Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 2. helmikuuta 2011 - Bryssel

19. Tuberkuloosirokotehanke (keskustelu)

  Puhemies. − (DE) Esityslistalla on seuraavana keskustelu Louis Michelin, Charles Goerensin, Antonyia Parvanovan, Frédérique Riesin, Olle Schmidtin, Maria Da Graça Carvalhon, Nessa Childersin, Marc Tarabellan, Bart Staesin ja Marina Yannakoudakisin Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmän puolesta komissiolle esittämästä suullisesta kysymyksestä, joka koskee tuberkuloosirokotehanketta (O-0203/2010 -B7-0006/2011).

  Charles Goerens, laatija. – (FR) Arvoisa puhemies, olen iloinen siitä, että voin antaa tukeni yleiseurooppalaiselle hankkeelle, joka on hyvin kunnianhimoinen sekä Euroopan unionille että kehitysmaille ja jolla pyritään hävittämään tuberkuloosi rokotusohjelman avulla.

Meidän on muistettava, että vuonna 2009 tuberkuloosin kuoli yli 1,7 miljoonaa ihmistä. Se merkitsee päivittäin noin 4 700 ihmishengen menetystä. Lisäksi tulevat taloudelliset menetykset, jotka ovat vuosittain arviolta yli 50 miljardia Yhdysvaltain dollaria pelkästään Afrikassa. Tämän perusteella me todellakin pettäisimme itseämme, jos me pitäisimme tuberkuloosia vain kehitysmaille tyypillisenä ongelmana.

Itse asiassa Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Irlannissa kesällä 2010 raportoidut tapaukset muistuttavat meitä siitä, että tuberkuloosia esiintyy täällä meidän maissamme, puhumattakaan tuhoista, joita sairaus aiheuttaa maanosamme itäosissa, erityisesti Venäjällä ja Moldovassa. Tuberkuloosirokotehanke (Tuberculosis Vaccine Initiative – TBVI) on aloite, jolla pyritään kehittämään tehokkaita rokotteita kehitysmaiden suojelemiseksi kohtuulliseen hintaan. Tämä mielessä pitäen haluaisin esittää seuraavat huomautukset.

Ensiksikin terveydellä ei ole hintaa, mutta sillä on kustannuksensa. Vaikka oikeuden terveydenhuoltoon on oltava yleismaailmallinen, maksuvalmius rajoittuu teollistuneisiin maihin. Tämän vuoksi on tärkeää, että kustannukset hajautetaan laajasti. Selvästikin potilaiden on pohjoisessa, toisin sanoen teollistuneissa maissa, maksettava korkea hinta, muuten tutkimuksen rahoitus kuivuu kokoon nopeasti. Mutta kun otetaan huomioon, että eteläisten maiden taloudellinen panos on, vaikkakaan ei ehkä olematon, silti pelkästään symbolinen, solidaarisuutemme on välttämätöntä tämän vajauksen korjaamiseksi.

Toiseksi tuberkuloosirokotehankkeella on paikkansa myös Eurooppa 2020 -strategiassa. Se on erinomainen osoitus siitä, mitä voimme saavuttaa, jos onnistumme määrittämään terveyttä koskevat painopistealueemme hyvissä ajoin.

Kolmas ja viimeinen huomautukseni on seuraava: tämä ei millään tavoin sulje pois suurilta johtavilta instituutioilta, erityisesti Maailmanpankilta, saatavaa lisärahoitusta tai täydentävää rahoitusta. Muiden maiden, kuten Yhdysvaltojen, Kanadan tai monien kehittyvien maiden, joissa tuberkuloosi on ongelma joko välittömästi väestöön kohdistuvien vaikutusten vuoksi tai välillisesti kansainvälisen solidaarisuuden seurauksena, olisi täysin loogisesti myös edistettävä tätä hanketta omalla panoksellaan. Tarkkaan ottaen tarkoitan tällä julkisen ja yksityisen sektorin välisiä kumppanuuksia koskevaa mallia.

Tämä uusi lähestymistapa voi olla hyödyllinen edellyttäen, että solidaarisuus rajoittuu sellaisiin, joilla on sekä lääketieteellisiä että taloudellisia vaatimuksia. Vaihtoehtona olisi suojella ainoastaan hyvässä asemassa olevia väestöjä.

  Dacian Cioloş, komission jäsen. – (FR) Tuberkuloosirokotehanke (Tuberculosis Vaccine Initiative – TBVI) käynnistettiin vuonna 2008 julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvassa muodossa seitsemänteen tutkimuksen puiteohjelmaan kuuluvan terveysalan yhteistyöohjelman tuella lisävarojen saamiseksi tälle tärkeälle alalle.

Tällä hetkellä suurin osa äskettäin kehitetyistä uusista rokote-ehdokkaista on vielä esikliinisessä vaiheessa tai kliinisen kehittämisen alkuvaiheessa. On myös painotettava sitä tärkeää seikkaa, että meillä ei ole käytettävissämme kliinisiä tietoja, joiden mukaan jokin kehitteillä olevista rokote-ehdokkaista voisi osoittautua tehokkaammaksi kuin tällä hetkellä käytössä oleva Calmette-rokote (Bacillus Calmette-Guérin – BCG).

