Indiċi 
 Preċedenti 
 Li jmiss 
 Test sħiħ 
Proċedura : 2009/2214(INI)
Ċiklu ta' ħajja waqt sessjoni
Ċiklu relatat mad-dokument : A7-0377/2010

Testi mressqa :

A7-0377/2010

Dibattiti :

PV 20/01/2011 - 4
CRE 20/01/2011 - 4

Votazzjonijiet :

PV 20/01/2011 - 7.5
Spjegazzjoni tal-votazzjoni
Spjegazzjoni tal-votazzjoni

Testi adottati :

P7_TA(2011)0024

Rapporti verbatim tad-dibattiti
Il-Ħamis, 20 ta' Jannar 2011 - Strasburgu Edizzjoni riveduta

4. Politika tal-UE sostenibbli għat-Tramuntana Estrema (dibattitu)
Vidjow tat-taħditiet
Minuti
MPphoto
 

  El Presidente. − El siguiente punto es el informe de Michael Gahler, en nombre de la Comisión de Asuntos Exteriores, sobre una política sostenible de la UE para el Alto Norte (2009/2214(INI)) (A7-0377/2010).

 
  
MPphoto
 

  Michael Gahler, Berichterstatter. − Herr Präsident, liebe Kolleginnen und Kollegen, Herr Kommissar, liebe Vertreter unserer arktischen Nachbarn, die diese Debatte mitverfolgen! Es ist mir eine besondere Freude, Ihnen heute das Ergebnis von über einem Jahr als Berichterstatter zu präsentieren, ein Gemeinschaftswerk, das gemeinsam mit den Schattenberichterstattern, weiteren Kollegen im EU-Arctic Forum sowie mit zahlreichen Experten und Vertretern, auch aus der Arktis, entstanden ist.

Wir haben einen breiten Konsens erzielt und erheben den Anspruch, eine nachhaltige Politik gegenüber dem Hohen Norden formuliert zu haben. Der Bericht analysiert den neuen Stellenwert der arktischen Region und beschreibt, wie aus Sicht des Europäischen Parlaments die Politik der EU gegenüber unseren Nachbarn im Norden gestaltet werden sollte. Mein Leitgedanke ist hierbei das Angebot der Kooperation mit den Staaten und Institutionen unserer nördlichen Nachbarschaft.

Wir wissen, was bereits an bi- und multilateraler Zusammenarbeit der Anrainer stattfindet. Norwegen und Island sind uns ja auch – abgesehen von arktischen Themen – umfassend im Europäischen Wirtschaftsraum und in der Schengen-Zusammenarbeit verbunden. Wir bringen uns als EU bereits als Ad-hoc-Beobachter im Arktischen Rat ein, aber ich möchte deutlich machen, dass ich es für sehr wünschenswert hielte, der EU einen permanenten Beobachterstatus einzuräumen. Dies vor allem deshalb, weil fast alle Politikbereiche, die gegenüber der Region relevant sind, zumindest teilweise vergemeinschaftet sind. Dieses Kooperationsangebot ist auch deswegen als solches formuliert, weil wir als EU in der Arktis nicht aus eigenem Recht agieren oder etwas initiieren können. Wir sind weitgehend auf die Kooperationsbereitschaft der direkten Anlieger angewiesen.

Einen Schwerpunkt in diesem Bericht habe ich auch der menschlichen Dimension gewidmet. Bei allen Einzelbereichen der Politik, die gemeinsam betrieben werden können, müssen alle Beteiligten immer im Auge haben, dass es die Bewohner der Arktis sind, deren Belange angemessen berücksichtigt werden müssen. Dabei geht es sowohl um die Urbevölkerungen in den Staaten, deren Lebens- und Wirtschaftsweise als solche für das Prinzip der Nachhaltigkeit steht, als auch um die anderen dort lebenden Bürger.

Wir akzeptieren, dass diese Bewohner der Arktis die Weiterentwicklung ihres Lebensraums wünschen, also keine Festschreibung des Ist-Zustandes wie in einem Nationalpark. Deshalb sind wir mit den Partnern bestrebt, Eingriffe in die Natur und in die natürlichen Lebensräume immer auf höchstmöglichem Schutzniveau zu gestalten. Die EU ist attraktiver Kooperationspartner für arktische Staaten, weil wir bei zukunftsweisenden Bereichen der Politik Vorreiter sind – wie in Sachen Umweltschutz und bei der Bekämpfung des Klimawandels. Ob der stärkste Binnenmarkt der Welt eine ambitionierte Umweltpolitik betreibt oder nicht, macht für diese Region deshalb auch einen Unterschied.

Die EU ist auch deshalb als Kooperationspartner attraktiv, weil wir naheliegende Kunden für die Rohstoffe der Arktis – nicht nur für Öl und Gas, aber zum Beispiel auch für seltene Erden – sind. Wir sollten hier guten Beispielen nacheifern, wie wir es in der norwegisch-russischen Kooperation im Shtokman-Feld der Barentssee erleben. Man kooperiert dort bei der Ausbeutung dieser Vorkommen nach höchsten norwegischen Umweltstandards. Aus aktuellem Anlass hoffe ich, dass Entsprechendes auch für die in der vergangenen Woche vereinbarte Kooperation zwischen Russland und BP im Eismeer gilt. Künftig werden unsere Erdbeobachtungssatelliten sowohl im Umweltbereich als auch bei der Erschließung neuer Seewege – wie der Nord-Ost-Passage – wertvolle Unterstützung leisten können. Durch die Zusammenarbeit hier besteht zum Beispiel die Möglichkeit, die Schifffahrtswege nach Ostasien wesentlich abzukürzen. Für eine EU, die ca. 40 Prozent der Welthandelsflotte ihr Eigen nennt, ist das ein wichtiger Faktor, vor allem in finanzieller Hinsicht.

Unser Forschungsrahmenprogramm bietet wertvolle Unterstützung bei der weiteren wissenschaftlichen Zusammenarbeit der Polarinstitute auf ihren Forschungsstationen in der Arktis. Unsere Partner im Norden kennen die EU als kompetenten Kooperationspartner. Aber wir können bei der Formulierung, Abstimmung und Implementierung unserer Politik dadurch besser werden, dass wir die zuständigen Stellen innerhalb der Kommission in der DG MARE zusammenfassen und auch etwas Entsprechendes im EAD einrichten. Darüber hinaus könnte ein arktisches Info-Center, das alle relevanten Informationen sammelt und auswertet, unsere Datenbasis weiter verbessern. Auch könnte die Entwicklung eines zirkumpolaren Kofinanzierungs- und Programmierungsmechanismus mit den Partnern im Norden ein Instrument zur besseren und effizienteren Kooperation bei Forschung und Entwicklung sein.

Ich bin zuversichtlich, dass wir mit diesem Politikentwurf bessere Leitlinien für eine umfassende und erfolgreiche Arktispolitik der EU abgeben, die auch unseren nördlichen Nachbarn nutzt.

 
  
MPphoto
 

  Štefan Füle, Member of the Commission. – Mr President, early last year Vice-President/ High Representative Ashton took the initiative of proposing a debate on the Arctic region. The plenary debate has helped us to receive your views and to illustrate the importance we attach to Arctic cooperation as part of the external relations of the European Union.

