoa, johon meillä olisi mahdollisuus ja jota olemme tarvinneet jo vuosikymmenien ajan. Olisi merkittävä edistysaskel EU:lle, jos kansalaiset kotimaassani Itävallassa ja kansalaiset Saksassa ja muissa valtioissa maksaisivat lääkkeistä vain saman hinnan kuin muut kansalaiset muissa EU:n jäsenvaltioissa. Tämän taustalla ovat kartellit ja suuret yritykset. Uskon, että komissiolla on mahdollisuus toimia ja että se on velvollinen toimimaan tässä asiassa.

Toisena näkökohtana ovat lääkkeiden luvat. Sekä eläimillä että ihmisillä tehdään edelleen tarpeettomia kokeita. Monia tehtäviä hoidetaan tarpeettomasti kahteen kertaan. EU:n sisämarkkinoilla tämä ongelma olisi pitänyt ratkaista jo viime vuosisadalla. Kehotan teitä jälleen kerran toteuttamaan tehokkaita toimia tämän osalta.

  Gunnar Hökmark (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, tarkkailemme nyt mielenkiinnolla Kiinan ja Yhdysvaltojen välistä huippukokousta, koska kyseiset kaksi taloutta katsotaan kahdeksi maailman suurimmaksi taloudeksi. Keskustelemme siitä, milloin Kiinasta tulee suurin talous. Keskustelumme perustuvat kuitenkin väärään olettamukseen – unohdamme, että Euroopan unioni on suurin talous ja että Kiina ja Yhdysvallat ovat vain suurimmat markkinat. Tämä johtuu siitä, että Euroopan unionissa ei käydä rajat ylittävää tai alueiden välistä kilpailua.

Juuri kilpailun puutteen takia kiinnitämme huomiota kyseiseen kahteen valtioon, emme itsemme, koska niillä on riittävästi itsevarmuutta olla johtoasemassa. Siksi on tärkeää, että kilpailua koskevassa kertomuksessa keskitytään jatkossa myös voimassa olevan lainsäädännön heikkoon täytäntöönpanoon sekä heikkoon kilpailuun EU:n taloudessa. Meidän on tehtävä niin useilla eri aloilla. Jotta voisimme olla taloutena johtavassa asemassa, meidän on varmistettava, että olemme kilpailukykyisin talous.

Kerron teille nyt salaisuuden: meistä ei koskaan tule kilpailukykyisintä, jos meillä ei ole kilpailua. Valtiontuet ja säädökset, joilla uusia yrityksiä estetään pääsemästä markkinoille, estävät EU:n talouden johtoaseman. Siksi meidän on varmistettava, että valtiontukia käytetään vain poikkeustapauksissa, joissa muut keinot on jo käytetty tai joissa voimme ohjata tuet siten, että niillä tuetaan yleistä etua kilpailua häiritsemättä.

Meidän on varmistettava, että voimme sallia uusien yritysten markkinoillepääsyn mahdollisimman monella EU:n talouden alalla. Kilpailussa ei ole kyse muiden voittamisesta. Siinä on kyse siitä, että suuret yritykset voivat sulautua toisiinsa ja kasvaa suurtakin suuremmiksi maailmanlaajuisesti ja että yritykset voivat myös aloittaa innovoinnin. Juuri tässä puutteet ovat havaittavissa. Komission onkin osoitettava tämä ja toteutettava toimenpiteitä, jotta voimme yhdessä kehittyä niin, että meidät katsotaan jatkossa johtavassa asemassa olevaksi taloudeksi.

  Edit Herczog (S&D). – (EN) Arvoisa puhemies, kilpailupolitiikka on EU:n lainsäädännön kulmakivi. Olemme samaa mieltä siitä, että innovointi, luovuus ja paremmuus ovat eittämättä etuna markkinoilla, mutta emme hyväksy sitä, että vaikka joku olisikin isompi ja vaikutusvaltaisempi ja vaikka jollakin olisi paremmat tietolähteet ja ennen kaikkea erityisiä yhteyksiä hallitukseen, näillä eduilla olisi merkitystä markkinoilla. Olemme erittäin tyytyväisiä siihen, että komissio valvoo asiaa varmistaakseen, että näin ei pääse tapahtumaan.

Haluaisin kertoa teille jälleen uudesta ilmiöstä: markkinoiden toimijoiden sijaan hallitukset näyttävät aika ajoin pelaavan pelejään antamalla kilpailupolitiikan osalta erityistä etua joillekin omista suosikkiyrityksistään. Tämä on erittäin kielteinen ilmiö, ja se juontaa juurensa aina puolueiden talousarvioihin asti.

Pyydän komissiota edistämään seuraavaa: antakaa meille innovointia, luovuutta ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä, mutta älkää salliko mitään tiedon tai vallan taloudellista tai poliittista väärinkäyttöä näillä aloilla.

