Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2009/2214(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A7-0377/2010

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0377/2010

Keskustelut :

PV 20/01/2011 - 4
CRE 20/01/2011 - 4

Äänestykset :

PV 20/01/2011 - 7.5
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2011)0024

Puheenvuorot
Torstai 20. tammikuuta 2011 - Strasbourg EUVL-painos

4. Pohjoisimpien alueiden kestävä EU-politiikka (keskustelu)
Puheenvuorot videotiedostoina
PV
MPphoto
 

  Puhemies. (ES) Esityslistalla on seuraavana Michael Gahlerin ulkoasiainvaliokunnan puolesta laatima mietintö pohjoisimpien alueiden kestävästä EU-politiikasta (2009/2214(INI)) (A7-0377/2010).

 
  
MPphoto
 

  Michael Gahler, esittelijä. (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, hyvät tätä keskustelua seuraavat arktisella alueella sijaitsevien naapurimaidemme edustajat, olen esittelijänä erityisen tyytyväinen saadessani esitellä teille tänään tuloksen yli vuoden työstä, jota on tehty yhdessä varjoesittelijöiden, EU:n ja arktisen alueen maiden välisen foorumin muiden kollegoiden sekä useiden asiantuntijoiden ja edustajien kanssa. Jotkut heistä ovat itse kotoisin arktiselta alueelta.

Olemme päässeet laajaan yhteisymmärrykseen ja uskomme, että olemme laatineet kestävän politiikan pohjoisimmille alueille. Mietinnössä analysoidaan arktisen alueen uutta merkitystä ja kuvataan, miten pohjoisimpia naapurimaita koskevan EU:n politiikan pitäisi olla järjestetty Euroopan parlamentin näkökulmasta tarkasteltuna. Mietinnön lähtökohtana on mahdollisuus tehdä yhteistyötä pohjoisimmilla alueilla sijaitsevien naapurimaidemme hallitusten ja elinten kanssa.

Tiedämme, että arktisen alueen valtioiden kanssa tehdään jo kahden- ja monenvälistä yhteistyötä. Arktiseen alueeseen liittyvistä kysymyksistä erillään, Norja ja Islanti osallistuvat jo tiiviisti Euroopan talousalueeseen ja tekevät yteistyötä Schengen-alueella. EU toimii jo väliaikaisena tarkkailijana Arktisessa neuvostossa. Haluan kuitenkin tehdä selväksi, että mielestäni EU:lle pitäisi antaa pysyvän tarkkailijan asema. Tämä on tarpeen, koska lähes kaikki kyseistä aluetta koskevat politiikanalat kuuluvat yhteisön toimivaltaan ainakin osittain. Tämä yhteistyötarjous on muotoiltu tällä tavalla, koska me – EU – emme voi oikeutetusti toteuttaa toimia tai käynnistää toimintaa arktisella alueella. Olemme huomattavan riippuvaisia lähinaapurialueidemme halukkuudesta tehdä yhteistyötä kanssamme.

Olen käsitellyt tässä mietinnössä myös ihmisiin liittyvää näkökulmaa. Asianosaiset eivät saa yhteisen politiikan kunkin erillisen osa-alan noudattamisessa koskaan unohtaa sitä, että arktisella alueella asuvien huolenaiheet on otettava asianmukaisesti huomioon. Viittaan valtioiden alkuperäiskansoihin, joiden elintavat ja elinkeinot vastaavat kestävyyden periaatetta, sekä muihin alueella asuviin ihmisiin.

Hyväksymme sen, että arktisen alueen asukkaat haluavat kehittää elinympäristöään. Toisin sanoen he eivät nykyisellään halua alueelle suojelumääräystä, jolla alueesta tehtäisiin lähes kansallispuiston kaltainen alue. Tämän takia teemme yhteistyötä kumppaneidemme kanssa sen varmistamiseksi, että ekosysteemin ja luonnollisten elinympäristöjen hyödyntämisessä noudatetaan tiukimpia suojeluperiaatteita. EU on houkutteleva yhteistyökumppani arktisen alueen valtioille, koska olemme olleet uranuurtajia asiaan liittyvillä politiikanaloilla, kuten ympäristönsuojelussa ja ilmastonmuutoksen torjumisessa. Kysymys siitä, noudattavatko maailman suurimmat sisämarkkinat kunnianhimoista ympäristöpolitiikkaa, on ratkaisevan tärkeä tälle alueelle.

EU on houkutteleva yhteistyökumppani myös siksi, että olemme ilmiselvästi kiinnostuneita hyödykkeistä, joita arktisella alueella on tarjota – emme vain öljystä ja kaasusta, vaan esimerkiksi myös harvinaisista malmeista. Meidän on noudatettava asiaan liittyviä hyviä esimerkkejä, esimerkiksi Norjan ja Venäjän välistä yhteistyötä Štokmanin kaasukentällä Barentsinmerellä. Kun kumppanit tekevät yhteistyötä ja keräävät näitä mineraalivaroja, toimintaan sovelletaan tiukimpia norjalaisia ympäristönormeja. Toivon, että sama pätee muutama viikko sitten tehtyyn Venäjän ja BP:n väliseen yhteistyösopimukseen pohjoisella jäämerellä tehtävistä tutkimuksista. Valvontasatelliittimme antavat jatkossa korvaamatonta tukea ympäristöalalla sekä koillisväylän kaltaisten uusien laivareittien avaamisessa. Yhteistyö tällä alalla antaa mahdollisuuden lyhentää laivareittejä esimerkiksi Kaakkois-Aasiaan. EU on vastuussa noin 40 prosentista maailman kaupallisesta laivastosta. Siksi kyseessä on tärkeä tekijä, etenkin talouden kannalta tarkasteltuna.

Tutkimuksen puiteohjelmamme tarjoaa korvaamatonta tukea täydentävälle tieteelliselle yhteistyölle napa-alueen erilaisten laitosten arktisen alueen tutkimusasemien välillä. Naapurimme pohjoisimmilla alueilla tietävät, että EU on pätevä yhteistyökumppani. Politiikanalojemme laatimisessa, koordinoinnissa ja täytäntöönpanossa on kuitenkin vielä parantamisen varaa. Toimintaa voitaisiin kehittää siirtämällä kaikki komissiossa käsiteltävät alat keskitetysti meri- ja kalastusasioiden pääsosaston alaisuuteen ja perustamalla asiasta vastaava elin ulkosuhdehallintoon. Myös arktinen tiedotuskeskus, joka keräisi ja arvioisi kaikki asiaan liittyvät tiedot, voisi parantaa tietokantaamme nykyistä enemmän. Sellaisen napa-alueisiin liittyvän yhteisrahoitus- ja ohjelmointimekanismin kehittäminen, johon kaikki pohjoisimpien alueiden osapuolet osallistuisivat, olisi myös tärkeä keino parantaa ja tehostaa yhteistyötä tutkimuksen ja kehittämisen osalta.

Uskon vakaasti, että tällä poliittisen asiakirjan luonnoksella annetaan paremmat suuntaviivat sellaista kattavaa ja menestyksekästä, arktista aluetta koskevaa EU:n politiikkaa varten, joka hyödyttää myös pohjoisimpia naapureitamme.

 
  
MPphoto
 

  Štefan Füle, komission jäsen.(EN) Arvoisa puhemies, viime vuoden alussa varapuheenjohtaja / korkea edustaja Catherine Ashton ehdotti keskustelua arktisesta alueesta. Täysistunnossa käydyn keskustelun ansiosta olemme kuulleet näkemyksenne ja saaneet käsityksen siitä, miten tärkeäksi katsomme arktisen yhteistyön osana Euroopan unionin ulkosuhteita.

Käsittelemme arktiseen alueeseen liittyviä asioita useilla eri tasoilla. Unioni ja jäsenvaltiot panevat toimeen aktiivista tutkimuspolitiikkaa kyseisellä alueella. Panemme myös toimeen vankkaa ympäristö- ja meripolitiikkaa. Myös ilmastonmuutoksen torjumiseen tähtäävissä diplomaattisuhteissamme käsitellään arktisten muutosten perimmäisiä syitä. Toteutamme myös edelleen toimenpiteitä eri puolilla maailmaa asuvien alkuperäiskansojen, myös arktisella alueella asuvien kansojen puolesta.

Vaikka tunnustamme, että vuoropuheluamme kaikkien napa-alueen arktisten alkuperäiskansojen kanssa voitaisiin kehittää, vuonna 2010 on käynnistetty hedelmällinen ja laaja yhteistyö, jota varmasti jatkamme myös tulevina vuosina.