We engage with the Arctic region on many levels. Firstly, both the Union and Member States have active research policies in the region. Secondly, we pursue solid environmental and maritime policies. Thirdly, our diplomacy in the fight against climate change addresses the core origin of Arctic transformations. And fourthly, we continue to take action in favour of indigenous peoples worldwide, including those living in the Arctic.

While we acknowledge that our dialogue with all circumpolar Arctic indigenous peoples could be improved, 2010 has witnessed the beginning of a fruitful and wider process of interaction, which we will certainly pursue in the years to come.

When dealing with access to the Arctic and the exploitation of its resources, we must live up to our reputation as a responsible consumer of raw materials and energy resources, adhering to the highest safety and environmental standards. In parallel, we will firmly seek fair treatment of our interests, including those of our companies.

We are pleased to see that these areas are covered by Parliament’s High North report, along with valuable proposals on how to proceed in the future. This report is an important contribution to the gradual building of the European Union’s Arctic policy, and I would like to thank Michael Gahler for taking this initiative forward.

The initiative is particularly praiseworthy, as the rapporteur and several other MEPs facilitated an interesting dialogue with Arctic third parties and civil society, in which we participated actively. The various perspectives are present in the final report, demonstrating the European Union’s commitment to listen to, and work with, all Arctic stakeholders.

We are now opening a new phase in the development of EU Arctic policy. Parliament’s report will become the third pillar of its basic architecture, following the 2008 Commission communication and the 2009 Council conclusions. These three texts are consistent and offer a responsible and positive message to the Arctic partner countries and the people living across the region. We seek to promote a safer, sustainable Arctic. We respect the international agreements and arrangements, and would like to cooperate in their development and enhancement.

In particular I would like to acknowledge the Norwegian-Russian delimitation agreement on the Barents Sea, which was signed last year, as a reference point for long-term peaceful cooperation in the overall circumpolar Arctic region.

The European Union would like to see a reinforced and efficient Arctic Council, in which key decisions on the future of the region are agreed and implemented. We would like to participate in the Arctic Council as a permanent observer to share our solid experience in international regional cooperation, and we are particularly grateful for Parliament’s endorsement of this endeavour.

The High North report will give the European External Action Service and the Commission a robust stimulus in our external action concerning the Arctic region. I believe that its messages and approach are timely and appropriate.

Parliament’s High North report will also inform our own progress report on EU Arctic policy, which the Council has asked us to deliver later this year. Our reporting will be addressed to both institutions, Council and Parliament, and we hope that it will be to your joint satisfaction.

 
  
MPphoto
 

  Inese Vaidere, PPE grupas vārdā. – Godātie kolēģi! Vispirms es vēlētos sirsnīgi pateikties Gālera kungam par viņa rūpīgi izstrādāto ziņojumu. Esmu patiesi gandarīta, ka Eiropas Savienības politika attiecībā uz Tālajiem Ziemeļiem ir viena no tām jomām, kam Eiropas Savienība ir pievērsusies relatīvi savlaicīgi. Arktikā atrodama ievērojama resursu bagātība — aptuveni ceturtdaļa pasaules neizpētīto naftas un gāzes resursu, bioģenētiskie un zivju resursi, minerāli. Tā sniedz arī jaunas jūras transporta iespējas. Ledāju kušana padarījusi iespējamu par aptuveni 40 % īsāku jūras ceļu uz Āzijas valstīm. Arktikas potenciāls ir iespaidīgs. Tādēļ ir svarīgi to apsaimniekot atbildīgi. Gan bezatbildīga resursu izmantošana, gan nepārdomātas transporta plūsmas var izraisīt smagas ekoloģiskās sekas. Vienlaikus jāapzinās, ka Arktikas bagātību izmantošana var pavērt jaunas iespējas gan enerģētikas, gan izejvielu, gan arī pārtikas problēmu risināšanai. Pasaules lielvaru starpā valda sīva konkurence par to, kuram būs lielākas tiesības šos resursus pārvaldīt un izmantot. Kaut arī Arktikā dzīvo aptuveni 3,7 miljoni iedzīvotāju, pārstāvot vairākus desmitus vietējo tautu, tā tomēr ir zināmā mērā uzskatāma par kopīgu pasaules īpašumu. ANO pagaidām nav apstiprinājusi nevienas valsts priviliģētas tiesības Arktikā, un, cerams, to nedarīs arī turpmāk. Tieši tādēļ mūsu politikai ir jābūt atbildīgai. Eiropas Savienībai nepieciešams izveidot konkrētu, koordinētu stratēģiju visās ar Tālajiem Ziemeļiem saistītajās jomās, saskaņojot tai nepieciešamo finansējumu un tā avotus. Ir jāņem vērā arī klimata pārmaiņas, vietējo iedzīvotāju labklājība un attīstība, enerģētikas drošības jautājumi. Lai to īstenotu, svarīgs būtu pastāvīgā novērotāja statuss Arktikas padomei. Kaut arī mums nav tiešu jūras robežu ar Arktiku, Eiropas Savienība var kļūt par līderi reģiona pētniecībā gan attiecībā uz tā resursiem, gan jaunajiem jūras ceļiem, kā arī augstu vides drošības standartu nodrošināšanā. Paldies!

 
  
MPphoto
 

  Liisa Jaakonsaari, S&D-ryhmän puolesta. – Arvoisa puhemies, ensimmäiseksi esittelijä Gahlerille lämpimät kiitokset rakentavasta yhteistyöstä. Varmasti paras tunnustus tuli juuri komissaari Füleltä, kun hän sanoi, että tästä mietinnöstä tulee Euroopan unionin arktisen politiikan kolmas pilari.

Ei ole ollenkaan ihme, että arktinen politiikka on nousemassa kansainvälisen politiikan keskiöön, sillä aivan kuten edellinen kollega sanoi, arktisella alueella on kolmannes maailman vielä löytymättömistä luonnonvaroista: mineraaleista, kaasusta ja öljystä. Ilmastonmuutos ja kilpailu näistä luonnonvaroista liittyvät toisiinsa, mutta kehityksen varsinainen moottori on kyllä globaali maailmantalous. Onneksi kehitys arktisilla alueilla on ollut yhteistyöhakuista ja vakaata.

Tulevaisuudessa arktinen politiikka tulee olemaan testi siitä, pystymmekö yhdessä lisäämään vakautta vai synnytämmekö uusia ristiriitoja. Vastuullinen ja varovainen luonnonvarojen hyödyntäminen on tärkeää, jotta välttyisimme El Dorado -ilmiöltä ja Meksikonlahden kaltaisilta katastrofeilta.

On tärkeää, että meillä on tasapainoinen mietintö ja viesti, että arktista neuvostoa tulee vahvistaa, ja että Euroopan unioni on siellä vahvemmin mukana tarkkailijana. Sinne ei kuitenkaan mennä "raamit kaulassa", vaan diplomatialla, neuvottelemalla ja tekemällä vahvaa poliittista yhteistyötä ja ennen kaikkea olemalla etulinjassa ympäristövaikutusten arvioinnissa. Minusta on erittäin hieno asia, että mietinnössä todetaan arktisen informaatiokeskuksen merkitys ja lisäksi mainitaan, että Suomessa Rovaniemellä sijaitseva Lapin yliopisto olisi hyvä sijaintipaikka.