  Sylvie Goulard (ALDE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, Derk Jan Eppinkin mietintö on melko huomattava. Pelkään kuitenkin – ja tällä ei ole mitään tekemistä esittelijän kanssa – että esitämme kerta kerran jälkeen samoja huomautuksia. Yhtä hyvin voisimme piiskata kuollutta hevosta. Olen Sophia in ’t Veldin ja Philippe Lamberts kanssa eittämättä samaa mieltä siitä, että meidän on valvottava kilpailua asianmukaisesti ja tarkasteltava tapahtumia maatalousalalla, jolla ostajia on vähän ja tuottajia paljon. Komissio ei ole ollut asiasta koskaan huolissaan. Jos kyseessä olisi teollisuuden ala, se olisi välittömästi hyökännyt ostajien kartellin kimppuun. Tarvitsemme uusia sääntöjä myös Internetin alalla.

Suhteemme komissioon on kuitenkin uskomattoman tylsä. Komissio lähettää meille kertomuksia, joissa kolme neljäsosaa aiheista on lakaistu maton alle. Vastaamme kohteliaasti, että kertomus on mielenkiintoinen, mutta että siihen pitäisi lisätä jotain. Sen jälkeen kertomus piilotetaan pöytälaatikkoon.

Toistan Gunnar Hökmarkia ja totean teille tänään, että maailma on muuttumassa. On hyvä sanoa, että valtiontuki ei ole hyvästä. Tosiasia kuitenkin on, että Kiina, Korea, Yhdysvallat ja muut valtiot antavat valtiontukea. Itse en sitä kannata. En ole ruohonjuuritason ranskalainen protektionistinainen. Haluan vain sanoa, että meidän on avattava silmämme ja lopetettava haaveilu!

  Reinhard Bütikofer (Verts/ALE). – (DE) Arvoisa puhemies, neljännessä suosituksessa komissiota pyydetään antamaan kertomuksia siitä, miten se käsittelee tulevia suosituksia, ja kertomaan kaikista esiin tulevista häiriöistä. Uskon, että tämä on erittäin järkevä ehdotus, ja haluan täsmentää ehdotusta hieman. Viime vuonna parlamentti päätti asiaa koskevassa keskustelussa, että haluamme keskittyä pienten ja keskisuurten yritysten oikeudenmukaiseen ja syrjimättömään kilpailuun. Komissio ei ole tällä välin tehnyt mitään. Tämä suositus esitetään uudestaan Derk Jan Eppinkin päätöslauselmaesityksessä.

Toivon komission kertovan, miten se aikoo nyt toimeenpanna tämän toistetun suosituksen. Haluisin kysyä komissiolta ainakin sitä, mikä komissiota estää ottamasta huomioon pienten ja keskisuurten yritysten huolenaiheita tällä tavalla.

Toinen huomautukseni koskee hyödykkeiden alaa. Olen erittäin tyytyväinen siihen, että mietinnössä käsitellään avoimuuden puutetta perustuotteiden alalla. Olen myös tyytyväinen siihen, että siinä käsitellään perustuotteisiin liittyvää keinottelua. Olen kuitenkin pahoillani siitä, että siinä ei ole otettu huomioon sitä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan suositusta, jossa ehdotetaan, että meidän ei pitäisi noudattaa puheenjohtajavaltion Ranskan ehdotusta, jonka mukaan keinottelu pitäisi rajata vain maataloustuotteisiin, ja jossa suositellaan, että mukaan olisi otettava myös keinottelu metalleilla. Mielestäni tämä on aivan yhtä tärkeää.

  Vicky Ford (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää kollegaani Derk Jan Eppinkiä hänen erinomaisesta mietinnöstään. Erityisesti haluan kuitenkin kommentoida energiamarkkinoita, joita komissio aikoo tarkastella tänä vuonna.

Kuten muut parlamentin jäsenet ovat huomauttaneet, energian tuotanto ja hinnoittelu vaihtelevat merkittävästi jäsenvaltioiden välillä. Edustamallani alueella lähes neljännestä kotitalouksista ei ole liitetty pääkaasuverkkoon. Useimmat kyseisistä kotitalouksista ovat riippuvaisia kevyestä polttoöljystä. Marraskuun ja joulukuun välisenä aikana, yhdessä kuukaudessa, hinnat kyseisillä markkinoilla nousivat yli 50 prosenttia. Kuluttajat ovat huolissaan – ja erittäin kylmissään. He ovat huolissaan kartellihinnoittelusta, josta on jo esitetty syytöksiä.

On järkevää, että kansalliset sääntelyviranomaiset tarkastelevat asiaa ensin, mutta olen kuullut samanlaisia huolestuttavia kertomuksia myös muista EU:n jäsenvaltioista. Haluaisinkin pyytää komission jäseneltä seuraavaa: kun tänä vuonna tarkastelette energiamarkkinoita, älkää unohtako niitä, jotka asuvat erittäin syrjäisillä maaseutualueilla.