Jotta uudet rokote-ehdokkaat voitaisiin tuoda markkinoille, niiden on oltava Calmette-rokotetta tehokkaampia tai niiden on pystyttävä korvaamaan se parempina rokotteina. Tosiasiassa meillä ei ole vielä käytettävissämme näitä tärkeitä tietoja. Tuberkuloosirokotehanketta ei pitäisi tarkastella erillään muista aloitteista, joilla tuetaan kliinisiä kokeita.

Kliinistä kehitystä koskevan alan pullonkaulojen selvittämiseksi Euroopan maiden ja kehitysmaiden välinen kliinisiä kokeita koskeva yhteistyökumppanuus (European and Developing Countries Clinical Trials Partnership – EDCTP) on perustettu ensimmäisenä 185 artiklan mukaisena aloitteena. Neljätoista jäsenvaltiota, kaksi assosiaatiovaltiota ja komissio ovat yhdessä sitoneet aloitteeseen varoja 400 miljoonaa euroa, josta 200 miljoonaa on peräisin Euroopan unionilta. Tarkoituksena on edistää tutkimusta vaiheen 2 tai 3 kliinisissä kokeissa, jotka koskevat esimerkiksi aidsia, malariaa ja tuberkuloosia Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Kaikkien tällä hetkellä ohjelman yhteydessä käynnissä olevien kokeiden, muun muassa kahdeksan tuberkuloosirokotetta koskevan kokeen, on tarkoitus olla valmiina vuoteen 2015 mennessä. Tämä vaihtoehto on siten jo olemassa, ja se toimii. Komissio on myös hyvin kiinnostunut julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien yhteydessä kehitetystä niin kutsutusta liiketoimintamallista, jollaiseksi myös tuberkuloosirokotehanke lasketaan.

Tuberkuloosirokotehankkeessa on lisäksi esitetty malli, josta saattaa tulevaisuudessa kehittyä hyödyllinen väline. Tämä edellyttää kuitenkin kaupallisen hankkeen perusteellista analysointia sekä riskien arviointia. Vaikka tuberkuloosihanke saa merkittävää taloudellista tukea, sen menestys ei näin ollen ole taattu, nimenomaan siksi, että käytettävissä ei ole tarpeeksi tietoa, joka osoittaisi, voidaanko tällä hetkellä kokeiluvaiheessa olevalla työllä saavuttaa myöhemmin tuloksia.

Komissio jatkaa kuitenkin sisäisiä keskusteluja ja analysoi mallia myös rahoituslaitosten kanssa. Siten se edistää konseptin kehittämistä niin, että se voi muodostaa osan Eurooppa 2020 -hankkeen käytännön täytäntöönpanoa. Mahdollisuutta voitaisiin tarkastella tästä näkökulmasta.

  Maria Da Graça Carvalho, PPE-ryhmän puolesta. – (PT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, tuberkuloosin esiintyvyys maailmassa aiheuttaa edelleen paljon huolta saavutetusta edistyksestä huolimatta. Sairauden vastustuskyvyn lisääntymisen ja tieteellisen tutkimuksen riittämättömyyden vuoksi tuberkuloosiin kuolee tällä hetkellä vuosittain kaksi miljoonaa ihmistä.

Olemme tyytyväisiä EU:n aloitteisiin, joiden tarkoituksena on torjua tuberkuloosia tämän päätöslauselman avulla, mutta me vaadimme lisää tieteellisiä tutkimuksia uusien rokotemuotojen kehittämiseksi sairautta vastaan. Kansanterveysalan toimenpiteistä rokotteet suojaavat eurooppalaisia tartuntataudeilta kaikkein tehokkaimmin, mutta terveydenhuollon on saavutettava myös kehitysmaat elinajanodotteen kasvun ja köyhyyden torjunnan edistämiseksi.

Kuten totesin, edistystä on tapahtunut jonkin kerran ja olemme oikeilla jäljillä, mutta EU:n on lisättävä ponnistuksiaan ja vaadittava koordinoidun toiminnan lisäämistä ja eurooppalaisen tutkimuksen integroimista köyhyyteen liittyvien sairauksien torjuntaan. Vain tällä tavoin pystymme helpottamaan useiden kehitysmaiden murheellista tilannetta.

Haluaisin kysyä komissiolta, miten se aikoo seurata tällä alalla tehtävää tieteellistä tutkimustyötä ponnistelujen tehostamiseksi ja miten se aikoo käyttää tutkimustuloksia ihmisten hyväksi Eurooppa 2020 -strategian valossa.

  Michael Cashman , S&D-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, on aina hyvä nähdä teidät johtamassa puhetta, kun keskustelemme ihmisten ahdinkoon liittyvistä kysymyksistä. Tiedän, että te jaatte huolemme.