 
  
MPphoto
 

  Anneli Jäätteenmäki, ALDE-ryhmän puolesta. – Arvoisa puhemies, haluan lausua lämpimät kiitokset esittelijä Gahlerille, kuten myös kaikille varjoesittelijöille. Mielestämme olemme tehneet erinomaista, hyvää yhteistyötä ja on tärkeää, että valiokunta-aloitteinen mietintö hyväksytään ja että asiasta on tehty aloite.

Mietintö ottaa vahvan kannan sen puolesta, että arktisen alueen ihmisten elämismahdollisuuksiin, työolosuhteisiin, liikenteeseen ja ympäristöön panostetaan tulevaisuudessa vahvasti. Erityisen tärkeänä pidän myös kannanottoa sen puolesta, että tunnustetaan alkuperäiskansojen, varsinkin saamelaisten asema. Saamelaiset ovat EU:n ainoa alkuperäiskansa ja EU:n eli komission, parlamentin ja neuvoston tulee tehdä tasavertaista yhteistyötä tämän alkuperäiskansan kanssa.

Mietinnössä myös tunnustetaan arktisen neuvoston asema ja komissaari Fülekin totesi, että EU on halukas vahvistamaan arktista neuvostoa. Olin kyllä hieman pettynyt komissaari Fülen lausumaan, jonka mukaan arktisen alueen yhteistyö etenee pikkuhiljaa. Kyllä EU:ssa täytyy olla draivia ja panostusta sekä tahtoa arktisen alueen yhteistyön kehittämiseen. Se ei saa edetä pikkuhiljaa vähän niin kuin toisella kädellä, vaan sen täytyy olla yksi painopistealue.

Lopuksi haluan todeta, että olen iloinen myös siitä, että arktisen alueen tutkimukseen panostetaan, ja että mietinnössä mainitaan Lapin yliopisto mahdollisena keskuspaikkana. Lapin yliopisto ansaitsee kiitoksen siitä, että se on ainoa yliopisto, ainoa taho, joka on todella tehnyt työtä sen puolesta, että tällainen keskus perustettaisiin, on omistautunut asialle.

 
  
MPphoto
 

  Indrek Tarand, on behalf of the Verts/ALE Group. – Mr President, firstly I would like to express my gratitude and give my sincerest congratulations and compliments to the rapporteur and fellow shadow rapporteurs for their good cooperation and understanding. I would also like to thank my fellow Green Members for their cooperation and contribution.

We can finally say that we have come up with a decent document allowing us, the European Union, to proceed in a fairly reasonable manner, taking into account all the interests of all stakeholders. Even though the Greens justifiably think that we should be even more radical, we are still glad that this report takes our worries and concerns into account, such as the proposals we made to the rapporteur concerning the fact that scientific data clearly demonstrates that the Arctic ecosystem is currently going through massive climate-related changes and that this situation requires a precautionary and scientifically robust approach to be taken to any future development in the Arctic.

That is why we called for further scientific studies, within the framework of a multilateral agreement to be completed, to inform international understanding and decision-making for the Arctic ecosystem before any further major development goes ahead. We thank the other groups for accepting that. This is an example of how to put things in a congenial form for our wide range of different constituencies. There are some sceptics in this room who have stated that the Arctic region does not deserve our attention, but it does, particularly with Iceland likely to become the 28th member of the EU.

The Arctic is ‘cool’. This is not because of climate change and the consequent warming-up of the normally cold High North. The Arctic is also ‘cool’ because of the lucrative possibilities emerging on the horizon, even though they bring with them very complex and difficult problems. That is why I think politicians who tackle these problems in a responsible and politically subtle manner are ‘cool’ politicians, as are those of us who will vote for Mr Gahler’s report today.

 
  
MPphoto
 

  Konrad Szymański, w imieniu grupy ECR. – Panie Przewodniczący! Z całą pewnością Arktyka się zmienia. Najbardziej oczywiste konsekwencje tych zmian to możliwość wytyczenia nowych szlaków transportowych, handlowych oraz wyraźna już w perspektywie możliwość pobierania surowców naturalnych, ekstrakcji ropy i gazu. Reakcje świata na te zmiany bywają chaotyczne. Z jednej strony mamy bardzo konstruktywne porozumienie rosyjsko-norweskie w sprawie Morza Barentsa, z drugiej strony mamy próbę prowadzenia polityki faktów dokonanych, również ze strony rosyjskiej. Myślę, że jest tutaj olbrzymia rola do odegrania ze strony Unii Europejskiej, społeczności międzynarodowej. Do tego zachęcaliśmy w trakcie prac nad tym raportem. To zostało dobrze sformułowane w tym sprawozdaniu. Drugą sprawą, na którą zwracaliśmy uwagę to konieczność uzyskania gwarancji równego, niedyskryminacyjnego dostępu do szlaków transportowych. Ani względy regulacyjne, ani finansowe nie powinny być przeszkodą w tym równym dostępie do szlaków. To wszystko zostało dobrze sformułowane w sprawozdaniu. Dlatego z przyjemnością to sprawozdanie poprzemy w głosowaniu.

 
  
MPphoto
 

  Sabine Lösing, im Namen der GUE/NGL-Fraktion. – Herr Präsident! Vielen Dank an Herrn Gahler für den Bericht. Es wird deutlich und wurde ja auch hier deutlich, dass es großes Interesse an den natürlichen Ressourcen der Arktis gibt. Als Folge des Klimawandels kann in der Region Öl und Gas und anderes zunehmend besser gefördert werden. Die bessere Nutzung von Schifffahrtsrouten wurde ja bereits angesprochen.

Umweltverschmutzung in der Region wird eine logische Konsequenz sein. Die industrielle Entwicklung, insbesondere durch Öl- und Gasausbeutung, die Ausweitung des kommerziellen Fischfangs, die stärkere Beschiffung – all das wird zwangsläufig zu einer Störung, vielleicht sogar Zerstörung des hochsensiblen Ökosystems führen – mit verheerenden Folgen.

Leider finden wir in dem Bericht keine wirkungsvollen Strategien gegen diese Gefahren, denn man bleibt doch recht allgemein. Die gestiegene geostrategische Bedeutung der Arktis hat nicht nur die EU anerkannt – und darüber wurde hier nicht gesprochen. Die Anrainerstaaten Russland und die NATO-Staaten USA, Kanada, Dänemark und Norwegen haben bereits mit einer Militarisierung der Arktisregion begonnen und wollen ihre Interessen dort schützen.

Der Klimawandel hat zu dieser Situation in der Arktis geführt. Wir müssen sein katastrophales Fortschreiten verhindern, was nur über eine schnelle Energiewende hin zu erneuerbaren Energien führen kann. Da geht diese Strategie hier doch in eine völlig andere Richtung.

Wir, die GUE/NGL, fordern, dass die Arktis nicht zum nächsten geopolitischen Hotspot werden darf. Wir fordern, wie auch zahlreiche Umweltorganisationen, ein Moratorium für neue Projekte zur Erdölförderung in der Arktis. Es sollte zum Abschluss eines Vertrags kommen – ähnlich dem des Antarktis-Vertrags – der den Abbau von Bodenschätzen in der Region untersagt. Nicht zuletzt rufen wir zu einer sofortigen Demilitarisierung der Region auf, und damit zur Etablierung der Arktis als entmilitarisierte Zone.