Kun käsittelemme arktiselle alueelle pääsyä ja sen luonnonvarojen hyödyntämistä, meidän on toimittava maineemme mukaisesti ja käytettävä raaka-aineita ja energiavaroja vastuullisesti noudattaen korkeimpia turvallisuus- ja ympäristönormeja. Meidän on samalla pyrittävä siihen, että etumme, myös yritystemme edut, otetaan asianmukaisesti huomioon.

Olemme tyytyväisiä siihen, että näitä asioita käsitellään pohjoisimpia alueita koskevassa parlamentin mietinnössä ja että mietinnössä esitetään myös kallisarvoisia ehdotuksia siitä, mitä jatkossa olisi tehtävä. Tämä mietintö on tärkeä panos arktista aluetta koskevan Euroopan unionin politiikan asteittaiseen kehittämiseen. Haluankin kiittää Michael Gahleria siitä, että hän on vienyt asiaa eteenpäin.

Aloite on erityisen kunnioitettava, koska esittelijä ja useat muut Euroopan parlamentin jäsenet kävivät mielenkiintoista vuoropuhelua arktisen alueen kolmansien osapuolien ja kansalaisyhteiskunnan kanssa. Me osallistuimme vuoropuheluun aktiivisesti. Erilaiset näkökannat esitellään lopullisessa mietinnössä, mikä osoittaa Euroopan unionin sitoutumisen kuuntelemaan kaikkia arktisia osapuolia ja tekemään niiden kanssa yhteistyötä.

Olemme nyt siirtymässä uuteen vaiheeseen EU:n arktisen politiikan kehityksessä. Parlamentin mietinnöstä tulee sen perusrakenteen kolmas pilari komission vuonna 2008 antaman tiedonannon ja neuvoston vuonna 2009 tekemien päätelmien seuraksi. Nämä tekstit ovat yhdenmukaisia, ja niillä esitetään arktisella alueella sijaitseville kumppanivaltioille ja alueella asuville kansoille vastuullinen ja myönteinen viesti. Pyrimme edistämään turvallisempaa ja kestävämpää arktista aluetta. Kunnioitamme kansainvälisiä sopimuksia ja järjestelyjä ja haluamme tehdä yhteistyötä niiden kehittämiseksi ja parantamiseksi.

Haluan erityisesti mainita Norjan ja Venäjän välisen rajojen määrittämistä Barentsinmerellä koskevan sopimuksen, joka tehtiin viime vuonna, sillä se on hyvä vertailukohta pitkän aikavälin rauhanomaiselle yhteistyölle yleisellä napa-alueen arktisella alueella.

Euroopan unioni haluaisi vahvistaa ja tehostaa Arktista neuvostoa, jossa keskeiset päätökset alueen tulevaisuudesta tehdään ja pannaan täytäntöön. Haluamme osallistua Arktiseen neuvostoon pysyvänä tarkkailijana, jotta voimme välittää edelleen vankan kokemuksemme kansainvälisestä alueellisesta yhteistyöstä. Olemme erityisen kiitollisia siitä, että parlamentti on tunnustanut tämän pyrkimyksen.

Pohjoisimpia alueita koskevalla mietinnöllä annetaan Euroopan unionin ulkosuhdehallinnolle ja komissiolle hyvä syy edistää arktiseen alueeseen liittyviä ulkosuhteitamme. Katson, että sen sanoma ja tarkastelutapa ovat oikea-aikaisia ja asianmukaisia.

Pohjoisimpia alueita koskevalla parlamentin mietinnöllä myös tiedotetaan EU:n arktista politiikkaa koskevasta omasta edistymiskertomuksestamme, jonka neuvosto on pyytänyt meitä laatimaan myöhemmin tänä vuonna. Osoitamme selvityksemme molemmille toimielimille – sekä neuvostolle että parlamentille – ja toivon, että tämä on teidän molempien mieleen.

 
  
MPphoto
 

  Inese Vaidere, PPE-ryhmän puolesta.(LV) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, haluan aluksi kiittää Michael Gahleria hänen huolellisesti laatimastaan mietinnöstä. Olen aidosti tyytyväinen siihen, että pohjoisimpia alueita koskeva Euroopan unionin politiikka on yksi niistä aloista, joihin Euroopan unioni on kiinnittänyt huomionsa suhteellisen hyvissä ajoin. Arktiselta alueelta löytyy merkittäviä luonnonvaroja – noin neljännes maailman hyödyntämättömistä öljy- ja kaasuvaroista, biogeneettisiä varoja, kalavaroja sekä mineraaleja. Alue tarjoaa myös uusia mahdollisuuksia meriliikenteelle. Jääpeitteen sulaminen on avannut Aasian valtioihin johtavan laivareitin, joka on noin 40 prosenttia aiempia lyhyempi. Arktisen alueen mahdollisuudet ovat vaikuttavia. Siksi niitä on hyödynnettävä vastuullisesti. Varojen vastuuttomalla hyödyntämisellä ja huonosti suunnitelluilla liikennevirroilla voi olla vakavia ekologisia vaikutuksia. Samalla on tunnustettava, että arktisen alueen rikkauksien käyttäminen voi antaa uusia mahdollisuuksia ratkaista energiaongelmien lisäksi myös raaka-aineisiin ja ruokaan liittyviä ongelmia. Maailman suurvaltojen välillä käydään kiivasta kilpailua siitä, kuka saa hallita ja hyödyntää leijonanosaa näistä varoista. Vaikka arktisella alueella asuu noin 3,7 miljoonaa ihmistä, jotka kuuluvat useisiin kymmeniin eri alkuperäisväestöihin, yleisesti ajatellaan, että arktinen alue kuuluu koko maailmalle. Yhdistyneet Kansakunnat ei ole vielä vahvistanut minkään valtion etuoikeuksia arktisella alueella, ja toivottavasti se ei tee sitä myöskään jatkossa. Juuri tämän takia politiikkamme on oltava vastuullista. Euroopan unionin on kehitettävä täsmällinen, koordinoitu strategia kaikkia pohjoisimpiin alueisiin liittyviä näkökohtia varten ja sovittava politiikan rahoituksesta ja rahoituslähteistä. Huomioon on otettava myös ilmastonmuutos, paikallisväestön hyvinvointi ja kehitys sekä energiakysymykset. Jotta politiikka voidaan panna toimeen, on tärkeää, että samme Arktisessa neuvostossa pysyvän tarkkailijan aseman. Vaikka meillä ei ole välittömiä merirajoja arktisen alueen kanssa, Euroopan unioni voi olla johtoasemassa alueen tutkimisessa sekä sen luonnonvarojen ja uusien laivareittien että ympäristönsuojelun korkean tason varmistamisen osalta. Kiitos.

 
  
MPphoto
 

  Liisa Jaakonsaari, S&D-ryhmän puolesta. (FI) Arvoisa puhemies, ensimmäiseksi esittelijä Gahlerille lämpimät kiitokset rakentavasta yhteistyöstä. Varmasti paras tunnustus tuli juuri komissaari Füleltä, kun hän sanoi, että tästä mietinnöstä tulee Euroopan unionin arktisen politiikan kolmas pilari.

Ei ole ollenkaan ihme, että arktinen politiikka on nousemassa kansainvälisen politiikan keskiöön, sillä aivan kuten edellinen kollega sanoi, arktisella alueella on kolmannes maailman vielä löytymättömistä luonnonvaroista: mineraaleista, kaasusta ja öljystä. Ilmastonmuutos ja kilpailu näistä luonnonvaroista liittyvät toisiinsa, mutta kehityksen varsinainen moottori on kyllä globaali maailmantalous. Onneksi kehitys arktisilla alueilla on ollut yhteistyöhakuista ja vakaata.

Tulevaisuudessa arktinen politiikka tulee olemaan testi siitä, pystymmekö yhdessä lisäämään vakautta vai synnytämmekö uusia ristiriitoja. Vastuullinen ja varovainen luonnonvarojen hyödyntäminen on tärkeää, jotta välttyisimme El Dorado -ilmiöltä ja Meksikonlahden kaltaisilta katastrofeilta.

On tärkeää, että meillä on tasapainoinen mietintö ja viesti, että arktista neuvostoa tulee vahvistaa, ja että Euroopan unioni on siellä vahvemmin mukana tarkkailijana. Sinne ei kuitenkaan mennä "raamit kaulassa", vaan diplomatialla, neuvottelemalla ja tekemällä vahvaa poliittista yhteistyötä ja ennen kaikkea olemalla etulinjassa ympäristövaikutusten arvioinnissa. Minusta on erittäin hieno asia, että mietinnössä todetaan arktisen informaatiokeskuksen merkitys ja lisäksi mainitaan, että Suomessa Rovaniemellä sijaitseva Lapin yliopisto olisi hyvä sijaintipaikka.