  Ildikó Gáll-Pelcz (PPE). – (HU) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, kuten eilisestä esityksestämme kävi ilmi, sisämarkkinoiden vahvistaminen ja työpaikkojen luominen ovat Unkarin puheenjohtajakauden painopistealoja. Koska EU:n kilpailupolitiikkaa, joka perustuu kaikilla aloilla sovellettaviin yhtäläisiin kilpailuehtoihin, on edellä mainittujen painopistealojen edellytyksenä, olen erittäin tyytyväinen tämän mietinnön laatimiseen. Arvoisat kollegat, kyseessä on kuitenkin menneisyys. Ajat ovat sittemmin muuttuneet. Mielestäni on kuitenkin tärkeää ottaa huomioon tämän mietinnön suositukset. Tärkeää on mielestäni myös se, että Euroopan parlamentti – eli me, jäsenet – voimme jatkossa muokata kilpailupolitiikkaa aktiivisemmin. Pyydän kuitenkin, että komissio tekisi tässä asiassa yhteistyötä kanssamme.

Ensinnäkin pyydän asiaa, joka on mielestäni tarpeen – että parlamentille tiedotetaan säännöllisesti kaikista tällä alalla käynnistetyistä aloitteista. Lisäksi pyydän komissiota, joka on ainoa kilpailuviranomainen, jonka toimivalta on EU:n laajuinen, raportoimaan parlamentille vuosittain sen esittämien suositusten soveltamisesta ja niistä poikkeamisesta.

Mielestäni on tärkeää ymmärtää – ja olen tästä samaa mieltä kollegoideni kanssa – että kilpailupolitiikkaa ei voida hallita alakohtaisesti. Koordinointia tarvitaan kaikilla käytännön ja sääntelyn aloilla. Tämä on kuitenkin komission vastuulla. Siksi on erittäin tärkeää yhdenmukaistaa EU:n politiikanalat vastaamaan kasvua ja työllisyyttä tukevassa EU 2020 -strategiassa määritettyjä painopistealoja.

Haluan lopuksi ottaa esille pienet ja keskisuuret yritykset, joiden osallistuminen on korvaamattoman tärkeää ja välttämätöntä EU:n koko talouden kasvamisen ja tietenkin myös työllisyyden osalta. Kilpailuolosuhteiden olisi kuitenkin oltava yhtäläiset. Tämä on taattava kilpailupolitiikalla. Pyydän komissiota kiinnittämään erityistä huomiota pk-yrityksiin ja luomaan niille tasavertaiset ja syrjimättömät kilpailuolosuhteet.

  Peter Skinner (S&D). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan aluksi onnitella Derk Jan Eppinkiä siitä huolellisesta työstä, jonka hän on tehnyt tässä mietinnössä. Toivottavasti hän edistää asiaa myös jatkossa.

Olen tyytyväinen tähän mietintöön kilpailupolitiikasta vuonna 2009. Joitakin EU:n kilpailun osa-aloja on kuitenkin vielä vahvistettava ja selvennettävä. Toivon, että komissio ja Euroopan parlamentti tekisivät tässä asiassa enemmän yhteistyötä. Vain sillä tavalla voimme edelleen saada yleisön luottamaan tekemiimme päätöksiin. On myös ratkaisevan tärkeää, että Euroopan parlamentille kerrotaan säännöllisesti komission toteuttamista toimenpiteistä, varsinkin pk-yrityksiä koskevan politiikan osalta.

Odotan kiinnostuneena kertomuksia ja tutkimuksia, jotka tässä mietinnössä on mainittu – viimeksi laskettuna yhtätoista kertomusta, kuutta tutkimusta eri aloilla sekä valtiotukea käsittelevän kilpailun pääosaston verotusosaston perustamista uudelleen. Olen erittäin tyytyväinen erityisesti toistettuun pyyntöön siitä, että sakkojen laskentaperusteet olisi sisällytettävä kehykseen. Olemme keskustelleet tästä jo aiemmin. Tämä on mielestäni ehdottoman olennaista.

Oli muuten erittäin mielenkiintoista kuunnella aiemmin William the Earl of Dartmouthia, joka aristokraattina puhui kilpailupolitiikasta. Kuten kaikki tietävät, Yhdistyneen kuningaskunnan aristokraatit ovat itse lähinnä keskittyneet maanomistuksen keskittämiseen. Ehkäpä meidän pitäisi pyytää kilpailuviranomaisia tutkimaan tätä asiaa ja tarkastelemaan, miten aristokraatit itse asiassa ovat hoitaneet maa-asioitaan Euroopan unionissa kaikkina näinä aikoina.