Da meine Fraktion und ich dem Ergebnis des vorgelegten Initiativberichts nicht zustimmen können, hat die GUE/NGL einen Alternativbericht eingereicht.

(Der Redner ist damit einverstanden, eine Frage nach dem Verfahren der „blauen Karte" zu beantworten (Artikel 149 Absatz 8 GO).)

 
  
MPphoto
 

  Liisa Jaakonsaari (S&D). - Arvoisa puhemies, kysyisin miten GUE/NGL-ryhmän edustaja pitää mahdollisena sitä, että voitaisiin saada aikaan jonkinlainen moratorio, kun yksikään alueen toimijoista, valtioista, ei sitä halua? Millä tavoin alkuperäiskansat suhtautuisivat siihen, että Euroopan unioni tulisi ylhäältä sanomaan mitä heidän pitäisi tehdä? Parlamentilla on jo yksi synti takanaan, hyljetuotteiden myyntikielto, mikä on ärsyttänyt alkuperäiskansat. Miksi pitää lisää ärsyttää? Nyt tarvitaan diplomatiaa ja yhteistyötä.

 
  
MPphoto
 

  Sabine Lösing (GUE/NGL). - Herr Präsident! Ich bin nicht dafür, und es ist ja auch gar nicht möglich, dass wir das von oben verordnen. Aber es ist auch immer die Frage: Mit wem wurde gesprochen. Wer sind die Staaten? Wer sind die indigenen Völker? Wurde mit den Menschen gesprochen, die unter Umständen von der Situation profitieren, oder wurde mit denen gesprochen, die vielleicht ihre Existenz verlieren? Ich denke, wir müssen da in einen weiteren Dialog eintreten. Was bislang an Gesprächen geführt wurde, reicht nicht. Da müssen wir versuchen, diesen Dialog sehr breit zu führen, und auch breitere Bevölkerungskreise – unter Umständen besonders die indigenen Bevölkerungen – einbeziehen.

 
  
MPphoto
 

  Bastiaan Belder, namens de EFD-Fractie. – Mijnheer de Voorzitter, allereerst wil ik mijn grote waardering uitspreken voor het gedegen werk van rapporteur Gahler.

Mijnheer de Voorzitter, het Noordpoolgebied is van strategisch belang zeker nu de opwarming van de Arctische regio de weg lijkt te openen voor transport en grondstofwinning aldaar. Het is ook een gebied waar het milieu erg kwetsbaar is, vooral dankzij de vervuiling vanuit Europa, Noord-Amerika, Rusland en China. Een complicerende factor is dat nationale aanspraken op het Noordpoolgebied niet altijd even helder zijn, al heeft de EU tot aan IJslands toetreding geen Arctische kustlijn, de EU kent wel Arctische lidstaten.

Ik steun dan ook een EU-strategie voor het hoge noorden om zo consistent voor de dag te komen richting andere grootmachten, met name Rusland dat duidelijk uit is op economische uitbuiting van het gebied. Mochten de economische activiteiten de komende jaren gaan intensiveren, dan is het zaak om een juist evenwicht tot stand te brengen tussen milieu en economie en daarbij de lokale bevolking te betrekken. Een waarnemersstatus voor de EU bij de Arctische Raad zou een goede stap in de juiste richting zijn.

 
  
MPphoto
 

  Andreas Mölzer (NI). - Herr Präsident! Bodenschätze in unabsehbarer Menge machen die Arktis bekanntlich zu einem heiß umstrittenen Gebiet. Allein 90 Milliarden Fass Öl sollen unter der Eisdecke lagern. Wenn nun ausgerechnet British Petrol, das im Vorjahr die Ölkatastrophe im Golf von Mexiko verursacht hat, in diesem sensiblen Naturraum – in dem die Bedingungen ja viel extremer sind als im Golf – Zugriff auf die arktischen Vorkommen erhält, kann einen das schon mit einem gewissen Unbehagen erfüllen.

Immerhin stellen die arktischen Breiten ja bereits jetzt das globale Endlager für Quecksilberemissionen dar. Dennoch ist in Anbetracht des weltweiten Energiehungers allein schon der Gedanke an einen Verzicht auf die arktischen Ölschätze höchstwahrscheinlich unrealistisch. Es ist zu hoffen, dass die Europäische Union im Rahmen des Arktischen Rats für bessere Sicherheitsmaßnahmen sorgt, damit der arktischen Tierwelt nicht ein ähnlich schreckliches Schicksal droht wie jener im Golf von Mexiko während der letzten Ölkatastrophe.

Zudem ist die Arktis aus EU-Sicht vor allem auch für die Entwicklung neuer Welthandelsrouten von essenzieller Bedeutung. Wenn tatsächlich eine neue Seeroute zwischen Europa, Asien und Nordamerika aufgetan werden könnte, würde das beispielsweise der Piraterie in Somalia mit einem Schlag die Grundlage entziehen, und die EU würde mit dem Wegfall ihrer Atalanta-Mission eine Stange Geld sparen, jedenfalls solange die autochthone Bevölkerung der Inuit nicht aufgrund des Entzugs ihrer natürlichen Lebensgrundlagen womöglich in ähnlichen Verzweiflungsmaßnahmen oder -aktivitäten wie Piraterie getrieben wird. Dies gilt es sowohl bei der Routenplanung als auch bei der Ölförderung zu bedenken.

 
  
MPphoto
 

  Jarosław Leszek Wałęsa (PPE). - Panie Przewodniczący! Ja oczywiście również chciałbym podziękować panu posłowi Gahler za jego bardzo dobry projekt sprawozdania oraz za owocną pracę.

Dla mnie najważniejszym w trakcie pracy nad tym sprawozdaniem było wzmocnienie znaczenia badań i monitoringu zmian środowiska, które są kluczowe do podejmowania decyzji polityczno-gospodarczych. Wygląda na to, że sprawy gospodarcze jak rybołówstwo, transport czy bogactwa naturalne są głównym przedmiotem zainteresowania Unii Europejskiej. Szkoda, bo niezaprzeczalnie to nauka pozwala nam ocenić, jaki wpływ w tym rejonie wywierają zmiany ekonomiczne na środowisko. Wpływ znacznie większy niż w innych rejonach. Jaki? Tylko specjaliści są w stanie to ocenić.

Niestety otwartość badań w Arktyce jest coraz bardziej ograniczana przez państwa mające dostęp do Oceanu Arktycznego. Nawet na terenach objętych konwencjami i traktatami międzynarodowymi w ostatnich dwóch, trzech latach nastąpiło, często pod pozorem ochrony środowiska, znaczne ograniczenie w swobodzie działań i badań. Procesy klimatyczne i oceaniczne w Arktyce mają istotny wpływ na zmiany klimatu i środowiska, zatem swoboda badań jest niezwykle istotna dla zrozumienia tego, co dzieje się nie tylko tam, ale zwłaszcza u nas. Ponadto zrealizowane już prace nad tymi zagadnieniami przez uczonych z krajów spoza Arktyki oraz poniesione nakłady finansowe upoważniają nas do zabierania głosu w sprawach północnego obszaru polarnego.