Haluan yhtyä jäsen Goerensin sanoihin ja todellakin kannustaa komissiota etenemään hieman pidemmälle. On aivan totta, että tuberkuloosi on maailmanlaajuisesti merkittävä terveysongelma, ja, kuten tiedämme, tartuntataudeista se aiheuttaa toiseksi eniten kuolemia koko maailmassa. Kuten kuulimme, vuosittain tähän sairauteen kuolee 1,6–2 miljoonaa ihmistä. EU:n rahoituksen avulla on luotu kestävä kanava innovatiivisille tuberkuloosirokote-ehdokkaille, kuten komissio totesi, ja siten on mahdollistettu niiden alustava kehittäminen vaiheen 1 ja vaiheen 2A kliinisissä kokeissa.

Ikävä kyllä – ja tämä on ongelma – nykyisistä rahoitusmekanismeista, muun muassa Euroopan maiden ja kehitysmaiden välisen kliinisiä kokeita koskevan yhteistyökumppanuuden kautta, myönnetään hyvin vähän rahoitusta erittäin kalliisiin myöhemmän vaiheen kliinisiin kokeisiin (vaiheet 2B ja 3), jotka ovat välttämättömiä rokotteiden turvallisuuden osoittamiseksi. Meillä on rokotteita, mutta lupien saamiseksi on välttämätöntä osoittaa niiden turvallisuus ja tehokkuus.

Olen tyytyväinen siihen, että komissio on lupautunut myöntämään lisärahoitusta, mutta sallivatko mahdollisen uuden EDCTP-talousarvion määräykset rahoituksen suuntaamisen kliinisten tutkimusten ja epidemiologisten tutkimusten toteuttamispaikkojen kehittämiseen ja rakentamiseen? Harkitseeko komissio kilpailukykyisten rahoitusmekanismien perustamista innovatiivisten uusien rokotteiden myöhemmän vaiheen kliinistä kehitystyötä varten vähälle huomiolle jääneiden tautien, kuten tuberkuloosin, torjumiseksi?

  Angelika Werthmann (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, tuberkuloosi on vielä nykyäänkin hyvin laajalle levinnyt sairaus, erityisesti köyhemmissä maissa. Kolmannes maailman väestöstä on saanut tartunnan, ja joka vuosi tuberkuloosiin kuolee 2,5 miljoonaa ihmistä. Maailman terveysjärjestön arvioiden mukaan yksin Euroopassa tulee joka tunti esiin 49 uutta tapausta ja seitsemän kuolemantapausta. Teollistuneissa maissa tuberkuloosi on lisääntynyt uudelleen, erityisesti hi-virusta kantavien ja aidsiin sairastuneiden potilaiden sekundaarisena sairautena, mutta myös siirtolaisuuden ja matkailun seurauksena.

Ennaltaehkäisyllä, diagnosoinnilla ja hoidolla voidaan sairauden leviäminen todellakin saada kuriin. Ihmiset ovat Tuberculosis Microbacterium -bakteerin ainoita isäntiä, ja sen hävittäminen kokonaan olisi täysin mahdollista. Vastustuskykyisten bakteerien määrän lisääntyminen aiheuttaa kuitenkin huolta. Uusia rokotteita on kehitetty, ja erään tutkimuksen mukaan D-vitamiinin nauttiminen nopeuttaa tuberkuloosin hoitoa. Missä määrin komissio on jo tehostanut toimintaansa tällä alalla?

  Filip Kaczmarek (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, neljä vuotta ennen vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamisen määräaikaa eri puolilla maailmaa diagnosoitujen uusien tuberkuloositapausten määrä on yhä huolestuttava. Tuberkuloosi on sairaus, joka on hoidettavissa. Valitettavasti se on yhä erittäin vakava ongelma kehitysmaissa ja erityisesti Aasiassa ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Äskettäin esitettyjen arvioiden mukaan tuberkkelibasillitartunnan on saanut noin kaksi miljardia ihmistä, toisin sanoen kolmannes maailman väestöstä. Tilastollisesti tuberkuloosi kehittyy yhdelle kymmenestä tartunnan saaneesta ihmisestä. Uusien tuberkuloositapausten määrän lisääntyminen uhkaa erityisesti maailman köyhimpiä alueita, koska puutteellinen ravitsemus, huonot elinolot ja stressi luovat otollisen ympäristön sairauden kehittymiselle. Monissa maissa on heikot mahdollisuudet saada tehokasta hoitoa sairauteen, eikä aidsin ja tuberkuloosin hoitoa koordinoida millään tavoin. Tämä on seurausta siitä, että kehitysmaiden hallitukset eivät käytä riittävästi varoja terveydenhuoltoon. Lisäksi maaseutualueiden terveydenhuoltojärjestelmät kärsivät henkilöstöpulasta, ja niillä ei ole riittävästi välineitä tämäntyyppisten sairauksien hoitamiseksi. Maissa, joiden taloudelliset voimavarat ovat niukat, vaikutukset tuntuvat voimakkaimmin maaseutualueilla. Kehittyneissä maissa käytetään noin viisi prosenttia bruttokansantuotteesta kansanterveyteen, kun taas kehitysmaissa määrä on puolet vähemmän. Köyhien maiden on siten mahdotonta lisätä terveydenhuoltoon käytettäviä varoja ilman ulkopuolista apua, kuten myös jäsen Goerens totesi. Lisäksi tuberkuloosi ei ole pelkästään lääketieteellinen ongelma, vaan myös sosiaalinen ja taloudellinen ongelma, sillä se alentaa tuotantokykyä ja sillä on taloudellisia vaikutuksia. Tämä kaikki merkitsee sitä, että meidän on oltava vastauksessamme määrätietoisia ja meidän olisi todellakin ponnisteltava kaikin tavoin varmistaaksemme, että rokotteita on saatavilla yhä laajemmin.