 
  
MPphoto
 

  Anneli Jäätteenmäki, ALDE-ryhmän puolesta.(FI) Arvoisa puhemies, haluan lausua lämpimät kiitokset esittelijä Gahlerille, kuten myös kaikille varjoesittelijöille. Mielestämme olemme tehneet erinomaista, hyvää yhteistyötä ja on tärkeää, että valiokunta-aloitteinen mietintö hyväksytään ja että asiasta on tehty aloite.

Mietintö ottaa vahvan kannan sen puolesta, että arktisen alueen ihmisten elämismahdollisuuksiin, työolosuhteisiin, liikenteeseen ja ympäristöön panostetaan tulevaisuudessa vahvasti. Erityisen tärkeänä pidän myös kannanottoa sen puolesta, että tunnustetaan alkuperäiskansojen, varsinkin saamelaisten asema. Saamelaiset ovat EU:n ainoa alkuperäiskansa ja EU:n eli komission, parlamentin ja neuvoston tulee tehdä tasavertaista yhteistyötä tämän alkuperäiskansan kanssa.

Mietinnössä myös tunnustetaan arktisen neuvoston asema ja komissaari Fülekin totesi, että EU on halukas vahvistamaan arktista neuvostoa. Olin kyllä hieman pettynyt komissaari Fülen lausumaan, jonka mukaan arktisen alueen yhteistyö etenee pikkuhiljaa. Kyllä EU:ssa täytyy olla draivia ja panostusta sekä tahtoa arktisen alueen yhteistyön kehittämiseen. Se ei saa edetä pikkuhiljaa vähän niin kuin toisella kädellä, vaan sen täytyy olla yksi painopistealue.

Lopuksi haluan todeta, että olen iloinen myös siitä, että arktisen alueen tutkimukseen panostetaan, ja että mietinnössä mainitaan Lapin yliopisto mahdollisena keskuspaikkana. Lapin yliopisto ansaitsee kiitoksen siitä, että se on ainoa yliopisto, ainoa taho, joka on todella tehnyt työtä sen puolesta, että tällainen keskus perustettaisiin, on omistautunut asialle.

 
  
MPphoto
 

  Indrek Tarand, Verts/ALE-ryhmän puolesta.(EN) Arvoisa puhemies, haluan aluksi esittää kiitokseni ja onnitella ja kehua esittelijää ja varjoesittelijöitä heidän hyvästä yhteistyöstään ja yhteisymmäryksestään. Haluan myös kiittää Vihreisiin kuuluvia kollegoitani heidän yhteistyöstään ja osallistumisestaan.

Voimme viimeinkin sanoa, että olemme laatineet kelvollisen asiakirjan, jonka avulla me – Euroopan unioni – voimme edetä asianmukaisesti ja ottaa huomioon kaikkien sidosryhmien edut. Vaikka Vihreät oikeutetusti ajattelevat, että meidän on toimittava vielä radikaalimmin, olemme silti iloisia siitä, että tässä mietinnössä otetaan huomioon huolemme ja huolenaiheemme. Niitä ovat esimerkiksi esittelijälle esittämämme ehdotukset siitä, että tieteellisten tietojen mukaan on selvää, että arktinen ekosysteemi on muuttumassa ilmastonmuutoksen takia merkittävästi ja että tämä tilanne edellyttää, että tulevia kehitystoimia toteutetaan arktisella alueella ennakoivan ja tieteellisesti vahvistetun lähestymistavan mukaisesti.

Tämän takia kehotamme tekemään tulevien monenvälisten sopimusten puitteissa uusia tieteellisiä tutkimuksia, joilla tiedotetaan arktisista ekosysteemeistä vastaavia kansainvälisiä tahoja ja päättäjiä, ennen kuin suuria kehitystöitä toteutetaan. Kiitämme muita ryhmiä siitä, että ne ovat hyväksyneet tämän. Tämä on esimerkkinä siitä, miten asiat voidaan esittää muodossa, joka sopii useille erilaisille vaalipiireille. Jotkut täällä olevat skeptikot ovat sanoneet, että arktinen alue ei ansaitse huomiotamme, mutta kyllä se ansaitsee, erityisesti kun Islannista todennäköisesti tulee EU:n 28. jäsen.

Arktinen alue on "cool". Tämä ei johdu ilmastonmuutoksesta ja siitä johtuvasta, tavallisesti kylmän pohjoisimman alueen lämpenemisestä. Arktinen alue on "cool" myös siellä havaittujen houkuttelevien mahdollisuuksien takia, vaikkakin ne tuovat mukanaan monimutkaisia ja vaikeita ongelmia. Tämän takia olen sitä mieltä, että poliitikot, jotka ratkaisevat näitä ongelmia vastuullisella ja poliittisesti hienotunteisella tavalla, ovat poliittikkoina "cool", aivan kuten nekin, jotka äänestävät tänään Michael Gahlerin mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 

  Konrad Szymański, ECR-ryhmän puolesta.(PL) Arvoisa puhemies, arktinen alue on todella muuttumassa. Näiden muutosten ilmeisimpinä tuloksina ovat mahdollisuus luoda uusia liikenne- ja kauppareittejä sekä mahdollisuus – joka on jo selvästi havaittavissa – hyödyntää luonnonvaroja ja saada öljyä ja kaasua. Maailman reaktiot näihin muutoksiin ovat kaaoottisia. Toisaalta Norjan ja Venäjän välillä on tehty erittäin rakentava sopimus rajojen määrittämisestä Barentsinmerellä, mutta toisaalta venäläiset myös yrittävät noudattaa politiikkaa, joka perustuu tapahtuneisiin tosiasioihin. Katson, että Euroopan unionilla ja kansainvälisellä yhteisöllä on mahdollisuus toimia tässä asiassa merkittävällä tavalla. Kannustamme tähän mietinnössä, jossa asia on esitetty hyvin. Olemme kiinnittäneet huomiota myös tarpeeseen saada takuut yhdenvertaisesta ja syrjimättömästä pääsystä liikennereiteille. Sääntelyyn tai rahoitukseen liittyvät näkökohdat eivät saa estää tätä yhdenvertaista reittien hyödyntämistä. Kaikki tämä on esitetty hyvin mietinnössä. Siksi äänestämme tyytyväisinä mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 

  Sabine Lösing, GUE/NGL-ryhmän puolesta.(DE) Arvoisa puhemies, suuret kiitokset Michael Gahlerille hänen mietinnöstään. Myös tämän mietinnön perusteella on selvää, että arktisen alueen luonnonvaroista ollaan erittäin kiinnostuneita. Ilmastonmuutoksen seurauksena öljyä, kaasua ja muita luonnonvaroja voidaan hyödyntää entistä helpommin. Laivareittien paremmasta käytöstä on keskusteltu jo aiemmin.

Sen loogisena seurauksena on saastumisen lisääntyminen kyseisellä alueella. Teollinen kehitys – etenkin öljyn ja kaasun hyödyntämisen, kaupallisen kalastuksen lisäämisen ja suuremman laivaliikenteen myötä – johtaa väistämättä tämän erittäin herkän ekosysteemin häiriintymiseen tai jopa tuhoutumiseen, minkä seuraukset ovat järkyttävät.

Valitettavasti tässä mietinnössä keskitytään yleistämiseen, eikä siinä esitetä mitään tehokkaita strategioita näiden vaarojen torjumiseksi. Mainitsematta on jäänyt se, että EU ei ole ainoa taho, joka tunnustaa arktisen alueen yhä suuremman geostrategisen merkityksen. Venäjä ja NATOn jäsenvaltiot Yhdysvallat, Kanada, Tanska ja Norja ovat rajavaltioina jo alkaneet militarisoida arktista aluetta ja aikovat suojella siellä omia etujaan.

Ilmastonmuutos on johtanut Arktisella alueella tähän tilanteeseen. Meidän on estettävä tämän muutoksen katastrofaalinen kehitys. Voimme tehdä sen vain siirtymällä nopeasti uusiutuviin energianlähteisiin. Tässä strategiassa lähestymistapa on kuitenkin täysin päinvastainen.

Me Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmä / Pohjoismaiden vihreä vasemmisto vaadimme, että arktisesta alueesta ei saa tehdä seuraavaa geopoliittista levottomuuspesäkettä. Pyydämme useiden ympäristöjärjestöjen tavoin, että uudet öljynporaushankkeet kielletään arktisella alueella moratoriolla. On tehtävä sopimus – samankaltainen kuin Antarktiksen sopimus – jolla kielletään mineraalivarojen hyödyntäminen kyseisellä alueella. Lopuksi pyydämme alueen välitöntä demilitarisointia ja näin ollen arktisen alueen muuttamista demilitarisoiduksi alueeksi.