 
  
MPphoto
 

  Diana Wallis (ALDE). - Mr President, I should like to thank Mr Gahler for his very careful and detailed report, and indeed for his willingness to compromise. However, I fear that we have produced the proverbial Christmas tree – albeit it post-Christmas – of wishes, and of wishes that obscure the main political point.

Our previous debates on Arctic policy in this Chamber provoked, indeed, the Commission communication. We insisted very clearly then on the protection of the fragile Arctic environment in a coherent way – on protection of this last wilderness, which is now an environmental flashpoint.

There seems to have been a very subtle shift – an undertow – in our thinking, towards security: security of energy supply and security to use resources. This has been confirmed by the agreement this weekend between Rosneft and BP – BP of Deepwater.

As the Commission and other commentators have persistently pointed out, there are many, many regulatory gaps in the Arctic. The EU’s environmental footprint there is not light.

The regulation is piecemeal and unfocused. The field is open to multinational companies. We could do better. We previously said we wanted to do better. We wanted a more coherent approach. I wonder what has changed, and I think our citizens might ask what has changed.

 
  
MPphoto
 

  Struan Stevenson (ECR). - Mr President, I too congratulate Michael Gahler on a well-balanced, excellent report. Despite the challenging nature of the environment in the Arctic, the rising price of oil has stimulated international interest in drilling in that zone. We all know that oil was first produced in 1968 from Prudhoe Bay on the Alaskan North Slope, but many areas of the Arctic have not yet been explored.

A 2008 US geological survey estimated that areas north of the Arctic Circle have 90 billion barrels of undiscovered oil – technically recoverable oil – and 44 billion barrels of natural gas liquids. Now this represents between 13% and 20% of all undiscovered oil in the world. Needless to say, the recovery of so much oil will have a dramatic impact on the Arctic and may cause ecological disasters on a global scale, so I think we have to ask ourselves whether it is wise to embark on such a project at a time of determined efforts to sever our dependency on fossil fuels and to aim ultimately for a CO2-free society.

 
  
MPphoto
 

  Søren Bo Søndergaard (GUE/NGL). - Hr. formand! Når jeg læser Kommissionens meddelelse om Arktis, kommer jeg af en eller anden grund til at tænke på en kat, som slikker sig om munden ved udsigten til en skål fløde! Og ja, den globale opvarmning og afsmeltningen på Nordpolen åbner rigtig nok nye muligheder: naturressourcer, olie, fisk, skibstrafik osv. Vi har hørt det. Men jeg synes, det er vigtigt, at EU slår koldt vand i blodet, for EU har ingen kystlinje langs det nordlige ishav! For mig som dansker virker det en smule patetisk, når Danmark bruges som et af alibierne for EU's arktiske rødder. Kendsgerningen er, at Danmarks eneste forbindelse til Arktis er via Grønland, som ved en folkeafstemning for 26 år siden besluttede sig for at melde sig ud af Den Europæiske Union.

Ligeledes bør EU slå koldt vand i blodet i forhold til Island. Afgørelsen om Islands medlemskab skal alene og uden pres fra EU træffes af den islandske befolkning. Og intet, intet tyder på, at der er et flertal her for EU-medlemskab.

Så i stedet for at se os selv som en potentiel arktisk stormagt skulle EU måske erkende sin geografiske placering og i stedet arbejde for et godt naboskab til de lande, som rent faktisk ligger i Arktis. Det gælder bl.a. vores venner i de vestnordiske lande, Norge, Island, Grønland og Færøerne. Det bør ikke mindst være en opgave for EU-Parlamentet at sikre dette.

 
  
MPphoto
 

  Timo Soini (EFD). - Arvoisa puhemies, tämä on tärkeä asia ja koska Suomi sijaitsee pohjoisessa, tiedän ja tunnen nämä asiat. Kerrankin voin olla samaa mieltä suomalaisten kollegojeni kanssa siitä, että Lapissa ja Lapin yliopistossa Rovaniemellä nämä asiat osataan. Olen samaa mieltä myös alkuperäiskansojen asemasta.

Tulen äänestämään tämän mietinnön puolesta, mutta suurin kritiikkini kohdistuu ilmastonmuutosväitteisiin, joiden mukaan pitäisi saada ikään kuin EU:n pohjalta niihin sopimus. EU:n päästökauppa on täydellisesti epäonnistunut. Vuonna 2008 paljastui viiden miljardin euron väärinkäytökset, arvonlisäverohuijaukset ja monet muut. Näitä on tullut lisää jatkuvasti. Yksinkertaisesti tällainen päästökauppa ei toimi, se on vahingollista. Sen tilalle tarvitsemme ominaispäästöjärjestelmä, niin kuin autoissakin on, jossa voidaan mitata kuka päästää ja mitä päästää eikä käydä kansainvälistä anekauppaa siitä, että ostetaan oikeuksia saastuttaa. Tämä on tärkeä asia.

Arktinen asia on myös tärkeä, mutta en ole kuitenkaan kovin varma asian etenemisestä, kun katson EU:n viimeaikaista toimintaa. Ne asiat, joihin EU koskee, eivät välttämättä mene eteenpäin. Tanskalainen kollega puhui täällä järkevästi niistä alueista, jotka siellä ovat. Ne ovat suvereeneja alueita ja niillä on suvereeni oikeus päättää omista asioistaan.

 
  
MPphoto
 

  Cristian Dan Preda (PPE). - Aş vrea, în primul rând, să îl felicit pe colegul meu Michael Gahler pentru excelentul raport pe care l-a prezentat. Acest raport încurajează Consiliul şi Comisia să contureze o politică specifică a Uniunii pentru zona arctică, subliniind, în acelaşi timp, că o posibilă aderare a Islandei la Uniunea Europeană ar transforma Uniunea într-una din entităţile limitrofe ale zonei arctice.

În calitate de raportor al acestui Parlament pentru Islanda, doresc să subliniez că această ţară are priorităţi compatibile cu Uniunea Europeană în zona arctică. Este vorba despre consolidarea pe plan politic şi administrativ Consiliului Arctic, este vorba apoi despre dezvoltarea durabilă a regiunii, în fine, aş aminti că este vorba despre sprijinirea drepturilor populaţiilor indigene. De asemenea, faptul că atât Islanda, cât şi Uniunea Europeană se află actualmente în procesul de definire a unei strategii pentru zona arctică poate constitui o ocazie de coordonare a celor două politici, printre altele, în ceea ce priveşte candidatura Uniunii Europene pentru poziţia de observator permanent în Consiliul Arctic.

Pentru a concluziona, aş spune că e clar că Uniunea Europeană poate contribui al o guvernare multilaterală şi eficientă în zona nordului îndepărtat. Aş vrea, de asemenea, să îi spun dlui Søndergaard că am fost foarte atent la ceea ce a spus despre majoritatea în Islanda. Eu cred că ne aflăm în faţa unui proces lung, care s-ar putea să cunoască numeroase schimbări. Suntem, cred, în poziţia de a încuraja o candidatură responsabilă şi o dezbatere în primul rând echilibrată, în această ţară, în privinţa Uniunii Europene.