  Ricardo Cortés Lastra (S&D). – (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, terveys on yksi niistä kysymyksistä, jotka meidän on vielä ratkaistava köyhyyden torjunnassa. Vuosituhatjulistuksessa me sitouduimme ennen kaikkea vähentämään lapsikuolleisuutta, toiseksi parantamaan äitien terveyttä ja kolmanneksi torjumaan aidsia, malariaa ja monia muita sairauksia, muun muassa tuberkuloosia.

Tänään täällä parlamentissa me kaikki kuitenkin tiedämme, että me olemme juuri näiden tavoitteiden saavuttamisessa tällä hetkellä kaikkein eniten myöhässä. Meidän on ryhdyttävä toimenpiteisiin: meidän on lisättävä kehitysmaiden terveysohjelmien rahoitusta. Ilmaisten terveyspalvelujen olisi oltava Euroopan unionin lopullisena tavoitteena tällä alalla.

Mielestäni meidän olisi tuettava maailmanlaajuisia aloitteita, kuten vertikaalisia rahastoja, aidsin, malarian ja tuberkuloosin torjunnan tukemiseksi. Arvoisa komission jäsen, on kuitenkin tarpeellista tukea maita myös poliittisesti ja taloudellisesti, jotta ne pystyvät kehittämään tehokkaita terveydenhuoltojärjestelmiä. Olen vakuuttunut siitä, että tämä olisi paras keino varmistaa tukiperiaatteen toteutuminen ja taata terveydenhuolto kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville väestöryhmille.

  Anna Záborská (PPE). – (SK) Arvoisa puhemies, tuberkuloosi on malarian ja aidsin tavoin yksi suurista pandemioista, joista kehitysmaiden väestöt kärsivät erityisesti Afrikassa ja Aasiassa. Sen välittömänä seurauksena on näiden maiden taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen heikentyminen.

Silti Euroopan maatkaan eivät ole onnistuneet saamaan kuriin tuberkuloosin korkeaa esiintyvyyttä. Tätä sairautta ei voida pitää pelkästään lääketieteellisenä tai farmaseuttisena ongelmana tai vain ihmisten käyttäytymiseen liittyvänä ongelmana. Se liittyy myös ihmisten kehitystä ja koskemattomuutta koskeviin kysymyksiin sekä oikeudenmukaisuuteen. Tämän vuoksi tarvitaan kokonaisvaltainen lähestymistapa. Kehitysmaissa tuberkuloosiin sairastuneet ihmiset ovat myös epäoikeudenmukaisuuden uhreja, sillä heidän saamansa hoito on riittämätöntä eikä se vastaa laadultaan kehittyneissä maissa annettavaa hoitoa.

Tarvitsemme lisää tutkimuksia ja yhä uusia lääkkeitä ja rokotteita, jotka pystyvät torjumaan uusia komplikaatioita ja erilaisten taudinaiheuttajien vastustuskykyisiä kantoja. Haluaisin kuitenkin kiinnittää huomionne niihin vaatimattomiin sankareihin, jotka tuberkuloosia torjuvat. Heidän ansiostaan me pystymme jatkamaan sairaiden hoitoa ja vastaamaan vaikeuksiin, joita tuberkuloosin ja aidsin aiheuttamat infektiot yhdessä synnyttävät, sekä auttamaan kaikkia maita saavuttamaan vuosituhannen haasteet. Meidän on tuettava terveydenhuoltoalan työntekijöitä kehitysmaissa. He muuttavat vauraampiin maihin, koska heidän omat maansa leikkaavat terveydenhuoltoon varattuja talousarvioita.

Kannatan tuberkuloosirokotehanketta, mutta meidän on toimittava kokonaisvaltaisesti tämän sairauden voittamiseksi. Ei riitä, että tuemme tutkimusta ja lääketeollisuutta, koska kaiken lisäksi tutkimustyön tulokset ovat nähtävissä vasta pitkän ajan kuluttua.

  Miroslav Mikolášik (PPE). – (SK) Arvoisa puhemies, haluaisin korostaa, että tuberkuloosia ei ole todellakaan saatu hävitettyä, ja vuosittain lähes kaksi miljoonaa ihmistä menehtyy tähän vakavaan sairauteen.

Haluaisin todeta, että on hyvä, että olemme tästä tietoisia, ja olen tyytyväinen komission aloitteeseen siksi, ettemme puhu ainoastaan aids-pandemiasta, vaan puhumme myös tuberkuloosista, joka vie hengen miljoonilta ihmisiltä.