  Sławomir Witold Nitras (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, on mukava kuunnella tätä keskustelua. Haluan kiittää Derk Jan Eppinkiä hänen mietinnöstään. Tiedän hänen lähestymistapansa, joten ihailen mietintöä ja olen tyytyväinen siihen, että juuri hän laati mietinnön. On myös mukavaa kuunnella kollegoiden puheenvuoroja. Minusta kuitenkin tuntuu, että minun on muistutettava teille eräästä asiasta. Keskitymme täällä Euroopan komission työskentelyyn. Syytämme sitä heikosta kannasta ja politiikasta ja siitä, että se ei torju protektionismia. Jos totta puhutaan, suurimpana vastustajanamme tai suurimpana ongelmanamme – Gunnar Hökmark totesi, että EU:n talous ei ole kilpailukykyinen – ovat jäsenvaltiot. Euroopan komissiolla ei useinkaan ole muuta vaihtoehtoa kuin – jäsenvaltioiden painostamana – yrittää suojata vapaata kilpailua mahdollisimman hyvin.

Keskustelimme täällä parlamentissa useita viikkoja sitten muun muassa hiilimarkkinoita koskevasta erityislainsäädännöstä. Tuolloin emme kuitenkaan kuulleet jäsenten puhuvan vapaasta kilpailusta. Kuulimme vain puheita, joissa vaadittiin protektionistisia periaatteita ja mahdollisia tukia esimerkiksi suljetuille kaivoksille – suljetuiksi niitä kutsuttiin, vaikka todellisuudessa kyseessä oli sellaisten kaivosten tukeminen, joita ei aiota sulkea. Meidän on toimittava johdonmukaisesti. Juuri johdonmukaisuutta parlamentin toiminnasta puuttuu.

Olemme puhuneet pankkialalle annettavasta tuesta. Pelkään, että Euroopan komissio on jäsenvaltioiden painostamana vain tuominnut tuet. Nyt kun puhumme vuotta 2009 koskevasta kertomuksesta, vaikuttaa siltä – olen samaa mieltä esitetyn kritiikin kanssa – että kertomuksessa ei arvioida tuen vaikutuksia tai sitä, onko sillä todella järjestetty pankkialaa uudelleen kestävällä tavalla. Arvoisa komission jäsen, mielestäni tämän näkökohdan – tärkeän toimintatavan arvioinnin – olisi sisällyttävä kertomukseen.

Kertomuksessa myös todetaan, että komissio torjuu protektionimia, muun muassa kun kyseessä on autoala. Tietyissä tapauksissa – olen kotoisin Puolasta – Fiat-ryhmän paras tehdas suljettiin – tai ei ehkä suljettu, vaan tuotantoa vähennettiin – ja tuotanto siirrettiin Italiaan. Tämä on selvää protektionismia. Euroopan komission on torjuttava tätä ongelmaa.

Voin kertoa teille myös toisesta esimerkkitapauksesta. Vuonna 2009 kaksi puolalaista telakkaa suljettiin. Olen kotoisin puolalaisesta laivanrakennuskaupungista, mutta ongelma ei koske vain kahta puolalaista telakkaa. Ongelmassa on kyse siitä, että EU:n kilpailupolitiikalla laivanrakennusala pakotetaan kamppailemaan maailmanlaajuisella tasolla voimakkaasti tuettujen Lähi-idän telakoiden kanssa. Itse asiassa olemme tällä kilpailupolitiikalla lakkauttaneet laivanrakennusalan EU:ssa, koska pakotamme telakat kilpailemaan tuettujen teollisuudenalojen kanssa. Kannaltamme on tärkeää, että laivanrakennusala EU:ssa on edelleen elinvoimainen. Kiitos. Olen pahoillani, että ylitin puheaikani.

  Lara Comi (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, katson, että tehokkaan kilpailupolitiikan kehittäminen ja sen asianmukainen toteuttaminen metodologiselta kannalta tarkasteltuna ovat erittäin vaativa ja monimutkainen tehtävä, etenkin kriisin aikana.

Tehtävä on vaativa, koska politiikan soveltaminen liian jäykästi voisi todella vaikuttaa sen lopputulokseen ja vaikuttaa erittäin kielteisesti yhteiskuntaan ja talouteen. Se on monimutkainen, koska hyväksytyt parametrit eivät välttämättä sovellu kaikkiin talouden aloihin näinä epävakaina aikoina. Siksi komissiota pitäisi onnitella siitä työstä, jonka se on tehnyt tällä alalla. Se on onnistunut yhdistämään tinkimättömään menetelmään joustavuuden, joka on tarpeen näissä talousoloissa. Säännös, jonka mukaan kansallisella tasolla hyväksyttyjä väliaikaisia välineitä on arvioitava kriisin lopettamiseksi, on osoituksena toimintatavasta, joka on paitsi erittäin ammattitaitoinen, myös huomioonottava.