 
  
MPphoto
 

  Justas Vincas Paleckis (S&D). - Komplimentas kolegai Michaeliui Gahleriui, kuris, nors ir kilęs iš pietinės Vokietijos, pasirodė puikus Arkties ir Tolimosios Šiaurės žinovas ir mylėtojas. Kai kurie kolegos kalbėjo apie tai, kad šalys turėtų dorotis su iškylančiomis problemomis po vieną, nereikia čia jokių didelių koordinacijų. Kategoriškai nesutikčiau su ta nuomone. Kaip tik Europos Sąjunga, kuri turi didžiausią patirtį, kaip sujungti jėgas ir kaip tikrai žengti neišžvalgytais keliais, turėtų šiame regione vaidinti labai svarbų vaidmenį. Kadangi, aišku, arba konfrontacija, neaiškios varžybos, konfliktai, arba taikus bendradarbiavimas ir regionas, kuris galėtų rodyti pavyzdį ir kitoms pasaulio šalims. Dar vienas aspektas – ar pelnas, ar ekonominė nauda, ar aplinkosauga ir gamtos išsaugojimas. Manau, kad Europos Sąjunga, kuri visados buvo lyderė kovoje su klimato kaita, irgi derinant abu požiūrius visgi turi daugiau dėmesio kreipti į antrą aspektą.

 
  
MPphoto
 

  Pat the Cope Gallagher (ALDE). - A Uachtaráin, tá athrú suntasach ag teacht ar limistéar an Artaigh de thoradh an athraithe aeráide, agus leac oighre agus sneachta ag leá. Tá bealaí loinge nua á n-oscailt, tá teacht ar mheánna iascaireachta agus tá fás agus feabhas ag teacht ar na deiseanna atá ann taiscéalaíocht inmharthana ola agus gáis a dhéanamh.

The EU is playing an active role in Arctic issues. For example, the EU is a major contributor to research and development funding via the seventh Framework Programme for Research and Development. The European Parliament is actively involved in ongoing dialogue with elected representatives from the Arctic through the Standing Committee of Parliamentarians of the Arctic Region, and as chairman of the SINEEA delegation I represent the European Parliament on this important body.

In September, Parliament hosted the biannual meeting of the standing committee for the first time. The conference was a great success, which enabled the European Parliament to deepen and to strengthen its relationship with the Arctic nations.

 
  
MPphoto
 

  Edit Herczog (S&D). - Jómagam sem az északi sarkkörön élő képviselőként szólalok meg, csak szeretném mindannyiunkat figyelmeztetni arra, hogy nemcsak a gazdasági örökség, nemcsak az energiaörökség található az Északi-sarkon, hanem az egyik az legnagyobb természeti örökségünk is. Ezért nagyon fontos, hogy azok a cégek, akik ott majd kutatásokat és fúrásokat végeznek, azok ne a korai aranyásók profithajhászó szemléletével menjenek oda, hanem a XX. század, XXI. század elejére kialakult európai felelősségvállalás tudatával. Ne felejtsük, el nagyon szélsőséges időjárási körülmények között, új technológiákkal kell majd ott dolgozni. Igen fontos, hogy ehhez ne tegyünk engedményeket, olyan szabályok, olyan szabványok, olyan követelmények legyenek a cégek felé, amelyek lehetővé teszik ennek a kérdésnek a műszaki kezelését a legkorszerűbb technikai színvonalon, és olyan pénzügyi alapok álljanak rendelkezésre, amelyek megakadályoznak mindenfajta természeti katasztrófát. Láttunk ilyet a Deep Horizonnál. Nagyon, nagyon fontos, hogy a sorrend rendben legyen. Planet, people and product...

planet, people and product. The product in this case is, of course, the gas and oil reserve. Thank you very much for your attention and congratulations to the rapporteur.

 
  
MPphoto
 

  Birgit Schnieber-Jastram (PPE). - Herr Präsident, sehr geehrte Kollegen, sehr geehrter Herr Kommissar! Auch von mir Dank an den Berichterstatter, Herrn Gahler, und alle Schattenberichterstatter. Es ist richtig: Europa muss sich immer wieder neuen Realitäten stellen und auf veränderte politische Machtgewichte eingehen. Für die Arktispolitik heißt das: Wir müssen sehen, dass die Anrainer die Region selbst entwickeln wollen, aber auch, dass sie offen sind für eine Kooperation. Sie wollen keine neuen Verträge, aber sie wollen existierende Regelverträge weiterentwickeln.

Klimawandel und Welthandelsströme sind nicht nur Risiken, sondern sie sind auch Chancen. Für die Arktis heißt das: Die EU hat die Chance einer verstärkten Kooperation und Entwicklung. Denn niemand kann den Auswirkungen des Klimawandels alleine begegnen, und niemand kann das Potenzial der Arktisregion alleine entwickeln. Außerdem hat die Europäische Union ein nachhaltiges Interesse an sicherer Entwicklung …

(Der Präsident entzieht der Rednerin das Wort)

 
  
MPphoto
 

  Mitro Repo (S&D). - Arvoisa puhemies, arktisen alueen rikkaus ei ole vain mahtavat energiavarat ja uudet laivaväylät, vaan myös alkuperäisväestö. Se ei ole arktinen museo vaan kolmen ja puolen miljoonan ihmisen koti. Siksi heitä on kuunneltava. Kenelläkään ei ole oikeutta raiskata ja ryöstää tuota aluetta.

Tulevaisuudessa näemme siellä tietenkin paljon kaivoksia, teollisuutta ja laivoja, jolloin ympäristökatastrofien uhka kasvaa. Niihin on varauduttava vastuullisesti. Pelastustyöt ovat siellä vaativia ja luonto erityisen haavoittuva.

Lapin yliopiston tuore tutkimus kertoo, että EU:lla on jo nyt yllättävän paljon toimivaltaa arktisella alueella. Siksi EU:n on toimittava aktiivisemmin ja vastuullisemmin. Sen on satsattava siihen taloudellisesti ja konkreettisesti. Tätä edellyttää myös Islannin mahdollinen tuleva jäsenyys. Arvoisa puhemies, minäkin olen sitä mieltä, että Lapin yliopisto Rovaniemellä on paras paikka arktiselle informaatiokeskukselle.

 
  
MPphoto
 

  Riikka Manner (ALDE). - Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, haluan ensinnäkin onnitella esittelijää erinomaisesta ja tasapainoisesta mietinnöstä. Globaali kiinnostus pohjoisia alueita kohtaan on kasvanut viime vuosien aikana todella paljon ja aivan uudelle tasolle, kuten on todettu. Näin ollen on ensiarvoisen tärkeää, että myös Euroopan unioni ottaa tässä asiassa aktiivisen roolin ja pyrkii myös aktiivisesti saamaan pysyvän tarkkailijan roolin arktisessa neuvostossa.

Kuten on jo todettu, näillä alueilla on valtavasti potentiaalia muun muassa luonnonvarojensa puolesta. Tarvitsemme rohkeita visioita ja yhteistyötä, mutta myös taloudellisia satsauksia, jotta alueella asuvat ihmiset voivat kestävällä tavalla hyödyntää alueidensa tarjoamia mahdollisuuksia.

Useiden kollegojeni tavoin myös minä olen erittäin tyytyväinen siihen, että mietinnössä otetaan vahvasti esille arktinen informaatiokeskus ja Lapin yliopiston osaaminen sekä sen erinomaiset jo olemassa olevat valmiudet.