Olen yhtä mieltä siitä, että uusien rokotteiden kehittämiseen on suunnattava lisää varoja. Kuten komissio on kuitenkin juuri todennut, meillä ei luonnollisestikaan ole vielä käytössämme uusia rokotteita, koska niiden kehittämisessä ollaan esikliinisessä vaiheessa, ja me testaamme yhä niiden tehokkuutta ihmisellä. Haluaisin pyytää – olen juuri lopettamaisillani, arvoisa puhemies – lisää rahoitusta ja uusia resursseja.

  Claudiu Ciprian Tănăsescu (S&D). – (RO) Arvoisa puhemies, tuberkuloosiin kuolee vuosittain 1,6–2 miljoonaa ihmistä, ja siten tuberkuloosi on toinen kahdesta tärkeimmästä kuolemaan johtavasta tartuntataudista maailmassa. Tästä syytä kansanterveysjärjestöt ovat siitä yhä huolestuneempia kaikkialla maailmassa.

Aikana, jona lääketieteessä saavutetaan huomattavaa edistystä, meidän on tunnustettava, että perinteinen tuberkuloosin torjunnassa käytettävä Calmette-rokote on aika vaihtaa uuteen nykyaikaisempaan ja paljon tehokkaampaan rokotteeseen. Tämä ei ole kuitenkaan mahdollista, ellei toisaalta alan tutkimustyöhön myönnetä anteliaammin EU:n varoja ja toisaalta hankita uusia rahoituslähteitä tarkistamalla tuberkuloosirokotehankkeessa ehdotettua mallia vaihtoehtoisten ja innovatiivisten rahoitusmenetelmien löytämiseksi.

Rahoitustakuiden avulla tätä mallia voidaan kehittää houkuttelevammaksi eurooppalaisille yrityksille ja siten varmistaa niiden osallistuminen ja tarvittava rahoitustuki.

  Seán Kelly (PPE). - (EN) Arvoisa puhemies, tuberkuloosi tai "TB", kuten sitä maassani kutsutaan, raivosi Irlannissa vähän yli puoli vuosisataa sitten, ja se tappoi monia ihmisiä, niin nuoria kuin vanhoja.

Se hävisi maan vaurastuessa, ja rokotukset lopetettiin 36 vuoden ajaksi. Tuberkuloosi on kuitenkin palannut takaisin viime vuosien aikana, kuten laatija on todennut. Vielä viime vuonna omassa vaalipiirissäni tartunnan sai yksi koululainen ja yksi päiväkotilapsi.

Maailmanlaajuisesti ongelma on suurempi, sillä bakteeritartunnan saaneita on kaksi miljardia ja sairauteen kuolee yksi ihminen joka 20. sekunti. Meillä on siten paljon tehtävää, jos haluamme saavuttaa tavoitteemme tuberkuloosin hävittämisestä vuoteen 2050 mennessä.

Tutkimus on avainasemassa, ja tällä alalla Euroopan unionille kuuluu suuri kunnia, sillä vaikka me yleensä olemme tutkimuksen alalla Yhdysvaltoja ja Japania jäljessä, tällä alalla me olemme tiennäyttäjiä, koska 60 prosenttia tutkimuksesta suoritetaan Euroopan unionissa ja rokotetta ovat kehittäneet erityisesti tanskalaiset viranomaiset ja tutkijat.

  João Ferreira (GUE/NGL). – (PT) Arvoisa puhemies, neljä vuotta ennen vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamisen määräaikaa, tuberkuloosi riistää hengen vuosittain kahdelta miljoonalta ihmiseltä. Tuberkuloosi on räikeä esimerkki maailmaamme leimaavasta eriarvoisuudesta. Emme saa unohtaa, että kyseessä on sairaus, joka ei teollistuneissa maissa ole todellakaan laajalle levinnyt.

Tuberkuloosin ja muiden sairauksien muodostamaa ongelmaa ei ratkaista, ellei koko väestön saataville saada korkealaatuisia kansanterveyspalveluja, joihin kuuluu myös perusterveydenhuolto. Kehitysyhteistyö- ja kehitysapupolitiikalla on tässä yhteydessä tärkeä merkitys, ja niihin on luonnollisesti liitettävä rokoteohjelmille tarkoitettu tuki. Tämä ei kuitenkaan riitä. Meidän on päästävä lopullisesti eroon velka- ja velanhoitojärjestelyjen tyyppisistä mekanismeista, jotka kuluttavat kehitysmaiden varoja ja jotka pitävät nämä maat takapajuisina, riippuvaisina, alistettuina ja köyhinä.