Koska emme voi ryhmäni kanssa tukea täällä esitellyn valiokunta-aloitteisen mietinnön tuloksia, GUE/NGL-ryhmä on esittänyt vaihtoehtoisen mietinnön.

(Puhuja suostui vastaamaan sinisen kortin kysymykseen työjärjestyksen 149 artiklan 8 kohdan mukaisesti)

 
  
MPphoto
 

  Liisa Jaakonsaari (S&D).(FI) Arvoisa puhemies, kysyisin miten GUE/NGL-ryhmän edustaja pitää mahdollisena sitä, että voitaisiin saada aikaan jonkinlainen moratorio, kun yksikään alueen toimijoista, valtioista, ei sitä halua? Millä tavoin alkuperäiskansat suhtautuisivat siihen, että Euroopan unioni tulisi ylhäältä sanomaan mitä heidän pitäisi tehdä? Parlamentilla on jo yksi synti takanaan, hyljetuotteiden myyntikielto, mikä on ärsyttänyt alkuperäiskansat. Miksi pitää lisää ärsyttää? Nyt tarvitaan diplomatiaa ja yhteistyötä.

 
  
MPphoto
 

  Sabine Lösing (GUE/NGL).(DE) Arvoisa puhemies, en kannata sitä, eikä tietenkään ole mahdollista tulla ylhäältä sanomaan, mitä pitäisi tehdä. Kysymys pysyy kuitenkin samana: Ketä kuultiin? Mitkä valtiot osallistuvat? Mihin alkuperäiskansoihin päätökset vaikuttavat? Kuultiinko niitä ihmisiä, jotka saattavat hyötyä tilanteesta, tai niitä, jotka saattavat menettää elinkeinonsa? Mielestäni tarvitsemme lisää vuoropuhelua. Tähän mennessä käydyt keskustelut eivät riitä. Meidän on yritettävä pitää tämä keskustelu mahdollisimman kattavana ja kuultava myös laajempia yhteiskunnan osia niin, että etenkin alkuperäiskansa otetaan mahdollisesti mukaan keskusteluun.

 
  
MPphoto
 

  Bastiaan Belder, EFD-ryhmän puolesta. (NL) Arvoisa puhemies, haluan aluksi esittää syvän kiitollisuuteni siitä erinomaisesta työstä, jonka esittelijä Michael Gahler on tehnyt.

Arktinen alue on strategisesti tärkeä, etenkin nyt, kun arktisen alueen lämpeneminen näyttää antaneen mahdollisuuksia liikenteeseen ja sen luonnonvarojen hyödyntämiseen. Kyseessä on myös alue, jonka ympäristö on erittäin herkkä, etenkin Euroopassa, Pohjois-Amerikassa, Venäjällä ja Kiinassa syntyvien saasteiden takia. Tilannetta vaikeuttaa entisestään se, että arktista aluetta koskevat kansalliset vaateet eivät aina ole selviä. Vaikka EU ei saa pääsyä arktisen alueen rannikolle ennen kuin Islanti liittyy EU:hun, EU:lla on kuitenkin jäsenvaltioita arktisella alueella.

Siksi kannatan arktisia alueita koskevaa EU:n strategiaa, jolla EU asetetaan täysin vastaavaan asemaan kuin muut suurvallat, etenkin Venäjä, joka selvästi haluaa hyödyntää aluetta taloudellisesti. Mikäli taloudellinen toiminta tehostuu tulevina vuosina, on tärkeää, että varmistamme asianmukaisen tasapainon ympäristön ja talouskysymysten välillä ja että osallistamme siihen myös paikallisväestön. Tarkkailijan aseman varmistaminen EU:lle arktisessa neuvostossa olisi hyvä askel oikeaan suuntaan.

 
  
MPphoto
 

  Andreas Mölzer (NI).(DE) Arvoisa puhemies, kuten tiedämme, arktisen alueen suunnattomat mineraalivarat ovat tehneet alueesta kiivaan keskustelun kohteen. On arvioitu, että jään alla on koskemattomana jo pelkästään 90 miljardia barrelia öljyä. Pientä levottomuutta aiheuttaa eittämättä se, että kaikista yrityksistä juuri British Petroleum, joka aiheutti viime vuonna öljykatastrofin Meksikonlahdella, on nyt saanut luvan kaivaa ja pumpata luonnonvaroja tässä herkässä luonnonympäristössä, jonka olosuhteet ovat huomattavasti vaativammat kuin Meksikonlahdella.

Tosiasiassa arktinen alue on kuitenkin jo nyt paikka, johon maailman elohopeapäästöt lopulta päätyvät. Kun otetaan huomioon maailmanlaajuinen energiantarve, on varsin epärealistista odottaa, että arktisen alueen öljyvarat päätettäisiin jättää käyttämättä. On toivottavaa, että Euroopan unioni varmistaa arktisessa neuvostossa saamansa aseman avulla, että alueella noudatetaan parempia turvallisuusnormeja, jotta arktisen alueen luonnonvarainen luonto ei kärsi yhtä kauhistuttavaa kohtaloa kuin Meksikonlahden luonto äskettäisen öljykatastrofin jälkimainingeissa.

EU:n kannalta tarkasteltuna arktinen alue on myös ratkaisevan tärkeä uusien maailmankauppareittien kehittämisen takia. Jos Euroopan, Aasian ja Pohjois-Amerikan välille voitaisiin todella avata uusi laivareitti, pääsisimme välittömästi eroon Somalian merirosvoista ja säästäisimme myös huomattavasti EU:n varoja, koska Atalanta-operaatio ei olisi enää tarpeen. Tämä tietenkin edellyttää, että alkuperäisiä eskimokansoja ei ajeta merirosvouksen kaltaisiin epätoivoisiin tekoihin sen takia, että he menettävät elinkeinonsa. Tämä on pidettävä mielessä sekä laivareittien suunnittelussa että öljynporauksessa.

 
  
MPphoto
 

  Jarosław Leszek Wałęsa (PPE). (PL) Arvoisa puhemies, myös minä haluan tietenkin kiittää Michael Gahleria hänen erittäin hyvästä päätöslauselmaehdotuksestaan ja hänen tekemästään hedelmällisestä yhteistyöstä.

Minulle tärkein tekijä tämän mietinnön laatimisen yhteydessä oli entistä suurempi merkitys, joka annettiin ympäristönmuutoksen tutkimiselle ja seurannalle, koska kerättävät tiedot ovat ratkaisevan tärkeitä poliittisten ja taloudellisten päätösten tekemisessä. Vaikuttaa siltä, että taloudelliset näkökohdat, esimerkiksi kalastuslaitokset, liikenne ja luonnonvarat, ovat Euroopan unionin suurin kiinnostuksenkohde. Tämä on harmi, koska tieteen avulla voimme eittämättä arvioida, miten taloudelliset muutokset vaikuttavat alueen ympäristöön. Vaikutus on huomattavasti suurempi kuin muilla alueilla. Mistä vaikutuksesta tässä on oikein kyse? Vain asiantuntijat voivat sen meille kertoa.

Valtiot, joilla on yhteydet pohjoiselle jäämerelle, valitettavasti rajoittavat entistä tarkemmin arktisella alueella tehtävän tutkimuksen avoimuutta. Jopa kansainvälisten yleissopimusten ja sopimusten alaisilla alueilla on viimeisen kahden tai kolmen vuoden aikana rajoitettu merkittävästi toiminnan ja tutkimuksen vapautta, usein käyttäen tekosyynä ympäristönsuojelua. Ilmastoon ja valtamereen liittyvillä arktisen alueen tapahtumilla on merkittävä vaikutus ilmaston- ja ympäristönmuutokseen. Tutkimuksen vapaus on näin ollen erittäin tärkeää, jotta voimme ymmärtää, mitä paitsi arktisella alueella, myös ennen kaikkea täällä meidän luona on tapahtumassa. Työ, jonka arktisen alueen ulkopuolelta kotoisin olevat tiedemiehet ovat tehneet näiden kysymysten osalta, sekä varat, jotka olemme käyttäneet, antavat meille oikeuden saada äänemme kuuluviin pohjoisen napa-alueen asioissa.

 
  
MPphoto
 

  Diana Wallis (ALDE).(EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää Michael Gahleria hänen erittäin huolellisesti laatimastaan yksityiskohtaisesta mietinnöstä sekä hänen valmiudestaan tehdä kompromisseja. Pelkään kuitenkin, että – vaikka joulu onkin jo ohi – olemme luoneen niin sanotun toiveiden joulukuusen, jonka toiveet piilottavat taakseen tärkeimmän poliittisen näkökohdan.