 
  
MPphoto
 

  Alfreds Rubiks (GUE/NGL). - Paldies, priekšsēdētāj! Es nešaubos, ka jautājums, kuru mēs šodien apspriežam, ir ļoti būtisks, un manā izpratnē šis gadsimts tanī skaitā būs cīņa — valstu cīņa, valdību cīņa — par to, lai gūtu labumus no Arktikas. Un šajā ziņā es atbalstu to, ka mēs šodien tādu jautājumu apspriežam. Uz ko ir pamatots mans tāds slēdziens? Mēs redzam, ka jau šodien Ķīna būvē ledlauzi. Mēs redzam, ka vesela virkne valstu, kuras nav robežotas ar ziemeļu jūrām, grib kļūt par Arktikas padomes loceklēm, un tas, ka par tādu ir un kļūs Eiropas Savienība, man ir gandarījums. Bet divi aspekti — pirmais, manuprāt, es ieteiktu Komisijai uz priekšdienām vairāk pievērst uzmanības, lai šis reģions netiktu militarizēts, jo jau tagad...

 
  
MPphoto
 

  Anna Rosbach (EFD). - Hr. formand! Denne betænkning indeholder fine ord om klimabekymringer og miljøhensyn, men reelt drejer det sig om EU's jagt på ressourcer i Arktis. Her tales om den forventede mængde olie, gas, mineraler samt skove og fisk, som EU vil kunne udnytte i nær fremtid. Her står, at EU har store landområder i Sverige og Finland, og ikke, at det er svenske og finske områder. Ligeledes hedder det, at Unionen har enekompetence på bevarelsen af havets biologiske ressourcer. Det er jeg altså ikke sikker på, at de grønlandske, russiske og canadiske inuitter er enige i.

Blot fordi Arktis er tyndt befolket, er det ikke et tagselvbord! Området kan ikke bære masseturisme, rovfiskeri og massiv udplyndring af råstoffer. Arktis er et yderst sensibelt område, som har tradition for samarbejde, og størstedelen af de arktiske lande er slet ikke medlemmer af EU. Grønland meldte sig faktisk aktivt ud af EU, som kollega Søndergaard før nævnte.

 
  
  

PRÉSIDENCE DE MME ISABELLE DURANT
Vice-présidente

 
  
MPphoto
 

  Anna Ibrisagic (PPE). - Fru talman! Jag vill tacka Michael Gahler för ett utmärkt initiativ och ett utmärkt betänkande. Jag tycker det är välbalanserat och tar hänsyn till både dem som vill exploatera naturresurserna och dem som är allvarligt bekymrade för klimatkonsekvenserna.

Jag anser att det bästa skyddet för Arktis vore ett globalt klimatavtal, men under tiden måste vi utarbeta fler kortsiktiga lösningar för att begränsa uppvärmningen av Arktis. Jag vill gärna se att Europaparlamentet erkänner att utsläpp av kimrök i hög grad bidrar till den arktiska uppvärmningen. Därför vill jag också uppmana kommissionen att göra de ändringar som krävs av direktivet för nationella utsläppstak för vissa luftföroreningar så att även kimröksutsläpp inkluderas.

 
  
MPphoto
 

  Κρίτων Αρσένης (S&D). - Κυρία Πρόεδρε, θα συμφωνήσω με πολλούς συναδέλφους, αλλά ιδιαίτερα με την κυρία Herczog και τον κύριο Repo, που αναφέρθηκαν στην περιβαλλοντική σημασία αυτής της περιοχής αλλά και στη σημασία της προστασίας των δικαιωμάτων των ιθαγενών. Σκεπτόμαστε ότι είναι πολύ μακριά αυτή η περιοχή, πολύ παρθένα· όμως υπάρχουν άνθρωποι που ζουν εκεί, άνθρωποι που έχουν πολιτισμό. Και το περιβάλλον της περιοχής έχει ιδιαίτερη σημασία. Είναι μία περιοχή κρίσιμη για την αντιμετώπιση της κλιματικής αλλαγής και την προσαρμογή σε αυτήν. Και πραγματικά θλίβομαι όταν βλέπω την Ευρωπαϊκή Ένωση να συμμετέχει και αυτή σε αυτόν τον συναγωνισμό για το ποιός θα αξιοποιήσει πρώτος, κυρίως, τα αποθέματα πετρελαίου σε αυτή την περιοχή, τώρα που λιώνουν οι πάγοι. Το ότι το κάνουν άλλοι δεν μας δίνει τη δικαιολογία να το κάνουμε και εμείς. Η δικιά μας φωνή θα πρέπει να εκφράζει πάντα τις αξίες μας και εμείς πρέπει πάντοτε να κινούμαστε προς την προστασία αυτών των πόρων και προς μια οικονομία χαμηλού άνθρακα.

 
  
MPphoto
 

  Miloslav Ransdorf (GUE/NGL). - V souvislosti s Arktidou vyvstávají především tři klíčové otázky. Zaprvé je to otázka energetiky, byla tady zmíněna ropa, plyn, ale do budoucnosti to bude také metan, protože zásoby, které jsou v permafrostu, pokud jde o metan energeticky využitelný, jsou asi na 300 let. A zatím tato otázka nebyla orgány Evropské unie nějakým způsobem prozkoumána.

Druhá věc je doprava. Otevřením severní cesty se zkracuje cesta na Dálný východ. Z Hamburku do Soulu trvá přeprava 21 dnů. Kdyby se vzala v úvahu tato možnost, výrazně by to zlevnilo náklady a také přispělo k intenzitě kontaktů mezi oběma oblastmi.

Třetí věc je samozřejmě ekologie, protože využívání energetických zdrojů a intenzivnější doprava přinese řadu ekologických rizik do této oblasti. Myslím si, že by bylo dobré zpracovat plán... (předsedající řečníka přerušila)

 
  
MPphoto
 

  Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė (PPE). - Sveikinimai pranešėjui Gahleriui inicijavus labai svarbų ir reikalingą Europos Parlamento pranešimą dėl Tolimosios Šiaurės ir atsiliepus į Komisijos rekomendaciją formuluoti Europos Sąjungos politiką Arkties regiono atžvilgiu labai konkrečiais ir visa apimančiais pasiūlymais: nuo vietos gyventojų įtraukimo į dialogą, stabilumo ir saugumo regione iki būsimų projektų, aplinkosauginių aspektų ir klimato kaitos. Vienas penktadalis pasaulio dar neatrastų rezervų glūdi būtent šiame regione. Beatodairiška konkurencija dėl prieigos prie Arkties gamtinių išteklių yra labai nepageidaujama, bet reali. Todėl svarbu vystyti dialogą, kad Arkties regionas netaptų valstybių ir gavybos kompanijų tarpusavio konkurencijos kovos arena, kurios aukomis pirmiausia taptų vietos gyventojai ir ypač jautri Arkties aplinkos sistema. Pranešime rašoma, kad Arkties regione, kuriame ypač ryškiai matosi klimato kaitos pasekmės, ilgainiui gavybos projektų daugės. Todėl, manau, teisinga ir ypač svarbu pažymėti, kad poveikio aplinkai vertinimas...

 
  
MPphoto
 

  Seán Kelly (PPE). - Madam President, I think it is good that the European Union is developing policies and strategies for broad regions such as the Baltic, the Danube and my own region, the Atlantic, and today discussing the High North.