  Csanád Szegedi (NI). – (HU) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, tuberkuloositapausten ja tuberkuloosin aiheuttamien kuolemantapausten määrä on viime vuosina kasvanut Unkarissa pelottavalla vauhdilla. Tämä johtuu muun muassa kansalle tuhoisasta liberalistisesta ajattelusta. Viittaan tällä Unkarin häpeälliseen vuoden 2006 terveydenhuoltolakiin, joka perustui sairaaloiden sulkemiseen ja voittoa tavoitteleviin terveydenhuoltopalveluihin. Sairauden kehittymiseen vaikuttaa merkittävästi köyhyys, johon liittyy kodittomien määrän lisääntyminen sekä terveydenhuoltojärjestelmä, jonka palvelut ovat yhä vaikeammin saatavilla. Mielestäni on tärkeää vahvistaa terveydenhuollon parantavaa ja ehkäisevää roolia ja laajentaa seulontoja. Tehostettuja rokotuksia on laajennettava, mutta ne on myös saatettava kaikkien ulottuville. Näiden toimien avulla voidaan pitkällä aikavälillä saavuttaa terveempi väestö sekä terveempi Eurooppa ja yhteiskunta.

  Dacian Cioloş, komission jäsen. − (FR) Arvoisa puhemies, yritän esittää joitakin vastauksia esiin tulleisiin kysymyksiin.

Aivan ensimmäiseksi meidän on tehostettava tutkimusta, kuten jo totesin avauspuheenvuorossani. Komissio pyrkii löytämään keinoja tuberkuloosiohjelmiensa rahoituksen lisäämiseksi, ja yksi ratkaisu voisi olla lisärahoituksen antaminen EDCTP-ohjelmalle, josta jo puhuin teille. Ohjelman toimintaan käytetään tällä hetkellä 400 miljoonaa euroa, josta komission osuus on 200 miljoonaa euroa. Komissio harkitsee myös esimerkiksi mahdollisuutta perustaa EDCTP 2 -ohjelma. Minun on myös korostettava, kuten jo totesinkin jäsen Tănăsesculle, että komissio käyttää jo huomattavan määrän varoja tuberkuloositutkimusta koskevaan ohjelmaan. Voin jopa esittää teille tarkan luvun: kyseiselle ohjelmalle on myönnetty jo 65 miljoonaa euroa. On kuitenkin selvää, että tämä ei riitä, ja myös julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta on harkittava.

Joka tapauksessa on harkittava tehokkuuteen liittyvää kysymystä, jos tarkoituksena on rahoittaa kliinisessä vaiheessa olevia rokote-ehdokkaita. Kuten jo totesin, tällä hetkellä käytettävissämme olevien tietojen perusteella ei voida millään tavoin taata, että mittavalla rahoituksella voitaisiin saavuttaa myönteisiä tuloksia. Toinen tällä hetkellä tarkasteltavana oleva lähestymistapa koskee vitamiineja, mutta meidän on varottava kehittämästä bakteerien vastustuskykyä. Tätä toimintatapaa kannattaa ehkä harkita, mutta meidän on pidettävä mielessämme vastustuskykyyn liittyvä riski.

Siirrymme nyt käsittelemään yleisemmin terveydenhuoltojärjestelmiä Euroopan unionissa ja kehitysmaissa. Euroopan unionissa terveydenhuolto on lisäksi yksi tavoitteista, joita komissio pyrkii edistämään jäsenvaltioissa eri ohjelmien, muun muassa Eurooppa 2020 -strategian, avulla. Toisin sanoen komissio edistää terveydenhuoltoon tehtäviä investointeja. Tutkimuksen alalla komissio – ja erityisesti ryhmä komission jäseniä – työskentelee erään tutkimus- ja innovaatioaloitteen yhteydessä tämän aiheen parissa varmistaakseen, että innovointia voidaan vauhdittaa jäsenvaltioissa terveyteen liittyvän tutkimuksen tehostamiseksi väestön ikääntymistä koskevien aiheiden rinnalla.

Kehitysmaissa Euroopan unioni on saanut kehitysrahaston avulla jo paljon aikaan terveydenhuollon alalla, ja tämä aihe saa komission täyden huomion tulevaisuudessakin.

Toivon, että olen pystynyt esittämään komission puolesta joitakin vastauksia kysymyksiinne. Voin vain vakuuttaa teille, että tutkimus kuuluu jatkossakin komission keskeisiin huolenaiheisiin.

  Puheenjohtaja. − (DE) Keskustelun päätteeksi on esitetty neljä päätöslauselmaa työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan mukaisesti⁽¹⁾.