Arktisia alueita koskeva edellinen keskustelumme todella johti komission tiedonantoon. Vaadimme silloin erittäin selvästi suojelemaan herkkää arktista ympäristöä johdonmukaisesti – suojelemaan tätä viimeistä erämaata, josta on nyt tullut ympäristöön liittyvä kiistanaihe.

Vaikuttaa siltä, että ajattelussamme on tapahtunut hienoinen muutos – pohjavirtaus – kohti turvallisuutta: kohti energiansaannin turvallisuutta ja luonnonvarojen käytön turvallisuutta. Tämän vahvistaa tällä viikolla tehty sopimus Rosneftin ja BP:n – Deepwater-öljynporauslautan omistaneen BP:n – välillä.

Kuten komissio ja muut huomautusten esittäjät ovat jatkuvasti todenneet, arktisia alueita koskevassa lainsäädännössä on useita porsaanreikiä. EU:n ympäristöjalanjälki ei ole siellä pieni.

Lainsäädäntö on hajanaista ja epätarkkaa. Monikansalliset yritykset voivat helposti vallata alan. Me pystymme parempaan. Totesimme aiemmin, että haluamme tehdä enemmän. Halusimme yhtenäisempää lähestymistapaa. Mietin vain, mikä on muuttunut. Luulenpa, että kansalaisemmekin saattavat kysyä, mikä on muuttunut.

 
  
MPphoto
 

  Struan Stevenson (ECR).(EN) Arvoisa puhemies, myös minä onnittelen Michael Gahleria tasapainoisesta ja erinomaisesta mietinnöstä. Arktisen alueen ympäristön vaativuudesta huolimatta toimijat ovat öljyn kohoavien hintojen takia kansainvälisesti kiinnostuneet poraamaan öljyä kyseisellä alueella. Me kaikki tiedämme, että öljyä tuotettiin ensimmäisen kerran vuonna 1968 Prudhoe Bay -kentällä Alaskan North Slopen alueella. Monet arktisen alueen osat ovat vielä tutkimatta.

Vuonna 2008 tehdyssä yhdysvaltalaisessa geologisessa tutkimuksessa arvioitiin, että pohjoisen napapiirin pohjoispuolella olevilla alueilla on 90 miljardia barrelia hyödyntämätöntä öljyä – teknisesti hyödynnettävissä olevaa öljyä – ja 44 miljardia barrelia maakaasuun liittyviä nesteitä. Tämä vastaa 13–20 prosenttia kaikesta maailman hyödyntämättömästä öljystä. Näin suuren öljymäärän poraaminen vaikuttaa tietenkin dramaattisesti arktiseen alueeseen ja voi aiheuttaa maailmanlaajuisia ekologisia katastrofeja. Mielestäni meidän pitääkin kysyä itseltämme, onko tällaiseen hankkeeseen järkevä ryhtyä aikana, jona pyrimme päättäväisesti vähentämään riippuvuuttamme fossiilisista polttoaineista ja pohjimmiltaan tähtäämään hiilidioksidivapaaseen yhteiskuntaan.

 
  
MPphoto
 

  Søren Bo Søndergaard (GUE/NGL). (DA) Arvoisa puhemies, kun luen arktista aluetta koskevaa komission tiedonantoa, mieleeni tulee jostakin syystä kissa, joka lipoo huuliaan odottaen kermakuppia. Ilmaston lämpeneminen ja pohjoisnavan jääpeitteen sulaminen todella tarjoavat uusia mahdollisuuksia, esimerkiksi luonnonvaroja, öljyä, kalaa, laivareittejä ja niin edelleen. Olemme kuulleet tästä kaiken. Uskon kuitenkin, että EU:n ei pitäisi innostua liikaa, koska sillä ei ole yhtään rantaviivaa pohjoisen jäämeren kanssa. Tanskalaisena pidän melko säälittävänä sitä, että Tanskaa käytetään yhtenä perusteluna EU:n arktisille yhteyksille. Todellisuudessa Tanskan ainoa yhteys arktiselle alueelle on Grönlanti, joka 26 vuotta sitten päätti kansanäänestyksellä jättää Euroopan unionin.

EU:n ei pitäisi odottaa liikoja myöskään Islannin suhteen. Islannin kansalaisten on itse tehtävä päätös Islannin jäsenyydestä, ilman EU:n painostusta. Mikään ei viittaa siihen, että enemmistö kannattaisi siellä EU:n jäsenyyttä.

Sen sijaan, että kuvittelemme itsemme mahdolliseksi arktisen alueen vallanpitäjäksi, EU:n olisikin ehkä tunnustettava alueen maantieteellinen sijainti ja pyrittävä luomaan hyvät naapuruussuhteet niihin valtioihin, jotka todella sijaitsevat arktisella alueella. Näihin kuuluvat ystävämme läntisissä Pohjoismaissa – Norjassa, Islannissa, Grönlannissa ja Färsaarilla. Tämän pitäisi olla etenkin Euroopan parlamentin tehtävä.

 
  
MPphoto
 

  Timo Soini (EFD).(FI) Arvoisa puhemies, tämä on tärkeä asia ja koska Suomi sijaitsee pohjoisessa, tiedän ja tunnen nämä asiat. Kerrankin voin olla samaa mieltä suomalaisten kollegojeni kanssa siitä, että Lapissa ja Lapin yliopistossa Rovaniemellä nämä asiat osataan. Olen samaa mieltä myös alkuperäiskansojen asemasta.

Tulen äänestämään tämän mietinnön puolesta, mutta suurin kritiikkini kohdistuu ilmastonmuutosväitteisiin, joiden mukaan pitäisi saada ikään kuin EU:n pohjalta niihin sopimus. EU:n päästökauppa on täydellisesti epäonnistunut. Vuonna 2008 paljastui viiden miljardin euron väärinkäytökset, arvonlisäverohuijaukset ja monet muut. Näitä on tullut lisää jatkuvasti. Yksinkertaisesti tällainen päästökauppa ei toimi, se on vahingollista. Sen tilalle tarvitsemme ominaispäästöjärjestelmä, niin kuin autoissakin on, jossa voidaan mitata kuka päästää ja mitä päästää eikä käydä kansainvälistä anekauppaa siitä, että ostetaan oikeuksia saastuttaa. Tämä on tärkeä asia.

Arktinen asia on myös tärkeä, mutta en ole kuitenkaan kovin varma asian etenemisestä, kun katson EU:n viimeaikaista toimintaa. Ne asiat, joihin EU koskee, eivät välttämättä mene eteenpäin. Tanskalainen kollega puhui täällä järkevästi niistä alueista, jotka siellä ovat. Ne ovat suvereeneja alueita ja niillä on suvereeni oikeus päättää omista asioistaan.

 
  
MPphoto
 

  Cristian Dan Preda (PPE).(RO) Arvoisa puhemies, haluan aluksi kiittää kollegaani Michael Gahleria siitä erinomaisesta mietinnöstä, jonka hän on esitellyt. Mietinnössä kannustetaan neuvostoa ja komissiota laatimaan EU:lle erityinen arktinen politiikka. Samalla korostetaan, että Islannin mahdollinen liittyminen Euroopan unioniin muuttaisi unionin arktiseksi rannikkoalueeksi.

Islannista vastaavana parlamentin esittelijänä haluan korostaa, että valtion arktiset painopistealat vastaavat Euroopan unionin painopistealoja. Näitä ovat arktisen neuvoston poliittisen ja hallinnollisen aseman vahvistaminen sekä alueen kestävän kehityksen varmistaminen. Lopuksi haluan muistuttaa teille alkuperäiskansojen oikeuksien tukemisesta. Myös se, että Islanti ja Euroopan unioni ovat molemmat laatimassa arktista strategiaa, voi antaa mahdollisuuden koordinoida molempia toimintatapoja – muiden syiden ohella – sen osalta, että Euroopan unioni on hakenut pysyvän tarkkailijan asemaa arktisessa neuvostossa.

Haluan lopuksi todeta, että Euroopan unioni voi selvästi edistää tehokasta monenvälistä hallintoa pohjoisimmilla alueilla. Haluan myös kertoa Søren Bo Søndergaardille, että kuuntelin erittäin tarkkaan, mitä hän sanoi enemmistöstä Islannissa. Uskon, että edessämme on pitkä menettely, jossa voi tapahtua useita muutoksia. Mielestäni me olemme asemassa, jossa voimme kannustaa vastuulliseen liittymistä edeltävään menettelyyn ja Euroopan unionista käytävään pääosin tasapainoiseen keskusteluun kyseisessä valtiossa.