But in dealing with the High North it is important that we are seen to be diplomatic, not didactic; cooperative, not coercive; and explorative, not exploitive. Because of the importance of the indigenous people, they must be given primacy of consideration, and there are companies and countries out there which are casting their greedy eyes on the North now because of its resources in terms of fossil fuels, fish and – probably – maritime transport possibilities. The European Union, because of its treaties and because of its raison d’être, is not in a position to strike the balance.

One other point I would make is this: I am a member of the Delegation for relations with Canada, and we could also establish a collegial approach with Canada and like-minded countries to ensure fair play for the High North, and particularly the indigenous people.

 
  
MPphoto
 

  Franz Obermayr (NI). - Frau Präsidentin! Raubbau an den Rohstoffen, strategische Interessen, klimatische Veränderungen und nicht zuletzt der zunehmende Tourismus bringen das sensible Ökosystem an den Rand der Vernichtung. Das Ökosystem im hohen Norden ist aber relativ selbsterhaltend und daher extrem sensibel. Daher ist es wichtig, eine Balance zu finden zwischen Nutzung einerseits und gleichzeitigem maximalen Schutz dieses sensiblen Systems. Dies wird aber nicht ohne Einschränkungen beim Rohstoffabbau gehen, nicht ohne Einschränkungen bei den Methoden des Abbaus und strikteren Regeln für Tourismus und Frachtschifffahrt.

Dass nun ausgerechnet der Erdölkonzern BP und der russische Staatskonzern Rosneft gemeinsame Pläne zur Erdöl- und Gasförderung haben, weist allerdings nicht gerade in Richtung eines schonenden Abbaus von Rohstoffen – ganz im Gegenteil!

Klar ist daher, dass der Schutz der Arktis über den einzelnen nationalen strategischen und wirtschaftlichen Interessen stehen und für die EU ein zentrales Anliegen sein muss.

 
  
MPphoto
 

  Sari Essayah (PPE). - Arvoisa puhemies, haluan kiittää esittelijä Gahleria ja varjoesittelijöitä erinomaisesta ja monipuolisesta mietinnöstä, jossa on nostettu tasapainoisesti esille pohjoisen, arktisen alueen mahdollisuudet, mittavat luonnonvarat, raaka-aine- ja energiavarat, uudet liikenneväylät ja matkailu, mutta myös samalla tuotu esille herkän arktisen luonnon haavoittuvaisuus ja alkuperäiskansojen oikeudet. Tarvitsemme pohjoisella alueella äärimmäisen vastuullista käyttäytymistä ja hyvää arktista strategiaa.

Yhdyn myös suomalaisiin kollegoihin, jotka ovat olleet tyytyväisiä siihen, että Lapin yliopiston aloite EU:n arktisen tiedotuskeskuksen perustamisesta sen yhteyteen on otettu mietinnössä hienolla tavalla huomioon. Odotan innolla komissaari Fülen lupaamaa komission kertomusta arktisesta politiikasta.

 
  
MPphoto
 

  Štefan Füle, Member of the Commission. − Madam President, this has indeed been an interesting debate showing how many important subjects are covered by Arctic cooperation, and how varied are the sensitivities in our society when discussing the Arctic’s future. Let me address five specific issues raised in this morning’s discussion.

Firstly, the Arctic Information Centre. Both the Commission communication of 2008 and the Council conclusions of 2009 ask the Commission to explore the possibility of establishing a new Arctic Information Centre. We are thoroughly examining the various possibilities in the European Union, including the centre in Rovaniemi, Finland (Lapland) and, above all, the role of this possible centre.

Secondly, the European Union is the only Arctic stakeholder to have recognised upfront that, as an industrialised entity, it is responsible along with other industrialised areas for the changes happening in the Arctic. The Commission communication gives priority to environmental protection, and the prominence of this point was maintained in the Council conclusions of 2009.

Thirdly, we are proud of our Sami EU citizens, and we are proud of the different provisions in the EU Treaties and in the EU regional policy addressing the Sami people. Our cross-border cooperation and European instrument for democracy and human rights programmes are supporting the Sami people of north-west Russia and other indigenous peoples of the Barents region.

Fourthly, the European Union and Member States are a leading force for Arctic research in the world, and we are proud of it. This area has been mentioned in the framework programme. Altogether, through the fifth, sixth and seventh framework programmes, the European Union is investing EUR 200 million in this field. However, trying to be the prominent and unilateral leader in overall Arctic politics and policies, while not being an Arctic coastal entity, will not be a wise policy to pursue.

Fifthly, the Commission adopted in 2010 a communication on offshore drilling, which should guide our actions across the world, including the Arctic region. It promotes a cautious approach that we will also apply in the Arctic. This is totally in line with the EU principles of protecting the Arctic and firmly asking for the highest environmental standards.

Mr President, honourable Members, the Parliament’s High North report gives a comprehensive overview of the European Union’s activities, responsibilities and interests in the Arctic region. It also consolidates the EU’s balanced approach to the Arctic, combining its protection and its sustainable development. We are convinced that this is within our reach and that the European Union will become an unavoidable and positive reference for Arctic circumpolar cooperation.

 
  
MPphoto
 

  Michael Gahler, Berichterstatter. − Frau Präsidentin! Vielen Dank auch von meiner Seite an alle Redner! Herr Kommissar, indem ich von einer Politik gegenüber unserer nördlichen Nachbarschaft gesprochen habe, wollte ich jetzt nicht insinuieren, dass Sie sich jetzt mit Lady Ashton in einen Kompetenzstreit begeben. Das wollte ich nur klarstellen.

Aus fast allen Redebeiträgen ist Folgendes deutlich geworden: Die Herausforderungen vor denen wir stehen, bestehen darin, mit unserer Politik den Nachweis zu erbringen, dass unterschiedliche Interessen und Aktivitäten doch miteinander kompatibel sind oder kompatibel gemacht werden müssen.

Im Kleinen kann man das aus meiner Sicht z.B. in Norwegen sehen: sie fangen Fisch, sie bohren nach Öl und Gas, sie praktizieren höchste Umweltstandards an Land und im Meer und sie entwickeln ihre nördlichsten Regionen für die dort lebenden Menschen. Wenn wir das durch Kooperation mit den Anrainern auf die Region insgesamt übertragen, werden wir zum Vorbild auch für andere sensible Regionen. Das, was sich in der politischen Realität geändert hat, ist, dass wir nicht glauben, das eine oder andere erzwingen zu können, sondern uns der Herausforderung stellen, eben alle Ziele zu erreichen: hohen Standard an Umweltschutz, eine Begrenzung des Klimawandels, nachhaltige Fischereipolitik, eine sichere Schiffsroutenentwicklung, eine Entwicklung für die Bewohner. Wenn wir versuchen, uns diese Ziele gemeinsam zu setzen und sie auch zu erreichen, dann erreichen wir wirklich etwas in der Kooperation mit den Partnern für die Region und für uns.

Noch einmal einen herzlichen Dank, insbesondere allen Schattenberichterstattern, und ich freue mich, dass von diesem Bericht dann etwas ausgeht, was uns auch weiterhin beschäftigen wird. Es soll ja mit der Abstimmung jetzt nicht zu Ende sein.

 
  
MPphoto
 

  La Présidente. - Le débat est clos.

Le vote aura lieu tout à l'heure.

 
Avviż legali - Politika tal-privatezza