EU:n kilpailulainsäädäntö on sekä laaja-alainen soveltamisalansa osalta että erittäin yksityiskohtainen. Tämän takia Euroopan unionin on jälleen kerran näytettävä mallia naapurivaltioille, etenkin heikommin kehittyneille naapurivaltioille. Tämän avulla voimme välttää sen, että johtavat valtiot ja viimeisimpinä kehittyvät valtiot erottuvat ja eroavat toisistaan. Siksi on entistä tärkeämpää varmistaa, että tätä malliasemaa ei heikennetä millään tavalla. Erityistä huomiota on mielestäni kiinnitettävä niiden erilaisten kriisinjälkeisten kehityskulkujen arvioimiseen, joita voimme todennäköisesti havaita jo vuonna 2010.

On varsin todennäköistä, että meidän on tämän takia arvioitava uudelleen niiden rakenteellisten muutosten laajuutta, jotka meidän on otettava huomioon, ja arvioitava erilaisten teollisuudenalojen ja muiden alojen nykyistä asemaa. Näinä epävarmuuden aikoina on toimittava ennen kaikkea varovaisesti.

Kehotan komissiota keskittymään pieniin ja keskisuuriin yrityksiin ja nuorten työllistymiseen, sillä kilpailu on jälleen kerran kehittynyt EU:n laajuiseksi ongelmaksi.

  Sari Essayah (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan esittää kiitokseni siitä, että mietinnössä käsitellään erityisesti myönteisesti SEPAa, yhtenäistä euromaksualuetta. Parlamentissa on kerta kerran jälkeen pyydetty nopeaa siirtymistä SEPAan. Syyt tähän ovat yksinkertaisia. Komission vaikutustenarvioinnissa viitataan tutkimukseen, jonka mukaan SEPAlla saataisiin EU:n taloudessa 300 miljardin euron säästöt kuudessa vuodessa. Nämä säästöt saataisiin siksi, että kilpailu lisääntyisi yhteisten normien ja menettelyjen myötä. Tällä myös vähennettäisiin kaikkien niiden EU:n kansalaisten ajankäyttöä ja stressiä, joiden on suoritettava maksuja toisiin valtioihin.

Olen vankasti samaa mieltä mietinnön siitä kohdasta, jossa todetaan, että talouskriisin aikana pankeille ja muille yrityksille annettu julkinen taloudellinen tuki on vääristänyt kilpailua. Kuten useat kollegoistani ovat tänä aamuna tehneet, myös minä kehotan komissiota analysoimaan näitä vääristymiä.

Haluan esittää vielä yhden huomautuksen tarpeesta yhteisiin normeihin ja menettelyihin. Monet tulevista keksinnöistä perustuvat tieto- ja viestintäteknologiaan. Kilpailua tieto- ja viestintäteknologian alalla on lisättävä. Kilpailua voitaisiin edistää lisäämällä avoimen lähdekoodin käyttöä EU:ssa. Uskon, että tämän ansiosta EU:sta tulisi tällä ratkaisevan tärkeällä alalla kilpailukykyisempi verrattuna Yhdysvaltoihin ja muihin talousalueisiin, kuten Gunnar Hökmark aiemmin totesi.

  Danuta Jazłowiecka (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, keskusteltavana olevan päätöslauselman laatijat toteavat oikeutetusti, että talouskriisi oli poikkeuksellinen haaste EU:n kilpailupolitiikalle. Kansalliset ja poliittiset edut olivat jatkuvasti voitolla paitsi vapaamarkkinoiden sääntöjen, myös maalaisjärjen sijaan. Suuri talouskriisi, jonka vaikutukset tuntuvat edelleen Euroopan valtioissa, määritti merkittävällä tavalla vuoden 2009 kilpailupolitiikkaa. Kyseessä oli jakso, jonka aikana käytettiin mekanismeja ja välineitä, joiden tärkeimpänä tavoitteena oli auttaa pulaan joutuneita rahoituslaitoksia sekä joitakin suuria yrityksiä, ei ylläpitää markkinatalouden sääntöjä. Tämän kielteisimmät vaikutukset kohdistuivat pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

Oliko toiminta tehokasta pitkällä aikavälillä? Se selviää vasta nyt. Siksi pyydän komissiota tekemään uskottavan analyysin, jolla osoitetaan tämän tuen vaikutukset talouteen. Tämän avulla voidaan paitsi arvioida toteutettuja toimia, myös antaa mahdollisuus vastata nopeasti ja tehokkaasti samankaltaisiin tuleviin uhkiin.

  George Sabin Cutaş (S&D). – (RO) Arvoisa puhemies, kilpailupolitiikka on keskeisessä asemassa EU:n talouden kilpailukyvyn takaamisessa. Valtiotuen valvonta on sen olennainen osa.