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna klo 11.30.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  Joanna Senyszyn (S&D), kirjallinen. – (PL) AKT:n ja EU:n väliseen yhteiseen edustajakokoukseen liittyvän valtuuskunnan jäsenenä kannatan tuloksia, joita on saatu EU:n tutkimuksesta tuberkuloosirokotteiden kehittämisestä kehitysmaiden käyttöön ja näiden maiden tukemisesta sairaudesta kärsivien hoidon rahoittamisessa. Tuberkuloosi on yksi kolmesta yleisimmästä tartuntataudista aidsin ja malarian lisäksi. Kolmannes maailman väestöstä on saanut tuberkkelibasillitartunnan; joka vuosi sairaus diagnosoidaan kahdeksalla miljoonalla ihmisellä ja siihen menehtyy 2,6–2,9 miljoonaa ihmistä. Yli 95 prosenttia tapauksista todetaan kehitysmaissa. Joka sekunti tuberkkelibasilli vaatii uuden uhrin. Sairaus kehittyy noin kymmenelle prosentille tartunnan saaneista, ja se voi johtaa kuolemaan, mikäli sitä ei hoideta. Suurin osa tapauksista diagnosoidaan Intiassa, Kiinassa, Indonesiassa, Etelä-Afrikassa, Nigeriassa, Bangladeshissa ja Etiopiassa. Aasiassa ja Afrikassa sairautta esiintyy 100–120 henkilöllä 100 000:sta. Monissa maissa tehokasta hoitoa on vaikea saada. Tuberkuloosi on vakava taloudellinen ongelma. Sairaudesta johtuva työvoiman tuotantokyvyn lasku vastaa kokonaisuudessaan 13 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuosittain. Tuberkuloosin hävittäminen on yksi vuosituhannen kehitystavoitteista, jotka EU haluaa saavuttaa vuoteen 2015 mennessä. Meillä on jäljellä enää neljä vuotta. Tuberkuloosi on nykyisin täysin hoidettavissa oleva sairaus. Me tarvitsemme kattavia ohjelmia, joilla pyritään sekä tuberkuloosin ennaltaehkäisyyn että hoitoon. Olisi käynnistettävä mahdollisimman nopeasti tuberkuloosia ja sen ennaltaehkäisy- ja hoitamiskeinoja koskeva tiedotuskampanja samoin kuin rokotusohjelma.

  Lívia Járóka (PPE), kirjallinen. – (EN) Ihmiskunnan historiassa tuberkuloosi on tappanut ihmisiä enemmän kuin mikään muu sairaus. Tämä erittäin tarttuva, ilman mukana kulkeutuva bakteeri voi tartuttaa 10–15 muuta ihmistä ennen oireiden havaitsemista.

Ahtaat asunnot, slummiutuminen ja puutteellinen hygienia ovat aina olleet vakavia tuberkuloosin riskitekijöitä, ja sen vuoksi tuberkuloosi on kaikkein vahvimmin köyhyyteen liittyvä ja osittain siitä johtuva sairaus.

WHO:n ja kansallisten viranomaisten ponnisteluista huolimatta tuberkuloosiin kuolee vuosittain 1,5 miljoonaa ihmistä, ja määrä kasvaa yhä. Kannatan täydestä sydämestäni tuberkuloosirokotehanketta ja toivon vilpittömästi, että sen avulla voidaan toimittaa lisää rokotteita kärsiville ihmisille Euroopassa ja kaikkialla maailmassa.

On kuitenkin korostettava, että tuberkuloosin torjunnan on kuljettava rinta rinnan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan kanssa. Haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät on tunnistettava, ja on määritettävä ja poistettava tekijät, jotka estävät näitä ryhmiä käyttämästä täysimääräisesti tuberkuloosin ennaltaehkäisyyn, diagnosointiin ja hoitoon liittyviä palveluja.

Olisi myös hyödyllistä muuttaa tuberkuloosiin liittyvien palvelujen valikoimaa, jotta voitaisiin vastata paremmin paikallisiin tarpeisiin ja puuttua terveydenhuoltojärjestelmien laajalle levinneisiin syrjiviin käytäntöihin.

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Meidän on torjuttava tuberkuloosia, koska se tappaa eri puolilla maailmaa vuosittain lähes kaksi miljoonaa ihmistä ja lähes kolmannes maailman väestöstä on saanut tuberkuloositartunnan. Haluaisin kiinnittää huomiota siihen, että tuberkuloosi on arkaluonteinen terveyteen liittyvä kysymys maailmassa ja että se aiheuttaa tartuntataudeista toiseksi eniten kuolemia eri puolilla maailmaa. Tuberkuloosi liittyy läheisesti sosiaalisiin ja taloudellisiin ongelmiin, kuten köyhyyteen, työttömyyteen, alkoholismiin, huumeriippuvuuteen ja hi-virus-/aids-tartuntaan samoin kuin köyhien maiden puutteellisiin ja heikkotasoisiin terveydenhuoltojärjestelmiin ja viivästyneeseen diagnosointiin. Olen siten ilahtunut tuberkuloosirokotehankkeen mallin kehittämisestä, sillä kaikki tuberkuloosia sairastavat potilaat eri puolilla maailmaa voivat hyötyä tutkimuksen ja työn tuloksista. Lisäksi hanke edistää Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden täytäntöönpanoa ja vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamista vuoteen 2015 mennessä. Haluaisin huomauttaa, että tuberkuloosin torjuntaa ei ole rahoitettu riittävästi ja Euroopan unionin rahoitus on hyvin tärkeä vankan valikoiman luomiseksi uusista mahdollisista tuberkuloosirokotteista. Toivon, että työ edistyy mahdollisimman nopeasti, jotta saadaan lupia uusille mahdollisille eurooppalaisille tuberkuloosirokotteille ja jotta rokotteet tuodaan niiden ihmisten saataville, jotka niitä kipeimmin tarvitsevat. Lisäksi on tärkeää löytää tilaisuuksia ottaa käyttöön kilpailukykyisiä rahoitusmekanismeja uusia tuberkuloosirokotteita koskevien kliinisten tutkimusten viimeisten vaiheiden toteuttamiseksi.