 
  
MPphoto
 

  Justas Vincas Paleckis (S&D). (LT) Arvoisa puhemies, haluan esittää kunnioitukseni kollegalleni Michael Gahlerille, joka – siitä huolimatta, että hän on kotoisin Etelä-Saksasta – on osoittanut hämmästyttävää tietämystä ja rakkautta arktista aluetta ja pohjoisimpia alueita kohtaan. Jotkut kollegoista ovat sanoneet, että valtioiden olisi ratkaistava esiin tulevat ongelmat yksitellen ja että asiaa ei tarvitse koordinoida näin paljoa. Olen täysin eri mieltä tästä asiasta. Juuri Euroopan unionin, jolla on suurin kokemus siitä, miten yhteistyötä pitäisi tehdä ja miten kartoittamattomalle alueelle pitäisi mennä, on oltava tällä alueella erittäin tärkeässä asemassa. Tämä on joka tapauksessa selvää – seurauksena on joko yhteenotto, epävarmat ryntäykset ja konfliktit tai rauhanomainen yhteistyö ja alue, joka voi olla esimerkkinä muille valtioille ympäri maailmaa. Toisena näkökohtana ovat tuotto ja taloudelliset edut tai ympäristö ja suojelu. Uskon, että Euroopan unionin, joka on aina ollut johtoasemassa ilmastonmuutoksen torjunnassa, on edelleen korostettava toista ulottuvuutta, kun se yhdenmukaistaa molemmat lähestymistavat.

 
  
MPphoto
 

  Pat the Cope Gallagher (ALDE).(GA) Arvoisa puhemies, arktinen alue on muuttumassa merkittävästi ilmastonmuutoksen seurauksena, sillä jää ja lumi sulavat. Uusia laivareittejä on avautumassa, tarjolla on kalastuspaikkoja ja entistä enemmän ja parempia mahdollisuuksia kannattavaan öljyn- ja kaasunporaukseen.

(EN) EU on aktiivisessa asemassa arktisissa asioissa. EU esimerkiksi antaa suuria määriä rahoitusta tutkimukselle ja kehittämiselle tutkimuksen ja kehityksen seitsemännen puiteohjelman kautta. Euroopan parlamentti osallistuu aktiivisesti arktisen alueen valittujen edustajien kanssa käytävään käynnissä olevaan vuoropuheluun osallistumalla arktisten alueiden parlamentaarikkokonferenssiin. Koska toimin SINEEA-valtuuskunnan puheenjohtajana, edustan Euroopan parlamenttia tässä tärkeässä elimessä.

Parlamentti järjesti syyskuussa pysyvän komitean kaksi kertaa vuodessa pidettävän kokouksen ensimmäistä kertaa. Kokous oli suuri menestys, minkä ansiosta Euroopan parlamentti voi syventää ja vahvistaa suhteitaan arktisen alueen kansoihin.

 
  
MPphoto
 

  Edit Herczog (S&D).(HU) Arvoisa puhemies, minäkään en puhu pohjoisella napapiirillä asuvana jäsenenä. Haluan vain varoittaa kaikkia siitä, että pohjoisnavalla ei ole vain taloudellista perintöä tai energiaan liittyvää perintöä, vaan että se on yksi parhaimmista esimerkeistä omasta luonnonperinnöstämme. Tämän takia on erittäin tärkeää, että yritykset, jotka aikovat tehdä tutkimuksia ja porauksia alueella, eivät mene sinne tavoitellen voittoa kuin entisajan kullankaivajat, vaan sen sijaan toimivat 1900-luvulla ja 2000-luvun alussa syntynsä saaneen eurooppalaisen vastuullisuuden mukaisesti. Emme saa unohtaa, että työt pitää kyseisellä alueella tehdä erittäin ankarissa sääolosuhteissa ja käyttämällä uusia teknologioita. On äärimmäisen tärkeää, että me emme anna tässä periksi ja että me sovellamme näihin yrityksiin sääntöjä, normeja ja vaatimuksia, joiden avulla asiaa voidaan teknisesti hallita uusimman teknologisen normin mukaisesti. Saatavilla on myös oltava taloudellisia varoja, joilla voidaan estää kaikenlaiset luonnonkatastrofit, kuten Deep Horizon -öljynporauslautan kaltaiset tapaukset. On tärkeää noudattaa oikeaa järjestystä: planeetta, ihmiset ja tuotteet…

(EN) planeetta, ihmiset ja tuotteet. Tuotteita ovat tässä tapauksessa tietenkin kaasu- ja öljyvarannot. Suuret kiitokset huomiostanne ja onnittelut esittelijälle.

 
  
MPphoto
 

  Birgit Schnieber-Jastram (PPE).(DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, minäkin haluan kiittää esittelijää Michael Gahleria ja kaikkia varjoesittelijöitä. On varsin oikeutettua sanoa, että EU:n on mukauduttava jatkuvasti uusiin todellisuuksiin ja käsiteltävä muutoksia poliittisen vallan tasapainossa. Arktisen politiikan osalta tämä tarkoittaa, että meidän on ymmärrettävä, että arktiset valtiot haluavat kehittää aluetta itse, mutta että ne ovat valmiita tekemään yhteistyötä. Niitä eivät kiinnosta uudet sopimukset, vaan ne haluavat kehittää nykyisiä säänteleviä sopimuksia entistä kattavimmiksi.

Ilmastonmuutos ja uudet laivareitit eivät vain lisää riskejä, vaan voivat myös tarjota mahdollisuuksia. Arktisen alueen osalta tämä tarkoittaa, että EU:lla on mahdollisuus tehdä enemmän yhteistyötä ja lisätä kehittämistä. Kukaan ei kuitenkaan voi torjua ilmastonmuutoksen vaikutuksia yksin, eikä kukaan voi kehittää arktisen alueen mahdollisuuksia yksin. Euroopan unioni on myös pysyvästi kiinnostunut kehittämään turvallisesti…

(Puhemies keskeytti puhujan)

 
  
MPphoto
 

  Mitro Repo (S&D).(FI) Arvoisa puhemies, arktisen alueen rikkaus ei ole vain mahtavat energiavarat ja uudet laivaväylät, vaan myös alkuperäisväestö. Se ei ole arktinen museo vaan kolmen ja puolen miljoonan ihmisen koti. Siksi heitä on kuunneltava. Kenelläkään ei ole oikeutta raiskata ja ryöstää tuota aluetta.

Tulevaisuudessa näemme siellä tietenkin paljon kaivoksia, teollisuutta ja laivoja, jolloin ympäristökatastrofien uhka kasvaa. Niihin on varauduttava vastuullisesti. Pelastustyöt ovat siellä vaativia ja luonto erityisen haavoittuva.

Lapin yliopiston tuore tutkimus kertoo, että EU:lla on jo nyt yllättävän paljon toimivaltaa arktisella alueella. Siksi EU:n on toimittava aktiivisemmin ja vastuullisemmin. Sen on satsattava siihen taloudellisesti ja konkreettisesti. Tätä edellyttää myös Islannin mahdollinen tuleva jäsenyys. Arvoisa puhemies, minäkin olen sitä mieltä, että Lapin yliopisto Rovaniemellä on paras paikka arktiselle informaatiokeskukselle.

 
  
MPphoto
 

  Riikka Manner (ALDE).(FI) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, haluan ensinnäkin onnitella esittelijää erinomaisesta ja tasapainoisesta mietinnöstä. Globaali kiinnostus pohjoisia alueita kohtaan on kasvanut viime vuosien aikana todella paljon ja aivan uudelle tasolle, kuten on todettu. Näin ollen on ensiarvoisen tärkeää, että myös Euroopan unioni ottaa tässä asiassa aktiivisen roolin ja pyrkii myös aktiivisesti saamaan pysyvän tarkkailijan roolin arktisessa neuvostossa.

Kuten on jo todettu, näillä alueilla on valtavasti potentiaalia muun muassa luonnonvarojensa puolesta. Tarvitsemme rohkeita visioita ja yhteistyötä, mutta myös taloudellisia satsauksia, jotta alueella asuvat ihmiset voivat kestävällä tavalla hyödyntää alueidensa tarjoamia mahdollisuuksia.

Useiden kollegojeni tavoin myös minä olen erittäin tyytyväinen siihen, että mietinnössä otetaan vahvasti esille arktinen informaatiokeskus ja Lapin yliopiston osaaminen sekä sen erinomaiset jo olemassa olevat valmiudet.