Euroopan komissio on nykyisen kriisin aikana halunnut sallia valtiontuen antamisen etenkin pankkialalle, mutta myös muille vaikeuksiin joutuneille aloille. Jäsenvaltiot ovatkin antaneet aloille huomattavia rahamääriä käyttäen takuujärjestelmiä, pääomapohjan vahvistamista ja pankkien maksuvalmiustuen rahoituksen muita muotoja pyrkien antamaan niille rahoituslähteen ja takaamaan riskit.

Euroopan komission on kuitenkin pidettävä tarkasti silmällä kyseistä alaa ja esitettävä suunnitelmia rahoituslaitosten uudelleenjärjestelyä ja sääntelyä varten, jotta varmistetaan, että ne eivät jatkossa toimi epävakaalla tavalla, joka vaarantaa Euroopan unionin taloudellisen vakauden. Muuten valtiontuella vain pahennetaan rahoituksellisia ongelmia Euroopan unionissa.

  Jaroslav Paška (EFD). – (SK) Arvoisa puhemies, laadittu kertomus vahvistaa, että meillä EU:ssa on vielä paljon tekemistä asianmukaisen kilpailun osalta.

Hyvänä esimerkkinä tästä on maataloustuotanto, jolle EU ja yksittäiset valtiot antavat erilaisia avustuksia ja tukia, mikä vääristää huomattavasti kilpailuympäristöä. Etenkin uusien jäsenvaltioiden maatalousyritykset kärsivät EU:n vääränlaisen tukipolitiikan takia merkittävästi. Toisena alana on liikenne, jonka osalta kilpailuympäristöä on muutettava ja kehitettävä perusteellisesti. Tämän takia on mielestäni tärkeää hyväksyä liikenne- ja matkailuvaliokunnan ehdotukset, joissa kiinnitetään osuvasti huomiota myös erilaisten liikennemuotojen välisen kilpailun vääristymiseen.

Kyseessä on kuitenkin hyvä ja innostava kertomus. Onkin tärkeää, että sitä noudatetaan tehokkaasti, jotta EU:n kilpailuympäristöä voidaan parantaa.

  Alajos Mészáros (PPE). – (HU) Arvoisa puhemies, talous- ja rahoituskriisistä aiheutunut tilanne on jättänyt jälkensä komission kertomuksen sävyyn. Siitä huolimatta kyseessä on hyvä kertomus, kuten parlamentin päätöslauselmassa todetaan. Muutaman näkökohdan osalta toimintaa voidaan kuitenkin lähitulevaisuudessa kehittää, etenkin ehkäisyn ja asianmukaisen tiedottamisen alalla. Emme voi selvitä kriisistä ilman yhteistyötä. Tämän takia on erittäin tärkeää, että komissio lupaa toimittaa meille jatkuvasti tietoja saavutetuista tuloksista. EU:n kilpailupolitiikan sääntöjen noudattaminen ja täytäntöönpano ovat yhtenä keskeisenä tekijänä yhtenäismarkkinoiden menestymisessä. Avoimuutta on lisättävä esimerkiksi energiapolitiikan alaan kuuluvilla raaka-aineiden markkinoilla. Kilpailua ei myöskään täysin taata kaikilla energia-alan osa-aloilla. Tämän takia on kiireellisesti pantava täytäntöön toinen sisämarkkinapaketti ja kolmas energiapaketti. On aika pyytää perusteellisempaa tutkimusta kilpailusta eräällä toisella alalla, nimittäin maatalousteollisuuden alalla. Meidän on tutkimuksen avulla määritettävä tärkeimmät toimittajat ja jakelijat, jotka ovat syypäitä kilpailun vääristymiseen kyseisillä markkinoilla.

  Elena Băsescu (PPE). – (RO) Arvoisa puhemies, haluan korostaa, miten tärkeää on laatia selvät kilpailusäännöt, jotka auttavat ja hyödyttävät pk-yrityksiä. Ne ovat erityisen tärkeitä koko EU:n taloudelle, puhumattakaan niiden tarjoamista huomattavista innovointimahdollisuuksista. Tässä yhteydessä olisi mielestäni järkevää sisällyttää luku, joka on omistettu pienyrityksille ja jossa korostetaan oikeudenmukaista kilpailua. Kilpailupolitiikalla on autettava edistämään ja ottamaan käyttöön avoimia standardeja ja yhteensopivuutta. Tällä estetään teknologinen umpikuja, johon markkinoiden toimijat ovat ajautumassa.

Haluan lopuksi todeta, että menestyksekkään kilpailupolitiikan täytäntöönpano ja sisämarkkinoiden rajoittamaton toiminta ovat perusedellytyksinä Euroopan unionin kestävälle talouskasvulle.