  Elżbieta Katarzyna Łukacijewska (PPE), kirjallinen. – (PL) Haluaisin keskustelumme yhteydessä huomauttaa, että nyt 2000-luvun alussa tuberkuloosi tappaa vuosittain noin kolme miljoonaa ihmistä eri puolilla maailmaa. Tilastojen mukaan kolmannes maailman väestöstä on saanut tuberkkelibasillitartunnan. Tämä on huolestuttava ongelma. Meidän on varmistettava, että ainoastaan parhaita ja innovatiivisimpia rokotteita käytetään keskeisinä välineinä sairauden torjunnassa. Meidän on pyrittävä tehostamaan kansainvälisiä toimenpiteitä ja harkitsemaan rokotteiden rahoittamista erityisesti kehitysmaissa. Lisäksi tarvitaan aktiivinen tiedotusvälinekampanja yhteiskunnan tiedottamiseksi tästä ongelmasta, sairauden tartuntareiteistä ja sen ehkäisyssä käytetyistä keinoista, sillä monet ihmiset uskovat tuberkuloosin olevan sairaus, joka ei kosketa meitä nykymaailmassa. Kiitos.

  Artur Zasada (PPE), kirjallinen. – (PL) Olen huolestunut suullisen kysymyksen laatijoiden esittämistä päätelmistä; viisi vuotta ennen vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamisen määräaikaa tuberkuloosin esiintyvyys maailmassa on laskenut hieman. Käytettävissäni olevien tietojen mukaan yli 73 prosenttia Keski- ja Itä-Euroopan lääkäreistä myöntää, että heillä ei mielestään ole riittävää koulutusta tuberkuloosin diagnosoimiseksi ja hoitamiseksi. Yleensä ottaen lääkäreistä vaikuttaa, että tilanne on heikentynyt merkittävästi; 75 prosenttia heistä uskoo, että uusien tuberkuloositapauksien määrä on kasvamassa. Mikä voi olla syynä tällaiseen ristiriitaan virallisten tilastojen ja lääkäreiden huomioiden välillä? Uusia tuberkuloositapauksia koskevien tietojen keräämisessä käytettävä järjestelmä on vanhentunut, ja terveydenhuoltolaitokset laiminlyövät usein velvollisuutensa tässä asiassa. Olisi painotettava, että sairauden torjunnan keskeisiä aseita ovat yhä ennaltaehkäisy, valistus ja sellaisten hygieniasääntöjen noudattaminen, joiden avulla voidaan välttyä tuberkkelibasillitartunnalta. Olen kysymyksen laatijoiden kanssa yhtä mieltä siitä, että yksi tämän ongelman ratkaisuista saattaisi olla rokotusohjelman käynnistäminen samanaikaisesti laajamittaisen tiedotuskampanjan kanssa.

  Cristian Silviu Buşoi (ALDE), kirjallinen. – (RO) Vaikka edistystä onkin tapahtunut jonkin verran, tuberkuloosi on yhä yksi tärkeimmistä kuolinsyistä maailmassa, erityisesti kehitysmaissa, ja vuosittain lähes kaksi miljoonaa ihmistä menettää sen vuoksi henkensä. Myös Romanian tilanne on mainitsemisen arvoinen, sillä maassa todetaan 100 000 asukasta kohden 110 tuberkuloositapausta, kun Euroopassa keskimäärin määrä on 39 tuberkuloositapausta 100 000 asukasta kohden.

Terveydenhuollon saatavuus on yleismaailmallinen oikeus, eivätkä terveydenhuollon kustannukset saisi huolestuttaa meitä. Teollistuneiden maiden ja kehitysmaiden välillä vallitsee epätasapaino. Meidän on osoitettava solidaarisuutta ja tuettava kaikin käytettävissä olevin keinoin Maailman terveysjärjestön (WHO) käynnistämää tuberkuloosin torjuntaohjelmaa ("Stop Tuberculosis" -ohjelma).

Euroopan velvollisuutena on pyrkiä löytämään kannattavia ja innovatiivisia menetelmiä, joilla voidaan taata tutkimuksen rahoitus tuberkuloosin ja muiden tartuntatautien torjumiseksi. Euroopan unionin tukema tuberkuloosirokotehanke (TBVI) tarjoaa ratkaisun tämänhetkiseen tilanteeseen luomalla edullisia ja helposti saatavilla olevia rokotteita, joita voidaan toimittaa väestölle jäsenneltyjen rokotusohjelmien avulla. TBVI-hankkeen sisällyttäminen EU 2020 -strategiaan saattaa olla ratkaisu, jonka avulla Eurooppa voi vahvistaa strategista riippumattomuuttaan tuberkuloosin torjunnassa sekä asemaansa johtavana innovoijana.

(1) Ks. pöytäkirja.