 
  
MPphoto
 

  Alfreds Rubiks (GUE/NGL) . – (LV) Arvoisa puhemies, mielestäni on täysin selvää, että aihe, josta tänään keskustelemme, on erittäin tärkeä. Näen asian niin, että tällä vuosisadalla kamppaillaan – valtioiden välillä ja hallitusten välillä – arktiselta alueelta saatavista hyödyistä. Tässä yhteydessä hyväksynkin sen, että keskustelemme tällaisesta kysymyksestä tänään. Mihin päätelmäni perustuu? Olemme panneet merkille, että Kiina rakentaa tälläkin hetkellä jäänmurtajaa. Panemme merkille, että useat valtiot, joilla ei ole rantaviivaa pohjoisilla merillä, haluavat osallistua arktiseen neuvostoon. Olen tyytyväinen siihen, että Euroopan unioni on jäsen ja aikoo jäsenenä pysyä. Haluan kuitenkin esittää kaksi huomautusta. Ensinnäkin suosittelisin, että komissio varmistaa tulevina päivinä, että aluetta ei militarisoida, sillä jo nyt…

 
  
MPphoto
 

  Anna Rosbach (EFD).(DA) Arvoisa puhemies, mietinnössä on korulauseita ilmastoon liityvistä huolenaiheista ja ympäristönäkökohdista, mutta todellisuudessa siinä on kyse siitä, että EU metsästää luonnonvaroja arktiselta alueelta. Mietinnössä mainitaan öljyn, kaasun, mineraalien, metsien ja kalojen määrät, jotka EU voi saada lähitulevaisuudessa. Siinä todetaan, että EU:lla on suuria maa-alueita Ruotsissa ja Suomessa, mutta siinä ei mainita, että alueet kuuluvat Ruotsille ja Suomelle. Siinä myös väitetään, että unionilla on yksinomainen toimivalta meribiologisten varojen suojelemisessa. En usko, että Grönlannin, Venäjän ja Kanadan inuiitit ovat tästä samaa mieltä.

Vaikka arktinen alue on harvaan asuttu, se ei tarkoita, että kuka tahansa voi mennä alueelle ja ottaa haluamansa. Alue ei kestä massaturismia, ylikalastusta tai raaka-aineiden laajamittaista ryöväämistä. Arktinen alue on erittäin herkkä alue, joka on perinteikkäästi tehnyt yhteistyötä. Suurin osa arktisista maista ei yksinkertaisesti kuulu EU:hun. Itse asiassa Grönlanti halusi itse irrottautua EU:sta, kuten Søren Bo Søndergaard äsken totesi.

 
  
  

Puhetta johti
varapuhemies Isabelle DURANT

 
  
MPphoto
 

  Anna Ibrisagic (PPE).(SV) Arvoisa puhemies, haluan kiittää Michael Gahleria erinomaisesta aloitteesta sekä erinomaisesta mietinnöstä. Mielestäni mietintö on tasapainoinen, ja siinä otetaan huomioon ne tahot, jotka haluavat hyödyntää luonnonvaroja, sekä ne tahot, jotka ovat erittäin huolissaan sen vaikutuksesta ilmastoon.

Mielestäni arktisen alueen paras suojelumuoto olisi maailmanlaajuinen ilmastosopimus. Sitä ennen meidän on kuitenkin tehtävä lyhyen aikavälin ratkaisuja, jotta rajoitamme arktisen alueen lämpenemistä. Toivon Euroopan parlamentin tunnustavan, että kimröökipäästöt suuressa määrin lisäävät arktisen alueen lämpenemistä. Siksi kehotan komissiota tekemään tiettyjen epäpuhtauksien kansallisia päästörajoja koskevaan direktiiviin tarvittavat muutokset niin, että se koskee myös kimröökipäästöjä.

 
  
MPphoto
 

  Kriton Arsenis (S&D).(EL) Arvoisa puhemies, olen samaa mieltä useiden kollegoideni kanssa, etenkin Edit Herczogin ja Mitro Revon kanssa. He viittasivat alueen merkitykseen ympäristön kannalta ja alkuperäiskansojen oikeuksien suojelun merkitykseen. Kyseessä on koskematon alue kaukana meistä. Siellä kuitenkin asuu ihmisiä – ihmisiä, joilla on oma kulttuurinsa. Alueen ympäristö on erittäin tärkeä. Se on ratkaiseva alue ilmastonmuutoksen torjunnan ja siihen sopeutumisen kannalta tarkasteltuna. Olen todella pahoillani, että Euroopan unioni näyttää osallistuvan kilpailuun siitä, kuka pääsee ensimmäisenä poraamaan alueen öjyvaroja, nyt kun jää on sulamassa. Se, että muutkin tekevät niin, ei oikeuta toimintaamme. Äänemme on aina välitettävä arvojamme, ja meidän on aina toteutettava toimia näiden varojen suojelemiseksi ja vähähiilisen talouden saavuttamiseksi.

 
  
MPphoto
 

  Miloslav Ransdorf (GUE/NGL). (CS) Arvoisa puhemies, arktiseen alueeseen liittyy kolme pääkysymystä. Ensimmäisenä on kysymys energiasta. Keskustelua on käyty öljystä ja kaasusta, ja jatkossa alueelta saadaan myös metaania, koska ikiroudassa on hyödynnettävissä olevaa metaania jopa 300 vuodeksi. EU:n elimet eivät kuitenkaan tähän mennessä ole tarkastelleet asiaa millään tavalla.

Toisena kysymyksenä on liikenne. Pohjoisen reitin avaaminen lyhentää matkaa Kaukoitään. Matka Hampurista Souliin kestää 21 päivää. Jos tämä mahdollisuus huomioidaan, kustannukset pienenevät ja kyseisten kahden alueen väleistä tulee tiiviimmät.

Kolmantena kysymyksenä on ympäristö, koska energianlähteiden hyödyntäminen ja suuremmat liikennemäärät lisäävät ympäristöriskejä tällä alueella. Mielestäni olisi hyvä laatia suunnitelma…

(Puhemies keskeytti puhujan)

 
  
MPphoto
 

  Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė (PPE).(LT) Arvoisa puhemies, haluan onnitella esittelijää Michael Gahleria pohjoisimpia alueita koskevan Euroopan parlamentin erittäin tärkeän ja tarpeellisen mietinnön laatimisesta sekä EU:n arktisen politiikan laatimista koskeviin Euroopan komission suosituksiin vastaamisesta erittäin yksityiskohtaisilla ja kattavilla ehdotuksilla, jotka koskevat niin paikallisten asukkaiden osallistamista vuoropuheluun sekä alueen vakautta ja turvallisuutta, kuin myös tulevia hankkeita, ympäristönäkökohtia ja ilmastonmuutosta. Viidesosa maailman hyödyntämättömistä luonnonvaroista on juuri tällä alueella. Holtitonta kilpailua arktisen alueen luonnonvarojen käyttöoikeudesta ei tietenkään toivota, mutta sitä kuitenkin käydään. Tämän takia on tärkeää laajentaa vuoropuhelua niin, että arktisesta alueesta ei tule valtioiden ja öljy-yhtiöiden raaka kilpailukenttä, jossa uhreiksi jäävät ennen kaikkea paikalliset asukkaat ja erityisen herkkä arktinen ekosysteemi. Mietinnössä todetaan, että poraushankkeita lisätään vähitellen arktisella alueella, jossa ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat erityisen selviä. Siksi uskon, että on oikein ja erityisen tärkeää panna merkille, että ympäristövaikutusten arviointi...

 
  
MPphoto
 

  Seán Kelly (PPE). (EN) Arvoisa puhemies, mielestäni on hyvä, että Euroopan unioni on kehittämässä politiikkaa ja strategioita laajojen alueiden, kuten Baltian, Tonavan alueen ja oman Atlantin alueeni osalta ja että se keskustelee tänään pohjoisimmista alueista.

Kun käsittelemme pohjoisimpia alueita, on tärkeää, että olemme didaktisen sijaan diplomaattisia, pakottavan sijaan yhteistyöhaluisia ja hyväksikäyttävän sijaan tutkivia. Koska alkuperäiskansat ovat tärkeitä, ne on asetettava tarkastelussa etusijalle. On yrityksiä ja valtioita, jotka ovat nyt kääntäneet ahneet katseensa pohjoiseen, koska siellä on paljon fossiilisten polttoaineiden ja kalojen kaltaisia varoja ja – todennäköisesti – meriliikennemahdollisuuksia. Euroopan unioni ei yleissopimuksiensa ja omien tavoitteidensa takia voi määrittää tasapainoista tilannetta.

Haluan myös todeta seuraavaa: olen suhteista Kanadaan vastaavan valtuuskunnan jäsen, ja haluaisimme myös luoda kollegiaalisen lähestymistavan Kanadan ja muiden samanhenkisten valtioiden kanssa, jotta voimme varmistaa yhdenvertaiset toimintaedellytykset pohjoisimmille alueille ja etenkin alkuperäiskansoille.