  Mairead McGuinness (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan keskittyä mietinnön 90 kohtaan, jossa todetaan, että maataloustuotannon alan kilpailu on matalampien kuluttajahintojen edellytys EU:n jäsenvaltioissa. Tämä on osittain totta, mutta pelkäänpä, että tärkein jää huomaamatta. Käymme keskenämme ja tämän parlamentin eri ryhmien välillä keskustelua siitä, mitä maatalousmarkkinoille on tapahtumassa ja miksi loppuhintaa, jonka me kuluttajat maksamme elintarvikkeista niiden tuottajille, ei välitetä oikeudenmukaisesti.

Tämä on erittäin vakava ongelma aikana, jona uudistamme maatalouspolitiikkaa ja jona uhkaamme leikata maatalouden talousarviota ja jätämme huomiotta markkinoiden puutteet. Kertomuksessa olisi käsiteltävä tätä tarkemmin. Komissiota kehotetaan tarkastelemaan kilpailua maatalousteollisuuden alalla: kyllä kiitos, ja tarkastelkaa sitä myös vähittäismyynnin alalla, mutta lopettakaa sitten tarkastelu ja tarttukaa toimeen! Olemme hyviä puhumaan tästä parlamentissa, mutta emme ole yhtä hyviä toimimaan.

Haluan esittää myös toisen huomautuksen kilpailusta. Valitan komissiolle muutamasta asiasta vaalipiirini asukkaiden puolesta. Pienellä ihmisellä ei ole paljoa sanavaltaa valtiota vastaan, ja haluaisin kertoa komissiolle eräästä asiasta: on esitetty valituksia, joita minä parlamentin jäsenenä en ole...

(Puhemies keskeytti puhujan)

  Puhemies. – (ES) Kiitos, Mairead McGuinness. Voisi olla järkevää kuulla tämäntyyppisissä keskusteluissa myös maataloudesta ja maatalouden kehittämisestä vastaavan valiokunnan lausunto asiasta.

  Czesław Adam Siekierski (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, sisämarkkinoiden pitäisi olla vapaat, tehokkaat, dynaamiset ja innovatiiviset. Asianmukainen kilpailupolitiikka on oikea keino tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Jos kilpailu toimii tavaroiden ja palvelujen markkinoilla asianmukaisesti, voimme taata kuluttajille paremman laadun, alhaisemmat hinnat ja suuremman valikoiman. On hyvä, että arvioimme kilpailupolitiikkaa vuosittain. Tällainen tarkastelu on jälkiviisauden takia erittäin opettavaista. Kilpailupolitiikan välineen tehokas käyttäminen on auttanut parantamaan taloudellista vakautta ja auttanut lieventämään talouskriisin vaikutuksia yrityksiin ja kuluttajiin. Kilpailua lääkkeiden ja energian markkinoilla on parannettava. On hyvä pitää mielessä, että monopoli – olipa se yksityisessä omistuksessa tai valtion omistuksessa – rajoittaa kilpailua. On syytä korostaa, että yhteisen maatalouspolitiikan muutokset tarkoittavat, että ulkoinen tuki ja avustukset eivät nyt rajoita kilpailukykyä.

  Štefan Füle, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, komissio panee merkille parlamentin pyynnön, joka koskee avoimuuden, vuoropuhelun ja tiedotuksen lisäämistä kilpailupolitiikan osalta. Tiedotamme teille edelleen tärkeistä kilpailuun liittyvistä poliittisista päätöksistä ja pyrimme käsittelemään pyyntöjänne vastatessamme päätöslauselmaanne joko seuraavassa kilpailupolitiikkaa koskevassa kertomuksessa tai väliaikaisesti, kuten Reinhard Bütikofer ja muut parlamentin jäsenet pyysivät.

Panen merkille, että pyydätte alakohtaisia tutkimuksia useilla markkinoilla. Aiemmat kokemukset osoittavat, että oikeudenmukainen ja päättäväinen toimeenpano vaikuttaa jo sinällään myönteisesti alan kilpailuun. Alakohtaiset tutkimukset eivät aina ole paras keino panna sääntöjämme täytäntöön tietyllä alalla. Ne tulevat tarvittavien voimavarojen takia erittäin kalliiksi, ja niitä pitäisi käyttää vain, kun tutkimukset ovat tarpeen komission poliittisten tavoitteiden takia.

Voin jälleen kerran vahvistaa, että kriisiin liittyvät väliaikaiset valtiontukitoimenpiteet todellakin ovat väliaikaisia. Haluaisin vastata muutamiin kysymyksiinne todella lyhyesti tässä käytettävissä olevassa rajatussa ajassa.

Sijoitusten ja rahoituksen alan osalta totean, että käynnissä on kuuleminen pelastamista ja rakenneuudistuksia koskevista suuntaviivoista.

Liikenteen osalta totean, että komissio on laatimassa valkoista kirjaa liikenteen tulevaisuudesta ja että se on määrä antaa maaliskuussa 2011. Siinä esitetään useita ehdotuksia, joilla pyritään nopeuttamaan liikenteen sisämarkkinoiden toteutumista.

Yleistä taloudellista etua koskevien palvelujen osalta totean, että komissio laatii tästä kertomuksen tämän vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen aikana.

Digitaalistrategian osalta komissio on täysin samaa mieltä siitä, että aidosti yhdennettyjen digitaalisten sisämarkkinoiden edistäminen on tärkeää.

Pk-yritysten osalta totean, että yhdenvertaiset toimintaedellytykset kaikille yrityksille, niin pienille kuin suurillekin, ovat olennaiset niiden menestymisen kannalta. Tämä on mahdollista vain, jos komissio panee täytäntöön kilpailusäännöt. Olemme myös käsitelleet valtiontukea koskevia sääntöjä pk-yritysten, innovoinnin, tutkimuksen ja kehittämisen sekä vihreiden teknologioiden osalta.

Varapuheenjohtaja Almunia esittelee teille ensi kesäkuussa kilpailupoliittiikkaa koskevan kertomuksen 2010. Sitä ennen hän vastaa kysymyksiin, jotka olette esittäneet. Parlamentin mietinnön 4 kohdan osalta myös kilpailun pääosaston yksiköitä kehotetaan laatimaan teille yksityiskohtaisempi vastaus.

  Puhemies. – (ES) Päätämme keskustelun esittelijän, Derk Jan Eppinkin, puheenvuoroon. Tietenkin onnittelemme häntä, sillä suurin osa hänen kollegoistaan on ylistänyt hänen työtään tämän mietinnön laatijana.

  Derk Jan Eppink, esittelijä. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää komission jäsentä, joka on saapunut tänne kollegansa puolesta, hänen läsnäolostaan. Olen tyytyväinen komission aloitteeseen, joka koskee ryhmäkannetta, joka olisi aloitteena pitänyt hyväksyä jo kauan sitten. Se mainitaan myös mietinnössä, ja mielestäni se on kuluttajien etujen mukainen – edellyttäen, että se määritetään selvästi ja siitä säädetään selvästi. Mielestäni se on hyvä ajatus. Aloitamme vihreästä kirjasta ja tutkimme, mitä mielipiteitä asiasta on esitetty. Olen tähän tyytyväinen.

Pankkialalla tilanne on kovin erikoinen: valtiotukea annetaan eri valtioissa eri tasoilla, eri vaiheissa. Joidenkin valtioiden pankkialalla, esimerkiksi Espanjassa, etenkin alueelliset pankit – cajas – ovat vaikeuksissa. Tässä yhteydessä tarvitaan ensiapua Euroopan keskuspankilta – vaikkakin EKP, kuten Philippe Lamberts huomautti 30 sekunnissa, saa kenties useita kelpaamattomia takuita. Tämän takia EKP:stä on tullut eräänlainen paha pankki – sellaista meillä ei pitäisi olla.

Toisissa valtioissa valtiot yrittävät irrottautua pankkialasta. Tässä yhteydessä vaarana ovat tukipaketit. Ymmärrän, että te ette voi vastata tukipaketteja koskevaan kysymykseen – se on komission jäsenen asia – mutta olisi erittäin epäoikeudenmukaista niiden pankkien kannalta, jotka eivät ole saaneet valtiontukea, jos elvytetyt tai elvyttämistä kaipaavat nyt saisivat tukea. Meidän onkin tarkasteltava yhdenvertaisia toimintaedellytyksiä.

Lopuksi käsittelen seurantaa, koska Sophia in ’t Veld, Ildikó Gáll-Pelcz ja Reinhard Bütikofer esittivät muutamia huomautuksia, joissa osuttiin asian ytimeen. Saimme kertomuksen viime vuonna, saimme kertomuksen tänä vuonna ja saamme luultavasti samanlaisen kertomuksen ensi vuonna. Mikään ei muutu. Aivan kuin kyseessä olisi Vatikaanin rituaali, jossa toistamme samaa uudestaan ja uudestaan. Meidän on mielestäni varmistettava esitettyjen kysymysten seuranta. Ehdotan, että esittelijä ja aiempi esittelijä ovat yhteydessä komission jäseneen ja kilpailun pääosaston pääjohtajaan, jotta saamme selville, mitä pyynnöllemme tapahtuu.

Meidän on saatava kertomus, jossa annetaan asianmukaisesti tietoja. Tämän takia ehdotan, että toteutamme asianmukaisen seurannan, jossa Sophia in ’t Veld varmastikin antaa minulle tukensa, jotta saamme selville, mitä komissio aikoo tehdä.

  Puhemies. – (ES) Kiitos, Derk Jan Eppink. Olette varmasti huomanneet kollegoidenne reaktion, joten ehdotuksenne saa todennäköisesti tarvittavan kannatuksen.

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tänään, torstaina.