 
  
MPphoto
 

  Franz Obermayr (NI).(DE) Arvoisa puhemies, hyödykkeiden ryövääminen, strategiset edut, ilmastonmuutos ja – ei suinkaan vähäisimpänä – lisääntyvä matkailu ajavat tämän herkän ekosysteemin tuhoutumisen partaalle. Pohjoisimpien alueiden ekosysteemi on melko itseriittoinen ja siksi erittäin herkkä. Tämän takia on tärkeää löytää tasapaino toisaalta hyödyntämisen ja toisaalta tämän herkän systeemin mahdollisimman tehokkaan suojelemisen välillä. Tätä ei kuitenkaan voida saavuttaa rajoittamatta hyödykkeiden hyödyntämistä ja siinä käytettäviä menetelmiä tai asettamatta tiukempia sääntöjä matkailulle ja kaupalliselle laivaliikenteelle.

Uutiset siitä, että suuri mineraaliöljy-yhtiö BP ja Venäjän valtion omistama yritys Rosneft ovat laatineet yhteisiä suunnitelmia öljyn ja kaasun poraamiseksi, eivät viittaa siihen, että hyödykkeitä hyödynnettäisiin järkevästi – päinvastoin!

Siksi on selvää, että arktisen alueen suojelu on kysymys, joka ylittää yksittäiset kansalliset strategiset ja taloudelliset edut, joten sen on oltava EU:n keskeinen kysymys.

 
  
MPphoto
 

  Sari Essayah (PPE).(FI) Arvoisa puhemies, haluan kiittää esittelijä Gahleria ja varjoesittelijöitä erinomaisesta ja monipuolisesta mietinnöstä, jossa on nostettu tasapainoisesti esille pohjoisen, arktisen alueen mahdollisuudet, mittavat luonnonvarat, raaka-aine- ja energiavarat, uudet liikenneväylät ja matkailu, mutta myös samalla tuotu esille herkän arktisen luonnon haavoittuvaisuus ja alkuperäiskansojen oikeudet. Tarvitsemme pohjoisella alueella äärimmäisen vastuullista käyttäytymistä ja hyvää arktista strategiaa.

Yhdyn myös suomalaisiin kollegoihin, jotka ovat olleet tyytyväisiä siihen, että Lapin yliopiston aloite EU:n arktisen tiedotuskeskuksen perustamisesta sen yhteyteen on otettu mietinnössä hienolla tavalla huomioon. Odotan innolla komissaari Fülen lupaamaa komission kertomusta arktisesta politiikasta.

 
  
MPphoto
 

  Štefan Füle, komission jäsen.(EN) Arvoisa puhemies, tämä on todella ollut mielenkiintoinen keskustelu, joka osoittaa, miten monta mielenkiintoista aihetta arktiseen yhteistyöhön kuuluu ja miten erilaisia huolenaiheita yhteiskunnassamme esitetään keskusteltaessa arktisen alueen tulevaisuudesta. Haluan käsitellä viittä tämänaamuisessa keskustelussa esille otettua erityiskysymystä.

Ensimmäisenä on arktinen tiedotuskeskus. Vuonna 2009 annetussa komission tiedonannossa ja vuonna 2009 annetuissa neuvoston päätelmissä komissiota pyydetään tutkimaan mahdollisuutta perustaa uusi arktinen tiedotuskeskus. Tutkimme perusteellisesti erilaisia mahdollisuuksia Euroopan unionissa, myös keskuksen perustamista Suomen Lappiin, Rovaniemelle, ja ennen kaikkea tämän mahdollisen keskuksen asemaa.

Euroopan unioni on myös ainoa arktisten alueiden sidosryhmä, joka on tunnustanut suoraan, että se on teollistuneena elimenä muiden teollistuneiden alueiden kanssa vastuussa arktisella alueella tapahtuvista muutoksista. Komission tiedonannossa etusijalle asetetaan ympäristönsuojelu. Tästä on pidetty kiinni myös vuonna 2009 annetuissa neuvoston päätelmissä.

Olemme myös ylpeitä EU:n kansalaisiin kuuluvista saamelaisista ja olemme ylpeitä EU:n yleissopimusten ja EU:n aluepolitiikan erilaisista säännöksistä, joissa käsitellään saamelaisia. Rajat ylittävällä yhteistyöllämme sekä demokratiaan ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen välineen ohjelmilla tuetaan Luoteis-Venäjän saamelaisia ja muita alkuperäiskansoja Barentsin alueella.

Euroopan unioni ja jäsenvaltiot ovat myös johtavassa asemassa maailman arktisessa tutkimuksessa, mistä olemme ylpeitä. Ala on mainittu puiteohjelmassa. Euroopan unioni sijoittaa viidennen, kuudennen ja seitsemännen puiteohjelman kautta yhteensä 200 miljoonaa euroa tähän alaan. Ei kuitenkaan ole poliittisesti järkevää pyrkiä olemaan johtava ja yksipuolinen johtaja kaikessa arktisessa politiikassa ja kaikilla politiikanaloilla, koska emme ole arktinen rannikkoalue.

Komissio antoi vuonna 2010 avomeriporauksia koskevan tiedonannon, jonka pitäisi ohjata toimintaamme ympäri maailmaa, myös arktisella alueella. Tiedonannolla edistetään varovaista lähestymistapaa, jota sovellamme myös arktisella alueella. Tämä vastaa täysin EU:n periaatteita arktisen alueen suojelemisesta ja korkeimpien ympäristönormien soveltamisen päättäväisestä pyytämisestä.

Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin jäsenet, pohjoisimpia alueita koskevalla parlamentin mietinnöllä annetaan kattava yleiskuva Euroopan unionin toimista, vastuualoista ja kiinnostuksenkohteista arktisella alueella. Sillä myös vahvistetaan arktista aluetta koskeva EU:n tasapainoinen lähestymistapa, jossa otetaan myös huomioon alueen suojeleminen ja sen kestävä kehitys. Olemme vakuuttuneita siitä, että meillä on siihen mahdollisuus ja että Euroopan unionista tulee väistämätön ja myönteinen toimija pohjoista napapiiriä koskevassa yhteistyössä.

 
  
MPphoto
 

  Michael Gahler, esittelijä.(DE) Arvoisa puhemies, myös minä haluan kiittää kaikkia puheenvuoron käyttäneitä. Arvoisa komission jäsen, kun viittasin politiikkaan suhteessa pohjoisimmilla alueilla sijaitseviin naapureihimme, en tarkoittanut, että kiistelisitte Catherine Ashtonin kanssa toimivallasta. Halusin selventää tätä asiaa.

Lähes kaikista kuulemistamme puheenvuoroista on käynyt ilmi yksi ja sama asia: haasteenamme on osoittaa politiikkaamme välityksellä, että erilaiset edut ja toimet voidaan sovittaa toisiinsa tai että ne on sovitettava toisiinsa.

Mielestäni tämä voidaan nähdä pienoiskoossa esimerkiksi Norjassa: siellä kalastetaan, siellä porataan öljyä ja kaasua, siellä noudatetaan korkeimpia ympäristönormeja maalla ja merellä ja siellä kehitetään pohjoisimpia alueita kyseisillä alueilla asuvia ihmisiä varten. Jos voimme soveltaa tätä periaatetta koko alueeseen paikallisyhteisöjen kanssa tehtävän yhteistyön avulla, meistä tulee roolimalli muille herkille alueille. Poliittisella tasolla on tapahtunut sellainen muutos, että me emme usko siihen, että voisimme vakuuttaa ihmiset noudattamaan omia toiveitamme, vaan että meidän pitää hyväksyä haaste kaikkien tavoitteiden saavuttamisesta samanaikaisesti: tarvitsemme tiukan ympäristönsuojelua koskevan normin, meidän on rajoitettava ilmastonmuutosta ja tarvitsemme kestävää kalastuspolitiikkaa, turvallisten laivareittien kehittämistä ja paikallisyhteisöjen asianmukaista kehitystä. Jos yritämme tehdä yhteistyötä näiden tavoitteiden asettamiseksi ja sitten saavuttaa nämä tavoitteet, olemme todella saavuttaneet jotain tärkeää tehdessämme kumppaneidemme kanssa yhteistyötä kyseisen alueen etujen ja omien etujemme mukaisesti.

Haluan jälleen kerran kiittää etenkin varjoesittelijöitä. Odotan kiinnostuneena muutakin keskustelua tämän mietinnön perusteella. Tämän asian käsittely ei pääty äänestykseen.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (FR) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan myöhemmin.

 
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö